Murusia

Leipuriliitto Suomen Yrittäjien jäseneksi

Suomen Leipuriliitto liittyi kesäkuussa Suomen Yrittäjät ry:n toimialajärjestöjäseneksi. Leipuriliiton hallitus päätti kokouksessaan 19.5.2021 Suomen Yrittäjien jäsenyyden hakemisesta, ja liiton valtuuskunta kannatti tätä päätöstä kokouksessaan 9.6.2021. Hakemus hyväksyttiin Suomen Yrittäjien hallituksessa 23.6.2021.

Suomen Yrittäjät toimii edunvalvontajärjestönä suomalaisten yrittäjien hyväksi ja pyrkii parantamaan yrittäjien asemaa ja toimintaedellytyksiä. Se on elinkeinoelämämme suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Mukana on yrityksiä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Jäsenyrityksistä hieman yli puolet on yksinyrittäjiä ja loput työnantajayrityksiä. Suomen Yrittäjien jäsenenä on myös reilut kuusikymmentä toimialajärjestöä.

Suomen Yrittäjät on vaikuttajataho kaikissa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, niin työmarkkinoihin kuin elinkeinopolitiikkaankin liittyvissä kysymyksissä. Suomen Yrittäjillä on laajat kontaktit eduskuntaan ja EU-tasolle asti. Aluejärjestöjensä kautta Yrittäjillä on vaikutusmahdollisuudet myös aluetasolla.

Ajankohtaisissa edunvalvontakysymyksissä Suomen Yrittäjien toimialajärjestöjäsenten, kuten nyt myös Suomen Leipuriliiton, mahdollista tehdä yhteistyötä Yrittäjien kanssa. Leipuriliiton käytettävissä on Yrittäjien laaja asiantuntijoiden joukko esimerkiksi talouteen-, lakeihin-, rahoitukseen-, ja veroihin liittyvissä kysymyksissä. Yrittäjillä on myös runsaasti erilaisia tapahtumia ja koulutustoimintaa. Seuraava iso tapahtuma on Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Jyväskylässä 24.25.9.2021.

Leipuriliitto voi omassa jäsentiedottamisessaan myös hyödyntää Suomen Yrittäjien tiedotteita, uutiskirjeitä sekä verkkopalveluita.

Jäsenyyden myötä Leipuriliiton jäsenyritysten jäsenedut paranevat. Leipuriliiton jäsenyrityksillä on mahdollisuus hankkia itselleen Suomen Yrittäjien ”Laaja palvelupaketti”, hintaan 95 €/vuosi/jäsenyritys (2021). Siihen kuuluvat Yrittäjien valtakunnalliset jäsenpalvelut, kuten mm. mahdollisuus lakiasioiden neuvontaan puhelimitse sekä erilaisia jäsenetuja eli alennuksia tavaroista ja palveluista.

Se, että Leipuriliitto on Suomen Yrittäjien jäsen, ei vaikuta Leipuriliiton jäsenenä olevien yritysten Leipuriliiton jäsenmaksuun. Leipuriliiton jäsenyys Suomen Yrittäjissä ei myöskään vaikuta mitenkään Leipuriliiton ja ETL:n väliseen yhteistoimintasopimukseen.

Toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen Yrittäjistä toteaa, että jäsenyys mahdollistaa Suomen Leipuriliitolle osallistumisen päätöksentekoon ja siten vaikuttamiseen Suomen Yrittäjissä kaikilla tasoilla: sen liittokokouksessa, hallituksessa, valtuustossa, valiokunnissa ja verkostoissa. Näin ollaan mukana vaikuttamassa Yrittäjien linjauksiin, toimintasuunnitelmiin ym. Yrittäjien kymmenen valiokuntaa tuovat vaikuttamistyöhön erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjänäkökulmaa. Tavoitteena on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten arkea. - Juuri nyt on hyvä hetki tulla mukaan Suomen Yrittäjiin, kun sen hallituksen, valtuuston ja valiokuntien kaksivuotisen kauden jälkimmäinen vuosi on meneillään ja syksyllä alkaa jäsenten haku näiden toimielinten uudelle kaksivuotiskaudelle. Myös Leipuriliiton edustajilla voi olla mahdollisuus nyt olla heidän joukossaan, Hämeenniemi toteaa.

Palaamme palvelupakettiin ja sen sisältöön tarkemmin alkusyksystä jäsentiedotteissa sekä myös Leipuri-lehdessä.

Tuontikilpailu kovinta leipomotuotteissa

Elintarvikkeiden tuonti Suomeen kasvoi kymmenessä vuodessa eli vuosina 20102020 yhteensä 34 prosenttia. Samaan aikaan vienti kasvoi 28 prosenttia. Viime vuosina tuonnin kasvun todetaan hidastuneen. Tuonnista 82 prosenttia tulee EU:n sisämarkkinoilta ja Norjasta. Merkittävimmät tuontimaat ovat Alankomaat. Saksa ja Ruotsi, Kauttakulkutuonti kasvattaa Alankomaiden osuutta.

Elintarviketeollisuusliiton mukaan elintarvikkeita tuodaan Suomeen useaa eri tarkoitusta varten, ei pelkästään korvaamaan kotimaisia tuotteita. ETL:n REINU Oy:llä teettämän selvityksen mukaan tuonti täydentää kotimaisia kulutusmahdollisuuksia, varmistaa elintarviketeollisuutemme raaka-aineiden saatavuutta sekä mahdollistaa myös elintarvikeviennin kasvua ilman, että suomalaisten kuluttajien valinnan mahdollisuuden kaventuvat. Suomi on kiinteä osa globaalia taloutta, jossa elintarvikkeiden ja niiden valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden tuonti- ja vientivirrat ovat keskeisiä. Tuonti ei ETL:n mukaan kuitenkaan sulje pois kotimaisten raaka-aineiden ensiarvoista merkitystä suomalaisille elintarvikeyrityksille. REINU Oy:n Kyösti Arovuoren mukaan tilastotarkastelun perusteella leipomotuotteiden tuonti muodostaa laajimman kilpailuasetelman suhteessa kotimaiseen elintarviketeollisuuteen. Leipomotuotteiden tuonti on laajaa ja se kasvoi kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Raakapakasteiden tuonnin kasvu sekä kaupan paistopisteiden yleistyminen muuttivat kilpailuasetelmaa etenkin vuosikymmen alkupuolella. Myös hintakilpailu on ollut kireää.

Leipomotuotteista eniten tuodaan pitsaa ja muita erilaisia makeuttamattomia leipomotuotteita. Lisäksi tuodaan ruokaleipää ja muita jauhoista tehtyjä valmisteita. Leipomotuotteiden suurin tuontimaa on Saksa. Saksan merkitys leipomotuotteiden suurimpana tuontimaana vahvistui koko vuosikymmenen ajan. Lidl:n merkityksen kasvu Suomen päivittäistavarakaupassa selittänee osan Saksan merkityksen kasvusta. Ruokaleivän merkittävin tuontimaa on Ruotsi. Lisäksi leipomotuotteita tuodaan Ranskasta.

Elintarvikkeiden kauppatase on Suomessa alijäämäinen. Vuonna 2020 tuonti oli 3,5 miljardia euroa suurempaa kuin vienti.

Opettaja Heini Pulkkinen (vas.), opiskelijat Hanna-Kaisa Eskelinen (2. vas.) ja Maria Elorinne (oik.) sekä yrittäjyyden projektikoordinaattori Tuire Pervilä olivat mukana Samiedun työelämäprojektissa, jossa opiskelijat kehittivät etualalla pusseissa olevia PapaNamu-makeisia.

Uusi makeistuote opiskelijatyönä

Savonlinnassa Haapalan kylällä sijaitseva Soinilanmäen maatilayritys sai valikoimiinsa uuden tuotteen Ammattiopisto Samiedun leipuri-kondiittoriopiskelijoiden tuotekehityksen tuloksena. Opiskelijat pääsivät innovoimaan, harjoittelemaan taitojaan ja työskentelemään oikeissa ja aidoissa työelämätilanteissa. Lopputuloksena myyntiin valmistuivat PapaNamu-artesaanimakeiset, jotka on valmistettu käsityönä ja ilman säilöntäaineita. Tuotteen muoto tulee lampaan papanoista, sillä Soinilanmäen tilalla on lampaita.

Työelämäprojektiin osallistui kymmenkunta leipuri-kondiittoriopiskelijaa. Opiskelijat kehittivät yhteensä yli kymmenen erilaista makuvaihtoehtoa, joista yrittäjä valitsi myyntiin viisi. Kesäkaudelle opiskelijat valmistivat yhteensä 330 kappaletta 120 gramman makeispussia. PapaNamu-makeisia voi ostaa suoraan tilalta, verkkokaupasta sekä Valamon luostarin kaupasta.

Menetelmän kehittäminen ruokaväärennösten tutkimukseen sai rahoituksen Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4.9.2021

Ruokavirastossa käynnistyy tutkimushanke, joka mahdollistaa ensimmäisen askeleen kohti menetelmää ruoan alkuperän tunnistamiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää strontiumisotooppikoostumuksien vaihtelua maatalousympäristöissä ja luontaisessa maaperässä. Strontiumisotooppimenetelmän kehittäminen ruokaväärennösten tutkimukseen (SIKRUT) -tutkimusta rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Strontiumin isotooppi koostumus -menetelmä perustuu siihen, että kaikki kasvit ja eläimet tarvitsevat kalsiumia ja strontium käyttäytyy samalla tavalla kuin kalsium. Siksi strontiumia on kaikkialla ja sitä kulkeutuu luonnollisesti kalsiumin mukana pieniä määriä maaperästä kasveihin ja niitä syöviin eläimiin.

Strontiumin isotooppikoostumus vaihtelee alueellisesti. Tämä kertoo, millaisella geologisella alueella ruoka on tuotettu. Raskaana alkuaineena strontiumin isotooppikoostumus ei juuri muutu siirtyessään maaperästä kasviin tai tämän syövään eläimeen, joten tulevaisuudessa menetelmää voidaan käyttää yhtäaikaisesti moniin erilaisiin ruoka-aineisiin.

Strontiumisotooppimenetelmän haasteet vaihtelevat tutkittavien alueiden geologian suhteen, joten on tärkeää, että Suomessa tutkitaan ja kehitetään menetelmää vastaamaan tarpeita täällä. Ruokavirastossa on pitkät perinteet ruokaturvallisuuden ja ruoan alkuperän tutkimuksessa, joten tämä isotooppimenetelmä tulee täydentämään jo olemassa olevaa menetelmien valikoimaa. Kotimaiselle ruoalle omistettua juhlapäivää, Suomalaisen ruoan päivää, vietetään lauantaina syyskuun 4. päivänä keskellä parhainta satokautta. Juhlapäivän taustalla on Ruokatieto Yhdistys ry.

Suomalaisen ruoan päivä nostaa esiin suomalaisen ruoan tuottajat ja tekijät koko ruokaketjun pituudelta. Suomalaista ruokaa tuottavat ja valmistavat yritykset alkutuotannosta vähittäiskauppoihin pitävät työntekijöineen huolta, että kotimaisten ruoka-ainesten ja -tuotteiden turvallisuuteen voi luottaa vuoden jokaisena päivänä.

Säilytä tomaatti huoneenlämmössä

Tomaatin oikea säilytyspaikka on huoneenlämmössä. Ihanteellinen säilytyslämpötila on +13 astetta, mutta liian lämmin on parempi kuin liian kylmä. Lämpimässä tomaatin kypsyminen nopeutuu. Jääkaapissa tomaatti menettää nopeasti makunsa.

Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan jopa 49 prosenttia suomalaisista säilyttää tomaatit ja myös kurkut virheellisesti jääkaapissa ja 35 prosenttia osaksi jääkaapissa. Vain 17 prosenttia säilyttää vihannekset oikeaoppisesti huoneenlämmössä.

Tomaatti tuottaa runsaasti etyleeniä, joten sitä ei kannata säilyttää etyleenille herkkien kasvisten, kuten kurkun läheisyydessä. Etyleeni on kaasu, joka syntyy kasvien hengityksessä. Etyleeni nopeuttaa hedelmien kypsymistä ja voi muuttaa lähellä olevien kasvien makua sekä kellastuttaa niitä.

Myllyn Paras vie “juotavaa puuroa” Kiinaan

Hyvinkääläinen Myllyn Paras on alkanut viedä “juotavaa puuroa” Kiinaan. Kyseessä on varta vasten kiinalaisten ruokailutottumuksiin suunniteltu tuote, jota ei tule saamaan Suomen kaupoista.

Tuote on Myllyn Paras OATGOODSIIN perustuva ruokasovellus, eräänlainen vellin, pirtelön ja smoothien risteytys. Kiinalaiset tekevät paljon kuumia juomia jauheista ja tähän markkinaan halutaan tuoda tuote, jossa on monia nykyisiä tuotteita enemmän ravintoaineita.

Käytännössä juotava puuro on annospusseissa myytävä instant-tuote, johon lisätään kuuma vesi. Makuja on erilaisia, esimerkiksi mustikka. Raaka-aineet ovat hyvin pitkälti suomalaisia ja tuote on valmistettu Hyvinkäällä. Ensimmäinen erä on jo myynnissä Kiinassa. Uutuustuote on suunnattu nuorille, 20-30-vuotiaille työssäkäyville kaupunkilaisille, jotka ovat tottuneet ostamaan länsimaisia tuotteita ja jotka tietävät esimerkiksi mikä on omega-3-rasvahappo. Kiinan kielessä sille ei ole edes omaa sanaa.

Lääke keliakiaan?

Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa saaneet vakuuttavaa näyttöä siitä, että keliakiaan voitaisiin saada lääkehoito. Kansainvälisessä tutkimuksessa pystyttiin ZED1227-nimisen lääkeaihion avulla estämään keliakian taudinaiheuttamismekanismit käynnistävän transglutaminaasi 2:n (TG2) toimintaa ohutsuolen limakalvolla. - Tämän faasin 2a-tutkimuksen tulokset tukevat TG2-eston mahdollista soveltamista keliakian hoidossa, toteaa läpimurtotutkimuksen suunnittelija ja johtaja, emeritusprofessori Markku Mäki Tampereen yliopistosta. Tutkimusta tehtiin seitsemässä Euroopan maassa.

Tutkimuksessa mitattiin lääkeaihion vaikutusta limakalvovaurioon. Limakalvon tulehdusreaktio väheni lääkeannoksesta riippuvaisesti ja estyi kokonaan 100 mg:n annoksella.

Lääkeaihion on kehittänyt saksalainen Zedira-lääkeyhtiö. Lääketutkimuksen teki saksalainen Dr. Falk Pharma -yhtiö. Kansainvälisen tutkijaryhmän tulokset on julkaistu arvostetussa New England Journal of Medicine -tiedelehdessä.

Paulig täyttää 145 vuotta

Pauligin tarina alkoi vuonna 1876, kun Saksasta Suomeen muuttanut Gustav Paulig alkoi tuoda uuteen kotimaahansa kahvia, mausteita ja muita ulkomaan hyödykkeitä. Yhtiön toimitusjohtaja Rolf Ladaun mukaan Paulig on onnistunut pysymään relevanttina jatkuvan uudistumisen ja ulospäin suuntautumisen ansiosta. Perheomisteisena yrityksenä se on myös aina keskittynyt rakentamaan pitkäjänteistä kasvua.

Tänä päivänä Pauligin brändiportfolioon kuuluvat vahvan nimet: Paulig, Santa Maria, Risenta, Gold & Green and Poco Loco. Pauligin strategia keskittyy kansainväliseen kasvuun, etenkin Tex Mex -kategoriassa. Yritys on investoinut 45 miljoonaa euroa uuden tortillatuotantoon keskittyvän tehtaan rakentamiseen Roeselareen, Belgiaan. Lisäksi yritys aikoo vahvistaa jo valmiiksi vahvaa kahviliiketoimintaansa.

Pauligin vastuullisuustavoitteena on olla alansa vastuullinen edelläkävijä. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että vuoteen 2030 mennessä 70 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee tuotteista ja palveluista, jotka mahdollistavat ihmisten ja maapallon terveyden ja hyvinvoinnin.

Kananmunan ympäristöjalanjälki tutkittu

Suomalaisten kananmunien ympäristövaikutukset on selvitetty ensimmäistä kertaa Siipikarjaliiton koordinoimassa tutkimuksessa, jonka toteutti Luonnonvarakeskus. Sen mukaan kananmunan ilmastovaikutus on yksi eläinperäisten elintarvikkeiden alhaisimmista.

Tutkimus tehtiin elinkaariarviointimenetelmällä, joka huomioi kaikki tuotantoketjun vaiheet. Tarkasteltavia ympäristövaikutuksia olivat ilmastovaikutus eli hiilijalanjälki, rehevöittävä vaikutus sekä vesiniukkuusvaikutus. Tutkimus mahdollistaa myös vertailun muihin Luonnonvarakeskuksen tekemiin tutkimuksiin kala- ja lihatuotteista.

Keskimääräinen suomalaisen kananmunan ilmastovaikutus on1,58 kg CO2ekv/kg kananmunia, josta rehun osuus on 57 %, tilojen energian ja muiden toimintojen 24 %, lannan käsittelyn 8 % ja nuorikkokasvatuksen 6 %. Virikehäkkikanalassa tuotettujen kananmunien ilmastovaikutus on matalin, 1,55 kg CO2-ekv/kg. Lattiakanalassa tuotettujen ilmastovaikutus on 1,73 kg CO2-kv/kg ja luomukanaloissa tuotettujen 2,14 kg CO2-ekv.

Rostis kerää mainetta ja kunniaa

Leipomo Rosten Oy:n Rostis-brändin tuorein saavutus on pääsy kolmen parhaan joukkoon pohjoismaisessa Transform Awards Nordics -kilpailussa. Rostis kilpailee voitosta kategoriassa ’Uuden brändin paras strateginen tai luova kehitys’. Transform Awards Nordics -kilpailun voittajat julkistetaan virtuaalitapahtumassa 19. elokuuta 2021.

Rostis palkittiin keväällä myös suomalaisessa Vuoden Mainos 2020 -kilpailussa Paras tulos -palkinnolla. Vuoden Mainos -kilpailuun osallistuneita töitä arvioi Suomen luovien alojen kärkinimistä koostuva tuomaristo. Yksi tuomariston perusteluista oli, että Rosten loi Rostiksen avulla 18 työpaikkaa. Rostiksen tuotanto on kolminkertaistettu ja sitä valmistetaan 10 miljoonaa kappaletta vuodessa.