Syö stressaamatta ja nauti hyvällä mielellä

Syö stressaamatta – nauti hyvällä mielellä

TEKSTI Kaisa Mensonen Leipäkuvat Prisca Leclerc

Syömisen säätely ja syömiseen liittyvät valinnat ovat yhteydessä mielen ja kehon monimutkaiseen kokonaisuuteen. Tunteet ovat yksi syömisen säätelyyn vaikuttavista tekijöistä. Evoluution myötä aivomme ovat kehittyneet tuottamaan mielihyvän tunteen palkinnoksi syömisestä, jotta varmasti hakeutuisimme hankkimaan ruokaa riittävän aikaisin. Mielihyvää ruoasta

Ruokailu ei ole pelkästään energian ja tarpeellisten ravintoaineiden tankkaamista vaan myös nautinnon hetki. Syömisen kuuluu tarjota nautintoa ja mielihyvää. On kuitenkin yksilöllistä, millaiset ruuat aiheuttavat ihmiselle mielihyvää. Makumieltymyksiin vaikuttavat sekä perimä että aikaisemmin koettu ja opittu - mieltymykset ja mielihalut yhdistyvät erityisesti ruokiin, joita on syöty miellyttävissä tilanteissa. Mielihyväjärjestelmä pitää meidät aktiivisina ja kiinnostuneina ympäristöstämme. Se saa meidät syömään monipuolisemmin, koska haluamme toistuvasti etsiä uusia mielihyväkokemuksia. Ruoka voi aiheuttaa voimakkaitakin sellaisia - voimme puheissamme sanoa olevamme jopa ”riippuvaisia” jostain ruoasta. Se ei nykytiedon perusteella ole kuitenkaan vastaavaa kemiallista riippuvuutta kuin esimerkiksi riippuvuus päihteisiin.

Positiivinen suhtautuminen syömiseen

Syöminen stressin lievittämiseksi tai lohdun hakemiseksi silloin tällöin ei ole haitallista, eikä siitä ole syytä pyrkiä eroon. Ongelmia voi kuitenkin syntyä, jos syömisestä muodostuu toistuva keino säädellä epämiellyttäviä tunteita. Tällaista syömistä nimitetään tunnesyömiseksi. Etenkin pitkäkestoinen stressi, masentunut mieliala ja vääristynyt kehotietoisuus voivat johtaa syömisen säätelyn ongelmiin. Stressi,

<< Ruokailu ei ole pelkästään energian ja tarpeellisten ravintoaineiden tankkaamista vaan myös nautinnon hetki.

Variaatioita herkullisen leivän rakentamiseen erilaisine täytteineen on äärettömästi. Leipäviikolla herkutellaan tänä vuonna milläpä muulla kuin leivällä.

univaje ja voimakkaiden negatiivisten tunteiden vallassa oleminen vähentävät kykyä ohjata toimintaa tietoisesti.

Herkuttelu kuuluu elämään. Positiivinen suhtautuminen syömiseen edistää syömisen hallintaa pitkällä tähtäimellä. Ehdottomat kiellot ja hyvin rajoittunut syöminen eivät yleensä poista mielihaluja himottua ruokaa kohtaan, vaan voivat jopa saada haluamaan tätä ruokaa entistä enemmän. On tutkittu, että kielteinen suhtautuminen ruokaan saa syömään sitä enemmän, välinpitämätön suhtautuminen vähemmän ja positiivinen vähiten.

Tietoinen syöminen

Tärkeämpää olisi paneutua niin sanottuun tietoiseen syömiseen. Usein kiireessä hotkaisee jotain vauhdissa keskittymättä niinkään siihen mitä suuhunsa laittaa. Suurin osa ihmisistä syö jatkuvasti liian nopeasti. Meidän tulisi rauhoittua ruoan äärelle, syödä rauhassa kaikilla aisteillamme nauttien. Tällöin vähempikin määrä usein riittää tyydyttämään nälän ja mielihyvän tarpeen. Itse asiassa pienestä ruokamäärästä voi saada jopa vahvemman mielihyväkokemuksen, kuin syömällä paljon nopeasti hotkien.

Leipäviikon teemana on tänä vuonna #herkkuleipä

Leipäviikkoa vietetään tänä vuonna perinteisesti viikolla 37 (13.-19.9.2021). Teemaksi valikoitui #herkkuleipä.

Kuinka herkullinen leipä voikaan olla! Joillekin tulee herkusta ensimmäisenä mieleen karkit tai jälkiruoat, toisten todellinen herkku on kuitenkin nimenomaan leipä - tuore, ihanan tuoksuva, hyvänmakuinen herkkuleipä! Variaatioita herkullisen leivän rakentamiseen mielettömine täytteineen on äärettömästi, mutta se voi toki olla myös vain tuore leipäpala ja siihen sipaisu voita. Jokaisella se on erinäköinen.

Leipätiedotuksen materiaalit Leipäviikolle on tilattavissa elokuun alusta lähtien sähköpostitse terhi.virtanen@leipatiedotus.fi. #herkkuleipä -julisteen lisäksi tilattavaksi tulee myös Leipäviikko -juliste ja pöytäständi herkullisista leivistä. Valmista materiaalia ladattavaksi sosiaalisen median kanaviin löydät Leipätiedotuksen nettisivuilta elokuun aikana.

Nautinnollisen syömisen kulmakivet

Terveellisessä ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee. Kun arkisyöminen on tasapainossa, viikkoon mahtuu myös herkkuhetkiä. Sen minkä syöt, syö nautinnolla, ilman huonoa omaatuntoa.

Aivojen hypotalamuksella on keskeinen tehtävä elimistön aineenvaihdunnan ja syömisen säätelyssä. Se aistii elimistön energiatasapainossa tapahtuvat muutokset. Syömistä säätelee myös palkintojärjestelmä, joka perustuu ruoan tuottamaan mielihyvään. Syöminen lisää aivoissa mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden vapautumista.

Älä ota stressiä syömisestä. Stressi vaikuttaa haitallisesti aineenvaihduntaan. Se kasvattaa nälkää ja mielitekoja sekä kohottaa veren kortisolipitoisuutta, häiritsee insuliinitasapainoa ja lisää veren sokeripitoisuutta. Stressi edistää rasvan varastoitumista vatsaonteloon.

Kiireettömyys ja hyvä ruokaseura tekevät ruokailusta miellyttävän.