v LEIPÄ v
Syö stressaamatta – nauti hyvällä mielellä TEKSTI Kaisa Mensonen Leipäkuvat Prisca Leclerc
Syömisen säätely ja syömiseen liittyvät valinnat ovat yhteydessä mielen ja kehon monimutkaiseen kokonaisuuteen. Tunteet ovat yksi syömisen säätelyyn vaikuttavista tekijöistä. Evoluution myötä aivomme ovat kehittyneet tuottamaan mielihyvän tunteen palkinnoksi syömisestä, jotta varmasti hakeutuisimme hankkimaan ruokaa riittävän aikaisin.
8
LEIPURI 5 / 2021
Mielihyvää ruoasta Ruokailu ei ole pelkästään energian ja tarpeellisten ravintoaineiden tankkaamista vaan myös nautinnon hetki. Syömisen kuuluu tarjota nautintoa ja mielihyvää. On kuitenkin yksilöllistä, millaiset ruuat aiheuttavat ihmiselle mielihyvää. Makumieltymyksiin vaikuttavat sekä perimä että aikaisemmin koettu ja opittu - mieltymykset ja mielihalut yhdistyvät erityisesti ruokiin, joita on syöty miellyttävissä tilanteissa. Mielihyväjärjestelmä pitää meidät aktiivisina ja kiinnostuneina ympäristöstämme. Se saa meidät syömään monipuolisemmin, koska haluamme toistuvasti etsiä uusia mielihyväkokemuksia. Ruoka voi aiheuttaa voimakkaitakin sellaisia voimme puheissamme sanoa olevamme
jopa ”riippuvaisia” jostain ruoasta. Se ei nykytiedon perusteella ole kuitenkaan vastaavaa kemiallista riippuvuutta kuin esimerkiksi riippuvuus päihteisiin.
Positiivinen suhtautuminen syömiseen Syöminen stressin lievittämiseksi tai lohdun hakemiseksi silloin tällöin ei ole haitallista, eikä siitä ole syytä pyrkiä eroon. Ongelmia voi kuitenkin syntyä, jos syömisestä muodostuu toistuva keino säädellä epämiellyttäviä tunteita. Tällaista syömistä nimitetään tunnesyömiseksi. Etenkin pitkäkestoinen stressi, masentunut mieliala ja vääristynyt kehotietoisuus voivat johtaa syömisen säätelyn ongelmiin. Stressi,
