Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto
SYritysten välistä yhteisöllisyyttä, yksin
toimimista ja yllätys
markkinaoikeudesta
uomen Leipuriliiton 124. vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät järjestettiin yli 450 osallistujan voimin elokuussa Laukaalla. Leipurikunta kokoontui yhdessä perheenjäsentensä ja yhteistyökumppaniensa kanssa viettämään Kylpylähotelli Peurunkaan hyvähenkistä, myös ammatillista asiaa sisältänyttä, viikonloppua. Tämän lehden sivuilla 6-31 on laaja raportti tapahtumasta. Leipomotoimialan yhteisöllisyys ja pitkät perinteet ovat olleet leipomo- ja konditoriayrittäjien vahvuus vuosikymmenien ajan, kuten olen ennenkin näissä pääkirjoituksissa todennut. Leipuriliiton historiikissa Suomen Leipuriliitto 1900-2010 - Katsaus leipomoalan historiaan on tarinaa ja kuvia siitä, kun bussilasteittain leipomoyrittäjiä kokoontui viettämään vuosikokousta vuonna 1938 Suomen Viipuriin (ks. s. 44). Historiikissa on myös kuvia Tampereelta vuodelta 1948, Leipo-retkeltä vuodelta 1983 sekä iltajuhlasta Kuopiosta vuodelta 2006. On hienoa huomata, että Leipuripäiville osallistumisen perinne on jatkunut sukupolvelta toiselle. Ja ilolla voin myös todeta, että uusi nuori sukupolvi on löytänyt tapahtumaan mukaan.
Mutta mihin leipomoalan yhteisöllisyys perustuu? Se perustuu ihmisten haluun ja tarpeeseen olla yhdessä toistensa kanssa. Juridisen mahdollisuuden tuohon yhteisöllisyyteen antaa yhdistyslaki, joka on perustana suomalaiselle järjestötoiminnalle. Suomessa on lukematon määrä erilaisia ja erikokoisia yhdistyksiä. Yhdistyslain tarkoituksena on ”yhdessä toimiminen” yhteisten asioiden eteen. Yhdistyslaki lähtee siis siitä, että yhdistys ajaa sen kaikkien jäsenten asiaa. Siihen perustuu myös yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus. Näin myös yhdistyksissä, joissa on jäsenenä erikokoisia yrityksiä; pieniä, keskisuuria ja suuria. Erikokoisia yrityksiä sisältävissä yhdistyksissä yritysten intressit ovat kuitenkin usein erilaisia, ja se voi aiheuttaa ristiriitaa yhdistyksen tavoitteita laadittaessa. Yhdistysten hallinnossa mukana olevien henkilöiden tulee kuitenkin ymmärtää, että yhdistys ei ole heidän oman yritystoimintansa jatke ja heidän etujensa yksipuolinen toteuttaja. Yhdistystoiminnan luonteesta seuraa, että vaikka yhdistyksissä luonnollisesti ajetaan ensisijaisesti sen jäsenten asiaa, samalla ajetaan myös koko toimialan yhteistä etua.
Yhdistyslain kanssa lähes täydellisessä ristiriidassa on EU:n kilpailuoikeuteen pohjautuva kilpailulaki. Sen tarkoituksena on ”yksin toimiminen”, ja se, että samalla toimialalla toimivien yritysten edustajien ei tulisi olla tekemisissä toistensa kanssa. Kil-
pailuviranomaisen ajatus on, että jos yritysten edustajat tapaavat toisiaan esimerkiksi yhdistystoiminnassa, he voivat ryhtyä suunnittelemaan laittomia kilpailulain vastaisia toimia (esim. kartelleja).
Mutta näinhän yritysten edustajat voivat tehdä aina, siis milloin ja missä tahansa. Jos jotkut tahot haluavat ryhtyä laittomiin toimiin, siihen ei yhdistystä ja yhdistyksessä mukanaoloa tarvita. Tuollainen kilpailuviranomaisen ajatusmaailmaa muistuttaa itäistä naapurimaatamme, jossa kaikkia epäillään kaikesta mahdollisesta.
Kilpailuviranomaisen asenne yhdistyksiä kohtaan herättää joka tapauksessa huolta yhteisöllisten yritystapahtuminen tulevaisuudesta. Leipuripäivien lisäksi vastaavanlainen tapahtuma on Suomen Yrittäjien satoja ihmisiä yhteen keräävä liittokokous oheisohjelmineen. Tällaiset tapahtumat ovat tulevaisuudessa mahdollisia vain, jos länsimaisissa oikeusvaltioissa uskotaan ja luotetaan siihen, että ihmiset voivat kokoontua yhteen ilman, että heillä on samalla vilpillisiä taka-ajatuksia.
Kilpailuviranomaiseen liittyen markkinaoikeus antoi 28.8.2024 poikkeuksellisen ja yllättävän kilpailuoikeutta koskevan ratkaisun. Markkinaoikeus hylkäsi Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) seuraamusmaksuesityksen LVI-putkiyhtiöitä vastaan. KKV oli vaatinut kuudelle LVI-alan yritykselle yhteensä yli 44 miljoonan euron seuraamusmaksuja kielletystä yhteistyöstä, mutta markkinaoikeus hylkäsi vaatimuksen ja velvoitti KKV:n maksamaan oikeudenkäyntikuluja yhteensä 1,65 miljoonaa euroa. Asiasta uutisoi Yle-uutiset 28.8.2024 lähes ainoana mediana.*
Se, että suomalainen oikeuslaitos hylkää KKV:n seuraamusmaksuesityksen kokonaisuudessaan ja vielä velvoittaa KKV:n maksamaan oikeudenkäyntikuluja, on lähes ennen kuulumatonta. Aika näyttää miten tuo tapaus ratkeaa aikanaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO), kun KKV sinne varmaankin valittaa. KKV luottaa varmasti siihen, että KHO ymmärtää paremmin ”asian kokonaisuuden”. Muutoinhan KKV:n vuosien ajan kestänyt tutkinta olisi ollut vain turhaa työtä ja ajanhukkaa.
En ole perehtynyt tuohon LVI-alan tapaukseen syvällisemmin. Mutta yleisesti ottaen totean, että olisi hyvä, jos KKV joskus myös häviäisi seuraamusmaksua koskevan asian KHO:ssa, koska vain autoritäärisissä valtioissa viranomainen on erehtymätön ja aina oikeassa. Tai sitten Suomessa on vain poikkeuksellisen taitava viranomainen, jollaista ei muista länsimaista löydy.
*Yle-uutinen 28.8.2024 ”Markkinaoikeus hylkäsi seuraamusmaksuesityksen LVI-putkiyhtiöitä vastaan”
Leipomo- ja konditoriayrittäjät kokoontuivat 8.8.-11.8.2024 Laukaassa
Leipuriliitolle uusi puheenjohtaja vuodesta 2025 lähtien - Juhlapuhujana Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen
Suomalaiset leipomo- ja konditoriayrittäjät sidosryhmineen kokoontuivat 8.8.-11.8.2024 pitämään 124. vuosikokoustaan ja kesäpäiviään eli Leipuripäiviä Kylpylähotelli Peurunkaan Laukaaseen lähes 450 osallistujan voimin. Tapahtuma oli jälleen kerran hieno osoitus yhteisöllisyydestä, joka on ollut leipomo- ja konditoria-alan yritysten voimavara yli vuosisadan ajan. Leipomoiden ja konditorioiden yrittäjät perheenjäsenineen eri puolilta Suomea kokoontuivat viettämään yhteistä viikonloppua, jossa tärkeänä lisämausteena olivat myös alan yhteistyökumppanit; raaka-aineiden, pakkausten ja koneiden ym. toimittajat. Leipuripäivät on järjestetty Keski-Suomessa, ”Jyväskylän seudulla”, nyt kuusi kertaa, edellisen kerran vuonna 2011 ja ensimmäisen kerran jo vuonna 1917. Suomen Leipuriliitto ry järjesti Leipuripäivät yhteistyössä Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry:n kanssa, joka on yksi Leipuriliiton kolmestatoista paikallisyhdistyksestä.
Leipuriliiton vuosikokouksen juhlapuheen lauantaina 10.8.2024 piti Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. Hän korosti puheessaan yrittäjyyden merkitystä hyvinvoinnin tuojana koko yhteiskunnalle. Salminen mm. totesi, että ”Tämä maan yrittäjät ansaitsevat vahvaa edunvalvontatyötä. Suuret yritykset ja erityisesti ay-liike saavat kyllä äänensä kuuluviin”. Hän myös jatkoi, että ”Nykyisen hallituksen hallitusohjelma on historiallisen hyvä yrittäjyyden näkökulmasta, mutta surullista on,
Korvapuustipäivää vietetään jälleen 4.10.
Suomessa vietetään Kansallista korvapuustipäivää vuosittain 4. lokakuuta. Tapa on lainattu Ruotsista, jossa on vietetty Kanelbullens dag -päivää vuodesta 1999 lähtien. Suomessa päivää on juhlistettu vuodesta 2016 lähtien.
Hyvä perinteinen korvapuusti on sisältä pehmeä, paistopinnaltaan hieman rapea. Siinä kuuluu olla reippaasti kardemummaa ja kanelia. Tosin erilaisia variaatioita on tänä päivänä runsaasti. Korvapuustin voi esimerkiksi dipata trendikkäästi vaikka suklaakastikkeeseen.
Korvapuustipäivä näkyy vuosi vuodelta yhä enemmän sosiaalisen median eri kanavissa. Niin leipomot kuin kuluttajatkin ovat ottaneet hyvin tämän herkkupäivän omakseen. Leipomoissa osataankin jo varautua siihen, että korvapuustien menekki mo-
että näitä oikeita asioita ei ole lähdetty tekemään jo vuosia aikaisemmin”. Näihin Petri Salmisen näkemyksiin on helppo yhtyä.
Leipuriliiton puheenjohtajana tämän vuoden loppuun asti toimiva Kari Meltovaara (Leipomo Rosten Oy) puhui varautumisen tärkeydestä. Hän korosti, että yritysten on varauduttava erilaisiin kriiseihin, joita normaalien yritystoimintaan kuuluvien riskien lisäksi aiheuttavat myös geopoliittiset tapahtumat, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan, tulevat Yhdysvaltain presidentinvaalit, ilmastomuutos, joilla kaikilla voi olla vaikutusta raaka-aineiden sekä myös muiden tuotantopanosten hintaan ja saatavuuteen.
Leipuriliiton 124. vuosikokouksessa lauantaina 10.8.2024 tehtiin myös henkilövalintoja, kun liiton hallintoon valittiin uudet puheenjohtajat:
• Hallituksen puheenjohtajaksi toimikaudelle 2025–2027 valittiin Anttu Rautio (Kotileipomo Siiskonen Oy), Mikkeli.
• Hallituksen varapuheenjohtajaksi vuodelle 2025 valittiin Helmi Tyykiluoto (Putaan Pulla Oy), Oulu.
• Valtuuskunnan puheenjohtajaksi 1.1.2025 lähtien valittiin Kari Meltovaara (Leipomo Rosten Oy), Turku
• Valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi 10.8.2024 lähtien valittiin Heikki Lankoski (Ullan Pakari Oy), Pori.
ninkertaistuu. Otetaan nytkin päivästä kaikki irti ja varmistetaan, että meheviä korvapuusteja on tarjolla niin työpaikoilla, leipomokahviloissa kuin kotonakin!
FoodFarm Oy tarjoaa Leipurin asiakkaille monikäyttöisen uuden proteiinin-
lähteen
Hamppuproteiini sopii monipuolisesti elintarvikekäyttöön, esimerkiksi leipomotuotteisiin, välipaloihin ja patukoihin, kasvipohjaisiin juomatuotteisiin, juomiin ja ravintolisiin.
Hamppu on superruokaa, jolla on korkea ravintoarvo.
Se on myös erinomainen lisä kasviproteiinien ja terveellisten kasviöljyjen lähteeksi.
Leipurin tuotevalikoimassa kotimaisen FoodFarmin
• Hampunsiemenet
• Hamppuproteiini
• Kylmäpuristetut hampunsiemenöljyt
• Hamppukuitu
Kiitos Leipurifesteihin osallistuneille koko Leipurin tiimin puolesta!
Oli mukava tavata ja jutella uusista tuotteistamme.
KÄYTÄ ESIMERKIKSI
suolaisten ja makeiden leivonnaisten proteiinipitoisuuden nostoon. www.leipurin.com
Tule mukaan lokakuussa starttaavalle Leipurin Roadshow-raaka-ainekiertueelle. Löydät paikat ja ajankohdat Leipurin somesta ja nettisivuilta www.leipurin.com
Leipuripäivät/Leipurifest 2024 Jyväskylä
Infotiskillä palvelleet Eila Kiilamaa (istumassa) sekä vierellä seisova Marja-Leena Pitkäjärvi etsivät listalta Leivon Leipomon Sanna Leivon (seisomassa oik.) ja Hanna Leivo-Soinin nimet ja luovuttivat heille nimikortit, rannekkeet sekä festarihatut. Vierellä takana Emmi Elonen palvelee Ramin Konditoria Kahvilan Pirita ja Isto Huikuria. Taustalla Simo Vainikka odottelee vuoroaan.
Joroisten Leipomon Juha Miettinen saa Leipurifest-rannekkeen Jaakko Laitiselta. Emmi Elonen antaa nimikortin.
Linkosuolta mukana olivat mm. Linda Systä (vas.), Teemu Hämelahti, Jyrki Karlsson ja Jasmina Linkosuo.
MBakeryn Mikko Hietala (keskellä) tervehti Konditoria pH7 Oy:n Toni Rantalaa. Vasemmalla MBakeryn Riina Rastas ja Iida Porkka, oikealla Katri Mäkinen Elonen Oy Leipomo.
Leipuripäivillä oltiin mukana jopa neljässä polvessa. Tässä isomummu Pirkko Lujala Pyymäen Leipomosta viihdyttää tyttärentyttären Maria Tuomiston Unelma-vauvaa.
Koiviston Kotileipomon Kirsi ja Markku Koivisto iloisina festarihattujen kera.
Lyylin Leipomon Ira Kyllönen (oik.), Janica Manninen, Toni Maninen, Säde Kyllönen ja Tuomo Kyllönen sekä keskellä jäätelöä syövä Iina Manninen olivat tulleet Peurunkaan Tuusulasta.
Pulla-Pirtin Lasse ja Ella Räinä olivat matkassa Henni-tyttären kanssa.
Tämänvuotiset Leipuripäivät eli Suomen Leipuriliiton vuosikokous ja kesäpäivät vietettiin festaritunnelmissa
Jyväskylän seudulla
Kylpylähotelli Peurungassa
8.-11.8.2024. Tapahtuma sai runsaasti kiitosta osallistujilta.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Leipuripäivien järjestelyissä olivat mukana sekä Leipuriliiton toimisto että paikallinen Keski-Suomen Leipomoyhdistys puheenjohtajansa Jari Elosen johdolla. Leipuripäiviä vietettiin festarihengessä ja tapahtuma oli myös aikaisempia Leipuripäiviä pidempi, sillä ohjelma aloitettiin perjantain sijaan jo torstaina 8.8.2024 iltapäivän ammatillisella seminaarilla. Seminaari tarjottiin kokouspaketin lunastaneille bonuksena.
Muutakin oheisohjelmaa oli Leipurifesteillä runsaasti, sillä perjantaina 9.8.2024 tarjolla oli perinteisen Ravintoraision golf-turnauksen lisäksi kanavaristeily, jota isännöi Lindström Oy sekä frisbeegolf-kisa, jonka järjesti Leipurin Oyj. Leipurin Oyj toimi yhteistyökumppanina myös juhlaillallisen jälkiruuassa eli leivospöydässä. Perjantai-iltaa isännöi tuttuun tapaan ValioAimo, mutta uudella twistillä entiseen juustobuffet-iltaan verrattuna. Tarjolla oli street food -syötävää erilaisilla juustoilla höystettynä sekä runsaasti myös erilaisia juomia.
Lauantai 10.8.2024 aloitettiin Leipuriliiton vuosikokouksella. Fazer Myllyn las-
päässä. Mukana oli myös Leipuriliiton Mika Väyrynen (4. oikealta).
tenretki starttasi matkaan hieman ennen kokouksen alkua. Vuosikokouksessa tehtiin useita tärkeitä henkilövalintoja Leipuriliiton hallintoon. Kokouksen jälkeen jalkauduttiin Peurunka Areenalle tavarantoimittajien upeaan näyttelyyn, jossa oli peräti 46 osastoa. Lauantain Street food -tyylisen näyttelylounaan yhteistyökumppanina toimi Atria Oy. Näyttelyn jälkeen rentouduttiin Condite Oy:n tarjoamassa musiikkihetkessä, jossa esiintyi Katri Ylander. Lauantai-iltana nautittiin juhlaillallinen, jonka yllätysohjelmanumerona kutsuttiin Jari Elonen Leipuriliiton kunniajäseneksi ja hänelle luovutettiin liiton kultainen ansiomitali. Jari Elosella on
pitkä ja ansiokas ura Leipuriliiton hallinnossa erilaisissa luottamustehtävissä neljällä eri vuosikymmenellä. Elonen toimi kantavana voimana myös tämänvuotisten Leipuripäivien valmisteluissa. Iso kiitos hänelle sekä kaikille Keski-Suomen Leipomoyhdistyksen aktiiveille, jotka olivat mukana valmisteluissa sekä myös paikan päällä mm. vastaanottamassa Leipuripäivävieraita.
Muutokset ja lisäykset ohjelmaan ja ruokatarjontaan saivat paljon positiivista palautetta jo paikan päällä, ja se antanee suuntaviivoja myös ensi vuoden Leipuripäiviä järjestettäessä. Tervetuloa mukaan Helsinkiin 14.-17.8.2025!
Villähteen Leivästä oltiin mukana kolmessa polvessa. Etualalla leipmoyrityksen nykyinen toimitusjohtaja Hanna Ylä-Mononen Ella-vauvan kanssa, vastapäätä pojat Eemeli ja Leevi, joiden vieressä isoäiti Sirpa Hämäläinen ja seuravana isoisä Tuomo Hämäläinen. Tuomoa vastapäätä Hakasen Leipomon Markku Hakanen ja Tuomon vieressä Marketta Hakanen. Pöydän päässä Reijo ja Marja-Liisa Alander.
Erkki Timperin 75-vuotispäivää juhlisti Leipuripäivien yhteydessä iso joukko Kaakkois-Suomen paikallisyhdistyksen väkeä. Timperi kohottaa kuvassa maljaa hattu
Vuosikokouksessa valittiin
Leipuriliitolle uusi hallinto
Leipuriliiton 124. vuosikokous kokoontui Kylpylähotelli Peurungan
auditorioon 10.8.2024 lähes sadan osallistujan voimin. Kokouksen tärkeimpiin päätöksiin kuuluivat hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien, eli liiton puheenjohtajiston, valinnat.
Juhlapuheen pitänyt Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen (oik.) sai palkkioksi leivän tilaisuuden juontaneelta Joonas Mäkiseltä (keskellä). Lisäksi hän sai Leipuriliiton historiikin toimitusjohtaja Mika Väyryseltä.
Uudet puheenjohtajat yhteiskuvassa. Vasemmalla ovat tuleva hallituksen varapuheenjohtaja Helmi Tyykiluoto ja hallituksen puheenjohtaja Anttu Rautio. Seuraavana Kari Meltovaara, josta tulee valtuuskunnan puheenjohtaja ensi vuoden alussa. Oikealla Heikki Lankoski, joka on nyt valtuuskunnan varapuheenjohtaja.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy. Hän aloittaa kautensa 1.1.2025. Siihen asti hallituksen puheenjohtajana toimii nykyinen puheenjohtaja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy.
Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, joka niin ikään aloittaa tehtävässä ensi vuoden alussa. Vuoden 2024 loppuun asti hallituksen varapuheenjohtajana toimii nykyinen varapuheenjohtaja Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy.
Nykyinen, väistyvä hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara valittiin puolestaan uudeksi valtuuskunnan puheenjohtajaksi, ja hänkin aloittaa tässä tehtävässä vasta ensi vuoden alussa, eli kun hallituksen puheenjohtajuus häneltä päättyy. Valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Heikki Lankoski, Ullan Pakari Oy, jonka kausi alkoi heti eli 10.8.2024.
Valtuuskunnan puheenjohtajana ja sitä ennen hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, jäi nyt siis pois Leipuriliiton puheenjohtajistosta. ”Väliajan” eli tämän vuoden loppuun asti valtuuskuntaa johtamaan valittiin Anttu Rautio. Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara totesi valintojen taustaksi, että jo pidemmän aikaa on puheenjohtajistossa mietitty, miten hallintoon saataisiin myös nuorempaa polvea. - Nyt se tapahtui, ja on todella hienoa,
TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Sami Tahkokorpi
Kari Meltovaaran viimeinen puhe hallituksen puheenjohtajana keskittyi ennen muuta varautumiseen, sillä maailma on muuttunut yhä ennalta arvaamattomammaksi.
Kari Meltovaara (oik.) onnittelee seuraajaansa Anttu Rautiota hallituksen puheenjohtajana.
että Helmi ja Heikki saatiin nyt mukaan samoin kuin Anttu jatkamaan, hän iloitsi ja vakuutti, että kokeneemmat ovat kyllä nuorempien tukena.
Vuosikokouksen kulku
Vuosikokoustilaisuuden juontajana toimi Keski-Suomen Leipomoyhdistystä edustanut Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo Oy. Hän toivotti kaikki kokousvieraat tervetulleiksi niin Peurunkaan kuin myös vuosikokoukseen. Leipuripäivät on järjestetty Keski-Suomessa tätä ennen viisi kertaa, viimeksi vuonna 2011 ja ensimmäisen kerran vuonna 1917.
- Yhdistyksemme on pieni, mutta hyvällä yhteistyöllä olemme saaneet järjestettyä teille Leipuripäivät tai Leipurifestin, jolla nimellä tapahtumaa nyt myös kutsumme. Muutamia pieniä harkittuja uudistuksia on tänä vuonna tehty, Mäkinen jatkoi ja kiitti samalla sekä yhdistyksen jäseniä että Perunkaa, jonka osuus on ollut merkittävä tapahtuman onnistumisessa. Erityiskiitoksen hän kohdisti Jari Eloselle, jonka panos järjestelyissä oli ollut valtava.
Kokouksen juhlapuheen piti Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen, jonka mukaan Leipurifest on hyvä jatko Jyväskylän seudun ”vauhtiviikoille” mm. Kuninkuusravien Sekä Suomen MM-rallin jälkeen. Myös hän toivotti leipuriväen tervetulleeksi Keski-Suomeen.
Puheessaan Petri Salminen vertasi Suomen yhteiskuntaa Pariisin olympialaisiin, jotka parhaillaan olivat meneillään. Niissä maamme urheilijoilla tuntui olevan paljon potentiaalia, mutta tuloksena oli ollut lähinnä pettymyksiä ja alisuorittamista.
- Kun yrittäjänä seuraa tilannetta, hukattua potentiaalia ja jatkuvaa alisuorittamista on nyt nähty vähintään kahdenkymmenen vuoden ajan myös Suomen yhteiskunnassa, hän jatkoi. Nokia-menestys kannatteli yhteiskunnan kustannuksia oman aikansa, mutta se oli kuin lottovoitto, joka harvoin osuu samaan paikkaan kahta kertaa.
Salminen sanoi toivovansa, että Suomessa opittaisiin ymmärtämään, mistä hyvinvointi oikeasti syntyy; kaikesta työnteosta ja yrittäjyydestä. Hyvältä ei tällä hetkellä näytä valtion talous, sillä sopeutuksista huolimatta velkaa joudutaan ottamaan valtavasti. Rahaa palaa esimerkiksi velkojen korkoihin määrä, jolla voitaisiin kustantaa sekä Suomen poliisivoimat että lukio- ja ammatillinen koulutus.
- Nykyisen hallituksen hallitusohjelma on hyvä yrittäjyyden näkökulmasta ja monin osin tehdään täysin oikeita asioita. Surullista on, ettei niitä ole lähdetty tekemään jo huomattavan paljon aikaisemmin. Suomi on aivan liian hyvä maa hukattavaksi huonolla politiikalla.
Salmisen viesti päättäjille oli, että typerintä mahdollista politiikka olisi lähteä leikkaamaan omistamiseen, yrittämiseen tai investoimiseen liittyviä kannusteita. Hänen mukaansa sellaiset toimet tunnetusti vähentävät yritysten kasvuhakuisuutta. Näin ei synny myöskään uusia työpaikkoja. Valopilkkuina Salminen kuitenkin näkee esimerkiksi sen, että yritystemme toiminta on vastuullista ja kestävää, mikä auttaa ottamaan markkinoita kansainvälisesti. Uudelle Euroopan komissiolle hän asettaa korkeita toiveita siitä, että yritysten toimintaa halvaannuttavaa sääntelyä saataisiin
purettua. Hän pitää tärkeänä myös yrittäjien vahvaa edunvalvontaa, jotta muutkin kuin suuret yritykset saavat äänensä kuuluviin. Tässä kohdassa myös Leipuriliitto on Salmisen mukaan kunnostautunut.
- Teillä on äärimmäisen hyvä, vaikuttava ja rakentava ote koko suomalaisen yrittäjyyden edistämiseen. Se näkyy myös saavuttamissanne tuloksissa, hän kiitteli.
Hallituksen puheenjohtaja puhe
Leipuriliton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara totesi pitävänsä vuosikokouspuhetta nyt kuudetta ja myös viimeistä kertaa. Yhteenvetona omista puheenjohtajakausistaan (vv. 2019-2021 ja 2022-2024) hän totesi, että ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta kaikki vuoden ovat olleet jonkinlaisia kriisivuosia, joiden aikana ulkoiset tekijät ovat vaikuttaneet voimakkaasti
Puheenjohtajistoon saatiin pitkästä aikaa naisenergiaa, kun Helmi Tyykiluoto valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi ensi vuoden alusta.
Poisnukkuneiden jäsenten muistoksi pidettiin hiljainen hetki.
Heikki Lankoski on uusi valtuuskunnan varapuheenjohtaja.
leipomoalan toimintaedellytyksiin.
Ensiksi oli kaksi koronavuotta (20202021), joiden aikana valtiovallan rajoitustoimet vaikuttivat erityisesti kuluttajakäyttäytymiseen. Erityisiä kärsijöitä olivat kahvilaleipomot sekä HoReCa-sektorille toimittavat leipomot. Helmikuussa 2022 alkanut Ukrainan sota hävitti kiinnostuksen koronaan, mutta edessä olivat sodan aiheuttamat seuraukset koko Euroopalle. Samalla Suomi kuitenkin käytti tilaisuuden hyväkseen ja liittyi Natoon, yhtenäisenä kansakuntana.
Ukrainan sota aiheutti vuosina 202223 kustannuskriisin leipomotoimialalle, ja epävarmuus jatkuu edelleen. Geopoliittinen tilanne on epävakaa ja järjestys maailmassa on muuttumassa: ollaan siirtymässä kahteen blokkiin. Toisessa ovat demokraattiset ja toisessa autoritaariset valtiot.
- Kauppa blokkien välillä vähenee, mutta niiden sisällä lisääntyy. Se aiheuttaa maailmanmarkkinoilla markkinahäiriöitä ja epätasapainoa. Tulee sanktioita, kaupan esteitä, tulleja ja muuta sääntelyä, jotka vaarantavat länsimaisen vapaakauppa-ajattelun.
Kari Meltovaara muistutti, että leipää ja erityisesti vehnää voidaan käyttää myös aseena. Ruuan saaminen tai sen saamisen estäminen ovat historiassa olleet sotien yleinen syy.
Leipomoteollisuuden raaka-aineiden hintakehitykseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten USA:n vaalien lopputulos, Ukrainan sodan vaikutus viljakauppaan sekä ilmastonmuutos. Nämä kaikki on hyvä tiedostaa.
Varautumisen merkitys
Kari Meltovaara tähdensi puheessaan erityisesti varautumista, jonka tärkeyttä kaikki edellä kerrottu vahvistaa. Leipomoyrittäjille on erilaisten kriisien ja työtaisteluiden kautta tullut hyvin selväksi esimerkiksi se, että energian saantiin pitää varautua. Myöskään tuontiraaka-aineiden saatavuus oikea-aikaisesti ei enää ole itsestään selvyys. Kaikki tämä edellyttää siirtymistä ”just in time” -ajattelusta ”just in case” -ajatteluun.
Leipomoalalla on varauduttava myös erilaisiin yllättäviin kriiseihin, kuten tulipaloihin. Olennainen asia on oikeanlainen vakuuttaminen, joka ei kohdistu ainoastaan rakennuksiin ja koneisiin, vaan myös esimerkiksi menetettyyn myyntikatteeseen tai henkilökunnan palkkoihin uudelleen-
Jari Elosta kiitettiin tässä vaiheessa kukkakimpulla, niin hänen työstään Leipuriliitossa leipomoyritysten hyväksi, kuin myös tämänvuotisten Leipuripäivien järjestelyiden primus motorina. Leipuriliiton Kati Sinda kukittajana.
Keski-Suomen Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Jari Elonen (keskellä) toimi vuosikokouksen puheenjohtajana. Kari Meltovaara (oik.) ja Mika Väyrynen (vas.) avustivat.
rakentamisajalta.
Varautumista ovat myös yrittäjän eläkemaksut, jotta eläketurva on riittävä vanhuuden päivinä. Eikä siinä kaikki, sillä lisäksi YEL-maksu on varautumista pahimman varalle, sillä sen mukaan lasketaan esimerkiksi työkyvyttömyyseläke tai kuolematapauksessa perhe-eläke.
- Työmarkkinatilanteeseen ja mahdollisiin tuleviin kiistoihin leipomot varautuvat parhaiten kuulumalla Leipuriliittoon, josta lähetetään tietoa tes-neuvotteluista, mahdollisista häiriöistä, ylityökielloista ja lakkouhista. Teemme tässä toimivaa yhteistyötä ETL:n kanssa.
- Tavoitteena on työehtosopimus, jonka kanssa me leipomoyrittäjät voimme menestyä myös tulevaisuudessa.
Puheensa lopuksi Kari Meltovaara kiitti Leipuriliiton toimistoa sekä puheenjohtajistoa Jari Elosta, Harri Jaakkolaa ja Anttu Rautiota hyvin toimineesta yhteistyöstä. Niin ikään kiitoksen sai Keski-Suomen Leipomoyhdistys Leipuripäivien järjestelyistä.
- Olen myös hyvin kiitollinen siitä, että olemme saaneet kokoon joukon nuoremman polven edustajia, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta liiton toimintaa kohtaan, totesi Kari Meltovaara.
Puheen jälkeen vietettiin hiljainen hetki viime vuosikokouksen jälkeen pois nukku-
neiden jäsenten muistoksi. He olivat Kari Ape, Helsinki (kunniajäsen), Elvi Avikainen, Espoo, Aarne Österberg, Vaasa ja Niko Iivonen, Helsinki.
Varsinainen vuosikokous
Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry:n puheenjohtaja Jari Elonen (Elonen Oy Leipomo). Avustajana toimi liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara ja sihteerinä toimitusjohtaja Mika Väyrynen. Vuosikokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Olli Hokkanen ja Eila Kiilamaa, molemmat Jyväskylästä.
Kokouksen esityslista hyväksyttiin ja kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Ensimmäisenä käsiteltiin hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 2023, jotka oli lähetetty jäsenistölle heinäkuun alussa jäsentiedotteen liitteenä. Tilinpäätös oli alijäämäinen ja suurimpana syynä siihen oli sijoitustoiminnan heikko tuottavuus. Keskustelua asiasta kokouksessa ei syntynyt sen enempää, joten puheenjohtaja Jari Elonen kuittasi vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen on käsitellyiksi.
Tämän jälkeen kokouksen sihteeri Mika Väyrynen luki varsinaisen tilintarkastajan Sauli Salmen tekemän tilintarkastuskertomuksen. Valtuuskunnan puheenjohtajana Jari Elonen luki puolestaan valtuuskunnan lausunnon, joka puolsi tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Myöskään tilintarkastajalla ei ollut huomauttamista asiaan liittyen. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden.
Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioiden osalta päätettiin jatkaa entistä käytäntöä. Se tarkoittaa, että tilintarkastajalle maksetaan laskun mukaan, ja hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajille ja jäsenille ei palkkioita makseta. Kulut, matkat ja majoitus kuitenkin korvataan ja hallituksen puheenjohtajalle maksetaan päivärahat.
Henkilövalinnat
Seuraavaksi olivat vuorossa henkilövalinnat, joista on kerrottu jo tämän jutun alussa. Hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2025-27 valittiin siis Anttu Rautio (Kotileipomo Siiskonen Oy), Mikkeli.
Hallituksen varapuheenjohtaja Harri Jaakkola oli pyytänyt eroa tehtävästään siten, että hänen toimikautensa päättyisi 31.12.2024 eli kesken toimikauden, joka muuten päättyisi vasta 31.12.2025. Kokous hyväksyi tämän eronpyynnön. Sen jälkeen valittiin uudeksi varapuheenjohtajaksi Helmi Tyykiluoto (Putaan Pulla Oy), Oulu, vapaaksi jäävälle toimikaudelle 1.1.31.12.2025.
Valtuuskunnan kokoonpanoa päätettiin jatkaa entisen käytännön mukaan eli valtuuskunnan muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä yksi jäsen jokaisesta paikallisyhdistyksestä.
Yrityskohtainen jäsenmaksu Liikevaihto/milj. € Perusjäsenmaksu/€ yli 50 5 000 yli 15 1 500 yli 10 1 200 yli 5
900 yli 1,5
Leipuriliiton sijoitus- ja vuokratoiminnan kokonaistuottojen arvioidaan olevan 324 000 euroa. Tämän toteutuminen mahdollistaa liiton toiminnan pitämisen budjetoidulla tasolla, kun vuosikokous hyväksyi 56 000 euron alijäämäisen tulo- ja menoarvion.
Valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kari Meltovaara (Leipomo Rosten Oy), Turku 1.1.2025 alkaen ja varapuheenjohtajaksi Heikki Lankoski (Ullan Pakari Oy), Pori, 10.8.2024 alkaen. Molemmat seuraavaan vuosikokoukseen asti. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi ajalle 10.8.2024-31.12.2024 valittiin Anttu Rautio, (Kotileipomo Siiskonen Oy), Mikkeli. Lisäksi päätettiin, että valtuuskunnan jäsenenä toimii kunkin paikallisyhdistyksen (13 kpl) puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ei voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen, voi paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja toimia valtuuskunnan äänivaltaisena jäsenenä.
Leipuriliiton varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Sauli Salmi KHT ja varatilintarkastajana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy PWC. PWC on kuitenkin ilmoittanut, että heidän yhtiönsä ei sisäisisten toimintaperiaatteiden vuoksi voi enää vuodesta 2025 jatkaa Leipuriliiton tilintarkastajana. Vuosikokous päättikin valtuuttaa loppuvuoden 2024 aikana liiton hallituksen valitsemaan sopivaksi katsomansa tilintarkastusyhteisön ja/ tai yksittäisen tilintarkastajan Leipuriliiton tilintarkastajaksi.
Tämän jälkeen kokous hyväksyi Leipuriliiton hallituksen ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2025 samoin kuin tulo- ja menoarvion vuodelle 2025.
Jäsenmaksut ja muut talousasiat
Kokous päätti, että Leipuriliiton jäsenmaksu perustuu edelleen sekä yrityksen/konsernin liikevaihtoon perustuvaan perusjäsenmaksuun että työntekijäkohtaiseen jäsenmaksuun. Maksut päätettiin pitää ennallaan eli vuonna 2025 ne ovat seuraavat:
600 alle 1,5
350
Myös työntekijäkohtainen jäsenmaksu säilyy ennallaan eli on 18 €/työntekijä vuonna 2025. Kuten tähänkin asti, työntekijäkohtaista jäsenmaksua maksetaan niistä yrityksen työntekijöistä, joihin sovelletaan leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, elintarvikealan toimihenkilöiden työehtosopimusta, elintarvikealan autonkuljettajien työehtosopimusta sekä yrityksen ylemmistä toimihenkilöistä. Osa-aikaiset: esimerkiksi 2 x 50 % = 1 kokoaikainen (henkilötyövuosina).
Leipuriliiton minimijäsenmaksu on 400 euroa. Yritykset, joiden liikevaihto on alle 1,5 milj. euroa ja joissa sovelletaan muita kuin yllä mainittuja (ETL:n neuvottelemia) työehtosopimuksia, minimijäsenmaksu on kuitenkin 250 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on yli 1,5 milj. euroa, jäsenmaksu on kuitenkin yrityksen liikevaihtoa vastaavan perusjäsenmaksun suuruinen riippumatta siitä, mitä työehtosopimuksia yrityksessä sovelletaan. Liittymismaksu on 100 euroa ja henkilöjäsenmaksu 75 euroa.
Päätettiin, että konserniyritykset sekä saman henkilön omistuksessa olevat yritysryppäät maksavat vain yhden perusmaksun, mutta työntekijämaksu maksetaan kaikista konsernin/yritysryppään leipomotoimintaan kuuluvista työntekijöistä. Yritykset voivat maksaa Leipuriliiton jäsenmaksun joko kerralla tai kahdessa erässä, puolet helmikuun lopussa ja toisen puolen viimeistään toukokuun lopussa.
Jäsenmaksujen tuotoksi vuonna 2025 arvioitiin 145 000 euroa. Tästä summasta Leipuriliitto voi vuosikokouksen päätöksellä tilittää jäsen- ja yhteistoimintamaksuja muille tahoille, kuten Leipätiedotus ry:lle, ETL ry:lle, Suomen Yrittäjät ry:lle Kansainvälisille järjestöille (AIBI, CEBP, UIBC) sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:lle. Mikäli arvioidut jäsenmaksutulot toteutuvat, liiton varsinaiseen toimintaan jää em. järjestöille maksettujen jäsen- ja yhteistoimintamaksujen (yht. 105 000 euroa) jälkeen noin 40 000 euroa.
Kokouksen puheenjohtaja Jari Elonen muistutti, että liiton varsinainen toiminta (Leipuriliiton sääntöjen 2 §:n tarkoituksen toteuttaminen) rahoitetaan olennaiselta osin sijoitustoiminnasta saaduista tuotoista. Jos sijoitustoiminnan tuotot eivät ole riittävän suuria, liiton toimintaa joudutaan rahoittamaan liiton pääomia ”syömällä”. Sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla palvelee suoraan jäsenistömme etua. Vain niiden avulla on käytännössä mahdollista pitää jäsenmaksut kohtuullisen alhaisella tasolla ja turvata samalla kuitenkin Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat tulot.
Lisäksi Jari Elonen huomautti, että liiton varat ovat suurelta osin pörssinoteeratuissa osakkeissa, joiden tuottoihin vaikuttavat monenlaiset maailmanlaajuiset tapahtumat. Tällaisia ovat niin Venäjän sota Ukrainassa kuin jo pari vuotta aikaisemmin alkanut koronakriisi ja näitä kahta seurannut maailmanlaajuinen talouskriisi. Ne voivat edelleen vaikuttaa siihen, että vuonna 2025 sijoitustoiminnan tuotot jäävät budjetoitua pienemmiksi. Siinä tapauksessa liiton varsinaiseen toimintaan joudutaan käyttämään liiton pääomia budjetoitua enemmän ensi vuoden aikana.
Lopuksi Jari Elonen muistutti jäsenyrityksiä siitä, että näiden tulee maksaa työntekijäkohtaista jäsenmaksua oikean työntekijämäärän mukaisesti. Työntekijämäärän ilmoittaminen alakanttiin voi tuntua pieneltä asialta yksittäisessä yrityksessä, mutta laajamittaisesti esiintyvänä se alkaa näkyä myös liiton budjetissa. Lisäksi se on tärkeä asia jäsenyritysten tasapuolisen kohtelun kannalta.
Vuosikokous vuonna 2025 Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Otto Lundström esitti vuosikokoukselle kutsun tulla pitämään vuoden 2025 vuosikokousta ja kesäpäiviä ensi elokuuksi Helsinkiin. Kutsu otettiin mielihyvin vastaan, joten vuosikokous ja kesäpäivät päätettiin pitää ensi vuonna Helsingissä. Ajankohta on 14.-17.8.2025.
ammatillinen seminaari järjestettiin Leipuripäivien yhteydessä ensimmäistä kertaa. Tällaista seminaaria on monesti toivottu ja nyt se vihdoinkin saatiin toteutettua. Tiiviistahtisessa iltapäiväseminaarissa oli neljä aihetta ja puhujaa.
TEKSTI/KUVAT
Elina Matikainen
Ammatillinen seminaari pidettiin Peurungan Auditoriossa ja iltapäiväneljältä alkaneeseen tilaisuuteen saapui ilahduttava määrä kuulijoita, kuutisenkymmentä. Seminaariin olivat tervetulleita kaikki Leipuripäivien kokouspaketin lunastaneet, ja toivomus oli, että sinne ilmoittauduttaisiin etukäteen. Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jari Elonen oli pitkälti hoitanut seminaarin toteutuksen ja hän toimi myös tilaisuuden vetäjänä.
Ensimmäisenä esiintyneen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan yrittäjät kannattelevat koko yhteiskuntaa ja ylläpitävät hyvinvointia. Hän vertasi yrittäjiä ”väkevään hevoseen, joka vetää koko vaunun”. Niinpä yhdentekevä ei ole myöskään se ympäristö, jossa yritykset toimivat.
jaksamista
Lauri Hirsilän esityksen aiheeseen voi perehtyä syvällisemmin lukemalla digitaliseen markkinointiin liittyvää kirjallisuutta, jota Suomen Digimarkkinointi on tehnyt yhdessä yliopiston kanssa.
Uutisvirrasta yrittäjän kannattaa Pentikäisen mukaan ulkomaiden osalta poimia uutiset Kiinasta ja Ukrainasta, USA:n presidentinvaalit, ilmastonmuutos sekä tekoäly, jotka kaikki vaikuttavat myös meikäläisiin yrityksiin. Kotimaan ajankohtaisista asioista suurimpia ovat alijäämäinen julkinen talous ja säästötoimet sekä huono huoltosuhde (alhainen syntyvyys), joka vaikuttaa mm. työvoiman saantiin. Yrittäjissä ollaan huolissaan myös polarisaation kasvusta maakuntien välillä. Tulevaisuuden investoinnit tuntuvat kasaantuvan vain tiettyihin maakuntiin ja osa maasta jää lähes tyystin ilman. Lisäksi kaupungistuminen on tällä hetkellä Suomessa nopeampaa
kuin koskaan. Sekin vaikuttaa yrityksiin.
Vaikka Suomessa talouskasvu on yhä ohutta ja korkotaso liian korkealla, valoa on Pentikäisen mukaan kuitenkin jonkin verran näkyvissä. Kasvunäkymät ovat meillä vahvistumassa ja kunhan korot tulevat alas, näkymä kirkastunee, kun mm. ostovoima vahvistuu.
Tällä hetkellä yrityskenttämme on voimakkaasti uudistumassa, sillä paljon yrityksiä lopettaa, mutta vielä enemmän syntyy uusia yrityksiä. Myös maahan muuttaneiden yrittäjien määrä kasvaa ja heidän merkityksensä lisääntyy.
Mutta vaikka kasvu- ja työnantajayrittäjyyden arvo on suuri, etenkin päättäjien on todella vaikea ymmärtää, mitä kaikkia vastuita etenkin työnantajayrittäjät joutuvat harteillaan kantamaan, toteaa Pentikäinen.
Yritysten kasvuhakuisuus kuitenkin laskee tällä hetkellä trendinomaisesti. Kasvuhakuisuuden puuttuessa ei myöskään investoida, eikä luoda uusia työpaikkoja. Kannustimia puuttuu; yrittäjät kaipaisivat mm. palkkaamista helpottavaa työlainsäädäntöä, yrittäjyyden parempaa arvostusta sekä paikallisen sopimisen lisäämistä. Natoon liittyminen lisäsi yrittäjien uskoa investoimiseen, mutta varsin nurinkuris-
ta on, että eniten investointihalukkuutta jarruttavat yrittäjien mielestä ay-liikkeen toimet, vaikka voisi kuvitella, että työntekijöiden työllistäminen olisi myös ay-liikkeen intressi.
Tällä hetkellä noin 50 000 yrittäjää on luopumassa yrityksestään ja vain joka neljännellä on jatkaja omasta takaa. Luopuminen voidaan tehdä pitkällä tähtäyksellä, mutta joskus se tulee eteen pakon, kuten sairastumisen vuoksi.
- Jokaisen yrittäjän olisikin hyvä uhrata hetki aikaa suunnitellakseen, kuka yritystä voisi jatkaa, mikäli hän itse syystä tai toisesta ei pysty sitä tekemään, Mikael Pentikäinen ohjeisti.
Tekoälyä leipomossa
Tekoälyn perusteita yleisölle avannut Jyväskylän ammattikorkeakoulun tuntiopettaja Antony Smal määritteli tekoälyn koneen suorittamaksi toiminnaksi, joka vaatii älykkyyttä eli ongelmanratkaisua, oppimista, havaitsemista, kielen ymmärtämistä jne. Kun tietokoneelle on ”opetettu” ja se pystyy tekemään joitakin näistä asioista, aletaan puhua tekoälystä.
Tämä hetkiset tekoälyt ovat ns. heikkoja
Antony Smal esitteli tekoälyllä luotuja kuvia leipomotuotteista.
tekoälyjä eli ne on koulutettu suorittamaan vain tiettyä ennalta määritettyä tehtävää. Vahvaa, ns. itse ajattelevaa ja toimivaa tekoälyä on vielä odotettava. Koska tekoälyt on koulutettu tiettyyn tehtävään, yksi tekee tekstiä, toinen kuvia, kolmas videoita, neljäs vaikkapa musiikkia.
Leipomoyrityksessä tekoälyllä voi esimerkiksi luoda tekstejä, kuvia ja excel-kaavoja, tehdä somepäivityksiä, ideoida vaikkapa liikeidean tai reseptejä, monipuolistaa raaka-aineiden käyttöä, luoda koonteja tai luoda automaattisia sähköposteja. Nämä vain muutamia esimerkkejä. Antony Smal kannusti rohkeasti kokeilemaan tekoälysovelluksia.
Smal varoitti tekoälyn avulla toteutettavista uudenlaisista huijauksista. Niitä ovat mm. puhelinsoitot ”omalta lapselta”, aidon tuntuiset kuvat, videot, sähköpostit jne. Kaikkea ei enää kannata uskoa ihan suoralta kädeltä.
- Esimerkiksi turvasana yrityksessä ja perheen kesken kannattaa sopia, Smal ohjeisti. Siis jokin sana, jonka vain oikea henkilö kysyttäessä tietää.
Digitaalista myyntiä ja markkinointia
Tekoälyä hyödyntää myös Suomen Digimarkkinoinnin MVG-MRACE -malli. Se on digitaalisen markkinoinnin strateginen ja taktinen viitekehys, joka auttaa yrityksiä optimoimaan markkinointitoimenpiteitään ja saavuttamaan pitkäaikaista kasvua. Mallin ytimessä on kaksi pääkomponenttia: Market-Value-Growth (MVG) ja MRACE. Näistä kertoi seminaariyleisölle Lauri Hirsilä Suomen Digimarkkinointi Oy:stä.
MVG-malli on strateginen malli, joka keskittyy markkinoiden, kilpailutilanteen ja kohderyhmän syvälliseen ymmärtämiseen. Sen avulla yritykset voivat kehittää markkinointistrategioita, jotka vahvistavat niiden asemaa markkinoilla ja luovat kestävää kilpailuetua.
MRACE-malli on laajennus tunnetusta RACE-mallista (Reach, Act, Convert, Engage), johon on lisätty mittaaminen (Measure) tärkeänä komponenttina.
Mallien yhdistäminen auttaa yrityksiä hallitsemaan ja optimoimaan sekä strategista että taktista markkinointiaan. MVG-malli ohjaa pitkän aikavälin suunnittelua, kun taas MRACE-malli keskittyy markkinoinnin taktiseen toteutukseen ja sen jatkuvaan parantamiseen. Näiden
mallien avulla yritykset voivat luoda kohdennettuja markkinointikampanjoita, jotka puhuttelevat erilaisia ostajapersoonia ja mukautuvat markkinoinnin jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.
Yrittäjän jaksamisen tueksi Seminaarin lopuksi Peurungan palvelupäällikkö Sanna Rossi kertoi leipuriyleisölle, miten yrittäjän työhyvinvointia ja työkykyä voidaan tukea erilaisten kuntoutuspalveluiden avulla, jota esimerkiksi Peurunka tarjoaa. Hän kuvasi työkyvyn rakentumista talomallilla, jossa perustana on terveys, sen jälkeen ammatillinen osaaminen, sitten arvot, asenteet ja motivaatio, joita Rossi sanoo pitävänsä kaikkein tärkeimpinä työkyvyn kannalta. Myös varsinainen työ, sen sisältö ja vaatimukset vaikuttavat. Ympärillä vaikuttavat myös perhe, lähiyhteisö sekä yhteiskunta.
Esitys kirvoitti yleisöstä vilkasta keskustelua, jossa tuotiin esiin mm. lisääntyneet henkiset ongelmat nykypäivän työyhteisössä ja työntekijöillä. Ne eivät läheskään aina johdu itse työstä, vaan aivan jostakin muusta. Rossin mukaan lähes joka alalla isoimmat kuormitustekijät tulevatkin henkiseltä puolelta ja se näkyy myös Kelan maksamissa kuntoutuksissa, joissa psyykkisiin asioihin liittyvät osuudet ovat selvästi lisääntyneet.
Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelut jakautuvat ammatilliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen sekä työhyvinvointipalveluihin. Ammatilliseen kuntoutukseen on mahdollista päästä silloin, jos työkyky on vaarantunut ja kuntoutustarpeesta on lääkärin B-lausunto. Tällöin kuntoutus on myös Kela-korvattava. Koska erilaisia kuntoutusmahdollisuuksia on suuri määrä, kannattaa yrittäjän selvittää omat tarpeensa työterveyshuollon ja lääkärin kanssa.
Mikael Pentikäinen sai Jari Eloselta leipäkassin kotiin viemisiksi.
Väliajalla nautittiin lasi kuohuvaa, kahvia ja leivoksia. Ennen seminaarin alkua oli tarjolla kahvia ja sämpylöitä.
Seminaarin nuorimpia osallistujia oli Pyymäen Leipomon Manuel Holopainen, jolla riitti vauhtia.
Tässä ryhmässä oli voittaja-ainesta, sillä siinä pelasivat sekä kilpailun ykkönen Uotilan Leipomon Pekka Uotila (oikealla) että toiseksi tullut Pyymäen Leipomon Valtteri Tuomisto (2.vas.). Ryhmään kuuluivat myös Peltolan Pussin Jyrki Viita (vas.) ja Aspelin Groupin Antti Mantere.
Aurinko helli golfaajia
Leipuripäivien perinteinen Raisio Open -golfkilpailu pelattiin perjantaina 9.8.2024 Laukaa-Peurunka Golfin kentällä. Tällä kerralla ei sade piinannut, vaan pelaajat saivat nauttia auringonpaisteesta.
TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Sami Tahkokorpi
Golfturnaus oli jälleen kerran kerännyt ilahduttavan määrän osallistujia, kaikkiaan kuusikymmentä yksi (61) henkilöä. Ravintoraision isäntäväkenä toimivat tutut Marjo Lehtinen, Ilkka Ojansivu ja Petri Liimatainen
Koko kilpailun voittajaksi nousi Pekka Uotila, Uotilan Leipomo Oy (39 p.). Hyvänä kakkosena oli Valtteri Tuomisto, Pyymäen Leipomo Oy (37 p.), joka viime vuoden kilpailussa oli kolmantena. Kolmanneksi tuli Natsirisorn Rajapuro (37), joka oli samalla naisten paras koko kilpailussa. Seuraavina, joskaan ei enää palkintosijoilla olivat Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Tommi Tuomisto, Pyymäen Leipomo Oy sekä Karri Kunnas
Scratch-sarjan voitti Valtteri Tuomisto tuloksella 78 lyöntiä ja lähimmäs lippua löi Matti Eskelinen tuloksella 0,81 metriä. Pisimmän driven 275 metriä löi Filip Kumlin, Helsingin Mylly Oy.
Natsirisorn Rajapuro oli koko kilpailun kolmonen ja paras naisista. palkintoa luovuttamassa Raision Marjo Lehtinen, Ilkka Ojansivu sekä Petri Liimatainen (vas.)
Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy (vas.), Ville Harju, Ajan Herkku Oy sekä Otto Uusitalo, Hakasen Leipomo Oy nauttivat pelistä ja kauniista säästä. Oton seurana Salla Hautala.
Isäntäväkeä edustaneen Marjo Lehtisen (vas.) pelikavereita olivat tällä kerralla Pirjo Kyllinen, Eveliina ja Niko Määttä Oy, Mika Väyrynen, Leipuriliitto sekä Petri Kivineva, Porin Leipä Oy.
Auton vieressä seisoo Pyymäen Leipomon Jouni Tuomisto, seuranaan Timo Kyllinen, Eveliina ja Niko Määttä Oy, Otto Lundström, Kotileipomo Eromanga sekä Henri Laurila, Ki-Sal Oy.
Matti Eskelinen (2. vas.) löi lähimmäs lippua. Hänen kanssaan pelasivat Uudenmaan Leivän Timo Rajapuro (vas.), Andreas Knips Hembagerin Jan Nykvist (2.oik.) sekä Elintarviketeollisuusliiton Mikko Käkelä.
Asuillaan erottuivat varmasti Jarkko Petäjä, Leipomo Petäjä (2.vas.) sekä Mikko Kenttämaa, Rikkilän Leipä/MK Leipomot Oy. Oikealla Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy ja vasemmalla Jani Ryyli, Helsingin Mylly Oy.
Helsingin Myllyn Filip Kumlin (oik.) löi kilpailun pisimmän driven, 275 metriä. Sitä ihastelivat ainakin pelikaverit Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy (2.oik.), Raimo Liedes, Ramin Konditoria Kahvila Oy sekä Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri (vas.).
Kolmen miehen ”kopla” eli Toni Hienonen, Konditoria pH7 Oy (vas.), Karri Kunnas sekä Isto Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila Oy.
Mestari eli Pekka Uotila sai kiertopalkintopokaalin mukaansa vuodeksi.
Kanavaristeilyllä ihailtiin kaunista Päijännettä
Lindström Oy tarjosi leipuripäivävieraille kanavaristeilyn Päijänteellä. Tapahtuma oli huippusuosittu ja sai paljon kiitosta.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Risteilylle startattiin perjantaiaamuna hotellin edestä kahdella bussilla, sillä mukaan oli ilmoittautunut sata henkilöä eli maksimiosallistujamäärä. Bussien äärellä vieraita vastaanottamassa olivat Lindströmin edustajina laatupäällikkö Anu Siltala ja avainasiakaspäällikkö Laura Kytölä. Bussit ajoivat Jyväskylän satamaan, jossa odotti M/S Suomen Suvi -laiva miehistöineen sekä kolmantena Lindströmin isäntänä aluemyyntipäällikkö Jari-Pekka Rautiainen. Isäntäväki kertoi Lindströmin olevan kotimainen perheyritys, jolla on yli 175-vuotinen kokemus tekstiilialalta. Yritys toimii Euroopan lisäksi Aasiassa ja sen valikoimassa on monenlaisten tekstiilien
vuokrausta: työvaatteet, vaihtomatot, WC-tilatuotteet, ravintolatekstiilit, hotellitekstiilit, potilas- ja liinavaatteet, unipussit sekä teollisuuden pyyhkeet ja imeytysmatot. Asiakkaina on myös leipomoita.
Sää oli risteilylle mitä parhain, sillä aurinko paistoi täydeltä terältä. Laiva ajoi Keiteleen kanavareittiä ja kulki yhteensä kolmen sulun kautta. Ensi oli Vaajakosken sulku, sitten Kuhankosken sulku ja viimeisenä Kuusan sulku Laukaassa. Sieltä oli lyhyt bussikyyti takaisin hotellille. Laivalla vieraille tarjottiin myös buffet-lounas ja jälkiruuaksi kahvit.
Kiitokset Lindströmille mukavasta päivästä!
Iloiset naiset laivan kannella olivat Kirsi Toivonen (vas.), Tuire Elonen, Merja Väyrynen, Amanda Hämäläinen ja pöydän toisella puolella Amandaa vastapäätä Johanna Hämäläinen, sitten Rita Bondén, Veera Meltovaara sekä Teija Ruokamo.
Vanajan Keksit Oy:n Jouko, Silja, Tarja ja Soili Salonen aterioivat samassa pöydässä Elosen leipomon Marjut Keto-Tokoin ja Hanna Kivimäen kanssa.
Laivan kannella oli suorastaan tungosta. Auringosta ja järvimaisemasta nauttimassa tässä mm. Leivon Leipomon, Putaan Pullan ja Pulla-Pirtin edustajia.
Laura Kytölä (vas.), Anu Siltala ja Jari-Pekka Rautiainen edustivat Lindström Oy:ä.
Leipurin Oyj tarjosi frisbeegolf-kisan
Perjantain 9.8.2024 kolmas päivätapahtuma oli Leipurin Oyj:n järjestämä frisbeegolf-kisa, johon olivat tervetulleita niin kokeneemmat konkariheittäjät kuin aloittelijatkin
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Kilpailuun osallistui peräti 34 innokasta frisbeegolfia enemmän tai vähemmän harrastanutta. Heitä isännöivät Leipurin Oy:n edustajat maajohtaja Satu Ruohosen ja markkinointijohtaja Mika Colesin johdolla.
Tapahtumapaikkana toimi Peurungan Lakeview-frisbeegolfrata, jossa on kaikkiaan 20 väylää. Leipurin kilpailu käytiin kahdeksalla väylällä ja kahdeksassa ryhmässä. Aloittelijoita opastivat lajin saloihin keskisuomalaisen Puska Puttaajat ry:n kaksi nuorta osaajaa, Jonne Sormunen ja Olli Patinen
Kisan parhaina palkittiin Toni Rantala, Konditoria pH7 oy sekä Ossi Aalto, Condite Oy, kummankin tulos +4. Toiseksi tuli Teemu Tarvainen, Joroisten Leipomo Oy (+5) ja kolmanneksi Tito Iso-Hirvelä, Vilénin Leipomo Oy (+6).
Kiitokset järjestelyistä ja onnea voittajille!
Leipurin Oyj:n Satu Ruohosen (2. vas.) kanssa pelasivat Viivi Häkkinen, Ainesmestarit Oy, Mauno Korhonen, Suur-Savon Leipomo (2.oik.) sekä Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy.
Voittajien on helppo hymyillä. Vasemmalla Ossi Aalto, oikealla Toni Rantala.
Leivon Leipomon Riia Jaakkola (vas.) ja Harri Jaakkola (2.oik.) pelasivat yhdessä Omnian Esa Savolaisen sekä Leipurin John Butterfieldin (oik.) kanssa.
Leipurin Oyj:n Timo Parkkonen (3. vas) johdatti ryhmää, johon kuuluivat Vilénin Leipomon Jussi ja Manu Vilén (vas.), Satu ja Kari Mäkelä (keskellä), kilpailun pronssimitalisti Vilénin Leipomon Tito Iso-Hirvelä (sininen lippis) sekä Vilénin Leipomon Lumi Vilén. Takana hymyilee valokuvaamiseen keskittynyt Erkki Timperi.
Festariherkkuja ValioAimo-buffetissa
Leipuripäivien perjantai-illan odotettu ValioAimon juustoilta oli tänä vuonna mietitty kokonaan uusiksi. Perinteisen juustotarjoilun sijaan herkut oli tehty festarihenkisiksi. Monen mielestä uudistus oli erinomainen ja oikein mukavaa vaihtelua monta vuotta jatkuneeseen vanhaan, joskin hyvään juustobuffet-perinteeseen.
ValioAimon Fest -iltaa varten oli ValioAimossa nähty paljon vaivaa jo ennakkoideoinnissa ja Peurungan keittiö oli pannut parastaan tuotteiden valmistuksessa. Vieraille oli tehty jos jonkinlaista herkkua, jotka kaikki oli jaettu omiksi annoksikseen. Ruokia oli helppo ja nopea poimia mukaan noutopöydistä, joten jonotukselta vältyttiin. Tarjolla oli esimerkiksi hampurilaisia, hod-dogeja, frittejä yrttikastikkeella höystettynä, sovellettua kimchiä ja nachoja. Juustoakin oli moniin ruokiin lisätty muodossa tai toisessa. Jälkiruuassa maistui Valion uusi mascarpone-tuorejuusto. Syötäviä täydensi kattava valikoima juomia.
Isäntäväen eli valiolaisten komeaa joukkoa johtivat tilaisuudessa myyntipäällikkö Juha Mattila ja myynnin päällikkö Anna Järvelä ja paikalla oli myös ”oma” DJ Vesa Liedes, joka toimii ValioAimon tarvesuunnittelupäällikkönä. Ilta kokonaisuudessaan sujui jälleen kerran todella rattoisasti ja uudet tarjoilut saivat kehuja – ainakin allekirjoittaneelle moni kiitteli uudenlaisia makuja.
Lopuksi lavalle kiipesi coverbändi UpEleven, jonka tahdissa sitten moni jammaili seuraavan päivän puolelle asti.
Kiitokset ValioAimon väelle mukavasta illasta!
TEKSTI Elina Matikainen
KUVAT Sami Tahkokorpi
Ruokaa oli tarjolla moneen makuun hampurilaisista maissnachoihin.
ValioAimon Toni Mälkki ottaa tässä vastaan Liisan Leipomon Nanna Mäkisen, Niklas Mäkisen sekä Eemeli Salosen. Jokainen vieras sai sinisen ValioAimo Fest – rannekkeen.
Jokioisten Leivän Mikko ja Anni Virtanen tulivat ValioAimo-iltaan lastensa Sofian ja Kaapon kanssa. Vasemmalla Leipomo Axon Teppo Viherkoski.
Valion isäntäväki yhteiskuvassa. Istumassa vasemmalta Juha Mattila, Merja Nykter, Anne Hurme ja Jari Määttä. Takarivissä vasemmalta Anna Järvelä, Tommi Jaakkola, Pasi Räisänen, Mika Parviainen, Toni Mälkki ja Jukka Laaksonen.
Pöydän päässä Aimo ja Marita Jussila, seuraavina Mäkilän Leipomon Jari Mäkilä ja Piia Liimatainen, sitten Kakkutalo Gilanin Mika ja Elina Gilan. Mika Gilanin vieressä Ravintoraision Ilkka Ojansivu, jota vastapäätä Kinnusen Myllyn Teija Ruokamo.
Joroisten Leipomon Teemu ja Emma Tarvainen (oik.) vaihtavat ajatuksia Helsingin Myllyn Tuukka Rytkösen (selin) sekä Jani Ryylin kanssa. Istumassa alueyhdistyksen edustajista Eila Kiilamaa (vas.) sekä Joonas Mäkinen puolisonsa Jenni Uusiniityn kanssa.
Vieraat viihtyivät ja puheensorina oli valtava.
DJ Vesa Liedes tahditti tanssia alkuillasta.
1.Iloiset lastenretkeläiset odottavissa tunnelmissa ennen elokuvan alkamista.
2.Retkelle lähdettiin bussilla hotellin edestä.
3.Fazer Mylly tarjosi osallistujille myös asiaankuuluvia ’elokuvaherkkuja’.
4.Popparit, limsa ja karkit maistuivat. Kuva Agneta Knip.
Fazer Mylly vei lapset elokuviin
Lasten keskuudessa on Leipuripäivien lastenretki aina odotettu tapahtuma. Tänä vuonna Fazer Mylly vei lapset ja huoltajat elokuviin Jyväskylään.
TEKSTI Elina Matikainen
KUVAT Jenni Uusiniitty
3 4 2 1
Leipuripäivien lapsivieraita varten oli Fazer Mylly varannut salin Kauppakeskus Jyväskeskuksessa sijaitsevasta Finnkino Fantasiasta. Luvassa oli heinäkuussa ensi-iltansa saanut ”Inside Out - Mielen sopukoissa 2” elokuva. Tässä piirrostarinassa hypätään sisään teinityttö Rileyn mieleen, jossa erilaiset uudet ja vanhat tunteet kilpailevat keskenään.
Lähtö retkelle oli jo yhdeksän jälkeen aamulla hotellin edestä ja paluu hieman puolen päivän jälkeen, jolloin myös lastenretkeläiset ehtivät osallistua kokouspakettiin kuuluneelle Atria Street Food -lounaalle. Toki myös retken aikana tarjottiin syötävää ja juotavaa, kuten kunnon elokuvakäynniltä voi odottaakin.
Kiitokset Fazer Myllylle onnistuneesta lastenretkestä!
RAJOITTAMATON MÄÄRÄ
RATKAISUJA
VEMAG Robot 500 – soveltuu etenkin pienille ja keskisuurille leipomoille
Laitteen tekniikka mahdollistaa perinteisten leipien sekä ”tahmeiden” gluteenittomien tuotteiden valmistuksen. Taikinanjakaja on liikuteltava ja sitä voidaan helposti siirtää eri työpisteille leipomossa. Taikinan annostelu toimii ilman öljyä. Nopean ohjelman ja tuotteen vaihtoajan ansiosta samalla laitteella voi valmistaa useita erilaisia tuotteita. Meiltä Nemcolta saat kaikki tuotantoprosesseihin liittyvät ratkaisut saman katon alta. Olemme toimittaneet elintarvikkeiden valmistukseen, käsittelyyn ja pakkaamiseen liittyviä ratkaisuja luotettavasti jo yli 60 vuoden ajan Pohjoismaissa. Elintarvikevalmistus- ja pakkauskoneidemme avulla saavutat parhaimman tuotantotehokkuuden ja voit luottaa prosessin varmuuteen.
Baron Foodtechin osastolla kerrottiin mm. yhteistyöstä LAB ammattikorkeakoulun kanssa Lahdessa, jonka ympärillä on iso elintarvikekeskittymä. Pielispakarin Erkki Timonen (vas.) tutkii asiasta kertovaa esitettä ja vierellä seuraavat Baron Foodtechin Esa Harju (2.vas.) ja Matias Lehtonen sekä heidän takanaan LAB ammattikorkeakoulun Pasi Raja.
Upea näyttely
TEKSTI Elina Matikainen
KUVAT Elina Matikainen ja Sami Tahkokorpi
Leipuripäivien tavarantoimittajien näyttely oli
tänä vuonna kerrassaan upea ja yritykset olivat jälleen kerran panostaneet osastoihin ja niiden tarjontaan tosissaan. Osastoja oli näyttelyssä kaikkiaan 46.
Peurunka Areena, iso urheiluhalli, oli näyttelylle oivallinen paikka, sillä lähes kaikki osastot mahtuivat samaan tilaan. Hieman niistä erillään oli kolme viimeiseksi ilmoittautunutta yritystä Puratos, Envitecpolis ja Berner sekä Leipätiedotus. Niidenkin sijainti oli oivallinen näyttelyravintolan äärellä ja näyttelyyn menevän ja kulkureitin varrella. Seuraavassa vähän tunnelmia näyttelystä.
Tämän lehden takakannen kuvassa on Leipurin Oyj:n näyttelyosaston vegaanisia pikkuherkkuja.
Jostec Oy:n osastolla oli esillä Probot O:n mobiilirobotiikkaa eli kuvassa näkyvä rullakkorobotti, jonka liikkumista voidaan ohjata kännykän avulla. Yhtä hyvin robotti voidaan valjastaa vaikkapa taikinapadan kuljettamiseen, kertoivat ProRobotin Antti Tikanmäki (keskellä) sekä Jostecin Jani Salomaa ja Mika Heinonen. Vasemmalla robottia ihmettelevät Ullan Pakarin Helene ja Heikki Lankoski.
Berner Oy oli näyttelyssä ensimmäistä kertaa. Matti Hurttia kertoi, että yhtiön kuuluvan Finnamylin valmistamalla perunaproteiinilla voi rikastaa myös leipomotuotteita.
Puratos Finland Oy:n osastolla idätettyjä rukiin, vehnän ja kauran jyviä ja niistä tehtyjä rouheita esittelivät Jenni Lehtonen ja Rando Vares.
Outi Suopanki Saimaan ammattiopisto Samposta maisteli Jari Palomäen tarjoamia Kaskein Marjan mehuja sekä pöydällä näkyviä kuivattuja kotimaisia marjoja, joiden joukossa oli nyt myös mustaherukoita.
PK Pohjakulma Oy:n Jani Hurtén (oik.) ja Toni Laine kertoivat, että erilaiset muovirasiat ovat heillä suurin tuote ja niitä on paljon tarjolla myös leipomoille. Rasiat tuodaan suoraan tehtailta Euroopasta, ilman välikäsiä.
Finnbakelsin Veli-Matti Ahvenharju (vas.) sekä Markku Forsström maistattivat kuorrutussuklaasta tehtyjä mainioita konvehteja. Ne oli kehittänyt Veli-Matti, joka oli vastikään aloittanut työt Finnbakelsilla. Toinen uutinen oli, että Finnbakelsia 13 vuotta vetänyt Tommi Leander oli siirtymässä pois yrityksestä makeisteollisuuden palvelukseen.
Multicateringin osastolla Jarmo Tolvasen esittelemiin uusimpiin leivontakoristeisiin olivat tutustumassa Leistin leipomon Antti ja Saara Muuri (oik.) sekä Leipomo Petäjän Tiina Petäjä.
Valikoimaan on tullut uusi, entistäkin hienompi kaurajauhe, joka sopii erityisesti erilaisiin kaurajuomiin, kertoivat Kinnusen Myllyn Tuomas ja Maiju Kinnunen (vas.) sekä Teija Ruokamo.
Fredman Oy:n leivinpaperit, kakkupaperit, kartonkivuoat, kelmut ynnä muut ovat tuttuja tuotteita monessa leipomossa. Paljon myydään myös kertakäyttöistä pursotinpussia, kertoivat Toni Kukkonen (vas.) sekä Oscar Lindqvist.
Arcxon osastolla Miska Kilpikivi (vas.) ja Pasi Pekkanen (2.vas.) jututtivat Uotilan Leipomon Pekka Uotilaa ja Ville Klasilaa (keskellä) sekä Leipomo Rostenin Veera ja Kari Meltovaaraa.
Rinnebaaria pitänyt Fazer Myllyn Jyrki Koponen houkutteli Kotileipomo Siiskosen Anttu Rautiota osallistumaan osastolla järjestettyyn virtuaaliseen laskettelukisaan. Osastolla esiteltiin myös mm. leivontamixejä ja leivänparanteita erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Adara Pakkauksen osaston mielenkiintoisin uutuus oli pahvilaatikko, jonka sisäpinta on elintarvikekelpoista paperia. Siinä ei tarvita erillistä muovipussia, joten se on ehdottomasti tulevaisuuden tuote, kunhan asiakkaat pääsevät sen kanssa tutuiksi, vakuuttivat Friida Jokinen ja Lauri Valkeamäki.
Metos Oy:n Mikko Lehtovirta (edessä) ja Teemu Rönkkö olivat tuoneet messuille vitriinin, joka voi asettaa pöydän päälle, sillä sen koneisto on takapuolella, ei alapuolella. Tällaisia vitriineitä on heidän mukaansa vähemmän tarjolla.
Mauste-Sallisen osastolla oli tällä kerralla paljon suklaatuotteita, joita taituroi paikan päällä Master Martinin suklaamestari Linas Krzconavicius. Esillä olivat myös uudet värilliset maustetut gluteenittomat crumblet, jotka sopivat niin koristeeksi kuin täytteisiinkin.
Gluteenittomiin raaka-aineisiin keskittyneen Virtasalmen Viljatuotteen Matti Toivanen esitteli mm. gluteenitonta täysjyvädurrajauhoa sekä durrajauhoseosta. Lisäksi näytillä oli Gluteeniton Hieno Jauhoseos, joka on valmistettu pelkästään yrityskäyttöön ja sopii vaikkapa pastan, pitsan tai makeiden leivonnaisten valmistukseen.
Pulla-Pirtin Teemu Räinän ja Oona Väärnin kanssa vaihtoivat ajatuksia Bedikan Niko Nurminen (pöydän takana) sekä Ville Mukkala (vas.).
Leipätiedotuksen Kaisa Mensonen ja Terhi Virtanen (oik.) kertoivat mm. täysjyväviljan saannin tärkeydestä. Osastolla vierailivat Aetoleipurin Hanna Niskanen ja Markku Kiiskinen.
Lapuan Leivän Hanna Luhtala ja Tuomas Mikkilä tutustuivat Ainesmestarien tarratarjontaan Miikka Männikön opastuksella. Pöydällä oli varsin monta leipomotuotetta, joissa on Ainesmestarien tekemä tarra.
Multivacin osastolle olivat poikenneet Kontion Konditorian Petri Laaksonen (3.vas.) sekä Vöyrinpojan Jukka Hämäläinen (keskellä). Osastolla päivystivät Arto Mäkinen (vas.), Juha Koivunen, Timo Kurunsaari, Sami Harkivi sekä Terhi Hartikka.
Orat Oy:n osastolla tässä Andreas Knip (vas.) sekä Jan Nykvist Andreas Knips Hembagerista. Pöydän takana heitä palvelivat Rinor Vuciterna (oik.), Roni Ekebom ja Jouni Hyvönen, jonka takana hymyilee viereisen osaston eli Primulator Oy:n Jere Grönlund.
Katri Ylander tunnelmoi Conditen musiikkihetkessä
Tavarantoimittajien näyttelyn jälkeisestä Conditen musiikkihetkestä on tullut Leipuripäivillä jo perinne. Tänä vuonna nautittiin Katri Ylanderin sulavasta esiintymisestä.
Alun perin musiikkihetki oli tarkoitus järjestää Peurungan ravintolan kesäterassilla, mutta sade pani suunnitelmat uusiksi. Esiintymispaikaksi vaihtui hotellin tilava aula, johon Peurungan väki oli nyt rakentanut esiintymislavan. Paikan vaihtuminen ei varmasti ketään haitannut.
Vieraat toivotti tervetulleiksi Conditen markkinointi- ja innovaatiopäällikkö Tytti Virtanen, ja esiintymislavan äärelle kokoontuivat kaikki muutkin Leipuripäivillä mukana olleet conditelaiset. Virtanen kertoi olevansa vanhempainvapaalla, mutta silti innokkaasti mukana Leipuripäivillä, joka on yksi leipomoalan tärkeimmistä vuotuisista tapahtumista. Lopuksi skoolattiin yhdessä; tämän tilaisuuden perinne on myös Conditen tarjoama kuohujuoma.
Katri Ylander esitti setin tunnetuimpia biisejään, kuten Aamuaurinkoon, Täydellinen mulle, Mosaiikki, Sano mulle jotain kaunista. Häntä säesti akustisella kitaralla Markus Venehsalo
Kiitokset Condite Oy:lle mukavasta ja virkistävästä musiikkihetkestä!
TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Sami Tahkokorpi
Katri Ylanderia säesti Markus Venehsalo.
Tervetulopuheen piti Tytti Virtanen (lavalla) ja edessä seisovat muut conditelaiset Roberta Eskola (vas.), Sille Kourusuo, Helmiina Troberg, Eeva Wallin, Anders Borg, Ossi Aalto, Jaana Välimäki ja Joachim Wunsch.
Yleisöä oli tuvan täydeltä.
Illallisella Jari Elonen kutsuttiin
Leipuriliiton kunniajäseneksi
Lauantain juhlaillallisella oli hyvän ruuan ja juoman lisäksi yllätysjuhlahetki, jossa toteutettiin Jari Elosen kutsuminen Leipuriliiton kunniajäseneksi. Muusta ohjelmasta huolehtivat muun muassa taikuri Tapio Salomaa sekä musiikkitaituri Konsta Hietanen.
Illalliselle Peurungan ravintolaan saapui noin 370 leipuripäivävierasta, joten paikka oli lähes ääriään myöten täynnä. Puheenjohtaja Kari Meltovaaran tervetuliaissanojen jälkeen illan naruja piteli käsissään juontaja Emmi Elonen, joka informoi juhlaväkeä illan eri käänteistä ja tapahtumista. Esimerkik-
si siitä, että snapsin yhteydessä piti laulaa Keski-Suomen maakuntalaulu, jonka sanat oli painettu menukortteihin. Snapsin kohottajana ja laulun esilaulajana toimi Jari Elonen, joka oli muutoinkin tapahtumassa varsin näkyvässä roolissa, onhan hän Keski-Suomen Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja. Suuresta osasta tämänvuotisia Leipurifestien tilaisuuksia ja tapahtumia iso kiitos kuuluu juuri Jarille, joka toimi niissä puuhamiehenä. Esimerkiksi torstai-iltapäivän ammatillinen seminaari oli hänen käsialaansa. Apuna oli paikallisyhdistyksen pieni, mutta tehokas porukka ja tietenkin myös Leipuriliiton toimistolla on Leipuripäivien järjestelyissä aina oma osuutensa. Onhan viime kädessä kysymys liiton vuosikokouksesta.
Jari Eloselle luovutettiin illallistilaisuu-
TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Sami Tahkokorpi
Illallinen tarjottiin Peurungan pääravintolassa.
Peurungan iso ravintolasali oli täynnä illallisvieraita.
Tulossa illalliselle Linkosuon Leipomon Miia Jänne, Henri Jokinen sekä lapset Leevi ja Vili Jokinen.
Hakafoodin Marko Lehojärvi ja Pirjo Heikkinen kiiruhtavat illalliselle.
Emmi Elonen juonsi ja Jari Elonen kohotti snapsin, jonka jälkeen laulettiin Keski-Suomen maakuntalaulu.
dessa Leipuriliiton kultainen ansiomitali ja hänet kutsuttiin liiton kunniajäseneksi. Kunniajäsenyys on Leipuriliiton korkein jäsenelleen myöntämä tunnustus ja nyt Leipuriliitolla on kuusi kunniajäsentä. Sekä mitali että kunniajäsenyys tulivat Jari Eloselle varmasti ansiosta. Hän on pitkään ollut Leipuriliiton todellinen aktiivi ja toiminut Leipuriliiton luottamustehtävissä peräti neljällä vuosikymmenellä aina tähän vuosikokoukseen asti. Hän aloitti 1990-luvulla paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja näin ollen myös valtuuskunnan jäsenenä. Leipuriliiton puheenjohtajistoon mukaan Jari Elonen tuli mukaan vuonna 1997. Hänen toimikautensa liiton puheenjohtajistossa olivat seuraavat:
• Vuosina 1997-2003 hallituksen varapuheenjohtaja
• Vuosina 2003-2007 valtuuskunnan puheenjohtaja
• Vuosina 2008-2009 hallituksen varapuheenjohtaja
• Vuosina 2010-2018 hallituksen puheenjohtaja
• Vuosina 2019-2024 valtuuskunnan puheenjohtaja
Kunniajäseneksi kutsuminen tässä tilaisuudessa oli yllätys sekä Jari Eloselle itselleen kuin myös puolisolle Tuire Eloselle, joka niin ikään kutsuttiin lavalle tunnustusta annettaessa. Kumpikin oli huomionosoituksesta liikuttunut ja Jari Elonen – omien sanojensa mukaan – kerrankin lähes sanaton.
Kunniajäsenyysjuhlallisuuksien jälkeen esiintyi taikuri Tapio Salomaa koko juhlayleisölle ja myöhemmin hän teki taikatemppuja vielä pöytäkuntien iloksi.
Ennen illan musiikkiosuutta nautittiin leivospöydästä, jonka herkut oli valmistanut Elonen Oy Leipomossa kondiittorimestari Katri Mäkinen. Raaka-aineissa avusti Leipurin Oyj ja tuotteiden viimeistelyssä leipomokonsultti Tarja Sjöfelt. Tarjolla oli pieniä leivoksia ja myös kakkuja. Monen mielestä virkistävää ja tervetullutta vaihtelua Leipuripäivien perinteiseen illalliseen.
Loppuillasta päästiin sitten tanssilattialle, kun Konsta Hietanen yhtyeineen nousi lavalle viihdyttämään juhlaväkeä. Myöhemmin pubin puolella oli tarjolla karaokea. Nälkä ei vieraita yllättänyt myöhemminkään illalla, yöpalaksi oli tarjolla vielä pyttipannua.
Leipuripäivillä oli mukana myös kolme muuta kunniajäsentä: Anders Bondén (vas.) Raimo Elonen sekä Olli Kuhta. Mukana Leipuripäivillä eivät olleet kunniajäsenet Matti Koivuniemi ja Juhani Enkovaara eli he puuttuvat kuvasta. Kunniajäseniä ovat nyt siis sekä isä Raimo Elonen että poika Jari Elonen, joka esittelee tuoretta kunniakirjaansa..
Mika Väyrynen (keskellä) ja Leipuriliiton hallitus halusivat yllättää Jari ja Tuire Elosen (vas.) illallisella ja se totisesti onnistui. Kunniajäsenyyttä luovuttamassa myös Kati Sinda (3. oik.), Kari Meltovaara ja Elina Matikainen.
Kutsuvieraat istuivat viidessä eri pöydässä.
Jälkiruokapöytien antimista vastasivat Elonen Oy Leipomon Katri Mäkinen (oik.) sekä Leipurin Oyj:n Tarja Sjöfelt.
Konsta Hietasen esityksessä oli menoa ja meininkiä.
Jälkiruokapöydän ympärillä kävi vilske.
Jälkiruokia oli joka makuun, niin pieniä leivoksia kuin kakkujakin. Kuvan kakut ovat gluteenittomia ja ne oli valmistanut Gluteeniton Leipomo ILONA.
Taikuri Tapio Salomaa teki mestarillisia temppuja mm. köyden avulla.
Kiitokset
Mahtavat kiitokset kaikille Leipuripäivien valmisteluihin ja ohjelmiin osallistuneille henkilöille ja yrityksille. Kiitos myös kaikille teille, jotka tulitte vieraiksi Leipurifestiin/Leipuripäiville: vasta vieraat tekevät juhlan.
Oli hienoa, että Leipuripäivät olivat tänä vuonna hieman erilainen tapahtuma, Leipurifest, joka aloitettiin jo päivää tavallista aikaisemmin ammatillisella seminaarilla.
Kaikissa järjestelyissä oli mukana Keski-Suomen Leipomoyhdistys, puheenjohtajansa Jari Elosen johdolla. Ruthin Leipomon Joonas Mäkinen toimi näyttelyisäntänä ja Koulutuskuntayhtymä Gradian nykyisillä ja myös jo eläköityneillä alan opettajilla oli merkittävä rooli erityisesti vieraiden vastaanotossa.
Perjantain oheisohjelmatarjonta oli tänä vuonna runsas; siitä kiitos Ravintoraisio Oy:lle, Lindström Oy:lle sekä Leipurin Oyj:lle. Perjantai-iltana nautitun hieman perinteisestä poikenneen ”juustobuffetin”, Valio Aimo Fest buffetin isännöinnistä kiitos ValioAimolle. Lauantaina lapset nauttivat Fazer Myllyn lastenretkestä ja kaikki vieraat Conditen iltapäivän musiikkihetkestä, kiitos niistä.
Lapset seurasivat taikurin esitystä silmä tarkkana.
Iloinen porukka Keski-Suomen Leipomoyhdistyksen aktiiveja festaritunnelmissa. Istumassa vasemmalla Marja-Leena Pitkäjärvi, Marjo Huuskonen, Jari Elonen ja Eila Kiilamaa. Takarivissä vasemmalla Eetu Elonen, Pekka Huuskonen, Jaakko Laitinen, Jarko Äijänen, Joonas Mäkinen ja Emmi Elonen. Kuvasta puuttuu Olli Hokkanen.
Erityiskiitos kaikille tavarantoimittajien näyttelyyn osallistuneille yrityksille. Toitte Leipurifesteille todella upeaa ammatillista antia, jossa lisäksi oli mahdollisuus vanhojen tuttujen tapaamiseen sekä verkostoitumiseen uusien kumppaneiden kanssa. Kiitokset myös näyttelylounaan yhteistyökumppanille Atrialle. Illallisen leipätarjonnasta vastasivat Gradia sekä Ruthin Leipomo ja jälkiruoka tehtiin Elonen Oy Leipomossa. Kiitos kaikille nämä tuotteet valmistaneille opiskelijoille, leipureille ja kondiittoreille. Juontamisesta
ja festariemäntänä toimimisesta ansaitsee kiitokset Emmi Elonen.
Ensi vuonna Leipuripäivät vietetään Helsingissä 14.-17.8.2025 Kalastajatorpalla. Silloin juhlitaan 125-vuotiasta Leipuriliittoa. Tervetuloa mukaan!
Mauste-Sallisella on toinen polvi puikoissa
Leipomoiden tuttu raaka-ainetoimittaja Mauste-Sallinen Oy on ollut Kauppilan perheen yritys vuodesta 1983. Pitkään yritystä luotsanneen Ari Kauppilan jälkeen ohjat ovat nyt ottaneet hänen ja Eija Kauppilan kolme lasta, Marli Vahtera, Minna Heinonen ja Markus Kauppila.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Toisen polven tarttuminen naantalilaisen Mauste-Sallinen Oy:n ohjaksiin on tapahtunut pitkän ajan kuluessa, sillä käytännössä kaikki kolme yrittäjää ovat olleet perheyrityksessä töissä lähes koko työuransa. Sitä ennen kokemusta karttui kesätöissä ja kiireapulaisina. Marli Vahtera (43) on ahkeroinut Sallisella kohta parikymmentä vuotta, koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. Minna Heinonen (40) asui tradenomiopintojen jälkeen hetken
ulkomailla, mutta palasi sitten kotimaahan ja perheyritykseen. Tuotantotaloutta teknillisessä korkeakoulussa opiskelleen Markus Kauppilan (37) vakituinen työskentely Sallisella lähti vuonna 2013 siitä, kun taloon tuli uusi tuotannonohjausjärjestelmä.
- Menin tiiviisti siihen projektiin mukaan ja siitä lähtien olen tällä ollut, toteaa Markus Kauppila, joka nimitettiin yrityksen toimitusjohtajaksi tämän vuoden toukokuun alussa. Se oli ikään kuin piste iin päälle sukupolvenvaihdosprosessissa, joka sekin oli aloitettu jo monta vuotta sitten.
- Toimitusjohtajanimitys ei enää ollut
Marli Vahtera ja Markus Kauppila ovat kumpikin työskennelleet Mauste-Sallisella pitkään ja nyt he ovat toisen polven yrittäjiä.
mikään niin iso asia, sillä käytännössä olimme tehneet jo pitkään kaikki päätökset yhdessä isäni kanssa ja olinhan muutoinkin täällä jo vakiokasvo, jatkaa Markus. Niinpä sen ottivat luontevana asiana niin työntekijät kuin yhteistyökumppanitkin. Hyvin hänet jo kentällä tunnetaankin.
Niin ikään Marli Vahtera on hyvin tuttu erityisesti teollisuusasiakkaille ja Minna Heinonen tunnetaan puolestaan vk-asiakkaiden puolella, edellä mainitut ovat siis heidän vastuualueitaan yrityksessä. Marlin vastuulla ovat lisäksi laatu ja tuotekehitys ja Minnalla markkinointi.
Omistustakin on nyt siirretty toiselle polvelle. Ari Kauppila toimii kuitenkin edelleen hallituksen puheenjohtajana sekä yrityksen hyvin tuntevana taustavoimana, jolta nuoremmat voivat kysyä tarvittaessa.
- Hyvin hän on antanut meille tilaa toimia: ei puutu turhaan, mutta neuvoo, kun kysytään, nämä kiittelevät.
Elintarvikkeita vähittäiskauppaan ja
teollisuudelle valmistava ja pakkaava
Mauste-Sallinen ei ole mikään ihan pieni yritys, sillä liikevaihtoa on 31 miljoonaa euroa vuodessa ja työntekijöitäkin noin kahdeksankymmentä. Iso osa heistä ahkeroi yhtiön omassa tuotannossa ja varastossa Naantalissa. Osa taas vastaa myynnistä ja sen tukitoiminnoista. Leipomot ovat tärkeä asiakaskunta, jota palvelevat myynnissä Jessica Viholaisen johdolla Aino Ajakuijala, Seija Kerttula ja Niina Rantanen. Koeleipurit Tiina Mäkinen ja Ari Sjöblom tekevät työtä sekä yrityksen omassa koeleipomossa että asiakkaiden luona.
- Koeleipomossa on hyvät tilat myös asiakastilaisuuksien järjestämiseen, Marli Vahtera mainitsee.
Asiakkaina teollisuus ja kauppa
Mauste-Sallinen on alun perin perustettu mausteita, kuten kardemummaa ja maustepippureita maahantuovaksi yritykseksi vuonna 1961. Niinpä se näkyy myös yrityksen nimessä, vaikka tätä nykyä valikoimaan kuuluu lukuisa määrä muitakin tuotteita. Tuotelistoilla on noin 2500 nimikettä ja tuotteita menee niin vähittäiskauppaan kuin elintarviketeollisuuteenkin.
- Noin puolet liikevaihdosta tulee teollisuudesta ja puolet vähittäiskaupasta, Markus Kauppila laskee ja mainitsee lisäksi, että mausteista tulee liikevaihdosta viidesosa.
Leipomoille ja konditorioille on tarjolla hengästyttävä määrä erilaisia tuotteita: hilloja, täytteitä, koristeita, mausteita, sokerimassoja, rasvoja, suklaita, kuorrutteita, värejä, hiivoja, siemeniä, pomadoja jne jne. Lisäksi löytyy erilaista muuta tarpeellista kuten pakkaustarvikkeita. Leipomoiden volyymituotteita ovat kuitenkin tutut jauhot, rasvat ja sokerit. Leipomoiden lisäksi palvellaan myös muuta elintarviketeollisuutta erilaisin tuottein.
Vähittäiskaupoissa Mauste-Sallinen tunnetaan ainakin rusinoista, siemenistä, pähkinöistä, manteleista, kuivatuista hedelmistä sekä erilaisista niistä tehdyistä sekoituksista. Ne myydään eri kokoisissa pusseissa Salliselta-brändillä ja niitä viedään Ruotsiin asti. Naantalin tuotannossa jauhetaan ja pakataan myös muovituubeissa kaupoissa myytävä kardemumma, joka monen mielestä on se ”ainoa oikea”. - Paitsi että pakkaamme, myös jauhamme tai rouhimme kaikki mausteet itse täällä Naantalissa. Näin varmistamme
Koeleipomossa Tiina Mäkinen ja Ari Sjöblom olivat leiponeet korvapuusteja.
Kaneli on iso tuote ja sitä myydään monen kokoisissa pakkauksissa, kuten tässä näkyvissä säkeissä.
tuoreuden sekä hygieenisen laadun, mainitsee Marli Vahtera.
- Ja vältämme tuoteväärennökset, lisää Markus Kauppila.
Myös erilaisia maustesekoituksia tehdään omassa tuotannossa lukuisia, niin vähittäiskauppaan kuin myös teollisuuden omilla resepteillä, samoin kuin vaikkapa siemensekoituksia ja jauhomiksejä. Tasaisesti markkinoille tuodaan myös tuoteke-
Varastoissa on 20 000 lavapaikkaa. Tässä kuvassa on välitystuotteita, joita on valikoimassa iso määrä.
hitystiimin kehittämiä uutuuksia, kuten jokin aika sitten lanseerattu Lähi-idästä kotoisin oleva Za´atar -maustesekoitus.
Laatua ja turvallisuutta takaa omavalvonnan ohella Mauste-Sallisella peräti kolme järjestelmää: FSSC 22 000 elintarviketurvallisuusjärjestelmä, ISO 9001 laatujärjestelmä sekä 14 001 ympäristöjärjestelmä.
Minna Heinonen on sisarussarjan kolmas yrittäjä. Hänen vastuullaan ovat vk-asiakkaat sekä markkinointi.
Mausteiden tuotekehityksen uusimpiin tulokkaisiin kuuluu Lähi-idästä kotoisin oleva Za´atar-maustesekoitus, jonka kerrotaan sopivan niin liharuokien kuin kasvistenkin höysteeksi.
Kaksi kiinteistöä, paljon tilaa
Mauste-Sallinen toimii Naantalissa Emännänkadulla vuonna 1991 valmistuneissa tiloissa, joita on laajennettu moneen kertaan. Nyt samalla tontilla on kaksi rakennusta: isompi pääkiinteistö sekä pienempi, joka toimii varastona. Myös pääkiinteistössä on runsaasti varastotilaa ja lisäksi siellä sijaitsevat tuotantotilat, toimisto, laboratorio, koeleipomo ja lähettämö.
Varastotilaa tarvitaan paljon, sillä osa raaka-aineista ostetaan isoissa erissä silloin, kun niiden sato korjataan. Mauste-Sallisella ne jatkojalostetaan, esimerkiksi jauhetaan, ja pakataan eri kokoisiin pakkauksiin. Edellä mainittujen ohella tilaa on oltava myös välitystuotteille, joita niitäkin on valikoimissa lukuisia. Yhtiön varastokapasiteetti onkin vaikuttava, sillä lavapaikkoja on yli 20 000 ja korkeimman varastohallin katto ulottuu kymmenen metrin korkeuteen. Tavaroiden siirtely ja keräily tehdään nykyisin lähes poikkeuksetta trukeilla, joita liikkuu varastoissa useita.
Tuotteiden varastoinnissa on otettava huomioon lukuisia asioita, kuten sopiva lämpötila ja kosteus sekä tuoksut. Varastoja onkin useita ja niiden välissä on tiiviit ovet. Kaikkein voimakkaimmin tuoksuvat mausteet säilytetään haisuliksi nimetyssä varastossa. Se on kaukana esimerkiksi pähkinöistä ja siemenistä, joihin tuoksut
Tavaroiden siirtely tehdään varastoissa trukeilla. Tässä Petri Myllymäki nostaa alas maissitärkkelyssäkkejä.
helposti tarttuvat. Oma varastonsa on myös pakkaustarvikkeille. Ne ostetaan lähes poikkeuksetta kotimaisilta valmistajilta, mainitsee Marli Vahtera.
Sallisen kahden kiinteistön kokonaislattiapinta-ala on huimat 1,5 hehtaaria.
- Viimeisin laajennus, 1800 neliön halli, otettiin käyttöön viime vuonna, kertoo Markus Kauppila, jonka mukaan edellä mainitun laajennuksen kallioräjäytyksiä tehtäessä huomiotiin myös tulevat laajennustarpeet. Nyt pääkiinteistön takapihalla on tasainen kenttä niitä varten valmiina. Yrittäjien mukaan tonttia on onneksi ollut mahdollista laajentaa maan lisäostoin. Naantalin kaupunki saa heiltä kiitosta yritysmyönteisyydestään.
Markus Kauppilan mukaan viime aikojen laajennuksissa on rakennettu ennen kaikkea varastotilaa, johon varastohyllyjä on siirretty laajentuneen tuotannon ”tieltä”. Samalla tuotannosta on pyritty tekemään logistisesti sujuva.
- Ei haittaa, vaikka varastot sijaitsevat hieman kauempana sosiaalitiloista ja toimistosta, mutta tuotannon on hyvä olla lähellä niitä, miettii toimitusjohtaja.
Seuraavaksi ollaan rakentamassa kolmas pussipakkauslinja ja sekä tehokkaampi linja remonssituotannolle, jota ollaan laajentamassa. Remonssilinja sijoitetaan pääkiinteistöön muiden tuotantotilojen kupeeseen.
- Siirsimme jo sen tieltä varastohyllyjä
uuteen halliin ja linjan rakentaminen on juuri alkamassa, kertoi Kauppila, joka itsekin on tuotannossa ja varastoissa kuin kotonaan. Vuosien varrella hän on ehtinyt työskennellä yrityksen kaikilla osastoilla ja nykyisinkin hän käy päivittäin tuotannon ja varaston puolella.
Tukea toinen toisesta
Mauste-Sallisen yrittäjillä on valoisa näkemys tulevaisuudesta, sillä kasvunäkymiä nähdään varsinkin kotimaan myynnissä. Viime vuosina liikevaihto, tai ennen kaikkea myynnin volyymi, on ollut tasaisessa kasvussa, ja hallittuun kasvuun tähdätään tulevaisuudessakin. Sitä tavoitellaan hyvällä palvelulla ja tuotteilla sekä myös vilkkaalla tuotekehityksellä.
Toki on sellaisiakin asioita, jotka yrittäjiä mietityttävät, kuten vaikkapa maailmalta tulevien luonnontuotteiden saatavuus. Sadot voivat vaihdella vuosittain määrällisesti ja laadullisesti ja myös maailman tapahtumat, sääolosuhteet, ilmastonmuutos ym. vaikuttavat. Esimerkiksi kardemumma tulee käytännössä vain yhdestä maasta, Guatemalasta, ja ongelma on valmis, jos siellä sato epäonnistuu. Toistaiseksi kaikki on kuitenkin mennyt hyvin, eikä ongelmia ole ollut tavallista enempää.
- Ei riitä, että saamme riittävän määrän tuotetta, sillä myös laadun pitää kohdata vaatimuksemme. Osaavilla ostajillamme on tässä iso rooli, toteaa Marli Vahtera, joka vastaa tuotteiden laadusta.
Markus Kauppilan mukaan tuotteiden hinnoittelu ei kuitenkaan ole tätä nykyä ihan helppoa, sillä raaka-aineiden hinnat elävät ja vaihtelevat.
Aina ei yrittäjien aika tahdo riittää kaikkeen mihin omasta mielestä pitäisi. Lisäksi kaikilla kolmella on perhe ja pieniä lapsia, jotka nekin vaativat oman osansa yrittäjien ajasta. Näiden kanssa on tasapainoiltava.
Kaiken kaikkiaan tuntuu kuitenkin siltä, että Mauste-Sallisella on asiat kohdallaan ja toinen polvi yrittäjinä solahtanut mainiosti omiin tehtäviinsä. Kolmella sisaruksella on paljon tukea myös toinen toisistaan.
- On iso etu, että on henkilöitä, joiden kanssa voi vapaasti vaihtaa ajatuksia niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Sitä etua ei yksinyrittäjällä aina ole, kiteyttää Marli Vahtera.
Leivällä voi vähentää ruokahävikkiä
TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry KUVA Leipätiedotus ry
Luonnonvarakeskuksen (LUKE) mukaan suomalaisessa ruokaketjussa syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan noin 400 miljoonaa kiloa vuosittain. Kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, yli kolmasosa. Se tarkoittaa, että kodeissa muodostuu ruokahävikkiä yli 155 miljoonaa kiloa vuosittain. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä (16 %) ja kolmanneksi eniten kahvista (14 %).
Keskivertokuluttaja heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin siis noin 20–25 kiloa. Kuluttajaliiton laskelmien mukaan se tarkoittaa, että suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskikseen yhteensä noin 500 miljoonan euron arvosta. Nelihenkisessä perheessä se tarkoittaa useamman sadan euron edestä vuosittain hukkaan heitettyä rahaa.
Ruokahävikin muodostumista kannattaa tarkkailla muutaman viikon ajan. Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää siihen, missä yhteyksissä ruokahävikkiä syntyy. Kuluttajaliiton mukaan yleisimpiä syitä ruoan poisheittämisen taustalla ovat ruoan pilaantuminen ja päiväysten vanheneminen. Muita syitä ovat lautasille jääneet ruoantähteet, liian ison määrän valmistus tai se, ettei samaa ruokaa haluta enää syödä.
Jos huomaa roskiin menevän paljon tyypillisimpiä hävikkituotteita, kuten perunaa ja vihanneksia tai esimerkiksi aikaisemmilta aterioilta jääneitä ruoan tähteitä, voi leivästä löytää ratkaisun. Leivän päälle voi nimittäin rakentaa näppärästi ja nopeasti uuden aterian tekemällä esimerkiksi lämpimiä voileipiä tai leipäpitsoja. Näihin tulee hyvin hyödynnettyä myös hiukan vanhentunut leipä, jolloin myös leipähävikki pienenee. Lämpimiin voileipiin voi käyttää hiukan nahistuneita kasviksia, kuten tomaattia ja paprikaa, sekä jääkaappiin jääneitä kylmiä keitettyjä
Ylijääneet keitetyt perunat ovat herkullinen ja ruokaisa leivänpäällinen lämpimissä leivissä.
perunoita. Ruoan tähteillä, kuten kastikkeilla, kalalla, lihapullilla tai pihvillä saa mainion täytteen nopeasti valmistuvaan leipäpitsaan.
Kun tunnistaa tilanteet, joissa ruokahävikkiä syntyy, oman kotitalouden ruokahävikkiä voi pyrkiä minimoimaan pienillä teoilla. Näin arkeen tulee mukaan helppoja, vaihtelevia ja nopeita uusia reseptejä ja rahaa säästyy. Ruokahävikin välttämiseksi aterioiden suunnittelemiseen kannattaa käyttää hetki aikaa ja kiinnittää huomio ruoan oikeanlaiseen säilytykseen. Hävikkiruoan valmistuksessa luovuuden voi antaa virrata ja rohkeasti kokeilla uusia ideoita.
Käyttämällä leivän päällisinä ja lämpimien leipien täytteinä ruokia, jotka uhkaavat mennä hävikkiin, voi säästää rahaa ja saada herkullisia ruokia. Ota siis leipä avuksi taistellessasi hävikkiä vastaan alla olevilla keinoilla:
Ylijääneet keitetyt perunat ovat herkullinen ja ruokaisa leivänpäällinen lämpimissä leivissä.
Tuoreet yrtit antavat leivälle makua ja viimeistelevät leipäannoksen.
Juustopalat kannattaa raastaa ja käyttää esimerkiksi lämpimien voileipien kuorrutuksessa.
Leipäpitsa ja lämpimät voileivät ovat hyvä keino hyödyntää elintarvikkeet, joita uhkaa joutuminen hävikkiin. Pitsatäytteiksi käyvät esimerkiksi tähteiksi jääneet kastikkeet, kasvikset, liha, kala, juusto, creme fraiche, ananas ja vaikka persikka. Mitä täytteitä itse keksit leipäpitsaasi?
Vanhasta ruisleivästä voi tehdä ruislastuja leikkaamalla leipä viipaleiksi tai kuutioiksi. Uunipellille levitetyt leipäpalaset sivellään öljyllä, maustetaan esimerkiksi valkosipulilla ja paahdetaan rapeiksi 180-asteisessa uunissa 15 minuutin ajan. Ruislastuja voit käyttää nachojen tapaan.
Perinteisten pullasta valmistettujen köyhien ritareiden sijaan herkkuja voi valmistaa myös ruisleivästä tai vaaleasta leivästä. Tässä voit hyödyntää jääkaapista myös tölkkien pohjalle jäänet maito- ja kermatilkat ja lorauttaa ne pannulle.
Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 23.–29.9.2024.
Hävikkiviikko on Kuluttajaliiton koordinoima viestintäkampanja, jonka tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Hävikkiviikkoa on vietetty jo vuodesta 2013 lähtien. Kampanjaviikkoa rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö.
Onko luomuleivällä potentiaalia?
Leipähyllyillä luomuleivän tarjonta tuntuu jatkuvasti vähenevän. Mikä mahtaa olla luomuviljan ja luomuleivän tulevaisuus tässä hankalassa markkinatilanteessa, jossa moni kuluttaja joutuu venyttämään penniä ruokaostoksilla?
TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry
Kauppojen hyllyjä läpikäytäessä puurohiutale tuntuisi olevan helpoiten löydettävissä oleva luomuviljatuote. Sen sijaan ei ole itsestäänselvyys, että jokaisen kaupan hyllyllä olisi tarjolla luomuleipää. Nurmijärveläisellä Krannin tilalla luomuviljaa viljelevä ja kahvila-puodissaan luomuviljatuotteita myyvä Olli Lukkarinen toteaakin, että luomukaurahiutaletta löytynee joka marketista. Luomuleivän tuottajia sen sijaan varmasti on vähemmän ja valmistus painottunee pienempiin toimijoihin. Pieni toimija pystyy ketteränä tekemään tuotteita tarpeen mukaan pienemmällä volyymillä ja tällöin myöskään isojen raaka-ainemäärien hankinta ei nouse haasteeksi satovuosien ollessa erilaisia. Moni saattaa kokea luomutuotteita koskevan säätelyn hankaloittavan työtä, sillä kaikkien luomutuotteen komponenttien on oltava luomua, mikä on huomi-
oitava myös niiden säilytyksessä ja alkuperän jäljitettävyydessä.
Luomualojen kasvutahti on ollut varsin kova. Ruokaviraston mukaan luomuviljelty peltoala on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan ja vuonna 2020 se oli kaksinkertaistunut vuosituhannen alkuun (2002) verrattuna. Vuodesta 2010 vuoteen 2020 luomualan osuus koko maan peltoalasta nousi kahdeksasta prosentista yli 14 prosenttiin. LUKEn ja Pro Luomun mukaan viljasadosta noin viisi prosenttia oli luomuviljaa vuosina 2022 ja 2023. Viljoista kauraa on tuotettu luomuna määrällisesti eniten. Kotimaan kysyntä luomukauratuotteille on kuitenkin pientä suhteessa vientikysyntään. Luomuvehnän, -rukiin ja -ohran kysyntä on ollut koko ajan varsin maltillista ja melko tasaista. Luomuviljan kysynnästä merkittävin osa koostuu luomumyllytuotteiden vientikysynnästä.
Vuonna 2023 Suomen luomuviljelty peltoala laski ensimmäisen kerran yli kahdenkymmenen vuoden kasvun jälkeen. Syynä tähän on Pro Agrian mukaan se, että luomuviljan ja muiden luomukasvien hintataso on laskenut lähes samalle tasolle tavanomaisesti tuotetun sadon kanssa. Suurin syy hintojen laskuun on luomun kysynnän lasku, johon vaikuttaa kuluttajien käyttäytyminen ruokakaupassa. Kun hinnat ovat nousseet, valitaan usein halvempaa. Pitkän linjan luomuviljelijät ovat kuitenkin tottuneet siihen, että luomumarkkinassa muutokset ovat tavanomaista tuotantoa isommat satovuosien välillä ja luomuviljan kysynnästä merkittävin osa koostuu luomumyllytuotteiden vientikysynnästä, jossa laskun jälkeen on nähty elpymistä.
Keväällä Pro Agria hätkähdytti tiedotteellaan, jossa uumoiltiin, että luomun viljelyala olisi pienenemässä jopa 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Myöhemmin Pro Agria korjasi tiedotettaan, jonka mukaan ala ei sittenkään ollut vähenemässä kuin hiukan. Nyt viimeisimpien Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan luomuhyväksytty tuotantoala kasvoi 3 % vuodesta 2023 vuoteen 2024.
Luomu kiinnostaa yhä
Pro Luomu yhdistyksen 2024 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan kiinnostus luonnonmukaiseen ruokaan on säilynyt suomalaisten keskuudessa ennallaan vaikeassakin markkinatilanteessa. Luonnonmukainen ruoka kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia, pääkaupunkiseudulla ja yliopistokaupungeissa asuvia sekä naisia. Reilu viidennes suomalaisista ostaa luomuruokaa edelleen viikoittain, ja reilusti yli puolet ostaa luomua vähintään kuukausittain.
Kuluttajien kiinnostus luomutuotteisiin ei kuitenkaan tällä hetkellä näy vähittäiskaupassa. Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorisen mukaan luomuelintarvikkeiden myynti on laskenut merkittävästi, lähes 30 %, vuodesta 2021. Leivässä lasku on ollut jopa 45 %, mikä on luomuelintarvikkeiden suurimpiin tavararyhmiin verrattuna merkittävää – esimerkiksi viljatuotteissa prosentuaalinen lasku on ollut vain noin reilu 10 %. Kuluttaja siis valitsee entistä harvemmin luomutuotteen leipähyllyllä asioidessaan. Vuorinen kuitenkin muistuttaa, että luomun osuus leipämyynnistä on todella pieni verrattuna esimerkiksi maitotuotteisiin tai vihanneksiin ja juureksiin.
Pro Agrian tavoin myös Vuorisen mielestä luomutuotteiden kysynnän laskuun vaikuttava tekijä on pitkälti ollut kuluttajahintojen nousu. Heikentyneen ostovoiman lisäksi suomalainen kuluttaja ei ostopäätösten perusteella näe luomuleivässä lisäarvoa, ja osa kuluttajista suosii halvempia vaihtoehtoja lisäarvotekijöiden sijasta, hän toteaa.
Janne Vuorisen mukaan luomutuotteille on edelleen oma asiakaskuntansa, vaikkakaan leivässä luomun lisäarvoa ei yleisesti ottaen mielletä yhtä selkeäksi kuin esimerkiksi lastenruokatuotteissa. Vuorisen mukaan luomuleivän tulevaisuudessa markkinoilla nähdään potentiaalia, kunhan taloudelliset näkymät paranevat ja yleinen epävarmuus hälvenee. Luomuleivällekin on hänen mielestään jo tällä hetkellä olemassa omat kuluttajansa, mutta tuotteiden suosion kasvu edellyttää parempia taloudellisia aikoja sekä viestinnällisesti ylipäätään luomun tarinan kertomista asiakkaille.
Myös luomuviljelijä Olli Lukkarinen on sitä mieltä, että luomulle on oma pysyvä luomuviljatuotteita arvostava asiakaskuntansa, mutta heidän palvelemisekseen tuotteen on oltava kunnossa. Hän itse aloitti luomuviljelyn ja luomutuotteiden jalostuksen asiakkailta tulleen kiinnostuksen myötä. Lukkarinen uskoo, että suomalaisilla on hyvä käsitys siitä, mitä luomu on ja että luomusta kiinnostuu jatkuvasti myös uusia kuluttajia. Tämä kuitenkin vaatii hyvän tuotteen lisäksi jatkuvaa ja aktiivista myyntityötä. Vaikka kiinnostusta luomuun suomalaisten keskuudessa löytyy, on meillä luomutuotteiden kulutus eri tasolla kuin monessa muussa Euroopan maassa. Luomututkimuslaitos FiBL kokoaa ja julkaisee vuosittain maailman luomun tilastollisen vuosikirjan. Vuoden 2021 julkaisun mukaan luomutuotteiden markkinaosuus esimerkiksi Ruotsissa on noin 9 %, Keski-Euroopassa noin 11 % ja Tanskassa jopa 13 %. Suomessa luomun osuus päivittäistavarakaupan elintarvikemarkkinan arvosta on reilu 2 %.
Muut vastuullisuustekijät
Luomuleivällä ja muilla luomutuotteilla on kysyntää olemassa, mutta kysynnän osuus koko markkinasta on marginaalista ja näyttäisi tällä hetkellä olevan laskussa. Lyhyellä aikavälillä kuluttajien ostovoiman heikentyminen on vaikuttanut kysyntään negatiivisesti, mutta pidemmällä aikavälillä luomutuotteilla säilyy oma asiakaskunta. Toisaalta erilaiset tavanomaisen viljelyn vastuullisuustekijät saattavat alkaa kiinnostaa osaa kuluttajista enemmän kuin luomu. Pro Luomun alkuvuonna 2024 tekemästä kuluttajatutkimuksesta käykin ilmi, että suomalaiset arvostavat elintarvikkeiden kotimaisuutta ja antibioottivapautta enemmän kuin luonnonmukaista tuotantotapaa. Tutkimuksen mukaan yli 60 % suomalaisista pitää näitä ominaisuuksia tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Luomutuotannon osalta vastaava osuus on 28 %.
Leipätiedotus ry on tehnyt vuosina 2016, 2018 ja 2024 leivän valintaa ja kulutusta selvittävän kuluttajatutkimuksen. Vuonna 2016 vastaajista 5 % kertoi luonnonmukaisen tuotannon oleva yksi viidestä tärkeimmästä tekijästä, jotka vaikuttivat heidän leivän valintaansa. Vuonna 2024 näin sanoi enää 4 % kuluttajista. Näiden tutkimusten mukaan kuluttajien valintaan vaikuttivat eniten maku, kotimaisuus, hinta ja terveellisyys, kuten kuitu- ja täysjyväpitoisuus.
Selkein muutos kuluttajien valintaperusteissa on tapahtunut kotimaisuuden suhteen: 2010-luvun lopulla vajaa 40 % vastaajista ilmoitti kotimaisuuden yhdeksi viidestä tärkeimmästä leivän valintaperusteesta. Vuonna 2024 kotimaisuuden listasi TOP5:een 59 % suomalaisista. Vuoden 2018 kuluttajatutkimuksessa hinta oli viiden tärkeimmän ostopäätökseen vaikuttavan ominaisuuden joukossa 32 %:lla vastaajista, kun vuonna 2024 luku oli 40 %. Leivän ympäristöystävällisyyden merkitys näyttäisi sekin olevan Leipätiedotuksen kuluttajatutkimuksen perusteella nousussa: vuonna 2018 se vaikutti ostopäätökseen kahdel-
la prosentilla vastaajista, vuonna 2024 jo kuudella prosentilla. Luonnonmukaisesti tuotetun leivän valitsi kuitenkin vain neljä prosenttia vastaajista.
Myös nyt lausuntokierroksella olevissa, syksyllä 2024 julkaistavissa, kansallisissa ravitsemussuosituksissa luomulla ei ole aiempiin suosituksiin verrattuna niin suurta painotusta. Ravitsemuksellisten tekijöiden lisäksi ruokavaliossa painotetaan nyt ruoantuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksia sekä omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Edellisissä vuonna 2014 julkaistuissa suosituksissa luomutuotteilla oli vahvempi rooli.
Luomuviljatuotteet ja ravitsemus
Myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri, dosentti FT Satu Jyväkorpi, toteaa luomuruoasta kysyttäessä, että hinnalla on kuluttajille suuri merkitys, koska ruoan hinta on noussut viime aikoina merkittävästi. Hän kertoo, että joissakin tutkimuksissa luomuruokaa on verrattu ravintoainesisällöltään tavanomaisesti tuotettuun, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia eikä selvää johtopäätöstä kummankaan tuotantotavan eduksi ravintosisällön kannalta voi tehdä. Suomen maaperän voidaan sanoa olevan joidenkin ravintoaineiden osalta vaatimaton ja lannoitteiden käyttö niiden osalta on merkityksellistä. Suuri osa esimerkiksi suomalaisen ruoan seleenistä saadaan lannoitteisiin lisätyn seleenin välityksellä. Suomessa tuotetun luomuviljan seleenipitoisuus on pienempi tavanomaisesti viljeltyyn viljaan verrattuna. Jyväkorven mukaan ei kuitenkaan ole olemassa tutkimustietoa siitä, vaikuttaako tämä runsaasti luomuruokaa syövien henkilöiden ravitsemustilaan tai terveyteen.
Lähteet
Leipätiedotus ry: Kuluttajatutkimukset 2016, 2018 ja 2024
Ryhmäkuvassa vasemmalta: Sveitsi, Itävalta, Hollanti, Taiwan, Suomi (Erika Ukkonen ja takana ekspertti Juliana Hokkanen) sekä Hong Kong. Sokeritöiden teemana oli Ranskan olympialaiset ja marsipaanihahmoksi valittiin eksperttien ehdotuksista arpomalla karhu.
Nuorten ammattitaidon MMkilpailujen Pâtisserie and Confectionery -lajin harjoitusleiri järjestettiin toukokuun lopussa Lappeenrannassa Saimaan ammattiopisto Sampossa.
TEKSTI/KUVAT Outi Suopanki
Leirille osallistuivat Suomen edustajien Erika Ukkosen (WS-kilpailija, Esedu) ja Juliana Hokkasen (WS-ekspertti, Esedu) lisäksi Hong Kongin, Taiwanin, Hollannin, Itävallan ja Sveitsin edustajat. Leirin järjestelyistä vastasivat kondiittorilajin Skills-lajipäällikkö Markku Vengasaho (Sampo) sekä lajin EuroSkills-kilpailujen pääekspertti Outi Suopanki (Sampo). Harjoitusleirin ensimmäisenä päivänä kilpailijat saivat valmennusta annosjälkiruokien teossa, kun heitä ohjasivat Sampon Kondiittorimestareiden tähtikou-
Yksi harjoituksessa valmistetuista jälkiruoka-annoksista, nimeltään Summer Strawberry.
luttajat, kondiittorimestarit Guilherme Guise ja Eija Kuningas. Osa kilpailijoista ei ollut juurikaan jälkiruokia tehneet, joten he totesivat päivän olleen erittäin antoisa ja opettavainen. Päivän aikana karisi myös aamulla vielä käsinkosketeltavissa ollut alkujännitys kilpailijoiden tutustuessa pikkuhiljaa toisiinsa.
Toisena leiripäivänä keskityttiin suomalaisiin makuihin ja perinteisiin. Juliana Hokkanen oli suunnitellut kilpailijoille suomalaisiin marjoihin perustuvia jälkiruokareseptejä, ja kansainväliset vieraamme pääsivätkin luomaan tyylikkäitä versioita mm. mustikkakukosta. Lisäksi osallistujat opettelivat rypyttämään karjalanpiirakoita Markku Vengasahon johdolla, ja totesivat piirakoidenteon vaativan paljon kädentaitoja. Karjalanpiirakat otettiin
Yksityiskohta harjoituskilpailun voittaneen hongkongilaisen Yiu Ho Manin sokerityöstä.
Taustalla Taiwanin ekspertti Huiwen Shih ja Hong Kongin ekspertti Roger Fok.
WorldSkills-kilpailun Pâtisserie and Confectionery -lajin pääekspertti Vanessa Schnyder (Sveitsi), esittelee ensimmäistä tekemäänsä karjalanpiirakkaa. Taustalla Markku Vengasaho ja Taiwanin ekspertti Huiwen Shih.
mukaan mökille Saimaan rannalle, jonne suunnattiin päivän päätteeksi viettämään yhteistä iltaa. Suomen alkukesä tarjosi vieraille parastaan, ja iltaa saatiin viettää lämpimässä ja aurinkoisessa säässä saunoen ja uiden, ja tietysti myös herkutellen. Karjalanpiirakoiden ja munavoin lisäksi tarjolla oli muun muassa mökillä savustettua lohta, grillimakkaroita, salaatteja sekä ruisleipää, ja jälkiruoaksi leipäjuustoa lakkahillokkeen kera.
Leiri huipentui harjoituskilpailuun, jossa kilpailijoilla oli 5,5 tuntia aikaa valmistaa maksimissaan 40 cm korkea sokerityö sekä muotoilla 2 keskenään samanlaista marsipaanihahmoa. Kädentaitojen mittaamisen lisäksi kilpailu tarjosi kilpailijoille myös erinomaisen paineensietoharjoituksen, sillä marsipaanimuotoilulle oli tarkkaan rajattu aikaikkuna kilpailupäivän sisällä, ja jo pelkästään kilpailutilanne loi tietenkin oman paineensa. Ekspertit saivat samalla hyvää harjoitusta arvioinnista, mikä toteutettiin samoilla periaatteilla kuin kilpailuissakin. Harjoituskilpailussa niukan voiton vei Hong Kongin Jarvis Yiu Ho Man, toiseksi tuli Taiwanin ja kolmanneksi Hollannin kilpailija.
Leiri sai erinomaista palautetta sekä kilpailijoilta että eksperteiltä niin ohjelman kuin sen toteutuksenkin osalta. Kil-
pailijat kertoivat oppineensa paljon uutta, ja totesivat nyt olevan huomattavasti helpompi lähteä kilpailuun, kun osa kanssakilpailijoista on jo tuttuja. Leiri poiki myös uusia suunnitelmia tulevaisuuden yhteistyölle; Lappeenrannassa tullaan jo ensi vuonna näkemään lisää kansainvälistä huippuosaamista.
WorldSkills 2024 -kilpailu käydään
10.–15.9. Lyonissa Ranskassa, eli tuloksia voimme kertoa seuraavassa Leipuri-lehdessä. Viimevuotisen EuroSkills-harjoitusleirikokemuksen perusteella ei ole kaukaa haettu ennustus, että ainakin joku, ellei useampikin, Lappeenrannan leiriläisistä yltää mitaleille Lyonissa. Ja eniten toivotaan tietysti hyvää kisamenestystä Suomen Erika Ukkoselle!
Yhteistä iltaa vietettiin Saimaan rannalla saunoen, uiden ja herkutellen mm. savukalalla.
Suomen WorldSkills-kilpailija Erika Ukkonen keittämässä sokeria harjoituskilpailun sokerityötä varten.
Leipuri Kari Ape otti viimeisen leivän uunista ulos
Leipomoyrittäjä Kari Antti Ape nukkui pois lyhyen sairauden uuvuttamana 26.6.2024 Tammikodissa Helsingissä 79-vuotiaana. Hän oli syntynyt 30.11.1944 Naantalissa.
Perhe muutti Helsinkiin ja Kari Ape kävi sisarustensa Arja Salorannan ja Irmeli Miettisen kanssa siellä Kulosaaren Suomalaisen yhteiskoulun. Koulun rakennusmestarina oli toiminut Kari Apen isä, joka oli toiminut vastaavana rakennusmestarina myös Alvar ja Aino Aallon vuonna 1929 suunnittelemassa ja 1933 tuber-
kuloosisairaalaksi valmistuneessa maailman funktionalistisen arkkitehtuurin maamerkissä Paimion parantolassa.
Koulukaverit Kari Ape ja Maj-Lis Ape os. Hildén menivät naimisiin 11.8.1968 pitkän seurustelun jälkeen. Heille syntyi kolme lasta: Heikki Ape 1972, Janne Ape 1975 ja Anna Repo 1979.
Kari Ape työskenteli ensin appivanhempiensa Leipomo Hildénillä. Fazer osti 1970-luvun alussa Leipomo Hildénin ja sen myötä Kari osti vaimolleen Maj-Lis Apelle lahjaksi Helsingin Kumpulassa sijainneen Nurmileipä Oy:n vuonna 1974. Kari ja Maj-Lis Ape jäivät eläkkeelle 2009 ja siitä asti perheyritys Nurmileipä Oy:tä ovat jatkaneet lapset.
Kari Ape, ”Suomen suurin leipuri” -tittelin ansainnut leipomoyrittäjä, oli pidetty työnantaja ja nautti myös yrittäjien suurta arvostusta. Kari Ape toimi lukuisissa eri luottamustehtävissä Suomen Leipuriliitto ry:ssä. Hänen ideansa (yhdessä paikallisyhdistyksen muiden aktiivien kanssa) oli mm. Leipuripäivien tavarantoimittajien näyttely, joka elää vahvasti tänäkin päivänä. Kari Ape oli Leipuriliiton kunniajäsen.
Elvi Avikainen on poissa
Leipomoliike K.E. Avikaisen perustaja Elvi Avikainen nukkui pois 97-vuotiaana helatorstaina 9.5.2024. Elvi tapasi tulevan miehensä Einon Kouvolassa. Hän oli töissä Kymen Wienerissä. Siitä lähti yhteiselämä käyntiin. He perustivat oman leipomon Riihimäelle vuonna 1955.
Leipomo muutti 1960-luvun vaihteessa Helsingin Konalaan ja sieltä edelleen Helsingin Kallioon Torkkelinmäelle, jossa se sijaitsee edelleen.
Elvi jaksoi olla mukana toiminnassa 89-vuotiaaksi asti. Elvin ja Einon kaikki neljä lasta ovat olleet mukana leipomossa, kuten myös lastenlapset.
Kari Ape oli ylpeä käsityöammatista ja toimi Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry:n pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän harrasti savitöitä ja oli erittäin taitava käsistään. Vapaa-ajan kodit Etelä-Pohjanmaalla Lappajärvellä ja Espanjan aurinkorannikolla olivat paikka rentoutumiselle.
Kari Ape oli lempeä jättiläinen, joka arvosti oikeudenmukaisuutta ja rakasti rauhaa.
Leipuri otti viimeisen leivän uunista ulos. Hänen muistoansa jäivät kunnioittamaan leski Maj-Lis Ape, kolme lasta ja kuusi lastenlasta sekä suuri joukko ystäviä.
Anna Repo ja Maj-Lis Ape os. Hildén
Elvin ja Einon poika ja tytär jatkavat yrityksen pitoa jo 50 vuoden kokemuksella ja vanhempiensa rakkailla opeilla.
Jenni Avikainen ja Olavi Avikainen
Kirjoittajat ovat Elvi ja Eino Avikaisen lapset, jotka jatkavat leipomoyrittäjinä Torkkelinmäellä
Itäsuomalainen hapan ruislimppu
Jos läntistä Suomea kutsuttaisiin kovan ruisleivän alueeksi, niin itäinen Suomi olisi tällöin pehmeän ruisleivän alue. Itäsuomalainen hapan ruisleipä on pyöreä ja pullea, kovakuorinen, mutta pehmeä sisältä.
Hapanlimppuja leivottiin entisaikana Itä-Suomessa viikoittain ja leipä syötiin pehmeänä. Leipomiskertojen taajuus ja leivän varastointi perustuivat moniin perinteisiin tapoihin. Entisajan hapanleipätaikina valmistettiin puuastioissa. Juuripytyssä oli aina vanhaa kuivunutta taikinaa reunoilla, joten juuri lähti helposti hapantumisen alkuun. Taikinakaukalossa sotkettiin joukkoon lisää jauhoja ja taikina ”vanutettiin” hyvin.
Hyvä taikinajuuri on ruisleivän a ja o. Ruisleivän juuri hapatetaan ajan kanssa, prosessissa syntyy hienoja ja vivahteikkaita aromeja. Taikinajuuri on herkkä kaikenlaisille muutoksille. Siksi ympäristön olosuhteiden pitäminen tasaisena on tärkeää. Jos taikinajuuresta tehdään liian paksua, eli käytetään liikaa jauhoja, taikinaan muodostuu enemmän pistävän makuista etikkahappoa. Kun juuri on löysempää, miedomman makuiset maitohappobakteerit ottavat vallan. Jos juuren lämpötila on matalampi, mausta voi tulla voimakkaampi, kun korkeammassa lämpötilassa maku on miedompi.
Perinteisen, hapanjuureen leivotun rukiisen leivän arvostus on korkealla, syystäkin. Vaikka raaka-aineita on vähän, tekeminen vaatii aikaa ja ammattitaitoa. Onneksi näitä herkullisia happamia ruislimppuja löytyy itäsuomalaisista kaupoista ja leipomoista. Sieltä voivat nekin, jotka leipomisen saloihin eivät ole perehtyneet, saada herkun helposti ruokapöytäänsä.
Hapan
ruislimppu (resepti 2 leivälle)
Vaihe 1:
2 dl kädenlämpöistä vettä noin 1 dl hapanleivänjuurta 2 dl ruisjauhoja
Vaihe 2:
6 dl kädenlämpöistä vettä ½-1 rkl suolaa (noin 10 g hiivaa) 1,6 – 1,8 l ruisjauhoja
Vaihe 1:
1. Sekoita vesi, juuri ja ruisjauhot tasaiseksi taikinaksi.
2. Peitä löyhästi muovikelmulla ja laita mielellään lämpimään paikkaan, kuten lieden lähettyville tai jääkaapin päälle. Anna käydä yön yli tai kunnes kuplii kunnolla.
3. Kun hapantaikina alkaa kuplia ja siitä leviää mieto, hapan tuoksu, se on valmista.
Vaihe 2:
1. Lisää taikinaan vesi ja suola ja sekoita niin, että suola sulaa hyvin. Laita leipään suolaa oman makusi mukaan. Jos haluat varmistua taikinan nousemisesta, liuota taikinanesteeseen nokare hiivaa.
2. Sekoita taikinaan jauhoja pikkuhiljaa. Jauhojen laatu vaikuttaa jauhojen määrään.
3. Vaivaa taikinaa voimakkaasti, vähintään 10 minuuttia käsin tai 5 minuuttia koneella tasaiseksi ja aika kiinteäksi taikinaksi. Anna kohota liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi. Kohota lämpimässä paikassa. Kohottamiseen menee 3–6 tuntia sen mukaan, kuinka lämmin paikka on. Tärkeää on, että kohotat taikinan kunnolla.
4. Kumoa taikina hyvin jauhotetulle leivinpöydälle ja jätä juurta astian pohjalle seuraavaa leivontakertaa varten. Vaivaa muutama kerta voimakkaasti ja jaa taikina kahteen osaan.
5. Pyörittele palat palloiksi ja laita leivät pellille ja peitä liinalla. Anna kohota 2–3 tuntia sen mukaan, kuinka lämmin paikka on. Kun painat leipiä kevyesti sormella, taikinan pitäisi kohota ennalleen nopeasti. Painele limppuja hieman tasaisemmaksi tarvittaessa. Pistele leivät haarukalla.
6. Paista limppuja uunissa 225°C:ssa noin 20 minuuttia ja alenna sitten lämpöä noin 180 asteeseen. Jatka paistamista noin 40 minuuttia. Reikäleipien paistoaika 225-asteessa on 20-30 minuuttia. Leivät ovat kypsiä, kun ne kumisevat pohjasta koputeltaessa. Anna leipien jäähtyä paksuilla leivinliinoilla peiteltyinä.
Vinkki: Sähköuunissa paistettaessa voi uunin pohjalle laittaa esim. metallikipon, jossa vettä.
Ohje: Martat.fi
TEKSTI Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry KUVA Teppo Johansson
Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on selvittänyt elintarviketeollisuuden ja tuottajan välisiä sopimusehtoja vuosina 2023 ja 2024. Yhteensä viisitoista elintarviketeollisuusalan toimijaa on toimittanut lautakunnalle sopimusehtonsa. Lautakunta on 17.6.2024 antanut suosituksen pitkäkestoisten sopimusten päättämisehdoista ja niiden kohtuullisuudesta.
Lautakunta suosittaa elintarvikeketjun toimijoille, että ne kiinnittävät huomiota pitkäkestoisten sopimusten päättämisehtojensa selkeyteen, irtisanomisajan pituuteen ja muutoinkin ehtojen kohtuullisuuteen sopimuksen heikomman osapuolen kannalta.
“Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen ovat eri asioita. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen pääasiallinen päättämistapa on irtisanominen”, muistuttaa Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan puheenjohtaja Veikko Vahtera.
Kun sopimus on irtisanottu, se loppuu sovitun irtisanomisajan jälkeen. Purkaminen puolestaan on sopimuksen poikkeuksellinen päättämistapa. Sopimuksen purkaminen tarkoittaa, että sopimussuhde lopetetaan välittömin oikeusvaikutuksin. Jotta sopimus voidaan purkaa, se edellyttää aina olennaista sopimusrikkomusta.
Lautakunta kiinnittää toimijoiden huomiota myös riidanratkaisulausekkeen kohtuullisuuteen. Välityslauseke esimerkiksi pientuottajan ja teollisuusyrityksen välisessä sopimuksessa saattaa tietyin edellytyksin olla kohtuuton, jos välityslauseke kuluriskin vuoksi käytännössä estää pientuottajaa hakemasta oikeussuojaa.
Juustoportin ruokatehdas valmistunut
Juustoportti-konserniin kuuluvan Kasvisgallerian ruokatehdas on valmistunut Kuopion Pieneen Neulamäkeen. Rakennuksen koneistaminen tuotantokäyttöön jatkuu kesän ajan. Uusi tehdas tuplaa tuotantokapasiteetin. Ensimmäiset uuden tehtaan tuotteet ovat kaupoissa syksyllä ja ensi vuoden aikana.
Kasvisgallerialla on ollut aiemmin ruokatehdas Kuopion Leväsellä. Uusi tehdas tuplaa tuotantokapasiteetin. Siellä valmistetaan erilaisia annospakattuja ruokatuotteita vähittäiskauppaan, sekä monipuolisia tuotteita foodservice-alan ja teollisuuden käyttöön.
Joka viides aikoo lisätä suomalaisen ruoan ostamista
Yli puolet suomalaisista kertoo ostavansa jo paljon suomalaista ruokaa, osa jopa kaiken, minkä suomalaisena saa. Tässä joukossa on myös paljon heitä, jotka aikovat lähitulevaisuudessa ostaa enemmän suomalaista ruokaa. Suurin osa suomalaisista aikoo ostaa suomalaista ruokaa saman verran kuin ennenkin (73 %). Nykyistä enemmän suomalaista ruokaa aikoo ostaa joka viides (20 %) aikuisista suomalaisista.
Suomalaisen ruoan ostoaktiivisuus on vahvimmillaan varttuneiden naisten keskuudessa ja lähempänä ruoan tuotantoa, eli maaseutukunnissa. Maataloustuottajien tai tuottajaperheessä kasvaneiden keskuudessa on huomattavan monia, jotka ostavat suomalaisena kaiken mahdollisen. Myös oma puutarhaharrastus näyttää aktivoivan suomalaisen ruoan ostamista, samoin työskenteleminen ruoka-alalla.
Lisää suomalaista ruokaa syödään lähitulevaisuudessa todennäköisimmin lapsiperheissä sekä ruoka-alalla työskentelevien keskuudessa, maataloustuottajien tuttavapiirissä ja maatilojen suoramyynnin asiakkaissa.
Ruokatieto Yhdistyksen teettämän tutkimuksen toteutti IRO Research Oy internetpaneelissa 11. – 18.6.2024.
Gluteenittomuusmerkintöihin täsmennystä
Ruokavirasto on täsmentänyt linjaustaan gluteenittomuuteen liittyvistä merkinnöistä ravintoloissa ja kahviloissa. Tarjoilupaikoissa aterian yhteydessä maininnan ”gluteenittomista raaka-aineista valmistettu” käyttö on mahdollista lisämaininnalla ja selvennyksellä, että lopputuote ei ole gluteeniton, esim: ”Gluteenittomista raaka-aineista valmistettu, ei kuitenkaan gluteeniton.”
Viraston mukaan kuluttajalle ei saa syntyä epäselvyyttä, onko lopputuote gluteeniton vai ei. Jos ilmoitetaan ainoastaan ”gluteenittomista raaka-aineista valmistettu”, niin gluteenitonta ateriaa hakeva kuluttaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, että lopputuotteen gluteenipitoisuudesta ei ole tietoa, vain käytetyt raaka-aineet ovat olleet gluteenittomia.
Gluteenittomuuden hallintaan liittyy paljon muutakin kuin raaka-aineiden gluteenittomuuden hallinta. Jos vain raaka-aineisiin kiinnitetään huomiota - ei valmistusprosessiin, käsittelyyn, olosuhteisiin - niin tällainen tuote ei todennäköisesti sovellu keliaakikoille eikä vilja-allergisille.
Pakkausten uudelleenkäytöstä tutkimushanke
VTT ja Vaasan yliopisto ovat käynnistäneet yhteistyössä 21 muun organisaation kanssa laajan tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta pakkausten uudelleenkäytön edelläkävijä.
Yhteiskehittämiseen perustuvan ja pääosin Business Finlandin rahoittaman Reusify-tutkimushankeen tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka mahdollistaa pakkausten uudelleenkäytön Suomessa. Samalla se pyrkii vähentämään pakkausmateriaaleja, valmistuksessa käytettäviä fossiilisia raaka-aineita sekä pakkausjätettä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2 miljoonaa euroa ja se kestää noin 2,5 vuotta.
Hankkeessa kehitettävien ratkaisujen arvioidaan kaupallistuvan arviolta kymmenen vuoden sisällä tuoden Suomeen potentiaalisesti yli miljardin edestä vientituloja.
Uuden sukupolven viivakoodit käyttöön
Ensimmäisestä viivakoodin skannauksesta myymälässä on kulunut 50 vuotta. Siirtymä uuden sukupolven viivakoodeihin on nyt alkanut, sillä uutta teknologiaa testataan 48 maassa ympäri maailmaa 48 maassa. Yritysten tavoite on kunnianhimoinen: GS1 2D-koodin tulisi olla maailmanlaajuisesti laajalti käytössä vuoteen 2027 mennessä. Tämän toteuttamiseksi tuotevalmistajien tulisi ottaa koodit käyttöön tuotteissaan ja pakkauksissaan ja vähittäiskauppojen varmistaa, että niiden kassapäätteet pystyvät lukemaan 2D-koodeja.
Toisin kuin perinteiset viivakoodit, GS1-standardien mukainen QR-koodi (GS1 2D-koodi) vie kuluttajan verkkoon, sillä se voidaan skannata älypuhelimen kameralla. Kuluttaja pääsee näin suoraan tuotteesta tai pakkauksesta tietoon esimerkiksi juuri kyseisen tuotteen alkuperästä, käytöstä, kierrättämisestä tai ympäristövaikutuksista.
GS1 2D-koodi toimii myös kassapäätteillä, kuten perinteinen viivakoodi. Lisäksi GS1 D2-koodi toimii toimitusketjun tiedon välittäjänä. Kassapäätteillä piippauksen aikaansaaman tuotetunnisteen lisäksi siinä voi olla esimerkiksi tuotteen erä- tai sarjanumero ja päiväystieto. Laajemman tietosisällön ansiosta GS1 2D-koodi voi auttaa esimerkiksi kuluttajatuoteteollisuutta digitaalisten tuotepassien toteuttamisessa ja vähittäiskauppaa ruokahävikin vähentämisessä.
Päivittäistavarakaupan hintakehitystä tutkittu
Ruotsissa
Ruotsin hallitus antoi kesäkuussa 2023 Ruotsin kilpailuvirastolle tehtäväksi analysoida päivittäistavarakaupan hintakehitystä ja selvittää päivittäistavarakaupan hintojen nousua, kun kustannukset ovat nousseet.
Viraston mukaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 tavarantoimittajien hinnat nousivat enemmän kuin voidaan selittää tuotantopanoskustannusten nousulla, ja päivittäistavarakaupat nostivat edelleen enemmän kuin voidaan perustella tavarantoimittajien hintojen nousulla. Nämä kaksi vaikutusta johtivat yhdessä erittäin suuriin hinnankorotuksiin kuluttajatasolla. Päivittäistavarakauppojen vähittäiskauppiaiden bruttovoittomarginaalit eivät laskeneet aikana, jolloin hinnat nousivat eniten.
Suurin osa Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä syntyneistä elintarvikepulmista on saatu korjattua ja monien tuotantopanosten hinnat ovat laskeneet, mikä on merkki hyvin toimivasta kilpailusta. Kilpailuviranomainen toteaa kuitenkin, että tästä huolimatta päivittäistavarakaupan kuluttajahinnat ovat edelleen korkeat eli tuotantoketjun loppupään markkinoiden dynamiikka ei ole yhtä tehokas.
Se, että päivittäistavarakauppiaat ovat pystyneet puolustamaan bruttovoittomarginaalejaan suurelta osin ja jopa kasvattaneet marginaalejaan Ruotsin kruunuissa, osoittaa, että hintakilpailu on heikkoa. Ruotsin kilpailuviranomainen seuraa jatkossakin marginaalien kehitystä nähdäkseen, onko merkkejä kilpailun paranemisesta nyt, kun inflaatio on laskenut. Lähde: https://www.konkurrensverket.se/informationsmaterial/rapportlista/stigande-matpriser--vart-tar-pengarna-vagen/
Satoarvioita puintiaikaan
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tämän vuoden ensimmäisen satoarvion (12.8.2024) mukaan viljasato on jäämässä keskimääräiseksi, noin 3,3 miljardiin kiloon. Yksittäisten viljalajien sadoissa on kuitenkin suurta vaihtelua. Tätä kirjoitettaessa puinnit olivat vielä kesken. Ohran sato on viidenneksen keskimääristä pienempi, kun taas kaurasato on vastaavasti kasvanut neljänneksellä. Vehnästä saadaan keskimääräinen sato. Ruissato on jäämässä jopa 40 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi, mikä riittää kattamaan vain osan tarpeesta. Luken satoarvion mukaan kaura on ohittamassa ohran satomäärässä. Ohran sato on ollut suurin vuodesta 1977 lähtien. Tänä vuonna kaura kuitenkin syrjäyttää ohran valtaviljana. Ohrasato kääntyi laskuun jo kymmenen vuotta sitten, koska rehuviljantarve väheni. Kauran viljely sen sijaan ei ole hiipunut, mikä näkyy nyt sen kasvavana osuutena viljasadosta.
Pro Ruis ry:n mukaan säät eivät tänä kesänä suosineet rukiin kasvua ja tämä näkyy satotasoissa ja siinä, että osa ruiskasvustoista jouduttiin rikkomaan ennen puinteja. Lopullinen rukiin satotaso selviää syksyn puintien päätyttyä. Luken satoennusteen perusteella ruista puitaisiin tänä syksynä noin 52 500 tonnia. Aiemmat varastot auttanevat ja ruista riittää kotimaisen ruisleivän leivontaan vuotuisen rukiin kulutuksen ollessa noin 80 000 tonnia.
Ruuan myynnin rakenteessa ei muutoksia
Elintarvikkeiden myynti pt-kaupassa oli huhti-kesäkuussa käytännössä vuoden takaisella tasolla. Kehitys oli samanlainen myös pt-kaupan kokonaismyynnissä. Pääluokista myynti kasvoi eniten ruokatuotteissa sekä hedelmissä ja marjoissa. Myynti laski eniten pääluokissa liha, kala ja maitotuotteet
Elintarvikkeiden myynnistä 18 % oli maitotuotteita (674 milj.), viljatuotteita ja leipää 16,4 % (616 milj. €), lihaa 15,6 % (585 milj.€), vihanneksia 10,1 % (380 milj.€) ja muita elintarvikkeita 31,9 % (1197 milj. €). Muu pt-myynti oli yhteensä 1 044 milj. €.
Elintarvikkeiden myyty määrä kasvoi 1,2 %. Kasvu oli seurausta etenkin pääluokkien ruokatuotteet (+ 9,8) sekä hedelmät ja marjat (+7,5 %) myydyn määrän kasvusta
Leipurissa kirjoitettua
Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina
Leipuri 90 vuotta sitten, nro 6/1934
Yksityisiä leipomoliikkeenharjoittajia kehotetaan harkitsevaisuuteen suhtautumisessaan osuuskauppaliikkeeseen. Kaupallisessa osuustoiminnassa on mukana leipureita ja omalla toiminnallaan he voivat edistää osuuskaupan nousua omistamalla sen asialle kokemustaan ja tarmoaan. Alkujaan ”vaarattomalta” näyttäneestä osuuskaupasta voi kuitenkin ajan oloon kehittyä leipurille vaarallinen kilpailija, sillä osuuskaupoilla on halukkuutta myös tuotannolliseen toimintaan, kuten leipomon perustamiseen. Tällöin voi yksityinen leipomoliikkeenhar-
joittaja joutua kiristyvässä kilpailutilanteessa lyömään ”kintaansa tiskiin”, kuten lehdessä kerrottu esimerkki osoittaa. Niinpä yksityisyrittäjien taholla pidetään välttämättömänä keskinäistä solidaarisuutta, jonka nimessä he voivat odottaa ”vissiä vastavuoroisuutta” toistensa taholta, esimerkiksi ostosten muodossa. Hiivan tuonnista ja laadusta kertovassa artikkelissa todetaan, että hiivan tuonti on vuosisadan alussa ollut tavanomaista, mutta määrät ovat vuosittain suuresti vaihdelleet. Nykyisin kotimaassa kyetään valmistamaan hiivaa enemmän kuin kulutetaan. Niinpä hiivaa ei enää juuri tuodakaan. Laatukin on kunnossa, sillä ”Suomen hiivatehtaiden hiivat ovat yllättävän tasalaatuisia ja niiden nostoaika vaihtelee
45-50 minuuttiin.” Se osoittaa, että hiiva on hyvää.
Suomessa kansallistulo on arvioitu noin 15 miljardiksi markaksi, ja siitä lasketaan kuluvaksi ruokaan noin 7,5 miljardia markkaa. Tästä summasta huomattava osa menee ulkomaisten tuotteiden ostoon. Lehden mukaan paremman talouden hoidon ja järjestelyn avulla tuontituotteita voitaisiin korvata näitä paremmilla kotimaisilla tuotteilla. Esimerkiksi kotimaisia vihanneksia, hedelmiä ja marjoja tulisi kerätä ja syödä nykyistä enemmän. Se, miksi niitä ei syödä, johtuu paljolti piintyneestä käsityksestä, että näillä tuotteilla ei ole mitään ravintoarvoa. Sen sijaan kalliita valkuaispitoisia ruoka-aineita syödään liian runsaasti.
Historian havinaa 86 vuotta sitten, Leipuri nro 8/1938
Leipuri
Leipuripäivien suosiosta jo 1930-luvulla voi saada kalpean aavistuksen lukemalla Leipuri-lehteä vuodelta 1938. Pääkirjoituksessa todetaan, että ”Liittomme vuosikokous Viipurissa elokuun 1-2 p:nä ylitti kaikissa suhteissa ne toiveet, joita tältä kokoukselta odotettiin. Osanottajia saapui enemmän kuin oli odotettu ja lisäksi kolme skandinaavista vierasta.” Ruotsista tulleiden vieraiden kautta laskettiin perusta ammattialan pohjoismaiselle yhteistoiminnalle. Viipurin Pyöreässä Tornissa pidetyssä vuosikokouksessa tehtiin myös historiaa, sillä ensimmäistä kertaa liiton johtokuntaan (nyk. hallitus) valittiin nainen, Betty Hartell Kokouksen jälkeen lähdettiin kuudella linja-autolla sekä yksityisautoilla Tienhaaraan tutustumaan Karjalan Mylly Oy:n myllyyn, jonka lähtöhetkiltä on oheinen valokuva. Tuliaisiksi myllystä kaikki saivat Elovena-kaurahiutaleita ja Goliat-riisiryynejä. Saman päivän iltana Karjalan Mylly tarjosi vuosikokousvieraille illallisen Ravintola Espilässä. Osallistujia oli lähes 300.
60 vuotta sitten, nro 6/1964
Liiton vuosikokous pidetään Mikkelissä heinäkuun loppupuolella ja sinne leipurit toivottaa lehdessä tervetulleiksi Mikkelin läänin maaherra Urho Kiukas. Kaksipäiväisessä tapahtumassa on luvassa myös tutustumiskäynti leipomoon sekä toisena päivänä Leipo-risteily Saimaalla. Margariinin kulutus on lehden mukaan pitkän laskun jälkeen kääntynyt nousuun vuoden 1963 aikana. Margariinitehtaiden
yhteenlaskettu myynti on ollut lähes 12,4 prosenttia suurempi edelliseen vuoteen verrattuna.
Norjan Leipuriliitto ja Kondiittoriliitto ovat yhdistyneet. Syntynyt liitto on nimeltään Bager og Konditormesternes Landsforening. Päätös oli kummaltakin liitolta yksimielinen, sillä maassa ei ole enää montakaan puhdasta kondiittorinliikettä, vaan yhdistyneitä leipurin- ja kondiittorinliikkeitä, kuten Suomessa.
Ulkomaankaupasta riippuvaisen Suomen oli lehden mukaan liityttävä Efta-sopimukseen, jotta vientimarkkinat säilytetään
Efta-maissa. Näistä maista on kuitenkin tullialennusten vuoksi odotettavissa tuonnin lisääntymistä Suomeen eräiden tavaroiden osalta. Esimerkiksi tanskalaisten wienereiden tuontia väläytetään, joskin sitä voi hillitä monimutkainen valmisteverojärjestelmämme. Toinen tuote, jossa ”erityisesti pelätään ryntäystä Suomeen, on olut”. Sitä pitäisi tulla Tanskasta ensi syksynä. Kirjoituksessa todetaan, että ”me suomalaiset näet kun olemme niin ylen ihastuneita kaikkeen, mikä tulee ulkomailta”.
Kasvisruokaa
Kymppi Maukkaat on tuonut markkinoille sekä valmiita kasviksista tehtyjä laatikoita että valmiiksi kuorittuja ja soseutettuja kasviksia. Laatikoita on kolme erilaista: Peruna-palsternakka, Myskikurpitsa-bataatti sekä Punajuuri, kaikki 630 gramman pakkauksissa. Laatikot ovat kypsiä pakastetuotteita, jotka tulee kuumentaa sulatettuna. Kaikki ovat gluteenittomia ja vegaanisia.
Valmiiksi kuorittuja ja soseutettuja kasviksia on kolme erilaista: Palsternakka, Myskikurpitsa sekä Kukkakaali-parsakaali-yhdistelma. Pakastealtaasta löytyvät soseet (430 g) sopivat keittoihin, laatikoihin sekä suolaiseen ja makeaan leivontaan. Ne ovat raakaa, hienonnettua ja maustamatonta 100 % kasvissosetta, joka on kypsennettävä ennen käyttöä.
Kotimaista Atrialta
Tänä syksynä Atrian kanan tunnistaa uudesta, vihreästä pakkauksesta. Uudistuneen pakkauksen lisäksi pakkauksissa on uutta tietoa, sillä jatkossa etiketissä lukee fileiden tarkka määrä. Pakkauskoon voi valita kahdesta tai kuudesta fileestä. Lisäksi Atria on uudistanut marinoitujen tuotteiden reseptit siten, että tuotteet kantavat nyt Sydänmerkkiä. Sydänmerkki-tuotteet ovat omassa tuoteryhmässään parempia valintoja suolan ja rasvan määrän osalta. Uudistuneessa pakkauksessa Sydänmerkillä varusteltuna löytyvät nyt esimerkiksi jo entuudestaan tutut ja pidetyt maut Atria Kanan Minuuttifilee Merisuola ja Atria Kanan Minuuttifilee Hunaja. Atrian tuotteisiin merkattu perhetilan nimi on niin Suomen kuin maailman mittakaavassa ainutlaatuinen piirre, sillä se kertoo tarkasta tilajäljitettävyydestä.
Pulla-Pirtin Koillismaan rieskaa nyt myös perunasta
Paistopisteiltä tuttu Pulla-Pirtin Koillismaan rieska on saanut rinnalleen uuden version; Koillismaan rieska Peruna. Nimensä mukaan Koillismaan rieskat perustuvat Koillismaalaiseen leipäperinteiseen, jossa rieska on hieman paksumpaa kuin muualla Suomessa. Koillismaan rieska Peruna tarjoaa perinteisen ohrapohjaisen rieskan rinnalle nyt pehmeämmän vaihtoehdon. Laatikossa 30 x 470 g, raakapakaste. Rieskalla on Hyvää Suomesta -merkki.
Mylläriltä uutuuksia
Rapea Myllärin-Siemen-Inkivääri Granola (375 g) yhdistää siementen ja viljan maistuvuuden inkiväärin pirteyteen. Myllärin Omppu-Hamppu-Vattu Granolassa (375 g) maku syntyy omenan, hampun ja vadelman liitosta. Granolat ovat runsaskuituisia. Gluteenittomat letut ja vohvelit voi paistaa Myllärin Gluteenittomasta Lettu- ja Vohvelijauhosta (250 g) Jauhoseokseen on lisätty sokeri ja suola.
Aito hapate tekee Myllärin Gluteenittomasta Hapanleipäaineksesta (500 g) valmistetuista leivistä kuohkeita ja hyvin säilyviä leipiä. Taikinaa on helppo käsitellä, ja lopputulos on aidon hapanleivän makuinen. Tuotteesta voi valmistaa myös burgereita, patonkeja ja täytettäviä leipiä.
Kaupunkikahvi napolilaisittain
Pauligin kaupunkikahvisarja laajenee uusilla tummapaahtoisilla Café Napoli -kahveilla. Sarjaan lanseerataan kolme eri tuotetta: suodatinkahvi, kahvipavut ja täysin uutena kahvituotteena espressojauhatus. Tummapaahtoiset Café Napoli -kahvit ovat saaneet inspiraationsa italiaisesta kahvikulttuurista. Suodatinkahvin pakkaus 475 g, kahvipapujen 450 g ja espressojauhatuksen 250 g.
Apetitilta uusia Neitoöljyjä
Apetitin kasviöljyvalikoimiin on tullut kaksi uutuutta: Neito Salaattiöljy ja Neito Pizzaja pastaöljy. Salaattiöljy yhdistää kotimaista rypsiöljyä ja espanjalaista ekstra-neitsyt oliiviiöljyä. Sopii salaatteihin, salaatinkastikkeisiin sekä ruoanlaittoon.
Pizza- ja pastaöljyssä maistuvat chili, valkosipuli ja oregano. Chili antaa öljylle kauniin punaisen värin. Öljy on suunniteltu pizzoja ja pastoja ajatellen, mutta se soveltuu kaikkeen ruokaan antamaan makua ja tulisuutta.
Uutta Porokylän Leipomosta
Porokylän Leipomolta on tullut peräti kolme gluteenitonta uutuutta: Sacherherkku, Kaurasämpylät sekä Vaalea vuokaleipä. Sacherherkku (2 kpl) on gluteeniton ja laktoositon herkutteluleivos, jonka pinnalla maistuu suklaakuorrute ja sisällä aprikoosi. Kaurasämpylät (4 kpl) on tehty sataprosenttisesti gluteenittomasta kaurasta. Vaalea vuokaleipä (375 g) sopii esimerkiksi voileipäkakkuun tai eväsleipiin ja myös muutoin nautittavaksi. Tavanomainen leipävalikoima on saanut kaksi uutuutta, Korpikulkijan Kaurapalat (6 kpl / 330 g) sekä Vaarin limppu 400 g, jossa viljasta 100 % on ruista. Runsaskuituinen leipä on leivottu aitoon taikinajuureen ja on valmiiksi siivutettu. Kahvipöytään sopii uusi Omena-kanelipitko (320 g), jossa pitkään levänneen pullataikinan sisälle on leivottu omena-kanelitäyte.
Helppoa japanilaista kotiruokaa
Heikki Valkaman ruokakirja Oishii sisältää tukun helppoja japanilaisen kotiruuan reseptejä, joiden valmistus onnistuu kotikeittiössä, esimerkiksi soijassa ja mirinissä haudutettua retikkaa, nikujaga-lihapataa, misossa haudutettua makrillia. Kotiruokaohjeiden lisäksi Valkama kertoo kirjassa japanilaisen ruokakulttuurin ilmiöistä: millainen on japanilainen lautasmalli? Entä miten japanilaiset pöytätavat eroavat suomalaisista? Lukija oppii myös esimerkiksi erilaisista misolajikkeista ja riisin merkityksestä japanilaisille.
Valkama on asunut pitkiä aikoja Japanissa ja perehtynyt sikäläiseen ruokakulttuuriin syvällisesti vuosikymmenten ajan. Kirjan kuvista ja ulkoasusta vastaavat valokuvaaja Nina Karlsson ja graafinen suunnittelija Eeva Värtö. Kirjan on kustantanut Teos.
Elämänmakuinen kirja
Ravitsemustieteilijä Patrik Borg tuulettaa ummehtuneita käsityksiä painonhallinnasta uutuuskirjassaan Elämänmakua – Aikuisen ateriaviisaus. Mutkattoman painonhallinnan puolestapuhuja Borg kannustaa ihmisiä saavuttamaan tavoitteensa elämästä nauttien. Kirjan on kustantanut Otava. Muutos on aina mahdollista, eikä esimerkiksi ikääntyminen tarkoita alamäen alkua.
- En ole koko työurani aikana tavannut henkilöä, joka ei pystyisi muuttamaan elintapojaan, Borg toteaa. Usein epäonnistumisen taustalla on puutteellinen tai väärä tieto ja se, että itseltä vaaditaan liikoja.
Pysyvä elämäntapamuutos voi kuitenkin onnistua jopa yllättävän helposti. Kirjassaan Borg jakaa tutkimustietoon pohjautuvaa ymmärrystä, konkreettisia arjessa sovellettavia ohjeita sekä onnistuneen elintapamuutoksen reseptin, jota noudattamalla onnistuminen on lähes vääjäämätöntä. Oleellista on tehdä kerrallaan riittävän pieniä muutoksia, panostaa kasvisten runsaaseen syöntiin, olla pitkäjänteinen ja nauttia matkasta.
Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.
WWW. FAZERMYLLY.FI
www.condite.fi
HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.
Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi
BAKERYSHOP.FI
Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!
elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021
Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto
Yhdessä olemme enemmän.
Uudet ja käytetyt leipomokoneet
040 518 5180 myynti@beo.fi
metos.fi/verkkokauppa p. 020 300 900 tilaukset@metos.fi
Kestävät keittiölaitteet leipomoille
Tmi Tarmo Palomaa
Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset Puh. 0500 166 355
Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi info@lkmtrade.com Monipuolinen valikoima leipomokoneita www.leipomokoneet.com
Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy
Matias Lakkapää p. 0400 694 805
Oy Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010
26.-27.10.2024 Lautasella-messut, Helsingin Messukeskus Erityisruokavalioiden oma tapahtuma https://lautasella.messukeskus.com/
Gemenskap mellan företag, att agera ensam och en överraskning från marknadsdomstolen
Finlands Bageriförbunds 124:e årsmöte och sommardagarna, dvs. Bagardagarna, ordnades i augusti i Laukas med över 450 deltagare. Bagarbranschen samlades tillsammans med sina familjemedlemmar och samarbetspartner för att tillbringa ett veckoslut i god anda och yrkesrelaterat innehåll på spahotellet Peurunka. På sidorna 6–31 i denna tidning finns en omfattande rapport om evenemanget.
Gemenskapen och långa traditioner inom bageribranschen har i decennier utgjort konditori- och bageriföretagarnas styrka, vilket jag konstaterat tidigare i dessa ledare. I Bageriförbundets historik Suomen Leipuriliitto 1900-2010 - Katsaus leipomoalan historiaan (Finlands Bageriförbund 1900–2010 - Översikt över bageribranschens historia) finns berättelser om och bilder på när flera busslaster av bageriföretagare samlades för att fira årsmötet 1938 i Viborg i Finland (se s. 44). Den innehåller också bilder från Tammerfors 1948, Leipo-utflykten 1983 samt kvällsfesten i Kuopio 2006. Det är fint att se att traditionen att delta i Bagardagarna har gått i arv från generation till generation. Och jag är också glad över att kunna konstatera att den nya unga generationen hittat evenemanget. Men vad bygger gemenskapen i bageribranschen på? Den bygger på människors önskan och behov att tillbringa tid med andra. Den juridiska möjligheten till denna gemenskap ges av föreningslagen, som utgör grunden för finländsk föreningsverksamhet. I Finland finns ett oändligt antal föreningar av olika slag och storlekar. Syftet med föreningslagen är att "agera tillsammans" för gemensamma ärenden. Föreningslagen utgår alltså från att föreningen driver alla medlemmars intresse. Detta utgör också grunden till skattefrihet för allmännyttiga samfund. Så är det också i föreningar, där medlemmarna är företag av olika storlek: små, medelstora och stora. I föreningar som omfattar företag av olika storlek är emellertid företagens intressen ofta olika och det kan orsaka konflikter när föreningens mål utarbetas. De personer som sitter i föreningarnas styrelser måste dock förstå att föreningen inte är en förlängning av deras egen företagsverksamhet och inte finns till för att förverkliga deras intressen. Av föreningsverksamhetens karaktär följer att även om föreningarna naturligtvis i första hand driver sina medlemmars intressen, driver man samtidigt också hela branschens gemensamma intresse.
hetens tanke är att om företagens representanter träffas till exempel i föreningsverksamhet kan de börja planera olagliga åtgärder som strider mot konkurrenslagen (t.ex. karteller).
Men det kan ju företagens representanter alltid göra, alltså när som helst och var som helst. Om vissa aktörer vill vidta olagliga åtgärder behövs ingen förening och inget medlemskap i en förening. En sådan tankevärld hos konkurrensmyndigheten påminner om vårt östra grannland, där alla misstänks för allt möjligt.
Konkurrensmyndighetens attityd gentemot föreningar väcker i alla fall oro över framtiden för gemensamma företagsevenemang. Ett evenemang som liknar Bagardagarna är förbundsmötet för Företagarna i Finland, med tillhörande program, som samlar hundratals människor. Sådana evenemang är möjliga i framtiden endast om de västerländska rättsstaterna tror och litar på att människor kan samlas utan att samtidigt ha falska baktankar.
När det gäller konkurrensmyndigheten gav marknadsdomstolen 28.8.2024 ett exceptionellt och överraskande avgörande som gäller konkurrensrätten. Marknadsdomstolen förkastade Konkurrens- och konsumentverkets (KKV) förslag till påföljdsavgift mot VVS-rörledningsföretag. KKV hade krävt påföljdsavgifter på sammanlagt över 44 miljoner euro för sex företag inom VVS-branschen för förbjudet samarbete, men marknadsdomstolen avvisade yrkandet och förpliktade KKV att betala rättegångskostnaderna på sammanlagt 1,65 miljoner euro. Yles nyheter var en av få medier som rapporterade om saken 28.8.2024.*
Att det finska rättsväsendet förkastar KKV:s förslag till påföljdsavgift i sin helhet och dessutom ålägger KKV att betala rättegångskostnaderna är närapå okänt. Tiden utvisar hur detta fall kommer att avgöras i högsta förvaltningsdomstolen (HFD), då KKV förmodligen överklagar där. KKV förlitar sig säkert på att HFD bättre förstår ”ärendets helhet”. Annars hade KKV:s utredning som pågått i många år bara varit onödigt arbete och slöseri med tid.
Konkurrenslagen som grundar sig på EU:s konkurrensrätt står i nästan fullständig konflikt med föreningslagen. Dess syfte är att "agera ensam" och att representanter för företag inom samma bransch inte ska ha kontakt med varandra. Konkurrensmyndig-
Jag har inte fördjupat mig i VVS-branschens fall. Men rent allmänt vill jag konstatera att det vore bra om KKV angående ett påföljdsavgifts ärende också någon gång förlorade i HFD, eftersom det bara är i auktoritära stater som myndigheterna är felfria och alltid har rätt. Eller så har Finland bara en så exceptionellt skicklig myndighet som man inte hittar i andra västländer.
Mika Väyrynen
*Yle-nyhet 28.8.2024 "Markkinaoikeus hylkäsi seuraamusmaksuesityksen LVI-putkiyhtiöitä vastaan” (Marknadsdomstolen förkastade förslag till påföljdsavgift mot VVS-rörledningsföretag)
Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi
Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi
Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi
Hallitus
Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi
Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi
Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi
Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com
Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi
Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi
Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi
Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi
Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo Oy, Jyväskylä joonas.makinen@ruthinleipomo.fi
Valtuuskunta
Anttu Rautio, puheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi
Heikki Lankoski, varapuheenjohtaja
Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi
Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry
Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, Helsinki otto.lundstrom10@gmail.com
Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry
Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi
Pirkanmaan Leipomot ry
Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi
Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry
Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi
Savon Leipomoyhdistys ry
Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi
Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry
Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy, Oulu juho.merilainen@merilaisenleipomo.fi
Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry
Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi
Satakunnan Leipomoyhdistys ry
Heikki Lankoski, Ullan Pakari, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi
Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry
Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi
Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry
Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas@andreasknip.fi
Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry
Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi
Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry
Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi
