Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto
Leipomotyölain kumoamisesta ja vähän myös
yleissitovuudesta
Leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025. Näin pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu. On hienoa, että laki vihdoin kumoutuu, vaikka sen kumoaminen tuo uudenlaisia haasteita leipomotoimialalle. Leipomotyölaki on nykymuodossaan työlainsäädäntömme häpeäpilkku. Leipomotyölaista puuttuu kokonaan lain soveltamisala. Laissa ei siis ole ollut määräystä siitä, kenen tai keiden lakia tulee noudattaa ja/tai keihin lakia tulee soveltaa? Mutta silti monet suuret leipomot ovat sitä noudattaneet. Voi hyvin kysyä, ovatko leipomoyritykset noudattaneet lakia vain lain nimen johdosta, tietämättömyyttään vai ay-liikkeen pelon takia?
Leipomotyölain epämääräisyys ei ole noussut leipomoalalla ongelmaksi, koska pienet ja keskisuuret leipomot ovat maksaneet 100%:n yötyölisää leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla, eivät leipomotyölain perusteella. Ja suuret kolmivuorotyötä (osittain myös kaksivuorotyötä) teettävät leipomot ovat suostuneet noudattamaan leipomotyölakia ja maksaneet 100%:n yötyölisää tuon lain perusteella, vaikka siihen ei lain soveltamisalan puuttuessa ole enää vuosikausiin välttämättä ollutkaan laissa säädettyä velvoitetta.
Positiivista leipomotyölain kumoamisessa on myös se, että työmarkkinaosapuolet ETL ja SEL ovat pakotettuja miettimään leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta ja sen sisältöä kokonaan uudella tavalla. Taustalla ei ole enää vain yhteen toimialaan kohdistuvaa epämääräistä erityislainsäädäntöä, joten tes-neuvottelut käydään jatkossa samalla tavalla kuin kaikilla muillakin teollisuuden toimialoilla.
Olennaista on huomioida, että tuon maailman jäykimmän työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 31.1.2025, eli ennen leipomotyölain kumoamisen voimaantuloa 1.3.2025. Tulevalla työehtosopimuskierroksella neuvotteluosapuolet ETL ja SEL neuvottelevat ja päättävät siitä, miten leipomotyölain kumoaminen huomioidaan työehtosopimuksen sisällössä. Osapuolet voivat päättää esimerkiksi niin, että 100%:n yötyölisä poistuu kokonaan myös työehtosopimuksesta tai niin, että 100 %:n lisä koskee jatkossa tasapuolisesti kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia, työaikamuodosta riippumatta. Aika näyttää millaiseen lopputulokseen osapuolet neuvottelujen jälkeen tuon osalta päätyvät. Lienee kuitenkin selvää, että tilanne ei voi pysyä entisellään, vaan erilaisia muutoksia väistämättä tulee leipomoalan työehtosopimukseen.
Ay-liike on tämän vuoden aikana viestittänyt julkisuuteen ja kansanedustajille, että leipomotyölakia ei saisi kumota erityisesti sen takia, että lain kumoutumisen myötä myös leipomoalan työehtosopimuksen yleissitovuus voi poistua. Noilla kahdella asialla ei kuitenkaan ole mitään suoranaista tekemistä toistensa kanssa. Mutta kun ay-liike virheellisesti ja tarkoitushakuisesti toisin väittää, jäljempänä muutamia näkemyksiäni yleissitovuuteen liittyen.
Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä on perusajatukseltaan hyvä. Järjestelmän lähtökohta on, että samanlaisia tuotteita
valmistavat yritykset noudattavat samaa työehtosopimusta ja toimivat siten samanlaisilla pelisäännöillä. Tuo hieno periaate ja todellisuus eivät kuitenkaan kohtaa. Leipomoala on tästä hyvä esimerkki. Monet sadat suomalaiset leipomot ja konditoriat noudattavat yleissitovuuden nojalla leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Mutta leipomo- ja konditoriatuotteita valmistetaan Suomessa kuitenkin myös monen muun työehtosopimuksen työehtoja noudattaen, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusalan, kaupan, liha-alan sekä ns. peruselintarvikkeen työehtosopimuksen ehdoilla. Näissä sopimuksissa on huomattavasti joustavampia työaikamääräyksiä kuin mitä on leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa. Tuon takia myös monet leipomo- ja konditoriayritykset, kun niillä on ollut siihen mahdollisuus, ovat siirtyneet noudattamaan jotain edellä mainituista työehtosopimuksista.
Näkemykseni on, että yritysten on hyvä noudattaa ETL:n ja SEL:n solmimaa leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta joko ETL:n jäsenenä tai yleissitovuuden kautta, jos työehtosopimus on sisällöltään kokonaisuus huomioiden kaikkien osapuolten kannalta kohtuullinen. Tähän kokonaisuusvertailuun vaikuttavat myös kilpailevien toimialojen työehtosopimukset ja niiden sisältö. Mutta jos elintarvikealalla ”pysytään menneisyydessä” ja leipomoalan tes-ratkaisu tehdään vain suuryrityksiä ja heidän työntekijöitään ajatellen, yleissitovuuden poistuminen voi olla ainoa vaihtoehto, jolla yritystoiminnan keskittymistä ja pienempien yritysten katoamista markkinoilta voidaan yrittää hidastaa.*
On kuitenkin selvää, että yleissitovuuden poistuminen aiheuttaisi leipomoalalle sekasortoisen tilanteen, kun vain osalla leipomoalan yrityksistä olisi velvollisuus noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. SEL ryhtyisi painostamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä liittymään työnantajaliittoon tai tekemään erilaisia liitännäissopimuksia SEL:n kanssa, jotta työehtosopimus ”palautuisi” yleissitovaksi. Tuollainen tilanne ei varmasti ole kovinkaan monen yrityksen toivelistalla. Itse en myöskään näe sitä tavoittelemisen arvoisena, en ainakaan ensisijaisesti.
Täytyy vain toivoa, että ETL:n ja SEL:n neuvottelijoilla on tulevalla neuvottelukierroksella ymmärrystä solmia työehtosopimus, jossa huomioidaan myös pienten ja keskisuurten yritysten tarpeita. Se on koko monipuolisen ja monimuotoisen leipomo-konditoriatoimialan yhteinen etu. Silloin myös työehtosopimus pysyy ”ihan itsestään” yleissitovana, ilman yksittäisten yritysten, valtiovallan tai yleissitovuuden vahvistamislautakunnan antamaa erityistukea.
Mika Väyrynen
*Yritystoiminnan keskittäminen muutamien suuryritysten käsiin varmistaisi yleissitovuuden. Tuosta muu elintarviketeollisuus on hyvä esimerkki. Mutta yritystoiminnan keskittyminen ei ole yrittäjien, työntekijöiden eikä myöskään yhteiskunnan etu.
Vuoden Leipäkauppa
Ehdokkaat Vuoden 2025 Leipäkaupaksi
Suomen Leipuriliiton paikallisyhdistykset ovat jälleen asettaneet omat ehdokkaansa maan parhaaksi leipäkaupaksi eli Vuoden 2025 Leipäkaupaksi. Kilpailu on järjestyksessä jo kahdeskymmenes yhdeksäs (29.). Tällä kerralla valinta tehdään pienempien päivittäistavarakauppojen sarjassa.
Leipuriliiton paikallisyhdistykset valitsivat ehdokaskaupat omalta alueeltaan ja veivät kauppoihin ”Ehdolla Vuoden 2025 Leipäkaupaksi” -banderollin. Ehdokaskaupat ovat:
K-Supermarket Eväskellari, Savonlinna
K-Supermarket Hämeenkatu, Tampere
K-Supermarket Karjaranta, Pori
K-Supermarket Lapua
K-Supermarket Lippulaiva, Espoo
K-Supermarket Masku
K-Supermarket Rokkala, Mikkeli
K-Supermarket Toppila, Oulu
S-market Pallo Lappeenranta
S-market Savela, Jyväskylä
Esiraati valitsee ehdokaskaupoista 3-5 finalistia. Valinta tehdään ehdokaskauppojen Leipuriliittoon lähettämän materiaalin perusteella; kauppoja on pyydetty lähettämään perustelut ja video tai kuvia leipäosastoon panostamisesta ja siinä onnistumisesta.
Kilpailut
Vuoden piispisteko
Vuoden piispisteko 2024 -kilpailussa haettiin uudenlaisia versioita piispanmunkista, joka on yksi tärkeä turkulaisuuden ilmentymä. Muualla Suomessa leivonnaista kutsutaan (turkulaisten mielestä virheellisesti) nimellä berliininmunkki. Uusia, piispanmunkista inspiroituneita tuotteita oli kilpailussa kuudelta
Suomen Leipuriliiton valitsijaraati vierailee finaaliin valituissa kaupoissa alkuvuodesta 2025 ennalta ilmoittamatta ja valitsee niiden joukosta voittajan. Voittaja palkitaan Vuoden 2025 Leipäkauppa -tunnustuksella ensi helmikuussa.
Vuoden Leipäkaupan valinnan perusteita ovat valikoiman monipuolisuus ja tuotteiden tuoreus sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten leipomotuotteiden saatavuus. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että tuotteet on valmistettu Suomessa. Muita kriteereitä ovat sesonkien ja erityisruokavalioiden huomioiminen, leipäosaston yleisvaikutelma, siisteys ja järjestys, tuotteiden esillepano, osaston omaleimaisuus sekä henkilöstön asiantuntemus ja palvelualttius.
Vuoden Leipäkauppa -tunnustuksella palkitaan sekä kauppa että sen leipäosaston henkilökunta suomalaisen leipäkulttuurin ja leivän arvostuksen hyväksi tehdystä työstä. Kilpailussa ovat joka toinen vuosi mukana hypermarketit ja tavaratalot, joka toinen vuosi pienemmät päivittäistavarakaupat. Tänä vuonna Vuoden 2024 Leipäkaupaksi valittiin K-Citymarket Oulu Rusko hypermarkettien ja tavaratalojen sarjassa.
turkulaiselta toimijalta. Voittajaksi julistettiin lokakuun alussa yleisöäänestyksen perusteella MBakeryn Kermapiispis, joka oli tehty leivoksen muotoon. Leipomon yrittäjänä toimivan Mikko Hietalan mukaan pääosassa tuotteessa on kerma, joka on leivonnaisen pinnalla. Itse piispanmunkki on piilotettu leivoksen sisään pieninä siivuina. Täytteessä on myös hilloa ja pinnalla valkosuklaasta ja sokerista tehty kuorrute. Pinnalla on myös turkulaisen Kui Designin suunnittelema piispis-logo, jota MBakery käyttää normaaleissa piispiksissään.
Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Vuoden piispisteko -kisassa olivat mukana Cafe Chingon, Cafe Qwensel, MBakery, ravintola Smör, Villa Kuuva sekä opetusravintola Taito ja kahvila Wisio. Kilpailun järjestivät Turku Center, Ruokakaupunki Turku ja Hansakortteli.
Suomen parhaat lounasravintolat
Mikkeliläisen Ramin Konditoria Kahvila Oy:n Rami Visulahti sijoittui kuudenneksi syyskuussa järjestetyssä yleisöäänestyksessä, jossa Edenred haki Suomen parhaita lounasravintoloita. Paikka sijoittui kilpailun kärkikymmenikköön myös kahtena edellisenä vuotena. Tänä vuonna eniten ääniä sai lapinlahtelainen Neste Matin ja Liisan Asema. Toiseksi kilpailussa sijoittui vantaalainen Bistro Liekki ja kolmanneksi Helsingissä toimiva ruokarekka Bamilami Food Truck. Neljäs oli Star Lunch Vantaalta ja viides Puumalan Poiju Puumalasta. Äänestäjiä avoimessa verkkoäänestyksessä oli kaikkiaan 100 080.
Mikko Hietala otti kilpailun voiton piispiksellä, joka oli tehty leivoksen muotoon.
FoodFarm Oy tarjoaa Leipurin asiakkaille monikäyttöisen uuden proteiininlähteen
Hamppuproteiini sopii monipuolisesti elintarvikekäyttöön, esimerkiksi leipomotuotteisiin, välipaloihin ja patukoihin, kasvipohjaisiin juomatuotteisiin, juomiin ja ravintolisiin.
Hamppu on superruokaa, jolla on korkea ravintoarvo.
Se on myös erinomainen lisä kasviproteiinien ja terveellisten kasviöljyjen lähteeksi.
Leipurin tuotevalikoimassa kotimaisen FoodFarmin
• Hampunsiemenet
• Hamppuproteiini
• Kylmäpuristetut hampunsiemenöljyt
• Hamppukuitu
KÄYTÄ ESIMERKIKSI suolaisten ja makeiden leivonnaisten proteiinipitoisuuden nostoon.
Ota yhteyttä
Ammattilaisemme ovat paikalla, kun haluat kysyä hamppu- ja proteiinituotteiden käyttömahdollisuuksista elintarvikkeissa ja leipomotuotteissa.
Ruokaleivät, sämpylät, snacksit ja kahvileipätuotteet
Kimmo Virtanen
+358 40 059 0772 kimmo.virtanen@leipurin.com
Elintarviketeollisuuden tuotekehitys
Urho Paakkari
+358 40 922 9150 urho.paakkari@leipurin.com
Elonen Oy Leipomolle
SM-joukkuekilpailun voitto
Kolmannet leipomoalan SM-joukkuekilpailut käytiin Kangasalla ja Tampereella 10.-11.9.2024. Kilpailun voitti jämsäläinen Elonen Oy Leipomo joukkueella Katri Mäkinen ja Jorma Uusitalo. Kilpailun järjesti Suomen Leipuriliitto yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Muut mitalisijat menivät Mikkeliin ja Tampereelle. Hopealle tuli mikkeliläinen Ramin Konditoria Kahvila Oy joukkueella Suvi Iinatti ja Henri Kekäläinen. Pronssia otti tamperelainen Linkosuon Leipomo Oy joukkueella Miia Jokinen ja Tytti Tukiainen. Neljäntenä oli nurmeslainen Pielispakari Oy, jonka joukkueessa kilpailivat Katri Akkila ja Sari Lukkarinen Kilpailussa olivat mukana kaksihenkiset joukkueet neljästä leipomosta. Mukaan oli alun perin ilmoittautunut kuusi
leipomoa, mutta kesän alussa tapahtuneiden peruutusten vuoksi kilpailu vietiin loppujen lopuksi läpi vain neljällä joukkueella. Uusia osallistujia ei yrityksistä huolimatta enää saatu peruuttaneiden tilalle. Viimeksi leipomoalan SM-joukkuekilpailu on järjestetty kaksi vuotta sitten, vuonna 2022 ja sitä ennen vuonna 2009. Tämän vuoden eli vuoden 2024 kilpailu noudatteli samoja periaatteita kuin vuoden kilpailu eli se järjestettiin kahtena peräkkäisenä päivänä kahdessa ei paikassa. Kilpailuaikaa oli yhteensä seitsemän tuntia. Ensimmäisenä päivänä tehtiin ruoka-
Katri Mäkinen ja Jorma Uusitalo kohottavat voittomaljoja eli Valion lahjoittamaa isoa kiertopalkintopokaalia sekä Leipuriliitolta saatua pokaalia.
leivät ja välipalatuotteet Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan yksikössä (4 tuntia) ja seuraavana päivänä konditoriatuote Elintarviketeollisuus 2024 -messuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (3 tuntia).
Kolmenlaisia kilpailutuotteita
Kilpailussa valmistettiin siis ruokaleipää, välipalatuote sekä konditoriatuote/tuotelajitelma. Tuotteissa tuli näkyä kilpailuteemaksi valittu Halloween.
Kilpailutuotteet olivat:
Ruokaleipä:
- valmistetaan yksi noin 4 kilon taikina
- tehdään taikinasta kahta erilaista tuotetta, joiden paino, muoto ym. vapaa
- tuotteen on sisällettävä hamppua
- raskin/esitaikinan saa tuoda kilpailupaikalle valmiina
Välipalatuote
- vapaavalintainen suolainen tai makea runsasproteiininen välipalatuote
- tuotteen energiasisällöstä on oltava proteiinia vähintään 20 %
- joukkueen on esitettävä tuotteesta ravintosisältölaskelma
- tuotteita valmistetaan 60 hengelle
Konditoriatuote/tuotelajitelma:
- tuote/tuotelajitelma, joka valmistetaan 60 hengelle
- vapaavalintainen kokonaisuus teemaa heijastaen
- tuotteen/tuotelajitelman pohjat saa tuoda valmiina kilpailupaikalle, mutta muutoin tuote/tuotelajitelma on valmistettava kilpailupaikalla
- kaikkien käytettävien koristeiden on oltava syötäviä ja ne on valmistettava kilpailun aikana
Kilpailutuotteet oli laatinut tuomaristo, joka oli koottu yhteistyökumppaneiden palveluksessa olevista leipomo- ja konditoria-alan ammattilaisista. Tuomariston puheenjohtajana toimi Mika Par-
viainen, Valio Aimo ja muut jäsenet olivat Joachim Wunsch (Condite Oy), Kari Sillfors (Finnbakels Oy), Tarja Sjöfelt (Leipurin Oyj) sekä Ari Sjöblom (Mauste-Sallinen Oy). Tuomaristo oli paikalla sekä Kangasalla että Tampereella.
Tuomariston puheenjohtaja Mika Parviaisen mukaan kilpailutuotteiden haluttiin heijastelevan samantyyppisiä haasteita, kuin ne, joiden kanssa leipomo- ja konditoriayritykset painivat tänä päivänä. Proteiini on monissa tuotteissa päivän sana ja raaka-aineiden ympäristövaikutuksiin samoin kuin ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota.
- Kilpailutuotteet eivät olleet helpoimmasta päästä, mutta tekijätkin olivat alan ammattilaisia, hän totesi.
Kaksi muuta yhteistyökumppania olivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan yksikkö sekä Tampereen Messut Oy, joilla kummallakin oli tärkeä rooli kilpailun onnistuneen läpiviennin kannalta. Tredu Kangasalan lehtori Kirsi-Marja Kasteenpohja hoiti ensimmäisen kilpailupäivän järjestelyt oppilaitoksen leipomoluokissa ja Tampereen Messut puolestaan järjesti puitteet toiselle kilpailupäivälle Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. He tekivät kilpailujärjestelyissä paljon sellaista taustatyötä, joka ei katsojille näy, mutta joiden ansiosta kaikki toimi ”kuin rasvattu”.
Kangasalan koulu järjesti kilpailuosastoille toimintaa myös toisena messupäivänä, jolloin kilpailu oli jo ohi. Silloin osastoilla antoivat työnäytteitä oppilaitoksessa opiskelevat elintarvikealan opiskelijat tuntiopettaja Tiia Bisterin johdolla.
Tuomariarviointi messuilla
Kaikki kilpailutuotteet eli siis myös Kangasalla valmistetut ruokaleivät ja välipalatuotteet arvioitiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona 11.9.2024. Ruokaleivät ja välipalatuotteet leivottiin/valmistettiin tiistaina 10.9. iltapäivällä kello 14-18 ja ne jätettiin Kangasalan koululle yöksi. Seuraavana aamuna joukkueet hakivat ne koululta ja kuljettivat ne Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Ruokaleivät ja välipalatuotteet aseteltiin tuotepöydille yleisön nähtäville. Asetelma täydennettiin vielä konditoriatuotteella, jonka joukkueet valmistivat messuhallissa kello 11-14 yleisön
Katri Mäkinen ja Jorma Uusitalo korkeimmalla korokkeella, hopeamitalistit Suvi Iinatti ja Henri Kekäläinen heistä vasemmalla ja pronssimitalistit Tytti Tukiainen ja Miia Jokinen oikealla. Vasemmassa reunassa Pielispakarin joukkue Katri Akkila ja Sari Lukkarinen. Palkintoja saivat kaikki kilpailijat ja niitä antoivat myös yhteistyökumppanit Valio Aimo, Condite Oy, Finnbakels Oy, Leipurin Oyj sekä Mauste-Sallinen Oy.
Voitokas Elonen Oy Leipomon joukkue valmisti kilpailutuotteinaan Seittileipää ja Maissipellon leipää, Vadelma-trifle proteiinivälipalan sekä R.I.P Unohdettu ruusu -kakun.
seuratessa silmä tarkkana.
Messuyleisöä kilpailutuotteet kiinnostivat kovasti ja etenkin valmiiden tuotepöytien äärellä kävi kuhina.
Kilpailutuotteiden arviointi aloitettiin kilpailuajan päätyttyä. Jokainen viidestä tuomarista antoi joukkueiden kullekin tuotekategorialle pisteet mausta, ulkonäöstä, innovatiivisuudesta ja reseptistä. Arviointiasteikko kunkin ominaisuuden kohdalla oli 1-10 pistettä.
Vaikka pisteissä oli joukkueiden kesken hajontaa, olivat kaikki joukkueet ”selättäneet ” vaikeimmatkin kilpailutehtävät. Kuten esimerkiksi kehittäneet välipalatuotteen kilpailun sääntöjen vaatimusten mukaiseksi: sen proteiinpitoisuuden tuli olla vähintään 20 prosenttia energiasisällöstä. Tuomariston tarkistuslaskemat
osoittivat, että proteiinivaatimus toteutui kaikilla joukkueilla. Mika Parviaisen mukaan suunnittelutyö tämän tuotteen osalta oli selvästi tehty huolellisesti ja välipalatuotteissa oli hyviä ideoita.
Parviainen sanoo arvostavansa jokaista kilpailuun osallistunutta joukkuetta. Hänen mukaansa vaatii aina rohkeutta panna itsensä likoon. Ei myöskään ole ihan pikku homma suunnitella ja harjoitella etukäteen kilpailua varten, hankkia ja pakata kaikki tarvittava mukaan lähdön hetkellä, kuljettaa tavarat kilpailupaikoille ja valmistaa tuotteet vieraassa ympäristössä.
- Esimerkiksi Pielispakarin kilpailijat olivat matkanneet Pirkanmaalle Nurmeksesta asti pakettiautolla. Todella hatunnoston arvoinen suoritus, Parviainen totesi.
Ramin Konditoria Kahvilan Suvi Iinatti pakkaa joukkueen välipalatuotetta eli lihaisaa välipalakeksiä Kangasalan koululla. Joukkuetoveri Henri Kekäläinen irrottelee naruja kypsän Bretzel-leivän ympäriltä.
Tuomaristoon kuuluivat Mika Parviainen (Valio Aimo) (vas.), Tarja Sjöfelt (Leipurin Oyj), Joachim Wunsch (Condite Oy), Ari Sjöblom (Mauste-Sallinen Oy) sekä Kari Sillfors (Finnbakels Oy).
On myös niin, että kokemus on usein valttia kilpailuissa, joissa painavat pienetkin asiat, kuten vaikkapa se, miten selkeitä reseptit ovat. Toki konkareidenkaan voitto ei ole mikään itsestään selvyys. Voittajien kannoilla kolkutteli nytkin kakkoseksi tullut Ramin Konditoria Kahvilan joukkue, joka oli ensimmäistä kertaa kilpailemassa. Elonen Oy Leipomon joukkueen Katri Mäkinen ja Jorma Uusitalo ovat kumpikin ”monessa liemessä keitettyjä” kilpailijoita, joille on kertynyt menestystä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Mutta aina vain kilpaileminen vetää heitä puoleensa. - Ja kun menestyy, se tuntuu aina yhtä hyvältä, Katri Mäkinen kiteytti voiton hetkellä.
Voittajilla oli hyvät taustajoukot. Vasemmalla puolella yrittäjät Tuire ja Jari Elonen, oikealla puolella tuotekehityspäällikkö Aila Kiiskinen (2.oik.) ja laatupäällikkö Sanna Kinnunen.
Lehtori Kirsi-Marja Kasteenpohja (oik.) oli hoitanut sujuvat kilpailujärjestelyt Tredu Kangasalan yksikössä. Opiskelijat Iida Huttu ja Juuso Laine avustivat joukkueita kilpailun aikana leipomoluokissa mm. laitteiden käytössä ja muissa käytännön asioissa.
Elonen Oy Leipomon joukkueen kilpailijat viimeistelevät ruokaleipiä ennen niiden paistoa.
Linkosuon Leipomon Miia Jokinen levittää lakritsitäytettä värikkääseen halloween-kakkuun ja Tytti Tukiainen seuraa työn etenemistä vierellä.
Linkosuon Leipomon Proteiinipommi-välipalassa oli käytetty mm. chian-siemeniä. Herkku oli runsasproteiininen, kuten pitikin, ja myös gluteeniton.
Pielispakarin tummaa kakkua koristi ruusu. Taustalla näkyy joukkueen ruokaleipä.
Pielispakarin Sari Lukkarinen pakkaa joukkueen ruokaleipiä, joille punajuuri antoi kauniin punaisen värin. Joukkue käytti tuotteissaan rohkeasti erilaisia luonnon antimia.
Linkosuon Leipomon kakku oli upean värikäs.
Leipuriliitto järjesti kilpailualueen kupeessa arvonnan, johon kaikki messukävijät saivat osallistua. Voittajan piti olla paikalla, kun arvonta suoritettiin. Onnellinen voittaja oli Anniina Trygg, joka työskentelee Tredussa. Kati Sinda ojentaa palkintoa eli airfryer-laitetta ja Mika Väyrynen selostaa tilannetta taustalla.
Pielispakarin Katri Akkila (oik.) ja Sari Lukkarinen viimeistelevät välipalatuotettaan, jossa oli käytetty mm. tuoreita metsäsieniä.
Kilpailun juontanut Emmi Elonen haastattelee päätuomari Mika Parviaista, jonka mukaan kilpailussa nähtiin hyviä suorituksia ja hienoja ideoita.
Ramin Konditoria Kahvilan toinen ruokaleipä oli vuoassa paistettu nyhtöleipä.
VOITTOISAT RESEPTIT
KUVAT Elina Matikainen
Leipomoalan joukkuekilpailussa valmistettiin ruokaleipää, välipalatuote sekä konditoriatuote tai konditoriatuotelajitelma.
Tässä kilpailun voittajan Elonen Oy Leipomon joukkueen kilpailutuotteiden reseptit.
SEITTILEIPÄ JA MAISSIPELLONLEIPÄ
0,5 kg Bonne porkkanasose, Condite
0,6 kg kaurapuuro
0,9 kg vehnäraski
0,5 kg hampunsiemen kokonainen, Leipurin Oyj
0,15 kg hampunsiemen paahdettu ja suolattu, Leipurin Oyj
0,075 kg Quick Rustic, Leipurin Oyj
0,05 kg rypsiöljy
0,015 kg kuivahiiva
0,025 vehnägluteeni
0,05 taloussiirappi
0,06 jodioitu suola
1,6 kg vehnäjauho V600
Yhteensä 4,525 kg
Maissipellon leivän pintaan Maissisuurimo, Urtekram: 0,015 kg / leipä
Vehnäraski
0,5 kg vesi 28 C
0,04 kg vehnäjauho V600
0,004 kg kuivahiiva
Yhteensä: 0,904 kg
Valmistusohje: Sekoita aineet keskenään ja jätä jääkaappiin lepäämään 12 tunniksi.
Kaurapuuro
0,5 kg vesi
0,1 kg kaurahiutale
Yhteensä 0,6 kg
Valmistusohje: Kiehauta kaurahiutaleet ja vesi puuroksi. Anna puuron jäähtyä huoneenlämpöiseksi ennen taikinaan lisäämistä.
VALMISTUS:
Molemmat leivät: Valmista vehnäraski ja jätä se jääkaappiin lepäämään 12 tunniksi. Kiehauta kaurahiutaleet ja vesi puuroksi. Sekoita kiehautettu puuro ja porkkanasose keskenään. Punnitse kuivat aineet ja sekoita kaikki ainekset taikinakoneella 2 min hitaalla, 8 min nopealla. Paloittele 500 g / leipä. Riivaa leivät pyöreiksi, anna levätä (välilepo) 10 minuuttia.
Maissipellon leipä: Voitele leivän pinta vedellä ja kasta maissisuurimoihin. Anna levätä 10 minuuttia. Paina leipiin puikolla jakokuvio kahdeksaan osaan. Nosta leivät paistopellille 3 kpl/pelti. Nostata noin 60 min, 75 % kosteus, +37°C. Nostatuksen jälkeen tee leivän keskelle reikä ja aseta ”karat” paikoilleen. Leikkaa saksien kärjillä n. 1 cm syvyisiä kielekkeitä nostatetun leivän pintaan 5 kpl/osio. Seittileipä: Kauli jauhojen päällä 1/3 leivästä noin 2 mm paksuuteen. Ota pyöreä muotti, joka on halkaisijaltaan 3 cm ja muotoile (painele muotilla) ohennetun osan eli läpän reunat. Nosta läppä leivän päälle. Nosta leivät paistopellille 3 kpl/pelti. Nostata noin 60 min, 75 % kosteus, +37°C. Nostatuksen jälkeen jauhota leivän pinta kevyesti. Viiltele läppäosan pintaan seittikuvio.
Paisto molemmille leiville: Runsas höyrytys, 15 min., + 230°C . 15 min + 200°C.
VADELMA-TRIFLE, PROTEIINIVÄLIPALA
60x160 g
Vadelmakastike
2,75 kg pakastevadelma (Suomi)
0,44 kg kidesokeri
0,132 kg Pannatex-liivatejauhe, Sallinen
Yhteensä: 3,322 kg
Tarve: á 0,045 kg / 1 kpl pikari
Yhteensä: 2,7 kg / 60 pikaria
Valmistus: Kuumenna vadelmat ja sokeri kiehuvaksi. Keitä seosta 3-4 minuuttia. (Haihtumisen vuoksi kastikeraaka-aineita on varattava yli tarpeen). Lisää Pannatex-liivatejauhe huolellisesti sekoittaen. Jäähdytä seos huoneenlämpöiseksi ennen käyttöä.
Proteiini-crumble
0,55 kg Gold&green PRO rouhe, Valio
0,412 kg tumma suklaa
0,275 kg laktoositon voi, Valio
Yhteensä: 1,237 kg
Tarve: á 0,02 kg / 1 kpl pikari
Yhteensä: 1,2 kg / 60 pikaria
Valmistus: Sulata tumma suklaa ja voi mikrossa. Sekoita PRO rouhe suklaan ja voin joukkoon. Jäähdytä kylmässä annostelun helpottamiseksi.
Vanilja-kerma-rahkavaahto
2,5 kg laktoositon maitorahka, Valio
2,5 kg laktoositon vispikerma, Valio
0,15 kg kidesokeri
0,56 kg heraproteiinikonsentraatti 80 %, Leipurin Oyj
0,1 kg Classic Tahiti vaniljapasta, sis. aitoa vaniljaa, Leipurin Oyj
Yhteensä: 5,81 kg
Tarve: á 0,09 kg / 1 kpl pikari
Yhteensä: 5,4 kg / 60 pikaria
Valmistus: Vaahdota vispikerma pehmeäksi vaahdoksi. Lisää joukkoon maitorahka, sokeri, vaniljapasta ja siivilöity heraproteiinikonsentraatti. Vatkaa hyvin sekaisin, pysyväksi vaahdoksi.
Viimeistely
120 kpl suomalaisia vadelmia 2 kpl / pikari
120 kpl pensasmustikoita 2 kpl / pikari
Valmistusohje: Annostele crumble, rahkavaahto ja kastike kuvassa olevalla järjestyksellä ja annostuksella pikareihin. Muista tarkkailla painoja. Koristele pikarit vadelmilla ja mustikoilla. Lisää pikareihin kannet, sinettitarra ja lusikka. Ennen tarjoilua voit koristella pikarit vielä tuoreilla yrteillä ja / tai syötävillä kukilla.
R.I.P UNOHDETTU RUUSU -KAKKU
4 x 1200 kg
Vanilja-mascarponemoussea, punaherukka-vadelmageléetä, valkosuklaa-keksicrunchia ja Red velvet -pohjaa
Red velvet -pohja
0,7 kg Dawn cake mix Red Velvet, Leipurin Oyj 0,35 kg vesi 35°C
Yhteensä: 1,05 kg
Tarve: 4 kpl pohjia, raakapaino 0,230 kg / kpl, kypsäpaino 0,200 kg / kpl, pinnalta tasoitettu pohja 0,180 kg / kpl
Valmistus: Mittaa ainekset sekoituspataan. Sekoita lapavatkaimella 1 min hitaalla + 3 min keskinopeudella. Annostele voideltuihin halk. 18 cm:n kakkuvuokiin 230 g / vuoka. Paista pohjia 180°C noin 25 min. Kumoa ja jäähdytä pohjat. Leikkaa kakkupohjista ohut kerros pois, jotta pinta tasoittuu.
Sokerivesi
1,0 kg vesi
0,1 kg kidesokeri 0,003 kg sitruunahappo E330
Yhteensä 1,103 kg
Tarve: 20 g / kakku, yhteensä 80 g / 4 kpl kakkuja
Valmistus: Kiehauta vesi. Lisää sokeri ja sitruunahappo ja kuumenna kiehuvaksi. Jäähdytä ja säilytä suojattuna kylmässä.
Punaherukka-vadelmagelée
0,4 kg punaherukkapyree, Valio Aimo 0,4 kg vadelmapyree, Bakels
0,08 kg sokeri
0,08 kg Pannatex liivatejauhe, Sallinen
Yhteensä 0,96 kg
Tarve 0,2 kg/ kakku
Yhteensä 0,8 kg / 4 kpl kakkuja
Lisäksi: 0,06 kg pakastevadelmia rouhittuna (Suomi), 0,015 kg / pohja
Valmistus: Kuumenna marjapyreet ja sokeri kattilassa lähes kiehuvaksi noin 95°C. Sekoita Pannatex-liivatejauhe huolellisesti joukkoon. Jäähdytä seosta hetki. Vala seos halk. 18 cm pyöreisiin silikonimuotteihin tai foliolla ja leivinpaperilla vuorattuihin vanteisiin, 0,2 kg / muotti. Ripottele jokaisen gelée-pohjan päälle 15 g rouhittua pakastevadelmaa. Jäädytä gelée-pohjat pakastimessa.
Valkosuklaa-keksicrunchtäyte
0,4 kg Callebaut valkosuklaa crematäyte, Leipurin Oyj
0,065 kg Pregel Otto Caramel crumble, Leipurin Oyj
Yhteensä: 0,465 kg
Tarve: 0,11 kg / kakku
Yhteensä: 0,44 kg / 4 kpl kakkuja
Valmistus: Mittaa valkosuklaatäyte mikronkestävään astiaan. Sulata täyte mikrossa. Sekoita joukkoon Otto Caramel-keksimuru.
Vanilja-mascarponemousse
1,0 kg laktoositon vispikerma, Valio
0,5 kg Delice cream, Sallinen
0,5 kg Laktoositon mascarponejuusto, Valio
0,3 kg Dawn neutraali hyydykejauhe
0,3 kg vesi n. 35°C
0,025 kg Classic Tahiti vaniljapasta, sis. aitoa vaniljaa, Leipurin Oyj
Yhteensä: 2,625 kg
Tarve: 0,54 kg / kakku
Yhteensä: 2,16 kg / 4 kpl kakkuja
Valmistus: Mittaa kaikki raaka-aineet. Vaahdota kerma ja Delice pehmeäksi vaahdoksi. Lisää joukkoon pehmennetty mascarponejuusto ja vaniljapasta. Vaahdota hetki lisää. Vis-
paa erillisessä kulhossa vesi ja hyydykejauhe keskenään sekaisin. Lisää seos kermaseokseen, vatkaa hyvin sekaisin, mutta älä vaahdota moussea liian kovaksi.
Kakun kokoaminen
Kakun kerrokset ja määrät: - vanilja-mascarponemousse 540 g (päällimmäinen)
- punaherukka-vadelmagelée 215 g
- valkosuklaa-keksicrunchtäyte 110 g
- red-velvet-pohja 200 g (alimmainen)
Kokoa kakut 21 cm vanteisiin. Vuoraa vanteet reunakalvolla. Laita vanteiden alle pahvit. Asetat kostutetut pohjat keskelle vanteita. Annostele valkosuklaa-keksicrunchtäyte pohjien päälle, levitä tasaiseksi kerrokseksi. Paina jäiset punaherukka-vadelmageléepohjat valkosuklaatäytteen päälle. Pursota vanilja-mascarponemoussea tarkasti vanteiden reunoille ja lopuksi vanteet täyteen. Tasoita kakkujen pinnat ja hyydytä kakut pakastimessa.
Viimeistely
Neljän kakun viimeistelyn raaka-aineet:
0,02 kg mustaa kaakaovoisprayväriä kakkujen pinnalle
0,1 kg punaista sokerimassaa ruusuihin
0,048 kg tummanvihreää marsipaania ruusujen varsiin ja lehtiin
0,2 kg vaalean ja tummanruskeaa marsipaanin ja sokerimassan seosta hautakiviin
0,01 kg tummaa kuorrutesuklaata hautakivien teksteihin, kultajauhetta E172 hautakiviin
0,008 kg punaista koristehyytelöä veripisaroihin
Valmista 4 kpl punaisia ruusuja varsineen (ks. kakun kuvaa). Valmista 4 kpl pieniä ruusuja hautakivien taakse.
Temperoi kaakaovoispray + 35°C vesihauteessa. Ravista spraypulloa voimakkaasti pullon ohjeen mukaisesti. Irrota jäiset, hyytyneet kakut vanteista, irrota myös reunakalvot.
Aseta kakku pyörivälle kuorrutustelineelle ja ruiskuta kaakaovoisprayllä kakku mustaksi.
Huom! Ruiskutusalue kannattaa suojata hyvin, koska spray pöllyää todella paljon!
Nosta kakku ruiskutuksen jälkeen kakkupahville. Ruiskuta kaikki kakut samalla tavalla.
Koverra kakkujen pintaan urat hautakiviä varten. Kiinnitä kivet tummalla kuorrutesuklaalla. Viimeistele kakut ruusuilla ja veripisaroilla.
M u kaviatapaami s ia messulla
Leipomoalan SM-joukkuekilpailu pidettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen C-hallissa, jonne elintarviketeollisuus- ja logistiikkaalan ammattilaiset kokoontuivat messuille 11.–12.9.2024. Leipurilehti ehti kilpailujen tuoksinassa tavata muutamia messuvieraita ja näytteilleasettajia.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Opetusneuvos Satu Nygård (vas.) Opetushallituksesta, Heini Ahvenharju MP-Maustepalvelusta ja Veli-Matti Ahvenharju Finnbakelsista muistelivat, kuinka Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa oltiin kymmenen vuotta sitten leipomo- ja konditoria-alan PM-kilpailuissa. Satu toimi kilpailun päätuomarina ja Veli-Matti Suomen leipurimaajoukkueen valmentajana.
Conditen messuosastolla oli näytillä koko tuoterepertuaari näyttävissä lasitölkeissä. Taustalla Jaana Välimäki.
Leipurin Oyj:n osastolla olivat esillä mm. uudenlaiset kasviproteiinit sekä hamppu.
Ramin Konditoria Kahvilan Raimo Liedes ja Pirita Huikuri seurasivat silmä tarkkana oman yrityksensä joukkueen työskentelyä kilpailuosaston edessä.
Pertti Laurila esitteli Nemco Maschineryn osastolla Vemagin uutta HPnx-vakuumiruiskua, jonka Vemag lanseerasi tänä vuonna. Malli korvaa aikaisemman Vemag HP sarjan. Uutuudessa on täysin uusi käyttöliittymä ja siinä on parannettu tuplaruuvien tehokkuutta, pienempää tuotekontaktia sekä puhdistusta. Laitteella onnistuu monien erilaisten taikinoiden annostelu ja palan valmistus ja sitä käytetään ympäri maailmaa leipomoissa.
Leivon Leipomon Harri Jaakkola (vas.) ja Hakasen Leipomon Janne Hakanen (oik.) jututtivat Valio Aimon Tommi Jaakkolaa.
Dosetec Exactilla oli osasto aivan kilpailualueen kupeessa. Jari Elosen (vas.) kanssa keskustelevat tässä Tuomo Koskinen (keskellä) ja Jari Koskinen.
Rondon kaulauskoneen äärellä hymyilivät Bedikan Niko Nurminen (oik.) ja Harri Huhtala sekä Jyrki Kantonen vasemmassa reunassa. Toinen vasemmalta on Evert Smink (Audion) ja keskellä Andrew Leroy, (Rondo).
Pielispakarin Eila ja Erkki Timonen juttelivat kilpailun seuraamisen lomassa Bonne Juomien Matti Väänäsen (keskellä) kanssa.
Tredu Kangasalan tuntiopettaja Tiia Bister (vas.) ja ammatillinen ohjaaja Elisa Yli-Kerttula (oik.) toivat oppilaitoksen elintarvikealan opiskelijoita antamaan työnäytöksiä kilpailuosastoilla toisena messupäivänä. Bister oli itse kilpailemassa vuoden 2022 SM-joukkuekilpailussa Linkosuon Leipomon joukkueessa, joka silloinkin otti pronssia.
Myös Multivacin messuosasto oli lähellä kilpailualuetta. Arto Mäkinen esitteli siellä mm. Sweba Dahlenin uuniuutuutta.
PK Pohjakulman valikoimaan kuuluu paljon erilaisia muovirasioita. Yhä enemmän niitä on tarjolla myös elintarvikekelpoisesta kierrätysmuovista tehtyinä, kuten tässä kuvassa.
Joonas Pelo (vas.) ja Ville Korkalainen (keskellä) kertoivat Mika Väyryselle viimeisimmät kuulumiset Porokylän Leipomosta Nurmeksesta ja Lieksasta.
Öljyhampulla on paljon mahdollisuuksia leivonnassa
Tämänkertaisessa SM-joukkuekilpailussa ruokaleivässä piti sääntöjen mukaan olla hamppua ja kilpailussa nähtiinkin mielenkiintoisia leipätuotteita. Kotimaisella öljyhampulla olisi hyvien ominaisuuksiensa puolesta paljon potentiaalia leipomoissa.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Sekaannusten välttämiseksi pitää ihan ensimmäiseksi kertoa, että elintarvikkeena käytettävä öljyhamppu ja tekstiiliteollisuuden hyödyntämä kuituhamppu ovat eri lajikkeita kuin päihdekäytöstä tunnettu hamppu. Öljy- ja kuituhamppu on jalostettu niin, että niissä on hyvin alhainen määrä päihdevaikutuksen tuovaa ainetta. Hampun siemenkauppa on Suomessa tiukasti säädeltyä. Sitä ja myös viljelyä ohjaa ja valvoo meillä Ruokavirasto.
Kun edellä mainittu ero on nyt tehty selväksi, voidaan siirtyä kertomaan öljyhampun hyvistä ominaisuuksista sekä sen käyttömahdollisuuksista leipomoissa. Viimeksi mainittuja on työstänyt muun muassa Leipurin Oyj:n leipomokonsultti Kimmo Virtanen, sillä tänä vuonna
Proteiinipitoisten hodarisämpyloiden taikina on hennon vihreä, vaikka kuvassa sitä ei juurikaan huomaa. Pieni vihreys poistuu paistettaessa lähes kokonaan. Sämpylöiden pinnalla on kokonaisia kuorimattomia hampunsiemeniä.
tulivat Leipurin raaka-ainevalikoimaan FoodFarmin kotimaiset hampputuotteet. Leipurin listoille tuli kolme erilaista siementä eli kokonainen, kuorittu sekä kuorittu suolattu ja paahdettu. Lisäksi myydään 65-prosenttista hamppuproteiinikonsentraattia (jauhe).
Virtasen mukaan elintarviketeollisuudessa ollaan tällä hetkellä erittäin kiinnostuneita erilaisista kasviproteiineista. Niitä on hampun ohella myös muita ja niiden laatu paranee koko ajan.
- Näytteitä kysellään meiltä päivittäin ja yritykset kehittävät uusia tuotteita innokkaasti. Leipomoidenkin kannattaisi pysyä tässä kehityksessä mukana.
”Hamppuilmiö” ei Kimmo Virtasen mukaan ole pelkästään suomalainen. Esimerkiksi Ireks toi nelisen vuotta sitten
Proteiinipitoiset hodarisämpylät on tällä kertaa paistettu sisarussämpylöiksi ja pinnalle on ripoteltu vielä kokonaisia hampunsiemeniä. Kimmo Virtanen aikoo halkaista sämpyläryppäät, täyttää ne kasvispohjaisilla täytteillä, lämmittää ja tarjota ruokaisana välipalana.
Hamppuproteiinikonsentraatissa on peräti 65 % proteiinia. Väri on vaaleanvihreä, sillä siemenissä on lehtivihreää. Maku on miellyttävä ja taikinoihin lisättynä konsentraatilla saa helposti nostettua tuotteen proteiinipitosuutta. Lisäys kannattaa kuitenkin tehdä maltilla, jottei taikinasta tule liian vihreää.
markkinoille hamppu-siemen-monivilja-miksin. Uuden tuotteen läpimeno ottaa kuitenkin aina aikansa.
- Hamppua voi aluksi kokeilla leipomossa esimerkiksi moniviljaleipään tai -sämpylöihin, jossa on useampaa siementä, kuten auringonkukkaa, pellavaa ja hamppua, ohjaa Virtanen.
Siemenessä kaikki hyvä Öljyhampusta käytetään elintarvikkeek-
Hampunsiemenet ja maissisuurimot taikinassa ja leivän pinnalla antavat mukavaa rapeutta ja makua spesiaalille Hamppu-ananasleivälle. Ananaksen ansiosta leipä on hieman makeaa.
si siis siemenet, joissa on roppakaupalla hyviä ominaisuuksia. Paitsi, että siementen maku on miellyttävä, niissä on paljon proteiinia ja erinomainen aminohappokoostumus, runsaasti kuitua ja terveellisiä rasvoja, kuten omega-6- ja omega-3 -rasvahappoja. Hamppu on myös luontaisesti gluteeniton eikä se ole allergisoiva, kuten jotkut muut siemenet. Lisäksi se on kotimainen ja sen viljely on ympäristöystävällistä. Hamppu on erinomainen hiilensitojakasvi eikä sen tuotannossa käytetä kemiallista kasvinsuojelua.
- Hamppu on ominaisuuksiltaan todellista superruokaa, kehuu Kimmo Virtanen ja lisää, että hampulla saa helposti nostettua tuotteiden proteiinipitoisuutta.
Leivän proteiinia voi nostaa myös vehnäproteiinilla eli gluteenilla, jonka käyttö leivonnassa ei ole kuitenkaan aina ongelmatonta. Helpompi tapa on Virtasen mukaan lisätä taikinaan sekä hamppuproteiinikonsentraattia että vehnäproteiinia. Konsentraattia kannattaa kuitenkin lisätä taikinaan maltillisesti, sillä hamppuproteiinissa on varsin paljon lehtivihreää, joka värjää taikinan vihreäksi. Vaikka se ei ole vaarallista, outo väri voi ihmetyttää.
- Sopiva määrä konsentraattia antaa taikinalle vain hennon vihreän värin, joka vielä laimenee paiston aikana lähes huomaamattomaksi. Yhdessä vehnägluteenin kanssa lopputuotteeseen saadaan helposti parinkymmenen prosentin proteiinipitoisuus.
Hamppukonsentraatti, kuten siemenetkin, myydään 25 kilon säkeissä. Virtanen nostaa kauhalla säkistä hienoajakoista proteiinikonsentraattia, joka on hieman vihertävää ja maultaan miellyttävän mietoa. Proteiinia siinä on siis peräti 65 prosenttia ja se sisältää 20 erilaista aminohappoa, joiden joukossa kaikki välttämättömät aminohapot.
Vaihtoehto tutuille siemenille
Kehittämiinsä Proteiinipitoisiin hodarisämpylöihin Kimo Virtanen on lisännyt yhtä paljon vehnägluteenia ja hamppuproteiinia. Tällä kerralla taikinasta valmistuu sisarussämpylöitä. Idea on tulevalle Leipurin RoadShow-kiertueelle: kypsinä nämä kahdentoista sämpylän rykelmät on tarkoitus halkaista ja väliin panna kasvispohjaisia täytteitä ja kastikkeita, hieman kuten hampurilaisiin. Sitten vain lämmitys, paloittelu ja tarjoilu. Sämpylöi-
Sämpylätaikinasta tehdyt vuokaleivät ovat menossa uuniin.
den pinnalle ripotellaan ennen paistoa kokonaisia hampunsiemeniä.
- Kokonaisissa siemenissä on kaikki ravintoaineet eli se on se ”todellinen superfood”, Virtanen hehkuttaa.
Kokonaisissa hampunsiemenissä on 23 % proteiinia, 32 % kuitua ja 35 % rasvaa. Kokonaiset siemenet sopivat paitsi rapeaksi ripotteeksi pinnalle, lisättäviksi myös taikinaan. Ne nimittäin eivät ime nestettä ja säilyttävät rapeutensa myös kypsässä tuotteessa. Näkkärissä rapeus toimii suorastaan oivallisesti.
Kokonainen kuorimaton siemen on kaikkein edullisin hamppuraaka-aineista. Kuorittu siemen on ymmärrettävästi kilohinnaltaan kalliimpaa. Kuorinnassa
poistetaan siemenen uloin kuori, jolloin jäljelle jää pähkinäisen makuinen vaalea ydin. Sekin sopii taikinoihin lisättäväksi sekä erinomaisesti esimerkiksi näkkäriin, vaikkakin rapeus siitä ymmärrettävästi puuttuu. Kuoritussa siemenessä on proteiinia 31 %, kuitua 5 %, rasvaa 52 %. Suolattu ja paahdettu kuorittu siemen sopii hyvin ripotteeksi leivonnassa tai näkkäreihin.
Mainiota ideaa on myös Virtasen kehittämässä spesiaalissa hamppu-ananasleivässä. Siinä on yhdistetty hampunsiemenet, maissisuurimot ja kuivatut ananaspalat samaan maistuvaan, rapeakuoriseen pakettiin. Siemeniä ja suurimoita on myös leivän pinnalla ja rapeuden ansiosta se sopii naposteltavaksi ihan sellaisenaan. - Ananaksen voi korvata esimerkiksi kuivatuilla karpaloilla tai viikunoilla, Virtanen ehdottaa. Ohjetta voi kysellä häneltä, jos se kiinnostaa, samoin ohjetta näkkäriin ja proteiinipitoisiin hodarisämpylöihin.
Kaiken kaikkiaan öljyhamppu vaikuttaa erinomaiselta ja myös helppokäyttöiseltä raaka-aineelta. Leipomotuotteiden lisäksi sillä on lukuisia muitakin käyttökohteita, kuten välipalat ja patukat, kasvipohjaiset juomatuotteet tai erilaiset juomat ja ravintolisät. Kimmo Virtanen tiivistää vielä öljyhampun lisäarvotekijät.
- Ennen kaikkea kotimaisuus ja terveellisyys. Lisäksi hamppu on uusi vaihtoehto (liiankin) tutuille auringonkukan- ja pellavansiemenille.
Toimitusketjun johtaja Tomi Karjalainen piirakkauunin äärellä. Pielispakarin piirakoilla tähdätään seuraavaksi vientimarkkinoille. Kuva Lea Kuokkanen.
Pielispakarin piirakkatuotanto kasvaa kasvamistaan
Pielispakari Oy:ssä toiminnan lähtökohta on alusta alkaen ollut karjalainen ruokaperinne, jota on sopivasti ajan hengessä uudistettu. Piirakoistaan tunnetun leipomoyrityksen karjalanpiirakoita on jo pitkään syöty koko Suomessa ja nyt katseet tähyävät myös vientimarkkinoille.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Toimitusjohtaja, yrittäjä Erkki Timosen mukaan yrityksen on menestyäkseen pysyttävä mukana ajan hengessä. On myös oltava rohkea, osin jopa ennakkoluuloton. Kullan kallis on myös yhteistyökumppaneiden verkosto, jonka kanssa voi pohtia, minne päin kannattaa suunnata ja sitten toteuttaa suunnitelmat.
- Pelkästään omassa kuplassa ei kannata istua ja odottaa, että uusia asioita tapahtuisi, Timonen toteaa.
Nurmeslaisessa Pielispakari Oy:ssä on uusia asioita tapahtunut tasaisin väliajoin
sen reilun kolmenkymmenen toimintavuoden aikana. Monessa kohdassa myös sattumalla on ollut osuutta, kuten siinä, että Erkki Timonen yli päänsä päätyi leipomoyrittäjäksi. Ajatus oli suunnata ihan muulle alalle, autokoulun opettajaksi, ja leipomotyön piti olla vain lyhyt välivaihe. Leipomoala kuitenkin miellytti ja tie vei yrittäjäksi vuonna 1992. Kolmenkymmenen neliön autotalliyritys alkoi menestyä ja isompiin tiloihin muutettiin jo parin vuoden kuluttua.
- Sitten kaupunki tarjosi tiloja Valion entisestä juustolasta, joka oli jäänyt tyh-
jilleen. Sinne muutettiin vuonna 1999 ja samassa kiinteistössä toimimme tänäkin päivänä.
Kiinteistö oli siinä mielessä hyvä, että kun Pielispakarin tuotanto kasvoi, oli siitä mahdollista saada käyttöön lisää tilaa. Väliseiniä onkin purettu monen monta kertaa ja nyt kiinteistön kaikki viisituhatta neliötä ovat Pielispakarin käytössä viimeistä nurkkaa myöten. Tiloihin on rakennettu mm. kolme automattista piirakkalinjaa, kiertoarinauuni, jäähdytysspiraali, pakastehuoneita ja paljon muuta. Viimeisimmäksi on uudistettu rakennuksen yläkerta, johon on tehty uudet henkilökunnan sosiaalitilat sekä toimisto- ja neuvottelutiloja.
Pielispakari tunnetaan erityisesti karjalanpiirakoistaan, mutta leipomo on myös yleisleipomo, jossa leivotaan laajaa valikoimaa erilaisia leipomotuotteita. Lisäksi tehdään piirakoiden ohella muita karjalaisia perinneherkkuja, kuten kukkoja ja vat-
ruskoja. Ruokaleivät, kahvileivät ja konditoriatuotteet myydään Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Kainuuseen.
- Meillä on iso konditoriaosasto, tietääkseni itäsuomalaista leipomoista suurin. Toimitamme käsityönä tehtyjä kakkuja koko Itä-Suomen alueelle, kertoo Timonen ja jatkaa, että konditoriaosastoa vetää kondiittorimestari ja siellä ahkeroi myös tuleva toinen kondiittorimestari, SM-joukkuekilpailuissa Pielispakaria edustanut Katri Akkila
Piirakkabisnes kasvaa kasvamistaan
Piirakkabisnes sekä muut karjalaiset perinnetuotteet tuovat noin puolet Pielispakarin liikevaihdosta, jossa viimeisin vahvistettu lukema oli 13,5 miljoonaa euroa. Piirakoita on leipomossa rypytetty alusta alkaen.
- Ensimmäinen valtakunnallinen tuote oli vuonna 2006 kauppoihin tullut Pirkka pakastekarjalanpiirakka, kertoo Timonen, jonka mukaan sattumalla oli siinäkin sormensa pelissä.
- Satuin istumaan eräällä messumatkalla bussissa Keskon ostoista vastaavan johtajan vieressä ja siitä se lähti.
Piirakat tehtiin leipomossa käsityönä aina siihen asti, kun sinne hankittiin ensimmäinen automaattilinja vuonna 2011. Erkki Timonen ei vielä tuosta investoinnista päättäessään aavistanut, että linja tehtiin juuri oikealla hetkellä. Aivan pian oli tulossa piirakkamarkkinoihin vaikuttava taitekohta.
- Vuonna 2012 Lidl toi myymälöihinsä paistopisteet, joiden vuoksi muutkin kaupparyhmät alkoivat panostaa omiin paistopistekonsepteihinsa. Se vaikutti voimakkaasti myös piirakoiden kysyntään. Noihin aikoihin alkoi yhteistyö S-ryhmän kanssa. Ensin Pielispakarin piirakat pääsivät oman alueen eli Pohjois-Savon Osuuskaupan PS:n Prismojen paistopisteisiin. Niissä aidot itäsuomalaiset karjalanpiirakat lähtivät todella hyvin liikkeelle, koska ne olivat paistopisteissä uusi ”juttu”. Jo ensimmäisenä vuonna PS osti Pielispakarilta toistakymmentä miljoonaa piirakkaa. Sen ansiosta päästiin vuonna 2017 S-ryhmään koko valtakunnassa. Kysynnän lisääntyessä Pielispakariin piti rakentaa toinen automaattinen piirakkalinja, joka otettiin käyttöön keväällä 2018. Se nosti vuosikapasiteetin 60 miljoonaan piirakkaan.
Kondiittorikisälli Katri Akkila ahkeroi Pielispakarin konditoriaosastolla, joka on yksi itäisen Suomen suurimmista. Käsityönä valmistettuja kakkuja toimitetaan koko Itä-Suomen alueelle. Kuva Helena Meriläinen.
Kolmas piirakkalinja tänä vuonna
Vuoden 2018 linjainvestointi ei suinkaan jäänyt viimeiseksi, sillä kolmas piirakkalinja otettiin käyttöön tämän vuoden elokuussa. Sen kapasiteetti on peräti 16 000 piirakkaa tunnissa. Pielispakarissa syntyykin tätä nykyä noin sata miljoonaa piirakkaa vuodessa. Asiakkaina ovat kaikki kaupparyhmät.
- Teemme piirakoita myös PL-merkillä sekä alihankintana. Lisäksi HoReCa-sek-
Sievä mustikkakukko on yksi Pielispakarin perinneherkuista
tori on iso pakastepiirakoiden ostaja, kertoo Erkki Timonen, jonka mukaan HoReca-tukkujen kautta menee paljon muitakin karjalaisia perinneherkkuja, kuten kukkoja, vatruskoita ja mustikkakukkoja.
Tulevaisuuttakin on leipomoyrityksessä jo mietitty: tavoitteeksi on asetettu viennin kasvattaminen.
- Kapasiteetti antaa myöten tuotantomäärien tuntuvankin lisäämisen. Nykyisestä tuotanto pystytään jopa kaksinker-
Uusi piirakkalinja on tehokas
ja piirakoita valmistuu sillä 16 000 kappaletta tunnissa.
Kahvileipäpuolella on paljon tuotteita, muun muassa munkkeja. Eeva Korhonen sokeroi paistotuoreet munkkirinkelit ja pakkaa ne laatikkoon.
taistamaan. Se onnistuu nykyisissä tuotantoneliössä prosessia kehittämällä.
Parhaillaan rakennetaan PRC-laatujärjestelmää. Se mahdollistaa, että vienti toteutuu nykyisten kumppanuuksien kautta. Jo muutamia vuosia vientiä on ollut Viroon ja myös Pohjoismaissa nähdään vahvaa potentiaalia piirakankulutukselle.
Kolmas piirakkalinja on yksi osa Pielispakarin vuosien 2024-26 investointisuunnitelmaa, jonka arvo on yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Linja nielaisi siitä reilun kolmanneksen ja loput käytetään muihin kohteisiin, kuten automatisoinnin parantamiseen sekä laatujärjestelmien rakentamiseen.
Karjalanpiirakka suomalaisista aineksista
Tämän artikkelin alussa mainittiin siitä, että karjalaisen ruokaperinteen vaaliminen vaatii myös uutta ajattelua ja uusia tuotteita perinteitä kunnioittaen. Se on epäilemättä ollut mielessä myös vastikään markkinoille tulleen kauratäytteisen karjalanpiirakan kehittäjillä. Uutuudelle on annettu aivan oma nimikin: Kauralanpiirakka.
- Ajattele, meillä on nyt täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu karjalanpiirakka, Erkki Timonen hehkuttaa.
- Riisi on korvattu kauralla, joka on ravitsemuksellisesti parempi vaihtoehto ja kasvaa Suomessa, ihan vaikka tuossa läheisellä pellolla. Tässä tuotteessa yhdistyvät niin ekologisuus kuin huoltovarmuuskin. Itse koen sen lähes isänmaalliseksi teoksi.
Riisipiirakka on karjalanpiirakoista ylivoimaisesti suosituin ja perunapiirak-
Piirakat etenevät linjalla joko pakastukseen tai paistoon.
koilla eri ratkaisuiden välillä tai miettiä, miten voi asemoida itsensä tässä tilanteessa, hän tiivistää.
ka kakkonen. Timonen toivoo, että myös kaurapiirakka saa hyvän vastaanoton kuluttajilta. Ainakin S-ryhmä otti sen hänen mukaansa mielihyvin paistopisteisiinsä. Lisäksi piirakkaa myydään kypsänä pakasteena kuuden kappaleen pusseissa.
Piirakoita ja muita herkkuja Pielispakarissa valmistaa iso joukko ammattilaisia. Työntekijöitä talossa on kaikkiaan 90, mukana tässä luvussa ovat myös toimisto-, kahvila- ja myyntihenkilöstö. Vaikka Itä-Suomea riivaa työvoimapula, on työntekijöitä onneksi saatu riittävästi. Erkki Timosen mukaan muuttunut geopoliittinen tilanne on mahdollistanut työvoiman saannin laajemmalta alueelta.
- Työntekijöistämme 13 prosenttia on kotoisin muualta kuin Suomesta. Heitä on nyt tullut myös Ukrainasta. Meillä on talossa henkilö, joka hallitsee niin suomen, englannin kuin venäjän kielen ja pystyy toimimaan tulkkina. Se auttaa valtavasti taloon tulijoiden perehdyttämisessä.
Timonen toteaa omana kantanaan, että maahanmuuttoa tarvitaan, jotta työvoima riittää. Hän arvelee monen muun yrittäjän ajattelevan samalla tavoin.
Nyt johdetaan tiedolla
Pielispakari on ollut notkea paitsi tuotekehityksessään, myös strategioiden laatimisessa. Erkki Timosen mukaan 2020-luvun alkuvuodet ovat olleet leipomoalalla hyvin haasteellista aikaa niin koronan kuin myös raaka-aineiden hinnannousun vuoksi. Kaikki tämä on tehnyt toiminnan kehittämisen erittäin hankalaksi. Hänen mukaansa tällaisessa tilanteessa yrityksessä pitää olla rohkeutta toimia.
- Yritys voi joko lamaantua tai pouk-
Pielispakarissa valittiin viimeksi mainittu vaihtoehto ja alettiin miettiä uusia strategisia linjauksia. Niitä Timonen kertoo miettineensä oman pitkän yrittäjäkokemuksensa pohjalta sekä myös sidosryhmiensä kanssa. Ratkaisut ovat tepsineet eli tehdyt toimenpiteet ovat osoittautunet toimiviksi ja onnistuneiksi. Niihin kuuluu mm. se, että leipomon organisaatiota on uudistettu ja yhtiön toimintaa tukee hallitus, jossa ensimmäistä kertaa on nyt myös talon ulkopuolista osaamista. Näin saadaan tukea mm. tiedolla johtamisen työkaluihin, joita on alettu soveltaa Pielispakarissa.
- Johtaminen on muuttunut paljon entisistä ajoista, jolloin leipomon esihenkilön piti hallita ennen kaikkea leipominen. Tänä päivänä hänen roolinsa on ennen kaikkea johtaminen, ei niinkään leipominen.
Tiedolla johtamisen työkaluja käyttävät myös organisaation avainhenkilöt, kuten varatoimitusjohtaja Heli Kuvaja (taloushallinto ja HR) sekä toimitusketjun johtaja Tomi Karjalainen (tuotannon kokonaisuus). Ja koska tuotanto tänä päivänä pyörii tietojärjestelmien varassa, on hyvin tärkeä rooli myös ICT päällikkö Jere Oinosella, jota ilman Timosen mukaan ”koko hommasta ei tulisi mitään”.
Epäselväksi ei kuitenkaan jää se, että Timosella itsellään on edelleen vahva ote yrityksen johtamisessa ja hän pitelee monia naruja käsissään. Nyt kuitenkin enemmän niin, että hän tekee isot päätökset, jotka muut sitten jalkauttavat käytännössä.
- Olisi tyhmää kuvitella, että tässä pärjäisi yksin ja osasi kaiken. Yrityksen kasvaessa myös haasteet ovat kasvaneet, joten tarvitsemme monenlaista osaamista. Sitä ostamme tarvittaessa myös yrityksen ulkopuolelta.
Pielispakari on perheyritys, jonka omistajia ovat Erkki ja Eila Timosen lisäksi heidän lapsensa Katja Ojansivu ja Ville-Pekka Timonen. Myös Eila Timonen työskentelee perheyrityksessä. Omistajien tämänhetkinen tahtotila on, että yritys säilyy perheellä myös tulevaisuudessa. Ja miksei säilyisi, sillä ainakin tämän jutun perusteella Pielispakarin nykyinen toiminta ja myös jatkosuunnitelmat tuntuvat täyttävän kaikki menestyvän yrityksen edellytykset.
Kirjoittaja on Elintarviketeollisuusliitossa työskentelevä juristi, joka arvostaa leipomotuotteiden pitkää ja kunniakasta historiaa ja on iloinen mahdollisuudesta kirjoittaa tähän perinteikkääseen lehteen.
Saako sairasta irtisanoa?
Usein kysytään, voiko työntekijän irtisanoa sairauden vuoksi. Kysymys ei ole helppo, sillä vastaus riippuu tilanteesta.
Lainsäädännön lähtökohtana – ainakin toistaiseksi – on, että työntekijä voidaan irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Tällainen tilanne on usein käsillä, jos työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.
On kuitenkin tärkeää huomata, että irtisanomiseen oikeuttavana painavana syynä ei pidetä työntekijän sairautta, ellei hänen työkykynsä ole sen vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Jos työntekijä ei työkykynsä olennaisen heikkenemisen vuoksi pysty täyttämään työsopimuksesta johtuvia velvoitteitaan ja jos työnantaja ei pysty järjestämään hänen työkyvylleen sopivaa ja yrityksen kannalta mielekästä muuta työtä, työsuhteen jatkamiselle ei lähtökohtaisesti ole edellytyksiä.
Työkyvyn heikentymisen on oltava riittävän pysyvää, jotta työnantajalla on oikeus irtisanomiseen. Arviointiin vaikuttaa se, onko näköpiirissä tilannetta, jolloin työkyky voisi palautua. Tästä on tärkeää saada lääketieteellistä selvitystä.
Työkyvyn arvioinnin suorittavat työterveyshuollon asiantuntijat. Työntekijän työkykyyn ja irtisanomisen perusteisiin liittyvät seikat on aina syytä dokumentoida huolellisesti.
Oikeuskäytännössä vähintään vuoden mittaista yhtäjaksoista työkyvyttömyyttä on usein pidetty riittävän pysyvänä irtisanomiselle, mikäli tilanteen paranemista ei ole ollut irtisanomishetkellä näköpiirissä. Asia on kuitenkin aina harkittava tapauskohtaisesti. Jos työkyky irtisanomisajan kuluessa palautuu, on irtisanominen peruutettava.
Jos työkyvyttömyys on ollut jaksottaista eli työkyky on välillä palannut, on vaadittava poissaoloaika pitempi. Oikeuskäytännössä on tyypillisesti katsottu, että tällaisissa tilanteissa poissaoloja on pitänyt olla vähintään puolet vuosittaisesta työajasta kahden tai kolmen edeltäneen vuoden aikana.
Ennen irtisanomista työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä, ja työntekijällä on tällöin oikeus käyttää avustajaa. On myös selvitettävä, olisiko työnantajalla tarjota muita, työntekijän työkyvylle sopivia työtehtäviä.
Työkyvyn heikentymisen on oltava riittävän pysyvää, jotta työnantajalla on oikeus irtisanomiseen."
Kuulemisen jälkeen irtisanottavalle työntekijälle annetaan työsopimuksen päättämisilmoitus. Se on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti.
Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan antaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Irtisanomisilmoituksen antamista seuraavasta päivästä alkaa kulua irtisanomisaika, jonka pituus riippuu työntekijän työsuhteen kestosta. Palkanmaksuvelvoitetta työnantajalla ei irtisanomisaikana ole, jos työntekijä on pitkäaikaisella sairauslomalla.
Joskus työntekijä saattaa itsekin pyytää tulevansa irtisanotuksi. Irtisanomisessa ei kuitenkaan koskaan kannata hätiköidä. Asiaa kannattaa ensin harkita perusteellisesti mielellään asiantuntijan kanssa.
Jos työnantaja päättää työsuhteen ilman laillista perustetta, voi maksettavaksi tulla 3–24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, yhdenvertaisuuslain mukainen tuhansien eurojen hyvitys sekä mahdolliset oikeudenkäyntikulut. Vastuu on aina työnantajalla, eikä työnantajaa pelasta se, että työntekijä olisi itse toivonut potkuja.
Siksi irtisanomiseen kannattaa ryhtyä vasta, kun on selvää, että työntekijän työkyky on vähentynyt olennaisesti ja riittävän pitkäaikaisesti.
Samuli Nissilä
Paikallisuus vahvasti esillä
Pielispakarin seminaarissa
Nurmeslaisen Pielispakari Oy:n järjestämässä Kotisi karjalainen leipuri -seminaarissa kuultiin muun muassa, miten suuri osuus paikallisten yritysten menestyksellä on koko maakunnan elinvoimalle ja kasvulle.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Kuutisenkymmentä henkilöä, joukossa myös Leipuriliiton ja Leipätiedotuksen edustajat, osallistui Sokos Hotel Bomban uudisrakennuksen kokoustiloissa pidettyyn seminaariin.
Hymyilevä isäntä ja esiintyjät vasemmalta lukien olivat Juha Kivelä, Karoliina Partanen, Erkki Timonen, Sari Essayah ja Pasi Parkkinen.
Perinteen ylläpitäminen vaatii uudistamista, totesi Pielispakari Oy:n toimitusjohtaja Erkki Timonen avatessaan nyt jo toisen yrityksensä järjestämän Kotisi karjalainen leipuri -seminaarin syyskuun puolivälissä. Tapahtumapaikkana toimi vastikään laajennettu Sokos Hotel Bomba Nurmeksessa. Seminaarin juonsi leipomoyrityksen varatoimitusjohtaja Heli Kuvaja
Pielispakari on koko olemassaolonsa ajan keskittynyt karjalaisen leivontaperinteen säilyttämiseen ja ylläpitämiseen ja sen tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa karjalanpiirakat, kukot, vatruskat, sultsinat ja muut karjalaiset herkut. Leipomo on myös yleisleipomo, jossa tehdään kaikkia ns. tavanomaisia leipomotuotteita ruokaleivistä konditoriatuotteisiin.
Ja kuten toimitusjohtaja totesi, uudistamista on vuonna 1992 perustetussa leipomoyrityksessä tehty koko ajan, jotta niin tuotanto kuin tuotteetkin olisivat ajan hermolla. Esimerkiksi vegaaninen kasvispiirakka on jo markkinoilla. Tämän seminaarin yhteydessä Timonen esitteli leipomon uusimman tuotteen eli Kauralanpiirakan. Tämän karjalanpiirakan täytteenä on, kuten nimikin kertoo, suomalaista kauraa. Kaikki muutkin raaka-aineet ovat kotimaisia.
- Tuemme näin omaa viljantuotantoa ja samalla huoltovarmuutta, huomautti Erkki Timonen.
Kuluttajilla on jo hyvin tiedossa kauran terveellisyys ja ekologisuus ja kun nyt myös maku on hiottu kohdalleen, kaurapiirakan odotetaan nousevan suosiossa vanhojen suosikkien rinnalle.
Pielispakarissa tehty työ karjalaisen
Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta puhui täysjyvästä, joka oli tämänvuotisen Leipäviikon teema.
Seminaarin juonsi Pielispakarin varatoimitusjohtaja Heli Kuvaja.
ruokakulttuurin hyväksi on huomattu maakunnassa, sillä seminaaritilaisuudessa siitä myönnettiin yritykselle tunnustus. Tämä Karjalaisen Ruokakulttuurin Erityispalkinto tuli Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiöltä ja sen luovutti säätiön toimitusjohtaja Arttu Taponen
- Palkinto on uusi ja ajatus on, että se myönnetään vuosittain karjalaisen ruokakulttuurin edistämisestä, hän totesi luovutuspuheessaan.
Leipomot tärkeitä Nurmeksessa
Koska seminaarin ajankohta osui sopivasti Leipäviikolle, puhui Leipätiedotuksen projektikoordinaattori Terhi Virtanen Leipäviikon tämänvuotisesta teemasta eli täysjyvästä. Hänen mukaansa täysjyvä on merkittävässä roolissa suomalaisessa leipomoteollisuudessa ja ennen kaikkea ruisleivässä. Noin puolet suomalaisten täysjyvän saannista tulee ruisleivästä.
- Täysjyvällä on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia terveyteen, kuten esimerkiksi riskiin sairastua tiettyihin syöpiin sekä kakkostyypin diabetekseen. Lisäksi se auttaa vatsan toiminnassa ja sillä on merkittävä rooli painonhallinnassa, Virtanen luetteli. Hänen mukaansa kohta julkaistavissa uusissa ravitsemussuosituksissa on nyt ensimmäistä kertaa suositus päivittäisestä täysjyvän saannista ja se on 90 grammaa päivässä.
- Saantimme on nykyisin keskimäärin 60 grammaa. Kolmasosa lisää siis tarvittaisiin vielä ja sen saisi helposti parista kolmesta viipaleesta täysjyväleipää.
Nurmeksen kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen kertoi omassa esityksessään, että Nurmeksessa oli jo 1970-luvulla paljon työpaikkoja elintarviketeollisuudessa, puutavarateollisuudessa sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa. Työpaikat lisääntyivät 80-luvulle asti, ja niitä oli yhteensä yli 800, kunnes määrä romahti puoleen. Uusi nousu alkoi vasta 1990 luvun loppuvuosina. Erityisesti leipomoala alkoi kompensoida menetettyjä työpaikkoja: esimerkiksi Pielispakari, joka asettui entiseen meijeriin. Nykyisin elintarviketeollisuus on kaupungin kantava voima. Sen rinnalle on noussut myös matkailu.
- Kumpikin hyödyntää puhdasta luontoa, raaka-aineita, vettä sekä paikallista kulttuuria, Parkkinen totesi. Hänen mukaansa karjalaisuus on hienosti esillä sekä elintarviketeollisuudessa että matkailussa sopivasti uudistetulla tavalla.
Kahvin kanssa maisteltiin muun muassa Pielispakarin uutta kauralanpiirakkaa.
Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön toimitusjohtaja Arttu Taponen (vas.) luovutti Pielispakarille ensimmäisen Karjalaisen Ruokakulttuurin Erityispalkinnon. Sen otti vastaan toimitusjohtaja Erkki Timonen.
- Valtiontalouden nykyisistä haasteista huolimatta näen Nurmeksen tulevaisuuden valoisana. Voisi sanoa, että meillä on hyvin pullat uunissa!
Ministeri korosti kotimaista ruuantuotantoa
Maa- metsätalousministeri Sari Essayah totesi puheessaan, että leipää syödään siksi, että se on hyvää. Tärkeää on myös leivän kotimaisuus, mikä käy ilmi Leipätiedotus ry:n viime keväänä tekemästä tutkimuksesta. Raaka-aineen kotimaisuudesta vastaavat suomalaiset viljelijät korjasivat satoa vielä syyskuun puolivälissä. Ruista oli tullut laareihin tavallista vähemmän ja
kauraa puolestaan enemmän.
- Toivottavasti ruista riittää tulevana vuonna niin piirakoihin kuin leipiinkin, ministeri totesi.
Osaaminen on keskeinen tekijä viljelijöiden ja elintarviketeollisuuden menestymisessä. Osaamiseen perustuvat Sari Essayahin mukaan myös innovaatiot, joita tarvitaan menestymisen vetureina. Hänen mukaansa suomalaisen ruokajärjestelmän kulmakiviä ovat vastuullisuus ja turvallisuus, joiden avulla voidaan saada kasvua myös ulkomailta.
- Ruuan arvoketju tunnetaan pellolta pöytään, eikä tätä tietoa kannata pitää piilossa. Sitä arvostetaan ja siitä ollaan jopa valmiita maksamaan monessa maailman
Ennen seminaaria kokoonnuttiin yhteiseen kahvitilaisuuteen.
kolkassa, Essayah totesi ja jatkoi, että me itse pidämme ruuan turvallisuutta usein liiankin itsestään selvänä.
Kotimainen ruuantuotanto on myös huoltovarmuuden perusta. Kun tuotanto on omissa käsissä, sen jokainen lenkki pystytään varmistamaan. Suomi onkin tuoreen kansainvälisen vertailun mukaan ruokaturvassa maailman ykkönen, ministeri kertoi.
Itä-Suomen menestys takaa turvallisuutta
Kansanedustaja Karoliina Partanen pohti omassa esityksessään Itä-Suomen menestyksen osatekijöitä. Yksi niistä ovat alueen ihmiset, jotka ovat iloisia, positiivisia ja tekeviä. Näissä vahvuuksissa on iso potentiaali ja Partanen sanoo olevansa vakuuttunut, että Itä-Suomessa on paljon potentiaalia myös monella muulla alueella.
- Matkailu tulee täällä Bomban alueella ensimmäisenä mieleen, hän totesi. Etelän kuumuudesta ihmiset voivat jatkossa yhä enemmän tulla etsimään puhdasta luontoa, viileyttä ja väljyyttä tänne pohjoiseen. Lapista voisi Partasen mukaan ottaa mallia siinä, miten matkailijoita houkutellaan.
Kansanedustajana Karoliina Partanen sanoo suurimmiksi huolenaiheikseen Itä-Suomen osalta sekä työttömyyden että työvoimapulan. Nuoria eivät kiinnosta perinteiset teollisuuden ammatit entiseen tapaan, eikä maahanmuuttajia ole helppo saada asettumaan alueelle. Positiivisiakin signaaleita eli onnistumisia tässä asiassa kuitenkin on. Näistä onnistumisista tulisi hänen mukaansa enemmän jakaa ko-
kemuksia yritysten kesken, jotta parhaat käytännöt yleistyisivät.
Yritysten menestyminen itäisimmässä Suomessa on hyvin keskeistä myös maamme turvallisuuden kannalta.
- Hallitus ja eduskunta voivat päättää erilaisista sisäisen turvallisuuden keinoista kuten aidasta tai rajalaista, mutta olennaisinta on, että itäisessä Suomessa on elämää, elämän edellytyksiä yrityksiä ja muuta aktiivista toimintaa. Kaikkein vaarallisinta on täysin autio raja, totesi Karoliina Partanen.
- Onneksi täällä on sisukkaita ihmisiä sekä tulevaisuuteen uskovia yrittäjiä ja yrityksiä, jotka uskaltavat investoida tulevaan ja olla mukana rakentamassa parempaa Suomea ja Itä-Suomea.
Osuuskauppakin elää alueen menestyksestä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelän mukaan osuustoiminnallisen yrityksen toimintaa leimaa sen kaksoisrooli: se on sekä liikeyritys että jäsenyhteisö. Hän teki vertailua osuustoiminnallisen ja pörssiyhtiön välillä. Viimeksi mainitun lakisääteisenä tehtävänä on maksimoida sijoitetulle pääomalle maksettava tuotto.
- Meillä osuustoiminnassa liiketoimintanäkökulma on sellainen, että tehtävämme on maksimoida jäsenien saama hyöty, hän jatkoi.
Alueen eli Pohjois-Karjalan elinvoiman edistäminen otettiin PKO:ssa tavoitteeksi viitisentoista vuotta sitten. Alun epäilyjen jälkeen se on Kivelän mukaan
osoittautunut parhaaksi ajuriksi PKO:n menestyksessä ja kilpailukyvyn kehittämisessä sekä kasvussa. Yksi todiste siitä on jäsenmäärän kolminkertaistuminen viidessätoista vuodessa.
- Elintarvikekaupassa leipä on keskeisessä roolissa. Yläkarjalaisilla leipureilla on aina ollut ihailtavan vahva ja rohkea ote toiminnan pyörittämisessä. Leipomot tulevat esille kuin majakka yritysten joukossa, hän kehui ja samaan hengenvetoon hän kehui yhteistyötä Pielispakarin kanssa ja myös leipomoyrityksen hyvää tuotekehitystyötä.
Kivelän mukaan PKO suosii vahvasti oman alueen yrittäjiä esimerkiksi investoinneissaan. Hänen mukaansa asioinnilla paikallisten kanssa on iso aluetaloudellinen merkitys.
- Voimme juuri niin hyvin tai huonosti kuin tämä maakunta voi, ja sen takia on äärettömän tärkeää, että eurot jäävät tänne ja täällä tehdään yhteistyötä. Paikallisuus on meille elämän ja kuoleman kysymys.
PKO:lla on vahva ote Pohjois-Karjalan päivittäistavarakaupasta. Noin 24 miljoonaa asiakastapahtumaa vuodessa tarkoittaa noin puolta miljardia euroa. Myös matkailu on erittäin tärkeää toimintaa, vaikka volyymiltaan pt-kauppaa pienempää. Matkailuinfraan PKO on investoinut peräti 65 miljoonaa euroa viimeisten viiden vuoden aikana. Tavoitteena on tuplata alueen matkailijamäärä vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälisiä matkailijoita alueelle kuitenkin vielä kaivattaisiin.
- Myös paikallinen ruoka on tärkeä kortti matkailussa. Siinä karjalainen ruokakulttuuri täkäläisine tuotteineen on hieno työkalu.
Juha Kivelä kehui
Suomen Leipuriliiton jakamaa Vuoden Leipäkauppa-tunnustusta. Voitto tässä valtakunnallisessa kilpailussa on hänen mukaansa iso saavutus kaupalle. PKO:n myymälälle voitto on tullut kahdesti, eikä se seminaariin osallistuneen Mika Väyrysen mukaan tänäkään vuonna ollut kaukana, sillä Prisma Joensuu oli mukana finaalissa.
Juha Kivelä sanoi olevansa ylpeä myös Vuoden Leipäkauppa-tunnustuksista, joita PKO on saanut kaksi muutaman viime vuoden aikana. Kilpailukenttänä on koko valtakunta, joten saavutus on hänen mukaansa iso, jos voitto tulee.
- Leipäkaupparaatia ihastutti ymmärtääkseni myös ”Työtä Pohjois-Karjalasta” -merkki. Loimme sen reilut kymmenen vuotta sitten, jotta alueen tuotteet erottuisivat tuhansien muiden tuotteiden joukosta. Merkki onkin tuonut merkittäviä tuloksia monille paikallisille tuotteille, jopa 2-3-kertaisia kasvulukuja on nähty, Kivelä kertoi ja lisäsi, että merkki on nykyisin myös heidän kilpailijansa käytössä.
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2023?
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 133 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, lähes 78 kiloa lihaa, 86 kiloa viljaa, 14 kiloa kalaa, yli 11 kiloa kananmunia, 65 kiloa perunoita, 52 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia. Tiedot ovat peräisin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Viljaa kului vuonna 2023 edellisvuotta enemmän. Kokonaiskulutus oli oli noin 86 kiloa henkeä kohti, kasvua noin 0,9 kiloa edellisvuodesta. Vehnän kulutus pysyi kutakuinkin ennallaan, rukiin ja kauran hieman laski. Kauran kulutus pysyi taseen mukaan edelleen korkeana, vaikka onkin laskenut huippuvuodesta 2020. Edellisvuotta enemmän käytettiin muuta leipäviljaa, johon sisältyy muun muassa tattari. Vehnää kului 48,9 kiloa, kauraa 9,7, ruista 13,0, ohraa 0,7 ja riisiä 7,9 kiloa.
Nestemaitoja kului viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 87 litraa. Siitä 56 prosenttia oli kevytmaitoa. Kulutus väheni edellisvuodesta noin neljä prosenttia. Muissa nestemäisissä maitotuotteissa (mm. jogurtit, vanukkaat, rahkat) kulutus kasvoi hieman. Juustoa kului noin 26 kiloa henkeä kohti, eli noin puoli kiloa edellisvuotta enemmän. Voita käytettiin 3 kiloa henkeä kohti, eli lähes edellisvuoden määrä.
Lihan kokonaiskulutus oli 77,8 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu riistaliha ja syötävät elimet. Lihasta oli naudan-, sian-, lampaan- ja siipikarjanlihaa 75,4 kiloa, loput hevosen-, poron- ja riistalihaa. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa laskettu kypsentämättömänä luullisena ruholihana. Ennakkotietojen mukaan lihan kokonaiskulutus väheni 0,6 kg vuoteen 2022 verrattuna.
Siipikarjanlihaa kulutettiin viime vuonna lihalajeista eniten, 29,9 kiloa henkilöä kohti. Sen kulutus nousi edellisvuodesta ja ohitti viime vuonna ensimmäistä kertaa sianlihan kulutuksen. Naudanlihaa kului 17,0 kiloa henkilöä kohti (- 2 %) ja sianlihaa noin 28,1 kiloa (- 3,5 %). Lammasta kului noin 0,5 kiloa, hevosenlihaa noin 0,2 kiloa ja poronlihaa 0,4 kiloa henkeä kohti.
Kalan kokonaiskulutus oli 14,1 kiloa henkeä kohti vuonna 2023. Tuoreen ja pakastetun kalan sekä kalasäilykkeiden kulutus väheni edellisvuodesta yhteensä kilon verran.
Kananmunia kulutettiin viime vuonna puoli kiloa edellisvuotta enemmän, noin 11,4 kiloa henkeä kohti. Sokeria kului edellisvuotta vähemmän.
Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin 46 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmiä siitä oli 11 kiloa ja muita tuoreita hedelmiä 35 kiloa. Tomaatteja käytettiin arviolta 10 kiloa ja muita tuoreita vihanneksia 47 kiloa henkeä kohti. Perunaa syötiin noin 64,6 kiloa henkilöä kohti viime vuonna.
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.
Kotimaisuudessa painavat huoltovarmuus ja omavaraisuus
Ruokaan liittyvät yhteiskunnallisesti merkittävät syyt nousivat Ruokatieto Yhdistyksen syyskuussa teettämässä kuluttajakyselyssä tärkeimmiksi syiksi valita suomalaista ruokaa. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi syyksi nousi huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvistaminen. Toiseksi ylsi ruoka-alan tuottama taloudellinen hyvinvointi ja työllisyys. Myös ruoan jäljitettävyys ja puhtaus ovat kuluttajille tärkeitä syitä valita suomalaista ruokaa. Rationaalisten syiden lisäksi ruokavalintoihin liittyviä tunteita, makua ja ruokakulttuuria pidettiin melko tärkeinä syinä valita suomalaista ruokaa. Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista ja sen toteutti IRO Research.
Ruokaan liittyvässä keskustelussa hinta on nykyään usein keskipisteessä. Ruokatieto Yhdistys halusi kyselyllä nostaa myös muita ruokaan liittyviä, kuluttajille tärkeitä näkökulmia.
Kyselyn mukaan valtaosa, eli noin 80 % suomalaisista, pitää erittäin tärkeänä, että Suomessa tuotetaan ruokaa nyt ja tulevaisuudessa. Ennen valmiiden vaihtoehtojen esittämistä kyselyssä esitettiin myös avoin kysymys siitä, miksi suomalaista ruokaa tulisi valita. Vastaajien kirjaamat teemat ja niiden määrät olivat hyvin samankaltaisia kuin valmiiden vaihtoehtojenkin. Huomionarvoista on, että avoimissa vastauksissa mainittiin myös lähiruoka sekä laatu ja luotettavuus, joita valmiissa vastauslistassa ei sellaisenaan ollut.
Ruokatieto Yhdistys toetutti saman kyselyn myös ruokaketjun ammattilaisille, jotka edustivat Ruokatieto Yhdistyksen ja MTK:n jäsenkuntaa. Ammattilaisten näkökulmasta syiden tärkeysjärjestys on sama kuin kuluttajilla, vaikkakin itse ruokaketjussa työskentelevät kokevat kaikki syyt vieläkin tärkeämmiksi kuin kuluttajat. Ammattilaisten avoimissa vastauksissa korostuu työllisyys ja laatu, ja kuluttajat kertovat luottavansa Suomessa tuotetun ruoan laatuun.
Leipäviikon tervehdyksen ministeri Essayahille veivät Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen (vas.), hallituksen puheenjohtaja Tarja Kuusela (2.oik.) ja projektikoordinaattori Terhi Virtanen (oik.). Kuva maa-ja metsätalousministeriö.
Ruokatoimittajille lähti Leipäviikolla runsas määrä täysjyväviljaleipiä ja muita tuotteita. Kuva Kaisa Mensonen.
Leipäviikolla rummutettiin täysjyväviljan puolesta
Leipäviikkoa vietettiin jälleen perinteisesti syyskuussa viikolla 37. Tänä vuonna Leipätiedotuksen järjestämää teemaviikkoa
juhlittiin jo 60. kertaa ja teemana oli täysjyvävilja.
Täysjyvävilja on ajankohtainen aihe, sillä sen päivittäisestä saannista annettiin viime vuonna julkaistuissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ensimmäistä kertaa grammamääräinen suositus. Tutkimusten mukaan täysjyväviljan terveyshyödyt saadakseen sitä tulisi syödä 90 grammaa päivässä. Sen saa syömällä päivän aikana esimerkiksi kolme ruisleipäpalaa, lautasellisen kaurapuuroa ja muutaman täysjyväkeksin. Syksyllä 2024 julkaistaan suomalaiset ravitsemussuositukset, jotka pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin myös täysjyväviljan osalta. Leipä on hyvä täysjyvän lähde ja tutkimusten mukaan suomalaiset saavatkin suurimman osan täysjyvästään syömällä leipää. Täysjyväviljan saannin on todettu alentavan riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin.
Hyvää täysjyvää -materiaalia
Leipäviikolla oli jälleen tarjolla maksuttomia materiaaleja leipomoiden, kahviloiden ja ruokapalveluiden käyttöön teemalla Hyvää täysjyvää! Kolmea erilaista julistetta ja suosittuja pöytäständejä tilattiin paljon. Lisäksi Leipätiedotuksen nettisivuilta saattoi ladata valmista sosiaalisen median materiaalia ja moni leipomo, kauppa, oppilaitos, ruokapalvelu ja kahvila hyödynsi niitä Leipäviikon aikana. Sosiaalisen median viestivirrassa tuli vastaan useita hyvän leipäviikon toivotuksia ja erilaisia tapoja viettää teemaviikkoa. Leipäviikolla julkaistiin Leipätiedotuksen nettisivuilla myös täysjyväviljatesti, jonka avulla oli mahdollista tarkastella omaa täysjyvänsaantia.
Leipäviikolla tapahtui
Leipäviikolla kerättiin Leipätiedotuksen jäsenten täysjyväviljatuotteista runsas kassi viljatuotteita median edustajille. Toimittajat saivat täysjyväleipää ja muita täysjyvätuotteita sisältävän tuotekassin ohessa myös napakan tietopaketin täysjyvästä, muun muassa sen terveysvaikutuksista.
Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry keräsi edellisen Leipäviikon tapaan teemaviikon kunniaksi Oulun alueen leipomot samalle kartalle sosiaalisessa mediassa ja kannusti
kuluttajia vierailemaan lähialueensa leipomoiden myymälöissä. Suunnistukseen osallistuivat Pulla-Pirtti, Putaan Pulla, Meriläisen Leipomo, Kuivaksen Leipomo sekä Huovisen Leipomo.
Perinteiseen tapaan Leipätiedotus kävi viemässä hyvän Leipäviikon toivotuksen maa- ja metsätalousministeriöön. Ministeri Sari Essayah otti ilolla vastaan Leipäviikon tuomiset. Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja esitteli ministerille korin tuotteet. Täysjyväisen aamiaisleivän ja kahvin äärellä keskusteltiin suomalaisen leipäkulttuurin monipuolisuudesta sekä kotimaisten leipien terveellisyydestä. Muualla maailmassa ei leipähyllyllä tule vastaan niin monipuolista kattausta täysjyväleivistä kuin Suomessa. Ministeri kertoi kuvanneensa kesällä videoita eri viljapelloilla ja hän oli yllätyksekseen huomannut, ettei ruispeltoa ollutkaan niin helppo löytää. Tämä herätti hänessä huolen siitä, onko kotimaista ruista tulossa tarpeeksi saadaksemme raaka-ainetta riittävästi ruisleipiimme. Toistaiseksi kotimaista ruista riittää ja toivotaan, että myös jatkossa sitä on leipomoille tarpeeksi tarjolla. Siihen kannustaa myös Pro Ruis ry:n järjestämä Ruismestari 2025 -kilpailu.
TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry
Suomalaisten täysjyvän saanti Euroopan kärkeä
- parannettavaa löytyy vielä
Viesti täysjyväviljan tärkeydestä saattaa tuntua liiankin tutulta, mutta sen saannissa olisi petraamista valtaosalla suomalaisista. Moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna suomalaisten täysjyväviljan saanti on kärkipäässä, mutta ei kannata silti tuudittautua ajatukseen, että se olisi riittävällä tasolla.
TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimuksen mukaan suomalaiset syövät täysjyväviljaa keskimäärin 60 grammaa päivässä. Vaikka syömme paljon ruisleipää, joka THL:n selvityksen mukaan on yleisin täysjyväviljan lähteemme, jää saanti 90 gramman suositukseen nähden liian alhaiseksi. Lisäämällä ruokavalioon esimerkiksi muutaman täysjyväleipäviipaleen saannin saa nostettua suositellulle tasolle.
Tuotteiden täysjyväviljan määrää voi tutkia pakkausten kyljestä ainesosaluettelosta. Mitä aiemmin se on mainittu listalla, sitä isompi osuus sitä on tuotteessa. Jos esimerkiksi vehnäjauho on luettelossa ennen täysjyvävehnäjauhoa, tuote sisältää enemmän valkoista vehnäjauhoa kuin täysjyväistä.
Suomalaisista 33 % sanoo syövänsä täysjyväviljaa päivittäin. Tämä selviää Leipätiedotuksen teettämästä kuluttajatutkimuksesta. Länsinaapureihimme verrattuna pärjäämme paremmin, sillä ruotsalaisen vastaavan tutkimuksen mukaan vain 22 % ruotsalaisista syö päivittäin täysjyvää. Leipätiedotuksen tutkimuksesta selviää myös, että valtaosa suomalaisista (77 %) syö täysjyväviljansa mieluiten leipänä. Puuro on toiseksi suosituin täysjyväviljan käyttötapa (42 %).
Leipätiedotuksen tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan viidennes suomalaisista käyttää täysjyvää harvoin tai ei lainkaan. Täysjyväviljan käytön esteinä mainitaan se, että on vaikeaa löytää itselle sopivia tuotteita, sen mausta ei pidetä, se on kallista tai sitä ei pidetä tarpeellisena omassa ruokavaliossa.
Monella täysjyväviljan ja kuidun lähteet menevät sekaisin. Leipätiedotuksen kuluttajatutkimuksessa 55 prosenttia tiesi, että viljatuotteet ovat täysjyvän ainoa lähde. Kuitenkin 14 % kertoi saavansa täysjyvää hedelmistä ja vihanneksista. Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat hyviä kuidun lähteitä, mutta täysjyvää niistä ei saa. Ruotsalaisista vain 33 % tietää tämän.
Miksi täysjyväviljaa kannattaa syödä?
Tutkimusten mukaan täysjyväviljan kulutus suojaa lihavuudelta, tyypin 2 diabetekselta, sydän- ja verisuonisairauksilta ja joiltakin syöpätyypeiltä, etenkin ruoansulatuskanavan syövältä. Vahvinta tutkimusnäyttö on tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Täysjyväviljan käytön lisääminen on yhteydessä suolistoterveyteen, pienem-
Leipätiedotuksen materiaaleista voi tarkistaa mm. leipien, puurojen, myslien ja murojen keskimääräiset täysjyväviljamäärät.
TÄYSJYVÄINFOA
THL:n vuonna 2022 tekemän tutkimuksen mukaan ruokavaliomme tärkeimmät täysjyväviljat ovat ruis ja kaura, jotka kattavat noin 80 prosenttia täysjyvän saannista.
Miehet saavat ruokavaliostaan keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Yhdessä ruisleipäviipaleessa on noin 14 grammaa täysjyvää.
Lähes kaikki aikuiset käyttävät täysjyväviljaa.
Eniten täysjyvää syödään Pohjois-Savossa. Vanhemmat ikäryhmät syövät nuorempia enemmän täysjyvää. Sen sijaan koulutusryhmien välillä ei havaittu eroa.
Täysjyvän tärkeimpiä lähteitä ovat perinteiseen suomalaiseen ruokavalioon kuuluvat elintarvikkeet, kuten ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Nämä kattavat yli 80 prosenttia saannista.
Tiedot perustuvat FinRavinto 2017 -tutkimukseen.
pään painoindeksiin, veren rasva-arvojen parantumiseen sekä hyvään verensokeritasapainoon. Täysjyväviljan käyttö voi lisätä kylläisyyden tunnetta, mikä on tärkeää painonhallinnassa. Täysjyvävilja tekee hyvää terveydelle!
Käy testaamassa oma täysjyväviljansaantisi Leipätiedotuksen nettisivuilta www.leipatiedotus.fi/materiaalit/testit.
Lähteet:
Kuluttajatutkimus: Leivän valintakriteerit & täysjyvä. Leipätiedotus, IroResearch Oy. Helmikuu 2024 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022: https://thl.fi/-/taysjyvaa-syovat-eniten-vanhemmat-ikaryhmat-ja-pohjois-savossa-asuvat-thl-selvitti-suomalaisten-taysjyvan-saantia
Tampereen yliopiston johtamassa tutkimuksessa on selvitetty molekyylitason vaikutusmekanismien analyysin avulla, voisiko transglutaminaasi 2:n estäjä toimia keliakialääkkeenä. Aiemmissa kudostutkimuksissa on osoitettu, että transglutaminaasi 2:n estäjä ehkäisee gluteenin aiheuttamia limakalvovaurioita. Nyt saadut, yli 10 000 geenin aktiivisuuteen perustuvat tulokset antavat erittäin vahvaa näyttöä, että ensimmäinen toimiva keliakialääke saattaa olla käsillä.
Nykyisin keliakian ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, mutta oireita ja ohutsuolen limakalvon nukan vaurioita voi ilmetä myös tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota noudattavilla, gluteenittoman ravinnon piilogluteenin takia. Se voi selittää myös usein havaitut hivenaineiden puutokset keliaakikoilla, vaikka he noudattaisivat gluteenitonta dieettiä.
Tampereen yliopiston aiemmassa kudostutkimuksessa transglutaminaasi 2:n estäjän osoitettiin ehkäisevän gluteenin aiheuttamia suoliston limakalvovaurioita keliakiapotilailla. Transglutaminaasi 2:n estäjän vaikutusmekanismeja ei kuitenkaan vielä täysin tunneta. Uudessa Tampereen yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin molekyylitason vaikutusmekanismien kautta, miten transglutaminaasi 2-estäjä, ZED1227, voisi toimia mahdollisena keliakialääkkeenä.
Tutkijat havaitsivat, että suun kautta annettu transglutaminaasi 2-estäjä ZED1227 esti tehokkaasti gluteenin aiheuttamia suolistovaurioita ja tulehdusta, kun niitä arvioitiin geenien aktiivi-
Hinta ei ole kestävän ruokavalion este
Suurimmat esteet nykyistä kestävämmän ruokavalion käyttöönotolle Suomessa ovat kulttuuriset, eivät taloudelliset. Siksi ruokavalion makuun ja helppouteen, tottumukseen, ja sosiaaliseen merkitykseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Just Food -projektissa selvitettiin ilmastoystävällisen ja ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion ominaisuuksia Suomessa. Tutkimukset toteutettiin Luonnonvarakeskuksen johdolla yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Tulosten mukaan ravitsevat ja ilmastokuormitusta vähentävät ruokavaliot voivat olla myös edullisia. Ne ovat helposti koottavissa suomalaisen ruokajärjestelmän tuottamista elintarvikkeista. Nämä ruokavaliot noudattavat pitkälti ravitsemus- ja ruokasuositusten linjauksia keskittyen vahvasti kasvipohjaisuuteen.
Tutkimuksessa havaittiin, että käytettävissä olevat tulot ja ruoan hinta eivät ole syitä siihen, miksi ravitsemuksellisesti riittäviä ja kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi vähentäviä ruokavalioita ei omaksuta. Suurempi merkitys on ruoan kulttuurisella hyväksyttävyydellä, joka liittyy esimerkiksi tapoihin, perinteisiin, ruoan makuun, helppouteen, tottumukseen ja sosiaalisiin normeihin. Ravinnon lisäksi ruoka on myös tapa ilmaista itseä, kannanotto ja monelle jopa identiteetin jatke.
suutta mittaamalla. Lisäksi ravinteiden ja hivenaineiden imeytymisestä vastaavien geenien aktiivisuus palautui lääkeryhmässä gluteenialtistusta edeltävälle tasolle.
Tutkijoiden mukaan on ennenaikaista sanoa, että ZED1227 olisi tulevaisuuden keliakialääke, joka poistaisi tarpeen noudattaa gluteenitonta ruokavaliota. Se on kuitenkin vahva lääkekandidaatti, jota voidaan mahdollisesti käyttää gluteenittoman ruokavalion lisänä.
Tutkimus julkaistiin 24. kesäkuuta 2024 Nature Immunology -lehdessä. Julkaisu on osa väitöskirjatutkija Valeriia Dotsenkon väitöskirjaa, joka tarkastettiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa elokuussa.
Kulttuurinen hyväksyttävyys on ensiarvoisen tärkeää kestävien ruokavalioiden omaksumisen esteiden ymmärtämisessä. Ruokaan liittyvien arvostusten ja käsitysten lisäksi tietojen ja taitojen taso saattavat tehdä ruokavaliomuutokset joillekin väestöryhmille vaikeaksi.
Tutkijoiden mukaan ruokavaliomuutoksen tekemistä on tuettava erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa ruokailutottumukset ovat kauimpana kestävästä ja ilmastoystävällisestä syömisestä.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Public Health Nutrition - ja Current Developments in Nutrition -sarjoissa.
Lisävahvistusta puolukan terveellisyyteen
Puolukka on Suomessa eniten käytetty metsämarja. Puolukan kemiallinen koostumus tunnetaan melko hyvin, mutta sen terveysvaikutuksista ei ole juurikaan tutkimustietoa. Väitöstutkimuksessaan elintarviketieteiden maisteri Riitta Ryyti selvitti kokeellisia malleja hyväksikäyttäen, voisiko puolukan lisääminen runsasrasvaiseen ruokavalioon auttaa lihavuuden aiheuttaman matala-asteisen tulehduksen ja haitallisten aineenvaihdunnan muutosten ehkäisemisessä.
Tutkimuksessa osoitettiin kokeellisessa mallissa, että puolukkajauheen lisääminen länsimaista runsasrasvaista ruokavaliota muistuttavaan hiirten rehuun ehkäisi sekä matala-asteisen tulehduksen että sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kehittymistä.
Lisäksi puolukka ehkäisi runsasrasvaisen dieetin aiheuttamaa kolesterolin, verensokerin, painon ja sisäelinrasvan määrän nousua. Se esti myös seerumin ALT-entsyymin tason nousun. Kohonnut seerumin ALT-pitoisuus voi viitata muun muassa rasvamaksan aiheuttamaan maksasoluvaurioon.
– Puolukan kuoriuutteella oli samansuuntaisia vaikutuksia glukoosiaineenvaihduntaan, painon kehitykseen ja sisäelinrasvan määrään. Puolukan kuoressa on selvästi vielä tehoaineita jäljellä, eikä niitä kannata jättää hyödyntämättä, Ryyti toteaa.
Mielenkiintoista oli, että puolukka ehkäisi runsasrasvaisen dieetin vaikutuksen noin 250 geenin ilmentymiseen. Nämä geenit
Uusia työkaluja parempaan syömiseen
Syömisen taito on yhteydessä parempaan ruokavalion laatuun sekä painonhallintaan kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevilla aikuisilla, osoittavat suomalaisen Stop Diabetes (StopDia) -tutkimuksen tulokset. Lisäksi syömisen taito yhdistyi parempaan insuliiniherkkyyteen ja HDL-kolesterolitasoon. Koska tyypin 2 diabetes yhä yleistyy, on tärkeää tutkia uusien menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta taudin ehkäisyyn.
Syömisen taidolla tarkoitetaan syömiskäyttäytymistä, jossa korostuu myönteinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen, säännöllinen ruokailu, uusien ruokien rohkea kokeilu sekä nälän ja kylläisyyden tuntemusten mukaan syöminen. Aiemmin syömisen taitoa ei ole tutkittu tällä laajuudella osana elintapainterventiota. Aihetta tutki terveystieteiden ja elintarviketieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsikka Aittola väitöskirjassaan, joka tarkastettiin syyskuun alussa Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.
Aittolan mukaan syömisen taidon hyödyntäminen ravitsemusohjauksessa voi tukea pysyvää painonhallintaa. Kuitenkin on vielä epäselvää, miten syömisen taitoa voitaisiin parhaiten tukea. Sen merkittävä vahvistaminen voi vaatia vielä intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa ravitsemusohjausta.
Tutkimuksessa kehitettiin ravitsemusasiantuntijoiden yhteistyönä myös Ruokavalioindeksi-niminen ruokavalion laadun seulontamittari, jolla voidaan mitata suositusten mukaisen ja tyypin 2 diabetesta ehkäisevän ruokavalion toteutumista. Ilman luotettavaa ruokavalion laadun mittausta on vaikea puuttua sen puut-
liittyvät tulehdukseen, rasva-aineenvaihduntaan sekä insuliiniresistenssin ja diabeteksen kehittymiseen.
– Kannustan lisäämään puolukan osaksi terveellistä ruokavaliota. Lisätutkimukset ovat kuitenkin vielä tarpeen, jotta pystytään tunnistamaan vaikuttavat mekanismit ja riittävä annostus sekä osoittamaan vaikutukset myös ihmisillä, Riitta Ryyti sanoo.
Elintarviketieteiden maisteri Riitta Ryytin farmakologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 23.8.2024.
teisiin, erityisesti kroonisten sairauksien ehkäisyssä.
Indeksi tekee ruokavaliosta näkyvän ja mitattavan osan hoitoa ja elintapasairauksien ehkäisyä. Se mahdollistaa myös elintapa- ja ravitsemusohjauksen vaikuttavuuden arvioinnin. Ruokavalioindeksi on vapaasti käytettävissä, ja sitä hallinnoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Väitöstutkimuksen perusteella painonhallinnan ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn tueksi kannattaa kehittää toimintatapoja, jotka huomioivat ja tukevat sekä ruokavalion laatua että syömisen taitoa. Siten voidaan saada entistä monipuolisempi kuva henkilön syömiseen liittyvistä tekijöistä ja mahdollistaa pysyvämpiä ruokavaliomuutoksia.
Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Tämä käy ilmi EU Kalat -tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista.
TEKSTI Elina Matikainen
Hankkeessa mitattiin kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista mm. dioksiinien ja PCB-yhdisteiden, PFAS-yhdisteiden, bromattujen difenyylieettereiden, elohopean ja epäorgaanisen arseenin pitoisuuksia. Näiden vierasaineiden liiallinen saanti voi johtaa erilaisiin terveyshaittoihin kuten älykkyyden tai hedelmällisyyden heikkenemiseen.
Tutkimuksen mukaan vierasaineiden pitoisuudet suomalaisessa kalassa olivat enimmäkseen alle EU:n asettamien enimmäismäärien ja dioksiinipitoisuuksissa on laskeva trendi. Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa. Tärkein yksittäinen poikkeus on Saaristo- ja Selkämeren silakan PFAS-yhdisteet, joiden kohoamassa olevat pitoisuudet edellyttävät hallinnollisia ja tutkimuksellisia jatkotoimia. Kalaan kertyvät PFAS-yhdisteet on tunnistettu terveysuhaksi vasta viime vuosina.
Tehdyn riski-hyötyarvion mukaan suomalaisten viimeisim-
piin kansallisiin ruoankäyttötutkimuksiin perustuvilla kulutusmäärillä kalan käytön, myös silakan, terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Terveyshyötyjä ovat muun muassa kokonaiskuolleisuuden ja tiettyjen syöpien riskin väheneminen. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautiriskiä.
Terveysvaikutusten perusteella suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. Myös herkimmillä kuluttajaryhmillä eli pikkulapsilla sekä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla terveyshyödyt ylittävät haitat, mutta etenkin alle 9-vuotiailla lapsilla erotus on melko pieni. Siksi herkimpien kuluttajaryhmien olisi hyödyllistä noudattaa Ruokaviraston turvallisen käytön ohjeita ja suunnata kalankäyttöään niiden kalastusalueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten.
Ruokaviraston kalan turvallisen käytön päivitetyissä suosituksissa annetaankin nyt aiempaa enemmän kalalajikohtaisia poikkeuksia alle kouluikäisille lapsille ja hedelmällisessä iässä oleville naisille, raskaana oleville ja imettäville. Kouluikäisille ja nuorille ei ole uusimman riskinarvioinnin pohjalta tarvetta antaa erityisiä poikkeuksia kalan käyttöön.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus on, että kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen. Ruokavirasto kuitenkin suosittelee alle kouluikäisille, että Itämerestä pyydettyä luonnonlohta, nahkiaista tai isoa, perkaamattomana yli 19 cm:n silakkaa voi syödä kerran kahdessa kuukaudessa ja kuoretta pari kertaa vuoden aikana. Hedelmällisessä iässä oleville naisille, raskaana oleville ja imettäville pätevät samat suositukset.
Itämerestä pyydettyä taimenta, kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, haukea tai muikkua alle kouluikäiset voivat syödä 1–2 kertaa kuukaudessa ja hedelmällisessä iässä olevat naiset, raskaana olevat ja imettävät puolestaan 3-4 kertaa kuukaudessa, molemmat ryhmät kalalajeja vaihdellen.
Alle kouluikäiset voivat syödä sisävesiltä pyydettyä kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa tai haukea kerran viikossa kalalajeja vaihdellen, ja sisävesiltä pyydettyä muikkua 2 kertaa kuussa. Hedelmällisessä iässä olevat naiset, raskaana olevat ja imettävät voivat syödä sisävesiltä pyydettyä kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, haukea tai muikkua enintään 200 g (2 annosta) viikossa kalalajeja vaihdellen. Poikkeuksena ovat vesistöt, joissa on todettu tavanomaista suurempia elohopea-, PFAS- tai muita vierasainepitoisuuksia.
Sisävesiltä pyydettyä särkeä sekä kasvatettua kalaa voi lisätä myös alle kouluikäisten, raskaana olevien ja imettävien ruokavalioon lähes rajoituksetta lisäämättä terveyshaitan riskiä. Sisävesien särjen kulutuksen lisääminen olisi perusteltua myös ekologisesti kestävän kalastuksen kannalta.
Koko väestössä sisävesialueiden kalaa päivittäin syövien on hyvä suosia muita lajeja kuin haukea, isokokoisia ahvenia, kuhaa ja madetta, jotka ovat elohopeaa kerääviä petokaloja. Alueellisesti voi olla tarpeen välttää petokalojen runsasta käyttöä tavallista korkeampien elohopeapitoisuuksien vuoksi.
Kotimaista kalaa ravinnoksi monipuolisemmin ja turvallisemmin: EU-kalat IV -raportti julkaistiin syyskuun puolivälissä.
Sydänmerkki kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta
Sydänmerkki on kehitetty helpottamaan kuluttajan arkea, jotta kuluttajan on helpompi löytää paremmat valinnat kaupan valikoimasta ilman perehtymistä ravintosisältömerkintöihin. Sydänmerkki on ainoa symboli Suomessa, joka kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta.
Sydänmerkki-kriteereistä päättää puolueeton asiantuntijaryhmä. Ryhmä arvioi tuotekriteerien toimivuutta elintarvikevalikoiman muuttuessa, teknologian kehittyessä ja ravitsemustutkimuksista saadun tiedon tarkentuessa.
Esimerkiksi vuonna 2020 asiantuntijaryhmä nosti leipien kriteereissä olevan suolarajan 0,9 %:iin, koska vanha suolaraja (0,7 %) koettiin liian hankalaksi toteuttaa, ja tuotevalikoima oli hyvin kapea. Uudistuksen jälkeen Sydänmerkki-leipiä onkin saatu ammattikeittiöiden valikoimiin jo runsaasti. Kuluttajapuolellekin uutuuksia tulee koko ajan lisää, mutta mukaan mahtuu lisää tuotteita.
Esimerkiksi Kelan tukemassa opiskelijaruokailussa edellytetään Sydänmerk-
ki-kriteerit täyttävän leivän tarjoamista. Sydänmerkki-kriteereitä tai Sydänmerkki-tuotteita hyödynnetään myös laajemmin erityisesti julkisen puolen toimijoiden kilpailutuksissa.
Yhä suurempi osuus ruokapalveluiden elintarvikehankinnoista tehdään kilpailutuksen kautta. Kilpailutuksissa määritetään laatukriteerit, joista tärkeimpänä on ruuan ja elintarvikkeiden ravitsemuslaatu. Ra-
Tuoteryhmä Tuoteryhmäkohtaiset myöntämisperusteet
Leipä Rasva: enintään 5,0 g /100 g tai jos rasvaa 5,1–7,0 g/100 g, tyydyttynyttä rasvaa enintään 20 % rasvasta
Sokerit: enintään 7,0 g/100 g
Kuitu: vähintään 6,0 g/100 g
Suola: enintään 0,90 g/100g
Näkkileivät, hapankorput Rasva: enintään 5,0 g /100 g tai jos rasvaa 5,1–7,0 g/100 g, tyydyttynyttä rasvaa enintään 20 % rasvasta
Sokerit: enintään 5,0 g/100 g
Kuitu: vähintään 10,0 g/100 g
Suola: enintään 1,20 g/100 g
Pullat, kakut, pasteijat, Rasva: enintään 10 g /100 g piiraat, rinkelit ja letut Tyydyttynyt rasva: enintään 30 % rasvasta sekä muut pehmeät Sokerit: enintään 20,0 g/100 g leivonnaiset Kuitu:Sekä suolaiset että makeat Suola: enintään 0,70 g/100 g
Keksi ja korput sekä muut Rasva: enintään 20,0 g/100 g kovat leivonnaiset Tyydyttynyt rasva: enintään 30 % rasvasta
Sokerit: enintään 23,0 g/100 g
Sekä suolaiset että makeat. Kuitu:Ei sisällä aterian- tai Suola: enintään 1,00 g/100 g ruokavalionkorvikkeita tai kliinisiä ravintovalmisteita
vitsemuslaadun vaatimuksiin suositetaan usein käytettäväksi Sydänmerkki-tuotteiden vaatimuksia. Tällä varmistetaan, että tarjottu ruoka vastaa ravitsemussuositusten ravintosisältövaatimuksia.
Uudet Suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin hieman sen jälkeen, kun tämä lehti meni painoon. Suositusten luonnoksessa Sydänmerkki oli vahvasti mukana erityisesti viljatuotteiden, rasvojen ja maitotuotteiden suositeltavissa valinnoissa. Viljatuotteista suositellaan valittavaksi Sydänmerkki-kriteerit täyttäviä tuotteita.
Taloustutkimuksen elokuun lopussa julkistaman Brändien arvostus 2024 -tutkimuksen tulosten perusteella Sydänmerkki on Suomen 9. arvostetuin brändi. Merkki on erittäin tunnettu ja Sydänliiton mukaan se on myös monen nuoren (1997-2012 syntyneet) arvostama brändi.
Leipomo voi hakea tuotteelleen Sydänmerkkiä, kun kaikki tuotteelle määritetyt kriteerit täyttyvät. Merkki on mahdollista saada mukaan uutuustuotteen pakkaukseen ja markkinointiin, jos sitä hakee jo ennen tuotteen lanseerausta.
Hakemus tehdään Sydänmerkin extranetissä. Asiantuntijaryhmä käsittelee kuukauden 15:nteen päivään mennessä tulleet hakemukset saman kuukauden loppuun mennessä. Hakemuksia ei käsitellä heinäkuussa.
Sydänmerkki-tuotteet ovat esillä sydanmerkki.fi-verkkopalvelussa markkinoilletulopäivästä alkaen.
Mitä Sydänmerkki maksaa?
Sydänmerkin käyttöoikeusmaksu on 1.1.2025 alkaen 525 €/tuote/vuosi. Pienille paikallisille yrityksille (mikroyritykset) myönnetään maksuun 60 % alennus. Jos tuotteita on runsaammin, tulee käyttöön alennusportaikko.
Mikroyrityksen -60 % hinnoittelun ehtona on liikevaihto/taseen loppusumma max. 5 M€. Kansainvälisten yritysten Suomen yksiköt eivät ole mikroyrityksiä, vaikka em. ehdot täyttyisivät. Samoin sitä eivät ole tukkuliikkeet tai maahantuojat, jotka edustavat isoja brändejä.
Kaikki kriteerit ja hinnastot löytyvät osoitteesta ammattilaiset.sydanmerkki.fi.
R-kioskit ja Propo Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry haluavat lisätä tietoa eturauhassyövästä ja se tehdään pullan avulla. Kaikissa Suomen R-kioskeissa voi 7.10-17.11.2024 aikana nauttia kahvinsa turkulaisen Leipomo Rostenin leipoman Nyyttipullan kanssa tai ostaa pullan mukaan. Nyyttipulla leivotaan käsin Leipomo Rostenissa. Se on pehmeä pulla, jossa on keskellä vanilja-jogurttitäyte. Nyyttipullan muotoilu ja täytteen pursotus tehdään leipomossa käsin, joten jokainen pulla voi olla hieman erilainen.
Pullan ostajat tukevat eturauhassyövän oireiden tunnistamista ja siihen sairastuneiden arkea, sillä jokaisesta Nyyttipullasta lahjoitetaan 10 senttiä Propolle, joka on Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö. Lahjoitusvaroilla järjestetään vertaisryhmiä eturauhasyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen sekä tilaisuuksia, joissa lisätään eturauhassyöpään liittyvää tietoisuutta.
Eturauhassyöpä on Suomen yleisin miesten syöpä. Siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 miestä ja siihen kuolee lähes 1 000 sairastunutta.
Helsingin Mylly ja Iivo Niskanen yhteistyöhön
Myllärin-tuotteita valmistavan Helsingin Mylly Oy:n toimitusjohtaja Niklas Kumlinin ja huippuhiihtäjä Iivo Niskasen oheiseen kuvaan ikuistettu kädenpuristus sinetöi huippuhiihtäjän kanssa tehdyn monivuotisen yhteistyösopimuksen. Yhteistyön tuloksena syntyneet tuotteet julkaistiin lokakuun puolivälissä tämän lehden painoon menon jälkeen. Kaupoissa tuotteet ovat marraskuussa.
Yhdessä Iivo Niskasen kanssa kehitetyn tuotesarjan kerrotaan tukevan aktiivista elämäntapaa, edistävän hyvinvointia ja sopivan erityisesti kasvaville nuorille sekä liikkuville ihmisille. Ravitsemusasiantuntijana kehitystyössä on ollut mukana Pihlajalinnan ravitsemusterapeutti Vili Jaakola
Ruoka-alalle ennustetaan vain hidasta kasvua
Kansainvälisen kaupan riskit ja epävarmuus kysynnän kehityksestä sumentavat ruoka-alan kasvunäkymiä, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Elintarviketeollisuuden tuotanto ja vienti ovat kuitenkin virkistymässä. Kuluttajien ostovoima alkaa vähitellen palautua, ja tänä vuonna elintarvikkeiden tuotanto ja myynti päivittäistavarakaupassa kasvaa kahden laskuvuoden jälkeen. Kysynnän kehitykseen luo kuitenkin epävarmuutta kuluttajien heikko luottamus talouden kehitykseen. Lisäksi yleinen alv-korotus hidastaa ostovoiman palautumista.
Ruuan hintakehitys on selvästi tasoittunut. Tähän on vaikuttanut elintarviketeollisuuden kustannusten nousun pysähtyminen. Toisaalta teollisuudessa ja kaupassa on palkkapaineita. Lisäksi eräiden tuontiraaka-aineiden, esimerkiksi kahvin, kaakaon ja appelsiinimehun, hinta on viime aikoina noussut jyrkästi. Nousun taustalla on sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen. Ilmastonmuutos onkin tulevaisuudessa yhä enemmän ruuan hintakehitykseen vaikuttava tekijä.
Nämä kaikki aiheuttavat sen, ettei hinnoissa ole näkyvissä mainittavaa laskua. Tänä vuonna ruuan hinta laskee vuositasolla keskimäärin 0,3 prosenttia. Ensi vuonna ruuan hinta nousee yhden prosentin. Ennusteen mukaan maitotuotteiden hinnat laskevat tänä vuonna enemmän kuin lihan, mutta leivissä ja viljatuotteissa laskua ei juurikaan nähdä. Kaksi vuotta peräjälkeen laskenut elintarviketeollisuuden tuotanto kääntyy taas kasvuun ennustekaudella, mutta jää vielä alle vertailuvuoden 2021. Ruuan hinnannousun pysähtyminen näkyy teollisuuden liikevaihdossa, jonka kasvu jää tänä vuonna noin puoleen prosenttiin. Ensi vuonna liikevaihto kasvaa hieman tuotannon mukana.
Teollisuuden investointiympäristö pysyy vaikeana, eikä kasvua juuri nähdä. Makeisten ja suklaan arvonlisäveroon kaavailtu korotus on jäädyttänyt makeisyhtiöiden investointeja.
InterSystem laajenee Suomeen
Lavaajia sekä kuljetinjärjestelmiä suunnitteleva ja valmistava ruotsalainen InterSystem on nyt laajentamassa toimintaansa myös Suomeen. Se on toimittanut lähes 800 lavaajaa vuodesta 1989 lähtien viidelle eri mantereelle. Kaikki lavaajat sekä valtaosa kuljettimista valmistetaan omalla tehtaalla Ängelholmissa Ruotsissa. Tuotteet soveltuvat kaikille teollisuuden aloille, erityisesti elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Kuljetinjärjestelmiä on käytössä myös logistiikkakeskuksissa sekä verkkokaupoissa. Suomessa yhtiötä edustaa Pasi Raunio
Elintarvikemarkkinalaista muutosesitys
Hallitus esittää eduskunnalle elintarvikemarkkinalain muutoksia. Lakimuutosesitys vahvistaa elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia. Tämä tarkoittaa, että valtuutetulla on laajemmat oikeudet saada elintarvikeketjun toimijoilta tietoja, jotka liittyvät elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseen, seuraamiseen, hyvien liiketapojen vastaisten käytäntöjen estämiseen ja markkinaolosuhteiden selvittämiseen. Tiedonsaantioikeuksia laajennetaan kattamaan myös julkisia hankintoja tekevät yksiköt. Lisäksi valtuutetun ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemää viranomais- ja tietoanalyysiyhteistyötä pyritään tiivistämään.
Lakimuutoksessa ehdotetaan lisäksi täsmennyksiä, joiden tarve on noussut esiin elintarvikemarkkinalain täytäntöönpanon yhteydessä. Nämä liittyvät ensisijaisesti toimitusten peruuttamiseen ja tiettyjen maksujen kieltoa koskevien säännösten tarkentamiseen. Esitetyt muutosehdotukset kuuluvat lainsäädäntöhankkeen ensimmäiseen vaiheeseen. Toinen vaihe on valmistelussa.
Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt selvityksiä, jotka koskevat elintarvikealan tukkukaupan toimintaa sekä elintarvikemarkkinoiden tehokkuutta ja kilpailuolosuhteita. Lisäksi ministeriö on nimennyt työryhmän kehittämään elintarvikeketjun tilastointia, jotta saataisiin parempi, ajantasaisempi ja avoimempi tilannekuva elintarvikemarkkinoista.
Valio investoi Seinäjoen tehtaaseen
Valio investoi Seinäjoen tehtaan uudistus- ja perusparannushankkeisiin noin 70 miljoonaa euroa. Investoinnit kattavat jauhetehtaan uuden pesukeskuksen rakentamisen, jauhetehtaan kuivaustornin uusinnan ja prosessin perusparannuksen sekä Seinäjoen tehdasalueelle rakennettavan uuden aluelaboratoriokiinteistön. Investointikokonaisuus ajoittuu vuosille 2023–2026. Investointien myötä tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa, toiminta tehostuu ja energiatehokkuus paranee.
Seinäjoella valmistuvat muun muassa kaikki Valio voit, Valio Oivariini -levitteet, rahkaa, raejuustoja sekä Valio Profeel-rahkoja ja vanukkaita sekä erikoismaitojauheita teollisuusasiakkaille. Tehtaan tuotannosta lähes 60 prosenttia menee vientiin.
Vuonna 2023 Seinäjoen tehdas vastaanotti noin 25 prosenttia Valion maitotilojen tuottamasta maidosta. Tehdasalueella toimii kaikkiaan kolme eri tehdasta: jauhe-, rasvaja tuoretuotetehdas, jotka työllistävät yhteensä noin 450 henkilöä.
Ruokahävikistä ravintoa
Suomalainen ruokateknologiayhtiö Volare on tarttunut ruokahävikkiin jalostamalla teollisesta ruokahävikistä hyönteisproteiinia, jota on jo hyödynnetty lemmikinruuissa. Hyönteisproteiinirehulla kasvatetaan nyt myös kirjolohta, jota tulee kuluttajien lautasille Suomessa Kalavapriikin tuotteissa tulevana talvena.
VTT:ltä alkunsa saaneen Volaren fossiilivapaan prosessin teknologian ytimessä on ruokahävikkiä hajottava mustasotilaskärpänen, jonka toukat ovat hyvin proteiinipitoisia. Mustasotilaskärpäsen toukat jalostetaan proteiinijauheeksi ja öljytuotteeksi. Proteiinijauhe myydään lemmikkieläinten ruokaan sekä kalanrehuksi. Öljy myydään rehuksi, lemmikinruokiin tai esimerkiksi kestävien lentopolttoaineiden raaka-aineeksi.
Proteiinijauhe valmistetaan tällä hetkellä Volaren Hyvinkään koelaitoksessa, jossa on jo kaupallinen tuotanto käynnissä. Uudelle, kaupallisen mittakaavan tehtaalle ollaan kuitenkin parhaillaan hankkimassa rahoitusta ja sen on tarkoitus olla toimintavalmiina alkuvuodesta 2026. Merkittävä osa uuden tehtaan tuotannosta on myyty jo etukäteen, sillä kasvatettua kalaa syödään yhä enemmän. Vuonna 2022 yli puolet maailman väestön syömästä kalasta oli kasvatettua kalaa. Kalankasvatuksen aiheuttamaa ympäristökuormaa voi keventää sillä, mitä rehua kaloille syötetään.
Kuluttajien ostopäätöksissä vaihtelunhalua
Tuoreen tutkimuksen mukaan päivittäistavarakaupassa valinnan hetkellä suomalaiset vaihtelevat hyvin usein eri tuotemerkkien välillä, joissain tuoteryhmissä korostuneen paljon, toisissa hieman vähemmän. Keskiarvoisesti lähes kaksi kolmasosaa (64 %) suomalaisista vaihtelee tuotemerkkiä tutun ja uuden merkin välillä.
Vaihtelunhaluisuus korostuu erityisesti mielihyvätuotteissa, kuten kekseissä, kahvileivissä, makeisissa, jäätelöissä, snackseissä ja muissa herkuissa, mutta myös välipalatyyppisissä tuoteryhmissä, kuten kylmäkahvijuomissa, smoothiessa ja valmiiksi pakatuissa täytetyissä leivissä. Näissä valtaosa (75-85 %) vaihtelee merkkiä.
Maidossa, piimässä sekä voissa/margariinissa puolestaan valitaan useimmin tuttu sama merkki. Näissä noin 70 % valitsee aina tutun merkin.
Mielenkiintoista tuloksissa oli se, että harvoin ostavia on valtaosassa tuoteryhmiä huomattavasti enemmän kuin viikoittain tai useammin ostavia, ja että vaihtelunhaluisuus korostuu juuri harvoin ostavissa.
Suomalainen kuluttaja on melko suunnitelmallinen kaupassakävijä, yli puolet (55 %) sanoo tekevänsä kirjallista kauppalistaa ja arvioi myös pysyvänsä siinä melko tarkasti. Vain 5 % ei suunnittele millään tavalla etukäteen kauppareissuaan, vaan ostaa sen, mitä sattuu juuri sillä hetkellä mieli tekemään. Valtaosalla (72 %) suomalaisista kauppalista sisältää vain tai ainakin pääosin tuoteryhmien nimiä eli tuotemerkkien tai brändien nimiä ei suomalaisten kauppalistoilta löydy.
Ostopäätös päivittäistavaratuotteissa -tutkimuksen tilasi Clear Channel Suomi ja toteutti Norstat toukokuussa 2024. Tutkimuksessa tutkittiin kaiken kaikkiaan yli 80 eri tuoteryhmää.
Erikan jälkiruokatartaletti keskellä, edessä suklaakonvehdit ja taustalla marsipaani/sokerimassahahmot.
WorldSkills-kilpailut pidettiin Lyonissa Ranskassa 10.-15.9.2024. Suomea edusti Pâtisserie and Confectionery -lajissa Erika Ukkonen Esedusta Mikkelistä. Suoritus palkittiin Medallion for Ecellence -tunnustuksella.
Pâtisserie and Confectionery -lajin eksperttinä ja tuomarina toimi Esedun koulutus- ja valmennuspäällikkö Juliana Hokkanen. Bakery-lajissa ei ollut mukana kilpailijaa Suomesta, mutta lajin pääeksperttinä toimi Esa Savolainen Omniasta.
Kondiittoreiden kilpailussa tehtävänä oli valmistaa kahden kilpailupäivän aikana sokerityö, kaksi entremet-kakkua, jälkiruokatartaletteja, suklaakonvehteja, suklaataitotyö, pursotettuja pikkuleipiä sekä kaksi marsipaani/sokerimassahahmoa. Kattoteemana kilpailussa oli ranskalainen nukketeatteri Guignol.
Erika Ukkonen onnistui kilpailusuo-
rituksessaan erinomaisesti ollen kilpailussa viides yhteensä 21 kilpailijan joukosta. Voiton vei selkeällä marginaalilla Kiina, jaetun hopeasijan ottivat Korea ja Hong Kong, ja pronssia sai Intia. Erika jäi siis niukasti kirkkaimpien mitalisijojen ulkopuolelle, mutta sai suorituksestaan Medallion for Excellencen, joka jaetaan keskitasoa paremmasta suorituksesta. Erika oli kilpailun paras eurooppalainen, mikä lupailee hyvää ensi vuoden EuroSkills-kilpailuja ajatellen.
EuroSkills2025-kilpailut pidetään Tanskan Herningissä, ja seuraavat WorldSkillskilpailut 2026 Kiinan Shanghaissa.
Myös Erikan sokerityö noudatteli nukketeatteriteemaa.
TEKSTI Outi Suopanki KUVAT Markku Vengasaho
Merkkipäivät
Hakasen Leipomo Oy:ssä Tampereella täyttää toimitusjohtaja Janne Hakanen 60 vuotta 9.11.2024.
Espoolainen Oy Emil Halme Ab täyttää 125 vuotta 1.11.2024. Vuosipäivänä on tarjolla kakkukahvit leipomon myymälässä koko päivän ajan osoitteessa Kauppamäki 3, Espoo. Tervetuloa!
Pyymäen Leipomo Oy Sastamalassa täyttää 70 vuotta 12.11.2024. Pyöreitä vuosia sekä sukupolvenvaihdosta neljännelle polvelle juhlitaan perheen ja henkilökunnan kesken.
LÄMPIMÄT ONNITTELUT KAIKILLE!
Nimitykset
Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto
Oikeustieteen kandidaatti Jarno Sukanen aloitti elintarvikemarkkinavaltuutetun virassa syyskuun alussa. Valtioneuvosto nimitti hänet tehtävään viiden vuoden määräajaksi ajalle 1.9.2024–31.8.2029. Sukanen siirtyi virkaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kilpailuvastuualueen yksikön päällikön tehtävästä.
Elintarviketeollisuusliitto ETL ry
Oikeustieteen maisteri (OTM) Annika Alasaukko-oja on aloittanut Elintarviketeollisuusliitossa työmarkkina-asiantuntijana 9.9.2024 määräaikaisessa tehtävässä.
Työmarkkina-asiantuntija Miska Linna jäi perhevapaalle 23.9.2024
Panimoliitto
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on nimittänyt Lasse Pipisen uudeksi toimitusjohtajakseen 1.10.2024 alkaen. Pipinen siirtyy Panimoliiton toimitusjohtajaksi Libera-säätiön toimitusjohtajan tehtävästä.
Liiton hallinto
Leipuriliiton hallinto kokousti Condite Oy:ssä
Leipuriliiton hallituksen ja valtuuskunnan syyskokous pidettiin 24.9.2024 Naantalissa. Tilaisuutta isännöi Condite Oy. Varsinainen kokous pidettiin Conditen tiloissa Naantalissa ja sen jälkeen siirryttiin Turkuun, jossa nautittiin Conditen tarjoamasta saaristoristeilystä sekä illallisesta. Conditen isäntinä ja emäntinä toimivat liiketoiminnan kehitysjohtaja Bertil Borg, myyntipäällikkö Anders Borg, hankinta- ja logistiikkapäällikkö Kaisa Helenius sekä markkinointi- ja innovaatiotiimin vetäjä Eeva Wallin
Ryhmäkuvassa vasemmalla Condite Oy:n Bertil Borg ja seuraavina Mika Väyrynen, Simo Vainikka, Jari Elonen, Mika Gilan, Anttu Rautio, Kari Meltovaara, Heikki Lankoski, jonka takaa kurkistelee Hannu Räinä, sitten Isto Huikuri, Petri Kivineva, Jukka Hämäläinen, Juho Meriläinen, Timo Jänne, Harri Jaakkola, Joonas Mäkinen, Andreas Knip, Rauno Ruoho, Helmi Tyykiluoto, Otto Lundström ja Kati Sinda.
Kokous pidettiin Condite Oy:n kokoustiloissa, joissa Bertil Borg (seisomassa pöydän toisessa päässä) piti vieraille yritysesittelyn kokouksen jälkeen. Kuvassa äärimmäisenä oikealla istuu valtuuskunnan nykyinen puheenjohtaja Anttu Rautio.
Leipurissa kirjoitettua
Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina
Leipuri-lehti 90 vuotta sitten, nro 7/1934
Lehdessä on paljon asiaa Tampereesta, sillä se toimii kohta vuosikokouksen isäntäkaupunkina. Myös Tampereen historiaa valotetaan laajalla artikkelilla, jonka mukaan kaupungissa olisi ollut 1850-luvulla noin 3200 asukasta ja viisikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1900, jo yli 36 000 asukasta. Leipureista kerrotaan, että 1700-luvun lopulla heitä oli kaupungissa niukasti ja sokerileipurit ilmaantuivat vasta Venäjän vallan aikana.
Artikkelin lopussa todetaan Tampereen olevan ”Suomen Manchester” ja että se on leipureiden tunnettujen ammattitovereiden, niin elävien kuin jo manan majoille siirtyneiden, esimerkiksi Helinien, Lindemanien, Musikkain, Branderien, Lidmanien ja monien muiden, kaupunki. Margariinintuotantoa ollaan Suomessa supistamassa lainsäädännön voimin. Margariininvalmistajille annettiin vaihtoehdoksi valmistaa ja myydä tietty, aikaisempaa pienempi määrä margariinia tai kuuden markan valmistevero kiloa kohden. Viimeksi mainittuun ei teollisuudella ollut varaa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi hyväksyä
Leipuri 60 vuotta sitten, nro 7/1964
Vuosikokous on pidetty ensimmäistä kertaa Mikkelissä ja lähes neljänsadan osallistujan voimin. Järjestelyt ovat lehden mukaan olleet erinomaiset. Kokous oli ammattikunnan taholta voimakas yhteistoiminnan ilmaisu. Vaikka ammatinharjoittajat ovat keskenään kovia kilpailijoita, niin he toisaalta ovat täysin selvillä yhteistoiminnan suuresta merkityksestä. Tästä Mikkelin kokous oli hyvä todistus, todetaan lehdessä. Vuosikokoustapahtumassa oli myös pienimuotoinen näyttely, sillä Leipurien Tukku
esitteli T:mi Korpelan tiloissa Matador-uunia sekä jäähdytyskaappia, lasikkoa sekä erilaisia pienempiä laitteita ja välineitä, tarjoilun kera. Onnistunut päivä päättyi Raision Tehtaiden juhlaillalliseen Hotelli Seurahuoneella. Seuraavana päivänä oli vuorossa Paasivaaran-Yhtymän Leipo-retki, joka oli Saimaa-purjehdus Mikkelistä Juurisalmeen. Matkan aikana esiintyi Kippari-kvartetti ja purjehdus sai vuolaasti kehuja osallistujilta.
Sokerin hintaa on kuluvana vuonna nostettu kolme kertaa ja alennettu kaksi kertaa. Nousut ovat olleet kovia ja laskut vähäpätöisiä. Niinpä sokerin myynti on vähentynyt rajusti, peräti 28,4 prosenttia. Maailmalla
Leipuri 30 vuotta sitten, nro 7/1994
Lehdessä pohditaan, miten Suomen talous saataisiin nousuun ja työttömyys laskuun. Tasavallan presidentin asettaman työllisyystyöryhmän esityksessä todetaan, että talouskasvun lisäksi tarvitaan työpaikkojen syntymistä edistäviä toimenpiteitä. Pk-yrityksiä pidetään erityisenä voimavarana, jonka kasvu- ja kehitysesteitä madaltamalla voidaan merkittävästi vaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen.
Puhutaan myös työaikalain uudistamisen kiireellisyydestä, sillä työryhmän käsityksen mukaan on tärkeää lisätä paikallisen sopimisen kautta tapahtuvaa uusien työaikaratkaisujen käyttöönottoa
Työttömyyteen liittyy toinenkin uutinen, sillä sitoutumaton, vuonna 1992 perustettu loimaalainen Yksityisten työttömyyskassa on saanut Suomen Nuorkauppakamarin Tuottava Idea -palkinnon. Perusteluiden mukaan se on rohkeasti toteuttanut idean sitoutumattomasta työttömyyskassasta ja saanut paljon suosiota lyhyessä ajassa.
tuotannon supistamisvaihtoehto. Leipuri-lehdessä todetaan, että ”tulevaisuus on osoittava, onko tällaisesta elinkeinovapautta loukkaavasta toimenpiteestä ollut tarkoitettua hyötyä maataloustuottajille”. Leipuriliikkeenharjoittajille uusi rasvalaki tietää lisää menoja entisten rasitusten lisäksi, sillä margariiniteollisuus päätti pikaisesti korottaa margariinin hintaa kahdella markalla kilolta.
sokerin hinta on alentunut reilusti, mutta Suomessa ei, koska valtio pyrkii erilaisilla sokeriin liittyvillä maksuilla keräämään rahaa laihaan kassaansa. Myöskään liikevaihtoveroa ei olla alentamassa. Vaikka lakia vuodelle 1964 hyväksyttäessä kaavailtiin, että vero voitaisiin vuonna 1965 alentaa 7 prosenttiin, se pysyy 10 prosentissa. Syy on se, että valtion taloutta rasittaa tulevana vuotena merkittävä liikevaihtoveron palautus.
Kilpailijoita pyydetään ilmoittautumaan vuoden 1995 alussa järjestettäviin leipomoalan kilpailuihin. Ammattitaitokilpailujen alkukilpailuja on luvassa seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla maata tammi-helmikuussa ja loppukilpailu on maaliskuussa Espoossa. Kilpailukutsussa on kuva Jorma Uusitalosta, joka oli voittanut edellisten ammattitaitokilpailujen konditoriasarjan vuonna 1993. Uusitalo kilpaili voittoisasti myös tämän vuoden eli leipomoalan 2024 SM-joukkuekilpailussa, josta raportti tässä Leipuri-lehdessä.
Snellmanilta suomalainen ilmakuivattu kinkku
Snellmanin Suomalainen ilmakuivattu kinkku tulee tuotekategoriaan, johon kukaan ei ole aiemmin Suomessa panostanut. Oppia haettiin maailmalta, mutta tavoitteena oli tehdä rohkeasti omanlainen, uniikki kotimainen ilmakuivattu kinkku. Aktiivinen kehitysvaihe kesti vuosia. Nyt tuote on valmis. Maatiaispossun valikoiduista paisteista valmistettua ilmakuivattua kinkkua kuvataan rakenteeltaan lihaisan pehmeäksi, herkullisen ohueksi ja maultaan tasapainoiseksi. Samaan aikaan lanseerattiin Suomalainen kylmäsavustettu kinkku, joka savustetaan lisäksi herättelyvaiheessa leppäsavulla. Kummassakin kinkussa pakkaus on 80 g ja myyjinä ovat valikoidut ruokakaupat kautta maan.
Elovena-uutuuksia
Uusi Elovena Vatsan ystävä Annospikapuuro sisältää runsaasti kuitua; yhdessä pussillisessa sitä on jopa 20 prosenttia päivän tarpeesta. Tuotteessa on ruista, kauraa, luumua ja pellavansiemenrouhetta. Täysjyväkaurasta valmistettu Elovena Kauragranola Mokkapala maistuu puolestaan terveellisesti mokkapalalta, sillä tuotteella on Sydänmerkki. Elovena Pehmeä kaurapatukka Banoffee maistuu banaanilta ja toffeelta. Pehmeä kaurapatukka on leivottu rypsiöljyllä 100 % suomalaisesta täysjyväkaurasta ilman ylenmääräistä makeutta. Elovena AB-kauragurtti Mustikka Kauragurtti on valmistettu suomalaisesta gluteenittomasta kaurasta ja se sisältää asidofilus- ja bifido-maitohappobakteereita sekä runsaasti kuitua. Herkkuhetkiin sopii Elovena Cookie, jossa makuvaihtoehtoina ovat Valkosuklaa & vadelma ja Mokkasuklaa.
Valmiiksi kaulittu piparitaikina
Kymppi-Maukkaat Oy tarjoaa valmiiksi kaulittua piparitaikinaa. Neljän kilon pakkaus sisältää kahdeksan ohueksi kaulittua piparitaikinalevyä. Tasapaksuiset levyt on pakattu pahvilaatikkoon päällekkäin ja niiden välissä on leivinpaperi. Levyjä on helppo ja nopea sulattaa vain tarvittava määrä kerrallaan. Taikina on vegaaninen, maidoton, munaton ja soijaton. Ainesosat: Vehnäjauho, sokeri, margariini [kasvirasva ja -öljy (palmuöljy, rypsiöljy), vesi, suola, aromi], siirappi, vesi, nostatusaine (E500ii), kaneli, neilikka, suola.
Käsintiskaukseen
Kiilto-kodinpuhdistustuotteiden valikoima on kasvanut Joutsenmerkityillä Kiilto-käsitiskiaineilla. Tuote on 100 % biohajoava. Tuoksuja on kolme: Metsämarja, Puutarha ja Saaristo sekä lisäksi neljäntenä tuoksuton ja väriaineeton vaihtoehto. Viimeksi mainitulle on myönnetty Allergia-, Ihoja Astmaliiton Allergiatunnus. Käsitiskiaineet valmistetaan Suomessa Hankasalmella ja pakataan kierrätysmuovipulloon.
Gluteeniton suklaacookietaikina
Porokylän Leipomolta on tullut kauppojen pakastealtaisiin käyttövalmis gluteeniton ja laktoositon O'love pakastekeksitaikina, jonka pakkauksessa on 6 kpl taikinapalloja. Ne sulatetaan, litistetään ja paistetaan 1012 minuuttia. Lopputulokseksi luvataan täydellisesti rapeat reunat ja pehmeä keskusta, jotka takaavat suklaisen makuelämyksen.
Glögikausi lähestyy
Uusi Loimu Premium on glögi ilman alkoholia. Mustikkainen makuelämys myydään tyylikkäässä kultaisessa pullossa (750 ml). Loimu Premiumia myyvät hyvin varustellut päivittäistavarakaupat, joiden valikoimiin tulevat uutuuksina myös Loimu-glögitiiviste sekä Loimu 8 % Juhlaglögi. Jo ennestään siellä on ollut alkoholiton Loimu glögi. Alkossa myytävässä Loimu 2024 -vuosikertaglögissä yhdistyvät kolme makua: mesimarja, aronia ja kypsät luumut. Nämä vivahteikkaat maut on sulautettu yhteen jouluisen punaviinin ja perinteisten glögimausteiden kanssa. Loimu 2024 -vuosikertaglögin alkoholipitoisuus on 15 %. Loimut valmistaa kuopiolainen Lignell&Piispanen.
Paulig PRO:lta Korean Style -tuoteperhe
Paulig PRO:n Santa Maria Korean Style -uutuustuotteet sisältävät maustekastikkeita, tahnoja ja maustesekoituksia, joilla tutut raaka-aineet muuntuvat helposti korealaiseen makumaailmaan. Pakkaukset on optimoitu suurkeittiöiden tarpeisiin, ja tuotteet sopivat hyvin esimerkiksi burgerien ja salaattien korealaiseen tuunaukseen tai perinteisten korealaisten klassikoiden, kuten Bibimbapin ja Kimchin, valmistukseen.
Vaniljaista kahvimaitojuomaa
Valio Kahvimaitojuoma Vanilja sopii kahviin niin vaahdotettuna kuin sellaisenaan. Laktoositon kahvimaitojuoma vaahtoutuu kauniisti ja valkaisee kahvia sopivasti. Tuotteessa on rasvaa 2 % ja se myydään litran pakkauksessa. Sopii niin kylmiin kuin kuumiinkin juomiin.
Ruokaa reissussa
Historioitsija Ritva Kylli kertoo uutuusteoksessaan Ruokaa reissussa (Gaudeamus), miten Suomessa on ruokailtu niin laivoissa, rautateillä ja junissa kuin automatkoilla, lentokoneissa ja kadunvarsilla sekä huoltoasemilla. Matkaruoka on historian saatossa tarjonnut niin häikäisevää ylellisyyttä kuin kotiolojakin alkeellisempaa ruoanlaittoa.
Teos tarjoaa aimo annoksen myös liikkumisen historiaa. Lisäksi se muistuttaa matkoilla koetuista uusista elämyksistä, kuten ruotsinlaivoilla ensi kertaa maistelluista katkaravuista. Matkaruoan historia tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa myös menneisyyden julkisiin tiloihin, joissa on liikkunut kulkijoita useammista kansankerroksista.
Kyllin edellinen teos Suomen ruokahistoria: Suolalihasta sushiin voitti Kanava-tietokirjapalkinnon.
Pitkät vaellukset
Pitkä kuukauden tai useamman kestävä vaellus on monen suuri haave, mutta miten sellaista retkeä kannattaa alkaa suunnittelemaan ja miten se toteutetaan onnistuneesti? Jouni Laaksosen ja Päivi Mattilan kirjoittama ensimmäinen suomalainen aiheesta kertova opaskirja Pitkät vaellukset antaa tähän selkeät ohjeet. Millaisia pitkiä retkeilyreittejä maailmalta löytyy ja minne Suomen erämaissa kannattaisi suunnata?
Teos sisältää paljon käytännön vinkkejä myös vaeltajan varustevalinnoista, ruokahuollosta ja telttailusta sekä siitä, mitä ulkomailla vaeltaessa kannattaa erityisesti ottaa huomioon.
Retkeilytoimittaja Päivi Mattila on tehnyt useita superpitkiä vaelluksia niin Suomessa kuin ulkomailla. Jouni Laaksonen on palkittu tietokirjailija ja eräopas, joka on kirjoittanut retkeilystä yli 20 vuotta.
Kirjan on kustantanut SKS Kustannus.
Erikoistukkukauppaa
Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.
WWW. FAZERMYLLY.FI
HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.
Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi
BAKERYSHOP.FI
www.condite.fi
- VITACEL® -kuidut kaikkeen leivontaan - komponentit hilloihin ja paistonkestäviin täytteisiin - apu- ja raaka-aineet gluteenittomaan leivontaan
JRS PHARMA OY Maitotie 4, FI-15560 Nastola FINLAND info@jrspharma.fi |
Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!
elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021
Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto
Yhdessä olemme enemmän.
Uudet ja käytetyt leipomokoneet
www.leipomokoneet.com 040 518 5180 myynti@beo.fi
metos.fi/verkkokauppa p. 020 300 900 tilaukset@metos.fi
Kestävät keittiölaitteet leipomoille
Tmi Tarmo Palomaa
Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset Puh. 0500 166 355
ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi info@lkmtrade.com
Oy Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010
www.pkoy.fi | 040 537 7444 | pk@pkoy.fi PK Pohjakulma Oy
Leipomopakkaukset joka lähtöön
Henri Laurila Puh. 040 511 7282
henri.laurila@ki-sal.fi www.ki-sal.fi
www.peltolanpussi.fi
Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700
Pölynpoistolaitteita
Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 Espoo 020 741 3780
18.-22.1.2025 SIGEP, Rimini, Italia Leipomo-, konditoria-, jäätelö- ja kahvila-alan messutapahtuma sigep.it/en
Om upphävandet av lagen om arbetet i bagerier och lite också om allmänt bindande verkan
Lagen om arbetet i bagerier ska upphävas 1.3.2025. Så är det inskrivet i statsminister Petteri Orpos regeringsprogram. Det känns bra att lagen äntligen upphävs, även om upphävandet innebär nya utmaningar för bageribranschen. Lagen om arbetet i bagerier i sin nuvarande form är en skamfläck i vår arbetslagstiftning. I lagen om arbetet i bagerier saknas helt lagens tillämpningsområde. Det har alltså inte funnits någon bestämmelse i lagen om vem eller vilka som ska följa lagen och/eller på vilka lagen ska tillämpas. Men ändå har många stora bagerier följt den. Man kan väl fråga sig om bageriföretagen har följt lagen enbart på grund av lagens namn, sin okunskap eller på grund av rädsla för fackföreningsrörelsen?
Otydligheten i lagen om arbetet i bagerier har inte varit ett problem för bageribranschen, eftersom små och medelstora bagerier har betalat 100 % nattarbetstillägg på det sätt som förutsätts i kollektivavtalet för bageriarbetstagare, inte på grundval av lagen om arbetet i bagerier. Och stora bagerier där man utför treskiftsarbete (delvis även tvåskiftsarbete) har samtyckt till att följa lagen om arbetet i bagerier och har betalat 100 % nattarbetstillägg på grundval av denna lag, även om det i och med att lagens tillämpningsområde saknas, inte på många år nödvändigtvis längre har funnits någon lagstadgad skyldighet till detta.
Positivt i upphävandet av lagen om arbetet i bagerier är också att arbetsmarknadsparterna ETL och SEL tvingas tänka om vad gäller kollektivavtalet för bageriarbetstagare och dess innehåll. Det finns inte längre någon vag speciallagstiftning som endast riktar sig till en bransch, så avtalsförhandlingarna förs i fortsättningen på samma sätt som inom alla andra industribranscher.
Det är viktigt att beakta att avtalsperioden för det styvaste kollektivavtalet i världen upphör 31.1.2025, det vill säga innan upphävandet av lagen om arbetet i bagerier träder i kraft 1.3.2025. Under den kommande kollektivavtalsomgången förhandlar och beslutar förhandlingsparterna ETL och SEL om hur upphävandet av lagen om arbetet i bagerier ska beaktas i kollektivavtalets innehåll. Parterna kan till exempel besluta att nattillägget på 100 % helt ska tas bort också från kollektivavtalet eller att tillägget på 100 % i fortsättningen ska gälla på lika villkor för alla som omfattas av kollektivavtalet, oavsett arbetstidsform. Tiden kommer att visa vilket slutresultat parterna når efter förhandlingarna. Det är emellertid uppenbart att situationen inte kan förbli densamma, utan att olika förändringar oundvikligen kommer att införas i kollektivavtalet för bageribranschen.
Under året har fackföreningsrörelsen kommunicerat till allmänheten och riksdagsledamöterna att lagen om arbetet i bagerier inte bör upphävas särskilt på grund av att kollektivavtalet för bageribranschen kan upphöra att vara allmänt bindande i och med att lagen upphävs. De två sakerna har dock inget direkt med varandra att göra. Men eftersom fackföreningsrörelsen felaktigt och tendentiöst påstår något annat, följer nedan några av mina åsikter om allmänt bindande verkan.
Kollektivavtalssystemet med allmänt bindande verkan har en
bra grundtanke. Utgångspunkten för systemet är att företag som tillverkar liknande produkter följer samma kollektivavtal och därmed verkar enligt samma spelregler. Denna fina princip och verkligheten möts dock inte. Bageribranschen är ett bra exempel på detta. Många hundra finländska bagerier och konditorier följer kollektivavtalet för bageriarbetstagare med stöd av allmänt bindande verkan. Men bageri- och konditoriprodukter tillverkas i Finland också i enlighet med arbetsvillkoren i många andra kollektivavtal, såsom till exempel villkoren i kollektivavtalet för hotell- och restaurangbranschen, handeln, köttbranschen och för s.k. baslivsmedel. Dessa avtal innehåller betydligt flexiblare arbetstidsbestämmelser än kollektivavtalet för bageriarbetstagare. På grund av detta har även många bageri- och konditoriföretag, när de har haft möjlighet till det, övergått till att följa något av ovan nämnda kollektivavtal.
Min uppfattning är att företagen bör följa det kollektivavtal som ingåtts av ETL och SEL för bageriarbetstagare, antingen som medlem i ETL eller genom allmänt bindande verkan, om kollektivavtalet till sitt innehåll med hänsyn till helheten är rimligt för alla parter. Denna helhetsjämförelse påverkas också av de konkurrerande branschernas kollektivavtal och deras innehåll. Men om man inom livsmedelsbranschen ”blir kvar i det förflutna” och bageribranschens kollektivavtalslösning endast görs med tanke på stora företag och deras anställda, kan avskaffandet av allmänt bindande verkan vara det enda alternativet med vilket man kan försöka bromsa koncentrationen av företagsverksamheten och att mindre företag försvinner från marknaden.*
Det är emellertid klart att avskaffandet av allmänt bindande verkan skulle orsaka en förvirrande situation i bageribranschen, då endast en del av företagen inom bageribranschen skulle vara skyldiga att följa bestämmelserna i kollektivavtalet. SEL skulle börja pressa små och medelstora företag att ansluta sig till arbetsgivarförbundet eller ingå olika tilläggsavtal med SEL för att kollektivavtalet ska ”återgå” till att vara allmänt bindande. En sådan situation finns säkert inte på många företags önskelista. Själv anser jag inte heller att detta är värt att sträva efter, åtminstone inte i första hand. Man får bara hoppas att ETL:s och SEL:s förhandlare under den kommande förhandlingsomgången förstår att ingå ett kollektivavtal där även små och medelstora företags behov beaktas. Det är hela den mångsidiga och mångfaldiga bageri- och konditoribranschens gemensamma intresse. Då förblir också kollektivavtalet ”helt av sig självt” allmänt bindande, utan särskilt stöd från enskilda företag, staten eller nämnden för fastställande av allmänt bindande verkan.
Mika Väyrynen
*Att koncentrera företagsverksamheten i händerna på några få stora företag skulle säkerställa allmänt bindande verkan. Den övriga livsmedelsindustrin är ett bra exempel på detta. Men att koncentrera företagsverksamheten är inte i företagarnas, arbetstagarnas eller samhällets intresse.
Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto
Toimisto
Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi
Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi
Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi
Hallitus
Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi
Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi
Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi
Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com
Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi
Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi
Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi
Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi
Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo Oy, Jyväskylä joonas.makinen@ruthinleipomo.fi
Valtuuskunta
Anttu Rautio, puheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi
Heikki Lankoski, varapuheenjohtaja
Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi
Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry
Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, Helsinki otto.lundstrom10@gmail.com
Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry
Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi
Pirkanmaan Leipomot ry
Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi
Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry
Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi
Savon Leipomoyhdistys ry
Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi
Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry
Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy, Oulu juho.merilainen@merilaisenleipomo.fi
Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry
Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi
Satakunnan Leipomoyhdistys ry
Heikki Lankoski, Ullan Pakari, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi
Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry
Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi
Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry
Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas@andreasknip.fi
Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry
Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi
Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry
Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi
