Edunvalvonta
Tutkimus työolosuhteiden vaikutuksesta lento turvallisuuteen käynnistyi Karoliininen instituutti on käynnistänyt maaliskuussa uuden tutkimuksen, joka keskittyy tarkastelemaan ammattilentäjien työsuhdemuodon ja -ehtojen vaikutuksia terveyteen, väsymykseen ja lentoturvallisuuteen. Se on jatkoa vuonna 2018 esiteltyyn High-flying Risks -tutkimukseen. Lentäjien toivotaan laajasti osallistuvan tutkimukseen, ja osallistumislinkkiä jaetaan muun muassa sosiaalisessa mediassa ja FPA:n Workplacessa. Akseli Meskanen
Lentäjien työolosuhteiden heikentyminen huolestutti viranomaisia jo ennen koronaa Vuonna 2018 julkaistu High-flying Risks -tutkimus tehtiin Ruotsin lentäjien parissa, ja se käsitti lähes 1300 vastaajaa. Tutkimuksen taustana oli muun muassa Ruotsin viranomaisten tekemä havainto siitä, että vuosien 2010–2013 aikana ammattilentäjien sairauspoissaolot nousivat ammattiryhmänä varsin merkittävästi. Samanaikaisesti lentoliikenteen deregulaatio, lentoyhtiöiden sosiaalisten vastuiden välttely ja muutokset lentäjien työaika- ja lepomääräyksissä muuttivat toimialaa. Ruotsin viranomaiset pitivät tarpeellisena nostaa esiin lentoliikenteen muutokset ja niiden aiheuttamat mahdolliset riskit lentoturvallisuudelle aikana, jolloin uudet liiketoimintamallit ravistelivat myös viranomaisvalvonnan malleja.
Huonot työolosuhteet rapauttavat turvallisuuskulttuuria ja heikentävät terveyttä Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa vastaajat jaettiin kolmeen erilaiseen ryhmään, joissa lentoturvallisuusympäristö ja asenteet olivat yhdenmukaisia. Korkean riskin ympäristössä raportointikulttuuri oli heikkoa ja lentä-
6
jillä oli tunne, että palautetta ei huomioitu. Resurssit koettiin riittämättömiksi, eikä esimerkiksi proseduurien muuttuessa tarjottu tarpeeksi koulutusta lentäjille. Samalla lentäjät kokivat, että proseduurien ja järjestelmien muutosten vaikutuksia lentoturvallisuuteen ei arvioitu riittävästi riskien näkökulmasta. Lentäjät kokivat kuitenkin, että yhteistyö lentäjäkollegoiden kanssa toimi ja kollegaan pystyi luottamaan päivittäisessä työskentelyssä. Yleisesti tutkimuksen perusteella voitiin näyttää toteen, että esimerkiksi epätyypillisissä työsuhteissa olevien lentäjien mahdollisuudet toimia lentoturvallisuuteen liittyvissä asioissa mahdollisimman hyvin olivat heikentyneet. Korkean riskin ympäristössä vaikutuksia nähtiin myös lentäjien terveydentilassa, niin fyysisessä kuin myös henkisessä jaksamisessa.
Korona on heikentänyt laajasti lentäjien työolosuhteita ja epätyypillisten työsuhteiden määrä voi kasvaa Globaali lentoliikenne on kärsinyt laajasti, ja lentoyhtiöiden on nähty käyttävän tilannetta hyväksi leikkaamalla työehtoja ja lisäämällä epätyypillisten työsuhteiden tarjontaa Euroopassa. Suomessa niin sanottujen sopimuslentäjien määrä on perinteisesti ollut alhainen, ja osa epätyypillisten työsuhteiden käytännöistä katsotaan jopa laittomiksi.
Baltian maissa epätyypillisten työsuhteiden olemassaolo on kuitenkin jo selkeästi laajempaa, ja tällaisia lentoyhtiöitä on nähty myös Suomen markkinoilla esimerkiksi ACMI-toiminnassa. Epätyypillisissä työsuhteissa lentäjälle tarjotaan monesti sopimusta, jossa esimerkiksi sairauspoissaolot ja vuosilomat ovat palkattomia, tyyppikelpoisuuden ja lääketieteellisen kelpoisuuden ylläpito on lentäjän omalla vastuulla ja vapaa-ajan hallinta täysin työnantajan määräysvallan alla niin työvuorolistan suunnittelun kuin siihen tehtävien yksipuolisten muutostenkin osalta. Maaliskuussa 2022 käynnistynyt Karoliinisen instituutin tutkimus laajentaa lentäjien työolosuhteiden, jaksamisen ja lentoturvallisuuskulttuurin kysymykset Euroopan laajuisiksi. Kysymykset käsittelevät muun muassa työsuhteen muotoa, lentoyhtiöiden sosiaalista vastuullisuutta, ongelmia päivittäisessä työympäristössä ja lentäjien jaksamista. Tutkimuksilla on todistetusti ollut merkitystä erityisesti vaikuttamistyössä, jota tehdään korostetusti yhteisellä rintamalla EU:n komission ja parlamentin työn kautta. Samalla tutkimus antaa mahdollisuuden nostaa esiin havainnot myös kansallisten viranomaisten kanssa, jotka usein varsinaisesti valvovat lentoyhtiöiden toimintaa ja saattavat lainsäädäntöä vapaasti soveltavat toimijat noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä.
1/2022
