MaatilanPirkka0112

VILJELY

KONEET

KARJATALOUS

Punahome kauran kimpussa

W-Maxin uudet valssit

Kinnusen Mylly kärjessä Eviran listoilla

MAATILAN

PIRKKA 4 nro 1 • tammikuu 2012 • www.k-maatalous.fi

ä! ä s i l Lue a.fi .m www

k

pirk

an aatil

Aikaa huolenpitoon + Koetila: Viljelyohjelmakokeet käynnissä

uutta MF-mallia

EDELLÄKÄVIJÄN RATKAISUT KASVINSUOJELUUN!

K-maatalouden koetila, Hauho

Laajatehoinen pienannosaine rikkakasvien torjuntaan viljoille

Huipputuote viljojen ja öljykasvien tautien torjuntaan

Pitkäkestoista tehoa viljojen tautien torjuntaan ilman käytön rajoituksia

• Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Laajatehoinen, hyvä teho saunakukkaan ja mataraan • Joustava käsittelyajankohta: 3-lehtiasteelta – lippulehtivaiheeseen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa

• Pitkäkestoista tehoa yksin käytettynä ja tankkiseoksissa • Hyvä pahkahomeen torjuja • Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

• Laajatehoinen erittäin pitkän suoja-ajan valmiste • Ainoa valmiste, joka edistää kasvua ja sadonmuodostusta • Edistyksellinen formulaatti, tehostaa myös seoskumppanin vaikutusta • Saa käyttää myös pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

Uutuus leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoista • Enemmän tehoa syväjuuristen ohdakkeen ja valvatin torjuntaan • Laajatehoinen kolmen tehoaineen uutuus • Tehoaa jo +5 ºC alkaen

Pohjavesialueiden tehokas ratkaisu • Erinomainen teho mataraan • Lisää tehoa valvattiin, voikukkaan ja kiertotatariin

Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan viljoilta • Täydellinen liukenevuus • Nopeampi ja varmempi teho • Varmuutta ja ajansäästöä ruiskunpesuun • Nyt myös ISO 500 g / n. 33 ha pakkaus!

Suurempi ja laadukkaampi sato!

Comet Pro + Prosaro = Satotasot nousuun = LISÄÄ TUOTTOA!!

Comet Pro tautientorjuntakoe 2010-2011 ohralla 25

Sadonlisä %

2010

2011

Keskiarvo

20 15 10 5 0

Hukkakauran torjuntaan • Varmatehoinen hukkakauran torjunta-aine • Paras teho ruiskutettaessa viljan pensomisen puolivälistä korrenkasvun alkuun • Tehoaa erinomaisesti myös luohoon • Ei pohjavesirajoitusta

Kasvunsääde ohralle, rukiille, vehnälle ja öljypellavalle • Tehokas kahden tehoaineen ansiosta • Hellävarainen viljelykasville • Ei rajoita olkisadon käyttöä

Comet Pro 0,6 l/ha + Prosaro 0,5 l/ha

Comet Pro 0,6 l/ha + Sportak 0,5 l/ha

Acanto Prima 1 kg

( K-maatalouden koetila 2010-2011 )

Monipuolinen tautiaine tankkiseoksiin tai yksin käytettäväksi viljoille ja öljykasveille • Monipuolinen ja tehokas viljojen tautiaine • Tehoaa myös punahomeeseen • Torjuu rypsin ja rapsin pahkahomeen • Rypsillä ja rapsilla sivuvaikutuksena kasvunsäädeominaisuus

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

K-MAATALOUS

MAATILAN

PIRKKA

nro 1 • tammikuu 2012

24

Nykyaikaiset koneet helpottavat Niemelän viljelijäperheen arkea

PUHDASTA VOIMAA MF7600-sarja vastaa kasvavien tilojen tehokkuustarpeisiin.

8

30 Jyvät jemmasta jauhoiksi W-Max-valssimyllyn kiilamaiset valssit tuovat työskentelyyn kaivattua tehokkuutta.

34 Rypsipelto puhtaaksi Clearfield Tuotantomenetelmällä on saatu hyviä tuloksia rikkakasvien torjunnassa.

48 Peto lavetiksi Kai Latvala on jo testannut Predatorkoneenkuljetuslavetin.

Mitkä ovat Teemun mietteet?

MAATILAN PIRKKA 1•2012

3

56

Suuret tilat investoivat ahkerasti Latviassa

20 Viljelyohjelmakokeiden tuloksia K-maatalouden koetilalla testataan parhaita lannoitus- ja kasvinsuojeluvaihtoehtoja.

36 Keinoja hukkakauran torjuntaan

52 Pitkää käyttöikää nivelakselille Säännöllinen huolto pidentää akselin ikää.

60 Tukipilareina rehut ja jauhot Karjankasvattajat tuntevat Kinnusen Myllyn Tähtirehut.

Hukkakaura on levittäytynyt koko maahan.

40 Hometoksiineja vai ei?

Silmät ja nenä riittävät usein punahomeen havaitsemiseen.

44 Johtotähtenä tuottavuus Yksinkertaisuus on valttia Easy 38 -klapikoneessa.

46 Etelästä apua Pohjolan pelloille Kuivalannan levitin on tullut Suomeen.

Maahantuoja Laakson Metalli Oy.

50 Konehuoltaja tulee asiakkaan luo Sopimushuoltoyrittäjä Pentti Savolainen tuntee maatilojen arjen.

VAKIOT 7 Pääkirjoitus 14 Jyväset

Anna palautetta ja voita MacBook Air

63

16 Palveluksessa 28

Eläinlääkäri vastaa

38 Viljamarkkinat 54 Tapahtumat 62

Ennen vanhaan

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous • Päätoimittaja Staffan Björkell • Toimitusneuvosto Antti Ollila, Eero Pajulahti, Kaisa Tiira, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press oy, Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Plugi ja MCI Press• Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.

4

MAATILAN PIRKKA 1•2012

6475 Dyna-6

Kuutoskoneen voimat, neloskoneen hinta ja ketteryys Suomalainen 6-syl. Sisu Power moottori max. 162 hv / 689 Nm Dyna-6 vaihteisto + AutoDrive automatiikka 50 km/h nopeus + QuadLink etujousitus Dual Stage ohjaamonjousitus Sähköinen hydrauliikan joystick, 110 l/min CCLS + 2 mek. lohkoa

600/65R38 & 480/65R28 Trelleborg renkaat Säästövoimanotto Ilmastointi 2 majakkaa Kääntöympyrän säde 4,8 m

Kysy tarjousta! www. konekesko.fi/masseyferguson Konekesko Oy, PL 145, Vanha Porvoontie 245, 01301 Vantaa, puh. 010 53 034

is a worldwide brand of AGCO.

LEXION 770 TERRA TRAC - maailman tehokkain leikkuupuimuri LEXION 770 TERRA TRAC puintiteho on ylivoimainen mihin tahansa verrattuna. Laitoimme koneen kovaan, mutta rehelliseen testiin. APS HYBRID-järjestelmän ansiosta LEXION selvisi hankalissakin olosuhteissa ja yhtäjaksoisessa käytössä erinomaisesti. 20 tunnin testin tuloksena syntyi uusi Guinnes World Record-ennätys.

Edelliseen maailmanennätykseen verrattuna saavutettiin:

22.5% suurempi puintiteho 10.8% pienempi polttoainekulutus

Tulokset:

8 tunnin maailmanennätys: 675.84 t | 84.48 t/h | 1.15 l/t 20 tunnin yhtäjaksoinen työ: 1,361.99 t | 70.94 t/h | 1.20 l/t

Testi toteutettiin:

1.9.2011 klo 9:45 - 2.9.2011 klo 6:34.

Konekesko Oy, PL 145, Vanha Porvoontie 245, 01301 Vantaa, puh. 010 53 034

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.

PÄÄKIRJOITUS

Uudet ajat, uudet tavat

M

aatalous on monellakin tapaa muutoksessa elävä ala. Samaan aikaan, kun päättäjät pohtivat, miltä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulisi näyttää vuoden 2013 jälkeen ja kuinka se tulee vaikuttamaan suomalaisiin maanviljelijöihin, alalla on käynnissä jatkuva rakennemuutos. Tilat vähenevät, mutta kasvavat kokoa, mikä samalla kasvattaa ammattimaisuuteen kohdistuvia vaatimuksia.

Nykypäivän maanviljelijät haluavat työskennellä tehokkaasti ja käyttää aikansa hyvin. Ei ole salaisuus, että ne kevään, kesän ja syksyn ajanjaksot, jotka tarjoavat optimaaliset olosuhteet kylvölle ja sadonkorjuulle, ovat melko lyhyitä Suomessa. Tilojen koon kasvaessa työnteko näiden jaksojen aikana voi olla varsin tiivistä. Kuluneen syksyn sääolosuhteet edelleen tuoreessa muistissa on helppo olla samaa mieltä siitä, että kriittisten peltotöiden pitää tarvittaessa luistaa nopeasti ja sujuvasti.

Ammattimaisuuteen kohdistuvat vaatimukset heijastuvat myös haluun oppia yhä enemmän alasta, jolla työskentelee. Tässä Maatilan Pirkan kaltaisilla maatalouslehdillä on tärkeä osa. Lehden toiminnan johtotähtenä on ollut lehden perustamisesta lähtien – yli neljänkymmenen vuoden ajan – asiantuntevan maatalousjournalismin tarjoaminen suomalaisille viljelijöille. Nykyään tiedonhankkimismenetelmät ovat tosin uudenlaiset. Siksi Maatilan Pirkka täydentää nyt julkaisuaan sähköisillä tiedonvälityskanavilla, joita ovat verkkolehti, uutiskirjeet viljelijöille sekä panostus sosiaalisiin medioihin. Sähköiset uutiskirjeet ilmestyvät viljelijöille kaksitoista kertaa vuodessa, kun taas paperilehti tipahtaa jatkossakin postilaatikkoon neljä kertaa vuodessa.

Maatilan Pirkalla on tästä numerosta alkaen uusi kustantaja, MCI Press oy, jolla on pitkä ja laaja kokemus julkaisujen tuottamisesta sekä monikanavaratkaisuista. Kustantaja tulee yhdessä K-maatalouden kanssa huolehtimaan siitä, että suomalaiset maanviljelijät saavat luettavakseen korkealaatuisia artikkeleita ja reportaaseja alastaan myös tulevaisuudessa.

Paperilehteä todellakaan ylenkatsomatta me koemme, että 2010-lukulaiset maanviljelijät haluavat hyödyntää medioita ja hankkia tietoa monin tavoin.

Laajakaistaa ja optista kuituverkkoa rakennetaan myös maaseudulle – liian hitaasti tosin – ja monilla maanviljelijöillä on lisäksi verkkoyhteys myös matkapuhelimessa, traktorissa tai navetassa. Maatilan Pirkka on olemassa lukijoitaan varten, ja se on edelleen oman aikansa maatalouslehti.

Maanviljelijä voitti päävoiton lotossa. Kun veikkausasiamies tuli onnittelemaan, hän kysyi, mitä isäntä aikoo näillä rahoilla tehdä?

– Aion jatkaa maanviljelystä niin kauan, kuin rahat riittävät.

Mukavia lukuhetkiä! .

Staffan Björkell staffan.bjorkell@mcipress.fi MAATILAN PIRKKA 1•2012

7

Puhdasta voimaa TEKSTI Staffan Björkell KUVAT Massey Ferguson

MASSEY FERGUSON 7600 Konekesko lanseeraa K-maatalouden kanssa Massey Fergusonin 7600-sarjan Suomessa kasvussa olevassa traktorisegmentissä. MF 7600 -sarja palkittiin äsken Agritechnicamessuilla Saksassa. Malleissa käytetään toisen sukupolven SCR-tekniikka, joka takaa taloudellisen ajon. Power management -lisäteholla käytetään mottorin koko kapasiteettia mahdollisimman usein. Neljällä mallilla sekä kahdella vaihteistovaihtoehdolla 7600-sarja tavoittaa laajan käyttäjäkunnan.

8

MAATILAN PIRKKA 1•2012

TULOSSA

MF 7600 -sarjaan kuuluu tehokkaita traktoreita monipuoliseen käyttöön.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

9

Exclusive on kattavin varustustaso, johon kuuluvat muun muassa monitoimiohjaussauva Multipad sekä ajotietokone Datatronic.

S

uomalaisten traktorimarkkinoiden tuore uutuus on Massey Fergusonin MF 7600 -sarja.

Sarjan neljä uutta mallia ja kaksi vaihdelaatikkovaihtoehtoa tavoittavat laajan käyttäjäkunnan. Mallinumerot ovat MF 7619, MF 7620, MF 7622 sekä MF 7624, ja jokaisen mallin saa joko Dyna-6-vaihdelaatikolla tai portaattomalla Dyna-VT-vaihdelaatikolla.

– 7600-sarjaan kuuluu tehokkaita traktoreita esimerkiksi isoille tiloille sekä urakoitsijoille. Sarja vastaa kysyntään juuri tällä hetkellä kasvussa olevalla segmentillä, tuotepäällikkö MATTI ANTTILA Konekeskosta sanoo.

10

MOOTTORI MF 7600 -sarjan traktoreissa on kotimaiset AGCO Sisu Power dieselmoottorit. Tehot vaihtelevat sarjan pienimmän, MF 7619 traktorin, 185 hevosvoiman nimellistehosta sarjan kovan kaverin, MF 7624 traktorin, 235 hevosvoimaan ja 1 030 Newtonmetrin nimellistehoon. MF Power Management antaa lisäksi lisätehoja, mistä tarkemmin oheisessa laatikossa.

UUDET OMINAISUUDET 7600-sarja tarjoaa pitkän rivin uusia ominaisuuksia. Traktoreissa on täysin uuden muotoilun lisäksi aiempaa suuremmat polttoainesäiliö ja ureasäiliö, aiempaa hiljaisempi ohjaamo sekä uusi ohjaamojousitus, hyttijousitus sekä entistä parempi astinlauta. 7600-sarjan

myötä käyttöön saadaan samalla siis myös koko joukko uutuuksia.

Ergonomia ja käyttäjän huomioiminen sekä myös ympäristöystävällisyys ovat olleet keskeisessä asemassa uusien mallien suunnittelussa. MF 7600 -sarjan traktoreissa käytetään toisen sukupolven SCRtekniikkaa, ja niissä on siksi sisäänrakennetulla SCR-katalysaattorilla varustettu sivupakoputki. 7600-sarjan varustukseen kuuluu lisäksi huoltoa kaipaamaton DOC-hapetuskatalysaattori (Diesel Oxyde Catalyst). Uuden polttoainesäiliön myötä dieselin kokonaistilavuus on 435 litraa. AdBlue-tankin tilavuus on 40 litraa. Myös jäähdytinpaketti on uudistunut ja aiempaa kompaktimpi, minkä ansiosta jäähdytin on entistä helpompi puhdistaa.

– On tärkeää, etteivät valmistajat unohda käyttäjän mukavuutta, vaikka traktorit kasvavatkin kokoa.

Traktorin pitää olla helppo huoltaa, koska silloin huollot tulee tehtyä ja traktori pysyy kunnossa. Kunnossa olevan traktorin jälleenmyyntiarvokin on korkea, Anttila kertoo.

Myös hytin sisustus on uudistunut. Koko kojelauta polkimet ja ratti mukaan lukien on otettu suoMAATILAN PIRKKA 1•2012

TEKNISET TIEDOT

TULOSSA

4Uudistetut pumppu ja suuttimet, Common Rail ruiskutuksessa entistä korkeampi paine.

Äläys

4Dyna-6 vaiheistolla tai

portaattomalla Dyna-VT vaihteistolla.

4Moottorin ohjausyksikkö (Sisu) mahdollistaa moottorin maksimaalisen käyttöasteen.

4Toisen sukupolven SCR-tekniikka (Selctive Catalytic Reduction). Ureaa syötetään vain todellisen tarpeen mukaan.

4Uudistettu SCR-katalysaattori 4Toimii yhteen DOC-hapetuskatalysaattorin kanssa (Diesel Oxyde Catalyst)

4Ureasäiliön ja koko ureajärjestelmän lämmitys uudistettu raan 8600-sarjasta. Panoraamahytistä ajajalla on avoin näkyvyys, mikä helpottaa työntekoa erityisesti, kun traktoriin on liitetty työvälineitä.

KULJETTAJAN ERGONOMIA ON HUIPPUTASOA Myös hytin sisustus on uudistunut. Panoraamahytistä on avoin näkyvyys, mikä helpottaa työntekoa.

5 FAKTAA • MF 7600 -sarjan neljä mallia kokoluokassa 185–235 hevosvoimaa • Saatavilla Dyna-6-vaihteistolla tai portaattomalla Dyna-VT-vaihteistolla • Varustettu toisen sukupolven SCR-tekniikalla (Selective catalytic reduction) • Lisäksi varustettu huoltoa kaipaamattomalla DOC-hapetuskatalysaattorilla (Diesel Oxyde Catalyst) • Dyna-6-malleissa Power Management

MAATILAN PIRKKA 1•2012

7600-sarjassa on mielenkiintoisia uusia ominaisuuksia kuten Exclusive mllisya löytyvä ergonominen Mulyipad monitoimikahva. Siitä pystyy hallitsemaan kaikki tärkeimmät toiminnot yhdellä otteela.

Kahvasta löytyvät mm. nostolaitteen, yhden hydrauliikkalohkon, vakionpoeusmuistien, päisteautomatiikan, kierroslukumuistin ja voimanoton painikkeet sekä suunnanvaihdon. Kattavista toiminnosta huolimatta kahva on kompaktin kokoinen ja erittäin helppo niin omaksua kuin käyttää.

VARUSTUSTASOT Varustustason suhteen Massey Ferguson on nyt siirtynyt varustuspaketteihin tai varustustasoihin.

Dyna-6-vaihdelaatikolla varustetut traktorimallit saa varustustasoilla Essential, Efficient ja Exclusive.

Dyna-VT-vaihdelaatikolla varustetut traktorimallit saa varustustasoilla Efficient ja Exclusive. Essen-

235

hevosvoiman maksimiteho ja 1 030 Newtonmetrin vääntö ärjyy MF 7624 traktorissa.

11

”Ideana on vastata käyttäjän tarpeisiin. Nykyään maatilat ja niiden tarpeet ovat hyvin erilaisia.

Siksi meillä on kolme erilaista varustustasoa, joista käyttäjä voi valita itselleen sopiva.”

tial on vakiovarustustaso, joka on saatavilla vasta kesällä 2012. Efficient on keskitaso, ja siihen kuuluu muun muassa kahdella hydrauliikan sähkölohkon ohjauksella varustettu Command Control käsi­ noja. Efficient-varustustasoon kuuluu lisäksi hydraulinen etuakselin jousitus, Quad Link. Exclusive on nimensä mukaisesti kattava varustustaso, johon kuuluvat muun muassa monitoimikahva Multipad sekä ajotietokone Data-tronic. Exclusive-tasolla varustukseen kuuluvat myös hydraulinen hyttijousitus OptiRide Plus sekä neljä

sähköohjattavaa hydraulista ulosottoa. Exclusive on vaativan ja todella monipuolisen traktorin haluavan käyttäjän varustustaso.

Kaikille käyttäjille löytyy siis sopiva varustustaso.

– Ideana on vastata käyttäjän tarpeisiin. Nykyään maatilat ja niiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Siksi meillä on kolme erilaista varustustasoa, joista käyttäjä voi valita itselleen sopivan, Matti Anttila selittää.

Massey Ferguson 7600 -sarja tulee saataville Suomessa kevään aikana. r

Power Management – arvokasta lisätehoa Massey Fergusonin aikaisempi lisäteho on 7600-sarjassa korvattu Power Managementilla.

Uuden lisätehon tärkein etu on se, että käytössä on lähes aina täysi teho.

— Käytössä on 95 prosenttia ajasta täysi teho.

MF:ssa lisätehoa käytetään myös peltotöissä enemmän kuin muissa traktorimerkeissä, tuotepäällikkö Matti Anttila Konekeskosta toteaa.

Hän tarkoittaa käytännössä sitä, että Massey Fergusonissa lisäteho potkaistaan peliin aiemmassa vaiheessa kuin muissa traktorimerkeissä. Monen kilpailijan traktoreissa lisätehosta on hyötyä vasta isommilla vaihteilla, siinä missä MF:n Power Management antaa lisätehon jo 2D vaihteesta alkaen eli 5–6 kilometrin tuntinopeudella ajettaessa. MF:n aiemmissa malleissa lisäteho kytkeytyy 3A vaihteesta alkaen.

— Uuden järjestelmän myötä traktorin maksimitehoa hyödynnetään myös useimmissa peltotöissä.

Nopeusero ei ole niinkään suuri aiempaan verrattuna, mutta 2-alueelle tultaessa lisäteho antaa aivan uutta joustavuutta tiettyihin peltotöihin, Anttila sanoo.

Esimerkiksi MF 7624:n osalta tämä tarkoittaa sitä, että traktori Power Managementin avulla hyödyntää koko 260 hevosvoiman kapasiteettiaan 2D vaihteesta alkaen silloin, kun voimanotto ei ole käytössä.

MF 7600-sarjaan kuuluu tehokkaita traktoreita esimerkiksi isoille tiloille sekä urakoitsijoille.

A S S O L TU 12

MAATILAN PIRKKA 1•2012

SUUNNANNÄYTTÄJÄN ETUMATKA KASVAA! TUME NOVA COMBI • Työsyyvyyden säätö on suunniteltu oikein. Kylvöyksikön etupyörät mukautuvat maanpinnan epätasaisuuksiin, jolloin vantaan tekemä ura eikä kylvönopeus vaikuta säädettyyn työsyvyyteen • Siemen ja lannoite ohjataan erilleen toisistaan - vähentää polttovioituksen riskiä. Joka siemenelle oma lannoite-annos - itää aikaisemmin ja tasaisemmin • Suorakylvökoneiden moninkertainen testivoittaja Suomessa ja Ruotsissa • Agrocont ajotietokone vakiona

TUME JYrÄKOMBI STAr XL Tume JC Starin ominaisuudet nyt entistäkin paremmat.

• HKL 3000 JC star XL:n säiliötilavuus on kasvanut peräti 3750 litraan. Lannoitetta mahtuu nyt kertatäytöllä reilusti 3 suursäkkiä.

• Maapyöräkäyttö, ei sakara- tai hammaskytkimiä /siirtoajossa pyöriviä ketjuja • Huipputarkka Tumen kierteistelasyöttö • Maalajivaihtelut tai säiliöiden täyttöaste eivät vaikuta kylvettäviin syöttömääriin • Suuremmat pyörät ja uudistettu pyörästötekniikka • Vannaspainotuksen säätö veivillä koneen takaa

US! UUTU ös y Nyt m rin t 5 me i mall

Multiva TopLine Super - Uuden sukupolven S-piikkiäes Tarkoitettu sekä muokatun että muokkaamattoman maan kevätmuokkaukseen.

• Työleveydet 5-10 m • Piikki on tavallista S-piikkiä huomattavasti korkeampi ja järeämpi Multiva Terra Super (12x65 mm), 8 piikkiriviä ja piikkiväli on 100 mm • Järeän piikin ja 60 mm leveän terän ansiosta aikaansaadaan erittäin tasainen muokkauspohja jopa kerta-ajolla • Etulata ja varpajyrä ovat vakiovarusteena ja 2-rivinen jälkihara on lisävaruste

K-MAATALOUS

jyväset

Suomessa viljellään noin

26000 hehtaaria perunaa.

Tume uusiutuu ajan hengessä Jyräkombia sanotaan takapyöräisten kylvökoneiden ”äidiksi”. Laitetta on vuosien saatossa kehitetty ja muutettu viljelytekniikkojen ja muiden vaatimusten mukaisesti.

Tuote on Tumelle tärkeä, ellei tärkein. Jyräkombin pysyminen edelläkävijänä on tehtaalle kunnia-asia. Kylvölannoitustekniikka on Tumen tuotestrategian peruskivi.

Nyt myynnissä olevissa JC 3000 -koneissa on säiliökokoa kasvatettu niin, että kerralla mukaan sopii helposti kolme suursäkillistä lannoitetta. Jyräkombi 4000 -koneissa oli jo ennenkin säiliökoko sopivasti kolme säkillistä, eikä siten JC 4000 säiliökokoon tästä syystä ollut muutostarvetta.

Merkittävä kustannuksia synnyttävä muutos on lannoitteen ajouralaite. Kun tilaat Jyräkombin elektronisella hallintalaitteella (Agrocont), saat silloin aina automaattisesti myös ajourat lannoitepuolelle. Jos kylvölannoitin on kolmemetrinen ja ruisku 15 metriä, saat lannoitteen kokonaiskuluun säästöä 3,3 prosenttia. Laske, mitä tämä lannoitteiden nykyhinnoilla merkitsee! Moneen kilpailijamerkkiin ei kyseistä mahdollisuutta ole edes tarjolla.

Muistin virkistämiseksi on syytä kerrata muutokset, jotka Jyräkombiin on tehty kuluneen kauden aikana: • Voimansiirron maapyöräkäyttö. Ei enää tukivarressa kulkevia käyttöketjuja.

• Lannoitteen kiertokoe tehdään koneen päädystä vedettäviin kaukaloihin.

• Renkaan koko suurennettu 16”:si.

• Takapyörästö on kolmen renkaan ryhmissä, ei enää kuuden renkaan pyöräpaketteja.

• Siemenpuolen vannaspainotus on helppo suorittaa koneen takaa, ei tarvitse kiivetä koneen päälle.

• Säiliön väliseinän liikealuetta laajennettu. Myös ns. luomuasento on mahdollinen.

• Siemenpuolen voimansiirrossa on ”erikois-hidas” - asento. Mahdollistaa esim. rapsia 4 kg/ha.

• Em. välitysvaihtoehto vaikuttaa myös heinäsiemenkylvölaitteen (lisävaruste) nopeuteen.

Tiesitkö, että...

Suomalaisilla tiloilla tuotettu maito on laadultaan parasta EU:ssa. Esimerkiksi ruotsalaisessa ja tanskalaisessa maidossa on enemmän sekä soluja että bakteereja. Vain unionin ulkopuolelle jättäytyneessä Norjassa laatu kestää vertailun suomalaismaidolle. Maidon laadusta kertoo laatutilastoja kokoava Maito­ hygienialiitto.

Maidon korkea laatu on ykkösasia Suomessa. Jos tilalla tuotetussa maidossa on laatu­ ongelmia, niitä ei voi paikata enää jatkossa.

Meillä juodaan paljon maitoa sellaisenaan, suomalainen joi erilaisia maitoja keskimäärin yli 130 litraa viime vuonna.

VPuurakentamisen lisääntyessä on

tärkeää, että puutuoteteollisuus osallistuu rakennusalan edunvalvontaan ja päätöksentekoon muiden materiaalien rinnalla. | Antro Säilä, Metsäteollisuuden johtaja

14

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Kattila monilla ominaisuuksilla

Loimaa logistisesti ideaali

TEKSTI ja KUVA Maija Paloposki

MAATILAN PIRKKA 1•2012

jyväset

Hardi-kasvinsuojeluruiskujen logistiikkatoiminnan ja maahantulohuollon siirto Loimaalla sijaitsevalle Dometal Oy:lle on lähtenyt hyvin käyntiin. Rautakesko Oy ja maatalous- ja urakointikoneita valmistama Dometal Oy aloittivat yhteistyöstä neuvottelut keväällä. Toiminta käynnistyi elokuussa.

Dometal on laajentanut hallitiloja uutta toimintaa varten.

Osin ruiskulogistiikalle varattu 1 000-neliöinen halli valmistui lokakuussa. Ruiskujen varastointiin ulkotilaa on varattu 3 000 neliötä.

Dometalilla ruiskutoiminnasta vastaa logistiikkainsinööri VILLE TIKKA. Tarvittavat koulutukset hän sai Keskolta syksyn aikana.

– Dometal halusi keskittää ruiskuasiat yhdelle henkilölle, jotta toiminta pysyy selkeästi koordinoituna. Tarvittaessa työväkeä koulutetaan lisää.

Tikan tehtäviin kuuluu ruiskujen maahantulotarkastus, varastointi sekä asiakastoimitusten hoitaminen K-maatalous-ketjulle. Loimaalle ruiskut toimitetaan Hardin tehtaalta Tanskasta valmiiksi koottuina ja testattuina.

Dometalin toimitusjohtaja MIKKO MÄKIMATTILAN mukaan toiminnan siirto on järkevää logistisesti, sillä Loimaa sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Siirrosta on hyötyä myös asiakkaille, sillä Loimaan seutu on vahvaa maatalousaluetta. Paikalta on helppo toimittaa tavaraa lähialueiden K-maatalouskauppiaille.

– Lähdimme mielellämme vahvistamaan yhteistyötä Rautakeskon kanssa. Jatkossa kehitämme logistiikkapalveluja edelleen. Urakoitsijat tulevat olemaan keskeisessä roolissa, kun isojen ruiskujen ja lisävarusteiden osuus kasvaa, Mäkimattila toteaa.

Aritermin uusi BioComp-kattilasarja edustaa uusimman biolämmitystekniikan virtauksia. Siinä yhdistyvät huippukorkea hyötysuhde ja pitkälle automatisoidut toiminnot. Järeä 3 bar-keskuslämmityskattila on valmistettu kestävästä erikoiskattilateräksestä. Säteilyhäviöt on minimoitu hyvin eristävällä ja kuumuutta kestävällä kivivillalla.

Myös kattilan tilava tuhkatila on eristetty.

BioComp-kattila on varustettu lukuisilla käyttöä helpottavilla ominaisuuksilla. Tehokas lämpimän käyttöveden lämmönsiirrin varmistaa, ettei lämmin käyttövesi lopu kesken. Kattilaan inte­ groitu lämmönsiirtimen sekoituspumppu takaa, että kattilavesi ei pääse kerrostumaan. Näillä taataan maksimaalinen lämmön varastointi vesimassaan. Mekaaninen automaattinuohous pitää kattilan konvektorin puhtaana. Puhdistustyö on minimoitu samalla, kun kattilan hyötysuhde pysyy jatkuvasti vastanuohotun kattilan tasolla. Alipaineohjattu savukaasuimuri taas varmistaa vedon riittävyyden vaihtelevissa olosuhteissa – imuri säätyy automaattisesti kulloinkin käytössä olevan tehon mukaisesti. Automaattinen tuhkanpoisto siirtää tulipesän tuhkan ruuveilla omaan helposti tyhjennettävään tuhka-astiaan. Optiona on saatavissa myös konvektorituhkan poisto ruuveilla. Isot ja ergonomisesti muotoillut huoltoluukut helpottavat kattilan käyttöä.

Kattila voidaan varustaa liikkuva-arinaisella Multijet-polttimella. Polttimen korkean lämpötilan erikoisvaluteräksestä valmistetut arinat liikkuvat kaikki suhteessa toisiinsa, näin arinapinta-ala on kauttaaltaan itsepuhdistuva. Arinaratkaisu mahdollistaa joustavasti eri kiinteiden biomassapolttoaineiden käytön. Kattilan syöttöruuvi valitaan kahdesta vaihtoehdosta; pelletti ø114; hake ja muut polttoaineet ø159. Tarkan palamisen varmistavat erilliset ensiö- ja toisioilmapuhaltimet sekä savukaasujen jäännöshappea mittaava lambda-ohjaus.

Polttimeen on saatavissa myös automaattisytytys.

Savukaasuimurin voi asentaa joko kattilan taakse tai jommallekummalle puolelle. Asennus käy vaivattomasti vaihtamalla puhdistusluukkujen paikkaa. Savukaasuimuri varmistaa palamisen vaatiman tasaisen alipaineen sekä toimii yhtenä tärkeimmistä takapalosuojista. Kattilaa on saatavissa molemmin puoleisena, polttimen voi siis asentaa joko oikealle tai vasemmalle puolelle mallista riippuen. Polttoainevaraston sijoitus suunnitellaan erikseen, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. Aritermilla on valittavissa jousipurkaimet, järeät hydrauliset tankopurkaimet tai pellettikäytössä erilaiset siiloratkaisut.

15

PALVELUKSESSA

Konemyyjä nautiskelee

kotitilan pelloilla TEKSTI Ulla Ylönen KUVA Ari Nakari

K

unnon konemyyjässä on HÄKÄMIEHEN RISTON mielestä oltava kulkukauppiaan vikaa.

– Kaikki myyntiin tarjottavat vaihtokoneet käydään katsastamassa tiloilla, hän kertoo. – Samalla konemyyjä tutustuu tilan muuhun konekantaan ja myös isäntäväkeen.

Joillakin tiloilla Häkämies asioi jo kolmannen sukupolven kanssa. Etelä-Karjalan kyläteitä hän ajelee ulkomuistista.

– Navigaattoria en tarvitse, sillä maaseutukartta on täällä, sanoo Häkämies ja koputtaa ohimoaan. – Ja aina olen löytänyt perille.

Luumäkeläisellä maatilalla kasvanut Häkämies tiesi jo pikkupoikana viihtyvänsä parhaiten palveluammatissa. Maatalouskoulun jälkeen hän pääsi kotikunnan maatalouskoneliikkeeseen töihin. Sittemmin työpaikka on vaihtunut vain muutaman kerran, ja aina on Häkämies pysynyt uskollisesti K-ryhmässä. Menossa on 34. vuosi.

16

– Yksikään päivä ei ole samanlainen ja tekniikan kehitys pitää miehen virkeänä, perustelee Häkämies.

Koneet ovat 30 vuodessa muuttuneet järeämmiksi, niihin on tullut hydrauliikkaa, automatiikkaa ja tietotekniikkaa. Vaikka Rautakeskon tuoteinsinöörit hoitavat vaativimman neuvonnan, on konemyyjänkin tiedettävä, mihin viimeistä huutoa olevat uutuudet pystyvät.

– Asiakkaat tietävät, mitä tahtovat. Kun kaikki tieto on pienimpiä yksityiskohtia myöten netissä, he perehtyvät koneisiin kotona ennen kuin tulevat ostoksille, Häkämies kertoo.

Omia maamiehen taitojaan Häkämies verestää keväisin kotitilan pelloilla, joita nykyisin viljelee sisarenpoika. Suhde viljelymaahan on hänestä tärkeä, ja konemyyjien pitäisikin päästä käytännön hommiin säännöllisesti. r

RISTO HÄKÄMIES KUKA: Konemyyjä Risto Häkämies, 57 TYÖPAIKKA: Lappeenrannan K-maatalous, Kaakon Maatalous Oy URA: Konemyyjänä vuodesta 1977 HARRASTUKSET: metsästys, Salpalinjan perinneyhdistys ja reserviläistoiminta sekä oman metsäpalstan hoito PARAS PAIKKA: kesämökki Suur-Urpalanjärven rannalla Luumäellä

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Varavoimaa yllätysten varalle Viimeaikojen poikkeukselliset sääolosuhteet ovat osoittaneet, että varavoiman saanti kannattaa turvata ajoissa.

Traktorikäyttöinen varavoimageneraattori on edullinen investointi ja kustannustehokas tapa varmistaa tuotannon jatkuminen sähkökatkojen varalle.

POMO 27 T15S AVR -varavoimageneraattorissa on elektroninen jännitteensäädin. Generaattori tuottaa tasaista virtaa eikä jännitepiikkejä synny. Se on turvallinen herkälle elektroniikalle, jota on tämän päivän navetoissa ja tuotantolaitoksissa.

Tekniset tiedot: • teho 27 kVA, 21,6 kW • jännite 400 / 230 V • nimellisvirta 40 A ja taajuus 50 Hz • Jännitteen säätö elektroninen, tarkkuus +/- 1,5 %, kierrosnopeus 1 500 r/min, tehontarve 50 hv voiman ulosotosta • Suojausluokka IP23, 63 A ja 16 A 3-v pistorasiat, ylikuormitussuoja, vikavirtasuoja, voltti- ja taajuusmittarit suunnattu traktoriin päin. Suositellaan pääsulakekoolle 25–35 A • Generaattorin SVH 2 950 €, saatavana K-maatalousliikkeistä.

HUOM! Muista teettää käyttöönottotarkastus valtuutetulla sähkömiehellä ennen käyttöönottoa.

<VINKKI! Lappeenrannassa avattiin uudistunut K-maatalous, Kaakon Maatalous Oy, perjantaina 18. marraskuuta. Kaupassa tehtyjen uudistusten avulla halutaan palvella asiakkaita entistä paremmin ja vastata paikalliseen kysyntään muun muassa laajemmalla hevostarvikkeiden valikoimalla. K-maatalous Lappeenrannassa on reilun kuukauden aikana toteutettu mittava myymäläuudistus, jossa tilajärjestelyjen avulla saatiin kauppaan lisätilaa uusille tuoteryhmille.

Kaupan yleisilme uudistettiin vastaamaan tämän päivän maatalouskaupan odotuksia. Erityistä huomiota on kiinnitetty asioinnin helppouteen.

K-maatalous uudistui syksyn 2011 aikana seuraavasti: 23.11. Rautia K-Maatalous Suonenjoki avattiin uudessa kauppapaikassa, Velj.

Heiskanen Oy 30.9. Uudistunut Rautia K-maatalous avattiin Jalasjärvellä, Matti Saarnio Oy 30.9. Uuden konseptin mukainen K-maatalous Kuopioon, Velj. Heiskanen Oy

Tiesitkö, että...

MAATILAN PIRKKA 1•2012

2mrd Suomesta löytyvä kalkkikivi on 2 miljardia vuotta vanhaa.

jyväset

Lähiruokakauppoja on Suomessa jo runsas 120.

Ruoka-Suomi selvitti joulukuun alussa Suomessa tuotettuun ruokaan keskittyvät myyntipisteet maakunnittain. Perinteisten kauppahallien ja pitkän linjan maatilapuotien joukossa on runsaasti tuoreita yrittäjiä suurissa kaupungeissa.

Listalta löytyy yhteensä 121 myyntipistettä, joiden valikoimissa huomioidaan vahvasti lähialueella tai vähintäänkin Suomessa tuotettu ruoka. Useimmin valmistajat ovat pieniä tai keskisuuria maatiloja ja ruokayrityksiä.

Ruoka-Suomen ylläpitämällä Aitojamakuja.fi-sivustolla on 1 500 pienen ruokayrityksen tiedot. Lähiruuan nosteesta kertoo se, että kuluneen vuoden aikana sivustolle on listautunut yli 350 uutta yritystä.

17

jyväset

NMUISTA! Black Horse Sportpower on uusi, erityisesti kilpahevosille suunniteltu täysrehu. Sen sisältämä monipuolinen energia ja valikoidut raaka-aineet ovat helposti käytettävässä muodossa. Tuote sisältää hyvin sulavia kuituja sekä runsaasti energiaa sisältävää rasvaa. Rasva hidastaa veren sokeripitoisuuden laskua säästäen samalla lihasten energiavarastoja. Black Horse Sportpower takaa energian riittävyyden aina maaliin asti.

Monipuolisen koostumuksen ansiosta rehuseos takaa ravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisten saannin myös vaativissa olosuhteissa.

Koostumus: Kaura, melassileike, rehu­ jauholeseseos, vehnä, ohra, viherjauho, seosmelassi, kasviöljy, soija­ rouhe, kalsiumkarbonaatti, natriumkloridi, vitamiini-hivenaineseos, monokalsiumfosfaatti, magnesiumoksidi.

Maatalouspirkka Lahdessa panostaa työkonekauppaan Lahden K-maataloudessa otettiin käyttöön uusi 1 000 neliön Tuhti teräskaarihalli vaihtokoneille. Maatalouden työkoneiden tekniikka lisääntyy ja koneiden työleveydet ja koko kasvavat vuosittain. Hankintojen arvo on tasaisesti noussut ja samalla vaihtokoneiden arvo kasvaa. Vaihtokoneiden esittely ja uusien koneiden varastointi konehallissa on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Asiakkaat pääsevät tutustumaan koneisiin paremmissa olosuhteissa ja koneiden tekniikka on helpompi selvittää hyvissä olosuhteissa.

Maatalouspirkan konehallin avajaisia vietettiin perjantaina marraskuun 4. päivä. Asiakkaita paikalla oli mukavasti ja hirvikeittoa tarjottiin lähes 400 kävijälle. Syksyn työkoneiden ennakkokauppa on lähtenyt mukavasti käyntiin ja kiinnostusta tuntuu olevan Lahden alueella erityisesti isompiin koneisiin, toteaa kauppias SAMI MÄKLIN.

18

Viljelijän ristiriitaiset roolit: talonpoika, tuottaja vai yrittäjä?

Suomalaisen maanviljelijän identiteetti on tasapainoilua talonpojan, tuottajan ja yrittäjän roolien välillä. Näin väitteli JARKKO PYYSIÄINEN 10.12. Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään. Moni viljelijä pitää ammattiaan yhä sukupolvelta toiselle siirtyvänä elämäntapana, vaikka tiedostaakin paineet yrittäjyyteen.

Pyysiäinen tarkasteli tutkimuksessaan viljelijöiden sekä maatalouden kuntapäättäjien ja asiantuntijoiden suhtautumista yrittäjyyteen maatilakontekstissa. Hän havaitsi, että päättäjät kannattavat yrittäjyyttä, mutta viljelijät suhtautuvat siihen varautuneesti.

– Viljelijät pohtivat, onko yrittäjyys toivottavaa tai edes mahdollista maatilakontekstissa. Sukutila, perhekeskeinen elämäntapa ja alkutuotanto nähtiin arvoina sinänsä, ja yrittäjyys koettiin jopa uhkana niille, Pyysiäinen toteaa.

Pyysiäisen väitöstutkimuksen aineistona oli viljelijöiden sekä kunnallisten päätöksentekijöiden ja maatalous­alan asiantuntijoiden haastatteluja, joita hän analysoi laadullisin diskurssianalyyttisin menetelmin yksilö- ja ryhmähaastatteluja hyväksi käyttäen. Haastattelut tehtiin vuosina 2004–2007 ja niitä oli yhteensä noin 50, suurin osa viljelijöiden.

Tiesitkö, että...

Ruuan hinta maailmassa on laskenut viime helmikuussa saavuttamastaan huipusta selvästi.

Marraskuun hintaindeksi oli 10 prosenttia helmikuista alempi. Nyt aletaan olla vuoden takaisissa lukemissa.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO julkistaa ruuan hintaindeksinsä kuukausittain. Se on laskettu viiden eri tuoteryhmän kansainvälisten hintojen perusteella.

Viime helmikuussa hintaindeksi nousi 238 pisteeseen, ylemmäs kuin koskaan. Marraskuun indeksi oli 215 pistettä, vain pisteen korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Suomalainen menestystarina MUULI juhlii merkkipäiviään tien päällä!

Nimensä Muuli sai sattumalta. Mikään muu ei ollutkaan sattumaa, vaan määrätietoista kehitystyötä, laatuun ja turvallisuuteen panostamista, innovaatiota sekä saumatonta yhteistyötä tehtaiden ja myyntiorganisaation välillä. Matkan varrella Muuli-tuoteperhe on kasvanut yhdestä autoperävaunusta erikokoisiin peräkärryihin, venetrailereihin sekä valmistustekniikaltaan eroaviin Muuli ja Muuli Pro-mallistoihin. Kesko ja Muuli-kauppiaat ovat toimineet tiiviissä ja tuloksekkaassa yhteistyössä valmistajien Juncar Oy:n ja Teuvan Metalli Oy:n kanssa alusta asti, joten koko maan kattava myynti- sekä huolto-, varaosa- ja lisävarustepalvelu on taattu. Ei ihme, että Muuli on vuosikymmenestä toiseen kiistaton markkinajohtaja. Lisää Muuli-tietoutta osoitteessa www.muuli.fi.

Ja menestystarina jatkuu.

Kovassa vedossa – jo 40 vuotta!

Muuli Pro 940K + Jaxal kuomu 100 cm

Muuli Pro 970XL + Jaxal Maxi kuomu 125 cm

Jykevä ja tilava kippivaunu. Hitsattu rakenne.

Tukeva rakenne, kippi sekä hyvät veto-ominaisuudet.

Hitsattu rakenne.

• Vaneroitu takalaita toimii ajosiltana, kippi kahdella kaasujousella • Lavan sisämitat 323 x 140 x 39 cm • Sisäkorkeus 139 cm • Lisävarusteena lavan pituutta lisäävä ä!

Y h t e e ns etukotelo

Y h t e e ns

2260,3%) (sis. alv 2ulut ja + toim.k s a s e nnu

ä!

2480,-

• Vaneroitu takalaita, kippi 2:lla kaasujousella ja nokkapyörä vakiona • Lavan sisämitat 350 x 150 cm • 34 cm laidat • Sisäkorkeus 159 cm

3%) (sis. alv 2ulut ja + toim.k s a s e nnu

Hanki myös Tylock-aisalukko

38,-

Muuli 1400SL + Jaxal-kuomu 100 cm Monipuolinen ja tilava kärry. Kippi ja saranoitu etu- ja takalaita helpottavat kuormausta.

• Lavan sisämitat 324 x 140 x 24 cm. Sisäkork. 124 cm

Y h t e e ns

Jaxal-kuomut valmistetaan tyhjiömuovaamalla iskunkestävästä HD-PE -muovista. Kaikissa kuomuissa on vakiovarusteena ruostumattomasta teräksestä valmistettu kehikko, joka kuomun alareunaan asennettuna jäykistää kuomun rakenteen ja tekee kuomusta tiiviin. Suuremmat kuomun saranat ovat kierrejousilla kevennettyjä. Tämä takaa varman toiminnan kelillä kuin kelillä.

ä!

1790,3%) (sis. alv 2ulut ja + toim.k s a s e nnu

Tammikuussa K-maatalouden kärkitarjouksena Metsurin kypäräpaketti Peltor radiolla

Huopavuorikumisaapas Nokian Kaira Kestävä talvisaapas, jossa on nopeasti kuivuva irtohuopavuori • Tilava lesti suomalaiseen jalkaan • Useita eri kokoja

6990 /pr

Korkealaatuinen metsurinkypäräpaketti ammattilaisille ja vaativille harrastajille • Radiolla ja MP3 -liitännällä

9900

Hinnat (sis. alv 23%) voimassa 31.1.2012 saakka ja niihin lisätään mahdolliset asennus- ja toimituskulut. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

/kpl

Koetilan tutkija Siri Taalas tekemässä havaintoja kokeista.

Viljelyohjelmakokeiden tuloksia K-maatalouden koetilan Viljelyohjelmakokeissa testataan parhaita ja taloudellisesti kannattavimpia lannoitus- ja kasvinsuojeluvaihtoehtoja uusille ja eri lajeille. Ratkaisut ovat tarkkaan harkittuja ja testattuja panoksia laadukkaan sadon tuottamiseen.

TEKSTI ja KUVAT Minni Tapola

20

MAATILAN PIRKKA 1•2012

VILJELYOHJELMA

Viljoilla kovin tautipaine ajoittuu yleensä heinäkuun puolesta välistä puintiin asti.

Viljelyohjelmaan kuuluu ratkaisujen lisäksi neuvontaa, Viljelyohjelmakioskit sekä Viljelyopas, josta löytyvät lajikohtaiset Viljelyohjelmat, lajikkeiden kuvaukset, nurmiseokset, kasvinsuojeluaineiden tuotetiedot ja käytön rajoitukset sekä tankkiseos- ja tehotaulukot. Viljelyohjelmakokeita ja uusia lajikkeita voi tulla katsomaan Hauhon koetilalle 31.7.2012.

Kohti ensi kasvukautta Uudet lajikkeet: Demonstrant on satoisa kevätvehnälajike. Se sopii erinomaisesti myllyvehnäksi, koska sen hehtopaino ja valkuaispitoisuus MAATILAN PIRKKA 1•2012

ovat korkeita. Brage-ohra on satoisa ohralajike rehu- ja tärkkelyskäyttöön. Sen hehtolitrapaino on korkea, se on lujakortinen ja tautien kestävä. Suomen eniten viljelty ohra vuonna 2011 oli Vilde ja se onkin ollut Viljelyohjelmakokeissa vuosia.

K-maatalous on myös aloittanut kevätrypsin Clearfield Tuotantomenetelmän myynnin.

Rikkakasvien torjunta: Viljojen rikkakasvien torjunnassa Tooler jatkaa valikoimissa vahvana mataratuotteena. Tooler on viljalle hellävarainen gramma-aine, joka tehoaa hyvin myös saunakukkaan, savikkaan, pillikkeisiin ja peippiin. Gramma-aineilla on muistettava käyttää kiinnitettä. Kuivissa olosuhteissa kiinnitteen määrää voi kasvattaa tehon varmistamiseksi. Toolerin rinnalle tulee kaksi uutta tuotetta: Mustang Forte on kaivattu tuote syväjuuristen rikkakasvien ohdakkeen ja valvatin torjuntaan. Tuttu Express taas on raemaisessa formulaatissa tästä edespäin. Ensi kesän rikkakasvien torjunnassa on hyvä huomioida suuri rikkasiementen määrä pelloilla. Vuoden 2011 kesällä rikkakasveja taimettui runsaasti ja huonojen ruiskutussäiden sekä kuivuuden vuoksi torjuntaaineet eivät tehonneet aina toivotulla tavalla. Rikkoja taimettui myös ruiskutusten jälkeen.

Reseptit tehokkaaseen rikkakasvien torjuntaan Kevätviljoilla: Tooler 50 g/ha + kiinnite 0,1 l/ha Jos lohkolla ohdaketta tai valvattia: Mustang Forte 0,75 l/ha Tooler 50 g/ha + kiinnite 0,1 l/ha + MCPA 1 l/ha tai K-TRIO 1-1,5 l/ha

Kasvitautien torjunta: Viljoilla kovin tautipaine ajoittuu yleensä heinäkuun puolesta välistä puintiin asti. Jyvien täyttymisen kannalta on tärkeä torjua taudit pitkän suojan antavalla valmisteella. Comet Pro on Viljelyohjelmien ratkaisu tehokkaimpaan tautitorjuntaan.

Comet Pro suojaa kasvustoa kaikilta merkittäviltä viljan taudeilta, antaa pitkän suojan sekä pienentää pakkotuleentumisen riskiä stressioloissa. Se on markkinoilla myös ainoa valmiste, jolla on kasvua ja sadonmäärää edistäviä vaikutuksia. Comet Prota käytetään tankkiseoksena esimerkiksi Sportakin, Juventuksen tai Prosaron kanssa.

Comet Prolla ei ole pohjavesi- eikä peräkkäisten vuosien käyttörajoitusta.

Reseptit tehokkaaseen kasvitautien torjuntaan Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + seoskumppaniksi Prosaro/ Juventus/Sportak Jos lohkolla on ollut ohran tyvi- ja lehtilaikkua kannattaa käyttää peitattua sertifioitua siementä, tarkkailla lohkoa alkukesästä lähtien ja torjua taudit Comet Pro 0,4-0,6 l/ha + Prosaro 0,3-0,6 l/ha.

Viljelyohjelmakokeiden tuloksia ja havaintoja Ohran hehtopainon nousu kasvatti sadon ruokinnallista arvoa Kannattavan ruokinnan perusta on osaltaan oman rehustuksen määrä kokonaisruokinnasta. Sadon määrän lisäksi myös laatu on merkittävä tekijä. Homeinen ja homemyrkkyjä sisältävä vilja vähentää tuotoksen määrää ja aiheuttaa lisäkustannuksia, jos eläimet sairastuvat homeisesta viljasta. Laatu tarkoittaa myös 21

enemmän energiaa, koska esimerkiksi ohran hehtopainon nousu lisää rehun energiapitoisuutta.

Viljelyohjelmakokeissa verrataan kasvustoa, joka on saanut Viljelyohjelma-reseptin tuotantopanokset kasvustoon toiseen koejäseneen, jossa on käytetty tuotantopanoksia minimaalisesti (oma siemen, rikkakasvien torjuntana pelkkä MCPA, ei tautien ja laontorjuntaa).

Bragen Viljelyohjelmakokeissa kesällä 2011 sadon määrä, hehtopaino ja tuhannen jyvän paino

Brage-ohran Viljelyohjelmakoe 2011 (sato kg/ha)

+ 1185 kg/ha

Minimi

Viljelyohjelma

Viime kesänä laontorjunta oli tärkeää Hauholla, koska kasvusto oli rehevää.

Kasvusto, joka ei saanut laontorjuntaa Terpalilla, laakontui pahasti.

22

nousivat merkittävästi Viljelyohjelmaruuduilla verrattuna minimiruutujen kasvustoon. Sato oli 18 prosenttia ja tuhannen jyvän paino viisi prosenttia suurempia.

Viljelyohjelman mukaisesti viljellyllä mallasohra Xanadulla saatiin satoa enemmän verrattuna kasvustoon, joka sai minimikäsittelyt. Suuremman sadon valkuaispitoisuus oli alhaisempi, mikä paransi sadon mallasominaisuuksia.

Lajitteluaste oli myös parempi, koska kasvusto pysyi hyvässä kun-

nossa tauti- ja laontorjunnalla.

Tuhannen jyvän paino oli 13 prosenttia suurempi kuin minimiruuduilla. Kasvusto, josta ei torjuttu tauteja, oli pakkotuleentunut aikaisemmin ja jyvät jäivät pieniksi. Viime kesänä laontorjunta oli tärkeää Hauholla, koska kasvusto oli rehevää. Kasvusto, joka ei saanut laontorjuntaa Terpalilla, laakoontui pahasti. Lakoprosentti minimiruuduilla oli 23 prosenttia ja Terpalilla käsitellyssä kasvustossa viisi prosenttia.

Viljelyohjelmakoe 2011 Viljelyohjelman Viljelyohjelman Toteutunut toimenpide ratkaisu Kylvö + kylvölannoitus Peitattu sertifioitu siemen 7.5.2011

Lannoitus NK2, N 90 kg/ha Rikkakasvien torjunta Tooler 50 g/ha 8.6.2011

+ kiinnite 0,1 l/ha Hivenlehtilannoitus Multiple 1 l/ha 8.6.2011

+Foliar Extra 1 l/ha Kasvunsääde Terpal 0,7 l/ha 17.6.2011 Kasvitautien torjunta Comet Pro 0,6 l/ha 17.6.2011

+ Prosaro 0,5 l/ha Puinti 2.8.2011

Vehnällä satotaso nousi selvästi Kevätvehnälajikkeista 2011 kesällä kokeissa olivat Bjarne ja uutuuslajike Demonstrant. Viljelyohjelmakokeissa kasvitautien torjunta Comet Prolla ja Juventuksella piti taudit kurissa ja hehtopaino ja satotaso nousivat huomattavasti.

Vehnällä lisätypen antaminen maitotuleentumisvaiheessa piti proteiinipitoisuuden korkeana, vaikka satoa tuli paljon.

Pahkahomeen torjunta oli edellytys hyvälle rypsisadolle. Rypsiä vaivasi pahkahomeen lisäksi myös kuumuus ja runsaat rapsikuoriaisparvet. Pahkahomeen torjunnan ajoittamisessa onnistuttiin kohtuullisesti, tästä huolimatta myös Viljelyohjelmaruuduilla oli pahkahometta tautipaineen oltua niin kova.

Minimikoeruudut, joille ei tehty pahkahomeen torjuntaa, pakkotuleentuivat kaksi viikkoa liian aikaisin. Satotaso oli näillä pakkotuleentuneilla kasvustoilla 250 kiloa/ hehtaarilla pienempi.

Rapsikuoriaisten torjuntaan tulee ensi kesäksi lisää vaihtoehtoja pyretroidien rinnalle. Paikoitellen Suomesta on löydetty pyretroideja

Kevätvehnän Viljelyohjelmakoe 2011 (sato kg/ha)

+ 17,4 %

Bjarne MINIMI

Bjarne VO

(proteiini %) 14 13,9 13,8 13,7

+ 3,2 %

13,6 13,5 13,4 13,3 13,2 Bjarne MINIMI

Bjarne VO

MAATILAN PIRKKA 1•2012

NY T Tilaa oon kk enna emis edull ! min

Kotimaista takuulaatua!

Muun muassa puinnin yhteydessä tarkastetaan viljelyohjelman tulokset.

kestäviä rapsikuoriaisia, joten jatkossa rapsikuoriaisten torjunnassa suositellaan käytettäväksi useamman eri tehoaineryhmän valmisteita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensimmäinen tai toinen ruiskutus tehdään uudella Avaunt/Steward -valmisteella tai Biscayalla/Mospilanilla. Torjuntasuunnitelmia tehdessä on hyvä tietää, että Mavrik tehoaa pyretroideja kestäviin rapsikuoriaisiin toistaiseksi erittäin hyvin.

• Huippuluokan UV-suoja

➠ Suojaa rehusadon ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin

• Runsasliimainen kolmikerroskalvo

➠ Varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin

Reseptit rapsikuoriaisten torjuntaan ja resistenssin hallintaan

- parempi rehun säilyvyys

1. Mavrik 0,2 l/ha tai Kestac 0,2-0,4 l/ha – Mavrik tehoaa pyretroideja kestäviin rapsikuoriaisiin 2. Steward/Avaunt (sama tehoaine, eri formulaateissa) tai Biscaya 0,3 l/ha, Mospilan – Avaunt / Stewardilla on 10-14 päivän suoja-aika, odottaa rekisteröintiä

• Takuu 3 vuotta

➠ Voimassa ostopäivästä ohjeiden mukaisesti säilytetyille kiristekalvorullille.

Valitse taloudellisesti paras - RANI.

Lämpösumma K-maatalouden koetila, Hauho 1600 1400 1200 800 600 400

Pyöröpaaliverkot

200 0 2010

1990–2009

2011

Hauholla 2010 ja 2011 kesät ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä. Kuumuus ja kasvitaudit ovat stressaannuttaneet ja pakkotuleennuttaneet kasvustoja. Molempina kesinä tautien torjunta on ollut taloudellisesti kannattavaa, Comet Pro ehkäisi pakkotuleentumista ja jyvät saivat täyttyä rauhassa. Tämän vuoksi hehtopaino ja tuhannen jyvän paino ovat olleet suurempia. r MAATILAN PIRKKA 1•2012

• Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 % takaavat lujemman sidonnan vähemmällä verkkomäärällä • Moderni kudontatekniikka ja oikea raaka-ainekoostumus takaavat hyvän leviämisen paalin reunasta reunaan • Verkon loppumisesta ilmoittava 30 m juova rullan lopussa • Erinomainen toiminta kaikissa koneissa • Tuplaraidoitus verkon toisessa reunassa helpottaa rullan asennusta

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Tehoa ja työniloa kunnon koneilla Niemelän viljelijäperhe Pyhäjoen Yppärissä ei voisi kuvitellakaan maitotilanpitoa ilman kunnon konekantaa. Nykyaikaiset koneet mahdollistavat tuotannon tehostamisen, helpottavat työtä ja jopa säästävät rahaa.

TEKSTI Riitta Niskanen KUVAT Markku Ruottinen

kurvaa pihalle traktorilla, jonka perässä on lietelantasäiliö ja yksi viimeisimmistä konehankinnoista, kahdeksan metrin multain.

– Tänä syksynä on multaimella ajettu lietettä koemielessä. Tavallisesti se tehdään keväällä. Silloin poika saa olla ahkerasti liikkeellä traktorin kanssa, sillä lietettä levitetään 200 kuormaa, isä-Tuomo tuumaa.

Kiireisimpinä aikoina tilan koneet ovat käytössä melkein yötä päivää, joten käyttömukavuudellakin on suuri merkitys.

– Uusissa koneissa ei ole tärinää samalla tavalla kuin vanhoissa, joissa päivän työn jälkeen oli kuin selkäänsä saanut. Tärkeää on myös se, että koneet toimivat varmasti silloin kun tarvitaan, TUOMO NIEMELÄ toteaa.

TOMMI NIEMELÄ

24

– Aamulla pitäisi ottaa omenaviinietikkaa, jotta naama olisi edes vähän peruslukemilla. Uuden koneen ajaminen on suorastaan nautinto, hän virnistää.

Koneiden avulla työaika lyhenee Maatalousyhtymä Niemelän konekaupat tehdään yleensä tutussa paikassa, K-maatalous Ojan myymälässä. Viimeisimmät hankinnat ovat Elho etuniittokone, JF hinattava niittokone, tarkkuussilppuri, apevaunu ja multain sekä Weidemann pienkuormaaja.

– Weidemannin laitto on viimeisin. Menin vain käymään K-maataloudessa, jossa ruukaan aina Ylivieskassa ollessani piipahtaa kahvilla.

Koejoin Weidemannin, eikä mennyt MAATILAN PIRKKA 1•2012

MAITOTILA

Tommi Niemelä vastaa Niemelän perhetilalla koneista.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

25

Tuomo Niemelä on yhdessä vaimonsa Ritvan kanssa viljellyt kotitilaa vuodesta 1977.

montaa viikkoa, kun se oli meidän pihalla, talon isäntä tunnustaa.

Myös apevaunu on uusia ostoksia. Sen hankinta oli muhinut Tuomo Niemelän mielessä viime talvesta lähtien. Kaksi miestä tekivät apetta kolmella traktorilla ja pienkuormaajalla. Työ oli hankalaa ja aikaavievää.

Weidemannin avulla työaika on lyhentynyt huomattavasti.

– Weidemannin avulla pystyn nyt tekemään kaiken kätevästi. Työaika on lyhentynyt huomattavasti.

Apetta tehdään tilalla pari kertaa päivässä. Weidemannilla on tänä syksynä siirretty myös muottikiviä tulevan jyväsiilon pohjaksi.

– Olen laskenut sen kuluttavan polttoainetta viisi litraa päivässä.

Yksi tankillinen riittää melkein viikoksi, isäntä iloitsee.

Tilan konekanta on Tuomo Niemelän mielestä nyt riittävä. Ainoastaan pyöräpaalaimen hankintaa vielä 26

harkitaan. Yhdessä naapurien kanssa käytössä ovat edelleen rehukone, niittokone, vältti ja kylvölannoitin.

Maitotilan tärkein kone: lypsyrobotti Niemelät ovat hoitaneet Tuomon kotitilaa vuodesta 1977 lähtien. Tilalla on 150 hehtaaria peltoa, josta omia maita 60 hehtaaria. Loput pellot ovat hajallaan ympäri Pyhäjokea, kauimmaiset 35 kilometrin päässä Yppäristä.

Maatalousyhtymän muodostavat vanhemmat Tuomo ja RITVA NIEMELÄ sekä naapuritalossa asuva Tommi-poika.

– Emäntä vastaa navetasta, Tommi traktori- ja peltohommista, minä hosun missä tarvitaan, isäNiemelä kuvailee.

Tilan tärkein kone on lypsyrobotti. Lehmät käyvät automaatilla omatoimisesti lypsettävinä useamman kerran päivässä. Lopputuloksena on hyvä, 10 000 maitolitran tuotos vuodessa.

Lypsävien määrä, 60, on mitoitettu yhdelle robotille, joten lehmien määrään ei ole näköpiirissä merkittävää kasvua.

Navettaa on silti tarkoitus laa-

Tommi Niemelä on talon nuori isäntä ja hänen vastuullaan ovat traktori- ja peltotyöt.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Weidemann T 4512 CC35 teleskooppikuormaaja

Ritva Niemelä on aina saanut tehdä juuri sitä työtä mitä on halunnut.

Navetta on hänen valtakuntansa.

jentaa. Lypsävien lisäksi tilaa tarvitaan vasikoille ja hiehoille.

– Ympäristölupahakemus on vetämässä ja voi olla, että ensi kesänä navettaa laajennetaan. Meillä on se hyvä puoli, että navetta on päästävedettävää mallia. Päätyä vaan nykäistään eteenpäin, isäntä selvittää.

Koneiden perushuolto tehdään tilalla Piha on jo täynnä rakennuksia ja lisää on suunnitteilla. Onneksi

Tommi Niemelä on myös kirvesmies. Hän huolehtii paitsi tilan konekaluston käytöstä, myös sen kunnossapidosta. Joka päivä hän tekee pientä perushuoltoa koneille.

– Puhutaan merkittävistä summista vaihtoarvossa, kun kone on asiallisesti pidetty ja huollettu.

Huoltamattomana koneen käyttöikä on lyhyempi ja toimintavarmuus kärsii, toteaa Niemelöiden hovihankkija, K-maatalous Ojan työkone- ja maatalousrakennusmyynnistä vastaava ILKKA JOKITALO. r

• Päivittäisessä työssä täytyy pitää yleiskuva selkeänä. Tätä varten T4512 CC35 -mallissa on suuret ja matalalle vedetyt ikkunat. Etenkin ajamisessa ahtaissa tiloissa on hyvä näkyvyys tärkeää, myös teleskooppivarren yli.

Siten teet työsi nopeammin, keskittyneemmin ja turvallisemmin.

• Weidemann mahdollistaa nopean ja helpon pääsyn moottoriin, hydrauliikkajärjestelmään ja sähkölaitteisiin. Tavanomaiset kunnossapito- ja tarkastustyöt suoritat helposti itse ja koneesi on jälleen nopeasti käytettävissä. Tämä säästää kuluja ja lisää koneen käyttöikää.

• Matala nousuporras ja muutenkin ergonominen työpaikka.

Karjasilmää pitää olla

Niemelän tilalla maidon vuosituotos lehmältä on

10 000 ltr.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Navetta on koko tilan ydin. Sen ympärillä pyörii kaikki muu toiminta.

Se on Ritva Niemelän valtakuntaa. Joka aamu kello 6.30 hän lähtee navettaan, juottaa pienimmät vasikat ja tarkkailee karjaa. Lypsyrobotin ansiosta varsinaiseen lypsämiseen ei enää tarvitse puuttua, korkeintaan opettaa hiehot käymään automaatilla.

– Olen navetassa monta tuntia päivässä, koko ajan kuunnellen, tarkkaillen ja huolehtien eläimistä.

Jos karjasta kuuluu outoa ääntä, menen heti katsomaan mistä on kyse, emäntä kertoo.

– Kun eläimiä vahtii, ne oppii tuntemaan ja huomaa jokaisella olevan omat tapansa. Silloin osaa myös noukkia siemennettävät erikseen. Tässä auttaa kokemus, jota on kertynyt vuosien mittaan. Sanovat sitä karjasilmäksi.

Keinosiementäjä on usein nähty vieras Niemelän navetassa. Vuoden aikana poikimisia tapahtuu yli 70. Nytkin on uusia vasikoita syntynyt joka päivä ja emännällä on toistakymmentä pientä vasikkaa juotettavanaan.

Tarkkailun ja juottamisen ohella Ritva Niemelän päivittäistä työrutiinia ovat navetan siivoaminen sekä parsien ja lantakäytävien puhtaanapito, mikä on laadukkaan maidontuotannon perusta. Kun eläimet voivat hyvin, ne myös tuottavat hyvin.

– Ajattelen aina millaisessa paikassa haluaisin itse olla. Asetun eläimen asemaan, hän toteaa. Kaikesta kuuluu, että hän pitää työstään.

– Olen aina saanut tehdä juuri sitä työtä mitä olen halunnut, tilan emäntä vahvistaa.

27

Eläinlääkäri vastaa Pidempi elinikä lypsylehmille

Iris Kaimio eläinlääkäri, Emovet Oy

Suomessa lypsylehmät poikivat keskimäärin 2,3 kertaa. Tämä on melkoista tuhlausta etenkin, kun kolmannen poikimakerran jälkeen tuotos alkaa vasta olla huipussaan. Ympäristö, hyvä hoito ja oikea ruokinta ovat eläinterveyden ja pitkän eliniän kulmakiviä.

Kuopiolaisen Emovetin eläinlääkäreiden kokemusten mukaan kasvavilla naudoilla ja ummessa olevilla lehmillä on eniten puutteita ruokinnassa. Vasikasta kasvaa tuottava lehmä kahdessa vuodessa. Sinä aikana se syö rehua, tarvitsee hoivaa – ja vie navetasta kallisarvoisia neliöitä. Tämän maksamiseen menee ensikkovuoden tuotos. Toisen poikimisen jälkeen lehmä alkaa lypsää omistajansa lompakkoon, mutta siihen sen ura valitettavan usein päättyy.

Nuorkarja saa usein liian vähän valkuaista kasvutarpeisiinsa. Ummessa olevien ja tiineiden hiehojen ongelma taas on liiallinen energiansaanti. Lihavana poikivalla ongelmat tulevalla lypsykaudella ovat todennäköisiä. Hienoinkaan navetta ei korvaa puutoksia ruokinnassa, mutta hyvällä hoidolla voidaan niistä korjata monia.

Tiedä, miten ruokit – joka päivä Ruokinnan onnistumisessa seuraataan maidon pitoisuuksia, urea-arvoja, ulosteen laatua, eläinten kuntoluokittamista ja ruokintaperäisten sairauksien esiintymistä. Rehujen tuntemus ei onnistu ilman analyysia käytetyistä kotoisista rehuista. Myös rehujen kivennäispitoisuudet kannattaa analysoida, jotta lisäkivennäisen tarve voidaan arvioida.

Kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet nousevat usein esille, kun karjassa esiintyy epämääräisiä oireita. Haaste on, että kotoisten rehujen osalta ei aina tiedetä aineiden pitoisuuksia. Parasta olisi määrittää tilanne suoraan eläimistä, mutta analyyseja ei aina ole saatavilla tai hinta on liian korkea. Vitamiineista ja kivennäisistä on syytä muistaa, että vaikka niiden puutostilat ovat haitallisia, liika saanti saattaa olla vaarallisempaa.

Seleeni ei ole itsestäänselvyys Seleeni on Suomessa poikkeuksellinen kivennäinen, sillä sitä on maaperässämme vähän. Sitä onkin lisätty lannoitteisiin, jolloin eläimet ja ihmiset ovat saaneet riittävästi seleeniä. Seleeninpuutteen vasikoille aiheuttama lihasrappeuma kävi välillä jo harvinaiseksi sairaudeksi.

Nykyisin seleenitilanne alkaa taas olla huolestuttava, kun lannoitukseen käytetään runsaasti karjanlantaa tai ulkomaisia lannoitteita, joihin ei ole lisätty seleeniä. Se-

28

leenin saanti on erityisen tärkeää lopputiineyden aikana, koska vasikka saa seleenin istukan kautta. Käytettäessä umpilehmille köyhää rehua saattaa niiden seleeninsaanti jäädä liian vähäiseksi. Tämä voi näkyä runsaana jälkeistenjäämisenä ja lisääntyneinä utaretulehduksina. Vastasyntynyt vasikka saa seleeniä yksinomaan maidosta, joten lehmien ruokinta vaikuttaa vasikan seleeninsaantiin vielä poikimisen jälkeen. Kotimaisiin teollisiin juomarehuihin seleeniä on lisätty.

Helsingin Yliopiston tuotantoeläinklinikalla otettiin vuoden 2011 loppupuolella käyttöön menetelmä, jossa verinäytteistä voidaan määrittää karjan seleenitaso.

Toteutuuko ruokintasuunnitelma?

Ruokintasuunnitelmat perustuvat vapaaseen säilörehun saantiin, mutta saavatko kaikki eläimet vapaasti säilörehua? Pääsevätkö vahvat eläimet ensin penkomaan tarjotun rehun ja aremmille jää huonompi rehu? Parsinavetassa umpieläin voi ryöstää viereisen ensikon ruuat, jolloin molemmat kärsivät väärästä ruokinnasta.

Joidenkin eläinten elämä voi olla navetassa yhtä odottelua. Kun väkirehukioskeja ei ole riittävästi, lehmät odottavat sopivaa hetkeä päästä kioskille. Seuraavaksi siirrytäänkin jonottamaan robotin kulmalle. Joillakin asemalypsytiloilla lypsyn odottaminen vie useita tunteja syöntiaikaa päivästä.

Täsmäasein eläinten terveyden puolesta Emovetin toiminta-ajatuksena on saada lehmät pysymään terveinä ja tuottavina pidempään. Eläinten terveys lähtee niiden ympäristöstä. Eläinlääkäri voi olla apuna jo navettarakennuksen suunnittelussa.

Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi eläinten terveyteen vaikuttavat tekijät. Pienetkin muutokset saattavat tuoda isoja parannuksia. Karjakoon kasvaessa eläinlääkärin työ keskittyy terveydenhuoltoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Emovetin eläinlääkärit käyvät tiloilla ennalta sovitusti. Silloin tarkastetaan poikineet eläimet, nupoutetaan vasikat, tehdään tiineystarkastukset ja hoidetaan hedelmällisyysongelmaiset. Samalla käydään läpi ajankohtaisia asioita karjan terveyteen liittyen.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Lisätietoja löydät: Viljelyopas 2012

TEE VILJELYSOPIMUS! Kevään 2012 viljelysuunnitelmat ovat nyt ajankohtaisia Tervetuloa keskustelemaan viljamarkkinatilanteesta ja kevään kylvösuunnitelmista K-maatalouteen sekä tekemään tekemään viljelysopimus. Helmikuun 2012 loppuun mennessä tehdystä sopimuksesta saat sopimuslahjan.

tevän Saat kä ssopimu lahjan!

• Rapsi on hyvä vaihtoehto Etelä-Suomeen. Uusi Clearfield-menetelmän rypsi Aurea CL poistaa rikkakasviongelmat öljykasvinviljelystä.

• Hyvällä kauralla riittää kysyntää! Uusia laadukkaita kauralajikkeita voi suositella laajempaan viljelyyn Etelä-Suomessa.

• Ohran viljelyä on varaa lisätä! Ohranviljelyssä kannattaa keskittyä maan eteläosassa mallasohraan ja erityisesti Pohjanmaan suunnassa tärkkelysohrantuotantoon.

• Kevätvehnissä Demonstrant on odotettu lajike laajaan viljelyyn.

Seuraa viljamarkkinoita: www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/viljakauppa/hintaseuranta

Muistathan, että sopimusviljelijänä saat

• Maksuttoman ennakkoanalyysin sadostasi • Etuoikeuden viljatoimituksiin ja uutuus- lajikkeisiin • Kasvinsuojeluneuvonnan • Monipuoliset sopimusvaihtoehdot • Viljakaupan ammattilaisen palvelut

www.k-maatalous.fi

OSTAMME VILJAA! K-MAATALOUS

1.

Jyvien litistys käy kuin valssi Valssimyllyjen litistystekniikassa on viime vuosina menty aimo askel eteenpäin.

Pitkän kehitystyön tuloksena W-Max-valssimyllyn tehot vievät murskauksen uudelle tasolle.

T

TEKSTI ja KUVAT Jussi Knuuttila

30

avallisessa valssimyllyssä valssit ovat suorat tai niissä on korkeintaan pintakuviointia edesauttamassa viljan menoa valssien

väliin. Työtä rajoittaa eniten se, että jokainen jyvä on tavallaan litistettävä erikseen. Teho riippuu siitä, kuinka monta jyvää saadaan vieretysten yhtä aikaa litistettäväksi.

Ratkaisua on haettu valssien lukumäärää lisäämällä tai niiden pituutta kasvattamalla.

Valssimyllyjä on totuttu rakentamaan myös siten, että toisen valssin pyörimisnopeus on alennettu hammasrattailla pienemmäksi kuin toisen. Tavoitteena on saada jyvä litistymään kahdella eri nopeudella liikkuvan valssin välissä.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

LIHANTUOTANTO

3.

4.

1. Murska W-Max 10 on tehokas mylly.

2–3. Kuvan yläosassa näkyvät annostelusyöttimien nopeuden synkronoivat hammasrattaat.

Pyöritys tapahtuu hydraulimoottorilla. Alhaalla on rullalaakereiden pesät.

4. W-Data on monipuolinen lisävaruste W-Max myllyihin.

2.

Kiekoissa tulevaisuus W-Maxissa suorat valssit on korvattu kiilamaisilla, lomittain menevillä kiekoilla. Tekniikka kasvattaa murskaavan kosketuspinnan moninkertaiseksi suoraan valssiin verrattuna. Tehokkuus valssin kokoon nähden kasvaa samassa suhteessa.

Kotimaisia viljoja on pystytty litistämään jopa 60 tonnia tunnissa.

W-Max-tekniikassa hiertäminen tulee sivutuotteena. Vaikka valssikiekkojen akselit pyörivät samalla nopeudella, valssien väliin joutuneen jyvän kohdalla ne kulkevat eri nopeudella. Valssikiekon kehänopeus on suurin ulkokehällä ja pienin sisäkehällä – kun ne ovat lomittain, hidas ja nopea pinta ovat vastakkain. Hiertämistä tapahtuu myös kiekkoakselien välisen janan puolivälissä, sillä kiekon pinnat liikkuvat eri suuntiin, oman akselinsa ympäri pyörien.

Viljan jyvät ajautuvat valssien väliin hitaasti kapenevaa solaa pitkin. W-Max-myllyjen teho on saatu suureksi, vaikka valssikiekkojen halkaisija on suhteellisen pieni ja pintakuviointi vaatimatonta.

Valssikiekkojen välys säädetään laakeripukkien väliin asetettavilla teräsliuskoilla. Hydraulisylinterit puristavat laakeripukit liuskoja vasten. Hydraulipiirissä on painemittari ja paineakut, jotka toimivat MAATILAN PIRKKA 1•2012

varolaitteina sekä laukaisimina kivien ja vierasesineiden varalta.

Perusteellisesti testattu Uutuusmyllyt lanseerattiin syksyllä. Toimitukset alkavat kevättalvella ja useita myllyjä on jo myyty.

W-Max-myllyjen pääasiallinen suunnittelija VESA KOSKELA toteaa, että myllyn idea oli selvä ja yksinkertainen, mutta parhaiten toimivien ratkaisujen löytäminen teetti

Vesa Koskela

Kiekkojen kulmien hakemisessa on ollut oma työnsä. töitä. Yksi hämmästelyn aihe oli valssikiekkojen halkaisijan pienentäminen.

– Halkaisijan koko ei juurikaan vaikuttanut jauhatustehoon. Koneen kokoa ja painoa se sen sijaan vähensi. Kiekkojen kulmien hakemisessa on ollut oma työnsä. Kiekon kärjen ja kärkeä vastaan olevan pohjan muotoilu on myös ollut kriittinen kohta, sanoo Koskela.

W-Maxin tekniikkaa on testattu pitkään ja perusteellisesti: ensimmäinen mylly valmistui koekäyttöön jo vuonna 2004. Perusteellinen testaus helpottaa tulevien käyttäjien vaivoja ja useimmiten myös pienentää valmistajan riskejä ja jälkimarkkinointikuluja.

31

5.

5.

6.

Koviinkin odotuksiin tuottaa maitoa Ylivieskassa kahden lypsyrobotin voimin. Tilalla on käytetty Aimo Kortteen Konepajan valssimyllyjä Sorviston koko isännyyden ajan: nelivalssinen Murska 1400 S2X2 on palvellut jo vuosia.

Sorvisto on ollut yhtenä koekäyttäjänä W-Max-myllyjen kehitystyössä. Hän on vakuuttunut idean toimivuudesta.

– W-Maxin myllyissä saadaan sama litistysteho pakatuksi pienempään tilaan kuin perinteisessä valssimyllyssä. Kone myös kevenee merkittävästi. Kyseessä näyttäisi olevan tehokas, kokonaistaloudellinen ja kaikin puolin valmis paketti kostean viljan säilöntään.

MARKO SORVISTO

Aamusta iltaan W-Maxilla ajettiin Sorviston tilalla viime syksynä kaksi päivää aamusta iltaan. Sittemmin valssien kuorimia on hieman paranneltu ja valssien alle järjestetty reilummin tilaa. Parannukset hyödyttävät sitä enemmän, mitä kosteampaa litistettävä vilja on.

Sorvisto arvelee, että W-Max -myllyjä ei normaalitilanteessa saa tukkoon millään keinolla.

– Toki järjettömän suureksi asetettu syöttö tukkii koneen kuin koneen. Myllyn W-Data-ohjausjär32

7.

5. Protomyllystä otetussa kuvassa näkyy toinen kiekkovalssiasetelma.

6. Murska W-Max 20 C on järeä urakointiin soveltuva mylly.

7. Kourassa on W-Max murskemyllyn läpi mennyttä maissia. Murskaustuloksessa ei ole sanan sijaa.

jestelmä on erinomainen apu. Se valvoo voimanoton pyörimisnopeutta ja pienentää syöttöä, mikäli käyttötraktorin voimat alkavat uupua.

Sorvisto lisää, että samalla saadaan säilöntäaineen annostelu optimoitua. Se säästää selvää rahaa.

Teho riittää vaikka mihin. Kokeissa kellotettiin 6,5 kuutiometrin säiliö tyhjäksi kuudessa ja puolessa minuutissa. Sorviston mielestä parempaankin olisi mahdollisuuksia, etenkin kuivahkolla, raskaalla viljalla. Tuntemuksensa hän tiivistää siten, että W-Max on myllyrintamalla kirkkain idea pitkään aikaan. r

W-Max-mallisto: • W-Max-murskemyllyjä valmistetaan kahta teholuokkaa, W-Max 10 ja W-Max 20.

• W-Max 10 murskausteho vaihtelee 10 ja 30 tonnin välillä tunnissa. W-Max 10 on varustettu 19 valssikiekolla. Murska W-Max 10 C on urakointikäyttöön suunnattu, baggerilla varustettu malli. Rungon ansiosta se voi kuljettaa mukanaan suurta säilöntäainemäärää.

• W-Max 10 F on nostolaitesovitteinen, mutta muuten edellisen kaltainen rakenteeltaan ja teholtaan. Sitä tarjotaan yksittäisille maatiloille ja paikalliseen käyttöön.

• W-Max 20 C -mallissa valssikiekkoja on 39 kappaletta. Kiekkojen suuri lukumäärä nostaa sen tehoa vastaavasti. Tällä mallilla syntyy 25–60 tonnia murskeviljaa tunnissa.

• W-Max 20 C on asennettu rungon päälle.

Akselistona on jousitettu teli. Mukaan mahtuu enimmillään 1 800 litraa säilöntäainetta. Syöttösuppilon tilavuus on lisäsäiliöllä varustettuna 6 500 litraa. Kuljetinvaihtoehtoja on tarjolla useita. Lähes neljän tonnin painoinen murskemylly on selkeästi urakkamiesten peli.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

LAJIKKEET KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN

OSTA NYT! NETppaasta 2012 E M E SI iljelyo isut V

Ratka

RINGSAKER

DEMONSTRANT UUTUUS!

Kaura

• Huippusatoisa, melko aikainen kaura • Valkokuorinen, alhainen kuoripitoisuus - erittäin suuri ydinsato

SW INGEBORG

Kaura

• Suuri jyvä ja hehtolitrapaino, paras lehtilaikun kestävyys

MARIKA Kaura

• Suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino, hyvä lehtilaikun kestävyys

SW VAASA Kaura

• Lujakortinen, aikainen ja taudinkestävä

Erittäin satoisa kevätvehnä

• Zebran aikaisuus ja laonkestävyys • Korkea hehtolitrapaino ja hyvä taudinkestävyys

BJARNE

Kevätvehnä • Huippulaatuinen lujakortisin myllyvehnä • Aikainen, korkea valkuaispitoisuus

ZEBRA

Kevätvehnä • Taudinkestävä huippusatoisa laatuvehnä • HL-paino ja jyväkoko erinomaiset

TIRIL

Monitahoinen rehuohra • Aikainen - soveltuu koko viljanviljelyalueelle • Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino • Aikaisuusluokkansa satoisin kaikilla maalajeilla, sopii myös happamille maille

SW PETITA

Kevätrypsi öljyntuottajalle • Korkein öljypitoisuus rypsilajikkeista • Satoisa, lujavartinen

TAMARIN

Kevätrapsi UUTUUS! • Huippusatoisa ja lujavartinen • Korkea öljypitoisuus - öljysato • Kasvuaika sama kuin Sheikillä

Tavoitteena tuottavat nurmet!

Timotei Jonatan

• Satoisa ja talvenkestävä pohjoisiin oloihin

Paalinurmiseos

• Kasper -nurminadan ja Jonatan -timotein -seos

Säilörehunurmiseos

• Timotei 70 %, nurminata 15 %, ruokonata 15 %

www.k-maatalous.fi

VILDE

Tärkkelys- ja rehuohra • Hyvä sato, aikaisuus, erittäin kova korsi ja hyvä valkuaispitoisuus - kaikki samassa lajikkeessa.

• Vahva kaikilla maalajeilla, suuri jyvä Lajike

Sadon Kasvu- Lako suhdeaika pv % luku

Hlp kg

Valkuais %

DEMONSTRANT

100

104

10

80,4

12,9

ANNIINA

88

98

6

80,1

15,2

BJARNE

86

101

6

78,0

14,2

KRUUNU

94

101

14

76,9

12,8

QUARNA

90

101

12

79,3

15,0

WELLAMO

97

103

13

80,2

13,5

ZEBRA

95

103

10

80,0

12,8

MARBLE

96

104

8

80,4

12,8

AMARETTO

106

105

15

79,7

11,9

PUNTARI

106

105

10

80,7

11,8

Lähde: MTT, kevätvehnän viralliset kokeet 2003-2010, suoravertailu, estimoidut lajikekeskiarvot.

K-MAATALOUS

KOETILA

Öljykasviviljelyn perusongelma on ollut rikkakasvien luotettava torjunta.

Uudella Clearfield menetelmällä öljykasvien viljelijä selviää varmemmin vaikeinakin aikoina.

Rypsipelto puhtaaksi Kenttäkokeet ja käytäntö ovat osoittaneet Clearfield Tuotantomenetelmän luotettavaksi keinoksi torjua rikkakasvit rypsiltä. Sadon laatu on ollut erinomainen.

Myös pelloilla laatu ratkaisee hinnan.

TEKSTI Kari Puukko, BASF Agro, Suomi

R

istikukkaisista öljykasveista kevätrypsi on keskeisessä asemassa kasviproteiinin tuottajana.

Viljelyn yksi perusongelma on ollut rikkakasvien luotettava torjunta. Entistä varmempia ja toimivampia valmisteita on etsitty vuosia. Uudella Clearfield Tuotantomenetelmällä öljykasvien viljelijä selviää varmemmin vaikeinakin aikoina.

BASF’n alkuperäisestä Clearfield Production System -viljelyjärjestelmästä on Suomessa pitkän kehitystyön tuloksena kehitetty Clearfield Tuotantomenetelmä juuri kevätrypsille. Menetelmässä yhdistyvät Aurea CL -kevätryp-

34

Sadon rikkapitoisuus (%) 20 – 18 –

19,9 %

16 – 14 – 12 – 10 – 8–

9,23 %

6– 4–

1,73 %

2– 0–

Käsittelemätön

6%

Clamox Verranne1,5 l/ha + aine 1 Dash 1,0 l/ha

Verranneaine 2

MAATILAN PIRKKA 1•2012

5 FAKTAA

silajike ja tälle räätälöity rikkakasvien torjunta-aine Clamox. Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella on ollut tärkeä rooli viljelymenetelmän kehitystyössä. Myös K-maatalous on antanut oman panoksensa.

Ajoituksen merkitys Herbisidi Clamox sisältää lehtivaikutteisen osan (imatsamoksi) ja maan kautta vaikuttavan tehoaineen (metatsaklori). Aurea CL on jalostettu perinteisellä takaisinristeytysmenetelmällä. Aurea CL on Petitaa aikaisempi satoisa lajike: sen öljypitoisuus on alhaisempi, mutta valkuaispitoisuus korkeampi. Clamoxia saa käyttää ainoastaan Aurea CL -lajikkeella.

Laajatehoisen ja hellävaraisen Clamox-herbisidin ruiskutusajankohta ajoittuu vaiheeseen, jossa rikkakasvit ovat pääosin 2–4-lehtiasteella. Tällöin saavutetaan sekä hyvä maa- että lehtivaikutus. Rypsi on ruiskutusajankohtana 2–6-lehtiasteella. Rikkakasvit kuolevat ruiskutuksen jälkeen noin kahdessa viikossa.

Valmiste toimii viidestä asteesta alkaen – maan kosteus edistää metatsaklorin vaikutusta. Ruiskutusajankohta on valittava siten, etteivät hallat uhkaa ennen tai jälkeen käsittelyn. Kasvustolle luodaan näin hyvä kasvukunto alusta lähtien.

Clamoxia voi käyttää myös multavilla mailla. Tällöin teho saadaan tuotteen lehtivaikutteisesta tehoaineesta Imatsamoksista. Clamoxin keskeinen lisäetu Aurea CL -lajikkeeella on, että se tehoaa erinomaisesti myös pellon ristikukkaisiin kasveihin. Valmiste tehoaa hyvin myös pillikkeeseen, pihatähtimöön, hatikkaan ja savikkaan.

Clearfield Tuotantomenetelmän käytön täysimääräiset hyödyt sadossa saavutetaan, kun myös muut rypsin kasvinsuojelutoimenpiteet suoritetaan asianmukaisesti: tuholaiset torjutaan Kestacilla sekä pahkahome Juventuksella tai Sportakilla.

Clearfield Tuotantomenetelmän käytössä on huomioitava seuraavan vuoden viljelykasvin herbisidin valinta. Viljoilla on käytettävä fenoksihappo-valmisteita (MCPA, Trio’t) tai niiden ja pienannosaineiden seoksia. Näin saadaan torjuttua pellolle mahdollisesti jälkitaimettuneet Aurea CL -yksilöt. Palko- ja nurmikasveilla voidaan käyttää Basagran-valmisteita. r

Enemmän kuin tautiaine!

Pitkäkestoista tehoa viljojen tautien torjuntaan ilman käytön rajoituksia • Laajatehoinen • Ainoa valmiste, joka edistää kasvua ja sadonmuodostusta • Edistyksellinen formulaatti, tehostaa myös seoskumppanin vaikutusta • Saa käyttää myös pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

Käsittelemätön

Comet Pro 0,6 l + Juventus 0,5 l

Ohran tautien torjuntakoe

Tavoitteena suurempi ja laadukkaampi sato!

(K-maatalouden koetila 2011, nelikerranteinen koe, käsittely lippulehtivaiheessa)

Laajatehoinen pienannosaine

Rikkakasvien torjuntaan viljoille

• Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Hyvä teho saunakukkaan ja mataraan • Joustava käsittelyaika: 3-lehtiasteelta lippulehtivaiheeseen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa 0

Rikkakasvitorjunnan sadonlisät kg/ha (16 kokeen keskiarvo)

100

200

300

400

500

600

Muut gramma-aineet

TOOLER TOOLER + MCPA Lähde: MTT:n ja K-koetilan kokeet 2002-2009

Comet Pro ja Tooler ovat BASF’n rekisteröimiä tuotemerkkejä.

www.k-maatalous.fi MAATILAN PIRKKA 1•2012

Sadonlisä kg/ha

+787 kg/ha

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

• Puhdas ja kauppakelpoinen sato Clearfield-menetelmällä • Clamox on laajatehoisin rikkakasveihin – myös juolavehnään, hukkakauraan, ohdakkeeseen ja valvattiin • Clamoxia voidaan käyttää vain Aurea CL-kevätrypsi lajikkeelle • Clearfield Tuotantomenetelmästä on Suomessa usean vuoden hyvät kokemukset testitiloilta • Rikat torjutaan joustavasti rypsin 2-6-lehtiasteella, alkaen +5 °C

K-MAATALOUS

TUTKITTUA

Keinoja hukkakauran torjuntaan Hukkakaura on vaarallisin rikkakasveista. Nykyisin sen levikki on lähes koko viljeltävä Suomi.

Jos hukkakauraa on paljon tai torjunta on toistuvasti laiminlyöty, lohkon kasvusto voidaan viranomaisten toimesta tuhota kesken kasvukauden.

TEKSTI Janne Laine, Bayer CropScience

K

emiallinen torjunta on varma ja nopea keino hukkakauran tappamiseen.

Hukkakauran kemiallisessa torjunnassa tulee pyrkiä 100 prosentin onnistumiseen, jolloin kaikki hukkakaurat kuolevat ruiskuttamiseen. Hukkakauran torjuntaan viljoilla sopivat parhaiten erikoisvalmisteet, kuten Puma Extra. Torjunnassa pitää olla erityisen huolellinen ja pyrkiä ruiskuttamaan ohjeiden mukaan huomioiden myös muiden rikkojen torjunta.

Myös mahdolliset rajoitukset valmisteen käytössä tulee huomioida: kaikki torjuntaan soveltuvat valmisteet eivät sovellu esimerkiksi pohjavesialueille. Myös suojaetäisyys vesistöön on hyvä tarkistaa.

Alkukesän sääolot vaikuttavat ruiskutusajankohtaan Ruiskutustekniikka eroaa jonkin verran riippuen siitä, onko alkukausi ollut kostea ja “normaali” 36

vai kuiva ja kylmä. Jos alkukesä on ollut sopivan kostea ja hukkakaura päässyt itämään tasaisesti, valmiste voidaan ruiskuttaa jo viljan pensomisen alussa/puolivälissä. Kaikki markkinoilla olevat valmisteet tehoavat vain taimettuneisiin hukkakauroihin.

Kuivina kesinä myöhäisempi ruiskutus on parempi vaihtoehto, jotta hukkakaurat ehtivät itää ja tehoaine pääsee vaikuttamaan kaikkiin taimettuneiden kasvien lehtiin. Aikaisin aamulla tehty ruiskutus parantaa tehoa kuivissa oloissa. Puma Extraa käytettäessä on aina lisättävä tankkiin 1–2 litraa hehtaaria kohti kiinnitettä kuivalla tai kylmällä ilmalla. Hukkakauraa ruiskutettaessa on hyvä muistaa alhainen, noin 5–6 km/h ajonopeus.

Tankkiseokset hukkakauran torjunnassa Tilakoon kasvaessa ja ruiskuttamisen lisääntyessä kasvaa myös paine

vähentää ruiskutuskertoja. Tällöin esimerkiksi leveälehtiset rikkakasvit ja hukkakaura pyritään torjumaan samalla kertaa. Kuitenkin lohkot, jotka ovat pahasti hukkakauran saastuttamia, on syytä käsitellä erikseen hukkakauran torjuntavalmisteella. Varmin teho saadaan hukkakaura-aineella yksinään ruiskutettaessa.

Jos hukkakauraa on vähemmän, tankkiseosten käyttö voi olla mahdollista. Tässä tapauksessa on yleensä turvallisinta käyttää gramma-aineita yhdessä hukkakaura-aineiden kanssa. Grammaaineista esimerkiksi Express on ollut käytetyimpiä tankkiseoskumppaneita. Uusista rikka-aineista Tooler ja Express Twin voidaan sekoittaa Puma Extran kanssa. Samalla teho muihin rikkakasveihin on riittävän laaja ja teho vaikkapa mataraan on riittävä. Hyvissä ruiskutusoloissa ja rikkojen ollessa pieniä seosten teho on varmin.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Ohdake ja valvatti tulee torjua myöhään, yleensä viljan korrenkasvun alussa.

US!

UUTU

r trolle i Con ck d r a H i joyst 6500 e a l a t it hallin

Monen lajikkeen torjunta samalta lohkolta Ohdakkeen ja valvatin sekä hukkakauran torjunta samalta lohkolta voi olla haastavaa. Hukkakauraruiskutus tehdään varsin usein normaalin rikkatorjunnan jälkeen ruiskutusvälin ollessa 10–12 päivää. Tässä ruiskutusstrategiassa rikkakasvien torjunnan ajankohta muodostuu kuitenkin liian aikaiseksi ohdakkeen ja valvatin kannalta. Ohdake ja valvatti tulee torjua myöhään, yleensä viljan korrenkasvun alussa.

Valitettavasti markkinoilla ei ole näihin rikkakasveihin kunnolla tehoavia valmisteita, jotka voitaisiin sekoittaa hukkakaura-aineiden kanssa. Niinpä hukkakaura-aine ja valvattiin sekä ohdakkeeseen tehoava valmiste tulee ruiskuttaa erikseen ja eri aikana. Yhtenä vaihtoehtona on ruiskuttaa hukkakauravalmiste, kuten Puma Extra, ensimmäisenä viljan pensomisen keski-loppuvaiheessa ja ruiskuttaa ohdakkeeseen ja valvattiin tehoavalla aineella tai aineyhdistelmällä (esim. K-Trio 2 l/ha tai Sekator 100 ml/ha + MCPA 1–2 l/ha) 5–7 päivää hukkakauraruiskutuksen jälkeen.

Lyhyempi ruiskutusväli riittää, jos Puma Extra ruiskutetaan ensin. Tämä taas mahdollistaa valvatin ja ohdakkeen torjunnan samalta lohkolta. r

JOHTOPÄÄTÖS • Kemiallinen torjunta on varmin keino saada hukkakaura kuriin.

• Alkukesän sääolojen havainnointi voi olla ratkaisevaa onnistuneessa hukkakauran torjunnassa. Merkitse tarkasti ylös muistiin alkukesän sääoloja (sademäärät, lämpötila) ja sää ruiskutushetkellä. Tällöin on helpompi päättää aloittaako ruiskutukset torjumalla ensin hukkakauran. Myös syitä onnistumisiin tai epäonnistumisiin on tällöin helpompi analysoida.

• Käytä tankkiseoksia harkiten ja ainoastaan hyvin testattuja seoksia hukkakauran torjunnassa. Jos hukkakaurasaastunnan tiedetään olevan paha, käytä Puma Extraa yksinään.

• Ohdakkeen ja valvatin sekä hukkakauran torjumiseen samalta lohkolta ei saada tankkiseoksilla varmaa tehoa. Puma Extra voidaan ruiskuttaa ensimmäisenä ja tämän jälkeen ruiskutetaan ohdakkeeseen/valvattiin tehoavalla aineella 5-7 päivää hukkakauraruiskutuksen jälkeen.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

HARDI NAVIGATOR

Järkevä valinta suuremmille tiloille.

• Kestävä 3000 tai 4000 litran polyeteenisäiliö • Hardi kalvopumppu, tuotto 276 l/min • Puomistomallit 16 - 28 m • EasyClean imusuodatin • Tehokas itsepuhdistuva syklonisuodatin • Lisävarusteita mm.: IntelliTrack ohjaus ja SmootRide jousitus Hardi Controller 6500 Varusta ruiskusi tarpeiden ja seuraavan ruiskutuskauden Hardi Controller 6500 ruiskutustoimintojen joystic ohjausyksikkö vaatimusten mukaan!

HARDI COMMANDER

Ammattiviljelijälle ja urakoitsijalle • Kestävä polyeteenisäiliö 3200, 4400 tai 6000 litran tilavuuksilla • 18 - 36 m puomistomallit • EasyClean imusuodatin ja tehokas itsepuhdistuva syklonisuodatin • Lisävarusteita mm.: SafeTrack ohjaus, jousitus, AutoHeight puomiston automaattinen korkeudensäätö, Hardi Controller 6500 ohjausyksikkö ruiskutustoimintojen joystic-ohjauksella

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

VILJA MARK KINAT >>

Marraskuun lopun TIKE:n satoarvion mukaan Suomessa korjattiin noin 3,7 miljoonan tonnin viljasato. Määrä vastaa keskimääräistä satoa 2000-luvulla. Vehnäsato on kaikkien aikojen suurin, 980 000 tonnia, josta 790 000 tonnia on myllykelpoista.

Kaurassa saatiin 1,1 miljoonan tonnin sato, joka on noin kolmanneksen viime vuotta suurempi. Kummastakin viljasta jää kotimaan käytön jälkeen vientiin noin 300 000 tonnia. Ohran satoarvio suureni 1,5 miljoonan tonnin luokkaan ja sen tuotanto- ja kulutusmäärät ovat tasapainossa. Öljykasveissa on huomattava, että rapsin hehtaarisato oli yli 1 700 kiloa hehtaarilta ollen hehtaaria kohden yli 500 kiloa rypsin satoa enemmän.

Vehnä >> Eurooppalaisesta näkökulmasta viime satokauden vehnämarkkinaan on eniten vaikuttanut Mustanmeren maiden voimakas ote Pohjois-Afrikan vienneissä. Heinäkuusta lähtien etenkin venäläinen vehnä on voittanut mer-

Maailman viljantuotanto ennätysluvuissa Kuluvalla kaudella maailmassa korjataan yksi suurimmista viljasadoista koskaan. Vaikka tuotanto kasvaakin voimakkaasti viime vuodesta, nousee viljojen kulutus vielä enemmän.

Maissin varastot pienenevät, mutta vehnän varastot ovat suurimmat vuosikymmeneen. Suomessa korjattiin kaikkien aikojen suurin vehnäsato.

TEKSTI Ilkka Pekkala

kittävimmät vientihinnat edullisuudellaan.

Marraskuun lopussa eurooppalainen vehnä on tullut hinnaltaan lähemmäksi venäläistä, mutta ero on edelleen venäläisen hyväksi. Kaikkiaan Mustanmeren maista arvioidaan laivattavan 55 miljoonaa tonnia viljaa tällä satokaudella viime vuoden 22 miljoonan tonnin sijaan. EU:n vehnänvienti on ollut heinäkuussa alkaneella kaudella 6,1 miljoonaa tonnia, kun se vuosi sitten oli 9,6 miljoonaa tonnia.

Vehnämarkkinoiden futuurinoteeraukset ovat laskeneet loppusyksyn aikana erityisesti Euroopan taloushuolien takia.

Ohra >> EU:ssa ohran tuotanto ja kulutus on tasapainoista. Tuotantomäärät eivät arvioiden mukaan ole muuttuneet oleellisesti viime satokaudesta. Mallasohran tase sen sijaan on tiukempi ja se tukee hintaeroa rehuohraan.

Suomessa maltaan vientiä vaikeuttaa matalahko hehtolitrapaino sekä

Maailman viljantuotanto viljalajeittain 2011–2012 (miljoonaa tonnia)

Maissi 853 Vehnä 683 Riisi 459 Ohra 134 Hirssi 61 Kaura 23 Ruis 15

38

4 FAKTAA • Maailman viljantuotanto 2011/12 (ei sisällä riisiä) 1 816 miljoonaa tonnia • Maailman viljankulutus 2011/12 (ei sisällä riisiä) 1 826 miljoonaa tonnia • Maissivarastot pienenevät, vehnävarastot ovat sen sijaan suurimmat vuosikymmeneen • Suomessa korjattiin kaikkien aikojen suurin vehnäsato, lähes miljoona tonnia

korkea valkuaispitoisuus. Lisää haastetta suomalaisen mallasohran vientiin tuo kotimaan tuotannon suuri lajikekirjo, joka vaikeuttaa riittävien määrien keruuta.

Kaura >> Kauran tuotanto on Euroopassa Coceralin mukaan 7,4 miljoonaa tonnia, josta Suomi tuottaa yli miljoona tonnia.

Suomi ja Ruotsi ovatkin kauramarkkinan merkittävimmät toimijat Euroopassa. Oheisesta kuvasta voidaan nähdä, että kaura on maailmassa tuotantovolyymissään vaatimaton kasvi esimerkiksi vehnään verrattaessa.

Öljykasvit >> Öljykasvien hinnat ovat pysyneet syksyn 2011 aikana korkealla tasolla kotimaankin noteerauksissa. Hintaa ovat tukeneet viime kautta matalampi tuotanto Euroopassa, mikä on seurausta erityisesti rapsintuotannosta. Rapsi kattaa kaksi kolmasosaa EU:N öljykasvituotannosta.

Maailmanlaajuisesti soijapapu on ylivoimainen öljykasvi, jonka tuotanto on noin kaksi kolmasosaa maailman öljykasveista. EU:ssa soijan osuus on sen sijaan alle viisi prosenttia öljykasveista, ja EU:n valkuaiskasvihuolto onkin pitkälle tuontisoijan varassa. r Artikkeli on kirjoitettu viikolla 48.

Lähde: IGC. Maailman viljantuotanto 2011–12.

Maailman viljantuotanto on keskittynyt maissiin, vehnään ja riisiin. Kuviossa ei ole mukana öljykasveja.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Puhdasta rehua Elholla!

Markkinoiden monipuolisimmat niittomurskaimet ELHOn patentoitu HydroBalance kevennys - tarkka maanpinnan seuranta. Tasainen niitto ja ilmava hyvin kuivuva karho.

• ELHO Arrow nostolaitemallit 2,4 m - 3,2 m • ELHO Arrow hinattavat ja etunostolaitemallit 3,2- 3,7 m • ELHO Duett 7300 taakseajotraktoriin - 7,3 m työleveydellä • ELHO 8000 Delta perhosmalli

ELHO Tube 2020

ELHO Duett 7300 taakseajo -traktoriin

• Automaattinen, oma moott.

• Säästää muovikustannuksissa yli 50 % • Tehokas, jopa 120 paalia/h • 14.0-65/16 -renk. vakiona, lisävarust. 500/50-17” Tube 2010 - toimii traktorin hydrauliikalla.

Suurien pinta-alojen niittomurskain urakka-/yhteiskäyttöön

• Kahdella 3,7 m teräpalkilla, niittoyksiköt HydroBalance -kevennettyjä • Erittäin ketterä päisteissä, pieni kuljetusleveys • Tekee karhon traktorin molemmille puolille

Elhon koko palvelu kotimaassa: Tuotanto + Myynti + Tekninen tuki + Huolto Elho tuubikäärijä ja Weidemann kurottaja.

ELHO -KARHOTTIMET Ainutlaatuinen vinokelatekniikka siirtää rehun toistuvilla nosto- ja heittoliikkeillä ilman jatkuvaa maakosketusta = PUHDAS REHU! ELHO V-Twin 750 - Hinattava karhotin

• Heilurityyppinen roottoreiden keskikannatus ja HydroBalance kevennys • Työleveys 4,5 - 8,0 m, kuljetuslev. vain 2,5 m ja karhon lev. 1 -1,5 m • S-malli: ajolinja traktorin sivulla

ELHO Twin 460 etukarhotin

Etukarhotin erityisesti tarkkuussilppurin työtehoa kasvattamaan • Hydraulikäyttöinen, etunostolaitekytkentä (etukuormainkytkentä mahdollista)

ELHO Onliner TopCut ja UltraCut - Paalain- / käärijäyhdistelmä

• TopCut: 13 terää • UltraCut: 25 terää • Isot pyörät, tuplateli - kantaa hyvin • Elhon HydroBalance -noukkimen kevennys (vakiona UltraCut:ssa) • Ainutlaatuinen laakerointijärjestelmä takaa kestävyyden • Ilmatiiviit ja hyvin säilyvät rehupaalit

ELHO V-Twin 600 etukarhotin

Tehokkuutta rehuntekoon, karhotus ja korjuu samalla ajolla

• Hydraulikäyttöinen, etunostolaitekiinnitys vakiona • Lisävarust. trak. 3-pistenostolaitekiinnitys tai etukuorm. euro pikakiinnike

K-MAATALOUS

40

MAATILAN PIRKKA 1•2012

VILJAN TERVEYS

HOMETOKSIINEJA vai ei?

Viljan aistinvarainen arviointi kertoo laadusta: haiseeko vilja homeelle, näkyykö punertavia surkastuneita jyviä?

Vilja voi olla saastunut punahomeella, mutta punahomeisuus sinänsä ei kerro, onko siinä hometoksiineita.

TEKSTI Marjo Serenius KUVAT K-maatalous ja iStockphoto

Jos viljan kukinnan aikaan sateet pääsevät yllättämään tai kelit eivät suosi puinteja, on riski punahomeiselle viljalle suuri. Punahome on yleisnimitys Fusarium-sienten aiheuttamille tartunnoille. Punahomeet aiheuttavat tyvitauteja, mutta sadon käytön kannalta pahempi on tähkän tai röyhyn altistuminen.

nertavista jyvistä. Kaura on alttein saamaan tartunnan heti röyhylle tulon jälkeen etenkin, jos on sateista. Myöhäinen tartunta-ajankohta lisää mykotoksiiniriskiä, mutta toksiinien muodostus riippuu ympäristöoloista, joita ei tunneta hyvin. Tiedetään, että sadonkorjuun viivästyminen sateiden vuoksi lisää mykotoksiiniriskiä.

Punahomeet tuottavat mykotoksiineja

Ennaltaehkäisy

Sieni itsessään ei ole niin paha kuin sen tuottama myrkky eli mykotoksiini. Viljassa voi esiintyä punahomeita, mutta ei välttämättä toksiineja. Yleisimmät punahomeiden tuottamat toksiinit ovat deoksinivalenoli (DON) ja HT2 ja T2. Kauralla punahometartunnan oireet ovat lieviä tai vaikeasti havaittavia kasvukaudella, mutta DON-pitoisuudet voivat silti olla korkeita. Puidussa sadossa tartunnan voi aistia surkastuneista, pu-

Punahomeet säilyvät siemenissä ja niitä on vaikea havaita päällepäin. Sertifioidun, puhtaan tai peitatun ja lajitellun siemenen käyttö vähentää tyvitautien tartuntariskiä. Puna­homeet talvehtivat pellolla kasvijätteissä. Syysmuokkauksen – sekä kynnön että kevennetyn muokkauksen – on todettu vähentävän sienitartukkeen määrää kasvijätteessä verrattuna keväällä tehtävään muokkaukseen. Olkijäte tulisi hävittää tehokkaasti joko

MAATILAN PIRKKA 1•2012

muokkaamalla tai paalaamalla.

Vilja viljan perään, etenkin kauran yksipuolinen viljely, lisää saastuneen olkijätteen määrää maassa.

MTT:n tutkimuksissa ilman viljelykiertoa tapahtuvan suorakylvön on todettu lisäävän hometoksiineja.

Parhaita esikasveja viljalle ovat tartunnan minimoimiseksi öljykasvit, herne ja nurmet. Punahomeriski on suurin turvemaiden viljelyssä.

Entä, jos sää ei suosi?

Säähän emme voi vaikuttaa, mutta sen tuomat riskit on hyvä tiedostaa. Pahin riski punahomeille on, jos alkukasvukausi on kuiva, kukinta-aika sateinen ja puinti-aika kostea ja vaihteleva lämpötilaltaan. Sadonkorjuuta voidaan varmistaa valitsemalla riittävän aikaisia lajikkeita ja kylvämällä riittävän ajoissa. Laontorjunnalla kasvusto pidetään pystyssä ja ilmavana, mikä vähentää punahomeriskiä.

41

Kaurasta on vaikea päätellä aistinvaraisesti mykotoksisuutta. Vas. DON-pitoisuus 5800 ppb (ei nuorkarjalle tai elintarvikeraaka-aineeksi kelpaavaa kauraa) ja oik. DON-pitoisuus 500 ppb.

EU:n rajat µg per kilo (ppb) µg DON µg ZEA Rehuvilja raaka-aine 8 000 2 000 Rehu sioille 900 250 (100 possuille) Rehu vasikoille, 2 000 500 karitsoille ja kileille Elintarvikevilja vehnä, ohra 1 250 100 Elintarvikevilja kaura 1 750 100 Jauhot 750 75 Aikuisten ruoka 500 50 Lastenruoka 200 20 HUOM. T2/HT2 rajoja ei ole asetettu. Rehuvilja raaka-aineessa sallitaan 8 000 ppb eli 0, 000 ‰ DON toksiinia.

Myöhästynyt kasvukausi on aina riski. Punahomeen kestäviä lajikkeita ei vielä ole, mutta alttius tartunnalle vaihtelee lajikkeissa. Yleisesti ottaen aikaisissa lajikkeissa toksiineja on ollut vähemmän, mutta ei selitä kaikkea.

MTT:n julkaisemien tutkimusten mukaan virallisissa kokeissa Ylistarossa eniten DON-muodostajia on todettu vuosina 2008–2009 kauran Aslak-, Fiia-, Ivory-, Julius-, Steinar- ja Eemeli-lajikkeilla. Punahomeen torjuntaan on hyväksytty 42

Juventus ja Prosaro, joita voidaan ruiskuttaa kukinnan aikaan. Ruiskutus on suositeltavaa, jos tartuntariski on olemassa ja sateita odotettavissa. Norjassa Bioforsk on todennut kukinnan aikana tehdyn ruiskutuksen alentavan myös viljan DON-toksiinipitoisuutta.

Pui laatua laariin Tuleentumisen aikoihin on oltava tarkkana, jos sää on kosteaa ja lämpötila vaihtelee. Vilja tulisi puida mahdollisimman pian tuleentumisen jälkeen. Puidessa tuuli säädetään suurelle, jotta pienet, surkastuneet jyvät jäävät peltoon.

Siedettävä päiväsaanti (EU asetus) 1 µg = gramman miljoonasosa (0,000 001 g) Toksiini µg aikuisen µg lastenruoka elopaino kg kohti DON 1 200 NIV 0,7 ZEA 0,2 20 T2 ja HT2 0,06 yhteensä Patuliini 0,4 10 Okratoksiini 0,12 0,5 HUOM. Mitä pienempi luku, sitä myrkyllisempi toksiini.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Lakopaikat puidaan erikseen. Vilja kuivataan pian korjuun jälkeen alle 14 prosentin kosteuteen, mieluiten lämminilmakuivurissa. Esipuhdistajalla poistetaan vielä saastunnan saaneita pieniä, surkastuneita jyviä, joissa toksiinipitoisuudet ovat korkeimmat. Vilja varastoidaan kuivana alle 14 prosentin kosteudessa. Jos varastossa kosteus nousee yli 18 prosentin, riski toksiinien muodostumiseen lisääntyy huomattavasti.

Saastuneen viljan kunnostus Toksiinit vaikeuttavat viljan rehu- ja elintarvikekäyttöä, mutta myös käyttöä kylvösiemeneksi. DON-toksiinilla saastuneen viljan käyttö tilalla kannattaa harkita tarkkaan. Pahiten saastuneet erät kelpaavat vain energiaksi. Siat, hevoset ja siipikarja ovat arimpia toksiineille, joita voi olla myös kuivikeoljessa. Rehuerän saastuminen huomataan yleensä vasta eläintuotoksen heikkenemisestä ja eläinten sairastumisesta. DONtoksiinit aiheuttavat muun muassa vastustuskyvyn heikkenemistä.

Varastointi voi lisätä toksiinipitoisuutta rehussa tai kuivikeoljessa. Ruotsissa on todettu, että viljan happokäsittely ei alenna toksiinipitoisuutta tai estä sen lisääntymistä varastoinnin aikana. Sen sijaan hapettomat olosuhteet estävät toksiinien tuoton. Punahomeiset erät kannattaakin kunnostaa, jos niitä käytetään tilalla rehuksi tai siemeneksi. Viljan laatu paranee merkittävästi lajittelemalla ja kuorinnalla, minkä avulla toksiinipitoisuudet alenevat jopa 90 prosentia. DON-toksiini on vesiliukoinen ja kaurahiutaleiden valmistusprosessissa höyrytys ennen litistystä vähentää DON-pitoisuuksia.

SUUNNITELTU SUOMALAISIIN OLOSUHTEISIIN Livakka lietteenlevitysvaunut pumppukuormaimella ja tehokkaalla multauslaitteella • Vaunutilavuudet 12,5 m3 - 20 m3 • Livakka matalamultain kaksoiskiekoilla ja Harso-jakolaitteella - hyödyntää lietteen ravinteet tarkasti • UUTTA! Helppokäyttötoiminnot kuten esim. multaimen vakiopainatus, päisteautomatiikka ja telin lukitus automaattisesti nopeuden mukaan

Nyt

O- ENNAKK )* ETUNAätö-

sä määrän iikka t a m auto setta. k u it velo 00€) (Arvo 30

Punahomeisen viljan käyttö Edellä kuvatuilla toimenpiteillä voidaan toksiniiriskiä rehussa pienentää. Lajittelu- ja kuorintajäte kannattaa käyttää energiaksi. Toksiinipitoisuudet ovat kaikkein korkeimmat tässä jakeessa. Lihakarja kestää toksiinipitoista rehua paremmin kuin hevoset tai siipikarja.

Emakoille ja pikkuporsaille toksiinipitoista rehua ei tulisi syöttää. Tosin MTT:n tutkimusten mukaan kevyt ja osittain itänytkin vilja voidaan käyttää sioille joko laimennettuna (1:10) parempilaatuiseen viljaan tai osittain sellaisenaan. Homemyrkkyhaittoja epäiltäessä voi rehua testata sekoittamalla sitä puhtaaseen viljaan ja syöttämällä aluksi pienelle eläinmäärälle, mieluiten lihakarjalle. Jos rehun kulutus ei laske eikä kasvu hidastu, voidaan rehun käyttöä jatkaa. Markkinoilla on toksiininsitojia, joiden tehoa ei ole riittävästi todistettu eikä EU ole niitä hyväksynyt. Toksiininsitoja-aineet ovat lähinnä kehitetty Aspergillus-homeita vastaan ja niiden tehosta punahomeiden toksiineja vastaan ei ole riittävää näyttöä.

DON-toksiini alentaa myös siemenen itävyyttä, mikä tulee huomioida. Heikosti itävää siementä käytettäessä siemenmäärän lisääminen ei takaa tasaista orasta. Punahomeilla saastuneen erän kunnostus omaksi siemeneksi ei ole välttämättä kannattavaa.

Sertifioidun, peitatun siemenen käytöllä saadaan varmemmin tasainen kasvusto ja pienennetään tyvifusarioosin riskiä. Samalla hyödytään uusista satoisammista lajikkeista. r Lisätietoja viljanturvallisuusseurannasta ja punahomeista: www.vyr.fi MAATILAN PIRKKA 1•2012

Tarkka ja tehokas multaus kaksoiskiekoilla ja hydraulisella vannaskohtaisella jousituksella.

Uusi CAN väylää hyödyntävä käyttäjäystävällinen käyttöohjain ja joystic -hallinta.

Nyt uudistunut, entistä tehokkaampi Livakka pumppukuormain. Pumppaus käyntiin napin painalluksella ja automaattinen pysäytys kun säiliö on täynnä.

Valitse varma kotimainen Livakka - tunnettu laatutuote!

Livakka 3-akselinen Ennakko-edut (sis alv. 23%) voimassa 20.01.2012 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Kuvissa mahd. perushintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

BIOENERGIA

Johtotähtenä tuottavuus Klapikoneiden tuottavuudessa kyse on siitä, kuinka paljon poltettavaa kone tekee tunnissa. Easy 38 klapikoneessa piilotyön osuutta on vähennetty ja toimintoja yksinkertaistettu. Uudistusten ytimessä on käyttäjäystävällisyys.

TEKSTI ja KUVAT Tuomas Rytky, iStockphoto

K

lapikoneesta syntyvän pilkkeen määrään vaikuttavat puunrungon läpimitta ja laatu, klapin koko ja se, kuinka jouhevasti puita siirtyy

syöttökuljettimelle. Tehokaskaan kone ei pääse kiitettävään tuotokseen, jos koneen puhdistaminen ja huolto ovat vaikeita ja usein toistuvia rutiineita, piilotöitä. Vielä huonommaksi tulos jää, jos koneen

käyttövarmuus ei ole hyvä ja käyttäjän aika kuluu remontoidessa tai varaosia tilaillessa.

Maaselän Koneen uu-

HUOLLA HELPOSTI • Katkaisu- ja halkaisulaitteet yhden suojan takana.

• Avaaminen ei edellytä koneen sammuttamista.

• Ei lukitussalpoja.

44

MAATILAN PIRKKA 1•2012

dessa Hakki Pilke Easy 38 -klapikoneessa käyttöturvallisuus ja piilotyön minimoiminen on ollut suunnittelun lähtökohta. Mallimerkinnän mukaisesti koneen läpi menee maksimissaan 38-senttimetrinen puu. Lisäksi halkaisussa on automaattisesti säätyvä nopeutus pienille puille.

Tuottavuuden lähtökohdat ovat siis lukujen valossa kunnossa.

Tavallisin klapikoneen huoltotoimenpide on ketjun teroittaminen tai vaihtaminen. Easy 38:ssa homma on tehty helpoksi. Katkaisu- ja halkaisulaitteet ovat yhden yhtenäisen suojan takana. Suojan avaamiseksi ei tarvitse pysäyttää konetta tai aukoa lukitussalpoja. Kone pysähtyy automaattisesti, kun turvahäkki nostetaan ylös; suojan avaamisen jälkeen katkaisupään huoltaminen on vaivatonta, sillä rakenne on avara.

Uusia ohjauksia Easy 38:n ohjaustoiminnot on keskitetty yhtenäiseen ohjauspaneeliin. Erillisiä jalkapolkimia ei ole, eikä käsiä tarvitse normaalikäytössä irrottaa kahdelta eniten käytetyltä ohjausvivulta. Pääohjaimeen on koottu terän laskun ja noston sekä syöttöpöydän käytön lisäksi kahvaa puristamalla käynnistyvä katkaisuterän käyttö. Ketju pyörii siis vain tarvittaessa. Pääohjaimen kruunaa vivun päältä löytyvä ”hattunappi”, jolla voi liipaista tarvittaessa ylimääräisen halkaisuliikkeen kertanapsautuksella. Kosketuksen jälkeen voi turvallisesti nostaa puita kuljettimelle – halkaisu hoituu sillä välin automaattisesti. Toiminnolle on käyttöä esimerkiksi lisähalonnassa tai viimeisen pölkyn halkaisussa.

Uusi oivallus on pohjaan lukittuva kytkin, jonka avulla halkaisun saa pois käytöstä. Pieniä puita voi tehdä halkaisukouruun nopeasti ja paljon tai liipaista isomman määrän kerralla kuljettimelle ”hattunapin” avulla.

Ohjauspaneelista löytyvät myös lisähydrauliikan käyttövivut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lisäliittimet tulevat koneeseen vakiona.

HakkiPilke 42 - Vahva pilkekone ammattikäyttöön • Pystyy katkomaan ja pilkkomaan halkaisijaltaan yli 40 cm puita • Patentoidun kaksisylinteritekniikan ansiosta pilkkeitä syntyy nopeasti myös pieniläpimittaisista puista • Halkaisuvoima säätyy automaattisesti 3-13,2 tonnin välillä • Optinen klapin pituuden mittaus • Vakiona 2/4 terä • Lisävarusteita: 6,8,12 ja 16 osa terä, puruimuri, puunnostimet ja -pöydät

Kaikkiin eihin 37-mall tin s o puunn TTA! E S K U VELOIT

7.690,-

(sis alv. 23%) + toim.kulut

HakkiPilke Expert 37 Suurillekin, maks. halk. 37 cm puille • Iso 7 tn halkaisusylinteri • Autom. halkaisunnopeutusventtiili • Teräketjukatkaisu • 2,2 m syöttökuljetin • 4 m poistokuljetin

Sähäkästi sähköllä Uudet ominaisuudet on ollut mahdollista toteuttaa sähköisten osien avulla. Tuotekehityspäällikkö JUHA AUTION mukaan vastaava ei olisi onnistunut vielä kymmenen vuotta sitten. Nyt komponenttien luotettavuus on tarpeeksi hyvä.

– Sähköiset ohjaukset tuovat myös käyttövarmuutta.

Herkkiä mekaanisia ratkaisuita on korvattu sähköisillä, joissa ei ole yhtään liikkuvaa osaa.

Sähkö mahdollistaa myös toimintojen ketjutuksen uudella tavalla. Esimerkiksi halkaisu käynnistyy heti laipan liikahtaessa ylöspäin. Perinteisesti halkaisu on käynnistynyt vasta katkaisuterän ylösajon jälkeen.

6.350,-

(sis alv. 23%) + toim.kulut

HakkiPilke Expert 25 – Erittäin nopea!

• Nopea katkaisu ketjusahalla ja halkaisu kahdella sylinterillä.

• Hydraulinen hammasrullasyöttö

Laaja käyttäjäkunta Maaselän Koneen kotimaan myyntipäällikön VEIJO KONTRON mukaan Easy 38 soveltuu kotitarvekäyttöön sekä ammattimaiseen klapituotantoon. Viimeksi mainittu ei jää kiinni varusteista.

– Koneessa on vakiona muun muassa roskat erotteleva ja vaakasuunnassa kääntyvä kuljetin, ketjun painevoitelu sekä ledi-valaistus. Lisäksi Easy 38 on yhteensopiva kaikkien Maaselän Koneen syöttöpöytien sekä purupuhaltimen kanssa.

Uutuuden toimitukset alkavat kevättalvella. r

MAATILAN PIRKKA 1•2012

HakkiPilke 27 - Pyörösahanterällä ja hydraulihalkaisulla • Hydr. 5,5 tn sylinteri - traktori- tai sähkömoottorikäyttö • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokuljetin 3,2 m

HakkiPilke Eagle -klapisirkkeli

• Katkaisu pyöröterällä, halkaisu ruuvilla – Edullinen ja perinteinen tapa tehdä omatoimisesti polttopuita Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 30.3.2012 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

T YÖKONE

Etelästä apua

Pohjolan pelloille Kuivalantaa hyödynnetään entistä enemmän maataloudessa. Ilmajokelainen Laakson Metalli Oy on aloittanut Triton kuivalannanlevittimien maahantuonnin yhteistyökumppaninaan K-maataloudet.

TEKSTI ja KUVAT Jussi Knuuttila

L

aakson Metalli Oy tuo maahan kolmea espanjalaisen valmistajan kuudesta Triton-mallista.

Toimitusjohtaja KARI LAAKSO vakuuttui vaunujen huolitellusta laadusta ja selkeistä teknisistä ratkaisuista.

– Tehdas on keskittynyt maatilaperävaunujen valmistukseen ja suunnittelee kaikki vaunumallinsa itse.

Vaikuttava varustelista Tritonit kulkevat tiellä pehmeästi, osaltaan jousitetun vetoaisan ansiosta. Lisäksi vetoaisa voidaan säätää neljään eri asentoon traktorin mukaan. Akseleissa on hydrauliset jarrut ja mekaaninen seisontajarru,

nivelakselissa vapaakytkin sekä pulttikytkin ylikuormasuojana.

Vaunut on suunniteltu 50 kilometrin tuntinopeuksille.

Pohjakuljetinta siirtää hydraulisen moottorin pyörittämä alennusvaihde. Pohjakuljettimen nopeutta säädetään virtausventtiilillä portaattomasti, joko manuaalisesti tai sähköllä. Ristiin kytketyt varoventtiilit suojaavat hydraulista moottoria ylikuormalta. Vaunun etulaitaan on saatavana peräportin asennon osoitin lisävarusteena. Itse peräportti avautuu hydrauliikalla.

Pystypurkaimessa on käännettävät ja vaihdettavat kulutusosat. Niiden alapäässä on halkaisijaltaan 90 senttimetrin levitinlautaset ja niinikään vaihdettavat levitinsiivet.

Triton kuivalannanlevittimet Triton 95

Kari Laakso sanoo jo jonkin aikaa hakeneensa edullista, mutta silti laadukasta kuivalannan levitinvaunua. Sopiva valmistaja löytyi lopulta Espanjasta. Laakson Metalli huolehtii myös varaosien tuonnista.

Levittimet markkinoi K-maatalous.

– Hermanos Garcia Remolques on aloittanut toimintansa vuonna 1905. Tehdas on ollut Espanjan suurin maatalousperävaunujen valmistaja jo vuosia.

Laakson Metalli Oy on valmistanut koneita maatilatalouden tarpeisiin pian kahdeksan vuosikymmentä. Ensimmäiset lietelantakoneet valmistuivat 60-luvulla ja ovat olleet valmistusohjelmassa siitä lähtien. r

Triton 120

Triton 150TR

Kantavuus pellolla 10 t 12 t 14,5 t Tilavuus 10 m 12 m 14,5 m Akselisto 18.4 R 30 23.1 – 26 21.3 R 24

yksiakselinen yksiakselinen jousitettu teli Kuormatilan leveys ylh.

200 cm 200 cm 200 cm Kuormatilan leveys alh.

140 cm 140 cm 140 cm Laidan korkeus 120 cm 140 cm 140 cm Kokonaispituus 660 cm 740 cm 845 cm Pohjakuljetin 3-ketjuinen 4-ketjuinen 4-ketjuinen Oma paino 3 600 kg 4 160 kg 5 200 kg

46

Kokemusta riittää

Pohjakuljettimen leveät kosketuspinnat kestävät kulutusta.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Kuivalannanlevitin lunastaa lupauksia ILKKA PAKONEN tuottaa maitoa Yli-Olhavassa, runsaan puolensataa ki-

lometriä Oulusta pohjoiseen. Avokourupihatossa kuivikkeena käytetään turvetta. Maitotuotannossa olevien hiehojen lanta on varsin vetelää. Hiehokasvatuksesta tuleva lanta on puolestaan melko kuivaa. Jotta lannan kuljetus ja levitys sujuisivat siististi, tarvitaan kunnollinen lannanlevitin.

Triton 120 mallin peräpurkain on vaikuttavaa tekoa.

Pystypurkaimen keloissa on käännettävät ja vaihdettavat kulutusosat. Niiden alapäässä ovat halkaisijaltaan 90 senttimetrin levitinlautaset.

Pohjakuljetinta käyttää hydraulimoottori alennusvaihteen välityksellä. Portaaton nopeudensäätö tapahtuu virtausventtiilillä.

Voideltava liukulaakeri Triton 120 lannanlevittimen hankinnassa espanjalainen alkuperä arvelutti. Kokemus on kuitenkin osoittanut Pakoselle, että K-maatalous ei kelvotonta tavaraa myyntiinsä ota.

– Luottamus lisääntyi, kun levitintä sai tarkastella lähituntumalta.

Esimerkiksi pohjakuljettimien laakerointi on toteutettu voideltavilla liukulaakereilla. Rakenne on muutenkin miellyttävän selkeä ja vankka. Se poikkeaa edukseen eteläeurooppalaisista maatalouskoneista myös siistin kokoonpanonsa puolesta. Kun vielä vanhasta Temposta sai kohtuullisen korvauksen, niin kauppa syntyi.

Pakosen Tritonissa on käsipelillä säädettävä pohjakuljettimen nopeus. Kaupassa sovittiin, että sähköinen kauko-ohjaus toimitetaan jälkiasennuksena. Pakosen mielestä se saisi olla vakiona.

– Ilman sitä viimeisten lantapaakkujen purkautuminen kestää liian pitkään. Tritonilla ehdittiin ajaa rapiat 500 kuutiometriä lantaa, vaikka se tulikin tilalle myöhään syksyllä. Kokemukset ovat olleet positiiviset.

Triton 120 on vastannut odotuksia, jopa ylittänyt ne.

Uusi kolmen tehoaineen seos viljojen rikkakasvitorjuntaan Käyttömäärät Kevätviljat ja apilattomat suojaviljat

3-lehtivaiheesta viljan 2-solmuasteelle saakka

Syysviljat

Viljan pensomisasteelta alkaen 2-solmuasteelle saakka 0,75–1,0 l/ha

0,75 l/ha

K-MAATALOUS Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö.

Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä.

PETO lavetiksi K-maataloudesta saa nyt myös Predator-koneenkuljetuslavetteja.

Kai Latvala Kurikasta on yksi ensimmäisistä Predatorin hankkineista.

Käyttöä riittää, sillä Latvala urakoi kolmella kaivinkoneella.

TEKSTI ja KUVAT Jussi Knuuttila

KAI LATVALAA miellyttää Predato-

rissa lukuisat pienet yksityiskohdat, joita puuttui hänen edellisestä lavetistaan. Hydraulisesti käsiteltävät lastausrampit ovat mainiot.

– Edellisen lavetin jousikeventeiset rampit toki toimivat, mutta joskus niiden nosto aiheutti turkasesti juoksentelua traktoriin ja takaisin. Koneista tippunutta maata sai usein lapioida rampeilta, jotta ne jaksoi nostaa kuljetusasentoon.

Myös LED-valot saavat kiitosta. Niiden tärkein etu on täri48

nän ja kosteuden sietokyky. Virran kulutus on niin pieni, että suuntavilkun merkkirele ei reagoi siihen lainkaan.

Helppokäyttöinen nostohydrauliikka Kolmiakselisen lavetin etummainen akseli nousee ylös hydrauliikalla. Latvalan mukaan tämä on iso asia etenkin talvella.

– Vetotraktorin kulku tehostuu, kun akseli nostetaan ja trakto-

rin taka-akselille tulee lisää painoa.

Nostohydrauliikan sivutuotteena etummainen akseli on saanut nestejousituksen. Vaunun etuosassa olevasta mittarista kuljettaja näkee jousituksessa kulloinkin vaikuttavan paineen.

Takimmaisissa akseleissa on lehtijouset. Renkaiden nopeusluokka on 100 kilometriä tunnissa.

Niiden vaihtoa helpottaa sivupalkkeihin renkaiden kohdalle tehdyt kaaret. Jousitettu vetoaisa auttaa tasaamaan menoa.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

T YÖKONE

Predator Valmistuspaikka Kantavuudet Akseleita Renkaat Sidontakoukut Lavan korkeus Lavan pituus Lavan pohja Vetoaisa Jarrut

Pohjois-Irlanti 15–22 tonnia 2–3 kpl 215/75/17,7 J-renkaat, 100 km/h 6 paria 91,5 cm maksimi 12,5 metriä, pituus valittavissa 30 cm:n välein 50 mm lankku, painekyllästetty jousitettu hydrauliset, seisontajarru räikkäkytkimellä

Predator lavetissa on runsaasti käyttöä helpottavia yksityiskohtia.

Vetoaisa on jousitettu.

Etummaisessa akselissa on hydraulinen nosto ja -jousitus.

Reunaesteet välttämättömiä Latvalan mielestä lavan päälle asennettavat reunaesteet ovat välttämättömät. Ne eliminoivat telaalustaisen kaivurin vaaralliset sivuluisut täysin. Telojen ja alustan välinen kitka voi olla melko olematon tietyissä talvisissa oloissa.

Lankkulava on Latvalan mielestä rakolavaa parempi, sillä se mahdollistaa runsaasti muitakin kuljetuksia.

Predatorin kestävyydestä Latvala suostuu sanomaan vain sen, että rakenne vaikuttaa järeältä, eikä rikkoutumisia ole toistaiseksi sattunut. Puolen vuoden kokemukset eivät hänen mielestään muihin kommentteihin oikeuta. r MAATILAN PIRKKA 1•2012

Kai Latvalan mielestä pienet, hyvin toteutetut yksityiskohdat kruunaavat koneen kuin koneen. Hänen Predator lavetissaan on LED-valot. Ne kestävät tärinää ja kosteutta monin verroin paremmin kuin muut valaisimet.

Käsijarru toimii räikkäkytkimellä.

Lisävarusteet • Lisäpituus, +/-30cm • Hydrauliset 4-palkkiset rampit • Teleskooppiset levitysosat 260cm->310 • LED-valot • 200mm reunapalkit • Pyörien kaaret reunapalkkiin • Pyörivä vetosilmukka, ei säädettävä • Paalivarustus, lavan tasoituskolmio • Nostettava, hydraulisesti jousitettu etuakseli

49

Toimiva kone

Konehuoltaja tulee asiakkaan luo Sopimushuoltoyrittäjä Pentti Savolaisella on omakohtainen tuntuma maataloustöihin.

TEKSTI ja KUVA Ilpo Lommi

O

lin 15-vuotias, kun korjasin ensimmäiset maataloustyökoneet kylänmiehille.

Käytännön oppia sain isältäni ja maatilamme koneita korjaamalla. Sittemmin kävin ammattikoulussa koneistaja-asentajalinjan ja palvelin armeijassa autokorjaamolla. Työelämän aloitin Kuuslahden konepajalle. K-maatalouden sopimushuoltoyrittäjänä olen työskennellyt 14 vuotta, PENTTI SAVOLAINEN Siilinjärven Pöljältä myhäilee.

Savolainen ehti olla pienehköllä sukutilalla maidontuottajana parikymmentä vuotta. Viime vuosikymmenen alussa hän laittoi elikot pois ja keskittyi maatalouskoneiden korjaamiseen. Tilaa ympäröivät pellot on annettu vuokraviljelyyn. Tuntuma maaseutuelämiseen on säilynyt hyvin eivätkä Kuopion tai Siilinjärven kirkkaammat valot ole perhettä kutsuneet.

– Nykyisin korjaukset tulevat aiempaa tasaisemmin pitkin vuotta, mutta vielä enemmän voisivat isännät huollattaa koneitaan talvisin kesäsesonkia keventäen. Suviaika on kovinta ruuhkaa, koska silloin koneita rikkoutuu ankarassa käytössä ja korjaamisilla on kiire. Lomia en ennätä tuolloin juurikaan pitää ja välillä on huhkittava läpi yön, kertoo Savolainen.

Monipuoliselta metallimieheltä sujuu hitsaaminen, jyrsintä, sorvaus, hiekkapuhallus ja maalauksetkin, joten alihankkijoita ei suuremmalti tarvita. Yksityisyrittäjän apuna on usein kuitenkin työharjoittelua suorittavia koululaisia ja opiskelijoita tai omat pojat, joista toinen opiskelee sähköinsinööriksi ja toinen on tuotantojohtajana Lappeenrannassa. Vastikään Savolainen sai heinäpaalaimen tietotekniikkahäiriöön avun sähköinsinööripojaltaan.

Käytännön asiakaslähtöisyyttä

Hyvää tukea Rautakeskon teknisestä tuesta

Asiakkaat löytävät helposti muutaman kilometrin päässä viitostiestä sijaitsevalle Savolaisen korjauspajalle. Parinsadan kilometrin säteeltä tulevia asiakkaita on kertynyt vuosien mittaan liki 800. Useimmiten

Etenkin lisääntynyt elektroniikka vaatii ammattitaidon jatkuvaa päivittämistä. sopimushuoltoyrittäjä käy asiakkaidensa luona korjauskeikalla tai sitten hakee kuorma-autollaan vioittuneen koneen pajalle.

50

Savolainen kehuu Rautakeskon työkoneyksikön huoltoinsinöörejä, joilta hän on saanut huoltotukea visaisimpiinkin korjausoperaatioihin.

– Tietoa uusista koneista tulee hyvin myös kursseilla. Etenkin lisääntynyt elektroniikka vaatii ammattitaidon jatkuvaa päivittämistä.

Myös K-maatalouskauppiaiden ja varaosamyyjien kanssa yhteistyö on saumatonta.

– Urakkaa helpottaa, että keskityn tiettyihin K-maatalouden merkkeihin kuten saksalaiseen Claasiin.

Myös tanskalaisen JF:n sekä suomalaisten Elhon, Maaselän Koneen ja Livakan kalustot ovat listallani.

Oikeastaan korjaan melkein kaikkia maataloustyökoneita paitsi traktoreita ja lypsykoneita. Niillä on Pohjois-Savossa omat sopimushuoltonsa, selvittää Pentti Savolainen.

Pentti Savolaisen korjauspajalla tulevat kuntoon isotkin koneet ja laitteet kuten kuvassa näkyvä Livakan lietelantasäiliö.

Kestävyys usein kiinni käyttäjästä Savolaisen mukaan pahempia lastentauteja ja tyyppivikoja ei nykypäivänä enää löydy korjattavaksi tulevista koneista.

– Yleensä rikkoutuminen johtuu koneen ylikuormituksesta tai vääränlaisesta käytöstä, osien kulumisesta tai jostain odottamattomasta haaverista. Isäntien kannattaa itsekin huoltaa ja puhdistaa kalliita koneitaan käyttöjen välillä.

Samoin koneet on syytä pitää suojassa vesi- ja lumisateilta. Tällainen huolellisuus vähentää rikkoutumisten riskiä ja voi edistää työturvallisuutta ja -viihtyvyyttäkin. r MAATILAN PIRKKA 1•2012

Varmolift rehunjakovaunu on kustannustehokas tapa jakaa rehu karjalle uusiin ja vanhoihin navetoihin unohtamatta hevostalleja.

• Diesel tai sähkömoottorilla • Farmer yhdelle, Double ja Maxi kahdelle paalille • Leikkuuterällä tai purkukelalla • Kevyt hydrostaattinen ohjaus, kääntyy ketterästi • Farmer ja Double saatavana myös kolmipyörävetoisina.

• Maxi vaunu 6-pyörävedolla • Samalla koneella voi noutaa paalit varastosta ja jakaa syöttö- pöydälle.

Nautakarjan à la carten ykkönen

Yhteystiedot u va u n Täy tä asti ja n o p e i o p a s t ast an r a t k a ngat t o m a n l ö t n y va nä va a k a u l l a . av

Huollon yhteystiedot löytyvät K-maatalouden internet-sivuilta paikkakuntakohtaisesti.

Sivulta http://www.k-maatalous.fi/yhteystiedot/ Sivut/K-huoltopalvelu.aspx saa yhteystiedot tarpeidensa mukaan.

JF VM PYSTYRUUVIAPEVAUNUT Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa.

• Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

MAATILAN PIRKKA 1•2012

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Pitkää käyttöikää nivelakseleille Huolehtimalla nivelakselin säännöllisestä huollosta, varmistaa akselin toimivuuden pidempään. Jos alkuperäinen akseli on rikkoutunut ennenaikaisesti, kannattaa aina selvittää syy.

TEKSTI Kari Pyykkönen

Tärkeää on valita oikeankokoinen nivelakseli.

T

yökonetta ylikuormitettaessa on mahdollista ylikuormittaa myös akseli. Jos ylikuormituskytkin puuttuu työkoneesta tai nivelakselista, voi tapahtua nivelakselin putkien kiertymistä. Laiminlyöty rasvaus voi johtaa siihen, että ristikon laakerit kuumentuvat ja leikkaavat kiinni.

Jos käytössä on ylisuuret nivelkulmat, haarukkaan jää usein jälkiä ja ne voivat vaurioitua.

ottopakkaa ja jarrua. Kitkalevykytkin on ylikuormitustilanteita varten.

PULTTIKYTKIN Pulttikytkimessä on epäkeskeisesti asennettu murtopultti. Kun vääntömomentti ylittää raja-arvon, murtopultti katkeaa ja voimansiirto loppuu. Pulttikytkintä käytetään lietepumpuissa, lumilingoissa, jyrsimissä, perävaunuissa sekä esimerkiksi traktorikäyttöisissä varavoimageneraattoreissa.

Uutta vanhan tilalle Nivelakselin valinnan lähtökohtana on löytää mahdollisimman samanlainen akseli alkuperäisen tilalle. Tärkeää on, että akseli on oikeankokoinen ja varustettu oikeantyyppisellä suojakytkimellä.

Nivelristikon mittojen avulla löytyy helposti oikea kokoluokka. On myös hyvä tarkistaa, onko alkuperäinen ollut laajakulma-akseli ja onko siinä ollut suoja- tai vapaakytkintä. Korvaava akseli voi olla pidempi, koska se voidaan lyhentää, mutta lyhyempi se ei saa olla.

Nivelristikon mittojen avulla löytyy helposti oikea kokoluokka.

Mikäli kyseessä on uusi työkone, valmistajalta tai maahantuojalta saa yleensä tietoa, minkälainen akseli koneeseen sopii. Suojakytkimellä varustettu nivelakseli on aina suositeltavaa, jos työkoneessa itsessään ei sitä ole. Suojakytkinten tarkoituksena on suojata niin traktorin kuin työkoneenkin voimansiirtoa ylikuormitukselta. Suojakytkin suojaa usein myös itse akselia, koska sen toimintamomentti on tehtaalla asetettu maksimimaalista momenttia alemmaksi.

52

LEVYKYTKIN Kitkalevykytkin perustuu kitkalevyjen ja -pintojen väliseen kitkaan.

Kytkin välittää voimaa, kunnes vääntömomentti nousee asetettua arvoa suuremmaksi ja kitkalevyt alkavat luistaa. Ylikuormituksen jälkeen kitkalevyjen luistaminen lakkaa. Levykytkintä käytetään esimerkiksi lumilingoissa.

VAPAAKYTKIN Vapaakytkin välittää voimaa traktorilta työkoneelle. Sitä käytetään yleensä työkoneissa, joilla on suuri massahitausmomentti, kuten paalaajat ja suuret lumilingot. Ilman vapaakytkintä voi käydä niin, että vaikka kaasua vähennetään, kierrokset eivät laske, koska paalaajan massavoima aiheuttaa hitautta kierroksen muutokseen.

KIINTEÄ LEVYKYTKIN/ VAPAAKYTKIN Rakenteellisesti kytkimessä on kitkalevykytkin ja vapaakytkin yhdistettynä samoihin kuoriin. Suojakytkintä tarvitaan esimerkiksi lumilingoissa, jolloin lumilingon massa ei vahingoita traktorin ulos-

AUTOMAATTIKYTKIN Automaattikytkin lopettaa voimansiirron, kun vääntömomentti ylittää kytkimen nimellisen vääntömomentin. Kun momentti kasvaa raja-arvon yli, voimansiirto lakkaa. Kun voimanoton kierroksia lasketaan, saadaan kytkin kytkeytymään uudestaan ja välittämään voimaa. Suojakytkin on suositeltava lautas- tai lieriöniittokoneissa.

PERUSAKSELI Perusakselit ovat kiinteitä akseleita ilman ylikuormitussuojia. Niitä käytetään työkoneissa, joissa itsessään on ylikuormitussuoja tai suojaa ei tarvita. Käyttökohteita ovat pöyhimet, lannoitteenlevittimet, peräkärryt ja niittokoneet.

LAAJAKULMANIVELAKSELI Traktorin puoleista laajakulmaniveltä voidaan käännöksien ajan käyttää jopa 80 asteen kulmassa.

Sen käyttökohteita ovat paalaimet, noukinvaunut, niitto- ja vesakkomurskaimet. Laajakulmanivelakseleita on saatavana kiinteänä tai varustettuna pulttikytkimellä, vapaakytkimellä, kiinteällä levy- ja vapaakytkimellä ja automaattikytkimellä.

K-Maatalouden nivelakselimallistoon kuuluu kaksi Bondioli & Pavesin valmistamaa akselisarjaa: K-Agro -akselit ovat edullisia ja laadukkaita perusakseleita. Valikoima kattaa yleisimmät akselit kokoon kuusi saakka.

SFT-sarjan -akselit ovat korkealaatuisia, jossa huollon helppouteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Akselimallisto täyttää nykyajan käyttövaatimukset. r MAATILAN PIRKKA 1•2012

POTILA MAXER Pro Tehokas joustopiikkiäes sängelle ja muokatulle maalle

• Potila 12x70 mm piikki, erikoisteräksestä, 8-akselilla, 10 cm jaolla • Piikkiakselit ovat 60x60x5 mm putkipalkkia.

• 8 pyörää, pyörien koko 340/55-16 • Vakiona hydraulisesti hallittava joustolata 10x80 mm jousin • Työsyvyyden osoitin, valosarja ja varpajyrä • Vetolaite nostettavissa pystyyn säilytyksen ajaksi • Lisävarusteet: 2 rivinen jälkihara ja hydraulinen kulmapyörä

Teräshallit

TUHTI maneesit ja pihatot, kone- ja varastohallit, konekatokset ja lämpöeristetyt hallit

POTILA MASTER Pro • Työlev. 7-10 m, piikit 8-aks., 3,48 m runko, Potila 10x45 piikki 8 cm jaolla • Vakiona 340/55-16 pyörät, valosarja • Hydraulinen portaat. lukittava työsyvyyden säätö • Hydr. joustolata 10x80 mm jousella tai palkkilata • Keskilohkon säätö samaan tasoon sivulohkoihin nähden 1 työntövarrella

Puuelementtihallit

POMO valikoimista löytyvät tarpeisiisi sopivat tallit, maneesit, toimitilat, varastorakennukset ja tuotantorakennukset.

• Itsekantava, kastomaalattu kotelopalkkirakenteinen teräskehä • A sennus on helppoa ja nopeaa, sillä koteloksi hitsatut kehän rungot ovat vääntöjäykkiä ja tukevia

• Kustannustehokasta ja nopeaa - tarvittaessa täydellinen paketti sokkelin päältä vesikattoon saakka.

TUHTI WS 14 TERÄSHALLIT

POMO konehallin perustoimitussisältö:

• Pituudet 16.4 - 57.6 m • Teräskehärunko kasto-maalattua kotelopalkkia • Vapaata tilaa seinästä seinään ja kattoon asti.

• Ulkoseinäelementit (sis. 2 x maalatut panelit) • Vesikattorakenne ja räystäät • Liukuovet

Rakennukset NYT rajuun TALVIHINTAAN! Tervetuloa toteuttamaan rakennussuunnitelmasi!

K-MAATALOUS

TAPAHTUMAT

Talvitiepäivät 14.–16.2.2012 Talvitiepäivät on kansainvälinen tapahtuma, joka keskittyy teiden, katujen, yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon. Tapahtuma koostuu seminaarista (14.2.), laajasta näyttelystä, työnäytöksistä ja sosiaalisesta ohjelmasta.

Näyttely ja työnäytökset ovat tärkeä ja keskeinen osa tapahtumaa. K-maatalous on mukana tapahtumassa teiden kunnostukseen tarkoitettujen työkoneiden kanssa.

Tarkemmin tapahtumasta: http://www.tieyhdistys.fi/tapahtumat/talvitiepaivat

Kevätmarkkinat maalis-toukokuu 2012 Kevätmarkkinat K-maatalouden toimipisteissä alkavat maaliskuussa ja jatkuvat aina toukokuulle asti. Tapahtuma on monipuolinen ja perinteinen kevään sekä tulevan kasvukauden avaus. Markkinoilla esitellään tuoteuutuuksia, tarjonta on monipuolista ja kampanjat tulevaan kauteen parhaimmillaan. Kevätmarkkinoilla voit tavata alan asiantuntijoita ja nähdä uutuuskoneiden työnäytöksiä.

Seuraa kevätmarkkinoiden ajankohdat ja päivien sisältö tapahtumasivultamme ja paikallisesta ilmoittelusta.

Kaupan Viljelyohjelma-tapahtumat Kaupat järjestävät esittely- ja koulutustilaisuuksia K-maatalouden Viljelyohjelmien sisältöön liittyen. Tilaisuuksissa kerrotaan viimeaikaiset käytännön kokemukset sekä K-maatalouden koetilan tutkimustulokset. Siemenlajikkeiden esittely ja kasvinsuojeluaineiden uutuudet ovat esittelyssä. Tilaisuuksissa on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa ja saada tietoa käytännön viljelyyn.

Tapahtumista tiedotetaan erikseen kaupan asiakaskirjeissä ja ilmoittelussa.

Pellonpiennar tapahtumat Kasvukauden aika järjestettävät Pellonpiennar-tapahtumat ovat kiinnostavia käytännön viljelykatselmuksia. Asiantuntija esitykset ja lajike-esittelyt ovat keskeistä tapahtuman antia.

Järjestelyistä saa parhaiten tietoa kaupan asiakaskirjeissä ja ilmoittelussa.

Alueelliset työnäytökset Paikalliset työnäytökset ovat tulleet viljelytekniikan muuttuessa kiinnostaviksi tapahtumiksi. Erityisesti muokkaus- ja suorakylvön näytöksiä järjestetään tulevalla kaudella kiertueina.

Seuraa kaupan ilmoittelua ja www.k-maatalous.fi sivun tapahtumia.

54

OKRA-maatalousnäyttely Oripää 4.–7.7.2012 OKRA on yksi Suomen suurimmista maatalousnäyttelyistä, joka kokoaa Oripäähän tuhannet messukävijät ja sadat näytteilleasettajat. Tapahtuma antaa katseltavaa ja koettavaa kaiken ikäisille, mutta erityisesti maa- ja metsätalouden ammattilaisille. Eläimet, koneet, kädentaidot ja tivolihuvit täydentävät kesän tapahtumaa.

K-maatalouden tuote-edustukset ovat esittelyssä laajalla näyttelyalueellamme.

Tutustu näyttelyyn tarkemmin täältä: http://www.okra2010.fi/

Viljelyohjelmapäivä 31.7.2012 Viljelyohjelmapäivät Hauholla K-maatalouden koetilalla esittelee kasvukauden uusimmat tulokset. Tapahtuman työnäytökset ovat olleet kiinnostavaa katsottavaa yhdessä koeruutujen tutkimustulosten käsittelyn kanssa. Vuoden 2012 tapahtuma keskittyy uutuuslajikkeiden, kasvinsuojelun ja lannoituskokeiden tarkasteluun. Viljelyohjelmakokeiden tulokset ovat koeruuduilla kiinnostavaa kuultavaa.

Viljelyohjelmapäivän sisältö tulee tarkemmin nettisivuillemme ja ilmoitteluun.

FinnMETKO Jämsä 30.8.–1.9.

FinnMETKO–näyttely järjestetään Jämsässä, Jämsän Ammattiopiston ja Jämsän kaupungin maa-alueilla. Näyttelypäivät ovat torstai, perjantai ja lauantai. Näyttely on avoinna jokaisena päivänä klo 9.00 – 17.00. Tapahtuma on merkittävä työnäytöksiin perustuva konealan ammatti- ja myyntinäyttely. Todellisissa olosuhteissa toteutetut työnäytökset ja koneiden sekä laitteiden koeajot ovat näyttelyn keskeisintä antia.

Näyttely kokoaa yhteen niin metsäkone- kuin maanrakennusalankin yrittäjät, tuotekauppiaat, laitevalmistajat ja asiakkaat. www.finnmetko.fi

Kone-Forum 2012 Tampere 11.–13. lokakuuta Kone-Forum 2012 ennakkomyyntinäyttely järjestetään 11.– 13. lokakuuta Tampereen Pirkkahallissa. K-maatalouden ja Konekeskon lisäksi näyttelyn järjestäjinä ovat Agrimarket, Agritek, Yrittäjien Maatalous. Kone-Forum järjestetään nyt kymmenettä kertaa Tampereella. Näyttely on avoinna to–pe 9.00 –17.00 ja la 9.00–16.00.

Seuraa tapahtuman ohjelmasta ja järjestelyistä: www.koneforum.com sivuilta.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

VARMUUTTA RYPSINVILJELYYN KYLVÖSTÄ SADONKORJUUSEEN!

D RFIEL CLEA HJELMA taa O o Y L tu t VILJE ratkaisu kasta adu i va Toim asta ja la . ä puhd rypsi

® TM

Tuotantomenetelmä Kevätrypsille

Clearfield®-tuotantomenetelmässä yhdistyvät satoisa kevätrypsilajike Aurea CL ja sille räätälöity laajatehoinen rikkakasvien torjunta-aine ClamoxTM. Clearfield® -tuotantomenetelmää on kehitetty Suomessa vuosia ja siitä on erittäin hyvät käytännön kokemukset. Clearfield® on toimiva ja yksinkertainen ratkaisu tuottaa puhdasta ja laadukasta rypsiä.

Clamox on rikkakasvien hellävarainen torjuntaaine Aurea CL -lajikkeelle Clearfield® -tuotantomenetelmässä • Laajatehoisin rikkakasveihin - myös juolavehnään, hukkakauraan, ohdakkeeseen ja valvattiin • Torjunta tehdään joustavasti taimettumisen jälkeen • Valmiste alkaa tehota jo +5 ºC. ClamoxTM on kahden tehoaineen valmiste, joka tehoaa rikkakasveihin maan ja lehtien kautta. Ruiskutuksen teho alkaa näkyä hyvissä olosuhteissa parissa päivässä. Rikat kuolevat n. kahdessa viikossa. Tuloksena puhdas ja laadukas sato.

K-maatalouden koetilan Clearfield®-koe 2011

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

VILJELIJÄ MAAILMALTA

Ints Kaufmanis jatkaa aikanaan suvun tilanhoitoa.

56

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Nykyaikaisella kalustolla Zemgalen maakunta on Latvian viljavimpia seutuja. Via Baltica kulkee tätä kautta, pellot ovat täällä suuria, metsiä ei juuri näy.

Tilat ovat yleensä suuria ja maat hyvin hoidettuja. Syksyn sumu kietoo vaippaansa viheriöivän talvivehnän, rapsipellot ja kevätkylvöä varten kynnetyt vainiot. Via Baltican pohjoispää peittyy varmaan jo lumeen. Maatilat ovat panostaneet viime vuosina aktiivisesti nykyaikaiseen kalustoon.

TEKSTI ja KUVAT Diana Jance

MAATILAN PIRKKA 1•2012

57

Tilan perinteisiin kuuluu kunnon lounas yhdessä.

Isäntä Persijs Kaufmanis istuu pöydän päässä ja työläiset aterioivat talonväen kanssa.

Umegan ruuvivaunu luo puitteet nopeaan ja vaivattomaan sadonkorjuuseen.

A

jan maatalousosuuskunnan viljasiilojen ja traktorivajojen ohi.

Raskas maataloustekniikka odottaa kevättä.

Nykyään myös traktorien perävaunut ovat merkittäviä maatilan apuvälineitä, ja erityisen tehokasta, Liettuassa valmistettua viljavaunua, Grain Transporter GPP23, olenkin matkalla tutkimaan maanviljelijä PERSIJS KAUFMANIKSEN tilalle.

Konekesko myi jo kuluneena kesänä viisi tämäntyyppistä vaunua. Koko Latviassa niitä on noin kolmekymmentä. Suurin osa on aiemmin hankittuja, mutta kesästä lähtien Konekesko on ollut ainoa virallinen edustaja.

Tilojen koko vaihtelee

LATVIA • Pääkaupunki Riika • Itsenäistyi 1993 • EU-jäseneksi 1.5.2004 • 1,4 miljoonaa asukasta

58

Tilojen keskikoko on Latviassa melko pieni, mutta Juskeni-niminen tila on tavallinen tämän seudun maatila – kaikkiaan 750 hehtaaria. Suurimmat tällä alueella käsittävät pari tuhattakin hehtaaria. Juskenin isäntä Persijs Kaufmanis (61) omistaa tällä hetkellä 350 hehtaaria maata, loput hän on vuokrannut kymmeneltä suuremmalta tai pienemmältä maanomistajalta. Kaukaisimmalle vuokramaalle on talon pihalta matkaa 20 kilometriä.

Tila kasvaa vähitellen: tänä

Kyse ei ole vain suurista investoinneista vaan myös hoidetusta ja elävästä maaseudusta. vuonnakin isäntä on ostanut 37 hehtaaria.

Sukupolvesta toiseen

kaja. Hänen isoisänsä joutui aikoinaan yhdessä yössä pakenemaan mailtaan, muuten hänet olisi monien muiden tilanomistajien tavoin karkotettu Siperiaan 1949.

Entinen kolhoosin traktoristi Persijs Kaufmanis aloitti aikoinaan, 1992, yksityisen maatalou-

Tämä maatalousyritys on nyky­ aikainen ja tehokas. Ympäri vuoden työskentelee vain viisi työntekijää ja lisäksi vielä isännän poika, joka on mekaanikko ja hoitelee kaiken tekniikan. Poika aikanaan myös perii kaiken.

– Hän ei pelkästään osaa korjata koneita, hän myös pystyy aina tekemään niistä parempia, Kaufmanis sanoo ylpeänä.

– Ellei maanviljelijällä ole jälkeläisiä, jotka haluavat ja osaavat aikanaan ottaa vastuulleen hänen työnsä, ei tilan eteen uurastaminen ole vaivan arvoista. Kysehän ei ole vain suurin rahasijoituksin aloitetusta bisneksestä vaan myös hoidetusta ja elävästä maaseudusta.

Kaufaniksen isoisän talo näkyy läheisen koivikon takaa. Isäntää kuunnellessa Kaufmanis kerto o, että suuri osa saa vaikutelman, että hän hänen työkoneistaan on ha nkittu Konekesk on todellakin esi-isensä on välityksellä. taitojen ja unelmien jatMAATILAN PIRKKA 1•2012

den harjoittamisen yhdellä vanhalla, kolhoosilta perityllä M 40 -traktorilla ja 40:llä naapureilta ostetulla hehtaarilla. Vuosien mittaan tilalla on kasvatettu niin karjaa kuin sokerijuurikasta. Nyt Kaufmanis erikoistuu talvirapsiin ja vehnään.

Nykyaikainen konekalusto Tilan vaikuttavassa konehallissa seisoo kuusi traktoria, kaksi leik-

Poika Ints Kaufmanis on erikoistunut tekniikan ylläpitoon ja korjauksiin.

ka takaa

elisto jo järeä teliaks Umegalla on . tuksen tasaisen kulje

kuupuimuria ja kaksi auraa sekä runsaaasti pienempää kalustoa.

Kesällä pelloilla Kaufmanis on yhteydessä työläisiinsä radiopuhelimilla. Paljon on todella muuttunut verrattuna entisaikoihin! Keskustellessa hänen kanssaan voi vaistota, että hänelle ovat tärkeitä niin hänen kylvämänsä maat kuin myös tekniikan tehokkuus ja työläisten hyvinvointi.

Suurin osa koneista on maalattu vaaleanvihreiksi, ja sama väri tilattiin tehtaalta myös uuteen Grain transporter -vaunuun, jota on jo vuoden ajan koeteltu tilan tositoimissa.

Isäntä ylistää liettualaisen Umegasin valmistamaa viljavaunua. GPP23:n avulla viljan voi korjata pellolta kolmasosassa siitä ajasta, jonka sadonkorjuu vaati aiemmin. Se on tärkeää, sillä laadukasta viljaa korjattaessa aikaa on joskus vain pari päivää ennen seuraavaa sadetta. Tärkeää on myös vaunun hinta. GPP23 maksaa kolmasosan vähemmän kuin MAATILAN PIRKKA 1•2012

vastaava Saksassa tai Ranskassa valmistettu vaunu.

Perävaunu on helppo kuljettaa, kun sen eteen ”valjastaa” vähintään 160-hevosvoimaisen traktorin. Isäntä suosittelee kuitenkin tilaamaan vähän leveämmät renkaat – tavalliset ovat 600-milliset, mutta 750-milliset ovat paljon varmemmat kostealla savipohjalla.

Perävaunua voi täydentää erilaisin lisävarustein. Vaunuun saa esimerkiksi lisälaidat, jolloin pystyy ottamaan enemmän viljaa kerralla.

Kaufmaniksen vaunulla voi kuljettaa 3 000 kiloa viljaa, ja sen pystyy tyhjentämään neljässä minuutissa.

Lisävarusteena viljavaunuun on saatavissa hydraukiset jarrut, ohjaava akseli sekä kameravarustus purkamisen helpottamiseksi.

Kriisi ei koske maanviljelijöitä Paluumatkalla näen joitakin umpeen kasvaneita peltoja. Paljon maalaisia on lähtenyt LänsiEurooppaan etsimään parempaa elämää. Maaseudulla on vaikea löytää työtä.

AIVARS METLA-ROZENTALS Konekesko Jejgavasta ei lainkaan hyväksy pessimististä neäkemystäni: – Kriisi ei koske Latvian maanviljelijöitä! Ne, jotka osaavat ammattinsa kunnolla, ne jotka eivät pelkää isännöidä ja täydentää osaamistaan ja tietojaan sekä ennen kaikkea, suunnitella järkevästi tulevaisuutta osallistuen Euroopan

rahastojen tarjoamiin ohjelmiin ja pankkiluottoihin, ne eivät kriisiä tunnekaan.

Konekesko Latvia on suurin maatalouskoneiden myyjä Latvias­sa ja tuntee epäilemättä parhaiten maatalouden tilanteen.

Juuri Konekeskolta vähintään 30 prosenttia Latvian viljelijöistä on ostanut nykyakaisen suurmaatalouden vaatimaa tekniikkaa. r

Faktaa • Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on Latviassa noin 15 prosenttia.

Peräti 17 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä työskenteli maatalouden parissa vuosituhannen vaihteessa ja kolme prosenttia maatalouden raaka-aineita jalostavassa teollisuudessa.

• Yli kolmannes maan kokonaispinta-alasta on maatalousmaata. josta kaksi kolomannesta on peltomaata. Viljelytuotanto on keskittynyt maan hedelmällisiin eteläosiin. Karuilla Itä- ja Keski-Latvian vuoristoalueilla keskitytään lähinnä kotieläinkasvatukseen.

• Viljakasvien lisäksi Latviassa viljellään lähinnä puussa kasvavia hedelmiä kuten omenoita. Maidontuotanto muodostaa noin neljänneksen maatalouden tuotoksesta.

59

Hyvää läheltä

Tukipilareina

rehut ja jauhot Evira tiedotti loppuvuonna 2010 nautakarjan rehuseosten rehuarvojen valvonnasta. Virastossa oli laskettu rehujen energiapitoisuudet ja ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen (OIV) pitoisuudet tuoteselostetietojen perusteella. Tiedotetta luettiin tarkasti myös Utajärvellä.

TEKSTI Tuomas Rytky KUVAT iStockphoto ja Tuomas Rytky

60

MAATILAN PIRKKA 1•2012

yrityksessä on lisätty kapasiteettia noin viiden vuoden välein. Samalla automaatioaste on nostettu korkeaksi. Esimerkiksi jauhopuoli pyörii osittain ilman ihmisvalvontaa.

Asiakkaiden ehdoilla tulevaisuuteen

Eero ja Marja-Riitta Kinnunen kertovat, että noin 70 prosenttia Kinnusen Myllyn tuotannosta on rehua.

K

arjankasvattajat tuntevat Kinnusen Mylly Oy:n Tähtirehuista. Valikoimasta löytyy nautakarjan rehuja sekä ruokaa lampaille, hevosille ja poroille myös luomuna. Täysrehujen ohella yritys markkinoi tiivisteitä, kivennäisiä ja seosrehukomponentteja.

Eviran tulokset eivät olleet yllätys toimitusjohtaja EERO KINNUSELLE ja markkinointiviestinnästä vastaavalle MARJA-RIITTA KINNUSELLE. Kinnusen Myllyn tuotteet oli toinen kahdesta, joiden tuoteselosteet vastasivat parhaiten rehuvalvonnan arvoja.

– Toleranssit raaka-aine-erien välillä ovat isoja. Meillä ollaan näissä asioissa tarkkana: katsotaan, mitä raaka-aineita käytetään ja laitetaan määrät tuotteisiin vakuustodistuksessa ilmoitetun mukaisesti.

Vuosi 2010 sai hymyn Kinnusen väen kasvoille myös toisen tutkimuksen yhteydessä.

– TNS Gallup tutki kymmenen suurimman rehutehtaan asiakkaiden tyytyväisyyttä tuhannen tilan otannalla: olimme lähes jokaisessa kategoriassa top-kolmosessa. Lypsykarjan rehuissa tyytyväisyys oli maan parasta ja ylitti selvästi toimialan keskiarvon. Myös hinta-laatu -suhdettamme, kuljetusten joustavuutta ja luotettavuutta kehuttiin, Marja-Riitta Kinnunen summaa.

Tehdas oikeassa paikassa Toimiva logistiikka on yksi Kinnusen Myllyn kilpailueduista. UtaMAATILAN PIRKKA 1•2012

järvellä toimiva tehdas sijaitsee ”juuri oikeassa paikassa”. Oulun eteläpuolelta tulee lyhyen kuljetusmatkan päästä paljon viljaraakaainetta. Maan pohjoisimmasta rehutehtaasta on lyhyt kuljetusmatka Lappiin ja Kainuuseen – markkina-alueille, joissa täysrehuruokinta on tärkeässä roolissa viljanviljelyn vähyyden vuoksi.

Kinnusen Myllyn historia juontaa yli puolen vuosisadan taakse.

Toiminta alkoi tullimyllynä: isännät jauhattivat viljaa omaan käyttöönsä. Traktorikäyttöisten kotitarvemyllyjen yleistyminen 60-luvulla vei pohjan bisnekseltä. Siitä lähtien Kinnusen Myllyä on kehitetty kauppamyllyksi tasaisella vuosikasvulla.

Rehusekoittamo aloitti myllyn ohella 70-luvulla. Sittemmin rehut ovat vakiinnuttaneet asemansa yrityksen toisena tukipilarina. Nykyään ne ovat jo leipäjauhoja suurempi artikkeli: 80 miljoonan kilogramman vuosituotannosta noin 70 prosenttia on rehua. Yrityksen markkina-alue alkaa Vaasa–Joensuu-linjalta ja jatkuu pohjoisimpaan Lappiin saakka. Liikevaihtoa syntyy myös Ruotsin viennistä.

35 henkilöä työllistävä mylly on perheyritys. Tilivuonna 2011 Kinnusen Mylly Oy:n liikevaihto on noin 23 miljoonaa euroa. Vuosia kestävä kasvu on hatun noston arvoinen asia. Kinnusella tähän on päästy laadun, tuotekehittelyn, sijainnin ja rohkeiden investointien avulla. Eero Kinnunen kertoo, että

Tuotekehittelyssä Kinnusen myllyssä uskotaan asiakkaisiin. Käyttäjiä kuuntelemalla pystytään vastaamaan maatalouden muutoksiin.

Esimerkistä käy aperuokinta, joka perinteisesti on rehutehtaiden kilpailija. Kinnunen kuitenkin markkinoi erilliskomponentteja seosrehua käyttäville tiloille. Tuotevalikoimaan on tuotu myös robottilypsyn yhteydessä käytettävä täydennysrehu. Tulevaisuudessa markkinoille tullee appeen valmistukseen soveltuvia täsmätuotteita, joiden annostelu ja käyttö on tehty mahdollisimman helpoksi.Toinen tuotekehittelyn näkökulma on haastaviin tuotteisiin panostaminen.

– Elävän hiivan vaikutus eläinterveyteen on tunnettu tosiasia.

Hiivan pitäminen elävänä ei kuitenkaan ole yksinkertaista, koska sekä lämpötila että paine tappavat hiivaa, toimitusjohtaja sanoo.

Kinnusella prosessi on saatu viilattua sellaiseksi, että elävää hiivaa todistetusti säilyy haluttu määrä koko valmistusprosessin. r

Kinnusen Mylly Oy • Mylly perustettu 1951 • jauhojen pääraakaaineet vehnä, ruis ja ohra • Rehuseoksia vuodesta 1970 naudoille, sioille, siipikarjalle, poroille ja hevosille

Kinnusen valikoimasta löytyy monenlaisia täydennysrehuja ja aperuokinnan komponentteja.

61

LED työvalo 12/24V

• 10x10 cm, 9 kpl 1 W Osramledejä, pieni virrankulutus • Tukeva pulverimaalattu alumiinivalurunko • Kiinnitysjalusta ruostumatonta terästä

12000

/kpl

Xenon työvalo DB-HID 409

• Pienikokoinen, 35 W • 9-32 V

8900

/kpl

Xenon työvalo DB-HID 338 H3 • 12 V, 35 W mm. traktoreihin

9500

7-koon pulttikytkinakseli

• Sivukiinnitys, käy vanhempiin traktorimalleihin

12900

/kpl

Perustyövalo H3

• Sis. polttimon 12 V 55 W

1410

• 16,9-30, 18,4-26, 16,9-34, 18,4-30, 16,9-38, 18,4-34 • Nastojen ja kulutuskettingin ainevahvuus on 11 mm, valmistettu läpikarkenevasta booriteräksestä, joka on pintakarkaistu 00 Kysy myös muitakokoja! /pr

36500

7-koon vapaakytkin + kiinteä levykytkinakseli

921

• Ristikon mitat AxB 30,2x91,5 • Pituus ristikon keskeltä ristikon keskelle min. 86 max. 130 cm BestGrip nastat • 1800 Nm • Traktorit ja työkoneet 9 mm • Työkoneen pää: 1 3/4” • Sis. asennustyökalun • Mm. lumilinkoihin 180 kpl 179,90

53800

/kpl

Xenon työvalo DBHID 348 H11

Jäätikköketjut Hakki ja Tapio

• Ristikon mitat AxB 30,2x91,5 • Pituus ristikon keskeltä ristikon keskelle min. 86 max. 130 cm • pulttikytkin 2700 Nm • Työkoneen pää: 1 3/4” • Mm. lumilinkoihin

100 kpl 94,90

Kenkänastat 6 mm • Sis. asennustyökalun 20 kpl 28,50 40 kpl 47,50

Bondioli linkoakseli 6 koko

Käynnistyskaapelit 200 A

• Levykytkin 1200 Nm 1 3/4” • Ristikon mitat A x B: 30,2 x 91,4 • Pituus ristikon keskeltä ristikon keskelle min. 86 cm, max. 130 cm • Teho 64 hv

• 25 mm2 • 3,5 m

31900

/kpl

Hinnat (sis. alv 23%) voimassa tammikuun 2012 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

400 A • 5 m

3930 69,60

K-MAATALOUS

Punnittua tarkkuutta!

BOGBALLE L2W BASE 2050L vaakamalli • Uusimmalla Calibrator Zurf ohjaimella - oleelliset tiedot yhdellä silmäyksellä • Tilavuus 2050 L = 3 suursäkkiä, työleveydet 12 - 18 m tai 20 - 24 m • Automaattikalibrointi: täytä ja aja - vaaka tarkistaa ja korjaa kalibroinnin • Ohjaimessa USB liitin: helppo tiedonsiirto ja ohjelmistopäivitys muistitikulla • Hydraulisella auki kiinni käytöllä

BOGBALLE L1 PLUS • Säiliötilavuus 1425 L, tilaa reilusti 2 suursäkille • Levitysleveys 10 - 16 m

BOGBALLE L2 PLUS

• Säiliötilavuus 2050 L - reilusti kolmelle suursäkille • Levitysleveydet 24 m:n saakka

BOGBALLE M2 BASE ja M2 PLUS Bogballe L2 Plus -lannoitteenlevitin.

• M-sarja, max kuudelle sursäkille • Levitysleveydet 42 m:n saakka

K-MAATALOUS

Ennen vanhaan

Claas Logo

Puimuri mullisti peltotyöt Viime vuonna eurooppalainen leikkuupuimuri täytti 75 vuotta. Vuosi oli 1936, kun August Claas esitteli yleisölle leikkuupuimurin, jonka hän oli kehittänyt tilallaan pienessä Harsewinkelin kylässä Saksan Westfalenissa. Jo alusta alkaen kone pui viljan pelloilla liikkuessaan – eurooppalainen maatalousvallankumous oli alkanut.

1920-luvulla Euroopassa oli kokeiltu monia erilaisia amerikkalaisia leikkuupuimureita, myös traktorilla vedettäviä, mutta nämä yritykset olivat epäonnistuneet. Yleisen mielipiteen mukaan amerikkalaiset koneet eivät soveltuneet puintiin täällä, koska eurooppalainen viljakasvusto oli tiheää, usein kosteaa ja rikkaruohoista.

Aina Claasin markkinoille tuloon saakka saksalaiset olivat korjanneet viljansa käsin ja vieneet sen riiheen kuivumaan.

Anna palautetta lehdestä ja voita MACBOOK AIR! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua.

KONEET

US KARJATALO

Kinnusen Mylly n listoilla kärjessä Evira

t

W-Maxin uude valssit

VILJELY

Punahome kauran kimpussa

PIRKKA 4

MAATIL AN nro 1 • tammikuu

talous.fi

2012 • www.k-maa

uutta MF-mallia

Lue

ä! lisäkka.fi npir

atila

a w.m

ww

Aikaa huolenpitoon

nnissä

jelmakokeet käy

+ Koetila: Viljelyoh

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 31.7.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Arvottava palkinto on noin 1 000 euron arvoinen MacBook Air.

63

FIRST CLAAS

Rehunkorjuun parasta ykkösluokkaa!

ROLLANT 455 RC UNIWRAP Lisää paalaustehoa ja käyttömukavuutta

ROLLANT 375 RC UNIWRAP Pro Uutuus!

CLAAS DISCO Active Float niittomurskaimet

CLAAS CARGOS combivaunut

• Nyt 25 kpl teriä ja hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja • Suuret 26,5" pyörät vähentävät pintapainetta ja lisäävät kantavuutta • Nyt uusi huippunopea käärintä, muovirullatelineet (6 x 2) vakiona • Uusittu MPS Plus hydraulikäyttöinen telasegmentti takaa tiiviit paalit

• Nostolaitekiinnitteiset, hinattavat ja perhoskoneet • Edistyksellisellä Active Float -kevennyksellä: Pienempi tehontarve, suurempi ajonopeus ja parempi niittojälki (DLG:n testi no 5950F)

3500 TC Ennakkohintaan!

29.500,-

(sis. alv 23%) +toim.kulut

Ennakkohinnat (sis alv. 23%) voimassa 20.01.2012 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää.

Hinnat eivät sisällä toimituskuluja. Kuvien koneissa mahdollisesti lisävarusteita.

• Nyt vahvempi voimansiirto ja telat • Entistä tehokkaampi sullonta • Huollon helppoutta automaattivoitelulla

Suurtehonoukinvaunu ja rehun kuljetusvaunu • 38-50 m3 lavatilavuudella, purkukeloilla tai ilman • Roottori ja noukin irrotettavissa - vähemmän painoa kuljetusvaununa • Uudistunut tehokas sullonta, tiiviimmät kuormat

K-MAATALOUS