MaatilanPirkka0212 by Maatilan Pirkka

KARJATALOUS

KONEET

VILJELY

Pötsin toimintaan tehoa hiivalla

MF 5400 soveltuu vaativiin olosuhteisiin

Kasvinsuojelu pelastaa pellot

MAATILAN

PIRKKA 3 nro 2 • maaliskuu 2012 • www.k-maatalous.fi

! ä ä s i l Lue .fi irkka

lanp maati

www.

Tuhti WS D -vaunujen kantavuusluokkaa

Tartu toukotöihin + Tutkittua: Kevään uudet lajikkeet

HakkiPilke 38

Uutuus

HakkiPilke Expert 25 Erittäin nopea! • Nopea katkaisu ketjusahalla ja halkaisu kahdella sylinterillä • Hydraulinen hammasrullasyöttö • Neljän metrin kuljettimella

Puhtaampaa klapia nopeammin myös pienemmistä puista

• Sähköinen halkaisunohjaus - ei kuluvia, mekaanisia osia • Katkaisee ja pilkkoo halk. jopa 38 cm:n puut • Hydraulikäytt. ketjusaha 16’’ 0,325 67vl • 8 tn halkaisuvoima, -terät 2/4,6,8-osaan • Traktori- tai traktori-/sähkömoottorikäyttöisenä • 2 x kakstoimiset hydr. ulostulot vakiona • Kääntyvä 4 m poistokuljetin • Vakiona roskanerottelija • Erittäin käyttö- ja huoltoystävällinen Alk.

13.300,-

6.350,-

(sis alv. 23%) + toim.kulut

HakkiPilke 37 • Iso 7,0 tn halkaisusylinteri • Autom. halkaisunnopeutusventtiili • Maks. 37 cm puulle • Teräketjukatkaisu • 2,2 m syöttö- ja 4 m poistokuljetin

HakkiPilke 27

7.690,-

(sis alv. 23%) + toim.kulut

Pyörösahanterällä ja hydraulihalkaisulla • Hydr. 5,5 tn sylinteri • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokuljetin 3,2 m - puut suoraan kärrylle, pinoon tai varastoon • Traktori- tai sähkömoottorikäyttöisenä

Kaikkiin eihin 37-mall tin s o n puun ETTA! S K U VELOIT heti! Toimi

HakkiPilke 42 Vahva pilkekone ammattikäyttöön • Katkoo ja pilkkoo halkaisijaltaan yli 40 cm puita • Patenteitoitu 2-sylinteritekniikka • Halkaisuvoima säätyy autom. 3-13,2 tn • Optinen klapin pituuden mittaus

27 TR

Alk.

5.250,-

(sis alv. 23%) + toim.kulut

HakkiPilke Eagle -klapisirkkeli • Katkaisu pyöröterällä, halkaisu ruuvilla • Edullinen ja perinteinen tapa tehdä polttopuita

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 15.4.2012 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

K-MAATALOUS

MAATILAN

PIRKKA

nro 2 • maaliskuu 2012

Lehmän pötsin bakteereihin saadaan eloa hiivavalmisteella.

32 Purkuelevaattori purkaa ongelman

KETTERÄÄ KUORMAUSTA MF5400-sarjan traktorit ovat keskikokoluokan joustavia työkoneita.

Ahti Ritolan seosrehuvaunu työskentelee 800 tuntia vuodessa.

36 Öljyä rattaille Löytyykö pellolta ensi kesänä rypsiä vai rapsia?

54 Maansiirtovaunu tositoimissa Maansiirtopalveluyrityksen työt vaativat perävaunulta kestävyyttä.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Maanviljelijä Ruotsin Öölannissa haluaa reagoida nopeasti markkinoihin.

20 Nurmi tarvitsee kasvinsuojelua

Täydennyskylvöt ja rikkaruiskutukset pitävät nurmen tuottavana.

38 Lajiketta vaihtamalla paranee Uusia, satoisampia lajikkeita tutkitaan K-maatalouden koetilalla Hauholla.

42 Teräskehillä avaria halleja

58 Aidanrakentajan oksankohdat Vältä sähköaidan rakentajan yleisimmät virheet.

68 Sopivan kokoinen perheyritykseksi

Sysmän Luomuherkkujen tuotteet syntyvät kotipiirissä.

Tuhti-halleista on vaikkapa maneeseiksi.

50 Herrasmiehen pilkekone

Tapio Ollilan pilkevajasta löytyy viimeisen päälle varusteltu pilketehdas.

52 Keskipakolevitin punnitsee ja säätää Lannoite leviää tasaisesti uuden tekniikan avulla.

56 Huollettu kone kestää Baggas Bil & Traktor kiittää asiakkaitaan.

VAKIOT 7 Pääkirjoitus 14 Jyväset 16 Palveluksessa 30

Anna palautetta ja voita MacBook Air

Eläinlääkäri vastaa

40 Viljamarkkinat 60 Tapahtumat 71

Ennen vanhaan

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous • Päätoimittaja Staffan Björkell • Toimitusneuvosto Antti Ollila, Kimmo Vilppula, Eero Pajulahti, Kaisa Tiira, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press oy, Mikonkatu 8 A 8, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Plugi ja MCI Press• Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

TR AK TO

-H

N SA O

TÄ

SÄ

6475 Dyna-6

LT O S O P I M

kes

ko.fi

/mfsopimus

Nyt saatavilla MF-huoltosopimukset!

Kuutoskoneen voimat, neloskoneen hinta ja ketteryys Suomalainen 6-syl. Sisu Power moottori max. 162 hv / 689 Nm Dyna-6 vaihteisto + AutoDrive automatiikka 50 km/h nopeus + QuadLink etujousitus Dual Stage ohjaamonjousitus Sähköinen hydrauliikan joystick, 110 l/min CCLS + 2 mek. lohkoa

600/65R38 & 480/65R28 Trelleborg renkaat Säästövoimanotto Ilmastointi 2 majakkaa Kääntöympyrän säde 4,8 m Vielä tämän kevään toimitukseen

Kysy tarjousta! www. konekesko.com/masseyferguson Konekesko Oy, PL 145, Vanha Porvoontie 245, 01301 Vantaa, puh. 010 53 034

is a worldwide brand of AGCO.

Tuotantomenetelmä Kevätrypsille

VARMUUTTA RYPSINVILJELYYN KYLVÖSTÄ SADONKORJUUSEEN! Clearfield tuotantomenetelmässä yhdistyvät satoisa kevätrypsilajike Aurea CL ja sille räätälöity laajatehoinen rikkakasvien torjunta-aine Clamox. 19,9 % Sadon rikkapitoisuus (%)

K-maatalouden koetilan Clearfield®-koe 2011

9,23 % 6,0 % 1,73 % Käsittele- Clamox 1,5 l/ha Verrannemätön + Dash 1,0 l/ha aine 1

Verranneaine 2

Clearfield tuotantomenetelmän rikkakasvien torjunta-aine Aurea CL-lajikkeelle • Laajatehoisin rikkakasveihin myös juolavehnään, hukkakauraan, ohdakkeeseen ja valvattiin • Torjunta tehdään joustavasti taimettumisen jälkeen • Hellävarainen Aurea CL rypsille • Valmiste alkaa tehota jo +5 ºC

Aurea CL Clearfied rypsilajike

Tuhohyönteisten torjuntaan: Kirppojen ja rapsikuoriaisten torjuntaan Kustannustehokas pyretroidi

• Hyvä karkotusvaikutus • Nopeatehoinen syömä- ja kosketusvaikutteisesti

Monipuolinen pyretroidivalmiste öljykasvien, viljojen ja useimpien erikoiskasvien tuhohyönteisten torjuntaan • Tehoaa muille pyretroideille resistentteihin rapsikuoriaisiin • Sopii hellävaraisena IPM-ohjelmiin => säästää osan hyötyeliöistä • Nopea tyrmäysteho • Tehokas kirppoihin ja rapsikuoriaisiin

Pahkahomeen torjuntaan:

• Aikaisin kevätrypsilajike • Tuottaa puhtaan ja laadukkaan sadon Clearfield tuotantomenetelmällä • Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräk. vuosina

Öljykasvilajikkeet: Tamarin Kevätrapsi

• Huippusatoisa ja lujavartinen kevätrapsi • Korkea öljypitoisuus, kasvuaika sama kuin Sheikillä

Ilves Kevätrapsi

SW Petita Kevätrypsi • Korkein öljypitoisuus • Öljyntuottajan suosikki! • Satoisa, luja varsi

• Rypsillä ja rapsilla sivuvaikutuksena kasvunsäädeominaisuus

• Aikainen ja satoisa • Korkea öljypitoisuus

Lajike MARIE HIGHLIGHT MERRYL TRAPPER, hybridi ILVES BELINDA, hybridi CAMPINO BRANDO, hybridi SHEIK TAMARIN

Sato kg/ha 2103 2137 2085 2443 2292 2538 2432 2629 2301 2487

Suhde- Kasvu- Lako- Valk.- Öljy- Lehtivih- Öljysato luku aika pv % % % reä ppm kg/ha 100 112,6 26 24,7 42,3 17,6 837 102 111,4 33 23,8 42,6 13,3 860 99 111,7 25 24,6 43,1 16,7 843 116 112,6 26 23,7 42,3 12,8 964 109 112,6 37 24,1 43,0 15,7 932 121 113,1 29 23,6 44,0 17,0 1036 116 114,4 21 22,0 42,4 32,3 961 125 114,9 23 23,1 42,9 18,4 1057 109 114,9 18 25,1 41,8 15,4 899 118 115,4 21 23,8 42,2 16,6 993

Lähde: Virallliset lajikekokeet 2004-2011, Estimoidut lajikekeskiarvot

Varmista laadukas sato lehtilannoituksella:

Kukintaa ja öljynmuodostumista edistävä lehtilannoite

• Sisältää mm.rikkiä, booria ja molybdeenia,. jotka tärkeitä hiveniä öljykasveille • Helppo käyttää -pieni vesi- ja käyttömäärän tarve • Sopii useisiin tankkiseoksiin esim. rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä

K-MAATALOUS

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

Kevätrapsin viralliset koetulokset

PÄÄKIRJOITUS

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

äin maaliskuun puolivaiheilla on korkea aika tehdä kauden viljelysuunnitelma. Mitä viljelysopimuksia on solmittu ja mitä viljaa viljellään milläkin palstalla? Miten optimoin tilani kasvikierron ja mikä on eri peltojen ravinnetasapaino? Pitääkö vielä tilata lisää siementä ja lannoitetta paikallisesta maatalouskaupasta? Talvi on myös pohdinnan aikaa, aikaa, jolloin on hyvä katsoa taaksepäin ja tarkastella edellisvuoden satoa. Jälkikäteen tehdyn laskelman avulla voi nähdä, miten mennyt viljelykausi onnistui. Laskelman avulla voi helposti verrata saavutettuja tuloksia edellisvuosiin. Vaikka on tärkeää katsoa eteenpäin, on myös järkevää pitää edellisvuosien tulokset ja tunnusluvut muistissa. Monta asiaa pitää ottaa huomioon, mutta kuten tunnettua, hyvin suunnittelu on puoliksi tehty. Ja vaikka pelloilla vielä lepää paksu lumipeite, nyt on aika pysähtyä miettimään, mitä aikoo viljellä ja millä strategialla toimia. Mihin viljalajikkeisiin panostetaan tänä vuonna? ARI VIRTANEN kertoo artikkelissaan mielenkiintoisista öljykasvivaihtoehdoista. Usein myös käytännön seikat, kuten vaikkapa viljelytekniikka ja käsittely, vaikuttavat viljelykasvin valintaan. Pääasia on kuitenkin, että valittu kokonaisuus toimii omalla tilalla. Markkinoilla on yhä suurempi merkitys tämän päivän viljelijöille. Oikeammin sanottuna on yhä tärkeämpää seurata markkinoita ja pystyä reagoimaan niihin tarvittaessa. ILKKA PEKKALA kuvaa viljamarkkinoiden tilannetta artikkelissaan. Hinnat viljamarkkinoilla ovat olleet nousussa viime kuukausien aikana. Viljelijälle on edelleen tärkeää seurata markkinoiden kehitystä – jos haluaa pitää hinnan optimaalisena, on valitettavasti liian myöhäistä havahtua myymään syksyllä. Viljelijänä voi kehittää strategian, joka huomioi sekä minimihinnan että kassavirran ja verotuksen. Hyvä nyrkkisääntö on joka tapauksessa panostaa laatuun, jolla varmistaa sadon markkinakelpoisuuden. Silloin on varmistanut itselleen hyvän aseman, josta tehdä järkeviä päätöksiä viljelykauden aikana. Kevättä kohti!

Staffan Björkell staffan.bjorkell@mcipress.fi

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Lato syttyi palamaan, ja isäntä riensi sammutuspuuhiin. – Onko tuli irti? kysäisi ohi kävelevä kaupunkilaiskeikari. – Kyllä se aika tiukasti on kiinni tässä ladon nurkassa, tuumasi isäntä.

Ketterää kuormausta TEKSTI Staffan Björkell KUVAT Matti Immonen

HHHHH MASSEY FERGUSON 5450 Massey Ferguson 5450 on nelisylinterinen traktori sadan hevosvoiman kokoluokassa. Mitä teknisiä ominaisuuksia siinä on, ja miten hyvin se soveltuu lumitöihin? Otimme tästä selvän helmikuun alun vaativissa suomalaisissa talviolosuhteissa. Testiajankohtana elohopea painui -30 celsiusasteeseen. 8

MAATILAN PIRKKA 2•2012

MF 5450 on ketterä peli Suomen talvessa, varsinkin etukuormaimen kanssa. Lumet saa kunnon kyytiä. MAATILAN PIRKKA 2•2012

MF 5450 on myös ketterä vetotraktori. Continentalin karkeapintaisilla 16.9R38ja 13.6R38-renkailla traktori saa hyvän ajotuntuman tiehen talvisaikaan.

Etukuormaajan ohjaussauva on pienikokoinen, ja sitä käytetään peukalolla ja etusormella.

amu on hyytävän kylmä, ja minulla on ollut moottorilämmitin päällä MF 5450:ssa muutaman tunnin ennen kuin lähden käynnistelemään sitä. MF 5450 on nelisylinterinen traktori siinä joustavassa ja suositussa keskikokoluokassa, jonka traktoreita on lähes joka maatilalla. Osassa maatiloja se on tilan suurin traktori, muilla se saattaa esimerkiksi olla tilan kakkostraktori. 10

Oli miten hyvänsä, keskikokoluokan traktorit ovat hyvin joustavia, ja tästä MF 5450 ei ole mikään poikkeus. Sen 107 hevosvoimaa, Dyna-4-vaihdelaatikko ja etukuormaaja tekevät siitä sopivan miltei kaikkiin maatilan töihin.

HHH UUDISTETTU VOIMANSIIRTO Massey Ferguson ja Konekesko ovat lanseeranneet neljä uutta mallia 5400-sarjassa: 5420, 5430, 5440 ja MF 5450. Traktoreiden enimmäisteho on 82–107 hevosvoimaa ja suurin vääntömomentti 346–416 newtonmetriä. Traktorin vaihteisto ja voimansiirto on uudistettu ja tehohäviöitä onnistuttu näin pienen-

tämään. Voima saadaan nyt tehokkaammin sekä renkaisiin että voimanottoon. Traktori tuntuu virkeältä ja reagoi käskyihin nopeasti. Konepellin alla on Perkinsin luotettava ja taloudellinen, 4,4 litran mekaanisella ruiskutuksella varustettu moottori. Perkinsin tämän kokoluokan moottorit ovat tunnettuja siitä, että ne käynnistyvät ja toimivat hyvin talviolosuhteissa. MF 5450 lunastaa odotukset myös tässä kohtaa.

HHHH AINUTLAATUINEN VIISTO KONEPELTI 5400-sarjan uusissa malleissa MFmallien tuttu viisto konepelti kuuluu vakiovarustukseen. Sen muotoilua on kuitenkin muutettu jonkin verran. Viisto konepelti on suomalaisilla traktorimarkkinoilla myytäville malleille ainutlaatuinen ominaisuus, joka helpottaa etukuormaajan tai etunostolaitteen kanssa tehtäviä töitä huomattavasti. Traktoriin kytketyt työvälineet näkyvät hyvin ja ajajan MAATILAN PIRKKA 2•2012

TEKNISET TIEDOT MF 5450

4Moottori

Perkins 1104D-E44TA

4Hevosvoimat

107

4Sylinterit

4Moottorin volyymi

4,4 litraa

4Vaihteisto

Dyna-4

4Vaihteet

16/16

4Suunnanvaihto

MF:n Power Control

4Hydrauliikan nostovoima

4 300 kg

4Äänitaso hytissä

75 dB

4Paino

3 900 kg

paikalta on hyvä näkyvyys työmaalle. Hytin muotoilu kaiken kaikkiaan antaa ajajalle avoimet näkymät sekä eteen- että taaksepäin. Konepelti avautuu kätevästi yhdessä osassa, minkä ansiosta huoltotoimenpiteet, kuten öljyn tarkistus, jäähdyttimien ja ilmansuodattimen puhdistus, on helppo tehdä. Konepelti avautuu helpolla kädenliikkeellä.

5 FAKTAA • MF lanseeraa neljä uutta mallia: 5420, 5430, 5440 ja 5450. • Traktorin vaihteisto ja voimansiirto on uudistettu ja tehonmenetyksiä on näin onnistuttu pienentämään. Voima yltää nyt tehokkaammin sekä renkaisiin että voimanottoon. • Dyna-4-vaihdelaatikossa on neljä powershift-vaihdetta neljällä alueella, eli 16 vaihdetta eteenpäin ja 16 vaihdetta taaksepäin. Kaikkia vaihteita voi vaihtaa kytkimeen koskematta. • 5400-sarjan traktoreihin saa hydrauliikan, jonka kapasiteetti on sata litraa minuutissa. • Traktorin kääntösäde on pieni, koska pyörillä on hyvin tilaa kääntyä.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Traktori tuntuu virkeältä ja reagoi käskyihin nopeasti.

107

Traktoreiden enimmäisteho on 82–107 hevosvoimaa. 11

Traktoriin kytketyt työvälineet näkyvät hyvin ja ajajan paikalta on hyvä näkyvyys työmaalle. HHH MONIPUOLINEN SUUNNANVAIHTOVIPU 5400-sarjan traktoreissa on uusi Dyna-4-vaihdelaatikko vakiovarusteena. Vaihdelaatikossa on neljä powershift-vaihdetta neljällä alueella, eli 16 vaihdetta eteenpäin ja 16 vaihdetta taaksepäin. Kaikkia vaihteita voi vaihtaa kytkimeen koskematta. Aluevaihteissa on niin kutsuttu robottitoiminto. Suunnanvaihtovipu Power Control on ratin lähellä, ja se on kätevä työväline. Sillä voi paitsi vaihtaa ajosuuntaa, myös vaihtaa vaihteita sekä lisäksi vapauttaa veto nostamalla vipua, mikä on

kätevää esimerkiksi, kun tehdään töitä etukuormaajalla. Sivupaneelin potentiometristä voi säätää suunnanvaihdon reaktionopeutta portaattomasti ajon aikana.

HHHHH TYÖTEHOJA ETUKUORMAAJALLA Taka-akseli ja hydrauliikka ovat uudistuneet täysin. Nostolaitetta ohjataan sähköisesti, ja sen enimmäisnostokapasiteetti on 4 300 kiloa. 5400-sarjan traktoreihin saa hydrauliikan, jonka kapasiteetti on sata litraa minuutissa ja joka tehostaa ja nopeuttaa etukuormaajan kanssa tehtäviä töitä.

Uudet huoltosopimukset helpottavat traktorinomistajan arkea Massey Ferguson –traktorien omistajille on tarjolla nyt entistä vaivattomampia tapoja huolehtia vastahankitusta traktoristaan. – Tarve huoltosopimuksiin lähti siitä, että asiakkaat haluavat varmistaa kustannustehokkaan huoltopalvelun saatavuuden sekä traktorinsa käyttövarmuuden, kertoo Konekeskon kehitys- ja laatupäällikkö ARTO LAITILA kertoo. – Huoltopakettiin sovitaan kiinteä kuukausiveloitus, joten kulujen seuranta helpottuu. Lisäksi asiakas tietää, että huolto- ja korjaustöissä käytetään vain testattuja, alkuperäisiä MF-varaosia ja valmistajan hyväksymiä voiteluaineita. Paketissa määräaikaishuollon kulut sovitaan kuukausiveloitukseksi asiakkaan valitsemalle käyttötuntitasolle. Huoltosopimus on kolmevuotinen, ja valittavana on neljä käyttötuntivaihtoehtoa: 800, 1 600, 2 800 tai 3 600 tuntia asiakkaan tarpeen mukaan. Sopimus voidaan päivittää seuraavalle käyttötuntitasolle, mikäli ensin valittu tuntimäärä ylittyy kesken sopimuskauden. Huoltosopimusta voidaan myös laajentaa kattamaan mahdolliset korjaukset. Valittavana on kaksi vaihtoehtoa: MF CARE tai MF CARE +. MF CARE Holtopalvelu kattaa valmistajan mukaiset määräaikaishuollot ja tarkastukset niihin kuuluvine varaosineen ja nesteineen valitsemallasi käyttötuntitasolla. MF CARE + Laajennetun käyttöturvan MF CARE + -huoltopalvelu kattaa määräaikaishuoltojen lisäksi toisen ja kolmannen vuoden käyttöturvan. Laajennettu käyttöturva kattaa traktorissa ilmenevien vikojen ja vaurioiden korjaamisen tarvittavine varaosineen ja nesteineen, korjauskohtainen omavastuu on 400 euroa (alv 0 %). Tarkemmat tiedot sopimuksesta ja mallikohtaisesta hinnoittelusta sekä sopimusehdoista alueellisilta Massey Ferguson -myyjiltä. Huolto- ja korjaustöissä palvelevat valtuutetut Massey Ferguson-huoltoammattilaiset ympäri Suomen. Yhteys- ja lisätiedot: www.konekesko.fi/mfsopimukset.

Konepelti avautuu yhdessä osassa, minkä ansiosta huoltotoimenpiteet, kuten öljyntarkistus sekä jäähdyttimien ja ilmasuodattimien puhdistus, on helppo tehdä.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Lumikasat ovat helppo nakki 5450:n lumikauhalla varustetulle etukuormaajalle. Etukuormaajan ohjaussauva on pienikokoinen, ja sitä käytetään peukalolla ja etusormella.

HHHH AIEMPAA PIENEMPI KÄÄNTÖSÄDE 5400-sarjan uusissa malleissa koko etuosa on uudistettu. Tämän ansiosta eturenkaat pääsevät kääntymään enemmän, mikä pienentää kääntösädettä. MF 5450 on itse asiassa hyvin ketterä ja siksi oikein hyvä juuri etukuormaajatraktorina. Osin tämä johtuu tehokkaasta hydrauliikasta, mutta osin myös siitä, että traktori pystyy niin tiukkoihin käännöksiin. 5400-sarjan mallit voidaan myös varustaa uudella integroidulla etunostolaitteella. Se on kompakti eikä haittaa traktorin kääntöominaisuuksia. Etunostolaitteeseen kytkettävät työkoneet ovat siis lähellä itse traktoria. MF5450 on ketterä etukuormaintraktori. Se sopii ominaisuuksiensa puolesta useimpiin kotieläin- ja viljatilojen töihin. Erityisen sovelias se on etukuormaajatraktoriksi.r

Esko 3291-lumilingon kanssa MF 5450 on kova kortti lumea vastaan taistellessa.

Satoisat viljalajikkeet

Tuottavat nurmiseokset

tiriL

SwAj-GrindStAd -seos

Monitahoinen rehuohra

• Aikainen • Korkea valkuispitoisuus ja hehtolitrapaino • Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet • Erinomainen happamilla mailla

rinGSAKEr Kaura

• Intensiiviseen säilörehun tuotantoon • Ruokonata Swaj tuo seokseen kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä • Timotei-Grindstad tuo maittavuutta, omaa nopean kasvurytmin ja jälkikasvukyvyn

Säilörehunurmiseos

• Huippusatoisa, melko aikainen kaura • Valkokuorinen, alhainen kuoripitoisuus - erittäin suuri ydinsato

• Tuottaa ison kokonaissadon - kasvaa hyvin sekä kuivissa että märissä olosuhteissa • Timotei Jonatan 70 %, nurminata Minto 15 % ja ruokonata Swaj 15 %

dEMOnStrAnt Kevätvehnä UUtUUS!

Apilainen nurmiseos

• Erittäin satoisa • Zebran aikaisuus ja laonkestävyys • Korkea hehtolitrapaino • Hyvä taudinkestävyys

www.k-maatalous.fi

• Seoksessa laatulajikkeet • Puna-apila Bjursele tai SW Yngve 10%, Alsikeapila Frida 5%, Timotei 60%, Nurminata 25%

K-MAATALOUS

jyväset

Työnäytökset Tampereen Talvitiepäivillä Talvitiepäivät järjestettiin helmikuun puolivälissä Tampereella. Työnäytökset kiinnostivat yleisöä, vaikka osa yleisöstä oli todennäköisesti tositoimissa alkuviikon lumimyräkän johdosta.

Turun avajaisissa riitti tungosta 8.–10. maaliskuuta K-maatalous muutti Orikedolle osoitteeseen Vanha Tampereentie 184. Uuden Rautia K-maatalouden avajaisia vietettiin vauhdikkaissa merkeissä, kun paikalle saapui avajaispäivinä lähes 5 000 asiakasta. K-maatalous siirtyi Pollenkujalta ja Rautia Ravattulan kanssa saman katon alle. Rauta- ja maatalouskaupan palveluiden keskittäminen samaan toimipisteeseen nopeuttaa ja helpottaa asiointia. Konekeskon Massey Ferguson -traktorimyynti, varaosapalvelu sekä Claas- puimurit löytyvät samoin uudesta toimipisteestä. K-maataloudessa palvelevat tutut a mmattilaiset ja yhteystiedot säilyvät entisinä.

V ”Ruokakulttuurin uutta nousua on

pitkään odotettu. Nyt se on käsillä. Se antaa mahdollisuuksia niin tuottajille, yrittäjille kuin teollisuudellekin. Syntyy uusia tuotteita, uusia kauppapaikkoja ja paljon hyviä elämyksiä.” Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen blogissaan.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Tumen kansainvälistyminen jatkuu TEKSTI: Timo Suni

Vuoden 2006 omistusvaihdoksessa Tume-Agri Oy:n ohjaimiin tuli omistajakolmikko HEIKKI SOLA, EERO TOMMILA ja TIMO SUNI. Osake- ja liiketoimintakauppa tehtiin Nokka-Yhtiöiden kanssa. Työnjaosta sovittiin tuolloin, että toimitusjohtajan tehtävät otti vastuulleen Eero Tommila, markkinoinnin ja tuotekehityksen vastuu tuli Heikki Solalle. Timo Suni ryhtyi päätoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Uudet omistajat asettivat tavoitteekseen kasvattaa liikevaihtoa maltillisesti, parantaa kannattavuutta sekä kohottaa yhtiön omavaraisuutta. Uudeksi tilikaudeksi määritettiin vuosittain 1.7.–30.6, koska sen katsottiin seuraavan parhaiten yhtiön vuosirytmiä.

Liikevaihdosta puolet vientiin

Kylvölannoittimet keskeinen tuoteryhmä Tuoteohjelmassaan Tume on keskittynyt kylvöön, lannoitukseen sekä kylvöä lähellä olevaan maanmuokkaukseen. Kylvölannoittimien kehitystyö alkoi 1960-luvulla ja siitä on tullut 2000-luvulla keskeinen tuoteryhmä, jonka menestykseen uskotaan yhtiössä vakaasti. Perustuotteita ovat Tume-jyräcombi, Nova ja viime vuonna lanseerattu Gemini 6000. Maanmuokkaukseen on kehitetty 2000-luvulla Cultipackja Cultiplus-versiot. Hankmo-lapiorullaäes vietti MAATILAN PIRKKA 2•2012

Katse tulevaan Kansainvälistymispanostusta jatketaan yhtiössä tulevina vuosina. Viime kesänä on solmittu Venäjän maahantuojan, Agrodok-yhtiön kanssa kylvölannoittimien kokoonpanosopimus. Sen raamina on, että Tume toimittaa pääkomponentit maahantuojalle, joka suorittaa loppukokoonpanon. Tällä operaatiolla saavutetaan uutta kilpailukykyä monimutkaisen lainsäädännön luvatussa maassa, joka on ulkomaiselle toimijalle monesti vaikeasti avautuva. Sitä se näyttää olevan useasti oman maankin elinkeinonharjoittajalle. Kun toiminta lähtee käyntiin, säästöt tulevat rahdeista ja tulleista. Lisäksi loppukäyttäjän luototus helpottuu. Markkina-aseman odotetaan vahvistuvan Venäjällä lähivuosina oleellisesti. Kuluneen syksyn aikana on tehty ratkaisuja yhtiön johdossa. Joulukuun alussa talousneuvoksen arvon saanut hallituksen puheenjohtaja Timo Suni on luopunut osakkeistaan yhtiön hyväksi ja siirtyy eläkepäiville. Uudeksi osakkaaksi ja johtoryhmän jäseneksi on kutsuttu agrologi PATRIK JUNGARÅ (44) Kirkkonummelta. Päävastuualueenaan hänellä tulee olemaan vientitoiminta. Tähän mennessä hän on vastannut noin 20 vuotta ruotsalaisen Agrolux-ryhmän aurojen kotimaan markkinoista ja viennistä.Pääosakkaista Eero Tommila jatkaa toimitusjohtajana ja Heikki Sola markkinointijohtajana.

jyväset

Viisivuotisjaksolla 2006–2011 asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Liikevaihto nousi jaksolla 2007–2009 vuositasolla yli 12 miljoonaan euroon ja liikevoitto reiluun yhdeksään prosenttiin. Viisivuotisjaksolla ei ole tehty yhtään tappiollista tilikautta, vaikka vaikeaksi muodostuneella tilikaudella 2009–2010 liikevaihto putosi runsaat 40 prosenttia eli vajaaseen seitsemään miljoonaan euroon. Tilikaudella 2010–2011 päästiin takaisin totutulle tasolle. Liikevaihto nousi 10,7 miljoonaan euroon ja liikevoitto miljoonaan euroon. Omavaraisuusaste nousi 55 prosenttiin. Yhtiön liikevaihdosta on vuosittain mennyt vientiin runsaat puolet. Aktiivivientimaita on tällä hetkellä noin 20. Pääasiallinen markkinaalue koostuu EU:n alueen maista, joskin Norja unionin ulkopuolisena on edelleen suurin vientimaa. Mittavaa kehityspotentiaalia odotetaan tulevina vuosina Venäjältä ja sen naapurimaista. Pitkäaikainen kauppakumppani, Japani, on edelleen kiinteästi kuvioissa mukana. Kesko maatalouskauppiaineen on vastannut pitkään kotimaan kaupasta. Kanssakäyminen kauppiaiden kanssa on kehittynyt suotuisasti. Tunnustuksena pitkäaikaisesta yhteistyöstä Tume-Agri sai K-maatalouskauppiailta vuoden 2010 tavarantoimittajan palkinnon. Sitä edelsi Janakkalan kunnalta saatu yrittäjäpalkinto 2008.

menneenä vuonna satavuotispäiväänsä ja sille näyttää olevan edelleen rooli muokkausmenetelmänä. Kylvölannoitus syntyi menetelmänä aikanaan skandinaavisiin oloihin, joissa kevätkosteus piti saada hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Näin jatkuikin pitkään, mutta Tume lähti ennakkoluulottomasti laajentamaan markkinoita. Esimerkiksi Saudi-Arabian erittäin kuivissa oloissa on menestytty erinomaisesti 1980-luvulta lähtien. Siellä kasteluvettä käytetään kasvun ylläpitämiseksi. Kylvölannoituksen etenemisestä viimeisin signaali saatiin marraskuussa Hannoverin Agritechnica-messuilla, joissa useimmille merkittävimmille keskieurooppalaisille valmistajille oli tullut valikoimaan kylvölannoitinversio ja siinä rakeisen lannoitteen käyttö. Tämä suuntaus vahvistaa Tumessa valittua strategiaa. Yli 60 vuoden toiminnan aikana tehtaalta on lähtenyt kone poikineen markkinoille. Marraskuussa valmistui 50 000:s Tume-kone, joka luonnollisesti oli kylvölannoitin. Tällä hetkellä se odottaa luovutustaan ja kevään kylvöjä.

PALVELUKSESSA

Uusi liike,

uudet haasteet TEKSTI ja KUVA Sari Järvinen

Iime keväänä JUHA SILTOVUORI laski kylvökoneen alas, työnsi vaihteen päälle ja antoi siementen juosta Taivassalon multaan. Kotitilansa siemenet mies tunsi poikkeuksellisen hyvin. Hän työskenteli Rautakeskossa viljelyohjelmien ja nurmikasvien tuotepäällikkönä. – Tänä talvena Demonstrant-kevätvehnää on myyty paljon, Siltovuori toteaa ja katsoo alas halliin, jossa maalipurkkeja nostetaan vastapystytetyille hyllyille. Siinä on hänen uusi työpaikkansa: Turun K-Maatalous ja Rautia löivät hynttyyt yhteen. Uusi liike aukesi uusissa tiloissa maaliskuun alussa kätevästi Turun ohikulkutien kupeessa Orikedolla. Kiinteistön toisessa päädyssä toimii Konekesko. – Maatiloilla rakennetaan paljon. Siksi on hyvä, että saman katon alta löytyy rakennustarvikkeita ja samalla voi hoitaa viljakauppaa

ja kasvinsuojeluasioita, tuore myymäläpäällikkö toteaa. Vaikka uusi liike on komea, Siltovuori on iloinen siitä, että pitkään alalla olleet kokeneet myyjät jatkavat töissä. Siltovuori aloitti joulukuussa liikkeen maatalousmyynnistä vastaavana. Yhtä vääjäämättömästi kuin Siltovuoressa on virrannut into maatilan töihin, häntä on kiinnostanut kaupan ala. Pikkupoikana hän keksi myydä linnunpönttöjä paikalleen asennettuna, opiskeluaikana hän kauppasi joulukuusia ja tarpoi metsurina metsissä. Toiminimen Siltovuori hän perusti heti, kun sai eli 18-vuotiaana. – Pidän haasteista, enkä kulje sieltä, missä aita on matalin. Tässä liikkeessä näen kasvun mahdollisuuden. Uskon, että viiden vuoden kuluttua kauppa on vakiinnuttanut asemansa. r

JUHA SILTOVUORI KUKA: Agronomi Juha Siltovuori, 32 PERHE: eläinlääkärivaimo ja 2-vuotias lapsi KOTI: maatila Taivassalossa PIHALLA: seitsemän hevosen talli HARRASTUS: kalastus ja veneily vanhalla puuveneellä

MAATILAN PIRKKA 2•2012

K-maatalous Cup 2012 suomenhevosille K-maatalous ja Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto lanseeraavat yhdessä Mikkelin raviradan kanssa uuden, kesäkuussa ajettavan suurkilpailun suomenhevosille. Kilpailu ajetaan Mikkelissä 3.6. Suurmestaruusajojen yhteydessä. Karsintakilpailut järjestetään tarvittaessa Mikkelissä 1–3 viikkoa ennen finaaleja. Kilpailun karsintalähdöt ja finaali ajetaan tasoituslähtöinä 2 100 metrin perusmatkalla. K-maatalous Cup 2012 -kilpailun finaali ajetaan vähintään 10 000 euron ykköspalkinnolla.

<VINKKI! Myymälöitä uudistettu Reisjärvellä, Kemijärvellä ja Kuusamossa

Kätevät Weidemann pienkuormaajat lumitöihin

2,3

MAATILAN PIRKKA 2•2012

miljoonaa ha

Suomessa on noin 2,3 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata, jolla harjoitetaan kasvintuotantoa.

jyväset

Weidemann pyöräkuormainmallisto soveltuu hyvin pihojen ja kulkuväylien talvikunnossapitoon. Runko-ohjattavat Weidemann pienkuormaajat ovat riskejä pienten pihojen työjuhtia monikäyttöisyytensä ja kompaktin kokonsa ansiosta. Hoftrac-mallistossa on tarjolla myös ohjaamolla varustettuja koneita 12-, 13- ja 17-sarjan kokoluokassa. Yhdistettynä Hakki-kauhan tai puskulevyn kanssa koneyhdistelmästä saa kätevän ja ketterän apulaisen lumitöihin. Nyt kannattaa kysyä tarjous Weidemann pien- tai teleskooppikuormaajasta ja sopivasta Hakki-työlaitteesta lähimmästä K-maataoudesta. Saksalaisia Weidemann pyöräkuormaimia on valmistettu n. 65 000 kpl 40 vuoden aikana. Weidemann on osa Wacker Neuson Groupia. www.weidemann.de, www.k-maatalous.fi

Reisjärven K-maataloudessa vietettiin uudistusavajaisia torstaina 1. maaliskuuta. Kaupan laajennus ja muutos helpottaa asiointia ja selkeytti myymälän toimintaa. – Uutena tuoteryhmänä ovat mukaan tulleet hevostarvikkeet, kauppias Tapani Reinikainen mainitsee. Kemijärven Rautia- K-maatalous avattiin uudistettuna samoin 1.3. Myymälään saatiin avaruutta ja selkeytettiin esillepanoa. Uudistuksen ansiosta esillepano on käytännöllistä ja asiakas löytää tuotteet helposti. – Kauppa on nykyaikainen ja palveleva, joten uskon sen helpottavan ja nopeuttavan huomattavasti asiakaspalveluamme, kauppias Heikki Kortessalo kertoo. Kuusamossa uudistusremontti on koskenut koko kauppaa. Myymäläjärjestystä on muutettu, hyllyt on vaihdettu, opasteet ja infotaulut on uusittu. – Asiakaspalvelu on keskitetty, asiointi on kätevää ja neuvonta hyvin saavutettavissa, kauppias Heikki Korpela toteaa.

jyväset

Viljelijätukien hakuopas ja täyttöohjeet 2012 verkossa

Tiesitkö, että.... Tiken satotilaston mukaan vuonna 2011 viljan kokonaissato on noin 3,7 miljardia kiloa. Viljasato kasvoi edellisestä vuodesta vajaan neljänneksen eli noin 680 miljoonaa kiloa. Satotiedot ovat tarkentuneet marraskuussa julkaistuista ennakkotiedoista, ja niihin on lisätty myös nurmien ja muiden peltokasvien satotietoja.

Peruna-alan neuvonta uudistuu Perunan tuottajille suunnattua viljelyneuvontaa uudistetaan. Perunantutkimuslaitos Petlan ja Pro Agrian tavoitteena on kehittää käytännön neuvontaan uusia tehokkaampia menetelmiä, jotka edistävät sekä kuluttajien tarpeita vastaavan perunan tuotantoa että perunantuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tavoitteiden saavuttamiseksi Petla ja Pro Agria ovat saaneet maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen kolmivuotiseen projektiin. Laitosten lisäksi projektiin on sitoutunut koko tuotantoketju tutkimuksesta ja neuvonnasta viljelijöihin ja perunayrityksiin. Projektissa katse suunnataan sekä viljelytekniikkaan että viljelyn seurantaan niin, että lähtökohtana on tuotettavan perunan tuleva käyttötarkoitus. Vuoden 2011 noin 1,5 miljardin kilon ohrasato, on 13 prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Kasvusta huolimatta ohran kokonaissato on toiseksi huonoin 2000-luvulla.

Viljelijätukihaun hakuopas ja täyttöohjeet on julkaistu Maaseutuviraston verkkosivustolla. Vuoden 2012 hakuopas on osoitteessa www.mavi.fi/hakuopas ja täyttöohjeet osoitteessa www.mavi.fi/tayttoohjeet. Tukihakemuksen voi tehdä verkossa osoitteessa https://vipu.mavi.fi 27.3. klo 8 alkaen. Tukihakulomakkeet saa sähköisenä osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet. Esitäytetyt lomakkeet löytyvät Vipu-palvelusta ja ne myös postitetaan tiloille. Lomakkeet ja muut aineistot postitetaan useassa erässä siten, että ne ovat perillä maaliskuun loppuun mennessä. Tukihakemukset on palautettava sähköisesti Vipu-palvelussa tai paperilla maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään maanantaina 30.4.2012. Vipu-palvelussa hakemuksen voi täyttää silloin, kun se parhaiten sopii ja hakemusta voi muuttaa viimeiseen hakupäivään asti. Myös neuvojan voi valtuuttaa täyttämään sähköisen hakemuksen puolestaan. Vipu-palvelun tunnukset haetaan lomakkeella 405 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen neuvoo tukien hakemiseen liittyvissä kysymyksissä.

V”Tautiriskistä

on oltava tietoinen. Tilannetta pidetään huolestuttavana.” sanoo Eviran ylitarkastaja Tiia Tuupanen sikaruton leviämisestä lähemmäs Suomea.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/viljelyohjelmat

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Nurmi tarvitsee kasvinsuojelua – Maidontuotannon talous nojaa raskaasti nurmien satotasoon, ainakin meidän tilallamme, Antti Yli-Ojanperä Ilmajoelta sanoo. Tästä syystä nurmet pyritään pitämään kaikin keinoin täystiheinä. TEKSTI Jussi Knuuttila KUVAT iStockphoto ja Kesko

MAATILAN PIRKKA 2•2012

VILJELYOHJELMA Viljelyoppaasta sekä K-Maatalouden nettisivuilta löytyy avuksi tankkiseostaulukot, tehotaulukot sekä tautien ja rikkakasvien tunnistuskuvia.

Kasvinsuojelu ruiskutukset ovat välttämättömiä. kimmäisessä tapauksessa on varottava tekemästä korjuuta juuri ennen ankaraa poutajaksoa, YliOjanperä varoittaa. Täydennyskylvöt tehdään harkinnan mukaan, lohkoittain. Siementä käytetään viidestä kymmeneen kiloa hehtaarille. Täydennyskylvöissä käytetään HEVA:n kylvöyksiköillä varusteltua nurmiharaa. Täydennyskylvöt tehdään syksyllä. Keväällä ne pitäisi tehdä hankalan aikaisin, jotta vältyttäisiin poutimiselta.

Kasvinsuojeluruiskutukset välttämättömiä

– Mikäli nurmi ei syystä tai toisesta ole täystiheä, kunnon satoa ei saa millään keinolla, ANTTI YLI-OJANPERÄ vakuuttaa. Täystiheästä nurmesta satoa saadaan Ilmajoella 8 000–9 000 rehuyksikköä, hyvinä vuosina enemmän. Erittäin kuivana vuonna 2006 sato jäi noin 6 500 rehuyksikköön. Kuiviin vuosiin varaudutaan käyttämällä siemenseoksessa ruokonataa timotein ja mahdollisesti nurminadan lisänä. Siemenseosta kylvetään reilusti, 30–35 kiloa hehtaarille. Mukana on yleensä myös apilaa, noin kolme kiloa hehtaarille. Nurmi perustetaan aina suojaviljaan. Suojavilja joko puidaan tai tehdään kokoviljasäilörehuksi. JälMAATILAN PIRKKA 2•2012

Nurmet uusitaan keskimäärin neljännen satovuoden jälkeen. Nurmikiertoa on onnistuttu jatkamaan kolmesta vuodesta neljään juuri täydennyskylvöjen ja rikkaruiskutusten ansiosta. Nurmi lopetetaan aina syksyisellä Roundup-ruiskutuksella. Tämä käytäntö tukee rikkakasvien, erityisesti juolavehnän torjuntaa. Yli-Ojanperä ruiskuttaa nurmet silmämääräisen arvion perusteella. Rutiiniruiskutuksia vältetään, mikäli vain mahdollista. Päävihollinen on voikukka. Sitä ilmaantuu isojen teiden ojaluiskiin ja viljelemättömille alueille. Niiden siemenvarasto on aivan ehtymätön. Tästä syystä teiden varret on ruiskutettava joka vuosi. Säilörehunurmien keskisato lienee 4 000 rehuyksikön paikkeilla. Ilman ihmeempiä ekonomistisia kuvioita ja laskelmia voidaan vetää seuraava johtopäätös: Yli-Ojanperät syöttävät lehmilleen puolta halvempaa säilörehua kuin Suomen maidontuottajat keskimäärin.

Rikkakasvien torjunta Nurmen rikkakasvien torjunta lähtee liikkeelle perustamisvaiheen suojaviljan tehokkaasta rikkatorjunnasta. Apilattomalle suojaviljalle käyvät monet viljojen rikkakasvien torjunta- aineet kuten Tooler ja Mustang Forte. Ensimmäisenä satovuonna rikkakasvit kannattaa torjua mahdollisimman aikaisin, koska osa tuolloin esiintyvistä lajeista on taimettunut edellisenä syksynä ja lähtevät nopeaan kasvuun aikaisin keväällä. Valmistetta valittaessa on huomioitava eri aineiden lämpötilavaatimukset. Primus toimii jo + 2 C alkaen ja sopii viileisiin ruiskutuskeleihin keväällä. Primus myös tehoaa useisiin syksyllä itäneisiin rikkakasveihin ja esimerkiksi peltokanankaaliin, joka on torjuttava aikaisin keväällä. Gratilia voi käyttää + 5 C alkaen ja se sopii aikaisiin tai korjuun jälkeisiin tehtäviin ruiskutuksiin. Gratilia voidaan käyttää yksinään tai seoksena esimerkiksi Primuksen tai Staranetuotteiden kanssa. Gratil tehoaa hyvin myöhempien vuosien ongelmallisiin rikkakasveihin kuten hierakkaan, leinikkiin ja voikukkaan. Gratil myös säästää apilaa; Bayerin ja MTT:n kokeissa 60 gramman Gratil annoksen jälkeen apilan kasvu on heikompaa, mutta kasvava apila vie tilaa rikoilta ja ehkäisee aukkopaikkojen kehittymistä. Seuraavana vuonna apila on lähtenyt uuteen kasvuun ja on kasvanut miltei yhtä runsaana kuin apilanurmi, jota ei ole ruiskutettu Gratililla laisinkaan. Myöhempien vuosien rikkakasvien torjunnassa on tärkeää valita oikea ruiskutusajankohta valtarikkakasvilajien mukaan. Leinikit, voikukat ja hierakat kukistetaan parhaiten niiden ollessa ruusukeasteella. Niiden ei kannata antaa kasvaa liian kookkaiksi, koska rikkakasviaineiden teho heikkenee muuten oleellisesti.

Rypsi on vioittunut vakavasti ruiskusta liuenneen grammaainejäämän vaikutuksesta.

Kasvinsuojelussa suunnittelu kannattaa TEKSTI Matti Kallio

asvintuhoajat, kuten rikkakasvit ja taudit, kehittyvät nopeasti. Edellisenä vuonna alkuun päässyt kasvusto tai tauti valtaa seuraavana vuonna uutta elintilaa, mikäli tilannetta ei huomioida viljelytoimissa. Sekä sadon määrä että laatu kärsivät, ja osa panoksista valuu hukkaan. Vuosia jatkuen tilanne voi johtaa kemiallista torjunta-ainetta kestävien kantojen syntyyn.

Viljelykierto olennainen Monipuolinen viljelykierto on olennainen osa suunnitelmallista 22

kasvinsuojelua. Kasvilajien vaihtelu pitää kurissa eritoten kasvitauteja, koska ne ovat isäntäkasveistaan riippuvaisia. Siksi esimerkiksi öljykasvit ovat erinomaisia välikasveja viljanviljelyssä. Rikkakasvien torjunnassa viljelykierto ja viljelykäytännöt ovat ratkaisevassa asemassa. Muokkauksen vähentämisellä on selvä vaikutus vallalle pyrkivään rikkakasvilajistoon. Oman osansa lajikirjoon tuovat myös sääolosuhteet. Useana vuotena pitkään jatkunut lämmin syksy on nostanut syksyllä itävät monivuotiset rikkakasvit, kuten saunakukan, aivan liian yleiseksi näyksi etenkin suorakylvöpelloilla.

Syksyllä itäneet rikat ovat kevätviljojen ruiskutusaikaan jo pitkälle kehittyneitä. Aineet on valittava oikein ja käytettävä täyttä annostusta rikkojen nujertamiseksi. Esimerkiksi Ally tepsii hyvin myös syksyllä itäneeseen saunakukkaan. Kemiallinen torjunta tulee tehdä aina havaintojen ja muistinpanojen pohjalta todelliseen tarpeeseen. Eri tehoaineita kannattaa vuorotella, jotta vältytään torjuntaainetta kestävien kantojen syntymiseltä. Rikkakasvien gramma- tai pienannosaineita eli sulfonyyliureoita suositellaan käytettäväksi peräjälkeen samalle lohkolle korkeintaan MAATILAN PIRKKA 2•2012

kolmesta viiteen vuotta. Viljojen tautiaineista strobiluriinejä käytetään vain yhdistelmänä toisen tehoaineen kanssa.

Miten saavuttaa tehokas ruiskutus? Paras teho ruiskutuksista saadaan useimmilla aineilla aikaisin aamulla, kun kosteutta on riittävästi. Erityisen tarkkoja kosteudelle ovat valikoivat juolavehnän torjunta-aineet. Ilman suhteellinen kosteus tulee olla ainakin 70 prosenttia niitä käytettäessä. Sade ruiskutusten jälkeen voi huuhdella tehoaineet maahan ennen kuin ne pääsevät sisään kasviin. Useimmilla aineilla parin tunnin pouta riittää, osalla jopa tunti. Maavaikutteisilla aineilla sade puolestaan parantaa vaikutusta. Parina viime kesänä viljojen ruiskutukset ovat osuneet hellejaksolle. Osalla ruiskutuksista ei ole saatu toivottua tulosta. Lehtivaikutteisilla rikkakasvien torjunta-aineilla syy löytyy olosuhteisiin taitavasti mukautuvista rikkakasveista. Ne kasvattavat lehtien vahapeitettä tavallista paksummaksi selvitäkseen helteestä. Samalla vahapeite tukkii torjuntaaineiden reittejä lehdiltä kasviin. Riittävän tehon saavuttamiseksi lämpimällä säällä on käytettävä suurinta sallittua annosta ja käytettävä kiinnitetä vähintään suositeltu määrä. Ruiskuttamaan ei kannata mennä yli 25 asteen helteellä, koska tehoaineet eivät enää pääse tunkeutumaan kasviin. Tuuli puolestaan vie pisarat mennessään. Pahimmillaan tuulenviemä torjunta-aine voi vioittaa naapuripellon kasvustoja. Suuremmat pisarat eivät

Ruiskuttamaan ei kannata mennä yli 25 asteen helteellä.

Roimaa korjuuvoimaa! UUDET HINATTAVAT JF GMT NIITTOMURSKAIMET Uusi JF tasapohjainen matala niittopalkki soikeilla lautasilla erinomainen niittojälki • Käyttömukavuutta helpoilla, nopeilla ja tarkoilla säädöillä • 3,2 tai 3,6 m työleveys - suurikokoiset hyvin kantavat renkaat vakiona • Paras kivitörmäyssuojaus! • JF Top Safe kytkentä vähentää törmäysvoimaa vahinkotilanteessa • JF Top Dry toiminnolla leveä niittokarho käden käänteessä

JF GMT 3205 L P -hinattava niittomurskain

Raj. erikoiserä!

18.150,-

alv 0% (22 324,- alv23%) +toim.kulut

JF QS - Terien pikakiinnitys ja soikeat lautaset - Nyt GMT niittomurskaimissa!

Etukiinnitteiset GXF niittomurskaimet Contour Float -kevennyksellä!

JF FCT 1050 Pro Tec tarkkuussilppuri Tehokkuutta esikuivatun säilörehun korjuuseen

• 2,1 m noukkimella • 24 teräinen tehokas roottori • JF Pro Tec suojaa syötön ylikuormitukselta • JF Upper Cut - tehokas silppuaminen ja puhallus, vähäinen kammion kuluminen !

Kustannustehokkaasti hyvin säilyvää helposti jaettavaa laaturehua!

Raj. erikoiserä!

29.600,-

alv 0% (36 408,- alv23%) +toim.kulut Kuvan koneissa voi olla hintaan kuulumattomia lisävarusteita. Hinnat koskevat rajoitettua erikoiserää.

Kysy myös muita JF FCT tarkkuusilppurimalleja! MAATILAN PIRKKA 2•2012

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Uudet kolmannen sukupolven gamma-aineet, kuten Express SX liukenevat veteen täysin. lähde tuulen mukaan niin helposti, mutta peittoaste lehdillä heikkenee. Myös hyönteis-, vesistö- ja käyttörajoitteet on huomioitava ruiskutuksia suunnitellessa.

Kasvusto pitää suojata Ruiskutusten aiheuttamat vauriot kasvustoissa johtuvat useimmiten vahingossa väärään kasvustoon joutuneesta aineesta. Aine voi olla peräisin suoraan purkista tai aiemmilta ruiskutuskerroilta ruiskuun jääneistä kerrostumista. Joskus annostelussa on tehty selvä virhe. Seoksia käytettäessä ei ole ollut riittävän tarkkaa tietoa aineiden yhteisvaikutuksista. Huolimaton ruiskun pesu voi kostautua etenkin, kun käytetään pienannosaineita ja siirrytään kasvilajista toiseen tai totaalisista torjunta-aineista valikoiviin. Kaikilla aineilla on taipumus tarttua ruis-

kun sisuksiin etenkin, jos ruiskua ei pestä huolellisesti heti käytön jälkeen. Torjunta-aineliuoksen teho ja tukiaineet eivät aina liukene kokonaan veteen, vaan osa aineista jää leijumaan ruiskutusnesteeseen. Sekoituksella seos pysyy tasaisena, mutta osa aineista on aina vaarassa kertyä ruiskuun.

Varovaisuus valttia Gramma- tai pienannosaineiden sakkaumat ovat hankalia, koska jo hyvin pieni määrä riittää aiheuttamaan vaurioita etenkin kasvilajeille, joilla ainetta ei voi käyttää. Osa aineista puolestaan liottaa ruiskuun kertyneitä kerrostumia, jolloin tahaton seos on valmis. Tehokkaita liuottajia ovat muun muassa valikoivat juolavehnän torjunta-aineet. Uudet kolmannen sukupolven gramma-aineet, kuten Express SX liukenevat veteen täysin. Tehoaine ja sekoitettavuus ovat samat kuin aiemmin, mutta ne saadaan pestyä huomattavasti helpommin ja varmemmin ruiskusta kuin vanhemmat gramma-aineet, LASSE MATIKAINEN Berneriltä kertoo. r

Express SX liukenee veteen helposti ja kokonaan. Aine lähtee pesussa varmasti. Etu on merkittävä etenkin kun ruiskutuksissa siirrytään usein viljoilta muihin kasveihin.

Ruiskun pesu Kasvinsuojeluruiskun pesu onnistuu helpoiten heti ruiskutuksen jälkeen. Silloinkin on aina syytä käyttää pesuainetta. Erityisen huolella pesu on tehtävä gramma-aineiden ja glyfosaatin käytön jälkeen sekä aina, kun ruiskutettava kasvilaji vaihtuu. • Aja säiliö tyhjäksi. Jos aine vaahtoaa runsaasti, sulje sekoitus hiukan ennen loppua. • Käytä ruiskun huuhtelutoimintoa, jos sellainen on. • Huuhtele säiliö, pumppu, letkut ja suuttimet pellolla. • Käytä ruiskun pesuainetta ohjeen mukaan. • Kierrätä pesuaineliuosta ruiskussa ja ruiskuta suuttimien läpi. • Harjaa säiliö sisältä ja päältä. Pese täytttöaukon sihti, mahdollinen täyttösäiliö ja puomisto. • Ruiskuta pesuliuosta viidestä kymmeneen minuuttia, tyhjennä. • Irrota suuttimet ja suodattimet. Pese ja huuhtele. • Huuhtele säiliö kahteen kertaan. Kierrätä, ruiskuta puomiston läpi ja tyhjennä. • Asenna irrotetut osat.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Biologinen säilöntämestari Käytössä suomalaistiloilla jo yli 10 vuotta!

• Sis. entsyymin ja 2 maitohappobakteerikantaa • Sopii tuoreen ja esikuivatun rehun säilöntään sekä myös murskeviljan säilöntään • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää • Hyväksytty luomutuotantoon

Edullinen esikuivatun rehun säilöntään!

• esikuivatulle rehulle, kuiva-aine yli 25 % • Sis entsyymin ja 2 maitohappobakteerikantaa • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää • Saksalaisen DLG:n testaama tuote

JOSIFERM Estää rehun lämpenemistä!

• Rehun säilöntään, kun kuiva-ainepit. yli 35 % • Sis 3 maitohappobakteerikantaa, mm. L.Buchneri-maitohappobakteeri • Auman pintakäsittelyyn, muovitetulle heinälle • Sopii hyvin murskeviljalle

VAHVA Pro Mestarin Vahva Pron käyttö varmistaa rehumassan riittävän happamuuden • Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn • Tutkimusten mukaan orgaaniset hapot parantavat porsaiden ja lihasikojen kasvua ja rehuhyötysuhdetta • Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin • Mestarin Vahva Pro estää rehua pilaavien mikrobien toiminnan

MAATILAN PIRKKA 2•2012

25 K-MAATALOUS

MAITOTILA

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Pötsin bakteerit vilkkaaksi

hiivavalmisteella Lehmän pötsi on kuin teollisuuslaitos, jossa kuitua hajottavat bakteerit ovat työntekijöitä. Kun bakteereille luodaan hyvät olosuhteet, ne toimivat tehokkaammin. Tuotos lisääntyy ja rehunkäyttö paranee. Ensimmäiset kokeet Nilsiässä ovat antaneet lupaavia tuloksia. KUVAT Kesko

PANSEN-PILOT-hiivavalmiste

on saksalaisen Joseran valmistama täydennysrehu nautaeläimille. Olennainen osa rehuvalmisteessa on elävä hiivasieni. Hiiva kuluttaa pötsissä olevaa happea ja se taas heikentää pötsin happamuutta lisäävän maitohapon muodostumista ja sitä kautta nostaa pötsin pH:ta. Selluloosaa hajottava bakteerikanta lisääntyy ja rehun hyväksikäyttö tehostuu. Rehusta saadaan irti enemmän energiaa. Eläin tuntee pötsin toiminnan olevan tasapainossa, se pystyy syömään suuren maitomäärän vaiheessa ongelmitta suurempia määriä väkirehua ja syö myös isompia määriä karkeaa rehua. Tällaisia ovat kokemukset olMAATILAN PIRKKA 2•2012

leet tästä hiivavalmisteesta KeskiEuroopassa. Nyt Pansen-Pilot on ollut käytössä muutamalla tilalla myös Suomessa ja karjatilojen kokemukset ovat pitkälti samansuuntaisia.

Rehunsyöntikyky paranee Pirisen tila Nilsiässä aloitti Pansen-Pilotin käytön viime syyskuussa. Täydennysrehu on sekoitettu väkirehun joukkoon rehun jauhatus- ja sekoitusvaiheessa. Väkirehun mukana eläimet saavat sitä 100–200 g/päivä riippuen väkirehun kokonaismäärästä. Kun heruvien lehmien päivätuotos ennen lisärehun antamista oli 39,6 kg, kahden kuukauden jäl27

Elävän hiivan käyttö täydennysrehussa tasapainottaa pötsin toimintaa estämällä liian happamoitumisen. Lehmä pystyy syömään enemmän rehua ja käyttää rehun tarkemmin. Lehmien hyvinvointi kohenee.

Kun lehmien pötsitoiminta on tasapainossa, lehmillä ei ole ”vatsanpuruja”.

Täydennysrehun kustannus on

14 snt/pv. 28

keen se oli 48 kg. Nousu on ollut huima, vaikka tarkalleen ei pystytä arvioimaan, mikä osuus noususta on juuri tämän täydennysrehun aikaansaamaa. – Kun väkirehumäärää joudutaan maitomäärän kasvaessa lisäämään, väkirehun syöntihaluttomuutta ei enää ole. Lehmät suostuvat syömään isompia väkirehumääriä, HELI PIRINEN sanoo. Myös säilörehun syönti on parantunut. Tilalla on 20 lypsylehmää, nuorta karjaa ja lihakarjan kasvatusta omista vasikoista. Tämä eläinmäärä syö Pansen-Pilot-täydennysrehua käytettäessä säiliörehua puoli paalia enemmän päivässä. Maitomäärän lisäyksen Pirinen katsoo tulevan juuri suuremmasta säiliörehumäärästä.

Myös maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat pysyneet tasaisina, notkahduksia ei ole tullut.

Rasva- ja valkuaispitoisuudet nousevat Huuskon tilalla Nilsiässä on kuutisenkymmentä lypsävää. Eläimet ovat saaneet täydennysrehua lokakuun alusta lähtien. – Rehu on jaettu säilörehun päälle, EIJA HUUSKO kertoo. Myös tällä tilalla on havaittu, että täydennysrehulla on selkeä vaikutus maidon rasva- ja valkuaispitoisuuteen. Ruokintaa aloitettaessa rasvapitoisuus oli 3,70 % ja viimeisessä mittalypsyssä se oli 4,01 %. Valkuaispitoisuus oli ennen ruokintakokeen aloittamista 3,31–3,39 välillä ja nyt se on 3,44– 3,52 %.

Lannassa vähemmän kuitua Karkean rehun parempi hyväksikäyttö ilmenee lannan koostumuksessa. – Ikinä ei liete kuiluissa ole ollut näin alhaalla. Liete ei takerru ritilöihin, Eija Huusko sanoo. Kun

kokeen aikana osa eläimistä ei ole saanut täydennysrehua, lannan koostumuseron näki jo paljaalla silmällä. Kun pötsin bakteeritoiminta on vilkasta, se hajottaa selluloosan tehokkaammin ja lannassa ei enää näy kuitua. Sen näkee myös, kun lantaa on kokeeksi siivilöity.

Sata grammaa päivässä Ruokintaohjeen mukaan täydennysrehua annetaan 150 päivän ajan poikimisesta, jolloin lehmän syöntikyvyn tulisi olla hyvä. Sitä annetaan tuossa vaiheessa sata grammaa päivässä. Täydennysrehuruokinta aloitetaan jälleen noin kolme viikkoa ennen poikimista ja se on aluksi 60 g/päivä, kunnes määrää poikimisen jälkeen nostetaan. Kun täydennysrehua annetaan sata grammaa päivässä, on sen kustannus siinä vaiheessa noin 14 senttiä/päivä eläintä kohti. Se vastaa siis kolmasosalitran lisäystä maidontuotannossa. Yksi havainto on Nilsiässä ollut, että kun lehmien pötsitoiminta on tasapainossa, lehmillä ei ole MAATILAN PIRKKA 2•2012

Täydennysrehua voi tarvittaessa jakaa säilörehun päälle tai sekoittaa väkirehun sekaan.

Weidemann T 4512 CC kurottaja

”vatsanpuruja”, ne ovat aktiivisempia ja halukkuus lähteä lypsyrobotille on parantunut. Myös lehmien kiima on selkeämmin havaittavissa.

Rehun jakaminen mietityttää Tiloilla on erilaisia ruokintajärjestelmiä käytössä ja kun rehu on hyvin hienojakoista ja kivennäisiä keveämpää, jakaminen väkirehukioskeista saattaa aiheuttaa päänvaivaa. Joissain kiskoruokkijoissa rehunjako on onnistunut hyvin, toisissa automaattijärjestelmissä ei ole heti löydetty toimivaa ratkaisua. Lisärehun voi tarvittaessa jakaa säilörehun päälle tai sekoittaa jauhojen sekaan. On kuitenkin huomattava, että tähän mennessä ei ole tullut vastaan yhtään tilaa, jossa täydennysrehun käytöstä olisi ollut haittaa. Tilakohtaisesti on mietittävä, mikä on tehokkain tapa jakaa rehu sitä tarvitseville eläimille, annetaanko väkirehun seassa, sekoitetaanko appeeseen vai annostellaanko suoraan säilörehun päälle.

Rehun käyttöä jatketaan Pansen-Pilot-täydennysrehu on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen asia, Nilsiässä arvioidaan. Kustannus on sen verran pieni, että kokeilemalla putoaa korkeintaan matolta lattialle. Huuskon ja Pirisen tilat joka tapauksessa sanovat jatkavansa täydennysrehun käyttöä, sen verran hyviä ovat ensimmäisten kuukausien kokemukset olleet. r

• Pienen kuormaajan ketteryys sekä kurottajan vakaus ja ulottuvuus • Nelipyöräohjaus, teleskooppipuomilla

Weidemannilta saksalaista huippusuunnittelua ja laatua - todelliset tilan monitoimikoneet.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

38.000,-

alv. 0% (46740,- alv 23%) + toim.kulut Kuvan koneissa varusteita, jotka eivät kuulu hintaan.

Kotimaiset LohiMetin Hakki-työlaitteet Weidemann-pienkuormaimiin. • Kauhat, monitoimikauhat, rehupihdit • Lumilevyt, trukkipiikit, kivitalikot, paalipihdit

Nautakarjan à la carten ykkönen

u va u n Täy tä asti ja e n o p i o p a s t ast an r t a k a ngat t o m a l van kanäy tön va a u l l a . av

5 FAKTAA • Elävä hiiva nostaa pötsin pH:ta, tehostaa sen bakteeritoimintaa • Pötsin toiminta tasapainottuu, lehmät syövät rehua enemmän • Rehun hyväksi käyttö paranee, lannassa on sulamatonta kuitua vähemmän • Maidontuotos, rasva- ja valkuaispitoisuus nousevat • Kustannus 14 senttiä/päivä/eläin

Alk.

JF VM PYSTYRUUVIAPEVAUNUT

Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa. • Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS 29

Eläinlääkäri vastaa Tarpeelliset mikrokivennäiset

Anna-Maria Moisander eläinlääkäri

Nautojen rehut on tasapainotettu siten, että mikrokivennäisistä ei pitäisi tulla puutetta. Mikrokivennäisiä eli hivenaineita, joilla nautojen ruokinnassa on merkitystä ovat: jodi, sinkki, kupari, koboltti, mangaani, seleeni ja vasikoilla rauta. Joissain tilanteissa puutostiloja voi kuitenkin ilmetä.

Jodia tarvitaan kilpirauhashormonin rakenneosana ja siitä on harvoin puutetta. Jos maaperä on jodiköyhää, vasikoilla voi olla synnynnäinen struuma (kilpirauhasen liikakasvu) ja vasikat voivat olla heikkoja ja huonokuntoisia. Hoitona on tarvittaessa jodi.

Kupari tärkeää karvoitukselle Kupari on tärkeä esimerkiksi hemoglobiinin muodostukselle ja verisolujen tuotannolle. Kuparia tarvitaan myös lisääntymistoiminnoissa, karvojen muodostumisessa ja luusolujen kehittymisessä. Liian alhainen kuparipitoisuus voi johtaa anemiaan, karvapeitteen pigmentinmuodostuksen häiriöihin ja muun muassa vasikoilla kasvun hidastumiseen. Viime keväänä eräässä karjassa lehmille alkoi ilmaantua niin sanottua lumihiutalekuviointia karvoituksen ruskeisiin kohtiin. Kuviointi lisääntyi kevään kuluessa. Muita ongelmia ei ollut havaittavissa. Kupari on kuitenkin ainoa hivenaine, joka vaikuttaa suoranaisesti eläinten karvan väriin. Vaalea kuvio hävisi, kun eläimille annettiin kuparia sisältävää kivennäistä. Tilan pelloille käytettiin myös kuparia sisältävää lannoitetta, eikä tänä vuonna vastaavaa ongelmaa lehmien karvapeitteessä ole todettavissa.

Koboltin puute kuihduttaa Koboltti on tärkeä hivenaine B12-vitamiinin synteesissä, joka tapahtuu pötsissä. B12-vitamiinin puute saattaa olla osana ketoosin synnyssä. B12-vitamiini on mukana myös punasolujen tuotannossa ja puute aiheuttaa anemian. Koboltin puute aiheuttaa syömättömyyttä, laihtumista, kuihtumista ja lihaskatoa. Lisäksi karvapeite on karkea ja väritön. Mangaani on tärkeä lisääntymistoiminnoissa ja puute voi aiheuttaa kiimattomuutta. Mangaani on tärkeä hormonisynteesissä ja glukoosin metaboliassa entsyymien rakenneosasena. Vasikoilla kasvu hidastuu, luustomuutoksia ilmenee ja koordinaatio on häiriintynyt.

Suomessa tarvitaan seleeniä Suomen maaperä on hapan ja seleeniköyhä. Vuodesta 1984 lannoitteisiin on lisätty seleeniä ja seleenitasoja on

tarkistettu pariin otteeseen tämän jälkeen. Erityisesti luomutuotannossa on riski liian alhaiseen seleenin saantiin, koska kaupallisia lannoitteita ei käytetä lainkaan tai ainakin erittäin vähän. Seleenin puutos aiheuttaa erityisesti vasikoille lihasrappeuman, joka voi vaikuttaa luustolihaksiin tai sydämeen. Oireena voi olla lihasjäykkyyttä, lihasten turvotusta ja velttoutta tai jopa äkkikuolema sydänlihaksen rappeutuessa. Ternimaitoon rikastuu seleeniä ja vasikoiden seleenin saanti on yhteydessä ternimaitoon. Utaretulehdusten esiintyminen voi olla yhteydessä liian vähäiseen seleenin saantiin, koska seleenin puutos aiheuttaa immuunipuolustuksen heikkenemistä. Seleenin liian vähäinen saanti on yhdistetty myös jälkeisten jäämiseen. Seleenilisä näyttää vähentävän jälkeisten jäämistä karjassa, jossa seleenistä on aidosti puutetta. Kiimattomuus, kohtutulehdukset ja munasarjarakkulat voivat olla ongelma sellaisissa karjoissa, joissa on todettu seleenin puutosta. Mikäli näin on, seleenilisällä päästään hyviin tuloksiin.

Ravitsemus kuntoon Yksittäisiä seleenipistoksia tehokkaammaksi on osoittautunut rehuun lisättävä seleeni. Joidenkin tutkimusten mukaan seleenilisä ennen poikimista nostaa maidontuotantoa jonkin verran. Seleenin yliannostelua on syytä välttää, koska yliannos voi johtaa seleenimyrkytykseen, jonka oireet ovat vakavia ja voivat jopa aiheuttaa eläimen nopean kuoleman. Karjan seleenistatuksen voi selvittää melko luotettavasti verinäytteistä. Yleensä riittää yksi verinäyte kustakin eläinryhmästä. Jos puutetta todetaan, rehun kautta on yksinkertaista lisätä seleeniä eläinten ravintoon. Hivenaineiden liikasaannista voi olla haittaa, mutta puutoksilla on yleensä vielä suurempia vaikutuksia. Siksi rehustusta suunniteltaessa ja tasapainotettaessa on syytä ottaa huomioon myös mikrokivennäisten saanti. Lähteinä käytetty : Tiihonen T., Pyörälä S.; Nautojen sairaudet 2005 Vitamiinien ja hivenaineiden puutostilat ja liikasaanti s. 6–11 ja alaviitteiden kirjallisuus

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Puhdasta rehua Elholla! Markkinoiden monipuolisimmat niittomurskaimet ELHOn patentoitu HydroBalance kevennys - tarkka maanpinnan seuranta. Tasainen niitto ja ilmava hyvin kuivuva karho.

• ELHO Arrow nostolaitemallit 2,4 m - 3,2 m • ELHO Arrow hinattavat ja etunostolaitemallit 3,2- 3,7 m • ELHO Duett 7300 taakseajotraktoriin - 7,3 m työleveydellä • ELHO 8000 Delta perhosmalli

ELHO Tube 2020

• Automaattinen, oma moott. • Säästää muovikustannuksissa yli 50 % • Tehokas, jopa 120 paalia/h • 14.0-65/16 -renk. vakiona, lisävarust. 500/50-17” Tube 2010 - toimii traktorin hydrauliikalla.

Duett 7300 taakseajo -traktoriin vain Elholta Suurien pinta-alojen niittomurskain urakka-/yhteiskäyttöön

• Kahdella 3,7 m teräpalkilla, niittoyksiköt HydroBalance -kevennettyjä • Erittäin ketterä päisteissä, pieni kuljetusleveys • Tekee karhon traktorin molemmille puolille Elho tuubikäärijä ja Weidemann kurottaja.

ELHO -KARHOTTIMET

Ainutlaatuinen vinokelatekniikka siirtää rehun toistuvilla nosto- ja heittoliikkeillä ilman jatkuvaa maakosketusta

ELHO V-Twin 750 - Hinattava karhotin

• Heilurityyppinen roottoreiden keskikannatus ja HydroBalance kevennys • Työleveys 4,5 - 8,0 m, kuljetuslev. vain 2,5 m ja karhon lev. 1 -1,5 m • S-malli: ajolinja traktorin sivulla

= PUHDAS REHU!

ELHO Twin 460 etukarhotin

Etukarhotin erityisesti tarkkuussilppurin työtehoa kasvattamaan • Hydraulikäyttöinen, etunostolaitekytkentä (etukuormainkytkentä mahdollista)

ELHO Onliner TopCut ja UltraCut - Paalain- / käärijäyhdistelmä

• TopCut: 13 terää • UltraCut: 25 terää • Isot pyörät, tuplateli - kantaa hyvin • Elhon HydroBalance -noukkimen kevennys (vakiona UltraCut:ssa) • Ainutlaatuinen laakerointijärjestelmä takaa kestävyyden • Ilmatiiviit ja hyvin säilyvät rehupaalit

ELHO V-Twin 600 etukarhotin

Tehokkuutta rehuntekoon, karhotus ja korjuu samalla ajolla

• Hydraulikäyttöinen, etunostolaitekiinnitys vakiona • Lisävarust. trak. 3-pistenostolaitekiinnitys tai etukuorm. euro pikakiinnike

Elhon koko palvelu kotimaassa: Tuotanto + Myynti + Tekninen tuki + Huolto

Purkuelevaattori purkaa ongelman Ahti Ritola Jalasjärveltä on tarkka ostaja: ”En pidä tyrkyttämisestä kaupanteossa. Kaupat syntyvät, mikäli myyjä osaa ratkaista esittämäni ongelman.” TEKSTI ja KUVAT Jussi Knuuttila

Jalasjärven Koskuelta pitää itseään epätavanomaisena kaupantekijänä. Hänestä myyjien ei tule aktiivisesti kaupata taHTI RITOLA

varoitaan. Kaupat syntyvät, mikäli myyjä kykenee ehdottamaan toimivan ratkaisun Ritolan esittämään ongelmaan. K-maatalous Saarnion konemyyjä VESA LEHTOLAN kanssa ratkaisuja on usein löydetty. Ritola kasvattaa teurasnautoja. Kasvatuspaikkoja on noin

600, kahdessa eri yksikössä. Naudat ovat ritiläkarsinoissa. Seosrehu tehdään ulkona, mutta se jaetaan kasvattamoiden ruokintapöydille kiskoruokkijalla. Kiskoruokkija lastaa itsensä kasvattamon sisäpuolelle asennetuilta täyttöpöydiltä. Ongelmana oli, että piti löytää meMAATILAN PIRKKA 2•2012

LIHANTUOTANTO

1. Purkukuvassa näkyy, kuinka vauhdikkaasti hammashihnaelevaattori heittää seosrehua. 2. Pitkän ja tehokkaan hammashihnaelevaattorin ansiosta täyttöpöytä saadaan täyteen. 3. Mukana kulkevasta langattomasta näytöstä on luettavissa sekoittimen painon vähennys purkutilanteessa. Järjestelmään voidaan ohjelmoida varoitusääniä, jotka ilmoittavat, koska haluttu annos on purettu.

netelmä, jolla seosrehu saadaan helposti ja nopeasti täyttöpöydille. Lisävaatimuksena oli täyttöpöytien riittävä täyttöaste. Ongelma ratkaistiin Ritolan ja Lehtolan yhteistyöllä siten, että valittiin seosrehuvaunuksi JF-STOLL VM 27-2. Vaunu varustettiin 220 senttimetriä pitkällä purkuelevaattorilla, joka asennettiin vaunun taakse. E22-purkuelevaattori on luultavasti ainoa kysymykseen tuleva lisälaite, joka kykenee lataamaan täyttöpöydät riittävän täyteen. Sen ominaisuuksista tärkein on järeä hammashihnaveto. Se sallii suuren pyörimisnopeuden. Suuri pyörimisnopeus heittää seosrehun pitkällekin täyttöpöydälle.

Ritolan seosrehuvaunu työskentelee 800 tuntia vuodessa. Rehua sekoitetaan 18 tonnia päivässä, 6,7 miljoonaa kiloa vuodessa.

Lujatekoinen vaunu JF-koneet tunnetaan keveästä, mutta silti poikkeuksellisen kestävästä rakenteestaan. Seosrehuvaunut eivät tee tästä poikkeusta. Ritola sanoo huomanneensa, että monien vaunujen eniten kuluva kohta on purkuaukon reunoissa. Hänellä oli pitkään 22 kuutiometrin JF-STOLL-vaunu. Sen purkuaukko ja esimerkiksi sekoitusruuvien metalli olivat vaihtohetkellä täydessä kunnossa. Kulutukselle alttiit kohdat, kuten ruuvit ja säiliön alaosa, on valmistettu kahdeksan millimetrin S500-kulutusteräksestä (ruuvin 1. kierros 15 mm). Sen kulutuskesMAATILAN PIRKKA 2•2012

Ahti Ritolalla ja konemyyjä Vesa Lehtolalla on takanaan 27 vuotta yhteistyötä. Yhteistyö toimii yleensä siten, että Ritola esittää ongelman, ja Lehtola hakee siihen ratkaisun.

Erikoispitkiä teriä on saatavana pitkän korsirehun silppuamiseen. Suuri pyörimisnopeus heittää seosrehun pitkällekin täyttöpöydälle. tävyys on kolminkertainen tavanomaiseen teräkseen verrattuna. Ritola odottaa useita palveluvuosia vaunulleen, vaikka seosrehua menee vaunun läpi noin 18 tonnia päivässä. Siitä kertyy 6,7 miljoonaa kiloa vuodessa. Edellistä vaunua suurempi säiliö tuo joustoa töihin. Rehuseoksen teko ei enää ole tiukasti määrä aikoihin sidottua. Seos tehdään, kun siihen on sopivasti aikaa. Voima siirtyy suoraa reittiä voimanottoakselilta pystyille, kartion muotoisille sekoitusruuveille kulmavaihteiden kautta. Sekoitusruuvit on laakeroitu järeillä kartiorul-

FAKTAA: • JF-STOLL VM 27-2. • Tilavuus 27 kuutiometriä. • E22-purkuelevaattori, hammashihnaveto, suuri heittopituus. • Impulse-sekoitus: suuri pyörimisnopeus, hyvä sekoitus, pieni rehun nousunopeus, täydellinen tyhjeneminen. • Feed Manager: ajantasainen punnitustieto sekä kuormauskoneessa että kannettavassa päätteessä. Voidaan päivittää Pro Feed -tasolle. • Kuluvat kohdat, kuten ruuvit, säiliön alaosa ja purkuaukon reunat S500 erikoisterästä = kolminkertainen kulutuskestävyys ja kevyt vaunu. • Teliakselisto.

lalaakereilla. Tämä on tarpeellista varmuuden maksimointia, sillä JFSTOLL-seosrehuvaunujen sekoitusruuvit pyörivät tavanomaista rivakammin.

Langaton verkko säästää askelia JF-STOLL-seosrehuvaunuissa on vakiovarusteena langaton Feed Manager -tiedonsiirto. Ritolan mukaan se säästää paljon askelia. Seosrehuvaunua kuormaavan Manitou-kurottajan ohjaamossa on päänäyttö kiinteästi asennettuna. Lisäksi ohjaamossa on seosrehureseptit. Kuormausta tekevä tietää tarkkaan, kuinka paljon kutakin rehukomponenttia on lisätty. Kuormauskoneen ajometrit vähenevät, koska vaakanäyttö on aina näkyvissä, vaikka vaunua kuormattaisiin mistä suunnasta tahansa. Auringon heijastukset ja varjot eivät haittaa vaakanäytön lukemista. Rehun tekijällä on käytössään langattomasti toimiva, siirrettävä vaakanäyttö. Tämä on Ritolan ruokintajärjestelmässä erityisen arvokas seikka. Vaunun perään asennetun purkuelevaattorin käyttäjä näkee koko ajan, kuinka paljon rehua on lastattu annostelupöydälle. Vaakalaitteisto on mahdollista päivittää Pro Feed -tasolle koska tahansa. Sen myötä ruokintareseptit voidaan tehdä kotitietokoneella ja siirtää vaunuun. Toteutuneet ruokintatiedot ovat purettavissa takaisin tietokoneelle ruokinnan seurannan ja suunnittelun tueksi.

Impulse-sekoitus JF-STOLL-seosrehuvaunujen sekoitusperiaate poikkeaa tavanomaisesta. Ruuvit pyörivät suhteellisen nopeasti. Tästä syystä ruuvi pinnan nousukulmasta on tehty tavanomaista loivempi, jolloin sekoittavaa ruuvipintaa kertyy suhteellisen pitkästi. Suuresta pyörimisnopeudesta huolimatta rehu pysyy hyvin säiliössä, sillä sen nousunopeus on pieni. Pitkä ruuvipinta antaa mahdollisuuden käyttää tavanomaista useampia teriä, jos siihen on tarvetta. Myös erikoispitkiä teriä on saatavana pitkän korsirehun silppuamiseen.

Näillä ratkaisuilla on saavutettu kaksi etua. Sekoitus on suuren pyörimisnopeuden ansiosta tehokasta mutta hellävaraista. Suuri pyörimisnopeus tyhjentää vaunun nopeasti kokonaan. Tällöin pilaantumisalttiita rehumöykkyjä ei jää säiliöön.

Tehokasta teurasnautojen kasvatusta Ahti ja SARI RITOLA ovat kasvattaneet teurasnautoja vuodesta 1994 lähtien, jolloin maidontuotannosta luovuttiin. Isännällä on takanaan 27 vuotta maatalousyrittäjänä. Tuotantoa on hiljalleen laajennettu nykyiseen 600 kasvatuspaikkaan. Viimeisin laajennus tehtiin 2006, jolloin rakennettiin toinen 300 teurasnautapaikan ritiläkarsinakasvattamo. Toiminta yhtiöitettiin jo vuonna 2005. Yhtiö sai nimekseen Pihaviriä Oy. Ritola tunnetaan perusteellisena miehenä, joka käyttää paljon aikaa suunnitteluun. Niinpä hän sanoo erääksi motokseen ”Jos jokin asia on sata päivää mielessä, eikö sen silloin pitäisi jo tehdä”. Jalasjärven kirkonkylään on matkaa 23 kilometriä. Se ei Ritolaa häiritse. Tiet, sähkö ja tietoliikenne on tietysti oltava käytettävissä. Tilalla on yksi kokopäivätoiminen työntekijä, JARI KOIVUMETSÄ. Hänen työpäivänsä kuluvat enimmäkseen rehun valmistuksessa ja jaossa sekä eläinten hoidossa muutenkin. Säilörehun tekee ajosilppuriurakoitsija OSSI SILLANPÄÄ siiloon asti. Siilojen täyttö ja tiivistys ovat talon väen hoidossa. Rehua tehdään yleensä ainakin kahteen siiloon yhtä aikaa, jotta tiivistämiselle jäisi tarpeeksi aikaa. Viime vuonna säilörehuala oli noin 120 hehtaaria. Vilja ostetaan ja säilötään murskeviljaksi. Tilan oma ajoneuvovaaka on tässä iso apu. Rehukomponentteina on käytetty leipää, perunankuoria ja perunapulppaa. Eksoottisimmat ovat olleet suklaakonvehdit ja korppujauho. – Iso teurassonni on nirso ruokittava, Ritola sanoo. Sonnin tehtävä on syödä, märehtiä ja nukkua. Jos sonneja makaa silmät auki eivätkä leuat käy, on syytä ryhdyttävä etsimään seosrehun koostumuksesta.r

MAATILAN PIRKKA 2•2012

EDISTYKSELLISTÄ MUOKKAUSOSAAMISTA Multiva Top Line Super

Multiva DiscMaster lautasäkeet

Täysin uusi äesmallisto, joka on tarkoitettu sekä muokatun että muokkaamattoman maan kevätmuokkaukseen

• Avara ja tukkeutumaton rakenne • Tehokas multaus: Aggressiivinen lautasien muokkauskulma - maa sekoittuu tehokkaasti kaikilla työsyvyyksillä ja laajalla nopeusalueella • Pyörien sijoitus ja kolmeen osaan jaetun levyjyrän rakenne aikaansaavat muokaimen tasaisen liikkeen ja työjäljen

• Työleveydet 5 - 10 m • Piikkinä on tavallista S-piikkiä huomattavasti korkeampi ja järeämpi Multiva Terra Super (12x65 mm), 8 piikkiriviä ja piikkiväli on 100 mm • Erittäin avara ja läpäisevä, mutta tekee kuitenkin tasaisen muokkauspohjan jopa kerta-ajolla, soveltuu käytettäväksi myös olkiäkeenä • Etulata ja varpajyrä ovat vakiovarusteena ja 2-rivinen jälkihara on lisävaruste

Multiva TR 190 Farmer

• Kantavuus 15 tonnia, lavan tilavuus 19 m3 • Koko perävaunun rakenne laadukasta Ruukin terästä • 2-napajarrut ja hydr. takalaita vakiona • 550/45-22,5 -renk. (kuva eri renk.)

Rullapeite TR 190 vaunuun

• Turvallinen ja helppo käyttää • Tilavuus rullapeitteellä 21 m3

LISÄETUNA TR190 ostajalle rullapeite hintaan

1.069 € alv 0% (1315,- alv. 23%, norm. 2315,-) Osta nyt TR190 viljavaunu puintikaudelle - maksa vasta joulukuussa 2012!

Multiva TRM 130 Farmer Kotimainen maansiirtovaunu

• Kantavuus 13 tonnia • Lavan tilavuus 7,9 m3 • Lava Ruukin Optim erikoisteräksestä • 2-napajarrut vakiona • 500/50-17 renkaat • Lisävarusteena saatavana Lisävarusteena saatavana kätevä korokekasetti TRM-vaunuihin. (ei sis tarj.hintaan) kätevä korokekasetti.

Raj. erä!

14.555,-

alv 0% (17.900,- alv. 23%) +toim.kulut

10.555,-

alv 0% (12.980,- alv. 23%) +toim.kulut

KASVINTUOTANTO

Öljyä rattaille Öljykasvien viljelyalan vuosittainen vaihtelu on huomattavasti suurempaa kuin muilla pääviljelykasveilla, vaikka öljykasvien viljelyn kannattavuus ei ole suuresti vaihdellut vuodesta toiseen. Kylvöalaennusteiden mukaan öljykasviala olisi tulevana kesänä taas laskussa. Tehdäänkö öljykasvien viljelypäätökset edellisen kesän sääolojen perusteella? TEKSTI Ari Virtanen

ehdessään viljelypäätöksen viljelijä tekee aina sijoituksen, jolle hän odottaa tuottoa. Kasvukauden aikana tehdas eli pelto tuottaa sijoituksen pääoman eli sadon. Tehtaan tuottamaan määrään ja laatuun vaikuttaa tehtaan – siis pellon – kunto, jota viljelijä voi parantaa esimerkiksi kalkituksella. Tehtaan työläisiin viljelijä voi vaikuttaa hyvin paljon. Näitä työläisiä ovat asetetut panokset eli lajike, siemen, lannoitus ja kasvinsuojelu. Sitten on se asia, johon ei voi vaikuttaa ja jota ei voi edes pitkälti ennustaa, eli sää. Sää vaikuttaa välillisesti myös tuholais- ja tautitorjunnan tarpeeseen. Viljelijän ammattitaidolla pääoma puidaan talteen toivottavasti hyvän sään aikana syk-

syllä. Pääoma on siis varastossa ja sijoituksen realisointi on käsillä. Oikean myyntiajan päättäminen vaatii taas ennustajan lahjoja. Myyntiaikaan liittyvää riskiä voi pienentää ajallisella hajauttamisella eli myymällä sato osissa eri aikaan, mikä toki vaatii riittäviä satomääriä. Viljelijäyrittäjän pitkän tähtäimen toimeentulo vaatii riittävää tasaista tulovirtaa. Kuten pörssissä, myös maataloustuotemarkkinoilla huippukurssiin myyminen on lottopotin metsästystä. Kaiken lisäksi pitäisi vielä olla se oikea osake eli tuote myynnissä. Ei siis kaikkia munia samaan koriin! Öljykasvien viljely vaatii viljelykierron vuoksi pitkäjänteistä suunnittelua. Historiallinen tuotto ei ole takuu tulevasta, mutta sen perusteella näyttäisi, että nimen-

omaan öljykasvit voisivat olla se perusviljelykasvi, jonka tulisi kuulua koko ajan viljelijän sijoitusstrategiaan. Ainakaan edellisen kesän säällä ei ole mitään vaikutusta tulevan kesän säähän, vaikka nyt monet viljelijät ovatkin luopumassa öljykasvien viljelystä edellisten vuosien sään perusteella. Rypsi vai rapsi Suomi on rypsinviljelyn suurvalta. Rypsi tulee olemaan myös jatkossa tärkein öljykasvimme, ellei rapsin kasvuaika lyhene rypsin tasolle. Rypsin aikaisuus lisää viljelyvarmuutta ja mahdollistaa öljykasvin viljelyn suuressa osassa Suomea. Eteläisessä Suomessa rapsin suurempi satopotentiaali kannattaa hyödyntää. Rapsi voidaan kylvää rypsiä aikaisemmin. Rypsin MAATILAN PIRKKA 2•2012

Kevätrapsin viralliset koetulokset Lajike P/H MARIE HIGHLIGHT MERRYL TRAPPER H ILVES BELINDA H CAMPINO BRANDO H SHEIK TAMARIN

Sato Suhdeluku kg/ha 2103 2137 2085 2443 2292 2538 2432 2629 2301 2487

100 102 99 116 109 121 116 125 109 118

Kasvuaika Lako-% Valk.-% Öljy-% pv

Lehtivihreä ppm

112,6 26 24,7 42,3 17,6 111,4 33 23,8 42,6 13,3 111,7 25 24,6 43,1 16,7 112,6 26 23,7 42,3 12,8 112,6 37 24,1 43,0 15,7 113,1 29 23,6 44,0 17,0 114,4 21 22,0 42,4 32,3 114,9 23 23,1 42,9 18,4 114,9 18 25,1 41,8 15,4 115,4 21 23,8 42,2 16,6

Lähde: Virallliset lajikekokeet 2004–2011, Estimoidut lajikekeskiarvot H = Hybridilajike

Maataloustuotemarkkinoilla huippukurssiin myyminen on lottopotin metsästystä. itämistä varten maan lämpötilan pitäisi olla +6 astetta. Rapsin varsisto on rypsiä vahvempi. Rypsin oikea-aikainen puinti ei ole yhtä tarkkaa kuin rapsin, sillä rapsi varisee rypsiä herkemmin.

Hyviä rypsivaihtoehtoja Rypsinviljelyyn tuottoisa vaihtoehto on SW Petita -rypsi. Petitan vahvuutena ovat sekä korkea sato että öljypitoisuus, joka jatkossakin näkyy tilityshinnassa. Itse asiassa öljypitoisuuden merkitys vain kasvaa ainakin Mildolan tulevan kauden hinnoittelussa. Uutena lajikkeena markkinoille tulee Aurea CL, joka on markkinoiden ainoa Clearfield-rypsilajike. Aurea CL on myös rypsilajikkeista aikaisin. Clearfield-viljelyssä ratkaisee kokonaisuus: Auera CL -lajike, Clamox-rikkakasviaine ja Dash-kiinnite tuottavat yhdessä puhtaan sadon. Rypsisadon puhtaus korostuu myös ensi kauden hinnoittelussa. Lue lisää Clearfieldistä edellisestä Maatilan Pirkka -lehdestä tai osoitteesta www.k-maatalous.fi. MAATILAN PIRKKA 2•2012

K-maatalouksien myynnissä on myös SW Rebus -rypsilajike. Rebus kestää melko hyvin möhöjuurta, joten se tuo lisää mahdollisuuksia rypsinviljelyyn. Rebuksen varrenlujuus on erinomainen.

Hybrideistä satoa ja varmuutta Kevätrapsin viljelyalan kasvun takana on parantunut lajikevalikoima. Esimerkiksi Tamarinin satotasot ovat olleet parikymmentä prosenttia vanhaa Sponsoria suuremmat, vaikka Tamarin onkin pari päivää aikaisempi. Tamarin on perinteinen avoimesti pölyttyvä lajike. Aikaisempi vaihtoehto rapsin viljelyyn on Ilves, jonka öljypitoisuus on erittäin korkea. Ilves pärjää satoisuudessa varsinkin toisella viljelyvyöhykkeellä. Kevätrapsien lajikelistalle marssii nyt vuosittain uusia hybridilajikkeita. Ruotsalainen Brando on hybridilajike. Se on lajikeluettelossa olevista lajikkeista satoisin. Hybridilajikkeiden vahvuuksia ovat nopea kasvuunlähtö ja ”lujatekoisuus” eli ne tuntuvat kestävän huonojakin olosuhteita hyvin. Brando on näyttänyt vahvuutensa etenkin kuumina kesinä. Hybridien siementuotanto vaati erikoistekniikkaa ja siksi hybridien siemen onkin tavanomaista kalliimpaa. Brandon siemen voi tämän lehden ilmestymisen a ikaan olla loppuunmyyty. Hybridilajikkeiden siemen on jatkossakin tuontitavaraa, joten tee siemen tilauksesi ajoissa.r

Vihervakka Oy:lla on otettu käyttöön täysin uusi öljykasvien eräpeittauslaitteisto ja automatisoitu lavauslaite.

Parempaa laatua öljykasvien peittaukseen Vihervakka Oy Pöytyällä kunnostaa, peittaa ja pakkaa K-maatalouden rypsin ja rapsin siemeniä. Tällä kaudella Vihervakassa on otettu käyttöön Rosengrenin valmistama täysin uusi öljykasvien eräpeittauslaitteisto ja automatisoitu lavauslaite. Uudella laitteiston ja uudentyyppisen talkin ansiosta peittauksen laatu paranee entisestään ja siemenen ulkonäkö paranee. K-maatalouden myynnissä on tällä kaudella sekä vanhalla jatkuvapeittauslaitteella että uudella laitteella peitattua siementä. Tästä syystä kiertokokeet kannattaa rypsin ja rapsin siemenille tehdä huolella, koska juoksevuudessa on entiseen verrattuna merkittävä ero.

TUTKITTUA

Lajiketta vaihtamalla paranee Vuosittain Suomen lajikeluetteloon haetaan K-maatalouden myyntiin tulevia lajikkeita viidestä kymmeneen. Lajikevalikoimaa riittää entuudestaankin, miksi siis tuoda markkinoille uutuuksia? TEKSTI Marjo Serenius

-maatalouden koetila Hauholla tekee pitkäjänteistä lajiketutkimusta, jotta viljelyyn saadaan entistä satoisampia ja parempia lajikkeita. Edustuksessamme on pääasiassa ruotsalaisen Lantmännen SW Seedin ja norjalaisen Graminorin lajikkeita, joita testataan Hauholla sekä yhteistyössä MTT:n Ylistaron, Ruukin, Maaningan että NSL:n (Nylands Svenska Landbrukssällskap) Inkoon koeasemalla useamman vuoden ajan ennen virallisia lajikekokeita. Viralliset lajikekokeet kestävät kaksi vuotta viljoilla ja kolme vuotta nurmikasveilla, minkä jälkeen uuden lajikkeen soveltuminen Suomen oloihin ja sen viljelyarvo on luotettavasti selvitetty. Virallisten lajikekokeiden jälkeen uutuudet voidaan hakea Suomen kansalliseen lajikeluetteloon. Lajikeluetteloon hyväksyminen on osoitus lajikkeen soveltumisesta Suomeen ja ennen kaikkea lajikkeen tuomasta parannuksesta lajikevalikoimaan. Lajikeluetteloon hyväksymisen jälkeen lajikkeista voidaan sertifioida kylvösiementä Suomessa. Siementä voidaan sertifioida myös lajikkeista, joiden viljelyarvoa ei ole tutkittu Suomessa, mutta ne ovat jonkin toisen EU-maan kansallisella lajikelistalla. Suurin osa K-maatalouden kylvösiemenistä on Suomessa tuotettua. Näin ollen siementuottajat pääsevät ensim38

mäisenä hyötymään muun muassa uutuuslajikkeiden satoisuudesta. Siementuotantovaiheen aikana saadaan vielä arvokkaita käytännön viljelykokemuksia lajikkeista. Lisäksi uutuuslajikkeet otetaan mukaan viljelyohjelmakokeisiin, joihin voi tutustua Hauholla viljelyohjelmapäivien yhteydessä. Viljelyohjelmakokeissa tutkitaan viljelyohjelmien kasvinsuojelun ratkaisuja yhdessä uutuuslajikkeiden kanssa. Lajikekehitystyön tuloksena haettiin tänä vuonna Suomen kansalliselle lajikelistalle uutuuksia, joita yhdistää erityisesti satoisuus. Myös muiden ominaisuuksien suhteen on haettu parannuksia nykyiseen lajikevalikoimaan. Uutuuslajikkeiden satotaso on keskimäärin kahdeksan prosenttia parempi kuin nykyisillä hyvillä lajikkeilla, mikä tekee 5 500 kg/ha satotasolla 440 kg/ha lisää tuottoa vain lajiketta vaihtamalla. Seuraavat lajikkeet on hyväksytty selvinä parannuksina lajikevalikoimaa täydentämään:

Majong-rapsi Majong on Lantmännen SW Seedin jalostama hybridi kevätrapsi. Se on erittäin satoisa, satotaso on yhdeksän prosenttia korkeampi kuin lajikeluettelon 2011 satoisimman Brandon. Majongin öljy- ja valkuaissato kg/ha on virallisten kokei-

den suurin 2004–2011 yhteenvedossa. Majong-rapsin kasvuaika on samaa luokkaa kuin Brandon, noin 116 päivää (Marie 113 pv). Majong on pitkävartinen, mutta varrenlujuus on hyvä. Sadon lehtivihreäpitoisuus on ollut normaali. Majong pärjää sekä karkeilla kivennäismailla että savimailla. Majong tulee markkinoille keväällä 2013.

SW Mitja -ohra SW Mitja on Lantmännen SW Seedin jalostama aikainen kaksitahoinen ohra. SW Mitja on erittäin satoisa, kahdeksan prosenttia satoisampi kuin Harbinger. SW Mitjan kasvuaika on kaksi päivää Saanaa myöhäisempi. SW Mitja on keskimittainen ja korrenlujuus on kaksitahoisten ohrien parhaimmistoa, lako 15 prosenttia (Saana 20 %). SW Mitja soveltuu parhaiten viljelyyn I– III-kasvuvyöhykkeillä, mutta on menestynyt kokeissa Ruukissa asti. SW Mitja menestyy kaikilla maalajeilla. Yleinen taudinkestävyys on SW Mitjalla hyvä. SW Mitja sopii rehu- ja tärkkelysohratuotantoon ja se onkin hyväksytty Altian vastaanottolistalle. SW Mitja tuo merkittävän sadonlisän aikaisten kaksitahoisten ohrien lajikevalikoimaan. SW Mitjan markkinointi on aloitettu Suomessa viime syksynä.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Ragna-ohra Ragna polveutuu Suomen suosituimmasta ohrasta Vildestä, se on yhdeksän prosenttia satoisampi kuin Vilde. Ragna on Graminorin jaloste. Ragna on myöhäinen monitahoinen ohra. Sen kasvuaika on 92 päivää eli aikaisten kaksitahoisten ohrien luokkaa (Vilde 89 pv). Ragna on suurijyväinen ja sen hehtolitrapaino on hyvä. Ragnan korrenlujuus on erinomainen, mikä lisää satoisan lajikkeen viljelyvarmuutta. Ragna viihtyy hyvin kaikilla maalajeilla. Ragna kestää ohranverkkolaikkua merkittävästi paremmin kuin Vilde, mutta on alttiimpi rengaslaikulle ja viirutaudille. Ragna kestää hyvin härmää. Ragna soveltuu rehu- ja tärkkelystuotantoon koko ohran viljelyalueelle. Ragna tulee markkinoille vasta parin vuoden kuluttua.

Haga-kaura

Energiatäydennysrehu sisältää runsaasti energiaa eri muodoissa. Osa raaka-aineista nostaa veren sokeripitoisuutta nopeasti ja tehokkaasti, kun taas osa raaka-aineista vaikuttaa pidemmän aikaa. Mestarin Energia sisältää mm. propyleeniglykolia, suojattua rasvaa, sokerialkoholeja (xylitol), e-vitamiinia ja biotiinia.

Nyt Mestarin ENERGINEN lavatarjous! Mestarin Energia 750 kg lava toimitettuna suoraan tilalle!

Haga on Graminorin kaurajaloste. Haga on kasvuajaltaan melko aikainen kauralajike, kasvuajan ollessa noin 99 päivää (Roope 99 pv ja Belinda 104 pv), ja pärjää jopa IV-kasvuvyöhykkeellä. Haga on erittäin satoisa, kahdeksan prosenttia satoisampi kuin Roope ja satoisampi kuin Belinda IIkasvuvyöhykkeeltä alkaen. Haga on lyhytkortinen ja korrenlujuus on hyvä. Haga pärjää kaikilla maalajeilla ja erityisen hyvin karkeilla kivennäismailla. Alhaisen kuoripitoisuuden ja satoisuuden ansiosta ydinsato on ollut korkea 4 858 kg/ha. Haga on viljelyssä Norjassa ja Ruotsissa. Hagan markkinoille tulosta ei ole tehty päätöksiä.

750 kg

lava

620,/kg) (0,83 € ahti. r sis alv ja

Vinger-kaura Vinger on Graminorin kaurajaloste. Vinger on neljä päivää Belindaa aikaisempi, kasvuaika noin sata päivää (Roope 99 pv ja Belinda 104 pv). Vinger on erittäin satoisa, satotaso on sama kuin Belindalla, mutta III-kasvuvyöhykkeellä merkittävästi korkeampi. Vinger on pärjännyt satoisuudellaan etenkin karkeilla kivennäismailla ja savimailla. Vinger on ollut kokeissa IV-kasvuvyöhykkeellä asti, mutta soveltuu parhaiten I–III-kasvuvyöhykkeille. Vinger on keskimittainen ja korrenlujuus on hyvä. Alhaisen kuoripitoisuuden ja satoisuuden ansiosta ydinsato on ollut erittäin korkea, 4 880 kg/ha. Vingerin markkinoille tulosta ei ole tehty päätöksiä.

Demonstrant- ja Puntari-kevätvehnät Uutuuslajikkeiden siementuotantoa odotellessa kannattaa valita viljelyyn nyt saatavilla olevia satoisia lajikkeita, kuten Demonstrant- ja Puntari-kevätvehnät. Demonstrant on päätyypin vehnä. Se muistuttaa kasvuajaltaan ja viljelyominaisuuksiltaan Zebraa, mutta pesee sen etenkin sadossa, hehtolitrapainossa ja valkuaispitoisuudessa. Demonstrantin erityisominaisuus on ilmava tähkä, josta on etua sateisena ja viileänä syksynä, mikä varmistaa puintilaatua. Puntari on kasvuajaltaan myöhäinen kevätvehnä. Se muistuttaa ominaisuuksiltaan erittäin paljon Amarettoa, mutta päihittää sen korrenlujuudessa ja hehtolitrapainossa. Demonstrant ja Puntari soveltuvat sek myllyvehnän tuotantoon että rehuvehnäksi. r MAATILAN PIRKKA 2•2012

Lisäksi kaupan päälle Milka Mineraalivati 20 kg • Sisältää kalsiumia 12 %, fosforia 4 %, magnesiumia 12 %

(arvo n. 35 €) Toimi nopeasti! www.biofarm.fi

www.k-maatalous.fi

Tarjous voimassa 31.3.2012 asti.

K-MAATALOUS

VILJA MARK KINAT

Mitä peltoon keväällä 2012? Viljantuotannon lähtökohtana on tuottaa markkinoiden haluamaa viljaa. Viljanviljelyn painopiste on muuttunut paljon 2000-luvun alkuun verrattuna. Nykyisin esimerkiksi vehnää tuotetaan kaksinkertainen määrä kymmenen vuoden takaiseen nähden. Lisääntynyt vehnäala on saatu aikaan etenkin ohra-alan kustannuksella. Mutta mitä kannattaa kylvää keväällä 2012? TEKSTI Ilkka Pekkala

Öljykasvit>> Kaura>>

Suomi on kaurantuotannon suurvalta. Viime syksyn sadosta maassamme tuotettiin kauraa n. 1,1 miljoonaa tonnia, joka on noin 15 prosenttia koko EU 27:n tuotannosta. Kauramarkkina on muuttunut paljon vuosikymmenen aikana ja nykyisin vientikaurasta yhä suurempi osa löytää tiensä keskieurooppalaisiin kauramyllyihin. Nämä vakiintuneet asiakassuhteet edellyttävät jatkossakin hyvälaatuista kauraa, jota voi rohkeasti lisätä viljelyyn myös Etelä-Suomessa.

Vehnä>>

Vehnässä kulunutta satokautta leimaa viennin osuuden kasvu suureksi, lähes kolmasosaan koko miljoonan tonnin sadosta. Kotimaan myllykäyttö on vakiintunutta, mutta rehukäyttö on kasvanut selvästi. Vientiä on helpottanut viimeksi puidun vehnän poikkeuksellisen hyvä laatu.

Ennen uutta satoa pitää markkinoilla liikkua vielä paljon vehnää, jotta muun muassa viljataseen edellyttämä vientimäärä toteutuu. Myynnit kannattaa jaksottaa, jotta vältytään kevään ja kesän suuremmilta ruuhkilta. Vehnän kylvöala säilynee entisellään ensi keväänä.

Ohra>>

Ohran kylvöalaa voi kasvattaa reilusti, sillä erityisesti tärkkelysteollisuuden kysyntä on vahvaa. Viljatilan ohrantuotanto kannattaa kohdistaa mallasja tärkkilajikkeisiin, vaikka tarkoitus olisikin tuottaa rehuohraa. Mallasohramarkkinassa on nähtävissä elpymistä ja siksi sen riittävä kylvöala takaa reilun määrän kauppakelpoista ohraa markkinoille. Suuremmasta vilja-alasta riittää viljaa paremmin myös vientiin, sillä mallasohran hyväksymisprosentit voivat vaihdella rajusti eri satovuosien välillä.

Kahtena viimeisenä kasvukautena öljykasvien viljelyssä on ollut selviä haasteellisuuksia muun muassa sadon rikkapitoisuuden hallinnassa. K-maatalous seisoo tässäkin asiassa kehityksen eturivissä ja tuo markkinoille Aurea CL -rypsin, joka perustuu tehokasta herbisidiä kestävään rypsilajikkeeseen. Tämä Clearfield-konseptiksi nimetty viljelymenetelmä on todettu erittäin käyttökelpoiseksi K-maatalouden Hauhon koetilan ohella myös käytännön viljelyssä eri puolilla maata. On kuitenkin huomattava, että Petita-rypsi on käytännön viljelyssä öljypitoisuudeltaan edelleen markkinoiden ylivoimaisin lajike ja sitä voi suosia lohkoille, joilla ei ole rikkakasviongelmaa. Etelä-Suomen parhaille kasvupaikoille voi kylvää rapsilajikkeita. r Artikkeli on kirjoitettu viikolla 7.

Faktat kasvukaudelle 2012 • Kauraa kylvöön myös Etelä-Suomeen • Lisää ohraa viljelyyn erityisesti Pohjanmaalla • Rikkakasvit kuriin öljykasveissa Clearfieldmenetelmän Aurea CL -rypsillä • Hyödynnä termiinihinnat osana maatilan riskinhallintaa

EUR/1000 kg

Öljykasvien ja vehnän hintakehitys (Lähde: VYR Viljatietopankki/Tike) 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0

Vehnä Rypsi ja rapsi

I V IX I V IX I V IX I V IX I V IX I V IX I V IX 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lähde: TIKE. Vehnän ja öljykasvien hintakehitys vuosien 2005– 2011 välillä. Öljykasvien viljely on kannattavaa, mikäli niiden hinnat ovat yli kaksinkertaiset viljaan nähden, kuten ne ovat tälläkin hetkellä.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

LEXION 770 TERRA TRAC - maailman tehokkain leikkuupuimuri LEXION 770 TERRA TRAC puintiteho on ylivoimainen mihin tahansa verrattuna. Laitoimme koneen kovaan, mutta rehelliseen testiin. APS HYBRID-järjestelmän ansiosta LEXION selvisi hankalissakin olosuhteissa ja yhtäjaksoisessa käytössä erinomaisesti. 20 tunnin testin tuloksena syntyi uusi Guinnes World Record-ennätys. Edelliseen maailmanennätykseen verrattuna saavutettiin:

22.5% suurempi puintiteho 10.8% pienempi polttoainekulutus

Tulokset:

8 tunnin maailmanennätys: 675.84 t | 84.48 t/h | 1.15 l/t 20 tunnin yhtäjaksoinen työ: 1,361.99 t | 70.94 t/h | 1.20 l/t

Testi toteutettiin:

1.9.2011 klo 9:45 - 2.9.2011 klo 6:34.

Konekesko Oy, PL 145, Vanha Porvoontie 245, 01301 Vantaa, puh. 010 53 034

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.

T YÖKONE

Halmeen ratsastusmaneesi Asikkalassa on yhtenäistä tilaa lukuun ottamatta toiseen päähän tehtyä lämmintä taukotilaa. Teräskehät toimitetaan rakennuspaikalle osina ja pultataan yhteen ennen nostoa. Kehää on nostettava kahdesta pisteestä. Nostopiste on 1/3 lappeen mitasta harjalta alaspäin.

TERÄSKEHILLÄ avaria halleja

Uuden tilavan hallin rakentaminen ilman välitolppia on haaste, johon Tuhti-hallit ovat olleet oiva ratkaisu. Teräskehillä halliin saadaan sekä leveyttä että korkeutta. 42

MAATILAN PIRKKA 2•2012

investoivat vuosi sitten pihapiiriinsä Asikkalan Paimelaan rakentamalla sinne tilavan ratsastusmaneesin. He päätyivät hankkimaan teräskehien varaan rakentuvan Tuhtihallin. Hallissa on leveyttä 24 m – silti se ei tarvitse välipalkkeja, koska teräskehät on pultattu yhteen kotelopalkeista. Koko hallialue, pinta-alaltaan 24 x 55 m, on yhtä vapaata tilaa. Välitolpat eivät ratsastushalliin sopisikaan. Pystytys kävi nopeasti. PINJA JA MIKA HALME

MAATILAN PIRKKA 2•2012

– Ei mennyt edes koko päivää, kun raudat olivat pystyssä, Mika Halme kertaa rakennustöiden sujuvuutta. Halli perustettiin valmiiden pilariantureiden varaan. Siinä on anturalaatta, jonka pinta-ala määräytyy rakennuspaikan kantavuuden ja hallin koon perusteella. Anturalaatan päälle on betonitehtaalla valettu peruspilari. Pilariin on betonivalun yhteydessä asennettu teräskehien kiinnittämistä varten tartuntapultit. Pilarien ulkopuolelle on pultattu valmiit betoniset sokkelipalkit. – Pilarianturoiden asennus on tehtävä huolella, Halme sanoo. Ne on saatava tarkalleen oikeaan linjaan ja oikealle etäisyydelle vastakkaisesta pilarista. Niiden asennus vaatii rauhallisen kirvesmiehen, hän jatkaa.

Teräskehien pystyttäminen helppoa Teräskehien pystyttäminen oli lopulta nosturin avulla ennakoitua yksinkertaisempaa. Kehän toinen pää kiinnitettiin ankkuripultteihin. Toista kehän päätä pystyi sen jälkeen venyttämään kymmenkunta senttiä ja sen sai helposti loksahtamaan pultteihin. Ensimmäinen kehä oli tuettava pystyasentoon liinoilla, mutta seuraavat kehät sai

ankkuroitua edelliseen vinotukien tai orsien avulla. Haastavimpana työnä Halmeella pidettiin aluskatteen kiinnittämistä. Aluskate on mahdollista korvata antikondenssipintaisella katepellillä. Peltiin on kattopellin valssauksen yhteydessä liimattu huopa. Se lisää kattopellin neliöhintaa kuudella eurolla, mutta jos työlle ja muovisen aluskatteen vaatimalle lisäpuutavaralle laskee hinnan, antikondenssipelti on hyvä vaihtoehto. Antikondessipellin saa kiinnittää suoraan katto-orsiin. On vain muistettava, että huopapintaista peltiä ei saa asennuksen yhteydessä vetää katto-orsia pitkin, vaan peltejä on katolla nosteltava. Muuten antikondenssihuopa vioittuu.

Kustannusarvio piti Puutavara ratsastushallin työmaalle tuli Versowoodilta. Kattoorret ovat mitallistettua ja sormiliitettyä 48 x 198 mm lankkua 60 cm jaolla ja seinäorret 50 x 125 mm sahapintaista lankkua. Teräskehiin on valmiiksi hitsattu orsikiinnikkeet ja orret kiinnitetään niihin täkkipulteilla. Hallin neliöhinnaksi oli kustannusarviossa laskettu 190,-/m2 ja arviossa pysyttiin, Pinja Halme kiittää. Hallin neliöhinta on Maa43

Ovet eivät ole koskaan liian suuria. Maatalouspirkan hallissa Lahdessa ovella on leveyttä 7 m ja korkeutta 5 m.

1. 2. 1. Puolet halleista myydään tehdastekoisilla pilariantureilla. Pilarin yläpäähän kiinnitetään valun yhteydessä ankkuripultit, joihin kehät kiinnitetään. Anturalaatan koko määräytyy hallin koon ja toisaalta maan kantavuuden mukaan. Laatan alle on tehtävä ojitus ja sorapatja on tiivistettävä hyvin. 2. Jarno Saarinen Sauvossa teki kylmävaraston mansikan säilyttämistä varten lämpöeristetystä Tuhtihallista. Seinäelementtien saumat on kehien kohdalla tiivistetty peitelistalla. Sokkelin hän muurasi lämpöeristetyistä harkoista. Anturat ja pilarit on valettu paikalla. 3. Lämpöeristetyn hallin seinäelementit ovat kehäleveyden pituisia ja leveydeltään 120 cm. Katto-orret ovat lämpöeristetyssä hallissa teräsorsia, kattoelementit kiinnitetään suoraan orsiin. Elementtien yläpinnassa on valmiiksi liimattuna katepelti ja elementit liitetään yhteen katesaumauk sella. Näin katosta tulee turvallinen saumapeltikatto. 44

Pohjatöiden kustannukset vaihtelevat maaperästä riippuen. talouspirkan myyjän MARKKU MÄEN mukaan riippuvainen hallin koosta. Leveä halli tulee neliöhinnaltaan hieman kalliimmaksi. Edelleen hintaan vaikuttaa ovien lukumäärä. Ovineliö on aina kalliimpi kuin seinäneliö. Myös pohjatöiden kustannukset vaihtelevat maaperästä riippuen.

Maatalouskaupan halliin isot ovet Lahdessa toimiva Maatalouspirkka tarvitsi lisää varastotilaa ja kauppias SAMI MÄKLIN päätyi hank-

kimaan Weckmanin teräskehähallin. Leveydeltään halli on 24 m ja pituutta on 42 m. Leveä halli on hieman kalliimpi, mutta auton voi ajaa halliin sisään kuorman purkua varten. Myös työkoneiden sijoittaminen leveään halliin on helppoa. Päätyyn tehtiin 5 m korkea ja 7 m leveä ovi. – Ovet eivät ole koskaan liian suuria, liikkeen myyjä Markku Mäki sanoo.

Mitä suuremmpi ovi, sitä parempi Maatiloille rakennettavissa konehalleissa Mäki suosittelee ottamaan huomioon koneiden koon kasvun. Vaikka nykyinen konekanta mahtuisikin ovista, seuraavat koneet tarvitsevat suuremmat ovet. Ja halli tehdään kymmeniksi vuosiksi. MAATILAN PIRKKA 2•2012

Maatalouspirkan hallissa on kattopelti antikondenssipeltiä. Sen saa kiinnittää suoraan katto-orsiin. Pellin alapinnalle valssausvaiheessa liimattu huopa imee kondenssiveden ja toisaalta vesi haihtuu huovasta hitaasti. Vettä ei tipu. Hallin ulkoverhous on peltiä, mutta se voi olla myös puuta, jos pihapiirin muut rakennukset edellyttävät rakennuksen puuverhousta. Myös kattokulma voi olla normaalia jyrkempi jos halutaan, että halli sopii yhteen pihapiirin muiden rakennusten kanssa.

Hallin lämpöeristys Styrox-elementeillä Sauvossa toteutti kylmätiloja tarvitsevien tuotteiden varastoinnin rakentamalla lämpöeristetyn Tuhti-hallin. Tässäkin on kyseessä teräskehähalli, mutta seinissä ja katossa on peltipintaiset styrox-elementit. Kattoelementissä on styrox-levyn yläpinnalle hitsattu saumapelti. Kun elementit on saatu katolle ja kiinnitetty metalliorsiin, katepellit saumataan. Peltimieheltä meni saumaamiseen puoli päivää. Saarinen teki anturapilarit paikalla valaen. Pilareiden väliin muurattiin lämpöeristetystä harkosta 140 cm korkuinen sokkeli. Sokkelin päälle kiinnitettiin U-kisko, johon alimmaisen seinäelementin pontti istui tukevasti. Yhden seinäelementin korkeus on 120 cm ja pituus vastaa kehäväliä, joka Saarisen tapauksessa on viisi metriä. Seinäelementit ovat siinä määrin jäykkiä, että teräskehien välillä ei seinässä tarvita seinäorsia. Teräskehät jäävät lämpöeristetyssä hallissa kokonaan lämpöeristeen sisäpuolelle.

miä Jyrsi na va saata vään e k vielä le ! töil

Erikoiskasvien viljelyyn, viherrakentamiseen, puutarhoille ja perinteiseen viljelyyn

JARNO SAARINEN

MASCHIO tasojyrsimet • Tasojyrsimet 3 ja 4 m työleveyksillä, 90-180 hv traktoreille • Eri olosuhteisiin soveltuvat jälkivarusteet

MASCHIO kelajyrsimet • Työleveydet 1,25-3 m, 15-170 hv traktoreille • Hyvän leikkauskyvyn ansiosta Maschio -kelajyrsimet soveltuvat hyvin myös vanhojen nurmien pinnan rikkomiseen ja viheralueiden muokkauksiin

Asennusvaiheessa teräskehät joustavat Myös Saarinen kehuu teräskehien pystyttämisen helppoutta. Kooltaan 18 x 35 metrin hallin kehät nousivat pystyyn päivässä. Työssä olivat mukana kaksi miestä ja nosturi. Kun kehän toinen pää oli kiinni, toista päätä hiukan ”venytettiin” kaivurilla ja kehän toinenkin pää loksautettiin peruspultteihin. – Hallista ja sen pystyttämisestä ei ole pahaa sanottavaa, Jarno Saarinen tuumii. r

Weckman Steel Oy rakentanut teräksestä 50 vuotta Veljekset PEKKA ja MATTI WECKMAN perustivat konepajan 50 vuotta sitten. Yrityksen ohjaimissa on nyt seuraava sukupolvi. Halleja Vierumäen tehtaalta Heinolasta on valmistunut 30 vuoden aikana 8 000 kpl. Kotimaan lisäksi niitä myydään Ruotsiin, Norjaan ja Islantiin. Hallien lisäksi yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat perävaunut ja ohutlevytuotteet. Katto- ja seinäpeltiä menee kotimaan lisäksi lähes kaikkiin Euroopan maihin. Työntekijöitä yhtiössä on 150.

U-malli: Erikoisviljelyyn, kiinteistöhuoltoon ja pieneen tarpeeseen.

Nyt erä jyrsimiä erikoishintaan! Maschio U205 4-nopeuksinen kelajyrsin Maschio C250 4-nopeuksinen kelajyrsin

Raj erä!

3.245,-

alv 0% (3990,- alv 23%) + toim.kulut

Raj.erä!

4.870,-

alv 0% (5990,- alv 23%) + toim.kulut

Kampanjahinnat voimassa 17.4.2012 saakka tai niin kauan kuin erää riittää.

SC Cobra: Järeämpi runko ja parempi suorituskyky kuin C-mallissa. MAATILAN PIRKKA 2•2012

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

T YÖKONE

Multiva TRM 180 HD odottaa Veljekset Rantalan pihassa seuraavaa lumenajokeikkaa. Taivaalta pyryttää parasta aikaa ankaran pakkasjakson päätteeksi. Korokekasetti on lavan päällä valmiiksi. Se on kiinni kuudella pikalukolla.

Kevyt ja kestävä maansiirtovaunu Lyhyt visiitti Veljekset Rantalan maansiirtofirmassa Ylivieskassa teki selväksi, että yrityksessä ei tyydytä puolinaisuuksiin. Työt pyritään tekemään viimeisen päälle laadukkaasti. Myös kaluston on oltava laadukasta. TEKSTI ja KUVAT Jussi Knuuttila

omistama yritys hankki irtotavaran siirtoihin Multiva TRM 180 HD -perävaunun runsaat kaksi vuotta sitten. Se varusteltiin poikkeuksellisen perusteellisesti, sillä ajoja on monenlaisia. Jopa louhostavaraa on jouduttu siirtämään. Tästä syystä valittiin louhoslava, jossa on Raex-kulutusteräksestä valmistetut 8 millimetrin pohjalevy ja 6 millimetrin laidat. Raex-kulutusteräs on kestänyt yli odotusten. Lava on pitänyt alkupeESA RANTALAN

räiset muotonsa satunnaisesta louhoksen ajosta huolimatta. – Vetoaisan kaasuhydraulinen jousitus parantaa veto-ominaisuuksiltaan hyvää vaunua vielä lisää, vaunua eniten ajava MARKO RAUTIO vakuuttaa. Jarrut toimivat muuten mukavasti, mutta tarkoitus on asentaa järjestelmään vastusventtiili. Se pehmentää jarrujen toimintaa siten, että tahattomat lukkojarrutukset poistuvat. Muutostarve juontuu siitä, että vetotraktorin hydrauliikan tuotto on turhan suuri jarrutuksia ajatellen. Kippisylintereiksi haluttiin va-

kiovarustusta hieman pidemmät sylinterit. Niillä varmistetaan hankalankin tavaran liikkeelle lähtö kippaustilanteessa. Kippauksen rajoitusventtiili on hyllyssä odottamassa paikalleen asennusta. Kippauksia Multivalla on riittänyt. Rautio laskee, että parhaina päivinä kippi on noussut ainakin 30 kertaa. Hydraulisen perälaudan suhteellinen hitaus kävi sen verran hermoille, että hydrauliletkut vaihdettiin halkaisijaltaan 3/8-tuumaisiksi. Korokekasetti on mainio ratkaisu, kun ajetaan kevyttä tavaraa, esimerkiksi lunta. Se on helppo MAATILAN PIRKKA 2•2012

Parhaina päivinä kippi on noussut ainakin 30 kertaa.

Kaasuhydraulinen aisajousitus parantaa vaunun muutenkin hyviä veto-ominaisuuksia. Painevaraajat ovat suojassa aisan päällä.

Korokekasetti on mainio ratkaisu, kun ajetaan kevyttä tavaraa. nostaa ja solauttaa paikalleen kiinteiden laitojen varaan. Kiinnitys varmistetaan kätevästi pikalukoilla. Työkaluja ei hommassa tarvita. Rengastukseksi riittää hyvin vakiona tarjolla oleva 710/40 R 22,5. Sen verran on ajoja ollut, että yksi rengas on jo vaihdettu. Maantiellä ajetaan joskus 250 kilometriä päivän mittaan. Veljekset Rantalan Multiva on heidän tietojensa mukaan ensimmäinen mustalla lavalla varustettu Multiva-perävaunu. – Oli miten oli, auton värillä ei ole väliä, kunhan se on musta, Rautio viittaa muinaisen autonvalmistaja Henry Fordin lausahdukseen. MAATILAN PIRKKA 2•2012

Rungon sivuun kiinnitetyssä työkalulaatikossa on kätevä kuljettaa välineitä kenttäoloja varten.

Vaunun etukulmiin on asennettu ledvalot. Ne valaisevat maastoa vaunun sivuilla.

Takavalot on suojattu pätevästi. Yhtäkään ei ole mennyt rikki yli kahden vuoden aikana. Ledit on lisätty parantamaan näkyvyyttä hämärällä peruutettaessa.

Huollot viimeisen päälle Jos Veljekset Rantalan maansiirtofirmassa perävaunulle asetetaan ankarat vaatimukset, niin kyllä sille annetaan myös huolenpitoa. Teli kärryjen omistajat ovat usein karvaasti kokeneet, että telistä katoaa ryhti muutamassa vuodessa, ja kärryt alkavat levetä alaosastaan ulospäin. Syynä on se, että teliakselin liike laakeripintoja vasten on pientä nytkytystä. Se puristaa rasvan pois liukupinnoilta eikä tuo uutta tilalle. Raution mukaan he nostavat rungon ylös kerran viikossa. Näin teli jää roikkumaan vapaasti ja laakerit saavat rasvaa myös eniten paineen alla oleviin liukupintoihin.

Multiva on varustettu huoltohallissa lavan etunurkkiin asennetuilla äärivaloilla. Heti niiden takana ovat taakse vaunun sivuille valaisevat led-lamput. Led-lamput löytyvät myös vaunun takapalkista ajovalaisimien lisäksi. Ledeistä on hyötyä hämärän aikaan peruutellessa. Ajovalaisimiksikin on saatavana ledit, mutta niitä ei ole hankittu. – Ledit eivät sulata eteensä kertynyttä lunta, niin kuin hehkulamput tekevät, Rautio sanoo. r

Faktaa • TRM maansiirtovaunuissa lavalevyt ovat Ruukin Raex-kulutusterästä. Sen myötölujuus ja kulutuskestävyys ovat moninkertaisia tavanomaiseen teräkseen (Fe52) verrattuna. • Lavatukiprofiilit hitsattu koko matkaltaan laitalevyyn • Lavan yläreunaa kiertää vahva putkipalkki • Jarrut vakiona kahdessa navassa • Louhoslava lisävarusteena –6 millimetrin laita- ja 8 millimetrin pohjalevyt • Liikennetraktorivarusteet lisävarusteena • Korokekasetti lisävarusteena • Rajoitinketjut takalaidassa • Runsaasti lisävarusteita

MAATILAN PIRKKA 2•2012

SUUNNANNÄYTTÄJÄN ETUMATKA KASVAA! TUME NOVA COMBI

US! UUTU Säiliö s u tilavu L 3750

• Työsyyvyyden säätö on suunniteltu oikein. Kylvöyksikön etupyörät mukautuvat maanpinnan epätasaisuuksiin, jolloin vantaan tekemä ura eikä kylvönopeus vaikuta säädettyyn työsyvyyteen • Siemen ja lannoite ohjataan erilleen toisistaan - vähentää polttovioituksen riskiä. Joka siemenelle oma lannoite-annos - itää aikaisemmin ja tasaisemmin • Suorakylvökoneiden moninkertainen testivoittaja Suomessa ja Ruotsissa • Agrocont ajotietokone vakiona

TUME JYrÄKOMBI STAr XL Tume JC Starin ominaisuudet nyt entistäkin paremmat. • HKL 3000 JC star XL:n säiliötilavuus on kasvanut peräti 3750 litraan. Lannoitetta mahtuu nyt kertatäytöllä reilusti 3 suursäkkiä. • Maapyöräkäyttö, ei sakara- tai hammaskytkimiä/siirtoajossa pyöriviä ketjuja • Huipputarkka kierteistelasyöttö • Suuremmat 16”-pyörät ja uudistettu pyörästö • Vannaspainotuksen säätö veivillä • Lannoite-ja siemenkiertokokeet suoraan koneen päädystä ulosvedettäviin kaukaloihin

Testattua tarkkuutta! BOGBALLE L2W BASE 2050L vaakamalli • Uusimmalla Calibrator Zurf ohjaimella - oleelliset tiedot yhdellä silmäyksellä • Tilavuus 2050 L = 3 suursäkkiä, työleveydet 12 - 18 m tai 20 - 24 m • Automaattikalibrointi: täytä ja aja - vaaka tarkistaa ja korjaa kalibroinnin • Ohjaimessa USB liitin: helppo tiedonsiirto ja ohjelmistopäivitys muistitikulla

BOGBALLE L1 PLUS • Säiliötilavuus 1425 L, tilaa reilusti 2 suursäkille • Levitysleveys 10 - 16 m

BOGBALLE L2 PLUS • Säiliötilavuus 2050 L - reilusti 3 suursäkille • Levitysleveydet 24 m:n saakka

BOGBALLE M2 BASE ja M2/M3 PLUS Bogballe L2 Plus -lannoitteenlevitin. MAATILAN PIRKKA 2•2012

• M-sarja - max kuudelle suursäkille • Levitysleveydet 42 m:n saakka 49

BIOENERGIA

Herrasmiehen pilkekone – Omakotiasujat ovat tarkkoja pilkkeiden ostajia, Tapio Ollila Pirkkalasta sanoo. Pilkkeiden pitää olla kuivia, homeettomia ja mahdollisimman roskattomia. Ylivoimaisesti suosituin puulaji on koivu, kipinätön teholämmittäjä. TEKSTI Jussi Knuuttila KUVAT Jussi Knuuttila ja iStockphoto

apio Ollilan mukaan kelvollisen pilkkeen teko edellyttää aivan ehdottomasti pilkepuhdistimen käyttöä. Hometta ei missään tapauksessa sallita. Tästä syystä Ollila käyttää pilkkeiden raakaaineena ainoastaan kuorittua, kolmen metrin pituista koivurankaa. Kuorittua siksi, että kuoripäällinen koivu homehtuu aivan varmasti. Kun koivuranka kuoritaan, se kuivuu oikein mukavasti.

Kuivunut koivuranka ei ole ihan helppoa evästä pilkekoneelle. Sen koostumus lähentelee poron sarvea. Kuivuudesta katkaisu- ja halkaisuvaiheessa on kuitenkin se etu, että roskat lähtevät puhdistimessa varsin tarkkaan. – Tuoreen pilkkeen puhdistaminen on kosmetiikkaa, Tapio Ollila sanoo. Roskat eivät vain irtoa, eivät edes rumpupuhdistimessa. Ne irtoavat vasta sitten, kun tuoreet klapit on kuivattu. 1.

Ollila asuu alueella, jonka lähituntumassa on runsaasti omakotitaloja ja muita pilkkeiden tarvitsijoita. Hän tekee pilkkeitä tilausten mukaan ja toimittaa ne perille irtotavarana. Laskutus tapahtuu pinomottikaupalla.

Herrasmiessarjaa Ollila puhuttelee itse itseään herrasmiessarjan pilkevalmistajaksi. Lausuntoa ei ole tarvetta epäillä,

Tekniset tiedot • Puun halkaisija enintään 420 millimetriä • Puun pituus enintään 600 millimetriä • Halkaisuvoima enintään 3,5–13,2 tonnia automaattisesti vastuksen mukaan • Terälaipan pituus 20 tuumaa • Halkaisu enimmillään 12:een osaan • Traktorikäyttö- tai sähkömoottori 15 kilowattia

1. Pilkkeiden pituus säädetään sähköisellä optiikalla. 2. Ollilan syöttöpöytä on rakennettu kaltevaksi. Näin se toimii mukavasti pelkästään 1X annostelijalla varustettuna. 50

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Kuivunut koivuranka ei ole ihan helppoa evästä pilkekoneelle. sillä Ollilan pilkevajasta löytyy viimeisen päälle varusteltu pilketehdas. Kaikesta näkee, että työn on sujuttava silloin, kun sen ääressä ollaan. Kintaanjälkiä pilkkeisiin ei saa kovin montaa tulla. Ollila hankki peruskoneekseen Hakki Pilke 1X 42:n muutama vuosi sitten. Se on järjestyksessä hänen toinen Hakki pilkekoneensa. Ollilan mukaan samassa merkissä oli helppo pysyä, koska parempia ei markkinoilla ollut. Pilkekoneen päivityksellä hän halusi lisää tehoa ja tietysti entistä mukavampia työoloja. Ollilalla on kokemusta pilkkeiden kaupallisesta valmistuksesta yli kymmenen vuoden ajalta. Peruskonetta on täydennetty rankojen syöttöpöydällä mallia 1X. Syöttöpöydältä putkahtaa uusi ranka pilkekoneen käsittelyyn pienellä kädenliikkeellä, kun edellinen on prosessoitu. Pilkkeiden viimeistely tapahtuu Woodner-rumpupuhdistajalla. Ollila on hieman muunnellut pilkekonettaan. Halkaisutilan suojuksesta osa on korvattu pleksillä. Se parantaa näkyvyyttä tapahtumapaikalle. Teräketjun kiristin löystyy turhan usein. Tähän hän toivoo parannusta. Parannus säästäisi teräketjukustannuksia jonkin verran. Pilketehtaan kruunaa puruimuri.

Monikäyttöiset kotimaiset WS maansiirtovaunut TUHTI WS 120 D2

TUHTI WS 150 D3

• Pohjalevy 6 mm kulutusterästä • 520/50-17 -renkaat • Kantavuus 12 tn, 2-pyöräjarrut Myös suurempi malli WS 160 D2

• Uusi leveämpi lava (8 m3), uudistunut laitarakenne • Kantavuus 15 tn • 4-pyöräjarrut, 550/45-22,5 renk. • Myös koneiden ym. kuljetukseen (kamitakalaita)

Viljakasetilla monikäyttöisyyttä dumppereihin!

Tapio Ollilalla on käytössään HakkiPilke 1X42 terästettynä syöttöpöydällä, puruimurilla ja rumpupuhdistimella. Pilkkeiden ostajat osaavat vaatia laadukasta tavaraa.

Pintaa syvemmältä HakkiPilke Easy 42, niin kuin mallin nykynimi kuuluu, on ammattilaisten pilkekone. Sillä voidaan katkoa ja pilkkoa halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin puita, kuten mallimerkinnän numerot kertovat. HakkiPilke Easy 42:lla pilkkeen valmistus on tehokasta myös pieniläpimittaisista puista. Patentoitu kaksisylinteritekniikka työntää puuta halkaisuteriä vasten enimmillään 13,2 tonnin voimalla. Mikäli puu on pieniläpimittaista, käytetään pienempää voimaa ja lisätään nopeutta. Muutos tapahtuu automaattisesti. Ollilan mukaan ominaisuus on hyvä ja tarpeellinen. Silti tosiasia on, että nopeimmin pinomotteja syntyy suuriläpimittaisesta puusta. Tehokkuudestaan huolimatta HakkiPilke Easy 42 painaa vain rapiat tuhat kiloa. Siksi se on varsin helppo liikuteltava paikasta toiseen. Kolmipistenostolaitesovitus on saatavissa, jos joku sellaista tarvitsee.r

Laaja valikoima Tuhti WS -kippiperävaunuja telillä • Kastomaalattu vahva runkorakenne - pulverimaalatut laidat - FAD navat • WS 80, 100, 120, 140 ja 170 • Kantavuudet 8-17 tn

Tuhti WS80

Alk.

4.789,-

alv.0% (5890,- alv23%) + toim.kulut

• Paalien ym. kuljetukseen • Kantav. 12 tn, lava 860x249 mm Alk.

8.260,-

alv.0% (10160,- alv23%) + toim.kulut

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Saatavissa laaja laitavalikoima!

TUHTI WS 120 PL Uutuus!

www.k-maatalous.fi

Tuhti paalivaunu nyt saatavilla!

K-MAATALOUS

T YÖKONE Hinattava Bøgballe L2 W esiintyi Nurmi 2011 -näytöksessä Ylivieskassa. Asennus hinausalustan päälle helpottaa levittimen kytkentää traktoriin.

Keskipakolevitin punnitsee ja säätää Bøgballen keskipakolevittimet ovat jatkuvasti parantaneet tuloksiaan kansainvälisissä testeissä. Erityisen mairittelevaa on, että ne ovat pärjänneet myös vaativissa DLG:n testeissä. Levitystasaisuudesta kertova vaihtelukerroinprosentti on usein ollut keskimäärin kuusi prosenttia, joskus jopa alle, kun normien mukainen vaatimus tasaisuudelle on alle 15 prosenttia. TEKSTI ja KUVAT Jussi Knuttila

øgballen vaaka-antureilla varustetut levittimet edustavat Bøgballen tuotekehityksen huippua. Niissä on täysin automaattinen Calibrator Zurf, punnitus- ja ohjausjärjestelmä. Ajantasaiseen, jatkuvaan punnitukseen perustuva levitysmäärän säätö tekee työstä tarkkaa. Kuljettajan ei tarvitse hermoilla levitysmäärän kohdalleen osumista, Calibrator Zurf tekee sen itse. Levitystarkkuuden ja tasaisuuden perustana on ajonaikainen lannoitteen täysautomaattinen kalibrointitoiminto.

Vaakamallisenkin levittimen ohjaimeen voidaan syöttää lannoitteen kalibrointiarvo Bøgballen tietokannasta. Calibrator Zurf pitää levitysmäärän aina oikeana. Mahdollisesti tarvittava hienosäätö tehdään painonapeilla ajon aikana. Lannoitussuunnitelma voidaan tehdä myös etukäteen. Toteutuneet levitysmäärät voidaan siirtää USB- tikulla takaisin kotitietokoneelle lohkokirjanpitoa varten. Myös L2-sarjassa on vaa’alla varustettu edullinen levitinmalli. Tuotepäällikkö ILARI PESOLA kannustaa ilman vaakavarus-

tusta olevien mallien omistajia kiertokokeen tekoon, sillä se sujuu alle kahdessa minuutissa. Itse näytteenotto kestää 30 sekuntia. Näytteen painosta voidaan laskea lukuarvo, jolla levitysmäärän säätö saadaan kohdalleen. M-sarjan levittimissä on 240 tai 290 cm leveät säiliöt. M-sarjan kaikissa levittimissä on neljän toiminnon Quadro-järjestelmä: Trend-normaali ja Trend-päiste levitys, mahdollisuus manuaalisen kiertokokeen tekoon ja säiliön lopputyhjennykseen. Työleveyttä säädetään kallistuskulmamittarin avulla eikä MAATILAN PIRKKA 2•2012

Yksinkertaisella laskutoimituksella löytyy oikea säätövivun asento. muita säätöjä tarvita. Karistimet on suojattu lannoitteen painolta suojakartioilla. Tämä vähentää lannoiterakeiden murskautumista ja varmistaa tasaisen virtauksen syöttöaukoille. Säätöjärjestelmä ylläpitää automaattisesti lannoitteen pudotuskohdan lautaselle oikeana. Levityskuvio pysyy tasaisena määrästä ja ajonopeudesta riippumatta.

Tarkkuutta ilman punnitusta Bøgballen L1- ja L2-sarjan keskipakolevittimissä on 210 cm leveä säiliö. Säiliötilavuudet ovat kahden tai kolmen suursäkin vetoiset. Myös L2-sarjan koneet voidaan varustaa punnitusjärjestelmällä. Ilman vaakaa olevissa L-sarjan levittimissä käytetään S-indicator-kiertokoevarustusta. Siinä lannoitetta valutetaan 30 sekuntia mitta-astiaan ja tulos punnitaan. Yksinkertaisella laskutoimituksella löytyy oikea säätövivun asento. Syöttöluukkujen avaus ja sulku tehdään traktorin ohjaamosta

hydraulisylinterillä. Ajonopeus ja levitysmäärä ovat vapaasti valittavissa. Normaalissa peltolevityksessä levityslautaset pyörivät toisiaan kohti ja levittävät lannoitteen kahtena päällekkäisenä puoliympyränä. Trend-päistelevitystoimintoa käytetään pellon reunoilla, jolloin lautasten pyörimissuunta käännetään. Lannoite leviää kahtena erillisenä levityskuviona koneen molemmille puolille. Heittopituus jää noin puoleen normaalista. Tämä varmistaa tarkan ja tasaisen lannoitteen levityksen päisteissäkin. Tarjolla on myös vaihtoehto, jossa levittimen toinen puoli voidaan lisävarustein sulkea. Vaihtoehto on kätevä, kun levitys on tehtävä erityisen tarkkarajaisesti esimerkiksi vesistöjen rannoilla. Ilman vaakaa oleviin levittimiin on lisävarusteena tarjolla Calibrator Icon -ohjain. Siinä tiedot siirretään sarjakaapelilla. Kiertokoe ja levitysmäärän säätö sujuvat samaan tapaan kuin Bøgballe M-sarjan koneissakin. r

Bøgballen normaali levityskuvio syntyy näin…

… ja reunalevitys näin, lautasten pyörimissuuntaa vaihtamalla. Lisävarusteilla levittimen toinen puoli voidaan sulkea, kun tarvitaan erityisen tarkkarajaista jälkeä.

Faktoja L-sarjasta • Säiliötilavuudet ovat 1 425 ja 2 050 litraa. • Trend-reunalevitystekniikka. • Helppo kiertokokeen teko S-indicator- kiertokoevarustuksella.

Faktoja M-sarjasta • Säiliötilavuudet ovat 1 250–4 050 litraa. • Mallimerkintä W tarkoittaa, että levittimissä on punnitusjärjestelmä. • Calibrator Zurf -ohjain säätää levitys määrää vaaka-anturien antaman tiedon perusteella. • Levitystasaisuuden vaihtelukerroin prosentti on ollut keskimäärin lähellä kuutta prosenttia. • Kuljettajan huoleksi jää ajolinjojen valinta.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Bøgballen karistimien päällä on suojakartiot. Ne vähentävät lannoiterakeiden murskautumista ja varmistavat tasaisen virtauksen syöttöaukoille. 53

Sydäntalvella maansiirtotyöt ovat tauolla. Kuvauspäivänä pakkasta oli 32 astetta

TUHTI jatkaa siitä, mihin kuorma-auto lopettaa TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen

Maansiirtopalvelu Seppänen Ky hankki viime vuoden lokakuussa uuden Weckmanin Tuhti WS 160 D2 Dumperivaunun. Vaunu joutui suoraan työmaalle ja syksyn aikana sillä ehdittiin ajaa soraa lähes 2 500 kuutiota. Kokemukset ovat olleet pelkästään hyviä. – Halvempaa vaunua olimme hankkimassa, mutta eipä ole kaduttanut, vaikka rahaa kuluikin enemmän kuin aluksi olin kaavaillut. Vaihtoehtona olisi ollut toisen kuorma-auton hankinta ja kyllä tämän hinnalla olisi jo kohtalaisen auton saanut, mutta se olisi sitten seisonut talvet pihalla, PASI SEPPÄNEN perustelee hankintaansa. – Työmaat pakkaavat olemaan sellaisia, ettei sinne joka paikkaan 54

ole autolla asiaa. Meillä on paljon metsäteiden korjauksia ja uusien teiden tekoja. Autolla ajetaan helpot kohteet ja traktorilla hankalat paikat, Seppänen kertoo. – Aisajousitus perävaunussa sekä traktorin etuakseli- ja ohjaamojousitus tasoittavat kummasti kulkua. Lyhyillä ajomatkoilla on todettu ajoajan olevan auton kanssa samaa luokkaa. Yleensä pyrimme etsimään työmaiden läheltä sopivan

soramontun, johon viemme seulan. Näin saamme ajomatkat pysymään kohtuullisina.

Jykevä alusta Erityisen tyytyväinen Seppänen on vaunun alustaan. Nokian 600/50 R22,5 ELS -rengastus kantaa hyvin eikä uppoa pehmeillä alustoilla. – Hyvät renkaat, tuplakippi ja tukeva runko tuntuvat olevan toMAATILAN PIRKKA 2•2012

T YÖKONE

Hyvät renkaat, tuplakippi ja tukeva runko tuntuvat olevan todella toimiva paketti.

Pasi Seppänen

Pitkittäisillä lehtijousilla toteutettu aisajousitus toimii Seppäsen mielestä erinomaisesti.

Kaikenlainen maa-aines lähtee kerralla, ilman rynkyttämistä. Alustasta löytyy järeä teli.

della toimiva paketti. Kone ei ole herkkä huojumaan epätasaisellakaan alustalla, Seppänen kertoo. Soramaton veto onnistuu helposti metsätiepohjalla yli kymmenen kilometrin tuntinopeudella. Siihen saa tuoda muitakin vaunuja rinnalle kokeilemaan. Seppäsen yritykselle on tietyömaiden lisäksi tarjolla jonkin verran muita työmaita. – Tällainen järeä, kohtalaisen suurella lavalla varustettu perävaunu on kätevä, kun poistetaan rakennustyömailta jätemaita. Paksu kuuden millin pohjalevy kestää hyvin kulutusta ja kiviä. Kippauskulma on riittävän jyrkkä, jotta kaikenlainen maa-aines lähtee kerralla, ilman rynkyttämistä.

Laatu näkyy – Weckmanin työnlaatu on silmiä hivelevä, on pakko kehua kotiMAATILAN PIRKKA 2•2012

maista työtä. Hitsaussaumat ovat todella siistiä työtä, eikä niissä näy roiskeita, Seppänen hehkuttaa. Rakenteet ovat järeitä, lavan tilavuus on 12 m3, vaan eivätpä käänny pyörät linttaan täydelläkään kuormalla. Aisajousituksessa on pitkittäiset lehtijouset. Seppäsen mielestä jousitus toimii paremmin pitkittäisillä kuin poikittaisilla jousilla. Seppäsillä perävaunua tarvitaan maansiirtotöiden lisäksi maataloudessa. Lypsykarjasta luovuttiin viime vuoden puolella, joten viljanviljely lisääntyy. Vaunuun on keväällä tulossa lisävarusteeksi viljakasetti, joka nostaa kuormatilavuuden 18 kuutioon. Kasetti maksaa huomattavasti vähemmän kuin pelkkään viljanajoon tarkoitettu perävaunu. – Tässä ”kärrissä” perälauta pitää, ei valu viljat pitkin teitä, Seppänen sanoo lopuksi. r

TUHTI WS-malliston maansiirtovaunut • Kantavuudet 12 000, 15 000 ja 15 700 kg • Kiertojäykkä putkipalkkirunko ja korkealaatuiset FAD-navat • Hydraulisesti hallittava takalaita (WS 150 D3 kamilauta) • Suuri takalaidan aukaisukorkeus (WS 150 D3 ei rajoitusta) • Sivulaitoja korkeampi etusermi • 6 mm pohjalevy ja 4 mm sivulaidat kulutusterästä • WS 160 D2 jousitetulla vetoaisalla • 2-pyöräjarrut vakiona • Viljalaidat lisävarusteena • Lisäksi saatavana Tuhti N 110 D3 ja N 130 D3 -maansiirtovaunut esim. louhosajoon järeällä 8 mm pohjalevyllä ja kamitakalaidalla. Vaunuihin saatavana liikennetraktori varustus.

Toimiva kone

Huollettu kone kestää Oravaisten Komossassa toimiva Baggas Bil & Traktor teki huoltosopimuksen K-maatalouden kanssa 2005. Yritys huoltaa ja korjaa kaikkia Keskon markkinoimia maatalouskoneita Konekeskon traktorit, puimurit ja kurottajat mukaan lukien. TEKSTI ja KUVA Jussi Knuuttila

rityksen omistaja ANDERS BERGMANIN mukaan yhteistyö Keskon kanssa on sujunut kitkattomasti. Korjaamotoiminta alkoi autoista. Pian mukaan tulivat myös maatalouskoneet, kun kysyntää tuntui alueella riittävän. Yritys on kasvattanut liikevaihtoaan tasaisesti koko toiminta-aikansa. Kasvu varmasti jatkuu myös tulevaisuudessa. Maatalouskonepuolen työllistävyys on yhteistyösopimuksen myötä lisääntynyt. Tällä hetkellä nämä työt jakautuvat suunnilleen puoliksi autojen kanssa. Bergman arvelee, että maatalouskonetöitä on jatkossa autohommia enemmän.

Hyvä ja joustava palvelu on yrityksemme tärkein voimavara. Anders Bergman pitää hyvää palvelua yrityksensä tärkeimpänä voimavarana. Puhelimeen vastataan, vaikka olisi minkälainen toimittaja toimistopöydän toisella puolella. Mikäli vastaamaan ei kerta kaikkiaan ole pystytty, niin takaisinsoitto tehdään kuitenkin aina. Mikäli jotakin luvataan, se myös tehdään. Palvelua on Bergmanin mielestä sekin, että työajoissa on pystytty joustamaan. Maatalous on 56

sesonkiluontoista. Niin on myös maatalouskoneiden huolto ja korjaus. Bergman kehuu työntekijöitään muun muassa kyvystä joustaa kulloisenkin sesongin vaatimusten mukaan.

Laadusta tinkimättä Työn laadusta ei tietenkään voi missään tilanteessa tinkiä, Bergman sanoo. Ammattitaitoa pidetään ajan tasalla osallistumalla Keskon järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Ne ovat osoittautuneet hyvin järjestetyiksi ja hyödyllisiksi. Samalla karttuu suomenkielinen konesanasto. Se on tarpeen, sillä suomea puhuva asiakaskunta lisääntyy koko ajan. Hardi-kasvinsuojeluruiskujen luovutushuollot ovat uusin yritystä työllistävä tekijä. Toistaiseksi kaikki luovutushuollot on tehty suomenkielisille asiakkaille. Erikoistumaan on pystytty. Bergman hoitaa mielellään itse leikkuupuimurit. Toiminta-alueella harjoitetaan paljon viljanviljelyä ja sikojen kasvatusta, joten leikkuupuimureita on runsaasti. Muista työntekijöistä FREDRIK NYMAN on erikoistunut traktoreihin. Bergman uskaltaa sanoa suoraan, mikäli konevika on heille liian haastava. Tällaisia tulee vastaan kuitenkin harvoin. Baggas Bil & Traktor on investoinut voimakkaasti nykykoneiden vaatimiin analysaattoreihin. Niiden ja hankitun kokemuksen avulla varsin hankalatkin viat pystytään korjaamaan.

Fredrik Nyman on erikoistunut traktoreiden huoltoon ja korjaukseen. Massikalla näyttää olevan menossa isohko remontti.

Hallittua kasvua Anders Bergman korjasi ja tuunasi ensi alkuun autoja harrastepohjalta. Tilalla avattiin pieni koneverstas 1994. Nimeksi tuli Baggas Bil & Traktor. Vuonna 1999 tilan navetta saneerattiin korjaamotoimintaa palvelemaan ja samalla lehmistä luovuttiin. Yrityksen toinen toimipiste perustettiin vuonna 2007, kun Vöyristä ostetysta Nymebilistä tuli Baggas Bil – Kovik. Yritys tarjoaa rengaspalveluja, vulkanointia myöten. Ilmastointilaitteiden huolto onnistuu myös. Jonkin verran tehdään metallialan alihankintaa. Baggas Bil & Traktor työllistää yrittäjäperheen lisäksi viisi työntekijää.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Terveisiä asiakkaille Bergman todistaa mielihyvin, että hänen asiakkaistaan suuri osa huollattaa koneensa ennakoivasti, valmistajan ohjeiden mukaan. Hän on aivan varma, että tällainen asenne säästää korjauskustannuksia melkoisesti, etenkin hieman vanhempien koneiden kohdalla. Korjaaminen tahtoo usein olla huoltoa kalliimpaa. Tällä hetkellä korjausten ja huoltojen laskutus on suunnilleen samansuuruista. Erona on se, että huollettavia koneita tulee korjaamolle lukumääräisesti paljon enemmän. Hän kannustaa asiakkaitaan satsaamaan ennakoivaan huoltoon. Bergman muistuttaa myös, että heidän korjaamossaan pyritään pitämään kattavaa varaosaja tarvikevarastoa. Tämä lyhentää useasti koneen viipymisaikaa korjaamolla päivillä, parhaimmillaan viikoilla. r

PARHAAT RAKENNUSRATKAISUT!

Puuelementtihallit

Teräshallit

POMO valikoimista löytyvät tarpeisiisi sopivat tallit, maneesit, toimitilat, varastorakennukset ja tuotantorakennukset.

TUHTI valikoimista löytyvät maneesit ja pihatot, kone- ja

• Valmis hallipaketti perustusten päältä vesikattoon asti • Saatavissa osittain tai kokonaan asennettuna • Yksityiskohtaisempikin räätälöinti toiveidesi mukaan mahdollista • Kustannustehokasta ja nopeaa

• Itsekantava, kastomaalattu kotelopalkkirakenteinen teräskehä • A sennus on helppoa ja nopeaa, sillä koteloksi hitsatut kehän rungot ovat vääntöjäykkiä ja tukevia • Vapaata tilaa seinästä seinään ja kattoon asti • esim. Tuhti WS14 teräshallien pituudet 16.4 - 57.6 m

varastohallit, konekatokset ja lämpöeristetyt hallit

Pomo ja Tuhti rakennukset NYT TALVIEHDOLLA maaliskuun loppuun saakka! MAATILAN PIRKKA 2•2012 Tervetuloa toteuttamaan rakennussuunnitelmasi K-maatalouden kanssa!

Aidanrakentajan oksankohdat – ja miten välttää ne Aita on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, mikä kannattaa muistaa joka kerta, kun suunnittelee uutta tai korjaa vanhaa sähköaitaa. Sähköaidan rakentamisessa on tärkeää olla huolellinen ja käyttää laadukkaita tarvikkeita. TEKSTI Tom Hellström

lla on yleisimpiä virheitä aidan rakentamisessa sekä ohjeita, miten välttää ne.

11. Maadoitus – Käytetään liian vähän maadoitussauvoja. Tarve on kahdesta viiteen sauvaa paimenen tehosta riippuen. – Vääränlainen maadoitussauva: käytetään niin sanottua ”mustaa rautaa”, joka ruostuu ja siten estää maadoituksen toimivuuden. Oikea valinta ovat Olli-maadoitussauvat. – Maadoituksen sijoitus on tärkeä. Huonoin mahdollinen paikka on kuiva sora rakennuksen vieressä. Oikea paikka on kostea savimaa, esimerkiksi ojan penkka.

on riittävän suuri halkaisija sekä riittävän monta johdinta. Ominaisvastus on myös tärkeä mittari, kun valitsee nauhaa tai lankaa.

44. Aitatesterin käyttö – Monesti luotetaan, että aidassa on ”iskua” tai kokeillaan kädellä. Ihminen on herkempi kuin eläin; se mikä meistä tuntuu kovalta iskulta, ei eläin välttämättä tunne paksun karvapeitteen takia. A idan

jännitteen tulee olla vähintään neljä kV (4000 V), jotta eläin saa tuntuvan iskun. Aidan jännitettä ei voi millään tietää ilman testeriä. Olli Digi- tai Supertesterillä varmistat, että aidassa on riittävästi tehoa.

55. Paimenen valinta – Pienellä paimenella voi pärjätä, mikäli aita on huolellisesti rakennettu. Ylimitoitetusta paimenesta

22. Liitokset ja eristimet – Jokaiseen liitokseen ja aidan jatkamiseen on käytettävä siihen soveltuvia tarvikkeita. Tyypillinen virhe ovat solmut, jotka itse asiassa vähentävät aidan tehoa huomattavasti, voidaan jopa puhua 20–40 prosentin tehonhävikistä. – Eristimien tehtävä on eristää jännite ”maasta”. Jos ei käytetä eristimiä tai käytössä olevat eristimet ovat huonoja, aidan teho alenee huomattavasti ja voi pahimmissa tapauksissa mennä täysin oiko sulkuun.

33. Nauhojen ja lankojen laatu – Kannattaa panostaa laadukkaisiin nauhoihin ja lankoihin, joissa 58

MAATILAN PIRKKA 2•2012

MAALISKUUN KÄRKITARJOUKSET Uutuus!

Tankkaussäiliö CEMO 200 l, 12 V

Talviaitaus kannattaa tehdä siihen suunnitelluilla tarvikkeilla. ei ole kuitenkaan koskaan haittaa – se vain parantaa aitauksen toimivuutta. – Hyvä nyrkkisääntö on valita mieluummin hieman liian iso kuin pieni paimenmalli. Kaikissa Olli-sähköpaimenissa on sisäinen ukkossuojaus. Sähköpaimen kannattaa kuitenkin aina suojata lisäksi Olli-salamasuojalla, joka asennetaan aidan ja paimenen väliin, koska aita toimii hyvänä antennina ukkoselle.

Talvi tuo haasteita aitaamiseen Monesti ihmetellään, kun aita ei toimi talvella. Ajatellaan jopa, että silloin tarvitaan erillinen ”paimen, joka toimii myös talvella”. Vastaus ongelmiin löytyy itse aidasta. Tavallinen kesäsähköaita toimii talvella huonosti, koska lumi eristää eläimen jalat maasta. Vaikka paimen toimii hyvin, sähkön tie katkeaa eikä eläin saa tuntuvaa iskua. Näin voi käydä myös hyvin kuivissa oloissa tai kallioisessa maastossa. Talviaitaukseen on kaksi toimivaa vaihtoehtoa: 1) Kaksilanka-aita, jonka asentajan täytyy olla tarkkana, etteivät langat/nauhat kosketa toisiinsa, muuten aita menee ”oikosulkuun” eikä toimi ollenkaan. 2) Olli-talvinauha, jonka asennuksessa täytyy huolehtia, ettei ”johdinryhmiä” yhdistetä millään metalliliittimellä. Olli-talviaitaustarvikkeilla ja -ohjeilla rakennat helposti ympärivuotiseen käyttöön aidan, joka toimii niin kuivilla kesäkeleillä kuin talvipakkasillakin. Talviaitaus kannattaa tehdä siihen suunnitelluilla tarvikkeilla. Ohjeet ”kesä”- ja talviaitaamiseen saat kaikista Kmaatalouksista. Jos silti jää kysyttävää, soita Olli-aitaneuvontaan, joka palvelee Farmcompilla arkisin kello 9–15, puhelinnumerossa 09-77 44 970. r

Miksi kannattaa valita Olli-sähköpaimen? • Kotimaista kestävää laatua jo vuodesta 1938 • Toimiva ja turvallinen • Kolmen vuoden tehdas- ja ukkostakuu • Maankattava huoltopalvelu tarvittaessa • Ystävällinen ja toimiva asiakas palvelu suoraan tehtaalta

• • • •

Lev. 80 cm, pit. 60 cm ja kork. 59 cm Paino tyhjänä 25 kg 12 V pumppu, virtaus 40 l/min Letkun pituus 4 m, automaattipistooli, kaapelit 4 m akkukiinnitykseen, sulku- ja ilmaventtiili • Valmistettu polyeteenistä • Ei vaadi erillistä ADR-lupaa

69000 /kpl

Koukkuvaaka OCS-2 Hydraulinen työntövarsi Suursäkkien, paalien KAT 3 -pikakouralla jne. punnitukseen

Max. kuorma 2000 kg. Elektroninen LEDnumeronäyttö. Ladattavan akun kesto n. 60-80 tuntia/lataus. Lukematarkkuus 1 kg. Mukana kauko-ohjain.

Etu -10 %

• Traktorin päässä Kat3 -ristinivel • Pituus 700-940 mm, 45 mm varren ja 90 mm männän halkaisija

52000

Hinta ilman Plussa-korttia 578,-

36900

/kpl

Hylsyavainsarja 3/4” Iso hylsysarja konemiehelle.

/kpl

Haarukkavaunu Noble Lift FB 2 tn • Haarukan pituus 1150 mm • Nostokyky 2 tn • Jalkajarru

29900

27900

/srj

Ironside kiintorengasräikkäsarja 8-19 mm muovilaukussa

12-osainen. Mukana adapterit 1/4”, 3/8” ja 1/2” hylsyille sekä 1/4” bitseille. Kromivanadiumia

/kpl

1-koon klapikoneakseli Yksi koko. Maksimipituus 108 cm. Klapikoneisiin, lannoitteen levittimeen, ruiskuun, ym.

9990

7800

/srj

/kpl

Uusi malli!

Kiintolenkkiavainsarja, K-maatalous 26 osaa • Koot 6 - 32 mm -haalari Sekoitekangaskokohaalari. Paljon taskuja ja vyölenkit. Tuulilista suojaa vetoketjua. Useita eri kokoja.

• Kätevä rullattava kangaspussi

4990

2990 /srj

/kpl

Tarjoukset (sis. alv) ovat voimassa maaliskuun 2012 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TAPAHTUMAT

Kevät alkaa markkinoilla K-maatalous järjestää perinteiset kevätmarkkinat K-maatalouden toimipisteissä. Kevätmarkkinat käynnistyivät maaliskuun puolivälissä. Ensimmäisenä kevään avasivat Jalasjärvi ja Pori. Maaliskuun lopussa vauhti vain kiihtyy kun 27.–30. maaliskuuta järjestetään 18 markkinat. Uutuuksien esittely, työnäytökset, asiantuntijoiden tapaaminen ja kampanjat kuuluvat perinteisesti tapahtumien ohjelmaan. Tuttujen tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen ammatillisen ohjelman rinnalla kuuluvat luonnollisesti päivän antiin.

K-maatalouden kevätmarkkinat 2012 päivämäärän mukaan 22.3.2012 Lahti, Pielavesi, Seinäjoki, 23.3.2012 Joensuu, Lapua, Orimattila, Veteli, Viitasaari 23.–24.3.2012 Övermalax 27.3.2012 Karjaa 28.3.2012 Kokkola 29.3.2012 Eura, Lappeenranta, Nilsiä, Toholampi 30.3.2012 Alajärvi, Alavus, Forssa, Huittinen, Jyväskylä, Kauhajoki, Kitee, Kouvola, Lohja, Salo, Somero, Tampere 2.4.2012 Jämsä 3.4.2012 Turku 4.4.2012 Häijää, Porvoo, Savonlinna 10.4.2012 Nurmijärvi 11.4.2012 Kuopio/Toivala, Mäntsälä 12.4.2012 Peräseinäjoki, Riihimäki 13.4.2012 Hämeenlinna, Iisalmi, Ilmajoki, Kauhava, Varkaus, Virolahti, Virrat, Ylivieska 16.4.2012 Vieremä 19.4.2012 Kankaanpää, Keuruu 20.4.2012 Kalajoki, Kiuruvesi, Kuortane, Oulu 20.–21.4.2012 Nivala 27.4.2012 Oulainen, Saarijärvi, Suomussalmi, Suonenjoki 11.5.2012 Kemijärvi 60

K-maatalouden kevätmarkkinat 2012 paikkakunnittain Paikkakunta pvä Alajärvi 3/30/2012 Alavus 3/30/2012 Eura 3/29/2012 Forssa 3/30/2012 Huittinen 3/30/2012 Häijää 4/4/2012 Hämeenlinna 4/13/2012 Iisalmi 4/13/2012 Ilmajoki 4/13/2012 Joensuu 3/23/2012 Jyväskylä 3/30/2012 Jämsä 4/2/2012 Kalajoki 4/20/2012 Kankaanpää 4/19/2012 Karjaa 3/27/2012 Kauhajoki 3/30/2012 Kauhava 4/13/2012 Kemijärvi 5/11/2012 Keuruu 4/19/2012 Kitee 3/30/2012 Kiuruvesi 4/20/2012 Kokkola 3/28/2012 Kouvola 3/30/2012 Kuopio/Toivala 4/11/2012 Kuortane 4/20/2012 Lahti 3/22/2012 Lappeenranta 3/29/2012 Lapua 3/23/2012 Lohja 3/30/2012

Mäntsälä 4/11/2012 Nilsiä 3/29/2012 Nivala 20.-21.04.2012 Nurmijärvi 4/10/2012 Orimattila 3/23/2012 Oulainen 4/27/2012 Oulu 4/20/2012 Peräseinäjoki 4/12/2012 Pielavesi 3/22/2012 Porvoo 4/4/2012 Riihimäki 4/12/2012 Saarijärvi 4/27/2012 Salo 3/30/2012 Savonlinna 4/4/2012 Seinäjoki 3/22/2012 Somero 3/30/2012 Suomussalmi 4/27/2012 Suonenjoki 4/27/2012 Tampere 3/30/2012 Toholampi 3/29/2012 Turku 4/3/2012 Varkaus 4/13/2012 Veteli 3/23/2012 Vieremä 4/16/2012 Viitasaari 3/23/2012 Virolahti 4/13/2012 Virrat 4/13/2012 Ylivieska 4/13/2012 Övermalax 23.-24.3.2012

Seuraa paikallista ilmoittelua kevätmarkkinoiden ajankohdista ja ohjelmasta. MAATILAN PIRKKA 2•2012

Kultivaattorien uusin sukupolvi LEMKEN KRISTALL • Työleveydet 3-6 m • Vakiona varustettu innovatiivisilla Tri Mix -terillä, erittäin tehokas muokkaus kolmessa eri vaiheessa • Soveltuu sekä sänki- että kylvömuokkaukseen • Tukeva mekaaninen laukaisulaite takaa häiriöttömän muokkauksen • Tasauslautaset on integroitu kultivaattorin työsyvyydensäätöön • Kovametallipinnoitetut kärjet Lemken Tri-Mix terien pikavaihto ilman työkaluja.

Oma Suomi-malli! HARDI Master VHH

Yksinkertainen rakenne ja tehokkuus perustuvat Hardin pitkään ruiskuteknologian kokemukseen • Säiliön tilavuus 1200 L • 15 m puomisto • Turvallinen pikakytkentä - painopiste on lähellä traktoria • Runko on valmistettu korkealuokkaisesta teräksestä ja esikäsitelty sinkkifosfaatilla ennen pohja- ja pulverimaalausta • Vakiona kemikaalien täyttölaite ja Triplet -suutinkannat • Käyttäjäystävällisesti ja keskeisesti sijoitettu Manifold -nestejärjestelmä.

www.k-maatalous.fi

Puomiston hydraulinen kallistussylisteri ja toisen puolen taitto.

HARDI NK ruiskut

Pienille ja keskikokoisille tiloille luotettava ruisku. • Säiliön tilavuus 600-800 L • 6-12 m puomisto • Kestävä ja itseimevä Hardin tekemä kalvopumppu • Vakiona lainmukainen huuhtelusäiliö Pikakiinnitys vakiona -painopiste on lähellä traktoria.

K-MAATALOUS

TAPAHTUMAT

Kauppakohtaiset tapahtumat kutsuvat

Hevostapahtumat kesäkaudella 2012

K-maatalous järjestää useita paikallisia tapahtumia eri teemojen puitteissa. Tapahtumista tiedotetaan paikallisesti.

K-maatalous on mukana hevostapahtumissa monipuolisesti. Esittelemme hevossegmentin tarjontaa ja palveluja kesäkauden tapahtumissa kattavasti. Hevos-, aitaus- ja tallitarvikkeet, ruokinta- ja juomalaitteet, rehut, kivennäiset ovat mukana näyttelyosastoilla. Hevostallien, maneesien rakentamisratkaisuihin voi tutustua tapahtumissa ammattilaisten avustuksella. Koneiden osalta mm. Weidemannkuormaimet lisävarausteineen ovat mukana.

• Kaupan Viljelyohjelma-tapahtumat, esittely- ja koulutustilaisuuksia viljelyohjelmista • Pellonpiennar-tapahtumat, käytännön viljelykatselmuksia, asiantuntija-, tuote- ja lajike-esityksiä • Alueelliset työnäytökset viljelytekniikan uudistuessa, mm. muokkaus- ja suorakylvö • Seuraa kaupan ilmoittelua ja www.k-maatalous.fi-sivustoa. K-maatalous ja Konekesko ovat mukana mm. seuraavissa tapahtumissa: • Vantaan konepäivät 24.–25. toukokuuta • OKRA-maatalousnäyttely Oripää 4.–7. heinäkuuta, www.okra2010.fi • Hauhon viljelyohjelmapäivä 31. heinäkuuta, www.k-maatalous.fi/ajankohtaista • FinnMETKO Jämsä 30.8.–1.9., www.finnmetko.fi • Kone-Forum 2012 Tampere 11.–13. lokakuuta, www.koneforum.com

Hevosalan tapahtumat: • Hevoset 2012 Tampereella on kevään ensimmäinen tapahtuma 20.–22. huhtikuuta. • Suomenhevosten K-maatalous Cup 2012 ajetaan Mikkelissä 3. kesäkuuta. • Ypäjän Hevosopisto järjestää kansainvälisen FinnDerby tapahtuman 28.6.–1.7. • Kuninkuusravit on kesän odotettu ravitapahtuma heinäkuun 21.–22. tällä kertaa Mikkelissä. • Suomenratsujen kuninkaalliset Ypäjällä 30.8.– 2.9. kokoaa suomenhevosten harrastajat ja ammattilaiset Ypäjälle.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Uudet kierrosherkät ja helppokäyttöiset ammattisahat Dolmar PS-5105

Dolmar PS-420SC

Tehokas saha vaativalle ammattilaiselle!

Kompakti ja helppokäyttöinen

• 13”, 50 cm³, 2,8 kW • Paino 5,1 kg • Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-5105H)

595,-

• Vakiona mm. kevytkäynnistysmekanismi Easy Start • Touch & Stop -yhdistelmäkatkaisin ja säädettävä ekopumppu teräöljylle • Helppo ketjun ja laipan asennus. • Kestävä magnesiumvalurunko, paino vain 4,7 kg • 13”, 42 cm3, 2,2 kW

369,-

Säästä kuluissa - Älä puhtaudessa! Kärcherin uudet kompaktisarjan kuumavesipesurit ovat armottomia lialle, mutta ystävällisiä ympäristölle ja kukkarolle. Näppärästi valittava Eco -toiminto tuottaa optimaalisen pesutehon ja leikkaa polttoaineen kulutusta jopa 20 %, vähentäen samalla CO2-päästöjä. Tämä tarkoittaa puhtaita säästöjä käyttökuluissa, pesutehosta tinkimättä.

HDS 8/18-4CX Uutuus kuumavesipesuri

HDS 7/16CX Kompakti kuumavesipesuri • Työpaine 30 - 160 bar • Vesimäärä 270 - 660 l/h • Veden lämmitys max. 155°C:een • Vakiona 15 m letkua kelalla, voima- ja höyrysuutin 500888370

2.395,-

• Työpaine 30 - 180 bar • Vesimäärä 300 - 800 l/h • Liitäntäteho 6 kW • Veden lämmitys max. 155°C:een • Vakiona 15 m letkua kelalla, voimasuutin ja höyrysuutin 500888372

2.890,-

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa huhtikuun 2012 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä. MAATILAN PIRKKA 2•2012

K-MAATALOUS 63

VILJELIJÄ MAAILMALTA

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Sipulilla vaativa viljelysprosessi Gudmund Olsson hoitaa Mörbylånganissa Öölannissa kahta tilaa yhdessä poikiensa kanssa. Tiloilla on sekä teurassikoja että emolehmiä ja lisäksi laajat viljelykset, joilla kasvatetaan erikoislajikkeita kuten perunaa, sipulia, ruskeita papuja ja kurkkua. TEKSTI ja KUVAT Staffan Björkell

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Sipulin ja perunan varastoimiseen tarvitaan erilaisia kuljettimia. – Sipuli on kiitollinen viljeltävä, ja olemme kehittyneet melko taitaviksi siinä – sato on korkeaja tasalaatuista, Gudmund Olsson sanoo.

O RUOTSI • Pääkaupunki Tukholma • Pinta-ala 450 295 neliö kilometriä • EU-jäseneksi 1995 Suomen ja Itävallan kanssa • 9,5 miljoonaa asukasta

len aina viihtynyt maanviljelijänä. Se ei ole ammatti vaan elämäntapa, ja se sopii minulle oikein hyvin, Olsson toteaa tyytyväisenä. GUDMUND OLSSON hoitaa kahta tilaa, Vicklebyn ja Alvlösan tiloja, yhdessä poikiensa PERIN ja MATSIN kanssa. Poikien aikuistuessa heille on ollut luontevaa osallistua toimintaan yhä enemmän, ja muutaman vuoden kuluttua Gudmund aikoo pikkuhiljaa vähentää työntekoa ja jäädä eläkkeelle, mutta siihen saakka tahti on kiivas. Tilojen toiminta onkin melkoisen laajaa. Kaiken kaikkiaan Olsson viljelee 400 hehtaarin alaa, ja lisäksi tiloihin kuuluu 700 hehtaaria laidunmaata. Toinen tiloista sijaitsee nimittäin aivan Suuren alvarin tuntumassa. Suuri alvari on 37 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä kalkkikiviylänkö Öölannin eteläosassa. Alvari on tunnusomaisesti suurimmaksi osaksi puutonta nummimaata, jonka kalliokivestä muodostunut kallioperä usein on paljaana tai vain ohuen maakerroksen peitossa. Suuri alvari ja Etelä-Öölannin viljelysmaisema ovat Unescon maailmanperintökohteita.

Tavoitteena maksimoida sianlihantuotanto Gudmund Olssonin tiloilla on laaja-alaista maataloustoimintaa. Emolehmiä on 135, ja kanta koos-

Erikoiskasvien viljely on hiukan muita lajikkeita haastavampaa, ja niistä saattaa myös saada paremman tuoton. tuu Charolais- ja Herefordlehmistä, jotka laiduntavat alvarilla. Alvarimaiseman hoito on tärkeää. Laiduntavat naudat ovat hellävarainen ja perinteinen tapa hoitaa maisemaa. Maisemanhoito kuuluu maanviljelyyn ja erityisesti maaseudun elämään yhä tänäkin vuonna. Olsson tuottaa myös sianlihaa. – Meillä on tilaa 3 100 teurassialle, ja juuri nyt suunnittelemme laajentavamme tilaa vielä 800 paikalla. Sianlihan tuottajahinta on viime vuosina ollut huono, tai oikeammin katastrofaalinen, mutta tänä vuonna hinta on noussut siedettävälle tasolle. Meidän kohdallamme lisäpaikkojen vaatima laajennus on suhteellisen helposti toteutettavissa, ja nyt olemme päättäneet tarttua toimeen. Toki mietimme asiaa pitkään hintatason ollessa niin kehno kuin se on ollut.

on erityisen innostunut erikoislajikkeista. Perunaa viljellään 50 hehtaarin alalla, sipulia 25 hehtaarin, ruskeita papuja 43 hehtaarin ja kurkkua seitsemän hehtaarin alalla. Erikoislajikkeet ovat mielenkiintoinen viljelyskohde. Niiden viljely on hiukan muita lajikkeita haastavampaa, ja niistä saattaa myös saada paremman tuoton. Jokaisella lajikkeella on omat erityispiirteensä, joten viljelijän on

Monipuoliset erikoisviljelmät Olssonin tilan viljelmät ovat laajat, ja Gudmund

Olssonin tilalla vil jellään muun mu assa tärkkelysperunaa. Se va rastoidaan pellolla odottamaan kuljetusta tehtMAATILAN aalle. PIRKKA 2•2012

pakko paneutua viljelysprosessiin, käyttää päätään ja jatkuvasti päivittää osaamistaan. – Kun on työskennellyt maanviljelyksen parissa koko ikänsä, se tekee hyvää, Gudmund Olsson sanoo nauraen. Perunaa viljellään ruokaperunaksi, mutta myös tärkkelysteollisuuteen. Tärkkelysperuna varastoidaan myöhään syksyllä aumoihin odottamaan kuljetusta tehtaalle. Sipuli varastoidaan kotona tilalla. Tätä varten tilalle on rakennettu il-

imiva n muassa to rvitaan muu ta n yy el ilj Erikoisv astelu. ehokas keinok ja kustannust

mastoituja varastohalleja. Näissä sipulia säilytetään suurissa puulaatikoissa. Olssonit viljelevät sekä keltasipulia että punasipulia. Tiloilla viljellään myös ruskeita papuja ja kurkkua, ja erityisesti kurkku on lajike, joka vaatii suuren määrän työtunteja ja käsityötä. Silloin myös tuoton pitää vastata panostusta. – Me jatkaisimme mielellämme erikoislajikkeiden parissa, mutta ei ole mikään salaisuus, että juuresten ja vihannesten suhteen Tanska ja Hollanti ovat kovia kilpailijoita, Olsson sanoo.

Myöhäinen kylvö syksyllä Erikoislajikkeet ovat aikaavieviä ja vaativat suuren osan päivittäisestä työajasta, mutta Olssonin tiloilla viljellään myös melko paljon viljaa. Iso osa viljelysalasta kylvetään syksyllä. Öölannin ilmasto on leuto ja siten suotuisa, mutta myös melko kuiva. Siksi vilja on hyvä kylvää syksyllä, jolloin voidaan hyödyntää maan kosteus ja saattaa itäminen alulle. Viime vuoden syksyllä kylvettiin noin 200 hehMAATILAN PIRKKA 2•2012

Tilalta näkyy Kalmarsundiin ja jopa MannerRuotsiin asti. Edessä on allas keinokastelua varten ja seudun tyypilliset kivirikkaat pellot.

taaria, kun taas keväällä kylvettiin 70 hehtaaria viljaa sekä erikoislajikkeet. Koska syksy on muun muassa perunannoston takia työteliästä aikaa, syyskylvö saadaan alulle melko myöhään. – Meidät tunnetaan täällä myöhäisestä syyskylvöstämme. Viime vuonna kylvimme viimeiset pellot 20. lokakuuta, ja ennätyksemme on viides päivä marraskuuta. Useimmiten kaikki on kuitenkin mennyt hyvin. Talvi tulee täällä tavallisesti myöhään ja myöhäissyksy on kohtalaisen lämmintä aikaa. Kevätkylvö ei vaihtoehtona houkuttele, Gudmund Olsson toteaa. Tilan kylvötekniikka on uudenaikainen. Kevyet mutta kiviset pellot muokataan usein kyntämättä. Erilaisia lautasmuokkaimia käytetään paljon, ja kylvö tehdään kiekkoauralla, jonka työleveys on kuusi metriä. – Viljelyn kustannustehokkuus on meille hyvin tärkeää. Jos panos on pieni, ei tuotonkaan tarvitse olla niin suuri. Jos panos taas on suuri, pitää tuotonkin olla. Öölannin maaperä on kalkkipitoinen, ja siksi pH-arvo harvoin tuottaa ongelmia viljelyksille. Tänä vuonna on aika laajentaa sikalaa, ja sen jälkeen Gudmund Olssonin on pian aika jättää kapula nuoremmalle sukupolvelle. – Eläkkeelle jääminen on mukavaa, mutta täällä tiloilla tulen olemaan vielä pitkään. Se, onko tämä pojista hyvä vai huono asia, jää nähtäväksi, hän sanoo ja n auraa.r

Tärkeää reagoida markkinoihin Gudmund Olsson ei tätä nykyä enää viljele sokerijuurikasta, mutta aikaisemmin hän oli innokas juurikasviljelijä. Hän lopetti sokerijuurikkaan viljelyn neljä vuotta sitten. Nykyään Ruotsissa on vain yksi sokeritehdas, ja se sijaitsee Etelä-Skånessa. Kuljetusmatka tehtaalle kävi yksinkertaisesti liian pitkäksi, jolloin viljelyn taloudellisuus kärsi. – Sääli, että kävi niin. Pidin sokerijuurikkaista, ja kyllähän me teimmekin kaikkemme voidaksemme jatkaa niiden viljelyä. Olemme kuitenkin oppineet elämään todellisuuden kanssa, ja juurikkaiden viljely Öölannissa ei vain ole taloudellisesti kannattavaa. Hän huomauttaa, että jos jotakin on tullut vuosien varrella opittua, niin se, että maanviljelijän on toimittava kustannustehokkaasti ja reagoitava markkinoiden tilanteeseen. – Maanviljelijän on pakko tajuta tämä. Pitää yrittää reagoida markkinoihin ja viljellä sitä, mikä kannattaa. Joskus tuntuu ehkä helpommalta jatkaa vanhalla tutulla linjalla, mutta niin ei valitettavasti kovinkaan usein pääse tapahtumaan kehitystä. Olsson korostaa, että pitää seurata aikaansa ja alan kehitystä. Sen voi varmasti tehdä monella tavalla, mutta toimiva verkosto muiden viljelijöiden kanssa ja alan julkaisut ovat yksi tapa. – Olen aina yrittänyt seurata tarkasti alalla tapahtuvaa kehitystä – niin kotimaassa kuin ulkomailla. Osa unohtaa joskus seurata myös alan kehitystä kansainvälisestä näkökulmasta, mikä on sääli. Juuri sieltä nimittäin usein saa ne suurimmat ahaa-elämykset, hän sanoo.

Hyvää läheltä Sopivan kokoinen

perheyritykseksi Viljan viljely ja kotimaisen viljan jalostaminen mysliksi antavat perheelle riittävästi työtä ja toimeentuloa. Laajentumistarvetta ei ole – ainakaan toistaiseksi. TEKSTI Seppo Rantanen KUVAT Seppo Rantanen ja iStockphoto

MAATILAN PIRKKA 2•2012

asiakkaina jatkossakin, kun tottuvat lapsesta lähtien syömään luomua, Markku Nikki sanoo. Tuotepakkausten erikoisuutena on niihin painettu yrittäjän naama, joka kertoo kuka on laadun takana. Sellainen tuskin isoilta yrityksiltä onnistuisi. Alkuvuosina palaute tuli kirjeitse ja ne kaikki ovat vieläkin Nikillä tallella. Nykyisin palaute tulee sähköisesti nettisivujen kautta.

Sysmän Luomuherkut Oy • Perheyritys työllistää omistajapariskunnan lisäksi yhden osaaikaisen • Pellot luomuun 1995, yritys perustettu 1999 • Tuotteita myös suurkeittiöille

Hengähtämisen paikka

Sysmän Luomuherkkujen tuotevalikoimaan kuuluu viisi tuotetta: kaksi mysliä, viljapihvi, sipulikeitto ja kasvisliemijauhe. Uusiakin tuotteita on Anita ja Markku Nikillä suunnitelmissa.

ysmän Luomuherkut Oy toimii ANITA JA MARKKU NIKIN luomumaatilan yhteydessä Sysmässä. Perheyritys jalostaa luomuviljaa kuluttajille ja suurtalouksille. Kaikki alkoi tyytymättömyydestä viljan alhaiseen hintaan 90-luvulla. – Ensin jauhettiin omaa ruista ja hernettä kahvimyllyllä ja vietiin Sysmän ja Heinolan kauppoihin. Sitten pääsimme kehittämään tuotteita Helsingin yliopiston Mikkelin yksikön jatkojalostushankkeessa, Markku Nikki muistelee yhtiön alkutaipaletta.

Taustalla luomupellot Maatilan pellot, joita vuokramaiden kanssa on 72 hehtaaria, siirrettiin luomuun 1995, vuosi sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Pelloilla on kokeiltu pellavaa, camelinaa ja syysrypsiä. Kevyillä kivennäismailla ongelmana olivat kuitenkin rikkakasvit. Nyt viljelyssä on kauraa, vehnää, ruista ja nurmia. Viljelykierto on tyypillinen luomulle: kaksi vuotta apilanurmea, ruis ja kevätvilja. – Voisi olla toisinkin päin. Kevätvilja hyötyisi paremmin apilan typpilatauksesta. Ruis on kuitenkin hankalampi nurmen suojaviljana ja kevätviljan pitäisi olla aikainen, että sen perään ehtisi kylvää rukiin, Markku Nikki pohtii.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Hunaja tulee Kiteeltä Vilja myydään Helsingin Myllylle, joka puolestaan toimittaa Sysmän Luomuherkuille hiutaleet mysliä varten, 15 000 kiloa kerrallaan. Omaa viljaa se ei välttämättä ole. Eikä tilan oma vilja edes riittäisi kaikkeen mysliin. – Enemmän tämä kuitenkin on lähiruokaa kuin Sveitsistä tuotu mysli, Anita Nikki toteaa. Vilja on kotimaista, luomusokeri tulee ulkomailta, mutta hunaja on kiteeläistä. – Se on vähän kalliimpaa kuin ulkomainen, mutta käytämme mieluummin kotimaista ja saatavuuskin on ollut hyvää, Markku Nikki kertoo. Kasvisliemijauheen ja sipulikeiton ainekset tulevat hollantilaiselta tukulta, niitä kun ei kotimaasta jauheena edes saa.

Sysmän Luomuherkut työllistää omistajapariskunnan lisäksi yhden osa-aikaisen työntekijän. Tuotantotiloja laajennettiin viime vuonna. – Se riittää seuraavaksi viideksi vuodeksi. Nyt on hengähtämisen paikka. Jos kasvaisimme oikein isoksi, niin yrittäminen muuttuisi erilaiseksi. Nyt pystymme tekemään muutakin kuin työtä. Ja tuskin yritys kasvettuaan enää pysyisi täällä, paikallisena, Anita Nikki toteaa. Perheen 12-, 14- ja 16-vuotiaat lapset ovat myös tyytyväisiä kun kotona on aina joku, kun he tulevat koulusta. r

Koulutetaan tulevia kuluttajia Muutaman sadan tuhannen euron liikevaihdosta 85 prosenttia tulee myslistä, joka menee pääosin tukkukauppojen kautta joko kaupan brändeinä tai omalla nimellä. Ruokapiirit ja suurtalouskeittiöt ovat lisänneet ostojaan viime vuosina. Mikkelin kaupunki on suurin kasvisliemijauheen tilaaja. – Suorien tilausten osuus on viitisen prosenttia. Se työllistää paljon, mutta olemme ajatelleet, että esimerkiksi koululaiset pysyvät

Anita ja Markku Nikki kurkistavat vesivaippakattilaan, jossa sulatetaan sokeri ja hunaja myslin joukkoon ennen paahtamista.

Ennen vanhaan

Claas Logo

Paimenpojasta Olliksi Olli-paimen täyttää ensi vuonna 75 vuotta. Tekninen kehitys on tarkoittanut muutoksia maatalouden osa-alueilla, niin myös laiduntamisessa. Suomalainen Olli-sähköpaimen ilmestyi kotimaiseen maalaismaisemaan vuonna 1938 ollen näppärä keksintö. Se vapautti tuohitorveen puhaltelevat paimenpojat – yleensä tilan nuorimmat, jotka myöhemmin antoivat ajasta sadunhohtoisia kuvauksia – muihin hommiin ja teki aitojen rakentamisen helpoksi ja nopeaksi. Viljelyn tehostuessa karjan laiduntaminen siirtyi lähemmäksi päätilaa ja kiinteisiin aitauksiin. 1950-luvun loppuun Ollit olivat akkupaimenia. Ensimmäinen verkkosähkökäyttöinen Olli esiteltiin vuonna 1960. Verkkopaimenet etenivät kuitenkin verraten hitaasti, koska sähköverkko tavoitti vasta osan maaseutua. Teknisiä haasteita asetti myös laitteiden herkkyys ukonilmalle. 60-luvun lopusta lähtien sähköpaimenet alkoivat kuitenkin yleistyä voimakkaasti. Nykyisin Olli-paimenten mallistoon kuuluu 12 versiota erilaisten tarpeiden mukaan. Viimeaikaista kehitystä kuvaa aurinkoenergialla latautuvat paimenet. Olli-paimenet valmistaa Tuusulassa sijaitsevaa Farmcomp Oy, samassa tehtaassa valmistuvat myös Wile-viljankosteusmittarit. Kotimainen valmistus mahdollistaa joustavan huoltopalvelun. Olli-mallisto on ollut K-maatalouden tarjonnassa lähes 60 vuotta.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

Sähköposti:

Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos

Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO

MAATILAN

PIRKKA

UUSI TIETO

Etunimi: Sukunimi:

RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA

Peltoa viljelyssä:

Siipikarjaa:

Viljelijä

Metsää:

Hevosia:

Koneyrittäjä

Lypsylehmiä:

kpl

Perunan viljelyä:

Muu maataloudesta kiinnostunut

LIhanautoja:

kpl

Marjanviljelyä:

Lihasikoja:

kpl

Muu:

Emakoita:

kpl

Voit päivittää tietojasi myös: netissä: ww.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:

Täytä – leikkaa – vie postiin!

Anna palautetta lehdestä ja voita MACBOOK AIR! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua. VILJELY US KARJATALO

Pötsin toimintaan tehoa hiivalla

KONEET

tuu MF 5400 sovel hteisiin vaativiin olosu

Kasvinsuojelu t pelastaa pello

PIRKKA 3

MAATIL AN nro 2 • maaliskuu

talous.ﬁ

2012 • www.k-maa

! isää Lue lnpirkka.fi tila

Tuhti WS D -vaunujen kantavuusluokkaa

.maa www

Tar tu ihin toukotö keet

ään uudet lajik

+ Tutkittua: Kev

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

MAATILAN PIRKKA 2•2012

Arvottava palkinto on noin 1 000 euron arvoinen MacBook Air.

EDELLÄKÄVIJÄN RATKAISUT KASVINSUOJELUUN!

Laajatehoinen pienannosaine rikkakasvien torjuntaan viljoille

Huipputuote viljojen ja öljykasvien tautien torjuntaan

Pitkäkestoista tehoa viljojen tautien torjuntaan

• Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Laajatehoinen, hyvä teho saunakukkaan ja mataraan • Joustava käsittelyajankohta: 3-lehtiasteelta – lippulehtivaiheeseen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa

• Pitkäkestoista tehoa yksin käytettynä ja tankkiseoksissa • Hyvä pahkahomeen torjuja • Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

• Ainoa valmiste, joka edistää kasvua ja sadonmuodostusta • Edistyksellinen formulaatti, tehostaa myös seoskumppanin vaikutusta • Saa käyttää myös pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

Comet Pro + Prosaro Satotasot nousuun = LISÄÄ TUOTTOA!! Comet Pro tautientorjuntakoe 2010-2011 ohralla 25

Sadonlisä %

2010

2011

Keskiarvo

• Tehoaa myös punahomeeseen • Torjuu rypsin ja rapsin pahkahomeen • Rypsillä ja rapsilla sivuvaikutuksena kasvunsäädeominaisuus

Uutuus leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoista • Enemmän tehoa syväjuuristen ohdakkeen ja valvatin torjuntaan • Laajatehoinen kolmen tehoaineen uutuus • Tehoaa jo +5 ºC alkaen

Pohjavesialueiden tehokas ratkaisu • Erinomainen teho mataraan • Lisää tehoa valvattiin, voikukkaan ja kiertotatariin

Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan viljoilta • Täydellinen liukenevuus • Nopeampi ja varmempi teho • Varmuutta ja ajansäästöä ruiskunpesuun • Nyt myös ISO 500 g / n. 33 ha pakkaus! Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

Monipuolinen tautiaine tankkiseoksiin tai yksin käytettäväksi viljoille ja öljykasveille

10 5 0

Comet Pro 0,6 l/ha + Prosaro 0,5 l/ha

Comet Pro 0,6 l/ha + Sportak 0,5 l/ha

Acanto Prima 1 kg

( K-maatalouden koetila 2010-2011 )

• Varmatehoinen hukkakauran torjunta-aine • Paras teho ruiskutettaessa viljan pensomisen puolivälistä korrenkasvun alkuun • Tehoaa erinomaisesti myös luohoon • Ei pohjavesirajoitusta

Hivenlehtilannoite viljoille ja nurmikasveille • Pieni käyttömäärä 1 l/ha = 608 g hivenravinteita - erittäin vahva seos! • Sisältää viljojen kehityksen kannalta oleellisimpia hiveniä: mangaania, kuparia, sinkkiä sekä magnesiumia • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet • Soveltuu myös luomutuotantoon

Foliar Extra

Ainutlaatuinen pääravinteita sisältävä lehtilannoite Kasvunsääde ohralle, rukiille, vehnälle ja öljypellavalle • Tehokas kahden tehoaineen ansiosta • Hellävarainen viljelykasville • Ei rajoita olkisadon käyttöä

• N12 - P8 - K6: Nopea ja tehokas täydennys • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet • Humushappo ja lignosulfonaatti tekevät Foliar Extrasta perinteisiä lehtilannoitteita tehokkaamman

K-MAATALOUS