Maatilan pirkka | 0314v

KONEET

VILJELY

Viljelyohjelmasta räätälöityjä ratkaisuja

Kuivalantavaunu vaativaan käyttöön

VILJAMARKKINAT

Vehnästä kauden suurin vientivilja

MAATILAN

PIRKKA 3 nro 3 • syyskuu 2014 • www.k-maatalous.fi

ä! ä s i l Lue a.fi

.m www

k

pirk

an aatil

Multivan äestä tositoimissa

Puinnit loppusuoralla + Koetila: Uutuuskasveista hyviä kokemuksia

Euroopan Ykkönen Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto

CLAAS-PUIMURIT NYT ENNAKKOHINTAAN Koko mallisto myynnissä ennakkohintaan

31.10.2014

Toimi heti!

Ennakkohin nat voimassa 31.10.2014 saakka.

saakka - kannattaa siis toimia nopeasti.

Kaudelle 2015 CLAAS on uudistanut TUCANO-mallistoa lisäämällä siihen LEXION-luokan mukavuusominaisuuksia ja tekniikkaa, mikä on tehnyt siitä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon.

Nyt kannattaa hyödyntää houkuttelevat ennakkokaupan tarjoushinnat ja varmistaa oikean koneen ja oikeiden varusteiden saanti seuraavalle satovuodelle.

Kysy lisää ennakkokaupan eduista ja uutuusmalleista lähimmältä CLAAS-myyjältäsi.

Yhteystiedot: www.konekesko.fi/yhteystiedot Malli

Avero

Tucano Hybrid

Tucano

Lexion Hybrid

Lexion

160

240 APS

320

Työleveys, cm

430

430

490

420 APS 430 APS 440 APS 450 APS 570 APS 620 APS 630 APS 660 APS 670 APS 740 APS 750 APS 760 APS 770 APS 780 APS

540

600

600

660

660

660

660

660

750

750

750

900

900

1200

Teho, hv

158

205

245

245

286

286

313

354

305

359

400

449

400

449

490

551

598

Konekesko Oy | Vanha Porvoontie 245 | 01380 Vantaa | vaihde 01053 034 | www.konekesko.fi

MAATILAN

PIRKKA

nro 3 • syyskuu 2014

36

K-maatalouden myyjät ottivat näppituntumaa uutuuksiin käytännössä.

8

54 Parempaa terveyttä ja tuottoa Ennakoivaan hyvinvointiin panostamisella tehdään tulosta.

20 Visiitillä Viljelyohjelma­ päivässä

HELPOSTI HALLITTAVA LUOTTOKONE MF5600 on mainio yleistraktori monipuoliseen käyttöön.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Hauhon Viljelyohjelmapäivässä viljelijät ja asiantuntijat kohtasivat koeruutujen äärellä.

52 Suoraviivainen

ja moderni Uusi Multiva TRM 16 on kustannustehokas yleisvaunu.

3

64

Ruotsin hevos­alasta on paljon opittavaa.

12 TUCANO-mallisto uudistuu tulevalle kaudelle

60 Kaikki hyöty irti Hardin kasvinsuojeluruiskut tulivat tutuksi käyttäjäkurssilla.

Claas Tucanon merkittävin muutos nähdään tyhjennyksessä.

26 Multivan matkassa muokkaamassa

62 Kuivalantavaunu todellisessa testissä Jouni Ruohonen on tyytyväinen

Miten tehomuokkarit selviytyivät kevään

hankkimaansa Pichonin Muck

poikkeuksellisen aikaisin alkaneella

Masteriin.

muokkauskaudella?

30 Lempeää rehuntekoa

68 Mallasta pitkin maailmaa

Biologisen säilöntäaineen valintaan vaikuttaa

Laihian Mallas pyrkii saamaan

raaka-aineen kuiva-ainepitoisuus.

kaiken maltaan tekoon tarvittavan viljansa

34 Vaihtuvien säiden kesä

sopimusviljelijöiltä.

Koetilan kesä oli vähintäänkin mielenkiintoinen.

42 Räätälöityjä ratkaisuja omalle pellolle Viljelyohjelma tarjoaa räätälöityjä ratkaisuja.

46 Uudella puomirakenteella lisää kestävyyttä Nokan uusi seitsenkulmainen puomirakenne mullistaa kuormainmalliston.

48 Hallista tuli talli Pomo-puuelementtihallista räätälöitiin

VAKIOT 7 Pääkirjoitus 14 Jyväset 16 Palveluksessa 38 Viljamarkkinat 58 Kolumni 70

Ennen vanhaan

Anna palautetta ja voita Samsungin kamerapuhe lin

71

kustannustehokas hevostalli.

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous, puhelin 010 53032 • Päätoimittaja Maria Munck • Toimitusneuvosto Mikko Marttila, Jukka Keltto, Jouko Väntänen, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Seppo Nykänen • Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.

4

MAATILAN PIRKKA 3•2014

* Koneviestin 2/2014 testin matalin pisteen hinta: MF 5610 Dyna-4 Essential.

www.konekesko.fi/masseyferguson

TESTATUSTI PARAS HINTALAATUSUHDE* UUSI MF 5600-SARJA | 85 - 130 HV

YLIVOIMAISTA HELPPOKÄYTTÖISYYTTÄ JA MONIPUOLISUUTTA MF 5608 Max. teho (hv) 85 Max. vääntö (Nm) 363 Vaihteisto Dyna-4 Moottori AGCO POWER 3.3l/3 syl EGR Varustelu Essential

MF 5609 MF 5610 MF 5611 MF 5612 MF 5613 95 105 110 120 130 405 413 468 502 545 Dyna-4 Dyna-4 Dyna-4/Dyna-6 Dyna-4/Dyna-6 Dyna-4/Dyna-6 AGCO POWER AGCO POWER AGCO POWER AGCO POWER AGCO POWER 3.3l/3 syl EGR 3.3l/3 syl EGR 4.4/4 syl SCR 4.4/4 syl SCR 4.4/4 syl SCR Essential Essential Essential/ Essential/ Essential/ Efficient Efficient Efficient

MF 5608 nyt suorankaupan tarjoushintaan!

38 900 €

Huom! Rajoitettu erä – toimi nopeasti.

Pyydä tarkempi tarjous lähimmältä MF-myyjältäsi: www.konekesko.fi/yhteystiedot

isisa aworldwide worldwidebrand brandofofAGCO. AGCO.

(alv 0 %)

Puhdasta suomalaista polttoöljyä Neste Polttoöljy- puhdasta suomalaista polttoöljyä. Neste polttoöljy on käytännössä rikitöntä ja sen kylmäominaisuudet ovat erinomaiset. Se soveltuu sekä lämmitykseen että moottorikäyttöön. Sitä käytetään esimerkiksi puutarhoissa, teollisuudessa sekä lämmityksessä silloin, kun ympäristöasiat ovat poikkeuksellisen tärkeitä.

Neste- polttoöljy palaa tehokkaasti ja taloudellisesti.

Nykyaikaista, tasalaatuista ja erittäin korkeatasoista Teboil Motor/Lämmitysöljy on rikitön EN 590-standardin mukainen nykyaikainen, tasalaatuinen ja erittäin korkeatasoinen moottoripolttoöljy. Se pitää moottorin puhtaana eikä savuta kylmäkäynnistyksissä. Tuote soveltuu erinomaisesti kaikkien maansiirto- ja metsätyökoneiden sekä traktorien polttoaineeksi. Tuote sisältää korroosiota ja vaahtoamista ehkäisevän sekä polttonestejärjestelmää puhtaana pitävän lisäaineen. Motor/Lämmitysöljy soveltuu erinomaisesti myös lämmityskäyttöön.

Joustavasti jokaiseen tarpeeseen.

Shell Thermo City on laadukas polttoöljy moottori- ja lämmityskäyttöön. Se on tasalaatuinen rikitön polttoöljy, joka soveltuu sekä moottori- että lämmityskäyttöön. Se täyttää SFS-EN 590 –normin mukaiset vaatimukset. Shell Thermo City on saatavilla kesä- ja talvilaatuisena.

FARMEX FARMARISÄILIÖT

2.745,-

FARMEX 135, 1350L

• Valuma-altaalla • Isolla päädyllä valmistettuna lyhyt - näppärä sijoittaa.

FARMEX 16, 1600L • Valuma-altaalla

Ilman pumppuvarustusta

3.025,-

Hinta ilman pumppua

FARMEX 62, 6200L

• Käsipumppuvarustus: käsipumppu, letku, pistooli, lappovirtauksen estin sekä lukittava pumppukaappi

Tankkaussäiliö 200 l kannella

Dieselöljyn tankkausasema 1000 l

• Lev. 80, pit. 60 ja kork. 59 cm • 12 V pumppu, virtaus 40 l/min • Letku 4 m, autom.pistooli, kaapelit 4 m akkukiinnitykseen, sulku- ja ilmaventtiili • Polyeteeniä 500907703

• Sisä- tai ulkoasennukseen katoksen alle. Kaksoisvaippa valuma-altaalla.

• 230 V pumppu, tuotto n. 30 l/min.

• Imusuodatin 6 m, polttoaineletku ja autom. pistooli • 128 x 77 x 142 cm

Ei vaadi erillistä ADR-lupaa.

4.325,-

849,-

Farmex säiliöiden vakiovarustus: Ylitäytön estin, Camlock -täyttö, öljypinnan korkeuden mittari ja FARMEX pumppuyhde sekä imuputki takaiskuventtiilillä ja sihdillä.

998,+ rahti

Cemo Cube Premium dieselsäiliö 2500 l

Cemo AdBlue tankkauskärry 100L • 12 V pumppu, 35 l/min • 2 m kaapelit • Letku 4,4 m

US! UUkTukUela 8 m

501073967

Let tkulla! le

UU T U

US!

1.159,-

• Sähköpumppu 230V • Virtaus 72 l/min • Virtausmittari, autom.pistooli, määrämittari, ylitäyttösuoja sekä Camlock korkki • Kaksoisvaippa

3.995,-

Hinnat sis. alv 24%, toimituskulut lisätään hintaan.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

+ rahti

PÄÄKIRJOITUS

Katse tulevaisuuteen

V

aikka menneessä kesässä olikin monia haasteita, katseet on seuraavaksi suunnattava tulevaan kauteen. Jokaisesta epäonnistumisesta voi oppia.

Säälle emme voi mitään, mutta sään aiheuttamia riskejä voimme yrittää minimoida. Käsissäsi olevasta lehdestä löydät monta artikkelia, jotka auttavat ensi vuoden suunnittelussa.

Alkukesä oli kuten loppukesä – viileä ja sateinen. Tämä antoi hyvän alun kasvitaudeille, sillä maasta ei noussut oraita pariin viikkoon. Viljelyohjelmapäivässä esiteltiin ruosteesta ja nokitaudista kärsiviä nollaruutuja, kun ­vieressä hulmusi hyvännäköisiä kasvustoja, joiden kasvinsuojelu oli kohdallaan. He, jotka ovat huolehtineet kasvinsuojelusta tämän kasvukauden aikana, tulevat saamaan vastinetta rahoilleen – tuloksia on jo nähtävissä. Viljelyohjelmapäivänä esiteltiin myös hyviä uusia lajikkeita, joista voisi saada hyviä apuja ensi kesän viljelysuunnittelussa sadon määrää ja ­laatua varmistaessa.

Sivulla 8 esitellään myös uusi Massey Ferguson 5600, loistava yleistraktori. Syksyn ennakkokauppa on jo kovaa vauhtia käynnissä, joten käyhän tutustamassa mallistoon lähimmässä K-maataloudessa. Tulethan myös Kone­ Agriaan, joka pidetään Jyväskylän Paviljongissa 8.–11. lokakuuta. K-maatalous rakentaa sinne jälleen hienon messualueen, jossa on näytillä paljon uutuuksia. Ja paikalla on tottakai myös monta osaavaa myyjää, jotka mielellään auttavat valitsemaan oikean koneen tai tuotteen tarpeisiisi.

Tyttö ihmetteli, mitä isoisä meinasi tehdä lantakuormalla.

– Tarvitsen sitä mansikoilleni, isoisä vastasi.

– Voi sinua raukkaa, tyttö sanoi.

Minä saan kermavaahtoa omieni päälle.

Syysterveisin,

Maria Munck maria.munck@mcipress.fi

MAATILAN PIRKKA 3•2014

7

Helposti hallittava

luottokone TEKSTI ja KUVAT Matti Kallio

HHHHH Massey Ferguson 5600 Massey Fergusonin uusi viisto­ keulainen 5600-sarja on tunnettu mainiona etukuormaajakoneena­ ja yleistraktorina. Sarja istuu ­monipuolisesti ympäristöön, jossa helppokäyttöisyys, tyylikkyys ja laatu korostuvat. Ominaisuudet saavat kiitosta myös erikoisvilje­ lyyn viritettynä.

8

MAATILAN PIRKKA 3•2014

MAATILAN PIRKKA 3•2014

9

Oivallinen hallintalaitteiden toiminta ja ­sijoittelu jättävät sivupaneeliin tilaa myös ulkopuolisille ohjaimille.

Automaattiohjauksella kuljettaja saa rauhassa tarkkailla koneen menoa ja keskittyä työkoneen toimintoihin.

S

ärkisalolaiset KRISTA ja JANNE ERIKSSON hankkivat viime keväänä kaksi uutta 5600-sarjan Massey Fergusonia. Ne ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi ja miellyttäviksi käyttää sekä perustöissä että vaativissa erikoisviljelytöissä.

Tilalla harjoitetaan monipuolista vihannesten avomaaviljelyä.

Viljelyssä on noin 85 hehtaaria.

10

Kierrossa on myös viljoja ja nurmea. Lihakarja huolehtii nurmen jalostamisen lisäksi rantalaidunten hoidosta.

Vihanneksia kylvetään jatkuvasti pieni ala kerralla huhtikuusta elokuun puoliväliin asti. Korjuukausi alkaa toukokuussa. Heinäkuussa aletaan kylvää samoja lohkoja uudelleen. Tuotteet, kuten herneet, pinaatit ja tillit toimitetaan asiakkaille päivittäin.

Kesäkuussa alkavan mansikka­ sesongin aikaan tilalla on 70–80 työntekijää.

– Uusienkin kuskien on ollut helppo omaksua traktorien helppokäyttöiset ja loogiset toiminnot, Erikssonit kiittelevät. Samaa linjaa on myös pari vuotta vanhempi Massikka, mallia 5445.

Automaattiohjauksella suoraan Kolmisylinterinen MF 5609 hankittiin Erikssonin tilalle erityisesti riviviljelyn tarpeisiin. Siihen

otettiin etukuormaajavarustus, ryömintä­vaihteisto ja kapeammat pyörät tehdastilauksena.

Ajo-opastimesta päätettiin mennä pykälää pitemmälle, ja koneeseen asennettiin Ag Leaderin ParaDyme-automaattiohjaus.

ParaDyme käyttää koneen suunnan ja paikan määrittelyyn useita satelliitteja ja paikallista ­korjaussignaalia, joilla päästään parin sentin tarkkuuteen myös ­ryömintänopeuksilla.

Järjestelmässä on oma venttiili ohjaushydrauliikkaan, millä päästään tarkempaan ohjauksen hallintaan kuin ratin pyörittäjillä.

– Etukäteen automaattiohjauksen tarpeellisuus hiukan epäilytti, mutta nyt en luopuisi siitä millään, kylvö- ja ruiskutraktorin pukilta useimmiten löytyvä Krista Eriksson paljastaa.

– Traktori kulkee täsmälleen haluttua linjaa tai reittiä. Itse saan keskittyä työkoneiden säätöihin ja työ tulee tehtyä entistä paremmin.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

MF5600-sarjan teholuokan voi valita juuri omien tarpeiden mukaan.

Tarkkojen rivivälien ja suorien ajolinjojen merkitys tulee esiin seuraavissa työvaiheissa, kuten harauksissa, ruiskutuksissa ja sadonkorjuussa. Kaikki kohdistuvat joko riville tai riviväleihin.

– Monivuotisilla kasveilla mutkat haittaavat työtä ja harmittavat monta vuotta, Janne Eriksson sanoo.

– Lisäksi voidaan ohittaa vaikka märät kohdat, jatkaa jaon mukaan täsmälleen oikeasta kohdasta ja paikata aukko myöhemmin.

Etukoneella kerralla valmista Näytön imukuppikiinnitys on nopea ja toiminut luotettavasti.

Tilan raskaampiin töihin päätettiin hankkia Massey Ferguson 5612, joka on varustettu etunostolaitteella ja etuvoimanotolla.

Tavoite on saada mahdollisimman moni työ kerralla valmiiksi.

– Etukoneen käyttömahdollisuus antaa siihen lisää mahdollisuuksia. Puhtia tuntuu riittävän myös etujyrsimen ja papukylvö­ koneen kanssa, isäntä kertoo.

Katolla on myös ajo-opastukseen riittävä antenni. Johdotus näytölle on valmiina, ja Ag Leader Integra -kosketusnäyttö siirretään siihen koneeseen, jossa sitä tarvitaan. Sama valmius on tehty myös MF 5445:een.

– Näytön siirtäminen koneesta toiseen on nyt todella helppoa.

Viljelytiedot pysyvät ajan tasalla, millä on iso merkitys, kun päivittäin käsiteltäviä lohkoja on paljon ja hajallaan, Janne summaa. r

Tekniset tiedot MF 5600 MF

teho, hv vaihteisto

5608

5609

5610

5611

5612

5613

85

95

105

110

120

130

Dyna 4, 16/16 puolipowershift. Speedmatch vakiona, Autodrive ja ryömintä lv.

vaihteisto lv. hydrauliikka

paino vakiov. Kg kääntöympyrä, m korkeus vakiorenkain Muita vaihtoehtoja ja varusteita

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Dyna 6, 24/24 Avioin, tuotto 58 tai 100 l/min. 3 mekaanista lohkoa vakiona.

Suljettu, kuormantunteva 100 l/min, sähkölohkoilla.

Mekaaninen joystick kuormainpaketissa, sähköinen joystick, power bayond 4200

4200

4300

4800

4800

4800

7,9

7,9

7,9

8,5

8,5

8,5

2755

2755

2755

2779

2822

2822

Ohjaamojousitus, etukuomaaja, etunostolaite ja voimanotto, metsäohjaamo ja muut ohjaamovaihtoehdot, ilmapenkki, ajotietokone yms. Katso esite ja kysy myyjältäsi!

Lisätietoja: www.konekesko.fi/masseyferguson 11

Uudistuneen TUCANO:n ulkonäkö on kuin LEXION:issa.

TUCANO-MALLISTO

uudistuu tulevalle kaudelle

Ylemmän keskikokoluokan Premium-segmentin Claas Tucano -mallisarja on saavuttanut kokoluokkansa suosituimman puimurin aseman Suomessa. Kaudelle 2015 mallisto uudistuu perusteellisesti, jonka myötä muun muassa Lexion-sarjan ominaisuuksia saadaan koneisiin vakiovarusteeksi kattavalla kädellä.

M

TEKSTI Matti Anttila KUVAT Matti Anttila ja CLAAS

erkittävä muutos mallisarjassa tulee tyhjennykseen: Yläkautta tuleva tyhjennystorvi mahdollistaa 20–40 prosenttia suuremman tyhjennysnopeuden, kasvaneen tyhjennyskorkeuden ja etäisyyden. Yläkautta kääntyvä tyhjennystorvi tuo lisäksi enemmän tilaa puimurin ja kärryn väliin vauhdissa tyhjentäessä.

TUCANO 320–430 -malleissa tyhjennysnopeus on 90 l/s ja mallit

12

440–570 on mahdollista varustaa tyhjennysnopeudella 105 l/s. Kasvanut tyhjennysnopeus vaikuttaa päivän työsaavutukseen merkittävästi silloin, kun tyhjennys tehdään paikallaan. Saatavissa on useampia tyhjennystorven pituuksia, jotta eri levyisillä pöydillä päästään työskentelemään sujuvasti.

Tyhjennystorven valo on uusissa koneissa asennettu torven alle, jotta se osoittaa mahdollisimman tarkasti tyhjennyskohtaan. Lisäksi torven päähän saa tehtaalta tilattua Profi Cam -kameran, jolla voi-

daan tyhjennettäessä seurata kärryn täyttymistä, ja käännettäessä torvi taakse voidaan myös seurata näkymää taakse.

Säiliön kannet ovat Lexion-tyyppiset: ne avautuvat kätevästi sähköisesti ohjaamosta käsin nappia painamalla. Kuten aiemminkin, säiliön rakenne on hyvin selkeä ja helposti puhdistettavissa lajiketta vaihdettaessa.

Ohjaamo Uuden Tucanon ohjaamo on sama kuin Lexionissa, ja näkyvin muutos MAATILAN PIRKKA 3•2014

Ohjaamon takaseinässä on nyt suuri vaakatasossa oleva ikkuna säiliöön.

on suuri vaakatasossa oleva ikkuna viljasäiliöön.

Ohjaamosta on saatu entistäkin hiljaisempi ja tiiviimpi, koska mekaaninen puintivälin säätövipu on poistettu. Istuinvaihtoehdot ovat laajentuneet, nyt saatavilla on myös Deluxe-ilmaistuin lämmityksellä.

Apumiehelle tai -naiselle löytyy uusitusta ohjaamosta täysikokoinen istuin, jonka selkänoja voidaan tarvittaessa taittaa pieneksi eväspöydäksi. Istuimen alle on saatavissa lisävarusteena 43 litran viileäkaappi.

Uusi Mercedes Benz moot­ tori on 7,7 litrainen ja ottaa nyt esipuhdistetun imuil­ mansa jäähdytinkotelosta.

Puintivälin säätö Puintivälin säätö on uudituneessa mallistossa sähköhydraulinen. Puintiväliä voidaan säätää sähköisesti suoraan Cebis-terminaalista. Itse varstasilta siirtyy hydraulisesti, ja piiriin on yhdistetty myös ylikuormasuoja. Esimerkiksi kiven päästessä varstasillalle asti hydraulijärjestelmän paineakku antaa periksi, ja kiven mentyä palautuu välittömästi aiempaan säätöön. Vastaava järjestelmä on tuttu Lexionista.

Sähköhydraulisen puintivälin säädön myötä myös koneen säädöt voidaan nyt ladata muistipaikan takaa.

Cebis tarjoaa perussäädöt yleisimmille kasveille. Lisäksi käyttäjä voi tallentaa omat säätönsä muistipaikan taakse, jolloin kone ajaa puintisäädöt kohdalleen automaattisesti.

Auto-Contour Lisävarusteena on edelleen saatavissa Auto-Contour-maanpinnan myötäily, jolloin pöydän alla olevat jalakset välittävät korkeustiedon koneelle ja järjestelmä pitää leikkuukorkeuden vakiona. Pöytä kallistelee myös sivusuunnassa kahden sylinterin varassa. Ohjelmistoa on edelleen kehitetty, jolloin päästään vielä tarkempaan ja sujuvampaan maanpinnan myötäilyyn.

Nelivedon akseli Uudessa mallistossa on käytössä napamoottorin sijaan udistunut takaakseli, jossa kaksi hydraulimoottoria ovat akselin sisällä. Akselin teho on kasvanut 30 prosenttia, ja ohjaus on saatu entistä kevyemmäksi, kun ohjattava massa on pienentynyt. Lisäksi letkuja ei tarvitse viedä yhtä pitkälle ja ne saadaan reititettyä paremmin.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Puintikoneisto APS (Accelerated Pre-Separation) -puintijärjestelmässä käytetään leveydeltään 1 580-millimetristä tai 1 320-millimetristä puintikelaa, jonka halkaisija on 450 milliä. APSesikiihdytinkela varmistaa puitavan viljamassan jouhevan kiihtyvyyden ja suuret keskipakovoimat, jolloin jopa 30 prosenttia jyvistä irtoaa jo APS-esikiihdytyskelan varstasillalla.

APS-esikiihdytyskela ja puintikela toimivat synkronoidusti, jotta satoa käsitellään hellävaraisesti ja materiaalivirta pysyy tasaisena.

Perinteisessä Claas-puintijärjestelmässä käytetään 450 millin halkaisijaista puintikelaa, jolla saavutetaan korkea keskipakovoima ja hyvä puintitulos. 300- ja 400-sarjan malleissa jäännösjyvien erottelu tehdään 5 tai 6 kohlimen avulla.

Tucano APS Hybrid Sarjan suurin malli 570 on myös uudistunut perusteellisesti: APS Hybrid -puimuri pitää sisällään APS-puintikoneiston sekä kohlimien tilalla Roto Plus -rummun, joka on halkaisijaltaan 570 millimetriä ja pituudeltaan 4,2 metriä. Claasin järjestelmän etuna on se että puintikoneiston nopeutta päästään säätämään erikseen

ja Roto Plus -jäännösviljanerottelurummun nopeutta päästään säätämään erikseen. Näin voidaan optimoida koneen suorituskyky kaikissa olosuhteissa

Moottori Kaikki uudet mallit on varustettu Mercedes Benz OM936 -moottoreilla. Iskutilavuus on kasvanut 7,2 litrasta 7,7 litraan. Moottorit täyttävät Tier 4f vaatimukset SCR + EGR -teknologian avulla.

Palotapahtumasta on saatu erittäin hyvä hyötysuhteeltaan, ja SCRjärjestelmä puhdistaa typen oksidit urealla. Urean kulutus laskee noin 3–4 prosentin tasolle polttoaineen määrästä. Uusien moottoreiden käyttöominaisuudet ovat parantuneet entisestään, esimerkiksi palautuminen korkeasta kuormitushuipusta on salamannopeaa. Kaikkien mallien teho on kasvanut.

Moottoreiden imuilma suodattimille imetään jäähdytintilasta, jolloin ilma on jo esipuhdistettua, ja ilmansuodattimien puhdistusväliä saadaan kasvatettua selkeästi. r Tule tutustumaan kauden 2015 Claas Tucano -mallistoon Kone-Agria mes­ suilla Jyväskylässä 8.–11.10.2014.

13

Järjestyksessään kymmenes valtakunnallinen maa­ talouskoneiden, -laitteiden ja tarvikkeiden erikois­ näyttely KoneAgria järjestetään Jyväskylän Pavil­ jongissa 8.–11.10.2014.

K-maatalous-kauppiaat järjestävät matkoja ta­ pahtumaan eri puolilta maata. Lähde mukaan ja il­ moittaudu ammattilaisten matkalle.

Konekesko tuo näyttelyyn Massey Ferguson traktorit ja Claas puimurit. MF 8700 –sarja edustaa tuotekehityksen ja konetekniikan huippua ja on mallisarjan suurin traktori 270–400 hv tehollaan.

Se on tehokkain traktori mitä Massey Ferguson on koskaan valmistanut, ja uuden teknologian avulla päästömääräykset saadaan puristettua viimeis­ ten päästömääräysrajojen alle. Ennakkotunnelmia Claasin puimuriuutuuksista voit lukea tämän leh­ den sivulta 12.

K-maatalouden osaston monipuoliset esitte­ lyt täydentyvät Karjatilaohjelma ja Viljelyohjelma ständeillä. Näyttelykaupassamme on luvassa hui­ keita tarjouksia.

50.

Konenäyttely Lepaa järjestettiin elokuun puolivälissä jo 50. kerran. Konekesko on ollut mukana Lepaalla joka kerralla.

Kuva Elina Vuori

jyväset

KoneAgria lähestyy

Tutustu näyttelyyn: www.koneagria.fi

Kuva Hannu Koivisto

Viljamies 2014 on Jari Koivumäki K-maatalous Kauhajoelta K-maatalous Kauhajoen JARI KOIVUMÄKI on saanut asiakkaidensa vahvan luottamuksen viljakaupan vastuuhenkilönä, josta osoituksena on säännöllisesti kasvanut viljakaupan volyymi ja laatuviljasopimusalan ja määrän kasvu. Koivumäki tekee työtään suunnitelmallisesti ja positiivisella asenteella.

K-maatalous-ketju valitsee säännöllisesti vuoden Viljamiehen. Valintakriteereinä ovat muun muassa asiakastyytyväisyys, tavoitteiden saavuttaminen ja yhteistyö viljakaupan kumppaneiden kanssa.

VTukioikeuksien rajoittaminen

on hillinnyt pellonraivausta ja vuotuinen raivausmäärä on pudonnut kolmannekseen vuoden 2006 jälkeen. | MTT: Maatilojen tilusrakenne ja pellonraivaus Suomessa 2000-luvulla

14

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Suomenratsujen kuninkaallisissa ennätysmäärä kävijöitä Suomenratsujen suurinta vuosittaista hevostapahtu­ maa vietettiin Ypäjällä syyskuun 4.–7. päivä . Tapahtuma houkutteli tänä vuonna paikalle kävijöitä ammattilaisista harras­telijoihin ja kannustusjoukkoihin enemmän kuin kos­ kaan, Hevosopiston arvion mukaan kokonaisuudessaan noin 10 000 kävijää. K-maatalous on suomenratsujen suu­ rimman ratsutapahtuman pääyhteistyökumppani, seuraa­ van kerran tapahtuma järjestetään syksyllä 2015.

Hybridilajikkeet haluttuja Hybridiruislajikkeiden viljely on yleistynyt Suomessa ­nopeasti korkean satopotentiaalin ja hyvän talvikestä­ vyyden takia. K-maataloudessa hybridirukiin myynti kak­ sinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Siemenhankin­ noissa onkin kannattanut olla hyvissä ajoin liikkeellä.

– Siemenet tulee oikeasti uskaltaa tilata ajoissa, jotta saa sitä lajiketta mitä haluaa, muistuttelee ARI VIRTANEN Rautakeskolta.

K-maatalouden myynnissä oli tänä vuonna kaksi hy­ bridiruista, ruotsalainen Caspian sekä ensimmäistä vuotta markkinoilla oleva saksalainen SU Allawi. SU Al­ lawi on ollut Hauholla kokeissa vuosina 2012 ja 2013, missä se on osoittautunut hyvin talvenkestäväksi.

Suomalaiseläinten rehu on laadukasta

MAATILAN PIRKKA 3•2014

jyväset

Suomalaisille lemmikeille ja tuotantoeläimille on syötetty vuonna 2013 pääasiassa laadukasta re­ hua. Rehujen valvonnasta vastaavan Elintarvike­ turvallisuusvirasto Eviran mukaan vain harvoissa tapauksissa viranomaiset ovat joutuneet puuttu­ maan rehun valmistukseen tai käyttöön. Salmonel­ laa ei Suomessa valmistetuista tuotantoeläinten rehuista löydetty kertaakaan.

Rehukauppiailla eniten ongelmia oli paperi­ töissä, kuten omavalvonnassa ja rehujen merkin­ nöissä. Kuitenkin rehukauppiaat saivat kaiken kaik­ kiaan erittäin vähän huomautuksia.

Hyvä rehu on tärkeä osa paitsi eläinten terve­ yttä, myös merkittävä tekijä koko elintarvike­ketjun puhtaudessa. Siksi rehun tuotantoa ja käyttöä val­ votaan valmistusketjun jokaisessa vaiheessa. Val­ vonnan piiriin kuuluvat tuotantoeläinten rehut, lemmikkien ruoat sekä linnunsiemenet.

15

PALVELUKSESSA

Uusia tuulia koetilalla TEKSTI Maria Munck KUVA Sami Tirkkonen

K

-maatalouden koetila Hauholla sai ke­ säkuun alussa MARJO SERENIUKSESTA uuden tutkimusjohtajan. Työpaikka ei Sereniukselle ole uusi, sillä hän siirtyi tehtävään koetilan sisältä tutkijan työstä.

Tutkimusjohtajan roolissa Serenius vastaa säätiön sääntöjen mukaisesta toiminnasta ja henkilöstöstä, talouden seurannasta ja toimin­ nan kehittämisestä sekä rypsin, rapsin ja her­ neen testauksesta.

– Koen tutkimustyön merkitykselliseksi ja Hauholla on hyvät puitteet maatalouden tutki­ mukseen, Serenius kertoo.

Tuore tutkimusjohtaja viihtyy peltojen kes­ kellä, mikä oli syy hakeutua töihin tutkijaksi koetilalle viisi vuotta sitten.

– Meillä kasvurytmi on niin nopea ja muu­ tokset voivat tulla päivässä. Jokainen kesä on erilainen.

Serenius aloitti opintonsa Helsingin yliopis­ ton kasvipatologian laitoksella vuonna 1995, ja jo vuonna 1998 hän pääsi työskentelemään MTT:lle. Alun perin suunnitelmissa oli lähteä opiskelemaan biologiaa. Tavattuaan sattumalta

16

kasvintuotantotieteen opiskelijoita, syntyi kui­ tenkin päätös hakeutua maatalous-metsätie­ teelliseen tiedekuntaan. Vuonna 2006 Se­ renius väitteli tohtoriksi ohran verkkolaikusta.

– Maataloudessa tulee se biologian hyödyn­ tämisnäkökulma, mistä minä tykkään.

Tuore tutkimusjohtaja haluaa kehittää koe­ tilaa ja viedä sitä kautta maataloutta eteen­ päin.

– Koetila tutkii ja neuvoo. Ensisijaisesti pal­ velemme K-maatalouden asiakkaita, mutta totta kai perustieto palvelee kaikkia suomalai­ sia viljelijöitä.

Koetilan tavoitteena on kahdesta viiteen uutta lajiketta joka vuosi. Seula on tiukka, jo­ ten vaikka lajike olisi kokeissa testattu ja hy­ väksi todettu, voi olla ettei se koskaan pääse markkinoille saakka. Kasvilajikelautakunta te­ kee lopullisen päätöksen, onko lajike sopiva.

– Tämän vuoden kaura-uutuus Avetron on minun vauvani. Se on ensimmäinen lajike, jota olen seurannut ihan alusta saakka ja olen ol­ lut mukana keksimässä sille nimeäkin, Serenius paljastaa. r

MARJO SERENIUS KUKA: Tutkimusjohtaja Marjo Serenius TYÖPAIKKA: Kaupan maataloussäätiö, K-maatalouden koetila Hauholla KOULUTUS: Maatalous- ja metsätieteiden tohtori HARRASTUKSET: Kuntoliikunta perheen kanssa ja käsityöt PARAS PAIKKA: Suomalainen peltomaisema kesäyössä

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Nautakarjan à la carten ykkönen Pellot entistä kauempana Maatilojen koon kasvaessa etäisyys tilakeskuksen ja pelto­ jen välillä on pidentynyt. Maa- ja elintarviketalouden tutki­ muskeskus MTT:n mukaan vuosina 2000-2011 raivatut uu­ det pellot sijaitsevat keskimäärin kolmen kilometrin päässä tilakeskukselta. Länsirannikolla etäisyydet ovat muuta Suo­ mea pidemmät.

Sika- ja siipikarjataloudessa etäisyydet peltojen ja tila­ keskusten välillä ovat suurimmat. Eniten peltoa on raivattu maidontuotannon tarpeisiin. Uusista raivauksista 40 pro­ senttia tehtiin maidontuotannolle. Eniten peltoa on rai­ vattu Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savon niillä alueilla, joilla tuotetaan paljon maitoa.

Kuljetusetäisyyksien kasvu täytyy tutkija OLLI NISKASEN mukaan ottaa huomioon ympäristöpolitiikan suunnit­ telussa. Pitkien etäisyyksien ympäristöhaittoja voidaan vä­ hentää esimerkiksi rehujen sopimustuotannolla ja lannan luovutuksella tilan lähellä sijaitseville pelloille.

Raportti Maatilojen tilusrakenne ja pellonraivaus Suo­ messa 2000-luvulla on luettavissa osoitteessa www.mtt.fi/ mttraportti/pdf/mttraportti150.pdf

s!

UutuBuMulti

J F V M t s o ll a e o lk ili

JF VM pystyruuviapevaunut

Tanskalainen JF on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa • Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit • JF Feed Manager langaton vaakalaitteisto vakiona • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

Rehunjakovaunut

Tiesitkö, että...

Suomessa on tänä vuonna tuotettu joka kuukausi kesäkuuhun asti keskimäärin melkein 194 miljoonaa litraa meijerimaitoa.

Tämä on keskimäärin lähes yhdeksän miljoonaa litraa enemmän joka kuukausi kuin vuonna 2013. Pelkästään Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä noin 17 000 lypsylehmää, ja alueen maatalouden markkinatuloista kaksi kolmannesta tulee maidosta.

Pitkä hellejakso saattaa kuitenkin vähentää jonkin verran lypsylehmien maidontuotantoa, sillä kuumuus saattaa vaikuttaa lehmien syömiseen ja juomiseen.

Varmoja jakoja jo 20 vuotta

• Diesel tai sähkö -moottorilla • Farmer yhdelle, Double 2:lle paalille, Super rosteripinnoilla • Lyhyet juhlamallit ruostumattomilla laidoilla • Hydrostaattinen ohjaus, saatavana myös 3-pyörävedolla

LEVITYSVAUNUT

Hinnat voimassa 30.9.2014 saakka. Kuvien koneissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

www.k-maatalous.fi

• 9,5, 12 ja 14,5 tn • Käännettävät ja vaihdettavat kulutuspalat • Isot 90 cm 3-siipiset levitinlautaset - vaihdettavat levityssiivet • Triton 95 3-ketjuinen ja 120/150TR 4-ketjuinen pohjakuljetin • 150TR:ssä jousitettu teliakseli.

• Ylös asti avautuva hydraulitoiminen peräportti.

Alk.

11.920,alv. 0% + toim.kulut

K-MAATALOUS

jyväset

<VINKKI!

Hometoksiineja voi vähentää vielä korjuussakin Peittaus ja kylvösiemenen kunnostus ovat merkittäviä keinoja punahomeen torjunnassa, sillä esimerkiksi peittauksen avulla voidaan vähentää hometartuntaa siemenestä ja kasvijätteestä kehittyvään oraaseen.

Kuitenkin vielä sadonkorjuuvaiheessakin voidaan vähentää hometoksiinien määrää. Sadon­ korjuussa puimurin säädöllä voidaan varmistaa, että pienet jyvät eivät joudu viljaerään. Korkeat toksiinipitoisuudet kun ovat yleensä kevyissä, ­punahomeen surkastuttamissa jyvissä.

Viljaerän kierrättäminen kuivurissa niin, että kevyet jyvät, roskat ja homepöly poistuvat, vähentää myös toksiinipitoisuutta. Puintivaiheessa vilja kannattaa kuivata alle 14 prosentin kosteuteen. Myös lajittelulla ennen vastaanottoon viemistä tai ruokintakäyttöä voidaan parantaa sadon laatua.

10 000

ha

Vakavasti hukkakauran saastuttamaa peltoalaa on joka vuosi kymmenisentuhatta hehtaaria.

KUIVIKKEET ELÄINTEN HYVINVOINTIIN Keinokuivattu höylälastu on ratkaisu tiloille joilla arvostetaan sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia • Kätevän paalikoon ansiosta helppo käsitellä, varastoida ja levittää. Paalilava on muovitettu ja säältä suojattu. • Soveltuu myös lemmikkieläinten alustaksi ja kompostointiin • Sitoo ammoniakkia ja ravinteita • Ehkäisee haitallisten sienitautien leviämistä • Vähentää kärpäsiä • Kompostoituu nopeasti • Toimivampi lannanpoistojärjestelmä • Jälleenkäyttö lannoitteena ja maanparannusaineena

Pölkky KUTTERIPURU

Hirnu KUIVIKEKUTTERI

KUIVIKETURVE pyöröpaalissa

• Paalin koko: n. 0.4 x 0.28 x 0.8 m • Paalin paino: n. 20 kg • tilavuus pakattuna n. 100 l, purettuna 200 l • Kuormalavalla on 48 paalia • Lava sisältää n. 9,6 irtokuutiota

• Paalin koko n. 0.39 x 0.37 x 0.8 m • Paalin paino n. 25 kg • tilavuus pakattuna n. 116 l, purettuna 250 l • Kuormalavalla on 42 paalia • Lava sisältää n. 10,5 irtokuutiota

• Mahtava imuvoima - vähemmän työtä - vähemmän lantaa Hapan, ph 4 • Pyöröpaalin paino n. 270 kg • Kuiviketurvetta n. 2,2 m3

20 k tiukka g pakattan paali u

www.k-maatalous.fi

25 k tiukka g pakat an t paali u

K-MAATALOUS

Ammattilaiset kohtasivat Okrassa TEKSTI ja KUVAT: Vesa Rohila

O

ripään lentokentällä heinäkuun alussa järjeste­ tyssä Okra-maatalousnäyttelyssä vieraili yli 82 000 kävijää. Se on joka toisena vuonna järjes­ tettävän näyttelyn kaikkien aikojen ennätys.

Okra-näyttely sai alkunsa vuonna 1980 maatalous­ koneiden huutokaupasta. Mittasuhteet ovat muuttu­ neet rajusti alkuvuosista – Okra oli nyt suurempi kuin koskaan. Pinta-alaa Oripään lentokentällä sijainneella näyttelyalueella oli peräti 23 hehtaaria. Lentokentän valinta saikin kiitosta ammattinäyttelyn pitopaikaksi – tilaa riitti, eikä kenttä pölynnyt. Näytteilleasettajia maatalousnäyttelyssä oli reilu 500.

Mikä näyttelyssä kiinnosti eniten?

Konemyyjä ESKO PAJURANTA, Seinäjoen Konekesko – Oikeastaan koko ­konevalikoima kiinnos­ taa näyttelyvieraita, mutta erityisesti leik­ kuupuimurit näyttävät herättävän mielenkiin­ toa viljelijöissä.

Koneosasto kuumana Konekesko ja K-maatalous olivat pystyttäneet alueelle laajan ja monipuolisen osaston.

Vieraat saivat tutustua muun muassa Massey Fergusonin traktorivalikoimaan, Claasin leikkuupui­ mureihin ja paalaimiin, Multivan perävaunuihin ja maanmuokkaus­koneisiin, Potilan äkeisiin ja kultivaat­ toreihin ja moniin muihin K-ryhmän koneisiin. Kone­ myyjät esittelivät ahkerasti edustamiensa tuotemerk­ kien malleja ja vastailivat maatalouden ammattilaisten tekemiin kysymyksiin. Jotkut viljelijät halusivat tietoa näytteillä olevista koneista mutta antoivat myös pa­ lautetta käytössään olevista koneista. Ammattiviljeli­ jöiden ja konemyyjien kohtaamisten perusteella saatu tieto on arvokasta. Sen perusteella konevalmistaja voi muuttaa traktorin tai maatalouskoneen jotakin ominai­ suutta entistä paremmaksi ja toimivammaksi.

Puimureita ja rakennuksia

MAATILAN PIRKKA 3•2014

– Lähdimme Okraan tu­ tustumaan koko maa­ talouden kirjoon. Täällä on esillä monipuolinen valikoima koneita ja lait­ teita. Kaksivuotiaalle Rasmukselle iso maa­ talousnäyttely suurine ­koneineen on yksi kesän kohokohdista.

Karjankasvattaja TERO HOSIKE, Huittinen – Viljelemme viljaa ja meillä on emolehmiä sekä pihvivasikoita. ­Tilalla riittää paljon kurottajalla tehtävää ­kuormaustyötä. Poik­ kesin katsastamaan Konekeskon osastolle Claasin kurottajia. Lähi­ tulevaisuudessa saat­ taa siintää uuden ko­ neen hankinta.

jyväset

Konekeskon osastolla silmiin osui varsinainen sadon­ korjuun sankari, Terra Trac -telastolla varustettu Claas 670 Lexion -leikkuupuimuri, joka herätti paljon mielen­ kiintoa kävijöissä. Claas on valmistanut yli 20 vuotta telastoja puimureihinsa. Terra Tracissa on 66 pro­ senttia pienempi pintapaine kuin pyöräpuimureissa, mistä on merkittävänä etuna maan tiivistymisen vä­ heneminen. Myös puimurin ajomukavuus ja kaarre­ ajo-ominaisuudet ovat omaa luokkaansa, sillä telaston käyttöpyörät, ohjauspyörät ja myös tukirullat ovat eril­ lisjousitetut. Nerokas telatekniikka vähentää alustaan ja koneistoon kohdistuvia iskuja.

K-maatalouden osastolla rakennukset ja uusi täsmä­ viljelyyn painottuva tuote-edustus Ag Leader herätti­ vät erityisesti kävijöiden mielenkiintoa.

Sivutoiminen viljanviljelijä TAPIO HÄNNINEN ja RASMUS-POIKA, Lieto

19

VILJELYOHJELMA

Rehuohra Ragna typpilannoitustasoilla 0, 80, 80+50 ja 130 kg/ha vasemmalta oikealle.

Visiitillä Viljelyohjelmapäivässä K-maatalouden kesän kohokohta, Viljelyohjelmapäivä, järjestettiin Hauholla perinteiseen tapaan heinäkuun lopulla. Päivä piti sisällään uutuuslajikkeita sekä kasvinsuojelu-, lannoitus- ja nurmikokeita. Konenälkäisille tarjoiltiin traktoreita, puimureita ja erilaisia työkoneita.

TEKSTI Maria Munck KUVAT Sami Tirkkonen

20

MAATILAN PIRKKA 3•2014

LAVAKAMPANJAT Mestarin E-vitamiini, pelletti Pelletöity E-vitamiinivalmiste

• Sisältää myös niasiinia, B12 -vitamiinia ja seleeniä.

• 20 kg säkeissä

Käytä Mestarin E-vitamiinia erityisesti: • Juuri puidun tai tuoreena säilötyn viljan kanssa • Ennen poikimista, nuorille kasvaville eläimille ja laitumelle pääsyn yhteydessä.

600 KG

L AVA

426

82 ulut

) +toim.k

(sis. alv

Mestarin ADE-vitamiini, pelletti • Kaikille kotieläimille

• 20 kg säkeissä • A -vitamiini suojaa eläintä tartuntataudeilta sekä pitää limakalvot kunnossa • D3 vahvistaa luustoa ja pitää veren kalsiumfosforitasapainoa oikeana.

• E ehkäisee lihasrappeumaa.

• Niasiini ja B12 edesauttavat L AVA hermoston toimintaa / 600 KG stressinsietokykyä.

• B12 vaikuttaa myös hedelmälim.kulut lisyyshäiriöihin. . alv) +to

482

22

Heinäkuun lopulla järjestettyä Viljelyohjelmapäivää saatiin viettää hauhon koetilalla kuumassa säässä. Ukkostakin oli päivälle luvattu, mutta sade alkoi onneksi vasta, kun päivä oli jo saatettu päätökseen.

Onnistunut päivä keräsi satoja vierailijoita ja toimittajia tuli paikalle enemmän kuin järjestäjät uskalsivat toivoa. Konenälkänsä sai tyytydettyä konehalleilla, jonka ulkopuolella oli näytillä uusimpia työkoneita, Multivan peräkärryjä, Claasin puimureita ja Massey Fergusonin traktoreita.

Lämmin ja kuiva heinäkuu sekä kylmä ja sateinen kesäkuu kuuluivat muiden suomalaisten paikkakuntien ohella myös Hauhon kesään.

– Monet eivät enää näissä helteissä muista, miltä pelloilla näytti alkuvuonna, mutta talvihan oli vähäluminen, muistutti koetilan tuore tutkimusjohtaja MARJO SERENIUS.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

(sis

Mestarin E-Strong, pelletti • Sisältää runsaasti E-vitamiinia ja seleeniä.

• Seleeni on pääosin luontaisessa orgaanisessa muodossa - turvallista käyttää ja se lisäksi varastoituu kudoksiin ja on eläimen hyödynnettävissä helpommin.

L AVA • 20 kg säkeissä 600 KG

574

56 ulut

) +toim.k

(sis. alv

K-MAATALOUS 21

KARJATILAOHJELMA

Pelloilla puitua KIMMO JAAKOLA, AKAA – Käyn viljelyohjelmapäivillä aika usein. Erityisesti kiinnostavat kasvinsuojelu- ja lajikekokeet.

Koetilan kylvöt aloitettiin huhtikuun 19. päivä, mutta viileyden takia kasvukausi lähti hitaasti liikkeelle. Kesti kaksi viikkoa ennen kuin viljat tulivat pintaan, mikä mahdollisti kasvitaudeille hyvän lähtömahdollisuuden. Tautipaine olikin näkyvissä koetilan pelloilla: viljelyohjelmakokeissa vehnällä havaittiin ruiskuttamattomissa minimi-ruuduissa runsaasti pistelaikkua ja ruostetauteja.

– Jos kasvitautitorjuntaa ei ole tehty, viljat ovat saattaneet sen takia pakkotuleentua, jolloin tässä vaiheessa lehdet ovat lippulehtiä myöden kuolleet, Serenius sanoo.

Satoennuste Koetilalla oli kuitenkin hyvä ja kasvustot hyvän­ näköisiä. Tämä osoittautui todeksi puintien aikaan.

ESKO JA LIISA ARVOLA, VALKEAKOSKI – Ei olla aiemmin käyty.

Selkeästi ja konkreettisesti ruuduilla näkee aineiden vaikutuksen.

Eniten kiinnostavat typpikokeet ja uudet lajikkeet.

JUHO KYRÖ, ORIMATTILA – Nurmikokeet kiinnostavat ja niistä erityisesti sinimailanen. Olen täällä ensimmäistä kertaa.

JUHA MATTILA, PÖYTYÄ – Kokeilen istuttavuutta ja hienolta tämä kone tuntuu ja näyttää.

Lisäksi minua kiinnostaa puimurit, äkeet ja vehnäruudut.

Viljelyohjelmapäivillä käyn silloin tällöin.

22

Tänä vuonna taudit ottivat helposti vallan viljasta ilman kasvinsuojelua.

Kuvassa ruostetta.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

-NUOLUKIVET

Tämän vuoden uutuus on erittäin talvenkestävä syysvehnä Ceylon.

KNZ STANDARD

• Seleeniä parantamaan lisääntymiskykyä.

Jodia kasvuun ja kehitykseen.

• Erittäin hyvänmakuista.

• Tehostaa maidontuotantoa.

KNZ WILD

• Täydentämään riistaeläimien ravintoaineiden saantia • Runsaasti sinkkiä, rautaa sekä kobolttia ja seleeniä; ovat tärkeitä luiden ja rustojen kehitykselle.

KNZ® Basic 100

• 100-% puhdasta vakuumisuolaa • Maittavaa, kosteudenkestävää ja tiiviinä säilyvää • Soveltuu kaikille eläimille ja luomutuotantoon.

500727401

KNZ BIOTIN

• Kehitetty erityisesti lehmille, jotka voivat olla alttiita sorkkasairauksille. Parantaa yleiskuntoa.

• Sis. myös seleeniä, sinkkiä, kuparia, jodia ja kobolttia

KNZ SHEEP Tärkeintä hukkakauran torjunnassa on koko kasvin hävittäminen.

• Sheep-nuolukivet sisältävät lampaille tärkeitä hivenaineita.

• Lisätty sinkkiä edistämään ruoansulatusta sekä jodia turvaamaan kilpirauhasen toimintaa sekä kobolttia, jota lampaat tarvitsevat B12-vitamiinin hyödyntämiseen • Ei sisällä kuparia

Hukkakauralle kyytiä Viljelyohjelmapäivänä koekentillä tarjottiin myös tie­ toa hukkakaurasta, ja nähtävillä olikin muun muassa erilaisia hukkakauran torjuntastrategioita, joista näki eri tankkiseosten tehon hukkakauraan, sekä eri ajoi­ tuksia hukkakauran ja muiden rikkakasvien torjun­ nassa. Hukkakauran roolia kokeissa näytteli tavalli­ nen kaura, koska koetilalla tuotetaan siemenviljaa.

Hukkakauraa torjuttaessa tärkeintä on koko kas­ vin hävittäminen. Viljelytekniset toimenpiteet ovat viljelykasvin valinta, myöhäistetty kylvö, kesan­ nointi, suorakylvö, kyntö, biologinen torjunta, kit­ kentä ja sertifioidun siemenen käyttö. Kitkettäessä on tärkeää että koko kasvi otetaan maasta ja laite­ taan ehjään muovipussiin. Hukkakaura hävitetään polttamalla. Kitkentä tulee tehdä saman tien kun hukkakauraa havaitaan kasvustossa.

Viljelyohjelman suositus hukkakauran torjuntaan kevätviljoille on Puma Extra 1 litra hehtaarille viljan pensomisen puolivälissä.

Uudet, runsaat nuolukivisangot ja vadit eläimesi hyvinvointiin!

• Sisältää runsaasti A- ja D-vitamiinia sekä hivenaineita • Nuorille, herumiskaudella, vasikoille, hevosille • Ei sovellu lampaille 501101869

Nuolukivisanko Mg Plus 25 kg

• Sisältää reilusti magnesiumia.

501118603

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Nuolukivisanko Plus, 25 kg

Nuolukivivati Universal 15 kg

• Umpikauden alussa, maidontuotannossa, nuoret eläimet • Sopii myös hevosille, lampaille ja vuohille. 501101874

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

Testiin uusi syysohra Tämän vuoden myyntiuutuus on syysvehnä Ceylon, joka on erittäin talvenkestävä. Ceylon on kokeissa pärjännyt jopa paremmin kuin perinteisesti talvenkestävinä pidetyt Urho ja Arktika. Toinen tänä vuonna myyntiin tullut uutuus on hybridiruis SU Allawi. Sen vahvat ominaisuudet ovat korkea sakoluku ja lyhyt korsi.

Kasvukautena 2014–2015 pilottiviljelyssä oli kaksi lajikeuutuutta.

Ensimmäinen on kaksitahoinen syysohra Matros, jota tullaan testaamaan sekä koeruuduilla että valituilla tilatason koeviljelyksillä.

Toinen on hybridisyysrapsi DK Imistar CL, jota aletaan koeviljellä laajasti syksyllä.

Nurmiruutujen merkitys on kasvanut. Niitä onkin koetilalla nyt yli 250, joista uusia jopa 84. Nurmikokeet kiinnostavat erityisesti Karjatilaohjelman kehitystyöhön liittyen. Esittelyssä nähtiin muun muassa eteläisen kasvutyypin timotei Switch, jolla on runsas sadontuotto ja voimakas jälkikasvukyky. Se soveltuu kolmen niiton taktiikkaan ja nurmipinta-alan tuotannon tehostamiseen.

Hauhon laboratoriomestari Noora Berg kaataa ohranäytteen analysointilaitteeseen.

Ennätysmäärä kasvinsuojelukokeita Koetilalla tehtiin ennätyksellinen määrä kasvinsuojelukokeita. Ruutujen määrä on nyt 700.

Esittelyssä oli muun muassa syysvehnän rikkakasvien torjunta uudella Alliance-valmisteella. Alliancen on todettu tehoavan hyvin saunakukkaan, mataraan ja peippiin. Varsinkin runsas peipin kasvu aiheutti aukkoisuutta kasvustoon käsittelemättömillä ruuduilla.

Yhteistyössä Yaran kanssa näytillä oli rehuohran lannoituskoe.

Myöhäistä monitahoista Ragnaa oli lannoitettu eri typpitasoilla ja tulos oli kuin oppikirjasta. Koeruuduilla kuulikin vierailijoilta kommentteja siitä kuinka hyvä on omin silmin nähdä lannoitteiden ja aineiden teho kasvustoissa.r

24

Uutuutena mallasohra-analyysi K-maatalouden koetilan viljalaboratorion palvelut monipuolistuivat, sillä nyt tarjolla on myös mallasohra- analyysi. Muita laboratorion tarjo­ amia palveluja ovat: • Laadunmääritys (rehu- ja leipäviljat) • hinnoitteluanalyysit • Itävyysanalyysit • DON-toksiinit Koetilan laboratorio kuuluu EVIRA:n ylläpitämään viljaanalyysien kalibrointio­ verkostoon, viljaverk­ koon. Viljanäytteet toimitetaan K-maata­ louskaupoilta postin ovelta-ovelle-paketilla Hauholle analysoita­ vaksi.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Neste Turbo LXE 10W-40

Moniasteinen moottoriöljy

• Traktoreiden, työkoneiden ja raskaankaluston dieselmoottoreihin - myös henkilö- ja pakettiautoihin. Ympärivuotiseen 200 l käyttöön.

Neste Molygrease 12x400 g 501027902

/ltk

67900 500727029

20 l

84

500791017

90

3295 Norm. 40,20

Mobil Delvac MX 15W-40 • Erittäin suorituskykyinen dieselmoottoriöljy, jonka suorituskyky riittää sekä vaativille nykyaikaisille, pienipäästöisille dieselettä vanhoille moottoreille, käyttävät joko matala- tai korkearikkistä polttoainetta.

20 l 500740835

Neste Hydrauli 32 ja 46

501027904

• Ulkokäyttöön tarkoitetut huippulaatuiset laajan käyttölämpötila-alueen omaavat hydrauliöljyt ympärivuotiseen käyttöön • Esim. kaivurit, metsä- ja maansiirtokoneet, trukit, nosturit, traktorit. ISO VG 32, ISO VG 46

Neste Hydrauli 32 Neste Hydrauli 46 20 l 90 95 20 l

200 l

500916701

45600

54

500916700

200 l

500916702

• Suojaa moottoria kulumiselta • Hyvät kylmäominaisuudet varmistavat helpon kylmäkäynnistyksen ja hydrauliikan toimivuuden API CE/SF, GL-4 STOU, MF 1145

20 L 500761506

Tynnyrit paasti rahtiva perille!

Neste OH Grease 10x400 g

Voimassa 31.10.2014 saakka.

49

Synteettinen monikäyttö-öljy maatalouskoneiden käyttöön

8690 9790

(Norm. 769 €)

(Norm. 94,90 €)

500916608

Mobil Agri Extra 10W-40

44000

3595 /ltk

Norm. 39,30

208 L

500801230

Voimassa 31.10.2014 saakka.

659

208 L 500776326

00

Voimassa 30.11.2014 saakka.

(Norm. 752,00 €)

89500

Pomo 27 T15S AVR

• Teho 27 kVA, 21,6 kW, jännite 400 / 230 V -kolmivaihe, nimellisvirta 40A, taajuus 50 Hz. 1500 r/min.

• Suojauslk. IP23, suos. pääsulake 25 - 35 A. 63 A ja 16 A 3 V -pistorasiat, ylikuormitussuoja, vikavirtasuoja, voltti-, ja taajuusmittarit Syystarjous! traktoriin päin.

VARAVOIMAGENERAATTORIT

Hinnat sis. alv 24%. Voimassa 30.11.2014 saakka

2.695,2.695

500689253

Norm. 2.995,-

sis alv 24% + toim.kulut

Pomo 50 T15S AVR 100 Ah Power Line PLH3 akku • Puimurit, paketti- ja kuorma-autot.

• Kylmäkäynnistysvirta 760 A.

• Teho 50 kVA, 44 kW, jännite 400 / 230 V / 50 Hz • 1500 r/min, tehontarve 90 hv voimanulosotosta • Suositellaan pääsulakeSyystarjous! koolle 63 A

Elektroninen jännitteensäätö, tarkkuus +-1,5%

112,-

3.9953.995,

500939807

sis alv 24% + toim.kulut

Norm. 4.295,-

Voimassa 31.10.2014 saakka

500863633

5-koon pulttikytkinakseli Pomo 27 malliin 500651976

100 Ah Varta Silver Dynamic H3

7-koon pulttikytkinakseli Pomo 50 malliin 500940058

• Sopii MF 5400-sarjaan, kylmäkäynnistysvirta 720 A.

155,-

500495124

• 7200 LUM, 108 W • 57 cm x 8 cm x 7 cm 501207664

• SP E12 sopii mm. MF-

malleihin 4200, 4300, 6200, 6400, 7400, 8200, kylmäkäynnistysvirta 680A.

500863339

• SP E11 sopii mm. henkilöautot.

500495099

www.k-maatalous.fi

30900

LED-TYÖVALOT

!

U U T U US

Led-työvalopaneeli 36 led,

74 Ah Varta Blue Dynamic

22500

17990 /kpl

Led-työvalot sopivat erilaisiin traktoreihin, metsäkoneisiin, työkoneisiin, työvalokäyttöön vaikkapa kuivurille, konekatoksiin, autotalliin, veneisiin, ym.

UUTUUS!

Led-työvalo 6 led, • 1200 LUM, 18W 501207663

Led-työvalo, 7 led,

117,-

• 2200 LUM, 10-32 V, 35W 500899248

5990 /kpl

2595 /kpl

Led-työvalo, 10 led, • 3600 LUM, 10-30 V, 50 W 500949692

8990

K-MAATALOUS

Hinnat (sis alv.) ovat voimassa 30.9.2014 saakka, tai niin kauan kuin varattua erä riittää. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

/kpl

Multivan matkassa muokkaamassa Miten Multivan uudistetut tehomuokkarit toimivat viime kevään osin poikkeuksellisen aikaisin alkaneella muokkauskaudella? Kävimme selvittämässä asiaa kolmella tilalla.

Optima T800 -yleisäes sopii erityisen hyvin vaihteleville maalajeille ja moniin olosuhteisiin.

TEKSTI ja KUVAT Eero Pajulahti

Loimaan Mellilässä, TEPPO ja JAANA LEVOSEN viljatilalla TopLine Super 800 XL:llä kylvömuokattiin keväällä yli kaksisataa hehtaaria, joista yli sata hehtaaria suoraan sänkeen.

–�������������������������������� Lähdimme tavoittelemaan erityisesti ajan säästöä kevättöissä ja tietysti laadukkaampaa muokkaustulosta, perustelee Teppo Levonen.

– Sänkimaata ja siirtoajoa on paljon, joten halusimme eroon yhdestä erillisestä koneyhdistelmästä ja työvaiheesta. Laskimme, että tehokkuuden kasvaminen, polttoaineen säästyminen ja sadonlisäys maksaisivat kone­ investoinnin takaisin hyvin nopeasti.

Pellot ovat pääosin hietasavea, myös keveitä hieta- ja multamaita löy­ tyy. Puolet peltoalasta lautasmuokataan syksyllä. Kevätvehnämaille levitetään kananlantaa ja lietettä.

– Äkeen perussäätöihin piti todella paneutua, koska runko on pitkä ja leveä. Kun sivulohkot saatiin säädettyä kohdalleen, ei säätöihin tarvinnut kajota, toteaa Teppo.

Erityisen hyvänä isäntä piti varpa­ jyrän ja jälkiäkeen helppoja ja tarkkoja veivisäätöjä. Äes kulki erittäin tasaisesti, meni maahan ja piti työsyytensä kaikkein kovimmissakin kohdissa, mutta vetotehoa kyllä tarvittiin.

Osa sänkimaista oli puitu todella pitkään sänkeen, mutta minkäänlai­ sta tukkeamisongelmaa ei esiintynyt edes multamailla. Muokkausjäljestä ja kylvöpohjasta tuli kahdella ajokerralla

26

erittäin tasainen. Kuljetuskorkeus on järjellinen ja siirtoajossa äes kulki todella vakaasti, joten maksiminopeudet olivat maantiellä käytössä.

– Tämäkin on ajansäästön kannalta tärkeää, sähköurakointiakin Loimaalla harjoittava Teppo toteaa.

Takavarpajyrä toimi hyvin yhdessä 2-rivisen jälkiäkeen kanssa. Yli neljänsadan hehtaarin ajon jälkeen ei äkeen kestävyydestä löytynyt huomautettavaa, tosin piikkien kärkiterät kuluivat yllättävän paljon ja jälkiäkeen kulmansäädön lukitus sai lievää arvostelua.

Tarpeeksi järeä vaihteleviin oloihin ja SATU TARUMAN tilan pellot Tuusulan Jokelassa ovat pääasiassa aitoja hietasavea. Mainittakoon, että paikkakunnalla on aikoinaan toiminut neljä tiilitehdasta, mikä osaltaan kertoo saven laadusta. Varsinkin aitosavien oikea muokkausaika on lyhyt ja ne vaativat kalustolta muokkaustehoa.

Kaikki kevätviljamaat kultivoidaan tai lautasäestetään syksyllä ja kylvömuokataan äkeellä. Joillakin lohkoilla on aikaisemmin tarvittu lisäksi erillinen, matala lautasäestys keväällä.

Viime kevääksi Multiva Mega X vaihtui TopLine Cross 800 äkeeseen.

– Lähdimme tietoisesti hakemaan järeää äestä, joka säilyttäisi hyvin muok­kaussyvyytensä vaihtelevissa oloissa. Monilatatekniikka, suuri paino, järeä piikki sekä suuri JUSSI

MAATILAN PIRKKA 3•2014

VIERAILULLA

MAATILAN PIRKKA 3•2014

27

TopLine Super 800 XL -äestä on uudistettu. Sen runkorakenne on vahvistunut, renkaat suurentu­ neet, keskitelin paikka muuttunut taaemmaksi ja maavara kasvanut.

Tehokkuuden kasvaminen, polttoainesäästöt ja sadonlisäys maksavat investoinnin takaisin nopeasti.

rengaspinta-ala vaikuttivat hyviltä. Lisäksi äkeen voisi tarvittaessa muuttaa sänki­muokkaukseen soveltuvaksi poistamalla välilata ja harventamalla piikitystä, kertoo Jussi.

Kevättöissä Satu muokkaa ja Jussi kylvää. Viime keväänä kaikki tuli heinämaita lukuunottamatta kylvettyä yhdeksässä päivässä.

– Maat olivat nyt erikoisen talven jälkeen poikkeuksellisen hyvin muokkautuvia, mutta olki hajosi muokatessa tavanomaista huonommin, Jussi jatkaa.

Vähemmän ajokertoja Äestä pääosin kuljettanut Satu Taruma toteaa, että hän oli hyvin tyytyväinen äkeen johdonmukaiseen ja tarkkaan säädettävyyteen.

– Maalajien vaihdellessa ei säätöihin tarvinnut juurikaan puuttua. Äes kulki vakaasti ja teki kuvatxt

Multivan uudistunut äesmallisto Optima T800

TopLine Super 800 XL

TopLine Cross 800

Paino, kg

3540

6300

5650

Rungon pituus, cm

300

410

410

340

360

360

Rengaskoko

300/65-14,5

340/55-16

340/55-16

Piikkiakseleita, kpl

7

8

9

Piikki

TerraFLex 10x45

TerraSuper 12x65

TerraSuper 12x65

Piikkijako/terän leveys, mm

75/42

80/60

100/60

Tehontarve, kW/hv

103/ 140

132/180

162/220

Kuljetusleveys, cm

28

erinomaista jälkeä niin muokkaustuloksen kuin muokkauspohjankin osalta. Kahdella ajokerralla selvittiin kaikista lohkoista.

Kaksoisladat edessä tasasivat ja murustivat hyvin maata ja etujoustoladan kaksoiskärkiterä toimi hienosti, eikä kerännyt olkea. Varpajyrä ja 1-rivinen jälkihara oli toimiva yhdistelmä.

– Keveimmillä mailla jälkiharaa piti tosin muutaman kerran nostella, mikä johtui poikkeuksellisen sitkeästä oljesta, Satu kertaa.

Maantiellä äes oli erittäin vakaa kuljettaa ja salli hyvin täyden ajonopeuden 50 kilometria tunnissa.

Kestävyysongelmia ei ilmennyt. Jälkiäkeen syvyydensäätötapeissa ja kulmansäädön lukituksessa todettiin tosin pientä kehittämisen tarvetta.

– Muokkauksen laatutavoitteet saavutettiin ja ajokertoja pystyttiin vähentämään aikaisempaan verrat-

MAATILAN PIRKKA 3•2014

tuna, joten hankintaan pitää olla tyytyväisiä, pariskunta kertoo.

Kylvönopeus kasvoi, ­työsaavutus tehostui MARKKU ja TARJA NENOSEN

tila Loimaan Niinijoella on joukon ainoa kotieläintila. Maalajit vaihtelevat jäykistä savista keveisiin turvemaihin.

Syksyllä kaikki maat muokataan kertaalleen Multivan lautasäkeellä.

Yhdistelmäsikalasta kertynyt lietelanta levitetään pintalevityksenä ­kevätviljamaille.

Uuden äkeen hankinnalle oli selvät perusteet. Vanhalla oli tukkimisja nyökkimisongelmia eikä kylvöpohjasta saatu aivan tasaista.

Vaihtelevien olosuhteiden vuoksi Nenoset päätyivät Optima T800 malliin lata/jälkiäesyhdistelmällä.

Muokkauksen hoitanut TOMI NENONEN kertoo, että äes toimi kaikilta osin erinomaisesti. Tukkeamisongelmaa ei esiintynyt lainkaan. Äes kulki erittäin vakaasti ja kahdella ajokerralla syntyi tasaista jälkeä koko työleveydeltä.

– Tasaisen muokkauspohjan ansiosta kylvönopeutta pystyttiin kasvattamaan, mikä myös osaltaan tehosti kevään työsaavutusta, muistuttaa Markku.

Käyttöohjeet olivat selkeät ja säädöt pitivät asentonsa hyvin. Erityisen hyvänä Tomi piti sivulohkojen lukitusautomatiikkaa ja takaladan säätöä.

– Kestävyydessä ei ilmennyt ­ongelmia. Ainoa ylimääräinen työ oli kärkiterien kiristäminen muutaman hehtaarin ajon jälkeen, kertoo Tomi.

– Tässä on meille äestä pitkäksi aikaa, summaavat miehet.r kuvatxt

TopLine Cross on markkinoiden uusin äesmalli, joka sopii eritysesti raskaille savimaille.

Tomi ja Markku Nenonen tekivät kylvötyöt tänä vuonna ennätysajassa.

Kolme tilaa, kolme 8 metrin Multiva-äestä Nenonen

Peltoa, ha

Levonen

Taruma

110

200

190

Kotieläintila, yhdistelmäsikala

Kasvinviljelytila

Kasvinviljelytila

Viljelykasvit

Syys- ja kevätvehnä, ohra, kaura

Mallasohra, kevätvehnä

Ruis, siemenohra, kevätvehnä

Ympäristötuen kasvipeitteisyys -%

30

50

30

Multiva äes

Optima T800

TopLine Super 800

TopLine Cross 800

Äestystraktori, kW

MF 8240, 125

Case Puma CVX, 150

JD 7430, 147

Syysmuokkaus

Lautasäestys

Lautasäestys

Kultivointi/ Lautasäestys

Tilamuoto

MAATILAN PIRKKA 3•2014

29

1.

Rehuntekoa biologisilla säilöntäaineilla Vuosien kokemus biologisista säilöntäaineista on saanut seosrehuruokintaa käyttävät MTY Veljekset Herralan tilan Vimpelissä ja Loukasten tilan Rengossa valitsemaan säilöntäaineekseen Joseran Josilacin.

TEKSTI ja KUVAT Heli Kivimäki-Manner

M

TY veljekset Herralan tilalla Vimpelissä harjoitetaan mullien kasvatusta sekä urakointia.

Tilan karja koostuu 350 eri ikäisestä lihanaudasta, jotka pääosin asuvat kylmäpihatossa. Maitotiloilta tulevat vasikat siirretään kahden viikon ikäisinä ternivasikoina vasikkakasvattamoon ja kahdenkolmen kuukauden iässä ne siirretään loppukasvattamoon. Loppukasvatusvaihe kestää sonneilla noin 16 kuukautta, jolloin niiden teuraspaino (lihapaino) on noin

30

340 kiloa. Tilalla kasvatetaan toisin sanoen vasikat ternistä teuraaksi. Kokemukset kylmäpihatosta ovat positiivisia – eläimet kasvavat hyvin ja ovat terveempiä.

Kylmäpihaton vesihuolto on järjestetty osittain Suevian lämmitettävillä juoma-altailla sekä lämmitettävillä juomakupeilla.

Ei enää läheltä piti -tilanteita Herralan tilalla on vuosikymmenen käyttökokemus useista biologisista säilöntäaineista. Vuosien varrella on käytetty Josilac Classicia, Josilac Combia sekä Josifermiä.

Veljekset MIKA ja SAMI HERRALA päättivät siirtyä biologisiin säilöntä-

aineisiin sen jälkeen, kun Mikalle sattui paha vahinko muurahaishapon kanssa ja läheltä piti -tilanteita tuli vastaan liian usein.

Maatalousmyyjä KAUKO LAMPINEN K-maatalous Alajärveltä (Risto Kangas Oy) on tehnyt yhteistyötä tilan kanssa usean vuoden ajan. Kauden 2014 rehut on tehty Josilac Classisilla ja Josilac Combilla, rehua on tehty yhteensä noin kaksi miljoonaa kiloa.

Säilörehu korjataan noukinvaunulla ja tehdään tilalla läpiajatettaviin laakasiiloihin. Korjuuketjussa on mukana 3–4 henkilöä. Tilalla on korjattu pääsääntöisesti kaksi säilörehusatoa ja tänä kesänä siirryttiin kolmeen satoon. Nurmet MAATILAN PIRKKA 3•2014

KARJATILAOHJELMA

3.

4.

1. Säilörehun aistin­varaista arviointia Mty Herralassa.

2. Suevian juomaautomaatti Loukasten lypsy­karjalla.

3. Saksalainen Josera työllistää noin 250 henkeä.

4. Maissisäilörehu silputaan noin 2,5 sentin pituiseksi.

2.

perustetaan ilman suojaviljaa käyttämällä karjanlantaa lannoitteena.

Rehun D-arvo tavoite on tilalla 69–70. Tehtyjen nurmisäilörehujen valkuaistasot ovat alkaneet myös nousta viime vuosina.

Käytössä sekä Classic ja Combi Herralan tilalla on käytössä seosrehuruokintaa, ja seos valmistetaan kahdesti päivässä. Seos koostuu säilörehusta, murskesäilötystä viljasta sekä kivennäisseoksesta. Lisävalkuaista ei tilalla käytetä.

Veljekset ovat yhtä mieltä siitä, että biologiset säilöntäaineet ovat huolellisen rehuntekijän tuotteita.

Rehunteon aikana on yleensä aina kiire, kun rehumassaa pitäisi saada tiivistettyä nopeassa aikataulussa kuormien välillä.

Tiivistämisvaiheessa ei saa laiskotella, vaan huolellisimman kuskin paikka on siilossa.

Josilac Classic varmistaa rehuun maksimaalisen maittavuuden, ja viimeiset kuormat voidaan tehdä Josilac Combin kanssa, koska yksi sen sisältämistä maitohappobakteereista (Lactobacillus buchneri) tuottaa toimiessaan aerobisesti stabiilimpaa rehua. Pintakerroksessahan rehu on alttiimpaa hapen vaikutukselle, ja siten alttiimpi virhekäymiselle.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Rehunsäilöntäaineita eri kuiva-ainepitoisuuksille Biologisen säilöntäaineen valintaan vaikuttaa ennen kaikkea raaka-ai­ neen kuiva-ainepitoisuus ja se, mitä ominaisuuksia valmiilta rehulta odotetaan. Joseran biologisissa säilöntäaineissa on huolella valitut ja testatut maitohappobakteerikannat, jotka tukevat toistensa toimintaa.

Josilac Classic: Suositellaan valittavaksi erityisesti silloin, kun rehuun haetaan maksimaalista maittavuutta sekä energiapitoisuutta. Josilac Classicin käyttöalue alkaa rehuraaka-aineen noin 20 prosentin kuiva-ainepitoi­ suudesta ja se toimii jopa 40 prosenttiin asti. Rehu on syöttövalmista neljässä viikossa. Josilac Classicin sisältämät maitohappobakteerikan­ nat ovat Lactobacillus plantarium ja Pediococcus acidilactici. Lisäksi Josilac Classicissa on mukana Trichoderma longibrachiatum -entsyymiä, joka edelleen auttaa maitohappobakteerien työtä rehun säilönnässä.

Josilac Combi: Josilac Combi toimii parhaiten kuiva-ainepitoisuuksilla 28–45 % ja rehu on valmista syöttöön 6–8 viikossa. Josilac Combin sisältää Lactobacillus plantariumia, Pediococcus acidilacticia sekä Lactobacillus buchneria.

Josiferm: Korkean kuiva-ainepitoisuuden (yli 35 %) rehuraaka-aineille suosi­ tellaan Josifermia. Lisäksi Josiferm on oiva valinta silloin, jos rehua syötetään siilosta verkkaiseen tahtiin.

Josifermin sisältää Lactobacillus plantariumia ja Lactobacillus buchneria.

31

Joseran tehdas sijaitsee Saksassa Bavarian teollisuusalueella.

Siiloystävällinen tuote Ongelmat laakasiilorehun laadussa johtuvat usein rehun likaantumisesta varastoinnin tai korjuun aikana. Myös huolimaton varaston täyttö ja tiivistys ovat yleisiä tekijöitä. Siilon ”olkapäät” pilaantuvat yleensä herkimmin, ja reunoilla voidaankin siksi käyttää seinämuoveja tai pintamuovit voidaan laittaa tiiviisti siilonseinämiä vasten. Reunapainopussien käyttö on myös suositeltavaa.

Josilacin biologisten säilöntäaineiden eduiksi veljekset listaavat edullisen säilöntäainekustannuksen tehtyä rehutonnia kohti. Lisäksi ne säästävät rehunkorjuukalustoa: biologinen säilöntäaine on lempeämpi myös siilon betoniseinille, ja aineen varastointi ei vaadi isoa tilaa.

Herralan tilalla säilötään vuosittain myös puoli miljoonaa kiloa murskeviljaa (ohraa, kauraa ja vehnää) siiloon biologisella säilöntäaineella. Säilöntään on käytetty Josifermiä hyvällä menestyksellä.

Siilossa murskeviljan painotukseen käytetään muovin päällä irto-­ olkea, reunoilla reunapainopusseja ja lisäksi lintuverkkoa.

Loukasten tilalla viljelykierrossa myös maissia Hämeenlinnan Rengossa Koljosten perheen Loukasten tilalla tuotetaan maitoa 140 lypsylehmän karjalla ja kaikkiaan eläimiä tilalla on noin 350 käsittäen nuorkarjan, vasikat ja lihanaudat. Rotuina on Holsteinia, Ayrshirea sekä Jerseytä. Lypsyt hoidetaan kahdella lypsyrobotilla. Maitotuotos vaihtelee tilalla 10 000 kilon molemmin puolin.

Tilalla viljellään nurmirehujen lisäksi maissia noin 25–30 hehtaa32

Biologiset säilöntäaineet ovat huolellisen rehuntekijän tuotteita. rin alalla ja se on koko Suomessa viljellystä alasta noin 10 prosenttia.

Yksi maissisato vastaa karkeasti suuruudeltaan kolmea nurmisatoa ja on noin 10 tn ka/ha.

Maissin viljely sisältää omat riskinsä – hallan kesällä ja pakkasyöt elokuussa – mutta toisaalta vain yksi sadonkorjuukerta on houkutteleva. Sadonkorjuu on luonnollisesti kiireinen, sillä sato on korjattava viikon sisällä hallan jälkeen.

Kolmannes seosrehusta maissisäilörehua Loukasten tilalla maissi vuorottelee viljan ja nurmen kanssa viljelykierrossa. Maissin korjuun hoitaa urakoitsija. Silppurilla tähkät murskautuvat ja maissi silputaan noin 2,5 sentin pituuteen. Maissi on ruokinnassa energiatäydennyksenä, joten ruokinnan suunnittelu tehdään muiden komponenttien valkuaispitoisuudet huomioiden.

Nurmisäilörehulla on selkeästi tavoitteena korkea valkuaispitoisuus.

Lypsylehmillä ruokintamenetelmänä käytetään seosrehuruokintaa ja seos jaetaan kaksi kertaa päivässä. Seosrehu koostetaan ­nurmisäilörehusta (2/3), maissisäilörehusta (1/3), kotoisesta viljasta, rypsistä, kivennäisestä ja sokerijuurikasleikkeestä. Täysrehua anne-

taan lisäksi lypsyrobotilla. Hiehot kasvatetaan kylmäpihatossa ja niiden ruokinnassa käytetään myös muun muassa maissisäilörehua. Myös sonnit saavat maissisäilörehua.

Tilalla on kokemusta useista eri rehunsäilöntäaineista vuosien varrelta, tällä hetkellä Josilac Classic on käytössä murskeviljan säilönnässä ja hyviä kokemuksia on saatu myös nurmirehujen säilönnässä. ­Säilöntäaineen valintaan on vaikuttanut varsinkin helppokäyttöisyys sekä annostelu. Murskevilja on ­säilynyt Josilacilla hyvin.r

Josera kehittää jatkuvasti Saksalaisen Erbacherin perheen omistaman ja pe­ rustaman rehualan yrityksen, Joseran, perinteet ulottuvat jo 70 vuoden päähän. Joseran rehuteh­ das sijaitsee Saksassa Bavarian alueella noin tun­ nin ajomatkan päässä Frankfurtista Kleinheubachnimisessä kylässä. Bavarian alueella on runsaasti teollisuutta ja viininviljelytiloja, ja alueen työttö­ myysaste onkin hyvin alhainen, vain 2,5 prosent­ tia.

Josera työllistää tällä hetkellä noin 250 henkeä.

Rehuja ja rehunsäilöntäaineita toimitetaan yli 30 maahan. Tuotevalikoimaan kuuluvat juomarehut vasikoille (Calf Care -sarja), kivennäis- ja erikoisre­ hut, nuolukivivadit, lemmikkieläinten rehut sekä biologiset rehunsäilöntäaineet.

Joseran toimintaa ohjaa keskeisenä ajatuksena jatkuva panostaminen tuotekehitykseen, laatuun ja uusimpiin innovaatioihin. Tehtaan laadunvalvon­ talaboratoriossa tehdään vuosittain noin 300 000 analyysiä, joilla varmistetaan niin raaka-aineiden kuin valmiiden lopputuotteiden laatua ja turvalli­ suutta. Yleisimmin näytteistä analysoidaan kiven­ näisaineita, raskasmetalleja, salmonellaa ja myko­ toksiineja.

Ennakkoluulotonta ajattelua edustaa myös ­tehdasalueella sijaitseva Saksan suurin kokonaan puurakenteinen modernilla tekniikalla varustettu varastorakennus.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Kestävät 1,3 kg vasaraterät 20 mm pulteilla vakiona.

Hinta sis.

2 kpl varaketjuja!

ELHO SC 330 Tornado

5.780,-

• Kotimainen ketjumurskain pientareille ja vasakoille kiinteällä puomilla • Työleveys 1,6 m • Ulottuvuus 3,3 m

(alv 0%) + toim.kulut

Koroton maksuaika 31.12.2014 saakka. Toimitukset heti. Raj.erä. SC330 kam-

ELHO SideChopper 460 PRO Urakointiin ja kovaan ajoon

13.380,-

(alv 0%) + toim.kulut • Työleveys 2,4 m • Pisin ulottuvuus - 4,6 m • Hydraulilaukaisu • Murskauspää kallistuu 45° alaspäin ja 90° ylöspäin

panja on voimassa lokakuun 2014 loppuun.

Lisäetuna sivusiirtolaite S120 hintaan 1.590 € Uuden ILSBO M150 ketjumurskaimen ostajalle.

ILSBO M150 ketjumurskain • 3 v. tehdastakuu!

• Työleveys 1,5 m, ulottuvuus 3,42 m - sivusiirtolaitteen kanssa 4,0 m (Lisävar.)

• Kestää todella hyvin kiviä - vaativaan urakointiin.

5.990,-

(alv 0%) + toim.kulut

ELHO SideChopper TPM 520 Pro puomimurskain

22.900,-

• mm urakoitsijoille ja tienhoitopiireille • Ulottuvuus 5,2 m trakt. keskilinj.

• Työlev. 2,1 m, vapaa puominaluskorkeus 1,5 m

(alv 0%) + toim.kulut

Kolmella jousella toteutettu estekuormitussuojaus.

GIRAFFONA 260 piennarmurskain • Järeä piennarmurskain 2,57 m työleveydellä • Ulottuvuus 3,65 m, paino 1150 kg • Vasara- ja 2x vastaterät ja laajakulma-akselilla

8.570,-

(alv 0%) + toim.kulut

GIRAFFA 210 Uudistuttu piennarmurskain • Työleveys 2,12 m, ulottuvuus 3,2 m • 22 kpl teriä, varmatoiminen estesuoja • Leikkuupään kelluntamahdollisuus

5.890,-

(alv 0%) + toim.kulut

34.570,Hinta varusteineen

(alv 0%) + toim.kulut

5.360,-

5.750,-

(alv 0%) + toim.kulut

(alv 0%) + toim.kulut

BISONTE 300 kesantomurskain 3 m

TIGRE Sängen ja kesannon murskaukseen

• Heinää, ruohoa ja 7 cm vesaikkoa • Etu-ja takanostolaitteisiin, vasara- ja vastaterät • 40 cm hydraulinen sivusiirto

• Työleveys 3 m, leikkuukorkeus säädetään pyörillä • Kouruterät ja 2 kammion sis. vastaterää • Siirrettävissä 30 cm trakt. keskilinj. sivuun

Voimassa niin kauan kuin varatut erät riittää. Kuvissa mahdoll. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.k-maatalous.fi

MASCHIO LARA 850 T puomimurskain Puomin ja leikkuupään kellunta - Tarkka, tasainen jälki!

• Huima 8,3 m ulottuvuus, 1,5 m leikkuupäällä • Tarkka ergonominen Joystic!

• Mukana sovitteet ja nivelakseli!

K-MAATALOUS

KOETILA

24.3.2014 syysviljat talvehtivat hyvin vähälumisesta talvesta huolimatta.

Vaihtuvien säiden kesä Koetilan kesää 2014 voi kutsua vähintäänkin mielenkiintoiseksi. Tutkimustoimintaan panostettiin perustamalla ennätysmäärä nurmikasvikoeruutuja ja kasvinsuojelukokeita, ja myös lajiketestauksen ruutumäärät kasvoivat. Kokeissa nähtiin erikoisuuksia, kuten auringonkukkaa ja hirssiä.

TEKSTI Marjo Serenius ja Milla Välisalo, K-maatalouden koetila

H

yvin vähälumisen talven jälkeen kevät otti varaslähdön, mutta lupaava vauhti hyytyi osin jo toukokuussa. Koetilalla maatilan kylvöt aloitettiin 19.4., mutta kuivan, tosin lämpimän kahden viikon aikana orastuminen oli hidasta. Pääsiäisestä toukokuun lopulle osui yhteensä 18 pakkasyötä, ja sateita ja lämpöä saatiin suuremmassa mitassa vasta toukokuun toisesta viikosta alkaen kahden viikon ajan.

Helle palasi kesäkuun alussa muutamaksi päiväksi, mutta antoi lopulta odottaa itseään 4. heinäkuuta saakka. Samaisena ajanjaksona sadetta kertyi lähes 150 millimetriä. Tämä yhdistelmä sai aikaan otolliset olosuhteet kasvitaudeille ja toisaalta kevätviljojen pensomiselle. Heinä–elokuussa hellepäiviä kertyi tasaisesti, mikä

34

kiihdytti kevätviljojen tuleentumista. Kuluneena kasvukautena sääolosuhteet vaihtelivat paikallisesti paljonkin, joten sadon laadussa ja määrissä on odotettavissa myös suuria vaihteluita.

Toimintaa kehitetään Nurmitutkimus on pitkäjänteistä, ja kuluneena keväänä perustetut yli 80 uutta koeruutua toivat hyvän lisän Hauhon 250 nurmiruutuun.

Kokeissa testataan toisen ja kolmannen niiton korjuumenetelmiä, eri lajikkeita ja lajiseoksia sekä tutkitaan muun muassa siementuotanto-ominaisuuksia ja apilapitoisten nurmien rikkakasvien torjuntaa.

Mukana on myös uutuusrehukasveja, kuten hirssi ja maissi.

Kasvinsuojelu- ja viljelyteknisiä koeruutuja on myös ennätyksellinen määrä, lähes 700 kappaletta.

Osa kokeista toteutettiin yhteistyöviljelijöiden pelloilla suuremmassa mittakaavassa, mikä antaa paremman kuvan aineiden toimivuudesta maatilamittakaavassa.

Lajikekokeissa nähtiin jälleen pohjoismaisten yhteistyökumppaneiden aineistoa. Erikoisuutena ovat aikaiset, satoisat pohjoisruotsista tulevat kaksitahoiset ohrat. SW Mitjalle näyttäisi löytyvän seuraajia, joista virallisissa kokeissa on nyt toista vuotta Vilgott-ohra. Syysvilja ja syysöljykasvikokeet talvehtivat todella hyvin, mutta syysrypsistä jäädään jälleen ilman satotuloksia Hauhon osalta. Syysrypsiin viehtynyt pikkulintukanta on kasvanut kokeisiin nähden liian suureksi, ja paikalle kaivattaisiinkin haukkaleijan sijaan oikeaa haukkaa.

K-maatalouden viljalaboratorio laajensi palveluntarjontaansa.

Viking Malt auditoi ja hyväksyi laMAATILAN PIRKKA 3•2014

Tyyppi: Lämpötila

Aikaväli: 01.05.2014 - 30.07.2014

Laite: K-ryhmän Koetila

°C 32.3 28.4 24.6 20.8 16.9 13.1 9.2 5.4 1.5 -2.4

28.07

24.07

20.07

16.07

12.07

08.07

04.07

30.06

26.06

22.06

18.06

14.06

10.06

06.06

02.06

29.05

25.05

21.05

17.05

13.05

09.05

05.05

01.05

-6.2

Lämpötilan vaihtelu kasvukaudella oli suurta. Hallaöitä kesti pitkään kevääseen, mutta 1. hellejakso koettiin jo toukokuussa. Kesäkuu oli jälleen viileä.

boratorion mallasohra-analyysien tekijäksi. K-maatalouskaupan asiakkaille tarjotaan jatkossa leipä- ja rehuviljan laatuanalyysien ja itävyysanalyysien lisäksi mallasohran analyysejä. Viljalaboratorio kuuluu kansalliseen Eviran ylläpitämään vilja-analyysilaitteiden kalibrointiverkkoon.

Koetilalla oli kokeilussa tänä vuonna useampia uutuuskasveja.

Positiivisena yllättäjänä oli Matros-syysohra, joka kylvettiin demoruuduille rukiin ja syysvehnän kylvöaikoihin eli 23.8.2013 ja 6.9.2013 eri kylvötiheyksillä 350– 450 kpl/m2. Parhaiten talvehti rukiin kylvöaikaan kylvetyt harvat ohraruudut. Syysohra kärsi selvästi enemmän talvesta kuin ruis tai syysvehnä, koska sen juuristo kehittyi syksyllä heikommin. Sato puolestaan ylitti kaikki odotukset.

Kasvusto puitiin 7.8.2014 ja satoa tuli keskimärin yli 7 000 kiloa/ha.

Muita erikoisuuksia olivat muun muassa kotimainen lyhyt ja aikainen auringonkukka sekä hirssi, joka päästiin ensimmäisen kerran niittämään vasta elokuussa. Koetilan kokeiden tuloksia esitellään talven mittaan Viljelyohjelma-tilaisuuksissa ja Maatilan Pirkan talven numeroissa. r MAATILAN PIRKKA 3•2014

Sadesumma, mm

Uutuuskasveista hyviä kokemuksia

300

30

250

25

200

20

150

15

100

10

50

5

0

0

Vrk sademäärä

Sadesumma 1993–2012

Sadesumma 2014

Sadesumma 2013

Vrk. sademäärä

Sademäärä 2014 K-maatalouden koetila

Sadanta oli Hauholla runsasta etenkin kuivaan vuoteen 2013 verrattuna.

35

MYYJÄKOULUTUS

LEMKENin kehittämä Optiquicksäätöjärjestelmä optimoi auran säädöt tarkasti, mikä on ratkaisevaa materiaalin ja polttoaineen kulutuksen vähentämisen kannalta.

Uutuudet haltuun eturivin paikoilla Lukemalla ei uimaan opi, veteen on mentävä. Sama pätee myös maatalouskoneiden myynnissä: K-maatalouden myyjien koulutustapahtumassa Loimaalla perehdyttiin kiinnostavien koneuutuuksien ominaisuuksiin käytännön oloissa.

TEKSTI ja KUVA Raila Aaltonen

V

iljelijäasiakkaiden asiantuntemus ja koneiden yhä hienostuneempi tekniikka asettavat kovat vaatimukset konemyyjien ammattitaidolle. K-maatalous pitää myyntihenkilöstönsä tietämyksen ajan tasalla säännöllisillä koulutuksilla.

Elokuussa loimaalaisen pellon laitaan Lemken Juwel -paluuauran eteen valjastettiin Massey Ferguson, ja tilavaan konehalliin tuotiin Hardi Navigator 5000 -kasvinsuojeluruisku 24 metrin puomilla tarkkaa tutustumista varten.

36

Pihalla kaksi lautasmuokkainta toisti Lemkenin tuttua siniharmaata väriä. Koulutuspäivien neljäs aihe oli Ag Leader -ohjainjärjestelmän koulutus ja testaaminen Bogballepintalevittimen kanssa.

Kolmessa päivässä tuoteuutuuksiin perehtyi lähes 40 osaavaa ­K-maatalouden myyjää eri puolilta maata. Kun kullakin rastilla touhusi vain neljä miestä kerrallaan, jokainen pääsi testaamaan, säätämään, kysymään ja väittelemään. Takarivin paikkoja ei koulutuksessa ollut.

Koneiden hienoudet painettiin mieleen, vaikka sade piiskasikin ajoittain pellolla auraa säätäviä miehiä ja pauhasi hallin peltikatolla

meinaten hukuttaa alleen tuoteryhmäpäällikkö TORSTEN BERGSTRÖMIN kantavan äänen.

Tarkempaa ja turvallisempaa ruiskutusta Navigator 5000 -ruiskun sielunelämä käydään läpi keulasta perään huoltoinsinööri TOMMI TERVON johdolla. Viiden kuution säiliöllä varustettu laite täydentää Navigator-valikoiman ja hyödyntää Commander-mallistosta tuttua käyttäjäystävällistä tekniikkaa.

Uusimmat ympäristönsuojeluvaatimukset on toteutettu tyylikkäästi: aineet kulkevat pellolle MAATILAN PIRKKA 3•2014

Nykyaikaisen tilan suorituskykyinen traktori vaatii auran, jolla investoinnista saadaan paras hyöty irti.

vusuunnassa säästäen terää. Koukkulukituksen ansiosta kuluvien osien vaihto on helppoa.

Tabletti uudistaa ajo-opastusta Lemkenin Juwel-aura voidaan varustaa monipuolisesti, jolloin sekä itsenäinen viljelijä että urakoitsija voivat sovittaa auransa omien perusmuokkausvaatimustensa mukaiseksi. Tuomas Reinikainen (oik.) tutustuu säätöihin Torsten Bergströmin johdolla.

tukevassa kuljetuslaatikossa ruiskun kyljessä, ja letkun päässä oleva ­pesupistooli mahdollistaa puomiston huuhtelun heti työn päätyttyä.

Suojaimille on säilytyspaikkansa, käsien ja silmien huuhteluvedelle oma säiliönsä.

Virtaus suuttimille säätyy entistä tarkemmin ja nopeammin, sillä 4 Dynamic Fluid -nestejärjestelmä ottaa signaalia 20 kertaa sekunnissa neljästä eri kohdasta: pumpulta, säätöventtiililtä, paineanturilta ja virtauksesta puomistoon. Lisäksi säätöjärjestelmä ohjautuu ajonopeuden ja käytössä olevan työleveyden mukaan.

Traktorin hytissä Tervo perehdyttää ryhmän Hardi Controller 8500 -ohjaimen käyttöön, jolla kasvinsuojeluruiskun toimintoja voidaan hallita keskitetysti yhdeltä paneelilta. Lohkoautomatiikan hoitaa gps-paikannin: puomin lohkoja suljetaan tarpeen mukaan ajettaessa esimerkiksi kiilaan, mikä säästää niin aineita kuin ympäristöäkin.

Aurauskulman oikea säätö pienestä kiinni Toisella konerastilla Bergström pistää myyjät ottamaan lähituntumaa Juwel-paluuauran säätömahdolliMAATILAN PIRKKA 3•2014

suuksiin. Väärin säädetyn auran jättämää kyntöjälkeä tarkastellaan ja kouluttaja vaatii ryhmäläisiä ehdottamaan ja myös tekemään korjaavat toimenpiteet. Ja taas auran siivet maahan ja mustaa viilua tekemään.

Bergström korostaa saksalaisen Lemkenin yksityiskohtiin asti ulottuvaa laatuajattelua: – Nykyaikaisen tilan suorituskykyinen, 160-heppainen traktori vaatii auran, jolla investoinnista saadaan paras hyöty irti, Bergström perustelee.

– Juwel-aurasta löytyy markkinoiden monipuolisimmat säätömahdollisuudet, joiden ansiosta se synkkaa yhteen minkä tahansa traktorin kanssa. Tappi ja reikä -menetelmällä säätäminen on myös helppoa ja tarkkaa ilman työkaluja.

Itse kokeiltuaan myyjät huomaavat, miten pienestä aurauskulman oikea säätö on kiinni. Kun ollaan lähellä optimia, senttien muutos riittää.

– Esiauran säätöä pidetään vanhasta muistista hankalana, mutta Juweleissa se on tehty helpoksi, Bergström huomauttaa.

Aurojen ehdoton etu on hänen mukaansa myös luotettava laukaisulaite, joka väistää estettä myös si-

Myyjät pääsevät tutustumaan myös Bogballe iZurf yhteysmoduulin ja tavallisen tablettitietokoneen käyttöön ajo-opastimena lannoitteenlevityksessä tuotepäällikkö ILARI PESOLAN johdolla. Tavallisella tabletilla käytettävä Bogballe iZurf -ohjelma uudistaa lannoitteenlevittimen päiste- ja ajo-ohjauksen.

Tabletilla voi tehdä kaikki levittimen asetukset ja käyttää kaikkia ohjaimen toimintoja. Mahdollisella nettiyhteydellä ajaja pääsee myös esimerkiksi tehtaan levitystaulukoihin ja ohjeisiin suoraan traktorin pukilta. Työn valmistuttua ohjaimen keräämät lohkokirjanpidon tiedot voi lähettää vaikka omaan sähköpostiin.

– Bogballe iZurfin lisäksi tarvitaan Android- tai iPad-tabletti, ohjaimeen liitettävä iZurf yhteysmoduuli, normaali GPS-antenni rs 232 -sarjaporttiliitännällä ja tietenkin vaakamallin Bogballe levitin Zurfohjaimella, Pesola luettelee.

Tämän jälkeen tablettiin ladataan ilmainen iZurf-sovellus tehtaan sivujen tai sovelluskaupan kautta.

Ag Leader -järjestelmän voi kytkeä myös kasvinsuojeluruiskuun ja puimuriin, jolloin joka työvaiheesta kertyy paikkatietoa pelto­ lohkoittain. Puinnissa tallennettu tieto satotasosta eri kohdissa peltoa mahdollistaa lannoituksen säädön tarkemmin lohkon eri osissa. Lehtivihreän mittaus rikkaruiskutuksen yhteydessä taas antaa tarkat tiedot siitä, missä kohdin kasvusto hyötyisi lisätypestä.r 37

VILJA MARK KINAT

Euroopan vehnässä suuria laatuvaihteluita Kasvukausi tarjosi muuttuvia olosuhteita sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Puintiaikaan osunut sadejakso aiheutti vaihtelua korjatun viljan laatuun, ja siksi rehuvehnää on markkinoilla runsaasti koko Euroopassa. Mustanmeren alueen poliittinen tilanne voi heijastua myös seuraavaan satokauteen, vaikka vielä sillä ei näytäkään olleen vaikutuksia viljan vientimääriin.

TEKSTI Ilkka Pekkala

>>

Maailman viljantuotannon ennakoidaan jäävän viime kaudesta, mutta olevan silti poikkeuksellisen suuri, 1 976 miljoonaa tonnia.

Vehnän sadon arvioidaan olevan jälleen 713 miljoonaa tonnia, joka on yhtä suuri kuin viime vuonna.

Jo toisen peräkkäisen hyvän viljavuoden jälkeen maailman viljavarastot kasvavat merkittävästi ja se on vaikuttanut viljamarkkinoihin hintoja laskevasti koko kasvukauden ajan. Viljaa korjattiin paljon

Maailman viljantuotanto- ja kulutusarvio 11/12

12/13

13/14

arvio

14/15

ennuste 31.07.

29.08.

Viljat yhteensä Tuotanto

1851

1790

1992

1959

1976

Kauppa

271

269

307

291

292

Kulutus

1855

1813

1926

1941

1952

Varastot

361

337

402

419

426

Vuotuinen muutos

-5

-24

66

Merkittävimmät viejät

124

96

122

23 137

142 Miljoonaa tonnia

38

Euroopassa, 310 miljoonaa tonnia eli kahdeksan miljoonaa tonnia viime vuotta enemmän. Laskennallisesti lisäys on lähinnä vehnää.

Vehnä >> Vehnäntuotanto kasvaa EU:n 28 jäsenmaassa 144 miljoonaan tonniin, joka on noin kahdeksan miljoonaa tonnia viime syksyä enemmän.

Arvioiden mukaan rehuvehnää on 41 prosenttia sadosta, 59 miljoonaa tonnia. Tämä on noin 20 miljoonaa tonnia enemmän EU:n alueella kuin viime satokaudella, eli kyseessä on erittäin huomattava lisäys. Puintiajan sateet ovat heikentäneet merkittävästi etenkin Ranskan vehnän laatua ja eri arvioiden mukaan noin kolmannes maan vehnäsadosta on rehulaatua heikkojen sakolukujen takia.

Perinteisesti ranskalaiset ovat laivanneet merkittävän osan ­vehnäsadostaan Pohjois-Afrikkaan, mutta tällä kaudella näiden vientimäärien on arveltu jäävän paljon tavanomaista pienemmiksi. Ranskan tilanne on niin poikkeuksellinen, että elokuun lopussa Liettuasta toimitettiin 27 000 tonnin laivalastillinen korkealaatuista m ­ yllyvehnää Ranskaan, ilmeisesti nostamaan laatua jo sovituista vientikaupoista.

Sovitut kaupat on kyettävä toimittamaan, onpa niiden mittakaava mikä tahansa.

Ranskan heikko vehnänlaatu avaa heidän perinteistä vientimarkkinaansa muille alkuperämaille.

Mustanmeren alueelta Venäjältä MAATILAN PIRKKA 3•2014

neet i a ä t n ö l Säi AKKO-

ENN AN HINTAdelle! u

ensi ka

Biologiseen säilöntään!

ja Ukrainasta on raportoitu hyviä viljasatoja, ja satokauden alusta lähtien maat ovat olleet aktiivisesti liikkeellä vienneissä. Itä-Ukrainan levottomuuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta viljankorjuuseen tai laivauksiin, mutta tämä tekijä säilynee merkittävänä epävarmuustekijänä myös seuraavan satokauden ajan.

Suomessa vehnäsadoksi arvioidaan miljoona tonnia, ja vientitarve on merkittävä, jopa 400 000 tonnia. Tätä kirjoitettaessa elokuun lopussa koko vehnäsadon laatu ei ole vielä tiedossa, mutta kovien sateiden alle jääneet vehnäkasvustot päätynevät rehuvehnäksi, mikäli sakoluvut ovat pudonneet ratkaisevasti.

Merkittävän rehuvehnämäärän vieminen maasta edellyttää suuria laivauksia ja myös valmiutta niiden tekemiseen. On tärkeää, että sadon laatutiedot ovat nopeasti kaupan tiedossa ja tarjolle tuleviin viljatarjouksiin tartutaan rohkeasti, sillä suuren vehnämäärän vienti edellyttää toimivaa logistiikkaa. Viljataseiden kautta laskettuna vehnästä tulee suurempi vientivilja kuin kaurasta tai ohrasta, mutta tämä edellyttää markkinoiden vetoa myös EU:n ulkopuolelta.

Huoltovarmuuskeskuksen viljavarastoja on tarkoitus purkaa seuraavan kahden satokauden aikana. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vielä ei ole varmuutta siitä, miten ja missä vaiheessa se toteutetaan tai miten se vaikuttaa kotimaisiin viljamarkkinoihin.

Ohra >> Euroopassa ohrantuotanto jää viime kautta noin kaksi miljoonaa tonnia pienemmäksi, 57,7 miljoonaan tonniin. Ohraa on kuitenkin tarpeeseen nähden riittävästi ja on todennäköistä, että sitä korvataan runsaalla rehuvehnäsadolla rehuseoksissa, joissa se on mahdollista.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Josilac® classic

Soveltuu tuoreen ja esikuivatun säilörehun tekoon • rehumassan kuiva-ainepitoisuuksille 25-40 % • myös nurmipalkokasveille

• Annostelu alkaen 6 g/tn tuoretta rehua, jolloin yhdellä 150 g pussilla tekee 25 tn rehua Saksalaisen DLG:n (German Agricultural Association) sertifioima.

Josilac® combi

Esikuivatun säilörehun tekoon kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 30-45 %.

• Annostelu alkaen 3 g/tn tuoretta rehua, jolloin yhdellä 150 g pussilla tekee 50 tn rehua

Josiferm®

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään.

• Sis. 2 maitohappobakteerikantaa • Auman pintakäsittelyyn, murskeviljalle, maissisäilörehulle ja säilörehunraaka-aineille, joiden kuivaainepitoisuus 30 - 60 %.

• Yhdellä 150 g pussilla säilöö 50 tn rehua.

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

• Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn

K-MAATALOUS 39

KARJATILAOHJELMA

Vehnäntuotantoalueet

Korkea vehnäpitoisuus Normaali vehnäpitoisuus Kuva 2. Eurooppa on merkittävä vehnäntuotantoalue maailmassa, joka tuottaa viidenneksen maailman vehnästä. Myös Mustanmeren maissa (Venäjä, Ukraina, Kazakstan) sekä Pohjois-Amerikassa on merkittävää tuotantoa. Suurimmat vehnänostajat sen sijaan löytyvät mm. Pohjois-Af­ rikasta ja Lähi-Idästä. Lähde: National Geographic.

Rehuviljojen käyttömääriin ­vaikuttavat niiden keskinäiset hintasuhteet ja niillä pyritään tasaamaan muun muassa tarjonnan vuosittaista vaihtelua, joka voi olla suurtakin eri satokausien välillä esimerkiksi viljan laadusta johtuen. Suomessa ohrasadossa on ­merkittäviä laatuvaihteluja, jotka johtuvat muun muassa kasvu­ kauden aikaisista sääoloista sekä korjuuajankohdasta. Kuten muillakin viljoilla, myös ohran laadun varmistaminen edustavilla ennakkonäytteillä on tärkeää, vaikka satoa ei aikoisikaan myydä vielä syksyllä – muutenhan ei tiedä, seuraako oikean viljan markkinoita, jos oman sadon laatu ei ole tiedossa: seurataan mallasohramarkkinaa, vaikka siiloissa oleva ohra on rehulaatua.

Kaura >> Euroopan kaurasadon odotetaan olevan viime vuotta pienempi. Tärkeimmissä skandinaavisen kauran tuottajamaissa Suomessa ja Ruotsissa sadon määrä laskee viime kaudesta, mutta molemmissa maissa sadon laatu on ainakin ensimmäisissä puinneissa hyvä. Hometoksiineista Don:ia näyttäisi olevan viime vuosia merkittävästi vähemmän Pohjanlahden molem40

milla puolilla, mutta lopullinen kauran laatu selviää vasta, kun kaikki viljat on puitu ja nähdään muun muassa sateiden aiheuttamat laatutappiot. Arvion mukaan kauraa riittää kuitenkin hyvin keskieurooppalaisten kauramylläreiden tarpeisiin, jotka pitävät etenkin Suomea tärkeimpänä hyvälaatuisen kauran alkuperämaana.

Ruis >> Kotimaisesta rukiista korjattiin kohtuullisen hyvä sato tänä syksynä ja on arveltu, että se kattaa jopa kaksi kolmasosaa Suomen noin 100 000 tonnin rukiinkulutuksesta. Samaan aikaan kotimaan myllyt ovat maksaneet rukiista korkeaa hintaa verrattuna tuontirukiiseen. Hintapreemio myllyille toimitettuna on ollut arviolta noin 40 euroa tonnilta kotimaisen rukiin hyväksi, joten kotimaisen rukiin hinta-alesta ei voida enää perustellusti puhua.

Soija >>

Maailman öljykasvintuotannosta karkeasti kaksi kolmasosaa on soijapapua. Soijasta ollaan korjaamassa ennätyssuurta 304 miljoonan tonnin satoa. Myös Euroopan rapsintuotannon arvellaan kasvavan parilla miljoonalla tonnilla

lähes 23 miljoonaan tonniin, josta suurimmat lisäykset ovat Puolassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. Hyvät sato-odotukset ovat heikentäneet öljykasvien hintaodotuksia, mutta markkinoiden kehitykseen vaikuttaa tulevina kuukausina eteläisen pallonpuoliskon soijankylvöjen onnistuminen loppuvuoden aikana sekä niiden kehitys alkutalvella. r Artikkeli on kirjoitettu viikolla 35.

4 FAKTAA • Maailman viljavarastot kasvavat tällä satokaudella merkittävästi.

• Euroopan sato kahdeksan miljoonaa tonnia suurempi kuin viime vuonna, 310 miljoonaa tonnia.

• EU:n vehnäntuotannosta rehuvehnän osuus on poikkeuksellisen suuri.

• Luomuviljapassi uudistuu ja helpottaa jäljitettävyyttä.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Nokka 4872HP + MV 1124 Luotettava kumppani vaativiin metsätöihin Sähköisellä esiohjauksella

stava Mulli ovaatio: a inn inen N ok k a

lm 7- k u p t e m Se to 3 v. is puomkuulla! ta

Ennakkohinta alk.

24.150,alv 0% + toim.kulut

NOKKA 2051P + MV615

2-VIPU -ohjauksella • Ulottovuus 5,1 m, nostokyky 4 m etäisyydeltä 370 kg • Kantavuus 6500 kg • 2 karikkaparia vakiona.

Ennakkohinta alk.

Ennakko

9.690,9.690

alv 0% + toim.kulut

NOKKA 3970 PHR + MV951 Hydraulisella esiohjauksella • • • •

Ennakkohinta alk.

16.480,-

Ulottuvuus 7 m Nostokyky 4 m etäisyydeltä 748 kg Kantavuus 9500 kg 3 karikkaparia, hydr. nivelaisa

alv 0% + toim.kulut

OH 27 FARMI CH260 HF EL tai HFC

Vaativan käyttäjän hakkuri

• Rulla- tai kuljetinsyöttö • Stokerikelpoinen hake myös pintalaudoista • Erinomainen puhallusteho, risumurskain ja kierrosvahti • Syöttöaukko 260x320 mm

FARMI CH380 HFC

Urakointienergiahakkuri

• Tehokas teräksinen syöttökuljetin • Haketta jopa 100 i-m3/h, polttoainekulutus vain min. 0,4 L/i-m3.

• Syöttöaukko 380x420 mm • Vakiona oma hydrauliikka, rullankevennys, hydr.ohj. puhallus, hydr. yläkopan avaus

3

as Tehok ketus! eha -vaih

O VAIHT! y s y K s tarjou

• Pyörösahanterällä ja hydraulihalkaisulla • Hydr. 5,5 tn sylinteri - traktori- tai sähköm.käyttöisenä • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokuljetin 3,2 m

27 TR

3.990,-

alv 0% + toim.kulut

Expert

30

• Katkaisu ketjusahalla. Nopea halkaisu 2/4-osaan kahdella sylinterillä • 2,2 m syöttökuljetin hihnalla • 4 m poistokuljetin

nostimella Pakettitarjous puun

Lift 371 -nostin

Yhteishintaan

7.350,7.350

alv 0% + toim.kulut Hinnat voimassa 31.10.2014 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita. Toimituskulut lisätään hintaan.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

VILJANVILJELY Kari Rahikka on tiiviisti mukana käytännön koetoiminnassa.

Omien peltojen viljelyn lisäksi hänellä on vuosien kokemus rahtipuinnista.

Räätälöityjä ratkaisuja omalle pellolle K-maatalouden asiakkailleen tarjoama viljelyohjelma palvelee viljelijää siemenen valinnasta puintitulosten analysointiin. Kauhajoella demokiertueen pellonpiennarpäivässä saatiin mielenkiintoisia käytännön tuloksia.

TEKSTI ja KUVAT Hannu Koivisto

42

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Viljelijän kanssa tehtävä työ on kumppanuutta, josta molemmat saavat arvokasta lisäosaamista.

Kasvi pitää ottaa käteen. Juurien kehittyminen kertoo kasvuston potentiaalista.

K-maatalouden ilmaista neuvontapalvelua kannattaa hyödyntää. Asia tuli todistetuksi jälleen kesäkuun lopulla kauhajokelaisen pellon reunalla pellonpiennartapahtumassa, jossa tarkasteltiin käytännön tuloksia yksissä tuumin viljelijöiden ja asiantuntijoiden kanssa.

K-maatalouden tarjoama viljelyohjelmapaketti tarjoaa tilakohtaista neuvontaa. Viljelijät saavat näin itselleen parhaita ratkaisuja peltoviljelyyn. Viljelysuunnitelma sisältyy ohjelmaan.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Lajikevalinta on monesta kiinni Viljelysuunnittelu alkaa jo talvella kasvien ja lajikkeiden valinnalla myyjän kanssa. Samalla selvitetään, pitääkö jollekin lohkolle tai pellon osalle, johon ollaan tyytymättömiä, tehdä jotain toimenpiteitä.

Ensimmäinen asia suunnitelmaa tehtäessä on lajikevalinta.

– Kärkilajikkeiden valinta on hyvin alueellinen kysymys, muistuttaa MAURI KOIVULA, Rautakeskon viljelypäällikkö.

Lajikevalinta oikealle kasvupaikalle on äkkiseltään vaikea teh43

Pellonpiennartapahtuma Kauhajoella keräsi paikalle juhannusviikolla parikymmentä lähialueen farmaria.

tävä. Esimerkiksi Kauhajoki, jossa haastattelua tehdään, on omalla tavallaan hankala alue. Siellä on lajikkeita aina ykkösvyöhykkeen lajikkeista Lapin kasveihin.

– Satoisa SW Mitja on tämän alueen ehdoton lajike. Isojyväinen tärkkelysohra soveltuu esimerkiksi Altian kuorintaan erinomaisesti, Koivula opastaa.

Etelässä viljelypäällikön mukaan menestyy taas mallasohra paremmin kuin Pohjanmaalla.

– Rehuohrana toimii happamille maille Tiril.

Yhteistyö on kumppanuutta Kauhajokelainen viljelijä KARI RAHIKKA ei ole varsinaisesti hyödyntänyt viljelysuunnitelmaa, mutta hän käy usein kirkolla käydessään juttelemassa myös viljelyasioita Kauhajoen K-Maatalouden konkarimyyjän, JARI KOIVUMÄEN kanssa.

– Viljelijän kanssa tehtävä työ on oikeastaan kumppanuutta, josta molemmat saavat arvokasta lisäosaamista, Koivumäki tuumaa.

Yhdessä Koivumäen kanssa suunnitellun kasvinsuojeluohjelman tuloksia käytiin mittaamassa Rahikan pelloilla kesäkuun lopun auringonpaisteessa pellonpiennarpäivässä, jonne oli kokoontunut 44

20-päinen farmariporukka sekä Proagrian, Bernerin ja Yaran asiantuntijoita.

Pelloilla tehtiin kesän mittaan koeruutujen mittauksia ja analysoitiin pellon tilannetta. Seurannan avulla saadaan selville suunnitelmien onnistuminen.

Pellonpiennarpäivä antaa infoa muillekin Kari Rahikka kertoo pellonpiennarpäivän olevan ensimmäistä kertaa hänen maillaan. Mies on ollut mukana tapahtumissa pitkään, mutta nyt toteutetut kokeiden hedelmät haluttiin muidenkin tietoon.

Rahikan motiivi oli tänä vuonna nostaa satotasoa.

– Jos satotaso jää pieneksi, näillä ohran hinnoilla on sama jäädä retkottamaan keinutuoliin. Jotain pitää yrittää tehdä, mies pohtii.

Satotasot asettuvat nyt vaa´an mukaan viiden tonnin kieppeille, mikä on aivan hyvä saavutus, kun puitavaa on 300 hehtaaria, Rahikka kertoo.

Mauri Koivulan idea kokeilla biotiittiä otti talvella tuulta purjeisiin.

– Vaikka biotitiitin kalkitusvaikutus ei kummoinen ole, sen antama kalium- ja mangaanilisä tulevat

Kauhajoen mailla tarpeeseen, Koivula summaa.

Kesän biotiittikoe meni kuitenkin mönkään, kun äestäjä velloi pienen biotiittialan pitkin vainiota.

– Kali on viljan viina. Se on osmoottisen tasapainon ja nestetasapainon ylläpitäjä. Samalla se on syysviljan pakkasneste, kiteyttää Koivula.

Rahikka toteaa, että ensi vuonna aiotaan koettaa uusiksi.

Seurannasta eväät seuraavalle suunnitelmalle Talvella suunnitellut toimenpiteet analysoidaan kylvöjen jälkeen lehtivihreämittauksella. Samalla selviää Rahikan kasvinsuojeluaineiden koeruutujen t­ ilanne.

Ensimmäiseen koeruutuun on ajettu vain Tooler ja kiinnike eikä hivenlannoitusta.

– Lopputuloksessa oli havaittavissa selvää fosforin ja mangaanin puutetta, sanoo Koivumäki.

Toisessa ruudussa Multiplen tarjoama mangaani, kupari ja sinkkilisä paransi tilannetta silmin havaittavasti, vaikka fosforin huono liukeneminen näkyi kylmän kesän takia. Kolmannen ruudun Foliar Extra ja Mantrak Pro antoivat sitten parhaan potkun.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

– Joka ruiskutuksen jälkeen tilanne parani, Koivumäki huomauttaa.

Rahikan koeruudut täydensivät Hauhon koetilan viljelyohjelmakokeiden tuloksia.

Puintien jälkeen summataan tulokset Rahikan kaksitahoisten ohrien hehtolitrapainot viestittävät onnistuneesta viljelysuunnittelusta. Keskisato on noin 4 700 kiloa. Saman verran tuli kiloja lohkolta, jota tutkailtiin piennarpäivillä.

Hehtopainot kaksitahoisilla olivat 71, monitahoisilla 64. Sateet pudottivat painoa kolmisen kiloa kaksitahoisilla. Tämä vuosi antaa evästä ensi vuoden viljelysuunnitelmalle.

Koska jokainen vuosi on erilainen, täsmätoimenpiteet tehdään tarpeen mukaan kasvustoa seuraten. Kun sato on laarissa, osataan tehdä analyysi seuraavaa kautta varten. Ilman seurantaa ei voi tehdä parannuksiakaan. Jokaisessa taloudellisessa toiminnassa menneen analyysi auttaa parantamaan tulevaa.

Ensi vuonna Kari Rahikka aikoo ottaa ainakin biotiittilisän parempaa syyniä varten käyttöön. Edulliset, reilun kympin hehtaarihintaiset hivenlisät todistivat tarpeellisuutensa tänä vuonna. Ensi vuonna on mahdollisuus saada niiden avulla vielä kiloja lisää.r

Kasvukauden havainnointia käytännössä Kauhavalla kesäkuun lopulla järjestetyssä pellonpin­ narpäivässä oli paikalla parikymmentä lähialueen viljelijää, Bernerin ja Yaran edustajat, PÄIVI KOIVUSALO ja STEFAN DAHLVIK, Rautakesko Oy:n viljapäällikkö MAURI KOIVULA, sekä Kauhajoen K-maataloudesta myyjä JARI KOIVUMÄKI. Viljelijä KARI RAHIKAN ohrapelto oli ensimmäi­ senä syynissä. Kesäkuun lopun kasvistosta tutkittiin mangaanin puutosoireet, tautitilanne ja kasvuston lehtivihreysmittauksia verrattiin lannoitustasoon.

Toisella pellolla tarkasteltiin ANTTI METSÄ-HEIKKILÄN ohrakasvustoa, josta tehtiin omat huomiot. Kol­ mannessa peltokohteessa oli uuden kevätrapsilajik­ keen, DK 7130:n kasvuston tutkailua.

Kymmenkunta kesällä järjestettyä pellonpien­ narpäivää ovat osa K-maatalouden demokiertuetta.

– Tiedottamista, vuorovaikutusta ja kokemuk­ sien jakoa pellon reunalla, tiivistää Viljelyohjelman tuotepäällikkö JUHO URKKO tapahtuman ideaa.

Piennarpäivät ovat osa kasvukauden havain­ nointia käytännössä. Siellä voi vaihtaa ajatuksia muiden kanssa ja nähdä analyysiä erilaisissa käy­ tännön olosuhteissa.

– On iso ero, tehdäänkö aina niin kuin on en­ nenkin tehty, vai parhaan tietämyksen mukaan, Jari Koivumäki huomauttaa.

AIV® Nova Se on tehokas ja monipuolinen säilöntäaine.

Se täydentää eläinten seleeninsaantia seleenilannoituksen lisänä – helposti ja ilman lisäkustannuksia. Soveltuu myös luomutuotantoon.

Tutustu kotimaisiin tuotteisiimme K-maatalouksissa tai osoitteessa AIV.fi

• • • • • •

AIV® 2 Plus AIV® Nova Se AIV® Ässä Stabilizer TMR Plus Stabilizer PIG L Mestarin Vahva

K-MAATALOUS MAATILAN PIRKKA 3•2014

45

KARJATILAOHJELMA

BIOENERGIA

Uudella puomirakenteella lisää kestävyyttä Kotimainen Nokka Oy on tuonut markkinoille uuden kuormainmalliston, jonka näkyvin uudistus on nostopuomiston ja tukijalkojen rakenteissa.

Teksti VISA VILKUNA

M

uuramelaisen Nokka Oy:n kuormaimet ovat tunnettuja tasaisesta ­nostokyvystään eri etäisyyksillä ja korkeuksilla.

Nyt Nokka on kehittänyt uuden Smart- ja Master-kuormainmalliston, jotka poikkeavat tavanomaisista kuormaimista seitsemänkulmaisen puomistorakenteensa ansiosta.

Markkinointijohtaja LASSI PESONEN kertoo nostureiden puomistorakenteen pysyneen pitkään samanlaisena: tavallisesti kaksi Upalkkia hitsataan vastakkain, jolloin kotelopalkki saadaan aikaiseksi.

Nokan uudella seitsemänkulmai-

sella ja yhdestä levystä taivutettavalla rakenteella lähdettiin hakemaan puomistoon keveyttä ja kestävyyttä.

Kotelopalkki sai nimekseen Septem, joka merkitsee seitsemää kulmaa, mutta on sanana taipumaton. Palkille on luonnollisesti haettu myös mallisuoja.

Uusi rakenne on vankempi Konserninjohtaja PETTERI NOKKALAN oivalluksesta alkunsa saanut Septem-rakenne on syystäkin toimiva innovaatio. Uusi puomiston palkki erottaa Nokan nyt tehokkaasti kilpailijoistaan.

Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa tehdyn FEM-laskennan tuloksena ainutlaatuinen rakenne lisää noin 10 prosenttia nostokykyä ja kestävyyttä. Laskennassa saatiin selville rakenteen staattinen kestävyys ja arvioitiin sen väsymiskestoikää dynaamisen kuorman suhteen.

Analyysejä hyödyntämällä voidaan optimoida materiaalivahvuuksia ja rakenteita.

Lassi Pesonen sanoo, että pieneltä näyttävä uudistus antaa kuormaimelle mahtavat edut: mitä vähemmän palkissa on hitsisaumoja, sen vankempi se on. Yhdellä saumalla koottava kotelopalkki on vaativampi valmistaa, mutta juuri

Päällepäin Nokkakuormainten uusi septempalkki näyttää viisikulmaiselta, sillä kaksi taivutuskulmaa ja palkin sisään käännetyt vahvikkeet jäävät piiloon hitsaussauman alle.

Nokka HK 3970:n nostokykytaulukosta näkee hyvin, kuinka nostokyky säilyy melko tasaisena eri etäisyyksillä, vaikka nostokorkeus kasvaa.

Tätä ominaisuutta ei monelta nosturimerkiltä löydy.

1283 kg

890 kg

710 kg

592 kg

497 kg

403 kg

1435 kg

975 kg

742 kg

593 kg

490 kg

383 kg

1260 kg

961 kg

738 kg

607 kg

490 kg

363 kg

3 M

2M

1M

0M

2 m

3 m

4 m

5 m

6 m

6,9 m

46

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Nokan kuormaimia rivissä OKRA-maatalousnäyttelyssä heinäkuussa.

yhden hitsaussauman ansiosta se on merkittävästi kestävämpi. Päällepäin uusi palkki näyttää viisikulmaiselta, sillä kaksi taivutuskulmaa ja palkin sisään käännetyt vahvikkeet jäävät piiloon hitsaussauman alle.

Uusi rakenne myös tukijalkoihin Materiaalipuolella markkinoille on kaiken aikaa tullut kovempia ja kestävämpiä teräksiä. Nostureiden valmistuksessa materiaalia ei voida kuitenkaan kovin paljoa ohentaa, sillä nosturin on oltava jämäkkä eikä se saa liiaksi joustaa, ja rakenteen on kestettävä myös sivusuuntaisia vääntöjä. Nimenomaan jäykkyys on nostureissa ensiarvoisen tärkeä ominaisuus.

Kovempia erikoisteräksiä käytettäessä särmääminen vaikeutuu tuntuvasti. Nokalla puomiston jäykkyys ja vakaus päätettiinkin hakea muuta kautta: valmistuksessa käytettävä Raex 650 Optim -hienoraeteräs yhdessä seitsemänkulmaisen rakenteen kanssa mahdollistaa puomille peräti kolmen vuoden takuun.

Nosturin puomin lisäksi uutta rakennetta käytetään myös tukijaloissa. Tukijalan Septem-palkki on yläpuolelta harjalla, eikä näin kerää maata ja roskia, jotka jalkaa ylös nostettaessa sinkoutuisivat hydrauliikkalohkon ja -letkujen päälle.

Käyttöön kaikissa kuormaimissa Uuden puomirakenteen kehittäminen kesti parisen vuotta. Koejaot aloitettiin mönkijäluokan nostureilla ja vaunuilla. Koska testitulokset olivat lupaavia, Septemrakenne otettiin lopulta käyttöön kaikissa Smart-, Master- ja SemiPro-sarjojen yhdeksässä kuormaimessa.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Nokan nostureiden mallimerkintä on erittäin nokkela, sillä kaksi ensimmäistä numeroa ilmoittaa nosto­ tehon kilonewtonmetreinä ja kaksi viimeistä ulottuvuuden desimetreissä. Mallisarjojen nostokyky lähtee 10 kNm:stä päätyen 48 kNm:iin. Malliston kuormainten ulottuvuudet ovat neljän ja kahdeksan metrin välillä. Kaikista Nokan kuormainmalleista voidaan esittää nostokykytaulukko eri korkeuksilla ja etäisyyksillä, josta havaitaan että nostokyky säilyy tasaisena koko liikeradan ajan. r

Nokka-Yhtiöt: Kotimainen vientivaltti • • •

•

•

1967 perustettu Muuramessa toimiva perhe­ yritys.

Työllistää noin 110 ihmistä.

Tuotteita ovat traktoriin ja mönkijään liitettä­ vät metsäperävaunut ja kuormaimet, lumilingot, energiakourat, juontokourat ja hakkurit.

Konserniin kuuluva Pematic Oy valmistaa asiak­ kaan kanssa yhdessä räätälöityjä hydraulisylin­ tereitä noin 80 000 kappaleen vuositahdilla .

Konsernin liikevaihto noin 14 miljoonaa euroa, josta yli puolet tulee viennistä 27 maahan. Tär­ kein vientialue on Keski-Eurooppa, mutta Nokan tuotteita on viety kaikille mantereille.

47

MAATILARAKENTAMINEN

HALLISTA TULI TALLI Hankoniemen Ratsastajat halusivat uusien eläinsuojeluvaatimusten mukaisen kustannustehokkaan hevostallin. Valinta osui kätevästi muunneltavaa POMO-puuelementtihalliin.

TEKSTI ja KUVAT Teija Aaltonen

48

A

urinkoinen elokuun lauantai on tuonut Hankoniemen Ratsastajien kentälle vipinää.

Meneillään oleva ratsastustunti on tyhjentänyt punamultaisen tallin tyystin tuntihevosista. Vanhan, peruskorjattavan tallin vierellä komeileva upouusi Pomo-talli on sekin tyhjillään. Seinäelementit ovat jo pystyssä ja katto harjassa, nyt on vuorossa sisätyövaihe.

Uudisrakennus tuli tarpeeseen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään eläinsuojien tilavaatimuksista, jotka on täytettävä vuoden 2014 alusta. Tallien sisäkorkeuden on oltava 1,5 kertaa hevosen säkäkorkeus, mutta aina kuitenkin vähintään 2,2 metriä.

– Halusimme toimivan ja kustannustehokkaan tallin, jossa on satulahuone, kuivatushuone ja 12 karsinapaikkaa yksityishevosille. Laadimme pohjapiirroksen MAATILAN PIRKKA 3•2014

Projektinvetäjä Julia Holmström on tuonut Vuko-ratsun uuden tallin edustalle.

POMO-tallin katto on korkealla. Maa- ja metsätalousminis­ teriön asetuksessa säädetään eläinsuojien tilavaatimuk­ sista, jotka on täytettävä vuoden 2014 alusta.

ja ­lähetimme sen tarjouspyynnön liitteenä useille yrityksille. Vieskan Elementti Oy:n tarjous oli paras, kertoo projektinvetäjä JULIA HOLMSTRÖM Hankoniemen Ratsastajista.

Ripeä ja siisti pystytys Hankoniemen Ratsastajat ovat positiivinen poikkeus hevostalleja piinaavasta taantumasta. Kun moni talli joutuu supistamaan toimintaansa tai lopettamaan, Hangossa MAATILAN PIRKKA 3•2014

uskallettiin investoida uuteen. Ratsutallin toiminta lepää vireän, ahkeran ja iloisen talkooväen harteilla. Varoja karttuu pienistä ja vähän isommistakin virroista.

– Hankoniemen Ratsastajat ovat Hangossa aktiivisia ja näkyviä. Järjestämme arpajaisia, buffetteja, ongintaa ynnä muuta pientä kivaa tapahtumissa sekä omissa avointen ovien tilaisuuksissa. Suomen esteratsastuskesän kohokohta on jo vuodesta 1997 asti ol-

POMO-tallin ammattitai­ toinen pystytysryhmä piti työmaan koko projektin ajan siistinä ja aidattuna. Hevoset ja ratsastajat voivat liikkua turvallisesti.

49

Hankoniemen Ratsastajien uuteen talliin räätälöitiin karsinapaikkojen lisäksi toimivat huoltotilat.

Hankoniemen Ratsastajien Julia Holmström ja uljas Vuko, taustalla upouusi POMO-talli.

lut k ­ ovatasoinen SeaHorse Week, jossa seura on järjestäjänä mukana. Tänä kesänä kilpailua seurasi yhteensä arviolta 5500 katsojaa, iloitsee Holmström.

POMO-puuelementtihallin hankinta on osoittautunut kaikin puolin oikeaksi ratkaisuksi. Rakennuksen pystytysajaksi luvattiin nopeat kolme viikkoa, mutta sekin alittui.

POMO-hallien pystytys onkin takuuvarmasti ripeää, sillä puuelementit suunnitellaan ja tehdään jo tehtaalla mahdollisimman valmiiksi.

– Erityiskiitos erittäin asiallisille ja päteville pystytysammattilaisille!

Tontilla liikkuu kaiken aikaa hevosia ja ratsastajia, mutta työmaasta ei ole ollut haittaa. Alue aidattiin

AA ENERGI !

JAHTIIN kas a teho

Muist lus Aktiivi P Jeppe!

hyvin ja rakennustyömaa pidettiin esimerkillisen siistinä, kiittää Holmström.

Myös tallin varustelu järjestyi tilaajan toiveiden mukaan. Hankoniemen Ratsastajille oli tärkeää saada uusien karsinapaikkojen lisäksi hyvin toimivat huoltotilat.

Kuivatushuoneen alle viedyt lämmityskaapelit tuovatkin varusteiden kuivatukseen aivan uutta tehoa ja mukavuutta.

Räätälöitävä ja muunneltava halli Vieskan Elementin POMO-puu­ elementtihallien yksilöllinen räätälöitävyys on myyntivaltti. Mikäli standardimitan (1,2 m) jaollisuus

AKTIIVI PLUS JEPPE

Aktiivikauden täysravinto metsästys-, urheilu- ja työkoirille.

Runsaasti hyvin sulavaa rasvaa ja hyvälaatuista valkuaista. Sisältää korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuus käyttökauden kovaan rastitukseen.

Proteiinia 27 %, rasvaa 25 %.

AKTIIVI JEPPE

KEVYT JEPPE

KANA & RIISI JEPPE

PENTU JEPPE

Käyttö-, vahti- ja metsästyskoirille.

Proteiinia 25 %, rasvaa 17 %.

Nyt kahden Jeppe-koiranruokasäkin ostajalle kotimainen Jeppe Kanaherkku kaupan päälle!

Kampanja-aika 1.8. - 30.9.2014.

www.k-maatalous.fi

(Arvo n. 9,95 €)

Herkän koiran täysravinto. Proteiinia 22 %, rasvaa 10,5 %.

Vanhempien ja vähemmän liikkuvien koirien täysravinto.

Proteiinia 19 %, rasvaa 7,3 %.

Täysravinnoksi pennuille.

Proteiinia 28 %, rasvaa 18 %.

K-MAATALOUS

Paljon käytettävien tallinovien koolla ja rakenteella on merkitystä energiatehokkuuden kannalta.

ei riitä, elementit voidaan toteuttaa yksilöllisesti, asiakkaiden omien mittojen mukaan.

Lämpöeristetyt rakennukset toimitetaan suurelementteinä (max n. 3,6 x 10 m). Suurelementti on yleensä täysin valmis rakenne ovineen ja ikkunoineen ja jopa ­ikkunapelteineen. Sisäverhouslevyt ovat yleensä myös valmiiksi paikallaan. Ulkopinta on maalattu kahteen kertaan.

POMO-talli muuntuu moneksi.

Talli voidaan toteuttaa kaksirivisenä ja yhdellä käytävällä tai 3–4 rivillä ja kahdella käytävällä. Saatavilla on neljä perusratkaisua 4, 8, 12 tai 25 hevoselle, ja lisäksi

valmisratkaisua sovelletaan joustavasti tilaajan tarpeisiin. Vakiotallien karsinakokoa (3 x 3 m) voidaan muuntaa käyttötarpeen mukaan. Talliin voidaan sijoittaa myös asiakkaan toivoman kokoinen rehuvarasto ja sosiaalitilat.

Myös valmistajan ovi- ja ikkuna­valikoimassa on valinnavaraa. Koska tallin ovia käytetään paljon, ovien koko ja rakenne vaikuttavat energiatehokkuuteen.

Kaksirivisissä talleissa on yleensä yksi ikkuna karsinaa k ­ ohden.

Ovia ja ikkunoita voidaan helposti lisätä tai poistaa myös myöhemmin, jos käyttötarpeet muuttuvat.r

Hankoniemen Ratsastajat •

Hangö Udds Ryttare - Hankoniemen Rat­ sastajat rf perustettiin vuonna 1973.

•

Seurassa on 250 jäsentä.

•

Seura ylläpitää ratsastuskoulua. Seurojen pyörittämiä ratsastuskouluja on Suomessa alle kymmenen.

•

Tallilla on 23 karsinapaikkaa. Ratsastuskou­ lun hevosia ja poneja on 12, loput ovat yksi­ tyishevosia.

K-maatalouden viljalaboratorio palvelee Ì Rehuvilja-analyysit Ì Leipävilja- ja mallasohra-analyysit Ì Itävyysmääritykset kylvösiemenestä • Tuo K-maatalouteen edustava 1 litran näyte - lisätietoja kaupalta näytteenotosta, analyyseistä ja hinnoista • Tutkituta oman viljan itävyys: itävyyden ja tjp:n avulla voit määrittää kylvömäärän tarkasti.

• Tarkkuutta ja laatua omaan rehustukseen hehtolitrapaino-, valkuais- ja DON-toksiinimäärityksellä.

Sopimusviljelijöille sadon ennakkoanalyysit veloituksetta!

Näyte toimitetaan luotettavasti kaupalta laboratorioon.

NIT -laitteisto kuuluu EVIRAn viljaverkkoon.

Sakoluvun mittaus.

Viljalaboratorio palvelee K-maatalouden koetilalla Hauholla.

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA

T YÖKONE-ESITTELY

Multiva TRM 16 on kova kotimainen maansiirtoperävaunu. Huolella valmistettu vaunu tarjoaa rahalle rutkasti vastinetta ilman ylimääräisiä hienouksia.

Multiva TRM 16:

SUORAVIIVAINEN ja moderni

Dometalin uusi maansiirtovaunu tuo modernin valmistustekniikan edut myös perusvaunuihin. Automaation myötä hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty.

TEKSTI ja KUVAT Matti Kallio

52

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Kokemus on opettanut keinot robottihitsauksen lämpö­ kuormien hallintaan. Hitsausjärjestyksellä, oikeilla tole­ ransseilla ja tukisaumojen vastavoimilla rakenteet pysyvät millintarkasti mitoissaan.

Korokekasetti lisää maansiirtovaunun käyttömahdollisuuksia merkittävästi.

Tiiviin 350 kiloisen kasetin kiinnitys tai irroitus onnistuu muutamassa minuutissa.

TRM 16 -maansiirtovaunu on pääpiirteiltään tuttu, kissamaisen matala Multiva-­ perävaunu. Vankka putkipalkkirunko, selväpiirteinen lava ja huolellinen viimeistely paistavat uuden värin ohella ensimmäiseksi silmään.

Kiinteä lava vetää yli yhdeksän kuutiota ja korokekasetilla lähes 10 kuutiota lisää. Kuljetuskapasiteettia löytyy siten laajasti niin soran ja maa-ainesten kuin viljan, lumen, lannan ja hakkeen kuljetuksiin. Kantavat 550-22,5” renkaat ja tukeva teli tekevät vaunusta vakaakulkuisen. Jarrut ja hydraulinen perälauta rajoitinketjuilla kuuluvat Multiva TRM 16:een vakiona.

Vaunua tehdään sarjatuotantona varastoon, jonka vuoksi Multiva TRM 16 on saatavilla K-maataloudesta lyhyellä toimitusajalla ympäri vuoden.

Harkitun suoraviivainen Multiva TRM 16:n putkipalkkirunko on muiden Multivoiden ta-

MAATILAN PIRKKA 3•2014

paan tehty Ruukin Double Grade-teräksestä. Aisa on kiinteä ja telirakenne sama.

Uutta ovat putkipalkkien suorat liitokset, joita on käytetty rungon etupäässä sekä lavan rakenteissa.

– Suora liitos on erittäin vahva ja sopii mainiosti robotilla hitsattavaksi.

– Kustannustehokkuus ja hintakilpailukyky kertyvät monista pienistä tekijöistä, JUHA ERKKILÄ Dometalilta kertoo.

Lavan tukirankenteet ja sisäosa on hitsattu toisiinsa koko matkalta. Yläreunaa kiertää vahva 50x100 millimetrin putkipalkki.

Laita- ja pohjalevyt ovat kokopitkiä, poikittaisia jatkoksia ei ole.

Pohja on viisi millistä Optim 650 terästä, joka vastaa 10 millistä normaaliterästä ja laita 4 millistä S355-terästä.

Kaikki vaunun osat hiekkapuhalletaan ennen 2-komponenttisella uretaanimaalilla maalausta.

Uusi raikkaan puna-musta väritys erottaa Multiva TRM 16 -mallin näkyvästi muista vaunuista.r

Tekniset tiedot Multiva TRM 16 Kantavuus 6t Lavan sisämitat 550 x 238 x 70 cm Lavan tilavuus 9,2 m³ Lavan tilavuus korokkeella 18,9 m³ Laitakorkeus kiinteä 185 cm Korokekasetti +70 cm Kipin öljytarve 28,4 l Paino 3 150 kg Jarrut 2-napa Renkaat, vakio 550/45-22,5 Lisävarusteet: 620/40R22,5 -vyörenkaat, korokekasetti, viljaluukku, valosuojat

53

MAIDONTUOTANTO

Bogballen vaa’alla varustettu tarkkuuslevitin on oivallinen apu kolmen sadon taktiikassa. Nurmi saa täsmälleen oikean määrän lannoitetta, Juha Kuitunen kertoo.

PAREMPAA TERVEYTTÄ

JA TUOTTOA

Juha ja Mika Kuitusen tilalla Joutsassa tiedetään, että lehmien hyvinvointiin kannattaa panostaa. Keväällä aloitettu K-agro Hm Vir Gold -desinfiointiaineen käyttö toi nopeasti tuloksia utareterveyteen.

TEKSTI ja KUVAT Visa Vilkuna

J

Mitä parempi utareterveys, sitä suurempi määrä lehmien tuottamasta maidosta kelpaa meijeriin.

54

outsan Mieskonmäessä sijaitsevalla Vanha-Kälän tilalla on satoja vuosia vanha historia. Kuitusen suvulle tila päätyi 1893 ja siitä asti karjatilaa on kehitetty määrätietoisen harkiten. Nykyisin tila on JUHA ja MIKA KUITUSEN muodostaman maatalousyhtymän omistuksessa.

Omaa peltoa yhtymällä on 114 hehtaaria ja vuokramaita vielä hieman lisää. Pellot kasvavat nautojen tarvitsemaa rehua, ohraa, kauraa ja nurmea.

– Meillä on lypsyssä reilut 60 puhdasrotuista ayrshire-lehmää.

Meijeriin maitoa lähtee vuodessa reilu puoli miljoonaa litraa, karjapuolesta vastaava Juha Kuitunen kertoo.

Utareterveys ykkösasia Lehmien ennakoivaan hyvinvointiin ja erityisesti utareterveyteen panostamisen on huomattu vähentävän mukavasti hoito- ja eläinlääkärikustannuksia. Huippulaatuisen maidon lypsäminen terveistä lehmistä näkyy vääjäämättä plussana ”viimeisellä rivillä”.

Viime keväänä tilalla aloitettiinkin K-agro Hm Vir Gold ­-desinfiointiaineen käyttö. Tuotetta käytetään suihkeena vedinten desinfiointiin ja suojaamiseen lypsyn jälkeen, jotta vetimien ihossa olevat patogeeniset bakteerit eivät tunkeutuisi avoimeen vedinkanavaan aiheuttaen utaretulehduksia ja kohonneita solulukuja.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

TUHTIista

Suomalatä jo ö laatuty otta! u v 0 yli 5

Juha Kuitunen esittelee uudistuksia, joilla navetta on saatu mukavammaksi niin karjalle kuin hoitajillekin.

Hm Vir Goldiin siirtymisen myötä Kuitusten karjan utareterveys on ollut selkeästi isojen karjojen soluluvun keskiarvon (143 000) alapuolella. Kesälläkään maidon solut eivät nousseet kuin 100 000 tuntumaan.

Alhaisista soluluvusta havaittiin, että vedinsuihkeen desinfioivat orgaaniset hapot, maitohappo ja ­salisyylihappo toimivat luvatulla tavalla. Mitä parempi utareterveys, sitä suurempi määrä lehmien tuottamasta maidosta kelpaa meijeriin. Vanha-Kälän tilalla lypsetystä maidosta yli 99 prosenttia päätyy meijeriin, vaikka vasikat juotetaan pelkällä maidolla parin ensimmäisen viikon ajan.

Desinfiointisuihkeen ihoa hoitavan ja pehmentävän vaikutuksen vetimissä saattoi Kuitusen mukaan huomata pian käytön aloittamisen jälkeen. Hm Vir Goldin LSA® bakterisidi irrottaa utareista ja vetimistä kuollutta ihoa, jolloin aineen desinfioiva vaikutus paranee entisestään. Kuitunen kuitenkin muistuttaa, että

KOTIMAISET Tuhti WS maansiirtovaunut

• Lava aitoa Hardox-kulutusterästä • Kiertojäykkä putkipalkkirunko, korkealaatuiset FAD-navat • Viljalaidat ja liikennetraktorivarustus lisävarusteena

TUHTI WS-120D2

• Paino (520/50-17 ELS renk.) 2750 kg, kantav. 12 tn, 2-pyöräjarrut • Lisävarusteena mm. lumenajokasetti ja viljakasetti

TUHTI WS 150D3

• Leveä lava (8 m3), sisälev. 2450 mm, kantav. 15 tn • 2-pyöräjarrut, 550/45-22,5 renk., kamitakalauta TUHTI WS-160D3 Jousitetulla vetoaisalla

Tuhti WS telivaunut • Kastomaalattu vahva runkorakenne - pulverimaalatut laidat - FAD navat • Uutuudet! Tuhti WS 110 ja 130.

WS160D2 - Hydraulisesti hallittava takalaita - suuri aukaisukorkeus.

WS150D3 - kamitakalauta - koneiden helppoon keljetukseen.

Uutuus! Tuhti WS 170 K -kiinteälaitainen rehuvarustuksella.

TUHTI Teräshallit Vanha-Kälän karjatilalla on satoja vuosia vanha historia.

Tilalla viljeltävä Ragna-ohra täydentää ruokintaa.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

• Pituudet 16.4 - 57.6 m - Teräskehärunko kastomaalattua kotelopalkkia - Vapaata tilaa harjalle saakka. Saatavana myös lämpöeristettyinä www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS 55

Tanskan meijeriyhdistyksen laskelmien mukaan utaretulehdus maksaa noin 565 euroa/lehmä.

Summa sisältää lypsämättömän maidon (56 €) ja eläinlääkärikulujen (283 €) lisäksi 226 euroa vähentynyttä tuottoa.

Kolmen sadon taktiikkaa tuetaan tarkalla lannoituksella ja huolellisella kasvivalinnalla. Nurmisiemenseoksessa on parhaimmillaan ollut kuutta lajia ja 12 lajiketta. Monilajinen siemenseos lisää satovarmuutta kesän säätilojen vaihtelua vastaan maalajien vaihdellessa laidasta laitaan lohkojen sisällä. Tuorerehun valkuainen on saatu palkokasvien avulla pysymään 150 tason yläpuolella ja D-arvokin on keskimäärin ollut lähellä 700:aa.

Ragnalla hyvä sato

Reventan Heat X -järjestelmä viilentää navettailmaa viitisen astetta.

lypsyrobotin suihketta levittävien suuttimien on oltava kunnossa ja tarkkaan suunnattu, jotta aine osuisi tarkasti vetimeen.

milla. 400-wattiset kierrätysilmapuhaltimet liikuttavat yllättävän tehokkaasti navettailmaa poikittain.

Navetan ilma kuntoon

Lajikevalinnalla tuloksia

Utareterveyden lisäksi Vanha-Kälän 90-luvulla rakennetussa navetassa on muutenkin panostettu eläinten hyvinvointiin. Uusilla, avarammilla kalusteilla, parsipedeillä, ilmanvaihdon tehostamisella ja sisäilman viilentämisellä navetta on saatu mukavammaksi niin lehmille kuin hoitajillekin.

Lypsyrobottialueen viilentäminen on hoidettu tehokkaalla ja ­ympäristöystävällisellä Reventan Heat X -laitteella. Sen sisään johdetaan vesijohdosta vettä, joka luovuttaa viileytensä kennoston läpi imettävään lämpimään navettailmaan. Lehmien juotavaksi menevän veden lämpötila nousee noin viidellä asteella, ja puhaltimelta tuleva ilma on viilentynyt samoin viidellä asteella.

Ilman liikkumista tehostetaan ja navetan lämpöä tasataan valokiskoihin ripustetuilla Emin puhalti-

Tuorerehu korjataan Kuitusen veljesten tilalla esikuivattuna kolme kertaa kesässä. Säilöntäaineena käytetään AIV 2 plussaa ja pääasiallisina rehuvarastoina ovat yhteensä 1400 kuution vetoiset tornit. Tulevaksi kesäksi valmistuu kaksi laakasiiloa, yhteistilavuudeltaan 2000 kuutiometriä. Laakasiilojen myötä työläästä ja rehun laatua heikentävästä aumasäilönnästä päästään kokonaan eroon. Mittava siilolaajennus on myös varautumista tulevaan.

Juha Kuitusen mukaan laakasiilojen täytössä tärkeintä on rehumassan huolellinen tasoittaminen ja perusteellinen tiivistäminen. Näin rehun laatua uhkaavia löysempiä kohtia ei pääse syntymään. Nopea korjuu ja laakasiilon tiivis peittäminen asianmukaisine painoineen ovat niinikään avaintekijöitä laadukkaan tuorerehun korjuussa.

56

Oma ohra ja kaura täydentävät ruokintaa. Tilalle ostetaan jonkin verran rapsirouhetta sekä robotilla jaettavaa täysrehua.

– Ragna-ohran otin viljelyyn heti, kun sen sain. Isojyväistä ja mainion hehtolitrapainon antavaa uutuuslajiketta on kylvössä viitisen hehtaaria, lähinnä siemeneksi. Ensi keväälle on jo tilattu uutta Ragnaa, sillä osa siemenestä uusitaan vuosittain, Juha Kuitunen selventää.

Pari viikkoa jutun teon jälkeen Juha soitteli vielä toimittajalle, ja kertoi puineensa Ragnasta runsaan ja hyvälaatuisen sadon.r

K-Agro HM Vir Gold •

•

•

• •

• •

Käytetään desinfioimaan vetimiä lypsyn jälkeen suihkeena tai kastona. Suunniteltu käytettäväksi lypsyroboteilla utaresuihkeena, tehoaa myös ­valelehmärokkoon.

Hapan neste, jonka pH on 2,8. Tehoaineina LSA®, maitohappo ja salisyylihappo sekä propeenigly­ koli. LSA® on bakterisiidi, joka pehmentää ihoa sekä irrottaa kuollutta ihoa. Orgaaniset hapot de­ sinfioivat tehokkaasti ja tekevät utareen ja veti­ mien ihosta joustavamman. Propeeniglykoli puo­ lestaan säilyttää ihon kosteuden.

Desinfiointivaikutuksen ansiosta patogeeniset bakteerit eivät pääse tunkeutumaan lypsyn jäl­ keen avoimena olevaan vedinkanavaan aiheutta­ maan utaretulehduksia ja nostamaan solulukuja.

Desinfioinnin, ihon hoidon ja haavojen parantami­ sen lisäksi aine karkottaa kärpäsiä.

HM Vir Goldia toimitetaan 22 kilon muovikaniste­ reissa. Aine on läpikuultamaton sameankeltainen neste, jota on suojattava jäätymiseltä. HM Vir Gol­ din jäätymispiste on miinus 6 °C. EY-direktiivin 1999/45 mukaan HM Vir Gold tuote ei ole vaarallinen .

Lue lisää tuotteesta: www.k-maatalous.fi/tuot­ teet/tarvikkeet/pesuaineet/Navettahygieniatuot­ teet

MAATILAN PIRKKA 3•2014

➥ Luotettavampi ja tehokkaampi ➥ Parantunut käyttäjän turvallisuus ➥ Parantunut vesieliöstön turvallisuus ➥ Helpompi käsitellä • Tehoainepitoisuus 450g/l • Ei vesistöetäisyysja pohjavesirajoitusta viljellyillä alueilla • Ei vaahtoa

TEHOKKAASEEN

JUOLAVEHNÄN TORJUNTAAN!

Envision -teknologialla valmistettu BIO-tyyppinen glyfosaatti

Ylivoimaista tehoa juolavehnän torjuntaan syys-ja kevätkäsittelyissä

• 25% enemmän tehoainetta (450g/l) • Ei vesistöetäisyys- ja pohjavesirajoitusta viljellyillä alueilla • Ei vaahtoa

• Tehoainepitoisuus 680 g/kg - markkinoiden vahvin glyfosaatti • Tehoaa hyvin epäsuotuisissakin oloissa • Ei tarvitse kiinnitettä

Lumihomeen torjuntaan syysviljoilta Vahva hivenlehtilannoite • Edullinen ratkaisu • Hyvä teho vehnän ja ohran laikkutauteihin • Sopii rypsin ja rapsin pahkahomeen torjuntaan

• Viljoille ja nurmille • Sis. runsaasti mangaania, magnesiumia, kuparia ja sinkkiä - 1 litra Multiplea sisältää 608 g hiveniä!

Koetilalla tutkittua 2012:

Multiplea syksyllä saaneilla syysviljoilla parempi kasvuunlähtö ja yhteyttämistaso.

K-MAATALOUS

Kolumni Kehitys ratkaisee menestyksen

S

uomessa on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna säilynyt vahvana kotimainen maatalouskoneteollisuus. Perusmaatalouden osalta ollaan aika omavaraisia. Yhdeksänkymmentäluvun lama ja sen jälkeinen maatalouden rakennemuutos ovat johtaneet monen perinteisen yrityksen katoamiseen sekä tuotannon ja omistuksen järjestelyihin, mutta silti ala on säilynyt vahvana.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N TILASTOJEN MUKAAN maa-

ja metsätalouskoneita valmistavien yritysten liikevaihto on nykyisin 1,5 miljardia euroa. Siitä maatalouskoneiden osuus on 900 miljoonaa. Tuotantoaan raportoivia yrityksiä on noin 150, mikä on pysynyt melko samana vuonna 2009 tapahtuneen pienen notkahduksen jälkeen. Ala työllistää suoraan noin 4 000 henkilöä, mutta jos laskee yhteen alalla paljon käytetyn alihankintateollisuuden, kuljetuksen sekä muut keskeiset sidoksissa olevat ryhmät, luku voidaan kaksin- tai jopa kolminkertaistaa.

Eero Pajulahti K-maataluden entinen tuotelinjajohtaja

YHTEISTÄ EDELLÄMAINITUILLE on, että pitkälti perheyrit-

täjyyteen pohjautuvat yritykset ovat jo vuosikausia tehneet määrätietoista työtä viennin eteen. Ne ovat tuotevalikoimissaan keskittyneet osaamisalueisiinsa ja kehittäneet laadultaan ja käyttöominaisuuksiltaan vientiin soveltuvia tuotteita. Oy Elho Ab on tältä osin yli kolmellakymmenellä vientimaallaan yksi parhaimmista esimerkeistä.

JATKOSSA MAATALOUDEN VOIMAKAS TEKNOLOGINEN KEHITYS luo lisähaastetta tuotekehitykselle. Tämän osalta

alan kotimaiset valmistajat eivät ole jääneet toimettomiksi, vaan ovat perustaneet yhdessä MTT Vakolan ja Aalto-yliopiston avustuksella Suomen Maatalousautomaatio ry:n.

Yhdistyksen tavoitteena on suomalaisen maatalouskonevalmistuksen kilpailukyvyn ylläpitäminen yhteistyötä lisäämällä sekä edistämällä maatalouskoneiden automaatio- ja elektronisiin järjestelmiin liittyvien standardien soveltamista ja käyttöönottoa jäsenyrityksissä.

YHDISTYS TEKEE KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ

SUOMEN KAUPPATASEEN OSALTA alan vaikutus on vah-

vasti positiivinen. Vuosittainen maa- ja metsätalouskoneiden viennin arvo on noin 700 miljoonaa euroa, kun vastaava tuonti on alle 400 miljoonaa. Suhde on ollut vieläkin parempi, mutta vuoden 2009 kysynnän notkahdus on näkynyt myös vientimaissa.

KASVUA HAKEVALLE VALMISTAVALLE teollisuudelle vahva

kotimarkkina on tärkeä, mutta menestymisen ratkaisee lopulta vientitoiminta. Työkonevalmistuksen osalta meillä on monia valmistajia, jotka ovat onnistuneet hyvin vienti­ toiminnassa. K-maatalouden tavarantoimittajista Elho, Dometal, Tume-Agri, Kortteen Konepaja, Maaselän Kone, Potila ja Nokka ovat kaikki yrityksiä, joilla vienti on lähes yhtä suuri tai suurempi kuin kotimaan myynti.

58

ISO11783(ISOBUS)-standardin kehittämisessä ja ylläpitää MTT Vakolassa jäsentensä käyttöön yhteistä testauspaikkaa sekä kehittää laitevalikoimaa testaustoimintaa varten.

Tällä hetkellä yhdistyksessä on mukana yhdeksän konevalmistajaa, ja lisäksi yhdistykseen kuuluu useita alan ohjelmistoja, ohjaus-, paikannus- sekä mittausjärjestelmiä markkinoivia yrityksiä. Mainittakoon, että keskisuuret eurooppalaiset maatalouskonevalmistajat ovat jo yhdistäneet oman automaatiokehitystoimintansa yhteiseen, CCI-nimiseen yhdistykseen.r Tulevaisuudessa, isojen globaalien valmistajien paineessa hy­ vien maahantuojakumppaneiden löytäminen tulee olemaan en­ tistä haastavampaa. Menestys maailmalla edellyttää jatkuvaa kehitystyötä sekä osallistumista kansainvälisiin näyttelyihin ja mitä erilaisimpiin alan tapahtumiin.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

MULTIVA TR 190 Farmer

Multiva TRM 16

• Kantavuus 15 tn, lavan tilavuus 19 m3 • Koko vaunun rakenne laadukasta Ruukin terästä • 2-napajarrut ja hydr. takalaita vakiona • 550/45-22,5 -renkaat

Kustannustehokas kotimainen maansiirtovaunu • Kantavuus 16 tn, lavan tilavuus 9,2 m3 ja viljakorokkeella 18,3 m3 • Lavan pohja Optim 650 erikoisterästä • 2-napajarrut ja hydr. takalaita • Vakiona 550/45-22,5 -renkaat

12.690,(alv 0%) + toim.kulut

Raj. erä.

14.550,alv 0% + toim.kulut

LISÄETUNA rullapeite

• korokerullapeitteellä tilavuus 21m3

1250 € (alv 0%. Uuden TR190 ostajalle.)

300

Multiva DISCMASTER Putkijyrällä!

• Avara ja tukkeutumaton rakenne • Tehokas multaus: Aggressiivinen lautasien muokkauskulma - maa sekoittuu tehokkaasti kaikilla työsyvyyksillä ja laajalla nopeusalueella

9.590, 590-

(alv 0%) + toim.kulut 350

11.250, 250-

(alv 0%) + toim.kulut

Multiva TopLine Super XL

Äes kaikkeen kylvömuokkaukseen: sängelle, kynnetylle, kevytmuokatulle.

• Uusi järeä runkorakenne, runkopalkkien korkeus 120 mm • Jopa 15 km/h muokkausnopeuden - jopa 50 km/h siirtonopeus • Piikit 9 akselilla - läpäisevin • Saatavana kantavat 340/55-16 renkaat • Kätevä ja portaaton varpajyrän ja haran säätö

Tehokkuutta muokkaukseen ja sadonkorjuuketjuun kotimaasta!

Hinnat voimassa syyskuun 2014 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

K-MAATALOUS

Toimiva kone

Kaikki hyöty

irti

Hardi-kasvinsuojeluruiskujen käytännönläheisellä käyttäjäkurssilla on jokaiselle annettavaa. Laitteen voi ottaa luottavaisena käyttöönsä, kun sen ominaisuuksia oppii hyödyntämään oikein alusta lähtien.

TEKSTI JA KUVAT Jussi Knuuttila

K

evään korvilla huhtikuussa järjestettiin Seinäjoella ARTO TERVAHAUDAN K-Maatalous­ keskuksen tiloissa Hardikasvinsuojeluruiskujen käyttäjäkurssi. Kurssi oli yksi kaikkiaan kahdeksasta kevään mittaan järjestetystä kurssista, joilla perehdytään Hardin Master- ja Rangermalleihin, joiden perustekniikka on sama. Seinäjoen kurssille osallistui yhteensä yhdeksäntoista henkeä – heistä kaukaisimmat saapuivat Oulusta asti.

Tuotepäällikkö TORSTEN BERGSTRÖM Rautakeskolta näkee käyttäjäkurssien osoittautuneen hyödyllisiksi. Viljelijät voivat kurssin käytyään ottaa koneen luottavaisesti käyttöönsä. Käyttövirheet vähenevät, ja käyttäjät pystyvät hyödyntämään huipputeknisen laitteensa ominaisuudet täysimääräisesti. Kurssit ovat Bergströmin mukaan selkeästi vähentäneet asiattomia reklamaatioita. Käytännönläheinen opastus on kurssien selkeä päämäärä.

Navigator- ja Commander-malleille järjestetään omat kurssinsa, samoin kuin ilma-avusteisille kasvinsuojeluruiskuille. Näiden mallien ostajille annetaan lisäksi käyttöönotto-opastus paikanpäällä tilalla, jonka jälkeen koneen luovutus katsotaan tapahtuneeksi.

Monipuolista perehtymistä Aamupäivän mittaan kurssilaiset perehdytettiin kasvinsuojeluruiskutuksien suunnitteluun. Suutinva60

Kurssilla keskityttiin erityisesti käytännön opastamiseen.

linnoista ja ruiskun kalibroinnista riitti puhetta. Bergström kertoi huomanneensa, että jotkut käyttäjät ovat omaksuneet liian hanakasti tuulikulkeutumaa vähentävien suuttimien käytön. Normaalit viuhkasuuttimet ovat aina paras valinta, mikäli tuuliolot sallivat.

Myös kasvinsuojeluruiskutuksia koskevat uudet määräykset ja lait käytiin kurssilla läpi. Kurssilaisille neuvottiin, mistä uusimmat määräy­kset löytyvät jatkossakin.

Iltapäivällä keskityttiin Hardien tekniikkaan huoltoinsinööri TOMMI TERVON opastuksella. Uusissa ruiskuissa säädöt toimivat sähköisillä venttiileillä. Kun tähän lisätään mikroprosessoriohjaus ja GPS-paikannus, niin on selvää, että toimintoihin kannattaa perehtyä tarkoin.

Kemikaalien täyttölaitteet ja koneen pesut vaativat oman perehtymisensä.

Usein kunnollinen talvisäilytys tuppaa unohtumaan. Bergström sanoo tämän näkyvän ruiskutus-

kauden alun varaosamyynnissä.

Huolellinen huolto säästää rahaa, mutta vielä tärkeämpää on, että se minimoi turhat keskeytykset kiivaimpana ruiskutusaikana.

Tyytyväisiä kurssilaisia Asiakasvastaava TIMO KURIKKA ­K-maatalous Oulusta toi asiakkaitaan Seinäjoen kurssille. Hänen mukaansa on selvää, että ­käyttäjäkoulutus tukee erinomaisesti myyntityötä. Kun asiakas osaa hyödyntää konettaan alusta lähtien, niin se tietenkin parantaa asiakastyytyväisyyttä.

Oululaisten joukkueessa oli mukana viljaa ja siemenperunaa viljelevä agronomi ESA LEHTO Siikajoelta. Lehto tietää kasvinsuojeluruiskutuksista varsin paljon, sillä hän on pitänyt kasvinsuojelun ruiskuttajatutkintoja kymmenisen vuotta.

Kokemuspohjastaan huolimatta Lehto piti Seinäjoen kurssia opetMAATILAN PIRKKA 3•2014

Supramil Calfcare, 25 kg

Herapohjainen maittava vasikan juottorehu • vasikoille jo 1 vko alkaen - sis. mm biotiiniä • Sopii automaatti -ja hapanjuottoon 501101863

Pansen-Pilot, 20 kg

Elävää hiiva sis. täydennysrehu nautaeläimille

Olennainen osa rehuvalmisteessa on elävä hiiva - positiivinen vaikutus maidontuotantoon ja maidon valkuais- ja rasvapitoisuuteen.

500872034

PANJA! M A K U H E R JUOMA Josera Easymil

tavaisena. Hänen uudessa Rangerissaan on navigointilaitteet, joiden ominaisuudet tulivat nyt tutuiksi. Hän arvosti myös sitä, että kurssin vetäjät uskalsivat puhua muustakin kuin Hardin ruiskuista. Kurssin vetäjät selvästi tunsivat asiat myös käytännön kannalta, ei yksin teoriassa.

Kurssilaisten joukossa oli muutama muukin perunanviljelijä ja lisäksi mansikanviljelijöitä. He, jos kukaan, ovat vaativia asiakkaita. Jutustelu kurssilaisten joukossa paljasti, että osanottajat olivat tyytyväisiä päivän antiin.r

Kasvinsuojeluruiskun käyttäjäkurssi: • • • • • •

nopeuttaa ruiskun käyttöönottoa vähentää käyttövirheitä auttaa ruiskun ominaisuuksien hyödyntämisessä helpottaa ruiskun kunnossapitoa minimoi varaosakulut lopputuloksena korkea satotaso ja laadukas sato

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Juomarehu juoma-automaatteihin ja hapanjuottoon.

• Sopii ensimmäiseksi juomarehuksi ja ternimaitokauden jälkeen • Esihapatettu, pH 5,4 • Liukenee hyvin ja kestää säilytystä valmiina juomana.

Ei sakkaudu.

• GMO-vapaa • Lavalla 33 säkkiä

Tilatoimitus rahtivapaasti!

lEasymi lle staja lavan o -takki ll Softshe äälle. p kaupan n voimassa ja o Kampan 14 saakka.

0 31.10.2

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

Kuumasinkitys antaa hyvän korroosiosuojan Pichonkuivalantavaunun lava- ja runkorakenteille.

T YÖKONE-ESITTELY

Kuivalantavaunu todellisessa testissä Pichon M 12 kuivalannan Muck Master -levitinvaunu valikoitui Jouni Ruohosen suuren tilan käyttöön neljän ominaisuutensa takia. Ne ovat tasainen levitys, näppärät säätömahdollisuudet, varmakäyttöisyys ja järeä rakenne.

TEKSTI JA KUVAT Teija Aaltonen

M

aatilan kevätkiireissä kunnon koneilla on suuri merkitys työn sujuvuuden tehostamisessa. JOUNI RUOHONEN satsasi tänä keväänä levityksen tehoon ja laatuun.

– Tilamme MTY Ruohonen on erikoistunut lihakarjan kasvattamiseen. Nyt on kasvamassa on 750 lihanautaa, kertoo Varsinais-Suomen vehreän viljavassa Aurassa asuva isäntä Jouni Ruohonen.

Ruohosten suku osti tilan vuonna 1915 turvapaikaksi, kun kotikaupunki Turku oli käynyt turvattomaksi massiivisten pommitusten myötä. Maaseudun rauhaisaan helmaan siirtynyt suku viihtyi ja juurtui pysyvästi auralaisiksi.

Nykyään MTY Ruohonen on aito sukutila monessakin mielessä, mukana tilan töissä ovat kaikki neljä veljestä. Jouni Ruohosen molemmat tyttäret osallistuvat

62

pelto­töihin, lisäksi vanhempi tytär hoitaa paperityöt ja tekee viljelysuunnitelmat. Nuoremman tyttären pieni poika päristelee jo suutaan tomerasti traktorin kyydissä, joten jatkuvuuskin näyttää taatulta.

Kuivalantaa kylmäpihatosta – Tilan 150 sonnia pitävät majaa kylmäpihatossa. Kuivalantaa sieltä tulee vuodessa noin 2500 kuutiometriä. Teemme levitykset keväällä ja syksyllä, kertoo Ruohonen.

Pian sadatta vuottaan juhliva tila aloitti aikoinaan pientilana.

Vuosien mittaan peltoalaa on kasvatettu lukuisten maakauppojen myötä, tilalla on peräti reilut 20 eri rekisterinumeroa. Nykyään viljelyssä on 300 hehtaaria, joista 220 hehtaarin alalla kasvaa ohraa, vehnää ja nurmea sekä rehumaissia.

Ostonurmea tulee tilan ulkopuo-

Isäntä Jouni Ruohonen kiipeää ketterästi. Pichon-kuivalantavaunun tukevien tikkaiden ansiosta tarkistukset ja kuormatilaan pääsy sujuvat helposti.

lelta 25 hehtaarin tuotoksen verran.

– Kuivalantavaunu on kone, jota tarvitaan vain pari kertaa vuodessa, mutta se on erittäin tärkeä laite karjatilalliselle. Päädyin uuden ostoon, koska vanha levittimeni ei levittänyt tasaisesti. Huono jälki harmitti, sillä sehän vaikuttaa suoraan viljelytulokseen.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Ominaisuuksia vaativaan käyttöön Ruohonen valitsi Loimaan K-Maatalouden tarjonnasta käyttöönsä Pichon M 12 -kuivalantavaunun monestakin syystä. Suurella tilalla levitin joutuu tositestiin, joten vain raskaaseen käyttöön tarkoitettu vankkarakenteinen levitin täyttää tilan tiukan vaatimustason.

Ruohonen piti erityisen tärkeinä valintakriteereinä neljää ominaisuutta: tasainen levitys, näppärät säätömahdollisuudet, varmakäyttöisyys ja järeä rakenne. Muck Master -mallisarja on suunniteltu kaikkien yleisten kuivien materiaalien levitykseen.

– Pichonilla pystymme levittämään oraalle ja heinä­ nurmelle, myös kalkitukset onnistuvat mainiosti. Koneen käyttöaika onkin näin ollen pitempi kuin aiemmalla levittimellä, joten myös sen tuottama hyöty suhteessa hintaan on parempi vanhaan verrattuna.

Ruohonen antaa lisäpisteitä vaunun kuumasinkitystä teräspinnasta, joka on helppo suihkuttaa puhtaaksi levityssesongin päätyttyä. Sinkitty pinta pysyy aikojen kuluessa siistinä kovassakin käytössä, eikä huolta rispaantuvasta maalipinnasta ole.

Kun tilan peltojen välillä on reilusti ajomatkaa, tieajoominaisuuksien on syytä toimia. Pichon ajaa maantiellä yhtä tasaisesti kuin pellolla, hyväksytty ajonopeus on 40 km/h. Kaikissa levitinvaunuissa on vahvistetut ja tehokkailla jarruilla varustetut akselit sekä lehtijousilla jousitettu vetoaisa. r

HOTTI puupelletti Hotti-pelletti on siisti, tehokas ja ympäristölle ystävällinen, sekä egologisesti kestävä vaihtoehto lämmitykseen.

• Energiaa n. 4,7 kWh/kg • 20 kg säkissä, 500 kg suursäkissä tai irtona.

Pichon M 12 kuivalannan Muck Master levitinvaunu • Korkea takarunko ja reilusti mitoitetut levitinkelat varmistavat tasaisen levityksen.

• Kaksi pystyssä olevaa, isohalkaisijaista levityskelaa käännettävillä, Hardox-teräksestä valmistetuilla terillä.

• Suurten levityskelojen ansiosta erilaisia materiaaleja voidaan levittää eri käyttöolosuhteissa noin 6–20 metrin työleveydelle.

• Traktorin ja käyttäjän suojana on verkolla varustettu etulaidan yläosa. Verkko mahdollistaa näkyvyyden kuormatilaan levityksen aikana.

• Pohjakuljetin koostuu ketjuista ja U-kolista.

Voimansiirto on suojattu sinkityllä katteella.

• Nopeutta säädetään vakiomallissa käsisäädöllä (sähkösäätö on saatavissa lisävarusteena).

• Sinkitty vetoaisa: lehtijouset vakiona tai hydraulijousitus lisävarusteena. Hydraulista vetoaisaa käytetään vetoaisan kallistuksen säätöön ja traktorin pyörien pidon parantamiseen.

• Vapaasti tai pakotetusti ohjaava, matala telialusta.

• Vapaasti tai pakotetusti ohjautuva akselisto lehtija hydraulijousituksella (M16 / M20 ja suuremmat telivaunut) • Runsaasti lisävarusteita eri lantatyypeille ja levitystarkkuuden parantamiseksi: muun muassa hydraulinen annosteluportti, takaluukku, levityksen rajaimet, vaakajärjestelmä ja levitysmäärän mittari.

• Rungon muodon ansiosta voidaan käyttää myös suuriläpimittaisia, vetovastusta pienentäviä pyöriä.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

VAPO puupelletti Vapon puupelletti on kotimaista ja tasalaatuista.

• 16 kg säkissä, 500 kg suursäkissä tai irtona.

Kysy puupelletin irtojakelumahdollisuudesta lähimmästä K-maataloudesta. www.k-maatalous.fi

63 K-MAATALOUS

VILJELIJÄ MAAILMALTA

Elinvoimaa kaupungin ja maaseudun välille Ruotsissakin hevostilat tarjoavat työpaikkoja, nuorten vapaa-ajanviettopaikkoja, johtamistaitojen harjoittelua ja yhteisöllisyyttä. Ne tuovat maatiloille merkittävän asiakaskunnan ja pitävät maaseutumaisemaa avoimena.

TEKSTI ja KUVAT Heli Kivimäki-Manner

K 64

evättalvella 2014 Hevoset ja yhteiskunta -hanke toteutti ammattimatkan Ruotsiin.

Matkalla tutustuttiin Ruotsin hevosalan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, hevos- ja kuntasektorin yhteistyöhön sekä hevosten merkitykseen osana hyvinvointipalveluja. Matkalle osallistui runsaslukuinen määrä opettajia, kunnallispäättäjiä, hevosalan yrittäjiä sekä yhdistysaktiiveja.

Tutustumismatkalla tavatut kuntien ja hankkeiden edustajat suhtautuivat hevosalaan positiivisesti ja näkivät yhteistyön mahdollisuutena, joka auttaa ylläpitämään maaseutualueet vireänä.

näringens Nationella Stiftelse (HNS), joka hallinnoi kolmea hevosalan oppilaitosta, perustettiin Ruotsin valtion luvalla vuonna 1992 rahapeliyhtiö ATG:n (Aktiebolaget Trav och Galopp) ja LRF:n (Lantbrukarnas Riksförbund) toimesta.

Strömsholm on yksi Ruotsin johtavista hevosalan koulutuskeskuksista ja erikoistunut ratsastuksen opetukseen. Flyinge on keskittynyt hevosjalostukseen ja nuorten hevosten koulutukseen, ja Pohjois-Ruotsissa sijaitseva Wången raviurheiluun sekä islanninhevosiin.

Kolmivuotiset yliopisto-opinnot suorittaneita hevosalan opiskelijoita kutsutaan valmistuttuaan hippologeiksi.

Yliopistotasoista koulutusta

Mallia Strömsholmista

Hevosalaa on mahdollista opiskella Ruotsissa hyvin monipuolisesti. Tarjolla on eritasoista koulutusta aina ratsastuslukiosta yliopisto-opintoihin asti. Häst­

Yksi matkan vierailukohteista olikin Strömsholm, jossa voi opiskella yliopisto-, lukio- ja ammattitason opintoja. Täysipäiväisiä opiskelijoita Strömsholmissa

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Strömsholmin alueelta löytyy kuusi maneesia ja yhdeksän tallia, joissa on yhteensä 250 hevospaikkaa.

on 170 ja osa-aikaisia 150. Lisäksi siellä järjestetään erilaisia kursseja ja kilpailuja.

Alueelta löytyy kuusi maneesia ja yhdeksän tallia, joissa on yhteensä 250 hevospaikkaa. Lisäksi aktiivitallipaikkoja löytyy 16 hevoselle. Osassa talleja on karsinoissa niin sanotut puoliovet ulos, eli t­ allin ilman lämpötila noudattaa u ­ lkoilman lämpötilaa. Kyseisten tallien karsinoissa oli käytetty seinämateriaalina muovilankkuja ja saksalaisen Suevian valmistamia juomalaitteita.

Vanhemmissa tallirakennuksissa käytävät on pinnoitettu kutteripurulla, joka vaihdetaan kokonaan tarvittaessa. Suomessa tällainen käytäntö ei ole tavallista.

Hevosten ruokinnassa käytetään säilöheinää – annokset ovat punnittuina kasseissa karsinoiden edessä.

Osassa talleja oli koneellinen lannanpoisto: karsinan edessä tai karsinassa on avattava luukku, johon lanta talikoidaan ja niin sanottu l­antaraappa kuljettaa lannan lantalaan.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Maata hevoustalouden käyttöön Suomessa useat kunnat ainakin suurempien väestökeskittymien lähistöillä ovat alkaneet kaavoittaa maata hevostalouden käyttöön ohjatakseen hevosrakentamista tiettyihin keskittymiin. Ruotsissa yksi tällaisista keskittymistä on Hebyn kunnassa 250 hehtaarin laajuinen Jylmyra Horse Center.

Heby sijaitsee Uppsalan läänissä reilun 100 kilometrin päässä Tukholmasta. Hebyn kunnassa on 13 300 asukasta ja kunta on vahvasti mukana edistämässä osaltaan hevosalueen kehitystä. Hebyn hevoskeskus on luonnollisesti kasvattanut paikallisten maanviljelijöiden asiakaskuntaa ja tuonut muutenkin positiivista virettä kuntaa. Muuttoliike on nyt kääntynyt toisinpäin verrattuna muihin lähialueen kuntiin, joissa kärsitään muuttotappioista.

Hevoskeskuksen alueelta voi vuokrata tai ostaa talon sekä tallin tai rakennuttaa itse talon. Yhtiön

65

Strömsholm on yksi Ruotsin johtavista hevosalan koulutuskeskuksista.

t­ oimitusjohtajan mukaan tavoitteena on, että alueella asuisi tulevaisuudessa 200 kotitaloutta ja 500 hevosta.

Aluetta sekä valmennuspaikkoja onkin kehitetty sekä ravi- ja ratsastusurheilua silmällä pitäen. Hevosten lantaa on tarkoitus käyttää rakenteilla olevan biokaasulaitoksen avulla energiaksi.

Skara Hästland -projekti 18 000 asukkaan Skarassa ja sen lähialueen kunnissa maatalousliiketoiminnan osuus kuntien taloudesta on lähes 30 prosenttia ja maapinta-alasta 2/3 on viljelykäytössä. Paikkakunnalla on myös Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n toimintaa. Skarassa on käynnissä myös kehitysprojekti Skara Hästland, joka tukee hevosalan yrittäjiä ja pyrkii lisäämään hevosturismia ja vakituisten asukkaiden määrää alueella sekä kasvattaa bioenergian käyttöä.

Projekti keskittyy vuonna 1956 perustetun Axevallan raviradan ja Skålltorpin ratsastuskoulun aluei-

RUOTSI

• suurin Pohjoismaa 9,5 miljoonalla asukkaallaan • pinta-ala 450 295 km2 • Maatalous työllistää vain prosentin työvoimasta • Maatilat ovat keskittyneet maan etelä- ja keskiosiin

66

Strömsholmassa luotetaan laadukkaisiin Suev ian juomalaitteisi in.

den kehittämiseen. Vuoteen 2015 mennessä Axevallan ­tapahtumakeskukseen ja läheisen ratsastustallin toimintoihin on tarkoitus investoida noin 80 miljoonaa kruunua (yhdeksän miljoonaa euroa). Rahoitus on kerätty Skaran kunnalta, maakäräjiltä (Landstinget) ja hevosalan säätiöiltä. Lisärahoitusta on tarkoitus saada pidemmällä aikavälillä noin 16 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on luoda kansallinen hevoskeskus, jossa järjestetään tapahtumia eri hevosurheilun lajeissa, koulutusta ja valmennusta. Kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet pyritään luomaan ensiluokkaisiksi.r

Ruotsin hevostalous numeroina Ruotsissa hevosten lukumäärä on noudattanut sa­ manlaista trendiä kuin meillä Suomessakin: 1900luvun alun huippulukemista, yli 700 000 kappa­ leesta, määrä laski jyrkästi vuoteen 1975 asti, jolloin käytiin alle 100 000 yksilössä. Määrä on ­jälleen kas­ vanut reipasta vauhtia nykyiseen noin 360 000 yk­ silöön. Ruotsissa hevosia onkin Euroopassa kolman­ neksi eniten asukaslukuun suhteutettuna, edellä ovat vain Islanti ja Tanska.

On huomionarvoista, että Ruotsissa hevosten ­lukumäärä on numeroiden valossa suurempi kuin lypsylehmien, joita on tällä hetkellä Ruotsissa ­ 348 000 ja vertailun vuosi Suomessa 285 000.

Lypsy­karjatiloja Ruotsissa on 4 870, kun vastaava luku meillä Suomessa on 8 700 tilaa. Eläinten määrä ­tilaa kohti on Ruotsissa siis kaksinkertainen Suo­ meen verrattuna (Ruotsissa 76 eläintä/tila ja Suo­ messa 32 eläintä/tila).

Arvioiden mukaan hevosalan yhteiskunnallistaloudellinen vaikutus Ruotsissa on 48 miljardia kruunua (5,4 miljardia euroa). Summa koostuu suu­ rimmasta pienimpään listattuna pelaamisesta, maa­ taloudesta, ravi- ja laukkaurheilusta, tavaroista- ja palveluista, ratsastusurheilusta, jalostuksesta ja ­turismista.

LEMKEN KRISTALL kultivaattori

LEMKEN JUWEL paluuaurat

Sänki- ja kylvömuokkaukseen • Työleveydet 3-6 m • Vakiona Tri Mix -terillä • Kovametallipinnoitetut kärjet • Tasauslautaset integroitu • Uutuus: Flex -jyräkiekko

Terien pikavaihto ilman työkaluja

LEMKEN KARAT kultivaattorit

• Työleveydet 3-6 m, 5-28 cm piikkikärkimallit, kovametalliterät vakiona • Huoltovapaat mekaaniset laukaisulaitteet, erityyppisiä jyräpyörästöjä

Tehokkuutta muokkaukseen!

• Hydromatic -laukaisulaite väistää esteen sekä ylös että sivulle.

• Laukaisuvoima helposti säädettävissä hytistä 50-140 barin välille • DuraMaxx siivet - kulutusosien nopean vaihto ilman työkaluja.

• Ei heikentäviä reikiä ja kiinnitysruuveja - osat voidaan kuluttaa täysin loppuun ilman että se vaikuttaa terän tukevuuteen.

• Saa 4-6 teräisenä terässälesiivin tai tarttuville maalajeille muovisäleillä.

Saatavana myös teräs-/muovisälesiipi -yhdistelmällä.

LEMKEN Rubin 9 lautasmuokkaimet • Avara rakenne Ø 610 mm lautasilla • Vakiona 2 piikkiharavariviä • Mekaaninen laukaisulaite • Tiivistysjyriä eri muokkausolosuhteisiin • Helppo ja tarkka työsyvyyden säätö, 5 - 15 cm

K-MAATALOUS

Hyvää läheltä

Laihian Mallas • Perustettu 1910 • Liikevaihto 2013 noin 14 miljoonaa euroa • Henkilökuntaa noin 50 • Omistaa konsernin, johon kuuluvat muun muassa Toijalassa toimiva KymppiMaukkaat Oy (muun muassa pakasteleivonta ja mämmi), rahtipakkausta harjoittavat Pack Company Oy ja Novelpack Oy sekä useita muita yrityksiä • Tuotantomäärä prosessoi Laihialla vuosittain noin 15–20 miljoonaa viljakiloa

Mallasta pitkin maailmaa Laihian Mallas Oy ostaa maltaan teossa tarvittavan viljan pitkälle sopimus­ viljelijöiltään. Pääasialliset asiakkaat löytyvät leipomo- ja makeisteollisuudesta.

TEKSTI Jari Hakala KUVAT Johannes Tervo

L

aihian Mallas Oy rakentaa tekemisensä pohjalaiseen maaseutuun. Paitsi, että se toimii keskellä pohjanmaan lakeuksia, sen tärkeimmät yhteistyökumppanit eli maltaan teossa tarvittavan viljan toimittajat ovat pääosin läheltä, Kyrönmaalta ja Laihialta.

Laihian Mallas hankkii valtaosin rukiista ja ohrasta sekä hitusen kaurasta ja vehnästä koostuvan, vuosittain prosessoitavan 15–20 miljoonan kilon viljaerän pitkälle sopimusviljelijöiltä.

– Pyritään saamaan kaikki sopimuksella, mutta ruista joudutaan ostamaan vapailta markkinoilta ympäri maata. Tällä hetkellä on hiukan jouduttu ostamaan ruista myös ulkomailta, Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja LASSE KOSKI kertoo.

Laihian Maltaan maatalous­ kaupasta vastaava ANSSI JUSSILA jatkaa Kosken perään, että viime syksyn ruissato jäi pieneksi, k ­ oska edellissyksyn kylvöolosuhteet olivat varsin huonot eikä puitavaa paljoa ollut.

68

– Viime vuoden puinti jäi 20 miljoonaan kiloon, Suomen vuositarve on noin 100 miljoonaa kiloa, Jussila arvioi.

Osa viljelysopimuksista on Jussilan mukaan tehty kiinteähintaisiksi, osassa viljelijän saama hinta määräytyy toimitushetken markkinahinnan mukaan.

Osa konsernia Jo vuonna 1910 toimintansa aloittanut Laihian Mallas on perinteisellä toimialalla, jossa osaamista on pitänyt kerätä. Toimitusjohtaja Kosken mukaan osaamista on kerätty niin kiitettävästi, että viime vuoden liikevaihto kipusi noin 14 miljoonaan euroon.

Yritys on ajan saatossa kehittänyt ympärilleen kokonaisen konsernin, johon mahtuu yhtä ja toista tekemistä rahtipakkaamisesta elintarvikkeiden valmistuksen kautta aina ruukkuvihannesten kasvi­ huoneissa kasvattamiseen.

Pelkästään Laihian Mallas Oy työllistää noin 50 ihmistä, konsernitasolla työntekijämäärä nousee

340:een. Konsernin liikevaihto­ tavoite on noin 50 miljoonaa euroa kuluvalle vuodelle.

Yli puolet vientiin Useita, tummuudeltaan erisävyisiä mallasrouheita ja mallasuutteita valmistavan Laihian Maltaan pääasialliset asiakkaat löytyvät sekä leipomo- että makeisteollisuudesta.

Jonkun verran mallasta menee myös panimoihin. Ilman mallasta olut ei yksinkertaisesti olisi olutta, ja leipomotuotteisiin se antaa Kosken mukaan paitsi makua ja väriä, myös säilyvyyttä ja volyymia. Mallastusprosessissa viljan tärkkelys muuttuu maltoosiksi.

– Ollaan haettu yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa rukiin hyviä asioita; mitä se antaa leipään, ja sitä kautta jopa positiivisesti terveyteen vaikuttavia asioita, Koski sanoo.

Laihian Mallas valmistaa myös jonkun verran vähittäiskauppa­ tuotteita, kuten kotikaljaa, simaa, talkkunaa, maamme ensimmäistä energiajuomaa Vita Novaa sekä MAATILAN PIRKKA 3•2014

tummaa saaristolaisleipäainesta. Kaikki nuo ovat kuitenkin pieniä maltaan teon rinnalla. Vientiin lähtee yli 65 prosenttia Laihian tuotannosta, Saksaan ja Ruotsiin pääasiassa.

Maltailla pitkä valmistusprosessi Maltaan tekeminen lähtee viljan vedessä liottamisesta.

Kun jyvät alkavat itämään, ne siirretään saliin, jossa idättäminen jatkuu. Kun itu on noin jyvän mittainen, nostetaan lämpökäsittelyllä lämpöä niin, että itäminen loppuu. Sitten jyvät kuivataan lämmössä. Lopuksi ne jauhetaan asiakkaan haluamaan karkeus­ asteeseen. Mallasuutteen teossa prosessi jatkuu vielä tästä.

– Uuttamon keittohuone on samanlainen kuin olutpanimon keittohuone. Mallas mäskätään, sitten siivilöidään ja keitetään. Sitten vierre menee haihduttimeen, jossa siitä haihdutetaan vesi pois. Tuloksena on siirappimaista uutetta, Koski kertoo mallasuutteen ­valmistusprosessista.

– Laboratoriomme analysoi koko ajan prosessin joka vaihetta ja antaa luvan mennä eteenpäin.

Tarkkoja laatukriteerejä Myös ostettavan viljan laatu Laihian Maltaalla varmistetaan siten, että joka erästä viljelijä toimittaa ennakkonäytteen, joka tutkitaan omassa laboratoriossa.

Ennakkonäytteen perusteella annetaan tai ei anneta ­kippauslupa.

– Isäntä myy viljan rehuksi, jos se ei täytä meidän ehtojamme.

Viljanjyvien pitää olla tietyn kokoisia, niissä ei saa olla roskia tai rikkoja, eivätkä ne saa sisältää vieraita hajuja ja makuja. Niiden on oltava myös lajikepuhtaita eivätkä saa sisältää hometta.

– Tärkein kriteeri on, että vilja itää, Anssi Jussila sanoo.

Lasse Kosken mukaan viljan hinnassa on menty parissa vuodessa sen verran alaspäin, että viljelijöiden tilanne on tällä hetkellä tiukempi. Jussila lisää, että hintavaihtelut ovat muuttuneet suuriksi.

– Hinnanvaihtelu voi olla vuodessa jopa sata euroa tonnilta.

Kosken mukaan tällainen hintojen rajukin vaihtelu on koko ketjulle hankalaa.

– Mutta se on markkinataloutta, emmekä voi sille mitään.

Teesien mukaan Kosken mukaan maltaat ovat Laihian Maltaalla pitkälti asiakaskohtaisesti räätälöityjä. Maailmalta löytyy maltaanteossa niin isoja tekijöitä, että heidän kanssaan ­samoilla markkinoilla pärjää vain erikoistumisella.

– Isot mallastamot ovat tosi isoja, jopa viisikymmentä kertaa meidän kokoisia.

Tilanne mallasteollisuudessa tiukkenee päivä päivältä. Kilpailu on kovaa varsinkin viennissä, ja kotimaassa ei pysty laajenemaan.

– Laajeneminen tulee ulkomailta, ja siellä kilpailu on todella kovaa.

Pelissä pärjää mukana vain Kosken mainitsemilla teeseillä.

– Laatu on hyvä, laatu on tasainen ja se toimitetaan sillä kellonlyömällä, kun asiakas sen haluaa. r

Terve!

Seleeninsaantimme on taattu jo 30 vuoden ajan käyttämällä viljelyyn seleenipitoisia lannoitteita. Seleeni edistää kasvien kautta tehokkaassa orgaanisessa muodossa eläinten ja ihmisten terveyttä ja elinvoimaisuutta.

Näin on syntynyt hyvää ja turvallista kotimaista ravintoa. Kyllä suomalainen viljelijä osaa.

Seleeni on hivenaine, jota on lisättynä vain Yaran lannoitteissa. YaraBela Seleenisalpietari on ylivoimaisesti paras typpilannoite karjanlannan täydennykseen.

tta vudoeksi!

0 y 3 terve

Tiesitkö, että seleeni on myös sydämen asia?

Suomalaisessa maaperässä on hyvin vähän seleeniä.

Seleeninsaantimme on kuitenkin kaksinkertaistunut riittävälle tasolle vuodesta 1984, jolloin seleeniä aloitettiin lisäämään lannoitteisiin. Seleeni on tehokas, kasvulle ja lisääntymiselle välttämätön antioksidantti, jota tarvitaan muun muassa lihaskunnon sekä sydämen ja verisuonten terveyden ylläpitoon.

www.k-maatalous.fi MAATILAN PIRKKA 3•2014

Onnistu sinäkin seleenin avulla.

Lue lisää: yara.fi, farmit.net

K-MAATALOUS

Ennen vanhaan

TEKSTI Outi Kuisma-Parwar, asiantuntijaeläinlääkäri, Biofarm Oy

Ruoantähteistä ruokintasuosituksiin Ensimmäisen teollisen lemmikkiruoan kehitti vuonna 1860 amerikkalainen James Spratt, joka matkusti Englantiin laivalla myymään sähkökaapeleita. Hän näki satamaan kerääntyneiden katukoirien odottavan laivasta hylättyä ruokaa: laivakeksien jätteitä ja pilaantunutta ruokaa. Laivakeksit olivat kovia keksejä, jotka oli tehty jauhoista, vedestä ja suolasta, paistettu ja kuivatettu. Keksit oli helppo varastoida ja ne säilyivät pitkään – aivan kuin tämän päivän ­koirankeksit.

Tästäpä James Spratt sai hyvän liikeidean: hän kehitti koirille oman luunmuotoisen keksin, joka oli valmistettu vehnästä, vihanneksista, punajuuresta ja naudan verestä. Alkoi teollisen koiranmuonan valmistus. Vähitellen markkinoille syntyi myös muita koiranruokayhtiöitä.

Muonateollisuus kehittyy Ensimmäisen maailmansodan aikaan säilötty hevosenliha oli halpaa. Säilykeruoan suosio kasvoi vauhdilla, mutta laski toisen maailmansodan aikana säilykepurkkeihin tarvittavan raaka-aineen ja hevosenlihan saatavuuden puutteen takia.

Vuoteen 1946 mennessä kuivaruoan suosio kuitenkin nousi taas ja on säilynyt korkealla näihin päiviin saakka.

1950-luvulla valmistettiin ensimmäiset kuivat ”nappularuoat” puristusmenetelmän eli ekstruusion avulla. Koi-

ranruokien kehittely jatkui edelleen, ja 1980-luvulla Hill’s Pet Nutrition alkoi valmistaa niin kutsuttuja ”hoitoruokia” ­munuais-ja maksaviasta kärsiville koirille.

Vuosituhannen lopulla eri rotutyypit ja koiran aktiivisuus saivat omat ruokansa. Nykyään useiden kuluttajien suuntauk­sena on käyttää luonnollisia tai holistisia ruokia, joihin sisältyy sekä raakaruokaa että kotona tehtyjä ihmisravinnoksi kelpaavia ruokia. Koiranruoan tutkimus- ja kehitystyö jatkuu, samoin kuin ruokintasuositusten muutoksetkin.

Paras mittari on koira itse Suomessa ei valmisteta koiranruokaa, vaan esimerkiksi K-maataloudessa myytävä Jeppe-ruokasarjaa tehdään Hollannissa. Samalla tehtaalla valmistetaan myös erikoiruokavalioita eläinlääkäreiden määrättäväksi (Sanimederikoisravintoa).

Voidaan todeta, että nykyään koiranomistajilla on valmisruokia joka lähtöön ja joka kukkarolle. Kallein ei aina ole parasta, vaan valikoimasta on löydettävä oman koiran tarpeisiin sopiva ruoka. Paras mittari on koira itse: jos sen turkki kiiltää ja ulosteet ovat kiinteitä ja koiralla on energiaa ja intoa, niin luultavasti sen ruokinta on kunnossa.r

AIKA TORJUA JYRSIJÄT! Tehoaine vähintään 5 kertaa tehokkaampi kuin muissa valmisteissa käytetyt tehoaineet.

ROTANMYRKYT Storm pelletti hiirille ja rotille.

Storm Secure rotille.

• Tehoaa kertasyönnistä

• Tehoaa kertasyönnistä

en Viimein uus lis mahdol

OSTAaAinta

tehokk a.

Stormi

Käyttöaikaa 2015 marraskuuhun saakka.

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos

Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO

MAATILAN

PIRKKA

UUSI TIETO

Etunimi: Sukunimi:

RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA

Peltoa viljelyssä:

ha

Siipikarjaa:

Viljelijä

Metsää:

ha

Hevosia:

Koneyrittäjä

Lypsylehmiä:

kpl

Perunan viljelyä:

Muu maataloudesta kiinnostunut

LIhanautoja:

kpl

Marjanviljelyä:

Lihasikoja:

kpl

Muu:

Emakoita:

kpl

Voit päivittää tietojasi myös: netissä: www.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:

Täytä – leikkaa – vie postiin!

Anna palautetta lehdestä ja voita Samsung kamerapuhelin Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua.

KINAT

VILJAMARK

KONEET VILJELY

ta Viljelyohjelmas isuja räätälöityjä ratka

u Kuivalantavaun öön vaativaan käytt

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

en Vehnästä kaud suurin vientivilja

PIRKKA 3 MAATIL AN

talous.fi

nro 3

• www.k-maa • maaliskuu 2014

Lue

ä! lisäkka.fi npir

atila

a ww.m

w

Multivan äestä tositoimissa

Puinnit loppusuoralla +

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

ksia

iä kokemu kasveista hyv Koetila: Uutuus

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

MAATILAN PIRKKA 3•2014

Arvottava palkinto on noin 500 euron arvoinen Samsung Galaxy K zoom -kamerapuhelin.

71

OSTAMME VILJAA

Rautakesko Oy, viljakauppa.

K-maatalous on paikallinen, kotimainen ja luotettava kumppani satosi markkinointiin.

Sadon markkinointi alkaa edustavasta ennakkonäytteestä

Registration n°: 427

Rautakesko Ltd Grain Trade

• Toimita näytteet meille analysoitavaksi heti puinnin jälkeen.

• Etsimme ennakkonäytteen perusteella sadollesi parhaan käyttökohteen.

• Meillä on vakiintuneet asiakassuhteet niin Suomessa kuin vientimarkkinoillakin.

Viljakaupan optimointiin Viljan hinta määräytyy kansainvälisessä viljapörssissä. Hinnan muutokset seuraavat tarjonnan ja kysynnän vaihteluja. Sadon myynnin jaksottaminen pitkin vuotta tasaa muutosten vaikutusta.

Termiini on kauppasopimus, jossa sovitaan

Hintaputki on sopimus, jossa hintaa täsmenne-

viljalaji, toimituspaikka, määrä, perushinta ja toimitusjakso. Ennen sadonkorjuuta tehdyssä termiinissä sadon määrävaihtelu huomioidaan. Suositus kiinnitykseen viljoilla on 2 tn/hehtaari ja öljykasveilla 1 tn/ hehtaari. Sopimuksessa noudatetaan sopimushetken laatuhinnoittelua.

tään ylös- tai alaspäin, jos markkinahinta on toimitushetkellä muuttunut yli hintaputken liikkumarajan.

Hintaputki on + - 10 eur/tn. Vertailuhinta määräytyy ennalta määriteltyjen kotimaisten hintanoteerausten keskiarvona. Muutoin sopimus toimii kuten termiinisopimus.

Käteiskauppa hinnoittelu tapahtuu viljaerän

Varastoimissopimus toimii rahoitusme-

toimituspäivän hinnalla, ellei asiasta ole muuta sovittu ennen toimitusta.

www.k-maatalous.fi

Viljelyohjelmilla tulokseen, sopimuksella varmuutta sadon markkinointiin Ennakkoanalyysi, sadon markkinointisuunnitelma, etuoikeus uutuuslajikkeisiin ja kasvinsuojeluruiskutuskauden neuvonta ovat maksuttomia LAATUVILJASOPIMUS -viljelijöille.

nettelynä kun odotat hinnan nousua kauden aikana.

Varastoimissopimuksen hinta on 70 % sopimushetken termiinihinnasta. Toimitus on viimeistään toukokuun loppuun. Hinta on toimituspäivän käteiskauppahinta, josta vähennetään kiinteäkorvaus 8 €/tn (alv 0 %).

K-MAATALOUS