Maatilan pirkka | 0414k

MCI

VILJELY

KONEET

KARJATALOUS

Kylvösiemenen matka jalostamolta viljelijälle

Niittoa Discon tahdissa

Rehustuksella tuotos kasvuun

MAATILAN

PIRKKA nr 4 • marraskuu 2014 • www.k-maatalous.fi

ä! ä s i l Lue a.fi .m www

k

pirk

an aatil

2

Claasia työn touhussa

Ammattilaisten KoneAgria + Tutkittua: Ingrid-rehuherne on satoisa valkuaisraaka-aine

OK K A N N E N HINTAdAelle! u

ensi ka

Biologiseen säilöntään!

Josilac® classic

REHUNSÄILÖNTÄÄN

Soveltuu tuoreen ja esikuivatun säilörehun tekoon

• rehumassan kuiva-ainepitoisuuksille 25-40 % • myös nurmipalkokasveille • Annostelu alkaen 6 g/tn tuoretta rehua, jolloin yhdellä 150 g pussilla tekee 25 tn rehua

Saksalaisen DLG:n (German Agricultural Association) sertifioima.

Josilac® combi

Esikuivatun säilörehun tekoon kuiva-ainepitoisuus on 30-45 %.

kun

rehumassan

• Annostelu alkaen 3 g/tn tuoretta rehua, jolloin yhdellä 150 g pussilla tekee 50 tn rehua

Josiferm®

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään.

• Sis. 2 maitohappobakteerikantaa • Auman pintakäsittelyyn, murskeviljalle, maissisäilörehulle ja säilörehunraaka-aineille, joiden kuiva-ainepitoisuus 30 - 60 %.

• Yhdellä 150 g pussilla säilöö 50 tn rehua.

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

• Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn

AIV® Nova Se on tehokas ja monipuolinen säilöntäaine.

Se täydentää eläinten seleeninsaantia seleenilannoituksen lisänä – helposti ja ilman lisäkustannuksia. Soveltuu myös luomutuotantoon.

Tutustu kotimaisiin tuotteisiimme K-maatalouksissa tai osoitteessa AIV.fi

• • • • •

AIV® 2 Plus AIV® Nova Se AIV® Ässä Stabilizer TMR Plus Stabilizer PIG L

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

MAATILAN

PIRKKA

nro 4 • marraskuu 2014

44

KoneAgriassa uutuuksien ja uusien yhteistyökumppanien esiinmarssi.

TARKKAA JA TASALAATUISTA Pielaveteläisillä pelloilla saattoi kesällä törmätä Claasin uutuudenkarheaan Jaguar 800 -ajosilppuriin.

34 Ingridillä valkuaissato uusiin lukemiin Herne on valkuaispitoisuutensa ansiosta hyvä rehu esimerkiksi siipikarjalle.

44 Rehustus ratkaisee maidontuotannossa MTY Kallion tilalla rehun vaihtaminen nostatti maitomäärää.

8 MAATILAN PIRKKA 4•2014

48 Discon tahdissa Disco 8400 Countour -perhosniittomurskain kolminkertaisti niittotehon.

3

56

Weckmanin pihaton sisätilat ovat helposti muunneltavissa, mikä tuo tarvittavaa joustoa myös tilan eri tarpeisiin.

13 Tehoa ja voimaa nykyaikaisessa muodossa

62 Silppua tuutin täydeltä JF FCT 1460 tarkkuussilppurissa on integroitu

Markkinoiden tehokkain Massikka esittelyssä.

20 Uuden kokeilu kannatti

metallinilmaisin vakiovarusteena.

64 Tienari korjaa nyt Tampereella

Miten sujui perunan kasvinsuojeluohjelma

K-maatalous Otran tiloissa aloitti

Olli Ruotsalan pelloilla?

uusi huoltoyrittäjä.

24 Sinkitty ranskalainen Pichon Lietevaunussa vakuutti ensin materiaali,

66 Elholla maailma ääriin Elhon koneita menee vientiin yli 30 maahan.

sitten keveys.

Eri olosuhteisiin sopiakseen tuotteisiin tehdään jatkuvaa tuotekehitystä.

34 Nurmiseoskoe tuo teoriaa käytäntöön Ensimmäisen vuoden tulokset olivat pitkälti odotettavissa.

42 Kylvösiemenen matka

VAKIOT 7 Pääkirjoitus

Ennen kuin siemen päätyy maatalouskaupan

14 Jyväset

myytäväksi, sen matkaan mahtuu monta vaihetta.

16 Palveluksessa

58 Vaivattomasti pelleteillä Global Pelletin olkipelleteille riittää kysyntää enemmän kuin raaka-ainetta on tarjolla.

Anna palautetta ja voita Samsungin kamerapuhe lin

71

18 Tapahtumat 28

Asiantuntija vastaa

38 Viljamarkkinat

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous, puhelin 010 53032 • Päätoimittaja Maria Munck • Toimitusneuvosto Mikko Marttila, Jukka Keltto, Jouko Väntänen, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Mikko Vähäniitty • Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.

4

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Moniasteinen moottoriöljy

• Traktoreiden, työkoneiden ja raskaankaluston dieselmoottoreihin - myös henkilö- ja pakettiautoihin. Ympärivuotiseen 200 l käyttöön.

20 l

500740835

67900

8490 500791017

Synteettinen monikäyttö-öljy maatalouskoneiden käyttöön

• Erittäin suorituskykyinen dieselmoottoriöljy, jonka suorituskyky riittää sekä vaativille nykyaikaisille, pienipäästöisille diesel- että vanhoille moottoreille, käyttävät joko matala- tai korkearikkistä polttoainetta.

• Suojaa moottoria kulumiselta • Hyvät kylmäominaisuudet varmistavat helpon kylmäkäynnistyksen ja hydrauliikan toimivuuden

8650

API CE/SF, GL-4 STOU, MF 1145

(Norm. 91,90 €)

500727029

20 l

Mobil Agri Extra 10W-40

Delvac MX 15W-40

Neste Turbo LXE 10W-40

(Norm. 769 €)

(Norm. 94,90 €)

208 l

20 L 500761506

9790

rit Tynny aasti p a rahtivlalla! ti

500801230

65900 (Norm. 752,00 €)

Hydraulinen työntövarsi pikakouralla • Traktorin päässä KAT 2 -ristinivel • 700 - 1010 mm, varren halkaisija 35 mm.

• Männän halkaisija 70 mm.

Neste Hydrauli 32 ja 46

200 l

500916701

49

54

500916700

440

00

200 l

500916702

440

00

208 L 500776326

26900 /kpl

Neste Hydrauli 32 Neste Hydrauli 46 20 l 90 95 20 l 500916608

89500

501041138

• Ulkokäyttöön tarkoitetut huippulaatuiset laajan käyttölämpötila-alueen omaavat hydrauliöljyt ympärivuotiseen käyttöön • Esim. kaivurit, metsä- ja maansiirtokoneet, trukit, nosturit, traktorit. ISO VG 32, ISO VG 46

9600

100 kpl

/pkt

BestGrip nastat 9 mm • Traktorit ja työkoneet • pit. 17,5 mm • sis. asennustyökalun

180 kpl

18000

• Euroopan suurimmalta akkujen valmistajalta.

• Pitkäikäinen, luotettava ja hyvät kylmä käynnistysominaisuudet.

/pkt

Hinnat sis. alv 24%. Voimassa 30.11.2014 saakka. Tynnyrit rahtivapaasti.

POHJOLAN OLOIHIN

FULMEN AKKU 70AH,

Kenkänastat 6 mm

• FB705 N1, sopii mm. MF-6400 srj

FULMEN AKKU 74AH

• sis asennustyökalun

20 kpl

139,00

FULMEN AKKU 110AH

90

• FG1100 N0, mm. MF 3600, 5400, 6200 501275981

/pkt

FULMEN AKKU 95AH

40 kpl

FFC954N0 501321838

109,00

FG1250 N0

159,00

FULMEN AKKU 125 AH

/pkt

501275972

FULMEN AKKU 170AH

179,00

FG1705 N3 501321847 Laadukas, kotimainen ketju.

976,-

Tapio 11

16.9-30, 18.4-26, 16.00-24, 440/80-30 16.9-34, 18.4-30, 440/80-34, 480/80-30 16.9-38, 18.4-34, 480/80-34

Pulttikytkin + vapaakytkinakselit, koko 7

480/70-38, 460/85-34, 18.4-34, 480/80-38, 16.9-38, 18.4-38, 480/80-34, 500/70-38, 18.00-24, 18.00-25

!

UUTUUS

• Pituus ristikon keskeltä ristikon keskelle min. 86 cm, Ristikon mitat A x B 30,2 x 91,5 • Käyttökohteina mm. perävaunut, lumilingot, jyrsimet, hakkurit ja turvekoneet.

853,-

EasyOn 5 (Mikko+ 5)

• 7200 LUM, 108 W • 57 cm x 8 cm x 7 cm 501207664

alk.

45900

LED-TYÖVALOT

!

U U T U US

Led-työvalopaneeli 36 led,

89,00

• FB740 N1, sopii mm. MF-6100.8100 srj 501321831

27 4690

– Lujaa laatua joka lenkki

89,00 501321830

17990 /kpl

Led-työvalot sopivat erilaisiin traktoreihin, metsäkoneisiin, työkoneisiin, työvalokäyttöön vaikkapa kuivurille, konekatoksiin, autotalliin, veneisiin, ym.

UUTUUS!

Led-työvalo 6 led, • 1200 LUM, 18W 501207663

Led-työvalo, 7 led, Laadukkaat ketjutarvikkeet

www.k-maatalous.fi

• 2200 LUM, 10-32 V, 35W 500899248

59

90 /kpl

2595 /kpl

Led-työvalo, 10 led, • 3600 LUM, 10-30 V, 50 W 500949692

8990

K-MAATALOUS

Hinnat (sis alv.) ovat voimassa 30.11.2014 saakka, tai niin kauan kuin varattua erä riittää. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

/kpl

Weidemann-teleskooppipyöräkuormaajat Vahvoja koneita niille, jotka tähtäävät korkealle Weidemann-pyöräkuormaajien teleskooppivarsi yhdistää nivelrunkoisten koneiden ja teleskooppikuormaajien edut. Ne soveltuvat erittäin hyvin tilanteisiin, joissa vaaditaan suurempaa nostokorkeutta. Lisäksi nivelrunkoisten pyöräkuormaajien perushyveet, kuten ketteryys, vakaus ja enimmäisnostovoima pätevät myös teleskooppipyöräkuormaajien kohdalla - se on niiden menestyksen salaisuus. Weidemann-teleskooppivartiset pyöräkuormaajat ovat erittäin käytännöllisiä koneita maatilan töihin ja urakointiin.

Weidemann 5080T

4-sylinterinen Perkins-moottori, teho 86 kW / 117 hv Työpaino 7200 kg Kaatokuorma kone suorassa 4232 kg Hydrostaattinen neliveto, ajosuunta valittavissa ohjaussauvalla 100-prosenttinen tasauspyörästön lukitus

Tutustu Weidemann-kuormaajamallistoon osoitteessa: www.konekesko.fi/weidemann

Konekesko Oy | Vanha Porvoontie 245 | 01380 Vantaa | vaihde 01053 034 | www.konekesko.fi

PÄÄKIRJOITUS

Vilkasta ennakkomyyntiä

L

okakuussa järjestetty KoneAgria-näyttely houkutteli jälleen runsaasti maatalouden ja koneurakoinnin ammattilaisia Jyväskylään. K-maatalouden valtavalla osastolla riitti tänä vuonna uutuuksia. Messuosastolle oli tuotu tarkasteltavaksi muun muassa järeä­rakenteinen Claasin Cargos-kombivaunu, Lemken Rubin 12 -lautasmuokkain ja Multiva TRM13 -maansiirtoperävaunu. Elholta oli mukana kolme uutuutta: perhosniittomurskain Arrow 9000, Arrow NM3700 3-piste niittomurskain ja vesakkomurskain SideChopper TPM 700 Pro. KoneAgriassa ensiesittelynsä saivat myös K-maatalouden uudet yhteistyökumppanit, Överum kyntöaurat, Kongskilde Kivikarhu-kivipoimuri, Mepu-kuivurit ja ketterät Norcarin pienkuormaimet.

Sekä Viljelyohjelma että Karjatilaohjelma olivat edustettuina KoneAgriassa. Vuosi sitten lanseerattu Karjatilaohjelma on jo saanut vankan kannattajakuntansa. Se tarjoaa kustannustehokkaita ja tuottavuutta parantavia ratkaisuja nurmiviljelyyn, rehustukseen ja eläinten hyvinvointiin. ­K-maatalouden koetilan asiantuntijat olivat näyttelyssä paikan päällä kertomassa kuluneen kauden tuloksista ja koeviljelyssä olevista lajikkeista.

Tulevaa kautta suunnitellaankin jo vauhdilla ja ennakkohankinnat ovat ajankohtaisia. Ennakkomyynti käy nyt kuumimmillaan, joten käyhän sinäkin lähimmässä K-maataloudessa varaamassa omasi, jos et vielä KoneAgriassa sitä tehnyt.

Äiti tuo poikansa lääkärin vastaanotolle.

– Poikani luulee olevansa kana.

– Onko tämä jatkunut kauankin?

– Noin puoli vuotta.

– Miksi ette ole tulleet vastaanotolle aiemmin?

– Munat olivat niin hyviä.

Iloista loppuvuotta!

Maria Munck maria.munck@mcipress.fi

MAATILAN PIRKKA 4•2014

7

Entistä

tehokkaampaa tekemistä TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen

HHHHH CLAASin Jaguar 800 -mallisarjan uudet ajosilppurit on kehitetty vaativaan makuun ja menoon.

Pielaveteläisen Koneurakointi Jääskeläisen reilun 500 hehtaarin pelloilla rehua silputtiin kesällä keskimäärin 70 hehtaaria päivässä. Aumaa polki traktorin sijasta näppärä Claas Scorpion 7040-kurottaja.

8

MAATILAN PIRKKA 4•2014

MAATILAN PIRKKA 4•2014

9

– Rehuntekoa ja urakointia hoidetaan yhteistyössä KARI ja KARRI HERRASEN kanssa. Meillä on silppuri, perävaunuja ja traktoreita, ja Karilla traktoreita, noukintyyppinen karhotin ja yhdistelmäperävaunuja sekä niittomurskain, Petri ­luettelee.

Karhe on kerätty 18 metrin leveydeltä ja Jaguar nielee sitä vaikeuksitta.

K

un Pielaveteläinen Koneurakointi Jääskeläinen hankki viime keväänä uuden Claas Jaguar 840 -ajosilppurin, samalla vaihtui rehuntekomenetelmä pyöröpaaleista silppuriin.

Päätös ajosilppurin hankintaan ei syntynyt aivan hetkessä: – Taisi olla semmoinen kahdeksan vuoden vääntö, naureskelee nuori yrittäjä PETRI JÄÄSKELÄINEN. – Vaikka paikallinen konemyyjä väittikin, että Petrillä oli vielä vaipat kun asiasta isä-Pentin kanssa ensi kertaa puhuttiin.

Elokuussa Jääskeläisen Claas Jaguar 840 -silppurilla ajettiin ka-

10

saan ensimmäinen sato, hieman reilu viisisataa hehtaaria ja aloiteltiin toista. Omaa rehualaa tilalla on 160 hehtaaria, ja urakointialaa yhteistyökumppaneiden kanssa loput. Jääskeläisillä on myös 150-päinen lypsykarja, joiden lypsy hoituu kolmen robotin voimin.

Yhteistyö mahdollisti hankinnat vastaa tilanhoidosta. Petri, perheen vanhin poika, toimii koneyrittäjänä. Petri omistaa pääosan tilan koneista, ajosilppurin lisäksi muun muassa vuosi sitten hankitun Claas Scorpion 7040 -kurottajan.

Oli alusta asti selvää, että pelkästään oman tilan tarpeisiin ei arvokkaalle koneelle ollut tarvetta.

Jääskeläiset laskivat, että oman rehunteon osuus voisi olla korkeintaan 30 prosenttia, jotta investointi kannattaa.

PENTTI JÄÄSKELÄINEN

V-tyylin terät Claas Jaguar 840 -uutuussilppuri on varustettu Mercedes Benz 6 -sylinterisellä 294 kW:n moottorilla, joka täyttää viimeisimmät Tier 4i -päästövaatimukset. Kesken päivän ei tarvitse tankille poiketa, siitä pitää huolen kuution kokoinen polttoainesäiliö ja 130 litran ureasäiliö.

Ajovoimansiirto on hydrostaattinen kahdella nopeusalueella varustettu Overdrive.

Silppurikoneistolle voima välitetään leveällä lattaurahihnalla, joka pyörittää suoraan silppuria. Silppurin akselilta voima siirtyy vaihteiston välityksellä noukkimelle sekä syöttökoneistolle. Silppurin sydän on V-24 Classic -roottori, jossa on loivaan V-muotoon asennetut terät.

Terien asennolla rehumassaa siirretään keskemmälle, jolloin se ei pakkaudu silppukammion seiniin, mikä vähentää kulumista ja energiantarvetta. Terien teroitus hoituu automaattisesti ja teroitustiheyttä hallitaan ohjaamosta.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Syöttökoneiston 6-portaisella vaihteistolla silpun pituutta voidaan säätää 5–21 milliin. Jääskeläisten koneessa on 300 sentin levyinen noukinpöytä. Suoraniittopää on hankintalistalla seuraavana, jyvien murskain on jo valmiina.

– Näin jälkeenpäin hieman harmittaa, ettei tullut otettua Jaguaria nelivetoisena, Petri harmittelee.

– Täällä on muutamissa paikoissa todella jyrkkiä rinteitä, jossa nelivedosta olisi hyötyä.

Ohjaamossa viihtyy Kaikki kuljettajan tarvitsema tieto näkyy kertavilkaisulla, ja koneen toimintoja hallitaan monitoimivivulla. Monipuolisilla istuimen ja ratin säädöillä saadaan työskentelyasento halutunlaiseksi.

5 FAKTAA • Uusi tilava ohjaamo, jonka CEBIShallintajärjestelmä tallentaa jopa kolmen kuljettajan yksilölliset säädöt.

• Parempi ajomukavuus aurinkoverhojen, ilmastointilaitteen, radion ja kylmälokeron ansiosta.

• Suora hihnaveto moottorilta silppurikelalle mahdollistaa erinomaisen hyötysuhteen.

• Ainutlaatuinen silppurikelan tehokkuus: terien asennus V-muotoon saa aikaan vetävän ja polttoainetta säästävän katkaisun.

• Hyvä käsiksi pääsy nopeuttaa ja yksinkertaistaa huoltoa.

Claas on todella kuljettajaystävällinen kone, sillä kaikki koneen kannalta tärkeät toiminnot hoidetaan suoraan ohjaamosta yhdellä vivulla.

Monitoimiohjaussauvan vierestä löytyy suurikokoinen näyttö, josta näkee yhdellä silmäyksellä koneen tärkeimmät toiminnot.

Jääskeläisen tarkkuussilppurissa on vakiovarusteena automaattinen kuormantäyttö Auto Fill, mikä helpottaa kuljettajan tehtävää huomattavasti: kuorma täyttyy suurimmaksi osaksi automaattisesti, kameran skannatessa kuormatilaa ja ohjaten torvea puhaltamaan massaa vajaaseen kohtaan. Näin kuljettajalle jää enemmän aikaa karheen seuraamiseen.

Tilavan Vista Cab -ohjaamon näkyvyys on erinomainen. Ohjaamosta näkee sekä purkutorven, vaunun että traktorin. Mukavuutta lisäävät aurinkoverhot, ilmastointi sekä kylmälokero. Lisäksi ikkunoissa on pyyhkijät jokaisella sivulla, jonka ansiosta pöly ja muut epäpuhtaudet eivät pääse kertymään laseihin. Istuimen ja ohjauspyörän säätövarat ovat vähintäänkin riittävät.

Jaguar 800 -sarja Malli

840

850

860

870

Teho (hv)

400

455

510

598

Moottori

MB R6

MB R6

MB V8

MB V8

Teroitus ja vastaterän säätö ohjaamosta

Vakio

Vakio

Vakio

Vakio

AUTOFILL

Vakio

Vakio

Vakio

Vakio

Max nopeus 40 km/h

Vakio

Vakio

Vakio

Vakio

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Tehoa haettiin ja saatiin Aikaisemmin Jääskeläisillä on tehty rehua pyöröpaaliin, mutta pinta-alan kasvettua seinä alkoi tulla vastaan – tehoa piti saada lisää.

Tärkeimpänä syynä Jaguarin valinnalle Pentti Jääskeläinen nostaa silpun tasalaatuisuuden. Toisena vaihtoehtona oli hankkia kaksi noukinvaunua – niillä olisi päässyt tehon puolesta lähelle silppuria – koska Jääskeläisten omat pellot ovat suhteellisen lähellä talous­keskusta. Noukinvaunun silppu ei kuitenkaan ole koskaan lähelläkään tarkkuusilppurin vastaavaa.

Apevaunussa rehun valmistus on huomattavasti tehokkaampaa, kun vaunun ei tarvitse enää silputa sitä uudestaan. Siilolla tai aumassa lyhyt silppu tiivistyy helpommin.

Urakointimahdollisuudet ovat ajosilppurimenetelmällä paremmat, koska tasalaatuinen silppu sopii kaikkiin ruokintajärjestelmiin.

Tarkkaa annostelua Jääskeläisen pellolla karhotettiin toista säilörehusatoa ajamalla karhottimella kierros samaan karheeseen 18 metrin leveydeltä. Jaguar nieli tavaraa sisään tasaiseen tahtiin.

Säilöntäaineen annostelija Flow Master saa nuorelta isännältä erityiskehuja: ainetta menee vain silloin kun rehumassaa on purkutorvessa. Annostelija on tarkka – ennalta oli asetettu 45 litraa kuormaa kohden ja se oli toteutu-

1 000 litran polttoainesäiliö pitää huolen siitä, ettei tankille tarvitse kesken päivän poiketa.

11

Rapuajossa Scorpion polkee kahden renkaan leveyden kerralla.

nut kolmen kuorman jälkeen litran tarkkuudella.

Tulevaisuudessa lisää urakointia Petrin lisäksi koneen puikoissa istuu pikkuveli MARKUS. – Opetteluahan tämä meille vielä on, sen takia ei tälle kesälle uskallettu ottaa kaikkia tarjottuja urakointejakaan. Hyvin on homma kuitenkin luonnistanut siihen nähden, että kaikki on uutta, Petri sanoo.

Aloittelijoiksi nuoria miehiä ei voikaan väittää: parin tunnin ajossa heinää on aumassa 15 hehtaarin ala. Kesän keskimääräinen päivätulos on noin 70 hehtaarin luokkaa.

– Meillä ajetaan ihan lähipelloilta kahdella siirtovaunulla ja matkan kasvaessa lisätään vaunuja kolmeen ja neljään, näin siilolla säilyy työmäärä tasaisena, ehtii kunnolla levitellä ja tiivistää massan.

Scorpionissa riittää nostovoimaa Aumaa tiivistämässä tilalla on myös Claas Scorpion 7040 -kurottaja. Vuoden 2013 joulukuussa hankittu kone on joutunut niin sanotusti oikeisiin töihin, mittarissa on jo yli 600 tuntia.

– Meillä sitä käytetään yleiskoneena, enimmäkseen kuormauksessa ja ruokinta-automaatin täyttöpöydän täytössä, pihan puhdistuksessa, lumitöissä sekä muissa töissä mitä eteen tulee, Pentti kertoo.

12

– Scorpionilla tulee ajettua paljon niitä töitä, joita tehtiin ennen traktorilla. Käytännössä ei enää ole juuri traktoria navetalla tarvittu.

Kuormauksessa Scorpion 7040 onkin ylivoimainen traktoriin nähden: nelipyöräohjaus tekee siitä todella ketterän ja nostovoimaa riittää. Lyhyellä varrella nostotehoa on yli 4 tonnia.

– Ollaan sillä käyty lähiseudulla purkamassa tavaraa rekoista, matka joutuu koska tienopeus on 40 km/h, Pentti toteaa ja jatkaa, että betonin päällä rengas tosin kuluu melko nopeasti.

Scorpion 7040:n runkorakenne on suunniteltu siten, että puomi painuu rungon sisään. Tämä mahdollistaa takanivelen tuomisen alemmaksi, joka puolestaan vakauttaa konetta kuormatessa. Rungon rakenteesta johtuen se on myös vääntöjäykkä. Huolto on helppoa, kun kaikki kohteet löytyvät sivulla olevan moottorisuojan alta. Puomin ollessa ala-asennossa ohjaamosta näkee myös koneen oikealle puolelle, mistä on hyötyä ahtaissa paikoissa.

Jääskeläisten veljekset. Ylempänä Petri ja alaportaalla Markus.

Nuorempi veli Markus on joutunut ajamaan kakkossatoa enemmän Petrin ollessa parhaillaan armeijassa.

Monipuolisen ohjauksensa ansiosta Scorpion 7040 on aumalla todella näppärä. Myös haastattelupäivänä rehunteko oli käynnissä ja Scorpion aumaa polkemassa.

– Sillä pystyy levittelemään rehu­ massaa kätevästi, jos tarve vaatii.

Meillä on kuitenkin yleensä kaivuri aumalla, joten kurottaja on apuna tiivistämisessä. Useimmiten siinä on vielä rehupaali pihdissä lisäpainona, Petri selvittää.

– Rapuajolla sillä pystyy polkemaan huomattavasti tehokkaammin, koska pyörät kulkevat eri linjassa.

Matalan painopisteen ansiosta Scorpion on myös traktoria turvallisempi auman polkemisessa. r

Scorpion Malli

7040 T3

7035 T4i

7044 T4i

Ulottuvuus (m)

7,1

7

7

Nostoteho (t)

4

3,5

4,3

Moottoriteho (hv)

120

122

122

Maksimi vääntöm. (Nm)

420

480

480

Voimansiirto

Varipower

Varipower

Varipower

Huippunopeus (km/h)

40

40

40

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Massey Ferguson 8700:

tehoa ja voimaa nykyaikaisessa muodossa Massey Ferguson esitteli Agritechnicassa uuden 8700-mallisarjansa, joka on koko malliston lippulaiva.

TEKSTI Pauli Jaakkola KUVA Konekesko

M

assey Fergusonin 8700-malli­ sarjan suurin traktori 8737 rikkoo tehossa 400 hevosvoiman rajapyykin ja on näin ollen markkinoiden tehokkain Massey Ferguson -traktori.

Voimanlähteenä on uusi kuusisylinterinen, 8,4 litrainen AGCO Power -moottori. Moottori täyttää Tier 4 Final -päästömääräysluokan, joka on tämän hetken päästöluokista vaativin. Päästöjen puhdistusmenetelmänä käytetään ensisijaisesti urearuiskutusjärjestelmää (SCR) sekä toissijaisesti pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmää (EGR).

Uutuudet

Kattavat varustetasot

Moottorin lisäksi mallisarjassa on myös muita uutuuksia. Uusittu mittaristo ja värillinen, suurennettu matriisinäyttö ovat sekä selkeitä että helppokäyttöisiä. Lisäksi konepeitto on saanut uuden ilmeen, sillä jäähdytysilman kiertoa on tehostettu sivuilla olevilla poistoilma-aukoilla.

Mallisarjan saa muista mallisarjoista tutuilla Efficient ja Exclusive -varustelutasolla. Molemmat varustelutasot ovat hyvin kattavia Exclusive-varustelutason edustaessa luksusluokan varustelua.

Exclusive-varustelutasossa lukuisten lisävarusteiden lisäksi uutuutena käsinojassa on Multipad -moni­toimiohjauskahva, josta löytyy kaikki tarvittava traktorin hallintaan.

Mallisarja sisältää viisi eri tehol­ uokan traktoria, joista pienin on lisätehoilla 295- ja suurin 400-hevosvoimainen. Kaikki traktorit ovat saatavilla sekä Efficient- että Exclusive-varustelutasoilla. r

Näkyvyys Näkyvyys on totuttuun Massey Ferguson -tapaan loistava. Nelipilarisesta ohjaamosta näkee hyvin työn jäljet joka puolelle traktoria.

Muotoiltu konepeitto ja pakoputken sijoitus pilarin taakse takaavat esteettömän näkyvyyden.

Vaihteisto Läpi mallisarjan toimii portaaton Dyna-VT vaihteisto, joka oli jo edeltävässä 8600-mallisarjassa.

Vaihteisto on helppokäyttöinen sekä luotettava ja se välittää hyvin moottorin tehot suoraan pyörille sekä voimanulosottoon. Lisätehoilla suurimmasta 8737-mallista on saatavilla jopa 400 hevosvoimaa tehoa ja 1600 newtonmetriä vääntöä. Traktori on siis suunniteltu raskaimpiin maataloustöihin, jossa väännöstä ja voimasta ei tingitä.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Massey Ferguson 8700-sarja Mallit

Nimellisteho (hv)

Maksimiteho (hv)

EPM lisäteho (hv)

MF 8727

240

270

300

MF 8730

265

295

325

MF 8732

290

320

350

MF 8735

320

350

380

MF 8737

340

370

400

Varustelutasot

Efficient, Exclusive

13

jyväset

Mepun kuivureita saa nyt K-maataloudesta K-maatalous on aloittanut Mepu Oy:n viljankäsittely­ tuotteiden myynnin lokakuussa. Tuotevalikoimaan kuuluvat Mepu-vaunukuivurien ja kiinteiden viljan­ kuivurien lisäksi myös siilot, kuljettimet ja muut Mepun valmistamat ja edustamat viljankäsittely­ tuotteet.

– K-maatalouden kattavan myyntiverkoston ja laajan tuotetarjonnan osana Mepun tuotteet ovat aiempaa paremmin asiakaskunnan saatavilla. Kauppiaat ja myyjät tuntevat paikalliset olosuhteet ja maatalousyrittäjät sekä heidän tarpeensa, sanoo Mepu Oy:n toimitusjohtaja JARI VIRTANEN. Mepu Oy on vuonna 1952 perustettu yritys, joka toimii Yläneellä Pöytyän kunnassa Varsinais-Suomessa. Yhtiöllä on tehdas myös Pyhärannassa.

Lemkeniltä kylvölannoitin Suomen markkinoille K-maatalous-ketju tuo pneumaattisen kylvölannoittimen Lemken Compact Solitair 9/ 600 KHD Suomen markkinoille.

Koneen ensi esittely pidettiin Tampereen K-maatalouden ennakkomyyntipäivillä lokakuussa.

Suomen olosuhteissa tehtyjen tiiviiden testausten jälkeen työleveydeltään kuusimetrinen Lemken Compact Solitair päätettiin ottaa K-maatalouden tarjontaan. Koneella kylvö onnistuu sänkeen sekä muokattuun maahan. Koneen etumuokkaimena ovat lautaset, lannoitusvantaat ovat erilliset ja jyräpyörästön jälkeen sijaitsevat siemenvantaat.

Lemken Compact Solitair 9/ 600 KHD kylvölannoittimen vantaisto on vahva. Koneessa on 5000 litran säiliö. Kylvömäärän säädöt ja kiertokoe on helppo ja nopea tehdä. Kone on päisteiden käänteissä ketterä. Vetotehoa kone tarvitsee noin 229 hevosvoimaa.

Kotimainen Startti – vahva tuotanto alusta alkaen

Valion Startti -juottorehut Startti –juottorehujen pääraaka-aineena on elintarvikelaatuinen kotimainen maitojauhe. Mukana on pikkuvasikoille elintärkeä juoksutusmahassa imeytyvä kaseiini, sekä vasikoiden suolistoterveyttä tukevia eläviä maitohappobakteereita.

Startti –juomarehut ovat vasikoille luontaista rehua ja sisältävät kaikki mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Startti Maito Instant, 20 kg • Suomen suosituin juomarehu • Paras valinta sankojuottoon.

Startti Auto, 20 kg

• Hyvä juoksevuus, ei tahraa eikä tartu sekoituslaitteissa.

• Paras valinta automaattijuottoon.

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

Maataloustukilait uudistuvat ensi vuoden alusta EU:n suorista maataloustuista ja kansallisista tuista ehdotetaan lakimuutoksia. Muutokset liittyvät EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen, josta sovittiin kesällä 2013. Uusi tukijärjestelmä astuu voimaan ensi vuonna.

Nykyisin käytössä oleva tilatuki korvautuu perustuella, joka myönnetään tilatukijärjestelmässä vahvistettujen tukioikeuksien perusteella. Tukioikeuksia ei tarvitse hakea uudistuksen vuoksi uudelleen.

Lakiin on ehdotettu säännöksiä tuotantosidonnaisesta tuesta, jota myönnettäisiin lypsylehmille, naudoille, uuhille ja kutuille, teurastetuille karitsoille, kileille ja hiehoille sekä peltokasvipalkkiona tärkkelysperunalle, öljy- ja valkuaiskasveille, avomaanvihanneksille, sokerijuurikkaalle ja rukiille.

Täysin uutena tukimuotona ehdotetaan viherryttämistukea, jota myönnettäisiin vastaavalle alalle kuin jolle perustukea voidaan myöntää. Viherryttämistuen ekologisiksi aloiksi ehdotetaan kesantoaloja, typensitojakasvien ja lyhytkiertoisen energiapuun aloja sekä täydentävien ehtojen mukaisia maisemapiirteiden aloja. Uutena tukimuotona mukaan tulee myös jäsenvaltioille pakollinen nuoren viljelijän tuki.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

HOTTI puupelletti Hotti-pelletti on siisti, tehokas ja ympäristölle ystävällinen, sekä egologisesti kestävä vaihtoehto lämmitykseen.

• Energiaa n. 4,7 kWh/kg • 20 kg säkissä, 500 kg suursäkissä tai irtona.

VAPO puupelletti Vapon puupelletti on kotimaista ja tasalaatuista.

• 16 kg säkissä, 500 kg suursäkissä tai irtona.

Murskavoitto uutuustuotteelle Ylivieskalaisen Aimo Kortteen Konepaja Oy:n Murska WMax20 kiekkomylly palkittiin Golden Autumn -maatalousmessuilla Venäjällä. Ensimmäisen luokan diplomi ja kultamitali myönnettiin uutuussarjassa. Sarjaan osallistui valmistajia 30 eri Euroopan maasta 200 eri uutuustuotteella. Kultamitalin voittaminen on merkittävä ja harvinainen tunnustus suomalaiselle maatalouskoneelle Venäjän markkinoilla.

W-Max20 lanseerattiin Venäjän markkinoille tämän vuoden keväällä. Myyntitavoite on toteutunut lähes kaksinkertaisena ja venäläisten tilojen kiinnostus uutta tekniikkaa kohtaan on ollut innostunutta. Suomen markkinoille Murska W-Max20 tuli vuonna 2012.

Golden Autumn –maatalousmessu Moskovassa on vuosittainen alan tärkein tapahtuma Venäjällä. Messu kokoaa esittelijöitä ja vieraita ympäri Eurooppaa. Tapahtumassa palkitaan alansa parhaita tuottajia, uutuuksia, lehdistöä jne. Kunkin sarjan kolme parasta palkitaan.

Kysy puupelletin irtojakelumahdollisuudesta lähimmästä K-maataloudesta.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

PALVELUKSESSA

Tuttu isälle ja pojalle TEKSTI Maria Munck KUVA Kaisa Sirén

P

itkän linjan maatalousmyyjä ANTTI LOUHIKOSKI aloitti maaliskuun alussa K-maatalous Rovaniemen myymälävastaavana.

Joidenkin asiakkaiden kohdalla hän palvelee jo tilan kolmatta sukupolvea.

– Tämä perustuu pitkäjänteiseen työhön ja on loppuiän hommaa, sillä valmiita maatalousmyyjiä ei ole olemassa missään. Asiakassuhteet paranevat ja kaupanteko helpottuu, kun tulee lisää työvuosia, Louhikoski kertoo.

– Olen toiveammatissani. Jo seitsemänvuotiaana olen kirjoittanut ”Miksi haluat tulla isona” –kirjaan, että haluaisin maatalousmyyjäksi. Olen maatilan poika, ja silloin lapset huomioitiin hyvin maatalouskaupoissa. Niin minäkin teen, sillä he ovat tulevaisuuden viljelijöitä.

Louhikoski on ollut mukana Rovaniemen maatalouskaupassa vuodesta 1983.

– Maataloutta oli valtavasti, ja Rovaniemellä oli neljä maatalouskauppaa. Vuonna 1989 Maatalous Evestistä tuli K-maatalous Evesti ja kilpailijat lopettivat, jolloin saatiin olla pari vuotta yksinkin. On hyvä olla K-maatalous-kaupassa, sekä silloin että tänään, sillä kun on vakavarainen keskusliike takana, se antaa elinvoimaa ja luotettavuutta.

Tulevaisuuden näkymät ovat Louhikosken mielestä hyvät. Vaikka enimmillään Rovaniemen

16

alueella on 25 vuotta sitten ollut 230 maitotilaa, kun niitä nyt on 36, maitomäärät ja rehuvolyymit ovat siitä huolimatta nousseet sekä myyntialue laajentunut.

Vuosien saatossa monet asiat ovat muuttuneet. Louhikosken mukaan on hyvä, että konemerkit ovat pysyneet melkein samoina.

– Asiakkaan on turvallista ostaa, kun merkit eivät jatkuvasti vaihdu.

K-maatalous-ketjun järjestämissä koulutuksissa, kuten maatalous-, maatalouskone- ja kenttämyyjäkoulutuksessa sekä esimiesvalmennuksessa, Louhikoski on käynyt ahkerasti. Hän sijoittui toiseksi vuoden 1997 Mestarimyyjä-kilpailussa.

– Koulutuksissa oppii uutuustuotteista ja pysyy ajan hermolla esimerkiksi erilaisista EU-direktiiveistä, jolloin viljelijöiden kanssa voi helpommin keskustella uusista asioista.

Louhikoski on huomannut, että uudella maatalousmyyjällä kestää yleensä useita vuosia, ennen kuin saa asiakkaiden luottamuksen.

– Minulla on aina ollut sellainen asenne, että vaikka olen työntekijä niin ajattelen kuin yrittäjä: toiminnan täytyy olla tehokasta ja kannattavaa, jotta homma voi jatkua. Asiakkaat eivät ole kerta­käyttöisiä. r

ANTTI LOUHIKOSKI TYÖPAIKKA: K-maatalous Rovaniemi KOULUTUS: maatalousoppilaitos, kaupallinen puoli PERHE: vaimo ja kaksi poikaa sekä kuusi lastenlasta PARAS PAIKKA: Pohjois-Lapissa kalastamassa

MAATILAN PIRKKA 4•2014

PICHON lietelantavaunut

Kestävyyttä urakointikäyttöön TEKSTI Raine Stenvall

Lumityökoneet kannattaa huoltaa ajoissa

• Valmistettu jo yli 40 v. - edustus yli 40 maassa • 1-, 2- ja 3-akseliset vaunut 2,6 -30 m3 • Kokonaan kuumasinkitty painesäiliö ja siihen integroitu runko takaavat pitkäikäisen rakenteen ja alhaisen painopisteen • Monipuolisesti varusteltavissa, myös määränsäätöautomatiikalla • Veitsi- ja kiekkomultaimet tarkkaan lietteen sijoittamiseen

Lumityökoneiden kiireisin sesonki lähestyy kovaa vauhtia, joten nyt on sopiva aika huoltaa kalusto edellisen kauden jäljiltä kuntoon. Kuten muidenkin koneiden osalta, myös lumityökoneissa huolto kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jottei kiire yllätä, kun työt painavat päälle ja koneiden pitäisi olla jo käytössä. Ajoissa tehty huolto tulee huomattavasti edullisemmaksi ja seisokit vähenevät.

Tärkeimpiä huolto- ja tarkistuskohteita ovat valot, polttoaine- ja jäähdytinlaitteisto sekä akku. Pimeissä ja kylmissä olosuhteissa työskenneltäessä kannattaa varmistaa, että nämä toimivat moitteetta. Myös auraus ja hiekoituskaluston kunto kannattaa tarkistaa edellisen kauden jäljiltä erityisesti kulutusosien kohdalta. Kulutusosat, kuten kauhan huulilevyt ja lumiauran terät, kannattaa hankkia ajoissa, jotta varmistaa niiden saatavuuden. Kaikissa huolto­toimenpiteissä kannattaa käyttää asiantuntevaa ja merkkikoulutettua huoltomiestä, joka tuntee koneesi läpikotaisin ja tekee huoltotyöt vahvalla ammattitaidolla.

PICHON Potkurisekoittajat Ennakkohinta alk.

(B31 malli)

3.470,-

(alv 0%) + toim.kulut

Katso lähin huolto- ja varaosapisteesi osoitteesta: www.konekesko.fi/yhteystiedot

440 milj.

Vuoden 2013 neljän miljardin kilon viljasadosta ruokakäyttöön päätyi lähes 440 miljoonaa kiloa ja teolliseksi rehuksi yli 600 miljoonaa kiloa.

Kuivalannan LEVITYSVAUNUT • 9,5, 12 ja 14,5 tn • Käännettävät ja vaihdettavat kulutuspalat • Isot 90 cm 3-siipiset levitinlautaset - vaihdettavat levityssiivet • Triton 95 3-ketjuinen ja 120/150TR 4-ketj. pohjakuljetin • 150TR:ssä jousitettu teliakseli.

• Ylös asti avautuva hydraulitoiminen peräportti.

Ennakkohinta alk.

21.330,alv. 0% + toim.kulut

Hinnat voimassa 31.12.2014 saakka. Kuvien koneissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

KUVA Mikko Vähäniitty

jyväset

Tarjolla nyt myös rapsirouhetta K-maatalouden Karjatilaohjelman rehutuoteryhmän tarjontaa on laajennettu rapsirouheella. Rapsirouhe on tuotu Kalajoen satamaan, ja toimitukset alkoivat syyskuussa.

Rapsirouhe on toimiva seoskomponentti säilörehun ja oman rehuviljan valkuaistäydennykseen.

Valkuaistäydennyksen tarpeen määrittämiseksi oman säilörehun ja rehuviljan laatu kannattaa selvittää alkaneen sisäruokinta­kauden ruokintasuunnittelun pohjaksi. Kuluvan satokauden alueellisesti vaihtelevista sääoloista johtuen erityisesti rehuviljan laatuvaihtelut ovat suuria.

VLuomuviljan käyttö kasvoi

markkinointikaudella 2013/14 edeltävään kauteen verrattuna noin seitsemän prosenttia.

Luomukauran käyttö puolestaan kasvoi jopa 21 prosentilla. | Vilja-alan yhteistyöryhmän tiedote 17.9.

Kotimainen.

Kestävä ja ketterä.

Ergonominen - erinomainen näkyvyys kuljettajan paikalta.

Runko-ohjaus ilman kompromisseja.

Norcar - pienkuormaajien panssarivaunu.

NORCAR A60 pienkuormain

• Hydraulinen vakaaja • 10-toiminen Joystick => sähköohjattu jatkopuomi + työlaite hydrauliikka • Kellunta • Työvalot eteen vakiona

Tarjous sis. moottorilämmittimen, vakaajan ja HD kauhan 120 cm

NETTOHINTA!

23.990,(alv0%) + toim.kulut

Tee kaupat 22.11.2014 mennessä, saat kaupan päälle tablettitietokoneen SAMSUNG Galaxy Tab 4 10.1” 4G Wi-Fi 16GB. (Arvo 400€)

K-MAATALOUS

UPL:n edustaja sekä K-maatalousketjun kasvinsuojeluaineiden vastaavat tutustumassa kokeisiin SJT:n tutkija Marja Turakaisen johdolla.

K-maatalous panostaa sokerijuurikkaan kasvinsuojeluvalikoimaan TEKSTI Anni Kymäläinen ja Minni Tapola KUVA Minni Tapola

K

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Tehokas rikkatorjunta on juurikkaalla erityisen tärkeää varsinkin alkuvaiheessa.

rikkakasveja jäi molemmilla erittäin vähän. Turakainen näkee tulevaisuuden haasteena sen, että kasvinsuojeluaineiden määrä tulee todennäköisesti vähenemään ja käyttömäärät alenemaan, kuten on käynyt jo muissa Pohjoismaissa. Juurikas kilpailee heikosti rikkakasveja vastaan alkuvaiheessa, minkä vuoksi tehokas rikkatorjunta on juurikkaalla erityisen tärkeää.

Comet Pro on Suomessa tuttu aine viljoilla. Sokerijuurikkaalla se on esimerkiksi Ruotsissa vakiotuote Ramularian torjunnassa. Sitä voi käyttää peräkkäisinä vuosina niin viljalla kuin sokerijuurikkaalla, valmiste antaa pitkän suojan juurikkaan tauteja vastaan ja edistää kasvin kasvua. Suomessa sitä testattiin Ramualarian torjunnassa muutama vuosi sitten, ja sokerin määrä kasvoi SJT:n ja Ruotsin kokeiden perusteella keskimäärin 700 kg/ha. Comet Prota kannattaa käyttää resistenssiriskin minimoimiseksi tankkiseoksessa esimerkiksi Tiltin kanssa. r

jyväset

-maatalous on aloittanut yhteistyön UPL Limited kasvinsuojeluaineita valmistavan yrityksen kanssa.

Jatkossa K-maatalous myy UPL:n sokerijuurikastuotteita kuten Metafolia ja Betasanaa. Tuotteita on käytetty yleisesti muualla Euroopassa, ja esimerkiksi Tanskassa Metafol on yleisemmin käytetty metamitronivalmiste juurikkaalla kuin Goltix.

– Haluamme olla vahvemmin mukana kehittämässä sokerijuurikkaan kasvinsuojelua, ja aloitimmekin yhteistyön Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Sucroksen kanssa tänä vuonna. Viljelijäkokeet onnistuivat hyvin, ja saimme arvokasta tietoa tuotteista. Tavoite on tuoda uusia ratkaisuja markkinoille lähivuosina niin, että tuotteita on päästy testaamaan Suomen oloissa jo hyvissä ajoin, kasvinsuojeluaineiden tuotepäällikkö MINNI TAPOLA kertoo.

Kokeissa käytettiin UPL:n metamitronivalmistetta Metafolia ja fenmedifaamia sisältävää Betasanaa. Metafol sisältää metamitronia 700 g/l, ja se vaikuttaa siemenrikkakasveihin sekä lehtien että maan kautta.

Kosketusvaikutteinen Betasana sisältää puolestaan fenmedifaamia 160 g/l. Kokeissa verrattiin käsittelyjä Metafol+Betasana sekä Goltix+Betanal. Lisäksi kumpaankin seokseen lisättiin Tramatia. Kokeissa ei havaittu silmämääräistä eroa Metafol ja Goltix –käsittelyjen välillä, vaan kumpikin käsittely torjui rikat hyvin. Myöskään ruiskutusviotuksia ei ilmennyt kummallakaan koejäsenellä.

Sokerijuurikkaan tutkimuslaitoksen tutkijan MARJA TURAKAISEN mukaan tämän kesän koetulosten perusteella kumpikin valmiste toimi hyvin, ja laskentojen perusteella

19

VILJELYOHJELMA

Onni, 4, viihtyy isän kanssa peltotöissä. Viime vuonna valmistunut hallirakennus palvelee sadonkorjuuaikaan välivarastona.

Uuden kokeilu

kannatti

Perunanviljelijänä ei voi koskaan tulla täysinoppineeksi, sanoo vauvasta asti pottupellon laidalla viihtynyt Olli Ruotsala. Tänä kesänä lisäoppia toi K-maatalouden uuden perunan viljelyohjelman kokeileminen.

TEKSTI ja KUVAT Kirsi Haapamatti

20

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Terveet perunakasvin lehdet näyttävät tältä.

Kuvankäsittelyllä ei ole tasaisen vihreiden lehtien kanssa mitään tekemistä – Melody-lajike on onnistunut Ruotsalan pelloilla hyvin.

Luontainen uteliaisuus oli OLLI RUOTSALALLA pontimena, kun hän päätti ottaa varteen paikallisen K-maatalouden myyjän PEKKA HOLMAN ehdotuksesta kokeilla K-maatalouden uutta perunan kasvinsuojeluohjelmaa. Ruotsala luotsaa vaimonsa KIRSIN kanssa erikoiskasvinviljelytilaa päätuotteenaan peruna.

Peruna­tila on Olli Ruotsalan kotitila, ja ensimmäiset myyntiperunat kasvatettiin tilalla jo ennen Ruotsalan syntymää. Päälajikkeina Ruotsalan tilalla ovat Melody ja Musica.

– Vaikka paljon olen vuosien myötä nähnyt ja oppinut, tuntuu, että opittavaa on aina. Kasvinsuojelun ja sitä kautta sadon ja laadun optimointi toki kiinnostaa.

K-kauppias tekee Ruotsaloille vuosittain viljely­ suunnitelman, nyt siihen sisällytettiin Banjo Forte- ja Consento-kasvinsuojeluaineet.

– Sain kaupalta hyvät ohjeet ja tiedot tehoaineista.

Tein ensimmäiset ruiskutukset viikko juhannuksen jälMAATILAN PIRKKA 4•2014

keen. Kaikkiaan olen ruiskuttanut kesän aikana jopa kuudesti. Ruttoa tai lehtipoltetta ei tänä vuonna näkynyt kumpaakaan.

Rikkatorjunta keskeisimpiä tutkimuskohteita Keskon kasvinsuojeluaineiden tuotepäällikkö MINNI TAPOLA kertoo, että Ruotsalan kokeilema viljelyohjelma oli kesällä käytössä viidellä viljelijällä. Lisäksi sitä testataan Perunantutkimuslaitoksen koe­tilalla ­Ylistarossa.

– Viljelijöiden kokemukset ja testit koetilalla antavat osviittaa, että aineet ovat olleet hyviä. Lehtipoltteelle on ollut otolliset olosuhteet viime ja tänä kesänä, joten siihen tehoava Consento on ollut hyvä valinta.

Rutto sen sijaan ei kuivan kesän myötä peruna­ kasvustoja pahemmin uhannut. Kuivuus kuitenkin aiheuttaa päänvaivaa rikkatorjunnassa: 21

Olli Ruotsala mainitsee Banjo Forten hyviksi puoliksi sateenkestävyyden ja kasvinsuojeluaineen sisäisen vaikutuksen uudessa kasvustossa.

– Kuivuuden vuoksi rikka­ kasvien vahakerros paksuuntuu, ja tehoaineet tehoavat niihin heikommin. Rikkatorjunta on yksi keskeisimmistä tutkimuskohteista meillä, etenkin kun Afalon-neste jäi pois käytöstä. Uusia aineita on kuitenkin tulossa ja jo tullutkin rikka­ torjuntaan. Esimerkiksi Spotlightin ja Senkorin seoksesta on hyviä tuloksia, Tapola summaa.

Markkinoille tulevien ja sinne vastikään tulleiden kasvinsuojeluaineiden tehoa testataan ympäri maata. Paikalliset K-kauppiaat ohjeistavat viljelyohjelmien toteutuksessa.

Sateenkestävä Banjo Forte Ruotsalan perunat istutettiin toukokuun loppupuolella, ja ruiskutukset tehtiin heinäkuun ensimmäisestä viikosta alkaen. Silloin tehtiin ensimmäinen ruttokierros, joka uusittiin noin 8–10 päivän välein. Banjo Forte otettiin mukaan kolmanteen ja neljänteen ajoon eli 22

27.7. ja 5.8. Kasvinsuojeluohjelmaa kokeiltiin kahdelle lohkolle: kolmen hehtaarin Melody-alalle ja 2,5 hehtaarille Musica-lajiketta.

Kokeilu näyttää purreen hyvin.

Banjo Forte on ollut käytössä jo aikaisemmin, ja sen hyviksi puoliksi Ruotsala mainitsee sateenkestävyyden ja kasvinsuojeluaineen sisäisen vaikutuksen uudessa kasvustossa.

Tosin kasvitaudit eivät Ruotsaloiden kasvustoja ole muutenkaan pahoin runnelleet. Onnistuneen kasvinsuojelun lisäksi Olli Ruotsala sanoo viljelykierron ja puhtaan siemenen käytön ehkäisevän tauteja tehokkaasti.

– Käytännössä emme käytä vanhaa siementä kylvöissä lainkaan.

Saastuneen siemenen mukana tulee aina ongelmia. Viljelykierrossa meillä on rehukauraa ja kuminaa.

Vaa’alle pellolta päin Olli ja Kirsi Ruotsalan tilalla viljellään perunaa hieman alle 20

hehtaarin alalla. Suurin osa perunasta myydään teollisuusperunana Jepuan perunalle, jonne on lyhyt kuljetusmatka – vain 13 kilo­ metriä.

– On näppärää, kun perunoita saa ajaa vaa’alle pellolta päin. Väli­ varastointia tarvitaan vain, jos vaa’alle on ruuhkaa. Tällä alueella on paljon perunanviljelijöitä.

Välivarastona palvelee upouusi halli, jossa perunat säilyvät valolta ja kosteudelta suojattuna seuraavaan päivään.

– Kaikki teollisuusperuna nostetaan urakoitsijan toimesta. Se on tehokasta ja nopeaa sekä vapauttaa talonväen ajamaan lasteja. Kotiperuna ja siemenperuna nostetaan itse. Vanhempani ovat vielä apuna ruuhkahuippujen aikaan.

Perunaa ostetaan myös suoraan tilalta ruokaperunaksi. Osa myydään kuorintaan. Suoramyynti­ asiakkaita varten tilalle on nyt ostettu pussituskone. Viljelykalustoa on uusittu tarpeen mukaan. r MAATILAN PIRKKA 4•2014

VARMISTA KONEESI TOIMIVUUS ENSI SATOKAUDELLE! SIEN O A R VA KO K A N EN LENNUS A

Onnistuneen kasvinsuojelun lisäksi tauteja ehkäistään viljelykierrolla ja puhtaan siemenen käytöllä.

15% 4 ast 1 0 2 .

30.11

i

Viljelykierto sammuttaa lehtipoltteen Tutkija HEIDI TUPALA Perunantutkimuslaitokselta sanoo, että tehokas viljelykierto on lehtipoltteen pahin vihollinen.

– Monokulttuuri altistaa muillekin taudeille, mutta etenkin lehtipoltteelle, joka säilyy peltoon jäävässä kasvijätteessä. Lehtipolte pysyy kurissa, kun välillä viljellään kaksi tai kolme vuotta esimerkiksi viljaa.

Lehtipolte on Alternatia-sukuisen sienen ­aiheuttama tauti. Se iskee perunakasvin lehtiin yleensä keskikesällä. Ensin tauti tulee alalehtiin, ja torjunnan puuttuessa nousee sieltä ylemmäs. Lehtiin tulevat kuoliolaikut etenevät lopulta niin, että koko perunakasvi näyttää palmulta.

– Viime kesänä tauti ilmeni melko aikaisin, jo ennen heinäkuun puoltaväliä. Kuuma ja kuiva kesä on tarjonnut hyvät olosuhteet lehtipoltteelle, joka tautina on vähän epäsienimäinen. Yleensä sienitaudit yhdistetään sateisiin, Tupala selittää.

Kesällä 2013 lehtipoltetta esiintyi paljon. Suomessa lehtipoltteesta ei ole ennen ollut suurta ongelmaa, mutta nyt riskilohkoilla alkaa esiintyä pahojakin epidemioita. Yleisesti ottaen tauti saadaan pidettyä hyvin kurissa.

Yksinomaan lehtipoltteen torjuntaan on tarkoitettu atsoksistrobiini. Torjunta kannattaa ottaa mukaan jo kesän ensimmäiseen tai toiseen ruiskutukseen. Kolme tai neljä ruiskutuskertaa kesässä riittänee.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Säästä rahaa ja vältä sesonkiajan ruuhkat!

Alennus lasketaan voimassaolevista (Rautakeskon, Konekeskon) suositushinnoista.

Tarjous koskee seuraavien tuotemerkkien varaosia:

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Sinkitty ranskalainen Pichon Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Marika ja Jari Junttilan tilalla lehmämäärä on kasvanut 24 lypsävästä 120-päiseksi karjaksi ja peltopinta-ala on kuusinkertaistunut 150 hehtaariin. Samaa tahtia on kehitetty myös konekantaa – isolla tilalla töiden sujuminen ei saa jäädä koneiden kapasiteetista kiinni.

TEKSTI ja KUVAT Maija Yliaho

Junttilan tilalla Kannuksessa on menty eteenpäin viimeiset kaksikymmentä vuotta. MARIKA ja JARI JUNTTILAN isännyyden aikana, vuodesta 1995 alkaen, tilan lehmämäärä on kasvanut 24 lypsävästä 120-päiseksi karjaksi ja peltopinta-ala kuusinkertaistunut 150 hehtaariin. Samaan tahtiin on kehitetty myös konekantaa, sillä isolla tilalla töiden sujuminen ei voi jäädä koneiden kapasiteetista kiinni.

Junttiloiden tuoreimpia hankintoja on ranskalaisvalmisteinen kolmiakselinen Pichon 22,7 m3 -lietevaunu, joka osoitti toimivuutensa kevään ja kesän kuluessa, kun Jari Junttila levitti sen kanssa 3 000 kuutiota lietettä peltoon.

Tilakoko kohdilleen Jari Junttila suhtautuu tilakoon kasvattamiseen realistisesti. Nykyinen lehmämäärä on nyt hyvä, mutta laajentaminenkaan ei pelota, jos se jossain vaiheessa tuntuu ajankohtaiselta.

Viisi vuotta sitten valmistunut uusi na-

24

vetta on rakennettu tyhjälle tontille, jolle on jatkossakin tilaa tehdä lisää navettoja tarpeen ja tilanteen mukaan.

– Ensimmäinen navettalaajennus tehtiin vuonna 1999, kertaa Junttila.

– Silloin vanhan navetan viereen koti­pihaan valmistui 50 lehmän pihatto. Muutos oli jonkunmoinen vanhaan parsinavettaan verrattuna ja siinä vaiheessa tuntui siltä, että tämä on nyt tässä ja tällä pärjätään.

Vajaassa kymmenessä vuodessa navetta jäi kuitenkin pieneksi ja uuden rakentaminen tuli ajankohtaiseksi jälleen vuonna 2009. Uusi navetta löysi puolivahingossa paikkansa 300 metrin päästä kotoa.

– Osoittautui, että tässä on hyvä kangasmaasto, joten tähän oli hyvä rakentaa. Tilaakin tässä on ihan toisella tavalla kuin kotipihassa, Jari Junttila näyttää.

Uudessa navetassa 120 lypsävän lypsystä huolehtii kaksi robottia. Vanhassa navetassa kasvaa nuorkarja. Työpaikan tila tarjoaa ympärivuotisesti Junttilan pariskunnan lisäksi Jarin siskolle, KATRIINA

MAATILAN PIRKKA 4•2014

VIERAILULLA

Junttilan tilalla Pichonin lietteenlevityskalustoa päästiin ensimmäisen kerran testaamaan kevään ja kesän aikana. Nurmille levitettiin lietteet, kun ensimmäinen säilörehusato saatiin korjattua kesäkuussa. Vaikka pintalevityskin onnistui Jari Junttilan mukaan hyvin, syksyn levityksiin hankittiin 15-metrinen multain.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

25

Junttilan 120-päinen karja työllistää Jari Junttilan lisäksi vakituisesti Jarin vaimon Marikan ja siskon Katriina Junttilan.

Kolmen akselin ja hydraulijousituksen ansiosta vaunu liikkuu pellolla sujuvasti, vaikka vetääkin lietettä 22 kuution verran.

26

JUNTTILALLE.

Lisäksi kone- ja peltopuolella on yksi työn­tekijä sekä tilapäistä työvoimaa.

Tehokas ja varma koneketju Myös peltokuviot on Junttilassa saatu kuntoon. Vuosi sitten tehdyn tilusjaon myötä oma peltopinta-ala kasvoi yli sataan hehtaariin. Samalla lohkojen keskikoko kasvoi kahdesta hehtaarista yhdeksään, ja peräti kolme lohkoa on nyt kooltaan yli 20 hehtaaria.

– Tilusjako oli hyvä ratkaisu, Junttila kiittää.

– Isoja lohkoja on helppo viljellä, ja turhat ajomatkat ovat jääneet pois.

Junttiloiden pelloilla kasvaa pääasiassa nurmea, joten kesä rytmittyy rehuntekojen tahtiin.

Niitto­kone–karhotin–noukinvaunu-ketjulla urakoidaan rehua paitsi omiin, myös muiden tuottajien siiloihin.

– Parhaimmillaan muille tehdään rehua parisen viikkoa, Junttila laskee.

Kun omat rehut on tehty, traktorin rattia saa pyöritellä lietekaluston kanssa. Lannoite on saatava nurmille ajallaan, eikä varaa koneesta johtuviin työkatkoihin ole.

Siksi lietevaunulta tarvitaan kestävyyttä, varmatoimisuutta ja riittävää levityskapasiteettia.

Nämä ominaisuudet mielessään Junttilakin lähti hankkimaan uutta lietevaunua, kun vanhan vaunun työtunnit tulivat keväällä täyteen.

Kevyttä menoa Pichon 22,7 m3 -lietevaunussa vakuutti ensimmäisenä materiaali.

– Sinkittyyn vaunuun vaan jotenkin luottaa enemmän kuin maalattuun, Junttila pohtii.

Hyväksi ominaisuudeksi Junttilassa nähtiin myös se, että kolmen akselin ja hydraulijousituksen ansiosta vaunu liikkuu pellolla sujuvasti, vaikka vetääkin lietettä 22 kuution verran.

– Täydelle lastille tulee painoa auttamatta. Pichonissa paino kuitenkin jakautuu tasaisesti koko vaunuun ja se liikkuu ihmeen kevyesti vaikka olisi täynnä. Peltoon jää myös vähemmän jälkeä.

Vaunun vakautta lisää se, että runkorakenne on hitsattu osaksi säiliötä. Näin painopiste on saatu alas.

Kaveriksi veitsimultain Pichonin tuplamalliset pinta­ MAATILAN PIRKKA 4•2014

Junttilan tilalla Kannuksessa lietteet on keväästä saakka levitetty ranskalaisella Pichon–lietevaunulla. Junttilassa yksi tärkeä kriteeri lietevaunun valinnassa oli kuumasinkitty säiliö, jonka voi olettaa kestävän maalattua säiliötä paremmin.

Puomin lisäksi täyttöä voidaan nopeuttaa ja tehostaa alipainepumpulla eli ns. turbofillerillä. Alipainepumppu nostaa lietettä samalla kun vaunun alipaine imee sitä säiliöön.

Pichon-lietevaunun voi varustella oman tarpeen mukaan

levityssuuttimet levittävät lietteen tasaisesti peltoon, ja pelkästään niiden avullakin lietteen levittäminen sujuu tasaisen varmasti. Silti syksyn levityksiin Junttilaan hankittiin myös 15 metrinen veitsimultain.

– Multaimen avulla saa lietteen siististi nurmeen, Junttila toteaa.

– Ja vaikuttaahan se tietysti myös typen haihtumiseen, varsinkin kuumilla keleillä typpeä haihtuu pintalevityksessä jonkin verran.

Siihen, että Junttilaan tuli nimenomaan Pichonin lietteenlevitysvaunu, löytyy vielä yksi iso tekijä: – Tämä oli iso hankinta hinnaltaankin. On hyvä tietää, että yhteistyö toimii silloinkin, jos tarvitaan huoltoa tai korjaamista. r MAATILAN PIRKKA 4•2014

Ranskalaisen Pichonin lietevaunujen suurin vahvuus on, että vaunuja löytyy monen kokoisia ja varustevaihtoehtoja on paljon.

– Tämän päivän tiloilla vaatimukset ja tarpeet ovat kasvaneet. Ei ole enää sellaista karvalakkimallia, joka kävisi kaikille. Tarvitaan erikois­ varusteltuja lietevaunuja, joissa on otettu huomioon tilojen erilaiset tarpeet. Esimerkiksi paljon urakoivalla tilalla on täysin omat vaatimuksensa, pohjustaa K-Maatalous Toholammissa konemyynnistä vastaava RISTO HÖYKINPURO. – Pichonin lietevaunusta voi räätälöidä tilakohtaisesti juuri sellaisen kuin tarvitaan, hän jatkaa.

Vaunuun voidaan esimerkiksi tehdä ylimääräisiä lähtöjä sivulle ja taakse. Näin sillä voidaan imeä helposti lietettä muualtakin kuin säiliöstä, esimerkiksi suoraan navetan tai sikalan sisältä lietekuiluista.

Pichonin lietevaunuihin on saatavilla myös monipuolista automatiikkaa, joka helpottaa ja nopeuttaa ajoa. Vaunun täyttöä ja levitystä voidaan ohjata sähköhydraulisesti painikeohjaimin tai kosketusnäytöllisellä joystick-ohjaimella. Nopeaa ja tarkkaa levitystä varten tarjolla on määränsäätöautomatiikka, jolloin ajonopeus ei vaikuta levitysmäärään. Varsinkin urakoitsijan työtä helpottaa se, että automatiikan perään voi kytkeä myös tulostimen.

Suurimmat eli 18,5–30 kuutiota vetävät Pichonin lietevaunut ovat kolmiakselisia.

– Tiellä ja tyhjänä liikkumista näillä vaunuilla keventää se, että etummainen akselisto nousee ylös, Höykinpuro sanoo.

Vaunujen vakautta lisää kaikissa vaiheissa alhaalla oleva painopiste.

– Erityisesti sillä on merkitystä silloin, kun perään lisätään vielä 12–15 metrinen multain. Yhdistelmä alkaa silloin olla jo melkoisen painava.

– Pichon on vanha ja luotettava valmistaja, jolla on pitkä kokemus juuri tämän kaltaisista isojen tilojen työkoneista. Kyllä sillä osaamisellakin on oma arvonsa.

27

Asiantuntija vastaa Vuonna 2015 maataloustuet kokevat suurimman muutoksensa.

Veikko Tuominen ylitarkastaja, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskus

Tukiviidakossa tulossa suuria mullistuksia

Iris Kaimio eläinlääkäri, Emovet Oy

Leipis.

E

nsi vuonna maataloustukiviidakko kokee koko EUajan suurimmat mullistuksensa. Sekä EU-tuet, kansalliset tuet sekä tukien maksuaikataulut muuttuvat. Maitokiintiöt poistuvat, tukihakuihin tulee muutoksia, nitraattiasetus uudistuu ja kasvinsuojelusäädösten uudet vesistörajoitukset ja kasvinsuojelututkinnot astuvat voimaan.

Kaikista tuista, myös kansallisista, poistuu yläikäraja sekä eläkekytkentä. Vähimmäispinta-ala nousee tilatukea lukuun ottamatta viiteen hehtaariin, puutarhakasveilla yhteen.

Eläinyksiköiden laskentakausi muuttuu kalenterivuodeksi.

Lohkot saavat niin kutsutun ohjelmatukikelpoisuuden, jos ne ovat olleet tukikelpoisia sekä ympäristötuessa että luonnonhaittakorvauksessa tai vain toisessa niissä. Lisäksi tukikelpoisuuden voivat saada tukien piiristä pois pudonneet lohkot. Tilatuessa lohko on tukikelpoinen, jos se on viljelykunnossa 1.1.2015. Turvemaiden kyntökieltoa ei tule.

Luonnonhaitta- ja eläinten hyvinvointikorvaus ovat jatkossa yksivuotisia. Luonnonhaittakorvauksen kotieläintilan eläintiheysvaatimus on 0,35 ey/ha ja se lasketaan hakuvuodelta. Eläinten hyvinvointikorvaus laajenee lampaisiin, vuohiin ja siipikarjaan. Ympäristökorvaus on 5-vuotinen eikä siinä ole enää kasvi- ja kotieläintilajakoa. Siinä on vapaaehtoisia lohkokohtaisia toimenpiteitä kohdentamisalueineen. Osa erityistukisopimuksista muuttuu lohkokohtaisiksi toimenpiteiksi.

Luomusopimus muuttuu 5-vuotiseksi sitoumukseksi eikä edellytä ympäristökorvaussitoumusta.

Jatkossa kaksi tukialuetta Nykyiset tilatukioikeudet ja lisäosien aikataulut säilyvät, mutta tasatuki muuttuu perustueksi, viherryttämistueksi ja nuorten viljelijöiden tueksi. Tuotantosidonnaista tukea aletaan maksaa myös rukiille, sokerijuurikkaalle ja teuraskileille.

Tilatuessa siirrytään kahteen tukialueeseen, AB-alueeseen ja C-alueeseen. Tilojen ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään 15.6.2015, joten siihen mennessä kannattaa ylimää-

28

räiset tukioikeudet kaupitella tarvitseville. Tukioikeuksia voi 1.1.2015 alkaen siirtää vain aktiiviviljelijälle eli viljelijälle, joka hakee tukia, mutta vuoden 2014 loppuun asti niitä voidaan vielä siirtää esimerkiksi maanomistajalle, jolla on peltoa hallinnassaan.

Viherryttämistä luvassa Tilatuen viherryttämiseen kuuluu viljelyn monipuolistaminen, pysyvät nurmet (eli pysyvät laitumet) sekä ekologinen ala. Jos viljelijä ei ole ilmoittanut pysyviä laitumia, viherryttäminen edellyttää C-alueella pelkästään vähintään kahden kasvin viljelyä yli 10 hehtaarin tiloilla. AB-alueella pitää yli 30 hehtaarin tiloilta lisäksi löytyä vähintään kolme kasvia. Ekologinen ala jää Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan viljelijöiden harmiksi. Näissä maakunnissa yli 15 hehtaarin tilojen pitää ilmoittaa vähintään 5 prosenttia peltoalastaan ekologiseksi alaksi, esimerkiksi ekologiseksi kesannoksi. Luomutilat ja suurin osa nurmitiloista on vapautettu viherryttämi-

Tilojen ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään 15.6.2015, joten siihen mennessä kannattaa ylimääräiset tukioikeudet kaupitella tarvitseville.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

sestä. Viljelijä, jonka tilanpidon aloittamisesta on kulunut alle 5 vuotta ja joka täyttää korkeintaan 40 vuotta, saa nuorten viljelijöiden tukea enintään 90 hehtaarille.

Etelä-Suomen tukena maksetaan ainoastaan sika- ja siipikarjatalouden tuki sekä kasvihuonetuotannon tuki ja puutarhakasvien varastointituki. Poistunutta tukea kompensoidaan tilatukipotista naudoille, lampaille ja vuohille sekä avomaan vihanneksille. Hevosten tuki päättyy, mutta C-alueella on tarkoitus maksaa hevosille tukea vielä vuonna 2015.

Maksuihin myöhentymisiä Tukihaun viimeinen hakupäivä ja muutospäivä pysyvät ennallaan, 30.4. ja 15.6. Jos lohkolla on enemmän kuin yksi kasvulohko, ne pitää piirtää kartalle joko sähköisesti Vipupalvelussa tai paperille. Paperikartat joudutaan kuntien maataloustoimistoissa digitoimaan eli piirtämään uudestaan sähköiseen muotoon. Suojakaistojen tarve pitää selvittää Vipu-palvelun uomarekisteristä.

Tukimaksut myöhentyvät. Osa tilatuesta maksetaan vuoden 2016 puolella, samoin loppuosa luonnonhaittakorvauksesta ja C-alueen kotieläintuista. Eläinten hyvinvointikorvaus maksetaan kokonaan vuoden 2016 puolella.

Luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksen ennakot voidaan maksaa Mavin mukaan vasta marraskuussa.

Uusi nitraattiasetus annetaan alkuvuodesta. Tiukennuksia tulee niin lannan levitykseen kuin varastointiinkin.

Syyslevitystä ei kuitenkaan kielletä. Kasvinsuojelussa vesistöjen uusien suojaetäisyyksien lisäksi tulee voimaan kasvinsuojelututkinto, joka kaikkien viljelijöiden on se suoritettava 26.11.2015 mennessä. Sen korvaa nykyisen ympäristötuen kasvinsuojelukoulutus niin kauan kuin koulutuksen viiden vuoden aika on voimassa.

Säädökset ovat osin vielä valmistelussa, joten osa edellä kerrotusta ei ole vielä kiveen hakattua. r

Mestarin Energialiuos

• Energiatäydennysrehu -liuos märehtijöille tasaamaan ruokinnan muutoksia, lisäämään käyntimääriä ruokintakioskilla ja lypsyrobotilla • Toimii erinomaisesti aktivointirehuna lypsyroboteissa. 10 kg, 250 kg ja 1200 kg

Alk. 19,95

10 kg 501086437

Milka-pastat

Milka Rumevit-pasta, 300 ml

• Erityisesti korkeatuottoisille lypsylehmille ja voimaperäisesti ruokittaville (lihotettaville) märehtijöille. Tukee ruoansulatusta sekä ylläpitää pötsin mikrobiflooraa pötsihäiriöiden ja vähentyneen ruokahalun yhteydessä.

501215876

Milka Hiili Plus -pasta, 300 ml

• Maha- ja suolistohäiriöiden sekä ripulin yhteydessä.

• Aktiivihiili sitoo haitallisia aineita (myrkyt, mikro-organismit) itseensä rauhoittaen samalla suolistohäiriöiden oireita. 501215877

Milka Kalsium Plus -pasta, 300 ml

Milka Vasikkasuola

• Erikoisrehulisä suolistohäiriöihin • Sisältää Diax-kuituja, glukoosia ja elektrolyyttejä. Kotimainen.

19,95 60,90

600 g 500659663 2,5 kg 500659671

• Lypsylehmille poikimahalvausriskin vähentämiseen ja/tai täydentämään eläinlääkärin antamaa hoitoa.

• Nostaa tehokkaasti veren kalsium- ja mg -pitoisuutta. 501215875

Milka Energiapasta, 300 ml

• Nostaa verensokeria ja auttaa ylläpitämään ruokahalua.

• Ketoosiriskin vähentämiseen lypsylehmillä sekä ketoosin uusiutumisen välttämiseksi. 501215874

Milka Utarelinimentti, 1 l

• Utaretulehdusten ennaltaehkäisyyn ja oheishoitoon.

• Piparminttuöljy vilkastuttaa tehokkaasti verenkiertoa ja Aloe Vera kosteuttaa, rauhoittaa sekä pehmentää ihoa.

• Kotimainen.

500988972

6

95 /kpl

Milka Milk Start, 7 kg Poikimisen jälkeiseen energiavajeeseen.

• Runsaasti kalsiumia, vitamiineja ja energiaa sisältävä valmiste.

501076723

995 /kpl

3595 /kpl

Norm. 38,95 Tarjoushinnat (sis. alv) ovat voimassa 30.11.2014 saakka.

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

KARJATILAOHJELMA

Rehustus ratkaisee maidontuotannossa Vuosi sitten maatalousyhtymä Kallio päätti vaihtaa robotilla annettavaksi täysrehuksi Kinnusen Myllyn Huippu-Tähti 230 -täydennysrehun.

Lehmäkohtainen päivätuotos pomppasi 28 litrasta jopa 35 litraan.

TEKSTI ja KUVAT Visa Vilkuna

30

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Vasikoiden hyvinvointiin ja alkukasvatukseen satsaamalla saadaan tuottavia ja pitkäikäisiä lehmiä.

K

allion maatalousyhtymässä Ylivieskan Vähäkankaalla tehtiin sukupolvenvaihdos nelisen vuotta sitten. VELI-MATTI ja VILLE KALLION hoitamalla tilalla pyritään rohkeasti uutta kokeilemalla saamaan maidontuotanto mahdollisimman kannattavaksi ja helppohoitoiseksi.

Alusta alkaen veljekset tekivät yhtymässään työnjaon: Ville keskittyy enemmän viljelytoimiin ja pelto­ puolen konetöihin, kun taas Veli-Matti on vaimonsa Sallan kanssa sinut holsteinpainotteisen karjan kanssa.

Selkeä vastuunjako helpottaa oman ammattitaidon kehittämistä.

Rehu pääosin omavaraista Karjan ruokinta perustuu MTY Kalliossa pitkälle kotovaraiseen rehuun. Tilan 130 peltohehtaaria kasvavat MAATILAN PIRKKA 4•2014

Rakeinen rehu on erittäin mukavaa käsitellä eikä se tahraa rehukaukaloa, Veli-Matti Kallio kertoo.

apilapitoista nurmea ja viljaa. Nurmi korjataan esikuivattuna noukinvaunulla laakasiiloihin kolme kertaa kesässä. Säilöntäaineena on käytetty hyväksi havaittua AIV2:ta. Vilja säilötään niinikään AIV2:lla tuoreena litisteenä laakasiiloihin. Tuorerehun D-arvo on yleensä ollut noin 70, ja valkuainenkin on saatu ­oikeilla kasvivalinnoilla pysymään reilussa 150:ssä.

Kallion yhden robotin navetassa karja saa raikkaan appeen mattoruokkijalla viisi kertaa vuorokaudessa.

Veli-Matin mukaan mattoruokkija mahdollistaa pienempien ape-erien tekemisen, jolloin navettailma ei pääse alentamaan rehun maittavuutta.

– Seokseen tulee kotoisten jakeiden lisäksi kivennäiset ja vitamiinit sekä valkuaislisä rypsirouheena.

Vuosi sitten mietimme mikä neuvoksi, kun robotilta piti antaa melko runsaasti täysrehua, jotta maidon pitoisuudet olisivat halutulla tasolla, Veli-Matti Kallio kertoo.

Tällöin karjassa havaittiin myös lieviä sorkka­ kuumeen oireita. Huolta herätti myös lehmien syömättä jäänyt täysrehu robotin ruokintakaukalossa.

Rohkea kokeilu kannatti Paikallisen K-maatalouden asiantuntijan perustelemana tilalla päätettiin tehdä reilu muutos rehustukseen. Robotilla annettavaksi täysrehuksi valittiin Kinnusen Myllyn Huippu-Tähti 230 -täydennysrehu.

31

Huippu-Tähti 230 Kallion yhden robotin navetassa karja saa raikkaan appeen mattoruokkijalla viisi kertaa vuorokaudessa.

32

Uusi huippukarjojen täydennysrehu Huippu-Tähti 230 sisältää erittäin paljon energiaa ja valkuaista.

Se sisältää runsaasti myös histidiini-aminohappoa, jonka vähäinen saanti rajoittaa maidontuotantoa.

Koostumusta on täydennetty suojatulla rasvalla, propyleeniglykolilla, biotiinilla, soodalla ja korotetulla E- vitamiinimäärällä. Rakeinen rehu sisältää kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinilisän.

Siinä on mukavasti sekä energiaa että valkuaista ja se sisältää maidontuotantoa tukevaa histidiini-aminohappoa. Lehmät saavat rehua robotilta 2–3 kiloa päivässä tuotoksen mukaan.

– Rehun vaihtamisen jälkeen tulokset alkoivat näkyä varsin pian. Lehmät liikkuivat aktiivisemmin robotille ja söivät jokaisen murun rehuannoksestaan. Ja mikä parasta, maitomäärä nousi huomattavasti, SALLA KALLIO muistelee.

Vaikka karjaa on karsittu ronskilla kädellä ja ensikkojen osuus on suuri, keskituotos on viisinumeroinen. Sallan mukaan myös karjan jalostuksella ja hyvälaatuisella säilörehulla on varmasti omat osuutensa maitot­uotoksen nousuun. Mutta lehmäkohtaisen päivätuotoksen pomppaaminen 28 litrasta jopa 35 litraan on ollut suurelta osin Huippu-Tähti 230:n ansiota.

Keskipoikimakerta antaa hyvän kuvan karjan terveydestä ja asianmukaisesta ruokinnasta. Suomen karjoissa keskipoikimakerta on vajaassa 2,5:ssä, mutta Kallion navetassa luku on hieman päälle kolmessa.

Sallan mukaan navetan vanhin lehmä on poikinut jo kahdeksan kertaa.

– Alkuun olimme hieman epäileväisiä uusien Tähti-rehujen suhteen, mutta päätimme kuitenkin kokeilla. Onneksi kokeilimme, sillä uudesta rehustuksesta tuli menestys, Veli-Matti Kallio kertoo tyytyväisenä.

Uusi rehu virkisti

Jalostus kunniaan

Lehmät poikkeavat robotilla keskimäärin 2,3 kertaa päivässä. Täydennysrehun lisäksi syöttökaukaloon annostellaan pieni määrä Tähti-Energialisää, joka sisältää runsaasti propyleeniglykolia, ADE-vitamiineja, biotiinia ja elävää hiivaa. Aiemmin energialisä annettiin nestemäisenä ”siirappina”, joka sotki syöttö­ kaukaloa. Myös annostelusuuttimet olivat tavan takaa tukossa. Rakeinen Tähti-Energialisä onkin sekä lehmien että hoitajien mielestä oivallinen tuote.

Uusien Kinnusen Myllyn Tähti -rehujen ansiosta väkirehuprosenttia on voitu optimoida hieman päälle 40:een. Nyt Kallion lehmät saavat pääosan energiastaan oikeasta lähteestä eli hyvälaatuisesta korsirehusta.

Karjan jalostusvalinnat ovat Salla Kallion vastuulla.

Siemennykset hän tekee itse, ja niissä käytetään pääosin Semexin siementä. Tilalla on lisätty karjaa jonkin verran myös ostoalkioita matalatuottoisimpiin lehmiin siirtämällä.

Useimmista maitotiloista poiketen Kallion navetassa on pari omaa sonnia. Oma sonni astuu hiehot ja toinen sonni on varattu lehmille, joiden tiineeksi saamisessa on ongelmia. Syynä oman sonnin käyttöön on se, että siementämällä hiehot tahtoivat mennä hieman yli-ikäisiksi ja kantavaksi tulo oli vaikeampaa.

Omat sonnit antavat myös mukavan avun kiiman tarkkailuun. r

• • • • • • • • • •

OIV (g/kgka) 125 PVT (g/kgka) 57 ME (MJ/kgka) 13 raakavalkuainen % ka 23,1 raakavalkuainen % 20,3 raakarasva % 6,9 A-vitamiini (ky/kg) 8000 D3-vitamiini (ky/kg) 2500 E-vitamiini (mg/kg) 72 seleeni (mg/kg) 0,50

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Tuottavat nurmiseokset K-maataloudesta

Etelän paalinurmiseos

• Grindstad tai Switch-timotei 75%, SW Minto nurminataa 25% • Erittäin runsas ja laadukas sato • Sopii rehuntuotantoon sekä säilö-/kuivaheinäntuotantoon erinomaisesti

Paalinurmiseos

TRYGGVE

• Pohjoisen tyypin timotei 75% - Kasper nurminata 25% - Sopii 2 niiton nurmirehutuotantoon koko nurmenviljelyalueelle

Timotei

• Korkealaatuista ja sulavaa rehua kahteen niittoon Säilörehunurmiseos UUTUUS !

• Tuottaa ison kokonaissadon • Hyvä D-arvo maltillisella kasvurytmillä • Tuottava 3. niiton timotei Grindstad tai Switch • Koko viljelyalueelle • Sulava ja satoisa nurminata Minto 15% aina Lappia myöten • Laadukas ruokonata Swaj 15%

SW Minto

SWAJ-GRINDSTAD -seos

• Intensiiviseen säilörehun tuotantoon • Ruokonata Swaj tuo seokseen kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä • Timotei-Grindstad tuo maittavuutta, omaa nopean kasvurytmin ja jälkikasvukyvyn

Nurminata UUTUUS !

• Nurminatalajike seoksiimme • Lehtevä kasvu • Sulava ja laadukas toinen sato

Tuottavat viljansiemenet BRAGE

UUTUUS! Erittäin satoisa aikainen ohra

BETTINA Rehu- ja elintarvikekaura

• Erittäin korkea hl-paino • Lujakortinen, hyvä taudinkestävyys

• Huippusatoisa, erinomainen korrenlujuus • Valkokuorinen, iso siemen ja hyvä hl-paino

SW MITJA

MARIKA

2-tahoinen ohra

UUTUUS!

DEMONSTRANT

RAGNA

Erittäin satoisa myllyvehnä

Monitahoinen ohra • Lujakortisin ohra • Monitahoisten korkein hehtolitrapaino • Todella suuri siemen, erittäin satoisa

Varaa omasi ajoissa – saatavuus rajattu!

• Tallausta kestävää niittynurmikkaa 10% – lisäksi timoteita 55%, nurminataa 25% • Nyt myös lisätty valkoapilaa 10%

Timotei JONATAN

• Satoisa ja talvenkestävä pohjoisiin oloihin

Apilainen nurmiseos

• Viljelyoloihimme sopivat, satoisat lajikkeet • Vähäisempi typpilannoituksen tarve apilan ansiosta

• Puna-apilana diploidi SW Yngve

LUONNONHOITOPELTO, REHU- JA RIISTASIEMENET Metsästäjän riistasiemenseokset • Laadukkaan riistapellon avaimet

Rehukasvit Rehukaali, -rapsi ja -herne

net Varaa sieme nyt! le öil kevään kylv

Aikainen ja laadukas kaura

• Erinomainen satoisuus, aikainen 2-tahoinen • Suuri ja tasakokoinen jyvä, korkea hlp

UUTUUS!

Laidunnurmiseos

• Zebran aikaisuus ja laonkestävyys • Korkea hl-paino, hyvä taudinkestävyys

PUNTARI Satoisa vehnä kun tarvitaan kiloja!

INGRID Herne UUTUUS! • Suurin sato • Erinomainen laonkestävyys • Korkea valkuaissato • Keltainen siemen

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

KOETILA

Nurmiseoskoe tuo teoriaa käytäntöön K-maatalouden koetilalla on saatu päätökseen ensimmäinen satovuosi kolmen niiton nurmiseoskokeen osalta. Tavoitteena on oppia nurmikasvilajien keskinäisistä vaikutuksista.

TEKSTI Milla Välisalo, K-maatalouden koetila

K

-maatalouden koetilalla on saatu päätökseen ensimmäinen satovuosi kolmen niiton nurmiseoskokeen osalta. Kolmivuotisen kokeen ensimmäinen vuosi oli säiden suhteen olosuhteiltaan epätavallinen, ja seuraavien vuosien tulokset ovatkin tarpeen parantamaan kokeen luotettavuutta. Ensimmäisiä tuloksia voi kuitenkin vertailla teorian kanssa ja pyrkiä kurkistamaan tulevaisuuteen.

Koe perustettiin, jotta saataisiin enemmän tietoa nurmikasvilajien keskinäisistä vaikutuksista seoksissa. Seokset saattavat käyttäytyä kokonaisuutena eri tavoin kuin osiensa summat eli yksittäiset kasvilajit. Näillä on vaikutusta seoksen satoisuuteen, sadon laatuun ja viljelyvarmuuteen. Suomessa käytettävät lajikkeet ovat yleensä hyvin testattuja, mutta seoksen viljelyvarmuutta voi alentaa esimerkiksi yhden lajin liian vahva kilpailukyky suhteessa seoksen muihin nurmilajeihin.

Hyödyt tulevat erilaisista ominaisuuksista Jalostajilta ja K-maatalouden koetilan omista lajikekokeista sekä vi34

rallisista kokeista saadaan tietoa lajikkeiden ominaisuuksista. Tieto auttaa yhdistämään todennäköisesti sopivia lajikkeita, kuten eteläisen kasvutyypin timotein ja englanninraiheinän tai ruokonadan, mutta kiinnostavaa seoskokeissa on tehdyn seoksen käyttäytyminen kokonaisuutena. Esimerkiksi talven­kestävyys ja jälkikasvuominaisuudet vaikuttavat seoksessa olevien kasvilajien keskinäisiin suhteisiin, ja nämä saattavat muuttua vuosien myötä. Hyvässä seoksessa on tasapainoisia kasvilaji- ja lajikekumppaneita, jotka kasvuominaisuuksiensa suhteen ovat tarpeeksi samantyyppisiä, jotta niiton ajankohta voidaan valita kaikille seoksen kasvilajeille sopivasti.

Teoriassa usean kasvilajin seos voisi parhaimmillaan tasata niittokertojen välisiä eroja, tuottaa suuremman kokonaissadon ja

Lajike + osuus (%)

olla laadultaan tasainen. Käytännön pelto-olosuhteissa usean lajin sekoittaminen voi myös tasata lohkoilla esiintyviä eroja.

Seoksen hyödyt tulevat ainakin osittain kasvilajien erilaisten kasvu­ominaisuuksien kautta, joita ovat muun muassa juuriston ominaisuudet ja kasvutapa.

Eri nurmikasvilajeilla suurimman sadon tuottava niittokerta vaihtelee, esimerkiksi timotein sato painottuu tavallisesti ensimmäiseen niittokertaan ja ruokonadalla sadontuotto lisääntyy vielä kolmannessa niitossa.

Mitä ensimmäinen satokausi opetti?

Koetilan nurmiseoskokeeseen valittiin vaihdellen timotein, natojen, englanninraiheinän, apiloiden ja mailasen sekä niittynurmikan osuuksia. Koe toteutetaan kolmen niiton menetelmällä, ja kasvilajien keskinäistä suhdetta kartoitetaan toisena ja kolmantena satovuotena.

Ensimmäisen vuoden tulokset noudattelivat pitkälti teoriatietoa. Englanninraiheinän osuuden kasvattaminen 10:stä 20 prosent-

Sato kg ka/ha

Sokerit vaihtelu

1. niitto 3.6.

D-arvo

Grindstad 100

10200

65-152

678

Grindstad75/Kasper25

10800

68-138

698

Rakel60/SW Minto10/ Swaj10/SW Birger20

12400

97-188

710

MAATILAN PIRKKA 4•2014

tiin vaikutti toisesta niitosta saatavan sadon määrää nostavasti. Englanninraiheinä ja ruokonata (10 % seoksessa) nostivat kokonaissatoa ja seoksen sokeripitoisuutta verrattuna puhtaaseen timoteikasvustoon (taulukko). Apila ja sinimailanen nostivat sadon valkuaispitoisuutta. Valkoapila ja niittynurmikka eivät näyttäneet laskevan seoksen satotasoa. Niittynurmikan osalta sama on ollut nähtävissä 2010–2013 toteutetussa seoskokeessa. Yksi selitys niittynurmikan ”satoisuudelle” voi löytyä sen erilaisesta kasvutavasta suhteessa esimerkiksi timoteihin ja natoihin.

Lajien lisääminen seoksiin perinteisen timotein ja nurminadan lisäksi näyttäisi olevan kannattavaa, sillä näin voidaan erityisesti kolmesti niitettäessä parantaa sadon määrää sekä mahdollisesti myös laatua. Kasvilajit ja -lajikkeet tulisi kuitenkin tuntea ja niiden tulisi olla testattuja niin hyvin, että voidaan ennustaa niiden käytöstä seoksessa. Lisäksi pellolla tehtävä tarkkailu lajien välisestä suhteesta tulevassa seokse­ssa auttaa valitsemaan muun muassa ­oikeaa niittoaikaa. r

Claas Rollant - Maailman eniten myyty pyöröpaalain !

CLAAS ROLLANT 455 RC UNIWRAP

• 25 kpl teriä, hydr. avat. sullontakanavan pohja • Huippunopea käärintä • Suuret 26,5” pyörät • Tiiviimmät paalit MPS Plus telasegmentillä

CLAAS CARGOS 8000

Noukin- ja rehunkuljetusvaunu 30-40 m3 DIN, purkukeloilla tai ilman • Roottori ja noukin irrotettavissa • Uudistunut tehokas sullonta, tiiviimmät kuormat

Markkinoilla olevat nurmisiemenseokset muuttuvat hitaasti Nurmikasvien tutkimus keskittyy pitkälti yksittäisten lajikkeiden ominaisuuksien ja erojen tutkimiseen.

Seoskokeita ei tehdä koeruuduilla, vaan käytetyt siemenseokset monesti perustuvat kokeilujen kautta joko omalta tilalta tai naapurilta saatuun tietoon.

Perinteinen timotein (75%) ja nurminadan (25%) seos pitää sitkeästi pintansa K-maatalouden myydyimpänä seoksena. Myös puhtaan timoteinsiemenen myynnin osuus on huomattava. Aiempina vuosina myös ruokonadan tulo markkinoille näkyi sen nopeana kysynnän kasvuna, mutta suurin into on jo laantunut.

Nurmikasvien siementuotanto kääntyy hitaasti – lajikkeiden ja lajien vaihtaminen on aina monen vuoden suunnitelmallisen työn tulos. Nyt mielenkiintoa on herättänyt suuresti muun muassa talvenkestävä ja satoisa tetraploidi englanninraiheinä SW Birger. Myös timotei- ja nurminatalajikkeissa markkinoilla on uutuuksia, kuten Tryggve, Switch ja SW Minto.

Uusia lajikkeita ja seoksia kannattaa kokeilla aluksi vaikka osalla viljellyistä nurmilohkoista. Näin myös erityyppiset seokset tulevat tutuksi ja tilalle voi löytyä uusia, hyvin tuottavia valintoja tulevaisuutta varten.

Kauden seosvalikoima löytyy tämän lehden mukana tulleesta Viljelyoppaasta. Kysy myös neuvoa seosvalintaan osaavalta K-maatalousmyyjältäsi!

Uutuus !

ELHO Arrow 9000

MAATILAN PIRKKA 4•2014

ELHO Arrow 9000 takakone

perhosniittomurskain

• Työleveys 9,0m / kuljetusleveys 3,0m • Keskiripustetut niittoyksiköt

Ennakkohinta 28.360€ (alv 0%) + toim.kulut

ELHO SideChopper TPM 700 Pro Uusi ulottuvampi puomimurskainmalli

• Pro 210 roottorimurskain /Tornado 2XL ketjumurskain • Leikkuupät sopivat aikaisempiin TPM murskaimiin

NOPEALLE PÄÄTTÄJÄLLE!

Teksti: Juho Urkko Kirjoittaja vastaa Viljelyohjelma–kehitystyöstä ja K-maatalouden nurmisiemenistä.

Uutuus !

Päättämällä väh. 15.000,- (alv 0%) arvoisen

työkonekaupan 22.11.2014 mennessä, kaupan päälle tablettitietokone SAMSUNG Galaxy Tab 4 10.1” 4G Wi-Fi 16GB. (Arvo n. 400€)

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TUTKITTUA

Ingridillä valkuaissato uusiin lukemiin Uusi Ingrid on satoisa ja koko maahan soveltuva vaihtoehto rehuherneeksi.

Se tuo sopivaa vaihtelua viljelykiertoon ja hyvän valkuaisraaka-aineen kotoisiin rehuseoksiin. Herne on käypä kasvi esimerkiksi siipikarjatilalle.

TEKSTI Maija Yliaho KUVA Sami Tirkkonen

K

uten monet muutkin K-maatalouden kasvi­lajikkeet, myös Ingrid-herne on ­K-maatalouden koetilan ja ruotsalaisen Lantmännen SW Seedin yhteisen lajikekehitystyön tulos. Lajikevalintojen tärkein kriteeri on satoisuus, ja sitä on haettu myös Ingridin kohdalla.

– Keltasiemeninen Ingrid on tämän hetken hernelajikkeista satoisin, kertoo tutkimusjohtaja MARJO

koe­ tilalta.

– Hehtaarisadot ovat MTT:n virallisissa lajikekokeissa olleet keskimäärin 4 560 kiloa. Näin ollen Ingrid on noin 30 prosenttia satoisampi kuin vihreäsiemeninen lajikkeemme Karita. Hyvän hehtaarisadon ja korkean valkuaispitoisuuden myötä myös Ingridin valkuaissato nousee korkeaksi.

Hehtaarilta saadaan valkuaista lähes 900 kiloa.

Yksi Ingridin satoisuutta lisäävistä tekijöistä on sen pituus. Yli 90 sentin korkeuteen kasvava lajike on meillä käytettävistä hernelajikkeista pisin. Esimerkiksi Karitan pituus on lajikekokeissa ollut vain 64 senttimetriä.

Pituudestaan huolimatta Ingrid ei ole laonherkkä. Lajikekokeissa sen lakoprosentti on hernelajikkeista pienin, eli vain 25.

– Lajike on tyypiltään sellainen, että se tekee paljon kärhöjä. Niiden

Siemenen väri

Sato kg/ha

Suhdeluku

Kasvuaika pv

Lako%

Pituus cm

Tsp g

Valk.%

Valk. sato kg/ha

ROKKA

Vihreä

3699

106

96,1

27

62

294

23,4

747

KARITA=C

Vihreä

3496

100

96,8

29

64

298

22,6

675

Keltainen

4561

130

98,8

25

93

325

22,8

885

Lajike

INGRID 36

SERENIUS K-Maatalouden

MAATILAN PIRKKA 4•2014

avulla se pysyy pituudestaan huolimatta hyvin pystyssä.

Hernettä siipikarjalle

Sopii Suomen olosuhteisin Serenius vakuuttaa, että Ingrid menestyy hyvin Suomessa myös pohjoisemmilla viljelyalueilla.

–Ingridin kasvuaika on noin 99 päivää, joten se on pari päivää myöhäisempi kuin Karita, mutta silti selvästi aikaisempi kuin useimmat kevätvehnälajikkeet.

Maalajistakaan Ingrid ei ole turhan tarkka.

– Ingrid menestyy kaikilla maalajeilla. Karkeilla kivennäismailla päästään tosin korkeampiin, yli 5000 kilon satotasoihin kuin savimailla, joilla sadot ovat olleet 4500 kilon luokkaa.

Ingrid on niin uusi lajike, että siipikarjan ruokintakokeissa sitä ei ole vielä ehditty testata. Ominaisuuksiltaan se on kuitenkin hyvin paljon Karitan kaltainen, jonka ruokinnallisia ominaisuuksia on testattu uun muassa MTT:n ruokinta­tutkimuksissa.

Reseptejä tehdessä on vain otettava huomioon Ingridin korkeampi valkuaispitoisuus.

Keltaisen siemenensä ansiosta Ingrid on hyvä erityisesti munivien kanojen valkuais­täydennykseksi.

– Luomukanaloissa on huomattu, että herneen väri tarttuu keltuaiseen, Serenius selventää.

– Siksi keltaisella herneellä tuotetut munat ovat kuluttajan näkökulmasta miellyttävämpiä. r

Tutkija ERJA KOIVUNEN MTT:lta on omissa tutkimuksissaan selvittänyt palkokasvien, kuten herneen ja härkäpavun, käyttöä siipikarjan ruokinnassa. Tulokset ovat olleet lupaavia erityisesti herneen osalta, ja Koivunen lisäisikin mielellään herneen käyttöä niin siipikarjan kotoisissa rehuseoksissa kuin teollisten rehujen raaka-aineena.

– Uusissa lajikkeissa on saatu haitta-aineiden määrät alhaisiksi. Ennen ne rajoittivat herneen käyttöä siipikarjan rehuna, mutta enää sitä ongelmaa ei niinkään ole. Haitta-aineiden pitoisuuksia voidaan lisäksi pienentää hernettä prosessoimalla Herneen käyttömäärät voivatkin olla melko korkeita.

– Muniville kanoille voidaan seokseen laittaa hernettä 30 prosenttia, broilerien seoksissa sitä voi olla jopa 40–45 prosenttia, Koivunen laskee.

Ensisijaisesti herne on rehussa valkuaisen lähde, eli se korvaa ulkomaista soijarouhetta.

– Herneen aminohappokoostumus on siipikarjan kannalta hyvä. Siinä on paljon lysiiniä, yli seitsemän prosenttia valkuaisesta. Rikkipitoisten aminohappojen lähteenä herne ei ole kovin hyvä.

Näitä on esimerkiksi rypsissä.

Herneen tärkkelyspitoisuus on niin ikään korkea, joten se tuo rehuseoksiin energiaa ja korvaa näin osaltaan myös viljaa.

Koivunen toteaa, että viime kädessä valkuaisen hinta ja viljelyolosuhteet ratkaisevat herneen käyttömäärän siipikarjatiloilla. Kaikkia herneen hyötyjä ei kuitenkaan ole helppo laskea, esimerkiksi herneen arvo maanparannusaineena on vaikea arvioida rahallisesti, vaikka hyöty on konkreettinen.

– Kaiken kaikkiaan olisi hyvä, kun kotimaista valkuaista voitaisiin käyttää enemmän. Siipikarjan rehuissa herne on siinä hyvä vaihtoehto.

Uutukuesn!

Lem ir t Solita Compac attinen uma 6m pne nnoitin. kylvöla

Uutuus !

LEMKEN Rubin 12 lautasmuokkain

LEMKEN JUWEL paluuaurat

• Lautaset (Ø 736 mm) symmetrisesti - ei sivuttaisvääntöä • Max. muokkaussyvyys 20 cm asti

• Hydromatic -laukaisulaite, väistää myös sivusuunnassa • DuraMaxx siivet, säleiden pikavaihto

LEMKEN KRISTALL 300/9 Flex -kiekkojyrällä

• Sänki- ja kylvömuokkaukseen • Työleveys 3 m, Tri Mix -terillä • Kovametallipinnoitetut kärjet

NETTOHINTA!

8.990,-

(alv0%) + toim.kulut

Hinnat ovat voimassa 31.12.2014 saakka

K-MAATALOUS

VILJA MARK KINAT

Uusia tuotantoennätyksiä Viljojen satoarvioita on edelleen nostettu, kun sadonkorjuu etenee ympäri pohjoista pallonpuoliskoa.

TEKSTI Ilkka Pekkala

>>

Maailmassa tuotetaan jo toinen runsas sato peräkkäin, ja uusia sato­ennätyksiä tehdään muun muassa EU:n maissintuotannossa. Euroopan viljamarkkina on tavanomaista rehuviljapainotteisempi, ja kokonaisuudessaan EU:ssa korjattiin 319 miljoonan tonnin viljasato, joka on 17 miljoonaa tonnia viime kautta enemmän.

kassa, joka on vehnän suurin yksittäinen tuottaja. Muualla tuotanto on lähempänä tavanomaista. Selvää on kuitenkin se, että rehuvehnää tulee viedä runsaasti kolmansiin maihin Euroopan unionin ulkopuolelle.

Toinen poikkeuksellinen piirre, joka lisää painetta rehuviljojen hinta­näkymiin, on EU:n ennätyssuuri yli 71 miljoonan tonnin maissisato. Rehuviljojen keskinäiset hintasuhteet vaikuttavat jonkin verran näiden keskinäisiin käyttösuhteisiin rehuseoksissa. Euron heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltain dollarin nähden parantaa eurooppalaisen viljan kilpailukykyä suhteessa muihin viljan alkuperiin verrattuina esimerkiksi Pohjois-Afrikan markkinoilla.

Kansainvälinen viljaneuvoston arvion mukaan 2015 korjattavalle vehnälle ennakoidaan suurinta korjuualaa sitten vuoden 1998, 224 miljoonaa hehtaaria. Luonnollisesti yhtään tonnia vuoden 2015 vehnää ei ole vielä puitu, mutta keskimääräisillä sadoilla laskettuna vehnää tulee olemaan markkinoilla reilusti myös seuraavalla sato­

Vehnä >> Maailmassa tuotetaan vehnää IGC:n arvion mukaan 717 miljoonaa tonnia. Määrä on viime kautta neljä miljoonaa tonnia suurempi ja vasta toisen kerran yli 700 miljoonaa tonnia. Sadonkorjuun edetessä vehnämäärä on kasvanut etenkin EU:n alueella, jossa tuotetaan durumvehnä mukaan lukien yli 150 miljoonan tonnin vehnäsato. Poikkeuksellista EU-vehnälle on tällä kaudella sen suuri rehuvehnän osuus, sillä 40 prosenttia tuotannosta on arveltu olevan rehu­vehnäksi kelpaavaa etupäässä puintiajan sateiden takia laskeneiden sakolukujen takia. Erityisen merkittävästi tämä vaikuttaa Rans-

Kuva 1. Suomen viljatase satokaudella 2014/15. Lähde Tike 29.8.2014.

Vehnällä on mahdollisuus tulla Suomen suurimmaksi vientiviljaksi, mutta tämä edellyttää markkinoiden vetoa ja toimivaa viljalogistiikkaa koko satokauden ajan.

38

Vehnä

Ruis

Kaura

Ohra

Yhteensä

269 000

24 000

306 000

494 000

1 117 000

3 850

3 020

3 480

3 600

1 035 000

72 000

1 066 000

1 779 000

3 953 000

Kotimaan käyttö, tn

700 000

99 000

771 000

1 571 000

3 141 000

Vientipotentiaali, tn

415 000

-30 000

300 000

200 000

915 000

Ala, ha Sato kg/ha Kokonaissato, tn

MAATILAN PIRKKA 4•2014

4 FAKTAA • Aloita kevätkylvöjen suunnittelu jo hyvissä ajoin talven aikana viljamarkkinoita seuraamalla

Hinta sis.

2 kpl varaketjuja!

• Viljaa on runsaasti EU:n markkinoilla, etenkin rehuvehnää ja maissia • Tee viljelysopimus: sopimukset parantavat viljamarkkinoiden toimintaa ja lisäävät viljamarkkinoiden ennakoitavuutta • Laatuviljan tuotanto kannattaa aina ja etenkin tarjontavoittoisessa markkinatilanteessa

kaudella. Syyskylvöt ovat edenneet viime kautta nopeammin esimerkiksi Ukrainassa, maan itäosia vaivaavasta sodasta huolimatta, ja syyskuun lopussa jo 60 prosenttia aiotusta syys­kylvöistä on tehty.

Suomen vehnäsato ylittänee miljoonan tonnin rajapyykin. Valitettavasti suuri osuus tästä on rehuvehnää, eräiden arvioiden mukaan jopa kaksi kolmas­osaa sadosta. Kotimaan käyttöön riittää kuitenkin myllyvehnää, joskin laaturajojen pinnassa olevia vehnäeriä on runsaasti. Viljelijän kannalta tärkeää onkin mitata korjatun vehnäsadon laatu viimeistään tässä vaiheessa edustavalla ennakkonäytteellä, jotta myytävä sato ei esimerkiksi olisi jostain syystä rehuvehnää, markkinat suosivat myllyvehnää.

Ohra >> Euroopan ohrantuotanto ei eroa viime kaudesta merkittävästi, ohraa korjattiin liki 60 miljoonaa tonnia ja sen laatu on tavanomainen. Suomessa ohrantuotanto on lähes 1,8 miljoonaa tonnia ja kotimaankäytön jälkeen siitä riittää vientiinkin reilu 200 000 tonnia. Laatuvaihtelut ovat ohrassa muita viljoja suurempia, sillä alkukasvukauden paikoin märät olot tekivät kasvustoista epätasaisia. Vehnän tavoin myös ohran laatu kannattaa tutkituttaa ajoissa, jolloin kullekin laadulle voidaan etsiä käyttötarkoitukseen soveltuvin kippipaikka.

Kaura >> EU:ssa tuotetaan kauraa arviolta 7,7 miljoonaa tonnia, joka on lähes 8 prosenttia viime vuotta vähemmän. Suomalaisen kauran kannalta hyvä asia on Don-hometoksiinin huomattavasti vähäisempi esiintyminen tämän kauden sadossa. Sama asia on MAATILAN PIRKKA 4•2014

ELHO SC 330 Tornado

• Kotimainen ketjumurskain pientareille ja vasakoille kiinteällä puomilla • Työleveys 1,6 m • Ulottuvuus 3,3 m

5.780,-

(alv 0%) + toim.kulut

Koroton maksuaika 31.12.2014 saakka. Toimitukset heti.

Raj.erä. ELHO SC330 kampanja on voimassa marraskuun 2014 loppuun.

ELHO SideChopper 420 Pro

• Korkea etupää - nielee hyvin vesakonkin • Avara poistopuoli ja tilava kammio - siisti työjälki • Ulott. 4,2 m traktorin keskilinj.

• Roottorimurskain, vasaraterät

9.770,-

(alv0%) + toim.kulut

ILSBO M150 + S120 sivusiirtolaite ketjumurskainpaketti - 3 v. tehdastakuu!

• Työleveys 1,5 • Ulottuvuus sivusiirtolaitteen kanssa 4 m • Vaativaan urakointiin.

7.450,-

alv 0% + toim.kulut

GIRAFFA 210 SE piennarmurskain • Työleveys 2,1 m, ulottuvuus 3,2 m • Terät (22 kpl) spiraalilla • 540 rpm vapaakytkimellä • Leikkuupään kelluntamahdollisuus

GIRAFFONA 260 piennarmurskain • Järeä piennarmurskain 2,6 m työleveydellä • Ulottuvuus 3,65 m

5.850,-

(alv 0%) + toim.kulut

9.890,-

(alv 0%) + toim.kulut

Hinnat voimassa 31.12.2014 tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Kuvien koneissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita. Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS 39

toki myös ruotsalaisessa kaurassa ja siksi elintarvikekäyttöön soveltuvaa kauraa on runsaasti EU-markkinoilla. Tällaisessa tilanteessa täytyy löytää muita kilpailuvaltteja, joita ovat jyvien suuri koko sekä kuoren ja elintarvikekäyttöön kelpaamattoman jyvänosien mahdollisimman alhainen osuus, jota myllärislangissa kutsutaan jyväsaannoksi.

Jyväsaanto on hyvin pitkälle lajikeominaisuus ja siksi etenkin vientikauranviljelyssä tulee välttää pienijyväisiä ja rehukäyttöön tarkoitettuja, usein kasvuajaltaan hyvin aikaisiksi jalostettuja lajikkeita etenkin maan suotuisimmilla kasvupaikoilla. Suomalaista kauraa pidetään Euroopan parhaana juuri suuren jyväkoon ja korkean hehtolitrapainon takia, ja näitä ominaisuuksia pitää edelleen vaalia. Suomesta vietävästä kaurasta valtaosa päätyy elintarvikekäyttöön ja siksi vientikauraan pätevät samat laatuominaisuuden kuin kotimaan kauramyllyillä: suuri hehtolitrapaino ja jyväkoko, kirkas väri ja korkea hygieeninen laatu.

Katsaus menneeseen satokauteen 2013/14 Edellisellä satokaudella viljaa tuotettiin Suomessa noin 4 miljoonaa tonnia, mikä on ollut melko tavanomainen viljantuotantovolyymi 2000-luvulla. Kauppaan ja teollisuuteen tästä määrästä tuli puolet eli kaksi miljoonaa tonnia. Elintarvikekäyttöön meni noin 260 000 tonnia myllyvehnää, 90 000 tonnia ruista ja 75 000 tonnia kauraa.

40

Maailman viljantuotanto- ja kulutusarvio 11/12

12/13

13/14

arvio

14/15

ennuste 29.08.

25.09.

Viljat yhteensä Tuotanto

1851

1790

1992

1976

1983

Kauppa

271

269

307

292

292

Kulutus

1855

1814

1926

1952

1958

Varastot

361

338

402

426

429

Vuotuinen muutos

-5

-24

66

Merkittävimmät viejät

124

96

122

25 142

147 Miljoonaa tonnia

Lähde IGC GMR 448. Maailman viljantuotantoarviota on nostettu pohjoisen pallonpuoliskon sadonkorjuun edetessä. Tuoreimman arvion mukaan 2013/14 ennätyssadosta jäädään 10 miljoonaa tonnia ja tämän takia viljavarastot kasvavat edelleen.

Elintarvikekäyttöön päätyy kauppaantulleesta viljasta neljännes.

Vain ruista joudutaan tuomaan merkittäviä määriä, muissa myllyviljoissa Suomi on omavarainen.

Määrällisesti viljan tärkein käyttömuoto on eläinten rehuna joko maatiloilla tai teollisten rehujen raaka-aineina.

Satokaudella 2013/14 viljaa vietiin Suomesta tullin tilastojen mukaan kaikkiaan 788 000 tonnia eli lähes 40 prosenttia kauppaantulleesta viljasta käytetään Suomen rajojen ulkopuolella. Kaura oli jälleen tärkein vientivilja 350

000 tonnin määrällään. Ohraa vietiin 273 000 tonnia ja vehnää 132 000 tonnia. Uusia vientikohteita ohralle saavutettiin muun muassa Kiinasta, jonne vienti käynnistyi 106 tonnin määrällä. Muutoin ohraa päätyi EU:n alueelle reilut 100 000 tonnia sekä Pohjois-Afrikan maihin lähemmäs 150 000 tonnia.

Viljaa tuotiin Suomeen 76 000 tonnia, josta rukiin osuus oli 62 000 tonnia. Viljaa siis viedään Suomesta kymmenkertainen määrä tänne tuotuun verrattuna.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 40.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Lujempi sidonta – vähemmän verkkoa!

Kiristekalvot - Kotimaista takuulaatua!

• Tehostettu UV-suoja suojaa rehusadon

ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin

• Puhallusmenetelmällä valmistettu runsasliimainen monikerroskalvo varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin

Pyöröpaaliverkot

• Tehostettu takuu 3 v. ostopäivästä ohjeiden mukaisesti säilytetyille kalvorullille

• 2600 N vetolujuuden ja 15-20 % elastisuuden ansiosta lujempi sidonta ja vähemmän verkkoa! UV-suojattu • Loppumisesta ilmoittava 30 m juova • Erinomainen toiminta kaikissa koneissa, tuplaraidoitus • Kehitetty Claasin kanssa • Myös 3600 m rullissa

• Tehostettu laadunvalvonta Agriwrap Eco kiristekalvo • Valkoinen, UV 125Kly • 75 cm x 1500 m • Takuu 2 v.

UUTUUS! RaniBEL Aumakalvot • Vihreä/valkoinen väri • 0,120 mm, 400 m/rulla • Leveydet: 8, 10, 12, 14, 16 ja 18 m

UUTUUS! RaniBIND Sidontakalvo • Leveydet 1280 ja 1400 mm • 1500 m/rulla

UUTUUS! RaniWRAP Xtra Kiristekalvo

• 0,022 mm, 1700 m/rulla • 2-3 paalia enemmän/ rulla • Saatavana valkoisena

Combifilm UUTUUS!

Reunapainopussit

• 120x27 cm kantokahvalla • 50 kpl

Työtä keventävä ja aikaa säästävä kalvo.

501183891

Reicrop kateharso 19 g Reunavahvistettu

Siilon verkkopeite • • • •

10x15 m reunavahv.

200 g/m² (±3% toleranssi) 100% kierrättämätön HDPE, vihreä UV suojaus 10 v.

501183890

• Ylivoimainen hinta-/laatusuhde • Kestävät kuumaliimatut saumat • Korkea UV-suojaus, 250 KLy, (vastaa Suomen oloissa yli 3 v. säteilyä) • Helppo levittää kasvuston päälle elastisen rakenteen ja vahvojen reunojen ansiosta.

• Vetolujuus MD N/5cm 48, elastisuus % MD 120, energia MD J/5 cm 2,88.

Reicrop kateharso 23 g:

• Suojaa kasvuston tehokkaasti kylmältä sallien silti yli 70 % auringonvalon läpäisyn.

CombiFilm on ensimmäinen aumakalvon ja vakuumikalvon yhdistelmä, jonka ilmatiiviyttä on parannettu 6-10 kertaisesti.

Edut:

2in1-kalvoyhdistelmä voidaan laittaa auman päälle yhdessä työvaiheessa Se on erittäin stabiili ja samalla myös joustava.

Tarttuva vakuumikalvo irtoaa pintakalvosta itsestään hieman levittämisen jälkeen.

• • • •

6-10 kertaa parempi ilmatiiviys.

Ajansäästö levittämisessä.

Helpompi käsitellä alhaisemman painon ansiosta.

Varmistaa paremmat tuotokset ja pienentää käymisen aiheuttamaa hävikkiä.

Koot:

• 8 x 50 m x 0,100 mm • 10 x 50 m x 0,100 mm • 12 x 50 m x 0,100 mm

501203103 501203104 501203105

Saatavissa myös muita kokoja.

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

Eero Kaivola noutaa SW Mitjan kantasiementä K-maatalouden siemenkeskukselta huhtikuussa 2014. Trukin puikoissa Petri Berg.

VILJANVILJELY

Osa 1

Kylvösiemenen matka osa 1: jalostajalta viljelijälle Ennen kuin siemen päätyy maatalouskaupan myytäväksi, sen matkaan mahtuu monta vaihetta jalostajalta sertifioiduksi kylvösiemeneksi.

TEKSTI Heikki Permi KUVAT Juho Urkko

K

-maatalouden koetila testaa joka vuosi kymmeniä yhteistyökumppaneidensa jalostamia lajikkeita.

Useita vuosia kestävän koesarjan jälkeen valitaan viljelyvarmimmat, satoisimmat ja laatuominaisuuksiltaan parhaat lajikkeet jatkotutkimuksiin. Jos lajikkeen ominaisuudet näyttävät soveltuvan Suomeen, se voidaan hakea virallisiin lajikekokeisiin.

Kasvilajikelautakunta analysoi vuosien varrella kertynyttä ­dataa huolellisesti ja tekee lopulta päätöksen uuden lajikkeen hyväksymisestä lajikeluetteloon. ­K-maatalouden edustamia lajikkeita valittiin luetteloon tänä vuonna yhteensä viisi kappaletta.

42

Uuden lajikkeen lisäysviljely on kuitenkin voitu aloittaa jo hyvissä ajoin, jotta kaikki on valmista, kun lajike lopulta virallisesti hyväksytään. Kasvinjalostajan tuottamasta jalostajan materiaalista on tuotettu esiperussiementä, josta puolestaan polveutuvat kaikki alemmat eli myöhemmät siemensukupolvet, mukaan lukien sertifioitu kylvösiemen. Suomessa voidaan tuottaa ja markkinoida myös missä tahansa muussa EU-maassa luetteloitua lajiketta.

Ammattitaito laadun takeena Siemenviljelijät ovat siemenpakkaamon tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. He tuottavat kylvö-

siemenen, joka maatalouskaupassa tunnetaan nimellä sertifioitu siemen. Kun siemenviljelijä on korjannut sadon, tehdään hänen tuottamastaan viljasta siemenviljaeriä, jotka taas myydään eteenpäin seuraavan satokauden kylvöjä varten.

Siemenviljelyssä on otettava huomioon kaikki normaalin viljan­ viljelyn toimenpiteet ja lisäksi monia muita.

Kylvösiemenenä käytetään joka vuosi uutta kantasiementä, joka on laadukasta ja peitattua. Kylvön ajoitus on tärkeä, samoin kasvinsuojelun onnistuminen, jotta sato saataisiin talteen pystynä ja mahdollisimman rikattomana. Myös tautitorjunnan on onnistuttava, jotta satotaso ja sadon laatutekiMAATILAN PIRKKA 4•2014

Hukkakauraa ei saa olla – ei mielellään edes naapureilla.

jät säilytetään. Lohkolla mahdollisesti kasvavat vieraat lajit on pidettävä poissa vaikka kitkemällä. Hukka­ kauraa ei saa olla – ei mielellään edes naapureilla.

Siemenviljan ominaisuuksista tärkein on tietysti itävyys. Siihenkin voidaan vaikuttaa viljelytoimen­ piteillä. Itävyyttä alentavat homeet on pidettävä poissa kasvinsuojelun keinoin ja puimuri säädettävä niin, ettei jyvän elinvoimaa menetetä esimerkiksi liian rajun irtipuinnin myötä. Myös kuivauksen on oltava riittävän hellävaraista, jotta itävyys säilyisi. Siemenviljelijän työ onkin jatkuvaa laadun tarkkailua.

Mitja menestyi hyvin Yksi K-maatalouden pitkäaikaisimmista siemenviljelijöistä on hauholainen EERO KAIVOLA, jolla tänä vuonna oli siemenviljelysopimus uudesta huippulajikkeesta, kaksitahoisesta SW Mitjasta.

– Kasvukauden vaihtelevat olosuhteet olivat haastavat etenkin ohrille, mutta Mitja selviytyi niistä yllättävän hyvin. Kasvuston terve ulkonäkö herätti myös lähistön ohranviljelijöiden huomion, Kaivola kertoo.

SW Mitjan jalostaja ja omistaja on ruotsalainen SW Seed. Lajike on ollut viljelijöiden saatavilla Suomessa vuodesta 2012 asti. Sen ominaisuuksiin kuuluvat korkea satopotentiaali sekä suuri ja tasalaatuinen jyvä. SW Mitja on kaksitahoiseksi lajikkeeksi poikkeuksellisen aikainen, joten sen korjuu päästiin aloittamaan ajoissa. Tänä vuonna siitä oli rutkasti hyötyä: Mitjan esinäytteet olivat lähes poikkeuksetta laatuominaisuuksiltaan huippuluokkaa.

Kaivolan tilalla on totuttu aloittamaan kylvötyöt aikaisin keväällä, joten myös sadonkorjuu päästään aloittamaan hyvissä ajoin. SW Mitjan alle 93 päivän kasvuaika jättää kalenteriin sopivasti tilaa myös syysviljojen kylvöä ajatellen. Se onkin välttämätöntä, koska tilalla tuotetaan K-maataloudelle myös SW Magnifik -syysvehnänsiementä. r Siemenen matkaa jalostajalta sertifioiduksi kylvösiemeneksi seurataan kolmiosaisessa juttusarjassa.

Siemenluokat polveutumisjärjestyksessä • • • • •

stava Mulli ovaatio: a in n i n e n Nok k a

lm 7- k u p t e m e v.

S sto 3 i m o pu kuulla! ta

Kampanjahinta alk.

NOKKA 3970 PHR + MV951

Hydraulisella esiohjauksella • Ulott. 7 m, nostokyky 4m 748 kg • Kantav. 9500 kg, 3 karikkapr., hydr. nivelaisa

16.990,alv 0% + toim.kulut

Kampanjahinta alk.

NOKKA 2051P + MV615 2-VIPU-ohjauksella

• Ulottovuus 5,1m, nostokyky 4m 370kg • Kantav. 6500 kg, 2 karikkapr.

9.990,-

alv 0% + toim.kulut

Kampanjahinta alk.

24.900,-

Nokka 4872HP + MV1124 Vaativiin metsätöihin

alv 0% + toim.kulut

• Sähköisellä esiohjauksella

UUTUUS!

Klapikoneiden uusi standardi.

Falcon

• Kokoluokkansa nopein halkaisuliike • Yksivipuinen

• Nopeat hydrauliset toiminnot - ei kiilahihnoja • Teräketjun voitelu säädettävällä pumpulla

OH 27 • Pyörösahanterällä ja hydraulihalkaisulla • Hydr. 5,5 tn sylinteri • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokulj. 3,2 m

27 TR

3.990,-

alv 0% + toim.kulut

Expert 37 • Max. halk. 37cm puille E xper t 37 sis.

• Iso 7 tn halk.sylinteri ahinta kampanj 1 kilift 37 • Teräketjukatkaisu

JM = Jalostajan materiaali PB = Esiperussiemen (Pre-Basic) B = Perussiemen (Basic) C = Sertifioitu siemen (Certified) Viljakasveilla on kolme perussiemensukupolvea (B1, B2 ja B3) ja kaksi sertifioidun siemenen sukupolvea (C1 ja C2).

Hak stimen puunnäoy ttök llä venttiili

6.990,-

alv 0% + toim.kulut Hinnat voimassa 30.12.2014 saakka tai niin kauan kun varattu erä riittää.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Ensimmäistä kertaa K-maatalouden riveissä K-maatalouden messuosastolla nähtiin paitsi tuoteuutuuksia, myös täysin uusia yhteistyökumppaneita.

Yksi uusista kumppaneista on kotimainen Norcar group, jonka pienkuormaimet siirtyivät K-maatalouden myyntiin lokakuun alussa.

Yhteensä Norcarin mallistoon kuuluu kuusi erilaista pienkuormaajaa, jotka soveltuvat hyvin maatalous­ yrittäjien ja hevostilojen tarpeisiin. Kattava työlaite­ valikoima lisää kuormainten kiinnostavuutta ja monikäyttöisyyttä erilaisilla tiloilla. KoneAgriassa esillä oli kolme pienkuormainmallia varusteluineen.

Täyden kympin

KoneAgria

Järjestyksessään kymmenes KoneAgria-näyttely järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa 8.–11. lokakuuta kooten jälleen yhteen Suomen tärkeimmät maatalousalan toimijat.

K-maatalouden ja Konekeskon osastolta ei vilskettä ja uutuuksia puuttunut.

TEKSTI Visa Vilkuna KUVAT Mikko Vähäniitty

R

eilut 200 näytteilleasettajaa ja noin 20 000 näyttelyvierasta saivat järjestäjätaho ProAgria Keski-Suomen tyytyväiseksi, vaikka näyttelypäällikkö MARKO TOIVAKKA pitikin kävijämääriä tärkeämpänä, että vierailijat olivat todellisia maatalouden ja urakoinnin ammattilaisia.

Vahva todistus ammattinäyttelyn luonteesta saatiin, kun kävijätutkimuksessa havaittiin vierailijoiden olevan yli 70 prosenttisesti maaseutuyrittämisessä mukana olevia. Jopa 98 prosenttia kävi-

44

jöistä suosittelee KoneAgriaa kollegoilleen. Tästä syystä Konekesko ja K-maatalous panostivat näyttelyyn toden teolla.

Suomen paras myyntiverkosto Konekeskon ja K-maatalouden yhteensä yli 3 000 neliömetrin osastolla tapasi poikkeuksetta tyytyväisiä ihmisiä. Keskon maatalouden ja koneiden asiantuntijat olivat paikalla esittelemässä tuotteita ja palveluja, mutta myös vastaamassa viljelijöitä ja urakoitsijoita askarruttaviin kysymyksiin. K-maata-

louden ja Konekeskon osastoilla kävikin koko näyttelyn ajan melkoinen vilske, mutta riittävän väljät osastot mahdollistivat onneksi rauhallisetkin tarinatuokiot ammattilaisten kesken.

K-maatalouden ketjujohtaja ANTTI MERILÄINEN kiitteli messuosastolla näyttelyorganisaatiota pontevasti järjestetystä näyttelystä.

– Yksi hyvä näyttely vuodessa riittää, kiteytti Meriläinen.

– Tällä hetkellä K-maatalous on Suomen paras myyntiverkosto, josta todisteena on jatkuvasti lisääntyvä kumppaneiden määrä.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

KONEAGRIA

Claasilta kombivaunuuutuus suosituimpaan kokoluokkaan

Mepu, Norcar, Överum ja Kongskilde ovat hyviä esimerkkejä laatutuotteista, jotka ovat jatkossa Kmaatalouden valikoimissa.

Yhteistyöllä eteenpäin Näyttelyn yhteydessä K-maatalous julkisti vuoden yhteistyökumppanikseen Altian, jonka Koskenkorvan tehdas on jo pitkään ollut merkittävä K-maatalousketjun viljantoimituspaikka. Yhteistyö on ylipäätään kaikessa K-ryhmän maataloustoiminnassa tärkeässä osassa. Siitä esimerkkinä Viljelyohjelman uusien ulkomaisten kumppanien, DuPontin, DowAgron sekä Nordic Alkaliksen kanssa ensi keväästä starttaava yhteistyö, joka takaa tuotteiden ja tiedon kulkevan kumppaneilta suoraan K-maataloudelle ilman välikäsiä. Myös yhteiMAATILAN PIRKKA 4•2014

nen tutkimustyö ja tuotevalikoimat laajentuvat.

Uusiin yhteistyökumppaneihin voi törmätä myös Karjatilaohjelman puolella: K-maatalous on aloittanut rapsirouheen maahantuonnin ja myynnin irtotoimituksina Kalajoen satamasta. Hyvälaatuisen rapsirouheen saanti parantaa lehmien maitotuotosta ja lisää maidon valkuaispitoisuutta.

Myös lihakarjatiloilla rapsirouhe on haluttua tavaraa.

Konekeskon myyntipäällikkö ARTO HUKKA oli erityisen tyytyväinen KoneAgrian ammattilaisista koostuvaan uutuusraatiin, joka antoi Massikan järeimmälle 8737-mallille ja uudistuneelle Claas Tucanolle kaksi tähteä. Myös Weidemannin uusi teleskooppipyöräkuormaaja on Hukan mukaan herättänyt näyttelyssä kiinnostusta niin maan­ viljelijöiden kuin urakoitsijoidenkin keskuudessa.r

Claasin Cargos 8000 -kombivaunu-uutuus on tavallista noukinvaunua järeämpi ja monikäyttöisempi. Uutta on muun muassa täysin uusi sullojaroottori, joka sijaitsee vaunussa tavallista alempana. Rehukuormista tulee sen ansiosta tiiviimpiä ja samalla tehontarve pienenee.

Sulloja, noukin ja purkukelat voidaan helposti irrottaa kuljetuskäyttöä varten. Vaunussa ei ole laitakaaria eikä kattonaruja, jolloin vaunua voidaan täyttää päältä esimerkiksi ajosilppurilla kuormattaessa.

Cargos 8000 -mallisarjasta on saatavissa kolme eri kokoluokkaa. Laaja varustevalikoima tarjoaa eri kokoluokissa mahdollisuuden valita käyttötarpeen ja hintatason mukaan erilaisia vaihtoehtoja ja ominaisuuksia vaunuihin.

Asiantuntijat olivat valmiina vastaamaan messuvieraiden yksityiskohtaisiin kysymyksiin koneista.

Uudistunut Tume Nova Combi oli pysäyttävä näky.

45

Monikäyttöisiä perustyökaluja Tuhtilta Kotimainen Weckman Steel laajentaa Tuhti-perävaunumallistoaan kiinteälaitaisilla keskikokoluokan yleisperävaunuilla, jotka ovat monikäyttöisiä maatilan perustyökaluja. M-sarjan vaunut soveltuvat esimerkiksi viljan, kappaletavaran, säkkien ja satunnaiseen maa-aineksen siirtoon.

Uusien WS M-sarjan telivaunujen kantavuudet ovat 8, 11 ja 13 tonnia. Vaunut kastomaalataan, minkä ansiosta myös rakenteen sisäpuoli saa suojaavan maalipinnan.

KoneAgriassa nähtiin myös Tuhtin uudistettu paalivaunu.

WS 130 PL:ssä on 13 tonnin kantavuus ja 8,9 metriä pitkä lava.

Vaunun yhteen kerrokseen mahtuu halkaisijaltaan 120 senttisiä paaleja seitsemän peräkkäin ja kaksi rinnakkain. Paalivaunussa on vakiona 2-pyöräjarrut, mutta 4-pyöräjarrut saa lisävarusteena. Paalivaunun varustevalikoimaan kuuluvat lisäksi kätevät hydraulikäyttöiset laidat.

Elho tavoittelee uusia ulottuvuuksia ELHO:n SideChopper TPM mekaaninen puomimurskain on ollut vuosia suomen myydyimpiä koneita tienvarsiniittoon. Nyt ELHO tekee TPM koneesta konseptin tuomalla kaksi aivan uniikkia tuotetta markkinoille. Näihinkin uutuuksiin oli mahdollista tutustua K-maatalouden näyttelyalueella.

SideChopper TPM700-sarjan puomisto yltää kaksi metriä edeltäjäänsä pitemmälle ja sopii erityisen hyvän urakoinnin laajentamiseen. Puomin päähän voi valita joko aivan uuden, 2,5 metriä leveän Tornado 2XL -ketjumurskaimen tai 2,1 metrisen Pro 210 -kelamurskaimen.

Myös niittokoneiden uusin perheenjäsen esiteltiin KoneAgriassa: Yhdeksän metriä leveä perhosniittomurskain Arrow NM9000 Delta nostaa jatkossa niittotehon aivan uusiin ulottuvuuksiin. Uutuudessa on varusteluina muun muassa HydroBalance-kevennysjärjestelmä ja turvallisuutta parantava HydroActive-laukaisulaite. Samaan tuoteperheeseen kuuluu uutuutena myös Arrow NM3700 HB, joka on 3,7 metrinen nostolaitesovitteinen niittomurskain.

46

MAATILAN PIRKKA 4•2014

KONEAGRIA

Multiva TRM 13 Multivan uusi maansiirtovaunu TRM 13 on tarkoitettu käyttäjille, jotka hakevat edullista, laadukasta ja rakenteeltaan yksinkertaista maansiirtovaunua. Teliakselisen vaunun kantavuus on 13 tonnia ja siinä on hydraulinen takalaita ja rajoitinketjut vakiovarusteina.

Vaunussa on käytetty erikoisteräksiä ja muista ­Multiva-vaunuista tuttuja laadukkaita komponentteja.

Edullisen hinnan mahdollistaa uusi tuotesuunnittelu, jonka ansiosta vaunun rakenne on selkeän yksinkertainen ja sen tuotanto pitkälle automatisoitu.

Kongskilde Kivikarhu K-maatalouden myyntiin Nyt se on julkista! K-maatalous on aloittanut Överum Aurojen ja Kongskilde-kivenkeruukoneiden myynnin Suomessa. Aurojen ja Kivikarhujen toimitukset alkavat keväällä 2015 ja ne tulevat täydentämään jo entisestään kattavaa K-maatalouden maanmuokkauskoneiden valikoimaa. Myös tämä ensimmäinen yhteinen esiintyminen nähtiin Kone­ Agriassa.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

47

Karjatilaohjelman kustannustehokkaat ja tuottavuutta parantavat ratkaisut nurmiviljelyyn, rehustukseen ja eläinten hyvinvointiin.

Varastointi turvalliseksi Farmex-kasvisuojeluainekaappi on nyt aiempaa jykevärakenteisempi. Uudistuneessa kaapissa on tehty muutoksia erityisesti mitoitukseen ja lukittavuuteen: kaapin mitat ovat 1000 x 420 x 1800 milliä ja siinä on neljä valuma-altaallista sisähyllyä. Hyllyvälit ovat helposti säädettävissä. Kaapin rakenteeseen integroitu lukko takaa turvallisen käytön.

Näyttelyssä lanseerattiin myös Farmtools Oy:n Farmex Cover maatilojen polttoainevarkauksia ja ilkivaltaa vastaan.

Farmex Cover suojaa polttoainetta ja polttoainesäiliötä sekä säänvaihteluilta että katseilta, ja toimii samalla ympäristö­ vaatimusten mukaisena sataprosenttisena valuma-altaana.

Käytössä oleva säiliö nostetaan altaaseen ja sen päälle nostetaan tiivis katos. Farmex Coverin molemmissa päädyissä on helppokäyttöiset lukolliset ovet. Tuotetta valmistetaan noin 2000, 4000 ja 6000 litran säiliöille. Lukittujen ovien takana on myös tila työkaluille ja sammuttimelle.

Tuorerehu ensiluokkaisena talteen Paalinkäärintään Karjatilaohjelman osastolla esiteltiin ohuempi monikerroksinen RaniWrap Xtra -paalinkäärintäkalvo. Muovin leveys on 750 milliä ja rullassa on kalvoa 1700 metriä. RaniBind sidontakalvo on perinteisen verkon korvaava kalvo. Paalia purettaessa kalvo on helppo irrottaa yhdessä käärintäkalvojen kanssa. RaniBel on uusi, ohuempi kolmikerroksinen aumakalvo.

Ohuempi kalvo helpottaa käsittelyä ja kierrätettävää muovia syntyy vähemmän.

Lämpöeristetty juoma-allas naudoille

Helppoa kameravalvontaa.

Maatilojen langaton valvontakamera­ järjestelmä FarmCam on helppo asentaa ja käyttää myös Internetin välityksellä. ­TrailerCam 5D on perä­vaunun valvontaan tarkoitettu järjestelmä. Molemmat valvonta­kamerat ovat IP 66 -luokiteltuja.

Kaksi kalvoa yhdessä CombiFilm on ensimmäinen aumakalvon ja vakuumikalvon yhdistelmä, jonka ilmatiiviyttä on parannettu 6–10-kertaisesti. RKW:n CombiFilm oli esittelyssä Karjatilaohjelma-osastolla. Kalvoyhdistelmä voidaan laittaa laakasiilon päälle yhdessä työvaiheessa. Tarttuva vakuumikalvo irtoaa pintakalvosta itsestään hieman levittämisen jälkeen. Combifilmiä saa 50 metrin rullissa, joiden leveydet ovat 8, 10 tai 12 metriä.

Suevia 6523 on 160 litran vetoinen juoma-allas. Polyeteenistä tehdyn UV suojatun altaan pituus on 2,3 metriä, leveys 70 senttiä ja korkeus 78 senttiä. Altaassa on ­vakiona yksi uimuri, joka tuottaa 40 litraa minuutissa. Juoma-altaan verollinen hinta on 899 euroa.

48

MAATILAN PIRKKA 4•2014

KONEAGRIA

Uusia lajikkeita Viljelyohjelmassa

Viljelyohjelman osastolla esiteltiin satokauden tuloksia. Kuvassa Pasi Auvinen.

Lisää mahdollisuuksia kasvinsuojeluun

V

iljelyohjelman osastolla esiteltiin kasvinviljelyn uusia tuulia. Osastolla pääsi tutustumaan satokauden kuulumisiin ja keskustelemaan K-maatalouden koetilan asiantuntijoiden kanssa.

– Viljelyohjelman konsepti takaa viljelijöille tehokkaimmat testatut ratkaisut kasvinsuojeluun.

Meidän ketjun myyjät ovat kasvinsuojelun mestareita, jotka tekevät kasvinsuojelusuunnitelmia sekä auttavat kasvukaudella ilmenneiden ongelmien ratkaisemisessa, kasvinsuojeluaineiden tuotepäällikkö MINNI TAPOLA esitteli.

Uutuutena Viljelyohjelman osastolla oli mukana muun muassa Trimaxx-kasvunsääde, joka soveltuu kaikille viljoille. Trimaxx lyhentää ja vahvistaa kortta hellävaraisesti ja varmistaa siten tasaisemman viljan tuleentumisen.

Trimaxx-kasvunsääde sopii käytettäväksi myös elintarvikekauralla

MAATILAN PIRKKA 4•2014

eikä se rajoita olkien käyttöä. Testikäyttö kesällä 2014 toi hyviä kokemuksia.

Kevätvehnän rikkakasvien torjuntaan osastolla esiteltiin Broadwayn tehoa. Se vie pellolta niin hukkakauran, muut heinämäiset rikat kuin leveälehtiset rikkakasvitkin. Broadway tehoaa myös saunakukkaan ja se lyhentää vehnän kortta.

– Ja perunanviljelijöiden kannattaa toden teolla paneutua tulevan kesän ruton torjuntaan.

K-maatalouden torjunta-ainevalikoimasta löytyy jokaiselle sopiva ratkaisu, Tapola lupasi ja esitteli kolmen aineen vuorottaista käyttämisestä perunaruton torjunnassa: Ensimmäiset kaksi ruttoruiskutusta tehdään Consentonilla, joka tehoaa mainiosti myös lehtipoltteeseen. Kesän edetessä käytetään vuoron perään joko Infinitoa tai Banjo Fortea. r

Viime kesän vaihtelevissa oloissa SW Mitja pärjäsi erinomaisen hyvin ja onkin jo löytänyt paikkansa suomalaisten viljelijöiden suosiossa. SW Mitja on aikainen kaksitahoinen ohra, joka on tuottanut huippulaatuista satoa.

Lähes poikkeuksetta näytteiden hehtolitrapainot ovat olleet hyviä (70+) ja myös muuten sato ja laatu on täyttänyt odotukset.

Keltasiemeninen Ingrid-herne on osoittautunut erittäin vahvavartiseksi ja satoisaksi. Ingridin suuri sato ja hyvä valkuaispitoisuus tuovat valkuaista yli sata kiloa hehtaarilta enemmän kuin nykyiset valtalajikkeet. ­Ingridiin voit tutustua tarkemmin lehden sivulla 36.

Myös huippulaatuisen Tryggve-timotein siemen­ tuotanto on vihdoin saatu käyntiin ja Tryggveä riittää nyt myös K-maatalouden lajikkeellisiin siemenseoksiin. Erityisesti siementuottajat ovat mieltyneet lajikkeeseen sen erinomaisen hyvän siementuotantokyvyn vuoksi.

Banjo Forte oli menneenä kesänä Viljelyohjelmakokeissa Petlalla sekä viljelijöillä. Consento & Banjo Forte -ohjelma toimi todella hyvin, piti kurissa ruton ja esti aikaisen lehtipoltteen tartunnan. Viljelijät pitivät Banjo Fortea helppona käyttää ja ruttoteho oli hyvä.

49

KoneAgriassa kuultua

Uutuuksien esiinmarssi

K Pieksämäkinen lypsykarjatilallinen Osmo Moilanen oli KoneAgriassa tutustumassa pyöröpaalauksessa tarvittaviin muoveihin ja verkkoihin. Erityisesti Moilasta kiinnosti Rani Plastin uusi sidontakalvo.

onekeskon osasto tarjosi kenties koko näyttelyn mittavimmaan uutuuskoneiden valikoiman, ja osastolla oli mitä katsella. Uutuuksina esillä olivat uudistuneesta CLAAS TUCANO-puimurimallistosta TUCANO 430, Massey Ferguson–traktorimalliston suurin, 400-heppainen MF 8737 sekä Weidemann CX5080T-teles­ kooppipyöräkuormaaja. Lisäksi vierailijat pääsivät tutustumaan keväällä avattuun varaosa- ja tarvikeverkkokauppaan, Konekesko Webshopiin.

Uutuuskoneiden viereen oli mukava pysähtyä kuuntelemaan esittelijöiden asiantuntevaa esitystä koneiden tuomasta lisäarvosta yrittäjän arkeen. Kokosimme tälle sivulle uutuuksien parhaat palat:

Suurempaa nostokorkeutta Weidemanilla Lypsykarjatilaa Saarijärvellä pitävät Arja ja Tapani Huuha ihmettelivät Kongskilden Kivikarhua. Heidän mukaansa koneiden koko kasvaa kaiken aikaa ja koneinvestoinneissa pitää olla erittäin tarkkana. Ammattinäyttelyt tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutustua useamman liikkeen tarjontaan samalla kertaa.

Weidemannin uusi 5080T-teles­ kooppipyöräkuormaaja soveltuu erittäin hyvin tilanteisiin, joissa vaaditaan suurta nostokorkeutta. Kone ulottuu yli viiteen metriin ja nostoteho on yli 4200 kiloa. Weidemannissa on 117 hevosvoiman nelisylinterinen Perkins-moottori.

Kankaan perhe saapui näyttelyyn Lapuan Hellanmaalta ihmettelemään koneuutuuksia. Jussille KoneAgria on tuttu tapahtuma useamman vuoden ajalta, mutta Marille, Iisakille ja Iivarille reissu oli ensimmäinen.

Parhaillaan broilerihallia rakentava Kangas katseli koneja laitetarjontaa hieman pidemmällä perspektiivillä.

Kosti Tenho oli tullut Kullaalta KoneAgriaan yhdessä tilan työntekijöiden kanssa. Kostille näyttely on pitkään jatkunut perinne, mutta kesä- ja viikonlopputyöntekijöille Mikko Leinolle ja Tuomas Norolahdelle visiitti oli ensimmäinen.

50

MAATILAN PIRKKA 4•2014

KONEAGRIA

Massikat komeassa rivissä Viime vuoden Agritechnicassa julkistetut MF8700 –mallisarja ja nelisylinterinen 5600-mallisarja olivat molemmat mukana Kone­ Agriassa. MF5600-sarja ensiesiteltiin Suomessa keväällä ja nyt syksylle suomeen saatiin Massey Ferguson-traktorimalliston lippu­laiva, MF8700 –mallisarjan suurin traktori MF8737.

Massey Fergusonin 5600 –mallisarjassa löytyy moottoritehoja 85–130 hevosvoimaa. Kaikissa 5600-sarjan traktoreissa on loistavan näkyvyyden mahdollistava viisto konepeitto. Tilava ohjaamo on sama kuin isossa 7600 -mallisarjassa. Vaihteistoksi voi valita joko 16 vaihdetta eteen ja taakse sisällään pitävän Dyna4:n tai 24 vaihdetta sisältävän Dyna-6 vaihteiston.

Massey Fergusonin 8737 on kaikkien aikojen tehokkain Massey Ferguson-traktori. Voimanlähteenä on uusi kuusisylinterinen, 8,4 litrainen, 400 hevosvoimainen AGCO Power -moottori. Vaihteistona on portaaton Dyna-VT -vaihteisto. Konepeitto on saanut uutta ilmettä jäähdytysilman kiertoa tehostavilla poistoilma-aukoilla. Kattavasti varustellun Efficientin lisäksi valittavana on viimeisen päälle täydellisesti varusteltu Exclusive.

Lexionin parhaat palat nyt Tucanossa Claasin Tucano -mallisto saa tulevalle puintikaudelle ominaisuuksia hyvämaineisesta Lexion-sarjasta. Viljasäiliön tyhjennys tapahtuu Lexionin tapaan yläkautta.

Tyhjennysteho koneessa on noussut jopa 40 prosenttia.

Myös Tucanon aiempaa tilavampi ohjaamo on sama kuin Lexionissa. Puintiväli säädetään uudessa mallissa sähkö­ hydraulisesti. Tämä mahdollistaa puintisäätöjen tallettamisen puimurin muistiin. Tucanon moottoreiden isku­ tilavuus on kasvanut 7,7 litraan ja tehot niin ikään.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

51

NOPEALLE PÄÄTTÄJÄLLE!

TAKUU

2

Päättämällä väh. 15.000,- alv 0% arvoisen

V U O TA T

työkonekaupan 22.11.2014 mennessä,

S! an O N N LUO t saada nin n a n o o n m e h o t t Ne ille pai ! un arvo sivu nessä Ed

saat kaupan päälle tablettitietokoneen SAMSUNG Galaxy Tab 4 10.1” 4G Wi-Fi 16GB.

400,(sis alv.)

NETTOHINTA!

16.350,(alv0%) + toim.kulut

UUDISTETTU! TUME Nova Combi 4000 • Ainutlaatuinen vannasratkaisu, kone kaikille kylvötavoille • Säiliötilavuus 4500 L • Moninkertainen testivoittaja

MULTIVA Optima T600 NETTOHINTA!

43.990,(alv0%) + toim.kulut

• Pitkä, läpäisevä runkorakenne, 250/60-14,5 renk.

• Jälkiharalla • TerraFlex piikit • Järeät 80 mm etulatapiikit kaksoisterälapulla

1 metrin T100 levityssarja (Vain kampanjaäkeisiin)

1.890,-

NETTOHINTA!

13.770,(alv0%) + toim.kulut

HARDI Master 1200 EVC 5/15 VHH

HARDI Navigator • • • • •

Hardi Controller 6500 hallintalaitteella Kestävä 3000 l polyetyleenisäiliö Hardin luotettava pumppu 363 Uusi EFC nestejärj. ja 21 SPB/Y 21 m NETTOHINTA! Koko puomiston kallistus

29.990,(alv0%) + toim.kulut

CLAAS Rollant 375 RC Uniwrap

• Huippuvarusteltu nostolaiteruisku, Hardi Controller 5500 • Puomistossa toisen puolen taitto

HARDI Ranger 2500

• 14.9X34 EVC 7 / 21 SBP/Y + Self Steer, 14,9 x 34 -renk.

• Mekaaninen aisaohjaus

NETTOHINTA!

23.590,-

CLAAS Disco 3600 C Contour

59.900,-

15.950,-

(alv0%) + toim.kulut

• Jälkiharalla - Ison äkeen ominaisuudet kompaktissa paketissa • Avara, läpäisevä piikitys ja vakaa runkorakenne NETTOHINTA!

14.350,(alv0%) + toim.kulut

(alv0%) + toim.kulut

• Ketterä 1-akselinen rakenne säästää kasvustoa • Niittomurskain järeällä Claas Max Cut teräpalkilla • RotoCut roottorisullonta alaslask. sullontakanavan pohjalla • 3,4 m työleveys, terien pikakiinnitys ja Safety Link • Automaattinen telalaakerirasvaus ja ketjujen voitelu suojaus lautashammaspyörissä • Tarkka Active Float hydropneumaat.

Claas Rollant – NETTOHINTA! NETTOHINTA! kevennys Maailman eniten

myyty pyöröpaalain

POTILA Classic 6 Plus

PICHON M12 kuivalantavaunu • • • • •

Järeä 2:lla pystykelalla, 28.1R26AS renk.

Sähk. pohjakuljettimen käyttö Levityksen rajain oikealle Kuumasinkitty NETTOHINTA! 5 v. takuu lava- ja runkorakenteille

(alv0%) + toim.kulut

33.490,(alv0%) + toim.kulut

Esim. 14 x 22 m

NETTOHINTA!

17.980,(alv0%) + toim.kulut

• Jyrkempi 27° kattokulma, pit. (12,4/18m-48,4/62,8m) • Teräskehärunko kastomaalattua kotelopalkkia Esim. 11 x 19,6 m • Vapaata tilaa harjalle saakka NETTOHINTA! hinta sis. rungon, katto-ja seinäpellit ei sis. rahtia, perustuksia ja pystystä, ovet lisähintaan. (Lumialue EC1 2,50) Toimitus 31.5.2015 mennessä.

LEMKEN KRISTALL 300/9

TUHTI WS 170 K perävaunu

TUHTI WS 11/14 teräshallit

11.800,(alv0%) + toim.kulut

• • • •

Kiinteälaitainen kippivaunu 17 tn / 21,4 m3, 2-pyöräjarrut Kastomaalattu putkipalkkirunko Vredestein 710/40R22.5 renk.

NETTOHINTA!

18.990,(alv0%) + toim.kulut

Rehuvarustus WS 170 K vaunuun

• n. 35,3 m3 , sis telin vakautussylinterit Kampanjahintaan uuden WS 170K vaunun ostajalle.

3.440,-

• Flex -kiekkojyrällä sänki- ja kylvömuokkaukseen • Työleveys 3 m, Tri Mix -terillä - terien pikavaihto ilman työkaluja • Kovametallipinnoitetut NETTOHINTA! kärjet

Suoran kaupan nettohintatarjoukset (alv 0%) ovat voimassa 31.12.2014 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää.

www.k-maatalous.fi

8.990,-

(alv0%) + toim.kulut

BIOENERGIA

Halki, poikki ja pinoon Hakki Pilke Falcon -klapikone uudistaa kokoluokkansa tuottavuustason. Koti- ja ammattikäyttäjille suunnatun koneen halkaisunopeus on ylivoimaisesti markkinoiden nopein, ja sen yksivipuohjaus on erittäin kevyt käyttää.

TEKSTI Essi Saarinen KUVAT Maaselän kone

M

aaselän Kone Oy:n valmistaman Hakki Pilke -tuoteperheen uusi Falcon-klapikone on suunniteltu kestämään. Modernin kuoren alla on järeä runko, kuvailee tuotekehityspäällikkö TAPIO AITTOKOSKI. Koneen automaattisesti säätyvä halkaisuvoima on jopa 7 tonnia. Katkaistavan puun paksuus voi olla enimmillään 350 mm ja katkaisupituus 250-500 mm.

Falcon tulee korvaamaan markkinoita 90-luvulta saakka hallinnutta 1x37–

mallia, sanoo Maaselän Koneen myyntipäällikkö VEIJO KONTRO. Laitteen tuottavuutta on lisätty hydraulikäyttöisellä sahalla, ja laite on nyt 10 prosenttia edeltäjäänsä nopeampi. Tämän ansiosta pienentynyt tehontarve lisää myös kokonais­tehokkuutta. Lisäksi ­aiemman mallin kiilahihnavedot on korvattu hydrauliikalla, jolloin kuluvien komponenttien vaihtoon ei kulu aikaa.

Voimanlähteenä Falcon-klapikoneissa voidaan käyttää traktoria tai joulukuussa 2014 myyntiin tulevaa 7,5 kW sähkömoottoria.

Laaja lisävarustevalikoima Hakki Pilke Falconin suunnittelussa on keskitytty tuottavuuden lisäksi myös turvallisuuteen ja käyttömukavuuteen. Koti- ja ammattikäyttäjille suunnatun koneen voi räätälöidä mieleisekseen laajan lisävarustevalikoiman avulla.

Laitteen aktiivikansi on yksiosainen ja sitä kohotettaessa toiminnot keskeytyvät välittömästi.

Toimintojen ohjausta hallitaan yhdellä, erittäin kevyesti liikkuvalla vivulla. Ergonomisesti sijoitetulta ohjauspöydältä löytyvät myös ko-

Falconissa tiivistyy vuosikymmenten kokemus Hakki Pilke Falcon –klapikoneen valmistaja on haapajärvinen Maaselän Kone Oy, jonka klapikonekehitys juontaa juurensa 70 –luvun lopulle.

Yritys on kappalemääräisesti klapikoneiden suurin valmistaja Suomessa. Lisäksi tuotantoa viedään 24 maahan, pääpainona Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa.

Tutustu Hakki Pilke Falconin videoon osoitteessa: www.maaselankone.fi

54

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Hakki Pilke Falcon Puun max. halkaisija 350 mm Puun katkaisupituus 250-500 mm Ketjusaha, terälaippa 16” Teräketju 1,5 mm, 67 lenkkiä Halkaisuvoima 4,2-7 tn Sähkömoottori 7,5 kW Tehontarve 20 hp Sulakekoko 20A Paino (tr-käytt.,lisävarusteilla)

870 kg

Lisävarusteet: 6-osaan halkaiseva terä, puhdistava poistokuljetin, apulaitteen lisähydrauliikkasarja, syöttöpöydän lisähydrauliikkasarja, puun ohjainpelti ohjausrullien tilalle, puunnostin ja puupöydät

neen muut ohjaustoiminnot, kuten poistokuljettimen nopeuden säätö. Halkaisuterän korkeudensäätö on mekaaninen. Hydrauliikkaa voi lisätä halutessaan useaan lisävarusteeseen, kuten syöttöpöytään. Lisävarusteina myytävien puunnostimen ja puupöytien avulla pilketyöstä tulee entistä ergonomisempaa ja kevyempää.

Falconin avoin alarakenne mahdollistaa helpon puhdistuksen. Puru kulkeutuu sahauksessa koneen taakse työntekijästä poispäin, eikä koneen alle kerry täten purukasaa. Koneisto on koteloitu. Halkaisuterän alla on ritilä, jonka läpi pienempi puusäle tippuu.

Lisävarusteena on hankittavissa puruimuri sekä puhdistava poistokuljetin.

– Hakki Pilke Falcon taipuu parissa minuutissa kuljetusasennosta käyttövalmiuteen, kiittelee Kontro.

– Ei tarvita muuta kuin syöttöpöydän ja poistokuljettimen avaaminen. Myös traktorin perään kytkentä onnistuu muutamalla kevyellä liikkeellä.

Huoltotarpeet huomioitu Hakki Pilke -perheen uutuus klapikone on käynyt läpi laajan testauksen, kuten jokainen Maaselän Koneen valmistama konemalli.

Ensin Falcon kävi läpi l­aadunhallintasertifikaatin vaatiman turvallisuustestauksen MTT Vakolassa. Tämän lisäksi 12 testikonetta on ollut toiminnassa eri maissa eri olosuhteissa. Jokaisella koneella on pilkottu testien aikana noin 1 000 kuutiota klapeja.

– Näin on varmistettu, että kone täyttää suunnitelmien tavoitteet, Aittokoski huomauttaa.

Samalla on opittu huoltotarpeista: Falconilla voidaan tehdä jopa 100 kuutiota klapeja ennen terän teroittamista. Teräketjun ja laipan voitelu hoituu säädettävällä, hydraulisesti toimivalla voitelupumpulla, joka imee öljynsä erillisestä säiliöstä.

– Ylimääräiseltä öljyn käsittelyltä ja kaatelulta vältytään, sillä Falconissa on öljysäiliölle oma tila, johon sopivat yleisimmät kanisterikoot. Rasvanippoja Falconissa on alle kymmenen, ja laakerit ovat hyvin suojattuja. Koneen huoltotyöt sujuvat siis nopeasti, toteaa Kontro.

Hakki Pilke -klapikoneiden varaosapalvelu toimii nopeasti. K-Maatalouskauppojen lisäksi varaosia on mahdollista tilata myös suoraan Maaselän Koneen tehtaalta Haapajärveltä, jolloin ne saapuvat perille jo seuraavaksi päiväksi. r MAATILAN PIRKKA 4•2014

Kotimaiset TUHTI Teräshallit

• Teräskehärunko kastomaalattua kotelopalkkia - vapaata tilaa harjalle saakka • Paljon eri runkoleveyksiä ja pituuksia (esim. WS 11, 14,8 - 58 m) - myös lämpöeristettynä • Lisäksi pihatot, maneesit ja konekatokset

Pressuhallit

Ennakkohintaan Esim. 6 x 14 m

• Monikäyttöistä varastotilaa • Suomessa valmistetut materiaalit • Nopea ja helppo pystyttää ja tarvittaessa purkaa sekä siirtää

8.850,-

alk. (alv 0%) + toim.kulut

Hallit

TALVIKAMPANJA

POMO - Kotimaiset puuelementtihallit Esim. varastohalli 10x20,8x4,55

16.790,-

(alv 0%) + rahti

Hinta sis. vesikattorakenteen ja seinäelementit (2 x maalattu paneli). Ei sisällä pystytystä, perustuksia. Ovet ja ikkunat lisähintaan. Tilaukset 30.1.2015. mennessä.

Lämpöeristetty halli 10 x 20,8 x 4,55

29.640,(alv 0%) + toim.kulut

Korkea valmiusaste ja laatu - tilattavissa osittain tai täysin valmiiksi pystytettynä (sokkelin päältä vesikattoon)

NOPEALLE PÄÄTTÄJÄLLE! Päättämällä väh. 15.000,- (alv 0%) arvoisen työkonekaupan 22.11.2014 mennessä, kaupan päälle tablettitietokone SAMSUNG Galaxy Tab 4 10.1” 4G Wi-Fi 16GB.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Pihattoon mahtuu 60 emolehmää.

MAATILARAKENTAMINEN

Jämäkkä kotimainen Muhoslainen Jorma Keränen hankki luomumaatilalleen uuden pihaton pari vuotta sitten. Tarkan harkinnan jälkeen voiton vei Weckmanin kylmäpihatto.

Tuottajien kautta toisille luomutiloille kasvamaan.

23 metriä leveään ja 48 metriä pitkään pihattoon mahtuu luomusääntöjen mukaan 60 emolehmää, niiden vasikat ja pari siitokseen tarvittavaa sonnia.

TEKSTI ja KUVAT Riitta Niskanen

J

orma Keränen isännöi Maatila­yhtymä Alaketoa, josta hän omistaa yhdessä SEIJA-vaimonsa kanssa puolet.

Toinen puoli tilasta on poika VELI-JAAKON omistuksessa. Tila on ollut luomutilana jo vuodesta 1997 lähtien.

– Vaimo opiskeli silloin agrologiksi ja innostui luomusta. Ajattelimme, että pellot kasvavat ilman kalliita keinolannoitteita karjanlannalla ja teimme luomusopimuksen, Keränen kertoo.

Nykyisin tila tuottaa sekä luomumaitoa että luomupihvi­ vasikoita. Uusi Weckmankylmäpihatto on rakennettu ­Charolais-rotuiselle lihakarjalle.

– Vasikat kasvavat emojen mukana 4–6 kuukautta. Sen jälkeen ne vierotetaan ja lähetetään A56

Pihatto räätälöitiin tarpeiden mukaan Keräset hankkivat uuden pihaton paikallisesta K-maataloudesta.

Halli valmistui syksyllä 2012.

Pihaton sisätilat ovat helposti muunneltavissa, joten tarvittaessa voidaan esimerkiksi poikivat eläimet eristää muista.

– Kesällä pihatossa oli kolme laumaa: kaksi sonneille ja kolmas nuorille hiehoille. Nyt hallissa ovat viime päivinä poikineet emolehmät vasikoineen, Jorma Keränen esittelee.

Työt pihatossa hoituvat rakennuksen pituussuunnassa ja räätälöityjen ratkaisujen ansiosta varsin sujuvasti. Hallin päissä olevat oviaukot on sijoitettu reunassa olevan ruokintapöydän, kahden lantakäytävän ja kolmen makuuparsirivin mukaan.

– Hallin oviaukkojen paikat oli mahdollista sijoittaa tarpeen mukaan. Pihaton päissä on kolme ovea ja sivustalla kaksi ovea eläinten jaloittelualueelle.

Oviin valittiin liukuovien sijaan kätevä pressuratkaisu. Pressu­ovista on helppo kulkea työkoneilla.

Oven verkko-osan läpi tuuli pääsee kulkemaan esteettä eikä pullista pressua ”purjeeksi”.

Tukeva teräshalli lautaverhouksella Pihattoa valitessaan Keräset vertailivat eri valmistajien vaihto­ehtoja ja kävivät katsomassa muiden viljelijöiden ratkaisuja. Weckmanin hallin ratkaisevia etuja olivat muunneltavuuden lisäksi pihaton kestävä rakenne ja hyvä hinta– laatu-suhde.

– Pihatto on kokonaan teräs­ rakenteinen. Me otimme myös teräksiset katto-orret. Vaihtoehtona olivat puuorret, mutta tässä ollaan kuitenkin eläintilassa, jossa syntyy kosteutta. Eipä ole puuta lahoamassa, Jorma Keränen sanoo.

Vaativissa oloissa isäntä arvostaa myös Weckmanin hallin teräsMAATILAN PIRKKA 4•2014

Pihatossa on samanlainen punamullalla maalattu lautaverhous kuin tilan muissakin rakennuksissa.

Kylmäpihatto WSP • Uppomaalattu kotelopalkkirakenteinen teräskehä • Kuuden metrin kehäjako sopii hyvin parsimitoitukseen, tehokas tilankäyttö • Tuulettava harja ja katossa teräsorret • Katon kaltevuus 15 astetta • Soveltuu hyvin puuverhottavaksi

palkkien pintakäsittelyä. Palkit on maalattu sisäpuoleltakin.

Pihaton ulkoverhoukseksi Keräset halusivat laudoituksen. Toinen vaihtoehto olisi ollut pelti.

– Tämä on periaatekysymys.

Mielestämme rakennusten seinien pitää olla lautaa. Kaikki muutkin tilan rakennukset ovat lautaverhoiltuja. Meistä se on hyvännäköinen.

Pihaton seinät ovat puna­ mullalla maalatut ja umpilaudoitetut. Aluksi seiniin suunniteltiin myös ikkuna-aukkoja, mutta ajatuksesta päätettiin luopua. Pihattoon pääsee valoa katossa olevien pleksiaukkojen läpi.

Rakennuksen yleisvaikutelmaa keventävät seinien yläosan raot, joiden kautta ilma pääsee kiertämään. Lisäksi hallin katolla on tuuletusharja.

– Ilmanvaihto toimii hyvin ja ilman koneita, Keränen summaa.

Hyvillä ohjeilla on helppo rakentaa Jorma Keräsen kokemusten mukaan Weckmanin pihatto oli todella helppo ratkaisu. Halli toimitettiin valmispakettina eikä MAATILAN PIRKKA 4•2014

Jorma Keränen isännöi luomutilaa, jolla hän tuottaa muun muassa luomupihvivasikoita.

tehtaalle tarvinnut toimittaa mitään piirustuksia.

– En edes kysynyt hallin asennuspalvelua. Sitä ei tarvittu. Weckmanilta tulivat niin yksityiskohtaiset ohjeet, että pystytys onnistuu tee-se-itse-mieheltä ilman ammattimiesten apua, hän toteaa.

Ennen hallin pystyttämistä urakoitsija valoi pilarianturat, niiden välisen umpisokkelin sekä lattian, lantakäytävät ja muutaman matalan betoniseinän. Lantakäytävät myös asfaltoitiin ennen kehän asentamista.

Hallin kehien nostamiseen meni muutaman miehen porukalta vajaa päivä. Sen jälkeen kaksi kirvesmiestä asensi katto-orsia paikoilleen viikon ajan. Loivan peltikaton laitossa kului viisi päivää ja laudoituksiin hallin sisällä ja ulkopuolella kaksi viikkoa. Pihatto oli käyttö­ valmis kuukaudessa.

– Lopuksi tein itse vielä parret ja sähkömies veti halliin sähköt, Jorma Keränen täydentää.

Talvioloista hyvät kokemukset Kahden vuoden aikana viljelijäperheen kokemukset uudesta pi-

Asiakkaan velvollisuudet • Asennusporukan hankinta/palkkaaminen • Viranomaisten vaatiman pääsuunnittelijan sekä vastaavan työnjohtajan palkkaaminen • Asemapiirustustuksen ja perustus­ suunnitelman tilaaminen pää­suunnittelijalta • Halliin tarvittavan puutavaran hankkiminen • Pakkauksen mukana toimitettavien varastointi­ohjeiden noudattaminen

hatosta ovat olleet positiiviset.

Työnteko hallissa on sujunut mainiosti.

– Ainoa asia, jonka ehkä tekisin nyt toisin, on juomapisteiden paikat. Nyt ne vievät yhden ruokinta­ paikan. Muuten kaikki ratkaisut ovat osoittautuneet hyviksi, Keränen toteaa.

Kahdesta talvestakin on selvitty mainiosti.

– Pelkäsimme, että talvella voisi lunta tulla seinänraoista sisälle.

Mutta ei vähääkään, vaikka ollaan ihan aavalla. Ainoastaan pressu­ ovien verkko-osasta on päässyt lunta jonkun verran. Siitäkin on selvitty lakaisemalla.r 57

HEVOSET

Pelletit ovat kiinteitä mutta huokoisia, jotta ne menevät rikki hevosen painosta.

VAIVATTOMASTI PELLETEILLÄ Kotimaiset olkipelletit ovat eläinten kuivikkeena vertaansa vailla: imukykyisiä, ekologisia sekä helppoja levittää ja siivota.

TEKSTI ja KUVAT Maria Munck

Global Pellet • • • • • •

58

Perustettu: 2011 Tuotteet: Olki- ja energiapellettejä Työntekijät: 7 henkilöä Yritykselle myönnetty avainlippu 2013 Pellettejä 10, 20, 500 ja 1 000 kilon säkeissä. Pienin säkki on lemmikkieläimille K-maatalous on olkipellettien jälleenmyyjä

V

ajaan kolmen vuoden ajan Sipoon Global Pelletissä on valmistettu olki­ pellettejä kuivikkeeksi eläimille. Vuonna 2011 yritys aloitti toimintansa tuomalla Suomeen pellettejä pääosin Liettuasta. Tammikuussa 2012 käynnistyi Sipoossa kaksi omaa linjaa.

– Halusimme kotimaisen tuotteen ja päästä valvomaan laatua paremmin, yrityksen toimitusjohtaja OSCAR WIIK luettelee.

Idea olkipellettien myynnistä on peräisin Global Pelletin omistaja KRISTOFER THERMANILTA, jolla oli jo aikaisempia kokemuksia pellettien käytöstä. Therman omistaa yhdessä vaimonsa LEILAN kanssa Husön Ratsastuskeskuksen Itä-Helsingissä.

Asiakaskunta kasvaa jatkuvasti.

Wiikin mukaan täsmällistä lukua on tosin vaikea arvioida, sillä sitä

ei ole tilastoitu. Suurimpia asiakkaita ovat hevostallit ja lemmikkieläinten omistajat. Myös sikatilat ovat löytäneet pelletit.

Viime vuonna tehtaan kaksi linjastoa muuttivat 350 kilon olkipaaleja yhteensä 2 600 tonniksi pel­ lettejä. Wiik arvioi määrän olevan tänä vuonna vieläkin suurempi.

Kuivikemateriaalien ehdoton ykkönen Verrattuna tavanomaisiin kuivikemateriaaleihin pelleteillä on monia etuja: ne ovat lähes pölyttömiä, sitovat hyvin hajuja ja ovat vaaleita väritykseltään. Pelletit imevät nestettä kolme kertaa oman painonsa verran, ja niitä on helppo levittää ja siivota.

Uusiutuvasta materiaalista tehdyt pelletit eivät myöskään jäädy talvella. Jatkokäsittelyä edesauttaa, että pellettien kompostointiin meMAATILAN PIRKKA 4•2014

Ammattilaisen sahat

Global Pelletin toimitusjohtaja Oscar Wiik puristimella.

Dolmar PS-5105C - Tehokas saha vaativalle ammattilaiselle!

599,-

• 13”, 50 cm³, 2,8 kW, paino 5,4 kg. Easy Start.

• Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-5105H)

Dolmar PS-420SC - Kompakti ja helppokäyttöinen nee kolmesta kuuteen kuukautta. Myös luomuviljelijät voivat käyttää lantaa pelloillaan.

– Husössä on huomattu, että olki­pelletit vähentävät karsinoista poissiivotun materiaalin määrää kahden kuorma-auton lavallisen verran kuukaudessa verrattuna turpeeseen. Karsinoiden siivous on myös nopeampaa kuin aiemmin, Wiik paljastaa.

Global Pellet suosittelee, että asiakkaat aloittavat 180 kilolla pellettejä karsinaa kohti. Pelletit ovat rakenteeltaan kiinteitä, mutta niin huokoisia, että ne menevät rikki hevosen painosta. Jos haluaa nopeuttaa pellettien rikkoutumista, voi niiden pintaa kostuttaa hieman vedellä.

– Jos pellettejä sekoittaa turpeeseen tai kutterilastuihin, ne eivät toimi yhtä hyvin, joten sitä me emme suosittele. Myös maatumisprosessi muuttuu, jos niihin sekoitetaan muita kuivikemateriaaleja, Wiik neuvoo.

Ei lisäaineita Global Pelletin tehtaalla pellettilinjan vieressä on olkipaaleja korkeissa rivissä. Raaka-aineena käytetään vehnän, ohran ja kauran olkea. Paalit nostetaan kokonaisina matolle, joka kuljettaa ne silppuriin ja sieltä vasaramyllyyn. Hieno materiaali kulkee eteenpäin sykloniin, joka poistaa siitä ilman. Sieltä materiaali jatkaa puristimeen, jossa lämpötila nousee yli 100 asteeseen. Kuumuus tappaa bakteerit ja mahdolliset rikkakasvien siemenet.

Kun pelletit ovat jäähtyneet, ne annostellaan säkkeihin. Valmiit pelletit ovat pari senttiä pitkiä ja läpi­ mitaltaan noin sentin paksuisia. Ainoa lisäaine on vesi. Olki itsessään sisältää öljyä, joka sitoo pellettejä.

– Voitelemme koneet rypsiöljyllä emmekä polttoöljyllä, kuten ulkomailla usein tehdään, huomauttaa Wiik.

Lisää oljentoimittajia tarvitaan

• Kevytkäynnistysmekanismi Easy Start • Touch & Stop ja sääd. ekopumppu teräöljylle, helppo ketjun ja laipan asennus, kestävä magnesiumvalurunko, laipan pituus 33 cm.

• 13”, 42 cm3, 2,2 kW, 4,9 kg

399,-

Saksalaista laatua jo v. 1927 alkaen!

Laaja mallisto: 32-78 cm³ / 1,35-4,3 kW

VARAVOIMAGENERAATTORIT Elektroninen jännitteensäätö, tarkkuus +-1,5%

Pomo 27 T15S AVR • Teho 27 kVA, 21,6 kW, jännite 400 / 230 V -kolmivaihe, nimellisvirta 40A, taajuus 50 Hz. • 1500 r/min.

• Suojauslk. IP23, suos. pääsulakekoolle 25 - 35 A. 63 A ja 16 A 3 V -pistorasiat, ylikuormitussuoja, vikavirtasuoja, voltti-, ja taajuusmittarit traktoriin päin.

500689253

2.995,-

Pomo 50 T15S AVR • Teho 50 kVA, 44 kW, jännite 400 / 230 V / 50 Hz • 1500 r/min, tehontarve 90 hv voimanulosotosta • Suositellaan pääsulakekoolle 63 A 500939807

4.295,-

Tehtaalla on kaksi linjaa, mutta tänä vuonna käytössä on ollut vain toinen. Raaka-aineesta on ollut pulaa.

Oljet tulevat tehtaalle Sipoon, Porvoon, Liljendalin ja Helsingin pelloilta. Tehdas ottaisi mielellään vastaan uusia toimittajia. Viljelijän on ainoastaan ilmoitettava, milloin aikoo puida ja sekä otettava puimurista silppuri pois, jotta olki ei silppuunnu. Global Pellet hoitaa paalauksen ja paalien pois­viennin. Tuottajat saavat paalikohtaisen korvauksen.r

Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa joulukuun 2014 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

www.k-maatalous.fi

Pomo 75 AVR • Teho 75 kVA, 60 kW • Tehontarve 130 hv voimanulosotosta • Suositellaan pääsulakekoolle 100 A 500977556

4.795,-

K-MAATALOUS

URAKOINTI

DISCON TAHDISSA Yli-iiläinen Kauko Lohi halusi kesän rehuketjussa lisää niittotehoa. Sitähän saatiin, kun Lohen tilalle hankittiin CLAASin uusi perhosniittomurskain ja etukone.

TEKSTI ja KUVAT Riitta Niskanen

V

iljelijä KAUKO LOHI seuraa niiton edistymistä viimeisellä peltolohkollaan Yli-Iissä. Uudet konehankinnat, Claas Disco 8400 Contour -perhosniittomurskain ja etuniittolaite Claas 3500 FC Profil AF, näyttävät tekevät hyvää jälkeä toivotun tehokkaasti.

– Työleveyttä on nyt kahdeksan metriä ja niittonopeus kolmin­ kertainen entiseen verrattuna. Jos traktorissa olisi enemmän tehoja,

60

murskain olisi vieläkin tehokkaampi, isäntä myhäilee.

Miellyttävää niittoa Lohen tilalla niitto pääsi alkamaan kolme viikkoa myöhässä, koska normaalina rehuntekoaikana satoi vettä joka päivä. Mutta kun töihin lopulta päästiin elokuun 25. päivänä, niitä paiskittiin urakalla.

Kahdessa viikossa niitot oli tehty.

Isäntä itse niitti ensimmäiset sata hehtaaria. Kaikki sujui uusien koneiden kanssa ongelmitta. Hän myös testasi, miten kätevästi niittomurskaimen terä on vaihdettavissa asennustyökalulla.

– Ensimmäisen kerran tein vaihdon itse. Rauta vain terän alle, ja se oli siinä. Aikaa meni 11 sekuntia.

Nyt viimeisellä peltolohkolla on traktorin puikoissa tilalla harjoittelijana työskentelevä HENRIK ­NIEMELÄ.

– Miellyttävä ajettava, hyvä liikuttaa. Nätti asentaa ja terien vaihto on nopeaa, Henrik summaa omia käyttökokemuksiaan.

Konehankinnat tarpeeseen Kauko Lohi kiinnostui Claasin perhosniittomurskaimesta viime syksynä konemessuilla Jyväskylässä, jossa se oli esittelykoneena.

Lopulliset kaupat syntyivät KMaatalouden myyjän TIMO KURIKAN kanssa Oulussa.

– Entinenkin kone oli molemmin puolin niittävä mutta tuntui hitaalta. Niitto vei yhtä paljon aikaa kuin paalaaminen. Lisäksi halusin murskaimen, jossa sormet ovat murskainsormea. Nyt yhtään terää ei ole mennyt rikki, hän selvittää.

Seuraavaksi Lohen suunnitelmissa on isompi traktori, jolloin uusien koneiden edut pääsisivät todella oikeuksiinsa.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Polttoaineen kulutuksen vähenemisen lisäksi myös rehun puhtaus paranee Disco Countorilla merkittävästi.

PROFIL-kinematiikka mahdollistaa etuniittolaitteen lautaspalkin 3-ulotteisen pellon pinnan myötäilyn –traktorin liikkeistä riippumatta.

Rauta vain terän alle ja se oli siinä.

Aikaa meni 11 sekuntia.

– Tämä Ferguson on teholtaan 172-hevosvoimainen. Claasin ohjekirjassakin luki, että traktorissa olisi hyvä olla vähintään 180 hevosvoimaa. Joten ajamme nyt aliteholla, hän perustelee.

Samalla isännän ilme vaka­ voituu.

– Sehän se on, kun pitäisi laittaa uusia, kalliita koneita. Maidon hinta tipahti neljä senttiä litralta, keväällä leikkasivat EU-tukia ja lannotteiden hinnat nousivat viime MAATILAN PIRKKA 4•2014

vuodesta kolme prosenttia. Viljelijän siivu pienenee koko ajan, hän harmittelee.

Claas Disco 8400 C Contour -perhosniittomurskain

Monitoimitilallinen

• Tasainen käynti, luotettava voimansiirto, pitkä käyttöikä • Työleveys 8,10 m • Niittolautasia 2 x 7, teriä/lautanen 2 kpl, terien pikakiinnitys • Safety Link -suojaus lautashammaspyörissä • Hydropneumaattinen Active Float -kevennys: parempi ajomukavuus, pienempi polttoaineen kulutus, parempi rehun puhtaus, voidaan säätää tarvittaessa ajon aikana • Murskainkela terässormin (kumityynyvaimennus) • Sängen pituus 40 mm • Säätövara 30–40 mm, saatavana myös korotusjalakset • Saatavana myös niittokoneena, ilman murskainkelaa

Kauko Lohi on Yli-Iin Jakkukylän ainoa akiiviviljelijä. Maitotilalla on karjaa ”yhden robotin verran” eli 60–70 lehmää. Tilan moderni navetta valmistui viisi vuotta sitten.

Viljelymaat ovat Jakkukylän lisäksi kymmenen kilometrin päässä Maalismaalla. Rehuheinällä on 160 hehtaaria, josta saadaan noin 2 500 paalia vuodessa. Määrästä riittää myytäväksi asti, Ivaloa myöten.

Monitoiminen ja aikaansaava Lohi on myös pätevä rakennusmies ja kaivuriurakoitsija. Lisäksi hän ajaa rekkakeikkoja tutulle kuljetusfirmalle.

– Onneksi omat pojat ovat apuna kaivuuhommissa ja tilan töissä. Tytär vastaa navetasta ja ajaa kaikkia koneita.

Mielessä on käynyt myös ajatus biokaasulaitoksesta, jonka polttoaineena olisi biomassa omasta pellosta.

– Meillä on ongelmana se, että lämpöä tulee paljon. Se pitäisi saada hyötykäyttöön. Vieressä pitäisi olla puutarha tai teollisuushalli, jolle toimittaa lämpöä, hän selvittää.

Asiaa on tutkittu monelta kantilta, mutta hanke on toistaiseksi jäänyt. Tällä erää. r

Claas 3500 FC Profil AF -etuniittomurskain • Työleveys 3,40 m

• Niittolautasia 8, teriä/lautanen 2 kpl, terien pikakiinnitys • Safety Link -suojaus lautashammaspyörissä • Patentoitu Profil-kinematiikka ja Active Float -kevennys (lisäv.)

• Sängen pituus 40 mm • Säätövara 30–40 mm, saatavana myös korotusjalakset • Murskainkela terässormin (kumityynyvaimennus) • Saatavana myös niittokoneena, ilman murskainkelaa

61

T YÖKONE-ESITTELY

Kahden happopullon teline vinsseineen on oman pajan tuote. Se istuu hienosti vetokoukun paikalla.

Torven korkeus ja kääntövarat riittävät mainiosti sivulle kuormaukseen.

JF FCT 1460: Silppua tuutin täydeltä Kustannustehokas tarkkuussilppuri on selvästi ajosilppuria edullisempi vaihtoehto rehuntekoon. Veturilta JF FCT 1450 ei tehon lisäksi juuri muuta vaadi.

TEKSTI ja KUVAT Matti Kallio

62

J

F:n tarkkuusilppurivalikoima on kasvanut yläpäästä aimo harppauksen. Uusi JF FCT 1460 pystyy hyödyntämään traktorista 200–280 hevosvoimaa rehun tehokkaaseen silppuamiseen. Kapasiteetiltaan se kilpailee jopa ajosilppureiden kanssa.

Silppurin kulkua voidaan ohjata kätevästi ohjaamosta ajotilanteen mukaan. Rehu voidaan ohjata joko hinattavaan tai rinnalla ajettavaan perävaunuun.

Kolmen metrin noukin poimii karheet sujuvasti. Ensimmäisiin syöttöteloihin on integroitu vakiovarusteena metallinilmaisin. Syötön peruutus on muu hallinnan tavoin toteutettu hydraulisesti.

Hakkuri pyörii JF:n tyyliin alhaalta ylöspäin. Ratkaisulla silppuaminen ja heittokyky saadaan aikaan pienellä teholla. Uuden hak-

Voimansiirto on järeää tekoa. Siirtolinja hakkurille on kokonaan mekaaninen.

Syöttö pysähtyy automaattisesti, jos rehun mukana on metallia.

kurin avoimella päätyrakenteella puhallusta on vielä voimistettu.

”Rehuun hukkuu” Honkolan Kartanossa, Urjalassa, JF FCT 1460 on ollut käytössä nyt yhden kauden verran. Siirroissa oli 2–3 perävaunua ja traktoria. Laakasiiloja ja aumoja tasoitettiin yhdellä ronskilla etukuormaintraktorilla.

Niitossa käytettiin 3,6-metristä, molemmin puolin niittävää JF niittomurskainta.

– Kolme karhetta vedettiin yhteen ja päisteiksi lohkosta riippuen 2–3 kierrosta, kaadon ja karhotuksen urakoinut RAIMO VÄYLÄ kertoo.

Tavaraa karheilla oli paljon.

Pääasiassa ajettiin silppuri vetokoneen sivulle ohjattuna.

– Sivulle ohjattuna kuormaan ja noukkimelle näki parhaiten. KurMAATILAN PIRKKA 4•2014

JF FCT 1360 Tehontarve

JF FCT 1460

min (kW/HP)

103/140

max (kW/HP)

165/225

Hydr. tarve

206/280

Mahdollisuus töiden järjestelyyn

1 kpl 2-toim.

Voimanotto

nopeus (1/min.)

Noukin

(m)

Roottori

leveys (mm)

Terät

(kpl)

Silpun pituus

(mm)

1000

1000

3,1

3,1

900

900

40

40

7-15-(30)

6-8-12-16-(32)

Syötön pakitus

Hydraulinen

Metallinilmaisin Korkeus lipan alle taittotorvi (m) Kuljetusmitat

147/200

–

Vakio

5,05

5,1

leveys (m)

34

42

korkeus (m)

3,8

3,8

19/45x17

500/50-17

3600

3750

Renkaat

vakio

Paino

(kg)

Lisäominaisuudet: Koneessa on sähköhydraulinen järjestelmä, johon kaikki koneen toiminnot on koottu. Lisävarusteina korotusjatke ja vetokoukku.

veissa ja päisteillä aisaohjauksesta oli suuri apu, JUHA-PEKKA OLLARI kuvailee.

– Traktorin teho riitti silppurille tasaisilla mailla nipin napin. Voimanoton pyyntikierrokset piti nostaa noin 1 100:aan, jotta silppuri alkoi syödä tasaisesti, Ollari jatkaa.

Kuormia tuli sitä tahtia, että siilolla oltiin hätää kärsimässä.

– Ei aivan suuren ajosilppurin tahtia, mutta yhdellä traktorilla tasoitellessa meinaa hukkua rehuun ja kuolla nälkään, nauraa työjohtaja KALLE PARTANEN.

Honkolan kartano, Urjala •

•

• •

Viljelyssä noin 400 ha. Siitä noin puolet kauraa ja kevätvehnää. Vilja säilötään litistettynä ilmatiiviissä siiloissa.

Säilörehuala noin 150 ha, korjuu kahteen kertaan. Loppu laitumia ja kuivaa heinää.

270 lypsylehmää ja nuorkarja.

Seosrehuruokinta; säilörehu, murskesäilötty vilja, rypsi.

18-paikkainen karusellilypsyasema Omistaja MTY Christine ja Matias Furuhjelm. Tilanhoitaja Kalevi Nevala.

Säilörehulla on oleellinen merkitys nautakarjatilan menestykseen. Viljely, korjuuketju, varastointi ja ruokinta on kokonaisuus, jota on optimoitava aina tilakohtaisesti.

Honkolan Kartanossa säilörehu korjattiin pitkään omalla ajosilppurilla laakasiiloihin ja aumoihin. Edelliset kolme vuotta rehunkorjuuseen käytettiin urakoitsijaa.

– Urakoitsijavetoinen korjuu oli todella tehokasta ja toimi hyvin, tilanhoitaja KALEVI NEVALA sanoo.

Oman traktorin lisäksi rehun vastaanotossa oli urakoitsijan pyöräkuormaaja tasoittamassa kahta siiloa kerralla.

Tärkein syy oman silppurin hankinta­päätökselle olivat omat osaavat työntekijät ja muu valmis kalusto.

– Omana työnä tekeminen antaa paremman mahdollisuuden järjestellä töitä esimerkiksi kelien mukaan, kertoo työnjohtaja KALLE PARTANEN. Sen toivotaan näkyvän erityisesti oikea-­ aikaisesti korjattuna hyvälaatuisena rehuna, kestävinä nurmina ja pitävän yllä työintoa.

Kustannuksiltaan JF FCT 1460:n hankinta vastaa suunnilleen urakoitsijan parin vuoden laskutusta. Niiton ja karhotuksen tekee yhä urakoitsija.

Muuhun kalustoon säilörehunkorjuu on tuonut lähinnä käyttötunteja.

Metallinilmaisin tarpeen Metallinilmaisin pysäytti syötön useamman kerran. Syöttöä peruutettaessa ruohon seasta löytyi lähinnä vanhoja aarteita, kuten nauloja ja hevosharavan piikki.

Pienet, hietamailta karhotuksessa mukaan nousevat kivet sen sijaan rikkoivat hakkurista muutamia karkaistuja teriä.

– Onneksi JF:n varaosahuolto pelaa. Osat saatiin seuraavana päivänä, Raimo Väylä toteaa.

Muuta remonttia ensimmäisenä vuonna ei tullut. Alkuasetusten tekemistä häiritsi koneen mukana tullut väärä suomenkielinen ohjekirja.

– JF:n kotisivuilta ladatun englannin­kielisen oppaan kanssa pärjättiin, mutta yritysten ja erehdysten kera, Partanen summaa kesän sisäänajoa. r MAATILAN PIRKKA 4•2014

Johtopäätökset ensimmäisen vuoden ja noin 300 korjuuhehtaarin kokemuksista on luettavissa työporukan ilmeistä. ­Kuvassa Juha-Pekka Ollari, Kalle Partanen, Markku Rantanen ja Raimo Väylä.

63

Toimiva kone

Tienari korjaa nyt Tampereella Tampereen seudun huoltopalvelut kokivat keväällä nuorennusleikkauksen, kun K-maatalous Otran talossa huoltoyrittäjänä toiminut Pekka Härkönen jäi eläkkeelle, ja tilalla aloitti aiemmin Viljakkalassa toiminut Huoltopalvelu Tienari.

TEKSTI ja KUVAT Matti Kallio

H

uoltopalveluyrittäjä TAPIO TIENARI on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt perusteellisesti perehtyä koneiden huoltamiseen. Kotitilalta alkanut innostus jatkui nimittäin koneyrittäjänä. Siinä välissä levyseppä-hitsaajaksi valmistunut mies ehti töihin myös konepajalle.

– Koneet ovat kiinnostaneet minua pikkupojasta saakka. Kone­ urakointi teetti myös huoltoja ja korjauksia koneisiin, jolloin remonttihalut ja osaaminen entisestään kasvoivat, Tienari avaa taustojaan.

Niinpä ilmoitus Kesko-13 huoltoyrittäjäkoulutuksesta Rajamäellä osui maaliinsa ja Tapio Tienari valmistui vuodenvaihteessa K-sopimushuoltoyrittäjäksi yhdessä kuuden muun kurssilaisen kanssa.

Sopimushuollosta etuja kaikille – Kurssi antoi hyvät eväät huoltoy­ rittäjänä toimimiseen. Oman talon merkit tarjoavat paljon vaihtoehtoja ja erilaisia työmahdollisuuksia leipänsä tienaamiseksi, Tienari summaa.

Huoltopalvelu Tienarin sopimushuoltoon kuuluvat Konekeskon traktorit Massey Ferguson ja Kubota sekä Claasin puimurit ja kaikki muut K-maatalouden työkoneet. Niiden lisäksi Huoltopalvelu Tienari on myös Zetorin valtuutettu huolto- ja varaosapiste.

Saman katon alla toimiminen tuo etuja niin kaupalle kuin 64

huolto­yrittäjällekin. Yhteistyön hedelmät korjaa asiantuntevaa palvelua saava asiakas.

Varma vastaanotto Toistaiseksi Tapio Tienari on toiminut yrityksessään yksin.Työt ovat olleet monipuolisia; perushuoltoja, pikaisia vikakeikkoja, uusien koneiden kasaamista ja isompia remontteja. Massikan testeri ja hyvät huoltoaineistot Claasiin, Kubotaan, Deutz Fahriin ja Zetoriin ovat olleet tarpeen.

Myös metallimiehen osaamiselle on ollut käyttöä.

– Koneiden rakenteiden hitsauskorjauksissa ja muutostöissä luokka­hitsarin taitoja on tarvittu, Tienari tuumii.

Kaikkein mielenkiintoisimpia ovat sopimushuoltajan mielestä kuitenkin olleet isommat pajalla tehtävät työt, kuten vaihteistojen pakkaremontit.

– Niissä saa painia yhteen kyytiin hiukan pitempään. Ja mieli on

”Asiakkaat saavat kaupan puolelta yhteyden huoltoon.” korkealla, kun rampana pajalle tulleen koneen saa toimimaan ainakin yhtä hyvin kuin uutena, Tienari nauraa.

Joissakin töissä kaveri olisi paikoillaan, mutta toistaiseksi apuna on ollut vasta työharjoittelija keväällä. Yhteistyö K-maatalous Otran kanssa on helpottanut ison osan ajasta maakunnassa reissaavaa Tienaria.

– Asiakkaat saavat kaupan puolelta yhteyden huoltoon ja varaosapaketeille on aina varma vastaanotto, siitä iso kiitos!

Nykyisille ja uusille asiakkailleen Tienari haluaa muistuttaa, että juuri nyt on paras aika huollattaa koneet seuraavaa satokautta varten. Koneen kunto, mahdolliset oireet ja viat ovat vielä muistissa, jolloin osataan keskittyä olennaisiin asioihin. r

Huoltopalvelu Tienari • • • • •

Konekeskon ja K-maatalouden edustamien maatalouskoneiden sopimushuoltokorjaamo erikoistunut traktoreiden ja maatalouskoneiden huoltoihin ja korjauksiin toiminta-alue Tampere ja sen lähikunnat, myös asiakaskäyntejä toimii K-maatalous Otran tiloissa Pirkkalassa, Pyrynkatu 5, Tampere 040-6309020

www.huoltopalvelutienari.fi

MAATILAN PIRKKA 4•2014

VUOROPESUNESTE -KAMPANJA • Sopivat eri lypsyrobottien pesuun! Annostelu: 0,5 %

K-Agro Drop CID 70 KG

• Hapan lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine. Poistaa tehokkaasti maitokiven ja kerrostumat lypsykoneista ja tilasäiliöistä. 500760950

K-Agro Drop AL 70 KG

• Emäksinen lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine. Poistaa tehokkaasti maidon jätteet lypsykoneista ja tilasäiliöistä. 500728933

2 kpl Drop Al + 2 kpl Drop Cid

RAHTIVAPAAT TARJOUSPAKETIT

70 kg tynnyreitä

Rahtivapaasti tilalle toimitettuna!

44900

A -pesuainepaketti:

3 x K-Agro Yhdistelmäpesujauhe 20 kg 4 x Bio Color 8 kg • 2 x Pintty 10 l 1 x Telimax 20 l • 2 x Green Easy Tabs 2 kg

/pkt

taan!

Yhteishin

Norm. 545,20 €

B -pesuainepaketti:

2 x K-Agro Yhdistelmäpesuneste 60 l 4 x Bio Color 8 kg • 2 x Pintty 10 l 1 x Telimax 20 l • 2 x Green Easy Tabs 2 kg

499

45900

00 /pkt

Norm. 587,50 €

Tilaukset 30.11.2014 mennessä.

Lisätietoa tarjouspaketeista (sis alv) saat K-maatalouden myyjiltä. Kampanja voimassa 30.11.2014. saakka.

Ruokintakaukalot

Maitohappobakteeripohjainen Vedinkastoaine Hm Vir Gold 22 kg • Ylläpitää normaalia maitohappobakteeri kantaa • Antaa pitkäaikaisen suojan • Erityisesti pihattoihin

Lämmitettävä Lämmitettävä läpällinen juoma- uimurikuppi kuppi Suevia 41A Suevia 43A • Soveltuu erityisesti naudoille. 180 W vastus, pysyy sulana n. -25°C. Max. 15 l/ min. 500800597

!

UUTUUS

• Suositellaan hevosille • 180 W vastus, pysyy sulana n. -20°C • Max. 5 l/min 500727145

24900

249

Norm. 272 €

Muuntaja lämmitettäville juomakupeille

369,-

Hm Vir Gold 60 kg • Uusi pakkauskoko

00

Norm. 275 €

14400

500855210

OK-800-03 32 l, 80 x 36 x 22 cm. 501247154 59,90 OK-1600-01 120 l, 160 x 51 x 28 cm. 501247155 149,00 OK-2000-01 100 l, 220 x 40 x 22 cm.

OK 109-kuppi sopii kaukalon sisälle (7 kpl) 501247156 149,00

501288301

Olli TALVINAUHA

Olli Protector 11 • Säätää 24 h ja hälyttää aidan äkillisen kunnon muututtua ja raj. antoenergian 5J:een!

• Suurin lad. energia 14J ja iskuenergia 11J /11700V 501060041, Uuden eurooppalaisen standardin EN 60335-2-76/ A12:2010 muk. aikaviivästetty älypaimen.

• 40 mm /200 m • 2 erill. johdinnippua • 4x2x0,4 mm ruostumaton teräslanka 500775761

499,-

Nauhaeristin K-Agro 100 kpl/ltk.

• nauhoille 40 mm:n leveyteen asti. 500983495

5300 /kpl

Norm. 59 €

2695 /ltk Norm. 29,95

Yhdelle kupille KKM250-230/24,

89,90

250 VA, 500736658

2:lle kupille KKM500-230/24, 500

129,00

VA, 500741888

Termoputket lämmitettäville juomakupeille 400 mm 500686130 600 mm 500811908 800/1100 mm 500682266

Uutuus !

99,90 113,00 155,00

alk.

EMI ilmastointipuhaltimet

Suevia 6523 eristetty juoma-allas • Lev.70, kork.78, pit. 230cm • n. 160 l • Yhden uimurin tuotto max.

40 l/min • Pakkasenkestäv. n. -10 ºC • Helppo tyhjentää tyhjennysaukon kautta

899,-

329,-

Lämmitettävä juoma-allas uimurilla Suevia 6620

• Siivikko ja kiinnikkeet ruostumatonta terästä. Erik.muovista valettu kaulus.

Tuplalaakerointi.

Pomo 410

• 1-vaiheisten • Sopii erityisesti pihattoon! puhaltimien portaat• Lämpöeristetty allasosa polyeteeniä tomaan säätöön ja juoma-allas ruostumatonta terästä.

• 40 l/min. 380 W, 00 24 V. 500645239

769

439,-

Tarjoukset (sis alv) ovat voimassa 30.11.2014 saakka. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. Mahdolliset toim.kulut lisätään hintoihin.

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

VILJELIJÄ MAAILMALLA

Elholla maailman ympäri

66

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Kotimainen Oy Elho Ab on tunnettu maatalouskoneistaan ympäri maailmaa, ja suurin osa Elhon koneista menee vientiin yli 30 maahan. Eri markkinoille ja olosuhteisiin sopiakseen tuotteisiin tehdään jatkuvaa tuotekehitystä.

TEKSTI Jussi Knuuttila KUVAT Jussi Knuuttila, Oy ELho Ab

Elhon VT 750 -karhottimeen voi törmätä esimerkiksi itävaltalaisessa maaseutumaisemassa.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

67

Elhon toimitusjohtaja Stig-Göran Forsmanille kerääntyy työn puolesta 80–100 matkustuspäivää vuodessa.

V

uonna 1968 perustettu Oy Elho Ab on tunnettu maatalouskoneistaan Suomessa ja maailmalla. Tällä hetkellä perheyritys vie maatalouskoneitaan yli 30 maahan, ja liikevaihdosta suurin osa, 60–65 prosenttia tulee viennistä.

Toimitusjohtaja STIG-GÖRAN FORSMAN kertoo, että vienti on vuosien varrella kasvanut tasaisesti ja sen osuus on edelleen kasvamassa.

Norjasta Etelä-Koreaan Erityisesti Aasia on osoittanut suurta mielenkiintoa Elhon koneisiin, ja Etelä-Korea onkin tällä hetkellä Elhon toiseksi suurin vienti­maa Ranskan jälkeen. Myös Japani on Elholle tärkeä vientikohde. Maatalouskonevalmistuksen vahvoihin maihin, kuten Sak-

Oy Elho Ab • • • • • • •

68

Arne Löfvikin vuonna 1968 perustama yritys on edelleen perustajasuvun omistuksessa 9 000 neliömetrin tuotantotilat sijaitsevat Pännäisissä, lähellä tärkeitä nurmiviljelyalueita valmistaa noin 1 500 maatalouskonetta vuodessa työllistää lähes 100 henkilöä 60–65 prosenttia tuotannosta menee vientiin, noin 30 eri maahan tuotekehitykseen satsataan 6–8 prosenttia liikevaihdosta

Elhon toiseksi suurin vientimaa Ranskan jälkeen on tällä hetkellä Etelä-Korea. Myös Japani on tärkeä vientikohde. saan ja myös Norjaan on saatu vuosien varrella tukeva jalansija.

Saksassa Elho on toiminut jo yli kaksikymmentä vuotta.

Nykytilanteesta huolimatta toimitus­johtaja pitää tarkasti silmällä myös Venäjän ja Ukrainan markkinoita. Myös Kazakstan olisi kiinnostava kohde. Näissä maissa olisi valtavasti potentiaalia.

– Vaikka viennin merkitys on suuri, Elho ei ole aikeissa ryhtyä ripeään maailman valloitukseen, huomauttaa Forsman.

– Tarkoitus on vastaisuudessakin ottaa varovaisia kehitysaskeleita. Brändin rakentaminen uudessa vientimaassa syö hirmuisesti resursseja. Kolmessa vuodessa on saatava selville, kannattaako vientiponnistuksia jatkaa.

Asiakkaita palvellaan yhdessä Elholle on tärkeää olla lähellä paikallisia koneita käyttäviä viljelijöitä ja heidän erityistarpeitaan myös vientimaissa. Tässä on parhaiten onnistuttu yhteistyössä yksityisten maahantuojien sekä paikallisten jälleenmyyjien kanssa, jotka ovat osoittaneet tuntevansa paikalliset olot ja osanneet rohkaista viljelijöitä antamaan palautetta. Markki-

noinnin runkomateriaalit tehdään Suomessa, ja jokainen maahantuoja jatkojalostaa ne omiin tarpeisiinsa ja olosuhteisiin sopiviksi.

– Maahantuoja vastaa perusmarkkinoinista ja paikallisesta tapahtumamarkkinoinnista. Olemme useimmiten mukana paikallisilla messulla yhdessä maahantuojan kanssa, ja järjestämme säännöllisesti demopäiviä ja muita tapahtumia, Forsman kertoo.

– Ainoat messut, joille osallistumme ihan ”oman nimen alla” ovat joka toinen vuosi Saksan Hannoverissa järjestettävä Agritechnica.

Laatu kilpailuvalttina Toimitusjohtaja Forsman painottaa laadun merkitystä kovassa kilpailussa. Siitä Elho ei missään tilanteessa tingi. Koneen on toimittava kaikissa olosuhteissa, sillä asiakkaiden odotukset ovat korkealla.

Yritys panostaakin huikeat 6–8 prosenttia vuotuisesta liikevaihdostaan tuotekehitykseen: Tuotekehitysosastolla työskentelee yhteensä viisi insinööriä ja niin sanotulla proto-osastolla sen lisäksi kolme henkilöä. Tuotekehitystyö on jatkuvaa ja sitä tehdään kahdella alueella: MAATILAN PIRKKA 4•2014

Muuntautuvia maatalouskoneita Eri puolella maailmaa viljelijöiden tarpeet ovat erilaisia, ja näihin hienosäätöihin Elholla pyritään reagoimaan jatkuvalla tuotekehityksellä.

Toimitusjohtaja STIG-GÖRAN FORSMAN paljastaa, että moni tuoteparannus on saanut alkunsa suoraan viljelijöiden esittämien toiveiden pohjalta.

Softliner 1500 A -käärijää on myyty Etelä-Koreaan jo 200 kappaletta, sillä se sopii erinomaisesti paikallisiin olosuhteisiin.

ITALIA – Olemassa olevia tuotteita jatko­kehitetään, eli parannamme ominaisuuksia ja kehitämme lisäominaisuuksia. Toinen alue on uusien tuotteiden kehittäminen, Forsman kertoo.

– Jatkuvasti täytyy kehittää uusia tuotteita – joko vanhojen tilalle tai sen mukaan, kun tulee uusia tarpeita ja uusia koneita uusiin tarpeisiin.

Tällä hetkellä Elhon hallussa on puolensataa voimassaolevaa eurooppalaista patenttia. Koneet ovat menestyneet erinomaisesti myös kansainvälisissä vertailutesteissä.

Vastauksia kysyntään Maatalouden rakenteen muuttuessa nopeasti tulee myös tuote­ valikoiman laajentua tarpeiden mukaan. Suomesta ja maailmalta kantautuu nyt viestejä, joiden mukaan niittokoneet ilman murskaimia yleistyvät. Elholla on varauduttu niittokoneiden kasvavaan kysyntään kaikissa kokoluokissa.

Suosittu TPM 500 puomimurskain on saanut ulottuvamman isoveljen TPM 700:n. Molempiin voidaan kiinnittää joko ketjumurskain tai kelamurskain. Enimmäisulottuvuus alkaa 5,2 metristä ja päättyy 7,7 metriin yhdistelmästä riippuen.

Vuoden uutuustuotteen, perhosniittomurskain Arrow NM 9000 Deltan voimakoneeksi taas riittää keskikokoinen traktori.

Urakointiin tarkoitettu kone on luonnollisesti varustettu HydroBalance-kevennysjärjestelmällä ja HydroActive-laukaisulaiteella.

Traktorin omat hallintalaitteet riittävät käyttöön.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Arrow NM 3700 lienee leikkuuleveydeltään maailman suurin nosto­laitesovitteinen niitto­murskain. Siinä on sama laukaisulaite ja kevennysjärjestelmä kuin urakointilinjan niittomurskaimissa. Lisäämällä Arrow NM 3700 Front traktorin nokalle saadaan käyttöön tosi tehokas yhdistelmä.

Suurin osa testauksesta tehdään Suomessa Elho testaa tuotteensa pääosin suomalaisissa olosuhteissa, mikä on nopeampi, edullisempi ja käytännöllisempi tapa testata kuin lähettää tuotteita maailman ääriin.

– Olosuhteet Suomessa ovat joskus aika kovia, ja olemme lähteet siitä, että kaikkien meidän koneidemme pitää toimia ja kestää Suomessa, Forsman sanoo.

Koneita testataan kuitenkin myös maailmalla ennen lanseerausta: – Voimme olla varmoja siitä, että kone toimii myöskin niillä markkinoilla ja niissä olosuhteissa jotka siellä hallitsevat, toimitusjohtaja perustelee.

– Saamme näin myös maahantuojan mukaan varsinaiseen kehitys- ja testausvaiheeseen ja sitoutumaan myös paremmin tulevaan uutuustuotteeseen.

Elhon koneiden suunnatessa ympäri maailmaa on suomalaisilla asiakkailla perheyrityksen sydämessä edelleen aivan erityinen paikkansa – valtaosa kotimaisesta säilörehun teosta kun keskittyy vain parinsadan kilometrin säteelle Elhon Pännäisten-tehtaasta. Sitä ei voi ohittaa. r

Parmesaanijuuston tuottamisessa pannaan aivan erityinen paino raakamaidon laadulle.

Laadun varmistamiseksi Pohjois-Italian maidontuottajat ovat ottaneet Elhon V-Twin 750 -vinokelakarhottimen omakseen.

Karhottimen toimintaperiaatteen ansiosta rehu pysyy puhtaana säilörehua pilaavista voihappobakteereista.

ESPANJA Espanjalaisten asiakkaiden aloitteesta V-Twin 750 -karhottimeen päätettiin rakentaa kolmas vinokela tavallisten vinokelojen taakse.

Se mahdollistaa karhon siirtämisen kuivan sängen päälle, ja kuivuminen nopeutuu näin entisestään.

Etunostolaitteeseen kiinnitettävän V-Twin 600 -karhottimen karhotinlohkojen väliin kehitetty valssi painaa karhoa sen verran, että karho ei tartu traktorin alustaan. Tällä on merkitystä erityisesti noukinvaunulla ja paalaimella korjattaessa, kun haravointi tehdään samassa työvaiheessa ilman erillistä haravointitraktoria.

ETELÄ-KOREA Etelä-korealaisten toivomuksesta Elholla päätettiin ryhtyä nopeuttamaan ja automatisoimaan Proliner 1500 -käärintä.

Opus-ohjaimella, absoluuttiantureilla ja Danfossin priorisoiduilla venttiililohkoilla 24 kierroksen käärintäaika lähes puolittuu entiseen verrattuna.

69

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos

Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO

MAATILAN

PIRKKA

UUSI TIETO

Etunimi: Sukunimi:

RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA

Peltoa viljelyssä:

ha

Siipikarjaa:

Viljelijä

Metsää:

ha

Hevosia:

Koneyrittäjä

Lypsylehmiä:

kpl

Perunan viljelyä:

Muu maataloudesta kiinnostunut

LIhanautoja:

kpl

Marjanviljelyä:

Lihasikoja:

kpl

Muu:

Emakoita:

kpl

Voit päivittää tietojasi myös: netissä: www.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:

Täytä – leikkaa – vie postiin!

Anna palautetta lehdestä ja voita Samsung kamerapuhelin Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 2.1.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

70

Arvottava palkinto on noin 500 euron arvoinen Samsung Galaxy K zoom -kamerapuhelin.

MAATILAN PIRKKA 4•2014

Josera Easymil CalfCare 25 kg

• Sopii ensimmäiseksi juomarehuksi ja ternimaitokauden jälkeen juoma-automaatteihin ja hapanjuottoon.

• Herapohjainen, esihapatettu, pH 5,4 • Liukenee hyvin, ei sakkaudu, GMO-vapaa

Supramil Calfcare, 25 kg

• Herapohjainen maittava vasikan juottorehu • vasikoille jo 1 vko alkaen, sis. mm biotiiniä • Sopii automaatti -ja hapanjuottoon, GMO vapaa 501101863

Pansen-Pilot täydennysrehu, 20 kg • Elävää hiiva sis. täydennysrehu nautaeläimille • Tasapainottaa pötsin pH:ta käytettäessä suuria väkirehumääriä ruokinnassa 500872034

Erittäin hyviä tuloksia!

• Lähtötilanne: Tilan kok.tuotos yli 11.000 kg maitoa/vuosi/ lehmä • Keskim. maitotuotoksen lisäys 3 kk aikana 4,2 kg / lehmä / pv (luvut tilan kausituotosraportista)

Runsaat nuolukivisangot ja vadit eläimesi hyvinvointiin!

Nuolukivisanko Plus, 25 kg • Sisältää runsaasti A- ja D-vitamiinia sekä hivenaineita • Nuorille, herumiskaudella, vasikoille, hevosille • Ei sovellu lampaille

34,-

501101869

Nuolukivisanko Mg Plus 25 kg • Sisältää reilusti magnesiumia.

501118603

32,-

Nuolukivivati Universal 15 kg • Umpikauden alussa, maidontuotannossa, nuoret eläimet • Sopii myös hevosille, lampaille ja vuohille.

24,-

501101874

Hinnat (sis alv) ovat voimassa 31.12.2014 saakka.

-NUOLUKIVET KNZ® STANDARD

Seleeniä parantamaan lisääntymiskykyä. Jodia kasvuun ja kehitykseen. Erittäin hyvänmakuista.

Tehostaa maidontuotantoa.

KNZ® Growth Junior • Kasvaville eläimille

KNZ® WILD

• Täydentämään riistaeläimien ravintoaineiden saantia • Runsaasti sinkkiä, rautaa sekä kobolttia ja seleeniä; ovat tärkeitä luiden ja rustojen kehitykselle.

KNZ® BASIC 100

• 100-% puhdasta vakuumisuolaa • Maittavaa, kosteudenkestävää ja tiiviinä säilyvää • Soveltuu kaikille eläimille

KNZ® BIOTIN

• Kehitetty lehmille, jotka voivat olla alttiita sorkkasairauksille

KNZ® SHEEP

• Sisältävät lampaille tärkeitä hivenaineita • Lisätty sinkkiä edistämään ruoansulatusta ja jodia turvaamaan kilpirauhasen toimintaa sekä kobolttia, jota lampaat tarvitsevat B12-vitamiinin hyödyntämiseen • Ei sisällä kuparia

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA