MaatilanPirkka0113

VILJELY

KONEET

KARJATALOUS

SW Magnifik ja Bettina satoisimmat

HakkiPilke Easy 38 klapinteko käy

Härkäpapu ei W-maxia pakene

MAATILAN

PIRKKA nro 1 • tammikuu 2013 • www.k-maatalous.fi

Lue lisääa.!fi npirkk

atila www.ma

POMO-talliin talveksi + Koetila: Kolmen niiton satotulokset

5

faktaa viljamarkkinoista

Muuli Pro 970XL + Jaxal Maxi-kuomu 125 cm

XL+ Pro 970 cm 125 k uo mu

2.550,us ja + asennulut toim.k

Vahva hitsatturunkoinen ja uppokastamalla kuumasinkitty kippikärry • Lava 150 x 350 cm, laidat 34 cm, kantavuus 500 kg • Lehtijouset iskunvaimentimilla takaavat tasaisen kulun • Vesitiivis akselisto ja iskunkestävät muoviset lokasuojat • Kippi kahdella kaasujousella, saranoitu etu- ja takalaita, vaneroitu takalaita sekä nokkapyörä vakiona • Korkeiden laitojen ja tilavan lavan ansiosta erinomainen esim. koneiden kuljetukseen 500809001

K+ Pr o 9 4 0 c m 100 k uo mu

2.330,us ja + asennulut .k im to

Muuli Pro 940K + Jaxal kuomu 100 cm

Tylock-aisalukko

Jykevä ja tilava kippivaunu

• Vetokytkimen lukko lisää turvallisuutta kärryä säilytettäessä. Voidaan lukita vetoautoon myös ajon aikana

• Vaneroitu takalaita toimii ajosiltana, kippi kahdella kaasujousella • Lavan sisämitat 323 x 140 x 39 cm • Lisävarusteena lavan pituutta lisäävä etukotelo

500344806

40,-

Jaxal ja Jaxal Maxi -kuomut valmistetaan tyhjiömuovaamalla iskunkestävästä HD-PE –muovista.

Alareunan ruostumaton teräskehikko jäykistää ja tiivistää kuomun. Saranoinnin kierrejousikevennys tekee siitä varmatoimisen kelillä kuin kelillä.

Hinnat voimassa 28.2.2013 saakka (sis alv 24%). Hinnat sis. ko perävaunun ja kuomun. Asennus ja toimituskulut eivät sisälly hintaan.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

MAATILAN

PIRKKA

nro 1 • tammikuu 2013

50

POMO-tallin rakentaminen kävi helposti

MF7600-SARJA Taloudellisella Dyna-4 vaihteistolla

8

30 W-max murskamylly

murskaa kuusi tonnia seosviljaa tunnissa.

42 Puhdasta kevätrypsiä Aurea CL sietää kunnon rikkakasvien tehotorjunnan.

48 Tukkeutumaton

TopLine Super Voitto Pihlava on testannut Multiva TopLine Super-äkeen ja todennut toimivaksi.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

3

56

Itävallan hevostalous 20 Viljelyohjelma

60 Luottamuskauppaa Lahdessa kauppaa käydään yrittäjien välillä.

Kokeet vahvistivat vanhaa tietoa.

24 Claas Disco 3500 C Contour Nostolaiteniittomurskain urakointiluokassa

34 Tutkittua Jaettu käsittely kevätvehnässä.

46 Potila Maxer Pro Näin selviät kestorikkaruohoista.

52 Elho Side Chopper 520 Pro Sillä saa pajukot kyytiä.

VAKIOT 7 Pääkirjoitus 14 Jyväset 16 Palveluksessa 28

Eläinlääkäri vastaa

36 Viljamarkkinat 62

Anna palautetta ja voita Apple iPad

63

Ennen vanhaan

54 Varavoima Hanki varavoimaa tilalle

ennen kuin sähköt katkeavat.

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous • Päätoimittaja Maria Munck • Toimitusneuvosto Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Matti Karlsson • Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.

4

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Nyt on tilaisuutesi!

Tier3 mallit rajuun suorankaupan hintaan MF5430 92 hv / 379 Nm 16.9R34 ja 13.6R24 renkaat Suorankaupan kampanjahinta alk.

36 950 €

alv 0%

rajoitettu erä

Uusi viisto konepeitto, markkinoiden paras näkyvyys Perkins 4,4 l moottori, Tier 3 Dyna-4 vaihteisto 16 + 16 vaihdetta kytkinpolkimeen koskematta 4 Powershift vaihdetta Hydraulinen suunnanvaihto säädettävällä reaktionopeudella Tilava, hiljainen ja ergonominen ohjaamo

MF6455 125 hv / 525 Nm 420/85R38 ja 340/85R28 renkaat Suorankaupan kampanjahinta alk.

50 950 €

alv 0%

rajoitettu erä

Uusi viisto konepeitto, markkinoiden paras näkyvyys Perkins 4,4 l Common Rail moottori, Tier 3 Dyna-6 vaihteisto 24 + 24 vaihdetta kytkinpolkimeen koskematta 6 Powershift vaihdetta, Autodrive vaiheistoautomatiikka 110 l/min kuormantunteva hydrauliikka Ilmastointi Ilmajousitettu istuin turvavyöllä Apumiehen istuin turvavyöllä

www.konekesko.com/fi/mfmyynti

Kuvien traktoreissa lisävarusteita.

Talven pakkasiin kotimaisella bioenergialla!

-puuelementtihallit Valikoimista löytyvät tarpeisiisi sopivat tallit, maneesit, toimitilat, varastorakennukset ja tuotantorakennukset

TALVIKAMPANJA:

Varastohalli 10 x 20,8 x 4,55

16790,- (alv 0%)

• Valmis hallipaketti perustusten päältä vesikattoon asti kustannusLämpöeristetty halli tehokkaasti ja nopeasti - osittain tai kokonaan asennettuna 10 x 20,8 x 4,55 Hinta sisältää vesikattorakenteen ja seinäelementit (2x maalattu paneli).

Ei sisällä pystytystä tai perustuksia. Ovet ja ikkunat lisäähintaan.

29640,- (alv 0%)

Voimassa 30.1.2013. saakka.

Lämpökonttikampanja 60-150 kW

allit Tuhti-h set k o t a k ja OLL A D H IE V TAL akka

Esim. Farmikontti 60 kW

Nyt vain 48 220 € (alv 0 %)

13 sa 29.3.20 eti!

Toimi h

Valmiiksi räätälöidyt irtolaitteistopaketit 40-80 kW Esim. 40 kW paketti

Nyt vain 14 800 € (alv 0 %) Bioenergiapaketti viljankuivaukseen • Arska etu-uuni ja Aritermin lämpölaitteet bioenergian (hake, turve, pelletti) polttoon • Tarvittaessa valmiiksi asennettuna ja sähköistettynä vaihtolavalavetin päälle. (Voidaan myös siirtää talveksi, esim. kasvihuonelämmitykseen) • Vanha kuivurin uuni voidaan hyödyntää liittämällä se pakettiin

-teräshallit Valikoimista löytyvät maneesit ja pihatot, kone- ja varastohallit, konekatokset ja lämpöeristetyt hallit • Itsekantava, kastomaalattu, kotelopalkkirakenteinen teräskehä • Asennus on helppoa ja nopeaa, sillä koteloksi hitsatut kehän rungot ovat vääntöjäykkiä ja tukevia • Vapaata tilaa seinästä seinään ja kattoon asti • Esim. Tuhti WS14 -teräshallien pituudet 16,4 - 57,6 m

www.arskametalli.fi

Bioenergiapaketti 350 hl kuivauskoneiston eteen (300 kW hakkeenpolttolaitteistolla) alk. 45 300 € (alv 0%)

+ asennus- ja sähköistys lavettiin sekä rahti

Kun tilaat Bioenergiapaketin 28.2.2013 mennessä, saat 5% ennakkotilausalennuksen.

Voimassa 28.2.2013 saakka.

-pressuhallit

Esim. 6 x 14 m

9300,- (alv 0%)

Monikäyttöistä varastotilaa pihoille, teollisuuteen ja maatilojen käyttöön

Esim. 9 x 14 m

• Suomessa valmistetut - Suomen olosuhteisiin • Nopea ja helppo pystyttää ja tarvittaessa purkaa sekä siirtää, perustaksi vain tasainen maapohja

10900,- (alv 0%)

Ovet ja umpipääty saatavana lisähintaan.

K-MAATALOUS

PÄÄKIRJOITUS

Maatalouskaupan kuumaa aikaa

V

uosi on vaihtunut, joten nyt on hyvä hetki käydä viime vuoden tapahtumia ja tekoja läpi. Mitä kannattaisi jättää kokonaan taaksensa, mitä voisi tehdä toisin ja mitä kannattaisi tehdä uudestaan?

Vaikka maa on lumen peitossa, on jo aika katsoa eteenpäin ensi kesään.

Alkuvuodesta käykin kuhina, kun uutta kasvukautta suunnitellaan. Lehdessä on nostettu esiin muun muassa Massey Ferguson 7615 Dyna-4, tehokas ja taloudellinen traktori niin viljatiloille, karjatiloille kuin urakointiinkin. Muokkaukseen esitellään äkeet Multiva TopLine Super ja Potila Maxer Pro. Maatilan Pirkka kävi seuraamassa K-maatalouden viljely­ ohjelmamyyjien koulutustilaisuutta Forssassa. Myyjät käyvät koulutuksissa, jotta voivat palvella asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutuksissa viljelyohjelmamyyjät saavat myös tietoonsa koetilan viimeisimmät tutkimustiedot sekä lajikkeista että lannoitus- ja kasvinsuojeluaineista.

Lehdessä olevassa artikkelissa käsitellään myös asiakas­ suhdetta kaupppiaan ja asiakkaan välillä. Asiakkaalle on tärkeää, että kauppias on lähellä ja häneen voi luottaa.

Lapsi kulkee äitinsä kanssa lehmälaitumen ohi ja äkkiä kysyy äidiltään.

– Onko noi lehmät myytävänä?

– On kai, jos niistä tarpeeksi maksettaisiin, miten niin? ihmettelee äiti.

– No kun niillä on hintalaput korvissa.

Hyvää alkanutta vuotta ja hyviä lukuhetkiä toivottaa

Maria Munck maria.munck@mcipress.fi

MAATILAN PIRKKA 1•2013

7

Palkittu MF 7600-sarja TEKSTI Matti Anttila KUVAT Massey Ferguson

HHHH MF 7600-SARJA NYT MYÖS TALOUDELLISELLA DYNA-4 VAIHTEISTOLLA Massey Ferguson 7615 Dyna-4 kuuluu hiljattain esiteltyihin 7600-sarjan malleihin ja tarjoaa nykyaikaisen 6-sylinterisen traktorin ominaisuudet niin vilja­ tiloille, karjatiloille kuin urakointiinkin.

Taloudellisena ja luotettavana voiman­lähteenä toimii suomalainen 6-sylinterinen 6,6-litrainen Sisu Power.

SCR-järjestelmä pitää huolta siitä että päästöt alittavat Tier 4i -tason. Moottorin maksimiteho Power Management lisäteholla on 165 hevosvoimaa ja maksimivääntö on 677 newtonmetriä.

8

MAATILAN PIRKKA 1•2013

MAATILAN PIRKKA 1•2013

9

Oikeaan pilariin on ryhmitelty muun muassa valojen, nostolaitteen säätöjen, nelivedon ja lukkojen hallinta.

M

assey Ferguson 7600-sarjassa on käytössä toisen sukupolven SCRjärjestelmä, joka optimoi niin tehon kuin polttoaineen ja urean kulutuksen. Järjestelmässä on turbon jälkeen hapetuskatalysaattori, joka tuo happea pakokaasujen yhdisteisiin ja helpottaa siten SCR-järjestelmän työtä sekä vähentää urean kulutusta.

SCR-katalysaattorit on muotoiltu sivupakoputkeen ja näin ne eivät vie tilaa rungosta eivätkä ole haittaamassa näkyvyyttä. Anturit mittaavat typenoksiditasoa turbon

10

jälkeen ja pakoputkesta, jolloin moottoriautomatiikka osaa jatkuvasti syöttää oikean määrän ureaa pakokaasuvirtaan.

Vaihteistotekniikka 16+16-nopeuksisen Dyna-4-vaihteiston hallinta on hyvin selkeää ja vaivatonta. Vaihteita voi vaihtaa joko oikean konsolin T-kahvalla tai suunnanvaihtovivulla. Kaikki vaihteet ovat vaihdettavissa kytkinpolkimeen koskematta.

Aluetta vaihdettaessa SpeedMatching-automatiikka hakee seuraavalta alueelta parhaimman powershift-vaihteen. AutoDrivevaihteistoautomatiikka voidaan kytkeä päälle yhdellä painikkeella sivukonsolista. Kahdella sivukonsolin rullalla voidaan toisella määritellä suurin vaihde, jolle automatiikka saa vaihtaa ja toisella kierrosluku, jossa vaihto tapahtuu. Automatii-

kan käyttöönotto ja säätäminen sujuvat siten nopeasti vaikka vauhdissa.

Power Control -suunnanvaihtovipu sisältää Massey Fergusonille ominaiset toiminnot, eli suunnanvaihdon lisäksi vivulla voidaan vaihtaa vaihteita, ja vipua nostamalla saadaan veto vapautettua.

Monissa töissä on etua siitä, että oikea käsi voidaan pitää esimerkiksi hydrauliikan vivuilla, ja suunnanvaihtoa sekä vaihteita voidaan käyttää vasemmalla kädellä. Matriisinäytön kautta voidaan aktivoida vedonvapautustoiminto, jolloin jarrupolkimen painallus vapauttaa vedon, ja taas kun nostetaan jalka jarrulta veto kytkeytyy.

Erittäin kätevää esimerkiksi kuormaustöissä.

Dyna-4-vaihteisto tuli markkinoille jo vuonna 2006. Se on rakenteeltaan hyvin suoraviivainen ja välittää tehon pyöriin ja voiman­ ottoon tehokkaasti. Vaihteiston ensimmäisessä osiossa planeettapyörästöillä tehdään 4 powershift-vaihdetta (kuvan vasemmassa reunassa). Keskellä vaihteistoa on suunnanvaihdon monilevykytkimet, eli oma monilevypakka taaksepäinajolle ja oma eteenpäinajolle. Viimeisessä osiossa on nelivaihteinen aluevaihteisto, jota käytetään robotisoidusti.

Tehokas kuormantunteva 110 l/min-hydrauliikka takaa sen, että virtausta saadaan riittävästi silloin, kun sitä tarvitaan. Toisaalta kun MAATILAN PIRKKA 1•2013

MF7615 Dyna-4 on tyylikäs paketti tehoa, taloudellisuutta ja mukavuutta.

Dyna-4-vaihteisto on rakenteeltaan hyvin suoraviivainen, joten voima välittyy tehokkaasti.

92–145 hevosvoiman mallit vielä Tier3 versioina 5430 ja 5450 Suuren suosion heti esittelystä lähtien saaneet MF5430 (92 hevosvoimaa) ja MF5450 (107 hevosvoimaa) tarjoavat huippuominaisuuksia 100 hevosvoiman teholuokassa. Viisto konepeitto on ollut jo vuosia tarjolla Massey Fergusonin pienemmän pään traktoreihin, ja malleissa MF5430 ja 5450 se onkin vakiovaruste. Viiston keulan ansiosta näkyvyys kuormaajalle ja etunostolaitteelle on erinomainen.

On todellakin eri asia nähdä työkohteeseen kuin arvailla, että mitähän siellä tapahtuu.

5455 ja 6455 Jos tehoa tarvitaan hieman enemmän, niin katseet kääntyvät malleihin 5455 ja 6455. Molemmissa on 125 hevosvoimainen Common Rail -moottori.

5455-mallissa vaihteistona on Dyna-4, ja 6455-mallissa Dyna-6. Molempiin on saatavana viisto konepeitto. Tehokas hydrauliikka tekee kuormaintyöstä joutuisaa, 5455-malliin on saatavissa 100 l/min avoin järjestelmä, ja 6455-mallissa on 110 l/min kuormantunteva järjestelmä vakiona.

6470 Vahvasti vetävä neljäsylinterinen, 4,4-litrainen, 145 hevosvoiman Sisu Power tekee 6470-mallista monipuolisen traktorin, jolla hoituu niin voimaa tarvittavat vetotehtävät kuin ketteryyttä tarvittavat kuormaustyöt. Dyna-6-vaihteisto tarjoaa 24 vaihdetta eteen ja taakse. Esimerkiksi 3-alueen kuusi pikavaihdetta kattavat nopeusalueen noin 6–20 km/h, joka on erinomaisen sopiva alue peltotöihin.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

virtausta ei tarvita, tehoa ei käytetä turhaan öljyn pumppaamiseen.

Traktorissa on vakiona kolme kappaletta mekaanisesti hallittavia hydrauliikan lohkoja sekä lähdöt Power Beyond -liittimille.

Nostolaite on sähköisesti ohjattu, ja 7 100 kilon nostovoima riittää raskaampienkin työkoneiden käyttöön. Lisävarusteena saatava 3,2 tonnin etunostolaite on integroitua mallia, ja se on suunniteltu osaksi traktorin eturunkoa.

Näin ollen se ei häiritse kääntyvyyttä ja tuo monipuolisia mahdollisuuksia työn tehostamiseksi. Etuvoimanotto on myös saatavissa, jos eteen halutaan kytkeä esimerkiksi niittokone.

Ohjaamo Täysin uudistunut ohjaamo asettaa kuljettajan paraatipaikalle. Uudet kaarevat tolpat ja lasit tuovat lisää tilaa ohjaamoon ja mahdollistavat entistä laajemman esteettömän näkökentän. Uusi kapea kojetaulu yhdessä hyttiin päin kapenevan konepeiton kanssa antavat erinomaisen näkyvyyden. Matala 70 dB(A) melutaso tekee pitkistä päivistä merkittävästi kevyempiä. Ilmastointi ja ilmajousitettu istuin ovat vakiovarusteita. Myös apumiehen tai -naisen pehmustetulla ja turvavyöllä varustetulla penkillä on riittävästi tilaa.

Oikeasta sivukonsolista löytyy T-kahva, jolla hallitaan kaikkia vaihteita. Vaihdevivun läheisyydestä löytyy vaihteistoautomatiikan painikkeet ja rullat. Hydrauliikan vivut löytyvät myös ergonomisesti viistoon sijoitettuna sivukonsolista.

Oikeaan sivutolppaan on koottu työvalojen hallintapaneeli, sähköisen nostolaitteen säätönupit sekä paneeli, josta löytyvät nelivedon, lukkojen ajovalojen ynnä muun hallinta. Myös virta-avain löytyy oikeasta sivutolpasta.

Mekaaninen ohjaamonjousitus on lisävaruste, jolla ajomukavuutta voi edelleen parantaa. Se koostuu iskunvaimentimesta ja jousista, jotka sijaitsevat ohjaamon takareunoissa.

Pimeässä työskentely ei ole ongelma, sillä työvaloja on vakiona reilusti. Edessä konepeiton etureunassa on neljä kappaletta työvaloja, ohjaamon yläreunassa on neljä eteenpäin suunnattavaa valoa ja saman verran taaksepäin. Lisäksi vyötärötasolta löytyy kaksi työvaloa eteenpäin ja taaksepäin, vyötäröajovalot saa lisävarusteena.

Kaksi majakkaa kuuluu vakiovarustukseen.

Moottoriöljyn määrän tarkistaminen on mahdollista konepeittoa avaamatta, ja muut huoltokohteen paljastuvat helposti yksiosaisen konepeiton avaamalla. Ilmanpuhdistin on sijoitettu eteen, ja sen irrottaminen puhdistusta varten sujuu kätevästi ilman kiipeilyä koneen päälle. Ohjaamon ilmansuodatin voidaan helposti irrottaa puhdistusta varten traktorin rappusilla seisten.

Massey Fergusonin pitkä akseliväli parantaa vetotehoa pellolla ja vakauttaa kulkua maantiellä. Silti traktori kääntyy todella ketterästi, koska runkoon on muotoiltu pyörille tilaa kääntyä. 7615 Dyna-4 on monipuolinen ja ketterä 6-kone, josta löytyy rutkasti ominaisuuksia. r

165

hv 11

Tolpan pystyttäminen käy vaivatta.

Tässä käytetään 1140-mallia.

Weidemann kaikkien tarpeisiin Pienten ja näppärien Weidemann–pyöräkuormaajien suosio on lisääntymässä.

Koneet varustetaan käyttäjien tarpeiden mukaan.

TEKSTI Maria Munck KUVAT Weideman

V

oi helposti sanoa, että kaikkiin tilan pikkutöihin löytyy sopiva Weidemann. Kaiken kaikkiaan malleja on 40, ja niistä on tuhansia eri variaatiota asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

Mallisto on laaja, joten Weidemannia löytyy sekä perinteiselle maitotilalalle että ison karjatilan rehujakokoneeksi.

Keskolla Weidemannia on ollut seitsemän vuoden ajan, jolloin on myyty 250–300 konetta. Ensi vuoden myyntennuste on 50 konetta.

Maatilojen lisäksi Weidemannista löytyy myös kiinteistönhuoltoon

12

Weidemann 1160 on Suomen myydyin malli.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

“Hoftrac” on saksankielinen sana pienkuormaajalle. sopivia koneita. Nykyään Konekesko myy sekä maatalouden että kiinteistöjen Weidemannit.

Pienkuormaaja 1160 suosituin Suosituin Weidemann maatalouspuolella on pienkuormaajamalli 1160. Sen kantokyky on huippuluokkaa, ja moottorina on kolmisylinterinen Perkins.

Toinen suosittu on minikurottaja T4512, jolla on 1 200 kilogramman nostovoima ja hyvä ulottuvuus. Nostokorkeus on neljä metriä. Sillä on matala runko nelipyöräohjauksella ja kardaanivedolla. T4512:ssa on pienikulutuksinen ja -päästöinen Yanmar-dieselmoottori.

T4512 on maailmassa eniten myyty Weidemannin tuote. Weidemann olikin ensimmäinen joka yhdisti kurottajan ja pyöräkuor­ maajan.

Koneet valmistetaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Ei tarvitse ostaa mitään lisävarusteita, jos ei niitä tarvitse. Lähes kaiken voi valita toiveidensa mukaan. Tämä koskee esimerkiksi moottoreita, ­akseleita, voimansiirtoa, kuormaaja-aistastoa, valoja, peruutussummereita ja hydrauliikkaa.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

T4512:n nostokorkeus on neljä metriä.

Konekeskon sivuilta löytyy linkki Weidemannin tehtaan ylläpitämille sivuille.

Tehtaan sivut ovat hyvät. Sieltä löytyy suomeksi ja ruotsiksi kattavat tiedot kaikista koneista.

­ ärikin on valittavissa. Jos haluaa V vaikka vaaleanpunaisen tai lehmäkuosisen Weidemannin, niin sekin onnistuu.

Hintahaitari kaikkein pienimmästä mallista suurempaan, täysin varusteltuun Weidemanniin on 20 000–100 000 euroa. Toimitusajat ovat keskimäärin 6–8 viikkoa.

Konekeskolta löytyy varastomallejakin, jos kone pitäisi saada heti mukaan.

7 500 kappaletta vuodessa Weidemannit valmistetaan kaikki Korbachissa, joka on vanha kulta­ kaupunki Saksassa. Kapasiteetti on tehdä 8 000 konetta vuodessa, tällä hetkellä tehdään noin 7500 kappaletta.

Weidemannien valmistus aloitettiin 1960-luvulla. Alkuperäinen idea oli, ettei tarvitsisi käyttää traktoreita tai isokokoisia koneita rehun­jakoon ja pihahommiin, vaan siihen olisi pieni kuormain, joka pääsee sisätiloihin.

Ennen Weidemann oli vain maatalouteen suunnattu tuote.

Suomi on ensimmäinen maa, joka on muuttanut sen myös kiinteistönhuoltoon sopivaksi. Asiakas­ palaute on ollut positiivista ja kiinteistönhoitoasiakkaat ovat myös löytäneet Weidemannin.

Weidemannin hytti on sivusuuntaan kallistuva, jolloin sen huolto on helpompaa ja hoitotyöt sujuvat ryömimättä. Tätä ominaisuutta ei muilta valmistajilta löydy. r 13

jyväset

Claasin ISOBUS ja CEMOS AUTOMATIC kullan arvoisia Claasille on myönnetty kaksi kultamitalia ja yksi hopea SIMA 2013 –näyttelyn innovaatiosarjassa.

Ensimmäinen kultamitali tuli applikaatiosta Universal Terminal ISOBUS. Tämä on projekti tulee uudistamaan traktorin ja käyttäjän välistä kommunikointia. Applikaation ansiosta käyttäjä saa ISOBUS–järjestelmän omalle tabletilleen.

Toinen kultamitali myönnettiin LEXION 700-sarjan puimureiden CEMOS AUTOMATIC – järjestelmästä. Automaattisen järjestelmän ansiosta puimurin kolhimet korvaavien rumpujen, puintikelan ja seulaston säädöt muuttuvat murto-osasekunnissa, kun sensorit havaitsevat olosuhteiden muuttuneen.

LEXION 700-sarjan CEMOS AUTOMATIC –järjestelmä sai kultamitalin.

Sika- ja siipikarjatalouteen panostetaan Hallitus vahvisti marraskuussa vuodelta 2012 sika- ja siipikarjatalouden tukitasot.

Sika- ja siipikarjataloudessa tuotannosta irrotetun kansallisen tuen viitemäärät vähenivät oletettua nopeammin koko maassa vuonna 2012. Tuotannosta irrotetun tuen tukitasoa korotetaan.

Koko maassa sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea maksetaan vuodelta 2012 yhteensä 51,71 miljoonaa euroa, mistä A- ja B -tukialueilla noin 25 miljoonaa euroa ja C -tukialueilla yli 26 miljoonaa euroa.

14

Hopeamitali myönnettiin LEXION 700-sarjan jäähdytysjärjestelmästä DYNAMIC COOLING. Järjestelmä jäähdyttää vain niin paljon kuin kone tarvitsee. Järjestelmän ansiosta puhdasta ilmaa tulee myös jatkuvasti sisään, jolloin huoltotoimenpiteet vähenevät, koska pölyä on vähemmän.

SIMA–näyttely järjestetään 24.–28. helmikuuta Pariisissa 75. kerran. Kaiken kaikkiaan SIMAn ­innovaatiokilpailussa myönnettiin 19 tunnustusta, joista kolme olivat kultaisia ja neljä hopeisia.

Applikaatio, jonka avulla käyttäjä saa ISOBUS-järjestelmän omalle tabletilleen, sai kultamitalin.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea maksetaan vuodelta 2012 yhteensä

51,71 miljoonaa euroa

MAATILAN PIRKKA 1•2013

V

Pelloilta pöytään ketju kiinnostaa, sillä suomalaisille on tärkeää tietää mistä ruoka tulee. | Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi

Kiuruveden avajaisia vietettiin kolme päivää Kiuruvedellä uuden Rautia K-maatalouden avajaisia viettiin kolmena päivänä 22. – 24. marraskuuta.

Veljekset Heiskanen Oy rakennutti nykyaikaiset rauta- ja maatalouskaupan tilat Kiuruveden Topintielle. K-kauppiaina toimivat veljekset ARTO ja HARRI HEISKANEN.

Uudessa Rautia K-maataloudessa myymälä on nykyaikainen, ja pinta-alaa on varastoineen 3 600 neliötä. Leveät käytävät ja selkeä esillepano nopeuttavat ja parantavat asiakaspalvelua. Opasteet ja infotaulut helpottavat tuotteiden löytymistä.

Tilat valmistuivat ennätysajassa.

– Olemme hyvin tyytyväisiä uuteen kauppaamme.

Saimme nykyaikaiset ja avarat tilat sekä myymälään että noutopihalle, myhäilivät Arto ja Harri Heiskanen.

Avajaistilaisuudessa leikattiin ketju avauksen merkiksi. Myös kaupnginjohtaja ERKKI STRÖMMER oli paikalla.

Kiuru­vedellä vieraili runsaat 2 000 kävijää avajais­ päivinä.

Henkilökuntaa Kiuruveden kaupassa on 14 rautaja maatalouskaupan ammattilaista. Rautia K-maatalous Kiuruvesi on K-ympäristökauppa. Veljekset Heiskanen Oy toimii Kiuruveden lisäksi Vieremällä, Suonenjoelle, Iisalmessa ja Toivalassa Siilinjärvellä.

Työntekijöitä yrityksessä on kaikkiaan 45 ja kesäaikaan noin 60 henkilöä.

jyväset

MAATILAN PIRKKA 1•2013

15

PALVELUKSESSA

Asiakkaan luottamus on ansaittava TEKSTI ja KUVA Raila Aaltonen

J

AAKKO PERTTULAN sydän on aina sykkinyt

maataloudelle, mutta kaupan alalle hän kokee päätyneensä puolisattumalta. Nyt takana on yli kymmenen vuotta maatalouskaupan parissa.

– Pidän itseäni onnekkaana päästyäni tällaiselle näköalapaikalle. Saan toimia asiakkaiden kanssa, tehdä neuvontaa, markkinointia ja hallintoakin. Samalla olen päässyt itse eteenpäin: harjoittelujen jälkeen tuotantotarvikemyyjäksi, viljakaupan pariin ja esimiestehtäviin.

Lomittajanakin työskennellyt Perttula on koulutukseltaan AMK-agrologi. Hän v ­ etää ­K-Maatalous Korpisaaren Hämeenlinnan myymälää ja vapaa-aikanaan viljelee kotitilaa Pomarkussa maatalousyhtymänä veljiensä kanssa.

Perttula kokee työn iloa erityisesti silloin, kun voittaa uuden asiakkaan luottamuksen.

– Tavoitteena on aina tarjota ratkaisu, josta asiakas hyötyy. Tunnen onnistuneeni, kun asi-

16

akas luottaa meihin niin vilja-asioissa konekuin tuotantotarvikehankinnoissaan.

Hyvä myyjä laittaa Perttulan mielestä itsensä peliin ja on terveesti ylpeä ammatti­ taidostaan.

– Ammattitaitoa on kehitettävä koko ajan.

Asiakkaat ovat erittäin hinta- ja laatutietoisia ja vaativat keskustelukumppanilta paljon. Kauppa nähdään yhä enemmän yhteistyökumppanina, ei välttämättömänä pahana.

Kesän ja puintikauden hankaluudet näkyvät Perttulan mukaan maatalouskaupassa asiakkaiden entistä suurempana harkitsevuutena.

Liikkeessä asioivien kahvikeskusteluissa käytiin läpi vaikean syksyn kokemuksia, mutta nyt katsotaan jo tulevaisuuteen.

– Konekaupan suhteen odotukset vuodelle 2013 ovat valoisat. Myös uudet viljalajikkeet tuntuvat kiinnostavan monia. r

JAAKKO PERTTULA KUKA: Jaakko Perttula, 35, myyntipäällikkö TYÖPAIKKA: Hämeenlinnan K-maatalous PERHE: Vaimo Satu. ”Tärkein juttu mitä olen mestarimyyjä­ koulutuksesta saanut.” Lapset edellisestä liitosta, 8-vuotias tytär ja 10-vuotias poika asuvat aivan lähellä.

KOTITILA: Pomarkussa PohjoisSatakunnassa, jossa käy vähintään pari kertaa kuussa HARRASTUKSET: Metsästys

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Kiteen avajaisissa vilkasta Kiteen Rautia K-maataloudessa juhlittiin avajaisia perjantaina 23.11. Vierailijoita saapui yli 900.

K-kauppiassisarukset MINNA HURRI-HYVÄRINEN ja SANNA HURRI henkilökuntineen suoriutuivat syksyn aikana melkoisesta urakasta. Normaalin kaupankäynnin lomassa tehtiin kaupan täydellinen uudistus.

Muutos- ja uudistustyöt tapahtuivat entisten seinien sisällä. Maataloudella on oma erikoisosastonsa. Tuotevalikoima on kasvanut, ja kaupan etuosassa on tilaa sesonkituotteille. Kaupan keskelle tehtiin leveä keskikäytävä, jonka päässä on rautakaupan palvelupiste. Käytävältä uudet opasteet ja infotaulut neuvovat asiakasta.

Kiteen kaupunginjohtaja KIRSI HÄMÄLÄINEN leikkasi ketjun uudistuneen kaupan kunniaksi. Mukana olivat Rautia-ketjun johtaja JARMO TURUNEN ja K-maatalousketjun johtaja ANTTI MERILÄINEN. Ketjun leikkauksen ­juontajana ja virallisena valvojana toimi WAIKKO JOE. Yritys täytti tänä syksynä 35 vuotta. PENTTI ja LEENA HURRI aloittivat 2.9.1977 rauta- ja maatalouskaupan Kiteen keskustassa. Tyttäret Minna ja Sanna jatkavat samalla tiellä, ja he toimivat K-kauppiasyrittäjinä Rautia K-maatalous Hurrissa.

JOUS! R A T A V LA n lava 900 kg:

525,ja rahti) (sis. alv

Black Horse Basic 30 kg • Kypsennetty ja maittava hevosten täysrehuvaihtoehto kauran korvaajaksi • Pölyämätön pelletti • Hivenaineet pääosin hyvin imeytyvinä kelaatteina Tarjous voimassa 31.1.2013 saakka. Toimituskulut sisältyvät hintaan.

Lisätietoa lavatarjouksesta sekä Black Horse-rehuista saat myyjiltämme.

Black Horse Breeder, 20 kg • Valkuaispitoinen täydennysrehu kantaville tammoille ja varsoille • Monipuolinen valkuaiskoostumus ja korkea sulava raakavalkuainen • Soveltuu myös kilpahevosille

Black Horse Balance, 25 kg • Kauraton täysrehu, joka sisältää hyvin sulavaa ja imeytyvää energiaa ilman kauran kuumentavaa vaikutusta

Black Horse Kivennäinen, 20 kg • Monipuolinen kivennäisrehu kaikille hevosille • Korkea vitamiini- ja aminohappopitoisuus

MAATILAN PIRKKA 1•2013

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS 17

jyväset

ukseen osallistui 50

jelyohjelmakoulut

iseen vil Forssan kaksipäivä

myyjää.

Tuorein viljelyohjelmatieto valmennuksista K-maatalouden viljelyohjelmien koulutus on aktiivista ja monipuolista. Vuosittain myyjät osallistuvat 2–3 valmennukseen. Eri puolilla Suomea järjestetään 12–15 koulutustilaisuutta. Etelä-Suomessa koulutus painottuu enemmän viljaan, kun se Pohjois-Suomessa on enemmän nurmipainotteista. Kaiken kaikkiaan koulutukset suorittaa joka vuosi 120-150 myyjää.

Koulutukset pidetään loppuvuodesta. Silloin myyjillä on viimeisin tieto tuoreessa muistissa, kun asiakas suunnittelee tulevan kauden viljelyä.

Ajankohtaista koulutuksessa Forssassa oli IPM-viljely eli integroitu kasvinsuojelu. Uusissa lajikkeissa paino oli hybridilajikkeissa ja syysöljykasveissa. Lannoituspuolella ajankohtaista on tarkennettu lannoitus. Keskustelua oli myös käyty siitä, miten eri siemenlajikkeet pärjäsivät viime kasvukauden kosteissa oloissa.

Koulutuksia on järjestetty vuodesta 2006, jolloin viljelyohjelmakonsepti otettiin käyttöön, mutta erilaisia koulutuksia järjestettiin toki aiemminkin.

K-maatalouden koetilan tulokset ovat oleellinen osa konseptia. Kaikki suositukset siitä, mitä viljelyohjelman

puitteissa tehdään on testattu käytännössä koetilalla. Tutkittu tieto kiteytyy vuosittaiseen viljelyoppaaseen, joka painetaan sekä ruotsiksi että suomeksi.

Kollegoiden tapaaminen tärkeää Ville Suominen Häijään K-maataloudesta osallistuu koulutukseen kuudetta kertaa.

– Koulutuksessa saa tietoa uutuustuotteista ennen ennakkomyyntiä. Myyjän pitää tänä päivänä olla ammattitaitoinen, ja nämä koulutukset auttavat siihen erittäin paljon, sanoo Ville.

– Keskolla onkin hyvät koulutukset, eivätkä ne ole mitään pintaraapaisuja. Viljelyopas käydään läpi perinpohjaisesti. Siinä on hyvin selostettu meidän tuotteet.

Koulutustapahtumassa tapaa myös paljon kollegoita.

– Tärkeää on tietysti myös tämä yhdessä vietetty aika koulutuksen ulkopuolella. Uusimmille ja nuorimmille tämä on hyvä paikka tutustua muihin ja vaihtaa mielipiteitä.

Maaseutualueiden tukeminen vaatii täsmätoimia MMM NINA HYYTIÄ tutki väitöskirjassaan, kasautuvatko nykykeinoilla saavutetut taloudelliset hyödyt aidolle maaseudulle vai kaupunkikeskuksiin.

– Kasvukeskukset keräsivät suuremman potin hyödyistä kummassakin tutkimassani maakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Koko maakunnan kehitystä tavoiteltaessa keskuskaupungit, kuten tässä Seinäjoki ja Joensuu, voivat toimia maakuntien vetureina, koska ne kykenevät levittämään hyötyjä myös ympäröivälle maaseudulle. Kääntöpuolena on taloudellisen toimeliaisuuden kasautuminen keskuksiin, Nina Hyytiä kertoo.

Samoilla politiikoilla oli maakunnissa erilaiset vaikutukset. Etelä-Pohjanmaalla ruokaklusterin tärkeys korostui.

Myös elintarvikkeiden vienti ja maataloussektorin kautta tulevat tuet olivat tärkeitä maakunnalle. Sen sijaan maataloustuen siirtäminen varsinaisesta maataloudesta maatilojen monialaistumiseen ei ollut kovin tehokasta kehityksen kannalta. Sen sijaan infrastruktuuriin ja turismiin panostaminen kannatti myös työllisyyden näkökulmasta.

Pohjois-Karjalassa infrastruktuurin ja turismin sekä paikallisten palvelujen kehittäminen nousivat vieläkin tärkeämmiksi. Maataloustuen osittainen siirtäminen maati-

18

lojen yhteydessä olevaan muuhun yritystoimintaan lisäsi alueellista arvonlisäystä.

- Lisäpanostukset infrastruktuuriin pitävät maaseudun elävänä ja hidastavat keskittymiskehitystä harvaan asutussa Pohjois-Karjalassa, Nina Hyytiä summaa.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Lisätietoja löydät: Viljelyopas 2013

Hinta 24 €

US

K-MAATALO

JELMA

2013

VILJELYOH

den atalou K-ma uojelun ns kasvi neuvonta lin puhe 080

3 20

VILJELYOPAS

0

0105tysaika klo 8-2 Päivys . - 16.7.)

(1.5

ka ja viljelytekniik Viljelyohjelmat uppa Siemenet ja viljaka arannus Lannoitus ja maanp Kasvinsuojelu Rehunsäilöntä OUS

K-MAATAL www.k-maatalous.fi

TEE VILJELYSOPIMUS! Kevään 2013 viljelysuunnitelmat ovat ajankohtaisia Tule keskustelemaan viljamarkkinatilanteesta ja kevään kylvösuunnitelmista K-maatalouteen sekä tekemään viljelysopimus helmikuun 2013 loppuun mennessä. Määräaikaan mennessä tehdyistä sopimuksista saat sopimuslahjan.

Rapsi on hyvä vaihtoehto Etelä-Suomeen. Uusi Clearfield-menetelmän rypsi, Aurea CL, poistaa rikkakasviongelmat öljykasvinviljelystä. Uusia laadukkaita kauralajikkeita voi suositella laajempaan viljelyyn Etelä-Suomessa.

Ohranviljelyssä kannattaa keskittyä maan eteläosassa mallasohraan ja erityisesti Pohjanmaan suunnassa tärkkelysohrantuotantoon.

Kevätvehnissä Demonstrant on odotettu lajike laajaan viljelyyn.

K-maatalouden sopimusviljelijänä pysyt ajan tasalla markkinatilanteesta

Ostamme viljaa.

ään t vähint pie e t n u o K viljelys 10 ha:n 28.2.2013 muksen ssä, saat me n n e n M P 3 dio kellora ella. soittim ä) (Raj er

Sopimusviljelijän edut • Maksuton ennakkoanalyysi sadostasi • Etuoikeus viljatoimituksiin ja uutuuslajikkeisiin • Kasvinsuojeluneuvonta • Monipuoliset sopimusvaihtoehdot • Viljakaupan ammattilaisen palvelut

www.k-maatalous.fi

Satosi markkinointiin kotimainen kumppani läheltä • Sadolle paras käyttökohde viljamarkkinoilta • Tarjoamme vakiintuneet asiakassuhteet Suomesta ja vientimarkkinoilta

K-MAATALOUS

Viljelyohjelmakokeet vahvistivat vanhaa tietoa Viljakasvien viljelyohjelmat perustuvat K-maatalouden koetilan tutkimus- ja koetoimintaan sekä käytännön viljelyn tuloksiin. Viljelyohjelmissa kyse on testatuista, käytännön viljelyyn sopivista ratkaisuista. Kehitystyötä on kutsuttu Viljelyohjelmiksi vuodesta 2006 alkaen. Viljelyohjelmakokeissa on vuosittain useita eri vilja- ja öljykasvilajikkeita. Mukana ovat myös uusimmat lajikkeet. Kesän 2012 Viljelyohjelmien koeruuduilla seurasimme rikkakasvien torjuntaa ja aineiden tehokkuutta silmälläpitäen pihatähtimön resistenssin ehkäisyä. Kasvitautien torjunta sateisena kasvukautena korostui koetilan tutkimuksessa.

TEKSTI Juho Urkko ja KUVAT Kesko

20

MAATILAN PIRKKA 1•2013

VILJELYOHJELMA

tai Ratio ole enää kaikkiin yksilöihin tehonneet. Tällöin Viljelyohjelman mukainen ratkaisu resistenssin estämiseen on käyttää rikka­kasvintorjunnassa joko KTrioa, fluroksipyyrivalmistetta tai Mustang Fortea. Mikäli kuitenkin lohkon rikkakasvilajisto koostuu pääosin siemen­rikoista, rikka­torjuntaan erinomainen vaihtoehto on rae­mainen gramma-aine Tooler 50 grammaa hehtaarille ja kiinnittä 0,1 desi­ litraa hehtaarille. Harkinnanvaraisesti rikkatorjunnassa pärjätään siis myös keveämmin lääkkein.

Kostea ja viileähkö kesä omiaan kasvitautien kehittymiselle Kesänä 2012 lehtilaikkutauteja esiintyi varsin runsaasti. Kesä oli sateinen, viileähkö ja olo­suhteet

taudinaiheuttajien kehittymiselle olivat varsin otolliset. Alku­ kesästä havaittiinkin runsaasti muun muassa verkkolaikun oireita. Myöhemmin kesällä yleistyivät myös muut kasvitaudit, ­niiden vaikutus satoon oli pitkälti riippuvainen lajikkeen luontaisesta taudinkestosta. Osa lajikkeista kesti tauteja paremmin ja osa kärsi satotappioita enemmän.

Taudintorjunnasta erityisesti hyötyivät ohrat, joilla sadonnousu oli suurimmillaan jopa 20 prosentin luokkaa.

Kevätvehnät hyötyivät taudintorjunnasta myös, ja lisäsatoa saatiin likimain 10 prosentin verran lajikkeesta riippuen.

Luontainen taudinkesto tulikin esiin hyvin Demonstrant -kevätvehnällä, jonka lehtilaikkutautien kesto on lajikkeista parhain virallisten kokeiden tuloksia tarkastel-

Euro taudintorjuntaan tuo kaksi takaisin Viljan viljelijähinnat ovat historiallisen korkealla tasolla, joten sadon määrään ja laatuun panostaminen kannattaa ehdottomasti. Alla lyhyt laskelma siitä, mitä lisähyötyä taudintorjuntakäsittelystä saadaan.

Rikkatorjunta havaintojen mukaan Rikkatorjuntaan tulee aina valita aineet tarpeen ja lohkolla esiintyvien rikkakasvilajien mukaan. Viime vuosina on noussut voimakkaasti esiin keskustelu resistenssin muodostumisesta, ja ikävä kyllä joillain peltolohkoilla tähän ongelmaan on jo törmättykin.

Jos rikka-aine ei tehoa, mikä eteen? Tämä tilanne voidaan estää suunnittelemalla torjuntaa jo etukäteen, valitsemalla oikeat aineet oikeille rikoille ja vuorottelemalla eri tehoaineryhmien välillä tai käyttämällä eri ryhmiin lukeutuvia aineita.

Koepaikalla rikkakasveja ei ongelmaksi esiintynyt. Yleisin oli monelta pellolta tuttu vesiheinä eli piha­tähtimö. Juuri pihatähtimö on tavattu gramma-aineille vastustuskykyisenä, eikä valmisteet kuten Express, Classic, Tooler MAATILAN PIRKKA 1•2013

Määrä

Ohra, lisäsato 15 %

600 kg/ha

Vaikutus €/ha +120 €

Taudintorjunta, jaettu käsittely

-30 €

Laontorjunta, Terpal

1

-10 €

Ruiskutus, ylimääräinen ajokerta

1

-17 €

YHTEENSÄ

+63 €/ha

Esimerkin mukaan 4 000 kilogramman ohrasadolle saadaan 15 prosentin sadonlisä, jonka arvo on tällä hetkellä 200 euroa tonnilta. Torjunta-ainekustannukset ovat suuntaa-antavia, mutta riittäviä kustannusvaikutusten havainnollistamiseksi. Kuten lopputuloksesta huomaa, saatava lisätuotto on yli kaksin verroin lisätyötä ja lisäpanoksia suurempi, ja hehtaarilta tuottoa kertyy 63 euroa enemmän. Jo 30 hehtaarin tilalla tämä tarkoittaa lähes 2 000 euron vuotuista lisätuloa. Mitä tämä tarkoittaa omalla tilallasi? Mikä on sadon lähtötaso, mihin saakka voitaisiin päästä?

21

lessa. D ­ emonstrant kestää hyvin myös haisunokea, ja sen tähkä on ilmava, mikä on myös eduksi muuten taudeille otollisena kesänä.

Taudintorjunnan ja erityisesti strobiluriinivalmisteiden käytön sanotaan monesti pitkittävän viljan tuleentumista. Käsittelemätön vilja toki valmistuu aikaisemmin, mutta tosiasiallisesti kasvi kuolee pystyyn eikä pysty hyödyntämään satopotentiaalia. Tappiota tulee sekä laadussa hehtolitranpainon laskiessa ja jyväkoon pienetessä että myös kiloissa, joita pellolta saadaan. Kokeissa taudintorjuntakäsittely johti puintiin päivää tai paria myöhemmin, mutta pidemmistä ajoista ei tässäkään ollut kyse. Taudintorjunta ja korrensäädekäsittely myös antavat puintiaikaan pelivaraa ja ehkäisevät kasvuston ennenaikaista ränsistymistä. Näin ne auttavat puintitöiden jaksotuksessa.

Peittaus, lumihomeenja taudintorjunta syysviljoilla tarpeen Talvituhosieniä voi torjua peittaamalla siemen tai talvituhoruiskutuksin. Peittaukseen hyväksyttyjä

valmisteita ovat muun muassa Baytan universal neste sekä Celest formula M, jolla kokeiden siemenet oli peitattu. Peittaus usein myös parantaa siemenen orastuvuutta, ja siksi peittauskäsittely on suotavaa tehdä. Pelkällä peittauksella ei kuitenkaan täyttä suojaa saada, vaan paras vaikutus saadaan ruiskuttamalla kasvusto talvituho­ sienten torjuntaan tarkoitetulla valmisteella. Sportak -ruiskutus v­ ähensi talvituhoja huomattavasti. Ruiskuttamattomilla koeruuduilla talvi­tuhot olivat noin 30 prosentin luokkaa, kun ruiskutetuilla ruuduilla talvituhoja ei esiintynyt mainittavissa määrin. Tehoaine Sportak- ja Basso-valmisteissa on prokloratsi. Ruiskutusohjelmia suunnitellessa tulee muistaa, että prokloratsilla on perättäiskäytön kielto – joten hyvä valinta esitai jälkikasvin ruiskutuksiin on esimerkiksi Comet Pro yhdistettynä Prosaroon.

Keväällä talvehtineet viljat pääsivät hyvään ­kasvuun. Jo varhaisessa vaiheessa havaittiin r­ ukiin koeruuduilla härmää ja rengaslaikkua. Näihin t­ ehoavan taudintorjunta-aineen käyttö pieninä

Sadonlisä, Caspian viljelyohjelma Lisäsato + 22 %

kg/ha 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2000 0 MINIMI

Viljelyohjelma

a­ nnoksina jo rikkaruiskutusta tehdessä voi hyvinkin tulla tarpeen.

Kokeissa hybridiruis Caspian sai myöhäisessä vaiheessa Comet Pro + Prosaro tautiainekäsittelyn, ja sadonlisä oli huomattava, ollen ­ 20 prosentin luokkaa. Lähes vastaa-

Caspian hybridirukiin viljelyohjelmakoe 2012 1200 lämpösumma °C 90 - Ylituleen­tuminen

sadesumma mm 1 000

80 - Siementen tuleentuminen 70 - Siementen kehittyminen

800

60 - Kukinta 50 - Tähkän esille tulo

600

X Caspian kasvuasteet

40 - Lippulehden tupen paisuminen

X Lämpösumma 30 - Korrenkasvu

400

X Sadesumma

20 - Pensominen 200 10 - Oraan kehittyminen

0 - Itäminen

22

0 1.5 8.5 15.5 22.5 29.5

5.6

12.6 19.6 26.6 3.7

10.7

17.7 24.7 31.7. 7.8

14.8. 21.8 28.8.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Talvituhoja esiintyi noin 30 prosenttia ruiskuttamattomilla koeruuduilla, kun Sportak -ruiskutetuilla ruuduilla talvituhoja ei juuri esiintynyt. vaan suhteelliseen sadonnousuun ylsi myös Reetta populaatioruis, joka on osoittautunut kuuluvan populaatio­rukiiden parhaimmistoon.

Koejärjestely osoittaa rukiin satopotentiaalin olevan suuri siinä missä syysvehnän tai muidenkin viljojen. Jos takavuosina ruista on viljelty ”kylvä ja unohda”-periaatteella, voidaan viimeistään nyt todeta uusien hybridi- ja populaatiolajikkeiden tarjoa­van annetuille panoksille todellista satovastetta.

Taudintorjunnan ohella viljelyohjelmakäsittelyyn kuuluu myös laontorjunta- sekä hiven­ lehtilannoitus. Näistä laontorjunnan voi sanoa olevan edullinen vakuutus sille, ettei vilja lakoonnu ja sato saataisiin puitua kuivempana ja täysimääräisenä pellolta talteen. Laontorjunta-aineita on useampia, ja niillä on keskenään hieman erilaiset vaikutusmekanismit. Tämän takia onkin tärkeää valita oikea aine oi­keaan aikaan ja perehtyä käyttö­ ohjeisiin. Jos ohjeen­mukainen ruiskutusaika on jo mennyt, ei korrensääteestä välttämättä ole mitään hyötyä. K ­ okeissa käytettiin rukiilla Cycocel-valmistetta rikka­ruiskutuksen yhteydessä sekä Terpalia taudin­torjunnan kanssa s­ eoksena. Vehnällä suunnitelmissa oli nämä molemmat, mutta Terpal jäi kesällä olosuhteiden takia ruiskuttamatta. Vehnällä myös käyttö­määrät ovat alhaisemmat ­rukiiseen verrattuna. Korrensääde selvästi lyhensi kortta, Cas­ pianilla ero minimiruudun ja viljely­ohjelmaruudun ­välillä oli jopa 17 sentti­metriä. r

Puhdasta rehua Elholla!

ELHO V-Twin 750 Hinattava karhotin Ainutlaatuinen vinokelatekniikka siirtää rehun toistuvilla nosto- ja heittoliikkeillä ilman jatkuvaa maakosketusta = PUHDAS REHU!

• Heilurityyppinen roottoreiden keskikannatus ja HydroBalance kevennys • Työleveys 4,5 - 8,0 m, kuljetuslev. vain 2,5 m ja karhon lev. 1 -1,5 m • S-malli: ajolinja traktorin sivulla

Elholta markkinoiden monipuolisimmat niittomurskaimet:

• ELHOn patentoitu HydroBalance-kevennys – tarkka maanpinnan seuranta • Tasainen niitto ja ilmava hyvin kuivuva karho

Elhon koko palvelu kotimaassa: Tuotanto + Myynti + Tekninen tuki + Huolto

Hybridiruis Caspianin satopotentiaali on suuri.

Kuvan tähkästä voi laskea lähes 80 jyvää!

BOGBALLE L2W BASE 2050 L vaakamalli • Uusin Calibrator Zurf ohjain - oleelliset tiedot yhdellä silmäyksellä • Tilavuus 2050 l = 3 suursäkkiä, työleveydet 12 - 18 m tai 20 - 24 m • Autom.kalibrointi: täytä ja aja - vaaka tarkistaa ja korjaa kalibroinnin • Ohjaimessa USB: helppo tiedonsiirto ja ohjelmistopäivitys muistitikulla

BOGBALLE L1 PLUS 1425 l, tilaa 2 ssk, 10 - 16 m BOGBALLE L2 PLUS 2050 l - reilusti 3 ssk, 24 m:n saakka BOGBALLE M2 BASE ja M2/M3 PLUS • M-sarja max 6 ssk, 42 m:n saakka MAATILAN PIRKKA 1•2013

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

MAITOTILA

24

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Timo Vuorela ja Jukka Koivuviita ovat tyytyväisiä hankintaansa.

Urakointiin nostolaite­ niittomurskain Nostolaitekone mielletään helposti pikkutilan piennarten siistimislaitteeksi. Claas on kuitenkin lähestynyt asiaa ammattilaisen näkökulmasta ja kehittänyt modernin nostolaitekiinnitteisen niittomurskaimen, jonka työleveys on 3,4 metriä ja työteho yltää kevyesti vastaavan kokoisen hinattavan koneen tasolle.

TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen

KONEEN RUNGOSTA NÄKEE, että

kokonaisuutta on mietitty tarkkaan. Teräpalkki on vapaasti keinuvalla keskiasennuksella toteutettu, järeä kannatinvarsi on nivelöity niitto­yksikön keskelle. Teräpalkki ei pääse kuitenkaan keinumaan holtittomasti, iskunvaimenninyksikkö ­tasaa liikettä.

Claas on rakentanut hydropneumaattisen Active Float -kevennysjärjestelmän, jonka avulla teräpalkin painetta maata vasten voidaan säätää ajon aikana, muuttamalla painetta hydraulisylinterissä. Järjestelmässä on paineakku, jonka avulla saadaan teräpalkin kevennys aikaan, painemittarista nähdään painearvo numeerisesti. Mitä kovempi paine, sitä keveämmin teräpalkki on maata vasten.

Kuljetusasentoon teräpalkki käännetään samalla sylinterillä, palkki

MAATILAN PIRKKA 1•2013

kääntyy 115 astetta siten, että teräpalkin yläpää on traktorin vasemmanpuolen tasalla. Discon nostolaiterunko on aina samalla korkeudella, ja teräpalkin kannatinrunko on nivelöity kahdesta kohden nostolaiterunkoa. Toinen nivel on koneen suojaksi rakennettu laukaisulaite, joka laskee teräpalkin kääntymään taakse jos palkki törmää esteeseen. Nivel on muutaman asteen kallistuskulmassa eteenpäin, sen ansiosta teräpalkki alkaa turvalukituksen laukeamisen jälkeen kääntyä taakse yläviistoon, jolloin se automaattisesti keventää heti painetta ja vähentää vaurion riskiä.

Teräpalkki on järeärakenteinen ja muotoiltu erittäin hyvin liukuvaksi, se ei ala ”kyntää” pellon pintaa pehmeälläkään alustalla. Jokaisen lautasen alla on lisäksi tukijalakset (samalla kulutuslevy), joka suojaa

25

Karhe on tasainen ja ilmava.

10-15 % vähemmän polttoainetta hinattavaan koneeseen verrattuna. palkkia pintakiviltä. Lisävarusteena palkkiin saa korokejalakset, jolloin esimerkiksi nykyisin paljon yleistyneen tuoreviljan niitto onnistuu paremmin. Silloin saadaan aikaan pidempi sänki ja viljan alla oleva pehmeä maa-aines ei kulkeudu rehun sekaan.

Urakointikäyttöön ja JUKKA KOIVUVIITA hankkivat Claas Disco 3500 Contourin viime keväänä, ja takana on yhden kesän niitot, reilu 400 hehtaaria. Timolla ja Jukalla on säilörehun tekoa varten yhteistyöyritys, jossa traktorit ovat omia, mutta niiden perässä olevat koneet yhteisiä. Jukka on täysipäiväinen koneurakoitsija, jolla on lisäksi muun muassa lannanlevityskalustoa. Timolla on kotinavetassa 20 päinen lypsykarja. Rehuketju perustuu pyöröpaalaukseen. Muuttuva­ kammioisella paalaimella paalatut paalit kääritään erillisellä käärintälaitteella.

TIMO VUORELA

26

Saksalaista työnlaatua Ollaan oltu yllättyneitä uuden niitto­koneen toimintaan.

– Kerrankin voi sanoa, että mainoksissa ei ole luvattu liikoja. Kesän niittomäärä hieman vaihtelee 400–500 hehtaarin välillä, ja siihen määrään sopii kaikenlaisia peltoja, eikä meidän seudulla kivetkään ole pellolla harvinaisia. Lisäksi on paljon sellaisia peltoja, joissa maalaji vaihtuu ylhäältä alaspäin mennessä. Yläpäässä on usein kovempaa ja alhaalla pehmeämpää.

Tässä Active Float -kevennysjärjestelmä toimii hienosti, koska kevennystä voi säätää ajon aikana. Mittarista näkee suoraan arvon, ettei tarvitse arpoa kevennyksen määrää. Kivikossa ajetaan tietysti keveämmällä terällä, sanoo Timo.

Koneen yleisilmeestä näkee, että työn laatu on kohdallaan ja Timo osoittaa esimerkin vuoksi hitsaussaumaa, joka on vedetty reilusti yli sauman päädyn, mikä vahvistaa kovalla rasituksella olevan kiinnityskappaleen hitsausta.

Teräpalkkia voidaa nostaa tarvittavasti, ettei se sotke niitettyä karhetta.

Selvää säästöä Timo mainitsee, että esitteessä luvattiin Claasin tarvitsevan vähemmän voimaa ja säästävän poltto­ ainetta. Kesän kokemuksiin MAATILAN PIRKKA 1•2013

Claas Disco 3500 C Contour

• • • •

Kevennyksen määrä näkyy painemittarista, paineen säätö onnistuu ajonaikana ohjaamosta.

perustuen se näyttää pitävän paikkansa.

– Hinattavaan koneeseen verrattuna polttoainetta on säästynyt arviolta 10–15 prosenttia ja näillä polttoaineenhinnoilla sitä osaa arvostaa.

Murskaustehoa on helppo säätää vastelevyn pikasäädöllä. Terälappujen pikakiinnitys on todella kätevä, koko satsia kääntäessä menee aikaa vartin verran. Helpon teränvaihdon ansiosta niitä tulee vaihdettuakin helpommin, se jos mikä vaikuttaa niittotulokseen ja säästää polttoainetta. Terävällä terä­lapulla heinä leikkautuu, eikä sängen kärki murskaudu, tämä nopeuttaa uudelleen kasvuun lähtöä. Erästä pikkuasiaa Timo muisti myös kiittää: koneen rungossa on terälappukotelo ja siinä on myös varaosanumero.

– Varaosakirjaa ei tarvitse mennä selaamaan, jos lappuja tarvitsee. Lukee vaan koneen kupeesta, kun soittaa varaosaliikkeeseen, toteaa Timo.

Active Float kevennysjärjestelmä toimii hienosti kun pellon maalaji vaihtuu.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Karheen muoto hyvä Jukka Koivuviita kiitteli erityisesti Claasin karhetta, siinä on kahdeksan leikkuulautasta, joten karhe on tasainen ja paaleista on helppo saada syntymään hyvän mallisia.

– Edellisessä koneessa oli pariton määrä lautasia ja karheesta tuli toispuolinen, paalaaminen oli hieman haastavampaa. Kuohkeassa karhossa kuivuminen on myös nopeampaa, Jukka sanoo.

Siirtoajo turvallista Urakointihommissa tulee helposti pitkiä siirtomatkoja.

– Tässä kuljetusasento on mietitty kohdalleen. Teräpalkin ollessa viistosti oikealta vasemmalle se on tasapainossa, eikä huojuta traktoria, ajaminen mutkaisilla teillä on nopeampaa ja turvallisempaa, kiittelevät Timo ja Jukka Claasin suunnittelijoita.

Työleveyttä on paalaukseen juuri sopivasti. Js olisi 3,4 metrin levyinen hinattava, niin kapeilla kyläteillä sillä on melko hankala kurvailla.

– Tässä meillä on konetta useiksi vuosiksi, arvelevat Timo ja Jukka kahvitauolla koneen päällä istuessaan. r

Työleveys 3,4 m.

Active Float kevennysjärjestelmä Niittolautasia 8 kpl Murskaimen kierrosnopeus 910 r/min • Terien pikavaihto • Paino 1 240 kg • Lisävarusteena leveä karhon levitys, korokejalakset ja kulutusjalakset

3,4

m työleveys

27

Eläinlääkäri vastaa Vasikoiden nupoutuskivun hoito

Ann-Helena Hokkanen, Eläinlääkäri Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus

Nupoutus tarkoittaa vasikan sarvenaiheiden kudoksen tuhoamista niin, ettei eläimelle kasva sarvia. Tämä on yleinen ja perusteltu toimenpide, mutta vasikalle hyvin kivuliasta. Nupoutuskivun asianmukainen hoito on vasikan hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen kannalta tärkeää.

Miten nupoutuskipu ilmenee?

Kipu on epämiellyttävä tuntemus, jonka tarkoituksena on suojella eläintä vahingoittumiselta. Äkillinen kipu aiheuttaa eläimen käyttäytymisessä selviä muutoksia. I­ lman rauhoitusta ja puudutusta nupoutetut vasikat muun muassa yrittävät paeta, potkivat, ravistelevat päätään ja heiluttavat häntäänsä. Vasikoiden sydämen syke ja ­veren stressihormonitasot ovat koholla monta tuntia nupoutuksen jälkeen. Saaliseläimet, kuten naudat, pyrkivät luonnostaan peittämään kokemansa kivun, ja niiden kokemaa pidempikestoista kipua esimerkiksi nupoutus­ toimenpiteen jälkeen voi olla vaikeaa huomata. Kivuliaat vasikat ovat levottomia ja niiden sosiaalinen käyttäytyminen, leikkiminen ja märehtiminen voivat vähentyä.

Lisäksi kipu häiritsee eläimen lepoa, unta ja kasvua.

Miksi nupoutuksen aiheuttamaa kipua tulee hoitaa?

Nupoutuksesta aiheutuu vasikalle kaksi 3. asteen palovammaa, ja toimenpide on kiistatta erittäin kivulias.

Kipu aiheuttaa stressiä ja heikentää hyvinvointia. Hoitamaton kipu voi myös altistaa eläimen krooniselle, jatkuvalle kivulle. Nuoren eläimen kokemaan kipuun tulee suhtautua erityisellä vakavuudella, sillä nuori yksilö on kivulle herkempi kuin aikuinen kipuaistimusta vaimentavan järjestelmän kehittymättömyyden vuoksi. Varhaiset kipukokemukset ja hoitamaton kipu saattavat sen vuoksi pysyvästi herkistää eläimen kokemaan kivun tavallista voimakkaampana. Riittävä lepo on välttämätöntä kasvavien eläinten hyvinvoinnille, ja nuoret eläimet tarvitsevat unta aikuisia enemmän. Terveet vasikat makaavat kolmen kuukauden ikään asti jopa yli puolet vuorokaudesta. Rauhallinen lepo parantaa unen laatua. Tämä edistää kasvuhormonin erittymistä ja lisää vasikan kasvua. Kipu heikentää unen laatua, ja unen puute voi puolestaan vahvistaa kipukokemusta.

Miten pitkään nupoutuksen aiheuttama kipu kestää?

kestää tätäkin pidempään, ainakin viisi vuorokautta.

Tutkimuksessa vasikat, jotka saivat kipulääkettä viisi päivää nupoutuksen jälkeen, lepäsivät enemmän, harvemmin ja pitempään kerrallaan kuin ilman kipulääkitystä nupoutetut vasikat.

Miten nupoutuskipua voidaan hoitaa?

Nupoutus olisi aina tehtävä rauhoitetulle, paikallis­ puudutetulle ja kipulääkitylle vasikalle. Eläinlääkäriä tarvitaan lääkitsemään vasikka, mutta nupoutustoimenpiteen voi tehdä itsekin. Markkinoilla on hyviä lääkkeitä vasikoiden nupoutuskivun hoitoon. Rauhoitteet ovat turvallisia, puudute edullinen ja tehokas ja kipulääkkeitä on saatavilla useita. Rauhoitus helpottaa vasikan käsittelyä nupoutustilanteessa. Rauhoitettu vasikka käy makuulle ja puudutus ja poltto ovat helppoja ja turvallisia suorittaa. Vasikka ei myöskään ahdistu nupoutuksesta eikä kiinnipidosta. Paikallispuudutteet poistavat nupoutuksen aiheuttamaa kipua nupoutushetkellä ja noin kaksi tuntia sen jälkeen. Paikallispuudutus tehdään ennen nupoutusta sarvihermon johtopuudutuksena sekä sarven aiheen ympärille tehtävänä rengaspuudutuksena, jolloin sarven aihe ja sitä ympäröivä ihoalue puutuvat, eikä vasikka tunne kipua. Ennen nupoutusta annettu tulehduskipulääke lievittää kipua toimenpiteen aikana sekä sitten, kun puudutteen vaikutus lakkaa. Terveille vasikoille yksi tulehduskipulääkeannos pistoksena ennen nupoutusta on turvallinen, ja suun kautta kipulääkettä voi antaa kolmen päivän ajan.

Vasikoiden lääkitseminen ennen nupoutusta on yleistynyt nopeasti. Uni ja maito maistuvat, ja leikit kavereiden kanssa sujuvat sitä paremmin, mitä vähemmän päätä särkee. On tärkeää, että jokainen vasikka lääkittäisiin ennen nupoutusta. Syksyllä 2012 ilmestynyt nupoutusopas on suunnattu tuottajille, neuvojille ja eläinlääkäreille antamaan lisätietoa vasikoiden nupouttamisesta, nupoutustekniikasta ja kivunhoidosta. Nupoutusopas on saatavilla osoitteesta www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus/ tutkimus/nupoutus.html.

Nupoutus ilman kivunlievitystä on siis hyvin kivuliasta toimenpidehetkellä ja 48 tuntia sen jälkeen. Toden­ näköisesti nupoutuksen aiheuttama kipu kuitenkin

28

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Led työvalo 10 LED Neste Farm Universal 10W-30

• Maatalouskoneiden yleisöljy, joka sopii bensiini- ja dieselmoottoreihin, useimpiin vaihteistoihin, hydraulijärjestelmiin ja öljykylpyjarruilla varustettuihin akselistoihin

20 l

200 l

500727879

500776299

62

50

/astia

• 3600 LUM • 50 W

-AKUT

500949692

FAAM TOP SPECIAL 70 Ah • 70L31, sopii MF 4200, 4300, 6200, 6400, 7400, 8200 -sarjaan 500682525

Työvalo 9 LED

11090

• 1800 LUM, 10-30 V • 27 W 500899249

FAAM TOP POWER S 92 Ah

564

00

/astia

12700

• 92L52, sopii MF 5400 -sarjaan 500762920

5590

Xenon työvalo DB-HID 409 • 9-32 V • 35 W

FAAM TOP HEAVY LINE 130 Ah • 63061 500804181, 63062 500695129 • Sopii mm. vanhempiin MF

9980

19700

500836486

Tynnyrit paasti rahtiva perille ttuna! im to ite

8980

BestGrip-nastat

• Traktorit ja työkoneet 9 mm 100 kpl/pkt

UUTU

US!

Aurausviitta/merkintäkeppi 20 x 800 mm 6 kpl:n pkt

180 kpl/pkt

7

/pkt

20 kpl/pkt

00 /pkt

/pkt

Kenkänastat 6 mm

• Oranssi, UV- suojattu, halkaisija 20 mm, heijastin, pakkasenkestävää polypropeenimuovia 500902506

9570 18150

40 kpl/pkt • Sis. asennustyökalun

2890 4790 /pkt /pkt

Dieselöljyn tankkausasema 1000 l • Sisä- tai ulkoasennukseen katoksen alle • Kaksoisvaippa valuma-altaalla • 230 V pumppu • Tuotto n. 30 l/min • Imusuodatin • 6 m polttoaineletku & automaat. pistooli • 4 m sähköjohto • 128x77x 142 cm

Mobil Delvac MX 15W-40

Erittäin suorituskykyinen dieselmoottoriöljy • Antaa hyvän suojan korroosiota vastaan

20 l

500740835

86

40

208 l

500801230

69100

Mobilfluid 426 voimansiirtoöljy

• Erittäin monikäyttöinen ja korkealuokkainen traktoriöljy voimansiirtojärjestelmissä, vetoakseleissa, kytkimissä, voiman ulosottoakseleissa ja hydrauliikassa • Vähentää märkäjarrujen ja voiman ulosottoakseleiden ääntelyä

Tynnyrit paasti rahtiva perille ttuna! toimite

500937579

Tankkaussäiliö CEMO 200 l, 12 V • Lev. 80 cm, pit. 60 cm ja kork. 59 cm • 12 V pumppu, virtaus 40 l/min • Letku 4 m, autom.pistooli, kaapelit 4 m akkukiinnitykseen, sulku- ja ilmaventtiili • Valmistettu polyeteenistä • Ei vaadi erillistä ADR-lupaa 500907703

736

00

+ toim.kulut

Laadukas, kotimainen ketju.

20 l

500708879

67

50

208 l

500721997

634

00

Hinnat (sis alv 24%) ovat voimassa 31.1.2013 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää.

US!

UUTU

99800 + toim.kulut

Ofa-jäätikköketjut Hakki ja Tapio • 16,9-30, 18,4-26, 16,9-34, 18,4-30, 16,9-38, 18,4-34 • Nastojen ja kulutuskettingin ainevahvuus on 11 mm • Kulutusosat on valmistettu läpikarkenevasta booriteräksestä, joka on pintakarkaistu

95300 /pr

+ toim.kulut

K-MAATALOUS

MAITOTILA

W-Max ei kavahda härkäpapuakaan Vanhan myllyn valssien päälle pyörimään jäänyt härkäpapu sai Niko Saastamoisen hankkimaan W-max-murskemyllyn ja nyt pavut jauhautuvat karjan evääksi.

1.

TEKSTI Eeva-Kaisa Pulkka KUVAT Eeva-Kaisa Pulkka ja Niko Saastamoinen

K

iuruveden Koivujärvellä kuudenkymmenen lypsävän maitotilaa isännöivä NIKO SAASTAMOI-

on viljellyt härkäpapua kolmena kesänä, ja kasvi on vakiinnuttanut paikkansa tilan viljelykasvina. Uusitalon tilalla on peltoa noin 120 hehtaaria vuokramaineen. Näistä 55 hehtaaria on nurmella ja loput kasvavat ohraa, kauraa ja härkäpapua.

Viljasta noin kolmasosa varastoidaan happosäilöttynä murskeviljana, loput kuivataan omassa

30

NEN

kuivurissa. Vilja syötetään karjalle murskattuna appeessa.

Vanha mylly selvitti viljat moitteetta, mutta härkäpavun jauhaminen ei ollutkaan yhtä helppoa.

– Härkäpapu, kuten hernekään, ei tavallisessa pyöreässä valssissa mene sujuvasti niiden väliin ja litisty, vaan jää pyörimään päälle ja työ on hidasta, Saastamoinen kertoo.

Nuori isäntä oli jo hieromassa kauppaa uudesta myllystä, kun paikallinen maatalousmyyjä tarjosi ratkaisuksi uutta W-max 10 F -murskemyllyä. Saastamoinen kävi katsomassa myllyä, ja viimeinen vakuutus han-

kinnalle tuli t­ ilalla järjestetyssä työ­näytöksessä, jossa jauhettiin myös härkä­papua.

Kapasiteettia riittää W-max 10 F on pääosin vastannut Saastamoisen odotuksia.

– Ohra on litistynyt myllyssä hyvin. Kostea vilja myllyssä on murskautunut moitteettomasti.

Viime kesänä tosin ohralla vihne jäi puidessa jyvään kiinni, ja sen vuoksi myllystä oli otettava verkko pois, sillä jyvät jäivät vihneestä siihen kiinni, Saastamoinen kertoo sateisen syksyn aiheuttamista ongelmista.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

1. W-max 10F -murskemyllyyn saa useita lisävarusteita. Niko Saastamoinen otti omaansa muun muassa lisäsuppilon ja telineen happotynnyrille sekä hapottimen.

2.

3.

2.Valmista murskattua viljaa seosrehuun laitettavaksi.

3. Happotynnyrille on paikka myllyn sivulla.

Seosviljaa on tunnissa murskautunut 6 tonnia.

eväillä, sillä appeeseen ostetaan vain rypsiä ja ohrarehua sekä kivennäisiä.

– Härkäpapu korvaa seoksessa rypsiä, mutta maittavuuden vuoksi en jätä rypsiä kokonaan pois, Saastamoinen perustelee.

Lisäväkirehua lehmät eivät saa.

Pari vuotta isäntänä olleen Saastamoisen tavoitteet ovat tilan toiminnan tehostamisessa ja kaluston päivityksessä.

– Ympärillä on useita isoja tiloja ja urakoinnille tuntuisi olevan tarvetta, joten koneostot tuntuvat turvallisilta, Saastamoinen miettii.

Tilan töissä ovat mukana nuoren isännän vanhemmat sekä yksi työntekijä. Navetan varalle Saastamoinen ei ole suunnitelmia tehnyt.

Lypsyrobotti tosin kiinnostaisi, mutta ensin käytetään vanha lypsy­ asema loppuun. Lisäsiilojen rakentaminen sen sijaan on työ­listan kärkipäässä, jotta suuremman osan viljasta voisi säilöä murskeviljana ja osasta tehdä kokoviljasäilö­ rehua. r

Seosviljalla työnopeus on ollut noin kuusi tonnia tunnissa kevyen kauran hidastaessa työtä. Puhtaalla ohralla Saastamoinen uskoo työnopeuden olevan selvästi parempi.

Härkäpapu puitiin märän kesän ja syksyn jälkeen vasta lokakuun puolivälissä. Mössääntynyt palko hankaloitti puintia ja tukki myös murskan kaksi kertaa, mutta suurin osa pavuista saatiin kuitenkin puhtaina talteen.

– Nopeutta oli riittävästi, murskasta meni läpi noin 20 tonnia ja kapasiteettia olisi vielä riittänyt, mutta hapottimen kyky tuli kylmän ilman takia vastaan, Saastamoinen kertoo.

Muutamia teknisiä parannuksia Saastamoisella on murskemyllyyn ehdotettavanaan.

– Säätöliuskoille olisi hyvä olla jokin sieppari, sillä liuska lipeää helposti sormista. Muutaman kerran on pitänyt purkaa suojat, jotta liuskan on saanut pois.

Maitoa kotoisilla eväillä Karja lypsää reilun 9 300 kilon keski­tuotosta varsin kotoisilla MAATILAN PIRKKA 1•2013

Niko Saastamoinen näyttää millaisilla liuskoilla jyvien murskauksen karkeutta säädellään.

31

KOETILA

Seoskokeen ensimmäinen niitto 7.6.2012.

K-maatalouden koetila.

Kolmen niiton nurmiseoksista uutta potkua nurmituotantoon K-maatalouden koetilalla on ryhdytty vertaamaan järjestelmällisesti K-maatalouden nurmisiemenseoksia kolmen niiton järjestelmässä ja kehittämään niille uusia vaihtoehtoja.

Siihen antaa hyvän mahdollisuuden myös uusien nurmikasvilajikkeiden tulva. Tässä esitetään osa kokeen alustavista tuloksista kahden niittovuoden jälkeen.

TEKSTI Paavo Ahvenniemi ja Arja Rönkkö KUVAT Kesko ja iStockphoto

K

olmesti niitettäväksi suositeltava Etelän paalinurmiseos (seos 1) koostuu nopeakasvuisesta Grindstad-timoteista (75 %) ja nurminadasta, joka tässä vertailussa on uutta SW Revansch ­-lajiketta. Muita nurminatavaihtoehtoja olisivat uusi SW Minto ja perinteinen Kasper. Grindstadin tyyppistä nopeakasvuista timoteita sisältävän nurmen ensimmäinen niitto täytyy suorittaa riittävän aikaisin, heti ensimmäisten tähkien työntyessä esiin, jotta rehun laatu pysyisi riittävän hyvänä. Tässä kokeessa niittopäivä oli molempina vuosina 7.6., ja Etelän paali­ nurmiseoksen D-arvo hyvällä tasolla, keskimäärin 687.

Paalinurmiseos (seos 2), jossa timoteina käytetään tässä uutta pohjoisen kasvutyypin Tryggveä (75 %) ja nurminatana SW Revanschia, jäi satoisuudessa Etelän paali­nurmiseoksesta vain 3 %

32

Kun nurminata korvattiin Swajruokonadalla, osittain tai kokonaan,

Korjuupäivät Päivämäärä

7.6.

25.–27.7.

N kg/ha 2011

90 70

0

N kg/ha 2012

90 80

70

5.9.

Lämpösumma 2011

259 670 447

Lämpösumma 2012

256 513 432

Sadesumma 2011

25 89

44

Sadesumma 2012

49 118

36

• kokonaissato ja käyttökelpoinen sato kasvoivat selvästi • 1. niiton sadon määrä kasvoi vähän, mutta odelmasatojen koko voimakkaasti • 1. sadon laatu pysyi hyvänä, mutta odelmasatojen laatu heikkeni jonkin verran

Nurmiseosten satotuloksia kolmen niiton järjestelmässä K-maatalouden koetilalla, koevuodet 2011–2012.

Seos

Sato kg/ha ka 1. niitto

2. niitto

3. niitto

Yhteensä

Käyttökelpoinen sato kg/ha

1. Grindstad75+Revansch25

5950 100 4940 100 1880 100 12770 100 8740

2. Tryggve75+Revansch25

5650 95 4970 101 1810 96 12430 97 8630

99

3 . Grindstad75+ Swaj25

6280 106 5620 114 2240 119 14140 111 9580

110

4. Grindstad75+Revansch10+Swaj15

6120 103 5610 114 2250 120 13980 109 9610

110

5. Tryggve75+Revansch10+Swaj15

5850 98 5370 109 2060 110 13270 104 9180

105

Keskiarvo

6000 5285 2045

MAATILAN PIRKKA 1•2013

100

jälkeen, vaikka se soveltuu paremmin kahdesti niitettäväksi. Seoksissa mukana oleva nurminata ilmeisesti tasoittaa Grindstadin ja Tryggven välistä satoeroa. Paalinurmiseoksen ensimmäisen niiton laatu (D-arvo 717) on luonnollisesti samaan aikaan niitettäessä selvästi Etelän paalinurmiseosta parempi johtuen Tryggven Grindstadia hitaammasta kasvurytmistä.

Odelma­sadon niitoissa näiden seosten laatu ei eronnut oleellisesti toisistaan ja niiden D-arvolla korjatun sadon, niin sanotun käyttökelpoisen sadon määrä oli yhtä iso.

Etelän paalinurmiseoksen (seos 1) SW Revansch -nurminadan vaihtaminen Swaj-ruokonadaksi (seos 3, vastaa Keskon Grindstad-Swaj-seosta) nosti kuiva-­ ainesatoa peräti 11 %. Varsinkin odelmasadot kasvoivat, kiitos ruokonadan vahvan jälkikasvukyvyn. Ensimmäisen niiton D-arvo (691) pysyi samalla tasolla Etelän paalinurmiseoksen kanssa, mutta odelmasatojen D-arvo ja valkuaispitoisuus laskivat. Ruokonata lähtee melko hitaasti kasvuun keväällä ja on ensimmäisessä niitossa suhteellisen nuorta, ja siksi sen Darvo on hyvä. Seuraavissa niitoissa se vanhentuu ja sen D-arvo laskee nurminataa nopeammin. Heikommasta odelmasadon laadusta huolimatta GrindstadSwaj-seos tuotti 10 % Etelän paalinurmiseosta enemmän käyttökelpoista satoa.

Seos 4 on Swajlla terästetty Etelän paalinurmiseos (seos 1). Siinä osa SW Revanschista on vaihdettu Swajksi (75-10-15). Swaj lisäsi kuiva-ainesatoa 9 %, etenkin odelmasatojen sadon määrän voimakkaan kasvun ansiosta. Lisäksi ensimmäisen niiton D-arvo ja raakavalkuainen nousivat, kiitos edellä mainitun ruokon­adan hitaan kasvuunlähdön keväällä. Toisen ja kolmannen niiton sadon laatu jäi hieman Etelän paalinurmiseosta heikommaksi, mutta käyttökelpoinen ­kokonaissato oli kuitenkin 10 % isompi.

Seoksessa 5 osa Paalinurmiseoksen (seos 2) SW Revansch -nurminadasta on vaihdettu Swaj-ruokonadaksi. Seos (75-10-15) vastaa suunnilleen Keskon valikoiman Säilörehunurmiseosta (70-15-15). Swaj-­ lisäys nosti siinäkin selvästi odelmasatojen satotasoa, ja sen ansiosta kokonaissatoa noin 8 %. Ensimmäisen niiton laatu, joka on Tryggve-timotein ansiosta hyvä, pysyi korkealla tasolla. Tämän seoksen odelmasatojenkin laatu pysyi kolmannen niiton valkuaispitoisuutta lukuun ottamatta Paalinurmiseoksen tasolla, ja sen käyttökelpoinen kokonaissato oli noin 6 % Paalinurmiseosta korkeampi.r

1. n.

2. n.

3. n.

1. n.

2. n.

3. n.

687

668

720 99

80

101

717

661

717 112

79

105

691

653

700 100

72

87

697

666

713 104

75

95

705

667

714 110

77

96

698 662 712 103 76 97

MAATILAN PIRKKA 1•2013

17.900,(alv 0%) +toim.kulut

JF GMT 3205 L P -hinattava niittomurskain

• Uusi JF tasapohjainen matala niittopalkki soikeilla lautasilla - erinomainen niittojälki • Suurikokoiset hyvin kantavat renkaat vakiona • Paras kivitörmäyssuojaus!

JF QS - Terien pikakiinnitys ja soikeat lautaset - Nyt GMT niittomurskaimissa!

JF FCT 1060 ja 1360 tarkkuussilppurit

• Myös FCT 1060 saatavana erikoiskorkealla torvella • JF Upper Cut - tehokas silppuaminen ja puhallus, vähäinen kammion kuluminen!

Tarjous voimassa 31.1.2013 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää.

u va u n Täy tä asti ja n o p e i o p a s t ast an t ar k a ngat t o m van la kanäy tön va a u l l a . av

Avattava kivikouru

Raakavalk. g/kg ka

D-arvo g/kg ka

Raj. erikoiserä!

Sähköhydraulinen ohjaus

Oljen syöttökela olkisilppurille

JF VM B M seosrehuvaunut olkipuhaltimella

Apesekoitus ja -rehunjako sekä oljen puhallus samalla koneella • Olkisilppurin käyttöönotto hydraulisesti suoraan traktorin ohjaamosta • 10 – 45 m3 • Vakiona mm. Langaton vaaka, oljen syöttökela olkisilppurille, sähköhydraulinen ohjaus • Lisäksi JF VM tutut ominaisuudet: Feed Manager vaakalaitteisto, moduulirakenne vaunussa, erikoisteräksen käyttö, JF Impuls –sekoitus

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TUTKITTUA

Vehnän pistelaikulle on tunnusomaista tumma piste ruskean laikun keskellä.

Jaettu käsittely varmistaa kevätvehnän taudittomuuden Kevätvehnän tautiruiskutus tehdään tähkän tullessa esiin. Myöhäisempi käsittelyajankohta johtuu pääasiassa ruskolaikkutaudin tähkäsaastunnan estämisestä, mutta myös ruosteet voivat verottaa satoa myöhemmin. Sen sijaan pistelaikku voi iskeä kasvustoon vehnän ollessa jo 3–4-lehtivaiheessa. Pistelaikku leviää helposti varsinkin kevytmuokatuilla tai suorakylvetyillä lohkoilla, joissa on vähäinen kasvinvuorotus. Ensimmäinen ruiskutus ennen tähkäruiskutusta tulisi tehdä aikaisin, ja järkevintä olisi yhdistää se rikkaruiskutukseen.

TEKSTI ja KUVA Janne Laine

aetun käsittelyn kannattavuudesta ja halukkuudesta lisätä tautiaine rikkakasviruiskutuksen yhteyteen saattaa olla montaa mielipidettä. K-maatalouden koetilalla testattiin jaetun käsittelyn tehokkuutta Prosaro- ja Comet Pro -valmisteilla Demonstrant-kevätvehnällä, joka on uusi päätyypin vehnälajike. Esikasvina oli syysvehnä, jonka jälkeen koeala kevytmuokattiin. Prosaro on triatsolivalmiste kun taas Comet Pro on strobiluriini.

Prosaro koostuu kahdesta tehoaineesta, protiokonatsolista ja tebukonatsolista, joita valmisteessa on samassa suhteessa.

Tebukonatsoli on yleinen tehoaine esimerkiksi Baltiassa, ja se on osoittanut ­hyvän soveltuvuuden myös Suomen oloihin. Prosarossa ei ole myöskään käytön rajoituksia. Edellä mainittuja valmisteita kannattaa sekoittaa keskenään erityisesti kahdesta syystä: teho tauteihin on mahdollisimman laaja, ja näin estetään strobiluriineille vastustuskykyisten tauti­ kantojen kehittymistä.

34

Ainevalinnoilla ja käyttömäärillä on merkitystä lopputulokseen Yleisesti ajateltaneen, että ensimmäinen ruiskutus vehnällä tulisi tehdä mahdollisimman yksinkertaisesti, edullisesti ja alhaisella annoksella. Siten vehnällä ensimmäiseen ruiskutukseen ei ole järkevää tehdä seosta, vaan triatsolityyppinen valmiste, kuten Prosaro, sopii siihen hyvin.

Ensimmäisen ruiskutuksen suojan pitäisi kuitenkin kestää tähkälletuloon asti. Kesän 2012 oloissa päätyypin lajikkeella korrenkasvun alun ja tähkimisen väli oli reilu kaksi viikkoa. Riittääkö teho pitämään kasvuston puhtaana taudeista tähkimiseen asti? Miten suojataan kasvusto loppukasvukaudella?

Kokeen ensimmäinen ruiskutus tehtiin 15.6. viljan ollessa 1-solmuvaiheessa Prosarolla annoksella 0,25 l/ha. Prosaron täysi annos on 1,0 l/ha, joten annos on selkeästi täyttä annosta alhaisempi.

Yleisesti ensimmäisessä ruiskutuksessa käytetään ¼- tai ½-annoksia. Toinen

ruiskutus tehtiin 9.7. joko Prosarolla yksinään eri annoksilla (0,5 tai 0,75 l/ha) tai Comet Pron ja Prosaron seoksella (Comet Pro 0,3 + Prosaro 0,25 l/ha) vehnän tähkän ollessa selkeästi näkyvissä.

Ruiskutushetkellä olosuhteet olivat hyvät, ja ruiskutus tehtiin aamulla noin kello 10. Vesimäärä oli 200 litraa hehtaaria kohden.

Pistelaikun määrä oli vähäisin käsittelyissä, joissa Prosaroa oli ruiskutettu sekä rikkakasviruiskutuksen yhteydessä että seoksena Comet Pron kanssa tähkän ollessa näkyvissä. Käytännössä nämä koeruudut olivat lähes puhtaita piste­ laikusta. Myös Prosaron annos 0,75 l/ha ruiskutettuna tähkälle kykeni pitämään pistelaikun kurissa tehokkaasti. Jaettu käsittely antoi suurimman sadonlisän ollen 550 kg/ha. Hehtolitrapainot nousivat 0,4–1 yksikköä riippuen käsittelystä.

Pistelaikkua oli selkeästi enemmän ja sadonlisää myös vähemmän, kun tautiruiskutus oli tehty vain kerran tähkälle ja annos­määrät olivat puolikkaita täydestä MAATILAN PIRKKA 1•2013

annoksesta. Yhteenvetona voidaan todeta jaetun käsittelyn olleen kannattavin toimenpide Demonstrant-kevätvehnällä. Kesän 2012 olosuhteet olivat sateiset ja siten otolliset tautien kehittymiselle. Jälkiviisaana voitaisiin todeta, että suuremmat ainemäärät varsinkin jälkimmäisessä ruiskuttamisessa olisivat todennäköisesti johtaneet vielä suurempiin sadonlisiin. Myöskään paljon satoa vähentävää ruskolaikkua tai ruosteita ei esiintynyt kokeessa. r

www.arskametalli.fi

Pistelaikun määrä Demonstrant-kevätvehnällä Pistelaikku % 14

12,5

12 10

ARSKA pyöreät teräspeltisiilot Helppo koota ja nopea pystyttää!

8,8

8

• Tukeva rakenne • Halkaisijat 5,6 m, 6,4 m tai 7,2 m • Tilavuudet 96 m3 - 360 m3 • Toimitetaan valmiina pystytyspakettina

7

6 4 2 0

1,5 Ruiskuttamaton

1,6

Prosaro 0,25 Prosaro 0,25 (A), Prosaro + Comet Pro 0,3 (B) 0,25 + Comet Pro 0,3 (B)

Prosaro 0,25 + Comet Pro 0,3 (B)

Prosaro 0,75 (B)

SUPERWAGON

Pistelaikun määrä mitattiin 26.7. vajaa kolme viikkoa toisen ruiskutuksen (B) jälkeen. Prosaron ensimmäinen ruiskutus paransi tehoa pistelaikkuun selkeästi verrattuna pelkkään Comet Pron ja Prosaron seoksen tehoon.

Sadonlisä (kg/ha) tautiainekäsittelyillä Demonstrant -kevätvehnällä

-vaunukuivurit

• Kunnon tehokas kuppielevaattori • Tehokkuudesta ja kestävyydestä tunnettu ARSKA-kuivaussiilo • Toimintavarma esipuhdistin • Legendaarisella ARSKA-uunilla • Voidaan tarvittaessa myöhemmin muuttaa kiinteäksi kuivuriksi • Kuivuritilavuudet 160 hl - 430 hl

kg/ha 600 500

551

400

505 409

300

314

200 100 0

Prosaro 0,25 (A), Prosaro 0,25 + Comet Pro 0,3 (B)

Prosaro 0,25 + Comet Pro 0,3 (B)

Prosaro 0,5 (B) Prosaro 0,75 (B)

K-Maatalouden koetilalla tehdyssä kokeessa jaetun käsittelyn ensimmäinen ruiskutus tehtiin Prosarolla annoksella 0,25 l/ha (A). Toinen ruiskutus tehtiin tähkälle (B).

MAATILAN PIRKKA 1•2013

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Viljan hinnat vahvoja TEKSTI Ilkka Pekkala

Vehnä >>

VILJA MARK KINAT

Maailman vehnäntuotanto on viime vuotta pienempi, Kansainvälisen Viljaneuvoston IGC:n marraskuun arvion mukaan 695 miljoonaa tonnia, joka on 41 miljoonaa tonnia viime vuotta vähemmän. Niukasta markkinatilanteesta johtuen vehnän hinta on korkealla tasolla ja tämän takia myös sen kulutus on viime vuotta 15 miljoonaa tonnia alempana. Kulutuksen pieneneminen on erittäin harvinaista ja viimeksi niin onkin tapahtunut YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAO:n tilastojen mukaan kasvukaudella 2003/2004. EU:n vehnäsato on viime vuotta pienempi, mutta laadullisesti parempi, myllyvehnän osuus on 71 % tuotannosta. Suomen vehnäsato on Tiken ennakkotilaston mukaan 900 000 tonnia. Viennin on arveltu olevan samaa luokkaa kuin viime kaudella, 240 000 tonnia, ja se on pääasiassa rehuvehnää.

Ohra >>

5 FAKTAA • Maailman viljavarastot pienenevät kuluvalla satokaudella.

• Vahvat hinnat lisäävät maailmalla vehnän kylvöaloja 2 prosenttia kaudella 2013/14.

• Euroopan syysviljojen talvehtiminen alkaa selvitä helmi– maaliskuussa.

• Tarkista kevätvehnän itävyys: korkea sakoluku ei takaa itävyyttä!

• Öljykasvien kannattavuus on ollut tasaisin viisivuotis­ jaksolla.

vattu kauraerissä sekä Suomessa että esimerkiksi Ruotsissa. Nämä maat tuottavat merkittävän määrän Euroopan kaurasta. Kauran vienti Suomesta on ollut voimakasta syksyn aikana ja arvioiden mukaan vientimäärät tulevat olemaan edellisvuoden tasolla, noin 350 000 tonnissa. Tiken mukaan kaurantuotanto kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä 1,1 miljoonaan tonniin.

Öljy >> Etelä-Amerikkaan odotetaan hyvää soijasatoa, muun muassa pinta-alat ovat suuret. Öljykasvien hinnat ovat säilyneet hyvällä tasolla koko kasvukauden ajan ja niiden odotetaan olevan jatkossakin vahvoja. Öljykasvien kysyntä näyttää olevan jatkossakin tasaista ja niiden kylvöä voi suositella myös tulevalla kasvukaudella. Kuluneen kasvukauden kokemukset muun muassa K-maatalouden Clearfield-rypsi Aurea CL:stä ovat rohkaisevia. r Artikkeli on kirjoitettu viikolla 50.

Euroopan ohrasato on viime vuotta suurempi, mutta alueellisesti maiden välillä on eroja. Suomessa ohran tuotanto on kulutukseen nähden niukka mutta riittävä, ja tämä onkin osaltaan tukenut ohran hintaa.

Muihin viljoihin verrattuna ohran suhteellisen korkean hinnan takia sitä korvataan muun muassa rehu- ja maatilakäytössä muilla viljoilla, joka laskee sen tarvetta ja varmistaa ohrasadon riittävyyden ennen uutta satoa. Tiken ennusteen mukaan ohraa tuotettiin Suomessa 1,6 miljoonaa tonnia, mikä on neljä prosenttia edellisvuotta enemmän.

Viljojen hintakehitys Suomessa 2005–2012 550

450

350

250

Kaura >> Kanadan kaurantuotanto on USDA:n marraskuun raportin mukaan viime vuoden suuruinen. Chicagon kaurafutuurit ovat laskeneet kesästä maltillisesti, mutta ovat silti pidemmällä aikajänteellä korkealla tasolla. EU:ssa kaurantuotanto ja kulutus ovat samansuuruisia, joten varastoissa ei tapahdu merkittävää muutosta. Korkeita hometoksiinipitoisuuksia on jälleen ta-

150

50

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

X Vehnä

X Kaura

X Rypsi ja rapsi

Viljojen tuotanto- ja kulutusarvio Suomessa satokaudella 2012–2013.

Ala, ha Sato kg/ha Kokonaissato, t Kotimaan käyttö, t Vientiarvio, t

Vehnä

Ruis

Kaura

Ohra

Yhteensä

231 000 3 930 908 000 666 000 240 000

21 000 3 170 66 000 97 000 –40 000

318 000 3 420 1 089 000 658 000 370 000

452 000 3 480 1 577 000 1 544 000 80 000

1 023 000 3 640 000 2 965 000 694 000

Lähde: Tike satoarvio 30.11.2012. Viljojen tuotanto- ja kulutusarvio Suomessa satokaudella 2012–2013. Ruista lukuun ottamatta tuotanto kattaa reilusti kotimaan tarpeet. Vienti keskittyy viime vuosien tapaan kauraan ja vehnään. Loppuosa sadosta päätyy varaston muutokseen.

36

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Euroopan Ykkönen

Suuri keskipakoisvoima – tehokas ja hellävarainen puinti.

Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto

Tehokas APS-esikiihdytyskela – lisää tehoa ja tuottavuutta.

C450 ja C540 taittopöydät –monikäyttöisyyttä ja käytön helppoutta.

TerraTrack –jousitettu kolmannen polven kumitelasto, 40 km/h siirtonopeus.

Nyt on tilaisuutesi!

Avero 160 ja APS 240 vielä Tier 3 moottorilla.

Kysy lisätietoja myyjältäsi.

Opintomatka Saksan Harsewinkeliin Euroopan johtavalle puimuritehtaalle edullisesti!

Malli

Avero

Tucano 320

Lexion

Tucano Hybrid

Lexion Hybrid

160

240APS

430APS 440APS 450APS 470APS 480APS 620APS 630APS 650APS 670APS 670APS 750APS 760APS 770APS

Työleveys, cm

430

430

490

540

540

600

600

660

600

660

660

750

750

750

750

900

Teho, hv

158

198

238

265

286

306

326

378

305

359

359

449

431

466

490

551

www.konekesko.fi

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.

VILJANVILJELY Magnifik-syysvehnä on lujakortinen lajike ja sen näkee Marko Aallon pellolla, missä kasvusto on pensonut varsin tiheäksi. Lakoa ei kuitenkaan ole.

Satoisat SW Magnifik ja Bettina SW Magnifik on satoisin syysvehnälajike Suomessa ja sen korrenlujuus on erittäin hyvä. Bettina on satoisin, muttei myöhäisin kauralajike.

Siemenviljelijä Marko Aalto viljelee molempia lajikkeita.

TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma

MTT:n lajikekoetulokset vahvistavat Magnifikin satoisuuden ja lujakortisuuden.

Sadon suhdeluku Lajike SW MAGNIFIK URHO REHTI PAPAGENO ELLVIS ARKTIKA OLIVIN GUNBO

Kaikki koealat 100 91 90 85 87 93 98 98

Karkeat kivennäismaat 100 86 74 - - - 88 82

Savimaat 100 93 93 86 91 95 100 100

Lähde: MTT, viralliset kokeet 2003-2010, estimoidut lajikekeskiarvot.

38

Talvituho %

Kasvuaika pv

24 21 30 41 40 19 37 27

334 331 333 333 334 334 335 336

Lämpösumma

Lako %

Pituus cm

946 12 917 25 938 37 930 9 943 946 34 961 14 971 11

78 92 94 72 67 94 76 84

Marko Aallon pellolla Hauholla Bettinaa on kasvussa ensimmäistä vuotta

R

uotsalainen syysvehnä­ lajike SW Magnifik on MTT:n kokeissa osoittautunut markkinoiden satoisimmaksi ­lajikkeeksi. Lisäksi korrenlujuus on erittäin hyvä. Nämä ominaisuudet kiinnostivat MARKO AALTOA Hauholta h ­ änen v­ alitessaan syysvehnälajiketta 2011 syksyn kylvöille. Odotukset ovat täyttyneet.

Pari viikkoa ennen korjuun alkamista viljelijän satoarvio liikkuu kuuden tonnin tuntumassa eikä lakoa ole missään.

Syysvehnän Aalto kylvi 7. syyskuuta 2011, ja kun syksy oli pitkään lämmin, kasvusto oli ennen talven tuloa jo pensoittunut.

Keväällä vehnän pensominen jatkui, ja vaikka kylvömäärä oli vain 200 kiloa hehtaarille, kasvusto on täystiheä. Kesän säät edistivät pensomista.

Tjp g

Hip kg

Valkuais %

Viimeiset kylvettiin 30. syyskuuta Kylvöihin liittyi mielenkiintoinen kylvöaikakokeilu. Kylvökauden keskeyttivät sateet ja viimeiset kylvöt Aalto pääsi tekemään vasta 30. syyskuuta. Lämpimän ja pitkän syksyn ansiosta sekin ehti ennen lumia ja pakkasia itämään. Tosin kasvusto on nyt selkeästi lyhyempi ja harvempi kuin aikaisin kylvetty. Tämä

Sako-luku 1

38,4 79,7 12,1 41,1 77,4 13,0 41,8 77,7 12,4 41,1 79,3 12,8 39,7 74,7 12,1 39,4 79,3 12,2 40,4 80,0 12,6 42,3 79,9 12,0

SW Magnifik on tähän mennessä lunastanut Marko Aallon sille asetetut toiveet, ja aikomuksena on jatkaa sen viljelyä.

Sako-luku 3

265 325 218 290 320 266 293 283

133 252 148 240 272 213 234 239

39

Vaikka kylvömäärä on vain 205 kilogrammaa hehtaarille, Bettinakasvusto on runsas. osoitti, että kylvöä voi hätätapauksessa siirtää varsin myöhään, jos säät eivät salli kylvöä aikanaan. Mutta sadosta joudutaan tinkimään.

Syyskuun alussa kylvetty vehnä antoi 7 500 kilogramman sadon per hehtaari ja syyskuun viimeisenä kylvetystä vehnästä tuli siitäkin hiukan alle 6 000 kilogrammaa. Puinnille Aalto pääsi heti syyskuun alussa 2012 ja puintikosteus oli 18–19 prosenttia.

Sportak tehosi lumihomeeseen Syyskuun alkupuolella kylvetty syysvehnä sai lokakuun lopussa Sportak-ruiskutuksen lumi­ homeen torjumiseksi.

– Ruiskutuksen vaikutuksen näki sähkötolppien kohdalla. Missä kasvusto ei ollut saanut torjuntaruiskutusta, siinä oli hometta, kertoo Aalto.

Myöhäisen kylvön sen sijaan Aalto jätti ruiskuttamatta, koska oras oli pientä, eikä siihen ­lumihome iskenytkään.

Valkuaispitoisuutta voi nostaa typpiliuosruiskutuksilla Typpeä vehnä sai syksyllä 30 kilogrammaa hehtaarille ja keväällä 120 kilogrammaa hehtaarille.

Kevätlannoitus jäi alle ympäristötuen salliman maksimimäärä, mutta vehnä viljellään siemeneksi, ja silloin ei korkeata jyvien valkuaispitoisuutta tarvitse hakeakaan. Jos vehnä olisi viljelty leipäviljaksi, Aalto olisi antanut kasvustolle lisätyppeä. Siemenviljelyksillä on muutoinkin oltava varovainen lannoituksen suhteen. Lakoviljaa ei kaivata. SW Magnifik-syysvehnällä valkuais­pitoisuus jää normaalisti hiukan alhaiseksi johtuen korkeasta satotasosta. Sitä voi kuitenkin kompensoida typen lisälannoituksella, ja sellaiseksi sopii myös maitotuleentumisasteella annettu typpiliuosruiskutus.

SW Magnifik on laonkestävä Laontorjuntaan vehnä sai toukokuun lopulla CCC:tä litran hehtaaria kohden. Toista laontorjuntaruiskutusta ei tarvittu. Magnifik on luja­ kortinen lajike. Laontorjunta meni samalla ruiskutuskerralla rikkatorjunnan kanssa. Siihen Aalto käytti Sekatoria 1,2 desilitraa hehtaarille ilman mitään terästeitä. Toisella ruiskutus­ kerralla kasvusto sai pelkästään tautitorjunnan.

Magnifik on tähän mennessä lunastanut Marko Aallon sille asettamat toiveet, ja aikomus on jatkaa sen viljelyä. Pelloista osa on jäykkiä savimaita ja niille Magnifik juuri sopii. r 40

Bettina-kaura Bettina on ruotsalaisen SW Seedin jalostama kauralajike, joka kasvuaikansa puolesta sopii viljeltäväksi Etelä-Suomen alueella. MARKO AALLON pellolla Hauholla Bettinaa on kasvussa ensimmäistä vuotta. Kasvusto on runsaan pensomisen seurauksena hyvin tuuhea, vaikka kylvömäärä oli vain 205 kiloa hehtaarille. Lakoa ei silti ole. Lajikkeen ominaisuuksia on juuri hyvä korrenlujuus.

Syysmuokkauksessa Aalto suosii perinteistä ­kyntöä.

– Siemenviljelyssä se on lähes välttämätöntä.

Osa pelloista ajetaan syksyllä miniauralla. Se on kyntö­aura, mutta työsyvyys on reilut 10 kymmenen sentti­metriä. Kuitenkin se kultivaattoriin verrattuna kääntää maan, ei pelkästään sekoita.

Jos lohko on jätetty talven ajaksi sängelle, sen Aalto keväällä kyntää ja mieluimmin juuri miniauralla.

Kevätkynnetty maa lämpiää nopeasti.

Kasvinsuojelu yhdellä ajokerralla Kasvinsuojelun koko kirjon Aalto antoi yhdellä ajo­ kerralla: rikkatorjuntaan Cantoria, tautitorjuntaan Prosaron ja Comet Pron seoksen. Seokseen lisättiin vielä litra CCC:tä laontorjuntaan varten ja muutama litra hiven­lannoiteseosta. Pelloissa on mangaanin puutetta johtuen siitä, että pH-luvut ovat suhteellisen kor­kealla, ja mangaanin hän antaa lehtilannoituksena. Kirvatorjuntaankin Aalto oli varautunut, mutta kirvoja ei viime vuonna tullut.

Hyvä laonkestävyys – Typpimäärä oli alle ympäristötuen salliman maksimi­määrän, mutta siemenviljelyssä on lannoitettava varman päälle, sanoo Aalto.

Typpimäärä oli kovilla mailla 90 kiloa hehtaaria kohden. Aalto mieluummin tinkii hiukan satomäärässä, mutta varmistaa sillä, että lakoa ei tule. Eikä sitä olekaan. Noilla typpimäärillä viljelijän varovainen satoarvio ennen puinteja on yli 5 tuhatta kilogrammaa hehtaarille. Arvio osoittautui oikeaksi, sillä se oli 5.300. Puimaan hän pääsi 17. -21. syyskuuta. Puintikosteus oli 16-22 prosenttia.

Marko Aalto viljelee 140 hehtaarin peltoalaa Hauholla. Sukupolvenvaihdos on tilalla suoritettu viime vuoden vaihteessa. Isällä säilyi kuitenkin työoikeus: hän auttaa edelleen peltotöissä. Tilalla on 30 prosentin kasvipeitteisyyssopimus. Se täyttyy kuminalla,

MAATILAN PIRKKA 1•2013

EDELLÄKÄVIJÄN RATKAISUT KASVINSUOJELUUN!

Laajatehoinen pienannosaine rikkakasvien torjuntaan viljoille

Pitkäkestoista tehoa viljojen tautien torjuntaan

Huipputuote viljojen ja öljykasvien tautien torjuntaan

• Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Laajatehoinen, hyvä teho saunakukkaan ja mataraan • Joustava käsittelyajankohta: 3-lehtiasteelta – lippulehtivaiheeseen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa

• Ainoa valmiste, joka edistää kasvua ja sadonmuodostusta • Edistyksellinen formulaatti, tehostaa myös seoskumppanin vaikutusta • Saa käyttää myös pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

• Pitkäkestoista tehoa yksin käytettynä ja tankkiseoksissa • Hyvä pahkahomeen torjuja • Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

+ t Pr o C o m e ar o Pr o s t o e li

Rikkakasvitorjunnan vaikutus sadon määrään ohralla (kg/ha) (K-koetilan kokeet v. 2012) 0

...

5000

6000

7000

8000 kg/ha

p i s a OA m e r T a P T UO T Ä Ä S I L LE! T IL A L

Käsittelemätön TOOLER + K-TRIO TOOLER + K-MCPA

Monipuolinen tautiaine tankkiseoksiin tai yksin käytettäväksi viljoille ja öljykasveille • Tehoaa myös punahomeeseen • Torjuu rypsin ja rapsin pahkahomeen • Rypsillä ja rapsilla sivuvaikutuksena kasvunsäädeominaisuus

Sadonlisäys kg/ha

Kasvunsääde ohralle, rukiille, vehnälle ja öljypellavalle

1400

us!

Heinämäisten rikkakasvien torjuntaan • Alennettu käyttömäärä yksivuotiseen torjuntaan • Nopea teho • Peruna-, herne-, rypsi-, rapsi-, sokerijuurikas- ja mansikkaviljelyksiltä • Myös metsäkäyttöön • Stratos Ultra imeytyy kasviin sen maanpäällisten osien kautta kulkeutuen systeemisesti sen muihin osiin. Ruiskutuksen jälkeen rikkojen kasvu pysähtyy heti

1350

Sadonlisäys kg/ha

Uut u

• Tehokas kahden tehoaineen ansiosta • Hellävarainen viljelykasville • Ei rajoita olkisadon käyttöä

1300 1250 1200

Varmatehoinen hukkakauran torjunta-aine

1150 1100

Comet Pro + Prosaro

Kilpailevat tuotteet

• Paras teho ruiskutettaessa viljan pensomisen puolivälistä korrenkasvun alkuun • Tehoaa erinomaisesti myös luohoon • Ei pohjavesirajoitusta

Keskimääräinen sadonlisäys vehnällä v. 2009-2011 (5 koetta) Västankvarn.

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Kuvan vasemmalla puolella on ruiskutettu Clamoxilla, mutta oikealla ei.

ÖLJYKASVINVILJELY

Aurea CL kevätrypsistä hyvä puhdas sato

Kevätrypsilajike Aurea CL on perinteisellä kasvinjalostustyöllä saatu lajike. Aurea CL sietää rikkakasveihin laajasti toimivaa tehoainetta, jolloin rikkakasvit eivät häiritse sen satopotentiaalia.

TEKSTI Ari Virtanen KUVAT Maria Munck ja Vesa Tyni

Helsingin Yliopiston jalostama Aurea CL on tällä hetkellä ainoa markkinoilla oleva Clearfield-rypsilajike. Aurea CL -lajikkeeseen on saatu jalostettua

erinomainen ominaisuus, jonka ansiosta se kestää rikkakasveihin laajasti tehoavaa Imazamoksi-tehoainetta. Aurean jalostuksessa ei ole käytetty geeninsiirtotekniikka

Varmaa tehoa vaihtelevissa oloissa 2500

Clamoxilla paremmat sadot (kg/ha, netto)

2011 kg/ha 2012 kg/ha

2000

1500

1000

500

0 Käsittelemätön Clamox+Dash, Clamox+Dash, Verranne 2

2.0+1l 1.5+1l

Verranne1

Lähde: K-maatalouden koetila, Hauho

K-maatalouden koetilalla Hauholla on testattu Clearfield-tuotantomenetelmää jo muutamia vuosia.

Hauhon kokeissa on todettu, että Clamox-ruiskutuksella Aurea CL kevätrypsistä saadaan kaikki potentiaali irti ja paremmat sadot, jopa niinkin haasteellisena kasvukautena kuin kesä 2012 oli.

42

eli se ei ole GMO-lajike. Lajikkeen omistaa Huoltovarmuuskeskus, joka on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta.

Suomen kasvilajikeluetteloon Aurea CL merkittiin vuonna 2010.

Aurea CL on ollut MTT:n virallisissa lajikekokeissa 2008–2012 eli viitenä kesänä. Vuosina 2008– 2011 Aurean rikkakasvitorjunta on ollut sama kuin tavanomaisissakin rypsilajikkeissa, eli koko lajikkeen satopotentiaali ei ole tullut esille. Nyt vuoden 2012 virallisissa kokeissa CL- eli Clearfieldlajikkeet ruiskutettiin erikseen vain niille soveltuvalla rikkakasvien torjunta-aineella. Tästä johtuen Aurea oli viime kesänä seitsemän prosenttia mittarina ollutta SW Petitaa satoisampi kuuden kokeen keski­arvossa. Aikaisempina vuosina Aurean satotaso oli jäänyt hieman Petitan alapuolelle.

Yhteenvetona Aurea CL -lajikkeesta voidaan todeta, että se on markkinoiden aikaisin rypsilajike, jolla päästään korkeisiin satotasoihin, kun rikkakasvit eivät pääse häiritsemään satopotentiaalia. ClaMAATILAN PIRKKA 1•2013

Aurea CL on markkinoiden aikaisin rypsilajike, jolla päästään korkeisiin satotasoihin.

FIRST CLAAS Rehunkorjuun parasta ykkösluokkaa!

CLAAS ROLLANT 455 RC UNIWRAP

Lisää paalaustehoa ja käyttömukavuutta • Nyt 25 kpl teriä ja hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja • Suuret 26,5" pyörät vähentävät pintapainetta ja lisäävät kantavuutta • Nyt uusi huippunopea käärintä, muovirullatelineet (6 x 2) vakiona • Uusittu MPS Plus hydraulikäyttöinen telasegmentti takaa tiiviit paalit

CLAAS DISCO Active Float niittomurskaimet • Nostolaitekiinnitteiset, hinattavat ja perhoskoneet • Edistyksellisellä Active Float -kevennyksellä: Pienempi tehontarve, suurempi ajonopeus ja parempi niittojälki (DLG:n testi no 5950F)

3500 TC

23.500,(alv 0%) +toim.kulut

CLAAS CARGOS combivaunut Suurtehonoukinvaunu ja rehun kuljetusvaunu

Aurea CL myydään valmiina pakettina yhdessä Clamoxin kanssa.

mox-rikkakasviaine ei vioita eikä edes stressaa Aurea-kasvustoa ylimmällä sallitulla annoksella eli kahdella litralla hehtaarille. K-maatalous myy Aurea CL -siementä aina Elado-peitattuna, jonka teho kirppoihin on tunnetusti hyvä. Aurea CL -lajiketta ei voi viljellä pohjavesialueilla, koska sekä Clamoxin että Eladon käyttö on niillä kielletty. Molemmilla aineilla on myös perättäiskäyttörajoitus. Tarvittavat tuholais- ja kasvitautitorjunnat tehdään Aurealle normaalien rypsien tapaan. Lopputuloksena saadaan hyvä ja puhdas sato. r MAATILAN PIRKKA 1•2013

• 38-50 m3 lavatilavuudella, purkukeloilla tai ilman • Roottori ja noukin irrotettavissa - vähemmän painoa kuljetusvaununa • Tehokas sullonta, tiiviimmät kuormat

Hinnat voimassa 31.1.2013 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää.

Hinnat eivät sisällä toimituskuluja. Kuvien koneissa mahdollisesti lisävarusteita.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

BIOENERGIA

Puunnostin nopeutta ja helpottaa klapin tekoa.

Nokalla puut pinoon

ja Hakilla halki

Teemu Vikmanin päätoimialana on puunajo sekä mökki- ja rakennustonttien puuston raivaus. Tämän lisäksi hän tekee erikoishakkuita rakennetuilla tonteilla ja puistoalueilla.

Metsävaunukuormaajayhdistelmänä on Nokka 5482HP -kuormain sähköisellä esiohjauksella ja käteen sopivilla joystickvivuilla sekä 1530-metsäperävaunu. Koska pilkkeen teko on lisääntynyt, Teemu hankki äskettäin HakkiPilke Easy 38 -pilkekoneen.

TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen

T

Koitista on varmaan rokotettu moottorisahaviilalla. Ainakin jotakin siihen suuntaan voi arvella, kun kuuntelee miehen puheita. Alle kouluikäisestä on metsässä oltu.

– Jos ei aina niin viimeisen päälle työntouhussa, niin ainakin oppia ottamassa, Teemu sanoo.

Oppi on tarttunut, ja nyt 29-vuotiaana mies pyörittää omaa yhden miehen yritystään T:mi Pilke.

– Yritys alkoi pienimuotoisesta naapuriavusta, metsätöitä oli tullut tehtyä ja puutkin kaatuivat siihen suuntaan, mihin halusin. Siitä toiminta on laajentunut useamman kunnan alueelle. Poistan puita

44

EEMU VIKMAN,

mökkitonteilta ja raivaan tontteja.

Hyvälaatuiset tukit menevät sahaukseen ja loput tehdään yleensä polttopuuksi tilaajalle. Teen normaalisti täyden palvelun työn, eli kaadan puut ja teen niistä valmiita tuotteita, kuten polttopuuta ja sahatavaraa. Voin ostaa myös kaikki puut tai osan niistä, riippuen siitä, mitä asiakkaan kanssa sovitaan, Teemu kertoo.

Kevyet koneet, isot kuormat Koneita Teemu hankkii tarkalla harkinnalla, perävaunun edessä traktorina on Massey-Fergusson 390 vuodelta 1996, perävaunukuormaajayhdistelmä on Nokka Pro -sarjan ammattilaispaketti, Nokka 5482 -kuormain sähköi-

sillä joystickvivuilla ja isorenkainen 1530-metsäperävaunu. Teemu kertoo harkinneensa muitakin yhdistelmiä ja vaunuja, joissa on mekaaninen veto. Tämä oli kuitenkin kokonaisuutta ajatellen järkevin vaihtoehto, kitkarullavetoinen vaunu on rakenteeltaan kevyempi ja siinä kuitenkin tulee kuormaa sen verran, ettei tarvitse terveisiä kuljettaa.

– Minulla on paljon saarisavotoita ja on tärkeää, että saa paljon hyötykuormaa tulemaan. Työaikaa on rajallisesti talvella, yleensä meillä pääsee jääteille helmikuussa ja kausi loppuu viimeistään maaliskuun lopulla, joten sinä aikana on työt MAATILAN PIRKKA 1•2013

tehtävä. Lisäksi tällaisella leveärenkaisella kevyellä kalustolla voi liikkua herkillä piha-alueilla rikkomatta nurmikoita. Kone on ollut työmaalla kiitettävästi, kahdessa vuodessa sillä on ajettu 35 000 kuutiota puutavaraa. Omia metsiä Teemu hoitaa myös jatkuvasti, ja moottorisaha on laulanut paljon.

– Kuitupuun hinta on huono.

Olenkin tehnyt viimeaikoina vain tukit ja loput puista korjataan kokopuuna energiaksi. Nokka 1530 -perävaunussa on kuormatilaa mukavasti myös kokopuun ajoon, viime talvena minulla oli siinä vielä reilut jatkotolpat ajossa saaresta.

Jälkihoito tärkeää Merkittävä syy Nokan valintaan oli erittäin hyvät kokemukset edellisestä vaunusta, joka myös oli Nokan valmistetta.

– Kuormaaja ja vaunu ovat toimineet hyvin, takuuseen on korjattu jatkopuomin hydraulisylinteri, sen Nokka hoiti tyylikkäästi, Teemu hehkuttaa.

Perävaunu noudettiin tehtaalle ja siellä vaihdettiin sylinteri ja samalla vaunun keskirunko, johon oli tullut kaupan teon jälkeen muutoksia.

Yrittäjälle on todella tärkeää, että takuuasiat ja myös myöhemmin eteen tulevat varaosatoimitukset hoidetaan nopeasti. Nokka on kotimainen tuote, joten toimitukset pelaavat varmasti.

Kuormatilaa on sen verran ettei tarvitse terveisiä kuljetella.

Traktori on iäkäs mutta hyväkuntoinen.

– Sitä on nyt hieman paranneltu, hommasin siihen uudet metsärenkaat. Tällä pystyy metsässä ajamaan. Uudemmilla traktoreilla on ongelmia ilman mittavia suojaustoimia, Teemu toteaa.

Puunajon lisäksi traktorilla tehdään lumitöitä ja muuta traktorityötä.

Polttopuun tekoon uutta Viimeisin isompi koneinvestointi Teemulla on pilkekone HakkiPilke Easy 38.

– Pilkkeen tekoa on alkanut olemaan niin paljon, että oli aika hankkia toinen kone. Viime keväänä kun tämä tuli myyntiin, hankin sen välittömästi. Klapeja tehdään yhä suuremmista puista.

Tässä on puun maksimihalkaisja 38 senttimetriä, vanhemmalla koneella suurin puu oli vain 20 sentin luokkaa.

Hankintaan vaikutti puun isomman halkaisijan lisäksi koneen sähköhydraulinen hallinta. Joy­ stickvivulla hallitaan koko katkaisu ja halkaisuprosessi yhdellä kädellä. Lisävarusteena olevalla puun nostimella nousee useampikin pölkky kerrallaan ylös, josta ne on helppo vieräyttää syöttö­ kuljettimelle. Katkaisu tapahtuu 16 tuuman ketjusahalla, ja terä pyörii vain käyttövivun liipaisinta painettaessa. Halkaisuliike on automaattinen, halkaisuterää nostetaan ja lasketaan hydraulisesti puun koon mukaan. Poistokuljetin kääntyy sivusuunnassa ja siinä on roskanpoisto.

Teemu on hankintaansa tyytyväinen – Teen klapeja vuodessa yli tuhat heittomottia, joten koneen on oltava ammattitasoa. Tällä työskentely on todella helppoa, puunnostin on ehdoton lisävaruste. Etenkin tontinraivauksessa tulee paljon isoa puuta, vaikka ne puut jaksaisikin nostaa syöttöhihnalle, nostin nopeuttaa työtä todella paljon. Asiakkaat usein ihmettelevätkin, että noinkos nopeasti ne polttopuut tulikin tehtyä. r

Perävaunu Nokka MV 1530HD Paino ilman kuormainta 2 580 kg Kantavuus (nopeus< 0-25km/h) 15 000 kg Kantavuus (nopeus 25-45km/h) 11 850 kg Kokonaispaino 17 580 kg Leveys 253 cm Pituus 650 + 85 cm Korkeus 277 cm Kuormatilan pituus 430 + 85 cm Manuaalisesti / hydraulisesti siirrettävä sermi Kuormausala 3.0 m² Raideleveys 193 cm Maavara 74 cm Renkaat 600/50-22.5 ELS

Hakki Pilke Easy 38: Max puun halk.

380 mm Max puun pit.

600 mm Max halk. voima 8 tn Teräketju 0,325/1,5/68vl Terälaippa 16” Sähkömoottori 10 kW Mitat, kuljetusasennossa: Korkeus Leveys Pituus Paino

2 520 mm 2 460 mm 1 300 mm 880 kg

Kuormain Nokka 5482 Paino puutavarakouralla 1 280 kg Brutto nostomomentti 54 kNm Netto nostomomentti 40.5 kNm Kääntömomentti 15.0 kNm Puomin kääntökulma 400 ° Max. ulottuvuus 8.2 m Max. työpaine 160 bar Min. pumpun tuotto 60 l/min Kiinnityslaite laippa korkea pysty Kääntölaite 4 sylinteriä-öljykylpy/rasva Jatkeen pituus 2*1.59 m Nostokyky 4 m, 964 kg Nostokyky max. ulottuvuudella 430 kg 45

T YÖKONE

Luomutilalla

#työ

ei muokkauksessa säästellä

kon

eet

Kestorikkaruohoista selviytyminen on luomutilalla oma taiteen lajinsa.

Pekka Kivisaari Somerolta käyttää hanhenjalkaterillä olevaa Potilan Maxer Pro -äestä.

TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma

P

.EKKA KIVISAAREN tilalle on vuosi sitten valmistunut 12 000 kanan luomukanala, ja se nielee luomurehua, jota Kivisaari tuottaa 250 hehtaarin peltoalalla.

Kyntö on Kivisaaren luomu­ tilalla perusmuokkaustoimenpide.

Jos pellossa on juolavehnää, hän kultivoi pellon 15 senttimetrin syvyyteen ja myöhemmin ajaa kerran pari hanhenjalkaterillä olevaa Potilan Maxer Pro -äkeellä. Terät ovat 18 senttimetriä leveät, ja kun piikkiväli on 10 senttimetriä, rikkaruohot leikkautuvat koko leveydeltä poikki. Kun työleveys on 7 metriä, äkeellä ehtii käsittelemään nopeasti isotkin alat.

Tuo äestys on ikään kuin loppusilaus kestorikkaruohojen torjunnassa.

Potila Maxer Pro 7 m, Tekniset tiedot Paino varpajyrällä Piikkimäärä 10 cm jaolla Piikin paksuus/leveys Piikkiakseleita Hydrauliikkaliitäntöjä Pyörien määrä 340/55-16 Rungon pituus Kuljetusleveys Äkeiden työleveydet

46

4.970 kg 69 kpl 12 / 70 mm 8 kpl 3 kpl 2-toim.

8 kpl 3,95 m 3,50 m 5-10 m, metrin välein

– Polttoainekulut nousevat luomuviljelyssä väkisin korkeiksi, koska torjunta-aineet on korvattava mekaanisella muokkaamisella.

Ja siihen ei yksi ajokerta riitä. Siksi äkeestä pitää löytyä myös työleveyttä, sanoo Kivisaari.

Kestorikkaruohot pitää saada äkeellä katkaistua Someron savet ovat jäykkiä aitosavia. Kivisaari ei äkeellään tavoittele juuri yli 5–6 senttimetrin työsyvyyttä.

– Jos syvälle tavoittelee, ei mikään voima riitä. Äkeen veturina on nyt 200-hevosvoimainen traktori, kertoo Kivisaari.

Mutta juolavehnätorjunnassa ei äkeeltä syvää muokkausta haetakaan. Matala muokkaus riittää, kun rikkaruohot vain kunnolla katkeavat.

Laahavannaskoneen vaatima tasainen muokkauspohja syntyy Maxer Prolla.

Toinen tärkeä äkeen ominaisuus on Kivisaarelle tasainen muokkauspohja. Hän nimittäin kylvää laahavannaskoneella, ja muokkaussyvyyden kanssa pitää olla tarkkana: muokkaus määrittää kylvösyvyyden.

Työsyvyyden säätävät pyörät on Potilan Maxer Pro -äkeessä sijoitettu neljään riviin ja niitä on kaikkiaan kahdeksan. Kun piikit on sijoitettu kaikkiaan kahdeksalle peräkkäiselle akselille, äkeen rungosta tulee pitkä, mutta se toi-

saalta auttaa äestä kulkemaan vakaasti. Kun etulata peittää päiste­ vaot, pellosta tulee tasainen kylvettävä.

Piikkien sijoittaminen monelle akselille tekee äkeestä väljän: olki pääsee soljumaan tukkeutumatta piikkien välistä. Luomuviljelyssä rikkaruohojen torjunta alkaa nimittäin heti puinnin jälkeen sänki­ muokkauksella. Siinä rikkasieme­ net saadaan nopeasti itämään.

Sänkimuokkaukseen Kivisaari aikoo jatkossa käyttää Maxer Prota.

Se on työleveytensä ansiosta tehokas ja sillä hyvin ehtii pysymään puinnin perässä.

Syksy 2012 oli sateisuutensa takia vaikea poikkeus. Märkyys esti osan muokkausajoista.

Syysvehnän Kivisaari joutui kylvämään sateiden takia keski­ pakoislevittimellä ja peittämään siemenet Maxer Pro -äkeellä kertaalleen ajaen.

Kuohkea äestysjälki Maan Kivisaari haluaa muokkauksen jälkeen jäävän kuohkeaksi.

Siksi hän vierastaa muokkaimissa raskaita ja maata tiivistäviä pakkereita. Potilan äkeessä on takana varpajyrä ja sen perässä vielä kaksirivinen jälkiäes.

Luomuviljelijä jos kukaan joutuu puntaroimaan sitä, mitkä muokkauskoneet hän tilalleen kelpuuttaa.

Kivisaari on tyytyväinen Potilan Maxer Pron tehoon kestorikkaruohojen torjunnassa. r MAATILAN PIRKKA 1•2013

VAMA EA 3000S suora alueaura

• Pihojen ja tiealueiden lumenpoistoon

VAMA 300/JH2 TAKALANA

• Hydr. terän ja rungon kääntö

Expert 25

VAMA EA 3440K heittävä alueaura

3990,alv 0% +toim.kulut

3150,-

• Teiden ja jalkakäytävien nopeaan auraukseen • Aurauskulma säädetään ylipaineventtiileillä varustetuilla kaksitoimisilla sylintereillä • Siiven muotoilun ansiosta auroilla on pieni ajovastus, siipi on tehokkaasti heittävä, kaarevuus estää lumen lentämisen auran yli • Terälevyn yläreunan jousi vaimentaa iskut tehokkaasti • Vakiovarusteena pulttikiinnitteiset hammas- ja tasaterät, kierresäätöiset tukilautaset • Lisävarusteet: lumisiipi, reikäterä, sikliterä ja reunatuki • Sovitettavissa kaikkiin yleisimpiin etukuormaimiin

• Alkuperäinen suomalainen - erittäin nopea • Halkaisu 2 sylinterillä, 4 m poistokuljetin

5000,-

alv 0% +toim.kulut

5330,-

alv 0% +toim.kulut

alv 0% +toim.kulut

Nokka 4472HR + MV1124

Varusteltu ergonominen paketti • 2-runkoinen 11 tn metsävaunu • Hydr. esiohjattu HR-venttiilistö • 500/55-17 renk.

21855, (alv 0%)

Sähköisellä BLB propoesiohjauksella • Asennus ja käyttö hytistä on helppoa ja vaivatonta

23480, (alv 0%)

Nokka 3567 HR + MV921 Vaativaankin puunajoon

• 2-runkoinen 9,5 tn metsävaunu • Hydraulisesti esiohjattu HR- venttiilistö

17370, (alv 0%)

Nokka 3567He + MV 819 1-runkoinen

8,5 tn metsävaunu

13910, (alv 0%)

• Sähköinen on/off 2- vipuventtiilistö

Nokka 2752 STD + MV719

Edullinen pikkujättiläinen omatoimiseen puunkorjuuseen • Hydraulisella aisanohjauksella • Venttiilistö 2-vipuohjauksella

Alk. 10685, (alv 0%)

Hakki pyöreäselkäiset kauhat Järeä, kotimainen kauha tavallisimmilla etukuormainsovitteilla traktoreihin ja kurottajiin • Kätevä ja kestävä takaterä vakiona • 5 mm korkealujuusterästä (Domex S650) • Hinnat alk. 640 € (alv 0%) + toimituskulut Hakki kauhat 1700 Huuliterän lev., 1700 mm Syvyys, mm 850 Korkeus, mm 800 Tilavuus, 920/ netto litraa / m3 1,15 Paino, kg 275

2000

2300

2600

2900

2000

2300

2600

2900

850 800

1000 950

1000 950

1000 950

1100/ 1500/ 1690/ 1890/ 1,35 2,2 2,45 2,75 320

385

435

Hinnat ovat voimassa 28.2.2013 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

K-MAATALOUS

485

TopLine Super saa kynnettyyn peltoon tasaisen kylvöpohjan.

Piikkiväli on 100 millimetriä ja terälapun leveys 60 millimetriä.

Tukipyörät ovat kahdella akselilla ja tasaavat äkeen pulkua.

#työ

kon

MULTIVAN TOPLINE SUPER

riittää ainoaksi muokkaimeksi Voitto Pihlava hankki kolme vuotta sitten Multivan TopLine Super -äkeen.

Valmistaja ja myyjä lupasivat sen toimivan myös koskemattomassa sänkipellossa tukkeutumatta. Pihlava sanoo että se on ensimmäinen äes, joka ei tukkeudu.

Keväällä kerta-ajo TopLine Superilla päivää paria ennen kylvöä saa aikaan sänkipellosta hyvän kylvöalustan.

TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma

viljelee Huittisissa 150 hehtaarin peltoalaa.

Hän on viime vuosina jättänyt valta­osan pelloista syksyllä sängelle. Pihlavan Multivan TopLine Super -äes on seitsemänmetrinen.

Hän vetää sitä 160 hevosvoimaisella traktorilla. Ohjeissa sanotaan vetovoiman tarpeeksi 180 hevosvoimaa.

– Mutta kyllä pienemmällä pärjää. Voimasta ei ole ollut puutetta, sanoo Pihlava.

Voimantarve riippuu työsyvyydestä, mutta hän ei äkeellä syvälle tavoittelekaan.

VOITTO PIHLAVA

Ei kaipaa tavallista S-piikkiäestä Osa pelloista on hyvin kevyitä multamaita. Syysmuokatun pellon 48

äestäminen on perinteisellä äkeellä tuottanut vaikeuksia.

Hieno maa-aines on lähtenyt lauttamaan äkeen edessä. TopLine Superilla ongelmaa ei ole tullut. Äkeen runko on kahdeksan senttiä korkeampi ja piikit ovat peräti kahdeksalla akselilla. Pihlava katsoi parhaimmaksi luopua tavanomaisista S-piikkiäkeistä kokonaan ja myi ne pois – eikä ole takaisin kaivannut.

Toinen tilanne, missä äkeeltä vaaditaan väljyyttä, on runsas­ olkisten talvisänkien muokkaaminen kylvökuntoon keväällä. Osan sänkipelloista Pihlava kylvää suoraan, mutta osan hän muokkaa äkeellä.

– Muokkaamista tarvitaan ­tilanteessa, jossa osa peltolohkosta

on liian märkää kylvettäväksi. Äestys nopeuttaa pinnan kuivumista.

Toisaalta pelloilla on myös kuivumiselle alttiita kovia savitöyryjä.

Niiden äestäminen estää liian kuivumisen ja saa aikaan muru­pinnan siemenen peitoksi. Olkimassa ei ole koskaan häirinnyt muokkaamista.

Tasaisempi muokkauspohja Tilalla on myös lautasmuokkain, mutta Pihlavan mielestä muokkaus­pohjasta tulee TopLine Superilla tasaisempi. Se näkyy tasaisesta orastumisesta.

Sateista johtuen muokkaukset jäivät kokonaan tekemättä viime syksynä, lukuun ottamatta muutaman hehtaarin puimatta jäänyttä MAATILAN PIRKKA 1•2013

eet

T YÖKONE kaura-alaa. Sen Pihlava ajoi lautasmuokkaimella.

Kerta-ajo on talvisänkien muokkaamisessa yleensä ollut riittävä, kun kylvö on tehty Tumen Nova Combilla. Jos peltoon on syksyllä jäänyt ajouria tai painanteita, niiden tasaamiseksi on joskus tarvittu toinenkin ajokerta.

Tukipyörät lisävarusteena Aikaisemmin Pihlavan tilalla peltoja jonkin verran syyskynnettiin sika­lietteen multaamiseksi. Kun ­sioista on luovuttu, kyntämisen tarve on vähentynyt.

– Sen kynnösten kevätmuokkausessa kuitenkin huomasi, että kylvöpohja on hyvin tasainen. Sama äes sopii yhtä hyvin kynnökselle kuin sängelle.

Jos näin jälkikäteen haluaisi tehdä jotain toisin, Pihlava olisi ottanut äkeen etukulmiin tukipyörät.

Ne pitävät leveässä äkeessä sivulohkojen työsyvyyden tasaisena. Ne saa toki jälkiasenteisina, mutta hän ei näe puutetta niin suurena, että olisi niitä malttanut hankkia.

– Pitää vain olla hiukan tarkempi sivulohkojen kanssa ja tehdä äkeen perussäädöt huolellisesti.

– Kultivaattoria ei TopLine Superista tavoiteltu, sanoo Erkkilä. Äes soveltuu myös syysviljamaan muokkaamiseen, vaikka se ei ole aivan yhtä toimintavarma kuin lautasmuokkain. Toisaalta se saa aikaan tasaisen kylvöalustan ja hyvän muru­ pinnan siemenen syyskylvön itämisalustaksi. Tutkimuksissa muokkauspohjan tasaisuuden on todettu olevan jopa S-piikkiäkeiden kärkipäässä.

Ruotsissa TopLine Superia myydään hyvin, vaikka siellä ei kasvi­ peitteisyysvaatimusta olekaan.

Mutta Ruotsissa on syysvilja-ala suurempi kuin meillä ja äes on koettu syysviljamaalla olevan tehokas äes.

Multiva TopLine Super 700 Tekniset tiedot Piikkien lukumäärä 71 kpl Työleveys 7,0 m Piikkijako 10 cm Piikkiakselien lukumäärä 8 kpl Rungon pituus 3,90 m Kuljetusleveys 3,55 m Paino 3.900 kg TopLine Super työleveydet alkavat 5 m:stä ja suurin on 14,5 m

Kolmen vuoden kehitystyö TopLine Superin kehitystyö vei tehtaalla kaikkiaan kolme vuotta. Potkua työlle antoi tukiehtoihin tullut kasvipeitteisyysvaatimus. Kun keväällä alettiin muokata talven ajaksi sängelle jätettyjä peltoja, perinteinen S-piikkiäes meni oljesta tukkoon, ja lautasmuokkaimella muokkauspohja jäi liian epätasaiseksi.

– On hyvin haastavaa aikaansaada äes, joka toimii tukeutumatta oljessa ja toisaalta saa tasaisen muokkauspohjan, sanoo JUHA ERKKILÄ äestä valmistavalta Dometal Oy:ltä. Äkeen piikki on tavalliseen S-piikkiäkeeseen verrattuna vankempi. Jousen paksuus on 12 millimetriä ja leveys 65 millimetriä. Piikin muoto on myös tärkeä, koska piikki on pitempi. Se ei kuitenkaan saa joustaessaan nousta.

Yleisäes, kun muokkauskerroksen ei tarvitse olla syvä Tavoitteena valmistajalla oli saada äes, joka selviää tilan kaikista muokkaustöistä silloin, kun muokkauskerroksen ei tarvitse olla syvä.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Sänkien muokkaamisessa Multivan TopLine Super näyttää kyntensä. Se ei tukkeudu. Äkeen runko on kahdeksan senttiä korkeampi kuin perinteisissä S-piikkiäkeissä, ja piikit ovat kahdeksalla akselilla.

Hanhenjalkaterillä läpileikkaava kestorikkaruohojen torjuntaan Tukkeutumattomuutta auttavat äkeen korkeus. Runko on kahdeksan senttiä korkeammalla kuin tavallisessa S-piikkiäkeessä. Läpäisevyydessä auttaa piikkien sijoittelu kahdeksalle akselille. Olkimassa pääsee uimaan piikkien välistä. Äkeen piikkijako on 100 millimetriä. Kun terälapun leveys on 60 millimetriä, muokkaamatonta aluetta jää piikkien väliin vain neljä senttimetriä. Äkeeseen voidaan ­tavallisten kärkilappujen paikalle asentaa myös 140 millimetriä leveät ja läpileikkaavat hanhenjalkaterät.

Ne auttavat kestorikkaruohojen torjunnassa. r

Voitto Pihlavan äes on ensimmäisiä sarjavalmisteisia TopLine Superia. Äes on lunastanut valmistajan lupaukset: se ei oljessa tukkeudu.

49

Tallin rehualue on korkea, joten tuulikuormat ovat rakennuksessa melkoiset. Stig Winqvist kertoo yhden syyn POMO-tallin valintaan olleen se, että rakennuslujuudet ovat POMOlla hyvin hallinnassa.

Rakenteet tulevat Vieskan elementistä.

MAATILARAKENTAMINEN

Tilaa hevosille ja ihmisille Nina ja Stig Winqvistin uuden ja ilmavan tallin rakennustyöt alkoivat huhtikuussa ja elokuussa se oli viilausta vaille valmis. Pariskunta päätyi POMO-talliin, koska heillä on valmistajalta entuudestaan kaksi maneesia, talli ja varastohalli korjausverstaineen. Silloin, kuten nytkin, yhteistyö toimi hienosti. TEKSTI Maria Munck KUVAT Maria Munck ja Matti Karlsson

N

ja STIG WINQVISTILLÄ on ratsastuskoulu Trans Horses Pohjois-Vantaalla, Hevossillan tilalla. Kaiken kaikkiaan hevosia ja poneja on kahdessa tallissa reilu viisikymmentä. Jutun kirjoitushetkellä tavoitteena on, että joulukuussa 29 hevosta muuttaa pihapiirin uuteen POMO-talliin. Marraskuun puolessa välissä tallista puuttui vielä pari karsinaa ja pesupaikka.

– Vanhassa tallissa ei enää riittänyt tila. Oli parempi rakentaa uusi kuin ahtaasti muuttaa vanhaa rakennusta, Stig sanoo.

INA

Karsinoiden seinämateriaaliksi valittiin muovi sen kestävyyden takia.

50

Melkein valmista.

Pari karsinaa ja hevosten pesutila puuttuvat vielä.

Vanha talli tyhjennetään ja se palaa siihen käyttöön, mihin se alun perin oli rakennettukin eli varastoksi.

Uusi talli on neljärivinen kahdella käytävällä.

– Jossain vaiheessa mietittiin myös tallia, jossa olisi vain yksi käytävä, mutta etäisyydet rehu­ varastolle ja satulahuoneeseen olisivat tulleet työntekijöille liian pitkiksi, kertoo Nina.

Tuttu porukka tietää, mitä tekee Hevossillan tilalla on kahdenkymmenen vuoden sisällä rakennettu viljankuivaamo, kaksi tallia, kaksi maneesia, iso lantavarasto, varastoja sekä oma koti. Yhteensä rakennettuja neliöitä tulee huimat 6 500. Erikoista rakennusprojekteissa on se, että niissä on aina ollut sama suunnittelija, rakennusmestari, timpuri, sähköasentaja ja jopa rakennusvalvoja.

– Kaikki tuntevat toisensa, mikä on rakennuttajan näkökulmasta helppoa. He sanovat minulle vain mene pois, kun tulen paikalle, Stig nauraa.

Uuden tallin rakentaminen alkoi huhtikuussa ja elokuun loppupuolella rakennus oli valmis.

Stig kilpailutti tallihankkeen.

Mukana tarjouskilpailussa oli toinen melko samanlainen talli.

– POMO on valmistanut molemmat ratsastuskoulun maneesit sekä muita rakennuksia, ja yhteistyö on toiminut hyvin. Heillä on rakenneratkaisut, kuten lujuudet, hyvin hallinnassa, Stig perustelee valintaansa.

Rakennusarkkitehti haluaa, että pihapiirissä säilyy maatilamainen ulkonäkö.

– Kun talli päätettiin rakentaa, harpoin illat pitkin poikin piha­ piiriä miettimässä, mihin tämän kokoisen rakennuksen voisi sijoittaa. Ratkaisun piti olla sellainen, että rakennukset eivät ole liian lähellä toisiaan, mutta etäisyydet maneesin ja tallin välillä eivät saaneet tulla liian suureksi.

Ainut ongelma rakennusprojektissa on ollut on palo-ovet, jotka ovat rehutilan ja tallin välissä.

– En ymmärtänyt, miten vaikeaa niiden saaminen on.

Ensi viikolla ne kuitenkin tulevat.

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Rakennusprojekti eteni niin, että Winqvistit tekivät perustukset, POMOn porukka jatkoi anturasta ja Winqvistien timpuri viimeisteli.

Viikon projekti myöhästyi pohjan takia.

– Maapohja oli huonoa, joten paalutuksen lisäksi tallin alle on tuotu yli 1 700 tonnia erilaisia murskeita, kertoo Stig.

Ennemmin yli- kuin alimitoita Tilaa voisi aina olla lisää. Piirustusvaiheessa tallissa levitettiinkin käytäviä. Suunnitelmissa ei ollut otettu huomioon karsinaovien tuomia lisäsenttejä.

Vinkkinä muille rakentajille Winqvistitit sanovatkin, että kannattaa ennemmin yli- kuin alimitoittaa.

Kuitenkin kolmen metrin levyinen käytävä on jo liikaa – toisessa tallissa on sellaiset, eikä se enää ole käytännöllistä. Lakaisupinta-alaa tulee paljon ilman lisähyötyä.

Uuteen talliin tulee koneellinen ilmastointi, sillä luonnollinen ilmastointi ei enää riitä tälle kokoluokalle. Uusien rakennusmää-

räyksien mukaan myös ikkuna­ pinta-alaa pitää olla olla kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin. Se tuo paljon lämpöä kesällä sisään.

– Kiersimme katsomassa myytäviä tiloja, sellaisia, joissa olisi hyvä harjoittaa hevostaloutta maatalouden lisäksi. Kun sellaista ei löytynyt, päätimme rakentaa omalle maalle. Hevossillan tilan sijainti on erinomainen ratsastuskoulun pitoon, Stig kertoo.

Vuonna 1991 alkoi nykyisen paikan rakentaminen.

– Kilpailu asiakkaista on aika kovaa. Jos hoidat asiat huonosti, niin he vaihtavat tallia äkkiä, Nina toteaa.

Mutta on Winqvisteilla jo toisen polven asiakkaitakin.

– Menestyvä talli tarvitsee hyvät hevoset, hyvän opetuksen ja kauniin ympäristön, Nina kiteyttää.r

Laman myötä ratsutilan pitäjiksi Stigilla on viljelyksessä 340 hehtaaria. Pääpaino on viljalla ja nurmella. Hevoset saavat oman tilan rehut ja oljet.

Yritys työllistää täysipäiväisesti 6–7 henkilöä. Päälle tulevat kausityöntekijät. Ratsastusoppilaita tallilla on 400 viikossa. Noin puolet ovat lapsia ja loput aikuisia, joiden joukossa on myös aloittelijoita.

Yritys aloitti hevoskaupalla vuonna 1980. Winqvistit ovat tuoneet vuosien varrella noin 1 350 hevosta Suomeen Euroopan eri maista, ja hevoset on myyty koulutettuina eteenpäin. 1990-luvun laman myötä hevoskauppa laski kuin lehmän häntä, joten yrityksen pääpaino siirtyi enemmän ratsastuskoulun puolelle. Ensin talli sijaitsi Stigin kotitilalla Hyrylässä, mutta sijainti oli hankala.

Nina ja Stig Winqvist sekä Ninan kisakaveri, ori Rioja af Slifssögaard.

Ratsukolla on lukuisia sijoituksia ja myös voittoja vaikeissa kouluratsastusluokissa.

Tuottavat nurmiseokset

Etelän paalinurmiseos

• Grindstad-timotei 75% - Kasper nurminata 25% • Erittäin runsas ja laadukas sato • Sopii rehuntuotantoon sekä säilö/kuivaheinäntuotantoon erinomaisesti

Paalinurmiseos

• Pohjoisen tyypin timotei 75% - Kasper nurminata 25% - Sopii 2 niiton nurmirehutuotantoon koko nurmenviljelyalueelle

Säilörehunurmiseos

• Tuottaa ison kokonaissadon • Talvenkestävä timotei Jonatan 70% • Sulava ja satoisa nurminata Minto 15% • Laadukas ruokonata Swaj 15%

SWAJ-GRINDSTAD -seos

• Intensiiviseen säilörehun tuotantoon • Ruokonata Swaj tuo seokseen kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä • Timotei-Grindstad tuo maittavuutta, omaa nopean kasvurytmin ja jälkikasvukyvyn

www.k-maatalous.fi

Laidunnurmiseos

• Tallausta kestävää niittynurmikkaa 10% - lisäksi timoteita 55%, nurminataa 35%

Heinänurmiseos 20 kg

6990

• Kuivaheinäksi, säilörehuksi ja laiduntamiseen • Timotei 80%, nurminata 20%

/sk 56,37 (alv 0%)

Voimassa 31.3.2013. saakka.

Timotei JONATAN

• Satoisa ja talvenkestävä pohjoisiin oloihin

Nurminata SW MINTO

• Satoisa ja laadukas uutuus-nurminata

LUONNONHOITOPELTO, REHU- JA RIISTASIEMENET Metsästäjän riistasiemenseokset • Laadukkaan riistapellon avaimet

Rehukasvit Rehukaali, -rapsi ja -herne ”Ilmasta typpeä – Ymppää siemen parhaan kasvun varmistamiseksi, kysy K-maatalous-myyjältäsi!”

K-MAATALOUS

Toimiva kone

Elho SideChopper 520 Pro ei ole Anssi Niskaselta juuri muuta huoltoa tarvinnut kuin rasvauksen.

Lapsuuden koneleikeistä tuli ammatti Iisalmelainen Anssi Niskanen on ollut pienestä pitäen konemies, ja aikuisena mies loi koneista itselleen ammatin.

TEKSTI ja KUVA

Eeva-Kaisa Pulkka

–O

lin aiemmin muiden palveluksessa, mutta viisi vuotta sitten lunastin sedältä Saarikosken sukutilan, ja hänen perintönään tuli myös kyntöurakointi, ANSSI NISKANEN kertoo.

Pikkuhiljaa urakointi on laajentunut, ja syksyllä on edessä ensimmäisen vakituisen työntekijän palkkaaminen.

– Vuosittain on tullut jotain lisää ja nyt töitä on enemmän kuin yksin ehtii tehdä.

Sesonkityövoimaa Niskasella on ollut jo aiemmin.

Maatiloille Niskanen kyntää, äestää, kuivaa viljaa ja työllistävimpänä tekee säilörehua noukinvaunulla sekä levittää rehua siilolla.

– Maatalousurakoinnissa melkein kaikki ovat vakioasiakkaita, Niskanen kertoo.

Vakituiset asiakkaat ovat urakoitsijalle mieluisia, sillä työmäärä on etukäteen suunnilleen tiedossa, eikä töitä tarvitse joka kesä etsiä.

Periaatteessa koneella murskautuu ranteen vahvuinen kasvusto.

– Nyt ei voi juuri lisää maataloustöitä ottaakaan, mutta aina uusista urakoista voidaan keskustella, Niskanen lupaa.

Asiakkaiden lisääminen maatalouspuolella vaatisi lisää koneistusta ja erityisesti työvoimaa.

52

Suurin osa urakoinnista on nykyisellään erilaisia tienhoitotöitä.

Niskanen urakoi sekä Destialle että yksityisteille lumen aurausta, polanteen poistoa, hiekoitusta, niittoa ja lanausta.

Elho murskaa pientareen pajukot ja heinikot Pientareiden niittoon Niskanen hankki keväällä Elho SideChopper 520 Pron, ja heinäkuun loppuun mennessä pajukot olivat saaneet kyytiä jo 600 tiekilometrin matkalla.

– Kestävyys on ollut positiivinen yllätys, sillä tienvartta on monen­ laista, Niskanen sanoo ja lisää, että niittäessä saa olla tarkkana.

Parhaimmillaan tai pikemminkin pahimmillaan pajukko tai heinikko piilottaa hylätyt polkupyörät ja muut romut, kivistä puhumattakaan.

– Pari tankoa harjaterästä ja kaapelia pyörähti useamman kierroksen terän ympärille, mutta ei kone siitäkään särkynyt, Niskanen huokaisee.

Tilanteesta selvittiin tien päällä traktorin paineilmalla toimivalla kulmahiomakoneella, ja niitto jatkui saman tien.

– Periaatteessa koneella murskautuu ranteen vahvuinen kasvusto, mutta jos niin järeää alkaa enemmän olla, niin olen suositellut motoa ja energiapuuksi korjaamista. Toisille kun pajukko tarkoittaa polveen ulottuvaa pensaikkoa ja toisille kolmimetristä rankapuuta, hän naurahtaa.

– Yksi terä on katkennut ja hihnoja on vaihdettu kolme, mikä on

Heinäkuun loppuun mennessä Niskasen ja piennarmurskaimen urakka oli noin puolessa välissä.

Edessä oli vielä 400 tiekilometriä sekä metsäteitä ja pellonreunoja syksyksi.

ehkä oma töppi, kun liian tiukalle kiristin. Muuten koneen huolloksi on riittänyt rasvaus, Niskanen kertoo tyytyväisenä.

Ulottuvuus ja koneen vakaus ovat Niskasen mieleen. Sillan kaiteet tai aurausviitat eivät haittaa pientareiden niittoa.

Koneen käyttö vaatii Niskasen mukaan aluksi hieman opettelua, mutta on sen jälkeen sujuva käyttää. Vetojuhdassa Niskasella on reilu 200 hevosvoimaa ja sähköinen hallintalaitteisto, mitä Niskanen koneen käyttöön suosittelee.

Sujuvaa konekauppaa Niskanen on tehnyt konehankinnoissaan paljon yhteistyötä Veljekset Heiskasen Iisalmen liikkeen kanssa, suurin osa koneista on hankittu Keskon kautta.

– Myyjät ovat asiantuntevia ja ongelmatilanteissa on aina saanut apua. Elhon piennarmurskaimen MAATILAN PIRKKA 1•2013

Ammattilaisen sahat ja varusteet

Dolmar PS-5105C - Tehokas saha vaativalle ammattilaiselle!

• 13”, 50 cm³, 2,8 kW, paino 5,4 kg. Easy Start • Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-5105H)

595,-

Dolmar PS-420SC - Kompakti ja helppokäyttöinen

• Kevytkäynnistysmekanismi Easy Start • Touch & Stop ja sääd. ekopumppu teräöljylle, helppo ketjun ja laipan asennus, kestävä magnesiumvalurunko • 13”, 42 cm3, 2,2 kW, 4,9 kg

369,-

Metsurintakki ForstSelect+

119,-

Viiltosuojahousut ForstSelect+

199,-

• Kestävää mikrokuitu-kangasta • Olkapäistä kyynärpäihin ulottuva Cordura -vahvike • • • •

ostossa myyjän aktiivisuus oli aika ratkaisevaa, Niskanen sanoo.

Koneen valinnassa painaa myös kotimaisuus.

– Mahdollisuuksien mukaan olen valinnut kotimaisen koneen. Varaosapalvelu on silloin lähempänä, mikä on urakoitsijalle hyvin tärkeää, Niskanen painottaa.

Vaikkei Niskasen yrittäjäuralla ole vielä kymmeniä vuosia pituutta, on hän avannut konekaupan oven useaan kertaan, joten hän osaa arvostaa hyvää palvelua ja toimivia koneita. r

Saarikosken tila

Hengittävää ja joustavaa Cordura Stretch kangasta Polvissa ja nilkan takaosassa on lujat Cordura -vahvikkeet Keveys, joustavuus ja ristiselän suojaava takaosa lisäävät käyttömukavuutta Viiltosuojaluokka 1, EN-381-5

Tehokkaat sahat kovaan työhön

• Työkaluton ketjunkiristys ja Soft Start -kevytkäynnistys • Oxypower tekniikalla -20 % polttoaineenkulutus, -70 % päästöt, +20 % vääntö. Made in Sweden!

McCulloch CS 450 Elite Tehokas ammattisaha • 45,7 cm3, 2.0 kW

• Iisalmen Runnilla pellot nurmella, sato läheiselle emotilalle • koneurakointia maatiloille ja tienhoitotöitä Destialle • yhden miehen yritys, sesonkityövoimaa tarpeen mukaan • nettisivut esittelevät yrittäjän ja työkoneet

MAATILAN PIRKKA 1•2013

399,-

McCulloch CS 410 Elite Tehokas allround saha • 40,9 cm3, 1.6 kW

299,-

Hinnat (sis. alv. 24%) ovat voimassa tammikuun 2013 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Varaudu ennakkoon ja mitoita varavoimatarve oikein

POMO 50 T15S AVR on traktorikäyttöinen varavoima­ generaattori­uutuus.

Sillä on hyvä ja tukeva tukirakenne.

Sääolosuhteet ovat muuttuneet entistä arvaamattomammaksi: myrskyt ovat olleet entistä rajumpia ja tuhot mittavia. Sähkökatkot voivat kestää pitkäänkin ja sähköä on saatava mahdollisimman nopeasti. Myös lyhytaikaiset sähkökatkot voivat aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja etenkin sähkön varassa toimivilla maatiloilla.

Koska kaikilla tiloilla on vähintäänkin yksi tai useampi traktori, traktorikäyttöinen generaattori on luonnollinen valinta.

TEKSTI Kari Pyykkönen

M

aatilan koko, eläimet ja käytössä olevat koneet ja laitteet määrittelevät tarkemmin sopivan laitteen.

Jos varavoimaa tarvitaan epäsäännöllisesti, traktorikäyttöinen generaattori riittää hyvin. Se on myös hyvin monipuolinen, koska sitä voi käyttää myös muihin tarkoituksiin, esimerkiksi maastossa tarvittaviin hitsauksiin, jolloin tarvitaan myös työmaakeskus. Traktorikäyttöisen generaattorin voi hankkia myös useamman tilan yhteishankintana, jolloin sitä voi hyödyntää useampi käyttäjä. Silloin jokaisella tilalla ­pitää olla vähintään verkonvaihtokytkin, jolla sähkönsyöttö vaihdetaan valtakunnan verkosta generaattorin tuottamaan virtaan.

Nykyaikaiset tuotantorakennukset ovat riippuvaisia sähkön saannista. Uusiin rakennuksiin suositellaan varavoimavalmiutta jo rakentamisen yhteydessä. Käytössä oleviin tuotantorakennuksin kannattaa tehdä valmiit sähkö­ kytkennät varavoimaa varten, jolloin käyttöönotto sujuu nopeasti.

Tilan sähkökeskuksen pääsulakkeen tai karjasuojan ryhmä­ taulun sulakekokoko määrittelee aika pitkälle, minkäkokoinen laite tarvitaan. Periaatteena on, että jos

Sopivin ratkaisu löytyy, kun keskustelee alan ammattilaisen kanssa.

54

sulake­koko on 25–35 ampeeria, riittää pienempi 22–27 kilovolttiampeerin aggregaatti. Jos pääsulake on 63 ampeeria, tarvitaan ­ 50 kilovolttiampeerin aggregaatti.

Paras ja sopivin ratkaisu löytyy kuitenkin, kun keskustelee ensin alan ammattilaisen kanssa. Silloin tulee huomioitua kaikki asiat.

Jos tilan toiminta kasvaa, varavoiman tarve myös tulee entistä tärkeämmäksi. Aggregaatin käyttöikä on pitkä, se kannattaakin hankkia niin, että se täyttää varavoimatarpeen myös tulevaisuudessa.

Traktorikäyttöiset ja siirrettävät generaattorit ovat edullisempia kuin kiinteät automaattikoneet.

Nykyisin on mahdollista saada ­hyvinvointitukea, jonka yhtenä kriteerinä on varavoiman turvaaminen tilalla.

MONIPUOLINEN TRAKTORIGENERAATTORI Traktorikäyttöinen generaattori sopii erinomaisesti useimmille maatiloille, koska sähkökatkon sattuessa sillä pystytään pitämään yllä tärkeitä toimintoja kuten ruokintalaitteita, lypsykonetta, vesipumppua ja

ilmanvaihtoa. Myös sen käyttöönottaminen on nopeaa. Normaalisti se saadaan tuottamaan virtaa jopa kymmenessä minuutissa edellyttäen, että tarvittavat syöttökaapelit ja nivelakseli ovat heti saatavilla.

Traktori kannattaa mitoittaa minimitehontarvetta isommaksi, jolloin kuormitus ei laske liikaa virransyöttöä. Laite kytketään traktoriin, nostetaan traktorin kierrokset ja käännetään sähkökeskuksen vaihtokytkin varavoiman tuottamiseen, jolloin generaattori tuottama sähkö ohjataan tilan toimintoihin.

Generaattorin säilytyspaikkaa kannattaa harkita tarkkaan, jotta se saadaan nopeasti käyttöön. Se on säilytettävä mahdollisimman kuivassa tilassa ja mielellään paikassa, jossa on muutama lämpöaste. Myös tarvittavat varusteet kuten taskulamppu, syöttökaapeli ja nivelakseli kannattaa sijoittaa sen lähelle. Sähkökatko voi yllättää myös lomien aikana, joten muista opastaa ja perehdyttää mahdollinen lomittaja generaattorin käyttöön. Generaattorin käyttöönottoa kannattaa siis harjoitella, niin tositilanteessa kaikki sujuu rutiinilla nopeasti ja varmasti.

Valtakunnan sähköverkosta ­tuleva sähkö on hyvin tasaista.

Siirrettävällä generaattorilla jännite saattaa vaihdella, jos siinä ei ole elektronista jännitteensäädintä.

Säädin takaa sen, että generaattorin tuottama sähkö on tasaista, eikä siinä ole jännitepiikkejä. Kun generaattorissa on automaattinen jännitteensäädin, herkät elektroniset laitteet ja tietokoneet ovat turvassa. Muista huomioida tämä, kun valitset traktorikäyttöistä generaattoria.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Suomalaista ammattitaitoa!

AUTOMAATTIKONEELLA KATKEAMATONTA SÄHKÖVIRTAA Kun tilan tuotanto ei salli lyhytaikaisiakaan katkoksia, paras vaihtoehto on automaattiaggregaatti. Nämä ovat teholuokaltaan yleensä noin 60–100 kilovolttiampeeria. Suurimmat navettakäytössä olevat saattavat olla jopa 150. Isoihin tuotantorakennuksiin asennetaan yleensä automaattinen ja kiinteä varavoima­aggregaatti.

Automaattisen laitteen etuja ovat sen huolettomuus ja luotettavuus. Systeemi tarkkailee jatkuvasti verkkovirtaa ja kun sähkökatko tulee, niin se käynnistyy automaattisesti muutaman sekunnin kuluttua ja käynnistää aggregaatin moottorin ja kytkee tilan sähköt varavoimalle. Kun verkkosähkö taas palautuu, niin automatiikka pysäyttää aggregaatin vasta sitten, kun verkosta tulevan virran jännite on tasaantunut.

Laitetta voi käyttää myös manuaalisesti, eli sitä käyttää muuhun tarkoitukseen, mutta kiinteää varavoima-­ aggregaattia ei kuitenkaan voi siirtää sijoitus­ paikastaan muualle. Kiinteitä automaattikoneita on saatavana avoimina tai koteloituna, jolloin ulkokäyttö on mahdollista. Kiinteiden automaattikoneiden hintataso on luonnollisesti korkeampi kuin siirrettävien.

Suunnannäyttäjän ylivoimaisia ominaisuuksia Multiva TRM Pro Raskaaseen urakointikäyttöön • Erittäin vääntöjäykkä ja vahva runkorakenne • Vakiona olevat akselisto- ja puomijousitus lisäävät rakenteiden kestävyyttä sekä parantavat maantieominaisuuksia • Lava kokonaan kulutusteräksestä, pohja 8 mm ja laita 6 mm • Täydelliset liikennetraktorivarusteet ja LED valot vakiona • Laadukkaat länsimaiset renkaat suurille nopeuksille

Multiva TRM HD Monipuoliseen maansiirtoon • Kestävä putkipalkkirunko, lava kokonaan kulutusteräksestä • Runsas varustevalikoima, vilja- ja tuorerehukoroke lisävarusteena KÄYTTÖÖNOTTO, TURVALLISUUS JA HUOLTO Kun varavoimaa tilalle hankitaan, kannattaa käyttää asiantuntija-apua esimerkiksi paikalliselta sähkö­ verkkoyhtiöltä, laitteiden maahantuojilta ja jälleenmyyjiltä sekä sähköurakoitsijoilta. Ammattilaisen apu on tarpeen paitsi tarvekartoituksessa ja asian­ mukaisissa asennustöissä, myös turvallisuuskysymyksissä. Vain ammattilaisen asentamana laitteet täyttävät sähkö- ja paloturvallisuusvaatimukset, ja käyttöön­ ottotarkastus tulee suoritettua asianmukaisesti.

Varavoimalaitteen huoltokustannukset ovat yleensä aika pieniä, koska sille kertyy vähän käyttötunteja. Öljy­määrät kannattaa tarkistaa aina ennen käyttöönottoa. Säännöllinen koekäyttö on myös hyvä suorittaa, jolloin mahdolliset viat havaitaan ajoissa eikä vasta silloin kun laitetta kipeästi tarvitaan sähkö­katkon ­aikana. r MAATILAN PIRKKA 1•2013

Multiva TRM Farmer

Kuvassa Multiva TRM130 Farmer korokelaidoilla

Edulliseen hintaan laadusta tinkimättä!

• Monikäyttöinen kuljetusratkaisu maatilakäyttöön ja viherrakentamiseen

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

VILJELIJÄ MAAILMALTA

Hevosvaljakot ovat yleinen näky Wienin katukuvassa.

56

MAATILAN PIRKKA 1•2013

ITÄVALLAN HEVOSTALOUS ProAgria Häme ja Etelä-Suomen Laatuheinärengas järjestivät viime keväänä opintomatkan Itävaltaan. Matka suuntautui Tonavan laakson alueelle parinsadan kilometrin säteellä Wienistä. Matkan aikana vierailtiin useissa erilaisissa tallikohteissa sekä Welsin hevosmessuilla.

TEKSTI Heli Kivimäki-Manner ja KUVAT Heli Kivimäki-Manner ja Sirkku Korkiamäki

MAATILAN PIRKKA 1•2013

57

Itävallassa harrastetaan suomalaisille hieman tuntemattomampaa lajia, vauhdikasta hevoskoripalloa.

I Itävallan tasavalta • Pääkaupunki Wien • Itsenäistyi 1955 • EU-jäseneksi 1995 • 8,4 miljoonaa asukasta

58

tävallan länsi- ja eteläosia hallitsee Alppien vuoristo.

Maan itäosat ja pääkaupunki Wien sijaitsevat Tonavan joki­ laaksossa. Pääkaupunki Wien on näytellyt tärkeää osaa Euroopan historiassa, mutta parhaiten se tunnetaan varmasti Itävaltaa keskiajalta eteenpäin valtaansa kasvattaneesta Habsburgien hallitsijasuvusta. Habsburgit hallitsivat Itävaltaa 1200-luvulta aina vuoteen 1917, jolloin Itävallasta tuli tasavalta.

Itävallan talouden perustana ovat teollisuus ja maatalous. Matkailu on myös tärkeä tulonlähde itävaltalaisille. Bruttokansantuote asukasta kohden on ollut Itävallassa yksi Euroopan korkeimmista jo 1980-luvun lopulta l­ähtien.

Pinta-alaltaan maa on 83 870 km2,­­ tästä 17 prosenttia on maanviljely­ käytössä. Maatiloja on noin 130 000, pääosan ollessa perheviljelmiä ja kooltaan suhteellisien pieniä (keskiarvo 23 hehtaaria). Yli puolet tiloista on alle 10 hehtaarin kokoisia. Maataloustuotanto keskittyy viljanviljelyyn, lihantuotantoon ja maitotuotteisiin. Itävallan luonto on lajeiltaan runsas, esimerkiksi heinää kerätään vuoristoniityiltä jolloin mukana voi olla yrtti­kasveja. Ilmasto on lauhkean keskieurooppalaisen ilmaston vyöhykkeen mukainen ja keskilämpötila on kymmenen astetta. Keskikesällä, kesäkuusta syyskuuhun, on lämpimintä, mutta myös sateisinta.

Itävallan hevosmäärä on lähes sama kuin Suomessa, eli 75 000 yksilöä. Kuitenkin maan asukaslukuun suhteutettuna hevosmäärä on

Stadl Pauran kilpailumaneesi, jonka katsomo on 1 000 henkilölle.

Wienin espanjalainen ratsastus­ koulu on maailman vanhin vielä toimiva perinteistä kouluratsastusta opettava ratsastuskoulu. hieman pienempi. Hevos­määrän muistuttavia haflingereja on käytetty perinteisesti vuoristossa kuorvaihtelut ovat noudattaneet samien kuljettajana sekä työhevosena moja suuntauksia kuin Suomessa: niin armeijan kuin maanviljelijöiMäärä romahti 60-luvun alussa, ja den apuna. Tänä päivänä haflinger sen jälkeen se on vähitellen kasvanut kilpailu- ja harrastustoiminnan on suosittu yleishevonen, rekisteröityjä haflingereja on tällä hetsuosion kautta. Viimeisten 15 vuoden aikana kasvuvauhti on ollut kellä Itävallassa hieman yli 6 000.

3–5 prosenttia vuosittain.

Norikerit edustavat vankkoja kylItävaltalaisten arvion mukaan mäverisiä, ja ne levisivät aikanaan kolmesta neljään hevosta työllisEuroopassa Rooman armeijan mutää yhden ihmisen. Hevosten talokana. Alunperin rotua käytettiin udellisen vaikutuksen arvioidaan puhtaasti työhevosena, mutta nyolevan 1,19–1,26 miljardin euron välillä. Talouden lisäarvosta 634–674 miljoonan euron arvioidaan tulevan hevosista. Jokainen hevonen edistää Itävallassa kansantalouden tuotantoa 12 000–14 800 eurolla ja tuo lisäarvoa 6 300–7 900 euron edestä. Hevosharrastusta pidetään tärkeänä lasten ja nuorten harrastuksena, ja hevosilla on myös suuri vaikutus Itävallan maaseudun elävyyteen.

Alkuperäisiä itävaltalaisia hevosrotuja ovat haflinger ja noriker, muita yleisimmin kasvatettuja rotuja ovat Krieaun raviradalla bongattiin suomala lämminveriset, lipizzanhevoisia brändejä. Muun mu as sa raviohjastaja Joh set ja shagya arabit. Väritykann Lichtenwörth luo ttaa Veljekset Wa seltään ja ulkomuodoltaan hlstenin tuotteisiin. omaa suomenhevostamme MAATILAN PIRKKA 1•2013

kyään se on myös suosittu ratsastus- ja ajokäytössä. Norikereja on Itävallassa noin 4 700.

Lipizzanhevonen on yksi vanhimmista eurooppalaisista hevosroduista. Itävallassa lipizzanhevosia käytetään kuuluisassa Wienin espanjalaisessa ratsastuskoulussa (Spanische Hofreitschule), jonka perinteet juontavat juurensa vuoteen 1572. Näin ollen se on maailman vanhin vielä toimiva perinteistä kouluratsastusta opettava

Stadl Paurassa oli kuivikkeena käytössä sekä kutteripurua että olkea. Karsinat siivottiin isoihin työnnettäviin kärryihin, jotka edelleen tyhjennettiin koneellisesti Weidemann kuormaajan avulla lantalaan.

vit Krieaussa.

Sunnuntaira

ratsastus­koulu.­­ Ratsastuskoulun nimi tulee siitä, että hevoset olivat alkujaan kotoisin Espanjasta ja tänäkin päivänä näytöksissä käytetyt hevoset periytyvät espanjalaisista hevosista. Lipizzanhevoset ovat tunnettuja kyvystään oppia ja halustaan esiintyä sekä erityisen hyvästä luonteestaan. Haute école -perinne syntyi renessanssiajalla, ja sen ajatuksena on seurata hevosen luonnollista liikkumista ja kouluttaa niitä sen mukaisesti. ­Ratsastuskoulu harjoittelee ja esiintyy 1700-luvulla rakennetussa historiallisessa barokkisalissaan Hofburgissa. Maailmankuulut näytökset ovat niin suosittuja, että ­liput näytöksiin on varattava useita kuukausia etukäteen.

Itävallan Ypäjä on Stadl Paura Itävallan hevoskeskukseksi voidaan kutsua Stadl Pauraa, joka on osittain verrattavissa Suomessa Ypäjän Hevosopistoon. Ensimmäiset hevoset tulivat Pauraan 200 vuotta sitten, ja suuri osa käytössä olevista rakennuksista on peräisin siltä ajalta. Omistajina ovat tänä päivänä MAATILAN PIRKKA 1•2013

muun muassa Itävallan ratsastajainliitto ja itävaltalaiset rotuyhdistykset. Paurassa voi opiskella ratsuttajaksi, ratsastuksen ohjaajaksi, opettajaksi tai tallityöntekijäksi, ja opiskelu kestää linjasta riippuen neljästä kuuteen vuotta. Opiskelijoiden käytössä on noin 30 hevosta, ja koulutettavia hevosia on kuutisenkymmentä.

Hevoskeskuksen kohtuullisen pienelle alueelle (16 hehtaaria) on saatu mahdutettua hyvällä suunnittelulla hienot valmentautumisja kilpailuolosuhteet. Alueella on useita maneeseja, ulkokenttiä ja maastorata niin ratsastajille kuin valjakkoajajillekin. Alueella järjestetään runsaasti kilpailuja aina islanninhevosten MM-kilpailuista kansainvälisiin kouluratsastuskilpailuihin. Puitteet ovat suunniteltu monipuolisiksi mahdollistaen niin kenttäkilpailut maastoesteineen kuin valjakkoajon tarkkuuskokeetkin. Suurien kansainvälisten kilpailujen lisäksi Paurassa järjestetään vuosittain yli sata pienempää tapahtumaa kuten seminaareja, kursseja, valmennuksia ja rotunäyttelyitä.

Raviurheilua keskellä Wieniä Wienin läheisyydessä on kolme ravirataa, jotka ovat luokitettu A-kategoriaan. Yksi niistä, Krieaun ravirata on sata vuotta vanha, alueen tallirakennukset ovat peräisin myös tuolta ajalta, ja rata sijaitsee aivan keskustan läheisyydessä. Rata-alueella toimii vakituisesti kymmenen valmentajaa ja heillä on yhteensä noin 120 valmennettavaa hevosta.

Krieaun rata on pituudeltaan 1 000

metriä, ja kilpailuja järjestetään kerran viikossa. Lähtöjä ajetaan yleensä 12 kappaletta ja l­isäksi voi olla muutama harjoituslähtö. ­Ykköspalkintotaso on noin ­ 1 500–2 000 euroa. Syyskuussa 2007 ajettua rataennätystä (1:13,0/2180 m) pitää hallussaan ori Opal Viking ohjastajanaan RUDOLF HALLER. Rataa on tarkoitus kehittää jatkossa muun muassa kunnostamalla kaarteita tekemällä niihin kallistukset.

Itävallassa kohdataan hevosalalla samanlaisia haasteita kuin Suomessakin. Esimerkkeinä voi mainita ympäristöasiat ja taloudellisen kannattavuuden. Suomessa kovasti keskustelua aiheuttava lannan jatkokäsittely on myös Itävallassa paikoin ongelmallista, vaikkakin lannan poltto on mahdollista.

Leimallista Itävallan hevosalalle on hevosten monipuolisempi käyttö ja ehkä jollain tapaa arkipäiväisempi suhtautuminen niihin.

Hevosia käytetään paljon myös turistien viihdyttäjinä; vaunu- ja valjakkohevosina, vaelluskäytössä, näytöksissä ja huvipuistoissa. r

Itävallan raviurheilun avainlukuja 2011: • Rahapalkinnot 1 607 075 € • Vedonlyönti 3 682 065 € • Kilpailujen määrä 751 kpl • Kilpailevien hevosten määrä 922 kpl • Raviratojen (A–C) määrä 22 kpl 59

Hyvää läheltä

Kaksi paikallista yrittäjää.

Tässä pystyy niin sinusti olemaan, Mikko Korkeila (oik.) perustelee pitkää asiakkuuttaan Sami Mäklinin liikkeessä.

Luottamuskauppaa yrittäjältä yrittäjälle Maatalouskaupassa asiointiin on hyvä varata joskus vähän ylimääräistä aikaa.

Maatalouspirkan myymälässä Lahdessa asiakaspöytä ja pumpputermos houkuttavat kuulumisten vaihtoon. Kauppias Sami Mäklinin seurassa istuu tänään yksi kanta-asiakkaista, Mikko Korkeila.

TEKSTI ja KUVAT Raila Aaltonen

60

MAATILAN PIRKKA 1•2013

Siantuottaja Mikko Korkeila uskoo, että vaikeuksien jälkeen alalla koittavat paremmat ajat.

Isäntä mieli varustaa vanhan äkeensä varpajyrällä, mutta konemyyjä oli aktiivinen ja niin vaihtui koko äes uuteen seitsenmetriseen Potilaan.

Hyviä kotimaisia koneita

R

eilu kolmekymppiset miehet ovat tunteneet toisensa pitkään. Korkeila on asioinut KMaataloudessa isänsä kanssa pikkupoikavuosista alkaen ja itsenäisesti viitisentoista viime vuotta. Mäklin auttoi vanhempiaan kaupan töissä jo yläasteikäisenä. Yrittäjänä hän on ollut 14 vuotta.

Vuodet ovat hioneet asiakassuhteen toimivaksi. Korkeila kertoo hankkivansa maataloustarvikkeet Maatalouspirkasta, koska liikkeessä on hyvä palvelu ja aina sopivasti apua ja tavaraa tarjolla.

Isommista hankinnoista, kuten lannoitteista ja polttoöljystä hän kysyy tarjoukset useammalta taholta.

Kauppias nyökkää.

– Asiakkaat ovat nykyaikaisia viljelijöitä, ja kilpailuttaminen kuuluu kaupankäyntiin.

Miehet miettivät pitkän asiakassuhteen merkitystä.

– Maatalouskauppa on luottamuskauppaa, kuvaa Mäklin.

– Yhteistyön myötä oppii tuntemaan asiakkaiden osto- ja maksukäyttäytymisen, luottamus lisääntyy puolin ja toisin, ja henkilösuhteet tulevat tärkeiksi.

– Veit sanat suustani: luottamuskauppaa, vahvistaa Korkeila.

MAATILAN PIRKKA 1•2013

– Mitä on sovittu, siitä pidetään kiinni.

Maatalouspirkassa kanta-asiakkaista pyritään pitämään erityisen hyvää huolta muun muassa tarjoamalla ennakkoetutuotteita ensin heille. Korkeila muistaa hankkineensa myös siemeniä ja kasvisuojeluaineita kanta-asiakastarjouksista, joissa tavaraa oli tarjolla rajoitettu erä.

Kotimainen äes oli Korkeilalle luonteva valinta. Kotimaista hän suosii myös lannoitehankinnoissa.

– Yaran tuotteita käytän raakaaineiden kotimaisuuden ja hiven­ ainesisällön vuoksi, vaikka yritys onkin ulkomaisessa omistuksessa.

Sekä Korkeilan että Mäklinin mielestä K-maataloudella on hyvät kotimaiset vaihtoehdot niin kylvökoneissa, äkeissä kuin peräkärryissäkin. Yhteisellä kielellä yhteydenpito on helppoa ja jälkimarkkinointi sujuu.

Kauppias kertoo asiakkaiden usein painottavan valinnoissaan alkuperää. Hän kokee kauppiaan aseman K-maatalous-ketjussa kohtuullisen vapaaksi.

– Ketjun kautta saadaan pääosa tuote-edustuksista ja kauppias viime kädessä päättää tarjonnasta, hän kuvaa.

– Kysyntä ohjaa, me täytämme asiakkaiden toiveet.

Mäklin jää miettimään maa­ talouskaupan kotimaisuuden määritelmää, K-maatalous-kauppias on erittäin kotimainen ja päättää lähellä.

– Ulkomaisten toimijoiden tulon myötä markkinat ovat muuttumassa, mutta tulevaisuudessakin läheiset kumppanit ratkaisevat.

Kauppaa ihmisten kesken

Luomuliha on vaihtoehto

Ennen maatalouskauppias poikkesi usein tiloilla, ja hänen piti tietää sekin, milloin isäntä oli lankapuhelimella tavoitettavissa.

Nykyään monet asiat hoidetaan kännykällä ja sähköpostilla. Puhelimessa pyydetyn tarjouksen kauppias toimittaa usein sähköpostilla.

– Se oli aikanaan kova uudistus, kun tarjous tuli faksilla kotiin kauppiaan allekirjoittamana, muistelee Korkeila.

Netti on helpottanut maatalouskauppaa, etenkin tiedonhankinnan osalta, Korkeila ja Mäklin tuumivat. Netin kautta voi kartoittaa konetarjontaa, mutta kaupanteossa henkilökohtainen palvelu on edelleen voimaa.

Korkeilan viimeisin konehankinta on parin vuoden takaa.

Niin Korkeilan kuin Mäklininkin ruokapöydässä kotimaisuus on suuressa roolissa. Korkeila antaa tunnustusta K-ruokakaupalle siitä, että se pitää hyvin esillä kotimaista lihaa.

– Suomalaisuus on ruoassa pääasia. Pidän kotimaisuutta takeena ruoan turvallisuudesta ja näen, että tehotuotanto ei ole meillä ongelma, hän sanoo.

Kauppias tiedustelee sikatilallisen kiinnostusta luomutuotantoon.

– Luomulihasta olisi kova kysyntä, ja kauppakin sitä haluaisi, mutta tuottajalle siinä tuotantomuodossa on vielä liikaa riskiä, Korkeila sanoo. Hän aikoo kuitenkin pysyä alalla vielä pitkään, ja pitää siksi kaikki kanavat avoimina.

– Mitään vaihtoehtoja en sulje pois. r

Viljelijä Mikko Korkeila, Hollola • Isäntänä vuodesta 2005 • Maatilalla yhdistelmä­ sikala, 80 emakkoa ja 450 lihasikapaikkaa • Viljelyala 116 ha • Viljelykasvit: rypsi, sioille kevätvehnää ja rehuohraa

Kauppias Sami Mäklin, Hollola • Yrittäjänä vuodesta 1999 • Maatalouspirkka Oy, myymälät Lahdessa ja Orimattilassa • Henkilöstön määrä: 23 henkeä

61

Ennen vanhaan K-maatalouden koetilan viisi vuosikymmentä Keskon ja Suomen Vähittäiskauppiasliiton piirissä oli jo 1950-luvulla todettu oman koetilan tarpeellisuus. Koetilan hankinnasta ja erityisen säätiön perustamisesta päätettiin 17.6.1963. Charpentier-suvun perikunnalta ostettiin Keski-Hahkialan kartano ja osa Länsi-Hahkialan kartanoa, maata yhteensä noin 308 hehtaaria, josta peltoa 90 hehtaaria. Nimeksi annettiin LänsiHahkialan opetus- ja koetila. Koetila on toiminut aktiivisesti suomalaisen maatalouden ja elintarviketuotannon kehittäjänä. Eri vuosikymmeninä korostuvat ajan hengen ja tarpeiden mukaan tutkimus- ja kehitystyö sekä tilan opetuskäyttö.

60-luku painottui toiminnan aloittamiseen, perusteiden luontiin ja rationalisoinnin tutkimukseen. Ensimmäiset kasvinviljelykokeet aloitettiin 21.8.63, kun syysvehnän ja rukiin lajikekokeet kylvettiin. Konekalusto uusittiin: muun muassa Clayson-puimuri, Nuffield-traktori, Ugerlöse-niittosilppuri, Viconsokerijuurikkaan­nostokone, Strangko-lypsylaitteet otettiin käyttöön.

Taimituotanto, peltokasvien jalostus ja teknologia olivat 70-luvun painopisteitä. Jalostustyön kohteina olivat muun muassa monitahoiset, korkeavalkuaiset 2-tahoiset ja mallastyyppiset ohrat. Tutkimusaiheina olivat esimerkiksi Tiitus-kauran varastointikoe muovi- ja paperisäkeissä, irtolannoitteiden säilytys- ja käyttö, kukkakokeet ja sipulin lannoitus. Sipulin lannoitus- ja istutuskoneen testaus johti sarjatuotantoon 1977.

Kävijämäärien huippu saavutettiin vuonna 1980, kun vierailijoita tilalla kävi yli 10 500. Aikakaudella korostuu tietotekniikan kehitys. Peltokoetoimintaa varten hankittiin näyttökirjoitin ja tiedonkäsittelylaite. Lajittelijan tietokoneohjaus, triööri ja puoliautomaattinen lavauslaite kuvaavat teknologian esiinmarssia. Parhaina

vuosina testattiin noin 150 kone- ja laiteyksikköä. Lisämaiden oston myötä pinta-ala kasvoi pellon osalta 175 hehtaariin ja metsän osalta 350 hehtaariin.

Kasvinjalostustyön tuloksena 1986 lajikeluetteloon hyväksyttiin muun muassa Kymppi-mallasohra. Tomaatti- ja yrttikokeilut jatkuivat kasvihuoneessa, muun muassa kirsikkatomaatti ja yrttiruukut olivat tutkimuskohteina.

1990-luvulla kiinnostuksen kohteiksi nousivat biologinen torjunta (petopunkit) ja bioenergia (energiapaju). Koneiden osalta koetoiminnan luonne muuttui laitekuvausten suuntaan, ja myyntinäyttelyiden rooli kasvoi. Elektroniikka ja tietotekniikka korostuvat edelleen. Uusi siemenvarasto ja toimisto rakennettiin 1998.

Vuonna 2001 Karl Fazer osti kartanonmäen ja sitä ympäröivän maa-alueen sekä koetilan metsät. Tutkimus- ja koetoiminta jatkuu aktiivisena. Kaupan maataloussäätiön tiloissa on muun muassa siemenkeskus, joka kunnostaa ja pakkaa merkittävän osan K-maatalouden myymästä sertifioidusta siemenestä.

Vuonna 2004 saavutettiin uusi ennätys, kun lajikelistalle hyväksyttiin kuusi uutuuslajiketta. Samoin vuonna 2009 kuusi lajiketta hyväksyttiin. Viljalaboratorion toiminta siirtyi koetilalle 2008. K-maatalouden Viljelyohjelmakokeet tulevat merkittäväksi osaksi tutkimusta.

Viljelyohjelmapäiviä on järjestetty heinäkuun viimeisellä viikolla vuodesta 2007. Vuonna 2012 koeruutuja oli lähes 3 000, joista kaksi kolmasosaa lajikekokeita.

Vuosien varrella kotimaisia ja kansainvälisiä kumppaneita, yhteistyötahoja ja toiminnan vastuuhenkilöitä on ollut mukana runsaasti. Tänä vuonna koetilan toimintaa esitellään eri yhteyksissä muun muassa seuraavassa lehdessä. Juhlistamme 50 vuotta elokuun 2. päivänä koetilan Viljelyohjelmapäivillä.

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos

Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO

MAATILAN

PIRKKA

UUSI TIETO

Etunimi: Sukunimi:

RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA

Peltoa viljelyssä:

ha

Siipikarjaa:

Viljelijä

Metsää:

ha

Hevosia:

Koneyrittäjä

Lypsylehmiä:

kpl

Perunan viljelyä:

Muu maataloudesta kiinnostunut

LIhanautoja:

kpl

Marjanviljelyä:

Lihasikoja:

kpl

Muu:

Emakoita:

kpl

Voit päivittää tietojasi myös: netissä: ww.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:

Täytä – leikkaa – vie postiin!

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua.

US KARJATALO

KONEET VILJELY

SW Magnifik immat ja Bettina satois

HakkiPilke Easy klapinteko käy

38

Härkäpapu ne ei W-maxia pake

PIRKKA

MAATIL AN nro 1 • tammikuu

talous.fi

2013 • www.k-maa

5

ää!

Lue lpiisrkka.fi

faktaa a viljamarkkinoist

an

aatil

m www.

POMO-talliin talveksi + Koetila: Kolmen

kset niiton satotulo

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 31.7.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen Apple iPad.

63

Varmuutta rypsin viljelyyn!

D RFIEL CLEA HJELMA aa O t ot LY VILJE atkaisu tu kasta r du Paras sta ja laa a ä. puhd rypsi

®

Tuotantomenetelmä kevätrypsille

Clearfield -tuotantomenetelmässä yhdistyvät satoisa Aurea CL kevätrypsilajike ja sille räätälöity laajatehoinen Clamox rikkakasvien torjunta-aine.

Aurea CL Clearfied-rypsilajike • Aikaisin kevätrypsilajike • Tuottaa puhtaan ja laadukkaan sadon Clearfield tuotantomenetelmällä

TM

Clearfield -paketti 10-13,3 hehtaarille Sisältö:

Alkaen

14260 (alv 24%)

• Aurea CL kevätrypsinsiemen, 80 kg • Dash–kiinnite, 10 l • Clamox, 20 l

/ha

115,- (alv 0%)

Voimassa 31.3.2013. saakka.

100 90

• Laajatehoisin rikkakasveihin - myös juolavehnään, hukkakauraan, ohdakkeeseen ja valvattiin • Torjunta tehdään joustavasti taimettumisen jälkeen • Hellävarainen Aurea CL -rypsille • Valmiste alkaa tehota jo +5 ºC

70 Rikkakasvien peittävyys %

Clearfield -tuotantomenetelmän rikkakasvien torjunta-aine Aurea CL -lajikkeelle

60 50 40 30 20 10 0

www.k-maatalous.fi

Käsittelemätön Clamox + Dash 2 l + 1 l Clamox + Dash 1,5 l + 1 l Verranneaine 1 Verranneaine 2

K-MAATALOUS