VILJELY
KONEET
KARJATALOUS
SW Magnifik ja Bettina satoisimmat
HakkiPilke Easy 38 klapinteko käy
Härkäpapu ei W-maxia pakene
MAATILAN
PIRKKA nro 1 • tammikuu 2013 • www.k-maatalous.fi
Lue lisääa.!fi npirkk
atila www.ma
POMO-talliin talveksi + Koetila: Kolmen niiton satotulokset
5
faktaa viljamarkkinoista
Muuli Pro 970XL + Jaxal Maxi-kuomu 125 cm
XL+ Pro 970 cm 125 k uo mu
2.550,us ja + asennulut toim.k
Vahva hitsatturunkoinen ja uppokastamalla kuumasinkitty kippikärry • Lava 150 x 350 cm, laidat 34 cm, kantavuus 500 kg • Lehtijouset iskunvaimentimilla takaavat tasaisen kulun • Vesitiivis akselisto ja iskunkestävät muoviset lokasuojat • Kippi kahdella kaasujousella, saranoitu etu- ja takalaita, vaneroitu takalaita sekä nokkapyörä vakiona • Korkeiden laitojen ja tilavan lavan ansiosta erinomainen esim. koneiden kuljetukseen 500809001
K+ Pr o 9 4 0 c m 100 k uo mu
2.330,us ja + asennulut .k im to
Muuli Pro 940K + Jaxal kuomu 100 cm
Tylock-aisalukko
Jykevä ja tilava kippivaunu
• Vetokytkimen lukko lisää turvallisuutta kärryä säilytettäessä. Voidaan lukita vetoautoon myös ajon aikana
• Vaneroitu takalaita toimii ajosiltana, kippi kahdella kaasujousella • Lavan sisämitat 323 x 140 x 39 cm • Lisävarusteena lavan pituutta lisäävä etukotelo
500344806
40,-
Jaxal ja Jaxal Maxi -kuomut valmistetaan tyhjiömuovaamalla iskunkestävästä HD-PE –muovista. Alareunan ruostumaton teräskehikko jäykistää ja tiivistää kuomun. Saranoinnin kierrejousikevennys tekee siitä varmatoimisen kelillä kuin kelillä. Hinnat voimassa 28.2.2013 saakka (sis alv 24%). Hinnat sis. ko perävaunun ja kuomun. Asennus ja toimituskulut eivät sisälly hintaan.
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
MAATILAN
PIRKKA
nro 1 • tammikuu 2013
50
POMO-tallin rakentaminen kävi helposti
MF7600-SARJA Taloudellisella Dyna-4 vaihteistolla
8
30 W-max murskamylly
murskaa kuusi tonnia seosviljaa tunnissa.
42 Puhdasta kevätrypsiä Aurea CL sietää kunnon rikkakasvien tehotorjunnan.
48 Tukkeutumaton TopLine Super Voitto Pihlava on testannut Multiva TopLine Super-äkeen ja todennut toimivaksi.
MAATILAN PIRKKA 1•2013
3
56
Itävallan hevostalous 20 Viljelyohjelma
60 Luottamuskauppaa Lahdessa kauppaa käydään yrittäjien välillä.
Kokeet vahvistivat vanhaa tietoa.
24 Claas Disco 3500 C Contour Nostolaiteniittomurskain urakointiluokassa
34 Tutkittua Jaettu käsittely kevätvehnässä.
46 Potila Maxer Pro Näin selviät kestorikkaruohoista.
52 Elho Side Chopper 520 Pro Sillä saa pajukot kyytiä.
VAKIOT 7 Pääkirjoitus 14 Jyväset 16 Palveluksessa 28
Eläinlääkäri vastaa
36 Viljamarkkinat 62
Anna palautetta ja voita Apple iPad
63
Ennen vanhaan
54 Varavoima Hanki varavoimaa tilalle
ennen kuin sähköt katkeavat.
Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous • Päätoimittaja Maria Munck • Toimitusneuvosto Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Matti Karlsson • Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.
4
MAATILAN PIRKKA 1•2013
Nyt on tilaisuutesi! Tier3 mallit rajuun suorankaupan hintaan MF5430 92 hv / 379 Nm 16.9R34 ja 13.6R24 renkaat Suorankaupan kampanjahinta alk.
36 950 €
alv 0%
rajoitettu erä
Uusi viisto konepeitto, markkinoiden paras näkyvyys Perkins 4,4 l moottori, Tier 3 Dyna-4 vaihteisto 16 + 16 vaihdetta kytkinpolkimeen koskematta 4 Powershift vaihdetta Hydraulinen suunnanvaihto säädettävällä reaktionopeudella Tilava, hiljainen ja ergonominen ohjaamo
MF6455 125 hv / 525 Nm 420/85R38 ja 340/85R28 renkaat Suorankaupan kampanjahinta alk.
50 950 €
alv 0%
rajoitettu erä
Uusi viisto konepeitto, markkinoiden paras näkyvyys Perkins 4,4 l Common Rail moottori, Tier 3 Dyna-6 vaihteisto 24 + 24 vaihdetta kytkinpolkimeen koskematta 6 Powershift vaihdetta, Autodrive vaiheistoautomatiikka 110 l/min kuormantunteva hydrauliikka Ilmastointi Ilmajousitettu istuin turvavyöllä Apumiehen istuin turvavyöllä
www.konekesko.com/fi/mfmyynti
Kuvien traktoreissa lisävarusteita.
Talven pakkasiin kotimaisella bioenergialla!
-puuelementtihallit Valikoimista löytyvät tarpeisiisi sopivat tallit, maneesit, toimitilat, varastorakennukset ja tuotantorakennukset
TALVIKAMPANJA:
Varastohalli 10 x 20,8 x 4,55
16790,- (alv 0%)
• Valmis hallipaketti perustusten päältä vesikattoon asti kustannusLämpöeristetty halli tehokkaasti ja nopeasti - osittain tai kokonaan asennettuna 10 x 20,8 x 4,55 Hinta sisältää vesikattorakenteen ja seinäelementit (2x maalattu paneli). Ei sisällä pystytystä tai perustuksia. Ovet ja ikkunat lisäähintaan.
29640,- (alv 0%)
Voimassa 30.1.2013. saakka.
Lämpökonttikampanja 60-150 kW
allit Tuhti-h set k o t a k ja OLL A D H IE V TAL akka
Esim. Farmikontti 60 kW
Nyt vain 48 220 € (alv 0 %)
13 sa 29.3.20 eti!
Toimi h
Valmiiksi räätälöidyt irtolaitteistopaketit 40-80 kW Esim. 40 kW paketti
Nyt vain 14 800 € (alv 0 %) Bioenergiapaketti viljankuivaukseen • Arska etu-uuni ja Aritermin lämpölaitteet bioenergian (hake, turve, pelletti) polttoon • Tarvittaessa valmiiksi asennettuna ja sähköistettynä vaihtolavalavetin päälle. (Voidaan myös siirtää talveksi, esim. kasvihuonelämmitykseen) • Vanha kuivurin uuni voidaan hyödyntää liittämällä se pakettiin
-teräshallit Valikoimista löytyvät maneesit ja pihatot, kone- ja varastohallit, konekatokset ja lämpöeristetyt hallit • Itsekantava, kastomaalattu, kotelopalkkirakenteinen teräskehä • Asennus on helppoa ja nopeaa, sillä koteloksi hitsatut kehän rungot ovat vääntöjäykkiä ja tukevia • Vapaata tilaa seinästä seinään ja kattoon asti • Esim. Tuhti WS14 -teräshallien pituudet 16,4 - 57,6 m
www.arskametalli.fi
Bioenergiapaketti 350 hl kuivauskoneiston eteen (300 kW hakkeenpolttolaitteistolla) alk. 45 300 € (alv 0%)
+ asennus- ja sähköistys lavettiin sekä rahti
Kun tilaat Bioenergiapaketin 28.2.2013 mennessä, saat 5% ennakkotilausalennuksen. Voimassa 28.2.2013 saakka.
-pressuhallit
Esim. 6 x 14 m
9300,- (alv 0%)
Monikäyttöistä varastotilaa pihoille, teollisuuteen ja maatilojen käyttöön
Esim. 9 x 14 m
• Suomessa valmistetut - Suomen olosuhteisiin • Nopea ja helppo pystyttää ja tarvittaessa purkaa sekä siirtää, perustaksi vain tasainen maapohja
10900,- (alv 0%)
Ovet ja umpipääty saatavana lisähintaan.
K-MAATALOUS
PÄÄKIRJOITUS
Maatalouskaupan kuumaa aikaa
V
uosi on vaihtunut, joten nyt on hyvä hetki käydä viime vuoden tapahtumia ja tekoja läpi. Mitä kannattaisi jättää kokonaan taaksensa, mitä voisi tehdä toisin ja mitä kannattaisi tehdä uudestaan? Vaikka maa on lumen peitossa, on jo aika katsoa eteenpäin ensi kesään. Alkuvuodesta käykin kuhina, kun uutta kasvukautta suunnitellaan. Lehdessä on nostettu esiin muun muassa Massey Ferguson 7615 Dyna-4, tehokas ja taloudellinen traktori niin viljatiloille, karjatiloille kuin urakointiinkin. Muokkaukseen esitellään äkeet Multiva TopLine Super ja Potila Maxer Pro. Maatilan Pirkka kävi seuraamassa K-maatalouden viljely ohjelmamyyjien koulutustilaisuutta Forssassa. Myyjät käyvät koulutuksissa, jotta voivat palvella asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutuksissa viljelyohjelmamyyjät saavat myös tietoonsa koetilan viimeisimmät tutkimustiedot sekä lajikkeista että lannoitus- ja kasvinsuojeluaineista. Lehdessä olevassa artikkelissa käsitellään myös asiakas suhdetta kaupppiaan ja asiakkaan välillä. Asiakkaalle on tärkeää, että kauppias on lähellä ja häneen voi luottaa.
Lapsi kulkee äitinsä kanssa lehmälaitumen ohi ja äkkiä kysyy äidiltään. – Onko noi lehmät myytävänä? – On kai, jos niistä tarpeeksi maksettaisiin, miten niin? ihmettelee äiti. – No kun niillä on hintalaput korvissa.
Hyvää alkanutta vuotta ja hyviä lukuhetkiä toivottaa
Maria Munck maria.munck@mcipress.fi
MAATILAN PIRKKA 1•2013
7
Palkittu MF 7600-sarja TEKSTI Matti Anttila KUVAT Massey Ferguson
HHHH MF 7600-SARJA NYT MYÖS TALOUDELLISELLA DYNA-4 VAIHTEISTOLLA Massey Ferguson 7615 Dyna-4 kuuluu hiljattain esiteltyihin 7600-sarjan malleihin ja tarjoaa nykyaikaisen 6-sylinterisen traktorin ominaisuudet niin vilja tiloille, karjatiloille kuin urakointiinkin. Taloudellisena ja luotettavana voimanlähteenä toimii suomalainen 6-sylinterinen 6,6-litrainen Sisu Power. SCR-järjestelmä pitää huolta siitä että päästöt alittavat Tier 4i -tason. Moottorin maksimiteho Power Management lisäteholla on 165 hevosvoimaa ja maksimivääntö on 677 newtonmetriä.
8
MAATILAN PIRKKA 1•2013
MAATILAN PIRKKA 1•2013
9
Oikeaan pilariin on ryhmitelty muun muassa valojen, nostolaitteen säätöjen, nelivedon ja lukkojen hallinta.
M
assey Ferguson 7600-sarjassa on käytössä toisen sukupolven SCRjärjestelmä, joka optimoi niin tehon kuin polttoaineen ja urean kulutuksen. Järjestelmässä on turbon jälkeen hapetuskatalysaattori, joka tuo happea pakokaasujen yhdisteisiin ja helpottaa siten SCR-järjestelmän työtä sekä vähentää urean kulutusta. SCR-katalysaattorit on muotoiltu sivupakoputkeen ja näin ne eivät vie tilaa rungosta eivätkä ole haittaamassa näkyvyyttä. Anturit mittaavat typenoksiditasoa turbon
10
jälkeen ja pakoputkesta, jolloin moottoriautomatiikka osaa jatkuvasti syöttää oikean määrän ureaa pakokaasuvirtaan.
Vaihteistotekniikka 16+16-nopeuksisen Dyna-4-vaihteiston hallinta on hyvin selkeää ja vaivatonta. Vaihteita voi vaihtaa joko oikean konsolin T-kahvalla tai suunnanvaihtovivulla. Kaikki vaihteet ovat vaihdettavissa kytkinpolkimeen koskematta. Aluetta vaihdettaessa SpeedMatching-automatiikka hakee seuraavalta alueelta parhaimman powershift-vaihteen. AutoDrivevaihteistoautomatiikka voidaan kytkeä päälle yhdellä painikkeella sivukonsolista. Kahdella sivukonsolin rullalla voidaan toisella määritellä suurin vaihde, jolle automatiikka saa vaihtaa ja toisella kierrosluku, jossa vaihto tapahtuu. Automatii-
kan käyttöönotto ja säätäminen sujuvat siten nopeasti vaikka vauhdissa. Power Control -suunnanvaihtovipu sisältää Massey Fergusonille ominaiset toiminnot, eli suunnanvaihdon lisäksi vivulla voidaan vaihtaa vaihteita, ja vipua nostamalla saadaan veto vapautettua. Monissa töissä on etua siitä, että oikea käsi voidaan pitää esimerkiksi hydrauliikan vivuilla, ja suunnanvaihtoa sekä vaihteita voidaan käyttää vasemmalla kädellä. Matriisinäytön kautta voidaan aktivoida vedonvapautustoiminto, jolloin jarrupolkimen painallus vapauttaa vedon, ja taas kun nostetaan jalka jarrulta veto kytkeytyy. Erittäin kätevää esimerkiksi kuormaustöissä. Dyna-4-vaihteisto tuli markkinoille jo vuonna 2006. Se on rakenteeltaan hyvin suoraviivainen ja välittää tehon pyöriin ja voiman ottoon tehokkaasti. Vaihteiston ensimmäisessä osiossa planeettapyörästöillä tehdään 4 powershift-vaihdetta (kuvan vasemmassa reunassa). Keskellä vaihteistoa on suunnanvaihdon monilevykytkimet, eli oma monilevypakka taaksepäinajolle ja oma eteenpäinajolle. Viimeisessä osiossa on nelivaihteinen aluevaihteisto, jota käytetään robotisoidusti. Tehokas kuormantunteva 110 l/min-hydrauliikka takaa sen, että virtausta saadaan riittävästi silloin, kun sitä tarvitaan. Toisaalta kun MAATILAN PIRKKA 1•2013
MF7615 Dyna-4 on tyylikäs paketti tehoa, taloudellisuutta ja mukavuutta.
Dyna-4-vaihteisto on rakenteeltaan hyvin suoraviivainen, joten voima välittyy tehokkaasti.
92–145 hevosvoiman mallit vielä Tier3 versioina 5430 ja 5450 Suuren suosion heti esittelystä lähtien saaneet MF5430 (92 hevosvoimaa) ja MF5450 (107 hevosvoimaa) tarjoavat huippuominaisuuksia 100 hevosvoiman teholuokassa. Viisto konepeitto on ollut jo vuosia tarjolla Massey Fergusonin pienemmän pään traktoreihin, ja malleissa MF5430 ja 5450 se onkin vakiovaruste. Viiston keulan ansiosta näkyvyys kuormaajalle ja etunostolaitteelle on erinomainen. On todellakin eri asia nähdä työkohteeseen kuin arvailla, että mitähän siellä tapahtuu.
5455 ja 6455 Jos tehoa tarvitaan hieman enemmän, niin katseet kääntyvät malleihin 5455 ja 6455. Molemmissa on 125 hevosvoimainen Common Rail -moottori. 5455-mallissa vaihteistona on Dyna-4, ja 6455-mallissa Dyna-6. Molempiin on saatavana viisto konepeitto. Tehokas hydrauliikka tekee kuormaintyöstä joutuisaa, 5455-malliin on saatavissa 100 l/min avoin järjestelmä, ja 6455-mallissa on 110 l/min kuormantunteva järjestelmä vakiona.
6470 Vahvasti vetävä neljäsylinterinen, 4,4-litrainen, 145 hevosvoiman Sisu Power tekee 6470-mallista monipuolisen traktorin, jolla hoituu niin voimaa tarvittavat vetotehtävät kuin ketteryyttä tarvittavat kuormaustyöt. Dyna-6-vaihteisto tarjoaa 24 vaihdetta eteen ja taakse. Esimerkiksi 3-alueen kuusi pikavaihdetta kattavat nopeusalueen noin 6–20 km/h, joka on erinomaisen sopiva alue peltotöihin.
MAATILAN PIRKKA 1•2013
virtausta ei tarvita, tehoa ei käytetä turhaan öljyn pumppaamiseen. Traktorissa on vakiona kolme kappaletta mekaanisesti hallittavia hydrauliikan lohkoja sekä lähdöt Power Beyond -liittimille. Nostolaite on sähköisesti ohjattu, ja 7 100 kilon nostovoima riittää raskaampienkin työkoneiden käyttöön. Lisävarusteena saatava 3,2 tonnin etunostolaite on integroitua mallia, ja se on suunniteltu osaksi traktorin eturunkoa. Näin ollen se ei häiritse kääntyvyyttä ja tuo monipuolisia mahdollisuuksia työn tehostamiseksi. Etuvoimanotto on myös saatavissa, jos eteen halutaan kytkeä esimerkiksi niittokone.
Ohjaamo Täysin uudistunut ohjaamo asettaa kuljettajan paraatipaikalle. Uudet kaarevat tolpat ja lasit tuovat lisää tilaa ohjaamoon ja mahdollistavat entistä laajemman esteettömän näkökentän. Uusi kapea kojetaulu yhdessä hyttiin päin kapenevan konepeiton kanssa antavat erinomaisen näkyvyyden. Matala 70 dB(A) melutaso tekee pitkistä päivistä merkittävästi kevyempiä. Ilmastointi ja ilmajousitettu istuin ovat vakiovarusteita. Myös apumiehen tai -naisen pehmustetulla ja turvavyöllä varustetulla penkillä on riittävästi tilaa. Oikeasta sivukonsolista löytyy T-kahva, jolla hallitaan kaikkia vaihteita. Vaihdevivun läheisyydestä löytyy vaihteistoautomatiikan painikkeet ja rullat. Hydrauliikan vivut löytyvät myös ergonomisesti viistoon sijoitettuna sivukonsolista. Oikeaan sivutolppaan on koottu työvalojen hallintapaneeli, sähköisen nostolaitteen säätönupit sekä paneeli, josta löytyvät nelivedon, lukkojen ajovalojen ynnä muun hallinta. Myös virta-avain löytyy oikeasta sivutolpasta.
Mekaaninen ohjaamonjousitus on lisävaruste, jolla ajomukavuutta voi edelleen parantaa. Se koostuu iskunvaimentimesta ja jousista, jotka sijaitsevat ohjaamon takareunoissa. Pimeässä työskentely ei ole ongelma, sillä työvaloja on vakiona reilusti. Edessä konepeiton etureunassa on neljä kappaletta työvaloja, ohjaamon yläreunassa on neljä eteenpäin suunnattavaa valoa ja saman verran taaksepäin. Lisäksi vyötärötasolta löytyy kaksi työvaloa eteenpäin ja taaksepäin, vyötäröajovalot saa lisävarusteena. Kaksi majakkaa kuuluu vakiovarustukseen. Moottoriöljyn määrän tarkistaminen on mahdollista konepeittoa avaamatta, ja muut huoltokohteen paljastuvat helposti yksiosaisen konepeiton avaamalla. Ilmanpuhdistin on sijoitettu eteen, ja sen irrottaminen puhdistusta varten sujuu kätevästi ilman kiipeilyä koneen päälle. Ohjaamon ilmansuodatin voidaan helposti irrottaa puhdistusta varten traktorin rappusilla seisten. Massey Fergusonin pitkä akseliväli parantaa vetotehoa pellolla ja vakauttaa kulkua maantiellä. Silti traktori kääntyy todella ketterästi, koska runkoon on muotoiltu pyörille tilaa kääntyä. 7615 Dyna-4 on monipuolinen ja ketterä 6-kone, josta löytyy rutkasti ominaisuuksia. r
165
hv 11
Tolpan pystyttäminen käy vaivatta. Tässä käytetään 1140-mallia.
Weidemann kaikkien tarpeisiin Pienten ja näppärien Weidemann–pyöräkuormaajien suosio on lisääntymässä. Koneet varustetaan käyttäjien tarpeiden mukaan. TEKSTI Maria Munck KUVAT Weideman
V
oi helposti sanoa, että kaikkiin tilan pikkutöihin löytyy sopiva Weidemann. Kaiken kaikkiaan malleja on 40, ja niistä on tuhansia eri variaatiota asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Mallisto on laaja, joten Weidemannia löytyy sekä perinteiselle maitotilalalle että ison karjatilan rehujakokoneeksi. Keskolla Weidemannia on ollut seitsemän vuoden ajan, jolloin on myyty 250–300 konetta. Ensi vuoden myyntennuste on 50 konetta. Maatilojen lisäksi Weidemannista löytyy myös kiinteistönhuoltoon
12
Weidemann 1160 on Suomen myydyin malli.
MAATILAN PIRKKA 1•2013
“Hoftrac” on saksankielinen sana pienkuormaajalle. sopivia koneita. Nykyään Konekesko myy sekä maatalouden että kiinteistöjen Weidemannit.
Pienkuormaaja 1160 suosituin Suosituin Weidemann maatalouspuolella on pienkuormaajamalli 1160. Sen kantokyky on huippuluokkaa, ja moottorina on kolmisylinterinen Perkins. Toinen suosittu on minikurottaja T4512, jolla on 1 200 kilogramman nostovoima ja hyvä ulottuvuus. Nostokorkeus on neljä metriä. Sillä on matala runko nelipyöräohjauksella ja kardaanivedolla. T4512:ssa on pienikulutuksinen ja -päästöinen Yanmar-dieselmoottori. T4512 on maailmassa eniten myyty Weidemannin tuote. Weidemann olikin ensimmäinen joka yhdisti kurottajan ja pyöräkuor maajan. Koneet valmistetaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Ei tarvitse ostaa mitään lisävarusteita, jos ei niitä tarvitse. Lähes kaiken voi valita toiveidensa mukaan. Tämä koskee esimerkiksi moottoreita, akseleita, voimansiirtoa, kuormaaja-aistastoa, valoja, peruutussummereita ja hydrauliikkaa.
MAATILAN PIRKKA 1•2013
T4512:n nostokorkeus on neljä metriä.
Konekeskon sivuilta löytyy linkki Weidemannin tehtaan ylläpitämille sivuille. Tehtaan sivut ovat hyvät. Sieltä löytyy suomeksi ja ruotsiksi kattavat tiedot kaikista koneista.
ärikin on valittavissa. Jos haluaa V vaikka vaaleanpunaisen tai lehmäkuosisen Weidemannin, niin sekin onnistuu. Hintahaitari kaikkein pienimmästä mallista suurempaan, täysin varusteltuun Weidemanniin on 20 000–100 000 euroa. Toimitusajat ovat keskimäärin 6–8 viikkoa. Konekeskolta löytyy varastomallejakin, jos kone pitäisi saada heti mukaan.
7 500 kappaletta vuodessa Weidemannit valmistetaan kaikki Korbachissa, joka on vanha kulta kaupunki Saksassa. Kapasiteetti on tehdä 8 000 konetta vuodessa, tällä hetkellä tehdään noin 7500 kappaletta. Weidemannien valmistus aloitettiin 1960-luvulla. Alkuperäinen idea oli, ettei tarvitsisi käyttää traktoreita tai isokokoisia koneita rehunjakoon ja pihahommiin, vaan siihen olisi pieni kuormain, joka pääsee sisätiloihin. Ennen Weidemann oli vain maatalouteen suunnattu tuote. Suomi on ensimmäinen maa, joka on muuttanut sen myös kiinteistönhuoltoon sopivaksi. Asiakas palaute on ollut positiivista ja kiinteistönhoitoasiakkaat ovat myös löytäneet Weidemannin. Weidemannin hytti on sivusuuntaan kallistuva, jolloin sen huolto on helpompaa ja hoitotyöt sujuvat ryömimättä. Tätä ominaisuutta ei muilta valmistajilta löydy. r 13
jyväset
Claasin ISOBUS ja CEMOS AUTOMATIC kullan arvoisia Claasille on myönnetty kaksi kultamitalia ja yksi hopea SIMA 2013 –näyttelyn innovaatiosarjassa. Ensimmäinen kultamitali tuli applikaatiosta Universal Terminal ISOBUS. Tämä on projekti tulee uudistamaan traktorin ja käyttäjän välistä kommunikointia. Applikaation ansiosta käyttäjä saa ISOBUS–järjestelmän omalle tabletilleen. Toinen kultamitali myönnettiin LEXION 700-sarjan puimureiden CEMOS AUTOMATIC – järjestelmästä. Automaattisen järjestelmän ansiosta puimurin kolhimet korvaavien rumpujen, puintikelan ja seulaston säädöt muuttuvat murto-osasekunnissa, kun sensorit havaitsevat olosuhteiden muuttuneen. LEXION 700-sarjan CEMOS AUTOMATIC –järjestelmä sai kultamitalin.
Sika- ja siipikarjatalouteen panostetaan Hallitus vahvisti marraskuussa vuodelta 2012 sika- ja siipikarjatalouden tukitasot. Sika- ja siipikarjataloudessa tuotannosta irrotetun kansallisen tuen viitemäärät vähenivät oletettua nopeammin koko maassa vuonna 2012. Tuotannosta irrotetun tuen tukitasoa korotetaan. Koko maassa sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea maksetaan vuodelta 2012 yhteensä 51,71 miljoonaa euroa, mistä A- ja B -tukialueilla noin 25 miljoonaa euroa ja C -tukialueilla yli 26 miljoonaa euroa.
14
Hopeamitali myönnettiin LEXION 700-sarjan jäähdytysjärjestelmästä DYNAMIC COOLING. Järjestelmä jäähdyttää vain niin paljon kuin kone tarvitsee. Järjestelmän ansiosta puhdasta ilmaa tulee myös jatkuvasti sisään, jolloin huoltotoimenpiteet vähenevät, koska pölyä on vähemmän. SIMA–näyttely järjestetään 24.–28. helmikuuta Pariisissa 75. kerran. Kaiken kaikkiaan SIMAn innovaatiokilpailussa myönnettiin 19 tunnustusta, joista kolme olivat kultaisia ja neljä hopeisia.
Applikaatio, jonka avulla käyttäjä saa ISOBUS-järjestelmän omalle tabletilleen, sai kultamitalin.
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea maksetaan vuodelta 2012 yhteensä
51,71 miljoonaa euroa
MAATILAN PIRKKA 1•2013
V
Pelloilta pöytään ketju kiinnostaa, sillä suomalaisille on tärkeää tietää mistä ruoka tulee. | Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi
Kiuruveden avajaisia vietettiin kolme päivää Kiuruvedellä uuden Rautia K-maatalouden avajaisia viettiin kolmena päivänä 22. – 24. marraskuuta. Veljekset Heiskanen Oy rakennutti nykyaikaiset rauta- ja maatalouskaupan tilat Kiuruveden Topintielle. K-kauppiaina toimivat veljekset ARTO ja HARRI HEISKANEN.
Uudessa Rautia K-maataloudessa myymälä on nykyaikainen, ja pinta-alaa on varastoineen 3 600 neliötä. Leveät käytävät ja selkeä esillepano nopeuttavat ja parantavat asiakaspalvelua. Opasteet ja infotaulut helpottavat tuotteiden löytymistä. Tilat valmistuivat ennätysajassa. – Olemme hyvin tyytyväisiä uuteen kauppaamme. Saimme nykyaikaiset ja avarat tilat sekä myymälään että noutopihalle, myhäilivät Arto ja Harri Heiskanen.
Avajaistilaisuudessa leikattiin ketju avauksen merkiksi. Myös kaupnginjohtaja ERKKI STRÖMMER oli paikalla. Kiuruvedellä vieraili runsaat 2 000 kävijää avajais päivinä. Henkilökuntaa Kiuruveden kaupassa on 14 rautaja maatalouskaupan ammattilaista. Rautia K-maatalous Kiuruvesi on K-ympäristökauppa. Veljekset Heiskanen Oy toimii Kiuruveden lisäksi Vieremällä, Suonenjoelle, Iisalmessa ja Toivalassa Siilinjärvellä. Työntekijöitä yrityksessä on kaikkiaan 45 ja kesäaikaan noin 60 henkilöä.
jyväset
MAATILAN PIRKKA 1•2013
15
PALVELUKSESSA
Asiakkaan luottamus on ansaittava TEKSTI ja KUVA Raila Aaltonen
J
AAKKO PERTTULAN sydän on aina sykkinyt
maataloudelle, mutta kaupan alalle hän kokee päätyneensä puolisattumalta. Nyt takana on yli kymmenen vuotta maatalouskaupan parissa. – Pidän itseäni onnekkaana päästyäni tällaiselle näköalapaikalle. Saan toimia asiakkaiden kanssa, tehdä neuvontaa, markkinointia ja hallintoakin. Samalla olen päässyt itse eteenpäin: harjoittelujen jälkeen tuotantotarvikemyyjäksi, viljakaupan pariin ja esimiestehtäviin. Lomittajanakin työskennellyt Perttula on koulutukseltaan AMK-agrologi. Hän v etää K-Maatalous Korpisaaren Hämeenlinnan myymälää ja vapaa-aikanaan viljelee kotitilaa Pomarkussa maatalousyhtymänä veljiensä kanssa. Perttula kokee työn iloa erityisesti silloin, kun voittaa uuden asiakkaan luottamuksen. – Tavoitteena on aina tarjota ratkaisu, josta asiakas hyötyy. Tunnen onnistuneeni, kun asi-
16
akas luottaa meihin niin vilja-asioissa konekuin tuotantotarvikehankinnoissaan. Hyvä myyjä laittaa Perttulan mielestä itsensä peliin ja on terveesti ylpeä ammatti taidostaan. – Ammattitaitoa on kehitettävä koko ajan. Asiakkaat ovat erittäin hinta- ja laatutietoisia ja vaativat keskustelukumppanilta paljon. Kauppa nähdään yhä enemmän yhteistyökumppanina, ei välttämättömänä pahana. Kesän ja puintikauden hankaluudet näkyvät Perttulan mukaan maatalouskaupassa asiakkaiden entistä suurempana harkitsevuutena. Liikkeessä asioivien kahvikeskusteluissa käytiin läpi vaikean syksyn kokemuksia, mutta nyt katsotaan jo tulevaisuuteen. – Konekaupan suhteen odotukset vuodelle 2013 ovat valoisat. Myös uudet viljalajikkeet tuntuvat kiinnostavan monia. r
JAAKKO PERTTULA KUKA: Jaakko Perttula, 35, myyntipäällikkö TYÖPAIKKA: Hämeenlinnan K-maatalous PERHE: Vaimo Satu. ”Tärkein juttu mitä olen mestarimyyjä koulutuksesta saanut.” Lapset edellisestä liitosta, 8-vuotias tytär ja 10-vuotias poika asuvat aivan lähellä. KOTITILA: Pomarkussa PohjoisSatakunnassa, jossa käy vähintään pari kertaa kuussa HARRASTUKSET: Metsästys
MAATILAN PIRKKA 1•2013
Kiteen avajaisissa vilkasta Kiteen Rautia K-maataloudessa juhlittiin avajaisia perjantaina 23.11. Vierailijoita saapui yli 900. K-kauppiassisarukset MINNA HURRI-HYVÄRINEN ja SANNA HURRI henkilökuntineen suoriutuivat syksyn aikana melkoisesta urakasta. Normaalin kaupankäynnin lomassa tehtiin kaupan täydellinen uudistus. Muutos- ja uudistustyöt tapahtuivat entisten seinien sisällä. Maataloudella on oma erikoisosastonsa. Tuotevalikoima on kasvanut, ja kaupan etuosassa on tilaa sesonkituotteille. Kaupan keskelle tehtiin leveä keskikäytävä, jonka päässä on rautakaupan palvelupiste. Käytävältä uudet opasteet ja infotaulut neuvovat asiakasta. Kiteen kaupunginjohtaja KIRSI HÄMÄLÄINEN leikkasi ketjun uudistuneen kaupan kunniaksi. Mukana olivat Rautia-ketjun johtaja JARMO TURUNEN ja K-maatalousketjun johtaja ANTTI MERILÄINEN. Ketjun leikkauksen juontajana ja virallisena valvojana toimi WAIKKO JOE. Yritys täytti tänä syksynä 35 vuotta. PENTTI ja LEENA HURRI aloittivat 2.9.1977 rauta- ja maatalouskaupan Kiteen keskustassa. Tyttäret Minna ja Sanna jatkavat samalla tiellä, ja he toimivat K-kauppiasyrittäjinä Rautia K-maatalous Hurrissa.
JOUS! R A T A V LA n lava 900 kg:
525,ja rahti) (sis. alv
Black Horse Basic 30 kg • Kypsennetty ja maittava hevosten täysrehuvaihtoehto kauran korvaajaksi • Pölyämätön pelletti • Hivenaineet pääosin hyvin imeytyvinä kelaatteina Tarjous voimassa 31.1.2013 saakka. Toimituskulut sisältyvät hintaan. Lisätietoa lavatarjouksesta sekä Black Horse-rehuista saat myyjiltämme.
Black Horse Breeder, 20 kg • Valkuaispitoinen täydennysrehu kantaville tammoille ja varsoille • Monipuolinen valkuaiskoostumus ja korkea sulava raakavalkuainen • Soveltuu myös kilpahevosille
Black Horse Balance, 25 kg • Kauraton täysrehu, joka sisältää hyvin sulavaa ja imeytyvää energiaa ilman kauran kuumentavaa vaikutusta
Black Horse Kivennäinen, 20 kg • Monipuolinen kivennäisrehu kaikille hevosille • Korkea vitamiini- ja aminohappopitoisuus
MAATILAN PIRKKA 1•2013
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS 17
jyväset
ukseen osallistui 50
jelyohjelmakoulut
iseen vil Forssan kaksipäivä
myyjää.
Tuorein viljelyohjelmatieto valmennuksista K-maatalouden viljelyohjelmien koulutus on aktiivista ja monipuolista. Vuosittain myyjät osallistuvat 2–3 valmennukseen. Eri puolilla Suomea järjestetään 12–15 koulutustilaisuutta. Etelä-Suomessa koulutus painottuu enemmän viljaan, kun se Pohjois-Suomessa on enemmän nurmipainotteista. Kaiken kaikkiaan koulutukset suorittaa joka vuosi 120-150 myyjää. Koulutukset pidetään loppuvuodesta. Silloin myyjillä on viimeisin tieto tuoreessa muistissa, kun asiakas suunnittelee tulevan kauden viljelyä. Ajankohtaista koulutuksessa Forssassa oli IPM-viljely eli integroitu kasvinsuojelu. Uusissa lajikkeissa paino oli hybridilajikkeissa ja syysöljykasveissa. Lannoituspuolella ajankohtaista on tarkennettu lannoitus. Keskustelua oli myös käyty siitä, miten eri siemenlajikkeet pärjäsivät viime kasvukauden kosteissa oloissa. Koulutuksia on järjestetty vuodesta 2006, jolloin viljelyohjelmakonsepti otettiin käyttöön, mutta erilaisia koulutuksia järjestettiin toki aiemminkin. K-maatalouden koetilan tulokset ovat oleellinen osa konseptia. Kaikki suositukset siitä, mitä viljelyohjelman
puitteissa tehdään on testattu käytännössä koetilalla. Tutkittu tieto kiteytyy vuosittaiseen viljelyoppaaseen, joka painetaan sekä ruotsiksi että suomeksi.
Kollegoiden tapaaminen tärkeää Ville Suominen Häijään K-maataloudesta osallistuu koulutukseen kuudetta kertaa. – Koulutuksessa saa tietoa uutuustuotteista ennen ennakkomyyntiä. Myyjän pitää tänä päivänä olla ammattitaitoinen, ja nämä koulutukset auttavat siihen erittäin paljon, sanoo Ville. – Keskolla onkin hyvät koulutukset, eivätkä ne ole mitään pintaraapaisuja. Viljelyopas käydään läpi perinpohjaisesti. Siinä on hyvin selostettu meidän tuotteet. Koulutustapahtumassa tapaa myös paljon kollegoita. – Tärkeää on tietysti myös tämä yhdessä vietetty aika koulutuksen ulkopuolella. Uusimmille ja nuorimmille tämä on hyvä paikka tutustua muihin ja vaihtaa mielipiteitä.
Maaseutualueiden tukeminen vaatii täsmätoimia MMM NINA HYYTIÄ tutki väitöskirjassaan, kasautuvatko nykykeinoilla saavutetut taloudelliset hyödyt aidolle maaseudulle vai kaupunkikeskuksiin. – Kasvukeskukset keräsivät suuremman potin hyödyistä kummassakin tutkimassani maakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Koko maakunnan kehitystä tavoiteltaessa keskuskaupungit, kuten tässä Seinäjoki ja Joensuu, voivat toimia maakuntien vetureina, koska ne kykenevät levittämään hyötyjä myös ympäröivälle maaseudulle. Kääntöpuolena on taloudellisen toimeliaisuuden kasautuminen keskuksiin, Nina Hyytiä kertoo. Samoilla politiikoilla oli maakunnissa erilaiset vaikutukset. Etelä-Pohjanmaalla ruokaklusterin tärkeys korostui. Myös elintarvikkeiden vienti ja maataloussektorin kautta tulevat tuet olivat tärkeitä maakunnalle. Sen sijaan maataloustuen siirtäminen varsinaisesta maataloudesta maatilojen monialaistumiseen ei ollut kovin tehokasta kehityksen kannalta. Sen sijaan infrastruktuuriin ja turismiin panostaminen kannatti myös työllisyyden näkökulmasta. Pohjois-Karjalassa infrastruktuurin ja turismin sekä paikallisten palvelujen kehittäminen nousivat vieläkin tärkeämmiksi. Maataloustuen osittainen siirtäminen maati-
18
lojen yhteydessä olevaan muuhun yritystoimintaan lisäsi alueellista arvonlisäystä. - Lisäpanostukset infrastruktuuriin pitävät maaseudun elävänä ja hidastavat keskittymiskehitystä harvaan asutussa Pohjois-Karjalassa, Nina Hyytiä summaa.
MAATILAN PIRKKA 1•2013
Lisätietoja löydät: Viljelyopas 2013
Hinta 24 €
US
K-MAATALO
JELMA
2013
VILJELYOH
den atalou K-ma uojelun ns kasvi neuvonta lin puhe 080
3 20
VILJELYOPAS
0
0105tysaika klo 8-2 Päivys . - 16.7.) (1.5
ka ja viljelytekniik Viljelyohjelmat uppa Siemenet ja viljaka arannus Lannoitus ja maanp Kasvinsuojelu Rehunsäilöntä OUS
K-MAATAL www.k-maatalous.fi
TEE VILJELYSOPIMUS! Kevään 2013 viljelysuunnitelmat ovat ajankohtaisia Tule keskustelemaan viljamarkkinatilanteesta ja kevään kylvösuunnitelmista K-maatalouteen sekä tekemään viljelysopimus helmikuun 2013 loppuun mennessä. Määräaikaan mennessä tehdyistä sopimuksista saat sopimuslahjan. Rapsi on hyvä vaihtoehto Etelä-Suomeen. Uusi Clearfield-menetelmän rypsi, Aurea CL, poistaa rikkakasviongelmat öljykasvinviljelystä. Uusia laadukkaita kauralajikkeita voi suositella laajempaan viljelyyn Etelä-Suomessa. Ohranviljelyssä kannattaa keskittyä maan eteläosassa mallasohraan ja erityisesti Pohjanmaan suunnassa tärkkelysohrantuotantoon. Kevätvehnissä Demonstrant on odotettu lajike laajaan viljelyyn.
K-maatalouden sopimusviljelijänä pysyt ajan tasalla markkinatilanteesta
Ostamme viljaa.
ään t vähint pie e t n u o K viljelys 10 ha:n 28.2.2013 muksen ssä, saat me n n e n M P 3 dio kellora ella. soittim ä) (Raj er
Sopimusviljelijän edut • Maksuton ennakkoanalyysi sadostasi • Etuoikeus viljatoimituksiin ja uutuuslajikkeisiin • Kasvinsuojeluneuvonta • Monipuoliset sopimusvaihtoehdot • Viljakaupan ammattilaisen palvelut
www.k-maatalous.fi
Satosi markkinointiin kotimainen kumppani läheltä • Sadolle paras käyttökohde viljamarkkinoilta • Tarjoamme vakiintuneet asiakassuhteet Suomesta ja vientimarkkinoilta
K-MAATALOUS
Viljelyohjelmakokeet vahvistivat vanhaa tietoa Viljakasvien viljelyohjelmat perustuvat K-maatalouden koetilan tutkimus- ja koetoimintaan sekä käytännön viljelyn tuloksiin. Viljelyohjelmissa kyse on testatuista, käytännön viljelyyn sopivista ratkaisuista. Kehitystyötä on kutsuttu Viljelyohjelmiksi vuodesta 2006 alkaen. Viljelyohjelmakokeissa on vuosittain useita eri vilja- ja öljykasvilajikkeita. Mukana ovat myös uusimmat lajikkeet. Kesän 2012 Viljelyohjelmien koeruuduilla seurasimme rikkakasvien torjuntaa ja aineiden tehokkuutta silmälläpitäen pihatähtimön resistenssin ehkäisyä. Kasvitautien torjunta sateisena kasvukautena korostui koetilan tutkimuksessa. TEKSTI Juho Urkko ja KUVAT Kesko
20
MAATILAN PIRKKA 1•2013
VILJELYOHJELMA
tai Ratio ole enää kaikkiin yksilöihin tehonneet. Tällöin Viljelyohjelman mukainen ratkaisu resistenssin estämiseen on käyttää rikkakasvintorjunnassa joko KTrioa, fluroksipyyrivalmistetta tai Mustang Fortea. Mikäli kuitenkin lohkon rikkakasvilajisto koostuu pääosin siemenrikoista, rikkatorjuntaan erinomainen vaihtoehto on raemainen gramma-aine Tooler 50 grammaa hehtaarille ja kiinnittä 0,1 desi litraa hehtaarille. Harkinnanvaraisesti rikkatorjunnassa pärjätään siis myös keveämmin lääkkein.
Kostea ja viileähkö kesä omiaan kasvitautien kehittymiselle Kesänä 2012 lehtilaikkutauteja esiintyi varsin runsaasti. Kesä oli sateinen, viileähkö ja olosuhteet
taudinaiheuttajien kehittymiselle olivat varsin otolliset. Alku kesästä havaittiinkin runsaasti muun muassa verkkolaikun oireita. Myöhemmin kesällä yleistyivät myös muut kasvitaudit, niiden vaikutus satoon oli pitkälti riippuvainen lajikkeen luontaisesta taudinkestosta. Osa lajikkeista kesti tauteja paremmin ja osa kärsi satotappioita enemmän. Taudintorjunnasta erityisesti hyötyivät ohrat, joilla sadonnousu oli suurimmillaan jopa 20 prosentin luokkaa. Kevätvehnät hyötyivät taudintorjunnasta myös, ja lisäsatoa saatiin likimain 10 prosentin verran lajikkeesta riippuen. Luontainen taudinkesto tulikin esiin hyvin Demonstrant -kevätvehnällä, jonka lehtilaikkutautien kesto on lajikkeista parhain virallisten kokeiden tuloksia tarkastel-
Euro taudintorjuntaan tuo kaksi takaisin Viljan viljelijähinnat ovat historiallisen korkealla tasolla, joten sadon määrään ja laatuun panostaminen kannattaa ehdottomasti. Alla lyhyt laskelma siitä, mitä lisähyötyä taudintorjuntakäsittelystä saadaan.
Rikkatorjunta havaintojen mukaan Rikkatorjuntaan tulee aina valita aineet tarpeen ja lohkolla esiintyvien rikkakasvilajien mukaan. Viime vuosina on noussut voimakkaasti esiin keskustelu resistenssin muodostumisesta, ja ikävä kyllä joillain peltolohkoilla tähän ongelmaan on jo törmättykin. Jos rikka-aine ei tehoa, mikä eteen? Tämä tilanne voidaan estää suunnittelemalla torjuntaa jo etukäteen, valitsemalla oikeat aineet oikeille rikoille ja vuorottelemalla eri tehoaineryhmien välillä tai käyttämällä eri ryhmiin lukeutuvia aineita. Koepaikalla rikkakasveja ei ongelmaksi esiintynyt. Yleisin oli monelta pellolta tuttu vesiheinä eli pihatähtimö. Juuri pihatähtimö on tavattu gramma-aineille vastustuskykyisenä, eikä valmisteet kuten Express, Classic, Tooler MAATILAN PIRKKA 1•2013
Määrä
Ohra, lisäsato 15 %
600 kg/ha
Vaikutus €/ha +120 €
Taudintorjunta, jaettu käsittely
-30 €
Laontorjunta, Terpal
1
-10 €
Ruiskutus, ylimääräinen ajokerta
1
-17 €
YHTEENSÄ
+63 €/ha
Esimerkin mukaan 4 000 kilogramman ohrasadolle saadaan 15 prosentin sadonlisä, jonka arvo on tällä hetkellä 200 euroa tonnilta. Torjunta-ainekustannukset ovat suuntaa-antavia, mutta riittäviä kustannusvaikutusten havainnollistamiseksi. Kuten lopputuloksesta huomaa, saatava lisätuotto on yli kaksin verroin lisätyötä ja lisäpanoksia suurempi, ja hehtaarilta tuottoa kertyy 63 euroa enemmän. Jo 30 hehtaarin tilalla tämä tarkoittaa lähes 2 000 euron vuotuista lisätuloa. Mitä tämä tarkoittaa omalla tilallasi? Mikä on sadon lähtötaso, mihin saakka voitaisiin päästä?
21
lessa. D emonstrant kestää hyvin myös haisunokea, ja sen tähkä on ilmava, mikä on myös eduksi muuten taudeille otollisena kesänä. Taudintorjunnan ja erityisesti strobiluriinivalmisteiden käytön sanotaan monesti pitkittävän viljan tuleentumista. Käsittelemätön vilja toki valmistuu aikaisemmin, mutta tosiasiallisesti kasvi kuolee pystyyn eikä pysty hyödyntämään satopotentiaalia. Tappiota tulee sekä laadussa hehtolitranpainon laskiessa ja jyväkoon pienetessä että myös kiloissa, joita pellolta saadaan. Kokeissa taudintorjuntakäsittely johti puintiin päivää tai paria myöhemmin, mutta pidemmistä ajoista ei tässäkään ollut kyse. Taudintorjunta ja korrensäädekäsittely myös antavat puintiaikaan pelivaraa ja ehkäisevät kasvuston ennenaikaista ränsistymistä. Näin ne auttavat puintitöiden jaksotuksessa.
Peittaus, lumihomeenja taudintorjunta syysviljoilla tarpeen Talvituhosieniä voi torjua peittaamalla siemen tai talvituhoruiskutuksin. Peittaukseen hyväksyttyjä
valmisteita ovat muun muassa Baytan universal neste sekä Celest formula M, jolla kokeiden siemenet oli peitattu. Peittaus usein myös parantaa siemenen orastuvuutta, ja siksi peittauskäsittely on suotavaa tehdä. Pelkällä peittauksella ei kuitenkaan täyttä suojaa saada, vaan paras vaikutus saadaan ruiskuttamalla kasvusto talvituho sienten torjuntaan tarkoitetulla valmisteella. Sportak -ruiskutus v ähensi talvituhoja huomattavasti. Ruiskuttamattomilla koeruuduilla talvituhot olivat noin 30 prosentin luokkaa, kun ruiskutetuilla ruuduilla talvituhoja ei esiintynyt mainittavissa määrin. Tehoaine Sportak- ja Basso-valmisteissa on prokloratsi. Ruiskutusohjelmia suunnitellessa tulee muistaa, että prokloratsilla on perättäiskäytön kielto – joten hyvä valinta esitai jälkikasvin ruiskutuksiin on esimerkiksi Comet Pro yhdistettynä Prosaroon. Keväällä talvehtineet viljat pääsivät hyvään kasvuun. Jo varhaisessa vaiheessa havaittiin r ukiin koeruuduilla härmää ja rengaslaikkua. Näihin t ehoavan taudintorjunta-aineen käyttö pieninä
Sadonlisä, Caspian viljelyohjelma Lisäsato + 22 %
kg/ha 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2000 0 MINIMI
Viljelyohjelma
a nnoksina jo rikkaruiskutusta tehdessä voi hyvinkin tulla tarpeen. Kokeissa hybridiruis Caspian sai myöhäisessä vaiheessa Comet Pro + Prosaro tautiainekäsittelyn, ja sadonlisä oli huomattava, ollen 20 prosentin luokkaa. Lähes vastaa-
Caspian hybridirukiin viljelyohjelmakoe 2012 1200 lämpösumma °C 90 - Ylituleentuminen
sadesumma mm 1 000
80 - Siementen tuleentuminen 70 - Siementen kehittyminen
800
60 - Kukinta 50 - Tähkän esille tulo
600
X Caspian kasvuasteet
40 - Lippulehden tupen paisuminen
X Lämpösumma 30 - Korrenkasvu
400
X Sadesumma
20 - Pensominen 200 10 - Oraan kehittyminen
0 - Itäminen
22
0 1.5 8.5 15.5 22.5 29.5
5.6
12.6 19.6 26.6 3.7
10.7
17.7 24.7 31.7. 7.8
14.8. 21.8 28.8.
MAATILAN PIRKKA 1•2013
Talvituhoja esiintyi noin 30 prosenttia ruiskuttamattomilla koeruuduilla, kun Sportak -ruiskutetuilla ruuduilla talvituhoja ei juuri esiintynyt. vaan suhteelliseen sadonnousuun ylsi myös Reetta populaatioruis, joka on osoittautunut kuuluvan populaatiorukiiden parhaimmistoon. Koejärjestely osoittaa rukiin satopotentiaalin olevan suuri siinä missä syysvehnän tai muidenkin viljojen. Jos takavuosina ruista on viljelty ”kylvä ja unohda”-periaatteella, voidaan viimeistään nyt todeta uusien hybridi- ja populaatiolajikkeiden tarjoavan annetuille panoksille todellista satovastetta. Taudintorjunnan ohella viljelyohjelmakäsittelyyn kuuluu myös laontorjunta- sekä hiven lehtilannoitus. Näistä laontorjunnan voi sanoa olevan edullinen vakuutus sille, ettei vilja lakoonnu ja sato saataisiin puitua kuivempana ja täysimääräisenä pellolta talteen. Laontorjunta-aineita on useampia, ja niillä on keskenään hieman erilaiset vaikutusmekanismit. Tämän takia onkin tärkeää valita oikea aine oikeaan aikaan ja perehtyä käyttö ohjeisiin. Jos ohjeenmukainen ruiskutusaika on jo mennyt, ei korrensääteestä välttämättä ole mitään hyötyä. K okeissa käytettiin rukiilla Cycocel-valmistetta rikkaruiskutuksen yhteydessä sekä Terpalia taudintorjunnan kanssa s eoksena. Vehnällä suunnitelmissa oli nämä molemmat, mutta Terpal jäi kesällä olosuhteiden takia ruiskuttamatta. Vehnällä myös käyttömäärät ovat alhaisemmat rukiiseen verrattuna. Korrensääde selvästi lyhensi kortta, Cas pianilla ero minimiruudun ja viljelyohjelmaruudun välillä oli jopa 17 senttimetriä. r
Puhdasta rehua Elholla! ELHO V-Twin 750 Hinattava karhotin Ainutlaatuinen vinokelatekniikka siirtää rehun toistuvilla nosto- ja heittoliikkeillä ilman jatkuvaa maakosketusta = PUHDAS REHU!
• Heilurityyppinen roottoreiden keskikannatus ja HydroBalance kevennys • Työleveys 4,5 - 8,0 m, kuljetuslev. vain 2,5 m ja karhon lev. 1 -1,5 m • S-malli: ajolinja traktorin sivulla
Elholta markkinoiden monipuolisimmat niittomurskaimet:
• ELHOn patentoitu HydroBalance-kevennys – tarkka maanpinnan seuranta • Tasainen niitto ja ilmava hyvin kuivuva karho
Elhon koko palvelu kotimaassa: Tuotanto + Myynti + Tekninen tuki + Huolto
Hybridiruis Caspianin satopotentiaali on suuri. Kuvan tähkästä voi laskea lähes 80 jyvää!
BOGBALLE L2W BASE 2050 L vaakamalli • Uusin Calibrator Zurf ohjain - oleelliset tiedot yhdellä silmäyksellä • Tilavuus 2050 l = 3 suursäkkiä, työleveydet 12 - 18 m tai 20 - 24 m • Autom.kalibrointi: täytä ja aja - vaaka tarkistaa ja korjaa kalibroinnin • Ohjaimessa USB: helppo tiedonsiirto ja ohjelmistopäivitys muistitikulla
BOGBALLE L1 PLUS 1425 l, tilaa 2 ssk, 10 - 16 m BOGBALLE L2 PLUS 2050 l - reilusti 3 ssk, 24 m:n saakka BOGBALLE M2 BASE ja M2/M3 PLUS • M-sarja max 6 ssk, 42 m:n saakka MAATILAN PIRKKA 1•2013
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
MAITOTILA
24
MAATILAN PIRKKA 1•2013
Timo Vuorela ja Jukka Koivuviita ovat tyytyväisiä hankintaansa.
Urakointiin nostolaite niittomurskain Nostolaitekone mielletään helposti pikkutilan piennarten siistimislaitteeksi. Claas on kuitenkin lähestynyt asiaa ammattilaisen näkökulmasta ja kehittänyt modernin nostolaitekiinnitteisen niittomurskaimen, jonka työleveys on 3,4 metriä ja työteho yltää kevyesti vastaavan kokoisen hinattavan koneen tasolle. TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen
KONEEN RUNGOSTA NÄKEE, että
kokonaisuutta on mietitty tarkkaan. Teräpalkki on vapaasti keinuvalla keskiasennuksella toteutettu, järeä kannatinvarsi on nivelöity niittoyksikön keskelle. Teräpalkki ei pääse kuitenkaan keinumaan holtittomasti, iskunvaimenninyksikkö tasaa liikettä. Claas on rakentanut hydropneumaattisen Active Float -kevennysjärjestelmän, jonka avulla teräpalkin painetta maata vasten voidaan säätää ajon aikana, muuttamalla painetta hydraulisylinterissä. Järjestelmässä on paineakku, jonka avulla saadaan teräpalkin kevennys aikaan, painemittarista nähdään painearvo numeerisesti. Mitä kovempi paine, sitä keveämmin teräpalkki on maata vasten. Kuljetusasentoon teräpalkki käännetään samalla sylinterillä, palkki
MAATILAN PIRKKA 1•2013
kääntyy 115 astetta siten, että teräpalkin yläpää on traktorin vasemmanpuolen tasalla. Discon nostolaiterunko on aina samalla korkeudella, ja teräpalkin kannatinrunko on nivelöity kahdesta kohden nostolaiterunkoa. Toinen nivel on koneen suojaksi rakennettu laukaisulaite, joka laskee teräpalkin kääntymään taakse jos palkki törmää esteeseen. Nivel on muutaman asteen kallistuskulmassa eteenpäin, sen ansiosta teräpalkki alkaa turvalukituksen laukeamisen jälkeen kääntyä taakse yläviistoon, jolloin se automaattisesti keventää heti painetta ja vähentää vaurion riskiä. Teräpalkki on järeärakenteinen ja muotoiltu erittäin hyvin liukuvaksi, se ei ala ”kyntää” pellon pintaa pehmeälläkään alustalla. Jokaisen lautasen alla on lisäksi tukijalakset (samalla kulutuslevy), joka suojaa
25
Karhe on tasainen ja ilmava.
10-15 % vähemmän polttoainetta hinattavaan koneeseen verrattuna. palkkia pintakiviltä. Lisävarusteena palkkiin saa korokejalakset, jolloin esimerkiksi nykyisin paljon yleistyneen tuoreviljan niitto onnistuu paremmin. Silloin saadaan aikaan pidempi sänki ja viljan alla oleva pehmeä maa-aines ei kulkeudu rehun sekaan.
Urakointikäyttöön ja JUKKA KOIVUVIITA hankkivat Claas Disco 3500 Contourin viime keväänä, ja takana on yhden kesän niitot, reilu 400 hehtaaria. Timolla ja Jukalla on säilörehun tekoa varten yhteistyöyritys, jossa traktorit ovat omia, mutta niiden perässä olevat koneet yhteisiä. Jukka on täysipäiväinen koneurakoitsija, jolla on lisäksi muun muassa lannanlevityskalustoa. Timolla on kotinavetassa 20 päinen lypsykarja. Rehuketju perustuu pyöröpaalaukseen. Muuttuva kammioisella paalaimella paalatut paalit kääritään erillisellä käärintälaitteella.
TIMO VUORELA
26
Saksalaista työnlaatua Ollaan oltu yllättyneitä uuden niittokoneen toimintaan. – Kerrankin voi sanoa, että mainoksissa ei ole luvattu liikoja. Kesän niittomäärä hieman vaihtelee 400–500 hehtaarin välillä, ja siihen määrään sopii kaikenlaisia peltoja, eikä meidän seudulla kivetkään ole pellolla harvinaisia. Lisäksi on paljon sellaisia peltoja, joissa maalaji vaihtuu ylhäältä alaspäin mennessä. Yläpäässä on usein kovempaa ja alhaalla pehmeämpää. Tässä Active Float -kevennysjärjestelmä toimii hienosti, koska kevennystä voi säätää ajon aikana. Mittarista näkee suoraan arvon, ettei tarvitse arpoa kevennyksen määrää. Kivikossa ajetaan tietysti keveämmällä terällä, sanoo Timo. Koneen yleisilmeestä näkee, että työn laatu on kohdallaan ja Timo osoittaa esimerkin vuoksi hitsaussaumaa, joka on vedetty reilusti yli sauman päädyn, mikä vahvistaa kovalla rasituksella olevan kiinnityskappaleen hitsausta.
Teräpalkkia voidaa nostaa tarvittavasti, ettei se sotke niitettyä karhetta.
Selvää säästöä Timo mainitsee, että esitteessä luvattiin Claasin tarvitsevan vähemmän voimaa ja säästävän poltto ainetta. Kesän kokemuksiin MAATILAN PIRKKA 1•2013
Claas Disco 3500 C Contour
• • • •
Kevennyksen määrä näkyy painemittarista, paineen säätö onnistuu ajonaikana ohjaamosta.
perustuen se näyttää pitävän paikkansa. – Hinattavaan koneeseen verrattuna polttoainetta on säästynyt arviolta 10–15 prosenttia ja näillä polttoaineenhinnoilla sitä osaa arvostaa. Murskaustehoa on helppo säätää vastelevyn pikasäädöllä. Terälappujen pikakiinnitys on todella kätevä, koko satsia kääntäessä menee aikaa vartin verran. Helpon teränvaihdon ansiosta niitä tulee vaihdettuakin helpommin, se jos mikä vaikuttaa niittotulokseen ja säästää polttoainetta. Terävällä terälapulla heinä leikkautuu, eikä sängen kärki murskaudu, tämä nopeuttaa uudelleen kasvuun lähtöä. Erästä pikkuasiaa Timo muisti myös kiittää: koneen rungossa on terälappukotelo ja siinä on myös varaosanumero. – Varaosakirjaa ei tarvitse mennä selaamaan, jos lappuja tarvitsee. Lukee vaan koneen kupeesta, kun soittaa varaosaliikkeeseen, toteaa Timo.
Active Float kevennysjärjestelmä toimii hienosti kun pellon maalaji vaihtuu. MAATILAN PIRKKA 1•2013
Karheen muoto hyvä Jukka Koivuviita kiitteli erityisesti Claasin karhetta, siinä on kahdeksan leikkuulautasta, joten karhe on tasainen ja paaleista on helppo saada syntymään hyvän mallisia. – Edellisessä koneessa oli pariton määrä lautasia ja karheesta tuli toispuolinen, paalaaminen oli hieman haastavampaa. Kuohkeassa karhossa kuivuminen on myös nopeampaa, Jukka sanoo.
Siirtoajo turvallista Urakointihommissa tulee helposti pitkiä siirtomatkoja. – Tässä kuljetusasento on mietitty kohdalleen. Teräpalkin ollessa viistosti oikealta vasemmalle se on tasapainossa, eikä huojuta traktoria, ajaminen mutkaisilla teillä on nopeampaa ja turvallisempaa, kiittelevät Timo ja Jukka Claasin suunnittelijoita. Työleveyttä on paalaukseen juuri sopivasti. Js olisi 3,4 metrin levyinen hinattava, niin kapeilla kyläteillä sillä on melko hankala kurvailla. – Tässä meillä on konetta useiksi vuosiksi, arvelevat Timo ja Jukka kahvitauolla koneen päällä istuessaan. r
Työleveys 3,4 m. Active Float kevennysjärjestelmä Niittolautasia 8 kpl Murskaimen kierrosnopeus 910 r/min • Terien pikavaihto • Paino 1 240 kg • Lisävarusteena leveä karhon levitys, korokejalakset ja kulutusjalakset
3,4
m työleveys
27
Eläinlääkäri vastaa Vasikoiden nupoutuskivun hoito
Ann-Helena Hokkanen, Eläinlääkäri Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus
Nupoutus tarkoittaa vasikan sarvenaiheiden kudoksen tuhoamista niin, ettei eläimelle kasva sarvia. Tämä on yleinen ja perusteltu toimenpide, mutta vasikalle hyvin kivuliasta. Nupoutuskivun asianmukainen hoito on vasikan hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen kannalta tärkeää.
Miten nupoutuskipu ilmenee? Kipu on epämiellyttävä tuntemus, jonka tarkoituksena on suojella eläintä vahingoittumiselta. Äkillinen kipu aiheuttaa eläimen käyttäytymisessä selviä muutoksia. I lman rauhoitusta ja puudutusta nupoutetut vasikat muun muassa yrittävät paeta, potkivat, ravistelevat päätään ja heiluttavat häntäänsä. Vasikoiden sydämen syke ja veren stressihormonitasot ovat koholla monta tuntia nupoutuksen jälkeen. Saaliseläimet, kuten naudat, pyrkivät luonnostaan peittämään kokemansa kivun, ja niiden kokemaa pidempikestoista kipua esimerkiksi nupoutus toimenpiteen jälkeen voi olla vaikeaa huomata. Kivuliaat vasikat ovat levottomia ja niiden sosiaalinen käyttäytyminen, leikkiminen ja märehtiminen voivat vähentyä. Lisäksi kipu häiritsee eläimen lepoa, unta ja kasvua. Miksi nupoutuksen aiheuttamaa kipua tulee hoitaa? Nupoutuksesta aiheutuu vasikalle kaksi 3. asteen palovammaa, ja toimenpide on kiistatta erittäin kivulias. Kipu aiheuttaa stressiä ja heikentää hyvinvointia. Hoitamaton kipu voi myös altistaa eläimen krooniselle, jatkuvalle kivulle. Nuoren eläimen kokemaan kipuun tulee suhtautua erityisellä vakavuudella, sillä nuori yksilö on kivulle herkempi kuin aikuinen kipuaistimusta vaimentavan järjestelmän kehittymättömyyden vuoksi. Varhaiset kipukokemukset ja hoitamaton kipu saattavat sen vuoksi pysyvästi herkistää eläimen kokemaan kivun tavallista voimakkaampana. Riittävä lepo on välttämätöntä kasvavien eläinten hyvinvoinnille, ja nuoret eläimet tarvitsevat unta aikuisia enemmän. Terveet vasikat makaavat kolmen kuukauden ikään asti jopa yli puolet vuorokaudesta. Rauhallinen lepo parantaa unen laatua. Tämä edistää kasvuhormonin erittymistä ja lisää vasikan kasvua. Kipu heikentää unen laatua, ja unen puute voi puolestaan vahvistaa kipukokemusta.
Miten pitkään nupoutuksen aiheuttama kipu kestää?
kestää tätäkin pidempään, ainakin viisi vuorokautta. Tutkimuksessa vasikat, jotka saivat kipulääkettä viisi päivää nupoutuksen jälkeen, lepäsivät enemmän, harvemmin ja pitempään kerrallaan kuin ilman kipulääkitystä nupoutetut vasikat.
Miten nupoutuskipua voidaan hoitaa? Nupoutus olisi aina tehtävä rauhoitetulle, paikallis puudutetulle ja kipulääkitylle vasikalle. Eläinlääkäriä tarvitaan lääkitsemään vasikka, mutta nupoutustoimenpiteen voi tehdä itsekin. Markkinoilla on hyviä lääkkeitä vasikoiden nupoutuskivun hoitoon. Rauhoitteet ovat turvallisia, puudute edullinen ja tehokas ja kipulääkkeitä on saatavilla useita. Rauhoitus helpottaa vasikan käsittelyä nupoutustilanteessa. Rauhoitettu vasikka käy makuulle ja puudutus ja poltto ovat helppoja ja turvallisia suorittaa. Vasikka ei myöskään ahdistu nupoutuksesta eikä kiinnipidosta. Paikallispuudutteet poistavat nupoutuksen aiheuttamaa kipua nupoutushetkellä ja noin kaksi tuntia sen jälkeen. Paikallispuudutus tehdään ennen nupoutusta sarvihermon johtopuudutuksena sekä sarven aiheen ympärille tehtävänä rengaspuudutuksena, jolloin sarven aihe ja sitä ympäröivä ihoalue puutuvat, eikä vasikka tunne kipua. Ennen nupoutusta annettu tulehduskipulääke lievittää kipua toimenpiteen aikana sekä sitten, kun puudutteen vaikutus lakkaa. Terveille vasikoille yksi tulehduskipulääkeannos pistoksena ennen nupoutusta on turvallinen, ja suun kautta kipulääkettä voi antaa kolmen päivän ajan. Vasikoiden lääkitseminen ennen nupoutusta on yleistynyt nopeasti. Uni ja maito maistuvat, ja leikit kavereiden kanssa sujuvat sitä paremmin, mitä vähemmän päätä särkee. On tärkeää, että jokainen vasikka lääkittäisiin ennen nupoutusta. Syksyllä 2012 ilmestynyt nupoutusopas on suunnattu tuottajille, neuvojille ja eläinlääkäreille antamaan lisätietoa vasikoiden nupouttamisesta, nupoutustekniikasta ja kivunhoidosta. Nupoutusopas on saatavilla osoitteesta www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus/ tutkimus/nupoutus.html.
Nupoutus ilman kivunlievitystä on siis hyvin kivuliasta toimenpidehetkellä ja 48 tuntia sen jälkeen. Toden näköisesti nupoutuksen aiheuttama kipu kuitenkin
28
MAATILAN PIRKKA 1•2013
Led työvalo 10 LED Neste Farm Universal 10W-30
• Maatalouskoneiden yleisöljy, joka sopii bensiini- ja dieselmoottoreihin, useimpiin vaihteistoihin, hydraulijärjestelmiin ja öljykylpyjarruilla varustettuihin akselistoihin
20 l
200 l
500727879
500776299
62
50
/astia
• 3600 LUM • 50 W
-AKUT
500949692
FAAM TOP SPECIAL 70 Ah • 70L31, sopii MF 4200, 4300, 6200, 6400, 7400, 8200 -sarjaan 500682525
Työvalo 9 LED
11090
• 1800 LUM, 10-30 V • 27 W 500899249
FAAM TOP POWER S 92 Ah
564
00
/astia
12700
• 92L52, sopii MF 5400 -sarjaan 500762920
5590
Xenon työvalo DB-HID 409 • 9-32 V • 35 W
FAAM TOP HEAVY LINE 130 Ah • 63061 500804181, 63062 500695129 • Sopii mm. vanhempiin MF
9980
19700
500836486
Tynnyrit paasti rahtiva perille ttuna! im to ite
8980
BestGrip-nastat
• Traktorit ja työkoneet 9 mm 100 kpl/pkt
UUTU
US!
Aurausviitta/merkintäkeppi 20 x 800 mm 6 kpl:n pkt
180 kpl/pkt
7
/pkt
20 kpl/pkt
00 /pkt
/pkt
Kenkänastat 6 mm
• Oranssi, UV- suojattu, halkaisija 20 mm, heijastin, pakkasenkestävää polypropeenimuovia 500902506
9570 18150
40 kpl/pkt • Sis. asennustyökalun
2890 4790 /pkt /pkt
Dieselöljyn tankkausasema 1000 l • Sisä- tai ulkoasennukseen katoksen alle • Kaksoisvaippa valuma-altaalla • 230 V pumppu • Tuotto n. 30 l/min • Imusuodatin • 6 m polttoaineletku & automaat. pistooli • 4 m sähköjohto • 128x77x 142 cm
Mobil Delvac MX 15W-40
Erittäin suorituskykyinen dieselmoottoriöljy • Antaa hyvän suojan korroosiota vastaan
20 l
500740835
86
40
208 l
500801230
69100
Mobilfluid 426 voimansiirtoöljy
• Erittäin monikäyttöinen ja korkealuokkainen traktoriöljy voimansiirtojärjestelmissä, vetoakseleissa, kytkimissä, voiman ulosottoakseleissa ja hydrauliikassa • Vähentää märkäjarrujen ja voiman ulosottoakseleiden ääntelyä
Tynnyrit paasti rahtiva perille ttuna! toimite
500937579
Tankkaussäiliö CEMO 200 l, 12 V • Lev. 80 cm, pit. 60 cm ja kork. 59 cm • 12 V pumppu, virtaus 40 l/min • Letku 4 m, autom.pistooli, kaapelit 4 m akkukiinnitykseen, sulku- ja ilmaventtiili • Valmistettu polyeteenistä • Ei vaadi erillistä ADR-lupaa 500907703
736
00
+ toim.kulut
Laadukas, kotimainen ketju.
20 l
500708879
67
50
208 l
500721997
634
00
Hinnat (sis alv 24%) ovat voimassa 31.1.2013 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää.
US!
UUTU
99800 + toim.kulut
Ofa-jäätikköketjut Hakki ja Tapio • 16,9-30, 18,4-26, 16,9-34, 18,4-30, 16,9-38, 18,4-34 • Nastojen ja kulutuskettingin ainevahvuus on 11 mm • Kulutusosat on valmistettu läpikarkenevasta booriteräksestä, joka on pintakarkaistu
95300 /pr
+ toim.kulut
K-MAATALOUS
MAITOTILA
W-Max ei kavahda härkäpapuakaan Vanhan myllyn valssien päälle pyörimään jäänyt härkäpapu sai Niko Saastamoisen hankkimaan W-max-murskemyllyn ja nyt pavut jauhautuvat karjan evääksi. 1.
TEKSTI Eeva-Kaisa Pulkka KUVAT Eeva-Kaisa Pulkka ja Niko Saastamoinen
K
iuruveden Koivujärvellä kuudenkymmenen lypsävän maitotilaa isännöivä NIKO SAASTAMOI-
on viljellyt härkäpapua kolmena kesänä, ja kasvi on vakiinnuttanut paikkansa tilan viljelykasvina. Uusitalon tilalla on peltoa noin 120 hehtaaria vuokramaineen. Näistä 55 hehtaaria on nurmella ja loput kasvavat ohraa, kauraa ja härkäpapua. Viljasta noin kolmasosa varastoidaan happosäilöttynä murskeviljana, loput kuivataan omassa
30
NEN
kuivurissa. Vilja syötetään karjalle murskattuna appeessa. Vanha mylly selvitti viljat moitteetta, mutta härkäpavun jauhaminen ei ollutkaan yhtä helppoa. – Härkäpapu, kuten hernekään, ei tavallisessa pyöreässä valssissa mene sujuvasti niiden väliin ja litisty, vaan jää pyörimään päälle ja työ on hidasta, Saastamoinen kertoo. Nuori isäntä oli jo hieromassa kauppaa uudesta myllystä, kun paikallinen maatalousmyyjä tarjosi ratkaisuksi uutta W-max 10 F -murskemyllyä. Saastamoinen kävi katsomassa myllyä, ja viimeinen vakuutus han-
kinnalle tuli t ilalla järjestetyssä työnäytöksessä, jossa jauhettiin myös härkäpapua.
Kapasiteettia riittää W-max 10 F on pääosin vastannut Saastamoisen odotuksia. – Ohra on litistynyt myllyssä hyvin. Kostea vilja myllyssä on murskautunut moitteettomasti. Viime kesänä tosin ohralla vihne jäi puidessa jyvään kiinni, ja sen vuoksi myllystä oli otettava verkko pois, sillä jyvät jäivät vihneestä siihen kiinni, Saastamoinen kertoo sateisen syksyn aiheuttamista ongelmista. MAATILAN PIRKKA 1•2013
1. W-max 10F -murskemyllyyn saa useita lisävarusteita. Niko Saastamoinen otti omaansa muun muassa lisäsuppilon ja telineen happotynnyrille sekä hapottimen.
2.
3.
2.Valmista murskattua viljaa seosrehuun laitettavaksi. 3. Happotynnyrille on paikka myllyn sivulla.
Seosviljaa on tunnissa murskautunut 6 tonnia.
eväillä, sillä appeeseen ostetaan vain rypsiä ja ohrarehua sekä kivennäisiä. – Härkäpapu korvaa seoksessa rypsiä, mutta maittavuuden vuoksi en jätä rypsiä kokonaan pois, Saastamoinen perustelee. Lisäväkirehua lehmät eivät saa. Pari vuotta isäntänä olleen Saastamoisen tavoitteet ovat tilan toiminnan tehostamisessa ja kaluston päivityksessä. – Ympärillä on useita isoja tiloja ja urakoinnille tuntuisi olevan tarvetta, joten koneostot tuntuvat turvallisilta, Saastamoinen miettii. Tilan töissä ovat mukana nuoren isännän vanhemmat sekä yksi työntekijä. Navetan varalle Saastamoinen ei ole suunnitelmia tehnyt. Lypsyrobotti tosin kiinnostaisi, mutta ensin käytetään vanha lypsy asema loppuun. Lisäsiilojen rakentaminen sen sijaan on työlistan kärkipäässä, jotta suuremman osan viljasta voisi säilöä murskeviljana ja osasta tehdä kokoviljasäilö rehua. r
Seosviljalla työnopeus on ollut noin kuusi tonnia tunnissa kevyen kauran hidastaessa työtä. Puhtaalla ohralla Saastamoinen uskoo työnopeuden olevan selvästi parempi. Härkäpapu puitiin märän kesän ja syksyn jälkeen vasta lokakuun puolivälissä. Mössääntynyt palko hankaloitti puintia ja tukki myös murskan kaksi kertaa, mutta suurin osa pavuista saatiin kuitenkin puhtaina talteen. – Nopeutta oli riittävästi, murskasta meni läpi noin 20 tonnia ja kapasiteettia olisi vielä riittänyt, mutta hapottimen kyky tuli kylmän ilman takia vastaan, Saastamoinen kertoo. Muutamia teknisiä parannuksia Saastamoisella on murskemyllyyn ehdotettavanaan. – Säätöliuskoille olisi hyvä olla jokin sieppari, sillä liuska lipeää helposti sormista. Muutaman kerran on pitänyt purkaa suojat, jotta liuskan on saanut pois.
Maitoa kotoisilla eväillä Karja lypsää reilun 9 300 kilon keskituotosta varsin kotoisilla MAATILAN PIRKKA 1•2013
Niko Saastamoinen näyttää millaisilla liuskoilla jyvien murskauksen karkeutta säädellään. 31
KOETILA
Seoskokeen ensimmäinen niitto 7.6.2012. K-maatalouden koetila.
Kolmen niiton nurmiseoksista uutta potkua nurmituotantoon K-maatalouden koetilalla on ryhdytty vertaamaan järjestelmällisesti K-maatalouden nurmisiemenseoksia kolmen niiton järjestelmässä ja kehittämään niille uusia vaihtoehtoja. Siihen antaa hyvän mahdollisuuden myös uusien nurmikasvilajikkeiden tulva. Tässä esitetään osa kokeen alustavista tuloksista kahden niittovuoden jälkeen. TEKSTI Paavo Ahvenniemi ja Arja Rönkkö KUVAT Kesko ja iStockphoto
K
olmesti niitettäväksi suositeltava Etelän paalinurmiseos (seos 1) koostuu nopeakasvuisesta Grindstad-timoteista (75 %) ja nurminadasta, joka tässä vertailussa on uutta SW Revansch -lajiketta. Muita nurminatavaihtoehtoja olisivat uusi SW Minto ja perinteinen Kasper. Grindstadin tyyppistä nopeakasvuista timoteita sisältävän nurmen ensimmäinen niitto täytyy suorittaa riittävän aikaisin, heti ensimmäisten tähkien työntyessä esiin, jotta rehun laatu pysyisi riittävän hyvänä. Tässä kokeessa niittopäivä oli molempina vuosina 7.6., ja Etelän paali nurmiseoksen D-arvo hyvällä tasolla, keskimäärin 687. Paalinurmiseos (seos 2), jossa timoteina käytetään tässä uutta pohjoisen kasvutyypin Tryggveä (75 %) ja nurminatana SW Revanschia, jäi satoisuudessa Etelän paalinurmiseoksesta vain 3 %
32
Kun nurminata korvattiin Swajruokonadalla, osittain tai kokonaan,
Korjuupäivät Päivämäärä
7.6.
25.–27.7.
N kg/ha 2011
90 70
0
N kg/ha 2012
90 80
70
5.9.
Lämpösumma 2011
259 670 447
Lämpösumma 2012
256 513 432
Sadesumma 2011
25 89
44
Sadesumma 2012
49 118
36
• kokonaissato ja käyttökelpoinen sato kasvoivat selvästi • 1. niiton sadon määrä kasvoi vähän, mutta odelmasatojen koko voimakkaasti • 1. sadon laatu pysyi hyvänä, mutta odelmasatojen laatu heikkeni jonkin verran
Nurmiseosten satotuloksia kolmen niiton järjestelmässä K-maatalouden koetilalla, koevuodet 2011–2012. Seos
Sato kg/ha ka 1. niitto
2. niitto
3. niitto
Yhteensä
Käyttökelpoinen sato kg/ha
1. Grindstad75+Revansch25
5950 100 4940 100 1880 100 12770 100 8740
2. Tryggve75+Revansch25
5650 95 4970 101 1810 96 12430 97 8630
99
3 . Grindstad75+ Swaj25
6280 106 5620 114 2240 119 14140 111 9580
110
4. Grindstad75+Revansch10+Swaj15
6120 103 5610 114 2250 120 13980 109 9610
110
5. Tryggve75+Revansch10+Swaj15
5850 98 5370 109 2060 110 13270 104 9180
105
Keskiarvo
6000 5285 2045
MAATILAN PIRKKA 1•2013
100
jälkeen, vaikka se soveltuu paremmin kahdesti niitettäväksi. Seoksissa mukana oleva nurminata ilmeisesti tasoittaa Grindstadin ja Tryggven välistä satoeroa. Paalinurmiseoksen ensimmäisen niiton laatu (D-arvo 717) on luonnollisesti samaan aikaan niitettäessä selvästi Etelän paalinurmiseosta parempi johtuen Tryggven Grindstadia hitaammasta kasvurytmistä. Odelmasadon niitoissa näiden seosten laatu ei eronnut oleellisesti toisistaan ja niiden D-arvolla korjatun sadon, niin sanotun käyttökelpoisen sadon määrä oli yhtä iso. Etelän paalinurmiseoksen (seos 1) SW Revansch -nurminadan vaihtaminen Swaj-ruokonadaksi (seos 3, vastaa Keskon Grindstad-Swaj-seosta) nosti kuiva- ainesatoa peräti 11 %. Varsinkin odelmasadot kasvoivat, kiitos ruokonadan vahvan jälkikasvukyvyn. Ensimmäisen niiton D-arvo (691) pysyi samalla tasolla Etelän paalinurmiseoksen kanssa, mutta odelmasatojen D-arvo ja valkuaispitoisuus laskivat. Ruokonata lähtee melko hitaasti kasvuun keväällä ja on ensimmäisessä niitossa suhteellisen nuorta, ja siksi sen Darvo on hyvä. Seuraavissa niitoissa se vanhentuu ja sen D-arvo laskee nurminataa nopeammin. Heikommasta odelmasadon laadusta huolimatta GrindstadSwaj-seos tuotti 10 % Etelän paalinurmiseosta enemmän käyttökelpoista satoa. Seos 4 on Swajlla terästetty Etelän paalinurmiseos (seos 1). Siinä osa SW Revanschista on vaihdettu Swajksi (75-10-15). Swaj lisäsi kuiva-ainesatoa 9 %, etenkin odelmasatojen sadon määrän voimakkaan kasvun ansiosta. Lisäksi ensimmäisen niiton D-arvo ja raakavalkuainen nousivat, kiitos edellä mainitun ruokonadan hitaan kasvuunlähdön keväällä. Toisen ja kolmannen niiton sadon laatu jäi hieman Etelän paalinurmiseosta heikommaksi, mutta käyttökelpoinen kokonaissato oli kuitenkin 10 % isompi. Seoksessa 5 osa Paalinurmiseoksen (seos 2) SW Revansch -nurminadasta on vaihdettu Swaj-ruokonadaksi. Seos (75-10-15) vastaa suunnilleen Keskon valikoiman Säilörehunurmiseosta (70-15-15). Swaj- lisäys nosti siinäkin selvästi odelmasatojen satotasoa, ja sen ansiosta kokonaissatoa noin 8 %. Ensimmäisen niiton laatu, joka on Tryggve-timotein ansiosta hyvä, pysyi korkealla tasolla. Tämän seoksen odelmasatojenkin laatu pysyi kolmannen niiton valkuaispitoisuutta lukuun ottamatta Paalinurmiseoksen tasolla, ja sen käyttökelpoinen kokonaissato oli noin 6 % Paalinurmiseosta korkeampi.r
1. n.
2. n.
3. n.
1. n.
2. n.
3. n.
687
668
720 99
80
101
717
661
717 112
79
105
691
653
700 100
72
87
697
666
713 104
75
95
705
667
714 110
77
96
698 662 712 103 76 97
MAATILAN PIRKKA 1•2013
17.900,(alv 0%) +toim.kulut
JF GMT 3205 L P -hinattava niittomurskain
• Uusi JF tasapohjainen matala niittopalkki soikeilla lautasilla - erinomainen niittojälki • Suurikokoiset hyvin kantavat renkaat vakiona • Paras kivitörmäyssuojaus! JF QS - Terien pikakiinnitys ja soikeat lautaset - Nyt GMT niittomurskaimissa!
JF FCT 1060 ja 1360 tarkkuussilppurit
• Myös FCT 1060 saatavana erikoiskorkealla torvella • JF Upper Cut - tehokas silppuaminen ja puhallus, vähäinen kammion kuluminen! Tarjous voimassa 31.1.2013 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää.
u va u n Täy tä asti ja n o p e i o p a s t ast an t ar k a ngat t o m van la kanäy tön va a u l l a . av
Avattava kivikouru
Raakavalk. g/kg ka
D-arvo g/kg ka
Raj. erikoiserä!
Sähköhydraulinen ohjaus
Oljen syöttökela olkisilppurille
JF VM B M seosrehuvaunut olkipuhaltimella
Apesekoitus ja -rehunjako sekä oljen puhallus samalla koneella • Olkisilppurin käyttöönotto hydraulisesti suoraan traktorin ohjaamosta • 10 – 45 m3 • Vakiona mm. Langaton vaaka, oljen syöttökela olkisilppurille, sähköhydraulinen ohjaus • Lisäksi JF VM tutut ominaisuudet: Feed Manager vaakalaitteisto, moduulirakenne vaunussa, erikoisteräksen käyttö, JF Impuls –sekoitus
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
TUTKITTUA
Vehnän pistelaikulle on tunnusomaista tumma piste ruskean laikun keskellä.
Jaettu käsittely varmistaa kevätvehnän taudittomuuden Kevätvehnän tautiruiskutus tehdään tähkän tullessa esiin. Myöhäisempi käsittelyajankohta johtuu pääasiassa ruskolaikkutaudin tähkäsaastunnan estämisestä, mutta myös ruosteet voivat verottaa satoa myöhemmin. Sen sijaan pistelaikku voi iskeä kasvustoon vehnän ollessa jo 3–4-lehtivaiheessa. Pistelaikku leviää helposti varsinkin kevytmuokatuilla tai suorakylvetyillä lohkoilla, joissa on vähäinen kasvinvuorotus. Ensimmäinen ruiskutus ennen tähkäruiskutusta tulisi tehdä aikaisin, ja järkevintä olisi yhdistää se rikkaruiskutukseen. TEKSTI ja KUVA Janne Laine
aetun käsittelyn kannattavuudesta ja halukkuudesta lisätä tautiaine rikkakasviruiskutuksen yhteyteen saattaa olla montaa mielipidettä. K-maatalouden koetilalla testattiin jaetun käsittelyn tehokkuutta Prosaro- ja Comet Pro -valmisteilla Demonstrant-kevätvehnällä, joka on uusi päätyypin vehnälajike. Esikasvina oli syysvehnä, jonka jälkeen koeala kevytmuokattiin. Prosaro on triatsolivalmiste kun taas Comet Pro on strobiluriini. Prosaro koostuu kahdesta tehoaineesta, protiokonatsolista ja tebukonatsolista, joita valmisteessa on samassa suhteessa. Tebukonatsoli on yleinen tehoaine esimerkiksi Baltiassa, ja se on osoittanut hyvän soveltuvuuden myös Suomen oloihin. Prosarossa ei ole myöskään käytön rajoituksia. Edellä mainittuja valmisteita kannattaa sekoittaa keskenään erityisesti kahdesta syystä: teho tauteihin on mahdollisimman laaja, ja näin estetään strobiluriineille vastustuskykyisten tauti kantojen kehittymistä. 34
Ainevalinnoilla ja käyttömäärillä on merkitystä lopputulokseen Yleisesti ajateltaneen, että ensimmäinen ruiskutus vehnällä tulisi tehdä mahdollisimman yksinkertaisesti, edullisesti ja alhaisella annoksella. Siten vehnällä ensimmäiseen ruiskutukseen ei ole järkevää tehdä seosta, vaan triatsolityyppinen valmiste, kuten Prosaro, sopii siihen hyvin. Ensimmäisen ruiskutuksen suojan pitäisi kuitenkin kestää tähkälletuloon asti. Kesän 2012 oloissa päätyypin lajikkeella korrenkasvun alun ja tähkimisen väli oli reilu kaksi viikkoa. Riittääkö teho pitämään kasvuston puhtaana taudeista tähkimiseen asti? Miten suojataan kasvusto loppukasvukaudella? Kokeen ensimmäinen ruiskutus tehtiin 15.6. viljan ollessa 1-solmuvaiheessa Prosarolla annoksella 0,25 l/ha. Prosaron täysi annos on 1,0 l/ha, joten annos on selkeästi täyttä annosta alhaisempi. Yleisesti ensimmäisessä ruiskutuksessa käytetään ¼- tai ½-annoksia. Toinen
ruiskutus tehtiin 9.7. joko Prosarolla yksinään eri annoksilla (0,5 tai 0,75 l/ha) tai Comet Pron ja Prosaron seoksella (Comet Pro 0,3 + Prosaro 0,25 l/ha) vehnän tähkän ollessa selkeästi näkyvissä. Ruiskutushetkellä olosuhteet olivat hyvät, ja ruiskutus tehtiin aamulla noin kello 10. Vesimäärä oli 200 litraa hehtaaria kohden. Pistelaikun määrä oli vähäisin käsittelyissä, joissa Prosaroa oli ruiskutettu sekä rikkakasviruiskutuksen yhteydessä että seoksena Comet Pron kanssa tähkän ollessa näkyvissä. Käytännössä nämä koeruudut olivat lähes puhtaita piste laikusta. Myös Prosaron annos 0,75 l/ha ruiskutettuna tähkälle kykeni pitämään pistelaikun kurissa tehokkaasti. Jaettu käsittely antoi suurimman sadonlisän ollen 550 kg/ha. Hehtolitrapainot nousivat 0,4–1 yksikköä riippuen käsittelystä. Pistelaikkua oli selkeästi enemmän ja sadonlisää myös vähemmän, kun tautiruiskutus oli tehty vain kerran tähkälle ja annosmäärät olivat puolikkaita täydestä MAATILAN PIRKKA 1•2013
annoksesta. Yhteenvetona voidaan todeta jaetun käsittelyn olleen kannattavin toimenpide Demonstrant-kevätvehnällä. Kesän 2012 olosuhteet olivat sateiset ja siten otolliset tautien kehittymiselle. Jälkiviisaana voitaisiin todeta, että suuremmat ainemäärät varsinkin jälkimmäisessä ruiskuttamisessa olisivat todennäköisesti johtaneet vielä suurempiin sadonlisiin. Myöskään paljon satoa vähentävää ruskolaikkua tai ruosteita ei esiintynyt kokeessa. r
www.arskametalli.fi
Pistelaikun määrä Demonstrant-kevätvehnällä Pistelaikku % 14
12,5
12 10
ARSKA pyöreät teräspeltisiilot Helppo koota ja nopea pystyttää!
8,8
8
• Tukeva rakenne • Halkaisijat 5,6 m, 6,4 m tai 7,2 m • Tilavuudet 96 m3 - 360 m3 • Toimitetaan valmiina pystytyspakettina
7
6 4 2 0
1,5 Ruiskuttamaton
1,6
Prosaro 0,25 Prosaro 0,25 (A), Prosaro + Comet Pro 0,3 (B) 0,25 + Comet Pro 0,3 (B)
Prosaro 0,25 + Comet Pro 0,3 (B)
Prosaro 0,75 (B)
SUPERWAGON
Pistelaikun määrä mitattiin 26.7. vajaa kolme viikkoa toisen ruiskutuksen (B) jälkeen. Prosaron ensimmäinen ruiskutus paransi tehoa pistelaikkuun selkeästi verrattuna pelkkään Comet Pron ja Prosaron seoksen tehoon.
Sadonlisä (kg/ha) tautiainekäsittelyillä Demonstrant -kevätvehnällä
-vaunukuivurit
• Kunnon tehokas kuppielevaattori • Tehokkuudesta ja kestävyydestä tunnettu ARSKA-kuivaussiilo • Toimintavarma esipuhdistin • Legendaarisella ARSKA-uunilla • Voidaan tarvittaessa myöhemmin muuttaa kiinteäksi kuivuriksi • Kuivuritilavuudet 160 hl - 430 hl
kg/ha 600 500
551
400
505 409
300
314
200 100 0
Prosaro 0,25 (A), Prosaro 0,25 + Comet Pro 0,3 (B)
Prosaro 0,25 + Comet Pro 0,3 (B)
Prosaro 0,5 (B) Prosaro 0,75 (B)
K-Maatalouden koetilalla tehdyssä kokeessa jaetun käsittelyn ensimmäinen ruiskutus tehtiin Prosarolla annoksella 0,25 l/ha (A). Toinen ruiskutus tehtiin tähkälle (B).
MAATILAN PIRKKA 1•2013
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
Viljan hinnat vahvoja TEKSTI Ilkka Pekkala
Vehnä >>
VILJA MARK KINAT
Maailman vehnäntuotanto on viime vuotta pienempi, Kansainvälisen Viljaneuvoston IGC:n marraskuun arvion mukaan 695 miljoonaa tonnia, joka on 41 miljoonaa tonnia viime vuotta vähemmän. Niukasta markkinatilanteesta johtuen vehnän hinta on korkealla tasolla ja tämän takia myös sen kulutus on viime vuotta 15 miljoonaa tonnia alempana. Kulutuksen pieneneminen on erittäin harvinaista ja viimeksi niin onkin tapahtunut YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAO:n tilastojen mukaan kasvukaudella 2003/2004. EU:n vehnäsato on viime vuotta pienempi, mutta laadullisesti parempi, myllyvehnän osuus on 71 % tuotannosta. Suomen vehnäsato on Tiken ennakkotilaston mukaan 900 000 tonnia. Viennin on arveltu olevan samaa luokkaa kuin viime kaudella, 240 000 tonnia, ja se on pääasiassa rehuvehnää.
Ohra >>
5 FAKTAA • Maailman viljavarastot pienenevät kuluvalla satokaudella. • Vahvat hinnat lisäävät maailmalla vehnän kylvöaloja 2 prosenttia kaudella 2013/14. • Euroopan syysviljojen talvehtiminen alkaa selvitä helmi– maaliskuussa. • Tarkista kevätvehnän itävyys: korkea sakoluku ei takaa itävyyttä! • Öljykasvien kannattavuus on ollut tasaisin viisivuotis jaksolla.
vattu kauraerissä sekä Suomessa että esimerkiksi Ruotsissa. Nämä maat tuottavat merkittävän määrän Euroopan kaurasta. Kauran vienti Suomesta on ollut voimakasta syksyn aikana ja arvioiden mukaan vientimäärät tulevat olemaan edellisvuoden tasolla, noin 350 000 tonnissa. Tiken mukaan kaurantuotanto kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä 1,1 miljoonaan tonniin.
Öljy >> Etelä-Amerikkaan odotetaan hyvää soijasatoa, muun muassa pinta-alat ovat suuret. Öljykasvien hinnat ovat säilyneet hyvällä tasolla koko kasvukauden ajan ja niiden odotetaan olevan jatkossakin vahvoja. Öljykasvien kysyntä näyttää olevan jatkossakin tasaista ja niiden kylvöä voi suositella myös tulevalla kasvukaudella. Kuluneen kasvukauden kokemukset muun muassa K-maatalouden Clearfield-rypsi Aurea CL:stä ovat rohkaisevia. r Artikkeli on kirjoitettu viikolla 50.
Euroopan ohrasato on viime vuotta suurempi, mutta alueellisesti maiden välillä on eroja. Suomessa ohran tuotanto on kulutukseen nähden niukka mutta riittävä, ja tämä onkin osaltaan tukenut ohran hintaa. Muihin viljoihin verrattuna ohran suhteellisen korkean hinnan takia sitä korvataan muun muassa rehu- ja maatilakäytössä muilla viljoilla, joka laskee sen tarvetta ja varmistaa ohrasadon riittävyyden ennen uutta satoa. Tiken ennusteen mukaan ohraa tuotettiin Suomessa 1,6 miljoonaa tonnia, mikä on neljä prosenttia edellisvuotta enemmän.
Viljojen hintakehitys Suomessa 2005–2012 550
450
350
250
Kaura >> Kanadan kaurantuotanto on USDA:n marraskuun raportin mukaan viime vuoden suuruinen. Chicagon kaurafutuurit ovat laskeneet kesästä maltillisesti, mutta ovat silti pidemmällä aikajänteellä korkealla tasolla. EU:ssa kaurantuotanto ja kulutus ovat samansuuruisia, joten varastoissa ei tapahdu merkittävää muutosta. Korkeita hometoksiinipitoisuuksia on jälleen ta-
150
50
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
X Vehnä
X Kaura
X Rypsi ja rapsi
Viljojen tuotanto- ja kulutusarvio Suomessa satokaudella 2012–2013.
Ala, ha Sato kg/ha Kokonaissato, t Kotimaan käyttö, t Vientiarvio, t
Vehnä
Ruis
Kaura
Ohra
Yhteensä
231 000 3 930 908 000 666 000 240 000
21 000 3 170 66 000 97 000 –40 000
318 000 3 420 1 089 000 658 000 370 000
452 000 3 480 1 577 000 1 544 000 80 000
1 023 000 3 640 000 2 965 000 694 000
Lähde: Tike satoarvio 30.11.2012. Viljojen tuotanto- ja kulutusarvio Suomessa satokaudella 2012–2013. Ruista lukuun ottamatta tuotanto kattaa reilusti kotimaan tarpeet. Vienti keskittyy viime vuosien tapaan kauraan ja vehnään. Loppuosa sadosta päätyy varaston muutokseen. 36
MAATILAN PIRKKA 1•2013
Euroopan Ykkönen
Suuri keskipakoisvoima – tehokas ja hellävarainen puinti.
Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto
Tehokas APS-esikiihdytyskela – lisää tehoa ja tuottavuutta.
C450 ja C540 taittopöydät –monikäyttöisyyttä ja käytön helppoutta.
TerraTrack –jousitettu kolmannen polven kumitelasto, 40 km/h siirtonopeus.
Nyt on tilaisuutesi! Avero 160 ja APS 240 vielä Tier 3 moottorilla. Kysy lisätietoja myyjältäsi. Opintomatka Saksan Harsewinkeliin Euroopan johtavalle puimuritehtaalle edullisesti! Malli
Avero
Tucano 320
Lexion
Tucano Hybrid
Lexion Hybrid
160
240APS
430APS 440APS 450APS 470APS 480APS 620APS 630APS 650APS 670APS 670APS 750APS 760APS 770APS
Työleveys, cm
430
430
490
540
540
600
600
660
600
660
660
750
750
750
750
900
Teho, hv
158
198
238
265
286
306
326
378
305
359
359
449
431
466
490
551
www.konekesko.fi
Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.
VILJANVILJELY Magnifik-syysvehnä on lujakortinen lajike ja sen näkee Marko Aallon pellolla, missä kasvusto on pensonut varsin tiheäksi. Lakoa ei kuitenkaan ole.
Satoisat SW Magnifik ja Bettina SW Magnifik on satoisin syysvehnälajike Suomessa ja sen korrenlujuus on erittäin hyvä. Bettina on satoisin, muttei myöhäisin kauralajike. Siemenviljelijä Marko Aalto viljelee molempia lajikkeita. TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma
MTT:n lajikekoetulokset vahvistavat Magnifikin satoisuuden ja lujakortisuuden. Sadon suhdeluku Lajike SW MAGNIFIK URHO REHTI PAPAGENO ELLVIS ARKTIKA OLIVIN GUNBO
Kaikki koealat 100 91 90 85 87 93 98 98
Karkeat kivennäismaat 100 86 74 - - - 88 82
Savimaat 100 93 93 86 91 95 100 100
Lähde: MTT, viralliset kokeet 2003-2010, estimoidut lajikekeskiarvot.
38
Talvituho %
Kasvuaika pv
24 21 30 41 40 19 37 27
334 331 333 333 334 334 335 336
Lämpösumma
Lako %
Pituus cm
946 12 917 25 938 37 930 9 943 946 34 961 14 971 11
78 92 94 72 67 94 76 84
Marko Aallon pellolla Hauholla Bettinaa on kasvussa ensimmäistä vuotta
R
uotsalainen syysvehnä lajike SW Magnifik on MTT:n kokeissa osoittautunut markkinoiden satoisimmaksi lajikkeeksi. Lisäksi korrenlujuus on erittäin hyvä. Nämä ominaisuudet kiinnostivat MARKO AALTOA Hauholta h änen v alitessaan syysvehnälajiketta 2011 syksyn kylvöille. Odotukset ovat täyttyneet. Pari viikkoa ennen korjuun alkamista viljelijän satoarvio liikkuu kuuden tonnin tuntumassa eikä lakoa ole missään. Syysvehnän Aalto kylvi 7. syyskuuta 2011, ja kun syksy oli pitkään lämmin, kasvusto oli ennen talven tuloa jo pensoittunut. Keväällä vehnän pensominen jatkui, ja vaikka kylvömäärä oli vain 200 kiloa hehtaarille, kasvusto on täystiheä. Kesän säät edistivät pensomista.
Tjp g
Hip kg
Valkuais %
Viimeiset kylvettiin 30. syyskuuta Kylvöihin liittyi mielenkiintoinen kylvöaikakokeilu. Kylvökauden keskeyttivät sateet ja viimeiset kylvöt Aalto pääsi tekemään vasta 30. syyskuuta. Lämpimän ja pitkän syksyn ansiosta sekin ehti ennen lumia ja pakkasia itämään. Tosin kasvusto on nyt selkeästi lyhyempi ja harvempi kuin aikaisin kylvetty. Tämä
Sako-luku 1
38,4 79,7 12,1 41,1 77,4 13,0 41,8 77,7 12,4 41,1 79,3 12,8 39,7 74,7 12,1 39,4 79,3 12,2 40,4 80,0 12,6 42,3 79,9 12,0
SW Magnifik on tähän mennessä lunastanut Marko Aallon sille asetetut toiveet, ja aikomuksena on jatkaa sen viljelyä.
Sako-luku 3
265 325 218 290 320 266 293 283
133 252 148 240 272 213 234 239
39
Vaikka kylvömäärä on vain 205 kilogrammaa hehtaarille, Bettinakasvusto on runsas. osoitti, että kylvöä voi hätätapauksessa siirtää varsin myöhään, jos säät eivät salli kylvöä aikanaan. Mutta sadosta joudutaan tinkimään. Syyskuun alussa kylvetty vehnä antoi 7 500 kilogramman sadon per hehtaari ja syyskuun viimeisenä kylvetystä vehnästä tuli siitäkin hiukan alle 6 000 kilogrammaa. Puinnille Aalto pääsi heti syyskuun alussa 2012 ja puintikosteus oli 18–19 prosenttia.
Sportak tehosi lumihomeeseen Syyskuun alkupuolella kylvetty syysvehnä sai lokakuun lopussa Sportak-ruiskutuksen lumi homeen torjumiseksi. – Ruiskutuksen vaikutuksen näki sähkötolppien kohdalla. Missä kasvusto ei ollut saanut torjuntaruiskutusta, siinä oli hometta, kertoo Aalto. Myöhäisen kylvön sen sijaan Aalto jätti ruiskuttamatta, koska oras oli pientä, eikä siihen lumihome iskenytkään.
Valkuaispitoisuutta voi nostaa typpiliuosruiskutuksilla Typpeä vehnä sai syksyllä 30 kilogrammaa hehtaarille ja keväällä 120 kilogrammaa hehtaarille. Kevätlannoitus jäi alle ympäristötuen salliman maksimimäärä, mutta vehnä viljellään siemeneksi, ja silloin ei korkeata jyvien valkuaispitoisuutta tarvitse hakeakaan. Jos vehnä olisi viljelty leipäviljaksi, Aalto olisi antanut kasvustolle lisätyppeä. Siemenviljelyksillä on muutoinkin oltava varovainen lannoituksen suhteen. Lakoviljaa ei kaivata. SW Magnifik-syysvehnällä valkuaispitoisuus jää normaalisti hiukan alhaiseksi johtuen korkeasta satotasosta. Sitä voi kuitenkin kompensoida typen lisälannoituksella, ja sellaiseksi sopii myös maitotuleentumisasteella annettu typpiliuosruiskutus.
SW Magnifik on laonkestävä Laontorjuntaan vehnä sai toukokuun lopulla CCC:tä litran hehtaaria kohden. Toista laontorjuntaruiskutusta ei tarvittu. Magnifik on luja kortinen lajike. Laontorjunta meni samalla ruiskutuskerralla rikkatorjunnan kanssa. Siihen Aalto käytti Sekatoria 1,2 desilitraa hehtaarille ilman mitään terästeitä. Toisella ruiskutus kerralla kasvusto sai pelkästään tautitorjunnan. Magnifik on tähän mennessä lunastanut Marko Aallon sille asettamat toiveet, ja aikomus on jatkaa sen viljelyä. Pelloista osa on jäykkiä savimaita ja niille Magnifik juuri sopii. r 40
Bettina-kaura Bettina on ruotsalaisen SW Seedin jalostama kauralajike, joka kasvuaikansa puolesta sopii viljeltäväksi Etelä-Suomen alueella. MARKO AALLON pellolla Hauholla Bettinaa on kasvussa ensimmäistä vuotta. Kasvusto on runsaan pensomisen seurauksena hyvin tuuhea, vaikka kylvömäärä oli vain 205 kiloa hehtaarille. Lakoa ei silti ole. Lajikkeen ominaisuuksia on juuri hyvä korrenlujuus. Syysmuokkauksessa Aalto suosii perinteistä kyntöä. – Siemenviljelyssä se on lähes välttämätöntä. Osa pelloista ajetaan syksyllä miniauralla. Se on kyntöaura, mutta työsyvyys on reilut 10 kymmenen senttimetriä. Kuitenkin se kultivaattoriin verrattuna kääntää maan, ei pelkästään sekoita. Jos lohko on jätetty talven ajaksi sängelle, sen Aalto keväällä kyntää ja mieluimmin juuri miniauralla. Kevätkynnetty maa lämpiää nopeasti.
Kasvinsuojelu yhdellä ajokerralla Kasvinsuojelun koko kirjon Aalto antoi yhdellä ajo kerralla: rikkatorjuntaan Cantoria, tautitorjuntaan Prosaron ja Comet Pron seoksen. Seokseen lisättiin vielä litra CCC:tä laontorjuntaan varten ja muutama litra hivenlannoiteseosta. Pelloissa on mangaanin puutetta johtuen siitä, että pH-luvut ovat suhteellisen korkealla, ja mangaanin hän antaa lehtilannoituksena. Kirvatorjuntaankin Aalto oli varautunut, mutta kirvoja ei viime vuonna tullut.
Hyvä laonkestävyys – Typpimäärä oli alle ympäristötuen salliman maksimimäärän, mutta siemenviljelyssä on lannoitettava varman päälle, sanoo Aalto. Typpimäärä oli kovilla mailla 90 kiloa hehtaaria kohden. Aalto mieluummin tinkii hiukan satomäärässä, mutta varmistaa sillä, että lakoa ei tule. Eikä sitä olekaan. Noilla typpimäärillä viljelijän varovainen satoarvio ennen puinteja on yli 5 tuhatta kilogrammaa hehtaarille. Arvio osoittautui oikeaksi, sillä se oli 5.300. Puimaan hän pääsi 17. -21. syyskuuta. Puintikosteus oli 16-22 prosenttia. Marko Aalto viljelee 140 hehtaarin peltoalaa Hauholla. Sukupolvenvaihdos on tilalla suoritettu viime vuoden vaihteessa. Isällä säilyi kuitenkin työoikeus: hän auttaa edelleen peltotöissä. Tilalla on 30 prosentin kasvipeitteisyyssopimus. Se täyttyy kuminalla,
MAATILAN PIRKKA 1•2013
EDELLÄKÄVIJÄN RATKAISUT KASVINSUOJELUUN!
Laajatehoinen pienannosaine rikkakasvien torjuntaan viljoille
Pitkäkestoista tehoa viljojen tautien torjuntaan
Huipputuote viljojen ja öljykasvien tautien torjuntaan
• Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Laajatehoinen, hyvä teho saunakukkaan ja mataraan • Joustava käsittelyajankohta: 3-lehtiasteelta – lippulehtivaiheeseen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa
• Ainoa valmiste, joka edistää kasvua ja sadonmuodostusta • Edistyksellinen formulaatti, tehostaa myös seoskumppanin vaikutusta • Saa käyttää myös pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina
• Pitkäkestoista tehoa yksin käytettynä ja tankkiseoksissa • Hyvä pahkahomeen torjuja • Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina
+ t Pr o C o m e ar o Pr o s t o e li
Rikkakasvitorjunnan vaikutus sadon määrään ohralla (kg/ha) (K-koetilan kokeet v. 2012) 0
...
5000
6000
7000
8000 kg/ha
p i s a OA m e r T a P T UO T Ä Ä S I L LE! T IL A L
Käsittelemätön TOOLER + K-TRIO TOOLER + K-MCPA
Monipuolinen tautiaine tankkiseoksiin tai yksin käytettäväksi viljoille ja öljykasveille • Tehoaa myös punahomeeseen • Torjuu rypsin ja rapsin pahkahomeen • Rypsillä ja rapsilla sivuvaikutuksena kasvunsäädeominaisuus
Sadonlisäys kg/ha
Kasvunsääde ohralle, rukiille, vehnälle ja öljypellavalle
1400
us!
Heinämäisten rikkakasvien torjuntaan • Alennettu käyttömäärä yksivuotiseen torjuntaan • Nopea teho • Peruna-, herne-, rypsi-, rapsi-, sokerijuurikas- ja mansikkaviljelyksiltä • Myös metsäkäyttöön • Stratos Ultra imeytyy kasviin sen maanpäällisten osien kautta kulkeutuen systeemisesti sen muihin osiin. Ruiskutuksen jälkeen rikkojen kasvu pysähtyy heti
1350
Sadonlisäys kg/ha
Uut u
• Tehokas kahden tehoaineen ansiosta • Hellävarainen viljelykasville • Ei rajoita olkisadon käyttöä
1300 1250 1200
Varmatehoinen hukkakauran torjunta-aine
1150 1100
Comet Pro + Prosaro
Kilpailevat tuotteet
• Paras teho ruiskutettaessa viljan pensomisen puolivälistä korrenkasvun alkuun • Tehoaa erinomaisesti myös luohoon • Ei pohjavesirajoitusta
Keskimääräinen sadonlisäys vehnällä v. 2009-2011 (5 koetta) Västankvarn. Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
Kuvan vasemmalla puolella on ruiskutettu Clamoxilla, mutta oikealla ei.
ÖLJYKASVINVILJELY
Aurea CL kevätrypsistä hyvä puhdas sato
Kevätrypsilajike Aurea CL on perinteisellä kasvinjalostustyöllä saatu lajike. Aurea CL sietää rikkakasveihin laajasti toimivaa tehoainetta, jolloin rikkakasvit eivät häiritse sen satopotentiaalia. TEKSTI Ari Virtanen KUVAT Maria Munck ja Vesa Tyni
Helsingin Yliopiston jalostama Aurea CL on tällä hetkellä ainoa markkinoilla oleva Clearfield-rypsilajike. Aurea CL -lajikkeeseen on saatu jalostettua
erinomainen ominaisuus, jonka ansiosta se kestää rikkakasveihin laajasti tehoavaa Imazamoksi-tehoainetta. Aurean jalostuksessa ei ole käytetty geeninsiirtotekniikka
Varmaa tehoa vaihtelevissa oloissa 2500
Clamoxilla paremmat sadot (kg/ha, netto)
2011 kg/ha 2012 kg/ha
2000
1500
1000
500
0 Käsittelemätön Clamox+Dash, Clamox+Dash, Verranne 2 2.0+1l 1.5+1l
Verranne1
Lähde: K-maatalouden koetila, Hauho
K-maatalouden koetilalla Hauholla on testattu Clearfield-tuotantomenetelmää jo muutamia vuosia. Hauhon kokeissa on todettu, että Clamox-ruiskutuksella Aurea CL kevätrypsistä saadaan kaikki potentiaali irti ja paremmat sadot, jopa niinkin haasteellisena kasvukautena kuin kesä 2012 oli.
42
eli se ei ole GMO-lajike. Lajikkeen omistaa Huoltovarmuuskeskus, joka on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Suomen kasvilajikeluetteloon Aurea CL merkittiin vuonna 2010. Aurea CL on ollut MTT:n virallisissa lajikekokeissa 2008–2012 eli viitenä kesänä. Vuosina 2008– 2011 Aurean rikkakasvitorjunta on ollut sama kuin tavanomaisissakin rypsilajikkeissa, eli koko lajikkeen satopotentiaali ei ole tullut esille. Nyt vuoden 2012 virallisissa kokeissa CL- eli Clearfieldlajikkeet ruiskutettiin erikseen vain niille soveltuvalla rikkakasvien torjunta-aineella. Tästä johtuen Aurea oli viime kesänä seitsemän prosenttia mittarina ollutta SW Petitaa satoisampi kuuden kokeen keskiarvossa. Aikaisempina vuosina Aurean satotaso oli jäänyt hieman Petitan alapuolelle. Yhteenvetona Aurea CL -lajikkeesta voidaan todeta, että se on markkinoiden aikaisin rypsilajike, jolla päästään korkeisiin satotasoihin, kun rikkakasvit eivät pääse häiritsemään satopotentiaalia. ClaMAATILAN PIRKKA 1•2013
Aurea CL on markkinoiden aikaisin rypsilajike, jolla päästään korkeisiin satotasoihin.
FIRST CLAAS Rehunkorjuun parasta ykkösluokkaa!
CLAAS ROLLANT 455 RC UNIWRAP
Lisää paalaustehoa ja käyttömukavuutta • Nyt 25 kpl teriä ja hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja • Suuret 26,5" pyörät vähentävät pintapainetta ja lisäävät kantavuutta • Nyt uusi huippunopea käärintä, muovirullatelineet (6 x 2) vakiona • Uusittu MPS Plus hydraulikäyttöinen telasegmentti takaa tiiviit paalit
CLAAS DISCO Active Float niittomurskaimet • Nostolaitekiinnitteiset, hinattavat ja perhoskoneet • Edistyksellisellä Active Float -kevennyksellä: Pienempi tehontarve, suurempi ajonopeus ja parempi niittojälki (DLG:n testi no 5950F)
3500 TC
23.500,(alv 0%) +toim.kulut
CLAAS CARGOS combivaunut Suurtehonoukinvaunu ja rehun kuljetusvaunu
Aurea CL myydään valmiina pakettina yhdessä Clamoxin kanssa.
mox-rikkakasviaine ei vioita eikä edes stressaa Aurea-kasvustoa ylimmällä sallitulla annoksella eli kahdella litralla hehtaarille. K-maatalous myy Aurea CL -siementä aina Elado-peitattuna, jonka teho kirppoihin on tunnetusti hyvä. Aurea CL -lajiketta ei voi viljellä pohjavesialueilla, koska sekä Clamoxin että Eladon käyttö on niillä kielletty. Molemmilla aineilla on myös perättäiskäyttörajoitus. Tarvittavat tuholais- ja kasvitautitorjunnat tehdään Aurealle normaalien rypsien tapaan. Lopputuloksena saadaan hyvä ja puhdas sato. r MAATILAN PIRKKA 1•2013
• 38-50 m3 lavatilavuudella, purkukeloilla tai ilman • Roottori ja noukin irrotettavissa - vähemmän painoa kuljetusvaununa • Tehokas sullonta, tiiviimmät kuormat
Hinnat voimassa 31.1.2013 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Hinnat eivät sisällä toimituskuluja. Kuvien koneissa mahdollisesti lisävarusteita.
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
BIOENERGIA
Puunnostin nopeutta ja helpottaa klapin tekoa.
Nokalla puut pinoon
ja Hakilla halki
Teemu Vikmanin päätoimialana on puunajo sekä mökki- ja rakennustonttien puuston raivaus. Tämän lisäksi hän tekee erikoishakkuita rakennetuilla tonteilla ja puistoalueilla. Metsävaunukuormaajayhdistelmänä on Nokka 5482HP -kuormain sähköisellä esiohjauksella ja käteen sopivilla joystickvivuilla sekä 1530-metsäperävaunu. Koska pilkkeen teko on lisääntynyt, Teemu hankki äskettäin HakkiPilke Easy 38 -pilkekoneen. TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen
T
Koitista on varmaan rokotettu moottorisahaviilalla. Ainakin jotakin siihen suuntaan voi arvella, kun kuuntelee miehen puheita. Alle kouluikäisestä on metsässä oltu. – Jos ei aina niin viimeisen päälle työntouhussa, niin ainakin oppia ottamassa, Teemu sanoo. Oppi on tarttunut, ja nyt 29-vuotiaana mies pyörittää omaa yhden miehen yritystään T:mi Pilke. – Yritys alkoi pienimuotoisesta naapuriavusta, metsätöitä oli tullut tehtyä ja puutkin kaatuivat siihen suuntaan, mihin halusin. Siitä toiminta on laajentunut useamman kunnan alueelle. Poistan puita
44
EEMU VIKMAN,
mökkitonteilta ja raivaan tontteja. Hyvälaatuiset tukit menevät sahaukseen ja loput tehdään yleensä polttopuuksi tilaajalle. Teen normaalisti täyden palvelun työn, eli kaadan puut ja teen niistä valmiita tuotteita, kuten polttopuuta ja sahatavaraa. Voin ostaa myös kaikki puut tai osan niistä, riippuen siitä, mitä asiakkaan kanssa sovitaan, Teemu kertoo.
Kevyet koneet, isot kuormat Koneita Teemu hankkii tarkalla harkinnalla, perävaunun edessä traktorina on Massey-Fergusson 390 vuodelta 1996, perävaunukuormaajayhdistelmä on Nokka Pro -sarjan ammattilaispaketti, Nokka 5482 -kuormain sähköi-
sillä joystickvivuilla ja isorenkainen 1530-metsäperävaunu. Teemu kertoo harkinneensa muitakin yhdistelmiä ja vaunuja, joissa on mekaaninen veto. Tämä oli kuitenkin kokonaisuutta ajatellen järkevin vaihtoehto, kitkarullavetoinen vaunu on rakenteeltaan kevyempi ja siinä kuitenkin tulee kuormaa sen verran, ettei tarvitse terveisiä kuljettaa. – Minulla on paljon saarisavotoita ja on tärkeää, että saa paljon hyötykuormaa tulemaan. Työaikaa on rajallisesti talvella, yleensä meillä pääsee jääteille helmikuussa ja kausi loppuu viimeistään maaliskuun lopulla, joten sinä aikana on työt MAATILAN PIRKKA 1•2013
tehtävä. Lisäksi tällaisella leveärenkaisella kevyellä kalustolla voi liikkua herkillä piha-alueilla rikkomatta nurmikoita. Kone on ollut työmaalla kiitettävästi, kahdessa vuodessa sillä on ajettu 35 000 kuutiota puutavaraa. Omia metsiä Teemu hoitaa myös jatkuvasti, ja moottorisaha on laulanut paljon. – Kuitupuun hinta on huono. Olenkin tehnyt viimeaikoina vain tukit ja loput puista korjataan kokopuuna energiaksi. Nokka 1530 -perävaunussa on kuormatilaa mukavasti myös kokopuun ajoon, viime talvena minulla oli siinä vielä reilut jatkotolpat ajossa saaresta.
Jälkihoito tärkeää Merkittävä syy Nokan valintaan oli erittäin hyvät kokemukset edellisestä vaunusta, joka myös oli Nokan valmistetta. – Kuormaaja ja vaunu ovat toimineet hyvin, takuuseen on korjattu jatkopuomin hydraulisylinteri, sen Nokka hoiti tyylikkäästi, Teemu hehkuttaa. Perävaunu noudettiin tehtaalle ja siellä vaihdettiin sylinteri ja samalla vaunun keskirunko, johon oli tullut kaupan teon jälkeen muutoksia. Yrittäjälle on todella tärkeää, että takuuasiat ja myös myöhemmin eteen tulevat varaosatoimitukset hoidetaan nopeasti. Nokka on kotimainen tuote, joten toimitukset pelaavat varmasti.
Kuormatilaa on sen verran ettei tarvitse terveisiä kuljetella.
Traktori on iäkäs mutta hyväkuntoinen. – Sitä on nyt hieman paranneltu, hommasin siihen uudet metsärenkaat. Tällä pystyy metsässä ajamaan. Uudemmilla traktoreilla on ongelmia ilman mittavia suojaustoimia, Teemu toteaa. Puunajon lisäksi traktorilla tehdään lumitöitä ja muuta traktorityötä.
Polttopuun tekoon uutta Viimeisin isompi koneinvestointi Teemulla on pilkekone HakkiPilke Easy 38. – Pilkkeen tekoa on alkanut olemaan niin paljon, että oli aika hankkia toinen kone. Viime keväänä kun tämä tuli myyntiin, hankin sen välittömästi. Klapeja tehdään yhä suuremmista puista. Tässä on puun maksimihalkaisja 38 senttimetriä, vanhemmalla koneella suurin puu oli vain 20 sentin luokkaa. Hankintaan vaikutti puun isomman halkaisijan lisäksi koneen sähköhydraulinen hallinta. Joy stickvivulla hallitaan koko katkaisu ja halkaisuprosessi yhdellä kädellä. Lisävarusteena olevalla puun nostimella nousee useampikin pölkky kerrallaan ylös, josta ne on helppo vieräyttää syöttö kuljettimelle. Katkaisu tapahtuu 16 tuuman ketjusahalla, ja terä pyörii vain käyttövivun liipaisinta painettaessa. Halkaisuliike on automaattinen, halkaisuterää nostetaan ja lasketaan hydraulisesti puun koon mukaan. Poistokuljetin kääntyy sivusuunnassa ja siinä on roskanpoisto. Teemu on hankintaansa tyytyväinen – Teen klapeja vuodessa yli tuhat heittomottia, joten koneen on oltava ammattitasoa. Tällä työskentely on todella helppoa, puunnostin on ehdoton lisävaruste. Etenkin tontinraivauksessa tulee paljon isoa puuta, vaikka ne puut jaksaisikin nostaa syöttöhihnalle, nostin nopeuttaa työtä todella paljon. Asiakkaat usein ihmettelevätkin, että noinkos nopeasti ne polttopuut tulikin tehtyä. r
Perävaunu Nokka MV 1530HD Paino ilman kuormainta 2 580 kg Kantavuus (nopeus< 0-25km/h) 15 000 kg Kantavuus (nopeus 25-45km/h) 11 850 kg Kokonaispaino 17 580 kg Leveys 253 cm Pituus 650 + 85 cm Korkeus 277 cm Kuormatilan pituus 430 + 85 cm Manuaalisesti / hydraulisesti siirrettävä sermi Kuormausala 3.0 m² Raideleveys 193 cm Maavara 74 cm Renkaat 600/50-22.5 ELS
Hakki Pilke Easy 38: Max puun halk. 380 mm Max puun pit. 600 mm Max halk. voima 8 tn Teräketju 0,325/1,5/68vl Terälaippa 16” Sähkömoottori 10 kW Mitat, kuljetusasennossa: Korkeus Leveys Pituus Paino
2 520 mm 2 460 mm 1 300 mm 880 kg
Kuormain Nokka 5482 Paino puutavarakouralla 1 280 kg Brutto nostomomentti 54 kNm Netto nostomomentti 40.5 kNm Kääntömomentti 15.0 kNm Puomin kääntökulma 400 ° Max. ulottuvuus 8.2 m Max. työpaine 160 bar Min. pumpun tuotto 60 l/min Kiinnityslaite laippa korkea pysty Kääntölaite 4 sylinteriä-öljykylpy/rasva Jatkeen pituus 2*1.59 m Nostokyky 4 m, 964 kg Nostokyky max. ulottuvuudella 430 kg 45
T YÖKONE
Luomutilalla
#työ
ei muokkauksessa säästellä
kon
eet
Kestorikkaruohoista selviytyminen on luomutilalla oma taiteen lajinsa. Pekka Kivisaari Somerolta käyttää hanhenjalkaterillä olevaa Potilan Maxer Pro -äestä. TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma
P
.EKKA KIVISAAREN tilalle on vuosi sitten valmistunut 12 000 kanan luomukanala, ja se nielee luomurehua, jota Kivisaari tuottaa 250 hehtaarin peltoalalla. Kyntö on Kivisaaren luomu tilalla perusmuokkaustoimenpide. Jos pellossa on juolavehnää, hän kultivoi pellon 15 senttimetrin syvyyteen ja myöhemmin ajaa kerran pari hanhenjalkaterillä olevaa Potilan Maxer Pro -äkeellä. Terät ovat 18 senttimetriä leveät, ja kun piikkiväli on 10 senttimetriä, rikkaruohot leikkautuvat koko leveydeltä poikki. Kun työleveys on 7 metriä, äkeellä ehtii käsittelemään nopeasti isotkin alat. Tuo äestys on ikään kuin loppusilaus kestorikkaruohojen torjunnassa.
Potila Maxer Pro 7 m, Tekniset tiedot Paino varpajyrällä Piikkimäärä 10 cm jaolla Piikin paksuus/leveys Piikkiakseleita Hydrauliikkaliitäntöjä Pyörien määrä 340/55-16 Rungon pituus Kuljetusleveys Äkeiden työleveydet
46
4.970 kg 69 kpl 12 / 70 mm 8 kpl 3 kpl 2-toim. 8 kpl 3,95 m 3,50 m 5-10 m, metrin välein
– Polttoainekulut nousevat luomuviljelyssä väkisin korkeiksi, koska torjunta-aineet on korvattava mekaanisella muokkaamisella. Ja siihen ei yksi ajokerta riitä. Siksi äkeestä pitää löytyä myös työleveyttä, sanoo Kivisaari.
Kestorikkaruohot pitää saada äkeellä katkaistua Someron savet ovat jäykkiä aitosavia. Kivisaari ei äkeellään tavoittele juuri yli 5–6 senttimetrin työsyvyyttä. – Jos syvälle tavoittelee, ei mikään voima riitä. Äkeen veturina on nyt 200-hevosvoimainen traktori, kertoo Kivisaari. Mutta juolavehnätorjunnassa ei äkeeltä syvää muokkausta haetakaan. Matala muokkaus riittää, kun rikkaruohot vain kunnolla katkeavat. Laahavannaskoneen vaatima tasainen muokkauspohja syntyy Maxer Prolla. Toinen tärkeä äkeen ominaisuus on Kivisaarelle tasainen muokkauspohja. Hän nimittäin kylvää laahavannaskoneella, ja muokkaussyvyyden kanssa pitää olla tarkkana: muokkaus määrittää kylvösyvyyden. Työsyvyyden säätävät pyörät on Potilan Maxer Pro -äkeessä sijoitettu neljään riviin ja niitä on kaikkiaan kahdeksan. Kun piikit on sijoitettu kaikkiaan kahdeksalle peräkkäiselle akselille, äkeen rungosta tulee pitkä, mutta se toi-
saalta auttaa äestä kulkemaan vakaasti. Kun etulata peittää päiste vaot, pellosta tulee tasainen kylvettävä. Piikkien sijoittaminen monelle akselille tekee äkeestä väljän: olki pääsee soljumaan tukkeutumatta piikkien välistä. Luomuviljelyssä rikkaruohojen torjunta alkaa nimittäin heti puinnin jälkeen sänki muokkauksella. Siinä rikkasieme net saadaan nopeasti itämään. Sänkimuokkaukseen Kivisaari aikoo jatkossa käyttää Maxer Prota. Se on työleveytensä ansiosta tehokas ja sillä hyvin ehtii pysymään puinnin perässä. Syksy 2012 oli sateisuutensa takia vaikea poikkeus. Märkyys esti osan muokkausajoista. Syysvehnän Kivisaari joutui kylvämään sateiden takia keski pakoislevittimellä ja peittämään siemenet Maxer Pro -äkeellä kertaalleen ajaen.
Kuohkea äestysjälki Maan Kivisaari haluaa muokkauksen jälkeen jäävän kuohkeaksi. Siksi hän vierastaa muokkaimissa raskaita ja maata tiivistäviä pakkereita. Potilan äkeessä on takana varpajyrä ja sen perässä vielä kaksirivinen jälkiäes. Luomuviljelijä jos kukaan joutuu puntaroimaan sitä, mitkä muokkauskoneet hän tilalleen kelpuuttaa. Kivisaari on tyytyväinen Potilan Maxer Pron tehoon kestorikkaruohojen torjunnassa. r MAATILAN PIRKKA 1•2013
VAMA EA 3000S suora alueaura
• Pihojen ja tiealueiden lumenpoistoon
VAMA 300/JH2 TAKALANA
• Hydr. terän ja rungon kääntö
Expert 25
VAMA EA 3440K heittävä alueaura
3990,alv 0% +toim.kulut
3150,-
• Teiden ja jalkakäytävien nopeaan auraukseen • Aurauskulma säädetään ylipaineventtiileillä varustetuilla kaksitoimisilla sylintereillä • Siiven muotoilun ansiosta auroilla on pieni ajovastus, siipi on tehokkaasti heittävä, kaarevuus estää lumen lentämisen auran yli • Terälevyn yläreunan jousi vaimentaa iskut tehokkaasti • Vakiovarusteena pulttikiinnitteiset hammas- ja tasaterät, kierresäätöiset tukilautaset • Lisävarusteet: lumisiipi, reikäterä, sikliterä ja reunatuki • Sovitettavissa kaikkiin yleisimpiin etukuormaimiin
• Alkuperäinen suomalainen - erittäin nopea • Halkaisu 2 sylinterillä, 4 m poistokuljetin
5000,-
alv 0% +toim.kulut
5330,-
alv 0% +toim.kulut
alv 0% +toim.kulut
Nokka 4472HR + MV1124
Varusteltu ergonominen paketti • 2-runkoinen 11 tn metsävaunu • Hydr. esiohjattu HR-venttiilistö • 500/55-17 renk.
21855, (alv 0%)
Sähköisellä BLB propoesiohjauksella • Asennus ja käyttö hytistä on helppoa ja vaivatonta
23480, (alv 0%)
Nokka 3567 HR + MV921 Vaativaankin puunajoon
• 2-runkoinen 9,5 tn metsävaunu • Hydraulisesti esiohjattu HR- venttiilistö
17370, (alv 0%)
Nokka 3567He + MV 819 1-runkoinen
8,5 tn metsävaunu
13910, (alv 0%)
• Sähköinen on/off 2- vipuventtiilistö
Nokka 2752 STD + MV719
Edullinen pikkujättiläinen omatoimiseen puunkorjuuseen • Hydraulisella aisanohjauksella • Venttiilistö 2-vipuohjauksella
Alk. 10685, (alv 0%)
Hakki pyöreäselkäiset kauhat Järeä, kotimainen kauha tavallisimmilla etukuormainsovitteilla traktoreihin ja kurottajiin • Kätevä ja kestävä takaterä vakiona • 5 mm korkealujuusterästä (Domex S650) • Hinnat alk. 640 € (alv 0%) + toimituskulut Hakki kauhat 1700 Huuliterän lev., 1700 mm Syvyys, mm 850 Korkeus, mm 800 Tilavuus, 920/ netto litraa / m3 1,15 Paino, kg 275
2000
2300
2600
2900
2000
2300
2600
2900
850 800
1000 950
1000 950
1000 950
1100/ 1500/ 1690/ 1890/ 1,35 2,2 2,45 2,75 320
385
435
Hinnat ovat voimassa 28.2.2013 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.
K-MAATALOUS
485
TopLine Super saa kynnettyyn peltoon tasaisen kylvöpohjan. Piikkiväli on 100 millimetriä ja terälapun leveys 60 millimetriä. Tukipyörät ovat kahdella akselilla ja tasaavat äkeen pulkua.
#työ
kon
MULTIVAN TOPLINE SUPER
riittää ainoaksi muokkaimeksi Voitto Pihlava hankki kolme vuotta sitten Multivan TopLine Super -äkeen. Valmistaja ja myyjä lupasivat sen toimivan myös koskemattomassa sänkipellossa tukkeutumatta. Pihlava sanoo että se on ensimmäinen äes, joka ei tukkeudu. Keväällä kerta-ajo TopLine Superilla päivää paria ennen kylvöä saa aikaan sänkipellosta hyvän kylvöalustan. TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma
viljelee Huittisissa 150 hehtaarin peltoalaa. Hän on viime vuosina jättänyt valtaosan pelloista syksyllä sängelle. Pihlavan Multivan TopLine Super -äes on seitsemänmetrinen. Hän vetää sitä 160 hevosvoimaisella traktorilla. Ohjeissa sanotaan vetovoiman tarpeeksi 180 hevosvoimaa. – Mutta kyllä pienemmällä pärjää. Voimasta ei ole ollut puutetta, sanoo Pihlava. Voimantarve riippuu työsyvyydestä, mutta hän ei äkeellä syvälle tavoittelekaan. VOITTO PIHLAVA
Ei kaipaa tavallista S-piikkiäestä Osa pelloista on hyvin kevyitä multamaita. Syysmuokatun pellon 48
äestäminen on perinteisellä äkeellä tuottanut vaikeuksia. Hieno maa-aines on lähtenyt lauttamaan äkeen edessä. TopLine Superilla ongelmaa ei ole tullut. Äkeen runko on kahdeksan senttiä korkeampi ja piikit ovat peräti kahdeksalla akselilla. Pihlava katsoi parhaimmaksi luopua tavanomaisista S-piikkiäkeistä kokonaan ja myi ne pois – eikä ole takaisin kaivannut. Toinen tilanne, missä äkeeltä vaaditaan väljyyttä, on runsas olkisten talvisänkien muokkaaminen kylvökuntoon keväällä. Osan sänkipelloista Pihlava kylvää suoraan, mutta osan hän muokkaa äkeellä. – Muokkaamista tarvitaan tilanteessa, jossa osa peltolohkosta
on liian märkää kylvettäväksi. Äestys nopeuttaa pinnan kuivumista. Toisaalta pelloilla on myös kuivumiselle alttiita kovia savitöyryjä. Niiden äestäminen estää liian kuivumisen ja saa aikaan murupinnan siemenen peitoksi. Olkimassa ei ole koskaan häirinnyt muokkaamista.
Tasaisempi muokkauspohja Tilalla on myös lautasmuokkain, mutta Pihlavan mielestä muokkauspohjasta tulee TopLine Superilla tasaisempi. Se näkyy tasaisesta orastumisesta. Sateista johtuen muokkaukset jäivät kokonaan tekemättä viime syksynä, lukuun ottamatta muutaman hehtaarin puimatta jäänyttä MAATILAN PIRKKA 1•2013
eet
T YÖKONE kaura-alaa. Sen Pihlava ajoi lautasmuokkaimella. Kerta-ajo on talvisänkien muokkaamisessa yleensä ollut riittävä, kun kylvö on tehty Tumen Nova Combilla. Jos peltoon on syksyllä jäänyt ajouria tai painanteita, niiden tasaamiseksi on joskus tarvittu toinenkin ajokerta.
Tukipyörät lisävarusteena Aikaisemmin Pihlavan tilalla peltoja jonkin verran syyskynnettiin sikalietteen multaamiseksi. Kun sioista on luovuttu, kyntämisen tarve on vähentynyt. – Sen kynnösten kevätmuokkausessa kuitenkin huomasi, että kylvöpohja on hyvin tasainen. Sama äes sopii yhtä hyvin kynnökselle kuin sängelle. Jos näin jälkikäteen haluaisi tehdä jotain toisin, Pihlava olisi ottanut äkeen etukulmiin tukipyörät. Ne pitävät leveässä äkeessä sivulohkojen työsyvyyden tasaisena. Ne saa toki jälkiasenteisina, mutta hän ei näe puutetta niin suurena, että olisi niitä malttanut hankkia. – Pitää vain olla hiukan tarkempi sivulohkojen kanssa ja tehdä äkeen perussäädöt huolellisesti.
– Kultivaattoria ei TopLine Superista tavoiteltu, sanoo Erkkilä. Äes soveltuu myös syysviljamaan muokkaamiseen, vaikka se ei ole aivan yhtä toimintavarma kuin lautasmuokkain. Toisaalta se saa aikaan tasaisen kylvöalustan ja hyvän muru pinnan siemenen syyskylvön itämisalustaksi. Tutkimuksissa muokkauspohjan tasaisuuden on todettu olevan jopa S-piikkiäkeiden kärkipäässä. Ruotsissa TopLine Superia myydään hyvin, vaikka siellä ei kasvi peitteisyysvaatimusta olekaan. Mutta Ruotsissa on syysvilja-ala suurempi kuin meillä ja äes on koettu syysviljamaalla olevan tehokas äes.
Multiva TopLine Super 700 Tekniset tiedot Piikkien lukumäärä 71 kpl Työleveys 7,0 m Piikkijako 10 cm Piikkiakselien lukumäärä 8 kpl Rungon pituus 3,90 m Kuljetusleveys 3,55 m Paino 3.900 kg TopLine Super työleveydet alkavat 5 m:stä ja suurin on 14,5 m
Kolmen vuoden kehitystyö TopLine Superin kehitystyö vei tehtaalla kaikkiaan kolme vuotta. Potkua työlle antoi tukiehtoihin tullut kasvipeitteisyysvaatimus. Kun keväällä alettiin muokata talven ajaksi sängelle jätettyjä peltoja, perinteinen S-piikkiäes meni oljesta tukkoon, ja lautasmuokkaimella muokkauspohja jäi liian epätasaiseksi. – On hyvin haastavaa aikaansaada äes, joka toimii tukeutumatta oljessa ja toisaalta saa tasaisen muokkauspohjan, sanoo JUHA ERKKILÄ äestä valmistavalta Dometal Oy:ltä. Äkeen piikki on tavalliseen S-piikkiäkeeseen verrattuna vankempi. Jousen paksuus on 12 millimetriä ja leveys 65 millimetriä. Piikin muoto on myös tärkeä, koska piikki on pitempi. Se ei kuitenkaan saa joustaessaan nousta.
Yleisäes, kun muokkauskerroksen ei tarvitse olla syvä Tavoitteena valmistajalla oli saada äes, joka selviää tilan kaikista muokkaustöistä silloin, kun muokkauskerroksen ei tarvitse olla syvä. MAATILAN PIRKKA 1•2013
Sänkien muokkaamisessa Multivan TopLine Super näyttää kyntensä. Se ei tukkeudu. Äkeen runko on kahdeksan senttiä korkeampi kuin perinteisissä S-piikkiäkeissä, ja piikit ovat kahdeksalla akselilla.
Hanhenjalkaterillä läpileikkaava kestorikkaruohojen torjuntaan Tukkeutumattomuutta auttavat äkeen korkeus. Runko on kahdeksan senttiä korkeammalla kuin tavallisessa S-piikkiäkeessä. Läpäisevyydessä auttaa piikkien sijoittelu kahdeksalle akselille. Olkimassa pääsee uimaan piikkien välistä. Äkeen piikkijako on 100 millimetriä. Kun terälapun leveys on 60 millimetriä, muokkaamatonta aluetta jää piikkien väliin vain neljä senttimetriä. Äkeeseen voidaan tavallisten kärkilappujen paikalle asentaa myös 140 millimetriä leveät ja läpileikkaavat hanhenjalkaterät. Ne auttavat kestorikkaruohojen torjunnassa. r
Voitto Pihlavan äes on ensimmäisiä sarjavalmisteisia TopLine Superia. Äes on lunastanut valmistajan lupaukset: se ei oljessa tukkeudu.
49
Tallin rehualue on korkea, joten tuulikuormat ovat rakennuksessa melkoiset. Stig Winqvist kertoo yhden syyn POMO-tallin valintaan olleen se, että rakennuslujuudet ovat POMOlla hyvin hallinnassa. Rakenteet tulevat Vieskan elementistä.
MAATILARAKENTAMINEN
Tilaa hevosille ja ihmisille Nina ja Stig Winqvistin uuden ja ilmavan tallin rakennustyöt alkoivat huhtikuussa ja elokuussa se oli viilausta vaille valmis. Pariskunta päätyi POMO-talliin, koska heillä on valmistajalta entuudestaan kaksi maneesia, talli ja varastohalli korjausverstaineen. Silloin, kuten nytkin, yhteistyö toimi hienosti. TEKSTI Maria Munck KUVAT Maria Munck ja Matti Karlsson
N
ja STIG WINQVISTILLÄ on ratsastuskoulu Trans Horses Pohjois-Vantaalla, Hevossillan tilalla. Kaiken kaikkiaan hevosia ja poneja on kahdessa tallissa reilu viisikymmentä. Jutun kirjoitushetkellä tavoitteena on, että joulukuussa 29 hevosta muuttaa pihapiirin uuteen POMO-talliin. Marraskuun puolessa välissä tallista puuttui vielä pari karsinaa ja pesupaikka. – Vanhassa tallissa ei enää riittänyt tila. Oli parempi rakentaa uusi kuin ahtaasti muuttaa vanhaa rakennusta, Stig sanoo. INA
Karsinoiden seinämateriaaliksi valittiin muovi sen kestävyyden takia.
50
Melkein valmista. Pari karsinaa ja hevosten pesutila puuttuvat vielä.
Vanha talli tyhjennetään ja se palaa siihen käyttöön, mihin se alun perin oli rakennettukin eli varastoksi. Uusi talli on neljärivinen kahdella käytävällä. – Jossain vaiheessa mietittiin myös tallia, jossa olisi vain yksi käytävä, mutta etäisyydet rehu varastolle ja satulahuoneeseen olisivat tulleet työntekijöille liian pitkiksi, kertoo Nina.
Tuttu porukka tietää, mitä tekee Hevossillan tilalla on kahdenkymmenen vuoden sisällä rakennettu viljankuivaamo, kaksi tallia, kaksi maneesia, iso lantavarasto, varastoja sekä oma koti. Yhteensä rakennettuja neliöitä tulee huimat 6 500. Erikoista rakennusprojekteissa on se, että niissä on aina ollut sama suunnittelija, rakennusmestari, timpuri, sähköasentaja ja jopa rakennusvalvoja. – Kaikki tuntevat toisensa, mikä on rakennuttajan näkökulmasta helppoa. He sanovat minulle vain mene pois, kun tulen paikalle, Stig nauraa.
Uuden tallin rakentaminen alkoi huhtikuussa ja elokuun loppupuolella rakennus oli valmis. Stig kilpailutti tallihankkeen. Mukana tarjouskilpailussa oli toinen melko samanlainen talli. – POMO on valmistanut molemmat ratsastuskoulun maneesit sekä muita rakennuksia, ja yhteistyö on toiminut hyvin. Heillä on rakenneratkaisut, kuten lujuudet, hyvin hallinnassa, Stig perustelee valintaansa. Rakennusarkkitehti haluaa, että pihapiirissä säilyy maatilamainen ulkonäkö. – Kun talli päätettiin rakentaa, harpoin illat pitkin poikin piha piiriä miettimässä, mihin tämän kokoisen rakennuksen voisi sijoittaa. Ratkaisun piti olla sellainen, että rakennukset eivät ole liian lähellä toisiaan, mutta etäisyydet maneesin ja tallin välillä eivät saaneet tulla liian suureksi. Ainut ongelma rakennusprojektissa on ollut on palo-ovet, jotka ovat rehutilan ja tallin välissä. – En ymmärtänyt, miten vaikeaa niiden saaminen on. Ensi viikolla ne kuitenkin tulevat. MAATILAN PIRKKA 1•2012
Rakennusprojekti eteni niin, että Winqvistit tekivät perustukset, POMOn porukka jatkoi anturasta ja Winqvistien timpuri viimeisteli. Viikon projekti myöhästyi pohjan takia. – Maapohja oli huonoa, joten paalutuksen lisäksi tallin alle on tuotu yli 1 700 tonnia erilaisia murskeita, kertoo Stig.
Ennemmin yli- kuin alimitoita Tilaa voisi aina olla lisää. Piirustusvaiheessa tallissa levitettiinkin käytäviä. Suunnitelmissa ei ollut otettu huomioon karsinaovien tuomia lisäsenttejä. Vinkkinä muille rakentajille Winqvistitit sanovatkin, että kannattaa ennemmin yli- kuin alimitoittaa. Kuitenkin kolmen metrin levyinen käytävä on jo liikaa – toisessa tallissa on sellaiset, eikä se enää ole käytännöllistä. Lakaisupinta-alaa tulee paljon ilman lisähyötyä. Uuteen talliin tulee koneellinen ilmastointi, sillä luonnollinen ilmastointi ei enää riitä tälle kokoluokalle. Uusien rakennusmää-
räyksien mukaan myös ikkuna pinta-alaa pitää olla olla kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin. Se tuo paljon lämpöä kesällä sisään.
– Kiersimme katsomassa myytäviä tiloja, sellaisia, joissa olisi hyvä harjoittaa hevostaloutta maatalouden lisäksi. Kun sellaista ei löytynyt, päätimme rakentaa omalle maalle. Hevossillan tilan sijainti on erinomainen ratsastuskoulun pitoon, Stig kertoo. Vuonna 1991 alkoi nykyisen paikan rakentaminen. – Kilpailu asiakkaista on aika kovaa. Jos hoidat asiat huonosti, niin he vaihtavat tallia äkkiä, Nina toteaa. Mutta on Winqvisteilla jo toisen polven asiakkaitakin. – Menestyvä talli tarvitsee hyvät hevoset, hyvän opetuksen ja kauniin ympäristön, Nina kiteyttää.r
Laman myötä ratsutilan pitäjiksi Stigilla on viljelyksessä 340 hehtaaria. Pääpaino on viljalla ja nurmella. Hevoset saavat oman tilan rehut ja oljet. Yritys työllistää täysipäiväisesti 6–7 henkilöä. Päälle tulevat kausityöntekijät. Ratsastusoppilaita tallilla on 400 viikossa. Noin puolet ovat lapsia ja loput aikuisia, joiden joukossa on myös aloittelijoita. Yritys aloitti hevoskaupalla vuonna 1980. Winqvistit ovat tuoneet vuosien varrella noin 1 350 hevosta Suomeen Euroopan eri maista, ja hevoset on myyty koulutettuina eteenpäin. 1990-luvun laman myötä hevoskauppa laski kuin lehmän häntä, joten yrityksen pääpaino siirtyi enemmän ratsastuskoulun puolelle. Ensin talli sijaitsi Stigin kotitilalla Hyrylässä, mutta sijainti oli hankala.
Nina ja Stig Winqvist sekä Ninan kisakaveri, ori Rioja af Slifssögaard. Ratsukolla on lukuisia sijoituksia ja myös voittoja vaikeissa kouluratsastusluokissa.
Tuottavat nurmiseokset
Etelän paalinurmiseos
• Grindstad-timotei 75% - Kasper nurminata 25% • Erittäin runsas ja laadukas sato • Sopii rehuntuotantoon sekä säilö/kuivaheinäntuotantoon erinomaisesti
Paalinurmiseos
• Pohjoisen tyypin timotei 75% - Kasper nurminata 25% - Sopii 2 niiton nurmirehutuotantoon koko nurmenviljelyalueelle
Säilörehunurmiseos
• Tuottaa ison kokonaissadon • Talvenkestävä timotei Jonatan 70% • Sulava ja satoisa nurminata Minto 15% • Laadukas ruokonata Swaj 15%
SWAJ-GRINDSTAD -seos
• Intensiiviseen säilörehun tuotantoon • Ruokonata Swaj tuo seokseen kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä • Timotei-Grindstad tuo maittavuutta, omaa nopean kasvurytmin ja jälkikasvukyvyn
www.k-maatalous.fi
Laidunnurmiseos
• Tallausta kestävää niittynurmikkaa 10% - lisäksi timoteita 55%, nurminataa 35%
Heinänurmiseos 20 kg
6990
• Kuivaheinäksi, säilörehuksi ja laiduntamiseen • Timotei 80%, nurminata 20%
/sk 56,37 (alv 0%)
Voimassa 31.3.2013. saakka.
Timotei JONATAN
• Satoisa ja talvenkestävä pohjoisiin oloihin
Nurminata SW MINTO
• Satoisa ja laadukas uutuus-nurminata
LUONNONHOITOPELTO, REHU- JA RIISTASIEMENET Metsästäjän riistasiemenseokset • Laadukkaan riistapellon avaimet
Rehukasvit Rehukaali, -rapsi ja -herne ”Ilmasta typpeä – Ymppää siemen parhaan kasvun varmistamiseksi, kysy K-maatalous-myyjältäsi!”
K-MAATALOUS
Toimiva kone
Elho SideChopper 520 Pro ei ole Anssi Niskaselta juuri muuta huoltoa tarvinnut kuin rasvauksen.
Lapsuuden koneleikeistä tuli ammatti Iisalmelainen Anssi Niskanen on ollut pienestä pitäen konemies, ja aikuisena mies loi koneista itselleen ammatin. TEKSTI ja KUVA
Eeva-Kaisa Pulkka
–O
lin aiemmin muiden palveluksessa, mutta viisi vuotta sitten lunastin sedältä Saarikosken sukutilan, ja hänen perintönään tuli myös kyntöurakointi, ANSSI NISKANEN kertoo. Pikkuhiljaa urakointi on laajentunut, ja syksyllä on edessä ensimmäisen vakituisen työntekijän palkkaaminen. – Vuosittain on tullut jotain lisää ja nyt töitä on enemmän kuin yksin ehtii tehdä. Sesonkityövoimaa Niskasella on ollut jo aiemmin. Maatiloille Niskanen kyntää, äestää, kuivaa viljaa ja työllistävimpänä tekee säilörehua noukinvaunulla sekä levittää rehua siilolla. – Maatalousurakoinnissa melkein kaikki ovat vakioasiakkaita, Niskanen kertoo. Vakituiset asiakkaat ovat urakoitsijalle mieluisia, sillä työmäärä on etukäteen suunnilleen tiedossa, eikä töitä tarvitse joka kesä etsiä.
Periaatteessa koneella murskautuu ranteen vahvuinen kasvusto. – Nyt ei voi juuri lisää maataloustöitä ottaakaan, mutta aina uusista urakoista voidaan keskustella, Niskanen lupaa. Asiakkaiden lisääminen maatalouspuolella vaatisi lisää koneistusta ja erityisesti työvoimaa. 52
Suurin osa urakoinnista on nykyisellään erilaisia tienhoitotöitä. Niskanen urakoi sekä Destialle että yksityisteille lumen aurausta, polanteen poistoa, hiekoitusta, niittoa ja lanausta.
Elho murskaa pientareen pajukot ja heinikot Pientareiden niittoon Niskanen hankki keväällä Elho SideChopper 520 Pron, ja heinäkuun loppuun mennessä pajukot olivat saaneet kyytiä jo 600 tiekilometrin matkalla. – Kestävyys on ollut positiivinen yllätys, sillä tienvartta on monen laista, Niskanen sanoo ja lisää, että niittäessä saa olla tarkkana. Parhaimmillaan tai pikemminkin pahimmillaan pajukko tai heinikko piilottaa hylätyt polkupyörät ja muut romut, kivistä puhumattakaan. – Pari tankoa harjaterästä ja kaapelia pyörähti useamman kierroksen terän ympärille, mutta ei kone siitäkään särkynyt, Niskanen huokaisee. Tilanteesta selvittiin tien päällä traktorin paineilmalla toimivalla kulmahiomakoneella, ja niitto jatkui saman tien. – Periaatteessa koneella murskautuu ranteen vahvuinen kasvusto, mutta jos niin järeää alkaa enemmän olla, niin olen suositellut motoa ja energiapuuksi korjaamista. Toisille kun pajukko tarkoittaa polveen ulottuvaa pensaikkoa ja toisille kolmimetristä rankapuuta, hän naurahtaa. – Yksi terä on katkennut ja hihnoja on vaihdettu kolme, mikä on
Heinäkuun loppuun mennessä Niskasen ja piennarmurskaimen urakka oli noin puolessa välissä. Edessä oli vielä 400 tiekilometriä sekä metsäteitä ja pellonreunoja syksyksi.
ehkä oma töppi, kun liian tiukalle kiristin. Muuten koneen huolloksi on riittänyt rasvaus, Niskanen kertoo tyytyväisenä. Ulottuvuus ja koneen vakaus ovat Niskasen mieleen. Sillan kaiteet tai aurausviitat eivät haittaa pientareiden niittoa. Koneen käyttö vaatii Niskasen mukaan aluksi hieman opettelua, mutta on sen jälkeen sujuva käyttää. Vetojuhdassa Niskasella on reilu 200 hevosvoimaa ja sähköinen hallintalaitteisto, mitä Niskanen koneen käyttöön suosittelee.
Sujuvaa konekauppaa Niskanen on tehnyt konehankinnoissaan paljon yhteistyötä Veljekset Heiskasen Iisalmen liikkeen kanssa, suurin osa koneista on hankittu Keskon kautta. – Myyjät ovat asiantuntevia ja ongelmatilanteissa on aina saanut apua. Elhon piennarmurskaimen MAATILAN PIRKKA 1•2013
Ammattilaisen sahat ja varusteet
Dolmar PS-5105C - Tehokas saha vaativalle ammattilaiselle! • 13”, 50 cm³, 2,8 kW, paino 5,4 kg. Easy Start • Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-5105H)
595,-
Dolmar PS-420SC - Kompakti ja helppokäyttöinen
• Kevytkäynnistysmekanismi Easy Start • Touch & Stop ja sääd. ekopumppu teräöljylle, helppo ketjun ja laipan asennus, kestävä magnesiumvalurunko • 13”, 42 cm3, 2,2 kW, 4,9 kg
369,-
Metsurintakki ForstSelect+
119,-
Viiltosuojahousut ForstSelect+
199,-
• Kestävää mikrokuitu-kangasta • Olkapäistä kyynärpäihin ulottuva Cordura -vahvike • • • •
ostossa myyjän aktiivisuus oli aika ratkaisevaa, Niskanen sanoo. Koneen valinnassa painaa myös kotimaisuus. – Mahdollisuuksien mukaan olen valinnut kotimaisen koneen. Varaosapalvelu on silloin lähempänä, mikä on urakoitsijalle hyvin tärkeää, Niskanen painottaa. Vaikkei Niskasen yrittäjäuralla ole vielä kymmeniä vuosia pituutta, on hän avannut konekaupan oven useaan kertaan, joten hän osaa arvostaa hyvää palvelua ja toimivia koneita. r
Saarikosken tila
Hengittävää ja joustavaa Cordura Stretch kangasta Polvissa ja nilkan takaosassa on lujat Cordura -vahvikkeet Keveys, joustavuus ja ristiselän suojaava takaosa lisäävät käyttömukavuutta Viiltosuojaluokka 1, EN-381-5
Tehokkaat sahat kovaan työhön
• Työkaluton ketjunkiristys ja Soft Start -kevytkäynnistys • Oxypower tekniikalla -20 % polttoaineenkulutus, -70 % päästöt, +20 % vääntö. Made in Sweden!
McCulloch CS 450 Elite Tehokas ammattisaha • 45,7 cm3, 2.0 kW
• Iisalmen Runnilla pellot nurmella, sato läheiselle emotilalle • koneurakointia maatiloille ja tienhoitotöitä Destialle • yhden miehen yritys, sesonkityövoimaa tarpeen mukaan • nettisivut esittelevät yrittäjän ja työkoneet
MAATILAN PIRKKA 1•2013
399,-
McCulloch CS 410 Elite Tehokas allround saha • 40,9 cm3, 1.6 kW
299,-
Hinnat (sis. alv. 24%) ovat voimassa tammikuun 2013 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
Varaudu ennakkoon ja mitoita varavoimatarve oikein
POMO 50 T15S AVR on traktorikäyttöinen varavoima generaattoriuutuus. Sillä on hyvä ja tukeva tukirakenne.
Sääolosuhteet ovat muuttuneet entistä arvaamattomammaksi: myrskyt ovat olleet entistä rajumpia ja tuhot mittavia. Sähkökatkot voivat kestää pitkäänkin ja sähköä on saatava mahdollisimman nopeasti. Myös lyhytaikaiset sähkökatkot voivat aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja etenkin sähkön varassa toimivilla maatiloilla. Koska kaikilla tiloilla on vähintäänkin yksi tai useampi traktori, traktorikäyttöinen generaattori on luonnollinen valinta. TEKSTI Kari Pyykkönen
M
aatilan koko, eläimet ja käytössä olevat koneet ja laitteet määrittelevät tarkemmin sopivan laitteen. Jos varavoimaa tarvitaan epäsäännöllisesti, traktorikäyttöinen generaattori riittää hyvin. Se on myös hyvin monipuolinen, koska sitä voi käyttää myös muihin tarkoituksiin, esimerkiksi maastossa tarvittaviin hitsauksiin, jolloin tarvitaan myös työmaakeskus. Traktorikäyttöisen generaattorin voi hankkia myös useamman tilan yhteishankintana, jolloin sitä voi hyödyntää useampi käyttäjä. Silloin jokaisella tilalla pitää olla vähintään verkonvaihtokytkin, jolla sähkönsyöttö vaihdetaan valtakunnan verkosta generaattorin tuottamaan virtaan. Nykyaikaiset tuotantorakennukset ovat riippuvaisia sähkön saannista. Uusiin rakennuksiin suositellaan varavoimavalmiutta jo rakentamisen yhteydessä. Käytössä oleviin tuotantorakennuksin kannattaa tehdä valmiit sähkö kytkennät varavoimaa varten, jolloin käyttöönotto sujuu nopeasti. Tilan sähkökeskuksen pääsulakkeen tai karjasuojan ryhmä taulun sulakekokoko määrittelee aika pitkälle, minkäkokoinen laite tarvitaan. Periaatteena on, että jos
Sopivin ratkaisu löytyy, kun keskustelee alan ammattilaisen kanssa. 54
sulakekoko on 25–35 ampeeria, riittää pienempi 22–27 kilovolttiampeerin aggregaatti. Jos pääsulake on 63 ampeeria, tarvitaan 50 kilovolttiampeerin aggregaatti. Paras ja sopivin ratkaisu löytyy kuitenkin, kun keskustelee ensin alan ammattilaisen kanssa. Silloin tulee huomioitua kaikki asiat. Jos tilan toiminta kasvaa, varavoiman tarve myös tulee entistä tärkeämmäksi. Aggregaatin käyttöikä on pitkä, se kannattaakin hankkia niin, että se täyttää varavoimatarpeen myös tulevaisuudessa.
Traktorikäyttöiset ja siirrettävät generaattorit ovat edullisempia kuin kiinteät automaattikoneet. Nykyisin on mahdollista saada hyvinvointitukea, jonka yhtenä kriteerinä on varavoiman turvaaminen tilalla.
MONIPUOLINEN TRAKTORIGENERAATTORI Traktorikäyttöinen generaattori sopii erinomaisesti useimmille maatiloille, koska sähkökatkon sattuessa sillä pystytään pitämään yllä tärkeitä toimintoja kuten ruokintalaitteita, lypsykonetta, vesipumppua ja
ilmanvaihtoa. Myös sen käyttöönottaminen on nopeaa. Normaalisti se saadaan tuottamaan virtaa jopa kymmenessä minuutissa edellyttäen, että tarvittavat syöttökaapelit ja nivelakseli ovat heti saatavilla. Traktori kannattaa mitoittaa minimitehontarvetta isommaksi, jolloin kuormitus ei laske liikaa virransyöttöä. Laite kytketään traktoriin, nostetaan traktorin kierrokset ja käännetään sähkökeskuksen vaihtokytkin varavoiman tuottamiseen, jolloin generaattori tuottama sähkö ohjataan tilan toimintoihin. Generaattorin säilytyspaikkaa kannattaa harkita tarkkaan, jotta se saadaan nopeasti käyttöön. Se on säilytettävä mahdollisimman kuivassa tilassa ja mielellään paikassa, jossa on muutama lämpöaste. Myös tarvittavat varusteet kuten taskulamppu, syöttökaapeli ja nivelakseli kannattaa sijoittaa sen lähelle. Sähkökatko voi yllättää myös lomien aikana, joten muista opastaa ja perehdyttää mahdollinen lomittaja generaattorin käyttöön. Generaattorin käyttöönottoa kannattaa siis harjoitella, niin tositilanteessa kaikki sujuu rutiinilla nopeasti ja varmasti. Valtakunnan sähköverkosta tuleva sähkö on hyvin tasaista. Siirrettävällä generaattorilla jännite saattaa vaihdella, jos siinä ei ole elektronista jännitteensäädintä. Säädin takaa sen, että generaattorin tuottama sähkö on tasaista, eikä siinä ole jännitepiikkejä. Kun generaattorissa on automaattinen jännitteensäädin, herkät elektroniset laitteet ja tietokoneet ovat turvassa. Muista huomioida tämä, kun valitset traktorikäyttöistä generaattoria. MAATILAN PIRKKA 1•2013
Suomalaista ammattitaitoa!
AUTOMAATTIKONEELLA KATKEAMATONTA SÄHKÖVIRTAA Kun tilan tuotanto ei salli lyhytaikaisiakaan katkoksia, paras vaihtoehto on automaattiaggregaatti. Nämä ovat teholuokaltaan yleensä noin 60–100 kilovolttiampeeria. Suurimmat navettakäytössä olevat saattavat olla jopa 150. Isoihin tuotantorakennuksiin asennetaan yleensä automaattinen ja kiinteä varavoimaaggregaatti. Automaattisen laitteen etuja ovat sen huolettomuus ja luotettavuus. Systeemi tarkkailee jatkuvasti verkkovirtaa ja kun sähkökatko tulee, niin se käynnistyy automaattisesti muutaman sekunnin kuluttua ja käynnistää aggregaatin moottorin ja kytkee tilan sähköt varavoimalle. Kun verkkosähkö taas palautuu, niin automatiikka pysäyttää aggregaatin vasta sitten, kun verkosta tulevan virran jännite on tasaantunut. Laitetta voi käyttää myös manuaalisesti, eli sitä käyttää muuhun tarkoitukseen, mutta kiinteää varavoima- aggregaattia ei kuitenkaan voi siirtää sijoitus paikastaan muualle. Kiinteitä automaattikoneita on saatavana avoimina tai koteloituna, jolloin ulkokäyttö on mahdollista. Kiinteiden automaattikoneiden hintataso on luonnollisesti korkeampi kuin siirrettävien.
Suunnannäyttäjän ylivoimaisia ominaisuuksia Multiva TRM Pro Raskaaseen urakointikäyttöön • Erittäin vääntöjäykkä ja vahva runkorakenne • Vakiona olevat akselisto- ja puomijousitus lisäävät rakenteiden kestävyyttä sekä parantavat maantieominaisuuksia • Lava kokonaan kulutusteräksestä, pohja 8 mm ja laita 6 mm • Täydelliset liikennetraktorivarusteet ja LED valot vakiona • Laadukkaat länsimaiset renkaat suurille nopeuksille
Multiva TRM HD Monipuoliseen maansiirtoon • Kestävä putkipalkkirunko, lava kokonaan kulutusteräksestä • Runsas varustevalikoima, vilja- ja tuorerehukoroke lisävarusteena KÄYTTÖÖNOTTO, TURVALLISUUS JA HUOLTO Kun varavoimaa tilalle hankitaan, kannattaa käyttää asiantuntija-apua esimerkiksi paikalliselta sähkö verkkoyhtiöltä, laitteiden maahantuojilta ja jälleenmyyjiltä sekä sähköurakoitsijoilta. Ammattilaisen apu on tarpeen paitsi tarvekartoituksessa ja asian mukaisissa asennustöissä, myös turvallisuuskysymyksissä. Vain ammattilaisen asentamana laitteet täyttävät sähkö- ja paloturvallisuusvaatimukset, ja käyttöön ottotarkastus tulee suoritettua asianmukaisesti. Varavoimalaitteen huoltokustannukset ovat yleensä aika pieniä, koska sille kertyy vähän käyttötunteja. Öljymäärät kannattaa tarkistaa aina ennen käyttöönottoa. Säännöllinen koekäyttö on myös hyvä suorittaa, jolloin mahdolliset viat havaitaan ajoissa eikä vasta silloin kun laitetta kipeästi tarvitaan sähkökatkon aikana. r MAATILAN PIRKKA 1•2013
Multiva TRM Farmer
Kuvassa Multiva TRM130 Farmer korokelaidoilla
Edulliseen hintaan laadusta tinkimättä! • Monikäyttöinen kuljetusratkaisu maatilakäyttöön ja viherrakentamiseen
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
VILJELIJÄ MAAILMALTA
Hevosvaljakot ovat yleinen näky Wienin katukuvassa.
56
MAATILAN PIRKKA 1•2013
ITÄVALLAN HEVOSTALOUS ProAgria Häme ja Etelä-Suomen Laatuheinärengas järjestivät viime keväänä opintomatkan Itävaltaan. Matka suuntautui Tonavan laakson alueelle parinsadan kilometrin säteellä Wienistä. Matkan aikana vierailtiin useissa erilaisissa tallikohteissa sekä Welsin hevosmessuilla. TEKSTI Heli Kivimäki-Manner ja KUVAT Heli Kivimäki-Manner ja Sirkku Korkiamäki
MAATILAN PIRKKA 1•2013
57
Itävallassa harrastetaan suomalaisille hieman tuntemattomampaa lajia, vauhdikasta hevoskoripalloa.
I Itävallan tasavalta • Pääkaupunki Wien • Itsenäistyi 1955 • EU-jäseneksi 1995 • 8,4 miljoonaa asukasta
58
tävallan länsi- ja eteläosia hallitsee Alppien vuoristo. Maan itäosat ja pääkaupunki Wien sijaitsevat Tonavan joki laaksossa. Pääkaupunki Wien on näytellyt tärkeää osaa Euroopan historiassa, mutta parhaiten se tunnetaan varmasti Itävaltaa keskiajalta eteenpäin valtaansa kasvattaneesta Habsburgien hallitsijasuvusta. Habsburgit hallitsivat Itävaltaa 1200-luvulta aina vuoteen 1917, jolloin Itävallasta tuli tasavalta. Itävallan talouden perustana ovat teollisuus ja maatalous. Matkailu on myös tärkeä tulonlähde itävaltalaisille. Bruttokansantuote asukasta kohden on ollut Itävallassa yksi Euroopan korkeimmista jo 1980-luvun lopulta lähtien. Pinta-alaltaan maa on 83 870 km2, tästä 17 prosenttia on maanviljely käytössä. Maatiloja on noin 130 000, pääosan ollessa perheviljelmiä ja kooltaan suhteellisien pieniä (keskiarvo 23 hehtaaria). Yli puolet tiloista on alle 10 hehtaarin kokoisia. Maataloustuotanto keskittyy viljanviljelyyn, lihantuotantoon ja maitotuotteisiin. Itävallan luonto on lajeiltaan runsas, esimerkiksi heinää kerätään vuoristoniityiltä jolloin mukana voi olla yrttikasveja. Ilmasto on lauhkean keskieurooppalaisen ilmaston vyöhykkeen mukainen ja keskilämpötila on kymmenen astetta. Keskikesällä, kesäkuusta syyskuuhun, on lämpimintä, mutta myös sateisinta. Itävallan hevosmäärä on lähes sama kuin Suomessa, eli 75 000 yksilöä. Kuitenkin maan asukaslukuun suhteutettuna hevosmäärä on
Stadl Pauran kilpailumaneesi, jonka katsomo on 1 000 henkilölle.
Wienin espanjalainen ratsastus koulu on maailman vanhin vielä toimiva perinteistä kouluratsastusta opettava ratsastuskoulu. hieman pienempi. Hevosmäärän muistuttavia haflingereja on käytetty perinteisesti vuoristossa kuorvaihtelut ovat noudattaneet samien kuljettajana sekä työhevosena moja suuntauksia kuin Suomessa: niin armeijan kuin maanviljelijöiMäärä romahti 60-luvun alussa, ja den apuna. Tänä päivänä haflinger sen jälkeen se on vähitellen kasvanut kilpailu- ja harrastustoiminnan on suosittu yleishevonen, rekisteröityjä haflingereja on tällä hetsuosion kautta. Viimeisten 15 vuoden aikana kasvuvauhti on ollut kellä Itävallassa hieman yli 6 000. 3–5 prosenttia vuosittain. Norikerit edustavat vankkoja kylItävaltalaisten arvion mukaan mäverisiä, ja ne levisivät aikanaan kolmesta neljään hevosta työllisEuroopassa Rooman armeijan mutää yhden ihmisen. Hevosten talokana. Alunperin rotua käytettiin udellisen vaikutuksen arvioidaan puhtaasti työhevosena, mutta nyolevan 1,19–1,26 miljardin euron välillä. Talouden lisäarvosta 634–674 miljoonan euron arvioidaan tulevan hevosista. Jokainen hevonen edistää Itävallassa kansantalouden tuotantoa 12 000–14 800 eurolla ja tuo lisäarvoa 6 300–7 900 euron edestä. Hevosharrastusta pidetään tärkeänä lasten ja nuorten harrastuksena, ja hevosilla on myös suuri vaikutus Itävallan maaseudun elävyyteen. Alkuperäisiä itävaltalaisia hevosrotuja ovat haflinger ja noriker, muita yleisimmin kasvatettuja rotuja ovat Krieaun raviradalla bongattiin suomala lämminveriset, lipizzanhevoisia brändejä. Muun mu as sa raviohjastaja Joh set ja shagya arabit. Väritykann Lichtenwörth luo ttaa Veljekset Wa seltään ja ulkomuodoltaan hlstenin tuotteisiin. omaa suomenhevostamme MAATILAN PIRKKA 1•2013
kyään se on myös suosittu ratsastus- ja ajokäytössä. Norikereja on Itävallassa noin 4 700. Lipizzanhevonen on yksi vanhimmista eurooppalaisista hevosroduista. Itävallassa lipizzanhevosia käytetään kuuluisassa Wienin espanjalaisessa ratsastuskoulussa (Spanische Hofreitschule), jonka perinteet juontavat juurensa vuoteen 1572. Näin ollen se on maailman vanhin vielä toimiva perinteistä kouluratsastusta opettava
Stadl Paurassa oli kuivikkeena käytössä sekä kutteripurua että olkea. Karsinat siivottiin isoihin työnnettäviin kärryihin, jotka edelleen tyhjennettiin koneellisesti Weidemann kuormaajan avulla lantalaan.
vit Krieaussa. Sunnuntaira
ratsastuskoulu. Ratsastuskoulun nimi tulee siitä, että hevoset olivat alkujaan kotoisin Espanjasta ja tänäkin päivänä näytöksissä käytetyt hevoset periytyvät espanjalaisista hevosista. Lipizzanhevoset ovat tunnettuja kyvystään oppia ja halustaan esiintyä sekä erityisen hyvästä luonteestaan. Haute école -perinne syntyi renessanssiajalla, ja sen ajatuksena on seurata hevosen luonnollista liikkumista ja kouluttaa niitä sen mukaisesti. Ratsastuskoulu harjoittelee ja esiintyy 1700-luvulla rakennetussa historiallisessa barokkisalissaan Hofburgissa. Maailmankuulut näytökset ovat niin suosittuja, että liput näytöksiin on varattava useita kuukausia etukäteen.
Itävallan Ypäjä on Stadl Paura Itävallan hevoskeskukseksi voidaan kutsua Stadl Pauraa, joka on osittain verrattavissa Suomessa Ypäjän Hevosopistoon. Ensimmäiset hevoset tulivat Pauraan 200 vuotta sitten, ja suuri osa käytössä olevista rakennuksista on peräisin siltä ajalta. Omistajina ovat tänä päivänä MAATILAN PIRKKA 1•2013
muun muassa Itävallan ratsastajainliitto ja itävaltalaiset rotuyhdistykset. Paurassa voi opiskella ratsuttajaksi, ratsastuksen ohjaajaksi, opettajaksi tai tallityöntekijäksi, ja opiskelu kestää linjasta riippuen neljästä kuuteen vuotta. Opiskelijoiden käytössä on noin 30 hevosta, ja koulutettavia hevosia on kuutisenkymmentä. Hevoskeskuksen kohtuullisen pienelle alueelle (16 hehtaaria) on saatu mahdutettua hyvällä suunnittelulla hienot valmentautumisja kilpailuolosuhteet. Alueella on useita maneeseja, ulkokenttiä ja maastorata niin ratsastajille kuin valjakkoajajillekin. Alueella järjestetään runsaasti kilpailuja aina islanninhevosten MM-kilpailuista kansainvälisiin kouluratsastuskilpailuihin. Puitteet ovat suunniteltu monipuolisiksi mahdollistaen niin kenttäkilpailut maastoesteineen kuin valjakkoajon tarkkuuskokeetkin. Suurien kansainvälisten kilpailujen lisäksi Paurassa järjestetään vuosittain yli sata pienempää tapahtumaa kuten seminaareja, kursseja, valmennuksia ja rotunäyttelyitä.
Raviurheilua keskellä Wieniä Wienin läheisyydessä on kolme ravirataa, jotka ovat luokitettu A-kategoriaan. Yksi niistä, Krieaun ravirata on sata vuotta vanha, alueen tallirakennukset ovat peräisin myös tuolta ajalta, ja rata sijaitsee aivan keskustan läheisyydessä. Rata-alueella toimii vakituisesti kymmenen valmentajaa ja heillä on yhteensä noin 120 valmennettavaa hevosta. Krieaun rata on pituudeltaan 1 000
metriä, ja kilpailuja järjestetään kerran viikossa. Lähtöjä ajetaan yleensä 12 kappaletta ja lisäksi voi olla muutama harjoituslähtö. Ykköspalkintotaso on noin 1 500–2 000 euroa. Syyskuussa 2007 ajettua rataennätystä (1:13,0/2180 m) pitää hallussaan ori Opal Viking ohjastajanaan RUDOLF HALLER. Rataa on tarkoitus kehittää jatkossa muun muassa kunnostamalla kaarteita tekemällä niihin kallistukset. Itävallassa kohdataan hevosalalla samanlaisia haasteita kuin Suomessakin. Esimerkkeinä voi mainita ympäristöasiat ja taloudellisen kannattavuuden. Suomessa kovasti keskustelua aiheuttava lannan jatkokäsittely on myös Itävallassa paikoin ongelmallista, vaikkakin lannan poltto on mahdollista. Leimallista Itävallan hevosalalle on hevosten monipuolisempi käyttö ja ehkä jollain tapaa arkipäiväisempi suhtautuminen niihin. Hevosia käytetään paljon myös turistien viihdyttäjinä; vaunu- ja valjakkohevosina, vaelluskäytössä, näytöksissä ja huvipuistoissa. r
Itävallan raviurheilun avainlukuja 2011: • Rahapalkinnot 1 607 075 € • Vedonlyönti 3 682 065 € • Kilpailujen määrä 751 kpl • Kilpailevien hevosten määrä 922 kpl • Raviratojen (A–C) määrä 22 kpl 59
Hyvää läheltä
Kaksi paikallista yrittäjää. Tässä pystyy niin sinusti olemaan, Mikko Korkeila (oik.) perustelee pitkää asiakkuuttaan Sami Mäklinin liikkeessä.
Luottamuskauppaa yrittäjältä yrittäjälle Maatalouskaupassa asiointiin on hyvä varata joskus vähän ylimääräistä aikaa. Maatalouspirkan myymälässä Lahdessa asiakaspöytä ja pumpputermos houkuttavat kuulumisten vaihtoon. Kauppias Sami Mäklinin seurassa istuu tänään yksi kanta-asiakkaista, Mikko Korkeila. TEKSTI ja KUVAT Raila Aaltonen
60
MAATILAN PIRKKA 1•2013
Siantuottaja Mikko Korkeila uskoo, että vaikeuksien jälkeen alalla koittavat paremmat ajat.
Isäntä mieli varustaa vanhan äkeensä varpajyrällä, mutta konemyyjä oli aktiivinen ja niin vaihtui koko äes uuteen seitsenmetriseen Potilaan.
Hyviä kotimaisia koneita
R
eilu kolmekymppiset miehet ovat tunteneet toisensa pitkään. Korkeila on asioinut KMaataloudessa isänsä kanssa pikkupoikavuosista alkaen ja itsenäisesti viitisentoista viime vuotta. Mäklin auttoi vanhempiaan kaupan töissä jo yläasteikäisenä. Yrittäjänä hän on ollut 14 vuotta. Vuodet ovat hioneet asiakassuhteen toimivaksi. Korkeila kertoo hankkivansa maataloustarvikkeet Maatalouspirkasta, koska liikkeessä on hyvä palvelu ja aina sopivasti apua ja tavaraa tarjolla. Isommista hankinnoista, kuten lannoitteista ja polttoöljystä hän kysyy tarjoukset useammalta taholta. Kauppias nyökkää. – Asiakkaat ovat nykyaikaisia viljelijöitä, ja kilpailuttaminen kuuluu kaupankäyntiin. Miehet miettivät pitkän asiakassuhteen merkitystä. – Maatalouskauppa on luottamuskauppaa, kuvaa Mäklin. – Yhteistyön myötä oppii tuntemaan asiakkaiden osto- ja maksukäyttäytymisen, luottamus lisääntyy puolin ja toisin, ja henkilösuhteet tulevat tärkeiksi. – Veit sanat suustani: luottamuskauppaa, vahvistaa Korkeila. MAATILAN PIRKKA 1•2013
– Mitä on sovittu, siitä pidetään kiinni. Maatalouspirkassa kanta-asiakkaista pyritään pitämään erityisen hyvää huolta muun muassa tarjoamalla ennakkoetutuotteita ensin heille. Korkeila muistaa hankkineensa myös siemeniä ja kasvisuojeluaineita kanta-asiakastarjouksista, joissa tavaraa oli tarjolla rajoitettu erä.
Kotimainen äes oli Korkeilalle luonteva valinta. Kotimaista hän suosii myös lannoitehankinnoissa. – Yaran tuotteita käytän raakaaineiden kotimaisuuden ja hiven ainesisällön vuoksi, vaikka yritys onkin ulkomaisessa omistuksessa. Sekä Korkeilan että Mäklinin mielestä K-maataloudella on hyvät kotimaiset vaihtoehdot niin kylvökoneissa, äkeissä kuin peräkärryissäkin. Yhteisellä kielellä yhteydenpito on helppoa ja jälkimarkkinointi sujuu. Kauppias kertoo asiakkaiden usein painottavan valinnoissaan alkuperää. Hän kokee kauppiaan aseman K-maatalous-ketjussa kohtuullisen vapaaksi. – Ketjun kautta saadaan pääosa tuote-edustuksista ja kauppias viime kädessä päättää tarjonnasta, hän kuvaa. – Kysyntä ohjaa, me täytämme asiakkaiden toiveet. Mäklin jää miettimään maa talouskaupan kotimaisuuden määritelmää, K-maatalous-kauppias on erittäin kotimainen ja päättää lähellä. – Ulkomaisten toimijoiden tulon myötä markkinat ovat muuttumassa, mutta tulevaisuudessakin läheiset kumppanit ratkaisevat.
Kauppaa ihmisten kesken
Luomuliha on vaihtoehto
Ennen maatalouskauppias poikkesi usein tiloilla, ja hänen piti tietää sekin, milloin isäntä oli lankapuhelimella tavoitettavissa. Nykyään monet asiat hoidetaan kännykällä ja sähköpostilla. Puhelimessa pyydetyn tarjouksen kauppias toimittaa usein sähköpostilla. – Se oli aikanaan kova uudistus, kun tarjous tuli faksilla kotiin kauppiaan allekirjoittamana, muistelee Korkeila. Netti on helpottanut maatalouskauppaa, etenkin tiedonhankinnan osalta, Korkeila ja Mäklin tuumivat. Netin kautta voi kartoittaa konetarjontaa, mutta kaupanteossa henkilökohtainen palvelu on edelleen voimaa. Korkeilan viimeisin konehankinta on parin vuoden takaa.
Niin Korkeilan kuin Mäklininkin ruokapöydässä kotimaisuus on suuressa roolissa. Korkeila antaa tunnustusta K-ruokakaupalle siitä, että se pitää hyvin esillä kotimaista lihaa. – Suomalaisuus on ruoassa pääasia. Pidän kotimaisuutta takeena ruoan turvallisuudesta ja näen, että tehotuotanto ei ole meillä ongelma, hän sanoo. Kauppias tiedustelee sikatilallisen kiinnostusta luomutuotantoon. – Luomulihasta olisi kova kysyntä, ja kauppakin sitä haluaisi, mutta tuottajalle siinä tuotantomuodossa on vielä liikaa riskiä, Korkeila sanoo. Hän aikoo kuitenkin pysyä alalla vielä pitkään, ja pitää siksi kaikki kanavat avoimina. – Mitään vaihtoehtoja en sulje pois. r
Viljelijä Mikko Korkeila, Hollola • Isäntänä vuodesta 2005 • Maatilalla yhdistelmä sikala, 80 emakkoa ja 450 lihasikapaikkaa • Viljelyala 116 ha • Viljelykasvit: rypsi, sioille kevätvehnää ja rehuohraa
Kauppias Sami Mäklin, Hollola • Yrittäjänä vuodesta 1999 • Maatalouspirkka Oy, myymälät Lahdessa ja Orimattilassa • Henkilöstön määrä: 23 henkeä
61
Ennen vanhaan K-maatalouden koetilan viisi vuosikymmentä Keskon ja Suomen Vähittäiskauppiasliiton piirissä oli jo 1950-luvulla todettu oman koetilan tarpeellisuus. Koetilan hankinnasta ja erityisen säätiön perustamisesta päätettiin 17.6.1963. Charpentier-suvun perikunnalta ostettiin Keski-Hahkialan kartano ja osa Länsi-Hahkialan kartanoa, maata yhteensä noin 308 hehtaaria, josta peltoa 90 hehtaaria. Nimeksi annettiin LänsiHahkialan opetus- ja koetila. Koetila on toiminut aktiivisesti suomalaisen maatalouden ja elintarviketuotannon kehittäjänä. Eri vuosikymmeninä korostuvat ajan hengen ja tarpeiden mukaan tutkimus- ja kehitystyö sekä tilan opetuskäyttö. 60-luku painottui toiminnan aloittamiseen, perusteiden luontiin ja rationalisoinnin tutkimukseen. Ensimmäiset kasvinviljelykokeet aloitettiin 21.8.63, kun syysvehnän ja rukiin lajikekokeet kylvettiin. Konekalusto uusittiin: muun muassa Clayson-puimuri, Nuffield-traktori, Ugerlöse-niittosilppuri, Viconsokerijuurikkaannostokone, Strangko-lypsylaitteet otettiin käyttöön. Taimituotanto, peltokasvien jalostus ja teknologia olivat 70-luvun painopisteitä. Jalostustyön kohteina olivat muun muassa monitahoiset, korkeavalkuaiset 2-tahoiset ja mallastyyppiset ohrat. Tutkimusaiheina olivat esimerkiksi Tiitus-kauran varastointikoe muovi- ja paperisäkeissä, irtolannoitteiden säilytys- ja käyttö, kukkakokeet ja sipulin lannoitus. Sipulin lannoitus- ja istutuskoneen testaus johti sarjatuotantoon 1977. Kävijämäärien huippu saavutettiin vuonna 1980, kun vierailijoita tilalla kävi yli 10 500. Aikakaudella korostuu tietotekniikan kehitys. Peltokoetoimintaa varten hankittiin näyttökirjoitin ja tiedonkäsittelylaite. Lajittelijan tietokoneohjaus, triööri ja puoliautomaattinen lavauslaite kuvaavat teknologian esiinmarssia. Parhaina
vuosina testattiin noin 150 kone- ja laiteyksikköä. Lisämaiden oston myötä pinta-ala kasvoi pellon osalta 175 hehtaariin ja metsän osalta 350 hehtaariin. Kasvinjalostustyön tuloksena 1986 lajikeluetteloon hyväksyttiin muun muassa Kymppi-mallasohra. Tomaatti- ja yrttikokeilut jatkuivat kasvihuoneessa, muun muassa kirsikkatomaatti ja yrttiruukut olivat tutkimuskohteina. 1990-luvulla kiinnostuksen kohteiksi nousivat biologinen torjunta (petopunkit) ja bioenergia (energiapaju). Koneiden osalta koetoiminnan luonne muuttui laitekuvausten suuntaan, ja myyntinäyttelyiden rooli kasvoi. Elektroniikka ja tietotekniikka korostuvat edelleen. Uusi siemenvarasto ja toimisto rakennettiin 1998. Vuonna 2001 Karl Fazer osti kartanonmäen ja sitä ympäröivän maa-alueen sekä koetilan metsät. Tutkimus- ja koetoiminta jatkuu aktiivisena. Kaupan maataloussäätiön tiloissa on muun muassa siemenkeskus, joka kunnostaa ja pakkaa merkittävän osan K-maatalouden myymästä sertifioidusta siemenestä. Vuonna 2004 saavutettiin uusi ennätys, kun lajikelistalle hyväksyttiin kuusi uutuuslajiketta. Samoin vuonna 2009 kuusi lajiketta hyväksyttiin. Viljalaboratorion toiminta siirtyi koetilalle 2008. K-maatalouden Viljelyohjelmakokeet tulevat merkittäväksi osaksi tutkimusta. Viljelyohjelmapäiviä on järjestetty heinäkuun viimeisellä viikolla vuodesta 2007. Vuonna 2012 koeruutuja oli lähes 3 000, joista kaksi kolmasosaa lajikekokeita. Vuosien varrella kotimaisia ja kansainvälisiä kumppaneita, yhteistyötahoja ja toiminnan vastuuhenkilöitä on ollut mukana runsaasti. Tänä vuonna koetilan toimintaa esitellään eri yhteyksissä muun muassa seuraavassa lehdessä. Juhlistamme 50 vuotta elokuun 2. päivänä koetilan Viljelyohjelmapäivillä.
TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS
Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!
@
Sähköposti:
Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos
Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO
MAATILAN
PIRKKA
UUSI TIETO
Etunimi: Sukunimi:
RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS
Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA
Peltoa viljelyssä:
ha
Siipikarjaa:
Viljelijä
Metsää:
ha
Hevosia:
Koneyrittäjä
Lypsylehmiä:
kpl
Perunan viljelyä:
Muu maataloudesta kiinnostunut
LIhanautoja:
kpl
Marjanviljelyä:
Lihasikoja:
kpl
Muu:
Emakoita:
kpl
Voit päivittää tietojasi myös: netissä: ww.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:
Täytä – leikkaa – vie postiin!
Anna palautetta lehdestä ja voita iPad! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua. US KARJATALO
KONEET VILJELY
SW Magnifik immat ja Bettina satois
HakkiPilke Easy klapinteko käy
38
Härkäpapu ne ei W-maxia pake
PIRKKA
MAATIL AN nro 1 • tammikuu
talous.fi
2013 • www.k-maa
5
ää! Lue lpiisrkka.fi
faktaa a viljamarkkinoist
an
aatil
m www.
POMO-talliin talveksi + Koetila: Kolmen
kset niiton satotulo
Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen Apple iPad.
63
Varmuutta rypsin viljelyyn!
D RFIEL CLEA HJELMA aa O t ot LY VILJE atkaisu tu kasta r du Paras sta ja laa a ä. puhd rypsi
®
Tuotantomenetelmä kevätrypsille
Clearfield -tuotantomenetelmässä yhdistyvät satoisa Aurea CL kevätrypsilajike ja sille räätälöity laajatehoinen Clamox rikkakasvien torjunta-aine.
Aurea CL Clearfied-rypsilajike • Aikaisin kevätrypsilajike • Tuottaa puhtaan ja laadukkaan sadon Clearfield tuotantomenetelmällä
TM
Clearfield -paketti 10-13,3 hehtaarille Sisältö:
Alkaen
14260 (alv 24%)
• Aurea CL kevätrypsinsiemen, 80 kg • Dash–kiinnite, 10 l • Clamox, 20 l
/ha
115,- (alv 0%)
Voimassa 31.3.2013. saakka.
100 90
• Laajatehoisin rikkakasveihin - myös juolavehnään, hukkakauraan, ohdakkeeseen ja valvattiin • Torjunta tehdään joustavasti taimettumisen jälkeen • Hellävarainen Aurea CL -rypsille • Valmiste alkaa tehota jo +5 ºC
70 Rikkakasvien peittävyys %
Clearfield -tuotantomenetelmän rikkakasvien torjunta-aine Aurea CL -lajikkeelle
60 50 40 30 20 10 0
www.k-maatalous.fi
Käsittelemätön Clamox + Dash 2 l + 1 l Clamox + Dash 1,5 l + 1 l Verranneaine 1 Verranneaine 2
K-MAATALOUS