MaatilanPirkka0312 by Maatilan Pirkka

KONEET

VILJELY

KARJATALOUS

Uusi Tume Titan ensi vuoden kylvöihin

Bettina kauralajikkeiden kärjessä

Uudessa Elhossa käyttömukavuus kohdillaan

MAATILAN

PIRKKA nro 3 • lokakuu 2012 • www.k-maatalous.fi

! ä ä s i .fi Lue l a

irkk

anp aatil

.m www

Valmiina peltotöihin + Asiantuntija: Tuoretta rehua karjalle

faktaa koetilan kesästä

Nokka 4472HR + MV1124

Varusteltu ergonominen paketti • 2-runkoinen 11 tn metsävaunu • Hydr. esiohjattu HR-venttiilistö • 500/55-17 renk.

21.855,-

alv 0% (26880,- alv 23%) +toim.kulut

Sähköisellä BLB propoesiohjauksella • Asennus ja käyttö hytistä on helppoa ja vaivatonta

23.480,-

alv 0% (28880,- alv 23%) +toim.kulut

Nokka 3567 HR + MV921 Vaativaankin puunajoon

• 2-runkoinen 9,5 tn metsävaunu • Hydraulisesti esiohjattu HR- venttiilistö

17.370,-

alv 0% (21360,- alv 23%) +toim.kulut

Nokka 3567He + MV 819 1-runkoi-

nen 8,5 tn metsävaunu

13.910,-

• Sähköinen on/off 2- vipuventtiilistö

alv 0% (17110,- alv 23%) +toim.kulut

Nokka 2752 STD + MV719

Edullinen pikkujättiläinen omatoimiseen puunkorjuuseen

• Hydraulisella aisanohjauksella • Venttiilistö Alk. 2-vipuohjauksella

10.685,-

alv 0% (13140,- alv 23%) +toim.kulut

HakkiPilke 38 • Puhtaampaa klapia tehokkaasti myös pienemmistä puista! • Katkaisee ja pilkkoo halk. jopa 38 cm:n puut • Sähk. halkaisunohj. ja hydr.käyt.ketjusaha 16’’ • 8 tn halkaisuvoima, -terät 2/4,6,8 osaan • Traktori- tai traktori-/sähkömoot.käyttöisenä • Kääntyvä 4 m poistokuljetin • Vakiona roskanerottelija

HakkiPilke Expert 25 Erittäin nopea!

• Nopea katkaisu ketjusahalla • Halkaisu 2 sylinterillä • Hydr. hammasrullasyöttö • 4 m poistokuljetin

5.325,-

alv 0% (6550,- sis alv. 23%) + toim.kulut

HakkiPilke OH 27 Pyörösahanterä ja hydraulihalkaisu

• Hydr. 5,5 tn sylinteri • Traktori- tai sähkömoottorikäyttöisenä • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokuljetin 3,2 m

27 TR

4.399,-

alv 0% (5410,- sis alv. 23%) + toim.kulut

TAMPERE

11.-13.10. 2012

Muista myös puunnostimet työtä helpottamaan! Hinnat voimassa 30.9.2012 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

K-MAATALOUS

MAATILAN

PIRKKA

nro 3 • lokakuu 2012

Kustannustehokasta tuorerehua

TESTISSÄ MASSEY-FERGUSON 7620 DYNA-VT EXCLUSIVE Ei turhaan palkittu Massikka

30 Tuhti WS-pihatto Pihatto on nopea ja kustannustehokas ratkaisu nopeasti kasvaville karjatiloille.

40 Brage – satoinen ohra Eero Teppolan kokemukset Brage-ohrasta olivat positiivisia.

52 Ravinteet talteen Livakalla Livakka 16,5 -lietevaunu hiipii traktorin perässä kuin sukkasillaan.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Tilakäynti Norjassa

20 Viljelyohjelmapäivät Hauholla Koeruudut kiinnostivat vierailijoita kovasti.

34 Koetilan kesä Uutuudet täyttivät odotukset.

Varaudu sähkökatkoksiin

varavoimageneraattori varmistaa tuotannon jatkumisen.

64 Kyytiä Harmaahomeelle Harmaahomeentorjuntaohjelmat testissä

36 Bettina kaura Satoisa uutuus haastaa Belindan.

46 Tume Titan Tumen uusi kylvölannoitinmalli.

48 Lisätyppi ruiskulla Valkuaispitoisuus kelpoisuuskynnyksen yli.

50 Elho CrossCut Paalisilppua vaivattomasti.

54 Tilakohtainen käyttäjäkoulutus

VAKIOT 7 Pääkirjoitus 14 Jyväset 16 Palveluksessa 28

Asiantuntija vastaa

38 Viljamarkkinat

Anna palautetta ja voita iPhone

58 Tapahtumat 66

Ennen vanhaan

Rautakeskon huoltoinsinööri varmistaa että ostaja hallitsee konettaan.

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous • Päätoimittaja Maria Munck • Toimitusneuvosto Antti Ollila, Eero Pajulahti, Kaisa Tiira, Jukka Keltto, Juho Vallivaara, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Seppo Nykänen• Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

10v

MF 10 VUOTTA KESKOLLA Massey Ferguson –traktoreiden maahantuonti alkoi silloisen Maatalouskeskon toimesta 1.8.2002, joten kymmenen vuoden merkkipaalu on nyt saavutettu. Juhlimme työn merkeissä, tervetuloa kaupoille!

Juhlavuoden tarjousmallit:

Jubilee

MF5430

MF5450

Suorankaupan kampanjahinta alk.

36 950 €

40 950 €

92 hv / 379 Nm 16.9R34 ja 13.6R24 renkaat

alv 0%

Uusi viisto konepeitto, markkinoiden paras näkyvyys Perkins 4,4 l moottori, Tier 3 Dyna-4 vaihteisto 16 + 16 vaihdetta kytkinpolkimeen koskematta 4 pikavaihdetta

107 hv / 416 Nm 16.9R38 ja 13.6R28 renkaat

alv 0%

Hydraulinen suunnanvaihto säädettävällä reaktionopeudella 100 l/min hydrauliikka saatavissa, erinomainen kuormainkäytössä Tilava, hiljainen ja ergonominen ohjaamo

Tutustu Kone-Forumissa!

Kuvassa uusi MF 7600-sarja

Konekesko Oy, PL 145, Vanha Porvoontie 245, 01301 Vantaa, puh. 010 53 034

Claas Euroopan Ykkönen

Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto

Suuri keskipakoisvoima – tehokas ja hellävarainen puinti

VUOTTA KESKOLLA

Tehokas APS-esikiihdytyskela – lisää tehoa ja tuottavuutta.

C450 ja C540 taittopöydät –monikäyttöisyyttä ja käytön helppoutta

TerraTrack –jousitettu kolmannen polven kumitelasto, 40 km/h siirtonopeus

Ennakkokaupan edut 14.12.2012 saakka: Aito CLAAS C450 taittopöytä lisähinta vain C540 lisähinta

11.000 € 11.500 € alv 0%!

Claas

-puimurit Kone-Forumiss a

11.-13.10.

Opintomatka Saksan Harsewinkeliin Euroopan johtavalle puimuritehtaalle edullisesti! Tutustu ennakkokaupan sivustoon www.ennakko2013.claas.com Malli

Avero

Tucano 320

Lexion

Tucano Hybrid

Lexion Hybrid

160

240APS

430APS 440APS 450APS 470APS 480APS 620APS 630APS 650APS 670APS 670APS

Työleveys, cm

430

490

540

600

660

600

660

750

Teho, hv

158

198

238

265

286

306

326

378

305

359

449

431

www.konekesko.ﬁ

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.

750

760

770

750

900

466

490

551

PÄÄKIRJOITUS

Uusia tuttavuuksia

yt on puinnit puitu ja maatiloilla käydään läpi juuri loppuneen kasvukauden tulosta sekä valmis tellaan seuraavaa. Syyslajikkeet ovat toivottavasti lukijoilla jo tur vallisesti pellon syleilyssä, sillä kaikki eivät ole päässeet syys kylvöihin kasvukauden parin vii kon viivästymisen tai märkien säiden takia. Myöhästynyt puinti tarkoittaa, että myös seuraava kasvukausi myö hästyy tai, pahimmassa tapauksessa, että kasvinviljely suunnitelma menee uusiksi ja tilalle pitää miettiä seuraa vaa siirtoa. Kesä on ollut haastava öljykasvinviljelijöille, ja kiint nostus öljykasvien viljelyyn on nyt koetuksella monen vaikean kasvukauden jälkeen. Uusi Clearfield-tuotanto menetelmä tuo helpotuksia kevätrypsin viljelyyn. Ehkä sen avulla kotimaisen valkuaisen määrä saataisiin lähem mäksi kysyntää. Muita K-maatalouden tämän vuoden uutuuksia ovat kaksitahoinen ohra SW Mitja, Bettina -kaura sekä hybri diruis Caspian. Myös allekirjoittanut on uusi tuttavuus. Tämä on en simmäinen Maatilan Pirkkani, ja toimin päätoimittajan tehtävissä ensimmäistä kertaa, joten on ollut jännittävää olla mukana luomassa tätä numeroa. Päämääräni on, että lukijat saavat jatkossakin Maati lan Pirkan kautta tietää uusista tuotteista ja koneista sekä nähdä, miten arki sujuu muilla maatiloilla ja millä tavoin he ovat helpottaneet käytännön työtään. Kuten tähänkin saakka, ei pelkästään Suomessa, vaan myös ulkomailla. Koen mahtavaksi asiaksi sen, että koko lehti on luetta vissa myös internetissä ja että lehden kotisivuihin ja uutis kirjeisiin on satsattu paljon. K-maatalouden ja Konekeskon suuri tapahtuma KoneForum on vain reilun viikon päästä, eli 11.–13. lokakuuta Tampereella. Maatilan Pirkka on tietysti paikalla myös, joten tavataanhan siellä.

Suomen maataloutta tutkinut EU-komissio on vihdoinkin tehnyt päätöksensä: – Ottaen huomioon Suomen maantieteellisen sijainnin ja siellä vallitsevat sääolosuhteet, olemme päättäneet, että tästedes Suomessa tulee viljellä ainoastaan pakastevihanneksia.

Mukavia lukuhetkiä.

Maria Munck maria.munck@mcipress.fi

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Ei turhaan palkittu TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen

HHHHH Massey-Ferguson 7620 Dyna-VT Exclusive Massey Ferguson 7620 Exclusive on traktori, jossa on kaikki kohdallaan. Erittäin edistyksellinen moottori- ja voimansiirtotekniikka yhdistettynä tehokkaaseen hydrauliikkaan ja huippuluokan ohjaamoergonomiaan tekevät siitä urakoinnin ja isojen maatilojen yleistraktorin. Yhdestä ja samasta koneesta voidaan hydrauliikan, voimansiirron ja moottorin toimintojen ohjelmoinnilla tehdä useimpiin maatalouden tehtäviin soveltuva kone.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Massey Ferguson 7620 Exclusive voidaan varsin yksinkertaisesti ohjelmoida kunkin käyttäjän tarpeita vastaavaksi.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Kokeilun aikana paalattiin 100 hehtaaria.

Näytöllä voidaan seurata työtietoja.

uoden kohutuin traktoriuutuus oli eittämättä uuden sukupol ven Massey-Ferguson 7600 -sarja. Saimme heti tuoreeltaan kokei luun 7620 Exclusive -mallin. Ko keilun aikana oli tarkoitus mah dollisimman monipuolisesti selvittää traktorin uudistuneet ominaisuudet. Tähän oli hyvät mahdollisuudet, koska omassa urakointikäytössä on edellisen mallisarjan Massey-Ferguson 7485 Dyna VT, johon voi suoraan verrata. Odotukset kokeilussa olivat hie man kaksijakoiset, uudistunut hal lintalaitteisto oli tietysti suurim man mielenkiinnon kohteena. Toinen uusia asia, joka suoraan sa noen aiheutti ennakko-odotuksiin 10

epäilyä, oli SCR-moottori. Kokei lun aikana tulokset olivat hieman yllättäviäkin. Portaaton voimansiirto on uu denkin Dyna-VT-mallin sydän, ja edellisessä versiossakin se on toi minut lähes 5 000 ajotunnin aikana moitteettomasti. Voimansiirrossa ei oltu suu ria mekaanisia muutoksia tehty, nopeusalueita on edelleen kaksi ja hydrostaattimekaaninen vaih teisto toimii ajotietokoneen ohjaa mana. Uudessa versiossa on tehty parannuksia juuri ohjausohjelmis toon, joka on todella monipuoli nen. Traktori voidaan varsin yk sinkertaisesti ohjelmoida käyttäjän tarpeita vastaavaksi. Uutena on jo ystickin painikkeiden käyttötarkoi tuksen vaihtaminen työkohtaisesti.

OHJAAMOSSA KAIKKI UUSIKSI Ulospäin näkyvä muutos on ohjaa mon pyöristyminen etuosastaan ja uusi muotoilu konepeitossa. Työ valoja on myös lisätty ympäriinsä ohjaamoon sekä konepeittoon.

Ohjaamon sisustus on muuttunut täydellisesti, mittaristo on nyt sa manlainen kuin 8600-sarjassa. Si sustusmateriaalit ovat vaaleampia ja ohjaamo on kasvaneen ovilasi pinnan ansiosta huomattavasti va loisampi ja sieltä näkee nyt todella hyvin ulos. Exclusive-mallin hallintalait teet ovat uudistuneet kokonaan. Monitoimivivulla pystytään nyt hallitsemaan moottorin, ulosoton, nostolaitteiden voimansiirron ja hydrauliikan käyttöä yhdellä ot teella. Vieressä on toinen, ulkopuo lisen hydrauliikan joystick, jolla käytetään etukuormaajaa. Ellei etukuormaaja ole käytössä, sen na pit voidaan ohjelmoida Datatro nic-4-näyttöruudulta muuhun käyt töön. Datatronic-4 on kehittynyt huo mattavasti ja siinä on ominaisuuk sia aikaisempaa enemmän. Mikäli työkoneessa on ISOBUS-väylän kautta ohjaus, uudella Datatro nicilla koneen hallinta onnistuu mainiosti. Kokeilussa ajoimme kahdella erimerkkisellä paalai mella joissa oli ISOBUS, ja käyttö onnistui ongelmitta. Ohjaamossa ei enää tarvita jokaiselle koneelle omaa näyttöä, kun kaikki voidaan hoitaa yhden terminaalin kautta.

KOKEILU ETENI SÄÄN TAHTIIN Kulunut kesä oli sään suhteen varsin haastava. Ensimmäinen kohde, kuivalannanlevitys, lop MAATILAN PIRKKA 3•2012

TEKNISET TIEDOT

4SCR-tekniikka säästää polttoainetta ja ympäristöä 4Dyna VT-portaaton Äläys vaihteisto, 0,03-40 km/h tai 50 km/h 4DTM-vaihteistoautomatiikka optimoi moottorin

ja voimansiirron toiminnan kuljettajan haluaman ajonopeuden tai kierrosluvun puitteissa

4Erittäin monipuolinen ja tehokas hydrauliikka, maksimi tuotto jopa 150 l/min

4Monipuolinen valovarustus 4SCR järjestelmää on täydennetty DOC-hapetuskatalysaattorilla jolloin päästään erittäin alhaiseen urean kulutukseen

Merkittävä vipupari: Vasemman puoleisella hallitaan lähes kaikkia traktorin tärkeimpiä toimintoja. Oikeanpuoleinen on etukuormaajan käyttövipu, joka voidaan ohjelmoida myös muuhun käyttöön.

5 FAKTAA • Uusi Agco Power 6,6 l SCR-moottori • Uusi ohjaamo • Portaattomasti säädettävä ohjaamon jousitus • Ohjelmoitava monitoimijoystick, ajonhallinta yhdellä otteella • Uusi Datatronic 4-ajotietokone, ISOBUS vakiovarusteena

MAATILAN PIRKKA 3•2012

pui kohtalaisen lyhyeen, sillä jyr simellä ajettu uudispelto upotti lii kaa. Siellä portaaton voimansiirto näytti mallinsa: sillä pystyy vedät tämään pidon rajoilla ja tarvitta essa ”rykäisemään” ravakasti, kun tilanne niin vaatii. Levitys ei kui tenkaan ollut lopulta mahdollista. Vaikka traktori olisi 16 m3:n vau nua hyvin jaksanutkin vetää, pel toon tuli liian syvät urat. Siirto ajossa DTM-voimansiirron ohjaus toimii todella hienosti: moottori ja vaihteisto keskustelevat keskenään, ja kun ennalta asetettu kierrosten alaraja tulee vastaan vaikka mäen takia, ohjausohjelma vaihtaa väli tystä pienemmälle kierrosluvun py syessä asetetussa raja-arvossa. Ohjelmassa seurasi odottelua ja sateen pitoa, kunnes keli kuivui niin paljon, että päästiin paalaa maan säilörehua ja rypsin olkea. Paalaimen kytkeminen traktoriin on yksinkertaista. Nivelakseli, hyd rauliletkut pikaliittimiin ja paalai men ohjainkaapeli ISOBUS pistok keeseen – ja se on siinä. Paalaimen ohjaus löytyi välittömästi Datat ronicista, jonka kautta säädettiin myös traktorin öljynvirtaus paalai melle sopivaksi jatkuvalla virtauk sella, jonka yhdistelmäkone vaatii. Ulosoton nopeudeksi valittiin 540E, jolloin moottori käy 1600 r/min, kun ulosottoakseli pyö rii 540 r/min. Lisäksi ohjelmoi tiin monitoimivipuun noukkimen nosto ja lasku. Moottorin kierrok

200 hevosvoimaa

SCR-järjestelmän alhaisemman lämmöntuoton ansiosta jäähdytintä on voitu pienentää. Jäähdyttimen ja lauhduttimien väli on voitu jättää suuremmaksi, joten niiden puhdistaminen onnistuu ilman, että niitä tarvitsee irrottaa toisistaan.

set säädettiin automatiikalla sopi vaksi ja ajonopeus SV1 yleensä 10 km/h. Paalattaessa 6,6-litraisen moottorin teho riittää hyvin säästö voimanotolla myös mäkisellä pel lolla. Kuusisylinterikseksi trakto riksi Fergu on todella notkea kääntymään, sillä pyörittelee epä muotoisia peltolohkoja vaivatto masti. Ajaminen on helppoa, ja tarvittaessa nopeutta voi lisätä tai vähentää monitoimivipua kääntä mällä. Perusnopeuteen palataan napin painalluksella. Paalin verko tuksen ajaksi traktorin voi pysäyt tää monitoimivivusta, mutta itse käytin enemmän ohjauspylvään suunnanvaihtovipua. Paalaus työssä portaaton vaihteisto on käy tännöllinen, etenkin karhotetulla heinällä. Nopeuden pystyy pitä mään optimaalisena karheen pak suuden mukaan. Käyttövipujen ohjelmoinnilla voidaan suunnanvaihto, ajonopeus ja vedon vapautus asettaa myös etukuormaajan vipuun. Valitetta vasti kokeilukoneessa ei ollut etu kuormaajaa, mutta voi vain kuvi tella, miten herkullista on käyttää uutta Fergua kuormaustöissä. Käy

tännössä aletaan lähestyä kuor maajien käyttöominaisuuksia, yksioteohjaus, jossa jalkoja tarvi taan vain jarrun käyttöön.

KYNTÄMINEN Kyntämistä kokeiltiin puolihinat tavalla 6-siipisellä kääntöauralla, vanhalla laidunlohkolla, joka oli lievästi sanottuna kivikkoa. Au ran säätöjen jälkeen ohjelmoitiin joystickin kyntämiseen tarvitta vat toiminnot. Poljinajo mahdollis taa kyntäessä käsien vapaan käy tön nostolaitteen ja hydrayliikan hallintaan. Kyntäminen onnis tui hyvin ja Fergun nostolaitteiden toiminta on täydellistä – miksi ei olisi, Fergusonhan keksi koko tun nustelevan kolmipistenostolaitteen. Voimansiirron automatiikkaa voi myös hyödyntää kynnettäessä, ajo nopeuden valinnan jälkeen trak tori pitää sen vakiona vaikka veto vastus vaihteleekin.

UREAA PUTKEEN Alussa mainittu epäilys SCR-moot toria kohtaan hälveni kokeilun edetessä. Etenkin urakoitsijan ta

Muotioltu eturunko mahdollistaa erinomaisen kääntyvyyden

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Ennakkoepäilyksiä herättänyt SCR -moottori osoittautui erinomaiseksi. kataskua lämmittää se tieto, että polttoainetalous on kohdallaan. Paalauksen keskikulutus oli 14 lit raa ja kevyen maansiirron kulutus 11 litraa tunnissa. Pakoputkesta ei mustaa noussut missään vaiheessa. Uudessa AGCO SISU POWER e3 SCR -moottorissa on elektroni nen moottorinhallintajärjestelmä, joka seuraa voimansiirron ja moot torin kuormittumista. Elektroni nen moottorinhallinta mahdollis taa monien automaattitoimintojen käyttämisen, kuten DTM-toimin non vaihteistossa. Moottori ja voi mansiirto pyrkivät kuormitusti lanteen mukaan toimimaan aina taloudellisimmalla mahdollisella tavalla. Moottori reagoi nopeasti kuor mituksen muutoksiin. Yksinkertai sesti sanottuna: silloin, kun voimaa tarvitaan, sitä tulee heti syöttöä li säämällä, mutta kun voimantarve alenee, ei moottori polta löpöä tur haan. Moottorin käynnin opti mointi näkyy myös alentuneena lämmöntuottona, mistä seuraa se, että jäähdyttimiä on voitu pienen tää. Uusi jäähdytinpaketti onkin ra kennettu todella väljästi ja sen puh distaminen on helppoa. Jäähdytinja lauhdutinpakettia ei tarvitse enää avata, koska välit ovat niin isoja, että ne voidaan puhdistaa harjalla ja paineilmalla helposti. Yksiosai nen konepeitto helpottaa myös huoltoa, enää ei tarvitse sivulevyjä irrottaa erikseen. SCR moottorin taloudellisuuden syy on yksinkertainen, moottori on voitu säätää käynnin kannalta op timiarvoihin. Puhdistusprosessi al kaa DOC hapetuskatalysaattorissa, joka on sijoitettu konepeiton alle, se on tukkeutumaton ja täysin huoltovapaa. Lopullinen puhdistus prosessi tapahtuu äänenvaimenti men sisällä olevista kahdessa SCR katalysaattorista AdBlue-lisäaineen avulla. Katalysaattorijärjestelmä muuttaa pakoputkeen ruiskutetun urealisäaineen avulla typpioksidin typpikaasuksi. Pakoputkesta tulee kin vain typpikaasua, vesihöyryä ja hiilidioksidia, jonka määrä on alentuneen polttoaineen kulutuk sen ansiosta alhaisempi kuin muilla moottoreilla. MAATILAN PIRKKA 3•2012

Erillinen AdBlue-säiliö on sijoi tettu polttoainesäiliön viereen. Au tomatiikka lisää urealisäainetta pa koputkeen sen kuormitusasteesta riippuen 3–8% dieselpolttoai neesta. Lisäainesäiliön koko on mitoitettu niin, että AdBlueta li sätään joka toisen tankkauksen yhteydessä. Talviolosuhteisiin on varauduttu ureatankin sähköläm mityksellä käynnistysvaiheessa, ja moottorin lämmettyä lämmitys ote taan moottorin jäähdytysjärjestel mästä. AGCO SISU POWER e3 SCR alittaa tiukan Stage 3B -pääs tönormin määräykset.

HYVÄÄ ON PARANNETTU Uusi 7600-sarja on kyllä pal kintonsa ansainnut. Erityisesti ohjaamoergonomian ja käyttö ominaisuuksiensa puolesta ollaan menty eteenpäin isoilla harppauk silla. Oma kone on kuitenkin aina sellainen, joka käy niin sanotusti hanskaan, koska sitä on tottunut käyttämään. Lisänä on vielä se, että koneeseen ollaan oltu erittäin tyytyväisiä, vajaan 5 000 käyttö tunnin aikana ei vikoja ole ilmaan tunut kuin ohjaamon katolla, jossa tukkeentui ilmastoinnin kondenssi vesiputki. Uuden pitää olla erittäin hyvä, että se heti tuntuisi parem malta, koska käyttölaitteisiin on tullut isoja muutoksia. Ensimmäi senä päivänä alkoi tuntua siltä, että tässä on jotain, ja kun käytön saloi hin päästiin paremmin sisään, erot olivat selkeitä. Ohjaamosta näkee paremmin ulos ja ohjaamon jalkatilaan on tullut lisälämmityslaite, joka on talvella tarpeellinen, edellisessä mallissa jalkatila on viileä kovilla pakkasilla. Ohjaamon jousitus on parantunut, hydraulisesti toimi vassa OptiRide-jousituksessa on portaaton säätö, josta löytyy jo kaiseen ajotilanteeseen sopiva toimintaherkkyys. Suunnanvaihto toimii kuin aja tus, aikaisemmassa mallissa on pieni viive. Ylivoimaisesti suurin parannus on kuitenkin monitoimi nen käyttövipu. Kun sen saloihin

Mittaristo on samanlainen kuin 8600 sarjassa

pääsi kunnolla perehtymään, aja minen on helppoa. Ennakkoepäilyjä aiheuttanut SRC-moottori osoittautui käytössä erinomaiseksi: voimaa ja vään töä on silloin, kun sitä tarvitaan ja polttoainetalous on parantunut. Kulutus on tämän kokoluokan koneella todella alhainen. Poltto aine on saamassa yhä isomman merkityksen viljelijöiden ja erityi sesti urakoitsijoiden taloudessa. Kulutuksen kuriin saamisella pa rannetaan työn kannattavuutta merkittävästi, ja siinä uusi mootto ritekniikka näyttää olevan avain asemassa. r Lisätietoja: www.konekesko.fi/mf7600

Uusi 7600 -sarja on palkintonsa ansainnut.

YHTEENVETO • • • • • • • •

Uudistunut hallintalaitteisto Portaaton voimansiirto Tehokas hydrauliikka Huippuluokan ohjaamoergonomia Taloudellinen polttoaineenkulutus Ympäristöä säästävä SCR-tekniikka Hyvä valovarustus Sopii useimpiin maatalouden työtehtäviin

jyväset

Tiesitkö, että... Suomessa oli viime vuonna yhteensä 75 500 hevosta ja ponia. Tällä hetkellä vuosittainen lukumäärän lisääntyminen on parituhannen luokkaa. Vuonna 2001 hevosia oli yhteensä 58 600. Sadan vuoden tilaston mukaan alhaisin hevosmäärä oli vuonna 1980, jolloin hevosia oli vain 31 484. Eniten hevosia on ollut vuonna 1950, jolloin niitä 408 800. Kymmenen vuotta myöhemmin, traktorin yleistyttyä auran edessä, hevosten määrä oli enää 250 600. 1960-luvun puolivälissä traktorien määrä Suomessa ylitti hevosten määrän. Viime vuonna traktoreita oli rekisterissä 383 951 kappaletta.

Genominen valinta (eläimen koko perintöainesta hyödyntävä tieto) on suurin läpimurto kotieläinjalostuksessa sitten keino siemennyksen. Sianjalostuksessa genominen valinta tarjoaa huimia mahdollisuuksia esimerkiksi lihan laadun määrittämisessä ja kehittämisessä. | Jarmo Juga, Maataloustieteiden laitoksen

Syksyn viljasatoarvio

3,8

mrd kiloa

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen kesän toisen ennakkosatotilaston mukaan viljasta on odotettavissa yhteensä 3,8 miljardin kilon sato. Kesän tulvat ja kasvuston hidas kehitys eivät luo edellytyksiä huippusatoon tänä syksynä. Ennakkosatotilasto kuvastaa tilannetta Suomen pelloilla 24.8. Loppukasvukauden sää ratkaisee vielä korjaamattoman sadon määrän ja laadun.

yliopistolehteri Sadonkorjuu-viikolla 29.8.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Kasvukauden aikainen lannoitus on lisännyt suosiotaan. Lannoitteiden valinnassa karjatilallisen kannattaa kiinnittää huomiota paitsi kasvien ravinnetarpeeseen, myös eläinten kivennäisten saantiin. Kuluneella kasvukaudella monilla alueilla satoi runsaasti ja kasvustot olivat paikoin keltaisenvihreitä. Vaalea väri johtuu joko liiasta märkyydestä tai ravinteiden puutteesta. Typen puutteesta vanhemmat lehdet kellastuvat, rikin puute puolestaan näkyy uusien, nuorten lehtien kellastumisena. Rikin puute saattaa yllättää erityisesti karkeilla, helposti vettä läpäisevillä mailla. Peltojen rikkipitoisuus selviää viljavuustutkimuksesta. Tulosten perusteella valitset pelloillesi sopivimmat lannoitteet. Kaikissa YaraMila-sarjan peltolannoitteissa on rikkiä 2–3 prosenttia, mikä yleensä riittää viljojen ja nurmien rikkitarpeeseen. Runsaimmin rikkiä moniravinteisista peltolannoitteista on YaraMila Hiven Y:ssä. Kaikki kloorivapaat peruna- ja puutarhalannoitteet sisältävät runsaasti rikkiä. Öljykasvit ja myllyvehnä tarvitsevat rehuviljoja enemmän rikkiä, koska ne käyttävät sitä typen ohella valkuais sadon muodostamiseen. Kasvukauden aikaisella typpi- ja rikkilannoituksella voi saada lisää satoa ja valkuaista.

Lisää uusia typpilannoitteita Typpilannoitteiden entisestään laajentuneessa valikoimassa on tuote niin runsaasti rikkiä tarvitsevalle pellolle kuin myös niille maille, joilla lisärikkiä ei tarvita. YaraBela Suomensalpietari Se+ on Suomen oloihin räätälöity moniravinteinen lannoite sekä vilja- että kotieläintilalle. Se sisältää typen lisäksi rikkiä, kaliumia, magnesiumia ja seleeniä. Tuote on koostumukseltaan tuttu ja turvallinen, mutta nimeen on lisätty YaraBela, joka on typpilannoitesarjan kansainvälinen nimi. Rikkisalpietari on uusi Yaran valmistama tuote K-maatalouden Viljelyohjelmaan. Siinä on typpeä 27 prosenttia ja rikkiä kahdeksan prosenttia. Yara CAN27 + Mg on perus typpilannoite, joka sisältää typen lisäksi magnesiumia.

Mitä uutta kylvölannoitukseen? YaraMila-peltolannoitteissa on pääravinteiden lisäksi rikkiä ja hivenravinteita: seleeniä, booria ja joissakin myös sinkkiä ja mangaania. Moniravinteisten lannoitteiden valikoimaa on nyt laajennettu myös tuotteilla, joissa hivenravinteita ei ole. Lannoitteen valinta viljavuustutkimuksen mukaan johtaa omalle pellollesi parhaaseen tulokseen myös hivenravinteiden osalta. K-maatalouden Viljelyohjelmalle räätälöidyt hivenpitoiset lannoitteet ovat Hiven Pe 1 (25–2-2) ja Hiven NK 1 (24– 0–6). Niissä on pääravinteiden lisäksi rikkiä, booria, mangaania, sinkkiä ja seleeniä.

Kotieläimille seleeniä Edullisin tapa turvata kotieläintesi seleeninsaanti on käyttää seleenipitoisia lannoitteita. Seleeni on tärkeää niin lypsylehmien kuin yksimahaistenkin terveydelle ja tuotos kunnolle, myöskään ihmisten terveyttä unohtamatta. Seleeniä on lähes kaikissa YaraMila-lannoitteissa, mutta typpilannoitteista vain YaraBela Suomensalpietari Se + -lannoitteessa. Seleeni siirtyy maasta kasveihin, eikä seleenin puute rehussa pääse yllättämään ikävästi. Seleenin puutosoireita on viime aikoina ilmennyt karjatiloilla, jotka

MAATILAN PIRKKA 3•2012

ovat siirtyneet käyttämään seleenittömiä lannoitteita Tietoa ja viljelijöiden kokemuksia seleenin vaikutuksesta on kerätty nettiin, osoitteeseen www.seleeni.fi.

jyväset

Uusia ratkaisuja lannoitukseen

Uutta täsmäviljelyyn Peltoviljelyä on mahdollista kehittää entistä tarkemmaksi ja tehokkaammaksi kasvukauden aikaisella lannoituksella. Ravinteiden jako tulevan sadon määrän ja laadun mukaan parantaa viljelyn kannattavuutta ja vähentää ympäristökuormitusta. Perusidea typpilannoituksen tarkentamisessa on levittää keväällä 2/3 koko suunnitellusta typen määrästä moniravinteisena lannoitteena, ja antaa loppu typpimäärä tarpeen mukaan kasvukaudella. Lisätyppeä levitetään vain hyvinä kasvukausina, kuivana tai liian kosteana kesänä lannoitetta ei levitetä. Uutta täsmäviljelyteknologiaa on nyt entistä paremmin tarjolla lisätyppitarpeen määritykseen.

Kasvien hyvinvointi syyniin Traktorin katolle asennettava Yara N-Sensor™ mittaa kasvien typpipitoisuutta niiden lehdistä heijastuvan valon perusteella, ja traktorin hytissä oleva tietokone laskee tarvittavan lisälannoitusmäärän reaaliaikaisesti. Lannoitus tehdään samalla ajokerralla. Laitteen avulla voit antaa optimaalisen typpilannoituksen lohkon eri kohtiin. Näin saat pelloillesi tasaisen kasvuston, joka hyödyntää pellon ravinteet ja kasvuedellytykset mahdollisimman hyvin. Kun lakoisuus vähenee, sato ja laatu paranevat. Myös kuivatus sujuu nopeasti. Kaikki tämä johtaa viljelyn kannattavuuden parantumiseen. Yara N-Tester™ on käsikäyttöinen mittari kasvin lisä lannoitustarpeen selvittämiseen. Mittaustulos perustuu lehden valonläpäisyyn ja arvioon kasvin typpipitoisuudesta. Ravinnepuutteiden tunnistamiseen löytyy Yara Megalab kasvianalyysillä. Ravinteiden puutokset vähentävät viljelykasvien satoa ja laatua. Koska piileviä puutosoireita on ollut kasvukaudella vaikea tunnistaa, ne jäävät usein hoitamatta. Kokeissa esimerkiksi mangaanilannoituksella on saatu kauralla jopa 1 000 kilon sadonlisä. Näytteenottotarvikkeet ja ohjeet saat lähimmästä Kmaataloudesta tai tilaamalla Viljavuuspalvelusta.

Tehoa ruiskutuksiin YaraVita-sarjan lehtilannoitteilla voit antaa kasvustolle lisäravinteita yhdessä kasvinsuojeluaineiden kanssa. Ne voidaan sekoittaa lähes kaikkiin tankkiseoksiin hukkakauran torjunta-aineita lukuun ottamatta. Tietoa sopivista seoksista löydät osoitteesta www.tankmix.com.

PALVELUKSESSA

Tutulla paikalla

leikkuupuimurin puikoissa TEKSTI ja KUVA Minna Huuhka

antaan ja Porvoon Konekeskon myymälöissä moni traktori ja puimuri vaihtaa omistajaa. Sujuvista kaupoista vastaa konemyyjä CLAS-GÖRAN WESTERLUND, 34, työkavereiden kesken Clasa. Jättiläismäisten koneiden kauppaaminen ja vaihtokoneiden arvioiminen käyvät häneltä luonnostaan. Maatilan pojalle koneet ovat tuttuja kaikki tyynni. Sivutoimisena viljelijänä toimivan Westerlundin asiakaskunnasta suurin osa on maatalousyrittäjiä, mutta urakoitsijoiden ja kiinteistönhuoltoyhtiöiden osuus kasvaa koko ajan. – Kun on itse samalta alalta, on helppo ymmärtää asiakkaiden tarpeita. Asiakkaat yleensä tietävät varsin hyvin, mitä ovat hakemassa. Yhdessä sitten suunnitellaan, millainen tuote lopulta on paras.

Westerlund toimii Porvoon myymälässä kolmena päivänä ja Vantaalla kahtena päivänä viikossa. Työnkuva ei juuri eroa paikkakuntien välillä. Asiakaspalvelua ja maatilakäyntejä riittää molemmissa. – Mukavinta työssä on vaihtelevuus. Voin itse suunnitella työpäiväni sisällön. On hienoa, kun ei tarvitse istua toimistossa kahdeksaa tuntia joka päivä. Kuten monen asiakkaankin, Westerlundin äidinkieli on ruotsi. Hän on huomannut, että erityisesti Porvoon myymälän asiakaskunnassa osataan arvostaa palvelua asiakkaan omalla äidinkielellä: suomeksi tai ruotsiksi. Kotitilalla Pernajassa Westerlundia odottaa työpäivän jälkeen kaksi pientä poikaa, joita isän myynti artikkelit kiinnostavat tavattomasti. Traktorit ovat varsinkin parivuotiaan esikoisen suosikkeja. r

CLAS-GÖRAN WESTERLUND KUKA: Clasa TYÖPAIKKA: Konekesko Porvoo ja Vantaa URA: Maatalousteknikon koulutus. Aloitti pienkonemyyjänä K-Maataloudessa keväällä 2000, traktorija puimurimyyjänä 2001 lähtien, kouluttautunut työn ohessa muun muassa oppisopimuskoulutuksessa HARRASTUKSET: Veneily sekä pihan ja puutarhan hoito PERHE: Vaimo, pojat 2,5 v ja 8 kk KOTI: Kotitila Pernajassa

MAATILAN PIRKKA 3•2012

PARHAAT RAKENNUSRATKAISUT! Talvituhosienten torjunta turvaa talvehtimisen Ajankohtaisimpia peltoviljelyyn liittyviä kasvinsuojelu toimenpiteitä tällä hetkellä on syysviljojen talvituhosienten torjunta. Niitä vastaan voidaan taistella sekä peittauksen että kasvinsuojeluruiskutusten keinoin. Syysviljojen kylvösiemenen peittaus on suoritettava valmisteella, joka tehoaa talvituhosieniin, kuten lumihomeeseen. Tarkoitusta varten on rekisteröity vain nestepeittausaineita DS- eli jauhemaisten formulaattien jäädessä vähitellen kokonaan pois markkinoilta. K-maatalouden valikoimissa oleva Baytan Universal tehoaa syysviljojen siemenlevintäisiin kasvitauteihin ja on muutenkin laajavaikutteisuutensa johdosta omassa teholuokassaan. Lumihomeen torjunta on erityisen tärkeää silloin, kun lajike tai lohko on altis lumihomeelle, tai kun syysviljaa viljellään samalla lohkolla peräkkäisinä vuosina. Toinen tärkeä lumihomeentorjuntakeino on lumi homeruiskutus. Se kannattaa tehdä prokloratsia sisältävällä Sportak EW:llä heti kasvun pysähdyttyä, ennen lumen tuloa. Kasvuston on myös oltava kuiva ja lämpötilan yli 0°C. Syksyinen Sportak-ruiskutus suojaa kasvia myös tyvi- ja DTR-laikun varalta vielä tulevana keväänäkin. Syytä on myös muistaa, että nestemäisen, hyvin tankkiseoksiin soveltuvan Multiplen sisältämät hivenet tarjoavat tervetulleen lisän syysviljojen kasvua, talvehtimista ja seuraavan vuoden kasvuunlähtöä ajatellen. Hyvinvoiva ja terve kasvusto selviää talvesta turhia stressaamatta ja herää keväällä ajoissa uuteen kasvukauteen.

Puuelementtihallit Tallit ja maneesit, tuotantorakennukset, eristämättömät konehallit ja eristetyt teollisuusrakennukset • kustannustehokasta ja nopeaa - tarvittaessa täydellinen paketti sokkelin päältä vesikattoon saakka.

Pomo Talvikampanja

Esim. Varasto halli

• 10,0 x 20,8 x 4,55 • Elem. h=4,25

16.790 ,alv 0%. (20652,- alv 23%)

Lämpöeristetty halli • 10,0x20,8x4,55 • elem. h=4,25

Vaihtoehtoisena kampanja halli myös 12x24x4,55 mitoilla.

29.640 ,alv 0%. (36457,- alv 23%)

Täydellinen paketti perustusten päältä vesikattoon asti, ovet ja ikkunat ja asennus lisähintaan. Kampanja voimassa 1.10.2012-31.12.2012.

Teräshallit Maneesit ja pihatot, kone- ja varastohallit, konekatokset ja lämpöeristetyt hallit • Itsekantava, kastomaalattu kotelopalkki-rakenteinen teräskehä • Vapaata säilytystilaa seinästä seinään ja harjalle • A sennus on helppoa ja nopeaa - koteloksi hitsatut kehän rungot vääntöjäykkiä ja tukevia • Pituudet 16.4 - 57.6 m Esim. 14,2 x 22 m

NETTOHINTA!

16.990,-

alv 0%. (20898,- alv 23%)

Hinta sis. katto- ja seinäpellit sekä rungon. Hinta ei sis. rahtia, perustuksia ja pystytystä. Ovet lisähintaan. (Lumialue 1,8-2)

+toim.kulut Tuhti hallikampanja voimassa 1.10.2012-31.12.2012

MAATILAN PIRKKA 3•2012

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS 17

jyväset

MF CARE -huoltosopimukset helpottavat traktorinomistajan arkea.

Kuvassa MF7600-sarjan lanseeraustilaisuus Viron Põltsamaalla.

MASSEY FERGUSON -TRAKTORIT 10 VUOTTA KESKOLLA Massey Ferguson -traktoreiden maahantuonti alkoi silloisen Maatalouskeskon toimesta 1.8.2002, joten kymmenen vuoden merkkipaalu on nyt saavutettu. 2000-luvun alussa ”Massikan” markkinaosuus oli pudonnut seitsemään prosenttiin. Kovalla pitkäjänteisellä kymmenen vuoden työllä Massikka on vakiinnutettu takaisin Suomen traktorimarkkinoiden kolmen myydyimmän merkin joukkoon, ja markkinaosuus on tuona aikana kaksinkertaistunut. Vuodesta 2002 lähtien Maatalouskesko ja vuodesta 2009 lähtien Konekesko on toimittanut yhteensä jo yli 4300 Massey Fergusonia Suomen viljelijöille ja urakoitsijoille. Baltiassa Massey Fergusonin myynti aloitettiin Suomen vanavedessä vuonna 2004. Konekesko uskoo juuri uudistuneiden MF7600-sarjan 140-260 hv -mallien sopivan hyvin Suomen kehittyvän maatalouden tarpeisiin. Uusimmat päästömääräykset täyttävä mallisto lanseerattiin Suomessa heinäkuussa Okra-näyttelyssä, ja ensimmäiset koneet on jo toimitettu asiakkaille. r

Massey Ferguson -traktorin omistajalla on nyt tarjolla entistä vaivattomampi tapa huolehtia vastahankitusta traktoristaan. Huoltosopimuksella varmistat, että traktorin huollot suoritetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti kiinteään kuukausihintaan, joten kulujen seuranta helpottuu. Huolloissa käytetään vain laadukkaita alkuperäisiä MF-varaosia ja valmistajan hyväksymiä voiteluaineita, mikä varmistaa traktorin moitteettoman toiminnan ja paremman vaihtoarvon. Huoltosopimus on aina kolmivuotinen ja kiinteä kuukausiveloitus lasketaan asiakkaan valitsemalle käyttötuntitasolle. Valittavana on neljä käyttötuntivaihtoehtoa: 800, 1600, 2800 tai 3600 tuntia oman tarpeesi mukaan. Sopimus voidaan päivittää seuraavalle käyttötuntitasolle, mikäli ensin valittu tuntimäärä ylittyy kesken sopimuskauden. Huoltosopimus voidaan myös laajentaa kattamaan mahdolliset korjaukset. Valittavanasi on kaksi vaihtoehtoa: MF CARE tai MF CARE+ MF CARE • Huoltosopimus kattaa traktorin määräaikaishuollot ja tarkastukset niihin kuuluvine varaosineen ja nes teineen. MF CARE+ • Laajennetun käyttöturvan MF CARE+ huoltosopimus kattaa määräaikaishuoltojen lisäksi traktorissa ilmenevien vikojen korjaamisen tarvittavine varaosineen ja nesteineen. Korjauskohtainen omavastuu on 400 euroa (arvonlisävero 0%). • Tarkemmat tiedot sopimuksista ja mallikohtaisesta hinnoittelusta alueellisilta Massey Ferguson -myyjiltä. Huolto ja korjaustöissä palvelevat valtuutetut Massey Ferguson -huoltoammattilaiset ympäri Suomen. www.konekesko.fi/mfsopimukset

NMUISTA! Kone-Forum 2012 Tampereella 11.-13. lokakuuta.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

LOKAKUUN KÄRKITARJOUKSET mestos 1 kpl Do l WCiona Profess sainetta tu is puhd päälle! kaupan

Moottorisaha Dolmar PS-5105

Bio Luvil Professional, 8 kg 13”, 50 cm³ / 2,8 kW. Paino 5,1 kg. MPI (Memory Power Ignition) antaa uudelleen käynnistäessä tulpalle vahvemman kipinän. EasyStart - vaivaton käynnistys! Saatavana myös lämpö/kpl kahvoilla (PS-5105H)

Uutuus!

59500

Varavoimageneraattori POMO 50 T15S AVR

Tiivistetty pesujauhe kirjopyykin pesuun

Miedosti hajustettu. Tehoaa jo 40°C ja käy myös käsinpesuun. Pakkauksessa mitta 3,63 €/kg mukana.

Karvanleikkuukone EquiClip Akku

Teho 50 kVA, 44 kW. Jännite 400 / 230 V. Taajuus 50 Hz. Jännitteen säätö elektroninen. Kierrosnopeus 1500 r/min. Tehontarve 90 hv voiman ulosotosta. Paino 390 kg. Suositellaan pääsulakekoolle 63 A. 63 A ja 16 A 3-v pistorasiat, ylikuormitussuoja, vikavirtasuoja, voltti- ja taajuusmittarit. Mittarit suunnattu traktoriin päin.

2900

/astia

Bondioli 6-koon linkoakseli K-Agro, levykytkin

Mm. utarekarvojen leikkuuseen tai hevosille Tehokkain ladattava klipperi, hiljainen käyntiääni. Terät 102. Teho 100 W.

Pituus ristikon keskeltä ristikon keskelle min. 86 cm ja max. 130 cm. Teho 64 hv. Ristikon mitat: 30,2 x 91,4. Levykytkin 1200 Nm 1 3/4”.

399500

49500

/kpl

29800

/kpl

Maidonlämmitin vasikoille

Talvimaihari Jalas Off Road 4778 S3

E 2008, 2000 W, termostaatti lämmittää nesteen haluttuun lämpötilaan. Sisältää ylikuumenemissuojan.

Vetoketjullinen. Tekninen fleecevuori. Irrotettava kokopitkä iskunvaimennuspohjallinen. Pitävä kuumankestävä promotion -kumipohja. Alumiinikärki ja naulaanastumissuoja. Useita kokoja.

20 g:n reiällisiä palasyöttejä. Syötit kiinnitettävissä paikoilleen - rotat eivät vie sitä mukanaan. Maittavaa murskeviljaa, vaha estää kostumisen ja homehtumisen.

22900

9900

/kpl

Storm Secure, 3 kg

Tehokkaasti eroon rotista!

/pr

/astia

LED-majakka Britax, magneettikiinnityksellä

Talvitakki Dimex 610

Storm pelletti 0,5 kg Tehoaa kertasyönnillä! Soveltuu sekä hiirien että rottien torjuntaan. Pelletit säilyvät kovissakin olosuhteissa maittavina.

Korkeampi malli. Valmistaja Britax. 12 V.

70 % polyesteri, 30 % puuvilla, 245 g/m2. Vettä ja likaa hylkivä. Musta/ harmaa. Heijastimet edessä, takana ja hihoissa. Runsaasti taskuja. Useita kokoja.

Uutuus!

6900 /kpl

7900 /kpl

/prk

Hinta ilman

Etu -11 % K-Plussa-korttia 21,30

Kiinteistöharja Reima 374

Talviavohaalari Dimex 619 70 % polyesteri 30 % puuvilla, 245 g/m2. Vettä ja likaa hylkivä. Musta. Korkea selkäosa. Tukevat, säädettävät olkaimet. Runsaasti taskuja. Heijastimet reisitaskuissa. Useita kokoja.

90 /kpl

Led-työvalo, 8 lediä

Tehokas työvalo syksyn töihin!

Kiinteistöharja 30 x 4 cm. Epoksimaalattu metallivarsi 152 cm.

1300 LUM. 10-30 V, 24 W.

4500

/kpl

Hinta ilman Etu -24 % K-Plussa-korttia 59,-

Hinnat (sis. alv) ovat voimassa lokakuun 2012 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Hauhon koetilalla oli kuluneella kasvukaudella lähes 3 000 koeruutua

Koeruudut kertovat Viljelyohjelmapäivää Hauhon koetilalla vietettiin aurinkoisissa merkeissä. Vierailijoita saapui paikalle lähes 500 tutustumaan uutuuksiin niin pelloilla kuin näyttelyhalleillakin. Koeruutukierroksella sai omin silmin todeta kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden vaikutuksen. TEKSTI ja KUVAT Maria Munck

MAATILAN PIRKKA 3•2012

VILJELYOHJELMA

Monivuotisten lajikekokeiden yhdistäminen kasvinsuojelu aine- ja lannoituskokeisiin koetilalla auttaa viljelyohjelmien kehittämisessä.

Hauhon koetilan koeruutuja pääsi kiertämään ohjatulla kierroksella.

Koeruudut K-maatalou den koetilalla Hauholla le vittäytyivät pelloille kuin kaunis tilkkutäkki. Se on näky, jota monet kävijöistä eivät voi neet olla ihailematta. Koeruutuja pääsi kiertämään ohjatulla kierroksella Viljelyoh jelmapäivillä 31. heinäkuuta. Vielä tunti tapahtuman virallisen loppumisen jälkeen koealueilla oli vierailijoita. Erityistä kiinnos tusta herätti Clearfield-tuotan tomenetelmä ja viljelyohjelma kokeet. Tänä vuonna koetilan kokeet onnistuivat hyvin. Kesän sää vaati ainakin kelta- ja ruskea ruosteentorjuntaa, vaikka Hauho suurimmilta sateilta säästyikin. MAATILAN PIRKKA 3•2012

VILJELYOHJELMAN KÄSITTELYT 2012 KÄSITTELYT VILJOILLE:

KÄSITTELYT ÖLJYKASVEILLE:

• Peittaus • Rikkatorjunta: Tooler ja mestarinkiinnite • Hivenlannoitus: Multiple ja Foliar Extra • Tautitorjunta: Comet Pro + Prosaro tai + Juventus • Korrensääde: Cycocel 750 tai Terpal (ohra)

• Peittaus • Rikkatorjunta: Galera + Dassoil (SW Petita) ja Clamox + Dash (Aurea CL) • Kirppatorjunta: Kestac • Hivenlannoitus: Zoom + Foliar Extra • Kuoriaistorjunta • Pahkahometorjunta: Juventus

Viljelyohjelmaa verrataan minimikäsittelyyn eli pelkkään rikkatorjuntaan.

Claas tiukassa syynissä.

3 000 koeruutua

Koetilalla on yhteensä lähes 3 000 koeruutua. Koeruutumäärästä suu rin osa on lajikekokeita, joilla tes tataan uusia Suomen viljelyoloihin soveltuvia lajikkeita.

Tilalla testataan myös kasvin suojeluaineita ja lannoitteita, ja li säksi tehdään MTT:n virallisia vil jelyarvokokeita. K-maatalouden viljelyohjelmia testataan 152 koeruudulla. Viljely ohjelmakokeissa testataan parhaita ja taloudellisesti kannattavimpia lannoitus- ja kasvinsuojeluvaihto ehtoja eri lajikkeille, myös uusille. Monivuotisten lajikekokeiden yh distäminen kasvinsuojeluaine- ja lannoituskokeisiin koetilalla aut taa uusien viljelyohjelmien kehit tämisessä. Koeruuduista on helppo omin silmin nähdä, miltä kasvusto näyt tää, kun se on saanut vain minimi käsittelyn verrattuna siihen, miltä se näyttää, kun kasvinsuojelusta on huolehdittu.

Uutuudet onnistuneet hyvin

1. Caspian -hybridiruis uutuus 2. SW Mitja -ohra uutuus

K-maatalouden tämän vuoden uutuuslajikkeita ovat kaksitahoi nen ohra SW Mitja, kaura Bettina ja hybridiruis Caspian. Sereniuksen mukaan korren sääde on ollut syysviljoilla, eten kin rukiilla, tarpeen tänä vuonna. Korrensääteen vaikutus näkyy myös uuden ohralajikkeen SW MAATILAN PIRKKA 3•2012

CX 8/18 jaS D H oitta v i t s e T ri! pesu 012

Koetilan koeruudut Kokeet 2012

Ruutuja

KV12

Kokeita

Lajikekokeet, 2115 56 • josta nurmiruutuja 315 15 Lannoitekokeet 211 5 Kasvinsuojelukokeet 480 21 Viljelyohjelmakokeet 152 9 Kaikki yhteensä 2990 91

Mitjan koeruudulla. Minimipanostusruudulla täh kien korkeudet vaihtelevat selvästi käsiteltyä enem män. Kolmen viimeisen vuoden aikana on kansalliselle lajikelistalle saatu kaikkiaan 13 uutta kasvilajiketta.

Uudet koneet näytillä Koeruutujen lisäksi näytelyhallien ulkopuolella pääsi tutustumaan uusimpiin Massey-Ferguson- traktorei hin ja Claas-puimureihin. Monet isännät ja pikkuisän nät eivät voineet vastustaa kiusausta kiivetä isoimpien koneiden hytteihin istumaan. Hallien sisällä esiteltiin muun muassa pieni, käsi käyttöinen, murskaava Wile-viljankosteusmittari.

Clearfield kiinnosti Valitettavasti myös tänä vuonna öljykasvit ostoittau tuivat hankalaksi viljelykasviksi monelle viljelijälle. Apua siihen luvataan Clearfield-menetelmällä. Tuo tantomenetelmä perustuu poikkeuksellisen tehokkaa seen herbisidiin, Clamoxiin ja Helsingin yliopiston kanssa kehitettyyn kevätrypsilajike Aurea CL:ään. Aurea CL on ainoa Clamoxia kestävä kevätrypsi lajike.Clamox-käsittely tuhoaa rikat ja varmistaa ryp sin kasvuun lähdön. Ero oli tosiaan huima minimi panostusruudun ja Aurea CL+Clamox -ruudun välillä. Käsittelyruutu on lähes puhdas rikkakasveista, kun taas viereisellä minimiruudulla rehottaa kauraa, jolla imitoidaan hukkakauraa, sekä pihatähtimöä.

Parhaat ammattipesurit raskaan sarjan pesutehtäviin. KÄRCHER HDS 8/18-4CX

Kuumavesipesuri • Työpaine 30 - 180 bar • Vesimäärä 300 - 800 l/h, Servo Control • Liitäntäteho 6 kW • Veden lämmitys max. 155°C:een • Vakiona 15 m letkua kelalla, voimasuutin ja höyrysuutin 500888372

2.890,200 bar työpaine, 1000 L tuotto! KÄRCHER HDS 10/20 M

Järeä kuumavesipesuri vaativaan ammattikäyttöön. • Liitäntäteho 7,8 kW • mm. Kp-letku 10 m • Automaattinen kalkinestojärjestelmä suojaa lämmityskierukkaa

3.490,-

Ensi kesänä juhlitaan pyöreitä

• Servo Control = Paineen ja vesimäärän portaaton säätö pesukahvassa. • 3-mäntäinen aksiaalipumppu, keraamiset männät • 3 v. Premium-takuu!

K-maatalouden koetila on perustettu Hahkialaan Hauholle vuonna 1963. Ensi vuonna tulee siis 50 vuotta täyteen koetoimintaa ja neuvontaa K-maata louden koetilalla. Juhlavuosi tulee näkymään myös viljelyohjelmapäivänä. r

VILJELYOHJELMAN LAJIKKEET 2012

180 bar työpaine, 1200 L tuotto!

• Ohra: Brage, SW Mitja, Vilde ja Amber • Kaura: Bettina, Ringsaker ja Marika • • • •

Kevätvehnä: Demonstrant, Puntari ja Bjarne Ruis: Caspian –hybridi ja Reetta Syysvehnä: SW Magnifik Öljykasvit: SW Petita ja Aurea CL -rypsit Majong-hybridirapsi • Nurmikasvit

KÄRCHER HDS 12/18 S

SUPER-SARJAN maksimaalista pesutehoa - Paras valinta maatalouden ja teollisuuden raskaan sarjan pesutehtäviin. • Liitäntäteho 8,4 kW, SDS-värinänvaimennus, kuivakäytön esto, 2 pesuvarustuksen rinnakkaiskäyttövalmius. • Kp-letku 10 m, 2 pesuainesäiliötä

3.999,-

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 31.12.2012 asti. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. MAATILAN PIRKKA 3•2012

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Tuorerehua kustannus tehokkaasti Maitotilan isäntä Antti Uusi-Rauva on erittäin tyytyväinen JF 1360 tarkkuussilppuriinsa. Siilon entinen täyttöennätys 36 tuntia enemmän kuin puolittui tänä kesänä. TEKSTI Visa Vilkuna KUVAT Hannu Jukola SASTAMALAN Mouhijärvellä

70-päistä lypsykarjaa hoi tavat ELINA ERKKILÄ ja ANTTI UUSIRAUVA tietävät, että kustannusten aisoissa pitäminen on tilanpidon perusedellytys. Maidon tuottaja hinta on sen verran alhainen, että kaikkia investointeja ja kulueriä on mietittävä erittäin huolellisesti. Uusi-Rauvan Holstein-kar jan keskituotos on 9 400 kilossa, ja kaikki rehu saadaan omilta pel loilta. Appeen pääosassa on kah desta kolmeen kertaan kesässä korjattava tuorerehu. Isännän ta voitteena on tuorerehun D-arvon saaminen 70:n paremmalle puo lelle ja valkuaisenkin tulisi olla 150–160 välissä. Tila on keskitty nyt pelkästään maidon tuotantoon, ja sonnivasikat lähtevät noin kuu kauden ikäisenä naapuriin kasva maan.

Lisää tehoa korjuutyöhön – Aiemmin säilöimme rehun hapolla, mutta jo viime kesänä teimme rehun puolta edullisem malla maitohappobakteerilla. 24

Saimme ensimmäisen sadon erit täin hyvälaatuisena siiloon, re hun D-arvokin oli 71. Yllätyksek seni biologisella aineella säilötty rehu ei lähde lämpenemään vuoro kauden aikana apevaunussa, ker too Antti Uusi-Rauva tyytyväisenä ja lisää, että koneisiin kohdistuva ”happohyökkäys” jää pois maito happobakteeria käytettäessä. Keväällä tilalle tuli JF 1360 -tarkkuussilppuri, joka korvasi aiemmin käytössä olleen tark kuussilppurivaunun. Noin 600 motin siilon saimme osaavalla porukalla täyteen 15 tunnissa, kun aiempi ennätys oli 36 tun tia. Luonnollisesti uusi kone vaati pari kärrytraktoria lisäksi. Mutta Antti Uusi-Rauva muistuttaa, että k orkealaatuisen rehun teossa nimenomaan nopeus on valttia. Sääriskit Suomen suvessa ovat sen verran isot, ettei aikaa vievä puu hastelu lyö leiville. Itsekulkeva silppuri olisi ol lut nykyisellä maidon hinnalla ja tukipolitiikalla liian kallis han kinta. Kesän kokemusten perus teella Antti Uusi-Rauva on erittäin MAATILAN PIRKKA 3•2012

MAITOTILA

Antti Uusi-Rauvan (vas.) rehutiimi on oivallinen ja työhönsä sitoutunut joukkue.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Leveät renkaat jakavat JF:n painon tasaisesti peltoon, joten uria ei pääse syntymään pehmeissäkään paikoissa.

tyytyväinen JF:n tarkkuussilppu rin hankintaansa. Teho saatiin reilusti kaksinkertaiseksi, jolloin ehdittiin myös urakoimaan lähi alueen tiloille. Kuluneena kesänä JF:llä korjattiin oman sadon lisäksi nurmi noin 500 hehtaarin alalta.

Kevyesti kulkeva tehopakkaus Koneen terät teroitetaan kerran vuorokaudessa, jos sisään ei ole mennyt kiviä tai metallia. Haave rin jälkeen teroitus kannattaa tehdä heti. Viidestä kymmeneen minuut tia kestävä teroitus pitää koneen voimantarpeen aisoissa ja varmis taa tasalaatuisen silpun. Koneen roottori ottaa entistä enemmän il maa, jolloin rehusilppu lentää taa tusti kärryyn vaikeissakin korjuu oloissa. Huoltokin on osaavissa käsissä, sillä pomarkkulaisen ESA HAAVISTON saa aina kiinni, ja hän todellakin osaa hommansa.

Korkealaatuisen rehun teossa nopeus on valttia. – Yksi pieni miinus koneesta to sin löytyy. Nivelakselin traktorin puoleisessa päässä on mainiot, ristikon päissä olevat rasvanipat, mutta muihin niveliin on unohtu neet vanhanaikaiset ja hankalam min rasvattavat, ristikon keskellä olevat nipat, heittää Antti UusiRauva naureskellen. 26

JF kulkee kevyesti lisäteholla pari sataa hevosvoimaa antavalla traktorilla. Korjuunopeus vaihtelee viidestä kymmeneen kilometriin tunnissa. Tilan kumpuilevilla pel loilla noustaan välillä tiukkojakin ylämäkiä. Koneen 480/45-17-ren gastus on kohtalaisen sateisen ke sän kokemusten mukaan riittävä. Leveät renkaat jakavat koneen va jaan kolmen tonnin painon ta saisesti peltoon eikä uria pääse syntymään pehmeämmilläkään paikoilla. Karho nousee silppuriin peräti 3,1 metriä leveällä noukkimella. Tämä mahdollistaa leveämmän ja nopeammin korjuukosteuteen kui vahtavan karhon tekemisen. JF FCT 1360:n noukin voi olla joko traktorin oikealla sivulla tai ta kana. Uusi-Rauvan rehutiimissä on emäntä Elina Erkkilän veli SIPI ja hänen poikansa JUHA ja JAAKKO. He muodostava kesämies OSKARI AROMAAN kanssa oivallisen ja työ hönsä sitoutuneen joukkueen. Tiimin yli 500 kuorman koke muksen mukaan noukkimen luon tevin paikka on traktorin oikealla puolella. Uudessa tarkkuus silppurissa on erikoiskorkea pu hallustorvi, jossa on niin sanottu nyökkäystoiminto. Varsin pian kuljettaja Juha Erk kilä kuitenkin huomasi, ettei neljä metriä korkeiden vaunujen täy tössä oleva torvi mahdukaan pel lon ylittävän sähkökaapelin alitse. Mutta pienellä nyökkäyksellä torvi

Uusi-Rauvan tilalla laiduntaa 70-päinen lypsykarja.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

JF 1360 tarkkuussilppuri

JF:n suunnittelun yhtenä periaatteena on ollut tehdä koneesta mahdollisimman vähän huoltoa vaativa.

meni turvallisesti ilmakaapelin alitse työtä viivyttämättä. Kuljetuk sen ajaksi torvi saadaan taitettua alas aisan päälle helpottamaan siir tymisiä.

Nurmesta edulliset rehuyksiköt Tilan konetöihin täyspäiväisesti osallistuva emäntä Elina Erkkilä niittää nurmen melko pitkään sän keen kahdesta syystä. Niitetyn nurmen kasvuunlähtö jäykillä sa vipelloilla on nopeampaa, kun peltoon jää hieman kasvustoa. Toinen etu saavutetaan karhoja varovaisesti yhdistettäessä. Nor maalisti kolme 3,6 metristä niitto koneen karhoa vedetään yhteen. Pitemmän sängen päällä rehu pys tyy huomattavasti puhtaampana, eikä voihappobakteereistakaan ole riesaa navetan puolella. Nurmien uusinnassa Uusi-Rau van tilalla ei ole tiukkaa aikarajaa. Joskus nurmi on uusittava kolmen vuoden välein, mutta täydennys kylvöä käyttäen ollaan nurmesta

saatu mainioita satoja jopa seit semän vuotta. Nurmiseoksessa käytettään timoteitä, nurmina taa, Englannin raiheinää, apilaa ja sinimailastakin. Täydennyskyl vössä seos on sinimailasta lukuun ottamatta sama. Keväällä nurmet lannoitetaan keinolannoitteella, mutta kasvu kauden aikana nurmet lannoi tetaan pääsääntöisesti karjan lannalla. Neljän vuoden ajan lietelanta on sijoitettu nurmeen, ja tulokset ovat olleet erittäin rohkai sevia. Lannoitelasku on pudonnut huomattavasti, mutta rehusadot ovat olleet niin määrällisesti kuin laadullisesti oivallisia. – Kanssamme yhteistyötä te kevä viljelijä multaa lietteen pel loilleni seitsemän metriä leveällä kiekkomultaimella ja minä vuo rostani teen hänelle rehun. Vaih totyö on mielestämme yksi var teenotettava vaihtoehto, kun kustannuksia on saatava alem maksi, Antti Uusi-Rauva toteaa tyytyväisenä. r

Hyvin säilyvä säilörehu Tuore rehu on kuin muut elintarvikkeet, se pilaantuu helposti. Rehua pilaavien mikrobien kasvu estetään alhaisella pH:lla, tekemällä olosuhteet hapettomaksi ja vähentämällä veden osuutta rehussa.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

• Erikoiskorkea puhallustorvi mahdollistaa jopa neljä metriä korkeiden vaunujen käytön ja täytön. • Kolme metriä leveä noukin helpottaa ja nopeuttaa erikokoistenkarhojen korjuuta. • Uudistunut 900 milliä leveä 40-teräinen roottori varmistaa tasalaatuisen, lyhytsilppuisen rehun, jonka säilyvyys on hyvä. Myös käsittely karjasuojassa erilaisilla jakolaitteistoilla on helppoa. • JF:n 480/45-17-rengastus estää peltojen tallaantumista • Tehokkaan traktorin parina JF FCT 1360:n korjuuteho on pienen itsekulkevan silppurin luokkaa. • Koneen suunnittelussa on ollut kolme pääperiaatetta: mahdollisimman kestävä, vähän huoltoa vaativa ja voimansiirto toteutettu pienellä tehon hävikillä.

Hyvän tuoreen säilörehun pH on alle 4

Asiantuntija vastaa Rehut raikkaina ruokintapöydälle saakka

Jani Huuha Myyntipäällikkö Kemira Oyj

Suurilla tiloilla seosrehu on yleinen ruokintatapa. Mitä kauemmin rehun valmistuksen ja syönnin välillä on, sen suurempi on riski että rehu lämpenee ja pilaantuu. Stabilizer TMR L, orgaanisia happoja sisältävä liuos Kemiralta, estää bakteerien kasvun ja rehun lämpenemisen.

Suomalaisten karjatilojen keskikoko on kasvanut nope asti tällä vuosituhannella. Suuret maitotilat ja naudan lihaan erikoistuneet tilat valitsevat usein seosrehu ruokinnan. Yleisesti seosrehutiloilla on tapana, että rehuannos valmistetaan vaunuun kerran päivässä. Jako suoritetaan kahdesti päivässä. Joillakin naudanlihan tuotantotiloilla valmistus saatetaan tehdä vain joka toi nen päivä. Varsinkin kesäaikaan rehun lämpeneminen ja siitä seuraava rehun maittavuuden ja rehuarvon heikke neminen on hyvin yleistä.

seosrehun komponenttina olla puhtaasta raaka-aineesta valmistettua ja huolella säilöntäaineella säilöttyä. Mah dolliset pilaantuneet kohdat tulee ehdottomasti pois taa ennen seosrehuvaunuun laittamista. Jos säilörehu on huonoa, ei se appeeksi tekemällä siitä parane, mutta pienikin pilaantunut kohta voi oikeissa oloissa pilata monen tonnin rehuerän. Myös muiden seosrehun jakei den tulee olla puhtaita ja hyvälaatuisia. Erityisesti nes temäiset elintarviketeollisuuden sivutuotteet tulee säilöä hyvää hygieniaa noudattaen.

Mitä säilörehun lämpeneminen voi aiheuttaa?

Millä seosrehun lämpenemistä voidaan torjua?

Rehun sisältämät homeet voivat aiheuttaa suuriakin me netyksiä tuotannossa tai sairastumisia ja jopa luomisia lehmillä. Homeitiöt muodostavat työturvallisuusriskin myös karjan hoitajalle. Säilörehun tulee suurimpana

Seosrehun lämpenemisen estoon on tarjolla kotimainen Kemiran Oulun tehtaan valmistama Kemira Stabilizer TMR L -niminen tuote. Tuotteen nimessä TMR tulee seosrehun englanninkielisestä termistä (Total Mixed Ra tio), Stabilizer kuvaa tuotteen käyttötarkoitusta rehun vakauttajana ja L tuotteen nestemäistä olomuotoa (Li quid). Tuotetta markkinoidaan ja myydään lähes koko Euroopan alueella samalla nimellä. Kemira Stabilizer TMR L on kehitetty tehokkaaksi seosrehun lämpenemisen estäjäksi. Tuote sisältää sekä hapettomissa että hapellisissa oloissa viihtyvien baktee rien kasvua estäviä orgaanisia happoja. Lisäksi se on ammonoitu syövyttävyyden vähentämiseksi. Tuotetta on tähän mennessä käytetty menestyksellä kymmenillä suomalaisilla tiloilla. Nestemäisen tuotteen annostelu ja sekoittaminen on helppoa ja sen toimivuus on odo tetun tehokasta. Kemira Stabilizer TMR L:ää on saata villa maatalouskaupoista 30 litran kannuissa, 200 litran tynnyreissä ja 1 000 litran konteissa. Käyttösuosituksen mukainen annostus on 3–5 litraa seosrehutonnia koh den.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

TEHOKKAASEEN REHUNSÄILÖNTÄÄN

OSTA EET N NTÄAI NYT! Ö L I Ä S KOON K A N N E Rehunsäilöntä perustuu aina hapettomuuteen ja happamuuteen. • D-arvon ollessa 67-70 rehu sisältää runsaasti valkuaista ja säilymisen kannalta riittävästi sokeria. • pH on saatava nopeasti laskuun - säilöntäainetta pitää annostella riittävästi sekä rehu pitää tiivistää ja painottaa huolellisesti, • Korjattaessa oikeaan aikaan nurmirehua hyvissä olosuhteissa, voidaan rehu säilöä biologisilla säilöntäaineilla - huonot korjuuolosuhteet vaativat hapon käyttöä.

Biologinen säilöntämestari • Josilac on ollut käytössä suomalaistiloilla jo yli 10 v. • Laskee nopeasti pH:n optimitasolle • Sopii tuoreen ja esikuivatun rehun säilöntään sekä myös murskeviljan säilöntään (KTTK:n hyväksymä) • Syövyttämätön ja turvallinen käyttää • Hyväksytty luomutuotantoon

Rehunsäilönnän vaihtoehdot

• Tuore nurmisäilörehu (kuiva-ainepitoisuus alle 30 %) • Esikuivattu nurmisäilörehu (ka-pitoisuus yli 30 %) sis. runsaasti sokeria. Homehtumisvaaraan on kiinnitettävä huomiota. Esim. aumaan tehtäessä pintakerros kannattaa käsitellä säilöntäaineella, jonka ka-pit. on > 40%. • Kokoviljasäilörehun korjuuvaiheessa tähkä on muuttumassa keltaiseksi ja jyvän voi puristaa sormien välissä taikinaksi. Korjatun rehun ka-pit. 35-45 %. • Murskevilja korjataan jyvän kosteuden ollessa 25 - 40 %. Se voidaan varastoida siilossa, muoviaumassa tai muovituubissa.

Säilöntäaineen valintataulukko (käyttötarkoitus, annostelu, säilöntätapa) Viljan NiittoTuore Kuiva-aine suositus, Esikuivattu (ka <30%) ruokinta murskesäilöntä l/tn l/tn % (ka >30%) Josilac

20-45 %

2-4 L /tonni 2-4 L /tonni

Josilac D25 Mestarin Vahva Pro

30-45 %

2-4 L /tonni

20-35 %

5 L /tonni

AIV 2 Plus

20-35 %

5 L /tonni

AIV Ässä

25-45 %

5 L /tonni

AIV NOVA

30-45 %

5 L /tonni

Kostea jyvä/ Luoheinä mu x

3-4 L / tonni 3L/ tonni

3-5 L / tonni 3-5 L / tonni

3-5 L / tonni

Propcorn Plus

8-13L / tonni

Propcorn NC

8-13 L /tonni

www.k-maatalous.fi

Säilöntätapa Huomioitavaa 2 eri maitohappobakteerikantaa Maittava, sulava ja edullinen ja entsyymi rehu hyvissä korjuuolosuhteissa. 2 eri maitohappobakteerikantaa Esikuivatulle nurmirehulle Muurahaishappoa 80 %, Varma happo vaikeisiin olosuhteisiin propionihappoa 2 % Muurahaishappoa 76 %, Varma happo vaikeisiin olosuhteisiin ammoniumformiaattia 5,5 % Muurahaishappo 59 %, ammoniumLaaja käyttöalue myös olosuhteisiin, jossa formiaatti 5,5, propionihappo 20 %, esikuivaus ei onnistu bentsoehappo/sorbaatti 2,5% Muurahaishappo 44 %, natriumforSisältää natriumia (säilörehussa max 16 % lehmän miaatti 20%, propionihappo 12%, päivän tarpeesta). Lisää maittavuutta. Syövyttämätön. bentsoehappo/sorbaatti 1,5% Propionihappo 94 %, Rehua ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti, säilyttää ammoniumpropionaatti 5 % viljan rehuarvon 15-30 % kosteudessa Erikoistuote hevosheinän säilöntään, käsiteltyä Propionihappo 72,6 %, heinää ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti kosteusproammoniumpropionaatti 21,4 % sentin ollessa välillä 15 – 25 %. Syövyttämätön.

K-MAATALOUS

Tuhti WS -pihatossa hinta ja laatu kohdallaan Lapualaisen Harri Sukuvaaran tilalla lihanautojen määrä on kasvanut neljässä vuodessa 360:stä rapiaan kahdeksaansataa. Tiivistahtiseen rakentamiseen sopi hyvin viime kesänä tehdyn Tuhti WS – pihaton ajatusmalli: nopeasti ja kustannustehokkaasti rakennettua toimivaa tilaa.

TEKSTI ja KUVAT Maija Yliaho

un HARRI SUKUVAARA aloitti tilanpidon vuonna 2001, na vetassa oli lyp settävänä pari kymmenpäinen karja. Kotieläin

tuotannon laajentaminen oli alusta alkaen tuoreen isännän tavoite, mutta lypsylehmien sijasta Suku vaara päätyi lihanautoihin. – Vaimon työpaikka on tilan ul kopuolella, eikä lypsykarjanavetta oikein ole yhden ihmisen työ paikka. Vuonna 2008 valmistui

kasvattamo 360 pihvihieholle ja tuotantosuunnaksi tuli naudanli han tuotanto. Tuotannon laajennus tuli tilalla eteen nopeassa aikataulussa. – Eläimiä joko on tarpeeksi pal jon tai sitten niitä ei ole ollenkaan. Tässä pitää olla tosissaan mukana. MAATILAN PIRKKA 3•2012

LIHANTUOTANTO 2.

1. Kuiviketta lisätään pihaton makuualueelle sivuseinien avoimen yläosan kautta kaksi kertaa viikossa. 2. Leveä ruokintapöytä ja ruuhet sonnien edessä helpottavat rehunjakoa ja pöydän puhtaanapitoa. Tilan 800 –päinen nautalauma ruokitaan appeella. 3. Tuhti WS –pihatto on harjalta auki, joten ilmanvaihto hoituu sen kautta. Valokatteen ansiosta pihatto on valoisa. Teräskehä on uppomaalattu ja kotelopalkkirakenteinen. 3.

Uuteen laajennukseen Suku vaara halusi paikat 300 pihvi sonnille. Paras kasvattamovaih toehto löytyi loppujen lopuksi yllättävän helposti. – Paikallisen K-maatalouden Risto Kankas Oy:n myyntimie hen ANTTI HÖÖPAKKAN kanssa pu huttiin laajennuksesta. Antti heitti, että Tuhtilla olisi tällainen vaihto ehto. Käytiin sitten vielä katsomas sakin Suomen ensimmäistä Tuhti WS – pihattoa. Ratkaisu vaikutti selkeältä ja helpolta ja näytti käy tännössä ihan pätevältä. Erityisesti kiinnosti se, että tässä oli valmis pihattopaketti tarjolla kilpailu kykyiseen hintaan. Pihatto vakuutti siinä määrin, että oman Tuhti WSP:n rakenta minen aloitettiin kesällä 2011.

Valmis pihattopaketti kilpailukykyiseen hintaan.

Nopeaa ja luotettavaa rakentamista Sukuvaaran pihattoon seinäele mentit toimitti Hietalahti & pojat Halsualta. Isäntää miellytti Tuhtipihaton rakentamisen nopeus. – Ensin tehtiin pohjavalut, asen nettiin seinäelementit ja laitettiin pilarianturat pystyyn, Sukuvaara kertaa. Kehäpuolikkaat kasattiin maassa,nostettiin autonosturilla MAATILAN PIRKKA 3•2012

Harri Sukuvaara on tyytyväinen viime lokakuussa käyttöön otettuun 300 pihvisonnin kasvattamoon. Rakentaminen sujui hyvin ja lopputulos miellyttää siinä määrin, että jos uutta laajennusta tehtäisiin, Tuhti WS olisi vahva vaihtoehto. 31

Sukuvaaran Tuhti WS – pihatto sopii pohjalaiseen maisemaan.

pystyyn ja tuettiin paikoilleen. Sää töjen ja jälkivalujen jälkeen asen nettiin katto- ja seinäorret sekä lai tettiin paikoilleen kattopellit ja ovet. – Weckmannin kamppeet saa tiin kasaan kymmenessä päivässä. Työmaalla oli silloin kuusi miestä ja autonosturi. Ihan kohtuulliseen hyvään tahtiin se sujui. Sukuvaara antaa kiitosta myös tavarantoimituksille.

FAKTAA • Tuhti WS – pihatoissa on muiden Tuhti-hallien tapaan uppomaalattu, kotelopalkkirakenteinen ja itsekantava teräskehä. Pihatto soveltuu hyvin puuverhottavaksi tai vaihtoehtoisesti seinät voi rakentaa myös elementeistä. • Pihattohallien kehäjako on kuusi metriä, joka käy hyvin yhteen 1,2 metrin parsimitoituksen kanssa. Pihatoissa on vakiona tuulettava harja. • Tuhti-pihattojen etuja ovat nopea rakentaminen ja kustannustehokas hinta. Näin niiden avulla on helppo rakentaa lisää kasvatustilaa tarpeen mukaan.

– Oikeastaan mitään ei tähän pihattoon olisi tarvinnut tehdä toisin. – Kaikki oli ajoissa paikalla, eikä mistään tarvinnut reklamoida. On helppo rakentaa, kun ei tarvitse koko aikaa katsoa sen perään, että työmaalla on oikeat värkit. Sukuvaaran pihaton koko on 29 metriä kertaa 72 metriä ja sinne mahtuu 300 pihvison nia. Ensimmäiset sonninalut tuo tiin uuteen pihattoon lokakuussa 2011. Täyteen uusi rakennus saa tiin tammikuun 2012 aikana. En simmäisten teuraiden myynti al koi olla ajankohtaista jutun teon aikaan elokuussa.

Toimiva ratkaisu Kaiken kaikkiaan Sukuvaara on pihattoratkaisuun tyytyväinen. – Oikeastaan mitään ei tähän pihattoon olisi tarvinnut tehdä toi sin. Ensimmäisessä kasvattamossa on joitain sellaisia ratkaisuja, jotka halusin tällä kertaa muuttaa. – Molemmissa kasvattamoissa makuualueella on vinopohja, mikä on mielestäni työn käytön kan nalta hyvä ratkaisu. Viikottain tar

vitsee tyhjätä vain lantakäytävä, makuualueelle lisätään kuiviketta kahdesti viikossa. Vanhassa hie hokasvattamossa vinoalueen le veys on viisi metriä. Uuteen pihat toon tehtiin seitsemän metriä leveä vinoalue, joten makuutilaa on nyt enemmän. Myös ruokintapöytä on uudessa rakennuksessa leveämpi ja eläimillä on ruuhet, mikä helpot taa appeen jakoa ja pöydän pitä mistä puhtaana. Yksi ratkaiseva helpotus on se, että Tuhti WS -pihatossa on itse kantavien rakenteiden ansiosta vain neljä tolppariviä. Jotakuinkin samanmittaisessa vanhassa kasvat tamossa tolpparivejä on kuusi. Tänä kesänä Sukuvaaran pihat tojen väliin valmistui vastaanotto tarha 150 lihanaudalle. Kierto kas vaa ja kapasiteetti lisääntyy senkin myötä. Jos nyt tehtäisiin lisää kas vatustilaa katon alle, Tuhti WS olisi vahva vaihtoehto. – Tämä on selkeä toimiva ra kennus, jossa hinta-laatusuhde on kohdallaan. Aikalailla sellainen, mitä pitääkin olla. r MAATILAN PIRKKA 3•2012

www.maanparannus.com

NÄ HYÖDYN N UDE SYYSKA ETU: AIKA MAKSU a tehtaalta

uss le Lokaku alkkitilauksil k uille noudet AIKAA

MAKSU un 2012

ku marras uun. lopp

Kyllä kesä kertoo kuka

KALKITSEE!

HYÖDYNNÄ HINTAPORTAITA! Levitys

Levitys

-4 % -8 % Kesä 1.5.-31.8.

Syksy 1.9.-31.12.

Talvi 1.1.-30.4.

Kyllä kalkitus kannattaa! Peltojesi kalkitseminen on edullinen tapa lisätä kannattavuutta. Nostamalla pHlukua yli kuuden ravinteista saadaan irti maksimaalinen hyöty, satotaso nousee ja viljelykasvien laatu paranee. Ja sinä säästät rahaa! Laske kalkitustarpeesi:

VALKOISELLA VIHREÄÄ www.k-maatalous.fi

www.maanparannus.com

K-MAATALOUS

SW Mitja -ohra kesti kasvukauden lakoutumatta.

KOETILA

Koetilan kesä Vaikka kesä 2012 tuntui viileältä, se noudatti kuitenkin lämpö- ja sadekertymältään 20 vuoden keskiarvoja. Kesän säät olivat otollisia kasvitaudeille, joten hyvä kasvitautisuoja oli tarpeen. Uusi SW Mitja -ohra kesti hyvin kasvukauden lakoutumatta ja sato täytti odotukset. Muista uutuuksista Bettina -kaura ja Caspian -hybriruis täyttivät odotukset koeruuduilla. TEKSTI Marjo Serenius

ahden lämpimän kasvu kauden jälkeen lämpö tilaltaan ja sademäärältään keskimääräinen kasvu kausi tuntuikin jopa viile ältä. Kesä 2012 noudatti kuiten kin lämpö- ja sadekertymältään 20 vuoden keskiarvoja. Kevätkylvöille päästiin maatilalla hyvissä ajoin (30.4.) ja viljakokeet kylvettiin 7. ja 8.5. Öljykasvien koekentät kylvet tiin puolestaan 15.5.

Satoisia lajikeuutuuksia Lajikeuutuuksista oli siemenli säyksessä koetilalla muun mu assa SW Mitja -ohra, joka kyl vettiin ensimmäisten joukossa. 34

Uusi kaksitahoinen ohra kesti hy vin kasvukauden lakoutumatta ja sato täytti odotukset. Muista uu tuuksista Bettina -kaura ja Cas pian -hybriruis täyttivät odotukset koeruuduilla. K-maatalouden va likoimassa on tällä hetkellä koe tulosten perusteella satoisimmat lajikkeet niin kaurassa, kevätrap sissa, syysvehnässä kuin 2- ja mo nitahoisissa ohrissakin.

Kasvitauteja Ensimmäiset kasvitautien oireet olivat nähtävissä jo kesäkuun alussa. Tuolloin rukiissa esiin tyi härmää ja alkavia lehtilaikku tautien oireita. Kesän säät olivat otollisia kasvitaudeille. Pitkästä

aikaan keltaruosteen ensimmäi set oireet nähtiin juhannuksen jälkeen syysvehnällä. Keltaruos tetta seurasi ruskearuoste. Ke vätviljoissa oli kaikenlaisia leh tilaikkutauteja ja punahomeen tartuttamia yksittäisiä jyviä sekä kokonaisia tähkiä. Kevätrypsissä pahkahome levisi tehokkaasti la koonnuttaen ja tuleennuttaen kasvustoa ennen aikojaan. Sa nomattakin on selvää, että tänä vuonna kasvitautiruiskutuksista sai varmasti rahansa takaisin sa don määrässä ja laadussa. Koetilan kesään pääsee tutus tumaan vielä K-maatalouden Fa cebook-sivujen ja Youtube-videoi den avulla. r MAATILAN PIRKKA 3•2012

K-maatalouden koetilan sadesummat 300

Vama alueaurat

Sadesumma 2012

250

Tasakorkeat, kartioaurat ja molemminpuolin heittävät alueaurat

Sadesumma 2011

• Aurauskulma säädetään ylipaineventtiileillä varustetuilla kaksitoimisilla sylintereillä • Siiven muotoilun ansiosta auroilla on pieni ajovastus, siipi on tehokkaasti heittävä, kaarevuus estää lumen lentämisen auran yli • Terälevyn yläreunan jousi vaimentaa iskut tehokkaasti • Vakiovarusteena pulttikiinnitteiset hammas- ja tasaterät • Kierresäätöiset tukilautaset • Lisävarusteet: lumisiipi, reikäterä, sikliterä ja reunatuki • Sovitettavissa kaikkiin yleisimpiin etukuormaimiin

Sadesumma 1991 - 2010

200

150

100

VAMA EA 3440K heittävä alueaura • Teiden ja jalkakäytävien nopeaan auraukseen

5.000,-

alv 0% (6150,- alv. 23%) +toim.kulut

0 1.5. 15.5. 29.5. 12.6. 26.6. 10.7.

31.7.

5 FAKTAA • • • • •

VAMA EA 3000S suora alueaura • Pihojen ja tiealueiden lumenpoistoon

Kylvöt alkoivat 30.4. Hauhon kesäsää noudatti keskiarvoja Lajikeuutuudet täyttivät odotukset Paljon kasvitauteja tänä kesänä Koetilaan pääsee tutustumaan myös Facebookin ja Youtuben kautta

3.985,-

alv 0% (4900,- alv. 23%) +toim.kulut

VAMA 300/JH2 TAKALANA • Hydr. terän ja rungon kääntö

3.150,-

alv 0% (3875,- alv. 23%) +toim.kulut

K-maatalouden koetilan lämpösummat 1000

Lämpösumma 2012 Lämpösumma 2011

800 Lämpösumma 1991 - 2010 600

Lämpösumma, C

400

LEPPÄ 255 LS lumilinko

200

0 1.5.1 15.5. 29.5. 12.6. 26.6. 10.7. 31.7.

• Lapasyöttöpuhallus oikealle puolelle • Työleveys 255 cm, tehontarve 35-60 kw • Vakiovarusteena hydraulinen lumenohjaus lippa Leppä lingolla lumi lentää....

Leppä 255 LS

2.520,-

alv 0% (3100,- alv. 23%) +toim.kulut

Hinnat ovat voimassa 31.12.2012 asti. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. MAATILAN PIRKKA 3•2012

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TUTKITTUA

Bettina – valloittava kaurauutuus! Bettina on satoisin Suomen markkinoilla ja lajikeluettelossa olevista kauralajikkeista. K-maatalous aloittaa Bettinan siemenen myynnin nyt syksyllä 2012 ja peltojen valloitus alkaa keväällä 2013. Bettinan siementä tulee myyntiin kohtalainen määrä, mutta kuten hyville uutuuslajikkeille usein käy, sitä riittää vain nopeimmille. TEKSTI Ari Virtanen

ettina omaa kaikki omi naisuudet, joita hyvältä kauralajikkeelta vaa ditaan. Suomessa teh dyissä viljelyarvokokeissa (MTT:n viralliset lajikekokeet) Bet tina on vakuuttavan hyvä. Eteläisen Suomen kaurapeltojen yleisin la jike on pitkään ollut Belinda-kaura. Vaikka Belinda onkin ollut mark kinoilla jo pitkään, nousi se tänä vuonna koko Suomen eniten vil jellyksi kauralajikkeeksi. Belindan pitkään menestykseen ja isoon vil jelyalaan on painavat syyt. Se on yksinkertaisesti aina ollut satoisa, lujakortinen ja viljelyvarma. Bettina haastaa Belindan ja kaikki muut kauralajikkeet. Vi rallisissa kokeissa Bettina on ol lut Belindaa yhden päivän aikai sempi, mutta silti kaksi prosenttia satoisampi. Lisäksi Bettinassa on vielä parempi korrenlujuus kuin Be lindassa ja se on yhden sentin pi dempi, mikä sekin on viljelyvar muuden kannalta hyvä asia. Bettina on menestynyt erinomai sesti kaikilla viljelyvyöhykkeillä

1–3, missä sitä on testattu. Erityisen satoisa muihin lajikkeisiin verrat tuna se on ollut etelässä viljelyvyö hykkeellä yksi. Kaikilla maalajeil lakin Bettina on pärjännyt hyvin. Suhteellisesti parhaat tulokset ovat savimailta ja liejusavilta. Bettina on valkokuorinen lajike. Sen siemenkoko on iso, eli samaa luokkaa kuin Belindassa, ja heh tolitranpaino on parempi. Näillä ominaisuuksilla Bettina soveltuu kaikkeen käyttöön, mihin kau raa viljellään, eli suurimokäyttöön, vientiin ja rehuksi.

Tarkkaan tutkittu ja hyväksi havaittu ”suomenruotsalainen” Bettina on ruotsalaisen SW Seedin jalostama lajike. Se tuli uutena lin jana koetilan kokeisiin Hauholle jo vuonna 2003. Viralliset kokeet teh tiin vuosina 2006 –2008, ja se pääsi Suomen lajikeluetteloon vuonna 2010, jolloin se oli jälleen viljelyssä virallisissa kokeissa. Bettina on hyvä esimerkki Kmaatalouden koetilan merkityksestä

suomalaiseen lajikevalikoimaan. Lajike on valittu ruotsalaisesta ma teriaalista nimenomaan Suomen oloihin sopivien ominaisuuksien vuoksi. Ilman koetilan kokeita täl lainen valloittava uutuus ei var maan koskaan olisi päätynyt vil jelyyn. Bettinaa voikin leikkisästi sanoa ”suomenruotsalaiseksi”, koska su kujuuret ovat Ruotsissa, mutta se on testattu ja nimetty Suomessa. Tämä prosessi selittää myös la jikkeen pitkää tietä markkinoille. Esimerkiksi lajikkeelle pakollinen erottuvuuden, yhtenäisyyden ja py syvyyden testaus (DUS-testaus) kestää kaksi vuotta ja se on tehty vain Suomea varten. Myyntiin tuleva Bettinan sie men on tuoretta suomalaista tuo tantoa. Sen lapsuusvuodet eli ja lostajan siemen ja esiperussiemen (siemenluokka PB) on tuotettu Ruotsissa. Esiperussiemen saapui Suomeen keväällä 2011 ja nyt kah den vuoden kotimaisen siemenlisä yksen jälkeen lajike tulee yleiseen myyntiin. r

Lajikevertailutaulukot. Lajikkeet kasvuajan mukaan järjestyksessä. Mittarina Bettina. Lajike

Sato kg/ha

RINGSAKER 6040 STEINAR 6258 MIRELLA 6180 VIVIANA 6265 BETTINA 6300 IIRIS 6105 SW INGEBORG 5978 IVORY 5533 BELINDA 6189

Sadon suhdeluku

96 99 98 99 100 97 95 88 98

Kasvuaika pv

Lako %

98,9 101,1 102 102,1 103,4 103,6 104,2 104,2 104,4

38 18 29 31 28 20 44 41 31

Pituus cm

91 93 94 88 90 85 87 90 89

Tjp g

Hlp kg

Valk.%

Kuori- %

34,8 54,4 12,6 22,5 38,1 52,9 12,1 22,7 36,7 52,9 12 22,8 39 53,3 12 24,4 39,3 53,7 11,9 23,9 42 54,3 12,3 22,8 41,9 54,4 12,1 23,8 47,2 53,7 12,2 22,3 39,4 53,2 12 23,8

Lähde: MTT Viralliset lajikekokeet 2004-2001

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Valmistaudu siemenkauppaan Suurella osalla viljelijöistä on tuoreessa muistissa tämän vuoden kevät, jolloin varsinkin kauran ja ohran siemenet eivät riittäneet kaikille halukkaille. Tämä juttu on kirjoitettu elokuun lopulla, jolloin suuri osa sadosta oli vielä puimatta. Kevätviljoista eteläisessä Suomessa ensimmäisenä puidut monitahoiset ohrat, kuten Brage, ovat antaneet erinomaisia satoja. Satotasosta siementuotannossa on odotettavissa hyvä, mutta saadaanko esimerkiksi myöhäisistä kauroista ja kevätvehnistä laadut täyttävää siementä riittävästi, onkin iso kysymys. Oletettavaa on, että ainakin osa viljelijöistä epäonnistuu riittävän hyvän oma siemenen tuotannossa, mikä heti lisää merkittävästi sertifioidun siemenen kysyntää. Monitahoisten ohrien kysyntää kasvattavat vastaavasti Keski- ja Pohjois-Suomen myöhäiset kylvö- ja puintiajankohdat.

Vanha siemen pitäisi uusia! Suomi on tilan oman siemenen käytön kärkimaita Euroopassa, mikä tarkoittaa, että kylvöille käytetään monesti ties kuinka monta vuotta tilalla vuodesta toiseen lisättyä siementä. Tästä hyvä esimerkki on suurin kaura lajikkeemme Belinda, jossa sertifioidun siemenen käyttö oli vuonna 2010 noin 11 % ja tänä vuonna arviolta alle 10 %. Näin matala sertifioidun siemen käyttöaste on selvä uhka suomalaisen laatuviljan tuotannossa. Lajikkeen epäaitous ja sekoittuminen aiheuttavat kasvuston epätasaisuutta ja sadon laadun heikkenemistä. Usean sukupolven siemen lisäyksen jälkeen lajikkeista ei myöskään ole odotettavissa

enää niiden koko satopotentiaalia. Milloin teidän tilalla on uusittu kauransiemen?

Peittaus on edullista kun sen ostaa siemensäkissä Sertifioidussa siemenessä maksat lajikeaidosta, tasaisesti peitatusta ja vakuuslapun mukaisesta itävyydestä. Kannattaa myös huomioida, että sertifioidussa siemenessä peittaus on edullisempi kuin tilalle tehtynä. Verottomissa hinnoissa peittaus nostaa ostosiemenen hintaa noin 35 euroa tonnilta, kun tilalla tehtynä peittaus maksaa lähes 50 euroa tonnilta. Ostosiemenen peittauksen hehtaarikustannus on siis vain noin 7 euroa. Älä anna arvonlisäveron hämätä kustannuslaskelmissa. Yleinen virhe on, että verrataan peitatun siemenen verollista hintaa suoraan viljan hintaan, joka on veroton. Jos viljan hinta siilossa on esimerkiksi 200 euroa ja peitattu sertifioitu siemen maksaa 600 euroa verollisena kuulostaa hintaero isolta. Kun tuosta siemenen hinnasta otetaan ensin pois 23 % arvonlisävero, päästään hintaan 487,80 €, ja tästä pois peittaus 35 € onkin ostosiemenessä varsinaisen siemenen hinta vain 452,80 €. Siemen kannattaa siis aina ostaa peitattuna, myös kauran siemen. Peittauksella varmistetaan tasainen kasvuunlähtö. Peittaus torjuu siemen- ja olkijätelevintäisiä punahomeita ja muita taudin aiheuttajia, jotka voivat hidastaa orastumista tai estää sen kokonaan. Tasaisesta oraasta muodostuu tasaisesti kasvava ja tuleentuva kasvusto. r

Esko 2252H

Esko 2252 H lumilinko

Järeät Esko urakointilingot Esko 3291 ja 3291 HD

• 1-torviset lingot taajama-alueiden tarkkuutta vaativaan lumenaurausurakointiin

Esko 3292 ja 3292HD

• 2-torviset lingot pitkien teiden tehokkaaseen lumenaurausurakointiin • HD-malli Superb Booster -lapasyöttömekanismilla

Esko 4251 ja Esko 4271

• 1-torviset poikittaiskierukkamallit tarkkaan linkoukseen

• Kaksitorvinen - hydraulinen suunnanvaihto • Booster lapasyöttö - tepsii hyvin nuoskalumeenkin • Oikeaoppinen koontisiiven muotoilu, syöttö- koneiston rakenne ja terän kiinnitys • Työleveys 250 cm, tehontarve 55 hv

3.530,-

alv 0% (4342,- alv. 23%) +toim.kulut

Esko 1232 lumilinko • Tehokas peruslinko iskuja kestävällä lapasyötöllä

Esko 312 lumilinko

• Järeärakenteinen urakointiluokan linko isäntälinjan hintaan • 2-torvinen - hydraulinen suunnanvaihto • Alennusvaihde ja kierukkasyöttö

K-MAATALOUS

VILJA MARK KINAT Vehnä >> Maailman vehnämarkkinoita leimaa sadon määrän ja laadun epätasaisuus. Yhdysvalloissa sadot ovat jäämässä kuivuuden takia mataliksi. Samoin Mustanmeren alueella viljasadot tulevat jäämään kolmanneksen viime kauden ennätyssadoista, mikä rajoittaa alueen vientimahdollisuuksia ja avaa markkinoita esimerkiksi Pohjois-Afrikan suurissa viljantuojamaissa muiden maiden tuotannolle. Euroopassa vehnäsadot vaihtelevat alueellisesti. EU:n suurimmassa tuottajamaassa Ranskassa sato on sateisen kesän jäljiltä runsas. Kotimaassa kevätvehnänkorjuu on vielä tätä kirjoitettaessa syyskuun ensimmäisellä viikolla käytännössä aloittamatta, joten vehnän laatukuva päivittyy vasta myöhemmin syksyllä. Syysvehnien sadot ovat olleet hyviä ja hehtolitrapainot korkeita, mutta valkuainen jää suuren sadon takia selvästi alle 12 prosentin.

Maailman viljaennusteet tarkentuvat Viljojen hinnat ovat nousseet kesän ajan tärkeiden tuotantoalueiden epäsuotuisten säiden takia. Maailmassa korjataan satokaudella 2012/13 pienempi viljasato kuin edellisellä kaudella, mutta samalla myös viljan kulutusarvioita on laskettu. Tyypillistä markkinoille on ollut nopeat muutokset uusien satoarvioiden valmistuttua. TEKSTI Ilkka Pekkala

tonnia. Tästä määrästä EU:ssa tuotetaan neljännes ja Suomen tuotannon ennakoidaan olevan yli miljoona tonnia. Kauran hinta on noussut muiden viljojen imussa. Virallisen arvion mukaan kauraa vietiin päättyneellä sato kaudella lähes 330 000 tonnia ja se oli tärkein vientivilja. Suurin osa viennistä suuntautuu eurooppalaisille kauramyllyille, joiden laatuvaatimukset täytyy pitää mielessä myös jatkossa, jotta suomalaiselle kauralle on myös jatkossa kysyntää elintarvikekäytössä.

Öljy >> Öljykasvien hintoihin on vaikuttanut koko kesän ajan USAn Keskilännen epäsuotuisat kasvuolot maailman tärkeimmälle öljykasville, soijalle. Samoin arvioita maissintuotannosta on laskettu järjestään jokaisessa arviossa kesän kuluessa. Korkea maissin hinta puolestaan vähentää sen käyttöä ja sitä korvautuu myös muilla viljoilla, kuten rehuvehnällä. r Artikkeli on kirjoitettu viikolla 36.

Maailman viljantuotanto- ja kulutusarvio 2008 08/09

09/10

10/11

11/12

12/13

Miljoonaa tonnia arvio

ennuste 26.7

23.08

Ohra >>

Viljat yhteensä*

Euroopassa kevään talvituhoja paikattiin enimmäkseen maissilla ja ohralla. Tämä näkyy ohrantuotannon noin puolen miljoonan tonnin lisäyksenä viime kauteen verrattuna EU27:ssä. Suomessa ohrantuotanto on alkavalla kaudella kulutukseen nähden melko tasapainoinen, mikäli käytössä ei tapahdu suuria muutoksia.

Tuotanto

1802

1799

1751

1849

1810

1776

Kauppa

250

240

243

269

256

249

Kulutus

1732

1769

1785

1844

1839

1809

Varastot

370

400

366

371

337

338

Vuotuinen muutos

+69

+30

-34

-33

*luvuissa mukana pääviljat, mutta ei riisiä

Kaura >> Maailman kaurasatoon ei odoteta merkittäviä muutoksia alkavalle satokaudelle. Sato on noin 32 miljoonaa 38

Maailman viljantuotanto- ja kulutusarviot 2008/09–2012/13. Lähde IGC GMR no 425. Maailman viljantuotanto- ja kulutusarvioita on leikattu kesän aikana. Viljankulutus ei ole vakio, vaan se riippuu muun muassa hinnasta ja tarjonnasta. Korkea hinta yleensä laskee kulutusta. MAATILAN PIRKKA 3•2012

MATRIX™-OHJAUSJÄRJESTELMÄ Paljon enemmän kuin tavallinen ajo-opastin

• Videokameranäkymä helpottaa erityisesti päistekäännöksissä • Voit valita näkymän joko kameralla tai kolmiulotteisena • Videkameran voi helposti asentaa melkein minne tahansa. Käyttäjä voi valita näkymän joko eteenpäin tai taaksepäin, jolloin sitä voi käyttää myös peruutuskamerana. Matrix 840G -mallissa voi käyttää lisävarusteena saatavalla videomoduulilla max. 8 kameraa ja kuvaruutunäkymän voi jakaa neljälle kameralle yhtäaikaa tai käyttää yhden kameran näkymää kerrallaan 570G

Matrix 570G

Näyttö 5,7", max. 8 kameraa, 3D-grafiikka. Ei kameraa, perusantenni.

tractorCamTM lisää turvallisuutta ja helpottaa päivittäistä työskentelyä maatilalla

500790369

2455,00

• Langaton kamera varustettuna digitaalisella tekniikalla takaa häiriöttömän kuvan • Seitsemän tuuman LCD -näyttöön voidaan kytkeä neljä kameraa • Voidaan käyttää normaalina peruutuskamerana ja toimii myös hyvänä apuvälineenä paalauksessa, perunannostossa, sadonkorjuussa jne.

Matrix 840G

Näyttö 8,4", max. 8 kameraa, 3D-grafiikka. Ei kameraa, perusantenni.

49900 /kpl

840G

Sis. alv 23 %

11.-13.10.

500711332

3439,00

Esittelyssä Kone-Forumissa - Tule tutustumaan!

rit Tynny aasti ap rahtiverille p a! ettun t i m i to Tiepuomi teleskooppinen

Säätövara 3,5 - 6 m, galvanoitu, varoitusteipit mukana. Lukittava, korkeussäätö, tukeva 10 mm vahvuinen tartuntajalka, jossa 4x10 mm pultinreijät. Korkeus 1,2 m maanpinnasta, sisäputki 2,5 mm, kokonaispaino n. 82 kg. 500814682

Jäähdytysneste ZERO HD, 10 litraa

Neste Farm Universal 10W-30 Maatalouskaluston yleisöljy, joka sopii bensiini- ja dieselmoottoreihin, useimpiin vaihteistoihin, hydraulijärjestelmiin ja öljykylpyjaruilla varustettuihin akselistoihin. API CF-4/SF, ACEA E2, API GL-4, Ford M2C 86A, 134D, 159B/C MF 1127A, 1136 , 1139, 1144, 1145, Case MS 1207, JD 20 A/C, JD 27

20 l

200 l

500727879

500776299

Suojaa tehokkaasti jäätymiseltä ja korroosiolta. Suositeltava vaihtoväli 1-2 vuotta olosuhteista riippumatta. Laimennettuna 1:1. Pakkaskestävyys -36°C.

BestGrip-nastat, 9 mm • Traktorit ja työkoneet • Sis. asennustyökalun

180 kpl 179,90 100 kpl 94,90

Kenkänastat 6 mm • Sis. asennustyökalun

559

20 kpl 28,50 40 kpl 47,50

32900 /kpl

Led-työvalo 10 LED

10-30 V, 3600 LUM. 50 W. 500949692

99,00 Tynnyripumppu veivattava

Kevyt, alumiininen. 38 l/min. 500905437

29,00 Öljynkeräysastia, 15 l

Tukevaa muovia. 500889261

15,00

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 31.10.2012 asti. Tuotteiden mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

BRAGE ON

SATOISIMPIA MONITAHOISIA OHRIA Eero Teppola Hausjärvellä viljeli ensimmäistä vuotta uutta monitahoista Brage-ohraa. Häntä kiinnosti erityisesti Bragen aikaisuus, mutta myös sen satoisuus. Aikaisuus auttaa venyttämään korjuukautta sen alkupäästä. TEKSTI ja KUVA Erkki Holma

Lajike

Tähkätyyppi

Sadon suhdeluku

Kasvuaika pv

Lämpösumma

Siemenviljelyksillä syyskyntö Muokkaukset Teppola tekee pää sääntöisesti pitkän kaavan mu kaan: kyntää syksyllä ja äestää keväällä. Syyskyntö on hänen mu

Lako %

Pituus cm

Tjp g

VILDE

1–4

100

89,2

867

41,4

VOITTO

1–4

84,6

823

40,0

TIRIL

1–4

86,1

836

40,9

BRAGE

1–4

110

89,4

869

39,7

EINAR

1–3

106

90,2

879

40,8

ELMERI

1–3

106

90,6

882

42,4

EDEL

1–3

100

91,5

894

40,8

SAANA

1–3

91,7

896

47,0

EDVIN

1–3

107

91,9

898

41,0

SCARLETT

1–3

92,2

902

45,1

SW MITJA

1–3

110

93,9

928

49,0

XANADU

1–3

94,6

931

47,8

MAAREN

1–3

95,0

933

46,8

ANNABELL

1–2

100

95,5

944

43,7

HARBINGER

1–2

102

95,8

951

48,3

AMBER

1–2

103

95,8

948

49,1

NFC TIPPLE

1–2

106

97,7

968

53,1

MTT viralliset lajikekokeet 2004–2011

Suosit. viljelyvyöhyke

un puintiin oli aikaa pari viikkoa, sato-odotukset oli vat edelleen korkealla. – Tuntuu ihan hyvältä ohralta, jonka viljelyä kan nattaa jatkaa, EERO TEPPOLA sanoo. Huomiota kiinnitti erityisesti Bragen runsas pensominen. Kas vustosta löytyi yksilöitä, joissa oli yhdestä siemenestä muodostunut jopa seitsemän kortta. Pensomiseen vaikutti tänä vuonna sääolosuhteet: alkukesä oli viileä ja kesäkuussa satoi Hausjärvellä 110 millimet riä, mikä on normaaliin verrattuna kaksinkertainen määrä. Siemen määrä oli savimaalla 475 kpl/m2, mikä on suhteellisen vähän, mutta silti kasvusto oli tiheä.

MTT:n tuloksista ilmenee selkeästi Brage-ohran satoisuus muihin monitahoisiin ohriin verrattuna.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

SIEMENVILJELY kaansa välttämätöntä siemenvil jelyssä, kun viljalajeja joudutaan kasvulohkolla vaihtamaan. Ohran kylvölle hän pääsi vasta 20.5. Kun lämpösummaa kertyi kasvukau den aikana hitaammin, mitä muu tamana edellisenä vuonna, ohran puintiin päästään elokuun loppu puolella.

Satoarvio ennen korjuun alkamista 5 tonnia Rikkatorjunta on tehty Canto rilla ja sitä terästettiin 0,6 l/ha an noksella MCPA:ta. Ruiskutuksen onnistumisen näki ajourista: ne kin olivat puhtaat rikkakasveista. Lippulehtivaiheessa kasvusto sai täyden tautitorjunnan ja samalla kertaa myös Terpalia lakoa vas taan. Viljelytarkastuksen pöytä kirjaan on kirjattu: ”terve ja pysty kasvusto”. Lakoa ei näy kuin muutamia päistepyörteitä, missä lannoitus on mennyt päällekkäin.

Hlp kg

– Jos ohra ei ole hiukan nojal laan, ei satoakaan tule. Typpimäärä oli 95 kg/ha eli hie man alakantissa. – Siementuotannossa on parasta lannoittaa varman päälle. Teppolan satoarvio ennen kor juun alkamista liikkuu 5 tonnin tun tumassa, mikä on monitahoiselle ohralle hyvä määrä. Teppola viljelee Hausjärven Oi tissa 115 ha pinta-alaa. Pelloilla kas vaa ruista, syys- ja kevätvehnää, mallasohraa, kauraa ja nyt myös monitahoista Brage-ohraa. Lisäksi kasvussa on kevätrapsia. Pellot ovat suurelta osin savimaita. Talvisin Teppola tekee aurausura kointia Vantaalla ja kesällä rehun korjuuta lähiseudun karjatiloilla. Tilalla on 30 prosentin kasvi peitteisyyssopimus. Se toteutuu suureksi osaksi syysviljalla. Jos peltoa jää talviajaksi sängelle, ke vätmuokkauksen Teppola ajaa lautasmuokkaimella.r Sadon suhdeluku, maalajit

Valk.% Karkeat kiv. maat

Savimaat

Multamaat

Hapan maa

63,6

12,4

100

62,9

12,5

63,7

12,8

105

65,3

11,8

108

110

114

65,2

11,6

105

108

103

64,2

11,4

101

103

117

64,9

11,5

102

106

66,3

12,5

64,3

11,1

106

112

68,4

12,3

69,2

11,6

110

112

67,4

12,3

104

67,6

12,0

66,2

11,5

103

68,1

11,5

106

103

67,9

11,5

103

67,0

10,8

103

107

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Eero Teppolan kädessä on ohrarypäs, missä on yhdestä siemenestä tullut seitsemän kortta. Runsasta pensomista auttoivat kesän sääolosuhteet.

73 99

72 38

Brage on norjalaisen Graminorin jalostama ohralajike. Se on satoisimpia monitahoisia ohria ja korrenlujuus on monitahoisten parhaimpia. Brage on melko taudinkestävä, mutta tautitorjunta on kuitenkin hyvä vakuutus, k uten yleensäkin monitahoisilla ohrilla. Sen kasvuaika on kokeissa ollut keskimäärin 89 pv, kun kaikkein aikaisimmilla ohrilla se on 83–85 päivää.

Rikka- ja kasvitautikokeita tutkittiin tänä kesänä jälleen laajasti K-maatalouden koetilalla Hauhon Hahkialassa.

Tautitorjuntaan kärkituotteet edellä Kasvinsuojelu on taloudellisesti kestävän maatalouden peruskivi, sen on selkeästi kuluva kasvukausi näyttänyt. Comet Pro vaikuttaa viljelykasviin monella tavalla ja suojaa koko kasvia tyvestä kärkeen. Lisäksi se tutkitusti edistää kasvua. TEKSTI Heikki Permi KUVA K-maatalous

asvitautien torjunta on rikkatorjunnan ohella tär keimpiä kasvinsuojelu toimenpiteitä, joka on neksi on viimeistään tällä vuosituhannella vakiinnuttanut asemansa osana tuottavaa kas vinviljelyä. Tautitorjunta on kui tenkin vain nimitys joukolle toi menpiteitä, jotka voivat parantaa

viljelytekniikkaa monin eri ta voin. Kuluva kasvukausi on näyttänyt selkeästi, miksi kasvinsuojelu on taloudellisesti kestävän maatalou den peruskiviä. Rikkatorjunta on yleensäkin helppo todeta tarpeelli seksi vaikkapa jättämällä peltoon ruiskuttamaton kohta, tai yksinker taisesti vain etsimällä lohkolta kul

maus, jonne ruiskun puomisto ei ole ulottunut. Tautitorjuntaan pä tee sama konsti, ja tällä kasvukau della tauteja esiintyi monin paikoin niin paljon, että likinäköisempikin asian huomasi. Mikäli tautitorjunta suoritettiin oikein ja sopivaan aikaan, saatiin kasvi todennäköisesti kasvamaan ja kerryttämään satoa päiväkau MAATILAN PIRKKA 3•2012

VILJAN TERVEYS sia pidempään, jolloin tuloksena yleensä on parempi ja laaduk kaampi sato – toisin sanoen pa rempi taloudellinen tulos.

Minimipanostus vai jaettu käsittely? Kasvinsuojelussa, samoin kuin vaikkapa lannoituksessa, pyritään nykyisin säästämään niin luontoa kuin tuotantopanoksiakin painotta malla tarpeen mukaista ongelmiin puuttumista. Ruiskuttamaan siis mennään vasta, kun tarve on sel keästi näkyvillä esimerkiksi pien ten tautilaikkujen muodossa kasvin lehdillä. Ajatus tuntuu loogiselta: eihän ihmisenkään tauteja lääkitä ennen kuin potilas on sairastunut. Tulee kuitenkin muistaa, että tau teja torjuvien kasvinsuojeluainei den tehoaineet vaikuttavat kasvissa myös ennakoivasti. Ne pysyvät viljelykasvin aineenvaihdunnassa useita päiviä ja samalla sekä vas tustavat kasvitautien tarttumista että – tehoaineesta riippuen – pa rantavat ja tukevat kasvin aineen vaihduntaa ja ravinteiden talteen ottoa. Jos ennakoivaan kasvitautien torjuntaan päädytään, voi menet tely olla esimerkiksi seuraavan lainen: rikkakasvitorjunnan yh teydessä, mikäli viljelykasvin ja rikkakasvien kasvuasteet antavat myöten, lisätään tankkiseokseen rikka-aineen lisäksi minimiannos tautiainetta, minkä jälkeen kasvin terveyttä seurataan säännöllisesti. Mikäli tarvetta tautien torjumi seen myöhemmin ilmenee, voi daan esimerkiksi lippulehtiasteella ruiskuttaa lisää kasvitautiainetta. Annosmäärä voidaan tällöin luul tavasti edelleen pitää varsin alhai sena, koska asiaan on puututtu jo hyvissä ajoin kasvukauden alku puolella. Menetelmää kutsutaan jaetuksi tautitorjunnaksi. Sen edut tulevat parhaiten esille silloin, kun tauti paine on kova. Tällainen tilanne on yleensä paitsi sateisina ja läm piminä kesinä, myös tavallisina ke sinä useimmilla suorakylvetyillä

lohkoilla, joilla tautipaine keski määrin on huomattavasti korke ampi kuin kynnetyillä lohkoilla. Kyntö menetelmänä sulkee oljen lisäksi koko joukon taudinaiheut tajia maan poveen, minkä vuoksi tilanne kyntämättömillä lohkoilla saattaa tältä osin pahentua vuosien myötä. Eräs riskitekijä on mono kulttuuri: mikäli kasvukaudesta toiseen viljellään samoilla lohkoilla samantyyppisiä kasveja, riittää myös kyseisten kasvien taudinai heuttajille jatkuvasti purtavaa. Nii den määrä lisääntyy ja ne pääsevät haittaamaan viljelykasvin elämää entistä pahemmin. Valmisteiden laajat käyttö ajat helpottavat sopivan ruiskutus hetken löytymistä. Käytettäessä rikka-aineena esimerkiksi Toole ria voidaan yhteinen ruiskutusaika Juventuksen tai Prosaron kanssa löytää pensomisen puolestavä listä alkaen. K-maatalouden vilje lyohjelmaa noudattamalla viljelijä voi olla varma siitä, että valmis teet ovat teholtaan huippuluokkaa mutta hehtaarikustannukseltaan kohtuutasoa. Tällöin varmiste taan myös mahdollisimman suuri taloudellinen kate – viljelijä siis saa käyttöönsä alan tuoreimman tutkimustiedon ja markkinoiden edistyksellisimmät työkalut tuo tantonsa korkean laadun varmista miseen.

Comet Pro varmistaa täyden sadon Ehdottomasti K-maatalouden kär kituotteisiin kuuluvan Comet Pron tehoaine vaikuttaa viljelykasviin monin tavoin. Se kulkeutuu kas vin aineenvaihdunnassa paikallis systeemisesti ja suojaa koko lehden tyvestä kärkeen. Samalla aine tor juu jo alkaneen tautitartunnan ja suojelee kasvia pitkään uusilta tau tihyökkäyksiltä. Mielenkiintoisin piirre Comet Prossa on kuitenkin sen taipumus ainoana valmisteena edistää kas vua. Tutkimuksissa todettu omi naisuus on tunnustettu myös vi ranomaisten taholta: Comet Pro

K-maatalouden Viljelyohjelmaa noudattamalla viljelijä varmistaa mahdollisimman suuren taloudellisen katteen. MAATILAN PIRKKA 3•2012

Comet Pro tehostaa kasvin typenkäyttöä ja vähentää stressiä.

tehostaa tutkitusti kasvin typen käyttöä ja vähentää stressiä. Tä män vuoksi valmisteen käyttö kan nattaa itse asiassa myös silloin, kun tautipaine on pieni. Vaikka kasvitautia ei kasvustoon ilmaan tuisi ollenkaan, on typen käyttöä tehostava ja stressiä hillitsevä vai kutus silti saavutettu. Se puoles taan johtaa suoraan parempaan sa toon. Asiaan liittyy myös eräs yleinen harhaluulo. On huomattu, että Co met Prolla ruiskutetun viljan kor ret ovat usein vielä puintiaikana kin hieman vihreät. Mistä tämä johtuu? Onko pelättävissä, että jos tuleentuminen viivästyy, niin jo nain vuonna Comet Pro -käsittelyn jälkeen ei viljaa päästäkään pui maan ajoissa? Kysymys on nurin kurinen. Viljeltävä lajike on aina valittava lajikeominaisuudet, ku ten kasvuaika huomioon ottaen, jotta se ehtii tuleentua niissä kas vuolosuhteissa, jotka kasvupaikan maantieteellinen sijainti mahdol listaa. Tautiaine ei myöskään ny kyisillä käyttömäärillä suinkaan venytä kasvuaikaa. Sitä vastoin kasvitauti lyhentää sitä, koska tau din kellastama lehti ei enää pysty yhteyttämään. Silloin kasvi pakko tuleentuu eli kuivuu pystyyn. Te hokkaana tautiaineena Comet Pro mahdollistaa viljelykasvin koko satopotentiaalin hyödyntämisen. Vihertävät korret puintiaikana ovat merkki juuri tästä: kasvi on säilyt tänyt elinvoimansa aivan tuleen tumisen kynnykselle asti ja ker ryttänyt satoa rutkasti enemmän tautisempaan lajiketoveriinsa ver rattuna. Käynti kasvitautikokeen koeruu tujen ääressä on useimmiten va laiseva kokemus. Kasvuston lehtiä katsellessa voi omakohtaisesti tehdä havaintoja siitä, miten esimerkiksi tässä artikkelissa esitellyt asiat toi mivat käytännössä. Seuraavaksi voidaankin jo siirtyä viljelyopas kourassa seuraavan satokauden kasvinsuojelua suunnittelemaan. Se on sikäli hyvää hommaa, että siinä pääsee tuntipalkoille. r 43

Isoniemen tilan viljankuivurin suojana on 20 metriä korkea viljasiilo. Kokonaisuuteen kuuluvat myös uudet 10 metriä korkeat Arska-viljasiilot, kaksi vanhempaa viljasiiloa sekä vanha Arska-siilokuivuri, joka palvellut 1980-luvulta asti, takanaan 80 000 käyttötuntia, esittelee tilan nuori isäntä Tuomas Isoniemi.

VILJANVILJELY

Tehoa viljan kuivaukseen TEKSTI ja KUVA Riitta Niskanen

Nivalalainen Mauri Isoniemi hankki tilalleen viime vuonna uuden viljakuivurin, jonka tuli olla sekä tehokas että järkevä. Hankinta oli onnistunut, osoittivat ensimmäisen syksyn käyttökokemukset.

ilan isäntäpariskunta MAURI ja RIITTA ISONIEMI sekä pojat TUOMAS ja TEEMU pyörittävät Ni valan Karvoskylässä maitotilaa. 250 hehtaarin koko naispeltoalasta on viljalla 180 heh taaria. Ohra- ja kaurasato menee pääasiassa rehuviljaksi. -Tällä alueella saadaan yleensä hyvä sato. Meillä viljan valkuais

FAKTAA • • • • • • • • • • • •

Kuivurikoneisto: Magnum 490HL Elevaattori: 118Tn / 18m Esipuhdistaja: 2,2 kW Uuni: 8000 S / 800 kW (alipaine) Imurit: 2 x 7,5 kW Kaatosuppilo: 130 HL (malli Jalas) Sykloni Keskus: täyttöautomatiikka + gsm-hälytin 3-tiejakaja: sähköiset vaaka-anturit koneiston alla Sähköinen elevaattorin luukun nostaja Valmistaja: Arskametalli Oy Myynti: K-Maatalous

pitoisuus on myös poikkeukselli sen korkea, jopa 18 prosenttia, kun se on normaalisti 12 prosentin hui teilla, Mauri Isoniemi kertoo. Viljasadon korjuuvaiheen pul lonkaula, viljan kuivaus, sai tilalla uutta tehoa viime vuonna. Kun vanhoihin siilo- ja vaunukuivurei hin meni yhteensä 350 hehtoa vil jaa, on uusi Arskametallin valmis tama Magnum 490HL -kuivuri pari pykälää isompi. – Halusimme kuivurin koko luokan olevan noin 500 hehtoa. Tämä oli ensimmäinen vaatimus, josta lähdettiin liikkeelle. Loppuun asti oli mukana kilvassa myös toi nen valmistaja. Hyvät kokemukset vanhasta Arska-kuivurista olivat lopulta vaikuttamassa päätökseen, Tuomas Isoniemi selvittää.

Rakentamisessa hyvät taustavoimat Isoniemen tilan kuivurikoneiston rakennus on tehty normaalista vil jasiilosta. – Rakennuskustannukset jäivät tällä ratkaisulla pieniksi ja kuivuri

koneisto saatiin suojaan sateelta, Tuomas perustelee. Kuivurin konerakennusta alet tiin rakentaa toissa talvena. Viime vuoden maaliskuussa koneiston kasasivat paikoilleen Jasimer Ky:n asentajat. – Lämmityspannu valmistui vasta syksyksi, mutta sekin hyvissä ajoin ennen kuivauskautta. Pikku tavaraa otettiin tehtaalta tarpeen mukaan. Tässä helpotti se, että asennusporukka oli Perniöstä ja he toivat kotona käydessään muka naan tarpeellisia osia. Oman tukensa projektille antoi myös paikallinen konekauppias, joka oli rakentamisen aikana aktii vinen yhteistyökumppani. Puheli mitse Isoniemet olivat yhteyksissä suoraan tehtaallekin, kun eteen tuli teknisiä kysymyksiä tai tarvikkei den tarvetta.

Kokemukset positiivisia Kaikki valmistui viime syksynä. Vielä pari päivää ennen käyttöön ottoa asennettiin kuivurin pannua ja rakennettiin ajoluiskan penkkaa. MAATILAN PIRKKA 3•2012

Yksittäiset moottorit oli koekäytetty sähköjen asennuksen yhteydessä. Käytännön kokemukset ovat monin tavoin positiiviset. – Kuivausteho on kasvanut ja kuivan viljan varastointi helpot tunut oleellisesti uusien varasto siilojen myötä. Kun ehdimme vielä siirtää pari vanhaa pönttöä uuden kuivurin viereen, saamme laskettua kaikki kuivat viljat suo raan varastoihin, Tuomas toteaa. – Kuivuri on toiminut hyvin. Tarvitaan enää pientä hienosää töä. Ilmavirtaus putkissa on ku ristanut vähän eli ilmamäärää ei saatu menemään koneiston läpi niin paljon kuin olisi ollut mah dollista. Alipaine oli vielä liian kova. Vaihdamme imurien putket vähän isommiksi, jolloin saamme koneesta irti kaikki kuivaustehot. Isoniemet kuivaavat rehuviljan noin 100 asteella, siemenviljan 60 asteella itävyyden takaamiseksi. - Mitä korkeampi kuivaus lämpötila, sitä parempi kosteuden poisto, kunhan lämmön nousua ei oteta ilmavirtauksen kustannuk sella. Tosin tässä ei ole ongelmaa, koska pannussa riittää potkua, Tuomas sanoo.

Automatiikkaa järkevästi Nimensä mukaisesti Magnum 490 -kuivuriin mahtuu kerralla 490 hehtoa viljaa. Koneiston alla ovat sähköiset vaaka-anturit, jotka an tavat koneessa olevista kiloista tarkkaa tietoa konetaululle. Li säksi taulu näyttää elevaattorien kuormituksen ampeereina eli tau lusta voi seurata, voiko elevaat torille syöttää enemmän viljaa il man pelkoa ylikuormituksesta. - Kuivurissa on lisävarusteena myös täyttöautomatiikka. Kun säiliö on täynnä, anturit ylhäällä sulkevat elevaattorin etuluukun it sestään ja koneisto aloittaa kuiva uksen, Tuomas Isoniemi kertoo. Kuivurin 800 kilowatin alipai neuuni lämpiää polttoöljyllä. Lait teiston gsm-häiriöilmoitin kertoo mahdollisista häiriöistä polttoai neen syötössä tekstiviestinä. Konetaulussa on kaikille pu haltimille käyttökytkimet ja anturit mittaavat lämpötilaa putkistossa. Kuivurikoneiston au tomatiikka mittaa myös poistoil man lämpötilaa, joka on suoraan verrannollinen viljan kosteuteen. – Oikein kehittyneissä laitteissa

on jopa tietokonepohjaista ohja usta. Mutta me halusimme yksin kertaista perustekniikkaa, joka ei ole liian hienoa, Tuomas s ummaa.

Uutta tehoa edullisesti Kuivurikoneiston rakennuksen vie ressä on kaksi uutta viljavarastoa, jotka molemmat ovat tilavuudel taan 2 220 hehtoa. – Kun kuivaus on tehty, valit sen konetaulusta siilon, johon val miiksi kuivattu vilja siirtyy ele vaattorilla. Kuljetin on sen verran korkealla, että vilja siirtyy varasto siiloihin vapaalla pudoksella. Vä liin ei tarvita kuljettimia, Tuomas Isoniemi selvittää. Varastosiilot ovat 10 metriä korkeita, pyöreitä peltitorneja. Kuivurirakennus on samanlainen, mutta kaksi kertaa korkeampi. – Kuivurikoneiston suojapönttö on sekin perusjärkevä ratkaisu. Tänä päivänä maatilalla kannattaa laskea tarkasti, mikä on taloudelli sesti järkevää. Saimme suhteellisen edullisesti uuden viljankuivaamon, josta on kuitenkin otettavissa te hoja tosi paljon, Tuomas Isoniemi kiteyttää.r

Startti on täyttä tavaraa Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee. Startti toimii kaikissa juottomuodoissa, se pitää vasikat terveenä ja kasvun vauhdissa. Tuloksistaan Startti tunnetaan, siksi se on Suomen suosituin. Kelpaa sitä tarjota. www.valio.fi/Startti

Startti Auto Startti Power Startti Maito Instant Vahva Startti terveeseen kasvuun.

K-MAATALOUS

T YÖKONE

Tume Titan

– lannoite ja siemenet samoja vantaita pitkin Titan on Tumen uusi kylvölannoitinmalli ensi vuoden kylvöille. Se poikkeaa muista Tumen malleista siinä, että lannoite ja siemen menevät maahan samojen vantaiden kautta. Kun vantaita on perinteiseen kylvölannoittimeen verrattuna vähemmän, koneen vetovastus pienenee. TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma

ylvölannoittimissa lan noite ja siemenet johde taan yleensä maahan eri vantaita pitkin. Perus teena on pelko lannoit teiden aiheuttamasta polttovioituksesta. Viljakasveilla ja varsinkin pienillä lannoitemäärillä, joihin jo ympäristötukiehdot pa

Tekniset tiedot Titan 3000

Titan 4000

Työ- ja kuljetusleveys, mm 3000 4000 Säiliötilavuus, m3 4,07 5,64 Peruskoneen paino, kg 3200 4000 Täyttökorkeus, cm 208 208 Vantaiden maks. painotus, kg/vannas 60 60 Siemenvantaiden painotuksen säätö ajon aikana vakio vakio Siemen/lannoitevantaiden lukumäärä 24 32 Vantaiden kiekon halkaisija, mm 360 360 Kannatinpyörät 7,50-16 7,50-16

1. Vantaat ovat kaksoiskiekkovantaita. Vannaskuormitusta voidaan sää3. tää hydraulisesti ajon aikana. Lannoiteputket tulevat kaksoiskiekkojen etupuolelle ja siemenputket takapuolelle. 2. Siemen tulee kaksoiskiekon takapuolelle, itse asiassa se putoaa lähes kiekon keskipisteen kohdalle ja juuri siihen kohtaan, mistä kaksoiskiekko on aurannut irtomaan sivuun ja siemen pääsee kiinteään kylvöpohjaan. 3. Kolmen metrin koneessa on säiliöiden yhteinen tilavuus yli 4 m3 ja 4-metriseen mahtuu yli 5,5 m3. Siemen- ja lannoitesäiliön välissä olevaa seinää voidaan siirtää.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

kottavat, lannoitteiden ja siemenen kylvöstä samojen vantaiden kautta ei ole havaittu olevan haittaa. Toi saalta pieni lannoitemäärä siemenen lähituntumassa toimii starttilannoitteena: se antaa kasville nopean al kuun lähdön. Yhden vannaskerran pois jääminen väl jentää koneen rakennetta, toki tekee koneen myös hiu kan halvemmaksi. Se myös vähentää vetovastusta. Tumen uusi kylvölannoitinmalli Titan tarjoaa juuri nämä ominaisuudet. Tumen Titanissa on lannoitteille ja siemenelle omat säiliöt, syöttölaitteet ja putket. Siemen- ja lannoiteputket menevät kuitenkin samalla vantaalla. Lannoite menee maahan kaksoiskiekon keskellä ole van laakerin etupuolelle ja siemen heti laakeroinnin takapuolelle. Siemen putoaa itse asiassa aivan laa keroinnin alapuolelle. Siemen sijoittuu varmasti kyl vöpohjaan. Maata valuu siemenen päälle, mutta ir tomaata ei pääse valumaan siemenen alle estämään maasta nousevan kosteuden pääsemistä kosketuksiin siemenen kanssa.

Vannaspainotus säädettävissä ajon aikana Perinteisesti lannoitevantaat on sijoitettu joka toisen siemenrivin väliin, ja etäisyys siemenrivistä lannoite riviin voi vaihdella varsinkin koneen hiukan ikäännyt tyä. Titanissa jokainen siemenrivi saa käyttöönsä lan noitetta täsmälleen saman verran. Kaksoiskiekkovantaat ovat jousikuormitteiset. Vannaspainotusta voi säätää hydraulisesti ajon ai kana 10–60 kilon välillä. Pääsääntöisesti jousikuormit teisilla vantailla työsyvyyden säätö tapahtuu äestyk sen yhteydessä. Sen takia Tume Titan ja hyvä äes ovat oiva parivaljakko.

Ammattilaisen sahat ja varusteet

Dolmar PS-5105C - Tehokas saha vaativalle ammattilaiselle!

• 13”, 50 cm³, 2,8 kW, paino 5,4 kg. Easy Start. • Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-5105H)

595,-

Dolmar PS-420SC - Kompakti ja helppokäyttöinen

• Kevytkäynnistysmekanismi Easy Start • Touch & Stop ja sääd. ekopumppu teräöljylle, helppo ketjun ja laipan asennus, kestävä magnesiumvalurunko • 13”, 42 cm3, 2,2 kW, 4,7 kg

369,-

Metsurintakki ForstSelect+

119,-

Viiltosuojahousut ForstSelect+

199,-

• Kestävää mikrokuitu-kangasta • Olkapäistä kyynärpäihin ulottuva Cordura -vahvike

• Hengittävää ja joustavaa Cordura Stretch kangasta • Polvissa ja nilkan takaosassa on lujat Cordura -vahvikkeet • Keveys, joustavuus ja ristiselän suojaava takaosa lisäävät käyttömukavuutta • Viiltosuojaluokka 1, EN-381-5

Suuret säiliöt Kiertokokeen suorittaminen on Titanissa helppo ja nopea tehdä. Kun kääntää yhdestä vivusta, kiertokoe kaukalot siirtyvät syöttöpesien alle. Maapyörästä kier retään kiertokoetta vastaava kierrosmäärä, ja kierto koe on punnitusta vaille valmis. Koneen säiliötilavuus on suuri, kolmen metrin ko neessa yhteinen tilavuus on yli 4 m3 ja neljämetrisessä se on yli 5,5 m3.

Jyräpyörästö kahden pyörän pareina Jyräpyörästö on jaettu kahden pyörän pareihin. Ne seuraavat parina pellonpintaa. Kumpikin pyörä rasva taan yhdellä ja samalla rasvanipalla. Taakse on lisä varusteena saatavissa jälkiäes. Kaiken kaikkiaan Tume Titan on hyvin mielenkiin toinen kylvölannoitinuutuus ensi kevään kylvöille. Sii hen voi tutustua Kone Forumissa lokakuun puolivä lissä Tampereella. r

Tehokkaat sahat kovaan työhön

• Työkaluton ketjunkiristys ja Soft Start -kevytkäynnistys • Oxypower tekniikalla -20 % polttoaineenkulutus, -70 % päästöt, +20 % vääntö. Made in Sweden!

McCulloch CS 450 Elite Tehokas ammattisaha • 45,7 cm3 • 2.0 kW

399,-

Titanissa jokainen siemenrivi saa käyttöönsä lannoitetta täsmälleen saman verran.

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa lokakuun 2012 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

www.k-maatalous.fi

McCulloch CS 410 Elite Tehokas allround saha • 40,9 cm3 • 1.6 kW

299,-

K-MAATALOUS 47

KASVINVILJELY 2.

1. Hardilta on saatavana nestelannoitukseen Quintastream-suuttimet. Neste tulee suuttimen viidestä reiästä pistemäisenä suihkuna ja neste menee maahan. Näitä suuttimia käytetään annettaessa lisätyppeä aikaisemmassa viljan kehitysvaiheessa, kun typen toivotaan imeytyvän kasveihin juurien kautta. 2. Timo Ylieskola Marttilasta antoi kevät vehnälle lisätyppeä ruiskulla heinäkuun viimeisinä päivinä. Valkuaispitoisuus nousi 11,8 prosentista 12,1 prosenttiin.

Valkuaispitoisuus nousuun ruiskulla Timo Ylieskolan kevätvehnä sai lisätypen ruiskulla ja tavallisilla viuhkasuuttimilla. Pieninä pisaroina lehdille menevä liuos imeytyy kasviin nopeasti lehtien kautta, ja maitotuleentumisvaiheessa annettu TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma lisätyppi nostaa vehnän valkuaispitoisuutta.

Marttilassa Varsinais-Suomessa antoi kevätvehnälleen viimei sen silauksen typpiliuos ruiskutuksella. Maito tuleentumisvaiheessa annettu lisätyppi imeytyy lehtien kautta ja nostaa yleensä sadon valkuais pitoisuutta vajaalla prosenttiyk siköllä. Tällä Ylieskola halusi varmistaa leipäviljan kauppakel poisuuden ja saada valkuaispitoi suuden perusteella maksettavaa lisähintaa. Typpiliuosta Ylieskola antoi 40 litraa/ha ja sekoitettuna 160 lit raan vettä. Vehnä sai typpeä 15,6 kg/ha, ja hän odotti sillä annos tuksella valkuaispitoisuuden nou sevan noin 0,8 prosenttiyksikköä. Zebra-kevätvehnällä on hänen mu kaansa taipumus antaa hyvä sato, mutta valkuaispitoisuus pyrkii jää mään alhaiseksi. Viljakasveille on ominaista se, että kun hehtaari sato nousee, valkuaispitoisuus las kee. Myöhäisessä vaiheessa an nettu lisätyppi ei enää nosta satoa, se menee jyvään ja nostaa usein valkuaispitoisuuden kelpoisuus kynnyksen tai lisähintakynnyk sen yli. Ylieskola jätti kasvustoon ruis kuttamattoman 0-ruudun. Puinnin yhteydessä hän otti näytteen sekä ruiskutetusta vehnästä että vieressä olleesta 0-ruudusta. Typpiliuos nosti jyvien valkuaispitoisuutta

IMO YLIESKOLA

11,8 prosentista 12,1 prosenttiin. Nousun pienuus yllätti Yliesko lan. Hän arvelee, ettää ruiskutus ajankohta oli ehkä hiukan liian aikainen. Joka tapauksessa valku aispitoisuus nousi leipäviljan kel poisuuskynnyksen yli.

Valkuaispitoisuus parantaa leivontaominaisuuksia Myllyteollisuutta kiinnostaa kor kea valkuaispitoisuus, koska se li sää sitkoa ja parantaa leivontaomi naisuuksia. Lehtilannoituksena annettavan typen kohdalla on kuitenkin huo mattava se, että sekin typpimäärä lasketaan sallittuun kokonaistyppi määrään, vaikka typpi ei maahan menekään eikä kuormita vesistöjä.

Lehtilannoitus viuhkasuuttimilla Ylieskola ruiskutti typpiliuoksen ta vallisilla viuhkasuuttimilla. Liuos jää lehdille ja imeytyy nopeasti. Sitä voidaan ruiskuttaa myös aikaisem massa vehnän kehitysvaiheessa, ja silloin se korvaa perinteisesti rakei sena annetun lisätypen. Tällä lisä typellä pyritään vielä satotason nos tamiseen. Lehtivihreämittaukset kuiten kin osoittivat, että siihen ei tällä ker taa ollut tarvetta. Jos tarvetta olisi ollut, Ylieskola olisi viuhkasuutti

mien sijasta käyttänyt Hardin Quin tastream-suuttimia. Niistä liuos tu lee viitenä pistemäisenä suihkuna, eivätkä suihkut pysähdy lehdille, vaan menevät maahan ja imeytyvät kasviin juurien kautta.

Typpiliuos konteissa tai irtoliuoksena Yaran typpiliuos tuli Ylieskolalle 1 000litran muovisäiliöissä. Liu osta voi ostaa myös irtotavarana, jos tilalla on ennestään säiliöt liu oksen varastoimista varten. Jos liu osta jää talven yli varastoitavaksi, se pitää säilyttää lämpimässä ti lassa. Liuoksen Ylieskola otti ruis kuunsa sen omalla imulaitteella. Ruisku on Ylieskolalla Hardi Ranger 21 metrin puomilla ja 2 500 litran säiliöllä. Ruisku on va rustettu GPS-laitteella. Se sul kee vinoon päisteeseen tultaessa lohkoventtiileitä sitä mukaan, kun se tunnistaa kasvuston jo saaneen ruiskutuksen, ja päisteestä lähdet täessä taas avaa venttiilit. Ylieskola tilalla viljeltiin tänä vuonna 70 hehtaarin peltoalalla Zebra-kevätvehnää, Barke-mal lasoraa, hybridiruista ja syysrap sia. Muokkaukset hän tekee pitkän kaavan mukaan: syksyllä pääsään töisesti kyntää ja keväällä äestää. Zebran sato oli viime vuonna 5 500 kiloa, ja tämän vuoden sadosta näyttää tulevan vastaava.r MAATILAN PIRKKA 3•2012

TuoTTavaT lajikkeeT

BRAGE UUTUUS!

BETTINA

• Satoisin myynnissä oleva monitahoinen ohra • Erittäin korkea hehtolitrapaino • Lujakortinen • Hyvä taudinkestävyys

• Huippusatoisa • Eriomainen korrenlujuus • Valkokuorinen • Iso siemen ja hyvä hehtolitrapaino

Monitahoinen ohra

UUTUUS!

Rehu- ja elintarvikekaura

VILDE

MARIKA

• Huippusatoisa • Lujakortisin ohralajike • Menestyy hyvin kaikilla maalajeilla • Suuri jyvä

• Suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino • Satoisa aikainen kaura • Valkokuorinen • Hyvä lehtilaikunkestävyys

Monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra

Suurimo- ja rehukaura

TIRIL

RINGSAKER

• Aikainen • Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino • Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet • Aikaisuusluokkansa satoisin happamilla mailla

• Huippusatoisa • Pieni kuoripitoisuus – erittäin suuri ydinsato • Melko aikainen • Valkokuorinen

Monitahoinen rehuohra

SW MITJA UUTUUS!

2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra

• Erinomainen satoisuus • Aikainen kaksitahoinen ohra • Suuri ja tasakokoinen jyvä • Korkea hehtolitrapaino

XANADU

2-tahoinen mallasohra

• Suuri jyvä ja hyvä hehtolitrapaino • Lujakortinen • Melko aikainen • Satoisa mallasohra

www.k-maatalous.fi

vienti- ja rehukaura

du Varau ten en siem kkoenna hin! ostoi

DEMONSTRANT

erittäin satoisa myllyvehnä

• Zebran aikaisuus ja laonkestävyys • Korkea hlp • Hyvä taudinkestävyys

BJARNE

lujakortisin kevätvehnä

• Huippulaatuinen myllyvehnä • Aikainen • Korkea valkuaispitoisuus

ZEBRA

Satoisa kevätvehnä

• Taudinkestävä laatuvehnä, HL-paino ja jyväkoko lajikelistan korkeimmat

SW INGEBORG

Rehu- ja elintarvikekaura

• Hyvä hehtolitrapaino • Suuri jyvä, valkokuorinen • Erinomainen lehtilaikun kestävyys

ETELÄN PAALINURMISEOS

• Grindstad-timotei 75% - Kasper nurminata 25% • Erittäin runsas ja laadukas sato • Sopii rehuntuotantoon sekä säilö/kuivaheinäntuotantoon erinomaisesti

PAALINURMISEOS

• Pohjoisen tyypin timotei 75% - Kasper nurminata 25% • Sopii 2 niiton nurmirehutuotantoon • Koko nurmenviljelyalueelle

MAJONG UUTUUS! Hybridikevätrapsi

• Satoisin kevätrapsi • Korkein öljypitoisuus • Hyvä laonkestävyys

BRANDO

Hybridikevätrapsi

• Satoisa • Nopea taimettumaan • Suuri sato • Hyvä laonkestävyys

SW PETITA kevätrypsi

• Korkein öljypitoisuus • Satoisa • Luja varsi • Öljyntuottajan suosikki

K-MAATALOUS

Kuten näkyy, puhallusteho riittää vaikka mihin. Kuivike leviää taatusti karsinoiden peränurkkiin asti.

T YÖKONE

Uusi ELHO CrossCut:

silppua isännän ja nautojen mieleen #työ

kon

Käyttömukavuus ja -varmuus ovat olleet etusijalla Elhon uuden, keväällä 2013 toimituksiin tulevan, paalisilppurin kehitystyössä. ELHO CrossCut on normaalikäytössä tukkeutumaton. Ei ole kertaakaan tarvinnut turvautua rautakankeen, vakuuttaa maidontuottaja Markus Gäddnäs Larsmosta. Hän on eräs CrossCut paalisilppurin koekäyttäjistä. TEKSTI ja KUVAT Jussi Knuuttila

rossCutin pieni tukkeu tumisalttius perustuu muutamaan tärkeään yksityiskohtaan. Kun voimansiirtoakseli py säytetään, leikkuuroot tori pysähtyy heti. Iso kahdeksan siipinen puhallinroottori jatkaa vaihdelaatikossa olevan vapaa kytkimen ansiosta pyörimistä ja tyhjentää puhallinkammion. Paalia leikkuuroottorille syöt tävä pohjakuljetin voidaan pysäyt tää silmänräpäyksessä ohjaimen napista painamalla. Kun ohjai men napista painetaan uudelleen, pohjakuljetin jatkaa syöttöä. Pohja kuljetinta voi myös peruuttaa, mi käli ylikuormitus uhkaa. Kaikki CrossCutin toiminnot hoidetaan selkeällä näytöllä va rustetulla ohjaimella. Sen suun

nittelusta ja ohjelmoinnista vastaa Elhon tuotekehitysosastolla työs kentelevä FILIP WEST. Ohjaimen valmistus on tunnettujen elekt roniikka-alan alihankkijoiden kä sissä. Syötön säätö on nopea ja tarkka pohjakuljettimen nopeusan turin ja proportionaaliventtiilin an siosta. Paalisilppuria käyttävässä traktorissa tarvitaan vain hydraulii kan meno- ja paluuletku.

Moni seikka kohdallaan mukaan Elho CrossCut X :ssä on edellisen li säksi monia muitakin käyttä jää hemmottelevia yksityiskoh tia. Puhallustorven kääntö ja lipan asennonsäätö toimivat täsmälli sesti ohjaimesta. Puhallustorven liikkeet ovat tarkkoja, eikä torvi MARKUS GÄDDNÄSIN

”lepata” rehu- ja ilmavirrassa. Säi lörehu saadaan tarkasti haluttuun kohtaan. Tasainen materiaalivirta helpottaa silppuria ajavan henki lön työtä. Gäddnäs pitää myös puhallus torven yli 300 asteen kääntökul masta. Vaikka normaali puhallus tehdään menosuunnassa koneen oikealle puolelle, sillä pystytään puhaltamaan silppu myös vasem malle. Gäddnäs täyttää tällä kei nolla vasikkaosaston ruokintapöy dän seinässä olevan luukun kautta. Myös kuivike puhalletaan vasikka karsinoihin silppurin vasemmalle puolelle, tosin eri luukusta. Gäddnäsin toivoo työkalu laatikkoa koneen kylkeen. KARLERIK HÄGGBLOM Elholta toteaa, että tämä voidaan myyntimalleihin järjestää.r MAATILAN PIRKKA 3•2012

eet

Traktorissa olevan ohjaimen lisäksi yhdistettyä takaluukkua ja paalinostinta, sekä pohjakuljetinta voidaan ohjata myös paalisilppurin vierestä. Markus Gäddnäs näyttää, kuinka paali nousee kuljettimelle, ja jättää sidontaverkon helposti poistettavaksi. Paalia voidaan pyöritellä pohjakuljettimella molempiin suuntiin, eikä ohjaamoon tarvitse kiivetä. Näin sidontaverkko on helppo poistaa. Työturvallisuuden vuoksi takaohjaimen käyttö vaatii kaksi kättä.

CrossCut paalisilppuri • Silputusroottorissa on vakiona 50 terää, maksimimäärä 150 terää. • Pohjakuljettimessa on tukevat kolat. Kone purkaa myös jäätyneet paalit. • Pohjakuljettimen nopeusvalvonta ylläpitää säädetyn nopeuden kuormituksesta riippumatta. • Kaksinopeuksisessa vaihdelaatikossa on sisäänrakennettu vapaakytkin, joten puhaltimen jälkipyöritys ei pyöritä leikkuuroottoria. Tämä pienentää tukkeutumisriskiä huomattavasti. • Leikkuuroottoria pyörittää vahva tuuman levyinen rullaketju öljykylvyssä, lisäksi on murtopulttisuojaus. • Kitkakytkimellä varustettu nivelakseli on vakiovaruste, laajakulmanivelakseli on lisävaruste. • Vetoaisan hydraulinen korkeussäätö on vakiovaruste. • Puhallustorven hallinta toimii proportionaalihydrauliikalla, joten käyttäjä voi määritellä sen liikenopeuden. • Puhallustorven yli 300 asteen kääntö helpottaa erityisesti oljen levitystä. • Ainoastaan paine- ja paluuletku tarvitaan. • Silppurin toimintoja ohjataan Elhon kehittämällä ohjaimella.

Valmistettu Suomessa Tasapainoinen ja riittävä nurmen lannoitus on tuottava sijoitus. Ainoana lannoitevalmistajana olemme lisänneet tuotteisiimme seleenin jo yli 25 vuoden ajan, karjan ja ihmisten terveydeksi. Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Lisätietoja yara.fi Viljelijäkokemuksia sekä tärkeää tietoa seleenin tarpeellisuudesta: seleeni.fi

#työ

kon

RAVINTEET TALTEEN LIVAKALLA

Monipuolisen automatiikan ansiosta Livakka 16,5 -lietevaunu on helppo käyttää. Traktorin ohjaamoon sijoitetusta näytöstä kuljettaja saa kaiken tiedon koneen toiminnoista. Ohjautuvien telien avulla vaunu liikkuu nurmella kuin sukkasillaan. TEKSTI ja KUVAT Martti Patokoski

Siikajokisella JARI TYYSKÄLLÄ on vuosien kokemus Liva koista. Uusi huippuvarus teltu Livakka 16,5 -lietevaunu on ollut hänen käytössään vuoden en nen koneen virallista ensiesittelyä. LS- hydrauliikkaa hyödyntävään vaunuun mahtuu lietettä 16,5 kuu tiota. Tyyskä on osallistunut Liva kan tuotekehittelyyn kokeilemalla kalustoa käytännössä ja antamalla palautetta valmistajalle. 52

Tyyskän käytössä koneen kehit tämistarpeet selviävät nopeasti ja varmasti. Konetyyskä Oy urakoi lietelannan levitystä laajalti Siika joella ja lähipitäjissä. Viime vuosina lietettä on levitetty vuosittain noin 1 000 hehtaarin alalle. Suuri työllis täjä on Tyyskän johtama vasikka kasvattamo Karinnuotta, jossa on paikat yli tuhannelle vasikalle. Kaikki lietelanta levitetään mul taimella nurmelle. Järeä kone liik

kuu nurmella kuin sukkasillaan, sillä vaunu on varustettu ohjau tuvalla telillä. Renkaat ovat 800 millimetriä leveät 34 tuuman vanteilla.Hän valitsi kaksiakselisen, ohjautuvatelisen mallin, koska se painottaa traktoria riittävästi ja nur men pinnan rikkoutuminen on vä häistä. Tyyskä on tyytyväinen Livak kaan. Kone on helppo käyttää mo nipuolisen automatiikan ansiosta. MAATILAN PIRKKA 3•2012

eet

T YÖKONE

Tyyskän Livakalla levitetään lietelantaa noin 1 000 hehtaarille vuosittain. Kaikki levitetään multaimella nurmen pintaan. Lietevaunun ”aivot” sijaitsevat harmaassa laatikossa koneen kyljessä. Syksyllä vaunuun tulee uusi tietokone, joka tallentaa koneen käyttöhistorian tarkkaan talteen.

Helppo käyttää monipuolisen automatiikan ansiosta Traktorin ohjaamoon sijoitetusta näytöstä kuljettaja saa kaiken tie don koneen toiminnoista. Uudella ohjaimella lietevaunun toiminto jen käyttäminen onnistuu helposti yhden joystickin avulla. Uusittu hydrauliikka mahdollistaa trak torin kuormantuntevan hydrau liikkajärjestelmän täysipainoisen hyödyntämisen. Vaunun hydrau liikkatoimintojen liikenopeuksien säätäminen halutulle tasolle on helppoa, ja proportionaalisten liik keiden ohjaaminen onnistuu hyvin tarkasti. Muuttuvatilavuuksinen hydrau liikkapumppu ohjaa toiminnoille juuri sopivan määrän öljyä. Näin järjestelmä toimii taloudellisem min ja vältytään muun muassa öl jyn ylikuumenemiselta. Tyyskän mukaan pumppukuormain kuuluu nykyaikaiseen lietevaunuun. Hyd raulikäyttöisellä pumpulla vaunun säiliö täyttyy kolmessa minuutissa. Nopeuden lisäksi pumppukuor main on helppokäyttöinen. Kuljet tajan ei tarvitse laskeutua maahan täytön ajaksi. Pysäytysautomatii kan ansiosta säiliö täyttyy ilman kuljettajan valvontaa. Tässä mallissa on vielä nivel akselikäyttöinen purkupumppu, mutta syksyllä se muutetaan hyd MAATILAN PIRKKA 3•2012

rauliseksi. Samalla myös näyttö ja koko tietokone uusitaan. Hydraulisessa purkupumpussa on monia etuja mekaaniseen verrat tuna. Yksi merkittävimpiä on sää dettävyys. Hyrdraulinen pumppu tekee määräsäätöä kierroslukua muuttamalla. Huolto h elpottuu, kun pumpusta jää pois kuusi ras vauskohdetta. Myös käytettävyys paranee, kun kääntymistä rajoittava nivelakseli poistuu. Tyyskän Valtra T162 Versu on oiva pari Livakan kanssa. Valtran hydraulipumppu pumppaa 160 lit raa minuutissa, joten kuormauk sessa moottorin kierroksiksi riittää 1 000 kierrosta minuutissa. Tyyskän mittauksen mukaan täytössä trakto rin kulutus on noin kahdeksan lit raa tunnissa. Keskikulutus lietteen ajossa on 15 litraa tunnissa. Kaikki liete levitetään mul taimella 5–10 sentin syvyyteen. Kaksoiskiekkovantaiden vetovastus on kohtuullinen ja vannaskohtai nen, hydraulinen painotus takaa laitteen kestävyyden ja luotetta vuuden. Lietteen levitys nurmeen on nostanut nurmisadot aivan uu delle tasolle. Tyyskän mukaan mul taus on hygieeninen ja ympäristö ystävällinen tapa lannoittaa peltoa. Ravinteet sijoitetaan kasvien kan nalta optimisyvyyteen, josta ne poistuvat sadon mukana. Lietevaunun kehitystyö jatkuu. Syksyllä asennettava uusi tietokone tuo entistä enemmän tietoa kuljet tajan käyttöön. Tietokone myös tallentaa koneen käyttöhistorian täydellisesti. Kehitystyö koituu kaikkien Livakan käyttäjien hyö dyksi. r

Näyttö kertoo kaiken olennaisen koneen toiminnasta.

Livakan kaikki toiminnot hoituvat yhdestä joystickistä.

Livakka 16.5 m3 multainvaunu • • • • • • • • • •

Tilavuus 16,5 kuutiometriä. Ohjaava teli ADR:n valmistama. Renkaiden kohdalla säiliössä upotukset. Kuormauspumppu Mäki- Reini. 6” sivuasennuspumppu. Öljyn tarve 70 litraa minuutissa 200 bar. Pumpun teho max 12 000 litraa minuutissa. Kaksoiskiekkovantaistossa riviväli 27 senttiä. Joustovara 30 senttiä. Multain LHDD 6. Jakolaite Harsø 8, ohjaus LS-hydrauliikalla CAN-väylän kautta. Päisteautomatiikka, multaimessa vakiopainatussäädin, nopeuden ja peruutuksen mukaan automaattisesti lukittuva teli, lietteen määrän säätöautomatiikka, multaimen työ- ja kuljetusasentoautomatiikka.

Toimiva kone

Tilakohtainen käyttäjäkoulutus Luovutustapahtuman yhteydessä annettu käyttäjäkoulu tus vähentää käyttövirheiden määrää. Seppo Pikin uuden Hardi Navigator-ruiskun luovutus kesti kaiken kaikkiaan kolme tuntia. Ensin kone käydään perusteellisesti läpi ja sen jälkeen Kouluttaja tulee traktorihyttiin saakka varmis tamaan että uusi omistaja osaa käyttää konettaan oikein. TEKSTI ja KUVA Erkki Holma

utoilija tuo koneen pihaan. Myyjä poikkeaa ohi men nessään puhumassa hetken mukavia, lähtee seuraa valle asiakaskäynnille ja huikkaa mennessään: Morjes, koeta pär jätä. Uuden koneen luovutus tilalle menee yleensä tätä rataa. SEPPO PIKI Mommilasta oli os tanut Hardin Navigator-ruiskun. Luovutustapahtumaan meni aikaa yli kolme tuntia ja koko se aika pu huttiin täyttä asiaa. Luovutuksesta huolehtivat huoltoyrittäjä ja tällä kertaa myös maahantuojan huolto insinööri. Pääasia oli tilakohtainen käyttäjäkoulutus ja varmistuminen siitä, että kone on kaikin puolin kunnossa. Muutama kierros ruis kun kanssa sänkipellolla varmisti opetuksen menneen perille. Seppo Piki viljelee Mommilassa Hausjärvellä 146 hehtaarin vilja tilaa. Pelloilla kasvaa tänä vuonna kevätvehnää ja härkäpapua. Li säksi on luonnonhoitopeltoa, mikä on syksyllä tarkoitus kylvää ru kiille. Pellot ovat talviajan sängellä, keväällä Piki muokkaa Hankmolla 2–3 senttimetrin syvyyteen ohuen peittomaakerroksen.

Henkilökohtainen koulutus oman traktorin kanssa pellolla antaa varsinaisen valmiuden ruiskun käyttämiseen. 54

Samalle pellolle jopa viisi kertaa Tilan vanha ruisku oli Hardi sekin, hinattava ja 2 400 litran säiliöllä. Ruisku oli palvellut lähes 30 vuotta. Uusi ruisku on Hardi Navigator 3 000 litran nestesäiliöllä ja Hardin HC 5500 -ohjaimella. Pikin kylvö kone on nelimetrinen, ja hän valitsi ruiskun työleveydeksi 28 metriä. Sänkipellot Piki ruiskuttaa gly fosaatilla ennen kevätmuokkausta. Sen jälkeen hän käy viljapel loilla ruiskuttamassa rikka- ja laontorjunta-aineita sekä kasvi tautiaineita ainakin kaksi kertaa. Lisäksi Piki käyttää lehtilannoit teita kahdessa erässä: ensimmäisen kerran orasvaiheessa, kun lehti massaa on kehittynyt riittävästi ja toisen kerran, kun tähkä on tul lut esiin. Piki sanoo, että lehtilan noituksia ei voida useinkaan yh distää muihin ruiskutuksiin. Hän käy ruiskun kanssa pellolla ke sän aikana vähintään kolme ker taa, mutta ajokertoja voi tulla jopa viisi.

Loppusäädöt ja kalibrointi Piki oli varautunut koneen luo vutukseen kiinnittämällä Hardin valmiiksi traktorin perään ja las kemalla säiliöön vettä. Ruiskun ohjauslaitteet oli kiinnitetty ohjaa mossa oikealle sivulle hyvin käden ja katseen ulottuville. Aluksi katsottiin koneen varus teet ja todettiin, että ne oli toimi tettu tilauksen mukaisesti. Ohja ukseen syötettiin käyttäjäkohtaiset tiedot, esimerkiksi vetokoukun etäisyys taka-akselista sekä trakto

rin ja ruiskun akseliväli. Pikin ruis kussa on aisaohjaus, ja kun perus tiedot on syötetty järjestelmään, ruiskun pyörät seuraavat trakto rin jälkiä. Ruiskun vetoaisan ja traktorin välille kiinnitettiin kaksi ohutta ketjua. Niiden välityksellä veto aisan ohjausjärjestelmä saa tie don siitä, miten paljon vetoai san kääntösylinterien pitää aisaa kääntää.

Hyvin koulutettu käyttäjä ei turhia kysele Rautakeskon huoltoinsinööri ker too että ruiskun luovutukseen liit tyvä käyttäjäkoulutus on eduksi molemmille osapuolille. Käyttö virheitä ei tule ja asiakas osaa hyö dyntää ruiskun ominaisuuksia. MAATILAN PIRKKA 3•2012

Weidemann T 4512 CC kurottaja • Pienen kuormaajan ketteryys sekä kurottajan vakaus ja ulottuvuus • Nelipyöräohjaus, teleskooppipuomilla

Weidemannilta saksalaista huippusuunnittelua ja laatua - todelliset tilan monitoimikoneet.

Alk.

38.000,-

alv. 0% (46740,- alv 23%) + toim.kulut Kuvan koneissa varusteita, jotka eivät kuulu hintaan.

Kotimaiset LohiMetin Hakki-työlaitteet Weidemann-pienkuormaimiin. • Kauhat, monitoimikauhat, rehupihdit • Lumilevyt, trukkipiikit, kivitalikot, paalipihdit

Seppo Piki (oik.) kuuntelee

Nautakarjan à la carten ykkönen

Rautakeskon huoltoinsinöörin opastusta. Opetus ei tunnu olevan haudan vakavaa, mutta hyvin tarpeellista kyllä.

Tyytyväinen asiakas on kaupalle kannattavin asiakas, hän tulee kauppaan toisenkin kerran. Koulutuksen ansiosta turhat kyselyt jäävät pois. Huolto-organisaation aika ei mene neuvomiseen, vaan voi keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä. Lisäksi huoltoja korjaustöihin käytetty aika ja käyttövirheistä johtu vat huoltokäynnit vähenevät. Tilakohtainen koulutus koskee juuri kalliimpia, monipuolisimpia ja myös monimutkaisimpia Hardin ruiskumalleja Navigator ja Commander. Harjoitusrata oli ruiskutusta odottava sänkipelto. Aluksi opeteltiin ohjausyksikön käyttöä. Sen jälkeen oli jo ajo-opettelu. Piki oli ohjaimissa, kouluttaja apu kuskin penkillä. Koulutusta liki kädestä pitäen. Ostajilla on mahdollisuus osallistua jo aikaisemmin päivän mittaiseen teoriakoulutukseen, jossa kerro taan ruiskusta ja sen perusominaisuuksista. Kuiten kin h enkilökohtainen koulutus oman traktorin kanssa pellolla antaa varsinaisen valmiuden ruiskun käyttä miseen. Piki voi nyt levollisena jäädä odottamaan ruiskutusilmoja. r MAATILAN PIRKKA 3•2012

u va u n Täy tä asti ja n o p e i o p a s t ast an t ar k a ngat t o m van la kanäy tön va a u l l a . av

JF VM PYSTYRUUVIAPEVAUNUT

Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa. • Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Varaudu sähkö katkoksiin hyvän sään aikana

raktorikäyttöinen vara voimageneraattori on edul linen investointi ja kustan nustehokas tapa varmistaa tuotannon jatkuminen, jos sähkö katkoja esiintyy. K-maatalouden syyskampanjassa on uutuusmalli POMO 50 T15S AVR eli elekt ronisella jännitteensäätimellä va rustettu uutuusgeneraattori, joka tuottaa tasaista virtaa eikä jännite piikkejä synny. Generaattorin verollinen kam panjahinta ( syys-lokakuu ) on 3 995 € (normaali SVH 4 245 € ). Teho 50 kVA, 44 kW, suositellaan pääsulakekoolle 63 A, 63 A ja 16 A 3-v pistorasiat, ylikuormitus suoja, vikavirtasuoja, voltti- ja taa juusmittarit. r

Voitele varmemmin - Paras tulos sopivalla tuotteella Mobil pienkoneiden voiteluaineet Tuote

Käyttötarkoitus

Pakkaus

Mobil Extra 2T

Synteettinen, uudet mopot, moott.pyörät sekä moottorikelkat

1L 4L

Mobil Outboard Plus

Tuhkautumaton esisekoitettu 2-tahtiöljy perämoottoreille, luokitus NMMA TC-W3

1L 4L

Mobil Outboard Gear Oil

Vaihteistoöljy perämoottoreille API GL-5

250 ml

Mobil 2T Snowmobile

Täyssynteettinen 2-tahtiöljy suuritehoisille moottorikelkoille

Mobil Garden Oil 4T

4T ruohonleikkuriin SAE 30

Shell pienkoneiden voiteluaneet

POMOlla työt jatkuvat sähkökatkoksen aikanakin.

Traktorikäyttöisellä varavoimageneraattorilla et jää sormi suuhun syysmyrskyissä. 56

Tuote

Käyttötarkoitus

Pakkaus

Shell Betula 46

Moottorisahan teräketjuöljy, sisältää kulumisenestokykyä ja kiinnitarttuvuutta parantavia lisäaineita

4L 10 L 209 L

Advance Snowscooter Plus

Täyssynteettinen 2-tahtimoottoriöljy tehokkaisiin moottorikelkkoihin ja äärimmäisen kylmiin olosuhteisiin API TC, ISO-E-GD, JASO FC

1L 4L

Advance Snowscooter

Synteettisperustainen 2-tahtimoottoriöljy 2-tahtisille moottorikelkoille API TC, ISO-E-GC, JASO FC

1L 4L 20 L

Advance Snowmobile 0W-30

Synteettinen moottorikelkkojen 4-tahtimoottoriöljy, täyttää Yamahan vaatimukset moottorikelkkojen 4-tahtimoottoreihin

1L 20 L

Shell Nautilus Premium Outboard Oil

Korkealuokkainen 2-tahtiöljy perämoottoreihin NMMA TC-W3

1L 4L

MAATILAN PIRKKA 3•2012

SYYSTARJOUS!

Syystarjous koskee seuraavia Mobil-öljytynnyreitä: • • • •

Mobil Delvac 1 5W-40 Mobil Delvac MX ESP 15W-40 Mobil Delvac MX 15W-40 Mobilﬂuid 426

Tynnyrin tilaajalle laadukas hupullinen Mobil-talvitakki KAUPAN PÄÄLLE.

ynnyrin t l i b o M s laaduka e l l a j a a l ti ki

vitak l a t l i b Mo ÄLLE. Ä P N A KAUP rajoitettu määrä.

• Takkeja on rajoitettu määrä • Arvo n. 60 €, alv 23%

%) Takkeja €, alv 23 (Arvo 60

Voimassa 31.10.2012 saakka tai niin kauan kuin takkeja riittää. Loppukäyttäjille, ei jälleenmyyjille.

Tankkaussäiliö CEMO 200 l, 12 V

Varavoimageneraattori Pomo 27 T15S AVR

• Leveys 80 cm, pituus 60 cm ja korkeus 59 cm • 12 V pumppu, virtaus 40 l/min • Letku 4 m, autom.pistooli, kaapelit 4 m akkukiinnitykseen, sulku- ja ilmaventtiili • Valmistettu polyeteenistä • Ei vaadi erillistä ADR-lupaa

Nyt a kannell

500907703

73000

780-,

/kpl

Jännitteen säätö elektroninen, tarkkuus +-1,5 % • Teho 27 kVA, 21,6 kW, s jännite 400 / 230 V -kolmiSuositu tilt u p n o o 5-k vaihe, nimellisvirta 40 A, ! inakseli tk y k taajuus 50 Hz • Kierrosnopeus 1500 r/min • Tehontarve 50 hv voiman ulosotosta • Suojausluokka IP23 • Suositellaan pääsulakekoolle 25 - 35 A • 63 A ja 16 A 3-v pistorasiat, ylikuormitussuoja, vika-virtasuoja, voltti-, ja taajuusmittarit traktoriin päin /kpl 500689253

295000

Suevia 41A, lämmitettävä läpällinen juomakuppi

• 180 W vastus, pysyy sulana n.-25°C, max. 20 l/min 00 500800597

263

/kpl

Suevia 43A, lämmitettävä uimurikuppi • 180 W vastus, pysyy sulana n. -20°C 500727145

25400 /kpl

Termoputki lämmitettäville juomakupeille 400 mm 500686130

600 mm 500811908

800/1100 mm 500682266

91 10900 14300 90

Renkaanvaihtovaunu Kantavuus 1,2 tn, paino 118 kg. Nostoalue 0-760 mm. Säädettävä korkeus. Koko 1300 x 1030 x 320 mm.

68000 /kpl

/kpl /kpl /kpl

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 31.10.2012 asti. Tuotteiden mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TAPAHTUMAT

Kymmenes Kone-Forum laitumella 11. - 13. 10. 2012 Kone-Forum 2012 -näyttely järjestetään Tampereella lokakuun 11. - 13. päivinä. Näyttely on kolmipäiväinen ja aukioloajat ovat to - pe 9.00 - 17.00 ja la 9.00 - 16.00. Tapahtuman teemana ovat nurmet ja karjatilan koneet. Pääteema näkyy esiteltävien kokonaisuuksien valinnassa ja painotuksissa sekä näyttelytilojen järjestelyissä. Vilja-Suomen tuotealueet ovat luonnollisesti esillä, muun muassa kaikki Suomessa myytävät puimurimerkit ovat mukana Tampereella. K-maatalouden osastoille on luvassa monipuolista ja mielenkiintoista nähtävää. K-maataloudet järjestävät yhteiskuljetuksia tapahtumaan eri puolilta Suomea. Tiedustele matkoista alueesi kauppiaalta. Kone-Forumiin on ilmainen sisäänpääsy.

Art de’ Cow kilpailu innosti nuoria Art de’ Cow - innovatiivinen lehmä idea- ja suunnittelukilpailu maatalousalan oppilaitoksille, on herättänyt opiskelijat ideoimaan lehmäaiheisia teoksia. Ilmoittautumisia on määräaikaan mennessä tullut 14. Kilpailuun on ilmoitettu töitä eri tavoin toteutettuna, esimerkiksi kuvakollaasi, patsas, novelli / taulu, web-sovellus, musiikkivideo ja lehmäperformanssi. Työt ovat Kone-Forum 2012 tapahtumassa yleisön nähtävillä. Varsinainen finaali järjestetään Tampereella Kone-Forum 2012 tapahtumassa torstaina iltapäivällä 11. lokakuuta. Iltapäivän aikana tuomaristo tekee katselmuksen voittajien valitsemiseksi. Yleisöäänestys järjestetään Kone-Forum tapahtuman Facebook sivustolla. Kuvat ja kuvaukset töistä tulevat sinne peukutettavaksi lokakuun alussa. Kone-Forum 2012 näyttelyn teemaan liittyen maatalouden oppilaitoksille järjestettiin lehmäaiheinen idea- ja suunnittelukilpailu. Tehtävänä oli suunnitella lehmään ja laitumeen liittyvä kuvataiteellinen, musikaalinen tai audiovisuaalinen teos tai luomus.

Kilpailumenestykseen vaikuttavat monet asiat Teoksen arvioinnissa korostuvat työn uutuusarvo, omaperäisyys ja innovatiivisuus. Käytännöllisyys, toiminnallisuus ja merkitys lehmälle ovat arvostettavia seikkoja. Muotoilu, tyylikkyys, esteettisyys ja näyttelyn teeman huomiointi ovat arvioinnin kohteina. Kilpailun tuomaristoon on kutsuttu elintarvikkeiden laatuketjun edustajia eri alueilta sekä alan lehdistön edustajia. Tuomariston kokoonpano on seuraava PÄIVI YLÄ-OUTINEN (Valio hallintoneuvosto, Tuottajain Maito hallitus vpj.), ANNIMARI SYVÄNIEMI (Mtk), LAURA ALAKUKKU (Helsingin Yliopisto), OSMO RAUHALA (maanviljelijä, taiteilija), PENTTI TÖRMÄ (Käytännön Maamies), UOLEVI ORISTO (Koneviesti), JUSSI MARTIKAINEN (Maaseudun Tulevaisuus). 58

MAATILAN PIRKKA 1•2012

Kuvan aurassa lisävarusteita.

LEMKEN VARIOPAL 7H PALUUAURAT • Sälesiivet, veitsileikkurit ja tukipyörä • Ojaskorkeus 80 cm, teräväli 90 cm • Kovametallipinnoitetut kärjet, 3-kertainen kulutuskestävyys!

4-teräinen

17.880,alv 0%

(21990,- alv. 23%)

+toim.kulut

Vahva runkorakenne • Avara rakenne, ojaskorkeus 80 cm, teräväli 90 cm • Kaikki liikkuvat nivelet varustettu vaihdettavilla holkeilla

Optiquick työleveyden säätöjärjestelmä • Hydraulisesti säädettävä työleveys 22-50 cm • Minimoi paluuauran vetovastuksen

• Hydraulinen laukaisulaite kahdella herkkyystasolla • Herkkyys säädettävissä traktorin hytistä ajon aikana

21.130,-

alv 0% (25990,- sis alv. 23%)

CS 40 sälesiipi • Suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu terämalli • Erityisesti suunniteltu tarttuville maalajille • Rikkoo viilun tehokkaasti

LEMKEN KRISTALL

Kristall 3 m

9.880,-

alv 0% (12150,- sis alv. 23%) + toim.kulut

• Sälesiivet • Veitsileikkurit • Tukipyörä

+ toim.kulut

Hydrix -laukaisulaite

Alk.

VariOpal 7H, 4+1 teräinen

• Työleveydet 3-6 m • Vakiona innovatiivisilla Tri Mix -terillä, erittäin tehokas muokkaus 3 eri vaiheessa - Tri-Mix terien pikavaihto ilman työkaluja. • Sekä sänki- että kylvömuokkaukseen • Tukeva mekaaninen laukaisulaite • Tasauslautaset on integroitu kultivaattorin työsyvyydensäätöön • Kovametallipinnoitetut kärjet

Hinnat voimassa niin kauan kuin rajoitettu erä riittää. Toimituskulut lisätään hintoihin. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

VILJELIJÄ MAAILMALTA

Tuhatvuotinen viljaperinne Oskar Hjermstad, joka on kotoisin norjalaisesta Stangen kunnasta, pitää tilaa yhdessä vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa. Toimintaan kuuluu viljantuotantoa, ja tilalla on maan ainoa keinosiemennysasema vuohille. Maatalouden rakennemuutos etenee myös Norjassa. Tuotanto tehostuu tilojen määrän laskiessa. TEKSTI ja KUVAT Sofi Lundin

Massey Ferguson on Oskarin silmäterä

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Kun Oskar ei ole pelloilla, hän tekee tilan muita askareita.

uto kulkee Hedmarkin maisemissa. Täällä ti lat lepäävät vieri vieressä kapeiden maanteiden varsilla niittyjen levittäy tyessä jättimäisten tilkkutäkkien tavoin. Hedmark on Norjan suu rin maatalousmaakunta: täällä on yhteensä 100 000 hehtaaria maa talousmaata. Maakunnassa on noin kymmenen prosenttia maan koko maatalousalasta. Kukkulalla, noin kolme kilo metriä Stangen taajamasta, on Hjermstadin tila. Täällä asuu maanviljelijä OSKAR HJERMSTAD (57) vaimonsa ja pariskunnan kahden tyttären kanssa. Oskar on tilan vii dettä sukupolvea. Täällä viljan tuotanto on ollut maanviljelijöiden päätyö melkein 4 000 vuoden ajan. Se on perinne, jota perhe jatkaa. Koko 55 hehtaarin alasta kauraa viljellään neljän hehtaarin alalla, vehnää 15 hehtaarilla ja ohraa 36 hehtaarilla. Oskarin mukaan tila on alueella keskikokoa, mutta huo mattavasti isompi kuin norjalai nen keskivertotila, joka on noin 20 hehtaaria.

Vasta ostettu kylvökone

Norja • Pääkaupunki Oslo • Itsenäistyi 1905 • Ei ole EU:n jäsen. • 5 miljoonaa asukasta

Puoli vuotta sitten Oskar inves toi uuteen kylvökoneeseen. Hän ei hetkeäkään epäröinyt, minkä ko neen valitsisi. – Edellinen koneeni oli myös Tume, vuosimalli 1998. Olin erit täin tyytyväinen sekä laatuun että yritykseltä saamaani palveluun, Oskar sanoo ja ajaa ulos Tume JC

3000:n iltapäiväaurinkoon. Uudessa koneessa on monta yk sityiskohtaa, joihin isäntä on tyy tyväinen. Henkilökohtaista opas tusta saatuaan hänelle suositeltiin lautasvannasta vanhassa koneessa olleen laahavantaan sijasta. Tätä päätöstä hän ei kadu. – Vantaan kupera olake auttaa pitämään asetetun kylvösyvyyden, ja tuloksena on paljon tasaisempi kylvö, Oskar sanoo ja lisää, että koneen säätö on hyvin helppoa. Siemen- ja lannoitesäiliön väli nen seinä on siirrettävä, mikä on hyvin käytännöllistä. Säiliöiden ti lavuus on entistä suurempi, ja van haan koneeseen verrattuna niiden täyttö on helpompaa. Siemen säiliön tilavuus on maksimissaan maximissaan 2 720 litraa ja lannoi tesäiliö vetää maximissaan 1 940 litraa. Kolmen metrin työleveys tekee työskentelystä nopeaa ja te hokasta. Renkaat ovat toinen yk sityiskohta, johon Oskar on tyyty väinen. Uusissa traktorikuvioissa renkaissa on hyvä puhdistavuus ja ne tasoittavat pellon pintaa.

tietokoneita, mikä oli paljon odo tettua helpompaa ja ja Oskar suosittelee muitakin ostamaan ko neensa kylvöelektroniikalla varus tettuna.

Norjan ainoa keinosiemennysasema Perhe on hoitanut vuo desta 2006 asti Norjan ainoaa keinosiemennysasemaa vuohille. Asemaa pidetään yhteistyössä NSG Semin Norge -yrityksen kanssa. Tallissa on nelisenkym mentä vuohipukkia. Eläimet tu levat tilalle kesäkuun alussa, ja pääsiäisen tienoilla on tarkoitus toimittaa 1 200 keinosiemennys annosta vuohenmaidontuottajille

Hyvää palvelua Oskar tekee kierroksen koneen ym päri. Hän tarkastelee eri osia, tun nustelee ruuveja ja sipaisee kevy esti kiiltävän punaista maalipintaa. Isäntä arvostaa hyvää opastusta ja niitä monia hyviä neuvoja ja vink kejä, jotka hän sai Tumen asian tuntijoilta konetta ostaessaan. Hy västä käsikirjasta oli apua hänen opetellessaan ymmärtämään ajo

Oskar tarkastaa, että kaikki on ni in kuin olla pitää kylvökone essa.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

ympäri maata. Talleissa nouda tetaan tiukkoja hygieniasääntöjä eikä ulkopuolisilla ole sinne asiaa. Oskarin vaimo RANDI työskentelee tilalla kokopäiväisesti, ja vastuu keinosiemennysasemasta on hä nellä. Tuotannon ollessa täydessä käynnissä perhe palkkaa työnte kijöitä.

Matkalla kotiin pellolta.

aa Oskaria tulem telma auttaa . än sä Hyvä suunni ös ty si ta paremmak vuosi vuodel

Paljon sateita Hedmarkin maa on kalkkipitoista, ja siksi pH-arvo harvoin tuottaa ongelmia. Hiekkapitoinen maa kylvetään aikaisin keväällä ja syk syn tullessa on oltava tehokas, ett eivät viljelykset kastu liikaa. – Minulla on olemassa keino kastelulaitteet, mutta niitä ei ole tarvittu yli viiteen vuoteen. Viime vuosina on ollut paljon sateita. Sil loin kuivausprosessin yhteydessä saattaa olla ongelmia, Oskar sa noo ja heilauttaa kättään huojuvan kaurapellon yllä.

Pienentynyt työllisyys Norjan maatalous työllistää nyky ään huomattavasti vähemmän, ja maanviljelijöillä alkaa olla vaike uksia elättää itsensä maanviljelyk sellä. 1950-luvulla yli 20 prosent tia väestöstä oli maanviljelijöitä. Vuonna 2009 osuus on vain 2,1 prosenttia. MAATILAN PIRKKA 3•2012

Vuoden 2009 tilastot osoitta vat, että maatalouden osuus maan bruttokansantuotteesta on 0,3 pro senttia. Oskar uskoo, että tulevai suus on täynnä haasteita. Norja on kallis maa, ja kilpailu muun Eu roopan kanssa on kovaa. Tänä päi vänä suurin osa norjalaisista maan viljelijöistä on osa-aikaisia, ja tälle suuntaukselle Oskar ei näe loppua. Norjalaiset tilat harvenevat, mutta pinta-alat kasvavat. Menojen kasvaessa on pakko laajentaa. Tämän Oskar on saanut kokea itsekin. Koko alasta seitse män hehtaaria on vuokramaata, ja tilalla tekemänsä työn lisäksi Os kar työskentelee kokoaikaisena vil janostajana Felleskjøpet-osuuskun nassa.

Epävarma tulevaisuus Koska perheellä ei ole palkkatyö läisiä, koko perhe osallistuu tilan pitoon. Tyttäret INGRID (25) ja RAGNHILD (21) ovat mukana kaikessa, mitä tilalla tapahtuu. Ja onhan haaveena, että he jonakin päivänä jatkavat toimintaa. – Ajat muuttuvat eikä ole itses tään selvää, että lapset jatkavat, Oskar sanoo ja kertoo, että Ingrid on koulutukseltaan psykologi ja Ragnhild opiskelee lakia. Perhe pitää myös matkailu toimintaa. Tilalla on sekä keilarata että huvimaja, ja siellä on myös Stangen vanhin puutalo vuodelta 1641. Matkailu on varmasti mu kana perheen yritystoiminnassa

myös tulevaisuudessa, mutta Os karille elämä on muutakin kuin työtä. Hän on nautiskelija, jolle vapaa-aika ja yhdessäolo ovat eri tyisen tärkeitä. Auringon laskiessa Hjermstadin tilan ylle hän naut tii maisemasta ja hiljaisuudesta. Ja kyllähän isäntä on ansainnut lasin viiniä auringonlaskussa raskaan työpäivän päätteeksi. r

Tume-tuotteet Norjassa • Tumen vienti Norjaan alkoi jo 1960-luvulla omalla Tume-redskaper-yhtiöllä. • Yhteistyö Felleskjöpetin kanssa alkoi 1970 luvulla. • Yhteensä Norjaan on viety yli 8 000 Tumen valmistamaa konetta, valtaosin kylvö lannoittimia. • Tumella on ollut kylvölannoittimissa markkinajohtajuus Norjassa jo yli 30 vuotta. • Norja on Tume-Agri Oy:n suurin vientimaa liikevaihdolla mitaten. • Tume myy myös viljaperävaunuja Norjaan noin 200 kpl / vuosi

KASVINSUOJELU

Verranneohjelma 2-3 vrk:n kylmäsäilytyksen jälkeen.

Signum-Scala-Signum 3 vrk:n kylmäsäilytyksen jälkeen.

Harmaahomeelle kyytiä -torjuntaohjelmat vertailussa

TEKSTI Siiri Taalas

-maatalouden koetila pääsi kasvukaudella 2012 puu tarhakasvien koetoimin nan pariin, kun ohjelmaan otettiin mansikan kasvinsuojelu koe. Kokeessa päähuomio keskittyi kasvinsuojeluaine Signumin käyt töön mansikan harmaahomeen torjuntaohjelmissa. Koe suoritettiin Hattulassa marjanviljelijän normaaliviljelyssä olevalla mansikkapellolla. Loh kolla kasvoi kolmatta satovuotta hyväkuntoinen Polka-kasvusto. Taimet kasvoivat tavalliseen ta paan mustalla muovilla katetuissa penkeissä paririvissä. Harmaahometta riittikin mansikkapelloilla tänä vuonna. Hämeessä lämpösumma ja sa demäärä noudattivat pitkän ajan keskiarvoa, mutta mansikan ku kinnan ja sadonkorjuun aikana vettä sateli harva se päivä ja kas

FAKTAA Signum on laajatehoinen sienitautien torjunta-aine, jonka tehoaineina on pyroklastrobiini ja boskalidi. Kahden eri tavalla vaikuttavien tehoaineiden avulla Signum antaa suojaavan ja puhdistavan tehon tauteja vastaan. Parantaa myös poiminta-, kuljetus- ja varastointikestävyyttä. Signum on rekisteröity mansikan ohella myös useille vihanneskasveille sekä hedelmäpuille. Signumilla on lyhyt varoaika (mansikalla 3 vrk), joten sen voi sijoittaa ruiskutusohjelman loppuun.

vustot pysyivät sopivasti kosteina. Harmaahomeella oli näin otolli set olosuhteet tartuttaa kehittyviä mansikoita.

Viljelyohjelma testissä Kokeessa vertailtiin erilaisten harmaahomeentorjuntaohjelmien tehoa pellolla sekä vaikutusta marjojen kauppakestävyyteen. Kasvinsuojeluainekäsittelyt tehtiin koeruuturuiskulla kukinnan alun ja raakilevaiheen alun välisenä ai kana. Pääsadon poiminta alkoi 17.7. ja mansikat poimittiin yh teensä kolme kertaa niin, että ne la jiteltiin ja punnittiin. Poiminnassa omiin rasioihinsa lajiteltiin erikseen kauppakelpoiset, vialliset (muut kuin homeiset) ja homeiset marjat. Kauppakelpoisilla marjoilla tehtiin vielä säilyvyyskoe, jossa mansikoita säilytettiin rasiassa kylmiössä 3 vrk, jonka jälkeen arvioitiin kuinka suuri osa marjoista oli vielä kaup pakelpoisia.

Signumilla tehoa harmaahomeentorjuntaan Viljelyohjelman mukainen SignumScala-Signum-ohjelma osoittautui tehokkaammaksi harmaahomeen torjunnassa kuin kaksi verranne ohjelmaa. Sillä saatiin lähes 20 % enemmän kauppakelpoista satoa, ja homeisten marjojen osuus sadosta

oli pienempi. Vaikka ruiskutustek niikkaa ei kokeessa sinänsä tut kittu, siitä kuitenkin mainittakoon, että viljelijän mansikkaruisku osoit tautui merkittävästi tehokkaam maksi kuin käyttämämme koeruu turuisku. Säilytyskokeessa saatiin sel viä eroja eri ruiskutusohjelmien välille. Parhaiten säilyivät mar jat niistä ruuduista, joissa homei sia marjoja oli poimintahetkellä ollut vähiten, eli ohjelmalla Sig num-Scala-Signum. Vaikka varas toon laitettiin vain täysin homeet tomat, myyntikuntoiset marjat, niissä oli jo enemmän piileviä harmaahometartuntoja, tai niihin oli tarttunut homeitiöitä pellolla mitä enemmän niitä ruudulla oli tarjolla. Pouta ennen kolmatta poi mintaa vähensi homeisten marjo jen osuutta, ja erot ohjelmien välillä jäivät pieniksi viimeisessä säilyvyys kokeessa. Mansikan harmaahomeen torjunnassa oleellista onkin torjuntaohjelman suunnittelu sää olojen ja lajikkeen mukaan. Myös peräkkäiskäytön rajoitukset kan nattaa ottaa huomioon, jotta te hokkaimpia aineita on mahdollista käyttää joka vuosi. Harmaaho meesta mansikkapellolla ei päästä eroon, mutta tilannetta voidaan sel västi helpottaa tehokkaalla torjun taohjelmalla yhdistettynä hyvään ruiskutustekniikkaan.r MAATILAN PIRKKA 3•2012

➥ Luotettavampi ja tehokkaampi ➥ Parantunut käyttäjän turvallisuus ➥ Parantunut vesieliöstön turvallisuus ➥ Helpompi käsitellä • Tehoainepitoisuus 450g/l • Ei vesistöetäisyys- ja pohjavesirajoitusta viljellyillä alueilla • Ei vaahtoa

TEHOKKAASEEN

JUOLAVEHNÄN TORJUNTAAN!

Envision -teknologialla valmistettu BIO-tyyppinen glyfosaatti

Ylivoimaista tehoa juolavehnän torjuntaan syys-ja kevätkäsittelyissä

• 25% enemmän tehoainetta (450g/l) • Ei vesistöetäisyys- ja pohjavesirajoitusta viljellyillä alueilla • Ei vaahtoa

• Tehoainepitoisuus 680 g/kg - markkinoiden vahvin glyfosaatti • Tehoaa hyvin epäsuotuisissakin oloissa • Ei tarvitse kiinnitettä

Lumihomeen torjuntaan syysviljoilta

Vahva hivenlehtilannoite

• Edullinen ratkaisu • Hyvä teho vehnän ja ohran laikkutauteihin • Sopii rypsin ja rapsin pahkahomeen torjuntaan

• Viljoille ja nurmille • Sis. runsaasti mangaania, magnesiumia, kuparia ja sinkkiä - 1 litra Multiplea sisältää 608 g hiveniä! Koetilalla tutkittua 2012: Multiplea syksyllä saaneilla syysviljoilla parempi kasvuunlähtö ja yhteyttämistaso.

K-MAATALOUS

Ennen vanhaan Tuhtia tuhtia Tuhti-peräkärryjä alettiin valmistaa teollisesti Weckmanilla vuonna 1969. Ennen sitä traktoriperävaunuja valmistettiin käytetyistä kuorma- ja linja-autojen rungoista. Laidat olivat olivat puuta, mutta ulkoisesti ne eivät paljon ole muuttuneet verttuna muihin maatalouskoneisiin. Ominaisuuksissa eroja on silti nyky vaunuihin: Tuhti-esitteestä 1970-luvulta selviää että vaunujen kantavuus oli neljästä seitsemään tonniin, kun nykyvaunujen kantavuus on 10 tonnista aina 17 tonniin saakka. Tuhti-perävaunu oli ensimmäinen Weckman Steelilta Keskolle tullut tuote. Tänä vuonna Weckman Steel täyttää 50 vuotta. Weckmanin historia ulottuu kuitenkin aina 1700-luvun puoliväliin saakka, jolloin seppätoiminnan tuloksena syntyivät ensimmäiset Weckman-tuotteet. Vaunuja tehtiin silloinkin, mutta eteen oli tottakai tarkoitettu hevonen.

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

Sähköposti:

Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos

Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO

MAATILAN

PIRKKA

UUSI TIETO

Etunimi: Sukunimi:

RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA

Peltoa viljelyssä:

Siipikarjaa:

Viljelijä

Metsää:

Hevosia:

Koneyrittäjä

Lypsylehmiä:

kpl

Perunan viljelyä:

Muu maataloudesta kiinnostunut

LIhanautoja:

kpl

Marjanviljelyä:

Lihasikoja:

kpl

Muu:

Emakoita:

kpl

Voit päivittää tietojasi myös: netissä: ww.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:

Täytä – leikkaa – vie postiin!

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua. US KARJATALO VILJELY

KONEET

ensi Uusi Tume Titan ihin vuoden kylvö

eiden Bettina kauralajikk kärjessä

sa Uudessa Elhos kohdillaan käyttömukavuus

PIRKKA

MAATIL AN nro 3 • lokakuu

Lue

ä! lisäkka.fi npir

atila

a w.m

talous.fi

2012 • www.k-maa

Valmiina peltotöihin alle

retta rehua karj

+ Asiantuntija: Tuo

faktaa koetilan kesästä

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevään lukijapalkinnon, MacBook Airin voitti Polemiikki-lehden lukija Martti Wallasvaara Turusta.

MAATILAN PIRKKA 3•2012

Arvottava palkinto on noin 850 euron arvoinen iPhone.

NÄYTÄ SIIMAHÄNNILLE

MYRSKYN MERKIT Storm® -pelletti

Tehokas pellettisyötti jyrsijöiden torjuntaan ❱ Tehoaa jo yhdellä syöntikerralla ❱ Suunniteltu erityisesti hiirten suuhun sopivaksi, erittäin maittava ❱ Syöttiä kuluu vähän, käytössä edullinen ❱ Pakkauskoko: 0,5 kg / 3,0 kg

Etu -10 %

1890

/0,5 kg

Hinta ilman Plussa-korttia 21,04

Storm® Secure

Helppokäyttöinen ja varma rottien torjuja ❱ Tehoaa jo yhdellä syöntikerralla ❱ Erittäin maittava, muotoilu lisää houkuttelevuutta ❱ Siisti, kätevä ja turvallinen koostumus ❱ Pakkauskoko: 0,5 kg / 3,0 kg

9900 /3 kg

Roguard Xtra -syöttilaatikko rotille ❱ Erittäin lujatekoinen ❱ Lukittavissa turvallisesti ❱ Teräksiset kiinnitystangot Storm Secure-palasyöteille ❱ Kiinnitettävissä helposti 500776003

1990 /kpl

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS