Maatilan Pirkka | 0115v

VILJELY

BIOENERGIA

RAKENTAMINEN

Kasvinjalostuksella tehokkuutta

Kuivauskustannukset alas biolämmöllä

Jätevesijärjestelmät ajan tasalle

MAATILAN

PIRKKA

nro 1 • tammikuu 2015 • www.k-maatalous.fi

ä! ä s i l Lue a.fi .m www

k

pirk

an aatil

4

kilometriä maitotilalta juustolaan

Panosta varastointiin + Koetila: Viljelyohjelma kannattaa taloudellisesti

ENNAKKOHANKINNAT NYT!

7000

K-maataloudesta saat:

6000

Comet Pro tautientorjuntakoe 2014 ohralla

• Vuoden 2014 kovassa tautipaineessa saatiin torjunnalle huippuvaste sadoissa!

a!

Tooleri ne 180 a a n u u T S t ar a

(K-maatalouden koetila)

☛ ☛

t ra einälle uma E x • Vesih P e ll a k a ur a e • H uk k valvatill eelle ja k k a d h CPA •O tai K-M

☛

oi

a

lj vi

Rikkakasvitorjuntaan syys- ja kevätviljoilta sekä nurmien suojaviljoista

2000 1000

to ien asv

k ak

Mustang Forte

Markkinoiden laajatehoisin rikkojen torjunta-aine

®

Tooler Heavy

Syysviljojen rikkakasvien torjuntaan

• ohdakkeen ja valvatin kukistaja • Erittäin hyvä teho saunakuk• Erittäin laajatehoinen, käyttö jo +5 ºC kaan ja mataraan

Käsittelemätön Tautitorjunnan sadonlisä

Pitkäkestoista tehoa tauteihin

• Kasvin kasvua edistäviä vaikutuksia • Yksi maailman tehokkaimmista tautiaineista ®

Prosaro EC 250

Huipputuote tautien torjuntaan • Sopii myös öljykasveille ®

Sportak EW

et

• Hellävarainen viljalle, hyvä teho mataraan • Joustava käyttää 3-lehtiasteelta lippulehtiasteelle saakka

®

Comet Pro

ne

Viljapeltojen suosikki

Comet Pro + Prosaro 0,6 + 0,5

Comet Pro + Sportak 0,6 + 0,5

iai

®

Tooler

Comet Pro + Juventus 0,6 + 0,5

ut

rju

nt

• Täydellinen liukenevuus • Nopeampi ja varmempi teho

36%

Ta

Erinomainen lumihomeen torjuja • Erityisen hyvä ohran verkkolaikkua vastaan ®

Juventus 90

Tuttu ja varma tautien torjuja viljoilla ja öljykasveilla

• Öljykasveilla kasvunsäädeominaisuus

VILJELYOHJELMA ®

Kerralla eroon hukkakaurasta ja leveälehtisistä rikoista • Vehnän ja rukiin uniikki ratkaisu • Hyvä teho mataraan, saunakukkaan sekä hukkakauraan

Puma Extra

Luotettava hukkakauran kukistaja

• esim. Toolerin kanssa tankkiseoksessa

Uusi YaraVita Mancozin vain K-maataloudesta

no

e it t

et t eh

n ila

de kaikille viljoille

• Tehoaine trineksapakkietyyli • Lyhentää ja vahvistaa kortta ja varmistaa tasaisemman viljan tuleentumisen

• Lyhentää ja vahvistaa ylimpiä solmuvälejä • 2-tehoaineen vaikutustavan ansiosta erittäin hellävarainen viljelykasville • Ei rajoita olkien käyttöä

a Viljelyop

s hyödy

ksi!

☛ s.19 ☛ s.178 ☛ s.184

tuhoojien • Kasvin sin ehkäisy resistens esistö• U ude t v e t s k u it jo ra n saineide u ta it e •P ko k lu u ta o teh

ns

Ennakkomyynti alkanut

UUTUUS! Kasvunsää-

sv u

Myös muut YaraVita -sarjan hivenlehtilannoitteet meiltä!

Hellävarainen kasvunsääde joustavalla käsittelyajankohdalla

Ka

• Mangaani, kupari- ja sinkkipitoinen hivenlehtilannoite • Sopii tankkiseokseen lähes kaikkien rikka-aineiden kanssa • Nyt juokseva formulaatti!

Trimaxx

et

Broadway

®

Terpal

te

®

ää

H

iv e

nl

Rik

®

48%

3000

0

Express SX 50

+

+

35%

4000

K-TRIO

lle

+

5000

Satotaso kg/ha

• Koetilan tulosten mukaiset uudet tehokkaat ratkaisut • Kasvinsuojelusuunnitelman • Kasvukauden aikaisen neuvonnan ja rahoitusratkaisut

MAATILAN

PIRKKA 4

Lämpöä silloin kun tarvitaan

6

Rehutonnit mustaa valkoisella

10 Kasvinjalostuksella tehokkaampia ohralajikkeita

16 Tasaista ohravirtaa Altialle 20 Jätevesijärjestelmä ajan tasalle 24 Perustukset kuntoon 26 Kuivauskustannukset alas biolämmöllä

34 Viljelyohjelmalla parempaan satoon

36 Kylvösiemenen matka osa 2 38 Voimansiirron ammattilainen 40 Mainion makuista lähicheddaria 44 Tuoretta viljaa suoraan pellolta 46 Pienen kokoluokan modernit koneet

48 Joustavuutta viljan varastointiin

nro 1 • tammikuu 2015

Vain muutos on pysyvää

PÄÄKIRJOITUS

O

lemme taas yhtä vuotta viisaampia. Tammikuussa 2014 harva olisi ennustanut, miten tapahtumat maailmalla heijastuvat suomalaiseen maatalouteen. Ukrainan kriisi iski Venäjän vientipakotteiden johdosta maataloussektoriin, ja tämä on tuntunut erityisesti lypsykarjapuolella.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmanmarkkinahintojen muutosten vaikutukset ovat heijastuneet entistä nopeammin myös Suomen talouteen. Tämä näkyy niin maatalouden tuottajahinnoissa kuin tuotantopanosmarkkinoilla, esimerkiksi lannotteissa.

Taloudessa vain muutos on pysyvää. Mikä menee alas, tulee aikanaan ylös ja toisin päin.

Alkanut vuosi tulee olemaan taloudessamme jälleen vilkas ja täynnä muutoksia. Huhtikuussa koittavat eduskuntavaalit tuovat siihen oman värinsä.

Positiivista on se, että yhteiskunnassamme on selvästi heräämässä yhteisen tekemisen henki. Kyllä me suomalaiset pärjäämme. Niin maataloudessa kuin kaupassa hyvän työn tekeminen maksaa palkan ja tekemiseen kannattaa panostaa. Jäähdyttelemällä harvoin saavutetaan parhaat lopputulokset.

Muutoksia on luvassa Maatilan Pirkassakin: toivotamme innostunein mielin Rautian tervetulleeksi lehden tekijöiden joukkoon. Jatkossa lehden sivuilta löytyy entistä enemmän tietoa maatila- ja maaseuturakentamisesta.

Meille K-maataloudessa on tärkeää, että voimme olla läsnä paikallisesti ja kehittää toimintaamme kunkin asiakaskunnan vaatimuksiin. Olemme ainoa kotimainen maatalouskaupan ketju, jonka kaupoissa toimi paikallinen yrittäjä. Teille asiakkaille tämä näkyy entistä tehokkaampana toimintana ja ammattitaitoisempana palveluna.

Menestystä vuodelle 2015 ja tervetuloa kaupoille!

52 YaraVita-tuoteperheen uutuudet 54 Kasvinsuojelun uudet tuulet

VAKIOT 3

Antti Meriläinen antti.jo.merilainen@kesko.fi VILJELY

BIOENERGIA

RAKENTAMINEN

Kasvinjalostuksella tehokkuutta

Kuivauskustannukset alas biolämmöllä

Jätevesijärjestelmät ajan tasalle

MAATILAN

PIRKKA

nro 1 • tammikuu 2015 • www.k-maatalous.fi

ää!

Lue lis

ka.fi

pirk

Pääkirjoitus

13 Jyväset 29 Palveluksessa 30 Viljamarkkinat

tilan

.maa www

4

kilometriä maitotilalta juustolaan

Panosta varastointiin + Koetila: Viljelyohjelma kannattaa taloudellisesti

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/maatilanpirkka.

2. Merkitse numerosarja 224080.

Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone 6 Plus!

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iPhone 6 Plus -puhelin.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous, puhelin 010 53032 • Vastaava päätoimittaja Jyrki Lehto • Päätoimittaja Antti Meriläinen • Toimitusneuvosto Mikko Marttila, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Ulla Hakonen, Olli-Pekka Sipilä, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Hannu Koivisto • Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset www.k-maatalous.fi “asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

MAATILAN PIRKKA 1•2015

3

LÄMMIT YSJÄRJESTELMÄT

Lämpöä silloin kun tarvitaan Öljykäyttöinen lämminilmakehitin on tehokas ja yksinkertainen tapa nopeaan lämmittämiseen.

TEKSTI Matti Kallio KUVA Mepu Oy

Öljykäyttöisellä lämminilmakehittimellä voidaan pitää yllä peruslämpöä tai nostaa lämpötila työskentelytasolle myös automaattisesti.

Kotimainen Mepu Oy on valmistanut lämminilmakehittimiä yli 20 vuotta. Mallistossa on kolme perustyyppiä: siirrettävät ja kiinteästi asennettavat Eki-lämminilmakehittimet sekä Hot Box -lämpökontit. Yksittäisten laitteiden tehot ovat 30–620 kW, jolla lämmitettäviä rakennuskuutioita on noin 300–20 000.

Kaikissa Mepun lämminilmakehittimissä on tehokas 3 millimetrin kestävä ja vahva lämmönvaihdin.

Jokaisen Mepu-lämminilmakehittimen hyötysuhde on yli 90 prosenttia. Puhaltimet ovat hiljaisia ja savukaasut viedään aina hormilla ulos.

Poltin imee polttoöljyn erillisestä säiliöstä, joka voidaan sijoittaa ulos tai erilliseen tilaan. Polttimet ovat kotimaisia Oiloneita.

– Lämminilmakehitin tuottaa lämpöä hiljaa ja hajuttomasti. Erillinen säiliö 1-putkiliitännällä parantaa myös paloturvallisuutta, esimerkiksi rakennuskohteissa polttoainetta ei tarvitse tuoda huonetiloihin, REIJO RANTANEN Mepulta muistuttaa.

Siirrettävä tai kiinteä Siirrettävät lämmittimet (60 ja 120 kW) on tarkoitettu väliaikaisiin käytökohteisiin, kuten rakennus4

työmaille, kasvihuoneisiin ja kateviljelyksille, toisinaan lämmitettäviin halleihin tai vastaaviin kohteisiin. Laitteissa on säädettävä termostaattiohjaus ja neljän metrin imukärsä polttoaineelle. Sähköliitäntä on 1-vaiheinen, jotta liittäminen olisi mahdollisimman helppoa.

Siirrettävät lämmittimet ovat heti valmiita käyttöön, vain savuhormi on sovitettava käyttöpaikalla. Ne voidaan varustaa myös ilmanjakoputkistolla, joilla lämmin ilma voidaan jakaa eri huoneisiin sekä ulkoisella termostaatilla ja kellokytkimellä kiinteiden mallien tapaan.

Kiinteät lämminilmakehittimet (30–120 kW) sopivat erityisesti hallien, tuotantotilojen ja kasvihuoneiden lämmitykseen silloin kun lämmitystarve on jatkuva tai toistuva.

Myös suurta lämmitystehoa vaativiin tiloihin Lämmitin voidaan tavallisesti asentaa suoraan lämmitettävään tilaan.

Jakoputkistolla lämmitys- tai tuuletusilma voidaan halutessa jakaa haluttuun paikkaan. Suurissa halleissa voidaan käyttää isomman sijasta myös useampaa pienempää lämmitintä.

Korjaamotiloissa poltin on palomääräysten mukaan oltava yli

Siirrettävät lämmittimet ovat heti valmiita käyttöön.

kahden metrin korkeudessa mahdollisten bensiinihöyryjen vuoksi.

Kattilahuoneeseen asennettuna Eki-lämminilmakehitin soveltuu mainiosti myös vaikkapa juhlatilojen lämmitykseen ja tuuletukseen.

Tarkat vaatimukset riippuvat kohteesta, ja ne on aina tarkistettava paikallisilta viranomaisilta.

Suurta lämmitystehoa vaativiin kohteisiin on tarjolla myös käyttövalmiit Mepu Hot Box -lämpökontit. Niissä koko lämmityspaketti öljysäiliöineen on koottu käyttövalmiiksi siistiin säänkestävään konttiin. Hot Box on tarkoitettu suurten tilojen, kuten teollisuushallien, kasvihuoneiden, urheiluhallien lämmitykseen. r MAATILAN PIRKKA 1•2015

Puhdasta suomalaista polttoöljyä Neste Polttoöljy- puhdasta suomalaista polttoöljyä. Neste polttoöljy on käytännössä rikitöntä ja sen kylmäominaisuudet ovat erinomaiset. Se soveltuu sekä lämmitykseen että moottorikäyttöön. Sitä käytetään esimerkiksi puutarhoissa, teollisuudessa sekä lämmityksessä silloin, kun ympäristöasiat ovat poikkeuksellisen tärkeitä.

Neste- polttoöljy palaa tehokkaasti ja taloudellisesti.

Nykyaikaista, tasalaatuista ja erittäin korkeatasoista Teboil Motor/Lämmitysöljy on rikitön EN 590-standardin mukainen nykyaikainen, tasalaatuinen ja erittäin korkeatasoinen moottoripolttoöljy. Se pitää moottorin puhtaana eikä savuta kylmäkäynnistyksissä. Tuote soveltuu erinomaisesti kaikkien maansiirto- ja metsätyökoneiden sekä traktorien polttoaineeksi. Tuote sisältää korroosiota ja vaahtoamista ehkäisevän sekä polttonestejärjestelmää puhtaana pitävän lisäaineen. Motor/Lämmitysöljy soveltuu erinomaisesti myös lämmityskäyttöön.

Joustavasti jokaiseen tarpeeseen.

Shell Thermo City on laadukas polttoöljy moottori- ja lämmityskäyttöön. Se on tasalaatuinen rikitön polttoöljy, joka soveltuu sekä moottori- että lämmityskäyttöön. Se täyttää SFS-EN 590 –normin mukaiset vaatimukset. Shell Thermo City on saatavilla kesä- ja talvilaatuisena.

ja Tilaa stu i osall TRI 2

ia ketin r Nok Viano irengaspa n or trakt ontaa

arv 6700 € Arv(sois. alv 24%)

Tilaamalla K-maatalouden kautta Lämpöpuiston polttoöljyä väh. 2 000 litraa kerralla, osallistut Vianor Nokia TRI 2 traktorirengaspaketin arvotaan: 360/80 R24 eturenk. ja 440/80 R34 takarenk. (asennus veloituksetta). Kampanja-aika 1.2.2015 - 30.4.2015.

Tarkemmat arvontasäännöt: www.k-maatalous.fi

FARMEX FARMARISÄILIÖT

2.745,-

FARMEX 135, 1350L

• Valuma-altaalla • Isolla päädyllä valmistettuna lyhyt - näppärä sijoittaa.

FARMEX 16, 1600L • Valuma-altaalla

• 12 V pumppu, 40 l/min • Letku 4 m, autom.pistooli, kaapelit 4 m akkukiinnitykseen, sulku- ja ilmaventtiili • Polyeteeniä 500907703

Ilman pumppuvarustusta

3.025,-

• Käsipumppuvarustus: käsipumppu, letku, pistooli, lappovirtauksen estin sekä lukittava pumppukaappi

4.355,-

Farmex säiliöiden vakiovarustus: Ylitäytön estin, Camlock -täyttö, öljypinnan korkeuden mittari ja FARMEX pumppuyhde sekä imuputki takaiskuventtiilillä ja sihdillä.

• Sisä- tai ulkoasennukseen katoksen alle. Kaksoisvaippa valuma-altaalla.

• 230 V pumppu, tuotto n. 30 l/min.

• Imusuodatin 6 m, polttoaineletku ja autom. pistooli • 128 x 77 x 142 cm

869,-

Hinta ilman pumppua

FARMEX 62, 6200L

Dieselöljyn tankkausasema 1000 l

Cemo tankkaussäiliö 200 l kannella

Ei vaadi erillistä ADR-lupaa.

998,+ rahti

Cemo Cube Premium diesel_ tankkausasema 2500 l

Bensiinitankkaussäiliö 120L ADR hyväk., 25 l/min, • käsipumppu, 2.7 m letku, kannella

500907749

190L

500907752

1.299,-

1.399,-

Adblue tankkaussäiliö 200L kannella HD-PD muovia 500907780

1.279,-

Hinnat sis. alv 24% ovat voimassa 28.2.2015 saakka, toimituskulut lisätään hintaan.

www.k-maatalous.fi

kela Letkum 8 lla! letku

+ rahti

• Sähköpumppu 230V • 72 l/min • Autom.pistooli, määrämittari, ylitäyttösuoja, Camlock korkki • Kaksoisvaippa

3.995,-

K-MAATALOUS

NURMENTUOTANTO

Rehutonnit mustaa valkoisella Urakoitsija Kalle Rönni antaa rehunkorjuun päätyttyä asiakkailleen tulosteen, josta ilmenee korjattu tuorerehumäärä hehtaaria kohden ja rehun tekoon kulunut aika. Asiakas saa hyvän yleissilmäyksen siitä, missä tilalla olisi parantamisen varaa. Huonojen lohkojen pois jättäminen, rikkakasvien torjunta, puhdistusniitot ja lannoitteiden käyttö ovat urakoitsijan vinkit parempaan ja tuotantotehokkaampaan rehuun.

TEKSTI ja KUVAT Maria Munck

6

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Lammilaisella Juhani Lemolan lypsytilalla kävi kesäkuussa vilske kun tilan 120 hehtaaria urakoitiin siiloihin parissa päivässä.

Kuva: Jarmo Lampola

Claas Jaguar ajosilppurista saa tulostettua tuorerehutonnit, hehtaarit, kuluneen ajan ja hapon menekin.

Mitä pienemmällä hehtaari­määrällä rehun tekee, sen kustannus­ tehokkaampaa se on.

U

Urakoitsija KALLE RÖNNI Silmu Contracting -yrityksestä seisoo pellolla ja tarkkailee tehokkaasti nurmen parissa käytävää urakointiketjua. On kesäkuun 6. päivä ja ollaan JUHANI LEMOLAN lypsytilatilalla Lammilla.

Seuraavana päivänä tilan 120 nurmihehtaaria ovat jo siilossa.

Työn touhussa Rönnin yrityksestä on kymmenen miestä, neljä MAATILAN PIRKKA 1•2015

traktori-peräkärry-yhdistelmää, kaksi perhosniittokonetta, karhotin, ajosilppuri sekä kurottaja siilolla. Lisäksi käytössä on noukinvaunu ja tilalta toinen kurottaja siilolla.

Vaihtelevat satotasot Sadonmittaus on palvelu, joka tulee useimpien saavutettaville yhteiskoneiden ja urakoitsijoiden kautta. Esimerkiksi Rönnin Claas Jaguar 950

-ajosilppuri mittaa silppurin läpi kulkevan sadon määrän, ja asiakas saa työn päätyttyä mustaa valkoisella tulosteen, josta ilmenevät tuorerehutonnit, korjatut hehtaarit sekä käytetty aika.

– Tuloste pistää ajattelemaan, mitä olisi voinut tehdä toisin saadakseen enemmän tonneja. Mitä pienemmällä hehtaari­määrällä

Asiakkaiden hehtaarikustannus – kaikki mukaan luettuna – liikkuu vajaasta 200 eurosta 240 euroon. rehun tekee, sen kustannus­ tehokkaampaa se on. Jos asiakasta ei kuitti kiinnosta, niin sille ei urakoitsija mahda mitään. Yhtä lukua pitäisi saada pienemmäksi ja toista isommaksi, Rönni summaa.

Satoa lisäävä tekijä on Rönnin mukaan esimerkiksi rikkakasvien torjunta.

– Puhdistusniitot on myös hyvä tehdä. Jos kolmatta satoa ei saa, 7

Säilö­rehussa aika aiheuttaa suurimman kustannuksen. Rehu pitää saada oikeaan aikaan tehtyä.

niin pellon voisi ajaa vaikka murskaimella sen viimeisen kerran, jolloin peltoon ei jäisi kuloheinää ja seuraavan vuoden sadon laatu paranisi.

Nurmen satotasot vaihtelevat laidasta laitaan. Joillakin asiakkailla tuorerehusato on 35 tonnia jos he saavat kolme satoa, ja osalla sato on paljon vähemmän.

Tiloilla on usein myös suuria satoeroja lohkojen välillä, jolloin Rönnin mielestä osan lohkoista voisi jättää pois kokonaan.

– Urakoitsijan on vaikeaa ottaa kantaa siihen, missä tehdään oikein ja missä väärin. Mielestäni nurmisadot ovat kuitenkin tasaisempia siellä, missä käytetään sekä lietelantaa että keinolannoitteita.

Ymmärrän hyvin, että maitotiloilla halutaan käyttää lietelantaa, mutta sitä käytetään niin paljon.

Urakoitsija toivoo myös hyviä kulkuyhteyksiä, selkeitä toimintatapoja sekä hyviä liittymiä pelloilla ja tilakeskuksessa.

– Mitä hankalampaa on toimia, sen enemmän aikaa kuluu ja sitä enemmän tonni maksaa.

Rönnin asiakkailla hehtaari­ kustannus – kaikki mukaan laskettuna – liikkuu vajaasta 200 eurosta ja korkeintaan 240 euroon.

Tyytyväinen asiakas Juhani Lemola on ollut Kalle Rönnin asiakas vuodesta 2008.

8

– Meillä tämä alkoi siitä, että laajensimme lypsykarjatoimintaa ja oma kalusto oli liian pientä.

Kun navettaa suunniteltiin, kuulin sattumalta tällaisesta ajosilppuripalvelusta ja kaikki loksahti paikalleen.

Tähän asti korjuuala on joka vuosi lisääntynyt, mutta enää se ei kasva. Pääsääntöisesti nurmet ovat apilapitoista, mutta myös sinimailasta ja puhtaita timoteinurmia löytyy.

– Sadonmittaus on hyvä palvelu, ja se, että pystyy seuraamaan hapon menekkiä, on hienoa. Säilöntäaineen kulutusta on vaikea itse arvioida, kun kuormien painot vaihtelevat niin paljon.

– Kaiken kaikkiaan tämä on ollut erittäin hyvä palvelu, koska säilö­rehussa aika aiheuttaa suurimman kustannuksen. Rehu pitää saada oikeaan aikaan tehtyä.

Lypsy­karjan parissa on työtä ihan tarpeeksi muutenkin, joten ei ole kiinnostusta hakea lisätöitä.

Tällä hetkellä Lemolalla on 240 lehmää, jotka lypsetään lypsy­ asemilla.

– Haittapuolena on, että nämä ovat aikamoisia tohinapäiviä, jolloin paljon tapahtuu lyhyessä ajassa. Johtosuhteiden täytyy myös olla selvillä. Meillä on yhteistyö aina toiminut hienosti. Aina ollaan löydetty yhteinen sävel siitä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä, ­Lemola kiittelee. r

Sadonmittaus avuksi oman tuotannon tehostamiseen Urakoitsijalta, kanssaviljelijöiltä ja nurmiryhmistä kannattaa ammentaa tietoa oman tuotannon tehostamiseen. Sadonmittaus tulee useimpien saavutettaville yhteiskoneiden ja urakoitsijoiden kautta. Palvelua ei kannata jättää hyödyntämättä, vaan tiedot kannattaa kerätä talteen ja käyttää avuksi oman tuotannon suunnittelussa. Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon seuraavat asiat: 1. Oikea niittostrategia. Kaksi vai kolme niittoa?

Viljanviljelyssä osaamme tuottaa mallasohraa ja myllyvehnää. Myös nurmeen voidaan vaikuttaa seosvalinnalla: miksi emme tuottaisi kolmen niiton satoisia nurmia tai kahden niiton korkealaatuista, sulavaa rehua?

2. Niittostrategian mukainen seosvalinta. Pääsääntöisesti apiloita suositellaan kahden niiton korjuustrategiaan, timotei Grindstadia ja ruokonatoja taas mieluummin kolmen niiton korjuuseen.

3. Seoksen mukainen lannoitus. Apilapitoiset nurmet vaativat eri lannoitusvalinnan kuin puhtaat heinänurmet. Toisaalta jos apilapitoisuus ei ole riittävä, tulee nurmea lannoittaa heinänurmen mukaan.

4. Rikkatorjunta ja hiventäydennys. Monella nämä ovat vielä kokeiluasteella, mutta huippu­ sadon saaneet tilat käyttävät rikka­torjuntaa ja hiventäydennystä liki säännönmukaisesti.

Seosvalikoiman ja nurmen viljelyohjelman löydät myös viljelyoppaasta 2015, s. 62-75

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Moniasteinen moottoriöljy

• Traktoreiden, työkoneiden ja raskaankaluston dieselmoottoreihin - myös henkilö- ja pakettiautoihin. Ympärivuotiseen käyttöön.

20 l

500791017

200 l

9490

76900

500740835

208 l

500801230

• Ulkokäyttöön tarkoitetut huippulaatuiset laajan käyttölämpötilaalueen omaavat hydrauliöljyt ympärivuotiseen käyttöön • Esim. kaivurit, metsä- ja maansiirtokoneet, trukit, nosturit, traktorit.

Neste Hydrauli 32 500916608

API CE/SF, GL-4 STOU, MF 1145

(Norm. 91,90 €)

20 L 500761506

rit Tynny aasti p a rahtivlalla! ti

65900

9790

(Norm. 752,00 €)

Varavoimageneraattori Pomo 27 T15S AVR • 27 kVA • 400 / 230 V -kolmivaihe.

56

20 L

• Suojaa moottoria kulumiselta • Hyvät kylmäominaisuudet varmistavat helpon kylmäkäynnistyksen ja hydrauliikan toimivuuden

86

20 l

Mobil kampanjahinnat voimassa 28.2.2015 saakka.

Neste Hydrauli 32 ja 46

Synteettinen monikäyttö-öljy maatalouskoneiden käyttöön

• Erittäin suorituskykyinen dieselmoottoriöljy, jonka suorituskyky riittää sekä vaativille nykyaikaisille, pienipäästöisille diesel- että vanhoille moottoreille, käyttävät joko matala- tai korkearikkistä polttoainetta.

50

rit Tynny aasti p a rahtivlalla! ti

500727029

Mobil Agri Extra 10W-40

Delvac MX 15W-40

Neste Turbo LXE 10W-40

50

89500

208 L 500776326

500689253

Neste Hydrauli 46

5990

20 L

500916700

200 l

2.995,-

Hydrauli 32, 500916701 Hydrauli 46, 500916702

ISO VG 32, ISO VG 46

54300 BestGrip nastat 9 mm

POHJOLAN OLOIHIN

9600 18000

100 kpl

• Traktorit ja työkoneet • pit. 17,5 mm • sis. asennustyökalun

/pkt

180 kpl

/pkt

Kenkänastat 6 mm • sis asennustyökalun

20 kpl

2790 4690

– Lujaa laatua joka lenkki

16.9-30, 18.4-26, 16.00-24, 440/80-30 16.9-34, 18.4-30, 440/80-34, 480/80-30 16.9-38, 18.4-34, 480/80-34

853,-

EasyOn 5 (Mikko+ 5)

480/70-38, 460/85-34, 18.4-34, 480/80-38, 16.9-38, 18.4-38, 480/80-34, 500/70-38, 18.00-24, 18.00-25

1-koon klapikoneakseli • Klapikoneisiin, lannoitteen levittimeen, ruiskuun, ym.

• Yksi koko.

• Maksimipituus 108 cm 500651983

LED-TYÖVALOT

Led-työvalot sopivat erilaisiin traktoreihin, metsäkoneisiin, työkoneisiin, työvalokäyttöön vaikkapa kuivurille, konekatoksiin, autotalliin, veneisiin, ym.

FULMEN AKKU 74AH

89,00 501321830

89,00

• FB740 N1, sopii mm. MF-6100.8100 srj 501321831

FULMEN AKKU 110AH

139,00

FFC954N0 501321838

109,00

FG1250 N0

159,00

FULMEN AKKU 125 AH 501275972

FULMEN AKKU 170AH

/pkt

976,-

• FB705 N1, sopii mm. MF-6400 srj

FULMEN AKKU 95AH

40 kpl

Tapio 11

FULMEN AKKU 70AH,

• FG1100 N0, mm. MF 3600, 5400, 6200 501275981

/pkt

Laadukas, kotimainen ketju.

• Euroopan suurimmalta akkujen valmistajalta.

• Pitkäikäinen, luotettava ja hyvät kylmä käynnistysominaisuudet.

FG1705 N3 501321847

179,00

7490 /kpl

Led-työvalo, 7 led, • 2200 LUM, 10-32 V, 35W 500899248

UUTUUS!

5990 /kpl

Led-työvalo 6 led, • 1200 LUM, 18W

!

U U T U US

501207663

2595 /kpl

Led-työvalopaneeli 36 led, K-maataloudesta myös laadukkaat OFA ketjutarvikkeet

www.k-maatalous.fi

• 7200 LUM, 108 W • 57 cm x 8 cm x 7 cm 501207664

179

90 /kpl

Led-työvalo, 10 led, • 3600 LUM, 10-30 V, 50 W 500949692

8990

K-MAATALOUS

Hinnat (sis alv.) ovat voimassa 28.2.2015 saakka, tai niin kauan kuin varattua erä riittää. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

/kpl

KASVINJALOSTUS

Kasvinjalostuksella tehokkaampia ohralajikkeita

K

asvijalostus on parantanut viljojen viljelyteknisiä ominaisuuksia ja sadontuottokykyä ratkaisevasti.

Jalostus on samaan aikaan myös tehostanut ohralajikkeiden typenkäyttöä eli kykyä tuottaa satoa kasvin käytettävissä olevaa typpikiloa kohden. Uusimpien lajikkeiden viljelylle on hyvät perusteet myös ympäristöllisistä syistä.

Tehokkaampaa ravinteiden käyttöä Kasviravinteista typpi on avain­ asemassa viljelykasvien sadon ja valkuaisaineiden muodostumisessa. Typpi on kuitenkin varsin kallis tuotantopanos, ja sen liiallisella käytöllä on haitallinen vaikutus viljelyn taloudellisen tuloksen lisäksi myös ympäristöön.

Kasvinviljelyn kannattavuuden ja ympäristö­vaikutusten kannalta on erityisen tärkeää, että tuotantokas10

Kylvöjä suunnitellessa sanontaa ”vanhassa vara parempi” ei kannata noudattaa – ainakaan lajikevalinnassa.

TEKSTI Ari Rajala ja Pirjo Peltonen-Sainio KUVA Sami Tirkkonen

vien typen ja muidenkin ravinteiden käyttö on mahdollisimman tehokasta.

Typenkäytön tehokkuus rakentuu kahdesta osatekijästä: kasvin kyvystä ottaa lannoitteesta ja maasta vapautuvaa typpeä, eli typenottokyvystä, sekä kasvin kyvystä hyödyntää otettu typpi jyvä­ sadon rakentamisessa, eli typen hyväksikäyttökyvystä.

Ohralajikkeiden typenkäytöntehokkuutta tutkittiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä Jokioisilla kasvukausina 2011 ja 2012. Kokeissa oli mukana 195 ohraa, joista 72 oli geenipankkiin tallennettuja pohjoismaisia maatiaislinjoja. Mukana olleet lajikkeet oli laskettu kauppaan vuosina 1916–2010. Laaja aikaskaala lajikemateriaalissa antoi poikkeuksellisen hyvän pohjan selvittää, kuinka kasvinjalostus on

vaikuttanut ohralajikkeiden kasvustorakenteeseen, satoisuuteen ja typenkäytönt­ehokkuuteen.

Jalostuksella positiivinen vaikutus Kasvinjalostus on ollut tuloksellista, sillä ohralajikkeiden sato on noussut 35–40 prosenttia (kuva 1). Viljojen sato rakentuu jyväpainon ja jyvälukumäärän mukaan, ja jalostuksella on ollut positiivinen vaikutus molempiin satokomponentteihin. Kaiken kaikkiaan keskimääräinen jalostuksen tuottama satolisä vuosikymmenessä on ollut 120–140 kiloa.

Satoisuus ja satovarmuus ovat kytköksissä lyhyempään korteen ja vähentyneeseen lakoutumiseen. Peltokokeissa maatiaiset ja vanhempi lajikemateriaali lakoutuivat aikaisin, monet jo tähkälle­tulovaiheessa. MahdollisMAATILAN PIRKKA 1•2015

Sato 5000 4500

Typenkäyttökyky parantunut Kun jalostus on nostanut ohralajikkeiden satotasoa, on tämä kytkeytynyt vahvasti parantuneeseen kykyyn käyttää typpeä (kuva 2).

2000-luvun lajikkeet ovat typenkäytöntehokkuudeltaan keskimäärin vajaat 30 prosenttia tehokkaampia verrattuna maatiaisiin.

Tarkasteltaessa erikseen typenottoa ja typen hyväksikäyttöä on jalostus tehostanut näitä molempia, mutta selvästi voimakkaammin kykyä ottaa typpeä. Typenoton ja hyväksikäytön tehokkuudet eivät korreloi keskenään. Koeaineistossa kaikkein tehokkaimmat typen­ottajat eivät olleet kaikkein tehokkaimpia typen hyväksikäyttäjiä ja päinvastoin. Tulevaisuudessa molempien ominaisuuden samanaikainen tehostaminen olisi tärkeää, sillä se mahdollistaisi yhä tehokkaampien lajikkeiden aikaansaamisen. Tulevaisuudessa kasvinjalostuksella saattaa olla uusia työkaluja näiden ominaisuuksien samanaikaiseen parantamiseen. Mikäli löydetään geenimerkkejä, jotka liittyvät esimerkiksi typenoton ja hyväksikäytön tehokkuuteen, voidaan näitä hyödyntää jalostusprosesseissa.

Myös muilla tekijöillä vaikutusta Kasvinjalostus on onnistuneesti tehostanut niin sadontuotto­kykyä kuin typenkäytöntehokkuutta.

Vaikka lajikkeella onkin iso merkitys, ei sovi unohtaa myöskään muita tekijöitä, jotka vaikuttavat satoon ja ravinteidenkäytöntehokkuuteen. Ei yksin auta, vaikka lajike olisi kuinka tehokas ja satoisa, jos esimerkiksi kasvinsuojelutoimet, lohkon ja maaperän rakenne, ojitus, ravinnetila tai pH eivät ole kunnossa. Myös veden puute rajoittaa Suomessa yllättävän usein sadonmuodostusta. Kuivina kasMAATILAN PIRKKA 1•2015

4000

kg/ha

3500 3000 2500

35 N

2000

70 N

1500 1000 500 0 1880

1900

1920

1940

1960

1980

2000

2020

Kauppaanlaskuvuosikymmen

Kuva 1. Jyväsato (kg/ha) typpitasoittain (35 ja 70 kg N / ha). Lajikeaineisto on ryhmitelty vuosikymmenen tasolla kauppaanlaskuvuoden perusteella. Maatiaisaineisto on sijoitettu vuoden 1900 kohdalle.

Typenkäytöntehokkuus 50 45

kg sato / kasvin käytettävissä oleva N kg

ten sato­tappioiden lisäksi lakoutunut kasvusto muodostaa aina myös laaturiskin (tähkäidäntä ja erilaiset homeet). Lakoviljan puiminen on myös hidasta, ja kuivausaika pitenee korkeamman puintikosteuden johdosta. Yksi selvimmistä ja tärkeimmistä jalostuksen aikaansaamista parannuksista onkin sadon ohella ollut nimenomaan viljojen korren lujuuden parantaminen.

40 35 30 25

35 N

20

70 N

15 10 5 0 1880

1900

1920

1940

1960

1980

2000

2020

Kauppaanlaskuvuosikymmen

Kuva 2. Typenkäytöntehokkuus (sato kg / maasta vapautuva N + lannoite-N) typpitasoittain (35 ja 70 kg / ha). Lajikeaineisto on ryhmitelty vuosikymmenen tasolla kauppaanlaskuvuoden perusteella. Maatiaisaineisto on sijoitettu vuoden 1900 kohdalle.

Sadon ohella yksi tärkeimmistä parannuksista on viljojen korren lujuuden parantaminen.

vukausina sadetuksella voitaisiin huomattavasti parantaa satoisuutta ja sitä kautta ravinteiden käytön tehokkuutta. Nykyisin sadetusta käytetään vain erikoiskasvituotannossa.

Tulevaisuus ilmastonmuutoksineen voi pakottaa – tai mahdollistaa – vesivarojemme nykyistä laajamittaisemman hyödyntämisen peltokasvituotannossa, varmistamassa satoa ja tehokasta ravinteiden käyttöä. r 11

KASVINJALOSTUS

Uudet ohrat hyödyntävät tuotantopanokset tehokkaasti SW Mitja ja Ragna hyödyntävät saamansa typpilannoituksen tehokkaasti satoon ja sen laatuun.

TEKSTI Marjo Serenius

H

auholla on tutkittu yhteistyössä Yaran kanssa rehuohrien lisälannoitusta. Kokeessa käytettiin typpitasoina kylvön yhteydessä 80 ja 130 kg/ha. Lisälannoitustarve määritettiin Yaran N-sensorilla ja Megalab-analyysillä vertaamalla eri typpitasoja täysin lannoittamattomiin ruutuihin.

Ensimmäinen lisätypen tarve määritettiin pensomisen loppuvaiheessa. Tällöin SW Mitjassa ei ollut havaittavissa lisälannoitustarvetta. Ragnalle annettiin lisätyppeä 50 kg/ha korrenkasvun alussa, jolloin kokonaislannoitusmääräksi tuli 130 kg/ha. Mitjalle lisätyppi päädyttiin antamaan vasta kasvukauden lopussa maitotuleentumisen aikaan. Kevätvehnäkokeissa myöhäisen lisälannoituksen on havaittu nostavan nimenomaan jyvän valkuaispitoisuutta. Mitja sai 20 kg/ha lisätyppeä valkuaisen nostoon.

Mitjan valkuaisainepitoisuus nousi Täysin lannoittamattomat ruudut tuottivat toki satoa, mutta kärsivät selvästi. Kasvustot jäivät lyhyiksi ja harvoiksi, ja kasvuvaiheet etenivät lannoitettuja kasvustoja hitaammin. Näin ollen vähäisen sadon puinti viivästyi neljä päivää. Koko koe sai tautitorjuntana Comet Pro + Prosaro -tankkiseoksen, jotta taudit eivät vähentäisi satopotentiaalia. Korrensääteitä ei lujakortisille lajikkeille käytetty.

Suurimmat sadot saatiin tietenkin suurimmilla typpitasoilla. Mitjan myöhäinen lisätyppi nosti selkeästi jyvien valkuaispitoisuutta.

Rehuohran viljelyssä tätä voitaisiin hyvin hyödyntää. Lisätyppi nosti jyvän valkuaista 0,8–1,4 prosenttiyksikköä ja satoa Mitjalla jopa 2 000 kg/ha. Sinänsä perustason typpilannoituksella 80 kg/ha saatu sadonmäärä oli jo erittäin hyvä.

12

10000

12

9000 8000

11,5

7000 6000

11 Sato

5000 4000

10,5

Valk %

3000 2000

10

1000 0

9,5 Mitja 80

Mitja 80+20

Mitja 130

Ragna 80

Ragna 80+50

Ragna 130

SW Mitja ja Ragna hyödyntävät saadun typpilannoituksen sadon ja valkuaisen määrään.

Lannoitus sadontuottokyvyn mukaan Ravinnehuuhtoumien ja vesistön kannalta olisi parasta, että viljakasvi hyödyntää tehokkaasti sille annetut tuotantopanokset.

Hauhon koelohkot ovat fosforin osalta korkealla, joten fosforilannoitus ei ympäristötuen ehtojen mukaan ole sallittua. Fosforia poistuu pellolta laskennallisesti 3,5 kg/ha viljatonnia kohden.

Tässä kokeessa suurimmilla satomäärillä fosforia poistuu lasken-

Lajike

nallisesti sadon mukana lähes 30 kg/ha.

Sadon määrän ja valkuaispitoisuuden perusteella laskettu typen käytön hyötysuhde oli yli 97 % kaikilla lannoitustasoilla ja 80 kg/ha typpilannoitetasoilla jopa reilusti tämän yli. Ravinnehuuhtoumia ajatellen negatiivinen ravinnetase on hyvä asia, mutta maan kasvukunnosta tulisi huolehtia myös pitkällä tähtäimellä. Lannoitus tulisi optimoida lajikkeen sadontuottokyvyn mukaan. r

80 kg/ha

80+20 kg/ha

80+50 kg/ha

130 kg/ha

SW MITJA

-27,6 (135 %)

-25,6 (126 %)

–

-22,3 (117 %)

RAGNA

-23,1 (129 %)

–

4 (97 %)

0,7 (99 %)

Laskennallinen typpiravinnetase (kg/ha) ja käytetyn lannoituksen hyötysuhde (luku sulkeissa) Mitjalla ja Ragnalla eri lannoitusmäärillä. Ravinnetase = annetun typpilannoituksen määrä – sadossa poistuneen typen määrä. Jos hyötysuhde on 100 % ja tase 0 kg/ha, niin kasvi käyttää kaiken sille annetun ravinteen hyödyksi. Jos tase on negatiivinen, sadossa poistuu enemmän ravinteita, kuin mitä kasville annetaan.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Perunan viljelyohjelma laajentuu K-maatalous saa uutena vahvistuksena perunan kasvinsuojeluainevalikoimaansa rutontorjuntaaine Banjo Forten. Tuote on kasvinsuojeluainevalmistaja Adaman uutuus, jota viime kesänä testattiin yhteistyössä Perunantutkimuslaitoksen ja K-maatalouden kanssa.

Edellisessä numerossa kerroimme Banjo Forten hyvistä kokemuksista myös viljelijäkokeissa.

Moni­puolinen valmiste käy parhaiten keskivaiheen ruttoruiskutuksiin. Vaikuttavina aineina Banjo Fortessa on dimetomorfi ja fluatsinami, joiden ansioista tuote vaikuttaa sekä systeemisesti että kosketusvaikutteisesti. Banjo Fortella on moni­ puolinen teho lehti- ja mukularuttoa sekä myös Sclerotinia-sienen aiheuttamaa varsikuoliota vastaan.

Lehtipoltetta torjuttaessa lisätään Mirador-valmistetta, sillä lehtipoltetta aiheuttavaa Alternaria–suvun sientä vastaan tarvitaan strobiluriinivalmiste. Miradorin sisältämä atsoksistrobiini on kokeissa todettu erittäin tehokkaaksi aineeksi lehtipoltetta torjuttaessa.

T

A

M

P

E

R

Turvatekniikan keskus TUKES on myöntänyt poikkeusluvan neonikotinoideja sisältävien peittausaineiden käyttöön kasvukaudella 2015. Nyt myönnetty peittauslupa on merkittävä helpotus kotimaisen öljykasvinviljelyn kannalta, sillä muita tehokkaita keinoja kirppatuhojen ehkäisemiseksi ei juuri ole olemassa.

Peittauslupa on myönnetty niin sanotun 120 vuorokauden poikkeuslupamenettelyn kautta, ja se tulee sallimaan öljykasvien siemenen peittauksen sekä kylvön kevätöljykasveilla.

E

KoneAgria-näyttely järjestetään tänä vuonna Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. Näyttely painottuu kasvintuotantoon ja yksimahaisiin. Se järjestetään lokakuun alussa, viikolla 41.

K-Maatalous on viime vuoden tapaan yksi näyttelyn pääyhteistyökumppaneista.

Kesäarvonnan Kärcherkuumavesipesuri Ossi Inkilälle Taavettiin K-maatalouden kesäkaudella arvottiin Kärcher-kuumavesipesuri HDS 8/18 4CX, arvoltaan 3 290 euroa. Arvonta herätti kiinnostusta ja kuponkeja palauttikin yli 5 000 tapahtumavierailijaa.

Tällä kertaa onnetar suosi OSSI INKILÄÄ Taavetista.

Palkinto luovutettiin K-maatalous Lappeenrannassa 11. joulukuuta asiakastapahtuman yhteydessä.

Ossille isot onnittelut ja kiitos vielä kaikille osallistujille!

jyväset

<Laita kalenteriin!

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Tiesitkö, että...

13

jyväset

100

Yksi akku yli sataan laitteeseen!

Makita Z on ammattilaiselle kustannustehokas: emokone sisältää akut ja laturit, ja Li-ion-työkaluvalikoimaa voi kasvattaa tämän jälkeen pelkillä runkoversioilla.

Kylvösiemen kuntoon MEPU 2000 MAJOR on uuden sukupolven pyörivään seula­rumpuun perustuva lajittelija, jossa on nousuilmaperiaatteella toimiva esipuhdistin muun muassa viljoille, herneelle ja rypsille.

Seularumpujen nopeutta ja kallistuskulmaa voi säätää portaattomasti koneen käydessä. Seularumpuja on saatavissa useammalla reikäkoolla. Uudentyyppisen rakenteensa ansiosta lajittelijan kapasiteetti on aiempaa suurempi.

MEPU 2000 MAJOR on hiljainen, tehokas ja luotettava. Se on helppo kuljettaa ja asentaa esimerkiksi kuivurin yläosaan.

K-maatalouden kasvunsäädeuutuus Trimaxx on uusi kasvunsääde kaikille viljoille sekä heinäkasvien siemenviljelyksille. Erona vanhoihin tuotteisiin on uusi formulaatti, minkä ansiosta tuote imeytyy nopeasti lehtien ja korren kautta kasviin. Tehoaine kulkeutuu ja vaikuttaa tällöin tehokkaasti lyhentäen ja vahvistaen kortta.

Kasvunsääteen käyttö estää kasvuston lakoutumista ja varmistaa tasaisemman tuleentumisen. Nopea imeytyminen parantaa myös sateenkestoa.

Kuva on koeruuduilta otetuista näytteistä. Vasemmalla on kontrolli, jolle ei ole annettu korrensääteitä, keskellä on käsittely Trimaxx 0,2 l/ha annoksella sekä oikealla Trimaxx-käsittely 0,8 l/ ha. Viljoille käyttömääräksi suositellaan 0,20,5 l/ha.

VVehnästä saatiin vuonna 2014 paras

sato sataan vuoteen, ja ruistakin korjattiin huomattavasti enemmän kuin vuonna 2013. | Eviran syksyn 2014 viljasadon laatuseuranta

14

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Nurmisiemenen kysyntä kasvanut

Merkkihuoltajat kouluttautuvat Merkkihuoltajat vastaavat K-maatalouden edustamien tuotemerkkien huoltopalveluosaamisesta.

Uudet konemallit ja tekniset ratkaisut edellyttävät tiivistä ammattitaidon ylläpitoa, joten kouluttautuminen on jatkuvaa ja monipuolista. Viime syksyn Claas-koulutukseen osallistui 20 alan ammattilaista. Seuraavat koulutukset toteutetaan tänä keväänä uusien mallien saapuessa maahan.

Nurmisiemenkauppa on käynyt alkaneena kautena vilkkaasti. Uhka pysyvien nurmien määritelmästä on lisännyt ylös kynnettävien nurmien määrää, ja alkukaudesta alas painuneet viljan hinnat ovat lisänneet kiinnostusta viherlannoitusnurmien käyttöön. Nämä tekijät yhdessä näkyvät kysynnän kasvuna.

Vaikka viime tuotantokauden nurmisiemenala oli normaalilla tasolla, on kuitenkin uhkana, että keskimääräiset hehtaarisadot jäävät tavallista pienemmiksi. Niinpä aiheellinen kysymys onkin, riittääkö nurmisiemen tulevana kautena kaikille halukkaille.

Tulevan kauden tarvetta on helppo arvioida etukäteen. Nurmen perustamista mietittäessä kannattaa osa esimerkiksi timotei-nurminataseoksista ostaa jo hyvissä ajoin ennakkoon ja lähempänä kautta täydentää tilausta, kun tarpeet tilatasolla ovat selvemmät.

Falcon

UUTUUS!

Alk.

8.690,-

• Kokoluokkansa nopein halkaisuliike, 1-vipuinen, nopeat hydrauliset toiminnot - ei kiilahihnoja • Teräketjun voitelu säädettävällä pumpulla

alv 0% + toim.kulut

OH 27

NOKKA 3970 PHR + MV951 Hydraulisella esiohjauksella

• Ulottuvuus 7 m, nostokyky 4 m 748 kg • Kantav. 9500 kg, 3 karikkapr., hydr. nivelaisa

16.990,,-

alk.

• Pyörösahanterällä ja hydraulihalkaisulla • Hydr. 5,5 tn sylinteri • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokulj. 3,2 m

27 TR

3.990,-

alv 0% + toim.kulut

alv 0% + toim.kulut

NOKKA 2051P + MV615

• 2-VIPU-ohjauksella, ulott. 5,1 m, nostokyky 4m 370kg • Kantav. 6500 kg • 2 karikkapr. alk.

Expert 37 • Max. halk. 37cm puille • Iso 7 tn halk.sylinteri • Teräketjukatkaisu

6.990,-

alv 0% + toim.kulut

9.990,-

alv 0% + toim.kulut

Nokka 4872HP + MV1124 Vaativiin metsätöihin

• Sähköisellä esiohjauksella • Kantavuus 11000kg, 3 karikkaparia • 500/55-17 kuviorenkaat

alk.

24.900,alv 0% + toim.kulut

7 E xpert 3 sis. jahinta k a mp a n

t 371 Hakkiloifstimen p uu nn ö käyt t ä ll vent tiili

Säkitysteline 60 L • 60 L säkeille • Laatikkoosa 110 x 33 cm • Laidan kork.

23 cm.

501233796

11900

sis. alv 24%.

Voimassa 28.2.2015 saakka.

/kpl

Meiltä myös 60 L säkit, joissa UV-suojaus ja suunauhat.

Koneita rajattu erä. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita. Mahd. toim.kulut eivät sisälly hintoihin.

VILJELYSOPIMUS

Tasaista ohravirtaa Valtaosa tärkkelysohrasta tulee Altialle tilatoimituksina.

K-maatalous huolehtii viljavirran tasaisuudesta tekemällä viljelysopimuksia Altiaa varten.

TEKSTI Riitta Niskanen KUVAT Sami Tirkkonen

Altian suosimiin lajikkeisiin kuuluvat kaksitahoiset mallasohraksi hyväksytyt lajikkeet sekä kymmenkunta muuta ohralajiketta.

16

MAATILAN PIRKKA 1•2015

K-maatalous on halunnut vastata Altian tarpeisiin. Lajikeluetteloon on haettu suurta, tasakokoista ja tärkkipitoista jyvää tuottavia ohralajikkeita.

A

ltian tärkkelys­ ohran tarve kasvaa koko ajan. Vuonna 2014 meni rikki 188 000 ohratonnin raja. Vuoden 2015 tarvearvio on yli 190 000 tonnia.

– Olemme Suomen suurin ohran teollinen käyttäjä. Ohran hankinnassa kotialuevyöhykettämme ovat Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Pirkanmaa. Lisäksi ohraa, lähinnä hylättyjä mallasohraeriä, tulee myös kolmiosta Lahti–Hämeenlinna–Nurmijärvi, selvittää Altian viljanhankinnasta vastaava päällikkö KARI KILTILÄ.

Hankintapäällikkö arvostaa korkealle K-maatalouden kanssa muodostunutta yhteistyötä, jota kehitetään koko ajan entistä tehokkaammaksi ja saumattomammaksi myös viljelijöitä ajatellen.

– Lähtökohta on se, että valtaosa viljasta tulee tärkkelysohra­ sopimuksilla eli paikalliset Kmaataloudet tekevät sopimuksia Altiaa varten. Leijonanosa ohrasta tulee meille tilatoimituksina ja ­K-maatalous huolehtii viljavirran tasaisuudesta.

Toimivasta yhteistyöstä kertoo sekin, että K-maatalous-ketju valitsi Altian vuoden 2014 yhteistyökumppanikseen.

Toimiva systeemi K-ryhmä on ensimmäisten joukossa ottanut käyttöönsä hintakiinnitysmallin. Tämä tarkoittaa, että K-maatalous voi sopia viljelijän MAATILAN PIRKKA 1•2015

kanssa, että osaan tulevien kuukausien viljatoimituksista kiinnitetään hinta etukäteen.

Altian ja K-maatalouden viljan hankintakuviossa limittyvät kaksi prosessia, mikä on todettu toimivaksi systeemiksi.

– Viime vuoden lopussa suunnittelimme Rautakeskon kanssa ohran tavoitemäärät. Kukin Kmaatalous pohti asiaa, keskusteli alueensa viljelijöiden kanssa ja alkoi vuodenvaihteen jälkeen tehdä sopimuksia, Kari Kiltilä selittää.

Sopimuksia tarkennetaan uuden ohrasadon valmistuttua syyskuun loppuun mennessä. Samalla lyödään lukkoon vuoden aikana Altialle toimitettavan viljan kokonaismäärä.

– Ennakoiva kauppatapa ja vilja­toimitusten suunnittelu on kaikkien osapuolten etu. Meille ostavalle teollisuudelle on tärkeää, että ohravirta on mahdollisimman tasainen päivästä ja kuukaudesta toiseen. Valtavat tarjontapiikit tai ei tarjontaa ollenkaan, se ei ole viljelijänkään etu.

Paras jyvä tärkkelyspitoinen ja pyöreä Altia on maailman ainoa ohratärkkelyksen valmistaja. Yli puolet yhtiön ostamasta viljasta menee tärkkelyksen valmistukseen. Sopimusviljelijät saavat perushinnan lisäksi laatulisää toimittamansa ohran tärkkelyspitoisuuden mukaan.

– Kun tärkkelys on meille arvokkain asia, jyvässä on hyvä olla

K-maatalous huomioi Altian tarpeita lajikekehitystyössä TEKSTI Marjo Serenius, tutkimusjohtaja, K-maatalouden koetila

Altia on kertonut suunnitelmistaan uudistaa ohran kuorintalaitteistoaan reilusti ennen uuden laitteiston asennusta. Tämä mahdollisti kivikuorijan vaatimusten huomioimisen myös lajikekehitystyössä.

Altia on tehnyt pitkään yhteistyökokeita MTT:n Ylistaron koeaseman kanssa kahdella eri koepaikalla Etelä-Pohjanmaalla. Kokeet ovat tärkeitä, koska virallisissa kokeissa ei ole aiemmin tutkittu seulontaa ja tärkkelyspitoisuutta, jotka ovat oleellisia ominaisuuksia tärkkituotannossa.

K-maatalous on halunnut vastata Altian tarpeisiin. Lajikeluetteloon on haettu suurta, tasakokoista ja tärkkipitoista jyvää tuottavia ohralajikkeita. Uusina Altian suosituslistalle ovat nousseet Pohjois-Ruotsista kotoisin oleva aikainen, satoisa kaksitahoinen SW Mitja ja monitahoinen Graminorin Ragna. Etenkin monitahoisten uutuuksien valinnassa on kiinnitetty huomiota Altian vaatimuksiin. Näin ollen uutuuksiksi on valittu monitahoisia, joiden jyväkoko lähentelee kaksitahoisia ohria. Laadun lisäksi Ragnalla on poikkeuksellisen hyvä korsi, mikä lisää viljelyvarmuutta.

17

mahdollisimman korkea tärkkelyspitoisuus, Kari Kiltilä perustelee.

– Sen sijaan jyvän itävyys ei ole meille vaade. Vastaanotossa ei kuitenkaan saa olla itäneitä jyviä. Valkuaispitoisuuskaan ei ole meille yhtä oleellinen asia kuin mallas­ teollisuudessa.

Seulonta tuli viljan laatuhinnoittelutekijäksi satokaudella 2012– 2013, kun Altia otti käyttöön kivikuorintamenetelmän. Kuoriminen prosessissa asetti omat vaatimuksensa jyvän koolle. Paras ohra on tasakokoista, pyöreää ja isoa.

Suosituslajikkeita runsaasti Eri ohralajikkeita on markkinoilla lukematon määrä.

– Kartoitamme koko ajan meille parhaiten soveltuvia lajikkeita ­yhteistyössä Keskon ja muiden lajike-edustajien ja kasvinjalostajien kanssa, hankintapäällikkö toteaa.

Altian suosimiin lajikkeisiin kuuluvat kaksitahoiset mallasohraksi hyväksytyt lajikkeet sekä kymmenkunta muuta ohralajiketta. Niistä K-maatalouden toimittamia lajikkeita ovat muun muassa erinomaiseksi todettu SW Mitja, Amber, Maaren ja uutena tulokkaana Ragna.

Sitä vastoin erittäin suosittu Vilde ei ole tärkkelysohrana paras mahdollinen pienehkön jyväkokonsa ja pitkulaisen jyvän muotonsa vuoksi. Menneiden vuosien päälajike Edel on nyt vanhana lajikkeena poistumassa viljelystä.

– Yhteistyössä K-ryhmän kanssa olemme saaneet paljon hyvää aikaan, menestyslajikkeitakin, Kiltilä sanoo tyytyväisenä.

Hyvänkin ohralajikkeen elinkaari on nykyisin lyhyt, joten tutkimustyötä tehdään koko ajan Kmaatalouden koetilalla Hauholla ja MTT:n Ylistaron tutkimusasemalla.

Oma merkityksensa on Kari Kiltilän mukaan myös viljapassilla, joka on ollut viljakaupan toimijoiden käytössä toista vuotta.

– Viljapassi korvaa entiset, toisistaan poikkeavat viljalähetteet ja yhtenäistää alan käytäntöjä. Siinä myös kysellään enemmän asioita kuin kuormakirjassa, muun muassa lajiketta, joka tilalta on meille tulossa.

Tässäkin on K-ryhmä kunnostautunut.

– Sieltä tulevissa viljapasseissa on lajike ilmoitettu 80-prosenttisesti, kun yleensä lajike on merkitty keskimäärin vain 53-prosenttisesti, Kiltilä mainitsee.

Ohrasta ei mene mitään hukkaan Altia tunnetaan Pohjoismaiden ja Baltian johtavana alkoholijuomayhtiönä. Tuotevalikoimaan kuuluu maailmallakin tunnettuja juoma­ brändejä, kuten Koskenkorva ja Finlandia Vodka.

Alkoholijuomat valmistetaan etanolista eli viljaviinasta, joka on tärkkelyksen ohella Altian päätuote.

Leijonanosa ohrasta tulee Altialle tilatoimituksina ja K-maatalous huolehtii viljavirran tasaisuudesta.

Viinajuomien ohessa syntyy myös teknisiä laatuja teknokemian käyttöön. Käymisprosessissa syntyvän hiilidioksidin ottaa käyttöön Aga ja hyödyntää muun muassa kasvihuoneissa.

Ohratärkkelyksestä valtaosa menee paperi- ja kartonkiteollisuudelle. Lisäksi tärkkelystä käyttävät elintarvike- ja panimoteollisuus.

Uusia sovelluskohteitakin etsitään koko ajan.

Tärkkelyksen ja etanolin valmistuksen sivutuotteena syntyy myös rehujakeita, jotka kuljetetaan liemirehuna suoraan sikatiloille, sekä jonkin verran kuivattavaa ohrarehua Atrialle A-rehun raaka-aineeksi.

– Ohrasta ei jää mitään hukkaan. Kun jyvä kuoritaan, myös siitä syntyvä kuorijäte poltetaan energiaksi uudessa biojätelaitoksessamme, Kiltilä summaa. r

Altian lajikekohtaisia vastaanottolaatutietoja satokaudelta 2014–2015 Lajike

hlp

kost

tärkki

valk

alle 2,2mm %

SW Mitja

69,2

12,5

61,8

11,9

5,3

Maaren

69,8

12,6

61,0

13,0

2,6

Xanadu

68,6

12,7

62,7

11,1

5,4

Edel

68,4

12,5

61,0

12,0

5,4

Vilde

66,2

12,5

61,1

11,8

8,2

Brage

67,9

12,5

61,3

11,7

6,6

Kaksitahoiset Amber

Monitahoiset Ragna

Tiril

18

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Hommat haltuun ja pinnat kotiin!

1.

Inspiroivat trendit ja käytännönläheiset vinkit kodin pintaremonttiin löydät nyt osoitteesta rautia.fi/sisustusverstas. Ja kaiken tarvittavan edullisesti Rautiasta.

2.

3.

4.

4.

5.

1. Liesituuletin Cello Apollon 90 cm Ruostumatonta terästä ja lasia. Saatavana myös 60 cm leveänä ja saarekemallina. 501032442 379,- | 2. Seinälaatta Bristol 25,7 x 51,5 cm Paketissa eri kuvioita. 1,32 m²/pkt. 501104833 29,95/m² | 3. Keittiöhana Cello Modern CG24 Sisältää kylmävesiliitännät pesukonetta varten. 500220675 109,4. Välitilanlevy Fibo-Trespo Keittiön välitilaan valmiiksi mitoitettu seinälevy. Useita kuoseja. 0,696 m2/pkt. Alkaen 70,30/pkt | 5. Kalustevedin Cello Satiini 2008-1 Modernia muotoilua. Pituus 256 mm, pakkauksessa kaksi kappaletta kiinnitysruuveineen. 500786094 16,25 | Hinnat voimassa 28.3.2015 saakka. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

RAKENTAMINEN Wavin Labkon BioRami 600 pystyy puhdistamaan 600 litraa pesu- ja tiskivettä vuorokaudessa. Käymälävesia varten tarvitaan oma järjestelmänsä, esimerkiksi umpisäiliö.

Jätevesijärjestelmä

ajan tasalle

Haja-asutusalueilla yleisesti käytetyt sakokaivot ovat tulleet tiensä päähän.

Ympäristö- ja hygieniahaittojen vähentämiseksi ne tulee korvata nykyaikaisella jätevesijärjestelmällä, kuten panos- tai maapuhdistamolla.

TEKSTI Tuomas Lehtonen KUVAT Uponor ja Wavin Labko

20

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Uponorin harmaavesisuodattimet puhdistavat pesu- ja tiskivedet turvesuodatustekniikalla ilman kemikaaleja ja sähköä.

U

ponorin jäteveden pienpuhdistamoista vastaavan tuotepäällikön JYRKI LÖPPÖSEN mukaan sakokaivot ovat edelleen yleisesti käytössä haja-asutusalueilla. Jätevedessä oleva kiintoaines erotetaan esimerkiksi betonisista kaivon­renkaista tehdyssä kaivossa, ja neste jatkaa matkaansa viemäri­ putkessa avo-ojaan. Nykymääräysten mukaan sakokaivot eivät kelpaa edes pesuvesien käsittelyyn.

Löppönen muistuttaa, että myös modernimmat järjestelmät on tarkastettava aika ajoin.

– Karkeasti voidaan sanoa, että yli 15 vuoden ikäisten jätevesijärjestelmien kaivojen ja t-haarojen tiiveys sekä puhdistetun jäteveden purkupaikka tulisi tarkistaa, Löppönen sanoo.

Nykymääräyksillä Löppönen viittaa Suomen ympäristölakiin ja jätevesiasetukseen, jotka uudistuivat vuonna 2011. Tuolloin ympäristöön päästettävien jätevesien rajoituksia kiristettiin, jotta vesistöjen rehevöitymistä ja hygieniahaittoja pystyttäisiin tehokkaammin ehkäisemään ja juomavedet pysyisivät puhtaampina.

Uudessa asetuksessa edellytetään, että jätevedessä olevasta orgaanisesta aineksesta poistetaan vähintään 80 prosenttia kiintoaineesta, 70 prosenttia kokonaisfosforista ja 30 prosenttia kokonaisMAATILAN PIRKKA 1•2015

typestä. Tiiviimmin asutuilla ja pohjavesialueilla sekä rannan läheisyydessä päästörajat ovat vielä tiukemmat.

Uudisrakentamisessa ja rakennuslupaa edellyttävissä saneerauskohteissa jätevesijärjestelmät on saatettava heti määräysten mukaisiksi. Muiden olemassa olevien rakennusten ja kiinteistöjen osalta jätevesijärjestelmä tulee uudistaa muutaman vuoden siirtymäajan puitteissa.

Liikkeelle suunnitelmasta Vanhaa jätevesijärjestelmää saa kunnostaa, ylläpitää ja korjata pienimuotoisesti ilman lupaa. Jos järjestelmä vaihdetaan kokonaan tai siihen tehdään oleellisia muutoksia, tarvitaan kunnalta toimenpidelupa, johon liitetään kiinteistön jäte­vesisuunnitelma.

Jätevesijärjestelmän suunnittelu käynnistyy tonttikäynnillä. Jätevesien käsittelyyn erikoistunut suunnittelija tarkastaa tontin maaperän ja korkotasot sekä mittaa suoja­ etäisyydet vesikaivoihin, rakennuksiin ja naapureihin. Samalla hän selvittää tontin ja rakennuksen nykyiset ja tulevat käyttötarpeet.

Esimerkiksi tontille tulevat lisärakennukset tulee huomioida suunnittelmassa.

– Jätevesijärjestelmän mitoituksen tulee vastata kiinteistön todellista vesimäärää tai käyttä-

Suunnitteluvaiheessa kannattaa käydä läpi myös kiinteistön muun vesihuollon uudistamistarve.

jämäärää. Vakituisesti asutut kohteet mitoitetaan vähintään viidelle hengelle, sillä myös tulevaisuuden tarpeet on huomioitava, Löppönen opastaa.

Hän muistuttaa, että jätevesijärjestelmän suunnitteluvaiheessa kannattaa käydä läpi myös kiinteistön muun vesihuollon uudistamistarve. Olisiko esimerkiksi tehtävä muutoksia myös rakennuksen sadevesi- ja salaojajärjestelmiin?

21

Maaperäkäsittelyssä jätevesi johdetaan imeytysputkia pitkin maapuhdistamoon pieneliöiden hajotettavaksi. Jäteveden kiintoaines poistetaan ensin saostuskaivoissa ja vesi johdetaan maaperään imeytysputkien avulla.

Biologis-kemiallinen puhdistusprosessi Pientalojen jätevesijärjestelmäksi on erilaisia vaihtoehtoja, joiden soveltuvuus riippuu kiinteistön ominaisuuksista ja käyttötarpeista.

Valikoimakirjoon kuuluvat esimerkiksi erilaiset laite- eli panospuhdistamot, maasuodatinkentät, umpisäiliöt, kuivakäymälät ja harmaa­vesisuodattimet.

Panospuhdistamoon kuuluu ­saostus- ja prosessisäiliö. Ensiksi mainittu erottelee vedestä kiinteän aineen, kuten lietteen, paperit ja rasvan. Prosessisäiliössä veden epäpuhtaudet poistetaan biologis-kemiallisesti ja fosfori sidotaan saostuskemikaalin avulla. Prosessisäiliöstä puhdistunut vesi voidaan johtaa esimerkiksi ojaan tai imeyttää maahan.

– Panospuhdistamo soveltuu hyvin sellaisiin kohteisiin, joissa puhdistukseen tulevan veden määrä ja laatu vaihtelevat merkittävästi, Löppönen toteaa.

Kiinteistön vanhan jätevesijärjestelmän osia voidaan hyödyn22

tää usein uudessa panospuhdistamossa. Löppönen kertoo Uponorin panospuhdistamon sopivan suoraan vanhan sakokaivon tilalle, ja se voidaan liittää olemassa oleviin putkilinjoihin.

Imeytyskenttä sopii pellolle Toinen vaihtoehto jäteveden puhdistamiseen on maapuhdistamo, johon kuuluu kiinteän jätteen keräävä saostussäiliö ja noin 30-neliöinen, hiekka- ja sorakerroksista rakennettava imeytyskenttä. Imeytyskenttä voidaan rakentaa isolle pihalle tai vaikkapa pellolle, jossa ei ajeta työkoneilla. Löppösen mukaan maarakentaminen tulee tehdä huolella, sillä maa-ainesten rakeisuuskäyrän on oltava tarkasti oikeanlainen.

Maapuhdistamot eivät useinkaan sellaisenaan sovi pohjavesialueelle tai vesistöjen rannalle. Tällaisissa kohteissa maapuhdistamon fosforin poistoa tulee tehostaa tai kiinteistöön on rakennettava kaksois­viemäröintijärjestelmä,

Wavin Loka 5400 -umpisäiliö toimii jätevesien väliaikaisena varastona.

Varsinaista puhdistusta varten vesi kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Vanhan järjestelmän osia voidaan hyödyntää usein uudessa panospuhdistamossa.

joka ohjaa harmaat vedet maapuhdistamoon tai harmaavesisuodattimeen ja käymälävedet umpisäiliöön.

Nykyaikaisen jätevesijärjestelmän huolto on varsin helppoa. Saostussäiliöt ja umpisäiliöt tulee tyhjennyttää säännöllisesti kahdesti vuodessa. Umpisäiliöihin voidaan liittää langaton täyttymishälytin, joka ilmaisee tyhjennystarpeen. Panospuhdistamoihin tulee myös muistaa lisätä saostuskemikaalia järjestelmätoimittajan ohjeen mukaisesti.

– Tyhjennys on tärkeää järjestelmän toimivuuden kannalta. Esimerkiksi maapuhdistamojen käyttöikä lyhenee ja ne voivat tukkeutua, jos saostussäiliön tyhjennys laiminlyödään, Löppönen sanoo. r

Lämmitettävä juomakuppi Suevia 41A • Suos. erityisesti naudoille • 180 W vastus, pysyy sulana n. -25°C. • Max. 15 l/min.

Lämmitettävä uimurikuppi Suevia 43A • Suositellaan hevosille, max. 5 l/min • 180 W vastus, pysyy 00 sulana n. -20°C

27500

500727145

Termoputket

500800597

272

• lämmitettäville juomakupeille 400 mm 500686130 109,00 600 mm 500811908 124,00 800/1100 mm 500682266 179,00

Jätevesijärjestelmä avaimet käteen -toimituksena

Suevia juottoallas 150 cm

Rautakeskon tavararyhmäpäällikkö JUHA HUUSKON mukaan jätevesiremontin kanssa ei tarvitse tuskailla yksinään. Rautia-rautakaupoista saa yhdellä sopimuksella täydellisen paketin, johon voi halutessaan sisällyttää järjestelmän suunnittelun, tarvittavat tuotteet, asennuksen, maanrakennustyöt ja jopa rahoituksen. Myös tontin maisemoinnin voi sisällyttää pakettiin.

Rautian yhteistyökumppani Suomen LVI-suunnittelu toteuttaa järjestelmäsuunnittelun kiinteään 713 euron hintaan. Pakettiin kuuluu kohdekäynti, suunnitelma kuvineen ja valmiiksi täytetty hyväksymishakemus kuntaa varten. Jos rakennusvalvonta ei hyväksy suunnitelmaa, muutokset tehdään veloituksetta tai vaihtoehtoisesti suunnitelmasta ei veloiteta lainkaan.

– Markkinoilla on toimijoita, jotka ovat myyneet väärin mitoitettuja tai muuten epäsopivia järjestelmiä kotitalouksille. Kun kumppanimme toteuttavat järjestelmän suunnittelun ja asennuksen, pystymme antamaan sille toimivuustakuun, Huusko sanoo.

Hyväksytyn suunnitelman pohjalta Rautia toimittaa asiakkaalle kaikki järjestelmään kuuluvat tuotteet asennushiekoista ja sorasta lähtien. Osaava asennusporukka hoitaa loput. Halutessaan asiakas voi hankkia asennusvalvonnan Suomen LVI-suunnittelulta. Tällöin työmaatoteutuksesta tehdään kirjallinen dokumentti valokuvineen.

– Valikoimiimme kuuluvat Uponorin ja Wavin-Labkon jätevesijärjestelmätuotteet sekä pienemmillä käytöllä oleviin vapaa-ajanasuntoihin soveltuvat kemiallisesti, sähköllä tai kaasulla toimivat wc:t. Pystymme siis rakentamaan toimivan järjestelmän kaikkiin kiinteistöihin ja käyttötarpeisiin, Huusko vakuuttaa.

500682344

• Kipattava, seinään kiinnityksellä, 55 l, uimurin 00 tuotto jopa 40 l/min.

Lattiamalli 500727319

Suevia 500 pihattokuppi

789 79900

• Rosteria, n. 10 eläimelle • Popa 30 l/min.

39900

500795642

Ilmastointipuhaltimet

• Siivikko ja kiinnikkeet ruostumatonta terästä. Erik.muovista valettu kaulus • Tuplalaakerointi alk.

Pomo 410 säädin

329,-

• 1-vaiheisten puhaltimien portaattomaan säätöön

44900

500732603

Vedinkastoaine Hm Vir Gold 22 kg • Maitohappobakteeripohj.

• Antaa pitkäaikaisen suojan • Erityisesti lypsyrobottiin 500855210

Hm Vir Gold 60 kg • Uusi pakkauskoko

501288301

14400 36900

OK 2000-01 UUTUUS Ruokintakaukalo • 100 l, 220 x 40 x 22 cm 501247156 OK 109-kuppeja sopii kaukalon sisälle 7 kpl

15900

Hinnat (sis. alv) ovat voimassa 28.2.2015 saakka. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

Mahdolliset toim.kulut lisätään hintoihin.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

RAKENTAMINEN

Perustusten tekemisessä ei kannata oikoa, sillä niiden jälkeenpäin korjaaminen on miltei mahdonta.

Perustukset kuntoon Perustus siirtää rakenteiden kuorman maapohjalle ja estää rakennusta painumasta. Osaavalla suunnittelulla ja huolellisella rakentamisella perustukset saadaan kestämään koko rakennuksen eliniän.

TEKSTI Tuomas Lehtonen KUVAT Rautia

P

erustusten suunnittelua edeltää pohjatutkimus, jonka avulla saadaan tietää maaperän kerrosjärjestys, routivuus, maakerrosten tekniset ominaisuudet (esimerkiksi kantavuus), pohja­ vesisuhteet ja kalliopinnan asema.

Näiden tietojen ja rakennuksen ominaisuuksien pohjalta rakennesuunnittelija valitsee sopivan ­perustamistavan.

Salaojitusjärjestelmä johtaa kosteuden pois rakennuksen luota ja pitää perustukset kuivina.

24

Maapohjan valmistelu Jos maapohjan kantavuus on hyvä, ennen perustusten tekoa poistetaan pintamaa, tasataan alusta

ja tiivistetään sen päälle sorakerros. Huonommin kantava ja routiva maamassa joudutaan korvaamaan suuremmassa määrin routimattomalla ja kantavalla soralla tai kallio­murskeella. Erityisen huonosti kantavan maan, esimerkiksi savimaan, yhteydessä perustus on rakennettava usein teräs- tai betoni­paalujen varaan.

Murskekerroksen reunoille, rakennusta kiertämään asennetaan salaojitusjärjestelmä, joka johtaa kosteuden pois rakennuksen luota ja pitää perustukset kuivina. Salaojaputket on sijoitettava niin, että niiden korkein kohta on perustukMAATILAN PIRKKA 1•2015

Vaihtoehdot määräytyvät lähinnä pohjamaan kantavuuden perusteella.

Sokkeli voidaan rakentaa maaperästä riippuen joko betonivaluna tai harkoista.

< HUOMIOI NÄMÄ

sen alapinnan tasolla tai sen alapuolella.

Alapohjan toteutus Varsinaisen perustuksen tekemiseen on eri vaihtoehtoja, jotka määräytyvät lähinnä pohjamaan kantavuuden perusteella. Kantavalle maaperälle voidaan valaa betoniantura. Anturan päälle rakennetaan sokkeli harkoista tai ­betonivaluna. Sokkelin sisäpuoli täytetään kerroksittain tiivistettävällä soralla. Ylimpään täytemaakerrokseen tulee karkeaa kapillaarikatkosepeliä, joka estää veden kapillaarisen nousun alapohjaan.

Soran päälle asennetaan lämmöneristyslevyt ja valetaan maanvarainen betonilaatta.

Maapohja kantaessa heikosti perustukset paalutetaan, paalujen päälle valetaan paaluanturat ja niiden varaan asennetaan teräsbetonipalkit. Alapohja toteutetaan yleensä kantavana, maata vasten valettuna teräsbetonilaattana, joka tukeutuu reunoiltaan betonipalkkien varaan ja keskialueella pilarianturoihin. Lämmöneristäminen tehdään kuten maanvaraisen laatankin yhteydessä.

Alapohja voidaan toteuttaa myös (muun muassa asuinrakennuksissa) tuulettuvana, jolMAATILAN PIRKKA 1•2015

Kuva: Hannu Koivisto

Maan alle jäävä sokkelin ulkopuolinen osa eristetään kosteudelta esimerkiksi perusmuurilevyllä.

• Teetä maaperätutkimus ja panosta suunniteluun.

• Älä oikaise rakentamisessa; perustusten on kestettävä koko rakennuksen eliniän.

• Varaa aikaa betonin kuivumiselle.

• Mieti mahdollisuudet oman työn ja kaluston hyödyntämiseen.

loin alapohjan alle jää vähintään 800 millimetrin korkuinen alustatila. Alapohjarakenteena käytetään yleensä ontelolaattoja, jonka alapintaan kiinnitetään lämmöneristyslevytys. Sokkeliin tehdään riittävästi tuuletusaukkoja. Alustatilan maapohja eristetään kevytsoralla, joka estää kosteuden nousun alustaan sekä perustusten routimisen.

Eristykset Maan alle jäävä sokkelin ulkopuolinen osa eristetään kosteudelta esimerkiksi perusmuurilevyllä ja sokkelin viereen asennetaan vähintään 200 millimetrin levyinen salaojituskerros esimerkiksi sepelistä. Ennen pintamaata rakennuksen perustusten viereen asennetaan maanpinnan suuntaisesti routaeristyslevyt ja 100 millimetrin hiekkakerros. Maan pinta tulee muotoilla viettämään poispäin perustuksesta. Pintamaan asennuksen jälkeen sokkelin maanpäälliseksi korkeudeksi tulee jäädä vähintään 300 millimetriä.

Suunnittelijaa ja urakoitsijaa valitessa kannattaa kysäistä neuvoa paikallisesta Rautiasta. Useimmat liikkeet pystyvät yhteistyökumppaniensa kanssa tarjoamaan perustukset avaimet käteen -palveluna. r

Pyöreä perustus siilolle Maatalousrakennusten suunnitteluun erikoistuneen FarmPlan Oy:n HANNU RINTASALON mukaan korkeat ja kapeat siilot vaativat erityisen hyvin kantavan maapohjan. Joskus esimerkiksi paaluttaminen onkin tarpeen. Matalammat ja pohja-alaltaan laajemmat siilot, kuten ilmakuivaussiilot, eivät aiheuta perustuksille yhtä kovaa rasitusta.

Siilojen perustukseksi sopii Rintasalon mukaan hyvin reunavahvistettu betonilaatta, joka voidaan valaa kantavan maapohjan tai paalujen päälle. Jos maa on routivaa, tulee perustuksen alle asentaa routasuojaus ja perustuksen ympärille salaojitus.

Erityisesti kylmien, jalallisten siilojen perustukset kärsivät helposti routavaurioista.

25

BIOENERGIA

Tilava pannuhuone on huollon kannalta tärkeä. Ison huoneen säteilylämpö otetaan myös talteen.

Biolämpö:

kustannusjahdin paras ratkaisu Puskankylän Kuivaamo-Osuuskunta käynnisti tänä syksynä uuden kuivaamon bioenergialla. Energiasäästö on huima: kolme miljoonaa kiloa viljaa kuivattiin pääosin esipuhdistusjätteellä.

TEKSTI ja KUVAT Hannu Koivisto

26

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Kuivuripaketin väritys aiheutti rakennusvalvonnan kanssa pientä vääntöä.

Sininen erottuu ja sopii maisemaan jokaisena vuodenaikana.

P

uskankylän kuivurilla Kauhajoen Päntäneellä on takanaan ensimmäinen kuivaus­syksy. Uuden biokuivurin siiloihin kuivattiin kolme miljoonaa kiloa viljoja. Vanhaa kuivuria käytettiin myös 1,5 miljoonan kilon edestä.

Viljaa kuivataan pääasiassa 11 osuuskunnan osakkaalle ja jonkin verran ulkopuolisille. Uuden kuivurin takana on arviolta 1 200 hehtaaria eri viljalajeja tattarista ja speltistä rehuohraan.

Myyntiviljasta on kuivuriosuuskunnalla myyntisopimus Kauhajoen K-maatalouden kanssa.

Ilmaista kierrätysenergiaa Biolämpö alentaa kuivauskustannuksia rajusti.

– Kolmen miljoonan kilon kuivaamiseen tarvitaan keskimäärin 100 000 euroa, jos kuivataan öljyllä. Nyt ostettiin turvetta alle 5 000 eurolla, sanoo PAULI YLI-HYÖVÄLTI, kuivuriosuuskunnan puuhamies.

Kun biolämpö käynnistetään, tarvitaan kiinteää polttoainetta, jotta saadaan kunnollinen massiivinen hiillos koko palotilaan. Sytytyksen jälkeen esipuhdistusjäte otetaan käyttöön.

– Aluksi hankimme ulko­ puolelta esipuhdistusjätettä. Kuten näet, sitä tuli kyllä omastakin takaa riittävästi, sanoo Yli-Hyövälti ja näyttää oviaukon yli pursunutta MAATILAN PIRKKA 1•2015

kekoa. Turvetta sekoitetaan hiukan puhdistusjätteen sekaan palamis­ tapahtuman parantamiseksi.

– Esipuhdistusjäte on ongelma­ jätettä, josta syntyy kustannuksia, eikä sitä tahdo ainakaan täällä Kauhajoella lämpölaitos ottaa edes vastaan.

Kuivurilaitos maksoi noin miljoona euroa. Kymmenen vuoden öljyn tarve tekee toisen miljoonan. Biolämpökeskus säästää kymmenessä vuodessa sen miljoonan.

– Öljykäyttöisellä kuivaamisella tulisi konkurssi. Niin paljon ei voisi kuivaustaksaa ottaa, että se olisi kannattavaa, sanoo Yli-Hyövälti.

Tonnin kuivaamisen polttoainekustannukset biopannulla maksavat alle pari euroa. Öljyllä kuivattu tonni maksaa 40 euroa, mikä on kolmannes sadon arvosta, jos ohratonnin arvo on 120 euroa.

Miljoonan maksanut kuivuri siiloineen tuottaa nykyhinnoilla kymmenessä vuodessa miljoonan polttoainesäästöt.

Biopannun hankinta on isossa laitoksessa kannattavampaa kuin pienessä. Pienessä kuivurissa voi öljy olla edullisempi vaihtoehto hankintahinnan takia.

Automatiikka takaa toimintavarmuuden Koko paketti syöttölaitteita ja biolämpölaitosta myöten on kauhajokelaisen Biofiren toimittama.

Kuvassa Pauli Yli-Hyövälti ja Reijo Santala

Lämpökeskusta voidaan seurata ja säätää etänä älypuhelimella.

Polttimena on Biofiren Palokärkipoltin liikkuvalla arinalla.

Maksimissaan 850 kilowattia tuottava järjestelmä toimii automaattisesti. Toisin kuin öljylämmitys, biolämpö antaa mahdollisuuden pitää lämpötila tasaisena, vaikka ulkolämpötila laskisi.

– Järjestelmä säätää lämpötilaa portaattomasti puhalluksen määrää ja polttoaineen syöttöä säätämällä, sanoo Biofiren toimitusjohtaja REIJO SANTALA. K-maatalouden myyjä ESA PERKIÖ komppaa Santalaa.

– Kuivaaminen oli todella tehokasta, kun lämpötila pysyy koko ajan tarkasti säädetyssä. Öljypannu saattaa kylminä syys­öinä pudottaa lämmöt 60 asteeseen. Silti poltin polttaa täyttä 27

Kun palopää on oikein tehty ja keraaminen, voidaan pienessäkin pesässä polttaa vaikka viljaa. Automatiikka voidaan räätälöidä miltei jokaisen tarpeeseen ja toimintavarmuus tulee aina kaupan päälle, Reijo Santala esittelee.

Biofire Oy •

• • • • •

Kotimainen Biofire Oy suunnittelee, toteuttaa ja asentaa kotimaisen energian poltinjärjestelmiä maatilan pienimmistä laitteista aina viljankuivauksen suuren tehon vaatimiin järjestelmiin.

Palokärki-biolämpölaitteilla voidaan polttaa kiinteitä polttoaineita, kuten haketta, puupohjaista energiamursketta, turvetta, viljaa ja pellettiä.

Laitteet voidaan toteuttaa sekä uusia että olemassa olevia rakennuksia hyödyntäen.

Lämmityskohteena voi olla esimerkiksi maatilan tuotantorakennus, omakotitalo, viljankuivaamo, konehalli tai kasvihuone.

Valikoimasta löytyy vesi- ja ilmalämmityspohjaisia järjestelmiä sekä niiden yhdistelmiä.

Ohjauksen etähallinta tuo käyttäjälle uusia mahdollisuuksia muun muassa viljankuivaukseen.

öljymäärää koko ajan, mikä maksaa hitaampana kuivumisena paljon.

Biofiren laitteet ovat olleet K-maatalouden myynnissä vuoden. Perkiö uskoo biolämmityksen yleistymiseen, koska laitteet ovat jo niin toimintavarmoja.

Automatiikka on helppokäyttöistä. Lämmityksen esisäädöt tehdään ennen kuivauksen aloitusta halutuiksi, ja niitä voidaan muuttaa tarpeen mukaan.

Kuivurin hoitajan ei tarvitse juoksennella pihan perälle kuivuria tarkistamaan, koska näytöltä näkyy kaikki tarpeellinen.

Lämpökeskusta voidaan seurata ja säätää etänä älypuhelimella tai läppärillä. Polton ja syötön toimintaa voidaan seurata ohjauskeskuksen käyriltä, joita piirtyy koko ajan.

Yhteen hitsautunut porukka Suunnitelmia on jatkoa ajatellen lisää, ja 0,7 hehtaarin tontille on tehty tulevaisuutta ajatellen valmiuksia.

Vaakasysteemeitä parannellaan, ja seuraavaksi satsataan siemenviljan käsittelyyn.

Maaliskuussa aloitettu pohjien teko ja laitteiden esikasaus hallissa säästi Puskankylän KuivaamoOsuuskunnalta 40 000 euroa.

– 8 000 tuntia on tehty töitä, sanoo Pauli Yli-­ Hyövälti. Kaikki osakkaat ovat olleet ahkerasti mukana. Jokainen tietää, mistä projektissa on kysmys.

– Jotkut epäilivät, että meille tulee riitaa, mutta porukka on niin hitsautunut yhteen, että ei pelkoa, sanoo Yli-Hyövälti.

Yhteiseen biopesään puhaltaminen on vaikeina aikoina elinehto. r

Hardi Minidrift ilma-avusteiset suuttimet K-maataloudesta • Käyttöpaine 1-6 bar, 6 kokoa 015-05, 60-430 l/ha, 8 km/h nopeudella.

• ISO värikoodit - kärjet sopivat kaikkiin ISO -runkoihin • Ruiskutusnesteeseen imetään injektorin avulla ilmaa, muodostuu suurempia pisaroita - vähemmän alttiita tuulen vaikutukselle.

• Pienelllä paineella suuri pisarakoko - tuulikulkeuma vähenee!

• Ruiskutusnesteen limitys ja suihkun 110 ° kulma - tasainen ruiskutustulos • www.tukes.fi/vesistorajoitus

Hyväksytyt tuulikulkeumaa Suutinvähentävät Hardi Minidrift kärjet ja Lowdrift suuttimet 48,MD 025-110 violetti /12 kpl MD 03-110 sininen MD 04-110 punainen Integroituna MD 05-100 ruskea suutinLD 05-110 ruskea runkoon MD DUO 03-110 sininen 72,MD DUO 04-110 punainen /12 kpl MD DUO 05-110 ruskea

Hardi Duocap suutinmutteri

• Voidaan asentaa 2 suutinkärkeä 60° kulmaan toisistaan • Mahdollistaa erittäin hyvän Duocap ruiskutusnestepeiton suutinmutterit 11,90 /kpl

Hardi Quintastream lannoitesuuttimet

• 5-piste suuttimet 110 ° ruiskutusnesteen kulma ja limitys, keskelle suuremman ja laidoille pienemmän nestemäärän levittävät suuttimet sallivat puominkorkeuden vaihtelut • Koot 015-15, 60-1100 l/ha, 8 km/h

MD Duo suutinkärjet 11,90 /kpl

Quintastream lannoitesuuttimet 119,- /12 kpl

PALVELUKSESSA

Rautaista kaupankäyntiä TEKSTI Kati Jalagin KUVA Vesa-Matti Väärä

T

urussa, Orikedon Rautia K-maa­ taloudessa alkoi täysi tohina, kun tuore kauppias SAMI SAARIKALLIO otti ohjakset käsiinsä maaliskuussa 2014 ja toteutti myymälässä konseptiuudistuksen.

Rautakaupasta tehtiin kauppiaan näköinen.

Valikoimia uudistettiin ja tiloja remontoitiin asiakkaan helppoa asiointia ajatellen. Myös maa­ talousosasto saatiin paremmin esiin.

– Asiakas on aina se ykkönen, meillä hoidetaan kaikki asiakkaan tarpeet ja murheet, sanoo Saarikallio.

– Luotettava kumppanuus ja pitkään kestävät asiakassuhteet ovat tärkeitä. On oltava varmuus siitä, että tavaraa löytyy ja parhaaseen hintaan, hän jatkaa.

Sosiaalinen luonne ja halu tehdä ihmisten kanssa kauppaa vetivät Saarikallion mukaan kauppiastoimintaan. Kaupanteko on myös veressä.

– Olen 7-vuotiaasta lähtien kasvanut maatalouskaupassa vanhempieni toimiessa K-kauppiaina, kertoo Saarikallio.

Kauppiaan pojan koulutukseksi valikoitui luonnollisesti kaupan ala. Nykyistä pestiä

MAATILAN PIRKKA 1•2015

edelsi vuoden mittainen Rautakeskon yritys­ palveluiden aluemyyntipäällikön tehtävä.

Saarikalliolla on kauppiaana monta rautaa tulessa.

– Tärkeimpiä tehtäviä ovat henkilöstö­ johtaminen ja työntekijöiden ohjaaminen oikeanlaisiin suorituksiin. On myös kaikenlaisia hommia kahvinkeitosta kaupantekoon, ja välillä hoidetaan varastohommiakin.

Rautian ja K-maatalouden yhdistelmäkauppa toimii Saarikallion mielestä hyvin.

– Yhdistelmäkaupasta on hyvät kokemukset.

Täällä rautakauppa ja maatalouskauppa on sama asia. Moni saattaa ajatella, ettei maatalous­ kaupassa ole rautakaupan palveluja. Meillä myymälän pinta-alasta 80 prosenttia on raudan ja 20 prosenttia maatalouden toiminnoissa. Valikoimista löytyvät niin perinteiset rakennustarvikkeet kuin sisustuksen viimeisimmät trendit.

Saarikallio tähtää tulevaisuuteen positiivisin mielin.

– Taloudelliset näkymät ovat haastavat. Yritämme kehittää omaa toimintaamme pysyäksemme kilpailussa mukana, ja kyllä se aurinko taas keväällä nousee korkealle. r

SAMI SAARIKALLIO TYÖPAIKKA: Rautia K-maatalous Oriketo KOULUTUS: Tradenomi PERHE: Vaimo, kolme poikaa ja koira HARRASTUKSET: Lenkkeily, pyöräily, golf PARAS PAIKKA: Kun pääsee työviikon päätteeksi luonnon keskelle kuuntelemaan, kun hongat humisevat ja tuuli käy

29

VILJA MARK KINAT

Sopimusviljelyn merkitys korostuu kevätkylvöillä Viljantuotantoennusteita kannattaa seurata aktiivisesti sydäntalven aikana ja omia kevätkylvöjä suunniteltaessa. Vähäinenkin seuranta auttaa löytämään kulloiseenkin markkinatilanteeseen parhaiten sopivia viljelykasveja.

TEKSTI Ilkka Pekkala

>>

30

Kasvukauden 2015/16 viljamarkkinoista on tehty ensimmäiset arviot. Maailmalla on vehnää kylvössä tai aiotaan kylvää eniten sitten 1990-luvun lopun. Luonnollisesti kuitenkin kasvukauden aikaiset sääolot ratkaisevat, kuinka suureksi sato muodostuu milläkin tuotantoalueella, puhumattakaan korjattavan viljan laadusta.

EU:n viljantuotannon arvellaan

tulevalla satokaudella jäävän noin 5 prosenttiyksikköä syksyllä 2014 korjatusta, mutta sen ennakoidaan silti olevan kokonaisuudessaan 305 miljoonaa tonnia. Yli 300 miljoonaan tonnin satomääriä on saavutettu parina edellisenä satokautena, mutta pidemmällä aikajänteellä tarkasteltuna sadot ovat olleet selvästi tätä alempia. Tärkeimmistä viljoista vehnäntuotannon arvellaan jäävän noin 140 miljoonaan tonniin, joka on toteutuessaan viitisen prosenttiyksikköä tai 8 miljoonaa tonnia syksyllä 2014 korjattua vähemmän.

Maailman ja etenkin EU:n viljantuotantoennusteita kannattaa seurata aktiivisesti sydäntalven aikana ja omia kevätkylvöjä suun-

niteltaessa. Tietoa on runsaasti saatavissa eri lähteistä, ja jo vähäinenkin seuranta auttaa löytämään kulloiseenkin markkina­ tilanteeseen parhaiten sopivia viljelykasveja.

Tasainen viljavirta kaikkien etu Sopimusviljely helpottaa koko viljaketjun toimintaa, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa eri toimijoilla on tiedossa kunkin vilja- ja kasvilajin tuotannon laajuus, voidaan niiden avulla hyödyntää markkinoiden hintavaihteluita sekä suunnitella muun muassa vilja­ logistiikkaa kotimaan käyttäjille ja vientisatamiin. Kotimaan viljan­ käyttö on melko vakiintunutta ja siten helposti ennakoitavissa, mutta sopimusviljely auttaa vientikaupan ohella siinäkin.

Suomen viljasato on ollut viime vuosina neljän miljoonaan tonnin luokkaa eli 100 000 täysperävaunurekallista, josta noin puolet tulee markkinoille jossain vaiheessa vuotta loppujen jäädessä maatiloille muun muassa eläinten rehuksi sekä siemeneksi. Markkinoille tulee siis vuosittain noin

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Kauran seulonta lajikkeittain 14,0

12,0

11,8

10,0

< 2,0 mm seulan %

8,7 7,6

8,0 5,9

6,0

5,7

5,3 3,9

4,0

7,8

4,3

4,6

2,0

0,0

Akseli

Belinda

Fiia

Eemeli

Marika

Rocky

Steinar 2012

Peppi

Venla

2013

Kaikki yht.

2014

Lähde: Evira. 2 mm seulonta on sekä elintarvike- että rehukauran tärkeimpiä ominaisuuksia, ja sen tulisi olla lähempänä 5:tä prosenttia eikä missään tapauksessa yli 10:tä prosenttia.

50 000 rekallista viljaa, eli 1 000 rekallista viikkoa kohden. On sanomattakin selvää, että mahdollisimman tasainen viljavirta teollisuuteen ja satamiin on kaikkien toimijoiden etu. Markkinoille tulevasta viljasta noin kolmannes jalostetaan Suomen rajojen ulkopuolella eri vientimaissa.

Vienti on elimellinen osa toimivaa viljamarkkinaa ja vilja on kauppatavaraa siinä kuin mikä tahansa muu hyödyke. Siksi ei ole enää perusteltua puhua ylituotannosta, saati ylijäämästä. Joskus julkisuudessa esiintyy ajatus siitä, että kotimaisen viljan tuotantomäärien rajoittaminen vastaamaan juuri ja juuri Suomen omaa käyttöä saisi viljanhinnat kohoamaan merkittävästi.

Rajasuojattomilla avoimilla markkinoilla tämä ajatus ei toimi. Otetaan esimerkki kotieläin­tuotannosta: onko sian- tai naudanlihan tuottajahinta kohonnut samassa suhteessa kuin omavaraisuus näissä tuotteissa on pudonnut, karkeasti ottaen kahteen kolmasosaan kotimaan kulutuksesta viime vuosien aikana? Vastaus: ei ole. Viljanviennissä niin sanottua kriittistä massaa on oltava riittävästi, jotta voidaan hyödyntää kaikkia maailmassa olevia vientimarkkinoita. Kotimarkkinaalueeksi on nykyisin ymmärrettävä vähintään koko EU:n alue.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

4 FAKTAA • Kylvä mitä markkinat kysyvät: hyvälaatuista vehnää, elintarvikekauraa, öljykasveja sekä tärkkelys- ja rehuohraa etenkin Pohjanmaalla.

• Varaudu satokauden hintamuutoksiin: jaksota myynnit ja varmista keskimääräinen hyvä hinta.

• Seuraa maailman viljamarkkinatilannetta ja kylvöalaennustetta viljelysuunnitelmaa tehdessä, ja suunnittele samalla sadon markkinointia.

• Tunne tuotantokustannuksesi.

31

Vehnä >> Vehnää tuotettiin maailmassa kuluvalla satokaudella lähes ennätysmäärä, 717 miljoonaa tonnia. Samoin EU:ssa päädyttiin lähes 148 miljoonan tonnin tuotantomäärään, joka sekin on ennätystasolla.

Joukon jatkoksi myös Suomessa korjattiin ensimmäisen kerran yli 50 vuoteen yli miljoonan tonnin vehnäsato. Huomionarvoista sekä koko EU:n että Suomen tasolla on rehuvehnän suuri määrä korjuuajankohtaan osuneiden sateiden takia. Venäjä ja Ukraina ovat olleet hyvin aktiivisia vientimarkkinoilla satokauden alusta lähtien.

Esimerkiksi Venäjä on vienyt joulukuun loppuun mennessä jo yli 20 miljoonaa tonnia viljaa, josta vehnän osuus on ollut lähes 16 miljoonaa tonnia. Se on ollut vientimäärissään selvästi viime kautta edellä, joten Venäjän valtion viljanviennille asettamat rajoitustoimet koskevat lopulta melko vähäistä määrää vehnää.

Kansainväliset viljakauppatalot ovat nähtävästi ennakoineet rajoitusten mahdollisuuden ja ovat siksi toimineet markkinoilla ennakoivasti. Myös Ukraina on vienyt Venäjän tavoin selvästi viime kautta enemmän viljaa maan itäosissa vellovasta sodasta huolimatta. Viljamarkkinoiden reagointi Venäjän vientirajoituksiin on ollut suhteellisen vähäinen, koska rajoitustoimia on jo osattu odottaa ja ne on siksi osittain jo hinnoiteltu muun muassa futuurimarkkinoihin. Syysvehnien talvehtimiseen maailman pää­ tuotantoalueilla saadaan vastauksia kevätkuukausien aikana.

Ohra >> Vehnän tavoin myös ohrassa korjattiin suuri sato EU:n alueella.

Ensi kaudelle ohrantuotannon arvellaan alenevan nelisen prosenttiyksikköä 58 miljoonaan tonniin.

Suomessa ohran kulutuksen ennakoidaan olevan melko samalla tasolla kuin tällä kaudella. Teollinen käyttö keskittyy erityisesti Pohjanmaan alueelle, joten tämä on hyvä pitää mielessä myös naapurikunnissa kylvösuunnitelmia tehdessä.

32

Maailman viljantuotanto- ja kulutusarvio 11/12

12/13

13/14

arvio

14/15

ennuste 30.10.

27.11.

Viljat yhteensä Tuotanto

1850

1789

1994

1988

1990

Kauppa

271

269

307

295

297

Kulutus

1854

1814

1926

1961

1965

Varastot

360

335

403

429

429

Vuotuinen muutos

-4

-25

68

Merkittävimmät viejät

124

96

118

25 149

147 Miljoonaa tonnia

Lähde: Kansainvälinen Viljaneuvosto IGC 27.11.2014. Satokauden 2014/15 tuotanto jää edellisvuotta pienemmäksi, mutta siitä huolimatta varastot kasvavat jo toista vuotta peräkkäin.

Kaura >> Suomi on kaurantuotannon suurvalta, sillä tuotamme noin 15 prosenttia EU:n kaurasta ja vielä huomattavasti suuremman osan elintarvikekaurasta. Kauralle on vakaa kysyntä kotimaan rehutehtailla sekä lisääntyvää kysyntää elintarviketeollisuudessa sekä Suomessa että vientimarkkinoilla.

Valtaosa Suomesta vietävästä kaurasta päätyy elintarvikkeeksi.

Suomalaisen kaura on maineeltaan painavaa ja suurijyväistä, ja tätä täytyy vaalia muun muassa oikealla lajikevalinnalla. Lajiketta valittaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota 2 mm seulontaan. Suuri jyväkoko on välttämättömyys elintarvikekauran lisäksi myös rehukaurassa, sillä monissa rehutehtaissa kaura kuoritaan muun muassa siipikarjan rehuihin.

Ruis >> Syysviljoja päästiin kylvämään suotuisissa olosuhteissa, ja siksi rukiin kylvöalat kasvoivat merkittävästi lähes 37 000 hehtaariin. Tätä edesauttoi myös rukiin kotimaisuuskampanja. Mikäli talvituhot

eivät muodostu suuriksi ja päästään lähelle viime vuosien keskiarvosatoja, voidaan saavuttaa rukiin omavaraisuus, noin 100 000 tonnia. Rukiin kylvöalaa ei kuitenkaan ole järkevää kasvattaa tätä suuremmaksi, sillä kotimaisuuskampanjan takia suomalaisen rukiin hintapreemio on kymmeniä euroja esimerkiksi Baltiasta tuotuun rukiiseen verrattuna, ja siksi sen vienti viljelijää tyydyttävällä hinnalla on vaikeaa.

Öljykasvit >> Turvatekniikan keskus myönsi poikkeusluvan peitattujen öljy­ kasvien käyttämiselle, eli rypsiä ja rapsia voi kylvää ensi keväänä peitatulla siemenellä. Öljykasvit ovat olleet useana vuotena kannattavimmat viljelykasvit, ja lisäksi niillä on varmat markkinat, hyvä esikasviarvo viljelykierrossa sekä vähäinen varastotarve. Markkinoilla on muun muassa Clearfield-tekniikkaa käyttäviä lajikkeita niin rypsissä kuin rapsissakin.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 1.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

OK K A N N E N HINTAaAkka!

15.2.sa

Rani kiristekalvot Kotimaista takuulaatua!

Lujempi sidonta – vähemmän verkkoa!

• Tehostettu UV-suoja suojaa rehusadon

ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin

• Puhallusmenetelmällä valmistettu runsasliimainen monikerroskalvo varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin

Pyöröpaaliverkot

• Tehostettu takuu 3 v. ostopäivästä ohjeiden mukaisesti säilytetyille kalvorullille

• 2600 N vetolujuuden ja 15-20 % elastisuuden ansiosta lujempi sidonta ja vähemmän verkkoa!

• UV-suojattu, 30 m juova lopussa, tuplaraidoitus • Erinomainen toiminta kaikissa koneissa • Kehitetty Claasin kanssa • Myös 3600 m rullissa

• Tehostettu laadunvalvonta Agriwrap Eco kiristekalvo • Valkoinen, UV 125Kly • 75 cm x 1500 m • Takuu 2 v.

UUTUUS! RaniBEL aumakalvot • Vihreä/valkoinen väri • 0,120 mm, 400 m/rulla • Leveydet: 8, 10, 12, 14, 16 ja 18 m

UUTUUS! RaniBIND sidontakalvo • Leveydet 1280 ja 1400 mm • 1500 m/rulla

UUTUUS! RaniWRAP Xtra kiristekalvo

• 0,022 mm, 1700 m/rulla • 2-3 paalia enemmän/ rulla • Saatavana valkoisena

REHUNSÄILÖNTÄÄN Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

• Tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn • Muurahaishappoa 80%, propionihappoa 2 %

Biologiseen säilöntään!

Josilac® classic

AIV® Nova Se täydentää eläinten seleeninsaantia seleenilannoituksen lisänä. Myös luomutuotantoon. Tutustu kotimaisiin tuotteisiimme K-maatalouksissa tai osoitteessa AIV.fi

• • • • •

AIV® 2 Plus AIV® Nova Se AIV® Ässä Stabilizer TMR Plus Stabilizer PIG L

Combifilm UUTUUS! Työtä keventävä ja aikaa säästävä aumakalvon ja vakuumikalvon yhdistelmä, jonka ilmatiiviyttä on parannettu 6-10 kertaisesti.

Edut:

• Ajansäästö levittämisessä.

• Helpompi käsitellä alhaisemman painon ansiosta.

• Varmistaa paremmat tuotokset ja pienentää käymisen aiheuttamaa hävikkiä.

Koot: 8 x 50 m 501203103, 10 x 50 m 501203104, 12 x 50 m 501203105. Myös muita kokoja.

Siilon verkkopeite 10x15 m

Tuoreen ja esikuivatun säilörehun tekoon

• Reunavahv., 200 g/m² (±3% toleranssi) • 100% kierrättämätön HDPE, vihreä • UV suojaus 10 v. 501183890

Josilac® combi

Reunapainopussit

• Ka-pit. 25-40 %, myös nurmipalkokasveille • 50 g pussilla tekee 25 tn rehua

Esikuivatun säilörehun tekoon

• Ka-pit. 30-45 %, 150 g pussilla tekee 50 tn rehua

• 50 kpl, 120x27 cm kantokahvalla 501183891

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

VILJELYOHJELMA Ilman tautitorjuntaa jätetyssä kasvustossa oli jo heinäkuun alussa runsaasti verkkolaikkua.

VILJELYOHJELMALLA PAREMPAAN SATOON Kustannuksia tarkasteltaessa Viljelyohjelma on yleensä ollut taloudellisesti kannattava ratkaisu. Viljeyohjelmakokeet osoittivat sen todeksi myös kasvukaudella 2014.

TEKSTI Milla Välisalo KUVAT K-maatalouden Koetila

V

Viljelyohjelma

iljelyohjelmakokeissa tutkitaan minimikäsittelyn ja Viljelyohjelman vaikutuksia satoon ja sadon laatuun uusimmilla lajikkeilla. Minimikäsittely sisältää perus rikkatorjunnan, kun taas Viljelyohjelma sisältää kasvinsuojelun asiantuntijoiden kokoaman paketin, jolla pyritään mahdollisimman hyvään ja laadukkaaseen satoon. Kustannuksia tarkasteltaessa Viljelyohjelma on yleensä ollut myös taloudellisesti kannattava ratkaisu.

Kasvukauden olosuhteet Kasvukausi 2014 oli tutkijan näkökulmasta erityisen mielenkiintoinen vaihtelevan sään johdosta. Viljelijöille vuosi on varmasti ollut samasta syystä vaikea ja työläs, ennustettavuutta kun säissä ei juuri ollut. Vähälumisen ja leudon talven jälkeen lämmin kevät alkoi aikaisin, kylvöt päästiin aloittamaan jo pääsiäisen jälkeen ja kevätviljojen Viljelyohjelmakokeet kylvettiin 30.4. Kylvöä seurasi kuitenkin kylmä jakso, mikä hidastutti orastumista ja vauhditti kasvitautien esiintymistä. Ensimmäisiä verkkolaikun oireita näkyi kevytmuokatulle, ohrataustaiselle lohkolle kylvetyllä ohralla jo ensimmäisissä lehdissä. Peittaus piti näinkin vaikeissa olosuhteissa oraat terveinä, mutta oletettavasti monet viljelijät tekivät ensimmäisen tauti­ torjunnan jo rikkakasviruiskutusten yhteydessä, mikä on varmasti ollut kannattavaa.

Touko- ja kesäkuun sää oli koetilan alueella poikkeuksellisen sateinen, toukokuun loppupuolella raju ukkosmyrsky runteli lisäksi oraita melkoisesti, mutta 34

Minimikäsittely

Rikkatehot olivat viime kesänä sekä minimikäsittelyllä että Viljelyohjelmalla riittävät, mutta Viljelyohjelmalla teho oli kuitenkin parempi.

Hyvä rikkateho johtui kesän olosuhteista, kun rikkakasvienkin voi nähdä ”stressanneen” vaihtelevista säistä.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

lämmin jakso kesäkuun alussa pelasti tilanteen.

Heinä­kuussa alkaneet helteet ehtivät kuivattaa lohkoja taas jo lähes liikaakin. Yhteenvetona kasvukaudesta voi todeta, että se suosi kasvitautien ja rikkakasvien esiintymistä ja runsastutti kevätviljojen pensomista.

Kokeiden tuloksista Kevätviljoilla runsaimmat rikkakasvit olivat kuluneena vuonna pihatähtimö eli vesiheinä, peippi sekä pelto-orvokki. Rikkakasvien torjunta onnistui sekä minimiohjelman että Viljelyohjelman aineilla hyvin. Minimissä rikkatorjuntaan käytettiin K-MCPA:ta. Viljelyohjelmassa ohralla ja kauralla käytettiin seuraavia: Tooler (tritosulfuroni) + Tomahawk (fluroksipyyri) + kiinnite ja vehnällä Mustang Forte (florasulaami, + 2,4 D + aminopyralidi).

Viljelyohjelmalla teho oli huomattavasti parempi, mikä olikin odotettavissa. Myös sääolosuhteet olivat tällä kertaa aineiden apuna, sillä rikkakasvit eivät muodostaneet rikka-aineiden tehoa heikentäviä vahakerroksia lehtiensä pinnalle, kuten saattaa tapahtua, jos alkukesä on kovin kuiva.

Kasvitauteja oli erityisesti ohralla ja kevätvehnällä runsaasti, ja myös kauralla esiintyi selvästi tavallista enemmän lehtilaikkutautia. Tautien runsaus toi erittäin hyvät tehot tautitorjunnalle (ohra ja kaura: Comet Pro + Prosaro ja vehnä: Comet Pro + Juventus) verrattuna ruiskuttamattomiin kasvustoihin. Torjunta nosti satotasoa kevätviljojen viljelyohjelmakokeissa jokaisella lajikkeella keskimäärin 10–20 prosenttiyksikköä.

Sateisena kesänä hivenlannoituksen teho ei näkynyt sadossa yhtä selvästi kuin kuivempina kasvukau-

sina, mutta sadon laatu parani. Kauralla erityisesti kannattaa mainita myöhäiset lajikkeet, joita kokeissa olivat Bettina sekä Avanti, joka ei vielä ole ehtinyt markkinoille asti. Ne hyötyivät hivenaineruiskutuksesta merkittävimmin, ja niillä tuhannen jyvän paino ja hehtolitrapaino nousivat eniten. Esimerkiksi Bettinalla TJP nousi minmikäsittelyn 35,8 grammasta Viljelyohjelman 38,1 grammaan, ja hehtolitrapaino nousi 1,2 kg.

Yhteenvetona Viljelyohjelmakokeista voidaan todeta, että ”teoria todettiin käytännössä”. Kasvin­ suojeluaineiden yhdistäminen ja sopivan paketin tekeminen oli siis onnistunut tavallista haastavammasta kasvukaudesta huolimatta. r

Kasvustoissa näkyi jopa ohran lentonokea, joka on helppo torjua kylvösiemenen peittauksella. Viljelyohjelmakokeissa tähän käytettiin Baytan Universal -valmistetta.

UUTUUS!

Perunan Viljelyohjelma 2015 ☛ Epok ☛ Consento ☛ Banjo Forte & Infinito UUTUUS!

Uusi nestemäinen formulaatti.

Hyvät koetulokset. Senkorin ja Monitorin seoksella laaja-alainen teho perunan rikkakasvien torjunnassa.

UUTUUS!

☛ Mirador

- lehtipoltteeseen

☛ Stratos Ultra

- juolavehnän torjuntaan

Uusi monipuolinen valmiste perunaruton torjuntaan Banjo Forte suojaa erinomaisesti lehtiä ja mukuloita. Antaa vahvan sivuvaikutuksen varsikuolioon. Nopea sateenkestävyys. Sisältää 2 tehoainetta, joista dimetomorfi vaikuttaa paikallissysteemisesti ja fluatsinami kosketusvaikutteisesti.

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA

Kuva: Heikki Permi

VILJANVILJELY

Osa 2

Siemenkeskuksen varastohalleihin mahtuu miljoonia kiloja sertifioitua kylvösiementä.

Kylvösiemenen matka viljelijältä pakkaamoon Ennen kuin siemen päätyy maatalouskaupan myytäväksi, sen matkaan mahtuu monta vaihetta jalostajalta sertifioiduksi kylvösiemeksi.

TEKSTI Heikki Permi

S

iemenviljelijä on korjannut viljasadon, ottanut koko erästä edustavan näytteen ja lähettänyt sen analysoitavaksi. K-maatalouden koetilan laboratoriossa siitä määritetään kaikki siemen­ viljalle tärkeät ominaisuudet: itävyys, kosteus, hehtolitrapaino, tuhannen jyvän paino ja vieraiden lajien määrä. Koska näytteessä ei ole huomauttamista, saa viljelijä työlleen täyden korvauksen perus­ hinnan päälle maksettavine siemen- ja laatulisineen.

K-maatalouden siemenkeskus Hauholla laatii kasvukauden ai-

36

kana kunnostussuunnitelman kaikille viljelyttämilleen lajikkeille.

Samalla se määrittelee, kuinka suuri määrä pääosin kauppa­ siemenen tuotantoon tarkoitetusta sadosta pakataan kantasiemeneksi, jolla voidaan turvata sertifioidun kylvösiemenen tuotanto jälleen seuraavana vuonna. Kunnostus­ suunnitelman mukaan jokainen tiloilla siementuotannossa ollut lajike kutsutaan kunnostukseen omalla vuorollaan. Esimerkiksi syysviljojen kunnostuksella saattaa toisinaan olla kovakin kiire, koska osa sadosta saatetaan kylvää takaisin peltoon jo samana syksynä.

Tiukka kunnostusprosessi Hauholla K-maatalouden siemenkeskuksen ja koetilan yhteydessä toimivassa pakkaamossa työskentelee kaksi ammattimiestä. Tuoteasiantuntijat ESA AHO ja VESA VAARI ottavat siemenraakaerän kerrallaan vastaan ja huolehtivat siitä, kunnes se lähtee K-maatalous­ kaupan kautta tavoittelemaan uusia huippu­satoja jollakin suomalaisella maatilalla.

Siemenen tarkastus- ja kunnostus­prosessi on tiukka. Vastaanoton yhteydessä saapuneesta viljakuormasta otetaan automatisoidusti vastaanottonäyte, jonka MAATILAN PIRKKA 1•2015

Kuva: Jarmo Lampola

Noora Berg analysoi siemenviljanäytettä K-maatalouden koetilan laboratoriossa.

perusteella määritellään kuorman vastaanottokelpoisuus ja kunnostustarpeen taso.

Mikäli vastaanottoehdot täyttyvät, kuorman kunnostus aloitetaan ja se valutetaan vastaanottosiilosta lajittelukoneille. Ne poistavat viljasta roskat, rikka­ siemenet ja muut epäpuhtaudet. Lajittelu­koneiden työsaavutus on viitisen tonnia tunnissa, joten kunnostus­kauden aikana yksin Hauholla päästään – työaikalain vaatimukset huomioiden – noin viiteen miljoonaan kylvösiemenkiloon.

Suurin osa maassamme tuotetusta kylvösiemenestä ostetaan peitattuna, mikä on viisasta: peittauksella paitsi torjutaan monia siemenlevintäisiä kasvitauteja, myös useimmiten parannetaan siemenen itävyyttä.

K-maatalouden siemenkeskuksen pakkaamolla käytössä olevat peittainlaitteet värjäävät kylvö­ siemenen tasaisen punertavaksi samalla kun se valuu pakkauskoneen kautta säkkiin. Valmista kylvö­ siementä syntyy parhaimmillaan lähes 10 000 kiloa tunnissa.

Paperit kuntoon Kun siemenerä on kunnostettu, pakkaamo muodostaa siemenestä kauppaerän ja ottaa siitä virallisen sertifiointinäytteen. Näyte toimitetaan Elintarviketurvallisuus­virastoon, tuttavallisemmin Eviralle. Näytteen perusteella Evira joko hyväksyy ja sertifioi kauppaerän tai hylkää sen.

Jokaiselle kauppaerälle annetaan yksilöllinen numero, jonka perusteella se voidaan tarvittaessa jäljittää pakkaamolle ja siemenviljelytilalle asti. Kauppaerä­ numero painetaan myös vakuustodistukseen, jonka pakkaamo kiinnittää kaikkiin sertifioitua kylvösiementä sisältäviin säkkeihin.

Vakuustodistus on pakkaajan virallinen lupa markkinoida kyseistä kauppaerää. Siihen on painettu paitsi kauppaerän numero, myös tiedot kasvilajista, lajikkeesta, itävyydestä ja tärkeimmistä laatutekijöistä.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Siemenen tarkastusja kunnostusprosessi on tiukka. ­ akuustodistus on tärkeä asiakirja viljelijällekin: se V toimii takuutodistuksena siitä, että viljelijän ostama sertifioitu kylvösiemenerä vastaa sille asetettuja vaatimuksia.

Näin viljelijä voi varmistua siitä, että korkealaatuisen viljantuotannon perusteet ovat kunnossa. r Siemenen matkaa jalostajalta sertifioiduksi kylvösiemeneksi seurataan kolmiosaisessa juttusarjassa. Sarjan viimeinen osa käsittelee viranomaisen roolia siementarkastuksessa.

K-maatalouden kylvösiemen­tuotanto vuosittain • K-maatalouden siemenkeskus viljelyttää 24 viljalajiketta ja 13 nurmilajiketta. Lisäksi viljelytetään öljykasvi- ja hernelajikkeita.

• Hauholla kunnostetaan ja pakataan kaikkia viljoja paitsi vehnää.

Suurin osa viljan kylvösiemenestä kunnostetaan ja pakataan yhteistyöpakkaamoilla ympäri Suomen.

• Nurmikasvien siemenet kunnostetaan ja pakataan Vihervakassa Pöytyällä ja Suomen Viljavalla Naantalissa.

• K-maatalouden siemenkeskus tuottaa kantasiemeniä myös useille lajikeyhteistyökumppaneille, kuten Peltosiemenelle ja Tilasiemenelle.

37

TOIMIVA KONE

Suzzarrassa, Pohjois-Italiassa sijaitseva Bondioli & Pavesi on Euroopan johtava nivelakselivalmistaja. Akseleiden valmistuksessa käytetään nykyaikaista tekniikkaa ja automatiikkaa.

Voimansiirron ammattilainen Nivelakseleiden on kestettävä yhä enemmän yhä pidempään, koska niitä käyttävät koneet ja laitteet kasvavat tehotarpeeltaan yhä suuremmiksi koko ajan.

TEKSTI Kari Pyykkönen

Bondioli & Pavesi •

•

•

38

Perheyritys on perustettu vuonna 1950 Edi Bondiolin ja Guido Pavesin toimesta Suzzarassa, Pohjois-Italiassa.

Työllistää noin 1 500 ihmistä 12 eri maassa. Jälleenmyyntiverkosto yli 50 maassa.

Tehtaalla tehdään noin 1 200 nivelakselia päivässä kahdessa vuorossa. Tehtaalla työskentelee noin 600 ihmistä.

Laaja tuotevalikoima Bondioli & Pavesilla on yhteensä 13 eri tuotelinjaa, joista jokainen on erik­oistunut valmistamaan erilaisia voimasiirtoon tarkoitettuja tuotteita, kuten nivelakseleita, vaihteistoja, hydraulipumppuja ja – venttiilejä sekä erilaisia voimansiirtoon tarkoitettuja komponenteja. Myös yhtiön jälkimarkkinointi on kattavaa:.

Tekninen tuki ja alkuperäiset vara­osat ovat saatavissa myös vanhempiin malleihin ympäri maailmaa.

Suuri jälleenmyyntiverkosto Yhtiön jälleenmyyntiverkosto toimii yli 50 maassa.

Vuonna 1967 yhtiö aloitti kansainvälisen myyntiverkoston rakentamisen ja on tänä päivänä Euroopan johtava nivelakselivalmistaja. Myyntiverkosto käsittää satoja jälleenmyyjiä ja tuhansia edustajia.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Nivelakseleiden uudessa etiketissä on mukana QR-koodi, jolla saa älypuhelimeen tai muuhun mobiililaitteeseen käyttöja turvallisuusohjeet nopeasti ja kätevästi.

Pitkä käyttöikä ja laatu Akseleissa on erilaisia suojakytkimiä ja esimerkiksi levy­kytkimet säädetään jo tehtaalla oikeaan momenttiin ja kitkalevyjen kulutuspinnat käsitellään korroosio­nestoaineella. Nivelakselit myös testataan: tehtaalla simuloidaan akseleiden normaali käyttöikä ja niitä rasitetaan ja pyöritetään testipenkeissä eri kulmissa ja eri vääntömomenteilla. Akselin ristikot ja neulalaakerit ovat myös tehtaan omaa tuotantoa, mikä takaa niille pisimmän mahdollisen käyttöiän.

Maatalouskäytössä nivelakseleille on ominaista pienet kierrokset ja suuri kuormitus. Bondiolin nivel­ akseleiden neulalaakerien halkaisija on iso ja laakerikuppi on lämpökäsitelty ja kiillotettu, jolloin se kestää paremmin kuormituspiikkejä.

Oma tuotanto ja valmistus Akselit ja komponentit valmistetaan kokonaan itse eikä niissä käytetä ulkopuolisia valmistajia ja tavarantoimittajia. Nivelakseleiden laatua valvotaan ja testataan jatkuvasti tehtaan omissa testipenkeissä. Myös raaka-aineita testataan ja analysoidaan ennen ottamista tuotantoon. Suojaputkien osat tehdään myös itse. Tällä halutaan varmistaa suojainten pitkäikäisyys, joka lisää käyttöturvallisuutta.

Jopa nivelakseleiden valmistuksessa käytetään tehtaan itse suunnittelemia työkoneita ja laitteita. Bondiolilla on oma ulkopuolisen tutkimuslaitoksen valvoma testaus, jonka perusteella sillä on oikeus CE hyväksyntään.

Bondiolin nivelakseleita käytetään ensiasennus­ akseleina sadoissa eri konemerkeissä ja –malleissa. Se on sitoutunut kehittämään yhdessä työkonevalmistajien kanssa parhaimmat mahdolliset nivelakselit, joihin käyttäjä voi luottaa kaikissa tilanteissa. Nivel­ akseleiden on kestettävä enemmän ja pitempään yhä kovenevassa käytössä, koska niitä käyttävät koneet ja laitteet kasvavat tehotarpeeltaan suuremmiksi koko ajan.

Turvallisuus ja ympäristötekijät ovat myös yhtiölle erittäin tärkeitä Tästä on osoituksena laadunhallinnan ja laadunvarmistuksen sertifikaatti UN EN ISO 9001, joka on ­myönnetty yhtiölle vuonna 1994. Vuonna 2001 myönnetty UNI EN ISO 14001 sertifikaatti on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli. Se kertoo yhtiön ympäristönsuojelun tasosta ja ympäristöasioiden hallinnasta. r MAATILAN PIRKKA 1•2015

K-maatalouden valikoimissa on lähes 60 erilaista nivelakselia, mikä on markkinoiden laajin valikoima.

Nivelakseleita jokaiseen tarpeeseen Bondiolin nivelakselimallisto käsittää kolme akseli­sarjaa: SFT, Global ja COMS, joka tunnetaan Suomessa myös ­K-Agro sarjana. Käyttäjän turvallisuus ja käytön helppous ovat tärkeimmät kriteerit Bondioli & Pavesin nivelakseleiden suunnittelussa. SFT onkin lyhenne sanoista Safety, Function and Technology.

SFT akselit on tehty kaikkein vaativimpaan käyttöön.

Siksi niiden suunnittelussa huollon helppouteen on kiinnitetty erittäin paljon huomiota. Akseleissa on neliharjainen liikkuva muotoputki, jossa on erittäin jäykkä rakenne, eikä se helposti leikkaudu kiinni. SFT sopii erinomaisesti nykyajan vaatimuksiin, joissa työkoneiden ja traktoreiden koko kasvaa ja kun niitä käytetään enemmän ja pitempään.

Rasvaus­väli on jopa 50 tuntia. SFT-akseleissa muoto­ putkien rasvaus on mahdollista tehdä nipan kautta irrottamatta akselia.

Global-akselit ovat Bondiolin uusin mallisarja, ja se korvaa vanhat 100-sarjan akselit. Akselisarjassa on käytetty uusimpia innovaatioita ja viimeisintä teknologiaa. Akseleissa on kolmiharjainen muotoputki. Mallistossa rasvausnipat ovat laakerikupin päässä, mikä tekee rasvauksesta helppoa. Rasvausväli on 50 tuntia.

Perinteinen K-Agro mallisto on edullinen ja laadukas perusakseli. Mallisarjan akseleissa on myös kolmiharjainen muotoputki. Perinteinen ristikkorasvaus tekee rasvausväliksi noin kahdeksan tuntia.

39

Hyvää läheltä

Jukolan cheddarissa käytetty vain muutaman tunnin ikäinen aamumaito täyttää varmasti juustolle asetetut korkeat laatukriteerit.

Mainion makuista lähicheddaria Jukolan juustola Leivonmäessä on Suomen ensimmäisiä oikeita Farm Cheese -tapauksia, jossa tila ja juustola ovat kimpassa.

TEKSTI ja KUVAT Visa Vilkuna

J

ukolan tilalla Leivonmäessä on aina eletty ajan hermolla.

Tilan nykyinen isäntä PERTTI LIIAS kertoo laajentaneensa koti­eläinrakennuksia neljä kertaa. Näiden investointien ansiosta lehmä­luku on kymmenkertaistunut 250-päiseksi, ja peltoakin on hankittu lisää. Viljelyssä on tällä hetkellä noin 330 hehtaaria.

Valtaosin nurmella olevaa pelto­alaa on kasvatettu turve­ tuotannosta vapautuneilla alueilla ja raivaamalla. Nurmi korjataan 40

noin 8 000 kuutiometrin vetoisiin laakasiiloihin, ja kesästä ja tarvittavan rehun laadusta riippuen korjuukertoja on kahdesta kolmeen.

Jukolassa on käytössä Claas Jaguar 830 -ajosilppuri. Isäntä kertoo, että tehokkaalla ajosilppurilla rehunteko käy sukkelaan, ja näin ollen rehusta tulee erittäin tasalaatuista.

Selkeän yksinkertaista Viljaakin Jukolan tilalla viljellään, mutta jonkin verran sitä joudutaan MAATILAN PIRKKA 1•2015

Cheddar tehdään aamulypsyn maidosta, eli maito on juustolassa alle tunnissa lypsyn päättymisestä.

Tuore aamumaito tuodaan juustolaan vain neljän kilometrin päässä sijaitsevalta maitotilalta.

Keltaista cheddaria tehtäessä maitoon lisätään annattopensaan kuoresta tehtyä oranssia väriainetta.

kuitenkin ostamaan ulkopuolelta.

Lehmien ruokinta perustuu tasaappeeseen. Sopivan yksinkertainen ruokintamalli on osoittautunut toimivaksi, sillä karjan keskituotos on ollut hiehojen määrästä riippuen 9 500 litran hujakoilla.

Tilalla on 2x20-paikkainen taka­lypsyasema, johon päädyttiin Amerikan reissuilla nähtyjen ratkaisujen perusteella. Asema on nopea, yksinkertainen ja edullinen verrattuna vaikkapa karuselliin.

– Asemalypsy palvelee meidän juustolammekin tarpeita erinomaisesti. Cheddar tehdään aamulypsyn maidosta, eli maito on juustolassa alle tunnissa lypsyn päättymisestä. Robotiltahan ei pysty aamumaitoa saamaan, Liias kertoo.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

– Asiakkaat pitävät myös tärkeänä, että lypsytyön tekee ihminen, joka samalla näkee ja kokee lehmien tilanteen kaksi kertaa päivässä, hän jatkaa.

Maailman syödyin juusto Pertti Liias ja hänen juustomestarina vuosikymmeniä toiminut veljensä MARKKU LIIAS alkoivat pari vuotta sitten miettiä, kuinka huippu­luokan maitoa voisi jalostaa kotinurkilla hieman pidemmälle.

Heti alkuun veljeksille oli selvää, ettei kannata lähetä liikkeelle Suomessa runsaasti tuotettavilla tuotteilla.

Liiakset tiesivät, että cheddar on maailman syödyin juusto, ja sillä näytti olevan Suomessa kasvava kysyntä. Niinpä Markku Liias

lähti Kanadan British Columbiaan opiskelemaan nimenomaan cheddarin tekoa. Armstorngin kylässä olevassa Village Cheese -juustolassa vierähti muutamalla eri reissulla yhteensä useampia kuukausia cheddarin saloihin perehdyttäessä.

– Jukolan juustola on Suomessa yksi ensimmäisistä oikeista Farm Cheese -tapauksista, jossa tila ja juustola ovat kimpassa. Meillä Jukolassa cheddar valmistetaan perinteistä käsityötä ja työskentelytapaa vaalien, Liiaksen veljekset kertovat.

Cheddarin salat vaativat tarkkuutta Tuore aamumaito tuodaan juustolaan vain neljän kilometrin päässä sijaitsevalta maitotilalta. Tarkas41

Hyvää läheltä

Lämpimät ja ylevät lähiruokapuheet ovat muuttumassa käytännön teoiksi. tuksen jälkeen maito pastöroidaan tuotteen turvallisuuden ja tasa­ laatuisuuden varmistamiseksi.

Juuston teko vaatii äärimmäistä tarkkuutta lämpötilojen, ajoituksen ja lisättävien aineiden osalta. Pastöroinnin jälkeen maitoon lisätään hapate, jolla tehdään cheddarille tyypillinen aromi ja rakenne.

Keltaista cheddaria tehtäessä maitoon lisätään annattopensaan kuoresta tehtyä mautonta, oranssia väriainetta. Juoksute lisätään maitoproteiinin saostamiseksi. Noin 30 minuuttia juoksutteen lisäyksestä maitoproteiini kiinteytyy pehmeäksi massaksi, joka leikataan rakeistoksi, jotta hera alkaisi erottua.

Rakeisto lämmitetään 37–40 asteeseen jatkuvasti hämmentäen. Kun rakeisto on valmista, se lasketaan cheddaraltaaseen, jossa rakeisto kuivuu ja vetäytyy yhtenäiseksi massaksi. Massa leikataan vielä harkkomaisiksi limpuiksi, joita käännellään ja pinotaan päällekkäin, jotta niistä saadaan puristettua heraa ulos. Seuraavaksi limput leikataan ja myllätään pieniksi napuiksi. Suolan lisäyksellä annetaan makua juustolle, säädetään kypsymistä ja lisätään sen säilyvyyttä.

Napumassa kaadetaan nelikulmaisiin muotteihin ja puristetaan harkoiksi. Valmis harkko painaa noin 20 kiloa, ja se pakataan ilma­ tiiviiseen pussiin kypsymään.

Lähiruokaa lähikaupasta Ensimmäiset juustot saatiin kesällä asiakkaille aivan nelostien kupeessa olevasta omasta myymälästä. Hieman ennen vuodenvaihdetta Jukola teki Ruokakeskon kanssa sopimuksen, ja kuluvan vuoden alkupuolella pitäisi K-kaupoista saada aitoa suomalaista Jukolan cheddaria.

– Nyt näyttää vahvasti siltä, että lämpimät ja ylevät lähiruoka­ puheet ovat muuttumassa käytännön teoiksi, Markku Liias iloitsee. r 42

Jukolan maitotila tuottaa vuodessa 2,5 miljoonaa litraa maitoa, joten raaka-aineestakaan ei ihan heti tule pulaa, Markku Liias kertoo.

Pehmeä massa leikataan rakeistoksi, jotta hera alkaisi erottua. Rakeisto lämmitetään 37–40°C asteeseen jatkuvasti hämmentäen.

Hygienia huipussaan Jukolan maitotilalla käytetään Sani-bed-kuivadesinfiointi­ ainetta lehmien parsissa ja vasikan karsinoissa. Olkien käyttö kuivikkeena lisää kärpäspainetta, mutta tilan isäntä Pertti Liias kertoo tilanteen pysyneen Sani-bedillä hyvin hallinnassa.

Sani-bed sitoo kaasuja positiivisella sähkövarauksella. Kun ammoniakki sidotaan, myös lannan typpisisältö pysyy paremmin tallessa. Sani-bed on kehitetty käytettäväksi sekä parsiettä pihattonavetassa. Kun makuuparret ovat tehokkaasti kuivatut, myös taudinaiheuttajien elinmahdollisuudet pienenevät oleellisesti.

Hm Vir Gold -desinfiointisuihkeen käytöstä Jukolan tilalla on niin ikään hyviä kokemuksia. Aineen vedinten ihoa hoitava ja pehmentävä vaikutus on helposti havaittavissa. Bakterisidi irrottaa utareista ja vetimistä kuollutta ihoa. Tämä parantaa aineen desinfioivaa vaikutusta merkittävästi. Desinfiointi­ vaikutuksen ansiosta patogeeniset bakteerit eivät pääse tunkeutumaan avoimeen vedinkanavaan lypsyn päätyttyä.

Jukolan tilan kokemusten mukaan Hm Vir Gold on mainio aine etenkin kesäaikaan, kun utareet ovat kärpästenkin takia kovemmalla rasituksella. Aine sumutetaan vetimiin käsikäyttöisellä pullolla kerralla koko riviin lypsyn päätyttyä.

Jukolan tilalla hygienia on hyvällä mallilla, sillä soluluku on pysynyt 120–170 000 välillä, käyden joskus jopa alle 100 000 tasossa. Lehmien hyvinvointiin Jukolassa panostetaan kaiken aikaa. Hiljattain makuuparsien kovahkot kumi­ matot vaihdettiin pehmeämpiin parsipeteihin.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

KUIVAA - SIIRRÄ SÄILYTÄ!

MEPU S-sarjan kiinteät kuivurit

KYSY TALVITARJOUS!

Kokonaisvaltaiset ratkaisut tilalle.

• Twister kartio- ja tasapohja siilot • Wheatheart ruuvit • Mepu kuivurikoneistot • S-sarjan kiinteä kuivuri • Mepu vaunukuivurit • Mepu lajittelijat • ym.

MEPU M205k vaunukuivuri

• ketjuelevaattorilla • Aito ja alkuperäinen • Keskikanavaratkaisu • Helppo käyttää

en Edullin tä ä tapa lis kuivaus ia. eett kapasit

Kaikki teräskartiopohjasiilomallit on mahdollista varustaa puhallussiiloiksi The Next Generation Rocket -tuuletusjärjestelmällä.

Kotimaiset puuelementtihallit Jyrkempi 27° kattokulma

Kotimaiset TUHTI teräshallit ja konekatokset

• Teräskehärunko kastomaalattua kotelopalkkia - vapaata tilaa harjalle saakka • Paljon eri runkoleveyksiä ja pituuksia (esim. WS 11 ja 14 / pit. 8 - 58 m) - myös lämpöeristettynä • Lisäksi pihatot ja maneesit

Esim. varastohalli 10 x 20,8 x 4,55

16.790 ,(alv 0%) + rahti

Tervetuloa K-maatalouksissa järjestettäville hallipäiville.

Lämpöeristetty halli 10 x 20,8 x 4,55

29.640 ,(alv 0%) + rahti

Katso aikataulu ja paikkakunnat: www.k-maatalous.fi / tapahtumat

Hinta sis. vesikattorakenteen ja seinäelementit (2 x maalattu paneli). Ei sisällä pystytystä, perustuksia. Ovet ja ikkunat lisähintaan. Tilaukset 30.1.2015. mennessä.

QR-koodi tapahtumiin:

Pyydä ! tarjous

Palokärki 500kW poltin.

Esim. 6 x 14 m

Pressuhallit

Maatilan biolämpölaitteet GSI Viljankuivaussiilot • 335 - 1050 m3 Nyt tulevaan kauteen ennakkohinnalla.

• Nykyaikaiset, helppokäyttöiset ratkaisut kotimaisen energian polttoon, myös kuivureiden lämmitykseen.

Suursäkki 1000 kg

Saapaspesuri

• • • • •

• 90 x 25 x 55 cm • Viidellä harjalla • Runko-osa ruostumatonta terästä

90 x 90 x 125 cm Sisäpinta muovilaminaattia Neljä nostolenkkiä Tyhjennys- ja täyttöventtiili 1000 kg/SF5:1

500819349

500960664

8

95 /kpl

169

00 /kpl

alk.

9.310,-

(alv 0%) + toim.kulut

• Monikäyttöistä varastotilaa • Suomessa valmistetut materiaalit • Nopea ja helppo pystyttää ja tarvittaessa purkaa sekä siirtää

ippua Nestesa uett, D re a C Kiilto 500 ml KAUPAN !

PÄÄLLE

Serto Bio Color, 8 kg • Pesujauhetiiviste erityisesti kirjopyykille

Kiilto Care Duett

• Käsien ja koko vartalon pesuun, myös suihkushampoona.

• Sis glyserolia ihon kuivumisen ehkäisemiseksi.

2995 /kpl

Serto Bio Color 500785139

Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa 28.2.2015 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Hintoihin lisätään mahdolliset toimituskulut.

Kuva: Olli Pekkala

T YÖKONE-ESITTELY

Työteho lisääntyy, kun leveääkin siiloa saadaan täytettyä kuljetinta kääntämällä. Itse myllyä ei tarvitse koko ajan siirtää.

Tuoretta viljaa SUORAAN PELLOLTA Murskan W-Max 20 -mylly uudella pidemmällä kuljettimella varustettuna ylitti Mikko Elovaaran odotukset.

TEKSTI ja KUVAT Eeva-Kaisa Pulkka

Kiuruveden Lepistönperällä MIKKO ja OUTI ELOVAARAN rakentamien ja raivaamien navetoiden ja peltojen keskellä häärii myös perheen vanhin poika, ANTTI, joka jatkaa vanhempiensa jalanjäljissä. Tiloilla on yhteensä liki parituhatta lihanautaa.

Antin navettojen valmistuttua kesällä 2013 tilojen yhteinen eläinmäärä kaksinkertaistui. Molempien tilojen kaikki navetta- ja pelto­ työt hoidetaan samalla kalustolla ja samasta rehukeskuksesta.

Elovaarat viljelevät yhteensä noin 600 hehtaaria, josta suurin osa on nurmella. Nurmet uudistetaan kokoviljasäilörehun kautta, 44

puitavia viljoja ei viljellä. Sonnien ruokinnassa käytettävä ohra ostetaan välittäjän kautta.

Eläinmäärän tuplaantuminen lisäsi myös käsiteltäviä viljamääriä: sonnit syövät vuodessa vähintään puolitoista miljoonaa kiloa ohraa.

Määrä vaihtelee jonkin verran viljan ja muiden jakeiden hintasuhteiden mukaan. Aiemmin vilja jauhettiin siilojen alla olevilla automaattimyllyillä, ja pari vuotta viljan kävi jauhamassa urakoitsija.

Murska oli etukäteen tuttu Elovaarat hankkivat tilalleen uutta hiertävää murskaustekniikkaa käyttävän Murskan W-Max 20 -myllyn

Kuljetin muutti koko myllyn käytön.

syksyllä 2013. Suuren viljamäärän lisäksi oman myllyn hankintaan vaikutti tavoite siirtyä tuoreviljan ostamiseen. Urakoitsijaa ei välttämättä saisi juuri oikeaan aikaan.

Hankittavan myllyn merkkiä ja mallia isännän ei tarvinnut juuri miettiä.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Mikko Elovaara otti myllyyn lisävarusteena saatava ohjausjärjestelmän, joka hoitaa säilöntäaineen annostelun siihen syötetyn viljan kosteuden perusteella ja säätää syöttöä automaattisesti.

– Urakoitsijalla oli käytössä Murskan mylly. Näin sen toiminnassa, ja sen perusteella oli helppo päätös valita Murskan mylly.

Elovaarat ostivat Murskan W-Max 20 -myllyn ensin normaalilla kuljettimella. Käytön hidasteeksi ei tullut myllyn teho, vaan jauhetun viljan kasa. Se vyöryi myllyn päälle jo alle kymmenen tonnin jauhamisen jälkeen.

Murska tarjosi tilalle testattavaksi uutta myllyyn liitettävää kuljetinta.

– Kuljetin muutti koko myllyn käytön. Myllyyn tuli tehoa lisää ja käyttö helpottui huomattavasti, kun kuljetin kääntyy eikä aina tarvitse siirtää myllyä, Mikko Elovaara kehuu.

Yhdeksän metriä leveän siilon saa täyteen murskattua viljaa niin korkeaan kasaan, ettei sitä tarvitse erikseen aumata. Ohra ostetaan muutaman rekallisen erissä pitkin vuotta ja jauhetaan kerralla laakasiiloon.

Uudella kuljettimella varustettuna myllystä on saatu 32 tonnin tuntiteho kuivalla viljalla, entisellä kuljettimella teho jäi 25–27 tonniin tunnissa. Kokemusta tuoreviljasta ei vielä ole, mutta Elovaara luottaa myllyn jauhavan sitä huomattavasti suuremman määrän tunnissa.

Tuoreena myyminen toivottavaa Elovaaroilla myllyä pyöritetään yleensä 300 hevosvoimaisella traktorilla. Tehon tarve riippuu viljasta, sen kosteudesta ja myllyn kiekkojen välyksestä.

Vilja jätetään murskatessa mahdollisimman karkeaksi.

– Riittää, että jokaisen jyvän kuori on rikki. Pölyksi viljaa on turha jauhaa, isäntä sanoo.

Mikko Elovaara ostaisi mielellään kaiken viljan syksyllä tuoreena, mutta se on osoittautunut toistaiseksi toiveeksi. Viime syksy kuivatti viljan pitkälti jo pellolla, mutta muutenkin viljan myyminen tuoreena tuntuu olevan vierasta.

– Kerralla saisi tulla se 1 500 tonnia. Sen voisi säilöä murskeena ja laittaa siilon kiinni, Elovaara toivoo.

– Uskon kyllä, että isännät ymmärtävät tulevaisuudessa, ettei viljaa kannata väkisin kuivata. Tuoreena myyminen on järkevä vaihtoehto. r MAATILAN PIRKKA 1•2015

Ohra jätetään murskatessa mahdollisimman karkeaksi, jyvän pinnan rikkoutuminen riittää.

Tekniset tiedot Murska W-Max 20CB

maksimikapasiteetti 40 t/h tehon kulutus / tarve ulosotolta 120 kWh mitat korkeus 3 116 mm

leveys 2 475 mm

pituus 7 370 mm

paino 3 800 kg kiekot 19 + 20 kpl pakan pituus 700 mm halkaisija 283 mm Soveltuu kaikkien viljojen, myös seosviljojen sekä herneen, härkäpavun ja maissin murskaukseen.

Lisävarusteina saatavissa nivelakseli, happotynnyriteline 200 litran tynnyrille sekä bagger-, elevaattori- ja mattokuljetinvarustus. Lisäksi W-Data -ohjausjärjestelmä, joka kontrolloi viljan ja säilöntäaineen syöttöä sekä antaa tietoa käytetystä ajasta ja säilöntäaineesta sekä jauhetusta viljasta.

45

KONEUUTUUDET

Pienkuormaajan tekniikka löytyy istuimen alta yhtenä pakettina ilman työkaluja.

Pienen kokoluokan modernit koneet K-maatalouden työkonevalikoima laajentuu vuonna 2015 Norcarin laajalla pienkuormaajamallistolla.

TEKSTI ja KUVAT Hannu Koivisto

P

ienkuormaajien käyttöalue on laaja, mistä on kiittäminen monipuolista lisälaitevalikoimaa ja runko-ohjausta.

Runko-ohjauksen ansiosta kääntösäde on niin pieni, että sen sisään mahtuu juuri mies seisomaan, jos kengät ovat tanassa vierekkäin.

– Ketteryys on iso vahvuutemme, MAGNUS HOLM Norcarilta kertoo.

– Koneessa on joka pyörässä hydraulimoottori, akseleita ei tarvita, Holm jatkaa.

46

Koneen keinurunko tekee ajosta vakaan, kun joka pyörä pysyy kuoppaisellakin alustalla maassa. Ajaminen on helppoa ohjaus­pyörää kääntämällä. Liuku­ ohjaukseen verrattuna runko-ohjaus ei murra pehmeää alustaa, kuten nurmikkoa.

– Asiakkaille koeajo on tosi tärkeä, Holm sanoo.

Silloin ominaisuudet tuntuvat omiin kouriin.

Tammikuun loppupuolella Norcar järjestää maata kiertävän

Roadshown yhdessä uuden yhteistyökumppaninsa K-maatalouden kanssa. Yhteistyö tarkoittaa Norcarille kasvavia myyntiresursseja. K-maataloudelle yhteistyö mahdollistaa nykyaikaisen pien­ kuormaajamalliston laajenemista pienempiin koneisiin.

Kehittynyt hydrauliikka on Norcarin sydän Pienkuormaajien jokaisessa pyörässä on hydraulimoottori. Suora veto välittää enemmän vetovoimaa MAATILAN PIRKKA 1•2015

Kubotan kolmisylinterisestä moottorista. Moottorivaihtoehdot ovat 20–45-hevosvoimaisia.

Hydraulimoottorit ovat Norcarille luonteva vetotapa ja hydraulitekniikka Norcarin vahvuus. Osaaminen juontuu Minkomaticin erikoisdumppereista, joita Norcar on valmistanut jo 45 vuotta.

Pienkuormaajissa on lisäksi modernia sähkö­ hydrauliikkaa: istuimelta noustessa käsijarru kytkeytyy automaattisesti päälle. Ominaisuus on tärkeä turvallisuustekijä kokemattomille käyttäjille etenkin vuokrafirmojen koneissa.

Kaksi kattavaa mallisarjaa Pienkuormaajien kasvava suosio perustuu monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin. Lisälaitevalikoima kattaa navettatyöt, hevostallit, lumityöt, ruohonleikkuut ja rakennustyöt samalla koneella.

– Norcarin pienkuormaajat säilyttävät hyvin arvonsa. Vaihtokoneet menevät nopeasti kaupan, Holm kertoo.

Mallisarja on kattava. 700-sarjan koneet sopivat järeämpiin töihin. Ketterä 755 sopii ahtaisiin töihin.

765 sopii raskaampiin hommiin, kuten teollisuus­ käyttöön.

Uuden a-sarjan mallit a60, a62,a72 ja a75 soveltuvat modernin tekniikan ja monipuolisen hydrauliikkansa ansiosta monenlaiseen käyttöön. Sarjan uusi monopuomi on varustettu jatkopuomilla. Se tarjoaa väkevää nostovoimaa, runsaasti nostokorkeutta ja hyvän näkyvyyden työlaitteille. r

Black Horse Kivennäinen, 20 kg

Black Horse Breeder 20 kg

• Maittava ja monipuolinen kaikille hevosille ja poneille.

• kivennäisaineiden lisäksi runsaasti vitamiineja ja aminohappoja.

• Lavalla 30 säkkiä.

• Valkuaisrehu siitostammoille, kasvaville varsoille sekä kilpahevosille.

• Monipuolinen valkuaiskoostumus ja korkea sulava raakavalkuainen.

500732588

500776138

25

95

2695 /sk

/sk

D&H Pasture Mix

• Myslimäinen täysrehu - suunniteltu perusrehuksi täyttämään ponien ja harrastehevosten ravinnontarpeet.

D&H Build-Up

• Suunniteltu hevosille ja poneille, joiden lihasmassaa halutaan kasvattaa kontrolloidusti.

• Sisältää hitaasti energiaa vapauttavia ja mikronisoituja raaka-aineita, helposti sulavia kuituja, öljyä, vitamiineja, kivennäisiä ja Yeasacc hiivaa, joka edesauttaa pieneliötoimintaa suolistossa.

Norcar kääntyy melkein paikallaan runko-ohjauksen avulla.

Kokonaan kotimainen Norcar Vuonna 1976 perustettu Norcar-BSB Oy on valmistanut pienkuormaajia vuodesta 1998. Perheyrityksen vahvuus on monipuolinen metalliosaaminen, josta pienkuormaajat ovat yksi osa kokonaisuutta. Uusikaarlepyyssä sijaitseva tehdas työllistää 55 ihmistä. Koko konsernissa työskentelee 150 henkilöä.

Metsäkoneita alunperin valmistanut yritys valmistaa myös ruokintakoneita minkkitarhoille. Tehtaalta valmistuu 500 konetta vuodessa. Konserni on myös teollisuusautomaation osaaja.

Kuormaajat ovat täysin Norcarin valmistamia.

– Koneet on tehty täysin metallista. Rungot on hitsattu itse valmistamillamme roboteilla, kertoo modernin metalliyrityksen Norcarin pienkuormainten tuotejohtaja, Magnus Holm.

JEPPE AKTIIVI PLUS

Täysravinto paljon liikkuville koirille.

Täysravinto herkille koirille

Liikkuvien koirien täysravinto

Vähän liikkuvien koirien täysravinto

Kasvavien koiranpentujen täysravinto

Tarkemmat tuotetiedot www.biofarm.fi

MAATILAN PIRKKA 1•2015

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

MAATILARAKENTAMINEN

Joustavuutta

viljan varastointiin Mepu Twister -tuuletussiilot tarjoavat mielenkiintoisen vaihtoehdon Suomen vaihteleviin sadonkorjuuolosuhteisiin.

TEKSTI ja KUVAT Hannu Koivisto

V

ielä muutamia vuosia sitten viljan varastointiin oli tarjolla pääasiassa pyöreitä peltisiiloja ja peltielementtisiiloja. Viljaa varastoitiin ties missä laareissa.

Viljan varastointi ei ole yhdentekevä asia. Oikein tehty varastointi varmistaa sadon laadun ja säilyvyyden ja pitää haittaeläimet loitolla.

Kuivaa ja varastoi huolella Vilja pitää kuivata oikein ja riittävän kuivaksi. Pilaantuminen aiheutuu mikrobitoiminnasta, entsyymitoiminnasta ja hengityksestä.

Viljan pitää olla varastoitaessa riittävän kuivaa, jotta kosteus, mikrobien ravinto, saadaan pidettyä aisoissa.

48

Säilyvyyteen vaikuttaa olennaisesti kuivatun ja kuuman massan jäähdytys. Jos viljaa ei ole jäähdytetty kunnolla, kuivakin massa voi homehtua. Juuri jäähdytys laiminlyödään useimmiten kiirettä syyttäen.

Jos vilja siirretään heti kuivauksen jälkeen tuulettuvaan siiloon, se jäähtyy varmasti ajan kanssa. Jos kuivurin lämpöä ei tarvitse ajaa jäähdytyksen ajaksi alas, kuivaaminen on huomattavasti tehokkaampaa. Kuivuriuunin jäähdyttäminen vie aikaa, samoin sen uudelleen kuumentaminen.

Tuulettava siilo toimii kuivatun viljan jäähdyttäjänä erinomaisesti. Kuivurin kapasiteetti saadaan hyödynnettyä tehokkaammin, kun jäähdytystaukoja ei tarvitse pitää.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Puitu vilja kipataan laatalle, jonka reunoilla on siiloelementit. Tavara lykitään kuormaajalla kuivurin kaatosuppiloon. Laatta viertää poispäin kuivurista, jolloin vesi ei jää makaamaan laatalle.

Markku Puska, Janne Matintalo ja Jaakko Kortesmäki ovat yhdessä suunnitelleet viimeisen kokonaisuuden viljan käsittelyyn ja varastointiin.

Tuulettuva siilo voi olla vaihtoehto myös kuivurin koon kasvattamiselle, kun tehoja saadaan lisää.

Suoraan tuulettumaan puinnin jäljiltä Sateinen syksy tulee aina silloin tällöin yhtä varmasti kuin yön jälkeen päivä. Sateisena syksynä peltoon pilaantuva sato on korjattava nopeasti. Kiire aiheuttaa ruuhkaa kuivurille.

Jos viljan kosteus on 20 prosenttia, sen pilaantuminen alkaa kahden vuorokauden sisällä. 25 prosentin kosteuden vilja on saatava kuivuriin vuorokauden sisällä ja 30 prosenttia kostea vilja on saatava kuivuriin jo 12 tunnin sisällä.

Märän viljan kuivausajat venyvät, ja puidussa viljassa alkaa pilaantuminen. Jos siilo on varustettu puhalluslaitteilla, vilja voidaan varastoida suoraan puinnin jäljiltä tuulettumaan.

Tuulettuvaa siiloa voidaan hyödyntää ennen ja jälkeen kuivauksen. Lisäksi se toimii varastosiilona.

Viljan laatua kannattaa seurata myös varastoinnin aikana pitkin vuotta. Joskus voi olla tarpeen tuulettaa siiloa kesken varastokauden.

Vaikka viljamassa toimii lämmöneristeenä ja lämpötilavaihteluiden tasaajana, siiloon saattaa kertyä kondenssikosteutta.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

Mepu Twisterin tyhjennys toimii. Jyrkkä pohjakartio tyhjenee kerralla.

Sikana Oy satsaa sadonkäsittelyyn JAAKKO KORTESMÄEN ja MARKKU PUSKAN 3 000 lihasian sikala ja broilerkasvattamo Sikana Oy käyttää viljaa runsaasti. Kummallakin miehellä on omalla tilallaan myös eläimiä: Kortesmäellä broilereita, Puskalla sikoja. Viljaa kuivataan ja varastoidaan kolmen tilan tarpeisiin reilu pari miljoonaa kiloa.

Vuoden 2007 jälkeen viljan kuivausta ja varastointia on kehitetty koko ajan. Tilalla on käytössä viljan varastointiin ilmakuivaava siilo, varastosiilo ja ilmatiivis siilo.

Uusimpana hankittiin kaksi Mepu Twister -siiloa. Toiseen Twisteriin siirretään puitu vilja tuulettumaan, toista Twisteriä käytetään jäähdytyssiilona. Joskus molempia Twistereitä käytetään tuoreen viljan vastaanottoon. Viimeiset viljat

Mepu Twisterin erikoisuus on 40 asteen kulmaan tehty pohjakartio. varastoidaan lopuksi kumpaankin Twisteriin.

Kuivuriksi hankittiin 420 hehtoinen Mepu RCW.

Miksi Mepu RCW? – Hankimme Mepun kuivurin, koska Mepun JANNE MATINTALO oli niin innokas myyjä, kaverukset vitsailevat.

– Itse asiassa kaikki varaosat ja rakennusaikaiset tarvikkeet löytyvät Yläneeltä, kotimaasta, Kortesmäki perustelee.

49

Stokerista tuodaan kuivauslämpö lämmönvaihtimelle.

Biopannu pitää kuivauslämmöt korkealla kylmälläkin.

Kaikki toimii nyt niin kuin nykyaikaisen viljankäsittelyn pitääkin, nopeasti ja luotettavasti.

Mepu Twister -siilot • • •

• •

50

Siilojen halkaisijat 4,2–13,6 metriä Tilavuuksia tarjolla 55–1 859 kuutiossa Kolme pohjaratkaisua: tuulettuva tasalattiaversio, betonikartiopohjasiilo ja tuulettuva teräskartiosiilo.

Useita tyhjennysvaihtoehtoja Valmistus Kanadassa

Mepu RCW seisoo Ilmajokisella tilalla taivasalla. Se on niin sanottu Stand-Alone-kuivuri.

– Jos katsoo kuivurin rakennetta tarkemmin, niin esimerkiksi kaikki pokkaukset on tehty alaspäin, jolloin vesi valuu pois, Puska jatkaa.

Yhtenä tärkeimmistä yksityiskohdista miesten mielestä on ilman sisääntulo kuivuriin. Imuilma tulee Mepuun poikkeuksellisesti keskeltä, jolloin viljamassa toimii eristeenä, eikä kuivurin eristämiselle ole niin suurta tarvetta.

Kokonaisuus oli kuitenkin tärkeää. Koska kuljettimet olivat jo aiemmin Mepun toimittamia, niitä käytettiin nytkin. Eri merkkien kuljettimien yhdisteleminen on hankalaa.

Kokonaistaloudellisuus ratkaisi hankinnan Mepun eduksi.

Kartiopohjasiilolla omat vahvuutensa Amerikkalaisvalmisteisia AGIkonsernin valmistamia Twister-siiloja on kolmea eri tyyppiä. Sikana Oy:n käytössä ovat kartiopohjasiilot, jotka ovat edullisia ja nopeita asentaa. Niiden paikkaa voidaan myös vaihtaa.

Lisäksi Twisteristä löytyy tasapohjainen ilmapohjasiilo ja perinteinen betonikartiosiilo.

Kortesmäki ja Puska päätyivät kartiopohjasiiloon siitä syytä, että kuljettimet voitiin asentaa maan pinnalle.

– Betonin sisään upottaminen toisi jossain vaiheessa ongelmia.

Helppoa viljansiirtoa Twisterin valttina voi pitää sen monipuolisuutta. Koko viljankäsittelyketjun sieluna toimivia tuuletussiiloja voidaan hyödyntää moneen tarkoitukseen. Ne toimivat puskureina, mikä antaa joustavuutta koko viljankäsittelyyn kiireisenä puintisesonkina.

Toinen Twistereiden suuri etu on siinä, että ne tyhjentyvät täysin.

– Viimeiset nokareet lähtevät kopauttamalla pois, Janne Matintalo Mepulta kertoo.

Matintalo on ollut koko hankintaprosessin ajan tiiviissä yhteistyössä Kortesmäen ja Puskan kanssa. Kun viljansiirron logiikkaa piirretään ruutupaperille, kaikki kolme seuraavat tiiviisti kynän krahinaa.

MAATILAN PIRKKA 1•2015

K-maatalouden koetilalla tutkitaan useita Clearfield -lajikkeita!

Keskipakopuhallin antaa ilmalle riittävästi vauhtia ja painetta.

Pohjakartiossa on helppokäyttöinen tarkistusluukku.

Varmuutta rypsin ja rapsin viljelyyn!

Clearfield® -tuotantomenetelmä nostaa rikkakasvien torjunnan uudelle tasolle.

TM

Clearfield tuotantomenetelmän rikkakasvien torjunta-aine

• Laajatehoisin aine rikkakasveihin - myös juolavehnään, hukkakauraan, ohdakkeeseen ja valvattiin - Torjunta tehdään joustavasti taimettumisen jälkeen • Hellävarainen CL lajikkeille • Valmiste alkaa tehota jo +5 ºC

Clearfied -rypsilajike

Aurea CL

• Aikaisin rypsilajike • Tuottaa puhtaan, kauppakelpoisen ja korkean sadon Clearfield® -menetelmällä

Kartipohjaiset siilot on seitsemänkerroksisia. Tilavuus on kummassakin 302 kuutiota.

Mepu Twisterin erikoisuus on 40 asteen kulmaan tehty pohjakartio. Jyrkkä kartio painoi vaaka­kupissa paljon hankintaa suunniteltaessa. ­Periaatteessa märkä vilja valuu loivemmassakin kartiossa, mutta käytäntö ei ole aina teorian kanssa sama asia.

Siilon sisällä on hylsymäinen raketti, johon ilma puhalletaan keskipakopuhaltimella. Ilma purkautuu joka puolelta viljamassaan. Siiloa tyhjennettäessä ilmavirta purkautuu pääosin pohjaluukusta.

Tämä varmistaa viljan liikkeellelähdön ja tasaisen kulun.

Viljansiirto on toteutettu Sikanalla siten, että miltei kaikista siiloista voidaan siirtää tavaraa ristiin rastiin. Poikkeuksena on ilmatiivis siilo, josta vilja lähtee aina vain yhteen suuntaan, sikalaan.

Kuljettimien toimintaa ohjataan yleensä kosketusnäytöstä, mutta etäkäyttömahdollisuus kännykällä tai sikalan tietokoneella on vähentänyt rutkasti kuivurilla käyntejä. Puintiaikaa rauhoittaa, kun tilannetta kuivurilla pystyy seuraamaan mistä tahansa, vaikka puimurin hytistä.

Kuivurissa on kaksi elevaattoria. Toisella elevaattorilla kierrätetään ja tyhjätään kuivaajaa, toisella täytetään ja siirretään kuivauksen aikana.

Viljaa siirretään siiloista toisiin yleensä suuria määriä, usean kuukauden tarpeen verran. Kun hommaan kerran ryhdytään, yhtä asiaa tehdään tehokkaasti.

– Jos nyt jotain tekisin toisin, hankkisimme vielä suuremmat elevaattorit, Puska pähkäilee.

Usean vuoden aikana ”hifistelty” viljankäsittely on nyt saavuttanut Sikana Oy:ssa lakipisteensä.

Kaikki toimii nyt niin kuin nykyaikaisen viljankäsittelyn pitääkin, nopeasti ja luotettavasti. r MAATILAN PIRKKA 1•2015

Hybridi Clearfield kevätrapsi

DK 7130 CL

• Takuulla puhdas ja hyvälaatuinen sato • Testattu lajikkeita DK 7130 CL • lajikkeiston aikaisimpia lajikkeita

Clearfield -syysrapsi Useita talvenkestäviä lajikkeita

• Clamox ruiskutetaan syksyllä - kätevästi kerralla eroon jääntiviljasta sekä leveälehtisistä rikoista kuten saunakukasta • Puhdas kasvusto, paljon elinvoimaa

Muut öljykasvilajikkeet:

SW Petita Kevätrypsi • Korkein öljypitoisuus • Öljyntuottajan suosikki!

• Satoisa, luja varsi

TAMARIN Kevätrapsi

• Huippusatoisa ja lujavartinen kevätrapsi • Korkea öljypitoisuus, kasvuaika sama kuin Sheikillä

MAJONG Hybridi kevätrapsi

• Satoisin kevätrapsi - korkein öljypitoisuus • Hyvä laonkestävyys

Sertifioitu viljansiemen tuottaa paremman sadon!

SW MITJA UUTUUSOHRA!

BETTINA UUTUUS!

RAGNA UUTUUS!

• Huippusatoisa, eriomainen korrenlujuus • Valkokuorinen • Suuri jyvä ja hyvä hl-paino

• Erinomainen satoisuus, aikainen 2-tahoinen • Suuri ja tasakokoinen jyvä, korkea hlp

Lujakortisin monitahoinen ohra

• Monitahoisten korkein hehtolitrapaino • Todella suuri siemen, erittäin satoisa

Elintarvike- ja rehukaura

Varaa siemenet ajoissa – saatavuus rajattu!

K-MAATALOUS

KASVINSUOJELU

YaraVitatuoteperhe kasvoi Lehtilannoitus on edullinen ja helppo tapa nostaa kasvin satopotentiaalia.

YaraVitan valikoimasta löytyy nyt ratkaisu kaikkien hivenravinteiden lannoitukseen.

TEKSTI Aleksi Simula, kehityspäällikkö, Yara Suomi

L

ehtilannoitus on edullinen ja helppo tapa nostaa kasvin satopotentiaalia. Parhaimmillaan lehtilannoitus tuo yli 500 kilon sadonlisän, ja kustannukset ovat erittäin pienet. Käytännössä lehtilannoitukseen sijoitettu euro tulee usein vähintään kolminkertaisena takaisin.

YaraVita-tuoteperheeseen kuuluu markkinoiden laajin valikoima erilaisia hivenravinnelannoitteita sekä kattava paketti kasvikohtaisia erikoistuotteita. YaraVita-lehtilannoitteet sisältävät ravinteiden lisäksi liukenevuutta parantavia aineita, kostutusainetta ja kiinnitettä. Tuotteiden keskinäinen sekoitettavuus on omaa luokkaansa ja laajat sekoitettavuustulokset eri kasvinsuojeluaineiden kanssa mahdollistavat jokaiselle viljelijälle sopivan lehtilannoituspaketin, useimmiten yhdistettynä normaaleihin kasvinsuojelutoimenpiteisiin.

Yhteensopivuus kasvinsuojeluaineiden kanssa onkin tärkeää, sillä lehtilannoitteen hinta hehtaarille on usein alempi kuin itse levitystyön kustannus.

Uutuustuote YaraVita Mancozin sisältää tuhdin hivenravinnepaketin viljojen ja nurmien lehtilannoitukseen. Tuote soveltuu myös luonnonmukaiseen tuotantoon.

Hiventen lisälannoitukseen kannattaa satsata, kun tavoitteena on paras mahdollinen sato lohkoilta, joiden satopotentiaali on hyvä. Hivenravinnepuute on yleisintä mailla, joiden pH on vähintään tasolla hyvä ja joiden rakenne on kunnossa. Mangaani muuttuu näissä olosuhteissa herkästi vaikealiukoiseen muotoon. Samoin käyttäytyvät myös kupari ja sinkki, joten kertalannoituksella voi huolehtia näiden kaikkien tärkeiden ravinteiden saannista. Viljojen ja nurmien

52

Hivenravinnepuute on yleisintä mailla, joiden pH on vähintään tasolla hyvä ja joiden rakenne on kunnossa.

lehtilannoitus onnistuu helposti lisäämällä YaraVita Mancozinia rikkakasvien ruiskutukseen. Jos ravinnepuutteita näkyy jo kasvustossa, välittömällä ruiskutuksella voi vielä pelastaa sadon. Lehtilannoitus tulisi kuitenkin tehdä ennakoivasti, sillä lehtilannoituksesta hyötyy parhaiten, kun puutosoireita ei vielä ole näkyvissä.

Muita YaraVita-tuoteperheen uutuuksia ovat Yara­ Vita Coptrac -kuparilehtilannoite sekä väkevä YaraVita Magtrac -magnesiumlannoite. Tälle kaudelle tulleiden uutuuksien myötä YaraVitan valikoimassa on tarjota nyt ratkaisu kaikkien hivenravinteiden lannoitukseen.

Nyt on oikea aika suunnitella kasvinsuojelua ja YaraVita-lehtilannoitteiden hankintaa. Tutustumalla omiin lohkoihin, viljelykasveihin sekä erilaisiin kasvinsuojelu- ja lehtilannoitteiden viljelyohjelmiin saat laadukkaan ja määrältään parhaan sadon. r MAATILAN PIRKKA 1•2015

0%

(*

Nyt korkotarjous!

Uusien työkoneiden hankintaan.

Maksuaikaa 31.12.2015 asti!

Rahoituksen myöntää OP Pankki Oyj.

Multiva TopLine Super XL

TAKUU

• Äes ängelle, kynnetylle, kevytmuokatulle.

• Uusi järeä runkorakenne, jopa 15 km/h muokkausnop. ja 50 km/h siirto

2

Tume NovaCombi

• Perinteiseen, kevennettyyn ja suorakylvöön.

V U O TA T

Uutuus !

Tume Jyräkombi Star XL

Optima T800 Ranch

• Paras muokkaustulos ja markkinoiden käyttäjäystävällisin äes!

• Vakiona väistävä hara, valosarja ja varapyörä

• Varmatoim. maapyöräkäyttö • 16” jyräpyörästö, säiliötil. 3750 L

TUME TITAN kylvölannoitin

• Perinteiseen ja kevennettyyn kylvöön • 5,5 m3 säiliö siirr. väliseinällä (4 m)

Äes kaikkeen kylvömuokkaukseen: sängelle, kynnetylle, kevytmuokatulle.

• Uusi järeä runkorakenne, runkopalkkien korkeus 120 mm • Jopa 15 km/h muokkausnopeuden - jopa 50 km/h siirtonopeus • Piikit 9 akselilla - läpäisevin • Saatavana kantavat 340/55-16 renkaat • Kätevä ja portaaton varpajyrän ja haran säätö

Uutuus !

Vahvat ja kustannustehokkaat kotimaiset maansiirtovaunut • lavan pohja Optim 650 erikoisterästä

MULTIVA TRM13

• 13 tn, 500/50-17 renk. • 7,3 m3, viljakorok. 14,5 m3

MULTIVA TRM 16

• 16 tn, 9,2 m3 (viljakorok. 18,9 m3) • 2-napajarrut ja hydr. takalaita, 550/45-22,5 -renk.

9.990,-

(alv 0%) + toim.kulut

HARDI Navigator 3000

• Hardi Controller 6500, uusi EFC nestejärj. ja 21 SPB/Y 21 m • Koko puomiston kallistus

12.690,(alv 0%) + toim.kulut

Uutukuesn!

Lem ir t Solita Compac attinen uma 6m pne nnoitin. ö kylv la

HARDI Ranger 2500

• 14.9X34 EVC 7 / 21 SBP/Y + Self Steer • 14,9 x 34 -renk.

• Mek. aisaohjaus

Kiinteälaitaiset yleisperävaunut

HARDI Master 1200 EVC 5/15 VHH

• Huippuvarusteltu nostolaiteruisku, Hardi Controller 5500 • Puomistossa toisen puolen taitto

Uutuus !

• 8, 11 ja 13 tn kantavuudella (WS 80 M, 110 M, 130 M) • Viljan, säkkien ym. sekä satunnaisesti myös maa-aineksen siirtoon • Tukeva kiertojäykkä lava - materiaali pohjassa ja laidoissa WS110M 4 mm ja WS130M 5 mm, hydraulinen takalaita.

• Lisää tilavuutta viljakasetilla (lisävaruste)

Master 700 H jälkiharalla

• 11x45 piikit 8 akselilla 8cm jaolla • 3,29 m pitkä runko, aisa nostettavaissa pystyyn * Rahoitustarjous koskee 30.6.2015 mennessä tehtyjä uusien työkoneiden kauppoja. Edellyttää OP Pankki Oyj:n hyväksymää osamaksusopimusta. Käsiraha 30% (voi olla myös vaihtokone) + luoton järjestelypalkkio.

K-MAATALOUS

VILJELYOHJELMA K-maatalouden koetilalla Hauholla tehdään yhteensä yli 30 kasvinsuojelukoetta vuosittain.

Uusia ajatuksia

kasvinsuojeluun IPM-menetelmät, tehoaineryhmät, resistenssi, valtava määrä tuholaisia ja rikkakasveja sekä uusia uhkia kasvinviljelyyn... Viljelijöiltä vaaditaan entistä enemmän osaamista kasvisuojelussa.

TEKSTI Minni Tapola KUVAT K-maatalouden koetila

K-maatalous on asiakkaidensa tukena ratkomassa kasvinviljelyyn liittyviä erinäisiä ongelmia niin talven aikana yhdessä tehtävien suunnitelmien avulla kuin kasvukauden aikaisella neuvonnalla ja tiedottamisella.

Teemme K-maatalouden koetilalla yhdeksän eri kasvinsuojeluyrityksen kanssa yhteensä yli 30 kasvinsuojelukoetta vuosittain. Lisäksi teemme erikoiskasvien kasvinsuojelukokeita sekä testaamme Viljelyohjelmia yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Keräämme uusinta tietoa ympäri Eurooppaa ja pidämme myyjillemme vuosittain useita kasvin­suojeluainekoulutuksia. Järjestämme talven aikana miltei joka pitäjässä Viljelyohjelmailtoja, joissa kerrotaan uusimmat reseptit ja havainnot tekemästämme tutkimustyöstä.

54

Monipuolista rikkakasvien torjuntaa Kesällä koetilalla testattiin eri tankki­seoksia viljan rikkakasvien torjunnassa. Kaikissa testatuissa seoksissa oli huomioitu gramma-aine kestävien rikkakasvien synnyn estämisessä, ja toisaalta torjunnassa pyrittiin kustannustehokkaaseen lopputulokseen.

Gramma-aineiden, kuten Toolerin ja Expressin, kanssa tankkiseokseen suosittelemme fluroksipyyrivalmistetta (Tomahawk, Starane) tai K-Trioa.

Uutena tutkittiin maavaikutteista rikkakasvien torjunta-­ainetta viljoille. Resistenssin ehkäisyn lisäksi se toisi uudentyyppisen, pitkä­aikaisemman tehon torjuntaan. Opimme tosin, että aine aiheuttaa vaaleita, ohimeneviä vioituksia kasvustolle myöhempään

ruiskutettuna. Kasvusto oli paikoitellen hurjan näköinen mutta toipui hyvin, eikä vioituslaikuilla ollut vaikutusta satoon. Ennen kuin tuote mahdollisesti tuodaan markkinoille, sitä testataan vielä ensi kesänä K-maatalouden koetilan kokeissa. Pyrimme testaamaan uudet tuotteet aina kahtena kesänä ennen myyntiä, jotta osaamme valita parhaat aineet Suomen oloihin ja neuvoa niiden oikeanlaisessa käytössä.

Vehnälle ja rukiille suunnattu Broadway torjuu samalla kertaa leveä­lehtiset rikkakasvit sekä hukka­kauran ja monet muut heinä­ mäiset rikkakasvit. Testasimme Broadwayn tehoa rikkakasveihin eri annoskokoja käyttäen: syys­ viljan alimmalla annoksella saadaan hyvä teho saunakukkaan, kierto­tattareeseen ja muihin leveä­ MAATILAN PIRKKA 1•2015

lehtisiin rikkoihin. Torjuttaessa heinä­mäisiä rikkakasveja suositeltu annos on ylin, 220 g/ha. Kylänurmikkaan saadaan kohtalaisen hyvä teho kun ruiskutus tehdään ajoissa nurmikan ollessa 2-lehtivaiheessa.

Jatkossa aluskasvit viljan seassa herättävät monenlaisia kysymyksiä kasvinsuojelun mahdollisuuksista tällaisella lohkolla. Suunnitelmia tehtäessä onkin hyvä tarkistaa reseptin toimivuus, jos tarkoituksena on kylvää aluskasveja. Esimerkiksi hukkakaura-aineiden käyttö on suunniteltava huolella, koska useat heinät vahingoittuvat hukkakauran torjunta-aineista.

Oikeanlaista torjuntaa oikeaan aikaan Kasvitauteja esiintyy jokaisella vilja­pellolla. Viljojen kasvitaudit on luokiteltu lehtilaikkutauteihin, kuten ruiskutuksella torjuttavaan ohran verkkolaikkuun, sekä lukuisaan joukkoon siemenlevintäisiä tauteja, kuten nokitauteihin, joita torjutaan peittauksella.

Viime kesänä Hauhon koetilalla esiintyi peittaamattomassa siemenessä silmiin pistävän paljon ohran nokitautia. Normaalin tilan oloissa olisi tärkeintä valita seuraavalle vuodelle peittausaine, joka todella tehoaa kyseiseen tautiin. Viljely­ oppaan takasivuilla on peittausaineiden tehotaulukko, josta on helppo tarkistaa kaikkien markkinoilla olevien peittaustuotteiden tehot eri siemenlevintäisiin tauteihin.

K-maatalous on tehnyt pitkä­ jänteistä työtä kasvitautien ­torjunta-ainekokeiden parissa. Testaamme yhdessä Basfin ja Bayerin kanssa eri annosmäärillä ja eri ajoituksilla torjuntatehoja, ja seuraamme kunkin kesän viljan laatu­ tavoitteiden täyttymistä eri ratkaisuilla.

Olemme tehneet yli viisi vuotta samalla koeasetelmalla Comet Pro -tautikokeita. Kesät ovat olleet erilaisia, mutta yhteenvetona voidaan sanoa, että tautitorjunta parantaa sadon laatua. Sadon määrään tauti­torjunnan vaikutus riippuu kulloisenkin kesän sääoloista sekä tietenkin viljelyhistoriasta ja muokkaus­tavoista.

Viime kesänä Hauholla esiintyi ruostetauteja ja opimme, että pitkän tautisuojan takaava Comet Pro suojaa erinomaisesti niiltä. Rukiin Viljelyohjelmakokeissa satotaso oli tuhansia kiloja suurempi, koska ruoste verotti kasvustoja, jotka eivät saaneet tautitorjuntaa. TiedoMAATILAN PIRKKA 1•2015

Viljelyohjelmia testataan koetilan lisäksi myös yhteistyössä viljelijöiden kanssa.

tamme ruostetautien ynnä muiden kasvintuhoojien leviämisestä Suomessa kasvukauden aikana Facebookissa sekä nettisivujemme ja myyjiemme kautta. Myyjiltämme saa kulloiseenkin kasvinsuojelu­ ongelmaan ratkaisun.

Kohti IPM-viljelyä ja uusia vesistörajoituksia Uudet vesistöetäisyysrajoitukset astuvat voimaan 2015. Viljely­ oppaasta löydät kaikkien valmisteiden vesistörajoitukset sekä suositellut tuulikulkeumaa vähentävät suutintyypit. Näihin asioihin saa apua kaupastamme.

IPM-viljely ja sen periaatteet herättivät kysymyksiä jo viime kesänä. Mistä on kyse? Mitä meiltä vaaditaan asian suhteen? Lähtökohtana on se, että kasvin­suojelua mietitään kokonaisvaltaisesti huomioiden kemiallisen torjunnan ohella monipuolinen viljelykierto, joka vähentää tauti- ja tuhooja­ painetta.

Kestävän kasvinsuojelun periaatteissa torjunta tehdään aina todettuun tarpeeseen. Rikkakasveja torjutaan aineilla, joista saadaan kattava teho lohkon dominoivia rikkoja vastaan. Tuholaisia havainnoidaan kelta-ansojen avulla ja torjutaan, kun torjuntakynnys on ylittynyt. Jatkossa merkitään muistiin torjuttava kohde ja kuinka torjunta onnistui.

Kasvitautien torjunnan osalta ennen rikkakasvien torjuntaa on hyvä havainnoida, onko kasvustossa tautilaikkuja jo aikaisessa vaiheessa. Kasvitautien torjunta tehdään esimerkiksi ohralla lippulehden ollessa täysin esillä. Torjunta tehdään ennaltaehkäisevästi,

Kestävän kasvinsuojelun periaatteissa torjunta tehdään aina todettuun tarpeeseen.

koska tautilaikkujen leviäminen lippulehdelle verottaa satoa merkittävästi. Kestävän kasvinsuojelun periaatteiden mukaisesti valitaan olosuhteisiin sopiva annoskoko.

Tämä on taloudellisuuden ja torjunnan onnistumisen kannalta jo nyt hyvin monelle tuttua toimintaa.

K-maatalouden Viljelyohjelmissa on huomioitu kestävän kasvinsuojelun periaatteet ja resistenssin muodostumisen estäminen. r

Uusia yhteistyökumppaneita kasvinsuojeluun K-maatalous-ketju on sopinut DuPontin, Dow­ Agron sekä Nordics Alkaliksen kanssa yhteistyöstä 2015 alkaen. Tämä tarkoittaa, että tuotteet tulevat K-maa­talous-ketjun myyntiin ilman välikäsiä. Yhteistyön tiivistymisen myötä tuote­portfolio tulee olemaan jatkossa laajempi.

Tutkimustyö aloitettiin yritysten kanssa jo viime kesänä K-maatalouden koetilalla.

55

MAATILAN PIRKAN TILAAJATIETOJEN MUUTOKSET

Sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi TAI www.k-maatalous.fi/palvelut/asiakkuus/asiakastiedot TAI Postitse: Rautakesko Oy /K-maatalous PL75 01301 Vantaa • Tilaa myös uutiskirjeemme

TEE LAATUVILJASOPIMUS Viljelysuunnitelma kysynnän mukaan Viljelysuunnitelmaa laadittaessa on syytä arvioida tulevan sadon markkinatilanne. Sopimustoiminnalla ja myynnin jaksottamisella on mahdollisuus tasata muutosten vaikutusta ja parantaa viljelyn taloudellista tulosta.

Haluamme tarjota sopimusasiakkaillemme parasta ja tilan tarpeisiin sopivia viljakauppavaihtoehtoja. Tavoitteena on löytää sadolle parhaat markkinat. Haluamme varmistaa kotimaisen sadon menekin niin kotimaan markkinoilla kuin kansainvälisestikin.

Rautakesko Oy, viljakauppa.

K-MAATALOUS

Viljelyohjelmilla tulokseen, Laatuviljasopimuksella varmuutta sadon markkinointiin Sopimusviljelijä saa etuoikeuden uutuuslajikkeisiin, kasvinsuojeluruiskutuskauden neuvonnan ja sopimussadon ennakkoanalyysin veloituksetta.

Termiini on kauppasopimus, jossa sovitaan

viljalaji, toimituspaikka, määrä, perushinta ja toimitusjakso. Ennen sadonkorjuuta tehdyssä termiinissä sadon määrävaihtelu huomioidaan.

Termiinisopimuksessa noudatetaan sopimushetken laatuhinnoittelua.

Rautakesko Oy:n vilja-toiminnoille on myönnetty

GTP-sertifikaatti (Good Trading Practice) turvallisuus-sertifikaatti, myöntäjä Lloyd’s Register Quality Assurance Ltd.

Hintaputki on sopimus kuten termiini, mutta markkinahinnan muutokset vaikuttavat perusTee Laatuviljasopimus nyt! hintaan putken ylityksen tai alituksen osalta. Putki Tekemällä vähintään 15 hehtaarin laatuviljasopitoimituspaikasta riippuen +- 10 eur tai +- 15 €/tn. muksen K-maataloudessa helmikuun 2015 loppuun mennessä - saat sopimuslahjana sopimusviljelijäpaidan.

Varastoimissopimus Jos uskot hinnan nousevan, mutta tarvitset käteistä, voit myydä viljaa varastoimissopimuksella. Kysy tarkemmat ehdot viljamieheltä.

Käteiskauppa

Käteiskaupassa hinnoittelu tapahtuu viljaerän toimituspäivän hinnalla, ellei asiasta ole muuta sovittu ennen toimitusta.

a Sopimuslahjan aita. sopimusviljelijäp

Viljamarkkinakatsaus: Katso: www.k-maatalous.fi "VILJAKAUPAN HINTASEURANTA”

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS