MaatilanPirkka0109 by Maatilan Pirkka

MAATILAN NRO 1 TAMMI–HELMIKUU 2009 www.k-maatalous.ﬁ/maatilanpirkka

VILJELYO

HJELMAL

+2kg3/h6a8 KEVÄTVE

HNÄÄ

METSÄVARUSTELTU MF ON KARJATILAN YLEISKONE HUOLTO- JA VARAOSAPALVELUT LAAJENEVAT ENERGIAPUU-SARJA OSA 3: KLAPIKONEET

MURSKEVILJAA! SÄILÖTTYNÄ MUOVITUUBIIN JA LAAKASIILOON

OMA MAA MASSIKKA

yt, Hanki n sta va Maksa 009! 30oit.uk9se.n 2normaalieenstira) hoiK-Rah n mukais tusehtoje

VETOVOIMAA MF 5465 ja MF 5480 Dyna-4 8 ti 17/200 Konevies , sä is st te t telu Huippuarvos i! äs myyjält kysy traktori to an + Voim siir auliikka dr hy en lin + Ulkopuo o am ja oh + Hiljainen

t Perkins 6,6 l 6-sylinterinen neliventtiilimoottori (MF5465) t SisuPower 4,9 l 4-sylinterinen neliventtiilimoottori (MF5480) t Common Rail -moottoreissa vakiona 3- ja 4 -alueella edistykselliset Transport Boost -lisäteho-ominaisuudet t Maksimiväännöt peräti 585 ja 652 Nm t Neliportainen pikavaihde ja säädettävä hydraulinen suunnanvaihto t Sähköhydrauliset aluevaihteet, alueen vaihto ilman kytkintä t Vahva hydrauliikka, 100 l/min ja 110 l/min hydrauliikka saatavana t Hiljainen ohjaamo, ergonomia kohdallaan

MF markkinaosuus 2002-2008 (Yli 35 kW/1800 kg) 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0%

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Rajoitettu erä suoran kaupan hintaan! MF 5465 (120 / 140 hv) MF 5480 (135 / 155 hv)

alk. 56.690,alk. 62.900,-

Kattava varustelu valmiina: t ilmastointi, ilmaistuin + apumiehenistuin t teleskooppipeilit, takalasin pesin/pyyhin t 3 ulkopuolisen hydrauliikan lohkoa t kuormantunteva 110 l/min hydr. järjestelmä (MF5480) t hydr. perävaunun jarruventtiili t vyötäröajovalot

MF markkinaosuus on lähes kaksinkertaistunut uusien mallistojen ansiosta. Liity tyytyväisten Massikan omistajien joukkoon!

Konekesko Oy / Traktorimyynti www.k-maatalous.ﬁ

K-MAATALOUS

LAPIOSTA ETUKUORMAAJAAN

MAATILAN

PARIKYMPPISENÄ HARJOITTELIJANPLANTTUNA lapioin murske-

säilöttyä viljaa vanhasta pyöreästä Virtas-tornista rehunjakovaunuun ja jaoin sitä lehmänturpien eteen. Hyvin niille kelpasi, makealta tuoksuva, melassisäilötty vilja. 80-luvulla sanottiinkin: Älä kanna lehmän eteen mitään sellaista, jota et periaatteessa voisi syödä itsekin. Sama pätee karjatiloilla tänäkin päivänä, mittakaava ja työvälineet vain ovat toisenlaisia. Tämän numeron toinen pääteema esittelee kaksi viljaa murskesäilövää tilaa. Pohjanmaalla on pitkät kokemukset viljan murskesäilönnästä ja silloinen harjoittelutilani oli edistyksellinen, mutta nyt menetelmä on ajankohtaisempi kuin koskaan ja se yleistyy kautta maan. Porkkanana toimivat yksikkökokojen kasvu, seosruokinnan yleistyminen sekä koneiden kehittyminen. Keppiä antaa energiakustannusten nousu. Parhaimmat menetelmät ovat joustavia ja sopivat monenlaisille tiloille sekä tuotanto-olosuhteisiin. Eräs viljelijä tokaisi äskettäin viljelleensä peltojaan 30 vuotta, eikä tuohon ajanjaksoon ole vielä sattunut yhtään normaalivuotta. Viime korjuukaudella puimuri oli aika pitkään lähtökuopissa monella tilalla. Joustavuus murskesäilöttävän viljan puinnin ajoittamisessa on ehdoton etu. Korjuun voi vielä ajoittaa siten, että tähkän ravinnepitoisuus on korkeimmillaan. Kannattavuus pitää tietenkin laskea tilan omista lähtökohdista, mutta ainakin Työtehoseuran laskelmat osoittavat, että viljan murskesäilöntä on kannattavaa jo melko pienissäkin yksiköissä. Ja yksikkökoon kasvaessa kannattavuus aina vain paranee. Murskemylly hoitaa tarvittaessa kuivankin viljan, joten kahta myllyä ei tarvita. Tuubisäilöntää pääsee kokeilemaan melko pienillä investoinneilla, jos vielä pystyy ostamaan murskauksen ja pussituksen palveluna lähiseudulta.

NRO 1 TAMMI–HELMIKUU 2009 www.k-maatalous.ﬁ/maatilanpirkka

KASVINVILJELY Viljelyohjelmakokeiden 2008 tulokset Virallisten lajikekokeiden tulokset Siemenviljelystarkastusta ei jännitetä Hyvä nurmi lähtee oikeasta siemenseoksesta Nurmikylvökoneet Kevennetyn muokkauksen vaihtoehdot

16 24 26 28 30 32

KARJA, HEVOSET JA RAKENTAMINEN Murskesäilöviljaa sekä lypsy- että lihakarjatilalla Tämän talven täydennysväkirehut Pesuainekustannusten vertailu kannattaa robottitilalla Maatalouden uudet investointituet Hevostalouden investointituet Kuivurihankinta sujui hyvällä yhteistyöllä

36 44 46 48 50 52

METSÄ JA ENERGIA 54 58

Energiapuusarja, osa 3: Klapikoneet Koko kylän lämpölaitos Ylitorniolla

VAKIOT TRAKTORI JA HUOLTO

Metsävarustettu MF 5465 K-maatalouden huoltopalvelut uusiutuvat

4 8

AJANKOHTAISTA NYT

Esittelyssä vuoden tavarantoimittaja Dometal ELINTARVIKESARJASSA Työterveyslaitoksen tutkija Mika Liuhamo KAUPPIAS Olli Nykänen Kuopiosta

Anne Penttilä anne.penttilä@dialogi.ﬁ

14 34 62

KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330 fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730 ULKOASU Jessica Leino TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jorma Mattinen,

Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller MEDIATILAN MYYNTI Mediamyynti, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI K-maatalous OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 63 PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.ﬁ

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 3

TRAKTORILLA PELLOLLA JA METSÄSSÄ TUOMO ANTTILA ON ISÄNNÖINYT LYPSYKARJATILAA VAIMONSA PÄIVIN KANSSA JÄMSÄNKOSKELLA PARISEN VUOTTA. SUKUPOLVENVAIHDOKSEN AIKOIHIN TILALLE VAIHDETTIIN UUSI METSÄVARUSTETTU MASSEY FERGUSON 5465. TEKSTI JA KUVAT SEPPO NYKÄNEN

4 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

OMA MAA MASSIKKA

METSÄVARUSTELTU MAATALOUSTRAKTORI ON RIITTÄVÄ OMAAN KÄYTTÖÖN. Massey-Ferguson 5465 on metsävarusteltuna edullinen vaihtoehto maatilan yleistraktoriksi.

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 5

ANTTILAT OVAT AJANEET FERGUILLA jo kuusikymmentäluvun

alusta lähtien. Kyse ei ole niinkään mistään merkkiuskollisuudesta, Tuomo kertoo. – Aina kun konetta on vaihdettu, niin on pyydetty tarjoukset kaikilta merkeiltä. Viimeksikin vääntö oli tosi tiukkaa ja lopuksi valintaan vaikuttivat hinnan lisäksi ominaisuudet. Dyna-4 on vaihteistona toimiva. – Lisäksi valintaan vaikutti metsävarustuksen hinta verrattuna muihin merkkeihin. Toki merkissä pysymiseen vaikutti myös se, ettei harmeja ole edellisissä koneissa liiemmälti ollut, joten luottamus on säilynyt. – MEIDÄN LAITTEISTOSSA on tällainen karvahattumallin kuor-

maajan lohko mekaanisilla vivuilla. Asensimme lohkon itse paikoilleen. Ohjaamon takaosassa on valmis tila traktorin hydraulilohkojen takia. Siihen yläpuolelle tehtiin reikä, josta lohko voidaan työntää sisään. Ohjaamon sisään asennettiin poikkitanko, johon lohko kiinnittyy. Lohkon ollessa paikoillaan veto ja lumen tulo ohjaamoon estetään kumimatolla. Lohkon asentamisessa oli tärkeää, että takalasi voi olla kuormaajaa käytettäessä kiinni. Massikan ohjaamo saa Tuomolta kehuja, se on tilava ja hallintalaitteet ovat hyvin käsillä. Kuormaa tehtäessä ajaminen kasalta toiselle onnistuu sähköisen suunnanvaihtajan ansiosta ilman kytkintä, istuinta ei tarvitse kääntää ajosuuntaan lyhyitä matkoja varten. Alkuperäinen ilmaistuin on kääntyvä, ajomukavuus ei

kärsi metsäajossakaan. Metsämallissa istuimen takana on jaloille riittävästi tilaa. Metsävarustus asennetaan MF-traktoreihin Suomessa, maahantulohuollon yhteydessä. MASSIKKA ON YLEISTRAKTORI ja Tuomo käyttää sitä tilan kaik-

kiin töihin. Tilalla on lypsykarjaa, mutta peltoala riittää myös muuhun viljelyyn. Tilalla tuotetaan maidon lisäksi ruista, mallasohraa ja rypsiä. – Käytän tätä traktoria metsäajon lisäksi kylvötöihin ja kuivalannan levitykseen tarkkuuslevittimellä. Levitän lantaa myös naapuritiloille. Järeä pohjan suojaus hankaloittaa jonkin verran huoltoa ja kerää myös ylimääräistä tavaraa päälleen. Hyvä idea on se, että panssari on kolmessa osassa, niin ei tarvitse koko laitosta irrottaa ja takaisin laitto on helpompaa. Tuomo esittikin toivomuksen saranoidusta pohjapanssarista, joka helpottaisi työtä huoltoa yksin tehtäessä. Maataloustraktori on Tuomon mukaan metsäkäytössä aina kompromissi. Mutta koneiden kustannukset ovat kurissa, koska perävaunu ja kuormaaja on saatu hankittua edullisesti, eikä traktorin metsävarustelu nostanut sen hankintahintaa kohtuuttomasti. – Metsävarusteltu maataloustraktori on riittävä omaan käyttöön. Nykyisellä käyttömäärällä pärjätään vielä hyvin tällä ratkaisulla, mutta jos ajomäärä huomattavasti lisääntyisi, niin silloin harkitsisin vakavasti ajokoneen ostoa, hän arvioi. KÄYTTÖTARKOITUKSEN VAIHTO sujuu nopeasti. Traktorin muut-

taminen peltokäytöstä metsäajoon on varttitunnin työ, suurin homma on lohkon asentamisessa. Kuormaaja on perävaunun aisalla. – Kun metsäajoa on talvella enemmän, otan peilit ja etulokasuojat pois sekä laitan ketjut kaikkiin pyöriin. Perävaunussa ei ole vetoa, joten ilman ketjuja ei pärjää. Ketjut suojaavat lisäksi renkaita. Traktorissa on metsäajossakin tavalliset peltovyörenkaat, eikä ongelmia ole ollut. Renkaiden kestävyyteen vaikuttaa kyllä kuljettajakin, täytyy vähän katsoa mihin ja miten ajaa. •

OMA MAA MASSIKKA – ENERGIAPUUTA OMAAN KÄYTTÖÖN Anttilan tilalla suuri osa ajettavasta puutavarasta on hakepuuta, joten melko pienelläkin kuormaajalla on pärjätty. Hakkuria ei talossa ole, urakoitsija käy hakettamassa puut tehokkaalla, kuorma-auton päälle rakennetulla hakkurilla. Kaikkea ei kannata itselle hankkia, eikä kaikkea ehdi tekemäänkään. Tulevana talvena Tuomo arveli ostavansa hakkuupalvelut joltain lähiseudun koneyrittäjältä. Konehakkuussa kasat tulevat uran varteen, josta ne on helppo kuormata. Omalla koneella puita ajettaessa työt voi tehdä omaan tahtiin ja kelien mukaan. Traktorin työmäärä lisääntyy ja edullisilla metsävarusteilla myös työn hinta pysyy kurissa.

Kuormaajan käyttövivut saatiin kätevästi sisään takaikkunan alapuolella olevasta tilasta. Kuormainta käytettäessä lasi voidaan pitää kiinni, mikä on tärkeää.

6 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

HUOLTO

VARAOSAT • HUOLTOYRITTÄJÄT • HUOLTOPALVELUT

LISÄÄ HUOLTOPISTEITÄ MAATALOUSKONEILLE K-MAATALOUDEN HUOLTOPALVELUT LAAJENEVAT MERKITTÄVÄSTI, KUN KONEKESKON OMAT MAARAKENNUSKONEIDEN HUOLTOPISTEET ALKAVAT TARJOTA HUOLTO- JA KORJAUSPALVELUA MYÖS MAATALOUSKONEILLE. TEKSTI JA KUVA ANNE PENTTILÄ

Jorma Mattisella (vas.), Konekeskon maatalouskonekaupan tuoteryhmäjohtajalla Jukka Keltolla ja Kari Rautasella on hanskassaan neljän maan konekauppa. Kokemus maiden erilaisista huolto-organisaatioista hyödyttää suomalaista koneenomistajaa.

KONEKESKON MAARAKENNUSKONEIDEN huoltopisteet Oulus-

sa, Seinäjoella, Kuopiossa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla tulevat jatkossa tarjoamaan myös maatalouskoneiden huoltopalvelua. Ensimmäiset maarakennuskonemekaanikot kouluttautuvat maatalouskoneisiin tammikuussa ja palvelut ovat täydessä käytössä huhti-toukokuussa. Maatalouskoneiden huoltoyrittäjäverkosto säilyy ennallaan, joten yhteensä Suomessa tulee olemaan lähes 140 huoltoyksikön palveluverkosto. Vastaavasti K-maatalouden varaosapisteet Oulussa, Seinäjoella, Kuopiossa, Jyväskylässä, Turussa sekä Kouvolassa tulevat myymään myös maarakennuskoneiden varaosia. Konekeskon maatalouskonekaupasta, eli traktoreista ja puimureista vastaava myyntijohtaja Jorma Mattinen sekä maatalous- ja maanrakennuskoneiden jälkimarkkinoinnista vastaava johtaja Kari Rautanen arvioivat, että Konekeskon omien huoltopisteiden työt tulevat painottumaan vaativampiin ja pidempiin, takuu- ym. töihin. – Vaativammat työt edellyttävät paitsi erikoisosaamista ja henkilöresursseja, myös investointeja erikoismittalaitteisiin. Tällaisia työkohteita voivat olla esimerkiksi TierIII-moottorit, portaattomat vaihteistot ja sähköohjatut hydrauliikat. KOKEMUS KAHDESTA ERILAISESTA TAVASTA toimia on ollut hyö-

dyksi. Konekeskohan vastaa Suomen lisäksi myös Baltian maiden konekaupasta, jossa huoltopalvelut on järjestetty toisella tavalla. Suomessa kaikki on ulkoistettu pienemmille toimijoille, yksityisille huoltoyrittäjille. Baltiassa huolto- ja korjaamotoimin8 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

not on keskitetty suuriin yksiköihin ja huoltohenkilöstö on työsuhteessa. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa: – Suomessa pienet yrittäjät ovat lähellä asiakkaitaan, tuntevat koneet ja asiakkaiden tarpeet. Palvelu ja joustavuus ovat korkealla tasolla. Tuttua maatalousyrittäjää ei jätetä pulaan, jos vaikkapa puimuri rikkoutuu viikonloppuna. Toisaalta yhden miehen ﬁrmalla voi joskus olla resurssipulaa. Koulutuksiin voi olla vaikea irrottautua ja erikoismittalaitteiden hankinta on kallista, vertailee Mattinen. ”Baltian mallin” hyviä puolia ovat varaosien nopea saatavuus sekä paremmat kouluttautumis- ja erikoistyövälineiden hankintamahdollisuudet. Haittapuolena on pieni kankeus. – Kun yhdistämme Suomeen sekä suuria että pieniä yksiköitä, voimme noukkia molemmista hyvät puolet. Asiakas hyötyy, kun huoltopisteitä on tarjolla enemmän ja suuremmillekin töille löytyy helpommin tekijä. Huolto-organisaation konevalikoimaan tulevat kuulumaan maarakennus- ja ympäristönhoitokoneiden lisäksi kaikki maatalouskoneet ja lisäksi Rautakeskon työkoneet. TIETYISSÄ HANKINNOISSA voidaan hyödyntää suurempaa huol-

lettavaa konekantaa. Erilaiset koneet käyttävät osittain samoja öljyjä ja testilaitteita. – Kehitämme myös toimitusprosesseja ja tiedon kulkua koko organisaatissa. Kun suoristamme tiettyjä mutkia, pystymme pitämään hinnat kilpailukykyisinä. Esimerkiksi tietyt varaosat toimitetaan suoraan tilalle, kertoo Rautanen. Lisäksi eri koneiden ruuhkahuiput ajoittuvat osittain eri kohtiin. Tästä oli käytännön hyötyä jo viime kesänä, kun Claas toimitti ennätysmäärän puimureita ja koneet ehtivät viime tipassa Suomen puintikaudelle. – Käytimme puimureiden maahantulohuollossa myös Konekeskon maarakennuskonehuoltoja, ja pystyimme lyhentämään merkittävästi toimitusaikoja. Maahantulohuollossa oli tuolloin käytössä kolminkertainen kapasiteetti, kertoo Mattinen. Konekeskoon on kertynyt monipuolista konekaupan osaamista neljän maan alueelta, lähtien vapaa-ajan koneista ja päättyen yritystoimintaan liittyviin koneisiin. – Voimme jossain määrin soveltaa jälkimarkkinoinnin osaamista alalta toiselle. Esimerkiksi Ponssen metsäkoneilla on yksi korkeatasoisimmista jälkimarkkinoinneista. Myymme Ponssea Baltiassa ja olemme ottaneet sieltä oppia muun muassa koulutusmalleista. Useamman maan markkinointialueesta on tietysti hyötyä hankinnoissakin: suuremmilla kappalemäärillä Konekeskolla on neuvotteluvoimaa hankkia koneita hieman edullisemmin ja saatavuus on parempi. Tästä oli hyötyä jo viime kesänä, kun teräksen hinnan nousu ei vaikuttanut koneiden hintoihin niin paljon kuin se olisi muutoin vaikuttanut. •

AJANKOHTAISTA NYT!

UUSIA TUOTTEITA KASVINSUOJELUUN PELTOKASVIEN KASVINSUOJELUUN tarjoutuu ensi kaudella uusia vaihtoehtoja kahden uutuustuotteen muodossa. DuPont on yhdistänyt suosittuun tablettimuotoiseen Express-pienannosaineeseensa nestemäisen Twinin. Tuote myydään nimellä Express Twin ja sen valttina on puhdasta Expressiä parempi teho viime vuosina voimakkaasti yleistyneeseen mataraan. Twinin tehoaineen, ﬂuroksipyyrin teho mataraa vastaan on erityisen voimakas. Kuten Express, myös Express Twin soveltuu kaikille viljoille, mukaan lukien apilattomien nurmien suojaviljat. Se sopii käytettäväksi myös pohjavesialueilla. Yhdistelmäpakkaus sisältää 10 tablettia Expressiä ja 3 litraa Twiniä, jolloin kevätviljojen käyttömäärillä yhdellä pakkauksella torjuu rikkakasvit 6,67 hehtaarin alalta. Express Twin on vaihtoehto niille viljelijöille, jotka haluavat pelkkää Expressiä laajatehoisemman ratkaisun viljojen rikkakasvien torjuntaan. Yhdistelmäpakkauksen hinnasta johtuen Express Twin tulee viljelijälle myös edullisemmaksi kuin samat tuotteet erikseen ostettuina. Bayer CropScience tuo markkinoille mielenkiintoisen torjunta-aineen, Biscaya 240 OD:n, rapsikuoriaisen, rapsikärsäkkään ja perunan kirvojen torjuntaan. Biscayan etuna on pitkä suoja-aika, joka rypsillä sekä rapsilla on noin viikon ja perunalla noin kaksi viikkoa. Biscaya myös suojaa systeemisesti ruiskutuksen jälkeen kasvavia kasvinosia. •

ELADOSSA UUTTA PEITTAUSTEKNIIKKAA ELADO EDUSTAA uusinta uutta peittaustekniikkaa. Se on markkinoiden tehokkain valmiste kirppojen torjuntaan ja sillä on pitkäkestoisin vaikutusaika, koska se pysyy hyvin kasveissa. Lisäksi sininen siemen näkyy hyvin. Bayer CropSciencen peittausaineessa on kaksi tehoainetta ja se on menestynyt monivuotisissa kokeissa erinomaisesti. Elado-koeruuduilla oli taimettumisen jälkeen kasvustoissa vähiten kirppojen syöntivioituksia, sillä oli paras pitkäaikainen teho. Se antaa mahdollisuuden käyttää alhaisempaa siemenmäärää ja itävyys on hyvä kaikissa olosuhteissa. Valmiste ei myöskään huuhtoudu maaperään, jolloin juuret pystyvät hyödyntämään tehoaineet maksimaalisesti. Etuja viljelyyn: vähemmän kirppojen vioituksia kasvuston lehtiin, suojaa kovassa kirppapaineessa pisimpään, antaa hyvän suojan taimettuville kasveille siihen asti, että ruiskutukset päästään aloittamaan, siemen näkyy hyvin. Elado antaa edellytyksiä korkeimpaan satotasoon markkinoilla olevista valmisteista. MTT Jokioisten kokeessa 2008 käsittelemätön ala antoi satoa 491 kg/ha ja Eladolla käsitelty (18,75 ml/kg) 1822 kg/ha. •

10 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

VUODEN TRAKTORI 2009 MASSEY FERGUSON 8690 nimitettiin Vuoden Traktoriksi 2009. Kone-Forumissakin esitelty kone on 370 hv:n tehollaan maailman tehokkain sarjavalmisteinen, normaalirakenteinen traktori. Vuoden Trakto-

rin valitsee tuomaristo, johon kuuluu toimittajia 20 johtavasta maatalousalan julkaisusta Euroopassa. Valinta julkistettiin EIMA-näyttelyssä Italiassa. •

AJANKOHTAISTA NYT!

KASVULEMPI NUORKARJALLE JA KORKEATUOTTOISILLE

KAHDEN PAALIN REHUNJAKOVAUNU MAASELÄN KONE esitteli Kone-Forumissa kaksi pyöröpaalia sisuksiinsa lastaavan Varmo Maxin. Sen kuormatilavuus on 3,8 kuutiota. Päältäajettava rehunjakovaunu leikkaa, jakaa rehua eläinten eteen ja etenee ruokintapöydällä samanaikaisesti. Koneessa on vetävä teli ja lisävarusteena veto saadaan myös ohjaaviin pyöriin. 1372 kuutiosenttimetrin dieselmoottorin teho on 22,5 kW (30,6 hv). •

KASVULEMPI on Melican uusi makukivennäinen nuorkarjalle ja korkeatuottoisille lypsylehmille. Makukivennäiset ovat mureisia, erittäin maittavia ja ne toimivat hyvin ruokinta-automaateissa. KasvuLempin kehittämisessä on sovellettu yhdessä MTT:n kanssa tehdyn ruokintatutkimuksen tuloksia. Kokeissa tutkittiin lypsylehmän fosforiaineenvaihduntaa. Tulosten perusteella fosforin pitoisuutta kivennäisissä on voitu alentaa tai jopa poistaa se kokonaan. Kivennäinen sisältää runsaasti kalsiumia kasvavan eläimen tarpeeseen ja siinä on korkea biotiinipitoisuus, mikä parantaa sorkkaterveyttä. Sorkkasairauksien ehkäisy kannattaa aloittaa jo eläimen kasvuvaiheessa. •

> POLTTOAINETTA METSÄÄN FARMTOOLSIN 450 litran polttoainesäiliöllä voi kuljettaa polttoaineen maastoon vaikkapa traktorilla tai pakettiautolla. Säiliön voi nostaa kuormaajalla. Se on tehty 4 mm teräslevystä ja sisällä on kaksi loiskelevyä. Täyttöyhde on tiivis. •

< < KONE-FORUM 2008 -ARVONTOJEN TULOKSET MF-tuunauskisan yleisöäänestyksessä arpa suosi Jari Kalliota Kangasalta. K-maatalouden yleisöarvonnan palkinto meni Närpiöön Alf-Erik Strogårdille. Palkintona kummassakin arvonnassa oli Ranskan matka maaliskuussa 2009. Onnea Voittajille. Arvonnan suorittivat Kati Takoja ja Jani Laine. • KONE-FORUMIN

KAKSI PALAA KERTAPURAISULLA

MAASELÄN KONEELLA on kuunneltu käyttäjien toiveita ja tehty kaksi palaa kerralla haukkaava säilörehuleikkuri. Varmo RL200:n työleveys on 2,2 metriä ja kakkujen tilavuus yhteensä 1120 litraa. Keskiterä halkaisee kakun paloiksi, jotka sopivat käsiteltäväksi perinteisin menetelmin navetan sisällä. Kolme sylinteriä leikkaavat 21 tonnin leikkuuvoimalla. •

TOINEN PETROLI-KULTAMAHA LÖYTYI! TIETTÄVÄSTI TOINEN SUOMEEN TUOTU, bensa/petrolikäyttöinen Kultamaha-Ferguson on Hämeenlinnassa. Se toinen samanlainen voitti tuunauskisan yleisöäänestyksen Kone-Forumissa. Urho Merikanto oli hankkinut uuden traktorin maatilalleen vuonna 1957, ja ny-

12 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

kyinen omistaja Rauno Seppänen osti sen hänen pojaltaan Pauli Merikannolta muutama vuosi sitten. Kultamaha-Fergulla ja sen omilla työkoneilla on äestetty ja kynnetty puutarhapalstoja aivan viime vuosiin saakka. Nyt Seppänen vain käyttää konetta pari kertaa vuodessa. Traktori on maa-

lattu aiemmin ja siihen on asennettu uudet valot ja lohkolämmitin sekä vaihdettu kampiakselin stefa. Seppänen harrastaa vanhoja traktoreita, yhteensä niitä on kertynyt jo seitsemän. •

AJANKOHTAISTA NYT!

LAADUKAS TOIMINTA TOI TUNNUSTUKSEN DOMETALILLE LOIMAALAISEN MAATILAN VERSTAALTA SAI ALKUNSA VIREÄ MAATALOUSKONEVALMISTAJA, JONKA KONEILLA MUOKATAAN MAATA JO BALTIASSA ASTI. DOMETAL OY VALITTIIN K-MAATALOUDEN VUODEN TAVARANTOIMITTAJAKSI 2008. TEKSTI JA KUVA RAILA AALTONEN

DOMETAL OY ON VALMISTANUT äkeitä, perävaunuja ja lautasmuokkaimia Loimaan Hirvikoskella vuodesta 1997. Kotipaja oli ollut tilan sivuelinkeinona 80-luvulta alkaen. Yrityksen omistavat veljekset Pasi, Vesa ja Juha-Pekka Mäkelä. Isä Hannu Mäkelä on jo siirtynyt toiminnasta syrjään. Pienimuotoisen alun jälkeen yrityksen liikevaihto lähti tasaiseen kasvuun, ja nousukulma jyrkkeni vuonna 2005 yrityksen tehtyä jälleenmyyntisopimuksen K-Maatalouden kanssa. Kuluvan tilikauden liikevaihto asettuu kahdeksan miljoonan euron tuntumaan. Työntekijöitä on 42-45. Dometal vie tuotteitaan Ruotsiin, Viroon ja Latviaan. Viennin osuus on lähes viidennes liikevaihdosta. Uusiakin alueita vientikartalle sopisi, mutta vasta kun tuotantokapasiteetti saadaan vastaamaan kasvanutta kysyntää. Kapasiteetti onkin lisääntymässä aivan lähiaikoina. Laajennusinvestointi yrityksen omalla tontilla mahdollistaa tuotannon keskittämisen kolmesta toimipisteestä kahteen. Samalla tärkeitä työvaiheita saadaan automatisoitua entistä pitemmälle. – ASIAKKAIDEN TARPEISTA saamme tietoa myyjien kautta ja ideoita tulee aika paljon suoraan viljelijöiltäkin. Hyvä tuote on toimintamme lähtökohta. Pyrimme kuulostelemaan myös hiljaisia signaaleja, jotka kertovat tulevasta. Pidemmän aikavälin näkymiä voi ennustaa Tanskan ja Saksan maatalouden kehitystä seuraamalla, sanoo toimitusjohtaja Pasi Mäkelä. Viime vuosien trendinä maataloudessa on ollut tilakoon kasvun ohella kasvipeitteisyysvaatimuksen lisääntyminen, mikä on tuonut kasvavaa tarvetta kevätmuokkauskalustolle. Yhä kasvava joukko viljelijöitä yhdistää suorakylvöön eriasteisia muokkaustapoja aina olojen mukaan. Mallistossa on oltava järeät versiot sekä äkeistä että lautasmuokkaimista. Dometal toi markkinoille nostolaitekoneiden rinnalle hinattavat DiscMasterit vuonna 2007.

14 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

IDEOITA TULEE AIKA PALJON SUORAAN VILJELIJÖILTÄKIN.

– Kehitystyössä on oltava parin vuoden etunoja, jotta tuote olisi testattu ja markkinakelpoinen juuri oikeaan aikaan. Hinattavien lautasmuokkainten 1000-sarjan proto valmistui kaksi vuotta ennen tuotteen lanseerausta, Mäkelä kertoo. Dometal panee paljon painoa tuotteidensa testaamiselle. Pasi Mäkelä ja yhtiön myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Juha Erkkilä pyörittävät yhdessä koneurakointiyritystä, jonka käytössä koneille saadaan nopeasti paljon työhehtaareja ja kärryille käyttökilometrejä. MARKKINOILLA OLEVIAKIN TUOTTEITA parannetaan jatkuvasti. Tuotekehityksessä työskentelee kaksi päätoimista suunnittelijaa. – Tuotteisiin haetaan yhä parempaa hinta-laatusuhdetta mm. paremmilla materiaaleilla ja vahvemmalla rakenteella.

Pasi Mäkelä ja Juha Erkkilä ottivat Multiva-tuotemerkin käyttöön jo vuonna 1995. Dometal Oy perustettiin kaksi vuotta myöhemmin.

Kalliimmat materiaalit kompensoidaan esimerkiksi nopeuttamalla tuotteen läpimenoaikaa valmistuksessa, selvittää Juha Erkkilä. K-Maatalous kiitti palkitsemisperusteissaan tavarantoimittajaansa viimeistellyistä tuotteista. Pasi Mäkelä ja Juha Erkkilä pitävät roiskeetonta hitsausjälkeä ja moitteetonta pintamaalausta itsestäänselvyyksinä, tosin huolellinen jälki vaatii kovaa kuria tuotannossa alusta alkaen. Toimitusprosessi on Juha Erkkilän mukaan mietitty huolella läpi. Tehdashallissa asiakaslähtöisyys näkyy jo selkeissä työmääräyksissä. Viivästyksistä ilmoitetaan asiakkaalle välittömästi, ja vahvistetaan tarvittaessa uusi toimitusaika. •

K-MAATALOUS

Rikkakasvien torjuntaan viljoilta ■ ■ ■ ■

Laajatehoinen valmis tankkiseos Tehokas ratkaisu mataran torjuntaan Parantaa tehoa linnunkaaliin, valvattiin ja voikukkaan Sopii myös apilattomien nurmien suojaviljoille

Käyttömäärät Tehoaineet

kevätviljoilla

Express 50T 1,5 tabl + Twin 0,45 l + Mestarikiinnite 0,1 l/ha

suorakylvölohkoilla ja syysviljoilla

Express 50T 2,5 tabl + Twin 0,75 l + Mestarikiinnite 0,1 l/ha

Express 50 T (tribenuroni-metyyli 500g/kg) ja Twin (ﬂuroksipyyri (180 g/l)

www.k-maatalous.ﬁ

K-MAATALOUS

KASVINVILJELYTUTKIJOIDEN JA ALAN MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN KÄSISSÄ SYNTYY JATKUVASTI UUTTA TIETOA. MYÖS VILJELIJÖIDEN OSAAMINEN JA KOKEMUKSET OVAT ARVOKAS TIEDON LÄHDE. TIEDON JALOSTAMINEN KÄYTTÖKELPOISIKSI SUOSITUKSIKSI ON YHTÄ TÄRKEÄ TYÖVAIHE JA VIE LOPULTA IDEAT PELLOILLEMME ASTI. K-VILJELYOHJELMAT ON TÄLLAINEN TUTKITUN TIEDON JALOSTE. TEKSTI TAPIO LAHTI, KUVAT K-MAATALOUDEN KOETILA

5 591 kg/ha

16 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

VILJELYOHJELMAN KOETULOKSET AVUKSI VILJELYYN

BJARNEKEVÄTVEHNÄ

7 959 kg/ha

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 17

uoden 2008 Viljelyohjelmakokeiden tulokset ovat valmistuneet K-maatalouden koetilalla Hauholla. Viljelyohjelmiin liittyvä koetoiminta on haasteellista. Pitäisi pystyä vastamaan viljelijän kysymykseen: Kuinka paljon hyödyn noudattamalla Viljelyohjelman suosituksia? Asiaa on lähestytty erilaisilla kenttäkoejärjestelyillä sekä esittämällä tiloilta koottuja tuloksia. Kenttäkoetulosten etu on vertailukelpoisuus. Niiden soveltuvuus eri viljelyolosuhteisiin on kuitenkin rajoitettua. Kun taustatiedot, kuten sää ja maaperätiedot tunnetaan, voidaan kenttäkoetuloksia kuitenkin tulkita varmemmalta pohjalta. Tässä vaaditaan tiedon käyttäjiltä valppautta ja tiedon tuottajilta luotettavuutta. K-maatalouden koetilalla Hauholla on vertailtu Viljelyohjelmia ns. perusviljelyyn, jossa ei ole määritelty laatu- eikä satotavoitteita. Koeruudut ovat suurikokoisia, mikä yhdessä huolellisesti valittujen tasaisten koepaikkojen kanssa lisää tulosten luotettavuutta. Ollaan siis käytännön viljelyn ja ruutukokeiden välimaastossa. Viljelyohjelmaruudut kylvettiin Hauholla 14.5. hyvissä oloissa, multavalle hietaiselle hiesulle, jonka pH on yli 7 ja fosforilukukin on korkea. Myös muut viljavuusarvot olivat vähintään tyydyttäviä. Kaikki ruudut lannoitettiin samalla Pellon Hiven NK -lannoitteella. Ruuduille kylvettiin myllyvehnän, mallasohran, tärkkelysohran ja suurimokauran viljelyohjelmat. Viljelytekniikat on esitetty oheisessa taulukossa.

Vuoden 2008 sääolot olivat hankalat. Sateet jakautuivat epäedullisesti ja myös lämpöolot vaihtelivat paljon. Vaihtelu kauden satotuloksissa olikin melkoinen, koelohkolla 2-9 t/ha. Sateiden jakaantuminen ja lämpösumman kertyminen ovat oheisissa graafeissa.

INGEBORG-SUURIMOKAURA Ingeborg-suurimokauralla saatiin pienin satoero viljelyohjelmaruudun ja perusviljelyruudun välillä. Myöhäiselle Ingeborg-kauralle kasvupaikka ja viime kesän sääolot sopivat. Satotaso oli molemmissa ruuduissa mallikelpoinen, yli 7000 kg/ha. Ingeborg on kauroistamme tervein, joten molemmat ruudut pysyivät melko puhtaina, kauran lehtilaikkua toki esiintyi ja selvästi enemmän perusviljelyruudulla. Molemmat kasvustot olivat melko hyvin pystyssä puintiaikaan. Comet-ruiskutus lisäsi hieman kasvupäiviä, kuten kaikki tämän tyypin tautiaineet. Jyvien täyttyminen saattoi jäädä osassa satoa hieman vajaaksi, mikä selittäisi erot hehtolitran painossa ja jyväpainossa.

XANADU-MALLASOHRA Xanadu-mallasohran vertailussa satoerot olivat jo suurempia. Viljelyohjelma tuotti satoa noin 700 kg/ha enemmän. Mitatun laadun osalta ruudut olivat melko lähellä toisiaan, viljelyohjelmaruudut kuitenkin hieman edellä. Perusviljelyruudulla alkoi näkyä merkkejä ränsistymisestä,

Näytteet tyypillisistä tähkistä Xanadu-koeruuduilta: Vasen tähkä on Cometilla ja Juventuksella käsitellystä ruudusta, oikeanpuoleinen käsittelemättömästä ruudusta.

kun viljelyohjelmaruutu puitiin terveenä ja pystystä. Tarkemmissa mallasanalyyseissä laatuerot voisivat muodostua ratkaiseviksi, esimerkiksi homeiden tai haljenneiden jyvien osalta. Sadon valkuaispitoisuus oli hyvällä tasolla molemmissa ruuduissa. Viljelyohjelmaruudun kasvusto kykeni hyödyntämään suuremman typpimäärän ilman, että valkuaispitoisuus kohosi liikaa.

EDEL-TÄRKKELYSOHRA Edel-tärkkelysohralla viljelyohjelma tuotti lisäsatoa jo yli 2000 kg/ha. Monitahoisen Edelin laatu viljelyohjelmaruudulla oli myös selvästi perusviljelyruutua parempi. Ruutujen ränsistyminen oli hyvin erilaista. Tautiaine ja korrensääde yhdessä näyttivät pitävän viljelyohjelmaruudun mallillaan huomattavasti pidempään kuin perusviljelyruudun. Selitys ei ollut ero tuleentumisajassa, koska kosteusmittausten perusteella kasvustot viljelyohjelmaruudussa ja perusviljelyruudussa tuleentuivat samaa tahtia. Varmasti osa lisäsadosta tuli maahan jääneiden tähkien vähäisemmästä määrästä viljelyohjelmaruudulla.

BJARNE-KEVÄTVEHNÄ Bjarne-kevätvehnällä saatiin suurin ero viljelyohjelmaja perusviljelyruudun välille, satoeroa syntyi lähes 2500 kg/ha. Kun tähän vielä lisätään selvästi suurempi jyväkoko ja hieman parempi hehtolitran paino sekä lähes sama valkuaispitoisuus, oli onnistuminen viljelyohjelmaruudulla täydellistä. 4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 19

EDEL-TÄRKKELYSOHRALLA VILJELYOHJELMA TUOTTI LISÄSATOA JO YLI 2000 KG/HA.

BJARNE-MYLLYVEHNÄ (GRAMINOR, NORJA) Kylvömäärä

XANADU-MALLASOHRA (NORDSAAT, SAKSA)

VILJELYOHJELMA

VERRANNE

VILJELYOHJELMA

VERRANNE

750 kpl/m2

650 kpl/m2

550 kpl/m2

Lannoitus 1

110 kg N/ha

90 kg N/ha

80 kg N/ha

60 kg N/ha

Lannoitus 2 (tähkälletulo)

Typpiliuos 30 l/ha

Peittaus

Kinto 2 l / 1000 kg

Robust 3 l /1000 kg

Rikkatorjunta

Sekator 0,1+ 0,1 l/ha

Sekator 0,1+0,1 l/ha

Mestarin Kiinnite

Tautitorjunta 1

Juventus 0,5 l/ha (pensom.)

Sportak 0,5 l/ha (pensom.)

Tautitorjunta 2

Comet 0,5 (tähkälle)

Comet 0,5 (lippulehti)

+ Juventus 0,5 l/ha

+ Sportak 0,5 l/ha

Korrensääde

Cycocel 0,5 l/ha (pensominen) ei

Terpal 0,7 l/ha (lippulehti)

Sato kg/ha

7959

5591

6254

ei 5549

Hehtolitran paino kg

78,7

65,3

64,8

1000 siemenen paino g41,8

48,7

48,5

Valkuainen,%

13,2

13,3

10,6

10,2

Sakoluku

248

285

Tärkkelys

Edel-tärkkelysohralla viljelyohjelma tuotti lisäsatoa yli 2000 kg/ha. Ruutujen ränsistyminen oli hyvin erilaista. Tautiaine ja korrensääde yhdessä näyttivät pitävän viljelyohjelmaruudun (seuraavalla sivulla) kuosissa huomattavasti pidempään kuin perusviljelyruudun (oikealla).

EDEL-TÄRKKELYSOHRA (GRAMINOR, NORJA)

INGEBORG-SUURIMOKAURA (SW, RUOTSI)

VILJELYOHJELMA

VERRANNE

VILJELYOHJELMA

VERRANNE

500 kpl/m2

90 kg N/ha

60 kg N/ha

90 kg N/ha

70 kg N/ha

Robust 3 l /1000 kg

Prelude 1 l /1000 kg

Sekator 0,1+0,1 l/ha

Cantor 0,6 l/ha

Mestarin Kiinnite

Sportak 0,5 l/ha (pensom.)

Comet 0,5 (lippulehti)

Comet 0,5 (röyhylletulo)

+ Sportak 0,5 l/ha

+ Juventus 0,5 l/ha

Terpal 1,0 l/ha (lippulehti)

Cycocel 1,0 l/ha

7361

5269

7721

ei 7351

64,9

51,8

52,7

44,5

39,9

46,8

48,8

8,7

8,8

10,9

10,8

63,7

63,1

BJARNE-KEVÄTVEHNÄLLÄ SAATIIN SUURIN ERO VILJELYOHJELMAJA PERUSVILJELYRUUDUN VÄLILLE.

PÄIVITTYY JOKA VUOSI Viljelyohjelmien lähtökohta on sadon loppukäyttö. Ensin siis selvitetään tavoitellaanko esimerkiksi vehnäpellolla myllylaatua vai mahdollisimman suurta kuiva-ainesatoa. Viljelyohjelmissa on esitetty laatuvaatimukset ja soveltuvat lajikkeet. Viljelyohjelmat ja laaja oheismateriaali kootaan vuosittain julkaistavaan Viljelyoppaaseen, joka jaetaan Maatilan Pirkan yhteydessä aina loppuvuodesta. Olemme pyrkineet keräämään viljelyoppaaseen myös artikkeleita kasvinviljelyn uusimmista puheenaiheista. Se on siis eräänlainen jatkuvasti päivittyvä oppikirja. Viljelyoppaan eri teemojen alta löytyvät viljelytekniikka ja eri viljelyolosuhteisiin sovitetut tarkennukset, esimerkiksi lannoituksen tarkentaminen maalajien mukaan. Samoin lajikkeiden erityispiirteet tuodaan esille lajikekuvausten yhteydessä Viljelyoppaan Siemenet-osioissa. Kasvinsuojelu on tärkeä osa viljelytekniikkaa ja sen esittelyyn on myös Viljelyohjelmissa panostettu. Viljelyohjelmien kasvinsuojeluvaihtoehdoista viljelijä voi helposti koota omiin tarpeisiinsa sopivimman ja kustannustehokkaimman paketin. Viljelyoppaaseen on koottu myös valmisteiden käyttöön liittyvät rajoitteet ja kiellot, kuten pohjavesirajoitukset ja peräkkäiskäyttökiellot. Viljelyohjelmat ovat osa K-maatalouden Viljelyohjelma-palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat edellisten lisäksi myös kasvinsuojelun puhelinpalvelu, tuotekoulutus ja Viljelyohjelmakioskit K-maatalouden toimipisteissä. Palvelukokonaisuus auttaa sekä viljelyn suunnittelussa että toteutuksessa.•

www.k-maatalous.fi

22 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

K-MAATALOUDEN LAJIKKEET MENESTYIVÄT VUONNA 2008 VIRALLISTEN KOETULOSTEN YHDISTELMÄ VUOSILTA 2001-2008 ON ILMESTYNYT. K-MAATALOUDEN LAJIKKEITA OLI KOKEISSA YHTEENSÄ 46, JOISTA PÄÄOSA OLI UUSIA, LINJAVAIHEESSA OLEVIA TULEVAISUUDEN LAJIKKEITA. TULOSTEN MUKAAN SEKÄ NIIDEN SATO ETTÄ LAATU ON TÄMÄN PÄIVÄN PARHAIMMISTOA. TEKSTI TAPIO LAHTI

MONITAHOISIA OHRALAJIKKEITA K-maatalouden valikoimissa

ovat norjalainen kvartetti: Gaute, Edel, Vilde ja Tiril. Kaksitahoisia ohria ovat Tofta, Maaren ja Xanadu. Viime kaudella eniten viljeltyjä rehuohria olivat Saana, Voitto Jyvä ja Edel. Mallaslajikkeista suurin oli Barke. Xanadu-mallasohran ja Vilde-ohran viljelyalan lisääntymistä rajoitti lähinnä siemenen saatavuus. EDEL ON PITÄNYT PINTANSA monitahoisten ohrien kovassa kilpailussa. Edel on yksi eniten viljellyistä monitahoisista ohrista ja se lisäsi viljelypinta-alaa myös viime vuonna. Se on myös Altian toiseksi suurin sopimusohralajike ja sopimuspinta-ala oli edelleen nousussa. Edel soveltuu rehu- ja tärkkelysohraviljelyyn vyöhykkeille 1-3. Edel kuuluu monitahoisten ryhmän myöhäisiin lajikkeisiin, kasvuaika on Saanaa päivän pidempi. Se on lujakortinen. Edelin jyvä on suuri ja muodoltaan pullea, hehtolitran paino on korkea. Vuoden 2008 Eviran viljasadon laatu -raportissa Edelin hehtolitran paino oli kaksitahoisten ohrien veroinen. Vuonna 2004 myyntiin tullut aikainen Gaute-ohra soveltuu rehuviljelyyn ohran koko viljelyalueelle. Se on aikaisuusluokassaan hyvin satoisa ja viime vuodet ovat osoittaneet sen menestyvän erilaisissa kasvuoloissa. Suoraviljelykokeissa se on erottunut edukseen ja se on myös hyvä luomulajike. Gauten jyväkoko on suuri, hehtolitran paino ja korrenlujuus ovat keskinkertaisia. Vuoden 2008 satokilpailun voittajaohra Vilde pitää edelleen monitahoisten ohrien piikkipaikkaa satoisuudessa ja erityisesti korrenlujuudessa. Se soveltuu rehu- ja tärkkelysohraviljelyyn vyöhykkeille 1-4. Vilde on Gautea hieman myöhäisempi, mutta Edeliä aikaisempi. Vilde soveltuu voimaperäiseen rehuviljelyyn ja se on hyväksytty Altian tärkkelysohralistalle. Kauden tulokas Tiril on aivan aikaisimpien ohrien satoisin lajike. Kotimaiseen lajikeluetteloon se otettiin 2006. Tiriliä voi viljellä Suomen koko ohranviljelyalueella. Se on korrenlujuudeltaan erittäin hyvä ja se on menestynyt suhteellisesti muita ohria paremmin happamilla mailla. Satoisuuden ja viljelyominaisuuksien perusteella K-Maatalouden monitahoiset ohrat ovat varteenotettava vaihtoehto myös kaksitahoisten valta-alueelle eteläisimpään Suomeen. REHU-JA TÄRKKELYSOHRA MAAREN on erittäin satoisa, viljelyvarma ja lujakortinen rehu- ja tärkkelysohra 1-3e vyöhykkeille. Maaren osoittautui jo varhain K-maatalouden koetilan kokeissa Suomeen erityisen hyvin soveltuvaksi lajikkeeksi. Maaren on valittu Altian sopimuslajikkeeksi ja siitä mitattiinkin viime kauden korkein keskimääräinen tärkkelyspitoisuus. 24 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

Maaren on Edeliä kolme päivää myöhäisempi ja taudinkestävä. Saksalaisen Nordsaatin uutuusmallasohra Xanadu on menestynyt hyvin sekä virallisissa kokeissa että koemallastuksissa. Xanadun suositeltava viljelyalue on 1-3e. Xanadu on nykyisten mallaslajikkeiden joukossa melko aikainen ja se on pärjännyt kaksitahoisten ryhmässä hyvin myös happamilla mailla. Se näyttääkin olevan meidän mantereiseen ilmastoomme ja maaperäoloihimme hyvin soveltuva lajike. Xanadu on levinnyt nopeasti mallasohrana Venäjällä ja itäisessä Euroopassa. KAUROISTA VYÖHYKKEILLE 1-2 sopivat suosittu Belinda ja laa-

dukas Ingeborg. Belinda on myöhäisistä kauroista selvästi viljellyin. Sen vahvin valtti on satoisuus. Belinda on ollut haluttu lajike sekä kotoisessa rehuntuotannossa, vientikaurana että suurimokaurana. Sen erikoisominaisuus on korkea rasvapitoisuus, mikä lisää sadon rehuarvoa merkittävästi. Belindan myötä kauralajikkeidemme jyväkoko nousi uudelle kymmenelle. Belindan rinnalle K-Maatalouden valikoimassa nousee vauhdilla Ingeborg-kaura. Ingeborg tulee saman jalostajan käsistä kuin Belinda, toinen vanhemmistakin on sama. Ingeborgin vahvuus on hyvä sadon ja laadun yhdistelmä. Koetulosten mukaan se pärjää satoisuudessa Belindalle. Ingeborgin hehtolitran paino on korkea ja jyväkoko vielä Belindaakin suurempi. Ingeborg on jo alunperin jalostettu suurimokauraksi, siten saantoprosenttiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Virallisissa koetuloksissa Ingeborgin korrenlujuus on Belindaa hieman huonompi. Käytännössä näiden välillä ei ole juuri eroa. Itse asiassa sekä Ruotsin virallisissa kokeissa että K-maatalouden koetilalla Ingeborgin lakoprosentti on ollut sama tai pienempi kuin Belindan. Laikkutaudin suhteen Ingeborg on lajikkeiston tervein kaura. Ingeborg on tasapainoinen kokonaisuus laatua ja satoisuutta myöhäisen kauran viljelijälle. Valkokuorisena se soveltuu myös vientikauraksi ja suurimokäyttöön. LUJAKORTISET VAASA- JA MARIKA-KAURAT sopivat vyöhykkeil-

le 1-4. Aikaisista kauroista K-Maatalouden ykköslajikkeet ovat Vaasa ja Marika, molemmat uusia lajikkeita. Vaasa on ruotsalaisen Svalöf Weibullin ja Marika norjalaisen Graminorin lajike. Vaasa lukeutuu kaikkein aikaisimpien kaurojen ryhmään, Marika on tätä hieman myöhäisempi. Kumpikin on luokassaan erittäin satoisa ja korrenlujuudeltaan Vaasa on erinomainen, Marika hyvä. Vaasa on tyypillinen rehukaura, mutta valkokuorisena sille löytyy markkinoita myös kauppalajikkeena. Valkokuorinen Marika on aikaisten lajikkeiden suurijyväsin, sen jyväkoko lähentelee

Kevätvehnälajikkeiden laatuominaisuuksia Viralliset kokeet 2001-2008 Lajike Zebra Bjarne Anniina Aino Kruunu Tjalve Picolo Amaretto Epos

Belindan tasoa. Myös Marikan hehtolitran paino on hyvä. Siten se on mielenkiintoinen suurimolajikkeenakin. VIRALLISISSA KOKEISSA olevien kevätvehnälajikkeiden kasvuai-

kahaarukka on pidentynyt edelleen. Satoisuutta siis haetaan – ja ikävä kyllä – osittain viljelyvarmuuden kustannuksella. K-maatalouden kevätvehnälajikkeet on valittu sekä laadultaan että kasvuajaltaan meidän kasvuolojamme silmälläpitäen. Vehnän pääkäyttö on myllyteollisuudessa ja raaka-aineen laatuvaatimukset ovat erityisen korkealla. Laatua pitää tulla, vaikka sääolot olisivat vaikeat. Svalöf Weibullin ruotsalaiset jalostajat ovat ottaneet Suomen erityistarpeet huomioon jalostusohjelmissaan. Norjalaiset lajikkeet soveltuvat yleensä hyvin meidän viljelyoloihimme ja ovat laadultaan erittäin hyviä. Viime kasvukaudella viljellyimmät kevätvehnälajikkeet olivat Zebra ja Kruunu. Näiden yhteinen viljelyala kattoi lähes puolet koko kevätvehnän viljelyalasta. Näistä Zebran viljelyala lisääntyi selvästi verrattuna vuoteen 2007.

Tjp g 40,7 35,8 34,8 35,4 36,9 36,8 40,7 39,6 38,3

Hlp kg 80,1 78,1 79,9 76,3 76,6 77,7 77,8 79,5 77,1

120 100

113 100 100

K-Maatalous on tuonut viljelyyn kuluneella kaudella. Sen sato

105

99 92

91 89

104

107 104

80 60 40 20 0

ZEBRA (105 pv)

BJARNE (102,6 pv)

KRUUNU (103 pv)

PICOLO (105,4 pv)

AMARETTO (106,2 pv)

EPOS (107,6 pv) 1-vyöhyke 2-vyöhyke

3-VYÖHYKKEEN kevätvehnien sato ja kasvuaika Viralliset kokeet 2001-2008 105

102,6 100

100,6

101,3

102,7

103

102,7

103,7

ZEBRA-KEVÄTVEHNÄ on esimerkki Suomen oloihin suunnatusta

BJARNE on aikainen norjalainen uutuuskevätvehnä, jonka

Sakoluku 292 312 290 239 307 280 282 270 306

1- ja 2-VYÖHYKKEIDEN kevätvehnälajikkeiden sato ja kasvuaika Viralliset kokeet 2001-2008

100

jalostustyöstä. Ruotsissa sitä ei viljellä. Se on aikaisuudeltaan ja laadultaan meillä perinteisesti suosittujen lajikkeiden tyyppinen. Muun muassa Zebran sakoluku on korkea ja se kestää syyspuolen sateita erittäin hyvin. Satokilpailuissa Zebralla saavutetut kilomäärät osoittavat, että myös kohtuullisen kasvuajan lajikkeilla voidaan päästä aivan huippusatoihin. Lopulta pellon kasvukunto, kasvuolosuhteet ja viljelytekniikka ratkaisevat pelin. Virallisissa lajikekoetuloksissa Zebran sato on korkein samanaikaisten tai aikaisempien lajikkeiden joukossa. Zebra on melko pitkä, mutta kuitenkin lujakortinen. Zebra on tunnetusti myös hyvin taudinkestävä. Tämä yhdistelmä lisää lajikkeen viljelyvarmuutta. Lajikkeen laatuominaisuudet tiedetään hyviksi. Useana vuonna Zebra on myös kotimaisen viljasadon laatumittauksissa ollut kevätvehnien kärjessä. Koetulosten mukaan Zebran jyväkoko on suurin ja hehtolitran paino korkein. Valkuaistulosten perusteella on vaikea tehdä selvää jakoa hyviin ja huonoihin kevätvehniin, koska tasalannoitetuissa virallisissa kokeissa erot satoisuudessa peittävät laatueroja. Zebran valkuaispitoisuus suhteessa satoon on hyvä. Tiedetään, että osa lajikkeista on tärkkelyksen, osa valkuaisen tuottajia. Zebra on tässä suhteessa ”sekä että”-lajike Tjalven tapaan.

Valkuais% 13,4 14,6 15,9 13,5 13,2 14,4 13,5 12,3 13,4

94 92

90 84

82 80 BJARNE

ANNIINA

AINO

MAHTI

QUARNA

KRUUNU

TJALVE Sato Kasvuaika

on ollut hyvä kasvuaikaan nähden. Bjarne on ollut satoisin siellä missä aikaisuutta erityisesti tarvitaan, eli 3-vyöhykkeeellä. Erittäin vahva korsi kestää myös reipasta karjanlantalannoitusta väkilannoituksen täydentäjänä. Bjarnen korsi on lyhyt ja tiedetään, että lyhyeen korteen saattaa liittyä poudanarkuutta. Bjarnen kestävyys lehtilaikkutauteja vastaan on Zebraa hieman heikompi, mutta Kruunua parempi. Bjarne on virallisissa kokeissa ollut Tjalvea noin päivän aikaisempi ja Anniinaa hieman myöhäisempi. K-maatalouden koetilan omissa, jyvien kosteuspitoisuuksiin perustuvissa mittauksissa Bjarne on ollut selvästi virallisia havaintoja aikaisempi. Laadultaan Bjarne on huippulajike. Bjarnen sakoluku ja valkuaispitoisuus ovat korkeat, samoin hehtolitran paino. Bjarnen jyväkoko on keskimääräinen. Aikaisuutensa ansiosta Bjarne on Suomessa viljelyvarma lajike. Se siis tuottaa hyvin suurella todennäköisyydellä myllykelpoista tavaraa. • 1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 25

HYVÄ SIEMEN EI SYNNY SATTUMALTA HYVÄT KENGÄT JA KIIKARI OVAT KOVASSA KÄYTÖSSÄ SERTIFIOIDUN SIEMENEN TUOTTAJALLA. SEN TIETÄVÄT PIRJO JA TAPANI KOSKELA, JOTKA OVAT VILJELLEET SIEMENTÄ MAATALOUSKESKOLLE TÄYDET 40 VUOTTA. VILJELYSTARKASTAJAT KÄYVÄT JOKA VUOSI KATSOMASSA HEIDÄN TASAISIA KASVUSTOJAAN. TEKSTI JA KUVAT SILJA VUORI

ELOKUISENA ILTAPÄIVÄNÄ neljä Maata-

louskeskon siemenviljelytarkastajaa kulkee jälleen Koskelan pelloilla Iitissä. Usein tarkastaja on liikkeellä yksin, mutta kun tarkastettavaa alaa on 75 hehtaaria, urakka sujuu nopeammin joukolla. – Kävelemme kaikki siementuotantolohkot läpi 20-30 metrin välein. Kyseessä ei ole pelkkä hukkakauratarkastus, vaan merkitsemme pöytäkirjaan arvion satotasosta, kasvitaudeista, lajikeaitoudesta ja vieraiden lajien määrästä, viljelystarkastuksia 20 kesän kokemuksella tekevä Erkki Sinkkonen kertoo. Petri Berg, Esa Aho ja Marko Mäki suorittavat Sinkkosen tavoin vuosittain siemenviljelystarkastajien koulutuksen, johon kuuluvat ennakko- ja lopputentit. Rutiininomaisesti tilalla käydään läpi kylvettyjen kantasiemenerien vakuuslaput, jotka takaavat, että kaikki tilalla kylvetty kantasiemen on oikeaa siemenluokkaa. – Tarkastus on tärkeä osa kylvösiemenen sertiﬁointiprosessia. Sillä varmistetaan siemenen korkea laatu jo siementuotantoketjun alkuvaiheessa. Valmiista sertiﬁoidusta siemenestä on laatutiedot mer-

kitty vakuuslappuun, joka on oltava jokaisessa pakkauksessa, tarkastajat kertovat. Pirjo, Tapani ja Lauri Koskelaa tarkastajan käynti tilalla ei kummemmin jännitä. – On oikein hyvä, että tilalla käydään ja viljelykset tarkastetaan huolellisesti. Mukavien tarkastajien kanssa on kiva jutella kasvukaudesta ja tilanteesta muutenkin, Koskelat sanovat.

Intoa siementuotantoon riittää Koskelan perheessä, vaikka kannattavuus on samalla tavalla haasteellista kuin muussakin viljelyssä. Erityisesti omien peltojen hukkakaurapuhtaus kannustaa jatkamaan. – Siemenviljelyyn vuosien mittaan kehittynyttä ammattitaitoa kannattaa hyödyntää. Paikat pysyvät paremmassa kunnossa, kun niitä on tätä varten pidettävä kunnossa.

HUOLI HUKKAKAURASTA on yhteinen ja

peltojansa erityisen tiiviisti tarkkaileviä viljelijöitä on paljon Iitissä, joka on Suomen suurimpia siemenviljelypitäjiä. Tänä vuonna Koskelat tuottivat Maatalouskeskolle Edel- ja Maaren-ohrien, SW Vaasa -kauran sekä SW Petita -rypsin siementä. Monta lajiketta tarkoittaa paljon puhdistustyötä kylvöjen ja puintien aikaan. Niistä huolehtii useimmiten tilan emäntä. – Imuri on ahkerassa käytössä. Puimurin säiliö imuroidaan, kärryt siivotaan ja kuivurilla puhdistetaan elevaattori ja kaatosuppilo ainakin lajikkeen vaihtuessa. Useampi tunti siinä menee, ja harmittaa tietysti jos sattuu olemaan yksi harvoista aurinkoisista päivistä, Pirjo Koskela sanoo.

SUORAKYLVÖ ON UUSI ASIA TILALLA. Se on harvinaisempi ilmiö siementuotannossa, mutta ensimmäisen vuoden kokemukset ovat hyviä. Tarkastajat Sinkkonen ja Berg pitävät menetelmän riskinä esikasvin kasvamista varsinaisen satokasvuston läpi. Herkimmin läpi kasvaa kaura, myös kynnetyillä pelloilla. – Suorakylvö ei ole mikään fanaattinen ratkaisu. Työt tehdään tilanteen mukaan. Edellinen syksy oli niin märkä, ettemme halunneet sotkea peltoja ja siksi jätimme ne sängelle. Keväällä muokkasimme ne kahteen kertaan kolmeen – neljään senttiin lautasmuokkaimella, Tapani Koskela kertoo.

ERITYISESTI OMIEN PELTOJEN HUKKAKAURAPUHTAUS KANNUSTAA JATKAMAAN. 26 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

Erkki Sinkkonen tietää kokemuksesta, että Koskelat eivät ole liian hätäisiä menemään pellolle keväällä. Se on hyvä asia, koska sängellä talven yli olevat pellot kuivuvat hitaasti. LAJIKEAITOUSKIN TARKASTETAAN, mutta siitä aiheutuu Suo-

messa kuitenkin erittäin harvoin hylkäyksiä. – Katsomme käytännössä, että viljelys vastaa esimerkiksi Edel-ohran lajikekuvausta. Pellolla katsotaan tarkemmin useampia koealoja, joilla ei saa olla liikaa poikkeavia yksilöitä. Näin voidaan taata, että ostaja saa haluamaansa lajiketta. Viljelystarkastuspöytäkirjaan merkitään myös havaintoja kasvitautitilanteesta pellolla. Tautien perusteella siemenviljelystä ei hylätä, vaan ne menevät pakkaamon tietoon ja vaikuttavat esimerkiksi peittaukseen. Tarkastaja antaa myös yleisarvosanan viljelyksille asteikolla 1-5. Koskelan pelloilta ei tänäkään vuonna löytynyt yhtään hukkakauraa eikä lajikepuhtaudessakaan ollut Erkki Sinkkosella ja apureilla moittimista. Tämän Pirjo Koskela jo aavistikin, sillä hän kiertää itse pellot kiikarin kanssa läpi ja kerää mahdolliset vieraat lajikkeet pois. – Kaikkien viljelijöiden olisi hyvä tarkastaa peltonsa kahteen kertaan kesän aikana ja nimenomaan kävellen. Sanonta, että isännän askeleet höystävät pellon, pitää edelleen paikkansa. Nykyisin ne tosin ovat yhä useammin emännän askeleet, Sinkkonen sanoo. Siemenviljelystä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Hauholla toimivan Siemenkeskuksen Jouko Pakariseen. •

1 Viljelystarkastuksia tekevä Erkki Sinkkonen (vas.) on tuttu vieras Tapani, Pirjo ja Lauri Koskelan tilalla Iitissä. SW Vaasa-kaurapelto on siemenviljelys viimeisen päälle, eli ei hukkakauraa, vieraita lajikkeita, lakoa eikä kasvitauteja. 2 Petri Berg ja Marko Mäki ovat K-maatalouden koetilan henkilökuntaa, joiden kesästä iso osa kuluu siemenviljelysten tarkastuksissa ympäri Etelä-Suomea.

HUKKAKAURA TAVALLISIN HYLKÄYSSYY Siemenviljelyksen hylkäyksen tavallisin syy on hukkakaura. Säännöt ovat tiukat, sillä yhden hukkakaurayksilön löytyminen siirtää kyseisen lohkon vähintään kahdeksi vuodeksi tarkkailuun. Vasta kolmantena vuonna siellä voi jälleen tuottaa siementä. Jos lohkon hukkakauraesiintymä on iso, kannattaa välivuosia pitää useampia ja torjua hukkakauraa kemiallisesti. – Hukkakauran tarkkailulohkoja saa olla viljan siemenen tuotannossa enintään yksi. Timotein, apilan, rypsin ja rapsin siemeniä tuotettaessa niitä voi olla kaksikin, sanoo ylitarkastaja Leena Pietilä Evirasta. Myös tarkastuksia tekevät Erkki Sinkkonen ja Petri Berg pitävät hukkakaurasta vapaana pysymistä siementuotannon suurimpana haasteena. Hukkakauran voittokulku jatkuu Suomessakin vuodesta toiseen, vaikka Evira ja TE-keskukset ovat ottaneet kovemmat keinot käyttöön. Siementuotannon aloittamista suunnittelevaa Pietilä suosittelee heti alkuun tarkastamaan, onko omia lohkoja kunnan hukkakaurarekisterissä. Vaikka hukkakauraa ei olisi ollut enää vuosiin, ei lohkoja voi poistaa rekisteristä pelkästään ilmoittamalla. Vasta viranomaisen todettua tilanteen kahtena vuonna, lohko voidaan poistaa listoilta. – Puhtailla lohkoilla öljy- ja kuitukasvien, apiloiden tai timotein siementuotannon voi kuitenkin aloittaa saman tien, jos tilalla on lajista riippuen enintään yksi tai kaksi peruslohkoa hukkakaurarekisterissä. Jos siementuotantoa aloittavalla tilalla on lohko kunnan hukkakaurarekisterissä, viljelijän kannattaa olla aina yhteydessä Eviraan jo ennen kylvöjä. Jos saman viljelijän viereiseltä lohkolta kuitenkin löytyisi enemmän kuin kaksi hukkakauraa, myös hukkakaurattomat lohkot hylättäisiin siementuotannosta.

TARKASTAJILLAKIN TARKASTAJAT Valvontatarkastukset varmistavat tarkastajien työn. Tarkastustyötä valvotaan erikseen silloin kun viljelystarkastuksen tekee siemenliikkeen palveluksessa oleva tarkastaja. Valvontatarkastuksia tekevät Maaseutukeskusten palveluksessa olevat tarkastajat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valtuuttamina. – Haluamme, että viljelijät ja pakkaamot voivat olla täysin varmoja kylvösiemenen ja tarkastusten laadusta, ylitarkastaja Leena Pietilä Evirasta kertoo. Valvontatarkastusten määrä riippuu kasvin lisääntymistavasta. Ristipölytteisten kasvien, kuten heinien, rypsin ja rukiin viljelyksistä joka viides tarkastetaan toiseen kertaan. Itsepölytteisillä kasveilla eli vehnällä, ohralla ja kauralla niiden osuus on kymmenen prosenttia. Viljelystarkastuksessa hyväksytty ala ha 2008 Viljakasvit Nurmi- ja rehukasvit Öljy- ja kuitukasvit Peruna Yhteensä

23 540 9710 670 1310 35 310

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 27

ONNISTUMISEN EVÄITÄ REHUNTEKOON TYYTYVÄINEN KARJANKASVATTAJA POHJANMAALTA KERTOI ALOITTANEENSA REHUNTEON 1-2 VIIKKOA ENNEN MUITA ALUEENSA TUOTTAJIA. REHUARVOT OLIVAT HYVIÄ, REHU MAITTOI LEHMILLE JA MYÖS MAITO OLI HYVÄN MAKUISTA. LEHMÄT NÄYTTIVÄT KYLLÄISILTÄ JA TYYTYVÄISILTÄ. KUULOSTAA HELPOLTA, MUTTA MITEN TÄHÄN ON MAHDOLLISTA PÄÄSTÄ? TEKSTI ARJA RÖNKKÖ K-MAATALOUDEN KOETILA, KUVA ANNE PENTTILÄ

NURMESSA OLI SEOKSENA timoteitä, nurminataa, puna-apilaa ja valkoapilaa. Nurmen perustamisen peruslähtökohta on huolellinen suunnittelu ja vielä huolellisempi toteutus. Nurmi tehdään yleensä kolmivuotiseksi, joten valmistelutoimenpiteissä ei pidä säästellä: Selvitä ensin maa-analyysillä lohkon ravinnetila ja kunnosta pelto. Hävitä kestorikkakasvit ruiskuttamalla huolella alla oleva kasvusto glyfosaatilla. Kalkitse nurmilohko pH-tasolle 6-6,5, jotta kasvit saavat otettua riittävästi ravinteita maasta. Perustamislannoitus tehdään analyysin pohjalta ympäristötukiohjelman raameissa, lisää puuttuvia ravinteita tarvittaessa peltoon. Kunnosta lohkon vesitalous tarvittaessa pintamuotoilulla ja salaojituksella, jotta maan ilmanvaihto, pellon kantavuus sekä pintavesien pois johtaminen varmistuvat. Hyvän lopputuloksen nurmen perustamisessa saat, kun valitset nurmiseoksen käyttötarkoituksen ja peltolohkon maalajin mukaan ja kylvät huolella. Kylvöksen jyrääminen kylvötyön päätteeksi on tärkeää siementen itämisen ja taimettumisen varmentamiseksi. MAITTAVAN NURMEN PERUSHEINÄ on timotei, siitä kaikki lie-

nevät yhtä mieltä. Timotei on satoisa, talvenkestävä, maittava ja energiapitoinen heinä. Timotein miinuksia ovat poudanarkuus ja huono jälkikasvukyky niiton jälkeen. Nurminata puolestaan on talvenkestävyydeltään heikompi kuin timotei, mutta korvaukseksi se on poudankestävämpi. Lisäksi nurminadalla on hyvä taudinkestävyys. Yhdessä näistä hyvän rehunurmen päälajeista saadaan kaikille alueille ja maalajeille sopiva seos, kunhan valitaan seokseen oikeat lajikkeet. Tarpeen mukaan seosta täydennetään 28 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

Nurmiseosten satotietoja 2007-2008 Nurmikoeruutujen korjuuta K-maatalouden koetilalla kesällä 2008.

Lajikkeet ja käsittelyt

Sato kg ka /ha

Talvehtimis-%

Valk1

Valk2

Valk3

G75+S25 3N T75+S25 3N G25+S75 3N T25+S75 3N G75+S25 2N T75+S25 2N G25+S75 2N T25+S75 2N G60+S25+pa15 2N T60+S25+pa15 2N G25+S60+pa15 2N T25+S60+pa15 2N

13 436 13 131 13 886 13 411 13 352 13 558 13 939 13 273 11 763 11 719 11 668 11 492

98 99 96 98 94 95 97 94 80 86 77 79

70 70 69 71 67 70 68 69 68 68 67 67

67 67 67 67 64 66 66 66 62 64 64 64

67 68 67 67

11 12 12 12 11 13 13 12 16 17 16 17

10 10 10 10 7 7 7 7 11 12 12 12

11 11 11 10

G = Grindstad, eteläisen tyypin timotei, T = SW Tryggve, pohjoisen tyypin timotei, S = Sw Swaj, ruokonata, Pa = SW Torun, puna-apila, 3N = 3 niittoa, 2N = 2 niittoa.

muilla lajeilla. Lannoituskustannusten vähentämistarve on nostanut typpeä tuottavat nurmipalkokasvit entistä tärkeämmiksi. HYVÄ APUVÄLINE LAJIKEVALINTAAN on

Nurmien Viljelyohjelma K-maatalouden Viljelyoppaassa. Siinä on hyvin yksityiskohtaisia ohjeita nurmituotannon eri osaalueille. Oppaan Nurmisiemenet-osuus on tehty helpottamaan nurmisiemenen valintaa. Lajike-esittely on kolmeosainen kokonaisuus: 1. Myynnissä ja seoksissa olevista nurmikasvilajeista ja -lajikkeista on erilliset kuvaukset. Lajikekuvaukset perustuvat pitkälti K-maatalouden nurmikoetoiminnasta saatuihin tietoihin. 2. Valmiit siemenseokset on suunniteltu ja toteutettu käyttötarkoituksen, peltolohkon maalajin ja kasvuvyöhykkeen mukaan ja seoksista on hyvät kuvaukset. Lisäksi jokaiseen siemenpakkaukseen on liitetty ohjeet lannoituksesta sekä hoitoja korjuutoimenpiteistä. 3. Nurmisiemenen Valintataulukon avulla on helppo valita omaan käyttöön

LANNOITUSKUSTANNUSTEN VÄHENTÄMISTARVE ON NOSTANUT TYPPEÄ TUOTTAVAT NURMIPALKOKASVIT ENTISTÄ TÄRKEÄMMIKSI. sopiva seos. Valintataulukossa on valittavina muuttujina kasvuvyöhyke, maalaji ja alueelliset lisähuomiot sekä lisäksi käyttötarkoituksen mukaiset muuttujat. Valintataulukon käytöstä on myös hyvät ohjeet Viljelyohjelmasta on nettiversio osoitteessa: www.k-maatalous.ﬁ

TUKEA VALINTAAN saat tutkimustulok-

sista. Oheisessa taulukossa on K-maatalouden koetilan seoskokeiden yhteenvetotietoja kolmen ja kahden niiton kokeista vuosilta 2007-2008. Seosten lajisuhteet ovat: 75 % timoteitä + 25 % ruokonataa tai 25 % timoteitä + 75 % ruokonataa. Apilaseoksissa suhteet ovat 60 % timoteitä +25 % ruokonataa + 15 % puna-apilaa tai 25 % timoteitä + 60 % ruokonataa + 15 % puna-apilaa. Tuloksia kannattaa tarkastella kahden (2N) ja kolmen niiton (3N) vertailuna. Puna-apilaseoksia voi verrata vain 2N-tulosten kanssa, koska myöhäisemmän korjuuajan vuoksi puna-apilaa on vain 2-niittoisessa kokeessa. G75+S25-seos on satoisampi 3-niittoisessa kokeessa ja vastaavasti T75+S25 on satoisampi 2-niittoisessa kokeessa. Sekä G25+S75- että T25+S75-seokset ovat hieman satoisampia 2-niittoisessa kokeessa. Grindstad + Swaj -lajikkeiden sadon kehitys on hyvin samanaikaista ja sadonkorjuun ajoittaminen Grindstadin tähkinnän alkuun takaa seokselle hyvän satotason, sopivan D-arvon ja myös raakavalkuaisen määrä on kohtuullinen. Kesän 2008 sadoissa valkuaista kertyi kaikissa korjuisssa vähemmän kuin 2007 sadoissa. Tryggve-seoksissa ensimmäisen niiton korkea D-arvo kuvaa Tryggven myöhäisempää kehitystä Grindstadiin verrattuna (korjuu Grindstadin tähkinnän alkaessa). Apilaseosten satotaso on muita seoksia alhaisempi, johtuen osittain suuremmista talvehtimistappioista. Apilaseosten myöhäisempi korjuuajankohta vaikuttaa osaltaan muita seoksia alhaisempaan D-arvoon. Koesarja jatkuu vielä yhden satovuoden. •

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 29

NURMEN KYLVÖÖN NURMEN KYLVÖÖN TAI PAIKKAUSKYLVÖÖN ON TARJOLLA PARI UUTTA ERIKOISKONETTA. HE-VA MULTI-SEEDER VOIDAAN YHDISTÄÄ MUOKKARIIN TAI JYRÄÄN, MASCHION NINA PYSTYY KYLVÄMÄÄN MELKEIN MITÄ VAIN. TEKSTI ANNE PENTTILÄ, KUVAT MAATALOUSKESKO

HE-VAN MULTI-SEEDERIT ovat pneumaat-

tisia kylvölaitteita, jotka voidaan liittää He-Van 3-12 metrin levyisiin muokkauslaitteisiin tai jyriin. Tehdasasennusvalmius tai asennussarja on tarjolla työkoneyhdistelmille: Wedder-rikkakasviäes, Tip-Roller, Grass-Roller, Disc-Roller ja Mega-Dan. Multi-Seederissä on 8-16 levityslevyä, mikä mahdollistaa tarkan piensiementen kylvön. Kylvömäärä on 0,2 kilosta 150 kiloon hehtaarille. Maapyörä takaa tarkan, ajonopeuden mukaisen syötön. Joustavan käyttövaijerin ansiosta maapyörä voidaan asentaa ihanteelliseen kohtaan peruskoneessa. Kiertokoe ja kylvömäärän säätö on helppoa. Vakiovarusteita ovat vesitiivis säiliö, irtikytkettävä, siivillä varustettu sekoitusakseli, kaapelisarja akkukytkentää varten, kiertokoe-/tyhjennyskaukalo, hydraulinen maapyörän nosto ja lasku hinattavissa koneissa, sekä kaksi syöttötelatyyppiä. Lisävarusteita ovat mm. elektroninen ohjausyksikkö kylvölaitteen toimintojen valvontaan ja säätöön; traktorin ohjaamosta portaattomasti säädettävä kylvömäärä; näyttötoiminnot: osa- ja kokonaispinta-ala, työleveys ja maapyörän halkaisija; puhaltimen, syöttötelan, yksittäisen letkun paineen ja säiliön pintavahdin hälytys äänimerkillä; kylvömäärän tai tukok30 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

sen näyttö kaikissa 8 letkussa. Lisäksi pinta-alamittari, sähköpuhaltimen olkisuodatin 200-8-EL-mallissa, hydraulisen puhaltimen kierrosnopeusmittari + 9 m:n kaapeli, puhaltimen kauko-ohjaus, lisäkaapeli puhallin-traktoripistokkeineen ja kauko-ohjauskytkin. MASCHIO NINA näyttää perinteiseltä kyl-

vökoneelta ja sopii tilalle, joka tarvitsee monipuolista kylvökonetta. Etenkin jos lannoitus hoidetaan pääasiassa lannalla tai pintalevityksenä, kuten monella nurmivaltaisella tilalla. Nina sopii viljalle, rapsille, soijalle, heinälle ja muiden piensiementen kylvöön. Siltä käy erittäin hyvin myös nurmen paikkauskylvö. Kompaktin kokoisessa kylvökoneessa on laadukkaat osat ja yksinkertainen rakenne. Se se vaatii vähän huoltoa ja on helppo käyttää. Syöttölaitteiston säätömahdollisuudet ulottuvat herneistä piensiementen todel-

1 He-Va Multi-Seeder yhdistettynä jyrään.

Maschio Ninan omapaino on 729 kg ja sen säiliötilavuus on 500 litraa. 2

la pieniin kylvömääriin. Kiertokoe on erittäin helppo ja nopea tehdä, kaukalot ovat aina mukana. Tarvittaessa koneella voidaan kylvää myös puolen koneen leveydellä, toimintoakselissa olevan, pikasäädettävän holkkikytkimen avulla. Jokaisella vantaalla on oma jousipainotus ja vannaspainatus säädetään hydraulisylinterillä maksimissaan 30 kiloon. Reunimmaiset vantaat säädetään manuaalisesti. Vantaat on kiinnitetty vannaspalkkiin pulttikiinnityksellä. 25 kappaletta lautasvantaita sijoittuvat limittäin kahteen riviin, joten vantaisto on erittäin läpäisevä ja väistelee kivet hyvin. Riviväli on 12,5 cm. Jälkihara tärkeä lopputuloksen kannalta. Jälkihara peittää vakoihin sijoitetut siemenet tehokkaasti ja sen painotus on säädettävissä olosuhteiden mukaan. Erityisesti nurmen paikkauskylvössä jälkihara ravistaa ja sekoittaa heinän siemenet pintamaahan. •

He-Va Multi-Seeder 200-8-EL

410-8-HY

410-16-HY

Puhallinkäyttö Työleveys m Levityslevyjä kpl Siemensäiliö l

hydraulinen 3-6,3 8 410

hydraulinen 3-12 16 410

sähkö 3-6,3 8 200

Maussa sen salaisuus. Uusi Kemira AIV® Nova. Suomalaisiin olosuhteisiin Suomessa kehitetty AIV on nyt Kemira AIV. Jatkuva panostus tuotekehitykseen, sekä luotettavat valmistusmenetelmät ja tuotteet rehunsäilöntään, merkitsevät viljelijälle varmaa optimoitua tuottoa. Tuotevalikoimasta löytyy nyt uutuutena patentoitu Kemira AIV Nova. Se soveltuu erinomaisesti sekä siilo- että paalirehulle ja on nyt jo saanut erinomaista palautetta koekäyttäjiltä. Tuotteisiin voit tutustua lähimmässä K-maataloudessa tai osoitteessa www.farmit.net Kemira AIV® – suomalaisten ratkaisut rehunsäilöntään.

www.k-maatalous.ﬁ

K-MAATALOUS

VALITSE MUOKKAIN SÄNKILOHKON MUKAAN YMPÄRISTÖTUKIEHTOJEN KEVENNETYN SYYSMUOKKAUKSEN TAI SYYSMUOKKAUKSESTA LUOPUMISEN VALINNEELLA ON KEVÄÄLLÄ USEITA VAIHTOEHTOJA. KÄRKÖLÄLÄISELLÄ PEKKA NIINISTÖLLÄ ON KOKEMUSTA KAIKISTA KÄSITTELYMENETELMISTÄ SUORAKYLVÖÄ LUKUUNOTTAMATTA.

LOHKON JOKAISEN OSAN MUOKKAAMINEN ERI AIKAAN MENISI NÄPERTELYKSI.

130 HEHTAARIN VILJATILALLEEN Niinis-

LEMKENIN

tö valitsi 30 prosentin sänkisopimuksen. Pellot ovat suurimmalta osalta hiesusavia, mutta pinta-alaan mahtuu myös multamaita ja hietasavia, jopa pieniä aloja keveitä hietamaita. Niinistö on käyttänyt kaikkia muita vaihtoehtoja, mutta ei kylvöä suoraan sänkeen. Hän myöntää, että se antaa usein hyviä satoja, mutta hän on mielestään nähnyt myös liian paljon suorakylvettyjä lohkoja, jotka eivät ole onnistuneet. Hänellä ei myöskään ole suoraan sänkikylvöön soveltuvaa konetta. Yhtä ja joka maalajille sopivaa muokkausvaihtoehtoa hän ei ole löytänyt. Muokkain valitaan aina peltolohkon mukaan, vaikka se työtä teettääkin. Niinistö tavoittelee joka lohkolta parasta mahdollista satoa.

on tilalla ensimmäisiä kultivaattoreita, jolla on syysmuokkauksen lisäksi keväällä muokattu kevytmuokattuja lohkoja sekä talvisänkiä. Niinistö kokeili tätä ensimmäisen kerran vuonna 2001. Edellisenä syksynä hietasavelta oli korjattu hyvä syysvehnäsato ja olkea oli sen mukaisesti. Pelto oli kevämuokattu syksyllä kultivaattorilla kymmenen sentin syvyyteen. Keväällä tilan emäntä Heljä Niinistö yritti muokata peltoa S-piikkiäkeellä. Äes meni tavan takaa tukkoon. Ja jos äestyksen sai vielä jollain lailla tehtyä, kylvö laahavannaskoneella ei onnistunut ollenkaan. Kylvökoneesta tuli olkiharava. Kun Niinistöt eivät muutakaan tuohon hätään keksineet, traktorin perään vaihdettiin siipiteräkultivaattori. Työsyvyys säädettiin viiteen senttiin, ja menoksi. Yl-

32 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

SIIPITERÄKULTIVAATTORI

lätys, yllätys: muokkaus sujui kivuttomasti ja kylvö kävi laahavannaskoneella, vaikkakin ”rimaa hipoen”. Ja lohko tuotti hyvän ohrasadon. JÄLKEEN Lemkenin Smaragd-siipiteräkultivaattorista tuli tilan pääasiallinen kevätmuokkain. Vuosi 2008 oli kokeiluvuoden jälkeen jo seitsemäs, eikä Niinistön ole tarvinnut vieläkään muuttaa käsitystään. Yksi ajokerta kultivaattorilla riittää myös hiesusavilla. Kylvökone on alkuvuosien jälkeen vaihtunut Tumen kiekkovannaskoneeksi ja kylvö menee nyt paremmin kuin rimaa hipoen, se käy kivuttomasti. Niinistön mukaan on tärkeätä huolehtia, että muokataan keväällä matalaan, kylvösyvyyteen. – Kultivaattorin takapää nojaa kaksoisvarpajyrään, joka pitää työsyvyyden erittäin hyvin. Etupää on nostolaitteen varasKOKEILUVUODEN

MUOKKAUKSEN VÄHENTÄMIS- TAI LUOPUMISVAIHTOEHDOT Ympäristötuen erityistukiehdoissa on kolme syysmuokkauksen keventämisen tai syysmuokkauksesta luopumisen perusteella korvattavaa vaihtoehtoa: 1. Kevennetty muokkaus merkitsee sitä, että 30 % tilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta on oltava joko kasvien tai sängen peittämä tai kevytmuokattu syksyllä hyväksyttävällä tavalla. Kevennetty syysmuokkaus täyttää ehdon, jos muokkaus on tehty kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai miniauralla yhteen kertaan ajaen. Maksettava tuki on 11 euroa ja se maksetaan koko ympäristötukikelpoiselle pinta-alalle.

2. Talviaikainen kasvipeitteisyys tarkoittaa, että 30 % ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta on oltava kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämä. Kasvipeitteisyyden on säilyttävä kylvömuokkaukseen saakka. Kasvipeitteisyydeksi ei lueta syysviljan orasta. Maksettava tuki on 30 euroa /ha ja se maksetaan koko alalle. 3. Tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys tarkoittaa sitä, että 50 % ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta on kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämä. Tuki on 45 euroa/ha ja se maksetaan koko alalle.

1 Lemkenin Smaragd-siipiteräkultivaattori sopii savimailla jopa tilan ainoaksi muokkaimeksi. 2 Pekka Niinistö on testannut pelloillaan kaikki kevennetyn muokkauksen muokkainvaihtoehdot.

sa, mutta nykyisissä traktoreissa ei sekään ole enää ongelma. Niinistö on seurannut työsyvyyden tasaisuutta kylvöpohjaa harjaamalla ja kylvöpohja on kuin pöytä. S-piikkiäestä käytetään ainoastaan kynnetyillä lohkoilla. Niinistö kokeili puolella kevätmuokkausalasta vuonna 2005. Toinen puoli käsiteltiin kultivaattorilla. Tuona keväänä satoi kylvöjen päälle runsaasti. Savimailla lautasmuokatut ohrapellot osoittivat kellastumisen merkkejä, kultivoidut lohkot eivät. Niinistön oletus on, että lautasmuokkain ei sinänsä tuota kellastumista aiheuttanut, vaan muokkaimen takajyrä. Se tiivisti maata liikaa. Kultivaattorin perässä ollut varpajyrä ei sen sijaan tiivistänyt pintaa. – Siipiteräkultivaattori antaa enemLAUTASMUOKKAINTA

Lemken-kääntöaura sälesiivillä.

He-Van lautasmuokkain.

män anteeksi märkään mentäessä, lautasmuokkain ei yhtään. Toki märälle pellolle ei pidä koskaan mennä, mutta kun peltolohkon yksi osa on makeimmillaan, toinen kulma voi olla hiukan kostea. Lohkon jokaisen osan muokkaaminen eri aikaan menenisi näpertelyksi. Jos savimaan viljelijä haluaa pärjätä vain yhdellä muokkaimella, Niinistö valitsisi siipiteräkultivaattorin kahdeksan vuoden kokemuksen jälkeen. OMAT KÄYTTÖALUEENSA on lautasmuok-

kaimellakin, näkee Niinistö. Kevyillä hieta- ja multamailla lautasmuokkaimen takatukki ei aiheuta tiivistymistä ja toisaalta niillä mailla voi juolavehnä ryöhätä varsin vahvaksi. – Multamaa, juolavehnä ja kultivaattori on huono yhdistelmä. Keveillä mailla lautasmuokkain on hy-

vä vaihtoehto yleismuokkaimeksi. Paras tulos on saavutettu sillä, että sänki ajetaan muokkaimella neljän – viiden sentin syvyyteen, annetaan ”huilata” päivä pari ja vasta sen jälkeen kylvetään. TALVISÄNKIEN KEVÄTKYNTÖKÄÄN Nii-

nistö ei ole unohtanut. Suomaat hän aikoo jatkossa kyntää keväällä. Perusteena on tautipaineen torjuminen, mutta ennen kaikkea se, että kevätkynnön avulla maa lämpiää nopeammin. Ohra saa huonon alun kylmässä kylvöalustassa ja satoero on huomattava, se on tonneja. Parhaan satotuloksen saaminen jokaiselta kasvulohkolta vaatii muokkainrepertuaaria. Mikä sopii yhteen paikkaan, ei sovi enää toiseen. Naapurien keskeinen yhteistyö on suunnaton apu: ”Osta sinä tuo, minä ostan tämän”. •

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 33

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

LOMITTAJAN SAAPUESSA maatilalle ti-

lanne on samanlainen kuin missä tahansa työpaikassa, jossa työskentelee eri työnantajien palkkalistoilla olevia henkilöitä. – Vaikka maatalousyrittäjä toimiikin itsenäisenä yrittäjänä ja lomittaja kunnan työntekijänä, sanoo diplomi-insinööri, tiimipäällikkö Mika Liuhamo Työterveyslaitokselta. Hän on erikoistunut turvallisuusjohtamiseen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tilan isäntäväellä on vastuu lomittajasta, koska maatalousyrittäjät pääosin johtavat lomittajan työtä, määräävät työn sisällön ja päättävät tilan työolosuhteista. Yrittäjän on kerrottava mahdollisista tilakohtaisista vaaratekijöistä perehdyttäessään lomittajaa työvaiheisiin. Lomittajan taas kannattaa kertoa havaitsemistaan työolojen puutteista tai vaaroista maatalousyrittäjälle. – Turvallinen työympäristö on kaikkien yhteinen etu. Vakava onnettomuus on todella järkyttävä ja täysin korvaamaton menetys, sattui se sitten kenelle tahansa, painottaa Liuhamo.

suojana turvavaljaat ja kypärä päässä. Vastuu työolosuhteista oli työnantajalla eli maatalousyrittäjällä. Jos rakennustyö olisi tilattu alan yritykseltä, olisi yrityksen pitänyt huolehtia tarvittavat suojaimet. Liuhamo muistuttaa myös Turvatekniikan keskuksen tutkimusraportista, jossa havaittiin maatiloilla paljon vakavia puutteita sähkölaitteiden puhtaudessa, kunnossa ja asentamisessa. Kyse on huolestuttavasta turvallisuusriskistä, sillä sähkön käytön ongelmat voivat aiheuttaa tulipalon tai työtapaturman. LASTEN

NUORTEN

työturvallisuus mietityttää Liuhamoa. Työturvallisuuslaissa korostetaan, että erityistä vaaraa aiheuttavissa töissä pitää varmistua työtä tekevän pätevyydestä ja

soveltuvuudesta tällaiseen työhön. Esimerkiksi traktoria ajavalla nuorella tulee olla riittävästi taitoja hallita laite. – Kannattaa miettiä pariin kertaan millaisiin töihin lapsia ja nuoria voi laittaa, tai minkälaisen laitteen heille voi antaa hallittavaksi. Työturvallisuuslaki on säädetty lähinnä työsuhteessa olevan työntekijän turvaksi. Siitä ei löydy säännöksiä, jotka koskisivat perheenjäsenten työtä maatilalla. Liuhamo painottaa, että asian merkittävyyttä tämä asetelma ei muuta miksikään.

RAKENNUSMIES PUTOSI yli kahden met-

rin korkeudesta maatilalla ja menehtyi vammoihinsa. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto selvitti korjaustöissä sattunutta onnettomuutta ja listasi toimenpiteitä vastaavanlaisten tapausten välttämiseksi: Kun maatalousyrittäjä palkkkaa rakennusmiehen, yrittäjän on arvioitava työn mahdolliset vaarat. Tarpeen vaatiessa hänen on korjattava työoloja ja poistettava vaaroja. Jo työmaan siisteydestä huolehtiminen lisää turvallisuutta. Työtasolla pitää olla kaide, jos se on yli kahden metrin korkeudessa. Rakennustyömaan kuilut ja muut aukot on suojattava jalkalistallisilla kaiteilla, tai suljettava kannen avulla. Työnantajan on myös annettava työntekijälle työssä tarvittavat suojaimet. Tässä tapauksessa rakennusmiehellä olisi pitänyt olla putoamis34 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

KIIRE EI OLE TAPATURMAVAARA.

Mika Liuhamo tietää, että esimerkiksi rakennustyön turvallisuus on maatilallakin johtamis- ja vastuukysymys.

MAATILA, YHTEINEN TYÖPAIKKA MAATALOUSTYÖ ON RISKIALTISTA, SEN OSOITTAVAT TAPATURMA- JA AMMATTITAUTITILASTOT. JOS MAATALOUSYRITTÄJÄ LOUKKAANTUU TAI SAIRASTUU VAKAVASTI, VOI VAAKALAUDALLE JOUTUA JOPA TUOTANNON JATKUMINEN. MAATILALLA TYÖSKENTELEVÄT MYÖS LOMITTAJA, PALKATTU TYÖNTEKIJÄ TAI VAIKKAPA RAKENNUSMIES, JOIDEN TURVALLISUUDESTA YRITTÄJÄ VASTAA. MARJA KALLIONIEMI, MTT

– Työturvallisuudesta kannattaa pitää kiinni riippumatta siitä, huolehditaanko palkatusta työntekijästä, omasta puolisosta, lapsesta tai tilalla auttavasta vanhasta parista. Usein työnantajat eivät tiedosta työturvallisuusvastuutaan, kun he palkkaavat yritykseensä työntekijän. Lain tarkoitus ei suinkaan ole hankaloittaa työllistämistä tai pelästyttää työnantajana toimivaa yrittäjää. Vastuusuhteista tulee kuitenkin olla selvillä, silloin tuotetaan suomalaista ruokaa mahdollisimman turvallisesti. KIIRE EI OLE TAPATURMAVAARA, vaikka se nousikin esille, kun MYEL-vakuutettu-

jen naisten työturvallisuushankkeessa kysyttiin pahimpia tapaturmavaaroja. – Usein kiirettä aiheuttaa puutteellinen tai olematon suunnittelu. Työ hallitaan huonosti ja kiirettä pidetään yleisselityksenä ongelmille. Esimerkiksi toisen yrittäjän sairastuminen aiheuttaa kiperän tilanteen, kun eläinten hoitotyöt on tehtävä ajallaan. Tai äkillinen muutos sääoloissa lisää vilskettä korjuupellolla. Kannattaa miettiä, mistä kiire johtuu. Voisinko hallita ja suunnitella tilanteen paremmin? Varasuunnitelma kannattaa miettiä etukäteen: Auttaisiko lähipiirin ihmisistä koottu turvaverkosto? Voidaanko kone- ja laitehankinnoilla lisätä toimintakapasiteettia, jolloin säälle altteista työvaiheista selviydytään ripeämmin? Nopea ja osuva reagointi uusiin tilanteisiin kuuluu hyvään johtamistaitoon. Asioita on mietittävä kolmella tasolla: Mihin maatilayritys on menossa ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Mitkä ovat päivittäiset tehtävät ja niiden turvallisuus? Mitkä ovat mahdollisia muutos- ja poikkeustilanteita ja millaisia ovat niiden varasuunnitelmat? Ihminen ei ole kone, joka jaksaa paahtaa jatkuvasti täydellä höyryllä. Hallitsematon kiire ja pitkät työpäivät lisäävät tapaturmia ja erilaisia haavereita. Älä ylimitoita omaa jaksamistasi. Suo itsellesi aikaa myös palautumiseen isojen ponnistelujen jälkeen. – Hyvää mieltä tuovat ja yrittäjää lataavat asiat ovat todella tärkeitä. Yksi nauttii ajanvietosta perheen kanssa, toinen lähtee vierailulle – tärkeintä on työn vastapaino. Se tuo voimavaroja arkeen. MTT:n Naisturva-hanketta eli ”MYELvakuutettujen naisten työturvallisuushanketta” rahoittavat Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela ja Maatalouskoneiden tutkimussäätiö. •

SARJASSA AIEMMIN ILMESTYNEET 2008 5 OLKAA YLPEITÄ TYÖSTÄNNE! Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen 4 VELAT YHÄ HARVEMMILLA TILOILLA OP-Pohjolan maaseuturahoitusyksikön johtaja Panu Kallio 3 RAAKA-AINEIDEN HINNAT SUURIN HAASTE Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 2 TUOTANNON KANNATTAVUUS VARMISTETTAVA Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 1 MITÄ KUULUU LAATUTYÖLLE NYT? Maatilayrittäjät Aki Parkkonen ja Anu Eskelinen

2007 5 OIKEUS TIETÄÄ MITÄ SYÖT Kesko-konsernin pääjohtaja Matti Halmesmäki 4 LUOMUA VAI PERUSTUOTANTOA? SLU:n maaperätieteen ja kasvisravitsemuksen professori Holger Kirchmann 3 ASIAKASTA EI SAA KOSKAAN ALIARVIOIDA Citymarket-kauppias Matti Himberg 2 LAATUA TUOTANTOON, HYVINVOINTIA ELÄIMILLE Terveydenhuoltoeläinlääkäri Ulla Eerola 1 EVIRA HANKKII TODISTEET SUOMALAISEN ELINTARVIKKEEN LAADUSTA Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 35

Katri ja Mikko Salo rakensivat uusimman nautakasvattamonsa vuonna 2006. Tuomas (1v 4 kk) häärii mukana navetalla, 3-vuotias Matias oli hoitopaikassaan.

36 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

JOUSTAVA JA EDULLINEN MENETELMÄ TUOTTAA MAITTAVAA REHUA

HELPPOKÄYTTÖINEN PUSSI JA MILJOONAN KILON MURSKAJAISET SEOSREHURUOKINNAN LISÄÄNTYMINEN JA POLTTOÖLJYN KALLISTUMINEN OVAT LISÄNNEET VILJAN MURSKESÄILÖNTÄÄ KARJATILOILLA. MENETELMÄ SOPII MONENLAISILLE JA MONEN KOKOISILLE TILOILLE. KYSYIMME KOKEMUKSIA MUOVITUUBIIN SÄILÖTYN MURSKEVILJAN KÄYTÖSTÄ RUOKINNASSA SATAKUNTALAISELLA LIHAKARJATILALLA. VIIME KESÄNÄ SEURASIMME MURSKEVILJAN SÄILÖNTÄÄ LAAKASIILOIHIN SUURELLA LYPSYKARJATILALLA POHJOIS-POHJANMAALLA. TEKSTIT ANNE PENTTILÄ JA JUSSI KNUUTTILA, KUVAT ESA KULMALA JA JUSSI KNUUTTILA

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 37

iljan pöly ei enää leiju ilmassa, kun Mikko Salo lastaa aperehusatsia vaunuun porilaisella lihakarjatilalla. Nuori tuottajapari otti vetovastuun Katri Salon kotitilasta vuonna 2001 ja sukupolvenvaihdos tehtiin 2005. Tänä aikana he ovat rakentaneet kaksi uutta kasvattamoa, peruskorjanneet vanhan sekä vaihtaneet aperuokintaan ja pääasiallisesti murskesäilöviljaan. Viime kesä oli jo kolmas, kun Salot säilöivät rehuviljaa halkaisijaltaan 2-metrisiin ”makkaroihin”. He ovat menetelmään erittäin tyytyväisiä. – Tärkein etu on ilman muuta murskesäilöviljan pölyttömyys sekä ruokinnassa että jauhettaessa, sanoo Mikko Salo. – Muita tärkeitä etuja ovat joustavuus viljan korjuussa sekä maittavuus ruokinnassa.

JOUSTAVAA Kasvattamoissa on yhteensä 340 lihakarjapaikkaa. Salo valmistaa kumpaankin lihakasvattamoon yhden seosrehuerän päivässä. Nurmea kasvaa noin 65 hehtaarilla. Salot ottivat viljan myös viljelykiertoon uusinta-alojen lisäksi. Viime kesänä he viljelivät ohraa 20 hehtaarilla. – Käytämme myöhäisiä ja satoisia ohralajikkeita, jotta saamme kiloja mahdollisimman paljon. Säilöntämenetelmä ei rajoita puintiaikaa. Rahtipuimuri ehtii hyvin puida viljat elokuun aikana. Murskevilja voidaan ja se myös suositellaan säilöttäväksi kosteahkona, mutta mahdollinen kosteusalue on varsin laaja. Salo huomasi, ettei viljan kuivuuskaan lopulta haittaa. Kuivana kesänä puidun viljan kosteusprosentti oli peräti vain 13,5, joten se oli käytännössä kuin kuivattua viljaa. Aluksi Salo kokeili vesilisä-

ystä, mutta se ei onnistunut. Joten vilja murskattiin ja säilöttiin pussiin sellaisenaan, ja se säilyi hyvin.

PUSSISTA ON HELPPO LASTATA VILJAA.

EDULLISTA Murskeviljaksi säilöttävä määrä riippuu paitsi käyttötarpeesta, myös siitä kuinka paljon viljaa saadaan ostettua pystyyn. Kahtena ensimmäisenä vuotena Salot säilöivät muoviin 200 tonnia, viime kesänä tuplamäärän. – Vaikka aluksi näytti ettei juuri kukaan halua myydä pystyyn, koska viljamarkkinoilta odotettiin hyvää hintaa. – Valssimyllyllä pystyy jauhamaan kuivankin viljan, jota myös ostamme. Aiemmin meillä kävi rahtimylläri, mutta jossain vaiheessa tuli laskettua, että tämä on edullisempi tapa. Salo laskee, että toteutuneilla hankintahinnoilla säilöntäaineja muovikustannus on ollut 15 euron luokkaa viljatonnia kohti. Yhteen pussiin mahtuu 80-90 tonnia puintikosteaa viljaa. Pussin pituus on 50-60 metriä. Lisäksi pussien alle oli hankittavaa soraa ja hiekkaa sekä investoitava valssimyllyyn ja pakkerilaitteistoon. Mylly tarvittaisiin silti kuivallekin viljalle, ja varastotilaa. Ja joko oma kuivuri tai kuivauspalvelua.

MENETELMÄ Salot käyttävät murskesäilöviljaa ruokinnassa talviajan syksystä toukokuulle, noin yhdeksän kuukautta, jonka jälkeen he vaihtavat kuivaan viljaan. Säilöntään käytetään maitohappobakteerivalmistetta. Tilan Murska 700HD -myllyssä on hernevalssit ja pakkeri. Tavallisesti Salot säilövät viljaa kerralla niin paljon, että pussi saadaan saman tien täyteen ja kiinni. Suljetussa pussissa alkaa

Murskeviljaa on helppo ottaa pussista etukuormaajan kauhalla. Pussien alle on tasattu kerrokset soraa ja hiekkaa.

LÄMPÖÄ JA VALOA TALVEEN ! Hinnat (sis. alv) voimassa tammikuun -09 loppuun.

Eki LÄMMINILMAKEHITTIMET Eki 30 20-35 kW, ilmamäärä 2200 m3/h 6430014465498

2.550,-

MASSEY FERGUSON Reppu

9,-

t 415 " .'

KÄSIVALAISIN ladattava 9 led ja loisteputki 6438074144506

18,MASSEY FERGUSON Fleece

Eki 60

40-65 kW, ilmamäärä 3000 m3/h 6430014465535

3.690,LÄMPÖLAMPUNSUOJUS 4BLTBMBJTUB MBBUVB LBBQFMJ N 10450474

TYÖVALO UUTUUS! Ovaalin mallinen, ei sis. polttimoa

KÄYNNISTINKAAPELIT 200 A 6438074132794

Erä!

39-,

AKKULATURI UUTUUS! Modernum 12V 8A 10379664

10910331

Ny t t aan tar vi ä! ö lämp

19,,90 /kpl

www.k-maatalous.ﬁ

UUTU

21,-

39,-

US!

49-,

K-MAATALOUS

20 TONNIA TUNNISSA PITÄÄ KURISSA PUIMURIN KUIN PUIMURIN. maitohappokäyminen, joka kestää kolmisen viikkoa. Sen jälkeen ja ilmojen viilennettyä edes muoviin tuleva reikä ei juurikaan pilaa viljaa. Lämpimillä ilmoilla pussit olisi varjeltava suurempien lintujen ja jyrsijöiden tihutöiltä. Jyrsijöitä varten sijoitetaan myrkkysyöttejä esimerkiksi muoviputkien sisälle, suojaan tilan koirilta, ja putkenpätkät pussien lähistölle. Kun viljaa aletaan syöttää, vilja pysyy hyvänä avatussa pussin päässä, vaikka sitä ei sen kummemmin peitetä. Tällä tilalla etenemä on keskimäärin 70-80 senttiä päivässä. Lomittaja Kalevi Lehtimäki viiltää puukolla puolikuun muotoisen muovisuikaleen pussin yläreunasta ja kauhaisee viljaa makkaran päästä traktorin etukuormaajalla. Katri Salo toteaa, että pussista on helppo lastata viljaa. – Pääosin lastaaminen hoituu traktorilla. Se riittää, kun joskus vähän lapiolla siistii. Salojen mukaan kiinteä pohja, asfaltti tai betonilaatta olisi silti hyvä pussien alla. Kova pohja helpottaisi lastausta, sadevesi ei jäisi seisomaan pussin viereen ja traktorin renkaatkin pysyisivät siisteinä. – Asfaltointikin vain maksaa aika lailla.

ti muutkin rehukomponentit. Säilörehun ja murskeviljan lisäksi appeeseen sekoitetaan kuivamäskiä, perunarehua, tuoreleikettä ja kivennäisiä. Murskesäilövilja ja ape ovat erittäin hyvää rehua. Sen puolesta puhuvat myös hyvät tuotantotulokset. Tilan päiväkasvut kuuluvat LSO:n parhaaseen neljännekseen. Vanhemmilla eläimillä ei myöskään ole ollut minkäänlaisia ruokinnallisia häiriöitä tänä aikana.

MILJOONA KILOA Heikki Veli Kokkonen ja Tarja Keihäskoski Rantsilasta rakennuttivat 300 parsipaikan navetan lypsäville lehmille. Kasvavaan väkirehun kulutukseen he varautuivat rakentamalla säilörehusiilojen kupeeseen 6x65-metrisen laakasiilon. Miljoona kiloa vetävä siilo täyttyy syksyn mittaan murskeviljalla. On selvää, että näin suuressa yksikössä lähes kaikki vilja on ostettava. Tilan noin 300 hehtaarin pinta-ala on kokonaan pyhitetty nurmirehun tuotantoon. Omaa viljaa puidaan vain nurmien suojaviljoista, noin 40 hehtaarin alalta. – Puintikosteaa viljaa on ollut tarjolla varsin mukavasti, sanoo Heikki Kokkonen. Nuorkarja, ummessa olevat ja poikivat lehmät ovat tilan vanhassa navetassa noin seitsemän kilometrin päässä. Alkuperäinen talouskeskus on edelleen Heikin veljen Aapelin ja veljesten vanhempien Heikin ja Taimin komennossa.

MAITTAVAA Murskesäilöviljan maittavuus ruokinnassa tulee esille varsinkin nuoremmilla eläimillä, joille jaetaan rehukomponentit erikseen. Murskevilja maistuu vasikoille paremmin kuin jauhettu kuiva vilja. Appeen joukossa maittavuuteen vaikuttavat luonnollises-

KÄYPÄ HINTA Tila on varautunut varsin hyvin viljan ostamiseen. Tulevat kuormat ajetaan omalle vaa’alle, joka sylkäisee ulos punnitusliuskan. Vaikka vaaka punnitsee vain akselin kerrallaan, ei hommassa

kauaa vanheta. Pitkäkin teli mahtuu vaa’alle kerralla. Jokaisesta kuormasta otetaan edustava näyte muovipussiin ja näytteet lähetetään maitoauton mukana Artturi-analyysiin. Analyysitulosten perusteella erälle lasketaan kuivapaino. Analyysien perusteella viljasta maksetaan käypä hinta kuivaksi viljaksi laskettuna. – Kunnolliset analyysit ja tarkka punnitus ovat välttämättömiä viljakaupan jatkuvuuden kannalta. Luottamus on pidettävä yllä, toteaa Kokkonen. Kuivauskulujen pois jäänti on isännän mukaan iso säästö. Siitä on kohtuullista hyvittää hieman myös viljan myyjiä, vaikka tila onkin investoinut tuoresäilöntään. Pitkällä tähtäimellä viljan tarjoajien kiinnostus on saatava pysymään yllä. – Toistaiseksi olemme onnistuneet hyvin, tarjonta on ollut tarvetta suurempi. Murskesäilöntä onkin Kokkosen mukaan ennen muuta kustannuskysymys. Miljoonan kilon kokonaiserässä pienikin säästö tuntuu. Kustannussäästöjä syntyy myös välityspalkkioiden pois jäännistä ja jauhatuksen tehokkuudesta. Koko vuoden viljat jauhetaan keskitetysti parin viikon kuluessa. Valssaus on jo sellaisenaan kustannustehokasta verrattuna vaikkapa vasaramyllyllä jauhamiseen.

JÄREÄ MYLLY Kokkoset hankkivat Aimo Kortteen Konepajan lippulaivan, Murska 1400 S2x2 -valssimyllyn muutama vuosi sitten. Nyt se on malliston toiseksi tehokkain kone. Heikki Kokkosen mukaan murskausteho on puintikostealla viljalla käytännössä suunnilleen 20 tonnia tunnissa. Mikäli märkää ohraa yrittää syöttää tuota nopeammin, vilja alkaa kasaantua

Heikki Veli Kokkonen tankkaa AIV-kakkosta Murska-myllyn säiliöön.

KOLMIVAIHE-HAKETUKSEN YLIVOIMAA Uutuus! FARMI CH 180 HF - Kaksilaikkainen ja 2-teräinen roottori • Syöttöaukko 180 x 250 mm • Palakoko säädettävissä 10, 12 ja 14 mm • Käsisyöttöinen hydraulisyöttö • Tehontarve vain 40-50 hv

Kolmivaihehaketuksen periaate: 1. Ensiöleikkaus 2. Lastun murto 3. Risunmurskaus

FARMI CH 260 HFEL Tehokas ja tuottava kuormainsyöttö

• Syöttöaukko 260 x 320 mm • Kolmivaihehaketus

FARMI CH 380 HFC Teräksinen syöttökuljetin urakointiin ISO 9001

-laatujärjestelmä takaa laadun

www.k-maatalous.fi

• Syöttöaukko 380 x 420 mm • Kolmivaihehaketus

1 1 Viljan vastaanotto on järjestetty asiallisesti. Autovaaka punnitsee kuormat, jonka jälkeen ne kipataan asfalttikentälle. 2 6x65-metrinen laakasiilo on edullinen viljavarasto. Siihen mahtuu noin miljoona kiloa murskeviljaa. 2

ENSI SYKSYKSI ON TARKOITUS TASATA SIILON VIERUSTA JA LASKEA SIIHEN ASFALTTI.

valssien päälle ja teho laskee. Kokkonen arvelee, että esimerkiksi herne viljan seassa lisäisi tehoa. Isot herneet hakeutuisivat pelkkää ohraa liukkaammin valssien väliin. Valmistajan mukaan teho puintikostealla herneellä ja maissilla onkin yli 30 t/h. Koneessa on neljä valssia. Vilja siis syötetään kahden valssiparin välistä. – Valssien väli on säädettävä tarkoin kohdalleen. Ne eivät missään tapauksessa saa koskettaa toisiaan, kosketus pilaa valssit äkkiä. Väli ei myöskään saa olla liian väljä, tai jyvät eivät litisty kunnolla. Kokkosen Murska-myllyssä on 2 mm:n urakuviovalssit. Puristuspaine säädetään kahdella hydraulisylinterillä. Myllyn litistysteho riittää kyllä. 20 tonnia tunnissa pitää kurissa puimurin kuin puimurin. Kokkosten siilotyöskentely ei ollut vielä aivan kuosissaan, sillä uusi laakasiilo oli valmistunut äskettäin. Kiireiden vuoksi myllylle ei ehditty tehdä tasaista kenttää siilon viereen ja mylly oli ajettava siilon sisään. Tavara tuodaan asfaltoidulta siilon päädyltä myllyn tuuttiin kurottajan kauhassa. Mylly on silloin tällöin ajettava ulos siilosta, jotta valmis murskevilja saadaan puskettua tasaiseksi kerrokseksi siiloon. Toki samalla on tilaisuus tankata Murska-myllyn happosäiliö. Ensi syksyksi on tarkoitus tasata siilon vierusta ja laskea siihen asfaltti. Silloin myllyä voidaan siirtää siilon vieressä. Murska-myllyn elevaattori vie litisteviljan laakasiiloon suoraan seinän yli. Tiivistäminen ja tasaaminen siilossa helpottuvat ja taukoja tulee muutenkin nykyistä vähemmän.

MURSKEVILJA SÄILYY Kokkonen naurahtaa kuullessaan toimittajalta, etteivät kaikki usko murskeviljan säilyvyyteen tänäkään päivänä. – Sellaisten epäluulojen luulisi jo ajat sitten haihtuneen. Toki 42 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

murskeviljakin pilaantuu, jos sen kanssa pelataan huolimattomasti. Toisaalta olen kuullut, että on kuivattu viljakin joskus pilaantunut. Säilöntäaineena käytetään AIV2:sta. Se on toiminut kohtalaisen hyvin. Silti siilon pintakerrokseen voi ilmaantua hieman hometta, joten Kokkonen aikoo kokeilla propionihapon levittämistä pintakerrokseen. Kokkosen mukaan vähäinen home ei ole aiheuttanut merkittävää tappiota. Pitkää siiloa täytetään perältä alkaen. Peräosaa on peiteltävä muovilla sitä mukaa kun se tulee täyteen korkeuteen. Pintakerros ei saa olla liian kauan tekemisissä ilman kanssa. Kokkoset ovat kokeilleet myös tuubisäilöntää, mutta heidän mielestään säilöntä laakasiiloon toimii parhaiten heidän tilallaan, eikä tuubimakkaroiden alle hankittava asfalttikenttäkään olisi ilmainen. Pitkä siilo on siitä hyvä, että ottorintaus kuluu nopeasti. Kokkosten siilo kuluu reippaasti yli 15 senttiä päivässä. Rintauksen lämpiämisestä ei taatusti ole pelkoa.

KUORMA SAAPUU Paikalle ilmestyy Scania viljakuorma kyydissään. Toni Harjumäki Paavolasta oli edellisenä päivänä puinut ohrakuorman. Scania ajetaan vaa’alle ja punnitaan. Kuorma kipataan nopeasti tasaiselle asfalttikentälle. Näytteenoton jälkeen vilja alkaa siirtyä ripeästi Murska-myllyn tuuttiin. Harjumäen mukaan etenkin tällaisena sateisena syksynä on erinomainen asia, että viljalle on varma osoite ja ostaja, ja viljakauppa on toiminut Kokkosen kanssa moitteetta. Viljaa kannattaa ajaa Rantsilaan Ruukin Paavolasta asti, vaikka matkaa on pyöreästi 30 kilometriä. Viljan kuivaaminen sateisena syksynä olisi tullut erittäin kalliiksi. Harjumäki viljelee viljaa noin 80 hehtaarin alalla. – Myynti puintikosteana on erinomainen vaihtoehto, etenkin kun vilja punnitaan ja analysoidaan luotettavasti. •

MITÄ SÄILÖREHUN TÄYDENNYKSEKSI? SATEISEN KESÄN JÄLKEEN SÄILÖREHUJEN RAVINTOAINEPITOISUUS EI OLE OLLENKAAN SITÄ MIHIN USEIMMILLA TILOILLA ON TOTUTTU. ESIMERKIKSI RAAKAVALKUAISPITOISUUS VOI OLLA JOPA VAIN 7 PROSENTIN LUOKKAA, EIVÄTKÄ REHUN VITAMIINI- TAI KIVENNÄISPITOISUUDETKAAN YLLÄ VÄLTTÄMÄTTÄ NORMAALITASOLLE. TEKSTI JA KUVA ANNE PENTTILÄ

SÄILÖREHUT OVAT olleet tällä satokaudel-

la todella erikoisia, sanoo ruokinta-asiantuntija Jouni Rantala Rehumelicalta. – Korjuukausi venyi ja joillakin tiloilla lopetettiin ensimmäisen sadon korjuuta samana päivänä kuin toisen sadon korjuuta aloitettiin. Joissain tapauksissa satoja säilöttiin samaan siiloon, joten edustavan näytteen ottaminen voi olla hankalaa. Valion Artturi-analyysipalvelun tietojen mukaan joulukuun alkuun mennessä analysoitujen säilörehunäytteiden raakavalkuainen oli keskimäärin 13,9 % kuiva-aineesta. Edelliskauden rehuissa se oli 15,0 %. Tämän ruokintakauden rehut ovat myös keskimäärin kosteampia kuin edellisen kauden rehut: kuiva-ainekeskiarvo on 30,5 %, edelliskaudella 32,3 %. Raakavalkuaisen suositusalaraja on 13 %. Huolestuttavaa onkin se, että ilmoitet44 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

tu 13,9 % on näytteiden keskiarvo. Rantalan mukaan alimmat mitatut raakavalkuaiset ovat olleet jopa vain seitsemän prosentin luokkaa, vaikka maatalousyrittäjät ovat olettaneet rehun olevan ihan normaalia. Nyt jos koskaan kannattaa ottaa rehueristä näytteet ja lähettää ne analysoitaviksi, ellei sitä ole vielä tehnyt.

– Joka tapauksessa väkirehun tarvittava valkuaistaso ja käyttömäärät on laskettava tilakohtaisesti. Valkuaisrehusta ei kannata tinkiä, koska niiden hinnat ovat alentuneet ratkaisevasti ja edullisella valkuaisella kannattaa usein korvata viljaa. Näin saadaan myös liian korkealle nousevat tärkkelyspitoisuudet alemmiksi. ENERGIA-ARVOT SÄILÖREHUISSA ovat

RAAKAVALKUAISEN ALENEMINEN 15%:

sta 13,9 prosenttiin ei sinänsä ole katastrofaalista, sanoo Rantala. – Naudan minimisuositus raakavalkuaisessa on 13 %, joka koskee umpilehmiä ja vanhempia hiehoja. Jos pitoisuus alittaa 13 %, ongelmia voi alkaa kasaantua. Tällöin valkuaislisä tarvitaan niillekin eläinryhmille, joille valkuaista ei normaalivuosina ole tarvittu.

myös normaalista poikkeavia ja vaihtelu on suurta. Suurin hajonta on kuitupitoisuuksissa ja kuitujen laadussa. Ruokintaan tulevan kuidun laatu ja määrä vaikuttavat ratkaisevasti mahojen toimintaan ja sitä kautta lehmien terveyteen ja tuotokseen. Väkirehun määrään ja laatuun pitäisi siis kiinnittää aivan erityistä huomiota. – Osa väkirehusta täytyy korvata kui-

turehuilla syötettäessä vähäkuituista kevätsatoa (NDF alle 55 %) ja aina syötettäessä toista tai kolmatta satoa. Hyviä tuotteita ovat Melica-Leike ja joissakin tapauksissa Melica Melassi-Leike, suosittelee Rantala. – Aina on hyvä muistaa, että ainoastaan kevätsadon NDF-kuitu on hyvää. Myöhempien satojen kuidun laatu ei aina takaa eläinten mahojen tehokasta toimintaa. Kuiturehujen tarve kasvaa aina, jos säilörehun D-arvo on alle 69 tai yli 70. Heikommilla säilörehuilla väkirehuprosentti nousee muutoin liian korkeaksi ja hyvillä säilörehuilla NDF:n pitoisuus ja sen laatu voivat olla riittämättömiä. VITAMIINIEN KATO huonon säilöntäke-

sän myötä ja kivennäisaineiden osittainen huuhtoutuminen puristenesteiden mukana on arviotu kesän säiden seurauksiksi. Valion analyyseissä on tutkittu rehujen kivennäisaineita, mutta eroja ei ole paljon, ainakaan ilmoitettuna grammoina tai milligrammoina kuiva-ainekiloa kohden. – On totta, että huono säilönnän laatu tuhoaa vitamiinit. Myös ylivuotisissa säilörehuissa vitamiinipitoisuudet ovat lähellä nollaa. Vitamiinitäydennys on suositeltavaa aina, jos säilönnällinen laatu on 8 tai alle. Puristenesteitä irtosi rehuista poikkeuksellisen paljon ja kivennäisaineita poistui varmasti mukana. Kuitenkin eniten nesteessä häviää kaliumia, mikä on itse asiassa hyvä. Kaliumia on rehuissa usein liikaa, mikä haittaa muiden kivennäisaineiden imeytymistä jopa merkittävästi. Tälläisen kesän jälkeen säilörehun kivennäisanalyysi on erittäin tärkeä. – Mikään taulukkoarvo ei osaa kertoa todellisia pitoisuuksia säilörehusta, jota on ensin pesty pellolla muutama päivä ja sitten pesuvedet on vielä ”lingottu” pois. MILLÄ TAVALLA edellä mainitut asiat ovat

vaikuttaneet teollisten rehujen menekkiin kuluvalla sisäruokintakaudella? – Vahvasti E-vitaminoidut kivennäistuotteet ovat kasvattaneet myyntiään, mihin vaikuttaa myös tuoresäilötyn viljan käytön yleistyminen. Korkean natriumtason kivennäiset ovat myös olleet suosittuja, koska natrium on vuodesta toiseen yksi minimitekijä. Myös kuiturehu Melica-Leike on ollut varsinainen hittituote tänä syksynä, kertoo Rantala. Melica-Leikkeessä on puolet ohrarehua, loput kaurankuorijauhoa ja melassileikettä. Sen avulla voi korvata osan viljasta kuiturehulla, jotta tärkkelys- ja sokeripitoisuudet saadaan turvalliselle tasolle. Kinnusen Myllyn ruokinta-asiantunti-

ja Kari Kullas on samoilla linjoilla Rantalan kanssa. – Viime kesä on näkynyt erityisesti valkuaisrehujen ja runsaasti valkuaista sisältävien täysrehujen menekissä, mutta myös energia- ja vitamiinirehuissa. Kinnusen Myllyn runsasvalkuaisia täysrehuja ovat Maito-Tähti 116 ja MaitoTähti 122, valkuaisrehuja ovat Melassoitu Rypsi, Tähti-Premix 130 ja Maito-Tähti 135. Valkuaisrehut Tähti-130 ja Tähti-130 Balans sisältävät myös viljaa. Energiatäydennykseen erityisesti poikimisen aikaan sopii vahvasti A-, D- ja Evitamiinipitoinen Tähti-Energialisä. Nuorkarjalle sopii Mulli-Tähti-rehusarja. Edullista vaihtoehtoa hakeville sopiva rehu on Tähti-Vilja NDF. Tähti-kivennäiset on melassoitu maittaviksi.

YKSISELITTEISIÄ SUOSITUKSIA on vaikea

antaa. Rehusuunnittelu perustuu aina tilan omien rehujen analyysitietoihin. Joka tapauksessa eläimille kannattaa antaa vain sellaista kivennäisrehua, jonka ne myös syövät. Tarkkakaan suunnittelu ei auta, jos kivennäinen lakaistaan pois pöydältä, pahimmassa tapauksessa ”väärän” eläinryhmän, vaikkapa umpilehmien eteen. Laadukas ja maittava rehu maksaa itsensä aina takaisin.•

PURISTENESTEITÄ POISTUI REHUISTA TÄNÄ VUONNA POIKKEUKSELLISEN PALJON.

NURMISÄILÖREHUJEN LAATU- JA KOOSTUMUSKESKIARVOT

Koko maan näytteet

1.8. -1.12. 1.8.2007 2008 -1.7.2008 Näytteiden lukumäärä 13260 24398 pH 4,21 4,24 Ammoniakkityppi %/kok.N 4,7 4,4 Maito- ja muurahaishappo g/kg ka 42 43 Haihtuvat rasvahapot g/kg ka 13 13 Liukoinen typpi %/kok.N 45 42 Sokeri g/kg ka 71 55 Kuiva-aine % 30,5 32,3 Raakavalkuainen %/ka 13,9 15,0 Solunseinäkuitu NDF %/ka 55,0 54,5 D-arvo %/ka 68,1 68,0 Syönti-indeksi 104 103 ME-indeksi kg/ry 104 103 Ry-arvo ry/kg ka 0,93 0,93 PVT g/kg ka -3 7 OIV g/kg ka 83 84 Kalsium g/kg ka 4,4 4,5 Fosfori g/kg ka 2,8 2,9 Kalium g/kg ka 22,5 24,4 Magnesium g/kg ka 2,0 2,1 Natrium g/kg ka 0,3 0,3 Kupari mg/kg ka 6,3 6,4 Sinkki mg/kg ka 37,8 35,2 Mangaani mg/kg ka 68,2 63,3 Rauta mg/kg ka 219,5 195,8 Kivennäisanalyysien määrä oli noin 35 % näytteiden lukumäärästä molempina vuosina.

SÄILÖREHUNÄYTTEIDEN PROSENTTIOSUUDET LAATUA KUVAAVISSA LUOKISSA SISÄRUOKINTAKAUDELLA 2007-08 JA KULUVALLA KAUDELLA 2008-09

Laatuarvosana 2008-09 2007-08 Syönti-indeksi 2008-09 2007-08 ME-indeksi 2008-09 2007-08

4-6 11,3 10,8 <= 95 13,6 18,5 <= 90 13,5 17,3

7-8 51,2 46,2 95-100 15,7 15,9 90-100 22,8 23,9

9-10 37,4 42,9 100-105 21,9 19,6 100-110 32,1 27,5

>105 48,7 45,9 >110 31,6 31,3

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 45

3000–4000 EURON LUOKKAA VUODESSA.

PESUAINEHINTOJA KANNATTAA VERTAILLA ROBOTTILYPSYSSÄ PESUAINEET JA VEDINSUIHKEET OVAT AUTOMAATTILYPSYSSÄ MERKITTÄVÄ KUSTANNUSTEKIJÄ JA NIIDEN HINTOJA KANNATTAA TODELLAKIN VERTAILLA, SANOO AGRONOMI JYRKI KERVINEN, JOENSUUN PYHÄSELÄSSÄ SIJAITSEVAN MAITOTILAN ISÄNTÄ. KARJANHOITAJA RIITTA BRELO ON TYYTYVÄINEN K-AGRO-PESUAINEIDEN KÄYTTÖOMINAISUUKSIIN. TEKSTI JA KUVAT TUOMO KAUTONEN

OLLILAN TILAN UUDESTA NAVETASTA on kahden ja puolen vuoden kokemukset. – Navetta otettiin käyttöön 06.06.06, kertoo Jyrki Kervinen. Uudet tilat rakennettiin 60 lypsylehmälle sekä vasikoille ja hiehoille. Kaikilla lehmien oleskelukäytävillä on betoniritilät ja lanta poistuu niiden alla olevia syviä kouruja pitkin. Makuuparsien kohdalla oleva käytävä on erityisen puhdas ritilöiden päällä toimivan raapan ansiosta. Makuuparsissa käytetään riittävästi purukuivikkeita. Navetassa lypsää Lely-lypsyrobotti. Hyvien puitteiden lisäksi maidon laatu ja lehmien utareterveys turvataan luotettavilla K-Agro-pesu- ja vedinkastoaineilla. Niiden laadusta vastaa maailmanlaajuisesti tunnettu valmistaja Hypred. 46 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

Lypsyrobotin pesussa käytetään vuoroin hapan- ja emäspesua. Tässä robottimallissa lehmien vetimet puhdistetaan pyörivillä harjoilla, joihin pesuaine suihkutetaan. Lypsyn jälkeen vetimiin suihkutetaan vedinhoitoaine. – NESTE EI HAISE EIKÄ KÄY SILMIIN, kuten aikaisemmin käytetty pesuneste, kehuu Brelo vedinten pesuharjojen puhdistukseen käytettävää K-agro Topso -pesuainetta. – Aine myös vaahtoaa enemmän ja tarttuu paremmin harjaan parantaen pesutulosta. Työn ohella agrologi AMK:ksi opiskeleva Riitta Brelo on hoitanut karjaa navetan valmistumisesta saakka. Lypsylaitteiston vuoropesussa käytetään K-Agro Drop AL

ROBOTTITILAN K-AGRO-LYPSYHYGIENIATUOTTEET Drop AL on emäksinen lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine, joka poistaa tehokkaasti maitojätteet lypsykoneista ja tilasäiliöistä. Kolme pakkauskokoa: 25 kg kanisteri, 70 kg pientynnyri ja 230 kg tynnyri. Annostelu 0,5 %. Drop CID on hapan lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine, joka poistaa tehokkaasti maitojätteet lypsykoneista ja tilasäiliöistä. Pakkauskoot 25 kg kanisteri, 70 kg pientynnyri ja 230 kg tynnyri. Annostelu 0,5 %. Topso on ihoa hoitava, desinﬁoiva ja puhdistava pesuaine lehmän vetimille ja lypsäjän käsille. Topsolla voi pestä lypsyliinatkin ja se sopii erinomaisesti myös robottitiloille. Topson pakkauskoko on 10 kg ja sitä käytetään utareiden puhdistukseen 0,5-1-prosenttisena liuoksena. Prodip ID on joka lypsyn jälkeen käytettävä vedinkasto tai suihke. Aineen sisältämä antiseptinen jodi vaikuttaa erittäin laajakirjoisesti. Lanoliini, sorbitoli ja glyseriini pehmentävät ja kosteuttavat vetimen pintaa. Pakkauskoot ovat 10 kg ja 200 kg, liuos on käyttövalmis.

PESUAINEVALMISTAJA HYPRED

1 Riitta Brelo täyttää lypsyrobotin säiliötä Topso-harjapesuaineella. Neste pesee hyvin ja on käyttäjän kannalta miellyttävä, kertoo Riitta. 2 Jyrki Kervinen hankkii pesuaineet 200 litran tynnyreissä ja suurina kertatoimituksina. Esimerkiksi Drop AL -emäspesuainetta hankittiin neljän astian toimituserä. Pesuneste siirretään pumpulla pienempiin käyttöastioihin.

-emäspesuainetta ja K-Agro Drop CID -hapanpesuainetta. Vedinsuihkeena on K-Agro Prodip. Brelo siirtää nesteet suurista säilytysastioista pienempiin 22 litran astioihin ennen käyttöä. Aineiden käsittely on näin turvallista ja kätevää. K-maatalouden pesu- ja desinﬁointiaineista vastaava tuotepäällikkö Reino Pulkkinen vahvistaa Brelon kokemukset: – Topson pesuteho omaa luokkaansa. Se desinﬁoi sekä pesuharjat että vetimet pehmentäen samalla vetimiä tehokkaasti. Ja mikä tärkeintä; se tehoaa myös voihappoitiöihin. Jos navettaan on tullut maitoa pilaavia itiöitä esimerkiksi rehun mukana, kannattaa käyttää Topsoa laatuongelman välttämiseksi. Voihappoitiöthän siirtyvät maitoon helposti juuri navettailmasta ja vedinten pinnalta. MAIDON LAATUONGELMAT on vältetty Kervisen navetassa. Uu-

den navetan ja lypsyrobotin sisäänajon yhteydessä maidon bakteriologinen laatu vaihteli jonkin verran. Kervinen arvioi sen johtuneen useista navetan käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä. Tammikuusta 2008 lähtien on käytetty vain K-Agron pesu- ja vedinkastoaineita. – Meijerin määrittämistä maidon bakteerikokeista ilmenee

K-Agro-pesuaineet valmistaa maailmanlaajuisesti tunnettu Hypred, joka kuuluu ranskalaisen Roullier-konsernin maatalouskemikaaliryhmään. Vuonna 1985 perustettu Hypred tuottaa vuosittain 65 000 tonnia kemikaaleja. Maataloustuotteisiin kuuluvat lypsykarjatalouden maitolaitepesuaineet ja utarehygieniatuotteet sekä sikaloiden ja siipikarjarakennusten puhdistus- ja desinﬁointiaineet. Maatalouskemikaalit valmistetaan St Malossa, Ranskassa ja edustuksia on 23 maassa. Tutkimus ja tuotekehitys on yritykselle erityisen tärkeää. Tietoja ja käyttökokemuksia kerätään erilaisista käyttöolosuhteista ympäri maailman. Tällöin voidaan ennakoida mahdollisia tulevia ongelmia ja kouluttaa käyttäjiä uusiin puhdistustekniikoihin. Oma mikrobiologinen laboratiorio testaa puhdistuskemikaaleja ja kehittää tuotteita vastaamaan käyttäjien tarpeita.

selvästi, kuinka bakteeritasot laskivat siirryttäessä K-Agro pesuaineisiin, Kervinen sanoo ja näyttää laatutilastoa. Kahdesti kuukaudessa otettujen maitonäytteiden tuloksissa ei todellakaan voi havaita suuria poikkeuksia. Vuoden 2007 bakteerikokeiden keskiarvo 7700 kpl/ml parani vielä vuonna 2008. Tällöin keskiarvo oli 5900 kpl/ml ja suurin yksittäisen kuukauden tulos 7500 kpl/ml. Meijerimaidon parhaan, eli E-hinnoitteluluokan bakteeriraja on 50 000 kpl/ml. – PESUAINEIDEN HINTOJA on todellakin syytä tarkkailla ja vertailla, painottaa Kervinen. Yhden robotin navetassa pesu- ja vedinhoitoaineiden kustannukset ovat 3000–4000 euron luokkaa vuodessa. Myös suuret kertaostot vaikuttavat hinnoitteluun: ne maksimoivat määräalennukset ja minimoivat rahtikulut. Laitteen takuu on tietenkin myös huomioitava pesuaineita valittaessa. Kervinen on tarkistanut, että takuuehtojen mukaan esimerkiksi Lely-robotissa voi käyttää ainoastaan siihen sopivia pesuaineita. Kun pesuaineen valmistaja lupaa tuotteen sopivan lypsyautomaattiin, ottaa se samalla vastuun tältäkin osin, hän tulkitsee. •

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 47

MAATALOUDEN UUDET INVESTOINTITUET INVESTOINTITUKI ON KOKENUT MELKO PERUSTEELLISEN REMONTIN. YKSI UUDISTUKSISTA ON, ETTÄ TUKEA HAETAAN MÄÄRÄTTÄVIEN HAKUAIKOJEN MUKAAN. NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKEA VOIDAAN HAKEA KUITENKIN JATKUVASTI. TEKSTI ESA ALA-KANTTI OP-POHJOLA, KUVA VIESKAN ELEMENTTI

MAATALOUDEN INVESTOINTITUEN ensim-

mäinen laaja haku päättyi tammikuun alkupuolella ja toinen lähtee käyntiin 15.2. Hakemuksia voi viritellä tällä erää kaksi kuukautta huhtikuun puoleen väliin saakka. Toinen merkittävä muutos oli se, että työt saa aloittaa vasta sen jälkeen kun TEkeskuksen päätös on saatu. Samoin lopulliset konekaupat pitää säästää päätöksen jälkeiseen aikaan. Myöskään rakentamiseen liittyviä hankintoja ei kannata tehdä ennen päätöstä, sillä kaikki investointituki nostetaan toimittamalla hankkeesta syntyneet kuitit TE-keskukseen. Kuittien päiväysten pitää olla tukipäätöksen jälkeiseltä ajalta, jotta avustusta ja korkotukilainaa voidaan käyttää niiden osuuteen. TUKIRIMAA ON NOSTETTU aikaisempaa

tasoa jonkin verran korkeammalle. Yrittäjätulovaatimus on vähintään 17 000 euroa ja tarkastelu tehdään vain maataloustoiminnasta saatavien tulojen perusteella. Aikaisemmin mukaan on voitu laskea myös metsätulot. Yrittäjätulo lasketaan vähentämällä tuloista muuttuvat ja kiinteät kulut sekä lainojen korot. Lisäksi vähennetään poistot rakennusten ja koneiden todellisten arvojen mukaan, eikä enää verotuksessa käytettävien menojäännösten mukaan. Myös käytettävät poistoprosentit ovat erilaiset. 48 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

Yrittäjätulo on saatava kokoon investoinneissa viiden ja nuoren viljelijän aloitustukea haettaessa kolmen vuoden kuluessa tukipäätöksestä. Toimet, joilla tulo aiotaan saavuttaa, esitetään laadittavassa elinkeinosuunnitelmassa. Pienehköissä hankkeissa, kuten salaojitus ja lämpökeskukset, laaditaan suppea elinkeinosuunnitelma, ja siinä yrittäjätuloa arvioidaan verotietojen perusteella. Niiden avulla lasketaan kassajäämä, jonka pitää olla vähintään 17 000 euroa. Näissä hankkeissa yrittäjätulon on oltava jo myöntöhetkellä riittävä. Elinkeinosuunnitelma on aikaisempaa laajempi selvitys tilan toiminnasta ja sen resursseista. Sen liitteeksi laadittava laskelma vaatii ammattilaisen apua ja siitä aiheutuu myös jonkin verran kuluja hakijalle. Suppea suunnitelma on lähtötiedoiltaan samankaltainen, mutta sen ja siihen kuuluvan kassajäämälaskelman voi hakija itsekin tehdä. HAKIJALLE ASETETTAVAT EHDOT eivät

ole kovin vaativat: hakijalla pitää olla ainakin kolmen vuoden kokemus maataloudesta, jos tuotantosuuntaa ei vaihdeta. Lisäksi hänen pitää saada nettotuloistaan ainakin 25 % maataloudesta, mikä ei ainakaan karjatiloilla tuottane ongelmia. Tilan omistajista kaikkien tulee ha-

kea yhdessä tukea. Toisaalta yhtiömuoto voidaan valita vapaasti ja hakija voi olla myös vuokratilallinen. Tukimäärä hakijaa kohti voi olla enintään 500 000 euroa kolmen vuoden jaksoissa. Tuella tarkoitetaan tässä yhteydessä avustusta ja lainalle myönnetyn korkotuen kokonaismäärää, ei itse korkotukilainaa. Rajaa voidaan korottaa, jos hankkeessa on mukana useampi osapuoli. Jos mukana on kaksi maatilaa tai tilalla on esim. puo-

RAJAA VOIDAAN KOROTTAA, JOS HANKKEESSA ON MUKANA USEAMPI OSAPUOLI. lisoiden lisäksi myös jatkaja osaomistajana, voidaan enimmäisrajaa nostaa 750 000 euroon. Jos mukana on kolme osapuolta, voidaan raja kaksinkertaistaa. KOTIELÄINTALOUDEN rakentamiskohtei-

siin kuuluvat varsinaisen tuotantorakennuksen lisäksi myös kaasutiiviit ja muut rehuvarastot, lantala ja lämpökeskus, joka tuottaa lämpöä pääasiassa kotieläinrakennukseen ja rehuvarastoon. Ne rahoi-

Maatalouden investointitukikohteet ja tukitasot Investointituen enimmäismäärät (%) hyväksyttävistä kustannuksista kohteittain AB - sekä C -alueella. Tukikohde

Lypsy- ja nautakarjatalous Sikatalous Lammas- ja vuohitalous Kana- ja siipikarjatalous Hevostalous Kasvihuonetuotanto Ympäristönsuojelu-, eläinten hyvinvointi ja tuotantohygieniainvestointien ylimääräiset kustannukset Kuivaamot Puutarhatuotteiden tuotevarastot, jotka saavat kansallista puutarhatuotteiden varastointitukea Muut tuotevarastot Maatilan lämpökeskus, jonka lämpöä käytetään maatilan tuotantotarkoitukseen Biokaasulaitokset Muut tuotantosuunnat Maataloustuotteiden kauppakunnostus Peltoviljelyn ja avomaan puutarhatalouden sadonkorjuukoneet, jotka palvelevat kahta tai useampaa viljelijää Työympäristön parantaminen

Korkotukilaina-% Aja B-alueilla 60 70 60 70 65 65

Avustus A- ja Balueilla 40* 15* 40* 15* 35* 35*

Korkotukilaina-% C-alueella 75 70 75 70 75 70

Avustus C-alueella 25* 15* 25* 15* 25* 30*

75 20**

75 10**

65 70

35* 20

70 70

30* 10

70 70 70 70

15 15 15 15

70 70 70 70

15 15 15 15

70 70

*Avustuksen enimmäismäärä 10 % -yksiköllä korotettuna nuoren viljelijän aloitustuen myöntämisen edellytykset täyttävälle yrittäjälle, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta enempää. **Avustuksen enimmäismäärä 5 % -yksiköllä korotettuna kahta tai useampaa viljelijää palveleville kuivureille. Taulukossa mainittujen lisäksi tukia myönnetään turkis- ja mehiläistalouden investointeihin sekä salaojitukseen.

tetaan samoin ehdoin kuin vastaava kotieläinrakennus. Lypsykarjanavetan investoinnissa edellytetään edelleen riittävää maitokiintiötä, joka on 8100 litraa lehmäpaikkaa kohti. Kiintiön ei kuitenkaan tarvitse olla valmiina heti tuen myöntöhetkellä, vaan nyt riittää, että se on hankittu viiden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Sikatalouden sekä kalkkuna- ja broilerihallien tukea myönnetään rakennuksen peruskorjaamiseen. Myös rehuvarastot ja muut tuotantoon liittyvät rakennukset rahoitetaan vain peruskorjauksen osuudelta. Kana- ja siipikarjataloudessa tukea myönnetään kanojen häkkien korvaamiseen eläinsuojelulain mukaisilla virikehäkeillä, sekä sellaiseen investointiin, jossa kananmunien tuotantotapaa muutetaan siten, että häkkikanala muutetaan em. lain edellytykset täyttäväksi kerrosritilä- tai lattiakanalaksi. Tukea ei myönnetä investointiin, joka johtuu tuotantorakennuksen pinta-alan tai tilavuuden lisäämisestä. KASVIHUONEIDEN RAKENTAMISEEN voi-

daan myöntää tukea, jos niissä on kiinteä perustus, sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä, ja katteena lasi, kerroslevy tai kaksinkertainen muovi. Kuivaamo käsittää sekä viljan että hei-

nän kuivaamon. Myös vaunukuivureiden hankintaa tuetaan. Tuki voidaan myöntää viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna, jos kuivaamoa käytetään kahden tai useamman maatilan viljan tai heinän kuivaamiseen. Kapasiteetin tarve on selvitettävä ja siitä vähintään neljännes on tarkoitettava käytettäväksi muiden kuin hakijan hallinnassa olevan maatilan viljan kuivaamiseen. Tukea voi saada myös maataloustuotteiden tuotevarastojen rakennusinvestointeihin. Tuki voidaan myöntää korotettuna eräiden varastointitukea saavien puutarhatuotteiden varastoimiseen. Lämpökeskusinvestointeihin, siis muihin kuin edellä kotieläinrakennukseen liittyviin, voidaan myöntää tukea siltä osin kuin sen tuottamaa lämpöä käytetään tuotantorakennuksiin. Mukaan lukien maatalouskoneiden säilyttämiseen ja korjaamiseen käytettävät rakennukset. Biokaasulaitoksia voidaan tukea silloin kun biomassasta tuotetaan kaasua käytettäväksi maatilan tuotannossa tarvittavien rakennusten lämmittämiseen. Siinä voidaan tuottaa myös muuta tuotannossa käytettävää energiaa. Yli puolet biomassasta pitää olla peräisin hakijoiden maatilalta ja yli puolet energiasta pitää käyttää tilalla.

SADONKORJUUKONEIDEN HANKINTAAN

voidaan myöntää korkotukilainaa. Tukea voidaan myöntää sekä maatalouden että avomaapuutarhatalouden koneisiin, jos niitä käytetään olennaisessa määrin sadonkorjuuseen myös muun kuin hakijan hallinnassa olevalla maatilalla. Kyseeseen tulee esim. leikkuupuimurin hankinta. Työympäristön parantamiseen liittyviksi investoinneiksi voidaan hyväksyä laitteet, jotka parantavat työn tekemiseen liittyviä työoloja. Kyseeseen tulevat seuraavat laitteet: lypsyjärjestelmä, lannanpoistolaitteisto, säilörehuleikkuri, rehunjakokone tai apevaunu. Tukea voidaan myöntää vain ensimmäisen säilörehuleikkurin, rehunjakokoneen tai apevaunun hankintaan. Pienkuormaajan tai -traktorin hankintaa ei tueta. Maataloustuotteiden kauppakunnostamiseen voidaan myöntää korkotukea ja avustusta. Toiminnan on hyödynnettävä pääosin maatilan raaka-aineita. Tukea ei kuitenkaan myönnetä kananmunan pakkaamoille eikä poronlihan kauppakunnostukseen. Eläinten hyvinvoinnin ja tuotantohygienian kohentamiseen myönnettävä tuki koskee mm. parsimattojen sekä sikalarakennuksen viilennyslaitteiden hankintaa. Myös kuolleiden eläinten varastointiin ja polttamiseen liittyviä investointeja tuetaan. • 1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 49

MAATALOUDEN INVESTOINTITUKIEN KAUTTA EI RAHOITETA HEVOSTOIMINNAN PALVELUTUOTANNON INVESTOINTEJA.

HEVOSTEN KASVATUSTA TUETAAN OSANA MAATALOUTTA MAATALOUDEN INVESTOINTITUISTA ON MAHDOLLISTA SAADA TUKEA TALLIN TAI MUUN HEVOSTEN KASVATUKSEEN LIITTYVÄN TUOTANTORAKENNUKSEN LAAJENTAMISEEN, UUDISRAKENTAMISEEN TAI PERUSKORJAAMISEEN. TEKSTI IRMA PELTOLA, KUVA VIESKAN ELEMENTTI

INVESTOINTITUKEA HAETAAN alueelli-

sista TE-keskuksista tiettyinä hakuaikoina. Seuraava haku on 15.2.-15.4.2009. Hevostalouden investointituki myönnetään samoin periaattein kuin muutkin kotieläintalouden investointituet. Maatalouden A- ja B-tukialueilla avustustaso voi olla 35 % tukikelpoisista kustannuksista. Lisäksi on mahdollista saada loppuosalle korkotukilainaa, jonka korkotuen määrä on 20 %. C-tukialueella avustus on enintään 25 %, ja korkotukilainan osuus 75 %. Nuori viljelijä saa avustuksiin 10 prosentin korotuksen. TUKIHAKEMUKSEN LIITTEIKSI tarvitaan

mm. elinkeinosuunnitelma, rakennussuunnitelmat, rakennuslupa ja mahdolli50 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

nen ympäristölupa. Päinvastoin kuin yritystukien kohdalla, rakentamista ei saa aloittaa eikä urakkasopimusta allekirjoittaa ennen kuin päätös TE-keskuksesta on tullut. TE-keskus valitsee rahoitettavat kohteet käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Jos määräraha ei riitä kaikkiin tukihakemuksiin, hakemuksia verrataan investoinnin kannattavuuden ja tilan tuotanto-olosuhteiden perusteella. – Hevostalouden kohdalla ei ole rajoituksia tallin koosta tai hevosten määrästä. Käytännössä tullaan katsomaan, minkä lisäarvon hevosten kasvatus elinkeinona tuo maatilalle, sanoo kehittämispäällikkö Tapio Punttila Hämeen TEkeskuksesta.

TUETTAVALLA YRITYSTOIMINNALLA on

oltava edellytykset jatkuvaan kannattavuuteen, ja maatalouden harjoittamisella on oltava olennainen merkitys hakijan toimeentulon kannalta. Tilalta saatavan vuotuisen maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 17 000 euroa, ja sen on muodostettava vähintään neljännes hakijan kaikkien yrittäjätulojen, metsätaloustulojen, palkkatulojen ja muiden säännöllisten tulojen yhteismäärästä. Maatalouden investointitukien kautta ei rahoiteta hevostoiminnan palvelutuotannon investointeja. Näitä ovat esimerkiksi maneesin tai ravivalmennusta tarjoavan tallin rakentaminen, vaikka ne sijaitsisivat maatilan yhteydessä. •

KYSY LISÄÄ OMASTA TE-KESKUKSESTA Hevostalouden ja -yrittäjyyden investointitukien alueittaiset tukitasot saa selville omasta TEkeskuksesta. Sieltä selviävät myös mahdolliset alueittaiset linjaukset tukien myönnössä. Muita yritystukia ovat kehittämistuki, jota myönnetään yritysidean testaamiseen ja yrityksen kehittämiseen asiantuntija-avun tai koulutuksen avulla, sekä ensimmäisten vakituisten työntekijöiden palkkaamiseen tarkoitettu käynnistystuki. Hakulomakkeet ohjeineen on saatavilla lomakepalvelusta, lomake.mmm.fi. Lisätietoja myös www.te-keskus.fi ja www.mavi.fi.

INVESTOINTITUKIA MYÖS HEVOSALAN YRITYKSILLE RATSU- JA RAVITALLI TAI ESIMERKIKSI KENGITYSSEPPÄ VOI HAKEA YRITYSTUKEA INVESTOINNILLEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VAROISTA. YRITYKSEN PITÄÄ SIJAITA MAASEUDULLA, MUTTA EI VÄLTTÄMÄTTÄ MAATILALLA.

HEVOSALAN YRITYS voi saada tukea esi-

TUKEA HAETAAN ERILLISELLÄ LOMAK-

merkiksi tallin, tarhojen, maneesin, ratsastuskenttien ja leiriläisten majoitustilojen rakentamiseen, peruskorjaukseen tai laajentamiseen. Ravitalli voi hakea tukea harjoitusradan tekoon. Myös vaellusreittejä voidaan kunnostaa tai rakentaa reitille laavu. Aloittava kengitysyrittäjä voi hakea tukea liikkuvan työpajan varustamiseen. Tukea haetaan alueellisen TE-keskuksen tai paikallisen Leader-ryhmän kautta.

KEELLA , jonka liitteiksi vaaditaan mm. lii-

MAATILALLA SIJAITSEVA ja ilman maa-

tilakytkentää oleva hevosalan yritys ovat tukia myönnettäessä samalla viivalla. Yritysmuodoksi käyvät kaikki aina luonnollisesta henkilöstä, kuten toiminimestä tai maatalouden harjoittajasta, osakeyhtiöön. Yhtiön pääasiallisen tarkoituksen on kuitenkin oltava kyseisen elinkeinon harjoittaminen, ja omistajien on osallistuttava työhön. Investointitukia myönnetään ns. mikroyrityksille, jotka työllistävät alle 10 henkilöä ja joiden liikevaihto tai tase on alle 2 miljoonaa euroa vuodessa. Yrityksen pitää sijaita maaseutumaisella alueella.

ketoimintasuunnitelma, maksuvalmiusja kannattavuuslaskelmat, verotustiedot ja selvitys yrittäjän ammattitaidosta. Lisäksi tarvitaan tiedot yrityksen liikevaihdosta, taseesta ja työntekijöiden määrästä sekä arvio investointihankkeen vaikutuksesta niihin. Jos hakemus koskee mittavaa rakennusinvestointia, kuten tallin rakentamista, mukaan liitetään pääpiirustukset, sähkö- ja LVI-suunnitelmat, rakenneselostus ja siihen perustuva kustannusarvio. YRITYSTUKIEN TARKOITUKSENA on moni-

puolistaa maaseudun yritystoimintaa, lisätä työllisyyttä ja parantaa toimeentulomahdollisuuksia. Jos – ja kun tukieuroja ei riitä kaikille, hakemukset joudutaan asettamaan paremmuusjärjestykseen. – Päätökseen vaikuttaa myös tarveharkinta. Jos alueella on alan tarjontaa ylen määrin, aloittavan yrityksen tukemista ei tueta. Painotamme myös harvaan asuttuja alueita, joilla elinkeinotoiminnan edistäminen on erityisen tärkeää, kertoo yritystutkija Seppo Mäkinen Hämeen TE-keskuksesta.

Hyväksyttäviä rakentamiskustannuksia voi alkaa syntyä, kun hakemus on saapunut TE-keskukseen. – Jos tuki myönnetään, suunnittelukustannukset ovat ainoat ennen hakemuksen jättöä syntyneet kustannukset, jotka korvataan, sanoo Mäkinen. MIKROYRITYSTEN

INVESTOINNILLE

myönnettävän tuen taso vaihtelee 20– 35 %:iin hyväksyttävistä kustannuksista. Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä harvaan asutulla maaseudulla tukitaso on korkeampi kuin kaupunkien läheisellä maaseudulla. Hämeessä hevosyrittäjyys on yksi viidestä painopistealueesta. Tukikelpoisen hevosyrityksen koolle ei ole asetettu jäykkiä rajoja esimerkiksi hevosten lukumäärän suhteen. Käytännössä lähellä harrastustoimintaa olevat pienet yritykset karsiutuvat pois tuettavien piiristä kannattavuuslaskelmien kautta. – Kesäkuusta 2007 alkaen meille on tullut vireille noin 120 yritysten investointitukihakemusta. Eniten hakemuksia on tullut juuri hevosalan yrityksiltä. Kakkosena on matkailu, toteaa Seppo Mäkinen. •

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 51

2 3

UUSI KUIVURI TUO TERVEYTTÄ JA TULEVAISUUTTA KUN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS PELAAVAT SEKÄ YHTEYS ISÄNNÄN, KAUPPIAAN JA TOIMITTAJAN KESKEN TOIMII, ON KUIVURIKAUPPA NAUTINNOLLISTA PUUHAA. UOTILAN TILALLA OLIVAT LISÄKSI MOTIIVIT KUNNOSSA JA TAVOITTEET TULEVAISUUTEEN KIRKKAINA SILMISSÄ. TEKSTI JA KUVAT VESA VAINIO

seen oli tärkeä motiivi kuivuri-investoinnin käynnistämiseen. Olemme myös kiinnostuneita hankkimaan lisämaata nykyisen 50 hehtaarin lisäksi, mikäli siihen tarjoutuu tilaisuus, poikien isä Kari Uotila (53) tähdentää. Siemen uuden kuivurin hankkimiseksi alkoi itää Kari Uotilan ajatuksissa syyskesällä 2007. Vanha Vauhti-kuivuri oli palvellut aikansa hyvin, muttei vastannut enää tämän päivän vaatimuksia. Kolme kylmäilmakuivuria olivat tehokkaita, mutta säät sanelivat liikaa niiden käyttö- ja kuivatusaikaa. – Niissä oli aivan liian paljon fyysistä työtä lapioinnin myötä. Pölyä nousi valtavasti ja terveysriski oli ilmeinen. Niinpä päätös suunnata kuivurikauppiaan puheille oli lopulta helppo tehdä.

SATAVUOTIAS UOTILAN SUKUTILA Kehä kolmosen ja Hämeen-

linnan väylän kainalossa Vantaalla voi hengittää helpommin kohti tulevia satoja. Neljännessä polvessa nykyistä perhetilaa pyörittävillä pojilla, Markolla (29) ja Jorilla (21) on realistisen suhtautumisen lisäksi merkittävä voimavara. – Kyllä poikien terve innostus tähän työhän ja sen jatkami52 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

LUOTTAMUS ON AVAINSANA, joka kuvaa Kari Uotilan suhtautumista Nurmijärvellä toimivaan K-maatalous Korpisaareen. – Ei tullut mieleenkään kilpailuttaa kuivurihankintaa. Meillä on pitkäaikainen kauppasuhde ja asiat ovat hoituneet aina luotettavasti. Sanoin siellä Markulle, että kuivuri pitäisi saada.

AVAIMET ONNISTUNEESEEN KUIVURIKAUPPAAN 1 Puuverhouksen yllensä saanut Arska S250 istuu vantaalaiseen kulttuurimaisemaan tyylikkäänä ja ylväänä. 2 Kari Uotila voi katsoa huoletta maatalousyhtymän huomiseen. Perheyrityksen jatko on turvattu ja kuivuriasiat kunnossa pitkälle tulevaisuuteen. 3 Koneiden kanssa lähes ikänsä touhunneet Jori (vas.) ja Marko Uotila ovat sinut itsensä kanssa. Into ja usko viljanviljelyyn saa heidät tekemään töitä sukutilansa hyväksi. 4 Arskan laatu näkyy viimeisteltynä ja huoliteltuna työn jälkenä. Siistiä siilorivistöä kelpaa tarkkasilmäisemmänkin katsella.

KUN KOLME ÄIJÄÄ OSAA NYT HOMMAN, NIIN KAIKKI TOIMII.

• • • •

• • • • • •

Mieti motiivit ja tulevaisuuden tavoitteet huolella Selvitä mahdolliset tukiasiat ennakkoon Ole ajoissa liikkeellä, syksy on kuivurikaupan aikaa Mitoituksen nyrkkisäännöt, muista lisäkapasiteetti: kuivurin koko (hl) = 4 x viljan pinta-ala (ha) ja varastokapasiteetti = 16 x kuivurin koko (hl) Vaadi osapuolilta täydellistä sitoutumista, myös itseltäsi Ota hyöty irti toimittajan palveluista (kuvat, kokemus) Keskity itse olennaiseen osaamiseesi Hanki osaavat ja luotettavat urakoitsijat Edellytä aukotonta käyttökoulutusta Kuivaa ja nauti

Uotiloiden tavoittelema toimitusaika oli toukokuussa ja kuivurin piti olla käyttövalmiina elokuun alussa 2008. Kuivurin rakensivat pääosin ulkopuoliset urakoitsijat. ULKOVUORAUS OLI AIHEUTTAA SYDÄMENTYKYTYKSIÄ, mutta niistä selvittiin hetken häiriöillä. – Rakennuslupaa haettaessa Vantaan kaupungin julkisivulautakunta määräsi kuivuriin puuverhouksen vakiona olevan pellin sijaan. Kun käsitin, ettei vaihtoehtoa ollut, en ruvennut asian kanssa enempää niskuroimaan, tyynesti yllätykseen suhtautunut Kari Uotila taustoittaa. Arskametallilla muutos ei aiheuttanut päänvaivaa, mutta kirkkaan punaiset puuelementit toimitettiin muualta. Kymmenen prosentin lisäkustannuksen ohella isäntää mietityttää huoltotarve. – Pelti olisi ollut parempi sään ja pölyn kannalta ja rakennuksen korkeus tuo lisäpurtavaa maalaustöihin. Mutta olemme Vantaalla, tämän alueen miljöön kannalta ratkaisun ymmärtää ja sen kanssa elämme. KÄYTTÖKOULUTUS ON TEKNISEN LAITTEISTON kohdalla aina

– Markku vastasi, että se on sitten varmaankin tuo 275 Arska. Kun varmistui, että malli on alta-ajettava, niin se oli siinä. Kuivurin malli on S ja tilavuus 275 hl; uuni 6000 S, lämpöteho 310 kW; siilot 4x5/S 14+2, vetoisuus 4720 hehtolitraa. Markku Kostiainen saakin koko kuivurikaupan kokonaisuuden hoitamisesta kosolti suitsutusta. Niihin yhtyy Arskametallin edustaja Janne Käkönen. – Markku hoiti paljon asioita, jotka eivät hänelle suoranaisesti kuuluneet. Muutenkin elintärkeä kolmiyhteys isännän, kauppiaan ja meidän välillä toimi loistavasti, Käkönen kiittelee. PERUSTUS ON TÄRKEÄ itse kuivurille, mutta sen rooli on mer-

kittävä myös tavarantoimituksille. Nykyisen kaltaisina ilmastoaikoina maaperä saattaa olla hyvinkin upottava rekan karauttaessa pihaan. – Tein tilavat kentät tavaroille, ajoväyliä unohtamatta. Käytin suodatinkankaita ja riittävästi mursketta pitävän pohjan tekemiseksi. Eipä tarvinnut Jannenkaan kysellä kuljetusten perään, keventää Kari Uotila erinomaista etukäteistyötään. Uotilan tilan kuivuritilaus lähti tehtaalle syyskuussa 2007, osin myyjän patistamana. – Mainio ajoitus, sillä syksy on ihanteellinen aika tehdä kuivurikauppa, niin hinnallisesti kuin toimituksellisesti, nyökyttelee Käkönen vieressä.

oleellista parhaan hyödyn irti saamiseksi. – Olimme maaliskuussa kolmistaan poikien kanssa Arskametallin järjestämällä Isäntäkurssilla. Siellä saimme tuhdin tietopaketin aina maaperätutkimuksista koneiston käyttöön asti. Kerrassaan hieno päivä ja kokonaisuus, Kari kiittelee. Kun kuivuri elokuussa komeili paikallaan, tuli Janne Käkönen pitämään käyttöönottotarkastuksen ja kertauskoulutuksen. Siinä laitteisto viriteltiin ja säädettiin parhaaseen iskuun juuri puintikauden alla. – Hyvä kertaus. Kun kolme äijää osaa nyt homman, niin kaikki toimii. Jori saikin ajaa viljaa kuivurille niin paljon kuin ehdin puida. Vaikeasta syksystä huolimatta kuivurivastaava Markolla pysyi hymy huulilla, on isännän helppo todeta onnistuneen kuivauskauden jälkeen. Kolmikko kiittelee parantuneiden työskentelyolojen ja tehokkuuden lisäksi erityisesti Arskansa ala- ja yläkerran selkeyttä ja avaruutta. ÖLJYN HINTA ei Uotiloita huolettanut, eivätkä he miettineet mui-

ta polttoainevaihtoehtoja kuivuriinsa. – Erilliset etupesät ja muut polttoaineet, kuten hake, pelletti, turve, olki ja jätteet, ovat tällä hetkellä vahvasti suunnittelupöydällä. Kun kuivurissa on jo muuten kaikki keksitty, suuntautuu muu kehittäminen tekemisen tapaan ja siistimpiin ratkaisuihin, valottaa Käkönen kuivurien huomista. • 1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 53

ENERGIAPUU

OSA 3 • KLAPIKONEET

PENTTI OJALAN AIEMPI KLAPIKONE oli

1990-luvun alkupuolella hankittu Hakki Pilke 2X. Se toimi moitteettomasti ja kun sille oli tiedossa ostaja, uuden Hakki Pilkkeen ostopäätös oli helppo tehdä. – Uudessa 2X:ssä on moni kohta kehittynyt. Niiden ansiosta käyttömukavuus on parantunut ja työ keventynyt, toteaa Pentti Ojala tyytyväisenä. Syöttökuljetin on vetävä ja sillä voi liikuttaa puuta edestakaisin. Halkaisijan jälkeen on ritilä, jonka kautta tikut ja kaarnanpalat putoavat pois. Katkaisulaipan teräketjun öljysäiliön voi kääntää sivuun, jolloin teräketjun teroittaminen käy helpommin. – Klapikuljetin on ainakin metrin pidempi. Korkea pudotuskorkeus on etu, tekee klapit sitten peräkärryyn, kasaan tai häkkiin. Uudessa 2X:ssä klapikuljettimen asentoa muutetaan taljan avulla. Kaksiosainen, taittuva kuljetin on kevyt vinssata kuljetusasentoon ja takaisin. – Kun klapien teko sujuu hyvin yhdeltä mieheltä, pitää konekin saada työkuntoon yksin helposti ja turvallisesti.

Pentti Ojala arvostaa Hakki Pilke 2X -klapikoneensa tehokkuutta ja käyttövarmuutta. Myös työturvallisuus on kunnossa.

METSÄTALOUSYRITTÄJYYTTÄÄN Pentti

Ojala luonnehtii osin harrastukseksi. Pellot on vuokrattu naapurille, ja Ojala käy palkkatyössä tarrapaperikone neljällä Jämsänkoskella. Liki kaikki vapaapäivät ja viikonloput kuluvatkin sitten metsässä. Aiemmin hän teki hankintakauppaakin, mutta hintasuhde on kallistanut viime vuosina päätökset pystykaupan puolelle. Metsää Ojalalla on nelisenkymmentä hehtaaria. – Teen itse kaikki metsänhoitotyöt. Parhaillaan työn alla on parin hehtaarin ensiharvennusta odottava palsta, josta perkaan lehtipuut polttopuiksi ennen moton tuloa. Koivuklapit menevät myyntiin. Vakioasiakkaat ostavat klapit jo vuotta ennen suunniteltua käyttöä. – Ne kuivuvat polttokuntoon käyttäjän omassa varastossa, sanoo Ojala. Polttopuut tehdään asiakkaan toivomuksen mukaan. Tavallinen tilaus on motin verran 33 senttiä pitkiä klapeja, mutta muutakin kysytään. Joku tarvitsee lieteensä 20 sentin mittaisia pikkuklapeja, toinen ostaa metrin halkoja ja pilkkoo ne itse, koska puuha on hänestä niin mukavaa. Vuodessa Pentti Ojala arvioi tekevänsä noin 100 mottia klapeja. Sekaklapit ku54 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

”HYVÄLLÄ KONEELLA ON MUKAVA TYÖSKENNELLÄ” Pentti Ojala Jämsästä hankki uuden Hakki Pilke 2X -klapikoneen tänä syksynä. Entinenkin Hakki Pilke oli hyväksi havaittu, mutta uudella koneella työ sujuu vielä mallikkaammin. TEKSTI JA KUVA IRMA PELTOLA

luvat tilan päärakennuksen ja konehallin lämmitykseen, joissa neliöitä on yhteensä vajaat 300. TEHOKAS KLAPIKONE tekee polttopuiden

teosta erityisen mukavaa hommaa. Hakki Pilkkeen 2X -mallin kaksitoiminen halkaisulaite nopeuttaa klapien tekoa verrattuna yksisylinteriseen malliin. – Toisen halkaisusylinterin halkoessa puuta rinnakkainen sylinteri on jo valmiina halkaisemaan seuraavaa. Halonnasta ei tule työn pullonkaulaa, sanoo Pentti Ojala. Uutta Hakki Pilke -klapikonettaan Ojala

pyörittää pääasiassa 70-luvun IH 454 -traktorilla, mutta Hakissa on myös sähköliitäntä. Sähkökäyttöisenä kone on hiljaisempi. Pentti Ojala kiinnittää huomioita työturvallisuuteen ja ergonomiaan. Metsään tai klapien tekoon hän ei lähde ilman asianmukaisia metsurin varusteita. Yli 30 senttiä paksut puut hän pätkii metsässä metrisiksi ja halkoo ne hydraulisella halkojalla. Metriset halot hän latoo metsässä ristikoiksi ja jättää kuivumaan. – Haen ne vasta kuivina talouskeskukseen ja teen klapeiksi klapikoneella. Ovat paljon keveämpiä käsitellä. •

KORJUUYRITTÄJÄSTÄ ENERGIAYRITTÄJÄKSI Outokumpulaisen Mauri Juvosen leipä lähtee puusta, tosin tuotanto ja työmaat ovat muuttuneet. Aiemmin kahdella korjuukoneketjulla työskennellyt yrittäjä vaihtoi energiantuotantoon. Päätyönä on hakettaminen ja jatkuvasti kasvaa klapien teko. TEKSTI JA KUVAT SEPPO NYKÄNEN

JUVOSEN YRITYS MJ-FOREST omistaa

lämpölaitoksen, joka tuottaa lämmön Outokummun kaupungin omistamille Kuusjärven koululle ja yhdelle rivitalolle. Klapien tuotanto tuli mukaan toimintaan kolme vuotta sitten. Yritys työllistää Juvosen lisäksi vakituisesti yhden metsurin. Tänä talvena mukaan liittyy korjuuyrittäjä omalla kalustollaan. MJ-Forest ostaa lähes kaiken tarvittavan puutavaran, josta hake ja klapit valmistetaan. Juvosella on ollut nykyinen Hakki 1X Green Speed käytössä kaksi vuotta. Vuosittain hän tekee klapeja parituhatta heittokuutiota, pääasiassa koivua. – Hankintavaiheessa tutkin tarkkaan kaikki markkinoilla olleet koneet, eikä siinä paljon vaihtoehtoja jäänyt, kertoo Juvonen. – Hankintaa ei ole tarvinnut katua, kone osoittautui juuri niin varmatoimiseksi kuin olin sen arvioinut. Tällä pystyy katkomaan ja halkaisemaan halkaisijaltaan 8-42-senttiset puut. Suurempaakin puuta olisi tarjolla, mutta niitä varten täytyisi hankkia eri kone, toteaa Juvonen viitaten

klapikoneen vieressä oleviin järeisiin koivutukkeihin. PERIAATTEESSA KIINTEÄSTI ASENNETUN

klapikoneen voimanlähteenä on 10 kW:n sähkömoottori. Varsinaisen koneen yläpuolella on katos, joka suojaa konetta ja käyttäjää. Polttopuukuorma nostetaan kuormaajalla syöttöpöydälle. Sen päädyssä oleva jakaja pudottaa katkottavat puut yksitellen kuljettimelle, joka siirtää ne terälle. Katkaisun jälkeen puu putoaa kouruun, jossa hydraulisylinteri painaa sen terää vasten. Tähtimäinen terä, jossa on rengas, halkaisee kaikenkokoiset puut sopivan kokoisiksi klapeiksi. Halkaisun jälkeen kuljetin nostaa klapit rumpuseulaan, jossa roskat ja tikut erotetaan pois ja puhtaat klapit putoavat kehikon sisällä olevaan verkkosäkkiin. Kehikon tultua täyteen verkkosäkin suu suljetaan ja lavan päällä oleva säkki siirretään varastoon. Sahanpuru ja erotellut roskat poltetaan hakkeen mukana omassa lämpökeskuksessa. Mitään ei mene hukkaan.

1 Outokumpulaisella lämpöyrittäjällä on kiinteä klapitehdas. 2 Mauri Juvosen Hakki 1X Green Speed pystyy halkomaan klapeiksi 8-42-senttiset rungot.

HAKKI 1X GREEN SPEEDILLÄ pystytään

Juvosen mukaan jalostamaan vähäarvoinen puu tehokkaasti. Puu muuttuu helposti hyödynnettävään muotoon ja sille saadaan lisäarvoa huomattavasti. Muuten suurin osa ensiharvennus- ja raivauspuusta jäisi mätänemään metsiin. Tämänkaltaisen puun ainoa järkevä hyödyntämiskeino on käyttää se energiaksi. Hakepuu menee omaa käyttöä lukuunottamatta lämpölaitokselle. Klapit myydään yksityisille käyttäjille ympäri maakuntaa. – Kysyntä on kasvanut joka vuosi, ja tulevaisuuden suunnitelmissa on rakentaa klapikuivuri. Nykyään osa puusta kuivatetaan konehallissa, joka ei ole siihen tarkoitukseen oikein sopiva. Juvosella on mielenkiintoinen visio tulevaisuudesta: Voisiko pellettejä valmistaa energiapuusta? – Yksi mahdollisuus olisi tehdä puut ensin klapeiksi, jotka kuivumisen jälkeen haketetaan, jauhetaan ja puristetaan pelletiksi. Latvukset ja oksat hyödynnettäisiin edelleen hakkeena, paksumpi puu pelletöitäisiin. Prosessi olisi ympäristöystävällinen, koska ulkopuolista energiaa tarvittaisiin vähän. Energia kuivaamiseen saataisiin aurinkoenergiasta tai hakkeesta. Ainakin olisi vältettävissä nykyisenkaltainen tilanne, jossa pellettituotantoa joudutaan ajamaan alas sahauksen vähentymisen takia. • 1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 55

ENERGIAPUU

OSA 3 • KLAPIKONEET

VALITSE KLAPIKONE KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN Klapikone kannattaa valita pilkottavan puun laadun ja määrän mukaan. Maaselän Koneen Hakki Pilke -malleista löytyy kone niin maatilan lämmityspuiden valmistukseen kuin klapeja urakoivan yrittäjänkin käyttöön. TEKSTI IRMA PELTOLA

KLAPIKONEIDEN PERUSERO on puun kat-

kaisutapa. Perinteinen sirkkelinterä eli pyörösaha on isommissa malleissa saanut väistyä teräketjusahan tieltä. Pyörösahan terä vaatii osaavan teroittajan ja sen käyttöääni on kovempi. Malli sopii kuitenkin hyvin maatilakäyttöön. – Jos tilalla tehdään vuodessa enintään 20 kuutiota klapeja, Hakki Pilkkeen OH 60 on toimiva ratkaisu. Se katkaisee puut pyörösahalla ja halkaisee hydraulisesti, sanoo Maaselän Koneen kotimaan myynnistä vastaava Veijo Kontro. Kun tehtävä klapimäärä kasvaa sadan kuution paikkeille, valinta osuu useimmiten teräketjulla katkovaan koneeseen. Hakki Pilke 1X 37 -mallissa halkomisen tekee yksi hydraulisylinteri, 2X 30 -mallissa kaksi sylinteriä. Jos klapeja tehdään etupäässä rangoista, kannattaa valita kahdella sylinterillä halkova 2X, joka on ohuella puulla todella nopea. Järeämmällä puulla sen nopeusetu kaventuu, koska puun poikkisahaaminen kestää pitempään, ja yksikin halkaisulaite ehtii halkoa puut klapeiksi katkomisen tahtiin. 1X sietää myös paremmin oksantynkiä, joita runkoihin jää helposti esimerkiksi metsäkoneen jäljiltä.

HAKKI PILKE Syöttötapa, H=hydr. mattokuljetin Katkaisu P=pyöröterä T=teräketju Max puun halkaisija mm Halkaisuteho tonnia Terä halkoo osaan* Poistokuljetin metriä Tehontarve kW Kierrosluku rpm Paino kg tr-/sähkömoottorikäyttö

POLTTOPUIDEN TEKEMINEN on täyspäiväistä työtä, lisääntyvät koneelle asetettavat vaatimukset. Hakki Pilke GreenSpeed -malleissa halkaisunopeus muuntautuu automaattisesti halottavana olevan puun paksuuden mukaan. Sivusuunnassa kääntyvä poistokuljetin on vakiovaruste. Se nopeuttaa klapien tekoa peräkärryyn, koska kärryä ei tarvitse siirtää. Myös GreenSpeed -klapikoneissa on joko yksi- tai kaksitoiminen puun halkaisu. Katkottavan puun maksimipaksuus on 32–42 senttimetriä. Hakki Pilkkeen järein klapikone, Big X, on suunniteltu etupäässä vientiin. Se tekee klapeiksi jopa halkaisijaltaan 47-senttiset puut, kuten Keski-Euroopan pyökkien paksut rungot. Suomessa kone sopii mm. pihapuiden kaatopalvelua tarjoaville yrityksille, joilla on tarve halkoa järeää, kieroa tai oksaista puuta. KUN

HAKKI PILKKEEN KLAPIKONEITA voi käyt-

tää aina tilanteen mukaan sähköllä tai traktorilla. Urakoitsijoille sähkö on kätevä, koska klapeja tehdään usein varaston tai kuivurin tuntumassa. GreenSpeed 1X:n 10 kilowatin ottoteholle riittää vielä 25 kilowatin pääsulakekoko.

OH60 Käsin P ø700 mm 270 5,5 2 tai 4 3,2 7,5 (410)1000 420/470

2X30 H T 0,325”/64vl 300 5,5 2 tai 4 4,0 7,5 (480)1000 750/800

*Kuuteen osaan halkova terä on lisävaruste kaikissa malleissa. **Green Speedin kuljetin kääntyy sivusuunnassa ja pyörimisnopeuden säätö on portaaton.

56 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

– Varsinkin urakoitsijoille alhainen energiankulutus on tärkeää. Myös tuotannon ympäristöystävällisyyden arvostus on nousussa, eikä sähköllä konetta käytettäessä tule pakokaasupäästöjä, toteaa Veijo Kontro. Hakki Pilke 1X, 2X ja GreenSpeed -mallit voi hankkia Easy-versioina, joissa on työtä keventävät hydrauliset käyttövivut. Kun käyttötunteja on paljon, tämä vähentää huomattavasti työn rasittavuutta. LISÄVARUSTEITA HANKITAAN jo joka vii-

denteen klapikoneeseen, esimerkiksi hydraulinen puunnostolaite, syöttöpöytä tai puuteline. 1X 37 -malleihin saa haluttaessa myös kääntyvän poistokuljettimen. Mitä enemmän tunteja klapikoneelle kertyy, sitä varmemmin valitaan myös hydrauliset käyttövivut. Paksuja puita halottaessa voi halontalaitteen varustaa mallista riippuen jopa 12 palaan halkovalla terällä. Säkityskehikon avulla klapit saadaan säkkiin suoraan kuljettimelta. Ilmavassa klapisäkissä puut kuivuvat polttokuntoon. Irtomotin kokoinen säkki toimii myös valmiina myyntipakkauksena asiakkaalle. •

1X37 H T 0,325”/66vl 370 7,0 2 tai 4 4,0 7,5 (480)1000 650/700

1X42 GS H T 3/8”/69vl 420 3,5-13 autom. 2 tai 4 4,0** 10 (500)1000 1065/1150

KATTILA TULEE KÄYTTÄMÄÄN VUODESSA NOIN 7000 IRTOKUUTIOMETRIÄ HAKETTA.

KOKO KYLÄN LÄMPÖVOIMALA RUOTSIN YLITORNIOLLA LÄHES KOKO HIETANIEMEN KYLÄ ON VAIHTANUT LÄMMITYSENERGIAN SÄHKÖSTÄ JA ÖLJYSTÄ HAKKEESEEN. YKSITYISESTI OMISTETTU KAHDEN MEGAWATIN LÄMPÖVOIMALA MUUTTAA LÄHIMETSIEN PUUTA LÄMMÖKSI JOTAKUINKIN KUUDELLEKYMMENELLE RAKENNUKSELLE. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS RYTKY

– VERKOSTOON ON LIITETTY 35 omakotitaloa ja lisäksi esimer-

kiksi kunnan koulukeskus, rivitaloja ja vanhainkoti. Talomäärästä puhuminen on vähän harhaanjohtavaa, sillä lämmöstä vain 15 prosenttia myydään yksityisille. Omakotitaloihin verrattuna muut rakennukset ovat niin paljon suurempia, Lennart Mansikka kertoo. Mansikka on yksi Hedenäsets Närvärme Ab:n neljästä pääomistajasta. Hänellä, kuten kahdella muullakin pääomistajalla on maa- ja metsätaloustausta. Neljäs pääomistaja puolestaan omistaa joukon lämmitettäviä rivitaloja. Nelikon lisäksi yhtiöllä on viisi muuta omistajaa, jotka ovat mukana pienemmillä panoksilla. – Hyvää tässä mallissa on, että paikallinen paperiyhtiöille kelpaamaton tavara metsistä saadaan myös hyödynnettyä paikallisesti. Pyrkimys on, että kuitupuu saa mennä tehtaille, mutta tarjoaahan tämä toki vaihtoehdon, Mansikka sanoo. LAITOKSEN RAKENTAMINEN aloitettiin syyskuussa 2007 ja läm-

mön myynti huhtikuussa -08. Kaikki laitteet ja rakenteet ovat uusia lähtien hakkurista ja päätyen kiinteistöjen lämmönvaihtimiin. Yhtiö pyrkii hakettamaan kaiken tarvitsemansa materiaalin itse. Pääsyynä on, että hake on tällöin tasalaatuista. Mansikka kertoo, että hyvällä hakkeella laitos on toiminut useita viikkoja ilman häiriöitä, mutta huonolla materiaalilla hälytyksiä sataa 58 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

kännykkään tiheään. Hake tuodaan valmiina puurakenteiseen varastoon, jonka koko on 25 x 10,5 metriä. Lämpövoimalan sydämenä kuumeilee kahden megawatin Aritermin kattila. Kunnioitettavat 17 tonnia painava kattila tulee käyttämään vuodessa noin 7000 irtokuutiometriä haketta. Kattila ja pumput on sijoitettu selkeään suorakaiteen muotoiseen lecaharkoista muurattuun pannuhuoneeseen. Pohjapintaalaa on 6 x 10 metriä ja korkeutta kuusi metriä. Suurelta kuulostava huonekorkeus on tarkkaan harkittu ja tarpeellinen. Kattilan päällä on paineilmalla toimiva automaattinuohouslaitteisto, mutta kuuden metrin huonekorkeutta vaaditaan, kun nelimetrisen kattilan päältä nuohotaan miestyönä. 95-ASTEINEN VESI pumpataan verkostoon. Pumppuja on kaksi, ne pyörivät vuorotellen viikon sykleissä toisiaan varmistaen. Paluuvesi on ollut 45-48-asteista. Haastatteluun mennessä talven kovin pakkanen oli ollut 17 astetta. Tällöin kiertonopeus oli ollut yhdeksän kuutiota tunnissa. Lämpökanaalia verkostoon on rakennettu kaikkiaan 3100 metriä. Ylitorniolaiset päättivät tehdä lämmönjakoverkoston kiepillä toimitettavasta putkesta. Etuna salkoihin verrattuna on huomattavasti nopeampi perustamisvaihe: hitsaussaumoja tarvitaan vain 145 metrin välein. Kieppitavara ei myöskään vaadi aivan suoraa kanavaa, vaan suurimmat kivet on mahdollista

MEILLÄ ON YHDEKSÄN OMAKOTITALOA JONOSSA.

1 Thure ja Lennart Mansikka ovat olleet tyytyväisiä Aritermin kahden megawatin hakekattilan toimintaan. Kuvassa myös laitteet Hietaniemen kylään myynyt K-maatalous Lakkapään konemyyjä Aimo Palovaara. 2 Hake nousee kattilaan kahdella kuljettimella. 3 Kiertovesipumput käyvät vuorotellen viikon sykleissä. 4 Kahden megawatin kattilan rappuarinan koko on yli kolme neliömetriä. Arinan alapäähän pystyy katsomaan kookkaan luukun kautta. 1

kiertää. Kieppitavaran negatiivinen puoli salkoihin verrattuna löytyy metrihinnasta. Kuuma menovesi ohjataan teräsputkella kohteisiin, kun taas viilentynyt paluuvesi tulee muovikanaalia pitkin takaisin kattilalle. Ratkaisulla saatiin kanaalihintaa huokeammaksi. SEITSEMÄN MILJOONAA KRUUNUA (noin 670 000 euroa) maksaneen investoinnin kuoletusajaksi on Mansikan mukaan laskettu 15-25 vuotta. Ainakin alkuun lämpö myydään asiakkaille 62,5 äyrin hintaan kilowattitunnilta (noin 6 senttiä/kWh). Liittymismaksu projektin alussa mukaan lähteneille oli 30 000 kruunua (2900 €), myöhemmin liittyneille jonkin verran enemmän. Hinta sisältää mittarin, lämmönvaihtimen ja asennustyöt. – Kun ensimmäiset laskut lähetettiin, alkoi tulla yhteydenottoja, että miten pääsee mukaan. Nytkin meillä on yhdeksän omakotitaloa jonossa. Tarkoitus on kuitenkin ajaa laitosta kuluvan talven yli ja katsoa, miten kapasiteetti riittää. Ruotsissa on herättänyt laajaa kiinnostusta mallimme, jossa yksityinen yritys myy lämpöä kunnalle. Kilowattituntihintamme on sen verran edullinen, että se on varmasti osasyyllinen kiinnostukseen, Mansikka myhäilee. Itse asiassa kiinnostus lämmön ostamiseen Hietaniemessä on ollut niin kovaa, että suunnitelmia jouduttiin muuttamaan osittain jo rakennusvaiheessa. Alun perin tilaukset tehtiin 27 kiinteistön perusteella.

– Kaikki on sujunut lisätilauksista huolimatta hyvin. Oikeastaan mitään vaikeuksia ei ole ollut, jos vain hake on hyvälaatuista. Kokonaisuus on ollut toimintavarma. Voimalan hoidossa tarvitaan puolen henkilötyöpäivän työpanos, mutta tietenkin päivystyksen pitää olla jatkuva. Kolme meistä päivystää vuorotellen vuorokauden kerrallaan, Mansikka summaa kokemuksia. •

KOKOLUOKKA SOPII LÄMPÖYRITTÄLLE Kattilan, hakkeen käsittelyyn tarvittavat laitteet, kanaalit ja muut rakennustarvikkeet on Hietaniemelle myynyt K-maatalous Lakkapää Torniosta. Bioenergialaitteista vastaava myyjä Aimo Palovaara sanoo, että yhden – kahden megawatin kokoluokassa kauppaa tehdään vain kerran – pari vuodessa. – Kyllä se kokoluokka yleensä on 150 kilowatista alaspäin. 70 prosenttia hakekattilakaupasta tehdään maatilojen kanssa. Tällaiset isot kattilat menevät lämpöyrittäjille, jotka myyvät lämmön esimerkiksi vuokra-asuntoja ja liiketiloja omistaville kiinteistöyhtiöille sekä kunnalle, Palovaara kertoo. Palovaara näkee lämpöyrittäjyyden yhdeksi varteenotettavaksi työllistymisvaihtoehdoksi maaseudulla.

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 59

TAPAHTUMAT NYT!

MESTARIMYYJÄT K-RYHMÄN MESTARIMYYJÄKOULUTUS huipentui finaaleihin Helsingin Messukeskuksessa marraskuun alussa. K-maatalouden mestarimyyjäkisan finaalit olivat erittäin jännittäviä ja kärkikolmikoiden paremmuus selvisi vasta viimeisten vastausten myötä. Kokonaisuutena kisan taso oli korkea ja fiinaalitehtävät olivat vaativia. Voittoisassa Maatalous-Rauta Patisen joukkueessa kilpailivat Eero Ruuska, Juha Lehtonen ja Ismo Rinneaho. Toiseksi tuli K-maatalous Ilmajoki joukkueella Tuomas Haapamäki, Mauri Koivula ja Mikko Mäki-Latvala. Kolmannen sijan saavutti K-maatalous Malinen, Varkaus ja Leppävirta, joukkueella Päivi Pakarinen, Jorma Markkanen ja Risto Romunen. Maatalouslinjan yksilökisan voitti Hannu Kuisma, Olavi Korpisaari Oy, Nurmijär-

vi, toinen Jorma Polo, Seppo Levokoski Oy, Forssa ja kolmas Pekka Paajanen, Olavi Korpisaari Oy, Hämeenlinna.

K-maatalouden mestarimyyjät: vasemmalta Jorma Polo, Hannu Kuisma Pekka Paajanen.

SADONKORJUUN AIKAAN KIINASSA MAISSIN KORJUU on loppusuoralla ja syysvehnä kauniilla oraalla Shandongin maakunnassa loka-marraskuun vaihteessa. Maissinoljet on kerätty kuhilaille ja tähkät viety pois kuivattaviksi betonialustalla, asfaltilla tai talon katolla. Olki käytetään lähinnä polttoaineeksi, mm. ruoanvalmistuksessa. Shandongin maakunta sijaitsee Keltaisen meren rannalla, noin 1000 kilometriä Pekingistä kaakkoon. Sen pääkaupunki Qingdao tuli tutuksi Pekingin olympialaisten purjehduslajien suorituspaikkana. Alueella on paljon myös kalan- ja äyriäistenkasvatusta, kasvihuoneviljelyä sekä omenantuotantoa.

Kiinalaisen tilan keskikoko on yhä noin tuhat neliömetriä ja peltotyöt tehdään edelleen pitkälti lihasvoimin. Koneellistuminen on kuitenkin nopeutunut viime vuosina ja peltoaukeilla näkee jo pieniä traktoreita. Talvisateiden vettä kerätään altaisiin kastelua varten. Päättyneen kasvukauden sato oli erittäin hyvä tälläkin alueella. Syysvehnästä saadaan satoa tyypillisesti 6000-7000 kg/ ha. Hintamuutokset satokaudella ovat pieniä, koska valtio määrittää kiinteät tuottajahinnat mm. riisille, vehnälle ja maissille. Leipävehnän tuottajahinta oli syksyllä 190 €/t ja maissin noin 170 €/tonni. Hyvä sato näkyi kuitenkin menekkivai-

keuksina. Ostajia ei ollut liikkeellä niin paljon kuin esimerkiksi vuosi sitten. Alueella on myös paljon teollisuutta, mikä mahdollistaa sivuansioiden hankkimisen. Teollisuuden tuotantokatkokset ajoitetaankin kylvö- ja sadonkorjuuaikoihin.

KARI VOITTI HYDRAULIHALKOJAN

KONE-FORUMISSA palautelomakkeen täyttäneiden kesken arvottiin Hakki Pilke Z100 -hydraulihalkoja. Arpa suosi Kari Oravaista Kurkimäeltä (kuvassa oik). K-maatalouden konemyyjä Marko Vartiainen sekä Maaselän Koneen Veijo Kontro (vas.) luovuttivat palkinnon Kuopon Kmaataloudessa. Arvonnan järjestivät Maaselän Kone ja Maatalouskesko. 60 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA

AS SA : AI HE ITA MU UN MU

IÖSSÄ KKAAT ORAAT KEM LI AL M AN KA AI I NOITIN SA STAN LEMKEN-KYLVÖLAN E HYVÄN KYLVÖALU KE TE 00 50 R TE AS ISTOPÄIVÄT MULTIVA DISCM SSA VARAOSIEN PO UA M N UU M A LL OI KEVÄTMARKKIN STOKERIKATTILAT SA AS RJ SA UU AP GI ENER ALLISUUS SKUS JA PALOTURV KE PÖ M LÄ N LA TI MAA

1/2009 • MAATILAN PIRKKA • 61

KAUPPIAS

K-KAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

RAKENTAMISOSAAMISTA JA REIPASTA PALVELUASENNETTA KUOPION K-MAATALOUS SAA UUDEN KAUPPIAANSA OLLI NYKÄSEN MUKANA REMPSEÄÄ ASIAKASPALVELUHENKEÄ JA LISÄÄ TUOTEVALIKOIMAA RAUTAPUOLELLE. ON RAUTA OY:LLE JOULUKUUN ALUSSA SIIRTYNYT LIIKE VASTAA POHJOIS-SAVON KARJATALOUDEN HAASTEISIIN VAHVALLA RAKENTAMISOSAAMISELLAAN. TEKSTI JA KUVA LEENA PAKARINEN

– KARJATALOUSRAKENTAMISELLA ON MEILLÄ erittäin suuri pai-

no. Meidän ydinalueellamme on 1150 aktiivitilaa, sanoo 38-vuotias Olli Nykänen. Panostus näkyy henkilökunnan ammattitaidossa ja hyvissä tuote-edustuksissa muun muassa teräsrakentamisessa. Teräsrunkoratkaisu on perinteistä betoni-liimapuurakennetta jopa kolmanneksen halvempi. ON Rauta on myös kehittänyt menetelmiä nykymittakaavan rakennusprojektien hallintaan. Liikkeen edustaja on ollut mukana esimerkiksi Halolan koenavetalla kaikissa rakentamiseen liittyvissä työmaakokouksissa ja muutokset on kirjattu rakennuspäiväkirjaan. KAAVIN RAUTIA K-MAATALOUS, jota Nykänen on vaimonsa Hei-

din kansa luotsannut 1,5 vuotta, on tähän asti ollut K-maatalouden ainoa tuotantorakennus- ja karjatalouskonekauppaa tarjoava liike Itä-Suomessa. Olli Nykänen rahoitti agrologiopintojaan lomittajantöillä ja valmistuttuaan hän toimi hankintamiehenä eri lihataloissa sekä työskenteli DeLavalissa karjatalouskonemyynnissä. Vuonna 2000 Nykänen aloitti Maatalouskeskon Itä- ja KeskiSuomen aluevastaavana, siirtyi aluepäälliköksi ja sitten myyntipäälliköksi ensin traktoreihin ja puimureihin ja lopuksi karjatalousyksikköön. Kuopion K-Maatalous on tuttu talo jo aluepäällikkyysajalta, sillä Olli Nykänen toimi Maatalouskeskon puolesta operaattorina sekä Kuopion että Seinäjoen pisteiden pystyttämisessä. Mutta hän halusi taustalta etulinjaan. – Asiakaspalvelu on se paras osa maatalouskauppaa. ON Raudan taloustoiminnot keskittyvät nyt Kaaville ja Olli Nykäsen toimipisteeksi tulee Kuopio. Kuopioon laajenee myös oma sopimustoiminta, jota on kokeiltu Kaavilla vuoden ajan. TUKIPOLITIIKAN SYYSPAINOTTEISUUS näkyy kaupan pääs-

sä maksuaikojen venymisenä. Muussa yritysmaailmassa on yleistä neuvotella pankin kanssa limittirahoituksesta toiminnan tilapäiseen rahoittamiseen ja samaa Nykänen ehdottaa myös maatiloille. K-maatalouksilla on viljelijöille myös oma K-Rahoituslimitti.

Olli Nykäsen K-Maatalous on aktiivinen ja palveleva liike, joka panostaa osaamiseen kaikilla alueilla.

62 • MAATILAN PIRKKA • 5/2008

– Harvalla tilalla on selkeä ympärivuotinen rahoitussuunnitelma. Suunnitelmallisella maksuvalmiudella viljelijä säästää korkokuluissa, pystyy ostamaan oikeaan aikaan ja kykenee hyödyntämään myös ennakko-ostojen edut. Lannoitteiden hinnan laskeminen syksyllä oli tosin iso kolaus tähänastiselle ennakko-ostoajattelulle. – Siinä kajottiin lähes pyhään asiaan. Valitettava juttu eikä helppo paikka kaupallekaan. Se kertoo kansainvälisen omistuksen riskeistä. Viisi omakotitaloa rakentanut Olli Nykänen löytyy uudistuneesta liikkeestä todennäköisimmin Palvelutiskillä-asiakaspalvelusta. Konekesko jatkaa varaosien ja traktorien myyntiä omana yksikkönään. Avajaisia vietetään Toivalassa tammikuun lopussa. •