MaatilanPirkka0110 by Maatilan Pirkka

MAATILAN NRO 1 TAMMIKUU 2010 www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

CLAAS JAGUAR KAIKILLA MAUSTEILLA 30 VUOTTA POTILAN ÄKEITÄ RAPPULASSA ILMAJOEN ENNÄTYS: YLI 3000 KILON RAPSISATO

SIEMENESSÄ HYVÄN KASVUN ALKU

Uusi pienannosaine kaikille viljoille rikkakasvien torjuntaan • Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Laaja teho, tehoaa erinomaisesti mataraan ja saunakukkaan • Joustava käsittely: 3-lehtiasteelta lippulehtivaiheeseen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa • Yhdellä pakkauksella ruiskutat 7 ha • Tehoaa jo + 5°C lähtien • Erinomaiset kokemukset viljelijöiden koekäytöstä v. 2009

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

EDELLÄKÄVIJÄN TYÖKALU RIKKAKASVIEN TORJUNTAAN!

K-MAATALOUS

10 VUODEN MERKKIPAALU Eräs merkkipäivä livahti joulukuussa ohi melko vähällä huomiolla. Suomessa on nimittäin tehty viljan turvallisuustietoseurantaa vuodesta 1999 lähtien. Eihän kymmenen vuotta kovin pitkältä ajalta tunnu, mutta tässä asiassa se on eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista. Vilja-alan yhteistyöryhmän juhlaseminaarissa mainittiin, että viisi vuotta sitten Brysselissä vasta pohdittiin, pitäisikö tietoa ryhtyä keräämään Euroopassa. Suomalaisten oli siinä kohtaa mukava todeta, että meiltä löytyy faktat jo viideltä vuodelta. Joka vuosi satokauden päätyttyä otetaan 60-170 viljanäytettä eri puolilta Suomen viljantuotantoaluetta. Näytteistä tutkitaan raskasmetallit ja hometoksiinit. Torjunta-ainejäämät analysoidaan riskiarvioinnin perusteella joka kolmas vuosi. Lisäksi kasvukauden aikana määritetään viljojen yleisimpien homelajien, punahomeiden (Fusarium) esiintymistä, mikä auttaa ennakoimaan riskiä ja varautumistarvetta. Seurannan tavoitteena on löytää selittäviä tekijöitä erityisesti punahomeiden esiintymiselle ja luoda keinoja niiden hallitsemiseen. Tuloksia hyödynnetään viljelyneuvonnassa, tutkimuksen kohdentamisessa, valvonnan riskinarvioinnissa sekä elintarviketeollisuudessa. Viljelijöille työn tulokset näkyvät ja ovat hyödynnettävissä mm. Viljan hyvät tuotanto- ja varastointitavat –oppaassa. Viljasadostamme lähes sata prosenttia päätyy ruokaketjuun joko viljana tai eläinten kautta, ja noin 80 prosenttia siitä käytetään kotimaassa. Seurannalla on merkitystä sekä koko viljantuotanto- ja elintarvikeketjun taloudelliselle tulokselle että suomalaisen ruoan maineelle. On mukava todeta, että ainakin tässä asiassa on valtakunnassa kaikki hyvin. Tutkitusti.

MAATILAN NRO 1 TAMMIKUU 2010 www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

VILJELY Virallisten lajikekokeiden tuloksia Tuloksia viljelyohjelmakokeista Ohralajikkeiden taudinkestävyys Ajankohtaista viljakaupasta 3 tapaa käydä viljakauppaa Öljykasvien viljelyohjelma ja kasvinsuojelu Ilmajoella oli hyvä kesä Ilves-rapsille Perunalla on kattava viljelyohjelma 30 vuotta Potilan äkeitä Rappulan tilalla Urakoitsijan työkalu Tume Nova Combi Myytinmurtaja Multiva Topline Super

14 21 25 27 28 30 32 34 36 38 41

KARJATALOUS Iso Claas Jaguar kaikilla mausteilla Tehokasta rehunkorjuuta, tarkkuussilppuri JF 1355 Tebbe tarkkuuslevitin työnäytöksessä Seosrehu nopeutti ruokintatyötä Biologinen rehunsäilöntä Mikä K-Agro-rehu sopivin? Hevosen ruokinta, osa 2: Kilpahevonen Pienkuormaaja kiinteistötöissä

44 50 53 54 56 58 60 62

METSÄ Dolmarilta uudet ammattisahat

VAKIOT TRAKTORI

Ympärivuotiseen urakointiin MF 7495 Anne Penttilä anne.penttilä@dialogi.fi

HUOLTO

Konekeskon maatalouskonehuolto valmiina sesonkiin

YRITYSTERVEISIÄ

BASFilta Saksasta KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730 ULKOASU Jessica Leino, Jukka Antikainen TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jorma Mattinen, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller

ELINTARVIKE-SARJASSA

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila

TAPAHTUMAT NYT

Agritechnican uutuuksia

KAUPPIAS

Veli-Pekka Tolonen, Oulun ja Rantsilan K-maatalous

MEDIATILAN MYYNTI Mediamyynti, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI K-maatalous OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 71 PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.fi

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 3

Kiuruveden MH-Urakoinnin Massikka ajoi kantoja uudella turvesuolla joulukuussa. Vuosittain mittariin kertyy suotöistä tuhatkunta tuntia.

YMPÄRIVUOTISEEN URAKOINTIIN Massey-Ferguson 7495 Dyna VT

4 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

OMA MAA MASSIKKA

Kiuruveden MH-Urakointi nostaa turvetta kokonaisurakointina. Talvella traktorikalustolla hoidetaan aurauksia ja kesällä lanauksia. Lisäksi yrityksellä on soramonttu.

MH-Urakointi tekee suolla kokonaisurakointia, eli nostaa turpeet ja toimittaa ne myöhemmin polttolaitokselle. Yritys hankki vuonna 2007 uuden Massey-Ferguson 7495 Dyna VT -traktorin urakointikäyttöön. Traktorikalustolla hoidetaan talviaurauksia ja kesällä lanauksia, lisäksi yrityksellä on soramonttu. MH-Urakoinnin toinen osakas Hannu Laukkanen kertoo Massikan olevan ympärivuotisessa käytössä. – Tunteja kertyy vuoden mittaan eniten suolla, noin tuhannen tuntia. Seitsemisen sataa kertyy aurauksista ja lanauksista, lisäksi sillä ajetaan kaikenlaista tavaraa. Haastattelupäivänäkin traktori oli kantojen ajossa uudella turvesuolla. Mittariin on ehtinyt kertyä jo 2700 tuntia. Massikka on ensimmäinen yritykselle hankittu, portaattomalla voimansiirrolla varustettu traktori. KIURUVEDEN

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 5

POLTTOAINEENKULUTUKSEEN PYSTYY VAIKUTTAMAAN MELKOISESTI VOIMANSIIRRON AVULLA. on hankittu käyttötarpeiden mukaan. Jatkuvasti paikoillaan oleva Vamaalaterä on kätevä polanteen poistossa ja tien pinnan tasauksessa. Etunostolaitteissa on talvella alueaura, jossa oli alun perin kuorma-autosovitteet. Ne poistettiin ja tilalle tehtiin omat kiinnikkeet, joilla aura kytketään suoraan etunostolaitteeseen. Lisäksi tienhoitokalustoon kuuluu urakointiluokan tielana. Kesällä työmaana on lähes yksinomaan turvesuo. Silloin traktorilla käytetään jyrsintä ja vedetään kokoojavaunua. Turvesuolla traktori on tosi kovilla. Hannu ihmettelikin, ettei voimansiirrossa ole ollut mitään harmeja, aluksi oli hieman arveltu miten käy öljyn lämpöjen kanssa. – Voisi kuvitella hydraulisesti ohjatun vaihteiston kuumentavan öljyjä kovassa vedossa, näitä oireita ei ole kuitenkaan ollut. Kyllä portaaton vaihteisto on nykyaikaa, parin käyttövuoden jälkeen ovat vaihteiston edut tulleet kiistattomasti esiin. Liikkeelle lähtiessä ei tarvitse ”arpoa” millä vaihteelle lähdetään. Aina on oikea pykälä päällä, eikä moottori sammu koskaan, ja ajossa voi ennakoida hyvin eteen tulevat tilanteet. Aurauksissa ja lanauksissa käytetään pääasiassa jalkapoljinasentoa. Suolla ajetaan vakiokierroksilla ja säädetään ajonopeutta ajovivulla. – Vaihteiston ylivoima verrattuna perinteiseen voimansiirtoon tulee ilmi vaikkapa risteysalueita puhdistettaessa, tarvitsee käyttää vain suunnanvaihtovipua ja jarrua. Nopeuden ja voiman suhdetta pystyy säätämään suoraan lumimäärän ja alueen koon mukaan aina oikeassa suhteessa. VARUSTEET TRAKTORIIN

litraa tunnissa verrattuna täysillä kierroksilla ajoon. – Voimaa Massikassa tuntuu olevan riittävästi meidän käyttöön. Tehonnostoleikkiin ei ole tarvinnut lähteä, kone on täysin tehtaan säädöissä, toteaa Hannu. – Isommilta remonteilta on säästytty, eikä ole paljon ollut pieniäkään harmeja. Näyttäsi, että tässä on lastentaudit jätetty tehtaalle, Hannu kertoo hymyillen. Vikaluettelo on lyhyt, takuuPOLTTOAINEENKULUTUKSEEN pys- seen vaihdettiin yksi moottorintyy vaikuttamaan voimansiirron ohjauksen liittyvä osa ja ohjaamon avulla melkoisesti. Hannu kertoo, kattopaneeli vaihdettiin, kun ilettä auratessa ja siirtoajossa käymastointilaitteen kondenssivesitetään noin 1700 rpm, jolloin ajo- putki pääsi liitoksesta irti ja vesi nopeus on viidenkympin luokkaa. juoksi ”laipiolle”. Polttoainetta säästyy kymmenisen ”Huoleton” on sana, joka Han6 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

nulle tulee mieleen, kun häntä pyytää luonnehtimaan Massikkaa yhdellä sanalla. Työt eivät jää tekemättä ainakaan traktorin takia. – MH-Urakoinnin työnkuva on sellainen, että traktorin on toimittava silloin kun on töiden aika. Kelit tai vuodenaika eivät saa vaikuttaa. Erityisesti tienhoito talvella on sellaista, että sanomista tulee heti jos myöhästyy vähänkin hoidettavana olevien alueiden puhdistuksesta, painottaa Hannu. Massikka Dyna VT -vaihteistolla näyttäisi oleva erittäin käyttökelpoinen kone ympärivuotisessa ja monipuolisessa urakointikäytössä. e t e k s t i j a k u vat s e p p o n y k ä n e n

Traktorin pitää toimia silloin kun on töiden aika, painottaa urakoitsija Hannu Laukkanen. Massikan puikoissa oli suotyömaalla oma poika, Tarmo Laukkanen.

TUNNETUT laatutuotteet!

Nova 000 Combi 3 on Vetoteh hv! 0 tarve 9 i 4000 mb Nova Co on tarve Vetoteh hv! 120

NOVA COMBI • Työsyyvyyden säätö on suunniteltu oikein. Kylvöyksikön etupyörät mukautuvat maanpinnan epätasaisuuksiin, jolloin vantaan tekemä ura eikä kylvönopeus vaikuta säädettyyn työsyvyyteen.

• Lannoite ja siemen ohjataan maahan järeillä • Tume Nova Twin Discin raken2-kiekkovantailla, joiden välissä oleva uretaa- ne vähentää vetotehon tarvetta nikieleke ohjaa siementä ja lannoitetta erilleen jopa 30 - 40 % verattuna toisistaan ja vähentää polttovioituksen riskiä. perinteisiin kylvölannoittimiin.

Uudistuneet Multiva TRM maansiirtovaunut TRM Farmer

• Kantavuudet 10, 15 ja 18 tn • Maatilakäyttäjät ja viherrakentajat • Edullinen hinta laadusta tinkimättä • Lava on kauttaaltaan kulutuslevyä • Jarrut vakiovarusteena

TRM HD

• Kantavuudet 12, 15 ja 18 tn • Vaativat maatilakäyttäjät ja urakoitsijat • Saatavana mm. lakisääteiset liikennevarusteet

TRM Pro

• Kantavuudet ovat 16, 18 ja 22 tn • Raskaaseen urakointikäyttöön • Liikennevarusteet, louhoslava ja jousitus vakiona, pohjalevy täysleveä • Pistosuojattujen Nokian Country King renkaiden rakent. nopeus 50 km/h • Pyörivä vetosilmukka pulttikiinnitt. • 2-toiminen puomijousitus • 3-aks. on varustettu takimmaisen akselin kitkaohjauksella • musta-keltainen väritys

Multiva Top Line Super

Täysin uusi äesmallisto, joka on tarkoitettu sekä muokatun että muokkaamattoman maan kevätmuokkaukseen. • Työleveydet 6, 7 ja 8 m • Piikkinä on tavallista S-piikkiä huomattavasti korkeampi ja järeämpi Multiva Terra Super (12x65 mm), 8 piikkiriviä ja piikkiväli on 100 mm • Erittäin avara ja läpäisevä, mutta tekee kuitenkin tasaisen muokkauspohjan jopa kerta-ajolla, soveltuu käytettäväksi myös olkiäkeenä • Etulata ja varpajyrä ovat vakiovarusteena ja 2-rivinen jälkihara on lisävaruste

Multiva -rullapeite • Takalaita voidaan avata peitteen ollessa päällä • Lisää lavan käyttötilavuutta • Saatavana TR Safe vaunuihin lisävarusteena

Multiva DiscMaster -lautasäkeet

• Avara ja tukkeutumaton rakenne • Tehokas multaus: aggressiivinen lautasien muokkauskulma - maa sekoittuu tehokkaasti kaikilla työsyvyyksillä ja laajalla nopeusalueella

K-MAATALOUS

Konekeskon maarakennuskoneiden huoltopisteissä on nyt maatalouskoneetkin hallitsevia mekaanikkoja. Myös varaosien varastonhallintajärjestelmä on viritetty ennen varsinaisen sesongin alkua.

MAATALOUSKONEIDEN HUOLTO ISKUSSA

Konekeskolla alkanut maatalouskonehuollon tehostaminen alkaa olla valmiina hyvissä ajoin ennen viljelykautta. Konekeskon kuuteen toimipisteeseen on koulutettu maatalouskonehuoltajia. Konekeskon huoltopisteet huoltavat ja korjaavat traktoreita, puimureita, työkoneita sekä maarakennus- ja ympäristökoneita. Erityisesti ne profiloituvat teknisesti vaativimpiin ja myös erikoislaitteita vaativiin töihin. Yksityiset sopimushuoltajayrittäjät jatkavat tietenkin kuten tähänkin asti. Konekeskolla on kahdeksan varaosapistettä. Yhteensä varaosapisteitä on noin 30 ympäri maan, mukaan lukien K-maatalouksien yhteydessä olevat varaosapisteet sekä yksityisyrittäjät. Konekeskon VUOSI SITTEN

8 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

varaosapisteiden valikoimiin kuuluvat sekä traktoreiden, puimurien, työkoneiden että maarakennus- ja ympäristökoneiden varaosat. Huoltoyrittäjille ja varaosien jälleenmyyjille on myös verkkokauppa. huolletaan ja korjataan nyt myös Konekeskon toimipisteessä Vantaalla, Vanhan Porvoontien varrella. Vantaan toimipiste palvelee Uusimaata. Sillä on uudet korjaamotilat ja myös varaosamyymälä. Konekeskon pääkonttorikin sijaitsee samassa pihapiirissä, joten tekninen tuki on lähellä. Maarakennus- ja maatalouskoneiden korjaussesongit täydentävät osittain toisiaan. – Etenkin maatalouskoneisMAATALOUSKONEITA

sa talvi on valmistautumisen aikaa kesää varten. Nyt kannattaisi varmistaa, että koneet ovat täydessä iskussa ennen kasvukauden alkua, ja viedä kone tarvittaessa lähimpään huoltopisteeseen tai huoltoyrittäjälle, painottavat Konekeskon huollon päällikkö Arto Himanen ja Konekeskon varaosapäällikkö Mika Lindström. – Huoltopisteissä on kiireisempää keväällä, ja tietenkin koneiden pitää olla kunnossa silloin kun niitä tarvitaan. maatalouskoneiden varaosamyynnin jo viime kesänä. Ammattitaitoisia varaosamyyjiä on vakituisesti kaksi, Ben Barman ja joulukuussa Nurmijärven K-maataloudesta siirtynyt Raine Stenvall. VARAOSAPISTE ALOITTI

HUOLTO

VARAOSAT • HUOLTOYRITTÄJÄT • HUOLTOPALVELUT

ETENKIN MAATALOUSKONEISSA TALVI ON VALMISTAUTUMISEN AIKAA.

Konekesko, huolto ja varaosat Konekesko, varaosat

Oulu

K-maatalous, varaosat

Ylivieska

Kajaani

Kokkola Iisalmi Kuopio

Vaasa

Joensuu

Seinäjoki Kauhajoki

Pori

Tampere Hämeenlinna

Huittinen Loimaa

Maatalous- ja maarakennuskoneiden varaosien keskusvarasto sijaitsee edelleen Helsinki-Vantaan lentokentän lähellä, Manttaalitiellä. Logistiikka keskittyy Vantaalle, jossa sijaitsevat Keskon muutkin keskusvarastotoiminnot. Sesonkiaikana varaosien keskusvarastosta tulee olemaan kuriirikuljetus Vantaan varaosamyymälään kaksi kertaa päivässä, tarvittaessa useamminkin. Koneiden teknistyminen korostaa edelleen varaosamyyjien ammattitaidon merkitystä. Helmikuussa järjestetään sekä oman organisaation että jälleenmyyjien varaosamyyjille merkkikohtaisia varaosakoulutuksia. Viime vuonna kaikissa varaosapisteissä käyttöönotettu varastonhallintajärjestelmä on kerännyt

tietoa eri varaosien pistekohtaisesta menekistä. Ajan kuluessa tiedot täsmentyvät. Valikoima ohjautuu alueellisten varaosatarpeiden perusteella: varastoinnin karkeana nyrkkisääntönä pidetään viiden kappaleen menekkiä vuodessa. Myös mahdollinen kaupan yhteydessä sijaitseva huoltopiste tai huoltoyrittäjän toimipiste vaikuttaa osaltaan varaosavalikoimaan. Varaosapisteet tilaavat tavaraa sesongin aikana päivittäin ulkomaisiltakin valmistajilta, joten varaosa saadaan yleensä Suomeen seuraavaksi päiväksi. Toki valmistajien toimitusvalmiudessa on eroja. e

Salo

Lahti

Forssa Lohja

Turku 1

Jyväskylä

Savonlinna

Lappeenranta Kouvola

Vantaa Karjaa

1) Varaosamyyjät Raine Stenvall (vas.) ja Ben Barman työskentelevät Vantaan Konekeskon varaosapisteessä. Stenvall on myynyt traktorivaraosia 7,5 vuotta ja Barmanilla on jo takanaan 36 vuotta Keskon palveluksessa, niistä 15 vuotta varaosamyyjänä. 2) Harri Heinola on työskennellyt mekaanikkona 31 vuotta, josta viimeiset 29 vuotta Konekeskon palveluksessa. – Raskaampi ryskähomma tästä työstä on vähentynyt viime vuosina, kun sähkö ja tietokoneet ovat tulleet mukaan kuvioihin. 3) Huoltoverkostoon kuuluu noin 140 sopimushuoltopistettä. Sopimushuoltoyrittäjien yhteystiedot ovat nettisivulla www.konekesko.com/fi, Maatalouskoneet ja Maarakennuskoneet.

teksti anne pe n tti lä , kuvat antti ve tte n r a n ta

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 9

AJANKOHTAISTA NYT

PITKÄ TORVI JF-SILPPURIIN JF-Stoll FCT 1355 -silppuriin on saatavana tehdastoimituksena hyvin ulottuva torvi, joka helpottaa kuormaamista sivulla kulkevaan vaunuun. Käännettäessä torvi sivulle sen pää on 4,7 metrin korkeudella maasta. Torven pään etäisyys sivulle on renkaasta 2,34 metriä. Torvi taitetaan kuljetusasentoon hydraulisesti.

LIMIITTIRAHOITUS MYYJÄLTÄ

RIITTÄÄKÖ RIKKI? Riittävä rikin määrä maassa varmistaa kasvin tehokkaan typenoton. Rikin lisääminen nostaa ensisijaisesti sadon määrää. Vehnän viljelyssä on syytä samalla varmistaa että annetun typen määrä on riittävä, jotta suuremman sadon valkuaispitoisuus pysyy halutulla tasolla. Rikin määrä Suomen peltomaissa vaihtelee maalajista ja maan multavuudesta riippuen. Keskimäärin rikin määrä on alentunut viime vuosina, sillä ilmasta ei enää tule rikkiä laskeumana. Rikkiä poistuu sadon mukana sekä huuhtoutumalla. Noin 30 % Suomen pelloista tarvitsee tavanomaista korkeampaa rikkilannoitusta. YaraMila-lannoitteissa oleva rikki korvaa sadossa poistuvan rikin ja ylläpitää näin ollen maan rikkitasetta. Mikäli viljavuustutkimus osoittaa rikin puutetta, on rikin määrä syytä lisätä lannoituksessa. Tähän tarkoitukseen sopivat hyvin esim. YaraMila Hiven Y -lannoite kevätlannoitukseen ja uusi YaraBela N26, S14 kasvukauden aikaisiin täydennyslannoituksiin. 10 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

K-rahoituksen limiittirahoitus tuo joustavuutta tuotantopanoshankintojen rahoittamiseen. Limiittirahoitus on tarjolla tuotantopanosten hankintaan suoraan K-maatalouden myyjän kautta. Myyjä tekee rahoitushakemuksen asiakkaan puolesta omalta koneeltaan. Rahoituspäätös annetaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun kaikki tarvittavat tiedot on toimitettu rahoittajalle. Limiittirahoituspäätös kannattaa hakea jo ennakkoon haluamalleen summalle, jolloin asiointi on mahdol-

lisimman joustavaa. Maksuohjelma määritetään sopimuksen mukaan ja maksuaikaa voi saada jopa 12 kk. Korot ovat nyt alhaalla, joten kausihintojen hyödyntäminen kannattaa.

Limiittirahoituksen erityismuotona käytetään ns. rakentajarahoitusta tuotantorakennusten rakennusaikaiseen rahoittamiseen sekä kalusteiden hankkimiseen. Tämä toimii kuten limiittirahoitus, kuitenkin aina vakuudellisena. Rahoituksen myöntää Pohjola Pankki Oyj.

K-MAATALOUSMYYJÄT KOULUN PENKILLÄ Yli sata K-maatalouksien myyjää ympäri Suomen osallistui viljelyohjelmakoulu-

tukseen marraskuussa. He opiskelivat kolmen päivän tehokoulutuksessa mm. eri kasvilajien viljelyohjelmia, viljakauppa-asioita, lajiketietoutta eri kasvilajeista sekä kasvinsuojelu- ja säilöntätietoutta. Kasvinsuojelukoulutukseen osallistumista edellytetään kaikilta niiltä, jotka myyvät kasvinsuojeluaineita. K-maatalouden koulutusohjelma täyttää viralliset vaatimukset. Kuvassa Juho Siltovuori selvittää nurmirastin osallistujille mm. lajikeseosten ja lannoituksen vaikutusta rehun laatuun sekä apilan käyttömahdollisuuksia laidunnurmissa.

Marjo Serenius

Siri Taalas

Noora Berg

NIMITYKSIÄ KOETILALLA

AVERO-MALLISTOON UUTTA Syksyllä esitelty Claas Avero 240 APS -leikkuupuimuri on herättänyt mielenkiintoa maatalousyrittäjien keskuudessa. Suomessa oli viime syksynä puintitöissä kolme Avero-puimuria, ja kokemukset niin Suomessa

ASENNA NASTAT RENKAISIIN Ruuvattava BestGrip-nasta asennetaan suoraan traktori- tai työkonerenkaan kumiin, alkureikää tai liimaa ei tarvita. Nastat voi poistaa helposti ja asentaa uudestaan. Kierreosan muotoilu estää nastaa kaatumasta ja painumasta syvemmälle. Nastat voivat olla paikoillaan koko talvikauden, eivätkä ne estä ketjujen käyttöä. Nastoja on erikokoisia. Sadan kappaleen pakkauksen hinta on 79 €, asennustyökalu 8,90 €. 200 kpl sisältäen asennustyökalun 166,90 €.

kuin muuallakin olivat erinomaiset. Avero-malli on erittäin hyvin varusteltu ja asiakkaiden toivomuksesta nyt on saatavana kaksi eri varustetasoa, vakio ja Premium. Myyntihinnat alkaen 112 213 €, alv 0 %.

Kaupan Maataloussäätiön K-maatalouden koetilalla on nimitetty tutkijaksi MMT, agronomi Marjo Serenius alkaen 1.12.2009, vastuualueinaan vilja-, öljy- ja palkokasvien lajiketutkimus ja –kehitys. Hänen tehtäviinsä kuuluvat lajikekokeet ja viljelyohjelmien kehittäminen. Serenius on työskennellyt MTT:llä vuodesta -98. Hänen työhönsä on kuulunut mm. kasvinsuojeluainetestausta, viljojen tautitutkimusta sekä kasvinjalostuksen tutkimusta liittyen erityisesti ohran tauteihin. Serenius väitteli tohtoriksi vuonna 2006, aiheena ohran verkkolaikun populaatiomuutokset. MMM, agronomi Siri Taalas on nimitetty tutkijaksi 1.8. 2009 alkaen, vastuualueenaan viljelytekninen tutkimus ja nurmien lajikekehitys. Hänen tehtäväalueisiinsa kuuluvat kasvinsuojeluaine- ja lannoituskokeet, nurmien lajikekokeet sekä viljelyohjelmien kehittäminen. Taalas jää perhevapaalle alkaen 27.1.2010 ja sinä aikana hänen tehtäviään tulee hoitamaan sijainen. Noora Berg on nimitetty viljalaboratorion laboratoriomestariksi alkaen 1.8.2009. Koetilan johtajana jatkaa oman toimensa ohella Rautakesko Oy:n K-siemenkeskuksen tuotantopäällikkö, agronomi Jouko Pakarinen.

MULTIPLEA LUOMUVILJELYYN Evira on lisännyt Multiplen luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien lannoitteiden ja maanparannusaineiden listalle 24.11.2009. Multiple on nestemäinen hivenlehtilannoite viljoille. Se sisältää mangaania, kuparia, sinkkiä ja magnesiumia erittäin tiiviissä muodossa. Multiplea voidaan käyttää todettuun hivenravinteiden puutokseen tai ehkäisemään puutosten muodostumista.

HANKI UUTUUDET KASVINSUOJELUUN Hankkimalla kasvinsuojeluaineet ajoissa varmistat tuotteiden saatavuuden ja parhaan hinnan. Aiemmin esiteltyjen Toolerin ja Prosaron lisäksi K-maatalous tarjoaa uutuustuotteen nurmen rikkakasvien torjuntaan. Tandus 180 tehoaa erinomaisesti mm. vanhoilla nurmilla tyypillisiin rikkakasveihin: voikukka, hevonhierakka, ahosuolaheinä, nokkonen ja piharatamo. Erityisen hyvin se soveltuu voikukan torjuntaan. Sitä voidaan käyttää myös viljoilla tankkiseoksissa mataratehoa varmistamaan, sekä seoksiin hukkakaura-aineiden kanssa.

Tandus 180:n teho1,5,-2,0 l/ha Ahosuolaheinä

Erinom.

Hevonhierakka

Erinom.

Koiranputki

Tyydytt.

Leinikki

Tyydytt.

Nokkonen

Erinom.

Pelto-ohdake

Tyydytt.

Piharatamo

Erinom.

Siankärsämö

Tyydytt.

Voikukka

Erinom.

PAKSUMPI KÄÄRINTÄKALVO RaniWrap 32 Pro on uusi käärintäkalvo, joka kestää entistä tehokkaampien koneiden asettamat vaatimukset ja varmistaa häiriöttömän käärinnän myös ääriolosuhteissa, esimerkiksi kanttipaalien ja hevosheinän käärinnässä. Kalvo kestää paremmin puhkaisua ja korkea repimislujuus tiivistää kulmatkin. Kun kuivaheinällä käytetään yleensä yli 10 kerrosta kalvoa, voidaan paksummalla kalvolla vähentää jopa kaksi kerrosta ja silti säilyttää riittävä suoja hapenläpäisyä vastaan. Raniplast Oy on kehittänyt RaniWrap 32 Pro -kalvon yhteistyössä heinätuottajien ja urakoitsijoiden kanssa. 1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 11

Lisätietoja löydät: Viljelyopas 2010

OSTAMME VILJAA! TEEMME VILJELYSOPIMUKSIA! K-maatalous on ammattitaitoinen ja luotettava sopimuskumppani viljakaupassa! Tässä markkinatilanteessa kannattaa miettiä, mitä kylvää. Öljykasvit ja vehnä ovat hyviä vaihtoehtoja! Kun teet maaliskuun 2010 loppuun mennessä vähintään 10 ha:n öljykasvisopimuksen, saat sopimuslahjana viljalapion.

Ennakoi siemenhankinta - varmista saatavuus!

TUOTTAVAT SIEMENLAJIKKEET

Tavoitteena tuottavat nurmet!

SW PETITA

GAUTE

Paalinurmiseos

• Korkein öljypitoisuus rypsilajikkeista • Satoisa • Luja varsi

• Viljelyvarma kaikilla maalajeilla

Etelän paalinurmiseos

Kevätrypsi öljyntuottajalle

BJARNE

Kevätvehnä • Uusi aikainen huippulaatuinen myllyvehnä • Korkea valkuaispitoisuus • Hyvä sakoluku • Lujakortisin kevätvehnä

ZEBRA

Kevätvehnä • Taudinkestävä huippusatoisa laatuvehnä • Hehtolitrapaino ja jyväkoko ovat lajikelistan korkeimmat • Sakolukuominaisuudet ovat erittäin hyvät

VILDE

Monitahoinen rehuja tärkkelysohra • Huippusatoisa • Lujakortisin ohralajike, suuri jyvä • Vahva kaikilla maalajeilla

Monitahoinen rehuohra

• Nurminata Kasper ja timotei Jonatan • Nopeakasvuinen sadontuottaja -hyvät rehuarvot

SW INGEBORG

Rehu- ja elintarvike-kaura • Suuri jyvä • Hyvä hehtolitrapaino • Valkokuorinen • Paras lehtilaikun kestävyys

MARIKA

Rehu ja elintarvikekaura

Apilat Bjursele ja Betty • Varmat, perinteiset talvehtijat

Swaj -ruokonata

• Odotettu, maittava uutuus

Hevosnurmiseos

• Kulutusta kestävä ja nopeasti uusiutuva erikoisseos laidunkäyttöön • Soveltuu myös kuivaheinän ja säilörehun tuotantoon

• Suuri jyvä • Hyvä hehtolitrapaino • Valkokuorinen • Hyvä lehtilaikun kestävyys

Luonnonhoito ja riistapeltosiemenet

UUTUUS! RINGSAKER

• parantaa maan rakennetta

Kaura

• Huippusatoisa • Melko aikainen • Valkokuorinen • Alhainen kuoripitoisuus - erittäin suuri ydinsato

Viherlannoitusnurmiseos Metsästäjän riistasiemenseokset • laadukkaan riistapellon avaimet

Maisema- ja niittyseokset

• hyödynnä ympäristötuen mahdollisuudet!

K-MAATALOUS

K-MAATALOUS-KETJUN TAVARANTOIMITTAJAT ESITTÄYTYVÄT

YRITYSTERVEISIÄ

TERVETTÄ KASVUA! - BASF Anders Fjendbo (oik.) ja Kari Puukko uskovat maapallon väestön kasvavan ruoantarpeen olevan hyvä kehityssuunta sekä viljelijöille että BASFille.

johtava kemikaalivalmistaja. Tuttujen kasvinsuojeluaineiden lisäksi sen tuotteisiin kuuluu mm. petrokemian tuotteita, muoveja, pigmenttejä, paperi- ja rakennuskemikaaleja, päällysteitä, sekä öljy- ja kaasutuotteita. Yrityksen tavoitteena on auttaa kaikkia asiakkaitaan menestymään entistä paremmin. Tuotteilla on merkittävä rooli etsittäessä ratkaisuja esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, energiatehokkuuteen, ruoantuotantoon ja kuljetuksiin. BASF pyrkii vähentämään hiilijalanjälkeä sekä tuotteidensa kautta että omassa toiminnassaan. Yrityksen liikevaihto ylitti 62 mrd. euroa vuonna 2008 ja työntekijöitä sillä on noin 97 000. Maailmanlaajuisesti toimiva yritys on perustettu vuonna 1865 ja sen pääkonttori on edelleen Saksassa. Yritysterveiset tuo Pohjoismaiden ja Baltian myyntijohtaja A nders Fjendbo. BASF ON MAAILMAN

Mitä ovat pää- ja huipputuotteenne? Pyraklostrobiiniin pohjautuvat tautiaineseokset tuottavat terveempiä kasvustoja ja korkeampia satoja maailmanlaajuisesti. Suomessa niistä tunnetuin on viljoille tarkoitettu Comet. Signum on uusi, F500:n ja uuden tehoaineen boskalidin yhdistelmä tautien tor-

juntaan mansikalle, hedelmille ja vihanneksille. Se suojaa ja pysäyttää tautien etenemistä sekä parantaa tuotteiden tuoreena säilymistä kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Tämä merkitsee lisäarvoa koko tuotantoketjulle.

Mikä on tuotteittenne perusfilosofia? Kasvinsuojelutuotteidemme päätavoite on nostaa ja vakauttaa satotasoa, parantaa laatua ja kasvattaa viljelijän saamaa taloudellista tulosta. Pääasiallinen yhteistyökumppanimme Suomessa on K-maatalousketju, jonka koulutetut asiantuntijat palvelevat suomalaisia viljelijöitä. Hinta on toki tärkeä, mutta halpa tuote väärällä tavalla käytettynä voi tulla hyvin kalliiksi. Vahva asiantuntijatiimi ja erinomaiset kasvilajikohtaiset Viljelyohjelmat ovat merkittävä osa palvelua viljelijöiden suunnitellessa kasvukauden viljelytoimenpiteitä.

Mitä uutta on tulossa? Tulevana keväänä suomalaiset viljelijät pääsevät käyttämään uutta rikkakasvien torjunta-ainetta, Tooleria. Jo viime kesänä yli 180 suomalaisviljelijää kokeili tuotetta omilla pelloillaan lupaavin tuloksin. Tooler on hyvin hellävarainen

viljoille, ja siitä tullee yksi johtavista viljojen rikka-aineista Suomessa. Lanseeraamme uudelleen Butisan S:n rikkakasvien torjuntaan öljykasveilla. Käsittely tehdään ennen taimettumista tai hyvin pian sen jälkeen, mikä antaa mahdollisuuden arvioida torjunnan tarvetta. Suhteellisen aikainen käsittely minimoi kuitenkin rikkakasvien kilpailun. Kolmantena Juventuksen käyttökohteisiin on lisätty kaura.

Miltä näyttää alan tulevaisuus? Maailman väkimäärä jatkaa kasvuaan. Vuosittain meitä on 80 miljoonaa enemmän ja me kaikki tarvitsemme ruokaa. Silti miljoonien on mentävä nukkumaan nälkäisinä. Näiden lukujen valossa maailman satojen olisi kasvettava 60 % vuoteen 2050 mennessä. BASF kehittää jatkuvasti uusia kasvinsuojelutuotteita, jotka turvaavat ja suurentavat satoja sekä parantavat laatua. Olemme myös aktiivisesti mukana bioteknologiatyössä, kehittämässä mm. entistä terveellisempää ruokaa ja kuivuutta kestävämpiä lajikkeita. Kehityksen trendi on myönteinen trendi sekä viljelijöille että BASFille. e teksti anne penttilä, kuva antti vettenranta

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 13

14 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

Kaurojen ja kevätvehnien rinnalla K-maatalouden valikoimista löytyy tuttuja ohralajikkeita, joista enemmän ohran taudeista kertovan artikkelin yhteydessä sivulla 29.

t e k s t i m a r j o s e r e n i u s , k - m a ata lo u d e n ko e t i l a , k u va ant t i v e t t e n r a n ta

HYVÄN KASVUN EVÄÄT

Virallisten lajikekokeiden tulokset 2002-2009 Ensi kevään kylvöjä mietittäessä voi vilkaista viime kesän MTT:n virallisten kokeiden tuloksia. Lajikevalikoimaa on runsaasti ja vaihtoehtoja löytyy käyttötarkoituksen mukaan. Myös tilan omaan rehukäyttöön löytyy hyviä vaihtoehtoja.

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 15

REHUKÄYTTÖÖN AIKAINEN VAASA-KAURA

Kauralajikkeiden satotasot vyöhykkeittäin MTT:n viralliset lajikekokeet 2002-2009

7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0

Belinda (105,1 pv)

SW Vaasa (97,3 pv)

I-vyöhyke

Marika (98,2 pv)

II-vyöhyke

Ringsaker (99,9 pv)

SW Ingeborg (104,4 pv)

III-vyöhyke

Kauralajikkeiden satotasot maalajeittain MTT:n viralliset lajikekokeet 2002-2009

7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0

Belinda (105,1 pv)

SW Vaasa (97,3 pv)

Karkeat kiv.maat

Marika (98,2 pv) Savimaat

Ringsaker (99,9 pv) Multamaat

SW Ingeborg (104,4 pv) Liejusavi

Tilan omaan rehukäyttöön soveltuu hyvin Vaasa-kaura, joka on lajikkeena aikainen ja lujakortinen. Vaasa menestyy parhaiten eloperäisillä multamailla ja kestää lujakortisena runsasta lannoitusta. Vaasan valkuaispitoisuus on 13,5 % ja kuoren osuus 23,6 %. MTT:n virallisissa kokeissa Vaasan sadot ovat kasvaneet, mitä pohjoisemmalla kasvuvyöhykkeellä sitä on viljelty. Vaasa sopii siis erinomaisesti karjatiloille Keski- ja Pohjois-Suomeen.

UUTUUS SATOISA RINGSAKER-KAURA Uutuuslajikkeena on todella satoisa Ringsaker-kaura, joka on menestynyt hyvin MTT:n virallisissa kokeissa. Ringsaker on aikainen, mutta noin kaksi päivää myöhäisempi kuin Vaasa. Ringsaker on Vaasaa hiukan laonalttiimpi, mutta korrenlujuus on keskimääräinen. Ringsakerin hehtolitrapaino on vähän suurempi kuin Vaasalla, mutta valkuaispitoisuus jää prosentin alhaisemmaksi: 12,6 %. Toisaalta myös kuorenosuus on Vaasaa alhaisempi, 22,2 %, joten ydinsatoa jää enemmän. Ringsaker on tuottanut parhaat sadot savi- ja liejusavimailla, joten se tarjoaa hyvän vaihtoehdon Vaasalle näillä maalajeilla. Karkeilla kivennäismailla Ringsaker on ollut kolme prosenttia satoisampi kuin Belinda. Samoin kuin Vaasan, ovat Ringsakerinkin sadot kasvaneet pohjoista kohti mentäessä.

TASAISEN SATOISA JA LAADUKAS MARIKA

Kevätvehnälajikkeiden sato vyöhykkeittäin MTT:n viralliset lajikekokeet 2002-2009

Marika-kauran kasvuaika on Vaasan ja Ringsakerin välissä, kuten korrenlujuuskin. Marika peittoaa Vaasan sadossaan kaikilla muilla kuin eloperäisillä mailla, jossa kasvaessaan Vaasa on yltänyt prosenttia parempaan kokonaissatoon. Marika on ollut tasaisen satoisa kaikilla kasvuvyöhykkeillä yltäen noin 5700 kiloon hehtaarilta myös pohjoisilla alueilla. Marika erottuu laatuominaisuuksissaan selvästi Vaasasta ja Ringsakerista suuremmalla jyväkoollaan, joka on aikaisten kaurojen ylivoimaisesti suurin. Marikan tuhannen jyvän paino on 39,7 g. Marikan valkuaispitoisuus ja kuoripitoisuus ovat Vaasan luokkaa 13,2 % ja 23,7 %. Marika on valkokuorinen kuten Vaasakin.

7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Tjalve Kruunu Anniina Bjarne Quarna Zebra Amaretto (103,7 pv) (100,9 pv) (103,5 pv) (103,7 pv) (104,3 pv) (105,7 pv) (107,0 pv) I-vyöhyke

II-vyöhyke

III-vyöhyke

SATOISA SW INGEBORG-KAURA

HYVÄ LEIPÄVEHNÄ BJARNE

Ringsakeria satoisampi on SW Ingeborg, joka vaatii noin neljä päivää pidemmän kasvuajan. Ingeborgilla on Belindaa merkittävästi suurempi tuhannen jyvän ja hehtolitran paino. Ingeborgin tuhannen jyvän paino yltää 42,6 grammaan. Myös Ingeborg pärjää verrannelajike Belindaa paremmin karkeilla kivennäismailla, antaen noin kaksi prosenttia paremman sadon. Lisäksi Ingeborg kestää kauranlehtilaikkua kauroista ylivoimaisesti parhaiten, ollen jopa Belindaa merkittävästi kestävämpi MTT:n virallisten kokeiden perusteella.

Bjarne on aikainen ja erittäin lujakortinen kevätvehnä. MTT:n virallisissa kokeissa 2002 -2009 Bjarnen hehtolitrapainon keskiarvo on 77,8 kg ja valkuainen korkea 14,4 %, mitkä ovat olleet merkittävästi korkeampia kuin verrannelajike Kruunulla. Bjarnen sakoluku on korkea (316) ja se kestää myös myöhästynyttä korjuuta. Parhaat satonsa Bjarne on aikaisena kevätvehnänä tuottanut III kasvuvyöhykkeeltä MTT:n virallisissa kokeissa. Bjarne soveltuu kylvöön laajalle alueelle, mutta poutivia lohkoja on syytä välttää.

TARJOUS Plussa-kortilla

eKI 30 LÄMMInILMAKeHITIn • Öljylämmitin 20 - 35 kW • Ilmamäärä 2200 m3/h • Lämmityskyky 300-1300 m3 • Paino 65 kg 1097857

MF-Talvihaalarit • koot 46-64 • Valmistaja Sivas Oy

Fleecepusero MF UUSI MALLI

5400

MF Toppatakki

• Koot S-XXXL

• Koot S - XXXL

TALvILIPPIS MF UUSI MALLI

Etu -10 %

229000 /kpl

+ toimituskulut.

Hinta ilman Plussa-korttia 2550,-

eKI 60 LÄMMInILMAKeHITIn

• Öljylämmitin 40-65 kW • Ilmamäärä 3000 m3/h

3490

+ toimituskulut.

KÄynnISTInKAAPeLIT • 25 mm2 • 3,5 m

10487874

Hinnat (sis.alv) voimassa tammikuun 2010 loppuun.

10527298

3900

UUTUUS! BeSTGRIP -nASTAT

Xenon vALoSARJA • työvaloihin (lasinen heijastin), 2 x H3 Xenon polttimia

Testijä! menesty 09 0 /2 5 1 v K

UUTU • ruuvataan suoraan kumiin, ei alkureikää tai liimaa • helposti poistettavia ja uudelleen asennettavia (asennustyökalun vastahahlo on kulutuspinnan alapuolella)

Traktoreihin/työkoneisiin 9 mm nastat: 00 100 kpl pakkaus 200 kpl pakkaus 90

79 166 (sis. asennustyökalun) Asennustyökalu 890 BeSTGRIP nastat myös kenkiin!

• Helppo asentaa ja poistaa • Halk. ja asennussyv. 6 mm, pituus 8mm. 90 50 kpl paketti (sis. asennustyökalun)

9900

/srj.

US!

LeD TyövALo

• koko 10x10 cm • 9 kpl Osram 1W ledejä • pieni virrankulutus 1,1A/12V

300147489

13990 /kpl

Xenon TyövALo DB-HID 338H3 • mm. traktoreihin • kätevä pienempi malli, 12V/ 35W

10900 /kpl

Xenon XT 4600 TyövALo

• 12V / 35W, puimureihin, työkoneisiin 300144020

10900

K-MAATALOUS

/kpl

Järeä UUTUUS! Leveämpi ja ulottuvampi.

Bjarnen leivontalaatu on erinomainen. Korkea sakoluku, valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino takaavat leipävehnäluokituksen. Taikinan sekoituskestävyys on erinomainen (valorimetriluku 57,5). Taikinan venyvyyttä ja kimmoisuutta mittaavat luvut (ekstensogrammin 90 minuutin pituus 242 ja korkeus 442,7) ovat olleet leivontakokeiden parhaasta päästä, kuten myös koeleivän tilavuuden ja huokoisuuden mukaan määritetty arvoluku, joka on ollut 612,7. Leivontaominaisuuksiltaan Bjarne on ollut kokeissa verrannelajike Kruunua merkittävästi parempi.

LEIPÄVEHNÄKSI I–II-VYÖHYKKEILLE

MASCHIO GIRAFFONA 260 PIENNARMURSKAIN • Työleveys 257 cm, ulottuvuus 3,65 m, paino 1150 kg • Leikkuupään kaksikerroksinen kotelonpaksuus 8 mm (2 x 4 mm) • Jyrällä tapahtuva leikkuukorkeuden säätö - tarkka ja tasainen jälki • Vakiovarusteena kouruterä vaihteleviin olosuhteisiin • Vakiovarusteena laajakulmanivelakseli

Leikkuupään kelluntaominaisuus.

Kolmella jousella toteutettu estekuormitussuojaus.

Leikkupään sivulla sijaitseva kulmavaihde parantaa koneen liikkumavaraa.

Zebra on Bjarnea kaksi päivää myöhäisempi, satoisa kevätvehnä. Myös Zebra on lujakortinen ja lakoprosentti jää alle kymmenen. Zebra on Bjarnea selvästi suurijyväisempi ja tuhannen jyvän paino on ollut 40,3 g. Samoin Zebran hehtolitrapaino on Bjarnea suurempi, 79,9 kg. Valkuaispitoisuus on Zebralla keskimäärin ollut Bjarnea alhaisempi, 13,1 %, yltäen leipävehnältä vaadittuun valkuaispitoisuuteen. Zebran sakoluku (292) on ollut puitaessa hiukan Bjarnea alhaisempi, mutta se on kestänyt myöhästettyä korjuuta paremmin kuin Bjarnella. Parhaat sadot Zebra on tuottanut II kasvuvyöhykkeellä. Sato on pudonnut noin 5 % III kasvuvyöhykkeellä eteläisimmän kasvualueen satoon verrattuna. Zebran leivontaominaisuudet ovat hyvät, tosin se jää Bjarnen leivontalaadusta vähän muuten kuin jau-

Kauralajikkeiden laatuominaisuuksia

Markkinoiden johtavat valssimyllyt 5 – 50 tn/h • Maittavaa rehua eläimillesi, tuottoa itsellesi • Voit puida jopa 3 vko aiemmin ja viljellä myöhäisempiä lajikkeita • Ei kuivauskustannuksia, pienemmät työkustannukset

MTT:n viralliset lajikekokeet 2002-2009 Lajike

Tjp g

Hlp kg

Valkuais- Kuori% %

Belinda

39,8

53,2

12,0

23,5

Aslak

34,0

54,4

14,9

21,3

Veli

35,5

54,5

14,5

22,8

SW Vaasa

36,3

52,9

13,5

23,6

Peppi

36,8

55,6

14,3

23,0

Marika

39,7

54,4

13,2

23,7

Fiia

35,2

54,4

13,9

23,1

Ringsaker

35,2

54,2

12,6

22,2

SW Ingeborg

42,6

54,4

12,0

23,8

Kevätvehnälajikkeiden laatuominaisuuksia *Normaalina korjuuaikana. MTT:n viralliset lajikekokeet 2002-2009

Murska 1000HD

• Kapasiteetti kostealla 35% viljalla 15 tn/h ja kuivalla jopa 30 tn/h • Kiven joutuessa valssien väliin jousikuormitus estää valsseja rikkoutumasta ja työtä keskeytymästä • Suuri 300 mm valssin halkaisija takaa suuremman kulutuspintaalan ja jyvien virtaamisen valssien väliin • Säilöntäaineen tehokas sumutus suuttimilla litistettyyn viljaan varmistaa säilönnän onnistumisen • Soveltuu myös baggerin avulla tuubisäilöntään

Ennakkotilaajan etu voimassa 31.1.2010 asti!

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Lajike

Tjp g

Hlp kg

Valkuais- Sako% luku 1*

Kruunu

36,7

76,4

13,1

308

Anniina

34,4

79,7

15,5

289

Aino

34,8

76,2

13,2

243

Bjarne

34,9

77,8

14,4

316

Tjalve

36,5

77,5

14,1

267

Zebra

40,3

79,9

13,1

292

Picolo

40,4

77,7

13,3

282

Amaretto

39,6

79,5

12,2

272

Epos

38,1

77,1

13,2

307

K-MAATALOUS

Tartutuskokeen tulokset MTT viralliset lajikekokeet 2002-2009 40 35 30 25 20 15 10 5 0

Kruunu

Anniina

DTR-laikku%

Bjarne

Quarna

Zebra

Amaretto

ruskolaikku%

Luonnollinen tartunta MTT viralliset lajikekokeet 2002-2009 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0

Kruunu Anniina Bjarne Quarna lehtilaikkutaudit yhteensä %

Zebra Amaretto Tjalve härmä%

hosaannissa, joka on noin puolitoista prosenttia parempi. Zebrasta leivotun leivän tilavuuden ja huokoisuuden mukaan määritetty arvoluku on kuitenkin leivontakokeiden parhaimmistoa, 610,4, joka on verrannelajike Kruunua merkittävästi parempi. Etenkin leivän tilavuus on Zebralla ollut MTT:n virallisten leivontakokeiden paras. Zebra on korkean satopotentiaalin kevätvehnä. Hyvä valkuaissato voidaan varmistaa nestemäisellä lisätyppilannoituksella maitotuleentumisen aikaan. Leipävehnäominaisuuden lisäksi ei pidä unohtaa vehnän valkuaisen sopivuutta tilan omaan rehukäyttöön. Molemmat kevätvehnät omaavat hyvän valkuaispitoisuuden ja niiden korrenlujuus on hyvä. Bjarnesta on saatu keskimäärin 4928 kg/ha III kasvuvyöhykkeellä ja valkuaisen ollessa 14,4 % valkuaissadon määräksi tulee lähes 710 kg/ha.

KEVÄTVEHNÄLAJIKKEIDEN TAUDINKESTO Zebra ja Bjarne sietävät hyvin tai keskimääräisesti kaikkia vehnän tauteja. Zebra kestää erittäin hyvin lehtilaikkuja, joiden määrä yhteensä on Zebralla ollut 3,7 %. Bjarnella vastaavasti lehtilaikkujen määrä on ollut 8,4 %. Näin ollen Zebra on merkittävästi kestävämpi lehtilaikkuja vastaan kuin verrannelajikkeet Kruunu tai Anniina. Bjarnella lehtilaikkujen yleiskestävyys on Kruunun tasoa, mutta Anniinaa merkittävästi parempi. Yksittäisistä taudeista on MTT:n virallisissa kokeissa testattu ruskolaikku, DTR-laikku ja haisunoki. Nämä taudit ovat aiheuttaneet keskimääräisen tartunnan Zebralla ja Bjarnella. Bjarne ja Zebra ovat kestävämpiä vehnänhärmää ja ruskolaikkua vastaan kuin verrannelajikkeet Kruunu tai Anniina. e

Rikkakasvien torjuntaan viljoilta ■ ■ ■ ■

Laajatehoinen valmis tankkiseos Tehokas ratkaisu myös mataran torjuntaan Sopii myös apilattomien nurmien suojaviljoille Ei rajoituksia pohjavesialueilla eikä jälkikasveille

Käyttömäärät kevätviljoilla suorakylvölohkoilla ja syysviljoilla Tehoaineet

Express 50T 1,5 tabll + Twin 0,45 l + Mestarikiinnite 0,1 l/ha Express 50T 2,5 tabl + Twin 0,75 l + Mestarikiinnite 0,1 l/ha

Express 50 T (tribenuroni-metyyli 500g/kg) ja Twin (ﬂuroksipyyri (180 g/l)

Lue aina käyttöohje ja noudata sitä!

K-MAATALOUS

LAATUA KOTIMAASTA !

HINATTAVAT POTILA MASTER -JOUSTOPIIKKIÄKEET Äestekniikan huippulaatua niin muokkausominaisuuksien, kestävyyden kuin monipuolisen varustelunkin osalta. • Keskiraskasta sarjaa - avararakenteinen 7-akselinen • Rungon pituus 3,27m 500-800H ja 3,47m 900-1000H • Sivulohkojen käyttö helppoa, vetoaisa nostettavissa ylös säilytyksen ajaksi • Kestävä ja hyvin työsyvyytensä pitävä Potila-piikki muokkaa tehokkaasti kaikilla maalajeilla

POTILA PL600 MULTAIN Liete suoraan sängelle tai muokatulle maalle. Lietteen sijoitus ja maanmuokkaus samalla ajokerralla minimoi hajuhaitat • Mahdollistaa suuret lietemäärät hehtaaria kohti • Lietteen multaussyvyys säädettävissä 15 cm asti • Ravinteet jäävät hyvin kasvin juuriston käyttöön • Työleveys 6 m • piikkejä 24 kpl kahdella akselilla, piikkijako 25 cm • Huoltovapaat, käännettävät/vaihdettavat kärkilaput • Työsyvyyden säätö neljällä 200/60-14,5 pyörällä • Jousikuormitteiset säädettävät jälkitasaimet • Kuljetusleveys 3,2 m • Paino 1 720 kg • 3- ja 4-piste nostolaitevalmius • Harsøn hydraulinen jakolaite • Letkukoko Ø 45 mm - suuri lietteen läpäisykyky

K-MAATALOUS

MERKITTÄVIÄ SADONLISIÄ

Viljelyohjelman mukaisilla toimenpiteillä tavoitteena on tuottaa käyttötarkoituksen mukaista satoa. Viljelyohjelmia kehitetään pitkäjänteisesti K-maatalouden koetilalla Hauholla, yhdistämällä lajike-, lannoitus-, kasvinsuojelu- ja viljelyteknisen tutkimuksen hyvät (ja huonotkin) kokemukset käytännön viljelyyn Viljelyohjelmiksi. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että Viljelyohjelman kehitystyöllä säästetään viljelijältä virheen teon vaiva. Kasvukaudella 2009 viljojen Viljelyohjelma-ruuduilla vertailtiin mm. Bjarne-kevätvehnää, Edel- ja Xanadu-ohria sekä Marika-kauraa. Erona verranteeseen Viljelyohjelma-ruuduille tehtiin VILJELYOHJELMIEN

K-maatalouden Viljelyohjelmat perustuvat pellon satopotentiaalin täysimittaiseen hyödyntämiseen. Viljelytekniikka ja tuotantopanokset valitaan tarpeen mukaan.

Viljelyohjelman mukaiset käyttötarkoitukseen tähtäävät toimenpiteet kylvömäärän, lannoituksen ja kasvinsuojelun osalta (käsittelyt taulukossa 3 seuraavalla sivulla). Kasvukausi oli sadonmuodostuksen kannalta hyvin suotuisa. Satotulokset on esitetty taulukossa 1. Kasvitauteja ruuduilla esiintyi hyvin vähän, eikä lakoa ollut käytännössä yhtään. Verranneruuduilla ei suoritettu laon- eikä tautien torjuntaa, ainoastaan rikkakasvien torjunta. Mikäli kesän olosuhteet olisivat olleet kosteammat, satoerot olisivat olleet vielä suuremmat Viljelyohjelman eduksi kasvitautien ja laon vuoksi. 1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 21

VILJELYOHJELMAKÄSITTELYT PARANSIVAT JYVÄKOKOA KAIKILLA LAJEILLA.

eniten tautien torjunnasta. Lajikkeelle on ominaista siirtää ravinteet tehokkaasti jyvään muista kasvinosista, mikä aiheuttaa ränsistymisherkkyyttä. Lippulehtivaiheessa suoritettu Comet+Juventus-ruiskutus piti kasvuston tehokkaammin yhteyttävässä kunnossa kuin käsittelemätön kasvusto, mikä näkyi huomattavasti paremmin täyttyneissä jyvissä (taulukko 2). Satotasokin oli yli 1900 kg/ha verrannetta korkeampi. Viljelyohjelmakäsittelyt paransivat jyväkokoa kaikilla lajeilla. Bjarnella tähdättiin myllyvehnään. Viljelyohjelmaruudulla typpeä annettiin 110 kg + 30 litraa (11,7 kg N) typpiliuosta. Valkuaista saatiin nostettua verranteen 11,6:sta vain 12,2:een, johtuen lajikkeeseen ominaisuuksiin nähden äärimmäisen korkeaksi nousseesta satotasosta. EDEL-OHRA HYÖTYI

eivät pure, joten kirvojen torjunta olisi ollut aiheellista Roxionilla tai Kestacilla. Kirvavioituksen ja viroosin johdosta jyväkoko jäi Marika-lajikkeella keskimääräistä alhaisemmaksi (TJP 39,9 g). Tuhannen jyvän paino oli Viljelyohjelmaruuduilla 39,6 grammaa, eli 1,3 g parempi kuin verranneruuduilla (38,3 g). Evira hyväksyi 23.12.2009 Juventuksen käyttölaajennuksen kauranlehtilaikun, ruosteen, härmän sekä punahomeen torjuntaan

Sato kg/ha

nyt myös kauralle. Juventus oli mukana Viljelyohjelma-ruuduilla myös osana kauran tautien torjuntaa. Juventus ruiskutettiin lippulehtivaiheessa yhdessä Cometin kanssa (0,5 l/ha + 0,5 l/ha), mikä piti kauranlehtilaikkusaastunnan hyvin aisoissa. Se antoi myös 670 kilon sadonlisän käsittelemättömään verrattuna. Kaurat kärsivät paikoin kirvojen levittämästä kääpiökasvuviroosista, johon mitkään tautiaineet JUVENTUSTA SAA KÄYTTÄÄ

kauralla. Käyttömäärät kauralla ovat yksin käytettynä 0,5-1,0 l/ha ja seoksissa esim. Cometin kanssa 0,25-0,5 l/ha. Paras teho kauranlehtilaikun torjunnassa on saatu yleensä lippulehtivaiheen ruiskutuksella. Punahomeen torjunnassa käyttömäärä on 1 l/ha, ruiskutettuna kukinnan aikaan (kasvuaste 65). e t e k s t i j u h o s ät e r i , r au ta ke s ko , k u va a n n e p e n t t i l ä

1. Sadonlisät Viljelyohjelman toimenpiteillä

8500 8000 7500

1310

7000

670

1910

630

6500

Viljelyohjelma Verranne

6000 5500 5000 4500 4000 Bjarne

Edel

Xanadu

Marika

2. Viljelyohjelman tulokset, Edel-ohra Käsittely

Sato kg/ha¹

HLP

TJP

LAJ. I+II²

Viljelyohjelma

8280

67,4

47,9

95,5

Verranne

6970

64,3

42,1

88,1

¹14 % kosteudessa. ²Kaksi suurinta lajitetta, voidaan käyttää myös nimitystä täysjyvä-%, eli suurimpien ja tasalaatuisien jyvien osuus tietyn kokoisten seulojen jälkeen.

3. Kasvinsuojelutoimenpiteet viljelyohjelmaruuduilla

22 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

Toimenpide/lajike

Valmiste

Käyttömäärä

Kasvuaste

Rikkakasvien torjunta Kaikki

Tooler + Mestarin kiinnite

50 g + 0,1 l

25 - pensomisen loppu

Hivenlehtilannoitus Kaikki

Multiple

1,0 l

25 - pensomisen loppu

Kasvunsääde Edel ja Xanadu Bjarne Marika

Terpal Cycocel 750 Cycocel 750

0,7 l 0,5 l 1,0 l

37-39 - lippulehtivaihe 25-30 - korrenkasvun alku 25-30 - korrenkasvun alku

Kasvitautien torjunta Edel, Xanadu, Marika Bjarne

Comet + Juventus Comet + Juventus

0.5 l + 0,5 l 0,5 l + 0,5 l

37-39 - lippulehtivaihe 59 - tähkän esilletulo, ennen kukintaa

Kalkin verran onnellisempi.

K-MAATALOUS

Untitled-8 1

12.1.2010 11:35:48

Puhtaasti parasta kotiin ja koneisiin.

Tarjoa työkoneillesi Neste-moottoripolttoöljyä. Se täyttää EN590standardin vaatimukset ja kuormittaa vähemmän ympäristöä. Öljypoltinkäyttöön valintasi on huippuluokan Neste-lämmitysöljy bio -3. Tilaa omalta K-maatalous-kauppiaaltasi tai osoitteesta www.neste.ﬁ.

K-MAATALOUS

EDELLÄKÄVIJÄN RATKAISUT KASVINSUOJELUUN! UU T U

US!

Uusi pienannosaine kaikille viljoille leveälehtisten rikkojen torjuntaan • Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Laaja teho, tehoaa erinomaisesti mataraan ja saunakukkaan • Joustava käsittely: 3-lehtiasteelta lippulehtivaiheeseen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa • Erinomaiset kokemukset viljelijöiden koekäytöstä vuonna 2009

Rikkakasvien torjuntaan ohralla, vehnällä ja rukiilla

• Hyvä teho perusrikkakasveihin, vakuuttava teho suuriinkin saunakukkiin ja mataraan • Nestemäinen pienannosaine • Yhdellä purkilla ruiskutat jopa 13 ha • Tehoaa hyvin jo +5°C

Lehtihivenlannoite viljoille • Pieni käyttömäärä 1 l/ha = 608 g hivenravinteita - erittäin vahva seos! • Sisältää viljojen kehityksen kannalta oleellisimmat hivenet: mangaanin, kuparin, sinkin ja magnesiumin • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet kasvinsuojeluaineiden kanssa, maltillinen vesimäärä 200 l/ha riittää • Soveltuu myös luomutuotantoon

• Laajatehoinen valmis tankkiseos • Tehokas ratkaisu mataran torjuntaan • Parantaa tehoa linnunkaaliin, valvattiin ja voikukkaan • Sopii myös apilattomien nurmien suojaviljoille

• Tehoaa kaikkiin merkittävämpiin kasvitauteihin, myös ränsistymistä edistäviin peltohomeisiin • Muodostaa erittäin pitkän ja tehokkaan tautisuojan vaikutustapansa ansiosta • Yksi maailman tehokkaimmista strobiluriinivalmisteista • Ei pohjavesi, peräkkäiskäyttö, eikä olkien käyttörajoitusta

UU T U

Kasvunsääde ohralle, rukiille, vehnälle ja öljypellavalle • Erittäin hellävarainen ja tehokas vaikutus kahden tehoaineen ansiosta • Lyhentää ja vahvistaa ylimpiä solmuvälejä • Ei rajoita olkisadon käyttöä

Hukkakauran torjuntaan • Paras teho ruiskutettaessa viljan pensomisen puolivälistä korrenkasvun alkuun • Tuhoaa myös hukkakauran sivuversot • Tehoaa erinomaisesti myös luohoon • Ei pohjavesirajoitusta

UU T U Rikkakasvien torjuntaan viljoilta

Laajatehoinen pitkän suoja-ajan valmiste kasvitautien torjuntaan

US!

Vanhojen nurmien tyypillisimpien rikkakasvien torjuntaan • Erinomainen teho voikukkaan ja hierakkaan • Varma teho mataraan • Monipuoliset tankkiseosmahdollisuudet • Voi käyttää myös pohjavesialueilla

US!

Huippu-uutuus tautien torjuntaan kaikilla viljoilla ja öljykasveilla

• 2 tehoainetta - monipuolinen ja laajatehoinen • Soveltuu myös pahkahomeen torjuntaan rypsillä ja rapsilla • Antaa suojaa myös punahometta vastaan viljoilla • Voi käyttää peräkkäisinä vuosina ja pohjavesialueilla

Systeemistä tehoa kasvitautien torjuntaan • Ohralle, vehnälle, kauralle, rukiille, ruisvehnälle sekä rypsille ja rapsille • Tehokas seoksissa tai yksinään • Tehoaa myös punahomeeseen • Ei pohjavesirajoitusta

TY K SY T HY VÄ YÖS NY T M LLE! A K AU R

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

K-MAATALOUS

Kasvukaudella ohran lehdet muuttuvat ruskean pilkullisiksi tai viirulliseksi ja puitaessa sato jää odotuksista. Miten taataan terve ohrakasvusto ja kunnollinen sato?

VARMISTA TERVE OHRAKASVUSTO voidaan vaikuttaa kasvitautien kehittymiseen. Taudinaiheuttaja tarvitsee sopivan ympäristön ja alttiin isäntäkasvin, jotta se voi iskeä. Hyvin tauteja sietävät lajikkeet säilyvät terveenä, vaikka ympäristö olisi taudinaiheuttajalle suotuisa ja tautipaine kova. Ohralajikkeista Xanadu ja Maaren kestävät hyvin ohran tärkeimpiä lehtilaikkutauteja, verkko- ja rengaslaikkua, joiden tartunnan määrä on jäänyt alle kahteen prosenttiin MTT:n virallisissa kokeissa. Myös Edel ja Gaute kestävät hyvin rengaslaikkua, mutta K-lajikkeista Vilde kestää sitä ylivoimaisesti parhaiten. Edel, Gaute ja Vilde ovat vähän arempia ohranverkkolaikulle (tautisuus alle 10 %) kuin Xanadu ja Maaren. Ne ovat kuitenkin huomattavasti kestävämpiä kuin altis verrannelajike Arve, jonka tautisuus on ollut yli 40 % MTT:n pitkäaikaisissa kokeissa. LAJIKEVALINNALLA

MTT:n virallisissa kokeissa. Siemenlevintäisistä taudeista tärkeimmät ovat ohralla verkkolaikku ja viirutauti, joista Evira antaa peittaussuosituksia. Viirutaudin ei pitäisi olla ongelma Maarenilla, Xanadulla, Gautella, Tirilillä, Edelillä tai Vildellä, koska kaikkien viirutautisuus jää alle 1,5 prosentin tartutuskokeissa. Siemenen mukana leviävät myös ohrantyvi- ja lehtilaikkutauti sekä punahomeet, jotka alentavat itävyyttä. Kylvösiemenen kunnostuksella ja peittauksella voidaan merkittävästi vähentää siemenlevintäisten tautien määrää ja taata näin hyvä, tasainen kasvuun lähtö.

OHRAN ITÄVYYTTÄ alentavat ja tyviä vaurioittavat pääasiallisesti ohrantyvi- ja lehtilaikkutauti sekä punahomeet. Ne säilyvät talven maassa olkijätteessä. Jos taudinaiheuttajan isäntäkasveja viljellään monena vuonna peräkkäin, eikä kasvijätettä hävitetä, kasvaKASVITAUDIT VOIDAAN jakaa kar- tetaan tautipainetta peltolohkolla. keasti ilma- ja siemenlevintäisiin. Taudinaiheuttajat iskevät suoraan Härmä ja ruosteet ovat ilmalevin- orastuvaan versoon ja juuriin. Tältäisiä tauteja, jotka meillä onneksi löin kunnostettukin ja tauteja hyesiintyvät hyvin harvoina vuosina vin kestävä lajike joutuu todelliselja lähinnä vain eteläisessä Suomes- le koetukselle. sa. Xanadu, Maaren, Edel ja VilTyvitaudit tappavat oraita ja de kestävät hyvin härmää. Kaikkasvustosta tulee epätasainen. kien härmäisyys on ollut alle 0,2 % Etenkin taudeille alttiit lajikkeet

kärsivät. Orastumisvaiheessa menetettyä satoa ei voi paikata jälkeenpäin. Valitettavasti ohralajikkeiden tyvitautien kestävyydestä ei ole tuloksia. Ensiarvoista olisikin turvata tasaiset ja hyvät kasvuolosuhteet. Niihin voi vaikuttaa viljelykierrolla ja kasvijätteiden hävittämisellä esimerkiksi kyntämällä. torjuntatoimilla voidaan suojata ohraa tautitartunnoilta. Kasvukauden aikaisia toimia ja niiden ajoitusta on esitelty kattavasti Viljelyopas 2010:ssä. Taudinalttiit lajikkeet ovat herkempiä tautipaineelle eivätkä luontaisesti pysty suojautumaan taudinaiheuttajilta, vaan tarvitsevat apua. Tauteja hyvin sietävät lajikkeet eivät sen sijaan hyödy yhtä paljon tautiainekäsittelystä. Terve ohrakasvusto taataan hyödyntämällä viljelykierto maata puhdistavana ja tautipainetta vähentävänä toimena, kylvämällä vain puhdasta ja kunnostettua siementä ja valitsemalla terveimpiä ohralajikkeita. Oikea-aikaisilla ja tarpeenmukaisilla toimilla taataan kasvuston hyvä kasvukunto ja jyvän täyttyminen. e KASVUKAUDEN AIKAISILLA

t e k s t i m a r j o s e r e n i u s , k - m a ata lo u d e n ko e t i l a , k u va h a n n e s h öy k ä l ä , R au ta k e s ko

Aina hyväkään taudinkestävyys ei riitä. Rengaslaikku on iskenyt sille sopivissa oloissa sellaisen lajikkeen kimppuun, joka MTT:n virallisissa kokeissa kesti tautia hyvin.

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 25

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

Prosaro - Satotasot nousuun! • Huippu-uutuus tautien torjuntaan kaikilla viljoilla ja öljykasveilla • Kaksi tehoainetta - monipuolinen ja laajatehoinen valmiste • Voi käyttää peräkkäisinä vuosina ja pohjavesialueilla • Soveltuu myös pahkahomeen torjuntaan rypsillä ja rapsilla

K-MAATALOUS

VILJAMARKKINAT TAMMIKUUSSA 2010 EU:n vilja-alan arvioidaan vähenevän 2 % vuodelle 2010. Maissin ala pienenee 2 % ja ohran 6 %. Vehnän kylvöala kasvaa 1 %. Öljykasvialan arvioidaan kasvavan 5 %.

Suomessa on tarjottu ohraa interventioon tammikuun alkuun mennessä 250 miljoonaa kiloa. Kotimaan teollinen käyttö on laskenut merkittävästi sekä mallas- että tärkkelysteollisuudessa. Varastotilojen vähäisyydestä johtuen interventiotoimitukset menevät tavanomaista pidemmälle. EU-alueella ohraa on tarjottu interventioon noin 2,5 miljardia kiloa. Kansainvälisen kysynnän ollessa edelleen heikkoa interventiomyynnit eivät ole vahvistaneet ohran markkinahintoja. EU:n ohraylijäämä on pienentynyt interventiomyyntien myötä. Ylijäämän arvioidaan olevan yhä yli 6 mrd kg. Strategie Grains arvioi EU:n rehuohran vientimahdollisuudeksi 2 miljardia kiloa.

Öljykasvimarkkina on hakenut suuntaa vuoden alussa. Kiinan ilmoitus lisätä porsastuotantoaan 50 % vuoteen 2015 mennessä vahvisti Chicagon soijafutuurien hintatasoa. Lisäksi kylmä sää vaikutti öljyn ja öljykasvifutuurien hintoihin. Matifin helmikuun 2011 öljykasvifutuuri puhkaisi 300 euron tason ensimmäisellä viikolla. CBOT:n soijafutuurit ovat olleet laskussa Brasilian ja Argentiinan hyvien satonäkymien vuoksi. Myös Matifin rypsifutuurit kääntyivät laskuun hintahuipussa tehtyjen futuurimyyntien myötä.

Viljamarkkinat ovat vuoden alussa rauhalliset. Suuret ostajat palaavat markkinoille pyhien jälkeen. Pariisissa Matifin viljafutuurien tasoissa ei ole tapahtunut muutoksia. Myös viljojen hinnat ovat olleet ennallaan vuoden ensimmäisten viikkojen aikana. Chicagon viljafutuurien hinnat nousivat lähinnä maissin kysynnästä ja rahastojen aktiivisesta toiminnasta johtuen. Viljavarastot ovat suuret vuoden 2010 alkaessa. Kauran markkinatilanne on suhteellisen tasapainoinen. Kauran tarjonta on ollut ajankohdalle tyypillisesti rauhallista. Euroopan kysyntä on viime vuosien tasolla ja suomalaista kauraa viedään tällä satokaudella myös USA:aan.

Vehnän vienti Suomesta on jatkunut vilkkaana sekä Pohjois-Afrikkaan että eteläiseen Eurooppaan. Interventiolaatuisella vehnällä on ollut vientikysyntää Pohjois-Afrikan maihin ja vienti helpottaa kotimaan varastotilannetta vähentämällä interventiomyyntien tarvetta. Pohjois-Afrikan kysyntä tulee jatkumaan myös kevään aikana.

Mallasohran kansainvälinen markkinatilanne on hieman parantunut ja hintojen lasku on kääntynyt lieväksi nousuksi Australian ja Argentiinan heikentyneiden satonäkymien johdosta. EU:n mallasohraylijäämä on 3 miljardia kiloa. Korkeista varastoista ja laskeneesta kysynnästä johtuen Suomen mallastamoiden mallasohran tarve on pienentynyt. Suuri osa mallasohrasta toimitetaan tänä vuonna interventioon.

te ksti taneli rytsä kuvitus christer nu u t inen

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 27

Viljan tuotantoon ja kauppaan liittyy erilaisia riskejä. Osaan niistä on mahdollista varautua. Tuottajilla on monenlaisia tapoja toimia viljakaupassa. Tässä on kolme erilaista ratkaisumallia.

KANNATTAAKO VILJAKAUPPAA SUUNNITELLA? 3 markkinointitapaa liittyy laatuun, kun vuodesta toiseen vehnän valkuainen jää alhaiseksi. Määräriskit ovat suurimmillaan öljykasveissa, joissa kotimainen sato on usein odotuksia heikompi. Markkinointiriski liittyy erityisesti ylituotantovuosiin, purkausaikoja ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Hinnannousua pitkään seuranneille hinnan kääntyminen laskuun ja laskun jatkuminen on aiheuttanut harmaita hiuksia. Myös tuotantopanosten saatavuuteen liittyy riskejä. Piti kylvää öljykasveja, mutta siemen olikin jo loppunut kaupasta. No, kylvetään ohraa tilalle. Riskiä voidaan kuvata siten, että henkilö tiedostaa mahdollisten, tulevien tapahtumien todennäköisyydet. Epävarmuudessa todennäköisyyksiä ei tunneta. Moni osasi aavistella esimerkiksi keväällä 2008 alkanutta viljan hinnan laskua. Mutta tuskin kukaan osasi edes kuvitella sen syvyyttä, jyrkkyyttä ja pitkäkestoisuutta. Riski ja epävarmuus toteutuivat valitettavan monen kohdalla täysimääräisinä. Suhtautuminen viljamarkkinoiden hintamuutoksiin vaihtelee, toisen katastrofi on toiselle olan kohautus. Yhdelle hinnan kiinniYHDEN RISKI

28 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

tys varmistaa tilan maksuvalmiutta, toisella taas on mahdollisuus sietää suuriakin hintavaihteluita. Hinnan kiinnitys voidaan kokea myös epäonnistumisena, mikäli markkinat lähtevät nousuun myöhemmin. Tärkeintä on tiedostaa oma tilanne suhteessa viljamarkkinoiden riskiin ja epävarmuuteen sekä suunnitella markkinointi- ja myyntitoimet sen mukaisesti. toteutetaan tiloilla monin eri tavoin. Voidaan myydä aina samaan aikaan joka vuosi, voidaan myydä useammassa erässä pitkin satokautta, tai useammassa erässä pitkin vuosikymmentä! Ensimmäinen toimintatapa on tyypillinen pienille, usein sivutoimitiloille, joilta viljaa myydään vuosittain suoraan pellolta käyttöön. Riskin hajautuksen näkökulmasta tämä edustaa toista äärilaitaa, mutta voi olla viljelyn kustannustehokkuuden kannalta yksittäisen tilan näkökulmasta hyvä ratkaisu. Toisen markkinointitavan tavoitteena on saavuttaa satovuoden keskimääräinen hinta. HAJAUTUSSTRATEGIAA

Kolmatta hajautustapaa on viime vuosina ollut havaittavissa kotimaan viljelijävarastojen kasvaessa useita satoja miljoonia kiloja. Se toimii tiloilla, joiden maksuvalmius ei edellytä viljan myyntejä vuosittain. Tavoitteena on pitää siilot mahdollisimman täysinä. Perusideana on, että heikkoja satoja sattuu joillekin maapallon päätuotantoalueille tietyin väliajoin ja myynnit ajoitetaan sadon epäonnistumisesta aiheutuvaan hinnan nousuun. liittyvät tavoitteetkin vaihtelevat. Maatalous voi olla huippuunsa viritettyä yrittäjyyttä, jolloin viimeisen viljelytekniikan lisäksi tilalla seurataan markkinoita ja arvioidaan riskejä. Niihin liittyvät mm. hintojen kiinnittäminen tulevasta sadosta ja vastaanottoaikojen varmistaminen hyvissä ajoin. Lisäksi pienellä osalla tiloista viljapörssien viljafutuureita käytetään hintatason varmistamiseen. Joillekin viljafutuurit ovat myös sijoituskohde, jolloin oman tuotteen markkina-arvon kehitystä voi seurata maailman viljapörsseissä. Toisaalta viljely voi olla sivutoiMAATALOUSTUOTANTOON

TÄRKEINTÄ ON TIEDOSTAA OMA TILANNE SUHTEESSA VILJAMARKKINOIDEN RISKIIN JA EPÄVARMUUTEEN SEKÄ SUUNNITELLA MARKKINOINTI SEN MUKAISESTI.

mista tilanpitoa. Näissä tapauksissa painottuu tilan toiminnallisuuden varmistaminen ja halu jatkaa maatalouden harjoittamista – vaikka hieman alhaisemmallakin ansainnalla. Maatalouden markkinoiden seuranta ja analysointi ei ole ykkösasia, vaan maataloustuotannon ylläpitäminen. viljan markkinointia kannattaa suunnitella. Viljelysopimus on suunnittelun lähtökohta. Näin ostaja huomioi kyseisen viljaerän vaikeanakin markkinointivuotena. Sopimuksen myötä vilja tulee markkinoiden tietoon ja sille haetaan sopivaa toimituskohdetta. Hintojen noustessa ostajalla on mahdollista antaa sopimuskumppanilleen tuoretta markkinatietoa jatkuvasti muuttuvista markkinatilanteista. Myös markkinoiden kehittyneemmät välineet, kiinteät hinnat ja futuurit ovat hyviä välineitä viljan markkinoinnin suunnittelussa. Niiden merkitys kasvaa viljan interventiosuojan heikentyessä ja hintavaihteluiden voimistuessa. e JOKA TAPAUKSESSA

te ksti taneli rytsä, ku va a nne pentti lä

1. ”Viljely erinomainen harrastus” Tilaa hoitaa nykyinen eläkeläinen, joka on viljellyt varsinaisen työn ohella kotitilaansa runsaat kaksikymmentä vuotta. Kokonaispeltoala on 23 hehtaaria, josta suuri osa kuitenkin vuokrattu ulkopuolisille. Tilalla on oma muokkaus-, kylvö-, kasvinsuojelu- ja viljankuljetuskalusto, mutta ei viljavarastoja eikä kuivuria. – Oma leikkuupuimuri oli vielä 1990-luvulla. Luovuimme siitä, koska naapurilla on tehokas puimuri ja hän on ollut halukas rahtipuintiin ja myös kuivatukseen. Viljelty pinta-ala on vuosien varrella vaihdellut. Vuonna 2009 se oli seitsemän hehtaaria. Viljelyssä on ollut vehnää,

mallasohraa ja öljykasveja. – Tuotanto on aina ollut sopimustuotantoa, mikä on varmistanut markkinoinnin. Koska sato toimitetaan heti korjuun jälkeen ostajalle, hinta on usein ollut alempi kuin myöhemmin markkinoiduissa erissä. Tästäkin on kuitenkin ollut poikkeuksia. – Toimintamalli on ollut erinomaisen kustannustehokas, koska ei ole tarvittu suuria investointeja. Tällaisilla pinta-aloilla viljan kanssa operoiminen ei taatusti rikastuta, mutta on erinomainen ajankulu ja harrastus eläkeläiselle, joka on työskennellyt ikänsa maatalouden parissa.

2. ”Siilojen pitää aina olla täynnä” – Siilojen pitää olla täynnä viljaa. Niin ne ovat tälläkin hetkellä – siiloissa on melkein koko viime- ja edelliskesän viljasato. Kun kuivurin ovet puintien päätyttyä suljetaan, ne saavat olla yleensä kiinni ainakin maaliskuulle, kertoo uusimaalainen sivutoiminen viljatilallinen, joka viljelee 180 hehtaaria. Myynti tulee yleensä viljelijän mieleen siinä vaiheessa, kun kevätaurinko alkaa maaliskuulla paistaa ja pitää alkaa tehdä kuivurille tilaa, jotta pääsee siemenen lajitteluun. – Siinä vaiheessa kysyn markkinatilannetta parilta viljakauppiaalta ja lähimyllyltä. Markkinoiden ja siilotilanteen mukaan päätän sitten, mitä laitan menemään. Perinteisesti viljanmyynti on meidän tilalla painottunut kesään. – Vehnät on toimitettu lähimyllylle pääosin heinäkuussa. Ellei hinta satu olemaan erityisen kiinnostava, myyn kesän aikana sen verran, että uusi sato mahtuu siiloihin.

Silloin kun viljaa tulee hyvin, viljelijä myy pari rekallista jo puintikaudella. Jos vehnästä sattuu tulemaan rehuvehnää, se saa yleensä lähteä ensimmäisenä. – En kovin aktiivisesti seuraa viljan hintoja. Enimmäkseen siitä tulee puhuttua tuttujen viljelijöiden kanssa, kun joku on laittanut jotain myyntiin. Jos kaveri on saanut hyvän hinnan, voin itsekin innostua myymään. Nyt kun viljan hinta on pohjalukemissa, ei viljan myyminen kiinnosta. Mieluummin laitoin pinta-alaa luonnonhoitopelloksi ja tein luomusopimuksen. Nyt voin rauhassa odotella markkinoiden elpymistä ja myydä viljat sitten, kun hinta on sopivampi. – Hinnan kiinnittämistä etukäteen on minulle joskus tarjottu. Ainakaan vielä en ole siitä innostunut. Selvempää on, että saan hinnan siinä vaiheessa, kun toimituksesta sovitaan. Jos hinnan lyö kiinni etukäteen, harmittaisi, jos se toimitushetkeen mennessä olisikin noussut.

3. ”Myynti loppusyksyllä – alkuvuotena” – Varmistan viljan menekin viljelysopimusten avulla eri toimijoihin, kuten suoraan teollisuuteen ja kauppaan. Tilalla on varastokapasiteettia yli vuoden viljoille, mutta pyrin myymään viljat loppusyksyn – alkuvuoden aikana, jolloin

uuden sadon aikana ei ole merkittäviä määriä varastoissa. Pyrin viljelemään kasveja, joille on markkinoilla tarvetta ja kerään hintainformaatiota eri toimijoilta, kertoo viljelijä A-tukialueelta, pinta-alaa 95 ha.

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 29

ÖLJYKASVIEN VILJELYOHJELMAKOKEET 2009 Kulunut kasvukausi oli Hauholla ja yleisesti ottaen koko Suomessa erittäin suotuisa öljykasvien kehityksen kannalta. K-maatalouden koetilalla tehtiin useita kokeita öljykasvien viljelyohjelman hiomiseksi.

K-MAATALOUDEN

koetilalla tehtiin useita viljelyohjelmakokeita Öljykasvien viljelyohjelmaa PEITTAUS JA KYLVÖ 2010 varten. Kesän vähäisten kirppavioitusten ja maltillisen pahkahomesaastunnan ansiosta erot eri käsittelyiden välillä olivat suhteellisen pieniä, mutta kuitenkin selkeästi havaittavissa. Satotasot ruuduilla vaihtelivat 2200 kilosta 2700 kiloon /ha (SW Petita). Peittaus- ja kylvömääräkokeissa erot jäivät pienen kirppapaineen johdosta pieniksi. Kokeissa havaittiin kuitenkin, että Elado-peitattua siementä käytettäessä kirppavioituksia ei käytännössä tullut juuri ollenkaan ja kasvuun 30 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

lähtö oli tasaisempaa verratHIVENLEHTItuna peittaamattomaan sieLANNOITUKSEN meneen. Peitatun siemenen merkitys sapuidun sadon tuhannen sietopotentiaalin menen paino oli kautta linvarmistajana jan hieman korkeampi. ilmeni kokeissa H IVENLANNOITUS Nostettaessa kylvösiemenselkeästi. Öljymäärää 3 kilosta 6:een ja 9 kija erikoiskasveille loon /ha satotasot nousivat johtarkoitettua Zoomia donmukaisesti, noin sadalla kilolruiskutettiin sekä kerta-annokla /3 kg siemenmäärän lisäys. Kas- sena 1,5 l/ha kukkavarren pituusvuston tiheydellä ei ollut vaikukasvun alussa että jaettuna käsittusta lakoisuuteen. telynä myös pahkahomeen torjunMikäli kirppapaine olisi olnan yhdessä. lut suurempi ja kasvuolosuhteet Sadonlisää saatiin jopa kahdekhankalammat, satotasoerot olisisan prosenttia. 270 euron tonnivat todennäköisesti olleet selväshinnalla se tuo 2260 kg/ha verranti suuremmat. Pienempi kylvösienesatoon nähden noin 35 €/ha kamenmäärä on mahdollinen hyvistetuottoa hivenlannoituskustansä oloissa, mutta edellyttää ehdotnuksen jälkeen. tomasti huolellista rikka- ja tuhoRypsin ja rapsin viljelyssä tulee laistorjuntaa. muistaa, että yksin hivenlehtilannoituksella ei pystytä korjaamaan

Fusilade Max SEKÄ JUOLAVEHNÄN ETTÄ

hukkakauran kemialliseen torjuntaan on olemassa hyviä vaihtoehtoja. Tuttu Fusilade Max on nyt rekisteröity käytettäväksi myös alemmilla, 1-1.5 l/ha käyttömäärillä. Näillä käyttöannoksilla juolavehnään saadaan ns. yksivuotinen teho. Juurakkoteho ei ole täydellinen, mutta juolavehnän kasvu pysähtyy ja se jää viljelykasvin alle. Jos juolavehnäsaastunta on keskinkertainen ja puinnin jälkeen on suunnitelmissa

glyfosaattikäsittely, alennettua käyttömäärää on syytä harkita. Alempi käyttömäärä tehoaa myös hukkakauraan erinomaisesti. Juolavehnän oikea ruiskutusaika voidaan varmistaa tutkimalla juolavehnän juurakoiden silmujen kehitystä. Paras aika on, kun maavarsien silmuista kehittyvät vaaleat maanalaiset versot ovat 2-3 cm:n pituisia. Juolavehnä on tällöin 4-6-lehtiasteella ja noin 20-30 cm korkea.

Galera GALERA ON UUSI, kasvustoon

ruiskutettava rikka-aine rypsille ja rapsille. Sen käyttöaika on kasvun alussa kasvuasteella 12–25, eli alkaen kaksilehtiasteelta, kuitenkin viimeistään ruusukeasteella. Lehtivaikutteinen aine voidaan yhdistää useimpien tuholaisaineiden kanssa, eikä maan kosteudella, maalajilla tai multauksen määrällä ole siten merkitystä. Galeran tehosta on maailmalla jo hyvät kokemukset. Galera parantaa tilityksen arvoa, koska se torjuu rypsin ja rapsin

pahimmat rikat. Rikkapitoisuus on usein ollut ongelma satovuonna sekä seuraavana vuonna pellon muilla viljelykasveilla. Aine tehoaa hyvin mm. jauhosavikkaan, peltomataraan ja saunakukkaan. Galera on nestemäinen, kahden tehoaineen seos, joka sisältää klopyralidia 267 g/l ja uutta pikloramia 67 g/l. Käyttömäärä on 0,3 l/ha ja seokseen lisätään aina Dassoil–kiinnitettä. Tuotteelle odotetaan rekisteröintiä kasvukaudelle 2010.

Butisan S BUTISAN S -VALMISTETTA

puutoksia, mikäli jo lähtötilanteessa on vakavia puutteita pääravinteista. Öljykasvit ovat vaateliaita viljelykasveja ja tarvitsevat esimerkiksi rikkiä poikkeuksellisen runsaasti: noin 16 kg 1000 kg:n siemensatoa kohti.

torjunnan kannalta kulunut kesä oli helppo vähäisen sadannan vuoksi. (22 mm kolmen viikon jaksolta ennen täyttä kukintaa.) Käsittelemättömissäkin ruuPAHKAHOME duissa tartunnan saaneita kasveja oli vain noin kuusi prosenttia. Juventuksen lisäksi kokeissa oli mukana myös uutuusvalmiste Prosaro, joka lunasti lupauksensa erinomaisesta pahkahomeen torjuntatehostaan, huolimatta vähäisestä saastunnasta: Yhden litran hehtaariannoksella ruutusatoa 2726 kg/ha! Prosaro sisältää kahta tehoainetta, Prolinestä tuttua Protiokonatsolia sekä uutta Tebukonatsolia, jolla on samankaltaista kasvunsäädevaikutusta kuin Juventuksen Metkonatsolilla. Tätä testattiin myös aikaistamalla ruiskutusta kukkavarren pituuskasvun alkuun, jolloin vaikutus näkyi selvästi, tosin pahkahometehon kustannuksella. Kasvunsäädevaikutus oli havaittavissa myös normaaliin, täyden kukinnan aikaan tehdyllä ruiskutuksella. Korren lyhenemisellä ei ollut merkittävää vaikutusta lakoontumiseen viime kesänä, koska loppukePAHKAHOMEEN

voidaan käyttää öljykasvien lisäksi myös kukka–, keräkaali-, lanttusekä pensas– ja härkäpapuviljelyksillä. Tuote on sekä maa- että lehtivaikutteinen. Maavaikutuksen kautta saadaan lähtökohtaisesti parempi rikkakasviteho, lehtivaikutus toimii vain pieniin rikkoihin. Maan kosteus tehostaa maavaikutusta. Kosteassa, hienojakoisessa maassa tuote tehoaa parhaiten juuri pintaan pyrkiviin rikkoihin. Butisanin käyttö ei edellytä multausta, eikä teho riipu lämpötilasta. Ruiskutusaika on noin kolme päivää kylvön jälkeen rikkakasvien ollessa pienellä taimiasteella (2-4 lehteä). Aine tehoaa hyvin mm. mataraan, pihatähtimöön, peip-

sän olosuhteet pysyivät hyvin suotuisina. K-koetilan sekä MTT:n virallisten kokeiden kokemusten perusteella Juventus ja Prosaro ovat huippuluokan valmisteita pahkahomeen torjuntaan ja lunastavat

piin, linnunkaaliin, pillikkeeseen ja keväällä itävään saunakukkaan. Savikkateho on paras ennen savikan taimettumista. Butisan S:n käyttömäärä on 2–3 l/ha. Suurinta annosta tarvitaan runsasmultaisella maalla, jossa vaikutusta saadaan vain lehtien kautta. 2,0 l/ha on normaalimäärä, kun maassa on kosteutta ja rikat hyvin pieniä. Tällöin myös rypsin taimien ohimenevä vaaleneminenkin on vähäisintä. Jos ruiskutusta siirretään kosteutta odoteltaessa myöhemmäksi, on syytä lisätä hieman annosta lehtivaikutuksen maksimoimiseksi. e t e k s t i t k at r i h a av i k ko , s yng e nta , p e t r i l i n t u k a n g a s , b e r n e r , j u h o s ät e r i , r au ta k e s ko j a k a r i p u u k ko , b as f

paikkansa osana Öljykasvien Viljelyohjelmaa. e t e k s t i j u h o s ät e r i , r au ta k e s ko , k u va K - m a atalo u d e n ko e t i l a

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 31

Pitkä kokemus rypsinviljelystä innoitti ilmajokisen Seppo Röyskön kylvämään viime keväänä kokeeksi Ilves-rapsia. Tuloksena oli suuri ja hyvälaatuinen sato.

RAPSI MENESTYI ILMAJO Ilves-rapsista viime kesänä 3052 kg/ha SATOTULOS OLI HUIKEA , koska

Etelä-Pohjanmaalla, III viljelyvyöhykkeellä sijaitsevaa Ilmajokea ei lasketa rapsille suotuisaksi viljelyalueeksi. Seppo Röyskön mukaan onnistumisen kulmakiviä olivat ihanteellinen maalaji, kasvukauden suotuisat sääolot sekä huolellinen kasvinsuojelu. Vaikka rypsi viljelykasvina vaihtuikin rapsiin, pysyi ”kylvöresepti” samanlaisena. Esinäytteiden perusteella resepti toimi, sillä kiitettävän satotason lisäksi myös laatuvaatimukset täyttyivät yli odotusten. Öljypitoisuus oli 42 %, lehtivihreä 7 mg/kg ja roskien osuus 0,6 prosenttia. Rapsinviljelyyn Röyskö valitsi suotuisan lohkon, jonka maalajina oli multava hiue. Pellon pH oli rapsinviljelylle ihanteellinen 6,6. Viljelymenetelmänä Röyskö käyt32 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

tää perinteistä syyskyntöä ja kylvömuokkausta keväisin. Kylvökoneena on kolmemetrinen Tume JyräCombi. – Äestyksessä pyrin tasaiseen tulokseen ja siihen, ettei muokkaus mene liian syvään. Kylvön jälkeisellä erillisellä jyräyksellä pyrin vielä varmistamaan tasaisen taimettumisen, kertoo Röyskö. Rapsin kasvukausi on pidempi kuin rypsillä, noin 113 päivää. Rapsi on kuitenkin rypsiä sisukkaampi lähtemään kasvuun viileämmässä maassa, joten maaperän lämpenemistä ei tarvitse odotella niin pitkään. Rapsi kylvetään 2-4 cm:n syvyyteen, jolloin pieni siemen taimettuu nopeammin. koskevat rapsia kasvukauden aikana kuin rypsiäkin: kirpat ja muut tuhoeläimet, pahSAMAT UHAT

kahome, möhöjuuri sekä juolavehnä ja hukkakaura. Tehokas kasvinsuojelu on tärkeää hyvän sadon takaamiseksi. – Kirppoja ja rapsikuoriaisia esiintyi viime kesänä oikeastaan yllättävän vähän. Täyden kukinnan aikana tehty pahkahomeen torjunta onnistui myös hyvin. Ennen kylvöä ajetulla Treflanilla puolestaan oli vaikutusta siihen, että roskien osuus jäi todella alhaiseksi, Röyskö kertoo. Puinnin isäntä aloitti heti kun rapsi näytti palkoja avatessa kypsältä. – Itse asiassa kuulin vasta jälkikäteen, että lämpösumma oli täyttynyt jo aikapäiviä sitten. Itse en sellaisia edes seurannut, Röyskö nauraa. Puinnin hän kertoo sujuneen hyvin. Vaikka rapsi on hieman

PELLON PH OLI RAPSINVILJELYLLE IHANTEELLINEN 6,6.

Rapsiresepti 2009 • Edellisenä syksynä sian lietelantaa 13 m³/ha. • 11.5. Super Treflan 2 l/ha, multaus välittömästi ruiskutuksen jälkeen. • 12.5. kylvö, 9,1 kg/ha peitattua ja sertifioitua siementä, lajike Ilves. • Kylvölannoitus: Suomensalpietari (27-0-1-4) 230 kg/ ha. • 30.6. Kestac 50 0,2 l/ha, Fusilade Max 2 l/ha ja Neko-kasviravinne (7-2-2) 3 l/ha. • 12.7. Sportak 1,5 l/ha. • Puinti 21.9. Satoa tuli 7,54 ha lohkolta 23 016 kg, eli 3052 kg/ha.

ELLAKIN herkempi varisemaan kuin rypsi, ei ongelmia esiintynyt. Kasvusto ei myöskään ollut lakoontunut pahasti. - Se oli sillä tavalla sopivasti ”nojos”, isäntä hymyilee. Puintikosteus oli noin 15 %. Kuivauksessa haettiin 8–9 prosentin kosteutta, mutta lopullinen kosteus oli hieman päälle seitsemän. Rapsista Röysköllä oli viljelysopimus Ilmajoen K-maatalouden kanssa, ja sato menee öljyn valmistukseen sekä valkuaisrehuksi. viljapäällikkö Mauri Koivula oli osaltaan kannustamassa Seppo Röysköä rapsinviljelyyn. Häneltä Röyskö myös sai sopivasti ohjeita ensimmäiseen kokeiluunsa. Myös Koivula on tyytyväinen nyt saatuun satoon. K-MAATALOUS-KETJUN

Kuvakoosteessa Röyskön rapsilohkon kasvustoa. Ei mikään tavanomainen näky Ilmajoen korkeuksilla.

– Kaikki meni todella nappiin. Tiesin Sepon peltojen olevan hyvässä kunnossa, ja koska hänellä on jo pitkä kokemus rypsistä, uskalsin ehdottaa vaihteeksi rapsia. Vaikka viljely ei olisi onnistunut näinkään hyvin, jo rapsin esikasviarvo on huomattavan suuri, Koivula mainitsee. Hän pitää huolellista kasvinsuojelua yhtenä tärkeimpänä tekijänä niin rapsin, rypsin kuin viljankin viljelyssä. Erityisesti hän kiinnittäisi huomiota hukkakauran ja juolavehnän torjuntaan. – Kaikki kasvinsuojelu on aina kotiin päin. Täytyy muistaa tuottaa laatua, vaikka hinta olisikin huono. e teksti kati tuo k ko , kuvat mauri ko i v ula j a k at i t u o k ko

Röyskön perheen maatila • Seppo ja Elisa Röyskö ottivat tilan haltuunsa vuonna 1990. Lapset Eero 11 v. ja Enni 9 v. • Viljelyksessä noin 50 ha, joista 25 hehtaaria omaa peltoa, loput vuokramaita. • Viime kesänä ohralla noin 30 ha ja kauraa 10 ha rapsin lisäksi. • Metsää 40 ha. • Elisa käy tilan ulkopuolella töissä. Sepolla on lisäksi traktoriurakointia, joista suurin osa on maansiirtotöitä, lisäksi aurausta. Omien viljojen lisäksi Seppo pui rahtia, joten puintiala nousee vuodessa 170–200 hehtaariin.

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 33

K-maatalous Perunan Viljelyohjelma pitää sisällään Kasvuastetaulukon ohjeistuksineen ja lisäksi lajikkeisiin, sadon laatuun, kylvöön, maalajiin, lannoitukseen ja kasvinsuojeluun liittyviä asioita. Viljelyohjelma on kirjoitettu Viljelyoppaaseen.

PERUNAN VILJELYOHJELMA viljelytoimenpiteistä. Perunan käyttötarkoitus, lajike ja viljelylohko sanelevat hyvin pitkälle perunan viljelytoimenpiteet. Käyttökohteesta riippumatta on perunan oltava laadukasta kun se kohtaa käyttäjänsä. Kotitalouksille on jo reilun kymmenen vuoden ajan ollut kaupassa tarjolla värikoodattuja perunoita, jotka helpottavat kotikäytössä perunan valintaa ja joiden laadun kuluttaja odottaa olevan luvatunlainen. Suurtalouksiin perunaa ostetaan pääsääntöisesti sopimuksien pohjalta ja laatu tarkastetaan monipuolisesti. Viljelysuunnitelma on onnistuneen perunatuotannon peruslähtökohta. Edellisen kasvukauden onnistumisten ja epäonnistumisten läpikäymisestä saa tarkkuutta uuden kauden suunnitteluun. Viljelykierto ja oikea lohkovalinta ovat perunanviljelyn paikallisia panoksia. Laatu ja samalla hyvä satotaso syntyvät onnistuneista viljelyn panoksista, kuten lajikLAATU SYNTYY

34 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

keesta, sertifioidusta siemenperunasta, tasapainoisesta lannoituksesta ja oikea-aikaisista kasvinsuojelutoimenpiteistä. ovat toimenpiteiden pohjana. Perunaa viljellään säiden armoilla, mutta kasvuston seuranta auttaa ajoittamaan viljelytoimenpiteet oikein. Paneutuminen perunan kehitysvaiheisiin ja kasvuasteiden tunnistaminen tuovat tarkkuutta viljelyyn. Oheinen perunan kasvuastekuva on BBCH-asteikon mukainen. Se on Viljelyoppaassa sivuilla 60-61. Kasvustokuvissa ja numerojanalla on kuvattu kasvun keskeiset kehitysvaiheet. Alaosan kasvuastelaatikoissa on kasvuston tärkeimpien kehitysvaiheiden numeroidut tunnusmerkit. Mukulanmuodostus alkaa kasvuasteella 40. Kuvan yläosassa on janoina kasvuasteiden mukaisia kasvinsuojelu- ja lannoitustoimenpiteitä. PERUNAN KASVUASTEET

perunan istutuksen yhteydessä lohkotietojen pohjalta. Lisätyppeä perunakasvusto voi tarvita sään ollessa sateinen ja kylmä, jolloin typpeä huuhtoutuu ja ravinteiden saanti voi olla vaikeaa. Tarvittava lisätyppi annetaan lehtilannoituksena rivien umpeutuessa ja viimeistään ennen kukinnan loppumista (kasvuaste 50-69). Tarvittavan kaliumlisälannoituksen voi antaa riveihin multauksen yhteydessä tai mukulan muodostuksen loppuvaiheessa kasvuasteilla 60-80. Lehtilannoituksena annettava kaliumnitraatti tai magnesiumnitraatti ruiskutetaan viimeistään kukinnan alkaessa (kasvuaste 59-60). PERUSLANNOITUS TEHDÄÄN

toimenpidetaulukko perunalle on Viljelyoppaassa sivulla 63. Siinä kasvinsuojelun toimenpiteet jaotellaan perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin. Perustoimenpiteisiin kuluu siemenpeKASVINSUOJELUN

Perunan kasvuasteet

KASVUSTON SEURANTA AUTTAA AJOITTAMAAN VILJELYTOIMENPITEET OIKEIN.

runan peittaus, rikkakasvien torjunta, ruttoruiskutukset ja varsiston hävittäminen. Siemen peitataan ennen istutusta tai istutuksen yhteydessä. Peittauksella torjutaan seittirupea. Rikkakasvien perustorjunta tehdään perunan itämisvaiheessa (kasvuaste 1-12), riippuen käytettävästä aineesta ja ruiskutustavasta. Kasvuston taimettumista ja kehitysastetta pitää seurata tiiviisti, jotta ruiskutetaan oikeaan aikaan. On syytä huomioida, että perunan rikkakasviaineista Senkorilla, Tituksella ja Monitorilla on pohjavesirajoitus. Ruton torjuntaan perunalla on useita ainevaihtoehtoja. Ruiskutukset aloitetaan kovassa ruttopaineessa, lämpimällä ja kostealla säällä jo kasvuasteella 19-20 varsiston kasvaessa. Jos ruttopaine on vähäinen, aloitetaan ruiskutus, kun rivivälit alkavat umpeutua tai kun kukkanuput alkavat näkyä (kasvuaste 50). Ruttoaineiden vaihtoehtoihin voi tutustua Viljelyoppaan sivuilla 150-155.

VARSISTON VOI HÄVITTÄÄ ennen perunan nostoa Reglonella (kasvuaste 91-95), joko yhtenä tai jaettuna käsittelynä riippuen lajikkeesta. Varsistoruiskutus jouduttaa tuleentumista ja hävittää ruttoitiöitä. Reglonen käyttöohjeet ovat Viljelyoppaan sivulla 156. Havaintoihin perustuvat toimenpiteet (s.63) edellyttävät kasvuston huolellista seurantaa. Mekaanisen rikkakasvien torjunnan voi tehdä multaamalla tai lataamalla penkit. Hivenravinnepuutosten korjaaminen K-Erikoishiven-lannoitteella tuo lisätäsmennystä laatuun. Myöhään taimettuvat rikkakasvit, kuten ohdake, valvatti, juolavehnä, hukkakaura ja jääntivilja ruiskutetaan rikka-aineilla kasvuasteella 12-15 (19). Kirvoja, kaskaita, luteita ja ripsiäisiä torjutaan esiintymän mukaan. Jos havaitaan koloradokuoriaisia, on tehtävä ilmoitus EVIRA:lle ja ryhdyttävä torjuntatoimiin. Ruttotorjunnan täydennyskäsittelyyn kovassa ruttopaineessa

on valittavana useampi ruiskutusaine. Sadonkorjuun jälkeen tehtävä juolavehnän torjunta lopettaa kasvukauden perunamaalla. e t e k s t i a r j a r ö n k kö , k - m a ata lo u d e n ko e t i l a

Lisätietoa Viljelyoppaasta Viljelyopas on saatavilla K-maatalous-kaupoista. Perunan kasvinsuojelun pikataulukko on sivulla 82, kasvinsuojeluaineet löytyvät sivuilta 149-156 ja tankkiseostaulukko on sivulla 174. Viljelyoppaan sivuilla 157-161 on yleisohjeita kasvinsuojelusta ja ruiskutuksesta. Tavallisimpien rikkakasvien kuvia on sivuilla 162-163. Kasvinsuojelun yleistaulukko on sivuilla 170-173. Viljelyoppaan nettiversio on osoitteessa www.k-maatalous.fi/ tuotteet/kasvinviljely/viljelyohjelmat/perunat.

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 35

Koneen vaihtuminen saman valmistajan uuteen malliin on merkki onnistuneesta konehankinnasta tilalla. Tuotteen lisäksi myös jälkimarkkinoinnin on oltava kunnossa. Rappulassa luotetaan Potilan äkeisiin. 1) Potila Master -äes esittelyajossa.

2) Kolmen sukupolven voimin kylvötyöt sujuvat, vakuuttavat Juho, Petri ja Jaakko Rappula. Jokaisella on oma panoksensa annettavana.

POTILAN ÄKEET AINA AJAN TASALLA RAPPULAN TILALLA HOLLOLASSA

on ollut Potilan äkeitä yli kolmekymmentä vuotta. – Kylvömuokkaustarve on sinä aikana muuttunut rajusti, mutta Potilalla on aina ollut tarjota tarpeisiin sopiva äes, kertoo sukutilan 13. isäntä Petri Rappula. Tilalla oli lypsykarjaa 70-luvun puoliväliin asti. Nurmesta ja rehuviljasta siirryttiin leipävehnään, sittemmin mallasohraan ja rypsiin. – Juolavehnä ja muut rikkakasvijuurakot vähenivät nurmen ja karjanlannan myötä, mutta maan rakenne muuttui selvästi. Rypsi tuli mukaan korjaamaan maan rakennetta ja laajentamaan viljelykiertoa, muistelee silloinen isäntä Jaakko Rappula. Viljelyssä on 146 hehtaaria peltoa, josta vuokramaita tilan ympäriltä on runsaat 110 hehtaaria. Metsää tilalla on 140 hehtaaria. Pellot ovat pääasiassa hiesusavia. Päijäthämäläiseen tapaan lohkojen harjanteen puolella voi olla hiekkaa tai jopa moreenia, alapäässä multaa ja turvetta. – Maalajin vaihtelu muutenkin tarkkaan viljeltävillä hiesusavilla tuo muokkauskaluston ominaisuudet esille, muistuttaa Jaakko Rappula. 36 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

pidetään Rappulassa arvossa perusmuokkauksen ja kylvötekniikan muutoksista huolimatta. – Kylvömuokkaus tasoittaa olosuhteiden vaihtelua. Se antaa edellytykset onnistuneelle kylvölle sekä nopealle ja tasaiselle orastumiselle, isäntä arvioi. Rajut sadekuurot kylvöaikaan ovat alueella yleisiä. Hiesusavikannen alta riittävää kasvustoa ei saada pintaan kuin rikkomalla kuorettuma äkeellä. Menetykset ovat kuorettuman iskiessä joka tapauksessa suuria. – Mitä nopeampi orastuminen, sitä pienempi on kuorettuman riski, hän jatkaa. KYLVÖMUOKKAUSTA

on palvellut tilan äkeenä jo muutaman vuoden. Siinä on ostoaikaan valinnaisena ollut tiheämpi, kuuden sentin piikkijako. Hydraulinen työsyvyyden säätö, joustoetulata, teliakselit myös sivulohkoissa sekä takavarpajyrä ja jälkihara olivat jo silloin Masterin vakiotavaraa. – Edelliseen verrattuna äkeeseen tuli lisää mittaa ja piikkiakseleita. Tiheästä piikkijaosta huolimatta se läpäisee hyvin, isäntä kommentoi.

Muokkausteho on hyvä. – Kertakierros riittää, loput paikataan vain sieltä missä on tarpeen. Masterilla on tehty kylvömuokkausta myös suoraan rypsin sänkeen. Etulataa täytyy nostaa, ja jos olkea on oikein paljon, myös jälkiharaa.

POTILA 600 H MASTER

keinot ovat käytössä Rappulassa. Osa pelloista kynnetään, toinen osa kultivoidaan ja kolmas jätetään koskematta. Luonnonhoitopeltoa on niin paljon kuin laki sallii, sekin tavallaan toimii osana perusmuokkausta. Kultivointiin siirryttiin jo vuosia sitten ja suurin osa pelloista kultivoidaan syksyllä. Käytössä on leveillä hanhenjalkaterillä varustettu kultivaattori. Sekä kevätkynKAIKKI PERUSMUOKKAUKSEN

tö että että sängelle jättö ovat kuitenkin lisänneet osuuttaan vuosi vuodelta. Osa valinnoista on ympäristötukiehtojen seurausta, mutta talous on toinen painava kriteeri. – Vaikka kustannusten karsinta ohjaa muokkauksen vähentämiseen, haitalliset vaikutukset kuten kasvitaudit ja rikkakasvit puoltavat kyntöä varsinkin ongelmalohkoilla, pohtii isäntä. selittyy osin Tume Vega Mini Till -kylvölannoittimella. Kiekkovantaisto on osoittautunut toimintavarmaksi. Siemen saadaan juuri sinne kuin halutaankin. – Muokkaustarpeen ero edelliseen Tume JyräCombiin on selvä, Vegalla voisi kylvää hyvissä oloissa kevyillä mailla suoraan sänVÄHÄINEN MUOKKAUSTARVE

keenkin, kylvömies Petri Rappula kertoo. Äestystraktorin puikoissa on useimmiten vanhaisäntä Jaakko tai jompikumpi pojista, Juho tai Juuso Rappula. Erityistä kiitosta he antavat pitkän äkeen tasauskyvylle ja hydraulisille säädöille sekä kantaville telipyörille koko työleveydellä. Kuskilla on puukapula, jota käytetään ahkerasti työsyvyyden arviointiin. – Erityisen tärkeätä seuranta on lohkon, maalajin tai perusmuokkaustavan vaihtuessa. Täytyy malttaa mennä konttaamaan ja kaapimaan, että tietää missä mennään, Jaakko muistuttaa.

myyjä Jouko Kuhalla. Konekauppaa hänellä on takana jo 33 vuotta. – Siinä on todellinen luottomyyjä, neuvoo ja auttaa myös kaupanteon jälkeen. Sitä uskaltaa hankkia uutuuksiakin, kun voi luottaa, että asiat hoituvat myös, jos jotain ilmenee, tuumii Petri Rappula. Vanhat koneet ovat menneet vaihdossa. – Koneista on aina pidetty hyvää huolta, joten ne ovat säilyttäneet arvonsa, sanoo isäntä ja kaipaa äkeeseensä hiukan lisää leveyttä. Siisti ja kaikin puolin ehjä Potila 600 H Master lieneekin pian kaupan Lahdessa. e

toistuviin Potila- ja Tume-kauppoihin on Lahden Maatalouspirkan kone-

t e k s t i m at t i k a l l i o , k u vat m at t i k a l l i o ja anne penttilä

ISO MERKITYS TILAN

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 37

HYVIÄ SATOJA

Lohkoittain valituilla menetelmillä

Turkka Salmi tavoittelee ja saa hyviä satoja: hybridirukiista 6,5 ja rypsistä 2,4 tonnia hehtaarilta. Pellot ovat tasaisia savimaita. Salmi harkitsee silti kylvön ja muokkauksen lohkokohtaisesti.

sekä suoraan sänkeen, kevytmuokattuun että kynnettyyn maahan. Salmilla on timotein siemenviljelyksiä ja nurmien lopetuksessa hän tarvitsee kyntöauroja. Muokkaustapaan vaikuttaa se, että Salmi käyttää peruslannoitteena biokaasulaitoksen biomädätettä. Hän ajaa sen Turusta roudan aikana pelloille pattereihin. Sitä varten hän on hakenut patterointiluvat. Mädätteen levittää sängelle urakoitsija. TILALLA KYLVETÄÄN

38 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

Biomädäte sisältää erityisesti fosforia ja kalia, joten kylvön yhteydessä tarvitsee antaa vain 100200 kiloa salpietaria. Jos hivenravinteita tarvitaan, ne annetaan kylvön yhteydessä piensiemenkylvölaitteella. Mädäte on myös hyvä savimaiden humuslannoite. talvisänkien glyfosaattiruiskutuksella, 2-3 litraa/ha. Sen annetaan muhia pari päivää, jonka jälkeen sängelle levitetään biomädäte ja mullataan KEVÄÄN TYÖT ALKAVAT

lautasmuokkaimen kerta-ajolla. Muokatun maan Salmi antaa kuivua pari päivää. Kuivumisjaksoa hän pitää tuiki tarpeellisena. – Pintamurut kovettuvat ja kestävät takajyrän yliajon. Myös pellon kosteusolosuhteet tasoittuvat. Metsänreunat ovat hieman kosteita, vaikka pääosa pellosta on makeimmillaan, kuvaa Salmi. Samaa työtapaa hän käyttää myös kylväessään rypsiä talviaikaiseen sänkeen. Ero on vain se, että hän muokkaa 2-3 cm syvyyteen. – Muokkaussyvyys on kohdallaan, kun pintamaa rupeaa muokkaimella pölyämään. Herneen kylvöalusta taas muokataan syvempään. Kylvösyvyys on 5-6 cm. Salmi viljelee ruokahernettä.

1) Tume Nova Combi työnäytöksessä. Turkka Salmi kylvää omalla koneellaan sekä suoraan, kevytmuokattuun maahan että kynnöksen. Kaikkia muokkaustapoja tarvitaan. 2) Turkka Salmi on tehnyt 50 % kasvipeitteisyyssopimuksen. – Kasvipeitteisyyssopimus ei sovi hätähousulle, sanoo Salmi.

OIKEALLA TAVALLA JA OIKEAAN AIKAAN SUORITETTU MUOKKAUS JA KYLVÖ ON HYVÄN SADON PERUSTA.

Laatuhaketta kuivaamalla Salmi tuottaa ja myös myy laatuhaketta. Hakkeen hän kuivaa hakevarastossa, kuivuriin mahtuu 350 kuutiota kerralla. Hakekuivurin pohja on tehty ontelolaatoista. Kuivausilma pääsee pääkanavasta laattaonteloihin, ja laattoihin Salmi porasi 20 cm välein 20 mm ilmareiät. Salmi tyhjentää hakekuivurin etukuormaajalla, mitä varten ontelolaattojen väliin on valettu lattaraudat kantilleen. Lattaraudan kantti on muutaman millin betonipinnan

yläpuolella. Etukuormaajan kauha liukuu lattarautojen päällä. Turkka Salmi on mukana isänsä perustamassa lämpöyrittäjyysyrityksessä, Lounais-Suomen Hakelämpö Oy. Yritys ostaa hakeraaka-ainetta, hakettaa ja toimittaa hakkeen asiakkaille. Osalle asiakkaista toimitetaan vain haketta, osalle yritys myy megawatteja: se huolehtii lämpölaitoksen koko toiminnasta. Haketta on ajamassa neljä autoa ja Turkka Salmi hoitaa liikenteen. Työtä riittää jokaisella päivälle.

ja oikeaan aikaan suoritettu muokkaus ja kylvö on hyvän sadon perusta. Kylvö on tarkan miehen puuhaa. Tarkkuutta kuvaa se, että Salmi kylvi Koneviestin suorakylvökokeessa rypsin omalla NovaCombillaan. Koeruudun taloudellinen tulos oli paras, 539 €/ha, tulosten ulottuessa 377 euroon. Sato oli 2. paras, 2660 kg/ha, jääden parhaasta ruudusta vain 10 kg/ha. Tässä projektissa häntä avusti Loimaan K-Maatalouden konemyyjä Risto Peltola. OIKEALLA TAVALLA

on Pöytyällä 170-230 ha, siitä on omia peltoja vuokramaineen 130 ha. Uutta peltoa Salmi on raivannut 15 ha. Kun puut on talvella kaadettu, risut ja kannot poistetaan kevään kuluessa. Kesällä alue aurasalaojiteVUOTUINEN KYLVÖALA

taan. Muokkauksen hän tekee tavallisella peltojyrsimellä ja syksyllä raivioon kylvetään jo ruis. Vuoden kuluttua metsän kaadon aloittamisesta pellossa on rukiin oras. – Pelkällä konetyöllä ei raiviota saa kuntoon, puhdistaminen kannon kappaleista ja kivistä edellyttää myös käsityötä. Kasvinsuojelusta ei ole varaa tinkiä, ei varsinkaan tautitorjunnasta, kun oraissa on näkyvissä hyvä kasvupotentiaali. – Nykylajikkeet ovat satoisia, mutta ilmeisesti myös herkempiä kasvitaudeille. Satopotentiaalin ulossaaminen edellyttää täyttä torjuntaa. Tietoja kasvinsuojelusta Salmi vaihtaa opiskelutovereiden, ”Mustialan kasviringin” kanssa. Hyvä sato laskee vehnän valkuaisprosenttia. Valkuaispitoisuu-

den nostamiseksi Salmi levittää rakeista ureaa siinä vaiheessa, kun tähkä alkaa näkyä. käyttää peruslämpönä hakelämpöä. Talouskeskuksen hakekattilan teho on 220 kW. Kuivurissa oleva radiaattori on teholtaan jopa ylisuuri, 450 kW. Hakelämmöllä kuivatusilman saa nousemaan 50-60 asteeseen. Lisälämpö tulee 300 kilowatin öljypannusta. Kuivatuserän jäähdytyksen alkaessa käännetään kiertovesipumpun kierrokset taajuusmuuttajalla nollaan. Kun kuivuria täytetään, vesikierto pannaan pienelle, jolloin putkistossa ja radiaattorissa oleva vesi jo lämpiää. Kun kuivatus sitten alkaa, hakkeesta saa nopeasti täyden tehon. e KUIVURISSA SALMI

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 39

AJATTELEMF

AJATTELEINNOVAATIOTA VISIO INNOVAATIO JOHTAJUUS LAATU LUOTETTAVUUS TUKI YLPEYS SITOUTUMINEN

Viisto konepeitto saatavissa ainoana markkinoilla - Nyt veloituksetta! .' .' NBMMFJIJO

Dyna-4 90-155 HV MF 4455 (101 hv)

MF5400

MF 5455 Dyna-4

Monipuolinen ja taloudellinen 4-veto

npauti a v n Vedo appi + o n st ittari digimanpĂ¤Ă¤lle! kaup

Markkinoiden paras nĂ¤kyvyys etukuormainkĂ¤ytĂśssĂ¤! t 1FSLJOT M TZMJOUFSJOFO OFMJWFOUUJJMJNPPUUPSJ t $PNNPO 3BJM NPPUUPSFJTTB WBLJPOB KB BMVFFMMB FEJTUZLTFMMJTFU Transport Boost -lisĂ¤teho-ominaisuudet t .BLTJNJUFIP IW .BLTJNJWĂ&#x160;Ă&#x160;OUĂ&#x161; QFSĂ&#x160;UJ /N t /FMJQPSUBJOFO QJLBWBJIEF KB TĂ&#x160;Ă&#x160;EFUUĂ&#x160;WĂ&#x160; IZESBVMJOFO TVVOOB WBJIUP LVJO UFIUZ LVPSNBJOLĂ&#x160;ZUUĂ&#x161;Ă&#x161;O t 4Ă&#x160;ILĂ&#x161;IZESBVMJTFU BMVFWBJIUFFU BMVFFO WBJIUP JMNBO LZULJOUĂ&#x160; t 7BIWB IZESBVMJJLLB TBBUBWBOB M NJO t )JMKBJOFO PIKBBNP FSHPOPNJB LPIEBMMBBO

Ç Ç Ç Í&#x2DC;ĹŹĹ˝ĹśÄ&#x17E;ĹŹÄ&#x17E;Ć?ĹŹĹ˝Í&#x2DC;ÄŽ

www.k-maatalous.ďŹ

K-MAATALOUS

Perinteisellä S-piikkiäkeellä saa aikaan hyvän kylvöalustan. Talvisängen kevätmuokkauksessa se kuitenkin tukkeutuu. Multivan uusi TopLine Super murtaa tämän myytin.

MYYTINMURTAJA sopii syksyllä muokattujen maiden kylvömuokkaukseen, mutta myös talvisänLÄHTÖKOHDAT kien kevätmuokkaukseen ja puinnin jälkeiseen olkien levitykseen. Työsyvyys rajoittuu kuitenkin 5-6 cm:iin. Sitä ei ole tarkoitettu kultivaattorin korvaajaksi. Tukkeutumattomuus on saatu aikaan sijoittamalla piikit kahdeksaan riviin sekä sillä, että äkeen runko on 8 cm korkeampi piikin kärjestä mitattuna kuin perinteinen S-piikkiäes. Piikkiväli on 10 cm ja kärkilapun leveys on 6 cm. Muokkauspohjasta saa varsin tasaisen, tutkitusti yhtä tasaisen kuin perinteisellä S-piikkiäkeellä. Itse piikki on 12 x 65 mm:n vahvuinen. Koskemattoman talvisängen kevätmuokkaus vaatii piikiltä jäykkyyttä.

MUOKKAUSVAIHTOEHDOT

TOPLINE SUPER

kevätmuokkauksessa on totuttu käyttämään lautasmuokkainta sen tukkeutumattomuuden takia. Lautasmuokkai-

TALVISÄNKIEN

men muokkauspohja on kuitenkin huomattavasti epätasaisempi kuin TopLine Superin jäljiltä. Syksyllä TopLine Superilla voi myös levittää oljet. Paras ajosuunta on poikittain puintisuuntaan nähden. Pellossa ei saa olla syviä ajouria, koska ne tekevät ajamisesta epämiellyttävää. Olkilevityksessä piikkien annetaan hipoa maan pintaa. Puinnin jälkeisessä sänkimuokkauksessa rikkasiementen ja puintitappiojyvien idättämiseksi piikit lasketaan piirun verran alemmaksi. Sänkeä muokattaessa ajonopeus on hyvä olla hiukan suurempi kuin S-piikkiäkeellä on totuttu. Silloin äes toimii kokemusten mukaan tehokkaimmin. tukeutuu muokkauksen aikana telipyöriin. Muokkaussyvyys sääTULOKSET detään keskilohkon männän varteen käännettävillä säätöpaloilla. Ne rajoittavat äkeen laskun tiettyyn ja haluttuun tasoon. Sivulohkojen nostosylinterit on kytketty sarjaan keskilohkon sylinterin kanssa. Siten sivulohkojen työsyvyys säätyy ÄES

automaattisesti samaksi kuin keskilohkon työsyvyys. Etulata on vakiovaruste. Olkiäestyksessä lata on tietenkin pidettävä ylhäällä. Vakiovaruste on myös jousikuormitteinen varpajyrä. Se on hyvä kokkareiden murskaaja ja saa aikaan hyvän murupinnan. Kaksiosainen jälkiäes on lisävaruste. Se ikään kuin lajittelee hienon maaaineksen muokkauskerroksen pohjalle ja jättää liettymiselle vähemmän alttiit murut pintaan. TopLine Superia on saatavana 6-, 7- ja 8-metrisenä. Suurin malli vaatii veturiksi jo yli 200 hv. Koskematon talvisänki panee vastaan ja toisaalta ajonopeuttakin pitää olla. Kasvipeitteisyysvaatimuksen tulo yhdeksi tukimuodoksi siivitti TopLine Superin kehitystä. Ilman sitä äes olisi todennäköisesti jäänyt syntymättä. Ensimmäinen proto oli ajossa jo keväällä 2007. Äestä on kehitetty kolmen käyttökauden aikana kerätyillä kokemuksilla ja ensimmäiset myyntiin tulevat koneet saadaan kevään 2010 kylvöille. – Kiinnostus äkeeseen on ollut odotusten mukainen. Se osoittaa, että markkinoilla on ollut TopLine Superin kokoinen aukko, sanoo Juha Erkkilä äestä valmistavalta Dometal Oy:ltä. e

Talvisängen kevätmuokkaus edellyttää usein kahta ajokertaa, mutta vastapainoksi sillä saa jopa laahavannaskelpoisen kylvöalustan.

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 41

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Millä eväillä suomalainen elintarvikeketju pärjää tulevai suudessa? Mitkä ovat suurimmat haasteet? Mitä elintarvike ketjun ja poliittisten toimijoiden pitäisi tehdä? Kukapa näihin kysymyksiin paremmin osaisi vastata kuin MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Tästä on tehtävä brändi:

VASTUULLINEN RUOKAKETJU

Juha Marttilan omalla tilalla on maidontuotantoa, 80 lypsylehmää. Alkutuotantoketjun ylin edunvalvoja pitää ruoanlaitosta, mutta aikaa siihen on lähinnä vain sunnuntaisin. Bravuuri on pataruoat. – Juureksia ja lihaa, vaikka hirvenlihaa pataan ja uuniin. Perhe voi lähteä ulkoilemaan ja ruoka on valmista kun tullaan sisään. Se on helppoa ja hyvää, oikeaa sunnuntairuokaa.

42 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

Juha Marttila on Elintarvike -sarjan 20. haastateltu.

TÄRKEIN LÄHTÖKOHTA ja samalla suurin haaste on saada aikaan pitkäjänteistä ja tasapainoista politiikkaa, jotta maatalousyrittäjät voivat kehittää tilojaan, sanoo Juha Marttila. – Haasteena on, että politiikka ei enää ole pelkästään tuki- tai maatalouspolitiikkaa. Moni muukin politiikan osa-alue vaikuttaa, ehkä tärkeimpänä ympäristöpolitiikka, jonka nykysuunta hiukan huolestuttaa. Tämän hallituksen aikana on noussut esiin sellaisia hankkeita, jotka toteutuessaan hankaloittavat maatalouden toimintaedellytyksiä; esimerkiksi vesiensuojeluun tai ympäristölupakäytäntöihin liittyviä asioita. On selvää, että yhteiskunnalla on sanansa sanottavana ympäristöasioihin, mutta meidän pitäisi pystyä toimimaan samoilla pelisäännöillä kuin muu Eurooppa, painottaa Marttila. Toinen tärkeä maatalouteen vaikuttava politiikan laji on energiapolitiikka, erityisesti bioenergia. - Tilojen on toisaalta sopeuduttava ja toisaalta päästävä ajoissa investoimaan uuteen tekniikkaan. Bioenergian kehitys pitää saada käännettyä mahdollisuudeksi.

tilojen yllättävänkin kova tuottavuuden kehitys EU-aikana. - Se perustuu osaamiseen ketjun eri portaissa ja koostuu monesta asiasta: yksikkökoon kasvusta, uudesta teknologiasta sekä kehitystyöstä esimerkiksi lajikkeissa ja rehuissa. Toisaalta tilojen tulokehitykseen vaikuttava panos-tuotossuhde on heikentynyt. Sen parantaminen kuuluu koko ketjulle. Marttilan mukaan on tuotava esille suomalaisen ruoan tarina. – Vastuullisesta ruokaketjusta on tehtävä brändi. Tämähän ei ole mikään uusi asia. Suomalainen ruoka työllistää ja on ollut tutkitusti laadukasta jo pitkään. Uusi aika vaatii uusia ajattelumalleMYÖNTEISTÄ ON

ja, kuluttajien kiinnostus on herätettävä. Hinnanmuodostus on asian yksi ulottuvuus. Kuluttajille lisäarvoa tuovien tuotteiden kautta saadaan kasvatettua kakkua, josta on enemmän jaettavaa koko ketjulle. – Joka tasolla on tietenkin tavoitteena harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. On tärkeää, että viljelijä saa kakusta oikeudenmukaisen osan. Kaikki ovat vastuullisia toimijoita ja uskon, että kotimainen tuotanto on kotimaiselle kaupalle kilpailuetu. läpinäkyvyys kuluttajien suuntaan on elintärkeää, sanoo Marttila, ja kehuu MTT:n tutkimusohjelmaa, joka selvitti ruokaketjun vastuullisuutta monelta kannalta. – Kysymys hiilijalanjäljestä on kiperin, sen määrittämiseen pitää luoda järkevät standardit kansainvälisesti. Ei ole mitään järkeä verrata hiilijalanjälkeä esimerkiksi liha-, peruna- tai vesikiloa kohti, kun eivät ne kuitenkaan ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja perheen ruokapöydässä. Marttilan mukaan tässä on käymässä vähän samalla tavalla kuin metsäpuolen edunvalvonnassa. EU-tasolla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa ja nyt eri tahoilla valmistellaan lainsäädäntöhankkeita vailla keskinäistä koordinointia. Sama pätee energia-, ympäristö- ja vesiasioihin, jotka vaikuttavat maatalouteen. – Sen paremmin Suomessa kuin EU:ssakaan ei ole luonnonvarapolitiikkaa, joka katsoisi hankkeita kokonaisuutena. Tarvittaisiin luonnonvaraministeriö. KOKO KETJUN

on osa julkista palvelua. Tälle perustalle luotiin EU:n maatalouspolitiikka 50 vuotta sitten ja sen takaamiseksi tarvitaan iso tukijärjestelmä. Marttila kysyy, voisiko ruoalla olla hinta, joka vastaa tuotantokustannuksia. - Sosiaalipoliittinen rooli kuuluisi johonkin muualle kuin HALPA RUOKA

maatalouspolitiikalle. On myös otettava huomioon globaali peli ruoan tuotannossa. Äskeinen ruokakriisi aiheutti sen, että joka puolella varaudutaan nyt ruokkimaan itse oma väestö. Suomi ja Eurooppa eivät voi jättäytyä maailmanmarkkinoiden varaan. – Euroopankin pitää ottaa tässä suhteessa ”itsekkäämpi” kanta. Meidän pitää pystyä sekä saamaan elintarvikkeille oikea hinta että turvaamaan samalla kotimainen tuotanto. Eri alueiden erilaiset kehitysvaiheet hankaloittavat maailmankaupan pelisääntöjen luomista. – Jos WTO-neuvotteluissa katsotaan, että kaikki ovat samalla viivalla, seuraa ongelmia keskiarvosta poikkeaville: Afrikan mailla ei ole varaa ostaa ruokaa ja Suomen kaltaisissa maissa tuotantokustannukset nousevat liian kalliiksi. Jo nyt Suomessa on tiukat kriteerit tuotannolle verrattuna muuhun Eurooppaan ja Euroopassa on tiukat kriteerit verrattuna muuhun maailmaan. tuotantoon on Marttilan mielestä nyt suositeltavaa niille tiloille, joille se on taloudellisesti mahdollista. – Ruokamarkkinat ovat aiempaa syklisempiä, nyt ollaan pohjalla ja kaikki ennusteet viittaavat nousuun. Ymmärrän toki sen, että notkopaikassa pannaan jäihin monet hankkeet, jotka eivät ole välttämättömiä. Silti investoinnit olisi tehtävä aina vähintään 10-15 vuoden tähtäimellä. Rahoituksenkin saaminen on todennäköisesti nyt helpompaa. Hyväkin hanke saattaa jäädä ilman rahoitusta hakukierroksen kilpailumenettelyn takia, jos investointia lykkää siihen saakka, että kaikki muutkin ovat liikkeellä. e INVESTOIMINEN

teksti anne penttilä, kuva jaana kankaanpää

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 43

Mikko Elovaara arvioi, että Claas Jaguar 950 -ajosilppurilla korjataan tulevaisuudessa säilörehua ja tuoreviljasäilörehua yhteensä 800 hehtaarilta vuodessa.

TEHOA REHUN KOR

teksti ja ku va seppo nykänen

Claas Jaguar 950

Kiuruveteläinen maatalousyrittäjä Mikko Elovaara on räväkän miehen maineessa. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana on peltoala kasvanut 40 hehtaarista yli 300 hehtaariin. Lihakarjaa on kertynyt reilut tuhat päätä.

44 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

RJUUSEEN 1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 45

URMIVILJELY

tilan pelloilla päätuotantosuunta, ja siihen onkin panostettu. Keväällä tuli taloon uusi Claas Jaguar 950 -ajosilppuri, jonka hankintaa Mikko Elovaara harkitsi perusteellisesti. – Aiemmin meillä oli käytössä pyöröpaalaus- ja tuubikäärintämenetelmä. Investointia ei voi perustella pelkällä muovikustannuksella. Silppurin lisäksi hankin kaksi noin 40 kuution kuljetusvaunua. – Kokonaisuus piti hahmottaa itselle kunnolla. Kyllä investoinnin tuotot on haettava pienentyneistä kokonaistyökustannuksista ja tuotantoeläinten parantuneesta kasvusta, perustelee Elovaara. ON

Uudet ammattisahat sekä pääte- että harvennushakkuisiin!

Säilörehua on kertakorjuussa 280 ha ja viljaa korjattiin suoraniittopöydällä viime kesänä 86 hehtaarilta. Kokonaiskorjuupintaala nousee yli 600 hehtaarin. Urakointia Elovaara ei ole edes harkinnut, vaikka korjuuketjun tehot siihen riittäisivätkin. – Laskin, että tällä koneella pärjää meidän käytössä vähintään 10 vuotta. Jos lähtisin tosimielellä urakoimaan, vaihto olisi edessä jo kolmen vuoden päästä. Kun raivataan lisää peltoa, nousee kokonaiskorjuuala jo 800 hehtaariin kesässä. Siinä riittää työmaata näille koneille, perustelee Elovaara.

KAIKILLA MAUSTEILLA Tekniikkaa on koneeseen ladattu melkoisesti ja automaattitoimintoja on runsaasti. Erityisesti Elovaara haluaa mainita teroitus- ja

säilöntäainetoiminnot. Koneeseen voidaan ohjelmoida eripituisia teroitusvälejä. Kun aika on täynnä, kone ilmoittaa teroituksen tarpeesta. Elovaara on ohjelmoinut teroituksen tunnin välein ja kivet pyyhkäisevät neljä kertaa. Kuormien välillä pudotetaan kierrokset ja painetaan nappia, automatiikka hoitaa teroituksen alle kahden minuutin. Kuljettajan ei tarvitse kuin katsoa näytöstä teroituksen tilaa. Säilöntäaineen käyttömahdollisuuksia on kolme, joista haastattelun aikaan käytössä oli Actisiler: ohjauskeskuksen näyttöön ohjelmoidaan annostelumäärä 200 ml:sta 7500 ml:aan. Käytössä olevalla annostelulla 30 l säilöntäainetta riittää 1200 tonnille. Seokseen oli käytetty 12 pussia maitohappobakteeria.

Ammattimetsurit ovat testanneet nämäkin uudet mallit Suomen Lapissa. Luotettavuus - kestävyys - varmatoimisuus ovat huippuluokkaa! • Kevyt ja kestävä magnesiumvalurunko, aut. puolikaasutoiminto • Uudelleen käynnistettäessä vahvempi kipinä (MPI) • Tehokkaampi jäähdytys • Tehokas tärinänvaimennus • Helppoja huoltaa - mm. ilmansuodattimen puhdistus ilman työkaluja • Teräketjun kiristys sivulta ja uudet S-mallin korkit • Saatavana myös lämpökahvoilla

Dolmar PS-4605

Dolmar PS-5105

• 45,6 cm³ • 2,6 kW • max. 14500 rpm • 5,1 kg

• 50 cm³ • 2,8 kW

595,-

620,-

Hinnat sis. alv 22%, voimassa helmikuun 2010 loppuun.

K-MAATALOUS

SILPPURI ON NELIVETOINEN JA RENGASTUS ON LEVEIN MAHDOLLINEN.

Viime kesänä viljaa korjattiin suoraniittopäällä 86 hehtaarilta.

NOKKA NOSTAA MINKÄ LUPAA!

Nopeaan ja helppoon klapintekoon Hakki-Pilke 2X S+ • Hydraulinen hammasVielä ajan! rullasyöttö - koko puu ik uun helposti klapeiksi t am m • Katkaisu 13” laipalla helppo huoltaa ja terottaa 22%) • Halkaisu 2 sylinterillä ja (sis alv kulut im + to siirto 4 m:n kuljettimella

-, 0 9 4 . 5

Jo yli 30 vuotta Nokka -metsäkuormaimia! • Tasainen ja vahva nostovoima koko liikealueella • Hydrauliletkut hyvin suojattu nivelkohdissa • HR - hydraulisesti esiohjattu venttiilistö • Alhainen käyttöpaine - 165bar

a Nokk HR 9 6 3 HK4 main kuor

-, 0 9 9 . 12 22%) (sis alv kulut im + to

Hinnat voimassa K-maatalouksissa tammikuun 2010 loppuun.

EDULLISTA LÄMPÖÄ!

HOTTI-pelletti on siisti, tehokas ja ympäristölle ystävällinen - ekologisesti kestävä vaihtoehto niin isojen kuin pientenkin tilojen lämmitykseen.

– Ensimmäinen sato oli analyysitulosten mukaan laadultaan kiitettävää. Jos laatu pysyy jatkossakin hyvänä, niin ei sitä tee mieli alkaa pelata suurten nestemäärien kanssa. Kun aine alkaa loppua, voi soittaa kuormatraktorin kuljettajalle ja pyytää tuomaan lisää vaikka 10 litran kanisterilla. Säilöntäaineannostelija toimii täysin automaattisesti. Vaikka silppuri ja noukin pyörivät, kytkeytyy säilöntäainesyöttö vasta koneen lähtiessä liikkeelle. Silppuri on nelivetoinen ja rengastus on levein saatavissa oleva: edessä on 900 mm ja takana 750 mm renkaat. – Melkein kaikki on raiviota ja rinteitä on paljon. Uudet pellot eivät kanna koneita niin hyvin kuin vanhat ja rehut pitää saada tehtyä joka paikasta, sanoo Elovaara.

TASAINEN KARHO TÄRKEÄÄ Ensimmäinen kesä on takana, eikä murheita ole ollut. Tasaisen karhon merkitys kirkastui alkuvaiheessa. – Epätasainen karho hidastaa ajoa ja aiheuttaa koneelle rasituksia, mutta tukkoon konetta ei ajettu säi-

HOTTI PUUPELLETTI • 20 kg säkeissä, 500 kg suursäkeissä tai irtona • energiaa n. 100 kWh / 20 kg säkki (>4,7 kWh/kg)

Rehu säilötään maitohappobakteereilla. Käytössä olevalla annostelulla 30 l säilöntäainetta riittää 1200 tonnille.

Irtotoimitukset edullisesti kotiin puhallusautolla! Versowood on Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. Liikevaihtomme ylittää 200 miljoonaa euroa, ja vientiä on yli 40 maahan. Konserni työllistää noin 700 henkilöä. Pellettitehtaamme sijaitsee Vierumäellä, sen tuotantokapasiteetti on noin 60 000 tonnia puupellettejä vuodessa.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

lörehulla kertaakaan. Tasaiseen karhoon on helppo säätää ajonopeus sopivaksi. Keskimääräinen työsaavutus on säilörehulla ollut noin 10 hehtaaria tunnissa 12,5 metrin karhottimen jäljiltä. Noukin on 3,8 m leveä, joten karhoa ei tarvitse väkisin pakata kapealle. Lähes kaikki pellot ovat talouskeskuksen ympärillä. Pisin ajomatka on noin kolme kilometriä, joten kaksi vaunua riittää. Mikko sanoo suoraan, että Claasiinsa hän on erittäin tyytyväinen. – Kone on osoittautunut juuri sellaiseksi kuin sen luvattiin olevan. Investointi oli hyppy tuntemattomaan ja se näyttää onnistuneen, joten olo on helpottunut. Ohjaamo on avara ja hiljainen, sieltä näkee kummallekin puolelle hyvin ja puhallustorvi näkyy aina. Kaikki tärkeimmät käyttö- ja hallintalaitteet ovat käden ulottuvilla, pystyn tekemään lähes kaiken poistumatta ohjaamosta. – Kone on hyvin suojattu. Kivi- ja metallintunnistimet toimivat tehokkaasti, pysäyttäen noukkimen ja syöttölaitteen ennen kuin vieraat esineet ehtivät terille asti. Ajamalla syöttöä takaperin vierasesine yleensä poistuu. Metallintunnistuksen tarkkuudesta kertoo tapaus, kun heinän seassa ollutta metallilankaa ei meinannut löytyä. Alettiin jo epäillä, ettei siellä mitään ole, mutta niin vain löytyi, Elovaara muistelee. Rautalanka on erittäin vaarallista ainetta silppurin läpi mentyään. Pahimmassa tapauksessa pätkiä ei huomata ja puoli metriä rautalankaa voi viedä useammankin eläimen. e

Tuoreviljasäilörehua Mikko Elovaara hankki ajosilppuriinsa suoraniittopään noukinpöydän lisäksi. Lautaskoneen periaatteella toimiva niittopää on työleveydeltään 610 cm, ja se kytketään samoihin kiinnikkeisiin kuin noukinkin. Suoraniittoa käytetään pelkästään tuoreviljasäilörehun tekoon. Viime kesänä korjattiin 86 hehtaaria. Vilja-ala on tarkoitus nostaa 100-120 hehtaariin tulevaisuudessa. Kaikki korjataan säilörehuksi. – Korjuunopeus oli 4-7 ha tunnissa kasvustosta ja lohkosta riippuen. Viljalla sain koneen ensimmäisen kerran tukkeutumaan, syy oli istuimen ja ratin välissä, Elovaara tunnustaa. – Laitoin jyvämurskaimen paikoilleen ja unohdin säädön pienimmilleen, joten vahvassa kaurakasvustossa tuli tukos. Jyvämurskain on erittäin helppo asentaa paikoilleen. Se on hieman samanlainen operaatio kuin kytkisi puimurin: vedetään telat työasentoon, laitetaan remmi paikoilleen ja suljetaan suojaluukku. Telojen väliä eli murskaustehoa säädetään ohjaamosta sähköisesti. Jyvämurskain on välttämätön, koska kokonaiset jyvät eivät välttämättä sula naudan suolistossa, joten viljan ravinteita menee hukkaan. Kustannuksiltaan tuoreviljasäilörehu on huomattavasti perinteistä puintia edullisempaa. Monta työvaihetta jää pois ja ravintoarvoltaan hyvää rehumassaa tulee runsaasti.

Vapon turvekuivikkeet pitävät ilman raikkaana ja eläimet kuivana Mieluinen makuualusta mm. navetoihin, talleihin, sikaloihin ja kanaloihin.

• Mahtava imuvoima - vähemmän työtä - vähemmän lantaa • Sitoo ammoniakkia ja ravinteita • Ehkäisee haitallisten sienitautien leviämistä • Mieluinen makuualusta, vähentää kärpäsiä • Kompostoituu nopeasti

UUTUUS! Kuiviketurvelevy • 400x600x25 mm, lavalla 200 levyä

Kuiviketurvepaali 250 litraa • 400x310x900 mm, lavalla 21 kpl

Vapon kuiviketurvepyöröpaali

• Paino n. 300 kg. Kuiviketurvetta n. 2,2 m3

Vapon kuivikekutteripyöröpaali

• Paino n. 300 kg • Kutterikuiviketurvetta n. 3,0 m3

Keinokuivattu höylälastu on ratkaisu tiloille, joilla arvostetaan sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia. K-maatalous kutteripuru 25 kg • Kätevän paalikoon ansiosta helppo käsitellä, varastoida ja levittää • Soveltuu myös lemmikkieläinten alustaksi ja kompostointiin • 400 x 370 x 800 mm • Lavalla n. 9 irto-m3

Hevostallien nykyaikainen, kustannustehokas ja imukykyinen ratkaisu aikki EURO-LIN® -kuivikepellava

Ylivoimaisten kuivitusominaisuuksiensa lisäksi pölyämätön luonnonmateriaali on myös helppo hävittää.

K ss a sama sa! s paali

• Sitoo tehokkasti kosteuden ja hajut • Parantaa talli-ilmaa • Ehkäisee kavio-ongelmien syntyä • Nopea ja helppo siivota - patjan ylläpitoon vain ½-1 paalia viikossa • Sopii vietäväksi vaikka suoraan pellolle • Pakattu käteviin 20 kg:n paaleihin, lavalla 30 paalia (Toimitusmyyntinä)

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Jari Säisä ja Jukka Sorvisto ovat korjanneet säilörehunsa yhdessä koko isännyytensä ajan. Tilojen välinen yhteistyö on alkanut jo heidän isoisiensä aikana. Tekniikassa miehet ovat edenneet hinattavaan JF-Stoll FCT 1355 -tarkkuussilppuriin.

ROIMA KORJUUTEHO VÄHENT tarkkuussilppuri oli lopulta helppo valinta, sanoo Jari Säisä. Nivalalaisilla yhteistyökumppaneilla on pitkä kokemus JF:n korjuukoneista. Ne ovat poikkeuksetta osoittautuneet lujiksi ja tehokkaiksi koneiksi. Silti ne ovat tehoonsa nähden kohtalaisen keveitä. Rautaa on pantu paikkoihin, joissa sitä tarvitaan. Toisaalta turhaa järeyttä on vältetty. Kaiken kruunaavat laadukkaat materiaalit. – Valintaa helpotti sekin, että kilpailijoita ei oikeastaan nykyisin ole, ei ainakaan hinattavien tarkkuussilppureiden sarjassa. Nykyinen ajosilppuribuumi on tainnut pelottaa muiden hinattavien tarkkuussilppureiden valmistajat pois markkinoilta, arvelee Säisä. Vaihtoehtoina oli oikeastaan vain silppuava noukinvaunu. Säisä sanoo, että ilman yhteistyökumppania taloon olisi hankittu noukinvaunu. Sekin olisi luultaJF-STOLLIN JÄREIN

50 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

vasti ollut JF-Stollin oikealla silppurilla varustettu vaunu. Pyöröpaalisäilörehu ei kumpaakaan isäntää miellytä. Paalien jatkokäsittely on vähintäänkin ongelmallista. Siihen tarkoitukseen olisi pitänyt hankkia aivan omat koneensa. Hyvälaatuisen silpun käsittely on vaivatonta. Se siirtyy pienkuormaajalla suoraan ruokintapöydälle. Yhteistyökumppanit pitävät säilörehun laatua säilörehun korjuun tärkeimpänä asiana. Siitä ei tingitä yhtään. Tarkkuussilppurin ylivoimainen silpun laatu oli toinen asia, joka ratkaisi valinnan FCT 1355 -tarkkuussilppurin eduksi. Kumpikin käyttää happosäilöntää, eikä hapon määrässä säästellä. Tehokkaaseen silppuriin hankittiin heti Elhon hapotin. Kokemuksesta tiedettiin, ettei tavalli-

sen pumppuhapottimen teho riitä FCT 1355:n pariksi. TEHOKKAASSA KORJUUKONEES-

riittäisi tehoa vaikka kolmeen meidän kokoiseemme taloon, myöntävät auliisti Säisä ja Sorvisto. Lehmiä on tiloilla yhteensä 60 lypsylehmän paikkeilla. Säisä kasvattaa sonnimullikat teuraiksi, mutta Sorvisto myy sonnivasikat muualle. Korjuuala on yhteensä yli 100 hehtaaria nurmea. Sorvisto rakensi toissa kesänä lisää parsipaikkoja. Silti uuden tarkkuussilppurin teho ei tule olemaan edes lujilla. Kevätkorjuussa meni ensimmäisenä keväänä yhteensä kolme päivää. Syyskorjuu hieman pirstaloitui sateisten säiden takia. Suuri korjuuteho rauhoittaa isäntien mielestä hermoja etenkin huonoissa korjuuoloissa. Siilojen vastaanottokyky pistää rajat korjuuteholle. Kunnollisesta SA

KARHOTUS ON VÄLTTÄMÄTÖN TOIMENPIDE NÄIN JÄREÄLLE KORJUUKONEELLE.

Jari Säisä

JF-Stoll 1355 on omimmillaan suurilla lohkoilla, joita kyllä Nivalasta löytyy. Sorvisto ajaa silppuria ja perässä tulevaa rehuvaunua siten, että karhot jäävät vetotraktorin pyörien väliin. Silppurilla onnistuu myös sivulta ajo ja kuormaus suoraan vierellä ajavaan rehuvaunuun.

Jukka Sorvisto

TÄÄ STRESSIÄ kuormien tasauksesta ja tiivistyksestä kun ei tingitä. Etenkin katon alla olevien laakasiikojen kanssa on ahdasta. Syynä on ennen muuta sisäsiilojen kapeus. Säisällä on uusi ulkosiilo, jonka leveys on seitsemän metriä. Sen vastaanottokyky on sisäsiiloihin verrattuna selvästi parempi. Tällä hetkellä mitään erityisiä temppuja ei kuitenkaan ole tarpeen tehdä. Korjuuteho riittää hyvin, ja silppurilla on aikaa hieman odotellakin. Siirtomatkat ovat sen verran lyhyet kummassakin talossa, että kuormien ajoon palkataan yleensä vain yksi tilojen ulkopuolinen mies. on langennut Jukka Sorvistolle. Hän kehuu JF-Stoll 1355 -tarkkuussilppuria raa´anpuoleiseksi korjuukoneeksi. Sorviston traktorista irtoaa jonkin verran yli 200 hevosvoimaa. Se SILPPURIKUSKIN ROOLI

toki riittää hyvin. Silti takapuoleen tuntuu, että 300 hevosvoimaakaan ei olisi jouten. Silppurin vetokoukkuun kytketty rehuvaunu alkaa täyttyessään painaa. Vaihdetta on silloin pienennettävä, jottei vetokone hengästyisi. Sorvisto kiittelee JF-Stollin tarkkuussilppuria yksinkertaiseksi ja lujaksi koneeksi. – Voimansiirto on tässä koneessa yksinkertaisempi kuin missään aikaisemmassa JF-Stollin silppurissa. Sen huolto on helppoa. Helppouden ansiosta huolto tulee myös tehtyä. Sen verran olisi kehittämisideaa, että noukkimen nostokorkeutta saisi lisätä. Nyt sitä joutuu paikoin varomaan etenkin kuljetusten aikana, kun kaikki tiet eivät ole valtateitä.

on 3,2 metriä ja Claasin karhottimen 3,5 metriä, saadaan tarvitessa kolme niittomurskaimen karhoa rinnakkain. Se toki vaatii edestakaisen ajon, ennen kuin iso karho on valmis. Tähän työhön on löytynyt vapaaehtoisia Säisän jälkikasvusta. Karhotus on välttämätön toimenpide näin järeälle korjuukoneelle. Ilman karhotusta korjuukoneen teho jäisi pahoin vajaaksi. Silti ajonopeus pellolla olisi pidettävä epämukavan suurena. JF-Stoll 1355 palvelee Sorvistoa ja Säisää luultavasti seuraavat kymmenen vuotta. Niin teki edellinenkin JF-silppuri. Vaikka tilojen tuotanto kasvaisi paljonkin tuona aikana, säilörehun korjuutehosta ei tule pulaa. e

yhdessä myös niittomurskaimen ja karhottimen. Kun niittomurskaimen työleveys

t e k s t i j a k u vat j u s s i k n u u t t i l a

TILAT OMISTAVAT

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 51

Laaturehut NETTOHINTAAN!

MAITOTÄYSREHUT

KIVENNÄISREHUT

VALKUAISREHUT

• Edullinen ja maittava täysrehu lypsy-lehmille normaalin ja hyvän säilörehun rinnalle. Sisältää pötsisuojattua rasvaa ja rankkia.

Lypsylehmien pienrakeinen makukivennäinen ympärivuotiseen käyttöön myös imettäville emolehmille.

Edullinen puolitiiviste lypsylehmille, emolehmille, hiehoille ja lihanaudoille. Sisältää runsaasti valkuaista ja kuitua, vähän tärkkelystä. Sopii runsaasti tärkkelystä sisältävien tai isojen vilja-annosten täydentäjäksi. Sisältää biotiinia.

K-Agro LYPSY

K-Agro Nurmikivennäinen

K-Agro LYPSY -täysrehu REHUARVOT RY/kg ka / FE/kg ts

1,04

OIV g/kg ka/AAT g/kg ts

110

PVT g/kg ka/PBV g/kg ts

R.valk./Råprot., %/kg KA

17,6

NDF, %/kg ka

Tärkkelys/Stärk., %/kg ka

K-Agro Kalkiton kivennäinen Lypsylehmien ja emolehmien kivennäinen ummessaolo- ja tunnutuskaudelle. Apilassäilörehun kanssa myös lypsäville.

K-Agro Hiehokivennäinen

K-Agro TALOUS • Maittava täysrehu ympärivuotiseen käyttöön hyvän säilörehun rinnalle. • Runsas ND-kuitupitoisuus lisää säilörehun syöntiä. Sisältää pötsisuojattua rasvaa, rankkia 4 %, biotiinia.

Uudistukseen kasvatettavien nautojen erikoiskivennäinen. Sisältää mm. 60 mg/kg biotiinia.

1,06

OIV g/kg ka/AAT g/kg ts

113

PVT g/kg ka/PBV g/kg ts

R.valk./Råprot., %/kg KA

19,3

NDF, %/kg ka

27,5

Tärkkelys/Stärk., %/kg ka

28,5

K-Agro TUOTTO • Tehokas, maidon valkuaispitoisuustta nostava täysrehu korkeatuottoisille • karjoille ja heikommin sulavan säilörehun rinnalle. Sisältää 0,5 % glyserolia, pötsi-suojattua rasvaa, rankkia, biotiinia. K-Agro TUOTTO -täysrehu REHUARVOT RY/kg ka / FE/kg ts

1,11

OIV g/kg ka/AAT g/kg ts

118

PVT g/kg ka/PBV g/kg ts

R.valk./Råprot., %/kg KA NDF, %/kg ka Tärkkelys/Stärk., %/kg ka

K-Agro VILJATON -puolitiiviste

Viljan käytön maksimointiin, sisältää niukasti tärkkelystä. Sopii erityisesti ohravaltaiseen tai vehnää sisältävän viljan rinnalle. 0,5% glyserolia, rankkia, pötsisuojattua rasvaa, biotiinia.

K-Agro VAHVA -puolitiiviste Energiapitoinen, viljaton puolitiiviste korkeatuottoiselle karjalle. Sisältää suojattua rasvaa, 1,0 % glyserolia, rankkia, biotiinia.

K-Agro TUOTTO -puolitiiviste Korkeaenerginen puolitiiviste korkeatuottoisille karjoille. Sopii kauran ja kauraohran rinnalle. Sisältää 0,7 % glyserolia, rankkia, suojattua rasvaa, biotiinia.

K-Agro RYPSIRAE

Melassoitu, rakeistettu rypsirehu sisältää rypsirouhetta- ja puristetta sekä tasapainottavaa ohrarehua.

K-Agro VASIKKAREHU Maittava ykköstäysrehu 0-6 kk:n ikäisille vasikoille. Pötsin kehittymisen kannalta optimaalinen kuitu- ja tärkkelyspitoisuus.

K-Agro TALOUS -täysrehu REHUARVOT RY/kg ka / FE/kg ts

K-Agro LYPSY -puolitiiviste

Mestarin VITAMIINIT

Mestarin ENERGIAREHUT

MESTARIN E-VITAMIINI PELLETTI 20 KG

MESTARIN ENERGIALEIKE 25 KG

• sis. seleeniä • kaikille kotieläimille • 20 kg säkki / 600 kg lava

Arvokkaat tuotantoeläimesi saavat Mestarin energiarehuista runsaasti energiaa ja tärkeimmät vitamiinit. • monipuolinen ja maittava • sisältää runsaasti energiaa sekä tärkeimmät vitamiinit

MESTARIN ENERGIALIUOS 10 KG • maittava liuosmainen energialataus lypsylehmille • soveltuu erinomaisesti "houkutusrehuksi" • lisäämään käyntimääriä ruokinta-automaateilla sekä lypsyroboteilla • 10, 250 ja 1200 kg

25 KG

22,5 31

K-MAATALOUS

Tebbe LS 120 T esiintyi edukseen Ilmajoella viime syksynä järjestetyssä lannanlevitysnäytöksessä.

TARKKUUTTA LANNAN LEVITYKSEEN

osattiin odottaakin, sillä Tebben kuivalannan levittimet ovat pärjänneet testeissä ympäri Eurooppaa. Kahdentoista kuutiometrin kuormatilan lannat levisivät tasaisesti, ilman tavanomaisia isompia kokkareita. Kuormatilan pohjalla on kaksiosainen kolapurkain. Sitä vetää neljä ketjua, joista jokainen kestää 30 tonnin vedon. Pohjakuljetinta pyörittää hydraulimoottori vaihteiston välityksellä. Hydraulisen peräportin asennolla säädetään kahdelle murskauskelalle tulevaa lannan määrää. Tietenkin myös pohjakuljettimen nopeutta voidaan säätää. Kuormatilan etuosassa on asteikko, josta kuljettaja näkee peräportin asennon. Murskauskelat jauhavat lannan hienoksi ja pudottavat sen kahdelle, metrin halkaisijaltaan olevalle lautaselle. Vastakkain pyörivät lautaset sinkoavat hienojakoisen lannan peltoon. Levityslautasia ja murskauskeloja pyöritetään traktorin voimanottoakselilla suoran, väKELVOLLISTA JÄLKEÄ

lilaakeroidun akselin ja kulmavaihteiden kautta. Murskauskelojen ketjut saavat voitelun aina, kun peräportti avataan. Murskauskelojen takana on toinen portti, joka ohjaa lannan lautasille. Lanta lentää tämän portin alaosan ja lautasten välissä olevasta raosta. Lantasuihku on tasainen ja jatkuva, ilman satunnaisia taukoja. Levitysleveys on jopa 40 metriä. Jouhevat kuljetukset varmistaa lehtijousilla varustettu teliakselisto. Kuljetusmukavuutta lisää vielä kumityynyillä vaimennettu vetoaisa. Turvallisuutta parantamassa on rumpujarru joka akselilla. Rakenteiden kulutuskestävyys on varmistettu parhailla materiaaleilla. Esimerkiksi lavan pohja on kokonaan Hardox-terästä. Tebben lannanlevitin on selkeästi tarkkuuslevitin, vieläpä niiden parhaimmistoa. Sillä saadaan hyvä levitystulos vaativimmillakin lantalajeilla, kuten siipikarjan lannalla. Peräportin ansiosta on helppo kuvitella, että myös kalkin kaltaisten materiaalien levitys onnistuu.

esiteltiin myös Lemken Smaragd 9 -kultivaattori. Sillä mullattiin Tebbellä levitetty lanta. Tasauslautasilla ja kahdella varpajyrällä varustettu kultivaattori teki erinomaista jälkeä. Smaragdille sattui vahinko, niin kuin niitä työnäytöksissä tapaa sattua. Toiseksi reunimmainen terä osui täydessä vauhdissa varsin isoon kiveen. Kone selvisi vahingoittumattomana, juuri kuten myyntipäällikkö Ari Soisalo esittelyssä lupasi. Vain murtopultti vaihdettiin ja ajo jatkui. Murtopultilla varmistetaan tapaukset, joissa pelkkä jousilaukaisu ei riitä suojaamaan konetta. Smaragdin jälki oli tosiaankin erinomaista. Sänki sekoittui, lannasta puhumattakaan. Onnistumista tietenkin edesauttoi poikkeuksellisen kuiva syksy. Maa mureni, eikä tahmaantumisesta ollut tietoakaan. e ILMAJOEN NÄYTÖKSESSÄ

Myyntipäällikkö Ari Soisalon mukaan Tebbe on saanut parhaat arvosanat levityksen tasaisuudesta niin DLG:n, Lantmannenin kuin Profinkin testeissä.

t e k s t i j a k u va j u s s i k n u u t t i l a

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 53

Teerijärveläiset veljekset Mikael ja Kenneth Bexar siirtyivät uuden robottinavetan myötä uuteen aikaan myös ruokinnassa. He hankkivat tilalle JF-Stoll VM 2S -apevaunun.

RUOKINNASTA TULI NOPEAA JA HELPPOA

töpääte helpottaa vaunun täytkäytöstöä ja appeen jakoa. Vaunun rasä ollut vaunu jauhaa tälkenteissa ei myöskään ole turhaan lä hetkellä apetta noin 44 kikkailtu, vaan se on varmatoimilypsylehmälle. Veljesten tavoitteena on kuitenkin nen, isoilla akseleilla ja kahdella pystyruuvilla, Mikael Bexar sanoo. nostaa lehmämäärä vähitellen maksimiin, LÄHTÖKOHDAT BEXARIN TILALLA eli kuuteenkymrehunjako navetmeneen. Sitä siltaan käy näppämällä pitäen oli terästi 82 hevosvoihostettava ruokintaakin. JF-Stollin valinta apeman traktorilla. vaunuksi oli Mikael BexaNeljäntoista kuuTEKO JA JAKO rin mukaan helppo. Erition vaunu tyhjetyisesti siinä miellytti vahnee sivulla olevisva, mutta silti kevyt rakenta purkuluukuista. Rene sekä langaton vaakalaitteiston hu jaetaan vaunulla kerran näyttö- ja ohjauspääte, Feed Mapäivässä. Appeen resepti sisältää nager. säilörehua pyöröpaaleista, ohraa, – Vertailimme paljon eri valrypsiä, kivennäistä ja olkea. Säimistajien apevaunuja, ja tämä JFlörehun ollessa kuivaa Bexarit liStoll tuntui luontevimmalta ratsäävät vaunuun tarvittaessa myös kaisulta meidän tilalle. Valmistusvettä. Appeen tekoon ja jakoon kumateriaali on kevyttä, mutta silti luu päivässä aikaa puolisen tunkestävää, ja langaton vaa’an näytRUNSAAN VUODEN

54 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

tia, joista sekoitukseen menee noin parikymmentä minuuttia. – Senkin ajan voi hyvin käyttää navetan muihin töihin, Mikael Bexar sanoo. JF Stoll -apevaunun puhtaanapito on helppoa, sillä vaunu tyhjenee kerralla eikä apetta jää pohjalle ja reunoille pilaantumaan. Langattomasti toimiva Feed Manager -vaakalaitteisto on miellyttävä helpotus ja apuväline käyttäjälle. Seosrehuvaunussa on lähetin, joka lähettää langattomasti vaa’an tiedot lastaustraktoriin sijoitetulle ohjauspäätteelle sekä apevaunua vetävän traktorin hyttiin mahdollisesti sijoitettavalle käsipäätteelle. Pientä käsipäätettä on helppo kuljettaa mukana, ja sen avulla pystyy seuraamaan tarkasti esimerkiksi kivennäisten määrää vaunua täytettäessä. Laitteisto on helppo ohjelmoida

TÄYTTÖMÄÄRÄÄ ON HELPPO SEURATA OHJAAMOSTA LASTATTAESSA.

Mty M & K Bexar • Mikael ja Kenneth Bexarin omistama maatalousyhtymä on ollut veljesten hallussa vuodesta 2007. Uuden navetan valmistuttua 2008 keväällä myös Kenneth jäi tilalle kokopäiväisesti töihin. • Lypsylehmiä on nyt 44, vanhassa navetassa on lisäksi vasikoita ja sonneja. Yhteiseläinmäärä on noin 115. Sonneista on tarkoitus luopua uuden navetan täytyttyä. • Tilalla on peltoa vuokramaineen noin 85 hehtaaria, joista kolmasosa ohralla, loput nurmella. • Selkeää työnjakoa ei veljeksillä ole, vaan molemmat pystyvät hoitamaan kaikkia töitä. Tosin Kenneth on hieman enemmän perehtynyt tietotekniikkaan ja Mikael ruokintaan. • Veljesten isä hoitaa tilalla vielä pääsääntöisesti vasikat ja sonnit, sekä syksyisin puinnit. Äiti huolehtii paperitöiden sujumisesta. • Veljekset asuvat perheineen tilan mailla. Mikaelilla on kolme lasta ja Kennethillä kaksi. Molempien puolisot työskentelevät tilan ulkopuolella.

1) 14 m3:n apevaunuun mahtuu kerrallaan kolmekin pyöröpaalia. Säilörehu on pyöröpaaleissa ennen laakasiilojen valmistumista. 2) Mikael (vas.) ja Kenneth Bexar ovat tyytyväisiä JF-Stoll VM -apevaunuun. Ape valmistuu ja jaetaan nopeasti. 2

kotikoneelta, johon myös käytettävät reseptit syötetään. Bexarit ovat jo kokeilleet moneen kertaan, mutta täydelliseen käyttöön se pääsee lopullisten varastosiilojen valmistuttua ensi kesänä. Silloin TULOKSET valmistuvat myös laakasiilot säilörehua varten. Bexarit käyttävät päivittäin yhtä seosta. Feed Manager -laitteistoon on kuitenkin mahdollista syöttää useampikin eri aperesepti. – Langaton näyttö on myös todella nätti käyttää, sillä täyttömäärää on helppo seurata hytistä lastattaessa. Vaa’alle ilmestyviä kiloja ei tarvitse erikseen muistaa tai pistää itselleen ylös. Erityisen hyvänä pidän lastaajatraktorin hytissä olevan näyttöpäätteen äänimerkkiä. Kun raaka-aineesta LANGATONTA NÄYTTÖÄ

on 90 prosenttia lastattuna, antaa pääte siitä äänimerkin. Näin lukemia ei tarvitse ihan koko aikaa itse seurata, kertoo Mikael Bexar. Helpotusta vaunun täyttöön tuo

myös se, että täyttö ei ole riippuvainen vaa’an sijainnista, vaan sitä voi täyttää miltä puolelta tahansa. e 1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 55

Onnistuakseen biologinen rehunsäilöntä tarvitsee riittävästi kosteutta ja sokeria, hapettoman ympäristön ja maitohappobakteereita. Säilöntäaineen valinta riippuu korjuuolosuhteista.

NURMIREHUN BIOLOGINEN SÄILÖNTÄ

» LÄHTÖKOHDAT tehtiin suurin osa säilörehusta tuoreena. Silloin haasteena oli voihappokäymisen välttäminen. Rehun tiivistäminen ei ollut ongelma, koska rehun kuiva-ainepitoisuus oli korjuuvaiheessa alhainen. Nykyisellä esikuivatulla säilörehulla pääpaino on rehun tiivistämisessä. Laatuongelmat liittyvät pääasiallisesti rehun epäonnistuneeseen tiivistämiseen. Hiivat kestävät hyvin alhaisia pH-arvoja, joten käytännössä muurahais- tai maitohapolla ei voida estää niiden kasvua. Mitä enemmän hiivoja on jo tekovaiheessa nurmikasvien pinnalla, sitä suurempi on rehun lämpenemisriski syöttövaiheessa. Rehun huono tiivistäminen edesauttaa tätä ilmiötä. Ilman happi pääsee syöttövaiheessa syvälle rehuun ja hiivat lisääntyvät. Jos samalla myös rehun syöttönopeus on alhainen, hiivat ja homeet ehtivät tuhota koko rehumassan. VIELÄ 10–15 VUOTTA SITTEN

56 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

Jos taas syöttönopeus on nopeampi kuin homeiden ja hiivojen kasvuvauhti, rehu ei ehdi lämmetä. Säilöntäongelmat voi välttää etukäteen oikealla rehunteon suunnittelulla. Hyvä rehuntekosuunnitelma on onnistuneen säilörehunteon perusta ja siihen sisältyy myös sopivan säilöntäaineen valinta! Säilöntäaine pitäisi valita korjuuolosuhteiden perusteella.

» BIOLOGINEN SÄILÖNTÄ halutaan säilöä rehukasvin ravintoarvo ilman suuria tappioita. Maitohappobakteerit muuttavat kasvin hiilihydraatteja hapettomassa tilassa orgaanisiksi hapoiksi. Nämä hapot laskevat rehun pH-arvon eli happamuuden sellaiselle tasolle, jolla kilpailevat mikro-organismit ja suurin osa entsyymeistä ei toimi. Prosessi tapahtuu yleensä itsestään, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät: riittävä kosteus, riittävästi sokeria maitohappokäyREHUN SÄILÖNNÄSSÄ

mistä varten, hapeton ympäristö sekä maitohappobakteereja, jotka fermentoivat sokeria. Ensimmäiset kolme tavoitetta saavutetaan kasvintuotannollisilla keinoilla ja hyvällä säilöntätekniikalla: säilörehuun sopivat kasvilajit ja -lajikkeet, niitto oikealla kasvuasteella, esikuivaus, rehun tiivistäminen ja ilmatiivis peittäminen. Viimeinen kohta jää sen sijaan epävarmaksi, ellei käytetä maitohappobakteereja sisältävää säilöntäainetta. Luonnollista maitohappobakteerikantaa ja bakteerien määrää ei tiedetä rehuntekovaiheessa. Usein maitohappobakteerien määrä on kaukana optimista. Biologisen säilöntäaineen (esimerkiksi Josilac tai Agrosil) avulla voidaan korvata rehukasvin luonnollisten maitohappobakteereiden vähyys ja vaikuttaa bakteerikantaan. Säilöntäaineen käyttö parantaa rehun käymistä (fermentaatiota) ja säilymistä. Sillä ei kuitenkaan voi paikata mahdollisia

REHUN KÄYMISLAATU VOIDAAN LUOTETTAVASTI PÄÄTELLÄ REHUN VOIHAPON JA ETIKKAHAPON MÄÄRISTÄ SEKÄ NIIDEN KESKINÄISESTÄ SUHTEESTA.

Säilöntäaineen valinta

Hyvä säilörehu edellyttää tarkkaa suunnittelua, jossa on huomioitava myös syöttövaihe.

puutteita säilörehunteon suunnittelussa ja osaamisessa.

» TULOS saadun säilörehun säilönnällinen laatu voidaan arvioida rehun käymislaadulla, esimerkiksi oheisen EVIRAN laatutaulukon mukaan. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet säilörehun olevan anaerobisesti stabiili, mikäli käymisen jälkeen etikkahapon pitoisuus rehussa on enintään 3,0 % kuivaaineesta ja voihapon osuus on nolla. Pienet voihapon määrät (0,5 % kuiva-aineesta) voidaan hyväksyä, jos samalla etikkahapon määrä pysyy alle 3,0 % kuiva-aineesta. (Käymisvaiheen alussa voi syntyä vähän voihappoa, jos rehussa on liian vähän tai ei ollenkaan nitraattia.) Rehun käymislaatu voidaan luotettavasti päätellä rehun voihapon ja etikkahapon määristä sekä niiden keskinäisestä suhteesta. Usein käymislaadun mittariMAITOHAPPOKÄYMISELLÄ

na käytetään rehun ammoniakkipitoisuutta ja rehun pH-arvoa suhteessa rehun kuiva-ainepitoisuuteen. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että jos näitä arvoja käytetään ainoina mittareina käymislaadun arvioimiseksi, voi syntyä virhearvioita. Vielä kyseenalaisempaa on, jos käytetään ainoastaan rehun pH-arvoa tai ammoniakkitypen pitoisuutta mittareina rehun käymislaadun arvioimiseksi. Rehun ammoniakkipitoisuus on peräisin erilaisista typpeä sisältävistä yhdisteistä (valkuainen, aminohapot, nitraatti ym.), jotka hajoavat käymisprosessin aikana. Rehun ammoniakkipitoisuus ei tämän takia kuvasta vain valkuaishajoamista, vaan rehun kemiallinen koostumus vaikuttaa myös rehun ammoniakkipitoisuuteen. Rehu on huonosti säilynyttä, jos ammoniakkitypen pitoisuus on suurempi kuin 10 % kokonaistypestä. Silloin myös etikkahapon ja voihapon pitoisuudet ovat ko-

Korjuuolosuhteet määräävät säilöntäaineen valinnan. Biologisia säilöntäaineita voidaan luotettavasti käyttää, kun korjuuolosuhteet ovat normaalit. Josilacilla voi korjata myös tuorerehua. Se on ainoa Suomessa testattu ja hyväksytty biologinen säilöntäaine, jossa ei ole kuiva-ainerajoitusta (KTTK 1999 ja 2000). Agrosilia voi käyttää esikuivatulle rehulle, kuiva-ainesuositus on noin 30 %. Josiferm on erittäin kuivien rehujen säilöntäaine. Ääriolosuhteissa kannattaa käyttää sopivia kemiallisia aineita, jos on pakko korjata rehua. Biologiset säilöntäaineet eivät vahingoita korjuukoneita eivätkä rehuntekijöitä. Verrattuna happoihin biologiset säilöntäaineet ovat erittäin edullisia. Säilörehun tekoperusteet huomioimalla biologisilla säilöntäaineilla saadaan hyviä säilörehuja.

holla. Toisaalta ammoniakkitypen alle 10 %:n pitoisuus kokonaistypestä ei välttämättä takaa rehun hyvää säilymistä, joten yksinään käytettynä se on rajallinen mittari säilörehun käymislaadulle. Suomessa on kuitenkin vertailtu erilaisten säilörehujen käymislaatuja käyttämällä mittarina ainoastaan ammoniakkitypen osuutta kokonaistypestä. e t e k s t i wa lt e r kö n i g , w k ag r o oy

Sallitut enimmäispitoisuudet eri laatuluokissa Laatutekijä

Säilörehun laatuluokka Hyvä Tyydyttävä

Maitohappo, g/kg

25,0

ei rajoitusta

Etikkahappo, g/kg

6,01

10,01

Voihappo, g/kg

1,0

Ammoniumtyppi kokonaistypestä, g/kg

801

1201

Happamuus, pH-arvo

4,20

4,202

Säilönnän aikana muodostunut. 2Poikkeukset pH:n osalta:

muuttuu kuin rehun kuiva-aine kasvaa. Lähde: EVIRA. 1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 57

Väkirehun valinta riippuu monesta tekijästä. Tärkein lähtökohta on tilan omien perusrehujen laatu.

MIKÄ VÄKIREHU KARJALLE? on valinnanvaraa. Valinnan lähtökohtana on aina tilan perusrehujen, säilörehun ja viljan laatu sekä määrä. Perusrehujen laadun tunteminen on tärkeää. Jos säilörehu on korjattu myöhään, on sen sulavuus eli D-arvo keskiarvoa heikompi. Tällöin täydentäviltä väkirehuilta vaaditaan enemmän sekä energia- että valkuaispitoisuutta. Myös hehtolitrapainoltaan huono vilja edellyttää tukevampaa täydennystä kuin hyvä vilja. Väkirehun valinta juontaa juurensa suuriin päätöksiin, joita tehdään tilan peltoviljelystä, tuotantomenetelmistä ja koneistuksesta. Tuotetaanko tilan pelloilla myös viljaa, vai keskitytäänkö hyvälaatuisen säilörehun tuotantoon? Onko oma vilja hyvälaatuista ja halutaanko sen käyttö maksimoiVÄKIREHUISSA

58 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

da? Tai onko hyvää viljaa saatavilla kohtuulliseen hintaan? Mitkä ovat omien rehujen tuotantokustannukset ja rehujen hintasuhteet? Mitä korkeampituottoisesta karjasta on kyse, sitä korkeammat ovat vaatimuksetkin rehulle. Eriytetäänkö korkeatuottoisten ruokinta muusta karjasta? Tavoitellaanko korkeita tuotoshuippuja vai koko karjan tasaisen hyvää tuotosta? Vai pitäisikö maidon valkuaispitoisuutta nostaa? Myös käytettävä ruokinta- ja lypsyjärjestelmä asettavat vaatimuksia. Mahdollistaako automatiikka esimerkiksi oman viljan käytön? Halutaanko ruokinnassa käyttää yhtä vai kahta väkirehua? Yhteinen nimittäjä näille ratkaistaville kysymyksille on lisäksi: Miten tehdyt valinnat vaikuttavat jokapäiväiseen työnkäyttöön tilalla?

on hyviä, erilaisiin perusrehuihin ja ruokintajärjestelmiin sopivia vaihtoehtoja. Pohdinnan tueksi rehut on sijoitettu oheiseen valintataulukkoon. Valitse aluksi haluatko rehun, jota käytetään pelkästään lypsylehmille vai koko karjalle. Valitse seuraavaksi rehutyyppi: Täysrehut on tarkoitettu pääsääntöisesti toimimaan ainoana väkirehuna ja puolitiivisteet on tarkoitettu täydentämään viljaa. Käytettävissä olevan säilörehun laadun perusteella löydät sopivimman rehun. e K-AGRO-VÄKIREHUISSA

t e k s t i a n n e p e n t t i l ä , k u va p h otos to g o

Rehutyyppi: Säilörehun sulavuus: Hyvä Täysrehu Keskimääräinen Huono

Sopiva rehu:

K-Agro LypsyPT

Lypsylehmille

Hyvä

K-Agro TR Lypsy K-Agro TR Talous K-Agro TR Tuotto

Puolitiiviste Keskimääräinen K-Agro VahvaPT Huono K-Agro TuottoPT Hyvä K-Agro TR Talous Täysrehu Keskimääräinen Huono Koko karjalle Hyvä Puolitiiviste Keskimääräinen Huono

K-Agro TR Tuotto K-Agro LypsyPT K-Agro ViljatonPT K-Agro VahvaPT K-Agro TuottoPT

K-Agro täysrehut

K-Agro puolitiivisteet

Kivennäiset

Täysrehujen valkuaislähde on kotimainen rypsipuriste, rapsi- ja soijarouhe. Kuitua tuovat ohrarehu ja melassileike. Kaikki täysrehut sisältävät monipuolisesti hivenaineita ja vitamiineja sekä biotiinia. TR Lypsy 1,04 ry/kg ka, OIV 110 g/kg ka Edullinen, runsaskuituinen perustäysrehu. TR Talous 1,06 ry/kg ka, OIV 113 g/kg ka Monipuolinen ja edullinen, runsaskuituinen, lisää säilörehun syöntiä, sopii myös kahden väkirehun malliin. TR Tuotto 1,11 ry/kg ka, OIV 118 g/kg ka Sopii myös korkeatuottoisten lehmien rehuksi, yhden väkirehun malliin, automaattilypsyasemille tai väkirehuautomaatteihin.

Puolitiivisteissä on sekä viljattomia vaihtoehtoja että yksi viljallinen vaihtoehto. Kaikki puolitiivisteet sisältävät kivennäisiä, hivenaineita ja vitamiineja. Niihin on lisätty myös biotiinia ja glyserolia. LypsyPT 1,03 ry/kg ka, OIV 135 g/kg ka, tärkkelys 6,5 % Viljaton, edullinen ja tehokas valkuaislisä, joka maksimoi oman viljan käytön. VahvaPT 1,09 ry/kg ka, OIV 135 g/kg ka, tärkkelys 6,7 % Viljaton, sisältää runsaasti energiaa ja valkuaista, sopii myös korkeatuottoisille lehmille energia- ja valkuaislisäksi. ViljatonPT 1,06 ry/kg ka, OIV 130 g/kg ka, tärkkelys 6 % Silloin kun on käytössä runsaasti hyvää viljaa. Sisältää runsaasti NDF-kuitua, edullinen valkuaisja kuitulisä, pitää väkirehun tärkkelyspitoisuuden kurissa. TuottoPT 1,1 ry/kg ka, OIV 130 g/kg ka, tärkkelys 15 % Viljallinen, nostaa valkuaisja maitotuotosta, sopii myös kauran rinnalle sekä korkeatuottoisille lehmille.

Lehmä tarvitsee vuoden aikana vähintään kahdenlaista kivennäistä: Lypsäville runsaasti kalsiumia, magnesiumia ja natriumia. Myös ummessa olevat tarvitsevat magnesiumia, mutta niiden kalsiumin saantia pitää rajoittaa. Kivennäisten käyttö riippuu myös väkirehuruokinnasta: täysrehulla lisäkivennäistä ei yleensä tarvita, puolitiivisteruokinnassa tarvitaan, mutta määrät ovat silti pienempiä kuin vilja-rypsi-ruokinnassa. Nurmikivennäinen Ca 10,5, P 1,2, Mg 5,5, Na 6 % Pienraekivennäinen automaatti- ja erillisruokintaan lypsäville, hyvin imeytyvä magnesium. Kalkiton kivennäinen Ca 0,5, P 3, Mg 10, Na 14 % Jauheinen kivennäinen ummessa oleville lypsylehmille ja emolehmille, apilasäilörehun rinnalla sopii myös lypsäville, vähentää kalsiumin liikasaantia. Hiehokivennäinen Ca 14, P 2, Mg 3,5, Na 9 % Jauheinen kivennäinen kasvaville hiehoille ja sonneille. Sisältää lujan sorkkakudoksen kehittymisen kannalta tärkeää biotiinia sekä seleeniä 13 mg/kg ja E-vitamiinia 600 mg/kg.

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 59

HEVOSEN RUOKINTA Osa 2: kilpahevonen

Ruokinta suunnitellaan hevosen energia- ja valkuaistarpeen pohjalta. Runsaasti harjoitteleva ja tiheään kilpaileva hevonen kuluttaa enemmän kuin joutilaampi lajikumppaninsa.

osassa selvitettiin mitä rehut sisältävät ja mitä tunnuslukuja rehuista on tarpeen tietää. Nyt laskemme päivittäisen rehuannoksen hevosen energia- ja valkuaistarpeen perusteella, joka on esitetty oheisessa taulukossa. Tarpeeseen vaikuttaa paitsi hevosen koko ja paino (MTT:n taulukko ei koske poneja), myös työn raskausaste. Pidempien lepokausien aikana kilpahevosenkin ravinnontarve on luonnollisesti pienempi kuin peruskuntoharjoittelu- tai kilpailukaudella. Liikunnan määrän muuttuessa myös ruokintaa on muutettava. Ruokinnan muutokset on aina tehtävä vähitellen, suuri muutos esimerkiksi kahden viikon kuluessa. Taulukossa on ohjeelliset suositukset myös kevyessä käytössä olevalle harrastehevoselle. Taulukon ilmoittama rehuyksikkö- ja sulavan raakavalkuaisen tarve on kokonaistarve vuorokaudessa. Käytettävien perusrehujen arvot voivat vaihdella paljonkin. Heinän ja kauran rehuarvot olisi analysoitava, jotta määrät voi laskea tarkasti. SARJAN ENSIMMÄISESSÄ

on kaksi esimerkkiä vuorokauden rehuannoksesta noin 550-kiloiselle hevoselle kilpailukaudella tai kovassa harjoittelussa. Sen energiantarve on 8,5-10 rehuyksikköä ja valREHULASKELMASSA

60 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

kuaistarve 780 g sulavaa raakavalkuaista päivässä. Hevonen saa kuivaheinää, kauraa, kasviöljyä ja tiivisterehua. MTT:n Hevosen ruokinta ja hoito – julkaisu suosittaa heinämääräksi yleensä 1-1,5 kg sataa elopainokiloa kohti vuorokaudessa. Tälle hevoselle se tarkoittaisi 5,5-8,25 kg. Esimerkkilaskelmissa käytettyjen tiivisterehujen valmistajat suosittelevat runsasta heinämäärää ruoansulatuksen hyvän toiminnan varmistamiseksi, joten laskelmissa on käytetty 8 kiloa. Heinänkin syönti on hyvin yksilöllistä, osa voi jäädä hevoselta syömättä. 8 kilosta kyseistä heinää hevonen saisi 5,3 ry ja 526 g srv /vrk. Tällöin väkirehuilla on katettava vielä noin 3,2-4,7 ry energian- ja 254 g srv valkuaistarvetta. Kauran ja tiivisterehun suhteet on määritelty valmistajien ohjeiden mukaan. Väkirehuannokseen on lisätty hieman kasviöljyä, jossa on energiaa, muttei valkuaista. Runsas hikoilu aiheuttaa suolan tarvetta, joten suolanuolukiven käyttö tai elektrolyyttilisäys ruokintaan on suositeltavaa. voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: tiivisteet ja täysrehut. Tiiviste on tarkoitettu kauraan perustuvan väkirehuruokinnan täydentämiseen. Tiivisterehuja ovat esimerkiksi Black Horse Kilparehu ja Booster tai Krafft Plus Blå/Röd ja Energi. VÄKIREHUVALMISTEET

Täysrehu on suunniteltu käytettäväksi yksinomaisena väkirehuna, jonka lisäksi hevonen tarvitsee ainoastaan heinää. Se sisältää oikeassa suhteessa hevosen tarvitsemat ravintoaineet, kivennäis- ja hivenaineet sekä vitamiinit. Täysrehun käyttö on helppoa ja ruokinta pysyy tasalaatuisena läpi kauden. Kilpatäysrehuja ovat esim. Black Horse Basic ja Classic sekä Krafft Aktiv, Sport SPC ja Sport. Viljalle herkille hevosille on kaurattomia täysrehuja, kuten Black Horse Balance, Krafft Rehab ja Groovit. Lisätietoja: www.blackhorse.fi ja www.krafft.fi, MTT:n rehutaulukot, www.artturi.fi sekä Hevosen ruokinta ja hoito, Tieto tuottamaan -sarja, Pro Agria ja MTT. e teksti anne penttilä, k u vat a n n e p e n t t i l ä j a val m i s taj at

Kilpa- ja työhevosen energian ja valkuaisen tarve Elopainoluokka

450 kg ry

srv

550 kg ry

srv

600 kg ry

srv

Levossa

4,9

320

6,0

400

6,5

430

Kevyt työ

4,9-5,7

405

6,0-7,0

495

6,5-7,6

540

Kohtalainen työ

5,7-7,0

480

7,0-8,5

585

7,6-9,3

640

Raskas työ

7,0-8,2

640

8,5-10,0 780

9,3-10,9

850

Elopainoluokka vastaa hevosten keskimääräisiä elopainoja: lämminveriravuri 440-450 kg, suomenhevonen 540-550 kg ja lämminveriratsu 560-590 kg. Kevyt työ = kevyttä liikuntaa, käyntiä tai kevyttä hölkkää noin yksi tunti, ei hikoilemista. Kohta-

Energiaruokinnan teesit • Hevosen pääasiallisia energialähteitä ovat heinä ja etenkin kaura. Energiantarpeen kasvaessa väkirehuannosta nostetaan (kaura, sokerirehut, valmisrehut). • Vuorokauden väkirehumäärä jaetaan usealle ruokintakerralle siten, ettei kerta-annos ylitä kahta kiloa. • Hevosen elimistön kyky tuottaa viljojen tärkkelystä hajottavaa amylaasientsyymiä on rajallinen. Runsaasti energiaa tarvitsevilla hevosilla osa energiasta voidaan antaa kasviöljynä. • Tarpeeseen nähden liika liukoisten hiilihydraattien, eli sokereiden ja tärkkelyksen syönti kasvattaa lihasten glykogeenivarastoja, mikä voi johtaa lihasten kipeytymiseen ja jäykkyyteen. • Liika energian saanti johtaa lihomiseen, liian vähäinen saanti laihtumiseen. Seuraa hevosen lihavuuskuntoa ja säädä energiaruokintaa sen mukaan.

Valkuaisruokinnan teesit • Kilpahevosen valkuaistarpeen tyydyttämiseen riittävät usein hyvälaatuisten perusrehujen valkuainen ja suoliston mikrobivalkuaisen tuotanto. • Jos heinän ja kauran valkuaispitoisuus on alhainen, kilpahevonen tarvitsee valkuaislisän, joka sisältää hevoselle välttämättömiä aminohappoja. • Liika valkuaisruokinta häiritsee suoliston omaa mikrobivalkuaistuotantoa, ja liika valkuainen muuttuu energiaksi. Liian valkuaispitoinen ruokinta voi näkyä lisääntyneenä virtsaamisena, iho-oireina (esim. rivi vuohisissa) ja jalkojen turpoamisena.

lainen työ = lievää hikoilua aiheuttavaa työtä, peruskunnon luomista, reipas hölkkä, koulu- tai esteratsastusharjoitus. Raskas työ = runsasta hikoilua aiheuttava työ tai harjoitus, nopeus- ja voimaharjoittelu, säännöllinen ja tiheä kilpaileminen. Lähde: MTT, hevostalous, 2003.

Rehulaskelma Rehuarvot*

kuiva- aine %

ry /kg ka

MJ /kg ka

srv /kg ka

Kuivaheinä

0,80

9,4

79,2

Kaura

0,98

11,5

88,4

Kasviöljy

100

2,78

32,5

Black Horse Booster

88,8

1,10

12,9

85,0

Krafft Blå/Röd

0,94

11,0

80,0

Rehuesimerkki 1.

kg ka

srv g

Kuivaheinä

8,0

6,6

5,3

526

Kaura

1,7

1,4

126

Kasviöljy

0,2

0,6

Black Horse Booster

1,7

1,5

1,7

128

Yhteensä

9,0

780

Kuivaheinä

8,0

6,6

5,3

526

Kaura

2,5

2,1

186

Kasviöljy

0,2

0,6

Krafft Blå/Röd

1,0

0,9

0,8

Yhteensä

8,8

783

Rehuesimerkki 2.

*Heinän ja kauran rehuarvot analyysituloksesta, kasviöljy MTT:n rehutaulukosta, tiivisterehut valmistajilta. 1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 61

MINNE MIKÄÄN MUU KONE EI MAHDU Jukka Heinonen urakoi maansiirtotöitä Jokioisten ympäristössä. Weidemann 1250 CX35 -pienkuormaaja on hänen työkoneensa silloin kun maata pitää siirtää ahtaissa paikoissa.

Heinosen Weidemann-pienkuormaajalle sijaitsevat esimerkiksi asuinrakennusten ympärillä ja pihoilla. Jos Weidemannkaan ei mahLÄHTÖKOHDAT du, on siirryttävä kottikärryihin. Myös isojen rakennusten pohjatöihin pienkuormain on omiaan. Kun kaivuri ei ulotu enää levittämään pohjasoraa koko alueelle, nostetaan pienkuormain kaivurilla keskelle ja tasataan maaaines sillä. Jukka Heinonen tarvitsee pienkuormaajaa myös ruokohelpipaalien kuormaukseen neljä metriä korkeaksi kuormaksi. Heinosen pellot kasvavat vajaan 50 ha alalla ruokohelpeä.

TÄRKEIMMÄT TYÖMAAT

etu- ja takapyörät kulkevat kurvissa samaa uraa. Ulommat pyörät piirtävät ympyrän, jonka halkaisija on runsaat viisi metriä. Ohjaamollinen TEKNIIKKA kuormain mahtuu korkeutensa puolesta alle 2,3 metrin ovesta, leveyttä on reilu metri. Silti kuormain nostaa linkkuun ajettuna 1300 kilon kuorman, suorana yli 1500 kiloa. Kuormaimen ulottuvuutta kuvaa se, että sorakauhan saa tyhjennettyä parin metrin korkeudella

62 • MAATILAN PIRKKA • 1/2010

LINKKUKONEEN

olevan laidan yli. Kuormain painaa 2550 kg. Heinonen siirtelee konetta pienellä kuorma-autolla, jonka kantavuus on 3,5 tonnia: Weidemann ajoramppeja myöten lavalle, liinat kiinni ja työmaalle. Pienen ja kapean linkkukoneen vakavuuden parantamiseksi painopiste on sijoitettu matalalle. Polttoaine- ja öljysäiliöt ovat alhaalla. Heinonen asensi kuormaimeen vielä normaalia leveämmät renkaat. – Kapeudesta on jouduttu hiukan tinkimään, mutta kuormain menee nyt entistäkin pehmeämpään paikkaan, toteaa Heinonen. Kuormaimen 24 kW:n moottori on takana ja taaksepäin kääntyvän konepeiton alta löytyvät tärkeimmät huoltokohteet: öljytikku, öljyn täyttöaukot ja jäähdyttäjä. Hytti on toiselta sivulta saranoitu ja saadaan kääntymään syrjään korjaustöiden tekemiseksi. Kuormaimessa on hydrostaattinen veto ja kaksi mekaanista nopeusaluetta. Heinonen on rakentanut pajassaan useita työvälineitä. Klapihalkojan hän teki romuosista, halkaisusylinteri on Sisun telinnostaja. Kun kaatunutta runkoa ei saada ahtaasta paikasta metsäkuormaimella ulos, Heinonen pilkkoo puun kannolla. Työvälinerivissä on

myös Potilan osista koottu S-piikkiäes, jota hän käyttää pihanurmikoiden pohjia tasatessaan. Paalipihdillä saa nostettua perävaunuun kahden paalin päälle vielä kaksi paalia, jolloin kuorman kokonaiskorkeudeksi tulee jo neljä metriä. trukkipiikkien kärkeen on parempi kuin perinteisessä etukuormaimessa, sanoo Heinonen. RuokohelpipelloilTULOKSET taan Heinonen korjaa vuodessa yli 700 suurkanttipaalia. Ulkopuolinen urakoitsija hoitaa niiton, karhotuksen ja paalauksen. Heinosen oma urakka alkaa kuormauksesta ja päättyy paalien ajoon Forssan lämpölaitokselle. – Linkkukoneella saa paalit NÄKYVÄISYYS

SORAKAUHAN SAA TYHJENNETTYÄ PARIN METRIN KORKEUDELLA OLEVAN LAIDAN YLI.

1 2

kuormattua tiiviisti vasten toisiaan. Kuormaimen ollessa paikallaan ratista pieni käännös ja taakka siirtyy sivusuunnassa. Heinonen toivoisi kuormaajaan vielä ilmastoinnin ja samanlaiset työvälineiden kiinnityspisteet kuin etukuormaimissakin, jotta työvälineet kävisivät keskenään. Hyväksi kokemiaan kohtia Heinonen näkee kuormaimessa paljon enemmän. Se on hänen mielestään polttoainepihi. – Kuumana kesäpäivänä kuskilta kuluu lientä enemmän kuin kuormaimelta. Tyytyväisyyttä Weidemanniin kuvaa myös se, että nykyinen kuormain on Heinosella jo toinen. Ensimmäinen oli samaa mallia 1250 CX 35, mutta ilman ohjaamoa. e

1) Weidemannin pienkuormain on linkkukone, pyörät kulkevat samaa jälkeä. Nostokyky on koneen ollessa linkussa 1300 kg ja suorana yli 250 kg enemmän. Kuormain on nelivetoinen ja tasauspyörästön 100 % sähköhydraulisen lukituksen ansiosta työntövoimaa riittää. 2) Moottori on takana ja painopisteen takia alhaalla, osaksi hytin alla. Päivittäiset huoltokohteet ovat silti helposti käsillä. Moottorikorjauksia varten hytti on saranoitu toiselta sivulta.

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 63

HUIPPU-UUTUUDET rehunkorjuuseen CLAAS 455 RC UNIWRAP Lisää paalaustehoa ja käyttömukavuutta

CLAAS CARGOS Combivaunut

• Noukinvaunu sekä rehun kuljetusvaunu samassa • Alkaen 38 m3 lavatilavuudella, purkukeloilla tai ilman • Roottori ja noukin irrotettavissa - vähemmän painoa kuljetusvaununa • Uudistunut tehokas sullonta, tiiviimmät kuormat

CLAAS LINER 4000 Suurtehokarhotin

• 4-roottorinen, työleveys n. 15 m • Öljykylpykeskiöt roottorissa • Profix pikakiinnitys piikkivarsille • Monipuoliset käyttöominaisuudet

• 25 kpl teriä ja hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja • Suuret 26,5" pyörät vähentävät pintapainetta ja lisäävät kantavuutta • Uusi huippunopea käärintä, muovirullatelineet (6 x 2) vakiona • Uusittu MPS Plus hydraulikäyttöinen telasegmentti takaa tiiviit paalit • Paalauksen / käärinnän hallinta selkeästä Claas Communicator ohjaimesta

Lietteenlevitysvaunut pumppukuormaimella, lietepumput ja multaimet • Vaunutilavuudet 12,5 m3 - 20 m3 • Livakka matalamultain kaksoiskiekoilla ja Harso -jakolaitteella hyödyntää lietteen ravinteet tarkasti • Super -pintalevitin tai letkulevitin

Uutuus! Livakka 8 m kiekkomultain • kaksoiskiekoilla, hydraulinen jousitus vantaille - soveltuu hyvin erilaisille alustoille ja vaihteleviin olosuhteisiin

Valitse varma kotimainen LIVAKKA -vaunu, pumppu ja multain. Livakka pumppukuormain

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Saksalainen Dolmar esitteli uudet ammattisahamallit PS-4605:n ja PS-5105:n. Niissä on mielenkiintoisia uudistuksia.

10 FAKTAA

Dolmarin uusista ammattisahoista

Jäähdytyksen tehostaminen on merkittävä rakenteellinen uudistus. Läpimenevän jäähdytysilman määrä kasvoi oleellisesti. Se pidentää edelleen sahan käyttöikää, koska kuumimpien osien, mm. tulpan ja pakoaukon lämpötilat pysyvät oikealla alueella. Hyvällä jäähdytyksellä on merkitystä erityisesti sahattaessa paljon maksimivääntöalueella, eli sahattaessa järeää puuta.

Toinen merkittävä uudistus on MPI (memory power ignition). Kun saha sammutetaan, MPI lataa ylimääräistä jännitettä kondensaattoriin. Kun saha käynnistetään uudelleen, tulppa saa vahvemman kipinän. MPI tehostaa sahan uudelleenkäynnistystä koneen ollessa lämmin.

Uudet mallit korvaavat mallit PS-4600 ja PS5000. Sahojen perustekniikkaa ei juurikaan muutettu. Esimerkiksi sylinterikoot, tehot ja kuutiotilavuudet pysyivät suurin piirtein samoina.

Molemmat mallit sopivat täyden työpäivän sahaukseen sekä pääte- että harvennushakkuissa. Valinta kahden mallin välillä riippuu käyttäjän mieltymyksistä ja pääasiallisista työmaista. Mallit eroavat toisistaan siten, että PS-4605 on ”kierroskone” ja PS-5105 on vääntävämpi. PS-4605:n maksimikierrokset ovat 14 500 rpm ja kierrosherkkä kone sopii erityisesti karsintaan. PS-5105-mallissa maksimikierrosnopeus on 13 500 rpm, moottorissa on suurempi kuutiotilavuus. Molemmissa on elektroninen sytytys.

Dolmarit ovat täysverisiä ammattisahoja. Ammattimetsurit ovat testanneet nämäkin uudet mallit Suomen Lapissa.

Magnesiumvalurunko on kevyt ja kestävä ja saha on tasapainotettu oikein: kannateltaessa sahaa etukahvasta terä osoittaa hieman ylöspäin – sahattaessa paino jakautuu tasaisesti molemmille käsille.

Sahoissa on tehokas värinävaimennus.

Kytkimet ovat helppokäyttöisiä. Perusmalleissa on yksi kytkin: ryyppy-puolikaasu-sammutus. Lämpökahvallisissa PSH-malleissa on lisäksi lämpökahvan kytkin. Lämpökahvat pitävät kädet lämpiminä pakkasella ja rukkaset kuivina kostealla säällä.

Sahat ovat helppoja huoltaa. Päällyskoppa avataan ilmansuodattimen puhdistusta varten ilman työkaluja. Ilmanotto vaihdetaan kesä/ talviasentoon käännettävän läpän avulla.

9. 10.

Sahoissa on hyvä hintalaatusuhde. Uusien mallien hinnat alkaen 695 €, sisältäen alv 22 %. Dolmar teki maailman ensimmäisen polttomoottorikäyttöisen ketjumoottorisahan vuonna 1927. e t e k s t i a n n e p e n t t i l ä , k u va d o l m a r

PS-4605(H) PS-5105(H) Kuutiotilavuus cm3 45,6 50 Teho kW, 10 000 rpm 2,6 2,8 Ketjunopeus m/s, 10 000 rpm 19,3 19,3 Paino kg, ilman terävarustusta 5,1 5,1 Vakioterävarustus 13”, 0.325, 1,5 mm

1/2010 1/2010 • MAATILAN • ÅKERPIRKKA BIRKA • 65

Kestävällä ruiskulla taloudellista torjuntaa! HARDI COMMANDER Hinattavien tehoruiskujen edelläkävijä

• SafeTrack - pieni kääntöympyrä ja optimoitu ruiskutustulos päisteissä • Huipputehokas nestejärjestelmän suodatus takaa häiriöttömän ruiskutuksen

HARDI NAVIGATOR Tehokas keskiluokan hinattava

• Monia mielenkiintoisia ominaisuuksia, kuten IntelliTrack, Turbo Filler ja Smooth Ride täyttävät nykyaikaisen viljelijän odotukset. • Erittäin monipuolinen lisävarustelu!

Commander ja Navigator ruiskun ostajille veloituksetta käyttäjäkoulutus Hardin tehtaalla Tanskassa sekä puomiston korkeudensäätöautomatiikka tarjoushintaan!

TWIN Yli 20 vuotta HARDI TWIN tekniikkaa Ainutlaatuinen ilma-avusteisuus mahdollistaa suuremman ajonopeuden, parhaan ruiskutustuloksen ja merkittävän kasvinsuojeluainesäästön. Hardi TWINin edut:

HARDI RANGER Kevytrakenteinen hinattava - LUOKASSAAN PARAS! • Suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin

• Ruiskuta nopeammin - Lisää tehoa jopa 100% • Säästä jopa 30% torjunta-aineen käytössä • Optimoitu ruiskutusaika - Kulkeuma tuulella vähenee merkittävästi • Parempi tunkeutuminen kasvustoon pienemmällä vesimäärällä

Hardi Twin kaikkiin tarpeisiin - Katso tekniset tiedot ja säästölaskuri:

www.hardi-twin.com

HARDI MASTER TWIN 1200 HAL 15m -ruisku

HARDI MASTER

• Hydraulinen puomisto • Runko on valmistettu korkealuokkaisesta teräksestä ja esikäsitelty sinkkifosfaatilla ennen pohja- ja pulverimaalausta

www.k-maatalous.fi

Tarjous voimassa 31.1.2010. saakka Hardi Master Twin ruiskuihin.

anKaup le pääl ine rL Cente astin p ajo-o

Tehokkaat puhaltimet tuottavat puomistolle suuren ilmamäärän, jonka ansiosta ajonopeutta voidaan nostaa vaikeissakin olosuhteissa.

K-MAATALOUS

TAPAHTUMAT NYT!

UUTTA AGRITECHNICASTA esitteli Agritechnicassa kaksi uutta traktorimallia, MF 7497:n ja 7499:n. Niissä on 7,4-litraiset Agco Sisu Power -moottorit, joiden avulla sarjan teholuokka nousee uudelle tasolle, 240 hv:aan. DTM-järjestelmä (Dynamic Tractor Management) optimoi moottorin kierrosluvun kuormituksen mukaan, jolloin sekä polttoaineen kulutus että melutaso pienenevät. Vaihteiston Active Stop -toiminto pitää traktorin paikallaan, vaikka suunnanvaihtovipu nostetaan ylös mäessä. Portaaton Dyna-vaihteisto ja perä pohjautuvat MF 7485-7495 -malleissa käytettyihin ML160/HA160-malleihin, mutta niitä on vahvistettu. MASSEY FERGUSON

suurelle yleisölle uuden, monipuolisen ELHO V-Twin VT600 Flex -karhottimen. Se voidaan kytkeä etunostolaitteeseen tai taakseajolaitteella varustettuun traktoriin ja normaaliin kolmipistenostolaitteeseen. Tällöin tarELHO NÄYTTI

vitaan puomisarja ja A-pikakytkentärunko (lisävarusteita). Etunostalaitekiinnitys ei tarvitse etuvoimansiirtoa, koska karhotin on hydraulimoottorivetoinen. Kuljetusleveys on kapea, mikä lisää turvallisuutta siirtoajossa.

”monitoiminoukinvaunu” on tarkoitettu joko noukinvaunukäyttöön tai rehun kuljetukseen silppurikuormauksen yhteydessä. Noukin ja sullontakoneisto voidaan irrottaa melko helposti, jolloin vaunun tyhjäpaino laskee noin 2500 kg. Maissisäilörehullekin suunnitellun vaunun runkorakenne on järeä. Tehokas sullonta, viisto pohjakuljettimen etuosa sekä tilava lava mahdollistavat tiiviit kuormat sekä hyvän kuormaus- ja kuljetustehon pienemmällä tehontarpeella. Purkukelamallin kelat voidaan tarvittaessa irrottaa omana modulinaan. Sähköhydrauliikka on ISOBUS-yhteensopiva. CLAAS CARGOS

-etuniittomurskaimen työleveys on 3,55 m. Se lisää niittotehoa joko erillisenä etukoneena tai yhdessä takaniittomurskaimen kanssa. Uusi JF Contour Float -ripustus sallii laajan liikealueen ja koneen kallistuksen ajettaessa kaltevilla pinnoilla. Koneessa on uusi slim line -teräpalkkirakenne, jossa on soikeat lautaset, tasapohjainen, hyvin kantava teräpalkki ja pikakiinnitteiset terälaput. Jos traktorissa on taakseajovarustus, kone voidaan kiinnittää myös takanostolaitteeseen. JF STOLLIN GXF 3605 P

-pienkurottajassa on kurottajista tuttu matala rakenne ja teleskooppipuomin hyvä ulottuvuus, mutta nyt pienessä kokoluokassa. Kone on hyvin vakaa pienkuormaajaa leveämmän raidevälinsä ja alhaisemman painopisteensä ansiosta. Kokonsa, ulottuvuutensa ja kohtuullisen hyvän nostokykynsä vuoksi pienkurottaja on monikäyttöinen laite. Siihen on saatavissa työlaitteita eri tarpeisiin sekä mm. vetokoukku. Pienellä koneella on myös edullisempi hankintahinta ja kohtuulliset käyttökulut. Käyttöalueita ovat maatalouden lisäksi mm. kiinteistöt, hevostalous ja viherrakentaminen. WEIDEMANN T 4512 CC35

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 67

NAUTAKARJAN À LA CARTEN YKKÖSET

A! UUTT nu

vau Täytä asti ja nope i opastan st tarka ngattoma a n l van kanäytö vaa avulla.

JF VM PYSTYRUUVIAPEVAUNUT

Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa. • Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, nyt myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

RUNKO-OHJATTAVAT WEIDEMANN PIENKUORMAAJAT Saksalaista laatua ja tehokkuutta nosto-, siirto- ja kuormaustöihin • Yli 30 000 valmistettua pienkuormaajaa - uusi tehdas Saksan Korbachissa • Ketterä ahtaisiinkin tiloihin - erinomainen käyttömukavuus ja ajoergonomia • Tehokkaat, vähäpäästöiset ja taloudelliset Perkins dieselmoottorit • Suuri nosto ja irrotusvoima kahdella puomin nostosylinterillä • UUTUUS! Nyt kotimaiset Hakki-työlaitteet Weidemann-pienkuormaimiin

Kysy koeajoa K-maatalouden konemyyjältä!

1140 CX 30 PIENKUORMAIN

• Taloudellinen 18,5 KW:n Perkins -diesel • Leveät 26x12-12 AS renkaat • Nopea sähköinen ajosuunnan vaihto joystickillä • Järeä rasvattava runkonivel

K-MAATALOUS

KAUPPIAS

K-MAATALOUSKAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

Veli-Pekka Tolosen isoisä perusti maatalous- ja elintarvikekaupan Rantsilaan. Veli-Pekka kasvoi kauppiaaksi.

titehtävissä. Ostin vanhemmilta Rantsilan pisteen vuonna 2008. Sisareni jatkaa elintarvikekauppaa Rantsilassa. Lokakuun alussa ostin myös Oulun K-maatalouden liiketoiminnot.

kauppiaineen on melkoinen tukiverkosto, kuten myös Keskon aluepäälliköt ja tuotevastaavat.

Miten aiot kehittää kauppaa?

Nyt on jo tavaravalikoimaa muokattu paljon ja sitä jatketaan edelKeitä ovat asiakkaasi? leen. On tarkoitus elää kysynRantsilan kaupassa käy maatalous- nän mukaan ja hyödyntäen kahyrittäjiä myös Siikalatden kaupan varastoa. Tällöin tavavan alueelta ja Pyhännältä, ra kiertää nopeammin, päästään Oulussa ympäristökunnis- suurempiin kertaostoihin ja saata. Kaikki tuotantosuundaan maksimi tilausalennukset, nat ovat edustettuina. Tä- mikä näkyy hinnoissakin. Kaupasmä on vahvaa karjatalousaluetta, sakin rakennekehityksestä on hyömutta on myös vilja- ja perunatityä, samoin kuin maatiloilla yksikloja, muutamia sikatilojakin. Ura- kökoon kasvusta. Koneet keskitekoitsijat ovat tärkeä asiakasryhmä. tään Oulun toimipisteeseen, Rantsilassa on puolestaan rakennustarMillaisia haasteita vikevarasto.

3. POLVEN MAATALOUSKAUPPIAS Miten sinusta tuli kauppias? Kävin lukion ja armeijan jälkeen ammattikorkeakoulua pari vuotta, kunnes en enää töiltäni ehtinyt opiskella. Vanhemmat olivat Rantsilan K-maatalous-kauppiaita ja olin mukana nuoresta, aluksi varastolla ja myöhemmin myyn-

näet tulevaisuudessa?

Osaavan ja motivoituneen henkilökunnan säilyttäminen tulee olemaan jonkinlainen haaste, koska maatalouskauppa edellyttää niin paljon erityisosaamista. Maatalouden yleinen tila on haaste: mihin suuntaan se lähtee menemään ja miten esimerkiksi EU-tuet kehittyvät jatkossa. Tietysti viljan ja maidon hintataso huolestuttaa tällä hetkellä, mutta eiköhän se aallonpohja ole jo nähty. Onneksi on K-maatalous-ketju. Jollei sitä olisi, ei välttämättä olisi meitäkään. Ketjulla on hyvät tuotteet, palvelut ja tukihenkilöt. Satakunta kauppaa

Mistä olet ylpeä? Olen ylpeä osaavasta henkilökunnasta, ja omalta kohdaltani nappiin osuneesta ammatinvalinnasta.

Miten huolehdit omasta jaksamisestasi? Teen pitkiä työpäiviä, mutta sunnuntait pyhitän itselle ja perheelle. Perhe on minulle hyvin tärkeä. Vaimoni Päivi pyörittää ratsutallia kotona ja meillä on kaksi lasta, Nea 9 v. ja Niko 5 v. e teksti anne penttilä, k u va j u k k a - p e k k a m o i l a n e n

1/2010 • MAATILAN PIRKKA • 69

Markkinajohtaja Muuli tarjoaa maan suosituimman ja monipuolisen perävaunumalliston kaikkeen kuljetukseen ja lisävarusteita laidasta laitaan. Kaikki Muulit kulkevat vakaasti raskaillakin kuormilla. Muuli on suunniteltu sinun tarpeitasi ajatellen! Lisätietoa www.muuli.fi

Muuli 1400SL Juncar-kuomulla

Todellinen tilaihme, sisäkorkeus max 144 cm. Lavan sisämitat 324x140 cm. Kippikärry lehtijousilla ja iskunvaimentimilla. Kestävä ja jäykkä rotaatiovalettu kuomu, jossa sekä saranointi että avaimellinen lukko integroitu. Lavan koko sisäleveys hyödynnettävissä. Kuomun korkeus max 120 cm. Tarjous sis. nokkapyörän ja kipin kaasujouset.

Y htee

ns ä

,1.+7a3sen5nus

Säästä 378 €

Muuli Pro 850K Jaxal Maxi -kuomulla

(Korkeus 125 cm) Vankka, uppokastamalla kuumasinkitty kippikärry, sisäkorkeus max 149 cm. Vakiona saranoitu takalaita, iskunvaimentimet, lehtijouset ja nokkapyörä. Lavan sisämitat 304x140 cm.

Y htee

ns ä

,1.+8a6sen0nus

Muuli 1400LH Jaxal-kuomulla (Korkeus 100 cm) Kestävä kippikärry kaikenlaiseen kuljetukseen, sisäkorkeus max 130 cm. Lavan sisämitat 274x140 cm, laitakorkeus 30 cm.

Muuli Pro 940K Jaxal -kuomulla Y htee

ns ä

,1.+4a9sen5nus

(Korkeus 100 cm) Jykevä, uppokastamalla kuumasinkitty tilava kippikärry, sisäkorkeus max 139 cm. Vaneroitu takalaita toimii ajosiltana, kippi kahdella kaasujousella ja nokkapyörä vakiona. Lavan sisämitat 323x140 cm. Lisävarusteena lavaa pidentävä etukotelo.

Etusi 180 €

Y htee

ns ä

,2.+0as4en5nus Etusi 265 €

Hinta ilman Plussakorttia 1.675,-

Hinta ilman Plussakorttia 2.310,-

Jaxal ja Jaxal Maxi -kuomut valmistetaan tyhjiömuovaamalla iskunkestävästä HD-PE –muovista. Alareunan ruostumaton teräskehikko jäykistää ja tiivistää kuomun. Saranoinnin kierrejousikevennys tekee siitä varmatoimisen kelillä kuin kelillä. Hinnat voimassa 28.2.2010 saakka (sis alv 22%). Asennus ja toimituskulut eivät sisälly hintaan.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA ILMESTYY 25.3. sa : aih eit a mu un mu as

ÄVÄLLÄ KASVUKAUTTA TYRN AA TK JA I OR TT AA ALTA KULTIV AKOITSIJA KANGAS UR US LA AA ÖP ÖR A PITKÄN LINJAN PY ALAISELLA TILALL OM SU Ä SS LY TE IT PIENKUROTTAJA ES ARPEESEEN ENLAISEEN KYLVÖT ON M I PI SO BI M CO NOVA Täytä - leikkaa - vie postiin!

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

Sähköposti:

❒ Tilaan Maatilan Pirkka uutiskirjeen (Anna sähköpostiosoite yllä!)

Uusi tilaus: ❒ Maatilan Pirkka ❒ Åker Birka (ruotsinkielinen) ❒ Tilausosoitteen muutos ❒ Tilauksen peruutus VANHA TIETO Etunimi: Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin:

UUSI TIETO

K-MAATALOUS VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Tilatietoja: ❒ Viljelijä ❒ Koneyrittäjä ❒ Muu maataloudesta kiinnostunut

❒ Peltoa viljelyssä: ________ ha ❒ Siipikarjaa ❒ Metsää: _______________ ha ❒ Hevosia ! Uutuuastilan ❒ Lypsylehmiä: __________ kpl ❒ Perunan viljelyä a Tilaa M hköinen ❒ Lihanautoja ____________ kpl ❒ Marjanviljelyä sä n a k ir P ❒ Lihasikoja _____________ kpl ❒ Muu: ______________________ IRJE! UUTISK ❒ Emakoita _____________ kpl ___________________________ Voit päivittää tietojasi myös: netissä: www.k-maatalous.fi ”Asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

❒ Tietojani saa käyttää K-maatalousketjun markkinointiin. Allekirjoitus: www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Suomalaista laatutyötä

UUTUUS ELHOLTA!

Kahden vuoden takuulla! Elhon laaja niittomurskainmallisto • Nostolaitemallit 2,4 m - 3,2 m • Perhosmalli NM 800 Delta • Etunostolaitemallit 3,2- 3,7 m • Hinattavat 2,8 - 3,7 m • Elhon patentoitu HydroBalance kevennys vakiona - tarkka maanpinnan seuranta • Tasainen niitto ja ilmava hyvin kuivuva karho

ELHO Onliner Kotimainen paalain- / käärijäyhdistelmä yhdeltä Euroopan suurimmista käärintäkonevalmistajalta

• Elho TopCut: 13 terää • Elho UltraCut: 25 terää • Isot pyörät, tuplateli - kantaa hyvin • Elhon ainutlaatuinen HydroBalance -noukkimen kevennys vakiona ja ainutlaatuinen laakerointijärjestelmä takaa kestävyyden • Ilmatiiviit ja hyvin säilyvät rehupaalit

Elho Side Chopper 420 ja 460 Pro -piennarmurskaimet • Korkea etupää - nielee hyvin vesakonkin • Avaran poistopuolen ja tilavan kammion ansiosta erittäin siisti työjälki • Suuri ulottuvuus - 460 Pro 4,6 m traktorin keskilinjasta - tuo tehokkuutta urakointiin • Vakiona 1,3 kg:n vasaraterät • Kaksinkertaiset heittosuojat; Elho 460Pro mallissa törmäyssuoja hydr. laukaisulla

Elho420Pro ennakkohinta 11.115,-

ELHO VT600 Flex KARHOTIN

Agritechnica 2009 näyttelyssä esiteltiin monipuolinen Elho V-Twin VT600 Flex

Voimassa 31.1.2010 saakka. (sis. alv) + toim.kulut

• Kytkentä etunostolaitteeseen tai puomisarjan avulla taakse 3- pistenostolaitteeseen • Elho V-Twin karhottimilla rehu nostetaan maasta ja siirretään karholle ilmassa • Hellävarainen rehunkäsittely, pienet varisemistappiot • Työleveys portaattomasti säädettävissä • Kompaktit kuljetusmitat

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS