MaatilanPirkka0111 by Maatilan Pirkka

MAATILAN NRO 1 TAMMIKUU 2011 www.k-maatalous.fi

MOOTTORIEN PÄÄSTÖRAJAT KIRISTYIVÄT 4 TILAN KOKEMUKSET ÖLJYKASVIEN KYLVÖSTÄ SUB-TILLERILLÄ HALLI SUOJAKSI KARJALLE JA KONEILLE

KOETILA TUTKII VILJELYOHJELMIA

KASVINSUOJELUN ASIANTUNTIJA

oEnnakk uu jatk myynti 11 31.1.20 ! saakka

HARDI Navigator

HARDI Master PLUS

Järkevä valinta suuremmille tiloille. Uusi muotoilu ja runsas lisävarustevalikoima.

Yksinkertainen rakenne ja tehokkuus perustuvat Hardin pitkään ruiskuteknologian kokemukseen

• Kestävä 3000 tai 4000 litran polyeteenisäiliö • Hardi kalvopumppu, tuotto 276 l/min • Puomistomallit 16 - 28 metriä • EasyClean imusuodatin ja tehokas, itsepuhdistuva syklonisuodatin • Lisävarusteita mm.: IntelliTrack ohjaus, SmootRide jousitus

• 1200 - 1800 litran säiliötilavuudet • Puomistomallit 12 - 24 m • Yksinkertainen ja turvallinen pikakytkentä traktoriin! • Käyttäjäystävällisesti ja keskeisesti sijoitettu Manifold -nestejärjestelmä. • HC 2500 tai HC 5500 ohjausyksiköt

Varusta ruiskusi tarpeiden ja seuraavan ruiskutuskauden vaatimusten mukaan!

Nyt uudistettu lisävarustevalikoima!

HARDI Commander

HARDI Ranger

Toimivaa muotoilua ammattiviljelijälle ja urakoitsijalle.

Hyväksi todettujen HARDI -komponenttien ja uudenaikaisen muotoilun yhdistelmä houkuttelevaan hintaan.

• Kestävä polyeteenisäiliö 3200, 4400 ja 6000 L • Puomistomallit 18 - 36 m • EasyClean imusuodatin ja tehokas, itsepuhdistuva syklonisuodatin • Lisävarusteita mm.: SafeTrack ohjaus, SmootRide jousitus, AutoHeight puomiston autom. korkeussäätö, Hardi Controller 6500 ohjausyksikkö ruiskutustoimintojen joystic-ohjauksella

Tehokkuutta suurille tiloille ja urakoitsijoille.

www.k-maatalous.fi

• Kestävä, 2500 litran polyeteenisäiliö • Puomistomallit 16 - 24 metriä • Hardin valmistama kalvopumppu, jonka tuotto on 194 l/min • EasyClean -imusuodatin ja tehokas, itsepuhdistuva syklonisuodatin • Lisävarusteena mm. SelfSteer -ohjaus.

Paras luokassaan.

K-MAATALOUS

VARMASTI KOTIMAISTA? – Onko tämä varmasti suomalaista, tiedustelee hieman suomea murtaen noin 50-vuotias mieshenkilö itähelsinkiläisen Kontumarketin tiskillä. – Kyllä on, vastaa myyjä. Kontula on lähiö Itä-Helsingissä. Sen asiakaskunnasta noin 20 prosenttia on taustaltaan muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Silti ruoan alkuperä on yleisin asia, josta asiakkaat kysyvät, kertoo kauppias Esa Kiiskinen 20 vuoden kokemuksella. Asiakkaat haluavat nimenomaan varmistua siitä, että kyseinen elintarvike on tuotettu Suomessa. Se johtunee siitä, että ihmiset luottavat kotimaisen ruoan hyvään laatuun ja suomalaiseen laadunvalvontaan. Ilmeisesti suomalaisella ruoalla on hyvä imago muidenkin kuin syntyperäisten suomalaisten keskuudessa. Kauppiaat Kiiskinen ja Tomi Korpinen pohtivat Elintarvikesarjan artikkelissa lähiruokatrendiä. Laajasti ajatellen kaikki Suomessa tuotettu ruoka voidaan luokitella lähiruoaksi. Lähiruoka tuo työtä ja toimeentuloa omaan kuntaan, maakuntaan tai maahan. Kauppiaat muistuttavat myös, ettei alkuperälläkään ole merkitystä, ellei tuote maistu hyvältä kuluttajan suussa. Oikein hyvältä maistuvasta voidaan vaikka maksaakin enemmän. Maistuvia tuotteita kannattaa tavoitella ja kehittää, olipa kyseessä pitäjän paras peruna tai laadukkain leipä. Jos menestystä syntyy, voi turhan vaatimattomuuden heittää nurkkaan. Kehutaanhan oman maan tuotteita muuallakin, ehkä juuri nyt saksalaiset poislukien. Sama sananvaihto käydään tänäänkin vaikkapa hollantilaisen kaupan lihatiskillä: – Onko tämä varmasti kotimaista? – Kyllä on.

MAATILAN NRO 1 TAMMIKUU 2011 www.k-maatalous.fi

VILJELY Xanadu on hyvä vaihtoehto mallasohraksi Miltä näyttää viljamarkkina nyt? Erittäin satoisa kevätrapsiuutuus Tamarin Kasvinsuojelun uutuuksia 2011 on testattu K-maatalouden koetilalla Kannattaako nurmi niittää kaksi vai kolme kertaa? 4 tilan kokemukset Sub-Tiller kylvöstä öljykasveilla

16 21 23 25 29 31

RAKENTAMINEN, KARJATALOUS Viljan korjuu- ja kuivausketju kuntoon kerralla 34 Hallirakennukset taipuvat monenlaiseen käyttöön 38 Koneellisen ilmanvaihdon tärkeimmät komponentit 42 Tulossa: Ruokinta Neuvos naudoille, hevosille ja lampaille 45

KONEET Kaksoissilppuri Super-Luoko lappilaisella tilalla Bogballe W punnitsee lannoitteen Elho Arrowissa 10 uutta ja 3 pysyvää Maa ei tartu Tansanitin muovisiipeen Riittävän järeä lana säästää kustannuksia

48 50 52 54 56

VAKIOT TRAKTORI

Traktorimoottoreiden päästörajat tiukkenivat Anne Penttilä anne.penttilä@dialogi.fi

HUOLTO

Voiteluaineilta vaaditaan yhä enemmän

YRITYSTERVEISIÄ

Maaselän koneelta, Haapajärveltä

ELINTARVIKE-SARJASSA KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730 ULKOASU Jukka Antikainen TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jorma Mattinen, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Kari Rautanen, Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller MEDIATILAN MYYNTI Mediamyynti, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI K-maatalous OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 63 PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.fi

Kauppiaat Esa Kiiskinen ja Tomi Korpinen AJANKOHTAISTA NYT TAPAHTUMAT NYT

50 12 59

KAUPPIAS

Matti Kuosa Somerolta

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 3

MOOTT

4 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

OMA MAA MASSIKKA

TORITEKNIIKAN EDELLÄKÄVIJÄ

MF käyttää yhä enemmän SisuPower-moottoreita Vuonna 2008 suomalainen SisuPower täytti ensimmäisenä traktorimoottoreiden kiristyneet päästövaatimukset. – Vaikka lähestyikin asiaa myös moottoritehon ja polttoaineen kulutuksen näkökulmasta. Tämän vuoden alusta päästömääräykset kiristyivät jälleen.

ensimmäisenä traktori- ja työkonemoottorivalmistajana hyväksynnän Stage3tason moottoreille Euroopassa ja vastaavalle Tier3-tasolle USA:ssa. Samalla polttoaineen kulutus ja moottorin lämmöntuotto pienenivät ja moottoriteho kasvoi. Siihen päästiin SCR-tekniikan avulla. – Tavoitteenamme oli paitsi täyttää päästömääräykset, myös luoda maailman taloudellisin työkonemoottori. Onnistuimme siinä, minkä ovat todenneet myös puolueettomat laboratoriot, kertoo AGCO SisuPowerin tuotekehityspäällikkö Jarno Ratia. Tämän vuoden alusta astui voimaan seuraava vaihe, Stage3Bpäästömääräykset yli 130-kilowattisille (174 hv) uusille moottoreille. Typenoksidiraja putosi neljästä grammasta kahteen grammaan / kWh moottorin akselitehoa. – Suurempi muutos oli pienhiukkaspäästöissä. Partikkeliemissiot rajoitettiin lähes kymmenesosaan aiemmasta, Stage3-rajasta. Pienhiukkasia sallittiin aiemmin 0,2 g/kWh, nyt raja on 0,025 grammaa. Traktorin pakoputken päästä leijuvat pienhiukkaset ovat hiiltä ja siihen takertunutta hiilivetyä, fosforia, rikkiä ja muita palamattomia aineita. Ne ovat peräisin poltto- ja voiteluaineista sekä polttoaineen epätäydellisestä palamisesta moottorissa. Vuoden 2012 alusta Stage3Bmääräykset ulottuvat koskemaan myös pienempiä, 56–130-kilowattisia uusia moottoreita (76–174 hv). Laajennus kattaa suurimman osan Suomessa käytettävistä maataloustraktoreista. Typenoksidiraja on tosin pienemmillä koneilla hieman helpompi, 3,3 g/kWh. AGCO SISUPOWER SAI

on ratkaissut päästövähennystavoitteen erityyppisillä tekniikoilla. Osa moottorivalmistajista on valinnut pakokaasujen takaisinkierrätyksen (EGR) ja partikkelisuodatuksen. SisuPowerin valinta oli SCR, eli urearuiskutusjärjestelmä. Pienhiukkaset SisuPower hoiti kehittämällä moottorin palamistapahtuman mahdollisimman tehokkaaksi. Ruiskutusennakko ja -paine säädettiin siten, että palotapahtuman lämpötila on korkea. Tällöin se käyttää polttoaineen teKAKSI KOULUKUNTAA

SCR-tekniikka oli aiemmin saatavana Massey Fergusonin suurimman, 8600-sarjan traktoreihin. Vuoden alusta se on mukana kaikissa uusissa yli 174 hevosvoiman SisuPower-moottoreissa.

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 5

Supply module DNOX2

hokkaammin ja hapettaa reilusti pienhiukkasia, mutta typenoksideja syntyy enemmän. Typenoksidit tuhotaan moottorin palotapahtuman jälkeen, hajottamalla ne kemiallisesti urealla vedeksi ja typpikaasuksi katalysaattorissa. – Kun typenoksideja ei tarvitse rajoittaa palamislämpötilaa alentamalla, on palotapahtuman lämpötila optimaalinen. Moottorin hyötysuhde on parempi ja polttoaineen kulutus pienempi, perustelee Ratia. – Pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmä olisi vaatinut suuremman jäähdytysjärjestelmän, koska pakokaasujen lämpöä on siirrettävä moottorin jäähdytysjärjestelmään. Iso jäähdytinpaketti on kallis ja rajoittaa näkyvyyttä traktorin keulalla. Etenkin rikkipitoinen polttoaine voi aiheuttaa korroosio-ongelmia, koska lähelle kastepistettä jäähtyvä rikkipitoinen pakokaasu muuttuu syövyttäväksi rikkihapoksi. Lisäksi siinä vaihtoehdossa olisi tarvittu suurikokoinen partikkelisuodatin, ja kokonaisuudessa on aika monimutkaista ja vika-altista venttiilitekniikkaa. SCR:n yhteydessä voidaan käyttää turbotekniikkaa, joka on tunnetumpaa ja testatumpaa, yksinkertaisempaa ja edullisempaa, listaa Ratia. POLTTOAINEENKULUTUKSESTA

ei ole virallisia vertailuja SCR- ja EGR-järjestelmien välillä, mutta Ratia arvioi SisuPowerin omien testien perusteella SCR:n polttoaineenkulutuksen olevan reilusti yli viisi prosenttia pienempi kuin EGR-tekniikalla. – Tietysti SCR-järjestelmä tarvitsee ureatankin ja ruiskutusjärjestelmän ja käyttäjän on hankittava liuosta. Silti se on yksinkertaisempi järjestelmä kuin EGR + partikkelisuodatus, ja investointihinnoiltaan ne lienevät suurin piirtein samaa tasoa. Urean kulutus on 3–5 prosenttia polttoaineen kulutuksesta. Sataa polttoainelitraa kohti kuluu siis muutama litra urealiuosta, jota myydään muun muassa kauppanimellä AdBlue. Sitä saa huoltoasemiltakin, koska mm. raskas liikenne on jo pitkään käyttänyt moottoreissa SCR-tekniikkaa. Maatilalle lienee kätevintä tilata tynnyri tai 6 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

Urealiuos ruiskutetaan pakokaasuvirtaukseen ennen katalysaattoria.

AdBlue tank AdBlue quality sensor Temp. sensor

Filter

AdBlue level sensor

Dosing control unit

DCU

Sensors

Actuators

Engine CAN Diagnostic CAN Temp.sensor

Temp.sensor

AdBlue-DM

Exhaust gas sensor

SCR-cat

kuution kontti suoraan K-maataloudesta. Urealiuoksen hinta on suurissa erissä hankittuna noin 40 ct litralta. – Kaikki kustannukset huomioden, on ajokustannus SCR-järjestelmällä noin viisi prosenttia edullisempi kuin EGR-järjestelmällä. Lisäksi SCR-tekniikkaan perustuva moottori on luotettavampi ja sen huoltovälit ovat pidempiä erittäin puhtaan palamisen ansiosta. toki kehitetty muutenkin vähäpäästöisemmiksi. CommonRail-ruiskutustekniikka sekä palotilan ja palotapahtuman kehitys ovat edenneet jatkuvasti. Uudet SisuPower-moottorit ovat yhä tehokkaampia, taloudellisempia ja vähäpäästöisempiä. – Maataloudessa käytettävät dieselmoottorit pysyivät hyvin samanlaisina 90-luvun jälkipuoliskolle saakka. 90-luvun loppupuolella tulivat voimaan Stage1-päästömääräykset ”off-road”-moottoreissa. Sen jälkeen moottoritekniikan kehitys on ollut täysin päästömääräysten sanelemaa, kertoo Ratia. – Samalla ovat parantuneet olennaisesti myös hyötysuhde ja käyttöominaisuudet. Esimerkiksi hyötysuhde on parantunut 10–15 % ja polttoaineen kulutus on laskenut 15 % viimeisten 15 vuoden aikana. Olemme ottaneet kuormaautoteollisuuden kiinni moottoritekniikassa. Samalla on muistettava, että nykytraktori vaatii enemmän myös poltto- ja voiteluaineilMOOTTOREITA ON

ta, ihan mitä tahansa ei sovi kaataa tankkiin. Onneksi Suomessa on laadukkaat tieliikenne- ja työkonepolttoaineet. e Teksti Anne Penttilä, k u vat M F j a S i s u P ow e r

Suomalaisiin moottoreihin luotetaan AGCO SisuPower valmistaa Massey Fergusonin moottoreista jo noin puolet, ja osuus on lisääntymään päin. Suomalainen voimanlähde on nimenomaan suurimmissa mallisarjoissa, muun muassa vuoden 2009 traktoriksi valitussa MF 8690:ssä. SisuPowerin moottoreita käyttävät myös Valtra, Fendt, Case, NewHolland, Steyr ja puolalainen Crystal Tractors. Maataloustraktoreiden lisäksi niitä menee metsäkoneisiin ja leikkuupuimureihin, sekä mm. Lännen kaivukoneisiin ja Kalmarin lastinkäsittelylaitteisiin. Linnavuoren tehtaan noin 40 000 moottorin vuosituotannosta viedään Suomen rajojen ulkopuolelle 90 %. Kaikki päästöhyväksytyt moottorit valmistetaan Linnavuoressa. Lisäksi SisuPowerilla on kokoonpanotehdas Brasiliassa ja yhteisyritys Moskovan lähellä. Uusin laajennus on moottoritehdas Kiinassa. AGCO valmistaa koneita ja laitteita maatalouteen. SisuPowerin lisäksi se omistaa Massey Fergusonin, Valtran, Fendtin ja Challengerin. Jarno Ratian mielestä on erittäin positiivista, että yritysjätti luottaa suomalaiseen moottoritekniikan osaamiseen ja on valmis panostamaan siihen. – Viimeisten vuosien aikana AGCO on investoinut Linnavuoreen noin 10 miljoonaa euroa vuosittain. Suurimpia investointeja ovat olleet automaattinen moottorikokoonpano ja tuotekehityspuolen raju laajentaminen. Myös muita tuotekehitysresursseja on lisätty tuntuvasti.

MONIKÄYTTÖINEN KOTIMAINEN

TUHTI-PERÄVAUNU

TUHTI WS-120D2 MAANSIIRTOVAUNU Lava aitoa Hardoxia

• Paino (520/50-17 ELS renkaat) 2750 kg • Kantavuus 12 000 kg, 2-pyöräjarrut • Saatavana myös suurempi malli WS-160D2

UUTUUS! TUHTI WS 150D3

• Lava aitoa Hardoxia, uusi leveämpi lava (8 m3), uudistunut laitarakenne • Enemmän kantavuutta - 15 ton, putkipalkkirunko • 4-pyöräjarrut, 550/45-22,5 renkaat • Myös koneiden ym. kuljetukseen (kamilauta) • Saatavana myös viljakasetti

• Kantavuus 8 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 9,2m3 • 400-15,5/14 renkailla

TUHTI WS 80

TUHTI WS 100 Kippiperävaunu teliakselilla

TUHTI WS 120

• Kantavuus 10 ton, pulverimaalatut laidat, 400 - 15,5/14 renkailla • Kastomaalattu vahva putkipalkkirunko • Lisävarusteena vilja- ja korokelaidat !

• Kantavuus 12 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 13,3 m3

Lisävarusteita Tuhteihin:

TUHTI WS 140

• Kantavuus 14 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 14,9 m • Vakiona 2-pyöräjarrut 3

TUHTI WS 170

• Kantavuus 17 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 17,8 m3 • Vakiona 2-pyöräjarrut, vetopuomijousitus

TUHTI-saranalaidat

• Aukeavat sivulle - Kätevä kuormata

TUHTI-rehuvarustus

• Saatavissa WS 100 - WS 170

TUHTI-pyöröpaalikehikko

K-MAATALOUS

Ilmastonmuutosta säätelevä EU-tason ja kansallinen lainsäädäntö ohjaavat myös voiteluaineiden kehitystä. Synteettiset moottoriöljyt ovat paras ratkaisu tiukentuviin ympäristöhaasteisiin.

VOITELUAINEILTA VAADITAAN YHÄ ENEMMÄN voiteluaineet varmistavat moottorin hyvän toiminnan kaikissa olosuhteissa ja niiden kehittämisessä on jo huomioitu ympäristöä säätelevien asetusten ja säädösten vaatimukset. Hyvä moottoriöljy vähentää kulumista ja pidentää moottorin käyttöikää. Moottoriöljyn hyvä juoksevuus alhaisissa lämpötiloissa ja korkea viskositeetti-indeksi varmistavat moottorin parhaan suorituskyvyn myös kovilla pakkasilla. Moottoriöljyjen tulevaisuus on synteettisissä erikoisöljyissä ja uudentyyppisissä lisäaineissa, jotka eivät haittaa ajoneuvoihin asennettujen, päästöä rajoittavien pakokaasun jälkikäsittelylaitteistojen kestävyyttä. Voiteluaineen metalli-fosforirikkiyhdisteet ovat moottorin kulumista estävien lisäaineiden perusrunko, mutta toisaalta niistä voi olla haittaa jälkikäsittelylaitteille pitkään käytettynä. Tästä syystä näiden yhdisteiden määrää öljyssä on ollut pakko pienentää. Samalla on pidennetty öljyjen NESTE OILIN

8 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

vaihtovälejä, minimoitu öljyn kulutusta ja polttoaineen kulutuksen hillitsemiseksi ohennettu öljyjä. Uusien moottoriöljyjen valmistuksessa käytetäänkin rikittömiä synteettisiä perusöljyjä ja uuden tyyppisiä lisäaineita, joissa on matala tuhka-, fosfori- ja rikkipitoisuus (Low SAPS -voiteluaineet). moottoriöljyjen vaihtoväli on jopa kolminkertaistunut ja pitkät vaihtovälit vaativat synteettistä öljyä. Isoimmat moottorivalmistajat suosittelevat yhä yksilöllisempiä ja jopa moottorikohtaisia moottoriöljyjä. – Vaikka kansainväliset laatuluokitukset, kuten amerikkalainen API ja eurooppalainen ACEA, ovatkin edelleen laadun perustana. Sekä öljyt että moottorit uusiutuvat päästönormien kanssa samaan tahtiin alle viiden vuoden välein. Tämän vuoksi autojen ja moottorien sekä niiden öljyjen kehittämiseen panostetaan jatkuvasti. Voiteluaineita kulutetaan Suomessa noin 80 000 tonnia vuodessa. Neste Oilin kehittämää KYMMENESSÄ VUODESSA

NEXBASE-perusöljyä tuotetaan noin 300 000 tonnia vuodessa. Tämän vuoden aikana Bahrainiin valmistuva tehdas tulee tuottamaan perusöljyä 430 000 tonnia lisää. Neste Oil on erikoistunut pohjoisen vaativiin oloihin ja niiden vaatimusten tuntemiseen. Tuotteet on suunniteltu ja testattu nimenomaan pohjoisissa oloissa. Neste Oilin voiteluaineet valmistetaan uusinta teknologiaa käyttäen omista synteettisistä ja synteettistyyppisistä perusöljyistä – ainoana Euroopassa. eri käyttökohteisiin sopiva Neste Turbo LXE -sarja sopii traktoreiden ja työkoneiden dieselmoottoreihin sekä henkilö- ja pakettiautojen bensiini- ja dieselmoottoreihin. Sarjan öljyt sopivat lähes kaiken merkkisiin autoihin, traktoreihin ja työkoneisiin. Neste Turbo LXE pitää moottorin puhtaana, sillä on suuri noensietokyky ja se suojaa moottoria paremmin kulumiselta. Näin se ERITYISESTI MAATALOUDEN

VARAOSAT • HUOLTOYRITTÄJÄT • HUOLTOPALVELUT

HUOLTO

Valitse sopiva öljy Neste Oilin internetsivuilta, www.neste. fi, löydät helposti juuri sinun ajoneuvoosi parhaiten sopivat Neste Oil -voiteluaineet ja kemikaalit. Palvelussa on suositukset henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-au-

toille sekä maanviljelyskoneille. Tietokannassa on suositukset yli 200 merkille ja yli 12 500 eri ajoneuvotyypille käyttökohteittain. Palvelu kertoo myös ajoneuvokohtaiset vaihto- ja tarkastustiedot.

Polttonesteiden varastointi tilalla

Polttoöljyrekka toimituskäynnillä.

pidentää moottorin elinikää ja pitää öljynkulutuksen pienenä. Synteettisessä Neste Turbo LXE 10W-40:ssä on hyvät voiteluominaisuudet sekä talvella että kesällä. Laajan viskositeettialueensa ansiosta öljyä voidaan käyttää ympärivuotisesti, sillä siinä on erittäin hyvät kylmäominaisuudet. Osasynteettistä Neste Turbo LXE 10W30 -öljyä voidaan käyttää myös talviöljynä, jolloin kesäöljy on mineraaliöljypohjainen Neste Turbo LXE 15W-40. Erityisesti raskaalle kalustolle suunnitellut Neste Turbo LXE – voiteluaineet ovat erittäin suorituskykyisiä öljyjä pitkille vaihtoväleille. Neste Turbo LXE – voiteluaineet suojaavat auton, traktorin tai työkoneen moottoria kulumiselta ja karstaantumiselta. Ne estävät sylinterien kiillottumista paremmin kuin vanhemman tyyppiset öljyt. e Te ksti Silja Metsola, Nest e Oil, kuva Neste Oil

Maatiloilla koneiden ja laitteiden polttonesteet varastoidaan yleisesti kiinteissä farmarisäiliöissä. Tällaista varastosäiliötä ei saa kuljettaa ja siirtää muuten kuin tyhjennettynä ja puhdistettuna. Säiliöt ovat rakenteeltaan yleensä yksivaippaisia. Polttoöljyä säilytetään useimmiten 1000–3000 litran maanpäällisessä, metallisessa farmarisäiliössä. Tiloilla saa kuitenkin varastoida jopa 10 000 litraa polttoöljyä ilman erillislupaa. Tiellä polttoöljyä saa kuljettaa tieliikenteeseen hyväksytyssä kuljetussäiliössä ja enintään 1000 litran erissä ilman erityisiä lupia. Maatilatoiminta voi vaatia ympäristöluvan esimerkiksi eläinmäärästä tai varastoitavan polttonesteen määrästä riippuen. Lupatarpeen voi varmistaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta tai alueellisesta aluehallintovirastosta (AVI). Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu yleisiä määräyksiä ulkona

sijaitsevien kiinteiden polttoainesäiliöiden sijoittamisesta sekä erityisiä määräyksiä säiliön sijaitessa pohjavesialueella. Turvatekniikan keskuksen (TUKES) Varo-rekisterin mukaan farmarisäiliöt aiheuttivat 2001 – 2009 vuosittain 152 onnettomuutta koko Suomessa. Onnettomuuksia aiheuttivat: säiliön vuotaminen (59), letkun vaurioituminen (28), säiliöön törmääminen (11), lappoilmiö (10) ja varkaudet (10). Monessa varkaustapauksessakin öljyvahingon syynä oli lappoilmiö (Pirkanmaan ELY-keskus). Maanpäällisiä farmarisäiliöitä ei koske pakollinen tarkastusvelvollisuus, mutta kaikki säiliöt pitäisi tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti vahinkojen estämiseksi. Vastuu säiliöstä on aina säiliön omistajalla tai haltijalla, joka myös ensisijaisesti vastaa mahdollisen öljyvahingon puhdistuskustannuksista.

Voitelu- ja jäteöljyjen varastointi Moottori- ja hydrauliikkaöljyt sekä muut voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä katetussa, tuulettuvassa, lukittavassa ja tiivispohjaisessa, reunakorokkeella varustetussa tilassa. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sinne mahdollisesti päässyt sade- ja sulamisvesi. Vahinko- ja

onnettomuustilanteiden varalle tulee tilassa olla aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivia imeytysmateriaaleja sekä vahingon alkutorjuntaan soveltuvaa välineistöä. Jäteöljyt ja muut jätteet on toimitettava luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Pirkanmaan ELY-keskus).

Näin pidennät farmarisäiliön ikää • Tyhjennä ja puhdista säiliö säännöllisesti. • Tarkistuta säiliön sisäpuolisen pohjamaalauksen kunto ja mahdolliset syöpymät säännöllisesti valtuutetulla tarkastusliikkeellä. • Huolehdi, että polttoaineletku on kunnossa (ei murtumia). • Älä pidä säiliötäsi pitkään tyhjillään sisäpuolisen ruostumisen estämiseksi. • Tarkkaile säiliötäsi päivittäin ulkoisten

vaurioiden ja vuotojen havaitsemiseksi. • Jokainen yli 25 vuotta vanha farmarisäiliö on peruskunnostuksen tarpeessa. Peruskunnostuksessa säiliö puhdistetaan, vaihdetaan ruostunut pohjalevy, koeponnistetaan säiliö ja pintakäsitellään se täydellisesti, kaksi maalauskertaa. • Tämä peruskunnostusohjelma suoritetaan Teknillisen tarkastuskeskuksen TTKOHJE8/84/Y mukaisesti.

Säiliövalmistajia • Nikkasen konepaja Oy, Salo • Farmtools Oy, Ylihärmä • Metallityö Vainio Oy, Iisalmi 1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 9

AJATTELEMF AJATTELEVISIO VISIO INNOVAATIO JOHTAJUUS LAATU LUOTETTAVUUS TUKI YLPEYS SITOUTUMINEN

Huippuvarustellut Massey Ferguson VISIO 2011 -mallit erikoishintaan (rajoitettu erä) Ny

su u t e i a l i t n to

si!

MF5400/6400 MF5435 Dyna-4 (96 hv / 405 Nm) Kampanjahinta 41 500€ ALV 0 % (+ toim.kulut) MF5455 Dyna-4 (125 hv / 525 Nm) Kampanjahinta 46 700€ ALV 0 % (+ toim.kulut) • Viisto Hi-Vis keula – markkinoiden paras näkyvyys etukuormaajalle • Dyna-4 vaihteisto 16+16 – kaikki vaihteet kytkimeen koskematta • 100 l/min hydrauliikka – tehokasta kuormaintyöskentelyä • Kattava varustus: ilmastointi, ilmaistuin, teleskooppipeilit, takalasin pesin / pyyhin • Perävaunun jarruventtiili • Ylätyövalot 4 kpl eteen, taakse 2x2 polttimoiset • Yläajovalot vyötärötasolla • Pääkytkin

www.konekesko.ﬁ

MF6455 Dyna-6 (125 hv / 525 Nm) Kampanjahinta 53 200€ ALV 0 % (+ toim.kulut) • Viisto Hi-Vis keula – markkinoiden paras näkyvyys etukuormaajalle • Dyna-6 vaihteisto 24+24 AutoDrive-vaihteistoautomatiikalla – kaikki vaihteet kytkimeen koskematta • 110 l/min CCLS kuormantunteva hydrauliikka – tehokasta kuormaintyöskentelyä • 2 sähkölohkoa Joystick ohjauksella +2 mekaanista lohkoa • Runsas varustus: Quadlink-etujousitus, Dual Stageohjaamonjousitus, kääntyvät etulokasuojat • Säästövoimanotto, sähköiset kierroslukumuistit • Ilmastointi, ilmaistuin, teleskooppipeilit, takalasin pesin / pyyhin • Perävaunun jarruventtiili • Ylätyövalot 4 kpl eteen, taakse 2x2 polttimoiset • Yläajovalot vyötärötasolla • Pääkytkin, majakka

Kysy myös edullisia MF- ja ISME -etukuormaajapaketteja!

AJANKOHTAISTA NYT KAURAN KÄYTTÖTARKOITUS RATKAISEE MTT:n viralliset lajikekokeet antavat mahdollisuuden kauralajikkeiden ydinsadon vertailuun. K-maatalouden lajikkeista Ringsaker on erinomainen valinta, kun arvostetaan ydinsatoa. Aikaisista kauroista taas Marika tuottaa pulleilla jyvillään erinomaisen kokonaissadon. Kuvassa alla on Marika-kauraa Viljelyohjelma-kokeissa K-maatalouden koetilalla.

KONEMIEHEN VARAOSAVALIKOIMA Noin kymmeneen K-maatalous-kauppaan tulee myyntiin Konemiehen varaosavalikoima maaliskuuhun mennessä. Valikoima sisältää kausittain tärkeimmät tarvike- ja kulutusosat traktoreihin, puimureihin ja työkoneisiin. Kattava varaosavalikoima on edelleen tarjolla K-maatalouksien varaosapisteissä, joka esimerkiksi Varsinais-Suomessa sijaitsee Turun myymälässä.

Konemiehen varaosavalikoima on jo tarjolla muutamassa myymälässä, muun muassa Salon Rautia-K-maataloudessa. Varaosamyyjä Timo Dahlsten esitteli tarjontaa uuden myymälän avajaisissa joulukuussa. – Tilattavatkin varaosat saamme tänne normaalisti seuraavaksi päiväksi, jos osa löytyy keskusvarastolta.

HIRNU PITÄÄ KUIVANA Versowoodin Hirnu-kuivike on kuivattua, seulottua, tasalaatuista ja pölytöntä höylälastua. Paali painaa 25 kiloa. Sen koko on 390 x 370 x 800 mm ja tilavuus on 0,11544 kuutiota. Paalit

SATOISUUTTA JA AIKAISUUTTA Ohralajikkeita valitessa kannattaa kiinnittää huomiota useisiin ominaisuuksiin. On tärkeää, että samassa säkissä saa niin satoisuutta kuin laatuakin. Esimerkiksi Vilden satoisuus, jyväkoko ja korrenlujuus ovat uutuuslajikkeiden eliittiä, kun taas Tiril on aikaisuusluokassaan erittäin satoisa, valkuaispitoinen ja happamissakin olosuhteissa menestyvä lajike.

on pakattu kuormalavoille, 42 kpl/lava. Autokuormaan mahtuu 24 lavaa, eli yhteensä 1008 paalia. Yhden paalin hinta on noin 7,50 €, lavoittain kappalekohtainen hinta on edullisempi.

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 11

AJANKOHTAISTA NYT

UUTTA PERUNALLE Yara Suomen Peruna- ja Puutarhalannoitteiden toinen tilausjakso kestää 30.1. saakka, jonka jälkeen tuotteita myydään varastotilanteen mukaan. YaraMila Tärkkelys Y2:n kaliumpitoisuutta on nostettu 2 %:lla. Uusi tuote (NPK 14–3–18) sopii entistä paremmin tyypillisille tärkkelys-

UUTISKIRJEARVONTA RATKESI

perunamaille ja myös muulle perunalle. Yara Vita Mantrac on uusi mangaanilehtilannoite, joka soveltuu myös perunan lehtilannoitukseen. Se on markkinoiden väkevin tuote ja soveltuu käytettäväksi laajasti esimerkiksi rutontorjuntaaineiden kanssa.

VALITSE JÄLKIKASVUKYKYINEN TIMOTEI Timoteilajikkeiden välillä on eroa erityisesti jälkikasvukyvyssä. Jälkikasvukykyisellä timoteilla saat satoa, laatua ja maittavuutta myös odelmasatoon. Ruokonata-timoteiseoksessa ja Etelän paalinurmiseoksessa käytetään jälkikasvukykyistä Grindstad-timoteita. Sen nopean kasvukyvyn avulla seokset soveltuvat

erinomaisesti tehokkaaseen ja laadukkaaseen nurmentuotantoon. Nopea kasvurytmi ja jälkikasvukyky mahdollistavat aikaisemman korjuuajan, timotein kestävyyden vanhemmissa nurmissa ja timoteipitoisuuden säilymisen myös odelmasadossa.

K-maatalouden uutiskirje kiinnostaa. Uutiskirje ilmestyy noin kerran kuukaudessa sähköpostiin ja sen voi tilata sähköpostitse osoitteesta: markkinointi@k-maatalous.fi. Vuoden 2010 viimeisessä Maatilan Pirkassa julkaistiin uutiskirjeen tilauslomake, joita palautui runsaasti. Tilauksen yhteydessä järjestettiin arvonta, jonka palkintona oli A-lehtien lehtivuosikerta, valinnaisesti joko APU, Meidän Talo tai Tuulilasi. Arvonnan voitti Hannele Karhu Isokyröstä. Onnittelut voittajalle ja kiitokset osallistujille!

Timoteilajikkeiden jälkisadot (2. ja 3. niitto) virallisissa lajikekokeissa 1989–2009 6000

Kg ka/ha

5000 4000 3000 2000 1000 0

ki in

r öy

äs

h Vä

a m

n ta

la Uu

k uk Tu

to is

d ta ds

m Ta

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 13

EDELLÄKÄVIJÄN RATKAISUT KASVINSUOJELUUN!

UU T U Tehokas pienannosaine kaikille viljoille yös Ny t m

• Erittäin hellävarainen 1,4 kg ! viljelykasveille us pakka • Tehoaa erinomaisesti myös mm. mataraan ja saunakukkaan • Joustava käsittely: 3-lehtiasteelta lippulehtivaiheeseen • Tehoaa jo +5°C alkaen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa • Erinomaiset käyttökokemukset v. 2010

yös Ny t m n 5 litra astia!

Hivenlehtilannoite viljoille ja nurmikasveille • Pieni käyttömäärä 1 l/ha = 608 g hivenravinteita - erittäin vahva seos! • Sisältää viljojen kehityksen kannalta oleellisimpia hiveniä: mangaania, kuparia, sinkkiä sekä magnesiumia • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet • Soveltuu myös luomutuotantoon

Foliar Extra

Ainutlaatuinen pääravinteita sisältävä lehtilannoite • N12 - P8 - K6: Nopea ja tehokas täydennys • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet • Humushappo ja lignosulfonaatti tekevät Foliar Extrasta perinteisiä lehtilannoitteita tehokkaamman

Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan viljoilta • Monipuolinen ja kattava teho • Laaja teho kylmissäkin olosuhteissa, alk. +5 C° • Ei pohjavesirajoitusta

Hukkakauran torjuntaan • Varmatehoinen hukkakauran torjunta-aine • Paras teho ruiskutettaessa viljan pensomisen puolivälistä korrenkasvun alkuun • Tehoaa erinomaisesti myös luohoon • Ei pohjavesirajoitusta Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

US!

Viljojen ja sokerijuurikkaan kasvitautien torjuntaan • Laajatehoinen erittäin pitkän suoja-ajan valmiste • Uutta formulaatti teknologiaa: - Aikaisempaa riippumattomampi ruiskutustekniikasta ja sääolosuhteista - Tehostaa myös seoskumppanin imeytymistä • Ei pohjavesi- ja peräkkäiskäytön rajoitusta

Ohran tautien torjuntakoe 2010 Sadonlisäys kg/ha Satotaso kg/ha

+800 +467 6394

6394

Käsittele-

Comet Pro 0,6 l Acanto Prima + 1 kg Sportak EW 0,5 l Käsittelyajankohdat käyttösuositusten perusteella: mätön

Kasvunsääde ohralle, rukiille, vehnälle ja öljypellavalle • Tehokas kahden tehoaineen ansiosta • Hellävarainen viljelykasville • Ei rajoita olkisadon käyttöä

Huipputuote tautien torjuntaan kaikilla viljoilla ja öljykasveilla • 2 tehoainetta - monipuolinen ja laajatehoinen • Pahkahomeen torjuntaan rypsillä ja rapsilla • Antaa suojaa punahometta vastaan viljoilla • Ei pohjavesi- ja peräkkäiskäytön rajoitusta

• Comet Pro + Sportak käsittely lippulehtivaiheessa • Acanto Prima korrenkasvun alussa. Lähde: K-maatalouden koetila, Hahkiala 2010, 4 kerranteinen koe.

Viljojen ja öljykasvien kasvitautien torjuntaan • Monipuolinen ja tehokas seoksissa tai yksinään • Tehoaa myös punahomeeseen • Ei pohjavesirajoitusta

Juven

t u s 5L

141,-

alv 0 % 3% alv 2 173,4 3

Kampanjahinta voimassa 15.2.2011 saakka.

K-MAATALOUS

K-MAATALOUS-KETJUN TAVARANTOIMITTAJAT ESITTÄYTYVÄT

YRITYSTERVEISIÄ

KETTERÄSTI PILKETTÄ! – Maaselän kone

perustettiin vuonna 1983 AIV-rehun käsittelyn suorastaan mullistaneen Varmolaatikkoleikkurin ympärille. Leikkurin avulla rehusta sai irti yhdellä sylinterin liikkeellä noin viidensadan litran palan. Viidentoista vuoden ajan yrityksessä tehtiinkin erilaisia rehunkäsittelyyn tarkoitettuja koneita. Pilkkeen koneellisen valmistamisen kysynnän kasvu 90-luvun puolivälissä ei jäänyt Haapajärvellä toimivassa yrityksessä huomaamatta. Maaselän kone esitteli 1995 Hakki Pilke 2 X -klapikoneen, joka viitoittaa edelleen yhtiön taivalta. Kolmas iso askel yrityksen historiassa otettiin vuosituhannen vaihteessa omistusjärjestelyn myötä. Silloin alkoi määrätietoinen panostaminen markkinoiden laajentamiseen. Nykyään Maaselän kone työllistää 120 henkilöä ja liikevaihto liikkuu viidentoista miljoonan euron luokassa. Varmo-tuotteet kuuluvat yrityksen tuotepalettiin edelleen, mutta selkeä pääpaino on pilkekoneissa. Niitä viedään noin 25 maahan ja vienti muodostaakin 75 prosenttia konepajan liikevaihdosta. Tuotteet ovat olleet K-maatalouden yksinmyynnissä 90-luvulta lähtien. Yritysterveisiä Haapajärveltä lähettävät kotimaan myynnistä vastaava V eijo Kontro ja tuotekehityspäällikkö Juha Autio. MAASELÄN KONE

TÄRKEIMMÄT TUOTTEENNE? – Kotimaassa Hakki Pilke 2 X 30 on tärkeä, koska täällä polttopuu-

Juha Autio ja Veijo Kontro sanovat, että Maaselän kone on muuttanut klapituotannon konekantaa Euroopassa. Ennen ammattimaiset koneet olivat isoja, kömpelöitä ja kalliita. Haapajärveltä lähtevät koneet ovat olleet aina helposti siirrettäviä, mutta silti tehokkaita.

ta tehdään edelleen ensiharvennuspuusta. 2 X on älyttömän nopea pienelle kotimaiselle puulle. Ylivoimaisesti myydyin koneemme on silti Hakki Pilke 1 X 37. Sitä menee paljon vientiin, koska ulkomailla materiaalin seassa on kovempaa, vänkkyrää ja monen kokoista puuta. Teknisesti tärkein tuote on Big X, sillä siihen on tuotu ensimmäisenä uutta tekniikkaa, jota on myöhemmin voitu hyödyntää muissa koneissa.

MITÄ OVAT VAHVUUTENNE? – Meillä on neljä vahvuutta, joiden avulla pystymme ennakoimaan tulevat tarpeet. Ne ovat ammattitaitoinen henkilökunta, alan tuntemus, pitkät asiakassuhteet ja toimivat markkinointikanavat.

MITEN UUSI TUOTE SAA ALKUNSA? – Tuotekehitysprosessimme tuskin eroaa normaalisti käytetystä, mutta se on erittäin tärkeää, että tuotteiden ohella myös tuotekehitys kehittyy. Yksi tärkeimmistä työvaiheista on oikean kokonaisuuden etsiminen. Siinä vahvuu-

temme tulevat hyvin esiin, pystymme hahmottamaan yhteistyökumppaneidemme kanssa asiakkaiden tarpeet. Hienoilla yksityiskohdilla ei ole merkitystä, jos kokonaisuus ei ole kunnossa. Mutta kun paketti on saatu kohdalleen, yksityiskohdat vahvistavat kokonaisuutta ja erottavat meitä kilpailijoista.

MILTÄ NÄYTTÄÄ ALAN TULEVAISUUS? – Alalla mennään kolmen vuoden sykleissä. Kahta vaisumpaa vuotta seuraa yksi kiivaampi. Ympäristötekijät ja pari kylmää talvea ovat nostaneet pilkkeen kysynnän korkealle ja nyt eletään sitä syklin kiivainta vuotta. Alan lisääntynyt kilpailu on muuttanut tilannetta niin, että hyvän vuoden eteen pitää tehdä yhä enemmän töitä. Yhtään päivää ei ole vara nukkua. Pidemmällä aikavälillä bioenergiaan liittyvät päätökset vaikuttavat alan tulevaisuuteen, mutta puu on tärkeä lisälämmön lähde jatkossakin. e T e k s t i j a k u vat T u o m a s Ryt ky

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 15

HYVÄ VAIHTOEHTO MALLASOHRAKSI Xanadu

Xanadu-mallasohraa K-maatalouden koetilalla Hauholla.

16 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

Vuonna 2009 mallasohraksi hyväksytty Xanadu on pohjoissaksalaisen Noordsatin jaloste. Sitä käyttävät useat suuret mallastamot ja panimot. Esimerkiksi Heineken panee olutta Xanadumaltaasta. Viljelyohjelma on tuottanut lajikkeelle hyvät viljelyohjeet. Viime kesän kokeissa Xanadun viljelyohjelmaruutu tuotti 700 kiloa enemmän kuin verrokkiruutu.

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 17

XANADU ON VILJELYVARMA JA SE MENESTYY ERI MAALAJEILLA.

Xanadun Viljelyohjelma-koeruudut tuottivat selvästi paremman sadon kuin minimikäsitellyt ruudut.

anadulla on merkittävät mallasohran markkinaosuudet Itä-Euroopan maissa. Suuret mallastajat, kuten Cargill, Soufflet ja Malteurop, ovat todenneet Xanadun hyvän mallastuslaadun. Ulkomaisista panimoista esimerkiksi SAB Miller, AB InBev ja Heineken ovat olleet tyytyväisiä Xanadusta tuotettuun maltaaseen. Kotimaisista mallastamoista Viking Malt on hyväksynyt Xanadun ostolistalleen vuonna 2011.

SATOISA JA VILJELYVARMA MTT:n virallisten kokeiden yhdistelmätuloksissa 2003–2010 Xana-

du on ollut saman kasvuajan Braemeria ja kaksi päivää aikaisempaa Scarlettia merkittävästi satoisampi. Hehtolitrapainoltaan Xanadu on Braemeria parempi, mutta jää Scarletista ja Barkesta. Valkuaispitoisuus on aikaisten mallasohralajikkeiden tasoa. Korrenlujuus Xanadulla selvästi Scarletia ja Braemeria parempi. Tuhannen jyvän paino on suurempi kuin Scarletilla, mutta pienempi kuin NFC Tipplellä. Xanadu on viljelyvarma ja se menestyy eri maalajeilla. MTT:n virallisissa lajikekokeissa 2003– 2010 Xanadusta on saatu parhaat sadot karkeilla kivennäismailla ja multamailla. Savimailla paremman sadon ovat tuottaneet vain päivän myöhäisempi Annabell ja

kolme päivää myöhäisempi NFC Tipple. Happamilla mailla Xanadu on omaa luokkaansa ja vain Saana yltää samaan satotasoon.

VILJELYOHJELMASSA +700 KG/HA Xanadu oli mukana Viljelyohjelma-kokeissa K-maatalouden koetilalla kasvukaudella 2010. Kokeessa viljeltiin Xanadua peitattuna Robustilla ja peittaamattomana. Viljelyohjelman mukaisesti rikkakasvit torjuttiin Toolerilla pensomisen alussa ja peittaamattomalla siemenellä kylvetyistä ruuduista K-MCPA:lla. Alkukesän 2010 kasvurytmi oli kiivas ja lohkolla havaittiin mangaaninpuutosoireita ohran alalehdillä. Näin ollen Viljelyohjelmaruudut saivat hivenlannoitukse-

MTT:n viralliset tulokset, mallasohrat

Lajike

Sato- ero

Suhde- luku

Kasvu- aika pv

Lako- %

Pituus cm

Tjp g

Hlp kg

Kokeita kpl

Sato kg/ha

Xanadu

5328

100

94,3

67,8

12,5

Saana

4796

-531

90,6

66,6

12,6

Scarlett

5131

-196

92,1

45,3

68,9

12,5

Braemar

5132

-195

94,1

48,3

67,2

12,3

Prestige

4935

-392

94,8

49,8

68,2

12,4

Barke

5285

-42

95,2

50,3

69,4

12,6

Annabell

5477

150

103

95,6

44,5

11,7

NFC Tipple

5769

441

108

97,4

53,4

67,4

Keskiarvojen estimaatit MTT:n virallisten lajikekokeiden tuloksista 2003–2010. Mallasohriksi hyväksytyt 2-tahoiset ohrat, verranteena Xanadu. 18 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

Valk.- %

Tulokset Xanadun Viljelyohjelmasta 2010

Suhteellinen Tjp sato g

Viljelyohjelma 114

Hlp Pituus Tähkälle Tärk.- Valk.kg cm tulo, pv % %

46,9

71,5

62,2

12,3

Minimi

100

71,3

61,7

12,6

Erotus*

14,3

0,9

0,2

-6

-1

0,5

-0,3

*Lihavoidut erot tilastollisesti merkitseviä. Viljelyohjelman käsittelyt: Robust 4 l/t, Tooler 50 g/ha, Mestarin Kiinnite 0,1 l/ha, Comet 0,5 l/ha, Prosaro 0,5 l/ha, Multiple 1 l/ha, Terpal 0,7 l/ha. Minimikäsittely: K-MCPA 1,5 l/ha. K-maatalouden koetila.

Y ht e e

,1.+8as1en0nus

Muuli 1400SL + Juncar kuomu 120 cm Todellinen tilaihme, sisäkorkeus max 144 cm.

Kasvuasteseuranta Hauholla 2010 90

87 1200 83 85

1000

70 60 53

800

Tarjous sis. nokkapyörän ja kipin kaasujouset.

• Kippikärry lehtijousilla ja iskunvaimentimilla. • Lavan sisämitat 324x140 cm. • Kestävä ja jäykkä rotaatiovalettu kuomu, jossa sekä saranointi että avaimellinen lukko integroitu. Lavan koko sisäleveys hyödynnettävissä.

Muuli 1400LH + Jaxal kuomu 100 cm Kestävä kippikärry kaikenlaiseen kuljetukseen • sisäkorkeus max 130 cm. • Lavan sisämitat 274x140 cm, laitakorkeus 30 cm.

Y ht e e

nsä

,1.+5as5en0nus

600

nsä

400 23

Hinta ilman Plussakorttia 1.735,-

Sade mm

Xanadu kasvuaste

6.8.

31.7.

25.7.

19.7.

7.7.

13.7.

1.7.

25.6.

19.6.

7.6.

13.6.

1.6.

0 26.5.

20.5.

0 14.5.

Etu 185 €

200

12 13

Lämpösumma kylvöstä 2010

Xanadun viljelyohjelmaruudut Hauholla. Käsittelyt: 9.6. Tooler 50 g/ha, 17.5. Multiple 1 l/ha, 29.6. Terpal 0,7 l/ha, Comet 0,5 l/ha ja Prosaro 0,5 l/ha. Kasvuasteet esim. 12 = 2. lehti on täysin avautunut, kts. Viljelyopas.

Muuli Pro 940K + Jaxal kuomu 100 cm Jykevä ja tilava kippivaunu. *)

• Vaneroitu takalaita toimii ajosiltana, kippi kahdella kaasujousella • Lavan sisämitat 323 x 140 x 39 cm • Lisävarusteena lavan pituutta lisäävä etukotelo

Y ht e e na Multiplea korrenkasvun alussa. Juhannuksen aikaan kasvustot näyttivät reheviltä ja sateita tuli sopivasti. Ennen tähkälle tuloa päätettiin torjua taudit Comet- ja Prosarokäsittelyllä ja samalla varmistaa kasvuston pystyssä pysyminen Terpal-korrensääteellä. Heinäkuussa sateita ei saatukaan toivotusti ja lämpötilat nousivat hurjiksi. Jälkeenpäin on helppo todeta, että kasvunsääde taisi olla turha. Tautiaineen vaikutus näkyi kuitenkin terveempänä kasvustona, koska ohranverkkolaikkua ilmaantui käsittelemättömiin ruutuihin. Viljelyohjelman hyöty oli lopulta +700 kg, mikä oli 14 prosenttia lisäsatoa Xanadun minimikäsittelyyn näh-

den. Sadonlisä oli tilastollisesti merkittävä neljän kerranteen kokeessa. Jopa kuivana kesänä sadon laatu parani hiukan Viljelyohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Tuhannen jyvän paino, hehtolitrapaino ja tärkkelyspitoisuus olivat hieman korkeampia ja valkuaispitoisuus matalampi kuin minimikäsittelyssä. Viljelyohjelma myös aikaisti tähkälle tuloa päivällä sekä tuleentumista, mutta tämäkään ei osoittautunut tilastollisesti merkitseväksi. Toisaalta laadun vähäinenkin paraneminen voi varmistaa mallasohraksi hyväksymistä, silloin kun liikutaan hyväksymisrajalla. e Teksti ja kuvat Marj o S e r e ni u s, K-maatalouden koe ti la

MTT:n uusimmat viralliset lajikekoetulokset: http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu13.pdf

nsä

,2.+1a3sen0nus

Muuli Pro 850K +

Jaxal kuomu 100 cm Vankka kippivaunu. *) • Saranoitu takalaita, iskunvaimentimet ja lehtijouset vakiona • Lavan sisämitat 304 x 140 x 24 cm

Y ht e e

nsä

,1.+8as7en0nus

Muuli Pro -vaunujen hitsatut rungot on uppokastamalla kuumasinkitty. *) Uutuutena kestävät muoviset lokasuojat. Jaxal-kuomu on tukeva ja tilava. Se on valmistettu tyhjiömuovaamalla ja sen alareunaa jäykistää teräksinen kehikko tiivisteineen. Hintoihin (sis alv 23%) lisättävä mahdolliset rahti- ja toimituskulut. Hinnat voimassa 28.2.2011 saakka.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

K-MAATALO

JELMA

VILJELYOH

den atalou K-Ma uojelun ns kasvi neuvonta lin puhe 080

3 20

0105tysaika klo 8-2 Päivys . - 16.7.) (1.5

OUS K-MAATAL

OSTA NYT! ET sta 2011 N E M SIE iljelyoppaa

LAJIKKEET KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN

isut V

Ratka

RINGSAKER

• Huippusatoisa, melko aikainen kaura • Valkokuorinen, alhainen kuoripitoisuus - erittäin suuri ydinsato

SW INGEBORG

• Suuri jyvä ja hehtolitrapaino, paras lehtilaikun kestävyys

MARIKA

LAATUA, SATOISUUTTA JA AIKAISUUTTA!

• Suuri jyvä ja hehtolitrapaino, hyvä lehtilaikun kestävyys

SW VAASA Lujakortinen, aikainen ja taudinkestävä

4000 3500

EEMELI

VAASA

Ydinsato, kg/ha

PEPPI

4500

VENLA

5000

MARIKA

5500

Sato, kg/ha

FIIA

6000

RINGSAKER

Ydinsato ja kokonaissato: Ringsaker, Marika ja Vaasa.

TIRIL Monitahoinen rehuohra • Aikainen - soveltuu koko viljanviljelyalueelle

• Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino • Aikaisuusluokkansa satoisin kaikilla maalajeilla, sopii myös happamille maille

VILDE Tärkkelys- ja rehuohra • Hyvä sato, aikaisuus, erittäin kova korsi ja hyvä valkuaispitoisuus kaikki samassa lajikkeessa. • Vahva kaikilla maalajeilla, suuri jyvä

Lähde: MTT, viralliset kokeet 2002-2009.

Nurmisiemen uutuudet

SW PETITA

Kevätrypsi öljyntuottajalle • Korkein öljypitoisuus rypsilajikkeista • Satoisa, lujavartinen

www.k-maatalous.fi

TAMARIN

Kevätrapsi UUTUUS! • Huippusatoisa ja lujavartinen • Korkea öljypitoisuus - öljysato • Kasvuaika sama kuin Sheikillä

SWAJ Ruokonata UUTUUS! SÄILÖNURMISEOS

• Timotei 70 %, nurminata 15 %, ruokonata 15 %

K-MAATALOUS

Viljojen hinnat ovat nousseet öljykasvien johdolla koko loppuvuoden ajan. Huoli Etelä-Amerikan soijakasvustoista ja kova Kiinan kysyntä ovat nostaneet öljykasvien pörssihintoja. Australian sateet ovat osaltaan nostaneet vehnän hintoja ja euron heikkeneminen on vahvistanut euromääräisiä hintoja.

Suomessa oli otolliset olosuhteet syyskylvöille, mikä näkyy sekä syysvehnän että rukiin kylvöaloissa. Vehnäala lisääntyi 39 000 hehtaariin ja ruisalakin kasvoi 29 000 hehtaariin. Suuressa osassa maata syysviljat lähtivät hyvin kasvuun, ja myös lumi suojaa kasvustoja talven kovilta pakkasilta.

POSITIIVISTA VIRETTÄ Kotimainen kaura on ollut laadultaan selvästi keskimääräistä heikompaa (mm. HLP ja seulonta) erityisesti maan eteläosissa. Korkea hinta on lisännyt sen tarjontaa Keski-Euroopan markkinoille maista, jotka eivät ole olleet perinteisiä kauranviejiä, kuten Iso-Britannia ja Irlanti. Kaura on syytä noteerata varteenotettavana vaihtoehtona tehtäessä viljelysuunnitelmaa ensi keväänä.

Interventio-ohrista on EU:n komissio myynyt vuoden 2010 puolella noin kolmanneksen kaikkiaan 2,8 miljoonasta tonnista. Hyväksytyt hinnat ovat olleet Suomessa välillä 174–194 €/t. Kaikkiaan Suomesta on myyty jo noin 134 000 tonnia interventio-ohraa sekä kaikki interventiovehnät. Suomalaista interventio-ohraa on vielä tarjolla noin 650 000 tonnia, josta osa on varastoitu Viroon. Ohran markkinahinnat ovat kohonneet Suomessa loppusyksyn aikana, vaikka ohraa lienee päätynyt interventiosta myös teolliseen käyttöön. Euroopan mallasohravarastot laskevat merkittävästi kuluvalla satokaudella, joten mallasohran kysyntä kasvanee.

Eurooppalaisen vehnän vientiä on helpottanut viimeaikainen euron voimakas heikkeneminen USA:n dollariin nähden. Egypti hankki joulukuussa 180 000 tonnia Argentiinasta ja USA:sta. Myös Turkki ja Irak ovat aikeissa hankkia 400 000 tonnia vehnää. Vehnämarkkinaa ovat vahvistaneet Australian sateet ja niiden laatua heikentävä vaikutus sekä syysviljakasvustojen kuivuus USA:ssa ja entisen Neuvostoliiton maissa. Kotimaassa syksyn 2010 vehnästä oli myllykelpoista 80 %. Myllyvehnän hinta määräytyykin pitkälti vientimahdollisuuksien perusteella ja vehnän vienti on painottunut myllylaatuun.

Öljykasvien hintoihin vaikuttaa tällä hetkellä eniten Argentiinan kuivan ja kuuman säätilan soijasatoa pienentävä vaikutus. Suomessa öljykasvien öljypitoisuus jää jälkeen viime vuodesta, ollen lajikkeesta riippuen keskimäärin 39–40 %. Öljykasvien hinnat ovat olleet nousussa ja Ranskan Matifissa rapsin lähimmät futuurihinnat ovat olleet lähes 500 €/t. Samoin ensi syksyn hintanoteeraukset ovat olleet poikkeuksellisen korkeita. Myös kotimaassa syksyn kiinnityshinnat rypsille ovat yli 420 €/t tasolla, mikä rohkaissee kylvämään öljykasveja myös kasvukaudella 2011. e

T e k s t i I l k k a P e k k a l a , R au ta k e s ko , k u va Ant t i V et t e n ra n ta

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 1. 1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 21

Myös perinteisellä populaatiolajikkeiden jalostuksella voidaan saavuttaa huippusatoisia uusia lajikkeita. Tämän on osoittanut kevätrapsiuutuus Tamarin.

ERITTÄIN SATOISA KEVÄTRAPSI MTT:n virallisissa kokeissa ollut Tamarin on osoittautunut hyväksi kilpailijaksi hybridilajikkeille. Satoisuudessa se on menestynyt perinteisesti jalostetuista populaatiolajikkeista parhaiten. Se on yltänyt hybridilajikkeiden satotasoon. Tamarin on kasvuajaltaan Sheikin luokkaa. Se soveltuu parhaiten rapsin viljelyyn I- ja II-vyöhykkeelle. Tamarin oli kasvukaudella 2010 kokeilussa myös III-vyöhykkeellä, MTT:n Ylistaron koeasemalla. Siellä se tuotti koeruudulta laskettuna lähes 2700 kilon hehtaarisadon. Tosiasiassa täytyy muistaa, että Etelä-Pohjanmaa ei ole varsinaista rapsin viljelyaluetta. Kesällä 2010 Tamarinin kasvuaika oli päivän Ilvestä myöhäisempi Etelä-Pohjanmaalla. TOISTA VUOTTA

Tamarin on Sheikin luokkaa, eikä siis erityisen laonaltis. Tamarinin siemenen paino on keskimääräinen. Valkuaissato on erinomainen. Ilves on edelleen öljypitoisuuVARRENLUJUUDELTAAN

deltaan lajikkeiden paras, mutta satoisampana lajikkeena on Tamarinin öljysato populaatiolajikkeiden paras, yli 1100 kg/ha. Sadon lehtivihreäpitoisuus on tyypillinen saman kasvuajan lajikkeille, eikä erityisen korkea. Tamarin ei sisällä haitallisia aineita: erukkahappoa tai glukosinolaatteja. Nykyisillä öljykasvien hinnoilla rapsin viljely on kannattavaa. Rapsin viljelyn etuna on, että se

voidaan kylvää ensimmäisenä. – Toisin kuin rypsi, joka tulisi kylvää vasta lämpimään maahan. Kylvömääräksi Tamarinille suositellaan 200–250 kappaletta neliömetrille. Rapsi on rypsiä satoisampi, mikä kannattaisi hyödyntää eteläisillä viljelyalueilla. e Teksti Marjo Serenius, K - m a ata lo u d e n ko e t i l a

Kevätrapsin viralliset kokeet 2003–2010 Populaatio-, Hybridilajike

Lajike Sadon Kasvuaika Lako- suhdeluku pv %

Öljysato kg/ha

Lehtivihreä ppm

Tamarin

100

112,4

1121

17,1

Highlight

108,7

960

13,7

Trapper

109,4

1085

13,7

Ilves

110

1030

14,3

Marie

110,1

921

17,2

Campino

111,6

1076

33,9

Brando

104

112

1168

18,8

Sheik

112,2

1000

17,7

Sponsor

114

848

35,3

Estimoidut lajikekeskiarvot, verranteena Tamarin. Lähde: MTT, viralliset koetulokset 2003-2010.

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 23

KASVINSUOJELUN UUTUUDET

2011

tänä vuonna markkinoille kaivattuja tuoteuutuuksia kasvitautien ja rikkakasvien torjuntaan. Yksi niistä on kasvitautiaine Comet Pro, joka on torjuntaominaisuuksiltaan huippuluokkaa, mutta myös ainutlaatuinen valmiste kasvua edistävien ominaisuuksiensa ansiosta. Jopa EU-tasolla on noteerattu Comet K-MAATALOUS TUO

Luotettavat, tehokkaat ja testatut tuotteet. Henkilökohtaista suunnittelupalvelua ammattitaitoiselta myyjältä. Viljelyohjelmien suositukset, jotka perustuvat vuosien koetoimintatuloksiin. – Näillä eväillä on hyvä suunnitella ensi vuoden kasvukautta.

24 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

KANNESSA: Kenttämestari Heikki Tennilä ja Valtteri Tetri ruiskuttavat koeruutuja K-maatalouden koetilalla viime vuoden kesäkuussa.

Pro’n kasvua edistävä vaikutus (EU komission direktiivi 2009/25/ EC). Mikään muu strobiluriinivalmiste ei ole saanut vastaavaa hyväksyntää EU:ssa. Comet Pro on erittäin monipuolinen kasvitautien torjuntaaine, joka tehoaa hyvin merkittävimpiin viljojen tauteihin, sekä härmään, Ramularia- ja Cerco-

spora-sieniin sokerijuurikkaalla. Se on Suomen käytetyimmän kasvitautiaineen Cometin (Kaste ry:n tilastot 2008 ja 2009) uusi, kehittyneempi versio. Uuden formulaatin ansioista ruiskutusneste kiinnittyy, leviää ja imeytyy kasvustoon entistä nopeammin ja tehokkaammin. Formulaatti on optimoitu seok-

siin triatsolityyppisten aineiden kanssa, ja uusi formulointiteknologia tehostaa myös muiden tautiaineiden imeytymistä tankkiseoksessa. Uuden formulaatin ansioista ruiskutuksen onnistuminen riippuu entistä vähemmän sääoloista ja ruiskutustekniikasta. Comet Pro’n käyttömäärä on 0,3-0,6 l/ha. Valmisteella ei ole

Kasvinsuojeluaineita testataan kenttäkokeissa K-maatalouden koetilalla Hauholla.

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 25

COMET PRO VÄHENTÄÄ PAKKOTULEENTUMISEN RISKIÄ.

Foliar Extra -lehtilannoite Foliar Extra on koostumukseltaan ainutlaatuinen, pääravinteita sisältävä lehtilannoite. Se sisältää pääravinteiden lisäksi myös pieniä määriä hivenravinteita. Foliar Extra on formuloitu samalla tavalla kuin kasvinsuojeluaineet, joten kasvin on helppo saada ravinteet nopeasti käyttöönsä. Formulaattiin on lisätty ravinteiden lisäksi humushappoa, lignosulfonaatteja sekä orgaanista happoa, jotka mm. parantavat ravinteiden hyötysuhdetta ja ravinteiden imeytymistä kasviin. Lehtilannoitetta käytetään korkean satopotentiaalin ylläpitämiseen, ravinteiden lisäämiseen nopean kasvun vaiheessa ja piristämään kasvua heikoissa kasvuoloissa. Valmistetta voidaan käyttää periaatteessa samoilla lohkoilla, joilla käytetään tavanomaisia NPK-lannoitteita. Foliar Extra on helppokäyttöinen lehtilannoite. Käyttömäärä on 2 l/ha.

pohjavesi- ja peräkkäiskäytön rajoitusta. laikkutaudit torjutaan tehokkaasti Comet Pro’lla. Valmistetta tulee aina käyttää seoksena muun tyyppisen kasvitautiaineen kanssa. Seoskumppaneiksi soveltuvat esimerkiksi Juventus, Sportak tai Prosaro. MTT Jokioisen, Västankvarnin sekä K-maatalouden koetilan vuosina 2009 ja 2010 tehdyt tautien torjuntakokeet vahvistavat Cometin ja sen paremman version Comet Pro’n olleen Juventuksen, Prosaron tai Sportakin kanssa erinomaisia ja taloudellisesti kannattavia tautien torjujia. Uutena käyttökohteena on sokerijuurikas. Sokerijuurikkaan lehtilaikkua aiheuttavien Ramularia- ja Cercospora-sienien sekä härmän torjunnassa käyttömäärä on kertaruiskutuksessa 0,6–1,2 litraa per hehtaari. Jaetussa käsittelyssä ruiskutus suoritetaan puoliannoksilla kahden – kolmen viikon välein. Ruiskutus suoritetaan tavallisesti elokuun ensimmäisten viikkojen aikana. VILJOJEN YLEISIMMÄT

26 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

Edel-ohraa Viljelyohjelma-kokeessa 2009. Vasen lohko on saanut tautitorjunnan ja hivenlannoituksen, oikea tautitorjunnan ja jaetun hivenlannoituksen.

pyraklostrobiinilla on kasvin kasvua ja sadonmuodostusta edistäviä vaikutuksia. Tutkimusten avulla on selvitetty, että valmiste tehostaa typenkäyttöä kasvin aineenvaihdunnassa sekä hiilidioksidin vaihtoa solukossa. Näiden vaikutuksesta kasviin muodostuu enemmän proteiinia ja biomassaa, joka johtaa suurempaan satoon ja jyväkokoon. Valmiste myös pienentää pakkotuleentumisen riskiä vähentämällä stressihormonin erittymistä ja lisäämällä antioksidanttisten yhdisteiden muodostumista. Tässä mielessä Comet Pro on ainutlaatuinen strobiluriini – se on EU-tasolla hyväksytty rekisteröitäväksi kasvitautien torjunta-aineen lisäksi myös kasvin kasvua edistävänä valmisteena. e COMET PRO’N

T e k s t i M i n n i Ta r k k a n e n , R au ta k e s ko , k u vat A n n e P e n t t i l ä

50 g

70 g

Emäkki

Hevonhierakka

Jauhosavikka

Kiertotatar

Leinikit

Lemmikki

Linnunkaali

Nokkonen

Punapeippi

Peltohatikka

Peltokanankaali

Peltokorte

Peltomatara

Peltoretikka

Peltotaskuruoho

Pelto-orvokki

Pelto-ohdake

Peltovalvatti

Pihatatar

Pihatähtimö

Pillikkeet

Pujo

Rikkasinappi

Ristikukkaiset

Saunakukka, kevätitoinen 5

Saunakukka, syysitoinen 4

Ukontatar

Voikukka

Ruiskaunokki

Tehojen selitykset: Erinomainen > 90 % 5 Hyvä 70-90 % 4 Tyydyttävä 50-70 % 3 Heikko < 50 % 2 Ei tehoa 1

Lähde: Suomen ja Saksan kenttäkoetulokset

Toolerin rikkakasvitehot kevätja syysviljojen annostasolla

TEE VILJELYSOPIMUS!

Ohran torjuntakoe 2010 7 000

800

Sato ja sadonlisäys kg/ha

467 6394

6394

Käsittelemätön

Comet Pro 0,6 l + Sportak EW 0,5 l

6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0

Acanto Prima

Käsittelyajankohdat käyttösuositusten perusteella: Comet Pro + Sportak -käsittely lippulehtivaiheessa, Acanto Prima korrenkasvun alussa. Lähde: K-maatalouden koetila, Hahkiala 2010, 4-kerranteinen koe.

Toolerista suurpakkaus Tooler pakataan nyt normaalin, 350 gramman pakkauskoon lisäksi 1,4 kilon pakkaukseen. Tooler on tehokas pienannosaine rikkakasvien torjuntaan kaikille viljoille. Se tehoaa erinomaisesti muun muassa mataraan ja saunakukkaan. Tooleria voidaan käyttää kylmissäkin olosuhteissa, plus viidestä Celsius-asteesta alkaen.

Rikkakasvitorjunnan sadonlisät

Sopimusviljelijänä pysyt ajan tasalla markkinatilanteesta. Viljavuodet eivät ole veljeksiä - niin menekki kuin hintakin vaihtelevat. Tule keskustelemaan vilja-ammattilaistemme kanssa ensi satovuoden sopimusvaihtoehdoista.

Tooler + MCPA

Tee viljelysopimus helmikuun loppuun mennessä, saat sopimuslahjana kätevän ladattavan lampun.

Tooler Muut gramma-aineet 0

100

200

300

400

500

600

700

TEE VILJELY S SOPIMU . 2 . 28

Sadonlisä kg/ha, 16 kokeen keskiarvo. Lähde: MTT:n ja K-koetilan kokeet 2002-2009

m e nn e s

Zoomilla uusi koko

sä!

Öljy-, palko- ja kaalikasvien hivenlehtilannoite Zoomista tulee markkinoille uusi, kymmenen litran pakkauskoko. Määrä riittää noin 6,7 hehtaarille. Zoom sisältää kasvien sadonmuodostuksessa tarvitsemia hivenravinteita, jotka parantavat sadon määrää ja laatua. Se on formuloitu samalla tavalla kuin kasvinsuojeluaineet, joten se levittäytyy ja imeytyy kasvustoon tehokkaasti.

Bumper EC 25 sienitaudeille Bumper 25 EC on uusi valmiste viljojen sienitautien torjuntaan. Tehoaineena valmisteessa on propikonatsolia 250 grammaa litrassa. Käytöltään se on samankaltainen kuin Tilt 250EC.

Metrigan torjuu erikoiskasvien rikat K-maatalous tuo markkinoille Metrigan-valmisteen perunan, herneen, kuminan ja porkkanan rikkakasvien torjuntaan. Valmisteen tehoaine on metributsiini. Käyttöominaisuuksiltaan se on samankaltainen kuin muun muassa Senkor ja Mistral.

OSTAMME VILJAA! www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Pitäisikö nurmi niittää kahdesti, kolmesti, vai vielä useammin? Mitä tapahtuu eri nurmilajien sadolle ja laadulle, kun niittojen määrää lisätään? Näihin kysymyksiin pyrittiin löytämään vastauksia K-maatalouden koetilalla vuonna 2004 perustetun nurmikokeen avulla.

KAKSI VAI KOLME NIITTOA? Nurmen seoskasvustokoeruutujen korjuuta ja näytteenottoa koetilalla kesällä 2008.

puhdaskasvustoja niitettiin vuosina 20052009 kaksi tai kolme kertaa kesässä. Nurmilajeista vertailussa olivat mukana timotei (lajike Grindstad), nurminata (Kasper), ruokonata (Kora) ja rainata (Felina). Ensimmäinen niitto ajoitettiin Grindstadin kehitysasteen mukaan, eli heti ensimmäisten tähkien ilmaannuttua. Kaksi kertaa korjattavien odelmasato niitettiin elokuun alkupuolella. Kolmesti niitettävien toinen niitto tehtiin yleensä heinäkuun jälkipuoliskolla ja kolmas syyskuun 1.-2. viikolla. Kaksi kertaa niitettävät saivat typpeä keskimäärin 100+80 kg/ha ja kolmesti niitettävät 80+80+80 kg/ha kesässä. ERI NURMILAJIEN

niitettäessä hyvän jälkikasvukyvyn omaavan Grindstadin toisen niiton sato jäi vain hieman pienemmäksi kuin ensimmäisen niiton sato (kuvio 1). Grindstad poikkeaa tässä suhteessa selvästi perinteisistä timoteilajikkeistamme, joiden odelmasato jää usein jopa 30 % ensimmäisen niiton satoa pienemmäksi. Myös Kasper-nurminadan sato KAHDESTI KESÄSSÄ

28 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

painottui kahdesti niitettäessä ensimmäiseen niittoon, jopa Grindstadia enemmän. Voimakkaasti jälkikasvutyyppisten ja keväällä hitaasti kasvuun lähtevien Kora-ruokonadan ja Felina-rainadan toinen sato oli sen sijaan noin 30 % ensimmäisen niiton satoa isompi. niitettäessä natojen hyvä jälkikasvukyky pääsi vasta oikeuksiinsa. Ruoko- ja rainata tuottivat kolmesti kesässä niitettäessä peräti 20 % enemmän odelmasatoa (2. ja 3. niitto yhteensä) kuin vain kahdesti niitettäessä ja nurminata jopa 25 % enemmän (kuvio 1). Natojen kasvu selvästi hidastui kasvuston vanhetessa, ja odelman väliniitto elvytti niitä. Isomman odelmasadon ansiosta kaikki natalajit tuottavat kolmen niiton järjestelmässä selvästi isomman kokonaissadon kuin vain kahdesti kesässä niitettynä. Erikoinen ilmiö oli, että ensimmäisen niiton sadon määrä laski kaikilla lajeilla kolmesti kesässä niitettäessä selvästi vain kahdesti kesässä niitettyyn verrattuna. KOLMESTI KESÄSSÄ

Melko myöhäinen kolmas niitto ilmeisesti hidasti seuraavan kevään kasvuun lähtöä. Nadoilla odelmasadon määrän selvä kasvu kompensoi enemmän kuin hyvin ensimmäisen niiton sadon pienenemisen, ja niiden kokonaissato kasvoi. Koska timoteilla odelmasadon määrä ei kasvanut niittojen määrän lisääntyessä, ensimmäisessä niitossa syntynyt vajaus näkyi myös kokonaissadon määrässä. lisääminen kahdesta kolmeen nosti selvästi kaikkien lajien odelmasadon D-arvoa (kuvio 2). Timoteilla se nousi molemmissa odelmasadoissa aivan ensimmäisen niiton tasolle ja nadoillakin selvästi kahdesti niitetyn odelmasatoon verrattuna. Myös ensimmäisen niiton D-arvo parani, kun niittojen määrää lisättiin. Syy lienee sama kuin yllä kuiva-ainesadon määrän kanssa, eli myöhäinen viimeinen niitto edellisenä syksynä hidasti kasvua seuraavana keväänä ja ruoho oli korjattaessa nuorempaa. Siirtyminen kahdesta kolmeen niittoon nosti voimakkaasti odelmasadon valkuaispitoisuutta (kuNIITTOJEN LUKUMÄÄRÄN

1. Nurmilajikkeiden kuiva-ainesato kahden ja kolmen niiton järjestelmässä 14 000

Kuiva-ainetta kg/ha

12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0

2n 3n

Grindstad

Kasper

Kora

Felina

3. niitto

2. niitto

1. niitto

2. Nurmilajikkeiden sadon D-arvo kahden ja kolmen niiton järjestelmässä 750

D-arvo, g/kg ka

700

YHTEENVETONA TODETTAKOON ,

että uudet nurmikasvilajit ruokonata ja rainata tuottivat suurimman sadon ja parasta laatua, kun ne niitettiin kolmesti kesässä. Sekään ei vielä täysin tasoittanut eri niittokertojen välistä laatua, ja niillä kannattaisikin harkita jopa neljän niiton kokeilua. Myös nurminata tuotti kolmesti niitettynä selvästi isomman sadon kuin kahdella niitolla ja myös eri niittokertojen sadon laatu tasoittui melko hyvin. Nadoista näyttää siis olevan mahdotonta saada ulos koko niiden satopotentiaalia ja riittävän hyvää ja tasaista laatua ilman, että ne niitetään vähintään kolme kertaa kesässä. Grindstad-timotei tuotti vä-

hän isomman kokonaissadon kahdesti niitettynä, mutta sadon laadun selvä paraneminen kallistaa silläkin vaakakupin kolmen niiton hyväksi. Nurmea viljellään lähes aina seoksena, jossa pääkomponentteina ovat timotei ja eri natalajit. Koetulostemme perusteella timotei tuo kolmen niiton järjestelmässä ensimmäisessä niitossa sadonlisää ja nostaa seuraavissa niitoissa sadon laatua. Tällaisessa monta kertaa kesässä niitettävässä nurmessa pärjää luonnollisesti parhaiten Grindstadin tapainen, jälkikasvukykyinen timoteilajike. Sekin joutuu lujille agressiivisten natojen päästessä ensimmäisen niiton jälkeen kunnolla kasvuvauhtiin. Niittokertojen lisääminen heikentää siten väkisinkin timotein kilpailukykyä seoksessa. Tilannetta voi korjata – ja pidentää siten samalla nurmen käyttöikää – täydennyskylvämällä vuosittain nurmeen jonkin verran uutta timoteisiementä. e Teksti Paavo A h v e n n i e m i ja Arja Rönkkö , K - m a ata lo u d e n ko e t i l a , kuva Anne Pen tti lä

600

550

500

2n 3n

Grindstad

Kasper

Kora

Felina

1. niitto

2. niitto

3. niitto

3. Nurmilajien sadon raakavalkuaispitoisuus kahden ja kolmen niiton järjestelmässä 160 140 120 100 g/kg ka

vio 3). Vain kahdesti niitettäessä valkuaispitoisuus jäi varsin vaatimattomaksi ja selvästi ensimmäistä niittoa matalammaksi kaikilla lajeilla. Kun niittojen määrä nostettiin kolmeen, molempien odelmasatojen raakavalkuainen nousi timoteilla ja nurminadalla ensimmäisen niiton tasolle, yli 120:n, ja ruokoja rainadallakin yli 100:n tasolle.

650

80 60 40 20 0

2n 3n

Grindstad

Kasper

Kora

Felina

1. niitto

2. niitto

3. niitto

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 29

oetilalla K saatiin lupaavia kokemuksia Sub-Tillerkylvömenetelmästä kevätrypsillä viime kesänä. Tuorlan koulutila ja kaksi muuta tilaa kylvivät koneella syysrapsia.

KOKEMUKSIA SUB-TILLER – K-maatalouden koetilalla – Kolmella maatilalla jatko viime kesänä He-Va Sub-Tillerin kokeilua kevätrypsin kylvössä. Erityisesti kiinnostuksen kohteena oli, miten Sub-Tiller-menetelmä selviäisi vaikeissa olosuhteissa. Koe sijoitettiin siksi mahdollisimman epäedulliselle kasvupaikalle, jäykälle maalajille alavaan notkoon, johon vedet virtasivat molemmilta puolilta peltorinteistä. Kylvömääräksi valittiin kummallekin menetelmälle suositeltu siemenmäärä, Sub-Tillerille 4 kg/ ha ja Nova Combille 7 kg/ha. Seoslannoitteena annettiin typpeä 90 kg/ha. K-MAATALOUDEN KOETILA

suoraan edellisenä syksynä korjatun syysvehnän muokkaamattomaan sänkeen. He-Va Sub-Tillerin erinomainen kylvövarmuus nousi tässäkin kokeessa esiin. Huolimatta koepaikan melko vaikeasta maalajista Sub-Tillerillä syntyi täysin aukottomat kylvörivit. Myös Nova Combi toimi näissä vaikeissa oloissa moitteettomasti. KEVÄTRYPSI KYLVETTIIN

30 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

Sub-Tillerin varmaa kylvötulosta korostaa vielä se, että hyvät kylvörivit syntyivät, vaikka siementä kylvettiin vain 4 kg/ha, eli noin 130 kpl/m². Pintaan tulleiden taimien määrä oli vain 80 kpl/m², eli itämättömien siementen osuus oli lähes 40 %. Nova Combilla taimettuminen oli selvästi parempaa, lähes 90 %. Sub-Tillerillä kylvetyn siemenen heikko taimettuminen selittynee sillä, että siemen puhalletaan pneumaattisella Multi-Seederilla jankkurivantaan tekemälle melko karkeajakoiselle jäljelle. Osa siemenistä jäi kokonaan näkyviin tai ei saanuut maakokkareiden seassa riittävästi itämiseen tarvittavaa kosteutta. Puolen metrin välein sijaitsevien kylvörivien kohdalla taimitiheys näyttäisi kuitenkin olevan riittävä, huolimatta pienestä taimien kokonaismäärästä. Melko karkeajakoinen muokkausjälki, josta kuitenkin nousee riittävästi taimia, näyttäisikin olevan Sub-Tillerin suurin vahvuus.

Sellainen kylvös ei liety kovin herkästi kovistakaan sateista. Rypsinviljelymme suurin ongelma on ehkä maan pinnan liettyminen ja kovettuminen ennen kuin taimet tulevat pintaan. Sen seurauksena rypsikasvustot jäävät usein aukkoisiksi, ja kirpat tuhoavat ne vähätkin pintaan tulleet taimet. Rikkaruohot työntyvät aukkopaikoista läpi ja lopputuloksena on pieni ja rikkasiemeninen sato. Sub-Tillerillä on mahdollista päästä eroon tästä syndroomasta. poikenneet oleellisesti toisistaan kahden eri menetelmän välillä. Menetelmien väliset erot olivat muutenkin melko pieniä. Sub-Tillerillä kylvetty aloitti kukinnan noin päivää Nova Combilla kylvettyä myöhemmin ja kasvusto näytti siinä vaiheessa vähän vihreämmältä (kuva yllä). Sub-Tillerin rivivälit olivat vielä kukinnan alussa auki, toisin kuin Nova Combilla kylvetyn, mutta ero oli jo hävinnyt täyskukinnan aikaan. Sub-TilleSATOTULOKSET EIVÄT

Sub-Tillerillä (vasen) ja Nova Combilla (oikea) kylvetyt kasvustot kukinnan alkaessa 28.6.

SYYSRAPSI TALVEHTII, JOS 3 X 8 -SÄÄNTÖ TOTEUTUU.

-KYLVÖSTÄ rillä kylvetyn kasvuston yksittäiset kasvit näyttivät rotevammilta kuin NovaCombilla kylvetyn kasvuosto. Se oli tietenkin odotettavissakin, koska taimimäärä oli selvästi pienempi. Helteinen sää nopeutti kukinnan loppumista ja tuleentumista ja pienensi menetelmien välistä eroa. Sub-Tiller-sadon siemenkoko jäi selvästi pienemmäksi kuin Nova Combilla kylvetyn, luultavasti kasvien voimakkaan haaroittumisen ja siitä seuranneen ison kasvikohtaisen litu- ja siemenmäärän johdosta. Muissa sadon laatuominaisuuksissa ei ollut eroa. sortui etanaongelmiin. Koetilalla kylvettiin syysrapsia He-Va Sub-Tillerillä elokuun 10. päivän tienoilla. Edellisen syksyn etanaongelmista viisastuneena ohran sänki muokattiin kertaalleen ennen kylvöä. Se ei kuitenkaan aivan riittänyt etanoiden pysäyttämiseksi, vaan äestys olisi pitänyt ilmeisesti suorittaa kahteen kertaan. SYYSRAPSIN SUORAKYLVÖ

Kertamuokkaus tosin hidasti etanoiden hyökkäystä pintaan tulevien taimien kimppuun sen verran, että ne ehtivät enimmäkseen kasvaa etanoilta karkuun. Ennen talven tuloa etanat kuitenkin ehtivät syödä rapsin lehdet pahoin risoiksi. Tämän luulisi vaikuttavan heikentävästi syysrapsin muutoinkin heikohkoon talvenkestävyyteen. Pahin näyttö etanoiden tuhovoimasta ja samalla myös oiva osoitus etanantorjunnan toimivuudesta saatiin, kun syysrapsia kylvettiin Sub-Tillerillä suoraan vanhaan Roundupilla käsiteltyyn nurmeen. Etanat söivät rapsin taimet sitä mukaan kun ne tulivat pintaan ja koko pellon lopulta lähes putipuhtaaksi rapsista. Heti kylvön jälkeen siroteltu Ferramol etanasyötti (1 g/m²) piti etanat rapsin taimettumisvaiheessa täysin kurissa ja auttoi taimia selviytymään hengissä talven tuloon asti. Tosin etanat söivät lopulta myöhemmin syksyllä lehtiin jonkin verran reikiä myös näissä käsitellyissä kohdissa.

Tämäkin koe vahvistaa käsitystä siitä, että öljykasvien kylvö HeVa Sub-Tillerillä onnistuu lähes takuuvarmasti olosuhteista riippumatta. Kunhan etanat vain saatiin torjuttua, tuotti jopa suoraan muokkaamattomaan heinikkoon vedetty rapsin siemen täysin yhtenäiset kylvörivit. – Vain sadalla kappaleella neliötä kohden. e T e k s t i j a k u vat Pa avo A h v e n n i e m i , K - m a ata lo u d e n ko e t i l a

Etanavaurioita koetilan suorakylvetyssä syysrapsissa 16.9.2010.

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 31

TUORLASSA 2 HEHTAARIA Piikkiössä sijaitsevalla Tuorlan koulutilalla kylvettiin Sub-Tillerillä syysrapsia sänkikesantoon 2. elokuuta. Ennen kylvöä ei muokattu millään tavalla. Jankkurilla ajettiin suoraan rutikuivaan ja kivikovaan peltoon. – Maa oli kovaa kuin kivi. Päisteessä maasta nousi päänkokoisia kokkareita, kertoo apulaistilanhoitaja Mauri Varonen. Jankkurissa olevalla puhaltimella kylvettiin jankkurin tekemään viiltoon siementä 5 kg/ha. – Kun jankkurissa on terien väli 50 cm, riviväli tuntui hirveän harvalta, mutta marraskuun alussa rivit alkoivat umpeutua. Syysrapsin viljelijät pitävät talvehtimisen ehtona 3 x 8-sääntöä: 8 kasvulehteä, vähintään 8 cm pitkä ja leveimmältä kohdaltaan vähintään 8 mm paksu paalujuuri. Tuorlassa Sub-Tillerillä kylvetyssä rapsissa paalujuuri oli paksuimmalta kohdaltaan 15 mm, pituutta sillä oli 15 cm ja juuri oli selvästi haaroittunut. Vertailuruutu on Tuorlassa kylvetty Tume NovaCombilla. Käytetty siemenmäärä on sama kuin Jankkurilla, mutta riviväli on 12,5 cm. Kasvusto saattaa olla liiankin tiheä. Kummassakin koeruudussa rapsi on kasvanut hyvin, jankkurilohkolla se on kuitenkin pidempää ja juuristo on vankempi. Kylvön yhteydessä rapsille an32 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

nettiin Tuorlassa 100 kg salpietaria. Jankkurissa on nimittäin kaksi puhallinkylvölaitetta: toinen on siemenelle ja toinen lannoitteille. Lannoiterakeet menivät samaan jankkurin tekemään uraan, kuitenkin eri letkuilla. Pieni yllätys oli Varosen mukaan se, että lannoiterakeita ei jäänyt pintaan näkyviin eikä lannoite näytä mitenkään häirinneen rapsin alkukehitystä. Myöhemmin syksyllä rapsipellosta oli torjuttava kirppoja ja rikkakasveja. Viime syksynä oli lisäksi turvauduttava etanatorjuntaan. Alueelle oli asetettu lautasia nurinpäin. Torjuntakynnyksenä oli kolme etanaa /lautanen, joka ylittyi. Etanatorjuntarakeita levitettiin keskipakoislevittimellä 13 kg/ ha. Torjuntakustannus oli 110 €/ ha alv 0 %, mutta Varosen mukaan se kannatti.

TOINEN VUOSI SYYSRAPSIA Sauvolainen Jari Mikkola rohkeni kylvää syysrapsia 7,8 hehtaaria. Uskallusta lisäsi se, että viime kesänä hän korjasi ensimmäisen syysrapsisatonsa, joka oli 2800 kg/ ha. Se oli vielä kylvetty perinteisellä kylvölannoittimella, nyt Jari teki kylvön HeVan Sub-Tiller-syväjankkurilla. – Taimisto on marraskuussa huomattavasti isompaa kuin vuotta aikaisemmin. Mikkola kylvi rapsin 16.8. loh-

kolle, jossa esikasvina oli poimintaherne. Esikasvin korjuun jälkeen pelto sai lietelantaa, jonka Mikkola multasi lautasmuokkaimella. Koska kylvön jälkeen tuli voimakas sade, näkee maan hienontuneen liikaakin joissakin kohdissa ja hietasavimaa liettyi. – Näyttää siltä, että mitä kokkareisemmaksi maa kylvön jälkeen jää, sen parempi. Siemenmäärä oli varsin pieni, 2,4 kg/ha. Se näyttää riittäneen hyvin. Mikkolan syysrapsi ei syksyllä saanut kirvatorjuntaa eikä etanatorjuntaa. Kumpaakaan ei tarvittu. Kylvön jälkeen pelto jäi ”Herran haltuun”.

KOKEILUA KYLVÖMÄÄRILLÄ Halikkolainen Marko Nummela kokeilee eri kylvömäärillä, 5 kg/ha näyttäisi nyt olleen sopiva. Hän kylvi Halikossa syysrapsia Sub-Tillerillä vajaan 6 hehtaarin alueen niinkin myöhään kuin 22.8. Siitä huolimatta kasvusto on erittäin tasainen ja täyttää 3 x 8 -säännön. Syysrapsin esikasvina oli syysvehnä. Sänkimaa sai broilerilietteen ja mullattiin lautasmuokkaimella. Nummelan pelloillakin tuli pari viikkoa kylvön jälkeen kova 80 mm sade. Maa on kuitenkin läpäisevää urpasavea, joten pinta ei liettynyt eikä kasvustolle aiheutunut sadevaurioita.

Sopivan siemenmäärän selville saamiseksi Nummela kylvi neljällä eri asetuksella: 2,4,6 ja 8 kg/ha. Näppituntuma on, että paras määrä olisi 5 kg/ha. Syysvehnän puintitappiojyvät aikaansaivat runsaanpuoleisen vehnäkasvuston rapsin sekaan, mutta vehnän hän tuhosi Targa Superilla, juolavehnän torjunta-aineella. Jos syysrapsin viljely lähtee onnistumaan, Nummelan tavoitteena on lisätä alaa 30-40 hehtaariin. Rapsi on tarkoitus puristaa itse. Rapsiöljy ja rapsikakku käytetään molemmat eläinten, broilerien ja sikojen rehuksi. Tähtäimessä on saada sika- ja broileritilasta valkuaisen suhteen omavarainen yksikkö. 1) K-maatalouden koetilalla nurmeen kylvetyn syysrapsin taimet selvisivät etanatuhoilta, kun peltoon sirotettiin heti syysrapsin kylvön jälkeen 1 g/m² Ferramolia. Ympäröivillä käsittelemättömillä alueilla etanatuho oli 100 %. 2) Molemmilla menetelmillä kylvetyt kevätrypsikasvustot näyttivät koetilalla tasaisilta heinäkuun lopussa. 3) Syksyllä syysrapsin taimet olivat vankkoja ja hyväjuurisia, näyttää Tuorlan apulaistilanhoitaja Mauri Varonen. 4) – Jos talvehtiminen onnistuu yhtä hyvin kuin vuosi sitten, odotukset ovat korkealla, sanoo Jari Mikkola. 5) – Näppituntumalla kylvömäärä 5 kg/ ha tuntuisi olleen nyt sopiva, arvioi Marko Nummela.

Syväväylä paalujuurelle Keski-Euroopassa syysrapsin satotaso on Suomen kevätrypsisatoihin verrattuna vähintään kaksinkertainen. Suomessa syysrapsia on vasta kokeiltu, viime satokauden tulokset olivat kuitenkin lupaavia. Tanskalainen He-Va on runsaan viiden vuoden ajan kehittänyt Sub-Tiller-kylvömenetelmää, jossa sänkimaa kuohkeutetaan jankkurilla ja jankkurin tekemään uraan puhalletaan syysrapsin siemen. Paalujuurelle syntyy maahan 25-35 cm syväväylä. Juurella on tilaa kasvaa pituutta ja paksuutta. Ainakin juuristo on vankka kestämään talven. Riviväli on säädettävissä, se on 40 – 50 cm, joka tuntuu pian taimettumisen jälkeen hyvin harvalta. Syksyn mittaan taimisto kuitenkin peittää lähes koko maan – Suomessakin. Syväkultivaattori sopii kylvön lisäksi erinomaisesti kyntöanturan rikkomiseen tiivistyneillä mailla. Kultivaattoripiikin alapäässä oleva, maahan hyvin tunkeutuva terä ei tee peltoon pelkästään kapeita halkeamia. Se kohottaa tiivistynyttä maata koko työleveydeltä.

Syysrapsilta odotetaan paljon Syysrapsin juuristo on erittäin vankka ja se on erinomainen maan kasvukunnon kohentaja. Rapsista on hyötyä, vaikka sen talvehtiminen joskus epäonnistuisikin. Suurimpia riskejä ovat keväällä suojaavan lumikerroksen lähdettyä kylmät pakkastuulet, joita syysrapsin kasvupiste kestää huonosti. Satopotentiaali on korkea verrattuna kevätrypsiin. Tähän saakka on uskottu, että syysrapsi on kylvettävä elokuun alkupuolella. Nyt on mielenkiintoista seurata, miten kokeilussa mukana olevat myöhäisimmät kylvöt selviävät talvesta. Syysrapsilla on tuholaisia jo syksyllä. Kirppoja ja etanoita on seurattava ja tarvittaessa torjuttava. Hirvieläimillekin kasvusto kelpaa. Aikaisesta kylvövaatimuksesta johtuen jankkurikylvö suoraan viljan sänkeen antaa uusia mahdollisuuksia viljatiloille. Puinnin ja sitä seuraavan kylvön väli voidaan parhaimmillaan puristaa vaikka 100 metriin. Etelä-Suomessa aikaisuusvaatimus pystytään täyttämään aikaisten viljalajikkeiden jälkeen. 1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 33

KORJUUKETJU KERRALLA KUNTOON Suojalan maatilayhtymässä Marttilassa tehtiin Syksyllä 2009 päätös viljantuotannon kehittämisestä. Viime syksynä käytössä oli sekä uusi kuivaamo että puimuri.

äätöksen tekeminen uudesta kuivaamosta oli rakennusprosessin tiukin vaihe. Selvillä sävelillä koko viljaketju saatiin ripeästi kuntoon. Uuden Arskan pariksi pellolle hankittiin Claas Tucano. Arskan 2,5-metrisistä elemen-

34 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

teistä koottu pakettikuivaamo istuu paikalleen luontevasti, vaikka harja on 24 metrin korkeudessa. Kaatomonttu vetää noin 65 ja kuivauskoneisto vajaat 50 kuutiota. – Naapurilta ostettu kalliorinnetontti antoi mahdollisuuden toteuttaa halutunlainen kuivaamo. Talouskeskukseen tasaiselle savimaalle vastaavan rakentaminen olisi ollut mahdotonta. Paikan hake-

minen kannatti, Pasi Kullanmäki kertoo. Kuivaamo ja tiet on mitoitettu täysperävaunurekalle. Tasaiselta yläpihalta pääsee perävaunun kanssa kippaamaan joka kelillä ja lähtevän kuorman saa lastattua yhdestä 630 hehdon alta ajettavasta tai pyöreästä ulkosiilosta. – Kaatomonttu vetää sen verran ylimääräistä, että kuivurin saa

Kalliorinnetontti tarjosi ihanteellisen paikan kuivurille.

kikkailematta kerralla täyteen. Rekkakuorma tulee yhdestä varastosiilosta, arvokkaammat erät saadaan paremmin eroteltua. Pyöreät siilot puolestaan ovat omiaan selvälle ”bulkkiviljalle”.

PUNNITSEVA KUIVAUSKONEISTO Suojalan kuivaamossa vain kuivauksen lopetus on automati-

soitu. Siitä tulee viesti emännän kännykkään, samoin mahdollisista häiriöistä. Sen sijaan koneisto on vaaka-antureiden päällä. Vaaka näyttää aina, paljonko kuivurissa on viljaa. Erä saadaan haluttuun siiloon, ja pysytään selvillä paljonko ja millaista tavaraa missäkin siilossa on. – Selvät kilot ovat iso etu viljaa myytäessä ja ostaessa. Painotieto

elpottaa myös täyttöä ja tyhjenh nystä. Samalla pystytään entistä tarkempaan satojen seurantaan. Tyhjennys ja täyttö ovat nopeita tehokkaan elevaattorin ja taajuusmuuttajalla säädettävän syöttölaitteen ansiosta. Syötölle on erillinen kytkin ylätasanteella. Se on todettu erittäin toimivaksi täytettäessä siiloja kanteen asti. Öljysäiliölle tehtiin betoniele1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 35

menteistä oma bunkkeri. Sen kannella on pannuhuone. Esipuhdistajan sekä ylä- ja alaimureiden roskille tehtiin oma huone toiselle puolelle kuivaamoa. Väliseinä kaatomontun takana pitää kipatessa pölypilven ulkona. – Esipuhdistaja on tehokas. Lisäimuri elevaattorin yläpäässä imee viimeisetkin tomut, pölyä ei tule edes viljaa siiloon laskettaessa.

PÄÄTÄ AJOISSA, TOTEUTA INNOLLA! Lisämaiden myötä MTY Suojalaan oli kertynyt puitavaa noin 250 hehtaaria. Kuivureita oli muutaman kilometrin säteellä kolme. Niiden käyttö vaati paljon ylimääräistä juoksemista, viljan rahtausta, suunnittelua ja ylläpitoa. Peltoviljelyn lisäksi isäntä Pasi Kullanmäki on mukana myös maansiirto- ja kuljetusliikkeessä. Pääasiassa Hanna Takatalon hoitama sikala muutettiin lihasikalaksi 2000-luvun lopulla. – Omien tavoitteiden ja vaihtoehtojen puntarointi sekä päättäminen oli projektin hankalin vaihe. Kun päätös viljantuotantoon ja urakointiin satsaamisesta oli tehty, kunnon korjuuketjun toteuttaminen oli hyvin selvää, Pasi Kullanmäki kertoo. – Pitkälle tulevaisuuteen kantavat päätökset on tehtävä ajoissa. Iän myötä päätöksenteko tulee aina vaan hankalammaksi, muistuttaa Hanna Takatalo. Sikala saa hiljalleen antaa tilaa muille töille.

ARSKA TÄYSILLÄ MUKANA ALUSTA ASTI Kuivaamon hankintaa oli suunniteltu jo muutama vuosi. Tutustu-

minen muiden tekemiin ratkaisuihin oli parasta antia omien valintojen pohjaksi. – Pitää miettiä mitä kuivaamolta haluaa ja mitä todella tarvitsee, Pasi pohtii. Hahmotelmien kanssa lähestyt-

tiin kaikkia kotimaisia kuivurivalmistajia. Risto Peltola Loimaan Kmaataloudesta tarttui hankkeeseen innolla ja suunnitelmat tarkentuivat ripeästi. Pian mukana oli myös Jouko Alanko Arskametallilta. – Investointitukipäätösten jäl-

Puimurista vahvin lenkki Uuden kuivurin ja tehokkaan kuljetuskaluston rinnalla puimurista oli tullut korjuuketjun heikoin lenkki. Kaupanteossa ei vitkasteltu, kun tilalle istuva Claas Tucano APS 430 osui sopivasti kohdalle. Ensimmäisen puintikauden kokemuksella parasta Tucanossa on ohjaamo ja käytettävyys. – Ohjaamossa on tilaa ja hiljaista, penkillä viihtyy. Automatiikat toimivat ja sähköiset säädöt ovat helppoja hallita, sanoo Kullanmäki. Taittopöytä on ollut odotusten arvoinen sekä tiellä että pellolla. Autocontour-järjestelmä seuraa 36 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

pellon muotoa myös kallistelemalla pöytää. Kaatokelan nopeus säätyy ajonopeuden mukaan. – Vaihto työ- ja kuljetusasennon välillä on nopea. Pellolla pöytä pysyy viiden asteen kallistusvaroilla pinnan muodoissa todella hyvin. Kuljettaja näkee rajaiskierron ja saa poimittua maistiaiset tankkiin menevästä tavarasta ovipielestä. – Perinteiset menetelmät ovat hyviä tappiomittausten ja sähköisten säätöjen kanssa. Tuulen, seulat ja kelanopeuden saa nopeasti trimmattua tavaran ja olosuhteiden mukaan.

Suomenkielistä ajotietokonetta on helppo käyttää. Asiat ovat loogisesti esillä ja opastukset toimivia. Muiksi hyviksi ominaisuuksiksi Kullanmäki listaa silppurin ja olkiohjurit. Iso 650 litran säiliö ei pakota tuomaan puimuria joka välissä kotiin. Irrottettavat tikkaat ovat mainiot vaikka peilien säädössä. – Torvi ylettyy seitsemään metriin keskilinjasta. Sillä ulottuu tyhjentämään tien puolelle 5,4 metrisen taittopöydän kanssa. Kamera torven päässä tuntuu hyvältä etenkin pienempiin kärryihin tähdätessä, lisää Pasi.

PARHAAT RAKENNUSRATKAISUT! 2

Puuelementtihallit Tallit ja maneesit, tuotantorakennukset, eristämättömät konehallit ja eristetyt teollisuusrakennukset • kustannustehokasta ja nopeaa - tarvittaessa täydellinen paketti sokkelin päältä vesikattoon saakka.

Konehalli puuelementtikampanja Pomo konehallin puuelementtipaketit erikoishintaan: keen oli päästävä nopeasti rakentamaan. Selvät suunnitelmat ja pitkälle valmiit osat olivat iso etu Arska-kuivaamossa. Kuivaamoa ei kuviteltukaan rakennettavan itse muiden töiden sivussa. Paketin asennuksesta vastasi V esa Kunnas Somerolta. Perustuksia, pannuhuonetta, kattoa ja muita timpuritöitä tekemässä oli kaksi kirvesmiestä.

2000 PULTTIA PÄIVÄSSÄ Osat tulivat tontille aikataulussa. Kuusi metriä korkea alakerta tehtiin siisteistä 300 mm paksuista elementeistä. Lattia ja luiskat kovetettiin Master-käsittelyllä kestämään autoliikenteen nastoja ja suolaa. Siilojen ja koneiston valmiit pohjat oli nopea asentaa, joten 24 000 pultin urakkaan päästiin ripeästi. Kokenut porukka eteni kasauksessa parin tuhannen pultin päivätahtia. Valmiiden siilojen päälle tehtiin kansi ja asennettiin pakettiin kuuluneet rappuset ennen kattoa. Kaksireisiset portaat kaiteineen, tasanteineen ja kiinnittimineen ovat helppoja asentaa ja tukevat käyttää. Askelma pysyy suorassa myös eri nousukulmilla. Paikalleen nostettiin myös elevaatorin 7,5 kW:n moottori kulmavaihteineen ja lajittelija. Arskan uudet katon runkokehät pultataan toisiinsa keskeltä, alta lankkukehään. Päätyihin tulee vinotuet. Kehissä

on valmiit korvakkeet ruoteille. Kattokehistä syntyi avoin ja kevyt kattorakenne, eivätkä yläkautta vedetyt ilmaputket häiritse kulkemista yläkerroksessa. – Katto oli nopea kasata oikeisiin mittoihinsa suoralla pohjalla maassa. Valmis katto painoi tukineen vain 7500 kiloa. Kuivaamo valmistui ajoissa, vaikka puintikausi alkoi kuukautta etuajassa. Kesken jäivät vain pyöreät siilot, joita ei vielä viime syksynä tarvittu. – Rakentamisen aikana riitti jokaiselle juostavaa yllin kyllin, vaikka yhtään siiloelementin pulttia ei itse kiristettykään, Hanna Takatalo nauraa. e

Esim.

10 x 20,8 x 4,55 m

15.090,Elementtipaketin toimitussisältö:

(sis. alv) Ei sis. rahtia, pystytystä ja perustuksia. Kampanja voimassa 1.10.2010-31.1.2011

• Ulkoseinäelementit: pystylauta UYV 22x113 kahteen kertaan maalattu, naulalevyristikkorunko - 1150 korkeus, joka jäykistää hallin seinät - johon kantava massiivipuurunko 50x150, K-1200 • Kahdet oviaukot 4x4 m ovelle • Kattoristikot: nr-kattokannatteet k-1200, kaltevuus 1:3 • Päätykolmioelementit 2 kpl: vaakapaneloidut, kahteen kertaan maalatut

Teksti ja kuvat Matti K a llio

1) Hyvässä hengessä saadaan aikaan, toteavat Pasi Kullanmäki (vas.), Hanna Takatalo, Jouko Alanko ja Risto Peltola. 2) Kyllä tällä kelpaa puida!

Arska 5x4 pakettikuivaamo • Elementit 2,5 x 2,5 m • Kerroksia 10. Koneistolle tilaa 5 x 5 m • Koneisto Magnum-Arska 490 hl • Siiloja 14 kpl 630 hl, 2 kpl 240 hl • Pyöreät siilot 2 kpl 360 m³.

Teräshallit Maneesit ja pihatot, kone- ja varastohallit, konekatokset ja lämpöeristetyt hallit • Itsekantava, kastomaalattu kotelopalkki-rakenteinen teräskehä • Vapaata säilytystilaa seinästä seinään ja harjalle • Asennus on helppoa ja nopeaa - koteloksi hitsatut kehän rungot vääntöjäykkiä ja tukevia • Kehä kootaan pulttiliitoksin maassa, jonka jälkeen valmis kehä nostetaan peruspulteille

Rajut talvialennukset voimassa 31.3.2011 asti! www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Konehalli muuttaa kokonsa vuoksi aina maisemaa. Etenkin pihapiirissä hallin ulkonäöllä on suuri merkitys. Blombergien tilalla Pomo-halli nousi kauniille paikalle ja vastapäätä muita puuverhoiltuja rakennuksia.

MAISEMAAN SOPIVIA HA – Pomo, Vieskan Elementti – Tuhti, Weckman Steel

POMO-PUUELEMENTTIHALLIIN

Blombergit päätyivät rakentamisen nopeuden sekä luotettavien, valmiiksi koeteltujen ratkaisujen takia. Halli ostettiin pystytettynä. Omana työnä tehtiin perustukset, pihat ja pohja sekä vesikatto. – Aikaa ei jää muilta töiltä tarpeeksi omatoimiselle rakentamiselle. Pohjien, pihan ja perustusten teossa oli kesällä aivan riittävästi tekemistä. Kattaminen ja viimeistely sopivat pienempinä töinä aikatauluun helpommin, perustelee Sverker Blomberg. Valmiit suunnitelmat lupakuvi38 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

neen ja laskelmineen helpottavat myös rakentamista. Ajan ja kustannusten säästö on melkoinen verrattuna aloittamiseen omilla suunnitelmilla puhtaalta pöydältä. – Konehalli ei omilla suunnitelmilla juuri paketista eroa. Valmiit kuvat ja laskelmat helpottavat kummasti rakennusluvan hakemista. Kaikelle säästetylle juoksemiselle ja pohtimiselle pitää laskea myös hinta, Sverker tuumii. yhdessä rekkakuormassa. Pystytys alkoi samantien kattotuolien kasaamiselHALLI TULI TILALLE

la neljän tuolin paketeiksi sokkelin päällä. Paketti sidottiin tuolien välisillä tuennoilla, asennettiin aluskate sekä osa ruoteista ja päähän pystypukit. Seinäelementeissä on mitallistetusta puutavarasta tehty naulalevyliitoksin koottu runko, johon maalattu ulkoverhous on kiinnitetty. Kaksi elementtiä yhdistetään runkotolpalla, joka naulataan kiinni elementtien runkoon. Kaksi kahden elementin pakettia nostetaan pystyyn ja yhdistetään yläjuoksulla. Tuetun seinän päälle nostetaan samanmittainen katto-

Selkeä pihatto on täydessä käyttökunnossa kymmenen vuoden käytön jälkeen.

10-vuotias Tuhti-kylmäpihatto

ALLEJA paketti, jolloin halli alkaa hahmottua nopeasti. – Rakenne on erittäin siisti ja tukeva. Ristipukit ja vinotuennat ovat osa pakettia, joten ne tulevat automaattisesti myös tehtyä. Rannikolla on varauduttava raskaisiin lumi- ja tuulikuormiin, lunta oli viime talvena enemmän kuin mantereella. Ensikokemusten perusteella kaksiosaiset liukuovet ovat käteviä käytössä. Reilu kumihelma on pitänyt lumet ulkopuolella, eikä seinustaa ole tarvinnut puhdistaa joulukuun puoleen väliin mennessä.

Seinäelementti on 4,25 metriä korkea. Parin harkon sokkeli lisää sorapohjaisen hallin vapaata korkeutta. Leveyttä konehallilla on 12 ja pituutta 25 metriä.

Pomo-hallit valmistaa Vieskan Elementti Alavieskasta. e Teksti ja kuva M atti K a l l i o

Blombergien tilalla otettiin marraskuussa 2000 käyttöön Weckmann Steelin kolminivelkehähalliin pohjaava, 46-paikkainen Tuhti-kylmäpihatto. Nauvon merellisessä ilmastossa konstailematon ratkaisu on yhä täydessä kunnossa. – Kolminivelkehiin päädyttiin aikoinaan avoimuuden vuoksi. Likaa kerääviä ja luonnollista ilmanvaihtoa häiritseviä rakenteita haluttiin mahdollisimman vähän. Lisäksi halli oli nopea pystyttää. Pihatossa on kunnon ruokintapöytä keskellä ja makuuparret ulkoseinillä. Säilörehut jaetaan Varmo Liftillä. Pöydän päässä, kokooma-alueella on kaksi Westfalian kioskia sekä yhteys jaloittelutarhaan ja lypsyasemalle. Vasikat ja nuorkarja majailevat vanhassa parsipihatossa navetan toisessa pässä. Entiset säilörehutornit ovat viljasiiloina, valssimylly niiden välissä. Lypsyasema on Westfalian 1x5 autotandem. Maitoputki on alhaalla, kerääjä maitohuoneen puolella. Maitohuoneen lattia on noin metrin lypsymonttua alempana. Useimmiten lypsyllä on emäntä Anette Blomberg, rehunjaon jälkeen lypsetään yhdessä. – Lypsy on asemalla sujuvaa. Seuraava lehmä odottaa kun edellinen lähtee. Jokainen lehmä saadaan lypsettyä yksilönä. Solut ovat pysyneet hyvin aisoissa, isäntä kiittelee. Lannat poistetaan käytäviltä pienkuormaajalla. Lantala on suoraan käytävän päässä. Pudotusta on kolme metriä. – Pakkaspäivät ovat täällä niin harvinaisia, että raappalinja olisi houkutteleva vaihtoehto lannanpoistoon. Muuta parannettavaa navetassa ei ole. Tuotantoa ollaan kehittämässä ulkoistamalla hiehokasvatusta. Sen myötä navetassa vapautuu kymmenkunta paikkaa lypsylehmille.

Tila saaristoluonnon keskellä Anette ja Sverker Blomberg ovat viljelleet vuodesta 2007 Länsi-Turunmaan kaupungissa, Nauvossa. Viljelyssä on isännän ja emännän kotitilat, kolmella saarella noin 60 hehtaaria. Siltojen puutteessa yhteydet hoituvat pääasiassa säännöllisesti kulkevilla lautoilla. Osa pelloista on päivittäin kulkevien

yhteysalusten ja tarvittaessa, kuten viljan ja koneiden siirtoihin käytettävien rahtialusten varassa. Runsas vapaa-ajan asutus asettaa viljelijälle erityisiä vaatimuksia. Lannan käyttö ja kaikki näkyvä toiminta ovat omiaan herättämään ennakkoluuloja ja vastustusta ehkäpä vielä herkemmin kuin mantereella. 1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 39

Teristen kartanon 72-metrinen Tuhti-halli näkyy komeasti kolmostielle Toijalassa. Hallin katon alla on omat paikkansa suuren karjatilan kuivikeoljille, turpeelle, hakkeelle, apevaunulle sekä lehmille ja lampaillekin.

1000 M²

SELKEÄÄ VARASTOTILAA on viiden käyttövuoden jälkeen tyytyväinen Weckman Steelin metallikehärunkoiseen halliin, ja suunnittelee jo uuden, samantyyppisen hallin rakentamista. – Maisemalliset ja ympäristöarvot merkitsevät minulle paljon. Haluan, että tilakeskus näyttää hyvältä ja yleisilme on siisti. Varastotilan tarve oli kasvanut karjan kasvaessa. 120 emolehmän ISÄNTÄ ANTTI VERÄVÄINEN

40 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

tilalla käytetään vuosittain 3000 heinä- ja olkipaalia, ja paaleja jouduttiin aiemmin säilyttämään ulkona pressujen alla. ohjasi varastoinnin helppous. Hallin tuli olla korkea ja avara, eikä Veräväinen halunnut siihen ristikkorakenteita tai muita ”härveleitä” työntekoa vaikeuttamaan. Hän päätyi Tuhti-halliin sen yksinkerHALLIN SUUNNITTELUA

taisen rakenteen ja kilpailukykyisen hinnan vuoksi. Selkeään halliin tehtiinkin vain kolme seinää. Molemmissa päädyissä on isot ovet ja pitkällä seinällä viisi kookasta valoaukkoa kuusiruutuisin ikkunoin. Hallipaketti muodostui betonipilareista, 17 teräskehästä sekä katosta. Seinissä käytettiin omaa puuta, sillä puuseinäisenä rakennus istuisi hyvin perinteiseen tila-

1) – Yhden työmiehen aika olisi mennyt ovien aukomiseen ja sulkemiseen, Antti Veräväinen perustelee ovien pois jättämistä.

2) Weckman Steelin vankka 72-metrinen halli tarjoaa Teristen kartanossa reilusti tilaa monenlaiseen varastointiin.

ja täyteen ja syyskuussa vasta tehtiin seinät, Veräväinen kertaa työvaiheita. Tilan omat sesonkityöt rytmittivät hankkeen etenemistä, koska isäntä halusi hyödyntää omaa työvoimaa soranajossa, sahauksessa, seinälautojen maalaamisessa ja kehien kokoamisessa. Kartanossa on kaksi ympäri vuoden palkattua työmiestä, ja kesällä kaksi osaaikaista. Töiden suunnittelua auttoi muutaman vuoden takainen kokemus konehallin rakentamisesta. Silti juuri työvaiheiden oikea ajoittaminen tuntui Veräväisestä haastavimmalta osalta koko rakennushankkeessa.

Kuivikevarastot ovat nyt kahden pihaton välittömässä läheisyydessä, tosin halliin mahtuu vain kolmannes vuosittain tarvittavasta määrästä. Avaraan halliin mahtuu myös turverekka purkamaan kuormansa. – Meillä on käytössä myös vanhoja latoja, mutta näin saamme huonoimpien kelien aikaan kuivikkeet vaivattomasti läheltä, sanoo Veräväinen tyytyväisenä.

asia hallin toimivuudelle. Veräväinen uhrasi pellonreunaa rakennuspaikaksi, ja päätti tehdä saman tien niin ison hallin kuin paikkaan sopi. Tämä miellytti myös rakennustarkastajaa. – Näky moottoritielle on yhtenäinen, perustelee Veräväinen. – Jatkossakin teen suhteellisen isoja rakennuksia mieluummin kuin kyhäilen jatkuvasti pieniä laajennuksia. Hallin korkeus määrittyi olkipaalien mittojen mukaan: heti seinän viereen sopii neljä paalia päällekkäin, keskellä pinon korkeus on viisi paalia. 14 metriä leveän hallin yksi kehäväli vetää 120 olkipaalia. SIJAINTI ON TÄRKEÄ

kokonaisuuteen. Toimitukset pelasivat Veräväisen mukaan hyvin: kaikki tarvikkeet toimitettiin rakennuspaikalle hyvissä ajoin. – Pohjatyöt veivät kuukauden päivät. Pohja asvaltoitiin toukokuussa avaimet käteen -tilauksena. Kehät koottiin hallin pohjalla ja kaivinkone nosti ne päivässä paikoilleen. Kesäkuussa tuli timpuriporukka rakentamaan katon. Elosyyskuussa halli ajettiin paale-

VUODEN HAKKEET , 250 kuutio-

ta haketetaan kerran kesässä. Uusi halli ratkaisi myös hakkeen säilytyksen: tavara säilyy hallin lattialle ajetussa kasassa peittämättä. Kun olkivarasto talven mittaan vähenee, rakennetaan tyhjeneviin tiloihin poikimakarsinoita siirrettävillä aitaelementeillä. Kevättöiden koittaessa halli toimii konesuojana. Yksi ruokintaryhmä emolehmiä on asustellut hallin päädyssä syksystä asti. Kuivikelanta on helppo poistaa asvalttipohjalta, kun halli tyhjenee eläimistä laidunkauden alkaessa. Hereford-karjan muuhkimiseen sekoittuu silloin tällöin kimeitä määkäisyjä. Tosiaan, nautojen, olkien, turpeen, apevaunun ja hakkeen lisäksi hallin perimmäisessä osassa on tilaa vielä pienelle lammaskatraalle, jonka kesäajan virka on pitää akaalainen perinnemaisema avoimena. e 1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 41

Pohjoiset olosuhteemme ja lämpötilan suuret kausivaihtelut tekevät navetan tai tallin ilmastoinnista haastavaa. Ilmanvaihto vaikuttaa eläinten ja hoitajien hyvinvointiin sekä rakennuksen kestävyyteen.

VAIHTUUKO ILMA? ILMANVAIHDON PERUSTEHTÄVIÄ

ovat haitallisten kaasujen ja kosteuden poisto sekä tasaisen ja vedottoman lämpötilan ylläpitäminen rakennuksen kaikissa osissa. Ilmanvaihdosta ei saa aiheutua melua tai vaaraa. Ilmanvaihto voidaan toteuttaa koneellisesti joko alipaine- tai tasapainemenetelmällä, tai painovoimaisesti hyväksikäyttäen ilman normaalia liikettä. on yleisin tapa. Siinä puhaltimet poistavat rakennuksesta ilmaa. Korvausilma tulee sisään joko tuloilmaluukkujen, -kanavien tai karjasuojan hengittävien rakenteiden (kuten verhoseinien tai välikaton) kautta. Yleisin tapa on ottaa ilma tuloilmaluukkujen kautta. Luukkujen yhteenlasketun ilmamäärän on oltava tarpeeksi suuri suhteessa poistopuhaltimien tehoon, jotta ilma saadaan liikkumaan luukkujen kautta hallitusti. Jos mitoitus on liian pieni, ilmaa tulee myös ovien alta tms. paikoisALIPAINEMENETELMÄ

42 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

ta hallitsemattomasti. Ilmastoinnin voimakkuutta säädetään portaattomasti muuttamalla puhaltimien kierrosnopeutta lämpötilasäätimen ohjaamana. sekä tuloilma että poistoilma liikkuvat koneellisesti omien, tavallisesti hormissa sijaitsevien puhaltimien voimalla. Tällöin poistopuoli säädetään aavistuksen verran suuremmalle kuin sisääntulo, jotta ilman kosteus ei siirtyisi rakenteisiin. Tasapainemenetelmässä kuluu enemmän energiaa. Ilmastoinnin ilmamäärä mitoitetaan eläinmäärän mukaan kuutioina ja huomioiden vastapaineen aiheuttama hävikki. Hellekausien ja mahdollisen eläinmäärän kasvun vuoksi on hyvä laskea mukaan hieman tehoreserviä. Yleensä saadaan parempi ja tasaisempi ilmanvaihto käyttämällä useampia pienempiä puhaltimia kuin vähemmän suurempia puhaltimia. Kotieläinrakennusten lämpötilasuositukset riippuvat eläinlaTASAPAINEMENETELMÄSSÄ

jista ja eläinten iästä. Ilman suhteellinen kosteus ei saisi alittaa 50 % eikä ylittää 85 %. Liian alhainen kosteus kuivattaa ihoa ja ärsyttää hengityselimiä sekä lisää ilman pölypitoisuutta. Liian suuri kosteus saattaa aiheuttaa puurakenteiden lahoamista ja metallirakenteiden korroosiota. e T e k s t i H a n n u N i s k a l a R au take s ko, k u vat va l m i s ta j i lta

1) Nelisiipinen 50 cm Emi-puhallin 2) Emi 6E71 -kierrätyspuhallin 3) Pomo 410 -säädin

Maksimi-ilmantarve /eläin ja suosituslämpötila Lypsylehmä Vasikka Lihamulli Hevonen Emakko joutilas Emakko + porsaat Lihasika Lammas Muniva kana

m³/h 360 55 250 350 150 250 100 50 6

Lähde: MMM-RMO C2.2

°C 12 12 12 12 12 16(32) 16 10 18

Puhaltimet Hollantilaiset Emi-puhaltimet ovat olleet K-ryhmän myynnissä 1960-luvulta saakka, ja ne ovat edelleen yleisin kotieläinrakennuksissa käytössä oleva puhallinmerkki. Puhaltimien rakenne on täysin korroosiovapaa, missä Emi on ollut edelläkävijä. Puhaltimissa puhutaan aina halkaisijasta, vaikka koko määritelläänkin aina eläinmäärän ja vaihdettavan ilmamäärän mukaan. Puhallin kiinnitetään kauluksella seinään tai välikattoon poistohormiin. Jos halutaan vaimentaa melua, puhallin voidaan myös asentaa hormiin asennussarjala. Ulkoseinään on saatavissa perhospeltityyppinen ulkosäleikkö, joka sulkee aukon, mikäli puhallin ei pyöri, ja estää ilmankierron väärään suuntaan. Lietekuiluihin asennetaan yleensä pienempi poistopuhallin varmistamaan, ettei kuiluista pääse nousemaan haitallisia kaasuja sisäilmaan. Puhallin kytketään usein erilliseen ohjaukseen kierroslukusäätimellä. Rakennusten koon kasvaessa voidaan lisäviilennystä saada kierrättämällä rakennuksen sisäilmaa Emi 6E71 -kierrätyspuhaltimella. 71-senttinen puhallin toimii tuulettimen tavoin. Se voidaan kiinnittää hallin kattoon tai seinärakenteisiin kiinnitysjalan tai ketjujen avulla. Parhaiten se toimii avaamalla ovet molemmista päistä ja sijoittamalla puhallin tehostamaan läpivetoa.

Luukut ja hormit Polyuretaanista valmistetut tuloilmaluukut ja hormit kuuluvat oleellisena osana ilmastointijärjestelmään. Tuloilma-aukkojen yhteenlasketun pinta-alan tulisi olla neliösenttimetreissä saman verran kuin maksimi-ilmanvaihto kuutiometreinä tunnissa.

Ilman virtausnopeus tuloilmaaukoista saisi eläinten tasolla olla enintään noin 0,2 metriä sekunnissa. Tuloilmaluukut tulisi suunnata niin, että kylmä ulkoilma ehtii lämmetä ennen kuin se kohtaa eläimen. Kesäisin saadaan tehokkaampi viilennys suuntaamalla ilmavirta eläimiin. Tuloilmaluukut voidaan asentaa joko kattoon tai suoraan seinään. Kattoon asennettaessa alipaineilmanvaihdossa tuloilmaluukut tulevat yleensä sivuseinien ja katon rajapintaan, koska poistopuhaltimet tulevat navetan katon harjalle. Seinälle asennettujen tuloilmaluukkujen ongelmana on alttius tuulen vaikutukselle. Seinä- ja kattoluukuille on omat mallinsa. Luukkuja voidaan säätää käsin tai automaattisesti Pomo-poistohormit ovat pyöreitä ja materiaali on painepesun kestävää muovipinnoitettua polyuretaania. Hormeihin on saatavissa Emiltä omat puhallinmallit, joissa on hormikiinnitysraudat vakiovarusteena. Poistoilmaa voidaan säätää hormissa perhospellillä tai säätöläpällä. Perhospelti sulkee hormin poistopuhaltimen pysähtyessä.

Säätimet Puhaltimien kierroslukua säädetään automaattisesti sään ja lämpötilan mukaan Pomosäätimillä. Säätimeen pystytään kytkemään puhaltimia 10 A:iin saakka, ja lisäkeskuksilla kapasiteettia voidaan nostaa. Kun kaikki puhaltimet on kytketty samaan säätimeen, toimivat kaikki rakennuksen puhaltimet samaan tahtiin. Mikäli tarvitaan ainoastaan päälle/pois-säätöä, voidaan käyttää yksinkertaista termostaattisäädintä. Näin varmistetaan ilmastoinnin toimivuus sekä kesäkuumalla että talven pakkaskeleillä.

Karjasi tarvitsemat vitamiinit Mestarin vitamiineista. Mestarin E-VITAMIINI PELLETTI 20 kg Vitamiini- ja seleeniliuos kaikille kotieläimille.

• Ehkäisee hermoston rappeutumista - kasvattaa eläimen stressinsietokykyä • Ehkäisee hedelmällisyyshäiröiden syntyä • Nostaa immuunitasoa ennen poikimista Kysy • Uuden viljan kanssa tarvittava jous v la atar uE-vitamiinilisä

alo K-maat t s de a!

Mestarin E-VITAMIINILIUOS 10 l

Vitamiini- ja seleeniliuos kotieläimille. • Sisältää runsaasti elimistön kannalta tärkeää E-vitamiinia sekä E-vitamiinin suojaa täydentävää seleeniä • Nostaa immuunitasoa ennen poikimista • Uuden viljan kanssa tarvittava E-vitamiinilisä • Saatavana myös 30 litran ja 200 litran astioissa

25 KG

Mestarin ENERGIALEIKE 25 KG

• monipuolinen ja maittava • sisältää runsaasti energiaa sekä tärkeimmät vitamiinit

Mestarin MELASSI 20 kg

Sisältää sokerijuurikasmelassia • Käytetään kotieläinten ruokinnassa energiarehuna tai maittavuuden parantajana rehuseoksissa

Tutustu huolella pakkauksen tuoteselosteeseen ennen käyttöä. Lisätietoa tuotteista saat myös K-maataloudesta.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

V-Twin VT 600 Flex karhotin Tehokkuutta rehuntekoon, karhotus ja korjuu samalla ajolla

• Etukarhotin yhdistää kaksi karhoa korjuukoneelle • Hydraulikäyttöinen • Monipuoliset kiinnitysmahdollisuudet: Etunostolaitekiinnitys vakiona, lisävarusteena: taakse traktorin 3 pistenostolaitteeseen ja etukuormaimen EURO pikakiinnitys sovite.

Puhdasta rehua Elholla! ELHO -karhottimet

ELHO Tube 2020

Ainutlaatuinen vinokelatekniikka. Siirtää rehun nostoheittoliikkeellä lähes ilman maakosketusta!

Rehun tekoon suunnitelu automaattinen omalla moottorilla varustettu Tube

- PUHDAS REHU!

V-Twin 750

• Säästää muovikustannuksissa yli 50 % • Tehokas - käärii jopa 120 paalia tunnissa • Isot 14.0 - 65 / 16 -renkaat vakiona, lisävarusteena saatavana 500 / 50 - 17” -renkaat

Uutuusmalli Tube 2010 toimii traktorin hydrauliikalla.

• Työleveys 4,5 - 7,5 m • Kuljetusleveys vain 2,5 m • Karhon leveys 1 -1,5 m

Twin 460 • Etukarhotin erityisesti tarkkuussilppurikäyttöön • Hydraulikäyttöinen, etukuormaintai etunostolaitekytketä

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Suonentieto on kehittänyt monipuolisen ruokinnan suunnitteluohjelman naudoille yhteistyössä K-maatalouden ja rehuvalmistajien kanssa. Myöhemmin julkaistaan sovellukset hevosille, lampaille ja vuohille.

5 FAKTAA

RuokintaNeuvos märehtijöille ja hevosille

Alkuvaiheessa RuokintaNeuvos sisältää ruokinnan suunnittelutyökalun nautaeläimille. Tämän vuoden aikana mukaan tulevat aperuokinta, hevoset, sekä loppuvuodesta julkaistaan sovellus lampaille ja vuohille. Aiemmin markkinoilla ei juuri ole ollut ohjelmia hevosten, saati lampaiden ja vuohien ruokinnan suunnitteluun.

Ohjelmasta julkaistaan erilaisia versioita käyttötarkoituksen mukaan. Myyjäversion avulla K-rehumyyjä suunnittelee tilalle sopivan ruokintasuunnitelman nopeasti ja ammattitaidolla yhdessä tuottajan kanssa. Rehusopimuksen tehneellä tuottajalla on mahdollisuus saada ohjelmasta versio, jonka avulla hän voi säätää ruokintaa suunnitelmaan kuuluvilla rehuilla. Kaikilla nau-

tatiloilla on mahdollisuus hankkia RuokintaNeuvos, jossa on lähes kaikkien suomalaisten rehutehtaiden rehut vapaasti suunniteltavissa. Ruokinnansuunnittelupalvelua tarjoaville yrityksille löytyy moniyritysversio.

Ohjelma helpottaa ruokinnan suunnittelua. S en avulla voi helposti päivittää ruokintasuunnitelmaa esimerkiksi säilörehu- tai viljaerän vaihtuessa rehuarvoiltaan toisenlaiseen. Tällä ruokintakaudella se on monella tilalla erittäin ajankohtaista, koska korjuukauden sääolojen vuoksi eri säilörehuerät saattavat poiketa toisistaan paljonkin.

Suomessa käytetty rehuyksikkö korvautui megajoulella. Samassa yhteydessä tuli tarkennuksia myös OIV- ja PVT-arvoihin.

Suonentieto on kehittänyt ohjelmaa yhteistyössä rehutehtaiden asiantuntijoiden ja K-maatalouden rehumyyjien kanssa. RuokintaNeuvos esiteltiin Kone Forum -näyttelyssä viime vuonna ja parhaillaan se on testausvaiheessa. Nautasovellus tulee markkinoille alkuvuoden aikana. Suonentieto tunnetaan muun muassa MaatalousNeuvos-kirjanpito-ohjelmasta ja AgriNeuvosviljelyohjelmasta. e Teksti Anne Penttilä

MTT:n syksyllä julkistamat uudet ruokintasuositukset ovat ohjelman perusta. Suositusten uusinnan lisäksi aiemmin 1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 45

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Kuluttajat haluavat lähiruokaa. Mikä oikein on lähiruokaa ja kuka sitä voisi tuottaa? Näitä pohtivat K-supermarket-kauppias Esa Kiiskinen ja K-maatalous-kauppias Tomi Korpisaari.

LISÄÄ LÄHIRUOKAA

– Tämä Fazerin leipäkö leivotaan ihan tässä naapurissa, kyselee K-maatalous-kauppias Tomi Korpisaari (oik.) Kontumarketin kauppiaalta Esa Kiiskiseltä. – Kyllä, se on meille lähiruokaa, kuten tämä lohjalaisen pienleipomon reikäleipäkin.

46 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

TARKOITTAAKO LÄHIRUOKA saman kunnan alueella toimivan, pienen elintarvikevalmistajan tuotteita? Onko esimerkiksi poronliha lähiruokaa Helsingissä? Onko poro lähiruokaa Ivalossa, jos se käy muuttumassa poronkäristykseksi Etelä-Suomessa? Onko kaikki kotimainen ruoka lähiruokaa? – Rajanveto ei ole ihan yksiselitteistä. Esimerkiksi meillä on Fazerin makeistehdas ja leipomo ihan naapurissa. Valion Pitäjänmäen meijeri ja HK:n Vantaan tehdas sijaitsevat aika lähellä. HK:n työntekijöitä käy paljon meillä asiakkainakin. Itse asiassa Fazerin leivät tulevat meille lähempää kuin pienen lohjalaisen leipomon leivät, joita myös myymme, selvittää Kontumarketin kauppias Esa Kiiskinen. Kontumarket sijaitsee Itä-Helsingissä, Kontulassa. Kiiskinen myös johtaa puhetta K-kauppiasliitossa. Tomi Korpisaari on varapuheenjohtaja. Hän toimii K-maatalous-kauppiaana Nurmijärvellä, Hämeenlinnassa, Mäntsälässä ja Riihimäellä.

erottavat lähiruoan ”etäruoasta”, sanotaan. Pitkät kuljeKULJETUSMATKAT

tukset ja varastoinnit eivät ole hyväksi ympäristölle. Mutta entäpä, jos lähellä tuotettua elintarviketta toimitetaankin melko tiheään tahtiin kaupan hyllylle? - Eräs sipoolainen perunanviljelijä toimittaa perunaa suoraan meille. Ehkä suuremmat kertaerät harvemmin olisi ympäristöystävällisempää kuljetusten kannalta, mutta peruna on valtavan hyvää ja asiakkaat kysyvät sitä. He tietävät, että sesongin aikaan se on lähestulkoon tuotu samana aamuna saappaat savessa pellolta. Varastointi harvemmin parantaa elintarvikkeen laatua, perustelee Kiiskinen. – Asiakkailleni tärkeintä on laatu, tuoreus ja maku. Minun tehtäväni on tarjota heille sitä mitä he haluavat, ja hyvistä tuotteista asiakkaat ovat valmiita maksamaankin. Samanlaisia esimerkkejä ovat Tammilehdon herneet ja Lillvikin tilan Lobo-omenat. Toimitukset suoraan tilalta kauppaan eivät kuitenkaan onnistu joka tuotteelle ja tuottajalle. – On tärkeää, että suurissa massoissa elintarvikeketju ja sen logistiikka toimivat kustannustehokkaasti etäisyyksistä riippumatta. Kun pääosa volyymista tulee keskitetysti, mukana voi mainiosti olla muutamia lähituotteita. Pääasia on, että suositaan kotimaista, sanoo Korpisaari. – Suoraan maasta tai pienen jatkokäsittelyn jälkeen myytävät tuotteet ovat toki helpompia. Kynnys on suurempi, jos tarvitaan jatkojalostamista tai kylmäkuljetusta, myöntää Kiiskinen. Kiiskinen pohtii myös, että jos logistiikka on pullonkaula lähiruoan tuottamisessa, sen kehittämiseen pitäisi saada tutkimusapua. – Olisiko esimerkiksi SITRA kiinnostunut tällaisen tutkimuksen rahoittamisesta? ottaisivat hyllyilleen enemmänkin lähiruokaa. – Koska ne suuret volyymit ovat jo hanskassa, mukaan mahtuu pienempiäkin toimittajia. Kontumarketillakin on noin 240 tavarantoimittajaa, mutta haluaisin vielä lisää hyviä lähiruokatuotteita, sanoo Kiiskinen. Korpisaari on huomannut useiden tuottajien luulevan, että K-kauppias voi ostaa vain Keskosta. – Toinen väärä luulo on se, että kaupan hyllylle päästäkseen tuotetta pitäisi olla valtavia määriä, sanoo Korpisaari. Kiiskinen on havainnut, että tuottajat ovat usein turhankin vaatimattomia. – Jos lähiruoan tuottaminen kiinnostaa, kehottaisin ottamaan rohkeasti yhteyttä vaikka oman paikkakunnan Kkauppiaaseen. Ellei kauppoja synnykään, kauppias voi ainakin sparrata miten tuoMONET RUOKAKAUPAT

tetta voisi kehittää. Sellaista asiaa ei olekaan, ettei se olisi yhden puhelun arvoinen, kehottaa Kiiskinen. Suuri valtakunnallinen ketju on myös paikallinen lähiruokatoimija. – Maatilatoreja ei tarvitsisi perustaa ainakaan sen takia, että viljelijät saisivat elintarvikkeita tarjolle lähiseudun kuluttajille. Kustannustehokkuuskin on eri luokkaa K-ruokakaupassa, jossa on enemmän asiakasvirtaa. Esimerkiksi Kontumarketissa käy normaalipäivänä 5000 ja kiireisenä päivänä 7000 asiakasta. Keskustelevatko ruokakauppa ja maatalouskauppa keskenään näistä asioista, esimerkiksi K-kauppiasliitossa? – Emme, mutta varmaan pitäisi, toteaa Kiiskinen. – Esimerkiksi menossa olevista, asiaan liittyvistä maaseutuhankkeista voisi tiedottaa myös alueen ruokakauppialle, ehdottaa Korpisaari. kiinnostaa kuluttajia. Kiiskisen mukaan merkittävä osa asiakkaista valitsee sen perusteella, onko tuote kotimainen vai ei. – En osaa perustella tätä millään tutkimustiedoilla. Vain sillä, että olen keskustellut paljon asiakkaiden kanssa 20 vuoden aikana. Korpisaaren mielestä kuluttajat arvostavat suomalaista elintarviketta, koska hygienia ja valvonta ovat hyvällä tasolla. Tuotannolla on positiivinen imago. – Ympäristölainsäädäntö säätelee esimerkiksi lannoitteiden käyttöä. Tilat tekevät viljavuustutkimukset ja ravinnetaselaskelmat, ja pyrkimyksenä on, ettei ravinteita heitetä hukkaan. Kasvinsuojeluaineita käytetään, jotta saataisiin mahdollisimman suuri ja hyvälaatuinen sato. Kmaatalous-ketjun oma koetila testaa kasvinsuojeluaineita ja oikeita käyttömääriä. Julkaisemme tutkimustulokset Viljelyohjelmissa ja myyjämme on koulutettu opastamaan uusien aineiden käytössä. – Eikö viljelijöitä koskaan houkuta esimerkiksi käyttää edullisempia rinnaikkaisvalmisteita, kysyy Kiiskinen. – Kokemukseni mukaan se on hyvin harvinaista. Varmuudella on arvoa ja viljelijät ovat vastuullisia, vastaa Korpisaari. – Tästä kertoo sekin, että kasvinsuojeluaineiden markkinat ovat hyvin säännölliset vuodesta toiseen. Me myymme suurten, tunnettujen kasvinsuojelutalojen tuotteita. Niiden toiminnassa on ympäristöystävällisyys vahvasti mukana. – Yhteiskuntavastuun rooli tulee kaiken kaikkiaan kasvamaan kaupassa. Se kiinnostaa meitä kauppiaita, koska se kiinnostaa asiakkaitakin, summaa Kiiskinen. e RUOAN ALKUPERÄ

T e k s t i A n n e P e n t t i l ä , k u va A n t t i Ve t t e nra n ta

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 47

Kaisa Karhula ja Jouko Nurmela viljelevät Pajulampea, Kaisan perintötilaa Rovaniemen Auttissa. Talouskeskuksen rakennukset ja tarhassa ulkoileva komea ay-karja kertovat hyväkuntoisesta maitotilasta.

LAADUKAS NURMIREHU kotitilalleen työskenneltyään Etelä-Suomessa. Jouko puolestaan löysi syrjäisen tilan ja Kaisan meijeriautoa ajaessaan. Isäntäpari on osannut hyödyntää ne tuotannontekijät, joita pohjoisella alueella on käytettävissä. Kemijokivarren viljavat pellot ehtivät lyhyen kesän aikaa kasvattaa runsaan nurmisadon. Lypsätyksen perusrehu saadaan omalta tilalta, mutta väkirehu joudutaan luonnollisesti ostamaan. Maidon hintakin tyydyttää, ja tilan määrätietoista kehittämistä on voitu vuodesta toiseen jatkaa. Eläinten hyvinvointi ja hyvä tuotostaso ovat olleet tavoitteena. Edellisessä navetassa oli jo viisitoista lehmää. Siitä karjakoko on yli kaksinkertaistunut. Aikaisemman mittapuun mukaan kyKAISA PALASI

48 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

symyksessä olisi jo suurtila, mutta nyt EU-aikana puhutaan vain kookkaasta lypsykarjatilasta. on asetettu kovat kasvuvaatimukset, sillä eläinmäärä on nostettu pinta-alan riittävyyden ylärajoille. Pelloilla viljellään timoteita, josta suurin osa valmistetaan nuorella korjuuasteella säilörehuksi. Osa pelloista on laitumena. Kuivaa heinää ostetaan muutama paali pikkuvasikoiden tarpeisiin. Säilörehun osuus ruokinnassa on 50–60 prosenttia. Tuotoksen mukainen väkirehuosuus on säilörehun valkuaissisällöstä riippuen 12–14 prosenttista täysrehua. Lisänä on pieni annos rypsirouhetta. Säilörehun teko kuuluu tilan tärkeimpiin kesätöihin, jossa amVILJAVILLE PELLOILLE

mattitaito on koetuksella. Kasvua seuraamalla valitaan oikea korjuuaika, vaikka sääoloihin ei voikaan itse vaikuttaa. Rehun laatu on kuitenkin onnistuttu pitämään vuodesta toiseen erittäin hyvänä. Sulavuus (D-arvo) on pysynyt huippulukemissa, 68–72 prosentin välillä. kolmeen laakasiiloon. Eläinluvun kasvaessa on siilojen määrää aina lisätty. Ensimmäinen avataan vasta säiden viilentyessä, jolloin rehu ei pääse enää lämpenemään. Lämpimän syyskauden ajaksi teetetään urakoitsijalla osa sadosta paalirehuksi. Siitä ei ole kovin hyviä kokemuksia ja sen syötön aikana tuotostaso yleensä laskee. Ehkä syy on siinä, että kiireinen urakoitsija ei useinkaan pääse töihin SÄILÖREHU TEHDÄÄN

Super-Luoko 1700 T

1) Pajulammen tilalla ruokinta perustuu hyvälaatuiseen itse tehtyy säilörehuun. Rehu korjataan Super-Luoko-kaksoissilppurilla. (Kuva Elho.) 2) Kaisa Karhula ja Jouko Nurmela kehittävät tilaansa määrätietoisesti. Hyvä säilörehu ja pitkäjänteinen jalostus ovat mainion tuotostason perustat. (Kuva Erkki Raudaskoski.)

Pajulammen tila: • Peltoa käytössä, omaa ja vuokramaata 50 ha • Metsää 380 ha, josta kasvullista 180 ha • Lypsylehmiä 38, nuorta karjaa ja vasikoita 35 • Keskituotos 10 400 kg vuodessa (Lapissa 9300 kg ja koko maassa 8800 kg)

LYPSÄTTÄÄ parhaana korjuuaikana ja rehu ehtii vanhentua. Hyvä tuotostaso on laadukkaan kotoisen rehun varassa, ja Jouko Nurmela näkee, että onnistuvaan korjuuseen tarvitaan omat, hyvin toimivat koneet. Rehu korjataan hinattavalla Elhon Super-Luoko -kaksoissilppurilla. Nopean korjuun mahdollistaa koneketju, jossa ovat silppurin lisäksi mukana tilan kolme traktoria, niistä kaksi Massey Fergusonia. Sen sijaan muu konekanta ei ole aivan viimeistä huutoa, sillä uutta kalustoa hankitaan harkiten. Investointeihin ei oteta velkaa, esimerkiksi nykyisen navetan rakennuskustannuksiin saatiin apu metsästä. Uusi navetta valmistui 90-luvun lopulla, ja siinä näkyvät silloisen suunnittelun tavoitteet. Makuupar-

ret ja syömätila riittävät nykyiselle eläinmäärälle, samoin kaksi väkirehukioskia. Lypsyasema on 2x5 kalanruoto. Nuorikarja ja vasikat ovat vielä vanhassa parsinavetassa, ja seuraava tavoite onkin rakentaa nuorenkarjan tilat uuden navetan yhteyteen. Kun lietesäiliön puoleista sivuseinää siirretään, mahtuu suunniteltu uusi osa sopivasti välitilaan. Jatkuvaan suunnitteluun ja rakentamiseen on totuttu. Viime kesäkaudella lisättiin lietesäiliön tilavuutta korottamalla sen reunoja puoli metriä. korkean tuotostason on varmistanut onnistunut jalostustyö. Isäntä antaa siitä täyden tunnustuksen Kaisa-emännälle. Tulokset näkyvät jo PajulamRUOKINNAN OHELLA

• Monipuolisella kaksoissilppurilla voi niitomurskata karholle, korjata esikuivattua rehua karholta tai tuorerehua suoraan kasvustosta. • Sivureunallaan leikkaava, taivutettu terä leikkaa tarkasti myös lakoisen kasvuston. Muotonsa ansiosta terät eivät aiheuta samanlaista imua kuin niittosilppurissa, joten rehu on puhdasta. Niittoteriä on 36 kpl. • Siirtoruuvi syöttää rehun tasaisena virtana laikkahakkurille. Silpun pituus säädetään vaihtamalla silppurilaikan hakkuriterien lukumäärää. Vakiona on 6 terää, jolloin silpun pituus on keskimäärin 45 mm. (3 terällä 60 mm ja 12 terällä 35 mm). Puhallinkammion yläosassa sijaitseva teroituslaite teroittaa hakkurin terät. Hyväkuntoiset terät pienentävät tehontarvetta, lisäävät korjuunopeutta ja aikaansaavat tasamittaisen silpun. • Toimii myös märällä rehulla kaarevan, taaksepäin avautuvan kelakammion ja syöttöruuvin edessä olevan säädettävän pellin ansiosta. • Niittomurskauksessa kelakammion takaosa avataan ja paikalle asennetaan karhotinpelti (lisävaruste). • Hinattava tai sivukiinnitteinen, työleveys molemmissa 170 cm ja kuljetusleveys 240 cm. Tehontarve vähintään 55 kW.

men karjassa, sillä tilalta lähti hiljattain sonnivasikka keinosiemennysyhdistyksen kasvatusasemalle geenitestin perusteella. Pajulammen tilalla on vahva luottamus Lappiin tulevana maitomaakuntana. Kesät ovat jo jatkuneet ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, viikon keväästä ja toisen syksystä, lämpösumma kasvaa ja viljely varmistuu. Maidon hintakin on pysynyt tyydyttävänä. Kantaa otetaan myös Euroopan Unioniin. Taaksepäin ei kannata katsoa, vaan Unionin antamat mahdollisuudet on käytettävä hyväksi, kuitenkin direktiivejä soveltaen. Ruokaa tarvitaan, ja sen tuottamisen edellytykset on turvattava. e T e k s t i E r k k i R au da s ko s k i 1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 49

TIEDÄT MITÄ PELLOLLE LEVITÄT Lannoitteen levitys voi olla sekä nopeaa, tarkkaa että helppoa. Bögballe W-malliston levittimet punnitsevat ja kalibroivat automaattisesti.

syöttömäärän kalibroinnilla varustetut Bögballe W-mallit pyytävät käyttäjää valitsemaan vain halutun lannoitemäärän, käytettävän työleveyden ja työtavan. Lopusta huolehtii automatiikka ja kuljettaja voi keskittyä ajamiseen. Säiliöön lisätty lannoitemäärä siirtyy automaattisesti muistiin. Lannoitemäärä punnitaan ajon aikana kolme kertaa sekunnissa. Todellinen levitettävä lannoitemäärä VAA’ALLA JA JATKUVALLA

50 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

on jatkuvasti tiedossa, samoin säiliössä jäljellä oleva määrä. Tieto jäljellä olevasta lannoitteesta vähentää turhaa ajoa. Säiliön täytön voi ajoittaa ajoteknisesti aina parhaaseen mahdolliseen kohtaan pellolla. Silloin kun tietää milloin sopiva tankkaus mahtuu temppuilematta säiliöön ja milloin voi vielä lähteä kierrokselle. – Vaa’asta ja punnitustiedon automaattisesta käytöstä on iso etu levitysmäärän säädössä ja seurannassa, kiittelee Fredrik Grönberg Siuntiosta. korokepalalla vetää M2 base -mallissa 2350 litraa, eli reilut kaksi ja puoli tonnia lannoitetta. Säiliö on riittävän suuri kahden, jopa kolmen suursäkin tankkaukselle. SÄILIÖ KAHDELLA

Bögballen lautaset pyörivät keskeltä sisään, jolloin kumpikin lautanen heittää molemmille puolille. Suuri limitys johtaa tasaiseen levitykseen. Heittosiivistä riippuen työleveys on 12–42 metriä. Vakiosiivillä päästään 18 metriin. Reunalle levityksessä lautasten kiertosuunta vaihtuu ja siipi heittää selkäpuolella tarkkarajaisesti. Myös reunalta keskelle voidaan levittää.

– Keväällä ja kosteissa oloissa taka-akselipaino rajoittaa kerralla tankattavaa lannoitemäärää ennen kuin säiliön tilavuus, isäntä tuumii. Calibrator Unique -hallintalaite on yksinkertainen ja helppo käyttää. Tavallisille toiminnoille on omat, selvillä symboleilla varustetut napit ja valittu toiminto näkyy selvästi. Reuna-ajo sisään tai ulospäin, normaalilevitys, lannoitteen määrä ja työleveys ovat erittäin helposti asetettavissa. Esimerkiksi lannoitemäärää voi vapaasti muuttaa ajon aikana plusja miinusnapeilla. Muutos näkyy suoraan levitettävänä kilomääränä näytöllä. Näyttö myös opastaa selvällä suomella, mitä milloinkin voi tehdä. Lohko- ja lannoitustiedot voidaan tuoda ja viedä usb-tikulla

ja Teräsar etta s veloituk yynti-

om ennakk na! aika

laimiin laas paa Uusiin C vaunuihin ja noukin

FIRST CLAAS

Rehunkorjuun parasta ykkösluokkaa!

CLAAS 455 RC UNIWRAP

CLAAS CARGOS combivaunut

Lisää paalaustehoa ja käyttömukavuutta

Suurtehonoukinvaunu sekä rehun kuljetusvaunu samassa paketissa

• Nyt 25 kpl teriä ja hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja • Suuret 26,5" pyörät vähentävät pintapainetta ja lisäävät kantavuutta • Nyt uusi huippunopea käärintä, muovirullatelineet (6 x 2) vakiona • Uusittu MPS Plus hydraulikäyttöinen telasegmentti takaa tiiviit paalit • Paalauksen / käärinnän hallinta selkeästä Claas Communicator ohjaimesta

• Alkaen 38 m3 lavatilavuudella, purkukeloilla tai ilman • Roottori ja noukin irrotettavissa - vähemmän painoa kuljetusvaununa • Uudistunut tehokas sullonta, tiiviimmät kuormat

UUTUUS! CLAAS DISCO Contour Float niittomurskaimet

CLAAS LINER 4000 suurtehokarhotin

Uutta kehittynyttä kevennystekniikkaa tehokkaassa kompaktissa muodossa

• 4-roottorinen, työleveys n. 15 m • Öljykylpykeskiöt roottorissa • Profix pikakiinnitys piikkivarsille • Säädettävä työ- ja karhonleveys

• Nostolaitekiinnitteiset ja hinattavat niittomurskaimet nyt eri koko- ja teholuokissa.

Ennakkomyynti jatkuu 31.1.2011 saakka. Hyödynnä ennakko-ostoedut! www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Nurmi- ja viljatilan kimppakone Fredrik ja Johanna Grönberg viljelevät sukutilaa kuudennessa polvessa Siuntiossa. Viljelyssä on vuokramaineen noin 160 hehtaaria. Vajaa puolet viljelyalasta on yleensä säilöheinäksi kahteen kertaan korjattavaa nurmea, loput viljaa, öljykasveja ja kesantoa. Kesällä 2010 kesantoa ja rypsiä oli heikkojen viljamarkkinoiden vuoksi poikkeuksellisen paljon. Levittimessä on toisena osakkaana viljanviljelijä Lars Perklén muutaman kilometrin päästä. Hänellä tärkeimpiä ovat syysviljojen lannoitukset. Fredrik Grönbergin mukaan työt limittyvät sopivasti ja yhteistyö enon kanssa on sujunut mainiosti.

Fredrik Grönberg (oik.) ja serkkunsa Erik Perklén pitävät vaa’an tuomia etuja merkittävinä. Kansi on välttämätön varuste, se voisi olla vakiona, kone kun toimii vaikka sateella. Erik on ajanut vastaavalla koneella Skånessa jopa parisataa hehtaaria päivässä.

tietokoneelle taulukoksi. Kuljettaja voi keskittyä ajamiseen. Valmista syntyy jo 16 metrin työleveydellä sitä tahtia, että kuormaukseen on hyvä olla kaveri. Sata hehtaaria päivässä ei tuota tuskaa, kunhan kuormaus ei syö kohtuuttomasti ajoaikaa. lannoitteenlevityksessä aivan ehdoton. – Yksinkertainen perusmalli riittää mainiosti. Se helpottaa, nopeuttaa ja tarkentaa työtä todella paljon, etenkin nurmilla, Grönberg toteaa. Automaattinen kalibrointi ja tehokkuus suorastaan houkuttelevat käyttämään myös erikoislannoitteita. Haluttu määrä löytyy automaattisesti tavallisesta poikkeavillakin lannoitteilla. – Kun vielä pesu on helppoa, on kynnys lähteä täydentämään pienempiäkin ravinnepuutteita pieni, isäntä toteaa. AJO-OPASTIN ON

52 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

– Esimerkiksi rikkilisän levittäminen ensimmäisen muokkauskerran jälkeen oli todella nopeaa. Aivan pienillä määrillä kalibrointi ei toimi. Pohjaluukun on oltava auki kakkosasennossa tai suuremmalla. Toista vuotta ajossa olevalla koneella on ajettu noin 2000 hehtaaria. Keväällä kylvöjen pitkittyessä viikoksi säiliöön odottamaan jäänyt lannoite jumitti säätölaitteita. Normaali ajo onnistui, mutta reuna-ajoon vaihdettaessa ohjain varoitti liian suuresta kuormasta. – Lannoitteen kovettuminen ei aiheuttanut vaurioita. Säiliön tyhjennys ja pesu on helppoa, ja ne on syytä tehdä ajoissa, Grönberg muistuttaa. e teksti ja kuvat Matti K a lli o

TULEVA MAINE 10 uutta ratkaisua Elho Arrow 3200 -niittomurskaimessa on useita uusia ratkaisuja verrattuina edellisten mallien tekniikkaan. Silti on onnistuttu säilyttämään ne ominaisuudet, joilla Elhon niittomurskaimet ovat niittäneet mainetta.

niittomurskaimia on toistuvasti palkittu kansainvälisillä foorumeilla. Jopa saksalaisen DLG:n testeissä on tullut voittoja. On makuasia, pitääkö Arrow– malliin tehtyjä muutoksia käyttömukavuuteen vai entistä parempiin niitto-ominaisuuksiin painottuvina. Mielestäni kummallakin saralla on onnistuttu. Arrowissa on kymmenen merkittävää teknistä uudistusta. ELHON

Itse nostaisin etusijalle HydroBalance-kevennyksen. Se on ennestään todettu toiminnaltaan erinomaiseksi. Aivan pienen tarpeen takia säätämiseen ei ole välttämättä kuitenkaan ryhdytty. Arrowissa perussäätö tehdään säätöruuvilla. Säätöä helpottaa painemittariin merkitty perussäätöalue. Kevennyspainetta voidaan tarvitessa nostaa ja palauttaa taas ennalleen suoraan ohjaamosta, ajon aikana. Ominai-

Elho Arrow 3200 on aivan uusi niittomurskain, johon saatu monia työtä helpottavia ja työn laatua edelleen parantavia ominaisuuksia. Silti siinä on onnistuttu säilyttämään pitkäaikaisten kokemusten myötä hyviksi todetut ratkaisut.

helpottaa kääntyilyä etenkin hankalilla peltokuvioilla. Taittuva vetopuomi ei vie konehallissa kovin paljon tilaa.

Arrow on suunniteltu molemmin puolin niittäväksi. Tällaisen murskaimen käytössä tulee tuhansia puolenvaihtoja korjuukauden mittaan. Siksi kääntösylintereihin on lisätty päätyvaimennus. Se pehmentää kääntöliikettä puolelta toiselle. Vaimennus säästää puomin ja sylinterin niveliä, tietysti myös kuljettajaa.

Kannatuspyörien sisäpuolinen ripustus on uutta sekin. J-kirjaimen muotoisen varren päässä olevaan akseliin voidaan sovittaa erilaisia renkaita tarpeen mukaisesti. Vakiona tarjotaan kantavat 380/55–17 matalaprofiilirenkaat.

Kaksiosaiset etuosan suojukset kääntyvät kokonaan suoraan eteen. Näin ne ovat täysin pois tieltä, kun teräpalkkia on tarpeen huoltaa.

10 EN NIITTÄJÄ suuden ansiosta pientareiden, kivikoiden ja pehmeiden paikkojen niitto on turvallista. Kevennyspiste on teräpalkin etureunassa, juuri siinä missä pitääkin.

Toiselle sijalle kipuaa ilman muuta edeltäviä malleja huomattavasti korkeampi runko. Sen ansiosta murskaimen teräpalkki nousee entistä korkeammalle. Ratkaisu poistaa kokonaan kiusallisen karhojen pelmutuksen päisteissä. Tarkkuussilppurin kuljettaja kiittää tästä, samoin isäntä. Sato saadaan talteen sotkematta.

Entistä korkeamman rungon ansiosta myös murskauskammiota on voitu korottaa ja leventää. Murskauskammion katossa olevilla ohjaimilla karhosta voidaan aina muotoilla tasapaksu, riippumatta kasvustosta ja karhon leveydestä.

Avaran ja leveän murskauskammion ansiosta myös niitto karhottamatta hajalleen onnistuu ilman lisälaitteita. Tarvitsee vain säätää karhotussiivet täysin auki. Hydraulisesti nostettavat sivusuojat ovat lisävaruste. SideFlow II -karhonyhdistäjä on asennettavissa myös jälkikäteen.

Uudelleen muotoillulla rungolla on saatu pari merkittävää lisäetua. Nuolimainen muoto, josta mallinimikin tulee, on mahdollistanut vetopuomin nivelpisteen siirtämisen lähemmäksi traktoria ilman raskaita rakenteita. Ratkaisu on parantanut voimansiirron toimintaa. Teho siirtyy pehmeästi, ilman värinöitä.

Itse vetopuomin jäykkyyttä on lisätty hitsaamalla kaksi C-profiilia vastakkain. Vetopuomia on voitu myös lyhentää. Se

Oli vallan unohtua, että Elho Arrow 3200 -niittomurskaimessa on perinteinen punainen väri vaihtunut keltaiseksi. Se ei heinän kuivumiseen luultavasti vaikuta. Liikenteessä signaalinkeltainen on ilman muuta turvallisin väri.

Kolme pysyvää

Leikkuutekniikka. V uonna 2008 uudistettu teräpalkki on pysynyt ennallaan, samoin silloin myyntiin tulleet lautaset. Soikeat ja matalat lautaset niittävät tarkasti myös lakoista nurmea. Kivisuojukset on vuosien varrella todettu erinomaisesti toimiviksi. Hydraulinen sängen pituuden säätö on lisävaruste.

Roottori. Myös murskainroottori on koeteltua mallia. Suorat heilurivarstat ja jousikuormitettu vastakampa ovat kerran toisensa jälkeen menestyneet käyttökokeissa parhaiten. Niiden muuttamiseen ei ole löytynyt mitään syytä.

Ilmava karho. Murskainroottorin, vastakamman ja murskainkammion takaosan muotoilu saavat aikaan sen, että korret tulevat karhoon pääosin tyvi edellä. Tästä syystä karhot jäävät heti syntyhetkellään ilmaviksi. Ne eivät myöskään painu kasaan kuivumisen edetessä. e T e k s t i J u s s i K n u u t t i l a , k u va E l h o 1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 53

LIUKASTA MENOA Kuusisiipisen kääntöauran eteen riittää 140 hevosvoiman traktori. Savi ei tartu muovisiipeen.

viljelee viljan ohella porkkanaa ja lanttua Salon länsilaidalla, entisessä Kiikalan pitäjässä. Juuresviljelijä tarvitsee kyntöauroja, joten Virtanen päätyi ostamaan Lemkenin 6-siipisen hinattavan kääntöauran. Tansanittyyppimerkinnällä myytävässä aurassa on hinattavuudesta huolimatta hydraulinen työntövarsi. Erikoista on se, että työntövarren tehtävä ei ole nostaa auraa ilmaan. Työntövarrella ainoastaan siirretään auran painoa traktorin taka-akselille, mikä lisää merkittävästi traktorin vetotehoa. VirANTTI VIRTANEN

54 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

tasen 140-hevosvoimainen traktori riittää veturiksi, vaikka auralla vedetään mustaa pintaa kolmen metrin leveydeltä. Vetovastusta vähentää muovisiipi, johon savi ei tartu. Lemkenin auraan on saatavana monia siipivaihtoehtoja. Myyjä suositteli sälesiipeä, joka toimii tarttuvilla maalajeilla paremmin kuin umpinainen terässiipi. Kokonaan se ei kuitenkaan tarttumista estä, säle kun on terästä. Virtanen päätyi muovisiipeen, johon maa ei maa tartu edes pahimmilla urpasavilohkoilla.

Kun auralla on ehditty kyntää 100 ha, näyttää auran ja varusteiden valinta osuneen nappiin. Aurat tulivat veitsileikkureilla, mutta jäykillä savimailla aura lohkoo maata eikä olki peity kunnolla. Myöhemmin Virtanen vaihtoi auraan kiekkoleikkurit ja nyt jälki on hyvä. Kiekkoleikkureissa on jousilaukaisijat. – Kiekkoleikkurit sopivat paremmin jäykille savimaille. ohjaamosta sähköisesti. Aura tarvitsee traktorista yhden yksitoimisen menon ja paineettoman vapaan paluun. Aurassa on päisteajoautomatiikka. Kun auraa aletaan kääntää päisteessä, toiminnot tapahtuvat tietyssä järjestyksessä kuljettajan tarvitsematta puuttua niihin. Kuljettaja vain AURA SÄÄDETÄÄN

Juureksia ja viljaa • Peltoa 160 ha, josta porkkanaa 20 ha ja lanttua 15 ha, lopuilla kevätvehnää, ohraa ja kauraa. Juuresviljely alkoi jo edellisen sukupolven aikana. Rypsi ei viljelykiertoon sovi, koska lantulla ja rypsillä on samoja kasvitauteja. • Porkkanaa voi samalla lohkolla viljellä neljän – viiden vuoden välein. Vaarana on varastointikestävyyttä heikentävien kasvitautien lisääntyminen. Lanttu voi tulla porkkanan jälkeen, mutta sen jälkeen on oltava kolmesta – neljään viljavuotta. • Pelloissa on lähes kaikkia mahdollisia maalajeja: hietamaita, hiesua, savea, multamaita ja urpasavea. 300 metrin matkalla voi tulla vastaan monta maalajia. Auraa on säädettävä jo yhden vakomitan aikana, mutta onneksi säädöt voi tehdä hytistä ja ajon aikana. • Juurekset lajitellaan käsin ja varastoidaan tilalla. Laatikkovaraston lämpötila on 0-1 asteen välillä. Juurekset toimitetaan pestyinä ja kuorittuina tilalta einesteollisuuteen. • Virtanen ei pääsääntöisesti kynnä viljamaita. Hän kokeili viljalla suoraa sänkikylvöä, mutta kokemusten jälkeen siirtyi askeleen takaisin: syksyllä pääosa kevätviljalle tulevista pelloista ajetaan Hankmolla ja hiesumaat lisäksi keväällä joustopiikkiäkeellä. Osa pelloista jää talven ajaksi sängelle, mutta nekin muokataan ennen kylvöä, jotta siemenen päälle saadaan hieno multakerros peittomaaksi. 1) Kolme metriä mustaa pintaa kertavedolla. Alareunassa näkyvä työntövarsi on painonsiirtolaite. Auran takapäätä ei ole tarkoituskaan saada ilmaan, mutta työntövarren avulla saa siirrettyä toista tonnia lisää painoa taka-akselille.

Suosittujen Hoftrac pienkuormaajien rinnalle nyt Weidemann T 4512 CC kurottaja

• Siinä yhdistyvät pienen kuormaajan ketteryys sekä suuren kurottajan ulottovuus • Nelipyöräohjaus, teleskooppipuomilla • Pieni kooltaan - suuri ominaisuuksiltaan

Kotimaiset Hakki-työlaitteet Weidemann-pienkuormaimiin.

Nautakarjan à la carten ykkönen

2) Antti Virtanen on tyytyväinen Tansanit-auran jättämään jälkeen.

käynnistää kääntöliikkeiden sarjan. Kun aura jälleen lasketaan maahan, työntövarren vetovoima on aurojen maahan tunkeutumisen ajan pieni, mutta se nousee automaattisesti auran ehdittyä kyntösyvyyteen. Kuljettaja voi säätää ohjaamosta portaattomasti voimaa, jolla työntövarsi kiskoo auran peräpäätä ylöspäin. Päisteajo vaatii harjoittelua. Auran tukipyörä tekee käännettäessä ison lenkin. Jos ajaa varomattomasti, pyörä voi tipahtaa ojan puolelle. – Kun oikea ajotapa on opittu, kyntö on lystiä puuhaa. Kun on hyvä lohko, mustaa tulee tunnissa puolitoista hehtaaria.

UUTUUS! Saksalaista huippusuunnittelua ja laatua Weidemannilta - todellinen tilan monitoimikone.

Kuljetusasennossa aura seuraa suoraan traktorin takana keskilinjalla, eikä sen leveys ylitä traktorin leveyttä. Tieajossa kannatuspyörä lukitaan suoraan asentoon ja auran vetokarttu irrotetaan lukituksestaan. Vetokarttu pääsee tieajossa kääntymään, joten aura seuraa perässä kuin peräkärry. Pienen vihjeen Virtanen antaa valmistajalle. Ohjauspaneelissa ei ole vielä suomenkielistä valikkoa. Sitä korjasivat viime syksynä tilalla saatu perusteellinen käyttöopastus ja näytön symbolit. Virtanen kokee onnistuneensa aurakaupassa. Aurojen hankintahinta toki kirpaisee, mutta niillä on paljon kyntövuosia edessä. e

A! UUTTvaunu

Täy tä asti ja n o p e i o p a s t ast an a t r k a ngat t o m a n l ö t n va näy va a k a u l l a . av

JF VM PYSTYRUUVIAPEVAUNUT Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa. • Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, nyt myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

JÄREYDELLÄ KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ on kakkos- ja kolmoshoitoluokan teiden auraamista Destialle, kesällä turvesuon töitä. Syksyisin palettiin mahtuu myös sorateiden hoitoa niin talven asiakkaille kuin yksityisille tienhoitokunnillekin. Pisilällä on vakuuttava kalusto auraukseen. Edessä on Vaman yli nelimetrinen alueaura. Traktorin alta löytyy alusterä ja nostolaitteesta Vaman järein lana, mallimerkinnältään 3800R3. Keväällä lana saa kaverikseen 2,5-metrisen tielanan. Yhdistelmän ensijainen käyttötarkoitus on kesäinen tienhoito, mutta tarvittaessa silTALVELLA URAKOINTI

Marko Pisilä kasvattaa lihasikoja Kalajoella. Punaisen lihan tuottamisen lisäksi häntä työllistää sivutoiminen koneurakointi ympäri vuoden.

56 • MAATILAN PIRKKA • 1/2011

lä hoituu tehokkaasti myös polanteen poisto. Ennen 3,8-metristä lanaa Pisilän traktorin perässä oli Vaman 3000R2. Syitä isompaan malliin siirtymiselle oli kertynyt useita. Suuremman työleveyden ja järeämmän rakenteen lisäksi hydraulinen ottavuuden säätö houkutteli vaihtoon. RASKAASEEN AMMATTIKÄYTTÖÖN

tarkoitettu 3800R3 on Vaman järein malli. Ainevahvuudet ja sylinterit ovat suurempia kuin Vaman enemmänkin maatalouskäyttöön suunnatussa JH-mallistossa.

k at yö a i Kysy annan s e u r lok s ia utu h u ip p t al o u d e n a a m K il t ä . my y j Kuvassa CH 260 syöttökuljettimella!

FARMI CH260 HFEL tai HFC

LANA HEITTÄÄ LUMEN YHTÄ KAUAS KUIN AURAKIN. okonaispaino ilman lisävaK rusteita on 1140 kiloa. R3-sarjassa on 3,8-metrisen lisäksi kolmemetrinen malli. Molemmissa on rungon ja aurauskulman hydraulinen hallinta. Lisäksi ottavuutta voi säätää ohjaamosta öljynpaineen avulla. Sekin on toteutettu varsin järeästi, muun lanan malliin. Lisävarusteina R-malleihin saa tukipyörät, lumisiivet, ylipaineventtiilin sekä luonnollisesti erilaisia terävaihtoehtoja. ottavuussäädön merkitys on huomattava, mikä näkyy työjäljessäkin, kertoo Pisilä. – Tapanani on ajaa talvella sekä aura että levy alhaalla. Aura poistaa irtolumen ja lana polannetta. Asiakkaille lanan luulisi olevan mieluinen, sillä sen käyttö loppui talvella käytännössä siihen, kun tiet alkoivat olla paljaalla asvaltilla. Heitto-ominaisuuksiin olen ollut positiivisesti yllättynyt. Käytännössä lana heittää lumen yhtä kauas kuin aurakin. Yhdistelmän työleveys on tarvittaessa 5,5 metriä. Pisilä myöntää itsekin kuulostavansa lähinnä kauppiaalta lanasta puhuessaan. – HYDRAULISEN

Taustalla on kuitenkin talvikäyttökokemusta arviolta 700 tunnilta ja kesältäkin sadalta tunnilta. Annetaan miehen siis jatkaa. – Järeä lana on tuonut kustannussäästöjä, koska samaa kohtaa ei tarvitse ajaa kahteen kertaan. Tästä pitää huolen tarvittaessa suuri työleveys sekä se, että lana menee vaikka pohjaa myöten, kun sitä vain painottaa tarpeeksi ja kääntää terän tarpeeksi pystyyn. Tästä on hyötyä myös risteysalueilla. Voimaa yhdistelmä luonnollisesti tarvitsee. Reilun parinsadan hevosvoiman turvin Pisilä auraa hyvää tietä 50–58 kilometriä tunnissa. Lana on niin järeä, että se kestää kovankin käytön. Tällaisissa nopeuksissa tukipyörät ovat Pisilän mukaan tuikitarpeellinen lisävaruste. e Teksti ja kuvat Tuom a s R y t ky

1) Tie- ja takalanan yhdistelmä on tehokas polanteen poistossa. Takalanaa nostattamalla voi painottaa etummaista puremaan paremmin. Takana näkyvät tukipyörät ovat tärkeä lisävaruste suurissa nopeuksissa. 2) Marko Pisilä on tyytyväinen 3800R3-lanaansa. Työleveys on tarpeeksi suuri, ottavuussäätö on merkittävä etu ja rakenne on luja.

Vaativan käyttäjän hakkuri

• Rulla- tai kuljetinsyöttö • Stokerikelpoinen hake myös pintalaudoista • Erinomainen puhallusteho, risumurskain ja kierrosvahti vakiona • Syöttöaukko 260x320 mm

FARMI CH380 HFC

Energiahakkuri moneen tarpeeseen

Puhdas ja tasalatuinen hake on FARMI hakkurin käyntikortti.

• Tehokas teräksinen syöttökuljetin • Haketta yli 100 i-m3/h, polttoainekulutus jopa vain 0,4 L/i-m3. • Syöttöaukko 380x420 mm

Markkinoiden johtavat valssimyllyt (5 – 50 tn/h)

Murska 2000HD

• Kapasiteetti 35% viljalla 30tn/h, kuivalla viljalla 50tn/h • Tehontarve vain 95 kW • Vakiona 300 mm valssit; suuri kulutuspinta-ala, parempi viljan virtaus valssien väliin • Valssien välysten pikasäätö; nopea ja helppo säätää erilaisille jyväerille sopivaksi • Runsas vakiovarustelu

MURSKA - NOPEA, HELPPO JA MARKKINOIDEN EDULLISIN MENETELMÄ VILJANSÄILÖNTÄÄN.

Ennakkotilaajan etu voimassa 31.1.2011 asti! www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

oEnnakk u jatku myynti 11 31.1.20 ! saakka

SUUNNITELTU SUOMALAISIIN OLOSUHTEISIIN

Livakka lietteenlevitysvaunut pumppukuormaimella ja tehokkaalla multauslaitteella • Vaunutilavuudet 12,5 m3 - 20 m3 • Livakka matalamultain kaksoiskiekoilla ja Harsojakolaitteella - hyödyntää lietteen ravinteet tarkasti Livakka pumppukuormain

Livakka 3-akselinen

Valitse varma kotimainen Livakka - tunnettu laatutuote!

DLG-testattua tarkkuutta ja laatua!

Kovaan käyttöön suunnitellut saksalaiset TEBBE LEVITYSVAUNUT • Vankka hitsattu lavarakenne Hardox pohjalevyllä • Vahvat vaakarepijäkelat hienontavat materiaalin tehokkaasti • Erilliset levitinlautaset neljällä heittosiivellä takaavat tasaisen, tarkan levityksen

Kevytkulkuisella Tebbe -vaunulla levität tehokkaasti ja taloudellisesti! www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TAPAHTUMAT NYT!

UUSI RAUTIA-K-MAATALOUS Salon uusi täyden palvelun rauta- ja maatalouskauppa avattiin 10.12. osoitteessa Meriniitynkatu 11. Avajaisketjua leikkasivat kauppias Tuomo Erjala (vas.), ketjujohtaja

Kimmo Vilppula ja myymäläpäällikkö Arto Tervahauta. Uudessa myymälärakennuksessa on pinta-alaa 2200 neliötä. Piha-alueella on lisäksi halli-, katos- ja varastotiloja yhteensä

vajaat 3000 neliötä. Pysäköintipaikkoja on yli sata. Kauppiaan lisäksi kauppa työllistää 20 rauta- ja maatalouskaupan ammattilaista.

OSAAMINEN EROTTUI K-TEAM PÄIVILLÄ

ONNEA JUKKA! Kone-Forumin näytteilleasettajat toteuttavat säännöllisesti kävijäkyselyn tapahtuman kehittämiseksi. Vastaaminen tapahtuu nettikyselyllä, jonka avulla saadaan näyttelyvieraiden välitön palaute. Vuoden 2010 arvontapalkintona oli kahden hengen näyttelymatka SIMA-maatalousnäyttelyyn helmikuussa 2011. Arvonnassa onni suosi tällä kertaa Jukka Mölsää Mallusjoelta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille kyselyyn osallistuneille, palautteenne on meille tärkeä jatkossakin.

K-Team Päivillä Tampereella ratkottiin 6.11. Mestarimyyjä-koulutuksen vuoden 2010 Mestarit ja Mestarijoukkueet. Osaavat kaupan ammattilaiset pistivät parastaan kysymysten puristuksessa ja tiukoissa käytännön tehtävissä. Maatalouslinjan henkilöja joukkuekilpailujen tulokset: Mestarit 1. Hannu Kuisma, Rautia K-maatalous Nurmijärvi 2. Noora Lappalainen, K-maatalous Riihimäki 3. Jouni Suppola, K-maatalous Savonlinna Mestarijoukkueet 1. K-maatalous Häijää: Arto Ylirönni, Kalle Toivola ja Juha Tulonen 2. Rautia K-maatalous Somero: Kari Kulta, Kimmo Korpi-Seppälä ja Arto Tuominen 3. Rautia K-maatalous Kiuruvesi: Alpo Mämmi, Antti-Pekka Paananen ja Hannu Luttinen 1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 59

PAREMPAA MAATALOUSKAUPPAA

VOITELUAINEET TALVIKÄYTTÖÖN Neste Turbo LXE 10W-40

Neste Hydrauli 32 Super

K-agro levykytkin NIVELAKSELI

Synteettinen moottoriöljy ympärivuotiseen käyttöön raskaan kaluston dieselmoottoreille

Ulkokäyttöön tarkoitettu huippulaatuinen laajan käyttölämpötila-alueen omaava hydrauliöljy.

• 6 koko, esim. lumilinkoon • Akselin työkoneen pää 1 ¾”

Kuorma- ja linja-autot, työkoneet sekä henkilö- ja pakettiautojen dieselmoottorit. Sopii myös bensiinimoottoreihin API- ja ACEA-luokitustensa mukaisesti. Öljy pitää moottorin puhtaana, suojaa kulumiselta ja pitää öljynkulutuksen pienenä.

• Ympärivuotiseen käyttöön • Esim. kaivurit, metsä- ja maansiirtokoneet, trukit, nosturit, traktorit • ISO VG 32

API CI-4, CH-4, CG-4, CF-4, ACEA E7/E5/E3, B3/B4, API SL, ACEA A3, MB 228.3, MAN M3275, Volvo VDS-3, VDS-2, Mack EO-M Plus, Cummins CES 20, 071/2/6/7/8, Renault RVI RLD, RLD-2, Caterpillar TO-2, ECF-2, ECF-1-a, Global DHD-1, Allison C4

yö s Kysy m t ynnyri- ! ta tarjous

20 l kannu 10496992

143288

/kpl

UUTUUS! BestGrip nastat 9 mm yö s Kysy m t ynnyri- ! ta tarjous

20 l kannu 10442122

30500

• Traktorit ja työkoneet • sis asennustyökalun

Testijä! menesty sti ie v e Kon 9 15/200

100 kpl

9170 17130

/pkt

180 kpl

/pkt

UUTUUS! Kenkänastat 6 mm • sis asennustyökalun 20 kpl

2770 4590

/pkt

40 kpl

/pkt

TAMMIKUUN KÄRKITARJOUKSET! Rakentajan kirves X10 ja puukko • Kolmannen sukupolven kirves - entistä tehokkaampi, turvallisempi ja kestävämpi, paino vain 1 kg • Muovinen teräsuoja

Abiko-pihdit ja liitinsarja

Talvinauha 40 mm/200 m Vihreä-valkoinen ympärivuotiseen käyttöön.

• Sisältää 80 kpl yleisimpiä liittimiä 5045160045770

1190

• 2 erillistä johdinnippua, 4x2x0,4 mm ruostumaton teräslanka • Epäsymmetrinen väritys ja punainen indikaatiolanka helpottavat asentamista

/srj

Ilman Plussakorttia 16,-

• Puukon terän pituus 100 mm 6411501214461

Etu -31 %

3490 /pkt

Ilman Plussa-korttia 51,-

5350 6417160110915

Etu -26 %

Etu -10 %

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 31.1.2011 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

www.k-maatalous.fi

/kpl

Ilman Plussa-korttia 59,50

K-MAATALOUS

KAUPPIAS

K-MAATALOUS-KAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

”Kyl kaikki asiat hoituu.” AN MO TT O MATT I KU OS

– Asiakkaille pitää luoda sellainen fiilis, että tänne on kiva tulla ja täältä myös poistuu hyvillä mielin. Se lähtee jokaisesta työntekijästä, sanoo Matti Kuosa.

PUIKOISSA MATTI KUOSA Someron Rautia-K-maatalouden kauppias Matti Kuosa sai hyvän valmennuksen kauppiaan uralle toimimalla myymäläpäällikkönä useissa K-maatalouksissa.

Miten sinusta tuli kauppias? Olin Maaseutukeskuksen neuvonta-agrologina Somerolla melkein 10 vuotta. Vuonna 2002 kävin siemenviljelystarkastuksella Turun K-maatalouden myyntipäällikön, Erkki Bertlingin maatilalla. Erkki kysyi, olenko koskaan miettinyt kaupan alaa. Jonkin ajan kuluttua aloitin Koski TL:n myymälän myymäläpäällikkönä, josta siirryin myymäläpäälliköksi Saloon ja sitten Somerolle. Matkan varrella kävin myös kauppiasvalmennuksen ja kauppiassopimuksen allekirjoitin lokakuussa 2008. Keitä ovat asiakkaasi? Viljelijä- ja rautakauppa-asiakkaamme tulevat pääosin Somerolta ja rajakunnista. Maatalous on vahvaa ja ennen kuntaliitok-

sia Somero oli joka tuotantosuunnassa kolmen suurimman kunnan joukossa valtakunnassa, nytkin olemme viiden suurimman sakissa. Tilat ovat maan keskikokoa suurempia ja myös kotieläinyksiköt ovat suuria, erityisesti sikatiloja on paljon. Somerolla on vähän yli 600 EU-tukikelpoista maatilaa ja peltopinta-ala on 10 % Varsinais-Suomen ja 1 % valtakunnan peltopinta-alasta. Myös kuluttajat ja ammattiurakoitsijat ovat meille tärkeä asiakasryhmä. Millaisena näet alan tulevaisuuden? Tuottaja- ja panoshintojen voimakas aaltoilu, etenkin sikapuolen pitkä alamäki ja epätietoisuus tulevista tukipäätöksistä aiheuttavat jatkuvaa epävarmuutta. Ostovoi-

man heikkeneminen heijastuu suoraan ostopäätöksiin. Epävarmuus vaikeuttaa mysö tilan kehittämistä. Kuitenkin jatkavat tilat pyrkivät investoimaan tasaisesti ja pitämään kokoluokan elinvoimaisena. Koska peltomaan valmistus on pääsääntöisesti lopetettu ja viljelijät tekevät arvokasta työtä, pitäisi huolehtia siitä, että kannattavan viljelyn toimintaedellytykset säilyvät. En kyllä jaksa uskoa siihen, että poliittiset päättäjät vaarantaisivat kotimaisen ruoantuotannon. Miten aiot kehittää liiketoimintaa? Kehitämme toimintaa näissä puitteissa oman näkemyksemme ja saadun asiakaspalautteen perusteella. Keskitymme selkeästi perusliiketoimintoihin ja pyrimme tekemään sen yhdessä niin hyvin kuin mahdollista. Pidetään jalat maassa ja tehdään nöyrästi töitä. Asiakassuhteiden hyvä hoito vaatii myös jatkuvaa työtä. Enää ei riitä, että palvelemme vain liikkeeseen saapuvat asiakkaat, vaan myyjien tulee olla aktiivisia myös asiakkaiden suuntaan. Aidon välittämisen pitää näkyä toiminnassa. Mistä olet ylpeä? Olen ylpeä siitä, että saan olla kauppiaana Somerolla. Täällä on hyvä asua, kunta on yrittäjämyönteinen ja yrittäjäyhteistyö on vireää. Hyvän henkilökunnan avulla voimme tehdä onnistuneesti kauppaa. Siitä olen myös ylpeä, että yrittäjän arki on yhteistä vaimoni Sadun kanssa. Ja koko perheestä tietysti, siihen kuuluvat myös 7-, 12- ja 15-vuotiaat tyttäret. e Teksti Anne Penttilä, k u va A n t t i V e t t e n r a n ta

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 61

AMMATTILAATUA! Dolmar PS-4605 UUTUUS!

Dolmar PS-420C

Moottorisaha vaativalle ammattilaiselle.

Kompakti ja helppokäyttöinen moottorisaha.

• Kierrosherkkä moottori ja riittävästi vääntöä laajalla kierrosalueella yhdistettynä käytännölliseen muotoiluun tekee metsätyöstä helpompaa. • Tehokkaampi jäähdytys sekä MPI (Memory Power Ignition) • Sisältää lumisarjan, joka estää pakkaslumen pääsyn ilmansuodattimeen. • Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-4605H) • 45,6 cm³, 2,6 kW • Paino 5,1 kg

59500

300151978

/kpl

• Vakiona mm. kevytkäynnistysmekanismi • Touch & Stop -virtakytkin ja säädettävä ekopumppu teräöljylle. • Helppo ketjun ja laipan asennus. • Magnesiumvalurunko, paino vain 4,7 kg • Moottori 42 cm3 / 2,1 kW

36900

300118801

Ammattimetsurin valinta!

ForstSelect+ Metsurintakki

Valmistettu kestävästä mikrokuitukankaasta.

12900 /kpl

• Olkapäistä kyynärpäihin ulottuva Cordura -vahvike on antaa suojan kulumista ja vettä vastaan. • Sisävuori on pehmeää neulekudosta ja kauluksessa pehmeä samettivuori. • Selässä suuri tuuletusaukko, suljettavissa neppareilla

Pienkonebensiini Neste 2-T • 5 ja 10 litran astioissa

Ammattimetsurin valinta!

49 3900

Kaatorauta UOA TLO011 • Dryflex kahvalla

Metsurinmitta UOA 15 m TLO014 300130097

Kombikannu UOA • 6/2,5 l OLO012

300130057

00 /kpl

300130096

Pienkonebensiini on parasta bensaa sahallesi!

/kpl

2990 /kpl

/kpl

ForstSelect+ Viiltosuojahousut

• Hengittävää ja joustavaa Cordura Stretch –kangasta • Polvissa ja nilkan takaosassa on lujat Cordura -vahvikkeet • Keveys, joustavuus ja ristiselän suojaava takaosa lisäävät käyttömukavuutta • Runsaasti taskuja, polvitaipeissa vetoketjulliset ja verkolliset tuuletusaukot • Viiltosuojaluokka 1, EN-381-5

23900 /kpl

UU T U

Hinnat voimassa tammikuun 2011 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

K-MAATALOUS

US!

Täytä - leikkaa - vie postiin!

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

Sähköposti:

❒ Tilaan Maatilan Pirkka uutiskirjeen (Anna sähköpostiosoite yllä!)

Uusi tilaus: ❒ Maatilan Pirkka ❒ Åker Birka (ruotsinkielinen) ❒ Tilausosoitteen muutos ❒ Tilauksen peruutus VANHA TIETO Etunimi:

UUSI TIETO

K-MAATALOUS

RAUTAKESKO OY

Sukunimi:

VASTAUSLÄHETYS Kmaat Tunnus 5013119

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Tunnus 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS 01003

Puhelin:

VASTAUSLÄHETYS

Matkapuhelin:

Tilatietoja: ❒ Viljelijä ❒ Koneyrittäjä ❒ Muu maataloudesta kiinnostunut

❒ Peltoa viljelyssä: ________ ha ❒ Siipikarjaa ❒ Metsää: _______________ ha ❒ Hevosia ! Uutuuastilan ❒ Lypsylehmiä: __________ kpl ❒ Perunan viljelyä a M Tilaa hköinen ❒ Lihanautoja ____________ kpl ❒ Marjanviljelyä sä Pirkan ❒ Lihasikoja _____________ kpl ❒ Muu: ______________________ IRJE! I UUT SK ❒ Emakoita _____________ kpl ___________________________ Voit päivittää tietojasi myös: netissä: www.k-maatalous.fi ”Asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

❒ Tietojani saa käyttää K-maatalousketjun markkinointiin. Allekirjoitus: www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Täytä - leikkaa - vie postiin!

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA ILMESTYY 24.3.2011

AS SA : AI HE ITA MU UN MU

UN? TAA VALITA RUISKU AT NN KA T EE ST RU MILLAISET LISÄVA Ä AUDEN KYNNYKSELL UK SV ON KA A IN KK AR ARVOA TUOTANTO VILJAM SÄ LI JA ÖN ÖH TY HELPOTUSTA APERUOKINTA TOI DET TUULET KLAPIKONEIDEN UU

1/2011 • MAATILAN PIRKKA • 63

NOKKA NOSTAA MINKÄ LUPAA!

Valmiit ja harkitut Nokka kuormainvaunupaketit urakoinnista energiapuun omatoimiseen korjuuseen • Koko mallistossa tasainen ja vahva nostovoima koko liikealueella • Kahden vuoden puomistotakuu • Venttiilistöt monivipuisesta esiohjattuihin • Koko mallistossa alhaiset käyttöpaineet 165 – 175bar • Saatavana myös täysin tarpeidesi mukaan räätälöidyt kuormainvaunut !

Nokka 25L+MV719

Nokka 3467He + MV819

Edullinen pikkujättiläinen omatoimiseen puunkorjuuseen

Voimakas, ulottuva malli hydraulijatkeella • sähköisellä ON/Off 2-vipuventtiilistöllä

NOKKA 25L kuormaimen nostokyky kg

NOKKA 3467He kuormaimen nostokyky kg

3.5 m 3m 2m 1m

734 840 996 970

520 567 647 673

436 456 509 502

390 394 407 348

3.5 m 3m 2m 1m

1088 1195 1258 1203

760 798 881 844

602 631 663 637

505 510 489 495

411 395 368 350

344 339 316 290

6.6 m

Nokka 4469HR + MV921

Nokka 4472HR + MV1124

Vahva paketti kaksirunkoisella metsävaunulla maatilan vaativaankin puunajoon

Hyvin varusteltu ergonominen kuormain kaksirunkoisella metsävaunulla monipuoliseen ja kovaan käyttöön.

• Hydraulisesti esiohjattu HR- venttiilistö

• Hydraulisesti esiohjattu HR- venttiilistö • Vakiona 500/55-17 kuviorenkaat

NOKKA 4469HR kuormaimen nostokyky kg

3.5 m 3m 2m 1m

NOKKA 4472HR kuormaimen nostokyky kg

1225 925 1416 1020 1635 1120 1570 1092

750 783 840 841

656 652 666 663

536 538 546 543

476 479 490 498

6.9 m

3.5 m 3m 2m 1m

1247 917 1499 1007 1799 1178 1615 1179

766 802 881 884

670 679 702 713

577 572 562 572

470 460 464 465

K-MAATALOUS