MaatilanPirkka0209

MAATILAN NRO 2-3 MAALISKUU 2009 www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

20

ENERGIAPUU-SARJA OSA 4: HAKEKATTILAT TULE PENKOMAAN ROMPETORILLE! ETÄLAITUMELLE SOPII AKKUPAIMEN

VUOTTA PUHALLINRUISKUTUSTA

200

9

VUODEN TRAKTORI MASSEY FERGUSON 8690

AJATTELEMF

AJATTELELUOTETTAVUUTTA VISIO INNOVAATIO JOHTAJUUS LAATU LUOTETTAVUUS TUKI YLPEYS SITOUTUMINEN

HANKI NYT! Maksa vasta 30.9.2009!

K-Rahoituksen normaalien rahoitusehtojen mukaisesti.

Voimassa 31.3.2009 saakka.

Huippuarvostelut testissä!

(Koneviesti 17/2008) Kysy traktorimyyjältäsi! + Voimansiirto + Ulkopuolinen hydrauliikka + Hiljainen ohjaamo

Dyna-4 90-155 HV

MF5400

MF 5465 ja MF 5480 Dyna-4

Rajoitettu erä suoran kaupan hintaan!

t Perkins 6,6 l 6-sylinterinen neliventtiilimoottori (MF5465) t SisuPower 4,9 l 4-sylinterinen neliventtiilimoottori (MF5480) t Common Rail -moottoreissa vakiona 3- ja 4 -alueella edistykselliset Transport Boost -lisäteho-ominaisuudet t MaksimiväännÜt peräti 585 ja 652 Nm t Neliportainen pikavaihde ja säädettävä hydr. suunnanvaihto t SähkÜhydrauliset aluevaihteet, alueen vaihto ilman kytkintä t Vahva hydrauliikka, 100 l/min ja 110 l/min saatavana t Hiljainen ohjaamo, ergonomia kohdallaan

MF 5465 - t TZM t IW

MF 5480 - t TZM t IW

Kattava varustelu valmiina:

56.690,alk. 62.900,alk.

t ilmastointi, ilmaistuin + apumiehenistuin t teleskooppipeilit, takalasin pesin/pyyhin t 3 ulkopuolisen hydrauliikan lohkoa t kuormantunt. 110 l/min hydr. järjestelmä (5480) t hydr. perävaunun jarruventtiili t vyÜtärÜajovalot

MF markkinaosuus on lähes kaksinkertaistunut v. 2000-2008 uusien mallistojen ansiosta.

Liity nyt tyytyväisten Massikan omistajien joukkoon!

www.k-maatalous.ďŹ

K-MAATALOUS

RÄÄTÄLÖITYÄ TEOLLISTA TUOTANTOA TRAKTORITEHTAALLA Ranskassa.

Tehtaan ovesta putkahtaa ulos uusi traktori noin joka viides minuutti: Massey Fergusoneja, AGCOja sekä Challengereita USA:n markkinoille, Isekejä Japaniin ja vaihteistoja Claas-traktoreihin.

Oma vaihteistovalmistus on tärkeä osa tuotantoa. Taka-akselin ja vaihteiston sisältävää rungon peräosaa valmistava linja vie suuren osan pitkästä tehdashallista. Valmistus alkaa rungon ja osien valuaihioiden koneistamisesta. Kaikki on tietokoneohjeistettua. Jokaisesta osasta tiedetään alusta lähtien mihin traktoriin se on tulossa. Traktoreita valmistetaan vain tilauksesta, eikä kahta täysin samanlaista ole.

Vaikka tehtaassa on tietokoneohjattuja työstölaitteita, traktorinvalmistus on edelleen pitkälti käsityötä. Robotti ei korvaa ihmistä tarkassa ja vaihtelevassa työssä. Ihmissormet asentavat neulalaakereiden neulat edelleen nopeimmin. Maalausroboteista luovuttiin, kun maalattavat osat alkoivat olla niille liian monimuotoisia. Tietokoneohjatussa työpisteessä työntekijän edessä oleviin komponenttilokerikkoihin syttyy valo sen mukaan mitä komponentteja hän seuraavaksi tarvitsee. Valo sammuu, kun käsi on käynyt lokerolla.

Erityisen vaikutuksen teki se, miten usein ja perusteellisesti linjalla valmistuvaa konetta testataan ja valvotaan – sekä laitteiden avulla että ihmissilmin. Mukana seuraa koko ajan pari paperidokumenttia. Valvontavastaava laittaa puumerkkinsä laadunvalvontakirjaan jokaisen vaiheen jälkeen. Sitä säilytetään tehtaalla 10 vuotta. Massiivinen testaus jokaisessa mahdollisessa välissä on järkevää. Millainen työ traktorin purkaminen olisi, jos käyttötestissä huomattaisiin osan puuttuvan esimerkiksi tasauspyörästöstä? Räätälöity ja tehokas teollinen tuotanto ei olisi mahdollista.

MAATILAN

KÄVIN VIERAILULLA AGCO:N

NRO 2–3 MAALISKUU 2009 www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

KEVÄT JA TYÖKONEET Kevätmarkkinat ja rompetori K-maatalouksissa Koetila valmistautuu kevääseen Kasvinsuojelusuunnitelman teko tilalla Satoennätys viljelyohjelman neuvoin Miltä näyttää viljakauppavuosi 2009?

Lemken Solitair sai aikaan hyvät syysviljaoraat Käyttökokemuksia Multiva DiscMaster 5000:sta Lemken Tansanit ja Rubin luomutilalla Tansanit sälesiipiaura porkkanatilalla Naapurukset hankkivat yhdessä tehokkaan puimurin

18 22 24 26 27 28 30 32 34 36

KASVINSUOJELU JA NURMIVILJELY Hardi Twinin juhlaa: ilma-avusteisia ruiskuja 20 v.

Riittääkö yksi rikkaruiskutus kevytmuokatulla pellolla?

Hivenlannoitus nopea vastaisku ravinnepuutokseen Monitorilla ja Roundupilla juolavehnän kimppuun Torju hukkakauraa oikein Tuubikäärijällä muovikustannukset kuriin Tehokasta niittomurskausta JF-perhosella Helppokäyttöinen noukinvaunu Claas Quantum IsoBus Elho V-Twin teki puhtaat karhot MTT:n kokeessa Hanki käärintäkalvot ajoissa

40 48 49 50 50 52 54 56 58 59

KARJA, HEVOSET JA REHUT Olli-akkupaimenet sopivat etälaitumille Koiralle oikea ravinto joka ikään

60 62

Anne Penttilä anne.penttilä@dialogi.fi

METSÄ JA ENERGIA 64

Energiapuusarja, osa 4: Hakekattilat KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730 ULKOASU Jessica Leino, Jukka Antikainen TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti,

Anssi Peltola, Jorma Mattinen, Antti Meriläinen, Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller MEDIATILAN MYYNTI Mediamyynti, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI K-maatalous OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 63 PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.fi

VAKIOT TRAKTORI JA HUOLTO

Vuoden Traktori Massey Ferguson 8690 Maatalouskoneiden huolto tehostuu

4 10

AJANKOHTAISTA NYT

14

AM Agro jatkaa Livakan tuotantoa ELINTARVIKESARJASSA

ravitsemusterapeutti Hanna Partanen KAUPPIAS Kaj Björklöf, Karjaan Rauta

38 70

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 3

200

9

MASSEY FERGUSON 8690

VUODEN TRAKTORI KUN 8600-MALLISARJAN KEHITYSTYÖ ALKOI, KYSYTTIIN AIVAN ENSIMMÄISEKSI VILJELIJÖILTÄ JA URAKOITSIJOILTA MITÄ HE TRAKTORILTAAN HALUAISIVAT. HEHÄN HALUSIVAT VAIKKA MITÄ: HYVÄÄ NÄKYVYYTTÄ, HELPPOKÄYTTÖISIÄ HALLINTALAITTEITA, MUKAVIA TYÖSKENTELYOLOSUHTEITA, TEHOKKUUTTA, HYVÄÄ TYÖN LAATUA JA TALOUDELLISUUTTA. AGCON INSINÖÖRIT TEKIVÄT TYÖTÄ KÄSKETTYÄ JA LOPPUTULOS VALITTIIN VUODEN TRAKTORIKSI 2009.

TEKSTI ANNE PENTTILÄ KUVAT AGCO

4 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

OMA MAA MASSIKKA

Työskentelyolosuhteet korostuvat erityisesti silloin kun tehdään pitkää päivää. MF 8690:n hytin aktiivijousitus sai SIMAn innovaatiopalkinnon.

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 5

PALOTAPAHTUMA VOIDAAN SÄÄTÄÄ IHANTEELLISEKSI.

200

9

SUURIMMAN MALLISARJAN suunnittelun lähtökohdaksi otet-

tiin laajan käyttäjäkyselyn tulokset ja asiakaspalaute. Traktorinkäyttäjä haluaa hyvän näkyvyyden työkoneisiin sekä taakse että eteen. Hallintalaitteiden pitää olla hyvin ulottuvilla ja niiden on oltava helppokäyttöisiä. Kuljettajalle käyttöergonomia tarkoittaa myös ohjaamon ja istuimen hyvää jousitusta sekä hytin hiljaisuutta. Tietenkin traktorin pitää olla tehokas ja taloudellinen käyttää, työn on sujuttava laadukkaasti ja huoltokohteisiin pitää päästä helposti käsiksi.

AGCO kiinnitti erityistä huomiota sekä ohjaamo- että ohiajon melutasoihin sekä päästöihin. Yhteistyössä suomalaisen Sisu Powerin ja saksalaisen Boschin kanssa saatiin aikaan huippuluokan moottoritekniikkaa: 8,4-litraiset neliventtiiliset Common Rail -moottorit AGCO Sisu Power e³ Selective Catalytic Reduction (SRC). Niissä on pienemmät päästöt, alhaisempi polttoaineenkulutus ja suurempi teho verrattuna vastaavantehoiseen tavanomaiseen traktorimoottoriin.

Tulokset puhuvat puolestaan. Sarjan suurin malli MF 8690 on maailman tehokkain vakiorakenteinen pyörätraktori. Se on palkittu eri näyttelyissä alkuvuodesta: muotoilupalkinto Eimanäyttelystä ja innovaatiopalkinto ohjaamosta Pariisin SIMAsta.

Tärkein on valinta Vuoden traktoriksi 2009. Vuoden traktorin valitsevat toimittajat 20 johtavasta maatalouskonealan julkaisusta.

Valinta julkaistiin Eima-näyttelyssä.

PÄÄSTÖVAATIMUKSET TIUKKENEVAT merkittävästi lähivuosina.

Yli 130 hv:n traktoreiden on täytettävä EU:n Stage 3B:n ja USA: n Tier4 interim -määräykset vuonna 2011 ja alle 130 hv:n traktoreiden vuonna 2012. EU:n 4-vaiheen ja USA:n Tier4:n päästövaatimukset astuvat voimaan vastaavasti vuosina 2014 ja 2015.

6 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

Päästömääräykset tiukentavat typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä.

Pääasiallinen syy typpioksidipäästöihin on moottorin palamistapahtuman korkea lämpötila. Palamisilman vapaalla typellä on taipumus hapettua. Typpioksideja vähennetään yleisesti alentamalla palamislämpötilaa sylinterissä, jolloin hapettuminen vähenee. Yleisimpiä tapoja laskea palamislämötilaa ovat: turboahtaminen ja välijäähdytys, ruiskutuksen myöhästäminen, pakokaasujen kierrättäminen tai polttoaine-ilmaseossuhteen hallitseminen turbon avulla.

Typen oksidit voidaan kuitenkin muuntaa harmittomaksi typeksi ja vedeksi kemiallisen katalyyttisen reaktion avulla. Siinä typen oksidit käsitellään palotapahtuman jälkeen, katalysaattorissa. Pakokaasuihin ruiskutetaan AdBlue-urealiuosta, joka aikaansaa reaktion.

Tätä SRC-tekniikkaa käytetään jo laajalti rekka- ja linja-autojen moottoreissa (esimerkiksi merkeissä Merceds Benz, Volvo, Daf ja Renault) ja nyt sen on ottanut käyttöönsä myös Sisu Diesel.

SRC ON VAKIONA 8600-mallisarjan suurimmassa traktorissa ja

lisävarusteena muissa malleissa. SRC:n avulla typpioksideja ei tarvitse ottaa huomioon palotapahtumassa, vaan palotapahtuma voidaan säätää ihanteelliseksi. Tästä seuraa useita hyötyjä: Palotapahtuman lämpötila on korkeampi, polttoaineen ruiskutuksen ajoitus saadaan optimaaliseksi ja moottorin polttoainetalous paranee.Polttoaineen energia käytetään tarkemmin hyödyksi palotapahtumassa ja moottorin hyötysuhde on maksimaalinen. Syntyy vähemmän hukkalämpöä ja jäähdytystarvekin pienenee. Pärjätään pienemmillä jäähdyttimillä, mikä osaltaan parantaa näkyvyyttä hytistä. Huoltovälit ovat pidempiä, koska moottoriöljyt nokeentuvat vähemmän. Moottorin tehoa

OMA MAA MASSIKKA

voidaan kasvattaa turvallisesti ja polttoainetaloudellisesti.

SCR-järjestelmä käyttää siis AdBlue-nestettä, joka on teollinen urealiuos. Sitä on saatavissa monilta suomalaisilta huoltoasemilta. Säiliökoot ovat 10, 210 ja 1000 litraa. Liuoksen muita nimityksiä ovat AUS32 ja Diesel Exhaust Fluid (DEF).

Traktorissa on erillinen 50 litran AdBlue-säiliö, jonne on lisättävä nestettä joka toisella polttoainetankkauksella. AdBlueta käytetään noin 3-5 % suhteessa polttoainemäärään. Liuos on kirkas, biohajoava neste. Se ei ole myrkyllistä tai syttyvää, eikä sitä luokitella vaaralliseksi aineeksi.

Polttoainesäästö verrattuna vastaavan tehoiseen moottoriin ilman SCR-järjestelmää enemmän kuin kompensoi lisäkustannuksen. Katso oheinen laskelma.

Annosteluyksikkö johtaa AdBlue-liuoksen katalysaattoriin, jossa kemiallinen reaktio muuttaa pakokaasujen typpioksidin typeksi ja vedeksi.

UUDESSA DYNAVT -VAIHTEISTOSSA on DTM (Dynamic Tractor

Management) -ominaisuus, joka aktivoituna ohjaa niin moottorin kierroksia kuin vaihteistoa pitääkseen yllä halutun nopeuden.

Sen avulla saavutetaan mahdollisimman alhaiset moottorin kierrokset ja alhainen polttoaineen kulutus.

Vaihteistoa voi käyttää neljällä tavalla: vipuajo, poljinajo, VOAajo ja DTM. Vaihteiston valvoja ohjaa vaihteistoa, jotta moottorin kuormitus ja ajonopeus saadaan optimaaliseksi. Siinä on kaksi asetusta, A on normaali ja B voimanulosottoasetus, joka aktivoituu heti kun ulosotto kytketään päälle.

Molemmissa tapauksissa alue 0–30 viittaa prosenttiin, jonka moottorin kierrokset saavat laskea, ennen kuin valvoja lähtee muuttamaan ajonopeutta. Esimerkiksi VOA-ajossa 0-asetuksella moottorin kierrosluku on etusijalla ajonopeuteen nähden. Tai kuljetusajossa ja 30-asetuksella ajonopeus on etusijalla moottorin kierroslukuun nähden.

AIEMMAT MOOTTORIT

UUDET MOOTTORIT

Optimi polttoainetalous

Vääntöreservi Vääntö Nm

Polttoaineen kulutus

Laskelma AdBluen kustannussäästöstä

Moottorin kierrosluku rpm

Moottorin kierrosluku rpm

UUDET MOOTTORIT

25 l 1000 25000 l 22500 € 1250 l +625 € 1250 l -1125 € 22000 € 500 €

*Laskettu hinnoilla: diesel 0,90 €/l ja AdBlue 0,50 €/l.

Massey Ferguson 8690 Optimi polttoainetalous

Jatkuva teho

Teho

Polttoaineen kulutus

UUDET MOOTTORIT

Polttoainetta /tunti Tuntia /vuosi Polttoaineen kulutus /v Polttoainekustannus /v* AdBlue 5 %, /v AdBlue-kustannus /v* Polttoaineen säästö 5 %, /v Polttoaineen säästö /v Yhteensä vuodessa Säästö vuodessa

Moottorin kierrosluku rpm

Moottorin kierrosluku rpm

Uusissa moottoreissa optimaalinen polttoaineenkulutus toteutuu laajemmalla kierroslukualueella.

Vääntöreservikäyrä näyttää kuinka maksimivääntö säilyy 1200 ja 1500 kierroksen välillä, sekä väännön nopean kasvun kierrosten pudotessa 2200:sta 1500 kierrokseen minuutissa. Tehokäyrä näyttää jatkuvan korkean tehon säilymisen aina 1570 rpm saakka.

ISO nimelllisteho ISO maksimiteho ISO maksimivääntö Pituus ilman etunostolaiteita Korkeus Akseliväli Minimipaino Polttoainetankki AdBlue-tankki

340 hv 370 hv 1540 Nm 4,868 m 3,38 m 3105 mm 10 300 kg 590 l 50 l

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 7

OMA MAA MASSIKKA

VIPUAJOSSA AJONOPEUTTA HALLITAAN käsinojan vivulla tai Power Control -suunnanvaihtovivulla. Poljinajossa ajonopeutta hallitaan polkimella ja maksiminopeus aseteaan SV2-säätöpyörästä. Maksimikierrokset voidaan myös säätää välille 1600-2260 rpm SV1-säätöpyörästä. VOA-ajossa ajonopeutta hallitaan polkimella.

Käytettäessä DTM (Dynamic Tractor Management) -vaihtoehtoa elektroninen järjestelmä säätää kierroksia tarpeen mukaan ajonopeuden pysyessä säädettynä. Polttoaineen kulutus pysyy optimaalisena joka tilanteessa. Dyna-TM hallinnoi moottorin kierroksia välillä 800–2260 rpm, mutta kierrosluvulle voi kuitenkin asettaa ylä- ja alarajat. DTM on käytettävissä vipuajolla ja poljinajolla ja se aktivoidaan Dyna-TM-napilla.

Vaihtoehtoja Dyna-TM:n kytkeytymiselle ovat: aina, VOA päällä, nostolaitteet työskentelyasennossa, hydrauliikan venttiili aktivoituna, VOA päällä ja nostolaitteet työskentelyasennossa, VOA päällä ja hydrauliikan venttiili aktivoituna, sekä nostolaitteet työskentelyasennossa ja hydrauliikan venttiili aktivoituna.

Ohjaamossa on 28 % enemmän tilaa kuin aiemmassa suurimmassa mallisarjassa ja näkyvyys joka suuntaan on hyvä.

UUDESSA NELITOLPPAISESSA Panorama-ohjaamossa on 28 % enem-

män tilaa kuin aiemmassa suurimmassa mallisarjassa. Ohjaamosta on hyvä näkyvyys joka suuntaan. Istuimen lisäksi myös itse ohjaamo on jousitettu. Vakiona on mukava OptiRide-ohjaamojousitus.

OptiRide Plus tarjoaa lisää säätömahdollisuuksia, se on lisävaruste.

OptiRide-ohjaamojousitukseen kuuluu neljä hydraulista jousitusyksikköä, yksi jokaisessa ohjaamon kulmassa. Jokaisen sylinterin yhteydessä on paineakku, joka mahdollistaa jouston. Kaksi anturia pitävät huolen siitä, että ohjaamo pysyy suorassa, ja ohjaamon takaosan vääntötanko kontrolloi sivuttaisliikettä.

Kuljettaja voi säätää OptiRide Plus -jousituksen jouston haluamakseen, tai kytkeä sen pois päältä. Jousitus säädetään potentiometrillä ohjaamosta. Järjestelmä säätää automaattisesti jousitusta eri antureiden tuottaman tiedon perusteella. Neljä anturia pitävät ohjaamon suorassa. Niiltä saapunut tieto käsitellään jousituksen ohjaustietokoneessa ja järjestelmä säätää jokaista jousitusyksikköä erikseen.

Aktiivinen jousitus parantaa jousitusta 25 % verrattuna tavalliseen järjestelmään.

MUUTA UUTTA 8600-MALLISARJASSA on mm. runkorakenne ja kiin-

1. Käsikaasu 2. Vaihteiston vipu, nappi vaihtaa alueen hidas/nopea 3. Viides hydraulilohko 4. Neljäs hydraulilohko 5. Kolmas hydraulilohko 6. Joystick, joka hallitsee kahta lohkoa 7. Moottori, vaihteisto, hydraliikka hallintapaneeli 8. Päisteautomatiikan aktivointi 9. Kierroslukumuisti A 10. Kierroslukumuisti B 11. Etu/taka hydrauliventtiilien valinta 12. Hydrauliikka päälle/pois 13. SV1 vakionopeusmuisti 14. SV2 vakionopeusmuisti 15. Mittaritaulun vasemman ruudun navigointi 16. Nuoli vasemmalle 17. Nuoli oikealle 18. Nuoli ylös

8 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

19. Nuoli alas 20. OK painike 21. Näytön valintapainike 22. Cancel-painike 23. Takavoimanoton automatiikkapainike 24. Etunostolaitteen hallinta 25. Takavoimanulosoton hallinta 26. Etuvoimanulosoton hallinta 27. DTM hallinta 28. DTM vaihteistomoodin valinta 29. SV1 säätörulla 30. Poljin/vipuajon valinta 31. SV2 säätörulla 32. Nostolaitteen lasku/nosto 33. Nostolaitteen korkeudensäätörulla 34. Datatronic-terminaali

teä etuakseli DANA 770, joko QuadLink-etujousituksella tai ilman.

Takanostolaitteessa on suuremmat nostosylinterit, vahvemmat nostovarret ja laajempi liikerata. Se nostaa 12 000 kg mitattuna vetovarsien päistä.

Suljettu, kuormantunteva ulkopuolisen hydrauliikan järjestelmä tuottaa 175 l/min ja 200 baria. Hydraulikkalohkoja on enintään kuusi ja maksimivirtaus yhdestä lohkosta on 100 l/min. Jokaisessa lohkossa on paineenvapautusvipu. Sähköisten hydraulilohkojen hallintajärjestelmä on uusi.

Integroitu etunostolaite on saatavana lisävarusteena niihin traktoreihin, joissa on jousitettu etuakseli. Etunostolaitteenkin rakenne on uusi. Se nostaa 5000 kiloa 610 mm:n etäisyydellä läpi koko nostoalueen. Sylinterit ovat kaksitoimisia.

Edessä on kaksi 2-toimista hydrauliikan lähtöä. Etuvoimanulosotto on myös lisävaruste, siinä on tuhannen kierroksen 6- tai 21-urainen akseli.

Hytissä on uusittu mm. hallintakäsinoja ja Datatronic-terminaali. SpeedSteer on lisävaruste, jonka avulla kuljettaja voi säätää ohjauksen välitystä: joko enemmän tai vähemmän ohjauspyörän kierroksia saman ohjauskulman saavuttamiseksi. •

HUOLTO

VARAOSAT • HUOLTOYRITTÄJÄT • HUOLTOPALVELUT 1

KONEKESKO TEHOSTAA MAATALOUSKONEIDEN HUOLTOA SOPIMUSHUOLTAJAT OVAT VASTANNEET K-MAATALOUS-KETJUN MYYMIEN KONEIDEN HUOLLOSTA 1980-LUVULTA LÄHTIEN. NYT OLLAAN PALAAMASSA OSITTAIN SITÄ EDELTÄNEESEEN JÄRJESTELMÄÄN, KUN KONEKESKON KORJAAMOT HUOLTAVAT MYÖS MAATALOUSKONEITA. SEINÄJOELLA SIJAITSEE KONEKESKON SUURIN ALUEELLINEN KORJAAMO. TEKSTI JA KUVAT JUSSI KNUUTTILA

MAATALOUSKONEIDEN HUOLTOPALVELUISTA vastaavat jatkossa sekä Konekeskon omat korjaamot että Konekeskon huoltosopimuskumppanit. Kenttäpäällikkö Matti Kallion mukaan muutos tähtää toimintojen tehostamiseen. Se on tarpeen myös toimintojen sopeuttamiseksi vallitsevaan kehitykseen. Huollon puolella toimivista yksityisyrittäjistä moni alkaa lähestyä eläkeikää.

Konekesko haluaa turvata myymiensä koneiden toimintakunnon myös myynnin jälkeen. Matti Kallion mukaan maatalouskoneiden tekninen kehitys on niin nopeaa, että pelkästään huol10 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

tohenkilökunnan koulutustarpeet vaativat keskittämistä. Lisäksi näyttää siltä, että kehityksen vauhti entisestään nopeutuu.

Kallio on vakuuttunut, että nyt tehdyllä muutoksella maatalouskoneiden huollon saatavuus paranee merkittävästi. Konekeskolla on pienten korjaamoyrittäjien joukkoa paremmat resurssit hoitaa huolto- ja korjaamotoimintojen vaatima koulutus. Keskitetty vara- ja tarvikeosien myynti on mahdollista hoitaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla. Myös asiakastiedotukseen on tulossa uutta potkua.

2

SEINÄJOELLA VIIMEISTELTIIN vuokrattuja korjaamon toimitiloja

helmikuun alussa. Korjaamohalli on aikaisemminkin ollut Keskon myymien koneiden huoltokäytössä. Korjaamossa on mm. tehokas siltanosturi. Nyt sinne on rakennettu lisää toimistotilaa.

Hallin tekniseksi vetäjäksi on nimitetty Lars Hagqvist. Hänen vastuullaan on nykyaikainen konediagnostiikka. Konekeskon palkkaamia asentajia on kaksi, Mika Hyyppä ja Juha Karjala. Lisäksi samoissa tiloissa toimii kolme huoltoyrittäjää, Pauli Saranpää, Mikko Nevanperä ja Olavi Hattula.

– Tällä miehityksellä Seinäjoen uusittu aluehuoltopiste pystyy hoitamaan kaikki haasteet, mitä maakunta sille asettaa. Kesko haluaa kantaa näin vastuunsa maatalouskoneiden toimivuudesta ja tuottavuudesta, sanoo Matti Kallio.

Perinteistä raskaskonepuolta ei tietenkään unohdeta. Raskaskonehuolto on kaiken aikaa ollut Konekeskon hallinnassa. Silläkin puolella on kattava sopimushuoltoverkosto. Se linja pysyy ja paranee.

– ILMAN NÄITÄ TOIMIA HUOLLON PALVELUJA olisi väistämättä

uhannut työvoimapula. Aikoinaan maataloudesta vapautui runsaasti nuoria asentajia koulutuksen kautta työmarkkinoille. Nyt on tilanne toinen. Ala ei kiinnosta entiseen malliin. Yrittäjäominaisuuksista ja -kokemuksesta on selkeästi puutetta, toteaa Kallio.

Niin Seinäjoen kuin muidenkin aluehuoltopisteiden oli mai-

1 Vaikka Seinäjoen korjaamohallin tilat ovat vuosien saatossa palvelleet hyvin, tiloja uudistetaan jonkin verran rakentamalla muun muassa toimistotiloja.

2 Tämä tiimi pitää jatkossa myös maatalouskoneet kunnossa Seinäjoen ympäristössä. Olavi Hattula (vas.), Mika Hyyppä, Juha Karjala, Mikko Nevanperä, Pauli Saranpää ja Matti Kallio.

nituista syistä vedettävä johtopäätökset ja tehtävä tarpeelliset korjaustoimet. Kallion mukaan Keskolle on kunnia-asia huoltaa ja korjata myymänsä koneet joustavasti ja nopeasti. Huollon kysyntä ja arvostus on selkeästi lisääntynyt.

– Maatalouteen panostaneet viljelijät ovat samassa tilanteessa kuin koneyrittäjät ovat olleet jo pitkään. Vain toimiva kone on tuottava kone.

Ylimääräiset seisokit tulevat kalliiksi ja yhä teknistyvät koneet vaativat erikoislaitteita vikojen nopeaan paikallistamiseen.

Viljelijät keskittävät tarmonsa parhaaseen osaamiseensa, eläinten ja peltojen hoitoon.

– Niin Seinäjoen kuin muidenkin Konekeskon korjaamoiden tehtävä on keskittyä omaan osaamiseensa ja pitämään koneet toimintakuntoisina.

Konekeskolla on keskuskorjaamot Vantaalla ja Tampereella.

Sen lisäksi on kuusi alueellista korjaamoa. Seinäjoen korjaamo on niistä suurin. • 2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 11

AJANKOHTAISTA NYT!

MF-KLUBI ALOITTI perustava kokous pidettiin Sarka-maatalousmuseossa Loimaalla 21. helmikuuta.

– MF-kerholle oli tilausta, ovathan Ferguson ja Massey-Ferguson olleet – ja MF on edelleen – johtavia merkkejä traktoreissa ja puimureissa. Massikalla on luotettavan ja kestävän koneen maine, 60-luvun koneita on vieläkin arkikäytössä, toteaa kerhon puheenjohtaja Jukka Välilä.

Kerho sai alkunsa netin keskustelupalstalla, jossa kaipailtiin yhteyksiä muihin Massikoita harrastaviin. Markku Reinistö kokosi nettisivuston, jonka keskustelupalstalla on sekä Ferguson- että yleistä keskustelua. Osto- ja myyntipalstakin otti tuulta alleen. Muuta toimintaa vasta suunnitellaan, todennäköisesti kesän tapahtumien yhteyteen.

– Perustavassa kokouksessa oli mukana reilut parikymmentä henkeä ja jäsenmäärä on lähtenyt mukavasti kasvamaan, kertoo Välilä.

Kerhon nettiosoite on http://www.ferguson-talli.com. Jukka Välilän tavoittaa numerosta 040-8253373 tai sähköpostitse: jukkaetvalila@gmail.com. Markku Reinistö on kerhon sihteeri, puh. 045-1222956, markku.reinisto@kolumbus.fi.

MASSEY FERGUSON -TALLIN

UUTISKIRJE ILMESTYY JOKA KUUKAUSI MAATILAN PIRKAN JA K-MAATALOUDEN

sähköinen uutiskirje kertoo ajankohtaisista aiheista ja uutuuksista kuukausittain.

Osoitelähde on Maatilan Pirkan ja K-maatalouden asiakasrekisteri. Uutiskirjeen voi tilata omaan sähköpostiinsa osoitteesta: markkinointi@k-maatalous.fi.

KATSO TYÖKONEVIDEO NETISTÄ

MASSIKKA VUOKRALLE

K-MAATALOUDEN AGROPORTAALIN sähköisiä palveluja on uudistettu. Osoitteesta www.k-maatalous.fi löydät tuotetietouden, viljelyohjelmien, uusimman Maatilan Pirkan / Åker Birkan sekä lehtiarkiston lisäksi lehden osoitetietojen päivityksen ja uutiskirjeen tilaamismahdollisuuden.

Uusinta uutta ovat työkonevideot.

TEHO-TRAKTORI OY aloittaa keväällä traktorin ja etukuormaajan vuokraustoiminnan Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja ItäUusimaan alueella. MF 6495 ja MF 6470 -traktorit vuokrataan pääsääntöisesti ilman kuljettajaa. Lisätietoja: Jarmo Tulkki, puh. 040-5614721 ja Markku Liikkanen 040-5126194.

LIETTEEN MATALAMULTAUS TUKIEHTOJEN MUKAAN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUEN Lietelannan sijoittaminen peltoon soveltaminen käytäntöön on herättänyt kysymyksiä. Maaseutuviraston Maaseutuelinkeino-osaston Pinta-alatukiyksiköstä selvennettiin asiaa: Ratkaisevaa lietelannan sijoittaminen peltoon -erityistuessa on työnjälki. Viillon on oltava niin syvä, että kerralla levitettävä määrä pystyy sitä kautta pääosin imeytymään maahan. Kiekkomultain toimii varmimmin myös kasvavaan kasvustoon le-

12 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

vitettäessä, mutta kiekon paksuudesta ja painotuksesta paljolti riippuu, miten hyvin liete sijoitetaan maahan. Kuitenkin kevyellä muokatulla maalla kiekkomultain saattaa alkaa vetää maata mukanaan. Muokatulla maalla ja sängellä parhaiten työhön soveltuu järeä S-piikkimultain, joka sijoittaa lietteen riittävän syvälle maahan. Joten yhteenvetona voi todeta, että työnjälki ratkaisee, ja myös S-piikkimultain voidaan hyväksyä, jos työnjälki on hyvä.

PELLAVAKUIVIKETTA HEVOSILLE PEHMEÄ EURO-LIN® -pellavakuivike imee omaan painoonsa nähden viisinkertaisen määrän kosteutta. Se pitää kosteuden sisällään, joten pinta säilyy kuivana. Sitä kuluu hevosta kohden noin ½–1 paalia viikossa. Jätteen määrä vähenee jopa 75 % verrattuna kuivittamiseen oljella. Kuivike on pakattu 20 kg:n paaleihin. Lisätietoja pellavapatjan perustamisesta ja huollosta sekä tilaukset: Arto Hottola, Horsepro, p.

0500-492778.

TEHOKAS MYRKKYSYÖTTI

KUROTTAJATRAKTORI MANITRAC ESILLÄ SIMASSA MANITOU ESITTELI UUDEN kurottajatraktorinsa SIMA-näyttelyssä Pariisissa helmikuussa, mutta vieläkään siitä ei heruteltu täsmällisiä teknisiä tietoja. Epäilemättä Manitrackissa on Perkinsin 101-hevosvoimainen moottori ja momentinmuuntimella varustettu vaihteisto. Ohjaamo on lyhyempi kuin kurottajassa ja sieltä on hyvä näkyvyys kurottajan aisalle eteen ja

<

PAALAINKÄÄRIJÄLLE KAHDEN VUODEN TAKUU

KOTIMAINEN ELHO ONLINER osoitti toimivuutensa kesän 2008 vaikeissa korjuuoloissa. Koneen toimivuus, kestävyys ja käärittyjen paalien laatu olivat huippu-

kolmipistenostolaitteille taakse. Nelipyöräohjaus tekee koneesta ketterän varsinkin heinätöihin. Rengaskoko on sama sekä edessä että takana. Näyttelyn jälkeen Manitou toimittaa koesarjan ranskalaisille maanviljelijöille käytännön työhön. Vasta sen jälkeen valmistaja tekee päätöksen sarjatuotannosta. Aikaisintaan kuitenkin ensi vuonna.

luokkaa. Osoituksena luotettavuudesta ja kestävyydestä Elho tarjoaa nyt Onlinerille pidennetyn, kahden vuoden takuun.

Ensimmäisenä vuonna voimassa ovat normaalit takuuehdot. Toisen vuoden takuun edellytys on, että koneen ostaja on osallistunut käyttäjäkoulutukseen, koneelle on tehty vuosihuolto valtuutetun huoltajan toimesta ja että huolloissa ja korjauksissa käytetään alkuperäisiä Elhovaraosia. Koneen omistajan korjauskohtainen omavastuu on 200 €, alv 0 %.

Lisäksi K-maatalous tarjoaa Elho Onliner -paalainkäärijälle pidennetyn maksuajan aina lokakuulle 2009 asti. Lisätietoja K-maatalouden konemyyjältä.

K-MAATALOUKSISTA ON NYT saatavilla Storm Secure -vahablokkia rottien torjuntaan. Sen tehoaineena on yhdellä syöntikerralla tehoava flokumafeeni. Blokki on puristettu rotille maittavasta vahajauheen ja ensiluokkaisen murskeviljan seoksesta ja sen muotoilu on suunniteltu rottia kiehtovaksi asiantuntijoiden avulla. Pakkauskoot: 500 g ja 10 kg.

VILJELYSOPIMUS VARMISTAA SADON MARKKINOINNIN VILJELYSOPIMUKSESSA sovitaan viljeltävistä kasvilajeista ja lajikkeista, viljelyaloista ja sopimusmääristä. Sopimukseen kirjataan suunniteltu käyttötarkoitus, viljelytapa ja mahdollisesti toivottu toimitusaika ja -paikka. Markkinoinnissa viljelijällä on käytettävissään kaksi vaihtoehtoa: kiinteäja avohintainen sopimus. Kiinteähintainen sopimus osalle sadosta pienentää hintavaihteluihin liittyvää riskiä.

Avohintaisessa viljelysopimuksessa viljelijä voi päättää koska myy viljansa. Hinta määräytyy vasta sovittaessa toimituksesta. Myynti useammassa erässä pienentää hintariskiä.

Kiinteähintaisella eli termiinisopimuksella varmistetaan markkinointi ja sovitaan perushinta. Se velvoittaa sekä ostajaa että myyjää. Sopimuksen voi tehdä jo ennen sadonkorjuuta tai milloin tahansa sadonkorjuun jälkeen. Ennen sadonkorjuuta ei kannata kiinnittää koko ennakoitua satoa sääriskin takia.

Lisätietoja Viljelyoppaasta 2009, nettiosoitteesta www.k-maatalous.fi ja lähimmän K-maatalouden viljavastaavalta.

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 13

AJANKOHTAISTA NYT!

AM AGRO JATKAA LIVAKAN TUOTANTOA SUONENJOKELAINEN ARCTIC MACHINE OSTI LIVAKKA OY:N LIIKETOIMINNAT KONKURSSIN JÄLKEEN. UUSI YHTIÖ, AM AGRO JATKAA TUOTANTOA ENTISISSÄ TILOISSA JA LIVAKAN VAHVA TUOTEMERKKI TULLAAN SÄILYTTÄMÄÄN, SANOO ARCTIC MACHINEN TOIMITUSJOHTAJA JUHA JÄÄSKELÄ.

KONEIDEN ON OLTAVA SELLAISIA, ETTÄ KÄYTTÄJÄT TEKEVÄT NIILLÄ TULOSTA.

TEKSTI JA KUVA SEPPO NYKÄNEN

ja vahva nimi, ettei sitä ole syytä lähteä muuttamaan.

Myös yhteistyö K-maatalous-ketjun kanssa jatkuu, kertoo Jääskelä.

Suurin osa entisistä työntekijöistä jäi uuden työnantajan palvelukseen ja he jatkavat töitä normaalisti. Tuotantoa tietenkin järkeistetään. Suonenjoen tehtaat ovat vain 40 km päässä, joten siitä on tuotannon kannalta suuri etu. Jotain tehtäviä on siirretty Syvänniemen tuotantolaitokselta Arctic Machinen tehtaalle Suonenjoelle, syynä lähinnä paremmin töihin sopivat koneet.

– Syvänniemessä meillä on uudet ja nykyaikaiset tuotantotilat, joiden ansiosta tuotantoa on helppo jatkaa ja kehittää. Toimintoja yhdistämällä pystymme saamaan yhteistoimintaetuja molemmille yrityksille mm. materiaalihankinnoissa. Livakan toiminnot täydentävät muun yhtymän tuotantoa. Perinteisesti lumikoneiden tuotanto on laskenut kevättalvella, nyt meillä on maatalousalan tuote, jonka valmistusmäärä nousee keväällä.

– LIVAKKA ON NIIN TUNNETTU

AM AGRON PÄÄTUOTTEET tulevat edelleen olemaan lietelannan käsittely- ja levityslaitteet sekä rehuntäyttöpöydät. Tulevaisuuteen Jääskelä suhtautuu luottavaisesti.

– Meillä on tällä hetkellä Arctic Machinen puolella hyvä tilauskanta ja se puolestaan takaa taloudelliset mahdollisuudet kehittää AM Agro Oy:n toimintaa. Tulemme panostamaan tuotekehitykseen ja jälkimarkkinointiin lähitulevaisuudessa erityisen paljon, vaikka talouden näkymät lyhyellä tähtäyksellä näyttävätkin heikoilta. Viime lamasta on opittu se, että ne jotka silloin kehittivät toimintojaan, ovat pärjänneet parhaiten.

Tuotekehityksen perusajatuksena AM Agrolla on kehittää koneita, jotka antavat lisäarvoa asiakkaalle. Tuotteet eivät tule kilpailemaan hankintahinnalla, vaan elinkaaren mittaisella tuottavuusajattelulla.

– Koneiden on oltava sellaisia, että käyttäjät tekevät niillä tulosta.

14 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

LIETELANNAN MULTAIN on Jääskelän mukaan hyvä esimerkki tuotekehityksen suunnasta.

– Tulemme jatkokehittämään kiekkomultainta. Meillä ei ole tarkoituksena valmistaa mitään ”tukiehdot täyttävää” kampetta, vaan laite, jolla lietelannan ravinteet saadaan kunnolla mullattua ja ravinteet säilymään kasvien tarpeisiin.

Kiekkomultaimia myydään yhä enemmän, letkulevittimien kysyntä on selvästi laskenut. Siihen vaikuttavat tietysti kohonneet lannoitteiden hinnat ja uusi tukimuoto, jos levitys tehdään multaimella. Jälkimarkkinointi on tärkeä osa tuotantoa.

– Ajatellaan urakoitsijaa, joka ansaitsee elantonsa käyttämällä meidän tuotteitamme. Kyllä meidän on pystyttävä takaamaan työn jatkuvuus minimoimalla keskeytykset. Keskellä sesonkia ei ole varaa seisottaa koneita varaosien puutteen takia. Arctic Machinella on aina toimittu ura-

Juha Jääskelän mukaan tienhoito- ja lietteenkäsittelykoneiden tuotantosesongit täydentävät hyvin toisiaan, ja tehtaiden etäisyyskin on vain 40 kilometriä.

koitsijoiden kanssa ja samaa ajattelumallia tuomme nykyistä voimakkaammin Livakan tuotantoon.

Livakan lietevaunumallistossa on koot 12 kuutiosta 20 kuutioon. Alustavaihtoehtoja on kolme. Pienemmissä vaunuissa on perinteinen teli ja 16,5-20 kuution vaunuissa joko ohjaava teli tai kolmiakselinen malli, jossa etu- ja taka-akseli ohjaavat. Lietealtaan sekoittajat, pumppukuormaimet ja edellä mainitut letkulevittimet ja kiekkomultaimet kuuluvat myös ohjelmaan.

– Valikoimasta löytyy tuotteet sekä perusviljelijälle että urakoitsijalle. •

✁

KEVÄTMARKKINAT K-MAATALOUKSISSA YMPÄRI SUOMEN K-MAATALOUDEN KEVÄTMARKKINAT ON VARMA KEVÄÄN MERKKI. PERINTEISTEN VILJELYASIOIHIN JA KONEISIIN TUTUSTUMISEN, EDUSTAJIEN JUTUTTAMISEN JA TIETYSTI MAKKARAN SYÖNNIN OHESSA KANNATTAA TÄNÄ KEVÄÄNÄ KATSASTAA VARAOSIEN JA KONETARVIKKEIDEN POISTOMARKKINAT. TEKSTI ANNE PENTTILÄ, KUVA JUHO KUVA

16 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

, A A I S A Y VILJEL A I S K U O TARJ N E I S O A JA VAR T Ä V I Ä P P O I S TO 2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 17

änä keväänä K-maataloudet ovat siivonneet maatilatarvike- ja varaosavarastojaan. Myymälät järjestävät ”rompetorin”, eli varaosien ja tarvikkeiden poistopäivät kevätmarkkinoiden yhteydessä. Myymäläpäällikkö Jorma Polo Forssan Rautia-K-maataloudesta kertoo, että Forssassa siivotaan varastosta varsinkin edustuksista poistuneiden konemerkkien ja mallien varaosia, sekä muitakin hitaasti kiertäviä osia.

– Esimerkiksi Agrolux-aurojen osat ja Deutz Fahr -varaosat ovat tyypillisiä edustuksesta poistuneita. Mukana on myös mm. kulutusosia ja suodattimia, ja varaosatiskiltä palvelumyyntinäkin hankittavia osia. Sekä lisäksi maatilatarvikkeita, rehuvalikoimista poistuvia merkkejä, muutamia ruokinta-automaatteja, työvaatteita, kausiluontoisia tarvikkeita, öljyjä ja pesuaineita, luettelee Polo.

Etenkään varaosatiskiltä palvelumyyntinä hankittavat osat eivät ole ihan tyypillisintä markkina-alennustavaraa.

– Niiden sopivuus koneeseen on varmistettava varaosamyyjän kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi tiivisteet, nivelet ja tietyt kulutusosat, mm. raidetangon päät, suodattimet sekä aurojen osat.

Alennusprosentit tulevat olemaan merkittäviä, tuotteesta riippuen 30 prosentista ylöspäin. Forssan Rautia-K-maatalous järjestää kevätmarkkinat huhtikuun alussa.

T

ALENNUSPROSENTIT TULEVAT OLEMAAN MERKITTÄVIÄ.

NYT TILALLA KANNATTAA KATSOA LÄPI kaikki vanhemmatkin

koneet ja kartoittaa kuluvien osien vaihtotarve. Kevätmarkkinoiden poistomyynnistä voi tarkistaa löytyykö kyseistä osaa. Ja muutenkin koneiden kuntokartoitus kannattaa tehdä ennen kau-

Katso lisätiedot: Uusi Viljelyopas 2009

Maan kattavin nurmisiemenvalikoima K-maataloudesta!

APILAINEN NURMISEOS e Haemm keille k ji la uusille US-

Puna-apila Bjursele tai Betty 10%, Alsikeapila Frida 5%, Timotei 60%, Nurminata 25% • Kivennäis- ja savimaille säilörehu /niittoruokintaan, Viherkesantoon

SOPIM SIEMEN LIJÖITÄ!

VILJE ä paikalliseen ytt Ota yhte aatalouteen K-m

RUOKONATATIMOTEISEOS

K-maatalouden lajikkeet ovat laadukkaita ja erittäin satoisia.

INGEBORG Kaura

• suurijyväinen laatukaura

vään Kysy ke rjous a t is eriko altasi! kauppia

ZEBRA Kevätvehnä

• kun sato ja laatu ratkaisevat

MAAREN Ohra

• isojyväinen, 2 -tahoinen, korkea hehtolitrapaino

www.k-maatalous.fi

Timotei Grindstad tai Jonatan 75%, Ruokonata Kora 25% • Ruokonadan ansiosta vahva jälkikasvukyky • Erityisesti poutiville hietamaille • Säilörehunurmeksi

ETELÄN PAALINURMISEOS Grinstad timotei 75%, nurminata 25% • Erinomainen yleisnurmiseos

TIMOTEIT Grindstad

• Satoisin timotei koko maassa, satoero muihin lajikkeisiin syntyy 2-3 niitossa Jonatan • Pohjoisiin viljelyolosuhteisiin

den alkua. Nyt on vielä hyvin aikaa tarvittaviin korjauksiin sekä kuluvien osien vaihtoon.

Ellei sopivaa osa löydy juuri sen varaosapisteen valikoimista, se saattaa löytyä jostain muusta pisteestä, tai keskusvarastosta, joka myös käydään läpi tiheällä kammalla.

Keväinen rompetori liittyy laajempaan projektiin Kone- ja Rautakeskolla. Siinä tarkennetaan varaosavarastojen kiertoa sekä alueellisesti että paikallisesti. Tietojärjestelmiä on kehitetty analysoimalla missä pisteissä on mitäkin osia ja missä päin tarvitaan eniten tietynlaisia osia.

Kevätsiivouksen tavoitteena on, ettei mihinkään varaosavarastoon jäisi hitaasti liikkuvaa tavaraa viemään hyllytilaa ja nostamaan varaston arvoa.

– Samalla tavalla kuin viljelijät miettivät omia toimiaan ja kustannustehokkainta tapaa toimia, mekin pyrimme yrityksenä palvelemaan asiakkaita kannattavasti. Hitaasti kiertävät osat poistetaan viemästä hyllytilaa niiltä osilta, joita asiakkaat useimmiten tarvitsevat, sanoo Jorma Mattinen Konekeskolta.

JOKAISESSA KAUPASSA on käyty läpi varaosa- ja konetarvike-

varasto ja kukin kauppias on ratkaissut valikoimista poistettavat osat.

Rompetorikampanjan osat ovat siis uusia, täysin hyvälaatuisia koneenosia tai konetarvikkeita. Ne ovat valikoimista poistuneita tai poistuvia tuotteita, tai joilla ei ole kysyntää enää, tai kyseisessä kaupassa. Joukossa on merkittäviä määriä myös kalliimpia osia.

Varaosat myydään merkittävin poistomyyntihinnoin. Kampanjat ovat toimipaikkakohtaisia.

Laadukkaat JEPPE -TÄYSRAVINNOT KOIRILLE

Aktiivi Plus

Aktiivi Jeppe

Jeppe Kana-Riisi Herkille koirille valmistettu täysravinto

Liikkuvien koirien täysravinto

Paljon liikkuville koirille valmistettu täysravinto

Kevyt Jeppe

Vähän liikkuvien koirien täysravinto

Jeppe -koiranruokasarjasta löydät oikean ravinnon koirasi kaikkiin elämänvaiheisiin.

Jeppe koiranruokien perustana on tuore liha.

Pentu Jeppe Kasvavien koiranpentujen täysravinto

Kysy lisää K-maataloudesta! www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Rompetori-kampanjassa ova mukana noin 30 varaosatoimipistettä. K-maatalouden kevätmarkkinoiden Rompetoreilta löytyy myös muita kone- ja maataloustarvikkeita poistomyyntihintaan.

KONE-ESITTELYT OVAT PERINTEISTÄ OHJELMAA KEVÄTMARKKINAPÄIVILLÄ.

KONE-ESITTELYT OVAT perinteistä ohjelmaa kevätmarkkinapäi-

villä. Salon K-maatalouden päällikkö Pertti Saarikallio kertoo, että Salon myymälässä kone-esittely on nyt kevättyökonepainotteinen. Uutta on aitaustarvikkeiden esittely.

– Hevosharrastus on lisääntynyt paljon tällä alueella. Meillä Salossa kevätmarkkinoilla käy paljon muutakin väkeä kuin maatalousyrittäjiä.

Salon K-maatalouden kevätmarkkinoilla tulee olemaan esittelijöitä mm. Dometalilta, Tumelta ja Arska-metallilta. Farmcomp esittelee aitaustuotteita, ja myös Kärcherin painepesureista on esittely. Salon kevätmarkkinapäivä on 20.3.

Myös Salossa on siivottu varaosa- ja tarvikevarastoista vanhojen mallien varaosat ja konetarvikkeet alennusmyyntiin. Saarikallion mukaan se on ollut tapana jo pitkään.

– Varastot on pakko pitää siistinä ja ajan tasalla vuoden ympäri. Joissakin osissa alennukset tulevat olemaan jopa 60 %. Tervetuloa perinteiselle papusopalle, toivottaa Pertti Saarikallio.

K-maatalouden Multiva-perävaunuihin on kevätmarkkinatarjouksena hydraulinen puomijousitus 239 euroa (etu 1100 euroa).

Claas Rollant 355 RC Uniwrap -paalainkäärijäyhdistelmän ostaja saa 12 rullaa käärintämuovia kaupan päälle (arvo 1000 euroa). Tarjous on voimassa 24.4. 2009 saakka. Tuotteita on rajoitettu erä vielä tälle keväälle. •

MONIKÄYTTÖINEN KOTIMAINEN

TUHTI WS 120 D2 MAANSIIRTOVAUNU Lava aitoa Hardoxia - parempi lavarakenne: pohjalevy 6 mm ja laidat 4 mm kulutusterästä • paino (500/50-17ELS renkaat) 2750 kg, kantavuus 12000 kg • 2-pyöräjarrut TUHTI WS 80 400-15,5/14 • Kantavuus 8000 kg • Tilavuus viljalaidoin 9,2m3

TUHTI WS 100 • Kantavuus 10000 kg • Tilavuus viljalaidoin 11,8m3

TUHTI WS 120 • Kantavuus 12000 kg • Tilavuus viljalaidoin 13,3 m3

TUHTI WS 140 • Kantavuus 14000 kg • Tilavuus viljalaidoin 14,9 m3

TUHTI WS 170 • Kantavuus 17000 kg • Tilavuus viljalaidoin 17,8 m3 • 2-pyöräjarrut, vetopuomijousitus

Lisävarusteet: TUHTI-saranalaidat: Aukeavat sivulle - Kätevä kuormata TUHTI-rehuvarustus: Saatavissa WS 100 - WS 170 TUHTI-pyöröpaalikehikko: kestävä rakenne, turvallinen kuljetus

www.k-maatalous.fi

AINA ASKELEEN EDELLÄ

Laadun viljelijän maamerkki K-MAATALOUDEN KEVÄTMARKKINAT Pe 6.3.

Ke 11.3.

To 19.3.

Pe 20.3.

Ke 25.3.

To 26.3.

Pe 27.3.

Ma 30.3.

Ti 31.3.

Ke 1.4.

To 2.4.

Pe 3.4.

Ma 6.4.

Ti 7.4.

Ke 8.4.

To 9.4.

Ti 14.4.

Pe 17.4.

La 18.4.

To 23.4.

Pe 24.4.

Pe 8.5.

Tampere Turku Lahti, Lappajärvi Salo, Orimattila, Övermalax, Virrat, Jalasjärvi Toholampi, Eura, Porvoo, Karjaa Kannus Kauhajoki, Kokkola, Kuortane, Seinäjoki, Lohja, Vöyri Alavus, Veteli Veteli, Nurmijärvi Kouvola, Oulainen, Mäntsälä, Haapajärvi Reisjärvi, Nilsiä, Joensuu, Lappeenranta, Häijää, Riihimäki, Kiuruvesi, Forssa, Ylivieska Nivala, Kitee, Närpiö, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kalajoki, Kuopio, Juva, Virolahti, Oulu, Savonlinna, Kauhava, Somero, Loimaa Iisalmi Vieremä Suonenjoki, Tervajoki Ilmajoki, Rantsila Varkaus Saarijärvi, Keuruu, Vaala Keuruu Ranua, Rovaniemi, Kankaanpää, Kajaani Pudasjärvi, Kuhmo, Tornio, Konnevesi Kemijärvi

Seuraa kevätmarkkinatarjontaa kauppakohtaisesta ilmoittelusta.

• 12 perusmallia, tilavuudet 138,8 - 825,6 m3 • Laajat muuntelumahdollisuudet ja viljan varastointitarpeen mukaan • Tasamaa- ja rinnemallit • Täydellinen toimitus kattoineen ja uunihuoneineen tai osatoimituksina sovitulla tavalla • Seikkaperäiset ohjeet ja rakennuspiirustukset sisältyvät hintaan

oehto Ennakk sa voimas un u maalisk n! u u p lop

PYÖREÄT ARSKA -TERÄSPELTISIILOT VARASTOINTIIN Arska-teräspeltisiilo toimitetaan valmiina pystytyspakettina. Mukana seuraa kaikki tarpeellinen pulteista ja muttereista alkaen aina tiivistysmassaan saakka • Halkaisijat 5,6 m, 6,4 m tai 7,2 m • tilavuudet 96 m3 - 292 m3 www.k-maatalous.fi

KOETILA VALMISTAUTUU KESÄÄN K-MAATALOUDEN KOETILA HAUHOLLA EI SUINKAAN NUKU TALVIUNTA. UUDEN VILJALABORATORION TOIMINTA KÄYNNISTYI ALKUVUODESTA. KOETILAN VÄKI ALKOI SUUNNITELLA TULEVAA KESÄÄ HETI KUN EDELLINEN KASVUKAUSI JA SEN TUTKIMUSTULOKSET OLI ANALYSOITU. TEKSTI JA KUVAT ANNE PENTTILÄ

peittää vielä Hauhon pellot helmikuussa, mutta aurinko hehkuttaa jo toimistotiloja. Tunnelma on sekä innostunut että odottava. Koetila on saanut viralliseen lajikeluetteloon peräti kuusi uutta lajiketta. Uuden viljalaboratorion toiminta on jo käynnistynyt ja uuden tutkimusjohtajan valintaa odotellaan.

– Luetteloon saatiin kaksi kevätvehnää, timotei, puna-apila, 2-tahoinen ohra ja kevätruis, iloitsevat tutkimusmestari Arja Rönkkö ja tilanhoitaja Kalle Kärki.

– Viljalaboratorion toiminnan siirtyminen Hauholle Someron K-maatalouden tiloista on ollut merkittävä tapahtuma, lisää laboratoriopäällikkö Siri Taalas.

TASAINEN LUMIKENTTÄ

22 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

VILJALABORATORIO TEKEE pääasiassa käyttölaatu- ja hinnoitteluanalyysejä K-maatalous-kauppojen kautta tuleville viljanäytteille.

Näytteistä voidaan analysoida viljalajista riippuen kosteus, hehtolitrapaino, valkuainen, tärkkelys ja sakoluku. Lisäksi määritetään rikkajyvpitoisuuksia ja tehdään seulontoja, kuten mallasohrasta lajitteluasteen määritystä. Mallasohran itävyys kuuluu myös analyysivalikoimaan. Öljykasveista voidaan analysoida kosteus ja roskapitoisuus. Peittaamattomasta siemenestä tehdään kylvösiemenen itävyydenmäärityksiä. Evira tarkastaa ja kalibroi laboratorion laitteet säännöllisesti.

– Tutkittavat näytteet ovat enimmäkseen Etelä-Suomesta, kertoo Siri Taalas.

Pohjanmaalta ja Itä-Suomesta teetetään paljon itävyysanalyysejä.

Someron viljalaboratorio analysoi aiemmin vuositasolla noin 7000 näytettä.

Hauholle näytteitä odotetaan saapuvaksi vähintään saman verran. Tammikuu on tosin jo osoittanut, että näytemäärät lienevät kasvavaan päin.

– Trendi on, että kauppaviljan laatua halutaan selvittää entistä tarkemmin ja erilaatuiset erät pyritään pitämään erillään, mikä lisää näytteiden määrää.

Viljalaboratorion ruuhkahuippu alkaa syksyllä puintiaikaan. Kolmen kuukauden aikana analysoidaan noin 70 % koko vuoden näytteistä. Viljalaboratorio työllistää tällöin kolme henkilöä. Lisäksi koetilan

tutkimuslaboratorion tutkimusassistentit Noora Berg ja Ritva Nikkilä tekevät itävyysanalyyseja Viljalaboratoriolle kevätkaudella.

– Syksy on kiireistä aikaa. Tulokset on saatava mahdollisimman nopeasti näytteiden lähettäjille, sanoo Taalas.

Viljelijä toimittaa viljanäytteensä K-maatalous-kauppaan, mistä näyte lähetään viljalaboratorioon. Analysointi vie yleensä pari työpäivää, jonka jälkeen tulokset lähetetään kauppojen viljavastaaville, jotka välittävät ne viljelijöille. Kylvösiemenen itävyysanalyysi kestää vähintään 10 päivää.

VIIME SATOVUOSI oli tilalla ennätykselli-

sen hyvä, mikä saa kokeneen tilanhoitajan puistelemaan päätään.

– Kesän aikana on näköjään turha yrittää ennustaa satomääriä kasvustojen perusteella. Hankalasta kesästä huolimatta talousviljelyslohkojen satotulokset olivat erittäin hyviä, eikä eriä mennyt hylkyyn itävyydenkään takia, sanoo Kärki.

Koetilan siemenviljelykset tuottivat esimerkiksi Xanadusta yli 5500 kilon ja Vildestä 5300 kilon hehtaarisatoja, ja Ringsakerista sekä Marikasta noin 5000 kiloa. Kier-ruis sen sijaan kärsi kuivasta ja viileästä alkukesästä. Siitä saatiin satoa 4100 kg/ha, kun edellisenä kesänä sato oli 5000 kg/ha.

– Lajikkeet ovat hyviä, niissä olisi selvästi enemmän potentiaalia kuin mitä va-

1

2

UUDET LAJIKKEET

3

VIIME SATOVUOSI OLI TILALLA ENNÄTYKSELLISEN HYVÄ.

rovainen viljely tuo esiin. Emme myöskään pysty käyttämään kasvinvuorotusta siinä mittakaavassa kuin yleensä suositellaan, mikä myös vaikuttaa satotasoihin.

1 Siri Taalas mittaa sakolukua viljalaboratorion uusissa tiloissa.

2 Osa koeruuduista näytti aika hyvältä alkukesästä viime vuonna. Kasvukausi oli poikkeuksellinen Hauhollakin, totesi Kalle Kärki.

ALUSTAVAT SUUNNITELMAT talousvilje-

lysten siementuotannosta on tehty jo alkuvuodesta. Kevään aikana lyödään lukkoon myös lajike- ja viljelyohjelmakokeiden suunnitelmat kokeiden valmistelua varten.

Koetilan siemenviljelykset suunnitellaan siemenkeskuksen tarpeiden mukaan.

Pelloilla tuotetaan lajikepuhdasta raakasiementä. Koetilan väki urakoi peltotyöt Hahkialan kartanollekin, joka myös tuottaa siemenraaka-ainetta siemenkeskukselle.

Tänä vuonna koetilan ja Hahkialan Kartanon pellot – yhteensä noin 160 hehtaaria – on suunniteltu tuottamaan neljäätoista eri lajiketta. Tosin suunnitelmat saattavat hiukan muuttua kevään kuluessa.

Siemenviljely tässä mittakaavassa on melkoinen paletti, koska joka lohkolla on huomioitava mm. esikasvirajoitukset, viljelyetäisyydet ja siemenluokat.

– Yksinkertaisuuden vuoksi viljelemme yhdestä lajikkeesta vain yhtä luokkaa. Viime vuonna olivat ensimmäistä kertaa tuotannossa Amber-ohra, Ringsaker-kaura ja IMI-rypsi. Nyt ensimmäinen tuotantovuosi tulee olemaan kevätvehnä Demonstrantilla ja Rokka-herneellä. Petitasta todennäköisesti viljelemme puristamorypsiä, koska öljykasveilta vaadittava 400 metrin

3 Hannes Höykälä esittelee Bjarne-myllyvehnän viljelyohjelman mukaan käsiteltyä koeruutua viime kesänä Viljelyohjelmapäivänä.

eristysetäisyys ei täyty. Lohko on rypsikokeiden vieressä.

Rypsi sinänsä toimii hyvänä välikasvina viljeltäessä viljansiementä, koska se vähentää kitkentätarvetta. Maat on kynnetty muutamia lohkoja lukuunottamatta.

Yleensä lajikkeen vaihto tietää kitkentää kesällä.

– Esimerkiksi rypsin jälkeen sopii hyvin kevennetty muokkaus tai muokkaus keväällä. Mutta viljakierrossa syyskyntö kyllä vähentää seuraavan kesän kitkentäkiireitä siemenviljelyksillä.

KOERUUDUILLE ON VARATTU noin kah-

deksan hehtaaria. Lajikekokeet valtaavat niistä merkittävän osan. Viljelyohjelmakoeruuduilla selvitetään palautteen ja aiempien tutkimusten perusteella mitkä viljelymenetelmät ja niiden yhdistelmät ovat viljelijälle kustannustehokkaimpia Suomen olosuhteissa.

Tutkimuksen kohteena ovat kasvinsuojeluaineet, kasvunsääteet ja lannoit-

Viralliseen lajikeluetteloon hyväksyttiin kuusi uutta K-maatalouden koetilan testaamaa lajiketta.

Graminorin Demonstrant-kevätvehnän kasvuaika on sama kuin Zebran, mutta sato on parempi. Korsi on hyvä ja jyvän laatuominaisuudet ovat Zebran tasoa.

Puntari on sadontuottajan kevätvehnä. Se on erittäin satoisa, myöhäinen, lujakortinen ja taudinkestävä Amber on mallastyypin ohra, hyvin satoisa, jyvä on kookas ja siinä on matala valkuaispitoisuus. Amberin kasvuaika on pitkä ja korsi hyvä.

Rogo-kevätruis on tervetullut uutuus. Sillä on Juusoa parempi korrenlujuus, yhtä suuri sato ja vain hieman myöhäisempi.

Tryggve on hyvin talvehtiva, 3-5-vyöhykkeille sopiva timotei.

Se on keskimäärin kaksi päivää Grindstadia myöhäisempi. Tasaisen satoisa lajike sopii hyvin lajikevalikoimaan pohjoisille alueille silloin kun halutaan rytmittää rehunkorjuuta eri lohkoilla.

Puna-apila SW Torun on satoisa, pohjoiseen sopiva ja talvenkestävä lajike.

Lajikeluetteloon hyväksytyt uudet lajikkeet menevät aluksi lisäysviljelyyn. Markkinoille ne tulevat aikaisintaan parin vuoden kuluttua.

teet. Niistä testataan erilaisia ainemääriä, yhdistelmiä, tankkiseoksia ja käsittelyajankohtia, sekä niiden sopivuutta eri lajikkeille. Tulokset julkaistaan K-maatalouden Viljelyohjelmassa.

Koetilan väki, kasvinsuojeluainevalmistajien edustajat ja tuotepäällikkö Hannes Höykälä suunnittelevat ja toteutettavat kokeet yhteistyössä.

Höykälän mukaan tautiaineet ovat nousseet viime vuosina merkittäväksi tutkimuskohteeksi. Useissa tutkimuksissa on todettu, että tautitorjunta paitsi lisää kiloja, myös parantaa sadon laatua.

– Tautitorjunta saattaa olla juuri se ratkaiseva tekijä, joka nostaa laadun rehuviljasta mylly- tai mallasluokkaan. Hintaerot luokkien välillä ovat jopa 50 euron luokkaa tonnilta. Esimerkiksi 4000 kilon satotasolla se merkitsee 200 euroa, pelkästään paremman laadun kautta, ottamatta edes huomioon lisäkiloja. Lisätuotto kattaa reilusti torjuntakustannukset. •

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 23

VARPAISJÄRVELÄINEN JYRKI RANTSI ON LASKENUT TORJUNTAAINEET VARASTOSTAAN JA MIETTINYT TULEVAN KESÄN TARPEET. MAATALOUSMYYJÄ RISTO LAAJALAHTI IISALMEN K-MAATALOUDESTA KYSELEE VIIME KAUDEN HAVAINNOISTA. RANTSIN TILAN KASVINSUOJELUSUUNNITELMA ON MUODOSTUMASSA.

Rantsin tila on kehittänyt porsastuotantonsa hyviin tunnuslukuihin ja sama määrätietoinen ote jatkuu viljanviljelyssä. Kasvinsuojelusuunnitelmaa viimeistelemässä Jyrki Rantsi (vas.) ja Risto Laajalahti.

TEKSTI JA KUVA LEENA PAKARINEN

KAKSI AMMATTILAISTA JA

KASVINSUOJELUSUUNNITELMA VILJAN HINTA SAI Jyrki ja Katri Rantsin

panostamaan pari-kolme vuotta omaan ohraan. 360-400 jalostusemakon sikalassa kuluu vuodessa noin miljoona rehukiloa. Nyt tehdasrehu on enää porsailla. Sika on vaativa viljankäyttäjä, joten kasvinsuojelu on harkittu tarkkaan.

– Sika ei siikasilla kasva, sanoo Jyrki, tarkoittaen huonoja ja keveitä jyviä.

Lietteeseen perustuva viljanviljely IVvyöhykkeellä on tasapainoilua kasvukauden pituudessa ja kasvunsääteissä. Viime kesä oli haasteellinen.

– Punaisia jyviä ei ollut omassa viljassa ollenkaan, ei homeita, eikä ollut ruokintaongelmia. Aineiden puolesta ei voi valittaa, sanoo Jyrki Rantsi.

Ensi kesälle on tulossa 110 hehtaaria ohraa, muun muassa Edeliä, Vildeä, Pilviä ja aikaista Tiriliä, joka on vahva ehdokas uudeksi ykköslajikkeeksi. 30 hehtaaria jää kunnostukseen.

– ONKO POHJAVESIALUEITA? Entä api-

laa? Miten olkien käyttö, tarkistaa Risto Laajalahti lähtökohtia. Peräkkäiskäytössä on enemmän miettimistä. Esimerkiksi viime vuonna käytetyn tautiaineen peräkkäiskäyttörajoituksen takia pitää 16 hehtaarille löytää vaihtoehtoinen aine.

– Entäs Juventus? Silläkin muuten on peräkkäiskäyttörajoitus, huomaa Jyrki Rantsi.

24 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

– Jos tautia näkyy kasvustossa, ollaan jo myöhässä. Tutkimuksien mukaan osa sadosta on silloin jo menetetty, huomauttaa Laajalahti ehdottaen pitkän tehoajan valmisteita. Mutta niitäkin on käytettävä ajoissa. Pitkäkään tehoaika ei poista kasvustossa jo olevia oireita.

Jyrki ennakoi kevytmuokkauksen lisäävän tautipainetta, ja toinen riskitekijä on ohrasta ohraan viljely. Lähes kaikilla uusilla lohkoilla on kuitenkin parhaimmillaan kymmenien vuosien nurmitausta.

Rikkatorjunnassa Jyrki on suosinut gramma-aineita helpon käsiteltävyyden takia. Expressiä onkin varastossa jonkin verran. Monivuotisista tärkein torjuttava on juolavehnä. Säännöllisellä glyfosaattiruiskutuksella kyykistyvät muutkin rikat.

TILAN VARASTOJEN PERUSTEELLA Laaja-

lahti ehdottaa kasvitaudeille Comet-Sportak- tai Comet-Proline-seosta. Vai kävisikö laajatehoinen Comet Plus? Varsinkin tautiaineiden kanssa Jyrki Rantsi katsoo hehtaarikustannusta ja priorisoi lohkoja tuotto-odotusten mukaan. Suunnitelmaan merkitään 20 hehtaarin kertakäsittelyyn Comet Plussaa ja muulle alalle CometSportak- ja Comet-Tilt-seoksia.

Laoneston ehdokkaaksi löytyy tuttu Terpal. Hivenlannoitustarpeen Jyrki Rantsi päättää katsoa vasta kasvukaudel-

la lehtivihreämittauksen yhteydessä kaupan Viljelyohjelma-tapahtumassa. Samalla saa ennusteen satotasosta ja laoneston tai lisätypen tarpeesta.

Rantsit käyttävät yhtä lailla uutuuksia kuin tuttuja tuotteita, koska kauppanimikkeet vaihtuvat niin nopeasti, että on helpointa ajatella tuotteet tehoaineen mukaan. Tiedot alan kehityksestä löytyvät pääasiassa netistä ja ammattilehdistä.

Myös keskustelut viljelijäkollegoiden ja maatalousmyyjien kanssa antavat näkemystä. Viime vuoden kasvinsuojelusuunnitelma syntyi Risto Laajalahden kanssa.

Ennakko-ostoa Rantsit hyödyntävät pääosassa kasvinsuojeluaineissa, mutta varastossa on koko ajan perusaineita.

– Tautipainetta ja säitä ei pysty ennustamaan, joskus päätös tehdään ruiskutusaamuna.

KASVINSUOJELUSUUNNITELMASSA yhdistyy tilan tieto ja kokemus omista pelloista sekä myyjän ammattitaito uusista aineista ja määräyksistä. Sen tekeminen ei edellytä ostamista. Risto Laajalahden mukaan Ylä-Savon lypsykarjatilojen viljanviljelyssä on siirrytty yhä enemmän laajatehoisiin aineisiin.

– Tilaesimerkit ja neuvonta ovat lisänneet tautiaineiden käyttöä myös nurmivaltaisilla tiloilla. Apilan viljelyn laajeneminen on toisaalta tuonut rajoitteita torjunta-aineiden käyttöön.

Laajalahti toivoisi viljelijöiden kiinnittävän nykyistä enemmän huomiota rikkatorjuntaan myös säilörehunurmilla. Sillä saataisiin satoa ja laatua.

– Nurmien lopettamista glyfosaatilla kyllä käytetään paljon, mutta se ei riitä pellon rikkasiemenpankin nujertamiseen. •

VOITTO JA ENNÄTYSSATO VILJELYOHJELMALLA ENSI KERRALLA MENEE KYMPPITONNI RIKKI, ARVELEVAT SEPPO JA TUULA VÄTTI. VIIME KESÄNÄ OLI JO HILKULLA: VILDEOHRAN SATO JÄI 501 KILON PÄÄHÄN HAAMURAJASTA. SUOMENENNÄTYSTULOS TOI VÄTEILLE VOITON KÄYTÄNNÖN MAAMIEHEN SATOKILPAILUSSA. TEKSTI JA KUVA RAILA AALTONEN

PÄÄTÖS SATOKILPAILUUN OSALLISTUMISESTA syntyi toukokuisena viikonloppuna pariskunnan ajeltua Turkuun ja takaisin ja nähtyään maakunnan orasmaiden olevan yleisesti heikon näköisiä. Tuula Vätti tosin koetti toppuutella miehensä kisainnostusta, tuloksetta. Kilpailun myötä 11 hehtaarin ohralohkosta tuli tavallistakin kiinnostavampi seurattava.

– Teimme viljelytoimenpiteet ihan normaalisti, yhtään emme panostaneet enempää kuin muihinkaan peltoihin. Tautiaineina lohkolla olivat Comet ja Juventus, kertoo Seppo Vätti.

Siemen kylvettiin lämpimään, ukkoskuuron kastelemaan maahan, jossa se iti ennätysnopeasti. Kasvukausi oli Seppo Vätin mukaan hyvä ja tasainen.

Lajikevalintaa ohjasi isännän selittämätön tunne siitä, että tulossa oli märkä vuosi. He viljelivät Vildeä jo edelliskesänä, ja huomasivat lajikkeen monin tavoin hyväksi: se on aikainen, lujakortinen, satoisa ja helppo puida. Myöhäisiä lajikkeita Vätit eivät enää käytäkään, koska myyvät viljan tuoreena. Vilja on saatava puitua 16-17 prosentin kosteudessa.

Viime kesänä säkyläläistilalla oli viljelyssä 70 hehtaaria, joista runsaalla 10 hehtaarilla kasvoi sokerijuurikasta. Ohrasta korjattiin keskisatona 7000 kiloa hehtaarilta. Jo keskiarvo olisi riittänyt 11. sijaan satokilpailussa. Satotason selittää huolellinen paneutuminen viljelyyn joka vaiheessa.

– TYÖ ALKAA JO TALVELLA, kun mietimme kunkin lohkon ra-

vinnetarpeita ja suunnittelemme kesän viljelytoimet. Teemme muokkauksen huolella, ajatellen aina seuraavia työvaiheita. Pellot esimerkiksi jyrätään kylvön suuntaan siten, etteivät ruiskutuksessa ruiskun siivekkeet vaapu maan epätasaisuuden takia.

Pariskunta tekee peltotyöt yhdessä. Tuula Vätti on tarkka jyrääjä, jonka jäljiltä ei puimurin pöydälle kiviä nouse. Emäntä on tilan päätoiminen maatalousyrittäjä, kun taas isäntä jakaa aikansa maatöiden ja palkkatyön kesken. Päätyökseen hän toimii myymäläpäällikkönä K-Maatalous Lammela Oy:ssä, Eurassa.

Osaltaan ennätyssatoa siivittivät Seppo Vätin mielestä kaksi eri ruiskutuskertaa ja torjunta-aineiden kanssa yhtaikaa annettava lehtilannoitus.

– Rikkaruiskutuksen yhteydessä annetaan myös vajaa puoliannos tautiainetta, ja kahden viikon päästä loput. Kasvi ottaa aina vähän siipeensä ruiskutuksesta, ja se voi häiritä jyväluvun kehitystä. Hivenlannoitus pienentää kasvin stressiä ja parantaa kuivuudensietoa.

26 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

Seppo ja Tuula Vätti valmistautuvat sukutilan 400vuotisjuhliin kahden vuoden päästä. Nuorin lapsista opiskelee agrologiksi ja jatkaa aikanaan viljelyä.

Korrensäädettäkin kilpailuohralle käytettiin, sillä lohko oli eloperäistä hietamultaa.

– Satoa se ei aina välttämättä lisää, mutta jos lako on uhkana, niin ilman ei pärjätä. Mitä pienempi annostus, sitä hellävaraisempaa kasville. Terpalin annostuksen voi säätää joustavasti 0,5 litrasta 1,5 litraan.

Kisalohkon lannoitus: Pellon Y4 (20-2-12) 490 kg/ha ja Viljan Hivenlannoite (10-0-0) 2 x 7 l/ha. Kasvinsuojelu: Ariane 1,5 l + Sportak 0,4 l + MCPA 1,0 l + Starane 0,5 l /ha (8.6.). Terpal 0,8 l + Juventus 0,4 l + Comet 0,3 l / ha (22.6.).

MIEHEN INNOSTUS ON TARTTUVAA. Hän toimikin aiemmin K-maatalouden torjunta-aineneuvojana. Nykyään hän levittää tietouttaan tekemällä parinkymmenen asiakkaansa kanssa peltokierroksia kesäiltaisin. Porukka kiertää toistensa lohkoilla, tekee havaintoja ja pohtii, miten kasveilla havaittuihin puutteisiin pitäisi reagoida ja mitä olisi voinut tehdä toisin.

– Kasvien kasvua täytyy seurata, ja jos kasvustossa huomaa jotain erikoista, siihen on tartuttava heti eikä kolmen päivän päästä, kokenut neuvoja huomauttaa.

Hän käytti viime kesänä myös uutta rikka-ainetta, Sekatoria. Kokemukset olivat hyviä. Järkevällä hehtaarikustannuksella Sekator+MCPA-ruiskutus pärjäsi hyvin kalliimmille aineyhdistelmille.

– Teho oli hyvä vaikeisiin rikkakasveihin, kuten mataraan, valvattiin ja ohdakkeeseen, jopa talvehtineeseen saunakukkaan.

Vaikka ykkössija satokilvassa jo tuli, tila saattaa olla mukana seuraavassakin ohrakisassa. Niin on kymmenen lapsen pappa on luvannut pikku Viljalle, joka syntyi parhaaseen puintiaikaan vuonna 2008. •

PALJON AVOIMIA KYSYMYKSIÄ VILJAKAUPASSA 2009 VILJAMARKKINOITA HEIKENTÄVIÄ teki-

jöitä ovat muun muassa talouskriisin hidastama kysynnän kasvu joillakin viljakäytön osa-alueilla. 2008 saatiin viljasta maailmalaajuinen ennätyssato, josta tulee päätymään merkittävästi viljaa interventiovarastoihin erityisesti uusissa EUjäsenmaissa. Viljavarastojen lähtötasot kasvavat edellisestä vuodesta, vaikkakin maaosien väliset vaihtelut ovat suuria. Öljyn hinnan alenemisen myötä esimerkiksi maissin käytön kannattavuus etanolin raaka-aineena on vähentynyt.

Viljan hinnan nousua vahvistavia tekijöitä ovat talouskriisistä johtuva rahoituksen puute erityisesti Venäjän alueella ja Baltiassa. Maailman väestö kasvaa edelleen 80 miljoonan ihmisen vuosivauhdilla. Merkittäviä tuottajamaita Argentiinaa ja Brasiliaa vaivaa kuivuus. EU-27-maiden kokonaissadon arvioidaan tällä hetkellä laskevan 312:sta 296 miljardiin kiloon.

Maailman viljavarastot ovat erityisesti rehuviljojen osalta edelleen niukat.

Markkina voi muuttua nopeastikin mikäli sadot eivät ole odotusten mukaisia.

KUTEN MUILLAKIN TALOUDEN SEKTOREILLA, ON MYÖS VILJAKAUPASSA PALJON AVOIMIA KYSYMYKSIÄ SATOVUODELLE 2009-2010: OSITTAINEN KYSYNNÄN KASVUN HEIKKENEMINEN, ENNÄTYSSADOT 2008 SEKÄ INTERVENTIOVARASTOJEN JA ÖLJYN HINNAN VAIKUTUKSET. TEKSTI TANELI RYTSÄ

Barke ja Scarlett ovat edelleen kotimaisen mallasohratuotannon päälajikkeita. Uusista lajikkeista Xanadu on hyvää vauhtia nousemassa yhdeksi potentiaaliseksi päämallaslajikkeeksi. Muut kotimaisen mallasteollisuuden käyttämät lajikkeet ovat Annabell, Saana, Tipple, Braemar ja Polartop.

säksi kauran maailmanmarkkinaan vaikuttaa erityisesti Kanadan kaurantuotanto.

USA on kauran merkittävin tuontimaa ja samalla hinnan määrittäjä maailman kauramarkkinoilla. Kanadan kaurasadot 2007 ja 2008 olivat suuria, mikä on painanut kauran hintaa USA:ssa. Tämä on myös näkynyt EU-markkinoilla laskevana hintana.

Kanadan kaura-alan on yleisesti arvioitu laskevan satovuodelle 2009/10. Tämä on näkynyt myös Chicagon kaurafutuurin hinnoittelussa, jossa kuukausien välinen hintaporrastus on ollut keskimääräistä suurempi. USA:n kaupallisten kauravarastojen arvioidaan kasvavan noin 200 000 tonnia tämän satovuoden loppuun mennessä. Toisaalta viiden prosentin kauraalan lasku Kanadassa pienentäisi tarjontaa 600 000 t.

Kauran hinta USA:n markkinoilla on lisäksi riippuvainen maissin hintakehityksestä, koska kauran hintaa verrataan maissiin rehun raaka-aineena. Maissin hinta on alkuvuodesta ollut nousussa.

USA:n maissialan ennakoidun laskun lisäksi maissin hintaa ovat vahvistaneet Argentiinan ja Brasilian kuivuus.

MALLASOHRAN KOTIMAAN SADON 2008

hyväksymisprosentti jäi lopulta ennakoitua alhaisemmaksi, vaihdellen maan sisällä 30:stä 50 prosenttiin. Valkuaistasot ja lajittelu olivat hyviä, mutta hylkäyksiä tuli homeiden perusteella erityisesti myöhäisissä lajikkeissa.

Suuren mallasohra-alan (162 000 ha) ansiosta kotimaan mallasteollisuus saa kuitenkin tällä satokaudella hankittua raaka-aineen kotimaasta. Oluen kulutuksen kasvun arvioidaan laskevan vuonna 2009. Nopeasti heikentynyt Venäjän taloustilanne aiheuttaa epävarmuutta myös mallasmarkkinoilla.

EU-alueen mallaskapasiteetin arvioidaan kasvavan noin 400 miljoonaa kiloa satovuoden 2009/10 aikana. Maltaan käytön arvioidaan kasvavan 200 miljoonaa kiloa EU-alueella, ja samaan aikaan osa kapasiteetista tulee käymään vajaatehoisena.

EU-alueen mallasohratuotannon arvioidaan laskevan 800 miljoonaa kiloa, mikä helpottaa hieman mallasohran ylijäämätilannetta Euroopassa. Tällä satokaudella mallasohran ylijäämän arvioidaan Euroopassa olevan noin 2,6 miljardia kiloa. Euroopan mallasohran ylijäämäksi satokaudella 2009/10 arvioidaan tässä vaiheessa 1,7 miljardia kiloa. Lopullinen tilanne toki tiedetään vasta ensi syksynä, kun sadot on saatu puitua.

VEHNÄNTUOTANTO kasvoi merkittävästi tälle satokaudelle. Hyvästä kysynnästä huolimatta vehnän varastot kasvavat. EU on tällä satokaudella ollut merkittävä viejä vehnän maailmanmarkkinoilla.

Epäsuotuisista kylvö- ja kasvuolosuhteista johtuen EU:n vehnätuotannon arvioidaan kylvöalojen perusteella laskevan 8 mrd. kg. USA:n syysvehnäala on noin 9 % viime vuotta alhaisempi.

Kotimaassa on ollut pulaa erityisesti korkeavalkuaisesta vehnästä viime vuosina. Myllyteollisuus on tänäkin vuonna joutunut paikkaamaan vajetta tuonnilla.

Lähialueista Ruotsi on joutunut tuomaan vehnää tänä vuonna, mikä on osaltaan pitänyt kotimaista vehnän hintatasoa kansainvälisen hinnan yläpuolella.

Kotimaan vehnätase on kokonaisuudessaan ylijäämäinen. Rehuvehnää on tänä vuonna viety mm. Saksaan. Lisäksi kotimaan rehuteollisuus on lisännyt rehuvehnän käyttöä.

MAAILMAN

SEKÄ KAURAN MAAILMANTUOTANTO et-

tä kysyntä elintarvikekäyttöön on jatkanut kasvuaan. Kotimaisten myllyjen lisäksi suomalaista kauraa viedään merkittäviä määriä Keski-Euroopan myslejä valmistaville kauramylläreille. Suomen ja Ruotsin li-

2009/10 ARVIOINTI on haasteellinen. Viljamarkkinoilla on koettu viimeisen vuoden aikana sekä kaikkien aikojen hintojen nousu että lasku. Viljavarastot tulevat kasvamaan, mutta varastojen taso pysyy alhaisena. Talouden epävarmuus vaikuttaa vain lievästi perusruoan kysyntään, mutta viljan teollisuuskäytön kannattavuus mm. etanoli- ja mallasteollisuudessa on joutunut kovemman kustannuspaineen alle.

Lisäksi rahastojen liikkeet maailman viljapörsseissä ovat ennalta arvaamattomia. Esimerkiksi syksyn 2008 aikana viljapörssien volyymista arvioitiin poistuneen 30 % rahastojen poistuttua markkinoilla.

Todennäköisyys viljahintojen voimakkaalle vaihtelulle on kasvanut. Viljamyyntien suunnitelmallinen hajauttaminen satokauden sisällä on entistä tärkeämpää.

Hinnan kiinnittäminen osalle satoa kannattaa pitää mielessä yhtenä vaihtoehtona. Viljan laadun varmistaminen on merkittävä riskinhallintakeino sekä menekin että viljelyn kannattavuuden suhteen.

Kotimaan alhainen öljykasvien omavaraisuus kannattaa pitää mielessä viljelyvalintoja tehtäessä. Viljelysopimus on hyvä perusta viljakaupan suunnittelulle ja menekin varmistamiselle. • SATOKAUDEN

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 27

1 1 Lemkenin kylvölannoitin poikkeaa merkittävästi totutuista takapyöräkoneista, mutta edukseen. Kun syksyllä joutuu joskus kylvämään märkääkin peltoa, oras jaksaa helposti nousta pintaan. Siemenrivin päällä on vain löyhä maakerros.

SIEMENET MENEVÄT JUURI OIKEAAN SYVYYTEEN.

2 Mathias Dahlberg kylvi rukiin suoraan viljansänkeen. Syksyllä lohkoa tarkasteltaessa se oli orastunut yllättävän hyvin, vaikka märkyys kiusasi.

2

SYYSKYLVÄJÄ SAI HYVÄT ORAAT MÄRKYYS PYRKII KIUSAAMAAN SYYSKYLVÄJÄÄ. TAKAPYÖRÄKONE SAATTAA TIIVISTÄÄ MAAN SIEMENEN PÄÄLLÄ LIIAN TIIVIIKSI, JOLLOIN ORAS EI JAKSA TUNKEUTUA PINTAAN. KEMIÖLÄINEN MATHIAS DAHLBERG KIINNOSTUI LEMKEN SOLITAIRISTA, JOSSA PAKKERIPYÖRÄSTÖ ON KYLVÖVANTAIDEN ETUPUOLELLA. MATHIAS DAHLBERG VILJELEE Kemiössä

80 hehtaarin peltoalaa ja urakoi sen lisäksi kylvöjä muutaman sata hehtaaria vuodessa. Siitä on syyskylvöjä ainakin puolet. Märkyys pyrkii olemaan syyskylväjän kiusa, koska takapyöräkoneet tiivistävät maan siemenen päällä liian tiiviiksi eikä oras jaksa tunkeutua läpi.

Lemkenin Solitair-kylvölannoittimessa pakkeripyörästö on kylvövantaiden etupuolella, ja siemenen päälle varisee vain löyhä maakerros. Tämä innosti Dahlbergia hankkimaan Lemkenin.

– Pinnalle nousseiden oraiden perusteella koen tehneeni oikean valinnan, sanoo Dahlberg, ja uskoo saman pätevän myös kevätkylvöillä.

– Joku pellon kulma voi olla hiukan märkä, vaikka 90 % on juuri sopivan kosteata. Lemken tiivistää maan, mutta siemenen alapuolelta, ei päältä.

nen kylvöä. Lemkenin lautasmuokkain kääntää hyvin maata, se toimii jo 10 km/h nopeudella.

– On kuitenkin muistettava, että sängen alla oleva maa kuivuu hitaammin kuin muokattu, ja kuivumisen odottelu vaatii kärsivällisyyttä.

Siemenet siirtyvät ilma-avusteisesti kaksoiskiekkovantaille. Ne putoavat kiekkojen keskipisteen etupuolelle, eli kiekkojen laskevalle puolelle. Siemenet menevät juuri oikeaan syvyyteen ja peittyvät.

Koneessa urakoitsijaa miellyttää myös kiertokokeen nopeus: kaukalo syöttölaitteen alle ja napin painallus ohjausnäytöstä. Syöttölaite pyörii ohjausnäyttöön ohjelmoidun ajan. Määrä punnitaan ja kilomäärä syötetään ohjausnäyttöön. Sen jälkeen kylvömäärää voi vapaasti muuttaa myös ajon aikana ja kylvömäärä on varsin tarkka.

SÄNGELLE TALVEN AJAKSI jätettyjä pel-

KYLVÖYHDISTELMÄN

toja Dahlberg ei aio muokata keväällä en28 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

PITUUS epäilytti aluksi, mutta kone oikoo kulmissa vä-

hemmän kuin perinteiset takapyöräkoneet. Kone kääntyy pakkeripyörien varassa, jotka sijaitsevat keskivaiheilla eiväkä koneen takana. Suurikehäisissä pyörissä on traktorikuvio. Maa ei lähtenyt koskaan ”lauttaamaan” edellä, vaikka märkääkin viime kaudella oli. Dahlberg kylvi sekä kevytmuokattuun maahan että suoraan sänkeen.

Jos uudesta koneesta etsii parannettavaa, sellaisiakin kohtia toki aina löytyy, mutta ne ovat kuitenkin vähäisiä.

– Säiliöiden tyhjentymisestä ilmoittava äänimerkki tulee toki aina ennen kuin siemen tai lannoite loppuu, mutta kun se tulee, silloin on syytä lähteä heti tankkaamaan.

Tärkein asia on kuitenkin, että kone toimi hyvin. Dahlberg teki kaupan sillä ehdolla, että se varmistuu vasta sitten kun syksyn kylvöt on tehty. Ja kyllä päätös oli, että takapyöräkone sai mennä ja Lemken jäi. •

NYT ENTISTÄ ENTISTÄ V VAHVEMPANA! AHVEMPANA! AHVEMP ANA! LIVAKKA lietelantavaunuilla ja -lietepumpuilla ympäristöystävällistä lietteenlevitystä.

• tilavuudet 12,5 m3 - 20 m3 • Super -pintalevitin tai letkulevitin • Livakka pumppukuormainvaunut • Livakka matalamultain kaksoiskiekoilla ja Harso -jakolaitteella

Valitse varma kotimainen LIVAKKA -vaunu ja pumppu.

nä Hyödyn nta karjanlaSäästä itarkast oitelann a! kuluiss

TEBBE JOHTAVA SAKSALAINEN LEVITYSVAUNU Kovaan käyttöön suunnitellut Tebbe levitysvaunut

• Vankka hitsattu lavarakenne Hardox pohjalevyllä • Vahvat vaakarepijäkelat hienontavat materiaalin tehokkaasti • Erilliset levitinlautaset neljällä heittosiivellä takaavat tasaisen, tarkan levityksen

Kevytkulkuisella Tebbe -vaunuilla levität tehokkaasti ja taloudellisesti! www.k-maatalous.fi

DLG testattua tarkkuutta ja laatua!

1

LAUTASMUOKKAIMELLA TIIVIS KYLVÖALUSTA TONI HARJUMÄKI VIRROILTA VALITSI PERUSMUOKKAUKSEEN MULTIVA DISCMASTER 5000:N. HARJUMÄKI SAA NOPEASTI VALMISTA TEHOKKAALLA LAUTASMUOKKAIMELLA JA RASKAS KONE MUOKKAA RIITTÄVÄN SYVÄLTÄ KAIKISSA OLOISSA. TEKSTI JA KUVAT JUSSI KNUUTTILA

2

KOLME VUOTTA KESTÄNEEN isännyy-

tensä aikana Harjumäki on havainnut, että töiden pitää sujua, kun on niiden aika.

Harjumäki tuottaa pelkästään mallasohraa 26 peltohehtaarin tilallaan. Varsinainen leipätyö on kehityspäällikkönä Finncontin Virtain tehtaalla.

Tarkkana konemiehenä Harjumäki löytää kosolti syitä, miksi perusmuokkauskoneeksi valittiin juuri hinattava Discmaster 5000. Se on tehokas kone, jolla saadaan nopeasti valmista jälkeä aikaiseksi.

LAUTASMUOKKAIMEN PITÄÄ OLLA RASKAS , jotta se varmasti muokkaa riittävän

syvältä kaikissa oloissa. Toisaalta työsyvyyden säädön pitää olla tarkkaa ja helppoa. Harjumäki nimittäin käyttää Discmasteria myös kylvömuokkauksessa.

Discmaster toteuttaa nämä vaatimukset hyvin. Takana oleva suuriläpimittainen jyräpyörästö kantaa kaikissa oloissa, joten työsyvyys säilyy valittuna.

Kolmeen osaan jaettu jyräpyörästö on siitä mainio, että se hillitsee lautasmuok30 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

kaimille ominaista pomppimistaipumusta. Kuljetuksissa keskimmäinen jyräpyörälohko jää melko matalalle.

– Se mataloittaa painopistettä ja tukevoittaa menoa. Joissakin lautasmuokkaimissa painopiste on huolestuttavan korkealla, jolloin on vaara kaatua, sanoo Harjumäki.

Harjumäen pellot koostuvat paikkakunnan tiloille tyypillisesti useista pienehköistä lohkoista. Lisäksi pinnanmuodostus on kumpuilevaa melkein joka paikassa. Hinattavalla koneella pääsee kätevästi vaikeisiinkin nurkkiin. Painavan lautasmuokkaimen kiinnittäminen nostolaitteisiin ei tuntunut hyvältä ajatukselta nostolaitteen kestävyydenkään kannalta. Hinattavuus oli oikeastaan ainoa vaihtoehto.

KYLVÖMUOKKAUSKIN TEHTIIN Discmas-

terilla, ja Harjumäki sekä hänen isänsä Esa kiittelevät kilvan jälkeä. Järeä etulata tasaa pinnan. Kevätmuokkauksessa sitä käytettiinkin surutta. Lautaset muokkaavat tarkalleen säädettyyn syvyyteen ja te-

kevät hyvän ja tasaisen kylvöalustan. Työsyvyys säädetään kannatuksen hydraulisylintereiden varsiin pujotettavilla säätöpaloilla. Niitä on erivärisiä ja paksuisia.

Jokaisen kannatinsylinterin lähettyvillä on terästanko, jossa sylinterikohtaiset palat ovat kätevästi saapuvilla.

Muokkauslautasten hammastus ja suojattu laakerointi takaavat, että lautaset pyörivät. Niissä on poikkeuksellisen ottava lautaskulma. Sen ansiosta työskentely

LAUTASET MUOKKAAVAT TARKALLEEN SÄÄDETTYYN SYVYYTEEN.

1 Suuri lautaskulma tekee lautasista erittäin maahakuiset. Satunnaiset olkikasat hajoavat ja sekoittuvat multaan varmasti. Reunimmaisessa lautasessa on säätö.

Sen avulla lautasmuokkaimille tyypillisestä ajokertojen väliin jäävästä epätasaisuudesta päästään kokonaan eroon.

2 Toni Harjumäki näyttää, kuinka työsyvyyttä säädetään eripaksuisilla säätöpaloilla.

Ne asennetaan kannatussylinterien varteen. Harjumäen perheeseen kuuluvat vaimo Piia ja lapset Tino ja Riia. Tilan ympäristö on kuin Järnefeltin maalauksesta.

3 Kolmiosainen jyrä tasaa lautasmuokkaimen menoa.

Se tiivistää muokatun maan hyvin ja painaa oljet maahan lahoamaan.

4 Multiva Discmaster on kuljetusasennossa sutjakka peli, joka menee siitä mistä iso traktorikin. Takajyrä pitää painopisteen alhaalla.

Se lisää tukevuutta kuljetuksissa ja vähentää kaatumisvaaraa.

5 Maa murustuu jo syksyllä varsin hyvin. Kun talvi on tehnyt työnsä, kevätmuokkauksesta selvitään pehmeimmillä mailla yleensä yhdellä ajokerralla. Kovat savikot vaativat toisen ajokerran.

3

4

5

on maahakuista, eivätkä lautaset säikähdä satunnaista isoa olkikasaa. Suuren lautaskulman ansiosta maa myös murustuu tehokkaasti.

– Murustuminen on tehokkaampaa kuin joustopiikkiäkeellä, kiitos siitä kuuluu jyräkiekoille. Ne hajottavat tehokkaasti kovatkin savipaakut.

SUURILÄPIMITTAISET JYRÄKIEKOT teki-

vät hyvää jälkeä menneenä keväänä. Ne

tiivistivät kylvöalustaa riittävästi, joten orastuminen oli tasaista ja yhtäaikaista.

Harjumäen miehet arvelevat, että ilman niitä orastuminen olisi ollut varsin epätasaista pitkän kuivan kauden takia. Sellainen ei kerta kaikkiaan vetele, kun viljellään mallasohraa. Kylvöt saatiin tehtyä hyvissä ajoin toukokuun alkupuolella.

Kylvöön käytetään yhdistelmäkonetta, jossa on kiekkovantaat. Tiiviin kylvöalustan ansiosta voidaan käyttää melko suuria

vannaspaineita, mikä on omiaan parantamaan orastumista.

Harjumäelle oli yllätys, kuinka pienelläkin ajonopeudella muokkausjäljestä tulee moitteetonta. Kahdeksan kilometriä tunnissa riittää mainiosti. Ilmeisesti suuri lautaskulma auttaa tässä. Toisaalta suurikaan ajonopeus ei saa Discmasteria hyppimään. Harjumäen 200-hevosvoimainen traktori vie Multiva Discmaster 5000 -lautasmuokkainta kevyesti. • 2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 31

LUOMUTILA EI PÄRJÄÄ ILMAN KYNTÖAURAA ULLA JA HEIKKI KESKISEN PELLOT OVAT OLLEET LUOMUVILJELYSSÄ VUODESTA 1995, EIKÄ PALUUTA VANHAAN OLE HARKITTU. LUOMU ON OMA LAJINSA, JOSSA ERITYISESTI RIKKAKASVIEN TORJUNTA ON HAASTAVAA. KUN LUOMUVILJELYN OPPII, SILLÄ SAA HYVIÄ JA LAADUKKAITA SATOJA. – MUTTA EI ILMAN KYNTÖÄ, SANOO HEIKKI KESKINEN. 1

2

32 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

3

VÄITE LUOMUVILJAN KEVEYDESTÄ ei pidä paikkaansa Keskisten tapauksessa. Kevätvehnän hl-paino oli tänä syksynä 82 kg eikä satomäärässäkään ole moittimista. Keskiset pärjäävät rikkakasvien kanssa muokkaamalla maata riittävästi ja oikeaan aikaan.

Tilalla luomuviljelyä tukevat lihakarja ja siitä saatava karjanlanta. Lisäksi kasvit saavat typpeä viljelykiertoon kuuluvasta apilapitoisesta heinänurmesta. Myös puimurilla korjattava härkäpapu kuuluu tilan kasvivalikoimaan.

RIKKATORJUNTA ALKAA heti puinnin jäl-

keen. Viljapellot muokataan kertaalleen lautasmuokkaimella 6-7 cm syvyyteen. Tällä herätellään siemenrikkakasvit itämään ja ”kuritetaan juuririkkaruohoja”. Toimenpide uusitaan viikon – parin päästä.

Keskinen siirtää kynnön myöhäiseen syksyyn, jotta rikkakasvit eivät enää sen jälkeen ehdi pintaan. Samalla tavalla hän menettelee myös nurmirikkojen kanssa.

Toisen niiton jälkeen hän ajaa nurmen rikki Lemkenin järeällä Rubin-lautasmuokkaimella, ja muokkaa toiseen kertaan parin viikon päästä.

Kyntösyvyys on nurmilla 17-18 cm ja sänkimailla hieman enemmän.

Tasausäestyksestä kylvöön saattaa kulua pari viikkoa. Aika tarvitaan rikkatorjuntaan ja maan lämpiämiseen. Kylvösiemen itää sen jälkeen nopeasti ja kasvaa nopeasti vielä kylvön yhteydessä itävien rikkakasvien yli.

– Luomuviljelijän kevät ei sovi hätähousulle.

sessi luomutilalla. Keskinen aloittaa tasausäestyksellä, jonka jälkeen ”pelto saa huilata pari päivää”. Tänä aikana osa rikkasiemenistä itää. Tuohon väliin ajoittuu usein myös kuivalannan levitys, mutta lantaa levitetään myös oraille ja nurmille.

– Nykyisillä tarkkuuslevittimillä saa levitettyä pieniäkin määriä tarkasti.

Keskinen muokkaa toisen kerran lautasmuokkaimella, jonka jälkeen rikkasiementen annetaan herätä henkiin. Muutaman päivän kuluttua Keskinen kylvömuokkaa joustopiikkiäkeellä.

2 Työntövarren avulla osa Tansanit-auran painosta saadaan siirrettyä kynnön aikana traktorin taka-akselille. Työntövarren vetovoimaa säädetään portaattomasti ohjauskeskuksesta traktorin ohjaamossa.

PITKÄ PENNI SÄÄSTYY luomutilalla lan-

noitteissa, kasvinsuojeluaineissa ja -kalustossa. Mutta tila tarvitsee tavallista mittavamman muokkauskaluston.

Keskisen muokkauskaluston ydin on viisisiipinen Tansanit-kääntöaura. Se on hinattavan ja nostolaiteauran hyvien ominaisuuksien yhdistelmä. Hinattava aura ei päistenostossa rasita nostolaitteita, toisaalta nostolaiteauralla saa kynnön aikana painoa auralta traktorin takaakselille.

Tansanit-aura toimii päisteessä aivan hinattavan auran tapaan, mutta kynnön aikana auran painoa saa siirrettyä traktorille hydraulisen työntövarren avulla. Painonsiirron voimakkuutta saa säädettyä ohjaamosta. Työntövarrella ei nosteta auraa maasta, ainoastaan kevennetään.

AURAN SÄLESIIVET ovat Keski-Euroopas-

KEVÄTMUOKKAUS JA KYLVÖ on pitkä pro-

1 Syksyn sateet eivät kyntömiestä hellineet, mutta tehtyä kynnöt kuitenkin tulivat. Luomutilalla kyntö pyritään siirtämään myöhäiseen ajankohtaan, jotta rikat eivät enää nouse kynnön jälkeen pintaan, mutta saderiski vastaavasti kasvaa, sanoo Heikki Keskinen.

sa hyvin yleisiä, Suomessa niitä tunnetaan toistaiseksi vähän. Isäntä kommentoi siipimallia: – Miksi umpisiipi on keksittykään, ei se sälesiipeä voita.

Maa ei tartu yhtä pahasti sälesiipeen, joka on keveämpi ja murtaa maata tehokkaammin.

Aurassa on lisäksi viilunleveyden säätö. Multamailla Keskinen on pitänyt leveytenä jopa 50 cm. Tällöin maata kääntyy kerta-ajolla jopa 2,5 metrin leveydeltä, silti kyntöjälki säilyy hyvänä.

Päisteessä aurat menevät automaat-

3 Sälesiipi on umpisiipeä keveämpi ja maata murtavampi. Multamaan tarttuminen siipeen ei ole sälesiiven ongelma. Keskinen valitsi auraansa veitsileikkurit, ainoastaan viimeisessä siivessä on kiekkoleikkuri.

4 Lemken Rubin on jyhkeä lautasmuokkain.

Muokkauksen aikana takapyörät ovat kevyesti ilmassa ja takapäästä muokkain tukeutuu kaksiosaiseen teräskiekkojyrään.

tisesti suppuun käännön ajaksi. Viilunleveys palautuu asetettuun kyntöarvoon, kun aura lasketaan maahan.

LAUTASMUOKKAINTA TARVITAAN sekä

keväällä että syksyllä. Lautasmuokkaimia kutsutaan kevytmuokkaimiksi, mutta Lemken Rubin -muokkainta ei voi kuitenkaan pitää kovin keveänä. Kiekon läpimitta on yli 60 cm. Se on hyvin kääntävä ja pystyy hyvin maahan myös nurmea rikottaessa.

Keskisen muokkain on 4,5-metrinen ja hinattava. Keskinen kuvaa Rubinin ominaisuuksia kertomalla kommentin naapurilta, joka lainasi muokkainta puimatta jääneen rypsikasvuston muokkaamiseen.

– Edessä oli liki metrinen, lakoutunut rypsi ja takana pelkkää mustaa. Ei mennyt kertaakaan tukkoon.

Keskisten luomuviljely on onnistunut hyvin. Eviran lausunto on siitä kirjallinen tunnustus: – Esimerkillistä, toimivaa ja taloudellisesti kannattavaa luomutuotantoa. •

4

MIKSI UMPISIIPI ON KEKSITTYKÄÄN, EI SE SÄLESIIPEÄ VOITA.

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 33

VIILUN LEVEYTTÄ VOI MUUTTAA MYÖS AJON AIKANA.

1

SÄLESIIVEN JÄLJILTÄ KUIN KERTAALLEEN ÄESTETTY SÄLESIIPI ON KESKI-EUROOPASSA HYVIN YLEINEN AURAN SIIPIMALLI, MUTTA SUOMESSA LÄHES TUNTEMATON. FORSSALAINEN ARTO HYYTIÄINEN HANKKI LEMKENIN 4-SIIPISEN AURAN SÄLESIIVILLÄ. VALINTAAN JOHTI PELTOMAIDEN TAIPUMUS TARTTUA AURANSIIPIIN.

2

ka vaatii kyntöä. Keväällä maa jyrsitään parinkymmenen sentin syvyyteen, koska porkkana tarvitsee löyhän kasvualustan.

Naapuri urakoi osan viljamaista keväällä suorakylvönä.

Tilan pellot ovat pääasiassa vanhaa järvenpohjaa, vuokramailla on hiekkamultaa, mutta reilua saveakin löytyy.

Hyytiäinen on saanut kokemusta uusista auroista reilulta sadalta hehtaarilta: – Aura on järeää tekoa, mikä merkitsee lisää painoa, mutta myös antaa lisää kestävyyttä. Rakenne on väljä, mikä merkitsee tukkeutumattomuutta, mutta myös lisää pituutta. Kumpikin ominaisuus on yhtäältä hyvä asia, mutta toisaalta vaatii traktoriin lisää etupainoja.

ENNAKKOKÄSITYKSENÄ OLI, että siipi-

mallin ansiosta aura olisi myös normaalia kevyempi vetää. Aura on kuitenkin rakenteeltaan järeä. Sen sijaan maan ollessa sopivan kuivaa, jälki on kuin kertaalleen äestetty. Jos kylvölannoittimessa on muokkain mukana, muuta muokkausta kyntöä seuraava kylvö ei kaipaakaan.

Hyytiäinen viljelee runsaan 200 hehtaarin peltoalalla yli 100 ha porkkanaa, jo34 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

VARIO-MALLISISSA

KÄÄNTÖAUROISSA

viilun leveyttä voi muuttaa myös ajon aikana. Sopivaksi leveydeksi on osoittautunut 50 cm, jolloin 4-siipisellä kääntyy maata kahden metrin levyinen kaistale kerralla. Kynnön saa ulotettua aivan lohkon reunaan saakka. Leveydestä huolimatta kyntöjäljestä saa tyydyttävän tasaisen, vaikka kyntösyvyys on 20 cm molemmin puolin.

1 135-145 hevosvoiman traktorilla ajonopeus kynnössä on 12 km/h ja jälki sen kuin paranee.

2 Arto Hyytiäinen viljelee porkkanaa, joka vaatii kuohkean kasvualustan.

Veturiksi tarvitaan 135-145 hv:n traktori, jolloin ajonopeudeksi saadaan 12 km/h ja jälki sen kuin paranee. Tuntisaavutus on hyvänmuotoisella lohkolla 1,3-1,5 ha tunnissa.

Päisteessä auroja ylös nostettaessa automatiikka vetää ”siivet suppuun”, eli viilun leveys kapenee ja arojen kääntö helpottuu. Kun aurat taas lasketaan maahan, viilun leveys palautuu ennalta asetettuun arvoon.

Esteeseen ajon varalta auroissa on hydrauliset laukaisijat, mutta lisäturvana on jokaisessa ojaksessa vielä 12 mm:n murtopultti. Murtopultin merkitys tuli ilmi kuvaushetkelläkin. Auran kärki meni maassa olevan kannonjärkäleen alle, hydraulilaukaisijan liikevara ei riittänyt ja murtopultti katkesi. Uusi pultti paikalle ja usvaa putkeen. •

KIMPPAKONEET TEHOKKAAMPIA JA PAREMMIN VARUSTELTUJA YHTEISESTI HANKITUT KONEET EIVÄT OLE MERKKI KÖYHYYDESTÄ. NE OVAT OSOITUS YHTEISTYÖKYVYSTÄ JA TAIDOSTA ALENTAA KUSTANNUKSIA MUKAVUUDESTA YHTÄÄN TINKIMÄTTÄ.

KAHDEN TILAN VIIMEISIN YHTEISHANKINTA ON CLAAS TUCANO 450.

1

PERNIÖLÄISILLÄ ISÄNNILLÄ, Harri Aava-

harjulla ja Tapio Suoniolla on osakkuuksia yli kymmenestä yhteisestä koneesta.

Osan ovat naapurukset hankkineet kahdestaan, osassa on mukana isompi kimppa. Heillä on käytössään kattava valikoima puimurista alkaen ja lämpökeskuskin on yhteishanke. Kun ostaa yhdessä, on varaa ostaa isompi ja parempi.

Aavaharjulla on sikatila. Teurastamoon lähtee vuosittain 4000 sikaa, eikä viljaa ole myyty yli 10 vuoteen.

– Myyn viljan lihaksi jalostettuna.

Tila on isomman emakkosikalan satelliitti. Emakot tulevat Aavaharjun sikalaan porsimaan ja ne palaavat ”kotiinsa” vierotuksen jälkeen.

Aavaharju kuivaa vehnän 16-17 % kosteuteen ja säilöö ohran ilmatiiviiseen siiloon. Kuivurin kautta meni viime syksynä 140 hehtaarin viljasadosta vain 10 hehtaarin ohrat ja 10 hehtaarin vehnät.

Tapio Suonio oli uskollinen juurikasviljelijä aina viime vuoteen saakka. Nyt 60 hehtaarin peltoala kasvaa mallasohraa ja kevätvehnää. Suoniolla on lisäksi sahaus36 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

ta ja höyläystoimintaa. Naapurusten talouskeskukset ovat vierekkäin, melkein kuin yhtä pihapiiriä.

CLAAS TUCANO 450 kuuden metrin leik-

kuupöydällä on viimeisimpiä naapurusten yhteisiä konehankintoja.

Yhteispuimurin käyttö on sujunut kitkatta.

– Joka viikko ei ole painittu, naureskelevat miehet.

Isoista asioista on etukäteen sovittu ja pienistä ei numeroa tehdä.

– Käytön lomittaminen onnistui ensimmäisenä yhteispuimurisyksynä erinomaisesti, vakuuttavat osakkaat.

Oston mietintävaiheessa naapurukset kävivät tehtaalla, saivat hyvän opastuksen ja olivat sen jälkeen ”Claasille myytyjä”. Puimurin varustevalikoima täsmentyi tehdaskäynnin aikana. Siellä kun oli nähtävänä kone kaikilla mausteilla.

– Hyvät varusteet lisäävät käyttömukavuutta ja yhteisomistuksessa lisävarusteidenkin hankintakulut jakautuvat kahdella.

Tehtaalla esiteltiin rinneseulaston toi-

mintaa. Seulaa kallistettiin ja sille laskettiin jyvien kokoisia muovikuulia. Muovikuulat pysyivät kallistuksesta huolimatta hämmästyttävän tasaisena mattona seulalla. Kun toiminto kytkettiin pois päältä, ne valuivat toiseen reunaan.

– Se näyttö riitti, rinneseulasto tuli meidänkin koneeseemme.

Myös päätös ottaa seulojen sähkösäätö kiteytyi tehdaskäynnin yhteydessä Leikkuupöytä on 6-metrinen. Leveys ei haittaa, koska pöydässä on automaattinen korkeudensäätö sekä automaattikallistus.

Kun sängen korkeuden asettaa toivottuun mittaan, pöytä ”elää sen jälkeen omaa elämäänsä”.

Isännät ovat puimurihankintaansa hyvin tyytyväisiä, koneessa ei ole mitään moitittavaa.

MYÖS LEMKEN RUBIN -lautasmuokkain

kuuluu viime aikojen yhteishankintoihin.

Tavoitteena on nimittäin on kevytmuokata pellot syksyllä.

– Kokemus on opettanut, että jos sänki on syksyllä päästy ajamaan hiukankin

1 Tucano 320 paraislaisella pellolla viime kesänä.

2

Harri Aavaharju ( vas ) ja Tapio Suonio Perniöstä myivät kumpikin vanhan puimurinsa pois ja ostivat yhdessä Claas Tucanon. Yhteisostoon ollaan molemmin puolin tyytyväisiä. Nyt on yksi kone, mutta vastaavasti suurempi ja paremmin varustettu.

2

YHTEISPUIMURIN KÄYTTÖ ON SUJUNUT KITKATTA.

PUIMUREIDEN KESKIKOKO NOUSEE Uusien puimureiden kysyntä on ollut varsin hyvää kuluvan myyntikauden alussa. Myyntikausi alkaa syys-lokakuun vaihteesta.

– Kappalemääräinen myynti on laskenut vain hiukan verrattuna edelliseen myyntikauteen, joka tosin olikin historiallisen hyvä, kertoo puimureista vastaava tuotepäällikkö Esko Paatelainen.

Merkillepantavaa on ollut uusien puimureiden keskikoon reipas kasvu. Tucano-mallisarja on kasvattanut osuuttaan selkeästi. Claasin kolmesta mallisarjasta Tucano on keskimmäinen ja sijoittuu Suomen puimurimarkkinoilla ylempään keskiluokkaan. Helmikuun alussa Tucano-sarjan puimureita oli myyty kappaleissa jo enemmän kuin viime kaudella yhteensä.

Leikkuupöydän leveydellä mitaten uusien puimureiden keskikoko sijoittuu 4,5 metrin kohdalle. Kiinnostus on kasvanut myös suurinta mallisarjaa, Lexionia kohtaan.

Paatelaisen mukaan myös talven aikana myyntiin tulleet, hyväkuntoiset ja uudehkot vaihtokoneet ovat menneet hyvin kaupaksi.

OSTAJA HALUAA TEHOA JA ILMASTOINNIN

mustaksi, maa lämpiää ja kuivuu kylvökuntoon nopeammin.

Sateinen viime syksy teki poikkeuksen. Pelloille ei päässyt ollenkaan. Sänki on tarkoitus ajaa muokkaimella keväällä.

Pienempiä yhteiskoneita on naapureilla lukuisia: Bögballe-levitin, kalkinlevitysvaunu, myyräsalaoja-aura, salaojien huuhtelulaite, peittauskone ja mopo viljelysten kasvukauden aikaiseen tarkkailuun sekä metsäkärryt.

Myös rypsiöljyn puristin- ja esteröintilaitteet on hankittu kimpassa isomman viljelijäporukan kanssa. Laitteet odottavat asennusta – ja öljyn korkeampia maailmanmarkkinahintoja.

KONEIDEN HANKINTAKUSTANNUS jaetaan pienissä koneissa ta-

san osakkaiden kesken, isommissa arvioidun käytön mukaan.

Rikkoutumiset korjaa se, joka rikkoo. Kulumisesta aiheutuvat kustannukset maksetaan osakassuhteessa.

Aavaharju ja Suonio rakensivat yhdessä hakkeella toimivan lämpökeskuksen. Sen teho on 250 kW:n tienoilla ja Aavaharjun sikatila käyttää energiasta 80 % ja Suonion tila 20 %. Kummallekin tilalle lähtevässä lämminvesiputkessa on energiamittari.

Investointikustannus jaettiin etukäteen arvioidun kulutuksen suhteessa ja käyttökulut jaetaan energiamittareiden ilmoittaman kulutuksen mukaan.

Naapureiden keskinäinen sanailu antaa kuvan, että jatkossakin mietitään ensiksi ostamista kimpassa. Oman koneen ostamiseen turvaudutaan vasta viimeisenä vaihtoehtona. Euro on päätöksenteossa hyvä konsultti. •

KONEMYYJÄ Seppo Vänniä tietää mitä nykypäivän puimurinostaja haluaa. Edellisellä myyntikaudella hän myi eniten Claas-puimureita Suomessa.

– Yleensä puimurihankinnan lähtökohtana on tehonlisäys verrattuna tilan aiempaan puimuriin.

Useimmissa uusissa puimureissa on hydrovoimansiirto ja myös pöydät ovat yhä leveämpiä. Tiettyjä asiakkaita kiinnostaa Claasin oma, Seppo Vänniä myi eniten taittuva pöytä. PeruspuimuriinClaas-puimureita Suomessa. kin, esimerkiksi Dominator-sarjan puimuriin, halutaan yleensä aina ilmastointi ja puintitappioiden valvonta, jotka ovat Tucanoissa vakiona.

Viime vuonna markkinoille tullut Tucano-sarja on ollut myydyin puimurimalli, niin Vänniän alueella kuin valtakunnallisestikin. Myydyimmät Tucano-mallit ovat 320 ja 430, jossa on APSesikiihdytinkela.

Vänniä on huomannut, että aika monella asiakkaalla on edellinenkin puimuri samaa merkkiä, joten he tuntevat tuotteen ja luottavat sen laatuun. Nyt on tullut vaihdossa mukavasti muitakin merkkejä. Myös kahden tilan yhteishankinnat ovat lisääntyneet; yhdessä voidaan hankkia tehokkaampi puimuri kuin yksin.

– Käyttövarmuus, varaosien saatavuus, hyvä huoltoverkosto ja jälleenmyyntiarvo tulevat usein keskusteluissa esille. Korostan puimurin hyvää ylläpitoa, jotta sen jälleenmyyntiarvo säilyy.

Käytetyn koneen ostajat ovat tulleet kriittisemmiksi, ja heti vuosimallin ja käyttötuntien jälkeen he haluavat tietää onko kone hyvin pidetty.

Vänniä työskentelee Huittisten Rautia-K-maataloudessa, Huittisten ja Loimaan alueella. • 2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 37

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

– SATSAAMINEN TERVEELLISEEN, hy-

Hyviä ja sallittuja ovat kaikki keinot, joilla suomalaiset saadaan syömään enemmän kasviksia, tuumii ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

vään ruokaan on investointi itseen. Se on investointi, joka kannattaa varmasti, Hanna Partanen sanoo.

Ravitsemusterapeutti Partanen on monelle tuttu tyyppi taannoisesta ”Olet mitä syöt” -ohjelmasta, jossa hän kävi ratsaamassa ylipainoisten osallistujien jääkaappeja ja antamassa vinkkejä terveellisempään ruokavalioon. Siihen sopivat mainiosti myös kotimaiset tuotteet. Niiden vahvuuksiksi Partanen listaa vähäisemmän torjunta-aineiden käytön tuotannossa sekä lyhyemmän kuljetuksen ja varastoinnin.

– Esimerkiksi espanjalaisen ja suomalaisen tomaatin kohdalla monella on ensimmäisenä mielessä hinta. Todellisuudessa usealla meistä on varaa ostaa paremman makuisia kotimaisia, kunhan muistaa jättää viinat, tupakat ja turhat herkut hyllyyn. Ruoassa kannattaa aina satsata laatuun eikä määrään.

– HINTAA KATSON vasta lähes viimeisenä.

Terapeutin kouliintunut silmä tekee ensin huomiot energiamäärästä, rasva- ja suolapitoisuuksista, annoskoosta, lisätyistä vitamiineista, kuitupitoisuudesta… Ei ihme, jos hinta jää taka-alalle!

– Ihmiset valittavat kauheasti esimerkiksi sitä, että juusto on kallista. Syökää saakeli vähemmän sitä juustoa! Juuston kulutus on kasvanut neljästä kilosta seitsemääntoista ja moni laittaa leipänsä päälle pari viipaletta sekä kinkkua että juustoa. Kyllä siitä jo kertyy sekä hintaa että kiloja, Partanen napauttaa.

Muuta tyypillistä ravitsemuksellista ajattelemattomuutta on kilohinnaltaan edullisten perhepakkausten ostaminen ja niiden urakoiminen loppuun puoliväkisin ennen vanhenemista. Ja samalla ihmetellään syytä lihomiselle. Kenenkään ei

38 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

KOTIMAISUUS HYVÄ PERUSTA TERVEELLISELLE RUOALLE RAVITSEMUSTERAPEUTTI HANNA PARTANEN SUOSII ITSE JA SUOSITTELEE MUITAKIN KIINNITTÄMÄÄN KAUPASSA HUOMIOTA RUOAN KOTIMAISUUTEEN. SILLOIN TIETÄÄ PARHAITEN MITÄ SYÖ, EIKÄ TARVITSE KANTAA HUOLTA JÄÄMISTÄ TAI BAKTEEREISTA. TEKSTI SILJA VUORI KUVA A-LEHTIEN KUVATOIMITUS

myöskään pidä syödä toisten lautasia tyhjiksi, ei edes omien lasten.

– Kasviksia käytetään Suomessa edelleen tosi vähän. Kun ruokavaliossa on suosituksen mukainen määrä kasviksia, päivässä saa syödä suuremman määrän ruokaa. Kuusi kourallista tai puoli kiloa päivässä on hyvä määrä, kypsänä tai raakana.

MITEN SUOMALAINEN elintarviketeollisuus on onnistunut tehtävässään kehittää ja valmistaa hyvistä raaka-aineista terveellisiä tuotteita? Hyvin, sanoo ravitsemusterapeutti, joskin pientä parannettavaakin löytyy.

– Suolan määrää on vähennetty laajalti ja se on tietysti hyvä asia. Leipäteollisuudelle voi antaa ihan 10 pistettä siitä, että viime vuosina on kehitetty paljon vaaleita kuitupitoisia leipiä. Suomalaisten ruokavaliossa on keskimäärin edelleen aivan liian vähän kuitua, eikä jokaisen vatsa kestä ruisleipää. Valmisruoissa on myös aika paljon sydänmerkkituotteita. Enää ei voi automaattisesti sanoa, että eines on huonompi vaihtoehto kuin itse tehty.

Aina ulkomailla matkustaessaan ja asuessaan Hanna Partanen tutustuu mielellään paikallisiin ruokakauppoihin. Tiukemmassakin vertailussa meikäläiset kaupat pärjäävät hyvin. Täältä löytyvät esimerkiksi parhaat leipä-, kevytjuustoja kinkkuvalikoimat.

Markkinoillemme kaivattaisiin lisää terveellisiä välipalatuotteita, joita voisi syödä ”lennossa”.

– Tähän pitäisi panostaa, koska ruokailun välipalaistumistrendiä ei voi pysäyttää. On paha juttu, että suklaapatukan voi ostaa mistä vaan, mutta banaania ei. Huoltamoillakin on tässä tärkeä rooli,

samoin teollisuudella. Pitää sekä kehittää että markkinoida tuotteita, jotta ihmiset osaavat niitä ostaa. Itsekin voisin hyvin olla tuotekehityksessä mukana.

Hyviä välipaloja ovat esimerkiksi banaani ja myslipatukka. Samaan hengenvetoon Partanen kuittaa ulkomaalaisen Alpen Light -myslipatukan hakkaavan terveellisyydessä kotimaiset 10 – 0. Siitä onkin tullut kotimaista puolustavan terapeutin suosikki.

KOTIMAINEN PAKASTETEOLLISUUS on

toinen ala, jota terapeutin ruoska raapaisee. Kiireiselle ihmiselle sopivia maustettuja kasviswokkeja ei ole Apetitin merkin alta löytynyt, ulkomaiselta Findukselta kylläkin. Ne olisivat omiaan lisäämään suomalaisten kasvisten käyttöä.

– Moni miettii, onko pakastevihanneksissa vitamiineja enää tallella ollenkaan.

Pakastusteknologia on kuitenkin teollisuudessa parempi kuin kotona. Sitä paitsi mieluummin pakasteporkkana kuin ei porkkanaa ollenkaan! Aina kun varastoidaan, syntyy vitamiinitappioita.

Kiitosta saavat myös Pirkan valmiiksi pilkotut salaattipussit. Niiden avulla on helppo tehdä salaattia ja tutustua uusiin salaattilaatuihin. Lehtisalaatin ei tarvitse olla ainoa vaihtoehto.

Suomalaisia funktionaalisia elintarvikkeita, kuten xylitolia ja maitohappobakteereita Partanen käyttää itsekin päivittäin muun muassa vastustuskyvyn parantamiseksi. Ne eivät missään nimessä ole huuhaata, vaan tutkittua tietoa löytyy runsaasti. Kolesterolia alentavia tuotteita Partanen suosittelee niitä tarvitseville.

Käyttömäärän pitää kuitenkin olla riittävän suuri, jotta niillä on vaikutusta. •

USKOMUKSIA JA KYSYMYKSIÄ Painonhallinnassa ratkaisee annoskoko, sanoo Partanen. Paljon autoileva terapeutti joutuu itsekin tarkkailemaan syömisiään. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että syö säännöllisesti, muttei liikaa kerralla.

– Leipäviipaleiden painoakin kannattaa seurata. Vuositasolla 10 grammaa painavampi viipale kartuttaa itsestään kilon – kaksi ylimääräistä painoa. Myös mahdolliset suklaapatukat kannattaa vaihtaa pienempiin.

Suomalaisten ravitsemustieto on viime vuosina kehittynyt hyvään suuntaan. Silti kokonaiskäsitys omasta ruokavaliosta ja sen muutostarpeista menee luentoja pitävän ravitsemusterapeutin kokemusten mukaan monesti mönkään.

– Ihmiset ja media ovat hyvin tiedostavia ja kiinnostuneita. Luennoilla käyvät terveystietoiset ihmiset haluavat usein tulla varmistamaan tietojaan. Hanna on päässyt usein vastaamaan esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin: Pitääkö mustikkaa syödä päivittäin, jotta näkö pysyy hyvänä?

– Ei. Kaikissa marjoissa, kasviksissa ja hedelmissä on paljon bioaktiivisia aineita.

Niistä kaikkia ei vielä edes tunneta, joten parasta on syödä kaikkia marjoja mahdollisimman monipuolisesti. Silloin niihin ei myöskään kyllästy.

Maitotuotteista saa kalsiumia. Paljonko niitä pitää päivittäin syödä?

– Riittävä määrä on 5-6 desiä nestemäisiä tuotteita, kuten maitoa tai jogurttia sekä 2-3 viipaletta juustoa.

Voinko juoda rasvatonta maitoa päivässä ”vapaasti”, koska se on niin kevyttä?

– Myös rasvaton maito sisältää energiaa, vaikkei siinä rasvaa olekaan. Litrassa rasvatonta maitoa on energiaa keittolounaan verran. Sopiva määrä päivässä on energian tarpeesta riippuen 2-4 lasillista.

Pitäisikö minun juoda pullo- vai kraanavettä?

– Suomalainen hanavesi on monesti jopa parempaa kuin pullovedet. Vettä ei myöskään tarvitse juoda litratolkulla, koska koko nestetarvetta ei tarvitse juoda vetenä.

Muut juomat käyvät, ja myös kasviksissa on runsaasti vettä.

Mikä on markkinoiden terveellisin ruokaöljy?

– Rypsiöljy ehdottomasti. Sen rasvahappokoostumus on monin verroin parempi kuin oliiviöljyn, vaikka moni erehtyy luulemaan oliiviöljyä terveelliseksi mittavan markkinoinnin takia.

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 39

HARDI TWIN – 20 VUOTTA PUHALLINRUISKUJA

ILMALLA TARKEMMIN

40 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

ILMA-AVUSTEINEN RUISKUTUS OLI PARIKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN MULLISTAVA KEKSINTÖ, JOKA SEKÄ MONIPUOLISTI ETTÄ TARKENSI KASVINSUOJELURUISKUN KÄYTTÖÄ.

PIENEMMILLÄ AINEMÄÄRILLÄ PÄÄSTÄÄN SAMAAN TEHOON JA VOIDAAN RUISKUTTAA JUURI SILLOIN KUN TEHO ON PARHAIMMILLAAN. KYSYIMME KÄYTTÖKOKEMUKSIA KAHDELTA TILALTA: SOHLBERGEILLÄ SIUNTIOSSA ON HINATTAVA COMMANDER TWIN JA HEMMIN TILALLA KÖYLIÖSSÄ KAKSI NOSTOLAITESOVITTEISTA MASTER TWINIÄ.

TEKSTI SEPPO NYKÄNEN, KUVAT SEPPO NYKÄNEN JA HARDI

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 41

iuntiolaisella Malmgårdin tilalla on käytetty perinteisesti Hardin ruiskuja. Edellinen kahdeksankymmentäluvun puolivälistä palvellut 2200 litran hinattava ruisku vaihdettiin vuonna 2007 uuteen Hardi Commander Twiniin 20 metrin puomistolla. Kahden kauden jälkeen kokemukset ovat olleet erittäin hyvät.

Malmgårdin tilalla viljellään sokerijuurikasta, viljaa, öljykasveja ja hevosheinää, viljelypinta-ala on 335 ha. Tilan lisäksi omana yrityksenä harjoitetaan koneurakointia Siuntion Koneaseman nimissä. Yrittäjäpariskunnan Bengt ja Tua Sohlbergin ohella yrityksessä toimii poika Sebastian ja kuusi ulkopuolista työntekijää.

Hardia ei käytetä rahtiruiskutuksiin, kertoo Bengt.

– Vljelypinta-ala on sen verran suuri, ettei aikaa jää. Kaikkiaan kesän aikana ruiskutuspinta-alaa kertyy omista pelloista noin tuhat hehtaaria. Sokerijuurikas vaatii normaalisti kolme ruiskutuskertaa ja useimmiten myös viljat. Heinillä tilanne on helpompi, joskus joutuu jotain rikkaruohoja torjumaan. Ja luonnollisesti uudistamisvaiheessa nurmet käsitellään glyfosaatilla.

S

AJANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN TÄRKEIN SYY HANKINNALLE – Päädyimme Twiniin sen ominaisuuksien takia, koska käytettävissä olevaa ruiskutuisaikaa on enemmän, kertoo Sebastian.

Malmgårdin kaltaisella monitoimitilalla ajankäyttöä on pakko tehostaa. Ajankäytön optimointi on yksi tärkeimmistä hyödyistä, joita Twinillä saavuttaa. Sillä pystyy ruiskuttamaan tuulellakin, mikä ei perinteisillä ruiskuilla ole mahdollista, tai se on epätaloudellista.

– Ilman avulla nestesumu painuu paremmin myös korkeaan kasvustoon. Tämä on erityisen tärkeää tautiruiskutuksissa, että saadaan aineet sinne missä ne myös tehoavat, muistuttaa Bengt.

– Olemme pystyneet vähentämään nesteen määrää jopa 20 % ja samalla on vähennetty myös käytettävää tehoainetta.

Sebastian huomauttaa, että ruiskuttaminen on tarkkaa.

– Sen huomaa erityisesti sokerijuurikaspelloilla, joiden päisteissä on viljaa. Viljakasvusto on tervettä eivätkä sokerijuurikkaan ruiskutuksen tehoaineet ole juurikaan vahingoittaneet. Tietenkin sillä ehdolla, että ruiskuttaja on ollut työssään huoILMAN AVULLA lellinen.

NESTESUMU PAINUU Bengt lisää, että PAREMMIN MYÖS kasvinsuojeluaineet ovat kalliita ja jos KORKEAAN KASVUSTOON. niiden käyttömääriä voidaan huomattavasti vähentää, niin suurilla käyttöaloilla syntyy huomattavaa säästöä.

– Eikä sovi unohtaa ympäristövaikutuksiakaan. Luonto säästyy, kun laitamme tehoaineet sinne minne ne kuuluvat.

PUOMISTO SALLII SUUREMMAN AJONOPEUDEN Twininin alaspäin suuntautuva ilmavirta vie nestepisarat mukanaan ja ne tarttuvat kasvustoon, eikä tuuli ehdi kuljettaa niitä sivuun. Hardin puomisto toimii epätasaisellakin pellolla hyvin, millä on tietysti ruiskutuksen lopputulokseen ensiarvoisen tär-

erä Erikois ittua o u s s huippu avaa hinatt S 3202 T JF GMS rskainta. u niittorm rjous! y Kys ta

ROIMAA KORJUUVOIMAA JF niittomurskaimet

JF GMS 3202 hinattava niittormurskain (yläkuvassa Flex-malli)

• erinomainen niittojälki ja hyvät varusteet JF GX/GD etu-takakoneyhdistelmä • jopa 6 m:n niittoleveys

JF FCT tarkkuussilppurit • tasalaatuinen rehusilppu hyvälaatuinen säilörehu www.k-maatalous.fi

Kuvien koneissa lisävarusteita.

keä merkitys. Toimiva puomisto ja ilma-avusteisuus sallivat suuremman ajonopeuden.

Päisteissä ohjausautomatiikka huolehtii siitä, että ruisku seuraa traktorin jälkiä tarkasti.

– Kylvökone tekee valmiit ruiskutusurat ja käytämme traktorissa samanlevyisiä renkaita kuin ruiskussakin sitten kun kasvusto on korkeaa. Ensimmäisissä ruiskutuksissa keväällä käytämme traktorissa leveitä renkaita, mikä vähentää maan tiivistymistä, kertoo Sebastian.

– Rajoitamme tarvittaessa nestemäärää pellon kosteuden mukaan. Yleensä täytämme säiliötä lohkojen mukaan, enimmilläänhän sillä pystyy ruiskuttamaan noin 26 ha täydellä kuormalla.

Lisäsäiliön tilavuus on 500 litraa. Ruiskutettavan alan ollessa lopuillaan siitä on hyötyä. Seosta ei tarvitse tehdä varmuuden vuoksi liikaa. Ellei seoserä riitäkään, voi lisäsäiliöstä tehdä juuri sopivan määrän lisää, eikä tarvitse lähteä hakemaan vettä.

– Ei tämäkään ruisku ei ole mikään ihmeiden tekijä, jos sillä alkaa hutiloida, Sebastian muistuttaa.

Aina pitää olla selvillä tuulen suunta ja puomi on säädettävä vastatuuleen. Etenkin kuivana aikana sokerijuurikasta ruiskutettaessa ilmamäärä on säädettävä huolella. Liian suuri ilmamäärä nostaa runsaasti pölyä, tehoaineet sotkeutuvat siihen, eivätkä vaikuta toivotulla tavalla.

– Hardi oli kallis investointi, mutta olemme olleet tyytyväisiä sen toimintaan ja olemme saaneet hinnalle vastinetta, sanoo Bengt.

Bengt ja Sebastian Sohlberg valitsivat ilma-avusteisen Twin-puomiston ajankäytön tehostamisen ja kasvinsuojeluaineiden tarkan käytön vuoksi.

Murska Biopacker Uusi kustannustehokas vaihtoehto hevosenlannan varastointiin ja käsittelyyn • kapasiteetti jopa 100 tn/h, erinomainen urakointiväline • tuubikompostointi edullista ja nopeaa • tuubikompostoinnissa ei tarvita eristettyä pohjaa tai valuma-allasta, tasainen alusta riittää • kompostoitava massa pienenee jopa kolmannekseen - tuloksena ravinteikasta, hajutonta ja hygieenistä multaa

www.k-maatalous.fi

Murskaer BiopackTÖS TYÖNÄYsutilalla rat Tanilan kalassa Pirk 3.

20.-21.

Puhaltimella toteutettu ilmanvaihto ja mustan muovikalvon lämpövaikutus tehostavat kompostoitumista tuubissa. Murska Biopackerissa on hydraulisesti toimiva syöttökuljetin ja kaatosuppilo sekä kaksi järeää 570 mm:n pakkaajaruuvia.

Työnäytös Ratsutila Tanilassa, ajo-ohje Pirkkalan keskustasta n. 5 km lentoasemalle päin jonka jälkeen käännytään oikealle Paunintielle, jota 2,4 km ja ratsastuskeskus oikealla. Perjantaina 20. maaliskuuta näytösajat ovat kello 12.00, 14.00 ja 16.00. Lauantaina 21. maaliskuuta näytökset ovat kello 9.00, 12.00 ja 15.00.Tervetuloa!

1

RUISKUTETTAESSA JUURIKASTA PUHALTIMEN ILMAMÄÄRÄ SÄÄDETÄÄN PIENEKSI.

HINATTAVA VAIHTUI KAHTEEN NOSTOLAITERUISKUUN Nostolaiteruiskuja vaihdetaan hinattaviksi, jotta ruiskun mukana saadaan kulkemaan enemmän vettä. Antti Hemmi Köyliöstä teki päinvastoin: vaihtoi yhden hinattavan kahteen nostolaiteruiskuun. Molemmissa on etusäiliö, joten vettä kulkee mukana jo yli 2000 litraa. Kun ruiskut ovat ilma-avusteisia Hardi Master Twinejä, joissa nestemäärää on mahdollista pienentää, saa yhdellä ”reppuruiskullisella” ruiskutettua yhtä paljon kuin vanhalla hinattavalla sai.

– Varsinainen hyöty on se, että nostolaiteruisku kulkee märissä olosuhteissa paremmin kuin hinattava. Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa, toteaa Antti Hemmi.

Lähes puolet tilan peltoalasta on perunalla. Juurikasta on 30 ha ja viljaa noin 80 ha. Peruna on osaksi ruokateollisuusperunaa ja osaksi tärkkelysperunaa.

Perunalohkoja on ruttoruiskutettava samaan aikaan kun viljapelloilla on alettava jo Roundup-ruiskutuksia. Kahdella ruiskulla pesut vähenevät ja myös jäämistä aiheutuvien ruiskutusvaurioiden riski pienenee. Syksyllä toisessa ruiskussa on rutontorjuntaaine ja toisessa Roundupia.

Turvallisin tapa varmistaa karjan riittävä seleeninsaanti on käyttää Yaran lannoitteita. Lannoitteista seleeni pääsee etenemään läpi koko ketjun, varmistaen näin omalta osaltaan terveelliset ja turvalliset elintarvikkeet.

Hyvinvoivan karjan valinta www.k-maatalous.fi

Pitkän tutkimus- ja kehitystyön tuloksena Yara Suomi on ainoana lannoitevalmistajana lisännyt seleeniä lannoitteisiinsa jo yli 20 vuoden ajan.

Yara valmistaa tuotteita suomalaiseen peltoon sopiviksi, palvelemaan viljelijöiden tarpeita mahdollisimman hyvin.

Lisätietoja: www.yara.fi

2 1 Ilma-avusteinen Hardin Twin on perunaa viljelevän Antti Hemmin seuraavakin ruisku, jos ruiskun hankinta vielä tulee eteen. Hän ilmaisee asian 4 vuoden ja 4000 hehtaarin kokemuksella.

2 Etusäiliö lisää yhdistelmän vesimäärää 600-800 litraa ja säiliö on samalla traktorin etupaino. Twinin pumppu imaisee etusäiliön veden takaruiskun säiliöön.

ILMA-AVUSTEISEN RUISKUTUKSEN EDUT Kummassakin Hemmin ruiskussa on 15 metrin puomi ja 1200 litran säiliö. Lisäksi säiliössä on 150 litran vaahtovara. Toisessa ruiskussa on 650 litran etusäiliö ja toisessa 800 litran. Ilma-avusteisessa ruiskutuksessa nestemäärä on viljalla vain 70-80 litraa/ ha, juurikkaalla 90 l, perunan rikkaruiskutuksissa 150-200 l ja rutontorjunnassa 150-180 l/ha.

Ruiskutettaessa juurikasta puhaltimen ilmamäärä säädetään pieneksi, jottei maa pölyä ilmavirran ansiosta. Ruttoruiskutuksissa ilmamäärän pitää olla suuri, jotta ilmavirta avaa kasvuston. Hemmi näkee ilma-avusteisella ruiskulla olevan kolme etua: – Nestemääräksi riittää runsas puolet normaalista, puhalluksen avulla saadaan eliminoitua tuulen vaikutusta ja puhallus avaa kasvuston, jolloin torjunta-aine tunkeutuu kasvuston alaosaan saakka.

Lisäksi hän antaa erityisen kiitoksen ennen uuden ruiskun käyttöönottoa saamastaan tilakohtaisesta opastuksesta.

NAUTAKARJAN À LA CARTEN YKKÖSET Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa.

UUTTA !

Täytä vaunu nopeasti ja tarkasti opastavan langattoman vaakanäytön avulla.

• Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, nyt myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot www.k-maatalous.fi

NELJÄ VUOTTA JA 4000 HEHTAARIA Hemmin tilalla ruiskutettiin viime kesänä kahdella ruiskulla yhteensä noin 1000 hehtaaria. Toista ruiskua ajoi naapurin nuori isäntä. Hemmi toivoo nuoren miehen meneillään olevan sotilaskoulutuksen rajoittuvan kuuteen kuukauteen, jotta ensi kesänäkin taloon saadaan ruiskuttaja.

– Kahden miehen tarve on ainoa haittapuoli kahden ruiskun käytössä. Mutta tässä tapauksessa ei yhdellä ruiskulla selviä, koska on usein ruiskutettava kahta kasvia samanaikaisesti.

Twinien käyttövarmuudesta on kokemuksia, koska ruiskut ovat olleet käytössä jo neljä vuotta. Lopputoteamuksena Hemmi tuumii, että jos hän nyt joutuisi ostamaan uutta ruiskua, päätös kohdistuisi jälleen ilma-avusteiseen Hardi Twiniin. Nostolaiteruiskua hän pitää hinattavaa parempana erityisesti ruttoruiskutuksissa.

– Koska sateen jälkeen on pellolle päästävä melko pian ja ”satulareppu” kulkee märällä pellolla paremmin kuin hinattava. •

LASKE SÄÄSTÖT NETISSÄ HARDIN AKTIIVINEN, ilma-avusteinen Twin-puomiratkaisu on

ollut markkinoilla jo 20 vuotta. Se lisää työtehoa jopa sadalla prosentilla, mahdollistaa kasvinsuojeluaineiden optimaalisen käytön ja antaa jopa 30 %:n kustannussäästöt verrattuna tavanomaiseen ruiskutukseen.Twin-puomistoa on kehitetty pitäen erityisesti mielessä ruiskutustyön tehokkuus ja kasvinsuojeluaineiden suuntaaminen juuri sinne mihin ne on tarkoitettukin. Sekä käytännön viljelijät että tutkimuslaitokset ympäri maailman ovat testanneet puomistoa ja todenneet sen saavan aikaan pieniä pisaroita. Pieni pisarakoko antaa kasvinsuojeluaineelle parhaan peiton myös vaikeissa sääoloissa ja korkeilla ajonopeuksilla.

Kun ruiskutussuihkua ohjataan ilmalla, vältytään tuulikulkeumalta. Ruiskutussuihkun ja ilmaverhon suuntauksella voidaan merkittävästi lisätä torjunta-aineen peittoa ja tunkeutumista kasvustoon. Ruiskuttaja voi helposti lisätä ajonopeutta 50 %:lla, koska tuulikulkeuman riski on minimaalinen. Useimmissa maissa päivittäistä ruiskutusaikaa voidaan pidentää, koska voidaan ruiskuttaa myös tuulisemmalla ilmalla. Käytännössä on päästy jopa sadan prosentin, eli kaksinkertaiseen ruiskutuskapasiteettiin verrattuna tavanomaiseen ruiskutukseen.

Ilma-avusteisella ruiskulla vesimäärä voidaan laskea puoleen verrattuna perinteiseen ruiskutustapaan. Vettä kuluu vähemmän ja täyttöajat ovat lyhyempiä.

Suuremmasta päiväkohtaiseta hehtaarisaavutuksesta johtuen Twin-käyttäjät pystyvät ajoittamaan ruiskutuksen paremmin, mikä vähentää tarvittavaa torjunta-ainemäärää. Parempi peitto ja suurempi osumatarkkuus antavat aineille enemmän vaikutustehoa. Viljelykasvista riippuen maatalousyrittäjät säästävät 5-30 % ainekustannuksista, joka on merkittävä rahan säästö ja etu ympäristön kannalta.

Juhlavuosi keskittyy erityisesti ruiskutuksen tehokkuuteen ja säästöihin. Hardi on perustanut Internet-sivuston, jossa voi laskea aktiivisen ilma-avusteisen ruiskutuksen aikaansaamat säästöt euroissa: www.hardi-twin.com. •

46 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

Twin-puomistossa ruiskutuksen ja ilman puhalluksen suunta riippuu vallitsevasta tuulensuunnasta.

1

2

1 2 3 4

3

Matara 2 -lehtivaiheessa.

Matara korrenkasvuvaiheessa.

Saunakukka pensomisvaiheessa.

Saunakukka korrenkasvun alussa.

4

SUORAKYLVÖ TAI KEVYTMUOKKAUS – RIITTÄÄKÖ YKSI RIKKARUISKUTUS? Sekatorin teho rikkakasveihin Jokioisilla 2008

AURATON VILJELY LISÄÄNTYY JATKUVASTI. LOHKOT JOKO SUORAKYLVETÄÄN TAI MUOKATAAN KEVYESTI. JUOLAVEHNÄ JA MUUT SYYSITOISET SIEMENRIKKAKASVIT KUITENKIN LISÄÄNTYVÄT HELPOSTI VÄHÄN MUOKATUILLA LOHKOILLA.

Rikkakasveja kpl/m²

Peltomatara

Pihatähtimö

Jauhosavikka

Sekator 100 ml + Sito plus Käsittelemätön

0 93

0 51

0 12

Teho mataraan, Västankvarn 2008 250

TEKSTI JA KUVAT JANNE LAINE BAYER CROP SCIENCE

JUOLAVEHNÄ JA SYYSITOISET RIKAT – kuten saunakukka ja mata-

ra – onkin yleensä torjuttu glyfosaatilla pääasiassa ennen kylvöä.

Myöhemmin kasvukaudella taimettuvat rikat on ruiskutettu toisen kerran viljojen pensomisvaiheessa jollakin sopivalla valmisteella.

Jos juolavehnää ja heinämäisiä rikkoja on runsaasti, ne kannattaa torjua glyfosaatilla. Glyfosaatin hinta on kuitenkin noussut, joten yhden ruiskutuksen tekniikka ilman glyfosaattia voi tietyissä tapauksissa olla järkevää. Jos lohkolla oletetaan kuitenkin olevan paljon juolavehnää ja muita heinämäisiä rikkoja, on glyfosaattiruiskutus tehtävä.

ELLEI JUOLAVEHNÄ OLE ONGELMA, yksi ruiskutus viljan pensomisvaiheessa on hyvä vaihtoehto, joka laskee ruiskutus- ja ainekustannuksia. Markkinoille on tullut nestemäinen pienannosaine Sekator OD, joka tehoaa pensomisvaiheessa ruiskutettuna erinomaisesti mm. syysitoiseen saunakukkaan ja mataraan. Valmisteen käyttö suorakylvön ja kevytmuokkauksen yhteydessä on perusteltua.

Sekator OD tehoaa myös muihin talvehtiviin siemenrikkakasveihin, kuten linnunkaaliin, peippiin ja pillikkeeseen. Valmiste tehoaa yksinään hyvin laaja-alaisesti. Esimerkiksi mataran ja saunakukan torjuntaan ei tarvita lisätehoa muista rikkavalmisteista. Jos sen sijaan lohkolla on monivuotisia ongelmarikkoja, kuten valvattia tai ohdaketta, torjunta tehdään Sekatorin ja K-MCPA:n tankkiseoksella.

48 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

Kpl/neliömetri

200 150 100 50 0 Ruiskuttamaton

Sekator 100 ml/ha + kiinnite 1 dl/ha

Cantor 0,6 l/ha

Express 2 tab/ha

Ruiskutusohjelma: kevätviljoilla Sekator 75-100 ml/ha + kiinnite 1 dl/ha. Syysviljoilla Sekator 100-150 ml/ha + kiinnite 1 dl/ha.

Suurempi annos tehoaa paremmin varsinkin ruiskutuksen viivästyessä. Jos lohkolla on valvattia ja ohdaketta: kevätviljoilla Sekator 75-100 ml/ha + K-MCPA 1 l/ha ja syysviljoilla Sekator 100-150 ml/ha + K-MCPA 1 l/ha.

OIKEA TORJUNTA-AIKA ON TÄRKEÄ. Sekatorilla on paras teho mataraan sen 2-4-lehtivaiheessa ja saunakukkaan pensomisen alussa. Tällöin rikat ovat riittävän pieniä ja pienempikin annos riittää tappamaan ne. Vastaavasti vilja on tällä hetkellä pensomisen alussa tai puolivälissä.

Jos ruiskutus viivästyy, valmiste tehoaa vielä kookkaaseen, korrenkasvuvaiheessa olevaan mataraan. Teho saunakukkaan säilyy hyvänä pensomisvaiheen loppuun asti. Riippuen hieman kasvuolosuhteista viljelykasvi on tällöin korrenkasvun 1-2 -solmuvaiheessa. •

NOPEA VASTAISKU RAVINNEPUUTOKSEEN MISSÄ VIKA KUN VILJELYTEKNIIKAN PITÄISI OLLA KUNNOSSA, EIKÄ PELTO SILTI TUOTA TOIVOTUSTI? RAJOITTAVA TEKIJÄ SAATTAA OLLA JONKIN HIVENRAVINTEEN PUUTOS. HIVENLEHTILANNOITUS ON NOPEA VASTAISKU, JOKA VOI PELASTAA SADON, SANOO CHARLIE BANNISTER. TEKSTI ANTTI TUULOS TILALLA ON PANOSTETTU runsaasti vil-

jelyyn: peruslannoitus, kylvösiemen ja kasvinsuojelu on valittu ja tehty viimeisen päälle, mutta silti naapuri vetää viereiseltä lohkolta jatkuvasti parempia satoja! Missä vika?

Viljelykasvin kasvuun vaikuttaa eniten se tekijä, josta on pahiten puutetta. Usein tuo tekijä voi olla jokin välttämättömistä hivenravinteista. Siksi hivenravinteiden puutos näkyy satotasoissa, vaikka viljelyyn olisikin muuten panostettu runsaasti. Oireiden ilmaantuessa näkyviin puutos on vakava. Osa sadosta on jo menetetty.

SUOMALAISILLA PELLOILLA on usein

puutetta hivenravinteista, tai ne ovat happamuuden takia sitoutuneet maahan kasveille käyttökelvottomaan muotoon.

Viljoilla kriittisimpiä hivenravinteita ovat mangaani, sinkki ja kupari, öljykasveilla rikki, boori ja molybdeeni.

Kalkituksen ja maahan levitettävien hivenlannoitteiden avulla maan ravinnetilaa ja ravinteiden saatavuutta voidaan kohentaa, mutta vaikutus saadaan esiin vasta seuraavina vuosina. Osa ravinteista huuhtoutuu helposti, joten niitä on vaikeaa varastoida maahan tulevia kasvukausia silmälläpitäen.

Hivenlehtilannoitus on nopein keino korjata viljelykasvien ravinnepuutetta vieläpä saman kasvukauden aikana. Menetelmää ei Suomessa käytetä vielä riittävästi tarpeeseen nähden.

NYKYAIKAINEN VILJELY asettaa kovat

vaatimukset hivenlehtilannoitevalmisteille. Keski-Euroopassa hivenlehtilannoitus on yleistä ja käsiteltävät alat suuria, mikä on johtanut panostuksiin hivenlehtilannoitteiden tuotekehityksessä. Hivenlehtilannoitteiden formulointi kasvinsuojeluaineiden tapaan tuo käyttömukavuutta, mikä alentaa kynnystä niiden käyttöön.

Iso-Britannian johtavan hivenlehtilannoitteiden valmistajan, Headland Agrochemicalsin valmistamista hivenlehtilannoitteista useat ovat suspensiokonsentraatteja. Kuten nyt K-maatalouksista saatavat Multiple ja Zoomkin. Näiden

erittäin runsasravinteisten hivenlehtiravinnetiivisteiden etuna ovat matalat hehtaarikohtaiset käyttömäärät, vain 1-1,5 litraa hehtaarille.

Tuotteet sekoittuvat hyvin veteen ja imeytyvät nopeasti kasviin. Hehtaarin vesimääräksi riittää 200 litraa. Lisäksi formulointi mahdollistaa hyvät mahdollisuudet tankkiseoksiin useimpien samana ajankohtana ruiskutettavien kasvinsuojeluaineiden kanssa.

Cheminova-konserniin kuuluvan Headland Agrochemicalsin tuotteista Multiple sisältää viljoille ja maissille tärkeitä mangaania, kuparia, sinkkiä ja magnesiumia.

Zoom sisältää runsaasti mm. öljykasveille ja palkokasveille tärkeitä rikkiä, booria, magnesiumia ja mangaania, sekä hieman typpeä ja molybdeeniä.

KASVILAJIEN VÄLILLÄ ON EROJA sekä hi-

venravinteiden hyödyntämiskyvyssä että tarpeessa, mm. juuriston ominaisuuksien ja lajille tyypillisen aineenvaihdunnan takia. Ravinnepuutteelle herkimpien lajien kasvu rajoittuu helposti.

Headland Agrochemicalsin teknisen johtajan Charlie Bannisterin mukaan hivenlehtilannoitus kannattaa ottaa rutiiniksi peltoviljelyssä.

Headland Agrochemicalsin teknisen johtajan, Charlie Bannisterin mukaan jopa viljelykasvien eri lajikkeiden välillä on tutkimuksissa havaittu eroja hivenravinteiden hyödyntämiskyvyssä. Erityisesti uusien lajikkeiden alkukehitys on niin nopeaa, että maan hivenravinnevarastot eivät riitä täyttämään kasvin tarpeita nopean kasvun vaiheessa.

– Hivenlehtiravinteiden käytöllä myös vaativimpien lajikkeiden kasvua voidaan tehostaa. Hivenlehtilannoitus kannattaakin ottaa rutiinitoimenpiteeksi nykyaikaisessa peltoviljelyssä.

Hivenlehtilannoituksella huonosti liikkuvat tai niukat ravinteet saadaan suoraan kasvin käyttöön nopeasti lajikkeesta riippumatta.

– Syyslajikkeilla syyskäsittely auttaa elinvoimaisen kasvuston kehittymistä. Se selviää paremmin talvesta. • 2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 49

MONITOR+ROUNDUP–TEKNIIKALLA JUOLAVEHNÄN KIMPPUUN sen Roundup –käsittelyn onnistumisesta. Viljelijä ei voi vaikuttaa syksyn sääoloihin, mutta jos viljelyssä on vehnää tai perunaa, on juolavehnäkasvustoa mahdollista kurittaa Monitorilla jo kasvukaudella. Tällöin syksyisen torjunnan onnistuminen on varmempaa ja toisaalta hyötyä juolavehnän torjunnasta saadaan jo kasvukaudella, kun ei tule satotappioita.

Monitor-käsittely voidaan tehdä, kun vehnä on korkeintaan 2-solmuasteella. Perunalla käsittely tulee tehdä ennen kasvuston umpeutumista. Paras tulos saavutetaan kun maan ja ilman kosteus on korkea ja juolavehnä hyvässä kasvussa, noin 3-4 lehtivaiheessa.

Normaali käyttömäärä juolavehnäntorjunnassa on vehnällä 18,75 g/ha ja perunalla 25 g/ha, kiinnitettä käytetään Monitorin kanssa aina. Käsittely ei tapa juolavehnää, vaan jättää sen kitukasvuiseksi vehnä- tai perunakasvuston juurelle. Tällöin juolavehnän kilpailuvaikutus viljelykasviin vähenee voimakkaasti.

100 torjumatonta juolavehnänversoa neliömetrillä laskee viljan satotasoa toistakymmentä prosenttia. Vehnällä juolavehnän aiheuttaman lakoutumisen väheneminen ja perunalla juolavehnän juurakon pieneneminen helpottavat sadonkorjuuta.

Monitorilla on myös erinomainen teho useisiin leveälehtisiin rikkakasveihin, kuten mataraan. Se sopii tankkiseokseen esimerkiksi Sekatorin tai Expressin kanssa. Monitorilla on myös hyvä teho hukkakauraan, mutta ainoastaan ruiskutettuna hukkakauran 1-3 lehtiasteella jaettuna käsittelynä, 12,5 g/ha kummallakin kerralla.

Pitkän aikavälin hyöty saadaan syksyllä torjuttaessa juolavehnää sängeltä Roundupilla. Monitorilla kasvukaudella käsitelty juolavehnä ei ole kasvattanut kortta, sen juurakko on jäänyt pienemmäksi ja siinä on runsaasti omaa vihreää lehtipinta-alaa.

Roundupin imeytyminen tehostuu ja torjuntatulos on varmempi.

Hyvissä ruiskutusoloissa on mahdollista käyttää jopa puolet normaalia pienempää Roundup-annosta. Roundup voidaan ruiskuttaa heti puinnin jälkeen, joten muokkaustyötkin päästään aloittamaan aiemmin. •

Kevätvehnän sadonlisä torjuttaessa juolavehnää Monitorilla

Sadonlisä, kg/ha

JUOLAVEHNÄN SAAMINEN HALLINTAAN riippuu usein syksyi-

4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Lannoite, verranne

R2 = 0,8883

100

200

300

400

500

600

700

800

Juolavehnän versoja kpl/m2

Ruotsalainen koesarja paljastaa Monitor-käsittelyiden hyödyn. Helmikuun vehnänhinnoilla vain parisataa lisäkiloa hehtaarilta riittäisi kattamaan Monitorin ainekustannuksen (Kuva: Monsanto Sverige AB, 11 koetta 1996-2001, Monitor 18,75 g/ha + kiinnite 0,2 l/ha).

TORJU HUKKAKAURAA OIKEIN mällä ilmalla sekä tankkiseoksissa. Menneen kasvukauden aikana saatu kokemus osoitti vät maassa vuosikausia itämiskykyisinä. Sen kiinnitteen lisäävän tehoa ja varmistaneen 100% tehon. Aikaisin aamulla tehty ruiskusaastuttama ala on jo 14,5 % koko peltopintatus parantaa myös tehoa kuivissa oloissa. alasta, eli 328 000 ha.

Puma Extra on osoittanut tehokkuutensa Pyri tunnistamaan hukkakaura jo aikaisesja luotettavuutensa vuosien saatossa. Sen tesa vaiheessa, niin säästyt keräämiseltä ja vaho on erinomainen oikein ruiskutettuna. Puma kavammalta saastunnalta! Hukkakauran lehti voidaan ruiskuttaa esim. Expressin ja eräiden kiertyy oikealle, vehnän, ohran ja rukiin lehti vasemmalle. Hukkakauran lehtilavoissa on muiden rikkatorjunta-aineiden kanssa. Pumaa voidaan käyttää pohjavesialueella ja kaikille reunakarvat lähes aina, kaura on karvaton. viljoille. Oikea käyttömäärä kevätviljoilla on Hukkakauran jyvä on pieni, pitkä ja kapea, Hukkakaura versomisvaiheessa.

1,0-1,2 l/ha ja syysviljoilla 0,8-1,2 l/ha. Suurinyleensä harmaa tai ruskea. Jokaisessa jyvästa annostasoa käytetään myöhään ruiskutetsä on vihne, mikä kaurassa on harvinaista. taessa, eli esim. viljan pensomisen 1-solmuasteella. Ruiskutus- Tutuin tuntomerkki on pituus sekä laaja, pitkä ja hentohaaraiajankohta vaihtelee viljan pensomisen alusta korrenkasvun al- nen röyhy.

Yleisesti Pumaa ei suositella suojaviljoille. Etenkin timotei, kuun 1-solmuasteelle.

Ruiskutustekniikka eroaa jonkin verran riippuen siitä onko al- nurmikat ja koiranheinä ovat herkkiä. Sen sijaan apila, nurmi- ja kukausi ollut kostea ja ”normaali” vai kuiva/kylmä. Jos alkukesä punanata sekä italian- ja englanninraiheinä kestävät Pumaa, joon ollut sopivan kostea ja hukkakaura itää tasaisesti, Puma voi- ten periaatteessa näiden nurmilajien ollessa suojaviljassa Pumaa daan ruiskuttaa jo viljan pensomisen alussa – puolivälissä. Kiin- voi käyttää. • nitettä ei näissä oloissa tarvita.

Puma tehot kesän 2008 kokeissa Valmiste tehoaa vain taimettuneisiin hukkakauroihin. Kuivina kesinä myöhäisempi Puma-ruiskutus korrenkasvun alussa on Käsittelemätön Puma 1 l/ha Käsittelemätön Puma 1 l/ha + Express 1 1/2 tabl + kiinnite parempi vaihtoehto, jotta hukkakaurat ehtivät itää ja tehoaine + kiinnite pystyy vaikuttamaan kaikkiin taimettuneiden kasvien lehtiin.

26 0 23 0 1-2 dl/ha kiinnitettä on aina lisättävä tankkiin kuivalla ja/tai kylHUKKAKAURA ON VAARALLISIN HEINÄMÄINEN RIKKAKASVI, koska sen siemenet säily-

50 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

1

TUUBIKÄÄRIJÄLLÄ MUOVIKUSTANNUKSET KURIIN

KUSTANNUSTEN NOUSTESSA RAJUSTI KULUJEN KARSIMINEN ON AINOA KEINO PITÄÄ TALOUTTA OJENNUKSESSA. PÖYTYÄLÄISET ELINA ANTTILA JA JARI KOIVUSAARI KASVATTAVAT EMOLEHMIÄ JA PAALAAVAT KAIKEN SÄILÖREHUN. VIIME KESÄKSI YHDISTELMÄPAALAIN VAIHTUI CLAAS 355 RC COMFORT -PAALAIMEEN JA ELHON 2020 ACI -TUUBIKÄÄRIJÄÄN. TEKSTI JA KUVAT SEPPO NYKÄNEN

YHDELLÄ MUOVIRULLALLA TUUBIKÄÄRIJÄ käärii noin 50 paalia,

eli yli tuplasti sen minkä yksittäin käärittynä. Jari Koivusaari toteaa muovinsäästön olleen suurin syy menetelmän vaihtamiseen.

– Meillä paalataan vuosittain 3000-4000 paalia, joten muovin kulutus on melkoista. Käytämme nyt kahdeksan kerrosta muovia, koska haluamme käyttää osan säästyneestä muovimäärästä rehun laadun varmistamiseen. Rehussa ei käytetä säilöntäainetta.

– VANKKA JA YKSINKERTAINEN RAKENNE oli syynä Elhon han-

kintaan. Esimerkiksi kaikki hydrauliikan osat ovat vakiotavaraa, suurin osa osista löytyy lähimmästä hydrauliikkaliikkeestä. Se on tärkeä ominaisuus, koska kesken rehunteon ei ole 52 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

aikaa alkaa jäädä vuorokausikaupalla odottelemaan varaosia.

Haastatteluhetkellä käärintälaitteella oli kääritty 2600 paalia, eikä minkäänlaisia ongelmia ollut ilmennyt koneen toiminnoissa.

Yksi henkilö pystyy hoitamaan paalien kuljetuksen ja käärinnän. Traktorissa olevalla kauko-ohjaimella hallitaan osaa käärijän toiminnoista, ja ohjaamosta tarvitsee poistua ainoastaan vaihtamaan muovirulla.

Lombardinin kaksiylinterinen dieselmoottori on taloudellinen voimanlähde. Jari kertoo kulutuksen olevan sen verran alhainen, että tankkaus tahtoo unohtua. Käärintälaitteen etupyörissä on ohjaus, jonka avulla paalirivi voidaan ajaa vaikkapa pellonreunan mukaan kaartuvaksi.

2

3

YKSI HENKILÖ PYSTYY HOITAMAAN PAALIEN KULJETUKSEN JA KÄÄRINNÄN.

1 Elhon 2020 ACI on nopea kone. Yhdellä etukuormaajalla ei ehdi niin paljon kuormaamaan kuin kone ehtii kääriä.

2

Tuubipaalivarasto säilyy siistinä.

3

Jari Koivusaari Elhon tuubikäärijän ohjaimen äärellä.

4 Claas 355 nielee heinää vauhdikkaasti. Elina Anttila kertoo IsoBusin helpottaneen paalausta.

4

– AJAMME KAIKKI PAALIT KOTIIN. Tietenkin se on helppoa, kos-

ka suurin osa pelloista on navetan ympärillä, mutta kauimmaisiltakin vuokrapelloilta ne tuodaan pihaan, kertoo Jari.

– Talvella ei tarvitse kuljettaa paaleja pitkiä matkoja huonolla kelillä. Päivässä kuluu kymmenkunta paalia.

Paalit ajetaan vanhasta rekan perävaunusta tehdyllä kuljetusvaunulla, johon sopii enimmillään 17 paalia. Paalien keruu lähipelloiltakin nopeuttaa keruutyötä huomattavasti ja vähentää liikkumista pellolla.

Elina ja Jari eivät halunneet luopua pyöröpaaleista niiden käsittelyn yksinkertaisuuden takia. Koneet on helppo myydä, jos karjanpidon haluaa lopettaa, mutta siiloille on vaikea keksiä uusikäyttöä. Tuubikäärintä on todella nopeaa ja paalivarasto on helppo tehdä lähes mihin tahansa. Traktorilla ja etukuormaajalla ei ehdi niin nopeasti laittaa paaleja tuubiin, ettei kone ehtisi niitä kääriä.

Paalien ottaminen tuubista on helppoa, koska muovi katkeaa siististi saumakohdasta. Seuraava paali ei myöskään ala lämmetä yhtä helposti kuin auman tai siilon rintaus, koska siihen ei kosketa ja se jää tiiviiksi. Eikä vähäisin tuubikäärinnän eduista ole myöskään ympäristön siisteys. Paalivaraston tyhjennyttyä alueelle ei jää aumamuoveja eikä muuta roskaa.

EDELLINENKIN PAALAIN oli Claasin valmistama, joten oli itses-

täänselvyys, että saman merkkinen kone tuli tilalle. Työnjako pel-

lolla on selkeä: Elina paalaa, Jari hoitaa käärinnän ja kuljetuksen.

Uusi paalain on Elinan mukaan ollut erinomainen hankinta.

– Hallinta on helppoa IsoBusin kautta, koska kaikki toiminnot ovat napin painalluksen takana, ja Comfort-mallissa takaluukun sylinterien paineistus on automaattinen.

Erityisesti pisti silmään paalaimen puhtaus, vaikka sitä tarkasteltiin kesken työn. Kumpikin sivu on suora ja avoin, eikä siellä ole kulmia ja nurkkia, johon irtoheinää voisi kerääntyä.

Koneessa on ketjuvoitelun lisäksi puolittainen keskusrasvari. Paalaustelojen laakerit rasvataan neljästä nipasta, jotka ovat erillisissä jakolaitteissa, josta rasva painuu jokainen omien muoviputkien kautta laakereihin.

Tilalla paalattiin juuri toista satoa ja karhe oli melkoinen 3,2metrisen niittomurskaimen jäljiltä. Paalit olivat tiiviitä keskeltä asti, eikä tyypillistä rullakoneen tähtikuviota erottanut. CCT-mallin paalikammiossa oleva MPS-segmentti, eli kammion sisään kääntyvät kolme telaa alkavat pyörittää paalia jo heti alkuvaiheessa, jolloin paali tiivistyy paremmin. Ideana on ollut hakea telakoneeseen muuttuvakammioisen ominaisuuksia yksinkertaisemmalla rakenteella.

Punnitsimme edellispäivänä niitetystä heinästä tehdyn paalin apevaunussa. Vaaka näytti 795 kg, joten idea näyttää toimivan.

Telapaalaimen etuna on lisäksi paalien koon säilyminen tasaisena, joten kääritty tuubi on pinnaltaan tasainen, eikä saumakohtiin tule pykäliä. • 2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 53

TEHOKKAASTI PERHOSTELLEN JATKUVASTI TEHOSTUVAT KORJUUKONEET VAATIVAT ETEENSÄ KORJUUKETJUUN ENTISTÄ TEHOKKAAMPIA NIITTOKONEITA. TÄHÄN SAUMAAN JF-STOLLILLA ON TARJOTA TEHOKAS GX-SARJAN TAKANIITTOPERHONEN, JA SILLE SOPIVA PARI ON GDSB-SARJAN ETUKONE. TYÖLEVEYTTÄ YHDISTELMÄLLÄ ON 8,6 METRIÄ.

TEKSTI JA KUVAT SEPPO NYKÄNEN

SIPOOLAINEN Karl-Kristian Jensen hankki takakoneen viime kaudelle, etukoneen hän hankki jo parisen vuotta sitten. Aiemmin oli käytössä pelkästään hinattava JF hydroflex -malli, mutta Jensen hankki etukoneen niittotehoa lisätäkseen. Vähitellen kypsyi ajatus lisätä niittotehoa edelleen. Yksinkertaisinta oli hankkia taakse kaksipuolinen niittomurskain, koska etukone oli jo valmiina.

– Merkissä pysyminen oli itsestään sel54 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

vää, tämä on vähän kuin sukuvika. Meillä on ollut aina JF:n koneita, niin kauan kun minä muistan, toteaa Karl-Kristian.

– Ei ollut tarvetta vaihtaa merkkiä nytkään. Koneet ovat toimineet hyvin, eikä turhia remontteja ole tarvinnut tehdä.

Jenseneillä on lypsykarjatila ja niittomurskain on hankittu sekä omaan että urakointikäyttöön. Haastattelun aikaan viime kesänä koneella oli niitetty 400 ha ja työ-

tä oli jäljellä vielä ainakin 50 ha. Urakointiniitto on kasvanut vuosi vuodelta, viime kesänä kokonaisniittoala oli 300 ha. Omat rehut korjataan JF-silppurivaunulla.

– PERHONEN ON HELPOMPI KÄYTTÄÄ

verrattuna etu- ja takaniittokoneen yhdistelmään. Kone kääntyy kerralla ja niittopäiden väli on lyhyempi, joten päisteajo on helpompaa. Normaalisti niitän yhden kierroksen lohkon ympäri, jonka jälkeen alan niittää edestakaisin.

Takakoneella voidaan niittää joko molemmilla tai vain toisella niittopäällä kerrallaan. Käsikäyttöiseen hydrauliikkaan takakone voidaan yhdistää takaosassa olevilla käsiventtiileillä siten, että molemmat niittopäät ovat yhdellä vivulla käytettävissä nostossa ja laskussa. Tai siten, että kumpaakin puolta hallitaan omalla ventiilillä.

– Omassa traktorissani on sähköisesti

1

2

4

KONE KÄÄNTYY KERRALLA JA NIITTOPÄIDEN VÄLI ON LYHYEMPI, JOTEN PÄISTEAJO ON HELPOMPAA. 3

hallittava hydrauliikka, joten olen asettanut kummankin puolen nostolle kahden sekunnin nostoajan. Kumpikin on oman napin alla, jotta kiiloja niittäessäni voin nostaa tarvittaessa ylös kumman puolen tahansa.

Itse koneessa on mekaaninen nostonrajoitin, joka estää lohkojen noston liian ylös koneen käydessä. Muutettaessa kuljetusasentoon rajoittimen lukitus irrotetaan ja niittopäät nostetaan pystyyn.

TERÄLAPPUJEN VAIHTO on nopeaa. Sii-

hen tarkoitetulla työkalulla väännetään terän pidin alas, otetaan entinen terä pois ja laitetaan uusi tilalle. Aikaa kuluu puoli minuuttia. Kiviä on aina ja teriä menee silloin tällöin. Kun terän vaihto on helppoa, se tulee tehtyä, mikä näkyy tietenkin niittojäljessä.

Teräpalkin alla on leveät kivisuojat, jotka kattavat koko palkin alapuolen. Uuden

matalan rakenteen ja täysin tasaisen pohjan ansiosta matalaan niitto onnistuu hyvin. Uuden rakenteen ja keskiripustuksensa ansiosta teräpalkki liukuu hyvin sängellä, eikä pyri kyntämään maata pehmeissäkään oloissa.

Uudet soikeat HD-lautaset siirtävät heinän tasaisesti murskaimelle, jonka polyeteenisormet käsittelevät heinää tehokkaasti. Murskain on tehokas. Vaikka haastattelupäivän keli oli viileä, oli karhojen värissä selvä ero, kun niittojen välillä oli kulunut aikaa reilu tunti.

Kumpikin niittopää on suojattu törmäysten varalta laukaisulaitteella, joka sallii niittopään käätyä vinoon taakse. Liikettä on rajoitettu, jotteivät nivelakselit joudu liian jyrkkään kulmaan.

Jensen on tyytyväinen hankintaansa.

Kone on toiminut kuten odotettiin ja työteho on noussut selvästi.

5

1 Terien vaihto käy nopeasti, työkalulla käännetään terän pidin ja vaihdetaan uusi lappu.

2 Nostonrajoitin estää niittopään nousun liian jyrkkään kulmaan. Kone voidaan pitää käynnissä päisteissä ja niitettäessä toisella puolella.

3 Karheita jää kolme, ne on mahdollista niittää myös levälleen.

4 Karl-Kristian Jensen niitti viime kesänä 300 hehtaarilta, sekä omilta pelloilta että urakointityönä.

5

Kuljetusasennossa takakoneet nostetaan pystyyn.

– Tehoa tarvitaan, onhan työleveyttäkin 8,6 m. Meillä on käytössä 180 hv:n traktori ja se tuntuu riittävän. Niittoalaa saa tulla vielä lisääkin, kyllä tällä ehtii hyvin niittämään, hän myhäilee. Sukuperinne JF koneiden parissa jatkuu Jensenien tilalla tulevaisuudessakin. • 2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 55

NOUKIN JA SILPPURI EHTISIVÄT NIELLÄ ENEMMÄNKIN.

HELPPOKÄYTTÖISYYTTÄ PASI JA NINA KORTETMAA HANKKIVAT VIIME KAUDELLE CLAAS QUANTUM 4700 P -NOUKINVAUNUN ISOBUS-TEKNIIKALLA. AIKAISEMMIN TILALLA OLI JF:N HINATTAVA TARKKUUSSILPPURI. TEKSTI JA KUVAT SEPPO NYKÄNEN 4

– HIEMAN HERÄTELUONTOINEN OSTOS, koska silppurista ei ollut vielä tarkoitus luopua. Kiinnostuin kuitenkin vaunun ominaisuuksista, ja siitä lähti kauppa käyntiin, kertooo Pasi.

– Kaluston ja työntekijöiden tarpeen väheneminen on noukinvaunun etu. Yksi traktori ja kuljettaja pellolla, toinen mies ja kone siilolla.

Tilalla tehdään rehua 40 hehtaarin kertaniittoalalta kahdesta kolmeen satoa vuodessa lihakarjan rehuksi. Tilalla on 200-paikkainen kasvattamo.

ISOBUS-TEKNIIKAN VALINTAA Pasi ei kadu, koska vaunun käyt-

tö on helppoa ja periaatteessa kaikki hoituu nappia painamalla.

– Kunhan itse tietää missä on liikkeellä: pellolla, tiellä vai siilolla.

Communicatorin selkeä grafiikka helpottaa näytön lukemista.

– Silppuriin verrattuna vaunulla ajaminen on huomattavasti helpompaa. Rehusuihkua ei tarvitse vahtia, saa istua enemmän suorassa, eikä tarvitse koko ajan seurata tilannetta takana. Sopivasta karheesta ajettaessa ei tarvitse kuin ajaa, vaunu täyttyy automaattisesti.

Toistaiseksi vaunulla on ajettu suoraan niittomurskaimen karheelta, ensi kesänä on mahdollisesti edessä karhottimen hankinta.

Noukin ja silppuri ehtisivät niellä enemmänkin, kuin pellolla pystyy pitämään nopeutta yhtä karhetta ajettaessa. Siilolla kuorma voidaan purkaa joko kasaan tai vetää matoksi, tilanteen mukaan.

56 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

1 Noukinvaunukorjuu on tehokasta ja vaatii vähän työvoimaa.

2 Pasi Kortetmaa on ollut tyytyväinen hankintaansa. Kuskin ei tarvitse vilkuilla jatkuvasti taakse.

3 Communicatorin grafiikka on selkeä.

IsoBus helpottaa vaunun toimintojen tarkkailua. Ennen päivän alkua voi tarkistaa ovatko kaikki anturit kunnossa ajamalla diagnostiikkaohjelman. Ohjelma ajaa kaikki koneiston liikkeet läpi ja tarkistaa tilanteen. Häiriöstä tulee ilmoitus Communicatorin ruudulle, josta näkyy mistä vikaa voi etsiä.

Tavallinen käyttäjä olisi ihan pihalla sähköisten toimintojen kanssa ilman tämän tyyppistä apulaitetta. Häiriön sattuessa voi huoltomiehelle kertoa heti mitä tietokone näyttää, jolloin hänen on helppo varautua tilanteeseen. •

MTT:N RUUKIN KOEASEMA VERTASI KAHTA NURMIREHUN ESIKUIVAUSMENETELMÄÄ. KARHOISTA OTETTIIN NÄYTTEET, JOISTA TUTKITTIIN BAKTEERI- JA ITIÖPITOISUUDET.

V-Twin yhdistää karhoja MTT:n kokeessa Ruukissa viime kesänä.

V-TWIN TEKI PUHTAAMMAT KARHOT

KARJATILALLA EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE muokattavia lohkoja riittävästi lannanlevitystä varten. Lannan ravinteet halutaan hyödyntää myös nurmilohkoilla. Säilörehuksi korjattavalta nurmisadolta vaaditaan kuitenkin korkeaa hygieenistä laatua.

Rehunkorjuukoneiden tehot ovat kasvaneet nopeasti ja erillinen karhotus on lisääntynyt. Esikuivauksen merkitys on korostunut. Hajalevityksen ja erillisen pöyhinnän mahdollisista hyödyistä sekä haitoista keskustellaan laajasti.

MTT:n nurmisäilörehun korjuu- ja säilöntäkokeen tavoitteena on selvittää korjuumenetelmän vaikutus nurmisäilörehun hygieeniseen ja säilönnälliseen laatuun.

Korjuukokeessa on rinnakkain kaksi menetelmää. Ensimmäinen menetelmä on yleinen Keski-Euroopassa: Niittomurskaimessa on hajalevitysvarustus, niitetty nurmi pöyhitään niiton jälkeen ja karhotaan roottorikarhottimella ennen korjuuta. Tässä menetelmässä joudutaan polkemaan traktorilla niitetyn ruohon päälle.

Toinen on Elhon kehittämä V-Twin vinokela- ja karhojen yhdistämismenetelmä: Karhojen annetaan kuivua niittomurskauksen jälkeen paikoillaan. Karhot yhdistetään V-Twin-karhottimen vinokeloilla muutamia tunteja ennen korjuuta. Rehun päällä ajo pellolla vältetään kokonaan.

KORJUUKOKEET TEHTIIN MTT:N Ruukin toimipisteessä kesällä 2008. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tulokset on jo saatu.

Tässä vaiheessa mitattiin rehun orgaaniset epäpuhtaudet 8+8 vertailulohkojen karhoista kerättyjen näytteiden keskiarvona.

Verrannemenetelmän karhoista otetuissa näytteissä oli 2,1 ja 4,4 kertaa enemmän kolibakteeria kuin V-Twin-karhoissa, riippuen siitä oliko lohko lannoitettu lietteellä vai keinolannoitteella. Escherichia Coli -bakteereita oli 3,9 ja 3,7 kertaa enemmän, ja maitohappobakteeri-itiöitä vastaavasti 4,8 ja 2,2 kertaa enemmän kuin V-Twin-karhoissa, kts. pylväiköt.

Kevättalven aikana säilörehupaaleista otetaan vielä näytteet.

Niistä päätellään missä määrin käytetty säilöntäaine ja maitohappokäyminen ovat yhdessä onnistuneet pitämään haitallista bakteeri- ja itiökasvua kurissa.

Tämä on monihaaraisempi asia. Siihen vaikuttavat käytetyn säilöntäaineen tyyppi, annostelumäärä, rehun kosteuspitoisuus, 58 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

Kolibakteerit 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

Lannoite, verranne

Lannoite, V-Twin

Liete, verranne

Liete, V-Twin

E-Coli-bakteerit 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0

Lannoite, verranne

Lannoite, V-Twin

Liete, verranne

Liete, V-Twin

Maitohappobakteeri-itiöt 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0

Lannoite, verranne

Lannoite, V-Twin

Liete, verranne

Liete, V-Twin

rehun tiivistyminen ja säilönnän (=paalin) ilmatiiviys. Karhoista otettujen näytteiden analyysitulokset näyttävät selvemmin mikä on lähtökohta, eli juuri näiden kahden korjuumenetelmän hygieniaerot. •

HANKI KÄÄRINTÄKALVOT AJOISSA ÖLJYN JA LANNOITTEIDEN HINTOJEN LASKIESSA MONI ODOTTAA, ETTÄ KÄÄRINTÄKALVOJEN HINNAT SEURAAVAT PERÄSSÄ. SE TUSKIN TOTEUTUU, KOSKA SYKSYLLÄ KALVORAAKA-AINEET OLIVAT ENNÄTYSKALLIITA, JA USEAT VALMISTAJAT LEIKKASIVAT TUOTANTOAAN. TEKSTI ANNE PENTTILÄ

VIIME VUOSI OLI REHUNSÄILÖNNÄSSÄ

ennätysvuosi. RaniPlastilta kerrotaan, että käärintäkalvot riittivät juuri ja juuri markkinoiden tarpeisiin.

– Itse asiassa kesällä oli kahden viikon jakso, jolloin varastot olivat täysin tyhjät, eikä meillä ollut kiristekalvoja edes Suomen markkinoita varten, kertoo Harri Furu RaniPlastilta.

Tänä vuonna helmikuun lopulla kalvomyynti oli jonkin verran jäljessä verrattuna normaalitahtiin. Ilmeisesti kiristekalvojen käyttäjät odottivat kalvojenkin hintojen laskevan, koska öljyn hinta ja myös lannoitehinnat ovat laskeneet. Valitettavasti tämä yhtälö ei kuitenkaan päde kiristekalvoihin, sanoo Furu.

– Laskimme jo kiristekalvojen tilinpäätösennakkohintoja reilut 10 % loppukesän hinnoista. Lisäksi lähes kaikki valmistajat aloittavat kiristekalvojen valmistuksen elo-syyskuussa seuraavaa kautta varten, ja viime syksynä raaka-aineet olivat huippuhinnoissa.

– Öljyn hinta vaikuttaa aina muutaman kuukauden viiveellä raaka-ainehintoihin.

Kun raaka-ainehinnat lopulta laskivat, oli merkittävä osa seuraavana kesänä käytettävistä kiristekalvoista jo tehty.

Korkeiden raaka-ainehintojen vuoksi moni kalvovalmistaja leikkasi tuotantoaan syksyllä. Kevätkaudella valmistajat eivät voi lisätä tuotantoaan normaalitahdista, vaikka kuinka haluaisivat.

– Kalvoa joko ajetaan tai ei ajeta, ja vauhti on aina sama. Jos tavarasta tulee

kesällä niukkuutta, niin hinta ei ainakaan laske. Siksi hankintaa ei kannata viivyttää.

KALVON HANKINNASSA on otettava huo-

mioon muutamia tärkeitä seikkoja: hyvä UV-suoja, kalvon paksuus, liimaaineet,”parasta ennen”-päiväys sekä takuuehdot.

Auringon UV-säteily haurastuttaa muovia ja lisää sen hapenläpäisykykyä. Kiristekalvon UV-suojauksen saa aikaan lisäaine, jota on kalvomateriaalissa. Suomessa UV-säteilyä tulee noin 85 Kilolangleytä vuodessa, jonka käärintäkalvojen UV-suoja on yleensä mitoitettu kestämään. RaniPlastin kalvojen UV-suoja-aineprosentti on tasolla, joka kestää reilusti yli 85 Kly:ä.

Eli hyvin tehdyn, ehjän paalin rehun pitäisi olla kelvollista ylivuotisenakin.

Kalvon paksuus kannattaa selvittää.

Esikiristetty kalvo on ohuempaa ja sitä mahtuu rullaan enemmän, joten periaatteessa yhdellä rullalla voi tehdä enemmän paaleja. On vain huomioitava, että käytettäessä totuttuja kerrosmääriä muovikerroksen kokonaispaksuus on pienempi.

ILMA VOI PÄÄSTÄ PAALIIN myös liima-

uksistaan irtoavien kalvokerrosten välistä. Erityisesti keväinen yöpakkasten ja aurinkoisten päivien aiheuttama lämpötilan vaihtelu tekee helposti tuhoa kalvokerrosten tiiviydessä. Lisäksi kosteus pyrkii kapillaarisesti sisään saumoista kerrosten väliin ja irrottaa lisää, ellei kalvossa ole-

va liima-aine pidä kerroksia tiukasti kiinni toisissaan.

Keski-Euroopassa käytetään rehunsäilöntään tasomenetelmälläkin valmistettuja kiristekalvoja. Tasokalvossa ei ole liimaa, vaan liimautuvuusominaisuutta haetaan erityisellä pintaraaka-aineella.

Koska paali ajan kuuluessa hieman supistuu tai muuttaa muotoaan, saattaa liiman puute aiheuttaa limitysten irtoamista toisistaan. Ilmaston vuoksi tämä ei ole Keski-Euroopassa sellainen ongelma kuin Suomessa.

Lisäksi tasokalvo valmistetaan venyttämällä yhdestä litteästä suuttimesta haluttuun leveyteen ja paksuuteen. Yhteen suuntaan venytetty kalvo myös kiristyy ainoastaan pituussuunnassa.

Kahteen suuntaan kiristyvä kalvo, jossa on lisäksi hyvä liima-aine, pitää kalvokerrokset tiukasti kiinni toisissaan.

Vuoden takuu on varsin yleinen kiristekalvoilla. Takuun voimassaolo ja ehdot kannattaa tarkistaa. Joissakin tapauksissa ilmoitus huonosta kalvosta on tehtävä kahden viikon kuluessa käärinnästä. Takuuehdoissa voi myös olla tiukat rajat esimerkiksi säilytyslämpötilalle.

RaniPlastin kalvoilla on kolmen vuoden takuu myyntipäivästä. Avaamattomat rullat pitää säilyttää ohjeiden mukaan: pystyssä, mielellään alkuperäispakkauksessa, suojattuna auringonvalolta ja kosteudelta sekä –40...+40 C-asteen lämpötilassa. Näin varastoitu kalvo on käyttökelpoista myös seuraavana vuonna. •

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 59

AKKUPAIMEN ETÄLAITUMELLE KUN LAIDUN SIJAITSEE JATKUVAN VALVONNAN ULOTTUMATTOMISSA, ON TURVALLINEN AITAAMINEN ENTISTÄKIN TÄRKEÄMPÄÄ.

ETÄLAITUMELLE VOI OLLA HANKALA JÄRJESTÄÄ VERKKOVIRTAA. UUDET ÄLYKKÄÄT AKKUPAIMENET OVAT HELPPOHOITOISIA, JA AURINKOPANEELIN TUOTTAMALLA VIRRALLA LÄHESTULKOON HUOLTOVAPAITA. TEKSTI ANNE PENTTILÄ KUVAT FARMCOMP

LAIDUNAITAUS MERKITSEE ennen kaikkea turvallisuutta. Hyvä

aitaus on vieläkin tärkeämpi silloin, kun laidun ei sijaitsekaan tilan talouskeskuksen, navetan tai tallin välittömässä läheisyydessä. Sähkönsyötön järjestäminen kauas pääkeskuksesta voi kuitenkin olla vaikeaa ja kallista.

Keski-Euroopassa suhde verkkokäyttöisten ja akkupaimenten välillä on luokkaa 30:70, koska talot ja karjasuojat sijaitsevat usein yhdessä ryppäässä kylän keskustassa ja laitumet hieman kauempana. Suomessa suhde on päinvastoin, mutta akkupaimenten käyttö lisääntyy.

kein unohtaa kesäksi laitumelle, silti valvontaa unohtamatta. 20 watin aurinkopaneeli pystyy Suomen kesän olosuhteissa lataamaan paimenen akkua siten, että virta riittää myös pilvisinä päivinä ja loppukesän pimenevinä öinä. Aurinkopaneelikäytössä hyväkuntoista akkua ei yleensä tarvitse ladata välillä, säännöllinen tarkastus riittää.

20 watin aurinkopaneelisarja sopii erityisesti malleille 120B ja 250B Plus, mutta myös malleille 160B ja 180B. Akkupaimen voidaan asentaa joko seinälle tai tolppaan.

MALLISTON TEHOKKAIN 12 voltin akkupaimen Olli 250B Plus so-

ÄLYKKÄÄT AKKUPAIMENET ovat aiempaa tehokkaampia ja help-

pohoitoisempia. Farmcomp on suunnitellut akkupaimenmallistonsa kokonaan uusiksi. Uusi rakenne kuluttaa tehoon nähden aiempaa vähemmän virtaa ja paimenissa on niiden käyttöä ja akun huoltoa helpottavia ominaisuuksia.

Kun virta tuotetaan aurinkopaneelilla, akkupaimenen voi mel60 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

pii kaikille eläimille. Paimenen suurin iskuenergia on 2 joulea ja siinä on erittäin monipuoliset ominaisuudet.

LED-pylväät näyttävät aidan syöttöjännitteen ja akun jännitteen tasot. Käyttäjä valitsee painikkeesta toimintatilan: täysi teho, sähköä säästävä puoliteho, valo-ohjattu automaattitila, jossa paimen antaa täyden tehon valoisassa ja puolitehon pimeässä,

Akun laskennallinen kestoaika viikkoina jatkuvassa käytössä.

1

2

Olli 30B pieni/suuri teho Olli 70B pieni/suuri teho Olli 120B pieni/suuri teho Olli 180B Olli 250B Plus pieni/suuri teho

3

4

Olli-alkaliparisto 9 V 60 Ah 140 Ah 7/4 17/8 6/3 12/6

Lyijy akku 12 V 55 Ah 140 Ah 7/4 18/8 6/3 14/7 9/3,5 24/9 2,5 6,5 4/2 10/5

Annetut käyttöajat ovat arvioita uusille virtalähteille, vanhan lyijyakun kapasiteetti on nimellisarvoa pienempi. Todellinen kestoaika vaihtelee riippuen olosuhteista ja paimenen käyttötavasta. Huomioi myös oikea, akkua säästävä käyttötapa, huoltolataus aina vähintään kuukauden välein.

MILLAINEN AKKU PAIMENELLE?

1 2

Olli 250B Plus Olli 180B

3 4

Olli 120B Aurinkopaneelisarja 20 W

tai valo-ohjattu automaattitila, jossa paimen antaa puolitehon valoisassa ja täyden tehon pimeässä. Myös virta katkaistaan valintapainikkeesta.

Paimenessa on syväpurkaussuoja. Aurinkokennokäytössä toimii latauksen säätö, joka toimii myös silloin kun paimen on sammutettuna estäen akun ylilataamisen kaikissa tilanteissa. Ominaisuudet auttavat käyttäjää pitämään akun oikein ladattuna, estävät vauriot ja pidentävät akun käyttöikää.

Aidan syöttöjännitteen mittaus paljastaa aidan maavuodot ja auttaa siten käyttäjää pitämän aidan kunnossa. Useimmiten syöttöjännite laskee, jos kasvillisuus koskettaa aitalankaa tai lanka on pudonnut maahan.

TEHOKAS PERUSPAIMEN kaikille eläimille on malli 180B, joka toi-

mii 12 voltin akulla. Sen suurin iskuenergia on 1,4 J. Paimenessa on syväpurkaussuoja ja keltainen vilkkuvalo, joka varoittaa alhaisesta akkujännitteestä.

Olli 120B on keskitehoinen, vähän virtaa kuluttava 12 voltin akkupaimen erityisesti hevos- tai koira-aitauksiin. Iskutehoja on kaksi ja ne valitaan kolmeasentoisesta vipukytkimestä, joka toimii samalla virtakytkimenä. Suurin iskuenergia on 0,95 J. Paimenessa on syväpurkaussuoja ja alhaisesta akkujännitteestä varoittava keltainen vilkkuvalo, sekä latauksen ohjaus aurinkopaneelikäyttöä varten.

Paristökäyttöiset Olli 70B ja 30B -laatikkopaimenet sopivat erityisesti siirrettäviin aitauksiin. 70B:n isku on voimakkaampi, kun taas 30B:n pienempi teho antaa pienen virrankulutuksen ja enimmillään jopa yli neljän kuukauden yhtäjaksoisen käyttöajan uudella Olli-alkaliparistolla.

PAIMENEN TEHON VALINTAAN ei ole olemassa yksiselitteistä

vastausta. Nyrkkisääntö on: mitä suurempia, karvaisempia ja vilkkaampia eläimiä, sitä tehokkaamman paimenen tarvitset. Samoin silloin kun aitaus on pitkä ja/tai alin aitalanka matalalla ja haluat välttyä aluskasvillisuuden tiheältä poistamiselta. Hyvälaatuinen aitalanka ja hyvät eristeet aiheuttavat vähemmän vastusta, jolloin riittää pienempitehoinen paimen. Ja tietenkin koko aitaus kannattaa toteuttaa oikein. Muista hyvä maadoitus! Neuvoja saat Farmcompilta ja K-maatalouksista. •

Akkupaimenkäyttöön soveltuvat 12 voltin lyijyakut, joko ajoneuvojen käynnistysakut tai ns. vapaa-ajan akut. Ajoneuvojen käynnistysakut ovat edullisia ja niitä on usein tarjolla käytettynä. Kalliimmat vapaa-ajan akut on tarkoitettu pienvirtakäyttöön, esimerkiksi asuntovaunuihin.

Paimenkäyttöön suositellaan vapaa-ajan akkua, koska sitä voi purkaa pienellä virralla pitkän ajan kuluessa varsin tyhjäksi akun kapasiteetin siitä kärsimättä. Hyvä vapaa-ajan akku voi antaa pienvirtakäytössä yhdellä latauksella jopa kaksinkertaisen käyttöajan verrattuna saman kokoiseen käynnistysakkuun.

Sen käyttöikä on aina pidempi kuin vastaavan käynnistysakun.

Käynnistysakut on tehty antamaan hetkellisesti suuri virta ja ne on tarkoitus pitää aina täyteen ladattuina. Siksi ne soveltuvat huonosti paimenten virtalähteiksi. Niitä kuitenkin voi käyttää ja usein käytetäänkin paimenissa, mutta silloin on hyvä tietää seuraavaa: Jos käynnistysakusta otetaan pientä virtaa hyvin pitkä ajan kuluessa, se alkaa tuhoutua sisäisesti (ns. sulfatoituminen).

Jos sen purkaa liian syvään, se voi vaurioitua niin, ettei sitä voi enää ladata. Lisäksi käynnistysakku purkautuu itsestään nopeasti, joskus jopa nopeammin kuin pienitehoinen sähköpaimen kuluttaa virtaa. Jotta käynnistysakku kestäisi mahdollisimman pitkään, se tulee huoltoladata hyvissä ajoin ennen kun se ovat tyhjentynyt ja vähintään kuukauden välein. Sen ikää voi myös pidentää käyttämällä älykästä akkulaturia, joka huoltaa akkua latauksen aikana.

Paimenen syväpurkaussuoja suojaa akkua tyhjäksi purkamiselta. Akun ikä pitenee kuitenkin huomattavasti, jos sitä ladataan säännöllisesti, jo ennen kuin paimenen syväpurkaussuoja katkaisee virran. Itsepurkautuminen ja vajaan akun sulfatoituminen koskevat myös vapaa-ajan akkuja, mutta selvästi vähemmän kuin käynnistysakkuja. Käyttöiän maksimoimiseksi vapaaajan akkukin kannattaa ladata jo kun se on puolillaan.

Aurinkokenno lataa akkua tasaisesti ja sen kanssa voi hyvin käyttää tavallista käynnistysakkua, etenkin paimenmalleilla 250B Plus ja 120B. Akku on kuitenkin syytä ladata täyteen ennen kuin käyttö aloitetaan. Muista ladata akkua myös paimenen ollessa pois käytöstä, jotta se ei vaurioituisi itsepurkautumisen vuoksi.

Muutamia turvallisuusseikkoja: Älä talvisäilytä akkua kylmässä tilassa, myös liiallinen kuumuus vanhentaa akkua. Huomioi, että latauksen aikana akusta haihtuu räjähdysvaarallisia kaasuja. Huolehdi ilmanvaihdosta, äläkä käsittele tulta akun lähellä. Suuri lyijyakku (etenkin käynnistysakku) kykenee antamaan hetkellisesti vaarallisen suuren virran. Älä koskaan oikosulje akun napoja, esim. yhdistämällä ne jollain välineellä tai koskettamalla molempia yhtä aikaa! Akun sisällä on syövyttävää happoa, joten poista vuotava akku käytöstä varoen. • 2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 61

OIKEA RAVINTO JOKA IKÄÄN KOIRAN RAVINNONTARVE VAIHTELEE PALJON IÄN, KÄYTÖN JA LIIKUNNALLISEN AKTIVISUUDEN MUKAAN. PÄÄASIALLINEN TARVE-ERO ON ENERGIAPITOISUUDESSA JA ENERGIAN LÄHTEISSÄ, MUTTA MYÖS VALKUAISPITOISUUDELLA ON MERKITYSTÄ.

TEKSTI ANNE PENTTILÄ, KUVA HANNA SAVOLAINEN

PIKKU-JEPPE haukottelee makeasti, se on

telminyt sisarustensa kanssa rajusti ja tassujakin vähän pakottaa. Nyt on päiväunien aika. – Nuori Jeppe on juuri saanut mielenkiintoisen vainun. Se ilmoittaa ihmiselleen, että tässä olisi nyt jotain tutkimisen arvoista ja painuu korvat terävinä pusikkoon.

Aikuinen Jeppe osallistuu oman ihmisensä kanssa useamman päivän jahtiin pohjoisen riistamailla. Koira on intoa piukassa ja jaksaa painaa, vaikka ajot ovat joskus pitkiäkin. – Vanhempi, mutta edelleen hyväkuntoinen Jeppe osallistuu enää muutamaan jahtiin vuodessa. Se on silti aina yhtä innokas lähtemään.

Seniori-Jeppe viettää päivänsä mieluiten kotona ja omassa pihapiirissä. Se on tärkeä perheenjäsen ja kävelylenkit oman ihmisen kanssa ovat edelleen Jepen päivän kohokohtia, ruoka-aikojen lisäksi.

LEA LAITISELLA ON OLLUT VÄHINTÄÄN

yksi koira vuodesta 1975 lähtien. Hän linnustaa ja käy koiriensa kanssa jonkin verran lähinnä ulkomaisissa rotunäyttelyissä, sekä satunnaisemmin tottelevaisuusja metsästyskokeissa. Menestystäkin on tullut, erityisesti unkarinvizsla-rotuisilla mm. euroopan- ja maailmanvoittajakilpailuissa. Lisäksi mukana on pienimuotoista kasvatustoimintaa.

Nyt Laitisen perheessä on seitsemän koiraa: 3 karkeakarvaista unkarinvizslaa, 2 lyhytkarvaista saksanseisojaa, kiharakarvainen noutaja ja lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira.

– Koiran ikä ja aktiivisuus vaikuttavat erityisesti sen energiantarpeeseen. Vilkkaat ja aktiivisesti treenaavat sekä metsästävät koirat tarvitsevat tietenkin paljon energiaa. Voimakkaassa rasituksessa olevat ja nuoret koirat tarvitsevat hyvälaatuista valkuaista. Pentu tarvitsee valkuaista lihaston kehittymiseen ja oikeanlaisia hivenaineita luustoa varten.

Laitinen työskentelee Biofarmille ja hänen koiransa syövät tietysti yrityksen omia Jeppe-koiranruokia.

62 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

– Aiemmin koirat saivat erästä toista, kalliimpaa merkkiä. Se oli vähän yllätyskin, ettei vaihto Jeppeen tuonut mitään muutosta. Aktiivi ja Aktiivi Plus sopivat metsästyskoirilleni hyvin. Aktiivi Plussaa käytän mm. pidemmillä, useamman päivän metsästysreissuilla, esimerkiksi riekkojahdissa Lapissa. Siinä on mm. ohraa, joka on hyvin maittavaa ja antaa nopeasti energiaa.

ruokkiminen ei ole vaikeaa, kun ottaa huomioon koiran iän ja aktiivisuuden ja valitsee rehun sen mukaan. Riittävästi hyvää ruokaa ja liikuntaa, niillä koira pysyy kunnossa.

– Minun koirillani on ruokaa tarjolla periaatteessa jatkuvasti, koska sillä vältytään ruokintastressiltä laumassa. Metsästysreissuilla koirat saavat useita pieniä annoksia päivän mittaan.

Jeppe-sarjassa on viisi rehua. Niiden sisältämä energia ja valkuainen ovat hyvin sulavassa muodossa ja rehuissa on kyseiseen ikään ja aktiiviisuustasoon sopiva hivenaine- ja vitamiinipitoisuus.

Pentu Jeppe huolehtii kasvavan koiran ravinne-, hivenaine- ja vitamiinitarpeista.

Se sopii ensimmäisten kuukausien aikana ja aina vuoden ikään saakka. Sitä voi käyttää lisärehuksi myös kantaville ja imettäville nartuille. Aikuiselle koiralle sarjassa on neljä vaihtoehtoa: Aktiivi ja Aktiivi Plus metsien kuninkaille ja paljon liikkuville koirille, Kana-riisi kotipihan vartijoille ja Kevyt Jeppe vanhoille, ylipainoisille tai vähemmän liikuntaa harrastaville koirille. •

VANHA SAKSANSEISOJA saa puolestaan

Jeppe Kana-riisiä, koska sille ei kerry enää paljoa metsästyspäiviä. Kana-riisi sopii myös herkkävatsaisille koirille, kertoo Laitinen.

– Tietysti on niitä koiria, joilla on yliherkkyyksiä, mutta terveen ja normaalin koiran

%

Proteiini

Rasva

Pentu Jeppe Jeppe Aktiivi Jeppe Aktiivi Plus Jeppe Kana-riisi Kevyt Jeppe

28 25 27 22 19

18 17 25 10,5 7,3

Lea Laitinen harrastaa metsästystä ja haulikkoammuntaa.

Lintumetsälle hän saa mukaansa innokkaat kaverit, karkeakarvaisen unkarinvizsla Jessin ja lyhytkarvaisen saksanseisoja Ticon (oik.).

ONLINER NYT KAHDEN VUODEN TAKUULLA! (Elho takuuehtojen mukaisesti)

en Kotimain ärijää k -/ paalain ä yhdeltä lm e t ista yhdis suurimm n a p o o r Eu konekäärintä lta aja valmist

ELHO ONLINER PAALAINKÄÄRIJÄ • TopCut: 13 terää • UltraCut: 25 terää • Isot pyörät, tuplateli - kantaa hyvin myös märissä olosuhteissa

ELHO HNM 370 C NIITTOMURSKAIN

• Elhon ainutlaatuinen patentoitu HydroBalance -noukkimen kevennys vakiona • Ainutlaatuinen laakerointijärjestelmä takaa kestävyyden • Ilmatiiviit ja hyvin säilyvät rehupaalit

ELHO 370 FRONT ETUNIITTOMURSKAIN

• molemmin puolin ajettava Hinattavan murskaimen edut ja tehokkuus - suuri • enemmän valmista heinää vähemmillä ajojäljillä työteho, hyvä ajettavuus ja HydroB kevennys • Etunostomurskain sallii teräpalkin vapaasti myötäillä pellon pintaa ja väistää esteitä

ELHO NM 320 HYDROBALANCE 3-pistekiinnitteinen tehokone

Elho NM 320 HB FRONT -ETUNOSTOLAITENIITTOMURSKAIN

– myös pariksi etukoneen kanssa

• HydroBalance kevennyksellä - myötäilee tarkasti pellon pintaa

ELHO V-TWIN 750 KARHOTIN • Vinoittaiskelojen nostavalla ja siirtävällä liikkeellä puhdas ja tarkka karhotus • Portaattomasti säädettävä työleveys • Ohjautuvat takapyörät

ELHO PAK 1010 Käsite käärijöiden joukossa!

• helppo käyttää, toimintavarma ja kestävä

MUUT ELHO NIITTOMURSKAIMET • Nostolaitemallit 2,4 m - 2,8 m ja Nm 750 Delta

• Hinattavat 2,8 - 3,2 m yhden ja kahden puolen niittävinä

www.k-maatalous.fi

ENERGIAPUU

OSA 4 • HAKEKATTILAT

SAMASTA PANNUSTA saavat lämpönsä

uuden, noin 70 lehmän robottinavetan sosiaalitilat, lehmien juomavesi sekä lypsyrobotin pesuvesi. Lämpö kulkee kanaalia pitkin myös noin 400 metrin päässä sijaitsevaan vanhempaan navettaan, jossa pidetään lihahiehoja sekä vasikoita. Seinillä olevat lämpöputket lämmittävät hiehonavetan, joka on 42 metriä pitkässä ja 11,5 metriä leveä. Sama kanaali tuo lämmön muuntimen kautta vanhan navetan vieressä olevaan, noin 150 neliön asuinrakennukseen.

– Aikaisemmin käytössä oli puulämmitys, mutta uuden navetan myötä halusin uudenaikaistaa myös lämmitysjärjestelmää. Yhtenä vaatimuksena oli myös, että kaikki tarvittava lämmitys saadaan samasta paikasta, Laitila sanoo.

Vaikka kaksiputkisella kanaalilla on pituutta noin 400 metriä, hukkaa se matkalla vain vähän lämpöä. Kattilahuoneessa pystyy seuraamaan, miten lähtevä lämpö on 70-asteista ja palautuva noin 63-asteista. Myös polttimen teho riittää Laitilan mukaan hyvin. Kun pakkanen kolkutteli –25 asteessa, oli polttimen teho 65 % maksimista.

ENERGIANLÄHTEENÄ Laitila käyttää omasta metsästä saatua haketta, jonka hakettaa urakoitsija. Ensimmäiset hakekuormat Laitila haki peräkärryillä metsästä, mutta tavoitteena olisi kerätä hakepuut lämpökeskuksen viereen, jossa hakkeen voi syöttää suoraan varastoon ilman kuljetuksia.

Laitilan ensimmäiset kokemukset hakkeenpoltosta ovat olleet pelkästään myönteisiä.

– Mikäli poltto alkaisi pätkiä, voi sekaan lisätä turvetta. Tämä ensimmäinen hake-erä oli palakooltaan ehkä turhankin pientä. Isot ruuvit mahdollistaisivat noin viiden sentin hakkeen.

Hakkeen käytön yhtenä etuutena hän näkee myös metsänhoidolliset seikat. Yli 200 metsähehtaarin tilalla energiapuusta ei ole puutetta.

– Kun haketta saa omasta metsästä, tulee sitä samalla hoidettua, jolloin metsän laatukin paranee huomattavasti.

LAITEVALINTA OLI LAITILALLE suhteel-

lisen helppo. Aritermin valinnassa painoi paljon se, että yrityksellä on kokemusta myös suuremmista lämpölaitoksista. Laitila halusi lämmityksen olevan myös huoletonta ja helposti huollettavaa.

64 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

Janne Laitila arvostaa Aritermin MultiJetin helppohoitoisuutta ja varmuutta.

MULTIJET OLI HELPPO VALINTA Kuortanelaisen Janne Laitilan uuden navetan kupeessa seisova lämpökeskus sai ensikasteensa viime marraskuussa.

Pannuhuoneessa hohkaa uusi, 80 kW:n MultiJet-biopoltin.

TEKSTI JA KUVA KATI TUOKKO

– Nyt ei tarvitse olla itse alituiseen tyhjäämässä tuhkapesää, siitä huolehtii automaattinen tuhkanpoisto. Annan myös suuren arvon sille, että ongelmien ilmaantuessa pannuhuoneesta tulee kännykkään hälytys, jolloin tietää mennä tarkistamaan tilanteen, Laitila perustelee.

Laitteiston säädöt on helppo asentaa kohdalleen seinällä olevan kosketusnäytön kautta. Siitä myös näkee reaaliajassa laitteiston toiminnan. Näytöltä selviää muun muassa missä vaiheessa tankopurkaimet syöttävät lisää tavaraa varastoruuville ja sitä kautta polttimeen.

Kattilahuoneen yhteydessä oleva varasto on mitoitettu laajempaankin käyttöön. Varastolla on kokoa noin 11 x 9 met-

riä ja korkeutta viisi ja puoli metriä. Myös kattilahuone rakennettiin isoksi sen varalta, että sinne voi tulevaisuudessa asentaa suuremmankin laitteiston.

Laitila on tyytyväinen valintaansa.

Laitteisto on osoittautunut niin varmatoimiseksi ja helppohoitoiseksi kuin hän ennakkotietojen perusteella odottikin. Lämmitys pelaa eikä kattilahuoneessa tarvitse käydä päivittäin tarkistamassa tilannetta.

Kattilahuoneeseen asennettiin jo rakennusvaiheessa myös valmiudet oman kaivon hyödyntämiseen.

– Oman porakaivon edellytyksenä on tietenkin, että vesi on juomakelpoista, Laitila sanoo. •

Jussi ja Päivi Lindberg ovat tyytyväisiä siihen, että MultiJet pitää lämmön varmasti halutulla tasolla.

ETUINA KOTIMAISUUS JA AUTOMAATTINUOHOUS Päivi Lindberg Peräseinäjoelta valitsi uuden broilerikasvattamon valmistumisen myötä uudeksi lämmönlähteeksi Aritermin 300 kW:n MultiJetbiopolttimen. Se lämmittää 3000 neliön broilerihallit sekä noin 100 neliön korjaamohallin.

TEKSTI JA KUVA KATI TUOKKO

TILAN MULTIJET on teholuokkansa ensim-

mäisiä, joissa on liikkuva arina. Se mahdollistaa polttoaineen tasaisen palamisen.

Uuden lämpökeskuksen hankinta oli välttämätöntä, sillä edellinen 150 kW:n kontti jäi teholtaan liian pieneksi uuden kasvattamon valmistuessa lokakuussa 2008. Lämmitysjärjestelmän toimittajan valinta lähti liikkeelle tarjouspyynnöistä, jolloin Päivi ja Jussi Lindberg karsivat heti alkuvaiheessa ylihintaiset vaihtoehdot pois.

– Ehdottomana vaatimuksena oli myös automaattinuohous, joka helpottaa huomattavasti hoitoa, Päivi Lindberg kertoo.

Ennen lopullista päätöksentekoaan

Lindbergit kävivät tutustumassa Ylistarossa Antti Punkarin 250 kW:n Aritermin MultiJetiin. Sieltä kuullut isännän kokemukset tekivät lopulta päätöksen helpoksi.

– Myös Aritermin kotimaisuus painoi valinnassa. Ja tietenkin se, että varaosat saa tarvittaessa kohtalaisen läheltä, Saarijärveltä, Päivi Lindberg kertoo.

ENERGIANLÄHTEENÄ Lindbergit käyttä-

vät nyt puu-turvepellettiä. Alkuvaiheessa polttoaineena oli palaturve, mutta tarpeeksi hyvälaatuisen turpeen saaminen on vaikeaa. Palaturvetta käytettäessä tarvittava käyttömäärä olisi noin 300 kuutiota vuodessa.

– Ehdottomasti halvin vaihtoehto olisi olkipelletti, sillä raaka-ainetta löytyy omilta pelloilta. Vielä sen valmistus ei kuitenkaan ole mahdollista, Päivi Lindberg sanoo.

Broilerinkasvatus vaatii paljon lämmitykseltä. Untuvikkojen tullessa kasvattamoon on lämpötila nostettava 34 asteeseen, josta sitä aletaan hiljalleen laskea. Broilereiden lähtiessä lämpötila on 18 asteessa.

– Eniten tehoja vaaditaan kuitenkin loppuvaiheessa, koska varsinkin talvella tehokas tuulettaminen tuo haasteensa lämmitykselle. Silloin automaattinuohouksen hyödyllisyys korostuu, kun tehokäy-

tön aikana nuohous tapahtuu kerran vuorokaudessa. Tuhkat poistuvat erilliseen säiliöön, joka tyhjätään tarpeen vaatiessa, Päivi Lindberg selvittää.

LINDBERGIT OVAT OLLEET TYYTYVÄISIÄ

ratkaisuunsa. MultiJet on antanut tarvittavat tehot ja laitteiston huoltaminen on helppoa. Lämpötila on pysynyt vaaditussa, eikä lämmönvaihteluita ole esiintynyt.

Kosketusnäytöltä on helppo seurata mitä laitteistossa milloinkin tapahtuu. Jos ongelmia ilmenee, lähtee niistä hälytys Jussi Lindbergin matkapuhelimeen.

– Alussa saimme myös hyvän käyttöönopastuksen. Ja Aritermin huoltomies on jaksanut olla aina apuna, Lindbergit kiittelevät.

Vähäpätöisenä seikkana Lindbergit eivät pidä myöskään Aritermin paloturvallisuutta. Se on varmistettu niin vesilukolla kuin lokerosyöttimellä, jolloin tuli ei pääse missään vaiheessa varastosiiloon.

Varastosiilossa on neljä tankopurkainta siirtämässä polttoainetta kattilahuoneeseen. Varaston täyttäminen tapahtuu kätevästi etukuormaajalla. Varastotilaan mahtuu noin 25 kuutiota valittua energialähdettä. •

2/2009 • MAATILAN PIRKKA • 65

ENERGIAPUU

OSA 4 • HAKEKATTILAT

SUUNNITTELE BIOLÄMPÖKESKUS OIKEIN Maatilan biolämpökeskuksen suunnittelussa on otettava huomioon monta seikkaa: Lämmön tarve, polttoaine, polttoainevarastot sekä mahdolliset käyttökelpoiset vanhat rakennukset.

TEKSTI ANNE PENTTILÄ

KÄYTETTÄVÄ POLTTOAINE on laitteisto-

valinnan lähtökohta, sanoo Veijo Kilkkilä Aritermiltä.

– Helppohoitoisin on puupelletti, polttoainevarastoksi soveltuu esim, irtorehutai viljasiilo. Puupelletti palaa hyvin kuumalla, 1100 C-asteisella liekillä, joten palopään kuumankestävyys on varmistettava. Laiteinvestointina puupellettilaitteisto on edullisin.

Haketta on monenlaista. Jos tulet käyttämään karkeaa teollisuushaketta, varmista, että varasto ja siirtojärjestelmä ovat riittävän järeät ja että ne on suunniteltu tälle polttoaineelle.

Sekä turve, turvepelletti että esimerkiksi lajittelutähdevilja ovat polttoaineita, jotka muodostavat runsaasti tuhkaa.

– Näistä polttoaineista muodostuvan tuhkan sulamispiste on alhainen ja tuhka pyrkii muodostamaan laavaa palopäähän. Jos niitä käytetään enemmän kuin satunnaisesti, suosittelen palopääratkaisuksi liikkuva rappuarinaa. Se on todettu hyvin tehokkaaksi tuhkanpoistoratkaisuksi. Kattila kannattaa myös varustaa tuhkaruuvilla. riippuu siitä millaisen täyttövälin haluat: päivittäin, viikoittain, kuukausittain tai lämmityskausittain.

– Ellei valmista välivarastoa ole, esimerkiksi vanhaa latoa, on kokonaiskustannusten ja käyttömukavuuden kannalta usein järkevää yhdistää väli- ja polttoainevarasto. Polttoainevaraston toteutustapa on aina tilakohtainen ratkaisu, yhtä oikeaa ei ole.

Lämpökontti on nopea ja helppo toteuttaa ja se on vaihdettavissa tarpeen muuttuessa. Lämpökontin haittapuolena on pienehkö polttoainevarasto, sen täyttöväli on tiheä. Uudisrakennus voidaan suunnitella täysin tarpeenmukaiseksi.

– Myös jokin vanhempi rakennus voi soveltua tähän käyttöön mainiosti. Esimerkiksi vanha kivinen karjarakennus tai käyttöä vaille jäänyt laakasiilo voi olla oiPOLTTOAINEVARASTON KOKO

66 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

va paikka lämpökeskukselle. Vanhaa viisaasti hyödyntäen säästetään usein iso tukku euroja.

TEHON MITOITUS ON TÄRKEÄÄ. Reippaalla pakkasella pirtissä tulee vilu, jos järjestelmä on alitehoinen. Alitehoinen järjestelmä tuottaa hankaluuksia myös, jos käytössä on hyvin kosteaa haketta.

Kosteasta hakkeesta tai turpeesta irtoaa huonosti tehoa.

– Ylitehoinen laitteisto on tietenkin tarpeeseen nähden ylihintainen. Lisäksi se joudutaan usein poistamaan kesäkaudella käytöstä, koska sitä ei pystytä säätämään riittävän alhaiselle teholle.

Laitevalinnassa ja valmistajien tarjouksia vertailtaessa on huomioitava, että eri valmistajien ilmoittamat nimellistehot eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. Lämmityskattiloiden nimellistehojen määritykseen ei ole ohjaavaa standardia. Valmistajat voivat itse määrittää millä savukaasujen lämpötilalla ja millä polttoaineella ja kattilan likaisuusasteella tehon ilmoittavat.

Tämän seurauksena esimerkiksi erimerkkisten 60:n ja 80 kilowatin järjestelmien todellinen teho saattaa olla sama.

Kannattaa siis kysyä millä savukaasujen lämpötilalla ja polttoainekosteudella ilmoitettu nimellisteho saavutetaan. •

TILAESIMERKKI LAITEVALINNASTA JA SEN PERUSTEISTA: Maatalousyrittäjä: Esko Tervala Hollola.

Päätuotantosuunta: Lypsykarja, noin 40 lypsävää, 2x3 autotandem lypsyasema.

Lämmitettävät rakennukset: Päärakennus, kakkosasunto, navetan tarpeet, myös lypsypesu.

Polttoaine: Metsähake, raaka-aine omasta takaa, haketus ostopalveluna.

Polttoainevarasto: Noin 300m³, haketus kerran vuodessa, sopii karjatilan työrytmiin, hakkeet kuivana aikana varastoon.

Lämpökeskus: 2-ruuvinen hakkeensiirto, paloturvallinen perusrakenne.

Teho: 60 kW, moduloiva tehonsäätö, laitteisto käytössä läpi vuoden.

Turva ja hälytys: GSM- hälytysjärjestelmä, 3 x takapalosuojaus.

Pääsuunnittelija: Alpo Jokela, ProAgria Häme.

PALOTURVALLISUUDESTA TINKIMINEN VOI TULLA KALLIIKSI SUOMESSA SATTUU keskimäärin melkein yksi hakelämpökeskuksen palovahinko joka päivä. Yhteensä noin 300 vuodessa, mikä on ihan liikaa. Lähes kaikki hakelämpölaitokset sijaitsevat maatiloilla.

Paloturvallisuuteen vaikuttavat mm. turvalliset laiteratkaisut ja mitoitukset, monipuoliset takatulen sammutuslaitteet, hälytysjärjestelmät (esimerkiksi GSM-häly) sekä lämpökeskuksen hoidon ja huollon taso.

Maatilojen lämpökeskusten paloturvallisuutta määrittävät rakennusten osalta yleiset rakennusmääräykset. Laitteita

ja sammutusjärjestelmiä koskevat vakuutusyhtiöiden yhteisesti laatimat kiinteän polttoaineen lämpökeskusten paloturvallisuusohjeet (www.fkl.fi). Yleensä niitä pitävät ohjenuoranaan myös paikalliset paloviranomaiset, joiden puoleen kannattaa kääntyä paloturvallisuusasioissa.

Veijo Kilkkilän mielestä vakuutusyhtiöillä olisi mahdollisuus edistää paloturvallisuutta myös hinnoittelemalla vakuutukset laitteistojen paloriskin mukaan.

Paloriskitilastoja on vuosikymmenten saatossa varmaankin kertynyt. •

a 12 rulla ovia ämu t n i r ä ä k äälle! p n a p u ka 000€) (Arvo n.1 ETI! TOIMI H

OSTA NYT CLAAS 355 RC UNIWRAP

paalainkäärijäyhdistelmä K-Maatalouden kevätmarkkinoilta ja lataa koneeseen 12 rullaa käärintämuovia !

Kampanja voimassa 24.4.2009 asti tai niin kauan kuin rajoitettua erää koneita riittää! Etua ei takautuvasti. Kuvan koneessa lisävarusteita.

CLAAS QUANTUM NOUKINVAUNUT • varustettu järeällä roottorisullojalla • tilavuudet 28-40 m3 • Quantum Iso Bus -ohjausjärjestelmä • saatavana myös peräpurkukeloilla varustettuna

CLAAS QUANTUM ROOTTORI Uudistuneet 5800 ja 6800 sarjan suurtehovaunut silppuavat rehun 40-teräisenä entistä lyhyemmäksi ja tasalaatuisemmaksi.

Kuvan koneissa lisävarusteita.

www.k-maatalous.fi

UUDISTUNUT CLAAS ROLLANT 355 UNIWRAP Paalain/ käärijäyhdistelmä • tiiviit hyvin säilyvät paalit • Tehokas silppuava paalain ja huippunopea käärintä • automaattiset toiminnot

CLAAS LINER 2600 KARHOTTIMET • erinomainen karhon muoto • sopii hyvin myös paalaimille • puhdas karhotustulos vaihtelevissakin olosuhteissa • uusi nerokas voimansiirto ja runkorakenne • vähän huoltoa vaativa kestävä rakenne • öljytäytteiset roottorikeskiöt ja irrotettavat piikkivarret

Käytön helppoutta Claas Communicator ohjaimella!

Ilman pankkisidonnaisuutta!

Kilpailukykyisellä korolla!

Joustavasti!

(OP-Pohjola)

TAPAHTUMAT NYT!

<

MURSKA BIOPACKER -TYÖNÄYTÖS TAMPEREELLA

VILJELYOHJELMAPÄIVÄ 28.7.

PERINTEINEN VILJELYOHJELMAPÄIVÄ järjestetään K-maatalouden koetilalla Hauholla 28.7. Ohjelmassa on mm. muokkaus-

työkoneiden näytös ja mahdollisuus tutustua koeruutuihin.

LEMKEN-ILLAT VETÄVÄT VÄKEÄ K-MAATALOUKSISSA on järjestetty Lemken-iltoja, joissa on esitelty Lemkenin muokkauskoneiden ja mm. Solitair-kylvölannoittimen tekniikkaa. Illat ovat vetäneet mukavasti väkeä, mm. Kouvolassa oli viitisenkymmentä osallistujaa, kertoo tuotepäällikkö Torsten Bergström. Lemkeniltoja järjestetään lisää kevään mittaan, seuraa ilmoituksia.

<

HEVOSET 2009 TAPAHTUMA 20.–22.3.

68 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

LIIKENNETIETO KIINNOSTI

<

K-MAATALOUDEN HEVOSTARVIKEVALIKOIMA

esittäytyy Hevoset 2009 -tapahtumassa Tampereen Pirkkahallissa 20.-22. Osasto sijaitsee D-hallissa. Tapahtuman aukioloajat ovat: perjantaina 20.3. klo 12–18, lauantaina 21.3. klo 9–17 ja sunnuntaina 22.3. klo 10–17. Pääsyliput: Aikuiset 12 € ja lapset 7–15 v. 5 €.

AUTOLIIKE LAAKKOSEN tiloissa Porvoossa pidetty liikenneperävaunujen ja traktoreiden teemailta houkutteli paikalle noin 60 aiheesta kiinnostunutta ammattilaista, viljelijöitä ja urakoitsijoita. Myös pakettiauto-

KOMPOSTOINTITYÖNÄYTÖS järjestetään Pirkkalassa Tanilan ratsutilalla 20-21.3.

Hevoset 2009 -tapahtuman yhteydessä.

Tuubikompostointi on uusi kustannustehokas tapa tehdä lannasta ravinnerikasta multaa. 20.3. näytösajat klo 12, 14 ja 16. ja 21.3. klo 9, 12 ja 15. Ajo-ohje: Pirkkalan keskustasta noin 5 km lentoasemalle päin, jonka jälkeen oikealle Paunintielle, jota 2,4 km, ratsastuskeskus oikealla.

K-MAATALOUS KONEAGRIASSA K-MAATALOUS OSALLISTUU tänä vuonna KoneAgria-maatalouskonenäyttelyyn.

Näyttely järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 21.-24.10. 2009.

RUISKUTUSTYÖNÄYTÖS VÄSTANKVARNISSA VÄSTANKVARNIN PELTOTYÖPÄIVÄ järjestetään 2.7. klo 12-16. Koeruutukierrosten lisäksi ohjelmassa on kasvinsuojeluruiskujen työnäytös.

jen keväällä voimaan astuva veromuutos herätti kiinnostusta.

Luento-osuudessa käsiteltiin monipuolisesti maatalous- ja liikennetraktorin sekä perävaunujen ominaisuuksia ja tieliikennelain niille asettamia vaatimuksia.

Asiakkailta saadun palautteen perusteella oli virkistävää, että tilaisuus oli järjestetty autoliikkeen tiloihin. Sekä pakettiautojen veromuutos että tieliikennelain asettamat vaatimukset liikennetraktoreiden järeille perävaunuille koettiin tärkeinä asioina maatilojen ja traktoriurakoitsijoiden toiminnalle.

Lopuksi vieraat tutustuivat korjaamohalliin rakennettuun konenäyttelyyn. Tilaisuuden järjestivät yhdessä K-maatalous ja Laakkonen Porvoo.

Puurakenteiset

POMO HALLIT Nopean tu! än e päättäj

n Langatoavalvont a kamer ,-) 5

(Arvo 39

Pomo on tarvittaessa täydellinen paketti sokkelin päältä vesikattoon saakka.

• puuelementti on kustannustehokas • elementtien valmiusaste on suuri, mm. ulkoverhouksena kahteen kertaan maalattu pystylaudoitus • valmis rakennus nousee puuelementeistä hetkessä • ratkaisuja lähes kaikkiin käyttötarkoituksiin Valvontakamera PRO2001, 15-KW2221 • ääni ja kuva • valontarve 2 lux väri • resoluutio 420 juovaa • toimintasäde max 50 m • kuvakulma 6 mm linssille 55° • liitäntämahd. 4 kameralle Nopean päättäjän etu on voimassa, kun päätät kaupan 31.3.2009 mennessä.

HEVOSTALLIT JA MANEESIT

Valmiit puurunkoiset suurelementti hevostalliratkaisut pesu- ja valjastilalla sekä rehuvarastolla.

TEHOKASTA HALLITILAA TEHOKASTA

Tuhtia laatua yli 40 vuoden kokemuksella

WECKMANIN TUHTI TERÄSHALLIT Tuhti sopii moneen eri käyttötarkoitukseen • kylmäpihatot, nautakasvattamot, hallit, katokset, maneesit, korjaamot • uppomaalatut, mittatarkat teräskehät • kehärakenteen ansiosta hyvä hyötysuhde • Tuhti -teräshallit saa myös lämpöeristettyinä

www.k-maatalous.fi

Tuhti tyt eriste Lämpö it nyt hall hintaan erikois 09 asti, 31.3.20arjous! kysy t

KAUPPIAS

K-KAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

YHDISTELMÄKAUPPAA LAAJALLA VALIKOIMALLA KYMMENEN VUOTTA KAUPPIAANA OLLUT KAJ BJÖRKLÖF ON YHDISTELMÄKAUPAN KANNATTAJA. MAATALOUS JA RAUTA TOIMIVAT SULASSA SOVUSSA, MUTTA KUMPIKIN PÄRJÄÄ YKSINKIN. RAUTIA- JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJANA TOIMELIAS MIES PÄÄSEE OTTAMAAN KANTAA KOKO KETJUN KAUPPASTRATEGIOIHIN JA PAINOPISTEISIIN. TEKSTI JA KUVA VESA VAINIO

KARJAAN RAUTA TOIMII LÄNTISELLÄ UUDELLAMAALLA, kol-

KOTITILA TARJOAA BJÖRKLÖFILLE mainion paikan testata

mella paikkakunnalla ja kolmella eri konseptilla. Rautia Tammisaari on puhdas rautakauppa, kun taas K-Maatalous Lohja keskittyy maatalouskauppaan. Rautia Karjaassa niin rauta kuin maatalous ovat samana katon alla ja palvelevat pian asiakkaita uudistuneissa tiloissa. Kauppias on tuoreesta ilmeestä mielissään.

– Yhdistelmäkauppa on taas tulossa, rauta ja maatalous tukevat hyvin toisiaan.

Tätä kehitystä hän pääsee ohjaamaan aitiopaikalta, sillä mies on tuore Rautia-johtokunnan puheenjohtaja.

osaamistaan käytännössä. 50 omaa ja 30 vuokrattua hehtaaria ovat viljanviljelyssä. Laji- ja lajikevalintoja ohjaavat niin savimaat kuin miehen omat mieltymykset.

– Tykkään syysviljoista, niinpä viljelen paljon ruista ja syysvehnää niiden haasteellisuudesta huolimatta.

Syysviljojen lisäksi Nygårdin tilan mailla lainehtivat öljykasvit viiden vuoden viljelykierron puitteissa. Tila on nimensä mukaisesti uusi seudulla, sillä Björklöfin isoisä osti sen 1930-luvulla.

Björklöfin serkulla on samankokoinen tila lähellä ja isännät ovat sopineet tarvittavan konekannan omistuksesta ristiin. Osan omistaa serkku, osan Björklöf itse, ainoastaan puimuri on yhteisomistuksessa.

– Hyvin on pystytty sopimaan työvuoroista, homma on toiminut jo viisi vuotta moitteitta.

Tämän päivän tehokkaat laitteet ja tapa toimia peltojen kuivumisen tahtiin mahdollistavat Bröfklöfin mukaan koneiden kustannustehokkaan omistusmuodon. •

ITSEPALVELU ON JOSKUS PARASTA PALVELUA Björklöfin mieles-

tä. Siksi hän on Karjaan myymälää remontoidessaan satsannut opasteiden ja ohjeiden lisäämiseen. Tällöin ratkaisujaan miettivät asiakkaat saavat rauhassa tutkia ja katsella sopivia vaihtoehtoja.

– Henkilökohtainen palvelu kohdistuu siten niille, jotka sitä eniten kaipaavat ja tarvitsevat.

Björklöfin usko maatalouteen on vahva. Karjaan myymälässään hän siirsi osaston peränurkasta heti pääoven tuntumaan kaupan parhaalle paikalle. Voimakkaassa kasvussa oleva puutarhavalikoima on välittömästi sen tuntumassa.

– Avovaimoni on varsinainen viherpeukalo. Hän työskentelee myös täällä kaupassa, eli tämä on oikea perheyritys.

Björklöfillä oli nuorena iso into maanviljelyyn, mikä sai alkunsa jo nuorena poikana Fiskarsin tilan 600 hehtaaria hoitaessa.

Isän kanssa kauppahommia aloitellessa polte niihin ei ollut samanlainen. Nyt päävastuun kantaminen on muuttanut tilanteen, eikä mitään voi tehdä ”vasemmalla kädellä”.

RUOTSIN KIELI on Karjaan Raudan toimialueella yleisesti käytössä, mutta mitään erityispiirteitä se ei Björklöfin mukaan kaupankäyntiin tuo. Tienoolta löytyy maaseutua, mutta pääkaupunkiseudun vaikutus tuntuu ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet lisätöihin.

Viljanviljely on aina kuulunut seudun maatalouteen, nyttemmin se on muuttunut enemmän osa-aikaisuuden suuntaan.

– Konekanta on tehokasta ja jää aikaa. Toisaalta on pakon sanelemaa tehdä rinnalla muuta työtä.

Jurtti eli sokerijuurikas oli vielä jokunen vuosi sitten alueen tavaramerkki. Kotimaisen sokerituotannon hiipuessa jurtti on hävinnyt pelloilta ja tilalle ovat tulleet viljakasvit.

Läheinen Västankvarnin koetila Inkoossa on toiminut Björklöfin opinahjona. Hän on ollut aloitteellinen siellä kesäisin pidettävän Peltopäivän järjestämiseksi.

Kaj Björklöf on myös osa-aikaviljelijä. Hän viljelee tilallaan syysviljoja.

70 • MAATILAN PIRKKA • 2/2009

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA ILMESTYY 10.9.

AS SA : AI HE ITA MU UN MU

HAUHOLLA UDEN KOETILALLA LO TA AA M KVÄ ÄI VILJELYOHJELMAP AUPPASYKSY 2009?

AK LJ VI Ä TÄ YT NÄ MILTÄ TILOILLA TÖ LISÄÄNTYY MAA YT KÄ EN JI AA M OR PIENKU SA KLAPIKATTILAT ENERGIAPUUSARJAS

-&9*0/ r 56$"/0 r %0.*/"503

Koe tehot - nauti ajosta

Tucano-mallisto 320 - 330 - 430 APS - 440 APS - 450 APS PÜytäleveydet 430 - 750 cm

450 tai 540 cm taittopÜytä markkinoiden johtavaa tekniikkaa

Patentoitu APS-esikiihdytinkela Tucano 400-sarjassa - kelan mitan edellä muita

Ylellinen ohjaamo - kaikki kohdallaan jokaisen kuljettajan unelma

Uusi taso puimurin tehokkuudelle ja mukavuudelle t 6VTJ NVPUPJMV KB FOUJTUĂ&#x160;LJO QBSFNQJ OĂ&#x160;LZWZZT t -FYJPO TBSKBO QĂ&#x161;ZEĂ&#x160;U ,BLTJ UBJUUVWBB QĂ&#x161;ZUĂ&#x160;Ă&#x160; jatkettavat Vario-pĂśydät saatavana t &OUJTUĂ&#x160; NVLBWBNQJ UJMBWBNQJ KB IJMKBJTFNQJ 7*45" PIKBBNP t 7BIWBU .FSDFEFT #FO[ 5JFS NPPUUPSJU Malli TyĂśleveys, cm Teho, hv

Claas Dominator 130 360 132

140H 390 132

150HS 420 152

t *TPNNBU WJMKBTĂ&#x160;JMJĂ&#x161;U KB UBTBQBJOPJOFO painonjakauma myĂśs täydellä säiliĂśllä t $&#*4 IBMMJOUB KB WBMWPOUBKĂ&#x160;SKFTUFMNĂ&#x160; WĂ&#x160;SJOĂ&#x160;ZUUĂ&#x161; t *TPU TJWVQBOFFMJU IVPMUPZTUĂ&#x160;WĂ&#x160;MMJOFO SBLFOOF

Claas Tucano 320 430 204

330 430APS 440APS 450APS 510APS 570APS 490 540 540 600 540 750 258 258 279 299 235 427

Valitse itsellesi parhaiten sopiva Claas puimuri tarvitsemallasi varustetasolla.

www.k-maatalous.ďŹ

K-MAATALOUS