MaatilanPirkka0210

MAATILAN NRO 2 MAALISKUU 2010 www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

MITEN SYNTYY HYVÄ NURMI?

LUPSAKKAA HUOLTOA: KONEPAJA TIKKASET 3 X MAA MUSTAKSI LEHMÄLLE KOTI VALMISHALLISTA VALITSE ETUKUORMAIN OIKEIN

PARAS SUORAKYLVÖKONE KONEVIESTIN TESTISSÄ !

(Katso KV 16/2009)

NOVA COMBI • Työsyyvyyden säätö on suunniteltu oikein. Kylvöyksikön etupyörät mukautuvat maanpinnan epätasaisuuksiin, jolloin vantaan tekemä ura eikä kylvönopeus vaikuta säädettyyn työsyvyyteen.

Nova 000 Combi 3 on Vetoteh hv!

0 tarve 9 i 4000 mb Nova Co on tarve Vetoteh hv!

120

• Lannoite ja siemen ohjataan maahan järeillä • Rakenne vähentää vetotehon 2-kiekkovantailla, joiden välissä oleva uretaa- tarvetta jopa 30 - 40 % nikieleke ohjaa siementä ja lannoitetta erilleen verrattuna perinteisiin toisistaan ja vähentää polttovioituksen riskiä. kylvölannoittimiin.

LEMKEN RUBIN lautasmuokkain

LEMKEN SMARAGD kultivaattorit

• Avara rakenne, Ø 610 mm lautasilla • Helppo ja tarkka työsyvyyden säätö, 5 - 15 cm • Vakiovarusteena 2 piikkiharavariviä • Varmatoiminen mekaaninen laukaisulaite • Erillisripustus varmistaa hyvän pellon pinnan seurannan (taittuvat mallit) • Suuri valikoima tiivistysjyriä • Vaikeissa olosuhteissa osa tiivistysjyrän painosta voidaan siirtää koneelle

• Täysin läpileikkaavat siipiterät • Piikkiharava vakiovarusteena • Tiivistejyrä ja tasauslautaset samalla työsyvyydensäädöllä

Jatkuvan tuotekehityksen ansiosta Lemken on Euroopan markkinajohtaja.

K-MAATALOUS

LISÄÄ RYPSIÄ Jos Vilja-alan yhteistyöryhmän teettämä ennuste pitää paikkansa, rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelypinta-ala nousee Suomessa 81 000 hehtaarista 116 100 hehtaariin tulevana kesänä. VYR teetti kyselyn tammikuussa Suomen Gallupilla. Alueista rypsiä aikovat lisätä luonnollisesti Etelä- ja Lounais-Suomi, mutta erityisesti Pohjanmaa, +57 %.

Näyttää kuitenkin siltä, että viljelijät panevat vielä paremmaksi. Rautakeskon siemenyksiköstä kerrotaan, että öljykasvien hyvin sujunut siemenkauppa ennustaa vähintään 150 000 hehtaarin viljelyalaa.

Lisäämisen varaa tosiaan on, koska Suomen öljykasviomavaraisuus on nyt 50 %. Sitäkin siivitti historian toiseksi paras, 140 miljoonan kilon sato. Normaalisti omavaraisuus on pyörinyt lähempänä 30 % prosenttia. 150 000 hehtaarin viljelyalalla ja viime kesän satotasolla omavaraisuus hipoisi laskennallisesti sataa prosenttia. Öljykasvituotannon lisäys tietää hyvää myös kotimaiselle rehuvalkuaisen tuotannolle. Vuosi sitten öljykasvipäivillä todettiin, että Suomessa jalostetaan kaudella 08/09 yhteensä noin 250 miljoonaa kiloa rypsiä ja rapsia, sekä koti- että ulkomaista.

Sillä saadaan aikaan vasta noin 35 prosentin valkuaisrehuomavaraisuus. Öljykasvien etuja ovat: kohtuullinen siemenkustannus, nopea kylvö, kestää syksyn sateita, pieni varastotilan tarve, hyvä esikasviarvo (syysvehnällä 500-1500 kg/ha) ja rypsin jälkeen kevytmuokkauskin onnistuu.

Paras motivaatio lienee kuitenkin hinnassa. Nykyisillä hintasuhteilla jo 1400 kilon rypsisato pärjää mallasohrallekin. ­Lisäksi öljykasvien lisäys vähentää viljanviljelyä, mikä pienentää vientitarvetta ja tasapainottaa viljamarkkinoita.

Laadulla on kuitenkin suuri merkitys tuottajahintaan. Kannattaa vilkaista rypsiä jalostavan teollisuuden vinkit laadukkaan rypsin tuottamiseen sivulta 26.

Ja kasvinsuojeluvinkit edellisestä numerosta.

MAATILAN NRO 2 MAALISKUU 2010 www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

KEVÄTTYÖT JA VILJELY 3 x maa mustaksi, näkökulmia kevätmuokkaukseen Kylvökone joka tarpeeseen, Tume Nova Combi Mitä kuuluu koetilan kesään?

Koetilan kokemuksia rypsinkylvöstä He-Va Sub-Tillerillä Mitä peltoon kesäksi 2010?

Tehoa, tarkkuutta ja mukavuutta puintiin Lietso täydensi ketjun loimaalaisella tilalla

16 22 27 28 30 32 35

NURMI JA KASVINSUOJELU Tavoitteena tuottava nurmi – mitä peltoon?

3 x nurmen kylvö, vaihtoehtoja paikkauskylvöön 6 faktaa nurmen rikkakasvien torjunnasta Kasvinsuojelua Hardi Navigatorilla Urakoitsijan peruskone Claas RotoCut 255 Tekee tiukkaa pakettia, Claas UniWrap 355

36 40 44 46 48 51

RAKENTAMINEN, KARJA JA HEVOSET Pienkurottajauutuus koekäytössä suomalaistilalla Vakiohallista tuli toimiva pihatto Suunnitelmissa valmishalli?

Naudalle natriumia säilöntäaineessa Hevosen ruokinta, osa 3: tamma ja varsa

53 54 56 59 60

METSÄ JA ENERGIA Enemmän klapeja vähemmällä työllä Energiakoura auttaa pitämään metsät kunnossa

62 65

VAKIOT

Anne Penttilä anne.penttilä@dialogi.fi

TRAKTORI

Matala keula, parempi näkyvyys, MF 6455 luiskanokka Mikä etukuormain ja millä varusteilla?

4 8

HUOLTO KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730 ULKOASU Jessica Leino, Jukka Antikainen TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jorma Mattinen, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller MEDIATILAN MYYNTI Mediamyynti, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI K-maatalous OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 71 PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.fi

Kahden sukupolven Tikkasia

10

YRITYSTERVEISIÄ

Weckman Steeliltä, Vierumäeltä

15

ELINTARVIKE-SARJASSA

Mildolan kehityspäällikkö Rune Nyström AJANKOHTAISTA NYT TAPAHTUMAT NYT

24 12 66

KAUPPIAS

Jani Koskela, Kokkola, Toholampi, Kannus ja Lohtaja

69

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 3

Nykyaikaisuus ja käyttäjäystävällisyys olivat traktorin vaihdon tavoitteena pielaveteläisellä tilalla.

Etukuormain oli ehdoton vaatimus. Karjatilalla tarvitaan talvella kuormainta lähes kaikissa töissä.

MATALA KEULA, PAREMPI NÄKYVYYS Luiskanokka tuli taloon

4 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

OMA MAA MASSIKKA

Juhani Laukkanen hankki viime vuoden lopulla uuden Massey-Ferguson 6455 -matalakeulamallin.

– Halusimme nykyaikaisemman ja kuljettajaystävällisemmän traktorin, Juhani perusteli hankintaansa.

Edellinen 4255-mallinen Ferguson oli palvellut kymmenen vuotta. Nuori isännänalku Antti alkoi olla myös sitä mieltä, että olisi jo vaihdon aika.

– Päädyimme matalakeulamalliin etukuormaajan takia. Kuormaajatraktori on meillä päivittäisessä käytössä ja lähes kaikki työt tehdään talviaikaan etukuormaajalla.

Fergu tuli taloon joulukuussa ja mittariin oli kertynyt helmikuun lopussa hieman päälle sata tuntia.

– Joka päivä sitä on käytetty, enimmäkseen rehun irrotuksessa ja lumitöissä, kertoo Juhani.

– Hakkeen siirrossa lämpökeskuksessa sitä käytetään myös.

Meillä on naapurin kanssa ollut yhteinen laitos jo kymmenkunta vuotta. Tänä talvena kovilla pakkasilla hake on jäätynyt ja sitä on pitänyt käsitellä tavallista enemmän.

PIELAVETELÄINEN

Matalan keulan ansiosta näkyvyys työlaitteelle on hyvä.

ajankohtaiseksi sattui sopivasti olemaan tämä esittelykone valmiina.

– Olemme olleet kokonaisuuteen tyytyväisiä. Jos jotain haluaisi muuttaa, niin kokoluokkaa suuremman etukuormaajan olisin hankkinut. Tämä MF 945 oli traktorissa jo valmiina, joten se sitten otettiin, Juhani summaa.

– Matala keula on kuormaajakäytössä ehdoton, näkyvyys työlaitteelle on hyvä. Alhaalla olevaan keulaan on jo niin tottunut, että niinkin pienen jutun huomaa, jos etujousitus on ylhäällä. Vaikka ei keula siitä paljon kohoakaan.

Kuormatessa jousitus on normaalisti pois päältä. Kuormaajaa hallitaan traktorin omalla SMS-joystickilla, joka on istuimen käsinojassa oikealla puolella. Matalan keulan lisäksi uuden traktorin hankintaan vaikuttivat Fergusonin erinomaiset ajo-ominaisuudet sekä Dyna-6-vaihteisto.

– Meillä on peltoa reilun kymmenen kilometrin päässä, joten tieajo-ominaisuudet vaikuttavat HANKINNAN TULTUA

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 5

paljon kokonaisuuteen. Ero entiseen traktoriin on selkeä, kehitystä on tapahtunut. Etujousitus ja ohjaamon jousitus tekevät ajamisesta miellyttävää, Juhani toteaa.

Ohjaamossa on kaikki hallintalaitteet kohdallaan ja se on hiljainen. Peltotöihin Laukkaset eivät luonnollisesti ole vielä päässeet, lumitöihin senkin edestä.

– Lumitöissä etukuormaaja on tehokas. Dyna-6-vaihteisto on etukuormaajakäytössä ehdoton.

Se ei jää miettimään suunnanvaihtoa, vaan lähtee pehmeästi vivun osoittamaan suuntaan. on Juhanin mielestä sopiva lypsykarjatilan yleistraktoriksi. Voimaa on lisätehon ansiosta sopivasti 125 hevosvoimaa. Moottorista saadaan siirtoajossa täysi teho ulos 3- ja 4-nopeusalueella. Lisäteho saadaan käyttöön myös voimanulosotosta.

– Se on tärkeää, koska meillä on käytössä 3,2 metrin hinattava niitMATALAKEULAINEN 6455

TIEAJO-OMINAISUUDET VAIKUTTAVAT PALJON KOKONAISUUTEEN. tomurskain, jonka eteen uusi Fergu tullaan kesällä valjastamaan. Meillä on vuokrapeltojen kanssa viitisenkymmentä hehtaaria peltoa ja navetassa on 33 lypsävää sekä nuorikarja. Tavoitteena on hankkia lisää vuokramaita lähitulevaisuudessa. Uskoakseni tämä on tilallemme järkitraktori, Juhani arvioi.

Pyydettäessä luonnehtimaan traktoria yhdellä sanalla, tuli Juhanille pienen miettimisen jälkeen mieleen ”helppokäyttöinen”.

– Traktorin käytön oppi todella nopeasti, ohjaamon kaikkien hallintalaitteiden ­sijoittelu on onnistunut. Vaihteiston toiminta on loogista. Ei tarvita tiiliskiviromaanin paksuista käyttöohjekirjaa, jotta koneen saa ­liikkeelle.

Vaihteiston säädöistä olen ­tehnyt vain suunnanvaihtajan herkkyyden säädön. Hydrauliikkaan ei ole tarvinnut vielä kajota, virtauksien säätöjä varmaan tehdään, kunhan peltotyöt alkavat, Juhani aprikoi. e Te ksti ja kuvat Seppo Nykänen 6 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

Juhani ja Antti Laukkanen uuden koneen ohjaamossa, jossa on hyvin tilaa matkustajallekin.

MF 6455 Dyna-6 Nimellisteho hv/kW (2200 rpm)................105/77 Maksimiteho hv/kW (2000 rpm)................112/82 Maksimivääntö Nm........................................463 Teho lisäteholla hv/kW (2000 rpm)...........125/92 Maksimivääntö lisäteholla Nm......................525 Maks. VO-teho hv/kW (1000 rpm).............100/74

Polttoaineen ominaiskulutus g/kWh.............208 Moottoritilavuus l/sylintereitä kpl.............. 4,4/4 Paino ilman polttoainetta kg.......................4220 Pituus x korkeus x leveys m.... 4,25 x 2,82 x 1,98 Akseliväli m...................................................2,55 Kääntöympyrä m.............................................8,4

MONIKÄYTTÖINEN, KOTIMAINEN

TUHTI-PERÄVAUNU

TUHTI WS-120D2 MAANSIIRTOVAUNU TUHTI WS 100 PERÄVAUNU Lava aitoa Hardoxia - parempi lavarakenne: pohjalevy 6 ja laidat 4 mm kulutusterästä • Paino (520/50-17 ELS renkaat) 2750 kg • Kantavuus 12 000 kg, 2-pyöräjarrut • Saatavana myös suurempi malli WS-160D2

• Kippivaunu teliakselilla, kantavuus 10 ton • Kastomaalattu vahva putkipalkkirunko • Pulverimaalatut laidat, 400 - 15,5/14 renkailla Lisävarusteena saatavana vilja- ja korokelaidat !

TUHTI WS 80 400-15,5/14

Lisävarusteita Tuhti vaunuihin:

TUHTI WS 120

• Aukeavat sivulle - Kätevä kuormata

TUHTI WS 140

• Saatavissa WS 100 - WS 170

• Kantavuus 8 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 9,2m3

• Kantavuus 12 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 13,3 m3 • Kantavuus 14 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 14,9 m3 • Vakiona 2-pyöräjarrut

TUHTI WS 170

UUTUUS! Tuhti WS 220 JL jalkalavavaunu • Kantavuus 22 tn ja paino 3820 kg 600/50 R22.5 renk.

• 3-akselinen jousitettu teli, taka-akseli ohjautuva (lukittavissa peruutettaessa) • Jousitettu aisa korkeussäädöllä (4 asentoa) • Hydrauliset jarrut, putkipalkkirunko 250x150

TUHTI-saranalaidat TUHTI-rehuvarustus TUHTI-pyöröpaalikehikko • Kestävä rakenne

• Kantavuus 17 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 17,8 m3 • Vakiona 2-pyöräjarrut, vetopuomijousitus

K-MAATALOUS

Etukuormaimen valinta lähtee aina traktorista. Tietylle traktorimallille on yleensä pari mahdollista kuormainvaihtoehtoa. Kuormaimen ohjaustapoja on useampia.

MIKÄ ETUKUORMAIN JA MILLÄ VARUSTEILLA? valmistaa maailman johtava kuormainvalmistaja, ruotsalainen Ålö. Massey Ferguson ja Ålö kehittävät MF-kuormaimia yhteistyössä, jotta traktori ja kuormain toimisivat teknisesti hyvin yhteen ja käyttö olisi mahdollisimman helppoa. Suomessa suurin osa kuormaimista myös toimitetaan Massikan väreissä.

Kuormain valitaan aina traktorin mukaan. Yleensä tietylle traktorimallille on pari mahdollista kuormainvaihtoehtoa. Seuraavaksi on valittava ohjaustapa, lopuksi lisävarusteet ja työvälineet.

Suurin osa hankkii nykyään vakaimellisen etukuormaimen, ja vakaimellisia ovat nämä oheisen valintakaavion mallitkin. Jossain tapauksissa vakaimettomuus voi olla riittävä vaihtoehto. Se laskee keskikokoisen kuormaimen verollista hintaa noin 2000 eurolla.

MF-KUORMAIMET

on saatavissa esimerkiksi kolmas ja neljäs kuormaintoiminto. Tällöin eteen tuodaan lisää hydrauliikkalähtöjä ja lisätoimintoja käytetään joystickin napeilla. Lisätoimintojen tärkeys riippuu käytettävistä työvälineisLISÄVARUSTEINA

8 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

tä. Ne helpottavat työtä esimerkiksi paalipihtikäytössä.

Soft drive -kuormainjousitus on suosittu lisävaruste. Jousitus säästää sekä kuljettajaa, kuormainta että traktoria ja mahdollistaa nopeamman etenemisen epätasaisellakin alustalla.

Hydraulinen varustelukko on kätevä, jos työvälinettä pitää vaihtaa usein. Esimerkiksi silloin, kun yhdistelmänä on karjatila ja luminen talvi, saa rehutalikon vaihdettua lumikauhaan ohjaamosta poistumatta. kiinnittyy kuormaimeen eurokiinnikkeellä, joka on aina vakiona. Sen lisäksi kuormain voidaan toimittaa Vanha-Ålö-, Trima- tai James/Vila-kiinnikkeellä. Myös vanhoihin työvälineisiin on saatavissa eurokorvakkeita. Ålö valmistaa itse laajaa valikoimaa työvälineitä, mm. monenkokoisia kauhoja eri tarkoituksiin; lanta-, yleis- ja kivitalikoita; suursäkkinostin ja trukkihaarukoita; rehupihtejä ja -leikkureita; paaliveitsi, -piikki, -haarukoita ja paalipihtejä.

Yhdyskuntateknisiin töihin on TYÖVÄLINE

saatavissa etukuormainkiinnitteisiä työvälineitä mm. kotimaisilta Vamalta ja Starkilta. Niiden avulla etukuormaintraktorin käyttöä voi laajentaa esimerkiksi tienhoitourakointiin. e Teksti Anne Penttilä K u va A n t t i V e t t e n r a n ta

Traktori MF

Etukuormain

3645 Utility 4435 4445 4455 5425 Dyna-4 5435 Dyna-4 5445 Dyna-4 5455 Dyna-4 5460 Dyna-4 5465 Dyna-4 5470 Dyna-4 5475 Dyna-4 5480 Dyna-4 6455 Dyna-6 6465 Dyna-6 6470 Dyna-6 6475 Dyna-6 6480 Dyna-6 6485 Dyna-6 7499 Dyna VT

MF 925 MF 935 MF 945

MF 955 MF 965 MF 975

Erityistä Ålö on edelläkävijä kuormaimen pikakiinnityksessä. Etukuormain kannattaa irrottaa ennen niitä töitä, joissa sitä ei tarvita. Tällöin traktorin kuorma kevenee ja kuljettajan näkyvyyskin paranee. Etukuormaimen todellakin saa irti ja kiinni alle viidessä minuutissa. – Edellyttäen, että kuormain jätetään tasaiselle ja kantavalle alustalle, ja sitä irrotetaan silloin tällöin, jotteivät kiinnityskohdat jumiudu. Asfalttipihaa ei välttämättä tarvita. Letkujen Hydroquick-pikakytkentäyksikkö (lisävaruste) nopeuttaa edelleen.

Mikä ohjain?

1. Mekaaninen vaijerivälitteinen joystick-ohjaus on hyvä vaihtoehto 3000-, 4000- ja 5000-sarjan MF-traktoreihin. Joystick sijoittuu hyvälle paikalle ohjaamossa, joten ergonomia on kunnossa.

2. Ålön oma joystick omalla, erillisellä hydrauliikkalohkolla on käyttökelpoinen silloin, kun haluaa kuormaimen sähköisen hallinnan sellaiseen pienempään traktoriin, johon ei ole saatavissa joystick-ohjausta lisävarusteenakaan.

3. Sähköinen ohjaus traktorin omaan joystick-ohjaimeen on saatavissa MF 6000- ja 7000-sarjan traktoreihin. Joystick on traktorissa lisävaruste, mutta melkein kaikki traktorinostajat sen nykyään valitsevat. Ohjaus kytketään

Malli

Nosto- Nostokyky kg korkeus m¹ maatasosta

Paino max kork.²

Traktorisuositus kg hv

MF 925

2,95

1750

1150

505

50-70

37-52

3000

MF 935

3,25

1800

1200

521

50-80

37-60

4000

MF 945

3,50

2300

1550

585

60-100

45-75

4500

MF 955

3,75

2400

1700

621

80-120

60-90

5600

MF 965

4,00

2700

2000

721

100-150 75-112

6000

MF 975

4,25

2850

2100

760

120-190 90-142

7000

kW

max kg

¹Vaakatasossa olevan työvälineen, esim. kauhan alareunasta. ²Nostokyky maksiminostokorkeudella on mitattu 80 cm kuormaimen aisan pään edestä. Nostokyvyt on mitattu 185 barin paineella.

traktorin omaan hydrauliikkalohkoon ja keinukatkaisijalla valitaan ohjataanko öljyt traktorin takaulosottoihin vai etukuormaimelle. Joystickin kahden lisätoimintonapin avulla käyttäjä voi hallita kuormaimen lisätoimintoja, esimerkiksi paalipihdin puristusta tai rehuleikkurin puraisua.

4. Ålön hydraulikkalohko ja hallinta traktorin joystickillä integroi kuormaajan ja traktorin pidemmälle. Kuormaimen toimintoja voi säätää traktorin matriisinäytöltä: esimerkiksi kuormaimen jousitusta, lisätoimintoja tai öljyn virtauksia. Yhdellä painalluksella saa paalipihdin auki tai kiinni, tai kytkettyä etukuormaimen jousituksen päälle/pois. Tai moottori nostaa kierroksia automaattisesti käytettäessä kuormainta. Tätä vaihtoehtoa suositellaan paljon etukuormainta käyttäville ja etunostolaitteelliseen traktoriin. Saatavissa MF 6000- ja 7000-sarjaan.

Vanhempaan traktoriin?

Useimmiten etukuormain hankitaan traktorin vaihdon yhteydessä, mutta etukuormaimen voi asentaa myös vanhempaan traktoriin. Kuormainsovitteet ovat kone- ja mallikohtaisia.

– Asiaa kannattaa tiedustella.

Sovitteet on saatavissa lähes kaikkiin vanhempiin traktorimerkkeihin ja -malleihin, kertoo Massey Ferguson -etukuormainten tuotepäällikkö Jani Laine Konekeskolta.

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 9

Elektroniikka teki tuloaan Ferguihin Seppo Tikkasen aloittaessa konehuoltoaan Kiuruvedellä 20 vuotta sitten. Nyt huoltomiehen perustyötä on lukea traktorin vikakoodit läppärin diagnoosiohjelmalla.

KAHDEN SUKUPOLVEN TIKKASIA

1

traktoreihin on iso muutos 90-luvulta ja toinen on konekoon kasvaminen.

Ennen 100 hevosvoiman traktori oli iso, nyt 200 hv on tavallinen. ­Lisäksi maatiloilla on useampia traktoreita, miettii kyläsepästä sopimushuoltajaksi yrityksensä luotsannut Seppo Tikkanen.

Koneiden kehittyminen on pitänyt huoltomiehet tiukasti koulutuksissa. Uusien Massey Fergusonien huoltovastuu on luontevasti siirtynyt Erkki Tikkaselle, jolla on siihen hyvä pohja Keskon maatalouskoneasentajan ammattitutkinnosta.

Vävypoika tuli korjaamokuvioihin kolme vuotta sitten ja siirtyi viime vuonna osakkaaksi. Konehuolto Seppo Tikkanen Tmi muuttui Konehuolto Tikkaset Oy:ksi.

- Sama nimi, mutta eri suku.

Kiuruvedellä on Tikkasia enemmän kuin ihmisiä, nauraa Erkki.

– ELEKTRONIIKAN TULO

10 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

Kolmantena ­Konehuollossa työskentelee talossa toistakymmentä vuotta ollut Tapani Huttunen. Maatalouskoneiden tietokoneistuminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että huoltotyöt jätetään yhä enemmän ammattilaisille. ­Nykytraktorin remontissa ensimmäinen työkalu on kannettava tietokone. Nykyisellä tilakoolla isännillä ei ole myöskään ylimääräistä aikaa eikä laitteita korjata itse traktoreitaan.

Tikkaset pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon huolloista hallissa. Traktorit pystyy tarvittaessa noutamaan omalla kuorma-autolla.

- Kyllä maistui Esson sokerimunkki ja kahvi hyvältä, kun oltiin aamuvarhaisesta kylmässä tehty koneremonttia ilman eväitä, muistelee Seppo vanhoja ei-niinhyviä aikoja.

2

Mutta apu tulee edelleen pellolle asti. Tikkaset ostivat äskettäin toisen huoltoauton varmistamaan huolto­valmiutta ­kiireisimpänä sesonkina. Rehukoneethan perinteisesti hajoavat alkukesästä ja puimurit syksympänä. on tosin muuttumassa. Sepon ja Erkin mukaan asiakkaat osaavat varsin hyvin pitää huolta kalustostaan ja ­tilata huollot ajallaan. Tänä talvena on korjaamossa aiemmasta poiketen ollut useampia paalaimia sekä ­yksi äes.

- Nytkin on yksi heinäkone sisällä. Syksyllä viimeisen rehunteon jälkeen on hyvä aika ­katsoa koneiden kunto. Tammi-maalis­kuu on korjaamolla rauhallisinta aikaa huoltaa ne seuraavaan satokauteen, sanoo Erkki.

Traktorin tilaperushuoltoa REHUKONEAJOITUS

VARAOSAT • HUOLTOYRITTÄJÄT • HUOLTOPALVELUT

HUOLTO

1) Sukupolvi on vaihtumassa Tikkaselta Tikkaselle, kun Seppo jää osa-aikaeläkkeelle ja Erkki ottaa vetovastuun, mutta lupsakka tekemisen meininki jatkuu.

2) Konehuolto Tikkaset Oy:lle valmistui viime vuonna tilava korjaamohalli. Jouni Laukkanen, Lassi-Pekka Pöksyläinen ja Pertti Siponen ovat vakioasiakkaita, mutta tällä kertaa Massikoineen paikalla pelkästään kuvausta varten.

APU TULEE EDELLEEN PELLOLLE ASTI. ovat pesut ja puhdistukset syksyllä. Sähköohjattavat laitteet ovat mekaanisia tarkempia huoltojen ajoituksesta.

- On säästöä hoitaa huollot oikeaan aikaan. Jos sähköohjatussa koneessa ei huolehdita suodattimien vaihdosta tai vaihteiden kalibroimisesta ja päivityksestä, voi seurauksena olla pikavaihteiden ja suunnanvaihtimen pakkojen palaminen. Silloin puhutaan jo tuhansien eurojen remontista, Erkki toteaa.

Tikkaset solmivat huoltosopimuksen Keskon ­kanssa vuonna 2002. Siihen kuuluvat MF-traktorien lisäksi Claas-puimurit ja -paalaimet, Bögballe-levittimet, Elho-silppurit, Livakka-lietevaunut sekä Tuhti-kärryt.

Iisalmi–Vieremä-Keitele–Pyhäntä–alueella toimiva Konehuolto Tikkaset jakaa seudun viljelijöiden uskon tulevaisuuteen. Ylä-Savossa rakennetaan navetoita, raivataan peltoa ja laajennetaan tiloja.

- Niin kauan kuin koneita käytetään, niitä myös särkyy ja niitä pitää huoltaa. Sen puolesta ei valmista tule ikinä, sanoo Seppo. e

Isokaan puimuri ei jää pihalle Konehuolto Tikkaset Oy:n uusi, Vieskan Elementin valmistama korjaamohalli nousi joutuisasti viime heinäkuussa. Rekka tuli pystytyspäivänä aamuseitsemältä ja 12 tunnissa olivat kattotuolit jo paikallaan. Avajaiset vietettiin lokakuun alussa.

- Päätettiin, ettei elementtihallien hinnoilla lähdetä lumiseen metsään sahapuuta hakemaan. Sitä paitsi rakennus olisi jouduttu pystyttämään kiireisimpään aikaan, Seppo sanoo.

Tikkaset ovat hyvin tyytyväisiä projektiin. Tarjoukset hoituivat K-maatalous Veljekset Heiskasen kautta ennätysnopeasti ja aikataulut pitivät.

Aluksi toukokuussa purettiin Sepon lapsuudenkoti, vanha Hankaniemen torppa eli pikkupaja, jossa hän ennen yritystään oli korjaillut koneita vapaillaan autoalan töistä. Pohjan tekijät ja rakentajat harjan nostosta eteenpäin löytyivät Kiuruvedeltä.

- Oli kyllä Vieskalta semmoinen pystytysporukka, Vörlinit, että kiitosta

pitää antaa. Heidän ja Kevytnosto Ratisen yhteistyötä oli ilo seurata, ihailee Seppo.

Uusi halli on pohjaltaan vanhan kokoinen, noin 250 neliötä, mutta valoa ja korkeutta on paljon enemmän.

Hankkeen hinta jäi alle 216 000 euron kustannusarvion.

Hallin perusratkaisua muokattiin lähinnä laajentamalla oviaukkoja.

Nykykoneet mahtuvat nyt hyvin kummankin päädyn viisi metriä leveistä ja 4,5 metriä korkeista ovista.

- Meillä on jo käynyt puimureita, jotka olisi ennen jouduttu huoltamaan pihalla.

Halliin asennettiin kunnon ilmastointi ja pakokaasuimurit. Työmukavuutta lisää lattialämmitys. Viereiseen perunapeltoon on upotettu vajaa kilometri maalämpöputkea ja lähes saman verran putkea on hallin betonilattian alla. Vanhassa hallissa on nyt pesuhalli, varasto, korjaamo sekä toimisto- ja taukotilat.

te ksti l ee na pakarinen, ku vat leena pakarinen ja erkki tikka n e n 2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 11

AJANKOHTAISTA NYT

8-KULMAISET TOLPAT SUOSIOSSA

LÖPÖÄ MAASTOON HELPOSTI ADR-hyväksytyt Truckmaster- dieselöljyn kuljetus- ja tankkaussäiliöt ovat nyt K-Maatalouden myynnissä. Säiliöt on valmistettu muovista EU:n ADR-direktiivin mukaan, joten niiden täytenä kuljettaminen yleisillä teillä on sallittua.

Mukana on sähköinen tankkauspumppu

letkuineen ja pistooleineen. 430 litran säiliön verollinen sv-hinta 1690 € + toimituskulut sekä 850 litran säiliön 2630 € + toimituskulut. Lisävarusteena digitaalinen läpivirtausmittari, 650 €.

Lisätietoja Maatilatarvikkeet-kevätkuvastossa.

PUHDISTA PELTOSI KAURALLA Suorakylvö ja muut kevennetyn muokkauksen menetelmät helpottavat tautien leviämistä uuteen kasvuun heti keväällä. Kauran ottaminen mukaan viljelykiertoon on hyvä lisä kemialliseen torjuntaan erityisesti suorakylvössä.

Graminorin jalostama Ringsaker-kaura on K-maatalouden merkittävin uutuus tälle kaudelle. Ringsaker on erittäin satoisa, lähes Belindan tasoa, vaikka on tätä lähes neljä päivää aikaisempi ja vain yhden päivän Fiia myöhäisempi.

Hehtolitrapaino on korkea, korrenlujuus keskimääräinen, taudinkestävyys hyvä, jyvä pienikokoinen ja kuoripitoisuus on selvästi alhaisempi kuin Belindalla. Se on menestynyt hyvin virallisissa kokeissa kaikkina koevuosina, kaikilla maalajeilla ja viljelyvyöhykkeillä.

HAE HALLITARJOUS KEVÄTMARKKINOILTA Teräsrakenteisten Weckman Steelin Tuhti-hallien edustaja kiertää mukana K-maatalouden kevätmarkkinoilla (päivämäärät Tapahtumat-palstalla, s. 66). Tuhti WS 11 -malliston halleista on voimassa markkinatarjous 30.4.2010 saakka.

Tutustu tarjoukseen markkinoilla tai kysy tarjous heti K-maatalouden myyjältä.

12 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

FAAMTRAKTORIAKUT FAAM-traktoriakut tulevat maaliskuussa K-Maatalouden myyntiin. FAAM on johtava eurooppalainen akkuvalmistaja, jonka akkuja käyttävät ensiasennusakkuina mm. VW-Audi ja Lamborghini. Tehdas on Italiassa. Merkki menestyi Tekniikan Maailman n:o 21/2009 vertailutestissä.

Hintataso on noin 20 % markkinajohtajaa edullisempi. Akut varastoidaan Rautakeskon varastossa Vantaalla, josta järjestyy nopea toimitus kauppoihin.

Akuilla on kahden vuoden takuu. Lisätietoja Maatilatarvikkeet-kevät­kuvastossa.

KASVINSUOJELUN NEUVONTAPUHELIN 01053 20080 K-maatalouden puhelinneuvontapalvelu kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä asioista käynnistyy perjantaina 1. toukokuuta. Päivystys on sesonkiaikana kello 8-20, myös viikonloppuisin.

Kahdeksankulmaiset, tiukkasyisestä männystä tehdyt Octowood-tolpat ovat saavuttaneet suurta suosiota aidantolppamarkkinoilla, koska niihin on helppo kiinnittää eristimet tai vaakapuut. Tolpat on kuivattu yli 100 asteessa ennen kyllästämistä, mikä syrjäyttää puusta kosteuden ja varmistaa kyllästysaineen imeytymisen sydänpuuhun saakka.

Tolpat on teroitettu pystyttämisen helpottamiseksi, ja yläreunat on viistetty lohkeamisen estämiseksi. Halkaisijat ovat 60, 80 mm ja 100 mm. Pituusvaihtoehtoja on useita, yleisimmät pituudet ovat 150 cm ja 180 cm.

AJO-OPASTINUUTUUS Teejet Matrix –ajo-opastimessa on uusi ohjausjärjestelmä. Mallissa 570G on 5,7” ja mallissa 840G on 8,4 tuuman näyttö, jossa ohjaustiedot ja video-ohjaus näkyvät samanaikaisesti. Videovalintamoduuli on saatavissa 570G-malliin neljälle kameralle ja 840G-malliin jopa 8:lle kameralle. Opastinta voi käyttää myös ilman kameraa. Helppokäyttöinen kolmiulotteinen grafiikka on tarkka kaikissa maastoissa. Ominaisuuksia ovat mm. ruiskutuksen kartoitus ja tietojen vienti. Viimeisimpiä tuotepäivityksiä ovat mm. FieldPilot-avustettu ohjaus, automaattinen puomin ohjaus ja kallistuksen kompensointi. Uusi, tehokkaampi RXA-25-antenni 6,5 m tai 10 m johdolla. Vakiovarusteena on tavallista tupakansytytinpistoketta luotettavampi Cobo-pistoke.

TASAISEN KUIVA PELTO ÖLJYKASVEILLE Järeä UUTUUS! Leveämpi ja ulottuvampi GIRAFFONA 260 PIENNARMURSKAIN Tasausäestyksen merkitys korostuu erityisesti kylvettäessä öljykasveja muokatuille maille. Potilan tasausäesmallistoon kuuluvat nostolaitesovitteinen 7-metrinen malli sekä hinattavat 7-10-metri-

set Herkules-pintaäkeet. Suorakylvetyillä mailla pellon tasaisista lämpenemistä ja kuivumista voit edistää myös keväisellä olkiäestyksellä. Potilan olkiäkeistä on saatavana 6- ja 8-metriset mallit.

TRUKKIHYLLY MAATILAVARASTOINTIIN BITO-varastohyllykokonaisuus sopii maatilalle konehalli- ja varastointikäyttöön. Saksalaisen toimittajan laadukas ja maatilalle sopiva hyllypaketti on nyt K-maatalouden valikoimissa. Hyllyt täyttävät nykyiset, tiukentuneet normit: DIN EN ISO: 9001 (laatusertifikaatti), EN 15635 (hyllyjen turvallisuusnormi) ja GS L&S

(laatusertifikaatti). Hyllyjärjestelmän peruspaketista on 895 euron (sis. alv 22 %) kampanjatarjous huhtikuun 2010 loppuun. Peruspaketti sisältää: 3 päätyä /6 pylvästä = joista 2 kpl 3500 mm korkeita ja 1 kpl 3000 mm; 8 vaakapalkkia = 2700 mm pitkät, kantavuus /taso 2400 kg; 3 etupylvään törmäyssuojaa, 6 aluslevyä ja 6 lattiapulttia.

• Työleveys 257 cm, ulottuvuus 3,65 m, paino 1150 kg • Leikkuupään kaksikerroksinen kotelonpaksuus 8 mm (2 x 4 mm) • Jyrällä tapahtuva leikkuukorkeuden säätö - tarkka ja tasainen jälki • Vakiovarusteena kouruterä vaihteleviin olosuhteisiin • Vakiovarusteena laajakulmanivelakseli

Leikkuupään kelluntaominaisuus.

Kolmella jousella toteutettu estekuormitussuojaus.

NINA

Leikkupään sivulla sijaitseva kulmavaihde parantaa koneen liikkumavaraa.

allit 3 m m vään ke vielä ille! kylvö

Kustannustehokas ratkaisu luomu- ja karjatiloille • Kompakti koko, laadukkaat osat ja yksinkertainen rakenne mahdollistavat vähäisen huollontarpeen • 3 ja 4 m mallit, nurmen suora-/paikkauskylvöön • kylvömuokatuilla mailla viljalle, rapsille, herneelle ja pienten siementen pieniin kylvömääriin

Kela- ja tasojyrsimet joka tarpeeseen

18 ÄKEEN LUOVUTUS

miä Jyrsi na va saata vään ke vielä le ! töil

Lapuan K-maatalouden kevätmarkkinapäivänä maaliskuun puolivälissä luovutettiin maatalousyrittäjille 14 uutta Potila- ja neljä uutta Multiva-äestä.

VARAOSAPÄIVYSTYS PUH. 01053 20123 Tänä vuonna päivystysajat ovat 1.5.-30.6. ja 1.8.-30.9. arkisin klo 17-21 ja la-su klo 9-21. Ei heinäkuussa eikä juhannuspyhinä.

• Kelajyrsinvalikoima 1,25-3m työleveyksillä 15-170 hv traktoreille • Tasojyrsimet 3 ja 4m työleveyksillä, 90-180 hv traktoreille • Eri olosuhteisiin soveltuvat jälkivarusteet

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

AJATTELEMF

AJATTELEINNOVAATIOTA VISIO INNOVAATIO JOHTAJUUS LAATU LUOTETTAVUUS TUKI YLPEYS SITOUTUMINEN

MF7497 ja MF7499 Tehokkaat Uutuusmallit • AGCO Sisu Power:in 7,4 litran tehokkaat, taloudelliset ja erinomaisesti vääntävät Common Rail neliventtiilimoottorit • Suuritilavuuksinen moottori tarjoaa hyvän vetotehon jo alhaisilla kierroksilla • MF7497 mallin maksimiteho on 225 hv, vääntö 928 Nm ja mallin MF7499 maksimiteho on 240 hv, vääntö 970 Nm • Portaaton DYNA-VT vaihteisto tekee ajosta mukavaa ja tehokasta

– valmistettu jo yli 100 000 kpl

• Vakiona Dynamic Tractor Management (DTM), joka optimoi moottorin kierrosluvun kuormituksen mukaan

– alhaisempi polttoaineen kulutus ja melu • Vaihteistolla ja ulkopuolisella hydrauliikalla erilliset öljyt – ei vaaraa että työkonehydrauliikasta kulkeutuu epäpuhtauksia vaihteistoon • Erittäin hiljainen ohjaamo, oikean käden hallintakyynärnoja vakiona – ergonomia kohdallaan

Dyna-VT 125-240 HV

MF7400

MF6455 Premium luokan kuormainkone • • • • • • • •

Perkins 4,4 l 4-sylinterinen Common rail neliventtiilimoottori Maksimiteho 125 hv –Maksimivääntö peräti 525 Nm Dyna-6 vaihteisto, 6 powershift vaihdetta ja 4 aluetta (24/24) Kaikki vaihteet hallittavissa ilman kytkintä tai vaihteistoautomatiikan ohjaamana Vakiona 110 l/min kuormantunteva hydrauliikkajärjestelmä Erittäin hiljainen ohjaamo, oikean käden hallintakyynärnoja vakiona ja varusteltavissa hydrauliikan joystickilla Quadlink etujousitus ja Dual Stage ohjaamonjousitus nostavat ajomukavuuden uuteen ulottuvuuteen Hi-Vis viisto konepeitto ja Visio-kattoikkuna mahdollistavat erinomaisen näkyvyyden

INOIDEN MARKK Y V Y YS NÄ K PARAS AAJALLE! RM ETUKUO

www.konekesko.fi

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

K-MAATALOUS-KETJUN TAVARANTOIMITTAJAT ESITTÄYTYVÄT

YRITYSTERVEISIÄ

KANTAVIA KÄRRYJÄ JA KATTOJA -Weckman Steel

Lahden pohjoispuolella sijaitseva Weckman Steel Oy perustettiin vuonna 1962. ­Sitä ennen Veljekset Weckmanin paja valmisti muun muassa linkoja koneellistuvan maatalouden tarpeisiin. Onpa perheyrityksen seppäsuvun vaiheita jäljitetty peräti 1740-luvulle saakka.

60-luvulla yritys valmisti mm. traktori-, kuorma-auto- ja metsä­perävaunuja. Vuonna 1969 Keskolta otettiin yhteyttä ja tiedusteltiin mahdollisuutta toimittaa 500 perävaunua maatalouskäyttöön.

Weckman Steel toimitti 1500 Tuhti-vaunua vuonna -70. Hyvä yhteistyö on jatkunut nyt peräti 40 vuotta.

Yrityksellä on kolme päätuoteryhmää. Ohutlevytuotteet, mm. kattopellit tuovat ­liikevaihdosta kaksi kolmasosaa, ­teräsrunkoiset hallit ja perävaunut kolmanneksen. Taantuman kurittama viime vuoden liikevaihto oli vähän alle 30 milj. €. Normaalivuonna 2008 liikevaihto oli noin 46 milj. €.

Vierumäen ja Iisalmen toimipisteissä työskentelee yhteensä 167 henkilöä. Yritysterveiset tuo toimitusjohtaja Heli Alanko.

VIERUMÄELLÄ

Mitä ovat pää- ja huipputuotteenne?

Kaikki tuoteryhmät ovat yhtä tärkeitä. Ohutlevyt ovat tuotteistamme vähiten jalostettuja, mutta ne ovat volyymituotteita. Hallit ja perävaunut ovat pidemmälle jalostettuja. Perävaunuista myydyimpiä ovat 100- ja 120-sarjan vaunut.

Yksi suurimmista huipputuotteistamme on viime syksynä esitelty kolmiakselinen Tuhti WS 220 JL -jalkalavavaunu, jonka kantavuus on 22 tonnia.

Kehityksen kuva. Oikealla kuusitonninen, puulaitainen Tuhti vuodelta 1970, vasemmalla uusi Tuhti WS 220 JL -jalkalavavaunu.

Mikä on tuotteidenne perusfilosofia?

Asiakaslähtöisyys. Useat ­tuotteet ovat saaneet alkunsa siten, että asiakas on ottanut yhteyttä ja kysynyt olisiko tietynlaista vaihtoehtoa saatavilla. Protovaiheessa asiakkaat osallistuvat kehitystyöhön testaamalla tuotteita. Tuotteiden turvallisuus on myös tärkeää.

Esimerkiksi vaunuissa lähtökohtana on tietenkin aina tieliikennelain mukaisuus. 14 tonnista eteenpäin vaunuissa on vakiona kaksipyöräjarrut, mikä ei ole pakollista.

Hallirakenteiden suunnittelussa käytämme normin mukaisia varmuuskertoimia esimerkiksi lumikuormien suhteen.

Mitä uutta on tulossa?

Ohutlevytuotteisiin tulee uusia pinnoitteita, joilla on jopa 20 vuoden takuu. Vaunuissa viimeisimmät uutuudet ovat edellä mainit-

tu jalkalavavaunu ja 13-tonninen maansiirtovaunu. Halleissa uusinta on WS-pihatto, jota on kolmea runkoleveyttä: 23, 25 ja 29 metriä.

Miltä näyttää alan tulevaisuus?

Tämä vuosi ei vielä näytä kovin ruusuiselta, mutta rakentaminen lisääntyy pikku hiljaa. Nousu alkanee ensi vuoden puolella, ja veikkaan sen koskevan kaikkia tuoteryhmiämme. Maataloudessa etenkin viljakaupalla on suuri merkitys investointeihin. Vaihtolavavaunut tulevat todennäköisesti yleistymään perävaunuissa. Hallirakentamisessa yleistyvät edelleen pystytyspalvelujen käyttö ja avaimet käteen -rakentaminen. Maatalousyrittäjilläkään ei enää ole välttämättä aikaa panostaa omatoimiseen rakentamiseen. e teksti anne penttilä, k u va a n t t i v e t t e n r a n ta

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 15

3 X MAA MUSTAKSI Näkökulmia kevätmuokkaukseen

16 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

Sänkimuokkauksessa MF 7485 vetää Karat 9 -kultivaattoria 11-12 kilometrin tuntinopeutta tyrnäväläisellä perunatilalla.

Kultivaattori pidentää kasvukautta tyrnäväläisellä tilalla tuomalla lisää vaihtoehtoja sekä syysettä kevätmuokkaukseen.

Hankmoaminen tulee uudestaan. Tehokas Hankmo Super muokkaa tarkasti kylvösyvyyteen Hausjärvellä.

Laitilassa Maschion kelajyrsin möyhentää maan kerta-ajolla riittävän kuohkeaksi varhaisperunalle.

1

Sähäkkää muokkausta Jari ­Matinolli kasvattaa suomalaista perusruokaa Tyrnävällä, hieman Oulusta etelään. 130 hehtaarin viljelyalasta noin 90 on vuosittain perunalla ja loput viljelykierron vuoksi viljalla.

Jyväpuolesta vastaavat yhteistyökumppanit Matinollin keskittyessä ruokaperunoihin.

Sängen ja oljen yhdistelmä on keväällä hankala. Edellisen kasvukauden muisto eristää tehokkaasti, minkä vuoksi pellot ovat pitkään jäässä. Matinollin tilalla ­ongelmaa on yritetty poistaa muokkaamalla maata syksyllä kevyesti lautas­äkeellä tai rullakarhilla. ­Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet aina hyviä: lautasäkeen jäljiltäkin jää on viihtynyt maassa keväällä turhan hyvin.

Syksyllä Matinolli kyntää vain vajaan kymmenesosan pelloistaan.

Jälleen syynä on pitkä routiminen, multavat karkean hiedan maat pysyvät syyskynnön jäljiltä pitkään kohmeessa. Kevätkyntökään ei ole ongelmatonta suurilla hehtaarimäärillä. Maa kyllä lämpenee sen jäljiltä tehokkaasti, mutta ongelmaksi muodostuu kuivuminen.

Siitä huolimatta suurin osa Matin­ollin siemenperunoista kätketään keväällä kynnettyyn peltoon, joka on muokattu äkeellä ja tasojyrsimellä.

PERUNANVILJELIJÄ

Matinolli oli vaihtamassa auraa uudempaan. Mielessä oli pyörinyt ajaVUOSI SITTEN SYKSYLLÄ

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 17

Jari Matinolli tavoitteli kultivaattorihankinnalla vaihtoehtoja maan muokkaukseen ja keinoja sänkipeltojen routakauden lyhentämiseen.

2

tuksia kultivaattorin ostamisesta. ­Tutuilta oli kuulunut positiivisia kommentteja Lemkenin tuotteista. Kävi niin, että aurakaupat jäivät ­tekemättä, mutta kauppakirjat kirjoitettiin Lemkenin Karat 9 –kulti­­vaattorista.

– Olemme täällä ­pohjoisessa viimeisillä rajoilla perunan viljelyn kannalta. Niinpä ­kasvukausi on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Ajattelin tällaisen kultivaattorin antavan valinnan mahdollisuuksia muokkaukseen kevääksi. Joillakin lohkoilla aion esimerkiksi kokeilla muokata tällä syvään ja jättää kynnön kokonaan väliin. Työnopeus houkuttaa, taustoittaa Matinolli.

– Toinen syy hankinnalle oli sänkipeltojen muokkaus. Kun pellot käsittelee syksyllä kevyesti, sekoittuu pintamaahan olkea. Kuohkea pinta suojaa toivottavasti roudalta. Muokkauksessa tulee myös tummaa maata esiin, johon kevätaurinko ottaa hyvin ja lämmittää.

Matinollin Karat 9 on nostolaitekiinnitteinen ja työleveydeltään noin neljä metriä. Syysmuokkauksissa käytettiin kapeita teriä, mutta kevääksi on tarkoitus hankkia myös leveät. Koneen perään hän valitsi kaksoisvarpajyrän ajatellen mahdollisimman hyvää tukkeutumattomuutta. Toisena vaihtoehtona hän mietti teräskiekkojyrää.

Matinolli on muokannut Karatilla nelisenkymmentä hehtaaria. Tulokset ovat olleet odotetun kaltaisia.

– Sängellä kone ottaa ­sopivasti olkimassaa mukaan ja pellon pinLOKAKUUN ALUSSA

18 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

ta jää ilmavaksi ja tummaksi. Olen kokeillut tätä myös perunalla olleille lohkoille, joilta varret oli murskattu. Kummassakaan tapauksessa kone ei tukkeutunut, mutta perunalla piikkeihin kertyi jonkin verran varsia. Sellaisenkin kokeilin, että muokkasin tällä kyntösyvyyteen peltoa, jolla oli ollut perunaa. Jälki oli samanlainen kuin kevätkynnön ja tasojyrsimen jäljiltä, Matinolli kertoo kokemuksistaan.

Sänkimuokkauksessa MF 7485 jaksaa vetää kultivaattoria hyvin 11-12 kilometrin tuntinopeutta.

Ajotietokone on näyttänyt 6-7 litran polttoainekulutusta hehtaarille. Kyntösyvyyteen muokattaessa nopeus on laskenut 7-8 kilometriin tunnissa ja kulutus noussut noin 11 litraan hehtaaria kohden.

Muokkain painaa kaksoisvarpajyrällä noin 2200 kg. Jari Matin­ollin mukaan mainitulla traktorilla ei ole ollut painon kanssa mitään ongelmia, vaikka kyseessä on nostolaitesovitteinen malli.

Kivikkoisilla mailla Matinolli ei ole Lemkeniä käyttänyt. Sen verran murikkaa on kuitenkin eteen sattunut, että ylöslaukeavat piikit ovat osoittaneet toimivuutensa.

Laukaisumekanismin lisäksi piikeissä on suojana murtopultit.

Kaiken kaikkiaan Jari Matinolli sanoo olevansa hankintaansa tyytyväinen. Hän sai sitä mitä tilasi, eli ensisijaisesti vaihtoehtoja varsinkin keväiseen maan muokkaukseen. Sama kone käy myös aseeksi roudan vastaiseen taisteluun sänkipelloille. e

Hankmo tulee uudestaan HANKMO-LAPIORULLAÄKEELLÄ

on takanaan 100 vuoden historia.

Vuosikymmeniä se tunnettiin kevätmuokkauskoneena ja äestäminen oli hankmoamista. Sittemmin muotivirtaukset unohtivat sen kevätkoneena.

Syksyn sänkimuokkaukseen Hankmo kelpasi edelleen, mutta kylvömuokkauksessa vierastettiin sen työsyvyyssäätöä. Se ei ollut niin tarkka, mihin kylvömuokkauksessa haluttiin päästä. Varsinkin, kun muokkaus tehdään nyt entistä matalampaan. Toisaalta sen kykyä sekoittaa olki- ja kasvimassa maahan on aina kehuttu.

Maatalousyrittäjä Seppo Piki ehdotti Tume Agrille tukipyörien sijoittamista sivulohkojen etupäähän. Nyt Hankmo menee toivottuun syvyyteen sentin tarkkuudella. Talvisängestä saa kerta-ajolla matalan, mutta kuohkean kylvömuokkausalustan. Hankmo palasi kylvömuokkaukseen.

Hausjärven Mommilan kylässä 146 ha:n viljatilaa.

Kynnöstä Piki luopui 20 vuotta sitten ja korvasi sen kultivoinnilla.

Ensimmäisenä kultivointivuonna hän kynti puolet ja kultivoi toisen puolen. Kun kultivoitu pelto kasvoi ainakin yhtä hyvin kuin kynnetty, hän unohti kynnön, eikä ole siihen enää palannut.

– Maan rakenne on kyntämättömyyden ansiosta selvästi parantunut, sanoo Piki.

Pellot ovat jäykkiä hiesusavimaita. Seuraavassa vaiheessa kevätkylvömaat jätettiin syksyllä sängelle ja kylvettiin keväällä suoraan.

– Mutta olki haittasi orastumista. Peltoon jäi tyhjiä läiskiä.

Tämän korjaamiseksi Piki päätti palata askeleen takaisin ja osti Hankmon. Hän ajaa äkeellä 2-3 cm syvyyteen.

– Kun ajonopeus on 15-16 km/h, multa lentää metriä korkealle ja olkimassa sekoittuu muokkauskerrokseen.

Kuohkea muokkauskerros kuiPIKI VILJELEE

vaa nopeasti ja siitä tulee ­hyvä peittokerros siemenelle. Round­upin Piki ruiskuttaa talvisängelle muutaman päivän ennen muokkausta.

Ensimmäisenä Hankmo-keväänä ongelma oli 6,4-metrisen koneen sivulohkojen lievä roikkuminen. Jos sivulohkojen hydrauliventtiili vähänkin vuoti, sivut painuivat. Vaikka työsyvyys oli keskellä kohdallaan, leveät sivuosat painuivat jopa 10 cm syvyyteen.

Sen havaitsi ensimmäisenä moottorin äänestä.

Nyt venttiili saa olla ­uivassa asennossa. Sivupyöriä Piki pitää kylvömuokkauksessa ehdottoman Seppo Piki Hausjärven Mommilasta valitsi kylvömuokkaukseen lautasmuokkaimen sijaan Hankmon ja tuntee tehneensä oikean valinnan. Hankmo on halvempi, kevyempi vetää ja jättää siemenelle kuohkea peittomaakerroksen.

välttämättöminä eikä syysmuokkauksessakaan niistä ole haittaa.

– Hankmo on kuin uudesti syntynyt.

Hankmon työsyvyys säädetään etupäästä nostolaitteella. Äkeen vetokarttu kiinnitetään vetovarsiin. Takapää tukeutuu kannatuspyöriin ja syvyys säädetään tappi reikään -menetelmällä.

Lautasmuokkaimet ovat kovasti yleistyneet. Piki päätyi kuitenkin Hankmoon.

– Koska lautasmuokkain on kallis, vie voimaa ja tamppaa maan turhan tiiviiksi.

PITUUSSUUNNASSA

Sänkimuokkauksessa Hankmo puuteroi oljen multahiukkasilla ja käynnistää siten oljen lahoamisen.

Työleveydeltään 6,4-metrinen äes kulkee 150 hv ­traktorilla. Äkeen perässä on maata tiivistämässä vain kaksi kannatuspyörää. Muuten pellon pinta jää kuohkeaksi. Kevätmuokkauksen lisäksi Piki käyttää Hankmoa syysvehnämaan kylvömuokkauksessa. Aikaisemmin syysvehnämaat syväkultivoitiin. Kun maan rakenne on kynnöstä luopumisen myötä parantunut, muokkausta on voitu madaltaa ja Hankmo riittää. on edelleen ajettava kultivaattorilla, jotta maahan saa riittävän kerroksen muokattua maata vakoharjojen tekoa varten.

Piki kylvää syysrypsin 10. elokuuta tienoilla, hieman suositusta myöhemmin. Hän kylvää tavallisella kylvölannoittimella, mutta pohjaläpät ovat kiertokoeasennossa. Siemen putoaa pintaan ja multautuu vakoharjoja ajettaessa. Vakoharjalaite on tehty aikoinaan Tumen juurikasharasta asentamalla runkoon perunasahran siivet.

Rypsi talvehtii joskus harjan päällä, joskus harjan pohjalla ja joskus sivulappeella.

Vaikka Hankmon kuohkea jälki kuivuu nopeasti, liian aikaista pellolle menoa pitää edelleen välttää.

– Pää kylmänä, vaikka naapuri kynnetylle kiirehtiikin. Sänki kuivuu hitaammin. e SYYSRYPSIMAAT

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 19

1

1) Maschion kelajyrsin teki tasaista jälkeä myös työnäytöksessä Hauholla kesällä 2007.

2

2) Tommi Vippola varhaisperunapellon laidalla.

Helmikuun lopulla pellolla oli vielä paksu hanki.

Viime vuonna pellolle päästiin maalis-huhtikuun vaihteessa. Nyt ensimmäiset istutukset siirtyvät reilusti huhtikuun puolelle.

3

Kuohkea istutusalusta viljelee varhaisperunaa 15 ha pinta-alalla Laitilassa Varsinais-Suomessa. Aiemmin hän käytti muokkauksessa vaakatasojyrsintä. Se vaihtui pari vuotta sitten Maschion kelajyrsimeksi ja kokemukset yllättivät isännänkin: Kun ennen piti ajaa kahteen kertaan, nyt riittää kertamuokkaus ja jälki on parempi.

Perunan istutus on Vippolan tilalla viime vuosina aloitettu maalishuhtikuun vaihteessa. Tänä vuonna noilla perunapelloilla on helmikuun lopussa vielä paksu hanki.

Varhaisperunamaat kynnetään keväällä 22-25 cm:n syvyyteen.

– Kynnölle lähdetään, kun pinta on kuivahtanut ja aurat maahan pystyvät. Jos kynnös ei kuiva päivässä muokkauskuntoon, pellolle on menty liian aikaisin, toteaa Vippola.

Kynnön ansiosta maa lämpiää ja kuivaa nopeammin. Kynnöksen muokkaus Maschion kelajyrsimellä alkaa viimeistään seuraavana päivänä, usein jo kyntöpäivän iltana. Ajonopeus on kelajyrsimellä 2 km/h. Vetokoneeksi 3-metriselle jyrsimelle riittää 120 hv.

TOMMI VIPPOLA

­jyrsintä pienellä viiveellä. Sateen alla on jyrsimisen kanssa oltava ­tarkkana, koska jyrsitty pelto ei helposti ISTUTUSKONE SEURAA

20 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

kuivu istutuskuntoon. Istutuskone on nelirivinen ja parhaina päivinä perunaa saadaan maahan 2,5 ha.

Istutustyö vaatii viiden hengen ryhmän: nuori isäntä Tommi istuttaa, hän kun on vielä vahvassa kunnossa nostelemaan idätyslaatikoita. Istutuskoneen päällä on yksi henkilö valvomassa koneen toimintaa. Isä-Erkki jyrsii. Lisäksi mukaan tarvitaan pari henkeä hoitamaan siemenen peittausta ja kuljetusta pellolle.

Istutuksen jälkeen työt ­vasta oikein alkavatkin varhaisperunapelloilla. Osa istutuksista suojataan muovilla ja harsolla. Kiskomista riittää. Lisäksi muovin levitystyö ei siedä tuulta. Työhön on lähdettävä aamulla kello kuuden tienoissa, jopa aikaisemmin. Kun peruna on taimettunut, muovi vedetään alta pois, harso jää.

Hallan torjuntaa ­varten Vippolan pelloille kudotaan putkiletku­kalustosta koko alan kattava sadetuslaiteverkko. Hallan uhatessa vettä annetaan noin 30 kuutiota hehtaarille tunnissa. Sadettamaan on varauduttava joko hallan tai kuivuuden takia aina noston alkuun saakka. on Vippolan tilalla pyritty aloittamaan juhannusviikkoa edeltävällä viikolla ja nosto kestää nelisen viikkoa. Vippola nostaa perunan Grimmen suurimmalla yksirivisellä nostoPERUNAN NOSTO

koneella, tyyppiä 75-55. Hän vie perunan irtotavarana pellolta kolmen kilometrin päässä ­olevalle pakkaamolle. Siellä varhaisperuna pestään heti kylmällä vedellä, lajitellaan ja pakataan. Kylmä vesi jäähdyttää perunan ja parantaa sen säilyvyyttä. Saman päivän iltana tai viimeistään seuraavana yönä pakattu peruna on matkalla kaupan hyllylle.

– Grimme nostaa hellävaraisesti. Pakkaamo reklamoi nopeasti, jos se havaitsee perunoiden vaurioituneen nostossa, mutta valituksia ei ole tullut.

Varhaisperunalla tili on ­kovan työn takana. Kun nosto päättyy heinäkuun 10. päivän tienoilla, on aika tehdä perunasouvin aikana rästiin jääneitä töitä ennen kuin viljat alkavat kypsyä puintikuntoon. Vippolan tila on myös kanatila. Vilja menee kanojen rehuksi, eikä oma sato riitäkään. Vippola ostaa toisen puolen kanalan tarvitsemasta rehuviljasta suoraan ympäristön tiloilta, osaksi pystyyn.

– Maschio on ollut hyvä hankinta. Alkuun epäilytti sen keveys.

Tässä tapauksessa keveys ei kuitenkaan ole osoittautunut heikkoudeksi. Parin vuoden aikana jyrsimestä ei ole mennyt kuin muutama terän pultti. Kun jyrsin osuu kiveen – ja niitäkin pelloilla on – jyrsin väistää ylös, mutta ei säry. e

Cantorilla puhdas pelto edullisesti!

Cantor tarjoaa vahvan vaihtoehdon ”hormooneille”.

Kahden tehoaineen Cantor tekee viljan rikkakasvien torjunnan helposti, tehokkaasti ja edullisesti.

Cantorin avainominaisuudet ● pieni käyttömäärä 0,4 - 0,6 l/ha ● hyvä teho viileässäkin ● sopii nyt myös suojaviljoille ● olkien käytölle ei rajoituksia ● voidaan käyttää joka vuosi ● uusi 5 litran pakkaus

K-MAATALOUS

Kari Rahikka kylvää vuosittain noin 300 hehtaaria.

Jonkin verran mukana on myös urakointia.

Kauhajokinen halusi kylvölannoittimen, jolla selvitään kaikista eteen tulevista tehtävistä.

1

KYLVÖKONE JOKA TARPEESEEN Tume Nova Combi 4000 -kylvölannoittimen ja on valintaansa tyytyväinen. 1500 kylvetyn hehtaarin jälkeen hän toteaa, että kaikista eteen tulleista haasteista on selvitty. Nova Combi on nimensä mukainen.

– Suorakylvö onnistuu maahan kuin maahan, vaikka maa olisi kovaakin, koska ­vannaspaine saadaan riittäväksi. Yhtä lailla kylvö onnistuu erittäin kevyillä, muokatuilla mailla. Vantaiden edellä kulkevat tunnustelupyörät säätävät kylvösyvyyden täsmälleen halutuksi kaikissa oloissa. Orastuminen on poikkeuksellisen tasaista, vaikka maalaji vaihtelisi paljonkin lohkon sisällä, toteaa Rahikka.

Kylvösyvyys säädetään muuttamalla tunnustelupyörien korkeutta vantaisiin nähden. Säädössä on kymmenen lovea, joista joRAHIKKA VALITSI

22 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

kainen muuttaa kylvösyvyyttä sentin verran puoleen tai toiseen. Säädön voi tehdä eri tavalla vaikka jokaisen vannasparin kohdalla. Siihen ei kuitenkaan ole yleensä tarvetta.

Kylvösyvyys pysyy tunnustelupyörien ansiosta aina samana, oli maa kovaa tai pehmeää.

Vannaspaine on asia erikseen.

Sitä voidaan muuttaa 40 kilosta aina 200 kiloon. Säätö on mahdollista myös ajon aikana.

– Tämä on joskus tarpeen erittäin keveillä mailla. Jos tunnustelupyörien ja vantaiden paine on liian suuri, alkavat tunnustelupyörät jossakin vaiheessa työntää maata edellään. Hieman isommat ja hokkikuvioidut tunnustelupyörät voisivat tehdä ajonaikaisen säädön tarpeettomaksi. Ei ajon aikainen säätökään toisaalta mikään ongelma ole, päinvastoin.

Vaikka Nova Combi on täysiverinen suorakylvökone, siinä on onnistuttu säilyttämään normaali 12,5 senttimetrin vannasväli. Tässä on auttanut se, että sekä lannoite että siemen kylvetään saman vantaan kautta. Mahdolliset polttovioitukset on estetty silikoniohjaimella, joka erottelee siemenen ja lannoitteen toisistaan. Rahikka ei ole koskaan todennut polttovioituksia kylvöjäljessä.

VARUSTELU ON MONIPUOLINEN.

Ohjaamossa on Tume Controller -ohjain (nykyään Agro Cont+), jota täydentää sitkaimien ohjain.

Ajourat merkitään sähköohjatusti. Siementen ohella myös lannoite jätetään kylvämättä ajouriin.

Lannoitteen levitysmäärää voi säätää sähköisesti ajon aikana viisiportaisella asteikolla. Levitys-

Tienhoidon tehokas monitoimikone

2

KIERTOKOKEEN TEKEMINEN ON ÄÄRIMMÄISEN HELPPOA. määrän suuruuden voi portaiden välillä määritellä haluamakseen. Ohjain kertoo kuljettajalle, millä levitysmäärällä kulloinkin ajetaan.

Sekä siemen- että lannoitesäiliöissä on kapasitiiviset anturit. Ne ilmoittavat, koska on syytä lähteä täyttämään säiliöitä. Lannoite- ja siemensäiliöiden väliseinä on luonnollisesti säädettävä.

Rahikka ihastelee koneen vaivattomia ja nopeita säätöjä.

– Erityisesti kiertokokeen tekeminen on äärimmäisen helppoa. Sekä lannoitteen että siemenen kiertokoekaukalot siirretään paikoilleen yhdellä kädenliikkeellä. Ne vedetään ulos koneen kyljestä.

Kylvösyvyyden säätö vie muutaman minuutin. Jokainen vannaspari on säädettävissä erikseen. Rahikan koneessa myös jälkihara nostetaan ja lasketaan hydraulisesti.

– Hyödyllinen varuste, jonka ansiosta jyräpyörien jälki saadaan aina haratuksi. Toiminnolla voidaan ehkäistä päisteissä ja käännöskohdissa vaaniva kuorettumisvaara.

Rahikka on Nova Combinsa suurista säiliöistä. Niihin mahtuu yhteensä yli 4000 litraa siementä ja lannoitetta. Esi­merkiksi ohran kylvössä ­yhdellä täytöllä pystyy kylvämään 5,5–6 hehtaaria. Rahikka ei ole päästänyt täyttövaunua PERIN MIELISSÄÄN

enää mieleensäkään.

Säiliöt käydään aina täyttämässä tilan talouskeskuksessa. Siellä sekä siemenet että lannoitteet ovat keskitetysti saatavilla ja katon alla suojassa. Täyttö käy rapsakasti. Tiellä ajo yli viiden kylvöhehtaarin välein vie huomattavasti vähemmän aikaa kuin täyttövaunun kanssa pelaaminen.

– Säiliöiden täyttö talouskeskuksessa kannattaa ainakin kymmenen kilometrin etäisyyksille asti, ja meillä kylvölohkojen keski­etäisyys on huomattavasti pienempi. Tieajoon kuluu sesongin mittaan vain muutama tunti.

Täyttövaunuun verrattuna se säästää aikaa ja helpottaa työtä, sanoo Rahikka.

Tieajoa puoltaa sekin, ­että syöttölaitteet saavat käyttö­­voimansa erillisestä maapyö­rästä. Käyttöketjut saavat näin levätä siirtojen aikana. e teksti ja kuvat juss i k n uut ti l a

1) Kari Rahikka (oik.) ja Kauhajoen Rautia-K-Maatalouden myyjä Esa Perkiö kiittelevät Tume Nova Combin suuria säiliöitä. Täyttövaunua ei tarvita, sillä säiliöt täytetään aina talouskeskuksessa.

2) Rahikan Nova Combissa jälkihara on hyd­raulisesti hallittava. Jyräpyörien jäljet saadaan haratuiksi myös päisteissä.

Välijyrän ja paripyö­rien ansiosta koko työleveys tiivistyy tasaisesti ennen kylvöä.

Vama Tielana on tienhoidon tehokas monitoimikone • Edullinen vaihtoehto kesäiseen soratien hoitoon ja talviseen polanteen poistoon • Joko erikseen käytettynä tai takalanaan yhdistettynä • Ei vaadi lisäkiinnikkeitä traktoriin • Kaksi työleveyttä 2,5 ja 3,0 m

Vama R takalanat Järeät takalanat urakointiin ja raskaaseen käyttöön • työleveydet 3,0 ja 3,8m

Vama 300/JH2 takalana • hydraulinen rungon ja terän kääntö • kaareva terämuotoilu ja oikea terän asento - pyörittää hyvin talvella lunta ja leikkaa kesällä maahan

Vama 210/K takalana ”Talkkari”-malli keveisiinkin traktoreihin • työleveys 2100 mm • mekaaninen rungon ja terälevyn kääntö

Vaman muut urakoitsijan työkoneet • Alueaurat, nivelaurat, alusterät, muut lumikoneet, hiekottimet, harjakoneet ja etukuormainkauhat www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Kotimaisen rypsiöljyn ravitsemuksellinen laatu on ylivertainen verrattuna muihin ruokaöljyihin.

Käytetyn siemenen laatu vaikuttaa todella paljon valmiin tuotteen laatuun. Jopa enemmän kuin viljelytekniikka tai sää.

ÖLJYN LAATU LÄHTEE SIEMENESTÄ

rypsiöljy valuu mittalasiin Mildolan laboratoriossa.

- Hyvä valmis rypsiöljy on väriltään vaalean kullankeltaista, ei tummaa tai vihertävää, ja sen maku on mieto, määrittelee Mildolan kehityspäällikkö Rune Nyström.

Laboratorio tutkii vuosittain noin 2000 öljykasvinäytettä. Analyysitulosten perusteella maksetaan laatuhyvitykset tuottajille.

Normaalivuosina Suomen öljykasviomavaraisuus on liikkunut 3050 prosentissa. Ensi kesäksi povataan nousua jopa lähelle sataa prosenttia, jos vain kasvukausi on otollinen.

Viime satokauden hinta peruslaatuisesta rypsistä oli tuottajalle 250-290 euroa tonnilta, ja päälle tuli laatuhyvityksiä keskimäärin 8,55 €/t. Mutta viime kauden paras erä sai laatuhyvitystä lähes 40 euroa! Miten siihen voisi päästä?

KULLANKELTAINEN

24 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

rypsistä suurempi osa on kotimaista, rapsista puolestaan valtaosa on ulkomaista. Ominaisuudet ja laatu ovat samanlaisia. Tuontierät pidetään kuitenkin erillään kotimaisista, sekä prosessiteknisistä syistä että jäljitettävyyden takia.

– Viime kesän kotimainen rypsi on ollut erittäin hyvää, siinä on ollut mm. tavanomaistakin enemmän Omega-3-rasvahappoa, kehuu Nyström.

Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on parempi kuin ”kilpailevien” oliivi-, soija- ja auringonkukkaöljyn. Lisäksi rypsin Omega-3:n ja 6:n suhde on ihmiselle ihanteellinen. Siihen vaikuttaa lajike, hieman myös sää ja Suomen valoisa kesäyö.

Kasvukauden sää vaikuttaa satoon ja laatuun.

– Viljelijä voi vaikuttaa parhaiten laatuun käyttämällä sertifioitua siementä ja uudempia lajikkeiMILDOLAN KÄSITTELEMÄSTÄ

ta. Ne ovat varmasti vapaita erukahaposta ja glukosinolaatista.

Hintaan vaikuttavia laatutekijöitä ovat: öljy-, rikkakasvi- ja lehtivihreäpitoisuus sekä kosteus. on hinnoitteluperusteista tärkein. Peruslaatu on 40-prosenttista, ja viime kauden kotimaisissa erissä pitoisuudet vaihtelivat 33:sta 47 prosenttiin.

– Öljypitoisuuteen vaikuttaa eniten myöhäisen tai aikaisen lajikkeen valinnan onnistuminen suhteessa kasvukauden sääoloihin.

– Petita on erittäin hyvä rypsilajike, siinä on korkea öljypitoisuus ja satoisakin se on ollut. Myös Shejk-rapsi on aika hyvä lajike.

Niistä huomaa, että ruotsalaisella jalostajalla on samanlainen laatuajattelu, sanoo Nyström.

Alhainen öljypitoisuus voi myös käydä käsi kädessä korkean rikkapitoisuuden kanssa. Rikkasiemenistä ei öljyä tule, vaikka kuinka ÖLJYPITOISUUS

Mildola numeroina

Myyntipäällikkö Pekka Risikko (vas.) ja Rune Nyström tutkivat valmiin Neito-rypsiöljyn väriä ja koostumusta.

– Tällaiselta valmiin tuotteen pitää näyttää.

• Puristaa tunnissa noin 10 hehtaarin sadon. Puristamo pyörii 24/7 läpi vuoden, lukuun ottamatta huoltoseisokkeja ja suurimpia juhlapyhiä.

• Maksimi käsittelykapasiteetti 130 000 tonnia vuodessa, normaalivuonna käsittelee yhteensä 100 000-120 000 tonnia rypsiä, rapsia ja vähän myös soijaa (noin 5 %).

• Normaalivuoden liikevaihto yli 40 miljoonan euroa, vajaat 2/3 liikevaihdosta tulee öljystä.

• Työntekijöitä 25, toimipaikka Kirkkonummen Kantvikissa.

• Mildola tuottaa pääasiallisesti raaka-aineita elintarvike- ja rehuteollisuudelle. Yksi oma tuoteryhmä kuitenkin on: Neito-öljyt.

Rune ja Pekka suosittelevat:

Äijäsalaatti 1/2 kg kiinteämaltoisia perunoita -> Kuori, keitä ja kuutioi jäähtyneinä enintään 1,5 x 1,5 cm paloiksi.

1/2 purjoa -> Halkaise, pese ja paloittele.

2 Granny Smith -omenaa -> Kuori ja kuutioi kuten peruna.

150 g meetvurstia -> Pilko ja sekoita kaikki ainekset yhteen.

Sekoita kastike seuraavista: 1/2 dl Mildolan Neito lime-chili-rypsiöljyä 2 rkl valkoviinietikkaa 1 rkl juoksevaa hunajaa 1 tl suolaa 1/2 tl chilijauhetta (tai mitä kitalaki kestää...)

Pyöräytä kastike salaatin joukkoon ja anna maustua noin tunti jääkaapissa ennen tarjoamista. (Jos haluat, koristele vielä tuoreella persiljalla.)

puristaisi. Pientä siementä on vaikea puhdistaa lajittelemalla, esimerkiksi mataran siemen on hyvin lähellä rypsin siementä. Peruslaadun rikkapitoisuus on 2-3 % ja suositeltu vaihteluväli on 0-5 %.

Viime kaudella rikkoja oli keskimäärin 3,4 %.

– Rikkaongelma näkyy usein käsittelemättömillä pelloilla sekä hankalien viljelyolosuhteiden jälkeen. Kasvinsuojeluun kannattaa panostaa. Rikkojen torjuntaan käyvät esimerkiksi Butisan S tai uusi, mielenkiintoinen Galera.

Mildolan laboratorio kirjaa näytteestä myös rikkakasvilajit, joten viljelijä voi halutessaan tarkistaa erän rikkalajiston puhelimitse.

– Lehtivihreäpitoinen öljy vaatii enemmän käsittelyä ja se säilyy huonommin. Viime kauden keskiarvo oli reippaasti alle 20 ppm:n, mikä on hyvä. Jos jollain alueella on aikaisia halloja, sen rypsit ovat usein melko lehtivihreäpitoisia ja ne pidetään erillään.

LEHTIVIHREÄPITOISUUS liittyy tuleentumiseen. Riskiä voidaan pienentää valitsemalla aikainen lajike. Peruslaatu on <20 ppm, suositeltu vaihteluväli on 0-40 ppm:ään.

KASVUOLOISTA JA KÄSITTELYSTÄ

peruslaatu on yhdeksän prosenttia ja suositeltu vaihteluväli on 7-9,5 %. Korkea kosteus aiheuttaa säilyvyysongelmia.

– Yleensä siemenet pyritään kuivaamaan 7 %:iin, koska siihen saakka saa hyvitystä. Kosteus ei saa kuitenkaan olla liian matalakaan, koska siemenestä tulee hauras ja se rikkoutuu helpommin.

KOSTEUDEN

johtuvia laatutekijöitä ovat mm. vapaiden rasvahappojen määrä (kauppakelpoisuusraja kaksi prosenttia), rehujakeen valkuaispitoisuus sekä torjunta-ainejäämät ja

ympäristölle haitalliset aineet.

– Vapaita rasvahappoja syntyy silloin kun tuleentunut siemen valmistautuu itämään. Tällä kaudella tilanne on ollut harvinaisen hyvä. Seuraamme, ettei torjuntaainejäämille ja ympäristölle haitallisille aineille asetettuja maksimirajoja ylitetä, sanoo Nyström.

– Ne eivät yleensä ole ongelma kotimaisella raaka-aineella, mutta jos niitä löytyy, seurauksena on hylkäys.

Raaka-ainenäytteiden lisäksi Mildola ottaa valmistusprosessin aikana useita näytteitä, joilla varmistetaan prosessin ajoarvoja. Jokaisesta valmiista öljyerästä tutkitaan muun muassa maku ja vapaat rasvahapot.

Jokaisen ryprouhe-erän salmonellavapaus varmistetaan ennen toimitusta asiakkaalle. e teksti anne penttilä, kuva antti vettenranta, resepti ari malmberg

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 25

HUIPPUTUOTE

rikkakasvien torjuntaan ohra, vehnä- ja ruispelloille • Erittäin hyvä teho perusrikkakasveihin ja ongelmallisiin mataraan sekä saunakukkaan • Yhdellä litran purkilla ruiskutat jopa yli 13 ha!

• Uuden ODesi-teknologian ansiosta varmempi teho haastavissakin olosuhteissa • Tehoaa hyvin jo +5 °C asteessa

Kevätviljojen rikkakasvilajit Saunakukka Peltomatara Jauhosavikka Pihatähtimö Ristikukkaiset Ukontatar Pillikkeet Peippi Lemmikki Linnunkaali Pelto-ohdake Pelto-valvatti 5 4 3 2 1

Sekator 100 ml/ha + kiinnite 1dl/ha 5 5 5 5 5 5 5 5 5 4 2 2

Tehojen selitykset Erinomainen > 90% Hyvä 70–90% Tyydyttävä 50–70% Heikko < 50% Ei tehoa Ei tietoa

Sekator 75 ml/ha + K-MCPA 1L/ha 5 5 5 5 5 5 5 4 5 4 4 4

Tutustu aina käyttöohjeeseen ja noudata sitä.

VIILTÄVÄÄ TEHOA RIKKAKASVEIHIN!

Mitä mielenkiintoista kuuluu K-maatalouden koetilan kasvukauteen tänä vuonna? Mihin lajike- ja viljelytekniikkatututkimus panostaa?

KOETILAN KESÄ

1.

NURMIKASVEISTA koetila testaa timotein, nurminadan ja puna-apilan uutta jalostusmateriaalia yhteistyössä Lantmännen SW Seedin kanssa. Lisäksi jatketaan seoskokeita tuottavien ja laadukkaiden nurmiseosten kehittämiseksi, erityisesti hyödyntämällä seoksissa uusia satoisia nurmikasvilajeja, kuten rai- ja ruokonatoja.

2.

KASVINSUOJELUKOKEISSA

etsitään yhteistyössä kasvinsuojeluainevalmistajien kanssa tehokkaita ratkaisuja viljojen, öljykasvien ja nurmien rikkakasvien ja tautien torjuntaan. Käyttömäärien, ruiskutuksen ajoituksen ja valmistesekoituksien testaus pelto-olosuhteissa tarkentaa mm.

Viljelyohjelmaa. Kasvinsuojeluaineita ja ruiskutusohjelmia testataan myös omien uusien lajikkeiden kanssa.

3.

UUSIEN LAJIKKEIDEN

soveltuvuutta Suomeen testataan samassa laajuudessa kuin aiemmin. Graminorin ja Lantmännen SW Seedin valikoimista poimitaan parhaat lajikkeet. Painopiste on kevätviljoissa, joista haetaan Suomessa siementuotantoonkin

sopivia, entistä satoisampia lajikkeita. Lajikkeiden soveltuvuutta testataan useammalla koepaikalla ennen MTT:n virallisiin kokeisiin lähettämistä ja lajikeluetteloon hakemista. K-maatalouden edustamat lajikkeet testataan Suomessa vähintään viitenä vuonna ennen siementuotannon aloitusta.

4.

LANNOITUSKOEYHTEISTYÖ-

tehdään Yaran Kotkaniemen tutkimusaseman kanssa. Vilja-alan yhteistyöryhmä on jakanut nykyiset kevätvehnälajikkeet kasvuajan ja valkuaisen perusteella kolmeen eri luokkaan, joista parhaita myllyvehniä olisivat luokituksen mukaan aikaiset vehnät. Myöhäisemmillä lajikkeilla valkuaistasojen oletetaan jäävän normaalilla kylvölannoituksella alle myllyvehnäluokituksen. Lannoituskokeessa tutkitaan etenkin lisätypen vaikutusta lajikkeen valkuaispitoisuuteen.

Sama jaetun typpilannoituksen koe toteutetaan myös Kotkaniemessä.

Kokeessa on mukana K-maatalouden edustuksessa olevia eri kasvuaikatyypin kevätvehniä.

TÄ

5.

tilalla. Aiemmin koetilan johtaja vastasi sekä tutkimuksesta että hallinnollisista tehtävistä, mutta viime vuoden aikana tehtäviä organisoitiin uudelleen. Koetilan johtajana toimii tuotantopäällikkö Jouko Pakarinen oman toimensa ohella. Viime vuoden lopusta lähtien koetilalla on työskennellyt kaksi tutkijaa, Marjo Serenius ja Siri Taalas, jonka perhevapaasijaisena toimii nyt Paavo Ahvenniemi. Lisäksi koetila investoi kenttäkoekalustoon.

6.

VILJELYOHJELMIA on testattu koetilalla monena vuonna.

Tulevana kasvukautena Viljelyohjelman demoruudut toteutetaan useilla, yleisesti viljeltävillä lajikkeilla sekä kauralla, ohralla että kevätvehnällä. Kokeet toteutetaan hyvän tutkimuskäytännön mukaisesti monikerranteisina, jolloin Viljelyohjelman satovasteesta saadaan luotettavia tuloksia syksyllä 2010. Koetilan toimintaan ja kokeisiin pääsee tutustumaan jo kasvukaudella, viljelyohjelmapäivänä 28.7. Tervetuloa! e t e k s t i m a r j o s e r e n i u s , k u va a n n e p e n t t i l ä

TUTKIMUSOSAAMISTA on vahvistettu K-maatalouden koe2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 27

K-maatalouden koetila testasi syysrapsin kylvöön kehitettyä He-Va Sub-Tiller -jankkurikylvökonetta kevätrypsillä viime kesänä. Tulokset vaikuttavat lupaavilta, mutta lisää selvitystyötä kaivataan.

KOKEMUKSIA SUB-TILLERISTÄ

» MITÄ TESTATTIIN? JANKKURIKYLVÖLLÄ PYRITÄÄN

vähentämään maan tiivistymisestä aiheutetuneita haittoja. Jankkuroinnilla maata kuohkeutetaan kylvörivin kohdalta, jolloin kasvin juurella on paremmat mahdollisuudet tunkeutua maahan ja kasvattaa tehokkaasti vettä ja ravinteita ottava juuristo.

He-Va Sub-Tiller -kylvökoneessa jankkurien ja kylvöputkien riviväli on 50 cm. Siemenet kylvetään pintaan ­pneumaattisesti jankkurin muokkausjälkeen ja jyräpyörät tiivistävät kylvön. Siemet kylväytyvät noin 15-20 cm levään nauhaan, jolloin riviväliksi jää noin 30 cm.

Hauholla kylvökonetta testattiin kahdella kylvösyvyydellä, 15 ja 30 cm. Lisäksi kylvettiin ­ruutu käyttäen tavanomaista kyntöä ja kylvölannoitinta. Koe kylvettiin 28 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

toukokuun loppupuolella. Kylvöalusta oli hiesuinen ja jo turhan kuiva, lisäksi muutama napakka sadekuuro kuoretti maan pinnan kylvön jälkeen. Testin olosuhteet eivät siis olleet parhaasta päästä!

Taimien alkukehitys olikin varsin hidasta ja taimia näytti ­olevan varsin harvassa. Kukinta alkoi vasta heinäkuun puolivälin jälkeen.

Kylvömäärä Sub-Tillerillä kylvetyissä ruuduissa oli 4 kg/ha, mikä luonnollisesti heijastui taimimääriin. Tavanomaisesti muokatussa verranneruudussa kylvömäärä oli 7 kg/ha.

» MILLAISIA TULOKSIA SAATIIN? kasvit kasvoivat suuremmiksi Sub-Tillerillä kylvetyillä ruuduilla. Se oli toki odotettavissa, koska taimia oli vähemmän per neliö ja rypsi tunnetusti KESÄN KOKEESSA

täyttää tyhjän tilan ­tehokkaasti sivuversoillaan. Kasvien kokonaismassa neliöllä (juuret ja maanpäälliset osat yhteenlaskettuna) oli suurempi Sub-Tillerillä kylvetyillä ruuduilla. Lisäksi juuret olivat varsin rotevia.

Tavanomaisessa kylvössä ja käytettäessä normaalia siemenmäärää kasvusto on normaaliolosuhteissa melko tiheä ja sivuversojen osuus sadonmuodostuksessa on pienempi kuin harvassa suuriksi kasvaneilla taimilla. – Kuten Sub-Tillerillä kylvetyissä kasvustoissa. Tämä on huomioitava kasvuajassa.

Lakoa ei esiintynyt millään ruudulla, mutta kuvitella saattaa, että suuret vahvavartiset kasvit eivät lakoonnu yhtä helposti kuin pienet ja hennot. Vaikka pahkahomeen esiintymistä ei määritetty kokeessa, kylvörivien väliin jäävä

ENSI KESÄNÄ KOKEITA JATKETAAN.

1

tila voisi parantaa kasvuston tuulettumista, jolloin pahkahomeen kehittymisolosuhteet olisivat huonommat.

Satotaso kokeessa oli noin 1500 kg/ha kylvötavasta ja siemenmäärästä riipumatta. Matalahko satotaso juontanee juurensa kuorettumisesta ja kuivumisesta johtuneeseen heikkoon kasvuunlähtöön.

Kylvömenetelmien eroista ­olisi saanut paremmin tietoa hieman vähemmän vaativissa kasvuolosuhteissa. Toisaalta tiedämme nyt, että Sub-Tiller toimi myös vaikeissa olosuhteissa vähintään perinteisen menetelmän veroisesti.

Sub-Tiller osoittautui siis varteenotettavaksi ­kylvökoneeksi myös kevätrypsillä ja herätti innostuksen testata konetta myös tulevalla kasvukaudella. Ensi kesänä kokeita jatketaan sekä käytännön viljelyksillä että koeruutu-

­ ittakaavassa. Sopivimman vilm jelytekniikan selvittämistä jatketaan. Kysymyksiä ovat mm. optimaalinen jankkurointisyvyys, sopiva kylvösiemenmäärä ja rikkatorjunta. Lisäksi tutkitaan kylvömenetelmän vaikutusta kasvustoon ja sitä kautta tauteihin, tuholaisiin sekä kasvuaikaan.

» ENTÄPÄ SYYSRYPSI? ja -rapsia kylvettiin Sub-Tiller-­kylvökoneella viime syksynä sekä koeruuduille että kahdelle viljelmälle. Valitettavasti kohdalle sattunut hyvä etanavuosi ei suosinut syysöljykasvien suorakylvöä ja koeruutujen taimet pääsääntöisesti syötiin.

He-Va:n Sub-Tiller-­menetelmä on kehitetty erityisesti syysöljykasveille. Kylvömenetelmän etu – parempi juurten tunkeutuminen maahan ja sitä kautta juurten voiMYÖS SYYSRYPSIÄ

2

makaampi kasvu – on syysöljykasveille erityisen tärkeää talvehtimisen varmistamiseksi.

Leveät rivivälit myös helpottavat kasvien kilpailua valosta, jolloin varsi ei kasva syksyllä niin korkeaksi ja kasvupiste jää paremmin suojaan lähelle maanpintaa.

Tanskassa on havaittu veden johtuvan nopeammin pois maan pinnalta jankkurin muokkausjälkeä pitkin, mikä on osaltaan myös parantanut talvehtimista.

Sub-Tiller-kylvökoneella ­olisi siis potentiaalia erityisesti syys­öljykasvien kylvössä ja tätä tullaan varmasti myös testaamaan edelleen. Etanaongelmaa tullaan ehkäisemään Tanskan mallin mukaan kevyellä muokkauksella ennen kylvöä. e t e k s t i s i r i ta a l a s , k - m a ata lo u d e n ko e t i l a

1) Jankkuri-kylvökoneyhdistelmä Sub-Tiller ja Multi-Seeder Viljelyohjelmapäivän työnäytöksessä Hauholla viime kesänä.

2) Tuotepäällikkö Torsten Bergström esitteli rypsikasvustojen eroja koeruuduilla. Vasemmassa kädessä on Sub-Tillerillä kylvettyä kasvustoa, joka oli rotevampaa ja myös sen juuristo oli suurempi kuin perinteisellä menetelmällä kylvetyssä kasvustossa.

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 29

Kevätauringon alkaessa lämmittää on tiloilla paljon mietittävää kasvivalinnoissa. Mikä kasvilaji olisi tilalla kannattavin? Millaisia ovat tulevan syksyn markkinanäkymät?

MITÄ PELTOON

2010? lumineen ja pakkasineen on pitkästä aikaa ollut ”kunnon talvi” aina Etelä-Suomea myöten. Maa on jäätynyt ja routaa löytyy. Miten paljon, nähdään myöhemmin keväällä. Roudan ansiosta todennäköisesti myös savimaat muokkaantuvat helposti.

Lopullinen roudan syvyys on yksi ratkaiseva, kylvöille lähdön ajankohtaan vaikuttava tekijä. Joinakin vuosina on jopa jouduttu arvioimaan myöhäisten lajikkeiden onnistumisriskiä kylvöjen viivästymisen ­vuoksi. Tällöin tilanteen tekee hankalaksi se, että viivästyminen selviää vasta varsin myöKULUNUT TALVI

30 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

hään ja siemenet ovat jo silloin valmiiksi varattuja.

Paksun lumipeitteen vuoksi roudan syvyys tuskin kuitenkaan on kovin suuri.

SADON 2009 ENNAKKOTULOSTEN

mukaan öljykasveilla ja vehnillä päästiin yli 650 €/ha katetuottoon (katso oheinen pylväikkö). Tällä tasolla viljelyn muuttuvat kustannukset saadaan pääsääntöisesti katettua. Tilojen väliset erot ovat toki suuria. Laskelmat on tehty öljykasvien 250 euron tonnihinnalla ja satotasolla 1900 kg/ha. Vehnällä hintatasona on pidetty 120 €/t ja satotaso on 4500 kg/ha.

Kauran katelaskelma on tehty 80 €/t hinnalla ja 3800 kilon sadolla, ohran 90 €/t hintatasolla ja 4000 kilon sadolla. Rehuvil-

jojen osalta hintasuhteiden kääntyminen intervention sulkeutuessa toukokuun loputtua on todennäköistä.

Rukiin laskelma on tehty 3200 kg/ha satotasolla ja 120 €/t hinnalla. Kotimainen rukiin jauhatus toimii tällä hetkellä suurelta osin tuontirukiin varassa. Öljykasvikiinnityksiä on helmikuun aikana voinut tehdä syksyn toimituksiin 290 €/t hintatasolla, joten viljelyn katetta on mahdollista edelleen nostaa. interventiojärjestelmä ei jatkossa takaa pohjahintaa ohralle.

Satovuoden 2009/2010 lopulla kotimaan interventiovarastot voivat nousta jopa 800 000 tonniin, ellei EU:n komissio aloita erityistoimia Suomen ohratilanteen ratkaisemiOHRAN

viljely ­näyttää olevan tulevalle satokaudelle taloudellinen vaihtoehto. Niiden hinta viljoihin verrattuna on kilpailukykyinen ja kotimaan markkinoilla on hyvä kysyntä.

Kun vielä tiedetään, että öljykasvien viljely tuo merkittävän lisän yksipuoliseen viljelykiertoon, ei ole ihme, että kiinnostus öljykasvien viljelyyn tuntuu olevan kova. Sen vuoksi kylvösiemenet RYPSIN JA RAPSIN

muutokset ovat viime vuosina olleet voimakkaita eikä hintahistoria ole takuu tulevasta kehityksestä. Viljelyssä kannattaa panostaa hyvän sadon tuottamiseen ja hintojen mahdollisen nousun alkaessa muistaa myös hintakiinnitysten merkitys osana tilan riskinhallintaa.

Tämänhetkisessä ylituotantotilanteessa yksi huomionarvoinen vaihtoehto on hoidettu viljelemätön pelto. Se voi olla esimerkiksi sänki- tai avokesantoa, jos tällä alalla tekee perusparannustoimenpiteitä, kuten kalkitusta, salaojien korjausta ja piiriojien kaivuuta. Kestorikkakasvitkin voi samalla torjua tehokkaasti.

Niitty-, riista- ja maisemapelto MARKKINATILANTEIDEN

800 700 600 500 400 300 200 100

i ps Ra

i ps Ry

ur a Ka

oh ra

Ma lla s

hu oh ra

Re

Ru is

0

Ke vä tve hn ä

­ ysyntä k näyttää suhteellisen vakaalta.

Vehnän vientihinta on viime vuosina ohjannut kotimaista vehnän hinnoittelua. Maailman vehnävarastot ovat kasvaneet ja vehnän hintakehitys on ollut laskeva.

Vehnällä interventio toimii turvaverkkona myös satokaudella 2010/11. Kotimaassa kysyntää on ollut erityisesti korkeampivalkuaisesta vehnästä.

VEHNÄN KOTIMAINEN

Kasvilajikohtainen kannattavuus Kate A = satotuotot + tuet – muuttuvat kustannukset.

Pro-Agrian viljalajikohtainen katetuottoennuste, sato 2009. €/ha

sv eh nä

kannattaa varata ajoissa.

Lajikkeista Petitalla on ­hyvä ­öljypitoisuus ja Rebus on möhöjuuren kestävä. Rapseista Ilves ja Sheik ovat myös hyviä valintoja sekä satoisuuden että öljypitoisuuden suhteen.

Sy y

seksi. Suuret varastot hidastavat hinnan nousua. Ohran kansainvälinen kysyntä ensi syksylle on tällä hetkellä heikkoa.

Tärkkelysohran kysyntä on laskenut. Kysynnän lasku on ollut merkittävä, yli 30 %, mutta laskusuunta on pysähtynyt. Lisähaasteena on tärkkelyksen kova hintakilpailu erityisesti Baltiasta. Sopimuksia tehdään aikaisempaa vähemmän. Lajikkeista Edel on tällä hetkellä suurin tärkkelysohra.

Tärkkelyspitoisuudeltaan parhaat lajikkeet Edelin ohella ovat Maaren ja Kunnari.

Myös mallasohran kysyntä koti­maassa pienenee. Maltaan kysynnän heikentyessä mallastamoiden varastot riittävät pitkälle ensi satokauteen ja viljelysopimusmääriä vähennetään. Lajikkeista Barken osuus kotimaisesta mallastuksesta arvioidaan olevan yli 50 %. Scarlett tulee säilymään toisena päälajikkeena. Muita lajikkeita ovat mm. Xanadu, Annabell, Prestige ja Tipple.

RUIS ON NYKYISESSÄ MARKKINATILANTEESSA ALITUOTANTOKASVI. ovat myös vaihtoehtoja luonnonhoitopeltoihin ja niiden perustamiseen on tarjolla siemeniä. Luonnonhoitopellolle voi saada tila-, ympäristö- ja LFA- tuen.

Syysviljan kylvö hoidettuun viljelemättömään peltoon on yksi hyvä ratkaisu. Ruis on nykyisessä markkinatilanteessa alituotantokasvi, joten sen viljelyalan kasvattamista kannattaa kaikin puolin edistää. Esimerkiksi hybridirukiista on virallisissa kokeissa saatu kolmanneksen tavanomaista ruista korkeampia satoja. e t e k s t i ta n e l i r y t s ä , k u va s h u t t e r s to c k

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 31

Parikymmentä vuotta MTY Simanaisella Nurmijärvellä uskollisesti palvellut Claas Dominator vaihtui viime syksyksi uuteen Claas Tucanoon. Puintitekniikassa ja mukavuudessa hypättiin samalla uudelle vuosituhannelle.

TEHOA, TARKKUUTTA JA MU Claas Tucano 430 APS taittopöydällä

1

oli harkittu jo muutama vuosi, mutta sitä oli siirretty muiden investointien LÄHTÖKOHDAT vuoksi. Pinta-alat olivat kasvaneet, eikä Dominator 58:n ohjaamossa ollut lämmitystä eikä ilmastointia. Pientä säiliötä sai tyhjentää jatkuvasti. Teknisesti Dominator oli yhä hyvässä kunnossa.

Huoltoyrittäjä Pertti Pitkänen ja Keskon varaosapalvelut olivat toimineet hyvin.

Jukka Simanaisen joutuminen leikkaukseen edellissyksynä toi puimurin päivityksen tapetille. Tavoitteena oli ottaa irti kaikki kohtuudella saatava hyöty puintitekniikan uusimmasta kehityksestä.

Reunaehtona oli huomioitava kyläteiden kapeus.

Marraskuussa 2008 kauppaa hierottiin tosissaan Nurmijärven K-maataloudessa Juha Kimingin kanssa.

2

PUIMURIN VAIHTOA

vain osa on tilakeskuksen lähellä ja sielläkin joudutaan kulkemaan kapeilla kyläteillä.

TEKNIIKKA – Taittopöytä oli uuden hankinnan tärkeimpiä tavoitteita. Claasin oma taittopöytä peltoa sekä poikittain että pitkittäin myötäilevällä Autocontour II -järjestelmällä tuntui tosi edistyksellisestä, kertoo Jukka Simanainen.

Puitavana on muun ­muassa ruista, hernettä, rypsiä ja kuminaa. Niinpä puimurin haluttiin esikiihdytinkelallinen, noin 20 prosenttia perinteistä tehokkaampi ja silti hellävarainen puintikoneisto. Valinnaksi alkoi hahmottua Claas Tucano 430 APS ja 5,4 metrin taittopöytä.

Sähköisen ilmansäädön ­lisäksi 32 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

myös seulat otettiin sähkösäädöllä. Tappiomittaus ja ­ajonopeuden mukaan automaattisesti ­säätyvä kaatokelan nopeus ovat vakiovarusteita. Claasin perinteinen rajaisten tarkkailuikkuna löytyi myös Tucanon ohjaamosta. Pellolla puhdistusta varten lisävarusteeksi poimittiin kompressori.

Ruumenten levitin kuului suorakylväjän varustelistalle ehdottomasti. Renkaat valittiin kapeimman sillan mukaan, yli 800-millisillä ei olisi enää päässyt pellolle.

Vakioputki ja 7,5 kuution säiliö sekä juuri uudistunut ohjaamo tuntuivat riittäviltä. Suomenkielistä Cebis-hallintajärjestelmää voidaan päivittää myös jälkikäteen, joten sen osalta ei tarvinnut miettiä tulevia tarpeita.

ENSIMMÄISEN SYK-

3

kokemukset olivat lupaavia. Puimaan päästiin hernettä, ohraa, vehnää, ruista KOKEMUKSET ja rypsiä.

– Kyllä nyt kelpaa puida, Heikki ­Simanainen myhäilee.

– Ohjaaamo on hiljainen kuin mikä. Ei kuulu kuin vaimeata huminaa, vaikka kuinka laskee eteenpäin. Kuski näkee hyvin joka suuntaan ja hallintalaitteet ovat loogisia käyttää. Puiminen ei väsytä, ilmastointi ja lämmityslaite pelaavat mainiosti.

Suuri säiliö tuntuu tehostaneen puimista selvästi. Tyhjennysputki on riittävän korkealla ja pitkä. SilSYN

1) Claas Tucano on täyttänyt Jukka ja Heikki Simanaisen odotukset.

Taittopöytä on osoittautunut käteväksi. Autoilijoille pöytä tulee helposti yllätyksenä. Peräpeilissä 12 m tarra ei olisi pahitteeksi.

TILAN PELLOISTA

2) Simanaisten tavoitteena oli päivittää maatalousyhtymän puintikalusto kerralla riittäväksi.

1

Yli-Paakkalan tila

KAVUUTTA lä saa purettua myös ojan yli tien puolella olevaan kärryyn.

Rypsi puitiin Tucanolla kuudessa tunnissa samalta 18 hehtaarin lohkolta, jolta Dominatorilla puitiin ohraa kaksi pitkää päivää.

Pöydän laittaminen kuljetusasennosta työkuntoon on selkeä homma, siihen menee muutama minuutti. Pellolla eroa vakiopöytään ei huomaa.

Hallintalaitteet ovat helppoja ja loogisia käyttää, Simanaiset ­toteavat.

– Vaikeinta oli muistaa, ettei ajokahva toimi samoin kuin vanha mekaaninen monitoimikahva, Jukka nauraa.

Ajokahvalla säädetään ajonopeutta. Muut toiminnot ovat ajokahvan ja paneelin kytkinten taka-

2

na. Säädöt ja asetukset tehdään yksinkertaisissa suomenkielisissä valikoissa. Toimintoja voi harjoitella vaikka talvella. Seulojen nappisäätö saa myös kiitosta. Yhdessä puhaltimen säätöjen, tappiomittauksen ja rajaisten tarkkailun kanssa hienosäätö onnistuu ajon aikana.

Ruumenlevitin heittää ruumenet tasaisesti koko työleveydelle.

Syysvehnän kylvössä ei huomannut mitään akanaraitaa. Toiveet tasaisesta kuivumisesta keväällä ovat korkealla.

– Paineilma on tosi kätevä pellolla. Kone tulee siivottua saman tien, ei pääse unohtumaan. Irtoletkun tilalle voisi vaihtaa kelan, Heikki tuumii.

Tiellä puimurin mitat paljastuvat. Neljän metrin reikä tarvitaan

PAINEILMA ON TOSI KÄTEVÄ PELLOLLA.

• • • • • •

Nurmijärven Nummenpää.

Maatilayhtymä Antti ja Jukka Simanainen Töissä mukana myös poika Heikki ja veljenpoika Tuukka.

Peltoa 145 ha, josta omaa 105 ha ja metsää 50 ha.

Viljatila vuodesta 1975, suorakylvössä 1995 alkaen.

Nyt kylvöön: rypsiä 40 ha, kevätvehnää 30, syysvehnää 20, toisen vuoden kuminaa on 11 ha ja ensi kesänä tulee 5 ha lisää, ruista 11 ja hernettä 10 ha.

joka suuntaan, myös ­korkeutta.

Taittopöytä on muuta puimuria kapeampi, mutta pitkällä edessä.

Kurveissa pöytä vaatii tilaa. Pöydän eteen jää katvealue, jonne etenkään ajovalot eivät näytä. Valoja on suunniteltu lisää ylemmäs.

Ajovalot voisivat toimia myös pöydän alta. Sivuille lisätyt kylkivalot ovat olleet hyvät.

Taakse asennettiin kamera. Hyvistä peileistä huolimatta Tucanon raameihin jää katve, jonne mahtuu henkilöauto piiloon. Kamerasta on hyvä seurata mitä puimurin takana tapahtuu. e t e k s t i m at t i k a l l i o , k u vat c l a a s j a m at t i k a l l i o

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 33

Kestävällä ruiskulla taloudellista torjuntaa!

HARDI COMMANDER

Hinattavien tehoruiskujen edelläkävijä

• SafeTrack - pieni kääntöympyrä ja optimoitu ruiskutustulos päisteissä • Huipputehokas nestejärjestelmän suodatus takaa häiriöttömän ruiskutuksen

Yli 20 vuotta HARDI TWIN tekniikkaa

Ainutlaatuinen ilma-avusteisuus mahdollistaa suuremman ajonopeuden, parhaan ruiskutustuloksen ja merkittävän kasvinsuojeluainesäästön.

HARDI NAVIGATOR

Tehokas keskiluokan hinattava

• Monia mielenkiintoisia ominaisuuksia, kuten IntelliTrack, Turbo Filler ja Smooth Ride täyttävät nykyaikaisen viljelijän odotukset.

• Erittäin monipuolinen lisävarustelu!

Hardi TWINin edut:

• Ruiskuta nopeammin - Lisää tehoa jopa 100% • Säästä jopa 30% torjunta-aineen käytössä • Optimoitu ruiskutusaika - Kulkeuma tuulella vähenee merkittävästi • Parempi tunkeutuminen kasvustoon pienemmällä vesimäärällä

TEE TULOSTA TEHOKKAALLA Hardi Twin -ruiskutuksella

• Valitse Master TWIN tai Commander TWIN • Katso tekniset tiedot ja säästölaskuri:

HARDI RANGER Kevytrakenteinen hinattava - LUOKASSAAN PARAS!

www.hardi-twin.com

• Suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin

HARDI MASTER

• Hydraulinen puomisto 12 - 24 m • Runko on valmistettu korkealuokkaisesta teräksestä ja esikäsitelty sinkkifosfaatilla ennen pohja- ja pulverimaalausta

www.k-maatalous.fi

Tehokkaat puhaltimet tuottavat puomistolle suuren ilmamäärän, jonka ansiosta ajonopeutta voidaan nostaa vaikeissakin olosuhteissa.

K-MAATALOUS

LIETSO TÄYDENSI KETJUN

Loimaalaisella lihanautatilalla rehuviljan käsittelyketju toimii nyt juohevasti. Vilja murskataan ja hapotetaan heti puinnin jälkeen.

Traktorikäyttöinen lietso puhaltaa viljan ilmatiiviiseen siiloon.

» LÄHTÖKOHDAT kasvattaa lihanautoja ternivasikasta teuraaksi. Loppukasvattamossa on tilaa 150 naudalle. ­Karja ruokitaan seosrehulla, jonka ­pääainekset ovat oma nurmirehu ja vilja. Eläintuotanto ­loksahti mukavasti kohdalleen, kun vanhaan navettaan valmistui ternijuottamo ja välikasvatustilat vuonna 2007. Nyt loppukasvatuspaikat täyttyvät sopivassa rytmissä.

Päänvaivaa aiheutti vielä vilja­ketju. Kuusela varastoi viljan omassa kuivurissa ja myllytti sitä pari kertaa viikossa läpi vuoden.

Vuoden 2008 märkä puintikausi pisti isännän suunnittelemaan rehuviljaprosessinsa uusiksi.

- Mietin, onko järkeä kuivata viljaa kalliilla polttoöljyllä. Kuivurin kapasiteetti riitti juuri ja juuri kuivaukseen, mutta viljan varastopaikkoja täytyi kysellä naapureiden kuivureista. Rupesin hakemaan tietoa murskeviljasiiloista.

MAURI KUUSELA

» TUUMASTA TOIMEEN Kuuselan tilalle nousi ketjualapurkaimella varustettu 7700 hehdon Harvestore-siilo. Sen viereen rakennettiin katetVIIME KESÄNÄ

tu kaatosuppilo, josta puintituore vilja tuodaan elevaattorilla myllylle. Hapotuksen jälkeen MP Pehrssonin viljalietso lennättää murskeviljan torniin.

Jenkkisiilo ja purkain ostettiin käytettyinä K-Maatalouden kautta. Kuusela täydensi koneketjun kotimaisella traktorikäyttöisellä viljalietsolla, jota Risto Peltola Loimaan Rautia-K-maataloudesta suositteli.

- Olin nähnyt vastaavan jenkki­laitteen Honkolan kartanossa muutama vuosi aiemmin. Siellä se toimi hyvin, vaikka siilo on vielä suurempi kuin tämä meidän, Kuusela kertoo.

Toiseksi valinnassa painoi lietson liikuteltavuus. Kun viljasato on käsitelty, lietson saa siirrettyä suojaan. Jos siilon täyttö tapahtuisi elevaattorilla, laite olisi aina sään armoilla.

» TULOKSET toimi suunnitellusti, Mauri Kuusela kertoo tyytyväisenä. 55 hehtaarin viljasato saatiin siiloon yhtä soittoa reilussa viikossa.

Puintipäivinä ketjussa tarvittiin kolme miestä: yksi pui, toinen UUSI VILJANKÄSITTELYKETJU

ajoi viljaa ja kolmas myllytti. Myös traktoreita oli käytössä kolme. Sekä myllyä että lietsoa käytettiin vanhoilla 80-heppaisilla traktoreilla.

Lietson teho riitti hyvin, vaikka murskeviljan kosteus on hapotuksen jälkeen 25-30 prosenttia.

Laitteen kuivalle viljalle ilmoitettu siirtoteho on 20 t/h. Lokerosyötin tehostaa lietson toimintaa.

- Puimuri ja mylly määrittivät työnopeuden. Kosteaa viljaa menee myllystä läpi 7-8 tonnia tunnissa.

Lietso ei mennyt tukkoon kertaakaan, Kuusela kertoo.

Värkissä on siis varaa, vaikka jossain vaiheessa vaihtaisi myllyn isompaan.

AIV Ässällä hapotettu ­vilja maistuu sonneille hyvin appeen joukossa. Mauri Kuusela aikoo lisätä murskevilja-alaa 10 hehtaarilla. Märkinä syksyinä tornisäilönnän edut korostuvat. Isäntä pitää arvossa myös sitä, etteivät linnut ja hiiret pääse herkuttelemaan sonneille tarkoitetuilla eväillä. e

Mauri Kuusela siirtyi viljan murskesäilöntään ja pääsi jatkuvasta viljan myllyttämisestä. Traktorikäyttöinen lietso puhaltaa murskeviljan 7700 hehtolitraa vetävään ilmatiiviiseen varastosiiloon.

t e k s t i j a k u va r a i l a a a lto n e n

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 35

TAVOITTEENA TUOTTAVA NURMI

– Mitä peltoon?

– Millä koneella?

– Miten suojataan?

– Millä talteen?

36 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

Seosnurmikoe­ruutujen ensimmäisen sadon korjuuta K-maatalouden koetilalla Hauholla.

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 37

KOIRANHEINÄ MAHDOLLISTAA AIKAISEN KORJUUN.

Mitä nurmipeltoon? on tullut jäädäkseen tehokkaaseen nurmitalouteen. Lajikkeita vertailtaessa käytetään usein esimerkiksi MTT:n virallisia tuloksia. K-maatalouden koetilan seoskokeissa on osoittautunut, että lajikkeiden kasvurytmi, sadontuotantokyky ja ruokinnallinen laatu muuttuvat, kun verrataan seosten laatuja puhtaaseen kasvustoon. Edellä mainitusta syystä on erittäin tärkeää, että seosta suunniteltaessa on tiedossa kuinka eri lajikkeet käyttäytyvät keskenään.

Oman lisähaasteensa seosten suunniteluun luo myös käytännön olosuhteissa tehokas nurmen lannoitus ja korjuu verrattuna koeolosuhteisiin.

Tähän artikkeliin on koottu perustietoja yleisimmistä lajeista ja lajikkeista, joita käytetään tällä kaudella K-maatalouden nurmisiemenseoksissa. Tulevissa numeroissa käymme tarkemmin läpi nurmien seoskokeiden tuloksia.

SEOSTEN KÄYTTÖ

pysyy vuosikymmenestä toiseen nurmiseosten peruslajina, kun viljellään heinää, säilörehua tai laidunta. Viljelyohjelman timoteilajikevalikoima koostuu jälkikasvukykyisestä Grindstadista ja pohjoisen kasvutyypin Jonatanista. Jälkikasvukykyisistä timoteilajikkeista on mahdollista saada parempia odelmasatoja verrattuna pohjoisen kasvutyypin timoteihin.

Toiseksi yleisin heinäkasvi on TIMOTEI

nurminata. Kasper-nurminadan etuna on ensimmäisen niiton jälkeinen jälkikasvu myös kuivina kesinä. Se kestää tallausta timoteita paremmin, joten laidunnurmissa käytetään korkeita nurminatapitoisuuksia.

Jos talvehtimisolosuhteet lohkolla ovat suotuisat, voidaan seokseen valita myös koiranheinää, jota suositellaan kylvettäväksi jäykille ja poutiville maille. Koiranheinä mahdollistaa aikaisen korjuun. K-maatalouden savimaan nurmiseoksessa on käytetty Amba-lajiketta, joka hyödyntää tehokkaasti lannoituksen. on osittain syrjäyttänyt koiranheinän ja nurminadan.

Syväjuurisena kasvina ruokonata ei kärsi pahasti kosteista tai kuiRUOKONATA

vista olosuhteista. Onnistuneen perustamisen jälkeen ruokonata yleensä parantaa etenkin toisen ja kolmannen niiton satoa.

Ruokonadan osuus seoksissa kannattaa pitää maltillisena, sillä se voi etenkin vanhemmissa nurmissa syrjäyttää timoteita voimakkaan jälkikasvukykynsä avulla. Hyvän jälkikasvukyvyn takia ruokonata vaatii syksyllä joko tasaus- tai korjuuniiton. Lajikevalikoimassamme on maittava uutuus Swaj ja jo tutuksi tullut sadontuottaja Kora.

Laidunten tallauksen kestävyyttä parantamaan ja syntyviä aukkoja täyttämään käytetään niittynurmikkaa, hevoslaitumelle Kupolia ja muille laitumille Balinia. Samaan tarkoitukseen käytetään hevosnurmessa myös punanata Rubinia. Niittynurmikka

25

-

-

-

-

-

-

-

-

25-30

2-3

75

25

-

-

-

-

-

-

-

-

25-30

2-3

Laidunnurmiseos

55

-

35

-

-

-

10

-

-

-

-

30-35

-

Ruokonata-timoteiseos

75

-

-

25

-

-

-

-

-

-

-

25-30

3-5

Apilainen nurmiseos

60

-

25

-

-

-

-

-

10

5

-

25-30

-

Savimaan nurmiseos

15

-

25

-

50

10

-

-

-

-

-

30

3

Multamaan nurmiseos

35

-

50

-

-

15

-

-

-

-

-

30

2-3

Pikanurmiseos

25

-

50

-

-

10

-

15

-

-

-

35

-

Viherlannoitusnurmi

60

-

20

-

-

-

-

-

15

5

-

25-30

-

Ruokonata-Grindstad-timoteiseos -

75

-

25

-

-

-

-

-

-

-

25-30

3-5

Hevosnurmiseos

25

15

20

-

-

20

10

-

-

-

10

30-35

-

Nurminata

Ruokonata

Koiranheinä

Englanninraiheinä

Niittynurmikka

Italianraiheinä

Puna-apila

Alsikeapila

Punanata

Etelän paalinurmiseos

38 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

Niittokertasuositus

-

-

Timotei Grindstad

Paalinurmiseos

Kylvömääräsuositus kg/ha

75

Timotei pohjoinen

Nurmisiemenseokset Seossuhteet %

ja punanata alkavat yleensä vallata alaa vanhemmissa nurmissa.

Bjursele ja Betty ovat varmoja sadontuottajia säilörehunurmessa. Erityisesti etelään ja viherlannoitusnurmiin soveltuu myöhäinen lajike Ares, joka hyvissä talvehtimisoloissa voi tuottaa Bjurselea ja Bettyä vastaavan satotason. Vaatimatonta alsikeapilaa ja sen Frida-lajiketta käytetään seoksissa täydentämään puna-apilakasvustoa erityisesti multavilla ja happamilla mailla.

Valkoapilaa ei ole lisätty Kmaatalouden seoksiin, mutta lyhytvartisen Undrom-lajikeen lisääminen (1-2 kg/ha) parantaa tallauksenkestävyyttä. Toinen vaihtoehtoinen valkoapilalajike on kauan markkinoilla ollut pitkävartinen Sonja.

Nurmesta saadaan satoa jo perustamisvuonna englanninraiheinän avulla. Suomen tuotannossa lajikkeena on jo pitkään ollut Svea.

Englanninraiheinän vahvuutena ovat hyvät rehuominaisuudet: maittavuus, nopea alkukehitys ja hyvä jälkikasvukyky. Englanninraiheinä vaatii talvehtimiseen erittäin hyvässä kasvukunnossa olePUNA-APILAT

Syötävää riistalle Myös riistapeltoja ja luonnonhoitopeltoja varten on omat siemenseoksensa. Tärkeintä seoksissa on, että ne täyttävät tukiehtojen vaatimukset ja mahdollistavat peltoviljelyn myös jatkossa.

Tuote

Kylvö- määrä kg/ha

Lisäksi riistaseosten on annettava riistalle suojaa tai syötävää erityisesti syksyn ja talven aikana. Taulukossa ovat riista- ja luonnonhoitopeltojen seokset sekä kylvömäärät.

Vihanta- rehu tai rehu

Riista- pelto

Luonnonhoito- pelto

Niittykasvien siemenseos

10

x

Maisemakasvien siemenseos

10

x

Hunajakukka

10

Persianapila

x

10-17

x

x

Rehukaali

3-8

x

x

Rehurapsi

6-8

x

Rehuherne

200-300

x

x

Rehujuurikas

4-6

x

Naattinauris

2-5

x

x

Rehuöljyretikka

15

x

Rehuvirna

130-190

x

Ruisvirna

130-190

x

Metsästäjän riistapeltoseos hirvieläin

3-5

x

x

Metsästäjän riistapeltoseos lintu

9-12

x

x

van pellon (pH ja kosteus).

Kun halutaan perustaa nurmi ilman suojaviljaa, käytetään seoksissa nopeakasvuista italianraihä Turgoa tai westerwoldin-

raiheinää. Mainitut lajit ovat yksivuotisia ja häviävät nurmesta talven aikana. e t e k s t i j u h a s i ltov u o r i , k u vat a n n e p e n t t i l ä

Yhdellä ajokerralla tehokas lietteen multaus ja kultivointi POTILA PL600 MULTAIN Liete suoraan sängelle tai muokatulle maalle.

• Lietteen multaussyvyys säädettävissä 15 cm asti • Ravinteet jäävät hyvin kasvin juuriston käyttöön • Työleveys 6 m • piikkejä 24 kpl kahdella akselilla, piikkijako 25 cm • Työsyvyyden säätö neljällä 200/60-14,5 pyörällä • Kuljetuslev. 3,2 m • Paino 1 720 kg • 3- ja 4-piste nostolaitevalmius • Harsøn hydraulinen jakolaite • Letkukoko Ø 45 mm - suuri lietteen läpäisykyky

POTILA OLKIÄES Suorakylväjille ja minimimuokkaukseen - oljet ja ruumenet tasaiseksi kerrokseksi maan pintaan • Edistää tasaisempaa orastumista • edistää olkimassan hajoamista • pelto kuivaa ja lämpenee tasaisemmin ja nopeammin • 6 m ja 8 m hinattavat mallit • Avara rakenne ja tarkka työsyvyyden säätö

K-MAATALOUS

MILLÄ KONEELLA?

3 x nurmen kylvö

Nurmen paikkauskylvöön on tullut uusia vaihtoehtoja. Tarvittaessa ne sopivat myös uuden nurmen kylvöön. He-Va istutti piensiementen kylvöyksikön sekä jyrän että äkeen päälle. Maschio puolestaan luottaa perinteiseen kylvökoneeseen.

40 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

1

Haraus, kylvö ja jyräys ja urakoitsija Jukka Pietilä kokeili HeVa:n Grass Roller ja Multi-Seeder -yhdistemää viime kesänä ­nurmen paikkauskylvöön. Jääpolte oli tehnyt nurmeen paljaita laikkuja usealla lohkolla.

– Olen positiivisesti yllättynyt, kone on yksinkertainen, toimiva ja näppärä paikkauskylvöön. Kaikki kylvetyt lohkot ovat turvemaata, eikä laikkuihin tehty minkäänlaista alkukuohkeutusta. Kylvetyt alat lähtivät hyvin kasvuun ja laikkuihin syntyi hyvän näköinen nurmikasvusto, kertoo Pietilä.

Hinattavassa, 2,9 metriä leveässä Grass Rollerissa on ­kaksirivinen hara 12 mm:n piikeillä. Se ilmastaa nurmea ja paljastaa maan pintaa kylvöä varten. Piikkiharan korkeutta säädetään hydraulisesti.

Haran eteen voidaan myös asentaa säädettävä, jousikuormitteinen tasauslata.

Teräksisen jyrärummun halkaisija on 710 mm ja sen paino säädetään vesitäytöllä. Ilman ­vettä se painaa 1515 kg ja vettä täynnä 2475 kg. Pietilän kokeilussa jyrä oli puolillaan vettä.

HAUHOLAINEN VILJELIJÄ

Multi-Seeder puhaltaa siemenet kahdeksan letkun ja niiden päissä olevien levityslevyjen kautta harattuun maaPNEUMAATTINEN

2 Pienin jyrämalli on varsin ketterä, sen työleveys on 2,9 m. Suurempien kolmen jyrälohkon koneiden työleveydet ovat 6,3 ja 8,2 metriä.

Rikkaharaus ja kylvö samalla perusta on Weeder-rikkaäes, joka on tarkoitettu viljapeltojen rikkaäestykseen tai nurmien hoitoon ja ilmastamiseen. Pneumaattisen Multi-Seederin asentaminen tekee rikkaäkeestä piensiementen kylvökoneen, jolla voi joko uudistaa tai täydennyskylvää nurmen, tai kylvää viljapeltoon.

Perusäkeessä on halkaisijaltaan 7-milliset, 600 mm:n kaksoispiikit, jotka asennetaan paikoilleen rengassokilla ilman työkaluja.

Piikkiväli on 2,5 cm. Yhdessä 1,5 metriä leveässä lohkossa on viisi piikkiakselia. Lohkot ”kelluvat” vapaasti pellon pinnalla. Jokaisessa lohkossa on kahva, jolla voidaan muuttaa piikkien työskentelykulmaa, vaihtoehtoja on viisi. Hydraulinen piikkikulman säätö ajon aikana on lisävaruste. Äkeen kannatinpyörät säätyvät HE-VA SEED-WEEDERIN

han. Kylvölaitteella voi kylvää heinänsiemenen lisäksi myös apilan, öljykasvien, sinapin, pellavan, sinimailasen, kaalin tai lantun siemeniä. Kylvömäärä on säädettävissä 0,2 kilosta 150 kiloon /ha.

Siemensyöttöä säädetään muuttamalla kahden siemenpyörän pyörimisnopeutta ja syöttöaukon kokoa. Syöttö saa voimansa koneen takana kulkevasta maapyörästä, ja 12 voltin puhallin saa sähkönsä traktorilta.

Jyrä tasoittaa pinnan ja painaa siemenet maakosketukseen. Kuljetusasennossa, päisteissä tai siirryttäessä laikulta toiselle hydrauliikka painaa pyörät alas, jolloin muu koneisto nousee ylös.

– Mielestäni kone sopisi ­hyvin myös porukkakoneeksi, ­koska paikkauskylvöjen teko ei ole niin päivän päälle. Voisi sillä hyvin nurmen perustaakin. Silloin kannattaisi käyttää maksimipainoa eli täyttää jyrä kokonaan, jotta pellon pinnan saisi jyrättyä sileäksi.

Turvemaa oli Pietilän tilalla viime kesänä osittain hieman kosteaa, muttei märkää. Maa ei ­silti tarttunut jyrärummun pintaan.

Jyrässä on myös kaapija, joka estää maan takertumista.

– Traktorilta ei vaadita paljoa voimaa, koska piikit eivät tunkeudu syvälle maahan eikä jyrä uppoa. Se menisi selvästi pienemmälläkin, kuin meillä käytetyllä 160 hevosvoiman traktorilla.

portaattomasti. Vetolaitteen korkeus säädetään siten, että etu- ja takapiikit työskentelevät samalla syvyydellä. Kaikki Weeder-mallit laskostuvat kolmen metrin kuljetusleveyteen 2-toimisten sylinterien avulla. torjunnassa on tärkeää oikea ajankohta.

Rikkojen koko on tärkeämpi kuin viljan kasvuaste: rikkojen kimppuun mielummin päivä liian aikaisin kuin päivä liian myöhään.

Viljan kylvön ja orastumisen välillä voidaan tehdä ennakoiva rikkaäestys. Jos pellon pintaan nousee äestettäessä valkoisia rikkataimia, toimenpide on onnistunut. Rikat äestetään viimeistään päivä – pari ennen viljan orastumista, ja pelto voidaan äestää myös poikittain kylvösuuntaan nähden.

Piikit säädetään joko kohtisuoraan asentoon tai kallistumaan taaksepäin. Kohtisuora asento MEKAANISESSA RIKKOJEN

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 41

muokkaa voimakkaammin. Äestyssyvyys on 1-2 cm ja ajonopeus enintään 8 km/h.

Viljan orastumisen jälkeen rikat äestetään 8-10 päivän, enintään 14 päivän kuluttua. Vilja on tällöin 2-4-lehtiasteella. Piikkisäätö asetetaan puoliväliin, muokkaussyvyys on 1-2 cm ja ajonopeus noin 5 km/h.

He-Va Weeder Työleveys m Kaksoispiikkejä kpl Lohkoja kpl Tehon tarve hv

3

3 60 2 30

4,5 6 90 120 3 4 40 50

7,5 150 5 60

9 180 6 70

12 240 8 90

Nurmea, apilaa ja viljaa konekantaan tuli uusi yksilö viime vuoden toukokuussa, kun Maschio Nina -kylvökone päätti matkansa Italiasta Vaalaan, Rauha ja Markku Kämäräisen isännöimälle luomutilalle.

– Olen kylvänyt heinää ja apilaa pintaan pneumaattisella koneella.

Tulokset ovat olleet heikkoja, perustelee Markku Kämäräinen.

Luomutilan kannattaa panostaa apilan kylvöön monestakin syystä. Yksi löytyy viime aikoina jyrkästi nousseesta valkuaisen hintalapusta, toinen apilan kyvystä sitoa typpeä maaperään muidenkin kasvien käyttöön.

Kämäräinen kertoo, että viljan sekaan kylvettynä apilakasvustot ovat tahtoneet jäädä harvoiksi.

– Täydennyskylvölle on selkeä tarve, jonka toivon mahdollistavan jopa nurmien viljelykierron pidentämisen nykyisestä kolmesta vuodesta neljään tai viiteen.

KOIVISTON TILAN

kylvettiin viime keväänä viljaa noin 25 hehtaaria. Samankokoiselle alalle on tehty nurmien paikkauskylvöä apilalla terästetyllä nurmisiemenseoksella. Lisäheinänsiemenlaatikkoa on käytetty noin 12 hehtaarin alueella, missä heinä on kylvetty viljan joukkoon.

Syöttölaitteisto saa Markku Kämäräiseltä runsaasti kiitosta. Se on todella tarkka, mahdollistaen jopa kaksi kilogrammaa hehtaarille -kylvömäärän. Tarkkuudelle on käyttöä ainakin apilan täydennyskylvössä. Toisaalta syötön rakenne on sellainen, ettei koneen kulumisen pitäisi vaikuttaa tarkkuuteen.

Rikkaäkeeseen voidaan yhdistää pneumaattinen piensiementen kylvölaite heinänsiemenen kylvöä varten.

– Kiertokoe kannattaa silti tehdä aina.

Koiviston tilan Nina on kolmi­metrinen. Isäntä huomauttaa useampaan otteeseen, että loppuun asti ajatellun rakenteen ­ansiosta työ- ja kuljetusleveydet ovat lähes samat. Kolmimetrisellä koneella todella tulee yhdellä ajokerralla valmista jälkeä kolme metriä ja silti koneen kuljettaminen kapeilla teillä onnistuu kohtuullisen helposti.

PINTALEVITYKSEEN VERRATTUNA

hankinta on osoittautunut jo nyt hyväksi.

– Kun siemen tulee vakoon, se itää hyvin, eikä muutaman ­sentin mittainen kasvi kuivu läheskään niin herkästi kuin pintaan kylvettynä. Koneen rakenne on myös niin avoin, ettei tukkeumia ­pääse syntymään. Markkinoillahan on koneita, jotka on tarkoitettu vain heinänsiemenen kylvöön. ­Tällä onnistuvat kaikki kylvöt yhdellä koneella suorakylvönä.

KÄMÄRÄISTEN KONEELLA

42 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

Markku Kämäräinen on kylvänyt Ninalla viljaa, apilapitoista nurmisiementä sekä viljaa ja nurmisiementä lisäsiemenlaatikon avulla.

Osa kylvöistä tehtiin kivikkoiseen maahan ja ilman ongelmia: vantaat väistävät hyvin. Kämäräinen kiittelee myös vantaiden hydraulista painotusmahdollisuutta.

25 kg per vannas on ollut tarpeeksi nurmen täydennyksilläkin, vaikka koneen tyhjäpaino on alle kuusisataa kiloa.

Vantaista puhuttaessa nousee esiin myös niiden muoto.

– Kolmisen millimetriä leveä kiekkovannas on reunastaan tylpähkö. Se ei riko pintaa niin pahasti kuin perinteinen terävä vannas.

Koneen huollosta ei vielä ole ehtinyt juurikaan kertyä kokemuksia.

Sen pitäisi kuitenkin olla helppoa avoimen rakenteen vuoksi. Huoltotarve on myös varsin vähäinen, lähinnä ketjujen rasvausta ja kulmavaihteen öljyn vaihtoa. Vantaiden laakerit ovat kestovoideltuja. e t e k s t i t a n n e p e n t t i l ä j a t u o m as r y t k y, k u vat a p, t r j a va l m i s ta j at

Mirva ja Veli Pekka Saari, Oulainen

”Hommat on hoidossa, onhan meillä Kemira AIV® Nova.”

% 4 -

Veli Pekka Saaren mukaan huolellinen tiivistys on ratkaisevan tärkeää rehun säilymiselle siiloissa. Tinkimättömästä laatuajattelusta kertoo myös tilalla käytettävät säilöntäaineet – AIV 2 Plus ja AIV Nova. AIV Novan avulla Veli Pekka Saari on onnistunut tekemään rehustaan maistuvaa vaikeissakin olosuhteissa ja se on lisännyt lehmäkohtaista maitotuotosta jopa litralla päivässä.

Tuotteisiin voit tutustua lähimmässä K-maataloudessa tai osoitteessa www.farmit.net

Tilaa kotimaiset Kemira AIV -säilöntäaineet 31.3. mennessä, saat ne 4 % edullisemmin kuin kesäkaudella. Tilaa myös kesän irtoliuokset viimeistään nyt!

TEEMAT Kasvukauden aikaiset viljelytoimenpiteet.

Viljan hyvä laatu antaa varmuutta.

TERVETULOA!

K-MAATALOUS

Rikkakasvit alentavat nurmen satoa viemällä tilaa viljelykasveilta. Satoa saadaan vähemmän ja se on huonompilaatuista. Nurmen rikkatorjunta on kannattava sijoitus.

6 FAKTAA nurmen rikkatorjunnasta

1.

Rikkakasveista tulee huonoa rehua. Useimpien rikkakasvien sulavuus on huono ja ne aiheuttavat laatuvirheitä maitoon (haju, maku, jatkojalostusominaisuudet). Lehmä ei voi valita mitä se silputusta säilörehusta syö. Osa rikkakasveista on myrkyllisiä ja lisäksi monien rikkakasvien kalium- ja kalsiumpitoisuudet ylittävät suositukset reilusti. Tämä altistaa lehmät poikimahalvaukselle, kun magnesiumin hyväksikäyttö heikkenee.

laaja teho on eduksi – monivuotisessa kasvustossa alun perin pienet ongelmat voivat helposti karata käsistä. Uutuustuote Tooler tarjoaa kattavaa tehoa rikkakasvien torjuntaan apilattomien nurmien suojaviljoilta. Apilapitoisten nurmien suojaviljat ovat haastavampia, koska vaihtoehtoja on vähän: Express+MCPA sekä Basagrantuotteet.

4.

Nurmen perustamisvuonna tehty rikkakasvien torjunta takaa parhaan lähtökohdan ensimmäiselle satovuodelle. Tavoitteena on tasainen ja tiheä nurmi. Nurmikasvit ovat alkukehitysvaiheessa heikkoja kilpailijoita useimpia rikkakasveja vastaan. Tästä syystä perustaminen suojaviljaan ja rikkakasvien torjunta suojaviljasta on edullista hyvien kasvuolojen takaamiseksi nurmelle.

Satovuosien ruiskutuksissa ajoitus on tärkeää. Ensimmäisenä satovuotena ongelmana ovat usein syksyllä itäneet rikkakasvit, kuten saunakukka ja viime aikoina huomattavasti yleistynyt matara. Nämä tulisi torjua mahdollisimman aikaisin keväällä.

Valmisteiden käyttölämpötila tulee ottaa huomioon – kylmissä oloissa tehoavat hyvin Primus (+2°C) sekä Gratil (+5°C). Fluroksipyyrivalmisteet, kuten Tandus, vaativat vähintään +12°C lämpötilan toimiakseen kunnolla.

Torjuntaan käytettävä valmiste kannattaa valita valtarikkakasvilajien mukaan. Valmisteen

Myöhempinä satovuosina ruiskutukset kannattaa ajoittaa valtarikkalajin mukaan. Kokemus

2.

3.

44 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

5.

on osoittanut, että yleensä ollaan liikkeellä aivan liian myöhään, jolloin rikkakasvit ovat ehtineet vallata nurmikasveilta alaa ja pahimmassa tapauksessa kasvaa jopa liian isoiksi torjuntaa ajatellen.

Vanhoilla nurmilla tyypillisimpiä rikkakasveja ovat voikukka, hierakka ja rönsyleinikki. Voikukan ruusukeaste on oikea torjunta-ajankohta. Torjuntaan soveltuu parhaiten Tandus 180.

6.

Huolellinen rikkakasvien torjunta on kannattava sijoitus. Rikkakasvien torjunta voidaan ajatella pitkäjänteisenä sijoitustoimintana, joka tarpeen mukaan suunniteltuna ja toteutettuna maksaa itsensä nopeasti takaisin. Lisäksi se poikii mukavasti ”korkotuloja” vielä seuraavinakin satovuosina suuremman ja laadukkaamman sadon muodossa. Torjunnan kannattavuutta pitääkin tarkastella useamman vuoden tähtäimellä. e t e k s t i j u h o s ät e r i , r au ta ke s ko , t u t k i m u s t u lo k s e t m t t, p o h j o i s - s avo n t u t k i m u s as e m a

Rikkakasvien osuuden nousu puhdaskasvustoissa

Rikkakasvien osuus, %

60

Torjunta

50

Timotei

40

Ruokonata

Nurminata Engl. raiheinä

30

Rainata

20 10 0

0

1

Uutta tietoa kannattavuudesta

3

4

5

Kuiva-ainesato nurmen vanhetessa Torjunta

14000

Kuiva-ainesato

12000 10000

Timotei

8000

Nurminata Ruokonata

6000

Engl. raiheinä Rainata

4000 2000 0

0

1

2

3

4

5

Rikkakasvien torjunnan kannattavuus 300 200 100 0

0

5

10

15

20

25

30

-100 -200 -300 Rikkakasvien osuus, % kuiva-aineessa

35

Lähde: MTT Pohjois-Savon tutkimusasema; Niemeläinen, Saarijärvi ja Virkajärvi, julkaisematon.

Nurmen ikä (vuosia)

Torjunnan kate torjuntavuonna €/ha/v

MTT:n nurmiasiantuntija Perttu Virkajärvi tutkijakumppaneineen on selvittänyt uudessa, vielä julkaisemattomassa tutkimuksessaan rikkakasvien torjunnan taloudellista kannattavuutta nurmilla sekä torjunnan laiminlyönnin vaikutusta satoon.

Tarkasteltaessa rikkakasvien torjunnan taloudellista kannattavuutta pelkästään saman kasvukauden katetuoton osalta, voidaan torjuntakynnyksenä pitää 10 prosentin rikkakasvien osuutta nurmikasvustosta. Torjunnan seuraaviin vuosiin ulottuva jälkivaikutus huomioiden ruiskutus on kannattavaa jo huomattavasti pienemmälläkin rikkakasviosuudella, etenkin jos valtarikkoina on aggressiivisesti leviäviä tai rehuarvoa heikentäviä lajeja.

Rikkakasvien satovaikutus on huomattava.

Mikäli satovuosien torjunta laiminlyödään täysin, neljännen vuoden nurmisato on enää 40-45 % ensimmäisen tai toisen vuoden sadosta. Rikkakasvien torjunnalla ja lisäksi etenkin vanhoilla nurmilla tarpeen mukaisella paikkauskylvöllä on mahdollista pidentää taloudellisesti tehokasta nurmen käyttöikää.

Kasvinsuojelulla saavutettujen lisärehuyksiköiden kustannus on parhaassa tapauksessa vain noin kolme senttiä /ry, kun rikkakasviongelmiin puututaan ajoissa ja sopivilla ”lääkkeillä”.

2

Nurmen ikä (vuosia)

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 45

Kasvinsuojeluruisku joutuu perunatilalla koville etenkin perunarutolle suotuisina kesinä.

Himankalaisella perunatilalla vaihdettiin toinen nostolaiteruisku hinattavaan.

NAVIGATORILLA JOPA LEPOPÄIVIÄ

miettisää kapasiteettia. Myös merkki oli vät vuoden 2008 sadonkortiedossa jo ennen kuin ostoa aletjuun jälkeen ruiskun vaihtiin edes miettiä. Niin hyvin Hartoa. Himankalaisen perudit olivat tilalla palvelleet. Lisäknatilan kahdesta nostosi merkin puolesta puhui hyvä valaitesovitteisesta koneesta raosien saatavuus. Loppujen loLÄHTÖKOHDAT olivat Hardi Twinin tunnit puksi hankintapäätös tehtiin Hartulleet täyteen. din malliston yläpään NavigaIlma-avusteisella ruistorista. kulla oli kierretty peltoja jo viiden vuoden ajan, peruHARDI NAVIGATOnan viljelylle epäsuotuiRIA saa 3000 ja sina vuosina lähes ­tuhat 4000 litran säihehtaaria yhden kasvuliöillä. Puomistokauden aikana. ­Tällaisina leveydet ovat 12K ONE vuosina ruisku oli kiirei30 metriä. KuusisJA KÄYTTÖ ­simpänä aikana ­käytössä toille Navigator tuli enemmänkin kuin kahdessa 24 metriä leveällä Delvuorossa. ta-puomistolla ja 4000 litran Uuden ruiskun hankinnassa hisäiliöllä. nattavuus oli selkeä lähtökohta, Täyteen tankattuna kokonaikoska ruiskutukseen haluttiin lisuus painaa yli seitsemän tonnia.

KUUSISTON VELJEKSET

1

2

46 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

Paino kohdistuu pääasiassa akselille, jonka ostaja voi valita mieleisekseen kolmesta vaihtoehdosta.

Ensimmäinen ratkaisu on kiinteä akseli, joka tarjoaa raidevälit 1,8 ja 2 metriä vanteita kääntämällä.

Portaattomasti säädettäviä akseleita on kaksi, joissa raideleveydet ovat 1,5-1,8 ja 1,8-2,25 metriä.

Kuusistot valitsivat säädettävän mallin. Niinpä konetta ei tarvinnut muunnella tukemaan 160 senttimetrin raideleveyttä, ­jossa renkaiden väliin jää kaksi perunapenkkiä.

Navigator on kokoonsa nähden ketterä kone. Suurin kiitos kuuluu automaattiselle ­puomiohjaukselle.

Vetokoukkuun kiinnitettävän aisan molemmin puolin on ketjut, joiden avulla ruisku havainnoi traktorin käännökset. Aisassa ole-

Veljekset Kuusisto MTY

Puomiston automaattisäätö

• Reijo, Raimo, Tapio ja Seppo Kuusiston omistama maatalousyhtymä Himangalla, Keski-Pohjanmaalla.

• Työllistää veljesten lisäksi vakituisesti viisi henkilöä ja kiireaikana 5-6 kausityöntekijää.

• Ruokaperunatuotantoa vuodesta 1966 lähtien.

• Perunalla noin 143 hehtaaria, jonka lisäksi varhaisperunaa noin 30 hehtaaria.

Ohraa, kauraa ja nurmea viljelykierron vaatimalla alalla.

• Oman tuotannon lisäksi tilalla käsitellään myös sopimusviljelijöiden perunaa, joten vuosittainen pakkausmäärä nousee noin seitsemään miljoonaan kiloon.

Navigatoreihin on saatavissa puomiston automaattinen korkeussäätö. AutoSlant kontrolloi automaattisesti ruiskutuksen aikana koko puomiston korkeutta ja kallistusta. AutoHeight tekee saman puomikohtaisesti, mikä on kätevää silloin kun toinen puomi on tasaisen ja toinen kaltevan maan päällä. Sensoreiden herkkyys säädetään seuraamaan joko maan tai kasvuston pintaa. Proportionaaliset venttiilit säätävät puomistoa, joten puomiston liikkeet ovat hallittuja ja pehmeitä. Ultraäänisensoreita on kolme, puomiston keskellä ja lähellä molempia puominpäitä. Sensorit on suojattu hyvin ja niiden kiinnityskohta on taipuisa.

Korkeussäätötekniikka on kehitetty Kanadassa, jossa sitä on käytetty jo useita vuosia.

1

2

vat kaksi sylinteriä ohjaavat VIIME KESÄNÄ ruiskua niin, että se kulkee Kuusiston ruiskäytännössä vetokoneen kulla levitetrenkaanjäljissä. Tarvittaestiin rikka-aineet sa ohjausta voi säätää myös kertaalleen sekä käsikäyttöisesti. Ominairuttoruiskutus TULOKSET suus on suunniteltu lähinnä viiteen kertaan. rinneajon tarpeisiin.

Kaikkiaan hehtaaLisävarusteena Navigatoriin saa reita kertyi 800-900. monenlaista käyttöä helpottavaa – Säiliöön mahtuu kerralla 4200 osaa. Erilaiset täyttöratkaisut, jou- litraa. Se on kaksi kertaa enemmän situs, lokasuojat ja vaahtomerkitverrattuna edelliseen ruiskuun. sin kuvaavat hyvin listan kattaIsomman säiliökoon ja ­leveämmän vuutta. puomiston ansiosta viime kesäLisävarusteeksi voi ­valita myös nä oli joitakin sellaisiakin päiviä, lohkokohtaiset suodattimet. Va­ettei ruisku ollut käytössä. Yhdellä kiona suodatus löytyy sekä imutankkauksella ajaa kolmisen tunettä painepuolelta. Imusuodattitia ja tyypillisesti 12 hehtaaria. Eli messa on mekanismi, joka mahkolmella tankkauksella työpäiväldollistaa sen puhdistamisen, vaikle tulee jo melkoisesti mittaa, ruiska säiliö ei ole tyhjä. kua eniten tilalla käyttänyt Samuel Ojatalo sanoo virnistäen.

3

Vetotraktori on 130-hevosvoimainen. Voima on riittänyt hyvin Navigatorin eteen. Yhdistelmä on osoittautunut myös tarpeeksi tukevaksi niin siirto- kuin työajossakin. Pellolla ajonopeus on ollut parhaimmillaan 6 km/h. Näissä nopeuksissa puomiston kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Päisteissä leveä kokonaisuus tarvitsee tietenkin tilaa, mutta osaava kuljettaja väistää esimerkiksi vanhat ladot nostamalla puomia ylös.

Ruiskutusjälki on Ojatalon mukaan ollut hyvä mainituilla nopeuksilla. Eroa edellisellä ruiskulla tehtyyn ruiskutukseen ei ole kasvustosta huomannut. e

1) Hardi Navigator työnäytöksessä Hauhon Viljelyohjelmapäivänä 2008.

2) Reijo Kuusisto ja Samuel Ojatalo pitävät hinattavan hankintaa hyvänä ratkaisuna suurelle perunaalalle.

t e k s t i t u o m a s r y t k y, k u vat a n n e p e n t t i l ä j a t u o m a s r y t k y

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 47

1

URAKOITSIJAN PERUSKONE Claas RotoCut 255

Kari Heikkinen on pitkän linjan paalausurakoitsija. Käytössä on jo neljäs Claas-paalain ja toinen RC 255. Sillä syntyy vuodessa noin 7000 ytimestään lähtien tiivistä paalia.

PAALISTA TULEE HUOMATTAVASTI TIIVIIMPI HETI KESKELTÄ LÄHTIEN. » LÄHTÖKOHDAT Kangasalta oli yksi Suomen ensimmäisistä pyöröpaalausurakoitsijoista. Ura alkoi vuonna 1987. Urakointia ­tuli nyt täyteen 22 vuotta. Menossa on kuudes paalain, joista neljä viimeistä ovat olleet­­Claaseja. Kaksi ensimmäistä olivat Claas 46:ia, nyt on käytössä toinen RC 255 -malli.

Urakointi on aikojen ­kuluessa muuttunut. Alkuaikoina ­paaleja tehtiin toiseen tahtiin kuin ny­kyään. Parhaimpina vuosina ajettiin pitkälti yli 10 000 paalia kaudessa. Alueen maatalous on muuttunut voimakkaasti, ja myös työn luonne on muuttunut parissakymmenessä vuodessa täysin. ­Aikaisemmin suurimpia työllistäjiä olivat karjatilat. Nyt niiden määrä on vähentynyt ja tilalle ovat tulleet hevostilat.

Vuosittainen paalimäärä vaihKARI HEIKKINEN

48 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

telee. Keskimäärin Heikkinen tekee 7000 paalia kaudessa. Se jakaantuu kuivaan heinään, säilörehuun ja olkeen.

– Meille erillinen paalain ja käärijä ovat paras ratkaisu. Monilla asiakkailla ei ole koneita, joilla siirtää yhdistelmäkoneella tehtyjä paaleja ehjinä pois pellolta, joten paalien varastointi hoituu käärinnän yhteydessä, kertoo Heikkinen.

– Merkin vaihtoon ei ole ollut tarvista, varmatoiminen ja yksinkertainen kone. Urakoinnin kannalta juuri varmatoimisuus on ykkösasia. Asiakkaiden luottamus on pystyttävä säilyttämään, sesongin keskellä ei ole varaa seisottaa konetta remonttien takia.

Kestävyydestä Heikkinen kertoo esimerkin, ensimmäinen ”neljäkutonen” on vieläkin ­käytössä uudella omistajallaan. Sillä on paalattu noin 50 000 paalia.

» TEKNIIKKA -pyöröpaalai­ essa yhdistyvät kiinteä- ja m muuttuvakammioisen paalaimen hyvät ominaisuudet. Kiinteäkammioisen telarullakoneen edut ovat yksinkertainen ja vahva rakenne.

Muuttuvakammioisen etuna on keskeltä asti tiivis paali.

RC-paalaimen kammion yläosan kolme telaa painuvat alas paalauksen aloitusvaiheessa, alkaen tiivistää paalia heti massan alkaessa virrata koneeseen. Paalista tulee huomattavasti tiiviimpi heti keskeltä lähtien, mikä on erityisen tärkeää säilörehun laadun kannalta. Paalissa on vähemmän ilmaa ja virhekäymisen mahdollisuus on vähäisempi.

Paalin löysän keskiosan ­haitat korostuvat vielä entisestään, jos paaleja kuljetetaan pellolla käärintäpaikalle piikeillä. Keskeltä löysässä paalissa piikin reikä venyy ja sinCLAAS ROTOCUT

2

Melica kivennäiset huippuedullisesti!

i säkk Suur

207,-

.0%) g (alv /600k .kulut +toim

1) Siitäs se taas lähtee. Kauden ensimmäinen paali tuli valmiiksi ja uutta tilausta tulee Kari Heikkisen kännykkään. Jos entinen tahti säilyy, niin vielä on jäljellä 6999 paalia ennen syksyä.

2) MPS-telasegmentti Claas Rollant 355 RC -mallissa.

Paalaimella pitkä historia Saksalainen Claas tunnetaan laajalti puimureistaan, mutta tuotantonsa se kuitenkin aloitti heinän ja oljen keruu- ja paalauskoneilla. Yhtiö on perustettu 1914, mutta ensimmäinen maailmansota sotki suunnitelmat ja varsinaisesti tuotanto päästiin aloittamaan vuonna 1919.

Tällöin yhtiö myös muutti nykyiseen sijaintipaikkaansa Harsewinkeliin.

Paalaintehdas sijaitsee Ranskan Metzissä, lähellä Saksan rajaa. Claas patentoi oman solminlaitteensa jo tuolloin. Se on säilynyt periaatteiltaan samanlaisena näihin päiviin saakka, myös Quadrant-suurkanttipaalaimissa. Ensimmäisen pyöröpaalaimensa Claas julkaisi 1976, jolloin päivänvalon näki ensimmäinen kiinteäkammioinen telarullakone 85. Vuoteen 2006 Metzin tehdas oli valmistanut 80 000 Rollant-pyöröpaalainta. Rollant on maailman eniten myyty säilörehupaalain.

ne jää suurempi ilmatasku, joka on haitallinen.

» TULOKSET – RAKENNE ON VAHVA , käy-

töstä johtuvaa kulumista tietysti ilmenee väkisinkin. Kiviä menee rehun ­joukossa silppuriin ja terät tylsyvät, Heikkinen toteaa.

Huolto on helppoa, koska kaikki kohteet ovat näkyvillä.

– Isoimmat ongelmat yleensä syntyvät silloin, kun noukin törmää johonkin heinän sisällä olevaan kiinteän esteeseen, mutta koneesta itsestään johtuvaa harmia on ollut vuosien varrella vähän.

Haastattelupäivänä Heikkisellä oli kesän ensimmäinen paalauspäivä ja kohteena olivat Liuksialan kartanon pellot. Kone oli aamul-

la otettu varastosta ja kytketty traktorin perään. Syksyllä Heikkinen oli puhdistanut koneen pesemällä noukkimen ja rasvaamalla laakerit, sekä ruiskuttamalla öljyä metallipintoihin.

– Muuten en nykyään paalainta enää pese. Alkuvuosina pesin koko koneen ja samalla muutaman laakerin sisäpuoleltakin, mistä seurasi ylimääräistä remonttia.

Käynnistettäessä ei koneesta kuulunut ylimääräisiä ääniä, joten suunnistimme pellolle. Ensimmäinen paali syntyi ilman ongelmia.

– Kyllä tällä taas kesän pärjää, totesi Kari Heikkinen potkiessaan tiukkaa paalin päätyä. e teksti ja kuva seppo n y k ä n e n

Mureinen lypsykivennäisseos nautakarjalle • laidun- ja säilörehuruokintaan. Maittava. Monipuolinen magnesiumsisältö - nurmirehujen hyväksikäyttö tehostuu. Riittävä kivennäisten saanti huippulypsyssäkin.

i säkk Suur

Mureinen kivennäisseos kasvaville naudoille ja korkeatuottoisille lypsylehmille

240,-

.0%) g (alv /600k .kulut +toim

• laidun- ja säilörehuruokintaan kesällä ja talvella. Sis. runsaasti kalsiumia sekä biotiiniä sorkkaterveyden varmistamiseksi.

Mureinen kalsiumvapaan erikoiskivennäinen lypsylehmien tunnutusruokintaan.

Lava

250,-

.0%) g (alv /500k .kulut +toim

• Turvaa onnistuneen poikimisen ja tuottoisan lypsykauden • Luomuhyväksytty!

315 € / 750 kg lava 293 € / 750 kg lava Myös edullisesti Mestarin Ape -kivennäiset. Kysy!

Mestarin Ape kivennäinen

• edullinen peruskivennäinen seosrehuruokintaan • 1000 kg/ssk tai 1050 kg/lava

Mestarin ApePlus

• korkea E- vitamiinipitoisuus • tuoreviljalla, kokoviljasäilörehulla ja happosäilötyllä viljalla ruokittaessa, lypsäville ja nuorkarjalle, 1000 kg/ssk

Mestarin Ape TuplaPlus

• lypsäville ja hiehoille • sis. sorkkaterveyttä parantavaa biotiinia, 85 mg/kg • runsaasti ADE-vitamiinia, 1000 kg/ssk Hintoihin lisätään rahti ja alv 12 %.

Kampanjatarjous voimassa 15.3. - 31.3.2010. Toimitukset toukokuun 2010 loppuun mennessä. Osa kaupoista myy tuotteet varastosta !

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

RaniWrap kiristekalvot Kotimaista takuulaatua

Rani Plast on edelläkävijä.

Pyöröpaaliverkot

• Tehostettu UV-suoja - suojaa rehusadon ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin • Tehostettu liimautuvuus - runsas• liimainen kolmikerroskalvo!

- varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin • Tehostettu takuu - 3 vuotta ostopäivästä ohjeiden mukaisesti säilytetyille kalvorullille • Tehostettu laadunvalvonta - koostuu tuotannossa, laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa toteutetuista laadunvalvontakokeista

Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 %: Lujempi sidonta vähemmän verkkoa!

• moderni kudontatekniikka ja oikea raakaainekoostumus takaavat hyvän leviämisen paalin reunasta reunaan • verkon loppumisesta ilmoittava 30 m juova • erinomainen toiminta kaikissa koneissa • tuplaraidoitus helpottaa asennusta • kehitetty yhteistyössä Claasin kanssa

Rani Aumakalvot

Paalauslangat

Kolmikerroskalvo ensiluokkaisista polyeteeni raaka-aineista, joka on osoittanut erinomaisuutensa jo vuosikymmenien ajan.

K-Agro Sisal paalauslanka 2 x 9 kg 200 m/kg. Ympäristöystävällinen, toimii kaikissa koneissa, myös risupaalaukseen.

K-Agro Paalauslanka kovapaalaukseen 2x5 kg/rll 400 m/kg, oranssi muovilanka

K-Agro Paalauslanka pyöröpaalaukseen 2x5 kg/rll, 600 m/kg, valk., muovilanka.

Saatavana nyt myös 300 m Jumbo-rullina.

Alusmuovi väritön (Vakuumimuovi) • Ohut alusmuovi aumakalvon alle

• Vähentää hapenläpäisyä

K-MAATALOUS

Aholan maatalousyhtymä luottaa Claasiin. Menossa on jo kolmas saman merkkinen paalain. Aikaisemmat olivat mallimerkinnältään 46. Nykyinen paalain on merkin ensimmäinen yhdistelmäkone.

TEKEE TIUKKAA PAKETTIA Claas Uniwrap 355

RO 355 RC ­ niwrap on selkeä. Erillisen runU gon päälle on nostettu Rollant 355 RC -paalain ja kaksivartinen automaattinen käärintälaite. Alustassa on 550/45x22,5 renkaat.

Paalaimen ja käärintälaitteen toimintoja ohjataan Communicator-ohjaimella. Kone saadaan toimimaan täysin ­automaattisesti.

Noukkimelta heinä kulkeutuu sullojalle, joka puristaa sen 16 terän läpi paalikammioon. Kammion yläosassa on MPS-tela­segmentti, joka taittuu alas kohti kammion keskustaa ja alkaa tiivistää paalin keskiosaa hyvissä ajoin.

Paalin tultua täyteen paalain aloittaa verkotuksen, avaa paaliluukun ja siirtää paalin käärintäpöydälle. Samalla paaliluukku sulkeutuu ja paalikammio paineistuu automaattisesti. Paalausta voidaan jatkaa välittömästi luukun sulkeuduttua ja käärintälaite työskentelee paalauksen aikana.

Käärintälaitteen automatiikassa on toiminto muovin katkeamisen varalta, kesken jäänyt paali kääritään loppuun yhdellä rullalla. Paalinkäärintään kuluu kahdella varrella aikaa noin puoli minuuttia.

Pysähdys verkotuksen ja lastauksen takia on 15–25 sekuntia.

Eri toimintoja voidaan ohjata käsikäyttöisesti, kuten esimerkiksi verkotuksen aloittaminen ja paalin pudotus. Etenkin paalin pudotus kannattaa tehdä käsin. Silloin voi paalin siirtää sopivampaan paikkaan, vaikkapa pois päisteestä, jossa se voisi olla tiellä seuraavalla kierroksella. Käärintälaite on mahdollista irrottaa ja käyttää pelkkää paalainta.

TEKNIIKALTAAN

MERKIN VAIHTAMISTA ei Aholassa suuremmin mietitty, koska edellisten kanssa ei ollut isoja murheita.

– Monesti kuulee puhuttavan, että paalit jää yhdistelmäkoneella pitkin peltoa. Ei meillä ainakaan, sanoo Asko Ahola.

– Tällä voi ajaa käsikippauksella ja kuljettaa paalia mukanaan lähemmäs varastopaikkaa. Erityisesti sen huomasi olkia paalatessa, kaikki paalit tulevat samaan päähän peltoa. Yhdistelmäkoneella ei voi myöskään käydä semmoista, että käärimeen tulee häiriö ja paalain on 50 paalia edellä. Tässä jos tulee häiriö, niin korkeintaan puolitoista paalia jää käärimättä.

Haastattelun aikaan paalain oli ollut Aholassa käytössä kesän 2008, jolloin Aholat paalasivat sillä yli 2000 paalia.

– Kokemusten perusteella näyttää siltä, että yhdistelmäkone on meidän käyttöömme ainoa oikea laite. Hankinta on helpottanut työtä valtavasti, aikaisemmin

meillä oli erillinen käärintälaite ja siihen tarvittiin toinen mies jatkuvasti paalauksen aikana. Nykyään pellolla tarvitaan vain yksi mies ja traktori kerrallaan. Toinen voi sillä aikaa hoitaa navettatyöt ja ehtii vielä niittämäänkin edeltä.

Periaatteessahan yhdistelmäkoneen avulla yksi henkilö pystyisi tekemään kaikki työt yhdellä traktorilla. Ensin niitto, sitten paalaus ja käärintä, lopuksi paalien keruu. Koneen sekä irrottaa että kytkee takaisin muutamassa minuutissa.

– Paalaustyössä yhdistelmä­kone on lähes yhtä nopea kuin pelkkä paalain. Ainoastaan muovi­rullien vaihdossa kuluu ylimääräistä aikaa. Urakoimaan ei ole tarkoitus lähteä, vaikka tämä kone antaisi siihen mahdollisuuden.

Omaakin rehualaa on sen verran, että siinä riittää työtä ja rehut tulee tehtyä ­ajallaan. e

Asko Ahola sai kesän 2009 ensimmäiset paalit onnistuneesti pakettiin.

t e k s t i j a k u vat s e p p o n y k ä n e n 2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 51

Uudet ammattisahat sekä pääte- että harvennushakkuisiin!

Ammattipesurit K-maataloudesta!

Yli 75 vuotta puhdasta laatua ammattikäyttöön Ammattimetsurit ovat testanneet nämäkin uudet mallit Suomen Lapissa. Luotettavuus - kestävyys - varmatoimisuus ovat huippuluokkaa!

• Kevyt ja kestävä magnesiumvalurunko, aut. puolikaasutoiminto • Uudelleen käynnistettäessä vahvempi kipinä (MPI) • Tehokkaampi jäähdytys • Tehokas tärinänvaimennus • Helppoja huoltaa - mm. ilmansuodattimen puhdistus ilman työkaluja • Teräketjun kiristys sivulta ja uudet S-mallin korkit • Saatavana myös lämpökahvoilla

Dolmar PS-4605 • 45,6 cm³ • 2,6 kW • max. 14500 rpm • 5,1 kg

595,Dolmar MS-4510X Ammattilaisen raivuri vaativaan metsänraivaukseen.

Kuumavesikorkeapainepesuri Kärcher HDS 8/18 -4 MX Uuden sukupolven medium-sarjan pesuri ammattikäyttöön - tuotantotilojen ja koneiden pesuun.

• ECO-toiminto, toimii taloudellisemmalla lämpötila-alueella ja maksimaalisemmalla vesimäärällä.

• 20 m paineletkulla ja letkukelalla • Työpaine 30 - 180 bar • Vesimäärä 400 - 800 l/h

3.290,-

Korkeapainepesuri Kärcher HD 5/15CX Plus Helposti liikuteltava ammattipesuri rosterimännillä.

• 150 bar ja max. vesimäärä 500 l/h • Vakiona 10 m paineletkua kelalla • Rotojet turbosuutin • Kolmitoimisuutin

699,-

Voimakas, erittäin hyvin tärinävaimennettu 2,3 kW moottori. Paino vain 7,9 kg. Nerokas, käännettävä kulmavaihde. Vakiovarusteina raivausterä, siimapää, kolmilapaterä, valjaat ja kaksi teräsuojaa.

659,Hinnat (sis. alv 22%) voimassa huhtikuun 2010 loppuun.

K-MAATALOUS

Mikael Bexar esittelee Weidemann T4512 CC35 -pienkurottajan ohjauksen kääntökulmia. Kone on sekä ketterä että vakaa.

Olisikohan tämä peräti käyttäjän suunnittelema, aprikoi Mikael Bexar koeajettuaan pitkän viikon­lopun Weidemannin uutta T4512 CC35 -pienkurottajaa. Kurottaja joutui tosi testiin Bexarien maitotilalla.

KÄYTTÄJÄN SUUNNITTELEMA? Weidemann-pienkurottaja

oli tarjolla monenlaista askaretta Mikael ja Kenneth Bexarin maitotilalla Teerijärvellä. Mikael Bexar on selvästi ihastunut Weidemannin ominaisuuksiin. Se on mitoiltaan pieni, mutta silti tehokas. Nelipyöräohjaus tekee koneesta ketterän. Se on myös runko-ohjausta vakaampi. Jatkuva nelipyöräveto ja tasauspyörästön lukot takaavat pidon pahassakin paikassa.

Yksityiskohdat huokuvat perinteistä saksalaista laatua.

Kääntöympyrän ulkohalkaisija on vain 5,2 metriä. Kauhan nurkka piirtää kääntyessä ympyrän, jonka halkaisija on 6,8 metriä.

– Tämän kanssa pärjää vanhojenkin rakennusten sokkeloissa, sanoo Mikael.

Kone on vain 1,56 metriä leveä.

Korkeus on 1,94 metriä. Nostovoima on puomin jatke sisässä maksimissaan noin 1880 kg. Esimerkiksi trukkipiikkien keskeltä mitattuna nostovoima on 1200 kiloa. 1,3 metrin puominjatke täysin ulkona nostovoima on trukkipiikkien keskeltä 440 kiloa. Weidemann T4512 hoitelee kevyesti paalin kuin paaPIENKUROTTAJALLE

lin. Myös suursäkit tottelevat.

Kauhan kääntönivel ulottuu jatke ulkona 4,5 metrin korkeuteen. Kauhan huuli on tyhjennysasennossakin 3,6 metrissä. Isonkin apevaunun täyttö onnistuu ilman konstailuja.

Kolmisylinterinen, vesijäähdytteinen Yanmar-diesel on sitkeä ja antaa 22,5 kilowatin tehon. Hydrostaattinen voimansiirto tarjoaa kaksi nopeusaluetta. Huippunopeus on 20 kilometriä tunnissa. Akselien navoissa on planeettavaihteet. käyttäjäystävällinen kone, mainitsee Mikael Bexar.

– Ohjaamo on riittävän suuri, jottei synny ahtaan paikan kammoa. Se myös lämpenee nopeasti.

Kaikki tarpeeton on jätetty pois.

Hallintalaitteista tärkein on joystick, jolla komennetaan puomin ja kauhan liikkeitä. Se on Bexarin mielestä napakymppi toiminnoiltaan ja sijoittelultaan. Myös suunnanvaihto on sijoitettu joystickiin.

Käytön mukavuutta lisää työlaitteiden pikakytkentä. Kauhat ja trukkipiikit vaihtuvat ohjaamosta – POIKKEUKSELLISEN

nousematta. Paalipihdin lisähydrauliikka on kytkettävä käsin. Siihenkin on saatavissa pikakytkentälaite.

Weidemann tekee itse kauhansa ja kaikki muutkin työlaitteet. Se lisää turvallisuutta, koska aina voi olla varma laitteiden toimivuudesta ja yhteensopivuudesta.

Weidemann T4512 vaikuttaa todelliselta moniottelijalta. Ellei perusvarustus riitä, koneeseen voi hankkia jopa kolmipistenostolaitteen ja voimanottoakselin. Bexar arveleekin, että koneen suunnittelijat on pakotettu kuuntelemaan käyttäjiä. Kuljettajalla on käytössään kaikki tarpeellinen, mutta ei mitään turhaa.

Weidemann T4512 CC35 esiteltiin ensimmäisen kerran viime syksyn Agritechnicassa. Näillä näkymin pienkurottajien toimitukset alkavat elo-syyskuussa. Valmistajalla on yli 40 vuoden kokemus pienkuormaimien ja kurottajien valmistuksesta. Weidemannin uusi kokoonpanotehdas sijaitsee Saksan Korbachissa. e t e k s t i j a k u va j u s s i k n u u t t i l a 2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 53

VAKIOHALLISTA TOIMIVA PIHATTO Hannolan isäntien mielestä kaikkien hallien tulisi olla helposti sovellettavia monitoimitiloja. Tilan viisi Tuhti-hallia toimivat muun muassa kone- ja rehuvarastoina sekä pihattonavetoina.

tunnetaan Kymenlaaksossa tilana, joka tekee ennakkoluulottomia ja rohkeita ratkaisuja. Kouvolan Elimäellä sijaitseva yritys ­keskittyy nykyään emolehmiin ja pihvikarjatuotantoon. Useamman sadan eläimen laadukas hoitaminen edellyttää ensiluokkaisia tiloja.

Hannolan tilalla on totuttu luottamaan Tuhti-halleihin, sillä vuonna 1990 hankittu ensimmäinen konehalli on saanut seurakseen neljä kaveria. Kaksi viimeisintä on valjastettu eläimille kylmäpihatoiksi lähes vakioratkaisuja soveltamalla.

Vanhempi isäntä Matti Hannola ei näe asiassa mitään ihmeellistä.

- Itse asiassa kaikkien valmisMAATILAYHTYMÄ HANNOLA

54 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

hallien pitäisi olla luonteeltaan monitoimihalleja.

Vuonna 2006 hankittua 20x40 metrin vakiohallia muutettiin siten, että kummallekin pitkälle sivulle tehtiin neljä metriä leveät lipalliset terassit. Ne ovat osoittaneet toimivuutensa nuoremman yrittäjän Lasse Hannolan mielestä.

- Ne soveltuvat hyvin eläinten käsittelyyn ja niiden omatoimiseen ulkoiluun.

Hannolan miehet asettivat enemmän vaatimuksia lähinnä leveyden suhteen.

- Hallissa tulee olla mahdollisimman paljon vapaata tilaa, jotta kuivikkeiden ja rehujen koneelTOISELLE PIHATOLLE

linen käsittely onnistuu, valottaa Lasse ratkaisua.

Vuonna 2008 valmistunut, Weckman Steelin valmistama WSpihattonavetta onkin laatuaan ensimmäisiä Suomessa. Vakiomittaa suuremman leveyden vuoksi rakennuksen jokaiseen kantavaan kehään sijoitettiin kaksi kantavaa pilaria harjalinjan molemmin puolin. Ne hyödynnettiin ruokinta-aidan runkorakenteina. ei ole ollut omatoimisille Hannolan miehille mikään ongelma. Perustukset on tehty omana työnä yhden ulkopuolisen kirvesmiehen avustuksella. Hannolat ovat päätyneet umpisokkeleihin tavallisen pilariperustuksen sijaan.

- Umpisokkeli kestää paremmin koneellista pihattojen tyhjennystä, perustelee Matti.

Lasse harmittelee, että heillä hallitoimitukset ovat jääneet yleensä syksyyn. Säät ratkaisevat pystyHALLIEN KASAAMINEN

1

2

1) Uudessa pihatossa on tilaa ja ilmavuutta.

2) Vanha pihatto valmistui vuonna 2006.

tyksen onnistumisen, mutta Lassen mukaan itse toimenpide on selkeä ja nopea tehdä. Kolme rekallista tavaraa ei kauan kasassa viihdy.

- Pari päivää pulttaamista ja kokoamista, kolmantena päivänä on hallin runko pystyssä.

Viimeisin pihatto saa Lasselta varauksettoman tunnustuksen toimivuudestaan, ilmanvaihtoa myöten. Ensimmäiseen hän tekisi näin jälkikäteen pari muutosta, sillä kattoruoteet vaihtuisivat metallisiksi ja aluskate jäisi kokonaan pois. silmin ­nähden pihatoissaan ja tyytyväisiä ovat

3

3) Matti ja Lasse Hannolalla on itseuudistuva lihakarja.

isännätkin. Avarat ratkaisut mahdollistavat koneellisen ja joustavan työskentelyn. Kuivikkeen sopiva lämpötila edistää sen palamista ja tyhjennyskerrat jäävät minimiin.

Päivittäinen työskentely voi painottua eläinten käsittelyyn ja hoitamiseen. Askaretta piisaa yllin kyllin sadan emolehmän vasikoidessa, pääasiassa kevätaikaan.

Maanviljelijäksi syntynyt 27-vuotias Lasse jatkaa Hannolan tilan työtä luottavaisena isänsä tuella. Tuotantosuunta ja –ympäristö on rakennettu pitkällä tähtäimellä. e

ELÄIMET VIIHTYVÄT

WS-pihatto Hannola • Teräsrungon ulkoleveys 29 m ja pituus 42 m.

• Kehäväli 6 m, keskipilarien väli 4,8 m, tuuletusharja 2,3 m.

• Pinta-ala noin 1200 m², kattokulma 15 astetta.

• Katossa teräsorret, seinissä puuorret vaakaan ja profiilipelti pystysuun­nassa.

• 200 m² valolevyä kattopellin profiilikuviolla.

t e k s t i j a k u vat v e s a va i n i o

Suomalaista laatutyötä HydroBalance kevennys!

Laaja niittomurskainmallisto

• Elhon patentoitu HydroBalance kevennys vakiona tarkka maanpinnan seuranta • Tasainen niitto ja ilmava hyvin kuivuva karho • Nostolaitemallit 2,4 m - 3,2 m • Perhosmalli NM 800 Delta • Hinattavat 2,8 - 3,7 m • Etunostolaitemallit 3,2- 3,7 m

Kahden vuoden takuulla!

Piennarmurskaimet

Onliner paalain-/käärijäyhdistelmä

Side Chopper 420, 460 Pro

• TopCut: 13 terää • UltraCut: 25 terää • Isot pyörät, tuplateli - kantaa hyvin • Elhon ainutlaatuinen HydroBalance -noukkimen kevennys vakiona ja ainutlaatuinen laakerointijärjestelmä takaa kestävyyden • Ilmatiiviit ja hyvin säilyvät rehupaalit

• Korkea etupää - nielee hyvin vesakonkin • Avaran poistopuolen ja tilavan kammion ansiosta erittäin siisti työjälki • Suuri ulottuvuus - 460 Pro 4,6 m traktorin keskilinjasta - tuo tehokkuutta urakointiin • Vakiona 1,3 kg:n vasaraterät • Kaksinkertaiset heittosuojat; Elho 460Pro:ssa

ELHO V-Twin 600 Flex -nostolaitekarhotin UUTUUS! • karhottimilla rehu nostetaan maasta ja siirretään karholle ilmassa, 3-pistenostolaitteeseen tai etunostolaitteeseen

K-MAATALOUS

1

Konesuoja, maatilaverstas, navetta, talli, maneesi, konepaja, pienteollisuushalli, myymälärakennus, huoltoasema, asunto, kylmä tai lämmin varastorakennus...

Valmishalli taipuu moneksi.

2

VALMISHALLI SUUNNITELMI rakentaminen on valmishallien ehdoton etu. Se on onnistuu, koska valmistaja on vakioinut rakenneratkaisut mahdollisimman pitkälle. Modulimitoitus antaa kuitenkin sijaa yksilölliselle, tarpeen mukaiselle suunnittelulle. Eikä tuotantorakennuksen asiallisen kauniista ulkonäöstäkään silti tarvitse tinkiä, sen osoittavat monet toteutuneet ratkaisut.

K-maatalous-ketjulla on valikoimissaan kahden valmistajan valmishalleja. Vierumäkeläinen Weckman Steel valmistaa teräskehärakenteisia Tuhti-halleja ja WS-pihattoja. Niiden seinärakenne voi olla eristetty tai eristämätön. Seinämateriaali on yleensä teräslevyä, mutta myös puuverhoilu on mahdollinen. Edellisen aukeaman pihatto on Weckman Steelin valmistama, ja se esiintyy myös tämän sivun kuvassa 4.

Alavieskalainen Vieskan Elementti valmistaa eristettyjä ja eristämättömiä Pomo-puuelementtirakennuksia. Kattorakenteena ovat NR-ristikot ja ulkoseinissä on yleensä puuverhoilu, mutta teräslevyäkin käytetään etenkin keveämmissä varastorakennuksissa. Sivulla 10 esitellyn huoltoyrittäjän lämmin huoltohalli on Vieskan Elementin valmistama.

Näillä sivuilla on vain muutama esimerkki toteutuneista kohteista. Internetissä on lisätietoja ja kuvia: k-maatalous.fi, weckmansteel.fi ja vieskanelementti.fi.

KUSTANNUSTEHOKAS JA NOPEA

3

lähtee liikkeelle yleensä siitä, e­ ttä rakennuttaja tulee yrityksen edustajan puheille esimerkiksi ruutupaperille piirretyn suunnitelmaluonnoksen kanssa. – Ainakin, jos on kyse yksinkertaisemmasta rakennuksesta, esimerkiksi varastorakennuksesta. Vaativammissa kohteissa, kuten esimerkiksi karjarakennuksessa rakennuttaja palkkaa suunnittelijan.

Weckman Steeliltä kerrotaan, että rakenteiden suunnittelua varten tarvitaan lisäksi seuraavat tiedot: paikkakunta lumikuorman määrittämiseksi; lämmin vai kylmä rakennus; kokotiedot, eli leveys, korkeus ja kattokulma; pilareiden paikat, tarvittava kehäväli, ovien paikat ja koot sekä ikkuna-aukotus.

Lähtötietojen keruun jälkeen Weckman Steelin suunnittelija mitoittaa rakenteet mm. lumi- ja tuulikuorman suhteen. Esimerkiksi viereinen Hannola MTY:n pihaton katto on mitoitettu lumikuormalle 180 kg/m², johon on vielä lisätty varmuuskerroin 1,6. Rakennus on siis mitoitettu 288 kilon lumikuormalle. Helmikuun lopussa lumikuorma elimäkeläisillä RAKENNUSPROJEKTI

4

56 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

1) Pienteollisuuskäyttöön suunniteltu Tuhti-rakennus.

5

2) Tuhti-konehalli.

3) Tuhti-rakennus koneurakoitsijan toimipisteenä.

4) WS-pihatto, Hannola MTY, myös edellisellä aukemalla.

5) Aimo Kortteen Konepaja Oy:n toimitilat, Pomo.

6) Pomo-lypsykarjanavetta.

7) Linja-autohalli Orivedellä, Pomo-rakennus.

8) Hevostalli Ypäjällä, Pomo.

SSA

6

katoilla oli 160 kilon luokkaa neliölle, ja talvi oli poikkeuksellisen runsasluminen Etelä-Suomessa.

Yritys toimittaa rakennuttajalle tai pääsuunnittelijalle pääpiirustukset ilman asemapiirrosta: pohja-, poikkileikkaus- ja julkisivupiirustukset; perustuspulttien sijaintipiirustuksen perustusten suunnittelua varten; rakennepiirustukset kehistä ja tasopiirustuksen koko rakennuksesta; puutavaraluettelon sekä asennusohjeet.

Perustukset suunnittelee rakennuttajan hankkima paikallinen suunnittelija, ja rakennuttaja vastaa perustusten teosta. Rakennuttaja voi huolehtia pystytyksestä omatoimisesti, tai ostaa palvelun. Weckman Steelillä on lista pystytysyrittäjistä ympäri Suomen. e 7

SEINÄRAKENNE VOI OLLA ERISTETTY TAI ERISTÄMÄTÖN.

Teräsrakenteinen navetta Teräsrakenteisen eläinsuojan vahvuuksia ovat sekä pitkät kehävälit että pitkät jännevälit kehissä, eli hallin leveys.

Keskilinjan kantaviin pilareihin voi kiinnittää karsina- ja parsirakenteita. Suuret ovet ovat mahdollisia. Lisäksi vapaata, korkeaa ja valoisaa tilaa on paljon, jolloin ilmankierto toimii hyvin.

Teräsrunko on kestävä. Toki kestävyys on huomioitava rakenneratkaisuissa, mm. riittävän korkea sokkeli on karjasuojassa tärkeä. Kehärakenteen muoto on sinänsä selkeä ja yksinkertainen. Siinä on mahdollisimman vähän likaa kerääviä koloja.

Pintakäsittelylläkin on merkitystä. Weckman Steel upotusmaalaa runkopalkit, joten palkin sisäpuolikin on maalattu. Maalauksessa käytetään liuotinohenteisia maaleja, jotka saavat aikaan paksumman maalikerroksen kuin vesiohenteiset maalit. Teräsorret, kehien kiinnityspultit ja aluslevyt ovat kuumasinkittyjä.

Lisäksi kaikkien rakenteiden kestävyyteen vaikuttaa aina ilmanvaihdon toiminta, erityisesti kosteudenpoisto, sekä rakennuksen huolto ja puhtaanapito.

8

te ksti anne pentt il ä, ku vat va lmi staj at

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 57

Saammeko esitellä:

AIVAN UUSI

Kotitalo-mallisto!

Kotitalo-mallistossa on nyt peräti 63 aivan uutta talomallia, 48 perinteisellä tavalla rakennettavaa ja 15 avaimet käteenperiaatteella toimitettavaa Valmis Kotitaloa.

Turvaa talokauppasi onnistumisen

Nouda esitteet lähimmältä Rautia-talomyyjältä!

Ostaessasi Kotitalon saat veloituksetta vakuutuksen, joka turvaa taloutesi mahdollisen työttömyyden tai tapaturman aiheuttaman sairasloman varalta.

Kysy lisää Rautian talomyyjältä!

www.rautia.fi

Pyydä tarjous Kotitalosta 2.7.2010 mennessä!

Osallistut arvontaan ja voit voittaa Peippo-saunamökin, arvo noin 10 500,-

Voit osallistua myös tarjousta pyytämättä.

Lisätietoja arvonnasta saat Rautian talomyyjältä tai www.rautia.fi

Kotovaraisessa ruokinnassa naudat eivät saa riittävästi natriumia.

Nurmirehun natriumpitoisuutta on mahdollista lisätä säilöntäaineen avulla.

Säilörehuun lisätty natrium on naudoille luontaisin vaihtoehto.

NATRIUMIA SÄILÖNTÄAINEESTA

NURMIREHUN SÄILÖNTÄAINEEL-

on mahdollista vaikuttaa varsin tehokkaasti säilörehun natriumpitoisuuteen. Säilöntäaineen mukana lisätty natrium saadaan siirtymään säilörehuun ja edelleen eläinten ruokintaan sataprosenttisesti. Tämä edellyttää tietenkin huolellista ja tarkkaa säilöntäaineen annostelua ja esikuivatLA

tua rehua, josta ei erity puristenestettä.

Kemira AIV Nova -säilöntäaine sisältää kahdeksan prosenttia natriumia. Ohjeen mukaisella annostelulla (5 l/tonni) saadaan lisättyä 480 grammaa naudoille käyttökelpoista natriumia rehutonnille. Tyypillisessä esikuivatussa, 35 % kuiva-ainetta sisältävässä säilö­rehussa pitäisi siten olla lisättyä natriumia 1,37 g/kg ka.

Natriumin ja muidenkin kivennäisten pitoisuuden saa selville Artturi-rehuanalyysillä. Myös analyysituloksia tulkitsemalla voi arvioida onko säilöntäaineen annostelu ollut kohdallaan. on saanut erityisesti kehuja AIV Novan käyttäjiltä. Natriumpitoinen säilörehu maistuu hyvin naudoille. Ilmeisesti naudat pyrkivät korjaamaan natriumin puutettaan ensisijaisesti syömällä enemmän säilörehua.

Maittavuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös säilörehun käymislaatu. AIV Novan monipuolinen koostumus soveltuu erinomaisesti esikuivatun säilörehun säilöntään. Muurahaishappo laskee rehun pH:n tehokkaasti, propionija bentsoehappo estävät homeiden ja hiivojen kasvua syöttövaiheessa.

Lisääntynyt säilörehun ­syönti SÄILÖREHUN MAITTAVUUS

Na-pitoisuus g/kg ka 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0

Kemira AIV Nova

Muut rehut

Kemira AIV Novalla säilörehujen natriumpitoisuus on yli kolminkertainen verrattuna muihin säilörehuihin.

Lähde: Artturi-säilörehuanalyysit, kesä 2009

merkittävästi nautojen elintoimintoihin.

Sitä tarvitaan lihasten ja hermojen toimintaan ja mm. glukoosi- ja aminohappoaineenvaihduntaan.

Natriumin puutos näkyy välittömästi tuotannossa: lypsylehmillä maitotuotos pienenee ja lihanaudat hidastavat kasvuaan.

Natriumia kertyy kotovaraisista rehuista vain noin kymmenesosa tarpeeseen nähden, sitä on lisättävä ruokintaan. ­Ruokinnassa ­natriumtäydennys hoituu kivennäisrehuilla, mutta naudoille lajinmukaisempi vaihtoehto olisi nurmirehu.

Ongelmana on, että nurmirehut sisältävät luonnostaan varsin niukasti natriumia. Nurmiemme valtakasvit timotei ja puna-apila ottavat sitä maan kautta varsin huonosti. Suomessa käytössä olevan natriumlannoituksen lisäksi tarvitaan tehokkaampia keinoja säilörehun natriumtason nostamiseksi.

NATRIUM VAIKUTTAA

parantaa luonnollisesti myös eläinten tuotoksia. Valion Artturi-kivennäisanalyysien mukaan Kemira AIV Novalla säilöttyjen säilörehujen natriumpitoisuus on ollut yli kolminkertainen muilla säilöntäaineilla säilöttyihin rehuihin verrattuna.

Analyysien perusteella on helppo todeta, että säilöntäaineen kautta tehdyllä natriumlisäyksellä on erinomainen hyötysuhde.

Novasta saadut hyvät kokemukset edesauttavat AIV-säilöntäaineiden tuotekehitystä. Tulevaisuudessa on kenties mahdollista lisätä happosäilöntäaineessa säilörehuun myös muita naudoille tärkeitä hiven- ja kivennäisaineita. e teksti tuomo linnakallio, kemira k u va k a r i k a i pa i n e n

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 59

HEVOSEN RUOKINTA Osa 3: tamma ja varsa

Kantavan tamman ruokinta tähtää tamman hyvinvointiin ja varsan hyvään kehitykseen. Tiineyden loppuvaiheen ruokinnalla on merkitystä myös maidontuotannolle varsomisen jälkeen. tiineyden aikana jakautuu selkeästi kahteen vaiheeseen. Tiineyden ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana tammalla ei ole tiineydestä johtuvaa lisäruokintatarvetta. Tammaa ruokitaan ruokintanormien mukaan, eli tamman koon ja rasituksen perusteella, seuraten lihavuuskuntoa ja vireyttä.

Rehujen hyvä laatu on aina tärTAMMAN RUOKINTA

60 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

keää, mutta varsinkin tiineyden ensimmäisinä viikkoina homeiset tai muuten pilaantuneet rehut lisäävät varhaisluomisen riskiä. Vältä myös ruokinnan suuria muutoksia alkuvaiheessa ja tee ne myöhemminkin vähitellen. nousee rajusti tiineyden viimeisten kolmen kuukauden aikana. Tällöin muoTAMMAN REHUNTARVE

dostuu kaksi kolmasosaa syntyvän varsan painosta. Kahden viimeisen kuukauden aikana sikiön koko kaksinkertaistuu.

Sikiön hyvän kehityksen turvaamiseksi on erityisesti huolehdittava riittävästä hyvälaatuisen valkuaisen, kivennäisten ja vitamiinien saannista. Vajaus välttämättömistä ravintoaineista heikentää myös tammaa, pidentää tiineysaikaa ja vähentää tamman maidontuotantoa varsomisen jälkeen.

Tärkeitä ovat erityisesti ADE-vitamiinit, kalsium ja fosfori. Irtopalojen muodostus voi alkaa varsalla jo sikiöaikana, jos tamman ravinnon kalsium-fosfori–suhde ei ole

oikea. Ca- ja P-saantimäärät vaikuttavat toistensa imeytymiseen.

Luun muodostukseen vaikuttaa myös kuparin, sinkin, mangaanin ja raudan saanti. Niitä varastoituu kehittyvään sikiöön erityisesti viimeisten kolmen tiineyskuukauden aikana. Tamman maitokin sisältää niitä vain vähän.

Myös rehujen energiapitoisuuteen on kiinnitettävä ­huomiota tiineyden loppuvaiheessa, koska kasvava sikiö rajoittaa rehun syöntiä viemällä tilaa tamman ruoansulatuskanavalta. Yksi vaihtoehto on korvata osa väkirehuannoksesta energiapitoisella kasviöljyllä.

Rehulaskennan tarkkuuden parantamiseksi myös heinän ja kauran rehuarvot tulisi tietää, tarvittaessa analysoida.

VAHATIPPOJEN ILMESTYTTYÄ

nännien päihin lopetetaan väkirehuruokinta, eli noin 12-24 h ennen varsomista. Heinäkin rajoitetaan noin 3–4 kiloon vuorokaudessa, jottei tamman suolisto ole täynnä varsomisen aikana.

Syntyvää varsaa varten kannattaa ehdottomasti varata ennakkoon pieni annos tammanmaidonvastiketta. Vastasyntyneen varsan pitää saada ravintoa mahdollisimman pian, eikä tamman maidontuotanto välttämättä käynnisty heti. Valitettavasti joitakin tammoja myös menehtyy varsomiseen joka vuosi. Black Horse Instant Milk ja Krafft Milk sopivat myös pikkuvarsan lisäruokintaan.

Maidontuotanto on suurimmillaan varsan ollessa 2-3 kk ikäinen.

Imettävän tamman ravinnontarve on suuri, ja se tarvitsee myös paljon raikasta vettä. Laidun on hyvää ravintoa imettävälle tammalle, mutta se ei yksinään riitä. maistella eri rehuja emänsä esimerkkiä seuraten. Imetyksen loppua kohden tamman maidon ravintoarvo laskee ja määräkin vähenee. Varsan ravinnontarve kasvaa.

Varsa pitää totuttaa syömään riittävästi väkirehuja hyvissä ajoin ennen vierottamista. Jos tamma on mustasukkainen rehuannoksestaan, on varsan rehunsaanti varmistettava. e VARSA ALKAA PIAN

Lähteet: Hevostietokeskuksen ruokintasivut, prof. Arne Lindholmin luento Siitostamma, Tieto tuottamaan -sarjan julkaisu Hevosen ruokinta ja hoito sekä rehuvalmistajien nettisivut.

Ruokintasuositukset, MTT

paino kg* ry

ME MJ

g srv

g CA

gP

Kantava tamma, viim. 90 pv

450

5,7

67

450

34

23

550

7

82

550

41

27

600

7,6

89

600

45

30

Imettävä tamma, 1.-3. imetyskk

450

8,2

96

900

41

27

550

10

117

1100

50

33

600

10,9

128

1200

55

35

Vierotettu varsa, 6-12 kk**

450

4,5

53

450

30

20

550

5,5

64

550

36

24

600

6

70

600

40

27

*Elopainoluokka vastaa keskimääräisiä painoja: suomenhevonen 540-550, lv-ravuri 440-450 kg ja lv-ratsu 560-590 kg. Vierotetun varsan painoluokka odotetun aikuispainon mukaan. **Varsan rehuannoksessa on oltava 0,5-0,6 % tai 6,3-6,5 g/ry lysiiniä, joka on tärkeä aminohappo.

Rehulaskelman Kuiva- srv ry MJ Ca P rehuarvot* aine-% g/kg ka /kg ka /kg ka g/kg ka g/kg ka Kuivaheinä, hyvälaatuinen

83

90,0

0,85

9,9

2,5

2,5

Kaura, hyvälaatuinen

86

93,8

1,03

12,1

0,8

4,0

Black Horse Tammarehu

91

136,5

0,80

9,4

91,0

27,3

Krafft Groov 90

87

78,3

0,69

7,8

7,0

4,4

*Heinä ja kaura analyysituloksesta, tiivisteet valmistajilta.

Esimerkki 1, kaura-tiiviste

Heinää

kg kg ka ry

8,0 7,5 6,6

srv g

Ca g

P g

598

17

17

Kauraa

1,2

1,5

1,0

97

1

4

Black Horse Tammarehua

0,3

0,2

0,3

37

25

9

Yht.

7,9

732

42

28

+Nuolukivi tai suolaa.

Esimerkki 2, täysrehu Heinää

7

5,8

4,9

523

15

15

Krafft Groov 90

3,5

3,0

2,0

238

21

13

Yht.

7,0

761

36

28

+Nuolukivi tai suolaa ja hieman ruokintakalkkia.

Tamma- ja varsarehut Valkuaista ja energiaa /kg ka g srv ry MJ Täysrehut: Krafft Groov 90

78,30

0,67

7,83

Krafft Groov 125

108,75

0,85

10,00

Black Horse Tammarehu²

136,50

0,80

9,36

Black Horse Varsarehu

133,40

0,80

9,36

Black Horse Breeder³

198,50

1,10

12,87

Krafft Pluss Protein

193,60

0,79

9,24

Tiivisteet¹:

¹Käytetään yhdessä kauran kanssa. ²Sekä imettäville että kantaville tammoille tiineyden alusta lähtien. ³Breeder sopii myös Basic-täysrehun kanssa, kauran kanssa syötettäessä tarvitsee kivennäislisän.

Ry historiaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus päivittää rehutaulukoita ja ruokintasuosituksia keväällä 2010. Merkittävin muutos on energia-arvojen ilmoittaminen jatkossa muuntokelpoisena energiana rehuyksiköiden sijasta.

ME:n yksikkö on megajoule, MJ. Myös hevosten vitamiini- ja kivennäissaantisuositukset päivitetään. Lisäksi MTT:n verkkopalveluun tulee laskurit helpottamaan rehuarvojen ja rehuseosten laskemista.

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 61

POLTTOPUUVERSTAS Enemmän klapeja vähemmällä työllä Polttopuun tekeminen onnistuu myös ilman perinteistä punttitreeniä rankojen ja klapien kanssa. Jo klapikonetta ruokkiva syöttöpöytä helpottaa työtä suunnattomasti.

Tapani Hovi on tehnyt ja toimittanut klapeja Lahden ympäristöön kymmenisen vuotta. Hän on kuivannut klapeja erilaisissa kuivureissa ja varastoinut niitä entisessä mullikasvattamossa.

– Tila loppui aina kesken ja siirtoihin meni paljon aikaa, ­Hovi kertoo.

Hovi pääsi eroon märan klapin kanssa pelaamisesta, kun ryhtyi kuorimaan koivurangat kevyesti keväällä. Tuuli ja aurinko kuivaavat ilmavaan paikkaan tehdyt rankapinot.

Puut kuoritaan vanhoilla koneilla, joita käytettiin kuitupuun kuorimiseen ennen tehdaskuorintaa. Päivässä käsittelee noin 50 kiintoa, vaikka iän tuomat varaosamurheet vaivaavatkin tehokkaita koneita, kertoo Hovi.

– Koivu kuivuu ­rankapinossa hyvin, kun kuorta on hiukan rikottu. Kuiva ranka säilyy peitetyssä pinossa ulkona odottamassa, eikä klapia tarvitse tehdä turhanpäiten varastoon seisomaan. Rankojen käsittely käy kuormaajalla ja valmista klapiainesta menee paljon pieneen tilaan. Kuorittu koivu myös ­palaa tavallista puhtaammin, luettelee Hovi rankana kuivaamisen etuja.

HOLLOLALAINEN

1

saumattomasti yhteen. Klapiverstas on asennettu entiseen kylmäilmakuivuriin. Osittain kuorittua, kuivaa koivurankaa pilkotaan sitä muKONEKETJU PELAA

62 • MAATILAN PIRKKA • 2/2010

kaa kun klapeja tarvitaan. Rangat nostetaan metsäperävaunusta kuormaajalla syöttöpöydälle ja siitä rullalla hihnalle. Klapikone

pilkkoo rangat klapeiksi ja kuljetin johtaa ne seulan kautta kasaan.

– Syöttöpöytä jätti raskaan ja hitaan käsityön pois klapinteosta.

Erittäin edullisesti!

kkoa n n E jous! tar

,5 9 8

2

HALLITAAN HYDRAULISESTI SAMOILTA SAAPPAANSIJOILTA.

Paras ranka on 10-15-senttinen, siitä tulee sopivasti neljä klapia. Pöydälle menee nyt puoli kuormaa rankoja, noin tunnin tarve. ­Pöytää mahtuisi jatkamaankin, mutta työn vaihtelu on myös paikallaan, sanoo Hovi.

Kaikkia toimintoja, myös syöttöpöytää hallitaan ­hydraulisesti samoilta saappaansijoilta. Ranka kulkee katkaisuun matolla ja klapin pituuden katsoo hyvin toimiva valosilmä. Maaselän Koneen Hakki Pilke 1x4 -klapikoneessa kaikki toimii omalla hydauliikalla, hihnoja koneessa ei ole. Halkaisulaite on yksinkertainen, nopea ja se on toiminut hyvin. Purut puhalletaan konttiin.

Rumpuseula viimeistelee työn ja puhtaat klapit ovat ­kuljetusta vaille valmiita.

Seulan jatkoksi on vielä tulossa kuljetin, jolla ­klapit saadaan suoraan lavalle. Tällöin erillinen lastaus etukuormaimella jää pois. toimitettua klapia talven aikana ei ollut mahdollista märillä klapeilla.

Asiakkaat ovat pääasiassa tavallisia omakotiasujia.

Markkinoinnin ykkösase on puskaradio. Käyttäjät ovat läNOIN 1500 IRTOKUUTIOTA

hellä, 30 km säteeltä löytyy ainakin 90 prosenttia asiakkaista.

– Kuljetusta varten on kapea kuorma-auto ja kahteen osaan jaettu vaihtolava. Sekään ei mahdu kaikkiin porttikonkeihin. Erät ovat pienentyneet vuosien myötä, kolme kuutiota on nykyisin jo iso satsi. Uusissa taloissa on lähes aina tulisijoja, mutta puuvarasto puuttuu, Hovi kertoo.

Kun kaikki klapi tehdään nyt asiakkaan tilauksen mukaan, voidaan myös tehdä tavanomaisesta poikkeavia mittoja ja valita rankaa käyttökohteen mukaan.

Hovi ostaa lähes kaiken koivupuun metsänhoitoyhdistykseltä. Silloin tällöin hän ostaa puuta myös suoraan yksityisiltä. e

UUSI 3-osainen BITO varastohylly

• saksalaista laatua! Nerokas palkin rakenne - vesi ei pääse valumaan palkin sisälle!

• saatavana jatko-osia ja muita varastointia helpottavia varusteita.

Perusmoduli sisältää:

• 3 päätyä (6 pylvästä), 2 kpl 3500mm korkea ja 1 kpl 3000mm • 8 vaakapalkkia, pituus 2700 mm, kantavuus/taso 2400kg • 3 etupylvään törmäyssuojaa, 6 aluslevyä + 6 lattiapulttia

Huom. hyllyillä olevat lavat tavaroineen eivät kuulu hintaan.

Täyttää tiukentuneet turvallisuusnormit / laatusertifikaatit : DIN EN ISO: 9001 (laatusertifikaatti), EN 15635 (hyllyjen turvallisuusnormi), GS L&S (laatusertifikaatti)

52 45900 00

/20 L

/209 L

Shell Harvella T 10W-30

teksti ja kuvat matti k a lli o

• Maatalouden yleisöljy bensiini- ja dieselmoottoreihin, myös traktoreiden vaihteistoihin (märät jarrut) ja hydraulijärjestelmiin.

1) Näillä klapeilla kelpaaa lämmitellä, vakuuttaa viisivuotias markkinointipäällikkö Eero Hovi.

2) Osittain kuorittua, kuivaa koivurankaa pilkotaan sitä mukaa kun klapia tarvitaan. Metsäperävaunusta kuormaajalla syöttöpöydälle, siitä rullalla hihnalle, motoketjulla poikki, vastaterää vasten halki ja kuljettimella seulan kautta valmiiksi klapiksi.

v.) (sis al ulut k . +toim

API CF-4/SF, API GL-4, MIL-L 2104D, CCMC D4, Ford M2C-159B, JD JDM J27, MF 1139/1144, ZF TE-ML 06, Caterpillar TO-2.

Tynnyrit rahtivapaasti perille toimitettuna! www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

AUTTAA PITÄMÄÄN METSÄT KUNNOSSA Nokka EK200

Markku Akonniemen mielestä energiakoura on hyvä isäntälinjan kone, jonka käyttäminen nostaa metsän kasvukuntoa.

Markku Akonniemi Soinista on työskennellyt uudella Nokka EK 200 -energiakouralla viime syksystä alkaen. Tammikuussa käyttötunteja on kertynyt noin 250.

ei oikein ­mielletä kunnolla nykyisessä markkinatilanteessa, sanoo Akonniemi, jolla on varsin laaja näkemys metsänhoidosta yleensäkin.

- Metsä on ollut sijoituskohteena aina hyvä. Markkinat heilahtelevat, mutta metsän arvo on aina säilynyt. Nokan energiapuukouran kaltaisten laitteiden ­merkitys ei ole niinkään sen suorassa taloudellisessa tuotossa ja puutavarasaannossa, kyllä se tuotto löytyy pitkässä juoksussa metsän kasvukunnon kautta. Hoidettu metsä tuottaa aina, Akonniemi toteaa.

Energiakouralla korjatun puun määrää Markku Akonniemi ei ala arvuutella, koska osa ­naapureille tehdyistä puista on vielä ajamatta. Markku käyttää energiakouraa Nokka 5282 -­kuormaimessa. Korjattaessa järeämpää puuta talvella käytössä on sykeharvesteri.

METSÄN ARVOA

on ehtinyt kertyä sen verran Nokka EK200 -kourasta, että Akonniemi uskaltaa sanoa siitä mielipiteensä.

– Erinomainen isäntä­linjan kone. Energiakoura sopii pieneenkin kuormaajaan ja toimii matalla, 170 barin paineella. Monissa vanhemmissa traktoreissa on hydrauliikka jo hieman kulunut, eikä aivan täysiä paineita ole tarjolla. Suuret sylinterit antavat riittävästi voimaa matalammallakin paineella.

Akonniemi on kaatanut suurimman osan puista muiden metsissä, joten kouraa ei ole tarvinnut paljonkaan käyttää kuormauskourana, ilman kaatopäätä.

KÄYTTÖKOKEMUKSIA

- Huollon kannalta Nokka on helppo, ei tarvitse olla metsäkone­­koulun käynyt osatakseen käyttää ja huoltaa sitä. Yksinkertainen terä kestää käyttöä ja sallii käyttäjältään myös pieniä virheitä vahingoittumatta. Teroitukseen voi käyttää kulmahiomakonetta. Kourassa ei ole sähköliitäntöjä, joten ei tule sähköhäiriöitäkään, arvioi Akonniemi. kuormaajaan on yksikertaista: Irrotetaan kouran letkut ja ristitappi, sen jälkeen tehdään sama toisinpäin, ja koura on paikoillaan.

EK 200 -koura on yksinkertainen käyttää. Avataan leuat, jolloin tiltti kääntää sen katkaisuasentoon, siirretään kuormaajalla koura puun juurelle, käännetään oikeaan suuntaan ja puristetaan kiinni.

– Alle 20-senttinen puu katkeaa kertapuristuksella. Jos haKOURAN ASENTAMINEN

luaa kaataa suurempia, niin joutuu leikkaamaan kahdelta puolelta. ­Eihän sitä ole tarkoitettu niin suurille puille, mutta hyvä on kun katkeaa.

Lopuksi Markku sanoo,­­että kyllähän sitä voi vaikka millaisia ominaisuuksia haluta kaatokouraan, mutta se nostaisi hintaa.

– On hyvä, että on tällaisia yksinkertaisia, suhteellisen edullisia koneita tarjolla. Niillä metsänomistajat voivat korjata energiapuuta omatoimisesti ja samalla hoitaa metsiään paremmin kuin pelkällä käsipelillä.

Mikäs sen parempaa, saa lämmitysenergian edullisesti ja metsän tuotto kasvaa. e t e k s t i j a k u va s e p p o n y k ä n e n

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 65

PARHAAT RAKENNUSRATKAISUT!

TAPAHTUMAT NYT!

UUSIA K-MAATALOUKSIA JYVÄSKYLÄN K-maatalous

Puuelementtihallit Tallit ja maneesit Tuotantorakennukset Eristämättömät konehallit Eristetyt teollisuusrakennukset • Puuelementtirakentaminen on kustannustehokasta ja nopeaa.

• Pomo on tarvittaessa täydellinen paketti sokkelin päältä vesikattoon saakka.

• Elementtien valmiusaste ja laatu kestää vertailun erittäin hyvin

Pomo vakiotallit NETTOHINTAAN 1.3. - 30.4.2010 (Toimitus v. 2010) Esim. tilat 4 karsinalle, pesu-ja valjastilat (8,8 x 8,8 x 3 m) sekä rehuvarasto (8,8 x 6 x 3 m)

26.433,- (sis. alv 22%).

• Valmis paketti sokkelin päältä vesikattoon (ei sis. pystytystä, karsinoita, perustuksia eikä rahtia)

Perälä siirtyi 18.2. uusiin tiloihin Palokkaan, jossa avattiin K-Rauta Palokka (kuva oik). Tapahtumassa oli historian havinaa, sillä Perälän suku on harjoittanut alueella kauppaa jo 1800-luvun lopulta asti. Uusissa tiloissa kauppiaina toimivat Jussi ja Minna Perälä.

Kauppias Jussi Perälä pitää maatalouspuolen siirtymistä samoihin tiloihin rautakaupan kanssa luonnollisena, saman katon alta löytyvät maatalouden tuotantotarvikkeet, koneet ja rautakaupan tuotteet.

– Asennuspalvelut on merkittävä osa-alue. Olimme viime vuonna ketjun suurin asennuspalveluiden tarjoaja, eli meiltä ostetut K-Rau­dan koneet ja laitteet voidaan myydä myös asennettuna.

Maatalouskauppa on tärkeä osa liiketoimintaa, kokonaisliikevaihdosta se on 25 %:n luokkaa.

Päävastuu K-Maatalous Perälän toiminnasta on Markku Kauppisella, joka hoiti sitä jo edellisissäkin tiloissa. Tuomo Liukkonen on Markun oikea käsi, eli hoitaa rehu-, kasvinsuojeluaine- ja viljakaupan. Markku keskittyy enemmän konekauppaan.

– Maatalouskauppaa tällä alueell­ a on sinällään helppoa tehdä, koska maatalouden tuotantorakenne on monipuolinen. Eri tuotantosuuntien välillä tapahtuvat suhdanneheilahtelut eivät vaikuta niin paljon, kuin jos olisimme enemmän yhteen tuotteeseen keskittyneellä tuotantoalueella. Tilojen määrän väheneminen on laskenut asiakkaiden lukumäärää, mutta vastaavasti yksittäiset kauppatapahtumat ovat suurempia. Kauppaa tehdään laajalla alueella, välillä Uurainen – Hartola, kertoo Kauppinen.

Valikoimiin kuuluvat nyt kaikki maatalouspuolen tavarat ja tarvikkeet.

– Konekauppa on tärkeää, pelkällä tarvikekaupalla tässä ei pärjäisi. Meille tuli uusien tilojen myötä uudelleen valikoimiin rehut ja kivennäiset, jotka olivat poissa jonkun aikaa. Uutena tulevat mukaan hevostarvikkeet, josta odotukset ovat korkealla.

Hevosharrastus on voimakkaassa kasvussa ja se näkyy kasvaneena kysyntänä.

Uudet tilat tulevat varmasti kasvattamaan maatalouskauppaa ja rautapuolen ansiosta kokonaisvalikoima on laajentunut. Erityisesti

TAPAHTUMIA 2010

Teräshallit Maneesit ja pihatot Kone- ja varastohallit Konekatokset Lämpöeristetyt hallit • Itsekantava, kastomaalattu kotelopalkkirakenteinen teräskehä • Vapaata säilytystilaa seinästä seinään ja harjalle saakka • Asennus on helppoa ja nopeaa, sillä koteloksi hitsatut kehän rungot ovat vääntöjäykkiä ja tukevia • Kehä kootaan pulttiliitoksin maassa, jonka jälkeen valmis kehä nostetaan peruspulteille

Tuhti WS 11 -malliston halleista MARKKINATARJOUS 30.4.2010 saakka. Tutustu tarjoukseen kevätmarkkinoilla tai kysy tarjous heti! www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

HEVOSET 2010 -MESSUT

järjestetään Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa (entinen Pirkkahalli) 9.-11.4.

VILJA 2010 Kotkaniemi, Vihti 17.6.

OKRA 2010 -MAATALOUSNÄYTTELY Oripään lentokentällä

8.-11.7.

VILJELYOHJELMAPÄIVÄNÄ

28.7. ovat nähtävänä viljelykoeruudut ja ajankohtaiset koneet työnäytöksessä K-maatalouden koetilalla Hauholla.

KEVÄTMARKKINAT käynnistyivät K-maatalouksissa maaliskuun toisella viikolla, kun Turku järjesti ensimmäisen tapahtuman. Markkinahumuun kuuluu asiantuntijoiden ja kollegoiden tapaamista, monipuolista ohjelmaa, työnäytöksiä, asiantuntijoiden esityksiä ja edullisia tarjouksia.

Kevätmarkkinapäivät Alajärvi 16.4.

Alavus 12.4.

Eura 31.3.

Forssa 9.4.

Haapajärvi 24.3.

Huittinen 26.3.

Häijää 26.3.

Hämeenlinna 16.4.

Iisalmi 9.4.

Ilmajoki 9.4.

Jalasjärvi 17.3.

Jyväskylä 9.4.

Kajaani 23.4.

Kalajoki 9.4.

Kankaanpää 22.4.

Kannus 30.3.

Karjaa 25.3.

Kauhajoki 19.3.

Kauhava 9.4.

Kemijärvi 7.5.

Kitee 9.4.

Kiuruvesi 8.4.

HUHTIKUUN

KÄRKITARJOUKSET Haarukkavaunu 2000 kg

Kätevä varastoissa, esim. siirrettäessä trukkilavan päälle laitettuja koneita ja tavaroita.

• Kantavuus 2000 kg • Haarukan leveys 550 mm ja pituus 1150 mm • Tärkeimmissä kohdissa rasvanipat • CE-hyväksytty

26500 /kpl

K-Agro rengaseristin (100 kpl/pkt)

maatalousrakentajille uusi K-rauta-maatalous pystyy tarjoamaan kaikki palvelut saman katon alta.

ROVANIEMEN K-raudan tiloissa

aloitti toimintansa K-maatalouden uusi toimipiste 1.3.2010, avajaiset pidetään huhtikuun alussa. Tämä tarjoaa seudun maatalouksille rauta- ja maatalouskaupan palvelut sujuvasti saman katon alta.

Maatalouskaupasta vastaa Timo Kauppinen, joka on osoittanut ammattitaitonsa mm. voittamalla Mestarimyyjäkoulutuksen maatalouslinjan vuonna 2007. Yhteystiedot: Timo Kauppinen p. 044-788 0244, K-rauta Rovaniemi, Oijustie 8, 96320 Rovaniemi.

Peltor Alert kuuleva radiokuulosuojain Vaimentaa kovat ja vahvistaa heikkoja ulkopuolelta tulevia ääniä kuvuissa olevien mikrofonien avulla. Käyttöikä n. 100 h, paristot 2 kpl AA

HAAPAJÄRVEN K-maatalous-

-­ kauppiaat Tapani ja Tarja Reinikainen remontoivat KalajokiIisalmi-tien varressa sijaitsevan vanhan liikerakennuksen RautiaK-maatalous-kaupaksi. Uuteen myymälään tulee pinta-alaa noin 600 neliötä. Avajaisia vietetään toukokuussa.

– Raudan tuotteille on yhä enenevässä määrin kysyntää. Liiketoiminnan laajentamisella takaamme asiakkaillemme kilpailukykyiset hinnat, laajemman tavaravalikoiman ja monipuolisen palvelun, kertoo Tapani Reinikainen.

Reinikaisella on myös Rautia-­K-maatalous Nivalassa sekä K-maatalous Reisjärvellä.

Mukana kätevä akkuporakoneeseen kiinnitettävä väännin.

Vääntimellä saat helposti ja nopeasti ruuvattua eristimet tolppiin. /pkt

1990

8900 /kpl

TARJOUKSET Plussa-kortilla Laidunallas 600 l Valmistettu UV-suojatusta muovista.

Helppo ja nopea tyhjentää ison tyhjennysaukon kautta. Lisävarusteena uimuri.

Etu -10 %

26800 /kpl

Hinta ilman Plussa-korttia 298,-

Olli 1800 verkkopaimen Kokkola Konnevesi Kouvola Kuopio/Toivala Kuortane Kuusamo Lahti Lappeenranta Lappfjärd Lapua Lohja Loimaa Mäntsälä Nilsiä Nivala Nurmijärvi Orimattila Oulainen Oulu Peräseinäjoki Pielavesi Pori Porvoo

23.3.

23.4.

9.4.

26.3.

13.4.

5.5.

25.3.

8.4.

26.3.

17.3.

26.3.

9.4.

14.4.

24.3.

23.3.

13.4.

26.3.

7.4.

9.4.

16.3.

16.4.

26.3.

7.4.

Pudasjärvi Ranua Reisjärvi Riihimäki Saarijärvi Salo Seinäjoki Sodankylä Somero Suonenjoki Tampere Tervajoki Toholampi Turku Vaala Varkaus Veteli Vieremä Viitasaari Virolahti Virrat Vöyri Ylivieska Övermalax

30.4.

29.4.

25.3.

15.4.

23.4.

24.3.

12.3.

6.5.

26.3.

7.4.

19.3.

7.4.

31.3.

10.3.

23.4.

15.3.

26.3.

12.4.

26.3.

9.4.

26.3.

30.3.

8.4.

22.3.

Langaton 12 / 24 V peruutuskamerasarja

• Pakkaus sis. asennustarvikkeet ja Paimenen älykäs suomenkieliautomatiikka säätää set ohjeet iskun tehoa tarpeen • LCDmukaan turvallisesti värinäyttö ja tehokkaasti. Suurin iskuenergia: 9,7 J

Etu -12 %

39900 /kpl

Hinta ilman Plussa-korttia 455,-

Etu -13 %

S-piikin kärkiterät

(25 kpl/pkt)

Koko: 6 x 38 x 210 mm

900 /kpl

Etu -13 %

/kpl

Hinta ilman Plussa-korttia 450,-

S-piikki 12 x 32 mm

Hinta ilman Plussa-korttia 10,30

39000

Etu -11 %

4000 /pkt

Hinta ilman Plussa-korttia 45,-

Tarjoukset (sis. alv) ovat voimassa huhtikuun 2010 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TUNNETUT laatutuotteet! a Nokk + HR 4369 K pkt 2 MV95

-, 0 0 9 .

18 jaus. esioh ulinen 22%)

Jo yli 30 vuotta NOKKA -metsäkuormaimia!

• Tasainen ja vahva nostovoima koko liikealueella • Hydrauliletkut hyvin suojattu nivelkohdissa • Venttiilistöt vipuventtiilistöstä esiohjattuihin • Koko mallistossa alhaiset käyttöpaineet

NOKKA EK 200 ENERGIAPUUKOURA • Irrotettava katkaisuterä • Max. puun halkaisija 20 cm • Ei tarvitse erillistä hydrauliikkaa

Hydrainta sis. alv lut (H

+ toim

ku

Pienpuun kaato, järjestely nipuiksi ja kuormaus

4.890€

(sis.alv) + toimituskulut

KLAPINTEKO KANNATTAA AINA! t ulo a Ter ve Pilke i Hak k o ne k i p kla oille! p u ka

Nopeaan ja helppoon klapintekoon! Suurillekin puille! Hakki Pilke 1X • maks. 37 cm puulle Hakki-Pilke 2X S+ • iso 6,9 tn halkaisusylinteri • Hydraulinen hammasrullasyöttö - koko puu helposti klapeiksi • Katkaisu 13” laipalla - helppo huoltaa • Halkaisu 2 sylinterillä ja siirto 4 m:n kuljettimella

• Autom. halkaisun nopeutusventtiili • teräketjukatkaisu, 2,2 m syöttökuljetin HakkiPilke Green Speed (max. 42 cm puulle)

Hakki Pilke 60 OH pyöröterällä • hydr. 5,6 tn sylinteri • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokuljetin 3,2 m; puut suoraan kärrylle, pinoon tai varastoon • Traktori tai sähkömoott. käyttöisenä

Kolmivaihehaketuksen periaate: 1.Ensiöleikkaus 2.Lastun murto 3.Risunmurskaus

Farmi Forest CH 260 Vaativan käyttäjän hakkuri 260x320 mm syöttöaukko, vino puun rullasyöttö ja 3-vaihehaketus erottavat Farmin omaan luokkaansa • stokerikelpoinen hake kaikesta puusta • erinomainen puhallusteho • vankka kotelorakenne, 2-rivinen erikoislaakerointi

Farmi Forest CH 380 hakkuri Urakointiin ja kimppakoneeksi

• tehokas teräksinen syöttökuljetin • hyvänlaatuinen hake nopeasti pienellä polttoainekulutuksella, keskituotos 1m3/min • syöttöaukko 380x420 mm

Klapisäkki 1 m3 • Sopii FIN-lavalle

Hakki Pilke Eagle klapisirkkelit

• katkaisu pyöröterällä, halkaisu ruuvilla - edullinen ja perinteinen tapa tehdä polttopuita

2374463

Klapisäkki 1,5 m3

• Nostolenkit ylhäällä (8 kpl), alhaalla (4 kpl), hengittävä kudos, • kestävä 10771885

K-MAATALOUS

KAUPPIAS

K-MAATALOUS-KAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

Jani Koskelasta tuli helmikuun alussa Kokkolan, Toholammin, Kannuksen ja Lohtajan K-maatalous-kauppias. Vanhemmat Maija ja Tapani Koskela siirtyvät vähitellen eläkkeelle.

MAITOMAAKUNNAN KAUPPIAS Miten sinusta tuli kauppias?

Olen ollut mukana maatalouskaupassa koko lapsuuteni. Vanhemmat aloittivat kauppiaina vuonna 1981 ja olen ollut nuoresta kesätöissä kaupassa. Ensimmäinen vakituinen työpäivä minulla oli 18-vuotiaana, vuonna 1994. Olen ollut mukana hämmentämässä vähän joka tuotealueella, eniten pienkone- ja myymälämyynnissä. Aluksi työskentelin myyjänä lähinnä Toholammin kaupassa, Kokkolassa olen ollut vakituisesti vuodesta -98 lähtien. Muissa toimipaikoissa olen pyörähtänyt tuuraajana silloin tällöin. Opiskelin merkonomiksi oppisopimuksella ja suoritin K-instituutin esimies- ja kauppiasvalmennukset. Vanhemmat jatkavat vielä rinnalla jonkin aikaa ennen kuin jäävät eläkkeelle, he ovatkin hyvä apu ja turva.

Keitä ovat asiakkaasi?

Maidontuotanto on tällä alueella ylivoimaisesti suurin tuotantosuunta. Kokkolasta taisi tulla kuntaliitosten myötä Suomen suurin maitopitäjä viime vuonna, ja muutenkin lypsykarjatalous on täällä perinteisesti vahvaa. Lisäksi alueella on perunan- ja viljanviljelyä.

Myymälöistä Kokkola ja Kannus ovat melko puhtaasti maatalous-

kauppoja, Toholammilla ja Lohtajalla on myös rauta- ja puutarhapuolen tavaraa kuluttaja-asiakkaille.

Millaisia haasteita näet tulevaisuudessa?

Niitä asiakkaita on entistä vähemmän, jotka kerkiävät tulla myymälään, ja maatilatkin vähenevät koko ajan. Haasteena on miten pysymme kilpailussa mukana ja löydämme asiakkaille sopivia tuotteita. Maatalousalalla on kyllä puhuttu tulevaisuuden ongelmista niin kauan kuin muistan, ja aina on silti pärjätty. Eipähän ainakaan työ maistu puulle, kun ala kehittyy koko ajan. Siinä on vain pysyttävä mukana, kovalla työllä ja hyvien myyjien avustuksella.

Mistä olet ylpeä?

Olen ylpeä henkilökunnasta. He tekevät hommansa, eivät ­valita, ovat avuliaita ja hyviä työntekijöitä. Meillä on hyvä työilmapiiri, jonka ovat asiakkaatkin huo­manneet. e t e k s t i a n n e p e n t t i l ä , k u va e s a m e l a m e t s ä

Miten aiot kehittää kauppoja?

Pitää keskittyä olennaiseen ja pitää asiat simppeleinä.

Toholammin ja Lohtajan rautapuolen tuotevalikoimaa tullaan kehittämään edelleen, muita osa-alueita ja myymälöitä seuraan vielä. Suunnitelmiahan aina on, mutta niitä harkitaan tosi tarkasti ennen kuin lähdetään mitään toteuttamaan.

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 69

kas Nyt teho muri i peruspu s Claa 140 tor Domninkaaupan tarjous suora

€ 79V 0.%9) +0to0im.kulut (AL

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa

Tehokas APS - esipuintikela tuo tehoa ja tuottavuutta

Uusi ohjaamo - näköä ja näkyvyyttä.

Kaikki kohdallaan - kuljettajan unelma

UUTTA PUINTIMUKAVUUTTA JA 20 % LISÄÄ PUINTITEHOA Averon sydän on Claasin patentoitu APS-esipuintikelajärjestelmä, joka lisää puintikelan tehoa 20 %, nyt ensi kertaa tarjolla myös tässä kokoluokassa.

Malli Työleveys, cm Teho, hv

Claas Dominator 130 360 132

140H 390 132

• Uudet Lexion sarjan pöydät, saatavana myös taittuvalla pöydällä • Vääntävä CAT 6.6 Tier3 -moottori • Entistä mukavampi, tilavampi ja hiljaisempi VISTA 2-ohjaamo

Claas Avero

150HS 420 152

240 APS 430 198

Claas Tucano, 320 430 204

330 490 258

• Viljasäiliön tilavuus peräti 5600 litraa ja tyhjennys alle 2 minuuttia, tasapainoinen painonjakauma myös täydellä säiliöllä • Isot sivupaneelit, huoltoystävällinen rakenne

Tucano Hybrid

Claas Lexion

430APS 440APS 450APS 470APS 480APS 510APS 570APS 540 540 600 600 660 540 750 258 279 299 299 355 235 427

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa. www.konekesko.fi

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Täytä - leikkaa - vie postiin!

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

❒ Tilaan Maatilan Pirkka uutiskirjeen (Anna sähköpostiosoite yllä!)

Uusi tilaus: ❒ Maatilan Pirkka ❒ Åker Birka (ruotsinkielinen) ❒ Tilausosoitteen muutos ❒ Tilauksen peruutus VANHA TIETO

UUSI TIETO

K-MAATALOUS

Etunimi: Sukunimi:

VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5013119

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

01003 VASTAUSLÄHETYS

Puhelin: Matkapuhelin:

Tilatietoja: ❒ Viljelijä ❒ Koneyrittäjä ❒ Muu maataloudesta kiinnostunut

❒ Peltoa viljelyssä: ________ ha ❒ Siipikarjaa ❒ Metsää: _______________ ha ❒ Hevosia !

Uutuuastilan ❒ Lypsylehmiä: __________ kpl ❒ Perunan viljelyä a M Tilaa hköinen ❒ Lihanautoja ____________ kpl ❒ Marjanviljelyä sä Pirkan ❒ Lihasikoja _____________ kpl ❒ Muu: ______________________ IRJE! I UUT SK ❒ Emakoita _____________ kpl ___________________________ Voit päivittää tietojasi myös: netissä: www.k-maatalous.fi ”Asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

❒ Tietojani saa käyttää K-maatalousketjun markkinointiin. Allekirjoitus: www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Täytä - leikkaa - vie postiin!

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA ILMESTYY 9.9. sa : aih eit a mu un mu as

UUN? SVINSUOJELURUISK KA T EE ST RU VA ET MILLAIS A KSYN VILJAKAUPAST AJANKOHTAISTA SY ODEN YTTÖÄ YMPÄRI VU KÄ ON LÄ ÄL ER ET POLANN LA ÄIVÄ 2010 HAUHOL VILJELYOHJELMAP

2/2010 • MAATILAN PIRKKA • 71

PARASTA MUOKKAUSOSAAMISTA Multiva Top Line Super

Täysin uusi äesmallisto, joka on tarkoitettu sekä muokatun että muokkaamattoman maan kevätmuokkaukseen.

Multiva OPTIMA T600 joustopiikkiäes • Avara ja läpäisevä rakenne - toimii ongelmitta kevytmuokatullakin • Oikeaoppinen Multiva TerraFlex piikki - tasaisin muokkauspohja • Etuladassa kaksoisterälappu - paras murustus • Kaksoispalkkirunko - vahva ja kestävä rakenne • 250 mm renkailla ja jälkiharalla

• Työleveydet 6, 7 ja 8 m • Piikkinä on tavallista S-piikkiä huomattavasti korkeampi ja järeämpi Multiva Terra Super (12x65 mm), 8 piikkiriviä ja piikkiväli on 100 mm • Erittäin avara ja läpäisevä, mutta tekee kuitenkin tasaisen muokkauspohjan jopa kerta-ajolla, soveltuu käytettäväksi myös olkiäkeenä • Etulata ja varpajyrä ovat vakiovarusteena ja 2-rivinen jälkihara on lisävaruste

PARASTA KULJETUSTEKNIIKKAA AMMATTILAISELLE!

Uudistuneet Multiva TRM maansiirtovaunut Multiva TRM Pro

• Kantavuudet ovat 16, 18 ja 22 tn, raskaaseen urakointikäyttöön • Liikennevarusteet, louhoslava ja jousitus vakiona, pohjalevy täysleveä • Akseliston jousitus lisää rakenteiden kestävyyttä ja parantaa maantieominaisuuksia suurissa nopeuksissa • Pyörivä vetosilmukka pulttikiinnitt. • 2-toiminen puomijousitus • 3-aks. on varustettu takimmaisen akselin kitkaohjauksella

Multiva -rullapeite

• Takalaita voidaan avata peitteen ollessa päällä • Lisää lavan käyttötilavuutta • Saatavana TR Safe vaunuihin lisävarusteena

Multiva TRM HD

• Kantavuudet 12, 15 ja 18 tn, vaativat maatilakäyttäjät ja urakoitsijat • Saatavana mm. lakisääteiset liikennevarusteet

Multiva TRM Farmer - Edullinen hinta laadusta tinkimättä!

• Kantavuudet 10, 15 ja 18 tn • maatilakäyttäjät ja viherrakentajat • Lava on kauttaaltaan kulutuslevyä • jarrut vakiovarusteena

K-MAATALOUS