MaatilanPirkka0211

MAATILAN NRO 2 MAALISKUU 2011 www.k-maatalous.fi

VIHOLLISET PELLOILLAMME SEURAA RAAKA-AINEHINTOJA JA AJOITA HANKINNAT OIKEIN ESTÄ RESISTENSSI TORJUNTA-AINEILLE

MIKÄ KLAPIKONE SOPISI SINULLE?

V-Twin VT 600 Flex karhotin Tehokkuutta rehuntekoon, karhotus ja korjuu samalla ajolla • Etukarhotin yhdistää kaksi karhoa korjuukoneelle • Hydraulikäyttöinen • Monipuoliset kiinnitysmahdollisuudet: Etunostolaitekiinnitys vakiona Lisävarusteena: taakse traktorin 3 pistenostolaitteeseen tai etukuormaimen EURO pikakiinnitys sovite.

Puhdasta rehua Elholla!

ELHO Twin karhottimet Ainutlaatuinen vinokelatekniikka. Siirtää rehun puhtaasti nosto-heittoliikkeellä lähes ilman maakosketusta!

- Tehokas ja hellävarainen karhotus!

Elho Twin 460

Elho V-Twin 750

• Etukarhotin erityisesti tarkkuussilppurikäyttöön • Hydraulikäyttöinen, etukuormain- tai etunostolaitekytkentä • Hyödynnä tarkkuussilppurin koko teho yhdistetyillä karholla

• Työleveys 4,5 - 7,5 m • Kuljetusleveys vain 2,5 m • Karhon leveys 1 -1,5 m • Portaaton työleveyden säätö • Kapea ja matala kuljetusasento

Elhon kevättarjous!

Elhon kevättarjous!

Markkinatarjous!

Elho NM 280H niittomurskain

11.990,(sis. alv 23%) +toim.kulut

• Nostolaitemurskain järeillä kulmavaihteilla ja teräpalkin hammaspyörillä • Niittolautasia 7 kpl, kierrosluku 3100 rpm • Teräksiset sormet vastakammalla tekevät ilmavan ja nopeasti kuivuvan karhon • Täysautomaattinen laukaisulaite

Markkinatarjous!

Elho HNM 320P HB niittomurskain

19.950,(sis. alv 23%) +toim.kulut

Suomen suosituin niittomurskain 2000 -luvulla

• Erinomainen HydroBalance kevennysjärjestelmä • Parempi niittolautasrakenne: murskainosassa uudentyyppiset taotut sormet ja säädettävä vastakampa • Erittäin hyvä ja tasainen niittotulos

K-MAATALOUS

SÄÄSTETÄÄN ENERGIAA Energia on kallista ja kallistuu edelleen. Maaseudun energiaakatemia -hanke pyrkii tehostamaan energian käyttöä maatiloilla ja lisäämään tilojen omien, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. ENPOS-hanke pyrkii vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta maatiloilla.

Nyt jo moni talouskeskus lämpiää omalla puuenergialla. Oma sähkön ja traktoripolttoaineen tuotanto voi hyvinkin olla arkipäivää pikemmin kuin uskommekaan. Sitä odotellessa löytyy energiansäästömahdollisuuksia tavanomaisessakin viljelyssä.

Esimerkiksi tuotantomenetelmiä voi vaihtaa vähemmän energiaa kuluttavaksi: suorakylvö, muu ajokertoja vähentävä muokkaus- tai rehunkorjuumenetelmä, tai viljan murskesäilöntä.

– Tietenkin sillä edellytyksellä, että ne sopivat tilalle ja muuhun tuotantokokonaisuuteen.

Paljon on myös tehtävissä vaihtamatta tuotantomenetelmiä.

Energia-Akatemian seminaarissa Viikissä kerrottiin yksi hyvä esimerkki: Nurmikasvustojen ikää voi jatkaa täydennyskylvöillä toisesta vuodesta alkaen, jolloin nurmi uusitaankin tavanomaisen 3–4 vuoden sijasta 5-7 vuoden välein. Jos uudistettavia nurmihehtaareita on vaikka 80 vähemmän vuodessa, merkitsee se noin 2100 polttoainelitran säästöä.

Kannattaa vilkaista urakoitsijan kokemukset nurmen täydennyskylvökoneesta sivulta 42.

Käyttömäärän lisäksi säästämään on pyrittävä myös kustan­nuksia. Ostot on ajoitettava entistä tarkemmin. Katso PTT:n tutkijan vinkit sivulta 60.

Energian säästäminen merkitsee myös tuotantokustannusten laskua. Silti säästämisessäkin on rajansa. Jos siitä seuraa sadon, tuotoksen tai laadun menetyksiä, voi viivan alle yllättäen jäädäkin miinusmerkkinen ­luku.

Järkevä ja riittävä tuotantopanosten käyttö kannattaa aina.

Joten säästetään energiaa, mutta pidetään maalaisjärki mukana.

MAATILAN NRO 2 MAALISKUU 2011 www.k-maatalous.fi

VILJELY Pelloilla piilevät viholliset Punahome pilaa sadon Miten torjutaan tautiresistenssi?

Kasvinsuojeluruiskun parhaat varusteet Ajankohtaista viljakaupasta – mitä peltoon keväällä?

Rehuohralajikkeellakin on väliä!

Nurmen lannoitus kannattaa Perunan jaettu lannoitus voi tuoda lisää satoa

16 21 23 24 28 30 33 35

KONEET TopLine Super -äes Veikko Kuusisen tilalla Salossa Potila Maxer -äes Timo Latva-Koiviston tilalla Ilmajoella Smaragd-kultivaatorilla vientiä vuokrakoneena Nina-kylvökoneesta tuli urakoitsijan suosikki

36 38 40 42

KOTIMAINEN ENERGIA Mikä klapikone olisi sopivin?

Tuhti-halli toimii sekä klapikuivurina että varastona

44 48

KARJATALOUS Pienkuormaaja sopii konevuokraamon käyttöön Jalkalavavaunut kahden tilan käytössä Uusi mestari rehun säilöntään Niskaset käyttävät kotoisia rehuja Aperuokinta tuo lisäarvoa Heiskasten tilalla

50 52 55 56 58

Anne Penttilä anne.penttila@dialogi.fi

VAKIOT TRAKTORI KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730 ULKOASU Jukka Antikainen TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jorma Mattinen, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Kari Rautanen, Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller MEDIATILAN MYYNTI Mediamyynti, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI K-maatalous OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 71 PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.fi

Uusi Massey Ferguson 5400-sarja

4

HUOLTO

MF-huoltajat elektroniikkakoulutuksessa

8

YRITYSTERVEISIÄ

RaniPlastilta Teerijärveltä

15

ELINTARVIKE-SARJASSA

PTT:n tutkija Tapani Yrjölä AJANKOHTAISTA NYT TAPAHTUMAT NYT Pariisin SIMA-näyttely

60 11 64

KAUPPIAS

Risto Kangas Lapualta

61 2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 3

10 FAKTAA Uusi MF 5400-sarja

Massey Ferguson uudisti suositun 5400-mallisarjansa. Tärkeän teholuokan mallivalikoima laajeni. Alle 110 hevosvoiman traktoreihin tuli useita ominaisuuksia, joita on aiemmin totuttu näkemään vain suuremmissa koneissa.

4 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

OMA MAA MASSIKKA

Uusien MF 5400 -traktoreiden toimitukset alkavat loppuvuodesta.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 5

TRAKTORIN ETUPÄÄ ON UUDISTETTU KOKONAAN.

1

MF5400-SARJAN MALLIVALIKOIMA LAAJENEE,

mukaan tulee neljä uutta mallia. Nykyiset mallit 5425 (86 hv) ja 5435 (96 hv) korvataan malleilla 5430 (maksimiteho 92 hv) ja 5440 (maksimiteho 102 hv). Uusia malleja ovat 5420 (82 hv) ja 5450 (107 hv).

2 3

TEHO-PAINOSUHDE PA-

entisestään pienimmässä mallisarjassa.

Mallien 5420–5440 omapaino on 3800 kg ja mallin 5450 omapaino on 3900 kiloa.

RANEE

DYNA-4 -VAIHTEISTON

toiminnat säilyvät entisellään, mutta rakenne on kokonaan uusi. Se on optimoitu alle 110 hevosvoiman traktoreihin ja tarjoaa entistä korkeamman hyötysuhteen. Vaihteistossa on 16 nopeutta sekä eteen että taakse.

Kaikki ovat vaihdettavissa ilman kytkimen käyttöä.

4

on uudistettu kokonaan.

Etuakseli Dana 725 on uusi, samoin etukuormaimen kiinteä tukirunko. Etuakseliston uusi rakenne parantaa koneen vakautta ja käytettävyttä, sekä näkyvyyttä ohjaamosta.

5

TRAKTORIN ETUPÄÄ

ETUNOSTOLAITE JA ETU-

on mahdollista valita kaikkiin 5400-sarjan malleihin. Etunostolaite nostaa 2,5 tonnia.

VOIMANOTTO

6 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

6

on vakiona kaikissa malleissa. Se tarjoaa hyvän näkyvyyden kuormattaessa tai etukiinnitteiselle työkoneelle, tai työskenneltäessä sisällä rakennuksessa. Huoltokohteisiin on helppo päästä käsiksi, mutta ”luiskanokka”-design ei kuitenkaan vähennä moottorin jäähdytyksen tehoa. Laajat ilmanottoaukot varmistavat jäähdytyksen.

VIISTO KONEPEITTO

7 8 9 10

EI

OLE MUUTTUNUT:

Voimanlähteenä on edelleen Perkins-moottori mekaanisella ruiskutuksella, kaikissa 5400-sarjan malleissa. Nelisylinterinen ja 4,4-litrainen moottori on havaittu käytännössa voimakkaaksi, taloudelliseksi ja luotettavaksi. e Teksti Anne Penttilä, k u va M a s s e y F e r g u s o n

Mikä traktori?

TAKAVOIMANOTON

ohjataan sähköhydraulisesti, mikä ­parantaa sen toimintaa ja käytettävyyttä. Ulosottonopeudet 540, 1000 ja 540E valitaan keinukytkimillä. ­N OPEUKSIA

Massey Ferguson -mallit • 5420, max 82 hv, maksimivääntö 346 Nm • 5430, max 92 hv, maksimivääntö 379 Nm • 5440, max 102 hv, maksimivääntö 402 Nm • 5450, max 107 hv, maksimivääntö 416 Nm

ULOSOTTO 540 ECONOMY

on taloudellinen voimansiirtovaihtoehto vähemmän voimaa vaativiin töihin, joissa voidaan ajaa ­pienemmillä moottorin kierroksilla ja säästää näin polttoainetta.

UUSI KOLMIPISTENOSTO-

on sovitettu traktorin kokoon. Nosto on 10 prosenttia nykyisiä malleja nopeampi ja nostokapasiteetti on 4,3 tonnia. Myös nostogeometriaa on parannettu.

LAITE

VETOKOUKUN

on täysin uudistettu siten, että käyttäjälle on helpompaa päästä käsiksi hydrauli­yhteisiin sekä kolmipistekytkentöihin.

RAKENNE

Kenelle?

• Käyttäjälle, joka tarvitsee pienikokoista, ketterää ja suorituskykyistä traktoria, jossa on hyvä teho-painosuhde, hyvä näkyvyys etukuormaimelle ja mahdollisuus myös etunostolaitteisiin sekä etuvoimanottoon (lisävarusteita).

• Karja- ja viljatiloille, erikoiskasviviljelijöille, tienhoito-, yhdyskuntatekniikka- ja viherrakennusurakoitsijoille.

MONIKÄYTTÖINEN KOTIMAINEN

TUHTI-PERÄVAUNU

TUHTI WS 120D2 MAANSIIRTOVAUNU

UUTUUS! TUHTI WS 150D3 MAANSIIRTOVAUNU

Lava aitoa Hardoxia

• Uusi leveämpi lava (8 m3) - aitoa Hardoxia, uudistunut laitarakenne • Enemmän kantavuutta - 15 ton, putkipalkkirunko • 4-pyöräjarrut, 550/45-22,5 renkaat • Myös koneiden ym. kuljetukseen (kamilauta) • Saatavana myös viljakasetti

• Paino (520/50-17 ELS renkaat) 2.750 kg • Kantavuus 12 tn, 2-pyöräjarrut

Saatavana myös suurempi malli WS-160D2

TUHTI WS 80 Kantav. 8 tn, tilav. viljalaidoin 9,2m3, 400-15,5/14 renk.

TUHTI WS 120 Kantav. 12 tn, tilav. viljalaidoin 13,3 m3 TUHTI WS 140 Kantav. 14 tn, tilav. viljalaidoin 14,9 m3 , 2-pyöräjarrut TUHTI WS 170 Kantav. 17 tn, tilav. viljalaidoin 17,8 m3, 2-pyöräjarrut,

TUHTI WS 100 Kippiperävaunu • Kantavuus 10 tn, pulverimaalatut laidat, 400 - 15,5/14 renkailla • Kastomaalattu vahva putkipalkkirunko • Lisävarusteena vilja- ja korokelaidat !

vetopuomijousitus

Lisävarusteita Tuhti perävaunuihin: TUHTI-saranalaidat Aukeavat sivulle - Kätevä kuormata TUHTI-rehuvarustus Saatavissa WS 100 - WS 170 TUHTI-pyöröpaalikehikko

K-MAATALOUS

Massey Ferguson -traktorikoulutukset pidettiin tänä vuonna Tampereen ­Konekeskolla ja Sisu Powerilla Linnavuoressa. Koulutus keräsi tuttuun tapaan käytännössä koko huoltomieskaartin viimeisimmän tiedon äärelle.

KOULUTUS INNOSTAA YRITTÄJIÄ olivat traktorin elektroniikka ja vianhaku sekä Sisu Powerin moottorit.

- Keskitymme kursseilla olennaisiin asioihin ja jaamme ­sekä kentältä että valmistajalta hankittua tietämystä kaikkien huoltoyrittäjien käyttöön, kouluttaja Lars Hagqvist kertoo.

Koulutusjärjestelmä on ”Train the trainer”-tyyppistä. Konekeskon tekninen tukihenkilöstö hakee uutta oppia valmistajien koulutuksissa ja jakaa sitä Suomeen sovitettuna huoltomiehille ja asiakkaille.

Vuosittain hiihtolomaviikkojen aikaan järjestettävät kurssit ovat omiaan luomaan yhteishenkeä huoltoverkostoon. Kokemusten jakaminen nostaa ajankohtaiset asiat esiin ja niiden yhteinen pohtiminen antaa varmuutta ratKURSSIN PÄÄAIHEENA

8 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

kaisujen tekoon myös kentällä.

- Samojen asioiden kanssa painivilta kollegoilta tarttuu aina matkaan jotain hyödyllistä. Eikä tiedonjako lopu kursseihin. Toinen huoltoyrittäjä on usein ensim­mäinen, jolta kysytään neuvoa omien eväiden loppuessa, Sauli ­Parviainen toteaa. nykyaikaista traktoria. Lähes kaikkia toimintoja ohjataan ja tarkkaillaan sähköisesti. Kuljettajan antamia käskyjä toteuttaa useampi tietokone anturitietojen ja ohjelmiensa perusteella.

Kaiken ollessa kunnossa kone pelaa kuin ihmisen mieli. Toimintahäiriöt johtuvat useimmiten jonkin tavanomaisen liitoksen hapettumisesta tai vaurioitumisesta.

- Maadoitusten ja virran syöttöjen tarkastaminen on yhä tär-

keämpi ennakoiva huoltotoimenpide. Sen merkitystä ei voi liikaa korostaa, Hagqvist muistuttaa.

Kalibrointien tärkeydestä kertoo kurssilaisille jaettu vihkonen, jossa yksien kansien väliin on koottu MF-kalibrointiohjeet. Ne varmistavat, että huoltomiehen tärkeimmät ohjeet ovat aina käden ulottuvilla.

SÄHKÖ HALLITSEE

itse itseään ja ilmoittavat mahdollisista häiriöistä vikakoodeilla. Ne ovat tärkeitä vinkkejä vian paikallistamiseen ja korjaamiseen. Se ei kuitenkaan aina riitä.

Syvemmälle traktorin toimintoihin päästään huoltomiehen läppärillä olevalla diagnostiikkaohjelmalla. Sillä voidaan tutkia kojetaulua nopeammin asetuksia, ­kalibrointiarvoja, toimintoja ja JÄRJESTELMÄT TESTAAVAT

VARAOSAT • HUOLTOYRITTÄJÄT • HUOLTOPALVELUT

HUOLTO

Haluaisitko mekaanikoksi?

Konekesko järjestää yhteistyössä Työtehoseuran kanssa maatalouskoneiden mekaanikkokoulutuksen, joka alkaa 4.4.2011.

Hakuaika koulutukseen päättyy maaliskuun lopussa. Trainee-ohjelma kouluttaa osaajia maanlaajuisesti sekä omiin huoltopisteisiin että maatalouskoneiden huoltoverkostoon.

Trainee-ohjelma koostuu kuuden kuukauden rekrytointikoulutuksesta ja 18 kuukauden oppisopimuskoulutuksesta. Rekrytointikoulutuksesta puolet opiskellaan käytännönläheisesti oppilaitoksessa ja puolet on työssä oppimista Konekeskon sopimushuoltokorjaamoilla. Tavoitteena on solmia työ- tai oppisopimus koulutuksen hyvin suorittaneiden kanssa. Oppisopimuskoulutuksen aikana maksetaan palkkaa.

Koulutus toteutetaan TTS:n tiloissa Rajamäellä, Konekeskolla Vantaalla sekä laitevalmistajien tiloissa. Hakijoilta edellytetään teknisen alan ammattikoulun suoritusta tai vastaavaa teknistä kokemusta. Erityisesti arvostetaan käytännön kokemusta maatalouskoneista. Tärkeintä on kuitenkin halu kehittyä maatalouskonehuollon osaajaksi.

Lisätietoja antaa Matti J Kallio, Konekesko, matti.j.kallio@ konekesko.fi, puh. 0500 523069.

Mika Niskanen (vas.) Kiteeltä, Niilo Karppinen Jyväskylästä, Sauli Parvinen Muhokselta, kouluttajat Lars Hagqvist ja Aleksi Heimlander, sekä Pasi Kosonen Kiteeltä ja Risto Nikara Saarijärveltä voivat hymyillä. Demonstroitu vika on korjattu ja kone kehrää jälleen.

­ ikaraportteja sekä asentaa ohjelv mapäivityksiä.

- Ohjelma on työkalu ­siinä missä muutkin, ilman ei pärjää, kertoo Lempäälässä korjaamoa pyörittävä Terho Jyrkinen.

Uutena apuvälineenä huolto­miesten ja Konekeskon teknisen tuen välille on otettu käyttöön Teamviewer-etätyöpöytä.

- Saamme huoltomiehen halutessa hänen tietokoneensa työpöydän näkymään omalla koneellamme ja pystymme auttamaan paremmin ongelman ratkaisussa, vuodenvaihteessa MF tekni-

sen tuen tiimissä aloittanut Aleksi Heimlander kertoo.

Kaikkiaan Konekeskon teknisessä tuessa työskentelee seitsemän henkilöä Massey Fergusontraktoreiden, Claas-puimureiden, Manitou-kurottajien, Kubotakiinteistökoneiden, Case- ja New Holland -maarakennuskoneiden sekä Grove-nostureiden parissa. MF-sopimushuoltoyrittäjiä on noin sata. e Teksti ja kuva M atti K a l l i o

Varaosat ja huolto Vantaalla Konekeskon varaosa- ja huoltopistettä Vantaalla on vahvistettu ja sen palvelutasoa on parannettu. Pisteessä työskentelee kaksi vara­osamyyjää, Ben Barman ja Mika Uusimäki, sekä varaosapäällikkö Juha Ylipeltola.

Pisteen puhelinnumero on 01053 27178.

Huoltohenkilöstö on koulutettu myös maatalouskonehuoltoon.

Huollosta vastaavat työnVanha johtajat Harri Laakso, Porvoontie puh. 050-5289134 ja Lahdenväylä Raine Stenvall, puh. 050-4350118.

Vantaan toimipisteen osoite on Vanha PorKehä III voontie 245.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 9

EDISTYKSELLISTÄ MUOKKAUSOSAAMISTA Multiva Top Line Super Täysin uusi äesmallisto, joka on tarkoitettu sekä muokatun että muokkaamattoman maan kevätmuokkaukseen.

• Työleveydet 6, 7 ja 8 m • Piikkinä on tavallista S-piikkiä huomattavasti korkeampi ja järeämpi Multiva Terra Super (12x65 mm), 8 piikkiriviä ja piikkiväli on 100 mm • Erittäin avara ja läpäisevä, mutta tekee kuitenkin tasaisen muokkauspohjan jopa kerta-ajolla, soveltuu käytettäväksi myös olkiäkeenä • Etulata ja varpajyrä ovat vakiovarusteena ja 2-rivinen jälkihara on lisävaruste

TRM 130 Farmer Kotimainen maansiirtovaunu • Kantavuus 13 tonnia • Lavan tilavuus 7,9 m3 • 2-napajarrut vakiona • 500/50-17 renkaat

va Multi r 130 e Farm TRM

,0 7 1 .

12 ) v.23% (sis al ulut .k +toim

Suomalaista ammattitaitoa!

Raju vaunutarjous !

Parhaat ominaisuudet

• Pitkäaikaisen asiakasyhteistyön ja valmistuskokemuksen tuloksena erinomainen toimivuus, kestävyys ja käytön helppous

Parhaat raaka-aineet

Vertaa ominaisuuksia, laatua ja hintaa!

• Lavat kokonaan Ruukin Optim erikoisteräksestä • Runkopalkit Ruukin erikoislujaa Double Grade putkipalkkia

Parhaat komponentit

• Kromatut ja käyttövarmat kippisylinterit • Isot, toimintavarmat ja helpposäätöiset jarrut

Lisävarusteena kätevä korokekasetti.

K-MAATALOUS

AJANKOHTAISTA NYT MONITOR KUKISTAA JUOLAVEHNÄN Hävitä juolavehnä vehnäpellosta Monitor-valmisteen avulla. Aloita torjunta Monitorilla kasvukauden aikana ja viimeistele Roundupilla puinnin jälkeen. Monitor pitää juolavehnän kitukasvuisena ja juuriston pienenä. Puitaessa juolavehnään jää enemmän terveitä, vihreitä lehtiä ja Roundup voidaan ruiskuttaa normaalia aikaisemmin, jopa heti puinnin jälkeen. Monitor on ollut testivoittaja MTT:n juolavehnäkokeissa syys- ja kevätvehnällä. Valmiste tehoaa myös leveälehtisiin rikkakasveihin, luohoon ja hukkakauraan. Kuvassa alhaalla on Monitorilla käsitelty alue oikealla.

VALVONTAKAMERAN KUVAA KÄNNYKKÄÄN CowCam on kannettava ja langaton eläinsuojien valvontajärjestelmä, johon sisältyy nyt myös cowCam Online.

Kamera eläinsuojassa ja LCD-monitori kotona helpottavat huomattavasti esimerkiksi poikimiskarsinan valvontaa. Järjestelmän ominaisuuksia ovat: pimeänäkö 10 metriin saakka, laajakulmalinssi, erityisen pitkä signaalin

kantama (800 metriä esteettömässä ympäristössä) ja helppo asennus. Online-järjestelmän avulla näet lehmäsi myös matkapuhelimesta 3G-verkon kautta tai nettiyhteyden välityksellä tietokoneelta. Tilalla on oltava tietokone ja nettiyhteys. 30 päivän tilaus sisältyy pakettiin.

VIELÄ EHDIT KALKITA

SIEMENKAUPALLE JO KIIRE!

Nyt pellot kantavat, joten vielä ehdit tilata kalkin ja levittää sen pelloille.

Kalkituspäätöstä ei kannata viivyttää syksyyn, kun levitys voidaan tehdä jo ennen kasvukauden alkua. Näin kalkki on hyödynnettävissä jo tulevana kasvukautena. Laske pellollesi tarvittava kalkkimäärä ja -laatu kalkkilaskurilla osoitteessa www.maanparannus.com.

Kevät tulee yllättävän nopeasti.

Siemenkauppa on verkkaisen alun jälkeen kiihtynyt kovaan vauhtiin.

Varmista siementen saatavuus ja toimitus ennen kylvöä tilaamalla viimeistään nyt. Osa K-maatalouden hyvästä ja kattavasta lajikevalikoimasta on jo käymässä vähiin.

Tarkista lajikkeiden ominaisuudet ja viljelyohjeet Viljelyoppaasta 2011.

KYLVÖ SUJUU PERUSKORJATULLA TUMELLA Tume tarjoaa edullisia peruskorjauspaketteja niin vanhempiin laahavannas- kuin uusiin lautasvannaskoneisiin.

Paketit sisältävät tarvittavat osat kylvökoneen kaikkien vantaiden peruskorjaukseen. Esimerkiksi 20 kappaletta HKL 2500 JC:n siemenpuolen valurautalaahavantaita svh 395 €, sis. alv. Laahavannaskoneen voi myös muuttaa Laser-kiekkovannaskoneeksi, HKL 2500 -sarjan sv-hinta on 3550 €, sis. alv. Jäykistyssarjalla voidaan lisätä tarvittaessa painatusta siemenvantaille. HKL JC -koneisiin on tarjolla myös voimansiirron korjaussarja, svh 333 €. Lisätietoja saat omalta K-varaosa- tai konemyyjältäsi.

LEPPÄ-LINGOT VAMALLE Vama-Product Oy on tehnyt sopimuksen Leppä-lumilinkojen tuoteoikeuksista ja valmistuksesta Korjaamo Martti Tuomaisen kanssa. Vama jatkaa Leppä-lumikojen tuotekehitystä ja tuotantoa nykyisellä tuotemerkillä. K-maatalous edustaa ja markkinoi Vaman tuotteita ja jatkaa myös Leppä-lumilinkojen myyntiä.

B- JA E-VITAMIINILIUOS HEVOSILLE Hevosten kilpa- ja valmennuskaudella on tärkeää huomioida lisääntynyt B- ja E-vitamiinin kulutus. Black Horse BE-Special sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiineja, kuten B1- ja B6-vitamiineja, jotka kohentavat eläimen hermostotoimintaa. B2 -vitamiini ja Biotiini edesauttavat ihon ja kavioiden kunnossa pysymistä. B12 -vitamiini on tärkeää tekijä punasolujen muodostumisessa.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 11

Katse nurmen lannoitukseen Karjalle seleenipitoiset lannoitteet.

YaraMila lannoitteet on räätälöity suomalaisen karjatilan tarpeisiin.

Niissä on oikea ravinnekoostumus ja seleeniä eläinten terveydeksi.

Hyvä syy valita kotimainen.

Kasvinsuojelun asiantuntija

HARDI Ranger

Paras luokassaan. Hyväksi todettujen HARDI -komponenttien ja uudenaikaisen muotoilun yhdistelmä edullisesti.

• Kestävä, tilavuudeltaan 2500 L polyeteenisäiliö, puomistomallit 16-24 m • Hardin valmistama kalvopumppu, jonka tuotto on 194 l/min • EasyClean -imusuodatin ja tehokas, itsepuhdistuva syklonisuodatin • Lisävarusteena mm. SelfSteer -ohjaus.

www.k-maatalous.fi

HARDI Master PLUS

Yksinkertainen rakenne ja tehokkuus perustuvat Hardin pitkään ruiskuteknologian kokemukseen • 1200-1800 L • Puomistomallit 12 - 24 m • Yksinkertainen ja turvallinen pikakytkentä traktoriin!

• Käyttäjäystävällisesti ja keskeisesti sijoitettu Manifold -nestejärjestelmä.

K-MAATALOUS

AJANKOHTAISTA NYT

VETTÄ KOTTIKÄRRYILLÄ H2go-vedenkuljetuspussia voidaan käyttää veden kuljettamiseen esimerkiksi kottikärryissä. Sen mukana tulee säiliön alle laitettava liukumisen estävä alusta. Säiliön tilavuus on 80 litraa ja suuosa on varustettu kierrekorkilla.

Sen avulla kuljetat vettä helposti esimerkiksi puutarhassa sinne mihin kasteluletku ei yletä.

Ei sovellu talvikäyttöön.

UUTUUKSIA LAJIKELUETTELOSSA Kansalliseen lajikeluetteloon 2011 on hyväksytty monitahoinen, erittäin satoisa ohra Toria, jonka on jalostanut Graminor. Torian siementuotanto on vasta alkamassa ja sen markkinoille tuloon menee vielä pari vuotta. Lantmännen SW Seediltä on hyväksytty erittäin satoisat kevätrapsit: Tamarinpopulaatiolajike ja Brando-hybridilajike, jotka molemmat ovat myynnissä jo kaudella 2011. Nurmiuutuuksia ovat satoisa ja talvenkestävä ruokonata Swaj sekä timotei Switch, jolla on erittäin hyvä jälkikasvukyky.

POLTTOAINETTA MAASTOON

ITSELUKITTUVA KÄSIKÄYTTÖINEN HOITOPARSI

220 ja 440 litran Carrytank-säiliöillä kuljetat polttoainetta käyttöpaikalle turvallisesti. Molemmissa säiliöissä on 12 voltin virralla toimiva pumppu, virtaus on 45 litraa minuutissa, automaattipistooli nelimetrisellä letkulla sekä kaapelit akkukiinnitykseen. Eivät vaadi erillistä ADR-lupaa. Suuremmassa säiliössä on aukot trukkipiikeillä nostoa varten.

Averde-hoitoparsi voidaan integroida kalusteisiin tai varustaa jalkasarjalla, joka mahdollistaa käytön irrallaan.

Hoitoparsi sopii muun muassa eläinten lääkintään ja korvamerkkien kiinnittämiseen. Parren sisäleveys on 71 cm ja sisäkorkeus 152 cm, mitat 125 x 175 cm ja paino 99 kiloa. Svh 1360 €, hoitoparren jalustasarjan svh on 600 €, sis. alv.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 13

TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA! Uudet kierrosherkät ja helppokäyttöiset ammattisahat

Uudet laadukkaat, mukavat ja ennen kaikkea turvalliset metsurinvaatteet Ammattimetsurin valinta!

Dolmar PS-4605 Moottorisaha vaativalle ammattilaiselle.

• Kevyt ja kestävä magnesiumvalurunko, tehokas tärinänvaimennus • Kierrosherkkä moottori ja riittävästi vääntöä laajalla kierrosalueella yhdistettynä käytännölliseen muotoiluun tekee metsätyöstä helpompaa.

• Tehokkaampi jäähdytys, automaattinen puolikaasutoiminto • MPI (=vahvempi kipinä uudelleen käynnistettäessä) • Sisältää lumisarjan, joka estää pakkaslumen pääsyn ilmansuodattimeen.

• Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-4605H) • 13”, 45,6 cm³, 2,6 kW 00 • Paino 5,1 kg /kpl

595

ForstSelect+ Metsurintakki

Valmistettu kestävästä mikrokuitukankaasta.

• Olkapäistä kyynärpäihin ulottuva Cordura -vahvike on antaa suojan kulumista ja vettä vastaan.

• Sisävuori on pehmeää neulekudosta ja kauluksessa pehmeä samettivuori.

• Selässä suuri tuuletusaukko, suljettavissa neppareilla

12900 /kpl

Ammattimetsurin valinta!

Dolmar PS-5105 Tehokkaampi malli vaativalle ammattilaiselle.

• Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-5105H) • 13”, 50 cm³, 2,8 kW • Paino 5,1 kg

64500 /kpl

Dolmar PS-420C Kompakti ja helppokäyttöinen moottorisaha.

• Vakiona mm. kevytkäynnistysmekanismi • Touch & Stop -virtakytkin ja säädettävä ekopumppu teräöljylle.

• Helppo ketjun ja laipan asennus.

• Kestävä magnesiumvalurunko, paino vain 4,7 kg • 13”, 42 cm3, 2,0 kW

ForstSelect+ Viiltosuojahousut

• Hengittävää ja joustavaa Cordura Stretch –kangasta • Polvissa ja nilkan takaosassa on lujat Cordura -vahvikkeet • Keveys, joustavuus ja ristiselän suojaava takaosa lisäävät käyttömukavuutta • Runsaasti taskuja, polvitaipeissa vetoketjulliset ja verkolliset tuuletusaukot • Viiltosuojaluokka 1, EN-381-5

36900

23900

/kpl

/kpl

Hinnat voimassa huhtikuun 2011 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

K-MAATALOUS

K-MAATALOUS-KETJUN TAVARANTOIMITTAJAT ESITTÄYTYVÄT

YRITYSTERVEISIÄ

SÄILYVIÄ REHUJA! – Rani Plast

Harri Furu ja Tore Granvik kertovat, että myös muoviala elää maatalouden suhdanteiden mukana. Tämä vuosi on alkanut hyvin.

polyeteeniin ja polypropeeniin perustuvia muovisia pakkausmateriaaleja. Sen kotipaikka on Teerijärvellä, Kruunupyyn kunnassa ­Pohjanmaalla.

Yrityksen perusti vuonna 1955 paikkakuntalainen Nils Ahlbäck.

Yritystä on laajennettu vuosikymmenten saatossa huomattavasti, ja Teerijärven tehdas on alallaan Euroopan suurin yhdessä paikassa sijaitseva yritys. Teerijärvellä tehdastilaa löytyy viiden hehtaarin verran. Rani Plast toimii edelleen perheyrityksenä ja vastuun kantavat tänä päivänä Nilsin lapset Mikael ja Ulrika Ahlbäck. Mikael toimii konsernin toimitusjohtajana ja Ulrika hallituksen puheenjohtajana sekä hallintojohtajana.

Kotimaan lisäksi Rani ­Plastin tuotteita viedään noin 30 maahan, joista tärkeimpiä ovat Saksa, Ruotsi ja muut pohjoismaat. Maatalousmuoveista yli 80 prosenttia menee vientiin. Yrityksen liikevaihto on noin 139 miljoonaa euroa vuodessa ja PE-tuotanto työllistää 350 henkilöä.

Rani Plast on nykyään kansainvälinen yhtymä, joka koostuu kahdeksasta eri osakkuusyhtiöstä.

Muovisten pakkausmateriaalien lisäksi yhtiö toimii talonrakennuksessa ja sähköeristeiden valmistuksessa.

RANI PLAST VALMISTAA

Yrityksen terveisiä tuovat aluemyyntipäällikkö Harri Furu ja tuotekehitysinsinööri Tore Granvik.

MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT TUOTTEENNE? Maataloudessa tärkeimmät tuotteemme ovat erilaiset kiristekalvot, aumakalvot, säilörehutuubit sekä muihin puutarha- ja kasvihuoneviljelyyn soveltuvat kalvot.

Yksi tunnetuimpia tuotteitamme on RaniWrap, joka on myös yksi maailman johtavista säilörehukäärinnän tuotemerkeistä. Sen myyntikanavana on toiminut K-maatalous jo reilun 20 vuoden ajan.

Teollisuudelle tärkeimpiä tuotteitamme ovat esimerkiksi kiristekalvot, -huput, kutistekalvot ja erilaiset säkit ja pussit painettuina tai ilman painatusta.

MITÄ OVAT VAHVUUTENNE? Hyvät ja toimivat tuotteet. Lisäksi meillä on Suomessa hyvä yhteistyökumppani ja osaavat, koulutetut myyjät. Jokaisessa vientimaassa meillä on vain yksi jakelukanava, jolloin kiinteä yhteistyö kantaa pitkälle. Meillä on myös ammattitaitoinen henkilökunta, jossa vaihtuvuus on pientä. Tällöin tuotantoprosessien ohjaus ja laadunvalvonta on ensiluokkaista.

MITEN UUSI TUOTE SAA ALKUNSA? Uuden tuotteen kehitys tai vanhan parannus lähtee asiakkaan näkökulmasta: Joskus riittää räätälöinti tiettyyn pakkauskoneeseen, joskus tehdään alusta asti uusi ­tuote siihen parhaiten soveltuvilla tuotantolinjoilla ja raaka-aineilla. ­Koska päätuotteemme ovat jo pitkälle kehitettyjä, ovat uudet tuotteet usein erityisratkaisuja jollekin tietylle toimijalle. Suuren volyymin takia päätösten on oltava tavoitteellisia ja pitkäjänteisiä, koska pienelläkin muutoksella on suuri vipuvaikutus.

MILTÄ NÄYTTÄÄ ALAN TULEVAISUUS? Katsomme tulevaisuuteen luottavaisesti ja visiomme on säilyä perheyrityksenä. Kilpailua alalla on, mutta me luotamme omaan ammattitaitoomme. Säilyttämällä korkean tason pystymme luomaan uusia pitkäaikaisia asiakassuhteita.

Tarkoituksena on nostaa tuotanto yli 100 000 tonniin vuodessa. Samalla etsimme kasvua esimerkiksi Venäjältä, myös Puolassa on kysyntä lisääntynyt voimakkaasti. e T e k s t i j a k u va K at i T u o k ko

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 15

VIHOLLISET PELLOILLAMME Taudinaiheuttajat ovat valloittaneet peltojamme tehokkaasti. Viimeisimmän MTT:n lehtilaikkutautien kartoituksen mukaan Suomen viljapelloissa on 57 erilaista kasvitautia. Niistä lehtilaikkutauteja on 16. 107 tutkitusta ohralohkosta ympäri maan ainoastaan kaksi oli täysin puhdasta. 84 kevätvehnälohkosta puhtaita oli vain yksi.

Pistelaikkkua vehnän lehdissä.

16 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 17

M

TT kartoittaa ­viljojen ­lehtilaikkutauteja noin 20 vuoden välein, viimeisin selvitys on vuodelta 2009.

Kasvintuotannon tutkimus selvittää eri kasvitautilajien ­yleisyyttä ja niissä tapahtuneita muutoksia.

Kartoitustuloksia hyödynnetään torjuntamenetelmien ja viljelytekniikan kehitystyössä sekä lajikkeiden taudinkestävyysjalostuksessa.

Vuonna 2009 kevätviljoissa esiintyviä lehtilaikkutauteja tutkittiin yhteensä 255 viljalohkolta.

Niistä oli 107 ohra-, 84 kevätvehnä- ja 64 kauralohkoa. Joukossa oli kattavasti eri lajikkeita, muokkausmenetelmiä, tavanomaista ja luomuviljelyä eri puolilla maata.

Viljan ollessa maitotuleentumisasteella lohkolta kerättiin satunnaisesti sata lehteä. Niistä tutkittiin tautioireet ja taudinaiheuttajat määriteltiin laboratoriossa.

Yhteensä pelloilta löytyi 57 tautia, joista 16 oli lehtilaikkutauteja.

TÄRKEIMMÄT TULOKSET Kartoituksen tulokset kertovat siis sen, esiintyykö taudinaiheuttajia vai ei, eivät oireiden voimakkuutta.

Tärkeimmät tulokset olivat lehtilaikkutaudinaiheuttajien yleisyys, vehnän pistelaikun leviäminen Pohjois-Pohjanmaata myöten

sekä harmaalaikun esiintyminen syysvehnän lisäksi myös kevätvehnässä, summasi tutkija Marja Jalli Kasvinsuojelupäivillä Jokioisilla vuoden alussa.

Tutkituista ohralohkoista ainoastaan kaksi oli lehtilaikkutaudeista vapaita. Viidellä pellolla ei esiintynyt oireita, mutta taudinaiheuttajia kuitenkin löytyi.

Kevätvehnän kasvitautioireiden arviointi silmämääräisesti oli vaikeampaa. Selkeitä oireita oli 80 prosentilla tutkituista lohkoista. Aiheuttajia määriteltiin kuitenkin yhtä lukuun ottamatta kaikilta tutkituilta pelloilta. Laikkutaudit ovat yleistyneet edellisestä kartoituksesta vuodelta 1970. Silloin ruskolaikkua löytyi ”vain” 60 %:lta lohkoista, vuonna 2009 98 prosentilta. Myös pistelaikku on levinnyt, 30 prosentista 94 prosenttiin lohkoista.

Kaura oli tervein, mutta oireettomia oli silti vain 25 prosenttia lohkoista. Oireettomissa lehdissä ei pääasiassa myöskään esiintynyt taudinaiheuttajia.

TARPEENMUKAISTA TORJUNTAA MTT vetää nelivuotista PesticideLife-hanketta, jossa testataan uusia ja vanhoja integroidun kasvintuhoajatorjunnan menetelmiä vil-

jan viljelyssä. Hanke tukee EU:n puitedirektiivin 2009/128/EY soveltamista. Se toimii yhteistyöverkostona viljelijöiden, tutkimuksen ja hallinnon välillä.

Hankkeen periaatteena on päästä eroon viljojen kasvua haittaavista rikkakasveista, taudeista ja tuhohyönteisistä siten, ettei ihmisen terveyttä ja ympäristöä rasiteta turhaan. Lisäksi viljelyn tulee olla taloudellisesti kannattavaa.

Hankkeeseen on yhteistyössä valittu testattavaksi tärkeimmät ja käytännöllisimmät torjuntamenetelmät: viljelykierto, muokkausmenetelmä, kestävät lajikkeet, tasapainoinen lannoitus, kasvintuhoajien tarkkailu sekä tarpeenmukainen torjunta.

Hankkeessa on mukana yhdeksän viljatilaa, Etelä-Pohjanmaalta, Lounais-Hämeestä ja Uudeltamaalta. Ensimmäisenä kasvukautena 2010 testeissä oli 25 lohkoa.

Tauteja havainnoitiin yleensä kahdesta – neljään kertaan kasvukauden aikana, oireita alkoi näkyä selvemmin vasta korrenkasvun loppupuolella.

Havaintolohkoilla ohran yleisin tauti oli verkkolaikku, Etelä-Pohjanmaalla esiintyi myös rengaslaikkua. DTR-laikkua oli kaikilla vehnälohkoilla, Uudellamaalla oli myös harmaalaikkua. Vehnän rus-

MILLOIN KANNATTAA TORJUA? Kasvitautien torjunta on kannattavaa, jos lohkolla on havaittu vähintään yhdestä kahteen tautilaikkua joka kolmannessa kasvissa ja sääolosuhteet ovat lehtilaikkutaudeille otolliset.

T

audin puhkeamiseen vaikuttavat sääolosuhteiden lisäksi käytetyn siemenen laatu, lohkon viljelykierto, kasvuston tiheys sekä lajikkeen alttius eri taudeille. MTT:n lehtilaikkutautikartoitus osoittaa, että useimmilla lohkoilla on suuri riski tautiepidemioiden syntymiseen, jos sääolot ovat suotuisat eikä torjuntaruiskutusta tehdä.

Lisäksi on hyvä miettiä ennen torjuntapäätöksen tekemistä millaiset ovat sato-odotukset ja mihin

18 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

käyttötarkoitukseen sato on suunniteltu. Niiden perusteella voi laskea arvion torjunnan kannattavuudesta.

MILLOIN TORJUTAAN? Erityisesti kevytmuokatuilla ja suorakylvetyillä lohkoilla on tarpeen torjua taudit jo aikaisessa vaiheessa, koska taudinaiheuttajat voivat levitä nopeasti maassa olevasta kasvijätteestä uuteen kasvustoon sadepisaroiden, roiskeiden ja ilmavirtausten mukana. MTT:n lehtilaikkukartoituksessa 2009 esiintyi voimakkaita ohran verkkolaikkuoireita nimenomaan kevytmuokatuilla ja suorakylvetyillä lohkoilla.

Tällaisilla lohkoilla on omiaan jaettu tautikäsittely. Aikaiseen käsittelyyn sopivat esimerkiksi Juventus tai Prosaro 0,25–0,5 l/ha.

Myöhempään ruiskutuskertaan lisätään mukaan strobiluriinivalmistetta (Comet Pro) pitkän tautisuo-

jan varmistamiseksi. Yleisesti voidaan sanoa, että ohralla tautien torjunta kannattaa tehdä lippulehtivaiheessa ja strobiluriini- ja triatsoliyhdistelmällä, esimerkiksi Comet Pro + Juventus, Sportak tai Prosaro.

Vehnällä taudit kannattaa torjua tähkän esilletulovaiheessa, ellei tautioireita ole aikaisemmin merkittävästi näkyvissä. Myös vehnällä käytetään tehokasta tankkiseosta, jossa on strobiluriini Comet Pro ja seoskumppanina Juventus tai Prosaro.

Kauralle suositellaan tautitorjuntaa korrenkasvun aikana, riippuen sääoloista ja vallitsevasta tautipaineesta. Kaura on erityisen altis punahomeille, jotka erittävät mykotoksiineja ja pilaavat sadon laatua. Mykotoksiinit ovat haitallisia ihmisille ja eläimille, jonka vuoksi myös rehukauran kasvinsuojelu kannattaa. Erillinen ruiskutus pu-

HANKKEESSA ON MUKANA YHDEKSÄN VILJATILAA. kearuostetta esiintyi sekä Pohjanmaalla että Uudellamaalla.

Tauteja torjuttiin yhteensä 14 lohkolla. Viime kesän olosuhteissakin peräti 12 tautitorjuntakäsittelyä oli kannattavia. Sadonlisät vaihtelivat Uudellamaalla kuudesta 22 prosenttiin, Etelä-Pohjanmaalla seitsemästä 31 prosenttiin.

Hämeessä sadonlisä oli kahdeksan prosenttia.

Jokaisella havaintotilalla oli käytössä uusi kasvitautien ennustemalli. Sitä kehitetään edelleen saatujen kokemusten perusteella.

Tautien esiintyminen kartoitetuilla lohkoilla

Esiintyy %:lla lohkoista

Ohra tyvi- ja lehtilaikkua verkkolaikkua rengaslaikkua

90 86 52

Vehnä ruskolaikkua pistelaikkua (DTR) harmaalaikkua

98 94 6

Kaura lehtilaikkua 63 ohran tyvi- ja lehtilaikkua 25 Viljapeltojen lehtilaikkutautikartoitus 2009, Kasvintuotannon tutkimus MTT

nahometta vastaan tehdään kaikilla pääviljalajeilla niiden kukinnan aikaan, eli juuri silloin kun Fusarium-punahomesienet hyökkäävät pilaamaan kypsyviä jyviä.

MILLÄ TORJUTAAN? Terve ja laadukas kylvösiemen on kaiken perusta; peittauksella varmistetaan tasainen kasvuun lähtö sekä ehkäistään siemenlevintäisten tautien leviäminen oraisiin. Näihin tauteihin – esimerkiksi ohran viirutauti ja lentonoki – ei enää tehoa torjunta myöhemmin kasvukaudella.

Torjunta tehokkailla valmisteilla kannattaa. Muuten sadonlisä voi jäädä niin pieneksi, ettei se kata kunnolla torjunnasta aiheutuneita kustannukssia. Tehokkaalla ja oikein ajoitetulla torjunnalla voidaan myös minimoida kasvijätteeseen jäävä sienikasvusto.

Lehtilaikkutaudit torjutaan tehokkaasti ja kannattavasti seoksilla, jotka sisältävät strobiluriini- ja triatsolivalmistetta.

Triatsolivalmisteella (Juventus, Prosaro, Sportak) saadaan tapettua jo lehdissä mahdollisesti oleva sienikasvusto ja strobiluriinivalmisteella (Comet Pro) estetään tulevien sieni-itiöiden itäminen ruiskutuksesta noin viideksi – seitsemäksi viikoksi eteenpäin.

Comet Pro + Juventus tai Prosaro sopii kaikille pääviljalajeillemme.

Sportak sopii ohran ja vehnän lehtilaikkujen torjuntaan ja sitä kannattaa ehdottomasti käyttää tankkiseoksena Comet Pro:n kanssa. Sportak on myös hyvä ja kustannustehokas valmiste syysviljojen lumihomeen torjuntaan.

Comet Pro tehoaa erinomaisesti kaikkiin merkittäviin viljojen tauteihin ja sillä on myös kasvin kas-

vua edistäviä ominaisuuksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka kasvustossa ei olisi loppujen lopuksi esiintynyt sienitauteja, Comet Pro:lla ruiskutetuista kasvustoista on silti saatu merkittäviä sadonlisiä sen kasvua edistävien ominaisuuksien ansiosta. e T e k s t i M i n n i Ta r k k a n e n , R au ta k e s ko

Torju taudit tehokkaasti • Kasvitautien esiintymistä on syytä tarkkailla kasvukauden aikana -torju taudit ajoissa!

• Tehokas ja pitkäkestoinen tautisuoja saavutetaan seoksella, jossa on mukana strobiluriinivalmiste (Comet Pro) ja triatsolivalmiste (Juventus, Prosaro, Sportak).

• K-maatalouden kasvinsuojelun puhelinneuvonta päivystää kasvukauden aikana numerossa 01053 20080, 1.5–16.7.2011 joka päivä klo 8-20.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 19

LAJIKKEET KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN RINGSAKER

• Huippusatoisa, melko aikainen kaura • Valkokuorinen, alhainen kuoripitoisuus - erittäin suuri ydinsato

SW INGEBORG

• Suuri jyvä ja hehtolitrapaino, paras lehtilaikun kestävyys

SW VAASA

2-tahoinen mallasohra • Lujakortinen, melko aikainen, satoisa • Suuri jyvä ja hyvä hehtolitrapaino

4000 3500

Ydinsato, kg/ha

EEMELI

VAASA

PEPPI

BJARNE

VENLA

MARIKA

Sato, kg/ha

FIIA

RINGSAKER

Ydinsato ja kokonaissato: Ringsaker, Marika ja Vaasa.

4500

• Aikainen - soveltuu koko viljanviljelyalueelle • Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino • Aikaisuusluokkansa satoisin kaikilla maalajeilla, sopii myös happamille maille

XANADU

• Lujakortinen, aikainen ja taudinkestävä

5000

TIRIL Monitahoinen rehuohra

• Hyvä sato, aikaisuus, erittäin kova korsi ja hyvä valkuaispitoisuus - kaikki samassa lajikkeessa.

• Vahva kaikilla maalajeilla, suuri jyvä

• Suuri jyvä ja hehtolitrapaino, hyvä lehtilaikun kestävyys

5500

is

Ratka

VILDE Tärkkelys- ja rehuohra

MARIKA

6000

OSTA NYT! ET aasta 2011 N E M SIE ut Viljelyopp

Lähde: MTT, viralliset kokeet 2002-2009.

Kevätvehnä • Huippulaatuinen lujakortisin myllyvehnä • Aikainen, korkea valkuaispitoisuus

ZEBRA

Kevätvehnä • Taudinkestävä huippusatoisa laatuvehnä • HL-paino ja jyväkoko lajikelistan korkeimmat

Tavoitteena tuottavat nurmet!

SW PETITA

Kevätrypsi öljyntuottajalle • Korkein öljypitoisuus rypsilajikkeista • Satoisa, lujavartinen

www.k-maatalous.fi

ILVES

Aikainen kevätrapsi • Erittäin satoisa kasvuaikaan nähden • Korkea öljypitoisuus

Timotei Jonatan

• Satoisa ja talvenkestävä pohjoisiin oloihin

Paalinurmiseos

• Kasper -nurminadan ja Jonatan -timotein -seos

Säilönurmiseos

• Timotei 70 %, nurminata 15 %, ruokonata 15 %

K-MAATALOUS

Fusarium-suvun sienet eli punahomeet ovat erittäin merkittäviä sadon pilaajia. Tietyissä oloissa ne tuottavat myrkyllisiä mykotoksiineja.

PUNAHOME

Hyvän sadon pilaaja

1

MITÄ SE ON?

Punahomeet on yleisnimitys Fusarium–suvun sienille. Monet Fusarium-sienet ovat kasvijätettä hajottavia lajeja, jotka voivat aiheuttaa viljelykasveilla tyvi- ja juuristotauteja, näivetystauteja tai viljoilla tähkävioitusta. Punahomeet säilyvät ja leviävät kasvijätteessä maassa ja sekä siementen pinnalla.

Muista kasvitaudeista poiketen punahomeet ovat erittäin merkittäviä sadon pilaajia, koska ne pystyvät tuottamaan haitallisia toksiineja (mykotoksiineja). Muun muassa deoksinivalenolia (DON) esiintyy ohrassa, vehnässä ja kaurassa. T2/ HT2-toksiinia esiintyy kaurassa.

2

MITÄ SE TEKEE?

Punahomeet tartuttavat tähkän kukinnan aikaan etenkin, jos on sateista. Tartuntaan vaikuttavat viljalajikkeiden kukinnan avoimuus sekä heteiden irtoaminen.

Avoimesti kukkivat lajikkeet ovat herkempiä punahometartunnalle kuin suljetusti kukkivat lajikkeet.

Kasvijätettä hajottavina lajeina punahomeet hyötyvät, jos heteet jäävät jyväaiheeseen kiinni.

Myöhäinen tartunta lisää mykotoksiiniriskiä sadossa, mutta toksiinien muodostus riippuu ympäristöoloista eikä niitä vielä tunneta hyvin. Tunnetaan tapauksia, jolloin väriltään punainen vilja ei ole sisältänyt merkittäviä määriä

toksiineja. Toisinaan korkeita toksiinipitoisuuksia tavataan suhteellisen puhtaan näköisestä viljasta.

Punahometartunta ja DON-toksiinit alentavat itävyyttä. Mykotoksiinit ovat vaarallisia ­ihmisille ja eläimille. Ne aiheuttavat ­useita sairauksia, kasvun ­hidastumista ja vastustuskyvyn ­heikkenemistä.

Erityisen alttiita ­mykotoksiineille ovat siat, hevoset ja siipikarja. ­Märehtijät (nuorkarja) sietävät paremmin, mutta lehmillä tappiot ovat suurempia kuin lihakarjalla.

Erittäin harmillista on, että ­rehuerän saastuminen huomataan yleensä vasta tuotoksen heikkenemisestä. Esimerkiksi sioilla kiimojen pitkittyminen voi olla merkki punahomeisesta rehusta. Ongelmaa on vaikea jäljittää, jos rehuerä on jo syötetty. Siksi raakavilja tulisikin riskitapauksissa ­tutkia etukäteen.

3

MITEN TORJUTAAN?

Kylvösiemenen lajittelu ja kunnostus parantavat itävyyttä, kun kahut, surkastuneet ja punahomeen saastuttamat jyvät saadaan eroteltua. Peittauksella estetään siemenessä ja kasvijätteesä elävän sienen leviäminen oraaseen. Terve oras kasvaa tasaisemmin ja eri-ikäisten sivuversojen määrä vähenee. ­Öljy- tai palkokasvit katkaisevat viljan viljelykierrossa punahomeiden elinkierron.

Kasvukauden aikana kasvusto voidaan ruiskuttaa Prosarolla

(punahomeen kannalta kukinnan alussa) tai Juventuksella (kukinnan aikana). Molemmat ovat laajatehoisia tautiaineita, jotka tehoavat myös punahomeisiin.

Punahomeriskin pienentämiseksi lakovilja tulisi puida erikseen. Viljan oikea-aikainen korjuu vähentää kasvuston ränsistymistä ja kasvinjätettä hajottavien sienten pesiytymistä kasvustoon. Nopea lämminilmakuivaus heti puinnin jälkeen estää tehokkaasti sienen elintoiminnot: lisääntymisen ja mykotoksiinien tuoton.

Viljan varastoinnin aikana on tärkeää, että vilja pysyy kuivana (kosteus alle 18 %), jolloin sienten elintoiminnot estyvät. Väärät varastointiolosuhteet voivat muuttaa viljan itävyyttä ja tehdä viljasta rehuksi kelpaamatonta, kun toksiinipitoisuudet nousevat. e Teksti Marjo Serenius, K - m a ata lo u d e n ko e t i l a

Mykotoksiinirajat EU:ssa

Mikrogrammaa /kg

DON

ZEA

Rehuvilja

8000

2000

Rehu sioille

900

250

Rehu porsaille

900

100

Rehu vasikoille, karitsoille ja kileille

2000

500

Vehnä, ohra elintarvikkeeksi

1250

100

Kaura elintarvikkeeksi

1750

100

Jauhot

750

75

Aikuisten ruoka

500

50

Lastenruoka

200

20

ZEA = zearalenoni.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 21

Torjunta-aineresistenssi tarkoittaa, että rikkakasvi, kasvitauti tai tuholainen on tullut perimältään vastustuskykyiseksi jollekin torjunta-aineelle. Torjunta kyseisellä aineella ei enää tuota haluttua lopputulosta.

ESTÄ RESISTENSSI TORJUNTA-AINEILLE eivät yleensä aiheuta muutoksia kasvintuhoojien geeneissä, vaan muuntelua esiintyy perimässä luonnostaan. Jokainen torjuntakäsittely luo valintatilanteen, jossa herkkien yksilöiden määrä vähenee kestäviä yksilöitä enemmän. Mitä useammin valinta, eli käsittely samalla tavalla vaikuttavalla aineella toistuu, sitä enemmän kestävät yksilöt saavat jalansijaa kyseisellä pellolla.

Kestävyyden syntynopeus riippuu muun muassa torjuntakohteen elintavoista ja populaation koosta. Mitä monimuotoisempi ja suurempi populaatio on torjunnan kohteena, sitä suurempi riski on, että joukosta löytyy yksi kestävä.

Suomessa kasvinsuojeluaineita käytetään vähän verrattuna eteläisempiin maihin. Tästä johtuen meillä ei ole merkittävää ongelmaa vastustuskykyisistä rikkakasveista, tuholaisista tai taudinaiheuttajista. On kuitenkin hyvä tietää mistä on kyse ja miten voi itse vaikuttaa siihen, että kasvinsuojeluaineita voidaan käyttää tehokkaasti tulevaisuudessakin.

Resistenssin ehkäisyssä oleellisinta on noudattaa hyviä viljelykäytäntöjä, kuten tehokasta viljelykiertoa, kestäviä lajikkeita, havainnointia pellolla sekä käyttää kasvinsuojeluaineita tarpeen mukaisesti.

TORJUNTA-AINEET ITSESSÄÄN

kestävyyttä pyretroideja vastaan on havaittu Euroopassa 2000-luvun alusta lähtien. Vuosittain pyretroideille resistenttejä kuoriaisia löydetään uusista maista.

Myös Suomessa pyretroideja (syhalotriini) vastaan kestäviä rapsikuoriaisia on todettu laboraRAPSIKUORIAISTEN

22 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

toriotestein. MTT:n tutkimuksissa 2000–2010 Vaasan, Salon ja Mellilän alueella havaittiin syhalotriiniä (pyretroidi) kohtalaisesti kestäviä tai kestäviä rapsikuoriaisia. Löydökset koskivat yksittäisiä näytteitä ja samankin alueen eri peltolohkojen näytteissä oli sekä herkkiä että kestäviä rapsikuoriaisia. Syynä arvellaan olevan vuosia kestänyt yksipuolinen pyretroidien käyttö.

Rapsikuoriasten torjunnassa pyretroidivalmisteet ovat edelleen kuitenkin tärkeitä. Ne ovat edullisia käyttää. Ellei resistenssiin viittaavia ongelmia ole esiintynyt, torjuvat ne kuoriaiset kasvustosta tehokkaasti.

Pyretroidien rinnalle on tullut uusia valmisteita, jotka kuuluvat eri tehoaineryhmiin kuin pyretroidit. Niitä kannattaa käyttää vuorotellen pyretroidien kanssa: ensimmäisen käsittely pyretroidivalmisteella ja mahdollinen seuraava käsittely vaihtoehtoisella tuotteella. resistenssiongelmat ovat olleet vähäisiä SuomesRIKKAKASVIEN

sa. Täällä rikkakasvilajisto on suppeampi ja ruiskutuskertoja on vuodessa vähän. Tehokas rikkakasvivalmiste, kuten Tooler, ei tarvitse seoskumppaniksi toista ainetta, ellei lohkolla ole runsaasti ohdaketta tai valvattia. Tällöin tankkiseoskumppaniksi kannattaa valita K-Trio, joka tekee selvän näistä ongelmarikkakasveista. Pelkästään jo Tooler tehoaa kohtuullisesti ohdakkeeseen ja valvattiin.

Toolerin kanssa suositellaan käyttämään K-Trioa, jos pelkästään Tooleria on käytetty samalla lohkolla 4-5 vuotta peräkkäin.

Näin varmistetaan, että pellolla ei missään vaiheessa ala kehittyä resistenttejä rikkakasvikantoja. Tämä mahdollistaa tehokkaan rikkakasvitorjunnan jatkossakin, koska minkään valmisteen käytöstä ei tarvitse luopua kokonaan.

Maailmalla on todettu torjuntaaineresistenssiä 197 rikkakasvilajilla. Suuri osa näistä lajeista on resistentti jollekin pienannosaineelle, jota on käytetty yksipuolisesti vuosikausien ajan. Myös hukkakauran ja juolavehnän valikoivia

Rapsikuoriaiset Kestac 0,2-0,4 l/ha + tarvittaessa Biscaya OD 240 0,3-0,4 l/ha.

Torju vain todettuun tarpeeseen kynnysarvojen mukaan. Jos tarvitaan useampi käsittely, valitse myöhempään käsittelyyn jokin muu kuin pyretroidi.

Rikkakasvit Normaalioloissa: Tooler 50 g/ha + kiinnite. Jos kestäviä rikkakasveja: Tooler 35–50 g/ha + K-Trio 1-1,5 l/ha + kiinnite. Pohjavesialueelle Express Twin 1,5 tbl/ha + 0,45 l/ha

Sienitaudit Viljoille Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Juventus 0,5 l/ha tai Prosaro 0,25–0,5 l/ha. Käytä strobiluriinia aina tankkiseoksena toisen aineryhmän valmisteen kanssa. Myös jaetussa käsittelyssä strobiluriini on oltava AINA seoksena, eri aikaan käsittely toisen aineryhmän aineella ei riitä. Tarkkaile torjuntatulosta.

Rapsikuoriaisia rypsin nupuilla.

aineita vastaan on löydetty kestäviä kasvipopulaatioita, mutta toistaiseksi pienessä mittakaavassa.

Meillä on ainoastaan ollut yksittäisiä epäilyjä pihatähtimöstä. Siinä on havaittu resistenssin kehittymistä hyvin pitkäaikaisen (yli 20 vuotta) pienannosaineiden käytön jälkeen. Tämä resistenssikierre saadaan katkaistua fenoksivalmisteella, joka tehoaa hyvin pihatähtimöön, esimerkiksi KTRIO. Pelkkä MCPA ei riitä tällaisissa tapauksissa. asiat ovat Suomessa vielä hyvällä mallilla ja pääosin torjuntatulokset ovat olleet edelleen yhtä hyvät kuin aikaisemmin. Kuitenkin Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa on havaittu torjunta-ainekestävyyden lisääntymistä useilla taudinaiheuttajilla, joten asia on syytä huomioida ruiskutusohjelmien suunnittelussa myös meillä.

Keski-Euroopassa viljojen taudeista torjunta-aineille, erityisesti strobiluriineille, vastustuskykyisiä kantoja on todettu eniten härSIENITAUDEISSAKIN

mästä ja harmaalaikusta. Se johtuu pitkäaikaisesta strobiluriinien yksinomaisesta käytöstä.

Suomessa vehnällä yleistyneellä pistelaikulla (DTR) on todettu osittaista resistenssiä aiheuttavia mutaatioita, mutta käytännön ongelmia ei ole havaittu.

Myös ohranverkkolaikulla ja rengaslaikulla on tavattu kestävyyttä torjunta-aineita vastaan, mutta pääosin tutkimustulokset ovat Suomen ulkopuolelta. Meillä torjuntateho on edelleen suurimmalta osin säilynyt käytetyillä aineilla. Nykyään strobiluriineja osataan käyttää oikealla tavalla aina tankkiseoskumppanin kanssa, joten vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia ei synny yhtä helposti kuin ennen.

Suomessa markkinoilla olevat kasvitautien torjunta-aineet kuuluvat pääasiassa strobiluriinien (Comet Pro) tai niin kutsuttujen DMI-aineiden ryhmään (triatsolit, imidatsolit, esimerkiksi Juventus ja Sportak). DMI-aineiden kestävyyden syntyyn tarvitaan useampia muutoksia kasvitaudinaiheuttajapopulaation perimässä. Mah-

dollinen vastustuskyky syntyy hyvin hitaasti. DMI-aineet myös vaikuttavat torjuttavassa kohteessa eri tavoin kuin strobiluriinit. Tästä johtuen strobiluriinien kanssa on aina käytettävä tankkiseoksessa DMI-ainetta, kuten Juventusta, Sportakia tai Prosaroa.

Tehokkaimmat strobiluriinit, kuten Comet Pro, antavat pitkän, viidestä seitsemään viikkoa kestävän tautisuojan kasvustolle. Ne estävät taudin puhkeamisen estämällä sieni-itiöiden itämisen kasvin lehdillä. MTT:n ja K-maatalouden kokeissa saadaan vuosittain parhaimmat tulokset strobiluriinin (Comet Pro) ja triatsolityyppisen (Juventus, Prosaro, Sportak) valmisteen tankkiseoksella.

Resistenssin ehkäisy ei siis vaadi välittömiä toimenpiteitä, koska paras taloudellinen tulos saavutetaan edelleen strobiluriinilla ja tankkiseoksella. Samalla se ehkäisee resistenssin syntymistä. e T e k s t i M i n n i Ta r k k a n e n j a H a n n e s H öy k ä l ä , R au ta k e s ko , k u va S i r i Ta a l a s , K - m a atalo u d e n ko e t i l a

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 23

Hardi-kasvinsuojeluruisku räätälöidään asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Tarvittavat varusteet on päätettävä hankintavaiheessa. Erilaisia lisävarusteita on saatavana pari tusinaa.

10 P

HYVÄÄ LISÄMAUSTETTA Vakiovarusteet riittävät ruiskutustyöhön

erehtyminen parin tusinan lisävarusteen toimintaan ja tarpeellisuuteen omalla tilalla ei hoidu ihan hetkessä. Otetaan esimerkiksi hinattava Hardin Navigator-malli.

Vakiovarusteisiin Hardilla kuuluu kemikaalien täyttölaite ja suodattimet asiakkaan valinnan mukaan. Ruiskutuspuomin lohkojen lukumäärän voi asiakas itse valita, samoin pumpun koon. Nämä toki vaikuttavat hintaan.

Ruiskussa on vakiona yksinkertainen HC 2500 -ohjauslaite, jolla saa ruiskun toiminnot hoidettua.

Vakiopuomistoa eli Y-puomistoa

24 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

käännetään traktorin hydrauliikkavivuilla. Ruiskussa on aina puhdasvesisäiliö ruiskun huuhtelua varten sekä hinattavissa ruiskuissa laajakulma-akseli.

Vakiovarusteinen ruisku riittää toki ruiskutustyöhön, mutta useimmat ostajat haluavat kuitenkin ruiskuunsa lisää mausteita.

Tässä niistä kymmenen tärkeintä.

1

AISAOHJAUSTA vailla oleva ruisku oikoo päisteissä. Ruiskun pyörät menevät eri uraa kuin traktorin pyörät. Navigator-malliin on saatavana aisaohjaus, jolloin päisteeseen jäävät vain yhdet urat.

Mutta kun hankitaan automaattinen aisaohjaus, yksinkertaisin HC 2500 -ohjauslaite ei enää riitäkään, tarvitaan hienostuneempi HC 5500. Toisaalta se antaa myös huomattavasti enemmän informaatiota ruiskutuksesta.

2

PUOMIN AUTOMAATTINEN

on tarpeellinen lisävaruste rinnepelloilla.Niitä on kaksi vaihtoehtoa: Auto Height kallistaa puomiston kumpaakin puolta erikseen. Auto Slanting kallistaa koko puomistoa, mikä riittää useimmille tiloille, ja on hinnaltaan ensin mainittua edullisempi.

KORKEUDENSÄÄTÖ

Vakiovarusteinen Hardi-ruisku riittää ruiskutustyöhön. Useimmiten kuitenkin ruiskuun otetaan lisävarusteita.

Hankintaan on varattavaa riittävästi aikaa. – Sekä sen miettimiseen, mitä tarvitaan, että ruiskun toimittamiseen juuri toivotuilla varusteilla.

Järjestelmä perustuu puomistoon asennettuihin ultraääniantureihin. Se vapauttaa kuljettajan puomiston kallistuksen ohjailusta. Hän saa keskittyä traktorin ajamiseen.

3

AJO-OPASTIN on hyvä lisävaruste, ellei kasvustossa ole ajouria.

Hardin HC 5500 -tietokoneeseen voidaan yhdistää myös erilaisia satelliittiohjauksia. Kun ruiskutus aloitetaan pellon ympäri kiertämisellä, satelliittiohjauksen näyttöruutuun piirtyy ruiskutettu alue.

Kun ympäriajon jälkeen lähdetään ajamaan peltoa edestakaisin, satelliittijärjestelmä ohjaa Hardin lohkoventtiileitä. Se sulkee venttiilit yksi kerrallaan, kun se tunnistaa pellon kohdan jo saaneen ruiskutuksen. Lähdettäessä jälleen päistekäännöksen jälkeen suoralle, se avaa venttiilit juuri oikealla kohdalla.

Jos pellossa on ajourat, kuljettaja vain ajaa niitä pitkin ja automatiikka huolehtii suutinlohkojen oikea-aikaisesta sulkemisesta ja avaamisesta.

Vanha ja yksinkertaisempi apulaite on vaahtomerkitsin. Sen tarkkuutta rajoittaa tuuli: vaahto-

pallot voivat siirtyä tuulen mukana ja jos puomisto on leveä, oikean ajouran arvioiminen on hankalaa.

4

Z-PUOMISTO on Y-puo­mist­oa kehittyneempi versio. Silloin puomiston sähköhydraulinen ohjaus tapahtuu traktorin ohjaamoon sijoitettavalla ohjausyksiköllä.

Ruiskussa on sähköiset hydrauliventtiilit. Ruiskun käyttö on paljon miellyttävämpää. Traktorista tarvitaan yksi yksitoiminen paineletku ja paineeton vapaa ­paluu.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 25

SÄILIÖN TÄYTTYMISTÄ EI TARVITSE ERIKSEEN SEURATA.

5

1

1) Hinattavaan Hardi Navigatoriin saa lisävarusteena HC 5500 -ohjauslaitteen, jota tarvitsee esimerkiksi automaattinen aisaohjaus. Alemmassa osassa on vipukytkimet ruiskun hydraulitoimintoja varten.

Tällöin ruiskussa on sähköiset hydrauliventtiilit.

auttaa ruiskun täytössä. Jos sitä ei ole ruiskun voi täyttää esimerkiksi uppopumpulla säiliön yläkannen kautta. Imulaitetta käytettäessä imupumppuna on ruiskun oma pumppu. Vielä nopeampi vaihtoehto on pikatäyttölaite, FastFiller. Ruiskun pumppu antaa nestevirtauksen, johon nestevirtaan imettävä vesi sekoittuu injektorin avulla.

Imulaitteeseen on mahdollista yhdistää sähköinen virtausmittari ja se sulkee täytön, kun haluttu vesimäärä on tullut säiliöön.

Säiliön täyttymistä ei tarvitse erikseen seurata. Kuljettaja voi keskittyä muiden töiden tekemiseen.

Kumpaakin imulaitetyyppiä voi käyttää myös esimerkiksi typpiliuoksen imemiseen liuoskontista.

6

IMULAITE

2) Aisaohjaus toimii automaattisesti, jos ruisku on varustettu HC 5500 -ohjauslaitteella. Ruiskun pyörät tulevat päistekäännöksessä traktorin tekemiä uria pitkin.

3) Trimblen satelliittiohjaus sulkee ja avaa puomiston lohkoventtiileitä automaattisesti.

Ruiskutettu alue piirtyy näyttöön keltaisella värillä. Kuljettaja voi keskittyä traktorin ajamiseen.

4) Imulaitteen avulla ruiskun pääsäiliön saa täytettyä ruiskun omalla pumpulla.

LETKUKELA JA PESUPISTOOLI

helpottavat ruiskun ulkopuolista puhdistusta. Ruisku on puhdistettava huolella erityisesti ruiskutusainetta vaihdettaessa. Sitä varten ruiskun säiliössä on kaksi huuhtelusuutinta. Huuhteluvesi saadaan 500 litran puhdasvesisäiliöstä ja huuhteluneste ruiskutetaan peltoon. Nämä ovat Hardissa vakiovarusteita.

Niiden lisäksi ruiskuun saa ulkopuolista pesua varten letkukelan ja pesupistoolin. Jos säiliöön jää torjunta-ainetta, se voidaan siirtää painetyhjennyslaitteella avulla varastosäiliöön.

2

3

7

IMUTÄYTTÖLAITTEELLA on mahdollista imeä kemikaali ruiskun säiliöön. Sitä tarvitaan, jos kemikaaleja imetään isommista konteista.

8

LOKASUOJAT ovat myös hyvä lisävaruste. Ne estävät kuran lentämisen ruiskutuspuomeihin.

Säädettävän akselin avulla ruiskun pyörät saadaan kulkemaan tarkkaan ajouran kohdalla.

9 10

RUISKUN JOUSITUS

lisää ajo-

­mukavuutta.

JARRUT

parantavat ajo-

turvallisuutta.

26 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

Kun lisävarusteluetteloon lisätään vielä se, että ruiskutyyppejä on useita, eikä tässä ole mainittu kaikkia saatavilla olevia varusteita, ruiskun hankinta ei ole koskaan pikaostos. Parhaan kaupan tekee silloin, kun ruisku tilataan riittävän aikaisin ja se saadaan tehdastoimituksena kaikilla toivotuilla lisälaitteilla. e

4

EDELLÄKÄVIJÄN TYÖKALU RIKKAKASVIEN TORJUNTAAN!

TOOLER on tehokas pienannosaine kaikille viljoille • Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Tehoaa erinomaisesti myös mm. mataraan ja saunakukkaan • Joustava käsittely: 3-lehtiasteelta lippulehtivaiheeseen • Tehoaa jo +5°C alkaen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa • Erinomaiset käyttökokemukset v. 2010

Resepti ohdakkeen ja valvatin kukistamiseen: ➦ Tooler 35-50 g/ha + K-TRIO 1,0-1,5 l/ha +kiinnite ➦ Tooler 50 g/ha + K-MCPA 1 l/ha +kiinnite

yös Nyt m 1,4 kg ! us pakka

Rikkakasvitorjunnan sadonlisät kg/ha (16 kokeen keskiarvo) 0

100

200

300

400

500

600

Muut gramma-aineet

TOOLER TOOLER + MCPA Lähde: MTT:n ja K-koetilan kokeet 2002-2009

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

K-MAATALOUS

MITÄ KYLVÖÖN KEVÄÄLLÄ 2011?

Lähde: Euronext

2001 28 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

2002

2003

2004

2005

2006

2007

Myllyvehnä

2008

2009

2010

2011

300 290 280 270 260 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90

€/tonni

Runsaslumisesta talvesta huolimatta kylvöille saatetaan päästä normaaliin aikaan, sillä monin paikoin routaa on vähän.

Markkinanäkymät ovat muuttuneet melkoisesti viime vuodesta ja viljojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet. Edelleen ajankohtainen kysymys on: Mitä kannattaa kylvää parhaan taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi?

Hyvälaatuiselle myllyvehnälle on aina markkinoita sekä kotimaan myllyillä että vientimarkkinoilla.

Markkinalähtöisyys on yleensäkin hyvä lähtökohta viljanviljelyssä.

Kotimaan käytön lisäksi vehnän vienti on ollut merkittävää monina vuosina, mikä on tukenut omalta osaltaan kotimaan vehnän hintakehitystä.

Suomi on kaurantuotannon suurvalta. Kotimaan käyttäjien lisäksi suomalainen kaura on saanut tukevan jalansijan myös keskieurooppalaisissa myllyissä. Maaliskuun alun kylvöalaennusteen mukaan kauran kylvöala on jäämässä yhtä alhaiselle tasolle kun viime vuonna, mikä on huolestuttavaa.

Kotimaan käyttäjät luonnollisesti saavat hankittua kauransa ilman ongelmia. Pitkäaikaisten vienti­ suhteiden hoitaminen edellyttää riittävää kaura-alaa, jottei Suomen maine luotettavana kauppakumppanina vaarannu. Kauraketjun vientimaineen kolhiintuminen ei ole viljelijänkään etu, sillä useana vuotena vientikaura on tukenut kauran hintaa.

Ohrantuotannon pääpaino kannattaa suunnata mallas- ja tärkkelyslajikkeiden tuotantoon, vaikka tarkoitus olisikin tuottaa rehuohraa.

Ohramarkkina on muuttunut takavuosista, koska enää ei ole interventiojärjestelmää takaamassa pohjahintaa. Maltaan käyttömäärissä on nähtävissä elpymistä ja siksi mallasohran riittävä kylvöala takaa reilun määrän kauppakelpoista ohraa markkinoille. Suuremmasta vilja-alasta riittää viljaa paremmin myös vientiin, sillä mallas­ ohran hyväksymisprosentit voivat vaihdella rajusti: alle 20 prosentin tasosta aina 80 prosenttiin saakka.

K-maatalouden tärkkelysohralajikkeet, kuten Maaren ja Edel, ovat osoittaneet hyvät ominaisuutensa tärkkelysohran tuotannossa.

Öljykasvien hinnat ovat olleet pitkän aikavälin keskiarvojen yläpuolella; kotimaan ostajilta on nähty myös 500 euron tonnihinnan ylitys. Öljykasvit on syytä pitää mukana viljelykierrossa monipuolistamassa viljelyä. Hinta on tällä hetkellä kilpailukykyinen viljoihin nähden ja syksyn 2011 kiinnityshinnat ovat (kirjoitushetkellä maaliskuun alussa) olleet historiallisen korkealla tasolla. Parhaille kasvupaikoille kannattaa valita uusia satoisia rapsilajikkeita. K-maatalouden Petita-rypsissä on ollut muita lajikkeita lähes prosenttiyksikön verran korkeampi öljypitoisuus, olivat kasvuolot sitten öljykasvien kannalta hyvät (2009) tai vähemmän mairittelevat (2010). Hyvä öljypitoisuus lisää tilityshintaa! e Teksti Ilkka Pekkala

Hajauta myynnit Viljelijä voi varautua hintavaihteluun monella tavalla, mutta tärkeintä on tuntea oma tuotantokustannus. Hyvä tapa suojautua hintavaihtelulta ovat viljojen ja öljykasvien hintakiinnitykset. Jos tarjottu syksyn termiinihinta ylittää tilan tuotantokustannukset, on perusteltua kiinnittää hinta osalle satoa. Ennen kylvöjä hinnan voi kiinnittää esimerkiksi kolmasosalle satoa ja kylvöjen jälkeen lisää tilanteen mukaan.

Myyntien hajauttaminen on käyttökelpoinen tapa varmistaa keskimäärin hyvän hinnan saaminen markkinoilta. Myynti nousevaan markkinaan on helpompaa kuin odottaa hintahuippua ja sitä seuraavaa hintojen nopeaa laskua, jolloin myyjiä on markkinoilla huomattavasti enemmän kuin halukkaita ostajia.

Viljamarkkinoita seuratessa on hyvä pitää mielessä, että mennyt aika ei ole tae tulevasta ja siksi tuulilasin tulisikin aina olla peruutuspeiliä suurempi. Maailmantilanteet vaihtelevat, mutta hyvälle viljalle on aina kysyntää!

Vaihda uusi lajike

Teesit kasvukaudelle 2011

Uudet lajikkeet kannattaa vaihtaa vanhojen tilalle, sillä ne antavat paremman satovasteen esimerkiksi kasvinsuojeluun. Usein virheellisesti ajatellaan, että sadon määrään ja laatuun ei kannata panostaa. Tiukemmassa markkinatilanteessa hyvälaatuiselle viljalle löytyy kuitenkin aina paremmin markkinoita.

Suurimmat maatalouden kustannukset ovat muualla kuin hyvälaatuisissa siemenissä ja tarkoituksenmukaisessa lannoituksessa tai kasvinsuojelussa joilla viljelyn taloudellinen tulos lopulta tehdään. Esimerkiksi 30 euroa hehtaarilta maksava tautitorjunta saatetaan jättää tekemättä, mutta samalla käytetään moninkertainen summa esimerkiksi peltomaan vuokrankorotuksiin.

• Viljele kauraa: kaura vähentää yksipuolisen ohran- ja vehnänviljelyn tautipainetta. Elintarvikekauralla on vankka kysyntä myös kotimaan ulkopuolella.

• Kylvä mitä markkinat kysyvät: hyvälaatuista vehnää, kauraa, öljykasveja ja erityisesti Pohjanmaalla myös tärkkelysohraa.

• Varaudu satokauden hintamuutoksiin: jaksota myynnit ja varmista sadolle keskimäärin hyvä hinta.

• Hintakiinnitykset ovat sitovia: tee hintakiinnityksiä vain oman riskinhallintakykysi verran.

• Seuraa viljamarkkinoita ja suunnittele sadon markkinointia jo viljelysuunnitelmaa tehdessäsi.

• Tunne tuotantokustannuksesi!

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 29

Ohra on tärkein rehuviljamme. Joka neljäs Suomen viljahehtaari on rehuohralla ja myös moni mallasohrahehtaari päätyy rehuohraksi. Lajikkeella on väliä.

OHRAA REHUKSI OHRAPROTEIINIA 1,9 MILJOONAA KILOA ENEMMÄN.

käyttävälle tilalle on tärkeää saada ruokintaan sopivaa ja laadukasta ohraa. Mikä sitten on laadukasta ja tilalle sopivaa?

Hehtolitrapaino on yleisin ja helpoimmin käytetty laadun mittari. Kun samaa rehuohraa kierrätetään kuivurissa muutaman tunnin pidempään, saadaan hehtolitrapaino nousemaan jonkin verran.

Mutta paraneeko siinä ohrakilon ruokinta-arvo juurikaan?

Jyvän tärkkelys ja valkuainen ovat ruokinnassa tärkeintä. Niiden määrittäminen sadosta onkin vaikeampaa. Tärkkelyksen ja valkuaisen suhteeseen voi jonkin verran vaikuttaa viljelytekniikalla, mutta lajikevalinta on varmempi tapa.

Kumpaa tuottaja sitten rehuohrasta haluaa, valkuaista, vai energiaa eli tärkkelystä?

Ratkaisu riippuu ruokinta­strategiasta. Jos hyvää valkuaista OHRAA REHUNA

30 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

saadaan riittävästi ja oikealla hinnalla muista rehukomponenteista, voidaan ohrantuotannossa keskittyä korkean tärkkelyspitoisuuden lajikkeisiin.

Jos kaivataan valkuaista, kannattaa valita runsaammin valkuaista sisältäviä lajikkeita. Ohran valkuainen on ruokinnallisesti arvokasta.

Hehtaarilta saatava valkuaissato on helppo laskea, kun tietää sadon valkuaisprosentin ja kertoo ­sillä sadon määrän. MTT:n virallisten lajikekokeiden tuloksissa proteiinisato on valmiiksi laskettuna. vaihtelee melko paljon eri oloissa. Joissakin oloissa toinen lajike voi olla selvästi toista satoisampi, kun taas erilaisissa oloissa järjestys voi olla päinvastoin.

Huomattavimmat erot ohraLAJIKKEIDEN SATOISUUS

l­ ajikkeissa tulevat esiin happamilla mailla, joten lajikevalinnassa kannattaa aina olla tarkkana. Eri lajikkeiden valkuaispitoisuusjärjestys on sen sijaan varsin pysyvä, vaikka valkuaispitoisuustasossa onkin eri oloissa suuria eroja. laskivat viime kesänä neljäsosalla. Uusien lajikkeiden, kuten Vilden, Pilvin ja Tirilin viljelyalat kuitenkin kasvoivat.

Vilde onkin oiva lajike rehu­ohrana. Vildessä yhdistyvät korkea sato ja satoon nähden hyvä valkuaispitoisuus. Sekä kokonaissato että valkuaissato ovat koko lajikkeiston korkeimpia. Vilden ehdoton vahvuus on lajikkeiston paras korrenlujuus. Korrenlujuus mahdollistaa myös maksimaalisen typpilannoituksen käytön, ­jolla saadaan koko satopotentiaali käytOHRAN VILJELYALAT

Uudet lajikkeet: +30 miljoonaa kiloa Teoreettisesti laskettuna: entäpä jos viime kesän kahden suurimman ohralajikkeen (Voitto ja Saana) 100 000 hehtaarin alalla olisikin viljelty uudempia lajikkeita? Niillä olisi voitu virallisten kokeiden mukaan saada 300 kiloa enemmän satoa hehtaarilta, tai jopa enemmän. Tällöin Suomen kokonaisohratuotanto olisi ollut 30 miljoonaa kiloa suurempi.

Samaa logiikkaa voidaan käyttää myös kauranviljelyyn.

Jos vain puolet suurimman kauralajikkeen, Fiian alasta olisi ollut 10 prosenttia satoisammalla Ringsakerilla, olisi kauraa tuotettu myös 30 miljoonaa kiloa enemmän. Laskettuna 160 euron hinnalla nuo tekisivät yhteensä 9,6 miljoonaa euroa. Lisäsadon arvo olisi yli neljä kertaa suurempi kuin vuosittaiset lajikekehitykseen kerättävät TOS-maksut yhteensä!

Vilde-ohraa K-maatalouden koetilalla heinäkuun 2010 lopulla. Vasemmalla on Viljelyohjelman mukaisesti käsitelty ruutu, oikealla peruskäsitelty. Vilde oli mukana myös kasvuasteseurannassa, josta kertoo kuvan taulu. Kasvuasteseuranta järjestetään tulevallakin kasvukaudella, linkki on K-maatalous.fi -sivuston Kasvinviljely-osiossa.

töön ja valkuaispitoisuus pysymään korkealla. Huomioitavaa on myös, että Vilde on aikaisempi kuin yksikään monitahoinen ohra, jonka nimi alkaa E-kirjaimella.

Kasvuajaltaan aikaisempi vaihtoehto on monitahoinen Tiril, joka on satotasossa melko lähellä Vildeä. Tirilin valkuaispitoisuus on virallisissa kokeissa ollut puoli prosenttiyksikköä Vildeä korkeampi, jonka ansiosta sen valkuaissato on ollut hieman Vildeäkin parempi. Tirilissä on myös hyvä korrenlujuus, jyväkoko ja hehtolitrapaino.

Teoreettisesti voisi laskea, että jos viime kesän jokaisella Voitto-ohrapellolla olisikin viljelty Tiriliä, olisi Suomessa tuotettu ohraproteiinia 1,9 miljoonaa kiloa enemmän. Valkuaispitoisuudeltaan matalampi vaihtoehto on Gaute, ­joka on ollut kokeissa päi-

vän Tiriliä myöhäisempi ja prosentin ­satoisampi.

KORKEAN TÄRKKELYSPITOISUU-

ohralajikkeet ovat vaihtoe­ hto ruokinnassa. Ne ovat arvokkaita tietysti myös Altialle toimitettuna, jossa tärkkelyspitoisuus on hinnoittelukriteerikin. Tärkkelyskokeissa Edel on monitahoisten huippulajike. Edelissä on myös erinomainen korsi ja monitahoiseksi erittäin hyvä hehtolitrapaino. Myös Vilde on Altian tärkkelyslistalla.

Kaksitahoisista ohrista Maaren on erinomainen sekä tärkkelys-, että rehuohrana. Rehuohran tuotantoon voi yhtä hyvin valita myös Xanadun, joka on samalla mallasohralajike.

Virallisissa kokeissa Maarenin ja Xanadun tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. Ne ovat olDEN

leet selvästi, eli neljä päivää Saanaa myöhäisempiä, mutta samalla myös kymmenen prosenttia satoisampia. Ne ovat Saanaa hieman pidempiä, mutta lakoprosentti on Maarenilla yhtä pieni kuin Saanalla ja Xanadulla se on vielä parempi. Siemenkoot ovat hieman ja hehtolitrapainot selvästi Saanaa isompia.

Ohran määrä ja laatu kulkevat yleensä käsi kädessä. Kun sato on suuri, on laatukin usein hyvä. Hyvän ohrasadon avaimet löydät Viljelyohjelman lajikkeista, sertifi­oiduta siemenestä, kalkituksesta, lannoituksesta ja kasvin­suojelusta. e T e k s t i A r i V i r ta n e n , R au ta k e s ko , k u va A n n e P e n t t i l ä

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 31

FIRST CLAAS

Rehunkorjuun parasta ykkösluokkaa!

CLAAS 455 RC UNIWRAP Lisää paalaustehoa ja käyttömukavuutta • Nyt 25 kpl teriä ja hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja • Suuret 26,5" pyörät vähentävät pintapainetta ja lisäävät kantavuutta • Nyt uusi huippunopea käärintä, muovirullatelineet (6 x 2) vakiona • Uusittu MPS Plus hydraulikäyttöinen telasegmentti takaa tiiviit paalit • Paalauksen / käärinnän hallinta selkeästä Claas Communicator ohjaimesta

Luomuhyväksytyt UUTUUDET

BIOLOGISEEN REHUNSÄILÖNTÄÄN AGROSIL • Tuoreelle ja esikuivatulle rehulle • Sisältää lämpötilaoptimoidun maitohappobakteerikannan / 2 maitohappobakteerikantaa • Maittava, sulava ja edullinen rehu hyvissä korjuuolosuhteissa • Laskee nopeasti pH:n optimitasolle

ETTU!

AGROSIL

AGROSIL

• Rehulle, jonka ka-pit. yli 35 % • Sisältää lämpötilaoptimoidun maitohappobakteerikannan / 3 maitohappobakteerikantaa mm. L.Buchneri • Rehu ei lämpene niin herkästi sen altistuessa ilmalle -> auman pintakäsittelyyn, muovitetulle heinälle • Sopii hyvin murskeviljalle

• Erinomainen esikuivatun säilörehun säilönnässä, jonka ka-pit. yli 25% • Sisältää lämpötilaoptimoidun maitohappobakteerikannan / 2 maitohappobakteerikantaa • Hinta erittäin kilpailukykyinen

Kaikki biologiset Agrosil säilöntäaineet ovat koneita syövyttämättömiä ja käyttäjille turvallisia. www.k-maatalous.fi

UUDIST

VAHVA Pro • Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään • Vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

K-MAATALOUS

Säilörehusato vaikuttaa keskeisesti maidon ja lihan tuotantokustannuksiin. Säilörehu tuotetaan pääasiassa omilla pelloilla, joten satoon ja kustannuksiin voi vaikuttaa.

NURMEN LANNOITUS KANNATTAA tuhannella rehuyksiköllä hehtaaria kohden ­laski ­TilaArtturi-hankkeen tulosten mukaan säilörehun tuotantokustannusta kolme senttiä rehuyksiköltä. Maidontuotantoon asti laskettuna vastaava sadon muutos laski maidon tuotantokustannusta reilut kaksi senttiä maitolitralta.

Kun pellon peruskunto on ­hyvä, sato tuotetaan riittävällä, ­tasapainoisella jokaisen sadon lannoituksella. Hyvän sadon ­edellytys on riittävä ravinteiden käyttö. ­Tämän osoittavat hyvin ­selvästi nurmen lannoituskokeet, joita on toteutettu vuosien saatossa niin maatiloilla kuin tutkimusasemillakin eri puolilla Suomea.

SADON NOUSU

lannoitus 100 kiloa typpeä ­hehtaarille YaraMila NPK ja NK -lannoitteilla tuottaa parhaimmillaan 1500 – 2000 ry/ha suuremman sadon verrattuna vähennettyyn lannoitukseen (70 kg N/ha molemmille sadoille). Jos toista satoa ei lannoiteta lainkaan, menetetään 2000 – 4000 rehuyksikön sato.

Hyvällä pellolla saatava ­kahden tuhannen rehuyksikön ­lisä verrattuna vähennettyyn lannoitukseen alentaa säilörehun rehuyksikkökustannusta kuusi senttiä. Viidenkymmenen lehmän tilalla (200 000 ry säilörehua, 40 ha) tämä tarkoittaa 12 000 € pienempiä rehun tuotantokustannuksia. Suosituksen mukaisesta lannoituksesta aiheutuneet lisäkustannukset 40 hehtaarille ovat noin 4000 euroa.

SUOSITUSTEN MUKAINEN

Näistä laskettuna lannoitukseen sijoittamalla saadaan 8000 euron kustannushyöty. Euron sijoitus lannoitukseen tuo kaksi euroa takaisin alentuneina tuotantokustannuksina.

Yara Suomen laajasta lannoitteiden valikoimasta löytyy ratkaisu kaikkiin karjatilan tarpeisiin. Perustan lannoitevalikoimalle muodostavat Suomensalpietari ja YaraMila-sarjan tuotteet. ­Niissä on niin NPK- kuin NK-lannoitteet erilaisien lohkojen tarpeisiin.

Kaikissa lannoitteissa on mukana rikki, boori ja karjalle välttämätön seleeni.

Lannoitteen seleeni on turvallinen ja helppo tapa taata karjan seleenin saanti perusrehuista. Osassa nurmilannoitteita on ­lisäksi syöntiin vaikuttavaa natriumia ja karjan terveydelle tärkeää sinkkiä. Hivenravinnetarpeeseen ovat ­YaraMila Hiven Y ja erillislevitykseen Ravinnesarjan tuotteet

kä rae on tasakokoinen ja kestävä.

Nämä ovat tärkeitä ominaisuuksia esimerkiksi levitettävyyden kannalta. Tasalaatuinen ja kaikkia ravinteita sisältävä rae mahdollistaa levityksen suurillakin ajoleveyksillä ilman ravinnemäärän alituksia ja siitä tulevia satotappioita.

Erityisesti nyt, kun tilalle ostettavien rehujen hinta on aiempaa korkeampi, kannattaa oman pellon tuottoon panostaa ja ­tuottaa edullisia nurmirehuyksiköitä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei lannoituskaan auta, ellei pelto ole kunnossa. Pellon kasvukunnon kannalta oleellista on ojituksen toimivuus, maan rakenne ja riittävä pH. Kalkituksesta kannattaa huolehtia säännöllisesti. Lannoituksen lisäksi kasvukauden aikana on tärkeää hoitaa rikkatorjunta ja nurmen paikkauskylvöt. e

Euron sijoitus nurmen lannoitukseen voi tuottaa kaksi euroa.

T e k s t i M i k ko Ko r h o n e n , Ya r a , k u va K - m a ata lo u s

KOTIMAISTEN LANNOITTEIDEN

puhtaus- ja laatutakuutakaan ei kannata unohtaa. Puhtaus tarkoittaa erittäin vähäisiä raskasmetallipitoisuuksia, keskeisimpänä kadmium. Kadmiumin otto maasta ­lisääntyy happamissa maissa, joita on meilläkin runsaasti. Puhtailla lannoitteilla turvataan puhdas maaperä ja alhaiset elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuudet.

Laatu on myös sitä, että tuotteen sisältö on tuoteselosteen mukaista, tuote on käyttökelpoista myös varastoinnin jälkeen, se-

Sato kg ka/ha 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0

1. sato YaraMila NPK 100 kg N/ha, 2. sato ei lannoitusta

1. sato YaraMila NPK 70 kg N/ha, 2. sato YaraMila NK 70 kg N/ha

1. sato YaraMila NPK 100 kg N/ha, 2. sato YaraMila NK 100 kg N/ha

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 33

AJATTELEMF AJATTELEVISIO VISIO INNOVAATIO JOHTAJUUS LAATU LUOTETTAVUUS TUKI YLPEYS SITOUTUMINEN

Huippuvarustellut Massey Ferguson VISIO 2011 -mallit erikoishintaan (rajoitettu erä) v i e lä a t i e n o K ille! kevättö

MF4400/5400 MF5435 Dyna-4 (96 hv / 405 Nm) Kampanjahinta 41 500€ ALV 0 % (+ toim.kulut) MF5455 Dyna-4 (125 hv / 525 Nm) Kampanjahinta 46 700€ ALV 0 % (+ toim.kulut) • Viisto Hi-Vis keula – markkinoiden paras näkyvyys etukuormaajalle • Dyna-4 vaihteisto 16+16 – kaikki vaihteet kytkimeen koskematta • 100 l/min hydrauliikka – tehokasta kuormaintyöskentelyä • Kattava varustus: ilmastointi, ilmaistuin, teleskooppipeilit, takalasin pesin / pyyhin • Perävaunun jarruventtiili • Ylätyövalot 4 kpl eteen, taakse 2x2 polttimoiset • Yläajovalot vyötärötasolla • Pääkytkin • 2 vuoden takuu

www.konekesko.fi

MF4455

(101 hv / 360 Nm)

Kampanjahinta

29 900€

ALV 0 % (+ toim.kulut)

• Sisu Power 4,4 l turboahdettu ja välijäähdytetty moottori 101 hv • Sivupakoputki • 12+12 suunnanvaihdin vaihteisto • Nelivedon ja tasauspyörästön sähköinen kytkentä • Polttoainetankki rungossa – hyvät metsäominaisuudet • 2 työvaloa eteen ja 2 taakse • 2 vuoden takuu

MF4455 ostajalle varustepaketti kaupan päälle!

• Nappikytkin + Digitaalinen mittaristo • Metsäohjaamo • 3. Hydrauliikan lohko • Takalasin pesin/pyyhin • Etusi 1675 € (alv. 0%) Kysy myös edullisia MF- ja ISME -etukuormaajapaketteja!

+25%

Jaetun typpilannoituksen kokeissa oli tavoitteena selvittää onko lannoituksen jakamisesta hyötyä, kun sitä verrataan pelkkään kevätlannoitukseen.

SATO JOPA Jaettu N-lannoitus perunalla YARA SUOMI , MTT ja Pohjoisen

Kantaperuna ovat tehneet yhteistyössä kokeita typpilannoituksen jakamisesta perunalla kolmen vuoden ajan. Verrokkeina ovat olleet keväällä annettu NPKS-lannoitus, jaettu NPKS-lannoitus sekä jaettu typpilannoitus, jossa typpilannoitteena on käytetty pelkkää nitraattityppeä sisältävää rakeista Peltokalkkisalpietaria.

Kesän lannoitekäsittelyt tehtiin kaikkina vuosina mukulanmuodostuksen alussa, jotta lisälannoituksen vaikutukset sadon laatuun minimoitiin. Käsittelyjen jälkeen lannoitteet mullattiin penkkiin.

Kokeet toteutettiin MTT Ruukin koeaseman alueen pelloilla, joissa vallitseva maalaji on multava karkea hieta, joka läpäisee ravinteita helposti. merkittävästi eri vuosina. Kasvukauden olosuhteet, sademäärä ja lämpösumma määrittelivät hyvin pitkälle sen, onko jaettu lannoitus perunalla järkevää. Karkeilla kivennäismailla voimakkaat sateet TULOKSET VAIHTELIVAT

huuhtovat ravinteita, erityisesti typpeä, jolloin ravinteiden täydentäminen voi tuoda merkittävänkin sadonlisän.

Näin kävi vuoden 2010 kokeissa, joissa jaettu typpilannoitus Peltokalkkisalpietarilla toi lähes 25 prosenttia sadonlisää Challengerlajikkeella. Alkukasvukausi oli sateinen ja hellepäiviä oli ennätyksellisen paljon.

Vuoden 2009 kuivissa ja viileämmissä olosuhteissa ei jaetulla lannoituksella saatu ollenkaan sadonlisää.

Vuonna 2008 erittäin voimakkaat sateet huuhtoivat ravinteita koko kasvukauden ajan. Tuolloin jaetun lannoituksen vaikutus näkyi lähinnä hieman suurempana mukulakokona ja lievänä sadonlisäyksenä.

Kokeen tulosten perusteella voidaan todeta lannoituksen jakamisen tai kesällä annetun lisälannoituksen tuovan joinain vuosina merkittävänkin sadonlisän.

Pelkkää nitraattityppeä sekä kalsiumia sisältänyt Peltokalkkisalpietari toimi selvästi tehokkaimmin lisälannoitteena. Pelto-

kalkkisalpietarin sisältämä kalsium turvaa osaltaan mukulan kalsiumin saantia. on sateinen, typpilannoituksen jakaminen tai lisälannoitus näyttäisi olevan hyvä ratkaisu. Jatkuva kasvuston ja olosuhteiden seuranta sekä niihin reagoiminen voi lisätä ruokaperunan satoa ja siis myös taloudellista tulosta huomattavasti.

Lisälannoitus ei kuitenkaan kannata kaikissa olosuhteissa, vaan viljelijän on seurattava säätilaa ja sademääriä mukulanmuodostuksen alun tienoilla. Jos sateita on saatu runsaasti, lisälannoitus lisää todennäköisesti satoa. Jos olosuhteet ovat kuivat, riittävät keväällä annetut ravinteet turvaamaan kasvun, eikä lisälannoituksella ole vaikutusta.

Lisälannoitus myöhästyttää kasvuston tuleentumista, joten erityisesti myöhäisillä lajikkeilla riski laatutappioista kasvaa. e JOS ALKUKASVUKAUSI

A l e k s i S i m u l a , Ya r a S u o m i

Satotaso kokoluokittain 60,00

Tonnia/ha

50,00 40,00

yli 60mm

30,00

50-60mm

20,00

40-50 mm

10,00

30-40 mm alle 30 mm

0,00 ttu S 0

1 20

ar et pi al

is

kk

PK N

al

9

0 20

0

1 20 li

S

ar et pi al

is

kk

PK N

l ro

k to

e Ja

l Pe

nt

Ko

ttu

al

9

0 20 li

l ro

k to

e Ja

l Pe

nt

Ko

0 01

i2

9 00

i2

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 35

Rehuviljaa oman sikalan tarpeisiin ja leipäviljaa mahdollisuuksien mukaan viljelevä Veikko Kuusinen Salosta pääsi viime kevään kylvöille uudella Multiva TopLine Superilla.

TEHOKAS TÄSMÄASE Multiva TopLine Super oli sänkeä ja syksyllä ­lautasäkeellä sänkimuokattua, multavaa hiesusavea. Takana ovat myös ensimmäiset syysmuokkaukset.

Kuusinen ajoi keväällä TopLine Superilla kaikki kahteen kertaan parin – kolmen sentin syvyyteen. Äes toimi hienosti sekä sängellä että syysmuokatulla pellolla.

Ensimmäisen kierroksen Kuusinen pyrkii ajamaan poikittain tai vinosti puintisuuntaan ­nähden, toisen kylvösuuntaan. ­Pienellä työsyvyydellä myös vetovastus on pieni, niinpä ajonopeus on ollut 17 - 18 km tunnissa. Kahdeksan metrin työleveydellä äestys ei ­kauaa kestä.

– Leveän hinattavan äkeen ja siihen nähden kapean lautasmuokkaimen työtehossa on kevätKEVÄÄLLÄ MUOKATTAVANA

36 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

muokkauksessa valtava ero.

Kaikki kevennetyn muokkauksen keinot ja suorakylvön kokeillut isäntä näkee jonkin ­asteiselle muokkaukselle olevan yhä selvä tarve, kun pyritään hyviin ja terveisiin satoihin edullisesti.

- Muokkaus niin keväällä kuin syksylläkin tasoittaa pellolla olevia eroja, mikä edesauttaa kylvön ajoitusta ja onnistumista. Pieni juokseva multakerros kylvörivin päällä antaa ajoitukselle hiukan pelivaraa ja varmistaa tasaista itämistä. Satovarmuus ja sadon laatu paranevat pienellä vaivalla. pitämään äes halutussa työsyvyydessä. Teliakselistot 300 mm ­leveillä renkailla ovat vakiovarusteita myös sivulohkoissa. Etupyörät raPYÖRÄVARUSTUS ON TEHTY

jaavat osaltaan työsyvyyden vaihtelua, syvyys säilyy myös pintaäestyksessä.

- Pitkä ja riittävän raskas äes tasaa pinnan vaihteluita hyvin, vaikka kylvömuokkauksessa mennäänkin aivan pintaa raapien. Etupyörät pitävät hienosti leveän äkeen kulmat kurissa. Ilman niitä pitäisi ajaa hiljempaa tai lisätä työsyvyyttä.

TopLine Superin piikit ovat ­tavallista jäykemmät ja korkeammat. Kymmenen sentin piikkijako kahdeksalle akselille ­jaettuna jättää kasvinjätteille tilaa ­mennä äkeen läpi. Leveän, 60 mm kärki­lapun ansiosta piikkijako vastaa normaalipiikkejä 80 mm jaolla. Muokkauspohja pysyy tasaisena, vaikka TopLinen läpäisevyys on selvästi parempi.

1

2

Joustoetulata kaksoisterillä ja varpajyrä tasoittavat epätasaisuuksia ja rikkovat kokkareita tehokkaasti. Säädettävä tuplajälkihara viimeistelee työjäljen myös olkisella pellolla.

- Puimurin jäljiltä ­jätetty ohran sänki ja olki muokkautuivat keväällä hienosti. Tuplajälkihara tasoitteli oljet pitkin pellon pintaa, kasoja ei jäänyt. tehtiin syksyllä valikoiduilla lohkoilla tai lohkon osilla. Tavoitteena oli saada olki pehmenemään paremmin kevääksi, kurittaa rikkaruohoja ja nopeuttaa ­hitaammin kylvökuntoon tulevien kohtien lämpenemistä keväällä.

Työsyvyys vaihteli kuuden ja kahdeksan sentin välillä olkimäärän ja pellon mukaan, vajaan kymmenen kilometrin tuntinopeudella.

Vetovastus rajoitti työsyvyyttä, äkeen puolesta olisi voinut muokata syvemmältäkin.

Viime syksyn olkimäärän äes läpäisi vaivatta.

– Äestin kertaalleen ­niitä kohtia lohkoista, joita edellisten vuosien kokemusten mukaan saa keväällä odotella, sekä sieltä missä olkea on runsaammin kuin ­muualla.

Eristävän ja lämpöä heijasOLKIÄESTYSTÄ

1) Multiva TopLine Super on monipuolinen uutuusäes. Syksyllä sen avaruus ja jäykkyys riittävät olkiäestykseen. Keväällä voidaan sänki- ja kylvömuokata samalla äkeellä.

2) Neljän teliakselin lisäksi etupyörät varmistavat äkeen pysyminen kauttaaltaan halutussa työsyvyydessä. Lisävarusteena saatava pyörä on kuvasta poiketen käsisäätöinen.

tavan olkipeiton maahan ­sekoittamisen tarkoitus on paljastaa tummaa maata ja auttaa olkea imemään ­lämpöä auringosta. Jotta nekin kohdat pysyisivät ­keväällä muun lohkon tahdissa, selvittää Kuusinen.

Monipuolisuus tekee TopLine-äkeestä todellisen muokkauksen moniottelijan.

Ominaisuudet antavat mahdollisuuden erilaisten viljelymenetelmien ja muokkaustapojen yhdistämiselle myös tulevaisuudessa.

- Kasvipeitteisyysvaatimusten kiristyessä kevätmuokkauksiin liittyy todennäköisesti yhä useammin olkea ja kasvimassaa, kuten siepparikasveja, josta muokkaimen ja kylvökoneen on selvittävä. TopLine Super on valmis äes myös uusiin haasteisiin. e

Suosittujen pienkuormaajien rinnalle nyt uusi kurottaja

Weidemann T 4512 CC

• Pienen kuormaajan ketteryys sekä suuren kurottajan ulottovuus • Nelipyöräohjaus, teleskooppipuomilla • Pieni kooltaan - suuri ominaisuuksiltaan

Kotimaiset Hakki-työlaitteet Weidemann-pienkuormaimiin.

Nautakarjan à la carten ykkönen

u va u n Täy tä asti ja n o p e i o p a s t ast an r t a k a ngat t o m a n l ö t n va näy va a k a u l l a . av

Teksti ja kuva Matti K a lli o

Tekniset tiedot Multiva TopLine Super työleveys, metriä piikkejä, kpl tehon tarve, hv paino, tonnia

Weidemannilta saksalaista huippusuunnittelua ja laatua - todelliset tilan monitoimikoneet.

JF VM PYSTYRUUVIAPEVAUNUT 600 6 60 140 3,5

700 7 70 180 3,9

800 8 80 220 4,2

Kaikissa malleissa rungon pituus on 3,9 metriä, piikkijako 100 mm, piikkiakseleita on 8 ja kuljetusleveys on 3,4 metriä.

Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa.

• Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, nyt myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Ilmajokelaisen Timo Latva-Koiviston pelloista löytyvät melkein kaikki maalajit, vain aitosavi puuttuu. Paljon on lohkoja, joilla maalaji vaihtelee saraturpeesta multamaan, liejusaven ja hiedan kautta hiesuun.

ÄES ON OSOITTAUTUNUT YLLÄTTÄVÄN KEVYEKSI VETÄÄ.

SOPEUTUU MAALAJIEN VAIHTELUUN ­monta vuotta äestä, joka ei ­vierastaisi maalajien vaihtelua. Hän haluaa tehdä kylvömuokkausen pelloillaan kylvösyvyyteen. Se on siis ­tavoite, joka ei ole osoittautunut aivan helpoksi toteuttaa.

Nyt yhden kevään ­käytössä ­ollut Potila Maxer 7000 ­tuntuu vastaavan tarpeeseen oikein ­hyvin. Latva-Koivisto sanoo, että ei vielä ole keksinyt äkeeseen parannusehdotuksia. Yleensä häneltä niitä saa, jopa pyytämättä, tietää puskaradio.

Pyörät ovat 350 millimetriä leveät ja halkaisijaltaan 780 millimetriä. Niitä Latva-Koivisto kiittelee aivan erityisesti. Niitä on ISÄNTÄ ON METSÄSTÄNYT

38 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

­ hteensä kahdeksan ­kappaletta, y joten ne kantavat pehmeälläkin maalla ja muokkauspohjasta ­tulee tasasyvä joka paikassa. Pohjalaismiehen uholla hän julistaa, että muunlaisia pyöriä ei äkeisiin ­saisi asentaa.

Latva-Koivisto kiittelee myös pyörien laakerointia. ­Sellaisiakin äkeitä hänellä on ollut, joissa pyörien laakereista on ollut paljon harmia.

Maxerissa on 115 piikkiä kahdeksalla akselilla. ­Piikkiväliksi muodostuu näin 60 ­millimetriä.

Työleveys on seitsemän ­metriä. Äes vie konehallista paljon ­tilaa, vaikka vetoaisan ja sivulohkot ­saakin nostetuksi pystyyn.

maalajilla Maxerilla saa lohkon kylvökuntoon periaatteessa kertaäestyksellä. Isäntä kuitenkin muistuttaa, että nyt ollaan Etelä-Pohjanmaalla.

– Hiesutönkätkin pitää saada muokatuksi. Käytännössä muokkaan ensimmäisellä ­ajokerralla kolmeen senttimetriin, ja ­vasta toisella ajokerralla kylvösyvyyteen. Tämä menettely on toiminut hyvin, etenkin jos maa saa hieman kuivahtaa ensimmäisen ajokerran jälkeen.

Maxerin piikit ovat kestäneet tosi hyvin. Ne eivät ole niin karkaistut, että katkeaisivat. Silti karkaisua on sen verran, että muoto VÄHÄNKIN KEVYEMMÄLLÄ

1

on pysynyt. Kärkipalat tietysti kuluvat, kulutusosia kun ovat. Työsyvyys säädetään kammella.

– Se onkin suunnilleen ainoa asia, jonka vuoksi ohjaamosta on joskus poistuttava. Se on toisaalta hyväkin, koska työsyvyys on tarkistettava aika-ajoin. levyinen, yli neljä tonnia painava äes on osoittautunut yllättävän kevyeksi vetää. Latva-Koiviston 150 hevosvoimainen neliveto riittää vetokoneeksi hyvin. Suuri kokonaispaino juoruaa järeydestä sekin. Piikkiakselit on valmistettu 60x60 millimetrin putkipalkista. Isäntä arvelee, että tässä on hänelle äestä eläkepäiviin asti.

Ajonopeus pidetään maltillisena 8 - 12 kilometrissä tunnissa.

– Äestäjälle ei makseta vauhdista, vaan työn laadusta. Kahdeksan kilometriä tunnissa on murustumisen kannalta aivan riittävä ajonopeus. Toinen ajokerta on huomattavasti ensimmäistä kevyempi.

Latva-Koiviston Maxerissa on takalana ja valosarja. Takalana säätyy hydraulisesti. Valosarja tuo turvallisuutta liikenteessä. Siinä on myös suuntavilkut. Sivulohkojen

1) Seitsenmetrisen Maxerin strategiset mitat ovat: rungon pituus 3,95 m, kuljetusleveys 3,4 m ja paino jälkiharalla 4150 kg.

2

2) Timo LatvaKoivisto arvelee saaneensa Potila Maxer 7000 -äkeestä työkoneen, joka kestää hänen eläkepäiviinsä asti.

SEITSEMÄN METRIN

nosto ja lasku sujuvat ohjaamosta poistumatta. Työsyvyyden osoitin näkyy hyvin ohjaamoon, ellei maa aivan mahdottomasti pölise. e Teksti Jussi Kn uutti l a , kuvat Jussi Kn uutti la j a va l m i s ta j a

Lisätietoja: www.potila.fi

Tulossa 12-metrinen Potilan äesvalikoimassa on yksilökohtaisesti räätälöitäviä ratkaisuja useisiin tarpeisiin ja vaihteleville maalajeille. Tänä keväänä linjastolta valmistuu myös 12-metrinen Maxer-äes. Potila Oy valmistaa joustopiikkiäkeiden lisäksi myös kultivaattoreita, olkiäkeitä, tasausäkeitä ja lietteen multaimia.

KLAPINTEKO KANNATTAA AINA! Hakki-Pilke 2X S+

5.950,-

(sis. alv 23%) + toim.kulut

Hakki Pilke 1X

Suurillekin puille!

• Maks. 37 cm puulle • Iso 6,9 tn halkaisusylinteri • Autom. halkaisun nopeutusventtiili • Teräketjukatkaisu, 2,2 m syöttökuljetin • HakkiPilke Green Speed (max. 42 cm puulle)

Hakki-Pilke 2X S+

Hakki Pilke 60 OH pyöröterällä

• hydr. 5,6 tn sylinteri • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokuljetin 3,2 m • Hydraulinen hammasrullasyöttö • Traktori tai sähkömoott.

- koko puu helposti klapeiksi • Katkaisu 13” laipalla - helppo huoltaa käyttöisenä • Halkaisu 2 sylinterillä ja siirto 4 m:n • Täyttää kaikki uusimmat työturvallisuusmääräykset kuljettimella

Nopeaan ja helppoon klapintekoon!

Hakki Pilke Eagle klapisirkkelit

• katkaisu pyöröterällä, halkaisu ruuvilla

Hakki Pilke BigX • Ammattimaiseen myyntipuun tekoon • Nopea ja luotettava pilketehdas

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 30.4.2011 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

K-MAATALOUS

Ilmajokelainen Harjunmäen-Kiikerin maamiesseura toteuttaa tänä päivänä esimerkillisesti maamiesseura-aatetta. Seuralla on vuokrattavana peräti 33 maatalouskonetta. Lemken Smaragd -kultivaattorilla on ollut kovasti kysyntää.

JO YLI 2000 HEHTAARIA Maamiesseuralla Smaragd-kultivaattori

omistukseensa maatalouskoneita, joita seuran jäsenet eivät joko pysty tai halua itse hankkia. Jonkin verran seura ostaa uutuuskoneita, joiden ominaisuuksista halutaan saada selvyys.

Mikäli kone läpäisee testin, niitä hankitaan myös yksityiskäyttöön.

Konevalikoima on hengästyttävän suuri. Seuran ­jäsenmaksun maksaneilla on mahdollisuus vuokrata 33 erilaista konetta. ­Toden totta, seuran jäsenmaksun maksaneita löytyy ällistyttävän etäältä. Tämä selittyy sillä, että jäsenmaksu ei ole kynnyskysymys, mikäli joku jotakin konetta todella tarvitsee.

Seura hankki Lemken Smaragd -sänkikultivaattorin jo vuonna 2006, kun kevytmuokkauksesta alettiin kiinnostua. Ensimmäinen vuosi oli varovaista tutustumista.

Silloin konetta käytettiin 262 hehtaarin muokkaukseen.

SEURA HANKKII

40 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

Seuraavana vuonna Lemken Smaragd sai möyhentää 618 hehtaaria. Seuraavina vuosina käyttömäärät ovat ­tuosta aavistuksen verran pudonneet.

Tänä päivänä Smaragdilla on takanaan 2141 muokattua hehtaaria.

Hehtaarit pitävät taatusti paikkansa. Systeemi on nimittäin se, että vuokraaja ilmoittaa koneesta riippuen tunnit tai hehtaarit, joilla konetta on käytetty. Ilmoituksen perusteella maamiesseura lähettää laskun.

Tässäkin tapauksessa on käynyt niin, että jotkut Lemken Smaragdia vuokranneet ovat havainneet, että tällainen peli tarvitaan omaan käyttöön.

Kaikilla maamiesseuran koneilla on nimetty hoitajansa, joka vastaa nimikkokoneidensa huollosta.

Lemken Smaragdin hoitaja on Pasi Ketelä.

Ketelä kehuu Smaragdia poikSITTEN RÄJÄHTI.

keuksellisen helpoksi huollettavaksi.

– Kone on rakennettu tosi vankaksi, joten rikkoutumiset ovat jääneet vähiin. Varpajyrän ja tasoi­tuslautasten kannatinpalkeista toinen katkesi, ilmeisesti rajun ­esteeseen ajon seurauksena.

Selvästi käyttäjästä aiheutuneet vahingot maksaa yleensä käyttäjä.

Maamiesseura on myös hankkinut vakuutusturvaa. Toki joukossa on koneita, joita on syystä tai toisesta turha vakuuttaa. hyvän näköistä konetta käytetään ­yleensä huolellisesti ja tarkasti. Sen on ajat sitten pannut merkille myös maamiesseuran johtokunta. Tästä syystä koneiden hoitajia patistetaan tekemän huollot tunnollisesti.

Palkkiokseen koneiden hoitajat saavat ”hyvän mielen”, koska HYVÄKUNTOISTA JA

lainsäädäntö ei muuta järkevää mahdollisuutta tarjoa.

Niin Smaragdin kuin muidenkin Harjunmäen-Kiikerin maamiesseuran koneiden on kustannettava itse itsensä.

Johtokunta määrittelee vuokraustaksat tällä periaatteella. Lisäksi jokaisen koneen on kerrytettävä pääomaa seuraavan koneen hankkimista varten.

– Smaragdin ominaisuuksia ei voi moittia, todistavat niin Pasi Ketelä kuin muutkin johtokunnan jäsenet.

– Mikäli maa on sopivan kuivaa, valmista tulee kerta-ajolla. Varpajyrä jättää hieman olkea pintaan. Tästä syystä on pohdittu toisentyyppisen jälkijyrän hankkimista. Muiden käyttäjien kokemuksista on kuitenkin opittu, että muut kuin var-

Harjunmäen-Kiikerin maamiesseura täyttää muutaman vuoden päästä sata vuotta. Lemken Smaragd 9 -vuokrakoneella on ollut todella paljon käyttöä, toteavat maamiesseuran johtokunnan jäsenet, sihteeri Jussi Haapala (vas.), puheenjohtaja Antti Mäki-Latvala ja Smaragdin vastuullinen hoitaja Pasi Ketelä.

pajyrä ovat alttiita tukkeutumaan, jos olosuhteet ovat vähänkin märät.

Sekin on tullut selväksi, että märän maan muokkaaminen ei ole järkevää edes varpajyrällä varustetulla kultivaattorilla. Se toki selviytyy haasteesta, mutta märkä maa ei väkivallasta hyödy. e Teksti ja kuva Jussi K n uutt i l a

®

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

1

YLLÄTTÄVÄ URAKOINTIKONE Yleensä urakointiin tarkoitetut koneet ovat suuria. Kokkolalainen traktoriurakoitsija Jarkko Haasala hankki viime keväänä pienen ja työkoneeksi varsin edullisen Maschio Ninan. Kesän aikana siitä tuli yksi urakoitsijan lempikoneista. oli ­puhuttu paljon heinänsiemenen kylvön järkevästä ratkaisusta. ­Nurmisato on täällä vahvalla karjatalous­alueella erittäin tärkeä asia, mutta hiekkaperäiset maat kärsivät helposti kuivuudesta. Myös jäävauriot ovat yleisiä. Mietimme miten nurmet voitaisiin uudistaa ja täydennyskylvää tehokkaasti, Jarkko Haasala taustoittaa.

Haasala käänteli isäntien kanssa vaihtoehtoja päätyen lopputulokseen, että laadukas heinänsie– ISÄNTIEN KANSSA

42 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

menen kylvö vaatii vannaskoneen.

Muilla menetelmillä siemen jää usein kulon päälle, eikä idä.

Harkinta-ajan jälkeen Haasala tilasi Maschio Ninan. Se on aiheuttanut pelkästään positiivisia yllätyksiä.

Vaikka Nina on monella ­tapaa ei-niin-perinteinen urakointikone, on siinä yksi ­urakoitsijalle elintärkeä piirre: Se on tehokas siinä käytössä, jota varten se on kehitetty. Nurmen kylvö onnistuu laadukkaasti sekä mustaan maahan että paikkauksena. Eikä kone ole tarkka maalajista. Se pärjää hyvin kivien ja uudispeltojen pienten kantojen kanssa. verrattuna moniin muihin urakointitöihin on yksi antoisa piirre. Nina urakoi ­aina kevään ensimmäisistä kylvötöistä kesän loppupuolelle.

– Kone on helppokäyttöinen.

Käytön neuvominen eri kuskeilPITKÄ KÄYTTÖAIKA

le on nopeaa. Urakoinnin kannalta on hyvä, että säiliöön mahtuu tarpeeksi siemeniä. Toisaalta ylijääneet siemenet on helppo ottaa säkkiin, koska pohjan saa auki.

– Kaikkein tärkeintä on silti se, että isännät ovat pitäneet urakoinnin tuloksesta. Keväällä tehdyn täydennyskylvön vaikutukset ovat olleet selvästi havaittavissa jo toisen sadon yhteydessä. Olen myös vakuuttunut siitä, että ­Ninan avulla voidaan jatkaa viljelykiertoa vuodella tai kahdella, ­Haasala kiittelee.

Maschio Ninan ­suunnittelussa on pyritty kestävään ja yksinkertaiseen rakenteeseen. Haasalan mukaan tavoitteet on myös saavutettu, eivätkä lujarakenteisuus ja vähäiset huoltokohteet ainakaan vähennä koneen arvostusta urakoitsijan silmissä. kymmenille eri tiloille oli viime kesän uraLÄHES 300 HEHTAARIA

kointisaavutus. Mustalle mullalle siementä piilotettiin noin 70 hehtaaria, paikkauskylvöjen osuus oli 180 hehtaaria sekä riista- ja luonnontilapeltojen pinta-ala noin parikymmentä hehtaaria. Varsinkin viimeksi mainittujen kohdalla on tärkeää, että siemenkoon säätäminen on helppoa.

Maschio Nina on Haasalan mukaan erittäin tarkka kone, mitä tulee kylvön kilomääriin. Työmenetelmäksi on vakiintunut seuraava: karkea säätö, kierros pellolla ja kiertokoe. Sen jälkeen asetetut kilomäärät ovat pitäneet hyvin tarkasti paikkansa, vaikka koneella on kylvetty niinkin pieniä kuin kahdeksan kilogramman siemenmääriä hehtaarille.

Nina-­urakoinnin laskutuksen peruste. Se on osoittautunut tasa-arvoiseksi. Lyhyessäkin ajassa kylvää ison yhtenäi­sen alueen, sillä ­parhaimmilla ­mailla koneella on työskennelty jopa kuudentoista kilometrin tuntinopeudella. Toisaalta muutaman ­aarin paikkauskylvöissä kello käy, mutta hehtaareita ei kerry.

Periaatteessa Haasala voisi laskuttaa myös pinta-alan mukaan, TUNTITAKSA ON

sillä vetotraktorissa on ajo-opastin.

Vaikka rahaliikenne ei määräydykään ajo-opastimelta saatavan pinta-alatiedon mukaan, on opastin tiettyyn aikaan vuodesta käytännössä välttämätön.

– Keväällä on kevyen koneen jäljistä todella vaikea nähdä mihin on jo kylvetty.

Haasala urakoi kolmemetrisellä koneella, vaikka mallistossa olisi nelimetrinenkin. Urakoitsija on valintaansa tyytyväinen. Kapeammalla koneella pääsee huonommankin tien tai kapeiden siltojen takana oleville kuvioille suhteellisen helposti. Viisisataalitraisessa säiliössä riittää kapasiteettia niin, ettei ole ollut isompaa ikävä.

Jarkko Haasala muistuttaa, ­että riittävän kasvustotiheyden lisäksi puhtaudella on todella suuri merkitys nurmen laatuun. Erityisesti voikukka ryöstää nopeasti ­tilaa heinäkasveilta. Ei siis ihme, että Haasala myy ja isännät ostavat pakettia, johon kuuluu täydennyskylvön lisäksi nurmen ruiskutus.

Nurmen laatu vaikuttaa suoraan karjatilallisten tilipussiin. e

2

1) Etukäteen Haasala mietti näkyykö lisäkylvö nurmen määrässä tarpeeksi. Pelko osoittautui turhaksi. Pikanurmiseoksella kevään paikkaus näkyi jo ensisadossa.

2) Ninasta tuli mieluisa urakointikone Jarkko Haasalalle. Se on lujarakenteinen, helppo käyttää ja huoltaa.

Teksti Tuomas R y tk y, k u vat T u o m a s R y t k y ja K-maatalous

Koneurakoitsija Jarkko Haasala • Koneurakointia laidasta laitaan: lietelannan levitystä, kylvöä, heinän niittoa, maansiirtoa, hiekoitusta, lumitöitä, haketusta…

• Pääpaino maatalouskoneurakoinnissa.

• Työllistää Haasalan lisäksi kaudesta riippuen yhdestä neljään työntekijää.

• Toiminut yrittäjänä seitsemän vuotta.

• Työalueena Kokkolan ympäristö.

HYÖDYNNÄ MAALISKUUN KÄRKITARJOUKSET!

Etu -20 %

Kiinnitysremmisarja

Sähköinen tankkauspumppu

• 12 kpl joustavia kiinnityslenkkejä • Muovipäällysteiset metallikoukut • Remmien mitat 45, 60, 75 ja 90 cm

• 230 V mittarilla • Automaattipistoolilla ja 4 m letkulla • Tuotto 50 l/min.

Ilman Plussakorttia 10,-

500813796

800

57500

Verkkopaimen Olli 1800

Koukkuvaaka OCS-2 2000 kg

Kompressori Nuair Goliath 7,5 kW

Vaativiin olosuhteisiin!

Suursäkkien, paalien jne. punnitukseen

Ammattilaisen hihnavetoinen, öljyvoideltu mäntäkompressori

• Älykäs automatiikka säätää iskun tehoa tarpeen mukaan • Suurin iskuenergia: 9,7 J

419

00

Etu -11 %

Ilman Plussa-korttia 469,-

• Max. kuorma 2000 kg • Elektr. LED-näyttö • Ladattavan akun kesto n. 60-80 h/lataus • Lukematarkkuus 1 kg Mukana kauko-ohjain.

Etu -20 %

499

00

• Matalakierroksinen, hiljainen ja vääntävä 3-vaihe 7,5 kW 400 V • Tuotto 1080 l/min/6 bar riittää pyöriville työkaluille ja maalaukseen • Max. paine 11 bar, säiliö 270 L • Paino 225 kg, mukana liitäntäpistoke 500746175

1.495,-

Ilman Plussa-korttia 620,-

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 31.3.2011 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

K-MAATALOUS

MIKÄ KLAPIKONE? Maaselän Koneen klapikonevalikoimissa on laitteita pienestä sirkkelipilkkojasta ammattimaiseen klapitehtaaseen.

Mikä sopisi parhaiten sinun käyttötarkoitukseesi? Millaiset lisävarusteet koneeseen kannattaisi hankkia?

44 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

Käyttötapa

Max puun halkaisija

Hakki-Pilke

Lisävarusteet

2X S+

Siirtopyörät

25

2X Carry 1)

Kuljettimen jatke, automaattihalkaisun nopeutus

Kotitarve

27

Eagle pilkkojasirkkeli

OH60 2)

Puun nostin Woodlift 371

Puun nostin Woodlift 421

30

2X30

Puun nostin Woodlift 472

Kotitarve- ja ammattikäyttö

37

2X30 Easy *)

1X37 3)

Puupöytä Woodran 371

Ammattikäyttö

42

1X37 Easy *)

Puupöytä Woodran 422

Teollinen klapituotanto

45

50

1X42 4)

Z100 Hydraulihalkoja 5)

Puupöytä Woodran 471 Puupöytä Woodran 472

BigX 6)

Työskentelykoroke

V

alitse aluksi käyttötapa ja pilkottavan puun maksimihalkaisija. ­Päädyttyäsi sopivaan klapikonemalliin, näet kaaviosta myös siihen sopivat lisävarusteet.

Kaikissa malleissa voi säätää puun katkaisupituutta. Maksimipituus on kaikilla koneilla 60 cm, lukuun ottamatta Eagle- (45 cm) ja Z100-malleja (110 cm). Puun katkaisee pyöröterä malleissa Eagle ja OH60, muissa ketjusaha. Koneiden tekniset tiedot ovat seuraavalla sivulla.

Puupöytä Woodran 421

1) Mobiiliversio, kulkee auton perässä!

2) Saatavissa kuljettimen jatke.

3) Luokkavoittaja vertailussa USA:ssa.

4) Luokkansa tuottoisin Profi-lehden testissä 2008!

5) Halon pituus jopa 110 cm.

6) Kuutio halkoja seitsemällä männän työnnöllä! *) Pilkottavan puun siirto eteen ja taakse, katkaisu ja halkaisuterän säätö kevyesti kahdella hydraulivivulla.

KANNESSA: Raido Luhaäär valmistaa klapeja porvoolaisen klapiyrittäjän palveluksessa.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 45

Hakki-Pilke 2X

Hakki-Pilke 2Xs+ Carry

Hakki-Pilke OH60

Hakki-Pilke 1X37

Z100-hydraulihalkoja

Hakki-Pilke BigX

Hakki-Pilke-klapikoneet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Ne ovat tyyppihyväksyttyjä ja vaatimustenmukaisuus on todettu virallisessa laitoksessa.

KAIKKI MAASELÄN KONEEN

klapikoneet ovat turvallisia ja ergonomisia käyttää. Koneet on suunniteltu pienikokoiseksi ja ketteriksi. Tehontarve on pieni ja teho suhteessa painoon on hyvä. Puunnostimen avulla raskas rankojen siirtely on helpompaa, mikä myös nostaa työsaavutusta.

Klapikoneissa on purkukuljettimet vakiona, lukuun ottamatta Eagle-pilkkojasirkkeliä sekä Z100hydraulihalkojaa.

Ammattikäyttäjä arvostaa työtä helpottavia ja tehostavia lisälaitteita. Puupöytä ja puhdistava kuljetin lisäävät tuotantokapasiteettia. Enimmillään yksi klapiyrittäjä pilkkoo BigX:llä jopa 50 000 KOTITARVEKÄYTTÄJÄLLE

46 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

kuutiota klapeja vuodessa. Tällöin käytössä on syöttöpöytä.

Pöytä tehostaa klapivalmistusta yleensä noin 30-40 prosentilla. Purupuhallin ja roskien tehokas talteenotto vähentävät oheistyötä, joka voi tehottomasti hoidettuna viedä yllättävänkin paljon työaikaa. on erinomainen teho-painosuhde. Esimerkiksi 1x37-mallin tehontarve on 7,5 KW, kone painaa vain 600 kiloa ja sillä voidaan tehdä klapeja jopa 37 cm paksuisista puista. Koneen nopeus säätyy automaattisesti pilkottavan puun koon mukaan, mikä tehostaa työtä erityisesti silloin kun puutavaran koko vaihtelee.

1x42-mallissa halkaisuvoima ja -nopeus säätyvät automaattisesti. Ohuempia puita pilkottaessa kone työskentelee pienellä voimalla nopeammin ja suuremmilla puilla päinvastoin. Tämän ominaiAMMATTIKONEISSA

suuden ansiosta se oli luokkansa tuottoisin kone saksalaisen Profilehden testissä vuonna 2008. Konetta voidaan siirtää keskikokoisen traktorin 3-pistenostolaitteilla, kuten myös suurinta konetta, BigX-mallia.

Suuremmissa klapikoneissa on vakiona nelimetrinen purkukuljetin. Mallista 1x37 lähtien koneisiin voidaan yhdistää myös puhdistava kuljetin. BigX:ssä se on vakiona. Puhdistava kuljetin syrjäyttää klapien rummutuksen. Rumpuun verrattuna kuljetin on ketterämpi siirtää ja tarvittaessa kuljettaa mukana. Se on myös hellävaraisempi klapeille.

Kaikissa koneissa on 2/4-osaterät. 1x37-malliin saa lisävarusteena kuuteen osaan halkovan terän, 1x42- ja BigX-malleihin 6-, 8-, 12- ja 16-osaterät. e Teksti Anne Penttilä, k u vat A n t t i V e t t e n r a n ta j a val m i staj a

TEHONTARVE ON PIENI JA TEHO SUHTEESSA PAINOON ON HYVÄ.

Eagle-pilkkojasirkkeli

Klapituottaja valitsi 1X42:n Porvoolainen Peter Lindholm tuottaa klapeja ammattimaisesti. Käytössä on jo neljäs klapikone, Hakki-Pilke 1X42, ja lisäksi Woodran 472 -pöytä sekä puhdistusrumpu.

Kuljetin vie klapit pitkään, kapeaan ja korkeaan ”verkkoliiteriin”, jossa klapit kuivuvat hyvin. Liiterit on sijoitettu sopivin välimatkoin, jotta laitteisto mahtuu niiden väliin. Kun edellinen klapikasa lähestyy kattoa, laitteistoa siirretään hieman. Asiakkaina on sekä yksityishenkilöitä että suurempia kiinteistöjä.

– Olemme nyt valmistaneet noin 70 prosenttia tämän talven klapeista, kertoo Lindholm.

Lindholmin mukaan raaka-ainetta on ollut hyvin saatavissa Porvoon Metsäreviirin kautta ja klapeille on kysyntää, erityisesti talven pakkasjaksoina.

– Esimerkiksi helmikuussa toimitin asiakkaille vajaat 400 heittokuutiota klapeja.

Klapien teosta vastaa vakituinen työntekijä, Raido Luhaäär. Kesällä tilalla työllistää avomaanvihannesten viljely. Tilalla on myös hevosia ja vuokrattavia tallipaikkoja.

Hakki-Pilke 1X42

Syöttöpöytä Woodran 472

Tekniset Tiedot Malli

OH60

2X S+

2X Carry

2X30

2X30 Easy

1X37

1X37 Easy

1X42

BigX

Eagle

Z100

Halkaisuvoima, tonnia

5,5

3,5

3,5

5,5

5,5

7,0

7,0

3,5–13

4–30

-

5,5/7,0 X

Voimanlähde: traktori X /sähkömoottori A /polttomoottori hv

X/16 A

X

13 hv

X/20 A

X/25 A

X/20 A

X/25 A

X/35 A

X/35 A

X/16 A

Tehontarve, kW

7,5

7,5

-

7,5

10

7,5

10

15

15

4

Kuljetuskork. ja –leveys, cm 248, 255

252, 252

268, 255

252,252

252,245

252,245

252, 245

250, 270

Paino, kg

490

770

900

800

880

750

830

1170

253, 290 130, 95 1700

150

110, 95 230

Kuljettimen pituus, m

3,2

4

4

4

4

4*

4*

4**

4**

-

-

*Saatavana sivusuunnassa kääntyvällä poistokuljettimella. **Vakiona sivusuunnassa kääntyvä poistokuljetin, BigX:ssä puhdistava kuljetin vakiona.

Woodlift-nostimet

Woodran-syöttöpöydät

Malli

371

421

472

Malli

471

472

371

421

422

Pituus cm

215

215

215

Pituus cm

360

350

235

235

248

Leveys cm

110

115

115

Leveys cm

96–150

220

208

212

228

5/100

5/112,5

Korkeus cm

100–144

100–144

88/122

88/123

88–132/123–166

80

100

Korkeus cm 5/85 Paino kg

70

Paino kg

616

925

200

238

285

Vetorullia kpl

2

3

-

-

2

Säädettävät jalat

x

x

-

x

x

Mekaaninen erottelija

x

x

-

-

-

Hydraulinen annostelija

-

-

-

x

x

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 47

1

Kuohenmaan kylän rantamaisemiin Kangasalle nousi kolme vuotta sitten uutukainen Tuhti-halli.

Klapikaupan näkymät ovat hyvät. Investointi varastohalliin ja kuivuriin oli välttämätön liiketoiminnan laajentamiselle.

KLAPIKUIVURI JA VARASTO Timo Fager ja hänen appensa Erkki Korte jalostavat omien metsien harvennusja päätehakkuupuuta takkapuiksi Kortteiden maatilan pihapiirissä Kangasalla. Kauppa on vielä suhteellisen pientä, puolentuhatta kuutiota vuodessa, mutta kalustoinvestoinnit on mitoitettu kasvua varten.

– Vanha halli tuli jo täyteen, ja tilaa tarvittiin varastoinnin lisäksi myös kalustosuojaksi, Fager ­perustelee.

Miehet miettivät yhdessä hallihankintaa ja vertailivat keskenään muutamaa markkinoiden suosittua TAMPERELAINEN

48 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

hallipakettia. Aikaisempi työtausta oli tuonut molemmille ­näkemystä erilaisista varastoratkaisuista.

Alusta asti oli selvää, että ovia oli oltava riittävästi ja hallin korkeudessa sen kummemmin kuin leveydessäkään ei tulisi pihistellä. tietyt toiminnalliset reunaehdot. Kippaamiseen tarvittiin kahdeksan metrin sisäkorkeus, ­eikä kattoristikoita ja tolpparakenteita haluttu.

Lattialla tuli pystyä operoimaan pumppukärryllä ja hallin tuli olla läpiajettava.

Kauniin pihapiiriin yhtenäisyys HALLILLE ASETETTIIN

edellytti uudisrakennukseen jyrkkäharjaista kattoa. Puuseinäinen halli ei tullut kysymykseen, sillä varasto haluttiin nopeasti valmiiksi ja käyttöön. Myös talous ­puolsi teräshallia.

Rakennuspaikan pohjatyöt olivat Fagerin sanojen mukaan ”keskivaikeat” maaperän kivisyyden ja savisuuden takia, ja niiden osuus oli kolmannes koko ­investoinnin kustannuksista. Kokonaisuuden hinta pysyi silti alle 100 000 eurossa.

– Klapikauppa on muodikasta bisnestä, mutta tuotannon koneistaminen on kallista, joten huippu-

2

kannattavaa tämä ei ole. Investoinnin takaisinmaksuaika saa olla korkeintaan 10 vuotta, kuvaa ELY-­keskuksessa maaseutuyritysten rahoituspäätöksiä työkseen tekevä Fager.

Kun Weckman Steelin mallistosta löytyi ehdot täyttävä halli ja K-maatalouden kautta sai pystyttäjiksi tutun rakennusporukan, saatiin kauppa lyötyä lukkoon ripeästi Pirkanmaan maatalouskaupassa. toimintakausi on nyt alkamassa uudella varastolla.

– 2008 keväällä tehtiin tilaus, syksyllä saatiin tavarat sisään ja seuraavana keväänä tehtiin kuivuri, Fager kertoo.

Kuuden teräksisen kolminivelkehän varassa lepäävän hallin pituus on 26 ja leveys 14 metriä. Pystytys tilattiin avaimet käteen -toimituksena. Yksi yllätyskin koettiin: toimitukseen sisältyi valkeat korostuslistat, jotka eivät olisi sopineet pihapiirin rakennuskannan yhtenäiseen ilmeeseen. Fager pyysi ja sai tilalle hallin väriin maalatut vuorilistat.

Julkisivulla on kolme liukuovea ja keskellä takasivua yksi. Toisessa päädyssä on lisäksi isot päätyovet. Ikkunoita hallissa ei ole. Käyntivalo syttyy ovella automaattisesti, ja sisätila valaistaan tehokkailla ja hyvän yleisvalon antavilla loisteputkilla.

KOLMAS TÄYSI

sirkkeliltä kasaan hallin päätyyn. Ilman puhallusaukko hallin taKULJETIN VIE KLAPIT

kana kuuluu kylmäilmakuivuriin. Ajastimen ­ohjaama ­ilmastointipuhallin imee ulko­ilmaa klapikasan läpi kulkevaan kanaaliin. Keväällä tuoreena palasteltu puu kuivuu kesän suojassa katon alla, ja syksyllä se on valmista vietäväksi asiakkaille.

– Klapeja tekee aika ­äkkiä, kun ensin vain saa puun metsästä tähän hallille, Fager kuvaa. Seuraava työvaihe on kuorman teko ja puun kuljetus. Joka mummolareissun päätteeksi Fagerin perhe ottaa klapikuorman peräkärryyn toimittaakseen tavaran asiakkaille lähinnä Tampereen talousalueella.

– Yhtään ei ole tarvinnut mainostaa. Klapille on hyvin kysyntää, pullonkaulan muodostavat kuljetukset. Alalle voisi mahtua klapien jakeluun erikoistuva yritys.

Fagerille tulee rakennushankkeesta mieleen vain yksi asia, jonka olisi voinut tehdä toisin. Toisen päätykehän sijaan olisi ehkä sittenkin pitänyt laittaa sisäkehä, jotta hallin jatkaminen olisi aikanaan helpompaa. e

Kuvassa CH 260 syöttökuljettimella!

FARMI CH260 HFEL tai HFC Vaativan käyttäjän hakkuri

• Rulla- tai kuljetinsyöttö • Stokerikelpoinen hake myös pintalaudoista • Erinomainen puhallusteho, risumurskain ja kierrosvahti vakiona • Syöttöaukko 260x320 mm

FARMI CH380 HFC

Energiahakkuri moneen tarpeeseen

• Tehokas teräksinen syöttökuljetin • Haketta yli 100 i-m3/h, polttoainekulutus jopa vain 0,4 L/i-m3 • Syöttöaukko 380x420 mm

katyöai Kysy annan seur loksia utu huipp talouden a K-ma yjiltä. my Puhdas ja tasalatuinen hake on FARMI hakkurin käyntikortti.

Teksti ja kuvat Raila A a lto n e n

1) Klapeja, halkoja, koneita, pyöröpaaleja ja jopa hevoskuljetusvaunu. Avara halli tarjoaa monikäyttöistä varastotilaa.

2) Hallin toisessa päädyssä sijaitsee klapikuivuri ja -varasto. Kasan alla on ilmakanaali. Keväällä tuoreena klapeiksi halottu puu kuivuu kesän ja on syksyllä valmista myyntiin, esittelee Timo Fager.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Stefan West hankki viime keväänä Weidemann-pienkuormaajan vuokrakäyttöön. Konetta kiikutetaan peräkärryllä sadan kilometrin säteellä erilaisiin maatilan ja rakennusalan töihin harva se päivä. takaa vuokrakoneelle töitä. Vöyri on pieni paikkakunta Pohjanmaalla. Lähistöllä on toistasataa turkistarhaa, runsaasti maataloutta, rakennustyömaita ja Vaasa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana on tunteja mittariin kertynyt 170.

– Tavoite on saada markkinoitua konetta 50 päivää vuodessa, laskee Stefan West.

West on kimpassa Bo Rintamäen kanssa. Rintamäki on perustanut äskettäin rakennuskonevuokraamon, jonka nimiin konetta vuokrataan. West siis omistaa, Rintamäki vuokraa.

Koska ollaan ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, yhteistyötaidot ovat osa paikallista kulttuuria. Tehtäviä jaellaan keskenään sujuvasti.

Toinen auttaa toista ilman erikoisjärjestelyjä. Bo Rintamäen veljellä on kodinkoneliike rakennuskonevuokraamon yläkerrassa. Hän auttaa vuokraamaan silloin kun Rintamäki itse ei ole paikalla.

HYVÄ REVIIRI

PIENKUORMAAJA VUOKRAKÄYTÖSSÄ Weidemann 1240 CX 35 on 160 alvitonta euroa päivä. Jos kone viedään paikan päälle, tulee kuljetustaksa päälle. Koneen voi myös itse käydä hakemassa. Henkilöauton peräkärryn saa vapaasi käyttöön siirtoa varten.

Koneen hankintahinta on noin 25 000 euroa, mikä ei ole suuri investointikynnys. Silti muutaman päivän töitä varten sitä ei kenenkään kannata ostaa. Toinen asia on esimerkiksi navetassa rehujen päivittäinen jako - koneen pitää olla aina käsillä.

Vuokraus on hyvin käytännöllinen vaihtoehto lyhyempään tarpeeseen. Se on edullista vuokraajalle ja tuottavaa vuokran antajalle. Yleensä konetta vuokrataan päiväksi.

KONEEN TAKSA

50 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

– Normaalisti sillä hoitaa neljässä tunnissa isonkin työmaan.

Esimerkiksi isonkin turkistarhan lannat ehtii kauhoa neljässä tunnissa.

Työvälineitä on neljä: kaksi lantatalikkoa, joista tiheämpipiikkinen on turkiseläinten lannalle, toinen harvempipiikkinen on muulle lannalle. Trukkipiikit ja kauha ovat pakollisia varusteita.

Runko-ohjattu ketterä pienkuormaaja sopii ahtaisiin paikkoihin. West on asentanut koneeseen paripyörät, koska sillä joudutaan liikkumaan usein vetelällä alustalla kelirikon aikaan. Paripyörät rajoittavat hiukan kääntöympyrää, mutta antavat koneelle vakautta.

­takaa bisneksen. Ole Lundberg asuu parin kilometrin päässä Westistä.

Hänelle on helppoa käydä vuokraamassa kone silloin kun turkistarhalla on kuormattava lantaa.

– Kuormaaja on helppo ­käsitellä, ei muuta kuin ajaa ja kuormaa. Kääntöympyrä on erittäin pieni. Myös suunnanvaihto on kiitettävä, eestaas-ajo on helppoa.

Olen erittäin positiivisesti yllättynyt siitä kuinka käyttökelpoinen kone on. Lisäksi se on vakaa.

Westin Weidemann 1240:n ajonopeus on 15 km/h. On tarkoituksenmukaista, että sillä ei tottumaton pääse liian lujaa. Se on turvallisuuskysymys.

ASIAKKAAN TYYTYVÄISYYS

Weidemannin plussat + Helppo käyttää + Paljon työvälineitä + Työkalu työkäyttöön + Näppärä sähköinen suunnan vaihto + Hydrostaattinen voimansiirto + Ketterä + Hyvä näkyvyys + Hyvä laatu ja pitkä käyttöikä

EI MUUTA KUIN AJAA JA KUORMAA.

Bo Rintamäki (vas.) vuokraa ja Stefan West omistaa. Weidemannin vuokrareviiri on reilut sata kilometriä.

Weidemann vaikuttaa vanhalta tutulta. Ohjaamo on lasiton turvakehikko. Siihen on helppo kavuta kankeankin mörssärin paksuissa vaatteissa.

Namikat sopivat rumiinkin kouriin mainiosti. Herkät ja nopeat ohjausliikkeet ovat hitaalle pohjalaiselle ainoa tottumisen paikka. Rattia kääntämällä kun kuormaajan sivuliike on todella nopea. Runko-ohjattu toimii eri tavalla kuin kääntyväpyöräinen.

Varsinkin työvälineen kiinnityksessä kannattaa olla huolellinen.

Toisaalta hydrostaattinen voimansiirto tekee koneen liikkeistä pehmeitä ja konetta on helppo käsitellä. Muutaman minuutin totutENSITUNTUMALTA

telun ja Westin vinkkien jälkeen kuljettaja alkaa luontevasti katsella sopivia työkohteita.

Jarrupolkimen ja kaasunpolkimen käyttö lisää työtehoa. Jos kuormaajaan haluaa tehoa, kannattaa oikealla isovarpaalla antaa kierroksia. Jarrupolkimella saa hillittyä menohaluja pehmeästi.

Kone ei ole tarkoitettu kuormaukseen korkealle, parin metrin nostokorkeus rajoittaa ja ilman puomin jatketta kuorma kippautuu lähelle.

Weidemannilla on laaja repertuaari koneita, mutta 1240 oli tarkoituksenmukaisin juuri Westin käyttöön.

Helppo huolto on helppokäyt-

töisyyden ohella toinen vuokrakoneelle tärkeä ominaisuus. Weidemann 1240 CX 35 on erittäin asiallinen kone. Turha kosiskelu ja hienoudet on jätetty pois. Silti Kone on fiksun näköinen ja toimiva.

Rasvanippoja löytyy jopa kaasupolkimesta ja moottoritilan kannen saranoista. Syyläri ja öljynlauhdutin ovat samassa nipussa.

Koeajossa 25 asteen pakkasella hydrauliikka toimi kakistelematta lämpimillä öljyillä. Sivulle niveltyvä runkonivel helpottaa työskentelyä epätasaisella pinnalla. Jokainen pyörä on maassa. e T e k s t i j a k u va H a n n u Ko i v i s to

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 51

1

Liperiläinen isäntä vaihtoi rehunkorjuumenetelmää. Samalla kannatti vaihtaa kuljetusjärjestelmäkin jalkalavavauhuihin.

Kurikkalaisella broileritilalla on monenlaisia kuljetustarpeita. Lisäksi isäntä harjoittaa vaunuilla urakointia.

KAHDEN TILAN MULTIVAT Kolmen vaunun kyytiä LIPERILÄISELLÄ VESA EROSELLA

tuli paaliluku täyteen viime kesänä. Kuusisataapäisen sonnikarjan ruokintaan upposi vuosittain viitisentuhatta paalia. Rehuntekomenetelmä oli vaihdettava. Uuteen systeemiin kuuluu kolme Multivan jalkalavavaunua, sekä Claasin 810-ajosilppuri ja Elhon 710 Duet -niittomurskain. Ensi kesänä säilörehut tehdään jo siiloihin.

Lähtökohtana vaihtolavavaunujen hankintaan on, että investoinnille löytyy riittävästi töitä. Kiinteälavaiset yhteen tarkoitukseen sopivat vaunut seisovat helposti talvella lumihangessa käyttämättömänä. Eronen hankki kerralla kolme vaunua, koska rehunteossa tarvitaan joka tapauksessa useampi. Kaikissa vaunuissa on rehuvarustus, lisäksi on kaksi maansiirtolavaa ja viljakasetti.

Tilalla on rehualaa kertaniitossa noin 180 hehtaaria ja lisäksi viljaa 150 ha sopimuspeltojen kanssa.

52 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

Tulevana kesänä töitä riittää, heti lumien lähdettyä aloitetaan uusien rehusiilojen rakennus, lisäksi tulee työn alle 360 paikkainen vasikkajuottamo, maansiirtotöitä riittää ihan omasta takaakin kummallekin vaunulle.

Multivan vaunujen hankintaan Vesa päätyi niiden ­kotimaisuuden takia. Kantavuutta on ­kaikissa alustoissa 18 tonnia ja rengastus on Michelinin Flotation Pro 710/50 R26,5, alusta ei ole näillä renkailla liian leveä ja kantavuutta on riittävästi.

– Harkitsin vaunuja tarkkaan ja tulin siihen tulokseen, että nämä ovat kooltaan sopivia. Käytössä olevat traktorit ovat siinä 200 hevosvoiman teholuokassa, mutta tarvittaessa nämä vaunut kulkevat pienemmälläkin koneella, perustelee Eronen. vaunuissa erityisen tärkeä. Flotation-renRENGASTUS ON ISOISSA

gas pyörii herkästi, eikä ala sukeltaa pehmeälläkään pellolla. Heinä­pelto on nopeasti pilalla, jos ­joka karheen kohdalle syntyy pyöränurat.

– Vaunujen muunneltavuus oli tärkeä kriteeri ­jalkalavavaunujen hankinnassa. Näiden päälle voi periaatteessa nostaa mitä vain.

Seuraava investointi tulee olemaan lietetankki, tuommoinen 17 kuutiota vaikuttaisi sopivalta, niin ei tarvitse terveisiä kuljettaa.

Vasikkakasvattamosta alkaa tulla myös kuivalantaa. Sitä on helppo siirtää korotetuilla maansiirtolavoilla pellolle odottamaan levitystä, jonka hoitaa urakoitsija.

– Kaksi alustaahan meillä on vasta käytössä, kun yksi on ­vielä tehtaalla. Mutta kyllä nämä hyvältä näyttävät. Tuntuu siltä, että hinta-laatusuhde on sopiva. Huomaa tuossa maansiirtolavan vaihdossakin, että sovitukset käyvät kohdalleen ilman lekaa.

MUUNNELTAVUUS OLI TÄRKEÄ KRITEERI.

TRM HD 180. Siinä on pohjalevy kuuden millimetrin Raex-­kulutusterästä, joka vastaa myötölujuudeltaan ­tavanomaista 18 mm Fe 52 -pohjalevyä.

– Sinne saa moksauttaa jonkimmoisia kiviäkin maan seassa ilman, että tulee suurempia monttuja lavaan, Vesa arvioi, ja lisää kulutuskestävyyden olevan kovaa luokkaa.

Tuplakippi ja tukeva palkkirunko tekevät kippaamisesta turvallisempaa. Lava ei ala huojua, vaikka vähän kallistuukin. Ominaisuus on tärkeä etenkin korkeilla rehulaidoilla. Hydraulinen aisajousitus tasaa menoa ajossa ja säästää sekä kuskia että koneita.

– Kyllä näillä luulisi pärjäävän, vaikka joutuisi tekemään ­kovempiakin töitä, arvioi Vesa ­lopuksi. e MAANSIIRTOLAVA ON

Te ksti ja kuvat Seppo Nykä nen

2

1) TR210 Safe -perusvaunun lavatilavuus on 21,4 kuutiota.

Vesa Eronen arvostaa jalkalavavaunujen muunneltavuutta.

2) Vaihtolavavaunun runko ja TRM HD 180 -maansiirtolava valmiina käyttöön.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 53

1

2

TUOREREHUSIILON PÄÄLLE KIPUAMINEN ON OLLUT HELPPOA.

Hydraulinen perälauta ihastutti KURIKKALAINEN KAI LATVALA

hankki ensimmäisen Multiva-perävaununsa 2002. Multiva 170 TR hankittiin tilan kevyitä kuljetuksia varten. Kutterinpurua, viljaa ja 14 000 broileriemon lantaa on kuljetettavana tämän tästä. Päällimmäiset kriteerit vaunun hankinnassa olivat luottamusta herättävä rakenne, riittävän isot (560x22,5) renkaat ja ennen muuta kunnolla avautuva perälauta.

Isännän mielestä pelkkä perälaudan saranointi ei riitä. Sen on avauduttava hydraulisesti ja noustava riittävän korkealle. ­Hallinnan pitää sujua ohjaamosta. Latvaloiden maatilalla on muutakin tekemistä kuin juosta perälaudan ja traktorin ohjaamon väliä. ­Harva asia ärsyttää isäntää yhtä ­paljon kuin kehnosti avautuva perälauta, joka pyyhkii kuorman pitkin pihaa.

Multiva 170 TR -mallista saadut kokemukset innostivat hankkimaan edellistä järeämmän Multiva TRH 18 -monitoimialustan raskaisiin siirtoihin muutama vuosi sitten. Sillä on ajettu soraa, maata, viljaa, tuorerehua palaturvetta ja paljon muuta. Tämä malli on vaihtolava-alusta.

Perusvarustukseksi Latvala on hankkinut TRH 180 M -maansiirtolavan ja täydentänyt vielä TRH 220 R -rehulavalla ja korokelai54 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

1) Kai Latvala on tyytyväinen Multiva-perävaunujen laatuun ja ominaisuuksiin.

2) Multiva-perävaunujen takalaidan hydrauliikka ja mekanismin geometria takaavat häiriöttömän ja nopean kuorman purkamisen. Kuljettajan ei tarvitse poistua ohjaamosta.

doilla. Niiden myötä nurmirehua mahtuu kuormaan 38 kuutiometriä. Latvala onkin toiminut ajomiehenä paikkakunnan ajosilppurirenkaissa. on varusteltu viimeisen päälle.

- Ei yhtään liikaa. ­Esimerkiksi telissä on ohjautuva taka-­akseli, joka selkeästi parantaa vaunun ketteryyttä, Latvala sanoo.

Perusjousitus on ­lehtijousilla, mutta sitä on täydennetty paineakuilla tehostetulla hydrauliikalla.

Hydrauliikalla helpotetaan alustojen vaihtoa ratkaisevasti. Lisäksi alustan asentoa voidaan ­säätää kummaltakin puolen toisesta puolesta riippumatta. Sen ­ansiosta alusta voidaan säätää vaakasuoraan esimerkiksi kippauksen ajaksi. Tämä parantaa kippauksen turvallisuutta.

Vetoaisa on hydraulisesti jousitettu ja varustettu myös paine­akulla. Se tasaa menoa ­kaikissa oloissa.

– Multiva ei ala nyökyttää traktoria, todistaa Latvala.

Kun koko alusta on hydrauliikan varassa, niin Dometal on oivaltanut asentaa vaunuun myös punnituksen. Sen tarkkuus on Latvalan mukaan riittävä esimerkiksi viljan myynnissä ja ostoissa.

Pirteitä erityispiirteitä Latvalan MULTIVA TRH 18 -ALUSTA

vaunussa ovat takana oleva kytkentähaarukka ja alustan läpi menevä voimansiirtoakseli. Latvala sanoo kytkeneensä kaksi perävaunua peräkkäin jo useamman kerran. Tämä ominaisuus lisää tehoa kuljetuksiin aika tavalla. itseään isokokoisten renkaiden valinnasta (710x26,5). Tuorerehusiilon päälle kipuaminen on ollut helppoa, se onnistuu jopa peruuttamalla. ­Tästä on hyötyä, kun laakasiilo alkaa täyttyä. Rehu saadaan helposti oikeaan paikkaan. Latvala kehuu myös vaihtolavojen tukijalkoja.

– Ne ovat helppokäyttöisiä ja kestävät täyden kuorman jättämisen niiden varaan. Tällä seikalla on merkitystä kiireisellä maatilalla.

Kiirettä Latvaloiden tilalla tosiaan riittää. Broileriemojen ja 50 luomuhehtaarin ohella Latvalat harjoittavat monenlaista bisnestä. He vuokraavat mökkejä ja saunoja lomalaisten tarpeisiin. Kolme kaivinkonetta, kurottaja ja autonkuljetuskärryt ovat vuokrakoneiden listalla. Myös urakointipalveluja tarjotaan. e LATVALA ON ONNITELLUT

T e k s t i j a k u vat J u s s i K n u u t t i l a

Lisätietoja jalkalavavaunuista ja niiden varusteista: www.dometal.fi

Tuttu Mestarin Vahva 2 on ­uudistettu vastaamaan nykyajan rehunteon ­vaatimuksia. Fosforihappo on ­korvattu propionihapolla. Samalla nimeksi ­vaihtui Mestarin Vahva Pro.

Uudistuksen yhteydessä Mestarin Vahva Pro:n väriaine muutettiin ruskeaksi, mikä helpottaa liuoksen annostelua.

UUSI MESTARI SÄILÖNTÄÄN säilöntäaineen käyttöominaisuuksia esikuivatun rehun ­säilönnässä.

Se estää homeiden ja hiivojen kasvun erittäin tehokkaasti. ­Mestarin Vahva Pro on markkinoiden vahvin happotuote. Se alentaa ­rehun pH:n nopeasti tavoitetasolle ja näin vältytään virhekäymiseltä.

Vahva happopitoisuus varmistaa säilönnän myös haasteellisissa olosuhteissa. Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa esikuivaus ei onnistu toivotulla tavalla, tai heinän sokeripitoisuus on alhaisella tasolla.

Mestarin Vahva Pro soveltuu niin tuoreen kuin esikuivatunkin rehun säilöntään. Säilörehulla käyttömäärä on viisi litraa tonnille.

PROPIONIHAPPO PARANTAA

soveltuu erinomaisesti myös murskeviljan säilöntään. Murskeviljan säilöntä perustuu samoihin tekijöihin kuin säilörehunkin: happamuuteen ja hapettomuuteen. Mestarin ­Vahva Pro:n vahva muurahaishappo­pitoisuus varmistaa murskeviljan riittävän happamuuden ja estää rehua pilaavien mikrobien toimintaa. Näin murskeviljan ravinMONIPUOLINEN TUOTE

toarvo saadaan pidettyä hyvänä ruokintaan saakka. Käyttömäärä murske­viljalla riippuu viljan kosteudesta, annostus on kolmesta viiteen litraa tonnille.

Mestarin Vahva Pro ­soveltuu myös vasikoiden hapanjuottoon sekä sikojen liemirehun pH:n alentamiseen ­sekoitussäiliössä ja ruokintaputkistossa. Muurahaishapolla estetään sikojen liemirehun virheellinen käyminen ja eläinten terveydelle haitallisten bakteereiden (kolit, salmonella) kasvu.

Eri tutkimusten mukaan orgaaniset hapot parantavat sekä porsaiden että lihasikojen kasvua ja rehun hyötysuhdetta. Muurahais­happo on orgaaninen happo, ­jota esiintyy luonnossa ja eläinten omassa aineenvaihdunnassa.

Se myös parantaa rehun aminohappojen sulavuutta ja kivennäisaineiden imeytymistä sian ohutsuolessa. valmistus perustuu säilöntäaineen käyttöön. Rehuanalyysitilastojen mukaan happosäilöntäaine on säi-

löntäteholtaan paras kaikissa kuiva-aineluokissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että säilöntäaine ei sinällään korvaa puutteellista korjuutekniikkaa tai työtapoja. Laaturehun valmistuksessa kaikkien työvaiheiden on oltava kunnossa.

Hyvälaatuinen säilörehu lisää lehmien maidontuotantoa ja kohottaa maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta. Hyvä säilörehu on myös kannattavan naudanlihantuotannon edellytys. Säilöntä­aineessa säästäminen voi ­aiheuttaa jopa kymmenien prosenttien rehu­hävikin. Happosäilöntäaineisiin sijoitettu euro tulee maito­tilissä kaksinkertaisesti takaisin!

Säilöntäaineen ­ostohetkellä ei voi tietää tulevan kesän korjuuolosuhteita. Ostotilanteessa on hyvä tietää eri tuotteiden teho myös huonommissa olosuhteissa. Uudistettu Mestarin Vahva Pro on varma säilöntäaine, joka toimii tuoreella ja esikuivatulle rehulla myös haastavissa olosuhteissa. e

LAADUKKAAN SÄILÖREHUN

T e k s t i k e h i t y s pä ä l l i k kö A s ko K i n n u n e n , K e m i r a Oyj , k u va K - m a ata lo u s

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 55

Joroisten Kerisalon saaressa viljelevät tilaansa Jouni ja Elisa Niskanen. Tuotannon punaisena lankana on jo pitkään ollut pääasiassa kotoisten rehujen käyttö.

Hyvin tuloksin.

Järeä UUTUUS! Leveämpi ja ulottuvampi GIRAFFONA 260 PIENNARMURSKAIN • Työleveys 257 cm, ulottuvuus 3,65 m, paino 1150 kg • Leikkuupään kaksikerroksinen kotelonpaksuus 8 mm (2 x 4 mm) • Jyrällä tapahtuva leikkuukorkeuden säätö - tarkka ja tasainen jälki • Vakiovarusteena kouruterä vaihteleviin olosuhteisiin • Vakiovarusteena laajakulmanivelakseli

OMILLA REHUILLA MAITOA JA LIHAA käyttö on luonnollisesti edellyttänyt investointeja. Tilan oma kuivuri on vuonna 2000 rakennettu Arska. Kuivuriin ja sen vieressä olevaan siiloon voidaan varastoida yhteensä noin 300 tonnia viljaa. ­Jouni kertoo heillä olleen aikaisemmin kaksi lavakuivuria.

– Olj se aeka ­pelloomista, hän kuittaa lavakuivurien käytön.

– Nykyisellään ei viljaan juuri tarvitse koskea, kaato­suppilon päällä kippi pystyyn ja sen jälkeen koneet hoitavat viljan eläinten eteen.

– Siilojen vaihto on toki tehtävä itse. Spiraalikuljetin vie viljan suoraan siilosta Murska-myllyllle ja siitä edelleen väkirehukioskille.

Navetan rehunkäsittelyvarastossa on kaksi tiivisterehusiiloa, joista tiiviste siirretään kuljettimella myllyyn, jossa se sekoittuu viljaan. Navettaa on automatisoitu siten, että lypsyrobotti hoitaa lypsyn ja väkirehut tarjoillaan kahdesta kioskista. Osan väkirehuista lehmät saavat robotista lypsyn aikana. Säilörehut jaetaan Varmo-rehunjakovaunulla.

Navetassa on silti ­käytävä jatkuvasti. Haastattelun jälkeenkin isäntäväki ­meni sunnuntaipäivän ratoksi avustamaan poikivaa lehmää.

KOTOISTEN REHUJEN

Leikkuupään kelluntaominaisuus.

Kolmella jousella toteutettu estekuormitussuojaus.

NINA

Leikkupään sivulla sijaitseva kulmavaihde parantaa koneen liikkumavaraa.

m 3 ja 4 ielä v t malli ään e k v le! il kylvö

Kustannustehokas ratkaisu luomu- ja karjatiloille • Kompakti koko, laadukkaat osat ja yksinkertainen rakenne mahdollistavat vähäisen huollontarpeen • 3 ja 4 m mallit, nurmen suora-/paikkauskylvöön • kylvömuokatuilla mailla viljalle, rapsille, herneelle ja pienten siementen pieniin kylvömääriin

Kela- ja tasojyrsimet joka tarpeeseen miä Jyrsi na va saata vään ke vielä le ! töil

• Kelajyrsinvalikoima 1,25-3m työleveyksillä 15-170 hv traktoreille • Tasojyrsimet 3 ja 4m työleveyksillä, 90-180 hv traktoreille • Eri olosuhteisiin soveltuvat jälkivarusteet

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

hin. Syynä tähän on käytännön pakko. Työvoimaa ei oikein tahdo löytyä. Nykyisellään työ tehdään kahdestaan, toinen niittää ja toinen paalaa.

Käytössä on Elhon Onlineryhdistelmäkone, ­joten erillistä käärintätraktoria ei tarvita.

– Meillä on tässä sellainen kiitollinen tilanne, että kaikki omat ja vuokrapellot ovat täällä saaressa, eli suhteellisen lähellä. Aikaa ei kulu tiellä ajoon. Pienimuotoista urakointiakin on ollut, mutta siitä ollaan luopumassa.

Tuntuu olevan riittävästi töitä omallakin ­tilalla.

Hyvä säilörehu on onnistuneen ruokinnan perusta.

– Kotoinen ruokinta on ainakin toistaiseksi kannattanut. Vaikka tässä jo ­välillä tuntui siltä, ettei siinä ole oikein järkeä, kun viljaa olisi saanut ostaen halvemmalla.

Nyt näyttää jo paremmalta.

Yksi syy oman viljan tuottamiseen myös edullisen viljan aikaan on se, ettemme käytä viljalla lannoitteita lainkaan, vaan lannoitamme pelkästään lietelannalla.

Tuotantoa kehitetään ja seuraavaksi investoinniksi on ajateltu lieteen multauslaitteiston hankintaa tilalle. Yksi työvaihe jäisi pois, kun lietteen levittämisen jälkeen ei tarvitsisi enää muokata. Päästäisiin heti kylvämään. lisäävät oman viljan kannattavuutta.

– Etenkin valkuaisesta tuREHUJEN HINTANOUSUT

nykyisellään varastoina. Säilörehu tehdään pyöröpaaleiSÄILÖREHUSIILOT OVAT

Kerisalon saaressa Niskasten tilalla on panostettu omaan rehuntuotantoon.

lee vielä ongelma, koska sen hinta nousee jatkuvasti. Olemme jo melko aktiivisesti hakeneet vaihtoehtoja tuottaa enemmän valkuaista sisältävää rehua. Yksi vaihtoehto olisi saada sopimus jonkun rypsinviljelijän kanssa. Lisäksi täytyy tutkia itse viljeltäviä kasveja.

Sadosta saatavan valkuaisen määrä tulee vaikuttamaan myös nurmisiementen valintaan.

– Tässä kohtaa heittäisin palloa myös kauppiaiden suuntaan, ­Jouni ­toteaa.

Oman tuotannon etuna on kustannusten ennustettavuus. ­Tilalla käytetään 100 tonnia ostorehuja vuodessa, eli neljännes tarpeesta.

– Viime aikojen hintojen nousu on näkynyt tuloissa selvästi. ­Ellei

nentää, harvoin kaikki sato menetetään. Maailman tilanteet eivät pääse yllättämään, pohtii Jouni Niskanen. e T e k s t i j a k u va S e p p o N y k ä n e n

Niskasten tila tuotteiden hintaa pysty nostamaan, on pakko saada kuluja alas.

Meidän tapauksessamme on lisättävä omaa tuotantoa. Tietenkään oma tuotantokaan ei ole riskitöntä. Viime kesän viljat jäivät helteen takia kevyiksi. Monipuolisella tuotannolla riskejä voi kuitenkin pie-

• Päätuotantosuunta maidontuotanto, tuottajat Jouni ja Elisa Niskanen.

• Lypsäviä 60, lisäksi kaikki tilalla syntyvät vasikat kasvatetaan itse. Eläinmäärä on keskimäärin 150.

• Keskituotos 10 000 kg.

• Tuotannossa on aina pyritty rehuomavaraisuuteen.

Viljelyksessä on omaa ja vuokrapeltoa yhteensä 118 ha, josta on puolet säilörehulla ja puolet viljalla.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 57

Juha ja Ulla Heiskasen tilalla Varpaisjärvellä on ollut aperuokinta käytössä nyt vuoden verran ja tulokset alkavat näkyä. Taloon tuli 12 kuution JF-Stollapevaunu, jolla ruokitaan 60-päinen lypsykarja.

APERUOKINNALLA LISÄARVOA tietysti oli hakemista, että opittiin uuden menetelmän käyttöön. Meillä tehdään kaikki rehut pyöröpaaliin ja siinä on omat hyvät puolensa, jos on haittansakin. Meillä on kuitenkin paalirehu osoittanut olevan paras ratkaisu. Yhdellä koneketjulla korjataan kaikki rehut, niin kuivat heinät kuin oljetkin, kertoo Juha.

– Apemenetelmä yhdistettynä pyöröpaalirehuun on ainakin meidän tilalla osoittanut toimivuutensa. Jo pelkästään rehujen jaon kannalta se yksinkertaistaa työtä. Silputtu rehu on huomattavasti helpompaa jakaa ruokintapöydälle kuin pitkä säilörehu.

Viime kesänä valmistuneessa rehuvarastossa on tulevaisuutta varten valmius kiinteälle apesekoittimelle ja mattoruokkijalle.

Apevaunulla sekoitetaan erä rehua, joka puretaan takakuljettimella rehuvaraston lattialle ja siirrellään siitä Weidemann-pienkuormaajalla ruokintapöydälle.

– ALUSSAHAN SE

58 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

Juha kertoi pelänneensä kesäajan hygienian puolesta, että tuleeko apevaunun puhdistamisesta paljon lisätyötä. Viime kesän kokemukset osoittivat, ettei se ole ongelma. Kone puhdistaa hyvin itsensä.

– Kesällä meillä tehdään apetta kahdesti päivässä lämpiämisen estämiseksi. Ilman joutuminen silputtuun massaan aiheuttaa nopeasti lämpiämistä. Vaunuun ei jää rehua muuta kuin hieman ruuvien päälle. Se sekoittuu uuteen rehuun, eikä ehdi pilaantua.

Juha pitää erinomaisena ratkaisuna, koska siinä saadaan tehtyä oikeanlaista rehua eri eläinryhmille. Hiehoille tulee erilainen ”koktaili” kuin lypsäville.

– Meillä on edelleen väkirehukioskit käytössä navetassa, niillä päästään paremmin yksilölliseen lisärehustukseen tuotannon mukaan. Ape on kuitenkin aiAPERUOKINTAA

na yhdenlaista, eikä sitä voi säätää eläinkohtaisesti, Juha sanoo.

Aperuokinnan aloittamisen jälkeen Juha arvioi säilörehun kulutuksen nousseen. Eläimet pystyvät syömään silputtua rehua enemmän.

Hiehoilla on saatu myös hyviä tuloksia, vaikka rehu onkin köyhempää kuin lypsävillä. Hiehot syövät olkea sisältävää apetta hyvin ja näyttävät jopa saavan siitä ravintoa irti enemmän kuin ruokintasuunnitelman laskelmien mukaan pitäisi saada.

– Hiehojen ape tehdään yleensä oljesta ja ylivuotisesta heinästä.

Niille pitää olla syömistä niin paljon kuin napa vetää, Juha sanoo, ja syykin on selvä: – Hiehon pötsi kasvaa ja kantavan eläimen pötsitilavuus on saatava pysymään mahdollisimman isona, jotta se pystyy poikimisen jälkeen syömään riittävästi. Tämä mahdollistaa hyvän maidontuotannon.

Hyvältä näyttää, toteaa Juha Heiskanen vaunussa valmistuvasta ape-erästä.

KÄYTTÖTRAKTORINA ON 90-HEVOSVOIMAINEN TALON IKÄPRESIDENTTI.

ENEMMÄN KUIN TAUTIAINE!

JF-STOLL ON OSOITTANUT

Pitkäkestoista tehoa viljojen ja sokerijuurikkaan tautien torjuntaan • Tehokas kaikkia viljojen merkittävimpiä tauteja vastaan • Ainutlaatuinen Euroopassa -myös kasvin kasvua edistäviä ominaisuuksia • Ei pohjavesi- eikä peräkkäiskäytön rajoituksia

Uutta formulaattiteknologiaa • Aikaisempaa riippumattomampi ruiskutustekniikasta ja sääolosuhteista • Tehostaa myös seoskumppanin imeytymistä

Ohran tautien torjuntakoe 2010 Sadonlisäys kg/ha Satotaso kg/ha

800

Comet Pro+Sportak käsittely lippulehtivaiheessa.

Lähde: K-maatalouden koetila, Hahkiala 2010, 4 kerranteinen koe.

6394

6394

Käsittelemätön

Comet Pro 0,6 l + Sportak EW 0,5 l

Teksti ja kuvat Sepp o N y k ä n e n

Comet Pro on BASF’n rekisteröimä tuotemerkki.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

käyttömahdollisuus on yksi aperehun erinomaisista puolista.

Viime kesän kuivuus vaikeuttaa seossuunnittelua.

– Eri rehuerien välillä on uskomattoman suuria rehuarvovaihteluja. Siinäpä rehuanalyysipapereita pyöriteltiin jokunen hetki, ennen kuin alkoi selvitä millaista seosta aletaan viritellä.

Sekoittamalla sopivasti eri rehueriä saadaan syntymään tasalaatuista apetta. Mikäli käytössä olisi pelkkä säilörehujakelu, ruokinnan ravinnepitoisuus vaihtelisi enemmän.

– Aperuokinnassa rehun ravinne- ja energiatasoja voi säätää erittäin tarkasti, jos riittää kiinnostusta asiaan. Tai voi mennä ihan suoraviivaisesti ruokintasuunnitelman mukaankin, toteaa Juha. Äänensävystä voi päätellä, että säätämistä on kokeiltu enemmänkin ja tuloksekkaasti.

– Appeen teon kanssa on kuitenkin oltava tarkkana. Pilaantunutta rehua ei saa päästää joukkoon, koska se pilaa helposti koko erän, hän varoittaa.

ERILAISTEN REHUERIEN

toimivuutensa koneena.

– Se on helppo huoltaa.

Meillä kone rasvataan kerran viikossa ja kulmavaihteen öljymäärän näkee suoraan vaunun kyljessä olevasta säiliöstä.

Käyttötraktorina on 90-hevosvoimainen talon ikäpresidentti ja hyvin on voima riittänyt, Juha toteaa.

– Apevaunua suunniteltaessa kylän miehet pelottelivat, että siihen on varattava yksi traktori jatkuvasti. Talvella traktori joutaakin paremmin olemaan vaunun edessä, mutta kesällä sille on muutakin käyttöä päivittäin.

Vaunu kiinnittäminen traktoriin ei ole kuitenkaan iso työ. Siihen kuluu minuutti - pari, ja lisäksi sekoituksen vaatima aika.

– Jäisistä paaleistakin peloteltiin. Eipä ole niiden kanssa ollut ongelmia, kunhan muistaa, ettei pudota paalia korkealta ruuvin päälle.

Kohmeinen paali sekoittuu jopa paremmin kuin kuiva ja sula. Takakuljetin mahdollistaa appeen purkamisen suoraan vaunun taakse lattialle, josta se voidaan helposti siirtää kuormaajalla edelleen.

Juha toteaa lopuksi, että talouspuolesta on pidettävä huolta ja kaikki investoinnit on suunniteltava tarkkaan.

Navetassa palkan saa lypsytyöstä.

– Tästä syystä meilläkin on pyritty pitämään työtä ympäröivä tekniikka yksinkertaisena ja etsimään edullisimmat ratkaisut. Aperuokinta on tuonut selvää helpotusta navettatyöhön, ja kyllä sillä on saatu selvää lisäarvoa tuotantoonkin. e

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

ENNAKOI PANOSTEN HINTOJA Sekä viljan että tuotantopanosten hinnat vaihtelevat voimakkaasti. ­Mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen pyrkivän viljelijän onkin käytännössä pakko yrittää ennakoida niin tuote- kuin panoshintojen kehitystä.

­Viljan hintakehitystä tarkasteltaessa huomataan, että tuotantopanosten hintakehitys on ollut samansuuntaista. Yhtene­vään hintakehitykseen on ­useita syitä, jotka ovat normaalia markkinoiden toimintaa. Yksinkertaistetusti viljojen hintojen nousu johtuu siitä, että kysyntä kasvaa nopeammin suhteessa tarjontaan. Voimakkain vaikutus on, jos kulutuksen kasvaessa tuotanto pienentyy, niin kuin ­tänä talvena.

Kun tuotteen kysyntä lisääntyy, tuottajat haluavat tuottaa aikaisempaa enemmän. Tällöin tuotannossa käytettävien panosten hintojen kysyntä lisääntyy ja niiden hinnat nousevat.

Lisäksi tuotantopanosten hintoihin vaikuttavat muuhun talouskehitykseen liittyvät tekijät. Esimerkiksi maakaasun hinta vaikuttaa suoraan lannoitteiden hintoihin. Maakaasun hinta taas on voimakkaasti sidoksissa ­öljyn ­hintaan.

MIKÄ HINTOJA HEILUTTAA?

tavalla merkittävä panos koko maailmantaloudelle. Siksi öljyn hintakehitykseen vaikuttavat varsin monet tekijät. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat myös maatalouteen, esimerkiksi energian ja lannoitehintojen kautta. Lisäksi öljyn hinta vaikuttaa kaikkien tavaroiden, myös öljyn, kuljetuskustannuksiin. Öljyn hinta onkin yksi talouden tekijä, jota tuottajan kannattaa seurata ja selvittää pohtiessaan panosostojen ajoitusta. ­Öljyn luonteen takia maailmalta löytyy paljon ennusteita sen hintakehityksestä. Lisäksi öljyllä käydään paljon futuurikauppaa, joten myös öljyfutuurien hintanoteerauksia kannattaa vilkaista ainakin silloin ÖLJY ON MONELLA

60 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000

Lannoitteet Energia

tällöin. Ainakin ennen kuin tilaa polttoöljyä. nousivat viime syksynä vajaan kolmanneksen. Nousutahti oli ­Suomessa hyvin lähellä lannoiteraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousua. Hintojen nousun perusteet vaikuttaisivat siis tulevan tässäkin tapauksessa pitkälti markkinoilta.

Näillä näkymin ei ole tiedossa tekijöitä, jotka vähentäisivät lannoitteiden ­käyttöä tai hidastaisivat käytön kasvua. Lannoitteita valmistetaan varmasti ympäri maailmaa kuin viimeistä päivää, mutta silti kysyntä on niin voimakasta, ettei hintoihin voida odottaa ainakaan merkittävää laskua.

Viljan ja lannoitteiden kysynnän kasvun lisäksi öljyn ja ­sitä kautta maakaasun hinta on viime aikoina ollut ­voimakkaassa nousussa. Markkinoiden lisääntyvällä epävarmuudella on taipumusta nostaa hintoja. Arabimaiden levottomuudet ja niistä seuraavat uudistuksen saattavat vaikuttaa paitsi viljan kysyntään myös lannoiteraaka-aineiden tarjontaan.

LANNOITTEIDEN HINNAT

2011

Näitä vaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida lyhyellä tai pidemmälläkään ajanjaksolla.

Viljelijän kannattaa seurata lannoiteraaka-aineiden hintoja aktiivisesti, vaikka lannoitekaupat olisi jo tehty. Jos hintojen noususta

on merkkejä – maakaasua unohtamatta – saattaa kannattaa harkita jo seuraavankin vuoden lannoitteiden hankki­mista. määräytyvät pitkälti viljan hinnan mukaan.

Toisaalta rehujen kysyntä on merkittävä osa viljojen kysyntää. Nykyisenlaisessa tilanteessa, jossa kotieläintuotteiden kysyntä on maailmalla kasvussa, on selvää, ­ettei rehujen kulutukseen ole luvassa notkahduksia.

Tuotantopanoksena rehut ovat luonteeltaan erilaisia kuin vaikkapa lannoitteet. Rehuja ostetaan säännöllisemmin ja useammin.

Siksi hintamuutosten ennakoinnilla ei usein voida vaikuttaa merkittävästi rehukustannuksiin. Tulevaisuuden suunnittelun kannal-

ta on kuitenkin viisasta ennakoida myös rehujen hintoja. Viljamarkkinoiden aktiivinen ­seuraaminen on avainroolissa myös rehujen hintojen ennakoinnissa.

REHUJEN HINNAT

SUUNNITTELEMALLA SÄÄSTÄT.

Maatalousmarkkinoiden heilahtelujen lisääntyessä maatilojen toiminnan suunnitelmallisuus ­tulee koko ajan tärkeämmäksi osaksi hyvää tuotantotapaa.

Hintoja ennakoimalla ja tuotteiden myyntiä sekä panosten ostoa ajoittamalla on mahdollista parantaa tilan taloudellista tulosta huomattavastikin. Aina ennakointi ei silti osu kohdalleen. Pitkällä aikavälillä todennäköisyys onnistua on varmasti parempi sellaisella tuottajalla, joka käyttää aikaa myös suunnitteluun. Riskien hallinnan näkökulmasta ostojen jakaminen toimii samalla tavalla kuin myyntien jakaminenkin. e T e k s t i Ta pa n i Y r j ö l ä , P T T, k u va A n t t i V e t t e n r a n ta

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Pellervon Taloustutkimuksessa. Hän on mukana työryhmässä, joka kokoaa mm. Maatalouden suhdannekuva -katsauksia.

Kuvassa on lannoitteen ja energian hintakäyrät vuosina 2000-2011, lähde Maailmanpankin hyödyketilastot.

Toteutuneita hintoja: www.maataloustilastot.fi, www.fao.org/es/esc/prices/WeeklyPricesServlet.jsp www.stat.fi/til/ttohi/index.html www.farmit.net/talous/ http://databank.worldbank.org/ddp/ home.do?Step=1&id=4 (Valitse GEM.) http://markets.ft.com/markets/ commodities.asp Ennusteita ja futuurihintoja: Pellervon suhdannekuva, www.ptt.fi www.farmit.net/talous/viljamarkkinat www.euronext.com/trader/priceslistsderivatives/derivativespriceslists46171-EN.html www.cmegroup.com www.eia.doe.gov/ http://cruonline.crugroup.com/ FertilizersChemicals/FertilizerWeek/ tabid/177/Default.aspx 2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 61

Rani Plast on kehittänyt erikoisvahvan kiristekalvon hevosheinäpaaleja varten.

Idean isä, Vihdin Laatuheinän Erkki Heinonen tuottaa hevosheinää ravi- ja ratsutalleille.

TIE HEVOSEN SYDÄMEEN KULKEE VATSAN KAUTTA.

KALVO KESTÄÄ mikä tahansa rehu. Sen tietävät ­kaikki hevosten kanssa tekemisissä olleet. Laitumellakin ne syövät kasveja valikoiden. Sisäruokintakaudella tarjottavan hevosheinän on myös oltava hyvälaatuista.

Erkki Heinonen on viljellyt ja jalostanut hevosheinää 30 vuoden ajan, ja Vihdin Laatuheinä toimittaa rehua kasvavalle asiakasryhmälle Helsingin seudulla. Kiinnostus hevosiin ja ratsastukseen lisääntyy Euroopassa, eikä Suomi ole poikkeus.

– Markkinat nousevat ­vuosi vuodelta. Me tuotamme tutkittua, ravinteikasta hevosrehua, joka on valmistettu korkealuokkaisesta raaka-aineesta, sanoo Heinonen.

Tallien ja hevosten kasvava määrä on tuonut mukanaan tiukempia vaatimuksia niin hevosrehutuotteille kuin niiden toimituksillekin.

HEVOSELLE EI KELPAA

Paalien on kestettävä lastausta, purkamista ja varastointia laajalla lämpötila-alueella, +30 asteesta -30 as-

teeseen. Heinän kuiva-ainepitoi­suuden on oltava korkea, ­koska rehu ei saa jäätyä. Muoveihin ei ehdottomasti saa tulla reikiä, paketin on pysyttävä ilmatiiviinä.

Nautakarjan rehuun verrattuna hevosheinä on kuivempaa. ­Tuote sisältää terävämpiä korsia, ­jotka saattavat puhkaista reikiä liian ohueen muovikerrokseen.

Erkki Heinonen tiedusteli muovikalvotoimittaja Rani Plastilta, voisiko se kehittää uuden, tiiviimmän ja paksumman muovikalvon, joka kestäisi kovaakin käsittelyä.

Yrityksessä otettiin haaste mielellään vastaan.

– Kehitimme ­kymmenkunta vaihtoehtoa ja valitsimme ­niistä parhaan, jonka testautimme perusteellisesti, kertoo maataloustuotteiden myyntipäällikkö Petri Hannukainen.

Käytännön kokeisiin uusi kalvo vietiin luonnollisesti Erkki ­Heinosen tilalle.

KÄSITTELY ON RANKKAA.

62 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

TUOTEKEHITYKSEN TULOS ,

­ aniWrap 32Pro on äärimmäisen R kestävä käärintäkalvo, joka vä-

hentää puhkaisuvaurioiden vaaraa. Sen ansiosta rehupaalit kestävät paremmin kuljetusta, ja lisäksi se helpottaa rehun muovittamista heinänkorjuun yhteydessä.

– Aiempina vuosina osaan paaleista on tullut reikiä, mutta ­tämän vuoden sadosta ei yksikään heinäkorsi ole pistänyt muovin läpi, kertoo Heinonen.

Vihdin Laatuheinä pakkaa rehun suurkanttipaaleihin. Kanttipaali on viime vuosina kasvattanut suosiotaan pyöröpaalin kustannuksella.

– Kanttipaali kestää paremmin teräviä korsia ja sitä on myös helpompi kuljettaa.

Hevosten omistajat ja ­heidän nelijalkaiset ystävänsä voivat nauttia uudesta pakkauksesta ja hyvälaatuisesta rehusta. Tie hevosen sydämeen kulkee vatsan kautta. e A r t i k k e l i o n j u l k a i s t u R ani P l as t i n asiakaslehdessä 2010.

TAPAHTUMAT NYT!

SIMA-NÄYTTELY VETI VÄKEÄ Helmikuun lopulla järjestettyyn näyttelyyn tutustui 209 800 kävijää. Näytteilleasettajien mukaan tunnelma maatalousalalla on selvästi valoisampi kuin edellisessä näyttelyssä kaksi vuotta sitten. ihmisiä yrittää päästä yhtä aikaa samaan paikkaan, on seurauksena ruuhka, joka tukkii jopa Pariisin pohjoissuunnan moottoritiet. Näytteilleasettajien edustajat eivät silti olleet ollenkaan pahoillaan, vaikka messukeskukseen pääsy kestikin. Sekä Claasin että AGCO:n tiedotustilaisuuksissa todettiin, että vuonna 2008 alkanut taantuma on nyt selvästi voitettu ja tämä sekä ensi vuosi näyttää maatalousalalla huomattavasti valoisammalta.

Myös ranskalaiset tuottajat suhtautuvat tulevaisuuteensa nyt

positiivisemmin. Viljan ja maidon tuottajahintojen noususta on ollut apua. Esimerkiksi maidon tuottajahinta on noussut Ranskassa 32 senttiin.

Valitettavasti näyttelyssä ennakoitiin myös koneiden hinnan nousua, josta puhuttiin paitsi AGCOn ja Claasin valtavilla messuosastoilla, myös suomalaisen Elhon osastolla.

KUN KYMMENIÄ TUHANSIA

64 • MAATILAN PIRKKA • 2/2011

ei ole kuitenkaan syynä pelkästään taantuman taittuminen, vaan taustalla on useita selittäviä tekijöitä, sanoo Konekeskon Suomen ja Baltian puimuri- ja traktorikaupan johtaja Jorma Mattinen: – Vuonna 2008 alkaneen yleisen talouden taantuman lisäksi myös viljojen hinnat laskivat, mikä johti maatalouskonemarkkinoiden laskuun Euroopassa. Pariin vuoteen koneiden hinnat eivät nousseet ollenkaan. Kun markkina lähti kasvamaan viime keHINTOJEN NOUSUUN

väänä, oli tuotteissa patoutunutta hinnannousutarvetta. Sen lisäksi raaka-ainei­den, erityisesti teräksen ja ­kumin, sekä energian hinnat ja työvoima­kustannukset ovat nousseet ­selvästi.

Oman lisänsä hinnankorotuspaineisiin tuovat yli 174 hevosvoiman moottoreiden päästövähennysrajat, jotka tiukkenivat vuoden vaihteessa. Uudet määräykset pakottavat ottamaan käyttön reilusti aiempaa kalliimpaa tekniikkaa.

Seuraavassa vuoden vaihteessa tulevat uusien määräysten piiriin myös alle 174 hevosvoiman uudet moottorit.

Mattinen arvioi, että pelkästään uusista moottoreista johtuen hinnat tulevat nousemaan muutamia prosentteja seuraavien vuoden kahden aikana. Valmistajasta riippuu, kuinka paljon he ovat varastoineet aiemmat määräykset täyttäviä moottoreita. Niitä saa asentaa uusiin koneisiin vielä kahden vuoden aikana.

1) Massey Ferguson esitteli SIMAssa uuden 5400–sarjan. Ketterä kuormaajatraktori kiinnosti näyttelykansaa. Esittelyartikkeli on tässä numerossa, alkaen sivulta 4.

2) Claas Cargos 9500 -kombivaunu vetää kuljetusvaununa 44 DIN-kuutiota. Noukinvaunukäytön syöttö- ja silppuamiskoneiston voi irrottaa 15 minuutissa. Vaunussa on myös vaakalaitteisto.

Foliar Extra

3)Lexion 670 on Baltian eniten myyty puimuri, niitä myydään 60-70 kappaletta vuodessa, kertoo Jorma Mattinen Konekeskolta.

2

Lehtilannoitteet

- vauhtia kasvuun!

Ravinteita tarpeeseen • Sisältävät kasvuun ja sadonmuodostukseen tarvittavia ravinteita oikeassa suhteessa

3

Helppoja käyttää • Pieni vesi- ja käyttömäärän tarve

Korkealuokkainen formulaatti • Tehokas leviäminen ja imeytyminen kasvustoon

Foliar Extra

Ainutlaatuinen pääravinteita sisältävä lehtilannoite • N12-P8-K6 = Nopea, helppokäyttöinen ja tehokas ravinteiden täydennys • Korkean satopotentiaalin ylläpitoon, heikoissa kasvuoloissa kasvua piristämään • Sopii useimmille kasveille, joilla käytetään tavanomaisia NPK-lannoitteita

Multiple

Vahva hivenlehtilannoite viljoille ja nurmille • Sisältää runsaasti mangaania, magnesiumia, kuparia ja sinkkiä - ravinteita, joista viljoilla yleisimmin puutetta • 1 litra Multiplea sisältää 608 g hiveniä!

• Korjaa hivenpuutoksia, vahvistaa kasvua

Zoom

Öljykasvien, papujen, herneiden ja kaalien hivenlehtilannoite • Sisältää ravinteita, joista öljy- ja palkokasveilla on herkästi puutetta; rikkiä, typpeä, booria, mangaania ja molybdeeniä • Laadukkaan sadon tavoitteluun – Moottorillisiin koneisiin tulee vielä lisäksi ­tämä yleisestä kustannustason noususta johtuva hintojen koro­tus, joka koskee kaikkia tuotteita. Nyt maatalouskoneidenkin valmistus on taas tavanomaisessa hintasyklissä.

Alan positiivisempi tunnelma on jo nyt vaikuttanut myös muun muassa traktoreiden kysyntään, mikä on pidentänyt toimitusaikoja.

oltiin tyytyväisiä näyttelyn antiin jo ensimmäisenä näyttelypäivänä. Elho vie 60 % tuotteistaan ja Ranska on tärkeimpiä vientimaita. Esimerkiksi Elho Sideliner -käärijää myydään Ranskassa sadasta kahteen sataan kappaletta vuodessa.

– Lanseerasimme V-Twinkarhottimen Ranskassa viime vuonna ja se on herättänyt ELHONKIN OSASTOLLA

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

1

LAATUA KOTIMAASTA!

POTILA MASTER Äes vaativiin olosuhteisiin • Työleveydet 5-10 m • Piikki 10x45mm, piikin kiinnitys ja rakenne takaa tasaisen muokkauspohjan • Avara rakenne: rungon pituus 3,27 ja piikit 7 akselilla • Kattava vakiovarustelu: valosarja, 250/65-14,5 pyörät ja hydraulinen joustoetulata • Runsas lisävarustevalikoima

POTILA CLASSIC

POTILA MAXER

Keveille ja keskijäykille maille

Raskaille maille ja vaihteleviin olosuhteisiin

• 5-6 m mallit, varpajyrällä tai jälkiharalla, piikit 6 akselilla • Hydraulinen työsyvyyden säätö nyt myös sivulohkoissa • Vakiona heijastimet, joustoetulata

• 11x45 mm piikit 8 akselilla • Vakiona valosarja, 340/55-16 pyörät, joustoetula • Erittäin runsas lisävarustevalikoima

Täydellinen paluuauramallisto SUOMALAISIIN olosuhteisiin!

HydriX laukaisulaite

Vahva runkorakenne

Eri kyntöolosuhteisiin sopivia terämalleja

OptiQuick säätö

• Kaksitasoinen laukaisuherkkyyden säätö • Laukaisin säädettävissä suoraan traktorista ajon aikana

• Suomalaisiin olosuhteisiin kehitetty terämalli C 40 • Saatavana teräs-, muovi- tai sälesiivellä • Vakiona varustettu kovametallikärjellä (Ei EurOpal / VariOpal 6)

• Avara rakenne, ojaskorkeus 80 cm, teräväli 90 cm • Kaikki nivelet varustettu kulutus kestävillä holkeilla ja voideltavissa • Erittäin helppo säätää • Minimoi auran vetovastusta

Laaja LEMKEN -auramallisto!

Nostolaite-, hinattavia- ja paluuauroja 4 teholuokkaan, 60 - 400 hv, 4 -12 teräisenä www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TAPAHTUMAT NYT! 1

SYKSYLLÄ KONEFORUMIIN

kovasti kiinnostusta. ­Koneitamme ostavat erityisesti säilörehun hyvästä laadusta kiinnostuneet tuottajat, muun muassa juustonvalmistajat, kertoo Elhon myyntijohtaja Stig-Göran Forsman.

Ranskalaisia kiinnostaa myös korjuun tehostaminen. Rehu saadaan yhdellä ajokerralla pakettiin, kun karhotin kiinnitetään traktoriin etukoneeksi ja perään paalainkäärijä-yhdistelmä.

Elhollakin on havaittu yleinen hinnannousu. Nyt puhutaan jo samoista toimitusajoista kuin vuonna 2008.

– Teräksen hinta on noussut selvästi tammi-helmikuussa ja reipasta nousua ennustetaan edelleen. Kaikki kustannukset ovat nousseet. Joillakin konevalmistuksessa tarvittavilla komponenteilla on peräti viiden kuukauden toimitusajat. Taantuman aikana komponenttien tuotantokapasiteetti pieneni, eikä se ihan heti palaudu entiselleen, arvioi Forsman.

– Tässä tuotesegmentissä erityisesti maidon maailmanmarkkinahinnan kohoaminen vaikuttaa tuottajien investointihalukkuuteen. Nyt he uskaltavat paremmin toteuttaa niitä tarpeellisia investointeja, joita on ehkä lykätty tässä pari vuotta. e Te ksti ja kuvat Anne P ent ti lä

2

Ammattilaisten konenäyttely Kone-Forum järjestetään 6.-8. lokakuuta Tampereen Pirkkahallissa. Näytteilleasettajina ovat K-maatalous, Konekesko, Agrimarket, Agritek ja Yrittäjien Maatalous.

Syksyiselle, maan johtavien konekauppiaiden yhteisnäyttelylle on asiakaspalautteen mukaan tarvetta. Näyttelyn ajankohta on viime syksyä aikaisempi, jotta maan toisen konenäyttelyn ja Kone-Forumin väliin jää useampi viikko aikaa. Näin viljelijöiden on helpompi järjestää ajankäyttöään ja vierailla halutessaan molemmissa näyttelyissä.

Näyttelyssä ovat esillä maatalouskoneet, konetarvikkeet, siemenet, kasvinsuojeluaineet, lannoitteet, rehut ja maatilarakentaminen. Sisäänpääsy ja pysäköinti ovat tuttuun tapaan maksuttomia ja tapahtumaan järjestetään runsaasti bussi- ja junamatkoja ympäri Suomea.

Näyttelyn internet-sivusto avataan huhtikuussa osoitteessa www.koneforum.com.

K-MAATALOUDEN KEVÄTMARKKINAT 2011

Tarkista lähimmän K-maatalouden markkinapäivä tästä.

1) Hardin nostolaitesovitteiseen Master plus -ruiskuun on nyt saatavana 28-metrinen puomisto. Kuljetusasennossa se vie saman tilan kuin 24-metrinen puomisto ja painopistekin on lähes sama. Uusi kuution lisäsäiliö korvaa traktorin etupainot ja kasvattaa samalla ruiskutuskapasiteettia.

2) Stig-Göran Forsman Elholta kertoi ranskalaisilla viljelijöillä olevan tälle vuodelle selvästi paremmat odotukset ja tunnelmat kuin oli edellisessä SIMAssa kaksi vuotta sitten.

Alajärvi

pe 8.4.

Juva

pe 8.4.

Alavus

pe 1.4.

Jyväskylä

pe 1.4.

Eura

to 31.3.

Jämsä pe-la 29.-30.4.

Forssa

to 7.4.

Kajaani

pe 15.4.

Haapajärvi

to 24.3.

Kalajoki

to 7.4.

Huittinen

pe 1.4.

Kankaanpää to 14.4.

Häijää

pe 8.4.

Kauhajoki

pe 8.4.

Hämeenlinna pe 8.4.

Kauhava

pe 15.4.

Iisalmi

pe 1.4.

Kemijärvi

pe 6.5.

Ilmajoki

pe 8.4.

Keuruu

to 7.4.

Joensuu

to 7.4.

Kitee

pe 8.4.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 67

Claas Euroopan Ykkönen

Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto

Tehokas APS - esipuintikela tuo tehoa ja tuottavuutta

Uusi ohjaamo - näköä ja näkyvyyttä.

Kaikki kohdallaan - kuljettajan unelma

AVERO - UUTTA PUINTIMUKAVUUTTA JA 20 % LISÄÄ PUINTITEHOA • Uudet Lexion sarjan pöydät, saatavana Averon sydän on Claasin patentoitu myös taittuvalla pöydällä APS-esipuintikelajärjestelmä, joka lisää puintikelan tehoa 20 %, nyt ensi kertaa • Vääntävä CAT 6.6 Tier3 -moottori • Entistä mukavampi, tilavampi ja hiljaisempi tarjolla myös tässä kokoluokassa.

VISTA 2-ohjaamo

Malli

Dominator

Työleveys, cm Teho, hv

Avero

Tucano

130

140H

150HS

240APS

320

330

360 132

390 132

420 152

430 198

490 204

490 258

• Viljasäiliön tilavuus peräti 5600 litraa ja tyhjennys alle 2 minuuttia, tasapainoinen painonjakauma myös täydellä säiliöllä • Isot sivupaneelit, huoltoystävällinen rakenne Tucano Hybrid

Lexion

430APS 440APS 450APS 470APS 480APS 620APS 670APS 750Hybr

540 258

540 279

600 299

600 299

660 355

600 279

Nyt tehokas puimuri Claas Dominator 140 Hydro ennakkohintaan

81.220 € (ALV 0 %) +toim.kulut

www.konekesko.fi

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.

750 431

750 466

KAUPPIAS

K-MAATALOUS-KAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

Miten sinusta tuli kauppias?

Isäni aloitti K-maatalouskauppiaa­na vuonna 1970 Seinäjoella, ­josta toiminnot myöhemmin ­siirtyivät Lapualle. Itse olin kiinnostunut alasta ja kasvoin tähän työhön jo pienestä pitäen. Kokemusta kertyi kaikenlaisista töistä. Sisarukseni eivät olleet halukkaita kauppiasuralle, joten aloitin itse kauppiaana vuonna 2002. Muuta työtä en ole koskaan oikein harkinnutkaan.

Keitä ovat asiakkaasi?

Suurimman asiakasryhmän muodostavat maanviljelijät ja urakoitsijat Lapualta ja lähikunnista. Maatalous on meillä päin hyvin monipuolista. Täällä on vilja- ja perunatilojen lisäksi myös nautatiloja, sikaloita, siipikarjaa ja hevostiloja. Koska meillä on oma öljyauto, myös urakoitsijoiden määrä asiak-

kaissamme on ­lisääntynyt. Meille tämä on erinomainen markkina-alue. Yhteensä näiden kolmen liikkeen markkina-alueella on viljelyksessä yli 70 000 peltohehtaaria. Kuluttaja-asiakkaille pystymme tarjoamaan muun muassa pienkoneita, lemmikkien ruokaa ja suojaimia. Kauhavan ja Alajärven myymälöiden yhteydessä toimii myös puutarhamyymälä.

Millaisena näet alan tulevaisuuden alueellasi?

Näen tulevaisuuden hyvänä, sillä tämä on todella vahvaa maatalousaluetta. Täällä tullaan aina viljele­mään maata ja tuottamaan ruokaa, vaikka kotieläintilojen määrä väheneekin. Suunta on sama kuin muuallakin Suomessa, eli tilakoot kasvavat. Monet nuoret ovat lähteneet rohkeasti kehittämään kotitilaansa eteenpäin, eli usko maatalouteen on täällä luja. Viljelijäväestö ei tule asiakaskuntana lisääntymään, joten meidän tulee pysyä mukana kilpailussa ammattitaidolla ja luotettavuudella. Viljelijöi-

Risto Kankaan mukaan Internet tuo uusia haasteita maatalouskauppaan. Erityisesti käytettyjen koneiden kaupassa se on merkittävä markkinointikanava. Henkilökohtaista palvelua se ei kuitenkaan tule koskaan korvaamaan.

den pärjääminen on myös meidän elinehtomme.

Miten aiot kehittää liiketoimintaa?

Suuria muutoksia ei toimintaan ole tulossa lähiaikoina. Tärkeintä on, että seuraamme alan kehitystä ja pystymme jatkossakin tarjoamaan asiakkaillemme parasta palvelua ja parhaita tuotteita. Maatalouskauppa perustuu luottamukseen ja tämän luottamuksen arvoisia haluamme olla tulevaisuudessakin.

Ajan myötä on tarkoitus laajentaa rautapuolen tuotevalikoimaa myös Lapualle.

Mistä olet ylpeä?

Olen ylpeä osaavasta henkilökunnasta, ja siitä että henkilökunnan vaihtuvuus on todella vähäistä. Ammattitaitoisen henkilökunnan avulla pystymme tarjoamaan viljelijöille kaikenkattavaa palvelua viljan vastaanotosta kuivaukseen ja lajitteluun. Pätevä neuvonta on myös yksi meidän palvelumme kulmakivistä. Oman säiliöauton merkitys korostuu etenkin puintiaikana, jolloin toimituksissa pitää löytyä joustoa ja nopeutta.

Olen myös ylpeä siitä, että meillä ”se tehdään mitä luvataan.” e T e k s t i K at i T u o k ko , k u va J u h a H a r j u

LUOTTAMUS ON ELINEHTO Risto Kangas on toiminut lähes kymmenen vuotta K-maatalouskauppiaana Lapualla. Lisäksi Kankaan vetovastuulla ovat K-maatalouskauppa Alajärvellä ja Rautia-Maatalous Kauhavalla.

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 69

t Tynnyri ti paas rahtiva e perill ttuna! toimite

VOITELUVOIMAA K-MAATALOUDESTA Neste Farm Universal 10W-30

Mobil Delvac MX 15W-40

Maatalouskaluston yleisöljy

Erittäin suorituskykyinen dieselmoottoriöljy

• sopii bensiini- ja dieselmoottoreihin, useimpiin vaihteistoihin, hydraulijärjestelmiin ja öljykylpyjaruilla varustettuihin akselistoihin.

API CF-4/SF, ACEA E2, API GL-4, Ford M2C 86A, 134D, 159B/C MF 1127A, 1136 , 1139, 1144, 1145, Case MS 1207, JD 20 A/C, JD 27

500776299

500727879

ACEA E7, API CI-4/CH-4/CG-4/CF-4/CF/SL/SJ,Cummins CES 20072/1, Detroit Diesel 7SE 270 (4-tahti), Caterpillar CAT ECF-2

498,-

200 l astia 20 l

• antaa hyvän suojan korroosiota vastaan.

589,-

208 l astia 500801230

20 l

5800

500740835

7200

Mobilfluid 426 20L 500708879

55,-

Erittäin korkealuokkainen ja monikäyttöinen voimansiirtoöljy

Laadukkaat ja tehokkaat kotimaiset aerosolit.

• 400 ml

AT-silicon 6416631031100

7,45

15,-

10,90 AT-ketjuöljy 6416631030509 AT-2 suoja- ja voiteluaine 6416631029008

AT-3 ruosteenesto- ja voiteluaine 6416631030004

AT-irrottaja 6416631022009

13,80

5,25

7,90

AT-kost.poistaja ja monitoimiöljy 6416631028100

• uusimmatkin voimansiirtojärjestelmät, vetoakselit, kytkimet, voiman ulosnottoakselit ja hydrauliikka.

• Vähentää märkäjarrujen ja voiman ulosottoakseleiden ääntelyä

Mobil Agri Extra 10W-40 20L Synteettinen monikäyttö-öljy

Hyvät kylmäkäynnistysominaisuudet

84,Mobilux EP2 12x400g 27,Mobilgrease XHP 222 75,12x400g

Täyttää API CE/SF, GL-4 STOU, MF 1145 500761506

• Monikäyttörasva 500809882

• Litiumkompleksi perustainen korkeapainelisäaineistettu NLGI 2 -luokan rasva.

• Erinomainen laakerirasva 500748343

K-MAATALOUS

Täytä - leikkaa - vie postiin!

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

❒ Tilaan Maatilan Pirkka uutiskirjeen (Anna sähköpostiosoite yllä!)

Uusi tilaus: ❒ Maatilan Pirkka ❒ Åker Birka (ruotsinkielinen) ❒ Tilausosoitteen muutos ❒ Tilauksen peruutus VANHA TIETO

UUSI TIETO

Etunimi:

K-MAATALOUS

RAUTAKESKO OY

Sukunimi:

VASTAUSLÄHETYS Kmaat Tunnus 5013119

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Tunnus 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS 01003

Puhelin:

VASTAUSLÄHETYS

Matkapuhelin:

Tilatietoja: ❒ Viljelijä ❒ Koneyrittäjä ❒ Muu maataloudesta kiinnostunut

❒ Peltoa viljelyssä: ________ ha ❒ Siipikarjaa ❒ Metsää: _______________ ha ❒ Hevosia !

Uutuuastilan ❒ Lypsylehmiä: __________ kpl ❒ Perunan viljelyä a M Tilaa hköinen ❒ Lihanautoja ____________ kpl ❒ Marjanviljelyä sä Pirkan ❒ Lihasikoja _____________ kpl ❒ Muu: ______________________ IRJE! I T UU SK ❒ Emakoita _____________ kpl ___________________________ Voit päivittää tietojasi myös: netissä: www.k-maatalous.fi ”Asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

❒ Tietojani saa käyttää K-maatalousketjun markkinointiin. Allekirjoitus: www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Täytä - leikkaa - vie postiin!

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA ILMESTYY 15.9.

AS SA : AI HE ITA MU UN MU

ETILALLA MAATALOUDEN KO KVÄ ÄI AP M EL HJ PSI? KESÄN VILJELYO KYLVETTY SYYSRA LÄ IL ER LL TI BSU I MITEN MENESTY LJAMARKKINOILLE NÄKYMIÄ SYKSYN VI

2/2011 • MAATILAN PIRKKA • 71

MONINKERTAINEN TESTIVOITTAJA! TUME NOVA COMBI

Siemenlautanen Siemen Lannoite

Lannoitelautanen

Nova 000 Combi 3 on h e Vetot hv!

0 tarve 9 i 4000 b m o Nova C on tarve h e Vetot 120 hv!

Tume luo paremmat kasvuolosuhteet

Suunniteltu oikein

• Tumen kylvöyksikön etupyörät mukautuvat erinomaisesti maanpin• Siemen ja lannoite ohjataan nan epätasaisuuksiin - vantaan erilleen toisistaan - vähentää tekemä ura eikä kylvönopeus polttovioituksen riskiä. vaikuta säädettyyn työsyvyyteen.

• Jokaiselle siemenelle oma lannoiteannos - itää aikaisemmin ja tasaisemmin

TUME JYRÄKOMBI STAR

TUME Gemini 6000

Tume Starin uudet kehityspiirteet liittyvät käyttövarmuuteen ja -mukavuuteen, kestävyyteen ja huoltoon

• Yksinkertaisin kylvötapa - pellon rakennetta säästävä taloudellisin lopputulos • Työleveys 6 m, kuljetusleveys 3 m, kokonaistilavuus 6500 litraa • Pieni vetotehontarve (200 hp)

• Maapyöräkäyttö, ei sakarakytkimiä tai hammaskytkimiä, ei siirtoajossa pyöriviä ketjuja • Maalajivaihtelut tai säiliöiden täyttöaste eivät vaikuta kylvettäviin syöttömääriin • Suuremmat pyörät ja uudistettu pyörästötekniikka • Vannaspainotuksen säätö veivillä koneen takaa • Lisävarusteita ja vaihtoehtoisvarusteita lisätty mahdollistaen yksilöllisemmän varustelun

Tekniikka perustuu testivoittajaan Tume Nova Combiin:

1. sija: Rypsin kylvökoe, Loimaa 2009. (KV16/2009, s.100) 1. sija: Syysrapsin kylvökoe, Ruotsi 2009 1. sija: Mallasohran viljelykoe, Ruotsi 2009-2010.

(Lantmannen 10/2010, s. 58).

K-MAATALOUS