MaatilanPirkka0307

PIRKKA

Maatilan NRO 3

KESÄ-ELOKUU

2007

www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

Etu-takakone tai perhonen

Tehokkaampaa niittomurskausta

Isäntien

urakkaporukka

Säilöheinä maistuu hevoselle

MF 6497 urakoitsijan työkalu

KAHDEN TILAN RAUTAISET KOKEMUKSET ILMA-AVUSTEISESTA RUISKUTUKSESTA

www.k-maatalous.fi

TEEMA: KASVINSUOJELU

www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

PIRKK A

Maatilan NRO 3

KESÄ-ELOKUU

2007

Uuteen navettaan jouluksi 2008

Nokka-Yhtiöt 40 v ......................... 58

Konseptinavetan rakentamista voi hyvin verrata tavanomaiseen omakotitaloprojektiin, jossa talotehdas pystyttää rakennuksen säältä suojaan. Siitä eteenpäin rakentamista jatkavat joko rakentajat itse tai yleensä palkatut työmiehet. Aika moni meistä on paitsi täystyöllistetty omassa ammatissaan, myös hallitsee sen paljon paremmin kuin rakentamisen.

Talopakettirakentaja pääsee yleensä paljon halvemmalla kuin täysin yksilöllisen talon haluava. Navettarakentamisessakin konseptointi tarjoaa hyvää suunnittelua ja Suomen oloissa toimiviksi havaittuja ratkaisuja. Vakioidut rakenneratkaisut puolestaan tuovat mukanaan ostoetuja. Arkirealismia on, että myös toimitusajat pitävät todennäköisesti paremmin, jos ”suuri” asiakas varaa tietyn toimituskapasiteetin.

Navetan rakentaja ostaa myös työtä, joka on merkittävä kustannuserä. Eräs paljon navettaprojekteja rahoittanut pankinjohtaja on todennut, että navetoiden kustannusylitykset johtuvat 90-prosenttisesti väärin arvioidusta rakennusajan työnmenekistä. Samana vuonna rakennettu, kooltaan ja tekniikaltaan samantyyppinen navetta on saattanut maksaa toisella tilalla 650 000 euroa ja toisella 750 000 €.

Pitkäksi venähtänyt rakennusaika on yhtä kuin rahareikä. Kasvavien kustannusten summaan olisi laskettava vielä tuottojen menetyskin, jota on vaikeampi arvioida. Toisaalta saatetaan ajatella, ettei ole kiirettä, koska karjaakaan ei vielä ole tarpeeksi. Moni pihatto aloittaa 50-70 prosentilla kapasiteetistaan ja täyteen lehmälukuun pääseminen kestää. Karjaakin uskallettaisiin hankkia heti lähemmäs täyttä päälukua, jos oltaisiin kohtuullisen varmoja navetan käyttöönottopäivämäärästä.

Nopea runkovaihe ja kokenut pystytysporukka tuovat kustannussäästöjä ja vähentävät virhemahdollisuuksia. Runkovaiheen jälkeenkin projektin on edettävä kuin juna kiskoilla. Rakennuttaja, pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja tai rakennusurakoitsija sekä tavarantoimittajan edustaja muodostavat johtotiimin, joka suunnittelee rakennustyömaan tapahtumat vähintään kuukauden etuajassa.

Jos aloituskokous on varhain keväällä, käyttöönottopäivään ei saisi kulua 12 kuukautta enempää. Mieluummin ”jouluksi uuteen kotiin”.

Suunnittelukin on aloitettava hyvissä ajoin, 2008 rakentajalla on jo kiire!

Uusi vesakkoleikkuri .................. 60

anne.penttila@dialogi.fi

Tässä numerossa mm.

Urakoitsija sai uuden Massikan................................................ 4 Tukea huoltoyrittäjille .................. 6 Kokemuksia ilma-avusteisesta ruiskutuksesta .............. 8 Tärkkelysohran kasvinsuojelu ........................ 12 Tuloksia Cometista ...................... 14 Myymälöissä lehtivihreän mittauspäiviä ................................... 15 Panos-tuotos öljykasveilla ...... 20 Kylvökokemuksia Tume Vegasta.................................. 22 Laatua elintarvikeketjussa .... 24 Suomalaisiakin koneita Sima-näyttelyssä........................... 26 Maatalouspirkka 30 v ................. 30 Tehokasta niittomurskausta.. 32 Isäntien urakkaporukka ........... 36 Quantum-koulutusta ................... 38 Letkulevitin jälkeenpäin........... 40 Säilöheinää hevosille ................. 42 Heinän kosteusmittaus............. 44 Uutuuksia aitaamiseen ............. 46 Suomen suurin navetta 2......... 48 K-Agro rakentajapäivä............... 50 Viljan säilöntä torniin................. 52 Uudet tilat Savonlinnaan ......... 54

Kustantaja • Markkinointiviestintä Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki, puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333, Päätoimittaja • Anne Penttilä, 044 502 9730, Ulkoasu • Tanja Pellikka, Mediatilan myynti • Tuuli Toivainen, A-lehdet, Kirjapaino • Scanweb Oy, Osoiterekisteri • Maatalouskesko Oy, Osoitteenmuutokset • yhteyskuponki sivulla 63, Palaute ja niksit • niksit.maatilanpirkka@dialogi.fi 3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

3

ssey Fergu

6497

MF 6497

Tehoa ja taloudellisuutta urakointiin Maatalouskoneurakointi on selvässä kasvussa ja urakoitsijat panostavat koneisiin yhä enemmän.

Mikkeliläinen maatalouskoneurakointiyritys Koneurakointi S&J Nykänen vaihtoi alkutalvesta uuteen Massey Ferguson 6497 -traktoriin. Kone tuli tilalle helmikuun puolivälissä. teksti ja kuvat Seppo Nykänen

Yrittäjä Jussi Nykänen kertoo, että sysäyksen traktorinvaihtoon antoi entisen koneen käyminen pieneksi, sinällään edellisessäkään koneessa ei ollut moittimista.

– Ensimmäisestä koeajosta lähtien ohjaamo tuntui siltä, että siellä viihtyy. Koeajoimme koneen todella huolella, ajotunteja kertyi yli kaksikymmentä. Aluksi kokeilimme 6495-mallia, mutta päädyimme lopulta 6497-malliin, sen iskutilavuudeltaan suuremman moottorin takia. Urakointitoimintamme painottuu hyvin pitkälti kuivalannan ja kalkin levitykseen sekä noukinvaunun käyttöön rehunkorjuussa, hän kertoo.

Tasaisen työjäljen aikaansaaminen lautaslevittimellä vaatii vääntävän moottorin rinnepelloilla. Sisun 7,4 litran Citiusmoottorin vääntö nousee lisäteho-ominaisuuden ansiosta 928 Nm:iin suurimmalla 230 hv:n teholla.

Dyna-6 pitää kierrokset tasaisina Levitinlautasten kierrosten on pysyttävä mahdollisimman vakiona, jotta levitysleveys ei vaihtele, Jussi selvittää. Levittimen pohjakuljetinta voi säätää helposti ohjaamosta ajonopeuden mukaan.

– Rinnepelloilla vaihteistossa on oltava riittävästi pikavaihdevälityksiä, jotta moottorin kierrokset eivät laske. Dyna-6vaihteisto toimii todella hyvin, välityksiä on riittävästi ja vaihtaminen todella pehmeä, mistä seuraa tehoa levitykseen, kertoo Jussi huomanneensa käytännössä.

Perusvaihde voi olla isompi, jolloin levitysnopeuden voi pitää korkeampana tasaisella ja siitä rinteelle lähdettäessä vaih-

4

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

detaan Dynalla pienemmälle. Mikäli välityksiä on vähemmän, joutuu rinnepelloilla ajamaan tasaisellakin pienemmällä perusvaihteella, jotta traktori jaksaa nousta mäelle hyytymättä.

Siirtoajossa Jussi kertoo käyttävänsä vaihteistossa automaattia, mutta pellolla käytössä on yleensä käsikäyttö. Ajetaan perstuntumalla, hän nauraa.

– Aluksi olikin hieman ongelmia, kun ohjaamoon ei kuulu moottorin ääni yhtä selvästi kuten aiemmin ja oli tottunut kuuntelemaan kierroksia. Nyt joutuu katsomaan kierroslukumittaria.

Mahdollistaa talousseurannan Uutta traktoria hankittaessa yhtenä tärkeimmistä seikoista oli kunnollisen ajotietokoneen löytyminen varustevalikoimasta.

Massikan Datatronic 3 on todella monipuolinen laite, jolla voi ohjata hydrauliikkaa ja moottoria sekä seurata todella tarkasti traktorin polttoaineenkulutusta ja työtehoa, kertoo Jussi.

– Mielestäni urakoitsijan on osattava hinnoitella työnsä mahdollisimman tarkasti. Siihen näyttää Dataronic olevan hyvä apuväline.

Datatronicissa on traktorin toimintoja mittaava osio, joka antaa tehdystä työstä tarkkaa tietoa. Kuuteen muistipaikkaan voi laittaa joko käytettäviä työkoneita, tai jos tehdään vain yhtä työtä, niin asiakastietoja laskutuksen pohjaksi. Päivän pää-

Raskas kuorma liikkuu kevyesti. Vetotehon lisäksi voimaa otetaan levityskoneistolle nivelakselin kautta.

Datatronicista saa yksityiskohtaista tietoa traktorin toiminnoista ja työtehosta. SD-muistikortin voi päivän päätteeksi ottaa mukaansa ja siirtää tiedot tietokoneelle. tyttyä tiedot voidaan siirtää muistikortille ja sillä edelleen joko kannettavaan tai kotitietokoneelle.

Hinnoittelun kannalta tärkein asia on polttoaineenkulutuksen ja työtehon seuranta kussakin työtehtävässä. Muistitoiminnon ansiosta myös erilaisten olosuh-

teiden vaikutusta työtehoon ja kulutukseen pystyy vertailemaan suoraan. Enää ei tarvitse olla pelkän näppituntuman varassa, nyt näkee koneelta kuinka paljon polttoainetta on palanut työmaalla ja kuinka paljon siirtoajossa.

Koneessa on valmiina Isobus-väylä,

jonka ansiosta seuraavana hankintalistalla oleva Isobus-väylällä varustettu automaattinen tarkkuuslevitin keskustelee suoraan traktorin kanssa, ja on mahdollista käyttää myös satelliittipaikanninta levityksen ohjauksessa. ■

OMA MAA MASSIKKA - Alkukokemukset hyviä Nuori urakoitsija on tyytyväinen hankintaansa, kokonaisuus on täyttänyt tavoitteet.

– Aikaisemmin on aina tullut hankittua liian pieni veturi. Vaikka se on tuntunut hankintahetkellä sopivalta, ovat työkoneet kasvaneet aina enemmän. Vastaavaa on nyt tuskin edessä, koneet ovat nyt sitä kokoluokkaa, ettei niitä enää kannata kasvattaa.

Tehoreserviä on riittävästi, mikä

näkyy siinä, ettei koneesta ole tarvinnut ottaa täysiä irti. Se on huomattu myös kohtuullisen alhaisena polttoaineen kulutuksena. Datatronicin mukaan keskikulutus pellolla levitystyössä on 14 l/t ja tieajossa vaihdellen mäkisyyden mukaan 16-22 l/t.

Levitys on tehostunut huomattavasti.

Ajonopeuden kasvaessa kuormaa kohden käytetty aika lyhenee. Pellolla kuorma tyhjenee nopeammin, koska voima riittää

pyörittämään vaunun levityskoneistoa suuremmalla syöttönopeudella.

– Tällä traktorilla ajetaan seuraavat 4-5 vuotta, mikäli ajotunnit pysyvät samalla tasolla kuin viime vuosina, noin 1800 tunnin tienoilla vuodessa, arvioi Jussi.

Jatkossa seuraamme urakointitraktorin käyttöä eri työtehtävissä ja käymme läpi sen tekniikkaa.

HUOLTOPALVELUT

HUOLTO

VARAOSAT

HUOLTOYRITTÄJÄT

HUOLTOPALVELUT Varaosien keskusvarasto sijaitsee lentokentän kupeessa Vantaalla. Se on tuttu paikka jälkimarkkinoinnin päällikölle Ari Mentulalle (oik.) ja varaosien tuotepäällikölle Mika Lindströimille.

Jotta tarvittavat tiedot ja varaosat olisivat

Oikeassa paikassa oikeaan aikaan Maatalouskoneiden kehittyessä tehokkaammiksi ja automaattisemmiksi hyvin Maatalouskeskon jien tuottamia koneiden huoltoimiva huolto ja huollon tuki merkitsevät huolto- ja varaosato- ja korjausohjeita, vianetsinyhä enemmän. Maatalouskeskon huolto- ja palvelu toimii varatäohjelmia sekä varaosatietoja. osien tukkuliikkeenä sekä kenTiedot pidetään ajan tasalla varaosapalveluyksikössä on otettu käyttöön tän huolto- ja varaosapalvelun ja varaosapisteet sekä huoltouusia palvelua parantavia järjestelmiä tämän tukena. Yksikössä työskenteyrittäjät pääsevät tietopankkiin lee 12 henkilöä. Asiakkaina omilla tunnuksillaan. kevään aikana. ovat 165 yksityistä huoltoyritProsessor on tarvesuunnitteksti ja kuva Anne Penttilä telun työkalu, joka laskee eri täjää sekä noin 31 varaosaliivaraosanimikkeiden määriä kettä, jotka puolestaan palveja menekkiä sijoituspaikoitlevat maatalousyrittäjiä ja uranointipäällikkö Ari Mentula Maatalous- tain. Se vastaa kysymyksiin mitä – miskoitsijoita.

Varaosaliikkeistä pääosa on K-maata- keskolta. sä – milloin.

Sekä tiedon että tavaran määrä on vallous-kauppoja, osa on yksityisiä K-vara– Tavoitteena on, että oikea varaosa osaliikkeitä. K-maatalous-ketjun runko- tava. Maatalouskeskon tietojärjestelmässä löytyisi lähimmästä pisteestä silloin kun pisteet Turku, Kouvola, Kuopio, Seinäjo- varaosanimikkeitä on noin 450 000 kpl. sitä tarvitaan. Toimitusaika pitenee vuoki ja Oulu varastoivat laajempaa valikoi- Pelkästään yhdellä traktorimerkillä on rokaudella, jos osa on tilattava lentorahtimaa. Huoltoyrittäjätkin pitävät omissa va- yli satatuhatta nimikettä, arvioi varaosien na eurooppalaiselta valmistajalta, kertoo tuotepäällikkö Mika Lindström. rastoissaan ainakin kulutusosia.

Lindström.

– Huollon teknisen tuen lisäksi kouLähestulkoon kaikki varaosat tulelutamme ja valmistamme tukimateriaa- Tiedot laitetaan vat joko Suomesta tai Euroopan alueelta. lia huoltoyrityksille sekä mm. päivitäm- järjestykseen Suomessa oleva varaosa saadaan toimime käyttöohjekirjat. Hankimme varaosat Tämän kevään aikana Maatalouskesko on tusosoitteeseen 24 tunnissa, Euroopastaja toimitamme ne eteenpäin keskusvaras- ottanut käyttöön pari uutta järjestelmää, kin 48 tunnissa. USA:sta tulee ainoastaan tolta. Lisäksi järjestämme varaosakoulu- jotka tulevat parantamaan huolto- ja va- joitakin karjatalouskoneiden varaosia. tusta ja pidämme yllä tarvittavat tietojär- raosapalvelua entisestään. Serveri on inProsessorin antaman tiedon perusteeljestelmät, listaa konekaupan jälkimarkki- formaatiolähde, jonne kootaan valmista- la varaosia voidaan tilata ennakkoon sopi-

6

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

H

HUOLTO

VARAOSAT

HUOLTOYRITTÄJÄT

HUOLTOPALVELUT

van kokoisina erinä, jolloin syntyy säästöä rahtikustannuksissa. Lyhyellä tähtäimellä järjestelmä parantaa varaosien saatavuutta, pidemmällä tähtäimellä se määrittää aluekohtaista tilaustarvetta.

– Molemmat järjestelmät tulevat olemaan täydessä iskussa ensi keväänä, koska pohjatietojen kerääminen kestää aikansa. Järjestelmiä kehitetään edelleen niistä saatavan palautteen perusteella, sanoo Mentula.

koko kasvaa ja urakointi lisääntyy, joten kerralla korjattavat alat ovat suuria ja koneiden on pyörittävä jatkuvasti. Jos vaikka puimuri on kaksi päivää pois pelistä, se saattaa merkitä 100 tonnin korjuukapasiteetin menetystä, ja kolmantena päivänä voi sataa...

Puintiaikaan myös Vantaan keskusvarastolla on viikonloppupäivystys.

HotLine-palvelunumero 01053 20123

Tulevaa kehitystä ovat mm. huoltoverkoston laite- ja ohjelmistopäivitykset sekä niiden vaatimat käyttäjäkoulutukset sesongin jälkeen. Maatalouskesko toimittaa huoltoyrittäjille kannettavia tietokoneita, joissa ovat tarvittavat yhteydet ja ohjelmat valmiina.

Uusia huoltoyrittäjiäkin on koulutettava, koska osa maatalouskonehuoltajista jää eläkkeelle. Nykyisille pyritään järjestämään päivitysluonteista koulutusta ja valmiuksia uuden tietotekniikan hallintaan.

Tietoa tullaan keräämään myös olemassa olevasta konekannasta eri alueilla,

Maatalousyrittäjille näkyvin toiminto on Hotline-palvelupuhelin, joka on tänäkin keväänä aloittanut toimintansa 2.5. ja jatkaa syyskuun loppuun. Sesonkipäivystykset kiertävät runkopisteiden välillä.

Päivystystietokoneilta pääsee ohjelmiin, joista näkee tavarantoimittajien varaosatiedot sekä varastotilanteen eri liikkeissä. Palvelupuhelin päivystää arkisin kello 17.00-21.00 ja viikonloppuisin kello 9.00-21.00.

– Varsinkin korjuuaikana varaosa on saatava mahdollisimman pian. Tilojen

Konekannat selvitetään

HUOLTO

mikä samalla kartoittaa palvelutarvetta ja verkoston kattavuutta.

– Kaikilla näillä toimenpiteillä tähtäämme siihen, että pystymme vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin varaosaja huoltoverkoston lähipalveluilla. ■

Alkuperäisvaraosia vanhoihin Massikoihin Agco on lanseerannut ostajaystävällisesti hinnoitellut Kymppi+-alkuperäisvaraosat vanhempiin Massey Ferguson –traktoreihin. Nimen mukaisesti varaosat on tarkoitettu noin 10 vuotta ja sitä vanhempiin traktorimalleihin.

Joitakin kulutusosia löytyy jopa 50luvun traktoreihinkin. Suomessa koko MF-kanta on noin 50 000 konetta, joista käytössä arvioidaan olevan noin 40 000.

VAR

RUISKUTUS SK

KASVINSUOJELU

Ilma-avusteinen ruisku antaa pelivaraa

Iittiläisen Matti Riuttalan ilma-avusteinen Hardi hankittiin tilalle seitsemän vuotta sitten nykyisen isännän isän Risto Riuttalan pitäessä tilaa. Ruiskun vaihto oli ajankohtaista ja saman tien haluttiin vaihtaa myös uudempaan tekniikkaan. teksti ja kuvat Silja Vuori

– Uusi ilma-avusteinen ruisku tuntui silloin liian kalliilta. Löysimme käytetyn 1989– mallisen, joka oli siistissä kunnossa, Riuttala kertoo.

Pieni tuuli ei ilma-avusteista haittaa Riuttalan ruisku on edelleen siistissä kunnossa. 1200 litran säiliöllä ja 18 metrin levyisellä puomilla varustettu nostolaitemalli on täyttänyt viljelijän odotukset.

– Ilma-avusteisella ruiskulla voi ruiskuttaa pienemmällä vesimäärällä ja kovemmalla tuulella kuin tavallisella ruiskulla. Raja näissäkin tulee tietysti vastaan, Riuttala sanoo.

Rikkakasviruiskutusten tuulirajana Riuttala pitää 78 metriä sekunnissa. Vaikka aine menisi hyvin alas, sama tuuli nostaisi sen uudestaan ylös. Tauti- ja kasvunsääderuiskutusten aikaan tuulta voi olla vähän enemmänkin, koska kasvusto on korkeampaa.

Sata litraa hehtaarille on ollut Riuttalan kokemusten

perusteella sopiva vesimäärä. Silloin yksi tankillinen riittää 12 hehtaarille.

– Ruiskutus käy aika nopeasti, ajan suurin piirtein kahdeksan kilometrin tuntivauhtia. Kovempaakin ehkä olisi mahdollista ajaa, koska ilma-avusteisella ruiskulla ei tule ilmapyörteitä kuten tavallisella ruiskulla.

Lisäsäiliötä ruiskutustraktorin etukauhaan olen välillä harkinnut. Vesimäärää olisi varaa ehkä vähän pienentääkin, mutta tuntuu turvallisemmalta, kun ruiskutussumua näkyy vähän.

Ilmapuhalluksen voimakkuutta säädetään kelin mukaan. Jos tuuli on kova, käytetään voimakkaampaa puhallusta.

– Puhalluskulmaa säädetään tuulen suunnan mukaan. Etenkin kovemmalla tuulella säätämisestä on hyötyä, hyvällä säällä ruiskuttaessa kulmaa ei välttämättä tarvitse paljon muuttaa, Riuttala sanoo.

Jos ruiskutettaessa on vastatuuli, puhallus käännetään tuulta vasten. Normaalioloissa ilma puhalletaan suoraan alas.

ILMAPUHALLUKSEN VOIMAKKUUTTA SÄÄDETÄÄN KELIN MUKAAN.

8

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

Pellolla uusi hinattava Hardi Commander Twin.

Kuva Maatalouskesko.

Vähemmän torjuntaainetta hehtaarille Toinen ilma-avusteisen ruiskun etu on mahdollisuus ruiskuttaa pienemmillä määrillä kasvinsuojeluaineita. Tautiruiskutuksissa tästä on Riuttalan mukaan eniten hyötyä, koska aineet ovat kalliimpia. Ilman ansiosta aine saadaan tehokkaasti kasvin lehdille, jolloin ohjeiden minimäärät riittävät.

– Aineiden säästöä merkittävämpää minulle on kuitenkin ruiskutusajan laajentuminen, kun säätä ei tarvitse valita ihan yhtä tarkasti kuin aiemmin.

Ilma-avusteinen ruisku sopii Riuttalan mielestä viljelijälle, jolla on paljon ruiskutettavaa ja joka käyttää paljon tautiaineita.

– Myös sellaiselle se sopii, joka haluaa varmistaa että asiat onnistuvat varmasti. Monen on kyllä vaikeaa perustella ilmaavusteisuuden lisähinnan maksamista ainesäästöillä muille kuin itselleen.

Riuttala on ollut tyytyväinen Hardin toimintaan. Huollot on tehty itse.

– Elektroniikka on tietysti aina haastavampaa, vaikka muuten ruisku on yksinkertainen laite. Heti alussa vaihdoimme rei-

Ilma avustaa myös torjuntaainekustannuksissa Linnaisten kartanossa tuleva kesä on kymmenes ruiskutuskausi ilma-avusteisella Hardi Commanderilla. Christian Stjernvall on tyytyväinen ruiskuun, sillä odotukset pienemmistä kasvinsuojeluainekustannuksista ovat toteutuneet. Työ käy tehokkaasti leveällä puomilla ja isolla säiliöllä varustetulla ruiskulla . teksti Silja Vuori

Käytetty voi olla hyvä vaihtoehto myös ilma-avusteisissa ruiskuissa.

Puomiston kuntoon kannattaa Matti Riuttalan mielestä kiinnittää erityistä huomiota. Elektroniikka voi myös rikkoutua, mutta rikkoontuneen paketin tilalle voi hankkia uuden. lut kymmenen vuotta vanhaan ruiskuun yhden releen sekä pumpun venttiilit.

Asetukset traktorin mukaan – Käyttö ei ole kovin monimutkaista. Alussa tehtävä asetusten ohjelmointi oli vähän monimutkaista. Silloin piti kalibroida virtausanturi ja mitata traktorin etenemä eli laskea montako kertaa pyörä pyörähtää sadan metrin matkalla.

Jos Riuttala nyt vaihtaisi ruiskutustraktoria, pitäisi etenemä mitata uudestaan. Asetusten muuttamisessa mies myöntäisi tarvitsevansa ohjekirjaa.

Riuttala viljelee ohraa, kauraa ja rypsiä vuokramaiden kanssa 140 hehtaarilla. Siementuotantotilalla lajikkeita on useita. Suurin osa pelloista kultivoidaan, mutta joka vuosi kynnetään vähän.

30-vuotias Matti on sukutilan kuudes isäntä.

– Maataloudessa tilan toimintaa pitää parantaa ja kehittää koko ajan. Itselläkin suunnitelmia pyörii päässä koko ajan. Esimerkiksi uusiutuva energia kiinnostaa kovasti. Talo lämpiää ja kuivuri toimii jo nyt hakkeella. Oljessa voisi olla potentiaalia Suomen bioenergialähteeksi, Riuttala sanoo. ■

– Ilma-avusteisen ruiskun ansiosta torjuntaainekustannus on pienentynyt 20 prosenttia.

Eniten etua pienemmistä käyttömääristä on lippulehtivaiheen kasvunsääde- ja tautiruiskutuksissa sekä sokerijuurikkaalla, Stjernvall sanoo.

Ohjeiden minimimäärien käyttäminen tuo paljon ruiskuttavalla tilalla ilma-avusteisen ja tavallisen ruiskun hintaeron takaisin. Ilma-avusteisen ruiskun hankintaa miettivän kannattaa Stjernvallin mukaan laskea ruiskun lisähinnan ja torjunta-ainemenojen pienenemisen ero. Niiden, jotka pystyvät hyödyntämään ainesäästön, kannattaa hankkia ilma-avusteinen ruisku.

Tehokas ruisku hyödyntää hyvät kelit Tietoa oikeista ainemääristä piti alkuvaiheessa etsiä ja kysellä useampaan kertaan.

– Esimerkiksi liian suuri määrä Terpalia voi vioittaa viljaa. Hardin tehdas suositteli käyttämään ohralle litran sijaan kuutta desiä ja se on toiminut hyvin. Lippulehtivaiheessa ruiskutettavista aineista montaa muutakin riittää 60 prosenttia keskimääräisestä suosituksesta, Stjernvall kertoo.

Linnaisten entinen ruisku oli myös hinattava Hardi.

2400 litran säiliöllä ja 16-metrisellä puomilla ruiskutus kävi hitaammin kuin nykyisellä ilma-avusteisella, jonka säiliö on 2800 litraa ja puomi 24 metriä leveä.

– Silloin jouduimme joskus ruiskuttamaan huonollakin kelillä, mutta enää niin ei tarvitse tehdä. Työsaavutus tällä ruiskulla on noin 10 hehtaaria tunnissa, kun mukaan lasketaan valmistelutyöt, täytöt ja pesut. Vuodessa meillä ruiskutetaan keskimäärin 150 tuntia.

Yksi traktori on ruiskun edessä käytännössä koko kesän.

Hardi Commander ei ole jäänyt pieneksi, vaikka viljelyala on kasvanut Linnaisissa 320 hehtaarista 500 hehtaariin. >> 3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

9

Ilma-avusteinen ruisku on tehokas ja taloudellinen valinta, kun ruiskutettavaa alaa on paljon. Christian Stjernvall on tyytyväinen myös Control 2500 -laitteeseen, jolla voi säätää hehtaarille ruiskutettavaa litramäärää.

merkitystä. Myötätuulessa puhallus on lähes suoraan alaspäin.

Mitä kovempi vastatuuli tai ajonopeus, sitä jyrkemmässä kulmassa ilmaa puhalletaan ajosuuntaan päin.

Käyttö ei ole Stjernvallin mukaan vaikeaa, mutta vaatii pientä paneutumista. Isäntä tekee itse suurin piirtein kolme neljäsosaa ruiskutuksista.

– Paine ei saa olla niin kova, että pisarat osuisivat maahan ja aiheuttaisivat maan pölyämistä. Se heikentää torjunta-aineen tehoa. Etenkin sokerijuurikkaalla tämä on tärkeää. Ensimmäisenä vuonna huomasimme, että teho oli ollut heikompi pyörän jälkien kohdalla, koska ne olivat pölynneet enemmän, Stjernvall kertoo.

Juurikkaalla pienempi nopeus ja enemmän vettä

85 litraa/ha ”maaginen raja” Stjernvall ruiskuttaa vettä hehtaarille suurin piirtein sata litraa.

– Jos mennään alle 85 litran, voi tulla ongelmia. Siinä on ehkä se maaginen raja. Lippulehtivaiheessa aamuyöllä kasteiselle pellolle ajettaessa riittäisi vähempi vesi, mutta sitä emme ole paljon harrastaneet. Yleensä ajamme yhden ruiskun illalla yhdeksän jälkeen ja toisen aamulla neljän jälkeen. Jos on kiire, niin ajetaan kaksi ruiskullista aamulla.

Ilmapuhalluksen kulmaa säädetään ajon aikana jatkuvasti.

Vasta- ja myötätuuli vaikuttavat kulmaan, sivutuulella ei ole

Juurikaspellolla käytetään enemmän vettä ja ajetaan hiljempaa kuin viljapellolla. Kun viljoilla nopeus on 10-11, riittää juurikkaalla kuusi kilometriä tunnissa. Vettä käytetään myös 120-150 litraa.

– Ala on sen verran pieni, tänä vuonna vain 30 hehtaaria, että yhtä hyvin ehtii ajamaan vähän hiljempaa kuin vaihtamaan suuttimia.

Juurikkaalla Stjernvall on käyttänyt neljänneksen vähemmän aineita eikä ongelmia ole ollut. Kolmen ruiskutuksen ohjelmassa se pienentää ainekustannusta merkittävästi.

Ruiskun vaihto ei ole Linnaisissa lähiaikojen suunnitelmissa. Nykyinen Hardi on isännän arvion mukaan ehkä puolivälissä käyttöikäänsä. Joka tapauksessa seuraavakin ruisku tulee olemaan ilma-avusteinen. ■

Kuuman kesän testamentti Viljojen rikkakasvitorjunnat onnistuivat viime vuonna hyvin.

Kuiva kuuma kesä suosi savikkaa, joka iti monin paikoin vielä toistamiseen ennen juhannusta. Jos rikkatorjunta oli tehty aiemmin, nämä kasvit olivat pellolla vihreinä vielä puintiaikana.

Lämmin syksy sai myös syysitävät rikkakasvit kasvamaan. Jos sänkipeltoja ei käsitellyt glyfosaatilla ennen kylvöä, voi olla tarpeen hoitaa suuret rikkakasvit riittävän tehokkaalla saunakukan torjunta-aineella.

– Suorakylvön yleistyminen on tuonut myös uudet ongelmat eli heinämäiset rikkakasvit viljapelloille.

Suomessa ei ole tällä hetkellä myynnissä yhtään torjunta-ainetta, jolla voisi torjua esimerkiksi timoteita viljapellosta, eikä sellaisia ole pariin vuoteen tulossakaan.

Jos heinistä on ongelmaa, pelto kannattaa välillä kyntää, myyntipäällikkö Lasse Matikainen Berneriltä kertoo.

Nurmien kasvu pysähtyi viime vuonna keskikesän kuivuuteen ja kuumuuteen. Sen seurauksena tietyt syväjuuriset rikkakasvit, kuten hevonhierakka, hyödynsivät nurmikasveilta jäänyttä kasvutilaa.

10

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

– Monet ovat myös jättäneet kyntämättä vanhempia nurmia varmistaakseen ensi vuoden nurmisadon.

Vanhemmilla nurmilla on yleensä enemmän rikkoja kuin uusilla, joten niiden torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Tuhohyönteisistä tuomikirvoja on MTT:n ennusteen mukaan tulossa tavallista runsaammin Varsinais-Suomen alueelle ja niitä saatetaan joutua torjumaan. Viime vuoden ennätyssuuri rypsiala on voinut kasvattaa myös rypsin tuholaiskantaa. Kasvustoja kannattaa tarkkailla hyvissä ajoin, vaikka kannan muutoksista ei tiedetä mitään varmaa.

Viljojen tautien osalta uhka voi olla ensi kesänä keskimääräistä vuotta pienempi.

– Kuivissa oloissa kasvitaudit eivät levinneet kuten yleensä, joten taudinaiheuttajia on vähemmän myös pellolle jääneissä kasvijätteissä. Alkukesän säät ratkaisevat paljon. Toisaalta härmät ja ruosteet leviävät ilmavirtausten mukana, eikä edellisillä vuosilla ole niiden yleisyyteen mitään vaikutusta.

Cantor ja puhdas sävel Uusi Cantor tarjoaa vahvan vaihtoehdon ”hormooneille”.

Kahden tehoaineen Cantor tekee viljan rikkatorjunnan helposti, tehokkaasti ja edullisesti.

Lisäksi Cantorin käyttöaika on pitkä: Voit valita sopivan ruiskutushetken pensomisasteelta alkaen korrenkasvun 2-solmuasteelle saakka.

Cantorin avainominaisuudet ● ● ● ●

pieni käyttömäärä 0,4 - 0,6 l/ha (pakkauskoko 3 l = 6 ha) hyvä teho viileässä, jo +5°C sekoittuu nestemäisenä nopeasti kaksi rikkatorjunnassa toisiaan täydentävää tehoainetta: florasulami ja 2,4 -D ● erittäin edullinen

Kysy kauppiaaltasi!

KASVINSUOJELU

Hehtolitrapaino kuvaa kokonaisvaltaisesti sadon laatua. Korkea hl-paino kertoo hyvin täyttyneistä jyvistä. Hl-painoon vaikuttavat myös jyvien kuoripitoisuus, koko ja muoto, mikä tekee siitä joissain tapauksissa hieman epätäsmällisen laadun mittarin.

Korkea tärkkelyspitoisuus johtaa hyvään tärkkelyssaantoon. Ruotsalaiset ovat laskeneet, että 150 000 t:n käyttömäärällä 1 % lisäys raaka-aineen tärkkelyspitoisuudessa merkitsee 750 m3 lisää puhdasta etanolia. On siis helppo ymmärtää, että raaka-aineen korkea tärkkelyspitoisuus on alan teollisuudelle arvokas ominaisuus.

Hl-paino ja tärkkelyspitoisuus voivat siis kertoa hieman eri tarinaa, mutta yhdessä ne täydentävät sadon laatukuvaa.

Kasvifysiologisesti tärkkelyksen määrä kuvaa sitä miten paljon yhteyttämistuotteita on saatu aikaan ja kuinka hyvin kasvi on ne pystynyt siirtämään jyvään. Siten se

Ruiskutusstrategian valinnassa periaate on yksinkertainen: vahvaan kasvustoon kannattaa satsata. Kmaatalouksien mittauskioskien apuvälineillä voi kasvuston satopotentaalia haarukoida ja löytää samalla mahdolliset alkavan tautihyökkäyksen merkit.

Jos kasvusto on vahvaa ja taudeista on viitteitä, tautiruiskutus korrenkasvun alussa esimerkiksi Sportakilla 0,5 l/ha voi olla paikallaan yhdessä rikka-aineen kanssa. Korrensääteiden teho tässä kasvuvaiheessa on kyseenalaista. Terpalia voi kuitenkin antaa jo 2-solmuasteella. Terpalia ja Ceronea ei pääsääntöisesti pidä sekoittaa rikka-aineiden kanssa.

Varsinainen tautitorjunta tehdään lippulehtivaiheessa. Pitkävaikutteiset aineet, esimerkiksi Comet Plus yksinään tai yhdessä Sportakin kanssa on tehokas vaihtoehto. Teoriassa myöhäinen torjunta voi suojata myös tähkää ja kortta sekä homeilta että ränsistymistä aiheuttavilta sieniltä.

Korrensääde on helpointa lisätä tautiaineen joukkoon. Terpalia voi käyttää lajikkeesta

Ohran

tärkkelyspitoisuus on laatumittarina hyvinkin käyttökelpoinen. Tärkkelyspitoisuuden rima on kuitenkin asetettava lajikkeen mukaan. Parhaat lajikkeet antavat useita prosentteja korkeamman tärkkelyspitoisuuden kuin heikommat; 60 % tärkkelyspitoisuus esimerkiksi Edelohrassa ei siten osoita erityistä onnistumista.

Taudit iskevät tärkkelykseen Kasvitaudit nakertavat tehokkaasti kasvien yhteyttämistehoa ja siten vähentävät kasvustossa syntyvän tärkkelyksen määrää. On siis selvää, että tautien torjunta vaikuttaa sadon tärkkelyspitoisuuteen. Kasvitautien torjunta kuuluukin tärkkelysohran perusviljelytekniikkaan.

Kaikki tautitorjunta alkaa peitatusta siemenestä. Peittaus parantaa itävyyttä ja suojaa orasta kasvun alkuvaiheissa. Eräät peittausaineet vaikuttavat myös kasvunsääteen lailla vahvistaen kasvin alkukehitystä.

12

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

nousuun Hyvän sadon tavoittelu on viljelijän selkäytimessä. Hyvä niin, koska sadon määrällä ja laadulla on kohtalonyhteys: hyvä sato - hyvä laatu.

Sato mitataan kiloissa, laadun määrittämiseksi tarvitaan useampia mittareita loppukäyttäjästä riippuen.

Tärkkelysohran laatua arvioidaan hehtolitran painon ja tärkkelyspitoisuuden perusteella. teksti Tapio Lahti K-koetila

riippuen 0,5 -1,5 l/ha. Monitahoisista lujakortisimmille riittää 0,7 l/ha, heikkokortisimmille voi antaa 1,5 l/ ha. Kaksitahoiset pärjäävät yleensä 0,5 l/ha annoksella.

Kasvinsuojelu nosti tärkkelyspitoisuutta Isäntiä on askarruttanut miten tautitorjuntaa pitää hienosäätää lajikkeen mukaan.

K-koetilan aineistossa 20022005 tautitorjunta on nostanut ohran tärkkelyspitoisuutta yllättävän samansuuruisesti lajikkeesta riippumatta. Vuosien välinen ero on ollut selvästi suurempaa (Kuva 1). Teoriassa taudeille arimmat lajikkeet hyötyvät eniten, mutta kasvukauden sääolot lopulta ratkaisevat torjuntatarpeen ja -strategian.

Koetilan aineistossa Edelin tärkkelyspitoisuus nousi tautitorjunnan ansiosta keskimäärin 0,4 %, Arven 0,5 % ja kaksitahoisen Maarenin 0,4 %. Kun Edelin sato samanaikaisesti nousi n. 600 kg/ha, etanoliksi muunnettuna tämä sadon ja laadun parannus merkitsee n. 200 l/ha.

MTTn tutkimuksissa tautitorjunnan ja korrensääteen yhdistelmällä on monitahoisten ohrien tärkkelyspitoisuutta saatu nostettua vielä enemmän, 0,8-1,5 %. Hlpaino reagoi tärkkelyspitoisuutta selvästi

herkemmin tautitorjuntaan. Edelin hehtolitran paino nousi tautitorjunnan ansiosta keskimäärin 1,3 kg (Kuva 2).

ISO VILJA -tutkimuksessa 2006 parhaimman satoluokan viljelijöistä lähes

90 % teki yhden tautitorjunnan. Kaksi kertaa ruiskuttamassa kävi joka viides tämän satoluokan viljelijöistä. Tämä kannattaa ottaa osviitaksi koko suomalaiseen ohranviljelyyn. ■

Tautitorjunnan vaikutus Edel-ohran tärkkelyspitoisuuteen 2002–05

Tautitorjunnan vaikutus Edel-ohran hl-painoon 2002–05

K-koetila

K-koetila

65,5

64,5

63,5 62,95

63

63,7

62,55

62,5

65 käsittelemätön tautitorjunta

63,1

61,5

61

61 2004

2005

keskiarvo

65,4

64,9 64,4

64,3

64,1

käsittelemätön tautitorjunta

63,4

63 62

2003

65,1

% 64

62

2002

66

66

64,1

63,9

67,4

67

64,3 64,3

64 %

68

65,25 64,85

65

62,6

60 2002

2003

2004

2005

keskiarvo

Saunakukka

Laajatehoinen gramma-aine rikkakasvitorjuntaan kevät- ja syysviljoilta sekä apilattomien nurmien suojaviljoilta.

Voikukka

Savikka

Pillike

Express pakkauksiin on tänä vuonna piilotettu voittokuponkeja, joiden löytäjille jaetaan 5 erämatkaa Viron Saarenmaalle ja 50 laadukasta eräreppua.

Matkan ohjelmassa on villisikajahtia, kalastusta ja rentoa meininkiä.

Tervetuloa Express kaupoille K-Maatalouteen!

KASVINSUOJELU

Hyviä tuloksia Cometilla F 500 TEHOAINE

Strobiluriinit tulivat Suomessa markkinoille vuonna 1998.

Vaikuttaa lehden yläpinnalla

Vaikka kaikki strobiluriinit

Lehden sisällä

kuuluvat samaan kemialliseen

Vaikuttaa myös lehden alapinnalla

ryhmään ja niillä on sama kä kasvifysiologisiin vaikutuksiin, toteaa Peter Löfgren, BASF Ruotsin kaupallinen johtaja.

vaikutustapa viljojen sienitaudin aiheuttajiin, on niiden toiminnassa ja vaikutustavoissa kuitenkin merkittäviä eroja. teksti Anne Penttilä, kuvat BASF

Strobiluriineihin kuuluva Pyraklostrobiini on tehoaineena sekä Cometissa että Comet Plussassa. Comet Plussassa on myös Fenpropimorfia. Molemmista valmisteista voidaan räätälöidä tankkiseoksia joustavasti tilanteen mukaan.

– Stobiluriineissa on selviä eroja, mitä tulee tautitorjunnan laajuuteen, aineen leviämiseen kasvissa, parannustehoon se-

Teho eri taudeilla – Kun tarkastellaan tautitorjunnan laajuutta eri strobiluriineilla, oikea tapa vertailla aineita keskenään on tehoainegrammaa kohti. Toisinaan se on vaikeaa, koska kaikkia strobiluriineja ei ole saatavissa kaikkialla puhtaina tuotteina ja joissakin maissa kaikkia ei ole markkinoillakaan, huomauttaa Löfgren.

Brittiläinen riippumaton organisaatio HGCA (Home-Grown Cereals Authority) on määritellyt keväällä 2007 muutamien puhtaiden strobiluriinien tehon vehnän tärkeimpiä tauteja vastaan, kts. oheinen taulukko.

Syy kaikkien strobiluriinien heikkoon tehoon syysvehnän harmaalaikkua vastaan on Brittein saarilla taudin laajalle

Ohran verkkolaikku Puolikenttäkoe, ensimmäiset oireet näkyvissä 6 pv tartunnan jälkeen.

Teho %

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

Amistar Acanto Comet -1

2

Pv ennen ja jälkeen tartunnan

14

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

5

levinnyt strobiluriiniresistenssi. Joka tapauksessa taulukko osoittaa selkeästi eri strobiluriinien selvät erot tautien torjuntatehon laajuudessa.

Sama kuvio pätee ohralla, mutta erot eivät ole yhtä korostuneet – edelleen vertailtaessa tehoainegrammaa kohti. Poikkeuksen tekevät ohran ruoste, johon Atsoksistrobiini on erittäin tehokas sekä rengaslaikku, johon sen teho on puolestaan suhteellisen heikko.

Leviäminen ja tehon kesto Pyraklostrobiinin tunkeutuminen ja leviäminen kasvissa on ainutlaatuista strobiluriinien joukossa. Ruiskutuksen jälkeen Pyraklostrobiini ”lukkiutuu” varastoiksi lehden yläpinnan vahakerrokseen ja samoin myös lehden alapinnalle. Näistä varastoista tehoaine leviää hitaasti diffuusion avulla lehden pinnalla ja sen sisälle – mutta ei johtojänteissä, kuten varsinaiset sisävaikutteiset aineet.

– Kahdeksan päivän kuluttua ruiskutuksesta voidaan Pyraklostrobiinista löytää edelleen 90 % lehden pinnalta, eli sieltä mistä kaikki tauti-infektiot ja vauriot alkavat! Tästä johtuu, että lehden kaikki osat, ei ainoastaan lehden kärki, on suojattu tehokkaasti ja pitkäkestoisesti, kertoo Löfgren.

Nimenomaan Pyraklostrobiinilla on vahva parantava vaikutus silloinkin, kun ruiskutus on hieman myöhässä. Oheisessa grafiikassa on tulokset kokeesta, jossa

Strobiluriinien teho vehnän tärkeimpiin sienitauteihin Syysvehnän harmaalaikku Ruskolaikku Ruosteet Atsoksistrobiini (Amistar, Amistar Duo) Pikoksistrobiini (Acanto, Acanto Prima) Pyraklostrobiini (Comet, Comet Plus) Trifloksi strobiini (Stratego)

x

xxx

xxx

x

xx

xxx

x x

xxxx xxx

xxxx xx

Suluissa valmiste, joissa esim. käytetään tehoaineena. x = teho heikko, xxxx = erinomainen, HGCA Iso-Britannia.

VILJELYOHJELMA

Cometilla on positiivinen vaikutus myös kauran korsivahvuuteen, mikä pienentää lakoriskiä.

K-maatalouksissa lehtivihreän mittausta kesällä

Kioskilla voi käydä milloin tahansa

Ruotsalainen viljelijä Sigfrid Eriksson on käyttänyt Cometia tilallaan hyvällä menestyksellä.

Tulevana kesänä 40 K-maatalous-myymälässä

on kontrolloitu tarkasti sekä infektioaikaa että ruiskutusta.

Itsestään selvästi kaikki kokeessa olleet strobiluriinit tehosivat hyvin ohran verkkolaikkuun ruiskutettuna ennaltaehkäisevästi. Comet kuitenkin ylläpiti korkean tehonsa myös levitettynä jonkin aikaa infektion jälkeen.

– Tämä tarkoittaa, että käytännön oloissa maatilalla, joissa verkkolaikkuinfektio ilmaantuu sadekuuron jälkeen, ei menetetä Comet-ruiskutuksen tehoa, vaikka levitys viivästyisi 5 päivää infektiosta. – Jos esimerkiksi ruiskutuskapasiteetti on rajoitettu ja/tai sää ei sovellu ruiskutukseen.

mittauspäiviä, joilla voi käydä mittauttamassa

Fysiologiset vaikutukset Pyraklostrobiinilla on myös todistettu olevan useita hyödyllisiä fysiologisia vaikutuksia kasviin.

Aineenvaihdunnallisia vaikutuksia ovat tehostunut typenotto ja hiidilioksidin sitomiskyky. Tämän ansiosta kasvustoon kertyy enemmän proteiinia ja biomassaa, mistä seuraa suurempi sato ja tuhannen jyvän paino.

Hormonaalisia vaikutuksia kasviin ovat puolestaan stressihormoni etyleenin väheneminen ja antioksidanttisten entsyymien lisäys, jotka parantavat kasvin omia puolustusmekanismeja ja vähentävät pakkotuleentumisen riskiä.

Käytännön kokemuksia Ruotsista Cometilla on saatu hyviä tuloksia myös käytännön viljelyssä.

– Siirtyminen Cometiin toi mukanaan merkittäviä lisähyötyjä, ja olen tyytyväinen tulokseen, sanoo maatalousyrittäjä Sigfrid Eriksson Örsundsbrosta Ruotsista.

Eriksson viljelee yhdessä kahdeksan muun osakkaan kanssa noin 650 hehtaarin kokoista Balingsta Lantbruk –nimistä, osakeyhtiömuotoista tilaa Uppsalan läänissä. Syysviljaa on viljelyksessä 235 hehtaaria, kauraa 85, ohraa 120, öljykasveja 75, hernettä 55 ja nurmea 15 ha.

– Olen käyttänyt Comet-valmistetta sekä syysvehnälle että kauralle oikein hyvin tuloksin. Syysvehnä saa sitä yhdessä triatsolin kanssa ja kaura saa 0,15 l/ha kerta-annoksena röyhylletulovaiheessa. ■

on Viljelyohjelma-kioskit. Kaupoissa järjestetään

viljakasvuston lehtivihreäpitoisuuden ja saamassa satoennusteen. teksti Anne Penttilä

Mittauspisteissä voidaan tehdä lehtivihreämittaus, kasvuston satoennuste ja kuntoarvio. Satokauden jälkeen tehdään ravinnetasearviointeja. Lehtivihreämittauksia tehdään 1-solmuasteelta tähkälle tuloon saakka.

Mittauksen voi käydä tekemässä kioskilla muulloinkin kuin varsinaisena mittauspäivänä ja myös omatoimisesti.

Kaupassa on asiantuntijoiksi koulutettuja myyjiä, jotka avustavat viljelijää tarvittaessa sekä antavat mittauksiin ja havaintoihin perustuvan toimenpidesuosituksen täydennyslannoituksesta, korrensääteen käytöstä sekä kasvitautien torjunnasta tarvittaessa.

Kylvön yhteydessä viljelijä on tehnyt vertailukohdaksi lohkolle reilusti lannoitetun, ns. lannoitusikkunan, joka voi olla kylvökoneen levyinen, 5-10 m pitkä kaista. Lannoitusikkunaan annetaan typpeä kylvölannoituksen yhteydessä 30-50 kg/ha enemmän kuin muulle lohkolle. Määrä ei sinänsä ole tarkka, kunhan lannoitusikkunan kasveilla on typpeä käytettävissä niin paljon kuin ne pystyvät maasta ottamaan. Jos lannoitusikkuna jäi tekemättä, ei huolta. Pellolta löytyy yleensä aina kohta, joka on kylvölannoitettu ristiin kahteen kertaan.

Mittauksia varten tarvitaan kasvinäytteet lohkolta ja lannoitusikkunasta (lehtivihreä), tiedot kylvöpäivästä ja lannoitteen määrästä lohkolla kg/ha (sekä lannoiteikkunassa). Lisäksi tarvitaan satopotentiaalin määrittämiseksi yhden rivimetrin kasvustomassa grammaa per metri.

Lehtivihreänäytteet Nyhdä eri puolilta lohkoa ainakin 30 kappaletta kasviyksilöitä lehtivihreämittausta varten. Näyte pitäisi ottaa vähintään vii-

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

15

Lehtivihreäpitoisuuksia mitataan seuraavissa K-maatalouksissa Eura Forssa Huittinen Häijää Hämeenlinna Ilmajoki

Kalajoki Karjaa Kauhajoki Kauhava Konnevesi Kouvola

Kuopio Kuortane Kyrö Lahti Lappeenranta Lapua

destä eri kohdasta lohkolta.

Ota näyte myös lannoitusikkunasta. Mittaus on hyvä tehdä vuorokauden sisällä näytteenotosta.

Mittalaitteen tiedostoon mahtuu kerralla 30 mittausta. Selvästi liian pieni tai liian suuri tulos kannattaa pudottaa pois laskennasta, koska lehti ei ehkä osunut kokonaan kennoon, tai lehtiä oli kaksi päällekkäin tai lehti oli kurtussa.

Mitattavissa lehdissä ei myöskään saisi olla merkkejä kasvitaudista, tai grammaaineista johtuvia vaalentumia rikkakasviruiskutuksen jälkeen. Vaalentumat näkyvät katsottaessa lehteä valoa vasten. Näytteet kannattaa kerätä vasta viikon kuluttua ruiskutuksesta.

Lehtivihreä mitataan sekä normaalikasvustosta että lannoiteikkunasta. Ellei lannoitusikkunaa ole, kioskilla on lajikohtainen vertailutaulukko spad-arvoista, mutta omien vertailunäytteiden mittaus antaa aina tarkemman tuloksen.

Satoennustenäytteet Satoennustetta varten tarvitaan tieto kasvuston maanpäällisestä massasta grammaa / rivimetri. Tässäkin edustavuus on tärkeää; punnitse rivimetrin massa vähintään viidestä kohdasta lohkon eri osissa.

Rivimetrin massa kannattaa mitata siten, että leikkaa kasvuston maata myöten irti puolen metrin matkalta ja toiset puoli metriä viereisestä rivistä, jolloin joka näyte huomioi sekä etu- että takavantaan tuotoksen.

16

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

Lohja Loimaa Nilsiä Nivala Nurmijärvi Orimattila

Oulainen Oulu Pori Porvoo Riihimäki Salo

Savonlinna Seinäjoki Somero Tampere Tervajoki Turku

Virrat Ylivieska

Lehtivihreä ja sato

Näytteet voi punnita myös kotitalousvaa’alla pellolla. Jos otat näytteet mukaan kioskille, sulje ne ilmatiiviisti muovipusseihin, jolloin ne säilyvät tuoreina pidempään. Mittaus tulee tehdä 12 tunnin aikana näytteen ottamisesta.

Muista myös merkitä ylös lohkon kylvöpäivä ja kylvetyn siemenen määrä.

Kylvöpäivän perustella määritetään kioskilla kasvuston saama lämpösumma.

Kasvien saamasta lämpösummasta vähennetään ennen kylvöä saatu lämpösumma.

Kasvin sadontuottokyky riippuu pitkälti lehtien lehtivihreän määrästä, jonka muodostumiseen vaikuttaa keskeisesti typpi. Lehtivihreämäärän mittaaminen kertoo, onko kasvustossa typpeä liikaa vai liian vähän.

Normaalin kasvuston ja lannoiteikkunan tuloksia vertaillaan toisiinsa.

Kasvustolla on riittävästi typpeä, jos mittausten erotus on 2-4 mittayksikköä. Suurempi ero tuloksissa kertoo kasvuston typen puutteesta.

Sen seurauksena joko sadon määrä tai laatu jää heikoksi.

Tietokoneohjelman avulla laskettava satoennuste ennustaa mittaushetken kasvimassan perusteella lopullisen sadon määrän. Jos Spad-mittauksen erotus on ohralla pienempi kuin 4, kauralla <3 ja vehnällä <2 ja satonäkymät ovat hyvät, kannattaa harkita korrensääteiden ja tautiaineiden käyttöä.

Ravinnetaseella tarkoitetaan pellolle vietyjen ja kasvustossa olevien ravinteiden erotusta. Ravinnetaseesta voidaan tehdä päätelmiä viljelytekniikan tehokkuudesta ja pellon kasvukunnosta. Jos tase on vuodesta toiseen positiivinen, on todennäköistä, että satoa rajoittaa jokin muu tekijä kuin typpi. On esimerkiksi kasvinsuojeluongelmia, hivenravinteiden puutosta, huono kylvösiemen, tiivistynyt maa, väärä pH-taso tai huono ojitus.

Lisää tietoa aihepiiristä, mm. ohjeet ravinnetaselaskentaan löytyvät K-maatalouden Viljelyoppaasta 2007. ■

Lehtivihreä mitataan SPAD-mittarilla.

Electis torjuu perunaruton ja lehtipoltteen myös epävakaissa oloissa!

● ● ● ●

tehokas, ei resistenttisyyttä varma ratkaisu kaikissa oloissa erinomainen sateenkestävyys onnistunut ruiskutus sisältää mangaania peruna yhteyttää tehokkaammin edullinen käyttökustannus

Tehoaineet: tsoksamidi 83 g/kg, mankotsebi 667 g/kg

K-Maatalouden

viljelyohjelmat päivitetty K-Maatalouden uudistetuilla viljelyohjelmilla pyritään palvelemaan viljelijää kaikilla kasvintuotannon osa-alueilla yhden luukun periaatteella. teksti Mikael Wathén

Lajikohtaiset ja sadon eri käyttötarkoituksiin sovelletut viljelyohjeet löytyvät Viljelyoppaasta 2007 (saatavissa K-Maatalouksista ja www.k-maatalous.fi / Esitteet ja kuvastot).

Viljelyohjelmassa oppaiden ohella panostetaan myös myyjien koulutukseen, jotta he kaikki osaavat neuvoa asiakasta niin viljakauppaan, siemeniin, lannoitteisiin, kasvinsuojeluun kuin koneisiinkin liittyvissä kysymyksissä.

Viljelyohjelman tuotepäällikkö Juha Siltovuori kertoo, että palvelua K-maatalouden toimipisteissä on kehitetty tälle satokaudelle. Lehtivihreämittauskioskeja on nyt yhteensä 40 liikkeessä, lisäksi viljantuotannon pääalueilla järjestetään paikallisia lehtivihreämittauspäiviä. Myös peltojen ravinnetaselaskentaan on liikkeissä apua tarjolla.

Avoimella neuvonnalla halutaan auttaa viljelijöitä sopivien tuotantomenetelmien ja -panosten valinnassa, jotta talous ja ympäristö pysyvät kunnossa myös tulevaisuudessa. Menestyvä viljelijä on myös maatalousliikkeen etu.

Tutkimus tuottaa uusia lajikkeita Maatalouskeskon pitkäaikainen lajikeyhteistyö kasvinjalostajien kanssa ja kymmenen viime vuoden aikana koottu yhteispohjoismainen koetilaverkko tuottavat hyviä jalostustuloksia. Tutkimusjohta-

18

MAATILAN PIRKKA ■ 3 /2007

ja Tapio Lahti Hauhon koetilalta haluaa kiinnittää huomion muutamiin uusiin lajikkeisiin, joista ennustetaan tulevien kasvukausien menestyjiä.

Aikaisella Bjarne-kevätvehnällä on lyhyt ja luja korsi sekä huomattavan korkea valkuaispitoisuus (14,5–15,0 %). Sillä on myös korkea sakoluku, hyvä sakoluvun kestävyys ja aikaisten lajikkeiden joukossa kilpailukykyinen satoisuus.

Saksalaisen Nordsaatin kaksitahoinen Xanadu-ohra on kahden sadon koemallastusten perusteella lupaavaa mallaslaatua. Sen taudinkestävyys, satoisuus ja jyvälaatu ovat hyviä. Xanadu on parhaillaan lisäysviljelyssä ja sen mallastuskokeet jatkuvat syksyllä.

Yksi laadun tekijä on siemen.

Hollantilaisen Agricon Arielle-varhaisperuna on aikainen ja satoisa kesäperuna. Se on kestävä maltokaariviroosin oireille ja sen ruvenkestävyys on selvästi Timoa parempi. Ariellen tuontisiemen on kahtena edellisvuonna myyty loppuun lokakuussa, suomalaista siementä on odotettavissa vuonna 2008.

Revansch-nurminata sopii hyvien talvehtimisominaisuuksiensa ja ensimmäi-

seen niittoon painottuvan sadontuottokykynsä ansiosta erityisen hyvin pohjoisille nurmenviljelyalueille. Revnschin markkinoille tuloaikaa ei vielä tiedetä.

Maailmanmarkkinat olleet tuottajan puolella Viime satokauden maailmanlaajuinen kuivuus laski satotasoja joka puolella ja viljojen hinnat ovatkin talvikaudella olleet korkealla. Viljojen hintavaihtelut ovat alhaisista varastotasoista johtuen olleet tavanomaista voimakkaampia. Riskiä välttävä viljelijä myykin satonsa tasaisesti pitkin vuotta.

Markkinatilanteesta riippumatta hyvälaatuisen viljan markkinointimahdollisuudet ovat pääsääntöisesti heikompilaatuista viljaa paremmat. Viljan laatuun panostaminen jopa määrän kustannuksella onkin yhä tärkeämpää kaikkien lajien kohdalla.

Yksi laadun tekijä on siemen. Tilan oman siemenen käytöllä on vahvat perinteet, mikä poikkeaa monien muiden maiden käytännöstä. Siemenen uudistamista kannattaa harkita varsinkin silloin kun siemenen ja viljan hintasuhde on alhainen, kuten tänä vuonna.

Myös siemenviljely on tarkalle, laatuun panostavalle viljelijälle huomionarvoinen mahdollisuus. Lisäysviljelijä saa uudet lajikkeet käyttöönsä 2–3 vuotta muita aikaisemmin. Maatalouskesko etsii edelleen uusia sopimuskumppaneita siementuotantoon. ■

Vaikutukset sadonmuodostukseen Turvaa satoa ja parantaa laatua Parantaa stressinsietokykyä • Vähentää pakkotuleentumisen riskiä Vaikutukset hormonitoimintaan

Vähentää etyleenin tuotantoa

Suurempi sato ja TJP

Enemmän proteiinia ja biomassaa

Vaikutukset aineenvaihduntaan

Tehostaa typen ja hiilidioksidin ottoa

Kevätrypsi Petitan puintia K-koetilan pellolla.

Maksavatko panokset itsensä rypsin viljelyssä? teksti Maarit Kari

Komeana kukkivaa rypsipeltoa ei voi syödä.

Runsas, rikaton ja hyvälaatuinen rypsisato Rypsin valtakunnallinen satotaso romahti Suomen liityttyä Euroopan Unioniin. Samoin romahti rypsin hinta. Sadon määrän tai laadun vaikutus lopputulokseen väheni merkittävästi.

Samalla panosten suhteellinen kustannus korostui.

kuulostaa jo syötävämmältä. Viljelijälle syötävää – tai vaikka lyhennyksiin käytettävää on kuitenkin vasta se, mitä sadosta jää käteen kulujen jälkeen. Onko hyvä sato sama kuin hyvä tulos?

Vaikutus useita vuosia Panosten kannattavuutta ei voi laskea vain vuosi kerrallaan. Rikkojen ja tautien torjuminen vaikuttaa kierron muihinkin kasveihin, tai seuraavaan saman lajin viljelykseen.

Torjuntatarve esimerkiksi pahkahomeen osalta arvioidaan historiaa peilaten. Rikkoja puolestaan torjutaan jo tuleviinkin tarpeisiin viljeltäessä rypsiä edeltäviä kasveja. Myös sadon käyttötarkoitus vaikuttaa. Toimenpiteen kannattavuuteen vaikuttaa aivan oleellisesti oikein arvioitu tarve ja ajoitus.

Siementavaran rikka- tai tautipuhtautta on kallista riskeerata. Kalliiksi tulee myös pahasti rikkainen tai tuleentumaton sato

20

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

öljynpuristamolle toimitettuna – varsinkin jos se ei täytä edes vastaanoton laatuvaatimuksia. Rikat ja taudit verottavat myös satoa enemmän kuin laatuvähennyksiä katsellessa tulee helposti ajatelleeksikaan.

Lannoite kallein panos Siemenen jälkeen tärkeintä panosta, lannoitetta ei voi kyseenalaistaa. Sen sijaan sato-orientoitunutta ajattelua voi tarkentaa öljysatoon, tärkkelysperunan tärkkelyssadon tapaan.

Rypsin öljysato ei nouse viimeisillä satoa nostavilla typpikiloilla. Monivuotisissa koesarjoissa rypsi ei hyötynyt hienolla hietamaalla Hahkialassa yli sadan kilon typpiannoksesta edes kokonaissadossa. Huonomman öljypitoisuuden myötä öljysato on jopa kärsinyt. Rapsin typentarve on 10-20 kg suurempi, jo suuremman kasvimassan takia.

Tiivistäen: tukiehtojen sallimat 20 viimeistä typpikiloa hienolla hietamaalla maksavat lähes siemenkustannuksen verran.

Sadon perushintainen arvo + öljy- ja rikkakorjaus

Ja hyödyn sijaan ne merkitsevät todennäköistä vähennystä öljykiloissa, lisäystä pahkahomeessa, lakoisuudessa ja mahdollisesti lehtivihreässä.

800 700

Säästöä siemenessä?

600

Siemenkustannus on öljykasveilla muita kasveja huomattavasti pienempi, vähäisen kylvömäärän ansiosta. Kymmentä kiloa lähentelevää siemenmäärää on kuitenkin kyseenalaistettu, sillä erittäin tiheä kasvusto lisää mm. lakoa ja pahkahometta. Se myös jouduttaa tuleentumista, mutta rypsin kasvuaika ei nykylajikkeilla ole enää kriittinen.

Hyvissä taimettumisoloissa 5–6 kg riittääkin siemeneksi, mutta on muistettava entistä tarkempi tuholaisten seuranta ja rikkatorjunta. Siemenmäärää ei siis kannata minimoida, ellei ole valmis panostamaan kasvuston hyvään kehitykseen.

500 400 300 200 100 0 2500

2000

1500

rikkoa 0,8 % öljyä 42 % rikkoja 8 %, öljyä 38 % rikkoja 20 %, öljyä 38 %

Esimerkkejä sadon arvosta eri satotasoilla, kun hintaa on muunnettu öljy- ja rikkapitoisuuden perusteella. Rikat vaikuttavat helposti laatukorjausta enemmän sadon määrään, joten rikkojen taloudellinen vaikutus voi nousta huomattavaksi.

Tuottavin ”panos” Kuoriaisruiskutukset ja terve kasvusto ovat hyödyttömiä, ellei pellossa kasva kiloja. Maan rakenne, oikea-aikainen kylvö, vesitalous, rikaton pelto ja riittävästi ravinteita ovat edellytyksenä hyvälle taimettumiselle ja alkukehitykselle, mikä määrää sadon ylärajan.

Rikkatorjunnan hyöty näkyy laatuhinnoittelua enemmän satokiloissa.

Öljysato K-ryhmän koetila 1990-99

Katetta laajaperäisyydestä?

kg 850 800 750 700 650 600 550 500 450 400

Rypsi Rapsi 0

60

100

140

typpeä/ha

Typpilannoituksen vaikutus öljysatoon rypsillä ja rapsilla K-koetilan lannoitekokeissa.

Panosten osuudet tautiruiskutus

siemen

kuoriaisruiskutus x2

Vastaus luomutuotantoon?

rikkatorjunta, Butisan kirpat/luteet

Laajaperäisyys merkitsee monelle leväperäisyyden synonyymiä. Rypsin viljelyssä leväperäisyys ei ole taloudellista, mutta laajaperäisyys merkitsee myös laajaa keinovalikoimaa.

Mielenkiintoinen sovellus on syysrypsin kylväminen esimerkiksi aikaiseen ohraan heinäkuussa, jolloin kasvusto taimettuu myöhemmin puitavan viljan juuressa, täyttää sopivasti tuleentuvan kasvuston lisääntynyttä valotilaa ja puinnin jälkeen jatkaa kehitystään valmiiksi kriittisen taimivaiheen ohittaneena. Rikkatorjunta on tällöin myöhäistä, mutta myös tarpeetonta, jos edeltävä viljamaa on puhdas.

Haasteena on kylvömenetelmä, joka voisi olla esim. pneumaattinen lannoitteenlevitin; lannoite- ja siemenseoksen levittämiseen ruiskutusurissa. Kasvusto toimii syksyllä kerääjä- ja maanparannuskasvina, vaikka talvehtiminen ei onnistuisikaan.

Onnistuessaan syysrypsi tarvitsee keväällä vain lannoitteen ja mahdollisesti syväjuuristen rikkojen torjunnan. Ja satopotentiaali on kevätmuotoja suurempi.

lannoitus

Panosten suhteellinen osuus euroina, kun siementä on käytetty 6 kg ja lannoitetyppeä 100 kg/ha.

Luomuvalkuaisen huutava pula kotieläintuotannossa on nostanut luomurypsirouheen hinnan moninkertaiseksi tavanomaiseen verrattuna. Erityisesti syysrypsin viljelyllä on mahdollisuuksia onnistua myös luomuviljelynä.

Kohtuullista satoa kannattaa tuottaa tavanomaisin rypsin hinnoin, jos rouheen pystyy myymään luomuna. Haasteena ovat tuotannon verkottuminen riittävien volyymien saamiseksi sekä luomurehuntuotannon ehdot. ■

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

21

Kiikassa 90 peltohehtaarin tilaa viljelevä Heikki Houttu kylvi vajaat kymmenen vuotta parillakin eri suorakylvökoneella. Suorakylvön satotaso ei kuitenkaan tyydyttänyt. Viimeinen niitti oli rypsistä saatu 600 kg sato.

Uudeksi kylvökoneekseen Houttu valitsi Tume Vegan ja sen pariksi Tumen CultiPackin, kiekkomuokkaimen. Tämä työpari istuu hänen tapaansa viljellä. Tavoite on saada pellosta kunnon sato.

Syksyllä Houtun savipitoiset pellot pääsääntöisesti kevytmuokataan, kyntöäkään ei kokonaan unohdeta. Tänä keväänä on Vegalla kylvetty myös sänkeen ilman erillistä muokkausajoa, kun esikasvina oli vähäolkinen ohra. Muokkauksen tarve harkitaan joka lohkolla erikseen.

Varsinkin rypsin jälkeen suorakylvö käy Vega-Cultipack-yhdistelmällä hyvin, samoin syysviljan kylvö.

Ympäristötuen lisätoimenpiteiksi Houttu valitsi kevytmuokkauksen. Talviaikainen sänki on hänellä edelleen yk-

si viljelyn vaihtoehto, mutta hän ei katso voivansa sitoutua siihen koko viideksi vuodeksi.

Kiekkomuokkain täydentää kylvöyhdistelmää Tume Vegassa Houttua viehättivät isot säiliöt. Kolmen metrin koneessa yhteistilavuus on 4200 litraa. Hän käy tankkaamassa koneen kotipihassa ja etäisimmät pellot ovat 5 km päässä. Lisäksi häntä miellytti se, että kone tarvitsee selkeästi vähemmän vetotehoa kuin edellinen suorakylvökone.

Traktorin ja kylvölannoittimen välissä olevaa CultiPackia hän käyttää tarpeen mukaan. Rypsin kylvöllä hän pitää kiekot ilmassa, koska ne kuohkeuttavat herkästi

liian syvältä, kun rypsi edellyttää matalaa muokkausta.

Kylvötraktorissa Houtulla on GPSpohjainen ajo-opastin. Hän ei kylvä perinteiseen tapaan, vaan tekee kylvön sarkaajona, jolloin selviää lyhyemmällä päisteellä. Ajo-opastimen avulla hän pystyy jättämään ajokertojen väliin kylvöleveyksien tarkan kerrannaisen. Päisteet hän kylvää viimeiseksi.

Koneurakointi on Heikki Houtun toinen leipätyö. Talviaikana hän tekee kunnalle ja tielaitokselle auraus- ja hiekoitustöitä, kesällä tienvarsien ja ojanpientareiden niittoa ja pensasraivausta. Myös lietelevitys on työllistänyt monia vuosia.

Traktorit ja isäntä saavat kyytiä läpi vuoden. ■

Ensimmäinen kevät Tume Vegalla

Suorakylvöstä pari askelta takaisin päin

Tume Vegan ja CultiPack-kiekkomuokkaimen yhdistelmä käy Heikki Houtun kokemusten mukaan vähäolkisilla pelloilla myös suoraan sänkikylvöön, niin keväällä kuin myös syyskylvöjen yhteydessä.

22

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

Viljelyohjelma-päivä Hauhon koetilalla 24.7.

Kiertokoekaukalot saa Tumessa siemen- ja lannoitesuppiloiden alle yhdellä vivun vetäisyllä.

Kylvöpuolen kiekkovannasvarustus on tavallisia kylvövantaita järeämpi, vannaskuormitusta voi säätää myös ajon aikana.

Vannasrakenne ei edusta varsinaisen suorakylvökoneen järeyttä, mutta sitä ei Houttu ole hakenutkaan.

Tervetuloa kesän ammattitapahtumiin!

Tapahtumakalenteri

K-Maatalous Viljelyohjelma esitellään monipuolisesti Hauhon opetus- ja koetilalla tiistaina 24. heinäkuuta. Työkoneiden viimeaikaiset kehityssuunnat ovat nähtävillä kasvinviljelyja muokkausnäytöksissä. Uudet siemenlajikkeet, kasvinsuojelun tulokset ja lannoitepanostusten vaikutukset ovat vertailtavissa opastetuilla viljelyruutu kierroksilla.

Päivä painottuu vahvasti maatalouden ammattiasiaan ja sisältää runsaasti tulevaisuuden viljelytekniikkaa sekä uusia ratkaisuja. Koetilan monipuolisen ohjelman lisäksi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vierailee tilaisuudessa.

Lähde ammatilliselle kesäretkelle Hauhon koetilalle.

Tiedustele matkan järjestelyistä alueesi K-maatalouskaupasta.

Rehunkorjuukonenäytös Nivalassa 9.8.

Kesän heinä- ja tuorerehukonenäytös järjestetään tällä kertaa Nivalassa 9. elokuuta. Työnäytöksissä ovat mukana K-Maatalouden työkonemerkit, kuten esim. Claas, JF, Elho, Tuhti ja Multiva. Traktoreista työnäytöksessä ovat Massey Ferguson, Deutz Fahr ja SAME.

Kasvinsuojelu- ja turvallisuuspäivät

Houtun Vegassa on siemensäiliön takana starttilannoitesäiliö. Starttilannoite valuu kouruja pitkin siemenpuolen suppiloihin ja samaa matkaa siemenen kanssa kylvöriviin.

K-Maatalous-ketjun kaupoissa järjestetään tänä keväänä ajankohtaiset kasvinsuojelu- ja turvallisuuspäivät, joilla esitellään ja opastetaan kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Ruiskutuksiin liittyvät koneet ja tarvikkeet sekä turvallisuus kuuluvat päivän teemaan. K-maatalous Viljelyohjelma esitellään ja samalla käynnistetään kaupoissa SPADlehtivihreämittauspalvelu. Uudet Massey Ferguson-traktorit ja Claas-puimuirit ovat mukana usealla paikkakunnalla.

Katso tarkemmin tämän lehden ilmoitus sivulla 59.

Tilaisuudet järjestetään seuraavilla paikkakunnilla: Forssa Huittinen Hämeenlinna Ilmajoki Joensuu Jämsä Kalajoki Kokkola Kouvola Kyrö Lahti Lappeenranta Lohja Loimaa Mäntsälä Nurmijärvi Orimattila

4.6.

23.5.

7.6.

6.6.

8.6.

1.6.

8.6.

8.6.

8.6.

2.6.

7.6.

24.5.

8.6.

1.6.

8.6.

6.6.

7.6.

Orivesi Oulu Pori Porvoo Riihimäki Salo Savonlinna Seinäjoki Somero Suonenjoki Tampere Tervajoki Toijala Toivala Turku Ylivieska

5.6.

4.6.

8.6.

1.6.

5.6.

8.6.

28.5.

4.6.

31.5.

4.6.

4.6.

31.5.

1.6.

8.6.

1.6.

15.6.

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

23

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET, OSA 9

Asiakasta ei saa koskaan aliarvioida Sanoo Citymarket-kauppias Matti Himberg Kauppakeskus Jumbosta Vantaalta. Himberg kertoo vakuuttuneensa asiasta jo työskennellessään 80-luvulla Turussa K-ryhmän maatalous- ja rautaosaston osastopäällikkönä. teksti ja kuva Anne Penttilä

ELINTARVIKE

Asiakaslähtöisyys on toiminnan A ja O, tehdäänpä elintarvikekauppaa tai maatalouskauppaa, sanoo Himberg ja kertoo lupsakkaasti tositarinan rymättyläläisestä vanhaisännästä Turun ajalta.

Himberg sattui olemaan paikalla, kun rähjäisiin vaatteisiin pukeutunut vanhaisäntä tuli K-maatalouteen hieromaan kauppaa uudesta Zetorista. Ulkomuodosta huolimatta asiakas otettiin vakavasti, ja kaupanteko eteni hyvin siihen asti kunnes kauppakirjaan piti kirjoittaa laskutusosoite.

– Tässä mitään laskuja, minä maksan sen heti, sanoi isäntä ja alkoi nostella setelinippuja nuhjuisesta laukustaan.

– Siinähän meinasi mennä pasmat sekaisin, kun eihän silloinkaan koneosastolla käteiskauppaa käyty eikä rahaa käsitelty. Totesimme kuitenkin, että teemme itsemme naurunalaisiksi, jos maakunnassa aletaan puhua, ettei meille selvä raha kelpaa. Jostain sitten löytyi kuittivihko ja leimasinkin, että saatiin kaupat asianmukaisesti päätökseen.

24

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

Viimeinen silaus jäi kuitenkin uupumaan, koska isännän nähtiin korkkaavan kossupullo kaupan pihalla ja ottavan siitä napsut kaupanteon kunniaksi. Sen jälkeen konemyyjät saivat ohjeet pitää harjakaispulloa kirjoituspöydän alalaatikossa.

Vaikka nykyään kaupanteon tavat ovatkin toiset, on asiakasta edelleen arvostettava koko elintarvikeketjussa, sanoo Himberg.

Asiakas päättää mikä myy – Maatalouskauppa oli kyllä kivaa aikaa. Asiakkaiden kanssa tuli tutuksi, koska kaupanteko oli pitkäjänteisempää. Osa on tuttavia edelleen.

Taustasta maatalouskaupassa oli hyötyä, kun Himberg siirtyi Citymarket-kauppiaaksi Seinäjoelle. Kauppa järjesti usein yhteisiä tempauksia tuottajien kanssa ja yhteydet olivat

Kauppias Matti Himbergin mukaan kotimaiset kasvikset ovat onnistunut esimerkki asiakaslähtöisestä tuotannosta. Esimerkiksi tomaatti- ja perunalajikkeet ovat kehittyneet valtavasti ja hyvälaatuisia vihanneksia saa ympäri vuoden.

Hintaerotkin ovat supistuneet hyvän menekin myötä.

kiinteät. Ruoan kotimaisuus oli maaseutukaupungissa itsestäänselvyys.

Toki myös muiden sidosryhmien kanssa tehtiin yhteistyötä, esimerkiksi Kotimaisen työn liiton kanssa lanseerattiin joutsenmerkkiä.

Vuonna -99 avattiin kauppakeskus Jumbo, jonne Himberg siirtyi kauppiaaksi. Jumbon Citymarket on yksi Suomen suurimpia päivittäistavarakauppoja.

– Kotimaisuus on edelleen tärkeää, mutta asiakkaille pitää tarjota paljon valinnanvaraa. Arkisin asiakkaat haluavat tehdä ruokaa helposti puolivalmisteista, viikonloppuina kokata ja kokeilla uutta.

Jumbon Citymarketissa on mm. oma leipomo-konditoria ja pitkä palvelutiski valmisruoille. Lisäksi Himberg korostaa lähiruokaa, hyvää leipävalikoimaa myös pienleipomoilta, paikallisia erikoisuuksia ja luomua. Kauppa onkin valittu vuoden luomukaupaksi hypermarkettien sarjassa kahdella viimeisellä kerralla, kun titteli on yleensä ollut jaossa.

Kehitystä kuvaa hyvin se, että Himbergin ollessa Seinäjoella kaupassa oli erilaisia ruokanimikkeitä 3600. Nykyisessä Citymarketissa ruokanimikkeitä on 19 400 kpl.

Hinnan merkitys on vähentynyt – 90-luvun puolivälissä ulkomailta tuli paljon tuotteita, joiden laatu ei ollut niin hyvä kuin kotimaisten elintarvikkeiden.

Nykyään tällaisten elintarvikkeiden osuus on laskenut selvästi. Ne eivät mene kaupaksi edes edullisella hinnalla. Suomalainen kuluttaja on aikaisempaa vaativampi, kokeilunhaluisempi ja ostaa kalliimpia elintarvikkeita.

Himbergin mukaan suurin haaste suomalaiselle elintarvikeketjulle ovat suuret ulkomaiset elintarvikeyritykset. Esimerkiksi Unilever ja Nestle pystyvät tuottamaan laajaa valikoimaa laadukkaita elintarvikkeita.

– Suomalaisesta elintarviketeollisuudesta toiset yritykset pystyvät vastaamaan kilpailuun kehittämällä erikoistuotteita, toiset eivät. Valio, HK ja Atria ovat

Suurin haaste elintarvikeketjulle ovat suuret ulkomaiset elintarvikeyritykset.

mielestäni onnistuneet tässä hyvin. Ne eivät ole jämähtäneet peruselintarvikkeiden tuottajiksi, vaan ovat kehittäneet erilaisia, kuluttajia houkuttelevia tuotteita, joista saa yleensä myös paremman katteen.

Avainsana on edelleen asiakaslähtöisyys.

– Se jos mikä suojaa suomalaista alkutuotantoa. Tuottajalähtöisyys on vaarallista, jos otetaan vain kaikki vastaan mitä tuotetaan ja tehdään siitä mitä saadaan.

Pitää olla hyvä laatu, jota viedään koko ketjun läpi.

Himbergin mielestä kiireellisin yksittäinen tarve olisi nostaa kotimaista naudanlihan tuotantoa. Sitä tuotetaan liian vähän eikä tarjolla ole pihvilihaa, josta olisi kysyntää.

Kotimaiset kasvikset ovat puolestaan myönteinen esimerkki asiakaslähtöisestä tuotannosta.

– Positiivista kehitystä on ollut elintarvikkeiden laadun paraneminen yleensä, esimerkiksi kananmunat eivät enää maistu kalalle. Omavalvonta on kasvanut joka tasolla ja tuotteiden jäljitettävyys lisääntynyt. Myös tietty vastakkainasettelu tuottajajärjestön ja kaupan väliltä on hävinnyt. ■ 3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

25

Paljon koneita ja valtavasti väkeä

Keväinen maatalouskonenäyttely, Pariisin Sima on aika hämmentävä spektaakkeli sellaiselle, joka ei ole aiemmin siellä vieraillut. Jos kuvitteli, että Herningissä on meteliä ja Hannoverissa tungosta, niin Simankävijä saa kertoa ne vähintään kahdella. teksti ja kuvat Anne Penttilä

Massey Ferguson esitteli Simassa tukun uusia ominaisuuksia 6400- ja 7400-mallisarjoihinsa. Yksiosainen ja kokonaan avautuva konepeitto päästää helposti käsiksi huoltokohteisiin. Täysin uusi eturunkorakenne mahdollistaa etunostolaitteen asennuksen voimanottoineen ilman erillisiä runkosovitteita. Kaikissa yli 160 hv: n malleissa on tehokkaat, vääntävät ja vähäpäästöiset SisuDiesel Citius -moottorit.

Datatronic 3 -ajotietokoneeseen on saatavana videokamera, esimerkiksi peruutuskameraksi, sekä isobus-yhteensopiva GTA 100 -näyttö. Näyttö voi toimia peruutuskamerankin näyttönä.

Datatronic-laitteisto ohjaa tiettyjä trak-

Automatiikka ohjaa traktorin kulkemaan tarkasti pitkin seuraavaa ajolinjaa eikä rattiin tarvitse koskea matkalla pellon päästä toiseen.

torin toimintoja ja isobus-väylän kautta yhteensopivia työkoneita. Se kerää tietoja, jotka käyttäjä voi siirtää SD-muistikortilla vaikkapa kotikoneelleen, kuten nuori suomalainen urakoitsija tämän lehden sivuilla 4-5.

Tai tietokoneelle voi tallentaa esimerkiksi tiettyyn työkoneeseen liittyvät asetukset; vaikkapa kynnön päisteautomatiikkaohjelman ja hydrauliikan asetukset.

Seuraavana syksynä ei tarvitse muistella, riittää kun lataa asetukset muistikortilta.

Traktorilla ajoa ilman käsiä Massey Fergusonin lippulaivan, 8400mallisarjan traktoriin oli näyttelyssä

asennettu gps-paikannin, joka tarkempana versiona ja yhdistettynä ohjausautomatiikkaan mahdollistaa jopa osittaisen automaattiohjauksen.

Satelliittipaikannuspalvelulle on kaksi vaihtoehtoa; normaalin tarkkuus on alle metri ja tarkemman vaihtoehdon noin 10 cm. Jälkimmäistä varten tarvitaan tilakohtainen tai muutaman tilan yhteinen tukiasema. Sen peitto on halkaisijaltaan 10-15 km.

Näyttelyosastolla kerrottiin, että Keski-Euroopassa jotkut sopivasti sijoittuneet jälleenmyyjät ovat hankkineet itse tukiaseman, jolloin asiakkaiden tarvitsee hankkia ainoastaan satelliittivastaanotin, jota voi siirtää traktorista toiseen. Tarkkaa satelliittipaikannusta hyödynnetään esimerkiksi riviviljelyssä.

GTA 400 –näyttö sisältää kartoitusohjelman, jo-

Massey Ferguson panostaa automaatioon. Litteä valkoinen kotelo sisältää satelliittipaikantimen.

Maaselän Koneen klapikoneet ja Farmi Forestin hakkurit olivat näyttävästi eturivissä Giraudin osastolla.

Malliston lip esittäytyi k pulaiva, Massey Fer g aikilla ma usteilla. Tr uson 8480 katolta löy a ktorin tyy mm. sa telliittivast anotin.

hon tallennetaan paikkatietokanta, mm. satokartta peltolohkoista. Ohjelmat ovat jo nyt gps-yhteensopivia, ja niiden avulla työkoneilta mitatut tiedot voidaan yhdistää paikkatietoon.

Automaattiohjaus tarkoittaa käytännössä, että lähtökohta pellolla määritetään ensimmäisellä ajolinjalla ja laitteistolle kerrotaan työkoneen leveys, jonka jälkeen automatiikka ohjaa traktorin kulkemaan tarkasti pitkin seuraavaa ajolinjaa. Rattiin ei tarvitse koskea matkalla pellon päästä toiseen.

Päisteessä kone pitää silti vielä kääntää ja ohjata kohti seuraavaa ajolinjaa, päisteajoa ei ole automatisoitu turvallisuussyistä. Automaattiohjaus on jo saatavana 8400-malleihin.

Claas Quadrant 3400 Euro-bale -suurkanttipaalain sai näyttelyn kultamitalin uuden sitomislaitteensa ansiosta.

Se lyhentää paalin sitomisaikaa ja ehkäisee löystymistä sitomisen aikana. Seurauksena tiiviimmät paalit ja nopeampi työskentely, esim. oljella teho on 35-50 tonnia tunnissa.

Manitou esitteli kokonaan uuden, maatalouskäyttöön suunnitellun MLT Evolution -mallisarjan kurottajia. Sarjan koneet nostavat 2,3-4,5 tonnia, 5-10 metrin nostokorkeuteen. Koko on kompakti, uusi ohjaamo on tilavampi ja LSU-hydrauliikalla varustetuissa koneissa on joystickohjaus.

Hardin Commander -sarjassa säiliötilavuudet ovat 3200-6600 litraa. Mallivalikoima laajenee edelleen, Hardi aikoo esitellä 10 uutta mallia vuoden 2008 loppuun mennessä.

28

MAATILAN PIRKKA ■ 3 /2007

Suomalaisia hakkureita Ranskaan Sima-näyttely on tuttu paikka iisalmelaisen Farmi Forestin toimitusjohtajalle, Juha Hallivuorelle. Ranska on tärkeä vientimaa, ja yhteydet luotiin jo 70-luvulla.

Itse asiassa Farmi Forestilla oli maassa tytäryhtiö kymmenkunta vuotta. Kun se lopetettiin vuonna 1985, parhaasta kauppiaasta eli Giraudista tuli valtuutettu jälleenmyyjä.

Farmi Forestin tuotannosta lähes 90 % menee vientiin ja tuotteiden ominaisuuksia on kehitetty myös Keski-Euroopan markkinoita ajatellen. Suosituin hakkurimalli Ranskassa on 260, kuten Suomessakin.

Hallivuoren mukaan bioenergian merkitys on kasvanut Ranskassa 2000-luvun alusta lähtien.

– Tehokkaimpien hakkurimallien kysyntä on Ranskassa jopa samalla tasolla kuin Suomessa. Osasyynä lienee, että käytettävissä on paljon tehokkaita traktoreita, koska niitä vapautuu peltotöistä noin viiden vuoden käytön jälkeen. Useimmiten klapikone on kuitenkin se ensimmäinen ja helpoin hankinta, koska hake tarvitsee koko ketjun.

Hakkuriasiakkaat ovat pääasiassa maatiloja ja kiinteistöyhtiöitä. Euroopan lisäksi myös Pohjois-Amerikka on merkittävä vientialue. Farmi Forestin eksoottisimmat jälleenmyyjäosoitteet löytyvät mm. Guatemalasta, Tahitilta ja Uruguaysta.

– Yleensä tuotteidemme menekki edellyttää kolmea asiaa: pitää olla yksityismetsiä, kysyntää puulle ja riittävän tehokkaita traktoreita, kiteyttää Hallivuori. ■

UUD

UT N U T IS

!

4 nroa

19,-

VAIN

Kaupan päälle

nahkalompakko!

Arvo

32 € Tilaajalahja postitetaan sinulle noin kuukauden kuluttua siitä kun tilaus on maksettu.

Tuulilasi tutkii, testaa ja vertailee autot paremmin kuin kukaan muu Suomessa: koeajot, autovertailut, raportit, elämykset, kestotestit, esittelyt, uutuudet, liikenne ja ihmiset, turvallisuus, käytetyt autot.

VASTAA HETI JA VOITA 100 000,00 €!

Lisäksi voit voittaa KAHDEN HENGEN MATKAN UUTEEN-SEELANTIIN, arvo 6 000,00 € ja 2 000,00 € rahaa joka kuukausi!

Onnenvuosi 2007 -arvonnat järjestää A-lehdet Oy ja niihin osallistuvat kaikki 14.12.2006–12.12.2007 postitse, puhelimitse tai sähköisesti tulleet tilaukset ja ei-vastaukset sekä voimassa olevat kestotilaukset.

IRROTA TÄSTÄ JA POSTITA HETI!

✂ IRROTA TÄSTÄ JA POSTITA HETI! ✂ IRROTA TÄSTÄ JA POSTITA HETI! ✂ IRROTA TÄSTÄ JA POSTITA HETI! ✂ IRROTA TÄSTÄ JA POSTITA

Tilaus- ja arvontatosite

Tilaus ja arvonta: Tuulilasi maksaa postimaksun.

Kyllä kiitos, tilaan Tuulilasin 4 numeroa vain 19 eurolla, (norm. 28,00 €).

Saan kaupan päälle mustan nahkalompakon (arvo 32 €).

Voin voittaa 100 000,00 euroa Onnenvuosi 2007 -arvonnassa.

Voin voittaa kahden hengen matkan Uuteen-Seelantiin, arvo 6 000,00 €.

Vain arvonta: 1 lk:n postimerkki

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.Tarjous on voimassa vain uusille tilaajille 6.9.2007 saakka kotimaassa.

Etunimi

Sukunimi

Lähiosoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Puh.

GSM

A-lehdet saa lähettää minulle tietoa tuotteista ja palveluista ■ tekstiviestinä ■ sähköpostitse. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lisätietoja rekisteriselosteesta: www.a-lehdet.fi tai A-lehdet Oy, Risto Rytin tie 33, 00081 A-lehdet.

■ Ei kiitos, en tilaa, osallistun vain arvontaan ja maksan itse postimaksun.

VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5007486 Info G3L55 00002 HELSINKI

TILAA TEKSTIVIESTILLÄ! Lähetä viesti numeroon 16278.

TILAA PUHELIMITSE!

TILAA NETISTÄ!

Näppäile puhelimeesi viesti: TILAA G3L55 ETUNIMI SUKUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA Muista välilyönnit.

Tilauspalvelu: puh. (09) 7596 600 (ark. klo 8–16.30)

www.a-lehdet.fi/tarjouskoodi Tarjouskoodisi on G3L55. 3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

Viesti on maksuton. Palvelu toimii Saunalahden, Soneran, Elisan, Kolumbuksen, zerofortyn, Tele Finlandin ja dna:n liittymillä. Huom! Tekstiviestillä voit vain tilata, et osallistua pelkästään arvontoihin.

29

KAUPPIAS

Maatalouskaupassa pärjätään ammattitaidolla

Kauppias Sami Mäklin on sanan mukaisesti kasvanut kauppiaaksi. Koulun loma-

Maatalouspirkan Lahden myymälässä työskentelee 14 henkilöä. Viime syksynä yrityskaupan kautta mukaan tulleessa Orimattilan toimipisteessä on vielä 9 lisää.

ajoista lähtien hän on työskennellyt vanhempiensa Saaran ja Veikon perustamassa Maatalouspirkka Oy:ssä Lahdessa.

– Jokainen asiakas on tärkeä, hän kuvaa tämän päivän kilpailutilannetta. teksti ja kuvat Irma Peltola

Maatalouspirkka Oy Lahdessa palvelee päijäthämäläisiä 30 vuoden kokemuksella. Pitkästä kokemuksesta on omat etunsa.

– Maatiloilla toivotaan aina jatkajaa omasta perheestä. Asiakkaat näkevät positiivisena, kun tutussa kaupassa on yrittäjä seuraavasta sukupolvesta, pohtii Saara Mäklin, joka hoitaa edelleen yrityksen kirjanpidon. Veikko Mäklin viettää jo eläkepäiviä – On tämä paljon muuttunut alkuajoista. Alussa oli viisi henkilöä töissä. Hoidin silloin kassaa ja kirjanpitoa, tein ruuan väelle päiväksi ja vielä siivosin, muistelee Saara Mäklin.

Kilpailu asiakkaista kovenee Sami Mäklinin mukaan Päijät-Hämeessä on mukavan monipuolinen asiakaskunta.

Maatiloja on laidasta laitaan, löytyy sikaloita, nautakarjatiloja ja suuria viljatiloja.

– Työkone- ja viljakauppa ovat suurimmat sektorit. Kun siihen lisätään vielä lannoitteet, rehut ja kasvinsuojeluaineet, niin koossa on 90 % liikevaihdosta.

Mäklin ennustaa maatalouden rakennemuutoksen jatkuvan. Kaupalle se tarkoittaa kovenevaa kilpailua.

– Tilakoko kasvaa ja tehdyt ostokset ovat entistä suurempia. Jokaisesta asiakkaasta taistellaan tiukasti.

Kovassa kilpailutilanteessa ammattitaidon merkitys korostuu. Myyjän osaamisen on oltava vähintään samalla viivalla kuin asiakkaan.

– Tuotevalikoimat uusiutuvat entistä nopeammin etenkin kasvinviljelyssä.

Omalle tilalle parhaan tuotteen valintaa pohditaan yhdessä myyjän kanssa.

Ammattitaitoa pidetään yllä mm. osallistumalla Mestarimyyjäkilpailuihin. Menestystä on tullut sekä joukkue- että yksilötasolla.

Jatkuvuutta ja kokemusta henkilöstössä löytyy, sillä konemyyjä Jouko Kuha on ollut yrityksen alusta asti Mäklineillä töissä. Sami Mäklin pitää osaavan henkilöstön riittävyyttä yhtenä maatalouskaupan tulevaisuuden haasteena.

– Ei juuri ole henkilöitä, joilla olisi valmiina kaupallisen ja maatalouspuolen osaaminen, eikä heitä missään kouluteta.

Hyvät tyypit pitää löytää ja kouluttaa alalle työn kautta.

Kausivaihtelu tasoittunut Tilakoon kasvu näkyy kaupan puolella kausivaihtelun tasaantumisena. Ostot suunnitellaan harkitusti, keskittämisestä haetaan hyötyjä ja asiakkaat ovat oppineet, että ennakko-ostot ovat todella kannattavia. Myös erilaisia K-ryhmän rahoitusmalleja käytetään.

Internetin merkitys kaupassa on kasvanut. Lisätietopyyntöjä vaihtokoneista tulee ympäri maata ja erilaisia tarjouksia pyydetään yhä enemmän netin kautta.

– Hevosbuumi näkyy asiakaskäyntien määrässä. Ennen noutovarastolta haettiin nautakarjan rehuja ja pieniä lannoite-eriä, niin nyt asiakkaan mukaan lähtee hevosten rehuja, kuivikkeita ja aitaustarvikkeita, toteaa Sami Mäklin. ■

Konemyyjä Jouko Kuha (vas.) ja Saara Mäklin ovat nähneet pitkän siivun maatalouskaupan vaiheista. Sami Mäklin on vastannut yrityksestä vuodesta 1999.

30

MAATILAN PIRKKA ■ 3 /2007

www.k-maatalous.fi

NURMI HEINÄ JA LAIDUN

Kahdella koneella heinää nurin tehokkaasti

Jos reilun kolmen metrin työleveys niitossa käy kapeaksi, on leventämiseen vaihtoehtoja. Esimerkiksi joko perhoskoneen hankkiminen tai etu- ja takaniittomurskaimen yhdistelmään siirtyminen. Kumpaakaan menetelmää ei ole käytetty Suomessa vielä kovin paljon, mutta kysyntä kasvanee. teksti ja kuvat Tuomas Rytky

Nina ja Osmo Ponkala isännöivät Torniossa karjatilaa, jossa rehua märehtii useampi sata eläintä. Suurin osa on lihakarjaa, jolle syötetään hinattavalla apevaunulla sekoitettua apetta. Tuorerehua tehdään noin sadaltaviideltäkymmeneltä hehtaarilta.

– Meillä on niitetty kahdeksan vuotta etu- ja takakoneen yhdistelmällä. Olen pyrkinyt siihen, että rehun laatu olisi mahdollisimman hyvä eli niitto tapahtuisi oikeaan aikaan. Koskaan en ole niittänyt yöllä, jolloin sokeri on juuressa, Osmo

Ponkala kertoo. Niittoteholle on siis selkeä tarve.

Ponkaloiden traktorin perässä kulkee 8-lautainen hinattava JF GMS 3202 -niittomurskain. Etunostolaitteessa on JF GD 3200 FM. Molempien työleveys on 3,2 metriä. Tulevaksi kesäksi noukinvaunukalusto päivittyy Claasin 5800:aan ja 6800:aan, joissa on peräpurkukelat tuomassa nopeutta siiloille. Neljän hengen työpanoksella rehu tehdään kalustolla kolmessa vuorokaudessa.

– Olen ollut niittomurskaimiin pääasiassa tyytyväinen. Moottoriteholtaan 150-hevosvoimainen

ETUNIITTOMURSKAINTA SÄÄDETÄÄN SEN OMALLA HYDRAULIIKALLA. JF GMS 3202 on hinattava 8-lautainen niittomurskain, jonka työleveys on 3,2 metriä. JF GD 3200 FM -etuniittomurskaimen työleveys on 3,2 metriä. Kuva Maatalouskesko.

32

MAATILAN PIRKKA ■ 3 /2007

traktori jaksaa mennä paksussakin heinässä hyvin. Ehkä yksi vaihde jää vielä reserviin, kun ajaa sellaista 10 km/h nopeutta.

Tuolla työleveydellä se tarkoittaa kuutta hehtaaria tunnissa. Kahden koneen hankinnan tarkoituksena oli, että niittomies ehtii rehuntekoaikana välillä navettaankin, Osmo Ponkala kertoo.

Etukoneen käyttö helppoa Etuniittomurskain on kiinni tehdasasennetussa etunostolaitteessa. Ponkalan mukaan sen käyttäminen on ollut alusta läh-

tien hyvin suoraviivaista.

– Ainakin minulle oli yllätys, ettei etunostolaitetta tarvitse kuin koneen kytkemiseen. Sen jälkeen murskainta säädetään omalla hydrauliikallaan. Olen kuitenkin tehnyt kokonaisuudesta yksitoimisen niin, että etunostolaitekin nousee ylös koneen noustessa. Murskaimen oma nostovara ei nimittäin aina riitä paksujen karheiden kohdalla, vaan kone sotkee karheita päädyissä, Osmo Ponkala sanoo.

Kahden koneen eduksi Ponkala laskee myös periaatteellisen särkymävaran.

Jos toinen murskain rikkoontuu, voi työtä

Etunostolaite on todellakin nostolaite. Osmo Ponkala ei ole käyttänyt sitä juurikaan muuhun kuin niittomurskaimen kiinnittämiseen. Niiton aikana käytetään koneen omaa korkeudensäätöhydrauliikkaa.

kuitenkin jatkaa toisella. Asian voi tosin nähdä päinvastoinkin, jos traktori joutuu pajalle, ei yhdistelmää voi vaihtaa toiseen veturiin. Harvalla tilalla on etunostolaitetta kahdessa traktorissa.

Vaikka etukone painaa tuhat kiloa, ei Ponkala ole pitänyt siirtoajoa hankalana.

Etujousitus hoitaa tehtävänsä. Sen sijaan hän on huomannut, että etukoneen ja hinattavan takakoneen yhdistelmä käy jonkin verran etupainoiseksi. Nelivedolle on siis käyttöä.

Kokonaisuus ei ole missään vaiheessa tuntunut kömpelöltä. Kalusto kääntyy >>

Osmo Ponkala on ollut JF:n niittomurskaimiin tyytyväinen.

Kahden koneen ja karhonsiirtimen yhdistelmä luo monipuoliset mahdollisuudet. Yhdistelmällä kaatuu heinikkoa kuuden hehtaarin tuntivauhdilla.

Ketterä ja tehokas perhonen Monet karsastavat kotimaisia koneita, mutta omat kokemukset osoittavat muuta, sanoo pohjoiskarjalainen koneurakoitsija Tero Karttunen, jolla on käytössä jo toinen Elho-niittokone. teksti ja kuvat Tuomo Kautonen

Tero Karttunen hankki viime kesän urakoihin Elhon perhosniittomurskaimen.

– Ketterä tämä on! Ja käyttömukavuus on ihan eri luokkaa kuin hinattavalla koneella, Karttunen kiittelee.

Koneen työleveys on 8 metriä. Aiemmin Karttusella oli samanmerkkinen laitteisto, johon kuului etuniittomurskaimen lisäksi hinattava takakone, työleveyttä yh-

distelmällä oli kuusi metriä.

Molempien kestävyyteen Tero Karttunen on ollut tyytyväinen.

– Ja tarvittaessa varaosat on saanut nopeasti, kun valmistajalla on sesonkiaikoina ympäri vuorokauden toimiva varaosien päivystyspalvelu.

Maatalouden koneyrittäjänä 28-vuotias Karttunen on toiminut neljän vuoden ajan. Monen maalaistalossa kasvaneen

pojan tavoin hänkin on omien sanojensa mukaan ”kasvanut traktorin pukille”.

Yhdessä isän kanssa muistellaan vieläkin Teron jo viisivuotiaana hankkimia ensimmäisiä ajokokemuksia. Nyt hänellä on kolme traktoria ja niihin tarvittavat työkoneet. Viime vuoden vaihteessa koti>>

Niittomurskain vaatii Karttusen mukaan noin 150 hevosvoiman traktorin.

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

33

siinä missä traktori ja takakonekin, koska etukone on kiinni nostolaitteessa.

Murskainten huoltoon kuluu päivässä parikymmentä minuuttia. Siinä ajassa kiertää rasvanipat lävitse. JF:n eduksi Osmo Ponkala mainitsee sen, että nipat ovat ristikoiden päissä, eikä sisällä. Toinen päivittäistä työaikaa vaativa huoltokohde on

Kiilapeltoja ei tällaisella yhdistelmällä oikeastaan olekaan.

traktorin keula. Etukoneen nostattama heinänsekainen sumupilvi tukkii ilmanottoaukot ja jäähdyttimetkin nopeasti.

Karhonsiirtimellä monipuolisuutta Ponkaloiden takakoneessa on karhonsiirrin. Oikeastaan se oli yksi ratkaiseva tekijä yhdistelmän valinnassa.

– Karheiden yhdistäminen jouduttaa noukinvaunutyötä puolella, mutta jatkaa toki kuivumisaikaa. Kuivumista en kuitenkaan ole nähnyt ongelmana. Yhteen ajetun karheen eduksi sanoisin, että se ei voi kuivua liikaa, niin paksusti siinä on heinää, Osmo Ponkala miettii.

Ponkala kertoo pääsääntöisesti yhdis-

Tero Karttunen urakoi perhosniittomurskaimellaan tuhat hehtaaria viime kesänä. Keskimäärin tuntisaavutus on 5-8 hehtaaria, tiheässä nurmessa ja hyvissä oloissa jopa 10.

tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja viljatila siirtyi hänen omistukseensa.

Koneelle töitä lähes koko kesäksi Karttusen tarjoamaan säilörehun korjuupalveluun kuuluu niittomurskaus, karhotus, pyöröpaalaus ja käärintä kokonaisurakointina tai mikä tahansa kyseisistä työvaiheista isännän toiveesta riippuen.

Karttunen niitti viime kesänä perhoskoneellaan 1000 hehtaaria ja sanoo, että kapasiteetti riittäisi jopa 1500 hehtaarille.

Kesän aikana hän keskittyy itse lähinnä niittomurskaimen ajamiseen ja toiset urakoitsijat ja yksi oma työntekijä hoitavat työketjun muut vaiheet.

Niittomurskaimelle on töitä lähes koko kesäksi, kun laitteella korjataan kolme säilörehusatoa ja niitetään kuivaheinä sekä keväällä kylvetty vihantarehu.

Niittomurskain vaatii Karttusen mukaan noin 150 hevosvoiman traktorin. Hä-

34

MAATILAN PIRKKA ■ 3 /2007

tävänsä karhot. Vain oikein paksu heinä aiheuttaa poikkeuksen.

– Joskus teen niinkin, että pyrin arvioimaan noukinvaunun kuorman täyttymistä. Silloin jätän johonkin yksittäisen karheen niin, ettei tarvitse palata ison karheen puolesta välistä pois kuorman täytyttyä, Osmo Ponkala sanoo.

Homma toimii myös toisin päin - kun traktorin viereen jättää suikaleen, pystyy samaan karhoon ajamaan kolme etua. Tällainen on mahdollista heikommalla heinällä, yleensä kolmannen sadon aikaan.

– Kiilapeltoja ei tällaisella yhdistelmällä oikeastaan olekaan. Etu- ja takakoneella pystyy oikaisemaan tilannetta todella ketterästi, Osmo Ponkala vinkkaa. ■

320-senttisellä etuniittomurskaimella perhosyhdistelmän työleveys on noin 8 metriä. 150 hv:n traktorilla pärjätään varmasti kaikissa korjuuolosuhteissa, kerrotaan Elholta. Kuva Maatalouskesko.

nen omassa vetokoneessaan on nyt takuuajankin jo umpeuduttua ”hieman piristetyt” 175 hevosvoimaa.

Hyvissä olosuhteissa koneella niitetään yli 10 hehtaaria tunnissa ja keskimäärin 5-8 hehtaaria tunnissa.

Sarkaojitetuillekin pelloille Asiakaskunta on vakiintunut ja lisääntyy joka vuosi. Rääkkylässä asuvan maidontuottaja Timo Mölsän säilörehunurmet Karttunen on niittänyt neljänä kesänä.

Vuosittain tilalla niitetään noin 50 hehtaaria.

– Palvelu pelaa niin hyvin, että ei kesäisin enää tarvitse edes tavata urakoitsijaa. Riittää, kun soittaa muutamaa päivää ennen tarvetta, vakuuttaa Mölsä.

– On helppo laskea, että itse ei kannata koneita hankkia, ja kesäisin on maidontuottajan omalle työlle paljon muutakin tarvetta.

Työn veloituksen perusteena ovat niitetyt hehtaarit. Urakointia puoltaa isäntien mielestä myös se, että kustannukset voidaan vähentää verotuksessa suoraan, toisin kuin omien koneiden hankinnat.

Mölsän tilan pelloilla on melko paljon sarkaojia, joten perhosniittokoneen ketteryys tulee hyvin näkyviin. Hän arvioi, että ketteryys tuo työhön nopeutta saman verran kuin kahdella metrillä lisääntynyt työleveyskin. Konehan voidaan päisteissä nostaa maasta ja tarvittaessa sillä voidaan ajaa esimerkiksi toisen puolen siiveke kokonaan ylhäällä.

Karttunen on yksi pohjoiskarjalaisen Mattilan koneaseman urakoitsijoista.

Aseman kautta markkinoi säilörehun tekopalveluita yhteensä seitsemän yrittäjää.

Lisäksi aseman kautta on saatavissa mm. lannanlevitys- ja puintipalveluja. Yrityksen kotisivu löytyy osoitteesta www.mattilankoneasema.com ■

NURMI, HEINÄ JA LAIDUN

Isäntien koneasemalla

mahtava ko

Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalassa toimii vireä ja uusia maatilojen yhteistyömalleja soveltava maatalouden koneasema. Vuonna 2002 käynnistyneen yrityksen alkuunpanija ja keskushahmo on Kari Pekonen. teksti ja kuvat Tuomo Kautonen

Pekosen lisäksi mukana on kolme vakituista alihankkijamaanviljelijää sekä suuri joukko sopimuskumppaneita ja palvelun tarjoajia. Yhteistoiminta on sujuvaa ja sopimuksilla varmennetut tehtävät hoidetaan ajallaan ennakolta sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Kari Pekonen pyörittää vastuullisesti kokonaisuutta ja on ostanut tarvittavat työkoneet toisten tarjotessa oman työpanoksensa ja traktorinsa.

Heikki Siitosella on kokemusta tästä koneyhteistyöstä jo kolmen vuoden ajalta.

Tällä hetkellä hänen MF 6480 -traktorinsa on yksi kolmesta urakoinnissa jatkuvasti tarvittavista vetokoneista. Oman viljanviljelytilan töiden lisäksi hän toimii talvisin metsäkoneenkuljettajana.

Toinen vakituinen alihankkija on Markku Soikkeli, jonka oman tilan mai-

dontuotanto on loppunut vuosi sitten ja tilan pellot viljellään nurmena. Hän tarjoaa koneyhtymään traktorinsa, jota hän itse myös kuljettaa.

– Nykyisessä traktorissa on 150 hv.

Erityisesti maantieajossa tarvitaan riittävästi tehoa työn sujumiseksi.

Rehunkorjuuta ja lannanlevitystä Koneaseman palvelut jakautuvat kahteen pääosaan; rehunkorjuuseen ja lannanlevitykseen.

Rehukoneketjuun Kari Pekonen on hankkinut kolme ES 3500 -silppurivaunua, joissa kaikissa on leveät ”seitensataset” renkaat tallautumisen minimoimiseksi, Claas Volto 640 H -pöyhimen ja kaksi Claas Rollant 85 -paalainta.

Käytettävissä on myös Claas liner 880 -karhotin, joka yhdistää tarvittaessa kolme niittokoneen karhetta. Maschio Bisonte -kesantomurskain on erityisesti ai-

Koneaseman urakoitsijat Heikki Siitonen ja Markku Soikkeli sekä yrityksen alkuunpanija ja keskushenkilö Kari Pekonen.

36

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

empina vuosina ollut ahkerassa käytössä.

Väkilannoitteita levitetään Bögballe-levittimellä.

Yhtymän toimesta korjataan säilörehua vuosittain kahdesti noin 400 hehtaarin alalta, eli vähintään 800 hehtaaria ja lisäksi mahdollinen kolmas korjuukerta.

Kuivan lannan levitykseen on hankittu kaksi JF MTS 12000 -lantavaunua.

– Ostoperiaatteisiin kuuluu aina tarjousten ottaminen useammaltakin taholta, mutta nämä ovat olleet meidän tarpeisiin parhaat, linjaa Pekonen laitehankintojaan.

Säilörehun korjaamisen lisäksi viime kesänä pöyhittiin kuivaa heinää 40 hehtaarilta ja valmiudet on lisäpalveluihinkin.

– Jos tarvetta ilmenee, pystymme koneverkostoa laajentamalla hoitamaan lisäksi vaikka koko kesäkauden työt kylvöistä viljan kuivaukseen saakka, yhteistyökumppanit sanovat.

orjuukalusto

Sesonkina urakoitsijat tekevät pitkää päivää. Kuva Kari Pekonen.

Työn on sujuttava lyhyinä sesonkeina Säilörehun tekoon on keväällä käytettävissä yhteensä 1-1,5 viikkoa ja syksyisin heinä – elokuun vaihteessa pari viikkoa.

Lisäksi korjataan kolmas sato syksyn sään ja kasvukauden salliessa.

Lantaa ajetaan yleensä toukokuun alusta lähtien noin kaksi viikkoa ja syksyisin lokakuussa kolme viikkoa.

Lyhyet sesongit leimaavatkin oleellisesti koko toimintaa. Jotta kyetään keskeytymättömään työhön, on kaluston kuntoon kiinnitettävä erityistä huomiota. Rehunkorjuukalusto huolletaan huhtikuussa.

Jokaiseen rehuvaunuun kuluu vuosittain pari päivää, kun terät, laakerit, voimansiirto ja muut kohteet käydään läpi tiheällä seulalla.

– Hyvänä neuvonantajana huolloissa on toiminut Keskon huoltoyrittäjä Pentti Savolainen Siilinjärveltä, Kari Pekonen mainitsee painokkaasti.

– Yksi tärkeä apuväline, joka asennetaan heti jokaiseen uuteen traktoriin, on puhelimen hands free -laite, koska yrityksen johtaminen ja yhteydet hoidetaan usein suoraan traktorin ohjaamosta. Sesonkiaikana tehdään pitkää päivää ja muut asiat on työnnettävä siksi aikaa sivuun.

– Rehunkorjuun alkaessa vaimo nos-

taa hääkuvan näkyvälle paikalle muistaakseen, että on se mieskin olemassa tässä perheessä, vitsailee joku.

Kun kalusto toimii vuorokauden ympäri, tarvitaan jokaiselle vakituisella henkilölle koulutettu varamies, joten yhteensä kuudella henkilöllä on valmiudet nousta ohjauspyörän taakse.

Asiakaspalvelu ja taloushallinta tärkeää Asiakkaita on koneyhtymän rehunkorjuupalveluun tullut vuosittain lisää ja kalustoa on hankittu samaa tahtia. Yhteistyösopimus on tällä hetkellä 12 tilan kanssa.

Lannanlevitykseen löytyy 40 asiakkaan yhteystiedot.

Kari Pekosen mukaan yrittämisessä on kolme tärkeätä asiaa: – Kannattavuuden laskeminen, asiakkaiden kanssa tehtävät sopimukset ja palvelu oikealla asenteella.

Sopimukset tehdään aina kirjallisina ja sitten vasta hankitaan kalusto.

Sopimukset tehdään aina kirjallisina ja sitten vasta hankitaan kalusto. Runkosopimuksen puitteissa asiakkaiden palvelut hoidetaan tilausjärjestyksessä. Yleensä varaus esimerkiksi rehun korjuuseen tulee puhelimitse 2-3 päivää aikaisemmin.

Koneyrityksen kirjanpito hoidetaan samoilla atk-ohjelmilla kuin Pekosen maatilankin. Tilalla on 60 emolehmää ja eläimiä yhteensä noin 150 yksilöä. Sopivasti kumpuilevia ja kivettömiä peltoja on vuokramaineen viljelyksessä 71 ha, kaikki 2,5 kilometrin säteellä talouskeskuksesta.

Koneyritystä varten isännällä on lisäksi erillinen laskutus- ja laskentajärjestelmä, jossa koneiden käyttötunnit hinnoitellaan. Uusien traktoreiden ajotietokoneista saadaan erikseen näkyviin esimerkiksi voiman ulosoton käyttötunnit ja muut ajotunnit. Kehittämistä olisi yrittäjien mukaan siinä, että eri traktorimerkkien tiedot saataisiin sujuvasti yhdisteltyä.

– Laskutaito on kaiken A ja O, sanoo Kari Pekonen tämän uusia toimintamalleja soveltavan yrityksen menestystekijöistä.

– Aina on myös katsottava muutama vuosi eteenpäin ja löydettävä ne tehtävät, joista tulee olemaan kysyntää. ■

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

37

NURMI, HEINÄ JA LAIDUN

Claas Quantum arvostaa

Koulutettua käyttäjää

Seinäjoella järjestetyssä käyttäjäkoulutustilaisuudessa käytiin läpi noukinvaunujen käyttöä säilörehun korjuussa sekä yleisesti että etenkin Claas Quantum -noukinvaunujen osalta.

Tällaista koulutusta on tervehdittävä ilolla. Kyse on paitsi hintavista koneista, myös karjatilan tuloksen kannalta ratkaisevan tärkeästä työvaiheesta. teksti ja kuvat Jussi Knuutila

Noukinvaunu edustaa säilörehun korjuussa aivan omaa tekniikkaansa. Parhaimmillaan korjuutyön tuottavuus on erinomainen ketjun työntekijää kohti. Korjuu voi siten olla taloudellista. Korjuun talous voi myös äkkiä romuttua, ellei käyttäjä ymmärrä noukinvaunun korjuutekniikan rajoituksia. Kouluttajana toiminut tuotepäällikkö Kimmo Mäkelä panostikin tähän osioon kiitettävästi.

Silppuavan noukinvaunun akilleenkantapääksi voi ottaa silpun laadun. Se ei ole samaa tasoa kuin tarkkuussilppureilla. Asiaan voi kuitenkin vaikuttaa. Silpun laatu on paras mahdollinen, kun sullojaroottorilla on sopivasti tavaraa. Samaan suuntaan vaikuttaa kuorman aiheuttama vastapaine. Terävät silpputerät ovat tietenkin hyvän silpun perusedellytys.

Edellisestä seuraa, että karhojen koolla ja muodolla on suuri merkitys paitsi korjuutehoon, myös silpun laatuun. Silppuavan noukinvaunun käyttäjän on syytä vakavasti harkita myös karhottimen käyttöä.

Isoimmille malleille karhossa voi olla jopa 12 metrin leveydeltä heinää. Pienemmille riittää 3–5 metrin leveydeltä koottu karho.

38

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

Mäkelän sanoma oli tiivistettynä, että laadukas säilörehu ei synny sattumalta.

Siihen on pyrittävä määrätietoisesti korjuun kaikissa vaiheissa. Ehkä tärkein henkilö on siilolla toimiva rehun levittäjä ja tiivistäjä. Työ on tehtävä kunnolla, vaikka noukinvaunu joutuisi odottelemaankin.

Pitkälle vietyä sähköhydrauliikkaa Nykyaikaiset noukinvaunut ovat täynnä tekniikkaa, etenkin sähköhydraulisia toimintoja. Niiden on siitä huolimatta sovittava yhteen erilaisten traktoreiden hydrauliikkojen kanssa. Tässä on tiedosta apua, itse asiassa ilman selkeitä ohjeita kytkentä ei onnistu. Väärillä kytkennöillä ja säädöillä toiminnot eivät kenties pelaa kuten on tarkoitettu. Voi käydä niinkin, että hydrauliikka vaurioituu.

Avoimeen hydraulijärjestelmään kytkettäessa vaunun hydraulilohkossa tarvitaan toiset asetukset kuin suljettuun järjestelmään liitettäessä.

Mäkelä käytti riittävästi aikaa tehdäkseen tämän selväksi. Lisäksi on huomattava, että kaikille Quantum-noukinvau-

nuille tehdään tilan väen läsnäollessa luovutushuolto ja käytön opastus. Luovutushuollon aikana täytetään luovutustodistus, jonka asentaja ja tilan edustaja varmentavat allekirjoituksin. Asennukset on viimeistään tässä vaiheessa varmistettava oikein tehdyiksi.

Vaunun ohjaimiakin on peräti kolmea sorttia. Niiden kytkennät ja toimintojen erityispiirteet selitettiin perusteellisesti. Yksi ohjainmalleista osaa käydä läpi diagnostiikkaohjelman. Sen aikana se käy läpi kaikki kohteet ja tarkistaa niiden toiminnot. Esimerkiksi vaunun peräluukku avautuu ja sulkeutuu täysin itsenäisesti. Myös pohjakuljetin käy jonkin aikaa.

Diagnostiikkaohjelman aikana on huolehdittava, että kaikki pysyvät turvallisella etäisyydellä vaunusta.

Oikeat voiteet Hydrauliikkaöljyjen puhtautta korostettiin useampaan kertaan. Toimivista vaih-

Hydrauliikkaöljyjen puhtautta korostettiin useampaan kertaan.

Kurssilaisista näki helposti, että he arvostivat käyttäjäkoulutusta. Etenkin käytäntö koneen ääressä tuntui kiinnostavan.

Claas Quantum noukinvaunuissa on käytetty runsaasti sähköhydraulisia komponentteja. Ne helpottavat koneen ohjausta, mutta vaativat toisaalta syvällistä tekniikan tuntemusta.

Käyttäjäkoulutuksen vetäjä Kimmo Mäkelä korosti moneen otteeseen turvaohjeiden tärkeyttä. Etenkin väsyneenä ihminen tekee helposti virheitä.

teistoöljyistä ja voiteluaineista oli puhetta, samoin oikea-aikaisen voitelun tärkeydestä. Noukinvaunun noukinpää vaatii voitelua kahdeksan tunnin välein, ja kohteita on aika monta.

Voimansiirtoakseli on kohde, jonka voitelua laiminlyödään usein. Nivelristikkojen ja suojusten laakerien ohella myös muotoputket tarvitsevat päivittäistä voitelua. Jos tässä pihistetään, akseli voi rikkoutua hyvin nopeasti. Siirrettävät tehot ovat suuria ja pyörimisnopeus on kaikissa malleissa 1 000 kierrosta minuutissa.

Kurssilaisia oli koolla kymmenkunta henkeä eri puolilta Suomea. Seuraavana päivänä järjestettiin samansisältöinen kurssi Kuopiossa.

Kertaus ulkona Sisätiloissa tapahtuneen opastuksen jälkeen joukko siirtyi ulos Claas Quantum 4700-mallin ääreen. Siellä oikeastaan näytettiin käytännössä, mitä teoriaosuudella oli tarkoitettu. Kun vaunun edessä oli traktori ja letkut ja johdot oli kytketty, saatiin noukinvaunun kaikki toiminnot käytyä läpi.

Silpputerien irrotus näytettiin käytännössä. Samalla opastettiin oikea teroitusmenetelmä ja näytettiin roottorien kaapimien säätösysteemi. Ohjaimen kaapelin kytkentä käytiin läpi, samoin hydrauliletkujen kytkennät ja venttiililohkojen perusasetukset.

Turvaohjeet kerrattiin myös. Sähköhydrauliset toi-

Kurssilaisista havaitsi, että koulutusta arvostetaan.

Huoltoinsinööri Henrik Lindström korosti ennakoivan huollon tärkeyttä. Hän opasti myös takuuasioiden ja varaosien hankinnan hoitamisessa.

minnot voivat yllättää kokemattoman.

Myös väsyneenä voi tulla tehdyksi virheitä, joista aiheutuu vaaratilanteita. Yleisohje on, että kaikki sähkökytkennät on viisasta irrottaa ennen korjaustöihin ryhtymistä. Traktori on ehdottomasti sammutettava korjausten ajaksi.

Kurssilaisista havaitsi, että koulutusta arvostetaan. Mukana oli kokeneita noukinvaunujen käyttäjiä aina karskia urakointia myöten. Silti selkä taipui ja polvellekin laskeuduttiin, jotta olisi varmasti nähty, mitä kouluttaja kulloinkin tarkoittaa. Yleisesti tunnustettiin, että saatu oppi oli hyödyllistä ja tarpeellista. Vaikutti oikeastaan siltä, että pieni lisäkoulutus koneen käyttöönoton jälkeen olisi ollut aikaa monen toivomuslistalla. ■

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

39

Lannan levittäminen kasvukauden aikana oraille tai nurmelle on yksi ympäristötuen lisätoimenpiteistä. Lietelanta on joko sijoitettava tai levitettävä letkulevittimellä.

Tuki on 27 e/ha.

Jälkiasennettava letkulevitin Livakka on kehittänyt letkulevittimen jälkiasennuspaketin, joka sopii hyvin asennettavaksi Livakan vaunuihin ja on suhteellisen helppo asentaa myös muihin lietevaunuihin. Paketti on koottu mahdollisimman pitkälle toimintakuntoon jo tehtaalla. teksti Pekka Kääriäinen ja Anne Penttilä, kuvat Livakka

Jälkiasennuspaketti on rakennettu sellaiseksi, että omatoiminen asennus tilalla olisi mahdollista. Kaikki letkulevittimen tarvitsemat hydrauli- ja sähkötoiminnot on asennettu valmiiksi. Hydraulilohkot ja sähkökotelo ovat letkulevittimen puolella, joten asennettaessa vaunuun letkulevitin tarvitsee vain syöttöletkut ja ohjaimen kaapeleineen. Asennusta varten toimitetaan ohjeet.

Letkulevitin tulee tilalle kuljetus- ja asennustelineessä. Telineessä on runko trukkihaarukoilla tapahtuvaa nostoa ja siirtoa varten sekä erilliset tukijalat laitteen asennusta varten. Letkulevitin voidaan nostaa etukuormaimella suoraan vaunun perään ja tukea siihen asennusta ja ehkä myös tarvittavien kiinnitysosien hitsausta varten. Asennus on helppoa ja turvallista ja letkulevitin tulee oikeaan paikkaan. Telineen voi palauttaa rahtivapaasti tehtaalle, jolloin sen hinta hyvitetään.

Huomioitavaa hankittaessa letkulevitintä vanhaan vaunuun: vaunun ikä ja kunto, onko vaunulla vielä käyttöaikaa jäljellä? Akselistojen sijainti ja painopisteen sijoittuminen, millainen on telirakenne ja säiliön kunto, kestävätkö ne lisäkuormat?

Onko ennestään valmiutta nykyisen levit-

40

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

timen asennukseen, vai onko hitsattava kiinnitysosia? Tarvitaanko myös pintalevitysmahdollisuus?

Jos vaunu täytetään ala- tai sivutäytöllä, on syytä miettiä hydraulisen 3-tieventtiilin tai ainakin luistiventtiilin asennusta levitinpumpun ja letkulevittimen väliseen putkeen, jottei lietettä pääse täyttövaiheessa letkulevittimen jakajaan ja letkuihin. 3-tieventtiili mahdollistaa myös lietemäärän säädön sekoituksessa ja levityksessä.

Joudutaanko ajamaan asfalttiteillä ja taajamien läheisyydessä? Letkunsa ylösnostava levitin ei tiputa.

Jakajavaihtoehdot 12-metrisiä Livakka-letkulevittimiä toimitetaan 3 erilaisella jakajalla. Letkut voivat olla roikkuvat tai ylösnousevat. Livakka-jakaja sopii keinu- ja ohjautuvatelisiin vaunuihin. Se tarvitsee yhden 1-toimisen (min. 60 l/160 bar) hydraulikkaliitännän ja vapaan paluun.

Harsön sivusyöttöinen jakaja sopii keinutelivaunuihin ja hyvin vaikeallekin lietteelle. Se voidaan asentaa hyvin lähelle vaunun perää. Hydrauliikan tarve on vain

max 40 l/min ja yksi 2-toiminen, kuten myös Harsön alasyöttöisellä jakajalla. Se sopii 14 m3:n ja muihinkin suurempiin, ohjautuvatelisiin vaunuihin.

16-metrisiä letkulevittimiä toimitetaan vain ylösnousevin letkuin ja kahdella erilaisella jakajalla. Livakka-jakaja sopii 14 m3:n ja suurempiin ohjautuvatelisiin vaunuihin. Hydrauliikan tarve on yksi 1-toiminen (min. 60 l/160 bar) ja vapaa paluu.

Harsön alasyöttöinen jakaja sopii 14 m3:n ja suurempiin vaunuihin. Jakajan hydrauliikan tarve on pieni (max 40 l/min) ja liitännäksi tarvitaan yksi 2-toiminen.

Kaikki vaihtoehdot tarvitsevat lisäksi sylinterikäyttöjä varten yhden 2-toimisen ulosoton. Tällöin letkulevitin on varustettava sähköisellä hydraulitoimintojen valintakytkimellä tai joystick-ohjaimella. ■

■ K-maatalous-ketju on avannut asiakkailleen varaosa- ja huoltopalveluiden palvelunumeron. Valtakunnallisen palvelun tarkoitus on taata mahdollisimman hyvin varaosien saatavuus sekä huoltopalveluiden tavoitettavuus sesonkiaikana 2.5.-30.9.

Huoltoa ja korjausta tarvitsevat saavat palvelupuhelimesta lähimmän huoltoyrittäjän yhteystiedot. K-varaosa-verkosto päivystää ilmoitettuina aikoina ja K-varaosa-liikkeet ottavat sesonkiajaksi käyttöön myös liikekohtaiset päivystysnumerot.

Päivystysajat suunnitellaan alueellisesti kasvukauden etenemisen mukaan.

Tallenna numero kännykkääsi!

Nyt

K-maatalouden huolto ja varaosapalvelut ark. klo 17–21, la–su 9–21

Massey Fergusonit kiertueella

■

Massey Fergusonin uudet 120-170-hevosvoimaiset MF6400- ja MF7400 -sarjan mallit matkasivat MF RoadShowssa ympäri Suomen.

Yhdeksällä paikkakunnalla pidetyn MF RoadShown yhteydessä järjestettiin aina edellisenä iltana kutsuvierasilta, johon kutsutut alueen MF-mielipidejohtajat saivat perusteellisen esittelyn uusien mallien ainutlaatuisista ominaisuuksista.

Kutsuvieraat saivat kattavan läpikäynnin MF-historiasta aina legendaarisesta Harry Fergusonista nykymalliston kehitysprosessiin asti. Irlantilaissyntyisen Harry Fergusonin kunniaksi mukana oli helsinkiläinen MF-Riverdance -irlantilaistanssiryhmä, joka otti yleisön omakseen taidokkailla esityksillään. Ryhmä on oikealta nimeltään Jig It ja hallit-

seva Pohjoismaiden mestari.

Uudet MF6400- ja 7400-sarjan koneet sijoittuvat Suomen tärkeimpään traktorikokoluokkaan. Yli 150-hevosvoimaiset traktorit ovat tällä hetkellä suurin ja myös nopeimmin kasvava kokoluokka. Tilakoon ja tilojen rakenteen muuttuessa myös traktorimarkkinat muuttuvat ja tiloilla tarvitaan yhä tehokkaampia ja kehittyneempiä vetokoneita.

AJANKOHTAISTA

Palvelunumero 01053 20123

Uusimmat MF-mallit esiteltiin Seine- ja Seinäjoella Agco katsoi, että parhaat paikat uusimpien Massey Ferguson mallien esittelylle olivat Seine- ja Seinäjoki.

■

Ranska on traktorimyynnin kannalta tärkeä alue. Niin on Seinäjokikin. Agco on pannut tämän merkille osoittamalla ansaittua huomiota molemmille myyntialueille. Massikan uusien 6400 Dyna-6 ja 7400 Dyna-VT -mallien maailman ensiesittely tapahtui yhtä aikaa Sima-näyttelyssä Pariisissa ja Seinäjoella K-maatalouden myyntipisteessä.

Massey Ferguson on viime vuosina esitellyt uutta uuden perään. Niin nytkin.

Malleissa on uudet moottorit. Kuusisylinteriset valmistaa SisuDiesel, nelisylinteriset Perkins. Moottoreilla katetaan teholuokat 120-170 hv (ISO).

Yhteispaineruiskutuksen ja neliventtiilitekniikan ansiosta kaikki päästömääräykset alittuvat. Silti tehoa ja vääntöä on tarjolla enemmän kuin koskaan. Moottorit

vastaavat päättäväisesti tehontarpeen lisäykseen koko kierroslukualueella juuri ruiskutustekniikan ansiosta.

Uusi 50 km/h Eco-voimansiirto on mainio asia, sillä suomalaiset ajavat paljon maantiellä. Nyt se voidaan tehdä taloudellisesti, moottoreita huudattamatta.

Tuloksena on mukavaa menoa entistä huomattavasti pienemmällä polttoaineen kulutuksella. 50 km/h saavutetaan moottorin kierroksilla 1900 r/min.

Mukavuuden viimeistelee täysin uusi etukehdon rakenne. Se koostuu Massey Ferguson ILS-etuakselin ripustuksesta,

Vieraat olivat kaiketi samaa mieltä, niin runsaasti heitä ilmestyi esittelytilaisuuteen.

joka on viimeistelty Dana QuadLink -jousituksella.

Kuljettajan mukavuuteen on panostettu kautta linjan. Ohjaamon desibelit on puristettu lukemaan 70 tai alle. Se vastaa tavallisen avotoimiston huminaa.

Huollon ei pitäisi rasittaa. Konepeitto nousee vaikka toisella kädellä pois tieltä.

Uudistunut jäähdytinpaketti laskostuu täysin esiin helppoa puhdistusta varten. Tätä turveurakoitsijat arvostavat.

Suljettu, kuormantunteva hydrauliikka on töissä vain tarvitessa. Se tuottaa 110 l/minuutissa. Venttiililohkoja voidaan asentaa jopa viisi kappaletta. Kokoonpanovaihtoehtoja on useita.

Massey Ferguson uskoo itseensä.

Vastaansanomaton osoitus tästä on vuoden alusta alkanut kahden vuoden takuuaika kaikille uusille Massey Ferguson -traktoreille.

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

41

NURMI, HEINÄ JA LAIDUN

Tila viljelee Sataheinää, jonka Satakantti Oy korjaa

Säilöheinä on vaativa tuote

Hevosheinän ostaja on asiakas vaativammasta päästä. Se on yllätys monelle aiemmin heinää viljelleelle, ellei ole omia kokemuksia hevosista, sanovat Jukka ja Leila Mäkilä. He tuottavat tilallaan suurkanttipaaleihin käärittyä säilöheinää. teksti ja kuvat Anne Penttilä

Mäkilöiden tila Kokemäellä on erikoistunut säilöheinän viljelyyn, uudistettavilla lohkoilla viljellään lisäksi mallasohraa ja kauraa.

Säilöheinää korjataan vuosittain 30-35 hehtaarilta.

tuslogistiikan ainakin meidän tilalle liian työvoimavaltaiseksi menetelmäksi, kertovat Mäkilät.

– Se sopii kokoluokkaan 5-10 ha ja pienemmille toimituserille. Kuivaheinässä on suurempi sääriski ja kuivurikapasi-

120x70-senttinen ja noin 1,5 metriä pitkä säilöheinäpaali painaa 400-450 kg kuiva-aineen ollessa 70 %. Tällöin kuutiopaino on välillä 317-357 kg. Kuva Jukka Mäkilä.

Mäkilät markkinoivat säilöheinän Sataheinä-tuotemerkillä. Tuotetestauskin hoituu paikan päällä, koska tilalla on ravihevoskasvatusta ja 8 hevosen talli. Leila työskentelee myös Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistossa kotieläintuotannon opettajana.

Sataheinä ostaa korjuupalvelut kolmen muun tilan kanssa muodostetulta Satakantti Oy:ltä, joka omistaa heinäketjun koneet. Lisäksi Satakantti urakoi muille tiloille noin 50 kilometrin säteellä.

Aikaisemmin Mäkilöiden tilalla oli lypsykarjaa. Vuonna -90 rakennettiin heinäkuivuri pienpaaleille ja kuivaa heinää korjattiin pienpaaleina vuosituhannen vaihteeseen saakka, keskimäärin seitsemältä hehtaarilta vuodessa.

– Koimme pienpaalikorjuun ja toimi-

42

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

teettiakin olisi tarvittu lisää. Halusimme kasvattaa korjuualaa reilusti, joten hankimme Claas Quadrant -suurkanttipaalaimen. Korjasimme sillä pari vuotta myös kuivaa heinää ennen kuin erikoistuimme kokonaan säilöheinään.

Sopimukset ennen investointeja Yleinen käsitys on, että talleilla halutaan helposti käsiteltäviä pienpaaleja, koska hevosten hoitajat ovat pääasiassa nuoria tyttöjä. Muoviin kääritty suurkanttipaali on kuitenkin osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi, usein asiakkaankin yllätykseksi.

– Tallien säilytyspaikat eivät välttämättä ole kummoisia: 50-100 pienpaalia

jos mahtuu, niin hyvä on.

Muovitettuja suurkanttipaaleja voidaan toimittaa kerralla suurempi erä, koska ne voi varastoida pihalle. Silti ne sopivat myös 2-3 hevosen talleille. Paalista voi syöttää vähän kerrallaan päästä läh-

Satakantin koneet majailevat Mäkilän tilan konehallissa. JF GMS 3200 Flex –niittomurskaimia on kaksi. Karhotin on Claas Liner 780 Profil. tien ja muovit suojaavat heinää loppuun saakka.

Toiminta perustuu pitkälti sopimustuotantoon. Säilöheinän tuotantoa suunnittelevia Jukka Mäkilä neuvoo ensiksi ottamaan selville markkinat ja tekemään sopimukset ennen suurempia koneinvestointeja. Näin hän teki itsekin.

– Se on molemminpuolinen etu. Sopimus on voimassa vuoden kerrallaan ja heinän hinta on aina markkinahinta, josta sopimusasiakas saa tietyn määräalennuksen. 50 paalia on alaraja, eli kaksi kärrykuormallista.

Sopimusasiakkaiden lisäksi Sataheinällä on kahdenlaisia asiakkaita; pienempiä määriä etukäteen varaavat sekä muut,

Juurilla syö mielellään säilöheinää Antti Mäkilän kädestä. Hyvä säilöheinä tuoksuu raikkaalle ja makeahkolle. Tuoksu on sitä säilörehumaisempi, mitä kosteampana heinä on korjattu. Nämä heinät on paalattu käyttäen puolta terävarustusta.

joille myydään ylimääräiset paalit kysynnän mukaan. Tuotantokapasiteetin pitää tietenkin riittää aina ja kasvukaudesta riippumatta vähintäänkin sopimus- ja varatuille paaleille sekä omille hevosille.

Korjuuta ei voi suunnitella etukäteen Viljelyn perusasioiden on tietenkin oltava kunnossa; lohkot kivettömiä, lannoitus, kalkitus, kasvinsuojelu ja vesitalous kunnossa. Nurmissa on 70 % timoteitä, loput nurminataa.

Säilöheinän korjuuaika koittaa, kun suurin osa kasvustosta on tähkällä, mutta kuitenkin ennen kukintaa. Liian nuorena korjattuun hevosheinään tulee liikaa valkuaista.

Säilöheinän sopivasta kosteudesta on erilaisia käsityksiä.

– Korjaan mieluiten säilöheinänkin

varsin kuivana. 50-prosenttistakin suositellaan, mutta se kyllä jäätyy paalissa ja on hankalaa ruokinnassa kovimmilla pakkasilla. Kuiva-aine saa olla välillä 55-75 %. Liian kuiva säilöheinä on käytännössä kuivaheinää, paalissa ei tapahdu enää maitohappokäymistä.

Täsmällisiä korjuuohjeita ei voi Jukka Mäkilän mukaan antaa, koska ilman ja maan kosteus vaihtelevat eri vuosina.

Myös heinän määrä ja karkeusaste vaikuttavat.

– Se on varmin tapa epäonnistua, jos päättää korjuuajankohdan etukäteen kalenterin ja kellon mukaan. Kalusto on mietitty siten, että on käytettävissä erilaisia vaihtoehtoja tilanteen ja tavoitteen mukaan.

Keinovalikoimaa korjuuseen Kasvusto voidaan niittää suoraan karholle tai leveälle. Kahdella JF:n 320-senttisellä niittomurskaimella saadaan isokin ala kuivumaan kerralla. Heinää pöyhitään tarpeen mukaan, jotta se saadaan riittävän kuivaksi, joskus ei ollenkaan. Karhotus voidaan tehdä juuri ennen paalausta, taikka 1, 2 tai 3 tuntia aiemmin.

– Joskus on tehty niinkin, että karhotin ajaa edellä ja odottaa paalainta, jos heinä tuppaa kuivumaan liikaa.

Claas Quadrantissa on Roto-Cut-laitteisto. Voidaan valita silputaanko vai ei ja kaikilla terillä vaiko vain puolella varustuksella. Säilöntäainetta ei käytetä.

– Jos esimerkiksi on sade tulossa ja heinä on 50-prosenttista, se ajetaan mahdollisimman lyhyeksi silpuksi. Kun se menee talvella kohmeeseen, sitä on silti helpompi käsitellä ruokinnassa.

Käytössä on kaksi käärijää, jotta paalit saadaan nopeasti pakettiin. Paali saa olla käärimättä korkeintaan 20 minuuttia.

Muovikerroksia käytetään 6-8, esikiristys on 70 %.

Netin sääsivut ovat ahkerassa käytössä korjuuaikana. Yllättävän sateen vaikutus riippuu siitä kasteleeko se juuri kaadetun vai jo lähes kuivan heinän.

– 50-prosenttinen sateeton heinä on parempaa kuin 80-prosenttinen välillä sadetta saanut, koska sade liuottaa ravinteita ja lisäpöyhinnät aiheuttavat varisemistappioita. Pölyttömyys on hevosheinässä tärkeintä ja kostea säilöheinä on jo perusolemukseltaan pölytöntä. Säilöheinässä ei myöskään saa olla virhekäymisiä, korostavat Mäkilät. ■ 3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

43

NURMI, HEINÄ JA LAIDUN Irtoheinä tai rehu mitataan lautasanturilla ämpärissä.

Näytteen edustavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota ja useamman näytteen mittaus varmentaa tulosta.

Muovitettu paali kannattaa mitata vähintään kolmesta kohdasta; keskeltä ja molemmista päistä. Pidempi mittauskokemus kertoo onko saatu tulos todennäköisesti oikea. Mittarin näytössä on tiheysasetus.

Paljon käyttöä

kosteusmittarille Heinänkosteusmittarilla voidaan mitata kuivaksi, säilöheinäksi tai säilörehuksi korjattavan massan kosteutta ennen paalaamista ja todeta sopiva säilytyskosteus paaleista. Ruokinnan suunnittelija haluaa puolestaan tietää käyttämänsä rehun kuiva-ainepitoisuuden. teksti ja kuvat Anne Penttilä

– Joskus rehun kosteudella voi myös olla vaikutusta hinnoitteluun, koska rehua ostavan asiakkaan pitäisi maksaa kuiva-aineesta, ei vedestä, sanoo Farmcompin toimitusjohtaja Lasse Paakkola. Kotimainen Farmcomp valmistaa Wile-kosteusmittareita heinälle ja nurmirehuille.

Irtoheinän kosteusmittaus Irtotavaran mittaus pellolla korjuuta tai karjasuojassa ruokintaa varten tapahtuu lautasanturilla. Pellolla kerätään karhon eri puolilta, myös alta, viisi kourallista heinää ämpäriin. Näyte sekoitetaan ja painatetaan käsin ämpärin pohjalle.

Anturi painetaan tiiviisti heinäkerrokseen lieriötä myöten ja käynnistetään mittaus. Mittari ilmoittaa ensin anturin numeron, 1-3, joka vaihdetaan käytössä olevan anturin mukaiseksi. Sen voi toki tehdä etukäteenkin. Mittaria painatetaan heinäkerrokseen, kunnes se antaa kosteuslukeman näyttöön.

Yleensä lohkolla on syytä tehdä useampia mittauksia eri kohdista, koska kuivuminen on usein epätasaista pellon eri osis-

44

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

sa. Sama pätee myös irtonaisen heinän, säilöheinän tai säilörehun kosteusmittaukseen ruokinnan suunnittelua varten.

Lautasanturin mittausalue on 13-85 %.

Paalin kosteusmittaus Mittauksen suoritus ja useampi mittaus eivät ole merkityksettömiä asioita myöskään paaleilla, sillä paalissa oleva kosteus ei ole aina jakautunut tasaisesti. Paalien tiheys vaihtelee paljon riippuen siitä mihin kohtaan mittaava anturin kärki sattuu osumaan.

Paaleja varten kosteusmittariin vaihdetaan joko 50- tai 90-senttinen piikkianturi. Anturin mittausalue on noin 5 cm: n matka piikin päässä. Piikkiantureiden mittausalue on 10-73 % ja tiheysmaksimi 250 kg/m3.

Lasse Paakkola kertoo saaneensa erilaisia tuloksia samasta, muovitetusta säilöheinäpaalista riippuen mittauskohdasta.

Oman yrityksen tuotteita on helppo testata omalla tallilla.

– Kosteudessa oli 5 %-yksikköä eroa kun tein useampia mittauksia eri kohdista, ja varmistimme mittaukset oikeiksi uunikokein. Ilmeisesti kosteus ei tasaannu-

kaan muoviin käärityssä paalissa säilytyksen aikana, kuten yleensä ajatellaan.

Kun anturi on työnnetty paaliin ja valittu oikea anturin numero, asetetaan paalin kuutiopaino. Se pitää olla laskettuna valmiiksi, eli on tiedettävä paalin paino jollain tarkkuudella. Tiheyden vaikutus pienenee kun se kasvaa. Vaikutus on suurimmillaan pienpaaleissa ja pienimmillään suurissa säilörehupaaleissa.

Suljettu paali kannattaa mitata vähintään kolmesta kohdasta, ja laskea niistä keskiarvo. Myös mittari pystyy laskemaan keskiarvon automaattisesti. Jos tavara on itse viljeltyä, korjuuerät ovat tiedossa. Samanlaisena korjatusta materiaalista voi mitata vaikkapa pari paalia. Elleivät keskiarvot poikkea selkeästi, ei tarvitse reijittää enempää paaleja.

Säilöheinän tai säilörehun ostajan kannattaa myös mitata pari paalia erästä, ellei myyjällä ole valmiiksi tietoa materiaalin keskimääräisestä kosteudesta.

Avatusta paalista voi ottaa näytteet useammasta kohdasta ja mitata kosteus kuten edellä on kuvattu irtoheinän kosteuden mittauksesta. ■

Rollant pyöröpaalaimia 30 vuotta Claasin Metzin paalaintehdas on valmistanut tuttuja Rollant-pyöröpaalaimia jo 30 vuotta. Rollant on maailman myydyin paalain. Tulevaa käyttökautta varten valmistui viime vuonna jo 80 000:s paalain.

Tämän päivän paalaimissa on edistyksellistä käyttöautomatiikkaa ja suuri korjuuteho.

Vaikka suurkanttipaalaimia on ollut saatavissa jo 90-luvun alusta alkaen, pyöröpaalaimet pitävät edelleen pintansa rehunkorjuussa.

Paalain/käärijä-yhdistelmää käytetään urakoinnissa yhden kuljettajan korjuuketjuna sekä yksittäisillä tiloilla, joilla korjuu halutaan tehostaa huippuunsa. Korkean korjuutehon myötä pääomakustannuksia ja polttoaineen kulutusta voidaan vähentää.

Vuosien varrella Claas on tuonut markkinoille useita uusia innovatiivisia ratkaisuja pyöröpaalaukseen ja paalaimen rakenteeseen kuten esim. Rollatex-verkkosidonnan, Roto Cut -silppuamiskoneiston, MPS:n (maximum pressure system) paalin tiivistyksen sekä Uniwrap-paalain/käärijäyhdistelmän.

Poiketen useimmista muista yrityksistä Claas valmistaa itse peruskomponenttinsa. Tästä syystä paalaintehtaan toiminnot järjestettiin kokonaan uudelleen osana kolmivuotista muutossuunnitelmaa, jonka kokonaiskustannus oli 10 miljoonaa euroa. Näin tehdas vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin. ■

Poiketen useimmista muista yrityksistä Claas valmistaa itse peruskomponenttinsa.

NURMI, HEINÄ JA LAIDUN

Aitaajan muistilista • sähköpaimen • aitajohtimet • pylväät • eristimet • liittimet • maadoitus • veräjät • asennustarvikkeet • testilaite tarvittaessa

Farmcompilta uutuuksia aitaamiseen

Hyvä sähköaita on turvallinen raja Kuinka paljon maksaa eläinlääkärin käynti tilalla, jos aitauksesta karannut eläin loukkaa itsensä? Mitä kaikkea voi sattua, jos arvokas eläin karkaa ja pahin vaihtoehto toteutuu? Kuinka usein tarkistat aitasi kunnon ja testaat jännitteen riittävyyden? teksti Anne Penttilä, kuvat Farmcomp

46

MAATILAN PIRKKA ■ 3 /2007

Farmcompin toimitusjohtaja Lasse Paakkola toteaa kotimaisesta valmistajasta olevan asiakkaalle ainakin se hyöty, että neuvoja on helppo kysyä, jos on hankala paikka aidattavaksi. Maritta Viima kokoonpanee paimenlaitteita Tuusulassa.

Kuva Anne Penttilä.

Nämä kysymykset ovat erittäin aiheellisia, kun mietitään laiduntavien tai jaloittelevien eläinten aitausta. Sähköaidan tehtävänä on luoda turvallinen pelote, jota eläin ei kerran - pari kokeiltuaan uskalla koskettaa.

Sähköaitauksen teossa on tärkeää huolellinen rakentaminen ja hyvä maadoitus.

Ohessa on aitauksen rakentajan tarvikelista. Aitauksen eri osat valitaan eläinlajin mukaan ja toistensa kanssa yhteensopiviksi, siitä osviittaa oheisessa taulukossa.

Kotimainen valmistaja, Farmcomp Tuusulasta antaa lisätietoja aitaamisesta ja neuvoja hankaliin olosuhteisiin tai erikoisempiinkin aitaustarpeisiin. Sähköaitojahan käytetään myös mm. riista-aitoina sekä lampaiden suojelemiseen susilta tai mehiläistarhaa karhuilta. Esimerkiksi noin 600-700 mehiläistarhaa on Suomessa suojattu karhuilta sähköaitauksella.

Yllättävää kyllä, karhun säikäyttämiseen riittää pienikin näpsäys.

Aita voi häiritä televisiota Maadoitus on tärkeää hoitaa hyvin varsinkin vaativissa olosuhteissa, joita ovat esimerkiksi kuiva hiekkapitoinen maa tai lumen aiheuttama eristys talvella, sanoo Farmcompin toimitusjohtaja Lasse Paakkola.

– Maadoitus on tärkeää radiohäiriöidenkin poistamiseksi. Radiohäiriöt voivat johtua myös huonoista liitoksista, jotka kipinöivät. Tällöin aita voi häiritä pahasti esimerkiksi television, digiboksin tai radion toimintaa.

Liitoskohdissa voi olla kipinöintiä, ellei aitalankoja ole liitetty metallisilla aitajohdinliittimillä puristusliitoksina, vaan esimerkiksi solmimalla. Kipinöinti on laajakaistaista, eli se lähettää ympäristöön häiriötä laajalla taajuusalueella.

Veräjät pitää ohittaa yläkautta vedetyllä johdolla tai maakaapelilla, jotteivät veräjän kahvat kipinöisi. Siihen pitää käyttää paimenkäyttöön tarkoitettua korkeajännitekaapelia, paksukaan 230 V:n sähköjohto ei riitä.

Paimenissa ja niiden teholuokissa on valinnan varaa. Tehosta ei ole koskaan haittaa.

– Jos epäröi kahden mallin välillä, kannattaa ottaa se tehokkaampi, koska isommalla paimenella pärjää aina. Varsinkin jos on pitkä aita sellaisessa paikassa, että alustaa on vaikea pitää puhtaana. Aidassa pitää olla riittävästi tehoa kuivattamaan pois sitä koskettava heinä.

Uudet määräykset syyskuussa 2010 Sähköturvallisuuden takia paimenlaitteet ovat hyvin tarkasti säänneltyjä tuotteita.

Niitä koskevat kansainväliset määräykset ja eurooppalainen standardi, jonka mukaan laitteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa.

Sähköpaimenten määräykset tulevat muuttumaan, viimeisimmän tiedon mukaan uudet astuvat voimaan syyskuussa 2010. Kaikille valmistettaville sähköpaimenille tulee voimaan viiden joulen rajoitus iskuenergialle.

Tämä määräys koskee siis ainoastaan uusien laitteiden valmistusta. Kaikkia kaupoissa jo olevia paimenia saa edelleen myydä ja kaikkia käytössä olevia saa edelleen käyttää.

Jokaiseen paimeneen sovelletaan sen valmistushetken määräyksiä.

Uutta Olli 1800 –paimenta käyttävät esimerkiksi lypsykarjatilat.

Aitaus eri eläinlajeilla Nautakarja

Johtimia kp 1–2

Max kork. noin cm 75

Lampaat Siat Hevoset

3/verkko 2 1–3

75 35 115-140

Johdintyyppi* Pysyvä: vaijeri tai metallilanka Kevyt aita: Olli-aitalanka Ohuet johtimet tai verkko Kuten nautakarja Nauha tai paksu köysi

Riista ja pedot Kysy riistanhoitopiiristä tai Farmcompilta

*Puuaitojen sähköistämiseen käytetään lankoja tai ohuita nauhoja. Johtimien korkeudet riippuvat myös eläinten koosta. Johtimen valinta riippuu useasta tekijästä, Farmcompin asiantuntijat neuvovat.

Paimenvalikoima uudistunut Farmcomp on kehittänyt muutamia uutuustuotteita paimenvalikoimaansa. Olli 1000 on suunniteltu siten, että sen teho riittää laajoillekin hevoslaitumille, maksimipituus on 12:sta jopa 140 kilometriin.

Se säätää tehoaan tarpeen mukaan ja lisäksi testaa itseään jatkuvasti. LCD-näytön ”hymiöt” näyttävät kertavilkaisulla toimiiko aita niin kuin pitää.

Uudet 1200 ja 1800 ovat esimerkiksi nautakarjalle sopivia perusmalleja, joissa on jännitettä enemmän kuin esim. aiemmassa 800-mallissa. Pitkäkarvaisempien eläinten kanssa se on tärkeää. Mallit ovat tyypillisiä esimerkiksi lypsykarjalaitumissa. Nämäkin paimenet ovat ”älykkäitä”, eli säätävät tehoaan ja mittaavat aitaa. Aidan kunto ilmaistaan vilkkuledillä: kertavilkku = aita on kunnossa ja kaksoisvilkku = jännite on laskenut.

Olli 15B:lle on kaksi seuraajaa, mallit 30B ja 70B, joista jälkimmäinen edustaa uutta teholuokkaa. Se toimii joko sisäisellä 9 voltin paristolla tai 12 voltin ulkoisella akulla, jossa on syväpurkaussuoja. Jos 12 V akku on tyhjä, paimen vaihtaa 9 V: n paristoon. Paimen on helposti siirrettävä ja sopii esimerkiksi hevosaitauksiin tai karjalla pienemmille kesälaitumille.

Uutta on myös aurinkokennopaketti 160B:hen, joka on 12 voltin akkupai-

men. Malli soveltuu esimerkiksi kauempana sijaitseville suuremmille aitauksille.

Käyttöperiaate on: keväällä ulos, syksyllä sisään. Toista lyijyakkkua suositellaan vara-akuksi.

Keskimääräisenä kesänä aurinkokennon teho riittää kyllä lataamaan paimenen akkua. Aurinkopaneeli pitää vain sijoittaa siten, että se saa aurinkoa mahdollisimman paljon. Mukana tulee myös tolppa paneelia varten.

Farmcomp testaa jokaisen paimenlaitteen lämpöhuoneessa kuudesta tunnista vuorokauteen, mikä vastaa pidempiaikaista testiä normaalilämpötilassa. Tuotteista menee vientiin 70 %. Yritys työllistää 17 henkilöä suoraan ja lisäksi suuren joukon alihankkijoiden välityksellä.

Lisätietoja ja neuvoja aitaamiseen löytyy yrityksen nettisivuilta: www.olli.fi, myös ruotsiksi. ■

Hymiöt kertovat onko aita kunnossa.

Vasemmalta lukien: aidan lähtöjännite, mitattu paluujännite ja testikangesta mitattu maadoituksen jännitehäviö.

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

47

SUOMEN SUURIN NAVETTA, osa 2

täydessä vauhdissa Huhtikuun lopulla Mattilan navetassa Pälkäneellä oli täysi kähy päällä. Työmaalla huhki jatkuvasti noin parikymmentä työmiestä ja valmista syntyi vauhdilla. Alkuvuoden pakkaset aiheuttivat pientä viivästymistä, mutta navetta otettaneen käyttöön kesäkuussa. teksti ja kuvat Anne Penttilä

Huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa ovat käynnissä navetan sisätyöt. Työmaalla oli ainakin rakennusliike Visura Oy:n miehiä, Icopalin kattoporukka vetämässä toista huopakerrosta, sähkömies sekä Kmaatalouden erikoisasentajia.

– On se mukavaa, ettei tarvi tuota porukkaa johtaa, tai hypätä joka välissä rautakauppaan tavaraa hakemaan, myhäilee Sami Mattila, ja käväisee välillä selvittämässä jotakin yksityiskohtaa miesten kanssa.

Lattiavaluissa liikuntasaumat Seuraava, noin 750 neliön lattiavalu oli ohjelmassa vappuaattona. Suurilla valettavilla aloilla, kuten esimerkiksi parsiriveissä, käytetään teollisuusrakentamisessa tuttuja liikuntasaumoja. Liikuntasauma

48

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

antaa nimensä mukaisesti suuren betonilaatan elää hallitusti tarvittaessa. Ilman liikuntasaumaa seurauksena voisi ennen pitkää olla halkeamia.

Liikuntasauma muodostuu kahdesta valuun upotetusta teräslevystä, jotka on asetettu vastakkain ja yhdistetty pultilla. Niissä on valmiina raudoitusteräkset, jotka käännetään auki ennen valua. Valun kuivuttua pultit vedetään poikki levyjen välistä.

Liikuntasaumat on tehty esimerkiksi tuplaparsirivien keskilinjalle pituussuuntaan sekä muutamaan kohtaan poikittain.

Vastaavan työnjohtajan Jyrki Anttilan (Visura Oy) mukaan liikuntasauman tekotiheys riippuu laatan vahvuudesta ja raudoituksesta, mutta suositeltava valualan maksimipituus ilman saumaa on yleensä 25 metrin luokkaa.

Pääosa kalusteista valun jälkeen Kalusteista ennen valua asennetaan ainoastaan ruokintapöydän etueste. Valuun tulevat tolpat kiinnitetään esteen vaakaputkiin ja ne puolestaan rakennuksen kantavaan pilarilinjaan. Ainoastaan parsikalusteet ovat pultattavia. Muut kalustetetolpat asennetaan valuun jälkeenpäin: rälläkän timanttiterällä reikä valuun, putki paikoilleen ja valu. Valettavassa kentässä valmiina seisovat tolpat olisivat tiellä ja niitä olisi vaikea saada pystysuoraan.

Rehustamon lattia on jo pinnoitettukin. Mastertop 450-pinnoite tuntuu sileältä, mutta ei kuitenkaan liukkaalta jalan alla. Samaa pinnoitetta tulee myös poikimakarsina-alueelle, joka valloittaa navetan keskiosan.

Parsiin asennetaan parsimatot. Vaahtomuovin tyyppiset pehmustepalat ladotaan

Valoharjan luukut voidaan avata kesällä ilmanvaihdon tehostamiseksi. Varsinaisesti ilmanvaihdosta huolehtivat harjan poistopuhaltimet sekä lappeilla sijaitsevat korvausilmahormit puhaltimineen.

Parsirivit liikuntasaumoineen valmiina valua varten. Taustalla näkyy navetan keskellä sijaitseva välitasanne, jonka alle sijoittuvat vasikkakarsinat, päälle toimistoja vierailutilat. Siinäkin on neliöitä omakotitalon verran. parsiin ja päälle kiinnitetään kumimatto.

Parren leveys on k-k 115 cm. Seinänvierusparsissa pituus on 270 cm, tuplaparsirivissä 250 cm. Molemmissa kaato yläreunasta alareunaan on 7 cm.

– Tila on tärkeää parren pituussuunnassa, varsinkin pienemmät lehmät makaavat miten sattuu, jos parret ovat niille liian leveitä.

Parren reunan korkoero lantakäytävään on 15 cm. Sen mahdollistavat tiheään, 15-20 minuutin välein kulkevat 8 rappaa. Käytävän pohjassa ei ole kallistuksia mihinkään suuntaan. Tällöin lannan pitäisi pysyä lietemäisenä, jolloin raapat pystyvät vetämään sen helposti poikittaiskuilujen ritilöille ja niistä läpi.

Kiinteille lantakäytäville tulee UBO:n kumimatot. Kaikilla poikkikäytävillä on Gretenin betoniritilät, jotka ovat samassa tasossa kumimaton pinnan kanssa.

Pieni yksityiskohta on solumuovikaista ritilän ja kiinteän lattian välillä; ritilän saa joskus tarvittaessa poiskin. Ritiläkasettien rakoleveys on 35 mm lehmien puolella ja 30 mm poikima- ja vasikkakarsinoissa.

Slalom-lannanpoisto kierrättää lietettä kuiluissa

erikseen. Kuivalantalan pinta-ala tulee olemaan tuhannen neliön luokkaa.

Keskiosan kuilustoon tule ns. Slalom-lannanpoisto, joka tarkoittaa sitä, että lantaa kierrätetään ajoittain edestakaisin keskiosan kahdessa kokoomakuilussa ja niitä yhdistävissä poikkikuiluissa. Lantaa kierrättävä DeBoerin pumppu sijaitsee bunkkerissa kuiluparin päässä, juuri rakennuksen rungon ulkopuolella.

Samaan bunkkeriin johtavat myös imulannanpoiston putket, jotka tuovat lannan muista viidestä poikkikuilusta. Muut kuilut ovat matalampia kuin keskikuilut. Navetan sisällä on lantavarastotilaa yhteensä noin 700 kuutiota.

Vasikoiden ryhmäkarsinan etuosassa on yksi slalomkuiluston poikkikuilu. Parren kiinteää vinokuivikealaa tullaan jatkamaan vanerilla ritilän päälle, jotta lanta lävistäisi ritilän kapeammalta alalta. Slalomkin toimii todennäköisesti paremmin.

Poikimakarsinoiden ritilöissä on luukut, joista saadaan tarvittaessa pudotettua pahnat kuiluihin. Samaan kuiluun on johdettu myös neljältä lypsyrobotilta tulevat pesuvedet, joten vähäisen pahnamäärän lietteen joukossa ei odoteta aiheuttavan ongelmaa.

Bunkkerista liete pumpataan lantalaan ja suoraan separaattorille. Separaattorin erottamat kuiva- ja nestejae varastoidaan

Tasapaineilmanvaihto valoharjalla Ilmanvaihdossa on tasapaineilmastointi, jossa 4+4 hormia tuovat korvausilman navettaan katon lävitse. Navetan keskilinjalla, ruokintapöydän päällä on 7 poistoilmahormia.

Valoharja paitsi antaa paljon valoa ruokintapöydälle, myös toimii määräysten mukaisena savunpoistokanavana. Kesällä sitä voi käyttää varajärjestelmänä: harjaluukut kokonaan auki ja ikkunat levälleen ulkoseinillä.

Korvausilmahormien alaosa säätyy.

Korvausilmasuihkua voi kaventaa talvella nostamalla säätölieriötä, jolloin kylmän ilman heittomatka kasvaa. Nosto ja lasku hoidetaan vaijerin ja moottorin avulla, joita on yksi per osasto.

Hormit ja puhaltimet ovat Reventan, ohjauskeskus Fancomin. Kaikki puhaltimet sijaitsevat hormien yläpäissä, katolta käsin ne on helppo huoltaa. Kahdessa on perhospelti ja kaikki ovat kierroslukusäätöisiä. Fancomin ohjauskeskuksesta on yhteys PC:lle.

Seuraavassa numerossa navetta onkin jo otettu käyttöön. ■

K-Agro-erikoisasentajat Jouni Svenberg (oik.) ja Petri Lehtinen asentavat ruokintapöydän etuestettä paikoilleen.

Slalom-lannankierrolle antaa vauhtia bunkkeriin sijoitettava pumppu. Kokoomakuilujen kansissa on paikat myös alapoistopuhaltimille. Bunkkerin päälle tulee ritilä ja talvea vasten se katetaan.

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

49

RAKENTAMINEN

Hyvällä tiimityöllä K-Agro-konseptinavetta

Valmistuu V Va al m mi s t tu u u nopeas o p ea s ti Keväällä järjestettiin historian ensimmäinen K-Agro-rakentajapäivä. Tulevan kesän navettarakentajat, heidän vastaavat työnjohtajansa ja asentajat saivat paljon tietoa sekä rakennuksen yksityiskohtien toteuttamisesta että työmaan aikataulutuksesta. teksti ja kuva Anne Penttilä

K-Agro-konseptipihatto on nyt toista vuotta markkinoilla. Viime kesänä rakennettiin jo seitsemän pihattoa, joista yksi oli 140+, muut 70+-malleja. Tänä vuonna niitä rakennetaan toistakymmentä.

Rakentajien koulutuspäivä tulee jatkossa olemaan tärkeä osa kokonaisuutta.

Tuhdin tietopaketin jakamisen ohella rakentajapäivän tarkoitus on sitouttaa koko tiimi työskentelyyn yhdessä tilatasolla jo ennen rakennusprojektin alkua, sanoo maatilarakentamisen tuotepäällikkö Jussi Airaksinen Maatalouskeskolta.

- Kaikkien yhteinen tavoite on, että rakentaminen sujuu hyvin, pysyy aikataulussa ja lopputulos on hyvä.

Navettaprojektin tärkeät henkilöt Pääsuunnittelija kannattaa hankkia läheltä, koska hän tuntee paikalliset määräykset ja hänen on syytä päästä paikalle tarvittaessa nopeastikin, hyväksymään esimerkiksi muutoksen. Pääsuunnittelija valvoo rakentajan etua navetan valmistumiseen saakka.

Toinen tärkeä henkulö on vastaava

50

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

työnjohtaja, joka vastaa mm. siitä, että rakennetaan suunnitelmien ja rakennusluvan mukaisesti. Hän voi olla sama henkilö kuin pääsuunnittelija. Tittelistään huolimatta hän ei kuitenkaan ole esimiesasemassa suhteessa rakentajan palkkaamiin työmiehiin, ellei siitä erikseen sovita.

Tavaratoimitusten lisäksi K-Agro-kokonaisuuteen kuuluvat: suunnitelmat sekä hakemus- ja lupakaavakkeet. Suunnitelmiin kuuluvat pääkuvat, rakennekuvat sisältäen jonkin verran työkuvia sekä tyyppikohtaiset sähkösuunnitelmat. Rakennussuunnittelija, rakennusmestari Raimo Saarelainen ProAgria Pohjois-Karjalasta tekee pääpiirustukset ja muut asiakirjat, joita tarvitaan lupien hakemiseen, sekä vastaa suunnitelmien yhteensovittamisesta pääsuunnitelmiin.

K-Maatalouden myymien rakenneosien asentamisesta rakentaja tekee erillisen sopimuksen Tuomo Poukkulan

Toinen tärkeä henkilö on vastaava työnjohtaja.

Kuopion rakentajakoulutukseen osallistui tulevan kesän K-Agro-rakentajien lisäksi myös kohteiden vastaavia työnjohtajia sekä työnjohtajia tai vastaavia kirvesmiehiä.

asennusyrityksen kanssa. Siinä on yksityiskohtaisesti määritelty anturalaattojen, pilarianturoiden, teräspilareiden, liimapuurunkorakenteiden ja vesikattorakenteen asennuslaajuus sekä rajapinnat.

Konseptiin kuuluvat myös tavarantoimitusten aikatauluttaminen, rakentajakoulutus ja osallistuminen työmaakokouksiin.

Ennen runkorakenteiden asennusta Hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloitusta on tehtävä selkeä suunnitelma, varattava ammattilaiset tekemään maansiirtoja perustustyöt sekä osaava kirvesmiesporukka koko rakentamisen ajaksi.

Aikataulujen pitää olla kaikille selvät, koska osa toimituksista ja asennuksista on etukäteen sovittu tietyille viikoille. Niiden mukaan sovitetaan muut aikataulut.

– Koska rakennustyömaalla on alusta

alkaen useampia työryhmiä, on tärkeää tiedottaa muiden ryhmien työvaiheista, aikatauluista ja työsuoritusten rajapinnoista.

Siksi säännölliset työmaakokoukset ovat erittäin tärkeitä, painottaa Airaksinen.

Kaikki korkotasot ja asennukset ennen runkovaihetta on tehtävä erittäin tarkasti. Pienikin virhe voi vaikeuttaa jatkossa mittatarkkojen valmisosien asentamista. Ennen runkovaihetta asennetaan lietekuiluelementit, mistä vastaa rakentajaa. Myös ritiläpalkit voi asentaa heti kun lietekuilut ovat paikoillaan ja pohjavalut suoritettu. Teräksiset kannatuspilarit on täytettävä rakennesuunnitelmien mukaisesti betonilla.

Rungon toimitusja asennusaikataulu Ensi vaiheessa työmaalle toimitetaan Hokkasen Betonituotteen valmistamat lietekuiluelementit, pilarianturat ja anturalaatat, Mitek Finlandin kuumasinkityt teräspilarit sekä Metsäliitto Kuningaspalkin liimapuiset runkorakenteet. Myöhemmin työmaalle tulevat Nord Elementin seinäelementit. Konesaumattavat kattoelementit toimitttaa ThermiSol ja valoharjan KeraPlas. Ovet, päätykolmio ja väliseinät kuuluvat lisätoimituksiin.

Rakentaja vastaa tavaratoimitusten purkamisesta autosta, lukuun ottamatta lietekuiluelementtejä, anturalaattoja ja pilarianturoita. Työmaalle on oltava raskaan ajokaluston kantava tie.

Aikatauluista kiinni pitäminen on erittäin tärkeää Runkorakenteiden asentamiseen anturalaatoista kattoon, eli Tuomo Poukkulan porukan asennustyölle varataan aikaa noin 7 viikkoa. Ne asennetaan vaihteittain, jolloin rakennuttajalle jää riittävästi aikaa tarvittavien maatäyttöjen, korkotasojen, juurivalujen, lattiavalujen yms. suorittamiselle.

Nord Elementin oma ryhmä asentaa ulkoseinäelementit ja osastoivat väliseinät suoraan autosta, ja saumaa ulkoseinäelementit ulkopuolelta. Rakennuttaja vastaa juurivaluista ja väliseinäelementtien saumauksista.

Aina työvaiheen päätyttyä on tehtävä tarkastus ja sovittava samalla seuraavasta työvaiheesta; aloittaminen ja valmistelevat työt. Rakentaja voi tehdä työmaalla maatäyttöjä sekä juuri- ja lattiavaluja seinäasennuksen jälkeenkin.

Kattoasennuksen laajuudesta ja aikataulusta kannattaa sopia hyvissä ajoin Tuomo Poukkulan kanssa. Porukan työ päättyy konesaumakattoelementtien asennukseen, ellei ole erikseen sovittu lisäasennuksista (päätykolmiot, valoharja, listoitukset).

Normaalitapaus käyttöön alle vuodessa Runkovaiheen jälkeen projekti etenee rakennuttajan palkkaamien rakennusmiesten, lvi- ja putkiurakoitsijoiden ja K-maatalouden sekä tavarantoimittajien erikoisasentajien voimin.

Kokonaisuudessaan navetan rakentaminen kestää 38-48 viikkoa aloituskokouksesta käyttöönottoon, ellei mitään odottamatonta satu. Aikatauluista kiinni pitäminen on erittäin tärkeää, koska jos projekti myöhästyy jo runkovaiheessa, seuraava asennusviikko järjestyy ehkä vasta syksylle.

Myös maksut on aikataulutettu. Asiakkaiden ja rahoittajien toivomuksesta on luotu Maksuposti-käytäntö, jollainen on käytössä myös talopaketeissa. Maksut K-Agrokokonaisuudesta tulevat asiakkaalle 6-7 erässä rakennushankkeen etenemisen mukaan. ■ 3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

51

Säilöviljatornin tekniikkaa Oikein rakennettu Harvestore-tornisiilo on muutakin kuin pelkkä emaloitu terästorni täyttö- ja purkulaitteineen. Tietyt varusteet ja niiden oikea käyttö varmistavat viljan hyvän säilymisen. teksti Anne Penttilä, piirrokset Maatalouskesko ja Harvestore

Paineentasauspussit

Onnistunut Siilon alaosa viljan ilmatiiviiksi tiivis säilöntä Täyttö- ja purkulaitteiden liedellyttää siilolta todelsäksi olennaisia osia tornisiilakin kaasutiiviyttä. Sii- HIILIDIOKSIDIN TARVE lon tekniikassa ovat perustussarja, keuhkot sekä yli- ja aliloon tuodun viljamassan paineventtiili. mikrobi- ja jyvähengi- Ketjualapurkain tys kuluttaa hapen pois Ruuvialapurkain, Perustussarjalla saadaan tiivistettyä siilo ja betonipesiilon ilmatilasta. Hii- pyörivällä yläruuvilla lidioksidipitoisuuden rustus. Ilman sitä siilo saattaa Ruuvialapurkain, alkaa vuotaa ilmaa, koska bekasvu ja hapen puute pyyhkäisyruuvilla estävät viljaa pilaavien toni kutistuu kuivuessaan.

Kuljetin valumuotissa mikrobien toiminnan.

Perustussarjaan Kiertävä ruuvipurkain Hapen loputtua hiikuuluu myös kauvat ja bakteerit jatkavat kalo alapurkaimelhiilidioksidin muodosle, jonka ansiosta Sorastus väh. 500 mm tusta. Maitohapon tuopurkain voidaan tanto lisääntyy merkittarvittaessa ottävästi vasta yli 22 % taa pois siilosta viljankosteudessa. Siilon huoltoa varten tai ruuMyös purkaimen tyypillä on merkitystä hiilidioksiditarpeeseen, sitä täytön ja sulkemisen jälkeen vipurkain vaihtaa kethavainnollistaa oheinen piirros. Ketjupurkaimella viljamassa putoaa jualapurkaimeen. sinne voidaan lisätä hiilitasaisesti alaspäin. Ruuvipurkain pyörivällä yläruuvilla purkaa eniten keskeltä, mutta yläruuvi ottaa myös reunoilta koko ajan. Ruuvipurkain Valmetal-alapurdioksidia. pyyhkäisyruuvilla purkaa valuttamalla keskeltä. kain on mahdollista asentaa perustussarTäyttö ja jaan. Perustussarja tyhjennys Siilo täytetään yläkautta jonostaa ruuvia hieman ko lietsolla tai elevaattorilla ja jyvät voivat olla joko kokonaisia ylöspäin, jolloin pohjalle jää hieman viljaa.

– Tällä hetkellä iso osa tornin hankkivista upottaa purkaimen tai murskattuja. Viljaan voidaan käyttää säilöntäaineita haluttaessa, esimerkiksi AIV-liuosta 3 l tuoretonnille, mutta yleensä se ei betonin sisään, jolloin myös ruuvi on lähempänä pohjaa. Molemole välttämätöntä. piin tapoihin on perustuspiirrokset, mutta huonona puolena on, Vilja puretaan alakautta joko kaksoisruuvipurkaimella tai ket- ettei purkainta saada siilosta pois, kertoo tornisiilojen tuotepäällikkö Petteri Virtanen. jualapurkaimella.

Kaksoisruuvipurkaimella viljan maksimikosteus on 25 %.

Ketjualapurkain toimii myös märällä, murskesäilötyllä tai jää- Keuhkojakin tarvitaan tyneellä viljalla.

Keuhkot, eli siilon sisällä yläosassa sijaitseva suuri muovipusKokonaisina jyvinä säilöminen lienee yleisempää, mutta si, estävät hapen pääsyn siilon sisään lämpötilan vaihtuessa ulmyös murskevilja sopii monella tavalla tornisäilöntään. Vilja kona. Varsinkin syksyllä päivän ja yön välinen lämpötilaero on voi olla selvästi kosteampaa, 35-45 %, ja kosteus sekä murskaus varsin suuri. edesauttavat tiivistymistä ja parantavat säilyvyyttä. Myös maitoJollei siilossa ole pussia, päivän lämmössä siilon sisällä olevat happokäyminen on runsasta. kaasut laajenevat. Siiloon muodostuu ylipaine, joka etsii tiensä

52

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

ulos mistä tahansa. Yön viileydessä kaasut puolestaan supistuvat, jolloin säiliöön muodostuu alipaine ja ilmaa virtaa sisään. Tämä sisään-uloshengitys laimentaa hiilidioksisia ja tuo siiloon happea, joka lisää virhekäymisiä aiheuttavien mikrobien toimintaa.

Pussin tehtävänä on puristua kokoon siilon sisällä olevasta ylipaineesta, jolloin ilmaa poistuu pussin sisältä venttiilin kautta ulos. Ja vastaavasti pussi laajenee alipaineessa ottaen venttiilin kautta sisäänsä ilmaa, eli hengittää vuoroin sisään ja ulos.

Koska pussi tasaa paine-eron, ei viljan purkaminenkaan aiheuta hiilidioksidin poistumista tai ilman ”sisäänhengitystä” purkuaukon kautta.

Yli- ja alipaineventtiiliä tarvitaan, koska viljan pinnan laskiessa keuhkojen kapasiteetti ei enää riitä. Venttiili päästää ilmaa siiloon, hiilidioksidipatjan päälle, silloin kuin alipaine nousee tietylle tasolle.

– Valmistajan ohjeiden mukaisesti rakennetulla ja varustetulla siilolla pystytään parantamaan viljan säilymistä oleellisesti.

Edellä mainittuja siilon lisäosia toimittaa ainoastaan Maatalouskesko, joka on Harvestore-siilojen valtuutettu jälleenmyyjä Suomessa, huomauttaa Virtanen.

Hiilidioksidille ei sääntöjä Hiilidioksidin lisäämiselle on vaikea antaa täsmällisiä ohjeita, koska lisäystarve riippuu viljan kosteudesta ja siilon täyttöasteesta, kertoo Virtanen.

– Viime vuosina viljan kosteus on ollut alle 20 %. Tällöin hiilidioksidikaasua on lisättävä, jotta happi poistuu siilosta. Jos vilja on yli 20-prosenttista, niin kaasua pitää lisätä vain vähän, koska luontainen käyminen syrjäyttää hapen ja muodostaa hiilidioksidia tarpeeksi.

Ilmaa raskaampi hiilidioksidi muodostaa patjan viljakerroksen päälle. Siilon jääminen vajaaksi lisää hiilidioksidin käyttötarvetta.

Syksyllä täytön yhteydessä siiloon voi muodostua kondenssivettä. Syynä on viljan lisääminen siiloon, jonka seinämät ovat lämpimät.

– Jos siilo on liian iso suhteessa säilöttävään viljamäärään, muodostuu kondenssivettä varmasti. Jos siilo on ilmatiivis, niin vilja ei kuitenkaan pääse pilaantumaan hapettomassa ympäristössä.

Asennuksen jälkeen Maatalouskesko antaa siilon ja sen laitteiden käyttöopastuksen. Esimerkiksi lastauksessa on hyvin tärkeää käyttää välillä alapurkainta, jottei se jumiudu viljamassan painosta. ■

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

53

KAUPASSA

Savonlinnan K-maatalous esitteli

Uuden myymälän Uusi Savonlinnan K-maatalous avattiin lupaavissa tunnelmissa, kun avajaispäivänä kävi noin tuhat asiakasta tutustumassa uusiin tiloihin sekä esillä olleisiin tuotteisiin. teksti ja kuvat Tuomo Kautonen

Kauniissa kevätsäässä kääntyi moni keskustelu pian alkaviin kesätöihin ja tarviketilauksia tehtiin kaiken päivää.

– Maatalouskaupassa kysyntä vilkastuu aina kevättä kohti ja erityisesti touko-kesäkuussa on pystyttävä vastaamaan viljelijöiden nopeisiinkin tarpeisiin, sanoo Savonlinnan K-maatalouden myyntipäällikkö Esa Alenius, joka on toiminut yksitoista vuotta esimiestehtävissä Savonlinnan myymälässä.

– Vaikka viljelijöiden määrä on vähentynyt vuosien kuluessa huomattavasti, on samaan aikaan tilakoko kasvanut ja maatalousmyynti hiljalleen lisääntynyt.

Savonlinnan K-maatalous-toimipisteessä palvelevat asiakkaita (vasemmalta) varaosamyyjä Ari Honkonen, tarvikemyyjä Ismo Turtiainen, traktorimyyjä Matti Gröhn, konemyyjä Jouni Suppola ja myyntipäällikkö Esa Alenius.

54

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

Savonlinnan myymälän avajaisissa kävi noin tuhat asiakasta.

Esa Alenius tapasi avajaishulinassa maidontuottajat Pekka Laamasen Punkaharjulta (vas.) ja Jouko Makkosen Savonrannalta (oik). Makkonen on hankkinut äskettäin Deutz-Fahrtraktorin.

Enemmän tilaa kaupungin laidalla Palvelupiste sijaitsee sopivasti kaupungin laitamilla. Vanhan myymälän paikka aivan kaupungin keskustassa aiheutti ongelmia niin parkkipaikkojen kuin esittelytilojenkin suhteen.

Uuden myymälän 350 lattianeliöön on koottu kattava valikoima maatalouden tarvikkeita. Neuvotteluja voidaan käydä erillisissä tiloissa ja avaralla pihalla on esillä työkoneita sekä rivi myytäviä jyhkeitä traktoreita.

Lähistöllä olevaa muuta maatalouskauppaa Alenius pitää sekä asiakkaiden että myyjien kannalta myönteisenä asiana.

– Asiakkaat ovat tottuneet vertailemaan tuotteita.

Netti- ja puhelintilaukset lisääntyneet Maatalouskauppa on muuttunut myös siten, että enää ei tarvita valtaisia välivarastoja. Hyvin suuri osa tuotteista kuljetetaan suoraan tehtailta tai keskusvarastoista maatiloille.

Nettitilausten osuus on lisääntynyt etenkin nuoren viljelijäpolven keskuudessa ja puhelintilaukset ovat muuttaneet kaupan luonnetta. Tyypillisinä puhelintilaustuotteina Alenius pitää polttoöljyä ja rehuja, joissa toimitaan useimmiten vuosisopimusten pohjalta. Varaston täydennykset hoitaa Keskon suunta-auto kahdesti viikossa ja rehuja toimitetaan sekä suoraan tuottajille että käsivarastoon vähintään kerran viikossa.

Savonlinnan myymälässä palvellaan asiakkaita neljän myyjän voimin. Traktorimyyjän toimialueeseen kuuluu myös Mikkelin seutu. Navetoiden ja muiden suurten tuotantorakennusten rakentamisprojektit hoidetaan yhdessä Kuopion runkopisteen erikoistuneiden myyjien kanssa. ■ 3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

55

Nyt AJANKOHTAISTA

AIV säilöö laaturehun

■ Laadukas säilörehu on yksi karjatilan tärkeimmistä ruokinnallisista tekijöistä. Onnistunut säilörehu on monen tekijän summa, mutta hyvää säilörehua ei voi tehdä ilman säilöntäainetta. AIV-säilöntä on säilörehun laatuvakuutus alle kahden sentin kustannuksella rehuyksikköä kohti. Sen merkityksestä kertovat myös tuoreimman Artturi-säilörehukilpailun tulokset: 14 yhteensä 15 loppukilpailuun päässeestä säilöi rehunsa muurahaishappopohjaisilla aineilla.

AIV-tuoteperheestä löytyy sopiva kaikille kuiva-aineille ja korjuutavoille. AIV Ässä sopii käytettäväksi kaikkeen esikuivattuun rehuun kuiva-ainepitoisuudesta riippumatta, mikä on hyvä esimerkiksi epävakaisissa korjuusäissä.

Käyttömäärästä 5 l/t ei pidä tinkiä, huonoissa korjuuoloissa voi olla syytä käyttää suurempiakin määriä. Säilöntäaineen menekkiä kannattaa seurata myös rehunteon aikana. Nykyaikaiset AIV-säilöntäaineet eivät syövytä koneita tai polta ihoa kuten vanhat. Silti niitä kannattaa käsitellä huolellisesti ja käyttää riittävää suojavarustusta.

Tumen käyttäjäkoulutuksessa keväällä oli ennätysmäinen osanotto, lähes 200 tiedonhaluista maatalousyrittäjää.

Uutta suuriin Murska-myllyihin

■ Suuriin, traktorikäyttöisiin Murska-myllyihin on kehitetty muutamia työtä helpottavia uusia ominaisuuksia.

Säkkinostimen vinssi helpottaa säkin asentamista pakkauskartiolle. Keskusvoitelunipat tuovat voitelunipat keskitetysti etupaneeliin. Rasvaus tulee tehtyä, kun nippoja ei tarvitse etsiä, mikä pidentää laakereiden kestoikää. Suljettu hydraulipiiri pitää valssin säädössään vaikeissakin olosuhteissa. Lisäksi happo voidaan lisätä suuttimilla suoraan valssien välistä putoavaan viljaan, jolloin se sekoittuu tasaisesti viljamassaan.

Kiristekalvojen hylsyt voi taas toimittaa 46 K-maatalous-myymälään.

Kierrättäjien kesken arvotaan kylpyläviikonloppu Ikaalisiin.

Massey Ferguson Halikkoon

■ Juha Ahlroos Halikosta voitti Massey Ferguson 6400 –sarjan traktorin kolmeksi viikoksi käyttöönsä tulevana kesänä. MF-arvontaan oli mahdollisuus osallistua K-maatalouden MF VIP-tilaisuuksissa ja kevätmarkkinoilla. Arvontakuponkeja palautettiin yli 8000.

Arvonnan suorittivat AGCO:n edustajat varapääjohtaja John H. V. Bradley (oik. Vice President, Sales EAME sekä Bo Wallin (Director sales Nordic). Onnettarena toimi Outi Manninen Maatalouskeskolta.

56

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

Noukinvaunut uudistuivat ■ Claas Quantum 4700- ja 5800sarjan noukinvaunut uudistuivat tälle korjuukaudelle. Vaunuissa on roottorisulloja ja tilavuudet ovat 28–40 m³. Pienintä 3500-mallia tuodaan maahan ns. P-mallina eli ilman peräpurkukeloja. Suuremmat mallit on saatavana myös purkukeloilla, S-mallina.

32-kuutioisen 4700 P/S -noukinvaunun roottorivoimansiirto on suljettu ja hammaspyörärakenteinen. Claas-sullojaroottori on järeä, voimakkaasti kierteinen, 9-sorminen ja varustettu ns. tuplasormistolla ja 33 leikkuuterällä. Tämä takaa hyvän ja tasalaatuisen silpun.

Kapea Slim Line -vetoaisa helpottaa vaunun käyttöä ja päisteajoa. Vaunun akselikantavuus on 16 tonnia ja teli ohjautuva.

Quantum 5800 -vaunun 37 kuution lavatilavuus nielaisee parhaimmillaan lähes hehtaarin rehut kerralla. Vaunun ohjautuva akselisto kantaa 18 tonnia. Uusi 40 terän teräpalkki ja roottori tuplasormistolla tekevät lyhyttä ja tasalaatuista silppua.

Vaunussa on myös uusi, leveämpi, 2metrinen noukin, joka tehostaa korjuuta ja antaa lisää pelivaraa noukittaessa erikokoisia ja -levyisiä karhoja.

Nyt

Kaikki mitä tarvitset

■

Suomen laajimman kanta-asiakasohjelman K-Plussan uudistus käynnistyi toukokuun alussa. OP-yhteistyön myötä markkinoille tulevat Plussa-ominaisuudella varustetut OP-Visa- ja OP-Visa Electron-kortit sekä uusi, kansainvälinen ja vuosimaksuton K-Plussa MasterCard.

Plussa-ominaisuuden kortteihinsa hankkineet OP-ryhmän asiakkaat saavat 0,5 %:n lisäedun K-ruokakaupoista vuoden 2007 loppuun saakka.

Erilaiset asiakasohjelmat ovat ketjukohtaisia etuja. K-maatalous-ketjussa on kauppa- ja ketjukohtaisia K-Plussatarjouksia, joissa K-Plussa-kortilla saa vähintään 10 % edun. Piste-etuja kertyy myymälästä tai myymälän varastosta tapahtuvasta käteismyynnistä.

Kumppanuus OP-ryhmän kanssa koskee myös yhteistyötä vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa, myös Pohjolan vakuutuksista saa Plussa-pisteitä. ”K-Plussa-superkortti”-uudistus koskee 3,5 miljoonaa K-Plussa-asiakasta.

Jatkossa useimmille riittää yksi kortti maksamiseen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Piste-edut voi myös tallettaa euroina pankkitililleen pankista riippumatta. Se onnistuu ilmoittamalla pankkitili K-

Lannoitteet tukiehtojen mukaisiksi

Jo 40 K-ympäristökauppaa

■

■

Uusi lannoitevuosi käynnistyy heinäkuun alusta ja uudet ympäristötukiehdot vaikuttavat lannoitevalintoihin. Perustason mukaisen lannoituksen poistuessa noin puolet tiloista joutuu isomman muutoksen eteen. Kemira GrowHow on päivittänyt lannoitevalikoimaansa vastaamaan uusia vaatimuksia.

Peltokasvien Y-tuotteet sopivat viljoille, nurmikasveille, sokerijuurikkaalle, öljykasveille ja herneelle. Syysviljalle löytyy ehtojen mukainen lannoitus yhdistämällä syys- ja kevätlannoitus sopivaksi kokonaisuudeksi.

Perunalle ja avomaan puutarhakasveille ovat hiveniä sisältävät Peruna- ja Puutarha-sarjat.

Koska sallittuja fosforimääriä on laskettu, muutaman lannoitteen typpipitoisuutta nostettiin. Vähemmällä määrällä saadaan yhtä paljon typpeä mutta vähemmän fosforia /ha, mikä on etu kiireisenä kylvöaikana ja tuo säästöä rahtilaskuun.

Hivenpitoisia peltotuotteita ovat Pellon hiven Y1 sekä erityisesti sokerijuurikkaalle Pellon hiven Y 2 ja Pellon hiven NK, joka on fosforiton. Ne sopivat muillekin hivenlannoitusta kaipaaville kasveille ja esim.

Pellon hiven Y 2 Pohjanmaan mangaanin puutteesta kärsivillä lohkoille.

Kahdeksan uutta K-maatalous- ja rautakauppaa sai K-ympäristökauppadiplomin osoituksena ympäristöä säästävästä toiminnastaan: K-maatalous Koskelan toimipisteet Kannuksessa, Kokkolassa ja Toholammilla, K-maalous Porvoo, Rautia K-maatalous Korpisaari Hämeenlinnasta, Rautia K-maatalous Veljekset Heiskanen Vieremältä, K-rauta K-maatalous Lakkapää Ylitorniolta sekä Rautia Uusikaupunki. Tarkastuksista vastasi K-ryhmän ulkopuolinen ympäristöasiantuntija.

K-ympäristökauppa on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jonka avulla kaupat voivat pienentää omaa ympäristökuormitustaan ja auttaa

AJANKOHTAISTA

Plussan asiakaspalveluun: www.plussa. com /palautekanava tai puh.

08000-5588.

asiakkaita valitsemaan ympäristömyönteisiä tuotteita.

Maataloudessa korostuu erityisesti asiantunteva palvelu, johon onkin satsattu myymälähenkilökuntaa kouluttamalla. Myös kaupan turvallisuusasiat ovat mallissa mukana.

K-ympäristökauppamalli on hyvin käytännönläheinen. YK:n ympäristöjärjestö UNEP ja Kansainvälinen kauppakamari ICC valitsivat sen maailman kymmenen parhaan kestävän kehityksen kumppanuusohjelman joukkoon vuonna 2002. Sen jälkeen Kesko on ollut usein esillä esimerkkinä vastuullisesti toimivasta yrityksestä ja se on otettu mukaan kestävän kehityksen indekseihin.

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

57

Puunkorjuuta Indonesiassa, Nokkayhtiöt vie koneita pariinkymmeneen maahan. Viime vuonna traktorityökoneiden viennin osuus oli yli puolet liikevaihdosta.

Nokka-yhtiöt 40 vuotta

Uusia tuotteita ja palkintoja Pohjoismaiden johtaviin traktorityökoneiden ja hydraulisylintereiden valmistajiin lukeutuva Nokka-yhtiöt täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Jorma Nokkala aloitti vuonna 1967 pienimuotoisen maatalouskoneiden tuotannon Viitasaarella Niinilahden kylässä toiminimellä Maatalousmetalli J. Nokkala.

Jorma Nokkala kehitti ensimmäiset koneet kotitilansa tarpeisiin: lumilinko, lannanlevitin ja laidunlypsylaite. Yrityksen myötä tuotevalikoima laajeni, ja merkittäviä tuoteryhmiä ovat olleet mm. tuorerehu- ja heinänkorjuukoneet sekä yleisperävaunut.

Teollisuusneuvos Jorma Nokkala johtaa edelleen Nokka-yhtiöitä, jotka työllistävät yhteensä 110 henkilöä. Liikevaihtoa on 18 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on yli puolet.

Konserniyhtiöistä Nokka Oy valmistaa traktoriin liitettäviä metsäperävaunuja ja -kuormaimia sekä lumilinkoja, Pematic Oy on sylinterien sopimusvalmistaja.

Konsernilla on myös pieni logistiikka- ja kokoonpanoyksikkö Virossa.

Kasvava perheyhtiö 40-vuotisjuhlinta huipentuu juhlallisuuksiin Muuramen tehtailla elo-syyskuun vaihteessa, joissa huomioidaan henkilöstöä sekä yhteistyökumppaneita. Juhlissa mm. julkistetaan yhtiöiden oma Nokkamerkki yritteliäisyydestä.

58

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

Juhlavuoden aikana esitellään tuoteuutuuksia, esimerkiksi kokonaan uuden tyyppinen puuenergian hyödyntämiseen liittyvä tuoteinnovaatio. Lisäksi Pematic Oy:lle otetaan käyttöön tuhat neliötä lisää tuotantotilaa.

Alkuvuonna sekä Pematicin että Nokan liikevaihto on kasvanut huomattavasti tavoitetta enemmän.

Nokka-yhtiöt jatkaa tulevaisuudessakin perheyrityksenä. Pematic Oy:n toimitusjohtaja Petteri Nokkala nimitettiin syksyllä myös koko konsernin varatoimitusjohtajaksi ja Timo Nokkala on Nokka Oy:n varatoimitusjohtaja.

Tulevaisuuden tuotekehitystä Nokka-yhtiöt vastaa markkinoiden haasteisiin räätälöivällä konseptillaan.

– Asiakastarpeet pyritään ennakoimaan kehittämällä eri markkina-alueiden tuotantomenetelmiin ja -kulttuureihin sopivia koneita ja laitteita, toteaa Nokka Oy: n toimitusjohtaja Lassi Pesonen.

Tuotteet tehdään aina nimetyille loppuasiakkaille, valmiit koneet eivät odota

varastossa. Tulevaisuuden haasteita ovat tuotannon tehostaminen, kapasiteetin kasvattaminen ja toimitusaikojen lyhentäminen. Lopputuotteissa strategiana on tuoteominaisuuksien kehittäminen ja monipuolistaminen edelleen.

– Laitteiden kytkennän helppous ja käytön keveys sekä tietotekniikan hyödyntäminen nousevat lähivuosina merkittäviksi kehityssuunniksi. Esimerkiksi kuormain voidaan opettaa toistamaan tietty liikerata pienellä muutoksella, ja käytössä on silloin automaattikuormain, Petteri Nokkala sanoo.

– Kotimaan kysyntä riittää pitämään toimialan ja yrityksen kasvun vireillä.

Kotimarkkinoille tehdään useimmin monipuolisemmin varusteltuja ja kehittyneempää teknologiaa omaavia tuotteita kuin vientimarkkinoille, jotka puolestaan vetävät enemmän tuotteita. Kun tähän yhdistetään kustannustehokkuuden kasvattaminen ja hyvin lähellä asiakasta tapahtuva tuotekehitys, on Nokka-yhtiöiden menestys turvattu tulevaisuudessakin, näkee Petteri Nokkala. ■

Uusiksi aja

vesak

Viime syksynä Kone-Forumissa esitelty Vama-raivauspää sisältää huomattavan määrän tuoreita näkökulmia vesakoiden raivaamiseen.

Lisäksi laitteen käyttömahdollisuudet ovat totuttua laajemmat. teksti ja kuvat Tuomas Rytky

Lyöntivasteiden muodostaman häkin ansiosta raivauspää voidaan laskea maahan tai estettä vasten. Terät pyörivät häkin suojassa.

Raivauspään sydämen muodostaa hydraulimoottorin pyörittämä pyöreä terälautanen, johon on kiinnitetty kolme terälappua. Laput pyörivät ”pirunkourassa”, joka suojaa teriä ja toimii lyöntivastimena. Vastaterien muodostama kehikko pääsee pyörimään vapaasti. Kehikon ulkopuolella toisella laidalla on suoja, joka estää leikkuusilpun lentämisen laitetta käyttävää konetta kohti.

Varsinaisen leikkuupään yläpuolella on tilttinivel, jolla päätä voidaan kallistaa 90 astetta ylös- ja 30 astetta alaspäin. Kokonaisuus kiinnitetään tapilla kuormaimen kourankääntäjään. Kääntäjän ja tiltin ansiosta pää saadaan mihin tahansa kulmaan, eli sen käyttökelpoisuus ei riipu maaston muodosta. Lisäksi tiltin suuri kääntökulma ylöspäin mahdollistaa puiden pystykarsinnan.

Raivauspää täynnä yksityiskohtia Terälappujen kehittämiseksi on ponnisteltu Vamalla pitkään. Terä on voimakkaasti kolmionmuotoinen ja leikkaava terä jatkuu myös kiinnityspisteen taakse. Keskipakovoiman oikaisema terä väistää hyvin liian kovaa kohdetta. Muotonsa ansiosta pyörivän lautasen sisälle muodostuu pyöreä terä, joka murskaa vesakkoa tehokkaasti. Laitteella voidaankin murskata kokonaisia runko-

Terien muotoilu on yksi Vama-raivauspään innovaatioista.

Leikkaava pinta jatkuu kiinnityspisteen taakse, mikä mahdollistaa tehokkaan raivauksen. Kuvasta kannattaa huomata myös jämerä kiinnitys ja voideltava pronssilaakeri.

Vama-raivauspää kaataa jopa 12-senttimetrisen puun. Sen käyttökohteet yltävätkin siten piiriojien raivauksista nuorten metsien kunnostukseen.

60

MAATILAN PIRKKA ■ 3/2007

ateltu

kkoleikkuri ja yksinkertaisesti nostamalla raivauspää puun päälle ja laskemalla se alas.

Terälappujen kiinnitys on järeä. Tavanomaisen läpipulttauksen sijaan lapuissa on vahva kiinnitysakseli, jonka ympärillä on rasvattava pronssilaakeri. Ratkaisu pienentää huomattavasti kulumisen aiheuttamia vaaratilanteita pelkkään pulttikiinnitykseen verrattuna. Lisäksi terälapun painopiste on lähellä akselia, mikä sekin osaltaan vähentää kiinnitykseen kohdistuvaa rasitusta.

Kolmas terälappujen erikoisuus on valmistusprosessi. Lapussa ei ole yhtään hitsisaumaa, eikä sitä ole lämpökäsitelty. Tavoitteena on ollut säilyttää teräksen mahdollisimman suuri lujuus.

Lyöntivasteet muodostavat häkin, jossa terät pyörivät. Koska vasteet kaartuvat lautasen alle, häkki voidaan laskea maahan tai kiveä vasten, eikä terä vielä osu esteeseen. Kaarevuuden ansiosta katkaistava puu vastaa aina kahteen kohtaan. Terälappujen tavoin lyöntivasteet on valmistettu ilman hitsaussaumoja.

Vastaterän vapaa pyörivyys takaa, että katkennut puu poistuu nopeasti leikkuupäästä.

Maltillinen litratuotto riittää Raivauspään käyttämiseen vaaditaan noin 30 litran minuuttituotto ja 170 barin paine. Luvut selittyvät sillä, että käyttöperiaate on raivaussahamainen. Iskeytyessään isoon puuhun kierrokset laskevat, mutta nousevat jälleen vastuksen keventyessä.

Laite kiinnitetään kaivurin tai kuor-

maajan puomistoon. Käytännössä 290 kg painavan pään käyttäminen vaatii kuormaajalta jonkin verran jämeryyttä ja mielellään tuppisovitteisuutta.

Raivauspää roikkuu vapaasti kourankääntäjän päässä, toisin kuin muissa markkinoilla olevissa leikkureissa.

– Perinteisen ratkaisun ongelma on, että murskaimen kulma muuttuu, jos alustakone kallistuu. Näin ollen murskaimen kulmaa pitää säätää koko ajan. Se tekee metsässä työskentelyn erittäin hitaaksi.

Vapaana roikkuva pää säilyttää aina tiltillä ja käännöllä valitun kulmansa alustan epätasaisuuksista ja puomiston kulmista riippumatta. Liikkeitä vaimentaa jarruriipuke, raivauspään kehittäjä, maatalousyrittäjä ja metsäkoneurakoitsija Osmo Palosaari perustelee.

Monipuoliset käyttökohteet Työleveydeltään 90-senttimetrinen Vamaraivauspää soveltuu monipuoliseen työskentelyyn. Koska katkaistavan puun maksimipaksuus on 12 senttimetriä, on laite kuin kotonaan piiriojien ja tienvarsien raivauksissa. Palosaaren mukaan tiivistetysti voi sanoa, että Vama on parhaimmillaan siellä, missä kelamurskaimen ominaisuudet loppuvat.

Laite soveltuu myös vaativampiin olo-

suhteisiin, kuten nuorten metsien harvennukseen tai hakkuuaukeiden loppuraivaukseen. Sillä voisi kuvitella tehtävän myös erikoisympäristönhoitotöitä, koska kääntyvän suojan ansiosta valitut puut on helppo säilyttää ehyinä ja poistaa muu ryteikkö säilytettävien välistä.

Vama-raivauspään käyttöalue ulottuu myös energiapuun korjaamiseen, mikäli toimeksiantaja niin haluaa. Isoa puustoa ei ole mielekästä murskata, vaan se kannattaa kerätä kaatamisen jälkeen talteen.

Pystykarsintamahdollisuudelle löytyy käyttöä lähes kohteessa kuin kohteessa.

Vaman leikkuujälki on vesomisen estämisen kannalta oikeaoppista, sillä terät repivät kannon hajalleen. Revitty kanto kuivuu pitkältä matkalta, eikä näin ollen veso läheskään yhtä voimakkaasti kuin sahaamalla katkaistun puun kanto. ■

Pystykarsintamahdollisuus on käyttökelpoinen monessa työkohteessa. Tiltin ansiosta pää kääntyy 90 astetta ylös- ja 30 astetta alaspäin. Laite roikkuu vapaasti kourankääntäjästä.

Lyöntivasteiden muotoilun ansiosta katkeava puu vastaa aina kahteen kohtaan. Vasteet on kiinnitetty pultein, jottei rakenteeseen tule terästä heikentäviä hitsisaumoja.

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

61

MAATILAN NIKSIT

Maatilan Niksi-Pirkka jatkaa

Lähetä niksi joko sähköpostilla: niksit. maatilanpirkka@ dialogi.fi tai postitse: Maatilan Pirkka, Markkinointiviestintä

Oletko keksinyt työtä helpottavan idean?

Dialogi, Anne Penttilä,

Kerro se meille, niin jaamme sen muidenkin

Pl 410,

lukijoiden iloksi ja hyödyksi! Julkaistuista

00811 Helsinki.

nikseistä maksamme 10 euron palkkion.

Maatilaniksin tulee liittyä maatiloilla, maa- tai metsätaloudessa tai karjanhoidossa tehtävään työhön.

Niksin pitää olla itse keksitty tai keksijän luvalla lähetetty, jolloin palkkion saa keksijä.

Niksin on oltava toteutettavissa suhteellisen helposti ja edullisesti, joko ilman työkaluja tai tavanomaisilla, useimmilta maatiloilta löytyvillä välineillä.

Voit havainnollistaa niksiä digitaalisella valokuvalla tai selkeällä piirroksella. Liitä aina niksin mukaan yhteys- ja pankkitietosi.

3/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

63

Plussa-tarjouksissa etusi on aina vähintään -10% normaalihinnasta

Plussa-etuja saat nyt jo lähes 3000 paikasta. Tilaa Plussan tarjouskirje osoitteesta www.plussa.com. Saat parhaimmat tarjoukset suoraan sähköpostiisi.