MaatilanPirkka0310

MAATILAN NRO 3 SYYSKUU 2010 www.k-maatalous.fi

TILAKOKEMUKSIA: TOOLER, TANDUS JA PROSARO NURMIKONEET KESÄN NÄYTÖKSISSÄ CLEARFIELD VIE RIKAT RYPSIPELLOSTA

U u s i Jy r ä C o m b i St ar

TÄHTI ON SYTTYNYT

TEHOKKAASEEN

JUOLAVEHNÄN TORJUNTAAN!

Uuden sukupolven Envision-teknologialla valmistettu BIO-tyyppinen glyfosaatti

➥ Luotettavampi ja tehokkaampi ➥ Parantunut käyttäjän turvallisuus ➥ Parantunut vesieliöstön turvallisuus ➥ Helpompi käsitellä • 25% enemmän tehoainetta (450g/l) • Ei vesistöetäisyys- ja pohjavesirajoitusta viljellyillä alueilla • Ei vaahtoa

www.k-maatalous.fi

Envisionin viskositeetti on huomattavasti perinteisiä glyfosaatteja alhaisempi. Ominaisuuksiensa ansiosta Envision ei vaahtoa eikä sotke.

Kuvissa vasemmalla perinteinen glyfosaattivalmiste, oikealla Envision.

K-MAATALOUS

YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA Pätee aika monessa asiassa, että yhdessä saadaan aikaan enemmän kuin kukin yksinään. Yksi plus yksi on enemmän kuin osiensa summa. Tässä numerossa on siitä muutama hyvä esimerkki.

Clearfield-rypsinviljelymenetelmän kehitys- ja tutkimustyössä ovat olleet mukana Helsingin yliopisto, Huoltovarmuuskeskus, torjunta-ainevalmistaja BASF, MTT, K-maatalous ja Kmaatalouden koetila. Tuloksena on rypsinviljelymenetelmä, joka vaikuttaa erittäin lupaavalta suomalaisiin olosuhteisiin.

Elintarvike-sarjassa esitellään mansikan ja avomaan vihannesviljelyä harjoittava Hästön tila. Miten monta laadun tekijää tarvitaankaan, ennen kuin mansikkarove tai tillinippu on kuluttajalla. Viljelijäpariskunta korostaa kuluttajapalautteen kuuntelemista. Se on yksi lenkki laadun tuottamisessa.

Dometal esitteli tehdaslaajennuksensa ja uuden, suuren robottihitsausaseman asiakkailleen avointen ovien päivänä. Yritys tekee tiivistä yhteistyötä sekä omien tavarantoimittajiensa, asiakkaidensa että K-maatalouden kanssa. Robottivalmistajakin löytyi omalta kylältä.

Lehdessä on raportit myös kahdesta mielenkiintoisesta rehukonenäytöksestä. Koneiden näkeminen oikeassa työssä pellolla on tärkeää. MTT:n Maaningan tutkimusasema ja Keskipohjanmaan Maaseutuopisto järjestivät hyvät olosuhteet näytöksille.

Mitä nyt sää hieman yritti työntää kapuloita rattaisiin.

Kone-Forum 2010 tulee olemaan varsinainen yhteistyön virstanpylväs. Viiden organisaation yhteinen ponnistus tuottaa varmasti todella mielenkiintoisen näyttelytapahtuman.

Tampereella tavataan!

MAATILAN NRO 3 SYYSKUU 2010 www.k-maatalous.fi

KASVINVILJELY Ajankohtaista viljakaupasta Tiril-ohra Juha Wikströmin tilalla Ringsaker-kaura Eero Kaivolan tilalla Jari Mikkolan kokemuksia Prosarosta Mika Suomen kokemuksia Toolerista Tandus Jukka Kinnusen tilalla Clearfield vie rikat rypsipellosta Uusi Arska korvasi kolme vanhaa kuivuria Bioöljy on tulevaisuutta

14 18 20 22 24 27 31 32 35

KONEET Tumen uusi JycäCombi Star Multiva TopLine Super Aarnio-Wihurin tilalla Hardi Master ja Matrix-ajo-opastin Lemken laajensi, uusi maalaamo Monikäyttöinen Vama-lana polanneterällä Claas uusi Lexionit – kaksi mallisarjaa Dometalille laajennus ja hitsausrobotti Claasin ja Elhon nurmikoneuutuudet

36 40 42 45 46 48 51 52

VAKIOT TRAKTORI

Portaaton voimansiirto ratkaisi hankinnan

4

HUOLTO

Nurmikonehuoltajat koulun penkillä

8

YRITYSTERVEISIÄ

Farmokselta

13

ELINTARVIKE-SARJASSA

Vihannesviljelijät Krista ja Janne Eriksson AJANKOHTAISTA NYT TAPAHTUMAT NYT Tulossa: Kone-Forum

Anne Penttilä anne.penttilä@dialogi.fi

28 10 56 59

KAUPPIAS

Kari Yrjölä, Kouvola ja Lappeenranta

69

KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730 ULKOASU Jukka Antikainen TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jorma Mattinen, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller MEDIATILAN MYYNTI Mediamyynti, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI K-maatalous OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 71 PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.fi 3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 3

Punkaharjulaisen karjatilan rinnepelloilla tarvitaan voimaa, etenkin lietteen multauksessa.

4 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

OMA MAA MASSIKKA

MERKKI VAIHTUI Useampia vuosikymmeniä merkkiuskollisena pysytelleelle traktorimerkin vaihtaminen ei ole pikkujuttu. Sen koki viime talvena punkaharjulainen Kimmo Kaskinen, joka vaihtoi uuteen 8600-sarjan Massey Fergusoniin. vaihtuu suurin osa entiseen koneeseen liittyvää sosiaalista ympäristöä, myyjät ja huoltomiehet. Työkaluun pitää kuitenkin suhtautua taloudellisesti ja teknillisesti ja unohtaa muut seikat. Meilläkin oli edellinen merkki ollut jo viisikymmentäluvulta lähtien, Kimmo toteaa.

- Kyllähän tätä kauppaa väännettiin melko pitkään ja välillä meinasin jo luopua koko jutusta, mutta lopulta päätös syntyi melko nopeasti.

– KONEEN LISÄKSI

uuteen koneeseensa Kimmo on ollut tyytyväinen. Reilun 350 tunnin jälkeen meno maistuu ja ongelmat ovat olleet vähäisiä. Suurimpana syynä traktorin vaihtoon hän mainitsee uuden MF 8660:n portaattoman voimansiirron. Aikaisemman merkin voimansiirto ei enää täysin vastannut tarpeita.

Toinen iso tekijä kaupassa oli Fergun panoraamaohjaamo. Ollessani menossa Kimmon luo jutun tekoon, jouduin ajamaan kappaleen matkaa hänen perästään. Ihmettelin siinä ohjaamon huojumista.

Kimmo naureskeli, että tykkää pitää ohjaamon jousituksen kaikkein löysimmässä asennossa ja istuimen kaikki joustot päällä.

- Kyllä siinä varmaan herkemmälle tulisi meritaudin oireiKEVÄÄLLÄ TULLEESEEN

ta. Ohjaamo on tärkeä jaksamisen kannalta. Kun tekee pitkää päivää, tulee tuosta ohjaamosta vielä hyvissä voimissa, Kimmo hymyilee.

– Ohjaamon jousituksen säätöalue on laaja ja kovimmassa säädössään se on ainakin minulle liian jäykkä. Ohjaamosta näkee ulos joka suuntaan erinomaisesti. Lisäksi traktori on niin ketterä, että helposti unohtaa sen todellisen koon. ja moottorin yhteistyöstä huolehtii DTM-järjestelmä, jolla optimoidaan moottorin tehoa tarpeen mukaan. Polttoainetta säästyy, kun moottorista ei oteta voimaa turhan takia.

Toinen ympäristöä ja polttoainetta säästävä järjestelmä on urearuiskutus eli SCR-järjestelmä.

Kimmo sanoi olevansa taipuvainen uskomaan valmistajan ja myyjän kertomaa, että moottori toimii paremmalla hyötysuhteella.

Tiukentuneiden päästömääräysten takia moottorin teho ja polttoainetalous ei ole aina paras mahdollinen, koska typen oksidien takia moottorin palamistapahtumaa joudutaan ”keinotekoisesti” rajoittamaan, eli palamislämpötilaa alentamaan.

SCR-järjestelmää käytettäessä urearuiskutuksella hajotetaan pakokaasun sisältämiä typen oksideja harmittomiksi aineiksi, vedeksi VAIHTEISTON

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 5

OHJAAMO ON TÄRKEÄ JAKSAMISEN KANNALTA. ja typpikaasuksi. Tällöin moottorin palamistapahtuma voidaan optimoida käytön kannalta parhaaseen mahdolliseen tilaan. Raskas liikenne käyttää samanlaista tekniikkaa.

Traktoreissakin SCR tulee yleistymään seuraavien päästömääräysten astuessa voimaan vuoden 2011 alussa. Ne koskevat yli 130 kW (noin 174 hv) koneita.

Kimmo on erittäin tyytyväinen uuden traktorinsa polttoainetalouteen. Toisella rehusadolla kulutus jäi hieman alle 16 litran tunnissa. Lukemaa hän pitää alhaisena, ottaen huomioon koneen koon ja pitkän, keskimäärin seitsemän kilometrin ajomatkan. Koneen maksimiteho on peräti 295 hv. Urealiuoksen kulutusta ja kustannusta hän ei pidä merkittävänä, koska sitä ­kuluu vähän ja sitä on paikkakunnalla helposti saatavilla. pihapiirissä katselee ympärilleen, ymmärtää helposti miksi taloon on hankittu tavallista suurempi traktori. Rinnepellot vaativat jo sinällään vähintään 50 hv tehokkaamman traktorin kuin tasaisemmat pellot.

Kimmo kertoo käyttävänsä traktoria kesällä pääasiassa lietteen ajoon ja säilörehun korjuuseen sekä lannoitteen levitykseen. Muina aikoina tehdään maansiirtotöitä ja lumenaurausta.

Kaikkein kovimmille uusi kone joutuu lietevaunun edessä. Kahdeksan metrin multain kuormittaa etenkin ylämäkeen noustessa melkoisesti. Osa töistä on urakointia.

Suuremmat murheet ovat loistaneet poissaolollaan, vaikka uudessa koneessa niitä joskus saattaa käyttöönottovaiheessa tullakin. Ainoa viaksi laskettava vaiva on ollut polttoainetankin väliletku, joka alkoi vuotaa. Se saatiin kuitenkin kotikonstein kuntoon ja parempi korjaus tehdään seuraavassa huollossa.

Huollon vaihtuminen olikin loppujen lopuksi se suurin muutos merkin vaihdoksen yhteydessä. Uusi huoltoliike on kuitenkin asiansa osaava firma. e KUN TILAN

Teksti ja kuvat Seppo Nykänen 6 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

Kesätyöntekijä Elina Pennanen on tehnyt tilan töitä Massikalla ja on tyytyväinen koneeseen.

SRC-järjestelmän toimintaperiaate. Urealiuos (AdBlue) hoitaa typen oksidit vasta moottorin palotapahtuman jälkeen.

Suorakylväjille ja minimimuokkaukseen.

POTILA OLKIÄES

Suorakylväjille ja minimimuokkaukseen - oljet ja ruumenet tasaiseksi kerrokseksi maan pintaan • Edistää tasaisempaa orastumista • edistää olkimassan hajoamista • pelto kuivaa ja lämpenee tasaisemmin ja nopeammin • 6 m ja 8 m hinattavat mallit • Avara rakenne ja tarkka työsyvyyden säätö

Potila H 0 OH 6 0

,0 0 4 .

12 %) lv. 23 (sis a kulut . + toim

Potila OH 800 H Olkiäes 14.200,-

(Sis. alv 23%) + toim.kulut Rajoitettu erä.

Farmi Forest CH 260 Vaativan käyttäjän hakkuri

260x320 mm syöttöaukko, vino puun rullasyöttö ja 3-vaihehaketus erottavat Farmin omaan luokkaansa

Tilaa konekatos nyt, saat sen vielä syksyksi!

Laadukkaat Tuhti-konekatokset Edullista säilytystilaa!

KS10 Tuhti 13,5 m x 10,2 m

• stokerikelpoinen hake kaikesta puusta • erinomainen puhallusteho • vankka kotelorakenne, 2-rivinen erikoislaakerointi

) lv 23% (sis. a .kulut +toim

Farmi Forest CH 380 hakkuri Urakointiin ja kimppakoneeksi

,0 4 5 .

8

• Tuhti konekatosten edullisuus suhteessa monipuolisiin käyttötarkoituksiin ja sen toimivuuteen on erinomainen!

• Hallien ja konekatosten hinnat ovat nousussa. Kun tilaat KS 6, 8 tai 10 30.9.2010 mennessä, saat sen vielä "vanhaan hintaan". Konekatos toimitetaan asiakkaalle 30.11.2010 mennessä.

Huom! Hinta sisältää kehät, kiinnikkeet ja katto sekä seinäpellit. Perustukset, pystytys ja ovet eivät sisälly hintaan. Tarjous voimassa 30.9.2010 asti.

• tehokas teräksinen syöttökuljetin • hyvänlaatuinen hake nopeasti pienellä polttoainekulutuksella, keskituotos 1m3/min • syöttöaukko 380x420 mm

Kolmivaihehaketuksen periaate: 1.Ensiöleikkaus 2.Lastun murto 3.Risunmurskaus

K-MAATALOUS

Huoltoyrittäjät saivat keväällä lisäoppia Claasin heinäkoneiden, JF Stoll -apevaunujen ja Bögballe-keskipakolevitinten huoltoon ja korjaukseen. Nykyaikainen työkone on teknisesti erittäin kehittynyt laite.

Tommi Tervo opastaa Claasin pyöröpaalaimien saloihin, huoltomiehet kuuntelevat.

NURMIKONEIDEN HUOLTOKOULUTUKSESSA sisältävät yhä enemmän automatiikkaa, joka on yleensä toteutettu mikroprosessoriohjauksella. Se käskyttää sähköllä ja hydrauliikalla­­toimivia komponentteja. Usein tarvitaan erilaisia antureita, jotka toteavat lämpötilan, asennon, nopeuden ja vääntövoiman halutuissa koh­teissa.

Huoltoinsinööri Henrik Lindströmin mukaan Rautakeskossa on huomattu, että huoltohenkilökuntaa on koulutettava jatkuvasti, jotta se pysyisi ajan tasalla.

- Uutuuskoneita ilmestyy markkinoille vuosittain, aina hieman uudistuneella automatiikalMAATALOUSKONEET

8 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

la ryyditettynä. Vanhoissakin malleissa ilmenee ajan mittaan tietyille tyypeille ominaisia seikkoja, joista on hyvä jakaa tietoa kentän huoltohenkilöstölle.

SEINÄJOEN K ­ ESKUSVARASTOLLA

pidettiin maaliskuussa huoltoyrittäjien kaksipäiväinen koulutustilaisuus. Ensimmäisenä päivänä ­siihen osallistuivat lähes kaikki Claasin koneisiin erikoistuneet huoltoyrittäjät, kaikkiaan 28 kappaletta. Toinen päivä oli omistettu JF Stollin apevaunuille ja Bögballen keskipakolevittimille. Kattava osanotto kertoo, että huoltoyrittäjät arvostavat koulutusta ja pitävät

sitä välttämättömänä. Rautakeskon kumppaneina on kaikkiaan 60 työkoneisiin perehtynyttä huoltoyrittäjää.

Koulutus koski pientä osaa Claasin valmistamista heinäkoneista, nimittäin Rollant 355 RC, Rollant 355 RC Uniwrap ja Rollant 455 RC Uniwrap -pyöröpaalaimia sekä Quantum 4700P -noukintavaunua. Huoltoinsinööri Tommi Tervo huolehti noukinvaunukoulutuksesta, Henrik Lindström paneutui pyöröpaalaimiin.

Toimittaja koetti epätoivoisesti pysyä kärryillä koulutuksen eri vaiheissa. Konemiehen tausta auttoi tovin, mutta viimeistään säh-

VARAOSAT • HUOLTOYRITTÄJÄT • HUOLTOPALVELUT

HUOLTO

KONEIDEN SUJUVA JA TEHOKAS KÄYTTÖ ON YHÄ TÄRKEÄMPÄÄ. köhydrauliikkaan pureutuminen tipautti toimittajan surkeasti kärryiltä. Auran säädöt tässä vielä hallitaan, mutta paalaimet on suosiolla jätettävä osaavien käsiin. On tärkeää huomata, että nykyaikaisimmat maatalouskoneet alkavat olla teknisesti erittäin kehittyneitä.

Niitä ei kuka tahansa enää hallitse. on parasta huoltoa. Lindström antoi muutamia vinkkejä käyttäjille, kun niitä pyydettiin. Hän painotti käyttöohjakirjan lukemisen tärkeyttä. Se saattaa hätäisimpiä ärsyttää. Silti on edelleen niin, että aivan liian suuri osa ongelmista syntyy koneen virheellisestä käytöstä.

– Eri malleja ei välttämättä käytetä aivan samalla tavalla. On tärkeää huomata tällaiset erot ja tavallaan oppia välttämään käyttötapoja, jotka sopivat vanhalle mallille, mutta eivät enää uudelle.

ENNAKOIVA HUOLTO

Käärinnän limityksen säätö on yhdistelmäpaalaimen tärkeimpiä säätöjä. Se kannattaa tehdä huolella ensimmäisten paalien kanssa. Mikäli säätö unohtuu tai ei ole muuten kohdallaan, voi tuloksena olla niin sanottuja raitapaaleja.

Lindströmin mukaan huoltomiehiä ei enää kouluteta pelkästään koneiden korjaamiseen. Koneiden sujuva ja tehokas käyttö on yhä tärkeämpää.

Asiakasta koulutetaan ­tilalla koneen luovutushuollon yhteydessä: K-huollon huoltomies käy koneen läpi asiakkaan kanssa ja varmistaa sen yhteensopivuuden traktorin kanssa. Esimerkiksi oikea virran syöttö ja hydrauliikan tuotto takaavat hyvän liikkeellelähdön niin noukinvaunulle kuin paalaimillekin. e Teksti ja kuvat J us s i K n u u t t i l a

Lindströmin huoltovinkit: • Kauden päätteeksi kannattaa pestä säilöntäaineet tarkkaan pois. Painepesuria ei työssä tarvita. Paineilmalla saadaan pölyt irti ja vesiletku huuhtelee loput.

• Kun kone rasvataan sen ollessa vielä lämmin, voiteluaine tunkeutuu parhaiten joka paikkaan.

Se poistaa myös pesun mahdollisesti jättämän kosteuden esimerkiksi laakereista.

• Säilytyspaikkana kuiva katon alusta on paras. Monitorit on syytä viedä talveksi sisätiloihin.

Näillä toimilla varmistetaan, että keväällä on käytössä siisti ja varmatoiminen kone.

KLAPINTEKO KANNATTAA AINA!

Hakki Pilke 1X

Suurillekin puille!

• Maks. 37 cm puulle • Iso 6,9 tn halkaisusylinteri • Autom. halkaisun nopeutusventtiili • Teräketjukatkaisu, 2,2 m syöttökuljetin • HakkiPilke Green Speed (max. 42 cm puulle)

Hakki-Pilke 2X S+

Hakki Pilke 60 OH pyöröterällä

• hydr. 5,6 tn sylinteri • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokuljetin 3,2 m • Hydraulinen hammasrullasyöttö • Traktori tai sähkömoott.

- koko puu helposti klapeiksi • Katkaisu 13” laipalla - helppo huoltaa käyttöisenä • Halkaisu 2 sylinterillä ja siirto 4 m:n • Täyttää kaikki uusimmat työturvallisuusmääräykset kuljettimella

Nopeaan ja helppoon klapintekoon!

Hakki Pilke Eagle klapisirkkelit

• katkaisu pyöröterällä, halkaisu ruuvilla

Hakki Pilke BigX • Ammattimaiseen myyntipuun tekoon • Nopea ja luotettava pilketehdas

K-MAATALOUS

AJANKOHTAISTA NYT

EI PUUTU PAKKI Kruunupyyläinen Åsbro Mjölk hankki käyttöönsä Suomen ensimmäisen Claas Xerion -traktorin. VC-mallin 180 astetta kääntyvä ohjaamo, vahva oma runko, johon on integroitu taka- ja etunostolaitteet, sekä renkaiden suuri kantopinta-ala mahdollistavat työlaitteiden ja suurikokoisten säiliöiden asentamisen traktorin päälle. Xerionin ajonopeus on molempiin suuntiin yhtä suuri, maksimissaan 50 km/h. Koneessa on vakiona nelipyöräohjaus ja konetta voidaan ajaa eri pyöräasennoissa. Kääntösäde on vain vähän yli kuusi metriä.

Claas varustaa Xerionit yhteistyössä työkonevalmistajien kanssa esimerkiksi lietteenajoon, rehunkorjuuseen, muokkaukseen, kylvöön, ruiskutukseen, hakkeen valmistukseen, perävaunukäyttöön tai lumen auraukseen. Åsbro Mjölkin koneessa on SGT:n lietelantavarustus ja Bomechin multain. Xerionin toi maahan Konekesko. Lisää seuraavassa numerossa.

TORJU LUMIHOME!

VILSKETTÄ JAGUAR-KOULUTUKSESSA Viiden uuden Claas Jaguarin tulevat kuljettajat kokoontuivat käyttökoulutukseen alkukesästä. Koulutus järjestettiin ilmajokisen urakoitsijan Toni Harjun tilalla ja koneella. Valmistajan edustajana mukana oli aluemyyntipäällikkö Christian Ludwig, kuvassa neljäs oikealta.

10 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

Syksyinen lumihomeen torjunta on peittauksen lisäksi usein ”halpa henkivakuutus” Monographella nivalis -sienen aiheuttamia talvituhoja vastaan. Tämä mm. lumihometta aiheuttava sieni on siitä salakavala, että se osaa tartuttaa kasvustoa vielä kasvukaudellakin, aiheuttaen tyvitautia sekä tähkähometta.

Syksyllä tehtävän Sportak-ruiskutuksen (1 l/ha) hyötyjä ulosmitataan vielä pitkään seuraavallakin kasvukaudella.

Talvituhojen minimoimisen lisäksi se tuhoaa taudinaiheuttajia ja pienentää kasvukauden tautipainetta. Teho tyvilaikkuun on 50–80 %, ja aikaisen DTRsekä syysvehnänharmaalaikkutartunnan riski pienenee jopa puoleen. Vaikka talven olosuhteet eivät suosisikaan lumihomeen leviämistä, ruiskutuksella saavutetaan kuitenkin merkittävää hyötyä – elinvoimainen kasvusto keväällä on hyvän sadon avain!

KESÄN ARVONNAT K-maatalouden kesän tapahtumissa arvontapalkintoina olivat peruutuskamerapaketti ja Mobil Delvac MX 15W-40 -öljytynnyri. Arvontoihin osallistui yli 3000 tapahtumavierasta. Tällä kertaa pääpalkinnot menivät Länsi-Suomeen.

Peruutuskamerapaketin voitti Leena Sasi Kullaalta ja öljytynnyrin Jaakko Yli-Huhta Lappi TL:stä. Arvonnan suorittivat Kai Helpiö ja Juha-Matti Luhtasaari. Kiitos osallistujille ja onnittelut voittajille!

ORITKARI VASTAANOTTAA VILJAA K-maatalous on aloittanut viljan vastaanoton ja vientitoiminnan Oulun Oritkarin satamassa. Sen myötä alueen viljelijöille avautui uusi mahdollisuus hyödyntää viljan nousseet vientihinnat.

Pisteessä otetaan vastaan sekä kauraa että ohraa. Sataman sijainti Oulun ympäristön vilja-alueen vieressä tekee

siitä helposti saavutettavan toimituspaikan. Viljan vastaanotto on auki ma-pe klo 7–20 osoitteessa Herman Andersson Oy:n halli nro 10, Poikkimaantie 12, 90400 Oulu. Vastaanotosta sovitaan Juha-Pekka Klasilan kanssa, puh. 0500281413.

JUOLAVEHNÄ POIS SÄNGELTÄ

EDULLINEN VARASTO VIELÄ SYKSYKSI Tuhti-konekatos on erinomainen ratkaisu, jos tarvitset edullista ja käytännöllistä varastoa nopeasti. Konekatosten leveydet ovat 6, 8 ja 10 metriä, pituudet aina 31 metriin asti. Katosten hinnat ovat nousussa. Kun tilaat Tuhti-konekatoksen 30.9. mennessä, saat sen vielä ”vanhaan hintaan”, esimerkiksi KS 10: 10,2 x 13,5 m 8540 €, sis. alv 23 %. Hinta sisältää kehät, kiinnikkeet ja katto- sekä seinäpellit. Perustukset, pystytys, rahti, puutavara ja ovet eivät sisälly hintaan.

Puinnin jälkeisellä glyfosaattikäsittelyllä varmistat puhtaan pellon seuraaville kylvöille. Muista, että glyfosaatti vaikuttaa vain vihreiden osien kautta – anna juolavehnän kasvaa puinnin jälkeen kolmesta neljään uutta kasvulehteä parhaan tehon saamiseksi. Maa voidaan muokata kun teho on silmin nähtävissä, yleensä noin kahden viikon kuluttua kä-

sittelystä, myöhään syksyllä 3-4 viikon kuluttua. Turvallinen ja tehokas ratkaisu on väkevin (450 g/l), bio-formulaatin glyfosaattivalmiste Envision. Sillä ei ole vesistöetäisyysrajoitusta eikä pohjavesirajoitusta viljellyillä alueilla. Ainutlaatuisen valmistustekniikan ansiosta valmistetta on helppo käsitellä, se ei vaahtoa eikä sotke.

4H KERÄÄ TAAS SUURSÄKIT 4H-yhdistys järjestää jälleen käytettyjen muovisten lannoite- ja siemensäkkien keräyksen tiloilta hyötykäyttöön. Piensäkeistä, lavahupuista ja suursäkeistä valmistetaan uusiomuovia muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Määräysten mukaan vajaa neljännes käytetyistä muovipakkauksista on kierrätettävä.

Viime vuonna 4H-nuoret keräsivät

tiloilta talteen lähes 600 tonnia lannoite- ja siemensäkeistä peräisin olevaa jätemuovia. Keräykseen kelpaavat Yaran lannoitesäkit ja niiden lavahuput sekä K-maatalouden, Agrimarketin ja Tilasiemenen suursäkit. Muuta muovia ei keräyksessä oteta vastaan. Viljelijät voivat viedä tyhjät säkit pakattuina paikallisiin keräyspisteisiin.

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 11

AJATTELEMF

AJATTELELUOTETTAVUUTTA VISIO INNOVAATIO JOHTAJUUS LAATU LUOTETTAVUUS TUKI YLPEYS SITOUTUMINEN

HUIPPUVARUSTEET SYKSYN TÖIHIN! Nyt uusiin MF traktoreihin korotonta maksuaikaa 15.11.2010 saakka!

(K-Rahoituksen ehtojen mukaisesti)

MF5400 Dyna-4 Etukuormaintraktoreiden ykkönen!

HiVis-viistokeula, 100 l/min hydrauliikka, jarruventtiili, ilmastointi, ilmaistuin, apumiehen istuin, teleskooppipeilit

Hinta 500€, paketin arvo 3370€, etusi: 2870€!

MF5400/6400/7400

MF7400 Dyna-VT Monipuolisin portaaton voimansiirto!

-tämä on koettava!

50 km/h ECO-vaihteisto, Quadlink-etujousitus, Datatronic GTA ISOBUS-terminaali, SMS-joystick + 2 mekaanista lohkoa

Hinta 2000€, paketin arvo 7280€, etusi 5280€!

Kaikki hinnat Alv.0%. *Ei koske MF6455 mallia.

www.k-maatalous.fi

MF6400 Dyna-6 Luokkansa paras vetoteho!

50 km/h ECO-vaihteisto*, Quadlink-etujousitus, Autodrive-vaihdeautomatiikka, kääntyvät etulokasuojat, vyötärövalot eteen ja taakse

Hinta 1500€, paketin arvo 5160€, etusi 3660€!

www.konekesko.fi

K-MAATALOUS

K-MAATALOUS-KETJUN TAVARANTOIMITTAJAT ESITTÄYTYVÄT

YRITYSTERVEISIÄ

PUHTAITA PINTOJA! - Farmos

valmistaa pesu-, puhdistus- ja hygienia­tuotteita sekä teollisuuskemikaaleja. Farmoksen tuotteita käytetään elintarvike-, metalli- ja puunjalostusteollisuudessa, suurkeittiöissä, sairaaloissa, pesuloissa, ammattisiivouksessa, maatiloilla sekä kodeissa. Moni suomalainen tunnistaa Linna-shampoon, joka on pessyt ilman kyyneleitä jo 60-luvulla.

Liikevaihdoltaan 43,7 miljoonan euron (2009) yrityksen juuret ovat navetan maitohuoneessa. Lääke Oy perustettiin Turkuun vuonna 1953 ja sen ensimmäinen tuote oli Toro.

Jyväskylän AMK:n viime vuonna tekemän markkinointitutkimuksen mukaan suurin osa ­suomalaisista maitotiloista käyttää Farmoksen lypsykonepesuaineita ja henkilö­hygieniatuotteita. Tuottajien mielestä maidon laatuun ­vaikuttavat eniten puhtaus ja hygienia, ja he pitävät Farmosta luotettavana ja laadukkaana valmistajana.

Farmoksella on neljä ­tehdasta, kolme Turussa ja yksi lähellä Pietaria. Kaikki Suomen markkinoille menevät tuotteet valmistetaan Turussa, jossa työskentelee 120 henkilöä. Yritysterveiset tuovat myyntipäällikkö Pekka ­Sinisalo ja tuotantopäällikkö Tapio ­Katajamäki.

KOTIMAINEN FARMOS OY

MITÄ OVAT TÄRKEIMMÄT TUOTTEENNE? Lypsykonepesuaineet ovat tärkeimmät tuotteemme maatalouteen. Olemme toimittaneet tuotteita K-maatalous-ketjulle aiemminkin, ja K-agro-merkillä noin 1,5 vuotta. Tuoteperheeseen kuuluvat yhdistelmäpesujauhe, ha-

Etikettikone sipaisee tarraetiketit kiinni K-agro-yhdistelmäpesujauhekanistereiden kylkiin. Toimintaa tarkkailevat tuotantopäällikkö Tapio Katajamäki ja osastoavustaja Susanna Jalonen.

panpesujauhe sekä yhdistelmäpesuneste. Erikoistuotteista uusi liuotteeton HC38 Hand Cleaner irrottaa käsistä hellävaraisesti vaikeankin lian, jopa konerasvan.

Myös Erisan-henkilöhygieniatuotteet ovat suosittuja maatiloilla.

MITÄ OVAT TUOTTEIDENNE VAHVUUDET? Ehdottomasti paikallistuntemus ja se, että tuotekehitys ja laadunvarmistus sijaitsevat ihan tässä seinän takana. Oma laadunvarmistus­laboratoriomme tutkii kaikki raaka-aine- ja valmistuserät. Kehitämme tuotteita sekä asiakkaiden että laitevalmistajien toiveiden perusteella. Testejä varten meillä on lypsykone pesujauhetehtaamme Pilot-osastolla ja maitotilakumppanimme testaavat tuotteita käytännössä.

Jos jollain tilalla on ongelmia pesuprosessissa, voi kemistimme käydä tarvittaessa vaikka paikan päällä varmistamassa, että pesuaine sopii kyseiseen kohteeseen ja sitä käytetään oikein. Itsekin vierailen tiloilla aina silloin tällöin ja aika monilla työntekijöillämme on lähipiirissä maatalousyrittäjiä, sanoo Katajamäki. Sitä kautta tulee suoraa palautetta nopeasti, mikä on tärkeää.

Tunnemme pesukäytännöt maatiloilla ja vesien laadun eri alueilla. Esimerkiksi veden pH tai rautapitoisuus voivat vaikuttaa ­siten, että jollain seudulla joku ­pesuaine ei toimi ollenkaan, vaikka se toisilla alueilla toimii erittäin hyvin. Teemme yhteistyötä myös maitotilaneuvojien kanssa.

MILTÄ NÄYTTÄÄ ALAN TULEVAISUUS? Ympäristömyönteisyys on yhä tärkeämpää. Hyvän pesutuloksen lisäksi on tärkeää säästää vettä. ­Tulevaisuudessa sen merkitys korostuu edelleen jo karjakokojen kasvunkin myötä. Tilat käyttävät yhä suurempia pesuainepakkauksia, 60-200 litraa. Uutta navettaa suunniteltaessa voidaan tiloihin varata konttipaikka kuution pesuainesäiliölle. Aineiden pitää sopia teknisesti automaattiannosteluun.

Pyrimme ­suunnittelemaan myös oman ­tuotantomme mahdol­li­sim­­man vähän vettä ­kuluttavaksi.

Noudatamme useita eri sertifikaat­teja, mm. ISO9001/2008-­laatuja ISO14001/2004-ympä­ristö­-­­sertifikaattia. e Teksti Anne Penttilä, k u va A n t t i V e t t e n r a n ta

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 13

Pohjois-Amerikan kauravarastot ovat pienentyneet.

Maailman öljykasvien tuotanto kasvaa erityisesti USA:n hyvän soijasadon myötä.

Maailman viljatuotanto laskee maissia lukuunottamatta.

Erityisesti Venäjän sato-ongelmat vaikuttivat nopeasti markkinoihin.

Hinnat ovat nousseet voimakkaasti huolimatta kohtuullisen hyvistä varastoista.

Suomen viljasato jää pienimmäksi kymmeneen vuoteen. Satotaso vaihtelee paljon alueittain.

Mallasohran kysyntä ylittää tuotannon Euroopassa.

Argentiinan ja Australian vehnäsadon laadusta ei ole vielä tietoa.

VAUHTIA VILJAMARKKIN

14 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa on saatu hyviä viljasatoja.

NOILLA

Kuivuus ja tulipalot johtivat viljanvientikieltoon Venäjällä.

Australian kaurantuotannon arvioidaan kasvavan.

V

iljojen kokonaistuotanto maailmalla laskee. Laskua on maissia lukuun ottamatta kaikissa viljakasveissa. Maailmanlaajuisesti kohtuullisen korkeista varastoista huolimatta hinnat ovat nousseet voimakkaasti.

Venäjän sato-ongelmat toivat esiin viljamarkkinoiden haa-

voittuvuuden. Ongelmat yhdellä maailmanpäätuotantoalueella voivat muuttaa markkinoita nopeasti.

Venäjä oli päättyneellä satokaudella maailman kolmanneksi suurin vehnän viejä. Lisäksi spekulaatiot vahvistavat hintojen heilumista.

Kotimainen viljasato on vaihteleva ja jää kokonaisuutena pienimmäksi kymmeneen vuoteen.

Kotimainen viljasato on jyväkool3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 15

HINNAT ELÄVÄT VOIMAKKAASTI taan keskimääräistä pienempi ja valkuaistasoltaan keskimääräistä korkeampi. Alueellinen vaihtelu on suurta. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa sadot ovat olleet hyviä, kun taas Etelä-Suomessa jäädään selvästi tavanomaisesta satotasosta.

MALLASOHRA Euroopan mallasohran tuotanto laskee alle kymmenen miljardin kilon. Viime vuoden tuotanto oli 14 miljardia kiloa. Mallasohran markkinatilanne on muuttunut nopeasti ja hinnat ovat paikoitellen lähes kaksinkertaistuneet viime satovuoden tasoista. Mallasohran hintatasoa ovat nostaneet muun muassa arviot Venäjän mahdollisista tuontitarpeista.

Kotimaan mallasohraksi ilmoitettujen lajikkeiden viljelyala oli 78 000 ha. Kotimaan mallastamoiden vuosikäytön ennustetaan olevan noin 150 000 tonnin tasolla. Uuden sadon mallasohrien kysyntätilanne vaikuttaa erityisen hyvältä. Markkinatilannetta rauhoittavat teollisuuden hyvät siirtymävarastot, jotka riittänevät muutamiksi kuukausiksi.

REHUOHRA Maailman ohrantuotannon arvioidaan laskevan noin 15 prosenttia ja sen arvioidaan jäävän alle 130 miljardiin kiloon. Euroopan ohrantuotannon arvioidaan laskevan myös noin 15 prosenttia, 53 miljardiin kiloon. Ukrainan sato-ongelmat ja peruuntuneet vientikaupat ovat nostaneet Euroopan hintatasoa.

Kotimaan alijäämäinen rehuohratase ja samanaikainen hyvä kansainvälinen kysyntä ovat nostaneet rehuohran hintatasoa myös kotimaassa.

EU:n ohran interventiovarastot ovat yhteensä 5,5 miljardia kiloa, joista Suomesta ostettua interven16 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

tio-ohraa on noin 0,8 miljardia kiloa. Interventiovarastojen mahdollinen purkaminen muuttaa ohran markkinatilannetta nopeasti.

VEHNÄ Maailman vehnäntuotanto laskee tämän hetken arvioiden mukaan noin viisi prosenttia viime vuodesta, alle 650 miljardin kilon.

EU:n vehnäsato on viime vuoden tasoa, noin 128 miljardia kiloa.

Venäjän vehnäsadon osittainen tuhoutuminen ja sitä seurannut vientikielto ovat olleet perustekijöitä kansainvälinen vehnänhinnan nousun takana. Eräiden arvioiden mukaan Venäjä joutuisi jopa tuomaan vehnää, mutta Venäjä kieltää tuontitarpeen. Joka tapauksessa markkinoiden hintakehitys on pitkälti seurannut Venäjän tilanteen kehittymistä. Viimeisten viikkojen aikana vehnäfutuurien hinta on pysytellyt korkeana, yli 200 euron tasolla / tonni.

Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa on ollut puintien aikana voimakkaita sateita, jotka ovat heikentäneet sakolukua. Myös Saksassa on ollut huolta osan myllyvehnäsadon siirtymisestä rehuvehnäksi. Markkinat seuraavat tarkasti hyvälaatuisen myllyvehnän riittävyyttä.

USA:n sadon arvioidaan olevan sekä laadullisesti että määrällisesti hyvä. Myös Kanadan satoarvioita on hieman nostettu. Australian ja Argentiinan vehnien laadusta ei vielä ole tietoa.

Maailman vehnävarastot ovat merkittävästi suuremmat kuin edellisen voimakkaan hinnannousun aikaan. Satovuoden 2008 alussa vehnävarastot olivat 120 miljardia kiloa. Tämän hetken varastot ovat arvioijasta riippuen noin 180–190 miljardia kiloa.

ne ja tase ovat muuttuneet Pohjois-Amerikan suurten varastojen alenemisen myötä. Kauran maailmantuotanto laskee viisi prosenttia. Statcom arvioi kauran kokonaistuotannoksi noin 21 miljardia kiloa. ”Neljän suuren”(Suomi, Ruotsi, USA, Kanada) tuottajamaan varastojen suhde kulutukseen on laskenut 24 prosenttiin.

Satovuonna 2008/09 luku oli 34 prosenttia.

Tuotanto laskee lähes jokaisessa suuressa tuottajamaassa: Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa.

Australian tuotannon arvioidaan nousevan. Kauramarkkinoiden tilanne selkenee Kanadan puintien valmistuttua.

ÖLJYKASVIT Maailman öljykasvien tuotannon arvioidaan kasvavan erityisesti USA:n suuren soijasadon myötä.

Maailman öljykasvien (soija + rapsi) kokonaistuotannon arvioidaan nousevan kymmenen prosenttia, noin 440 miljardiin kiloon.

EU:n rapsintuotanto kasvaa viisi prosenttia, noin 20 miljardiin kiloon. USA:n soijasadon kasvustojen arvioidaan edelleen olevan hyvässä kunnossa. Myös Kanadan Canola-sadon arvioidaan olevan aikaisempia arvioita parempi. Öljykasvien futuurihinnat kääntyivät laskuun elokuun loppupuolella. Öljyn hintakehitys on osaltaan vaikuttanut öljykasvien futuurihintojen kehitykseen. Öljykasvien kysynnän ennakoidaan jatkuvan vahvana.

Kotimaan öljykasvien keskisato jää tavanomaisesta ja valkuaisen tuontitarve on edelleen suurehko. e T e k s t i Ta n e l i R y t s ä k u va A n t t i V e t t e n r a n ta

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 34.

KAURA Myös kauran markkinatilan-

Tehokkain ratkaisu jyrsijäongelmaan! udet, et Nyt u akkauks t p va t 3 kg t, lukitta ä v e t a se kä rvalli t hiirien j u t ä ko sek ilaati rjuntaan! t t ö y s n to rottie

Storm ja Storm Secure -tuotteiden tehoaine on vähintään viisi kertaa tehokkaampi kuin muiden valmisteiden tehoaineet.

Storm Secure -vahablokin muotoilu on jyrsijöihin erikoistuneiden asiantuntijoiden suunnittelema.

Syöttiblokin pyöristetyt kulmat kiehtovat rottia, minkä lisäksi syötin reuna on muotoiltu helposti nakerrettavaksi.

Syötit säilyvät houkuttelevina jyrsijöille loppuun asti.

Storm -tuotteiden avainominaisuudet Tehoaa jo yhdellä syöntikerralla, jyrsijät eivät ehdi alkaa välttelemään syöttiä • Murskevilja takaa maittavuuden, vaha estää kostumisen ja homehtumisen • Valmistettu puristamalla, ei sulan vahan aiheuttamia maittavuusongelmia • Nopea teho jyrsijöihin: vaikuttaa 3-4 päivässä • Syömättä jääneet syötit voi siististi korjata talteen • Ei tunnettuja vastustuskykyisiä jyrsijäkantoja • Sininen väri ja makuaine ihmisten turvaksi

Storm -pelletit

Soveltuu sekä hiirien että rottien torjuntaan • Jyrsijät kokevat pelletit helpoiksi käsitellä • 175 g pakkaus on kätevä pieniin talouksiin tai mökille • Muut pakkauskoot 500 g ja 3 kg

Storm Secure -vahablokit

Erinomainen ammattilaiskäyttöön • 20 g vahablokit on suunniteltu erityisesti rottien torjuntaan • Reiällinen blokki voidaan kiinnittää paikoilleen - eivät vie sitä mukanaan • Pakkauskoot 500 g, 3 kg ja 10 kg

www.k-maatalous.fi

Storm -pelletti - Hiirien ja rottien torjuntaan.

Storm Secure -vahablokki - Ammattilaisen valinta rottien torjuntaan!

Hiiren tai rotan tappamiseksi tarvittava määrä Stormia Laji

Ruumiinpaino, g

Syötti, g

Isorotta

250

1,25

Mustarotta

200

5,5

Kotihiiri

20

0,3

us!

TarrmjoSecure

Sto pakkaus 3 kg ilaatikko tt + syö

120,-

Tarjous (sis.alv) on voimassa lokakuun 2010 loppuun.

K-MAATALOUS

OHRAPELLOSSA KAHISEE

ERIKOISTA KYLVÖSSÄ OLI 25 SENTIN RIVIVÄLI.

Juha Wikströmin ohrapellolla käy hyvää satoa lupaava kahina elokuun alkupäivinä. Siemenviljelys odottaa puintia ja kuivuudesta huolimatta odotukset ovat korkealla.

Tiril-­ohra on satoisa ja sen hehtolitrapaino on korkea.

– Olen pettynyt, jos sato ei ala viitosella, sanoo Wikström.

Aikainen ohra ehti kevään sateilla riittävän pitkälle, kuivuus ei ehtinyt vaikuttaa jyvien lukumäärään. Jyväkokokaan ei sormituntumalla tunnu erityisen pieneltä.

Isäntä onkin pannut peltoon kaikki sallitut paukut, myös lähes täyden tautitorjunnan, vaikka tautiAIKAISEKSI LAJIKKEEKSI

18 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

paine ei tänä vuonna ole paha ollutkaan. Ohra on saanut myös laontorjunnan. on entistä Särkisaloa, Salon eteläpuolella ja nykyistä Salon kaupunkia. Naapuripitäjä on Perniö, missä toukokuussa satoi kaatamalla. Peltoja pahasti liettäneet sateet eivät ulottuneet Wikströmin puolelle.

– Perniön raja on 100 metrin päässä. Vettä kyllä tuli 28 mm, mutta se ei liettänyt peltoja.

Wikström kylvi ohran 20. toukokuuta, mikä on hänen viljelyhistoriassaan myöhäinen kylvöajankohta. Silti kylvöä olisi pitänyt siirtää vielä päivällä. Se on jälkiviisautta. Juhannuksen alla satoi hyvän kuuron, mutta sen jälkeen on ollut kuusi viikkoa pelkkää poutaa.

WIKSTRÖMIN TILA

Erikoista kylvössä oli 25 sentin riviväli. Wikström sulki tarkoituksella joka toisen vantaan, koska ohran alle kylvettiin nurminata.

Siemenmäärä oli 185 kg/ha. Silti ohrakasvusto on tuuhettunut niin, ettei maa pilkota rivien välistä. on ollut sokerijuurikas. Maa kynnettiin syksyllä ja keväällä se äestettiin joustopiikkiäkeellä kahteen kertaan. Kylvökone on Tumen 26 vuotta vanha laahavantainen sivupyöräkone.

– Tässä kylvökoneessa ei ole vielä ajouralaitteita, mutta se onkin ainoa puute.

Wikström suosii edelleen syyskyntöä. Herneen jälkeen syysvehnämaa tosin on muokattu lautasmuokkaimella.

– Jos syysvehnä tulee syysOHRAN ESIKASVINA

Wikströmin tila

Monitahoinen Tiril-ohra

• Peltoala 105 ha • Siemenviljelyssä Tiril-ohraa, härkäpapua, timoteita, nurminataa ja kokeilumielessä myös kiinankaalia siemeneksi.

• Lisäksi viljelyssä on syysvehnää, ruokahernettä ja sokerijuurikasta.

• Tilalla on lihasikala, mutta pellolla kasvavat tuotteet pääsääntöisesti myydään.

Uusi, aikainen monitahoinen ohra.

Tiril on aikaiseksi lajikkeeksi satoisa ja happamilla mailla sen satoisuus suhteessa muihin ohriin on erityisen selvä. Hehtolitrapaino on aikaiseksi lajikkeeksi erittäin korkea. Myös valkuaispitoisuus on korkea. Lakoherkkyys on aikaisten lajikkeiden pienimpiä. Lisätietoja ja koetuloksia: www.k-maatalous.fi.

Tiril-ohra odotti puintia elokuun ensimmäisellä viikolla. Puinnin jälkeinen satoarvio tällä lohkolla on noin 5 t/ha, keskimäärin 4 t/ha. Kuivuus rajoitti sittenkin jyväkokoa, kommentoi Juha.

­ ehnän perään, maa on ehdottov masti kynnettävä rikkakasvien, erityisesti luohon takia.

Wikströmillä ei ole kasvipeitteisyys- eikä kevytmuokkaussopimusta. Hyvän sadon tavoittelu meni tukipolitiikan edelle.

Tiril-­ohra on erityisen satoisa suhteessa muihin monitahoisiin ohriin. ­Johtuen HAPPAMILLA MAILLA

pitkästä juurikasviljelyhistoriasta Wikströmin pelloilla pH on 6,5:n ja 7,0:n välillä, joten tätä lajikkeen ominaisuutta hän ei ole päässyt vertaamaan. Tosin pienelle alueelle oli levitetty happamia kaivumaita, pH oli peräti alle viiden ja siellä oli Tirilkin ottanut nokkiinsa. Ei sekään kaikkea kestä.

Vaikka Salon ­eteläpuoleisilla alueilla suositaan yleisesti pidemmän kasvukauden ja suuremman satopotentiaalin lajikkeita, Wikström pitää Tiril-ohraa hyvänä vaihtoehtona jatkossakin. Aikaisuudellakin on arvonsa. e

SYYSMUOKKAUKSEEN NYT OSTA a sa vast

mak 010 15.12.2 a % koroll

0

MULTIVA DISCMASTER 4000 lautasäes Multiva DiscMasterissa on avara ja tukkeutumaton rakenne

• Tehokas multaus: Aggressiivinen lautasien muokkauskulma - maa sekoittuu tehokkaasti kaikilla työsyvyyksillä ja laajalla nopeusalueella • Pyörien sijoitus ja kolmeen osaan jaetun levyjyrän rakenne aikaansaavat muokaimen tasaisen liikkeen ja työjäljen

K-MAATALOUS

K-maatalouden uusi Ringsaker-kaura täyttää maanviljelijä Eero Kaivolan vaatimukset hyvälle viljelykasville: ohutkuorinen lajike kuivuu nopeasti, tuottaa suuren sadon, on helppo viljellä ja valmistuu aikaisin. ”Tästä jää minullekin jotakin.”

RINGSAKER LUNASTI ODOTUKSET

tutustui Ringsakeriin jo viime vuonna, jolloin K-maatalouden uutuuslajiketta kasvoi hauholaistilan pelloilla vajaan 19 hehtaarin alalla.

– Otin mielelläni kokeiltavaksi, kun tarjottiin, ja otan itsekin selvää uutuuksista, sanoo 24 vuotta siemenviljaa tuottanut isäntä.

Kylvö alkoi viime vuonna jo huhtikuussa ja kasvusto orastui tasaisesti. Suotuisan kasvukauden jälkeen puinti alkoi ennätyksellisen aikaisin, jo 18. elokuuta. Myös sato tuotti iloisen yllätyksen: vaihtelevista lohkoista huolimatta hehtaarisadoksi muodostui keskimäärin 5700 kiloa.

– Lakoa oli joitain yksittäisiä alueita. Kasvusto näytti hyvältä jo puitaessa, vaikka lannoitustaso oli aika maltillinen. Karjanlannasta irtoaa typpi vähitellen ja sen vaikutus korvaa kasvukaudella annettavan täydennyslannoituksen.

Siemeneksi viljellystä ­sadosta EERO KAIVOLA

20 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

jää yleensä aina jotain käytettäväksi tilan lihanaudoille, mutta uuden lajikkeen hyvän kysynnän vuoksi Kaivola toimitti Ringsakerin viimeistä jyvää myöten K-siemenkeskukseen Hauholle. lajikkeen ala kasvoi lähelle 30 hehtaaria. Kylvö alkoi vappuna, mutta keskeytyi sateisiin ja jatkui vasta 12. toukokuuta. Kevät oli Kaivolan mukaan suotuisa: sateita tuli sopivasti, karkeat hieta- ja hiesumaat eivät kuorettuneet eikä pakkasia ollut.

Elokuun ensimmäisellä viikolla isäntä riipaisee jyviä käteensä ja hieraisee niistä kuoret pois. Valmista alkaa olla. Lohkot ovat tasaisen vaaleita ja lajikkeen vaatima lämpösumma, 950 astetta, jo hyvinkin täyttynyt. Puinti alkaa viimevuotistakin aikaisemmin.

Siemenviljan lisäksi Kaivola viljelee syys- ja kevätvehnää sekä nurmea. Rikkakasvit kurissa pitäTÄNÄ VUONNA

vä nurmi on hänen mukaansa siemenviljalle paras esikasvi.

Kaivola käytti kahta ainetta kertaruiskutuksella kesäkuun alussa. Tautiaineen hän jätti kokeeksi pois.

Myöskään kasvunsäädettä hän ei tänä vuonna kauralle käyttänyt, sillä sen otollisin käyttöaika ei osu yksiin rikkatorjunnan kanssa.

– Kasvunsääde olisi pitänyt laittaa vähän myöhemmin. Torjunnalla on saatava ensisijaisesti rikkakasvit pois, siksi ruiskutan mieluummin hyvissä ajoin kuin myöhästytän ruiskutusta korrenvahvistajan vuoksi.

Rehukaura Ringsakeria kuvataan korrenlujuudeltaan keskimääräiseksi ja taudinkestävyydeltään hyväksi. Kaivolan pelloilla kasvustot ovat terveitä, puhtaita ja tasaisia. Tuuli on paikoin vienyt viljaa hiukan lakoon, ja Kaivola epäilee kuivalla ja paahteisella keRIKKAKASVIEN TORJUNNASSA

1

2

KASVUSTOT OVAT TERVEITÄ, PUHTAITA JA TASAISIA.

sällä olleen osansa reikien syntymiseen. Pahaa lakoa ei ole näkyvissä missään.

Ringsaker-kaura on Kaivolan mielestä omintakeisen näköinen.

Se versoo hyvin, mutta kasvutapa on kapea, ja valmiine röyhyineenkin kasvi on malliltaan sulkamainen. Näin se täyttää tiiviisti kasvutilansa pellossa.

Jyvä on pieni ja tasapäinen, tuoden mieleen pätkityn sukkapuikon. Viimevuotisen sadon hehtolitrapaino raakaerässä oli verrattain korkea 59 kiloa, mikä kertoo lajikkeen pienestä kuoripitoisuudesta.

– Pienen jyvän ansiosta tätä ei tarvitse kauaa kuivattaa. Se vähentää viljelyn kustannuksia, Kaivola toteaa tyytyväisenä. oli tilalla käytössä tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kaivola muokkasi maat lautasmuokkaimella, sänkimaiden lisäksi lohkojen joukossa oli myös KEVYTMUOKKAUS

syksyllä ja vielä keväälläkin kynnettyjä nurmia.

– Kevytmuokkaus sopii kauralle näillä nopeasti kuivuvilla mailla. Paluuta kyntöön ei ole, ellei sitten juolavehnästä tule ajan mittaan ongelmaa.

Päätös viljelytavan muuttamisesta vaati useamman saunaillan, joissa asiaa puitiin kolmen isännän kesken. Sama tiimi tapaa myös kiertää katsomassa lähiseudulla ja vähän etäämmälläkin sijaitsevia viljelyksiä ja arvioida näkemäänsä peukku ylös/peukku alas –menetelmällä.

– Heikon näköisten kasvustojen kohdalla arvioimme myös syitä lopputulokseen ja mietimme, miten tilannetta voisi korjata. Siinä jokainen oppii paljon, sanoo Eero Kaivola. e

1) Ringsaker on satoisa, ohutkuorinen ja valkuaispitoisuudeltaan hyvä rehukaura. Eero Kaivola sai lajikkeesta viime vuonna 5700 kilon keskisadon, ja myös tämän vuoden kasvustot näyttivät elokuun alussa lupaavilta. Kuvan kaura puitiin 6.8. puintikosteuden ollessa 11-12 %. Sato oli 4340 kg/ha.

2) Ringsakerin röyhy on tiivis ja sulkamainen. Tämä kasvusto on kuvattu Janakkalassa.

Ringsaker-resepti Kaivolan tilalla 2010 • • • • • • • • •

Viljelyala noin 30 ha, esikasveina nurmi ja vilja Kevytmuokkaus Multiva Discmasterilla Kylvö Tume Jyräcombilla, jossa täyskiekkovantaat Siemen: 200 kg/ha, peittausaineena Prelude Lannoitus: 290 kg salpietaria /ha ja karjanlantaa tarpeen mukaan Rikkatorjunta 8. kesäkuuta: Express 50 T (1 pilleri /ha) + Tandus 180 (0,5 l /ha), lisänä Multiple -lehtilannos Hehtaarisadoksi muodostui 4340 kg, hl-paino 55 kg Tilan koko viljelyala 77 hehtaaria: siemenviljan lisäksi 15 ha syys- ja kevätvehnää sekä 25 ha nurmea Emolehmiä 40, lisäksi mm. mökkien vuokrausta

Teksti ja kuvat R a i la A a lto n e n

Lisätietoja ja koetuloksia: www.k-maatalous.fi/tuotteet/ kasvinviljely/siemenet/viljat 3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 21

SYYSVEHNÄ ON SAANUT TAUTITORJUNTAKÄSITTELYN KAKSI KERTAA.

1

TAUDIT KURIIN Jari Mikkola Sauvosta uskoo, että ­hyvää satoa ja laatutavaraa ­kannattaa aina tavoitella viljan hintatasosta ­riippumatta. Tautitorjunta varmistaa hyvän sadon.

Jari Mikkola käytti ensimmäistä kertaa tautitorjunnassa uutta Prosaroa. Kokemukset ovat hyviä ja tehon näkee selvästi, vaikka tautipaine onkin tänä vuonna ollut pieni.

Mikkolan tilalla on ­kasvussa syys- ja kevätvehnää sekä öljykasveja ja hernettä. Magnifik-syysvehnä kylvettiin kevätviljan jälkeen. Runsaan olkimassan takia kasvusto jäi hiukan aukkoiseksi, vaikka syysvehnämaa muokattiin kultivaattorilla 15 cm syvyyteen.

TÄNÄ VUONNA

22 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

­ ilti, jos kaikki ”natsaa kohdalS leen”, Mikkola arvioi ­syysvehnän sadon nousevan lähes kuuteen tonniin. Tällaisia satoja hän on tottunut saamaan aikaisemminkin. Laontorjuntaan hän käyttää ­Cycoceliä.

Syysvehnä on saanut tautitorjuntakäsittelyn kaksi kertaa, joista jälkimmäisessä hän käytti uutta Prosaroa. Heinäkuun alkupuolella kasvusto oli täysin terve.

Salpietarilannoituksen Mikkola jakaa kahteen erään, joista jälkimmäinen on 100 kg/ha. Sen hän antoi tänä vuonna 5. heinäkuuta.

Kevätvehnälle annetaan Prosaroa kaksi kertaa, joista toinen siinä vaiheessa, kun tähkä alkaa tulla esiin. Kevätvehnän keskisadon Mikkola arvioi nousevan 4500 - 5000 kg haarukkaan. Kevätvehnälläkin on laontorjunta

hoidettu Cycocel-ruiskutuksella. on Mikkolalla ensimmäistä kertaa. Kyseessä on hybridilajike ja se tuli lumen alta täysin vihreänä.

– Sen jälkeen se hiukan ruskettui, mutta elpyi.

Kasvusto näyttää heinäkuun alussa hyvin vankalta kevätrypseihin verrattuna. Rapsin varsi on tyvestä peukalon paksuista. Vanha uskomus, että syysrapsi ei Suomessa menesty, saa nyt väistyä.

Tosin talvi oli talvehtimisen kannalta hyvä: lunta oli kasvuston suojana pitkään ja kun lumi lähti, pahoja pakkasia ei enää ollut.

Syysrapsi kylvettiin 4. elokuuta perinteisellä tavalla, ilman vakoharjoja. Esikasvina oli herne. Kylvömäärä oli vain kolme kiloa hehtaarille.

SYYSRAPSIA

2

MONIKÄYTTÖINEN, KOTIMAINEN

TUHTI-PERÄVAUNU - Keväällä kasvustoon tuli saunakukkaa, jonka kellistin Galeralla, joka tehosi tosi hyvin.

Syysrapsin kokeilu kiinnostaa jatkossakin. Satoennuste Mikkolan tilalla on vielä heinäkuussa yli kolme tonnia hehtaarilta. Ainoa hankaluus on se, että syysrapsi on kylvettävä aikaisin. Myöhäiset lajikkeet eivät käy sen esikasviksi. on ilmiselvästi hyötynyt lämpimästä kesästä, mutta kuivuudesta se on kärsinyt. Pahkahomeen kimppuun käyn tarvittaessa Prosaron avulla.

Rypsimaan Mikkola kyntää tai kultivoi syksyllä. Keväällä hän tekee matalan tasausäestyksen ennen kylvöä. Tilan – KEVÄTRYPSI

maat ovat pääosin urpasavea, hiukan on myös hietasavea.

- Urpasavilla kyntö on ainoa vaihtoehto, hietasavilla käytetään syksyllä kultivointia.

Suorakylvöäkin Mikkola on kokeillut, mutta sen hän on kokemustensa jälkeen hyllyttänyt. e

TUHTI WS-120D2 MAANSIIRTOVAUNU

TUHTI WS 100 PERÄVAUNU

Lava aitoa Hardoxia - parempi lavarakenne: pohjalevy 6 ja laidat 4 mm kulutusterästä

• Kippivaunu teliakselilla • Kantavuus 10 000 kg • Kastomaalattu vahva putkipalkkirunko • Pulverimaalatut laidat, • 400 - 15,5/14 renkailla

• Paino (520/50-17 ELS renkaat) 2750 kg • Kantavuus 12 000 kg, 2-pyöräjarrut • Saatavana myös suurempi malli WS-160D2

Lisävarusteena saatavana vilja- ja korokelaidat !

1) Syysvehnän satoennuste hipoo vielä heinäkuun alkupäivinä kuutta tonnia. Kasvusto on saanut kasvinsuojelun kaikki lääkkeet: rikkatorjunnan, laontorjunnan ja täyden tautitorjunnan.

2) Syysrapsille on tyypillistä sen vahva haaroittuminen ja vankka, juuresta vankka varsi. Kasvustoon tuli keväällä saunakukkaa, mutta Galera hävitti sen. Reunassa näkyi kapea ruiskuttamaton kaista, jossa saunakukkaa oli. Ilman ruiskutusta koko pelto olisi samannäköinen.

Mikkolan tila • Jari Mikkola viljelee 120 peltohehtaarin tilaa Sauvossa.

• Tänä vuonna on viljelyssä kevätvehnää 45 ha, syysvehnää 20 ha ja syysrapsia 10 ha. Loppu on kevätrypsiä ja hernettä.

• Puoliso työskentelee tilan ulkopuolella.

Prosaro Prosaro on uusi kahden tehoaineen, protiokonatsolin ja tebukonatsolin yhdistelmä. Se sopii käytettäväksi yksinään tai strobiluriinien kanssa. Sillä ei ole peräkkäiskäytön rajoituksia ja sitä saa käyttää myös pohjavesialueilla. Se tehoaa hyvin viljoilla laikkutauteihin sekä syysvehnällä myös harmaalaikkuun, härmiin että ruosteeseen. Se antaa suojan myös punahometta vastaan. Öljykasveilla se tehoaa pahkahomeeseen. Prosaro on kaiken kaikkiaan harvinaisen monipuolinen kasvitautien torjunta-aine.

Lisätietoja: www.k-maatalous.fi hakusanalla Prosaro.

TUHTI WS 80 400-15,5/14 • Kantavuus 8 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 9,2m3

TUHTI WS 120

• Kantavuus 12 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 13,3 m3

TUHTI WS 140

• Kantavuus 14 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 14,9 m3 • Vakiona 2-pyöräjarrut

Lisävarusteita Tuhti vaunuihin:

TUHTI-saranalaidat • Aukeavat sivulle

TUHTI-rehuvarustus

• Saatavissa WS 100 - WS 170

TUHTI-pyöröpaalikehikko • Kestävä rakenne

TUHTI WS 170

• Kantavuus 17 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 17,8 m3 • Vetopuomijousitus

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

JOS RIKKATORJUNTA ON ONNISTUNUT, MYÖS AJOURAT OVAT PUHTAAT.

24 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

1

Mika Suomen kevätvehnäpelto Askaisissa Varsinais-Suomessa on upeaa katseltavaa. Kuivuudesta huolimatta sato-odotukset ovat kohtuulliset ja kasvusto on harvinaisen puhdas rikkakasveista.

TOOLER VEI RIKAT PELLOSTA 1) Tooler on purrut, rikkoja ei näy edes ajourissa.

Mika Suomen kevätvehnässä on hyvää satoa lupaava tähkä ja kasvusto on terve ja puhdas. Laontorjuntaan se on saanut Cycocelkorrenvahvistetta.

2

2) Mika Suomi

Mika Suomi käytti ensimmäistä kertaa Tooler-rikkatorjunta-ainetta ja tulos on”käsittämättömän hyvä”. Tooler on hyvin laajatehoinen.

– Pellot eivät ole saaneet ­vettä kuuteen viikkoon. Juhannuksen alla satoi 24 mm ja sen jälkeen on ollut pelkkää poutaa ja hellettä, sanoo Mika Suomi.

Ennen tuota juhannussadetta pellot saivat kylvöjen jälkeen yhden sadekuuron. Urpasavimaissa on isoja, lompakon mentäviä rakoja. Ruiskutukset Suomi on kuitenkin saanut tehtyä eikä polttovioituksia näy.

Jos lohkolla oli valvattia tai ohdaketta, Mika Suomi käytti Toolerin kanssa pienen määrän MCPA:ta.

– Jos rikkatorjunta on onnistunut, myös ajourat ovat puhtaat.

Näin oli Mikan pellolla. Aiempi peräkkkäiskäytön rajoituskin on Toolerilta poistunut. Pohjavesirajoitus aineella kuitenkin edelleen on, mutta Mika Suomen peltoja tämä ei koske. Lisäksi Toolerin hyvä puoli on, että sitä voi sekoittaa hukkakaura-aineiden kanssa.

TÄNÄ VUONNA

oli ensimmäistä kertaa Prosaroa ja sitä Mika Suomi käytti myyjän suosituksesta yhdessä Cometin kanssa. Taudit torjuttiin kerta-ajolla.

Heinäkuun loppupuolella kasvustossa ei ole nähtävissä mitään TAUTITORJUNNASSA

merkkejä satoa alentavista kasvitaudeista. Tosin kuivuuden myötä tautipainekin on ollut tänä vuonna normaalia pienempi.

Mika Suomi on hakenut oikeaa linjaa yrityksen ja erehdyksen kautta.

- Uskottelin itselleni, että maa ei kyntöä tarvitse. Myin aurat ja ostin lautasmuokkaimen. Seurauk­sena oli, että vaikka pelto oli kaikin puolin kunnossa ja siitä olisi pitänyt saada huippusatoja, niitä ei tullutkaan. Ostin pari vuotta sitten jälleen aurat ja viime vuonna pääsin odottamiini satolukemiin.

Kyntäminen jatkuu. Tilalla on 50 prosentin kasvipeitteisyyssopimus, mutta muilla lohkoilla kynnetään maksimimäärä.

Talvisänget Mika Suomi muokkaa keväällä lautasmuokkaimella, antaa kuivua päivän ja ajaa kerran joustopiikkiäkeellä.

Tilalla viljellään toista ­vuotta hybridiruista, joka on antanut erittäin hyvän sadon. Hyvältä näyttää tänäkin vuonna.

- Kylvö on syytä tehdä riittävän aikaisin, jotta ruis ehtii riittävästi pensoa. Siemenhän on arvokasta, se tulee joka kerta jalostajalta.

Ja ruismaa on ehdottomasti kynnettävä, sanoo Mika Suomi.

Syysvehnälle on paras esikasvi rypsi, jonka jälkeen maata ei tarvitse kyntää. – Kevyt muokkaus ennen kylvöä riittää.

MUOKKAUKSESSA

Suomi käyttää sianlietettä. Hänellä on oma sikala ja lisäksi hän vastaanottaa lietettä muilta sikaloilta. Kevätvehnäpelto sai lietteen lisäksi vain ammoniumsulfaattia kylvön yhteydessä ja heinäkuun puolivälissä typpiliuosta 20 l/ha. Enemmänkin hän olisi antanut, mutta liuosta ei ollut siinä vaiheessa enempää saatavana. Ammoniumsulfaatin mukana kasvit saivat myös rikkiä, sitä kun ei sada enää ilmasta.

Lietteen levityksen hoitaa ulkopuolinen urakoitsija tilan lietekalustolla. e LANNOITUKSESSA

Suomen tila • Tänä vuonna tilalla on viljelyksessä hybridiruista, kevätrypsiä, kevätvehnää, syysvehnää ja lisäksi sokerijuurikasta. Tilalla on myös pieni ala heinää hevosille sekä luonnonhoitopeltoja.

• Mikan kotitila sijaitsee Vehmaan puolella ja puolison kotitila Askaisissa. Välimatkaa on runsaat 20 km, mikä ei estä samojen koneiden käyttöä.

Tooler Toolerin tehoaine on tritosulforoni.

Sen käyttöaika on varsin pitkä, 3-lehtiasteelta aina lippulehtivaiheeseen saakka. Suositeltava käyttöaika on pensomisen lopulla, mutta jos pellossa on valvattia tai ohdaketta, ruiskutusta on hyvä siirtää korrenkasvun alkupuolelle, jolloin litran MCPA-lisäys kellistää nekin rikkaruohot. Tooler on laajatehoinen. Se puree erittäin hyvin saunakukkaan, mataraan, pillikkeeseen, savikkaan, pihatähtimöön ja ristikukkaisiin. Myös nokkoseen ja pujoon se tehoaa. Tooler sopii yhtä hyvin syysviljoille kuin kevätviljoille.

Se tarvitsee kiinnitteen.

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 25

14.–16.10. 2010

Livakka lietteenlevitysvaunut pumppukuormaimella ja tehokkaalla multauslaitteella • Vaunutilavuudet 12,5 m3 - 20 m3 • Livakka matalamultain kaksoiskiekoilla ja Harso -jakolaitteella - hyödyntää lietteen ravinteet tarkasti • Super -pintalevitin tai letkulevitin

Livakka 8 m kiekkomultain

• kaksoiskiekoilla, hydraulinen jousitus vantaille - soveltuu hyvin erilaisille alustoille ja vaihteleviin olosuhteisiin • Erinomainen työjälki - multaa vaivatta suuretkin lietemäärät

Livakka pumppukuormain

Livakka 8 m multain hydr. jousitetuin vantain.

Valitse varma kotimainen LIVAKKA -vaunu, pumppu ja multain.

eille Nyt nop unu a va muutam taan. in erikoish ti! e Toimi h

TEBBE - JOHTAVA SAKSALAINEN LEVITYSVAUNU Kovaan käyttöön suunnitellut Tebbe levitysvaunut • Vankka hitsattu lavarakenne Hardox pohjalevyllä • Vahvat vaakarepijäkelat hienontavat materiaalin tehokkaasti • Erilliset levitinlautaset neljällä heittosiivellä takaavat tasaisen, tarkan levityksen

www.k-maatalous.fi

DLG-testattua tarkkuutta ja laatua!

Kevytkulkuisella Tebbe -vaunulla levität tehokkaasti ja taloudellisesti!

K-MAATALOUS

Keltainen voikukkaketo väikkyy monen mielessä kevään ja kesän merkkinä. Viljelijälle se tietää kuitenkin suuria tappioita sadon määrässä ja laadussa.

VOIKUKALLE KYYTIÄ NURMIVILJELYN LISÄÄNTYMISEN

myötä voikukka on vallannut yhä enemmän alaa ja keltaisia peltoja näkyy keväisin paljon. Voikukalla on ikävästi nurmiviljelyyn sopiva kukkimisaika. Ensimmäisen rehusadon valmistuttua korjuukuntoon se on juuri siemennysvaiheessa.

Niitettäessä siemenet leviävät peltoon ja niittokoneen mukana niitä leviää puhtaillekin lohkoille.

Käytännössä ainoa keino torjua voikukkaa on käyttää kasvinsuojeluaineita. Jukka Kinnunen Rääkkylästä on käyttänyt kasvinsuojeluaineita nurmilla jo vuosia.

- Tänä vuonna meillä käytettiin Tandus 180:tä ensimmäistä kertaa ja olen tyytyväinen aineen tehoon.

Meillä on nurmikierto ­suhteellisen lyhyt, joten pelloista pitää saada paras mahdollinen hyöty, ­toteaa Jukka.

- Voikukka on kyllä ravinnerikas kasvi, mutta se pilaa säilörehun ja pudottaa satotasoa. Rehusta tulee sellaista mössöä ja runsaan kalipitoisuuden vuoksi poikimahalvauksien riski kasvaa.

lä kalliimmiksi. Käytämme liete­lantaa nurmien lannoitukseen, mikä lisää entisestään rikkakasvien määrää. Lietelannan käyttömäärän kasvu on lisännyt selvästi torjunnan tarvetta.

- Torjuntaruiskutukset ovat käytännössä paras keino pitää nurmet tuotantokunnossa ­koko kierron ajan. Voikukan leviämistä olen pyrkinyt rajoittamaan myös puhdistamalla ­niittomurskainta siirryttäessä lohkolta toiselle. ­Tandus näyttää olevan toimiva aine meidän tarpeisiimme, Jukka toteaa lopuksi. e

Tandus 180 Tandus 180 on fluroksipyyrivalmiste, joka tehoaa erinomaisesti satoikäisillä nurmilla tyypillisiin rikkakasveihin.

Voikukka on varsinkin aikaisissa kehitysasteissa hyvin maittava, mutta aiheuttaa makuvirheitä maitoon ja sen kaliumpitoisuus on erittäin korkea.

Tehoaine on Fluroksipyyri, 180 g/l, joka vaikuttaa lehtien kautta systeemisesti. Voikukan torjunnan paras ajankohta on keväällä tai pari viikkoa ensimmäisen niiton jälkeen, kun voikukka on voimakkaassa kasvussa ruusukeasteella. Hierakka torjutaan, kun se on täydellä ruusukeasteella.

Valmistetta voidaan käyttää myös viljoilla tankkiseoksissa mataratehoa varmistamaan. Tandus 180 sopii myös seoksiin hukkakaura-aineiden kanssa.

Huomioitavaa: Paras teho rikkakasveihin saadaan lämpimällä, lähes +20°C lämpötilassa. Fluroksipyyri tehoaa +12°C alkaen. Ei saa käyttää apilapitoisella suojaviljalla ja nurmella. Käsitellyn viljan olkia ei saa kompostoida tai käyttää kasvihuoneissa kasvualustana. Vesimäärä on 200400 l/ha, sateenkesto yksi tunti ja varoaika 10 vrk.

Pieni ala pellosta on jäänyt ilman torjunta-ainetta, joten voikukat rehottavat.

Teksti ja kuva S e ppo N y k ä n e n

Tandus 180 t­ ehoaa myös muihin yleisimpiin nurmirikkakasveihin, kuten hevonhierakkaan, piharatamoon, ahosuolaheinään ja nokkoseen.

Kinnusen tilan kokonaisnurmiala on 40 ha, josta käsitellään vuosittain tarpeen mukaan 10–15 ha.

Kävelimme pellolla, jolla oli tehty ruiskutus keväällä, eikä siellä juuri ylimääräisiä lajeja näkynyt.

Aineen tehosta sai hyvän kuvan pienellä alalla, jossa ruiskun puomi oli kiertänyt paikan. Sillä kohdalla kasvoi voikukkaa runsaasti.

Raja oli jyrkkä, vieressä ei kasvanut yhtään voikukkaa, eikä muitakaan rikkakasveja.

- Ruiskutuksista koituu tietysti kustannuksia, mutta saamatta jääneet rehutonnit ja liian aikainen nurmen uusiminen tulevat vieVOIKUKAN LISÄKSI

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 27

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

tuoksuu auringossa Hästön tilalla, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla, Salosta etelään. Tilalla on Suomen kaikista tillihehtaareista reilut kymmenen prosenttia, noin 10– 12 hehtaaria. Viljelyssä on mansikkaa, hernettä, lehti- ja kruunutilliä, pinaattia, papua, sokerihernettä, parsaa, persiljaa ja ruohosipulia.

– Kasvilajeja alkaa nyt olla riittävästi resursseihin nähden, sanovat Erikssonit.

Jannen vanhemmat aloittivat avomaan vihannesviljelyn 90-luvulla. Tilan 150 hehtaarin pinta-alasta on peltoa 75 ha, joista erikoiskasveilla on noin 45 ha.

40-päinen emolehmäkarja hoitaa rantalaitumia ja perinnemaisemaa.

KRUUNUTILLIPELTO

Avomaan erikoiskasviviljelyä olisi varaa lisätä Suomessa.

Tuotannossa oleellista on laadun ja toimitusvarmuuden ylläpito, sanovat särkisalolaiset Janne ja Krista Eriksson.

ERIKOISKASVEILLA ON KYSYNTÄÄ

huhtikuussa. Joka viikko on kylvöviikko. Esimerkiksi pinaattia kylvetään 20–30 aaria viikottain, jotta saadaan satoa tasaisesti koko kasvukauden. Tillin ensimmäinen sato tähdätään juhannuksen kulutuspiikkiin. Kasvukausi loppuu yleensä syyskuun lopussa.

– Toimitusvarmuus on tärkeää, koska kauppa luottaa saavansa tavaraa sovitusti. Viljelypinta-alaa pitää olla reilusti heikompien satojen varalta, sanoo Janne.

Kasvuharsojen käyttö sekä jouduttaa kasvua keväällä että torjuu tuholaisia. Vuosittain harson alla on 10–14 hehtaaria. Tilalla on useita kylvökoneita, jottei koneita tarvitse puhdistaa niin usein kylvölajin vaihtuessa.

– Käytämme viljelyyn tavanKYLVÖKAUSI KÄYNNISTYY

omaista koneistusta, jota on tarvittaessa hieman muokattu. Tämän mittakaavan viljelyyn ei juuri ole erikoiskoneita, eikä kaikkia työvaiheita edes voi koneellistaa.

Pinaattia lukuunottamatta kaikille tilan viljelemille kasveille on saatavissa asianmukaiset kasvinsuojeluaineet. Torjunta-aineita käytetään tarvittaessa, mutta rikkakasveja torjutaan myös mekaanisesti haraamalla.

Viljely on pidetty täysin omissa käsissä. Krista kylvää, ruiskuttaa, hoitaa kirjanpidon ja palkat. Janne vastaa henkilöstöstä, työnjohdosta ja markkinoinnista. yli 70 kausityöntekijää.

– Tärkeä osa laatua syntyy korjuuvaiheessa. Poimijat on koulutettu siten, että laatukäsite on mukana jokaisen herneenpalon tai tillinipun korjuussa.

Myydyn tuotteen voi tarvittaessa jäljittää poimijaan saakka. Tavara jäähdytetään ja pakataan nopeasti ja kuljetetaan tilan jakeluautolla tukkuun samana iltana.

– Olemme halunneet pitää jakelun omissa käsissä, jotta pystymme takaamaan laadun säilymisen ja toimitusajan asiakkaalle tunnin tarkkuudella.

Suurin asiakas on Ruokakesko.

Mm. Hästön tilan hernettä, tilliä ja persiljaa myydään Pirkka-tuotemerkillä.

TILA TYÖLLISTÄÄ

on omat laatuvaatimuksensa. Pirkka-tuotemerkin alla myytävillä tuotteilla on tarkat laatuspeksit JOKAISELLA KASVILAJILLA

Erikoiskasviviljelijät Janne ja Krista Eriksson eivät koe tuontia uhaksi: – Suomalainen ostaja on varsin uskollinen kotimaisille tuotteille, kunhan huolehdimme laadusta ja toimitusvarmuudesta.

28 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

ja myös Kotimaiset kasvikset ry:n kauppanormeja käytetään. Tukussa tarkastetaan saapuva tavara ulkoisesti, mm. mitataan lämpötila.

– Pidämme siitä, että tuotteilla on selkeät laatukriteerit. Se on tasapuolista kaikkia tuottajia kohtaan. Me olemme investoineet jäähdytys- ja pakkauslaitteisiin, jotta pystymme varmasti täyttämään normit.

Evira testaa tuotteita kahdesta kolmeen kertaan vuodessa ottamalla näytteitä joko tukusta, kaupan tiskistä tai pellolta.

– Selkeät pelisäännöt ja valvonta on hyvä asia. Viime aikoina sattuneet ulkomaisten marjojen väärennöstapaukset harmittavat todella. Sille sektorille soisi löytyvän vielä lisää resursseja, toivoo Janne.

– Eräänä aikaisena mansikkavuotena Evirasta soitettiin ja kysyttiin onko meidän mansikkaa jo myynnissä. Sitä oli, mutta oikein hyvä että tarkistivat, lisää Krista. on Suomessa kesäaikana yli sata prosenttia, siihen kunnes avomaan kausi loppuu. Sen jälkeen tuonti ja kasvihuonetuotanto tyydyttävät kulutOMAVARAISUUSASTE

tajien tuorekasvistarpeen.

Erikssonit olivat äskettäin mukana kaupan lähiruokatapahtumassa.

– Oli mukava huomata, että kotimainen tuotanto on arvossaan.

Ihmiset olivat kiinnostuneita, kyselivät ja ostivat. Viestiä pitäisi viedä joka suunnasta. Sekä kuluttajien että kaupan ostajien tarpeiden kuulemista ei voi koskaan korostaa liikaa: mitä tuotteita he haluavat ja miten pakattuina.

Pakkaamo saa tänä syksynä uuden sveitsiläisen pakkauskoneen.

– Tuntuma on, että tähän suuntaan ollaan menossa. Tiloilla on oltava yhä enemmän valmiuksia saattaa tuote kuluttajapakkauksiin saakka. uusille tuottajille?

– Joka kasvilajissa on mahdollisuuksia, toisissa enemmän kuin toisissa, muotoilee Janne Eriksson varovasti.

– Kauppa on kyllä kovin kiinnostunut lähiruokatuotannosta.

Heidän resurssinsa eivät vain riitä toimimaan kovin monien kontaktien kanssa, kun samalla syn-

tyy riski laatuvaihteluista.

Krista on huomannut, että kuluttajat haluavat yhä enemmän erikoistuotteita.

– Eivät esimerkiksi pelkästään papuja, vaan keltaisia tai punaisia papuja. Mittakaava on vain ongelma, saako tiettyä tuotetta kasvatettua riittävän määrän täyttämään kysyntää.

Erikssonit ovat pohtineet alueellista keskittymää, jonka kautta kauppa voisi hankkia useamman tuottajien tuotteita.

– Mietimme jatkuvasti oman toimintamme kehittämistä ja investointi pakkaamoon voisi johtaa tähän suuntaan. Alueella on kyllä erikoiskasviviljelyn osaamista ja viljelijöillä on entistä enemmän halua keskinäiseen yhteistyöhön. e

OLISIKO ALALLA TILAA

Teksti Anne Penttilä, k u va A n t t i V e t t e n r a n ta

Katso mm. herkullisen pinaattipeston ohje: www.hastonmaatila.fi 3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 29

Claas Euroopan Ykkönen

Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto

Tehokas APS - esipuintikela tuo tehoa ja tuottavuutta

Uusi ohjaamo - näköä ja näkyvyyttä.

Kaikki kohdallaan - kuljettajan unelma

AVERO - UUTTA PUINTIMUKAVUUTTA JA 20 % LISÄÄ PUINTITEHOA • Uudet Lexion sarjan pöydät, saatavana Averon sydän on Claasin patentoitu myös taittuvalla pöydällä APS-esipuintikelajärjestelmä, joka lisää puintikelan tehoa 20 %, nyt ensi kertaa • Vääntävä CAT 6.6 Tier3 -moottori • Entistä mukavampi, tilavampi ja hiljaisempi tarjolla myös tässä kokoluokassa.

VISTA 2-ohjaamo

Malli

Dominator

Työleveys, cm Teho, hv

Avero

Tucano

130

140H

150HS

240APS

320

330

360 132

390 132

420 152

430 198

490 204

490 258

• Viljasäiliön tilavuus peräti 5600 litraa ja tyhjennys alle 2 minuuttia, tasapainoinen painonjakauma myös täydellä säiliöllä • Isot sivupaneelit, huoltoystävällinen rakenne Tucano Hybrid

Lexion

430APS 440APS 450APS 470APS 480APS 620APS 670APS 750Hybr

540 258

540 279

600 299

600 299

660 355

600 279

750 431

Nyt tehokas peruspuimuri Claas Dominator 140 Hydro ennakkohintaan

81.220 € (ALV 0 %) +toim.kulut

www.konekesko.fi

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.

750 466

K-maatalouden Viljelyohjelmapäivänä esiteltiin lupaava uusi viljelymenetelmä rypsille.

Clearfield yhdistää IMI-rikkatorjunta-aineen ja sitä kestävän lajikkeen.

RIKKARUOHOTON PELTO RYPSILLE eivät kestä luontaisesti Imidatsolinoni-rikkatorjunta-aineita. Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitos on työskennellyt vuodesta 2002 jalostaakseen IMI-kestävyyden perinteisellä risteytysjalostuksella suomalaisiin rypsi- ja rapsilajikkeisiin. Imidatsolinoni-kestävyysominaisuus on löytynyt luonnon mutaatioista.

Vastaava menetelmä on ollut käytössä esimerkiksi Kanadassa jo kymmenen vuotta, mm. auringonkukalla ja muilla öljykasveilla sekä vehnällä ja maissilla. Etelä- ja Itä-Euroopassa se on käytössä mm. auringonkukalla, rapsilla ja riisillä. Rypsin suhteen Suomi on edelläkävijä Euroopassa.

Tänä vuonna hyväksyttiin lajikeluetteloon ensimmäinen Suomen oloihin soveltuva ja IMI-kestävä kevätrypsilajike, Aurea CL. Lajike on aikainen ja valkuaispitoinen, ja sen omistaa Huoltovarmuuskeskus. K-maatalous on ollut mukana tukemassa lajikkeen kehitystyötä.

BASF on kehittänyt lajikkeelle sopivan rikkatorjunta-aineen, jonka tehoaineina ovat imatsamoksi ja metatsaklori. Niiden vaikutusmekanismit täydentävät toisiaan. Imatsamoksi imeytyy pääasiassa lehtien kautta ja RYPSI JA RAPSI

Menetelmää on jo testattu Suomessa laajalti. K-maatalouden koetilan tutkija Marjo Serenius esittelee rikkakasveista puhdasta Clearfied-koeruutua.

metatsa­klori on maavaikutteinen, rikkakasvien juurten kautta toimiva tehoaine. Torjunta-aineen rekisteröintiprosessi on käynnissä.

K-maatalouden tavoitteena on tuoda Clearfield käytännön viljelyyn vuonna 2011. e Teksti ja kuva A n n e P e n t t i l ä

MTT:n kommentti Clearfield-menetelmästä (kokeet 2009), Pentti Ruuttunen: ”Yhteenvetona voidaan todeta, että Clearfield-tuotantomenetelmä on erinomainen mahdollisuus tehokkaaseen rikkakasvien torjuntaan kevätrypsillä Suomessa.”

Kuusi etua:

1.

2.

Rikkakasvit torjutaan parhaana ajankohtana Aurea CL -kevätrypsilajikkeen taimettumisen jälkeen. Rypsi lähtee hyvin kasvuun.

Torjunta-aine tehoaa myös aikaisempiin rypsipeltojen ongelmarikkakasveihin: mm. mataraan, savikkaan, pillikkeeseen, pihatähtimöön, peltohatikkaan, emäkkiin ja saunakukkaan; möhöjuuren ja kalkkihomeen isäntäkasvina toimivaan lutukkaan; ristikukkaisiin rikkakasveihin; hukkakauraan ja juolavehnään; muiden lajikkeiden jääntirypsin- ja rapsintaimiin. Menetelmä pienentää maassa olevaa siemenpankkia.

Riippumaton viljelytekniikasta, käytettiinpä kyntöä, kevätmuokkausta tai suorakylvöä.

Torjuntatulos on luotettava myös kokkareisilla, kivisillä ja humuspitoisilla mailla.

Sato on suurempi ja puhtaampi. Puinti on helpompaa, kuivaus- ja puhdistamiskulut pienemmät.

Yksinkertainen ja toimiva rikkakasvien torjunta­menetelmä.

3.

4.

5.

6.

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 31

1

Tuomo ja Marjo Raunion tilakokonaisuus muodostuu kummankin puolison kotitiloista.

Tilakeskuksilla on etäisyyttä muutama kilometri. Viljankuivureita oli aikaisemmin kolme ja juoksemista riitti.

UUSI KUIVURI KORVASI 3 VANHAA

oli yhtä yöjuoksua kolmen kuivurin aikaan. Kun yhdessä kuivurissa sai vaihdon tehtyä, sai kiirehtiä seuraavaan.

Kuivatusta hoitavalle emännälle hullun myllyä yötä päivää. Ymmärrettävästi yhden ja ison kuivurin rakentaminen kangasti ja investointiavustus toimi rakentamispäätöksen laukaisijana.

Kun yksi kuivatuskausi on ehditty elää uuden kuivurin kanssa, on emäntäkin päässyt yöunille. Erän vaihto saa odottaa aamua.

490 hehtolitran Arska ehtii kuivaamaan päivällä puidun viljan.

Hankintapäätöksen kohdistumista Arska-kuivuriin auttoi KUIVAUSKAUSI

32 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

se, että kaksi kolmesta vanhasta kuivurista olivat tätä merkkiä ja kokemukset olivat hyviä. Eikä uusikaan kuivuri ole tuottanut minkäänlaista pettymystä, päinvastoin. huolehti kaksi asennusryhmää. Ensimmäisen tehtävänä oli sokkelin rakentaminen betonielementeistä. Toinen ryhmä aloitti teräspalkiston asentamisesta kuivurin ja siilojen alle ja jatkoi kuivurikoneiston sekä putkistojen kokoamisella. Arska-kuivurin kokoamista jouduttaa se, että kuivurin kennot samoin kuin siilojen pohjat on KUIVURIN PYSTYTTÄMISESTÄ

tehtaalla koottu valmiiksi. Kuivuri valmistui ajoissa kauteen 2009.

Kuivuriin mahtuu viljaa 490 hl. Kuivuriuunin teho on 490 kW. ­Varastosiiloja on yhteensä 920 m³.

Jos varastotila uhkaa loppua, vanhat kuivurit toimivat varastovarana. Lastaussiilojen tilavuus on 60 m³, eli täysi rekallinen.

Kuivuri sijoitettiin emännän kotitilan pihapiiriin, parin kilometrin päähän nykyisestä talouskeskuksesta. Häiriöilmoitukset ja ilmoitus jäähdytyksen päättymisestä tulevat kännykkään. Jos emäntä saisi nyt vaalita ilmoitushetken kuivatuksen päättymisestä, hän ottaisi mieluummin tie-

2

Parasta kuljetustekniikkaa ammattilaiselle!

don jäähdytyksen alkamisesta. Valmistajan mukaan tämä muutos on tehtävissä myöhemminkin.

Syynä kuivurin sijoittamiseen etäälle oli mutkikas ja mäkinen tieyhteys talouskeskuksesta. Talviliukkailla se on rekkamiesten painajainen.

Rauniot halusivat kunnon kokoisen.

Kun vanhoissa kuivureissa kuormaa piti lirutella kärrystä pikku hiljaa, nyt suppiloon saa kipata huoleti kaksi runsasta 20 kuution kuormaa.

Elevaattorin yläpäähän asennettiin ylimääräinen imuri, joka poistaa elevaattorin aiheuttaman ylipaineen laskettaessa kuivaa viljaa siiloihin. Tämä vähentää pölyämistä yläkerrassa.

Kuivuri on alipainekuivuri, eli ilma kulkee kuivurin läpi imemällä. Sekin vähentää pölyämistä. Kuivatuskennoissa on Arskalla oma ratkaisunsa: kennoissa on korkeat, tasaleveät ilmasolat.

Ilman tuloseinämä on suomupeltiä ja poistopuolella on KAATOSUPPILOSTA

1) Tuomo ja Marjo Raunion uudessa Arska kuivurissa on siilotilavuutta yhteensä 920 m³ ja kuivuriin mahtuu 490 hl.

2) Uusi kuivuri on viljan kuivauksesta huolehtivalle Marjo Rauniolle suunnaton helpotus.

Kuhunkin lastaussiiloon mahtuu viljaa rekallisen verran, 60 m³.

ilmaa hyvin läpäisevä verkko.

Kostea ilma poistuu tehokkaasti viljapatsaasta. Öljysäiliöt sijoitettiin pannuhuoneen alle betoniseinäiseen osaan. Kuitenkin niin, että ne saadaan ­tarvittaessa sieltä pois pannuhuonetta päältä purkamatta.

Kaatosuppilon alue on eristetty seinämällä ­muusta kuivuriosasta, mitä ­Rauniot pitävät hyvänä ratkaisuna.

Pahin pöly tulee nimittäin juuri kippausvaiheessa. Nyt se ei pääse kuivurin puolelle.

Ohjauskeskus on sijoitettu toiselle kerrostasanteelle.

Ylätasanteellekin on kiivettävä, koska isäntäväki katsoi turvallisemmaksi päätyä perinteiseen jakajien vedä narusta -kääntöjärjestelmään. e

Uudistuneet Multiva TRM maansiirtovaunut TRM Pro

• Kantavuudet ovat 16, 18 ja 22 tn, raskaaseen urakointikäyttöön • Liikennevarusteet, louhoslava ja jousitus vakiona, pohjalevy täysleveä • Akseliston jousitus lisää rakenteiden kestävyyttä ja parantaa maantieominaisuuksia suurissa nopeuksissa • Pyörivä pulttikiinnitteinen vetosilmukka, 2-toiminen puomijousitus • 3-akselinen vaunu on varustettu takimmaisen akselin kitkaohjauksella

TRM HD

• Kantavuudet 12, 15 ja 18 tn, vaativat maatilakäyttäjät ja urakoitsijat • Saatavana mm. lakisääteiset liikennevarusteet

Raunion tila • Tuomo ja Marjo Raunion tila sijaitsee Kiskossa, peltoala on vajaat 250 ha. Kevätvehnää on kasvussa tänä vuonna 70 ha, mallasohraa 60 ha ja kauraa 20 ha. Lisäksi tilalla viljellään kevätrypsiä ja kevätrapsia.

• Rauniot kylvävät pääsääntöisesti suoraan sänkeen. Viime syksy oli poikkeus, silloin kynnettiin pelloista 30 ha. Tänä keväänä suorakylvöä häiritsi peltojen hidas kuivuminen.

• Perhe tekee tilan työt. Vanhin pojista, Jussi aloittaa toisen opiskeluvuoden Viikissä pääaineenaan maatalousteknologia.

TRM Farmer - Edullinen hinta laadusta tinkimättä!

• Kantavuudet 10, 15 ja 18 tn, maatilakäyttäjät ja viherrakentajat • Lava on kauttaaltaan kulutuslevyä, jarrut vakiovarusteena

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Syksy on biopolttoaineiden kannalta merkittävää aikaa.

EU-jäsenmaissa mietitään biopolttoaineiden lisäämistä energiakäytössä. Liikenteessä tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 10 prosenttiin 10 vuodessa.

BIOTUOTTEITA TANKKIIN Suomessa lähes puolet nykyisistä öljytuotteista. Lisäksi öljytuotteita käytetään lämmitykseen 10 %, maa- ja metsätalouteen ja rakennustoimintaan 9 %, sekä raaka- ja voiteluaineisiin parikymmentä prosenttia, kertoo Öljy- ja kaasualan keskusliitto.

Ilmastonmuutoksen hillintä, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja riippumattomuus tuontipolttoaineista ovat syitä uusiutuvien polttoaineiden kehittämiseen. Tieliikenteen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on 18 %. Lisäksi dieselin kysyntä kasvaa tulevaisuudessa.

LIIKENNE KULUTTAA

lämmitysöljyyn Suomi on ollut edelläkävijä Euroopassa. Bio-osuus kuuluu valtiovallan ja öljyalan energiatehokkuussopimukseen, jolla pyritään vastaamaan EU:n asettamiin ilmastotavoitteisiin. Tavoitteena on bio-osuuden nostaminen lämmitysöljyssä asteittain kymmeneen prosenttiin vuoteen 2016 mennessä.

Biopolttoöljyosuus nousi tämän vuoden alussa kolmeen prosenttiin Suomessa käytettävässä lämmitysöljyssä. Biolämmitysöljy sisältää Neste Oilin kehittämää uusiutuvista raaka-aineista valmistettua BIO-OSUUDEN LISÄÄMISESSÄ

NExBTL-polttoainetta, joka on vetykäsiteltyä kasviöljyä (HVO). Neste lämmitysöljy bio sopii sellaisenaan nykyisiin öljylämmitysjärjestelmiin ja laitteisiin ilman laitesäätöjä. Se ei lisää öljyn kulutusta eikä lämmitysjärjestelmän huoltotarpeita.

NExBTL-diesel on maailman puhtain dieselpolttoaine. Se vähentää 40-80 % koko elinkaaren ajalta laskettuja kasvihuonepäästöjä verrattuna fossiiliseen dieseliin ja se vähentää merkittävästi pakokaasupäästöjä.

- NExBTL-diesel soveltuu nykyisiin autoihin, koneisiin ­sekä lämmitysjärjestelmiin. Sillä on huomattavasti korkeampi setaani­luku kuin perinteisellä biodieselillä (FAME) ja se toimii erinomaisesti kylmissä olosuhteissa, myös 100-prosenttisena, ­kertoo tekninen asiantuntija Markku ­Honkanen Neste Oilista. voidaan ­käyttää monipuolisesti eri raaka-­aineita, pääosin kasviöljyjä ja jäterasvoja.

Neste Oil valitsee käytettävät raaka-aineet yhtiön kestävän kehityksen periaatteiden ­mukaisesti.

Valintapäätökseen vaikuttavat myös raaka-aineen hehtaarisaanto ja saatavuus sekä alkuperä ja viljelyolosuhteet.

VALMISTUKSEEN

Tällä hetkellä NExBTL:n valmistukseen käytetään palmuöljyä, elintarviketeollisuuden rasvajätettä ja rypsiöljyä. Neste Oil käyttää kaiken Suomessa saatavan teurasjäterasvan NExBTL:n valmistukseen. Kotimainen rypsi on mielenkiintoinen vaihtoehto, tosin sen haasteena on korkeampi hinta.

Pääkaupunkiseudulla käynnissä olevassa kokeilussa on mukana busseja, jotka ovat käyttäneet 100-prosenttista NExBTL-dieseliä jo vuodesta 2008 lähtien ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Sitä testataan myös erimerkkisillä henkilöautoilla tieliikenteessä. ­Kuluttajat voivat ostaa Etelä- ja Itä-Suomen Neste Oil -asemilta Neste Green -dieseliä, jossa NExBTL:ää on vähintään 10 %. e Teksti Silja Metsola Neste Oil, kuva Neste Oil

Neste-öljyjä K-maataloudesta

K-maatalous-ketjun kaupat myyvät Neste Oilin maatalousvoiteluaineita sekä lämmitys- ja moottoripolttoöljyjä.

Kesällä valikoimiin tulivat Neste monikäyttö-öljy, dieselmoottoriöljyt, hydrauliikka- ja voimansiirtoöljyt, sekä korkeapainelisäaineistetut vetopyörästö-öljyt traktoreille ja maatalouskoneille. Lue lisää Neste Oilin polttonesteistä ja voiteluaineista www.nesteoil.fi tai www.neste.fi

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 35

36 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

Ossi Hakala-Rahko testasi Tume-Agrin uusinta JyräCombia viime keväänä. Koneeseen on saatu tosi paljon käyttömukavuutta parantavia seikkoja. Silti kylvötyön laatu on vähintään entisellä tasolla, joissakin kohden jopa parantunut.

JYRÄCOMBI TESTIPENKISSÄ

JyräCombi 3000 Star

Tume-Agrin suunnittelupöydältä on putkahtanut aivan uusi JyräCombi. Mallimerkintä on JC 3000 Star. Niitä ehti kevätkylvöille vain yksi kappale. Konetta on testannut Ossi Hakala-Rahko. Hän on paitsi viljelijä ja urakoitsija, myös K-Maatalous Risto Kangas Oy:n konemyyjä. Onhan myyjän hyvä tuntea koneet käytännössäkin.

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 37

K

un takana on 70 kylvöhehtaaria, Hakala-Rahko sanoo päässeensä tutuksi koneen kanssa. Palaset ovat loksahtaneet kohdelleen.

– Tume-Agrin JyräCombit ovat olleet päteviä koneita aina. Nyt on saatu myös koneen käyttömukavuus kohdalleen.

MAAPYÖRÄ JA HELPPO KIERTOKOE Erityisesti Hakala-Rahko pitää syöttölaitteen erillisestä maapyörästä. Syöttötelat alkavat pyöriä, kun vantaat lasketaan maahan.

Ne pysähtyvät, kun vantaat nostetaan. Kytkentä tapahtuu automaattisesti, tarkasti ja ilman häslinkiä. Kylvöaukkoja ei synny.

Lannoitteelle ja siemenelle on erilliset kiertokoekaukalot. Kiertokoe voidaan aloittaa, kun yhtä 38 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

vipua on käännetty. Kaukalot vedetään ulos ja sisältö punnitaan.

Punnituksen jälkeen kaukalot työnnetään takaisin paikoilleen koneen sivusta. Tulos on niin tarkka kuin se voi olla. Edes koneen kuluminen ei tulosta huononna.

– Kiertokokeen teossa ei tarvita avaimia eikä pihtejä, vain kaksi kättä. Nyt myös lannoitepuolen kiertokoe tulee tehtyä, arvelee ­Hakala-Rahko.

PIENSIEMENET TARKASTI Voi tuntua vähäpätöiseltä, että syötön säätöpyörät on kuulalaakeroitu. Kuulalaakerointi kuitenkin poistaa kaikille tutun välyksen.

Säätö on tarkka, eikä muutu muutaman metrin ajon jälkeen. Tällä on merkitystä erityisesti piensiementen kylvössä. Piensiementen kylvöä on tarkennettu myös voimansiirtoon asennettavalla hidas-

tuskasetilla. Sen ansiosta syöttötelaa ei ole tarpeen ruuvata aivan toiseen laitaan, likimain pois näkyvistä.

Lannoiteakseli on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Ajouralaitteen sähkösäätö toimii varmasti. Harvahampainen lannoitetela pitää syötön määrän kiertokokeen mukaisena, koska telojen talmautuminen on olematonta.

Kylvösyvyys säädetään koneen takaa pitkällä veivikammella. Säätö tehdään rennosti, seisovilta jaloilta. Vannaspainoa saadaan aikaiseksi enimmillään 25 kiloa.

Muokatussa maassa se riittää joka tilanteeseen.

Säiliö on yhtenäinen ja siinä on säädettävä väliseinä. ­Tarvittaessa lannoitepuolen tilavuus voidaan käyttää kokonaan siemenelle, miksei myös päinvastoin. Luomukylvössä asiaa alkaa viimeistään arvostaa, samoin rypsin kylvölan-

1

1) Kiertokoe on hymyilevän miehen työtä myös lannoitepuolella.

Harvahampainen lannoitetela pitää syötön määrän kiertokokeen mukaisena, koska telojen talmautuminen on olematonta.

2

2) Piensiementen kylvö hoituu hidastuskasetilla. Syöttötelaa on runsaasti näkyvissä ja kylvö siksi tarkkaa.

Säätöpyörien kuulalaakerointi poistaa säädöstä välyksen. Säätö ei muutu muutaman metrin ajon jälkeen.

3

3) Vannaspaineet säädetään rennosti seisovilta jaloilta.

Säätö on saatu kevyeksi. Maksimi vannaspaine on 25 kiloa.

noituksessa. Hitsattu säiliö on niin tukeva, ettei välitukia tarvita. Se vähentää roiskumista.

Hakala-Rahko kehuu myös jyräpyöriä. Niissä on riittävän suuret, 16 tuuman AS-renkaat ­kolmen pyörän ryhmissä. Ryhmitelty rakenne poistaa jyräpyöräkoneille ominaisen pellon pinnan rypytystaipumuksen päisteissä. Päisteet orastuivat täysin samalla tavalla muun kylvöksen kanssa, aukkoja ei löytynyt. Rengaskorjaukset helpottuvat myös. Renkaissa on sisärenkaat ja venttiilisuojat.

KYLVÖKONEEN TEHTÄVÄ?

Hakala-Rahko kehottaa viljelijöitä kertaamaan mielessään, mikä kylvökoneen tehtävä oikein on.

– Siemen pitää saada tarkoitettuun syvyyteen ja peitetyksi muruisella multakerroksella. Oikea siemen- ja lannoitemäärä on toi-

vottavaa, samoin siementen tasainen jakautuminen.

Hakala-Rahko tunnustaa, että hyvissä oloissa Tumen laahavannas on ilman muuta paras. Se on suorastaan legendaarisen hyvä. Laahavannas hiertää siemenelle hienomuruisen pohjan, jossa itämiskosteutta varmasti riittää.

Käytännön elämässä ja vaihtelevissa oloissa hän luottaa kuitenkin Tumen kiekkovantaaseen, Se toimii erinomaisesti, ei tukkeennu, eikä tämä kiekkovannas nosta siemeniä pintaan. Se ei liioin sukella liian syvään, mikä saattaa laahavantaalla tapahtua. Myös hara tuntuu toimivalta. Jokaiseen kylvöriviin on noussut käytännössä sama määrä oraita.

neet aina. Se, että uuteen malliin on saatu integroitua roimasti lisää käyttömukavuutta, on tietenkin iso plussa.

Hakala-Rahko pyörittää vanhempiensa kanssa emakkosikalan keskusyksikköä, viljeltyä on kuutisenkymmentä hehtaaria. Siinä sivussa urakoidaan kylvöjä, puintia ja kasvinsuojeluruiskutuksia.

Myös K-maatalous Risto Kankaan konemyyjän pesti on hoidettava kunnolla. Työtä riittää.

Koneen käyttömukavuus onkin Hakala-Rahkon mukaan asia, joka lopulta ratkaisee työn tulokset, kun perusasiat ovat jo muutenkin kunnossa. Tumen uudessa JyräCombi Starissa kaikki nämä seikat ovat kohdallaan. e

KÄYTTÖMUKAVUUS TÄRKEÄÄ

T e k s t i j a k u vat J u s s i K n u u t t i l a

– Työn laatuun vaikuttavissa seikoissa Tumen koneet ovat toimi3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 39

1

Joustopiikkiäes tuli uudestaan Jullaksen kartanon maille.

Antti Aarnio-Wihuri harkitsee muokkauksen aina lohkokohtaisesti.

Multivan TopLine Super selviää talvisängestäkin.

JOUSTOPIIKKIÄES SÄNGELLEKIN viljelee Jullaksen kartanoa Kaarinassa Turun liepeillä. Pellot ovat vettä läpäiseviä urpasavia, mutta lohkoilta löytyy myös hankalaa ”­sinistä savea”. Peltojen ­muokkauksessa on vuosien mittaan ollut käytössä monia vaihtoehtoja ja edelleen muokkaus harkitaan lohkokohtaisesti.

Kyntöäkään ei ole unohdettu ja joustopiikkiäes on tehnyt tilalle uuden tulemisen. Multivan Top­Line Superista Aarnio-Wihurin naseva kommenti on: - Paras, mitä on koskaan ollut.

Multivan TopLine Super poikkeaa perinteisestä joustopiikkiäkeestä siinä, että äkeen runko on ANTTI AARNIO-WIHURI

40 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

kahdeksan senttimetriä korkeampi ja piikit ovat peräti kahdeksalla rivillä. Äes selviää talvisänkien muokkauksesta tukkeutumatta.

Lautasmuokkaimeen verrattuna muokkauspohjasta tulee tasainen, tutkitusti yhtä tasainen kuin perinteisellä S-piikkiäkeellä. Piikki on 12 x 65 mm:n vahvuinen, ja se on riittävän jäykkä kestämään koskemattoman talvisängen hienontamisen. Piikkiväli on 10 cm ja kärkilapun leveys on 6 cm.

- Äes on myös riittävän painava tekemään tasaisen jäljen, sanoo Aarnio-Wihuri. se, että taloon on jo aikaisemmin hankitÄESKAUPPAA AUTTOI

tu Multivan perävaunu ja se on ollut ”erittäin hyvä”. Multivan laatu oli tiedossa eikä äes ole tuota käsitystä muuttanut. Jos jotain moitittavaa pitää löytää, Aarnio-­Wihuri näyttää äkeen edessä olevaa työ­syvyyttä kuvaavaa osoitinta.

- Sen näyttö ei ole tarkka, mutta sillä ei ole merkitystä, koska työsyvyys säädetään keskilohkon männän varteen ­käännettävillä säätöpaloilla ja todellinen työ­syvyys on joka tapauksessa käytävä tarkistamassa.

- Myyjä suositteli äkeen perään vielä varpajyrää ja se oli hyvä suositus.

Edessä oleva lata on hyvä pellon pinnan tasaaja.

HYÖDYNNÄ SYYSKUUN KÄRKITARJOUKSET

MUOKKAUSPOHJASTA TULEE TASAINEN. Äkeen työleveys on seitsemän metriä ja vetokoneena tilalla on 200 hv Massikka.

Koskematon talvisänki antaa kovan vastuksen ja toisaalta ajonopeuden on hyvä olla 12— 14 km/h. Nopeus saa olla jopa hiukan enemmän kuin joustopiikkiäkeellä on perinteisesti totuttu ajamaan. Silloin äes toimii tehokkaimmin. on itse asiassa monipuolinen muokkausväline. Se sopii syksyllä olkien levitykseen. Ajosuunta on silloin poikittain puintisuuntaan nähden. Edellyttäen, ettei pellossa ole syviä ajonuria. Piikkien annetaan vain hipoa maata.

Sillä voi tehdä matalan sänkimuokkauksen rikkasiementen ja puintitappiojyvien idättämiseksi. Sillä voi muokata sänkipellon suoraan kylvökuntoon. Se tekee yksin saman, mitä lautasmuokkain ja perinteinen S-piikkiäes yhdessä. Työsyvyys rajoittuu kuitenkin 5—6 cm:iin eikä äestä ole tarkoitettu kultivaattorin korvaajaksi. Tietenkin äkeellä voi kylvömuokata syksyllä muokatun pellon.

Jullaksen tilalla viljellään syysvehnää, kevätvehnää, TOPLINE SUPER

Aurausviitta 10 kpl nippu

Heijastin n. 25 cm ylhäältä. Oranssi, UVsuojattu. Pituus 1,5 m, ø 25 mm. Pakkasenkestävää polypropeenimuovia.

1210

hybridiruista, hernettä sekä heinää oman tallin hevosille.

Syysvehnä on kylvetty kevytmuokattuun peltoon, muokkaussyvyys oli 15 cm. Kyntöäkään ei ole unohdettu. Pellot kynnetään keskimäärin joka kolmas vuosi.

- Kylvöä suoraan sänkeen on kokeiltu, mutta ne kokeilut eivät ole olleet kovin onnistuneita.

- Olen nuorena poikana kyntänyt hevosella ja Fiskarsin Kympillä, ajanut puukaasutraktorilla ja niittänyt parihevosten vetämällä elonleikkuukoneella. Nyt saan istua ilmastoidussa ohjaamossa ja perässä on työkone, jonka ­työjälki miellyttää. Olen saanut olla mukana viljelyn koneellistamisen koko kehitysvaiheen ja siitä voin olla onnellinen. e

/nippu

Riippulukkosetti Abloy 3020 Lukko 35 mm sangalla. 3 kpl lukkosetti sarjoitettu samalle avaimelle, yhteensä 6 avainta.

3990 /pkt

Peltor Alert- kuuleva radiokuulosuojain

Vaimentaa kovat ja vahvistaa heikkoja ulkopuolelta tulevia ääniä kuvuissa olevien mikrofonien avulla. SNR 32 dB. Pariston käyttöikä n. 100 h. Paristot 2 kpl AA. Mukana liitin kaapeleiden kytkemiseen eri viestintälaitteille.

8900 /kpl

Työkaluvaunu Ironside, 178 osaa

Metallia - kestävä ja laadukas.

Sisältää mm. hylsyjä, kiintolenkkiavaimia, bitsejä. Erikseen saatavana kaksi ylälaatikostoa.

89900 /kpl

TARJOUKSET Plussa-kortilla Farmos Hand Cleaner 3,8 l

1) Multiva TopLine Superilla saa tasaisen kylvöalustan niin kynnökseen kuin sänkipeltoon.

Sänkipelto vaatii usein ajon kahteen kertaan, mutta silloin jälki kelpaa myös laahavannaskoneella kylvettäväksi.

Miellyttäväntuoksuinen. Sisältää ihoa hoitavia ainesosia. Pakkaus sis. pumpun.

Erittäin tehokas käsienpesuaine!

Etu -33 %

/pll

5,23 €/l

Ilman Plussa-korttia 29,90

2) Kevään kokemusten perusteella Antti Aarnio-Wihuri pitää Multiva TopLine Superin hankintaa hyvänä investointina.

1990

Led-työvalo 12/24 V

Koko 10x10 cm, 9 kpl 1 W:n Osram-ledejä. Pieni virrankulutus, tiivis johdon läpivienti. Tukeva pulverimaalattu alumiinivalurunko. Kiinnitysjalusta ruostumatonta terästä.

12000

2

Etu -14 %

/kpl

Ilman Plussa-korttia 140,-

Xenon H3 -valosarja

Valoteho n. 2-kert. verrattuna norm. H3 polttimoon.

Vähemmän arka tärinälle kuin halogeenipolttimo. Sarja sis. 2 kpl H3 Xenon-polttimia ja muuntajayksiköitä, johdot ja liittimet, käyttö- ja asennusohjeet.

Etu -20 % Ilman Plussa-korttia 99,80

7970 /srj

Pomo 27 T15S AVR varavoimageneraattori

Jännitteen säätö elektroninen. Teho 27 kVA, 21,6 kW, jännite 400 / 230 V -kolmivaihe, nimellisvirta 40A, 50 Hz. Suojauslk IP23.

Pääsulake 25 - 35 A. 63 A ja 16 A 3 V -pistorasiat, ylikuormitussuoja, vikavirtasuoja, voltti-, ja taajuusmittarit traktoriin päin.

Toimitukset lokakuussa!

Etu -25 % Ilman Plussa-korttia 3176,-

236900 /kpl

+ rahti

Tarjoukset (sis. alv) ovat voimassa syyskuun 2010 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

ISO SÄILIÖ JA AJO-OPASTIN JOUDUTTAVAT Kim Tyskas viljelee 100 hehtaarin viljatilaa Lapinjärvellä. Hän on ”kuutamoviljelijä”. Päivätyönä on traktoreiden ja puimureiden myynti Etelä-Kymenlaakson alueella.

OPASTIN MAALAA AJETUN ALUEEN ERI VÄRILLÄ.

nostolaiteruisku vaihtui 2500 litran hinattavaan Hardi Rangeriin. Nyt­­ehtii ­vielä työpäivän jälkeenkin ruiskuttamaan säiliöllisen ja parhaana iltana kaksi. Alaa kertyy illan aikana jopa 40 ha. Traktoriksi riittää 80 hv, koska traktorin ei tarvitse kantaa vettä.

Koska pellossa ei ole ajouria, hän käytti aikaisemmin apuna vaahto­merkitsintä, mutta nyt käytössä on Matrix-ajo-opastin. Se näyttää ajolinjat ja maalaa näyttöruudussa ­käsitellyn alueen eri värillä.

AIEMPI 800 LITRAN

Kim Tyskas ­teki kahdessa vaiheessa. Toukokuun sadejakso keskeytti kylvötyöt ja KEVÄÄN KYLVÖT

42 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

osa kylvetyistä pelloista liettyi.

Seitsemän hehtaaria oli pakko kylvää uudestaan, koska vesi jäi seisomaan pellon pinnalle.

– Hyvää kasvustoa ei uusitakylvökään antanut. Hyvä jos saa kolmen tonnin sadon. Lisäksi keskikesän kuivuus aiheutti sen, että jyväkoko jäi pieneksi.

Parhaat kasvustot ovat peltolohkoilla, jotka oli kylvetty ennen sateita, mutta jotka eivät liettyneet.

Pelloista yli puolet on perinteisesti kynnetty. Tilalla on 30 % kasvipeitteisyyssopimus. Sen ­alueen Tyskas muokkaa keväällä lautasmuokkaimella ja ajaa kerran äkeellä. Kylvökone on vanha laaha­vannaskone.

KUIVUUDESTA OLI SE HYÖTY , ­että

tautipaine oli pieni. Tautiruisku­tuksia Tyskas käytti ainoastaan ohralla. Näin ruiskutuskertoja ­tuli osalle pelloista vain yksi. Siitä huolimatta hinattavan ruiskun suuremmalle säiliölle on tarvetta, koska viljelyksessä olevien kahden tilan väli on parikymmentä kilometriä.

– Ruisku on myönteinen yllätys. Puomiston kaikki toiminnot hoidetaan ohjaamosta pienillä sähköisillä vipukatkaisijoilla.

Kun kemikaalit on imetty säi­liöön, traktorista ei tarvitse enää ­tulla ulos.

Tilalle hankittu Hardi Ranger on hinattava perusruisku. Lisä-

1

2

Teejet Matrix -ajo-opastin • Mallit: Matrix 570G, jossa on 5,7 tuuman ja Matrix 840G, jossa 8,4 tuuman näyttö.

• Ohjaustiedot ja video-ohjaus näkyvät samanaikaisesti. Videovalintamoduuli 570G malliin neljälle kameralle ja 840G malliin jopa kahdeksalle kameralle. Voi käyttää myös ilman kameraa. Kamera 6,5 m kaapelilla, saatavana myös 20 m jatkokaapeli.

• Helppokäyttöinen kolmiulotteinen grafiikka on tarkka kaikissa maastoissa. Kirkas näyttö näkyy myös päivänvalossa.

• Ruiskutuksen kartoitus ja datan vienti.

• Vakiovarusteena Cobo-virranottopistoke, joka on tavallista tupakansytytinpistoketta luotetta­vampi.

• Lisävarusteena FieldPilot-avustettu ohjaus sekä BoomPilot, automaattinen puomin ohjaus ja kallistuksen kompensointi.

Tehokkaampi RXA-25 antenni 6,5 m tai 10 m johdolla.

mausteena siinä on puomistoa ohjaavat hydrauliset sähköventtiilit. Traktorista tarvitaan yksi yksitoiminen venttiili ja vapaa paluu tai vaihtoehtoisesti yksi kaksitoiminen ulosotto. Ruiskun Tyskas kiinnittää traktorin maatalousvetolaitteeseen.

Pääsäiliön tilavuus on 2500 litraa ja kun nestemääränä Tyskas käyttää 120 – 160 l/ha, parhaimmillaan yhdellä täytöllä saa ajettua 20 ha. Lisäksi ruiskussa on 250 l huuhtelusäiliö ruiskun puhdistamiseksi pellolla. Jos pääsäiliön vesi uhkaa loppua kesken lohkon, huuhtelusäilöllisen voi imaista pääsäiliöön ja ruiskutusalaa voi jatkaa parilla hehtaarilla.

Kemikaalit kaadetaan alas laskettavaan täyttölaitteeseen, josta ruisku imaisee ne pääsäiliöön.

Täyttölaitteessa on myös kannujen huuhtelulaite. Ruiskun työ­leveys on 21 metriä.

Ohjaamoon sijoitettava ruiskun ohjausyksikkö on Hardi HC 2500. Sillä saa hyvin hoidettua ruiskutuksen kaikki perustoiminnot. Neste­määrää voi muuttaa ajon ­aikana nuolinäppäimillä.

Tyskas aloittaa kiertämällä kerran ympäri. Sen jälkeen hän alkaa sahata lohkoa suoralta sivulta tukeutuen ajo-opastimen näyttöön. Opastin maalaa ajetun alueen eri värilLOHKON RUISKUTUKSEN

lä, mikä helpottaa ruiskuttamatta jääneiden haukipaikkojen havaitsemista. Varsinkin juolavehnä- ja hukkakauraruiskutuksissa on hyvin tärkeää, että jokainen kohta pellosta saa käsittelyn.

Opastimessa on 5,7 tuuman näyttö ja selkeä kolmiulotteinen grafiikka.

Aikaisemmin Tyskas ­käytti ruiskussa ­vaahtomerkitsintä, mutta jos kasvusto oli pitkää, vaahtopallot hävisivät kasvuston joukkoon ja haihtuivat sillä aikaa kun hän kävi täyttämässä ruiskun. e

1) Hardi Ranger ruiskussa kemikaalien täyttölaite saadaan laskettua alas turvalliselle työkorkeudelle.

Ajon ajaksi se nostetaan jousikevennyksen avulla ylös.

Kim Tyskas vetää Rangeria 80 hevosvoiman traktorilla.

2) Matrix-opastimessa on selkeä kolmiulotteinen grafiikka. Näytössä näkyy käsitelty alue ja käsittelemättä jääneet kohdat.

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 43

TEHOKASTA REHUNSÄILÖNTÄÄ

D-arvon ollessa 67-70 rehu sisältää runsaasti valkuaista ja säilymisen kannalta riittävästi sokeria. Rehunsäilöntä perustuu aina hapettomuuteen ja happamuuteen. pH on saatava nopeasti laskuun. Säilöntäainetta pitää annostella riittävästi sekä rehu pitää tiivistää ja painottaa huolellisesti, jotta vältytään rehun pilaantumiselta ja ravintoaineiden hävikiltä. Korjattaessa oikeaan aikaan nurmirehua hyvissä olosuhteissa, voidaan rehu säilöä biologisilla säilöntäaineilla. Huonot korjuuolosuhteet vaativat hapon käyttöä.

• Tuore nurmisäilörehu (kuiva-ainepitoisuus alle 30 %) • Esikuivatussa nurmisäilörehussa (kuiva-ainepitoisuus yli 30 %) on jäljellä runsaasti sokeria. Homehtumisvaaraan on kiinnitettävä huomiota.

Esim. aumaan tehtäessä pintakerros kannattaa käsitellä aineella mikä säilöö rehun, jonka ka – pitoisuus on > 40%.

• Kokoviljasäilörehun korjuuvaiheessa tähkä on muuttumassa keltaiseksi ja jyvän voi puristaa sormien välissä taikinaksi. Korjatun rehun kuiva-ainepitoisuus 35-45 %.

• Murskevilja korjataan keltatuleentumisasteella jyvän kosteuden ollessa 25 - 40 %.

Murskevilja voidaan varastoida siilossa, muoviaumassa tai muovituubissa.

Säilöntäaineen valintataulukko (käyttötarkoitus, annostelu, säilöntätapa) Kuiva-aine Esikuivattu Tuore Niittosuositus, (ka >30%) (ka <30%) ruokinta % l/tn l/tn l/tn

UUDISTETTU

Viljan murskesäilöntä

entistä tehokkaampi

20-45%

5 l/tonni

UUTUUS Agrosil Pro

>40%

5 l/tonni

Agrosil

>25%

5 l/tonni

UUDISTETTU Mestarin Vahva Pro

20-35%

5 l/tonni

5 l/tonni

3 l/ tonni

3-5l / tonni

Kemira AIV 2 Plus

20-35%

5 l/tonni

5 l/tonni

3 l/ tonni

3-5l / tonni

x

Kemira AIV Ässä

25-45%

5 l/tonni

5 l/tonni

3-5 l / tonni

x

Kemira AIV NOVA

30-45%

5 l/tonni

Josilac Pro

5 l/tonni

Luomu

x 5 l/tonni

x

Kemira Propcorn Plus

Käyttötarkoitus jyväsäilöntä, käyttömäärä 6-14 l/tonni

Kemira Propcorn NC

Käyttötarkoitus kostean heinän säilöntä, käyttömäärä 6-9 l/tonni

www.k-maatalous.fi

x

Säilöntätapa

Huomioitavaa Maittava, sulava ja edullinen 2 eri maitohappobakteerikantaa rehu hyvissä korjuuolosuhteissa. Laskee nopeasti pH:n optimitasolle. Syövyttämätön.

Rehu ei lämpene niin herkästi sen altistuessa ilmalle Sisältää kolmea maitohappobakteerikantaa, mm. L.Buchneri- -> auman pintakäsittelyyn, muovitetulle heinälle. Sopii hyvin murskeviljalle. maitohappobakteeri Sisältää kahta maitohappoEsikuivatun rehun säilöntään. Mukana lämpötilaoptibakteerikantaa moitu maitohappobakteeri.

Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 %

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin.

Muurahaishappoa 76 %, Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin. ammoniumformiaattia 5,5 % Muurahaishappo 59 %, ammoniumLaaja käyttöalue myös olosuhteisiin, jossa esikuivaus formiaatti 4 %, propionihappo 20 %, ei onnistu. kaliumsorbaatti 2,5% Muurahaishappo 44 %, natriumforSisältää natriumia jopa puolet lehmän päivittäisestä miaatti 20%, propionihappo 12%, tarpeesta. Lisää maittavuutta. Syövyttämätön. bentsoehappo 1,5% Propionihappo 94 %, Rehua ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti, säilyttää viljan ammoniumpropionaatti 5,5 % rehuarvon 15-30 % kosteudessa Erikoistuote hevosheinän säilöntään, käsiteltyä heinää ei Propionihappo 72,6 %, tarvitse varastoida ilmatiiviisti kosteusprosentin ollessa ammoniumpropionaatti 21,4 % välillä 15 – 25 %. Syövyttämätön.

K-MAATALOUS

Erä auransiipiä matkalla kuivaamoon.

TIIVIIMPÄÄ SINISTÄ

lipinnasta tulee kattavampi myös monimuotoisissa osissa.

jennuksen kanssa otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä.

Tehdastilojen ja tuotantoprosessien lämmittämiseen käytetään uusiutuvia energianlähteitä ja ylijäämälämpö myydään kaukolämpöverkkoon. Moderni maalaamo pienentää myös kemikaali- ja vedenkulutusta.

8000

215

10

11 000

Lemken esitteli massiivisen tehdaslaajennuksen peltopäivillään keväällä. Uusi maalauslinja parantaa koneiden pintakäsittelyä.

60

m³ maaliallas ottaa vastaan kuljetinkelkassa riippuvan rivin auran osia. Hetken kuluttua osat nousevat pintaan sinisinä ja siirtyvät kuivumaan 160-asteiseen uuniin. Uusi, jalkapallokentän kokoinen high-tech-maalaamo antaa osille katodimaalauskäsittelyn.

13

kpl upotusaltaita antavat kukin vuorollaan käsittelynsä osille. Linjaston alussa osat hiekkapuhalletaan, jonka jälkeen on yhdeksän allasta erilaisia esikäsittelyvaiheita, mm. maalin tartuntaa parantava sinkkifosfatointi.

Sen jälkeen on katodiupotusmaalaus, kuivausuuni ja jäähdytysalue.

800 metriä pitkä kuljetinrata vie osia vaiheesta toiseen.

45

μm paksuinen maalipinta on aiempaa laadukkaampi, kestävämpi ja antaa paremman korroosiosuojan. Osat maalataan ennen kokoonpanoa, joten maa-

m² maalaamon lisäksi saman verran neliöitä sai myös uusi kokoonpanohalli. Kokoonpano uusittiin tuotannon tehostamiseksi ja valmiiksi maalattujen osien vuoksi.

Jokainen kone valmistetaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Uusi maalaus- ja kokoonpanojärjestelmä nopeuttaa koneiden valmistusaikaa ja parantaa laatua. milj. € maksaneen maalaamoinvestoinnin ja kokoonpanohallien lisäksi tehdas laajeni myös uudella lähettämöllä ja sosiaalitilarakennuksella. Yhteensä lisäneliöitä tuli 55 000.

500 000

kg hiilidioksidia pieneni tehtaan vuosittainen hiilijalanjälki. Samassa ­yhteydessä laa-

milj. € oli Lemkenin liikevaihto viime vuonna. Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta se oli silti yrityksen toiseksi paras 230 vuoden historian aikana. 16 miljoonan liikevoittokin ylitti viimeisten seitsemän vuoden keskiarvon. Kuluva vuosi ­näyttää yrityksen kannalta ­kohtuullisen hyvältä ja budjetti on asetettu ”normaalivuoden” 2007 tasolle. kpl Lemkenin valmistamaa maatalouskonetta toimitettiin asiakkaille viime vuonna. Aurat tuovat liikevaihdosta edelleen 30 prosenttia. Kultivaattorit ja äkeet -tuoteryhmä on kuitenkin kirinyt tasoihin. e T e k s t i A n n e P e n t t i l ä , k u va L e m k e n 3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 45

1

TEHOA TIENHOITOON Kristian Järvinen perusti viisi vuotta sitten kiinteistö- ja tienhoitoyrityksen Uuraisiin. Autokauppiaan työt vaihtuivat konemiehen arkeen.

Vama 3000 P2 -tielanan yli kolme vuotta sitten.

Viimeisin hankinta on ­Vaman levenevä kauha. Monipuolisen urakoinnin tarpeisiin hankitut laitteet ovat täyttäneet tehtävänsä erinomaisesti. Tielana on kovassa käytössä kesät - talvet. Kesällä työaikaa kertyy noin 250 tuntia ja talvella 300 tuntia.

Takalanan monipuolisuutta kuvaa se että, sillä voi poistaa lumet jo ensimmäisen lumisateen jälkeen soratieltäkin.

– Teräkulman säätö negatiiviseksi ja hydraulisen painotuksen sääJÄRVINEN HANKKI

46 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

dön ansiosta pintasorat eivät lähde lumen mukana, kertoo Kristian.

– Sillä pystyy jättämään ohuen lumikerroksen soran päälle. Vaman salaisuus on hydraulinen painotus, jolla saa traktorin painoa siirrettyä höylän terälle. Ilman sitä ei polanteen höyläämisestä tulisi mitään. muotoilemaan tienpinnan sopivaan kaltevuuskulmaan. Silloin siinä pidetään lisäksi takalanaa. Yhdistelmällä tulee useimmiten kunnon jälki kerta-ajolla. Tarkkaa talouden pitoa kuvastaa se, että polanneterät ajetaan talvella puoleen mittaan ja käytetään loppuun kesällä.

– Silloin saadaan paras tulos polanteella ja puolikkaat terät toimivat soralla vielä hyvin.

– Kokeilin tappiteriä, mutta KESÄLLÄ SILLÄ PYSTYY

pyörimisen varmistamiseksi ne on pidettävä oikeassa kulmassa, mikä taas vie lanan säätömahdollisuuksia pois.

Lanan teräkulmaa voidaan säätää pystysuuntaisesti. Mitä pystymmässä se on, sitä leikkaavampi se on. Loivassa kulmassa sillä on helpompi höylätä, koska sitä voi painottaa reilummin sen tunkeutumatta liian syvään. kokonaisalaa kertyy pelkästään Hirvaskankaan ABC:n piha-alueista, jotka yrityksellä on hoidettavana.

- Vaman tielana on ehdoton näin ahtaissa paikoissa. Se on lähellä traktoria, joten ei tarvitse olla niin varovainen. Aikaisemmin piha-alueita on hoidettu raskaammalla kalustolla. Kun aloitimme ensimmäisenä talvena täällä, oli epäilijöitä paljon: miten noin ke-

KUUSI HEHTAARIA

2

Karjasi tarvitsemat vitamiinit Mestarin vitamiineista.

VAMAN SALAISUUS ON HYDRAULINEN PAINOTUS. vyellä vehkeellä saa polanteen poistettua...

Pihat olivat haastattelua tehdessä siistissä kunnossa, lumipintaisia, mutta polannekerros ei ollut paksu ja pinta oli tasainen.

Kristian näytti käytännössä kuinka tielana ja levenevä kauha toimivat yhdessä.

Lanalla höylättiin kerros, joka sivukulman ansiosta siirtyi yhteen jonoon. Uudella ajolla kuorittiin uusi kohta pihasta ja samalla työnnettiin kauhalla edellinen höylätty kerros lumikasaan.

– Täällä on vain kaksi lumenkeruupaikkaa, johon lunta voi kasata. Jos sitä aletaan ajaa pois, on se jätettä, joka on vietävä kaatopaikalle. Se taas maksaa maltaita.

Kauhalla pystyy parhaimmillaan työntämään viidestä kuuteen kuutiota lunta kerrallaan. Kasalla lunta läjitetään lumilingolla. Piha-alueelta kerätty lumi saa sulaa rauhassa kasausalueelle.

Järvinen pitää käytössään olevia Vama 3000 P2 -tielanaa sekä levitettävää kauhaa käyttökelpoisina koneina hänen yritykselleen. Suunnitelmissa on hankkia toiseenkin traktoriin Vaman lana. Normaalien kulutusosien vaihdon lisäksi koko käyttöaikana ei ole ollut vikoja, rungot on

3

Mestarin E-VITAMIINI PELLETTI 20 kg Vitamiini- ja seleeniliuos kaikille kotieläimille.

• Ehkäisee hermoston rappeutumista - kasvattaa eläimen stressinsietokykyä • Ehkäisee hedelmällisyyshäiröiden syntyä • Nostaa immuunitasoa ennen synnytystä Kysy • Uuden viljan kanssa tarvittava jous lavatar uE-vitamiinilisä

alo K-maat t s e d a!

Mestarin E-VITAMIINILIUOS 10 l

Vitamiini- ja seleeniliuos kotieläimille.

• Sisältää runsaasti elimistön kannalta tärkeää E-vitamiinia sekä E-vitamiinin suojaa täydentävää seleeniä • Nostaa immuunitasoa ennen synnytystä • Uuden viljan kanssa tarvittava E-vitamiinilisä • Saatavana myös 30 litran ja 200 litran astioissa tehty ammattikäyttöön.

Hyvänä puolena Järvinen pitää lisäksi vähäistä voiman tarvetta. Edellinen traktori oli 160 hv, nyt on käytössä 100 hv ja hyvin on voima riittänyt. Yrittäjän kannalta pienempi traktori on edullisempi sekä hankinta- että käyttökustannuksiltaan. e

Mestarin MONIVITAMIINI PELLETTI • kaikille kotieläimille

Mestarin ADE VITAMIINI PELLETTI • kaikille kotieläimille

Teksti ja kuvat Sepp o N y k ä ne n

1) Levenevällä kauhalla voi kerätä lunta jopa kuusi kuutiota kerrallaan.

2) Vama 3000 P2 puree polanteeseen eikä tarvitse suurta tehoa.

3) Kristian Järvinen valmistui tammikuussa tieisännöitsijäksi. Hirvaskankaan kiinteistö- ja tienhoito pystyy tarjoamaan tiekunnille täyden palvelun lumen aurauksesta teiden peruskunnostukseen.

Mestarin MELASSI 20 kg

Sisältää sokerijuurikasmelassia • Käytetään kotieläinten ruokinnassa energiarehuna tai maittavuuden parantajana rehuseoksissa

Tutustu huolella pakkauksen tuoteselosteeseen ennen käyttöä.

Lisätietoa tuotteista saat myös K-maataloudesta.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Claas uudisti Lexion-mallistonsa ja jakoi sen kahteen uuteen mallisarjaan. Uudet Lexionit ovat entistä tehokkaampia, nopeampia ja mukavampia käyttää.

10

UUDISTUSTA Hyvästä vielä parempi

1

-mallisarja jaettiin kahteen uuteen sarjaan: 600-sarjan puimureissa on APS-puintikelasto ja kohlimet.

700-sarjan puimurit ovat Hybridmalleja, joissa on APS-puintikelasto ja roottorit.

AIEMPI LEXION 500

2

on kasvatettu. 700-sarjassa ja 670-mallissa maksimi siirtoajonopeus on 30 km tunnissa. Maantiellä uudet Lexionit liikkuvat 20 prosenttia nopeammin kuin esimerkiksi aiempi 560-malli.

Siirtoajonopeuden kasvattamisella on merkitystä. Claas laskee esimerkin: 728 hehtaarin puintiin on tyypillisesti sisältynyt 75 tuntia ajoa tiellä. Suurempi siirtoajonopeus vähentää jopa 15 tieajotuntia, eli saman kokonaispinta-alan puinti sujuu noin 1,5 työpäivää nopeammin.

Terra Trac 750 -kumitelapuimuAJONOPEUTTA

48 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

ri on maailman nopein leikkuupuimuri. Sen ajonopeus on peräti 40 km/h.

3

moottorit kuin aiemmissa Lexioneissa. 600-sarjan Caterpillar-moottorien tehot ovat 279–431 hv, kun aiemmat 520–560-mallien tehot olivat 276–385 hv. 700 Hybrid – sarjan voimanlähteinä käytetään Caterpillar- ja Mercedes Benz -moottoreita, tehot 431–586 hv.

Tehokkuutta on nostettu taloudellisesti, polttoaineenkulutus minimoiden.

TEHOKKAAAMMAT

4

tehoa on nostettu. Hydrauliikkapumpun tuotto on nyt 50 prosenttia suurempi (120 litraa minuutissa) kuin aiemmissa Lexioneissa. Nopeasti reagoiva hydrauliikka parantaa entisestään muun muassa leikkuupöydän toimintaa. Myös hydraulisesti laskeva varstasilta reagoi tukokseen aiempaa nopeammin.

HYDRAULIIKAN

5

ovat suuremmat, 8600 litrasta 10 500 litraan mallista riippuen. Malleissa 750, 760 ja 770 on myös suurempi tyhjennysnopeus, 110 litraa sekunnissa. Malli 740 tyhjentää sekin sadan litran sekuntivauhtia, samoin mallit 640–670. Malleissa 620–630 tyhjennysnopeus on 90 l/s.

VILJASÄILIÖT

6

on muotoiltu uudelleen. 108 terää silppuavat oljen tarvittaessa hyOLKI- JA AKANALEVITIN

Malli moottori sylintereitä hv

kpl/litraa Lexion-kohlinpuimurit 600-sarja 670 CAT C13 S6/12,5 431 660 CAT C9 S6/8,8 378 650 CAT C9 S6/8,8 339 640 CAT C6.6 S6/6,6 279 630 CAT C9 S6/8,8 339 620 CAT C6.6 S6/6,6 279 Lexion-roottoripuimurit 700 Hybrid -sarja 770 Mercedes Benz V8/16 586 760 Mercedes Benz V8/16 530 750 CAT C13 S6/12,5 466 740 CAT C13 S6/12,5 431

vinkin lyhyeksi silpuksi. Uusi akanapuhallin vie akanat suoraan levityslautasille, jolloin akanat eivät kuormita olkisilppuria. Peltoon levitettävä olkimassa voi sisältää peräti 25 % akanoita. Tehokkaat levitinlautaset heittävät oljet ja akanat tarvittaessa jopa 12 metriä leveälle alueelle.

jaamosta eli esteetön ikkunapinta-ala on 20 prosenttia aiempaa suurempi. Myös viljasäiliön ikkuna on 50 prosenttia suurempi ja ohjaamossa sijaitsevassa jääkaapissakin on enemmän tilaa. Lisävarusteena on saatavana mm. ilmastoitu ja lämmitettävä istuin ja xenon-työvalot.

7

9

on laajennettu. Saatavana on mm.

Michelin Cerexbib-eturenkaat.

Vastaavan kokoiseen standardirenkaaseen verrattuna rengaspaine voi olla selvästi pienempi. Se tuottaa 22 prosenttia suuremman kosketuspinnan maahan ja pienemmän pintapaineen.

RENGASVALIKOIMAA

8

on entistä mukavampi. Uusi Vista II – ohjaamo on 15 cm aikaisempaa suurempi sekä leveys- että pituussuuntaan. Näkyvyysalue ohTYÖSKENTELY-YMPÄRISTÖ

-hallinta- ja infojärjestelmässä on nyt värillinen, 8,5 tuuman näyttöruutu.

CEBIS II

10

hallitaan kätevästi ”Hotkey”-säätimellä, jolla valitaan säädettävä toimintoalue: mm. leikkuupöydän korkeusasetukset, satomittaus, lohkokartoitus, automaattiohjaus, omat suosikkiasetukset. Järjestelmään voi tallentaa 20 erilaista suosikkiasetusyhdistelmää puimurin tärkeimmille säädöille.

viljasäiliö l 10 500 10 500 9600 8600 8600 8600 12 000 10 500 10 500 9600

Kaikissa malleissa on hellävarainen puintikoneisto APS-esikiihdytinkelalla ja erittäin suuret varstasilta-alat. Verrattuna perinteiseen puintikoneistoon se pui 20 prosenttia tehokkaammin samalla polttoaineenkulutuksella. Rajaisten visuaalinen tarkkailu kaikissa malleissa. 600-sarjassa on markkinoiden suurimmat kohlinpinta-alat. e EI OLE MUUTTUNUT:

T e k s t i A n n e P e n t t i l ä , k u va C l a a s

ERI TOIMINTOJA

Lisää englanniksi ja video: http://app.claas.com/lexion2011/en-eu/ 3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 49

NAUTAKARJAN À LA CARTEN YKKÖSET

JF VM PYSTYRUUVIAPEVAUNUT

A! UUTT nu

Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa.

• Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, nyt myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

vau Täytä asti ja nope i opastan st tarka ngattoma a n l van kanäytö vaa avulla.

RUNKO-OHJATTAVAT WEIDEMANN PIENKUORMAAJAT Kysy koeajoa K-maatalouden konemyyjältä!

• Saksalaista laatua ja tehokkuutta nosto-, siirto- ja kuormaustöihin • Yli 40 000 valmistettua pienkuormaajaa • Ketteryyttä ja käyttömukavuutta ahtaisiinkin tiloihin • Tehokkaat, vähäpäästöiset ja taloudelliset Perkins dieselmoottorit • Suuri nosto ja irrotusvoima kahdella puomin nostosylinterillä

WEIDEMANN 1140 CX 30 • 18,5 KW:n Perkins -diesel, leveät 26x12-12AS renkaat • Nopea sähköinen ajosuunnan vaihto • Puomiston ja ulkopuol. hydr. joystic- hallinta • Järeä rasvattava runkonivel

UUTUUS KUROTTAJA WEIDEMANN T4512 !

• Nelipyöräohjaus • Teleskooppipuomilla • Pieni kooltaan - suuri ominaisuuksiltaan

Kotimaiset Hakki-työlaitteet Weidemann-pienkuormaimiin.

K-MAATALOUS

ALAN SUURIN ROBOTTI? Dometalin uusi robottihitsausasema saattaa hyvinkin olla maatalouskonealan suurin Suomessa.

Hitsausasema kääntelee ja hitsaa jopa 17-metrisen kappaleen.

MULTIVA -maatalouskoneiden val-

mistaja Dometal Oy otti kesällä käyttöön 1 450 m² tehdaslaajennuksen laitteineen. Investoinnin arvo oli 1,7 miljoonaa euroa. Se sisältää myös Loimaalaisen Pemamek Oy:n toimittaman robottihitsausaseman.

Hitsausasemalla yksi robotti hitsaa kahdella paikalla. Kappaleiden vaihtaminen ei syö hitsausaikaa. Tarvittaessa paikat voidan myös yhdistää, jolloin voidaan hitsata jopa 17 metrin kappaleita.

Robotti hitsaa väsymättä ­joka sauman juuri niin kuin sille on opetettu. Aina samassa järjestyksessä ja tietyn paikan sauman samalla tavalla, joten kappaleidenkin on oltava tarkoin samanlaisia.

Robotille menevät aihiot kootaan mittatarkoista kappaleista ja hitsataan kokoon perinteisen tapaan.

Mitoissa pysymistä varmistetaan lisätukien avulla.

Hitsausrobotti tuo lisää kapasiteettia perävaunujen tuotantoon. Mittatarkkuus ja laatu paranevat robotin myötä entisestään.

Ensimmäisenä robotin työlistalla ovat 15 tonnin maansiirtovaunut, sekä lavat että rungot. Asetukset on haettu kuntoon kesän aikana ja lomien jälkeen alkaa varsinainen sarjatuotanto.

Yhteistyö samalla paikkakunnalla toimivan ­robottitoimittaja Pemamekin kanssa on sujunut hyvin, kertoo toimitusjohtaja P ­ asi Mäkelä.

Perävaunumallisto on juuri kokonaisuudessaan uusittu. Uutta onkin seuraavaksi tulossa muokkauskaluston puolella ja vielä tämän syksyn kultivoinneille. on kasvanut voimakkaasti, 30-35 prosenttia joka vuosi. Voimakas panostus tuotekehitykseen ja markkinointiyhteistyö K-maatalouden kanssa ovat tuoneet tulosta kotimaassa, jonne menee 80 prosenttia tuotannosta.

Vienti vetää Ruotsissa ja Baltiassa, Norjassa aloitellaan ja Venäjälle kolkutellaan aktiivisesti.

Laajennusta oli suunniteltu jo jonkin aikaa. Nyt oli hyvä aika DOMETAL

Hitsattavan kappale perusohjelmoidaan ohjauspöydällä, mutta joka sauma käydään läpi myös hitsausasemalla ja etsitään sille paras mahdollinen hitsaustapa. Toisella hitsauspaikalla on nyt maansiirtovaunun lava.

­investoida, kertoo Mäkelä.

- Viime vuoden myynti ei juurikaan notkahtanut, kuten epäilimme. Kustannukset olivat alhaalla ja sekä tarvikkeiden ­että palveluiden saatavuus hyvä. Tulevaisuutta silmällä pitäen tontilla on varaus vielä kahdelle vastaavalle hallille.

Asiakkaalle tuotannon kehittäminen näkyy entistäkin parempina koneina ja varmana saatavuutena. Tuotteiden hinta-laatusuhteessa pyritään pitämään kaulaa kilpailijoihin. Tuotekehitykseen ja jälkimarkkinointiin panostetaan yhä tiiviimmin.

- Omien tavarantoimittajiemme kanssa pyrimme kumppanuuteen ja toiminta on avointa myös asiakkaille. Tehtaan asiakaspäivillä keväällä oli yli 200 kävijää.

Dometalin tavoitteena on ­olla Skandinavian merkittävin perävaunujen ja Suomen merkittävin muokkauskoneiden valmistaja.

– Tiloihin ja valmistustekniikkaan tehty investointi oli edellytys kasvun jatkumiselle. e T e k s t i M at t i K a l l i o , k u va Pas i M ä k e l ä

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 51

2 X NURMIKONENÄYTÖS - Claasin uutuudet Maaningalla - Elhon etukarhottimet Kannuksessa

Nopeasti kasvavat karjatilat tarvitsevat lisää tehoa nurmirehuketjuunsa. Vastaukseksi haasteeseen K-Maatalous esitteli alkukesästä valikoiman Claasin rehukoneuutuuksia MTT:n tutkimusasemalla Maaningalla. Kannuksessa näyttäytyi kaksi merkittävää etukarhotinuutuutta Elholta.

1

Noukin- ja kuljetusvaunu työnäytösyleisölle Maaningalla esittäytyivät ensimmäistä kertaa Suomessa Cargos 9600 -combivaunu sekä Disco Contour -niitto­murskaimet.

Cargos 9600 on noukinvaunun ja kuljetusvaunun yhdistelmä, jossa roottori on sijoitettu aiempaa alemmaksi. ­Rehu siirtyy siitä puolen metrin verran loivaa ylämäkeä suoraan kuormatilaan, joten kuormat saadaan tiiviimmiksi pienemmällä tehon­tarpeella.

Cargos-vaunua saa ­kolmena mallina ja eri akselistoilla. Suurimpaan eli 9600:aan mahtuu tehokkaan sullonnan ansiosta parhaimmillaan jopa 100 ­kuutiota rehua (DIN 50 kuutiota). Sitä ei YLI 500 KATSOJAN

52 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

Maaningalla yösateiden kastelemilla pelloilla tosin päästy kokeilemaan.

Suurilla kuormilla Cargos 9600:n kantavuutta varmistaa kolmiakselinen aktiiviohjauksella varustettu alusta 800-sarjan renkailla.

Kuljetukseen vaunua voi keventää 2500 kilolla irrottamalla kuormauskoneiston. Se sujuu ammattilaisilta hallioloissa 15 minuutissa valmistajan tekemän pyörällisen kelkan avulla. Vaunussa on isobus-yhteensopiva täyttöautomatiikka. työnäytöksen Hämeensuolla antoi Kiuru­veden NOUKINVAUNUISTA

Koneaseman Quantum 5800 P, ­jolla Matti ja Pekka Kumpulainen urakoivat nyt ensimmäistä kesää.

Kumpulaisen veljekset ovat urakoineet yli kymmenen vuotta ja viime talvena he yhdistivät voimansa omaksi yritykseksi.

Niittoon kaivattua tehoa toi perhosniittomurskain Disco 9100 C Contour, jonka työleveys etu­koneen kanssa on 8,9 metriä.

Työnäytöksessä esiteltiin myös keskikiinnitteinen hinattava Disco 3500 TC, työleveydeltään 3,4 metriä. Kummassakin on uusi hydropneumaattinen teräpalkin kevennysjärjestelmä Active Float, jota voi säätää tarvittaessa vaikka traktorin ohjaamosta. Niitto-

1

2

KARHON MUOTO JA TASAISUUS OVAT TÄRKEITÄ TYÖN SUJUVUUDELLE.

3

4

murskainten toimitukset aloitetaan kaudelle 2011.

men alle neljän metrin kuljetuskorkeus.

kasvattaminen 2,5 metrillä säästää sadan hehtaarin korjuualalla 13 kilometriä ajomatkaa. Karhon muoto ja tasaisuus ovat työn sujuvuudelle tärkeitä. Siitä työnäytteen antoivat Claas Liner 4000 ja 2900 – karhottimet. Neliroottorinen uutuus Liner 4000 kokoaa karhon jopa 15 metrin matkalta.

Liner 4000:ssa työleveyttä, karhonleveyttä, piikkien korkeutta, päisteajoa ja roottorien erillisnostoa pystyy säätämään suoraan käyttöohjaimesta. Reittisuunnittelua pelloille helpottaa karhotti-

ROLLANT 455 RC UNIWRAP

KARHOTUSLEVEYDEN

-yhdist­ elmäpaalain edusti Claasin uusiu­tunutta pyöräpaalainmallistoa Maaningalla. Siinä on ­tehostettu sullonta ja käärintätehoa ­on kolmanneksen enemmän kuin 355-mallissa. Uniwrapin käärintälaite muovittaa paalin 23 sekuntiin.

Rollant 455 saa rehun ­tiiviiksi myös paalin keskeltä lyhyen silpun ja hydraulisesti hallittavan telasegmentin ansiosta. Teriä on 25.

Korjuutehon kasvu on huomioitu rakenteissa muun muassa järeällä voimansiirrolla ja automatiikalla.

Mahdollisessa ylikuormitustilan-

1) Claasin uutuusvaunu Cargos 9600 on noukinvaunun ja kuljetusvaunun yhdistelmä. Runko ja muotoilu on suunniteltu kovaan käyttöön. Uusi EFS-syöttöjärjestelmä käsittelee rehua hellävaraisesti, mutta tekee tiiviitä kuormia. Pohjakuljetin siirtää rehun eteenpäin vasta, kun rehu on noussut etuyläkulmiin asti.

2) Sekä Disco 9100C että Disco 355 TC – niittomurskaimissa on hydropneumaattinen kevennys, joka on erityisen hyödyllinen rinnepelloilla. Lautaskohtainen Safety Link – varmistus voimansiirrossa turvaa koneen ja ihmiset, jos murskain tömähtää kiveen. Terälaput ovat pikakiinnitteiset. Claasin niittomurskaimissa on malleja nostolaitekiinniteisistä hinattaviin ja perhosniittomurskaimiin.

3) Liner 4000 – karhotin tekee hyvää esityötä ajosilppurille, noukinvaunulle tai tehokkaalle paalaimelle. Lähelle piikkejä asennetut pyörät takaavat puhtaan karhotustuloksen. Roottoreita voi nostaa yksitellen. Öljytäytteiset valurautakeskiöt lisäävät Liner-malliston kestävyyttä.

4) Claasin uudistettua Rollant 455 -pyöröpaalainta tuodaan Suomeen sekä pelkkänä paalaimena että käärijäyhdistelmänä. Koneeseen on lisätty tehoa ja järeyttä.

Yhdistelmäpaalaimissa on telalaakereiden automaattinen voitelujärjestelmä.

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 53

1

teessa sullontakanavan pohja laskeutuu automaattisesti ja nousee takaisin paineen vähennyttyä.

Claas Jaguar 950 -­ajosilppuri esitti tehoaan Multivan TR 210 –rehuvaunun kanssa. Yleisö sai tutustua myös Livakan multaavaan lietevaunuun sekä Weidemann T 4512 CC 35 –kurottajaan, ­jonka pieneen kokoon yhdistyy paljon ulottuvuuksia. Siinä on yli neljän metrin teleskooppipuomi ja varustelumahdollisuuksia, mutta se mahtuu hyvin rakennuksiin. e Te ksti ja kuvat Leena Paka ri nen

Nurmen laatu korostuu entisestään - Yli 50 lehmän lypsykarjoja on nyt yhdeksän prosenttia, mutta vuonna 2016 niitä on maitotiloista jo viidennes, havainnollisti johtaja Antti Ollila Rautakeskolta maidontuotannon rakennekehitystä Maaningan tilaisuudessa.

Yli tuhat karjatilaa kertoi viisivuotissuunnitelmistaan K-Maatalouden kevättalvella Elintarviketieto Oy:llä teettämässä kyselyssä. Sen mukaan maitotilojen määrä vähenee nykyisestä runsaasta 11000:sta alle 8000:aan, mutta keskimääräinen karjakoko kasvaa vuodessa 1,5 lehmällä. Keskituotos nousee 7800 maitokilosta 8100:aan.

Yli 50 lehmän tiloista yli puolet aikoo ruokkia karjansa seosrehulla vuonna 2016. Oma nurmirehu ja tuoresäilötty vilja siis tulevat yhä vahvemmin ruokinnan perustaksi.

Suuntaus täysrehusta tiivisteisiin ja puolitiivisteisiin näkyy Ollilan mukaan rehukaupassa jo nyt.

Isot karjatilat ovat myös hyvin kiinnostuneita nurmiseosten ominaisuuksista. K-Maatalouden koetilalla Hahkialassa on nyt tehty viiden vuoden koesarja seosnurmille.

- Seoksissa lajien ja lajikkeiden kasvurytmi ja laatu muuttuvat puhtaisiin kasvustoihin verrattuna.

Niittokertojen määrä tuo haastetta.

Timoteille riittäisi kaksi niittoa, nata vaatii kolme. Siksi yhdistelmissä on tarkasti huomioitava lajikekohtaiset erot, kertoi tuotepäällikkö Juha Siltavuori.

Uutuuslajikkeena K-maataloudella on pehmeämpi ruokonata Swaj, jota pystyy viljelemään koko nurmenviljelyalueella. Se sopii hyvin seokseksi Grindstad-timotein kanssa.

54 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

2

2

Hellävarainen vinokelakarhotin etukarhotinuutuutta esiteltiin K-maatalouden ja Elhon yhteisessä nurmenkorjuun työnäytöksessä Kannuksessa.

Elhon molemmat etukarhottimet on suunniteltu mainetta niittäneen V-Twin 750 - vinokelakarhottimen pohjalta.

Mitä enemmän vinokelakarhottimen perusideaa pohtii, sitä paremmalta se tuntuu. Se on ainoa karhotin, jossa heinä siirtyy karhoon ilmavasti piikkien varassa. Heinää ei raahata metrikaupalla maata pitkin ennen karhoon joutumista, kuten kaikissa muissa karhottimissa tapahtuu.

Molemmilla uutuuksilla tavoitellaan työvaiheiden ja ajokertoKAKSI MERKITTÄVÄÄ

jen vähentämistä korjuu­tehosta tippaakaan tinkimättä. voidaan kiinnittää etunostolaitteeseen, mutta puomisarjalla (lisävaruste) myös takanostolaitteeseen. Se soveltuu erinomaisesti myös taakseajolaitteilla varustettuun traktoriin.

Karhotin sopii mainiosti vaikkapa pyöröpaalaimen työpariksi. Se yhdistää runsaan kolmemetrisen niittomurskaimen kaksi karhoa yhdeksi juuri ennen paalaimen noukkimelle joutumista.

V-Twin 600 Flexillä varustettuna paalaimen - ja miksei myös noukinvaunun - noukin nostaa yhdellä ajokerralla heinää yli seitsemän metrin leveydeltä ilman V-TWIN 600 FLEX

3

1) Elho V-Twin 600 Flex yhdistää kaksi karhoa ennen noukinta. Taas säästyy erillinen haravointi. Saksassa kone on hyväksytty tieliikenteeseen 50 kilometrin tuntinopeudella kuljetusasentonsa kapeuden ja tukevan rakenteensa ansiosta.

2) Elho V-Twin 750 on vinokelakarhottimien äiti. Takapyöräohjauksella terästettynä se kykenee yhdistämään kaksi karhoa uuteen paikkaan, vaikka toinen karho olisikin traktorin keskilinjalla. Karho on taatusti ilmava, sillä heinää ei raahata maata pitkin.

3) Elhon etuniittomurskainta vedetään työntämisen asemesta, vaikka se onkin eteen kiinnitetty. Yksi kiinnityspiste tekee koneesta erittäin herkästi pellon pintaa myötäilevän. Elho NM 370 F on Euroopan levein etuniittomurskain.

4

4) Elho NM370 F etuniittomurskain ja hinattava niittomurskain HNM 370 C ovat tehoonsa nähden erittäin edullinen yhdistelmä. Heinää kaatuu kerralla 7,4 metrin leveydeltä kahteen karhoon tai hajalle kuljettajan valinnan mukaan. Niitto onnistuu yhtä sivua edes takaisin ajaen, koska HNM 370 C niittää molemmin puolin.

HEINÄÄ EI RAAHATA METRIKAUPALLA MAATA PITKIN.

erillistä haravointikertaa. Käytännössä se merkitsee yhden kokonaisen työvaiheen ja ajokerran pois jäämistä, työtehosta tinkimättä.

Etukarhotin taittuu ­tiukasti traktorin eteen. Se tapahtuu niin tilaa säästäen, että kone on esimerkiksi Saksassa hyväksytty kuljetettavaksi tieliikenteessä 50 kilometrin tuntinopeudella. Kiinnitys on tukeva ja huojumaton.

teeseen tai etukuormaimeen. Etuvoimanottoakaan ei tarvita, koska käyttövoimaksi riittää hydrauliikka.

Käytännössä Twin 460 Flex yhdistää kaksi karhoa juuri ennen tarkkuussilppurin noukinta. Ajonopeutta voidaan vastaavasti alentaa. Se tuo työhön tarkkuutta ja sen myötä mukavuutta. Jälleen erillinen haravointikerta jää kokonaan pois.

-etuniittomurskain kannattaa tuoda esille Keski-Pohjanmaan Maaseutuopiston pellolla pidetystä työnäytöksestä. Se on Euroopan levein etuniittomurskain. 370 senttimetrin työleveydestä huolimatta kuljetusleveys on vain 350 senttimetriä. Etuniittomurskainta vedetään työntämisen MYÖS ELHO NM 370 F

tavoitellaan ­myös ajokertojen vähentämistä työsaavutuksesta tinkimättä. Kone on suunniteltu erityisesti tarkkuussilppurien työpariksi. Toki se soveltuu karhotukseen sellaisenaankin. Merkille pantavaa on se, että Twin 460 Flex voidaan kytkeä etunostolaitTWIN 460 FLEXISSÄ

asemesta, vaikka se onkin etukiinnitteiseksi suunniteltu. Kun kiinnitys on yhdestä pisteestä, kone on saatu seuraamaan erittäin herkästi pellon pinnan muotoja.

Elho NM 370 F -etuniittomurskain ja hinattava Elho HNM 370 C niittomurskain ovat huikean tehokas, mutta silti edullinen työpari.

Yhdistelmä on käytännössä edullisin tapa niittää suuria nurmialoja.

Myös Kannuksen ­näytöksessä nähtiin aivan uusi Claas Cargos -noukinvaunu. Kyseessä on todella järeän luokan noukinvaunu. EFS -tehosulloja ei kavahda ankarintakaan tehovaatimusta. Vaunu voidaan varustaa purkukeloilla. e T e k s t i j a k u vat J u s s i K n u u t t i l a 3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 55

TAPAHTUMAT NYT!

VILJELYOHJELMAPÄIVÄ HAUHOLLA Tänä vuonna Viljelyohjelmapäivän pääosassa olivat asiantuntijaluennot ja koeruutukierrokset. K-maatalouden koetilalla Hauholla vieraili yli 400 kävijää. Mielenkiintoa herättivät mm. rypsin Clearfield-viljelymenetelmä, joka esitellään tässä numerossa sivulla 29, sekä kasvuasteseurannan ruudut.

Koetilalla on vuosittain noin 2500 koeruutua. Ruuduilla tehtäviin kokeisiin perustuvat mm. K-maatalouden Viljelyohjelmat. Kasvilajkohtaisten Viljelyohjelmien (esimerkiksi rehukaura) ohjeet varmistavat tehokkaan kasvun ja minimoivat ympäristökuormituksen.

Viljelijä voi tarkentaa toimenpidesuosituksia ottamalla näytteet lohkoilta ja käyttämällä niitä K-maatalous-myymälän mittauskioskilla.

Tärkeä osa koetilan toimintaa ovat viralliset lajikekokeet sekä jalostuslinjojen testaus yhteistyössä Svalof Weibullin, Graminorin, Nordsaatin sekä Wiersumin kanssa. Lisäksi koeruuduilla tehdään kasvinsuojeluaineiden sekä kasvunsääteiden tehokkuus, seos- ja ajoituskokeita. Kasvinsuojelukokeita tehdään viljoille, öljykasveille, härkäpavulle, nurmille ja perunalle.

Viljelytekniikasta ja lannoituksesta koetila on tänä kesänä testannut mm. hivenravinteita kauralla ja rypsillä sekä jaettua typpilannoitusta vehnällä. Viime kaudella erityistä kiinnostusta herättänyt He-Va-muokkauskylvö kevätrypsillä oli mukana myös tämän kesän koeohjelmassa. Näistä saadaan tietoa myöhemmin, kunhan tulokset on analysoitu.

Koetilalla on hyvin monipuolista toimintaa: koulutusta ja neuvontaa, ja lisäksi tilalla toimivat K-maatalouden viljalaboratorio sekä siemenkeskus.

Konekentällä oli esillä työkoneita, Massey Ferguson -traktoreita sekä Claas-puimureita. Työkoneiden uutuuksista mukana olivat mm. Tume Jyräkombi Star -kylvölannoitin ja Tume Starmixer -lapiorullaäes.

56 • MAATILAN PIRKKA • 3/2010

KASVUASTESEURANTAA NETISSÄ K-maatalouden koetila seurasi kasvukauden etenemistä ja eri kasvilajien kehittymistä. Tiedot päivitettiin nettisivuille noin kerran viikossa suoraan koeruuduilta. Tänä kesänä lajikkeina olivat Demonstrant-kevätvehnä, Vilde-ohra, Ringsaker-kaura ja Petita-rypsi. Palvelu näyttää lämpösumman, sadesumman, kasvustojen kehittymisen sekä kasvukauden aikaiset viljelytoimenpiteet. Viime kesän seurantatiedot ovat edelleen nähtävinä www.k-maatalous.fi-portaalin Viljelyohjelmat-osiossa.

UUSIA LAJIKKEITA Viljelyohjelmapäivänä esiteltiin muutama mielenkiintoinen lajike. SW Magnifik on satoisin syysvehnä, joka talvehtii hyvin.

Sillä on hyvä hehtolitrapaino ja sitä suositellaan viljelyvyöhyikkeille I–II. SW on tuonut markkinoille kaksi uutta hybridiruista.

Ottarp on tuottanut erinomaisia satotuloksia Ruotsissa.

Se on lyhyt ja lujakortinen, Amilon ja Evolon aikaisuusluokkaa.

Kaskelott on tuottanut koetilalla 6,6 tonnin keskisadon. Lajike on erittäin satoisa ja lujakortinen, sen sakoluku ja sakoluvun kestävyys ovat hyviä. Hybridisyysrapsi Banjo talvehti hyvin Hauholla 2009–2010. SW suosittelee sitä Keski-Ruotsiin saakka.

UUTUUSKONEIDEN OKRA

VILJA 2010 K-maatalous oli mukana myös Vilja 2010 -tapahtumassa Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla kesäkuussa. Esillä olivat mm. Hardi-kasvinsuojeluruiskut, Bogballen lannoitteen pintalevitin sekä Teejet Matrix GPS -ajo-opastin. Osastolla sai tietoa myös Viljelyohjelmien viimeisimmistä tuloksista.

Okra-maatalousnäyttely on todellakin lyönyt itsensä läpi kiinnostavana alan ammattilaisten kesätapahtumana. Neljän näyttelypäivän aikana näyttelyssä vieraili yli 50 000 henkilöä.

K-maatalouden osastolla esiteltiin useita uutuuksia. Tumen uusi Jyräkombi Star esiteltiin ensimmäisen kerran. Erityisesti huomiota saivat käytettävyyttä parantavat ominaisuudet sekä koneen säätö- ja huoltotoimien helppous. Weidemann-kurottaja T 4512 CC 35 on ketterä ja tehokas työkone monipuolisiin tehtäviin. Koneessa on vakaa ja ketterä nelipyöräohjaus ja teleskooppipuomi ulottuu yli neljään metriin. Arskan viljakuivurit ja viljankäsittelylaitteet ovat kehityksen kärjessä.

Väkeä kiinnostivat myös Multivan koneet ja perävaunut sekä Maaselän Koneen Hakki Pilke -työnäytökset.

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 57

MASCHIO GIRAFFONA 260 PIENNARMURSKAIN Vaativampaan käyttöön ja urakointiin!

• ulottuvuus traktorin keskilinjasta 3,6 m 2,57 m työleveydellä • 2-kerroksinen (2x4 mm) leikkuukotelo kestää hyvin rasitusta ja iskuja

Leikkuupään kelluntaominaisuus.

Kolmella jousella toteutettu estekuormitussuojaus.

GIRAFFA 210 SE EVOLUTION

Leikkupään sivulla sijaitseva kulmavaihde parantaa koneen liikkumavaraa.

Murskain kesantojen sekä tien- ja ojanpientareiden hoitoon • työleveys 212 cm, ulottuvuus 3,2 m • varmatoiminen estesuoja • leikkuupään kelluntamahdollisuus • Kouruterien ja avattavan takakannen ansiosta murskaa hyvin vaihtelevissakin työskentelyolosuhteissa

ILSBO VESAKKOMURSKAIN

Yksinkertainen, taloudellinen ja tehokas metsäteiden varsien tehoraivaukseen.

• sietää kiviä ja vaikeaa työympäristöä • ehkäisee pensaiden uudelleenkasvua • leikkuuvahvuus jopa ø 10 cm puuta • myös hydraulivetoisena esim. Bomford puomimurskaimeen tai kaivinkoneeseen • yli 2000 tyytyväistä käyttäjää

KOTIMAISET ELHO SIDE CHOPPER 420 JA 460 PRO PIENNARMURSKAIMET Korkea etupää - nielee hyvin vesakonkin

• avara poistopuoli ja tilava kammio - erittäin siisti työjälki • suuri ulottuvuus - Esim. 460 Pro 4,6 m traktorin keskilinjasta - tehokkuutta urakointiin!

• vakiona 1,3 kg:n vasaraterät • kaksinkertaiset heittosuojat • Elho 460 Pro:ssa törmäyssuoja hydr. laukaisulla

Saatavana myös TPM 520 - ulottuvampi puomimurskain • urakoitsijoille, tienhoitopiireille ja porukkakoneeksi

K-MAATALOUS

VUODEN MONIPUOLISIN NÄYTTELY Tervetuloa vuoden monipuolisimpaan näyttelyyn, Kone-Forumiin! – Toivottavat Jorma Mattinen Konekeskolta ja Matti Karlsson Rautakeskolta.

Viiden organisaation yhteinen näyttely järjestetään 14.–16.10. Tampereella.

kerralla kaikki Suomen markkinoilla olevat puimurimerkit, niin nyt kannattaa tulla Kone-Forumiin. Se on ehdottomasti oikea käyntikohde suomalaiselle viljanviljelijälle tänä syksynä, hehkuttaa Mattinen.

– Myös murmikoneissa on jo esitelty paljon uutuuksia tänä vuonna. Lisäksi vilja-, nurmija öljykasvien Viljelyohjelmat sekä viljakauppa ovat syksyllä erittäin ajankohtaisia, säestää Karlsson.

Tämän vuoden Kone-­Forumia on mainittu ­juhlanäyttelyksi, vaikkei näyttely vielä ­pyöreitä vuosia täytäkään. Tämä on järjestyksessä yhdeksäs Kone-­Forum. Juhlaan antaa aihetta viiden eri organisaation yhteisponnistus näyttelyn järjestämisessä, nyt ensim­mäistä kertaa. Aikaisempien näyttelykumppaneiden K-maa­talous-ketjun, Konekeskon ja ­Agrimarket-ketjun lisäksi mukana ovat Agritek ja Yrittäjien Maatalous.

Esittelijöitä näyttelyssä ­tulee – JOS HALUAT NÄHDÄ

olemaan 500–600 ja hallit ovat täynnä. K-maatalous ja Agrimarket levittäytyvät edelleen jokaiseen näyttelyhalliin. Agritek on A-hallissa ja Yrittäjien Maatalous C-hallissa. Molemmilla on 2200 neliön osasto. Ulkoalueilla työnäytöksiä järjestävät K-maatalous, Agrimarket ja Yrittäjien Maatalous. tulee olemaan melkoinen. K-maatalouden osastoilta mainittakoon upouusi Claas Lexion 660 -suurtehopuimuri. Esillä ovat myös Tucano ja Avero. Työkoneuutuuksista esitellään mm. Claas Cargos 9600 -kombivaunu, hinattava niittomurskain Disco 3500 TC, JF GXF 3605 P -etuniittomurskain sekä Weidemann T4512 CC 35 -kurottaja. Massey Ferguson -traktorit ovat luonnollisesti mukana kattavalla mallistolla.

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tiloja ja palveluita on parannettu. Parkkitilaa on enemUUTUUKSIEN MÄÄRÄ

män. Lisätila on hallien takana ja siltä suunnalta on avattu toinen sisäänkäynti A-halliin. Ruokailupisteitä on ainakin viisi.

– Yhteistyö yritysten kesken on sujunut oikein mallikkaasti ja hyvässä hengessä. Olemme myös saaneet erittäin hyvää tukea ja palvelua messukeskuksen organisaatiolta näyttelyn rakentamiseen, kiittelee Karlsson.

– Näyttely tuntuu herättävän kiinnostusta. Omat tavarantoimittajamme ja yhteistyökumppanimme ovat olleet erittäin aktiivisia, jo tammikuusta lähtien. Myös ulkopuolisilta yrityksiltä on tullut selvästi aiempaa enemmän kyselyitä.

Perinteiseen tapaan kaupat järjestävät yhteiskuljetuksia näyttelyyn. Päivittäin näyttelyyn saapuu 70–90 asiakasbussia. Aiemmin yhteiskuljetuksia on käyttänyt noin kolmasosa näyttelykävijöistä.

Tavoitteena on yhteensä 30 000 kävijää kolmen päivän aikana. Kävijäkyselyn palkintona arvotaan kahden hengen matka Sima-näyttelyyn Pariisiin ensi keväänä.

Näyttelyn nettisivut on jo avattu osoitteeseen: www.koneforum. com. Näyttely on avoinna joka päivä klo 9-17. Vapaa sisäänpääsy ja pysäköinti. e T e k s t i j a k u va A n n e P e n t t i l ä

3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 59

(Katso KV 16/2009)

Täydellinen paluuauramallisto SUOMALAISIIN olosuhteisiin!

LEMKEN EUR/VARIOPAL -AURAT • Laaja LEMKEN -auramallisto • 4 teholuokkaa • 60 - 400 hv • 3 -12 teräisenä • Lemken Hydrix laukaisulaite 2 herkkyystasolla • OptiQuick säätö: erittäin helppo säätää, minimoi auran vetovastusta • Ojaskorkeus 80 cm • Teräväli 90 cm • Vakiona kovametallipinnoitetut kärjet • Vaihtoehtoisesti teräs, muovi tai sälesiivet samaan hintaan!

LEMKEN RUBIN lautasmuokkain

LEMKEN OptiQuick säätö:

• Erittäin helppo säätää • Minimoi auran vetovastusta

Rubin 9/300 Duo-varpajyrällä

13.800,-

• Avara rakenne Ø 610 mm lautasilla, vakiovarusteena 2 piikkiharavariviä • Varmatoiminen mek. laukaisulaite • Erillisripustus varmistaa hyvän pellon pinnan seurannan + toim.kulut • Suuri valikoima tiivistysjyriä eri muokkausolosuhteisiin • Helppo ja tarkka työsyvyyden säätö, 5 - 15 cm Rubin 9/300 teräskiekkojyrällä • osa tiivistysjyrän painosta voidaan siirtää koneelle 14.980,-+ toim.kulut

LEMKEN Rubin 9 KUA Hinattava lautasmuokkain

Rubin 9 KUA 400 teräskiekkojyrällä

26.135,+ toim.kulut

Rubin 9 KUA 400 duoprofiiliyrällä (Sis. alv 23%) Rajoitettu erä. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

28.060,-+ toim.kulut

LEMKEN SMARAGD kultivaattorit • Täysin läpileikkaavat siipiterät • Piikkiharava vakiovarusteena • Tiivistejyrä ja tasauslautaset samalla työsyvyydensäädöllä

Jatkuvan tuotekehityksen ansiosta Lemken on Euroopan markkinajohtaja.

14.–16.10. 2010

Tervetuloa!

K-MAATALOUS

KAUPPIAS

K-MAATALOUS-KAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

Miten sinusta tuli kauppias?

Valmistuin elintarviketieteiden maisteriksi vuonna 1996. Aluksi olin pienen kalasavustamon tuotantopäällikkönä, jonka jälkeen Fazer suklaan prosessinkehitystyössä 3,5 vuotta. Siirryin Espelle vaahtomuovitehtaan tuotantopäälliköksi, jossa vierähti 7,5 vuotta. Yrittäjyys alkoi kiinnostaa.

Kaveri oli töissä Keskolla ja kehotti harkitsemaan kauppiasyrittäjyyttä. Se tuntui hieman helpommalta tavalta siirtyä yrittäjäksi kuin aloittaa aivan yksinään, koska ketju on taustatukena. Viljelen pientä sukutilaa Lapinjärvellä, joten maatalous oli tuttua.

Keitä ovat asiakkaasi?

Kymenlaakson ja Lappeenrannan alueen sekä Etelä-Karjalan maatalousyrittäjät, maatalousurakoitsijat ja hevosyrittäjät. Pyrimme olemaan ennen kaikkea erikoistunut, asiantuntevaa palvelua tarjoava maatalouskauppa.

Mitä haasteita työssäsi on ollut?

Keväällä 2008 markkinat näyttivät tosi hyvältä. Viljan ja puun hinta oli korkealla ja maidostakin maksettiin kohtuullista hintaa. Kaikki mittarit olivat korkealla ja maatalouskaupassa oli vilkas vire. Seuraavana syksynä kaupankäynti pysähtyi. Lyhyenä aikana käytiin korkealla, jota seurasi romahdus.

Vasta tämän vuoden alussa on ollut parempaa virettä. On tässä selvitty kuitenkin, kun on pudotettu varaston arvoa, ja hieman on ollut pakko vähentää henkilökuntaakin.

Maatalouskauppa on aika pääomavaltaista. Onneksi korkotaso on ollut matalalla.

Millaisia haasteita näet jatkossa ja miten aiot kehittää kauppaa?

Maatalousalan haasteena on aikaisempia vuosia heikompi ennustettavuus, johon pitää sopeutua se-

kä viljelijöiden että kaupan. Tämä koskee erityisesti viljan hintatasoa ja tärkeimpien tuotantopanosten hintoja. Viime aikojen hintavuoristoradalla on voinut joko voittaa tai hävitä tilan tuloksen ajoittamalla ostot oikein tai väärin. Tässä pitää kaupan pystyä tarjoamaan elementtejä tuottajien avuksi. Tarjoamme esimerkiksi lannoiteostoihin maksuaikaa vuoden loppuun.

Lisäksi toivon, että lisäämällä tietoa ja osaamista esimerkiksi uusien kasvinsuojeluaineiden ja hivenlannoitteiden käytöstä pystyisimme auttamaan viljelijöitä tekemään parempaa tulosta. Tärkeää olisi uskaltaa edes kokeilla uusia asioita.

Mistä olet ylpeä?

Itseni suhteen olen ylpeä siitä, että olen uskaltanut luottaa henkilökuntaan. Henkilökunnasta olen ylpeä, koska he ovat olleet luottamuksen arvoisia: oma-aloitteinen porukka, jossa on hyvä henki. Erityisen ylpeä olen vaimostani, hänen tukensa on ollut korvaamatonta. e Teksti Anne Penttilä, k u va A n t t i V e t t e n r a n ta

Pihan helmellä on ikää enemmän kuin kauppiaalla.

Kari Yrjölä aloitti 1.7.2008 Kouvolan ja Lappeenrannan K-maatalous-kauppiaana.

Monipuolinen työura ja pieni viljatila antoivat hyvät eväät maatalouskauppiaan työhön.

sioihin ”Suhtaudu autta älä tosissaan, m ti.” vakavas O LÄ N MO TT KA RI YR JÖ

TUOTTAVIA RATKAISUJA VILJELIJÖILLE 3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 61

Moottorisaha Dolmar PS-4605 UUTUUS!

Dolmar raivaussaha MS 4510X Ammattilaisen raivuri vaativaan metsänraivaukseen.

Moottorisaha vaativalle ammattilaiselle.

Kierrosherkkä moottori ja riittävästi vääntöä laajalla kierrosalueella yhdistettynä käytännölliseen muotoiluun tekee metsätyöstä helpompaa. Lisäksi tehokkaampi jäähdytys sekä MPI (Memory Power Ignition). Sisältää lumisarjan, joka estää pakkaslumen pääsyn ilmansuodattimeen. Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-4605H).

45,6 cm³, 2,6 kW, paino 5,1 kg.

• Voimakas, erittäin hyvin tärinävaimennettu 2,3 kW moottori. Paino vain 7,9 kg.

Nerokas, käännettävä kulmavaihde.

Vakiovarusteina raivausterä, siimapää, kolmilapaterä, valjaat ja kaksi teräsuojaa.

659,-

300072615

300151978

595,-

Ammattimetsurin valinta!

ForstSelect+ Metsurintakki

129,-

Valmistettu kestävästä mikrokuitukankaasta.

Moottorisaha Dolmar PS-420C Kompakti ja helppokäyttöinen uutuus.

Vakiona mm. kevytkäynnistysmekanismi, Touch & Stop -virtakytkin ja säädettävä ekopumppu teräöljylle. Helppo ketjun ja laipan asennus. Magnesiumvalurunko, paino vain 4,7 kg, moottori 42 cm3 / 2,10 kW

369,-

300118801

Moottorisaha Dolmar PS-45 Ammattisahojen sukulainen, nyt kuluttajaystävälliseen hintaan. Primer-pumppu, Touch&Stop-yhdistelmäkytkin

tekevät sahan käytöstä vaivatonta. 45 cm³, 1,7 kW, laipan pituus 35 cm ja paino 4,7 kg

195,-

300129681

4-tahti Reppupuhallin Dolmar PB-7600.4 • Moottori 76 cm3.

• Valtava ilmantuotto 1560 m3/h.

• Hiljainen ja bensapihi.

• Kevyt käynnistää.

30011879

• Olkapäistä kyynärpäihin ulottuva Cordura -vahvike on antaa suojan kulumista ja vettä vastaan.

• Sisävuori on pehmeää neulekudosta ja kauluksessa pehmeä samettivuori.

• Selässä suuri tuuletusaukko, suljettavissa neppareilla

Ammattimetsurin valinta!

ForstSelect+ Viiltosuojahousut

• Hengittävää ja joustavaa Cordura Stretch –kangasta • Polvissa ja nilkan takaosassa on lujat Cordura -vahvikkeet • Keveys, joustavuus ja ristiselän suojaava takaosa lisäävät käyttömukavuutta • Runsaasti taskuja, polvitaipeissa vetoketjulliset ja verkolliset tuuletusaukot • Viiltosuojaluokka 1, EN-381-5

239,UU T U

495,-

Hinnat voimassa lokakuun 2010 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

K-MAATALOUS

US!

Täytä - leikkaa - vie postiin!

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

❒ Tilaan Maatilan Pirkka uutiskirjeen (Anna sähköpostiosoite yllä!)

Uusi tilaus: ❒ Maatilan Pirkka ❒ Åker Birka (ruotsinkielinen) ❒ Tilausosoitteen muutos ❒ Tilauksen peruutus VANHA TIETO

UUSI TIETO

Etunimi: Sukunimi:

K-MAATALOUS VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5013119

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

01003 VASTAUSLÄHETYS

Puhelin: Matkapuhelin:

Tilatietoja: ❒ Viljelijä ❒ Koneyrittäjä ❒ Muu maataloudesta kiinnostunut

❒ Peltoa viljelyssä: ________ ha ❒ Siipikarjaa ❒ Metsää: _______________ ha ❒ Hevosia !

Uutuuastilan ❒ Lypsylehmiä: __________ kpl ❒ Perunan viljelyä a M Tilaa hköinen ❒ Lihanautoja ____________ kpl ❒ Marjanviljelyä sä Pirkan ❒ Lihasikoja _____________ kpl ❒ Muu: ______________________ IRJE! I UUT SK ❒ Emakoita _____________ kpl ___________________________ Voit päivittää tietojasi myös: netissä: www.k-maatalous.fi ”Asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

❒ Tietojani saa käyttää K-maatalousketjun markkinointiin. Allekirjoitus:

K-MAATALOUS

www.k-maatalous.fi Täytä - leikkaa - vie postiin!

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA ILMESTYY 4.11.

AS SA : AI HE ITA MU UN MU

ET NÄYTTELYN UUTUUD KONE-FORUM-JUHLA A HUOLIMATTA RJÄSI KUIVUUDEST PÄ NÄ EH -V NT RA DEMONST JAGUAR KAHDEKSAS CLAAS URAKOITSIJALLA JO ALLILLA ENTYI KAHDELLA M YD TÄ A RJ SA FM N PORTAATO 3/2010 • MAATILAN PIRKKA • 63

NOKKA NOSTAA MINKÄ LUPAA!

Valmiit ja harkitut Nokka kuormainvaunupaketit urakoin- NOKKA -KUORMAINVAUNUPAKETIT nista energiapuun omatoimiseen korjuuseen tai täysin NOKKA 25L kuormaimen nostokyky kg Nokka tarpeidesi mukaan räätälöitynä !

3.5 m 734 520 436 390 25L+MV719 • Koko mallistossa tasainen ja vahva nostovoima koko liikealueella • Kahden vuoden puomistotakuu • Venttiilistöt monivipuisesta esiohjattuihin • Koko mallistossa alhaiset käyttöpaineet 165 – 175bar

Edullinen pikkujättiläinen omatoimiseen puunkorjuuseen

3m 2m 1m

840 996 970 2m

567 647 673 3m

456 509 502 4m

394 407 348 5m

Nokka 3467He NOKKA 3467He kuormaimen nostokyky kg + MV819 3.5 m 1088 760 602 505 411 344 Voimakas, ulottuva malli hydraulijatkeella

3m 2m 1m

1195 798 631 510 1258 881 663 489 1203 844 637 495 2m 3m 4m 5m • sähköisellä ON/Off 2-vipuventtiilistöllä

395 339 368 316 350 290 6 m 6.6 m

Nokka 4469HR NOKKA 4469HR kuormaimen nostokyky kg + MV921 3.5 m 1225 925 750 656 536 476

Vama takalanat

• kaareva terämuotoilu ja oikea terän asento - pyörittää hyvin talvella lunta ja leikkaa kesällä maahan • työleveydet 160 - 330cm, mekaaninen tai hydraulinen käyttö

Järeät Vama R takalanat

• urakointiin ja raskaaseen käyttöön • työleveydet 3,0 ja 3,8m

Vama Tielana - tienhoidon tehokas monitoimikone • Edullinen vaihtoehto kesäiseen soratien hoitoon ja talviseen polanteen poistoon - erikseen tai takalanaan yhdistettynä • Ei vaadi lisäkiinnikkeitä traktoriin, työleveydet 2,5 ja 3,0 m

Vaman muut urakoitsijan työkoneet

• Alueaurat, nivelaurat, alusterät, muut lumikoneet, hiekottimet, harjakoneet ja etukuormainkauhat

Vahva paketti kaksirunkoisella metsävaunulla maatilan vaativaankin puunajoon

3m 2m 1m

1416 1020 1635 1120 1570 1092 2m 3m

783 840 841 4m

652 666 663 5m

538 479 546 490 543 498 6 m 6.9 m

• Hydraulisesti esiohjattu HR- venttiilistö • 2-palkkinen metsävaunu

Nokka 4472HR NOKKA 4472HR kuormaimen nostokyky kg 3.5 m 1247 917 766 670 577 470 + MV1124

3m 1499 1007 802 679 572 Hyvin varusteltu 2m 1799 1178 881 702 562 ergonominen kuor1615 1179 884 713 572 main kaksirunkoisella 1 m metsävaunulla 2m 3m 4m 5m 6m monipuoliseen ja • Hydraulisesti esiohjattu HR- venttiilistö kovaan käyttöön.

• Vakiona 500/55-17 kuviorenkaat • 2-palkkinen metsävaunu

K-MAATALOUS

460 464 465 7m