MaatilanPirkka0408

MAATILAN NRO 4 SYYS–LOKAKUU 2008 www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

MILTÄ NÄYTTÄÄ VILJAKAUPPASYKSY? UUSI ENERGIAPUUSARJA: KUORMAIMEN JA METSÄPERÄVAUNUN VALINTA URHEILUHEVOSEN PERUSVARUSTEET

76

:N MASSIKAN MIES KUUSAMOSTA

MAGNUS ASPELIN HALUSI PUIMURIINSA

TEHOA JA TAITTUVAN POYDAN

50

22

04

2 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

TÄSMÄVILJELYSTÄ MITALI

MAATILAN

VIIME VIIKKOINA TULI SEURATTUA Pekingin kesäolympialaisia sen

mitä ehti. Voi sitä onnistumisen riemua mitalistien kasvoilla. Sääliksi kävi etenkin niitä, joilla olisi ollut realistiset mahdollisuudet parempaan, mutta jotka jotenkin möhlivät suorituksensa. Siihen hetkeen oli tähdätty vuosikausia, ja seuraava mahdollisuus on vasta neljän vuoden päästä, ehkä ei koskaan.

Maanviljelyäkin voi verrata urheilusuoritukseen. Ei nyt ehkä satasen juoksuun, mutta vaikkapa kymmenotteluun tai ammuntaan.

Jokaisen osasuorituksen pitää onnistua, muuten on turha odotella mitalia kaulaansa. Kuten trap-ammunnan kultamitalistimme sanoi, kun häneltä tiedusteltiin strategiaa ennen loppukilpailua: Ei tässä mitään strategioita ole, jokainen kiekko rikki vaan.

Tämän numeron kantavaksi teemaksi näyttää muodostuneen tarkkuus, koska todella moni lehteen haastatelluista ihmisistä puhuu tarkkuuden tärkeydestä: Huoltoyrittäjä Timo Myllyviita huolellisuudesta koneiden kasauksessa, viljelijä Timo Saari kylvöpohjan tasaisuuden merkityksestä, Maatalouskeskon Antti Ollila viljaerien erottamisen tärkeydestä, pankkimies Panu Kallio kustannusten, etenkin pääomakustannusten pienentämisestä sekä maidontuottajat Kaisa ja Jarmo Pihlajaniemi lehmien kivennäisruokinnan tarkentamisesta. Myös Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki kehotti tuotantopanosten tarkkaan käyttöön sekä kustannussäästö- että ympäristönsuojelumielessä, kun hän puhui Viljelyohjelmapäivänä Hauholla.

Onneksi maata saa sentään viljellä joka vuosi, eikä vain joka neljäs. Tarkkaan suoritukseen pitää pyrkiä joka osa-alueella. Tehdä ainakin omalta osaltaan parhaansa ja katsoa mihin se riittää. Toivottavasti ei vain käy niin kuin osalle keihäskarsinnan ensimmäisen erän miehistä: sade huuhtoi mitalitoiveet. Olosuhteille ei voi mitään, eivätkä ne valitettavasti ole aina kaikille tasapuoliset.

NRO 4 SYYS–LOKAKUU 2008 www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

VILJA Ajankohtaista viljakaupasta Parhaat lajikkeet Xanadu ja Ingeborg Hauhon koetila tutkii ja tuottaa Siemenkeskus kunnostaa sertifioitua siementä Termiinisopimus – uusi viljakauppatapa Pelto- ja mittauspäivä Savonlinnan K-maataloudessa Ensikokemuksia Sekator OD:stä

16 20 22 24 26 28 30

KONEET Claas Tucano pui jo elokuussa Paraisilla Lemken-kylvölannoittimet tehdään Suomeen Hyvillä koneilla pyritään hyvään satoon Murskeviljan ja kuivauksen kustannusvertailu ”Langaton” JF-apevaunu kurikkalaisella tilalla

34 38 40 44 46

KARJA, HEVOSET JA RAKENTAMINEN Tarkka kivennäisruokinta pitää karjan terveenä Harraste- ja urheiluhevosen perusvarusteet

48 50

METSÄ JA ENERGIA Bioenergiapäivät Haapajärvellä Energiapuusarja, osa 1: Kuormain ja metsäperävaunu

52 54

VAKIOT Anne Penttilä anne.penttilä@dialogi.fi

TRAKTORI JA HUOLTO

76:n Massikan mies Pentti Määttä Kuusamosta Timo Myllyviita viimeistelee Hardit ja Grimmet AJANKOHTAISTA NYT KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330 fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730 ULKOASU Jessica Leino TOIMITUSNEUVOSTO Seppo Hämäläinen, Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti,

Jorma Mattinen, Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller.

MEDIATILAN MYYNTI Tuuli Toivainen, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI Maatalouskesko Oy OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 63

Lemkenin kääntöauramallisto Suomeen Elho täyttää 40 vuotta ja laajentaa ELINTARVIKESARJASSA Maaseuturahoitusyksikön johtaja Panu Kallio OP-Pohjolasta

4 8 10 12 14 32

TAPAHTUMAT

Viljelyohjelmapäivä Hauholla Kone-Forumin ennakko Muokkauskonekoulutusta myyjille Tuunauskisassa jännitys tiivistyy KAUPPIAS Nuori kauppiaspariskunta Keuruulta

58 59 60 60 62

PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.fi

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 3

76:N MASSIKAN MIES 70-VUOTIAS PENTTI MÄÄTTÄ ON EHTINYT HANKKIA JO 76 MASSEY-FERGUSONMERKKISTÄ TRAKTORIA. MÄÄTÄN PERHEEN MONIALAYRITYS VAIHTAA TRAKTORIN KAHDEN VUODEN JÄLKEEN, MUTTA MISTÄ MOINEN MERKKIUSKOLLISUUS? TEKSTI TUOMAS RYTKY, KUVAT TUOMAS RYTKY, PENTTI MÄÄTÄN KOTIALBUMI JA MAATALOUSKESKO

ELETTIIN VUOTTA 1956 KUUSAMOSSA . Alle parikymppinen Pent-

ti Määttä oli työskennellyt muutaman vuoden tukkisavotoissa hevosen kanssa. Nuori mies oli kuitenkin päättänyt ostaa savottahommiin traktorin.

Kotikylän traktorimarkkinat olivat jakautuneet melko tasan Fergusonin ja Fordin kesken. Niiden kahden välillä Määttäkin teki valintansa. Hänen mielestään Ferguson oli teknisesti hieman Fordia edellä ja siksi Koillismaan kairoille ilmestyi yksi Harmaa Verku lisää, eli Ferguson 20B. Kolme vuotta myöhemmin Määttä osti jo toisen traktorin-

4 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

sa. Ferguson oli lyöttäytynyt yhteen Massey-Harrisin kanssa ja Määttä sai alleen Massey Ferguson 65 -traktorin.

Noista vuosista alkoi Määtän ja Massikan yhteistyö, josta on riittänyt kerrottavaa. Marraskuuhun 1987 mennessä Määttä oli ostanut jo 40 samanmerkkistä traktoria. Heinäkuussa 1991 Pohjois-Suomen johtavan sanomalehden Kalevan uutiskynnys ylittyi. Lehti kirjoitti seuraavasti: ”Puoli sataa samanmerkkistä traktoria samalla tilalla saman isännän aikana on sikäli harvinaista koko Euroopassa, että tehtaan edustajat katsoivat sen käynnin arvoiseksi.”

OMA MAA MASSIKKA

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 5

Harmaa Verku oli Pentti Määtän ensimmäinen traktori, mutta eniten tunteja on tullut Massey Ferguson 165:n ratissa. Vuosien varrella koneiden koko on kasvanut rajusti.

ELOKUUSSA 2008 70-VUOTIAS PENTTI MÄÄTTÄ istuu kotonaan

ja kertoo, että 76:s Massikka on jo maassa ja saapuu lähiviikkoina työmaalle Kuusamoon. Se ei päädy kuitenkaan tukkisavotoille, vaan hyvin monipuoliseen käyttöön rakentamisessa ja koneurakoinnissa.

Määttä ja hänen perheensä pyörittävät Kuusamossa monialayritystä, jossa työskentelee 16 perheenjäsentä. Aktiivikäytössä on kolme traktoria: 6480, 6485 ja 6499. Lisäksi hallista löytyy se ensimmäinen eli 20B sekä traktori, jolla Määttä on ajanut kaikkein eniten: Massey Ferguson 165.

– Vuodessa yhteen traktoriin kertyy ajotunteja keskimäärin 2000. Yleensä yhtä konetta ei ajeta kahta vuotta vanhemmaksi, ennen kuin se vaihdetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että meidän ei tarvitse tehdä mitään remontteja, vaan koneet ovat koko ajan liikkeessä. Nykyään on sillä tavalla, että kun joku jotain konetyötä tilaa, niin sinne on mentävä, tai joku muu menee. Paitsi että meillä ei ole korjaamokuluja, niin saamme ajaa aina uusilla ja ajanmukaisilla koneilla, Pentti Määttä kertoo.

MUIDEN MERKKIEN MYYJÄT ovat olleet varsin ystävällisiä Mää-

tälle, mikä ei liene yllättävää. Parhaimmillaan Määttää perheineen on kestitty suurissa kesätapahtumissa ja onpa kilpailevan merkin traktori luvattu tuoda käyttöönkin, jos mies olisi vähänkään luvannut. Mutta ei. Yrityksen koneostoista edelleen vastaava Pentti Määttä on ollut ja on merkkiuskollinen. Hänen traktorivalinnoissaan ei ole tilaa muille merkeille. Piste.

– Meillä ei ole koskaan ollut mitään vaikeuksia Ferkujen kanssa. Myös huollot ja varaosien saatavuus ovat toimineet niin hyvin, ettei ole ollut mitään syytä vaihtaa merkkiä. Meillä on kaikissa traktoreissa etukuormain. Se lisää traktoriin kohdistuvaa rasitusta huomattavasti ja silti koneet ovat kestäneet. Sanotaan niin, että vuosien varrella on syntynyt molemminpuolinen luottamus, Määttä perustelee.

Ainoa huonosti toiminut asia, jonka Määttä muistaa, on ensimmäisen nelivetotraktorin laakerointi. Sen kestävyydessä oli ongelmia, mutta seuraaviin malleihin asia oli jo korjattu.

6 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

Keväällä 2004 Määtät olivat kutsuvieraina Maatalouskeskon asiakasmatkalla MF:n tehtaaalla Ranskassa. Vesa Määttää kättelemässä AGCO:n Euroopan johtaja Gary Collar, Pentti Määttä oikealla. Vasemmalla Beauvaisin tehtaan markkinointijohtaja Laurent Pernin.

VUODESSA YHTEEN TRAKTORIIN KERTYY AJOTUNTEJA KESKIMÄÄRIN 2000.

Viiden vuosikymmenen aikana tapahtuneista parannuksista Määttä nostaa kytkimen kehityksen yli muiden.

– Ennen kuivalevykytkimen kytkinlevyt piti uusia joka vuosi, kun käytöstä iso osa on etukuormaajan käyttöä. Nykyään ei koko kytkimen olemassaoloa tiedä, sen kun napista painelee isompaa tai pienempää vaihdetta. Hyvä kytkin, etujousitus ja muut ratkaisut ovat tehneet traktorilla ajamisesta lystiä. Mieluumminhan sitä ajaa nykyään kuoppaista tietä traktorilla kuin huonolla autolla. Ja helppoakin uusilla traktoreilla ajaminen on, 15-vuotias pojantytär siirtelee yli kymppitonnisella traktorilla ja isolla kärryllä kunttaa tuosta vaan, Määttä sanoo pilkettä silmäkulmassaan.

KAUPANTEON LUONNE ON MUUTTUNUT vuosien varrella. Jos

ovat teho ja paino lisääntyneet huomattavasti Pentti Määtän ”traktorinostajan uran” aikana, niin vastaavasti ovat pidentyneet myös toimitusajat. Määttä muistelee hieman kaihoisasti aikaa, jolloin kone oli työmaalla muutama viikko kaupanteon jälkeen. Nyt tehdastoimitusten aikaan malttia pitää olla kolmesta viiteen kuukauteen.

– Ennen tehtiin kauppoja paljon myös puhelimessa, mutta se ei onnistu enää. Kaupat pitää sopia kasvotusten myyjän kanssa. Lisävarusteet on valittava jo traktoria tilattaessa, kun varustelu tapahtuu tehtaalla. Ennen lisävehkeet löytyivät lähempää, Määttä vertaa.

Entäpä sitten hinta, saako rahoille nykyään enemmän vai vähemmän vastinetta kuin menneinä vuosikymmeninä?

– Hinnathan ovat nousseet kovasti, mutta toimintojakin on tullut lisää. Voisi sanoa, että rahalle on saanut aina suunnilleen saman verran vastinetta. Uudet traktorit ovat kuitenkin turvallisempia ostoksia, koska niitä ei tarvitse huoltaa niin paljon esimerkiksi pidentyneiden öljynvaihtovälien ansiosta. •

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 7

HUOLTO

VARAOSAT • HUOLTOYRITTÄJÄT • HUOLTOPALVELUT

MYLLYVIITA VIIMEISTELEE JA RÄÄTÄLÖI PIENESSÄ SKAFTUNGIN KYLÄSSÄ PORIN YLÄPUOLELLA TEHDÄÄN MAAHANTULOHUOLTO SUOMEEN MYYTÄVILLE HARDI- JA JA GRIMME-KONEILLE. HUOLTOYRITTÄJÄ TIMO MYLLYVIITA ON TUNNOLLINEN OSAAJA, JOKA EI JÄTÄ MITÄÄN SATTUMAN VARAAN.

SUOMESTA OSTETTU KONE ON TURVALLINEN VALINTA.

TEKSTI JA KUVAT HANNU KOIVISTO

MYLLYVIITA TUNTEE KONEET kuin omat taskunsa. Kymmenen

vuotta sitten hän päätti ryhtyä kokopäiväiseksi huoltoyrittäjäksi K-Maatalouden leipiin. Aluksi päätuotteena olivat Hardin ruiskut. Grimmen perunakoneet tulivat mukaan, koska Myllyviita vaikuttaa voimakkaalla peruna-alueella.

Myllyviita on perehtynyt juurta jaksaen kahteen merkkiin.

Hän haluaa tietää ennemmin kaiken kahdesta, kuin jotain 20: stä. Työssään Myllyviita on ehdoton. – Hän ei jätä mitään sattuman varaan, vaan tekee kaiken loppuun asti. Myllyviita on silloin tällöin mukana perunan nostossa, jotta saisi tuntumaa koneen toimintaan. Kun koneen kasaaja on myös korjannut koneita, hyöty on merkittävä. Myös Hardin ruiskujen filosofiaan on perehdytty käytännön tasolla.

Myllyviidan mielipide harmaatuontiin on selkeä. Suomesta ostettu kone on turvallinen valinta, koska täällä tietää mitä saa.

Tietokonepäivityksiä tulee vielä vuosienkin jälkeen.

Meille suunnitellut koneet on tehty oikeisiin olosuhteisiin.

Saksalainen Japanin vientimalli voi poiketa suomalaisesta mallista yllättävästi, eikä sitä heti nettikuvasta näe. Paljon ajetun perunannostokoneen mattojen vaihto saattaa maksaa 40 000 euroa.

– Tuontikoneet kannattaa ainakin syynätä hyvin, varoittaa huoltoyrittäjä.

Uusien koneiden mukana saa uutta tekniikkaakin. Oli kone uusi tai vanha, töitä kannattaa tehdä vain hyvillä koneilla. Grimmen kohdalla tehdaskunnostettu on myös hyvä vaihtoehto.

Skaftungin ympäristössä on laajalti perunanviljelyä, joten Grimmen perunakoneet olivat luonteva lisäys Timo Myllyviidan yrityksen toimintaan.

KUN TILAUS HARDISTA on tehty K-maatalouteen, menee se myös

Timo Myllyviidalle. Kuljetus- ja kustanussäästöjen takia koneita ei kannata kuljettaa Suomeen kokonaisina. Koneet kasataan osista ja malli määräytyy vasta Skaftungissa.

Koneen voi koota monella eri tapaa. Paras tapa on se, että letkut eivät jää puomia taitettaessa puristuksiin, vaan koko kone toimii huomaamattoman hyvin.

– Jos asiakas soittaa ja kysyy vaikka ruiskusta jotain, tiedän kohta onko ruisku meidän kasaama. Teemme kaiken samalla standardilla. Jokainen nippeli pyritään laittamaan samalla tavalla.

Jokainen ruisku kootaan asiakkaan toiveiden mukaan ja lisävarusteita on paljon. Esimerkiksi nostolaitesovitteisten Hardien kasaus alkaa perussäiliöstä. Varusteita voi muuttaa vielä viime vaiheessa ja halutessaan tilaaja voi määrätä esimerkiksi 8 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

Jokainen konetyyppi tulee erilaisessa paketissa. Joskus ruiskussa on suutinputketkin kiinni, joskus kone kuljetetaan pikku paloissa pienissä laatikoissa.

Twinin kasaus ottaa enemmän aikaa kuin tavallisen ruiskun.

koneensa suutinvalikoiman vasta koulutustilaisuudessa Myllyviidan pajalla.

Grimmen ja Hardin viimeistelyn luovuttaminen Myllyviidan pajalle on luottamuksen osoitus pientä toimijaa kohtaan. Luottamus on hankittu kovalla työllä. Koneiden kasaus on tarkkaa puuhaa, jossa virheitä ei sallita. Jopa tehtaalla on miehen puheita ja ehdotuksia otettu vakavasti: Tavallisiinkin ruiskuihin on tullut Twineistä tuttu suutinkulman kääntö.

Koneiden kasaus- ja luovutushuolto opettaa koneesta paljon. Myllyviita kehuu Hardia hyväksi koneeksi. Korkeita hinattavia hän kiittelee vakaiksi ajaa, koska niiden painopiste on saatu alas.

YRITYKSESSÄ TYÖSKENTELEE kaksi miestä ja paperit hoitaa vai-

mo. Kaikki saavat kiitosta, erityisesti vaimo. Tarkka seuranta ja kirjanpito on pienen firman elinehto. – Ei ne suuret tulot vaan pienet menot, painottaa Myllyviita.

Työilmapiiriä Myllyviita kuvaa iloiseksi. Huumori lentää, työt etenevät eikä aika tule pitkäksi. Jokainen osaa hommansa ja tekee sen niin hyvin kuin osaa.

– Ja sen pitää riittää, sanoo Skaftungin mies.

Myllyviita on kouluttanut itse työntekijänsä. Voisi uskoa, että hän sen parhaiten osaa. Lisäksi Myllyviita pitää koulutuksia uutuuksista ruiskun testaajille, jotta he pysyvät ajan tasalla. Jokaisen ruiskunomistajan kannattaakin ottaa testaustilaisuuden informaatiosta täysi hyöty, eikä pitää sitä pakollisena pahana.

KÄYTTÖKURSSEILLE OSALLISTUTAAN HYVIN , mihin Myllyviita

MIETI ENSIN, RUUVAA VASTA SITTEN.

Ruiskun asetukset pitää näpytellä huolella. Pelkästään perusasetuksiin on ohjekirjassa monta sivua. Peruskalibrointiin kuuluvat turva-arvot.

Esimerkiksi aisan käännön kulmat on yksinkertaisesti laitettava oikein, muuten saattaa tulla vahinko.

on erittäin tyytyväinen. Siellä saatu tieto säästää huoltomiestäkin paljon. Kun konetta osataan käyttää ja huoltaa oikein, niin se pysyy toimintakuntoisena. Hyvät neuvot ovat kalliita, varsinkin ellei niitä ole saanut. Esimerkiksi Grimmen takuu pelaa vain, jos esimerkiksi suodattimet ja öljyt on vaihdettu valmistajan edellyttämällä tavalla.

Tänä vuonna Myllyviita on vetänyt kuusi Hardin käyttökurssia yhdessä Maatalouskeskon Tomi Purhon kanssa. Heillä on tapana kertoa myös epäkohdat kaunistelematta. Niksit ovat kurssin suola ja kurssit auttavat ymmärtämään koneen ominaisuuksia.

Pikkuvikojen korjauksiin annetaan kursseilla hyvät lääkkeet.

– Aika harva kurssin jälkeen enää soittaa ja kyselee, kiittelee maestro.

Myllyviidan ehdoton tapa esittää ja opettaa on myös värikästä kuunneltavaa. Mieheltä voi kysyä tyhmiäkin, hän osaa kuunnella nolaamatta. Usein kysymykseen tulee vastakysymys, joka saa pohtimaan syitä ja seurauksia. 10 vuoden takaa on jäänyt mieleen Myllyviidan lausahdus: ”Mieti ensin, ruuvaa vasta sitten”.

Isäntien suhtautuminen neuvoihin on muuttunut koneiden monipuolistumisen myötä. Myllyviidalla on ollut tapana kirjoittaa käyttöohjekirjan tyhjälle sivulle: Lue ensin tämä, soita vasta sitten. Kun isäntä sitten kysyi uuden koneen käytöstä eikä tiennyt mitä tyhjällä sivulla luki, Myllyviita pani hänet ensiksi lukemaan ohjekirjan.

Yksi asia painaa Myllyviidan mieltä erityisesti. Neuvontaa kaipaavia on edelleen paljon ja puhelimeen olisi ehdittävä vastaamaan. Aina ei kuitenkaan puhelimeen pääse ja puhelinaika on pois varsinaisesta päätyöstä. Timo Myllyviita suosittelee ottamaan ensin yhteyttä omaan huoltomieheen, joka saattaa hyvinkin tietää vastauksen.

– Kun kerron neuvon koneen omistajalle, se jää vain hänen tietoonsa. Huoltomiehen kautta neuvo leviää useammalle asiakkaalle. • 4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 9

AJANKOHTAISTA NYT! MAA-ANALYYSILLÄ SÄÄSTÄT LANNOITUSKULUISSA

SHELL RIMULA -DIESELMOOTTORIÖLJYT UUDISTUVAT

MAANÄYTTEIDEN OTTO on nyt hyvin ajankohtaista. Peltolohkojen tilanne kannattaa tutkituttaa, jotta seuraavalla kasvukaudella voi optimoida lannoituksen mahdollisimman tarkasti. Analysointi useammin kuin 5 vuoden välein on aiheellista kustannussäästöjen saavuttamiseksi.

Maanäytteitä voi ottaa niin pitkään kun maa pysyy sulana. Suomen Ympäristöpalvelu Oy toimittaa näytteenottokairat, näyterasiat ja -purkit, näytteenotto-ohjeet yms. tarvikkeet K-maatalouksien ja maaseutusihteereiden kautta.

Yhden näytteen perustutkimuksen (maalaji, multavuus, pH, Jl, Ca, K, P, Mg) verollinen hinta on 11,90 €. Tilauksen kirjausmaksu on 8,54 € sekä raportointi- ja käsittelykulut 6,10 €/tilaus. Suomen Ympäristöpalvelu tekee myös mm. liukoisen typen, hivenaine-, ravinnereservi-, lanta-, rehu-, luomu-, puutarhamaa- sekä kompostianalyysejä.

Kysy lähimmästä K-maataloudesta maksutonta noutopalvelua tai postita näytteet osoitteeseen Suomen Ympäristöpalvelu Oy, Sammonkatu 8, 90570 Oulu.

Uudemmissa näytepakkauksissa on valmis sopimuspalvelun osoitekortti, jolloin postituskulut 5,50 € +alv maksetaan vasta laskun yhteydessä. Ellei ole, näytteet voi lähettää ns. asiakaspalautuksena. Lisätietoja: www.suomenymparistopalvelu.fi. •

SHELLIN RIMULA -dieselmoottoriöljyt uudistuvat syyskuussa. Rimula R2 Extra 15W-40 korvaa entisen Rimula D Extra 15W-40:n. R2 Extra sopii erilaisiin turboahdettuihin ja ahtamattomiin dieselmoottoreihin normaaleihin käyttöolosuhteisiin.

Sitä suositellaan esimerkiksi vanhempiin Mercedes-Benz kuorma- ja linja-autoihin sekä erilaisiin työkoneisiin ja traktoreihin.

Suorituskykyiset yksiasteiset dieselmoottoriöljyt Shell Rimula R3 10W, R3 20W-20 ja R3+ 30 korvaavat entiset Rimula X –yksiasteöljyt.

Rimula R4 L 15W-40 korvaa entisen Rimula Super 15W-40:n. Uusi Low-SAPS–lisäaineteknologia suojaa nykyaikaisia matalapäästöisiä moottoreita raskaimmissakin käyttöolosuhteissa. R4 L -öljyä suosittelevat useat moottorivalmistajat. Se sopii niin uusimpiin Euro 4, Euro 5 ja US 2007 -moottoreihin kuin vanhempiinkin moottoreihin, sekä maatalous- ja työkonekäyttöön. •

PALVELUNUMERO

01053 20123 K-maatalouden huolto- ja varaosapalvelut

ark. klo 17-21, la-su 9-21 28.9. saakka

TRIMMERI AKKU- TAI VERKKOVIRRALLA LISCOP LIVERYMAN ELEMENT -karvaleikkuria voidaan käyttää joko verkkovirralla tai koneen omalla akulla. Kevyt ja näppärä viimeistelyleikkuri kulkee helposti mukana tallissa tai navetassa. Se sopii erityisesti hevosten karvan viimeistelyleikkaukseen ja nautojen utarekarvojen leikkaamiseen.

Akun latausaika on 8 h ja ladattu akku kestää yhtäjaksoisesti 60 min. Terät: A3/26 keraamiset/titaania, ei teroitettavia, vaihtoteriä on saatavissa. Leikkuukorkeus on 1 mm ja leveys 46 mm. Leikkurin mitat ovat: 46 mm x 39 mm x 170 mm. Paino 230 g.

Leikkuri toimitetaan kätevässä muovisalkussa. Pakkaukseen kuuluu lisäksi latausteline, terien voiteluöljy ja kaksi leikkuukampaa (3,6,9 ja 12 mm). Verollinen ovh 115 €. •

10 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

R4 L -ÖLJYÄ SUOSITTELEVAT USEAT MOOTTORIVALMISTAJAT.

POTILA-ÄES TUTKIMUSKÄYTTÖÖN HELSINGIN YLIOPISTON Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Soveltavan biologian laitoksen kasvinviljelytieteen ryhmä sai alkukesästä käyttöönsä Potila SK280 joustopiikkiäkeen. Sen toimitti Viikkiin Maatalouskesko. 2,8-metrinen nostolaitesovitteinen äes sopii hyvin koetoimintaan, kertoo kenttäkokeiden toteutuksesta vastaava tutkimusteknikko Markku Tykkyläinen.

– Käsiteltävät koeruutualat ovat pieniä, muutamia kymmeniä neliöitä kerrallaan. Äes tekee tosi tasaisen jäljen ja kylvömuokkaussyvyyden säätö on hyvä ominaisuus.

Kasvinviljelytieteen ryhmällä on vuosittain koeruutuja noin 1,5 hehtaarin alalla. Tänä kesänä tutkimuksen kohteena oli yhdeksässä kokeessa mm. bioenergiakasveja, seosviljelyä, uusia viljelykasveja, lannoitetasoja, ravinteiden hyväksikäyttöä sekä viljelyteknisiä kysymyksiä.

Kasvilajeja olivat tällä kasvukaudella tavanomaisempien vilja-, nurmi- sekä öljykasvien lisäksi mm. hamppu, maissi, härkäpapu, ahdekaunokki, hirssi, paju ja maa-artisokka.

Helsingin Yliopiston Soveltavan biologian laitos tutkii ja opettaa pelto- ja puutarhakasvien tuotantoa. •

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 11

AJANKOHTAISTA NYT!

LEMKENILLÄ MONIPUOLINEN AURAMALLISTO

VUODEN KUUMIN PESURIUUTUUS HDS 10/20 M -kuumavesipesuri tarjoaa 200 baria työpainetta ja 1000 l/h vesituoton. Kuumalla vedellä puhdistat tehokkaasti työkoneet, kuljetuskaluston sekä tuotantotilat. Lika irtoaa helpommin kuin kylmällä vedellä ja työskentely on miellyttävämpää. Pesurin automaattinen suojajärjestelmä varmistaa moitteettoman toiminnan ja pitkän käyttöiän. Servo Control paineensäätö ja ergonominen Easy Press pesukahva lisäävät käyttömukavuutta. Verollinen suositushinta 3250 €. •

K-MAATALOUS ON KESKITTÄNYT auraedustuksensa yhteen, tunnettuun merkkiin. Saksalainen Lemken on muokkauskoneissa ylivoimainen markkinajohtaja Keski-Euroopassa. Lemkenin auroja käytetään paljon Itä-Euroopan maissa ja Venäjällä, joissa kynnettävät pinta-alat ovat suuria ja koneilta edellytetään hyvää kestävyyttä.

Hauhon viljelyohjelmapäivän työnäytöksessä esittäytyi kolme mielenkiintoista kääntöauramallia. Nelisiipisessä EuroOpal 6H4 -aurassa (kuva) on pohjoismaisiin oloihin kehitetyt C40-terässiivet, tukipyörä ja kuorinsiivet. Auraan on mahdollista lisätä yksi siipipari myöhemmin. Viilunleveys säädetään mekaanisesti 30-50 cm: iin. Ojasrunko on jousiterästä, joten auran siipi väistää kiveä myös sivusuunnassa.

VariOpal-auroissa on hydraulisesti säädettävä viilunleveys. 5-siipisessä VariOpal 7XH 4+1 -mallissa on CS40-sälesiivet, M3-esiaura sekä kombipyörä. Sälesiipi on tulevaisuutta, Keski-Euroopassa niitä käytetään paljon. Maa ei tartu kovin herkästi sälesiipeen, lisäksi siipi on kestävämpi materiaalipaksuutensa ja paremman elämisen ansiosta. Se murtaa viilun tehokkaasti ja tekee sen rakenteeltaan huokoiseksi, jolloin muokkaustulos on parempi. Sälesiiven osat voi vaihtaa ”kylkiluu” kerrallaan.

Tässä aurassa on myös OptiQuick-säätöjärjestelmä, jonka tarkoituksena on helppo säädettävyys: ensimmäisen viilun työleveyden säätö ei vaikuta auran vetolinjaan missään vaiheessa.

6-teräisessä VariOpal 8XH 5+1 -mallissa on C40P-muovisiivet ja normaali tukipyörä. Muovisiipi sopii erityisesti keveille ja tarttuville eloperäisille maille. Vakiona aurassa on hydraulinen laukaisujärjestelmä Hydrix, joka on säädettävissä 50-140 barin vastapaineella. Järjestelmässä on kaksi herkkyysluokkaa, alin paine ja ylin paine. Laukaisuherkkyys voidaan muuttaa ajon aikana traktorin hydrauliikan avulla, jos maan laatu vaihtuu.

Lemken-aurat ovat erittäin avararakenteisia, ojaskorkeus on 80 cm ja teräväli 90 cm. Kaikissa liikkuvissa nivelissä on karkaistut holkit ja voitelunipat. Vetokartun korkeutta voi säätää ja kääntölaitteen sisällä on työkalulaatikko. Kääntölaite-vääntiöliitos on tehty vaativalla ja pieniä toleransseja edellyttävällä jäähdytys-kuumennusmenetelmällä ilman hitsausta, jotta metalliin ei synny jännityksiä. •

ARPAONNEA! kevätmarkkinoiden yhteydessä järjestettiin arvonta, jonka pääpalkintona oli Massey Ferguson -traktori käyttöön asiakkaalle kolmeksi viikoksi.

Onnellinen voittaja löytyi Littilästä. Voittaja Olli Puruskainen pääsi tositoimeen parhaaseen työsesonkiin MF 5480 -traktorilla. Rehunteossa MF:n SisuDiesel-moottorin vähäinen polttoaineenkulutus yllätti koekäyttöön tyytyväisen käyttäjän. Arvonnan suorittivat Massey Fergusonin toimitusjohtaja Rickhard Markwell ja myyntijohtaja Jorma Mattinen. • K-MAATALOUDEN

12 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

TEBBE-KUIVALANTAVAUNUT K-MAATALOUDELLE K-MAATALOUS-KETJU aloittaa saksalaisten Tebbe- kuivalannan tarkkuuslevitinvaunujen markkinoinnin syksyllä 2008. Tebbe Maschinenfabrik on valmistanut kuivalannan, kompostin ja kalkin levitykseen soveltuvia vaunuja jo yli 50 vuoden ajan.

Tebbe-vaunut ovat tunnettuja erityisesti laadusta ja kestävyydestä paljon lantaa levittävien urakoitsijoiden keskuudessa.

Saksalaisen DLG-tutkimuslaitoksen tekemässä levitystestissä Tebbe menestyi erityisesti tasaisen levitystuloksen ja vaunun kestävyyden ansiosta.

Laaja vaunuvalikoima soveltuu erilaisiin levitystarpeisiin. Vaunuissa on vaakatasossa olevat repijäkelat sekä erillisillä levityslautasilla ja säädettävillä siivillä varustettu tarkkuuslevitin. Tavoitteena on esitellä mallisto Kone-Forum-näyttelyssä 16.-18. lokakuuta. •

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 13

AJANKOHTAISTA NYT!

40-VUOTIAS ELHO LAAJENTAA ELHOLLA MENEE HYVIN. JUHLAVUONNA VALMISTUU TEHTAAN LAAJENNUS JA UUDET KONEMALLIT OVAT SAANEET HYVIÄ ARVIOITA SEKÄ SUOMESSA ETTÄ ULKOMAILLA. TEKSTI JA KUVA ANNE PENTTILÄ

ELHON PERUSTI nykyisten omistajien Carola Gustafssonin ja Dan-Johan Löfvikin isä Arne Löfvik vuonna 1968. Elho on edelleen vankasti perheyritys. Carola työskentelee toimitusjohtajana ja Dan-Johan tuotantojohtajana. Carolan aviopuoliso Ralf Gustafsson on talousjohtaja, ja myös seuraava sukupolvi on mukana toiminnassa.

Alussa Elho oli maahantuojaliike, joka toi maahan mm. tanskalaisia kelasilppureita ja keskipakolevittimiä. Arne Löfvikin ensimmäinen itse suunnittelema kone oli Elho-kelapöyhin, jota hän alkoi valmistaa vuonna -75. Koneessa oli vaakatasossa pyörivä kela ja sen toiminta poikkesi selvästi muista markkinoilla olleista, kertoo Elhon suunnittelujohtaja Karl-Erik Häggblom.

– Arnen ideana oli, että kelapöyhin nostaa heinän ylös maasta, kääntää sen ja saa aikaan kuohkean maton, joka kuivuu nopeammin. Riski maa-aineksen sekoittumisesta pienenee.

Arnen motto oli myydä koneita, jotka auttavat maanviljelijää tekemään parempilaatuista rehua. Siitä tulikin yrityksen tunnuslause. Kun tuottaja saa parempilaatuista rehua, tuotos paranee ja tuotantokustannukset laskevat. Tulos paranee, joten kone myös auttaa kuolettamaan in-

vestointikustannustaan.

– Suomalaiset viljelijät tuottavat laadultaan Euroopan parasta maitoa ja rehua.

Tämä vaatii paljon myös meiltä. Koneiden suunnittelussa ja testauksessa tarvitsemme apua maatalousyrittäjiltä, jotka Suomessa omistavat koneensa ja myös ajavat sillä itse, sanoo Häggblom.

– Kotimaisuudesta on etua, koska koneet on suunniteltu suomalaisiin oloihin, asiakkaat voivat olla suoraan yhteydessä meihin ja varaosatoimitukset ovat nopeita. Pedersören lähialueilla, 200 kilometrin sektorin sisällä tuotetaan 80 % Suomen säilörehusta.

ELHON PÄÄTUOTTEITA ovat nykyään niittomurskaimet ja käärintälaitteet. Niittomurskauksessa on tärkeää, että nurmi saadaan leikattua hyvin, mutta maata tai epäpuhtauksia ei sekoitu joukkoon. Oleellista on terän mukautumiskyky pellon pinnan vaihteluihin. Siitä huolehtii teräpalkkia edestä keventävä Hydro Balance -järjestelmä. Häggblomin mukaan kone ei hevin haukkaa multaa edes ensinurmella.

Elhon niittomurskaimet ovat pärjänneet hyvin mm. arvovaltaisen saksalaisen DLG:n testissä, joissa kuiva-ainepitoisuu-

KONEET ON SUUNNITELTU SUOMALAISIIN OLOIHIN.

Elhon pöyhin-karhotin VT700 on saanut paljon myönteistä huomiota (mm. näyttelyn paras Elmiassa -07).

Sen kanssa järjestyivät yhteiskuvaan yrityksen avainhenkilöt: vasemmalta Ralf Gustafsson, myyntijohtaja Stig-Göran Forsman, Dan-Johan Löfvik, Carola Gustafsson ja Karl-Erik Häggblom.

14 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

den nousun todettiin niittomurskauksen jälkeen olevan ainutlaatuisen nopeaa verrattuna muihin testin koneisiin. Hinattavassa mallissa kuiva-ainepitoisuus nousi 32 % ja nostolaitemallissa 37 % enemmän kuin vertailukoneessa.

Hydro Balance on myös palkittu teknisenä innovaationa suuressa italialaisessa Eima-näyttelyssä. Se on toistaiseksi ainoa näyttelyn myöntämä tunnustus suomalaisille konevalmistajille. Saksalaisen Profiammattilehden testissä kone päihitti keskieurooppalaiset kilpailijansa.

– Erityisesti lämmitti artikkelin yksi lause: ”Kone on tehty rakkaudella yksityiskohtiin.”

PERINTEISTEN KÄÄRINTÄLAITTEIDEN valmistus aloitettiin Elholla 80-luvun loppupuolella. Rehun laadun varmistamiseksi kalvo on kiristettävä tasaisesti ja sitä pitää olla riittävästi joka kohdassa. Silo-Matic (Suomessa Elho 1010) päihitti kilpailijat kirkkaasti tasaisella esikiristyksellä ja limityksellä mm. irlantilaisessa testissä.

Kaksivartiset käärijät ovat nykyään yleisiä. Niissä tasaisen limityksen edellytys on hyvä synkronointi paalin ja käärintävarsien pyöritysten välillä. DLG:n testissä Elhon Inliner oli nopein yhdistelmäkäärijä yli 50 paalin tuntivauhdillaan.

Hyvästä yhteistyöstä on esimerkkinä myös maatalousyrittäjä Juha Puumalan idean pohjalta kehitetty paalimerkitsin, joka palkittiin Sima 2005 -näyttelyssä. Huipputuottoisen karjan omistaja ja huolellinen viljelijä oli havainnut, että vahingossa ruokintaan päässyt huonomman erän rehupaali aiheutti vajetta maitotankkiin useamman päivän ajaksi.

Uutta Suomen markkinoilla on Elhon Onliner-yhdistelmäkäärijä, johon kiinteäkammioisen paalaimen valmistaa italialainen markkinajohtaja Feraboli. Lisäksi Elho tekee mm. kelapöyhimiä, järeitä piennarmurskaimia, pyöröpaalipurkaimia, seosrehuvaunuja sekä pumppuhapottimia.

– 60 % tuotannostamme menee vientiin, yhteensä 44 maahan. Kaikille mantereille etelä- ja pohjoisnapaa lukuunottamatta, kertoo Carola Gustafsson.

Elho työllistää noin 90 henkilöä ja liikevaihto rikkoo tänä vuonna 14 miljoonan euron rajan. •

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 15

VILJAHINNAT LIIKKUVAT TÄNÄKIN SYKSYNÄ VOIMAKKAASTI

LAADUT TARKEAÄ PITAA ERILLAAN

16 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

TÄSSÄ VAIHEESSA KORJUUKAUTTA EI VIELÄ TIEDETÄ SATOTASOSTA JA LAADUSTA, JA TULEVATKO MARKKINAT KEHITTYMÄÄN SAMAAN TAPAAN KUIN VIIME VUONNA. TODENNÄKÖISESTI HINNAT TULEVAT VAIHTELEMAAN VOIMAKKAASTI JA ERI LAATUJEN VÄLISET HINTAEROT OVAT MERKITTÄVIÄ, SANOO JOHTAJA ANTTI OLLILA MAATALOUSKESKOLTA. TEKSTI ANNE PENTTILÄ, KUVITUS MISHKA LUGANSKI

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 17

iime kauden viljamarkkina oli poikkeuksellinen EU:n alueella. Sato oli historian alhaisin, noin 255 mrd tonnia. Maailman huonot satonäkymät sadonkorjuun edetessä nostivat hintoja ja Matifin vehnäfutuurinoteeraus saavutti siihenastisen ennätysarvonsa 283 € tonnilta syyskuun puolivälissä. Sen jälkeen hinnat laskivat merkittävästi, kunnes vuodenvaihteen jälkeen ne nousivat uudestaan, eteläinen pallonpuoliskon säätilan ollessa epävakaa.

Maaliskuun 3. päivänä Matifin vehnäfutuuri saavutti kaikkien aikojen ennätystasonsa 291 €/t. Sen jälkeen hinnat ovat taas tulleet alaspäin, koska eteläisen pallonpuoliskon sato varmistui ja pohjoisen pallonpuoliskon syysvehnätkin talvehtivat hyvin.

– Kuluneen kasvukauden piirteitä olivat EU:n luopuminen 10 %:n velvoitekesantovaatimuksesta ja se, ettei interventioon tarjottu viljaa juuri lainkaan, koska ero markkinahintoihin oli merkittävä. Varastot myytiin tyhjiksi ja EU:n viljavuoret hävisivät. Tällä kaudella EU oli pitkästä aikaa nettotuoja, noin 5,4 miljoonan tonnin verran, kertoo Ollila.

V

ENNUSTE NELJÄ MILJARDIA KILOA Elokuun loppupuoliskolla ei vielä tiedetä tuleeko tästä hyvä satokausi vai ei ja eteneekö viljamarkkina tänä syksynä samalla, vai täysin eri tavalla kuin viime vuonna.

Tiken ennuste Suomen viljasadolle oli heinäkuun puolivälin tilanteen mukaan neljä miljardia kiloa. Edellyttäen, että elo-syyskuun säät ovat suosiollisia ja sekä määrä että laatu pysyvät hyvinä. Alueelliset vaihtelut ovat kuitenkin erittäin suuria. Etenkin

18 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

Varsinais- ja Etelä-Suomessa kevään kuivuus ja kesäkuun alun rankat sateet verottavat satotasoa. Toisin paikoin taas satonäkymät ovat jopa hyvät.

EU:n viljasadoksi ennustetaan nyt noin 300 miljardia tonnia.

Keski-Euroopassa sadonkorjuu oli elokuun puolivälissä täydessä käynnissä.

– Jos ja kun sadot ovat viime vuotisia paremmat, niin hinnat tulevat alaspäin. Mutta vielä ei tiedetä mikä on EU:n lopullinen sato ja laadut. Näyttäisi siltä, että eri laatujen väliset hintaerot tulevat kasvamaan, arvioi Ollila.

HYVÄ SATO TULOSSA? Maailman viljantuotanto näyttäisi muodostuvan tällä kaudella vähän suuremmaksi kuin kulutus, jolloin varastot kasvaisivat hieman. Viljavarastojen hupenemisen taustalla ovat mm. viljan käyttö biopolttoaineena, Aasian elintason nousu sekä päätuotantoalueiden huonot sadot edellisellä kaudella. Varastojen lieväkin kasvu vaikuttaisi hintakehitykseen.

– On poikkeuksellista, että kaikki vehnän päätuotantoalueet odottavat nyt hyvää satoa: USA, Kanada, Eurooppa, mustan mullan alueet, Australia ja Etelä-Amerikka. Tosin siihen menee kyllä vielä pitkä aika, ennen kuin eteläisen pallonpuoliskon sato on korjattu.

Vielä tämän vuoden elokuussa viljamarkkinoiden tilanne oli hieman niukkuuden puolella, joten hinnat vaihtelivat paljon. Hintavaihtelut kasvavat aina silloin, kun syödään edellisen kauden viljavarastoja. Myös rehuviljan kulutus kasvaa, joten niiden varastot eivät kasva.

KAURAA ON VIETÄVÄ Viljan vientitarve olisi yli 500 miljoonaa kiloa, jos neljän miljardin kilon ennuste toteutuu. Vielä ei kuitenkaan tiedetä laatua, mikä vaikuttaa myös vientitarpeeseen: Saadaanko esimerkiksi vehnästä sakoluvultaan ja valkuaispitoisuudeltaan riittävän hyvää tavaraa?

– Rehuohran hintaan vaikuttavat myös hintasuhteet rehuvehnään ja rehukauraan, ja luonnollisesti kotimaan käyttömäärä.

Hinnat ovat kuitenkin sen verran korkealla, ettei interventio ole vaihtoehto suomalaiselle rehuohralle.

Suomalaiselle kauralle viime kausi oli poikkeuksellinen, koska kaikki vientikaura meni EU:n markkinoille, ei USA:aan. Viime vuonna EU:n rehuviljasato oli erittäin alhainen ja moni rehutehdas otti reseptiinsä mukaan kauran.

Kauppaan tulevasta kaurasta on vietävä jopa kaksi kolmasosaa. Kotimainen teollisuus käyttää noin 200 milj. kg ja tilakäytön yli jää vielä noin 300-350 miljoonan kilon vientitarve. Tietysti myös laatusuhteet vaikuttavat: paljonko saadaan elintarvikelaatuista kauraa suhteessa rehukauraan. Se tiedetään vasta sitten kun sato on laarissa ja analyysit tehty.

– Kauran hintakehitys riippuu paljon siitä kuinka paljon kauraa tulee, miten USA:n ja Kanadan kaurasadot kehittyvät ja meneekö suomalaista kauraa USA:n markkinoille. Tähän vaikuttavat myös euron ja dollarin välinen suhde sekä rahtikustannukset.

Kanadassa on ennustettu noin miljardin kilon kaurasatoa, joka olisi normaalia pienempi. Öljykasvien viljely oli tänä kesänä Suomessa merkittävästi viime vuotta vähäisempaa ja kokonaissato tulee olemaan pienem-

ON POIKKEUKSELLISTA, ETTÄ KAIKKI VEHNÄN PÄÄTUOTANTOALUEET ODOTTAVAT NYT HYVÄÄ SATOA. pi. Öljykasvien hintataso on laskenut, koska raakaöljyn hinta on laskenut. Bioöljyillä on maailmalla merkittävää energiakäyttöä, joten niiden hinnat ovat alkaneet seurailla raakaöljyn hintaa.

LAADUT ERILLEEN Eri laatujen hinnoissa tulee olemaan merkittävät erot ja hintavaihtelua, joten laadut kannattaa pitää mahdollisimman hyvin erillään, painottaa Ollila.

– Jos esimerkiksi kesken puintikauden tulee pitkä sadejakso, sakoluvut laskevat. Jos suinkin mahdollista, jälkimmäistä erää ei kannata missään tapauksessa laittaa samaan varastoon kuin ensimmäistä.

Tai jos jossain kohtaa on veden tai kuivuuden vaivaamia kasvustoja, niitä ei missään tapauksessa kannata puida sekaisin paremmin menestyneiden kanssa. Esimerkiksi mallasohralle on tiukat laatuvaatimukset vientimarkkinoilla. Eri laatujen tunnistamisella ja erottamisella voi saavuttaa selvästi paremman taloudellisen tuloksen.

Puintikauteen oli hyvä lähteä, koska varastot olivat melko tyhjiä. K-maatalous-ketjulla on käytettävissä vientivarastoja Loviisasta Ouluun. Oulun varasto on uusi. Kun sato on tilalla korjattu, on erittäin tärkeää ottaa edustavat ennakkonäytteet, jotta tiedetään mitä tavaraa varastossa on. Markkinoiden ennustetaan elävän voimakkaasti tänäkin syksynä. •

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 19

TEKSTI TAPIO LAHTI

XANADUMALLASOHRA XANADU ON SAKSALAISEN Nordsaatin uusi mallasohra. Xana-

dun risteytysvanhempia ovat Scarlett ja Viskosa -ohrat. Xanadu on hyväksytty Suomen kasvilajikeluetteloon 2007 ja siementä on saatavissa tulevalle satokaudelle.

Xanadu on mallasohrien nykylajikkeistossa aikainen, Scarlettia tosin pari päivää myöhäisempi. Xanadun kasvuaika virallisissa kokeissa on ollut 94 päivää, lämpösummaa keltatuleentuminen on vaatinut noin 928 astetta. Hauhon koetilalla tämä lämpösumma saavutettiin tänä vuonna 10.8., viime ja sitä edellisenä vuonna jo 3.8.

Xanadu on myös satoisa, Barkea 5 % ja Scarlettia 4 % satoisampi. Satoero Saanaan on 12 %. Xanadun muutkin viljelyominaisuudet ovat kunnossa. Se on kestävä meillä yleisiä lehtilaikkutauteja vastaan ja lujakortinen. Xanadu on suunnilleen Scarlettin pituinen, Barkea lyhyempi. Jyväkoko on suuri ja hehtolitrapaino korkea, molemmat Barken tasoa. Xanadun valkuaispitoisuus on Scarlettin tasoa, eli siitä saadaan meidän oloissamme valkuaispitoisuudeltaan hyvää mallasohraa.

Xanadu on menestynyt mallasohrana erityisesti itäisen Euroopan alueella ja Venäjällä, jossa se on jo merkittävä mallaslajike. Xanadua viljellään kaikilla mallasohran päätuotantoalueilla itäisessä Euroopassa ja sen ovat lajikkeena hyväksyneet kaikki suuret mallastamot ja panimot.

20 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

SUOMESSA TEHDYT KENTTÄKOKEET osoittavat, että myös Suomi voidaan lukea alueeksi, jossa Xanadu pärjää hyvin. Ovathan meidän mantereinen ilmastomme ja maalajimme lähempänä itäisen Euroopan maita kuin Länsi-Euroopan viljelysmaita. Muun muassa Xanadun happamuudensieto on aivan eri luokkaa kuin muilla mallaslajikkeilla, Saanaa lukuun ottamatta. Toki sen viljelyä maltaaksi ei voi suositella happamilla mailla.

Maalajeista Xanadu on pärjännyt suhteellisesti paremmin karkeilla kivennäismailla ja multamailla kuin puhtailla savimailla. Jalostajan mukaan se on kuitenkin kuivuuden kestävä, jonka omat havainnot koetilalta osaltaan myös vahvistavat. Xanadua ei kuitenkaan voi suositella herkästi poutiville lohkoille, kuten ei myöskään muita suhteellisen lyhytkortisia lajikkeita.

Xanadun mallaslaadusta on jo paljon kokemuksia myös kotimaisesta ohrasta tehtynä. Ne ovat osoittaneet sen olevan monissa keskeisissä ominaisuuksissa nykylajikkeistoa parempi. Näinhän uuden lajikkeen tuleekin olla. Mallasohrakomitean viljelyarvojaosto on todennut, että Xanadu soveltuu viljelyyn Suomessa.

Xanadun ensimmäisen vuoden teollisuusmittakaavan kokeisiin ei saatu tarpeeksi ohraa, joten virallista mallasohra-asemaa ei Xanadulla vielä Suomessa ole. Kaikki tulokset näyttävät kuitenkin lupaavilta ja uudelle, laadukkaalle lajikkeelle on tarvetta ajatellen sekä kotimaista että ulkomaista maltaan käyttäjää. Xanadu on mielenkiintoinen myös mahdollisena vientimallasohrana.

INGEBORG-KAURA INGEBORG ON K-MAATALOUDEN UUSI satoisa ja hyvälaatuinen myöhäinen kauralajike suurimo- ja rehukäyttöön. Sen on jalostanut ruotsalainen Svalöf Weibull. Ingeborgin viralliset koetulokset ovat vuosilta 2002-2007 viljelyvyöhykkeiltä 1-3. Hauhon koetilalle Ingeborg tuli linjanumerolla SW 98195 jo viime vuosikymmenellä. Se on siis varsin perusteellisesti testattu. Ingeborgin siementä on saatavissa tulevalle kaudelle.

Ingeborg on lähes yhtä satoisa kuin Belinda, mutta on kasvuajaltaan tätä hieman aikaisempi, saksalaisen Ivory-kauran luokkaa. Ivoryn satotaso jää selvästi Ingeborgia alhaisemmaksi. Kasvupäiviä keltatuleentumiseen Ingeborg on vaatinut 102 päivää.

Kasvuajan perusteella Ingeborg soveltuu siis parhaiten eteläsuomalaiseen kauranviljelyyn, mutta vielä kolmosvyöhykkeen kokeissa se on tuottanut satoa keskimäärin 6,3 t/ha.

Ingeborg on isojyväinen ja sen hehtolitran paino on korkea.

Kuoripitoisuus on Belindan tasoa.

Ingeborg on aavistuksen Belindaa lyhyempi. Korrenlujuudesta on ristiriitaisia havaintoja. Suomen virallisissa kokeissa Ingeborg on ollut Belindaa hieman heikkokortisempi, mutta Ruotsin vastaavissa kokeissa tilanne on toisin päin, samoin Hauhon koetilan omissa kokeissa. Jos viljelee kauraa multavilla mailla, helppo tapa vähentää lakoriskiä on käyttää korrensäädettä; litra CCC:tä /ha (Cycocel) pensastumisvaiheessa on usein riittävä toimenpide.

KAURAN LAIKKUA VASTAAN Ingeborg on ollut kestävin lajike.

Tautiaineista on Hauhon koetilan kokeissa kuitenkin saatu merkittäviä sadonlisiä erityisesti korkealla satotasolla. Nykyiset tautiaineet vaikuttavatkin kasvuun monin tavoin ja voivat tukea sadonmuodostusta, vaikka kasvustossa ei tauteja silminnähden paljoa olisikaan. Kasvuaikaa ne saattavat kuitenkin pidentää, mikä on hyvä ottaa huomioon.

Ingeborg on lajike, jonka edut saadaan parhaiten esille huolellisella viljelytekniikalla. Kaikki lähtee siemenestä. Myös kauran siemenen on syytä olla virallisesti tarkastettua ja peitattua.

Peittauksella voi olla vaikutusta mm. kaurassa joskus esiintyvien sienitautien tuottamien haitta-aineiden, ns. mykotoksiinien hallinnassa. Mykotoksiinit vaikuttavat haitallisesti kauran vientimahdollisuuksiin ja kotieläinten terveyteen.

EVIRAn vuoden 2007 laaturaportissa (Viljaseula 2007) Ingeborgin hehtolitran paino oli korkein (57,7 kg) ja keskimäärinkin siis vain karvan alle suurimokauran hyväksymisrajan.

Ingeborg on tasapainoinen kokonaisuus laatua ja satoisuutta myöhäisen kauran viljelijälle. Valkokuorisena se soveltuu myös vientikauraksi ja suurimokäyttöön. •

KOETILA TUTKII JA TUOTTAA HAUHON KOETILA TESTAA UUSIA LAJIKKEITA JA TUTKII NIILLE SOPIVAA VILJELYTEKNIIKKAA, LISÄKSI TALOUSVILJELYKSET TUOTTAVAT ENSIMMÄISIÄ SIEMENLUOKKIA SIEMENVILJELIJÖILLE. TILALLA TOIMIVA SIEMENKESKUS KUNNOSTAA JA PAKKAA SERTIFIOITUA SIEMENTÄ.

TEKSTI JA KUVAT ANNE PENTTILÄ

TÄNÄKIN KESÄNÄ KOETILA on keskittynyt lajikkeiden testaa-

miseen niistä kasvilajeista, joiden viljely on Suomessa merkittävää. Pienemmistä ja mahdollisista tulevaisuuden lajikkeista on myös alustavia kokeita. Tällä toiminnalla on suuri arvo suomalaiselle maataloudelle. Esimerkiksi monitahoisia ohria, aikaisia kauroja ja kevätvehniä jalostetaan ainoastaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Suomen oloissa mahdollisimman hyvin testatut ruotsalaiset ja norjalaiset lajikkeet tuovat tervettä kilpailua tälle sektorille, toteaa koetilan tutkimusjohtaja Tapio Lahti.

Uusien lajikkeiden esitestaus on tärkeää senkin vuoksi, että virallisissa kokeissa riittää kaksi koevuotta. On katsottu, että lajikeluetteloon tarjolla oleva lajike ehtii kahden kesän aikana näyttää sopivuutensa. Vaikka lajikkeita yleensä testataan jonkin verran myös ns. alustavissa kokeissa, voi pahimmillaan myyntiin tulevan lajikkeen koe- ja viljelyhistoria olla meidän oloissamme hyvinkin vaatimaton. Riski lajikkeen toimivuudesta siirtyy silloin viljelijälle. Kun tilat yleensä käyttävät omaa siementä muutaman vuoden, tila menettää joka vuosi rahaa verrattuna siihen, että viljelisi paremmin tuottavaa lajiketta.

Koetila testaa tarjolla olevaa jalostetta vielä senkin jälkeen kun se on päässyt lajikeluetteloon. Kuluu vielä kolme-neljä vuotta ennen kun uutta lajiketta on lisätty riittävästi, jotta se pääsee sertifioituna siemenenä markkinoille.

22 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

– Tänä aikana se ehtii näyttää itsestään enemmän. Tämä on osoittautunut varsin hyväksi toimintatavaksi, ja siitäkin on hyötyä, että koko siementuotantoketju on omissa käsissä.

Koetila testaa ruotsalaisen Svalöf Weibullin ja norjalaisen Graminorin jalostamia lajikkeita. Lisäksi koetila on yksi virallisia lajikekokeita järjestävistä tiloista. Tänä kesänä Hauholla on ollut yhteensä 2600 koeruutua, noin 50 kokeessa.

Virallisia lajikekokeita on kevät- ja syysvehnästä, rypsistä, rapsista sekä kevätrukiista, yhteensä noin 40 lajikkeen verran.

Koeruutuja on yhteensä 5,5 hehtaaria. Koetilan laboratorion pääasiallinen työ on koeruutujen ja Siemenkeskuksen näytteiden tutkiminen. Näytteitä analysoidaan vuosittain useampi tuhat.

TILAN TALOUSVILJELYSSÄ on vuokramaineen 110 hehtaaria.

Maatilalla on tänä kesänä viljelty Xanadu- ja Vilde-ohraa, Marika- ja Vaasa-kauroja, Petita-rypsiä, imidatsolinoni-rikka-ainetta kestävää rypsiä ja Grindstad-timoteitä. Petitaa lukuunottamatta kaikista lajikkeista tuotettiin kantasiementä. Samalla lajikkeista saadaan arvokasta käytännön viljelykokemusta. Talousviljelysten lisäksi koetilan väki urakoi Hahkialan kartanon, noin 80 ha:n peltotyöt. Koetilalla työskentelee kahdeksan vakituista ja kuusi kausityöntekijää. Heistä maatilan töitä tekee kesällä neljä ja talvella yksi henkilö.

Alueella on hyvät viljelysmaat. Joillakin lohkoilla on aiemmin

VASEMMALLA | Kasvinsuojelukoeruutujen ruiskuttamiseen on kehitetty erikoisvälineet. Tutkimusassistentti Tero Kukkonen (vas.) ja kenttämestari Heikki Tennilä ruiskuttivat ruutuja kesäkuun lopulla.

KESKELLÄ | Puhdaskasvustojen lisäksi nurmiruuduilla testataan erilaisia seoksia. Koeruutupuimuria ajaa kesäkauden kenttämestari Matti Heikkilä ja näytteitä kerää tutkimusmestari Arja Rönkkö.

ALLA VASEMMALLA | Kalle Kärki pitää uutta Kierruislajiketta lupaavana. – Kier tekee paljon satoa tuottavia sivuversoja, mutta korjuuajan suhteen on oltava tarkkana. Viime vuonna siitä tuli satoa 4970 kg/ha.

ALLA OIKEALLA | Viime aikoina koetilalla on teettänyt töitä GEP-hyväksynnän hakuprosessi. Pääsy koetilojen laatujärjestelmään tarkoittaisi, että tilan tulokset ovat vertailukelpoisia EU:n alueen tutkimustiloihin, kertoo Tapio Lahti.

LAJIKKEITA ON KEHITETTÄVÄ SOPEUTUMISKYKYISEMMIKSI.

viljelty sokerijuurikasta tai kaalia, joten maa on edelleen ravinteikasta. Osa lohkoista on myös hikeviä, mikä puskuroi alkukesän kuivuutta.

– Hiesupitoiset maat ovat myös pahoja kuorettumaan, tosin lohkon sisäinen vaihtelu on suurta, koska lohkoilla on hietaisempia kohtia. Talven jälkeen maassa oli hyvin kosteutta, kertoo jo neljättätoista vuottaan tilanhoitajajana toimiva Kalle Kärki. Hänellä on päävastuu talousviljelyksistä.

– Alkukesä osoittautui hankalaksi koeruuduilla. Kevään lämpimän jakson ja maan kuivumisen takia osalle koeruutualasta oli mentävä kylvämään ennätysaikaisin, jo huhtikuun 29. päivänä.

Ukkossade kuoretti näitä kylvöksiä 4.5. ja lämmintä kautta seurasi pitkä viileä jakso, kuiva alkukesä sekä hallaöitä. Maatilan kylvöt alkoivat pari päivää ennen koeruutukylvöjä, mutta ne selvisivät kuorettumisesta paremmin ja näyttivät elokuussa hyviltä.

Koeruuduilla jotkut viljoista alkoivat tulla tähkälle heti kesäkuun puolivälin jälkeen. Kaikki tämä aiheutti kirjavuutta ja epätasaisuutta. Sekä korret että tähkät jäivät lyhyiksi, jyviä on vähän, mutta ne ovat suuria. Alkukesän oloista kärsivät eniten juuri aikaisin kylvetyt alueet.

– HALLA KURITTAA huhtikuun puolella kylvettyjä oraita suurella todennäköisyydellä. Myöhäisetkään lajikkeet eivät välttämättä hyödy näin aikaisista kylvöistä, elleivät sääolot jatku ihan-

teellisina. Jos tämäntyyppiset vuodet johtuvat ilmastonmuutoksesta, on pohdittava millaista viljelytekniikkaa ja lajikkeita Suomessa tullaan jatkossa tarvitsemaan, sanoo Tapio Lahti.

– Vaikka Suomen ilmasto lämpenee, maat, päivän pituus ja muut olot poikkeavat kuitenkin Keski-Euroopasta. Sieltä ei vain voi tuoda lajiketta tänne ja olettaa, että se pärjää.

Hauholla on nyt ollut kaksi hyvin hankalaa alkukesää peräkkäisinä vuosina. Lämmin jakso, aikainen kylvö ja tyypillinen kevätkuivuus halloineen ovat huono yhdistelmä. Olisiko kosteutta säästävästä suorakylvöstä ratkaisuksi? Kuten muunkaan viljelyjärjestelmän, ei suorakylvönkään koetoiminta ole kovin yksinkertaista. Sitä ei polkaista käyntiin noin vain yhden kasvukauden aikana. MTT tutkii suorakylvöä ja myös Hauhon koetila on lajikkeineen mukana tutkimushankkeissa. Lahti näkee, että jatkossa koetoiminnan on verkoistoiduttava entistä laajemmalle.

– Jalostusyritysten kautta meillä on jo hyvä pohjoismainen verkosto ja kotimaassakin yhteistoimintaa on lisätty, mutta sitä on syytä kehittää edelleen. Alan tutkijat tarvitsevat kontakteja ja yhteistyötä, jotka synnyttävät luovaa ajattelua ja rakentavaa kritiikkiä.

Jos Suomen ilmasto muuttuu nopealla tahdilla, lajikkeita on kehitettävä entistä sopeutumiskykyisemmiksi. Viihtyvyys on ollut viljanjalostuksessa tärkeä ominaisuus kautta aikojen: Lajikkeen on säilytettävä sadontuottokykynsä erilaisilla mailla ja vähän hankalampinakin kesinä. • 4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 23

HYVÄN KYLVÖSIEMENEN PUOLESTA HAUHON KOETILALLA TOIMIVA SIEMENKESKUS VILJELYTTÄÄ, KUNNOSTAA, PAKKAA JA TOIMITTAA VILJELYKASVIEN SIEMENMATERIAALIA: SEKÄ KORKEAMPIA SIEMENLUOKKIA SOPIMUSSIEMENVILJELIJÖILLE ETTÄ SERTIFIOITUA KYLVÖSIEMENTÄ VILJELIJÖILLE. TEKSTI JA KUVA ANNE PENTTILÄ

jelystarkastukset ovat heinä-elokuussa ja siemenraakatavaran vastaanotto, kunnostus ja pakkaus alkaa elokuussa. Kunnostus on lähes ympärivuotista toimintaa, viimeiset erät otetaan vastaan kesäkuun alussa.

Siemenille on neljä hintaporrasta. Hinnasto annetaan syyskuun lopussa tai lokakuun alussa ja ensimmäinen porras on voimassa marraskuulle. Toinen porras on voimassa tammikuun alkupuolelle.

Hauhon pakkaamon kautta kulkee vuosittain noin 5000-6000 tonnia siemeniä. Pakkaamon siiloihin mahtuu noin 450 tonnia kunnostettua siementä ja pakatulle siemenelle on neljä varastohallia.

– Prosessi on suunniteltu mahdollisimman selkeäksi ja yksinkertaiseksi ja laitteita on kehitetty helpommin puhdistettaviksi, koska puhdistaminen on iso työ kunnostuslaitoksessa.

Normaalin työpäivän aikana kunnostetaan keskimäärin 40 tonnia, noin rekkakuorma, kertovat tuotantopäällikkö Jouko Pakarinen (vas.) ja tuoteasiantuntija Marko Mäki.

UUSIA SIEMENVILJELIJÖITÄ haetaan koko

ajan lisää, sertifioidun siemenen ja etenkin tiettyihin lajikkeisiin kohdistuneen kasvaneen kysynnän vuoksi. Nyt siemenkeskuksella on noin 250 sopimusviljelijää. Eniten sopimuksia on viljalajikkeista, mutta myös nurmi- ja öljykasveista.

– Olemme parantaneet siementuotantoehtoja, mutta ainahan voi miettiä onko se tarpeeksi. Sekä siementuottajan että pakkaamon pitää saada riittävä kate työlleen, mutta siemenen hinta ei kuitenkaan saa nousta liikaa, pohtii siemenkeskuksen tuotantopäällikkö Jouko Pakarinen.

– Viime aikoina epävarmuutta on aiheuttanut myös epätietoisuus siementuotantotuesta, sen perusteista ja maksamisesta.

Oman pakkaamon lisäksi sopimustuettua raakatavaraa kunnostaa ja pakkaa 12 rahtipakkaamoa, joista suurimpia ovat Suomen Viljava Oy:n pakkaamot Vihervakka ja Savon Siemen, sekä muutama maatilapakkaamo. Kunnostus on kuitenkin keskitetty pääosin kolmeen pisteeseen: Hauhon lisäksi Vihervakkaan Pöyty24 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

älle sekä Suomen Viljavan Ylivieskan varastolle. Koetilan tuottamat kantasiemenet pyritään kunnostamaan omassa toimipisteessä, varsinkin ohra ja kaura.

Siemenkeskus toimittaa siemenet joko suoraan viljelijöille tai K-maatalous-kauppoihin. Hauhon pakkaamolla työskentelee viisi henkilöä, pakkaamolla kolme ja toimistossa kaksi. Samat henkilöt tekevät myös osan viljelystarkastuksista.

LAADUNTARKKAILU ON olennainen osa

siementen tuotantoa, ja laatuhan lähtee aina pellolta. Esimerkiksi kantasiemenerässä ei saa olla yhtään vierasta siementä. Laadun on säilyttävä läpi koko ketjun.

– Siementuottajienkin on oltava tarkkoina kaikissa tuotanto- ja varastointivaiheissa. Joskus on sattunut, että tilalta lähetetty esinäyte on puhdas, mutta toimituksen yhteydessä on tapahtunut sekoittumista.

Siemeneriä on saatava käsiteltäväksi ja välitettyä tasaiseen tahtiin, silti kevät on yleensä kiireisintä aikaa pakkaamolla. Vil-

ESINÄYTEANALYYSIEN perusteella tehdään kunnostusohjelma: mihin pakkaamoon erä kuljetetaan ja miten pakataan, jotta erästä saadaan tasakokoista, puhdasta ja riittävän itävyyden omaavaa siementä. Esinäyteanalyysista selviää myös homeisten ja itämättömien osuus sekä peittaustarve. Perushinta ja laatulisä määräytyvät vastaanottonäytteen perusteella.

Lajittelussa poistetaan erästä vieraat ja rikkakasvien siemenet. Lajittelu varmistaa tasaisen siemenkoon ja mahdollisimman hyvän 1000 siemenenen painon.

Siemenerien peittaamista suositellaan, koska se varmistaa lajikkeen satopotentiaalin hyödyntämisen. Hauholla käytetään nestepeittausta. Viimeinen vaihe on pakkaus suur- tai piensäkkeihin sekä varastointi. Suursäkkien määrä kasvaa koko ajan piensäkkien kustannuksella, lähes kaikki vehnä pakataan jo suursäkkeihin.

Siementuotantoon kohdistuu paljon viranomaisvalvontaa, jo pakkaamotoimintaan tarvitaan luvat. Hauhon pakkaamolla on käytössä näytteenoton omavalvonta, jota puolestaan valvoo Evira, samoin kuin omaa viljelytarkastustoimintaakin.

– Valvonta edellyttää pakkaamon henkilökunnalta jokavuotista koulutusta. Monitasoinen valvonta merkitsee tiivistä yhteydenpitoa viranomaisiin. •

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 25

TERMIINILLÄ HINTARISKI HALLINTAAN VILJAN JA ÖLJYKASVIEN HINNAN KIINNITTÄMINEN ON TÄNÄ VUONNA OLLUT SUOSITTUA. ENSIVAIKUTELMAT SYKSYN VILJAKAUPASTA VIITTAAVAT VILJELIJÖIDEN ONNISTUNEEN TERMIINISOPIMUKSISSAAN. TEKSTI JA KUVAT SILJA VUORI

Vehnän hintaa painavat hyvät satonäkymät ympäri maailmaa. Talvella tehty 65 tonnin syysvehnätermiini takaa viljantuottaja Janne Kaarlamolle kiinteän hinnan heti syksyllä.

KEMIÖLÄINEN ANDERS ASÉN kiinnitti rapsin hinnan jo helmi-

TERMIINIHINNAT JULKAISTAAN päivittäin tuleville kahden vii-

kuussa. Syksyä kohti mentäessä isäntä on termiinisopimukseensa erittäin tyytyväinen.

– Viljelysopimuksen teon yhteydessä kiinnitin hinnan puolelle arvioimastani sadosta. Salon K-Maatalouden pojat mainostivat tätä mahdollisuutta ja hinta tuntui silloin niin korkealta kuin se ylipäätään voi olla, Asén kertoo.

Termiinisopimus 20 tonnista rapsia on Asénin ensimmäinen viljelysopimus, jossa hinnasta on sovittu etukäteen. Perushinta 490 euroa tonnilta on loppukesän hintanoteerauksiin nähden hyvä, koska rapsin ja rypsin hinta on pudonnut 400 euron tuntumaan.

Jos satotavoite 2000 kiloa rapsia hehtaarilta toteutuu, Anders Asén toimittaa K-Maatalouden kautta Raisioon vielä toiset 20 tonnia. Niiden hinta on toimituspäivän hinta, jos muuta ei sovita. Halutessaan Asén voi tehdä uuden termiinin myös lopusta sadosta koska tahansa ennen toimitusta. Sen tekeminen kannattaa, jos oma näkemys on, että hinta laskee.

kon mittaisille toimitusjaksoille. Ne ovat voimassa vain yhden päivän ajan. Hinnat johdetaan Pariisin Matif-pörssin toimitusjaksoa seuraavan kuukauden rapsifutuurista.

– Viljelijä voi halutessaan kiinnittää viimeksi julkaistun viikkohinnan seuraavan 14 päivän aikana toimitettavalle rypsierälle.

Hinnan kiinnitys tehdään toimitusaikaa tilattaessa. Tätä kutsutaan lyhyeksi termiiniksi, viljakaupan tuotepäällikkö Taneli Rytsä Maatalouskeskosta kertoo.

Kun hinta kiinnitetään myöhemmin toimitettavalle rypsille, puhutaan termiinisopimuksesta. Sellainen on Anders Asénin viime helmikuussa tekemä sopimus hinnan kiinnityksestä.

– Myyjä voi pienentää hintariskiä tekemällä yhden tai useamman termiinisopimuksen, joissa toimitus ja hinta sovitaan tietylle ajanjaksolle tulevaisuudessa. Näiden hinnoitteluissa sovelletaan sovitun kahden viikon toimitusjakson lähintä seuraavaa Matif-pörssin rapsifutuurin settlement-hintaa. Hinta muutetaan

26 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

Anders Asénin 20 tonnin termiinisopimus rapsista takaa hyvän hinnan puolelle sadosta.

VILJAKAUPASTA ON TULLUT PALJON KIINNOSTAVAMPAA. KAUPANTEKO VAATII ENEMMÄN VIILAUSTA KUIN ENNEN. K-MAATALOUDEN VILJELYSOPIMUKSET

toimitusjakson käteishinnaksi siten, että futuurin hinnasta vähennetään 1-9 euroa tonnilta markkinatilanteesta ja aikajänteestä riippuen, Rytsä selvittää.

– Öljykasvien termiinisopimukset ja hinnoittelu on selkeää viljoihin verrattuna. Ensi vuonna täytyy taas seurata, miten pörssihinnat kehittyvät ja pyrkiä olemaan liikkeellä oikeaan aikaan, Asén sanoo.

VEHNÄSTÄ TALVELLA termiinisopimuksen tehnyt perniöläinen Janne Kaarlamo ei vielä ole täysin varma sopimuksensa onnistumisesta. Vehnän hintakehityksen näkee varmasti vasta syksyn mittaan, kun kauppa uudella sadolla lähtee kunnolla käyntiin.

– Vehnän hinta nousi viime kesän jälkeen 130 eurosta 230 euroon ja laski jossain vaiheessa taas kahdensadan euron tuntumaan. Ehdotin Salon K-Maataloudelle 230 euron kiinteähintaista termiiniä ja pääsimme sopimukseen, Kaarlamo kertoo.

Kaarlamon termiinisopimus koskee 65 tonnia leipäviljakelpoista syysvehnää. Elokuun alussa isäntä uskoo, ettei laadun suhteen pitäisi olla ongelmia. Koska hinnastakin sovittiin etukäteen, isäntä halusi sopia myös vehnän toimituksen jo puintiajaksi.

– Tärkeä pointti hinnan kiinnittämisessä on varmistaa heti syksyllä toimitettavan sadon hinta. Jos sato on hyvä, ei varastotila välttämättä riitä ja hinnat ovat puintiaikana alhaalla, Kaarlamo sanoo.

Vehnätermiinistä huolimatta suurin osa Kaarlamon viljasadosta on tulevan syksyn ja talven aikana liikkeellä päivän hintaan. Myös jatkossa hinta kiinnitetään etukäteen osalle sadosta.

Hinnat ratkaisevat, mistä viljasta tulevat termiinit tehdään.

– Viljakaupasta on tullut paljon kiinnostavampaa. Kaupanteko vaatii enemmän viilausta kuin ennen. Kustannusten nousun takia markkinoilta on myös tärkeää saada hyvä hinta sadosta.

LAATU- JA MARKKINOINTISOPIMUKSELLA viljelijä ja kauppa sopivat viljeltävistä kasveista ja lajikkeista jo ennen kylvöä. Osa sopimuksista tehdään niin sanottuina kolmikantasopimuksina. Niissä sovitaan etukäteen sadon käyttötarkoituksesta ja siitä, mille viljankäyttäjälle sopimusvilja tuotetaan. Kolmikantasopimuksiin liittyvät yleensä viljateollisuuden laatimat erilliset sopimusehdot muun muassa vähimmäislaatuvaatimuksista. Muissa sopimuksissa sadon lopullinen toimituskohde ja käyttötarkoitus sovitaan sadonkorjuun ja ennakkonäytteiden analysoinnin jälkeen. Viljan hinta määräytyy toimituspäivän hinnan mukaan.

TERMIINISOPIMUS tuo apua hintariskin hallintaan. Viime satokaudella viljan hintavaihtelut ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Tavallinen toimituspäivän hintaan perustuva hinnoittelu on lisännyt epävarmuutta oman sadon arvosta. Toimitettavan viljaerän hinta voidaan kiinnittää etukäteen termiinisopimuksella. Sopimuksessa sovitaan myytävän viljaerän suuruus, toimitusjakso, perushinta sekä toimituspaikka.

ESIMERKKI ÖLJYKASVIEN HINNOITTELUSTA Perusostohinta (viikkohinta) €/tonni M U U TO S +/ -

Viikko 32

404,00

1,00

Matif-rapsifutuurit €/tonni, 5.8.2008 Settlement Prices M U U TO S +/ -

Marraskuu 08

384,00

-7,00

Helmikuu 09

388,00

-7,75

Toukokuu 09

392,00

-9,00

Elokuu 09

376,50

-10,50

Termiinihinnat toimitusjaksoittain €/tonni TO I M I T U SJA K S O

FUTUURI

P E R U S H I N TA

18.08.08–31.08.08

Marras 08

378,00

01.09.08–15.09.08

Marras 08

378,00

16.09.08–30.09.08

Marras 08

378,00

VILJAN OSTAJALLA eli Maatalouskeskolla on kiinteähintaisen

01.10.08–15.10.08

Marras 08

378,00

vehnätermiinin teon jälkeen kolme vaihtoehtoa toimia.

– Vehnä voidaan myydä eteenpäin saman tien, mikäli markkinoilta löytyy ostaja. Toinen vaihtoehto on, että suojaudumme hintariskiltä käymällä kauppaa Matif-raaka-ainepörssin futuureilla.

Kun viljelijän kanssa tehdään termiini, myymme vehnäfutuureja vastaavan määrän sen hetken hintaan. Sadon toimitushetkellä ostamme niitä taas vastaavan määrän. Jos hinta on pudonnut, olemme edelleen omillamme. Kolmas vaihtoehto on olla tekemättä mitään eli jättää koko hintariski itselle, Taneli Rytsä kertoo.

Kiinteähintaisia, yli satovuoden ulottuvia sopimuksia tehtäessä on huomioitava myös laaturiski etenkin Suomen olosuhteissa.

Näiden riskien takia vain osa sadosta kannattaa kiinnittää myllyvehnäksi etukäteen. •

16.10.08–31.10.08

Marras 08

378,00

01.11.08–15.11.08

Helmi 09

382,00

16.11.08–30.11.08

Helmi 09

382,00

01.12.08–15.12.08

Helmi 09

382,00

16.12.08–31.12.08

Helmi 09

382,00

01.01.09–15.01.09

Helmi 09

382,00

16.01.09–31.01.09

Helmi 09

382,00

01.02.09–15.02.09

Touko 09

386,00

16.02.09–28.02.09

Touko 09

386,00

01.03.09–15.03.09

Touko 09

386,00

16.03.09–31.03.09

Touko 09

386,00

01.04.09–15.04.09

Touko 09

386,00

16.04.09–30.04.09

Touko 09

386,00

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 27

TARKEMPAA TUOTANTOA – LEHTIVIHREÄMITTAUSTEN JA SATOENNUSTEIDEN SUOSIO ON KASVANUT VUOSI VUODELTA, SANOO MAATALOUSKESKON SIEMENISTÄ JA VILJELYOHJELMISTA VASTAAVA TUOTEPÄÄLLIKKÖ JUHA SILTOVUORI. TEKSTI JA KUVAT TUOMO KAUTONEN

TUOTANTOPANOSTEN HINTOJEN NOUSTESSA halutaan entistä

tarkempaa tuotantoa, johon K-maatalouksista saatava palvelu tarjoaa hyviä apuvälineitä. Noin kymmenen vuotta käytössä ollut palvelu aloitettiin Suomen ”viljamaakunnissa”, ja nyt satoennusteita ja lehtivihreämäärityksiä voidaan tehdä 40 K-maatalous-kaupassa eri puolilla maata. Siltovuori kertoi aiheesta Savonlinnan K-maatalouden järjestämässä pellonpiennartilaisuudessa Tuomo Kokkosen tilalla Parikkalassa.

Kokkosella on viljeltyä kaikkiaan 112 hehtaaria, josta viitisen hehtaaria heinällä, muutama hehtaari salaojitettavaa kesantoa ja loput viljaa. Mallas- ja rehuohraa on molempia 30 hehtaaria, kauraa 40 hehtaaria ja lisäksi jonkin verran vehnää. Tilalla on oma viljanviljelyn koneketju 300 hl:n kuivureineen.

– Pienestä pojasta saakka on näitä töitä tullut tehtyä. Omaan hallintaan tila siirtyi kuusi vuotta sitten.

Pellonpiennartapahtumassa oli tarkastelun kohteena tilan lähes viiden hehtaarin kasvusto, johon Kokkonen on kylvänyt ensi kertaa käyttämäänsä Vilde-ohraa.

KEVÄÄLLÄ PELTOON levitettiin 350 kg lannoitetta, josta kasvus-

to saa typpeä 80 kg/hehtaari. Siltovuori laskee, että pellosta lähtee typpeä viljana ja olkina hieman yli 100 kg. Typpikilon hinta on ylittänyt kahden euron rajan, mikä kannustaa lannoitteen optimointiin.

Rehevältä näyttävään kasvustoon on juuri tehty ruiskutus, joka sisälsi kasvunsääde Terpalia, kasvitautien torjunta-aine Sportakia sekä rikkakasvien torjuntaan Cantoria ja Expressiä.

Eri puolilta kasvustoa otettujen 30 lehtinäytteen lehtivihreämittausten keskiarvo on yli 40. Tuloksen perusteella Siltovuori suositteli Kokkosen kasvustoon korrensäädettä. Voimakkaasti versoneeseen tiheään kasvustoon on hyvä tehdä myös myöhäinen tautitorjunta.

– 30 euron hehtaarikustannus katetaan lisäsatona ja jyväkoon kasvuna, perustelee Siltovuori.

Satoennustetta varten otettiin tarvittava näyte leikkaamalla ja punnitsemalla yhdestä kylvörivistä kasvusto metrin matkalta. Punnitus osoittaa epäilyttävänkin suurta satoa, joka selittyy osittain poikkeuksellisen voimakkaalla versonnalla. Lisäksi pellolle tehdyllä laajemmalla kävelykierroksella todetaan, että pellon laidalta esittelymielessä otettu näyte ei kerro kattavasti kokonaisuutta. Näytteiden kattavuuteen kannattaakin kiinnittää huomiota, kun omaa arviotaan varten kukin lähtee pellosta näytettä poimimaan, opastajat suosittelevat.

28 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

– VILDE ON MAHDOLLISUUKSIA täynnä, toteaa Savonlinnan K-

maatalouden myymäläesimies Jouni Suppola monitahoisesta ohralajikkeesta. Lajike yleistyy voimakkaasti, sitä rajoittavat lähinnä ainoastaan siementuotantokapasiteetin asettamat rajat. Kmaatalouden 2-tahoisista lajikkeista alueella on suosituin Maaren. Kaurasta viljellään yleisesti Marikaa, joka on aikainen lajike, sekä erittäin satoisaa, mutta myöhäisempää Ingeborgia. Vehnän viljely on myös lisääntynyt, suosituin lajike on Zebra.

Kasvitautiaineiden myynti on kehittynyt voimakkaasti. Suppolan mukaan koetulokset osoittavat, että kolmasosa sadosta on menetetty, jos ruiskutus jää tekemättä.

– Erityisesti pakkanen ja kuivuus vaikuttivat tällä alueella viime kevään kasvustoon. Tosin ne eivät koetelleet Savonlinnan seutua aivan yhtä pahasti kuin esimerkiksi lounaisen Suomen viljelyalueita.

PELLONPIENNARTILAISUUDEN jälkeen Savonlinnan K-maatalous

järjesti lehtivihreän mittauspäivän myymälässään. Kiinnostuneita viljelijöitä saapui kasvustonäyte mukanaan verkalleen palvelupisteeseen, johon tietokoneyhteyksien lisäksi on sijoitettu kasvitautien ravinnepuutteiden toteamista helpottavia havainnekuvia. Näppärästi kioskin laitteilla sujuivat myös lehtivihreän määritys ja mukana tuodun kasvustonäytteen punnitus.

K-maatalouden pyörittämä palvelu antaa mahdollisuuden optimoida viljelyä kustannusten noustessa, joten sen käyttö tulee varmasti yleistymään, uskoo Savonlinnan tapahtumassa asiantuntijana toiminut Juha Siltovuori ja toivottaa tervetulleeksi mittauspalveluun. •

MUISTILISTA MITTAUSTA VARTEN

SILTOVUORI SUOSITTELI KOKKOSEN KASVUSTOON KORRENSÄÄDETTÄ.

PALVELU ANTAA MAHDOLLISUUDEN OPTIMOIDA VILJELYÄ.

K-maatalouden viljelyohjelmakioskilla voidaan tehdä lehtivihreämitttaus, kasvuston satoennuste sekä lohkon ravinnetaseen ja kasvuston kunnon arviointi. Lehtivihreämittaukseen kannattaa varautua ajoissa jo lannoituksen aikana.

Lohkolle tehdään reilusti lannoitettu ns. lannoiteikkuna, johon typpeä laitetaan 30-50 kg/ha enemmän.

– Lehtivihreämittausta varten poimitaan kasveja lohkon eri puolilta 30 kpl ja lisäksi lannoiteikkunasta otetaan 30 näyte-erää, jotka laitetaan tiiviisti muovipussiin tuoreuden säilyttämiseksi. Määritys tehdään 12 tunnin kuluessa.

– Satoennustetta varten leikataan kasvustosta metrin matkalta maanpäällinen kasvimassa ja punnitaan se kotona tai kaupassa. Luotettavuutta lisätään tekemällä punnitus vähintään viidestä kohdasta eri puolilta lohkoa. Maatalousmyymälään otetaan mukaan tiedot kylvöpäivästä, lajikkeesta ja käytetystä siemenmäärästä /ha.

Lehtivihreämittaus kertoo, onko kasvustossa typpeä liikaa vai liian vähän. Mittaus voidaan tehdä 1-solmuasteelta tähkälle tuloon loppuun saakka.

– Lehtivihreämittaus tulkitaan vertaamalla mittaustulosta lannoiteikkunaan tai sen puuttuessa taulukkoarvoihin. Tulosten perusteella voidaan tehdä toimenpiteitä, kuten käyttää esimerkiksi korrensääteitä tai tautiaineita.

YLHÄÄLLÄ | Tuomo Kokkonen (oik.) kokosi kasvuston yhdeltä riviltä ja metrin matkalta punnitusta varten. Vilde-ohra on versonut voimakkaasti ja alkukesän kasvusto näyttää hyvältä, toteaa Juha Siltovuori.

VASEMMALLA | Lehtivihreän mittausta pellonpiennartilaisuudessa.

OIKEALLA | Rantasalmelainen Antero Janhunen toi ensi kertaa kasvustonäytteen analysoitavaksi Savonlinnan K-maatalouteen. Hän on ollut tyytyväinen Zebra-vehnään ja kasvukauden näkymät olivat kesäkuun loppupuolella hyvät. Lisäksi hän viljelee Bjarne-vehnää ja Ingeborgkauraa. Näytettä analysoi Antti Tuulos.

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 29

SAUNAKUKKA JA MATARA MATALAKSI ANTTI SAARELAINEN LOIMAAN K-MAATALOUDESTA PERUSTAA KASVINSUOJELUAINEKAUPAN TORJUNTASUUNNITELMAAN, JONKA HÄN TEKEE YHTEISTYÖSSÄ VILJELIJÄN KANSSA. ALASTAROLAISEN MARKO ONNELAN PELLOILLE HÄN SUOSITTELI BAYERIN UUTTA SEKATOR OD -RIKKATORJUNTA-AINETTA. SUOSITUS OSUI KOHDALLEEN , kun Onne-

lan syysvehnäpeltoa katseli kasvukauden lopulla. Kasvusto on puhdas. Evira hyväksyi Sekator OD:n Suomessa viime syksynä.

Oleellista Sekatorissa on sen teho saunakukkaan. Myös syksyllä itäneeseen, joka keväällä kasvaa pahimmillaan jalkapallon kokoiseksi ja johon purevat enää vain harvat torjunta-aineet.

Isoja saunakukkia on nykyään kevätviljapelloissakin entistä enemmän, koska syysmuokkaus on vuosien saatossa keventynyt. Valmiste puree hyvin myös mataraan, joka on yleistynyt voimakkaasti eri puolilla Suomea.

Kaiken kaikkiaan Sekator on laajatehoinen torjunta-aine, joka sopii käytettäväksi myös tankkiseoksina. Mikäli pellolla

kuitenkin esiintyy ohdaketta tai valvattia, suositellaan Sekatorin joukkoon lisäämään litra/ha MCPA:ta, jolloin saadaan halpaa lisätehoa ja hyvä torjuntatulos niihinkin.

Sekatorin käyttömäärä on pieni, MCPA:n kanssa yhdessä vain 0,75 dl ja syyviljoilla 1 dl. Litran pakkauksella pääsee ruiskuttamaan jopa 13 ha. Pohjavesialueilla ainetta ei saa käyttää.

RIKKAONGELMA EI OLE pahimmasta päästä Marko Onnelan pelloilla. Pellot pääsääntöisesti kynnetään. Pääkasveina ovat syysvehnä ja ohra. Sekator OD sopii syyviljoille, ohralle ja kevätvehnälle, mutta ei kauralle eikä suojaviljalle.

Antti Saarelainen aloittaa kasvinsuojelusuunnitelmien teon viljelijäasiakkaiden-

sa kanssa jo joulukuussa, vilkkaimmillaan se on maaliskuun vaiheilla. Maatalousyrittäjä kertoo mitä hän viljelee ja havaintonsa edelliseltä vuodelta. Saarelainen laatii suosituksen ja laskee hehtaarikustannuksen. Ostopäätös jää viljelijälle, mutta useimmiten se noudattaa suositusta.

Saarelaisen mukaan yksittäisen viljelijän on jo vaikea seurata eri aineilla olevia rajoituksia: on perättäisen käytön rajoituksia ja käyttökieltoja pohjavesialueilla.

Hän pitää itsensä ajan tasalla muuttuvista määräyksistä. Kiinnostus kasvinsuojeluun juontaa myös siitä, että Saarelainen on itsekin viljatilan isäntä Oripäässä.

– Tavoitteena on tyytyväinen asiakas, koska hän tulee samaan kauppaan toisenkin kerran. • Marko Onnela (vas.) ja Antti Saarelainen tarkastelevat Tarso-syysvehnäkasvustoa. Sähköpylvään ja reunaojan välissä on pieni kaista ruiskuttamatonta aluetta. Se antaa selkeän osviitan siitä, millainen kasvusto olisi ilman rikkaruohontorjuntaa: saunakukkaa liian kanssa. Muualla kasvusto oli harvinaisen puhdas.

LITRAN PAKKAUKSELLA PÄÄSEE RUISKUTTAMAAN JOPA 13 HA.

30 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

www.k-maatalous.fi

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 31

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KOLMASOSA TILOISTA VELATTOMIA

VELAT YHÄ HARVEMMILLA TILOILLA MAATILATALOUDEN LUOTTOKANTA ON JO PITKÄÄN KASVANUT TASAISESTI, NOIN 5 % VUODESSA. SEN PERUSTEELLA MAATALOUSYRITTÄJIEN LUOTTAMUS TULEVAISUUTEEN ON EDELLEEN HYVÄ, SANOO OP-POHJOLAN MAASEUTURAHOITUSYKSIKÖN JOHTAJA PANU KALLIO. TEKSTI ANNE PENTTILÄ KUVA ANTTI VETTENRANTA

Markkinoiden syklisyys on kasvanut ja maatalousyrittäjät joutuvat sopeutumaan aiemmaa vaihtelevampiin tuottajahintoihin, toteaa Panu Kallio.

32 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

VELAT KESKITTYVÄT . Tilojen lukumäärän

pienentyessä ja tilojen kasvaessa myös investoinnit suurenevat ja vieraan pääoman osuus rahoituksesta nousee. Maatiloista vajaa kolmannes on velattomia, runsaalla kolmanneksella on vähän velkaa ja noin kolmanneksella paljon. Selvästi alle 10 prosentilla tiloista on yli puolet maatilatalouden kokonaisluotoista. Vasta investoineella voi olla velkaa kaksi-kolmekin kertaa tilan vuotuisen liikevaihdon verran.

Rahoittajan näkökulmasta tilanne käy haasteellisemmaksi, koska pankilla pitää aina olla mahdollisimman hyvä näkemys siitä mitä rahoitettava liiketoiminta on.

– Meidän on oltava selvillä alan kannattavuudesta, sen edellytyksistä ja riskeistä, sekä myös lainoitettavasta tilasta ja yrittäjistä.

Jos näkemys tilan ja yrittäjien mahdollisuuksista on liian pessimistinen, voi jäädä rahoittamatta mahdollinen tulevaisuuden menestyjä. Jos taas näkemys on ylioptimistinen, seurauksena voi olla ylivelkaantumista, pahimmillaan jopa konkurssi.

– Lainoitettavat kohteet tutkitaan varsin perusteellisesti, se on kaikkien osapuolten edun mukaista. Suurten luottojen yrityksiä seuraamme erityisen tarkasti myöhemminkin, tosin ne ovat useimmiten eturivin tiloja joka suhteessa. Yleensä maatila-asiakkaat ovat hyviä, ongelmaluottojen osuus on erittäin pieni.

VILJELIJÄPERHEEN OSAAMINEN nousee

entistä tärkeämmäksi tuotannon kasvaessa. Talouden hallinta ja jopa henkilöstöjohtaminen nousevat tuotannollisen osaamisen rinnalle.

– Monet maatalousyrittäjät tekevät suuria kertahyppäyksiä teknologian ta-

kia, esimerkiksi siirryttäessä robottilypsyyn, jolloin yksikkökoko kasvaa kertaheitolla paljon. Tämä vaatii erittäin huolellista suunnittelua myös tilan maksuvalmiuden näkökulmasta.

OP-Pohjola on maatilatalouden suurin rahoittaja 60 %:n markkinaosuudellaan.

Maaseudun konttorit ovat avainasemassa, koska siellä tunnetaan ala ja asiakkaat.

– Siitä pyrimme pitämään huolta, että investoivat tilat menestyvät vielä 10-20 vuodenkin kuluttua.

KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ voi saada merkit-

tävästikin kiinnittämällä huomiota pääomakuluihin investoinnin suunnitteluvaiheessa. Edullisempien ratkaisujen valinta, tilojen yhteisrakennukset ja -koneet tai urakointipalveluiden käyttö ovat mahdollisuuksia alentaa kiinteitä tuotantokustannuksia.

– Rakennusinvestoinnit ovat suurimpia, joten säästökohteiden löytäminen on niissä keskeistä. Myös tutkimuksen ja tuotekehityksen tulisi kehittää lisää edullisempia ratkaisuja maatalouden käyttöön.

Jos pääomakustannuksia saadaan tilalla alemmas tuotettua yksikköä kohden, tilan taloudellinen tulos paranee. Unohtamatta silti työn tehokkuutta. Suurempi yksikkökoko edellyttää tehokkaampaa tekniikkaa, jotta maatalousyrittäjät selviävät kasvaneesta työmäärästä.

Maatalouden tuotantorakennusinvestoinneissa on avustuksilla ja korkotukilainoilla ollut merkittävä rooli. Maatilatalouden kehittämisrahaston tulevaisuus huolestuttaa Kalliota.

– Makeran pääoma supistuu kovaa vauhtia, koska investointituet ovat muuttuneet avustuspainotteisiksi. Rahoitus-

pohjan pitää olla riittävä sekä alueiden että eri tuotantosuuntien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Makeran rahoitus olisi turvattava ehdottomasti.

YKSI SUURI HUOLENAIHE on pankkimie-

helläkin tuotantotarvikkeiden hintakehitys suhteessa tuottajahintoihin. Kustannustason nousu ei ole kuitenkaan näkynyt mainittavina maksuvalmiusongelmina alalla, sanoo Kallio.

– Toistaiseksi viljelijät ovat pystyneet sopeutumaan. Mutta viljelijöiden selviytyminen tulee olemaan vakava haaste, ellei tilannetta saada korjattua. Tilalla sinnitellään, koska viljelijä ei halua olla sitä sukupolvea, joka katkaisee ketjun ja lopettaa tilanpidon. Toisaalta jos tuottaja lopettaa viljelyn tai karjanpidon, hän ei sitä hevin enää aloita uudestaan.

– Alan vaikeudet saattavat vaikuttaa myös Suomen elintarvikeomavaraisuuteen. Huoltovarmuudesta on syytäkin keskustella. Ja kustannusten nousu pitäisi vain saada vietyä läpi koko ketjun kuluttajahintoihin saakka.

Silti Kallio ei näe maatalouden tulevaisuutta ollenkaan huonona, päinvastoin.

– Tuotanto voisi jopa kääntyä vähän nousuun ainakin joissain tuotantosuunnissa. Maailmalla on pulaa ruoasta eikä Suomikaan ole täysin omavarainen. Lähiruoan merkitys kasvaa. Maatalous- ja bioenergian tuotanto kestävällä tavalla ovat suuria haasteita. •

TOISTAISEKSI VILJELIJÄT OVAT PYSTYNEET SOPEUTUMAAN.

SARJASSA AIEMMIN ILMESTYNEET 2008 3] RAAKA-AINEIDEN HINNAT SUURIN HAASTE Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 2] TUOTANNON KANNATTAVUUS VARMISTETTAVA Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 1] MITÄ KUULUU LAATUTYÖLLE NYT? Maatilayrittäjät Aki Parkkonen ja Anu Eskelinen

2007 5] OIKEUS TIETÄÄ MITÄ SYÖT Kesko-konsernin pääjohtaja Matti Halmesmäki 4] LUOMUA VAI PERUSTUOTANTOA? SLU:n maaperätieteen ja kasvinravitsemuksen professori Holger Kirchmann 3] ASIAKASTA EI SAA KOSKAAN ALIARVIOIDA Citymarket-kauppias Matti Himberg 2] LAATUA TUOTANTOON, HYVINVOINTIA ELÄIMILLE Terveydenhuoltoeläinlääkäri Ulla Eerola 1] EVIRA HANKKII TODISTEET SUOMALAISEN ELINTARVIKKEEN LAADUSTA Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio

2006 3] PK-ELINTARVIKKEILLA PARHAAT MAHDOLLISUUDET Ruokakeskon johtaja Ari Akseli ja Finfoodin markkinointijohtaja Esa Anttila 2] KULUTTAJAT OSTAVAT JA ARVOSTAVAT KOTIMAISUUTTA Tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo, Ruokakesko ja tutkija Sanna Piiroinen, Kuluttajatutkimuskeskus 1] KOKO ELINTARVIKEKETJU SAMASSA VENEESSÄ K-supermarket-kauppias Simo Lignell ja K-maatalous-kauppias Seppo Aalto

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 33

PARAISTEN ATTUN KARTANON ISÄNTÄ MAGNUS ASPELIN PÄÄSI ENSIMMÄISENÄ SUOMESSA PELLOLLE UUDELLA CLAAS TUCANOLLA. ASPELININ VALINTAPERUSTEITA PUIMURILLE OLIVAT TEHOKKUUS, UUDEN MALLIN OMINAISUUDET SEKÄ TAITTUVA PÖYTÄ.

TEKSTI ANNE PENTTILÄ, KUVAT ESA KULMALA

34 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

TUCANO PAASI TOSITOIMIIN

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 35

ilan edellinen puimuri oli jo 30 vuoden kunnioitettavaan ikään ehtinyt Claas Dominator 85. Aspelin alkoi harkita uuden puimurin hankintaa pari vuotta sitten, ja Tucano tuli markkinoille sopivasti.

– Claas oli ennestään tuttu ja Tucano 320:ssä on sopivasti kokoa ja tehoa tarpeisiini. Syksyllä ehtii nyt varmasti tekemään muutakin kuin puimaan, muun muassa äestämään heti puinnin jälkeen ja kunnostamaan peltoja.

Attun kartanon maiden lisäksi Aspelin pui vuokramaat sekä naapurin viljat. Yhteensä puitavaa on noin 150 hehtaaria. Aspelin tuottaa syysvehnää, mallasohraa, rehuohraa sekä rapsia. Lisäksi tilalla on nurmea pienen lihakarjan tarpeisiin.

– Tucanossa on myös uutta suunnittelua, joka kiinnosti. Siinä on vakiovarusteina sellaisia ominaisuuksia, jotka olisin hankkinut lisävarusteina joka tapauksessa.

T

TAITTOPÖYTÄ HELPOTTAA SIIRTYMISTÄ Uudessa puimurissa on noin 1,5 metriä suurempi työleveys kuin vanhassa puimurissa. Taittopöydän ansiosta siirtoajo Paraisten kapeilla maanteillä sekä tilusteillä sujuu helposti ja turvallisesti, vaikka työleveyttä on 540 cm. Claas tekee taittopöydät itse, mikä takaa koneen ja pöydän hyvän yhteensopivuuden verrattuna ns. tarvikepöytään.

Taittopöytä on Aspelinin mukaan helppo ja erittäin nopea vaihtaa puintiasennosta kuljetusasentoon ja takaisin. Neljä kohtaa on irrotettava tai käännettävä: kaatokela, voimanottoakselit ja luo’onjakajat.

– Siinä menee pari minuuttia. Ilmeisesti hinattavakin pöytä on aika helppo irrottaa, mutta taittopöydän kääntö sujuu helposti

yksinkin työskennellessä, eikä tarvitse peruutella pimeällä.

Taittopöydän lisäksi Aspelin valitsi lisävarustelistalta kaatokelan automaattisen nopeussäädön ja osan lisävaloista, muuten puimuri on vakiomalli. Tätä kirjoitettaessa Aspelin oli puinut Tucanollaan 15 hehtaaria.

– Harjoitusajoahan se on vielä ollut, mutta on tämä ihan erilainen ajaa kuin vanha puimuri oli. Ja huomattavan tehokas, olen ensikokemukseen tyytyväinen.

KONE JA KUSKI JAKSAVAT Tucanon suunnittelussa on kantavana ideana ollut tehokkuus ja käyttömukavuus, jotka ovat kytköksissä toisiinsa, kertoo tuotepäällikkö Esko Paatelainen Maatalouskeskolta. Jos kone on helppo käyttää ja kuskin työhuone on ergonomisesti oikein suunniteltu, kuljettaja jaksaa ajaa pidempään ja saa tehokkaasta koneestaan täyden hyödyn irti.

Kuljettajan työtä helpottavat mm. monitoimikahva, josta hoituvat puimurin tärkeimmät toiminnot; Cebis-ohjaus- ja informaatioksekus, jossa on suuri värinäyttö; kuskin mukaan useaan suuntaan säädettävät ohjauspyörä ja istuin; hiljainen, ilmastoitu ohjaamo; juomat ja eväät viileinä pitävä kylmälokero; sekä kunnon työvalot.

Laaja vakiovarustus on Claas-puimureille tyypillinen piirre.

Claas on pitkän linjan puimurivalmistaja, joka pitää tietyt hyväksi havaitut ominaisuudet koneissaan mallista toiseen.

– Käyttäjät pitävät myös siitä, että samoja hyviä ominaisuuksia löytyy edullisimmistakin malleista, joita on esimerkiksi 300 000-400 000 euron puimureissa. Esimerkkinä rajaisten tarkkailu visuaalisesti luukun kautta. Kuljettaja voi omin silmin tar-

kastaa reaaliajassa paljonko rajaisia tulee ja millaisia ne ovat: Esimerkiksi enemmän tähkän- tai oljenpätkiä. Puimuria voi säätää sen mukaan.

SYKSYLLÄ EHTII NYT VARMASTI TEKEMÄÄN MUUTAKIN KUIN PUIMAAN.

NOPEA PUINTI JA TEHOKKAAT KOHLIMET Tucano 320 -mallissa on 132 cm leveä puintikela. Tucano 400 sarjassa on APS-esikiihdytinkela, joka parantaa puintitehoa entisestään. Tucanojen suuret seulastot takaavat puhtaan puintituloksen ja seulastoon on saatavissa ohjaamosta käsin hallittava sähköinen säätö.

Jokaisessa Claas-puimurissa on myös tehokohlimet, eli kohlinten päällä on ”hangot”, jotka pöyhivät olkea. Kun olkimassa on suuri, irtojyvät tippuvat paremmin kohlimille. Hangot toimivat samaan suuntaan kuin kohlinten liike ja samalla nopeuttavat massan läpimenoa. Tehokohlinten on sanottu parantavan tehoa noin 20 %, eli saman tehon saavuttamiseksi tarvittaisiin 20 % enemmän kohlinpinta-alaa.

Tilava viljasäiliö (mallista riippuen 65-90 hl) tyhjenee nopeasti: noin 75 litraa sekunnissa. Tyhjennysputkia on valittavissa kolmea pituutta, jolloin tyhjennyskorkeus on 421-540 cm maan pinnasta. •

TUCANO 320 TEKNISET TIEDOT Vakio leikkuupöytä C 350-750 • Taittuva leikkuupöytä (lv) C 450, C 540 • Syöttökierukan hydraulinen takaisinpyöritys • Hydrostaattinen kaatokelan käyttö 8-60 rpm • Kaatokelan automaattinen nopeussäätö • Pellon pintaa seuraava Contour II –pöytä • Multicrop-esivarstasilta, kaikille lajikkeille • Varstasillan säätö proportionaalisesti hytistä • Puintikelan leveys 132 cm • Puintikelan halkaisija 45 cm • Puhaltimia 5 kpl • Kohlimia 4 kpl, 4,4 m ja 5,8 m² • Irrotettava viettopinta • Puhallinnopeuden sähkösäätö • Jaettu seulasto, vastakkaiset liikkeet • 2-osaiset säätöseulat, 4,25 m² • Rajaisten palautus esipuintikelalle • Rajaisten tarkkailu ajon aikana • Viljasäiliön tilavuus 6500 l • Tyhjennysputken kääntökulma 101° • Tyhjennysteho 75 l/s • Moottori Merzedes Benz OM 906 LA • 6 sylinteriä, tilavuus 6,4 l • Teho (EEC 80/1296) 150 kW/204 hv • Polttoainesäiliö 500 l

LEMKENIN KYLVÖLANNOITTIMET SUOMEEN ENSIMMÄISET SUOMALAISISÄNNÄT SAIVAT KEVÄÄLLÄ KÄYTTÖÖNSÄ LEMKEN COMPACT SOLITAIR 9 HD -KYLVÖLANNOITTIMET. SAKSALAISEN MAATALOUSKONEVALMISTAJAN KYLVÖLANNOITIN ON PITKÄN KEHITYSTYÖN TULOS, JOSSA ON OTETTU HUOMIOON MYÖS SUOMALAISET OLOSUHTEET. TEKSTI KATI TUOKKO KUVA ANNE PENTTILÄ

SÄILIÖN TILAVUUS on 3500 litraa ja se

voidaan jakaa siemen- sekä lannoiteosaan suhteessa 60:40, 50:50 tai 40:60. Koneen täyttö onnistuu suursäkeistä etukuormaajalla ja erilaiset ratkaisut mahdollistavat sen, että kylvöjälki pysyy tasaisena maalajista riippumatta. Vaatimuksena oli myös tehokkuus, joten Compact Solitairia pystyy vetämään ajonopeudella 16 km/h kylvötarkkuuden siitä kärsimättä.

Tuotepäällikkö Torsten Bergström Maatalouskeskolta uskoo Lemkenin kylvölannoittimen tulevaisuuteen Suomessa.

– Koneen konsepti on aivan uusi ja se mahdollistaa entistä tarkemman kylvön.

Sähköinen syöttömekanismi on helpompi hallita kuin mekaaninen ja lannoitteet sekä siemenet kulkeutuvat pneumaattisesti vantaistoon. Kone pystyy niin perinteiseen, kevytmuokattuun kuin suorakylvöönkin, Bergström sanoo.

kevytmuokatulle pellolle tai sängelle sekä lisälaitteena saatavan etuladan avulla myös kynnökselle.

Tiivistyspyörästön ja jyräpyörästön ansiosta kylvöpohjasta muodostuu ihanteellinen kylvölle. Viimeisenä olevassa kylvövantaistossa on erillinen maapyörä, joka pitää halutun kylvösyvyyden tarkasti ja tiivistää kylvörivin jättäen välit ilmaviksi.

– Kylvölannoittimen ohjaus tapahtuu Solitronic-hallintalaitteella traktorin ohjaamosta käsin. Hallintalaitteen käyttö on helppoa opastavien symbolien avulla, Bergström sanoo.

Lemkenin uudessa kylvölannoittimessa on myös vakiona päisteautomatiikka.

Päisteeseen ajettaessa nousee ensimmäisenä ylös muokkauskasetti, jota seuraa lannoitevantaisto ja viimeisenä kylvövantaisto. Sama toistuu käänteisesti lähdettäessä takaisinpäin. Päisteautomatiikka on helppo säätää kuskin ja ajotavan mukaan.

COMPACT SOLITAIR 9 HD koostuu muok-

kausmoduulista, lannoitusvantaistosta, tiivistyspyörästöstä, vaihtoehtoisesta tai lisänä saatavasta jyräpyörästöstä sekä kylvövantaistosta. Muokkauskasetti sopii

SUOMESSA TILAUSTA on etenkin 3-4-met-

risille Solitair-kylvölannoittimille, mutta lähitulevaisuudessa Suomen pelloille odotetaan ilmestyvän myös 6-, 7- ja 8-metrisiä

Solitaireja. Koneen lähtöhinta on 67 000 eurosta ylöspäin, joten Maatalouskesko on paneutunut markkinoille tuloon huolellisesti. Asiakas saa perusteellisen käyttäjäkoulutuksen ja luovutus tapahtuu asiakkaan tilalla.

Myös Lemkenin aluemyyntijohtaja Rainer Sy odottaa uuden Compact Solitair 9 HD:n saavan vahvan jalansijan Suomessa.

Koneen kehitys on ollut pitkällinen prosessi, ja suomalaisten toiveita on kuunneltu herkällä korvalla.

– Suomen lyhyt kasvukausi aiheuttaa sen, että lannoitetta käytetään kerralla suurempia määriä kuin Keski-Euroopassa, mikä on huomioitu myös säiliön suunnittelussa. Pellot Suomessa ovat hyvin samanlaisia kuin muuallakin Pohjoismaissa.

Solitair 9 HD sopii niin kevyille hietamaille, savi- ja multamaille kuin kivisille pelloillekin, Sy kertoo.

Tarkka kyvötekniikka ja siementiheys mahdollistavat myös siemenmäärän vähentämisen jopa 10–20 prosentilla. Kylvölannoittimen renkaiden ilmanpainetta muuttamalla puolestaan voidaan vähentää maan tiivistymistä. •

SUOMALAISTEN TOIVEITA ON KUUNNELTU HERKÄLLÄ KORVALLA.

Lemken Compact Solitair esiintyi viljelyohjelmapäivän työnäytöksessä Hauholla heinäkuun lopussa.

38 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

Konemyyjä Jani Frusti (vas), viljanviljelijä Mika Saari ja traktorimyyjä Lasse Latvala tärkeässä työssä. Saaren mielestä kylvö ja kevätmuokkaus ovat lottoamista, ellei työn tulosta nöyrrytä kontaten tarkastamaan.

On ilo katsoa, kun ammattimies aloittaa ruiskutuksen oikeaoppisesti nurkasta ja kiertää lohkon ympäri. Sitten ajetaan edestakaisin ajouria pitkin. Lohkon kavetessa puomiston osia suljetaan tarpeen mukaan.

KUNNON KONEILLA PAREMPAAN SATOON MIKA SAARI YLISTARON UNTAMALASTA EI OLE KOSKAAN PÄÄSTÄNYT MIELEENSÄ, ETTÄ SATOTASOSTA KANNATTAISI TINKIÄ. VILJELIJÄN VELVOLLISUUS ON HOITAA HALLUSSAAN OLEVAA PELTOA MAHDOLLISIMMAN HYVIN, VAIKKA VILJELY ONKIN OSA-AIKAISTA. TEKSTI JA KUVAT JUSSI KNUUTTILA

Tässä menee kevätmuokkauksen mahtivaljakko: Massey Ferguson 5470 Dyna 4, perässään Potila Master 600. Ohjaksissa on Maarit Saaren isä, Raimo Lassila.

40 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

MAATILAN PIRKKA SEURASI KEVÄTKYLVÖJÄ ja niiden onnistu-

mista viime keväänä. Isännän viljelytoimet ovat kuin suoraan maanviljelysopin oppikirjasta. Tulosta kelpasi katsella kesäkuun alkupuolella, vaikka takana oli lähes sateeton toukokuu.

Sattumoisin Saari päivitti tilan kalustoa melko kattavasti juuri täksi kevääksi. Tilalla otettiin käyttöön uusi Potila Master 600 H, Massey Ferguson 5470 Dyna-4 ja kolmimetrinen Tume JC kylvölannoitin. 15-metrinen Hardi Master -kasvinsuojeluruisku hankittiin jo viime kesän ruiskutuksiin.

Isännän mielestä kunnon satojen tavoittelu lähtee mahdollisimman hyvin toteutetusta kynnöstä. Siihen työhön talossa on neliteräiset, muovisiivillä varustetut paluuaurat. Muovisiipi on Saaren mielestä ehdoton keksintö. Sillä syntyy erinomaista kyntöjälkeä, vaikka maa olisi kuinka tarttuvassa kunnossa.

Peltolohkojen maalajit vaihtelevat paljon. Lohkon alkupää voi olla hietaa, keskivälillä saattaa olla jäykkää hiesua, sitten taas hietaa ja lohkon loppu ikivanhaa, pitkälle lahonnutta turvemaata, oikeastaan multamaata. Se tarttuu teräkseen kuin tauti. Tällaisilla lohkoilla on oltava tarkkana paitsi kynnön, myös äestyksen kanssa. ÄESTYS KYLVÖSYVYYTEEN on vaativaa puuhaa, sanoo isäntä.

Jos siinä epäonnistuu, lopputulos voi olla huonompi kuin perinteisellä äestystavalla. Isäntä toteaa heti kärkeen, että Potila Master oli oikeaan osunut valinta. Kaiken varalta hän halusi äkeeseen normaalikokoa suuremmat pyörät. Pyörissä on olta-

va kantavuutta, kun halutaan tasaista kylvöpohjaa maalajiltaan vaihtelevilla lohkoilla.

Potilan helppo työsyvyyden hallinta ja selkeät osoittimet helpottavat onnistumista. Käytännössä äestä on säädettävä kaiken aikaa, jos maalaji lohkon sisällä vaihtuu. Siitä huolimatta isäntä sanoo, että jos äkeen jäljen tutkiminen maassa konttien ei äestäjää kiinnosta, niin äestäminen on enemmänkin lottoamista. Hän on tässä asiassa niin tarkka, että jos terälappu sattuu katoamaan, uusi terälappu lyhennetään muiden terälappujen mittaiseksi.

Kulunut kevät pani äestäjän huolellisuuden ankaraan puntariin. Toukokuussa ei tosiaan tullut vettä juuri nimeksikään. Lisämausteeksi halla vieraili useana peräkkäisenä yönä. Pakkanen lähenteli pahimpina öinä kymmentä astetta, mutta onneksi pakkasjaksot olivat lyhyitä.

Crossboard-etulata toimii juuri niin kuin pitääkin. Se tasaa kynnöstä riittävästi, jotta äkeen pyörät kulkevat pomppimatta.

Ilman etulataa kynnös pitäisi erikseen tasata. Muuten äestä ei saa kulkemaan riittävän tasaisesti, kun kylvösyvyys säädetään muokkauksella.

Piikit ovat peräti seitsemällä teräakselilla. Rakenne on näin saatu avaraksi ja tukkiutumattomaksi. Ongelmia ei esiintynyt kaikkein keveimmilläkään mailla. Jälkihara silittää jäljen kelvolliseksi kylvökoneen tulla.

Isäntä muistuttaa vielä, että hän on erityisen tarkka siitä, että maata ei möyhennetä liian hienoksi. Sen pitää kestää sateita liettymättä ainakin kasvuston pensomisvaiheeseen asti.

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 41

KELPO VETURI POTILALLE

Mika Saari pitää tärkeänä, että jyräpyöräkoneen hara on säädetty riittävän syvään. Pintaan tulee jäädä irtonainen, 1-2 cm murukerros.

KYLVÄJÄN TYÖSSÄ EI MAKSU TULE VAUHDISTA, VAAN TARKKUUDESTA. LAAHAVANNASTA VOITTANUTTA ei ole, eikä taida tullakaan,

sanoo Mika Saari. Tume JC 3000 HKL tuli taloon myös täksi kevääksi. Laahavannas tiivistää kylvövaon parhaalla mahdollisella tavalla. Se on ylivoimainen keino turvata siemenen maksimaalinen kosteuden saanti. Kun kylvöpohja on tasainen ja muokkaamaton, voidaan käyttää suurta vannaspainetta. Se parantaa vielä omalta osaltaan kosteuden saantia. Silti ei tarvitse pelätä siemenen menevän liian syvään.

Tasainen, oikean syvyinen kylvöpohja on muutenkin onnistuneen kylvön perusedellytys, sanoo Saari. Epätasainen kylvöpohja panee vantaan pomppimaan. Silloin siemenet sinkoilevat sinne tänne, joka paikkaan muualle kuin minne pitäisi. Isännän mielestä on ilo seurata rauhallisesti käyttäytyviä, pomppimattomia vantaita. Silloin voi olla kohtalaisen varma, että kylvö sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. Silti kontilleen peltoon on taas nöyrryttävä. Vain siten voi varmistaa, että siemen menee maahan tarkoitetulla tavalla.

Tumen jyräcombi on avara, tukkiutumaton kylvölannoitin. Jyräpyörien hydraulinen paineentasaus huolehtii siitä, että jyräyspaine pysyy tasaisena koko työleveydellä. Saaren mielestä jälkiharan asennus on erityisen tärkeää. Sen on kaikissa oloissa jätettävä pintaan 1-2 senttimetrin irtonainen murukerros. Ilman tuota haihtumista estävää kerrosta kosteus karkaa, ja liettyminen on varmaa jo ensimmäisellä reippaalla sateella.

Vaikka jyräcombin säiliötilavuus on yhteensä yli 3000 litraa, sen täyttö onnistuu mainiosti kärryn perälautaan kiinnitetyllä täyttöruuvilla.

Tarkkuutta edustaa sekin, että kiertokoe tehdään aina täysillä säiliöillä ja juuri ennen kylvämään lähtöä. Isäntä sanoo oppineensa tämän tavan kantapään kautta. Joskus ovat rypsinsiemenet loppuneet alkumetreillä, kun asiaa ei ole tullut tarkistettua.

Kiertokoe on erittäin vaivaton tehdä uudessa koneessa.

Isäntä painottaa vielä, että kylväjän työssä ei maksu tule vauhdista, vaan tarkkuudesta. Harvemmin oraita tarkastellessa tulee mieleen, että kuinkas rivakasti tämä lohko kylvettiin. Kyse on aina siitä, onko työ tehty kunnolla. Ylimääräinen päivä tai pari kannattaa varmasti keväällä uhrata, jos satotaso nousee edes muutaman sata kiloa tuolla uhrauksella. Turha kiire pois kylvötöistä, sanoo Saari.

Saaren ensimmäinen Powershift-vaihteistolla varustettu Massikka on MF 5470 Dyna-4. Vaihteisto on ehdottoman mukava, sanoo Saari. Kytkintä tarvitaan oikeastaan vain traktoria käynnistettäessä.

Myös suunnanvaihtajan herkkyyssäätö on hyvä. Säätöä tarvitaan, sillä töitä on erilaisia. Saaren kokemukset uudesta Massikasta rajoittuvat toistaiseksi kevättöihin. Niissä uusi traktori toimi etupäässä Potila Masterin vetokoneena.

Syksyllä sitä odottavat kynnöt.

Ohjaamo on erittäin hiljainen. Melkein piti kysyä itseltään englantilaisittain ”James, joko moottori käy”. Kuivan kevään pölyt pysyivät tarkasti ohjaamon ulkopuolella.

Hallintalaitteiden sijoittelua ei voi parhaalla tahdollakaan moittia. Isäntä odottaa kiinnostuneena, kuinka sähköohjattu nostolaite palvelee kyntötöissä.

lineenä. Ehdottomasti paras kylvölannoittimen lisävaruste on ajouramerkitsin, sanoo isäntä. Sen jäljiltä ruiskuttaminen on ollut helppoa ja tarkkaa. Ennen ajourien käyttöönottoa hän käytti apuna GPS-laitetta, mutta sen tarkkuus on vain suuntaa-antava.

On ilo seurata, kuinka isäntä ruiskuttaa ensin lohkon ympärystät. Nurkissa tehdään peruutuskäännös aivan oppikirjan mukaan. Sitten aletaan ajaa ajouria pitkin ja tehdään käännökset päisteissä tarkasti ruiskutus suljettuna, kun tullaan jo ruiskutetulle alueelle.

Oikein kuulen joidenkin tuhahtelevan, että turha tarkkuus on ammattitaidon puutetta. Ruiskutuksissa näin ei kuitenkaan ole, päinvastoin. Tarkkuudella saavutetaan hyvä ja kattava torjuntatulos. Kaarteisiin ei jää ruiskuttamattomia kohtia eikä liian vähän torjunta-ainetta saaneita paikkoja.

Mikä vieläkin tärkeämpää, oikealla ajotekniikalla vältytään jäämiltä. Niitä tulee liian tiukkoihin sisäkaarteisiin varmasti. Tämä on turvallisuus- ja imagokysymys. Se on myös tiettyjen aineiden kohdalla aineen käytön jatkamiskysymys. Monia sinänsä hyviä aineita on vedetty markkinoilta jäämien takia. Huolimaton ruiskuttaja on siinä ”ampunut itseään jalkaan”.

Hardi Master täytetään aina puhtaalla vesijohtovedellä. Saari tapasi ennen käyttää valutustäyttöä korkealle sijoitetuista säiliöistä. Nyt on säiliöt siirretty maahan. Syitä tähän on kaksi. Hardin tehokas pumppu täyttää ruiskun säiliön nopeammin kuin painovoimainen täyttö. Lisäksi uusi Hardi Master on sen verran korkea, että täyttösäiliöt pitäisi sijoittaa entistä korkeammalle.

Hardi Masterin hydrauliset puomit ovat tukevat ja vaappumattomat. Heilahdusvaimennukseen on kiinnitetty paljon huomiota. Sähköisillä lohkoventtiileillä kapenevan kaistan ruiskutus onnistuu tarkasti. Painekompensoidut venttiilit pitävät paineen oikeana, vaikka käytössä olisi vain yksi lohko.

Hyvät suodattimet ja puhdas vesi takaavat, että työ saa jatkua ilman keskeytyksiä. Kolmen suutinkärjen Tripletistä löytyy useimmiten oikea suutin pelkällä kädenliikkeellä.

Maarit ja Mika Saari ovat osa-aikaviljelijöitä. Mika työskentelee metsänhoidonneuvojana Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan palveluksessa. Maarit toimii sairaanhoitajana Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, mutta on nyt hoitovapaalla. Viljelyssä oleva pinta-ala on nykyisin 81 hehtaaria. Perheessä on neljä poikaa: Juho 14 v, Jani 12 v, Joni 10 v ja Mikko 2 v. •

KASVINSUOJELU ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ silloin kun tavoitellaan

hyvää ja hyvälaatuista satoa. Myös uusi Hardi Master -kasvinsuojeluruisku sai tulikasteensa menneenä keväänä. Saari pitää kunnollista kasvinsuojeluruiskua oleellisena viljantuotannon vä42 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

OIKEALLA AJOTEKNIIKALLA VÄLTYTÄÄN JÄÄMILTÄ.

MURSKESÄILÖNTÄ KANNATTAA OHEINEN TYÖTEHOSEURAN LASKELMA ON MELKO KORUTONTA KERTOMAA: KÄSITELTÄVÄSTÄ VILJAMÄÄRÄSTÄ RIIPPUEN MURSKESÄILÖTYN VILJAN KUSTANNUKSET OVAT NOIN PUOLET KUIVATUN VILJAN KUSTANNUKSISTA. TEKSTI ANNE PENTTILÄ, KUVA AIMO KORTTEEN KONEPAJA

MILJOONALLA KILOLLA KANNATTAISI JO VAIHTAA MENETELMÄÄ.

44 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

LASKELMASSA ON VERRATTU kolmea menetelmää: murskesäi-

löntä laakasiiloon, murskesäilöntä halkaisijaltaan 1,5 metrin tuubiin ja viljan kuivaus. Vuosittain käsiteltävässä viljamäärässä on myös kolme vaihtoehtoa: 100 000 kg, 200 000 kg ja 1 milj. kg, joiden mukaan on valittu koneistus ja kuivurikoot. Laskelman alussa on lueteltu lähtötiedot, jotta laskelman vertailu oman tilan tietoihin olisi mahdollista.

Eroja syntyy molempien murskeviljamenetelmien eduksi jo kiinteissä kustannuksissa. Muuttuvissa kustannuksissa ero vain kasvaa. Muuttuvista kustannuksista erottuu varsinkin kuivauksen tarvitsema polttoöljy, mikä on luonnollista johtuen viimeaikaisesta kustannuskehityksestä. 100 000 kilolla pelkät polttoainekustannukset vastaavat murskemenetelmien muuttuvia kustannuksia yhteensä.

HARVA TILA PÄÄSEE kuitenkaan suunnittelemaan menetelmä-

valintaa ja sen vaatimia investointeja täysin puhtaalta pöydältä.

Monella on talouskeskuksessaan edelleen käyttökelpoinen kuivuri, joka kannattaa käyttää loppuun. Mutta tämäkin seikka riippuu käsiteltävästä viljamäärästä.

Oheisen laskelman mukaan 200 000 kilolla lähestytään jo rajaa, jossa kuivauksen muuttuvat kustannukset ovat lähes yhtä

suuret kuin tuubisäilönnän kaikki kustannukset yhteensä. Miljoonalla kilolla kannattaisi jo vaihtaa menetelmää, koska kuivauksen muuttuvat kustannukset ylittävät murskesäilöntämenetelmien kaikki kustannukset, varsinkin tuubisäilönnällä.

Laskelman esimerkeissä tila omistaa kaikki koneet itse. Urakointipalvelun käyttö saattaa olla myös varteenotettava vaihtoehto.

Pienempien kustannusten lisäksi murskesäilönnässä on muutamia muitakin käytännön etuja verrattuna kuivattavaan viljaan: Menetelmä ei ole niin riippuvainen säästä, puintikausi on pidempi ja pellolle voi valita satoisampia lajikkeita. Viljan voi puida noin kolme viikkoa aiemmin kuin kuivattavan viljan, tällöin ravintopitoisuus on huipussaan. Rahtipuimurin käyttökin voi helpottua. Viljasato voi olla kuiva-aineeksi laskettuna jopa 30 % suurempi, ja oljenkin rehuarvo on parempi. Murskevilja on maittavaa rehua eläimille.

Se on huomioitava, että murskeviljaan siirtyminen saattaa edellyttää myös rehunjakomenetelmän vaihtamista. Murskeviljan lastaus onnistuu etukuormaajan kauhalla sekä laakasiilosta että tuubista. Rehunjakovaihtoehdot ovat tällä hetkellä apevaunu tai apesekoitin, kiskoilla liikkuva apevaunu (esim. Mixfeeder), sikaloissa liemiruokinta litistesyöttimen avulla, sekä käsiruokinta. •

VILJANSÄILÖNNÄN KUSTANNUKSET L Ä H TÖT I E D OT

M U R S K E S Ä I LÖ N TÄ

Murska-malli tai kuivurikoko

350

700

1400

K U I VA U S 2 5 % : N K O S T E U D E S TA

16³

50 m³

Säilöttävä viljamäärä kg

100 000

200 000

1 000 000 100 000

200 000

1 000 000

- hävikki 4 % murske, 1 % kuivaus

96 000

192 000

960 000

99 000

198 000

990 000

Mylly, hapotuslaitteet, kuljettimet

7800

15 300

28 000

3700

3700

3700

jäännösarvo 15 %

1170

2300

4200

555

555

555

2 perävaunua (30 %:n osuus)

8100

10 200

15 100

8100

10 200

15 100

Etukuormain (10 %:n osuus)

5600

5600

5600

-

-

-

Murskemylly tuubilaitteella

16 100

23 500

33 300

-

-

-

jäännösarvo 15 %

2420

3530

5000

-

-

-

Viljavarastot, m³

180

360

1800

161

323

1613

Siilot, rakennukset

18 000

33 100

151 900

66 000

75 800

169 000

Kuivurin koneet

-

-

-

33 900

36 400

75 600

13³

H A N K I N TA H I N N AT :

K I I N T E Ä T K U S TA N N U K S E T : K O R K O , P O I S TO , K U N N O S S A P I TO J A VA K U U T U S

Koneet, siiloon säilöntä / kuivaus

1476

2584

5073

808

887

1070

Koneet, tuubiin säilöntä

2608

3701

5901

-

-

-

Varastot / kuivuri

1350

2483

11 393

8893

9941

21 552

Yhteensä, siiloon säilöntä / kuivaus

2830

5070

16 470

9700

10 830

22 670

Yhteensä, tuubisäilöntä

2610

3700

5900

Säilöntäaine, 3 l happoa /tuoretn

507

1014

5069

-

-

-

Traktorityöt

740

930

2490

79

140

560

Henkilötyöt

560

700

1780

388

655

1900

Muovi tuubisäilöntään

273

545

2727

-

-

-

Polttoöljy kuivaamiseen

-

-

-

1914

3828

19 140

Sähkö kuivaukseen ja jauhatukseen

-

-

-

166

331

1657

Kuivan viljan jauhatustyö

-

-

-

917

1482

3413

Yhteensä, siiloon säilöntä / kuivaus

1837

2644

9339

3463

6437

26 670

Yhteensä, tuubisäilöntä

2110

3189

12 066 13 160

17 270

49 340

133,0

87,2

49,8

M U U T T U VAT K U S TA N N U K S E T

Murskeviljatuubille riittää tasainen, siisti alusta lähellä rehun sekoitus- tai käyttöpaikkaa.

Säilöntä siiloon / Kuivaus yhteensä

4670

7710

25 810

Tuubisäilöntä yhteensä

4720

6890

17 970

€/tonni säilöntä siiloon / kuivaus

48,6

40,2

26,9

€/tonni säilöntä tuubiin

49,2

35,9

18,7

LASKELMA: TYÖTEHOSEURA 06/2008.

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 45

APEVAUNULLA REHUSTUS RIPEÄKSI UUSI 340 ELÄIMEN TEURASNAUTAKASVATTAMO JA MAIDONTUOTANNON VAHVISTAMINEN SATAAN LEHMÄÄN PAKOTTIVAT MIETTIMÄÄN RUOKINTARATKAISUT TÄYSIN UUSIKSI KURIKKALAISELLA TILALLA. TAPANI JA MARJAANA LATVALA OTTIVAT KÄYTTÖÖN APERUOKINNAN JA VALITSIVAT VAUNUKSI JF-STOLL VM 22:N, JOSSA ON LANGATON TIEDONSIIRTO. TEKSTI JA KUVAT JUSSI KNUUTTILA

APERUOKINNAN VALINTAA ei ole tarvinnut katua, sanoo isäntä.

MAITOMÄÄRÄ ON SELVÄSSÄ nousussa, vaikka vasta pari kuu-

Vaikka kokemusta on vasta parin kuukauden ajalta, on selvää, ettei paluuta kioskiruokintaan ole. Spiraalit ja pintavahdit aiheuttivat jatkuvasti harmia, itse kioskit kyllä toimivat kohtalaisesti.

Ongelmista on nyt päästy. Aperuokinta on osoittautunut helppotöiseksi ja etenkin varmaksi.

Latvaloiden tilalla kului seosrehua haastatteluhetkellä noin 12 tonnia päivässä. Määrä tulee vielä lisääntymään, kunhan teurasnautakasvattamo saadaan täyteen vauhtiin. Tilalla valmistetaan kolmea seosta: lypsylehmille, teurasnaudoille sekä hiehoille ja ummessa oleville.

Vaikka seoksia on noinkin monta ja määrät suuria, niiden tekemiseen ja jakoon kuluu vain pari tuntia päivässä. Isännän mukaan työmäärä tulee vielä melkoisesti pienenemään, kunhan kaikki siilot ja rehujen komponenttivarastot saadaan valmiiksi ja pihat asfaltoitua.

Aperuokinta on vastannut siihen asetettuja odotuksia, jopa ylittänyt ne, sanoo Tapani Latvala. Myös karjanhoitaja Terhi Väisänen vakuuttaa isännän mielipiteen todeksi.

kautta on takana. Kuinka paljon se nousee, on tietenkin vielä arvailujen varassa. Väisänen arvelee, että suurin osa maitomäärän lisäyksestä tulee aroilta ensikoilta. Nyt ne pääsevät rauhassa syömään, toisin kuin kioskiruokinnan aikana.

Latvalat valitsivat apevaunukseen JF-Stoll VM 22 -mallin, jossa on kaksi pystyä sekoitusruuvia. Painava valintaperuste oli JFtehtaan koneiden korkea laatu, joka on kokemuksen perusteella hankittu. Kun hintakin oli kohdallaan, valinta oli helppo.

JF-Stoll-apevaunuja on tarjolla monta kokoa ja varustevaihtoehtojakin on pilvin pimein. Latvaloiden apevaunussa on sivusiirtomatto vaunun edessä. Sillä voidaan purkaa vasemmalle tai oikealle vain venttiilivipua kääntämällä. Isännän mielestä tämä on heidän vaunussaan melkein paras ominaisuus. Vanhoissa tiloissa appeen jako voidaan tehdä kerta-ajolla purkamalla vuorotelleen kummallekin puolelle.

46 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

TOINEN MAINIO ASIA on uusi Feed Manager. Se on langaton ohjelmointiyksikkö, johon voidaan ohjelmoida useita seoksia. Sillä

FEED MANAGER -OHJELMISTOVERSIOT PÄ Ä TO I M I N N OT

BASIC+

Vaa’an näyttö

X

PROFEED+

X

Langattomat näytöt (tarvitsevat sähkönsyötön)

X

X

Kuormattaessa punnitusnäyttö molemmissa näyttölaitteissa X

X

Jaettaessa kilomäärä näytöllä ja äänisignaali

X

X

Resepti – näyttö ja äänimerkki kuormattaessa

X

X

Seurantatiedot jopa noin 7500 seos-/jakokertaa

X

Tietojenkäsittelyohjelmisto kotitietokoneessa

X

Langaton tiedonsiirto vaunun ja kotitietokoneen välillä

X

Ruokintasuunnitelman ja toteutuman vertailu

X

Ruokintajaksojen vertailu ja koonti yhteensä

X

Rehunkulutuksen vertailu suunnitelmaan

X

Reseptien ja päivitysten teko kotitietokoneella

X

Suomeen tuotavissa vaunuissa on vakiona Basic+, joka voidaan haluttaessa päivittää myöhemmin ProFeed+-ohjelmaksi.

TYÖMÄÄRÄ TULEE VIELÄ MELKOISESTI PIENENEMÄÄN. VASEMMALLA | Tapani Latvala ja vävykokelas Sampo Tupila pohtivat Feed Manager -näyttöjen mahdollisuuksia. Langaton näyttö on osoittautunut käteväksi.

KESKELLÄ | Latvaloiden apevaunussa on vain yksi akseli ja suhteellisen pienet renkaat, vaikka tilavuutta on 22 kuutiometriä. Isännän mukaan tämä on hyvä ratkaisu, kun kaikki pihat saadaan asfaltoitua. Apevaunulla ei ole tarkoitus osallistua maastoajoihin.

OIKEALLA | Langattomat ohjelmointiyksikkö ja näyttölaite seurustelevat apevaunussa sijaitsevan lähettimen kanssa. Ohjelmointiyksikköä käytetään seosten koostamiseen. Näyttölaitteita voi olla useitakin, aina tarpeen mukaan.

valvotaan tietenkin myös seosten koostamista ja jakoa. Latvalan Feed Managerin ohjelmistoversio on Basic+.

Ohjelmointiyksikkö sijoitetaan kuormaavan traktorin hyttiin.

Se ohjaa lastausta valitun reseptin ja eläinmäärän mukaisesti.

Kuormaustraktorin kuljettaja seuraa seosrehuerään lisättävien komponenttien painon karttumista reaaliajassa. Traktorin ohjaamossa ei kilojen lukemista haittaa pimeys, varjot, eikä edes auringonpaiste. Vaunua voi myös lastata eri suunnista tarvitsematta käydä välillä kääntämässä vaakanäyttöä. Äänimerkki ilmoittaa, kun 95 % lastattavasta komponenttimäärästä on täynnä.

Ohjelmointiyksikön lisäksi laitteistoon kuuluu yksinkertaisempi, langaton näyttölaite, jota käytetään vaunua pyörittävän traktorin hytissä. Tarvittaessa se pystyy opastamaan rehun jaossa: esimerkiksi 1000 kg /eläinryhmä; tasajakona esimerkiksi 25 % neljälle ryhmälle tai erisuuruiset kilomäärät /ryhmä (max 5 ryhmää).

AINOA OIKEA VAIHTOEHTO on isännän mielestä pystyruuvisekoitin, jos seoksessa käytetään paalattua olkea tai heinää. Vaa-

karuuvivaunuistakin hänellä on kokemusta. Kokemusten perusteella paalin silppuaminen vie vaakaruuveilla liian kauan aikaa.

Kun sekoitusaika on pitkä, herkät komponentit saavat liikaa mankelointia osakseen. Silloin seoksesta voi kadota maittavuus.

Perin voimallisesti mankeloidusta rehusta ei pötsikään tykkää.

Latvalassa pidetäänkin huolta siitä, että sekoitusaika on mahdollisimman lyhyt. Seosrehu pitää tietenkin saada tasa-aineiseksi. Sen jälkeen sekoituksesta on vain haittaa. JF-Stollin vaunun Impulse-sekoitus on nopea ja täysin holvaantumaton.

Isäntä ei malta olla kehumatta vaunun erinomaista tyhjenemistä. Vaunuun jää vain muutama kourallinen apetta, sekin enimmäkseen sekoitusruuvien päähän. Rehujäännösten pilaantumisesta vaunussa ei ole mitään pelkoa.

JF-Stoll-apevaunu vaikuttaa lujalta peliltä. Latvaloiden vaunussa on normaalia pidemmät terät, koska olkipaaleja ja heinäpaalejakin käytetään seoksessa silloin tällöin. Pitkät terät silppuavat nopeasti. Terät vaikuttavat perin kuukauden käytön jälkeen aivan uusilta. Niissä onkin kulutuskestävyyttä lisäävä erikoispinnoite. • 4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 47

KIVENNÄISILLÄ TEHOA MAIDONTUOTANTOON NIVALALAISTEN JARMO JA KAISA PIHLAJANIEMEN MAITOTILALLA ON PEREHDYTTY HUOLELLISESTI LYPSYLEHMIEN RUOKINTAAN. TARKKA JA SUUNNITELMALLINEN RUOKINTA PITÄÄ ELÄIMET TERVEINÄ.

TEKSTI JA KUVA KATI TUOKKO

RUOKINNAN PERUSTAN muodostaa säi-

LEHMÄ SIIRRETÄÄN KALSIUMVAPAALLE

lörehu ja täysrehun kaverina käytetään omaa viljaa. Tilalla käytetään lisänä myös Melican kivennäisiä. Parsinavetassa on 33 lypsypaikkaa ja lisäksi yhdeksän poikivaa hiehoa sekä parikymmentä vasikkaa. Sonnivasikat menevät ternivälitykseen.

Pihlajaniemen tila kuuluu karjantarkkailuun, ja ruokinnan suunnittelusta vastaa tarkkailuneuvoja. Tilan emännän vastuulla on ruokinnan toteutus ja tietojen päivitys. Yleensä Kaisa Pihlajaniemi käy karjan tuotokset läpi kerran viikossa ja päivittää tiedot tietokoneelle.

Ruokinnan suunnittelu perustuu säilörehusta otettuihin analyyseihin, ja niiden pohjalta tilalle on valittu myös sopivat kivennäislisät. Tilalla käytetään muun muassa Tarmo-tunnutuskivennäistä, Lempilypsykivennäistä, Melica Herutustrimmiä sekä NurmiMiraa.

Tilan pääkivennäisenä käytetään Lempi-lypsykivennäistä, jonka mureinen koostumus maistuu lehmille eikä ruokintahäiriöitä ole esiintynyt.

tunnutuskivenäiselle maitotuotoksen laskiessa noin 10-15 kiloon päivässä.

– Tarmo-tunnutuskivennäinen on parantanut lehmien tiinehtyvyyttä huomattavasti vähentäen samalla siemennyskertoja. Samalla myös poikimahalvaukset ovat vähentyneet, Jarmo ja Kaisa Pihlajaniemi kertovat tyytyväisinä.

Poikimisen jälkeen lehmä saa täysrehun ohessa Melica Herutustrimmiä, joka täydentää lypsylehmän energian ja valkuaisen saantia pitäen samalla lehmän terveenä kasvavalla tuotoskaudella.

Käyttämiinsä kivennäisiin Pihlajaniemet ovat olleet tyytyväisiä. Melican kivennäisistä heillä on ollut kokemusta jo aikaisemmilta vuosilta, jolloin tilalla käytettiin tilaviljasekoitusta.

– Kivennäisten oikealla käytöllä eläinlääkärikulut ovat olleet pieniä jo vuosia.

Mureinen kivennäinen ei myöskään pölyä ja kulkee hyvin ruokkijassa.

ELÄINLÄÄKÄRIKULUT OVAT OLLEET PIENIÄ JO VUOSIA.

RUOKINTAKERTOJA ON kahdeksan päi-

vässä kiskoruokkijan ansiosta. Laite on ollut käytössä tilalla noin puoli vuotta. Tuot-

tajapari on tyytyväinen ruokkijaansa, joka punnitsee jokaisen eläimen annokset.

Kohdallaan olevalla ruokinnalla on eläinten terveyden ylläpitämisen lisäksi myös muita merkittäviä seurauksia.

– Suunnitelmallisella ja tarkalla ruokinnalla ja kivennäisten käytöllä on myös merkittävää taloudellista vaikutusta. Liikaruokinta tuo vain lisäkuluja, mutta ei juurikaan lisätuottoa, Pihlajaniemet sanovat.

Lypsylehmien kesä- ja talviruokinnat eivät tilalla juuri eroa toisistaan, sillä laidunkautena lehmät ulkoilevat jaloittelutarhassa. Pihlajaniemien pyrkimyksenä on toteuttaa tulevaisuudessa jaloittelua läpi vuoden.

Pihlajaniemet luottavat ruokinnan suunnittelussa ammattilaisten apuun.

Apua ja neuvoja he ovat saaneet niin tarkkailuneuvojalta kuin Nivalan K-maatalouden maatalousmyyjä Juha Vähäsöyringiltä.

– He ottavat asioista selvää ja uskaltavat myös olla aikaansa edellä. Pätevien ihmisten neuvoihin on turvallista luottaa, Pihlajaniemet miettivät. •

Jarmo ja Kaisa Pihlajaniemen karjassa kivennäisten oikea valinta on vähentänyt muun muassa poikimahalvauksia.

48 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

www.k-maatalous.fi

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 49

URHEILUHEVOSEN PERUSVARUSTEET HARRASTE- TAI URHEILUHEVOSEN HOITAJA EI PÄRJÄÄ PARILLA LOIMELLA, SUALLA JA KAVIOKOUKULLA. SEKÄ HOITOTARVIKKEET ETTÄ HEVOSEN PERUSVARUSTEET OVAT KEHITTYNEET PALJON. TEKSTI JA KUVAT ANNE PENTTILÄ

Alimmaisena kuminen pintelityyny taakse 10 € pari, frotee-vanutyyny 9,90 € pari, vihreä fleece-pinteli 22 € /4 kpl, villapinteli 20 € /4 kpl ja auki käärittynä irtopinteli 8 € /4kpl.

Takarivissä vasemmalta: pölyharja 7,50 €, Wahlstenin luonnonjouhiharja 10 €, muovinen piikkisuka 2 €, kumisuka 3,50 €, kaviokoukku harjalla 2 €, jonka alla pesuhanska 4 €.

MITÄ KAIKKEA AKTIIVISESTI liikkuva hevonen tarvitsee ja mitä tulisi ottaa huomioon varusteiden valinnassa? Kysyin tätä maajoukkuetason kilparatsastaja ja valmentaja Sanna Backlundin hevostenhoitajalta Terhi Huhtalalta. Hän vastaa Sanna ja Markus Backlundin valmennuskeskuksen tallin toiminnasta sekä hoitaa hevosia kilpailumatkoilla. Hattel Horse Oy:llä on 26 hevosen talli Janakkalassa. Toimintaan kuuluu kilparatsukoiden valmennus, nuorten hevosten koulutus sekä estehevosten välitys.

– Pääperiaatteena on: Hanki kerralla kunnollista, ettei tarvitse olla joka vuosi uusimassa. Halpa ei yleensä ole hyvä, sanoo Huhtala.

– Esimerkiksi loimen pitää olla oikean kokoinen ja istua hevoselle hyvin. Usein hevoselle ostetaan 2-3 numeroa liian suuri loimi, jolloin kaula-aukko on liian avara ja loimi roikkuu sään takana.

Huhtalan mukaan tutuista loimimerkeistä tietää, että ne ovat hevoselle anatomisesti oikein muotoiltuja. Jos mahdollista, etenkin tuntemattoman merkin lointa olisi hyvä sovittaa. Erityisesti karsinaloimen pitää olla hyvin istuva ja siinä pitää olla hyvät ristivyöt. Jos loimi on epämukava, hevonen repii loimen ja sotkeutuu siihen. Tallin hevoset klipataan, mikä vaikuttaa loimien käyttöön.

– Kesähelteitä lukuunottamatta klipattu hevonen tarvitsee vähintään puuvillaloimen tallissa. Ilmojen viiletessä siirrytään kevyttoppaloimeen tai käytetään molempia päällekkäin. Talvella on tarpeen paksumpi toppaloimi ja oikein kylmillä ilmoilla sen alle alushuopa.

– PESUN JÄLKEEN käytämme kuivauslointa, joko fleeceä, coole-

ria tai termatex-kudoksista lointa. Ne on tehty materiaalista, jo50 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

Wahlstenin vedenpitävässä ja hengittävässä ulkoloimessa on fleecevuori. Saatavissa ainoastaan K-maatalous-kaupoista, hinta syystarjouksena 59 € ja kaulakappale 19 €.

ka hengittää ja johtaa kosteuden hevosen iholta loimen pintaan.

Talvella coolerin päällä voi olla fleeceloimi. Ihanteellisessa tapauksessa kuivausloimia saisi olla kaksi, jotta lointa voisi vaihtaa kun ensimmäinen kostuu.

Cooleri sopii myös kuljetusloimeksi viileille kesäkeleille. Huhtala painottaa, että kuljetusvarustus riippuu sekä säästä että siitä mihin hevonen on tottunut.

– Myös viltti käy, kunhan loimi on hengittävä. Toppalointa en mielellään käytä kuljetuksessa, ellei ole hyvin kylmä.

Kylmällä säällä ratsastettaessa on hyvä olla joko ratsastusloimi tai viltti, joka vedetään hevosen ja satulan päälle alkuverryttelyn ja loppujäähdyttelyn ajaksi.

Tarhassa käytettävä loimi saa olla vettäpitävä ja hengittävä, ja siinä on oltava hyvä kaulakappale sekä kunnon kiinnitykset: ristivyöt ja tarvittaessa jalkalenkit, jotta hevonen pääsee liikkumaan hyvin ja loimi pysyy päällä kovemmassakin menossa.

Talvella käytetään tarhassakin paksumpia topattuja loimia. Kevyttoppaloimet mahtuvat vielä tallin teollisuuspesukoneeseen, paksuimmat käytetään itsepalvelupesulassa.

HUHTALA SUOSII sähköistymättömiä, luonnonharjaksisia sukia.

Klipattujen hevosten puhdistamiseen sopii muovinen pyörityssuka, johon menee käsi sisälle. Lisäksi tarvitaan luonnonharjaksinen, puolipehmeä pölyharja, luonnonharjaksinen harja ja sen puhdistamista varten rautasuka. Jos harjoja on kaksi sarjaa, niin toinen voi olla pesussa ja kuivumassa. Ratsun lyhyeksi leikatulle harjalle käytetään tavallista hiusharjaa. Häntä hoidetaan vain

Casinoda Z normaalissa kesäajan kuljetusvarustuksessa. Esimerkiksi Suomen kisamatkoilla käytetään kuljetussuojia etujaloissa, pidemmillä matkoilla lämmityspatjat ja pintelit ovat mukavammat. Loimi on hengittävää kudosta, joten hevonen pysyy lämpimänä ja kuivana.

O I K E A L L A | Noora Laitila esittelee suosituimmat riimumallit varsineen: nahkaiset messinkiketjulla 59 ja 30 € sekä nyloniset mokkavahvikkein 13 ja 8 €.

Etujalan jännesuoja 26,90 € ja ratsuputsi tuplatarroilla 11,50 € /pari. Muotoutuva ja saumaton W-Extreme- takajalan suoja ravurille, keskimittaisena 89 €/pari.

erikoistilaisuuksia varten.

Kaviokoukkuja roikkuu joka puolella tallia. Kaviot puhdistetaan joka kerta, kun hevonen otetaan ulos karsinasta. Jalat pestään ja kaviot rasvataan aina ratsastuksen jälkeen. Esteratsuilla on peruskengitys hokkireiíllä ympäri vuoden.

Hyppyharjoitusta varten hevonen saa aina jännesuojat eteen ja tarvittaessa takajalan suojat, muulloin patjat ja pintelit etujalkoihin.

– Laitan jännesuojat etujalkoihin myös tarhaan ja laitumelle sekä kävelykoneelle, jotta ei tule turhia vaurioita. Jos on vaarana, että hevonen polkaisee itseltään kengän irti, tarvitaan putsit eteen ja suojat taakse.

Yöksi saatetaan kääriä jalkoihin paksut lämpöpintelit ja paksut patjat. Lämpöpintelit ovat leveät ja pitkät, ja riittävän paksut patjat eivät tunnu ahdistavilta. Huhtala painottaa, että varsinkaan yöksi jalkaan jätettävät pintelit eivät saa olla mikään kiristysside. Niiden pitää olla keveät, valumatta silti vuohisiin.

– Hevonen voi itse yrittää nykiä pois epämukavaa pinteliä, mikä kiristää sen ja saattaa johtaa jopa jännevaurioihin. Mielummin kannattaa jättää käärimättä yön ajaksi, ellei ole kunnollisia välineitä, ei osaa, tai hevonen inhoaa jalkasuojia.

SUITSIA SAA OLLA KAHDET , esimerkiksi kilpailupaikalla pitää

olla mukana vaikka vähän huonommatkin varasuitset. Huhtala suosii laadukkaita nahkaisia, koska ne kestävät vuosia, vanhimmat käytössä olevat ovat 12-13-vuotiaita.

– Satulan pitää olla sopiva sekä hevoselle että ratsastajalle,

KULJETUSVARUSTUS RIIPPUU SEKÄ SÄÄSTÄ ETTÄ SIITÄ MIHIN HEVONEN ON TOTTUNUT. muuten ratsastaminen on epämukavaa molemmille. Sovituksessa on hyvä käyttää asiantuntijan apua.

Hypätessä käytetään etukavioilta suojaavaa panssarivyötä, muulloin vatsan kohdalta leveämpää satulavyötä, joka on hevoselle mukavampi ja satula pysyy paremmin tasapainossa. Satulahuopia saa olla useampia, koska vähintään yksi on jatkuvasti pesussa.

Nailonisia riimuja käytetään ainoastaan tallilla. Nahkavarusteet puhdistetaan joka päivä glyserolisaippualla, vedellä ja sienellä. Jos nahka on alunperin öljytty hyvin, öljyämistä tarvitsevat lähinnä vain kastuneet varusteet.

– Kunnolliset varusteet ovat myös turvallisuustekijä, painottaa Huhtala.

HEVOSTARVIKEVALIKOIMA vaihtelee kysynnän mukaan eri K-

maatalous-ketjun myymälöissä. Riihimäellä valikoima on varsin hyvä. Periaatteessa kaikki tarvittava löytyy tilaamalla, jopa rakennuksia ja kalusteita myöten. Osastosta vastaa tuotantotarvike-, maatalous- ja hevostarvikemyyjä Noora Laitila, jolla itselläänkin on vuokraratsu.

– Pyrin vastaamaan kysyntään, myymälässä on perustarvikkeita kaikenlaisille hevosille. Tilaustavarankin saa usein nopeasti, esimerkiksi Velj. Wahlsténilta aamulla tilattaessa jo seuraavaksi päiväksi.

Oheisissa pikkukuvissa on muutamia poimintoja Riihimäen hevostarvikeosaston valikoimista. Valikoima ja hinnat saattavat vaihdella myymälöittäin. •

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 51

POTKUA BIOENERGIALLE MAASELÄN KONE OY:N KLAPIKONEET OLIVAT VAHVASTI ESILLÄ HAAPAJÄRVELLÄ JÄRJESTETYSSÄ BIOENERGIAN TEEMAPÄIVÄSSÄ. ASIASSA EI OLE ISOMMIN IHMETTELEMISTÄ, OLTIINHAN KOOLLA MAASELÄN KONEEN KOTIKONNUILLA. TEKSTI JA KUVAT JUSSI KNUUTTILA

LAATUVAATIMUKSET OVAT KASVANEET NOPEASTI KLAPIVALMISTAJIEN JA KÄYTTÄJIEN KESKUUDESSA. Maaselän Kone valmistaa sekä mökkiläisille että ammattilaisille sopivia klapikoneita, ja kaikkea siltä väliltä.

52 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

KLAPIBISNEKSESTÄ ELINKEINO?

Klapiyrittäjä Jorma Turunen arvelee, että lisääntyvä klapien kysyntä saattaa tehdä hänestä tulevaisuudessa kokopäiväisen klapiyrittäjän.

Woodran-käsittelypöytä tai kuvan kevyempi nostopöytä helpottavat melkoisesti klapirankojen käsittelyä. Pitkäkään työpäivä ei syö miestä.

MAASELÄN KONE tunnetaan erittäin kekseliäänä tuotekehittäjä-

nä. Firmalla on ollut lähes joka vuosi esiteltävänä jokin uutuus.

Melkein aina heidän uutuuksistaan on kehittynyt alalle standardi, jota muut ovat joutuneet seuraamaan.

Syömähampaaksi on muodostunut klapikoneiden valmistus, niitä viedään suuria määriä pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

Maaselän Koneen kaikesta tuotannosta 75 prosenttia menee vientiin ja klapikoneiden kohdalla viennin osuus on vieläkin suurempi.

LAATUVAATIMUKSET OVAT KASVANEET nopeasti klapivalmis-

tajien ja käyttäjien keskuudessa. Maaselän Kone on vastannut vaatimuksiin kehittämällä rankojen käsittelyä ja klapien puhdistustekniikkaa. Myös klapien tarkka määrämittaisuus on tärkeä asia.

Taisi olla juuri Maaselän Kone, joka ensimmäisenä keksi asentaa moottorisahan teräketjun klapien katkaisuun. Keksintö on pitänyt pintansa ankarista hyökkäyksistä huolimatta. On aivan eri asia käännellä kevyttä terälaippaa, kuin keikutella kokonaista puurankaa kiinteää terää vasten. Käyttäjät tietävät, mitä tahtovat.

Pienkäyttäjälle soveltuu edelleen kompakti kovapalaterällä katkaisu ja kiilaruuvilla halkominen. Näitä Eagle-malliston koneita on saatavana traktori-, sähkö- ja polttomoottorikäyttöisinä. Kevyet ja ketterät Hawkit edustavat seuraavaa teholuokkaa. Niissä katkaisu tapahtuu ketjuterällä.

X-malliston klapikoneita valmistetaan edellistä vakavampaan klapituotantoon. Niistä BigX on oikeastaan klapitehdas, jolla klapiyrittäjä voi työllistää itsensä vaikka kokopäiväisesti. Käsittelypöydällä ja puhdistusrummulla varusteltuna sillä syntyy laadukasta klapia kuin turkin hihasta. Silti työ on ergonomista ja tuottoisaa. Pitkäkään päivä ei rasita.

Kun suomalainen heittää vapaalle, se tykkää tuijottaa tulehen.

On siten aivan selvää, että klapien kysyntä ei osoita hiipumisen merkkejä, vaikka savupirteistä aikanaan lähteneet nirppanokat nuuhkivatkin pienten tulipesien hiukkaspäästöjä.

Tämä tekee tilaa klapiyrittäjyydelle, sillä klapien valmistus ei ole aivan niin hauskaa hommaa kuin päältä katsoen luulisi. Se ei ole kivaa etenkään uusavuttomien mielestä. Vaarallistakin pakkaa homma olemaan: Fiskars voi lipsahtaa sääreen ja saha pompata peukaloon.

Jorma Turunen Siikajoen Tuomiojalta on haistanut mainitun tosiasian. Hän valmistaa osa-aikaisesti klapeja tarvitseville. Tällä hetkellä klapeja menee 300 kuutiometrin vuosivauhdilla. Merkit viittaavat siihen, että jonakin päivänä kaikki leipä voisi tulla klapien valmistuksesta, jakelusta ja myynnistä.

Ammattilaisella pitää olla ammattilaisen vehkeet. Turunen omistaa Hakki Pilke 2X ja BigX 47 -klapikoneet. BigX: llä on kaverina Woodner-käsittelypöytä. Woodran-puhdistusrummun hankinta on harkinnassa.

Turusen mukaan Maaselän Koneen laitteet ovat pelanneet kiitettävästi. Ketjusahalle ei ole hänen mukaansa vaihtoehtoja, sitä on kokeiltu. Teroitettuja teriä on nippu varastossa, jos purevuus menisi. Yleensä vaihto teroitettuun kerran päivässä riittää mainiosti.

Turunen hankkii klapirangat omasta metsästään, mutta silloin tällöin tulee tarve ostaa muutama motti kuitupuuta.

Metsänhoitoyhdistyksellä on ollut osoittaa sopivia pinoja.

Turunen toimittaa klapit yleensä 1,2 kuutiometrin verkkosäkeissä suoraan kuluttajille. Näyttää siltä, että säkkikoko suurennetaan 1,5 kuutiometriin lähiaikoina.

NOKKA-YHTIÖT esitteli kaksi aivan uutta kourakuormainta. Tuotenimi on nyt Nokka entisen Hakin asemasta. Uudet mallit ovat tyyppimerkinnöiltään Nokka 3061HL ja 4372HR. Nokka-kuormainten tyyppimerkinnöistä näkee heti, mistä kunkin kuormaajan kohdalla on kysymys. Kaksi ensimmäistä numeroa ilmoittavat nostomomentin, kaksi seuraavaa ulottuvuuden desimetreinä. Siten Nokka 4372 HR:n nostomomentti on 43 kilonewtonmetriä ja ulottuvuus 7,2 metriä.

HR viittaa hydraulisesti esiohjattuun venttiilistöön. Ohjaamoon tuodaan siis vain kaksi kahvaa, joilla kaikki toiminnot hoituvat. Tälle kuormaimelle sopiva työpari on kaksipalkkinen MV 952K kuormainvaunu. 1080 kiloa painava vaunu pystyy ottamaan 9 500 kilon kuorman.

Nokka 3061HL:n nostomomentti on vastaavasti 30 kilonewtonmetriä ja ulottuvuus 6,1 metriä. Venttiilistö on tässäkin kaksivipuinen, mutta mekaanisesti ohjattava. Se sopii erinomaisesti vaikkapa yksipalkkisen 701 kuormainvaunun aisalle. Vaunun kantavuus on 7000 kiloa.

Bioenergiapäivän puitteissa tutustuttiin myös Kemera-kohteiden puunkorjuuseen, Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitokseen sekä esteröintilaitteistoon, jolla opiston maatila valmistaa biodieseliä rypsin siemenistä.

Yhtenä esittelykohteena oli Karjanlahden Kartanon loma- ja koulutuskeskuksen hakelämpölaitos. Laitoksessa toimii 500-kilowattinen Aritermin BioEnergy-kattila lämpöyrittäjäpohjalta. Laitos on sijoitettu vanhaan viljankuivurirakennukseen.

Bioenergiatilaisuuden järjestivät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskukset sekä ProAgria Oulu. •

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 53

ENERGIAPUU

OSA 1 • KUORMAIN JA METSÄPERÄVAUNU

Juha Korhonen hankki viime syksynä Nokka Oy:n valmistaman Hakki-metsävaunun ja -kuormaimen. Kun kuormaimeen hankittiin vielä katkova koura, siirtyi tilan hakerangan teko aivan uudelle tasolle. TEKSTI JA KUVAT IRMA PELTOLA

PUUT PINOON KÄSIN KOSKEMATTA HANKASALMELAISEN UUSITALON tilan päätuotantosuunta on

emolehmätuotanto. Reilun sadan peltohehtaarin luomutilalla riittää pellonreunoja puhdistettavaksi. Juha Korhonen halusi eroon moottorisahan kanssa lumihangessa rypemisestä.

Ratkaisuksi valikoitui Nokan puutavarakuormain ja metsävaunu. Lisävarusteena kuormaimeen hankittiin Naarva-Koura, jolla voi kaataa ja osittain karsia hakepuut reilun 20 sentin paksuuteen asti.

– Kuormaimen ulottuvuus on oikein hyvä. Sillä ylettyy helposti myös ojan yli traktorin ja kärryn vierestä, kertoo Juha Korhonen.

YHDISTELMÄ LÖYTYI VALMIINA pakettina K-maatalouden pihasta. Juha Korhosen kuormain ja metsävaunu on Nokan Master-sarjan maatilakäyttöön tarkoitettu yhdistelmä, joka on tehtaalla pohdittu optimaalisesti yhteensopivaksi. Kuormain on Nokka 3668 He kolmipistekiinnityksellä, sähköisellä 2-vipu-on/off-venttiilistöllä ja vaunun aisalle asennettuna. Vaunu on kaksipalkkinen ei-vetävä 952K etusermillä ja kuormaimessa on alastaittuvat kaaritukijalat.

Kilpailukykyinen hinta ja nopea saatavuus ratkaisivat kaupan. Yhdistelmä oli valmiiksi koottuna K-Maatalous Perälällä Jyväskylässä, joka välitti myös Naarvan kouran. Sen sopivuus Nokan kääntäjän halkaisijaan varmistettiin yhdessä konemyyjä Markku Kauppisen kanssa.

Yhdistelmä toimii hyvin tilan 75-kilowattisen traktorin oman hydrauliikan varassa. Sähköisen He-tyypin venttiilistön hallintavipuineen Juha Korhonen sai ujutettua traktorin hytin sisään takalasin alaosasta.

– Kiinnitin venttiilistön palkille hyttiin poikittain istuimen taakse. Huonolla säällä voin kuormata takalasi suljettuna.

40 KW:N LÄMPÖKESKUS lämmittää kahta asuinrakennusta, kone-

hallia ja emolehmänavetassa tarvittavan veden. Tarvittava puu kerätään omista metsistä ja raivaamalla pellonreunoja. Haketuksen tekee urakoitsija.

Nokan vaunu ja kuormain käyvät moneen työhön. Myös urakointi on jatkossa yksi mahdollisuus, sillä Juhan poika Atte aloittaa metsäkonekoulun Jämsänkoskella.

– Kaksipalkkirunko tekee vaunusta monikäyttöisen. Kuorma pysyy kyydissä ja vaunulla voi ajaa vaikka pahnapaaleja.

Juha Korhonen arvelee hankkivansa vaunuun rungonjatkeen, koska rangat kuljetetaan pitkinä talouskeskukseen. Jatkeella kuormatila pitenee nykyisestä kolmesta ja puolesta metristä yli neljään metriin.

– Kuormaimella on käyttöä monessa muussakin työssä, kuten rakentamisessa ja pylväiden siirtämisessä. Mielikuvitushan siinä vain on rajana, naurahtaa Korhonen.

Nokan kuormaimella koukkaa puut kyytiin ongelmitta myös ojan ja sähkölinjan takaa.

Juha Korhosen tilalla kuluu haketta noin 200 kuutiota vuodessa.

54 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

Heikki Kannisto ajaa jo kolmatta Nokan valmistamaa Pro-sarjan kuormain-metsävaunuyhdistelmää. Hänen mukaansa hyvää merkkiä ei kannata vaihtaa. TEKSTI JA KUVAT IRMA PELTOLA

URAKOITSIJA VAATII TEHOA JA KESTÄVYYTTÄ TAMPEREEN KUPEESSA PIRKKALASSA toimivaa koneyrittäjää

työllistävät puun ajon lisäksi myös teollisuus- ja omakotitonttien raivaukset. Samalla kalustolla kuormataan ja kuljetetaan tukit ja tonttien oksat ja risut.

Viime syksynä uusittua kuormain-metsävaunuyhdistelmää hankkiessaan Kanniston ei tarvinnut pohtia merkkiä. 1980-luvulta Nokan koneilla työskennellyt Kannisto on erittäin tyytyväinen Nokan metsäkoneisiin.

– Tarvitsin tehokkaamman yhdistelmän, sillä kilpailu on tiukkaa ja työt on saatava sujumaan, sanoo Kannisto.

Kanniston uusi ajo- ja kuormauskalusto koostuu urakointikäyttöön suunnitellusta Nokka 4976 -kuormaimesta ja 12 tonnia kantavasta, vetävästä Nokan metsävaunusta mallia 112 HD. KANNISTO KEHUU KUORMAIMEN sähköistä esiohjausta, joka

tekee nosturista joustavan ja jouhean liikkeissä ja täsmällisen kuormatessa.

– Kuormaimella on oma hydrauliikkapumppu, joka ottaa voimansa traktorin ulosotosta. Se tuo lisää vauhtia nosturin liikkeisiin, eikä traktoria tarvitse käyttää yli 1400:n kierroksilla. Polttoainekulut pysyvät kurissa, sanoo yrittäjä.

Traktorikaivuri- ja metsäurakointiyrittäjä tarvitsee traktoria muuallakin kuin puun kuormauksessa. Kun kuormaimen venttii-

listö on vaunun etuosassa ja kytketty traktoriin yhdellä sähköjohdolla, vaunun saa parissa minuutissa irti. Muita nosturin herkkuja ovat tuplasylinterit ja kahdella jatkeella varustettu puomi.

– Siirtymiskerrat rungon luota toiselle vähenevät, kun ulottuvuus on hyvä. Nosturissa on nyt tehoa sen verran, että puut nousevat kyllä ulottuvuuden äärirajoilta, vaikka traktorin keulan edestä.

TODELLISEEN KESTÄVYYSTESTIIN joutui Kanniston edellinen

Hakki 7104 -kuormain, kun hän siirsi sillä yhden kesän kolmimetrisiä graniittireunakiviä kivimiesten paikoilleen asennettavaksi.

– Nokan koneita ei tarvitse hitsailla. Metsäajo on vaativaa, mutta kestävyydessä ei ole ollut valittamista. Myös varaosahuolto Muuramesta toimii suhteellisen nopeasti.

Yhdistelmän vetokoneena Kannistolla on 90 kW:n traktori, jolle 12 tonnin metsävaunu rungon jatkeella ja neljällä karikkaparilla on maksimikokoinen. Metsäkelpoisuutta lisää vaunun hydraulinen veto ja 500/60-22.5 renkaat.

– Hankalassa paikassa puut jäisivät ilman vetävää vaunua metsään.

Heikki Kannisto käytti edellistä Nokan yhdistelmää noin 16 000 tuntia.

– Minulta se lähti suoraan ajoon seuraavalle omistajalle.

– Sähköinen esiohjaus tekee kuormaamisesta entistä tarkempaa ja nopeampaa, sanoo Heikki Kannisto.

Nokan iso puutavarakoura sopii järeän puutavaran kuormaukseen ja myös risukuorman tekoon.

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 55

ENERGIAPUU

OSA 1 • KUORMAIN JA METSÄPERÄVAUNU

Käyttötarve ja vetävän traktorin ominaisuudet ovat ensimmäiset selvitettävät asiat, kun kuormaimen ja metsäperävaunun hankinta tulee ajankohtaiseksi. TEKSTI IRMA PELTOLA

TÄRKEINTÄ ON YHDISTELMÄN TOIMIVUUS URAKOITSIJA JA ISÄNTÄ tarvitsevat erilaiset kalustot.

– Vuosittainen ajomäärä, vetokoneen hydrauliikkapumpun tuotto ja suunnitellun investoinnin suuruusluokka määrittelevät yhdistelmän jo aika tarkkaan, sanoo tekninen neuvoja Ilkka Kinnunen Nokka Oy:n tehtailta Muuramesta.

Nokalla on valmiiksi harkittuja kuormain-metsävaunuyhdistelmiä. Nokka Pro-sarja on tarkoitettu urakoitsijakäyttöön ja Master-sarja isännänlinjan puunkorjuuseen. Näistä paketeista on hyvä lähteä liikkeelle.

– Rungon jatke tai isommat renkaat ovat yksityiskohtia verrattuna kuormaimen, vaunun ja traktorin yhteensopivuuteen, toteaa Kinnunen.

KUORMAIMILLE ASETETTAVAT vaatimukset vaihtelevat. Ura-

koitsijoiden kuormaimissa on järjestään hydraulisesti tai täyssähköisesti esiohjattu venttiilistö. Maatilakäytössä valinta on tapauskohtainen. Jos traktori voi olla koko käyttökauden kuormaimen ja metsävaunun edessä, ei venttiilistön kertanosto hyttiin ole iso vaiva. Jos traktoria käytetään säännöllisesti muissakin töissä, Kinnunen suosittelee esiohjattua aisalle sijoitettua venttiilistöä, jossa vain kahvat ovat hytissä.

– Kun kytkeminen on helppoa, tulee yhdistelmää käytettyä enemmän. Myös esiohjattujen yhdistelmien jälleenmyyntiarvo

on parempi.

Jos traktorin hydrauliikkapumpun teho ei riitä, voi ratkaisu olla kuormaimelle tai kuormaimelle ja metsävaunulle hankittava oma hydrauliikkayksikkö, joka saa käyttövoimansa traktorin ulosottoakselista. Tällä järjestelmällä päästään lähes poikkeuksetta pienempään polttoaineen kulutukseen.

– Tai sitten asiakas tiedostaa ja hyväksyy kuormaimen rauhallisen liikenopeuden käytettäessä traktorin omaa pumppua.

ONNISTUNUT KOKONAISUUS on aina tavoitteena. Yrittäjät tietä-

vät tänä päivänä aika tarkkaan millaisen yhdistelmän haluavat.

He ovat vaihtamassa isompaan, tai käyneet tutustumassa lähistöllä käytössä oleviin koneisiin. Ostajan, myyjän ja tehtaan yhteinen etu on, että yhdistelmästä tulee toimiva ja kunkin asiakkaan käyttöön paras mahdollinen.

Ilkka Kinnunen ajaa itsekin puita Nokan koneilla, joten tuntuma käytännön työhön säilyy. Hän kouluttaa myyjiä ja on ostajien käytettävissä silloin, kun tarvitaan tarkkaa tietoa teknisistä ominaisuuksista ja viimeisen päälle omaan käyttöön parasta kokonaisuutta.

– K-Maatalouden konemyyjät tuntevat kyllä Nokan kuormaimet. Tehtaallekin saa soittaa, mielummin ennen kauppaa kuin sen jälkeen. • Juha Korhonen sijoitti sähköisen venttiilistön hallintavipuineen hyttiin siten, että huonolla säällä takalasi voi olla kiinni.

TUTTU HAKKI ON NYT NOKKA Keväällä 2008 Maatalouskesko ja Nokka sopivat tuotemerkin vaihdosta siten, että Hakki jäi kuormaimen tuotenimenä historiaan ja tilalle otettiin viennissäkin käytettävä Nokka.

56 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

TAPAHTUMAT NYT!

KOTIMAISEN TUOTANNON PUOLESTA HAUHON VILJELYOHJELMAPÄIVÄ NOSTI ESILLE KOTIMAISTA TUOTANTOA. KOERUUTUIHIN JA KONEISIIN TUTUSTUI 1300 KÄVIJÄÄ.

TEKSTI JA KUVAT ANNE PENTTILÄ

KESKON PÄÄJOHTAJA Matti Halmesmäki liputti Viljelyohjelmapäivän juhlapuheessaan voimakkaasti kotimaisen elintarvikeketjun puolesta.

– Suomalaiset elintarvikkeet ovat tunnettuja korkeasta laadustaan, mikä sopii erinomaisesti laatu edellä toimiviin K-ruokakauppoihin.

Halmesmäen mukaan kotimaisen elintarvikkeen valinta tukee työllisyyttä ja turvaa maaseudun pysymisen asuttuna. Suomalaiset arvostavat kotimaisten tuotteiden korkeaa laatua, mutta odottavat hintojen olevan kilpailukykyisiä.

– Maatalous on selvinnyt EU-ajassa hyvin, mutta tarvitaan yhteistä nöyryyttä ja asiakasajattelua, jotta voisimme ylittää asiakkaan odotukset myös tulevaisuudessa.

K-ryhmällä on merkittävä rooli suomalaisessa elintarvikeketjussa. Keskon tavaraostot Suomesta olivat viime vuon-

58 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

na 5401,6 miljoonaa euroa. K-kauppiaiden lähiostot olivat 534 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 14 %. Pirkkatuotteista noin 70 % on kotimaisia. Sata prosenttia ei ole käytännössä mahdollista, koska esimerkiksi monia hedelmiä tai tonnikalaa ei Suomesta saa.

HAUHON KOETILAN toiminta on jatkunut jo 45 vuotta. Tutkimusjohtaja Tapio Lahti kertoi toiminnan keskittyvän nykyisin kasvilajien ja lajikkeiden tutkimustyöhön. Erityisesti viljelyohjelmiin perustuva tutkimustyö on lisääntynyt viime vuosina ja se tulee korostumaan edelleen. Tämänkin kesän noin 2600 koeruudun tulokset tulevat viljelyohjelmien myötä mahdollisimman nopeasti hyödyksi käytännön viljelyyn.

Viljelyohjelma on työkalu ja neuvontaväline, joka auttaa viljelijää valitsemaan pelloilleen parhaat vilja-, nurmi-, öljykasvi- ja perunalajikkeet sekä niille sopivimmat viljelymenetelmät ja toimenpiteet. Viljelyohjelmat julkaistaan vuosittain ilmestyvässä oppaassa sekä K-maatalouden internet-sivuilla, joita päivitetään jatkuvasti.

Viimeisintä uutta sivuilla ovat mm. tuoteryhmäkohtaiset tuote-esitykset pdf-muodossa, suorat linkit tuotesivuille, selkeät esitykset tärkeimmistä tuotteista sekä alasivusto Viljelyohjelma-palveluista.

Työnäytöksessä esittäytyi ensimmäistä kertaa yleisölle muutama kone, joista Lemkenin kylvölannoitin Compact Solitair, Lemkenin kääntöauramallit sekä Multiva DiscMaster 4000 -lautasmuokkain on esitelty toisaalla tässä numerossa. •

KONEFORUMISSA PALJON UUTTA

E N S I M M Ä I N E N VA S E M M A L L A

| He-Va Grass Roller 6,3 -jyrä Multi Seeder -kylvöyksiköllä sopii nurmen paikkauskylvöön, pienten epätasaisuuksien, myyränkolojen ja lehmänläjien tasoittamiseen sekä pienten kivien maahan painamiseen. Tuorerehuun ei pääse epäpuhtauksia ja koneet säästyvät kiviltä. Jyrässä on vakiona keskeltä nivelöidyt sivulohkot, hydraulinen painonsiirto sivulohkoille ja painon tasoitusjärjestelmä. Erinomainen kimppakone.

TO I N E N VA S . | Tume Vega 3000 on suunniteltu erityisesti minimimuokkausolosuhteisiin ja perinteiseen kylvöön. Yhdellä säiliöllisellä kylvää pitkään suurten säiliöiden ansiosta: 3-metrisessä yli 4 kuutiota ja 4-metrisessä yli 5,5 kuutiota. Käyttömukavuuten on kiinnitetty erityistä huomiota, mm. kiertokokeen mainitaan olevan markkinoiden helpoin. Työnäytöksessä myös CultiPack DD -välimuokkain.

Y L L Ä | Se on aika juhlava näky, kun Hardin lippulaiva Commander levittää siipensä ja pullistaa purjeet. Hardi Commander 3200: ssa on 28 metrin HAZ-puomisto. Koneen Safe Track seuraa tarkasti traktorin jälkeä. Puolueettoman tutkimuksen mukaan ilma-avusteisuus säästää kemikaaleissa 16 % ja nestemäärässä luokkaa 30-40 %. 6500 Controller -ohjausjärjestelmällä varustettuna tehokas kone sopii vaativiinkin urakointiolosuhteisiin.

Y L L Ä O I K . | Multiva Optima S600 -äkeessä on takalata, jälkihara ja isot 250-renkaat. Äkeessä on jäykkä runko, joka tuli ensimmäisenä Multiva-äkeisiin.

Kaksoispalkkirungon materiaali on 100x100 putkipalkki. Optima S -äestä voidaan tarvittaessa leventää myöhemmin. Etulata kaksoisterälapuilla on aina vakiona ja lisävarusteita on runsaasti, mm. sähköinen työsyvyyden säätö.

UUTUUSKONEIDEN LISÄKSI näyttelyssä on nyt uutta myös ajankohta: Viikkoa myöhemmin kuin aiempina vuosina, jotta peltotyöt ehditään saattaa päätökseen. Ja myös uusi näyttelypäivä, lauantai. Sekä näyttelyn myöhäisempi ajankohta että lauantai-aukiolo on toteutettu kävijöiden toiveiden perusteella. Uudistusten vuoksi kävijämäärän uskotaan kasvavan ja tavoite on asetettu 27 000 kävijään.

Paikka on tuttu Pirkkahalli Tampereella. Näyttely on avoinna torstaista lauantaihin, 16.-18.10., joka päivä kello 9-17.

Kone-Forum on maatalouskaupan tärkein tapahtuma ja se käynnistää kauden ennakkohankinnat. Tänä vuonna näyttely aloittaa syksyn näyttelytapahtumat kansainvälisestikin katsottuna. K-maatalous tuo Tampereelle monia uutuuksia, jotka on nyt mahdollista nähdä näyttelyareenalla ensimmäisenä maailmassa.

Kone-Forumissa on esillä kattavasti kaikki maataloustuotannossa käytettävät koneet, kuten traktorit, puimurit, työkoneet ja karjatalouskoneet. Koneiden lisäksi näyttelyssä voi tutustua myös muihin tuotantotarvikkeisiin, kuten rehuihin, siemeniin, lannoitteisiin, kasvinsuojeluaineisiin sekä maatilarakentamisen tuotteisiin. Myös Massey Ferguson -tuunauskisan finaali järjestetään Kone-Forumissa.

Mukaan tulevat aluekatselmuksen voittajat, alkuperäissarjaan kahdeksan konetta ja fiktio-sarjaan neljä konetta.

Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. K-maatalous-ketju järjestää paikalle runsaasti kuljetuksia eri puolilta Suomea.

Tiedustele matkajärjestelyjä paikkakuntasi K-maataloudesta. • Claas Tucano oli yksi viime vuoden Kone-Forumin vetonauloista, ainakin päätellen yleisömuurista, joka piiritti konetta lähestulkoon jatkuvasti.

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 59

TAPAHTUMAT NYT!

KONEMYYJÄT AJOIVAT UUTUUKSIA

UPEITA KONEITA TUUNAUSKISASSA TÄTÄ KIRJOITETTAESSA kaksi tuunauskisan aluekatselmusta on jo pidetty ja lehden ilmestyessä on ohi kolmaskin.

Okrassa tuomariston haastavana tehtävänä oli arvioida 12 koneen paremmuus. Alkuperäissarjaan osallistui sekä upeasti kunnostettuja että huolella vaalittuja yksilöitä. Fiktiosarjan koneissa oli toteutettu sekä suurempia että pienempiä oivalluksia ja yksityiskohtia, jotka monipuolistivat tai helpottivat traktorin käyttöä. Myös hienoa maalaustyötä nähtiin.

Fiktiosarja mukaan lukien koneiden ikähaitari ulottui 40-luvulta 80-luvulle.

Vanhinta kaartia oli Okrassa Mauri Kujanpään esittelemä Ferguson TE A 20, vuodelta 1949. Traktori oli säilyttänyt alkuperäisen maalipintansa kohtuullisen hyvin ja oli muutenkin lähes 100-prosenttisesti alkuperäisessä kuosissaan.

Alkuperäissarjasta parhaat pisteet sai Okrassa Esa Luoman Ferguson TE F 20, vm. 1955. Fiktiosarjassa parhaat pisteet nappasi Jarkko Mikkilän Massey Ferguson 135 vuosimallia 1966. Koneessa on sekä traktorikaivu-

60 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

Varsinkin alkuperäissarjassa nähtiin muutamia traktorin aikakauden mukaisesti pukeutuneita esittelijöitä. Julia Bährent avusti Erkki Mäkijärven Massey Ferguson TE 20:n esittelyssä Hauholla.

rilla että etulanalla, ja sillä todella tehdään töitä.

Viljelyohjelmapäivänä Hauholla esittäytyi 19 konetta, joista 16 osallistui alkuperäissarjaan. Kisa oli todella tiukka, sillä usean tuomarin eri osa-alueille antamista pisteistä keräsivät täsmälleen saman verran Esa Mentulan Massey Ferguson 35 vuodelta -57 ja Raakel Ollilan Massey Ferguson 135 vuodelta -66. Fiktiosarjassa parhaat pisteet keräsi Heikki Santakankaan Massey Ferguson 35, johon on asennettu täysikokoinen puutavarakuormain.

Isonkyrön Sirpistä puimuriin -tapahtumaan ilmoittautui 32 traktoria, joista neljä fiktiosarjaan. Alunperin MF-tuunauskisaan ilmoittautui yhteensä yli 80 Massey Ferguson- ja Ferguson-traktoria, vanhimmat vuodelta 1949. Eniten kisaan ilmoitettiin Massey Ferguson 35 -malleja, yhteensä 23 kpl. Toinen suosittu kilpakone oli Ferguson 20, joita kisaan ilmoitettiin 17 kpl. Maailmassa eniten valmistettua MF-mallia 135 kisaan ilmoitettiin 11 kpl.

Tiukka loppukilpailu on Kone-Forumissa, jonne lähtee todennäköisesti kahdeksan alkuperäis- ja kolme fiktiosarjan konetta. Tule äänestämään yleisön suosikkia! •

NOIN 50 K-MAATALOUDEN konemyyjää otti tuntumaa uutuuskoneisiin K-ryhmän koetilalla Hahkialassa elokuussa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa esiteltiin parikymmentä muokkauskonetta ja traktoria, joihin osallistujat perehtyivät sekä valmistajien edustajia haastatellen että itse ajamalla.

Avokesanto, jota ajettiin Multiva Discmaster 4000 –lautasmuokkaimella, alkoi toisena koulutuspäivänä olla jo hienona tomuna. Dometal Oy oli tuonut esittelyyn hinattavan nelimetrisen koneen. Sitä on saatavana myös 5ja 6-metrisinä versioina.

Juha Erkkilä Dometalilta esitteli osallistujille koneen rakennetta ja ominaisuuksia.

Etäisyyttä muokkaimen viimeisestä lautasrivistä jyrään on kasvatettu ja jyrät on jaettu kahteen riviin, minkä ansiosta kone kulkee tasaisesti kaikissa oloissa.

Tasainen muokkaustulos on tärkeä erityisesti keväällä muokattaessa matalaan. Kasvijäte tulee saada tasaisesti levälleen, jotta maa kuivuu joka kohdasta yhtä nopeasti kylvökuntoon. Lautasmuokkauksen jälkeen voidaan kylvää suoraan tai hienontaa kylvöalusta vielä joustopiikkiäkeellä.

Multiva Discmasterin työsyvyys säädetään säätöpaloilla. Värikoodi laitteen rungossa kertoo, millä asetuksilla haluttu työsyvyys saadaan aikaan. Säätövaraa löytyy peräti 100 millimetriä, joskin todellinen säätötarve syysasennosta kevätmuokkaukseen siirryttäessä on vain puolet tästä.

Erkkilän mukaan järeän rungon paino riittää koviinkin oloihin, ja avara rakenne varmistaa, että kone on käytännössä tukkeutumaton.

Koneisiin tutustuneet myyjät pitivät käytännön ajomahdollisuutta tärkeänä.

– Meidän myyjien täytyy tietää, miten kone käyttäytyy pellolla. Asiakkaat ovat tänä päivänä todella ammattitaitoisia ja tietävät tarkkaan, mitä haluavat. Täältä saa tietoa, jota tarvitaan, jotta heidän kysymyksiinsä osaa vastata ja omakohtainen kokemus auttaa palvelemaan paremmin. • Seppo Ryhänen, Aarno Tikkanen ja Esa Vuorela tutustuivat Multiva Discmaster 4000:een Juha Erkkilän (keskellä) opastuksella.

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA ILMESTYY 6.11.

AS SA : AI HE ITA MU UN MU

VILJELYSTÄ DU-MALLASOHRAN NA XA A SI UK M KE EEN ENSIMMÄISIÄ KO UTTA LANNOITUKS KU RK TA LA UL AV MAA-ANALYYSIN TUUDET KONE-FORUMIN UU SIN AKENTEISEN MANEE UR PU A SA LI AL AT ISSIKK TA LIETTEEN MULTAUS JA LIVAKKA TUKI EDELLYTTÄÄ TAINTA, SLOOTSMID UL AM AL AT M I KS ESITTELYSSÄ KA

4/2008 • MAATILAN PIRKKA • 61

KAUPPIAS

K-KAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

VUOROVAIKUTUS ON TYÖN SUOLA MARKO JA PAULIINA KUOPPALA OVAT TOIMINEET RAUTIA-K-MAATALOUS KEURUUN KAUPPIASPARINA KAKSI VUOTTA. NUORET YRITTÄJÄT LÄHTIVÄT AVOIMIN JA INNOKKAIN MIELIN MUKAAN ISON KETJUN TOIMINTAAN, JOSSA YRITTÄJÄLLÄ ON VAPAUS OMIINKIN RATKAISUIHIN. TEKSTI JA KUVAT KATI TUOKKO

RAKENNUSMESTARIKSI VALMISTUNUT Marko Kuoppala aloitti

matkan kohti omaa kauppiasuraa Äänekoskelta, jossa hän toimi K-raudan myyjänä. Sieltä tie vei parin vuoden jälkeen Jyväskylän K-rautakauppaan, jossa hän suoritti myös Keskon esimiesvalmennuksen ja kauppiasvalmennuksen.

– Olin lähes alusta alkaen kiinnostunut kauppiasurasta ja seurasin tarkasti kauppiaiden työtä. Tiesin, että haluan itse kokeilla kauppiasuraa, jos vain sopiva paikka löytyy. Täällä Keuruun Rautia K-maataloudessa sitten halu, paikka ja elämäntahto kohtasivat, Marko sanoo tyytyväisenä.

Pauliina-vaimo jätti farmaseutin työt Jyväskylässä ja seurasi miestään kauppiasuralle. Nyt pariskunnalla on uusi koti Keuruulla. Kuoppalat myöntävät aloitusaikojen kiireen ja talon rakentamisen verottaneen sosiaalista elämää.

– Kyllä se taitaa olla tällä hetkellä täällä kaupassa, he sanovat.

KUOPPALAT TUTUSTUIVAT huolella liikkeeseen ja suunnitteli-

vat muutokset ennen aloittamistaan kauppiaina. Ne myös toteutuivat heti ensimmäisen totuttelukuukauden jälkeen. Maatalousosasto siirtyi rauhallisempaan paikkaan ja käsirehuvarastoa muutettiin toimivammaksi. Rautakaupan uusi osastointi toi selkeyttä liikkeen ilmeeseen.

– Muutosten tekeminen heti alussa oli paras ratkaisu, koska into oli silloin huipussaan ja silloin osasi paremmin katsoa kaikkea asiakkaan silmin, Marko myöntää.

Maatalousosasto sai myös kattavan hevostarvikeosaston, jonka toimivuudesta ja valikoimista Pauliina itse huolehtii. Hänellä on oma hevonen ja alueen hevosharrastus elää vahvaa nousukautta.

– Hevosihmiset tykkäävät vertailla tuotteita ja oma kokemukseni auttaa usein valinnoissa, Pauliina kertoo.

Marko hoitaa yrityksen johtamiseen kuuluvat tehtävät kuten budjetoinnin, markkinoinnin sekä osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös päivittäiseen kaupankäyntiin. Pauliina puolestaan huolehtii myös piha- ja puutarhapuolesta, maataloustarvikkeiden esillepanosta sekä avustaa tarvittaessa konttorissa. Ja vastaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvästä suorapostista.

TYÖSKENTELY MAATALOUDEN parissa on mielekästä molem-

mille. Marko on viettänyt lapsuutensa isänsä kotitilalla ja myös Pauliina on pyörinyt maatiloilla nuoruutensa. Keuruu ympäristöineen on viljanviljelyaluetta, mutta alueelta löytyy myös sika- ja maitotiloja. Maatalouden muutokset näkyvät myös kaupassa.

– Maatalouteen koulutetaan ammattitaitoista väkeä ja maanviljelys on tänä päivänä yritystoimintaa. Meidän on kyettävä vastattava tähän osaamiseen pysymällä kehityksessä ja tietotaidossa mukana. Siinäkin oppii jo paljon, kun juttelee tosi ammattilaisten kanssa, Marko sanoo.

62 • MAATILAN PIRKKA • 4/2008

MAATALOUDEN MUUTOKSET NÄKYVÄT MYÖS KAUPASSA. Keuruun Rautia K-maatalous työllistää kauppiaspariskunnan lisäksi 15 työntekijää ja kesällä 4 kausityöntekijää. Kuoppaloiden mukaan työntekijät ovat motivoituneita ja haluavat palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin. Yksi työntekijöistä on tällä hetkellä esimiesvalmennuksessa ja henkilökunta osallistuu tuotekoulutuksiin aina mahdollisuuksien mukaan.

Kuoppalat ovat mielissään siitä, että asiakkaat tulevat rohkeasti juttelemaan ja uskaltavat kertoa toiveistaan.

– Vuorovaikutus on tämän homman suola. Uskallan myös kysyä asiakkaalta, että miksi et osta meiltä, vaikka palaute joskus saattaa kirpaistakin, Marko sanoo.

Palautetta ja kysymyksiä esitetään yhä useammin myös sähköpostin välityksellä. Kaupan työntekijät ovat kasvaneet luontevasti tähän tietoyhteiskuntaan, sillä se on yhä suurempi osa palvelua tulevaisuudessa.

ISOON KETJUUN KUULUMINEN on hyvä asia, sanovat Kuoppalat.

Tukea saa tarvittaessa ja ketjun antamat ennusteet ja tilipalvelut ovat korvaamaton apu taloushallinnossa.

– Kesko on meille tärkeä tukiverkosto, joka on mahdollistanut myös hyvien ystävyyssuhteiden luomisen kauppiaskollegoihin.

Kateutta tällä alalla ei tapaa, sillä kaupat yleensä muotoutuvat oman alueensa tarpeiden mukaisiksi. Yhteisostoilla pystymme kuitenkin palvelemaan asiakkaita paremmin. Ketjukauppiaana työskentely on myös haastavaa, sillä meidän on kyettävä vastaamaan julkisesti annettuihin lupauksiin parhaalla mahdollisella tavalla, Marko pohtii. •