MaatilanPirkka0409

MAATILAN NRO 4 SYYSKUU 2009 www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

NYT MUOKATAAN! MULTIVA DISCMASTER 4000 VILJAMARKKINOILLE VIILEÄ SYKSY ENERGIAPUUSARJASSA 2 X KLAPIKATTILA SIEMENTUOTANTO KANNATTAA

CLAAS AVERO

Uutta ajatusta tehokkaaseen puintiin

Tehokas APS - esipuintikela tuo tehoa ja tuottavuutta

Uusi ohjaamo - näköä ja näkyvyyttä.

Kaikki kohdallaan - kuljettajan unelma

UUTTA PUINTIMUKAVUUTTA JA 20 % LISÄÄ PUINTITEHOA Averon sydän on Claasin patentoitu APS-esipuintikelajärjestelmä, joka lisää puintikelan tehoa 20 %, nyt ensi kertaa tarjolla myös tässä kokoluokassa.

Malli Työleveys, cm Teho, hv

Claas Dominator 130 360 132

140H 390 132

150HS 420 152

t Uudet Lexion sarjan pöydät, saatavana myös taittuvalla pöydällä t Vääntävä CAT 6.6 Tier3 -moottori t Entistä mukavampi, tilavampi ja hiljaisempi VISTA 2-ohjaamo

Claas Avero 240 APS 430 198

Claas Tucano, 320 430 204

330 490 258

t Viljasäiliön tilavuus peräti 5600 litraa ja tyhjennys alle 2 minuuttia, tasapainoinen painonjakauma myös täydellä säiliöllä t Isot sivupaneelit, huoltoystävällinen rakenne

Tucano Hybrid

Claas Lexion

430APS 440APS 450APS 470APS 480APS 510APS 570APS 540 540 600 600 660 540 750 258 279 299 299 355 235 427

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TYYPPILUKIJA lukijatutkimuksen keväällä. Sen tarkoituksena oli selvittää millaisia Maatilan Pirkan lukijat ovat ja mitä mieltä he ovat lehdestä. Vastauksia saimme noin 600 kappaletta, joka on varsin hyvä vastausprosentti. Suoria kyselyjä lähetettiin sähköpostitse 3300 kappaletta, lisäksi kyselylinkki oli avoinna www.k-maatalous.fi -sivustolla.

Eli tällainen olet, Maatilan Pirkan tyypillinen lukija: Olet todennäköisimmin 35–44-vuotias (30 %), miespuolinen (88 %) ja maatalousyrittäjä (77 %). Tuotantosuuntasi on joko kasvinviljely (43 %) tai karjatalous (31 %), päätoimisena.

Myönteisiä suorituspaineita tekijöille aiheuttaa se, että peräti 29 % teistä lukee lehden kokonaan tai lähes kokonaan, siis myös sellaiset artikkelit, jotka eivät käsittele omaa tuotantosuuntaa. Kiinnostavimmat jutut tai osastot lukee lehdestä 61 %. 79 prosenttia lukee kaikki tai lähes kaikki ilmestyneet numerot.

Yhteen numeroon tutustutaan 15–30 minuuttia (43 %).

Merkille pantavaa on myös se, että 26 % viettää lehden parissa aikaa 30–60 minuuttia, mikä on hyvä tulos mille tahansa aikakauslehdelle. Varmaankin he ovat niitä lähes kokonaan lehden lukevia. Samoin merkittävää on se, että 40 % palaa lehteen uudemman kerran ja puolet säilyttää lehden.

Kysyttäessä tärkeintä aihepiiriä neljän kärjeksi erottautuivat: kasvinviljely, työkoneet, metsätalous & kotimainen energia ja traktorit & puimurit. Utelimme vastaajien mielipidettä myös lehden mielenkiintoisuuden, sisällön hyödyllisyyden, ajankohtaisuuden ja asiantuntemuksen suhteen. Yhteenvetona tuloksista on vankka, 72 prosentin ”Melko hyvä”.

Kiitoksia tästä. Yritämme olla jatkossakin luottamuksen arvoisia ja parantaa siinä missä parannettavaa on. Arvoimme vastaajien kesken matkan Agritechnica-näyttelyyn, ja onnetar suosi Jari Penttistä Korialta. Erittäin paljon kiitoksia kaikille kyselyyn vastanneille!

MAATILAN PIRKKA TEETTI

MAATILAN NRO 4 SYYSKUU 2009 www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

KASVINVILJELY Ajankohtaista viljakaupasta Parhaat lajikkeet: Tiril, Kier ja Ringsaker Pekka Knuuti viljelee sopimussiementä Käyttäjäkokemuksia hivenlannoitteista Uudet glyfosaatit peittoavat vanhat

14 20 22 26 28

KONEET Uusi puimurimalli Claasilta: Avero Suomen ensimmäinen kumitelapuimuri Muokkauskoneet ongelmanratkaisijoina Mihin perustuu Twin-ruiskutuksen kannattavuus?

32 37 40 46

KARJATALOUS Tebbe asettaa standardin kuivalannan levitykseen Pienempi Jaguar rehunkorjuuseen Nina suorakylvää nurmeen Weidemann on hyvä renki karjatilalla Erkki Heinosen teesit hyvälle hevosheinälle

51 53 55 56 58

METSÄ JA ENERGIA Energiapuusarja, osa 5: Klapikattilat Energiakourauutuus kokeilussa

Anne Penttilä anne.penttilä@dialogi.fi

60 64

VAKIOT KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730

TRAKTORI JA HUOLTO

Jouni Korhonen ja kasitonninen MF Huoltajien huoltaja Lars Hagqvist YRITYSTERVEISIÄ

ULKOASU Jessica Leino, Jukka Antikainen, Nea Ivars

Aritermiltä Saarijärveltä

TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti,

ELINTARVIKESARJASSA

Anssi Peltola, Jorma Mattinen, Antti Meriläinen, Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller MEDIATILAN MYYNTI Mediamyynti, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI K-maatalous OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 63

4 7 12

Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka

30

TAPAHTUMAT NYT

Viljelyohjelmapäivä K-maatalouden koetilalla

66

KAUPPIAS

Jouni Pastila, K-maatalous Otra Tampere ja Häijää

70

PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.fi

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 3

Massey Ferguson 8670

KETTERÄ JÄTTILÄINEN

4 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

OMA MAA MASSIKKA

Traktorien koko ja teho ovat kasvaneet viime vuosina huimaavaa vauhtia. Aikaisemmin suurtraktoreista puhuttaessa voitiin syystäkin käyttää urheilutermiä ”hidas mutta kankea”.

Tämä määritelmä ei sovi alkuunkaan uuteen 8600sarjan Fergusoniin.

UUSI MF 8670 työskentelee Nurmeksessa, Jouni Korhosen maitotilalla. Tilalla oli juuri aloitettu toisen säilörehusadon teko. Kertaniitossa on 120 hehtaaria nurmea ja lypsylehmiä on 160 kahden robotin pihatossa. Kaikkiaan eläimiä on päälle 300.

Korhonen tilasi viime vuoden lopulla Massey Ferguson 8670 uutuusmallin. Traktori tuli tilalle kesän alussa.

– Tällaisen traktorin hankkiminen on pidemmän tähtäimen projekti, kertoo Jouni.

– Tämän kaltaista konetta ei osteta joka vuosi, kyllä tämä on hankittu pitokoneeksi. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, mutta koneet tulevat joka tapauksessa kasvamaan. Aina ei työkoneiden vaihdon yhteydessä kannata vaihtaa traktoria isompaan. Uuden mallin tekniikka on sellaista, että sillä pitäisi pärjätä ainakin 10 vuotta.

Traktori on hankittu pääasiassa noukinvaunun sekä 16,5kuutioisen Livakka-lietevaunun ja multaimen vetoon. Alueella ei ollut urakoitsijaa, jolla olisi ollut riittävän tehokas multaimella varustettu lietteenlevityskalusto. Lietemäärä on niin iso, että levitin oli järkevää hankkia itselle. Kalliin investoinnin etu on tietenkin se, että levitys hoituu silloin kun on sen aika.

– Meillä on rinnepeltoja, joten voimaa tarvitaan. Vetokoneessa on oltava voimaa ja painoa riittävästi, muuten alkavat vaunut kuljetella traktoria. Edellinen kone oli tehoiltaan ja painoltaan kevyempi. Sen kanssa oli paikoin

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 5

TÄLLÄ KULKEE LIETETANKKIKIN ILMAN ONGELMIA.

Jouni Korhosen mielestä ohjaamosta ei puutu mitään.

ongelmia, muistelee Jouni.

– Tällä kulkee lietetankkikin ilman ongelmia. Tuo multain ottaa melkoisesti voimaa, ja tässä sitä tuntuu riittävän. valitsi nurmiviljelyä ajatellen. Takana on muhkeat 800-milliset ja 42tuumaiset.

– Multaan lietteen välittömästi rehunteon jälkeen, joten kunnollinen rengastus on pakko olla. Etenkin tänä kesänä on Nurmeksessa satanut paljon ja pellot ovat pehmeitä. Levikepyörät olisivat liian leveät, niiden kanssa on hankalaa tiellä.

Leveistä renkaista huolimatta iso traktori kääntyy todella ketterästi. Etupyörien kääntökulmaa on saatu kasvatettua tekemällä eturunkoon kavennus. Ohjauksen välitystä voidaan muuttaa peltokäytössä nopeammaksi, jolloin ratin pyörittäminen vähenee ja traktori tuntuu vielä ketterämmältä. Maantielle siirryttäessä ohjaus palau-

RENGASTUKSEN JOUNI

tuu automaattisesti normaaliasetukselle.

Jouni kehuu erityisesti ohjaamoa.

– Sieltä näkee ulos joka suuntaan erittäin hyvin. Siitäkö johtunee, että täällä traktorin koko unohtuu.

– Kaikki hallintalaitteet ovat todella hyvin käsillä ja käyttö on helppoa. Aluksi näytti, että namikoita on vaikka kuinka, mutta perusasiat oppi todella nopeasti.

-vaihteisto toimii kuin ajatus. Moottorin teho siirtyy pyörien kautta pehmeästi vetovoimaksi. Tämän huomasi kostealla nurmipellolla: Pyörät eivät riko nurmen pintaa liikkeelle lähdettäessä, vaikka perässä on täysi kuorma.

Dyna VT -vaihteiston ansiosta moottori käy aina edullisimmalla hyötysuhteella, voimaa ja energiaa ei häviä voimansiirtoon. Traktori kiipesi rinnettä ylös kierrosten laskematta ja lähes täysi noukivaunukuorma

PORTAATON DYNA VT

MASSEY FERGUSONIN TEHTAALLA RANSKAN BEAUVAISISSA PUTKAHTAA UUSI TRAKTORI ULOS NOIN JOKA VIIDES MINUUTTI.

perässä. Uuden tekniikan ansiosta voimansiirto ja moottori toimivat hyvin yhteen.

Jounin mukaan mainosmiesten hehkuttama taloudellisuus pitää paikkansa. Polttoainesäiliö vetää 690 litraa. Tankkauksen jälkeen rehua oli tehty jo 30 ha ja säiliössä oli vielä mittarin mukaan reilu neljännes jäljellä.

Allekirjoittanut istui kyydissä muutaman rehukuorman aikana, eikä kyytiläisenä olo ollut lainkaan epämiellyttävää. En yhtään ihmettele, että 8600-sarja on voittanut useita kansainvälisiä palkintoja. Kokonaisuutena koneen ominaisuudet ovat ykkösluokkaa. Ohjaamojousitus toimii todella hienosti. Moottorin ääntäkään ei juuri kuule.

Erityisesti huomio kiinnittyi traktorin kääntymiseen: Se todella kääntyy. Ohjaamosta myös näkee selkeästi traktorin ääripäät, joten sillä on helppo ajaa ahtaissakin paikoissa. Näkyvyys on todella hyvä myös taakse. Esimerkiksi noukinvaunun noukkimelle on esteetön näkyvyys.

Käytön kannalta kaikki oleellinen on käsien ulottuvilla. Oikealla kädellä hallitaan vaihteiston ja hydrauliikan käyttölaitteita sekä voimanulosoton sähköisiä kytkimiä. Vasemmalla kädellä käytetään suunnanvaihtajaa.

Jouni totesikin ympärilleen katsellessaan, ettei tähän ole vielä mitään kaivannut. t e k s t i j a k u vat s e p p o nykäne n

Massey Ferguson 8670 Moottori Sisu Power

8.4CTA

6-sylinterinen, turboahdettu ja välijäähdytetty

Teho ISO¹ (2200 rpm) Teho ISO² (2000 rpm) Maksimivääntö ISO Paino Pituus Korkeus Akseliväli Kääntöympyrän halkaisija

290 hv 320 hv 1400 Nm 10 300 kg 5,67 m 3,38 m 3,10 m 7,4 m

– ilman jarruja

8,4 m

Hinta perusvarustein (alv 0%) 173 700 €

6 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

VARAOSAT • HUOLTOYRITTÄJÄT • HUOLTOPALVELUT

HUOLTO

Lars Hagqvist kouluttaa traktori- ja puimurihuoltoyrittäjiä Ahvenanmaalta Nuorgamiin.

Työssä tarvitaan yhä enemmän tietotekniikkaa.

HUOLTAJIEN HUOLTAJA 1

1) Lars Hagqvistin

päätoimipaikkana on Seinäjoki ja toiminta-alueena koko Suomi.

2) Hagqvist ja Kuuva käyvät läpi Dyna-VT-vaihteiston säätöjä.

ne ajat kun voitiin sanoa: ”Mitä pienempi vika sitä suurempi leka.” Nykyään sanonta on varmaan väännettävä muotoon: ”Mitä pienempi vika sitä tehokkaampi läppäri”.

Nykyaikaisten maatalouskoneiden huolto ja säätäminen vaativat huoltoyrittäjiltä melkoista paneutumista myös koneiden ohjelmistoihin. Yrittäjät joutuvat kouluttautumaan tiiviimmin. Tämäntyyppinen oheistoiminta ei juuri asiakkaalle näy. – Muuten kuin nopeana koneiden kuntoutumisena.

Konekesko pitää huolta omista sopimushuoltajistaan jatkuvalla koulutuksella. Lars Hagqvist on yksi viidestä henkilöstä Konekeskon maatalouskoneiden teknisessä neuvonnassa. Hänen vastuualueenaan ovat MF-traktorit ja suurimmat Claas-puimurit.

Uusien huoltoyrittäjien sisään ajaminen on tärkeää. HenkilöKAUKANA OVAT

kohtainen käynti muun koulutuksen lisäksi antaa tukea aloittajalle. Lars on itsekin entinen huoltoyrittäjä.

– On paljon helpompi asettua yrittäjän asemaan, kun on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Puhutaan samaa kieltä, kertoo Hagqvist.

TIETOTEKNIIKKA ON tullut entistä vahvemmin mukaan traktoreiden toimintojen ohjaukseen.

– Ohjelmistokouluttaminen on muodostunut tärkeäksi osa-alueeksi huoltotyössä. Laittamalla pistoke kiinni traktoriin nähdään useimmiten tietokoneen ruudulta missä on vika.

Tietokonetta tarvitaan myös ohjelmistojen päivittämiseen.

Valmistajalta on saattanut tulla uusi ohjelmaversio hydrauliikan tai vaihteiston ohjaukseen, ja huollossa se pystytään päivittämään koneeseen.

– Uusissa Massey Ferguson -

traktoreissa voi olla jopa yhdeksän eri tietokoneeksi laskettavaa ohjainlaitetta ohjaamon katteiden alla ja mittaristossa. Uudet mittaristotkin ovat itse asiassa tietokoneita.

Lars pitää ammattitaitoaan yllä tekemällä huoltokeikkoja silloin tällöin.

– Käytännön työssä oppii kaikkein parhaiten. Mitä hankalampi vika sitä haastavampi. Uusien traktorimallien tullessa joutuu asioihin paneutumaan enemmän. Esimerkkinä voi mainita MF8600-sarjan isompien koneiden Adblueurearuiskutusjärjestelmän, joka pienentää päästöjä.

Huoltoyrittäjien luona hän vierailee pienikokoisella pakettiautolla, jossa kulkevat mukana perushuoltotarvikkeet ja tärkeimmät elektroniikkakomponentit. t e k s t i j a k u va s e p p o nykäne n

Parasta oppia huoltoyrittäjälle JUTUTIN LARS HAGQVISTIA

Mikkelissä Forest Huollon tiloissa. Yritys aloitti MF-huoltajana vuoden vaihteen tienoilla. Lars tuli pitämään aloituskoulutusta Jukka Kuuvalle, joka vastaa MF- ja Claas-huollosta. Yrityksellä on ennestään metsäkonehuolto ja toinen traktorimerkki.

Osa asioista oli jo tuttua Jukalle. Uutta oli Dyna-VT-vaihteisto.

Esimerkkikoneena oli paikallisen yrittäjän MF 7495 Dyna-VT, jonka ohjelmistot ja toiminnot käytiin läpi.Samalla Lars esitteli uuden Agco EDT -testerin, joka tulee käyttöön kaikkiin koneisiin vaiheittain.

Testeri on tavallisen sylimikron kokoinen. Sillä voi käydä läpi traktorin tietokoneet ja selvittää viat, sekä tarvittaessa ohjelmoida uudestaan. Se on helppo ottaa mukaan maastoon. Hankalampi vika voidaan jopa imuroida koneesta ja lähettää tehtaalle netin kautta analysoitavaksi. Kuuva pitää kouluttajan paikanpäällä käymistä erinomaisena asiana.

– Henkilökohtainen koulutus työpaikalla on parasta. Kahden kesken tulee helpommin kysyttyä ”tyhmiä kysymyksiä”. Myös kouluttajan ulosanti on tärkeää, näkee selvästi, että käytännön kokemusta on.

2

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 7

AJANKOHTAISTA NYT

TUHTI KULJETTAA VILJAN KULJETUKSEEN kotimainen Tuhti-kippiperävaunu viljalaidoilla.

Tuhti WS -vaunuissa on hyvin kantava putkipalkkirunko ja teliakselisten

vaunujen kantavuudet ovat 8–17 tonnia. Lisäkorokelaidoilla saavutetaan mallista riippuen noin 12–23 kuution tilavuus. Kiinteälaitainen maan-

siirtovaunu erillisellä viljakasetilla sopii myös maansiirtoon ja muuhun urakointiin.

TUCANOSTA HYBRID-MALLIT CLAAS ESITTELEE nykyisen Tucanosarjan yläpuolelle uudet Tucano 470/480 Hybrid -mallit. Niissäkin on APS-esipuintikelajärjestelmä, joka on 8 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

yhdistetty kohlimet korvaavaan roottorilaitteistoon kuten suurimmissa Lexion-malleissa. Tucano Hybrid 470 -mallin moottoriteho on 326 hv

ja 480-mallin peräti 365 hv. Puintiteholtaan uudet mallit vastaavat Lexion 540/560 -malleja.

JUOLAVEHNÄ KURIIN NYT!

STEENO-MULTAIMET SUOMEEN K-MAATALOUS-KETJU ON ottanut myyntiinsä belgialaiset Steeno-multaimet.

MGS-mallissa on huomattavan suuret, halkaisijaltaan 46,5 cm kiekkovantaat.

Vantaan takana kulkee kumisuutin, joka ohjaa lietteen maan sisään.

Olennaisena osana vantaan rungossa on tukeva kultivaattorin piikki, joihin kiekkovantaat on kiinnitetty pareittain.

Multaimissa käytetään saksalaista Vogelsang-vaakajakolaitetta ja työleveydet ovat 3–7 m.

Satavuotias Steeno on edelleen saman suvun hallussa. He aloittivat valmistamalla kyntöauroja, joita tehdään edelleen. Muutkin tuotteet liittyvät maanmuokkaukseen. Yrityksellä on kolme tehdasta Belgiassa.

Multaimia Steeno on valmistanut yli 10 vuotta.

SADONKORJUUN MYÖTÄ on aika hoitaa myös juolavehnäongelma. Torju juolavehnä ja muut heinämäiset rikkakasvit glyfosaatilla, joko puinnin yhteydessä tai puinnin jälkeisellä sänkikäsittelyllä, tai rehuviljasta noin viikko ennen puintia. Oleellista on, että ruiskutushetkellä juolavehnä on hyvässä kasvussa ja torjunta-aine tavoittaa vihreät lehdet.

Glyfosaatti imeytyy heikommin kuivissa ja kuumissa oloissa, tai jos sataa voimakkaasti juuri ruiskutuksen jälkeen. Paras hetki ruiskuttaa on aamuvarhain, jolloin lehtien ilmaraot ovat auki ja vahakerros ohuimmillaan.

Yli 70 %:n ilmankosteus parantaa imeytymistä.

Parhaat torjunta-aineet ovat raemainen Roundup Max tai nestemäinen Envision. Jos olet ruiskuttanut kasvukaudella Monitorilla, kitukasvuisen juolavehnän torjuntaan riittää jopa vain 50 % glyfosaatin normaalista käyttömäärästä.

PERUNA- JA PUUTARHALANNOITTEIDEN TILAUSJAKSOT PERUNA- JA PUUTARHALANNOITTEIDEN sekä YaraMila

AIV NOVA PÄRJÄSI MAATILATESTAUKSESSA KEMIRAN UUTUUSTUOTE AIV NOVA

täytti säilöntäaineiden tehokkuutta koskevat laatuvaatimukset MTT:n vapaaehtoisessa maatilatestauksessa viime vuonna. Edellytyksenä on, että rehunäytteistä vähintään 90 prosentin täytyy olla hyviä tai vähintään tyydyttäviä. Nova täytti nämä vaatimukset kaikkissa näytteissä. Kaikki sillä säilötyt esikuivatut rehut olivat hyvässä ja tyydyttävässä luokassa.

Tätä tukevat myös käyttäjiltä saanut saadut kokemukset. Rehut ovat säilyneet hyvin ja ovat olleet erinomaisen maittavia. Nova sisältää lehmille tärkeää Natriumia, joka lisää rehun maittavuutta ja siten syöntiä. Säilöntäaine on hellävarainen käyttäjälle, se ei polta ihoa eikä siinä ole voimakasta hapon hajua. Se kohtelee hellästi myös koneita.

Juurikkaan Y:n saatavuus on jaettu kolmeen jaksoon, kuten viime vuonnakin. Tälle vuodelle tilausjaksojen ajankohdat aikaistuvat hieman. Ensimmäinen tilausjakso on 1.9.-30.10., toinen 1.12.-30.1.

Kolmas tilausjakso alkaa helmikuun alussa, jolloin peruna- ja puutarhalannoitteita myydään varastotilanteen mukaan. Hinnat määräytyvät tilaushetken mukaan. Hintaporrasta ei ole tänä vuonna, kuten ei peltolannoitteissakaan.

TOOLER KOEKÄYTÖSSÄ Kaikkien viljojen rikkakasvien torjuntaan tarkoitettu BASFin Tooler tulee myyntiin ensi vuonna.

Tällä kasvukaudella sitä annettiin koekäyttöön lähes 200 viljanviljelyn ammattilaiselle eri puolilla. He täyttivät kokemuksistaan kyselylomakkeen. Osallistuneiden määrä oli suuri ja jakauma eri puolille maata oli kattava, joten tulokset antavat varsin luotettavan kuvan Toolerin toiminnasta kesän olosuhteissa.

Tähän menessä analysoidut tulokset osoittavat kiistatta sen, että viljelijöillä on pääsääntöisesti ollut positiivisia kokemuksia uudesta valmisteesta. Se on tehonnut keskeisiin viljapellon rikkakasveihin normaaliannoksella, 50 g/ha + kiinnite.

Myös mataran torjunta on onnistunut. Myöskään käyttö monenlaisissa seoksissa ei ole osoittautunut ongelmaksi. Toolerin hellävaraisuus viljalle tuli vastauksissa hyvin esille.

Useissa kommenteissa aine sai kiitosta myös helppokäyttöisyydestään.

UUSI LAJITTELIJA SIEMENKESKUKSEEN Siemenkeskus investoi keväällä uuteen Cimbria 116 -viljanlajittelijaan.

Tehokas laitteisto pystyy käsittelemään esimerkiksi 5-6 tonnia ohraa tunnissa, kun vanhalla, 31-vuotiaalla lajittelijalla meni noin 4–5 tonnia, kertoo Jouko Pakarinen.

– Lajikkeiden määrä on noussut viime vuosina ja mukana on kantasiemeneriä, mikä aina laskee lajittelukapasiteettia. Nyt lajittelukapasiteetti vastaa varastointikapasiteettiamme.

KARSINAKOOT VANHOILLEKIN TALLEILLE VANHOJENKIN tallirakennusten tulee täyttää nykyiset määräykset hevosten pidosta vuoteen 2014 mennessä.

Eläinsuojan sisäkorkeuden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna 1,5:llä, vähintään 2,2 m. Hevosen yksittäiskarsinassa on oltava tilaa oheisen taulukon mukaisesti. Kysy K-maataloudesta tarjousta karsinoista tai koko tallista.

Säkäkorkeus metriä m² Enint. 1,08 1,08 – 1,3 1,3 – 1,4 1,4 – 1,48 1,48 – 1,6 Yli 1,6 9

Karsina 4 5 6 7 8

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 9

DISCMASTER 4000 va Multi 4000 aster DiscM

SYYSKAMPANJA

,- Suoran kaupan nettohintaan!

0 5 5 .

25 (sis a.lkv.u)lut +toim

MULTIVA DISCMASTER 4000 t Avara ja tukkeutumaton rakenne t Tehokas multaus: Aggressiivinen lautasien muokkauskulma maa sekoittuu tehokkaasti kaikilla tyÜsyvyyksillä ja laajalla nopeusalueella t PyÜrien sijoitus ja kolmeen osaan jaetun levyjyrän rakenne aikaansaavat muokaimen tasaisen liikkeen ja tyÜjäljen

Tarjoushinta voimassa syyskuun loppuun!

Ainutlaatuisella DSD-tekniikalla.

e-Va Nyt Hvarustus

s Hinau

HE-VA DISC ROLLER

Ainutlaatuisella DSD-tekniikalla. t Lautasen kulma muuttuu tyÜskentelysyvyyttä muutettaessa. Matalaan muokattaessa tasainen kylvÜpohja ja syvään muokattaessa hyvä kasvijätteiden sekoitus t TyÜsyvyyden säätäminen tapahtuu muuttamalla hydraulisesti lautasvarren asentoa t Vallintasaaja vakiona - tasainen muokkaustulos t SähkÜinen tyÜsyvyydenrajoitin, tyÜsyv. säätÜpyÜrät lisävarusteena t -BVUBTFO IBML NN t 5ZÚMFWFZEFU o N

0,-

Suoran kaupan nettohintaan!

Rajoitettu erä 3m, 3,5m ja 4m lautasmuokkaimia nopeimmille päättäjille! He-Va hinausvarustus kaupanpäälle 3-4 m He-Va DiscRollerin ostajalle.

He-Va DiscRoller 3 m

13.300,He-Va DiscRoller 3,5 m 15.200,-

He-Va DiscRoller 4 m

17.274,-

He-Va Hinausvarustus

0,-

(sis alv.) +toim.kulut

K-MAATALOUS

AJANKOHTAISTA NYT

UUTUUSMALLI MF6455 SUOMEEN MASSEY FERGUSON F6455 on uutuusmalli Suomessa. Siinä yhdistyvät tehokkuus, ajomukavuus ja markkinoiden paras näkyvyys etukuormaajalle. Perkinsin Tier3 neliventtiili- ja Common Rail -tekniikalla varustetun

VALOA SYKSYYN K-MAATALOUS TARJOAA valo-

tehoa syksyn pimeyteen. Vaihtoehtoja ovat: Led-työvalo, Xenon-työvalo tai muutossarja H3-työvalosta Xenon-valaisimeksi. Led-työvalossa (kuvassa) on 9 kpl yhden watin Osram-ledejä ja sen virrankulutus on pieni. Suositushinta 139 €.

Xenon-valot ovat kaksi kertaa tehokkaampia kuin H3-polttimot. Niiden käyttöikä on jopa 3000 tuntia, eivätkä ne ole arkoja tärinälle. Xenon-työvalo DB-HID 338 sopii pienen kokonsa vuoksi traktoreihin, syskuun kampanjahinta 99 €. XT 4600 -työvalo sopii esimerkiksi puimureihin ja maansiirtokoneisiin, 129 €. Myös nykyiset työvalot voi muuttaa Xenon-valoiksi, jos niissä on lasinen heijastinpinta.

Xenon-muutossarja kahdelle työvalolle syyskuun kampanjahintaan 90 €.

moottorin maksimiteho on 125 hv.

Dyna-6-vaihteisto on mukava ja siinä on erinomainen hyötysuhde.

Vaihteistossa on 6 powershift-vaihdetta, yhteensä vaihteita on 24/24.

Lisävarusteita on saatavilla katta-

vasti: säädettävä ohjaamon jousitus Dual Stage, Quadlink-etujousitus, Datatronic 3 -terminaali, jne. MF6455 on erittäin ketterä ja mukava traktori monipuoliseen käyttöön.

LANGATON TÄHYSTYSKAMERA

KIRVES KAUPAN PÄÄLLE

KÄTEVÄ apuväline korjaus- ja huoltotöihin. Sopii vaurioiden ja kadonneiden esineiden etsintään. Ladattava ja irrotettava 2,4 tuuman TFT-LCD-näyttö.

Kantomatka noin 20 metriä, voi kytkeä tv:n näyttöön. IP67, led-valot, 1,5 m:n pimeän katselualue.

1m:n taipuisa kaapeli, magneetti, peili ja koukku.

185 €, sis. alv. 22 %.

MINKÄ TAHANSA MOBIL-TYNNYRIN

tai kahden 20 litran Mobil Delvac 1 -kannun ostaja saa kaupan päälle Fiskars 1500 Pro -halkaisukirveen, arvo 50 €.

K-maatalouksissa 31.10.2009 saakka.

RUOKINTAAN KONEKESKON MAATALOUSKONEHUOLTO

RUOKINTAKEHÄSSÄ on kolme nostolenkkiä, halkaisija on 160 cm ja korkeus 59 cm, suositushinta 245 €.

konekesko.huolto@kesko.fi Puh. 010 532 0246

VARAOSAPÄIVYSTYS SYYSKUUSSA Ark. klo 17−21, la–su klo 9−21.

Puh. 010 532 0123 4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 11

YRITYSTERVEISIÄ

LÄMMÖLLÄ, SAARIJÄRVELTÄ Ariterm

VUONNA 1974 PERUSTETTU Ariterm valmistaa lämmityskattiloita ja niihin liittyviä laitteita kolmessa toimipisteessä Saarijärvellä. Yritys kuuluu Ariterm Group Ab -konserniin. Tuoterepertuaari alkaa pienestä pellettitakasta ja päättyy 3 MW:n kattilaan, joka sopii esim. aluelämpölaitokseen. Bioenergialaitteiden osuus tuotannosta on jo lähes 90 %, vaikka tuotteisiin kuuluu edelleen mm. pieniä öljykattiloita. Vientiin menee tuotannosta vajaat 30 %. Yrityksessä työskentelee 140 henkilöä ja sen liikevaihto on 16 miljoonaa euroa.

Yritysterveiset tuo toimitusjohtaja Kari Väliaho:

PÄÄTUOTTEET ”Maailman paras kattila” Ariterm 35+ ja toimitusjohtaja Kari Väliaho.

Menekkituotteitamme maatalouteen ovat 300-sarjan kattilat 340:stä 380:een, sekä 3120 ja 3150. Useimmiten niihin liitetään hakepoltin, joko HakeJet tai MultiJet. Laitteistoon kuuluvat myös purkainpohja, syöttölaitteet ruuveineen sekä turvavarusteet. Olemme miettineet turvalaitteet erittäin tarkoin: kaksiputkisyöttöjärjestelmä tai palokatko siirtoruuvissa. Aktiivisena turvalaitteena hakkeella toimii ensi vaiheessa automaattinen kostutusjärjestelmä ja varmistuksena pudotussäiliön vesilukko.

SUUNNITTELU Lähtökohtanamme ovat korkea laatu, asiakkaiden tarpeet, toimintavarmuus ja turvallisuus.

Räätälöimme laitteistoja, ja esimerkiksi konttilämmitysjärjestelmiä (max 1000 kW) valmistamme ainoastaan tilausten perusteella. Pyrimme valitsemaan markkinoiden parhaat kom-

12 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

ponentit ja testaamme tuotteet omassa tuotekehityslaboratoriossa.

UUTUUSTUOTTEET Alapalokattila A35+ on legendaarisen, kymmeniä vuosia markkinoilla olleen 35:n modernisoitu seuraaja. A35+:ssa on parempi hyötysuhde ja ergonomia.

Siinä voi käyttää klapeja tai haketta, tai sen voi yhdistää pelletti- tai öljypolttimeen. A25+ on käänteispalokattila, johon saa pelletti- tai öljypolttimen. Muuta uutta ovat esimerkiksi MultiJet kontissa ja modulirakenteinen purkainpohja. MultiJet-biopoltin sopii useille eri polttoaineille, mm. erilaiset hakkeet ja peltopolttoaineet, puu- ja turvepelletti sekä palaturve. Tehot ulottuvat 40:stä 300 kilowattiin.

TULEVAISUUS Metsäpohjaisessa energiassa on hyvin pienet hiilidioksidipäästöt. Öljyllä ne ovat 7-kertaiset, sähköllä 5-kertaiset ja eri lämpöpumpuillakin 2-kertaiset. Energiapolitiikan pitäisi siirtyä sanoista tekoihin, esimerkiksi keventämällä bioenergian arvonlisäverotusta. Valtio voisi edes päättää lämmittää omat kiinteistönsä bioenergialla. Bioenergia työllistää paljon, sekä koko arvoketjussa metsästä lämmöksi että sitä palvelevassa teollisuudessa. Mutta yritykset ovat pieniä ja kenttä hajallaan, meitä ei oteta vakavasti. Tänä vuonna on suurissa biojärjestelmissä ollut kohtuullisen hyvä kysyntä, sekä kotimaahan että vientiin. t e k s t i j a k u vat a nne p entti lä

Kanadassa heikoin kaurasato sitten vuoden 2002–03.

Chigaco kaurafutuuri joulukuu -09, 31.8. 108 €/t

Heikko dollari haittaa kauran vientiä Euroopasta USA:aan.

VILJAMARKKINOILLA TARJONTAA – jatkossa tasapainottuu Suomen viljasadon arvioidaan nousevan 4,4 miljardiin kiloon. Viljataseeseen ennakoidaan 900 miljoonan kilon ylijäämää.

14 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

Kotimaisen vehnän ylijäämäksi arvioidaan noin 200 milj. kg.

Venäläisillä mallastamoilla on täydet varastot.

Vehnällä laatuongelmia Saksassa ja Puolassa.

Matif myllyvehnäfutuuri marraskuu -09, 31.8. 127 €/t Mustanmeren alueelta voimakasta ohratarjontaa.

Mallasohraa ostaa eniten Aasia.

Australian mallasohraylijäämäksi arvioidaan 1,7 mrd kg.

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 15

TIEN tarve tulee olemaan keskimääräistä suurempi tällä satokaudella. Euroopan alueen korkeat lähtövarastot ja sadonkorjuun ajan runsas tarjonta pitävät markkinahintoja laskevina. Kotimaassa teollisuuden lähtövarastot ovat ennätyskorkeat, joten viennin, tilakaupan ja intervention merkitys korostuu.

KAURAN TARJONTA VILKASTA Kotimaan kaurasadon arvioidaan olevan viime vuoden tasoa, noin 1,2 miljardia kiloa, josta vientimarkkinoille myydään noin 350 miljoonaa kiloa. Kauran kysyntä Keski-Euroopassa on viime vuosien tasolla. Tarjonta syksyn markkinoille on ollut vilkasta ja hintataso on laskenut muiden viljojen hintojen laskun myötä.

USA:n markkinoiden kannalta tärkeän Kanadan kaurasadon arvioidaan laskevan 2,967 miljardiin kiloon. Laskua on 31 % viime vuoden 4,273 miljardista kilosta. Kanadan kokonaissatoar-

$/tonni

VIENTI- JA INTERVENTIOMYYN-

380 360 640 320 300 280 260 240 220 220 200 180 160 140 120 100 2008

KUVITUS2009 TULOSSA Syyskuu 09

Joulukuu 09

25.8.

Maaliskuu 09

Viljayhteistyöryhmän julkaisema Kauran futuurinoteerausten kehitys Chicagon pörssissä 2008–2009 -grafiikka näyttää syyskuun -09, joulukuun -09 ja maaliskuun -10 kaurafutuurien kehityksen.

400 350 300 250 200 150 100 50 0 Cntrcts 100 000 0

00

01

02

03

04

05

06

07

08

09

Matif-pörssin Vehnä 24.8.2009 kuukausittain -käyrä näyttää hyvin myllyvehnän tilanteen kehityksen pidemmällä aikajaksolla.

Tavallaan on palattu entiselle hintatasolle – vuosi 2007 oli poikkeava.

Alarivissä vuodet ja oikealla hinta euroissa.

K-MAATALOUS

K-maatalous on ammattitaitoinen ja luotettava kumppani viljakaupassa!

VALMIINA VILJAKAUPPAAN! Toimita et onäytte ennakk n tie heti puin ! jälkeen

Etsimme viljaerällesi parhaan kohteen ja hinnan. Analysoimme sopimusviljat veloituksetta.

Ota yhteys K-maatalouteen ja pysy ajantasalla viljakauppatilanteesta.

K-MAATALOUS

viota on laskettu heinäkuun jälkeen 3 %. Kanadan viiden viimeisen sadon keskiarvo on ollut 3,987 miljardia kiloa. Syksyn sadon arvioidaan olevan heikoin vuoden 2002/03 jälkeen.

Pohjois-Amerikan kauramarkkinaa painavat toistaiseksi ennätyssuuret varastot. Varastojen suuruudeksi arvioidaan 1,35 miljardia kiloa. Myös heikko dollari on toistaiseksi ollut esteenä skandinaavisen kauran viennille USA:n markkinoille.

OHRAN KYSYNTÄ LASKENUT SUOMESSA Kotimaan ohrasadon arvioidaan olevan noin 2,1 mrd kg. Ohran kotimainen kysyntä on laskenut erityisesti tärkkelys- ja mallasteollisuuden pienentyneen kysynnän johdosta. Ohran hintaa syksyn satoruuhkassa laskee voimakas Mustanmeren alueen ohran tarjonta maailmanmarkkinoille. Kotimaan ohratase on 400 miljoonaa kiloa ylijäämäinen, joten interventiomyynneillä sekä vientikysynnällä on kes-

keinen merkitys markkinoiden toiminnan varmistamisessa.

Kotimaan mallasohra-ala laski hieman viime vuodesta. Kotimaisten mallastamoiden mallasohran tarve laskee lähinnä Venäjän markkinoiden kysynnän pienenemisestä ja korkeista lähtövarastoista.

EU:n mallasohran tuotannon arvioidaan olevan 13,7 miljardia kiloa. Sadon laadun on arvioitu olevan hyvä. EU markkinoiden kysyntä on 10,7 miljardia kiloa.

EU:n kokonaisvienniksi arvioidaan 5 miljardia kiloa. Euroopan markkinoiden alueella ylijäämää arvioidaan olevan Skandinavian alueella 1,1 mrd kg, Ranskassa 3,5 mrd kg ja UK:ssa 0,9 mrd kg.

Mallasohran alijäämä alueet ovat Saksassa –0,55 mrd kg, Alankomaissa –1,1 ja Etelä-Euroopassa –0,2 mrd kg.

Markkinoiden ylitarjontatilanne näkyy myös mallasohran hinnassa syksyllä. Itämeren alueen kaupassa mallasohran hinta on satoruuhkassa ollut 15-20 % rehuohran hintaa korkeammal-

EU:n ohravienniksi arvioidaan 5 mrd kg.

Suorakylväjille ja minimimuokkaukseen.

POTILA OLKIÄES

Suorakylväjille ja minimimuokkaukseen - oljet ja ruumenet tasaiseksi kerrokseksi maan pintaan t &EJTUÊÊ UBTBJTFNQBB PSBTUVNJTUB t FEJTUÊÊ PMLJNBTTBO IBKPBNJTUB t QFMUP LVJWBB KB MÊNQFOFF UBTBJTFNNJO KB OPQFBNNJO t N KB N IJOBUUBWBU NBMMJU t "WBSB SBLFOOF KB UBSLLB UZÚTZWZZEFO TÊÊUÚ

K-MAATALOUS

LAATUVEHNÄ VIELÄ ARVOITUS Vehnän maailmantuotannon arvioidaan USDA:n arvion mukaan laskevan viime vuodesta viisi prosenttia, noin 657 mrd kiloon.

Samaan aikaan kysyntä kasvaa prosentilla, 642 mrd kiloon.

Maailman vehnävarastot ovat kasvaneet merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Satovuoden 2007 loppuvarastot olivat 120 mrd kg. Satovuoden 2009 loppuvarastojen arvioidaan nousevan 180 mrd kiloon. Samanaikaisesti vehnävarastojen ajallinen riittävyys maailman kysyn-

520,0 500,0 480,0 460,0 440,0 420,0 400,0 380,0 360,0 340,0 320,0 300,0 280,0 260,0 240,0 215,4 200,0

06/08 07/08 08/08 09/08 10/08 11/08 01/09 02/09 03/09 04/09 05/09 06/09 07/09 08/09

Daily

Chicacon pÜrssin kaurafutuurit 2008-2009 näyttää kauran hinnan laskun huipputasolta. Hinnat ovat dollarisentteinä /bushel, joten eurohinnat riippuvat myÜs valuuttakurssimuutoksista. Nyt ollaan noin 100 ₏:n tasolla /tonni.

80 60 40 Milj. tonnia

la. Interventiohinta tulee ainakin alueellisesti muodostamaan mallasohramarkkinoiden pohjahinnan EU:ssa.

Mallasohran maailmanmarkkinoilla EU:n lisäksi suurena viejänä tällä satokaudella on Australia. Australian ylijäämän arvioidaan olevan 1,7 mrd kg. Aasia tulee olemaan suurin tuoja.

Tuonnin määräksi arvioidaan 2,4 mrd kg.

20 0 -20 -40 -60 -80 2004

2005

2006

2007

2008

2009

Tuotannon ja kulutuksen suhde maailmassa kertoo syyn sekä viljan hintapiikkiin että hintojen laskuun. Kulutuksen ja tuotannon voimakkaat vaihtelut ovat olleet yleisiä.

AINA ASKELEEN EDELLĂ„

t 12 perusmallia, tilavuudet 138,8 - 825,6 m3 t Laajat muuntelumahdollisuudet ja viljan varastointitarpeen mukaan t 5BTBNBB KB SJOOFNBMMJU t 5ĂŠZEFMMJOFO UPJNJUVT LBUUPJOFFO KB VVOJhuoneineen tai osatoimituksina sovitulla tavalla t 4FJLLBQFSĂŠJTFU PIKFFU KB SBLFOOVTQJJSVTUVLTFU TJTĂŠMUZWĂŠU IJOUBBO

PYĂ–REĂ„T ARSKA -TERĂ„SPELTISIILOT VARASTOINTIIN "STLB UFSĂŠTQFMUJTJJMP UPJNJUFUBBO WBMNJJOB QZTUZUZTQBLFUUJOB .VLBOB TFVSBB LBJLLJ UBSQFFMMJOFO QVMUFJTUB KB NVUUFSFJTUB BMLBFO BJOB UJJWJTUZTNBTTBBO TBBLLB t )BMLBJTJKBU N N UBJ N t UJMBWVVEFU N N3

K-MAATALOUS

tään on kasvanut 71 päivästä 101 päivään.

EU:n vehnäsato laskee viime vuodesta 10 miljardia kiloa 130 miljardiin kiloon. Lähtövarastot kasvavat 11 miljardista 17 miljardiin kiloon. Sadonkorjuunajan tarjontapaine on laskenut erityisesti heikompilaatuisen myllyvehnän ja rehuvehnän hintoja.

Saksan ja Puolan laatuongelmista johtuen hintaero matalaja korkeavalkuaisen vehnän välillä on ollut kasvussa. Peruslaatuisen (valkuainen 12,5 %) ja 14prosenttisen vehnän hintaero on ollut noin 20 euroa. Myös maailmanlaajuisesti laatuvehnän tarjonnan säilyminen koko satokauden ajan on arvoitus.

Kotimaan vehnätuotannon arvioidaan kasvavan viime vuodesta 10 %, noin 850 miljoonaan kiloon. Kotimaan vehnän ylijäämäksi arvioidaan noin 200 miljoonaa kiloa.

PITKÄSSÄ JUOKSUSSA TASOITTUU Pidemmällä aikavälillä maailman viljamarkkinatilanne on suhteellisen tasapainoinen. Korkeat lähtövarastot ja sadonkorjuuajan tarjontaruuhka pitävät alkusyksyn hintatasoa interventiohintojen alapuolella.

Satokauden edetessä markkinoihin vaikuttavat mm. kasvukauden kehittyminen muilla mantereilla (esim. El Ninon vaikutus), yleinen talouden kehittyminen, sijoitusrahastojen liikkeet sekä viljelijöiden päätökset tehtäessä syksyn 2009 ja kevään 2010 kylvöistä.

Kotimaassa satoruuhkan viljan vastaanottokyky on rajallinen ja myyntejä kannattaa jaksottaa satovuoden ympäri mahdollisuuksien mukaan. Vienti ja interventiovarastojen vastaanottokyky ovat avainasemassa markkinoiden toimivuuden kannalta.

Maailman vehnävarastot ovat kasvaneet.

te ks ti tan e li r y ts ä , kuvitus ch ri s te r nuu t i ne n

Kone-Agria 21.-24.10.2009 klo 9-17 Jyväskylässä.

K-MAATALOUS

Tervetuloa K-maatalouden osastolle tekemään parhaat ennakkokaupat.

Ilmoittaudu HETI !

Kysy yhteiskuljetuksesta K-maataloudesta!

K-MAATALOUS

Uusista lajikkeista esittelemme monitahoisen Tiril-ohran, aikaisen Ringsaker-kauran sekä viljelyvyöhykkeille 1-2 sopivan Kier-rukiin.

PARHAAT LAJIKKEET Viljelyyn ensi kaudelle ovat kaikki melko uusia.

Tosin Kier oli K-maatalouden rukiiden päälajike jo tämän syksyn kylvöissä. Tiril-ohran siementä oli jonkin verran myynnissä jo viime vuonna, mutta tämä on lajikkeen varsinainen markkinoilletulovuosi. Todennäköisesti siemen myydään loppuun jo ennakkokaudella syksyn aikana. Ringsakerkauran siementä tulee ensi kerran myyntiin tänä syksynä. Sitä on tarjolla rajoitetusti, joten kannattaa olla liikkeellä ajoissa.

KIER, TIRIL JA RINGSAKER

te ks ti j a kuvat a nne p e nt t i l ä

Kier-syysruis Satoisa, lyhyt, lujakortinen ja suurijyväinen syysruis vyöhykkeille 12. Kuuluu saman puolalaisen jalostajan tuoteperheeseen kuin Amilo.

Vapaasti pölyttyvä, ns. normaaliruis. Siinä on ollut vähemmän talvituhoja ja lumihometta kuin Amilossa. Jyväkoko ja valkuaispitoisuus ovat samaa luokkaa. Luja korsi vähentää tähkäidännän riskiä.

VILJELIJÄKOMMENTTI: Markku Simula, Vampula:

– Kieristä on meillä nyt kahden kesän kokemukset, ja se vaikuttaa Amiloa paremmalta, tai ainakin yhtä hyvältä. Viime vuonna satoa tuli siemenviljelystä 5800 kg ja tänä kesänä tullee 45005000 kg. Ehkä typpeä olisi voinut antaa enemmänkin, koska viime vuonna hernettä kasvaneelta hiesulohkolta näyttää tulevan paremmin kuin savimaalta. Laatu oli viime vuonnakin ihan hyvä, vaikka rajut sateet lakouttivat jonkin verran kasvustoja. Tänä vuonna sademäärä on ollut normaali ja sadetta on tullut rauhallisesti. Kier on noin

20 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

1,2-metristä ja pystyssä, sitä on erittäin helppo puida vanhemmallakin puimurilla. Tänä vuonna Kieriä oli 13 hehtaarilla ja ensi vuoden tavoite on 15 ha.

Viralliset lajikekokeet 2001-08 Sato, suhdel. E-Suomi (Elvi=100) 110 Talvituho-% 27,1 Kasvuaika 338 pv Lako-% 26,0 Pituus 118 cm Tjp 35,6 g Hlp 73,0 kg Sakoluku 149

ERITYISTÄ Kier on satoisuudeltaan ja talvenkestävyydeltään lajikeperheen paras.

Komea Kier-ruiskasvusto Hahkialassa 28.7.2009.

Tiril-ohra Monitahoinen, aikainen rehuohra, joka soveltuu viljelyyn koko viljanviljelyalueella. Sietää erinomaisesti happamuutta. Kookas jyvä, korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino. Lujakortinen. Kestää verkkolaikkua selvästi Arvea ja Voittoa paremmin ja rengaslaikkua samantasoisesti.

VILJELIJÄKOMMENTTI: Pia Punkki, Maaninka:

– Tiriliä oli siemenviljelyssä ensimmäistä kertaa kesällä 2008.

Vaikka kesä oli niin huono, satoa tuli silti neljä tonnia hehtaarilta ja sadon laatukin oli hyvä. Tältä kasvukaudelta odotan parempaa: satoa 4,5 tonnia hehtaarilta, ehkä jopa enemmän. Odotan myös laadun olevan parempi.

Tänä kesänä Maaningalla on ollut kovia ukkoskuuroja, jotka ovat lakouttaneet ohrakasvustoja, mutta meidän tilamme Tiril on pystyssä. Koska kyseessä on siemenviljelys, käytämme tietenkin korrenvahvisteet, rikka- ja tau-

tiaineet kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Olen Tiriliin erittäin tyytyväinen. Tilan pellot ovat pääasiassa hietaisia hiesuja.

ERITYISTÄ Viralliset lajikekokeet 2001-08 Sato, suhdeluku (Kunnari=100) Kasvuaika Lämpösumma Lako-% Pituus Tjp Hlp Valkuais-%

100 86 pv 827 17,9 75 cm 40,6 63,7 kg 13,2

Tiril on aikaiseksi lajikkeeksi erittäin satoisa kaikilla maalajeilla ja myös 4-vyöhykkeellä.

Tiril-ohraa Hauholla heinäkuun lopussa tänä vuonna.

Ringsaker-kaura Kasvuaikaluokassaan satoisin kaura, vain 2 % pienempi sato kuin Belindalla. Ringsaker on Belindaa 5 päivää aikaisempi ja se soveltuu viljelyyn vyöhykkeille 1-4. Kuoripitoisuus on alhainen ja ydinsato runsas. Osoittanut satoisuutensa ja viljelyvarmuutensa kaikkina vuosina (2006-2008), jolloin se on ollut virallisissa kokeissa.

VILJELIJÄKOMMENTTI: Eero Kaivola, Hauho:

– Aloitin Ringsakerin puinnin eilen (17.8.), ja arvioisin vajaan 2 ha puinnin jälkeen siemenviljelyksen satotasoksi vajaat 6 t/ha.

Sitä on nyt ensimmäisen kerran viljelyssä, ja se on pysynyt hyvin pystyssä myös lohkoilla, jotka eivät saaneet korrensäädettä. Näyttää reagoivan hyvin pieneenkin määrään korrensäädettä, 0,1 l/ha, mihin on saattanut myös vaikuttaa poutajaksokin.

Vaikuttaa terveeltä ja hirmuisen hyvältä lajikkeelta. Kiva päästä puimaan elokuun puolella.

23 hehtaarissa on hienoa hietaa, hietamaita, hiesusaveja ja mul-

tamaita; ja sekä syyskynnetyjä että pelkästään kevätmuokattuja lohkoja. Näyttää viihtyneen yhtä hyvin kaikenlaisilla mailla, myös poutineilla lohkoilla.

Viralliset lajikekokeet Sato, suhdeluku (Marika=107) Kasvuaika Lämpösumma Lako-% Pituus Tjp Hlp Valkuais-% Lehtilaikku

116 99 pv 949 30,6 91 cm 35,4 g 54,1 12,7 5%

ERITYISTÄ Ringsaker on erittäin viljelyvarma ja satoisa monenlaisissa olosuhteissa.

Ringsaker-kauraa Hauholla heinäkuun lopussa.

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 21

22 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

Siementuotantoon kannustaa ennen kaikkea parempi taloudellinen tulos. Hyvään satoon pyrkiminen kannattaa. Siemenlisä maksetaan myydyille tonneille.

HYVÄ SATO PALKITAAN Lisäkorvaus jopa 20 000 €

Magnifik –syysvehnää viljellään Alastarolla nyt toista vuotta.

Tähkät ovat elokuun alussa ”kuin pieniä käpyjä”, kuten eräs isännän tuttava niitä kutsui.

KUUDETTA VUOTTA Alastarolla kotitilaansa isännöivä Pekka Knuuti on laajentanut siemenviljelyä.

Tänä vuonna enää murto-osa tilan pelloista on siementuotannon ulkopuolella.

– Talous sen lopulta ratkaisee.

En tekisi tätä, jos tämä ei kannattaisi. Sääntöihin on tottunut hyvin, vaikka ne aluksi saattavat kuulostaa monimutkaisilta.

Pikaisesti laskettuna tilan 112 hehtaarin hyvillä sadoilla siementuotannon lisäkorvaus on parikymmentätuhatta euroa. Kuluja ovat vuosittain ostettava uusi siemen sekä puhdistuksiin kuluvat työtunnit.

Knuuti on ollut tyytyväinen KMaatalouden lajikkeisiin ja niiden saatavuuteen. Yhteistyö on sujunut hyvin. Siementavaran hinnoitteluun on voinut olla tyytyväinen yleisten hintavaihtelujen aikanakin ja sadon laatuun on oltu tyytyväisiä molemmin puolin.

– Toimitusajankohdasta päättää ostaja sen mukaan, mitä lajiketta he milloinkin kunnostavat.

Jos hinta nousee keväällä, voidaan syksyllä toimittaneille maksaa lisähintaa. Siemenlisä maksetaan raakatavaralle, ei pelkästään sertifioiduille tonneille.

Sertifioidun siemenen osuus vaihtelee yleensä 75–95 prosentin välillä, muu osa on pieniä jyviä tai rikkakasvien siemeniä.

Siemenlisä vaihtelee 21:stä 24 euroon tonnilta riippuen lajikkeesta. Myös laatukorjaukset huomi-

oidaan. Ellei lajikkeelle makseta kansallista siementuotantotukea, ostaja maksaa sille lisähintaa.

– Vehnässä on merkittävä etu, että valkuainen voi jäädä alle myllyvehnän rajan. Silti sadosta maksetaan myllyvehnän hinta ja lisät mahdollisesta korkeasta valkuaisesta. hyvin myös siemenviljelytilalle.

– Kyntämistä sanotaan välttämättömäksi, jottei edellisvuotisesta jääntiviljasta tule ongelmaa.

Vieraita lajikkeita ei kuitenkaan ole ollut, vaikka puolet alasta on ollut kasvipeitteisenä talven yli.

Kaikki riittävästi itäneet erät ovat täyttäneet kylvösiemenen vaatimukset.

Kynnöstä Pekka Knuuti on luopunut kokonaan. Perusmuokkauskoneena on pelkkä lautasmuokkain. Puolet muokataan syksyllä ja puolet vasta keväällä 6–10 sentin syvyyteen. Savimailla toimiva tapa on ollut avata sänkipelto lautasmuokkaimella päivää ennen kylvöä. Sen jälkeen se on äestetty kerran tai kaksi Potilan Maxer 6000 -joustopiikkiäkeellä ennen kylvöä laahavannaskoneella. Rypsin sängelle on riittänyt pelkkä joustopiikkiäestys keväällä.

Viiden vuoden kokemukset pelkästä kevytmuokkauksesta ovat hyvät, koska keskisadot ovat nousseet. Syyksi Knuuti arvelee kevytmuokattujen peltojen pa-

KEVYTMUOKKAUS SOPII

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 23

rempaa vedenläpäisykykyä ja sitä, ettei poutivia paikkoja enää ole pelloilla. Multavuus on myös parantunut.

VILJELYKIERROSSA ON minimoitu lajikkeiden sekoittumisriski. Helpoimmin sekoittuvat ohra ja kaura, joten kauran jälkeen lohkolle tulee syysvehnä ja sitten ohra. Ohraa seuraa syysvehnä, herne tai rypsi, ja taas kaura.

Herneen jälkeen kannattaa viljellä syysvehnää, koska kasvijätettä on vähän ja kylvö käy helposti. Syysvehnä käyttää tehokkaasti hyödykseen herneen sitoman typen, jota voi olla maaperässä 30–50 kg/ha.

– Syysvehnän jälkeen pelto kannattaa muokata syksyllä, jotta peltoon jääneet siemenet itävät ja kuolevat kevätmuokkauksissa. Jatkossa aion viljellä samaa lajiketta kaksi kertaa peräkkäin samalla lohkolla sekoittumisriskin minimoimiseksi. Useampaa kertaa ei kannata, koska taudit leikkaavat satoa.

Hukkakauran leviäminen on siementuotannon uhka. Knuuti on iloinen siitä, että naapurit pitävät hyvää huolta pelloistaan. Eviralta on nykyisin myös mahdollista hakea poikkeuslupaa ostetuille tai vuokratuille uusille lohkoille, jos ne ovat kunnan hukkakauraluettelossa. Niitä käsitellään tarkkailulohkona. Niillä ei voi tuottaa siementä, mutta poikkeuslupa mahdollistaa siementuotannon

Siementilan viljelytoimenpiteet

jatkamisen vanhoilla siementuotantotiloilla.

kovin suuri, joten ei siinä paljon menetäkään, ellei se onnistu.

VILDE-OHRA ON Knuutilla viljelyssä nyt kolmatta kesää. Sen tärkein ominaisuus on satovarmuus ja se on ollut Edeliä poudankestävämpi.

– Viime vuonna keskisato oli reilut 6000 kiloa. Esikasvina oli rypsi ja osa ravinteista tuli sian kuivalannasta, josta fosfori vapautuu hitaasti. Kahden vuoden keskisato on päälle 5500 kiloa reilulta 50 hehtaarilta. Tänä vuonna näyttäisi tulevan vieläkin enemmän. Vilde kasvaa hyvin erityisesti hyvien fosforilukujen lohkoilla. Silloin kasvunsääteenä kannattaa käyttää Terpalia, suosittelee Knuuti.

Huolellinen kasvitautien torjunta varmistaa hyvän tuhannen siemenen painon ja hehtolitrapainon saavuttamista. Knuuti jakoi ohran tautikäsittelyn kahteen osaan.

Viime vuonna Knuuti kylvi ensimmäistä kertaa Vilden sekaan pintalevittimellä syysrypsin siemeniä. Tarkoitus oli puida Vilde päältä pois pari viikkoa heinäkuun puolivälissä tehdyn kylvön jälkeen, jolloin rypsi olisi ehtinyt vahvistua ennen talvea. Sateet kuitenkin viivästyttivät puintia kuukaudella ja kevään pakkaset irrottivat osan taimista.

– Tänä vuonna aion kylvää syysrypsiä suoraan nurminadan sänkeen. Siemenkustannus ei ole

RINGSAKER ON Pekka Knuutille uusi tuttavuus. Kasvusto on komea ja lajikkeesta heijastuu isännänkin mielestä iso satopotentiaali. Iso sato vaatii kuitenkin reseptinsä.

– Monikaan ei käytä tautiaineita kauralla. Kokemukseni on, että niiden avulla saa korkeamman hehtolitrapainon. Se ei ole vielä koskaan jäänyt alle 60 kilon.

Toinen Knuutin hyväksi havaitsema uutuus on Multiple-hivenlehtilannos. Se ruiskutettiin jo pensomisvaiheessa kesäkuun alkupuolella, jolloin pieniä merkkejä mangaanin puutteesta oli havaittavissa. Kaura on Knuutin kokemusten mukaan erityisen herkkä mangaanin puutteelle.

Pääravinteiden saannista isäntä on huolehtinut täydentämällä NPK-lannoitteita starttifosforilla. Tällöin siemenen lähelle sijoitettu fosfori on kasvin käytössä heti. Työteknisesti se vähentää tilalla käytettävien NPK-lannoitteiden valikoimaa. Tänä vuonna lannoitteista tingittiin hiukan lannoittamalla kaikki salpietarilla ja starttifosforilla. Ensi vuonna käytössä ovat taas NPK-lannoitteet.

– Herneen viljelyn edut näkyvät lannoituksessa. Se ottaa kallista siemenkustannusta takaisin sekä omassa että seuraavan kasvin pienemmissä lannoitekustannuksissa.

Ringsaker-kaura

Magnifik-syysvehnä

t e k s t i j a k u va s i l j a v u or i

Vilde-ohra

Rokka-herne

Kylvö ja lannoitus

27.4.-09

21.9.-08

30.4.-3.5.-09

5.5.-09

Kylvötiheys kpl/m²

500

480

450

110*

Lannoitus N/P/K kg/ha

100/9/0

30/20/29

100/6/0

40/17/28

- kevätlannoitukset

-

N 86+54+7¹

-

-

Kasvinsuojelu ja hivenlannoitus l/ha

7.6.-09 Cantor 0,5 CCC 1,0 Comet 0,3 Proline 0,2 Multiple 1,0 Vesi 140 -

22.5.-09 Sekator 0,1 Kiinnite 0,1 CCC 1,5 Vesi 140 23.6.-09 Stratego 0,5 Typpiliuos 18¹ Vesi 200 -

7.6.-09 Sekator 0,075 MCPA 1,0 Proline 0,25 Multiple 1,0 Vesi 140 2.7.-09 Comet 0,3 Proline 0,25 Terpal 1,0 Vesi 140

8.6.-09 Senkor 0,05² BasagranSG 0,5² Fenix 0,5 Vesi 250 1.7.-09 Decis 0,3³ -

Keskisato kg/ha 2008

-

7100

6000

4000

*Herneen kylvösyvyys 6-8 cm. ¹Kolmas kevätlannoitus annettiin 23.6. liuoksena 18 l/ha, jossa typpeä 7 kg/ha. ²Kiloa hehtaarille. ³Hernekääriäiselle, kun 2 ensimmäistä palkoa kehittyneet.

24 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

AJATTELEMF AJATTELEINNOVAATIOTA VISIO INNOVAATIO JOHTAJUUS LAATU LUOTETTAVUUS TUKI YLPEYS SITOUTUMINEN

KAUPANPÄÄLLE!

Viisto konepeitto ja visiokattoikkuna veloituksetta.

MF5425 - MF5455 -malleihin. Rajoitettu erä!

Dyna-4 90-155 HV

MF5400

MF 4445 (88hv) + etukuormain

MF 5455 Dyna-4

Monipuolista ja luotettavaa kuormainvoimaa

Markkinoiden paras näkyvyys etukuormainkäytössä!

n suora Raju kuormain ! n s a u kaup ettitarjo pak alk .

,0 0 8 .

32 (alv 0

%)+

ulut toim.k rä.

Raj.e

t Perkins 4,4 l 4-sylinterinen neliventtiilimoottori t Common Rail -moottoreissa vakiona 3- ja 4 -alueella edistykselliset Transport Boost -lisäteho-ominaisuudet t Maksimiteho 125 hv - Maksimivääntö peräti 525 Nm t Neliportainen pikavaihde ja säädettävä hydraulinen suunnavaihto kuin tehty kuormainkäyttöön t Sähköhydrauliset aluevaihteet, alueen vaihto ilman kytkintä t Vahva hydrauliikka, saatavana 100 l/min t Hiljainen ohjaamo, ergonomia kohdallaan

Varaosapäivystys palvelee syyskuussa arkisin klo 17−21

Maatalouskonehuolto Konekeskon lähes koko Suomen kattavaa

sekä la ja su klo 9−21.

Valtakunnallinen päivystysnumero 010-532 0123.

20 mekaanikon ammattitaitoista maasiirto- ja ympäristökoneiden huoltoverkostoa on koulutettu ja valmennettu nyt myös maatalouskoneiden huoltoihin. Huollon valtakunnallinen puh. 010-532 0246.

Sähköposti: konekesko.huolto@kesko.fi

www.konekesko.fi

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Vesisaavin kimpilautateoria pitää edelleen paikkansa: Minimissään oleva kasvutekijä määrää sadon suuruuden. Se voi olla jokin hivenravinteista.

TERÄSTETTYÄ LANNOITUSTA Hivenlannoitteilla

LÄHTÖTILANNE Peltomaan pH nousee, kun peltoa kalkitaan, ja voimaperäisessä viljelyssä pH:n kuuluukin olla korkealla. Muutamat hivenravinteet muuttuvat kuitenkin korkeassa pH:ssa kasvien kannalta vaikeasti saatavaan muotoon, varsinkin mangaani. Erkki Suvitie viljelee Loimaan Virttaalla maita, joiden pH on välillä 6,5–7,0. Viljavuustutkimuksen mangaani-, sinkki- ja kuparikartat ovat punaisella. Jos satotaso olisi esimerkiksi 5000 kg/ha, tarvitsisi se mangaania noin 600 g, sinkkiä 320 g, kuparia 43 g ja magnesiumia 11 grammaa.

TOIMENPITEET Suvitie ruiskutti keväällä kaikki viljapeltonsa Multiple-hivenlannoitteella. Multiple on terästetty hivenravinne. Litrassa ra26 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

vinneliuosta on 330 g mangaania, 110 g kuparia, 84 g sinkkiä ja 84 g magnesiumia.

Hivenlannoiteruiskutuksiin on aikaisemmin yhdistetty tarve käyttää vettä 400 litraa/ha. Multiplella riittää kuitenkin 200 litraa/ha, mikä on lähellä kasvinsuojelussa muutenkin käytettävää vesimäärää.

Hivenlannoite on painavaa ja sakeaa tavaraa. Kun 5 litran astiaa tyhjentää, astiasta saa kaatamalla 3 litraa. Loppu on huuhdeltava astiasta. Ruiskun täytöstä Suvitie neuvoo: Kierto koko ajan päällä, kun hivenlannoitetta imetään säiliöön ja kun sitä on säiliössä. Painava lannoite pyrkii painumaan säiliön pohjalle.

– Ja ruiskutuksen jälkeen ruisku putkistoineen on huuhdeltava heti. Missään tapauksessa hivenlannoitetta ei saa jättää ruis-

kuun seisomaan yön ajaksi.

Jatkossa Suvitie aprikoi ajoitusta. Lannoituksen jakaminen kahteen osaan saattaa olla järkevää.

– Kasvit tarvitsevat hivenravinteita jo kasvun alkuvaiheessa ja osan voisi antaa ensimmäisen kasvinsuojeluruiskutuksen yhteydessä. Kun toisen osan hivenlannoituksesta antaa myöhemmin tautiruiskutusten yhteydessä, on oraissa enemmän lehtimassaa ottamaan ravinteita vastaan. Ravinneliuos imeytyy lehtien kautta nopeasti ja ruiskutuksen sateenkesto on hyvä.

Tanskassa on kokemuksia myös siitä, että Multiple parantaa syysviljojen talvehtimista. Sitä aikoo Suvitiekin kokeilla syysviljalohkoillaan. Rypsille Suvitie käytti Zoom-hivenlannoitetta, joka sisältää öljykasveille tärkeitä hivenaineita.

KASVIT TARVITSEVAT HIVENRAVINTEITA JO KASVUN ALKUVAIHEESSA.

1

LOPPUTULOS Tätä kirjoitettaessa noin kuukausi ennen puintia kevätvehnän satoarvio liikkui 6 tonnin vaiheilla. Suvitien sormituntuma on, että hivenaineruiskutuksella on oma osuutensa satotasoon.

Kun käyttömäärä on 1 litra/ha, kasvit saavat huomattavan osan tarvitsemistaan hivenravinteista ravinneliuoksesta ja ainekustannus on noin 15 euroa/ha. Lehtilannoitus torjuu puutoireet nopeasti. Sadonlisäyksen ei tarvitse olla edes silmin havaittava, kun se jo kattaa kustannukset. Levitys sujuu muun kasvinsuojeluruiskutuksen yhteydessä. Hivenravinnelannoituksella varmistetaan, että sato ei jää alamittaiseksi jonkin ravinnepuutoksen takia.

– Maatalouden kustannukset ovat konehallissa, eivät kasvinsuojelussa tai lannoituksessa. Niistä ei ole varaa tinkiä.

1) – Tähkä on kuin nakkimakkara, toteavat Zebrakevätvehnäkasvustosta Erkki Suvitie (oik.) sekä Antti Saarelainen ja Kari Mylen (vas.) Loimaan K-Maataloudesta.

2) Multiplea saaneet reuna-alat erottuvat selvästi.

2

Yllätys Tyrnävällä TYRNÄVÄLÄINEN Jani Fyrsten viljelee viljaa ja perunaa. Hän kylvi eräälle lohkolle ohran 17.5. ja lannoitti sen pellon Y4-lannoitteella 450 kg/ha. Kuukautta myöhemmin hän ruiskutti kasvuston seoksella, jossa oli Expressrikkakasvien torjunta-ainetta, Multiplea sekä kiinnitettä. Eräällä karkeahietaisella lohkolla tankkiseosta riitti vain reunakiertoon ja pellon keskusta jäi ilman.

Seuraavan kerran Fyrsten ajoi kasvuston sekaan kesäkuun viimeisenä. Pellolla miestä odotti yllätys: Multiple-seosta saaneet reunaalat erottuivat selkeästi. Hivenainelannoitetta saanut vilja oli jopa 15 senttimetriä pidempää ja huomattavan leveälehtistä. Ruiskutusraja erottui kauttaaltaan lohkolla selkeästi.

– En havainnut viljassa puutosoireita. Tietenkään yhden vuoden perusteella ei voi nähdä koko totuutta, mutta kyllä aika suurella todennäköisyydellä aine menee ensi vuonna koko vilja-alalle

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 27

K-MAATALOUS

Uusilla Roundup-valmisteilla on nykyviljelyssä selviä etuja verrattuna perinteisiin glyfosaattivalmisteisiin.

Erot näkyivät selkeästi Monsanton tutkimuksessa.

UUDET GLYFOSAATIT PÄIHITTÄVÄT VANHAT

1

MONSANTOLLA HALUT-

selvittää eri sukupolven glyfosaattivalmisteiden torjuntatehoa vaikeissa LÄHTÖKOHDAT olosuhteissa.

– Viime vuonna jotkut kokeistamme keskittyivät hankaliin olosuhteisiin, ottaen huomioon nykyaikaisen viljelyn tehokkuusvaatimukset, aikarajat ja kustannuspaineet, kertoo Monsanton tuotepäällikkö Andreas Johansson.

Nykypäivän torjuntaolosuhteet ovat hyvin erilaiset kuin ne, joihin Monsanto alunperi kehitti glyfosaatin yli 30 vuotta sitten.

– Senkin jälkeen olemme kehittäneet Roundup-valmisteita, jotta ne tehoaisivat paremmin ja luotettavimmin rikkakasveihin kuin alkuperäiset glyfosaattivalmisteet.

Niiden perustana on vanhempi, etoksyloituun taliamiiniin pohjautuva valmisTULOKSET teteknologia.

TIIN

3

GLYFOSAATTIVALMIS-

2

asetettiin rinnakkain kokeisiin, jotka matkivat hankalia torjuntaolosuhteita: vesisade piTOIMENPITEET TOIMENPITEET an ruiskutuksen jälkeen; lyhyt väliaika ennen kylvöä; kuumat, viileät tai kuivat olosuhteet; kova vesi.

Kovalla vedellä tarkoitetaan vettä, jossa on paljon Ca²+ ja Mg ²+ -ioneja. Veden kovuutta ilmaistaan tavallisesti yksimuista aina lukea köillä ppm tai ˚dH. Kovan vepakkauksen den raja on 300-500 ppm (tai ohjeet ennen käyttöä.

41-70 ˚dH).

TEET

UUDEMMAT, KORKE-

tehoainepitoisuuden nestemäiset ja kuivat Roundupvalmisteet, kuten Roundup Max, osoittautuivat selkeästi paremmiksi kuin vanhemmat valmisteet.

Ne olivat tehokkaampia ja toimivat nopeammin, mutta olivat turvallisempia ja mukavampia käyttää.

Normaalioloissa – ei sadetta levityksen jälkeen – kaikki valmisteet tehosivat lähes täysin. Kun satoi 30 minuuttia levityksen jälkeen, ainoastaan uutta patentoitua lisäainetta sisältävä Roundup ylläpiti yli 90 %:n torjuntatehon. Sen sijaan vanhojen glyfosaattivalmisteiden teho putosi 75–80 prosenttiin.

AN

Kuumissa ja kuivissa torjuntaoloissa vanhat glyfosaattivalmisteet tehosivat 20 % huonommin kuin uusi Roundup. Sama tulos saatiin myös kovalla vedellä. 195 rikkakasvilajilla tehdyt rinnakkaisvertailut näyttivät uudella aineella olevan 10 % paremmat pitkän ajan vaikutukset hankalimpiin monivuotisiin rikkakasveihin. Nopeampi vaikutus todettiin erityisesti yksivuotisilla rikkakasveilla.

– Todisteet ovat hyvin vakuuttavia. Moderni Roundup Max vain toimii paljon paremmin kuin vanhat glyfosaattivalmisteet nykyajan haastavissa torjuntaolosuhteissa, sanoo Johansson.

Tärkeintä tietenkin on, että nämä edut tulevat esille käytännön viljelyssä.

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 29

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Suomalaisen vehnän voittokulku on vasta alkanut. Kasvinjalostusta suunnattava enemmän lähiajan tarpeisiin kuin ilmastonmuutokseen. Rukiista kevätlajikkeita! Nuoret suomalaisviljelijät ovat aivan mahtavia. Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka tietää mistä puhuu.

”SUOMALAISELLA VEHNÄLLÄ LOISTAVA TULEVAISUUS”

Ruispaahto on Fazerin tuotteista kaikkein lähinnä Pekka Mäki-Reinikan sydäntä. Siinä kiteytyy sekä Fazer Myllyn että myllärin vuosikymmenten työ ja tuotekehitys: vaaleassa, kuohkeassa leivässä kaikki rukiin hyvät ominaisuudet.

30 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

SUOMEN SUURIN MYLLY löytyy Lahden liepeiltä, 12-tien varrelta.

Viime vuonna Fazer Mylly jauhoi 165 000 tonnia vehnää ja ruista.

Tuotanto menee pääasiassa jauhoseoksina oman konsernin laitoksiin, muille Suomen leipomoille ja vientiin. Nousu Suomen ykköseksi on ollut mahdollista erikoistumalla, panostamalla asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen sekä toimitusvarmuuteen, painottaa Mäki-Reinikka.

– Leipomoalan ammattilaiset ovat erittäin vaativa kohderyhmä.

Jauhojen laatu on hyvin tärkeää, eikä sitä voi olla ilman laadukasta viljaa, toteaa Mäki-Reinikka.

– On upeaa, että etenkin nuorempi viljelijäsukupolvi on alkanut kiinnostua siitä millaisia ominaisuuksia me myllärit ja leipurit haluamme viljalta. Kun viljelijä panostaa käyttötarkoituksen mukaiseen viljelyyn, hän tuottaa erikoistuotetta, jolla on menekkiä ja josta saa paremman hinnan. Bulkkiviljaa tulee muutenkin säiden takia.

Mäki-Reinikka kehuu myös suomalaisia viljanjalostajia – erityisesti 80-luvun jalostajia. Tuolloin maatalouden tutkijapiireissä puhuttiin, että vehnänviljely katoaa vapaakaupan myötä Suomesta.

– 80-luvun jalostajat alkoivat todella panostaa Suomeen sopivien vehnälajikkeiden löytämiseen maailmalta ja niiden kehittämiseen. Uusi jalostajapolvi on puolestaan alkanut ymmärtää valkuaisen laadun suhdetta jauhon leivontalaatuun, eli sitkon laatuun.

– Vehnässä on tärkeää myös sakoluvun kesto. Jossain lajikkeessa voi olla korkea valkuainen, mutta se ei ole hyvälaatuista. Uusista vehnälajikkeista erityisesti Zebran valkuaisen laatu näyttää hyvältä, sanoo Mäki-Reinikka.

SUOMALAINEN VILJA pärjää laadullaan. 2000-luvulla on kahtena vuotena myyty suuria määriä vehnää Keski-Eurooppaan ilman pienintäkään lisä-

tukea. Kun Keski-Euroopassa tulvi, Suomessa oli kuiva kesä ja vehnän keskivalkuainen oli korkealla. Mäki-Reinikka kuuluu Euroopan mylläreiden yhdistyksen hallitukseen.

– Menin kehumaan kokouksessa, että Suomessa on kyllä saatu hyvälaatuista viljaa. Ostivat myöhemmin Keski-Eurooppaan 60 000 tonnia huippuvehnää Suomesta. Itse jouduimme sitten tuomaan muutaman laivallisen. Suomen keskimääräinen laatutaso on parempi kuin Keski-Euroopan keskilaatu. Siellä laatu on pikemminkin huonontunut suurten satojen tavoittelun ja lannoiterajojen vuoksi. Valkuaispitoisuudet jäävät mataliksi.

Keski-Eurooppaan tuodaan edelleen paljon vehnää USA: sta nimenomaan laadun takia.

Tuonnista maksetaan preemiot monille välikäsille, jolloin se on jo selvästi kalliimpaa kuin suomalainen vilja.

– Joku on oikeasti valmis maksamaan laatuviljasta. Uskon, että suomalaisen vehnän voittokulku on vasta alkanut. menestyksen syy on Mäki-Reinikan mukaan se, että Suomessa ymmärrettiin ajoissa panostaa kevätlajikkeisiin. Se pitäisi tunnustaa myös rukiinviljelyssä.

– Ruis on edelleen Suomessa iso haaste. Se on sääli, koska ruisleipä mielletään niin suomalaiseksi. Miksei ole kehitetty Suomeen ja tämän päivän viljelyyn sopivia kevätruislajikkeita?

Mäki-Reinikan mielestä jalostus tuijottaa nyt hiukan liikaa ilmastonmuutokseen. Kun sen nopeudesta ja tarkoista vaikutuksista ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Lajikkeistoa pitäisi pystyä kehittämään myös keskipitkällä tähtäimellä.

Myllärille ja leipurille rukiin tärkein ominaisuus on sakoluku, mutta hehtolitrapainokin merkitsee.

YKSI VEHNÄN

– Uusi kevätruislajipekka ke Rogo vaikuttaa hyvältä, mäki-reinikka on elintarvikeodotan sitä innolla. sarjan 19. haastateltava.

Suomi on edelläkävijä rukiin terveellisyystutkimuksessa. Jo 90-luvulla selvitettiin missä osassa rukiinjyvää terveellisimmät ainesosat sijaitsevat, mutta ongelmana oli jyvien prosessointi.

– Tutkimusjohtajamme Risto Viskari ja tuotantojohtajamme Kyösti Koho tulivat kerran huoneeseeni näytepurkin kanssa, molemmat yltä päältä jauhoissa.

He uskoivat vihdoin löytäneensä teknisen ratkaisun. Lähetimme näytteet analyysiin. Se oli urani hienoimpia hetkiä, kun tulokset tulivat.

Fazer toi Ruistoastin, nykyään Ruispaahdon markkinoille 2005.

Vaaleaan, kuohkeaan leipään oli saatu kaikki rukiin hyvät ominaisuudet. Se valittiin vuoden 2006 Tähtituotteeksi Suomessa, ensimmäisenä leipänä.

Fazer Mylly ostaa kotimaista, jos laatu riittää. Itse asiassa Sven Fazer perusti myllyn vuonna 1971 juuri varmistaakseen laadukkaat jauhot leipomoilleen.

– Ellei käyttötarkoituksen mukaista laatua ole kotimaasta saatavilla, on pakko ostaa ulkomailta.

Mäki-Reinikka oli 90-luvun alussa puhumassa viljelijätilaisuudessa. Tuolloin vaadittiin kotimaisen tuotannon suosimista.

– Sanoin, että Suomessa on yksi kotimainen kalsaritehdas. Käsi ylös ne, joilla on jalassa Black Horsen kalsarit! Noin kolmasosa käsistä nousi. Meni nauruksi, kun vielä lisäsin, että seuraavaksi tarkistetaan. Mutta viesti on, että kaikki kuluttajat käyttäytyvät äärettömän rationaalisesti. Tämän ovat suomalaiset edelläkävijäviljelijät jo ymmärtäneet.

LAATU SIIS RATKAISEE.

teksti anne penttilä, kuva antti vettenranta

ZEBRA OLI TÄNÄ VUONNA VILJELLYIN KEVÄTVEHNÄLAJIKE: 47 549 HA JA 23,61 % KEVÄTVEHNÄALASTA (MMM, tietopalvelukeskus)

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 31

Mika Kuusisto halusi tilalleen sopivan tehokkaan puimurin, ja Claasin uusi Averomalli osui juuri sopivaan saumaan.

32 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

AVERO JA TERRA TRAC 2 x Claas-puimuri Claasin molemmat puimuriuutuudet puivat lakeuksia.

Uusi malli Avero on Mika Kuusistolla Laihialla ja Kumitela-Lexion Lauri Hantulalla Seinäjoella.

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 33

1 seitsemäs Claasmerkkinen puimuri, kertoo Mika Kuusiston appi Juhani Lahtinen. – Vuonna 1963 SPF, sitten Matador, Gigantti, Mercator, Dominator ja vuonna -90 vaihdoin isomman Dominator 58:n. Kestäviä koneita ovat olleet.

Mika ja Merja Kuusisto ovat viljelleet tilaa kymmenkunta vuotta. Mika naureskelee toimittajan toteamukselle siitä, ettei ilmeisesti mikään muu merkki tullut kysymykseenkään tällä tilalla. – Jos tämäkin kestää parikymmentä vuotta ilman mitään isompia remontteja niin kuin edellinenkin, niin sehän kuulostaa hyvältä. Olin kyllä jo kypsytellyt puimurin vaihtoa, mutta alunperin oli tarkoitus puida tämä syksy vielä vanhalla koneella.

TĂ„MĂ„ ON TALON

1

Hotti - Luonnollinen lämmityspelletti

HOTTI-LÄMMITYSPELLETTI Versowood ottaa kaadetusta puusta talteen kaiken, viimeistä tikkua myÜten.

HOTTI-pelletit valmistetaan kotimaisesta, uusiutuvasta raaka-aineesta.

HOTTI-pelletti on siisti, tehokas ja ympäristÜlle ystävällinen - ekologisesti kestävä vaihtoehto niin isojen kuin pientenkin tilojen lämmitykseen. t IFMQQP WBSBTUPJOUJ t FOTJMVPLLBJOFO MÊNQÚBSWP t FOFSHJBB OPJO L8I LH TÊLLJ L8I LH

7FSTPXPPE PO 4VPNFO TVVSJO ZLTJUZJOFO QVVOKBMPTUBKB -JJLFWBJIUPNNF ZMJUUÊÊ NJMKPPOBB FVSPB KB WJFOUJÊ PO ZMJ NBBIBO ,POTFSOJ UZÚMMJTUÊÊ OPJO IFOLJMÚÊ 7FSTPXPPE WBMNJTUBB TBIBUBWBSBO PIFMMB TFO FSJMBJTJB KBULPKBMPTUFJUB IÚZMÊUUZKÊ KB LZMMÊTUFUUZKÊ UVPUUFJUB MJJNBQVVUVPUUFJUB KB SBLFOUFJUB QVIFMJO KB TÊILÚQZMWÊJUÊ MÊNNJUZTQFMMFUUFKÊ QVVQBLLBVLTJB QVVTJMUPKB KB NFMVBJUPKB 1FMMFUUJUFIUBBNNF TJKBJUTFF 7JFSVNÊFMMÊ TFO UVPUBOUPLBQBTJUFFUUJ PO OPJO UPOOJB QVVQFMMFUUFKÊ WVPEFTTB

K-MAATALOUS

1) Juhani Lahtisella on kokemusta Claasin puimureista.

2) Averon teho riittää, vaikka puitava pinta-ala kasvaisikin tulevaisuudessa.

Tavoitteena oli puintitehon nostaminen. – Tucano tuntui liian isolta meidän tarpeisiimme, mutta kiinnostuin kun kuulin Averosta. Pääsimme Turun satamaan katsomaan kun ensimmäiset Averot tulivat Suomeen. Tässä on reilut 14-jalkainen pÜytä, kun vanhassa oli 12-jalkainen.

Kaksoiskelarakenne tuo myÜs lisätehoa. Puintikapasiteettia on nyt riittävästi, jos vaikka puintiala sattuisi tulevaisuudessa lisääntymään.

MUKAVUUTTA TYÖSKENTELYYN Kuusisto tykästyi myÜs Averon ohjaamoon, joka on lunastanut lupauksensa käytännÜssäkin. – Ohjaamo on mukavuudeltaan ihan eri luokka kuin vanhassa puimurissa. Melutaso on paljon pienempi, on ilmastointi ja lämmityslaite. Lämmitykselle voi joinakin syksyinä olla tarvetta, jos menee puinnit myÜhään.

PÜydälle ja leikkuuterälle näkee todella hyvin ja rajaiset näkyvät valaistun luukun kautta.

2

Tarkemmat tuotetiedot www.biofarm.ďŹ

Vitamiinitäydennys tarpeen!

Ny t on uuden viljan ja Mestarin E-vitamiinin aika!

MESTARIN ERIKOISREHUT

Laadukkaista Mestarin vitamiineista eläimille kaikki niiden tarvitsemat vitamiinit.

25 KG

MESTARIN E-VITAMIINI PELLETTI 20 KG t TJT TFMFFOJĂŠ t LBJLJMMF LPUJFMĂŠJNJMMF t LH TĂŠLLJ LH MBWB

MESTARIN E-VITAMIINILIUOS t TJT TFMFFOJĂŠ t LBJLJMMF LPUJFMĂŠJNJMMF t - - MESTARIN PROPPI 10 KG )VPN 1SPQZMFFOJHMZLPMJB H M t QSPQZMFFOJHMZLPMJWBMNJTUF MFINJMMF LPSLFBUVPUUPJTJMMF MFINJMMF O WJJLLP FOOFO QPJLJNJTUB KB WJJLLPB QPJLJNJTFO KĂŠMLFFO t TBBUBWBOB NZĂšT KB LH BTUJPJTTB

MESTARIN ENERGIALEIKE 25 KG t NPOJQVPMJOFO KB NBJUUBWB t TJTĂŠMUĂŠĂŠ SVOTBBTUJ FOFSHJBB TFLĂŠ UĂŠSLFJNNĂŠU WJUBNJJOJU

K-MAATALOUS

Tilalla on viljeltyä 95 hehtaaria, josta tänä kesänä rypsillä 22 ha, �kukkapeltoa� 7 ha ja loput mallasohraa. Kuusisto ja Lahtinen olivat puineet tätä kirjoitettaessa Averolla noin 20 ha. – Joystick-ohjaus tuntui aluksi vähän oudolta, mutta kyllä siihen tottui aika nopeasti, sanoo Lahtinen. – Sisäänajoa ja opettelua tämä on vielä. Onhan tämä erilainen ajettava, koska edellinen oli vaihteistokone ja tässä on hydrostaattinen voimansiirto. Se on helpompi ja nopeampi päisteissä, kun ei tarvitse kytkintä käyttää, ja lähtee pehmeästi liikkeelle, kertovat miehet.

Puintitehoksi miehet arvioivat hehtaarista – kahteen /tunti, riippuen lohkosta ja kasvustosta. – OhjausyksikÜn näytÜssä on puintitappiovalvonnan palkit. Se on hyvä, koska huonoissa oloissa voi tulla ajettua liian kovaa, tai hyvissä oloissa liian hiljaa, huomauttaa Kuusisto.

Kuusiston Avero on perusvarusteinen, ainoastaan renkaat ovat suuremmat, 800-milliset.

3

Laaturehut nyt NETTOHINTAAN!

Kysy rehuistamyyjältä mu ta is is kin edull ta is a ja laadukk K-Agro -rehuista!

K-AGRO NAUTAREHUT

K-AGRO SIKAREHUT

TR-TALOUS

PT Viljaton

Edullinen, monipuolinen, tehokas täysrehu koko karjan perusrehuksi

Lähes viljaton, matalatärkkinen puolitiiviste

t Runsaasti ND-kuitua, rajoitettu tärkkelyspitoisuus t Energiataso 1,06 ry/kg ka

VASIKKAREHU Vasikan ensimmäinen väkirehu

t Optimaalinen tärkkelys- ja kuitupitoisuus t Energiataso 1,06 ry/kg ka

t Kun oma vilja riittää – on Viljatonpuolitiiviste oikea valinta t Energiataso 1,05 ry/kg ka

PORSASREHU t Energiaa – 1,04 RY/kg -tärkkelystä maittavasta vehnästä, lisänä hyvin sulava kasvirasva -> vähemmän kasviÜljyä t Maittavuus NVLBOB WBOJMKB BSPNJ KB SBOLLJ t BOLIFORŽ happoseos

SIKATĂ„YSREHU 1 t LH QBJOPJTJMMF TJPJMMF t SVOTBBTUJ NBJUUBWBB KB FOFSHJBSJLBTUB WFIOĂŠĂŠ t Ruuansulatusta tukeva happovalmiste - sama toimiva happo kuin porsasrehussa t Energiataso 1,02 RY/kg

SIKATIIVISTE t Yhdistelmätiiviste emakoille ja lihasikojen loppukasvatukseen t Korkea valkuaispitoisuus: 4SW H LH t Energiataso: 0,80 RY/kg

K-MAATALOUS

UUTTA TEKNIIKKAA UUTEEN KOKOLUOKKAAN Elokuussa esitelty Claas Avero 240 APS sijoittuu Dominator 150 HS:n ja Tucano 320:n väliin.

Se tuo mukanaan uutta tekniikkaa kokoluokkaan, jossa sitä ei ole ollut aiemmin tarjolla. Averon tekniikka lyhyesti: • Uusi leikkuupöytä, sama pöytämalli kuin Lexion/ Tucano malleissa. Saatavana myös taittuva pöytä • Uusi APS puintikelajärjestelmä, puintiteho +20 %.

• Puimurissa on kaksi erillistä varstasiltaa - iso varstasillan ala.

• Pitkät, uudistetut ja agressiiviset 390-senttiset tehokohlimet.

• Irroitettava viettopinta.

• Rajaisten tarkkailu ohjaamosta käsin.

• 56 hehtolitran viljasäiliö.

• Nopea tyhjennys ison tyhjennysputken ansiosta.

• Claasin valmistama tehosilppuri.

• VistaII-ohjaamo, hiljainen työskentely-ymparistö.

• Erinomainen näkyvyys ohjaamosta.

• Claasin CIS-informaatio- ja seurantajärjestelmä.

• Vakiona isot pyörät sekä edessä että takana.

• Ilmastointilaite, johon yhdistetty erillinen viileälaatikko.

• Runsas vakiovarustelu, mm. tappioindikaattori, apumiehen istuin.

• Runsas valovarustus, erityisen mukava Comfort-istuin, CD-radio.

• Suuri valikoima lisävarusteita.

1) Terra Tracilla ajettaessa ei esiinny kumipyörille tyypillistä keinahtelua ja nyökkimistä. Telasto kulkee jopa hieman takapyöriä kapeammalla.

3) Kaikki Averon hallintalaitteet ovat hyvin käsillä ja ohjaamosta näkee mainiosti pöydälle.

2 KUMITELOISTA HYVIÄ KOKEMUKSIA

1

Ei Suomen oloissa leikkuupuimurissa teloja tarvita, saattaa moni ensikuulemalta ajatella. Leikkuupuimurin telavarustus on opittu yhdistämään riisin puintiin. Suomessa on kuitenkin nähty syksyjä, jolloin telavarustusta olisi kipeästi tarvittu. – Puimureiden takapyöriin on asennettu jälkeenpäin erilaisia vetojärjestelmiä.

Kun Seinäjokelainen Lauri Hantula näki ensimmäisen videopätkän Claasin Terra Trac teloista, hän tiesi heti, että siinä on tilan seuraavan leikkuupuimurin varustus. Märkiä syksyjä on Etelä-Pohjanmaalla nähty usein. Maan tiivistyminen tahtoo jättää jälkensä satotasoon.

Terra Trac -varustuksella pintapaine jää noin 0,5 kiloon neliösenttimetriä kohti. Saapasjalka4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 37

2

3

MAANTIELLÄ MENO ON KUIN JUNALLA AJAISI.

38 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

miehellä on jo ongelmia, kun telavarusteinen Claas vielä kulkee ongelmitta.

– Telavarusteisella leikkuupuimurilla ei tarvitse tinkiä mukavuudesta pätkääkään. Asia on päinvastoin. Keinahtelu kuoppien kohdalla jää kokonaan pois.

Maantiellä meno on kuin junalla ajaisi, kuvailee Hantula.

Terra Tracissa on vääntövarsijousitus, joka on vaimennettu kumityynyillä. Teloilla varustettu leikkuupuimuri mahtuu korokkeiden ja liikenneympyröiden kapeikoista sujuvasti. Toisin on leveillä renkailla varustetun leikkuupuimurin laita, kuten moni kirkonkylän viljelijä tuskallisen hyvin tietää. Tienopeuskin on kumiteloilla aivan sama kuin kumirenkailla. Kohdalle sattuessaan renkaan puhkeaminen harmittaa aika tavalla.

Kumitela ei puhkea.

Hantulan mielestä uusi Claas Lexion 570 on Terra Trac -varustuksella täyttänyt odotukset vähintäänkin hyvin.

– Märkää syksyä ei tällä kertaa tullut, mutta sellainenkin varmaan vielä nähdään. Ajomukavuus on selkeästi parempi kuin

ilmakumirenkailla.

Hantulan on pujoteltava Seinäjoen keskustan läpi joillekin lohkoilleen. Telavarustuksella se onnistuu ongelmitta, toisin kuin ilmakumirenkailla.

TÄSMÄVILJELYÄ Hantula halusi muutenkin viimeisen päälle varustuksen uuteen leikkuupuimuriinsa. Tukiasemalla terästetty GPS-järjestelmä paikoittaa leikkuupuimurin tarkasti. Sen kanssa synkronoitu satotasomittaus antaa tietoa seuraavan vuoden kylvöjä ja lannoitusta silmällä pitäen.

– Tekniikan parhaiden saavutusten hyödyntäminen ei ole koskaan ollut tappioksi. Ajan tasalla on pysyttävä, muuten voi jäädä peruuttamattomasti jälkeen.

Cebis-valvontajärjestelmän näyttö tarjoaa tuhottomasti tietoa. Se näytti lohkolla 7,4 kilometrin tuntivauhtia, jolloin hetkellinen puintiteho oli 3,8 hehtaaria tunnissa. Kyseisen lohkon satotaso oli 6 tonnia hehtaaria kohti, puintikosteus on 15,3 prosenttia ja hehtolitrapaino 62 kiloa.

TUTKITTU TERRA TRAC Cranfieldin yliopisto on tutkinut Terra Trac -varustusta luupin kanssa. Tutkimuksen mukaan Terra Trackin edut ovat selvät. Alhainen pintapaine vähentää maan tiivistymistä. Koneen painon jakaminen telojen avulla laajalle alueelle poistaa parhaiten suurien akselipainojen aiheuttamia ongelmia. Vastaavaan tulokseen ei ole mahdollista päästä suurillakaan ilmakumirenkailla.

ENGLANTILAINEN

MONIKÄYTTÖINEN KOTIMAINEN TUHTI WS 120 D2 MAANSIIRTOVAUNU Lava aitoa Hardoxia - parempi lavarakenne: pohjalevy 6 mm ja laidat 4 mm kulutusterästä ! t paino (500/50-17ELS renk.) 2750 kg t kantavuus 12000 kg t 2-pyöräjarrut

TUHTI WS 140

t Kantavuus 14000 kg t Tilavuus viljalaidoin 14,9 m3

TUHTI WS 170

t Kantavuus 17000 kg t Tilavuus viljalaidoin 17,8 m3 t 2-pyöräjarrut, vetopuomijousitus

4

Cebis-järjestelmä kerää tietoa kaikista puintitapahtumista, mukaan lukien moottorin valvonta. Isokokoiselta näytöltä tiedot on helppo lukea. Vikatilanteissa varoitussummeri antaa merkin, ja näytölle ilmestyy ongelman yksilöivä tekstiviesti.

Viljalajikohtaiset säädöt tehdään suoraan ohjaamon näppäimistöltä. Säätöjä voi tarkentaa kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Cebis-valvontajärjestelmään liitetty Auto Contour säätää leikkuukorkeutta pellon pinnan mukaisesti.

APS-kelajärjestelmä on Hantulan mukaan tehokas. Varstasillan säätö on hydraulinen. Hydrauliikan paineenrajoitusventtiili estää tukokset. Se vähentää myös vaurioita, jos varstasillalle pääsee vieras esine. Kohlimet on korvattu kahdella sylinterimäisellä erottelurummulla, joilla on pituutta 4,2 metriä. Rumpujen halkaisija on 445 millimetriä. t e kst i anne pent til ä j a j u s s i kn uuttila ku vat ant t i vet t enran ta j a j us s i kn uuttila

Muu t

2) Hantulalla on pelkästään myönteistä sanottavaa Claas Lexionin Terra Trac -kumitelavarustuksesta. Ajomukavuus on erinomainen.

malli

t

t 84

4 t 8

4 8

t

Lisävarusteita mm.: Saranalaidat

t Aukeavat sivulle - Kätevä kuormata

Rehuvarustus

t Saatavissa WS 100 - WS 170

Pyöröpaalikehikko

t kestävä rakenne, turvallinen kuljetus

3) Lexionin kumitelat on varustettu vääntövarsijousituksella. Kumityyny vaimentaa liikkeitä.

4) Hantulan Lexionissa on GPS-järjestelmään perustuva automaattiohjaus, sekä tietenkin automaattinen sängenkorkeuden säätö.

KESANTOJEN , TIEN- JA OJANPIENTAREIDEN HOITOON MASCHIO GIRAFFA 210 SE EVOLUTION -murskain Murskain kesantojen sekä tien- ja ojanpientareiden hoitoon t 5ZÚMFWFZT DN t 6MPUUVWVVT N t Varmatoiminen estesuoja t Leikkuupään kelluntamahdollisuus t Kouruterien ja avattavan takakannen ansiosta murskaa hyvin vaihtelevissakin olosuhteissa www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

MUOKKAUS

2

3 x menetelmä = Hyvä kylvöalusta Viime aikoina usea muokkauskonevalmistaja on tuonut mielenkiintoisia uutuuksia Suomen markkinoille. Maan muokkausta on ajateltu hieman pidemmälle: se on muokkausta toiseen potenssiin.

Viljelyohjelmapäivän työnäytöksessä esittäytyi 4metrinen Karat 9 -kultivaattori, jonka tehontarve on 150-200 hv.

Sitä veti MF-malliston lippulaiva 8690.

40 • MAATILAN PIRKKA •4/2009

Äkeen ja auran korvaaja

1

Lemken Karat-kultivaattori

LEMKEN KARAT on siipiteräkultivaattori, mutta sen käyttöalue on poikkeuksellisen laaja. Se sopii keväällä kylvömuokkaimeksi ja puinnin jälkeen matalaan sänkimuokkaukseen. Sillä pääsee jopa 25 cm syvyyteen, mitä tarvitaan syysviljamaan muokkauksessa. Syysvilja kaipaa vesitilaa. Karat siis korvaa niin äkeen kuin kyntöaurankin.

Siipiterien väli on 28 cm ja piikit ovat kolmella akselilla. Teriä on saatavana lyhyellä kärkikappaleella, jolloin kärki muokkaa samaan tasoon sivuterien kanssa. Pitkä kärkikappale taas tunkeutuu paremmin maahan, mitä tarvitaan syvään muokattaessa.

Syvämuokkauksessa on mahdollista käyttää myös kapeata kärkiterää. Terien vaihtamista helpottaa lisävarusteena saatava teräpakettien pikakiinnitys. Teräpakettiin kuuluvat kärkikappale ja sivuterät irtoavat terärungosta nopeasti kiilan avulla.

Piikeissä on jousilaukaisijat kiveen ajon varalta. Lisäksi jokaisessa piikissä on murtopultti. Siipiterien perässä on lautaset, jotka tasaavat siipiterien jättämät harjat. Laajasta jyrävallikoimasta löytyy sopivin ratkaisu tilakohtaisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin.

Perässä olevan pakkerin etummainen jyrä murskaa kokkareita ja taaempi jyrä tiivistää kylvöalustan. Kevätviljamaan sänki tulee Karatilla yhdellä ajokerralla syysviljalle sopivaan kylvökuntoon.

Lemken Karat on hinattava 4 metrin työleveydestä lähtien. Vetolaite kiinnitetään vetovarsiin. Kultivaattorin takapää nojaa muokkauksen aikana kaksiosaiseen jyrään ja etukulmissa on isokehäiset tukipyörät. Työsyvyys saadaan hallittua hyvin tarkasti, myös 5 cm:n kylvömuokkauksessa.

Karatissa painoa voidaan siirtää hydraulisesti traktorin taka-akselille esimerkiksi vetokyvyn parantamiseksi, ja päinvastoin.

Jos vetosylinterin paineeksi säädetään 150 baria, traktorin taka-akselille siirtyy lisäpainoa 1500-2000 kiloa. Samantapainen kevennyssylinteri on Lemkenillä ollut käytössä jo aikaisemmin puolihinattavassa Tansanit-kyntöaurassa. Karatissa yhdistyvät nostolaitemuokkaimen ja hinattavan koneen hyvät ominaisuudet.

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 41

NOKKA NOSTAA MINKĂ„ LUPAA!

Valmiiksi harkitut ja yhteensopivat NOKKA kuormainja vaunupaketit urakoinnista energiapuun korjuuseen tai tarpeidesi mukaan räätälÜitynä! t Koko mallistossa laajakulmanivelellä tasainen ja vahva nostovoima koko liikealueella t Hydrauliletkut hyvin suojattu puomiston nivelkohdissa t VenttiilistÜt monivipuisesta esiohjattuihin t Alhaiset käyttÜpaineet: 165 - 175bar

Vama TIELANAT

NOKKA -KUORMAINVAUNUPAKETIT 1. Nokka 25L + MV751 Edullinen pikkujättiläinen 7,5 tn metsävaunulla 2. Nokka 3367HE + MV851 t TÊILÚJOFO 0O 0GG WJQVWFOUUJJMJTUÚ Voimakas ulottuva malli hydraulijatkeella.

3. Nokka 3668HR + MV952K t IZESBVMJTFTUJ FTJPIKBUUV )3 WFOUUJJMJTUÚ Vahva malli maa- ja metsätilan vaativaan puunajoon.

4. Nokka 4372HR + MV1002K t IZESBVMJTFTUJ FTJPIKBUUV )3 WFOUUJJMJTUÚ Uusi vaunumalli - isompi kantavuus - suurempi kuormatila. Hyvin varusteltu ergonominen kuormainvaunuyhdistelmä monipuoliseen ja vaativaan käyttÜÜn.

Vama Tielana on tienhoidon tehokas monitoimikone t Edullinen vaihtoehto kesäiseen soratien hoitoon ja talviseen polanteen poistoon t Joko erikseen käytettynä tai takalanaan yhdistettynä t Ei vaadi lisäkiinnikkeitä traktoriin t Kaksi tyÜleveyttä 2,5 ja 3,0 m

Vama 300/JH2 takalana t hydraulinen rungon ja terän kääntÜ t kaareva terämuotoilu ja oikea terän asento - pyÜrittää hyvin talvella lunta ja leikkaa kesällä maahan

us!

Tarjo

,0 5 9 . ) 2 (sis alv. t .kulu

+toim

us!

Tarjo Vama 210/K takalana t tyÜleveys 2100 mm t mekaaninen rungon ja terälevyn kääntÜ t �talkkari�-malli keveisiinkin traktoreihin Vaman muut urakoitsijan tyÜkoneet: alueaurat, nivelaurat, alusterät, muut lumikoneet, hiekottimet, harjakoneet ja etukuormainkauhat

8(9sis 0alv.,-) t .kulu

+toim

Tarjoukset voimassa syyskuun loppuun 2009.

K-MAATALOUS

2

Tasoittaa kylvöolot Potila Olkiäes OH 800 KEVÄÄLLÄ MAAT kuivuvat sänkipeitteisellä pellolla kovin epätasaisesti. Paksun olki- ja akanakerroksen alla maa on märkää, jopa roudassa, ja vieressä maa halkeilee kuivuuttaan. Potilan olkiäes on kehitetty erityisesti suorakylväjien tarpeisiin. Se tasoittaa oljet ja kasvinjätteet pellon pinnassa ja luo hyvät edellytykset joko kylvölle tai kylvömuokkaukselle. Olkien ”sotkeminen” mullalla edesauttaa niiden hajoamista. Pelto voidaan äestää olkiäkeellä joko syksyllä tai keväällä.

Raisiolainen Erkki Haavisto kokeili Potilan OH 800 -olkiäestä keväällä ja yllättyi: Se toimi odotettua paremmin, levitti oljet ja akanat ja sai lisäksi aikaan ohuen murupinnan, siemenelle peittokerroksen. Maat eivät olleet talven jäljeltä liettyneitä ja ne muokkautuivat hyvin.

Alun pitäen Haaviston tarkoitus oli mennä pellolle pakkasaamuna lumien lähdettyä. Tänä keväänä sitä keliä ei tullut. Pellolle menoa oli siirrettävä, kunnes pelto kantoi traktorin. Renkaisiin pantiin alhaiset peltopaineet.

– Olkiäkeellä pelto tuli pinnalta hiukan mustaksi ja maa alkoi lämmetä. Se joudutti kylvöille pääsyä ja tasoitti pellon kosteusolot. Kylvin valtaosan pelloista ilman mitään muuta muokkausta.

Puimurin jättämistä olkikasoista ja juolavehnämättäistä olkiäes selvisi hyvin, tukkeutumatta kertaakaan. Haavisto äesti poikittain puintisuuntaan nähden. Äkeen työleveys on kahdeksan metriä, se on hinattava ja taittuva. Veturiksi riitti 100-hevosvoimainen traktori. Haavisto on pohtinut olkiäkeen käyttöä jo syksyllä.

– Olkiäes on erittäin asiallises-

ti tehty. Ruumenet saa toki levitettyä puimurin akananlevittimellä, mutta olkiäes saa aikaan enemmän: murupintaisen kylvöalustan.

Olkiäkeellä voidaan ajaa kahdella tavalla: joko olkien levittämistarkoituksessa pintaa pitkin, tai syvempään siten, että piikit muokkaavat hieman maata. Ellei peltoa tarvita kasvipeitteisyysvaatimuksen täyttymiseen. Olkiäkeen toiminta perustuu joustavien piikkien voimakkaaseen värinään. Ajonopeus on syytä pitää 12–16 kmh:ssa.

Mallistossa on hinattavat 6- ja 8-metriset äkeet. 14,5 mm piikit ovat kuudella akselilla 10 cm: n jaolla. Avaruutta aikaansaavat 450 mm:n akselietäisyys ja 640 mm korkeus piikin kärjestä akseliin. Äkeessä on vakiona automaattinen sivulohkojen lukitus ja hydraulinen työsyvyyden säätö.

Olkiäkeellä vedettiin oljet tasaiseksi ja pellon pinta rikki Erkki Haaviston tilalla keväällä.

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 43

3

1

1) Torsten Bergström esittelee Tillseeding- ja perinteisellä menetelmällä kylvettyjen rypsikasvustojen eroja.

2

2) SubTillerjankkuriin on yhdistetty MultiSeeder-piensiemenkylvöyksikkö ja lannoitteensyöttöyksikkö EPS 4101.

44 • MAATILAN PIRKKA •4/2009

Kasvutilaa rypsin juuristolle He-Va SubTiller ja Combi-Seeder He-Van Tillseeding-rypsinkylvömenetelmä on alun perin kehitetty Englannissa. Viime vuosina sitä on kokeiltu Baltian maissa hyvällä menestyksellä, ja tänä vuonna perustettiin kylvömenetelmäkoe Kmaatalouden koetilalle. – Vaikka He-Van muokkauskoneista Rautakeskolla vastaava tuotepäällikkö Torsten Bergström myöntää suhtautuneensa aluksi menetelmään epäilevästi.

– Alkukesästä koko koeala näytti aika huonolta, mutta erot alkoivat tulla esiin kun rypsin kasvu pääsi vauhtiin. Kyllä tämä nyt näyttää aika vakuuttavalta, hymyilee Bergström näyttäessään Tillseeding-menetelmällä kylvetyn kevätrypsin rehevää kasvua ja suurempaa juurakkoa verrattuna perinteisellä menetelmällä kylvettyyn ruutuun.

Tillseeding-menetelmässä rypsi kylvetään pneumaattisella He-Va Multi-Seeder -piensiemenkylvölaitteella, joka on liitetty SubTiller-jankkuriin. Jankkurin piikit kuohkeuttavat ja

TANSKALAISEN

nostavat maata syvältä. Siemenet puhalletaan ilma-avusteisesti mullokseen kylvövaon reunaan ja jyrä tiivistää kylvöksen.

Syvältä kuohkeutettu maa takaa rypsin juuristolle runsaasti kasvutilaa ja sopivat kosteusolot.

Kokeissa selvästi parhaimman näköisen kasvuston tuotti koeruutu, joka oli jankkuroitu 30 cm:iin ja kylvetty 50 cm:n rivivälillä. Siemenmäärä oli 4 kg/ha.

Bergströmin verrokkina esittelemä kasvusto on ruudusta, joka oli toteutettu perinteisellä rypsinkylvötekniikalla: Matala, 2 cm: n kylvömuokkaus ja kylvö laahavannaskoneella 12,5 cm:n rivivälillä. Siemenmäärä oli 7 kg/ha.

Tillseeding-menetelmän sanotaan parantavan myös syysrypsin talvehtimista. Sitä tullaan testaamaan koetilalla, samoin kuin Suomen oloihin sopivaa riviväliä. Leveä riviväli mahdollistaisi mekaanisen rikkatorjunnan.

SubTillerin työleveys on kolme metriä ja siinä on viisi piikkiä.

Tehontarve on 135–200 hv.

K-MAATALOUS

si a a m a u l a h Et voi valita taan n u j r o t n ä n veh säätä juola kauden Viiden vuoro

Su

+10°

sääennuste

Ma

+16°

Ti

Ke

To

+12°

+14°

+11°

Ainutlaatuinen rae: lähes 90 % väkevämpi kuin perinteiset nestemäiset Imeytyy ja kulkeutuu nopeasti koko kasviin Kiinnitettä ei tarvita Erinomainen sateenkestävyys Roundup® on Monsanto Co

Tiivis tehopakkaus: helppo varastoida, vähemmän pakkausjätettä

Roundup Maxin juolavehnäteho perustuu uuteen, patentoituun TranSorb-teknologiaan, jonka ansiosta glyfosaatti imeytyy kasviin nopeasti ja alkaa tehota heti.

Lue käyttöohje pakkauksesta ja noudata sitä. Käytä asianmukaisia suojavarusteita.

K-MAATALOUS

Laskelmat osoittavat Hardi Twin -ruiskutuksen säästävän sekä aikaa että kustannuksia. Mihin Twinistä esitetyt väittämät oikein perustuvat?

MIHIN PERUSTUU TWININ TEHO? JOPA 50 % ENEMMÄN RUISKUTUSTUNTEJA VERRATTUNA TAVANOMAISEEN RUISKUTUKSEEN.

1. Ruiskutustunteja Tanskan Aarslevissä 400 350

Tunteja

300 250

Perinteinen Twin

200 150 100 50 0

maalis

huhti

touko

kesä

syys

loka

2. Tuulikulkeuma eri tuulennopeuksilla

Kulkeuma %

5 4 Perinteinen Twin

3 2 1

0 Tuulen nopeus m/s

1,5

3

4,5

8,5

Annosmäärä

3. Torjuntaan vaadittava ainemäärä ja kasvuaste 1/1 3/4 1/2 1/4 Sirkkalehti

Sirkkalehti + 2 lehteä

46 • MAATILAN PIRKKA •4/2009

Sirkkalehti + 4 lehteä

PYLVÄIKKÖ RUISKUTUSTUNNEISTA vuosina 2000-2003 Tanskan Aarslevissä (graafi 1) näyttää ruiskutukseen kelvollisen tuntimäärän Twin-ruiskulla ja perinteisellä ruiskulla. Mukaan laskettiin ne tunnit, jolloin oli peräkkäin vähintään kolme ruiskutuskelpoista tuntia. Olosuhteet olivat muuten samanlaiset, mutta maksimi sallittu tuulen nopeus on perinteisellä ruiskulla 4 m/s ja Twinillä 8 m/s.

Paitsi että ruiskuttaminen tuulisella säällä on Twinillä yleensä mahdollista, myös ruiskutustulos on parempi kuin tavanomaisella puomistolla. Tämä näkyy Taylor et al. tutkimuksessa, jossa verrattiin tuulikulkeuman prosenttiosutta Twinillä ja tavanomaisella puomistolla erilaisissa tuulen nopeuksissa (graafi 2).

Vesimäärä oli 100 l/ha, ajonopeus 7,7 km/h, ruiskun paine 2 bar ja suutin ISO F-110-02.

Tämänkin tutkimuksen perusteella tavanomaiseen ruiskutukseen suositeltu 4 m/s tuulennopeusraja pitää paikkansa. Twinillä puolestaan tuulikulkeuma ei juurikaan kasvanut, vaikka tuulennopeus nousi 4,5 metristä sekunnissa 8,5 metriin sekunnissa.

Mahdollisten ruiskutustuntien määrä päivässä vaikuttaa paitsi työsaavutukseen, myös torjunnan tehoon ja käytettäviin ainemääriin. Sekä rikkakasvien, kasvitautien että tuholaisten torjunta onnistuu parhaiten silloin kun torjunnan kohde on haavoittuvimmillaan, tai sitä esiintyy vielä vähän.

Oheinen käyrä osoittaa, että rikkakasvien ollessa varhaisemmassa kasvuasteessa torjuntaan tarvitaan pienempi ainemäärää kuin myöhemmin (graafi 3).

Parhaan torjuntatehon aikaikkuna riippuu torjuttavasta ongelmasta, mutta usein se on melko kapea.

Tämä voi olla ongelma, varsinkin jos kerralla ruiskutettavaa pinta-alaa on paljon.

Hardi määrittelee karkeaksi peukalosäännöksi laadukkaalle torjuntatulokselle pienimmällä mahdollisella torjunta-ainemäärällä: viljoilla 56 päivää, sokerijuurikkaalla kaksi päivää ja perunalla yksi päivä. Ruiskutusmenetelmän herkkyys tuulelle voi estää ruiskuttamasta juuri haluttuina päivinä, tai tuuli voi huonontaa ruiskutustulosta.

TÄYSI TORJUNTATEHO PIENEMMÄLLÄ TEHOAINEMÄÄRÄLLÄ. puhalluksen aikaansaama kasvuston liike ja pieni pisarakoko saavat aikaan paremman peiton myös heinämäisissä rikkakasveissa, joissa riittävän peiton saaminen voi joskus olla haasteellista. Torjuntatulos on Twinillä parempi, tarvittaessa myös pienemmällä tehoainemäärällä.

LandboCentrumin kokeessa (graafi 4) torjuttiin peltoluohoa (Apera spica-venti) Primera Super torjunta-aineella, jonka täysi annos oli yksi litra hehtaarille. Vesimäärä oli sata litraa hehtaarille ja ajonopeus 6 km/h. Vaihtoehtoina olivat Injet-suutin, LowDrift (matalakulkeuma) -suutin ja Twinpuomisto vakiosuuttimella.

Twin saavutti yhtä hyvän torjuntatuloksen kolmasosalla ainemäärästä kuin kaksi muuta suutinvaihtoehtoa täydellä ainemäärällä.

TWININ SUUNNATTAVAN

Teho %

4. Peltoluohon torjunta 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

1/3 annos 2/3 annos 3/3 annos

Injet-suutin

Suhteellinen tuulikulkeuma

RUISKUTUKSEN TYÖTEHON tarve kasvaa jatkuvasti.

Jos ruiskuttaja nostaa ajonopeutta tavanomaisella ruiskulla, kulkeumapilvi puomiston perässä kyllä kasvaa. Torjuntateho heikkenee ja torjunta-aineita päätyy väärään paikkaan. Satotappio-, kasvustovioitus- ja jäämäriskit kasvavat.

Kappel ja Schulze-Stentrop vertasivat torjunta-aineen tuulikulkemaa eri ajonopeuksilla (graafi 5) käytettäessä Twin-puomistoa ja tavanomaista.

Pylväikössä kulkeuman määrä on esitetty suhteellisena: kulkeuma tavanomaisella ruiskulla ja ajonopeudella 15 kilometriä tunnissa vastaa suhdelukua 100. Tällä ajonopeudella Twin-puomiston vertailuluku jäi vain 35:een.

Myös ajonopeuksissa 6 ja 9 km/h kulkeuma oli Twinillä merkittävästi pienempi kuin tavanomaisella ruiskupuomistolla. Suutinmallina kokeissa oli FF025 110, paine 2 bar, vesimäärät: 160 l/ha 6 km/ h, 110 l/ha 9 km/h ja 65 l/h 15 km/h. Tuulen nopeus oli kahdesta neljään metriä sekunnissa.

Cooper ja Taylor puolestaan tutkivat torjunta-aineen jakautumista puomin pituussuunnassa (graafi 6) ruiskutettaessa lievällä sivutuulella. Näyteastiat asetettiin 25 cm välein ruiskun renkaasta puomiston päätä kohti. Kuten kaaviokuvasta nähdään, Twinillä aine jakautui tasaisesti, kun taas tavanomaisella ruiskulla selvästi epätasaisemmin.

Hardi Twin +standardisuutin

5. Tuulikulkeuma eri ajonopeuksilla 120 100 80

Twin Perinteinen

60 40 0 6 km/h

9 km/h

15 km/h

6. Torjunta-aineen jakautuminen puomistossa Talteenotettu ul /astia

TUULIKULKEUMA EI KASVA AJONOPEUDEN LISÄÄNTYESSÄ KUTEN TAVANOMAISELLA RUISKULLA.

LowDrift-suutin

9 8 7 6 5 4 3 2 1 0

Tuulen suunta 1,5 ja 1,8 m/s

Twin Perinteinen

3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 1 Kokeen ottopaikka (0,25 m välein) ruiskun pyörästä puomiston päätyyn.

25

27

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 47

PAREMPI TORJUNTA-AINEEN KASVUSTOPEITTO JA VÄHEMMÄN TORJUNTAAINETTA MAAHAN.

Ilmavirran taivuttamalla kasvustolla on suurempi ”suodatusvaikutus”, mikä parantaa torjunta-ainepeittoa.

7. Torjunta-aineen jakautuminen verrattuna tavanomaiseen ruiskuun Twin ilma taakse

Twin ilma eteen

Tähkä

–1%

+ 46 %

Ylälehti

+ 43 %

+ 61 %

Varren yläosa

+ 11 %

+ 31 %

Alalehti + varren alaosa

+ 101 %

+ 14 %

Maa

– 41 %

– 66 %

SUOMALAINEN VILJELIJÄ LASKI SÄÄSTÖT http://english. hardi-twin.com/ on laskuri, jolla voi arvioida omalla tilalla saavutettavat tunti- ja ainesäästöt siirryttäessä perinteisestä ruiskutusmenetelmästä Twin-puomistolla varustettuun ruiskuun. Suomalainen viljelijä kävi syöttämässä laskuriin tilansa tiedot. Tulokset näet ohessa.

Viljeltävä pinta-ala on 110 hehtaaria, viljelyskasvit vehnä, ohra, rapsi ja ruokaherne. Koko pintaala on laskettu ruiskutettavan keskimäärin kaksi kertaa kasvukauden aikana. Ainekustannukset on ilmoitettu verottomina.

Tällä tilalla siirtyminen perinteisestä ruiskutusmenetelmästä Twiniin säästäisi 11 työtuntia vuodessa, jos ruiskutettava pinta-ala pysyisi samana.

Tai vaihtoehtoisesti olisi mahdollista kertaalleen ruiskuttaa satakunta hehtaaria lisää samalla tuntimäärällä. Säästö kemikaalikustannuksissa olisi nykyisellä pinta-alalla ja arvioidulla 15 %:n ainesäästöllä 600 euroa vuodessa.

Laskurin kaavat perustuvat muun muassa artikkelissa mainittuihin tutkimustuloksiin, jotka löytyvät myös Twin-sivuilta.

KUN TORJUNTA-AINESUMU viedään kasvustoon voimakkaan ilmapuhalluksen avustamana, saatetaan pelätä, että suuri osa torjunta-aineesta joutuu maahan eikä kasvustoon. Näin ei kuitenkaan ole.

Torjunta-aineen jakautumisen kasvustossa -testissä (graafi 7) verrattiin Twin-puomiston aikaansaamaa peittoa vehnän eri osissa tavanomaisen puomiston aikaansaamaan peittoon. Twinin ilmavirta suunnattiin joko taakse tai eteen.

Tässä kokeessa tähkä sai suurin piirtein saman verran torjunta-ainetta tavanomaisella puomistolla ja Twinillä ilmasuihku taaksepäin suunnattuna. Parhaan, +46 prosentin peiton tähkä sai Twinillä ilmasuihku suunnattuna eteenpäin. Sekä ylälehti, varren yläosa että alalehti ja varren alaosa saivat molemmilla Twin-vaihtoehdoilla paremmin torjunta-ainetta kuin perinteisellä ruiskutusmenetelmällä. Torjunta-ainetta joutui maahan merkittävästi vähemmän (–41 % ja –55 %) molemmilla Twin-vaihtoehdoilla verrattuna tavanomaiseen ruiskutukseen.

Tulos johtuu yksinkertaisesti ilmavirran taivuttaman kasvuston suuremmasta ”suodatusvaikutuksesta” suhteessa ruiskusumuun. Ilmavirta myös liikuttaa kasveja ruiskusumussa, mikä parantaa torjunta-ainepeittoa.

Näihin seikkoihin perustuu Twinin teho. t e k s t i a nne p e nt t i l ä j a g r a f i i k k a h a r di i nt e r n ati o nal

HARDIN TWIN-NETTISIVUSTOLLA

ilma-avusteinen hardi twin on ehkä maailman tutkituin kasvinsuojeluruisku. twin-ruiskutusmenetelmää ovat tutkineet useat puolueettomat tutkimuslaitokset eri maissa.

48 • MAATILAN PIRKKA •4/2009

HARDI TWIN -LASKURI Vuosittain ruiskutettava ala, ha................................................ 220 Twin-ruiskun säiliön tilavuus, l .............................................. 1000 Twin-ruiskun puomin leveys, m ................................................. 15 Täyttö-, sekoitus- ja kuljetusaika, h .......................................... 0,3 Vesimäärä nykyisessä ruiskutuksessa, l/ha ............................ 200 Vesimäärä Twin-ruiskutuksessa, l/ha...................................... 100 Ajonopeus nykyisessä ruiskutuksessa, km/h ..............................7 Ajonopeus Twin-ruiskutuksessa, km/h........................................9

TULOKSET: Työsaavutus perinteisessä ruiskutuksessa, ha/h ..................... 6,4 Työsaavutus Twin-ruiskutuksessa, ha/h ................................... 9,6 Tuntia vuodessa, perinteinen .................................................. 34,2 Tuntia vuodessa, Twin-ruiskutus ............................................ 22,9 Ajansäästö vuodessa, tuntia .................................................... 11,3 Ajansäästö vuodessa, % ............................................................. 33 Lisäkapasiteetti vuodessa ha (1 ruiskutuskerta) .................. 108,2

SÄÄSTÖ KEMIKAALIKUSTANNUKSISSA: Koneen käyttöaika tilalla, vuosia .................................................8 Vuotuinen kemikaalikustannus, €.......................................... 4500 Odotettu kemikaalisäästö, Twinillä 10–30 %.............................. 15 Kemikaalikustannukset käyttöajalla, € .............................. 36.000 Säästö käyttöajalla, € ............................................................. 5400 Säästö vuodessa, € .................................................................. 600

Tehokkain ratkaisu jyrsijäongelmaan!

Storm ja Storm Secure - Varma kuolema jo yhdellä syöntikerralla!

Miksi Storm ja Storm Secure ovat niin tehokkaita?

Tehoaine vähintään viisi kertaa tehokkaampi kuin muissa valmisteissa käytetyt tehoaineet.

Storm Secure -vahablokin muotoilu on jyrsijöihin erikoistuneiden asiantuntijoiden suunnittelema. Syöttiblokin pyöristetyt kulmat kiehtovat rottia, minkä lisäksi syötin reuna on muotoiltu helposti nakerrettavaksi.

Storm Secure -vahablokin ja Storm -pellettien korkealaatuinen murskevilja raaka-aineena on hiirille ja rotille erityisen maittavaa ja vahan osuus blokissa ja pelleteissä estää syöttiä kostumasta ja homehtumasta maittavuudesta tinkimättä.

Jyrsijät valitsevat Storm -syötin, vaikka muutakin ravintoa olisi tarjolla. Storm -syötit säilyvät houkuttelevina jyrsijöille loppuun asti.

Storm Secure vahablokki - suuri tilapakkaus 10 kg t Erinomainen ammattilaiskäyttöön

Storm -tuotteiden avainominaisuudet

us!

Tarjo

t Tehoaa jo yhdellä syöntikerralla, jyrsijät eivät ehdi alkaa välttelemään syöttiä t Murskevilja takaa maittavuuden, vaha estää kostumisen ja homehtumisen t Valmistettu puristamalla, ei sulan vahan aiheuttamia maittavuusongelmia t Nopein teho jyrsijöihin: vaikuttaa 3-4 päivässä t Syömättä jääneet syötit voi siististi korjata talteen t Ei tunnettuja vastustuskykyisiä jyrsijäkantoja t Sininen väri ja makuaine ihmisten turvaksi

275,-

Tarjous (sis.alv) voimassa lokakuun 2009 loppuun.

Storm -pellettien erityisominaisuudet t Soveltuu sekä hiirien että rottien torjuntaan t Jyrsijät kokevat pelletit helpoiksi käsitellä t 175 g pakkaus on kätevä pieniin talouksiin tai mökille t Pakkauskoot 175 g ja 500 g

Storm Secure -vahablokin erityisominaisuudet t 20 g vahablokit on suunniteltu erityisesti rottien torjuntaan t Reiällinen blokki voidaan kiinnittää paikoilleen - eivät vie sitä mukanaan t Erinomainen ammattilaiskäyttöön t Pakkauskoot 500 g ja 10 kg

Hiiren tai rotan tappamiseksi tarvittava määrä Stormia Laji

Ruumiinpaino, g

Syötti, g

Isorotta

250

1,25

Mustarotta

200

5,5

20

0,3

Kotihiiri

K-MAATALOUS

NAUTAKARJAN À LA CARTEN YKKÖSET

A! U U T T nu

vau Täytä asti ja nope i opastan st tarka ngattoma a n l van kanäytö vaa avulla.

JF VM PYSTYRUUVIAPEVAUNUT Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa. t Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino t Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, nyt myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu t Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen t Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

RUNKO-OHJATTAVAT WEIDEMANN PIENKUORMAAJAT Saksalaista laatua ja tehokkuutta nosto-, siirto- ja kuormaustöihin t Yli 30 000 valmistettua pienkuormaajaa - uusi tehdas Saksan Korbachissa t Ketterä kuormaaja ahtaisiinkin tiloihin - erinomainen käyttömukavuus ja ajoergonomia t Tehokkaat, vähäpäästöiset ja taloudelliset Perkins dieselmoottorit t Suuri nosto ja irrotusvoima kahdella puomin nostosylinterillä

1130 CX pienkuormaaja t 18,5 kW, 3-syl. diesel t hydrostaattinen 4-veto t kaatokuorma 776 kg

us!

Tarjo

0,0 9 .

6 ) 1 (sis a.lkv.ulut +toim

Rajoitettu erä - toimi nopeasti! (Tarjoushinta ei sisällä työlaitetta)

K-MAATALOUS

Tebbe on edelläkävijä kuivalannan levitysvaunuissa.

Urakointikäyttöön suunniteltu vaunu riittää pitkään suurenkin tilan levitysmäärillä.

SE ON KUIVALANTAVAUNUJEN TEBBE

1

MAATALOUSYHTYMÄ AHOLAN

omistajaveljekset Asko ja Veikko Ahola viljelevät vajaan sadan peltohehtaarin tilaanLÄHTÖTILANNE sa Pälkäneellä. Pihatoissa rouskuttaa rehua kolmisensataa lihamullia. Lantaa kertyy yhteensä 2000-3000 kuutiota vuodessa, ja lannanlevitys alkoi olla ongelma. Urakoitsijaakaan ei aina ollut saatavilla. Suuren lantamäärän takia eteen tuli oman vaunun hankinta. viime keväänä uuden Tebbe LS 120T kuivalannan tarkkuuslevittimen.

– Tutkimme erilaisia vaihtoehtoja ja päädyimme vaakatasomurskaimilla varustettuun lautaslevittimeen.

– Köyhän ei kannata ostaa kuin parasta, totesi Veikko Ahola kysyessäni lopullisen valinnan syytä.

– Vaunu on kestävässä maineessa. Osaltaan valintaan vaikutti tutun urakoitsijan todella suuret levitysmäärät samanmerkkisellä koneella.

Levittimen varustus on yksinkertaisempi kuin huippuunsa varustelluissa urakointimalleissa. Pohjakuljettimen säätö on sähköinen, muita toimintoja hallitaan manuaalisesti traktorin hydrauliikasta.

– Keskusrasvaus oli kyllä mainio hankinta. Yhdestä nipasta saa rasvat laakereihin. Rasvauksen voi hoitaa kesken työn, eikä tarvitse lannan seassa sotkea, kertoo Veikko.

Voimansiirto murskainkeloille ja lautasille on mekaaninen. Voimansiirtolinjassa on suojakytkiAHOLAT HANKKIVAT

2

TOIMENPITEET

Aholan veljekset toteavat, että omat levitykset ehtii hyvin hoitamaan 11 kuution kuormilla ja vaunua tuskin tarvitsee vaihtaa ennen eläkeikää.

– Kun seuraa millaisia määriä urakoitsijat ajavat.

met, jotka estävät kulVAUNULLA ON NYT mavaihteiden ja akseleilevitetty ensimden vauriot silloin kun mäisen kevään levitettävässä materilannat, noin 1500 aalissa on esim. kiviä. kuutiota ilman LOPPUTULOS Kuormatilan taka-osassa ongelmia. on sulkuluukku, joka estää – Kyllä tekee tasaimateriaalin valumisen murssen jäljen. Traktori on kainkeloille ja levityslautasille. vain vähän yli 100 hv, mutta hyvin silläkin on pärjätty. Kerran Luukulla voidaan myös annostelmeinasi märässä kohdassa tarla levitysmäärää riippuen materivita vetoapua, mutta ajoin sitten aalin kiinteysasteesta. Kuormatilan pohjalla on neljällä ketjulla va- kuorman pohjakuljettimella takaisin eteen ja kyllä se siitä lähti, rustettu kuljetin, joka siirtää taAsko myhäilee. varan levittimelle. Jokainen ketMyös nurmilevitys kiinnostaa. ju on mitoitettu 24 tonnin vetoluPuhtaalla turvelannalla ja 10juudelle.

Alustassa on yleisemmin kuor- 15 t/ha levitysmäärällä ei pitäisi tulla ongelmia. Nurmilevitys ma-autoissa käytetty parabolitehelpottaisi kuivalannan käyttöä li. Rengastus on vaunun kokoon nähden riittävä 700x22,5. Vetoai- voimaperäisessä nurmiviljelyssä. sa on jousitettu. Kaikissa pyörissä t e k s t i j a k u va s e p p o nykäne n on hydrauliset jarrut.

3

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 51

K-MAATALOUS

Jaguar 810 täydentää Claasin ajosilppurimalliston.

Sen perustekniikka ja käyttömukavuus vastaavat suurempia ajosilppureita.

10 FAKTAA KISSAPEDOSTA Jaguar 810 on tehokas ja monipuolinen kone, joka sopii monelle suomalaisellekin karjatilalle tai urakoitsijalle.

1.

Perustekniikka vastaa mallia 830. Suurimpana erona on se, että joidenkin toimintojen ohjaus on mekaaninen eikä sähköhydraulinen.

2.

Moottori on 300-hevosvoimainen, Tier3-luokan Mercedes-Benz OM 460 LA. Moottorissa on 6 sylinteriä ja 12,8 litran sylinteritilavuus.

Moottorilta on suora, mekaaninen voimansiirto silppurilaitteistolle. Ajovoimansiirto on hydrostaattinen.

3.

Jaguar 810 on Claasin ajosilppurisarjan kuopus.

Claasin Vista-ohjaamo tarjoaa kuljettajalle hyvät työskentelyolosuhteet; mm. manuaalisesti ohjattava ilmastointi, monipuolisesti säädettävä kuljettajan istuin, säädettävä ohjauspylväs ja käsinojaan integroitu joystick-ohjausvipu.

4.

Automatiikkaan kuluu vakiona Claasin CIS-informaatiojärjestelmä, jonka suuresta näytöstä on helppo seurata koneen kaikkia toimintoja, sekä CAN-BUS-ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Kaikki sähkölaitteet on sijoitettu ohjaamoon.

5.

Vankkarakenteisen PU 300 HD -noukkimen työleveys on kolme metriä.

6.

Siinä on taaksepäinkäyttö tukkeumien purkamista varten.

750 mm leveä V20-silppurirumpu keskittää massan, jotta massa virtaa mahdollisimman tasaisesti, tehokkaasti sekä taloudellisesti ja kuluminen on vähäistä. Silppurikoneistossa eteenpäin siirtyvän massan vauhti nopeutuu.

7.

Käyttöä helpottaviin vakiovarusteisiin kuuluvat muun muassa: ohjaamosta käytettävä automaattinen teroituslaite, helppo ja nopea vastaterän säätö, puhdistusta helpottava ilmakompressori sekä magnetisoituvat metalliosat tunnistava metallinpaljastin, joka pysäyttää tarvittaessa syöttötelat.

8.

Laaja valikoima lisävarusteita: ohjaamosta herkkyyssäädettävä Stop Rock -kivenestolaite tunnistaa kiven ja pysäyttää syöttötelat välittömästi, HD-jyvämurskain eli krakkeri sekä useita noukin- ja leikkuupäävaihtoehtoja erilaisten materiaalien, esimerkiksi kokoviljasäilörehun, energiakasvien tai maissin korjuuseen.

9.

Jaguar 810:n tärkeät numerot ovat: pituus työ/kuljetus 5921/6431 mm, kuljetusleveys renkaista riippuen 29903995 mm, korkeus työ/kuljetus 5600/3729 mm, polttoainesäiliö 810 l, säilöntäainesäiliö 410 l.

10.

t e k s t i a nne p e nt t i l ä , kuva c laas

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 53

nä HyÜdyn anta karjanl ästä i - Sä tarkast telannoi a! kuluiss

TEBBE - JOHTAVA SAKSALAINEN LEVITYSVAUNU Kovaan käyttÜÜn suunnitellut Tebbe levitysvaunut

t 7BOLLB IJUTBUUV MBWBSBLFOOF )BSEPY QPIKBMFWZMMĂŠ t 7BIWBU WBBLBSFQJKĂŠLFMBU IJFOPOUBWBU NBUFSJBBMJO UFIPLLBBTUJ t &SJMMJTFU MFWJUJOMBVUBTFU OFMKĂŠMMĂŠ IFJUUPTJJWFMMĂŠ UBLBBWBU UBTBJTFO UBSLBO MFWJUZLTFO

Kevytkulkuisella Tebbe -vaunulla levität tehokkaasti ja taloudellisesti!

%-( UFTUBUUVB UBSLLVVUUB KB MBBUVB

LIVAKKA a lietelinj

3kot0imavis.ta

oa.

tuotant

LIVAKKA LIETELINJA - TUNNETUT LAATUTUOTTEET LIVAKKA lietelantavaunuilla ja -lietepumpuilla ympäristÜystävällistä lietteenlevitystä. t 5JMBWVVEFU N3 N3 t 4VQFS QJOUBMFWJUJO UBJ MFULVMFWJUJO t -JWBLLB QVNQQVLVPSNBJOWBVOVU t -JWBLLB NBUBMBNVMUBJO LBLTPJTLJFLPJMMB KB )BSTP KBLPMBJUUFFMMB

www.k-maatalous.ďŹ

Valitse varma kotimainen LIVAKKA -vaunu ja pumppu.

K-MAATALOUS

Karjatilalla on keväisin jääpoltteen kurittamia tai muuten vain huonoja nurmilaikkuja. Ne hoituvat Ninalla. Samoin nurmen perustaminen edullisesti.

NINA HOITAA JÄÄPOLTELAIKUT

1

HAAPAJÄRVINEN MAATALOUSYRIT-

TÄJÄ Esko Kopola katseli jääpoltteen kurittamia viljelyksiä keväällä apulantoja levittäessään. Hän totesi, etteivät nurmet ehdi korjuukuntoon uudistamalla.

Keskisen tilalla tuotetaan sekä maitoa että lihaa. Navetassa ammuu kaikkiaan 150-160 eläintä, joten rehua kuluu melkoinen määrä. Peltoja ei ole varaa pitää mustana. Kopola jutteli asiasta tutun K-maatalouskauppiaan kanssa ja päätti hankkia Keskisen tilalle Maschio Nina -kylvökoneen.

LÄHTÖTILANNE

2

ITALIASSA SUUNNITELLUL-

Ninalla onnistuu piensiementen ja jopa herneen kylvö.

Nurmen perustaminen suorakylvönä on edullista esimerkiksi glyfosaatilla lopetettuun vanhaan nurmeen.

Kevytrakenteinen kone eroaa varsinaisesta kylvölannoittimesta siinä, ettei lannoitetta voi levittää samalla ajokerralla. Säiliöissä on siis tilaa vain yhdelle siemenelle. Lisävarusteena voi tosin hankkia erillisen heinänsiemenlaatikon, jolloin viljan ja nurmen siemenet piiloutuvat

TOIMENPITEET

LA

multaan kertavedolla.

– Olen kylvänyt koneella yli 50 hehtaaria, lähinnä heinänsiemenen paikkauskylvöjä itselle ja urakkana. Ensi keväänä saatan kylvää sillä viljaakin, koska meillä käytetään lietettä ja apulannan tarve jää olemattomaksi.

Jos apulannan tarve on esimerkiksi 60 kilogrammaa hehtaarille, niin se on sama kylvää viskolla. Ja onhan tuo kone toki myös hätävarana, jos varsinainen kylvölannoitin menee rikki, Esko Kopola kertoo.

3

KOPOLAN KOKEMUKSET

Maschio Ninasta ovat pääsäänLOPPUTULOS töisesti positiivisia. Kone on ollut lupausten mukaan helppo käyttää ja säätää. Myös taulukoidut säädöt ainakin heinänsiemenen osalta ovat pitäneet hyvin paikkaansa.

Ainoa pieni moite tulee siitä, että kovalla ja kuivalla maalla vantaat eivät pure maahan kovin hyvin. Melkein samaan hengenvetoon Kopola sanookin, että keväällä on syytä olla liikkeellä silloin, kun maat ovat vielä kosteita. Tällaisessa ajoituksessa on toki etuna sekin, että syksyllä alalta voi korjata rehun.

– Terävämmät ja leikkaavammat lautaset uppoaisivat paremmin, mutta tietenkin vastaavasti kuluisivat nopeammin. Ja eihän painuvuudelta voi ihmeitä odottaa, koska kone on noin kevyt, Kopola jatkaa.

Keveydellä hän viittaa siihen, että työleveydeltään kolmimetrinen kone painaa tyhjänä vain 544 kiloa. Ninan eteen ei tarvita talon suurinta traktoria.

Kopolalla on mielessä pari ideaa, joilla hän aikoo parantaa tilan rehusatoa Maschio Ninan avulla: – Jos nurmelle laittaisi yksivuotisen raiheinän suojaviljaksi, niin siitä saisi jo syksyllä rehua. Toinen parannuskohde löytyy päisteistä, jotka polkeutuvat väistämättä siellä, mihin joudutaan ajamaan lietettä. Tällä koneella on helppo paikata päisteet niin, että niistäkin saadaan oikea sato, Esko Kopola miettii. .

Esko Kopola aikoo tehostaa tilan nurmituotantoa Maschio Ninan avulla.

t e k s t i j a k u va t u om a s r y t k y

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 55

1) Koostaan huolimatta pienkuormaaja on kunnon työkone.

Marko Mänki tuo paalit navettaan Weidemannilla.

1

2) Ralf Zelder (kolmas oikealta) kävi kouluttamassa maahantuojan huoltoinsinöörejä ja tuotepäälliköitä kevättalvella.

KUN TALIKKO EI ENÄÄ RIITÄ Weidemann 1140

Karjakoon kasvaessa talikko ja hauis on korvattava konevoimalla. Näin on tehty myös Marko Mänkin tilalla Jokioisissa.

LÄHTÖTILANNE

KOKOLUOKKA KASVAA WEIDEMANNIA on tarjolla kolmea eri perhettä.

Pienimmät Hoftrac-mallit ovat karjatilojen apuvälineitä. Suomeen tuotavaa valikoimaa on tarkoitus laajentaa.

– Kysyntää on myös isompien mallien suuntaan, tuumaa tuotepäällikkö Kimmo Mäkelä.

Seuraava kokoluokka on pyöräkuormaajasarja.

Suurimmat koneet ovat teleskooppikuormaajia.

Pienkuormaajamalleissa on joko ohjaamo tai turvakaari. Etukuormaintraktoriin verrattuna pienkuormaajat ovat ominaisuuksiltaan hämmästyttävän monipuolisia. Koneisiin on helppo kiivetä ja ne ovat äärimmäisen ketteriä. Niiden hydrostaattinen voimansiirto sopii tarkkaan työskentelyyn ahtaissakin tiloissa.

Pienimmänkin mallin kaatokuorma on yli 700 kiloa. Pitokyky säilyy myös epätasaisella alustalla, kun kumit ovat maassa. Vetokyky säilyy akseleiden tasauspyörästön ansiosta.

56 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

Marko Mänkin tilalla on 80 lypsylehmää ja lisäksi nuorta karjaa. Karjakoon kasvaessa pienkuormaajalle alkoi olla selkeä tarve.

Käyttökohteita on niin navetan sisällä kuin ulkonakin: Navetassa vasikoiden kuivikekarsinoiden tyhjennystä, rehu- ja kuivikepaalien sekä säkkitavaran siirtoa. Ulkona on tarjolla etenkin pihaöitä, talvella lumitöitä ja hiekoitusta.

KÄYTTÖÄ ON Marko Mänki hankki tilalle Weidemann 1140 -pienkuormaajan. Työvälineiksi hän valitsi pari erikokoista kauhaa, trukkihaarukan, paalipiikin ja rehupihdin.

Valmistajalla on tarjolla var-

sin laaja työvälinevalikoima erilaisiin käyttökohteisin.

Pienkuormaaja on alle metrin levyinen. Se on runko-ohjattu, eli pyörät kulkevat samaa uraa.

Kuormaaja kääntyy pienessä tilassa.

Sisäpyörien tekemän ympyrän halkaisija on 1,2 metriä ja kauhan ulkoreuna piirtäisi 4,3 metrin ympyrän.

Moottori on 3-sylinterinen diesel, teholtaan 27 hv.

Mänkin pienkuormaajassa on turvakaari, jonka yläosan saa taitettua alas. Silloin korkeutta on vain 1,85 m. Tätä Mänki tarvitsee ajaessaan eläinten sairaskarsinoihin.

Pienkuormaaja soveltuu jopa matalalaitaisen perävaunun kuormaamiseen. Tyhjennysasennossa olevan kauhan ala-

2

Suosio lisää huollon kysyntää häärii Weidemann-pienkuormaajien ympärillä Seinäjoen K-maatalouden tiloissa.

Meneillään on huoltokoulutus. Maestrona toimii huoltokouluttaja Ralf Zelder Weidemannin tehtaalta Saksasta. Weidemann-pienkuormaimia on myyty Suomeen reilut sata kappaletta kolmessa vuodessa, mikä on kasvattanut huollon kysyntää.

Huoltokoulutuksessa tuli paljon asioita esille.

– Jos ne kaikki olisi pitänyt kantapään kautta opetella, kalliiksi olisi tullut, naurahtaa huoltoinsinööri Tommi Tervo.

Weidemannin huoltaminen on tehty helpoksi, jotta se myös tulisi huollettua. Kahden pultin irrotuksen jälkeen voi hytin keikauttaa sivulle. Kaikki tärkeät hydrauliikkakomponentit ja moottori ovat hyvin esillä. Huoltovapaus-sana saa huoltoinsinöörin kummastelemaan.

– Joidenkin koneiden kohdalla valttina käytetään niin sanottua huoltovapautta. Kumpiko on parempi, huoltaa konetta vai korjata sitä, Tuumaa Tervo.

Weidemannin kohteet joko ovat tai eivät ole huollettavia. Jos laakeria ei voi rasvata, sitä ei tarvitse rasvata. Esimerkkinä rasvanippa jarrupolkimen juuressa. Kun koneella ajetaan navetoissa ja likaisissa oloissa, toimii rasvattu jarrupoljin paremmin.

Zelderillä oli paljon ideoita ammennettavana.

Hänen mukaansa traktoreita ja autoja kyllä puleerataan ja hoidetaan, mutta pienemmät koneet usein laiminlyödään. Koneet ovat likaisia.

– Pesuun kannattaa kiinnittää huomiota. Pöly ja kosteus eivät ole ongelmia sinänsä, mutta yhdessä ne voivat aiheuttaa kummallisia sähkövikoja. Lika on myös eriste, joka saattaa heikentää jäähdytystä. Likaisen koneen huoltokin laiminlyödään helpommin.

Koneeseen perehtyminen on välttämätöntä.

Sanonta ”Käyttöohjeiden lukeminen kannattaa aina” pitää paikkansa. Weidemann on niin helppo käyttää, että syvällisempi perehtyminen saattaa jäädä.

Kurssilla opiskeltiin normaalien huoltotöiden ja vianetsinnän lisäksi erityisesti paineiden mittaamista. Koneen hydrostaattinen voimansiirto edellyttää hydrauliikan luotettavaa toimintaa.

KUUSI MIESTÄ

reuna on 1,8 metrin korkeudella. Vaakatasossa kauhan alareuna on 2,4 metrissä.

Kone pystyy siirtämään kokoonsa nähden raskaitakin taakkoja. Raskaita kuormia nostettaessa on vain muistettava, että nostokyky pienenee kuormaajan ollessa linkussa.

Suorana nostokyky on noin 800 kg ja linkussa noin 500 kg.

Pienkuormaaja ei tietenkään korvaa kokonaan etukuormainta. Pienkuormaajan tienopeus on 15 km/h ja etukuormaimella on suurempi ulottuvuus.

JOHTOPÄÄTÖKSET – Pienkuormaaja on nyt ollut talossa noin kaksi vuotta, mutta yhä edelleen tulee uusia tilanteita, joissa huomaa työn suju-

van kätevimmin pienkuormaajalla, kertoo Mänki.

Esimerkiksi paalien kuormaus pellolla sujuu näppärämmin kuin etukuormaimella. On sillä vedetty sairas eläinkin ulos pressun päällä.

– Se on hyvä renkipoika, ilman ei enää tule toimeen. Seuraava kuormaaja on korkeintaan pykälää isompi.

Ajaminen pienkuormaajalla on Mänkin mukaan helppoa.

Siinä on sähköinen suunnanvaihto ja hyvä näkyvyys, myös trukkipiikkien kärkeen. Lomittajatkin oppivat kuormaajan käytön nopeasti. Rikkoutumisia koneessa ei ole ollut.

– Enemmän saa varoa ovenpielien rikoutumista, kun menee sisään kapeasta ovesta.

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 57

Hevonen on vaativa asiakas ja sen omistaja vielä vaativampi. Vihtiläisellä Erkki Heinosella on pitkä kokemus sekä säilö- että kuivaheinän teosta.

HYVÄÄ HEVOSHEINÄÄ Heinosen teesit

AMMATTIMAINEN HEVOSHEINÄN

tuotanto suurelta korjuupinta-alalta vaatii omat niksinsä.

Erkki Heinonen korjaa poikansa Juhan kanssa säilöja kuivaheinää noin sadalta hehtaarilta. Heinonen kuuluu laatuheinärenkaaseen ja toimittaa heinää mm. Helsingin seudulla Ruskeasuon ja Tuomarinkylän suurille talleille.

Asiakassuhteet perustuvat sopimustoimituksiin.

Heinonen painottaa, että yhtä määritelmää hyvälle hevosheinälle ei ole ja nämä toimintatavat sopivat heidän tilalleen. Mutta epäilemättä kolmen vuosikymmenen aikana hyviksi hioutuneesta mallista voi löytyä opiksi otettavaa.

1

Valitse nurmiseokset siten, etteivät kaikki nurmet valmistu samaan aikaan.

Tilalla on nyt 15 hehtaaria koiranheinävaltaista, aikaisin korjattavaa nurmea, myös nurmija ruokonataa käytetään seoksissa timotein kanssa. Viimeisinä valmistuvat puhtaat timoteikasvustot.

Lannoita ja kalkitse maa hyvään kasvukuntoon.

Tavoite-pH on 6,5. Korjuuaikoja säädetään myös eri typpitasoilla.

Kevätlannoituksen typpitaso on 60–100 kg/ha, toisen sadon 40– 70 kg/ha. Muista myös hivenravinteet ja torju rikkakasvit.

58 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

Ota kasvustosta ennakkonäytteet, 2–3 /lohko.

Selvitä asiakkailta ennakkoon millaista valkuaistasoa he heinäänsä haluavat. Niittomurskauksen ajankohdan määrää raakavalkuaispitoisuuden lähestyminen 8–10 %:ia. Kuumuus ja kuivuus vanhentaa kasvustoa nopeammin. Lisäksi säilöheinä tarvitsee vähintään vuorokauden poutaa, kuivaheinä vähintään kolme. Toisen sadon korjuuta ei voi jättää kovin myöhään, koska kylmyys nostaa sokeripitoisuutta liikaa.

Niitä kasvusto leveäksi, jolloin se kuivuu tasaisesti.

Hyvällä säällä säilöheinä voidaan ajaa seuraavaksi suoraan karholle, muuten se pöyhitään kerran ennen karhoamista. Kuivaheinä pöyhitään 3–4 kertaa ennen karhoamista. Karhoista otetaan edustavat näytteet rehuanalyysiä varten, 2–3 kpl /lohko. Karhon pitää olla riittävän leveä ja tasainen, jolloin säilöntäainekin leviää tasaisesti. Heinonen käyttää biologista säilöntäainetta. Hän ottaa muutamista paaleista näytteet vielä 1–2 kk säilönnän jälkeen, jotta näkee mille tasolle pH ja sokeri ovat laskeneet.

1) Paalit lajitellaan, koska asiakkaat haluavat tietynlaista tavaraa ja mahdollisimman pitkään samaa erää, jotta ruokinta pysyy tasaisena, kertoo Erkki Heinonen.

2) Tilalla on enää yksi ”koemaistaja”. Marre-poni iskee välittömästi tuoksuvan kuivaheinän kimppuun, kun Juha Heinonen taluttaa sen heinäkuivuriin.

Neuvoja heinän ostajalle: Valitettavasti hevosten ruokinta ei aina perustu vankkaan ruokintatietämykseen. Harrastajilla ei ole välttämättä alan koulutusta. Nämä neuvot pätevät sekä säilö- että kuivaheinään:

1] Heinä on hevosen perusrehu.

Ravinnesisällöltään hyvä heinä voi jopa riittää kevyessä käytössä olevan hevosen ainoaksi rehuksi.

2] Tunne heinän ravinnesisältö.

Valkuais-, sokeri-, kivennäis, kuitu- ja kosteuspitoisuus voivat vaihdella todella paljon, riippuen mm. korjuulohkosta ja kasvukauden sääoloista. Täydennä kauralla sekä valmisrehuilla hevosen tarpeen mukaan. Ellei kokonaisuutta tunne, seurauksena voi olla ali- tai yliruokintaa, terveysongelmia ja turhia kustannuksia.

3] Älä koskaan syötä homeista heinää.

2

Paalaa kuivaheinä löysälle ja säilöheinä niin tiukalle kuin koneesta lähtee.

Sopivan löysän kuivaheinäpaalin stragegiset mitat ovat 80x50x160 cm ja 70–80 kg. Säilöheinäpaalin koko riippuu asiakkaan tarpeistakin, koon mukaan paali voi painaa 150–400 kg. Suurin osa on noin 300-kiloisia, jolloin koko on 80x90x150 cm.

Vie kuivaheinä heti kuivuriin, säilöheinä heti käärittäväksi varastopaikalle.

Kaksi etukuormaintraktoria lastaa käärittävät paalit heti paalaimen perästä. Ne viedään varastointipaikalle talouskeskukseen, kääritään heti, merkitään ja lajitellaan kasoihin. Tämä minimoi käärittyjen paalien siirtelyn.

Linnut eivät puhko niin helposti kasattuja paaleja kuin pellolla olevia ja tarvittaessa kasat voi

peittää. Siisti sorakenttä estää jyrsijöiden tuhot. Lohkon reunakierroksen paaleja ei toimiteta laatuheinäasiakkaille, koska niissä voi olla rikkakasveja tai pajuntaimia.

Käytä vain hyvälaatuisia lankoja ja kalvoja.

Heinonen kokeili RaniPlast-käärintäkalvoja kesällä 2008 ja tänä vuonna kaikki paalit käärittiin niillä. Esikiristys on normaali 75 % ja kerroksia käytetään peräti 15. Mitä kortisempaa säilöttävä heinä on, sitä enemmän se puhkoo ensimmäisiä muovikerroksia. Myös kalvon paksuudella on merkitystä, Heinonen on käyttänyt toisessa rullassa paksumpaa muovia.

Hyvä heinä näyttää ja tuoksuu hyvältä. Varmista, että kuivaheinä on kuivurikuivattua eikä säilöheinän muovissa ole reikiä.

4] Luo asiakassuhde luotettavaan laatuheinätuottajaan.

Sopimustuotanto takaa yleensä saatavuuden ja riittävän laadun huonoinakin heinävuosina.

5] Kiinnitä huomiota heinän varastointiolosuhteisiin tallissa.

Linnut ja jyrsijät saattavat tehdä reikiä muovitettuihin paaleihin.

Kysy neuvoja heinätoimittajalta.

te ks ti j a kuvat a nne p e nt t i l ä

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 59

ENERGIAPUU

OSA 5 • KLAPIKATTILAT

Puuklapit ovat varmasti vanhin edelleen käytössä oleva lämmityspolttoaine. Olisiko niistä myös päälämmönlähteeksi?

MUISTO MENNEISYYDESTÄ Vai vakava vaihtoehto?

tehdään lähes jokaiseen uuteen taloon, mutta sopisiko klapilämmitys kiinteistön päälämmönlähteeksi?

Kyllä sopii, koska uusien talojen lämmönkulutus on laskenut parantuneiden eristeiden ja ilmastoinnin lämmöntalteenoton seurauksena. Samaan aikaan klapikattiloiden hyötysuhteet ovat merkittävästi parantuneet. Tämä merkitsee jopa puoliintunutta puunkulutusta ja harvempia lämmityskertoja.

Paljonko niitä klapeja sitten kuluu? Esimerkki: jos talous kuluttaa lämpöön vuodessa 14 500 kWh, vastaa se noin 1500 litraa polttoöljyä ja noin 10 m³ kuivia hyvälaatuisia sekaklapeja.

Mitä ”perinnelämmittäjältä” sitten edellytetään? Klapilämmittäjän on toki hankittava tarvittavat klapit. Eräskin klapilämmittäjä on todennut, että itse tehtynä klapilämmityksen hyötysuhde paranee entisestään, koska jo puusavotassa tulee terveesti lämmin. – Puusavotta on parasta mahdollista hyötyliikuntaa ja terapiaa, jos pitää luonnossa liikkumisesta. Jos oma savotta ei ole mahdollista, on klapeja toki tarjolla pihaan toimitettuna.

Puuvaraston on oltava kuiva ja hyvin ilmastoitu. Kosteat puut tuottavat huonosti lämpöä, eikä kattilakaan toimi niin kuin on suunniteltu.

VARAAVA TAKKA

POLTTO tapahtuu niin sanottuna panospolttona. Varastopesä ladataan puilla, sytytetään ja poltossa vapautuva energia varastoidaan varaajaan. VaVARSINAINEN

60 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

raajasta energia puretaan talouden tarpeisiin. Perinteisesti järjestelmä on mitoitettu niin, että lämmityskaudella kattilan panostus tehdään kerran vuorokaudessa. Kesäaikaan veden tuottamiseen riittää keskimäärin lämmitys kerran viikossa. Uudet energiapihit ratkaisut mahdollistavat lämmityskertojen harvennuksen, edellyttäen että laitemitoitukset tehdään oikein.

Tuhkat on poistettava muutaman viikon välein ja kattila puhdistettava karkeasti kuukausittain.

Pienhiukkaspäästöt on saatu erittäin alhaisiksi uudella polttotekniikalla. Esimerkiksi Ariterm 35+ -kattilan hiukkaspäästöt ovat vain kolmannes työn alla olevan EU:n direktiivin tavoitetasosta. Puu on nopeasti uusiutuva energiamuoto, ja sen hiilidioksidipäästöt ovat nolla. Klapilämmitys on siis erittäin ympäristöystävällinen lämmitysmuoto.

Pienen vaivan vastineeksi säästyy luontoa ja euroja, ja sivutuotteena saa hyötyliikuntaa.

lähdetään kuluttamaan esimerkiksi hiihtomatkalle Lappiin, on lämmitettävä varajärjestelmällä. Yleisin tapa on varaajan sähkövastukset, jotka huolehtivat lämmityksestä matkan ajan.

Modernit Ariterm-kattilat voidaan myös varustaa pelletti- tai öljypolttimella. Vanha öljyjärjestelmä voidaan siis jättää varalle. Varaajaan voidaan asentaa ns. aurinkokierukka, jolloin kokonaisuuteen voidaan liittää myös aurinkoenergiakeräimet.

Lämmitettävä tilan, kattilan ja varaajan on oltava keskenään oikeassa suhteessa, jotta kokonaisuus olisi varmatoiminen ja helppohoitoinen. Lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja mitoitus on varminta jättää ammattilaisten huoleksi. Yleisohjeita lämmitysjärjestelmän valintaan ja suunnitteluun löytyy nettisivuilta: www.ariterm.fi / puulämmitys.

KUN SÄÄSTYNEITÄ EUROJA

teksti veijo kilkkilä ariterm j a k u va a nne p e nt t i l ä

Ariterm 35+ pellettipolttimella, 3000 litran varaaja ja pieni ”pahan ilman” käteisvarasto klapeja mahtuvat helposti hauholaisen Harry Charpentierin entiseen autotalliin.

ENERGIAPUU öljystä maalampöön olivat esillä, kun heinolalaispariskunta harkitsi suunnitteilla olevan talonsa lämmitysjärjestelmää. Kotimaisuus ja edullisuus käänsivät vaa’an klapeihin ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen.

– Klapeilla lämmittäminen on oikeastaan ilmaista. Niiden teko omasta metsästä on myös mukavaa hyötyliikuntaa, toteaa Tero Vesanen.

Tero Vesanen arvioi klapeja kuluvan lämmitykseen noin 67 mottia vuodessa. Klapeja palaa myös varaavassa takassa.

KAIKKI VAIHTOEHDOT

helppous olivat myös kriteereitä, koska molemmat ovat päivät työssä kodin ulkopuolella. Terolle kertyy lisäksi kohtalaisen paljon matkapäiviä. Pariskunta valitsi Aritermin 20 kilowatin Biomix-kaksoiskattilan 3000 litran varaajalla. Kattilan toinen lämmönlähde on kotimainen pelletti.

– Pellettisyöttö laitetaan päälle, jos lähdetään pidemmäksi aikaa pois kotoa. Pellettien käyttö on jäänyt vielä vähäiseksi, sillä isosta varaajasta riittää lämpöä pitkään. Varaajassa on lisäksi sähkövastukset, jos halutaan lämmittää pelkällä sähköllä. Lisäksi ne varmistavat, ettei talo pääse jäätymään koskaan.

Vesasen ja Vihavaisen 300 neliön matalaenergiatalossa on panostettu myös energian säästöön.

Seinät on muurattu lämpöharkoista, pannuhuone on talon keskellä ja yläpohjan eristeet ovat 15– 20 senttiä vaadittua reilummat.

– Klapit ja pelletit ovat uusiuVARMATOIMISUUS JA

tuvina polttoaineina ympäristöystävällisiä, mutta edullisuus ja pieneksi jäävät sähkölaskut lämmittävät myös mieltä. Eikä tarvitse pohtia öljykriisejä, naurahtavat Anna Vihavainen ja Tero Vesanen. alhaalta ja kattilan yläkierto käännetään päälle. Kun puut palavat iloisesti, vaihdetaan ilma alakierrolle.

Pitkä, noin 10-metrinen teräspiippu takaa, että vetoa riittää.

– Myös puita lisättäessä laitan yläkierron päälle, niin ei varmasti pöllähdä savua silmille, sanoo Anna Vihavainen.

Kattilan huolloksi riittää tuh-

BIOMIX 20 SYTYTETÄÄN

kan poisto kerran kuukaudessa.

Nuohooja käy kerran vuodessa.

Vesanen ja Vihavainen ovat itse rakentaneet taloaan niin paljon kuin mahdollista. Klapikattilasta oli paljon iloa rakentamisen aikana.

– Poltimme rakentamisesta jäänyttä puutavaraa sitä mukaa kun pätkiä syntyi. Rakennustyömaa säilyi siistinä ja lämpimänä, kertoo Tero Vesanen.

Ensi talven klapit ovat vielä pihalla pressun alla. Tarkoitus on säilyttää niitä jatkossa autotallin takaosassa pannuhuoneen vieressä. t e k s t i j a k u va i r m a p e ltol a

Aritermin Biomix 20 pellettipolttimella, kolmen kuution pystyvaraaja ja paisuntasäiliöt mahtuvat noin neljän neliön pannuhuoneeseen.

– Kolme paisuntasäiliötä antavat tilaa ison varaajan lämmönvaihteluille, sanoo Tero Vesanen.

– Kolme pesällistä klapeja joka toinen päivä riittää 20 asteen pakkasellakin, kertovat tyytyväiset uuden talon omistajat Anna Vihavainen ja Tero Vesanen.

1

KLAPIKATTILA KÄYTTÖKOKEMUS

EDULLINEN JA VAIVATON Klapilämmitys

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 61

ENERGIAPUU

OSA 5 • KLAPIKATTILAT

200-500 m² lämmitettävää kolmessa kerroksessa ja 10 000 l öljynkulutus vuodessa saivat hauholaisen Harry Charpentierin miettimään muutosta.

2

KLAPIKATTILA KÄYTTÖKOKEMUS

HAUKKUU HINTANSA KAHDESSA VUODESSA Alapalokattila Ariterm 35+

TALON LÄMMITYSKUSTANNUKSET

olivat öljyn hintatasosta riippuen yli 500 euroa kuukaudessa. Harry Charpentier laskee, että investointi Ariterm 35+ -alapaloklapikattilaan, Axon-pellettipolttimeen siirtolaitteineen sekä 3000 litran varaajaan maksaa itsensä takaisin noin kahdessa vuodessa.

– Tässä kattilassa palaa yks sun toinenkin puutavara. Käytän omasta metsästä hakattua puuta, hakkuutähteitä tai edullista jätepuutavaraa, kertoo Charpentier.

– Pellettipolttimen otan käyttöön talvella noin kahdeksi kuukaudeksi, tai jos ollaan pidempään poissa kotoa. Ja eihän sitä koskaan tiedä kuinka kauan riittää kuntoa metsätöihin tai lämmityksen hoitamiseen.

Vakituisessa asuinkäytössä on 200 neliötä. Talvella klapilämmityksellä kuluu klapeja yksi pesällinen vuorokaudessa. Normaalisti muissa tiloissa pidetään yllä +5-10 asteen peruslämpö.

Kesällä riittää yksi pesällinen puita joka neljäs päivä. Tämän mahdollistaa lämminvesivaraaja, jonka yhteydessä klapikattilaa käytetään panoslämmitystekniikalla: poltetaan pesällinen, jonka jälkeen kattila saa sammua täysin. 120 litran varastopesä (vastaa noin 37 kg klapeja) täytetään yläkautta. Klapit haetaan pannuhuoneeseen kottikärryillä.

3-4 tonnia kahdessa kuukaudessa viime talven kokemusten mukaan.

Vaihto pelletille on yksinkertaista, noin puolen tunnin työ. Varaajan termostaatti ohjaa pelle-

PELLETTIÄ KULUU NOIN

62 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

tin syöttöä palopäälle. Pellettipoltin ja siirtolaitteisto käynnistyvät veden lämpötilan laskettua varaajan yläosassa +60 asteeseen ja sammuvat lämpötilan noustua +80 asteeseen. Ilman varaajaa toiminta-alue olisi 5 astetta.

Lämmityslaitteisto on vanhassa autotallissa talon pohjakerroksessa ja pellettisiilo viereisessä klapivarastossa. Kattilahuoneen joustava siirtospiraali mahdollistaa jyrkän nousukulman. Charpentier pitää avoinna useita muitakin energiavaihtoehtoja: vanha öljykattila on toimintakunnossa, ja varaajassa on yhteet aurinkokeräimelle ja lämmitysvastuksille.

– Hakekin kävisi, mutta hake on pellettiä sottaisempaa ja se tarvitsisi paljon enemmän varastotilaa.

KATTILAN PUHDISTAMINEN ei ole Charpentierin mukaan suurikaan työ. Pelletillä puhdistusväli on 3-4 viikkoa. Klapeja polt-

taessaan hän tarkistaa tilanteen joka 20:nnen pesällisen jälkeen.

Kattila on suunniteltu siten, että palokaasut ja palamisilma sekoittuvat tehokkaasti ja palaminen on puhdasta. Piippuun menevien savukaasujen lämpötila on puhtaalla kattilalla vain +160 asteen luokkaa, kun perinteisillä puukattiloilla lämpötila on +250–400 astetta. Kattilan ilmoitettu teho on 40 kW, mutta VTT:n virallisessa käyttötestissä tehoksi mitattiin 44,1 kW. 13-metrinen piippu vetää vapaasti. Sytytettäessä avataan savupelti, joka päästää savun polttolieriöstä suoraan hormiin.

Kattilan ja savupiipun välillä on laikka, johon voidaan jälkiasentaa savukaasuimuri tarvittaessa.

Nyt kattila maksaa noin 4700 €, pellettipoltin yli 1000 € ja siirtolaitteisto 1500-2000 €. t e k s t i j a k u va a nne p e nt t i l ä

Tuhkalaatikkoon ei vielä ole tullut paljoakaan tuhkaa, näyttää Harry Charpentier. Edellisestä puhdistuksesta on kaksi viikkoa.

Tuotekehitystä jo vuodesta 1927! Parhaat materiaalit, jatkuva tuotekehitys sekä korkea saksalainen teknologia ovat varmistaneet, että menestys jatkuu. Dolmarsahat on suunniteltu ja tehty kovaan käyttöön.

Dolmar PS-4600S ammattisaha Erikoismalli Pohjoismaisille maatilojen ammattikäyttäjille.

Mahtava 2,6 kW teho yhdistettynä kompaktiin muotoiluun. Erinomainen karsintatyössä. Kiihtyvyys on rivakkaa ja maksimikierrokset 14500 rpm. Voimansiirron ja jarrujärjestelmän uusi tekniikka tarjoaa täysin uuden ammattisahan tasapainon ja käsiteltävyyden. Käynnistystoiminnot hyvin suojatussa kytkimessä. t "VUPNBBUUJOFO QVPMJLBBTVUPJNJOUP t ,FWZU KB LFTUÊWÊ NBHOFTJVNWBMVSVOLP t Teräketjun kiristys sivulta ja uudet S-mallin korkit. t Säädettävä teräketjuöljyn ekopumppu.

530,-

Moottorisaha Partner Formula 60 Plus Semi-Pro Juhlavuoden saha pihapiirin ja metsän puutöihin. t Tehokas moottori 49 cc/2,3 kW.

300146259

Rajoitettu erä nopeimmille!

us!

Tarjo

249,(sis. a

DOLMAR PB-250.4 4-tahtipuhallin Tehokas, tärinätön ja hiljainen

t 4-T moottori 25 cm3/0,8 kW t Ilmamäärä 606 m3 I t QBJOP LH 300096474

199,-

Metsurin turvavarustepaketti UOA: Henkselihousut UOA Metsurinkypäräpaketti UOA Turvasaappaat UOA

lv)

ttiPake us! tarjo

179,(sis. a

lv)

UNIVERSAL OUTDOOR ACCESSORIES -METSURINTARVIKKEET

UOA tuotevalikoimasta korkealaatuiset, luotettavat ja turvalliset tarvikkeet suurimpaan osaan maailman johtavista pienkonemerkeistä. Valikoima sisältää moottorisahojen, trimmereiden ja ruohonleikkureiden kulutusosien lisäksi laajan valikoiman pienkoneiden kanssa käytettäviä aputyövälineitä ja suojaimia.

Hinnat voimassa lokakuun 2009 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä.

K-MAATALOUS

Nokka Koneet on kehittänyt uuden pienpuun käsittelykouran. Kirjoittaja kokeili syksyllä markkinoille tulevaa uutuutta omalla tilallaan.

MONIKÄYTTÖINEN ENERGIAPUUKOURA Nokka EK 200

1

nähtyäni kiinnitin huomiota sen rakenteeseen, jossa on pyritty monikäyttöisyyteen. TaLÄHTÖKOHDAT voitteena on, että pienpuun katkonta, kasaus ja kuormaus voitaisiin tehdä samalla laitteella ilman kouran vaihtoa. Koura on tarkoitettu lähinnä traktorikäyttöisiin puutavarakuormaajiin.

Ihan pienimpiin sitä ei kannata asentaa, koska painoa on 190 kg. Kokeilun perusajatuksena oli tutkia kouran perustoimintoja omista lähtökohdista. Pääpaino on pellonlaitojen ja tienvarsien raivaamisessa, sekä niistä kertyneen puun poiskuljettamisessa.

HETI KOURAN

-enegiakouran kytkeminen kuormaajaan on erittäin yksikertaista. Kääntäjän akseli kytketään normaalisti ristitapilla ja kiinniTOIMENPITEET tetään kaksi letkua kuten tavalliseen puutavarakouraan.

Ei tarvita sähkökytkentöjä eikä ylimääräisiä hydrauliletkujen kiinnityksiä.

Energiakoura muodostuu kahdesta yksiköstä, kouraosasta ja sen alle kiinnitetystä omalla sylinterillä varustetusta katkaisuosasta. Katkaisuosan irrotus ja kiinnitys onnistuu ilman työkaluja parissa minuutissa.

Katkaisusylinterille menevät letkut on kytketty normaaleilla pikaliittimillä kouraosan runkokeilijan kommentti: koon. Kouranrunko ja katkainokka on suosa ovat kiinni toisissaan ykonnistunut kehittämään sinkertaisella pikakytkentälaithelppokäytteella, joka lukitaan yhdellä paktöisen ja tehokkaan sulla ristitapilla. Haluttaessa irenergiapuukouran . rottaa katkaisuosa kourasta irroNOKKA EK 200

2

64 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

1

2

tetaan hydrauliset pikaliittimet puuta nurin haluttuun suuntaan. ja poistetaan ristitappi sekä nosKouralla raivattiin kokeilun aitetaan kouraa ylös, jolloin katkana tienvarsia ja pellon reunokaisuosa jää maahan. Kiinnitys ja sekä kaadettiin melko järeää lepäinvastaisessa järjestyksessä. pikkoa. Tyvien keskipaksuus oli 18 Kourassa on paineohjattu hydcm. Kuormaaja oli asennettu peraulinen tiltti. Kouran avauturävaunun aisalle, joten harvenmisliikkeen loppuvaiheesnukselle sillä ei kannattanut sa paine nousee, jolmennä. loin venttiili ohjaa paiVALMISTAJA ANTAA neen tilttisylintekatkaistavan puun rille ja koura käänmaksimikooktyy vaaka-asentoon. si 20 cm. Lepikossa Katkaistaessa puuTULOKSET ja pihkapuulla sillä ta tiltti laukeaa katmenee jopa paksumkaisupaineen avulpikin puu, mutta koila ja koura kääntyy pysvu ja pihlaja alkavat olla tyasentoon. Tilttiventtiilisäärirajoilla. Pienellä kikkailulla sä on sulkuhana, jolla tiltti voikaadettiin tyvipaksuudeltaan jodaan lukita pois käytöstä silloin pa 25-senttisiä leppiä. Katkaisukun kouraa käytetään kuormavoima riittää jo matalallakin paiukseen. Koura ja katkaisulaite on neella katkaisusylinterin suuren kytketty rinnan, ne avautuvat ja koon takia. Valmistaja ilmoittaa sulkeutuvat samanaikaisesti. paineen tarpeeksi 175 baria, miToiminta on yksinkertaista: kä löytyy vanhemmistakin maaKun koura avataan, tiltti kääntaloustraktoreista. tää sen vaaka-asentoon. Koura Ilman katkaisulaitetta kouralviedään katkaistavan rungon tyla pystyy kuormaamaan puuta velle tai ylemmäs runkoon. Pyömainiosti. Jatkuvaan kuormausräytetään kääntäjällä katkaisukäyttöön se on liian pieni, koska varsi rungon taakse, puristetaan avauma on vain 72 cm. Parhaiten kouraa kiinni, jolloin katkaisuse toimii tilanteissa, joissa raivavarsi puristaa rungon terää vastaan vaikkapa pellon reunaa: Meten ja puu katkeaa. Puu jää kiinni nomatkalla puut katkotaan, takouraan ja se voidaan nostaa kakaisin tullessa ne voidaan kuorsaan. Katkaisua voidaan tehostaa mata perävaunuun ja viedä pois. nostamalla ja työntämällä kuorPikakytkennän ansiosta katkaimaajan vartta. Tiltin lauettua nilsulaitteen irrotus ja kiinnitys onvelkulma kääntää noston avulla

3

nistuu kesken työmaan, työkaluja ei tarvita. Pienellä viitseliäisyydellä perävaunuun voisi tehdä katkaisulaitteelle telineen, johon se voitaisiin jättää kun aloitetaan katkottujen puiden ajo. Parhaassa tapauksessa työmaalla voisi käydä vain kerran.

Suurimman työtehon EK 200: lla saa kuitenkin traktorin takasiltaan asennetussa kuormaajassa, jolloin harvennusalueille mennään pelkällä traktorilla ja puut ajetaan pois myöhemmin.

Kokeilun perusteella näyttää, että kehitystyö on saatu kohtalaisen valmiiksi, suuria muutoksia ei perustekniikkaan kaivannut. Kouran selkäpuolen letkujen suojausta voisi kehittää paremmaksi. Tiltin sulkuventtiililtä lähtevän letkun liitin katkesi sen osuttua puuhun. Se on helppo korjata jatkamalla olemassa olevaa suojusta alaspäin 10 cm.

Nokan uutuus on mielenkiintoinen laite ja se tulee varmasti ottamaan osansa markkinoilta.

Monipuolisuus on sen valttikortti, eikä toki sovi unohtaa tehoon nähden kohtuullista hintaakaan, 4890 €, sis. alv 22 %.

Tämä kuuluu niihin kokeilulaitteisiin, joita ei mielellään luovuta takaisin kokeilun päätyttyä.

1) Kirjoittaja siisti energiakouralla muun muassa tienvarsia.

2) Ilman katkaisulaitetta kouralla voi kuormata puuta mainiosti.

t e k s t i j a k u vat s e p p o ny k ä ne n

4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 65

TAPAHTUMAT NYT! Noin tuhat kävijää tutustui K-maatalouden koetilan ruutuihin ja työkonenäytöksen huippu-uutuuksiin Hauholla.

KOERUUTUJA JA KEVYTMUOKKAUSTA Viljelyohjelmapäivä

viikolla kasvukauden lämpösumma on normaalia hieman edellä ja sadetta on saatu Hauholla tavanomaista kesää vähemmän. Tänä vuonna koeruutuja on yhteensä noin 2500.

Virallisten lajikekokeiden koeruuduilla verrataan lajikkeita keskenään. Viljelyohjelmakoeruuduilla tutkitaan erilaisia lannoitus-kasvinsuojelu-korrensäädeyhdistelmiä lajikekohtaisesti. Niistä saatujen tulosten perusteella esitetään viljelysuositukset kyseiselle lajikkeelle ja viljan loppukäytölle.

Mielenkiintoista nähtävää ovat myös hivenravinnekokeet, rypsin kylvömenetelmäkokeet sekä nurmikasvikokeet. Uusilla hivenravinnevalmisteilla on saatu merkittäviä muutoksia aikaan käytännön viljelyssäkin, kts. sivu 26.

Siementuotanto ja lajikevalinta ovat pitkäjänteistä työtä.

K-maatalous tuo myyntiin 2–4 uutta lajiketta vuosittain, ja lajikkeisto on vaihtunut lähes kokonaan viimeisen viiden vuoden aikana. Nyt myynnissä olevien uutuuslajikkeiden koetoiminta on kestänyt keskimäärin 15 vuotta. Suomen satoisimman ja viljelyvarmimman uutuuden, syysvehnä Magnifikin ja ruisuutuus Kierin (kts. s. 20) siemen on pääosin kauden 2008 satoa.

Teollisuuden ja karjatalouden

HEINÄKUUN VIIMEISELLÄ

66 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

tarpeisiin etsitään jatkuvasti uusia lajikkeita. Aikainen ja viljelyvarma Xanadu on hyväksytty viralliseksi mallasohralajikkeeksi ja se on laajassa viljelyssä jo kuluvalla satokaudella. Myös aikaisten ja myöhäisten kaurojen väliin on tullut erittäin satoisia vaihtoehtoja. Ringsaker-kaura on tällä hetkellä aikaisuusluokkassaan satoisin, kts. esittely sivulta 20.

Työnäytös keskittyi tänä vuonna suorakylvöön ja minimimuokkaukseen. Uutuuksia ovat mm. Multivan Topline Super sänkiäesmallisto, Lemkenin Karat-kultivaattori (kts. lisää sivulta 40) ja HeVa CombiTiller syvämuokkain, Potilan OH 600 -olkiäes (käyttökokemuksia sivulla 43) sekä HeVa SubTiller öljykasvien suorakylvökone (lisää s. 44). Nurmen suorakylvön uutuuksia edustavat puolestaan Maschio Nina (kts. s 55) ja He-Va GrassRoller.

Näytöksessä työkoneita vetivät Massey Ferguson -traktorit. Malliston lippulaiva, kansainvälisen alan lehdistön vuoden traktoriksi valitsema 370hevosvoimainen MF 8690 nähtiin ensimmäistä kertaa työnäytöksessä Suomessa. te ks ti j a kuvat a nne p e nt t i l ä

UUTUUKSIA SÄNKIMUOKKAUKSEEN Hinattava MULTIVA DISCMASTER 4000 on suurten pinta-alojen sänkimuokkain. Se on kaksilohkoinen ja taittuu kuljetusasentoon hydraulisesti. Levyjyrä on jaettu kolmeen osaan, jolloin kuljetuspyörät on saatu sijoitettua muokkauslautasten ja jyrän väliin. Muokkain on ketterämpi käännöksissä ja kulkee pellolla vakaasti. Multivan kartiomainen muokkauslautanen tunkeutuu hyvin kovaankin maahan muokkauskerrosta tiivistämättä.

Aggressiivisten lautaskulmien ansiosta maa ja kasvinjätteet sekoittuvat tehokkaasti eri työsyvyyksillä.

Dometal esitteli myös uuden Multiva Topline Super -äessarjan. Uuden sukupolven S-piikkiäkeissä on erittäin avara ja läpäisevä rakenne, järeät piikit ja kaksirivinen jälkihara. Äkeet sopivat sekä keväiseen sänkimuokkaukseen että perusmuokatun maan kylvömuokkaukseen.

MONIKÄYTTÖINEN KYLVÖKONE Tänä vuonna 2500 koeruutua

VALITSE SOPIVA YHDISTELMÄ Tanskalaisen HE-VAN COMBITILLERSYVÄMUOKKAAJA voidaan liittää DiscRoller-lautasmuokkaimen eteen.

CombiTillerin terät kuohkeuttavat tiivistyneen maan syvältä ja lautasmuokkain muokkaa, sekoittaa ja tasoittaa pinnan. Jyrä rikkoo kokkareet ja tasoittaa pinnan.

Muokkausyksikköjä voi käyttää myös erillisinä. Yhdistelmään voidaan lisäksi liittää esim. MultiSeeder-kylvöyksikkö öljykasvien tai heinän siementen kylvöä varten.

TUMEN NOVA COMBI sopii sekä suora- että tavanomaiseen kylvöön. 2-kiekkovantaat 200 kp maksimipainotuksella toimivat täysin häiriöttömästi kaikenlaisissa olosuhteissa – myös muokatulla pellolla.

Nova Combissa on normaali 125 mm riviväli ja epäsymmetrinen 2-kiekkovannasratkaisu. Siinä ei ole erillistä avauskiekkoa, joka voisi aiheuttaa siementen sijoittumisen löysän maan päälle.

Lannoite ja siemen ohjataan samaan vantaaseen ja sijoitetaan hieman eri kohtaan maassa polttovioitusten välttämiseksi.

Kiekko leikkaa hyvin olkea, eikä työnnä sitä kylvöuran pohjalle.

Kiekkojen välissä ja takana olevat joustavat polyuretaanikielet ohjaavat lannoitteet ja siemenet oikeisiin osoitteisiin.

Työnäytös keskittyi minimimuokkaukseen

OSUMATARKKUUTTA RUISKUTUKSEEN HARDIN ILMA-AVUSTEINEN TWINRUISKU sekoittaa kasvinsuojel-

uainepisarat ilmaverhon avulla ja avaa samalla kasvuston. Suuttimien takaa, ilmakanavan aukoista tuleva ilmaverho saattaa torjuntaaineen tasaisesti kasvuston sisään.

Tuuli ei haittaa niin kuin tavanomaisessa ruiskutuksessa. Pieni pisarakoko helpottaa kasvinsuojeluaineen tunkeutumista kasvustoon pisaroiden korkean liike-energian ansiosta. Samalla tuulikulkeuma vähenee olennaisesti. Twin-tekniikka voidaan yhdistää Hardin nostolaitesovitteisiin Master- ja hinattaviin Commander-ruiskuihin.

UUTUUKSIA OVAT MM. MULTIVA TOPLINE SUPER -SÄNKIÄESMALLISTO, LEMKEN KARAT -KULTIVAATTORI, HE-VA COMBI-TILLER-SYVÄMUOKKAIN, POTILA OLKIÄES JA HE-VA SUBTILLER SUORAKYLVÖKONE. 4/2009 • MAATILAN PIRKKA • 67

TAPAHTUMAT NYT!

SIEMENERÄ ARVOTTIIN K-maatalous järjesti kesätapahtumien yhteydessä Magnifiksyysvehnän / Kier-rukiin 600 kilon siemenerän arvonnan. Onnetar suosi Heikki Järriä Huittisista.

Heikki valitsi syyskylvöön Magnifiksyysvehnän. Arvonnan suorittivat K-maatalous-ketjun puheenjohtaja kauppias Tapani Reinikainen (oik.) ja kauppias Timo Patinen. Onnittelut voittajalle!

RAUTA JA PETROOLI 2009 Elävää konehistoriaa kaikille, teemana Massey Ferguson ja Ferguson. Uudenmaan maaseutuopistolla, Hyvinkäällä 12.–13.9. klo 10-17.

FARMARI ONNISTUI YLLÄTTÄVÄN HYVÄT NELJÄ PÄIVÄÄ.

KÄVIJÖISSÄ PALJON AMMATTILAISIA.

Jani Koskela Kokkolan K-maataloudesta oli tyytyväinen Kokkolan Farmari-näyttelyyn.

– Yllättävän hyvät neljä päivää oli. Kävijöissä oli paljon ammattilaisia ja konekenttä oli muutenkin hyvä. Kyllä se ainakin meidän odotuksemme ylitti.

K-maatalouden osasto oli Kokkolan K-maatalouden vastuulla, ja esittelijöitä oli mukana myös muista lähiseudun Kmaatalouksista. Esillä oli traktoreiden ja puimurin lisäksi erityisesti karjatiloja kiinnostavia koneita.

K-MAATALOUS VAHVASTI ESILLÄ KONEAGRIASSA K-maatalous on monipuolisesti esillä Jyväskylän KoneAgria näyttelyssä 21.–24. lokakuuta. Näyttelyssä esitellään useita koneuutuuksia näyttelyn teeman ”Huomisen valinnat” mukaisesti. Esimerkkeinä uutuuskoneiden tuotemerkeistä ovat mm. He-Va, Potila, Multiva, Claas, Elho, Livakka ja Hakki Pilke. Vuoden 2009 traktori Massey Ferguson 8695 ja Claas Avero puimuriuutuus ovat myös näyttelyosastolla.

K-maatalouden osasto sijaitsee hallissa B280 ja koneiden työnäytökset ovat ulkoalueella U146. Pääosassa osastolla ovat maataloustuotannossa käytettävät työkoneet, maatilatarvikkeet, traktorit ja puimurit.

68 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

Viljelyohjelmat ja uudet siemenlajikkeet sekä K-maatalouden koetilan tutkimus- ja koetulokset esitellään Viljelyohjelmaständiltä.

Jyväskylän näyttely käynnistää tulevan kauden ennakkohankinnat. K-maataloudet järjestävät KoneAgria-tapahtumaan asiakasmatkoja yli 50 toimipisteestä. Tarkempia tietoja matkan järjestelyistä saa paikallisesta K-maataloudesta.

UUDET MYYMÄLÄT PORIIN JA LOHTAJALLE Porin uusi, suuri RautiaK-maatalous-myymälä avattiin keväällä. Maatalousosaston myyntipäällikkö Ismo Lindell iloitsee erityisesti uusista suuremmista tiloista. Koneita voidaan esitellä siistillä asfalttikentällä ja säkkitavaraa, esimerkiksi rehuja on saatu sisätiloihin. Myymälä sijaitsee Vaasantien alkupäässä.

Tänä vuonna on avattu asiakkaiden pyynnöstä uusi K-maatalous myös Lohtajalle. Paikkakunta uhkasi jäädä kokonaan ilman maatalouskauppaa. Kauppa toimii hyvällä paikalla 8-tien varressa. Sen omistaa JMT Koskela Oy, jolla on liikkeet myös Kokkolassa, Kannuksessa ja Toholammilla.

PUHTAUTTA SADONKORJUUSEEN!

Kompressori Cobafer K-AGRO W4/150 Isosäiliöinen Agro tuottaa reilusti paineilmaa hyvällä hyötysuhteella. Riittävä esim. maatilakäytön pienimuotoiseen hiekkapuhallukseen ja mutterinvääntimille.

kuun Loka ous! tarj

799,(sis

. alv)

300147559

Paineilmatyökalusarja Osaka

t Ilmankulutus min. 180 l/min @ 6 bar

Ammattilaiskaliiperin pesutehoa!

99,-

300074343

249,-

Paineilmaletku 20m Maatalousyrittäjän perusletku, mekaanisesti erittäin kestävä.

Liittimillä varustettu. Öljynkestävä. t 10/17 mm x 20 m kumi

Ammattikäyttöön suunniteltu järeä kaksimoottorinen imuri. 65 l:n säiliö ruostumatonta terästä.

Automaattinen pinnanvartiointi katkaisee virran, kun säiliö täyttyy. t Moottoriteho 2750 W t Imuletkun pituus 4 m t Isot pyörät tekevät liikuttelun helpoksi t QBJOP LH

Paineilmakäyttöinen mutterinväännin 3/4", raskaan kaluston ja maatalouden korjauksiin.

300140281

3.290,-

Märkä-/Kuivaimuri Kärcher NT 65/2 ECO ME

3/4" Mutterinväännin

126500

Uuden sukupolven mediumsarjan kuumavesipesuri on helppokäyttöinen ja tehokas pesuri monipuoliseen ammattikäyttöön, esim. kaluston ja koneiden pesuun.

300136410

300030094

t Max. vääntö mahtavat 1200 Nm, t ilmantarve min. 450 l/min @ 7 bar

40 (Arvo n.

t ECO-toiminto, jolloin pesuri toimii kaikkein taloudellisemmalla lämpötilaalueella ja maksimaalisemmalla vesimäärällä. t varustettu peräti 20 m paineletkulla ja letkukelalla t Työpaine 30 - 180 bar, vesimäärä 450 - 900 l/h, t liitäntäteho 6,4 kW

t Teho 4,0 kW t Tuotto 480L / min / 6 bar t SÊJMJÚ - t QBJOP LH

34-osaa muovisalkussa.

Sarja sisältää 1/2” mutterinvääntimen, 1/2” räikän, suorahiomakoneen, talttavasaran sekä näiden varusteet.

Kuumavesipesuri HDS 9/18 -4 MX

8 HDS 9/1 e ll -ostaja ri” ä p p ”minilä setta. veloituk 0,-)

49.90

ISO 14001 Ympäristösertifikaatti vuodesta 1996 ISO 9001 Laatustandardi vuodesta 1987

599,-

Hinnat voimassa lokakuun 2009 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

K-MAATALOUS

KAUPPIAS

K-KAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

Jouni Pastila on ollut Tampereen K-maatalous Otran kauppias kohta vuoden. Uutena on Häijään toimipiste.

YRITTÄJÄLTÄ YRITTÄJÄLLE MOTTO: Tee asiat paremmin ja yksinkertaisemmin.

Miten sinusta tuli K-maatalous-kauppias ja keitä ovat asiakkaasi?

Olen maatilan poika Artjärveltä, koulutukseltani agrologi ja aluksi viljelin kotitilaa. Työskentelin Orimattilan K-maataloudessa mm. viljamiehenä vuosina 1989-2004, lukuunottamatta 4 vuoden hyppyä autokauppaan. Siirryin Etelä-Suomen viljapäälliköksi Maatalouskeskolle, ja vuonna 2007 ketjun Itä-Suomen aluepäälliköksi. Yrittäjyys on kiinnostanut aina. Asiakkaani ovat enimmäkseen pirkanmaalaisia maatalousyrittäjiä, kuluttajista pellettilämmittäjiä ja harraste-eläinten omistajia.

Miten aiot kehittää toimintaa?

Tampere ja Häijää muodostavat yhdessä riittävänkokoisen yksikön, jotta voimme ostaa suuria eriä. Siitä hyötyvät asiakkaatkin. Varastojen hallintaa pitää parantaa. Maakunnan keskusmyymälässä on oltava kattava valikoima ja perusosaaminen. Järjestämme enemmän työnäytöksiä ja esittelypäiviä, ja toivon myös suoria tuotevinkkejä asiakkailta. Yritämme olla mahdollisimman aktiivisia silloin kun tuotantotarvikkeista saisi parasta ennakkohintaa tai viljakaupassa on hyvä markkinatilanne. Haluamme olla avuksi sekä myyntien että ostojen ajoittamisessa. On yhteinen etu, että viljaerälle haetaan oikea osoite ja paras hinta, nihkeässäkin markkinatilanteessa.

Millaisia haasteita on alalla ja omassa työssäsi?

Tilojen väheneminen ja eri tuotantosuuntien kannattavuus on haaste myös meille. On tuotettava kustannustehokkaita ja asiakkaalle lisäarvoa tuovia ratkaisuja. Kaupankäyntitapojen kehittäminen asiakkaiden haluamaan suuntaan. Nyt jo käydään paljon kauppaa puhelimitse ja nettikauppa voi tulla joihinkin tavararyhmiin. Ostojen tekeminen on kauppiaallekin suuri haaste. Onneksi tuotantopanosten hinnat ovat laskeneet. Palkat on suurin kustannuserä, ja henkilöstöstäkin pitää hakea tehokkuutta, missä suuri markkina-alue auttaa. Pitkien työurien tukeminen, koska kaupankäynti perustuu ammattitaitoon ja henkilökohtaisiin asiakassuhteisiin.

Mistä olet ylpeä?

En vielä osaa oikein olla mistään. Paljon asioita on kesken ja projektit jalostuvat. Onhan tämä sentään pyörinyt jo kohta vuoden ja porukka alkaa puhaltaa yhteen hiileen. t e k s t i a nne p e nt t i l ä j a k u va a nt t i v e t t e nr a nta

70 • MAATILAN PIRKKA • 4/2009

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA ILMESTYY 5.11.

AS SA : AI HE ITA MU UN MU

E NOVA COMBILLA SUORAKYLVÖÄ TUM KSET ÄYTTÖTESTIN TULO LAAJAN TOOLER-K SKYLÄSSÄ KONE-AGRIA JYVÄ S RC 255 N PERUSKONE CLAA JA SI IT KO RA SU AU PAAL

Täytä - leikkaa - vie postiin!

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

❒ Tilaan Maatilan Pirkka uutiskirjeen (Anna sähköpostiosoite yllä!)

Uusi tilaus: S Maatilan Pirkka S Åker Birka (ruotsinkielinen) S Tilausosoitteen muutos S Tilauksen peruutus VANHA TIETO Etunimi: Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin:

UUSI TIETO

K-MAATALOUS VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Tilatietoja: ❒ Viljelijä ❒ Koneyrittäjä ❒ Muu maataloudesta kiinnostunut

❒ Peltoa viljelyssä: ________ ha ❒ Siipikarjaa ❒ Metsää: _______________ ha ❒ Hevosia !

Uutuuastilan ❒ Lypsylehmiä: __________ kpl ❒ Perunan viljelyä a Tilaa M hköinen ❒ Lihanautoja ____________ kpl ❒ Marjanviljelyä sä n a k ir P ❒ Lihasikoja _____________ kpl ❒ Muu: ______________________ IRJE! UUTISK ❒ Emakoita _____________ kpl ___________________________ Voit päivittää tietojasi myös: netissä: www.k-maatalous.fi ”Asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

❒ Tietojani saa käyttää K-maatalousketjun markkinointiin. Allekirjoitus: www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Täydellinen Lemken paluuauramallisto SUOMALAISIIN olosuhteisiin!

Laaja LEMKEN -auramallisto!

Nostolaite-, hinattavia- ja paluuauroja 4 teholuokkaan, 60 - 400 hv, 4 -12 teräisenä

Vahva runkorakenne t Avara rakenne, ojaskorkeus 80 cm, teräväli 90 cm t Kaikki nivelet varustettu kulutus kestävillä holkeilla ja voideltavissa

HydriX laukaisulaite t Kaksitasoinen laukaisuherkkyyden säätö t Laukaisin säädettävissä suoraan traktorista ajon aikana

Eri kyntöolosuhteisiin sopivia terämalleja t Suomalaisiin olosuhteisiin kehitetty terämalli C 40 t Teräs-, muovi- tai sälesiivellä t Vakiona varustettu kovametallikärjellä (Ei EurOpal / VariOpal 6)

OptiQuick säätö t Erittäin helppo säätää t Minimoi auran vetovastusta Täysin läpileikkaavat siipiterät, piikkiharava vakiovaruste, tiivistysjyrä ja tasauslautaset samalla työsyvyydensäädöllä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS