MaatilanPirkka0507

PIRKKA

Maatilan NRO 5 MARRAS-JOULUKUU 2007

www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

Kone-Forumissa Varaosapiste palvelee

hyv채 vire

Lannoitus suunnitellaan nyt Nokka esitteli Klapimoton

KASVITAUTIEN TORJUNTA ON HYVIN KANNATTAVA TOIMENPIDE

TUOTANTOPANOKSET

www.k-maatalous.fi/maatilanpirkka

PIRKK A

Maatilan NRO 5 MARRAS-JOULUKUU 2007

Jälkipelit näyttelystä

Tässä numerossa mm.

Koulutilalla Massikka .............. 4 Suomalainen elintarvike ........ 6 Alueellinen varaosapiste ....... 8 Kone-Forumin uutuudet ....... 10 Potilan uudet äkeet Classic ja Master ..................... 24 Esittelyssä Uniwrap 355 ..... 26 K-maatalous kouluttaa......... 28 Tuottoa kasvinsuojelulla ja lajikevalinnalla..................... 32 Lannoitussuunnittelu nyt.... 34 Parhaat lajikkeet...................... 36 Sato vaatii hyvän pH:n ......... 38 Uusi polttoöljytoimittaja ..... 40 Raision uutuusrehut lypsykarjalle ................................ 42 Esittelyssä Kinnusen Mylly .......................... 44 Rehuvalmistaja Feedex ....... 46 Ruokinta ravitallilla ................ 48 Uusi pihatto nuorille maatilayrittäjille ....................... 50 Esittelyssä Mestarifarmi ..... 52 Nokka täytti 40 v ja esitteli Klapimoton ........... 54 Kilpasahausta Dolmarilla ... 56

Olipa mukava todeta hyvä fiilis, joka vallitsi Kone-Forumissa näyttelykävijöiden keskuudessa. Sen ovat aikaansaaneet vuodessa jopa tuplaantuneet viljan hinnat, puusta maksettavat hyvät kantohinnat ja lisäksi maailmalta syksyn aikana kuuluneet ennusteet. Niissä on todettu elintarvikeraaka-aineiden, erityisesti viljan ja maidon hintojen nousseen, ja nousutrendin olevan todennäköisesti pysyvä olotila. Toki kausivaihtelua, jopa jyrkkää, tulee esiintymään jatkossakin, mutta pääsuunnan arvioidaan olevan nouseva.

Tuet ovat näillä leveysasteella ehdottoman tarpeellisia, jos halutaan, että suomalaiset syövät suomalaista ruokaa ja hintataso pysyy kohtuullisena.

Parantuneen tuottajahintatason aiheuttama innostuneisuus näyttää kuitenkin mikä merkitys on sillä, että omalla työpanoksella ja päätöksillä on selvä vaikutus tilan tulokseen. Tukien vuoksi viljely ei välttämättä ole kovin motivoivaa.

Oma taustani on Karja-Suomesta. Tapasin viime kesänä viljaisäntiä ja -emäntiä, jotka puhuivat peltolohkoistaan, niiden ominaisuuksista ja käyttäytymisestä eri kasvukausina samalla antaumuksella - etten sanoisi jopa hellyydellä - kuin karjamiehet ja -naiset puhuvat talon parhaista lehmistä tai emakoista. Ilmeisesti yhtä peltolohkoa ja sen käyttäytymistä erilaisissa oloissa ja eri viljelykasveilla ei opi tuntemaan perinpohjin edes yhden sukupolven aikana. Kun vielä lajikkeet, viljelymenetelmät ja tuotantopanokset kehittyvät koko ajan. Tällaiset maatalousyrittäjät eivät todellakaan ole mitään ”tukiviljelijöitä”.

Se on tietysti muistettava, että kaikki ammattiveljet ja -sisaret eivät ole yhtä innoissaan viljan hinnan noususta. Eräs tuttu lihakarjankasvattaja totesi, että viljan hinnan nousun myötä viivan alta katosi 55 000 euroa verrattuna viime syksyyn.

Eräs sianlihantuottaja taas harkitsee jättävänsä sikalan tyhjäksi talvella, ellei lihan tuottajahinta nouse. Ei lannan levittäminen sentään niin kivaa hommaa ole.

Lihan ja maidon tuottajahintojen soisi todellakin nousevan. Ja tuetkin ovat edelleen välttämättömiä. Tätä kirjoitettaessa 141-neuvottelut ovat kuumimmillaan ja niistä kantautuneet uutiset luovat varjoa muuten hyvään syksyyn. Jaksamista ja tsemppiä Suomen neuvottelijoille!

Kauppiasesittelyssä Pekka Väli-Torala ..................... 58

anne.penttila@dialogi.fi

Kustantaja • Markkinointiviestintä Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki, puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333, Päätoimittaja • Anne Penttilä, 044 502 9730, Ulkoasu • Tanja Pellikka, Mediatilan myynti • Tuuli Toivainen, A-lehdet, Kirjapaino • Scanweb Oy, Osoiterekisteri • Maatalouskesko Oy, Osoitteenmuutokset • yhteyskuponki sivulla 63, Palaute ja niksit • niksit.maatilanpirkka@dialogi.fi 5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

3

MF 7465

Uusi Massikka täytti koulutilan toiveet Koulutilalla traktorin hankintaprosessi on tarkoin säädelty. Tuorlassa kynnetään tänä syksynä uudella Massey Fergusonilla, joka tarjoaa opiskelijoille tuntumaa tulevaisuuden vakiotekniikkaan. teksti ja kuvat Raila Aaltonen

Toista vuotta VarsinaisSuomen maaseutuoppilaitoksessa Tuorlassa opiskeleva Kata Vuorinen kiipeää uutuuttaan kiiltävän Massikan istuimelle ja tutkii kojelautaa. Tänään opiskelijat kyntävät, ja työkaluksi on annettu koulutilalle vasta kuukausi sitten tullut MF 7465 Dyna-VT. Kata oli vielä työssäoppimisjaksolla Englannissa, kun muulle ryhmälle annettiin uuden koneen käyttöopastus. Siksi liikkeellelähtö vaatii tuumailua. Pitääkö valon sammua ennen kuin starttaan? Entä kytkin?

Lehtori Pentti Härmän opastamana Kata starttaa, siirtää suunnanvaihtimen vivun eteenpäin ja lähtee sitten tunnustellen ajamaan konehallilta kohti kynnettävää peltolohkoa.

Koulutilalla on tehty päätös pitää koneet ajan tasalla. Kalustoon kuuluu neljä tehokasta ja ajanmukaista työtraktoria, joista kahden vuoden välein vaihdetaan yksi uuteen. Niille

Koulutilan monipuolisen konekannan uusin tulokas MF 7465 Dyna-VT pääsi heti tositoimiin opiskelijoiden käsissä.

4

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

kertyy ajotunteja vuodessa 200-400. Vanhempia harjoittelukoneita on toistakymmentä, jotta koko oppilasryhmä pääsee opettelemaan ajo- ja huoltohommia yhtaikaa, Pentti Härmä kertoo.

Härmän mukaan nykyaikainen koneistus on koulutilalle yksi keino kilpailla opiskelijoista. Koululla opiskelijoiden on myös voitava tutustua tekniikkaan, joka vasta tekee tuloaan tavallisille maatiloille.

Siksi traktorit ostetaan uutena; käytettyjä ei katsellakaan.

Helppoa ajoa tottumattomallekin Traktorin hankinta koulutilalle on suunnitelmallinen ja tarkoin säädelty prosessi.

– Kilpailuttamisesta on tarkat määräykset, Härmä kertoo. Ensin määritellään tarve, eli koneen koko, teho ja muut ominaisuudet. Sitten pyydetään tarjoukset eri toimittajilta. Tarjoukset avataan virallisessa tilaisuudessa, josta tehdään avauspöytäkirja. Ja mitä on tarjottu, siinä pysytään. Kaupantekoon ei sisälly loppuvaiheessakaan tinkimistä.

Samaan hintaluokkaan asettuvien koneiden ominaisuudet verrataan tarkasti.

Tuorlassa painottuvat käytön ja huollon helppous ja koneen ympäristöystävällisyys. Tärkeää on myös, että koneeseen on saatavilla monipuolista tekniikkaa.

Tarvittavien ominaisuuksien määrittelyä helpotti, että kone hankittiin yksinomaan peltotöihin. Metsäajoon tilan uusi traktori ei joudu.

Kaiken kaikkiaan Härmä on tyytyväinen hankintaan. Kone on juuri sellainen kuin haluttiin ja tarvittiin. Turun K-Maatalous teki hyvän tarjouksen, eikä kompromisseja koneen suhteen tarvinnut tehdä.

– Portaattoman vaihdelaatikon ansiosta ajaminen on vasta-alkajallekin helppoa.

Meidän opiskelijoista valtaosalla on hyvät valmiudet jo tullessaan, mutta joukossa on paljon myös kaupunkilaisnuoria, joille traktorin ajo ei ole lainkaan tuttua.

Turkulainen Kata on yksi heistä. Lomittajaksi tähtäävää nuorta naista kiinnostaa erityisesti eläinten kanssa työskentely, ja konetyöt ovat vielä vähän vieraita. Kylvö ja kyntö ovat jo tulleet tutuiksi, puimistakin Kata pääsee kokeilemaan vielä tänä syksynä.

– Kyllä kaiken oppii, kun vain riittävästi harjoittelee. Opettajat ovat ainakin tosi kärsivällisiä, Kata kiittää.

Turkulainen Kata Vuorinen ei ole ajanut traktorilla ennen opiskeluaikaansa.

Hyvin se silti sujui.

Hallintalaitteiden salat selviävät opiskelijoille nopeasti. Ajotietokone lienee muutaman vuoden kuluttua vakiovaruste uusissa traktoreissa, arvelee Pentti Härmä.

Täsmäviljelyyn sopivaa tekniikkaa Uuteen Massikkaan otettiin lisävarusteeksi kehittynyt ajotietokone, Datatronic. Pentti Härmä arvelee, että muutaman vuoden kuluttua sellainen on traktoreissa jo vakiovarusteena. Koulutilan velvollisuus on tässäkin tehdä tulevaa tekniikkaa opiskelijoille tutuksi.

Tilan rantapeltojen alapäässä lainehtiva Kuusistonlahti on osa erityisen suojelun tarpeessa olevaa Suomenlahtea. Tuorlassa kehitellään täsmäviljelyä, ja tietokoneen odotetaan tuovan apua mm. lannoituksen ja kasvinsuojelutoimien yhä tarkempaan kohdentamiseen.

– Urakoinnissa tämä on myös näppärä.

Tällä voi seurata tehtyjä tunteja, hehtaareja, kiloja ja litroja varsin tarkkaan. Meidänkin opiskelijoista osa tulee varmasti valmistuttuaan toimimaan urakoitsijoina, tuohan urakointi nykyään maatiloille jo noin kolmanneksen tuloista.

Härmä näppäilee tietokonetta ja näytöllä luvut vaihtuvat nopeaan tahtiin. Miten tätä voi oppia käyttämään?

– Nuorisolle ajotietokoneen käyttö on helppoa, kokenut opettaja tietää. ■

Valinnassa painotimme käytön ja huollon helppoutta, ympäristöystävällisyyttä sekä monipuolista tekniikkaa, kertoo lehtori Pentti Härmä.

OMA MAA MASSIKKA - ”Verku on aina verku” Konehommat ovat maatalouden perustutkinnon opiskelijoille mieleen. Huhtikuussa alkaa ulkojakso, jolloin pulpetista siirrytään ensin konehallille huoltamaan koneet ja sitten pellolle tekemään tilan kevättyöt. Oppilastyönä kylvettävää ja hoidettavaa on 140 hehtaaria.

Tilan koko pinta-ala on noin 150 hehtaaria. Kymmenen hehtaaria on Maatalouden tutkimuskeskuksen käytössä, ja koeruuduilla kylvö- ja muut työt hoitaa MTT:n henkilöstö.

Oppilaatkin ovat mukana kasvukauden mittaan mm. määrittämässä viljojen sakoluvun kehitystä.

Näin syksyllä aamupäivisin opiskellaan teoriaa ja iltapäivät kuluvat käytännön töissä. Katan jälkeen Massikan penkille hyppää kurssikaveri Mikael Ketola.

– Verku on aina verku, yläneläinen toteaa koneesta.

Mikaelilla on tähtäimessään sukupolvenvaihdos enon sikatilalla lähivuosina. Hän ei valinnut opiskelupaikkaansa koulun konetarjonnan perusteella, mutta arvelee, että koulutilan traktorit jäävät opiskelijoille mieleen. Jos jokin kone tuntuu hyvältä, sillä on merkitystä tulevissa ostopäätöksissä.

Uuden MF:n mittarissa on vasta 50 työtuntia. Tällekään kuskille kone ei ole vielä tuttu, ja kääntöauran laskeminen maahan aiheuttaa jonkin verran pohdintaa.

Hallintalaitteiden salat selviävät kuitenkin nopeasti. Massikka lähtee kulkemaan tasaisesti kohti merenlahtea, ja jälkeen jää mallikelpoisen suora ja musta kyntöviilu.

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

5

Kesko-konsernin pääjohtaja Matti Halmesmäki on tyytyväinen suomalaisen elintarvikkeen laatuun ja sen jatkuvaan menestykseen suomalaisessa ruokapöydässä.

Lapualaisen pientilan poika näkee suomalaiseen maatalouteen ja ruoantuotantoon kohdistuvan uhkia, mutta löytää myös mahdollisuuksia. teksti Anne Penttilä

Halmesmäki toteaa heti ensimmäiseksi, että viljelijän menestyminen on Keskolle tärkeää, koska tulevaisuuteen uskova viljelijä investoi ja on hyvä asiakas. Kaikki elintarvikeketjun toimijat ovat kuitenkin riippuvaisia suomalaisesta kuluttajasta.

– Tavarapulan aika on ohi. Totta kai kauppa voi vaikuttaa jossain määrin kulutustottumuksiin ja valita valikoimiinsa kotimaisia tuotteita. Voimme luoda hyviä kumppanuuksia suomalaiseen elintarviketeollisuuteen ja tuottajiin. Meillä on kaikilla samanlainen arvopohja ja ymmärrämme suomalaista asiakasta.

Kesko muun muassa kannustaa kauppiaita suosimaan paikallisia tuottajia.

– Ihmiset ovat valmiita maksamaan tuotteesta täyden hinnan, jos raha jää omalle kylälle tai omaan maakuntaan. Kkauppias on aina paikallinen, kuten viljelijäkin.

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Oikeus tietää mitä syöt

Korostettava laatua ja jäljitettävyyttä Kuluttajatutkimusten mukaan ruoan kotimaisuus on noussut asiakkaille entistä tärkeämmäksi, toisaalta se ei enää ole kuluttajien ehdoton vaatimus. Halmesmäki painottaa laatua. Huonoa kotimaista tuotetta ei enää saa kaupaksi.

– Mielestäni Suomessa on puhuttu liian paljon ruoan hinnasta. Suomalainen tuote ei voi koskaan olla se edullisin, johtuen tuotannontekijöiden kalleudesta ja luonnonoloistamme.

Halmesmäki on positiivisesti yllättynyt siitä, että europpalaiset elintarvikkeet, esimerkiksi liha- ja viljatuotteet eivät vallanneetkaan suomalaista ruokapöytää.

– Olen onnellinen siitä, että kotimainen elintarvike on pitänyt puolensa. Vaik-

6

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

ka uhkiakin on, muun muassa EU painaa maatalouden toimintaedellytyksiä. Toisaalta kansainväliset ruokaskandaalit ovat herätelleet kuluttajia.

Halmesmäki on seurannut maatalousalan kehitystä paitsi taustansa, myös työnsä takia. Ennen pääjohtajakauttaan hän toimi Keskon maatalous- ja rautaryhmän johtajana vuosina 1993-2005, lukuun ottamatta lyhyttä kautta Tukon toimitusjohtajana.

Keskon menestyksessä yrityksenä on parin viimeisen vuoden aikana tapahtunut selkeä käänne parempaan, mikä Halmesmäen mukaan on johtunut siitä, että

on korostettu laatua kilpailuetuna.

– Nykyinen tunnuslauseemme: ”Oikeus tietää mitä syöt”, tulee juuri tästä lähtökohdasta. Se myös tukee suoraan suomalaista elintarvikeketjua.

Ruoan alkuperän jäljitettävyys on Suomessa mahdollisuus, jota ei ole Halmesmäen mielestä läheskään täysimääräisesti hyödynnetty. Hyvän laadun lippua voisi heiluttaa paljon korkeammallakin.

Matti Halmesmäki juttusilla nurmolaisen maatalousyrittäjän Veikko Kortesniemen kanssa Seinäjoen K-maatalous-myymälässä.

– Jäljitettävyydestä olisi tehtävä brändi. Tuottajakin voisi todeta mainoksen pohjalaista takkamuuraria mukaillen: ”Me tohditahan sanua, jotta tämä on meidän tekemä.”

Imagoriskejä varottava Maatalouden voimakas tukeminen myös edellyttää tuotannon korkeaa eettisyyttä.

Halmesmäki ei näe hyvänä asiana sitä, että viljelijöiden omistamat yritykset tuovat maahan gmo-soijaa.

– Kesko ei ole tuonut gmo-soijaa Suomeen. Jos näin olisi toimittu, boikotti olisi ollut todennäköinen.

Tuotannon eettisyys liittyy myös ympäristönsuojeluun. Halmesmäki peräänkuuluttaa viljelijöiltä aktiivisuutta ja valtiolta tukea.

– Valtiolta on löydyttävä tukea esimerkiksi kunnollisten suojakaistojen ja kosteikkojen perustamiseen. Suurista rahoista ei ole kysymys. Viljelijöille ympäristökysymys on maineriski. Sitä on hyvin hankala perustella, jos maatalous on ihmisten mielestä saastuttaja vielä 10 vuoden päästäkin.

Luomutuotannosta Halmesmäki to-

teaa, että kauppa myy kyllä luomua mielellään, jos asiakkaat sitä kysyvät.

– Henkilökohtainen kantani on, että täsmäviljelty tuote on paras, esimerkiksi lannoitus on mitoitettu kasvin vaatimien monipuolisten tarpeiden mukaiseksi. Puutteessa kasvaneista ei koskaan tule parhaita mahdollisia elintarvikkeita. Toisaalta ei ole viisasta ylilannoittaa tai käyttää muuten panoksia epätaloudellisesti.

Käytännössä tämä tarkoittaa peltomaan tutkimista, viljelytekniikoiden kehittämistä ja panosten optimointia. Maatilojen kasvaessa ja erikoistuessa tiedon hallintaa on parannettava.

– Yksi uhka on, että EU suosii näennäisviljelyä. Niiden tuottajien tulisi saada kunnon palkkio, jotka hoitavat tilansa hyvin. Maaseudusta ei pidä tehdä reservaattia.

Kustannustehokkuutta joka tasolle Kaiken toiminnan on oltava kustannustehokasta, niin alkutuotannossa, jalostavassa teollisuudessa kuin kaupassakin.

– Maatalouskaupan on pystyttävä tarjoamaan koneita ja tuotantotarvikkei-

ta maatalousyrittäjille edullisin hinnoin.

Maatalouskaupan marginaalit ovat Suomessa aika alhaisia. Kannattavaa se on, mutta kannattavuus ei ole samalla tasolla kuin konsernin muissa yhtiöissä.

Hintakilpailukyvyn kehittäminen näkyy käytännössä mm. Rautia-K-maatalous-konseptin kehittämisenä. Saman katon alta löytyvät sekä rakentamiseen ja remontointiin että maatalouteen liittyvät tuotteet.

– Myymälöiden kiinteät kustannukset jakautuvat kahdelle ketjulle ja saadaan tiheämpi myymäläverkosto.

Kuluttajana Matti Halmesmäki laittaa ruokaa omiksi tarpeiksi, mutta ei erityisesti harrasta ruoanlaittoa, lukuunottamatta itse pyydetyn kalan savustamista.

– Lempiruoka on sisäfilepihvi puolikypsänä. Syön paljon suomalaista ruisleipää. Yksinkertaiset maut ovat parhaita, liian konstaillusta ruoasta en välitä. ■

VARAOSAT

HUOLTOYRITTÄJÄT

HUOLTOPALVELUT

VARAOSAT

HUOLTO

Varaosapalvelussa tärkeää

Nopeus ja luotettavuus

Maatalouskoneiden varaosatoimitukset on yksi niitä asioita, joiden hyvästä hoidosta tuskin kukaan muistaa kiittää, mutta palvelun puuttuminen kyllä huomataan. Tampereen K-maatalous Otran yhteydessä toimii alueellinen varaosapiste, joka palvelee Pirkanmaan aluetta ja laajemmaltikin. teksti ja kuvat Anne Penttilä

Hämeenkyröläiset Reijo ja Marita Mustajärvi poikkesivat Otran varaosapisteeseen noutamaan tilaamansa syylärin nelivetoiseen Massey Ferguson 275:een, vuosimallia 1986.

– Aina on kaikki löytynyt täältä, mitä on tarvittu, ja vähän vanhempiinkin koneisiin. Täällä on hyvä palvelu, kehaisee Reijo Mustajärvi.

Myös K-maatalous Otran ja varaosapisteen sijainti on erinomainen, ohikulkutien varrella vastapäätä Tampereen messu- ja urheilukeskusta (entinen Pirkkahalli). Kaikkein helpointa poiketa varaosapisteeseen on kuitenkin sopimushuoltaja Pekka Härköselle, jonka huoltokorjaamo sijaitsee seinän takana. Varaosapiste palvelee kuutta sopimushuoltoyrittäjää, jotka huoltavat mm. Massey Ferguson -traktoreita, kertoo kauppias Seppo Aalto.

8

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

– Varaosapisteen pääasialliset tuotteet ovat traktori-, puimuri- ja maataloustyökonevaraosat sekä konetarvikkeet ja öljyt.

Panostamme alkuperäisvaraosiin, koska tällä alueella on paljon tarvikeliikkeitä.

Huoltokorjaamon sijainnista on etua myös meille, sanoo varaosamyyjä Niko Aho. – Joskus on hyvä käydä vilkaisemassa tilattavaa osaa ihan omin silmin.

Varaosamyyjiä on kaksi. Aho aloitti keväällä 2004. Pasi Vainionpää on työskennellyt varaosamyyjänä yli 35 vuotta.

Tänä aikana varaosien tilausjärjestelmät ovat muuttuneet melkoisesti. Varaosaluettelot ovat tietokoneella.

– Tiedon kaivaminen ja juuri oikean varaosan löytäminen asiakkaalle voi silti olla joskus haasteellista, vaikka tietokantahaut helpottavatkin todella paljon, mainitsee Aho.

– Esimerkiksi vanhempiin traktoreihin menee yksinkertaisia osia, kuten esimerkiksi vesipumppuja. Uudet traktorit ja myös niiden osat ovat monimutkaisempia. Tietokannoista voi tehdä hakuja sekä nimellä että varaosanumerolla, mutta samalla nimellä löytyy useita osia. Vaatii selvittelyä mikä niistä on oikea juuri kyseiseen koneeseen.

Kaikkia vanhempia koneita ei ole viety tietokantoihin, vaan niistä on edelleen käytössä paksut varaosakirjat. Tietokantoihin on helppo tehdä päivityksiä, liittää piirroksia ja räjähdyskuvia sekä asennusohjeita. Maatalousyrittäjä voi lähettää vaikkapa osasta ottamansa digitaalisen valokuvan varaosamyyjälle, tai paikan päällä myymälässä näyttää räjähdyskuvasta mistä osasta on kysymys.

Varaosamyyjiltä kehitys edellyttää teknisen pohjakoulutuksen lisäksi säännöl-

H

HUOLTO

VARAOSAT

HUOLTOYRITTÄJÄT

K-maatalous Otran varaosapisteessä on kaksi erikoistunutta varaosamyyjää.

Pasi Vainionpää (vas.) on toiminut alalla pitkään. Niko Aho etsii vastausta Reijo Mustajärven kysymykseen. listä kouluttautumista merkkikohtaisilla kursseilla.

Varaosavarasto kasvaa Koneiden kehittyessä ja monipuolistuessa on pisteessä säilytettävä osien perusvarasto vähitellen kasvanut. Etenkin traktoreiden ja työkoneiden kulutusosia, mm. suodattimia pyritään pitämään kattava valikoima paikan päällä.

– Massey Fergusonin edustuksella on ollut suuri vaikutus varaosamyyntiin, koska konekantaa on paljon. Myös Deutz Fahrin ja Samen varaosapalvelu jatkuu ainakin niin kauan, kunnes merkeille tulee uusi edustaja maahan, kertoo Seppo Aalto.

Kun uusia traktori- tai työkonemalleja tulee markkinoille ja niitä myydään alueelle, varaosapiste saa tiedon myynneistä ja varustautuu asianmukaisella kulutus- ja varaosavalikoimalla.

HUOLTOPALVELUT

– Varaosavaraston ylläpito perustuu menekkitietoihin, koska kiertämätön varasto on kallista pitää. Varaosapalvelua on vaikea saada tuottamaan, koska nämä eivät ole itsepalvelutuotteita – lukuunottamatta esimerkiksi suodattimia, joiden hyllynreunamerkinnät kertovat sopivuuden eri konemalleihin.

Kun varaosa tilataan, tieto menee tilausjärjestelmän kautta Itellan keskusvarastoon Vantaalle. Saltransin auto hakee kuorman varastolta joka päivä ennen kello neljää. Sopimushuoltaja tai maatalousyrittäjä voi käydä noutamassa osan varaosapisteestä heti seuraavana aamuna.

– Tehdastoimituksetkin pelaavat melko mukavasti. Esimerkiksi Massey Fergusonin osat uskaltaa luvata kahdessa päivässä. Vuorokaudessa ne tulevat lentokoneella Vantaalle, ja seuraavana aamuna ovat jo täällä. Raskaammat koneenosat tuodaan hitaampana maakuljetuksena, mutta niitä harvemmin tarvitaankaan kiireellisesti.

Joskus osa voi löytyä K-maatalous-ketjun runkopisteestä, jotka toimivat myös varaosien keskusvarastoina omilla alueillaan: K-maataloudet Kouvolassa, Oulussa, Seinäjoella, Turussa ja Kuopiossa.

HUOLTO

Varaosapiste noudattaa myymälän aukioloaikoja, eli on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8-17.

Viljelysesonkina on puhelinpäivystys liikkeen aukioloaikojen ulkopuolella. Varaosamenekin huippusesonkia on koko kesä, erityisesti kevät ja puintiaika. Puhelinpäivystys toimii samana ajanjaksona kuin muullakin ketjulla ja puhelinpäivystystä hoidetaan myös yhteistyössä runkopisteiden kanssa.

Kauppias Seppo Aallon myymälöihin kuuluvat Tampereen Otran lisäksi myös Toijalan ja Oriveden K-maataloudet.

Myös Toijalassa on oma, pienempi varaosavalikoima; mm. suodattimia, ruiskujen, aurojen sekä äkeiden kulutusosia ja tärkeimpiä varaosia.

Aalto kuljettaa varaosia itse myymälästä toiseen, onpa hän joskus poikennut viemään osan suoraan tilallekin, jos on osunut matkan varrelle.

– Tietysti varaosien toimituksissa sattuu joskus virheitäkin, vaikka kuinka hyvin pyritään toimimaan. Tämähän on kuitenkin pitkä ketju, jossa on useita toimijoita. Mutta varsinkin maatalouden kiireaikoina varaosien toimitusvarmuus ja nopeus on erittäin tärkeää. ■

VAR

EFORUM

Näyttelyssä positiivinen tunnelma Maatalousalalla on pitkästä aikaa noususuhdanne, jota pönkittävät etenkin reippaasti kohonneet viljan ja puun hinnat. Syksyn konenäyttelyssä tämä oli aistittavissa selkeästi positiivisena tunnelmana kävijöiden keskuudessa. teksti Anne Penttilä kuvat Antti Vettenranta ja Anne Penttilä

MASSEY FERGUSONILLA ON MARKKINOIDEN LAAJIN TRAKTORIMALLISTO.

10

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

KIINNOSTUS KONEISIIN YHDISTÄÄ PIENEMPIÄ JA SUUREMPIA ISÄNTIÄ.

– On suuri ilo, että asiakaskunnallamme menee hyvin, sanoo Maatalouskeskon toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen.

Positiivista virettä on saanut aikaan maataloustuotteiden yhä vahvistuva kysyntä maailmalla, jota tukevat mm. maatalousraaka-aineiden bioenergiakäyttö, kasvava arvokkaampien elintarvikkeiden kysyntä väkirikkaissa maissa, kuten esimerkiksi Kiinassa, sekä ympäri maailmaa pieneksi käyneet viljavarastot. Kovaa kysyntää on seurannut vahvistuva hintataso.

– Kun hyvällä sadolla ja laadulla on oikeasti merkitystä, päästään irti ”tukiviljelystä”. Viljaa tuotetaan Suomessa nyt noin neljä miljardia kiloa ja vilja-ala kas-

Satoon ja sen laatuun todellakin kannattaa satsata.

vaa noin 50 000 hehtaarilla, toteaa Hämäläinen.

– Valitettavasti toinen puoli asiasta on, että rehuviljan ja viljapohjaisten rehujen hinnat nousevat karjatiloilla. Oman, hyvälaatuisen nurmirehun tuottaminen tulee jatkossa olemaan entistäkin tärkeämpää.

Tukea viljelijän ammattitaidolle Kun satoon ja sen laatuun todellakin kannattaa satsata, nousee K-maatalous-ketjun Viljelyohjelman tarjoama tuki ja tutkittu tieto arvoonsa.

Ohjelman näkyvimmät ”tuotteet” ovat Viljelyohjelmaopas, joka ilmestyy tämän lehden mukana, sekä Viljelyohjelmakioskit K-maatalous-myymälöissä. Kioskeilla tehdään sato- ja lehtivihreämittauksia kasvukaudella ja annetaan suosituksia lisälannoitus- ja kasvinsuojelutoimenpiteistä.

Sekä opas että kioskin palvelut ovat luonnollisesti ilmaisia, eivätkä edellytä ostoja.

– Koko Viljelyohjelman päätavoite on parantaa viljelyn kannattavuutta tuotta-

jalle, painottaa maatalouskaupan johtaja Antti Ollila Maatalouskeskolta.

– Sen taustalla on massivinen K-ryhmän koetilan lajike-, lannoitus- ja kasvinsuojeluaineiden koetutkimustoiminta sekä asiakkailta saatu palaute.

Maatalouskonekaupassa kasvua Kuluvalle vuodelle on tulossa varovaista kasvua maatalouskonekauppaan, kertoo Ollila.

– Työkoneissa myynnin kasvu on noin 10 %:n luokkaa. Kaikilla alueilla on mennyt hyvin, mutta erityisesti viljanviljelykoneissa, bioenergiasektorilla sekä metsä- ja ympäristönhoitokoneissa.

Viljanviljelykoneista pinnalla ovat olleet erityisesti minimimuokkaus- ja suorakylvökoneet sekä kasvinsuojeluruiskut.

Etenkin kylvökoneissa on vahvaa kasvua, noin 30 %, ja muokkauskoneissakin 20 %.

Lisäksi rehunkorjuuketjuissa on ollut tasaista kasvua viimeiset 2-3 vuotta. Bioenergiasta tapetilla ovat olleet erityisesti 5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

11

KONEFORUM 2007

MASSEY FERGUSONILLA TAAS ENSIESITTELY KONE-FORUMISSA.

Massey-Fergusonin perheen uusin tulokas, Pikku-Massikka 3645 on ketterä traktori vaikkapa karjatiloille, kiinteistönhuoltotöihin tai viherrakennukseen. Malleja on kaksi, tehot 78 ja 91 hv.

Lemken Vari Tansanit -hybridiaurassa yhdistyvät hinattavan ja nostolaitepaluuauran ominaisuudet, koska painoa voidaan siirtää traktorin taka-akselistolle sähköohjatun työntövarren avulla. Auralle voidaan ohjelmoida päisteautomatiikka, eli nosto-, kääntö- ja laskuliikkeet. Uusi täyshydraulinen laukaisulaite väistää ylös 38 cm ja sivusuunnassa +/- 20 cm. Sälesiivet kääntävät viilua kuin tavalliset, mutta tekevät aurasta kevyemmän eikä takertuvakaan maa tartu niihin helposti.

Multivan Optima S-malliston äkeet kasvavat tarpeen mukaan, esimerkiksi siirryttäessä tilan kapeammilta lohkoilta leveämmille. 5- ja 6-metrisiin voidaan lisätä kaksi 25-senttistä levitysosaa, jolloin työleveys nousee 0,5 metrillä. 7- ja 8-metristen rakenne on vastaavasti suunniteltu valmiiksi kahdelle 50-senttiselle levikkeelle, jolloin työleveydet nousevat metrillä. 8- ja 9-metristen äkeidenkin kuljetusleveys on vain 3,4 metriä.

Lemken Compact Solitair 9 on täysin uusi pneumaattinen kylvölannoitin, josta Kone-Forumissa esiteltiin prototyyppi.

Varsinaisesti kone tullaan esittelemään Agritechnicassa, ja tuotantoversioon muuttuvat mm. kylvövantaat ja niiden sijainti.

Kylvöyksikkö on kiinnitetty koneen runkoon kolmipistenostolaitteen kautta. Vantaiden painotus säädetään traktorin ohjaamosta.

12

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Massey Fergusonin 5400-sarjan traktoreissa on nyt Tier3-päästöluokan commonrail-moottorit, joissa on mm. PowerBoost lisäteho-ominaisuus 3- ja 4-alueilla. Esillä on MF 5475 Dyna-4, jossa on 6-sylinterinen Perkins-moottori ja voimanotto etutyökoneelle.

Traktoriin saa etukuormaimen valmiiksi asennettuna ja Massey Fergusonin väreissä. Valmistaja on Ålö ja ominaisuudet ovat samat kuin Quicke-etukuormaimissa.

MF 7485:n takarenkaissa on siirrettävät akselikeskiöt. Takapään raideleveyttä voi säätää renkaiden leveydestä riippuen 20 sentistä jopa 40 senttiin per puoli. Akselikeskiöt on saatavissa mallisarjoihin alkaen malleista 6485 ja 7485.

klapikoneet, hakkurit, stokerit, kattilat ja lämpökontit. Metsä- ja ympäristönhoitokoneista energiapuun korjuuseen ja tienhoitoon liittyvät työkoneet.

– Mielenkiintoista on silti sekin, että ympäristötuen muutoksista huolimatta myös aurakauppa on käynyt hyvin. Se oli nähtävillä jo edellisessä Kone-Forumissa.

Tämän vuoden Kone-Forumissa Kmaatalous-ketju esitteli lähes 40 työkoneuutuutta.

Tanskalainen Bøgballe valittiin K-maatalouden vuoden tavarantoimittajaksi. Toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen (oikealta) ja K-maatalouden ketjujohtokunnan puheenjohtaja, kauppias Arto Heiskanen luovuttivat kunniapalkinnon Bøgballen toimitusjohtaja Nils Jørn Laursenille sekä markkinointipäällikkö Michael Londille (vas). Hämäläisen mukaan Bøgballe on maailmanlaajuinen edelläkävijä elektroniikan ja vaakatekniikan kehittämisessä lannoitteenlevittimiin.

Valmistus ja viimeistely ovat omaa luokkaansa, huolto- ja takuukustannukset ovat olemattomia, taulukot ja päivitykset ovat saatavilla netissä ja luvatut toimitusajat pitävät. Myynnin kasvu on ollut jatkuvaa, tänä vuonna +55 %.

Toinen sija tavoitteena traktorikaupassa Maatalouskesko odottaa kasvua myös traktorikauppaan. Keskittyminen yhteen merkkiin, Massey Fergusoniin tuottanee tulosta ensi vuonna. Tänä vuonna maataloustraktoreiden rekisteröintimäärä tulee olemaan yhteensä noin 4100 kappaleen luokkaa Suomessa.

– Odotamme, että traktoreiden koko-

naismarkkinat Suomessa pysynevät kappalemäärältään suurin piirtein saman suuruisina, ehkä vähän kasvavat, mutta merkkien jakauma tulee olemaan erilainen. Tavoitteenamme on nostaa K-maatalous toiselle sijalle Suomen markkinoilla, toteavat tuoteryhmäjohtaja Jukka Keltto ja myyntijohtaja Eero Pajulahti Maatalouskeskolta.

Agcon Pohjoismaiden myyntijohtaja Bo Wallin kertoo traktorimarkkinoiden

KONEFORUM 2007

Tumen AgroCont yhdistää kaikki ohjaustoiminnot yhteen yksikköön. Näyttöön tulevat kaikki tiedot, joita kylväjän tarvitsee tietää. Se sopii kaikkiin Tumen kylvölannoittimiin alkaen pienimmistä nostolaitekoneista ja päätyen suuriin Nova Combeihin, joista ohjaimeen saadaan esimerkiksi vannaspainotuksen säätö. AgroCont+-versiossa on myös lannoitepuolen sähköinen kaukosäätö. Väylätekniikka on Tumen oma, mutta sovitettavissa CANväylätekniikkaan.

Claasin uusi Tucano-mallisarja esiteltiin lehden edellisessä numerossa. 6 puimurimallissa on mm. 5- ja 6-kohlimiset mallit normaalilla ja APS-esikiihdytyskelalla, suuremmat viljasäiliöt, tehokkaammat moottorit, ohjaamot ja leikkuupöydät Lexioneista sekä CEBISohjausjärjestelmä. Sarja sijoittuu Medionien ja Lexionien väliin. Näyttelyssä esillä oli suurin malli Tucano 450 APS 7-metrisellä Vario-pöydällä.

olleen melko vakaat Pohjoismaissa viimeiset viisi vuotta.

– Ruotsissa traktoreita myydään noin 4000 kappaletta ja Tanskassa noin 3000 kappaletta vuodessa. Massey Fergusonin kehitys on ollut hyvin positiivista Pohjoismaiden traktorimarkkinoilla.

K-maatalous-ketjun keskittyminen yhteen traktorimerkkiin ei silti tarkoita Deutz Fahrin, Samen ja Lamborghi-

nin omistajien unohtamista. Varaosa- ja huoltopalveluiden tuen luvataan toimivan edelleen näillekin merkeille.

Traktoreissa taas Euroopan ensiesittely Traktorit kiinnostavat näyttelykävijöitä aina. Tänäkin syksynä kävijöitä hemmoteltiin Euroopan ensiesittelyllä: Mas-

sey Fergusonin uudessa 3600-sarjassa on kaksi mallia, tehot 78 ja 91 hv.

– Pienikokoinen ja kompakti traktori sopii erityisesti niihin töihin maataloudessa ja kiinteistönhoidossa, joissa edellytetään ketteryyttä ja erinomaista tehopainosuhdetta. Esimerkiksi rehun jakoon ahtaammissa navetoissa, kertoo tuotepäällikkö Matti Anttila Maatalouskeskolta.

3600-sarjassa voimanlähteenä ovat 3-

>> Jatkuu sivulla 19

Potilan uusi Classic-äes ja uusittu Master on esitelty tarkemmin tässä lehdessä.

Kuvassa oleva Classic on hinattava äes keveille ja keskiraskaille maille.

14

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Kone-Forum-näyttely on perinteisesti ennakkomyyntikauden lähtölaukaus.

Koneiden lisäksi kävijöitä kiinnostivat mm. viljelyasiat. D-hallin siemen-, kasvinsuojelu- ja viljelyohjelman neuvontapisteissä kävi tasainen kuhina.

KONEFORUM 2007 Järeä Multiva DiscMaster 5000 -lautasmuokkain sopii suurille pinta-aloille ja koviinkin olosuhteisiin. 2-lohkoinen 5-metrinen painaa 4500 kg ja traktorin tehosuositus on 200 hv, muut työleveydet ovat 4 ja 6 m. Päisteissä äes voidaan kääntää joko omien kuljetuspyöriensä tai jyrän varassa. Äes laskostuu kuljetusasentoon hydraulisesti.

Maschio SC-300 Cobra -kelajyrsin on edeltäjäänsä painavampi ja järeämpi. Se tarvitsee 130-170 hv:n traktorin veturikseen. Jyrävarustuksena käytetään joko varpa- tai tiivistysjyrää.

Hardi Navigator on uusi hinattava kasvinsuojeluruisku keskisarjaan. Säiliökoot ovat 3000 ja 4000 litraa, puomistovaihtoehtoja on kolme, työleveydeltään 12-30 m. Ruiskun tekniikkaan kuuluvat mm. helppokäyttöinen EasyClean-suurtehoimusuodatin, painepuolen itsepuhdistuva syklonisuodatin, SmartValve-nestejärjestelmä sekä TurboFiller-täyttölaite sekä neste- että jauhemaisille kemikaaleille.

He-Van Grass Roller on piensiementen kylvölaite, joka sopii myös nurmien paikkauskylvöön. Etulata tasaa myyränkolot, lehmänläjät ja muut epätasaisuudet, hara kampaa edellisvuotiset nurmenjätteet pois tieltä ja jyrä tiivistää siemenet maan pintaan. Teräsjyrät täytetään vedellä, jolloin esim. 6,3-metrisen koneen paino on 5280 kg.

16

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

K-viljelyohjelmakioskilla päivystivät K-maatalouden viljelyohjelma-asiantuntija Juha Siltovuori (kesk.) ja K-koetilan johtaja Tapio Lahti. Osastolla esiteltiin uusia viljalajikkeita. Bjarne on aikainen ja huippulaadukas myllyvehnä vyöhykkeille 1-3. Bjarnella on korkea valkuaispitoisuus, hyvä sakokluku ja se on kevätvehnistä lujakortisin.

Suomen Claas-testikuski Jukka Pietilä (oik.) esittelemässä uutta Uniwrap 355 -paalainkäärijää näyttelyyleisölle. Samasta koneesta on artikkeli tässä numerossa.

Rollant-paalaimessa on uutta mm. kolmen telen segmentti, jonka kaarevuutta on lisätty siten että kuormittuminen on tasaisempaa ja saadaan tiiviimpiä paaleja pienemmällä tehontarpeella. Rullan loputtua käärijä pystyy käärimään yhdelläkin varrella säätäen limityksen automaattisesti oikeaksi.

Tehokkaita ja vähäpäästöisiä moottoreita Suomesta AGCO Euroopan ja Sisu Dieselin aluevientipäällikkö Timo Kalavainen esitteli Kone-Forumissa Sisu Dieselin moottoriteknologiaa. Hänen mukaansa moottoreiden kehitystyössä ovat nyt tapetilla mm. vähäpäästöisyys tiukkenevan päästölainsäädännön takia sekä biopolttoaineet.

Sisu Dieselin uuden Citius-sarjan moottorit täyttävät Euroopan Stage 3A- ja USA: n Tier3-päästövaatimukset. Päästöjen hallinnassa päätekijöitä ovat korkea ruiskutuspaine, tarkka elektroninen ajoitus sekä tehokas välijäähdytys.

Citius-sarjan moottoreissa on EEM2: een perustuva kolmannen sukupolven ohjauselektroniikka EEM3. Päästöjä vähentävillä ratkaisuilla on voitu samalla kasvattaa moottoreiden tehoa ja vääntöä sekä parantaa polttoainetaloutta. Yksi uusista ominaisuuksista on mm. moottorin toimintojen jatkuva käynninaikainen valvonta. CAN-väylätekniikka on luonnollisesti sisäänrakennettu.

Ensimmäisen sukupolven RME-biopolttoainetta voidaan käyttää 20 % polttoaineen joukossa. Biopolttoaineiden toinen sukupolvi tulevat olemaan bioetanolipohjaiset polttoaineet, joita käytetään sekoittamatta.

– On luonnollisesti selvää, että biopolttoaineidenkin on täytettävä tietyt laatuvaatimukset ja standardit, jotta niitä voidaan käyttää nykyaikaisissa moottoreissa.

Sisu Diesel valmistaa 50-400 hevosvoiman moottoreita kahdessa tehtaassa: Nokian Linnavuoressa ja Brasiliassa. Lin-

Aluevientipäällikkö Timo Kalavainen esitteli näyttelyssä Sisu Dieselin moottoreita. Citius-sarjan 7,4-litraista Sisudiesel 74 CTA-4V -moottoria käytetään mm. Massey Ferguson 6497- ja 6499-malleissa.

navuoren tehtaan vuotuinen valmistusmäärä on noin 27 000 moottorin luokkaa, 100-115 moottoria päivässä. Päävalmistuslinjat toimivat kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Noin 90 % Linnavuoren moottoritehtaan tuotannosta menee vientiin, joko moottoreina tai osana muuta koneistoa.

– Moottorimme menevät pääasiassa maatalous- ja työkonekäyttöön. Maataloustraktorit ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä, muita ovat leikkuupuimurit, metsäkoneet, satamien konttilukit sekä kunnallistekniset koneet.

ACGOn Beauvaisin traktoritehdas Ranskassa ja Sisu Diesel (aiemmin Valmet) ovat tehneet yhteistyötä jo 80-luvun lopulta lähtien. Silloin suurimpaan Massey Fergusoniin valittiin suomalaisvalmisteinen, 7,4 litran moottori. AGCO osti Sisu Dieselin Kone Oy:ltä vuonna 2002.

– AGCO tarvitsee koneisiinsa vuodessa noin 75 000 moottoria. Se käyttää SisuDieselin moottoreita suurempiin teholuokkiinsa, vuodessa noin 4000 kappaletta, ja määrä on voimakkaassa kasvussa. Lähivuosina on tarkoitus tuplata tuotanto Linnavuoressa ja kasvattaa tuotantoa myös Brasilian tehtaalla.

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

17

KONEFORUM 2007 JF:ltä löytyy apevaunuja monenlaiseen tarpeeseen JF-Stoll Feeder VM14 -vaunussa on 2 pystyruuvia, joissa on kuohkeuttava, portaittain nouseva impulssisekoitus ja ruuvinpää muotoiltu siten, ettei siihen takerru rehua. 1000 rpm:n käyttö sekoituksen lopussa tyhjentää vaunun tehokkaasti. Kuvan S-versio on kapea; 237 cm ja sen kuormauskorkeus on 255 cm. Lisälaidoilla vaunusta saadaan 16-kuutioinen. Valittavissa on viisi purkuaukkovaihtoehtoa ja useita purkulaitetyyppejä.

Suuremmissa Claas Quantum -noukinvaunuissa on nyt ISOBUS-väyläohjaus.

Communicator-ohjain paitsi ohjaa, myös kerää tietoa vaunun toiminnoista malleissa 4700, 5800 ja 6800. Tiedonsiirto ISOBUS-väylässä mahdollistaa tietojen keruun usealta anturilta sekä automaattitoiminnot, esim. kuorman purun yhdellä napin painalluksella. Ohjainta voidaan käyttää esim. urakka- tai lohkolaskurina ja se näyttää käyttäjälle havainnollisin piirroksin mitä parhaillaan tapahtuu. Communicator on myös mm. Claas Uniwrapissa.

Maaselän koneen Varmolift vetää kaikilla kolmella pyörällään. Käyttövoimana on 16 hv:n dieselmoottori. Kone lastaa paalin tai rehukakun maasta tai lavalta ja jakaa molemmin puolin.

Rani-käärintäkalvojen pakkauksen väri kertoo nyt myös kalvon värin. Uuden kalvon tehostettu UV-suoja säilyttää rehun pitkään ja myös liimautuvuutta on tehostettu. Ohjeiden mukaisesti säilytetyillä kalvorullilla on kolmen vuoden takuu ostopäivästä lukien. Rani esitteli myös Vakuumimuovin, jota käytetään lisäkalvona varsinaisen peitteen alla. Se vähentää hapen pääsyä rehuun ja ehkäisee pintarehun pilaantumista. Sadan metrin rullan leveys on joko 8,1 tai 12 metriä.

20

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Multiva TRM Traffic on markkinoiden ainoa hydraulijarrullinen liikennevaunumallisto. TRM150 Traffic-mallissa on lehtijousitus, sitä suuremmissa on hydrauliset jarrut. Lava valmistetaan nyt kokonaan kulutuslevystä ja lavan sekä rungon välissä on nylonlevyt. Yläpalkki on vahva: 150x50x5 mm. Lavakorkeus on 75 cm, ja kantavuus on 15 t. Traffic-malleissa on vakiona mm. sivu- ja etuvalot, lokasuojat, 4-pyöräjarrut ja seisontajarruna toimiva hätäjarru.

sylinteriset, vääntävät SisuDiesel-moottorit.

Toinen uutuus on 5400-sarjan Tier3mallit. Massey Ferguson 5460, 5464, 5470, 5475 sekä 5480 -traktoreissa on uudet Tier3-päästöluokan Perkins- ja SisuDiesel commonrail-moottorit. Ne tuovat lisää tehoa ja vääntöä, kaikissa malleissa on PowerBoost-lisäteho 3- ja 4-alueilla.

Sarjan uusi integroitu etukehto- ja nostolaiterakenne mahdollistavat mm. helpon etutyökoneiden käytön. Uusi konepeiton muotoilu tuo huoltokohteet helposti esille.

Tähän sarjaan ja nopeimmin kasvavaan 135/155 hv:n teholuokkaan esiteltiin kaksi uutta mallia: MF 5475 6-sylinterisellä moottorilla ja MF 5480 4-sylin-

Nokan korjuuyhdistelmäuutuus on Hakki 25L -kuormain ja MV 701 -vaunu maatiloille, esimerkiksi kustannustehokkaaseen energiapuun korjuuseen. Kuormain on laippasovitteinen ja sen maksiminostokyky ilman kouraa ja kourankääntäjää on 2 m etäisyydeltä 996 kg ja 5 m etäisyydeltä 407 kg. Vaunun kantavuus on 7 tonnia, kokonaisleveys 180-190 cm, kuormatilan ja jatkeen (lisävaruste) pituudet ovat 347+65 cm ja kokonaispituudet 524+65 cm. Renkaat 11,5/80-15,5 tai 400/60-15,5.

terisellä 4.9 litran moottorilla. Niihin on saatavissa 110 litraa minuuutissa tuottava, kuormantunteva hydrauliikka.

Jollei Massikoista löydä sopivaa mallia... ...niin ei taida löytyä muualtakaan, voisi helposti kiteyttää Agcon Bo Wallinin viestin.

– Massey Fergusonilla on markkinoiden laajin valikoima perusmalleja, yhteensä 32 traktorimallia. Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle asiakkaalle juuri hänen tarpeisiinsa ja käyttöönsä sopiva traktori varusteineen.

Mallivalikoiman aloittaa uusi MF 3600-sarja kahdella mallillaan. Tehok-

kaimmasta päästä löytyvät MF 8400-sarjan Dyna-VT- eli portaattomalla vaihteistolla varustetut traktorit, joiden tehot ulottuvat 215-290 hevosvoimaan, maksimitehon ollessa PowerBoost-toiminnolla jopa 315 hv.

Tehokkaimmassakin sarjassa on neljä mallia, kun suosituimmissa MF 5400 Dyna-4 sekä 6400 Dyna-6 -luokissa on kahdeksan ja yhdeksän mallivaihtoehtoa. Ensin mainitun sarjan tehot ovat 83 hevosvoimasta 135 hv:aan (max 155 hv) ja jälkimmäisessä 125-215 hv (max 240 hv).

Lisää asiaa näyttelystä ja muun muassa valtavan kuvagallerian uutuuskoneista löydät näyttelyn nettisivuilta: www.koneforum.com. ■

Ulkotyönäytökset keräsivät mukavasti väkeä. Tässä Farmi Forestin hakkuri esittelee hurjaa työtehoaan. Haketta syntyy sitä tahtia kuin kourakuormaimen käyttäjä ehtii syöttää runkoja.

Tuhti-koukkulavavaunuun sopivat yleisimmät standardivaihtolavat. Tuhti WS 17-21KL:n kantavuus on 16,5 t, omapaino on 4320 kg ja maksimi telipaino 18 tonnia. Vetoaisa on säädettävä ja jousitettu ja lavan ylösvetokulma on pieni. Vaunussa on 2-pyöräjarrut ja rengaskoko on 600/50R-22,5.

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

21

KONEFORUM 2007

Isi, mä haluaisin tämmösen!

Näyttelymyymälässä ja metrilakupisteessä kävi vilske varsinkin loppupäivästä, kun kotiinpaluun aika lähestyi. Kone-Forumiin tutustui kolmen päivän aikana yhteensä 25 700 kävijää.

Perunakonevalmistaja Grimme esitteli varastointilaitteistoaan, johon kuuluvat kippitaskut, kuljettimet ja laatikointikone. Perävaunukuljetus ja laatikointi varastolla nopeuttavat perunan nostoa, erityisesti silloin, kun käytetään tehokasta nostokonetta. Varastointilaitteistossa on panostettu käsittelyn hellävaraisuuteen.

Ilsbon ketjumurskaimet tulivat K-maatalous-ketjun myyntiin lokakuun alussa.

Mallistossa on sekä nostolaitesovitteisia malleja että puomiin kiinnitettäviä leikkuupäitä.

Työleveydet ovat 1,2-1,5 metriä. Molemmissa on hihnaveto, puomileikkuupäitä on saatavana myös hydraulikäytöllä.

Bomfordin Buzzard-puomimurskainsarja sopii urakointikäyttöön. Vakio Pro-Cut 1,2 m murskainpäällä koneen maksimiulottuvuus sivusuunnassa on joko 6,5 m, 7,25 m tai 8 metriä (vastaa mallimerkintää). Buzzardien tarvitsemat traktoritehot ovat vastaavasti 80, 90 ja 100 hv. Koneen ohjausyksikköön voi tehdä omia ohjelmointeja ja se voi näyttää esimerkiksi VOA-nopeuden, käyttötunnit ja sähköhydrauliikan tietoja.

Lumilinkoja pitää olla tarjolla jokaiseen tarpeeseen. Esko 102 -lumilinko on Nokan pienin linkomalli pienempien ja ahtaiden alojen linkoukseen. Lumenpuhallus ohjataan mekaanisesti ohjaamosta käsin yhdestä tai samanaikaisesti kahdesta lumenohjaustorvesta. Hydraulitoimiset luukunohjaimet lisävarusteena. Lingon työleveys on 200 cm ja paino 320 kg.

Lingossa on perinteinen kierukkasyöttö ja säädettävät jalakset.

Maschio Giraffa-piennarmurskaimen Evolution-malliin on tehty ulottuvuutta lisäävä muutos: Nivelpistettä on siirretty sisäänpäin, joten jyrsin yltää 20-30 cm ulommas traktorin keskilinjasta. Koneen valtteja ovat tehokas murskaus, käyttömukavuus ja edulliset kulutusosat.

22

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Nokan suuremmissa lumilingoissa on Booster-lapasyöttö, joka on kehitetty paitsi pitkäaikaisen kokemuksen, myös käyttäjäpalautteen perusteella. Alennusvaihteen jälkeen koneessa on 6-lapainen syöttö ja järeä heittosiivikko. Linkous on paitsi tehokasta, myös hiljaista. Lavat on suojattu murtopulteilla. Urakointikokoluokan 3291-mallin työleveys on 255 + 20 cm.

Levennyssiipi, hydraulinen torvenkääntö ja lipanohjaus vakiona. Yksitorvinen malli sopii tarkkuutta vaativille alueille: pihoille, taajamiin ja liikenneväylille.

Mestarifarmi vakioi elementit

Mestarifarmin tavoitteena on vakioida navettatoimituksia aiempaa pidemmälle. Betonielementtitekniikka on yrityksen vahvaa osaamisaluetta, joten on luontevaa kehittää karjasuojien elementejä samaan suuntaan kuin esimerkiksi teollisuus- tai kerrostalorakentamisessa. Vakioelementtejä voidaan tehdä pitkinä sarjoina, mikä lyhentää aikataulua ja alentaa kustannuksia.

– Sekä perustukset, lattiat, kuilut että seinät voidaan tehdä vakioelementeistä.

Ainoastaan tietyt sovite-elementit ovat yksilöityjä, kertoo Mestarifarmin johtaja Tuure Hirvonen.

Ensimmäinen tämän tyyppinen Mestari-Pihatto on jo aloitettu Keski-Suomessa.

Lattiaelementtijärjestelmä on patentoitu. Siihen tulee mm. valmiiksi vahvistukset pulttausten kohdalle ja reijitykset tolpille, sekä valmiit paikat lypsyroboteille. Elementtilattia nopeuttaa rakentamista ja vähentää virhemahdollisuuksia. Lisäksi sen muuttaminen tarvittaessa myöhemmin on helpompaa kuin valetun lattian.

Navettakonsepti 150/300 lehmälle on työn alla. Ratkaisuun sopii joko kaksi tai neljä robottia tai lypsyasemasiipi.

– Rakennusten suunnittelussa olemme kiinnittäneet paljon huomiota tilankäyttöön.

Lattia-alan ja eläinmäärän suhteen on oltava taloudellinen. Esimerkiksi 4-robottinen pihatto on alle 2000 m², jolloin se on yksi paloalue. Toki se täyttää kaikki määräykset eläinten tarvitsemasta pinta-alasta.

Työn alla on myös lihakarjakonsepti, joka tulee muodostumaan kuuden metrin moduleista rakennuksen pituussuunnassa. 200 lihamullia on lähtökohta.

– K-maataloudet tulevat olemaan yh-

teistyökumppaneitamme entistä tiiviimmin. Esimerkiksi voimakkaalla karjatalousalueella voi pienemmässäkin K-maatalous-myymälässä olla nimetty ja koulutettu asiantuntijamyyjä, joka saa tukea Mestarifarmin asiantuntijoilta. Vastuu tavarasta ja toimituksista on tietenkin aina meillä, painottaa Hirvonen.

Mestarifarmi sekä suunnittelee itse että ostaa suunnittelupalvelua. Kalusteet tekee Merivirta. Ensi kesänä tulee olemaan käytettävissä neljä asentajaporukkaa.

Mestarifarmi on sijoittanut karjatalouskoneiden varaosien keskusvaraston Seinäjoelle.

– Siellä ovat useimmin tarvittavat karjatalouskoneiden varaosat, mm. Westfalialta, Mullerupilta ja Wedalta. Myös ilmanvaihtoon liittyviä tuotteita pitää olla nopeasti saatavilla varastossa. Varaosanimikkeitä on toista tuhatta, kappaleita yhteensä yli 20 000.

Tuure Hirvonen kertoi Mestarifarmin kehittävän parhaillaan konseptia sekä suuremmalle lypsykarjan Mestari-Pihatolle että lihakarjakasvattamolle.

Potila uudisti suosituimpia äkeitään Potila uskoo edelleen vahvasti maanmuokkaukseen joustopiikkiäkeillä ja kultivaattoreilla. Yritys esitteli syksyllä kaksi uutta hinattavaa äesmallia keski- ja suurempaan kokoluokkaan. Classic-malli korvaa suositun Primuksen ja Mastereiden tekniikkaa on päivitetty. teksti ja kuvat Anne Penttilä

– Aikainen pellolle pääsy keväällä ja muokkauskerroksen kuohkeus ilman vaaraa muokkausanturasta ovat edelleen perusedellytyksiä tasaiselle viljan orastumiselle ja laadukkaalle sadolle. Lisäksi muokkauskerrokseen on tärkeää saada tilaa vedelle pintavalumien estämiseksi, toteaa toimitusjohtaja Antti Kiilo Potilalta.

Uusien äesmallien rakenteita on sekä järeytetty että väljennetty, vastaamaan mm. yleistyneen kevytmuokkauksen asettamiin vaatimuksiin. Lisäksi äkeiden käytettävyyttä on parannettu.

Uusi Classic Malli Classic korvaa Potila Primus – äkeen. Sen suunnittelussa on hyödynnetty niinikään suosituista SPH-äkeistä sekä Master-malleista saatuja hyviä kokemuksia. Classic on selvästi edeltäjäänsä pidempi ja painavampi, mikä mahdollistaa aikaisempaa laajemman käyttöalueen erilaisilla maalajeilla.

Classicin työleveys on 5 tai 6 metriä.

Piikkiakselin koko on 50x50 mm. Piikki-

väli on 9 cm vakio-S-piikillä 12x32 mm.

Vaihtoehtona savikoille on 10x45 S-piikki kahdeksan sentin piikkivälillä.

Syvyyssäätö eli keskilohkon pyörien asento runkoon nähden säädetään sylinterin hydroklipseillä. Sivulohkoissa on perinteinen veivisäätö. Jos työsyvyyttä muutetaan paljon - esimerkiksi vaihdettaessa viljapellolta perunapellolle - on rungon vaakasuoruus syytä tarkistaa koneen mukana toimitettavalla vatupassilla. Äestettäessä vatupassi on tietenkin muistetttava pitää mukana traktorin hytissä.

Sivulohkot lukittuvat nostettaessa automaattisesti kuljetusasentoon. Lukitus vapautetaan sivulohkojen käyttösylinterillä. Saranoissa on rasvanipat. Äkeen rungosta on suora yhteys vetoaisaan, joten kuljetusasentoon nostettaessa takapää nousee riittävästi.

Hydrauliikan ulosottoja Classic tarvitsee yhden 2-toimisen etuladan ja sivulohkojen nostolle sekä yhden yksitoimisen pyörien asennon muuttamiseen.

Uudistettu Master Myös Master-mallin pituutta ja painoa on lisätty, jotta selvitään yhä haastavimmista olosuhteista. 19 sentin pituuden lisäyksellä on saatu lisää avaruutta. Työleveydet

24

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

ovat 5-8 metriä. Etupalkki on nyt 90x90 mm ja myös piikkiakselit ovat aikaisempaa järeämmät, 60x60 mm.

Sivulohkojen lukitus on automatisoitu, kuten Classicissakin. Lohkot avataan yhdellä hydraulivivun liikkeellä. Sivulohkot on saranoitu tukevilla levyrakenteisilla saranoilla omiin suorakaidepalkkeihinsa.

Pyörät sijaitsevat erillisillä akseleilla, joilla ei ole piikkejä. Myös Masterissa työsyvyys säädetään hydroklipseillä, nollasta 15 senttimetriin. Pyörien hydrauliikkapiireissä on lukkoventtilit, jotta syvyyssäätö voidaan jättää haluttuun työsyvyyteen. Sekä keski- että sivulohkojen pyörissä sekä etuladassa on sarjaan kytketyt sylinterit.

5-metrisessä Masterissa sivulohkon pyörät säädetään veivillä, hydraulisylinterit saa lisävarusteena. Leveämmissä on telirakenne. Suuremmat 250/65-14,5 pyörät ovat vakiona 8-metrisessä ja lisävarusteena 5-7-metrisissä.

Esittelymallissa on joustopiikit Potila LP 4510, joissa kärki on suoraan kiin-

Potila Master 600 H seuraa kevyesti Massey Ferguson 6480:n perässä. Leveydestään huolimatta äes kääntyy varsin ketterästi päisteissä ja peltoteillä.

Potila Master- ja Classic-äkeiden tekniset tiedot Tyyppi

Master 500

Master 600 H

Master 700 H

Master 800 H

Classic 500

Classic 600

Paino ilman jälkivarusteita kg

2100

2500

2830

3230

Paino jälkiharalla / varpajyrällä kg

2230/2350 2650/2770 3000/3120

3430/3550 1780/1900 2010/2140

Lohkojen määrä

3

3

3

3

3

3

Työleveys m

5

6

7

8

5

6

Piikkimäärä 8 cm jaolla

63

75

87

101

56

66

Piikkiakseleita kpl

7

7

7

7

6

6

Tehontarve kW

66

80

92

105

62

70

Tehontarve hv

90

110

125

143

85

95

Hydrauliikkaliitäntöjä 1-/2-toim.

1/1

-/2

-/2

-/2

1/1

1/1

Syvyyden säätö Mek./Hydr.

H/M

H

H

H

H/M

H/M

Pyörien määrä /PR luku

6/10

8/10

8/10

8/12

6/10

6/10

Rungon pituus m

3,27

3,27

3,27

3,27

2,68

2,68

Kuljetusleveys m

2,9

2,9

2,9

3,4

2,9

2,9

Kuljetuspit. vetolaite ylhäällä JH m

3,9

3,9

3,9

3,9

3,22

3,22

Kuljetuspit. vetolaite ylhäällä VJ m

4,3

4,3

4,3

4,3

3,22

3,22

Kuljetuskorkeus piikit maassa m

2,1

2,5

3,0

3,25

2,1

2,6

JH=jälkihara, VJ=varpajyrä. Master-äkeille yhteisiä ominaisuuksia: piikit Potila 4510, 10x45 mm, piikkiakselit 60x60 neliöputkea, piikkijako 8 cm, pyörät 200/60-14,5, halkaisija 610 mm, hydraulisesti hallittavat joustoetuladat, mekaaninen työsyvyyden osoitin, vetolaite nostettavissa pystyyn säilytyksen ajaksi. Classic-äkeet: vakiona S-piikit 12x32 mm, kärkiterä 6x40x205 mm, piikkijako 9 cm, pyörät 200/60-14,5, halkaisija 61 cm, hydraulisesti hallittavat joustoetuladat, vetolaite nostettavissa pystyyn säilytyksen ajaksi.

Lukitus vapautetaan sivulohkojen käyttösylinterillä. nityspisteen alapuolella. Piikki ei väistä kovaa maata, mutta joustaa kiven kohdatessaan, ja äes pitää hyvin työsyvyytensä.

Vakiona on 8 cm:n piikkijako.

Jälkiharan kaarevampi piikkimuotoilu tuli äkeisiin jo viime vuonna. Se lajittelee mururakennetta, mutta ei kerää irtokokkareita ja kasvinjätteitä. Jälkiharan kulma voidaan säätää.

Masterin monipuolinen lisävarustevalikoima on ennallaan: suuremmat pyörät, jälkivarusteeksi takalata, jälkihara tai varpajyrä. Varpajyrä ja jälkihara käytössä samanaikaisesti, takalata yhteiskäytöllä etuladan kanssa tai omalla hydrauliikalla, jolloin se tarvitsee lisäksi yhden 2-toimi-

sen liitännän. Takavarusteita voi olla enintään kaksi. 7 cm:n piikkijako, Potila Solid 70 –kärkiterät, Master-palkkilata, mallin 500 sivulohkojen hydraulinen säätö, varapyörä, heijastinsarja, valosarja sekä elektroninen työsyvyysmittari Potila Ultra. ■

Uusi Potila Classic 500 on suositun Primuksen perillinen. Mm. työsyvyys säätyy hydroklipseillä ja rakenteita on järeytetty.

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

25

Hauholainen Jukka Pietilä kuuluu valikoitujen testiviljelijöiden joukkoon. Pietilä testasi Claasin uutta Rollant 355 Uniwrap -yhdistelmäpaalainta viime kesän toisella sadolla. teksti ja kuva Anne Penttilä

Claas Rollant-sarjan paalaimet ja Uniwrap-paalainkäärijät on suunniteltu ammattimaiseen säilörehun paalaukseen. Pietilä on testannut esisarjan 355 Uniwrapia noin 1300 paalin verran. Tilalla on lypsykarjaa, lisäksi Pietilä urakoi sekä yhdistelmäpaalaimella että noukinvaunulla.

– Uusi malli on pelannut hyvin, siinä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Verkotus toimi tosi hyvin ja muovi katkesi harvoin.

Mm. MPS-maksimipainejärjestelmän rakennetta on uudistettu. Kolmen telan paketti painautuu paalia vasten alkaen tiivistää paalin sisäosaa jo ennen kuin kammio on täynnä rehua. Tällöin kuormitus on tasaisempaa ja saavutetaan tiiviimpi paali vähemmällä voimalla.

355 myös jatkaa käärimistä yhdellä varrella, jos toinen rulla sattuu loppumaan tai muovi katkeamaan. Automatiikka säätää muovin limityksen sopivaksi ja ohjausyksikköön tulee ilmoitus.

– Tässä mallissa on kehittyneempi verkon syöttöjärjestelmä. Kromattuihin jarrutankoihin ei tartu rehusta tahmaavaa nestettä, eivätkä tangot ruostu, jolloin ne alkavat takerrella ja käyttäjä saattaa ottaa jarrut pois käytöstä.

Lisäksi Uniwrap-yhdistelmäpaalaimissa on monipuolinen CommunicatorISOBUS-ohjausyksikkö.

Pietilän oma kone on vuonna 2000 hankittu Claasin 250 CCT -automaattipaalain, jonka perässä kulkee Elhon Inliner-käärijä. Pietilän mukaan yhdistelmäpaalaus sopii varsinkin niille tiloille, joilla työvoiman riittävyys on pullonkaula.

– Ei tarvita toista traktoria ja kuskia.

Lisäksi paali ei käy ennen käärintää maassa, jossa siihen voisi sotkeutua multaa. Jokainen paali on samantien kääritty, mikä on tärkeää varsinkin, jos on sateen uhkaa.

Sateella on riskinä, ettei liima ehkä tartu kunnolla, jos vettä pisaroi muovikerrosten väliin.

Vakioitu testausohjelma Alkuaikoina Pietilä testasi koneita Harri Charpentierin apuna. Ensimäisen Uniwrapin Pietilä kokeili vuonna 2001.

Testiohjelma on pysynyt samanlaisena pitkään.

– Aluksi teen perussäädöt; verkko, muovi ja pysäytysajat. 250 ensimmäisen paalin aikana kone pidetään periaatteessa tehdassäädöissä. Seuraavien 50 paalin aikana teen hienosäätöä. Sen jälkeen paalaimen pitäisi pelata moitteettomasti.

Jos poikkeamia esiintyy vielä, niistä tulee isompi miinus testauspöytäkirjaan.

Ellei kone alakaan toimia halutulla tavalla, Pietilä ottaa yhteyttä Maatalouskeskolle ja tehtaalle.

– On ollut mukava huomata, että Saksassa ovat vuosien varrella oppineet luottamaan kentältä tuleviin havaintoihin.

Hyvän paalin anatomia Käyttäjiäkin kouluttava Pietilä on oikea henkilö vastaamaan kysymykseen: millainen on hyvä paali?

– Vähän pullea, keskeltä pyöreähkö.

Suora ja sylinterimäinen rehupaali ei ole välttämättä hyvä, koska keskiosa on voinut jäädä löysäksi. Keskeltä puristettaessa sellainen paali saattaisi kuristua tiimalasimaiseksi.

Pietilä ei karhota niittomurskauksen ja paalauksen välillä. Niittomurskaimena on Elho 320, joka niittää ja kokoaa samalla 120-130 cm leveään karhoon.

– Leveältä karhottamisessa on se ongelma, että karhosta tulee usein M:n mallinen, eikä paalin keskiosaan tule tarpeeksi massaa. Jos muoviin tulee reikä, todennäköisesti koko paali pilaantuu, toisin kuin tiiviissä paalissa.

Pietilä ei myöskään suosittele säästämään verkon käytössä.

– Verkko löysällä ajettaessa tuloksena on löysempi paali, jonka halkaisija kasvaa ja muovia kuluu vastaavasti enemmän. Säästö voi olla plus miinus nolla ja paalit ovat huonompia. ■

Tiukempia paaleja

Esisarjan koneita on ollut testattavana eri maisssa.

Tämä kone oli myös Kone-Forumissa, vaikka virallinen ensiesittely on Agritechnicassa ensi viikolla. Koneen kyljessä olevat 255-tarrat ovat hämäystä.

26

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

K-maatalous kouluttaa myyntimiehiään

Käytännön tuntumaa Maatalouskoneiden myynti vaatii käsittämättömän laajaa ammattitaitoa.

Ei riitä, että tuntee koneen tekniikan ja toiminnot. Lisäksi pitäisi olla käsitys siitä, missä olosuhteissa kukin kone on parhaimmillaan. teksti ja kuvat Jussi Knuuttila

Kohtuullisen hyvä käytännön tuntuma kuhunkin koneeseen olisi eduksi myös. Vaatimustasoa lisää se, että koneet kehittyvät vuosi vuodelta tehokkaammiksi ja sen myötä monimutkaisemmiksi. Hallussa oleva tietämys pitäisi sitten kyetä välittämään asiakkaalle, jotta asiakas osaisi valita omiin tarpeisiinsa mahdollisimman hyvin istuvan koneen. Tyytyväinen asiakas on tunnetusti paras asiakas.

Unohtaa ei sovi sitäkään, että myyntimiehen tehtävä on myös myydä. Tarvitaan aimo annos psykologiaa, jotta kaupat saadaan lyötyä lukkoon juuri oikealla hetkellä.

Muun muassa mainituista syistä Maatalouskesko ja K-Maatalouskaupat kouluttavat henkilöstöään aktiivisesti. Nivalan Karvoskylässä elokuussa pidettyä tuorerehun korjuunäytöstä edeltävä päivä oli varattu henkilökunnan koulutukseen. Koulutus painottui konetietouden lisäämiseen ja käytännön tuntuman parantamiseen. Koulutukseen osallistui lä-

28

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

hes jokainen nurmen korjuukoneita myyvä myyntimies.

Puitteet olivat loistavat. Jukka Kukkoselta käyttöön saadun nurmilohkon koko oli peräti 27 hehtaaria. Aurinko porotti lähes kesän ennätysteholla. Myyntihenkilöstö tutustutettiin pieninä ryhminä koneisiin kunkin koneen erikoisasiantuntijan toimesta. Ryhmät kiersivät aamupäivän mittaan kaikki koneet läpi.

Iltapäivä käytettiin käytännön töihin. Tarkoitus oli se, että kukin myyntimies ajoi jokaista paikalla ollutta konetta kohtalaisen matkan. Näin myös tapahtui.

Puolet näytöstä varten varatusta alasta niitettiin, haravoitiin, silputtiin ja ajettiin siiloihin iltapäivän mittaan.

Oma kokemus parasta oppia Vesa Lehtola on K-Maatalous Saarnion myyntimies Jalasjärveltä. Hänen mielestään 20 minuuttia koulutusta konerastilla viipynyttä ryhmää kohti oli sopiva. Kaikkea ei kukaan voi omaksua. Riittää, että

tietää muutaman hyvän ominaisuuden kutakin konetta kohti.

Lehtolan mukaan olisi tosi tärkeää tietää kilpailijoidenkin konemalleista pääkohdat. Hän on joskus päässyt kokeilemaan kilpailijoiden puutavarakuormai-

Iltapäivä käytettiin käytännön töihin. mia. Nyt voi sanoa, että tietää mistä puhuu. Nivalan näytöksessä hän pääsi ensimmäisen kerran kokeilemaan kesantomurskainta. Kokemus oli ilman muuta hyödyllinen.

Heinäkoneita Lehtola on päässyt kokeilemaan melkein joka kesä. Seuraavaksi hän toivoo muokkauskoneiden käytännön koulutusta. Lehtolan mukaan kaikkein parasta olisi, jos myyntimiehellä olisi vähän suurempi maatila itsellään. Silloin voisi

Koulutuspäivänä oli havaittavissa myös omatoimista perehtymistä koneiden salaisuuksiin. kokeilla koneita omassa käytössä vähän pitempään, jopa ostaa niitä itselle.

Lehtola harmitteli, että koneiden sovittu kokeilujärjestelmä vähän karkasi käsistä. Hän kehui kyllä pitäneensä puolensa ja päässeensä kokeilemaan jokaista konet-

Mr. JF, Lasse Öhberg, selostaa JF– STOLL:in niittomurskaimen salaisuuksia koulutusryhmälle. Kun tarkkaan katsoo, opetusta tehostetaan esitteellä huitomalla.

ta. Vaikka nurmialaa oli varattu runsaasti, se tuntui silti loppuneen kesken. Lisäksi myyntimiehen olisi tärkeä tietää jotakin myös koneen säädöistä. Silloin osaisi neuvoa asiakasta ensimetreillä edes jotenkin.

Kokonaisuutena tilaisuus saa Lehtolalta arvosanan hyvä. Oma kokemus voittaa kaikki myyntipuheet. Kun asiakas huomaa, että myyjä puhuu omista ajokokemuksistaan, niin hän kyllä kuuntelee.

Lehtola suosittelee vastakin vähemmän löpinöitä ja enemmän kokemusta. Opastava apukuski vain vierelle ja menoksi. Se oli Nivalan tilaisuuden parasta antia.

Tilaisuuden positiivisimmaksi kokemukseksi Lehtola rankkasi Elho V- Twin 700 haravan. Hänen mukaansa sen mark-

kinointiin pitäisi saada meijerien maidonhoidonneuvojat mukaan. Kaupalla ja meijereillä on tässä yhteinen etu. Rehuun ei saa mennä multaa. Se olisi tehokkain keino saada nykyisin vaivaava voihappobakteerien itiö-ongelma hallintaan.

Nivalan tilaisuuden käytännön kulusta vastasi pitkän linjan konemyyjä Esko Kulin. Koulutusta sai noin 40 konemyyjää. ■

Pitkän linjan konemyyjä Esko Kulin vastasi Nivalan Karvoskylän tilaisuuden sujumisesta.

Nyt

Ajo-opastin löytää oikeat ajourat

AJANKOHTAISTA

■

GPS-ajo-opastin LH-Agro CenterLine 220 löytää oikean ajouran esimerkiksi ruiskutuksessa, lietteenlevityksessä tai levitettäessä lannoitetta keskipakolevittimellä.

Opastimelle annetaan malliksi yksi työleveys, jonka jälkeen laite opastaa pysymään oikealla etäisyydellä edellisestä ajolinjasta. Seuraa vähemmän päälleikkäistä levitystä tai levittämätöntä aluetta.

Kuljettajan työ helpottuu ja tuotantopanosten tarkempi kohdentaminen aikaansaa kustannussäästöjä.

CenterLine 220 asennetaan imukupilla tuulilasiin.

Tulitikkurasian kokoinen antenni, jossa on magneetti, asennetaan keskelle kattoa.

Laite saa virran tupakansytytinpistokkeesta.

Aluksi annetaan työkoneen leveys ja merkitään lähtöpiste A saran päässä.

Ajetaan saran päähän ja merkitään piste B, jonka jälkeen opastus voi alkaa. Laite osaa opastaa niin suoraa kuin kaarevaakin linjaa pitkin, riippuen valinnasta ennen ensimmäisen linjan ajoa.

Levitettävän tavaran loppuessa voidaan merkitä piste ja laite opastaa siihen takaisin, kun palataan lohkolle uudella kuormalla. Laite näyttää jatkuvasti myös ajonopeuden.

Verollinen suositushinta on 2150 €.

Muutossarjalla Xenon-valoiksi

■

Xenon-valojen valoteho on kaksinkertainen verrattuna normaaliin H3-polttimoon ja xenonpoltin kestää jopa 3000 tuntia. Se on myös vähemmän arka tärinälle kuin halogeenipoltin.

HID Xenon -muutossarja sisältää kaksi kappaletta H3 HID xenonpolttimia ja muuntajayksiköitä, johdot, liittimet sekä käyttö- ja asennusohjeet.

Muutossarja suostitellaan asennettavaksi laadukkaisiin H3-työvaloihin, joissa on lasinen heijastin. Sarjan suositushinta on 199 €.

Paljonko farmarisäiliössä polttoainetta?

Navigaattori

■

matkaa

Enää ei tarvitse arvailla paljonko farmarisäiliössä mahtaa olla polttoainetta.

Ylihärmäläinen Farmtools esitteli KoneForumissa mittarin, joka näyttää säiliössä olevan polttoaineen määrän. Pinnankorkeuden mittaa koho ja mittari on erittäin selkeä. Mittarin todettiin toimivan hyvin myös pakkasilla.

Kuukanniemeen ■

Yli 3500 messukävijää pysähtyi Kone-Forumissa Mobilin osastolla täyttämään arvontakupongin. Arvonnan palkintona oli upea Sony-navigaattori.

Voittajaksi nousi Jaakko Kiljunen Kuukanniemestä. Onnettarena toimi avainasiakaspäällikkö Tuula Heiskanen Mobil Oil Oy:ltä. Kiitos kaikille osallistujille ja onnea voittajalle!

Tume jo 45 vuotta K-maatalous-ketjussa ■

Maatalouskeskon toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen kävi kesällä tutustumassa Tume-Agri Oy:n toimintaan. Tume on vanhin kotimainen K-maatalous-ketjun tavarantoimittaja. Tumen koneet ovat olleet yhtäjaksoisesti ketjun myynnissä jo yli 45 vuotta.

30

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Samassa tilaisuudessa palkittiin konemyyjä Markku Vehmas K-maatalous Otrasta Tampereelta. Vehmas myi eniten Tume-koneita Suomessa kaudelle 200607. Hämäläinen (vas.) ja toimitusjohtaja Eero Tommila (oik.) Tume Agrista ojensivat Vehmakselle diplomin. Kiitokset ja paljon onnea Markulle!

TUOTANTOPANOKSET VILJELYOHJELMA

Viljan hinnan nousun myötä

Tautitorjunta entistäkin kannattavampaa Tänä vuonna viljojen kasvitautien torjunta oli yleensä hyvin kannattavaa.

Viljakasvustot olivat pääasiassa hyviä ja reheviä, joten niissä viihtyivät hyvin myös taudit. Torjunnan kannattavuus on parantunut entisestään viljahintojen noustua tähän saakka korkeimmalle tasolleen eurohintojen aikakaudella. teksti Hannes Höykälä ja Juha Siltovuori, kuvat Maatalouskesko

Sadonkorjuun jälkeen ja tulevaa vuotta suunniteltaessa maatalousyrittäjän on hyvä analysoida, pääsikö hän haluamaansa satotasoon ja laatuun. Olivatko sääolosuhteet hyvät sadolle – yleensä kasvustolle hyvät sääolosuhteet ovat hyväksi myös kasvitaudeille, jotka verottavat satotasoa.

Monilla pelloilla oli satopotentiaalia selkeästi enemmän kuin sieltä loppujen lopuksi saatiin korjattua, eli kasvitautien torjunta olisi ollut näillekin lohkoille hyvin kannattava toimenpide.

Satopotentiaalin ylläpito Kasvitautien torjunnalla on erittäin tärkeä rooli kasvien satopotentiaalin hyödyntämisessä. Oheisessa piirroskuvassa on esitetty kuinka suuren osan eri lehdet yhteyttävät vehnän sadosta. Kahdella ylimmällä lehdellä ja tähkällä on yllättävän suuri merkitys. Tämä selittää pitkälti, miksi vehnän kasvitautien torjunta tehdään pääasiassa vasta tähkän esilletulon jälkeen. Silloin myös vehnän tähkä tulee suojatuksi pahinta vehnän kasvitautia eli ruskolaikkua vastaan.

TAUTITORJUNNALLA ON TUTKITUSTI SELKEÄ LAATUTEKIJÖITÄ PARANTAVA VAIKUTUS.

32

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Ohralla tähkä ei ole yhtä pitkää aikaa esillä ennen tuleentumista kuin vehnällä, eivätkä taudit iske siihen niin pahasti. Ohralla tärkeimmäksi tautien torjunta-ajankohdaksi onkin muodostunut lippulehtivaihe, jolloin tähkä ei ole vielä näkyvillä.

Samaan ruiskutukseen on helppo yhdistää myös kasvunsäädekäsittely, jonka voi todeta olleen tarpeen useilla pelloilla tänäkin vuonna.

Vaikka kasvitautien pääasialliset torjunta-ajankohdat ovat myöhemmin kasvukaudella, ei kasvitautien kannata antaa tuhota yhteyttävää lehtipinta-alaa aikaisemminkaan. Aikaisin kasvustossa esiintyvät kasvitaudit pienentävät kehittyvien jyvien määrää ja kehittyvien lehtien yhteytyspinta-alaa.

Torjunnalla lisää euroja Kannattavuutta lasketaan monesti ainoastaan saatujen lisäkilojen muodossa.

Oheisessa taulukossa on esitetty merkittävimmät tautiruiskutuksen kustannukset.

Kirjoitushetkellä leipäviljojen ja mallasohran hinnat ovat selvästi korkeammalla kuin laskelmassa. Laskelman lähtökohtana on, että viljelijällä on joka tapauksessa viljelyyn tarvittava kalusto, joten taulukossa on esitetty ainoastaan käsittelystä ja sadonlisästä syntyvät muuttuvat kustannukset.

Pelkän tautiaineen hehtaarikustannuksen saa takaisin jo 125 kg sadonlisällä hehtaaria kohti, joka on todella helposti saavutettavissa. Provosoidusti sanottuna viljelijälle jää omaksi palkaksi 120 €/

ha. Lisäksi työsaavutus on useita hehtaareita tunnissa pienilläkin ruiskuilla. Näin hyville lisäansioille viljelijä harvemmin pääsee.

Osa tuosta hyödystä kuuluisi laskea myös koneiden kiinteille kustannuksille.

Kiinteät kustannukset ovat joka tapauksessa olemassa ja koneiden käyttöasteen noustessa niiden kiinteät kustannukset laskevat hehtaaria kohti.

Ellei oma aika riitä, tautitorjunnasta saa edelleen selkeästi voittoa, vaikka työn tekisikin urakoitsija. Urakoitsijat veloittavat keskimäärin 15 euroa hehtaarilta.

Torjunnalla lisää laatua Tautitorjunnalla on tutkitusti selkeä laatutekijöitäkin parantava vaikutus. Sen on todettu nostavan mm. hehtolitrapainoa, tuhannen jyvän painoa ja tärkkelyspitoisuutta, jotka ovat hinnoitteluperusteita.

Jos ohra kelpaa laadultaan mallasohraksi, eikä mene rehukäyttöön, hintaero on tätä kirjoitettaessa noin 50 euroa tonnilta. Esim. 4000 kilon satotasolla /ha lisähinta olisi 200 €/ha.

Jos siis kasvitautien torjunta olisi se tekijä, joka pitäisi laadun mallasohrana, kattaisi pelkästään se oheisen esimerkkilaskelman tautien torjunta-ainekustannukset 25 €/ha. – Ilman että olisi tarvetta ainoallekaan lisäkilolle.

Monille koituu myös säästöä rahtikustannuksissa. Eikä sovi myöskään unohtaa laadun vaikutusta kotieläintilan tuotannon kannattavuuteen. Jyvien koon kasvaessa ravinteikkaan ytimen osuus sadossa kas-

Kasvinosien osuus sadon muodostuksesta vehnällä

vaa ja kuoren osuus vähenee. Vähemmillä viljakiloilla saavutetaan sama hyöty tai samoilla kiloilla korkeampi tuotos.

Viljan laadun säilyttämisen kannalta on usein järkevää käyttää myös kasvusääteitä, koska lakoviljassa laatu heikkenee nopeammin ja haitalliset homeet lisääntyvät. Lisäksi pystyn viljan puinti on nopeampaa ja kiviriski on oleellisesti pienempi.

Viljelyohjelmasta ratkaisuja Viljelyohjelma tarjoaa valmiita ratkaisuita viljelijöille käyttötarkoituksen mukaiseen sadontuotantoon. Tämän lehden mukana ilmestyy Viljelyopas 2008, jossa on enemmän tietoa kasvikohtaisista suosituksista.

Kasvinsuojeluosio tarjoaa useamman perusratkaisun eri kasvien viljelyyn ja lisäksi vaihtoehtoja havaittuihin ongelmiin.

Peruslähtökohta on, että kasvinsuojelua käytetään silloin kun se on viljelijälle taloudellisesti kannattavaa.

Myöhäisellä tautiruiskutuksella saadaan tutkitusti selvästi suurimmat sadonlisät. Jos on tautipainetta, on perusteltua jakaa osa annoksesta jo rikkakasviruiskutuksen yhteydessä. Tautiannoksen jakaminen tulee kyseeseen erityisesti suorakylvetyillä pelloilla, mutta myös kevytmuokatuilla lohkoilla, joilla viljely perustuu monokulttuuriin.

Tautitorjunnan jättäminen yhteen, myöhäistetyn rikkaruiskutuksen kanssa annettavaan käsittelyyn ei Suomen olois-

Tautitorjunnan kannattavuus Tautitorjunnan lisätulo:

20 % tähkä

Viljan hinta 200 €/tonni Sadonlisä 800 kg/ha Sadonlisän arvo 160 €/ha

40 % lippulehti

Tautitorjunnan muuttuvat kustannukset: Kasvitautien torjunta-aine 25 €/ha Poltto- ja voiteluainekustannukset 2 €/ha Sadonlisän kuivatus, öljykustannus 5 €/ha Sadonlisän rahti- ja välityspalkkio noin 8 €/ha

25 % 2. ylin lehti

Muuttuvat kustannukset yhteensä 40 €/ha Tautitorjunnan taloudellinen hyöty:

10 % 3. ylin lehti 5% Lähde: The Wheat Disease Encyclopedia 2007 (www.hgca.com/hgca/wde).

4. ylin lehti

ha 1 20 50 100

€/ha 120 2400 6000 12000 5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

33

VILJELYOHJELMA

sa ole perusteltua. Sadonlisät ovat jääneet jopa alle puoleen verrattuna normaaliaikana annettuun tautitorjuntaan, mm. Vilja-tutkimus 2006.

Mikäli kuitenkin halutaan jättää tautitorjunta yhteen aikaiseen käsittelyyn, osoittavat kotimaiset neljän vuoden koetulokset Comet-valmisteiden olevan yhtä hyviä kuin tähän käyttötapaan aiemmin suositellut Acanto-valmisteet.

Ohralla parhaat sadonlisät on saatu lippulehtivaiheessa ja vehnällä tähkän esilletulovaiheessa. Myöhäisissä ruiskutuksissa Comet-tuotteet ovat antaneet hyviä sadonlisä. Strobiluriinivalmisteista nimenomaan pyraklostrobiinilla on tutkimusten mukaan pisin suoja-aika, paras annosvaste ja tehokkain puhdistava vaikutus. Siksi mm. Tanskan puolueeton tutkimuslaitos suosittaa strobiluriinivalmisteista Cometia.

Lajikevalinta tärkeää Myös lajikevalinnalla on suuri merkitys taloudelliseen tulokseen.

Uudet lajikkeet ovat sadoltaan ja laadultaan parempia kuin vanhemmat. Lajike on merkittävä seikka myös pyrittäessä tuottamaan sato tiettyyn käyttötarkoitukseen. Viljelyohjelmassa lajikevalintaa ohjaa tulevan sadon käyttötarkoitus. Suositukset ovat teollisuuden kannalta merkittäviä, koska silloin se saa haluamaansa raaka-ainetta. Sadolle saadaan parempi hinta ja ostajakin löytyy helpommin vaikeammassakin markkinatilanteessa.

Uusilla lajikkeilla saadaan lisää viljelyvarmuutta. Viljelyohjelmissa suositellut lajikkeet ovat pääasiassa hyvin vahvakortisia. Yksi selitys siihen löytyy ruotsalaisista säädöksistä, joissa kasvunsääteiden käyttäminen viljoilla on kielletty muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Oheisessa taulukossa on verrattu kuinka paljon viljelijä käytännössä hyötyy, kun hän viljelee uudempaa ja satoisempaa lajiketta.

Itsesiittoiset lajikkeet eivät varsinaisesti taannu, mutta on esitetty tietoja, joiden mukaan jyviin kerääntyy ns. muistijälkiä kasvukausista. Näin ollen jyvien ”muistiin” kertyy ajan myötä erilaisia stressitekijöitä, joiden on esitetty pienentävän satoa vanhassa siemenessä. Viljan hintojen ollessa korkealla on entistäkin tärkeämpää viljellä oikeaa lajiketta, ja myös uusia siemen aika-ajoin. ■

Tila 100 ha, neljä 25 ha lohkoa, viljelykierto: ohra – vehnä – kaura – rypsi Lajike- Lajike politiikka

Sato* kg/ha

Yht. tonnia

Laatu*

Hinta Myynti- Erotus €/t tulo € €

Ohra vanhat Arve

4654 116,35 -

185

21 525

uudet Vilde

5449 136,23 -

185

25 202 +3677

Vehnä vanhat Mahti 4569 114,23 hlp 76

205

23 416

uudet Zebra 4876 121,90 hlp 80

225

27 428 +4011

5027 125,68 -

175

21 993

uudet Marika 5470 136,75 -

175

23 931 +1938

Kaura vanhat Veli Rypsi** vanhat Kulta

1797 44,93

öp 44,4 350

15 724

uudet Petita 1971 49,28

öp 47,4 370

18 231 +2508

*Viralliset kokeet 1999-2006. **Viralliset kokeet 1998-2005.

34

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Kuluvan vuoden aikana muuttuneet ympäristötuen ehdot vaikuttavat luonnollisesti suunnitteluun. Nykyisessä tukijärjestelmässä peruslannoitustasoista on luovuttu ja kaikki ympäristötukeen sitoutuneet tilat noudattavat lannoituksen osalta samoja ehtoja.

Eri ravinteiden enimmäiskäyttömääriä on tarkennettu aiemmasta, joten tänä vuonna monella tilalla on hyvä varata hieman tavallista enemmän aikaa lannoituksen suunnitteluun.

Kemira GrowHow’n tuotevalikoima uudistettiin kesällä vastaamaan uuden ympäristötuen vaatimuksia. Myös tuotteiden nimiä on muutettu siten, että oikean tuotteen valinta olisi entistä helpompaa. Valikoimasta löytyy tällä hetkellä 15 lannoitetta viljalle ja nurmille, 14 perunaja puutarhalannoitetta sekä kattava valikoima erillisiä hivenlannoitteita ja yksiravinteisia lannoitteita.

Peltolannoitteiden typpipitoisuus nousi

Uudet lajikkeet vastaan vanhat

Kasvi

Suunnittel

Vanhat lajikkeet 82 658 Uudet lajikkeet 94 792 +12 134 Myyntitulon lisäys +14,7 %

Lannoitteiden typpipitoisuutta on samalla pyritty nostamaan mahdollisimman korkeaksi, jolloin pienempi käyttömäärä riittää ja säästöä syntyy niin levitystyössä kuin kuljetuskustannuksissakin.

Esimerkiksi Pellon Y 3 (NPKS 21-3-9-3) on hyvä valinta vaikkapa ohran lannoitukseen kivennäismailla, kun fosforiluokka on tyydyttävä. Pellon Y 2 (NPKS 24-4-4-2) taas on erin-

le ajoissa – Säästä rahaa!

Lannoituksen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Suunnitteluun käytetyt työtunnit maksavat itsensä takaisin edullisempina hintoina. Lisäksi ennakkotilaaja varmistaa, että kaikki halutut tuotteet ovat ajoissa perillä ennen kevättöiden alkua. teksti Marko Toimela, kuvat Maatalouskesko ja Kemira Grow How

omainen perustuote monelle tilalle.

Vaikka ravinnesisältöjen muutokset esimerkiksi Pellon Y 2:ssa ja Pellon Y 3: ssa tuntuvat pieniltä, niiden avulla saadaan lähes viiden prosentin säästö kuljetus- ja levitysmääriin. Tämä on selvä etu tilakoon ja kuljetettavan lannoitemäärän kasvaessa.

Perinteisen Suomensalpietarin (NPKS 27-0-1-4) typpi- ja rikkipitoisuutta nostettiin. Näin tuote sopii entistä paremmin syysviljojen kevätlannoituksiin ja nurmien kesälannoituksiin. Ainoastaan Kmaatalous-ketjun myynnissä oleva Pellon NK (NPKS 22-0-10-2) on puolestaan hyvä tuote korkeafosforisille viljamaille ja nurmien kesälannoituksiin.

Kaikkien Kemira GrowHow’n peltoviljelylannoitteiden seleenipitoisuutta on nostettu, joten ne sopivat jatkossa entistä paremmin myös kotieläintilojen tarpeisiin.

Pellon hiven -tuoteperhe kasvoi Yksi mielenkiintoinen uudistus on hyvän suosion saavuttaneen Pellon hiven -tuoteperheen laajentaminen. Jo aiemmin valikoimassa ollut Pellon hiven Y 1 sai rinnalleen kaksi uutta tuotetta, Pellon hiven Y 2: n (NPKS 18-3-6-4, Na 6) ja Pellon hiven NK:n (NPKS 18-0-8-4, Na 7).

Molemmat uudet tuotteet sisältävät runsaasti mangaania. Ne sopivat hyvin multaville maille, jotka kärsivät mangaanin puutteesta. Korkean natrium-, man-

tuotteelle monia käyttömahdollisuuksia.

Perunan Y 2 sisältä myös monipuolisesti hiveniä ja se sopiikin kaikkien puutarhakasvien lannoitukseen.

gaani- ja rikkipitoisuuden ansioista ne soveltuvat erinomaisesti myös nurmien ja sokerijuurikkaan lannoitukseen. Kiinnostus hivenpitoisia lannoitteita kohtaan on kasvanut viime vuosina, sillä suuri osa suomalaisista peltolohkoista kärsii tutkitusti hivenravinteiden puutteesta.

Peruna- ja puutarhalannoitteiden valikoimassa muutokset ovat pieniä. Puutarhan Y 2:n (NPKS 6-5-20-11) fosforipitoisuutta alennettiin hieman ja kaliumpitoisuutta vastaavasti nostettiin. Tämä ravinnesuhteiden tarkistus parantaa tuotteen käyttömahdollisuuksia uuden ympäristötukijärjestelmän mukaisessa lannoituksessa. Lisäksi Puutarhan PK 1 muuttui lannoitusvuoden alusta pyöreärakeiseksi ja hieman typpeä sisältäväksi tuotteeksi (NPKS 3-5-20-14).

Uusien, aikaisempaa tiukempien fosforilannoitusrajojen astuttua voimaan voidaan perunalannoitteista nostaa esiin Perunan Y 2 (NPKS 9-2-22-12). Tuotteen matala fosforipitoisuus yhdistettynä 9 prosentin typpipitoisuuteen sekä verrattain korkeaan kaliumpitoisuuteen luo

Hintaporrastus kannustaa ennakko-ostoon Lannoitehankintojen ajoittamista syyspuolelle kannustetaan hintaporrastuksella, joka palkitsee aikaisen ostajan selvästi kevään ostajaa edullisemmilla hinnoilla.

Lannoitteiden hintaporras nousee kuukausittain yhdestä kahteen prosenttiin siten, että hinta on korkeimmillaan huhtikuussa.

Tällöin hinta on 12 prosenttia kalliimpi kuin edellisen vuoden heinäkuussa.

Perunalannoitteet tekevät tähän järjestykseen poikkeuksen. Perunalannoitteiden hintaporras nousi 15.10. kuudella prosentilla ja nousee 15.2. niin ikään kuudella prosentilla.

Monilla tiloilla tehdään välitilinpäätös loppusyksyllä ennen vuodenvaihdetta. Tuolloin on hyvä hetki tehdä myös lannoitteiden ostopäätös, mikäli lannoitteita ei vielä ole hankittu. ■

Y-lannoitteet viljoille ja nurmille Suomensalpietari Pellon NP Pellon Y 1 Pellon Y 2 Pellon Y 3 Pellon Y 4 Pellon Y 5 Pellon Y 6 Pellon hiven Y 1 Pellon hiven Y 2 Pellon hiven NK Syysviljan Y 2 Syysviljan Y 3 Nurmen Y 1 Nurmen Y 2 Nurmen NK 1 Nurmen NK 2

N-P-K %

Mg

Na

S

B

Mn

Zn

Se

27-0-1 26-4-1 26-2-3 24-4-4 21-3-9 20-2-12 22-5-5 17-4-13 22-3-6 18-3-6 18-0-8 16-6-12 14-11-11 20-3-5 20-6-6 20-0-7 20-0-15

1 1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1 1 1 1 1 0,5 0,5 1 1

6 7 3 4 -

4 3 2 2 3 2 2 2 6 4 4 3 2 2 2 2,5 2

0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,1 0,08 0,08 0,03 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02

0,3 1,2 1,2 0,2 -

0,3 0,1 0,14 0,1 0,1 0,15 0,1

0,0015 0,0015 0,0015 0,0015 0,0015 0,0015 0,0015 0,0015 0,0015 0,0015 0,0015 0,001 0,001 0,0015 0,0015 0,0015 0,0015

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

35

Viralliset koetulokset 1999 Kevätvehnälajikkeiden laatu

Kevätvehnä Sato sl

Zebra

4876

100 102,1 100 100 100

Anniina

4385

90

97,9

93

80 101

Bjarne

4364

90

99,9

90

90 104

Kruunu

4754

97 100,3 101

90 108

Tjalve

4315

89 100,9

81

Amaretto

5538

VILJELYOHJELMA

Sato kg

Kasvu- Sato eri vyöhykkeillä aika pv 1 2 3

93

88

114 103,4 116 104 127

Tjp, g

Zebra

Hlp, kg

Valkuais-%

Sakoluku

41,4

Zebra

80,5

Anniina 15,9

Bjarne 330

Amaretto 40,6

Anniina

80,0

Bjarne 14,8

Kruunu

308

Tjalve

37,7

Amaretto 80,0

Tjalve 14,5

Zebra

293

Kruunu

37,3

Bjarne

78,5

Zebra 13,6

Anniina

291

Bjarne 36,3

Tjalve

78,3

Aino

13,6

Mahti

284

Aino

35,8

Mahti

77,2

Mahti

13,5

Tjalve 284

Mahti

35,5

Kruunu

76,9

Kruunu

13,3

Amaretto 267

Anniina

35,1

Aino

76,5

Amaretto 12,4

Aino

235

Parhaat lajikkeet

Kokemuksia

uutuusviljoista K-maatalouden laajassa lajikevalikoimassa olisi useampiakin esittelyn arvoisia lajikkeita.

Tällä kertaa esille pääsevät Zebra-kevätvehnä sekä uudemmat lajikkeet: monitahoinen Vilde-ohra, aikainen Marika-kaura sekä myöhäinen Ingeborg-kaura. teksti Anne Penttilä, kuva Hauhon koetila

Zebran, Marikan ja Ingeborgin siemeniä on vielä hyvin saatavilla. Vilden saatavuus on jo rajallista huolimatta kohtuullisen laajasta siemenlisäyksestä. Haastatellut viljelijät ovat siemenviljelijöitä.

Zebra-kevätvehnä Zebra on huippusatoisa ja taudinkestävä kevätvehnä. Sen jyväkoko ja hehtolitrapaino ovat lajikelistan korkeimmat ja sillä on hyvät sakolukuominaisuudet. KTTK:n kokeissa vuonna 2004 se oli paras myllyvehnä. Zebran valkuaisenmuodostuskyky on hyvä. Typpilannoitus on mitoitettava sallittujen ylärajojen mukaisesti tälle satoisalle ja lujakortiselle lajikkeelle. Korkeilla typpimäärillä suositellaan laonestoa. Zebra on virallisten kokeiden 19982006 mukaan taudinkestävin kevätvehnälajike.

Mustiolainen Dennis Gerke on viljellyt Zebraa 3 vuotta. Viime kesänä ala oli 13,2 hehtaaria, maalaji on multava savi.

Tätä kirjoitettaessa arvio keskisadosta oli noin 6000 kg/ha.

– Zebra on ollut laadultaan aina todella hyvää, ja määrältäänkin. Viljelemis-

36

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

täni lajikkeista se on ollut parempi kuin Tjalve, Vinjettin luokkaa. Zebra pysyi tänä syksynä hyvin pystyssä. Kylvömäärä oli 290 kg hehtaarille. Vilja sai korrensäädettä, ja typpeä se sai 153 kg hehtaarille kahdessa erässä. Aluksi noin 125 kg ja loput kesäkuun toisella viikolla pensomisen loppuvaiheessa.

Vilde-ohra Aikainen monitahoinen ohralajike Vilde on virallisten lajikekokeiden mukaan satoisin ja lujakortisin ohralajikkeista. Kolmen vuoden kokeissa lakoa on ollut alle 2 %. Sen jyväkoko on monitahoisten suurin, tärkkelyspitoisuus on erittäin korkea, hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus keskimääräisiä.Vilde on tasaisen vahva kaikilla maalajeilla ja sopii viljelyyn vyöhykkeille 1-4. Se ei ole arka happamuudelle, myös multamaat ja karjanlanta sopivat sille. Lajike on myös erittäin terve.

Typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaisesti.

Alastarolainen Pekka Knuuti sai Vildellä tänä kesänä 23 hehtaarin keskisadoksi 5800 kg. Pellot ovat runsasmultaisia savimaita ja saivat typpeä noin 110 kg

hehtaarille.

– Vilden satopotentiaali ja korrenlujuus näyttävät pitävän paikkansa. Kolmen hehtaarin ala ei saanut korrensäädettä, mutta sekin pysyi pystyssä. Noin puolet alasta sai typen kerralla, puolet sai 30 kilon osuuden typestä taimettumisen jälkeen. Tänä kesänä se onnistui paremmin kuin edellisenä, koska tuli vettä tarpeeksi.

Pensominen oli parempaa, mutta sadossa en kuitenkaan huomannut eroa verrattuna kertalannoitukseen. Jos haluaa painottaa isokokoisia jyviä, kannattaa kylvää pienellä siemenmäärällä. Kylvömäärä oli nyt noin 450 jyvää neliömetrille.

Myös Dennis Gerkellä oli tänä vuonna Vilde-ohraa 27 hehtaaria.

– Olen Vildeen tyytyväinen. Satoa tuli 5984 kg hehtaarilta ja kasvusto pysyi pystyssä. Tällä alueella oli paikoin laossa ruista, kauraa ja syysvehnää, vaikka tämä ei ollutkaan pahimpia alueita siinä suhteessa.

Marika-kaura Marika on Veliä 11 cm lyhyempi ja kaksi päivää myöhäisempi, mutta Fiaa päivän aikaisempi. Marika on satoisin aikaisis-

9–2006 Ohra

Kaura Sato

Sato, sl Kasvuaika

Sato

Sato, sl Kasvuaika

Sato

Sato, sl Kasvuaika

Vilde

5449

117

86,9

Braemar

5059

108

92,7

Belinda

6145

100

100,8

Annabell

5429

116

94,5

Voitto

5007

107

83,2

Ingeborg

6078

99

100,6

Edel

5372

115

90

Erkki

4987

107

86,8

Roope

5867

95

96,2

Maaren

5282

113

93,1

Pilvi

4962

106

82,7

Ivory

5679

92

99,5

Xanadu

5262

113

92,8

Jyvä

4822

103

86,3

Suomi

5564

91

96,1

Gaute

5200

111

85,5

Prestige

4808

103

93,5

Marika

5469

89

94,8

Tiril

5186

111

83,6

Rolfi

4758

102

82

Fiia

5389

88

95,2

Kunnari

5156

110

88,7

Saana

4668

100

88,9

Svala

5301

86

93,7

Barke

5153

110

92,6

Arve

4654

100

83

Vaasa,

5235

85

93,7

Scarlett

5082

109

91

Artturi

4630

99

80,6

Peppi

5188

84

94

Tofta

5067

109

92,8

Aslak

5050

82

92,7

Veli

5026

82

92,9

Lihavoidut ovat K-maatalous-ketjun lajikkeita.

ta kauralajikkeista ja sen hehtolitrapaino on korkea. Valkokuorinen jyvä on suurikokoinen, lähes Belindan tasoa. Korsi on luja ja se kestää lehtilaikkua aikaisista lajikkeista parhaiten.

Humppilalainen Heikki Uusi-Kämppä viljeli viime kesänä Marikaa lähes 40 hehtaarilla. Pääsääntöisesti pellot ovat hietasavea, vähintäänkin multavia, mutta myös runsasmultaisia. Hl-painot eivät olleet vielä tätä kirjoitettaessa tiedossa. Varovaisestikin arvioiden keskisato ylittänee 5000 kilon rajan, lähestyen ehkä jopa 5500 kiloa, arvioi Uusi-Kämppä.

– Tämä oli meillä jo kolmas vuosi Marikaa ja ensimmäisenä kesänä keskisato oli lähelle kuutta tonnia. Viime vuonna kaurat osin pakkotuleentuivat, tänä vuonna taas lakoontuivat tällä alueella aika pahasti. Kylvömäärä vaihteli 200:sta 220 kiloon hehtaarille, typpeä annoin keskimäärin 100 kg hehtaarille ja korrensäädettä en ole kauralle käyttänyt. Mielestäni Marika on varteenotettava vaihtoehto aikaisista kauroista. Se on valmistunut tasaisesti ja meillä jopa vähän aiemmin kuin listoissa on mainittu.

Ingeborg-kaura Ingeborg on lajikeluettelon satoisin uusi kauralajike Etelä-Suomeen, 1-2-vyöhykkeille ja 3-vyöhykkeen parhaille lohkoille. Sillä on korkea hl-paino ja valkokuorinen jyvä on erittäin suuri. Korrenlujuus on hyvä ja lehtilaikun kestävyys lajikkeiden paras. Ingeborg on hieman Belindaa

Virallisten lajikekokeiden mukaan aikainen monitahoinen ohralajike Vilde on kaikista ohralajikkeista satoisin ja lujakortisin.

aikaisempi.

Hämeenkoskelaisella Kerttuli Roppolla on Ingeborgista kolmen kasvukauden kokemukset. Viime kesänä Ingeborgia oli 30,5 ha. Peltojen maalaji on hiesuinen hieno hieta ja ne ovat multavia, keveitä, varsin hyviä viljelymaita. Aikaisempina vuosina satoa on tullut noin 5000 kg hehtaarilta.

– Siemenviljelyn vuoksi annamme varovaisesti typpeä. Viime vuonna 90 kg/ha, tänä vuonna 90-95 kg/ha kylvön yhteydessä. Heinä-elokuun vaihteen ukkoskuurot lakoonnuttivat kaurat täällä pahoin, ei-

kä kaikkia lakopaikkoja pystytty puimaan.

Aikaisempina vuosina Ingeborg on pysynyt kyllä hyvin pystyssä. Korrensäädettä ei ole käytetty, kylvömäärä on aina ollut kauralle 500 kpl itävää siementä neliölle.

– Tähän mennessä viljellyistä kauralajikkeista Ingeborg on ollut paras. Kasvusto on hyvin tasainen ja myös tuleentuu tasaisesti. Lajike on keskimyöhäinen ja suhteellisen lujakortinen. Tämän vuoden sato olisi todennäköisesti ollut edellisvuosia suurempi, jos korjuusäät olisivat olleet normaalit. ■

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

37

TUOTANTOPANOKSET

Vilja tarvitsee hyvän pH:n Nykyiset, huippusatoisat viljalajikkeet edellyttävät peltomaalta riittävän korkeaa pH-tasoa yltääkseen parhaimpaansa. Se näkyy yllättävänkin selkeästi verrattaessa lajikkeiden virallisia koetuloksia maalajeittain. teksti Anne Penttilä

Pääosa virallisista kokeista tehdään ki- pelloilta on mitattu alhaisia pH-lukemia, Oheiseen taulukkoon on koottu ohralajikkeiden virallisia vennäismailla. Multamaiden kokeissa nä- kalkitus olisi todennäköisesti varsin kankoetuloksia 1999-2006 jao- kyy usein lajikkeen korrenlujuuden mer- nattava investointi.

Tulevalla talvikalkituskaudella saattaa teltuna maalajeittain. Virallisissa kokeis- kitys satoisuuteen. Happaman maan koesa lajikkeita testataan karkeilla kivennäis- tulokset ovat Etelä-Pohjanmaan koease- olla levitysruuhkaa johtuen kuluneen sänmailla, savimailla, multamailla ja happa- malta Ylistarosta. Happaman maan kokei- kikalkituskauden huonoista levitysoloista milla mailla. Satotasot ovat selvästi alhai- ta tehdään vähemmän, mutta valtaosalla lähes koko maassa. Nordkalkilta muistusemmat happamien maiden kokeissa ver- taulukon lajikkeista tulokset edustavat tetaan, että kalkkia ei enää tarvitse levittää rattuna muilla maalajeilla tehtyihin kokei- useampaa kuin yhtä viljelykoetta. ostoajankohdan hintaportaan aikana, vaan siin. Hapan maa on kivennäismaata ja sen K-viljelyohjelma suosittelee monita- levitysaikaa on myös tilauksesta seuraava pH on viiden paikkeilla. hoisille ohrille peltomaan pH-arvoksi yli hintaporras. ■ Satoerot ovat olleet merkittäviä sekä 5,8 ja kaksitahoisille yli 6,2. Jos omilta kaksi- että monitahoisten ohrien lajikeryhmien sisällä. Kaksitahoisten ryhmäsKaksitahoisia Ohralajikkeet satojärjestyksessä sä sadonalennus on ollut happamilla mailla 60-83 % Kivennäismailla Savimailla Multamailla Happamilla mailla Sadon alennus* verrattuna kivennäis- ja saLajike kg/ha Lajike kg/ha Lajike kg/ha Lajike kg/ha Lajike kg/ha % vimaiden tuloksiin. KaksitaXanadu 5880 Vilde 5323 Edel 6084 Tiril 3632 Tiril 1575 30 hoisista poikkeuksen tekee Vilde 5589 Annabell 5323 Annabell 6078 Gaute 3304 Saana 1505 33 Saana, joka sietää matalaa Tiril 5524 Edel 5236 Vilde 5938 Edel 3183 Gaute 1932 37 pH:ta hyvin. Monitahoisten Gaute 5486 Maaren 5117 Maaren 5927 Kunnari 3121 Rolfi 1819 38 ryhmässä sadon alennukset Maaren 5415 Barke 5005 Kunnari 5847 Vilde 3077 Kunnari 2039 40 ovat olleet 30-47 %.

Jyvä 5409 Xanadu 4992 Xanadu 5823 Saana 3041 Edel 2126 40 – Monitahoisilla ohrilla Kunnari 5399 Gaute 4985 Gaute 5776 Rolfi 3003 Erkki 2075 41 sadon alennus on happamilla Edel 5381 Kunnari 4920 Scarlett 5644 Erkki 2956 Arve 1946 41 mailla keskimäärin 40 % ja Annabell 5372 Scarlett 4891 Tiril 5600 Voitto 2830 Vilde 2379 44 kaksitahoisilla keskimäärin Voitto 5364 Tiril 4890 Voitto 5468 Arve 2763 Voitto 2205 44 70 % verrattuna korkeamScarlett 5300 Braemar 4882 Saana 5442 Jyvä 2624 Jyvä 2335 47 man pH:n kivennäis- ja saviBarke 5285 Erkki 4817 Erkki 5246 Xanadu 2154 Xanadu 3282 60 maihin. Kokeiden suorittajan Braemar 5284 Voitto 4705 Arve 5190 Kustaa 1508 Kustaa 3113 67 mukaan on käynyt jopa niin, Prestige 5246 Artturi 4664 Jyvä 5175 Barke 1476 Barke 3669 71 että joistakin kaksitahoisista Erkki 5244 Saana 4612 Rolfi 5021 Maaren 1436 Maaren 3830 73 lajikkeista ei ole saatu puitua Rolfi 5142 Prestige 4588 Kustaa 4708 Braemar 1365 Braemar 3718 73 satoa juuri ollenkaan happaArve 5035 Kustaa 4543 Artturi 4308 Annabell 1196 Scarlett 3938 77 malta maalta. Lisäksi lajikArtturi 4793 Jyvä 4508 Scarlett 1158 Annabell 4152 78 keet menevät usein täysin Kustaa 4699 Rolfi 4502 Prestige 842 Prestige 4075 83 erilaiseen satoisuusjärjesSaana 4479 Arve 4383 tykseen happamilla mailla, Lähde: viralliset kokeet 1998-2006. Lihavoidut lajikkeet ovat K-maatalous-ketjun. toteaa Hauhon koetilan joh*Kivennäis- ja savimaiden tulosten keskiarvoa on verrattu happaman maan tulokseen. taja Tapio Lahti.

38

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

TUOTANTOPANOKSET

Kuivauskaudella kuivureiden polttoainetoimitukset ovat aina etusijalla.

Teboilin polttoöljyt K-maataloudesta Teboil ja K-maatalous-ketju ovat käynnistäneet kesän aikana markkinointiyhteistyön maatalouden öljytoimituksissa.

Maatalousyrittäjä voi hankkia moottori- tai lämmityspolttoöljyn oman myymälänsä kautta. teksti Anne Penttilä, kuvat Teboil

– Olemme hyvin tyytyväisiä yhteistyön käynnistymiseen K-maatalous-ketjun kanssa, toteaa myyntijohtaja Asko Sikiö Teboililta.

– Alkuvaihe meni hyvin, vaikka se osuikin kesän lomakauteen ja kuivurisesonkiin, joka on aina selkeä toimituspiikki.

Maatiloille toimitettavat määrät vaihtelevat paljon. Tyypillisimmät erät ovat 2000-3000 litraa sekä moottori- että lämmityspolttoöljyllä, mutta varsinkin Lounais-Suomen suuret viljatilat saattavat hankkia kerralla 10 000, jopa 20 000 litraa.

– Olemme priorisoineet maatilojen kuivuripolttoainetoimitukset. Kuivauskauden aikana ne ovat kiireellisyysjärjestyksessä etusijalla.

Pitkä maksuaika on hyvä lisäetu varsinkin suurille polttoöljyerille. Esimerkiksi kuivuritoimitukselle voi saada maksuaikaa vaikkapa lokakuun loppuun, ilman ylimääräisiä kuluja tai korkoa.

Toimitusajat ja laatu Ammattiliikenteen ja maatalouden polttoainekaupasta vastaavan yksikön päätuot-

40

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

teita ovat moottoripolttoöljy ja lämmityspolttoöljy. Myös dieseliä menee jonkin verran maatiloille ja urakoitsijoille.

– Pidämme suurimpana vahvuutenam-

me koko maan kattavaa jakeluverkostoa, jonka avulla toimitusmatkat ja -ajat pysyvät kohtuullisina. Tästä olemme myös saaneet positiivista palautetta asiakkailta.

Toki tilaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin varsinkin kiireaikoina, kuten juuri kuivauskaudella tai vuodenvaihteen lähestyessä, muistuttaa Sikiö.

Myös tuotteiden laatu on tärkeää. Nykyaikaiset moottorit ja myös ympäristö edellyttävät polttoaineilta hyvää teknistä laatua ja vähäpäästöisyyttä. Teboilin oma öljylaboratorio tutkii hankittavat polttoaine-erät ja valvoo laatua.

– Suomen lainsäädäntö asettaa tietyt raja-arvot mm. rikkipitoisuudelle ja viskositeetille. Kaikkien markkinoilla olevien tuotteiden on täytettävä ne. Lisäksi moottorivalmistajilla on omat tiukat vaatimuksensa. Moottoripolttoöljymme täyttävät EN 590 -standardin vaatimukset.

Suomen toiseksi suurin Teboil on perustettu Helsingissä vuonna 1934. Vuodesta 2005 omistaja on ollut venäläinen öljy-yhtiö Lukoil. Konserniin kuuluu myös 1932 perustettu tytäryhtiö Suomen Petrooli, joka vastaa tuotehankinnoista ja logistiikasta.

Teboil on Suomen toiseksi suurin öljy-yhtiö lähes 25 % markkinaosuudellaan.

Täyden palvelun öljytalo myy kevyen ja raskaan polttoöljyn lisäksi voiteluaineita, nestekaasua sekä liikennnepolttoaineita.

Omaan valtakunnalliseen huoltamoverkostoon kuuluu noin 360 huolto- ja automaattiasemaa sekä 210 D-asemaa ammattiliikenteelle.■

Teboil Moottoripolttoöljy talvilaatu Ominaisuus

Laaturajat

Tyyp. arvo

Menetelmä

Samepiste ºC

max 29

...30

EN 23015

Suodatettavuus ºC

max 34

...39

EN 116

Setaaniluku

min 51

53

EN ISO 5165

Rikkipitoisuus mg/kg

max 50

15

EN ISO 20846

Voitelevuus/HFRR μm

max 460

410

EN ISO 12156-1

Tiheys @ 15ºC kg/m³

800-840

825

EN ISO 12185

Viskositeetti @ 40ºC mm²/s

1,5-3,0

2,0

EN ISO 3104

Vesipitoisuus mg/kg

max 200

80

EN ISO 12937

Leimahduspiste ºC

min 60

68

EN 2719

Polyaromaatit p-%

max 11

1

EN 12916

Hiiltojäännös 10% pohjasta p-%

max 0,3

<0,1

EN ISO 10370

Tuhkapitoisuus p-%

max 0,01

<0,01

EN ISO 6245

Kuparikorroosio

max 1

1

EN ISO 2160

Väri

punainen

IKE

ENERGIALE

IKE

ENERGIALE

REHUT

Tehostamalla lypsylehmien valkuaisruokintaa

Lisää maitoa

ja valkuaista Rehun valkuaisen hyväksikäyttöä voidaan tehostaa sekä parantamalla pötsin toimintaa että optimoimalla ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen koostumus aminohappotasolla. Valkuaisen koostumus pyritään saamaan mahdollisimman lähelle lypsylehmälle optimaalista tasoa. teksti kehityspäällikkö Sanna Seppälä, Rehuraisio

Valkuaisen hyväksikäytön tehostuessa maitomäärä nousee ja maitovalkuaisen muodostus lisääntyy. Typpipäästötkin vähenevät valkuaisen käytön tehostuessa.

Lehmien valkuaisruokinnan tavoitteena on eläimen käyttöön tulevien aminohappojen määrän lisääminen. Korkeatuottoisilla lehmillä yksittäisen aminohapon saanti voi tulla maidontuotantoa rajoittavaksi tekijäksi. Aminohappojen saanti muodostuu sekä mikrobivalkuaisesta että rehun sisältämästä hajoamattomasta valkuaisesta.

Rehun suunnittelu aminohappotasolla

Elävä hiiva korjaa pötsiolosuhteita

Valkuaisraaka-aineet sisältävät eri määriä ja eri suhteissa aminohappoja. Raakaainevalinnoilla voidaan optimoida rehun raakavalkuaisen koostumus mahdollisimman lähelle lypsylehmälle optimaalista.

Tämän lisäksi valkuaisen koostumusta voidaan täydentää lisäämällä rehuun pötsisuojattua aminohappoa, joka parantaa osaltaan ohutsuolesta imeytyvän, lehmän käyttöön tulevan valkuaisen aminohappokoostumusta.

Pötsin olosuhteet säätelevät sen pieneliöstön toimintaa. Tärkein olosuhdetekijä on pötsin happamuus eli pH, mutta myös pötsin happipitoisuus vaikuttaa pieneliöstön toimintaan.

Rehuun lisätty elävä hiiva kuluttaa pötsissä jäljellä olevan hapen loppuun ja tasaa pötsin pH-vaihteluita parantaen näin pötsimikrobien elinolosuhteita.

Parantuneista olosuhteista ja lisääntyneestä pötsimikrobien määrästä johtuen

4 3,4 3 2

2 1 0,1 0

Lisäys %-yksikköä

Lisäys maitoa kg

Pötsisuojatun metioniinin vaikutus tuotokseen 0,3 0,25

0,25 0,2 0,15

0,14

0,16

0,11 0,08

0,1 0,05 0

Min

Keskiarvo

Max

Valkuaispitoisuus Min

42

0,18

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Keskiarvo

Rasvapitoisuus Max

Ruokintaan lisätty pötsisuojattua metioniinia. Keskimääräinen tuotos kokeissa 39 kg maitoa. Yhteenveto 6 tutkimuksesta, INRA Rennes, INRA Nancy, New Hampshiren yliopisto ja Ohion yliopisto.

mikrobivalkuaisen määrä ja sitä kautta ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen määrä lisääntyvät.

Parantuneet pötsiolosuhteet lisäävät myös kuitua sulattavien bakteerien määrää, jolloin kuidun sulatus tehostuu ja eläimen käyttöön tulevan energian määrä kasvaa.

Uusissa rehuissa molemmat Uuden Opti-Maituri -sarjan täysrehu ja puolitiiviste ovat lypsylehmien ruokinnassa edelläkävijöitä valkuaisoptimoinnissa. Pötsisuojatun metioniinin ansiosta näiden rehujen valkuaisen aminohappokoostumus on saatu optimoitua entistä tehokkaammin.

Opti-Maituri 18 –täysrehun sekä Opti-Maituri 26 –puolitiivisteen valkuaisen aminohappokoostumus on optimoitu raaka-ainevalinnoilla ja täydentämällä koostumusta metioniinilla. Lisäksi rehuihin on lisätty elävää hiivaa.

Eläimen käyttöön tulevan valkuaisen koostumus on mahdollisimman lähellä lypsylehmälle ihanteellista. Valkuaisen hyväksikäyttö ja maidon valkuaissynteesi tehostuvat.

Pötsisuojattu metioniini vaikuttaa myös maksan toimintaan tehostaen aineenvaihduntaa. Riski aineenvaihdunnallisiin sairauksiin pienenee ja hedelmällisyys paranee. ■

Elävän hiivan vaikutus maitotuotokseen Maito kg/pv

Valk g/pv

Rasva g/pv

Kontrolli

26,6

848

1116

Elävä hiiva

27,5

883

1163

Lisäys

3,4 %

4,1 %

4,2 %

Yhteenveto 7 tutkimuksesta Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Yhteensä 610 lehmää.

Uudet Opti-Maituri-rehut Ry

Raakavalk/k-a

OIV

Opti-Maituri 18

1,09

18

115

Opti-Maituri 26

1,08

26

135

Kehityspäällikkö Sanna Seppälä Rehuraisiolta kirjoittaa rehujen suunnittelutyön uusimmista saavutuksista, jotka hyödyttävät sekä eläimiä että karjanomistajia.

www.k-maatalous.fi

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

43

REHUT

loistavalla paikalla Vilja-Tähti Proppi, Talvi-Tähti ja MaitoTähti ovat tuttuja rehumerkkejä Pohjois-Suomen K-maatalouksien

Toimitusjohtaja Eero Kinnunen ja mylläri Esa Hämälä tutkimassa myllyn läpi menossa olevia jyviä. Vuodessa Kinnusen Mylly tuottaa erilaisia rehuja noin 55 miljoonaa kiloa.

Perheyritys on jauhakarjatalousasiakkaille. Samoin ovat nut viljaa paremmin sulavaan muotoon jo tiivisteistä ja puolitiivisteistä Melassoitu yli puoli vuosisataa. Edellä mairypsi ja Tähti 133 Proppi. Kyseiset nittujen rehusäkkien lisäksi KinVilja tärkeä nusen Mylly lukee monessa jauraaka-aine merkit ovat Utajärvellä toimivan hopussissa ruokakaupan puolelVilja on rehun tärkeä kotimainen Kinnusen Myllyn tärkeimpiä tuotteita. la. raaka-aine. Muut ainekset Kinnuselle tulevat pääosin EU-alueelta. UtaKaikkiaan valikoimassa on teksti ja kuvat Tuomas Rytky 30–40 rehutuotetta, joista suurin järvellä on tehty luja päätös, ettei tuotteissa käytetä geenimanipuloiosa nautakarjalle. Yritys kuitenkin valmistaa rehua myös liha- ja siipi- seosrehuruokinnan suosion kasvamisen. tua raaka-ainetta. karjalle, sioille ja hevosille. Täysrehujen Kinnusen Myllyn koko rehukapasi– Eikä se olisi mahdollistakaan. Niija tiivisteiden lisäksi listaan mahtuu val- teetti ei tule vielä 55 miljoonalla kilolla tä ei saa käyttää tiloissa, joissa tuotetaan kuaisia sekä kivennäisiä. kokonaan käytetyksi. Yrityksessä onkin luomurehua, Kinnunen tarkentaa.

– Markkina-alueemme ulottuu pohjoi- tarkoitus nostaa tuotantoa hiljalleen ylösHyvin tuore tulokas raaka-aineista pusessa aina Utsjoelle saakka. Etelässä ra- päin. Vakiintuneessa markkinatilanteessa huttaessa on elävä hiiva. Muutamasta tuotjana on Kokkola-Joensuu linja. Rehun- maltillinen kasvuhaluisuus selittyy suo- teesta löytyvä uutuus tuodaan Utajärvelle tuotanto on tänä vuonna noin 55 miljoo- rastaan loistavalla sijainnilla.

Ranskasta ja Yhdysvalloista. Valmistusnaa kiloa ja leipäviljaa jauhetaan 18 mil– Tässä ympärillä on paljon viljan- prosessi on viilattu sellaiseksi, ettei lämjoonaa kiloa. Työntekijöitä on 33, joista tuotantoa. Saamme suuren osan raaka- pö nouse missään vaiheessa liian korkeaknoin kymmenen varsinaisessa tuotannos- aineesta läheltä. Toisaalta Oulujoen poh- si hiivan elämisen kannalta. Kinnunen on sa. Liikevaihto pyörii 15 miljoonan euron joispuolella, Kainuussa ja Koillismaalla tyytyväinen kertoessaan, että hiivasolujen paikkeilla, tiivistää faktoja toimitusjohtaja viljellään vähän viljaa. Se tarkoittaa, et- elossa säilyminen on tutkittu kenttäkokeiEero Kinnunen. tä siellä täysrehulle on menekkiä. Niillä den lisäksi Evirassa.

Hiivan merkitys karjalle on ollut Kinalueilla ei olla siirtymässä aperuokintaan, nusen mukaan tiedossa jo 60-luvulla. VäEero Kinnunen selventää.

Suomessa vakaa Tilakoon kasvun myötä yhä suurempi lillä se painui melkein unholaan, mutta rehutuotanto Suomalainen rehutuotanto elää vakaassa osa rehusta toimitetaan irtotavarana. Sä- on viimeaikoina noussut uudelleen esiin. tilassa. Kysyntä on kasvanut EU-aikana kitykseen verrattuna se on edullisempaa. Hiiva paitsi pitää pötsin kunnossa, lisää neljäkymmentä prosenttia, mutta nyt kas- Tärkein syy lienee kuitenkin mahdolli- myös tuotosta eläinten paremman terveyvu on taittunut. Yhdeksi syyksi voi nostaa suus ruokinnan automatisointiin. den kautta. ■

44

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

REHUT

Feedex on jo 15 vuoden ajan valmistanut Pedersödessä sijaitsevalla tehtaallaan rehuja, kivennäisiä ja vitamiineja niin sika-, nauta- kuin turkiseläintiloille. Uusi rehutehdas syntyi vuonna 1992 Hankkijan rehutehtaan paikalle kolmen miehen panostuksella. teksti ja kuvat Kati Tuokko

Tänä päivänä tehtaan toimitusjohtajana on yksi sen perustajista, Jan Fors. Feedexin asiakaskunta muodostuu pääosin vanhasta Vaasan läänin alueesta, mutta kasvu on ollut kovaa etenkin pohjoiseen osaan Suomea. Myynnistä ja markkinoinnista on vastannut tehokas edustajien myyntiverkosto.

Lokakuun alussa myynti ja markkinointi sai uutta potkua Feedexin ja Maatalouskeskon allekirjoittaman yhteistyösopimuksen myötä. Sopimuksen myötä Feedexin rehuja, kivennäisiä ja vitamiineja on myynnissä 30:ssä alueen K-maataloskaupassa.

– Asiakasläheinen edustajaverkostomme pysyy kuitenkin entisellään, sillä haluamme jatkossakin kuunnella asiakkaitamme ja heidän toiveitaan, Jan Fors kertoo.

Feedexin puolelta yhteistyötä K-maatalous-ketjun kanssa hoitaa koordinaattori Stefan Dahlvik. Hän uskoo sopimuksen

Feedexin toimitusjohtaja Jan Fors ja koordinaattori Stefan Dahlvik eivät näe mahdottomana sitäkään, että tulevaisuudessa Feedex voisi valmistaa rehuja myös Keskon omalla tuotemerkillä ja reseptillä.

lisäävän Feedexin tunnettavuutta ja palvelua.

– Maatalousyrittäjät käyvät K-maatalouksissa, jolloin esimerkiksi säkin ostaminen akuuttiin tarpeeseen on helppoa.

Harva lähtee hakemaan paria säkkiä suoraan täältä tehtaalta, Dahlvik sanoo.

K-maatalouksista on saatavilla muun muassa Feedexin Teho-rehuja, Mix-sarjan kivennäisiä sekä Mullirehuja. K-maatalouksien kautta onnistuu myös massarehujen tilaaminen. Sekä Fors että Dahlvik pitävät K-maatalous-ketjua vahvana ja asiantuntevana yhteistyökumppanina.

– Vaikka olemme olleet jo markkinoilla 15 vuotta ja edustajamme ovat tehneet vahvan jalkatyön asiakkaiden keskuudessa, uskon yhteistyön kanssa nostavan imagoamme entisestään, toteaa Fors.

Joustavuutta ja palveluhalua Feedexin palveluihin kuuluvat myös ruokintaneuvonta, ruokintasuunnitelmien tekeminen sekä vilja-ja säilörehuanalyysit.

– Näiden avulla voimme itsekin vastata parhaiten asiakkaiden tarpeisiin ja myydä juuri heidän tarvitsemiaan tuotteita.

Feedexin kasvu on ollut viime vuosina reipasta. Fors uskookin tehtaan myyn-

nin olevan tänä vuonna lähes 85 000 tonnia. Rehutehdas työllistää tänä päivänä 43 ihmistä ja hyvän tuotekehittelyn ansiosta tehtaan rehut pärjäävät niin laatu- kuin hintakilpailussakin.

– Kilpailukyvyssä hinta on laadun lisäksi tärkein osatekijä. Me pystymme vaikuttamaan hintoihin hankkimalla raaka-ainetta alueen viljelijöiltä ja tuomalla osan itse.

Fors uskoo vakaasti tulevaisuuteen, vaikka sitä onkin vaikea ennustaa. Feedexin yhtenä etuna hän näkee sen pienuuden ja sitä myötä myös joustavuuden. Rehutehdas pystyy tekemään myös erikoisreseptejä suuremmille erille.

– Joustavuus on suuri valttimme. Lisäksi tehtaan sijainti markkina-alueen ytimessä on mitä parhain.

Pienenä mustana pilvenä Fors näkee rehukustannusten nousun pienessä ajassa raaka-aineiden kallistumisen myötä. Hän uskoo raaka-aineiden hintojen pysyvän jatkossakin korkealla tasolla.

– Tilanne on samanlainen kaikissa Euroopan maissa. Kotieläintuottajan näkökulmasta tuotantopanosten hinnannousun siirtäminen kuluttajahintoihin on elintärkeää ja se on tehtävä nopeasti. ■

maatilarehut K-maatalouksiin 46

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Leikkaava kärki pureutuu paremmin

Vahapinta vähentää kitkaa

Torx-kanta pitää ja kestää Yleisruuvi Torx-kanta Hinta 15,90 kg

Tekemisen laatua kohtuuhintaan.

Prof-ruuvit ja koko laajenevan tuoteperheen löydät K-raudasta ja Rautiasta.

Suuri valmennustalli, useita työntekijöitä ja kymmeniä kilpailu- tai perusvalmennuksessa olevia hevosia. Tapio Perttunen on ratkaissut ravikuningas Saran Salaman ja muiden valmennettaviensa ruokinnan käytännöllisellä ja tehokkaalla tavalla, joka silti ottaa huomioon jokaisen hevosen yksilölliset tarpeet. teksti ja kuvat Anne Penttilä

Sekä kaura että väkirehu varastoidaan tallilla irtosiiloissa, joista niitä on helppo ottaa. Rehut jaetaan työnnettävästä rehuvaunusta.

Suurella ravitallilla hevoset ruokitaan

Yksilöllisesti mutta yksinkertaisesti 48

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Kaksinkertainen ravikuningas Saran Salama ja valmentaja-ohjastaja Tapio Perttunen ovat jo tottuneita poseeraajia. Saran Salama on Perttusen perheen oma kasvatti ja kuninkaan omistaa tytär Sara-Juulia Perttunen.

Tapio Perttusen valmennustalli sijaitsee Orimattilan Hevoskylässä. Kahdessa tallirakennuksessa majailee 66 hevosta. Kaikki ovat perus- tai kilpailuvalmennuksessa, nuorimmat ovat puolitoistavuotiaita opetettavia. Luonnollisesti tallin kirkkain tähti on kaksinkertainen, hallitseva ravikuningas Saran Salama. Lämminverisistä tunnetuin on Living Image.

Perttunen mukaanluettuna tallilla työskentelee kymmenen henkilöä vakituisesti.

Lisäksi työvoimaan kuuluu melkein jatkuvasti pari harjoittelijaa eri hevoskouluista.

vaihe ja veisi melkoisesti aikaa tämän kokoiselle hevoslaumalle, mutta jyvinä syöttämiseen on myös ruokinnallisia perusteita.

– Hevonen joutuu pureskelemaan enemmän kun kauranjyvät ovat kokonaisia. Se stimuloi syljen eritystä, mikä puolestaan edesauttaa ruoansulatusta ja nostaa vatsan pH:ta. Kokonainen kaura maittaa hevosille hyvin. Litiste pitäisi myös kastella, koska se pölyää jonkin verran.

Kaikille hevosille kaura ei kuitenkaan sovi, mikä näkyy esimerkiksi jalkojen turpoamisena tai vuohisten iho-oireina. Nämä hevoset saavat pelkästään Black Horsen kauratonta täysrehua, joka toimitetaan säkkitavarana.

Biofarmin Black Horse -rehut kuuluvat K-maatalous-ketjun valikoimiin. Muita hevosrehumerkkejä ovat mm. Kraft ja Dodson & Horrell. Valikoima vaihtelee myymälöittäin.

Samassa suhteessa kauraa ja täysrehua

Määrää säädetään tarpeen mukaan

Pääasiallisia rehuja ovat esikuivattu heinä tai kuiva heinä, kaura ja Black Horsen täysrehu. Lisäksi hevoset saavat rypsiöljyä noin desilitran päivässä, merisuolaa, B-, C- ja E-vitamiinilisää sekä elektrolyyttejä. Kaikki hevoset saavat kuuriluontoisesti myös rautalisää ja jokaisessa karsinassa on nuolukivi.

Täysrehu toimitetaan irtotavarana tallirakennuksen päädyssä sijaitsevan siiloon.

Siitä rehut lastataan työnnettäviin rehukärryihin. Perttunen toteaa olevansa tyytyväinen irtorehuun toimitustapana, rehu ei ole päässyt loppumaan.

Kauran ja täysrehun suhde on aina 50:50. Kaura syötetään kokonaisena. Joskus aiemmin kaura on litistetty, mutta ei enää. Litistäminen olisi ylimääräinen työ-

Nuoretkin hevoset saavat täysrehua ja kauraa samassa suhteessa, koska ne kasvavat vielä. Päivän väkirehumäärä kuitenkin vaihtelee hevosen tarpeen mukaan.

Annostusta muutetaan sekä rasitustason että hevosen lihavuuskunnon mukaan.

Myös säännöllisesti hevosista otettavat verikokeet kertovat osaltaan ruokinnan onnistumisesta.

Perttunen korostaa ruokinnan yksinkertaisuuden merkitystä suurella tallilla.

Koska työntekijöitä on paljon ja ruokkijat vaihtuvat, sekä itse ruokinnan että hevoskohtaisten ohjeiden pitää olla selkeitä.

Jokaisen karsinan etuseinässä on liidulla kirjoitettu ruokintaohje kyseiselle hevoselle.

Esimerkiksi kuninkaalla ohje on: 1-

Jokaisen karsinan etuseinään on kirjoitettu selkeä ruokintaohje. Tämän mukaan ruokitaan tallin kunkku.

BE-vitamiinia, nuolukiviä sekä rypsiöljykanistereita. Suurella tallilla kuluu paljon, vaikka hevoskohtaisesti määrät ovatkin pieniä.

0,5-1. Se tarkoittaa rehumääriä aamu päivä - iltaruokinnassa. 1 tarkoittaa yhtä kahden litran kauhallista sekä kauraa että täysrehua.

Heinää vapaasti syönnin mukaan Hevoset saavat heinää lähestulkoon vapaasti. Esikuivattu säilöheinä on muoviin käärityissä, noin 350 kg painavissa suurkanttipaaleissa. Osa hevosista saa kuivaa heinää, joka on pienpaaleissa.

Heinätoimittajana on ollut jo 10 vuotta sama, laatuheinärenkaaseen kuuluva tuottaja. Hän huolehtii, että rehuladossa on aina paaleja. Esikuivattua ja suurkanttipaaleihin pakattua säilöheinää kuluu viikossa 3000 kiloa. Se on nimenomaan ensimmäisen sadon heinää.

– Hevosten heinässä on tärkeää ettei siinä ole liikaa valkuaista. Heinän pitää olla hyvälaatuista, pölytöntä ja kuitupitoista.

Tallin kakkosmies Erkki Suhonen esittelee rehuvarastot. Harvalla tallilla on varastotiloja kovin reilusti käytettävissään, mutta tämän tallin heinävarasto on melko pieni, tarkoituksella. Heinätoimittaja tuo kymmenen kilometrin päästä kerralla traktorikuormallisen, joka on noin viikon annos.

– Paalien varovainenkin käsittely siirron yhteydessä saattaa löysyttää muoveja ja tarjota ilmalle pääsytien rehuun. Siksi heinätoimittajan kanssa on sovittu, että hän tuo pienen erän kerralla ja nostaa samalla edellisen erän käyttämättömät paalit etualalle. Silloin paalit syötetään järjestyksessä ja riski pilaantumiselle on pieni, perustelee Suhonen.

– Laadukasta heinää tuottava, luotettava heinäntoimittaja on tallille todella tärkeä yhteistyökumppani. ■

Suurin osa tallin hevosista saa esikuivattua säilöheinää. Varastoon otetaan kerralla noin viikon tarve.

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

49

RAKENTEMINEN

Nuoret uskovat tulevaisuuteen

Rakenteilla pihatto Kiuruvesi on selkeästi Suomen maidontuotannon sydän. Paikkakunnan hieman reilulla kahdellasadalla maitotilalla tuotetaan vuodessa noin 47 miljoonaa litraa maitoa.

Maausko elää ja voi paksusti: navettoja rakennetaan ja tuotanto kasvaa. teksti ja kuvat Tuomas Rytky

Yksi suorastaan puhutteleva esimerkki kiuruvetisten maatalouteen kohdistamasta luottamuksesta on Maatalousyhtymä Tenhunen. Vielä 2000-luvun alussa kyseessä oli entisvanha keskikokoinen tila. Peltoa oli yhdeksäntoista hehtaaria.

Sittemmin peltoa on raivattu, ostettu ja vuokrattu niin, että tänä kesänä pinta-alaa on jo 80 hehtaaria. Samaan aikaan yhtymälle on hankittu huomattavasti lisää maitokiintiötä ja uudistettu konekantaa.

Vuoden 2006 kesällä yhtymässä alettiin harkita todenteolla uuden tuotantorakennuksen hankkimista. Vertailuiden ja valmisteluiden jälkeen Tenhuset päätyivät pihattoon kokonaistoimituksena.

– Nopea aikataulu ja suunnittelun sisältyminen pakettiin houkuttelivat. Toisaalta palikat sopivat paremmin toisiinsa, kun ne tulevat yhdestä paikasta, vuoden vaihteessa yhtymään mukaan tullut JariPekka Tenhunen perustelee valintaa.

Hille Rantonen sanoo, että JariPekka Tenhunen on tehnyt rakennuksella ympäripyöreitä päiviä.

Työmaa on tullut tutuksi myös Venlalle. alle vuoden ikäiselle Venlalle

50

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

– Toinen tärkeä tekijä oli se, ettei meillä ole aikaisempaa kokemusta näin suuresta hankkeesta. Jos osat olisi otettu eri paikoista, olisi vaadittu paljon enemmän työtä. Nyt ei tarvitse miettiä sitä puolta lainkaan, sanoo puolestaan Erkki Tenhunen, joka jää pois yhtymästä tulevan vuodenvaihteen tienoilla.

Jopa edellä aikataulusta Kaivinkoneen kauha haukkasi maata pihaton tontilla ensimmäisen kerran huhtikuun 27 päivänä. Siitä lähti liikkeelle rakentaminen, joka on sujunut kaiken kaikkiaan mallikkaasti ja ilman mainittavia vastoinkäymisiä. Vähän ennen juhannusta paikallinen rakennustarkastaja antoi pihatolle

40 prosentin valmiustodistuksen. Silloin hanke oli jopa pari viikkoa aikataulustaan edellä.

Haastatteluhetkellä heinäkuun ensimmäisen viikon lopulla työmaalla oli katto valmiina, päätykolmioita kasattiin ja lietekuilujen ritilöitä asennettiin. Myös rehuvaraston lattia oli valettuna.

Tavoiteaikataulun mukaan ensimmäiset lehmät muuttavat uusiin tiloihin lokakuussa.

Loistavasti toteutunut aikataulu on Tenhusten mukaan monien silmukoiden ketju. Kaiken

Kirvesmiehet Jouni Kumpulainen ja Petteri Hyvönen tutkivat piirustuksia yhdessä Jukka Lähetkankaan kanssa.

Kirvesmiesten mukaan katto saatiin rakennukseen valmiiksi todella aikaisin, minkä ansiosta ei ole juurikaan työskennelty säiden armoilla.

Heinäkuun ensimmäisen viikon lopulla pihaton sisällä näytti tältä. 40 prosentin valmiustodistus oli saavutettu reilut pari viikkoa aikaisemmin. Kantavien rakenteiden liimapuupalkit ovat pihatossa komeasti esillä.

lähtökohta on hyvä suunnittelu. Yrittäjät muistavat mainita myös hyvien yhteistyökumppaneiden merkityksen. Kiitosta saavat niin johtava kirvesmies kuin rakennustarkastaja ja vastaava työnjohtajakin.

Tenhuset touhusivat rakennuspaikalle talviroudan aikana 2000 kuution maa-ainespuskurin. Se on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi: maata on ollut aina saatavilla. Samalla rakennusaikainen liikenne on vähentynyt olennaisesti, sillä kokonaisuudessaan maata on käytetty noin 2500 kuutiota. Heinäkuun alussa edessä oli vielä lietesäiliön perustaminen, johon Jari-Pekka Tenhunen arvioi kuluvan muutamia satoja kuutioita.

– Maan ajossa meillä oli käytössä dumpperi. JP yritti ajaa maata traktorilla, mutta kyllä se aivan eri malliin sujui dumpperilla. Se oli aivan ehdoton ratkaisu, Erkki Tenhunen kertoo.

Yksi tärkeä asia on vahva ympäri rakennuksen tehty tie. Hyvä perusta takaa, että liikenne sujuu, eikä aikaa kulu ajoneuvojen vetämiseen.

Oman ja ostetun työvoiman yhdistäminen ei ole Jari-Pekka Tenhusen mukaan ollut ongelma. Puoliso Hille Rantonen muistuttaa kuitenkin, että yksi avain aikataulussa pysymiseen löytyy juuri omasta työstä.

– Hommaan pitää olla erittäin motivoitunut. Jari on tehnyt jatkuvasti viidentoista tunnin työpäiviä, Rantonen sanoo.

Myös paikallinen pankki saa yrittäjiltä kiitokset. Yhtymä sai riskilainan niin, että TE-keskuksen rahoituspäätöksen tullessa navetassa oli jo katto päällä.

Leveä pöytä ja lypsyasema Koska uusien tuotantotilojen myötä ruokinnassa siirrytään appeeseen, kiinnitettiin läpiajettavan ruokintapöydän leveyteen erityistä huomiota.

– Neljä ja puoli metriä leveällä pöydällä mahtuu ajamaan paripyörälliselläkin traktorilla. Koneet eivät tulevaisuudessa ainakaan pienene, Jari-Pekka Tenhunen perustelee.

Lypsymenetelmäksi Tenhuset valitsivat kaksi kertaa kahdeksanpaikkaisen aseman. Robotti oli mukana ajatuksissa yhtenä vaihtoehtona, mutta lypsyasema veti pidemmän korren ensisijaisesti helpomman laajennettavuutensa ansiosta.

– Jos meillä olisi robotti ja haluaisimme kasvattaa kapasiteettia, niin joutuisimme käytännössä tuplaamaan sen. Siis ostamaan toisen robotin. Samalla pitäisi sitten kaksinkertaistaa peltoala ja kiintiö.

Valitsemalla lypsyaseman, voimme laajentaa toimintaa lisäämällä 20-30 lehmää kerrallaan, Erkki Tenhunen perustelee.

Toisena perusteena lypsyaseman puolesta esiin nousi kontaktin säilyminen eläimiin. Silläkin oli vaikutusta, että robottiin pitäisi jonkun erikoistua. ■

Maatalouskaupunki Kiuruvesi Neljäkymmentä kilometriä Iisalmesta länteen sijaitseva Kiuruvesi tunnetaan maitopitäjänä. Eikä syyttä, kaupungin noin 210 maitotilalla tuotetaan vuodessa 47 miljoonaa litraa maitoa. Määrä on kasvanut yli kymmenellä miljoonalla litralla EU-aikana. Keskimäärin tilalla on 28 lehmää. Kaikkiaan maatiloja on 510.

Kuin varkain Kiuruvesi on noussut myös lihatuotannon ykköseksi jo kolmena peräkkäisenä vuotena. Kokonaistuotanto on parin miljoonan kilon luokkaa.

Vuonna 2005 uusia lihanautapaikkoja rakennettiin 1500 ja viime vuonna 2200. Kasvu jatkuu – tänä vuonna paikkakunnalle rakennetaan kahta uutta ternivasikkakasvattamoa, joista isompaan tulee jopa kolmetuhatta vasikkaa ja pienempäänkin tuhat.

Hieman vajaan kymmenentuhannen asukkaan Kiuruveden kaupungissa tuotetaan myös sianlihaa ja sekä viljan että nurmen siemeniä.

Tärkein yksittäinen tekijä Kiuruveden maatalouden kehittymiselle on kasvava peltoala. EU-aikana paikkakunnalle on tehty jo 5440 hehtaaria uutta viljelysalaa.

Määrä on huomattava, sillä kaikkiaan peltoa on noin 21 500 hehtaaria.

– Legenda Kiuruveden maataloudesta elää ja voi hyvin. Kiuruvesi on hyvä esimerkki siitä, että maataloudellakin pärjää ja se työllistää muitakin kuin tilan isäntäväen. Samanlainen henki pitäisi saada päälle myös muissa maatalouskunnissa, sanoo Jukka Lähetkangas, joka toimi aiemmin aluevastaavana Maatalouskeskolla ja on nyt Aritermin palveluksessa.

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

51

RAKENTAMINEN

Teollista rakennusajattelua

Maatalouden tuotantorakennuksia ei pitäisi rakentaa pihapiiriin vaan pellolle.

Jo suunnitteluvaiheessa pitäisi miettiä tilojen monikäyttöisyyttä: voiko pihaton muuttaa tarvittaessa vaikkapa konepajaksi? teksti ja kuvat Tuomas Rytky

Edellä esitetyt teesit kuulostavat moderneilta puhuttaessa maatalousrakentamisesta.

Ajatuksilla on kuitenkin painoarvoa, sillä ne kuuluvat Betonimestarit Oy:n toimitusjohtaja Seppo Saarelaiselle. Betonimestarit tytäryhtiöineen on Suomen kolmanneksi suurin betonielementtien toimittaja.

Ajankohtaiseksi Saarelaisen sanat tekee syyskuun alussa voimaan astunut liiketoimintakauppa. Siinä Maatalouskesko Oy myi Mestarifarmi Oy:lle karjatalouskone- ja tuotantorakennuskaupan. Kuten nimestä voi päätellä, Mestarifarmi Oy on Betonimestarit Oy:n tytäryhtiö.

Annetaanpa taustojen selvittämisen jälkeen puheenvuoro takaisin Seppo Saarelaiselle. Miksi tuotantorakennus pitäisi

52

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

pystyttää pellolle, kauas pihapiiristä?

– Meillä kiinnitetään huomiota elinkaariajatteluun. Tarvittaessa pihatosta voidaan ottaa lattia pois, kiinnittää nosturin palkit seinään ja muuttaa rakennus konepajaksi. Muutosten pitää olla mahdollisia, Saarelainen perustelee.

Mestarifarmilla on patentti lattiarakenteeseen, joka todella mahdollistaa edellä kuvatun toimintamallin.

Taustalla on se tosiasia, että elämää on hankala ennustaa kymmenen, saati kolmenkymmenen vuoden päähän. Kun pihatto tai sikala ei ole omassa pihapiirissä, rakennus on tarvittaessa helpompi vaikkapa myydä kokonaan pois. Tällaisesta ajatusmallista pitävät todennäköisesti myös pankinjohtajat lainapäätöksiä tehtäessä.

Kokonaispaketti helpottaa monella tapaa Mestarifarmilla oli jo ennen Maatalouskeskon kanssa tehtyä kauppaa betonituotteiden lisäksi valikoimassaan muitakin maataloustuotteita. Kaupan ansiosta Mestarifarmin paletti täydentyi niin, että voidaan puhua täyden palvelun maatalousyrityksestä.

K-Maatalous-ketju jatkaa tuotteiden markkinointia, joten asiakkaalle liiketoiminnan kauppa näkynee palvelun ja tarjonnan parantumisena. Yhtenä esimerkkinä voi mainita, että nyt Mestarifarmin valikoimista löytyvät myös Lely-lypsyrobotit.

Seppo Saarelainen näkee maatalousasiakkaan hyötyvän kaupasta monella tapaa. Päällimmäisenä hän nostaa esiin ko-

Toimitusjohtaja Seppo Saarelainen on selkeästi ylpeä siitä, että Mestarifarmin betonirakenteet valmistuvat ulkopuolisen laadunvalvonnan piirissä. Taustalla yksi ontelolaattakuorma lähdössä maailmalle Iisalmen tehtaalta.

Saarelainen korostaa kokonaissuunnittelun merkitystä. Kun kaikki osat tulevat yhdeltä toimittajalta, ne sopivat toisiinsa.

Sampsa Rytkösen tekemä seinäelementti sopii yhteen samalla tehtaalla tehdyn katon kantavan rakenteen kanssa.

Patentoitu pihaton lattiaratkaisu, joka mahdollistaa lattian poispurkamisen jälkikäteen. Elementeissä on valmiit paikat kalusteille.

Mestarifarmin maatalouselementit valmistetaan Iisalmessa, Oulaisissa ja Haapavedellä. Lisäksi yhtiö käyttää muutamaa alihankkijaa.

ta paperitehtaita. Myös Kiirunan kaivoksen rikastamo ja pellettilaitos ovat Betonimestareiden työnäytteitä.

Teollinen ajattelu tarkoittaa muun muassa kokonaissuunnittelua. Esimerkkinä Saarelainen mainitsee, että lattiaelementeistä löytyy valmiina asennuspaikat lypsyasemalle ja -robotille sekä parsirakenteille. Tällaiset ratkaisut puolestaan luon-

nan piirissä olevia elementtejä. Näin ei ole kaikkien alan toimijoiden kohdalla.

konaispalvelun parantumisen. Kun kaikki tarvittava löytyy yhdeltä toimittajalta, kokonaisurakointi pääsee toteutumaan sanan varsinaisessa merkityksessä.

– Nykyään osataan laskea, ettei oma puutavara ole ilmaista, eikä itse naulattu naula ole ilmainen. Isäntä pääsee omaan roolinsa. Toki hän tekee viime kädessä päätökset, mutta me voimme tehdä käytännön työn isännän laatiman budjetin ja aikataulun puitteissa. Kun teemme tuotteen valmiiksi lattiarakenteesta alkaen, ratkeaa myös kysymys, kuinka isäntä saa tarvitsemansa ammattitaitoiset kirves- tai valumiehet ja kuinka hän saa heidät pysymään työmaalla, Saarelainen sanoo.

Melkein samaan hengenvetoon toimitusjohtaja Saarelainen jatkaa, että Mestarifarmin tarkoituksena on tuoda maatalouden rakentamiseen teollista ajattelutapaa.

Ajatuksessa on varmasti perää. Mestarifarmin takana oleva Betonimestarit on rakentanut Suomeen ja muihin pohjoismaihin esimerkiksi useita kymmeniä liikekeskuksia, kuten Vantaan Jumbon, sekä usei-

Asennusvalmis navetta on pystyssä neljässä - kuudessa viikossa. nollisesti lyhentävät rakentamiseen tarvittavaa kokonaisaikaa.

– Kauppakeskukset ovat asennusvalmiita neljän - kuuden kuukauden päästä siitä, kun ensimmäinen kaivuri iskee kauhansa maahan. Jos isännällä on valmis tiukka hiekkapatja, niin asennusvalmis navetta on pystyssä neljässä - kuudessa viikossa, Saarelainen kehuu.

Saarelainen korostaa, että Mestarifarmi osana isompaa yritysrypästä tuottaa ainoastaan ulkopuolisen laadunvalvon-

Pian parikymppinen yritys Mestarifarmi Oy on perustettu vuonna 1991. Tänä vuonna sen liikevaihto on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Kaupan myötä liikevaihdon arvellaan nousevan 25–30 miljoonaan euroon. Mestarifarmin leivissä on viitisentoista työntekijää kahdeksalla paikkakunnalla.

– Kun saamme saumattua kaksi hyvää toimijaa yhteen, saadaan selkeitä synergiaetuja. Toimintamallia on tarkoitus viilata K-maatalous-ketjun aktiivikauppiaiden kanssa yhä paremmaksi.

Uusia tuulia on tulossa myös kaupantekoon. Saarelainen visioi, että Mestarifarmin pitäisi perustaa verkkokauppa. Omakotitalopuolella on jo mahdollista tehdä valintoja internetissä. Samaa mallia voisi hyödyntää myös maataloudessa.

– Asiakas saa kaikessa rauhassa vertailla vaihtoehtoja. Valintansa jälkeen hän voi tilata haluamansa asiat rasti ruutuun menetelmällä. Periaatteessa niin, että netistä voi esimerkiksi ruksia pihattoonsa joko robotin tai robotteja tai sitten haluamansa kokoisen lypsyaseman, Saarelainen kuvailee. ■

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

53

METSÄ Nokka Yhtiöt esitteli 40-vuotisjuhlissaan merkittävän koneinnovaation: Nokka Klapimoto – pilkeharvesteri kaataa, karsii ja vieläpä pilkkoo puun valmiiksi klapeiksi. Juhlissa myös vihittiin käyttöön uusi tehdashalli tytäryhtiölle, sylinterivalmistaja Pematicille. teksti ja kuvat Anne Penttilä

54

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

Nokka Klapimoto korjaa puun

Pystystä

pilkkeeksi Nokka-Yhtiöt on muuramelainen, Nokkalan perheen omistama perheyritys, jonka päätuotteita ovat Hakki-kourakuormaimet ja -metsäperävaunut sekä Esko-lumilingot.

40 vuoden aikana yritys on menestynyt markkinoilla ja kasvanut hallitusti. 18 miljoonan euron liikevaihdosta noin 6070 prosenttia menee vientiin. Nokan tuotteita viedään noin 20 maahan ja Pematicin tuotteet asiakasyritysten kautta. Henkilöstöä on 120.

– Tilauskantamme on hyvä ja kasvussa sekä kotimaassa että ulkomailla. Viimeisen vuoden aikana olemme kyenneet palkkaamaan kymmenkunta uutta työntekijää ja ensi vuoden loppuun mennessä palkkaamme todennäköisesti toiset kymmenkunta lisää, kertoo Jorma Nokkala.

Tytäryhtiö Pematic on myös kasvanut noin 30 prosenttia tänä vuonna. Se on Suomen kolmanneksi suurin hydraulisylintereiden valmistaja.

– Uusi tuhannen neliön halli mahdollistaa tuotannon kasvattamisen 60 000 sylinteristä 100 000 sylinteriin vuodessa. Uuteen halliin sijoittuvat sylintereiden kokoonpano, maalaamo ja lähettämö, kertoo Pematicin toimitusjohtaja Petteri Nokkala.

Sylintereiden kokoonpano on tarkkaa työtä, joka edellyttää puhtautta. Siksi kokoonpano haluttiin viedä täysin erilleen tiloista, joissa työstetään metallia.

Tehdashallin siunasi käyttöön Muuramen kirkkoherra Simo Lampela.

Tutkimusrahaa pk-yrityksille Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen totesi juhlapuheessaan Nokka-Yhtiöiden olevan hyvä esimerkki keskisuuresta metalliteollisuusalan yrityksestä, joka on menestynyt ja kyennyt uusiutumaan, ja jossa yrittäjäperhe luo työpaikkoja ja toimeentuloa alueelle.

– Tämä on selvä haaste myös Suomen julkiselle yritys-, tutkimus- ja teknologiarahoitukselle, jonka kokonaismäärä on kohta kaksi miljardia euroa vuodessa.

Meidän on keskityttävä entistä määrätie-

aNokköt Yhti 40v

tutkimusrahoitusta.

Nokka Oy:n toimitusjohtaja Lasse Pesonen paljasti uutuuden juhlissa.

Klapien korjuu kuin viljan puintia

Nokkalan perhettä eturivissä Pematicin uusien tilojen vihkiäisissä. toisemmin sellaisiin aloihin ja kohteisiin, jotka varmimmin synnyttävät työtä Suomeen. Mitä vaativampaa työtä, sen parempi meille.

Tekes on tarjonnut syyskuun alusta pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuutta 50 %:n tuotekehitysavustukseen. Tavoitteena on parantaa niiden valmiuksia vaativiinkin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Nokka-Yhtiöiden pilkeharvesteri on hyvä esimerkki tuotteesta, jonka kehitystyössä on ollut mukana myös julkista

Yrityksen juhlaperinteisiin kuuluu istuttaa tontille puun taimi. Jorma Nokkala asettelee tammen tainta istutuskuoppaan, lapion varressa Mauri Pekkarinen.

Kourakuormaimeen kouran tilalle kytkettävä Klapimoto-pilkeharvesteri pui pystyn puun pilkkeiksi suoraan kuivaus- ja kuljetussäiliöön. Pilkeharvesteri kaataa, katkoo, karsii ja halkaisee halkaisijaltaan 6-24 cm puita. Työstöpaksuuden rajoissa sillä voidaan tehdä myös kuitu- ja tukkipuita.

Toimintoja ohjataan sekä kuormaimen venttiilistöllä että harvesterin ohjausyksikön avulla, joka sijoitetaan hyttiin. Pilkeharvesteria voidaan käyttää joko automaattisesti tai käsiohjauksella.

Puun katkaisee giljotiini, jossa on uudentyyppinen, itsekantava terä. Katkaisujälki on korkealuokkainen, koska terän liike on ohjattu koko iskunpituudeltaan ja puuta pitävä vastakoura muodostaa vastaterän. Herkkyys kiville on pienempi esim. sahakatkaisuun verrattuna. Tilttisylinteri avustaa puun kaatoa.

Sykeliike sekä karsii, halkaisee että siirtää puun. Sykkeen iskunpituus säädetään elektronisesti maksimissaan 75 senttimetriin. Tavallisesti sykepituudeksi valitaan haluttu pilkkeen pituus, esimerkiksi 30-50 cm. Haluttaessa sykkeen kokonaispituus voidaan muodostaa ohjelmoimalla eri pituisia peräkkäisiä sykeliikkeitä. Karsinta ja halkaisu tapahtuvat sykkeen pituisissa jaksoissa samanaikaisesti. Puu halkaistaan joko kahteen tai neljään osaan, tai jätetään kokonaan halkaisematta.

Menetelmän tavoitteena on käsityövaltaisen pilketuotannon tuottavuuden kaksinkertaistaminen. Teho riippuu oleellisesti käsiteltävästä metsästä sekä pilkkeiden siirto- ja pakkausjärjestelmästä. Pilkeharvesteri tuo maatilayrittäjille mahdollisuuksia vastata sekä energia- että teollisuuspuun kasvaneeseen kysyntään.

Nokka Klapimoto –pilkeharvesteri tulee markkinoille vuoden 2008 aikana. Koneella on kattava patenttisuoja ja se sijoittuu alle 50 000 euron hintaluokkaan. ■ 5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

55

METSÄ

Kilpamoottorisahauksessa sijoitus on kiinni

Millin ja sekunnin

osista

Kilpamoottorisahaus vaatii hermoja ja taitoa, sanoo moottorisahauksen SM-kisojen kolmonen, Dolmarilla kilpaileva Mauri Marjomaa. Hän sai kunnon kipinän kilpasahaamiseen vasta muutama vuosi sitten. teksti ja kuvat Irma Peltola

– Silloin voitin ala-yläsahauksen ja siitä se lähti, Marjomaa muistelee.

Viime vuoden SM-kisoissa sijoitus oli kymmenes, nyt kolmas. Pronssisijan myötä aukeni paikka myös Suomen edustusjoukkueessa.

Moottorisahauskilpailuissa kaadetaan, karsitaan, katkotaan ja vaihdetaan teräketjua. Jokaisesta kisasuorituksesta otetaan aika ja mitataan sahauksen laatu, kuten pykälät ja sahan tekemät naarmut. Sijoitus voi olla sekunnin ja millin osista kiinni.

Asiantunteva yleisö tuo oman mausteensa kilpailuun. Kilpailutilanteessa on

56

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

parhaimmillaan satoja ihmisiä ympärillä seuraamassa silmä kovana, miten tehtävä sujuu.

– Siinä ei auta kuulla eikä nähdä mitään, vaan pitää keskittyä täysin tehtävään, sanoo Mauri Marjomaa.

Osa alan ulkomaisista kilpailijoista on liki ammattilaisia.

Tuntuma sahaan tärkeää Opetellessaan lajia Marjomaa harjoitteli ympäri vuoden. Nykyään treenaaminen alkaa paria kuukautta ennen kilpailukautta ja harjoitusmäärät lisääntyvät kilpailujen lähetessä.

– Harjoittelen pari kertaa viikossa siten, että käyn läpi koko suoritussarjan kerran tai kahdesti. Yleensä ensimmäinen suoritus on parempi, mies virnistää.

Mauri Marjomaa toteaa, että ahkeramminkin voisi treenata. Osa alan ulkomaisista kilpailijoista on liki ammattilaisia.

Marjomaa harjoittelee osin yksin, osin

Alta-päältä-sahauksessa tavoitteena on sileä pinta ilman pykäliä sahaussuunnan vaihtokohdassa. kaverin kanssa. Usein auton nokka kääntyy Kemijärvelle, jossa hän treenaa yhdessä Rauno Javaruksen kanssa.

Ennen Ruotsin PM-kisoja Suomen kolme parasta, Jukka Perämäki, Pasi Parviainen ja Marjomaa pitivät parin päivän leirin Jämsänkoskella.

– Porukassa harjoitellessa sahaamme kilpaa keskenämme. Kavereista on apua myös ajanotossa ja mittaamisessa. Samalla syntyy joukkueeseen hyvä henki.

Metsurin työ ja kilpasahaus tuntuvat olevan kaukana toisistaan. Yhteistäkin silti löytyy.

– Tuntuma sahaan pitää olla hyvä. Ehkä tarkkuuslajien harjoittelusta on hyötyä työskennellessä kivisessä maastossa, vaikka osuu se kiveen kilpasahaajankin saha – aina joskus, pohtii Marjomaa.

lomilla isän kanssa metsätöihin. Metsähommiin tuli kuitenkin katkos, muutaman vuoden keikka Volvon tehtaille Ruotsiin.

– Ammatikseni olen tätä tehnyt 23vuotiaasta.

Mauri Marjomaa työskentelee Metsähallituksen metsurina Ylä-Lapin alueella, jonne hän lähti urakkatyön perään. Fyysinen työ vaatii hyvää kuntoa. Sitä hän pitää yllä käymällä kaksi kertaa viikossa kuntosalilla.

Mauri Marjomaan kilpasaha on Dolmar PS-7900, tässä varustettuna kenttälajeissa käytetyllä 18 tuuman laipalla.

Kaadon parhaat. Vasemmalta Tom Vidar Hoel Norjasta, Mauri Marjomaa ja Ruotsin Lars Strandell, joka lopulta voitti kokonaiskilpailun.

Pohjoismaiden tarkin puunkaataja

Dolmarilla luistaa työ ja kilpailu Mauri Marjomaa kilpailee saksalaisvalmisteisella 79-kuutioisella Dolmarilla.

Saha on periaatteessa kaupasta ostettava vakiomalli, tehdasviritteinen. Kaadossa Marjomaa käyttää 20 tuuman laippaa, tarkkuuskatkaisussa ja alta-päältä-sahauksessa 18 tuuman ja karsinnassa 15 tuuman laippaa.

– Kilpailussa sahan on oltava viimeisen päälle kunnossa ja säädettynä, mutta erityisvirityksiä tai tähtäysmerkkejä siihen ei saa tehdä. Vanhaan aikaan kilpailijat heittivät pyyheliinan sahan päälle, jotta sitä eivät muut nähneet.

Mauri Marjomaa on myös Dolmarin testisahaaja. Käsien kautta kulkee monenlaista sahamallia, joiden toimivuutta hän testaa käytännön työssä ja antaa palautetta ja kehittämisideoita. Tehtaan insinööri Saksasta käy kuulemassa kommentit. Testisahaaja saa luontoisetuna metsään uutta kalustoa, mistä on etunsa, kun Marjomaan työtahdilla kuluu vuodessa 2-3 sahaa!

Dolmariaan Mauri Marjomaa kehuu myös työvälineenä.

– Toimiva ja kilpailukykyinen peli metsässä. Ja sen voin sanoa, että en ole huonoimpia Ylä-Lapin metsureita, myhäilee Mauri Marjomaa.

Viimeisiä urakkametsureita Mauri Marjomaa tarttui moottorisahaan ensi kerran ihan poikasena, 9 vuoden vanhana. Jo 13-vuotiaana hän lähti koulun

Kilpailut ovat mielenkiintoinen lisä työhön, toteaa Mauri Marjomaa.

– Moottorisahauskilpailut ovat mielenkiintoisia ja kilpailureissut mukavia. Ehkä olisi pitänyt aloittaa kilpaileminen nuorempana, niin olisi notkeampi, vaan silloin ei olisi hermo vielä pitänyt, naurahtaa Mauri Marjomaa. ■

Mauri Marjomaa aloitti loistavasti moottorisahauksen PM-kisat Ruotsissa. Ensimmäisen lajin, kaadon, suoritus meni aivan nappiin. Marjomaan tulos oli 659 pistettä eli pistettä vaille maksimi. Käytännössä puu kaatui yhden sentin päähän maalitikusta.

Tuloksena oli voitto ja kaadon kultamitali.

Tieto siitä, että ensimmäisestä lajista tuli voitto taisi hieman vaikuttaa muihin suorituksiin.

– Ehkä siinä vähän tuudittautui ajatukseen, että tämähän menee nyt hyvin.

Teräketjun vaihto ei sujunut ihan mielen mukaan, mutta eniten Marjomaata harmitti lempilajin, tarkkuuskatkaisun tulos.

– Koskaan ennen en ole kilpailussa sahannut lankkuun, mutta nyt se kävi.

Mauri Marjomaan kokonaissijoitus oli yhdeksäs pisteillä 1461. SM-kisoissa pisteitä kertyi reilu sata enemmän, joten jotain jäi hampaankoloon.

Menestyminen kokonaiskilpailussa vaatii tasaista sarjaa kaikissa osasuorituksissa. Kilpailukokemusta kuitenkin karttui ja kaadon kultamitali on mukava muisto.

– Kilpailuinto kyllä kasvoi entisestään, toteaa Mauri Marjomaa.

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

57

KAUPPIAS

Maatalous- ja rautakauppa

Saman katon alle

Virtain K-maatalouden ja Rautian toiminnot yhdistyivät saman katon alle 29. lokakuuta.

Uuden myymälän kauppiaana jatkaa K-maataloudesta tuttu Pekka Väli-Torala yhdessä Susanna-vaimonsa kanssa. teksti ja kuvat Kati Tuokko

Uudistunut liike sijaitsee entisen Rautian tiloissa Virtain keskustassa ja työllistää seitsemän henkilöä. Maatalous- ja rautapuoli on jaettu omiksi osastoikseen erillisin sisäänkäynnein.

Rauta- ja maatalouspuolen yhdistäminen on Väli-Toralan mukaan tulevaisuuden ratkaisu, jossa molemmat osat tukevat toisiaan.

– Asiakkaat voivat nyt tehdä sekä rautapuolen että maatalouden hankinnat saman katon alla. Maatilayrittäjillä on paljon myös rautakaupan tarpeita, joten nämä kaksi synkkaa hyvin yhteen. Joku kauppias onkin sanonut, että jos maatalouspuolella käy kymmenen ihmistä, niin seitsemän menee raudan kautta ulos, Väli-Torala kertoo tyytyväisenä.

Samalla hän uskoo myös maatalouspuolen valikoiman tulevan tutummaksi tavallisillekin kuluttajille, joille on tiedossa ”ahaalöytöjä” maatalouden osastolta.

– Yhdistymisen myötä myös puutarhapuolesta tulee kattavampi, sillä kukat, kasvit ja ns. kovat tuotteet ovat myynnissä samassa osoittees-

58

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

sa. Puutarhapuolelle tulee omat tilat ja oma kassa, Väli-Torala selvittää.

Väli-Toralan eri toimipaikkojen puutarhapuolien hankinnoista vastaa Susanna Väli-Torala. Vastuuta on jaettu myös eri toimipaikkojen päälliköille sekä henkilökunnalle. Väli-Toraloiden pääpaikkana on Alavus, mutta syksy on vierähtänyt pitkälti Virroilla uuden kaupan myötä.

– Olen saanut Maatalouskeskolta valtavasti taustatukea ja asiantuntija-apua. Yksin olisi ollut mahdotonta kaikkea osatakaan tällaisessa muutoksessa.

Kouluttautumalla kauppiaaksi Kauppiasuransa ilmajokinen Väli-Torala aloitti vuonna 2005 siirtymällä Harju-

patanan jalanjäljille Alavuden, Kuortaneen ja Virtain K-maatalouskauppiaaksi. Pienestä maatalosta kotoisin olevalle Väli-Toralalle on kuitenkin kertynyt kokemusta maatalouskaupasta jo pitkälti.

Ennen kauppiaaksi siirtymistään hän toimi 22 vuotta konemyyjänä Ilmajoen K-maataloudessa. Alunperin maatalouskonekorjaajan tutkinnon sekä maatalousalan koulutuksen suorittanut Väli-Torala jatkoi kouluttautumistaan kauppateknikon tutkinnolla sekä Keskon myyjäkoulutuksella, jota seurasi esimiesvalmennus ja päätteeksi kauppiasvalmennus. Kauppias kannustaa myös henkilökuntaansa osallistumaan koulutuksiin.

– Tälläkin alalla putoaa hyvin pian kelkasta, ellei kehitä itseään. Jatkuva koulutus lisää ammattitaitoa ja on osa palvelua.

Olen tyytyväinen, koska henkilökunta on kiitettävästi istahtahtanut välillä ”koulun penkille”, Väli-Torala sanoo.

Hän näkee maatalouskaupan tulevaisuuden hyvänä. Erityisesti hän korostaa monialaisuuden tärkeyttä.

– Koska ympärillä on hyvin erilaisia tiloja, on meille tärkeää tarjota tuotteita laidasta laitaan, niin että jokainen varmasti löytää tarvitsemansa välineet. Virroilla tärkeää on tarjota rautakaupan asiantuntemusta myös alueen huvila-asukkaille.

Karjatiloja varten Väli-Toralalla on yhteinen karjatalouskonemies jalasjärvisen Rautia K-maatalous Saarnion kanssa.

– Karjatalouskonemiehemme puolestaan tekee yhteistyötä Mestarifarmin kanssa, joten suurtenkin hankintojen asiantuntemus navetoista sikaloihin on taattu, Väli-Torala sanoo.

Pekka Väli-Torala uskoo jatkuvan itsensä kehittämisen ja kouluttautumisen olevan avain hyvään asiakaspalveluun ja menestykseen maatalouskaupassakin.

Nyt AJANKOHTAISTA

Lämpö pesee tehokkaammin ■ Kuuma vesi pesee koneet ja karjasuojat tehokkaammin ja miellyttävämmin jokaisena vuodenaikana, mutta erityisesti talvella.

Lämpö irrottaa vaikeankin lian huomattavasti kylmää vettä nopeammin, jopa ilman pesuaineita. Kuuma vesi myös desinfioi pintoja tarvittaessa.

HDS1195 S Eco on Kärcherin raskassarjalainen kuumavesipesuri, joka sopii jopa vaativaan ammattikäyttöön massiivisen pesutehonsa ja käyttömukavuutensa ansiosta. Pesurin työpaine on säädettävissä 30 barista 180 bariin.

Vesituotto on 600-1200 litraa tunnissa ja pesurissa on 10 metrin kp-letku. Käyttövoimana on voimavirta. Pesurilla on 3 vuoden takuu.

Väljä parsikaluste

Myös pienempi kuumavesipesurimalli Kärcher HDS698 C Eco soveltuu vaativiin pesutarpeisiin. Pesuri tuottaa 30-160 barin paineen ja 300-650 litraa vettä tunnissa. Veden maksimilämpötila on 140/80 astetta. Vesimäärä ja paine säädetään kätevästi suihkuputkesta. Pesurissa on Kärcherin voimasuutin ja 10 m kp-letku.

Verollinen hinta 2490 euroa.

■ Magnum-niskapuomiparsi on jämäkkä, tanskalais- tai pohjoisamerikkalaistyyppinen uutuusparsi parsinavettaan.

Esimerkiksi Tanskassa tämän tyyppisiä parsikalusteita on käytetty parsinavetoissa jo 60-luvulta, eikä tänä päivänäkään siellä juuri muunlaisia näe.

Kalusteen rakenne on tukeva, runkotolppa on RHS 80x80x5 mm neliöputkea, parrenerottajan putkikoko on 60,3x3,6 ja niskaputket NS40. Toinen niskapuomeista toimii vesijohtoputkena. Eläin kiinnitetään yhdellä ketjulla, mikä takaa vapaat liikkeet ylösnousussa ja makuullelaskussa. Nopea laidunlukitus on vakiona.

Runkotolpan ja lantakourun reunan väli 160 cm mahdollistaa yhtenäisen rullamaton käyttämisen parsimattona; ei likaa kerääviä saumoja. Parrenerottajan pituus on runkotolpasta mitattuna 85 cm.

Valmistaja on Merivirta.

Huippu-uutuus rikkakasvien torjuntaan ■ Sekator OD on tehokas huippuuutuus rikkakasvien torjuntaan. Aine tehoaa mm. mataraan, saunakukkaan, jauhosavikkaan, pillikkeeseen ja pihatähtimöön. Näistä rikkakasveista vaikeasti torjuttavaa mataraa ja saunakukkaa esiintyi tänä vuonna paljon.

Sekator OD:n valmistaja on Bayer CropScience. Uuden ODesi-teknologian ansiosta ruiskutuspisarat kiinnittyvät aikaisempaa paremmin kiinni lehtien pintaan. Ne levittäytyvät laajemmalle alalle ja imeytyvät tehokkaasti läpi lehden vahakerroksen, jolloin tuloksena on varmempi teho rikkakasveihin. Käsittelyn jälkeen rikkakasvien kasvu pysähtyy heti ja ne kuolevat täysin 4-6 viikon kuluessa.

Kahden tehoaineen (amidosulfuroni 100 g/l ja jodosulfuroni-metyyli-natrium 25 g/l) Sekator OD on rekisteröity ohran, vehnän ja rukiin rikkakasvien torjuntaan.

Tehokkaan jodosulfuronin takia tuotVarmuutta talviaitauksiin ■ Farmcomp esitteli Kone-Forumissa uuden, leveän Olli-aitanauhan. Nauhassa on kolme johdinta, joista keskimmäinen on maajohdin. Se soveltuu talvi- ja ympärivuotiseen aitaamiseen, erityisesti hevosille.

60

MAATILAN PIRKKA ■ 5/2007

teessa on myös Safeneria. Se tekee tehoaineen vaarattomaksi viljoille, lukuun ottamatta kauraa, jolle tuotetta ei rekisteröidä.

Yhden litran pakkaus nestemäistä pienannosainetta riittää jopa 13 hehtaarille. Käyttömäärät ovat kevätviljoilla vain 75-100 ml/ha ja syysviljoilla vain 100-150 ml/ha. Sekator OD tehoaa jo +5 C asteessa ja sopii hyvin myös tankkiseoksiin, eikä se rajoita seuraavan vuoden kasvilajivalintaa.

Laajoihin ominaisuuksiinsa nähden tuote on hinnalltaan kilpailukykyinen, minkä ansiosta tuote on noussut K-maatalouden viljelyohjelmissa rikkakasvien torjunnan ykkösratkaisuksi. Valmiste on myynnissä K-maatalouksista jo ennen vuoden vaihdetta.

Juottaa molemmin puolin ■

Suevia 620 on kaksipuoleinen pihattokuppi uimurilla. Se sopii käytettäväksi myös kahden karsinan välissä. Kupin kapasiteetti riittää 30-40 eläimelle, venttiilin tuotto on 50 litraa minuutissa. Kupissa on kaksi isoa tyhjennysaukkoa puhdistamisen helpottamiseksi. Verollinen hinta 610 euroa sisältää sivukiinnitystuet seinään.

Lämmityselementti on saatavissa lisävarusteena.

NÄYTE!

■

Viljan hintojen nousu tasaantunut ■ Viljan hintojen nousu on nyt tasaantunut. Pohjoisen pallonpuoliskon sato on korjattu ja nyt odotellaan eteläisen pallonpuoliskon sadon määrä- ja laatutietoja. Viljan ostajat sekä kotimaassa että ulkomailla ovat jot tehneet hankintansa lähiaikojen tarpeita varten.

Kauran hintataso on laskenut johtuen hyvistä sadoista pääviljelyalueilla Suomessa, Skandinaviassa, Kanadassa ja USA: ssa.

Ellei ennakkonäytteitä ole vielä lähetetty, nyt alkaisi olla korkea aika ottaa viljaerästä edustava näyte ja lähettää se analysoitavaksi. Näytteen perusteella tiedetään mikä on kyseisen viljaerän laatu ja mihin käyttötarkoitukseen sitä voidaan tarjota. Hintaero on nyt selvästi suurempi kuin aiempina vuosina esimerkiksi rehuja mallasohran tai rehu- ja myllyvehnän välillä.

Nyt

ENNAKKO-

Riittääkö ilmanvaihdon teho?

Ilmojen viiletessä kosteus yleensä nousee karjasuojissa. Sisäilmassa on enemmän kosteutta, jopa vesihöyryä, ja vesihelmiä alkaa tiivistyä kylmille pinnoille.

Liika kosteus ei ole hyväksi sen paremmin rakenteille, eläimille, ihmisille kuin tuotantohygieniallekaan.

Liika kosteus kertoo usein siitä, että ilma ei vaihdu riittävästi. Riittävästä ilmanvaihdosta ei pitäisi tinkiä pakkasillakaan, vaan oikeampi tapa olisi tuoda lisälämpöä karjasuojaan.

Tehokas ilmanvaihto edellyttää riittävää poistokapasiteettia. Emin puhallinvalikoimasta löytyvät kaikki koot 250 mm:stä päättyen 710 mm:iin. Tulevan talven aikana puhaltimiin tulee uudistuksia, mutta puhaltimet tulevat olemaa täysin yhteensopivia vanhoihin ilmanvaihtojärjestelmiin.

Kevätvehnä koetulokset 2007

Sadonlisät

AJANKOHTAISTA

MUISTA

Käsittelemätön

9000 8500

3363

8000

2741

2628

7500

2705 2105

7000

1825

1678

6500 6000 5500 0

5000 4500

l 6 0,

4 Pr ol

in

e

0, th ni Ze

l+

im Pr

0,

4

to Am

ist

ar

an Ac

l

kg 1, a

0, a im

Ac

an

to

Pr

Ju l+ 5 0,

Co

m

et

75

0, s tu ve n

ta or Sp l+ 5

0, et

25

5

5 0, k

us Pl et Co m Co m

l

l

l 0 1,

ät lem te sit Kä

■ Kone-Forum 2007 arvontaan osallistui lähes 9000 näyttelykävijää. Arvonnassa oli tällä kertaa onnekkain Heikki Kytövuori Köyliöstä. Onnellinen voittaja tavoitettiin syystöistä traktorin pukilta.

Heikki kommentoi, että sattuipa sopivasti kun tilan käytössä on lähes uunituore Claas-puimuri.

Arvonnan onnettarina toimivat Kmaatalous-ketjun puheenjohtaja Arto Heiskanen ja Maatalouskesko Oy:n toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen.

kg

4000

ön

Saksan matka Köyliöön

Comet menestyi Västankvarnissa ■

Tänä vuonna Västankvarnin koetilalla Inkoossa järjestetystä puolueettomasta kokeesta on saatu alustavat koetulokset.

Kokeessa vertailtiin markkinoilla olevia strobiluriinivalmisteita kevätvehnällä.

Kasvukauden olosuhteet olivat hyvät sadonmuodostukselle, kun kosteutta oli riittävästi suhteessa lämpöön. Kosteiden olosuhteiden takia kasvitautipainetta oli kokeissakin, erityisesti ruskearuostetta oli enemmän kuin vuosiin.

Koetulosten perusteella kaikilla valmisteilla saatiin hyviä sadonlisiä, mutta erityisen hyvin menestyivät Comet-tuotteet.

Menestyksen takana on strobiluriineihin kuuluva tehoaine Pyraklostrobiini, jolla on pisin suoja-aika ja kattava teho kaikkiin vehnän ja ohran merkittävimpiin tauteihin.

Eniten sadonlisää saatiin Cometin ja vuodenvaihteessa markkinoille tulossa olevan Juventuksen seoksella.

Koepaikan muissakin kokeissa strobiluriinivalmisteet olivat hyvin tehokkaita verrattuna triatsolityyppisiin valmisteisiin.

Tässä kokeessa mukana ollut markkinoiden tehokkain triatsolityyppinen valmiste Proline oli lähes Acanto Prima valmisteen tasolla.

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

61

MAATILAN NIKSIT

Maatilan Niksi-Pirkka

Lähetä niksi joko sähköpostilla: niksit. maatilanpirkka@ dialogi.fi tai postitse: Maatilan Pirkka, Markkinointiviestintä

Oletko keksinyt työtä helpottavan idean?

Dialogi, Anne Penttilä,

Kerro se meille, niin jaamme sen muidenkin

Pl 410,

lukijoiden iloksi ja hyödyksi! Julkaistuista

00811 Helsinki.

nikseistä maksamme 20 euron palkkion.

Maatilaniksin tulee liittyä maatiloilla, maa- tai metsätaloudessa tai karjanhoidossa tehtävään työhön.

Niksin pitää olla itse keksitty tai keksijän luvalla lähetetty, jolloin palkkion saa keksijä.

Niksin on oltava toteutettavissa suhteellisen helposti ja edullisesti, joko ilman työkaluja tai tavanomaisilla, useimmilta maatiloilta löytyvillä välineillä.

Voit havainnollistaa niksiä digitaalisella valokuvalla tai selkeällä piirroksella. Liitä aina niksin mukaan yhteys- ja pankkitietosi.

20 € niksipalkkio!

5/2007 ■ MAATILAN PIRKKA

63