OPPI sopimus KESKI-POHJANMAAN OPPISOPIMUSTOIMISTO
2012
Oppisopimus avasi kirjaston ovet Ahtaajat koulun penkill채 L채hihoitajaksi oppisopimuksella
HARRASTUKSESTA TULI AMMATTI
2 OPPISOPIMUS
1
Noin 80 prosenttia koulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Sitä täy dentää oppilaitoksessa annettu tietopuolinen koulutus.
2
Työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja oppilaitospäiviltä päivärahaa, jos siltä ajalta ei makseta palkkaa, sekä perhe avustusta, jos opiskelija on siihen oikeutettu.
Oppisopimus on mahdollisuus: • kouluttautua uuteen ammattiin • syventää osaamista työpaikalla oppien.
Näin syntyy oppisopimus Työntekijä Etsi työnantaja, joka haluaa koulut taa oppisopimuksella, ja kerro hänelle kiinnostuksestasi. Jos olet jo työssä, kerro esimiehellesi halustasi opiskel la oppisopimuksella. Oppisopimus sopii sinulle, jos halu at suorittaa tutkinnon, parantaa osaa mistasi työtehtävissä tai vaihtaa am mattia.
Työnantaja Oppisopimus on erinomainen tapa ke hittää henkilöstön osaamista. Se sopii myös uuden henkilöstön kouluttami seen rekrytoinnissa.
Kun työnantaja ja työntekijä ovat keskustelleet mahdollisuudesta sol mia oppisopimus, he ottavat sitten yhteyttä oppisopimustoimistoon. Oppisopimustoimiston koulutus suunnittelija varmistaa yrityksen so veltuvuuden oppisopimuspaikaksi ja etsii tietopuolisen koulutuksen tar joavan oppilaitoksen. Oppisopimus toimisto maksaa tietopuolisen kou lutuksen. Oppisopimus solmitaan Työpaikalla nimetään työpaikkakou luttaja, joka ohjaa työpaikalla tapah tuvaa oppimista. Työnantajalle mak setaan koulutuskorvausta. Opiskelija, työpaikkakouluttaja ja oppilaitoksen edustaja laativat opis kelijalle henkilökohtaisen opinto suunnitelman. Työpaikalla tapahtuva koulutus käynnistyy. Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa alkaa erillisen aika taulun mukaisesti.
OPPISOPIM kouluteta näköisiä o –
H
aikon Kartano palkkaa mielel lään nuoria, joista koulutetaan oppisopimuksella alansa osaajia. – Haluamme kouluttaa heistä Hai kon näköisiä. Nuori omaksuu helpos ti tapamme toimia. Tärkeintä on oi keanlainen asenne. Oppisopimus so pii erinomaisen hyvin tällaiselle käy tännön alalle, jossa työ on pitkälle kä sillä tekemistä ja asiakkaan kanssa olemista, Vesterinen sanoo. Hotellissa, ravintolassa ja kylpy lässä työskentelee yli 130 eri alojen
3
Tutkintotilaisuudet ja näytöt pyritään järjestämään työpaikalla. Ammattitaito osoitetaan käytän nön tehtävissä.
4
OPPISOPIMUS 3
Koulutus voi johtaa tutkintoon tai osatutkintoon tai se voi olla lisä koulutusta.
– Aina kun alamme miettiä koulutusta, tulee ensimmäisenä mieleen oppisopimus, sanoo Haikon Kartanon ravintola toimen johtaja Riitta Vesterinen.
MUKSELLA aan Haikon osaajia ammattilaista, joten vaihtoehtoisia ammatteja on tarjolla runsaasti. – Kokki, tarjoilija, hovimestari, myyn tipalvelu, keittiömestari, huoltomies, ompelija, puuseppä, puutarhuri, ker roshoitaja, kahvilanhoitaja, sihtee ri, fysioterapeutti, terveydenhoitaja, saunanhoitaja, Vesterinen luettelee. Lähes kaikkiin tehtäviin on koulu tettu henkilöstöä oppisopimuksella niiden 13 vuoden aikana, jotka Veste rinen on ollut talossa. – Kun tulin, aloitin heti tarjoilijoiden
oppisopimuskoulutuksen, ja siitä as ti tarjoilijoita on koko ajan ollut oppi sopimuksessa. Haikko sopiikin hyvin tarjoilijoiden koulutuspaikaksi, sillä tarjoilijan pitää tuntea myös hotellitoimintoja. – Täällä voi suorittaa kaikki tutkin non alueet. Meillä on vastaanotto, yli 200 hotellihuonetta, kokouspalveluja, juhlatoimintaa ja aamiaisia, Riitta Ves terinen sanoo. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta varten Haikossa on koulutettuja työ
– Nuori oppii helposti talon toimintatavat ja meidän näköisemme asiakaspalvelun, sanoo ravintolatoimenjohtaja Riitta Vesterinen (kuvassa keskellä). Heidi Holmström ja Sadam Jahein opiskelevat tarjoilijaksi oppisopimuksella.
paikkakouluttajia. – Me emme opeta samoja asioita kuin oppilaitoksessa. Saamme viralli sesta opintosuunnitelmasta asiat, jot ka työpaikalla pitää opettaa. Sen poh jalta teemme jokaiselle koulutettaval le oman sisäisen opintosuunnitelman, jossa määritellään, mitä asioita ope tetaan ja kuka ne opettaa. Näin opis kelijat saavat hyvän kokonaiskuvan siitä, miten toimimme, Riitta Vesteri nen kertoo.
4 OPPISOPIMUS
OPPISOPIMUKSELLA UUTEEN AMMATTIIN K
irjastovirkailija Marjut Torpal le oppisopimus avasi tien uu teen ammattiin. Lastentarhanopet tajana pitkän uran tehnyt Torppa ei terveydellisistä syistä pystynyt jatka maan edellisessä ammatissaan, jol loin Kokkolan kaupunki työnantajana ryhtyi etsimään hänelle uutta työtä. – Aluksi pelkäsin, etten enää voi oppia uutta ammattia, mutta pi an huomasin, että oppisopimus on todella hyvä keino siihen. Voin op pia työpaikalla, olen voinut kysel lä ja saanut opetusta alusta alkaen. Lisäksi on ollut tarjolla tietopuolis ta koulutusta Seinäjoella. Lähipäivät ovat tuoneet lisää innostusta työhön, kun siellä on selvinnyt, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla, Marjut Torp pa sanoo. Kirjastotoimen johtaja Susann Fors berg on toiminut näyttöjen vastaanot tajana.
– Näytöt ovat liittyneet jokapäiväi seen työhön, kuten asiakaspalveluun, ryhmien vetämiseen, luettelointiin ja kokoelmien hoitoon. Marjut on tuonut työyhteisöömme aikaisemmasta am matistaan uutta osaamista, jota voim me hyödyntää erityisesti lastenkirjas ton puolella. Työpaikkakouluttajana toiminut erikoiskirjastonhoitaja on käyttänyt paljon omaa työaikaansa Marjutin kouluttamiseen ja pitänyt ri maa korkealla. Me tiesimme saavam me Marjutista hyvän työntekijän, joten koulutukseen on kannattanut panos taa, Susann Forsberg toteaa. Koulutussuunnittelija Anu Haa pasalo Keski-Pohjanmaan koulutus yhtymästä kiittelee tapaa, jolla työpai kalla tapahtuva koulutus on hoidettu . – Asiaan ovat sitoutuneet opiskelija, työnantaja ja työpaikkakouluttaja se kä tietenkin koko työyhteisö. Uudel leenkoulutuksen järjestelyssä on ol
Susann Forsberg, Marjut Torppa ja Anu Haapasalo ovat tehneet paljon työtä Marjutin koulutuksen eteen.
lut lisäksi mukana vielä Kokkolan kau pungin henkilöstösuunnittelija Sirkka Uschakoff. Työpaikalla tapahtuva kou lutus on ollut tutkinnon perusteiden mukaista ja työnkierto on tukenut ta voitteiden saavuttamista. Marjut val mistui suunnitellussa aikataulussa, Anu Haapasalo sanoo. ;
KOULUTUS ANTAA VARMUUTTA V
– Villa Lehto on osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurimpia hoivapalvelujen tuottajia, kertovat Pirjo JärviLaasanen ja Marja-Liisa Svenfelt.
uonna 2010 ovensa avannees sa hoivakoti Villa Lehdossa aloit ti lähes heti alkumetreillä ensimmäi nen oppisopimusopiskelija Pirjo Jär vi-Laasanen tähtäimessään lähihoi tajan perustutkinto. Hoivakodin joh taja Marja-Liisa Svenfelt oli edellises sä työssään Kokkolan kaupungin pal veluksessa tutustunut oppisopimus koulutukseen ja saanut siitä hyviä ko kemuksia. – Tutkinto on vaativa ja lähiopetus ta on paljon. Opiskelijat joutuvat tiu koille, mutta kokemukseni mukaan he ovat erittäin tyytyväisiä, kun valmistu vat, Marja-Liisa Svenfelt sanoo. – Nuorena en käynyt kouluja. Olen todella tyytyväinen, kun pääsin oppiso pimukseen. Perheelliselle on tärkeää, etteivät tulot pienene. Koulutus antaa varmuutta, kun koulutuksessa opit tuja asioita pääsee käyttämään työs
sä heti, Pirjo Järvi-Laasanen sanoo. Marja-Liisa Svenfeltin vastuulla on työpaikalla tapahtuvan oppimisen jär jestäminen. Se vaatii aikaa ja paneu tumista työnkiertoon. – Kun tiedämme, että Pirjosta tulee meille hoitaja, niin totta kai haluam me antaa hänelle kaikki valmiudet ja opettaa huolella, mitä meillä tehdään ja miten. Kun hän valmistuu, hänelle ovat työ ja asiakkaat jo tuttuja. Se on iso etu verrattuna siihen, että ottaa uu den työntekijän, hän sanoo. Ilmeisesti työnkierrossa on onnis tuttu hyvin, sillä Pirjo Järvi-Laasanen sanoo saavansa tehdä ihan kaikkea. – Minä suorastaan tuppaudun joka paikkaan, missä tapahtuu, hän nau reskelee ja antaa kiitosta muulle hen kilökunnalle opetuksesta. – Kaikilta voi kysyä ja kaikki näyttävät ja neuvovat mielellään, hän sanoo. ;
OPPISOPIMUS 5
AHTAAJILLE AMMATTIJA ERIKOISAMMATTITUTKINTO A
htaajan ammatti on yksi niistä harvoista ammateista, joihin voi kouluttautua vain oppisopimuksella. Perusammattitaito opitaan lastinkä sittelyalan ammattitutkinnossa ja sy vällisemmin alaan paneudutaan las tinkäsittelyalan erikoisammattitut kinnossa. Ala on kehittynyt nopeasti ja ahtaajilta vaaditaan entistä enem män koneiden käyttöä, ja myös tie tojenkäsittely asettaa uusia haastei ta lastinkäsittelijän työlle. Mika Timonen toimii työnjohtaja na Oy M. Rauanheimo Ab:ssä. Yli 125 vuotta vanha yritys on ahtauksen ja laivauksen asiantuntija, joka on myös logistiikkapalvelujen tuottajana täy den palvelun talo.
KOULUTUSMYÖNTEINEN YRITYS Mika Timonen on suorittanut lastin käsittelijän erikoisammattitutkinnon ja toimii nykyisin ammattitutkintoa suorittavien työpaikkakouluttajana. – Ahtaajia on Suomessa noin 2 800 ja satamatyönjohtajia noin 280. Alalle on paljon hakijoita, mutta koulutuk sen yritys joutuu hoitamaan itse. Rau anheimo suhtautuu koulutukseen myönteisesti ja siihen kannustetaan. Parhaillaan opintojaan suorittaa toi nen ammattitutkintoon tähtäävä kou lutusryhmä. Ensimmäisestä valmis tui 12 henkilöä, joukossa sekä mie hiä että naisia, Mika Timonen kertoo. Kun koneet ovat tulleet mukaan, työ ei ole enää niin raskasta kuin ai kaisemmin ja siksi ammatti sopii myös naisille. – Tiettyä huumoria tämä kyllä vaa tii. Jutut ovat joskus vähän ronske ja ja talvella voi olla kylmä, Timonen naureskelee. Yksi henkilö on suorittanut tässä kyseisessä yrityksessä tekniikan eri koisammattitutkinnon ja kaksi lastin käsittelijän erikoisammattitutkinnon; Timonen on heistä toinen. Hän tuli ke
– Koneet ja tietotekniikka ovat asettaneet uusia vaatimuksia ahtaajan työlle, sanovat Jukka-Pekka Kyngäs ja Mika Timonen.
sätöihin satamaan vuonna 1991 ja jäi sille tielle. – Olin tehnyt hommia 15-16 vuotta, joten monet asiat olivat tuttuja, mut ta koulutus syvensi tietoja ja herätti miettimään, voiko asioita tehdä toi sin. Satamassa tehdään asiat mones ti samalla tavalla kuin on aina tehty. Koulutus kehittää myös toimintatapo ja, hän sanoo. Tutkintoon liittyvän näytön hän an toi laivan lastauksesta. – Se piti sisällään koko prosessin suunnittelusta toteutukseen. Syksyllä Timonen aloittaa Rastorin järjestämän johtamisen erikoisam mattitutkinnon suorittamisen. Kou lutus kestää kaksi vuotta. Lähipäivät pidetään Raahessa. – Kun koulupohja jäi nuorena vähän hataraksi, oppisopimus tarjoaa mah dollisuuden opiskella aikuisena. Per heellisen on mahdotonta irrottautua koulun penkille. Oppisopimuksessa
voi opiskella, olla töissä ja saada palk kaa, Timonen sanoo. OPPI ON AINA HYVÄKSI Jukka-Pekka Kyngäs opiskelee par haillaan lastinkäsittelyalan ammat titutkintoa. Hänellä on kolmenkym menen vuoden työkokemus, josta viisi vuotta Rauanheimon palveluk sessa. Auto- ja konehommissa ai kaisemmin työskennelleelle mie helle monet asiat satamassa ovat jo tuttuja, mutta silti hän kokee saavan sa uutta tietoa myös koulutuksesta. – Osallistuminen on vapaaehtois ta eivätkä kaikki suorita tutkintoa, mutta minä en nähnyt mitään syytä, miksi en lähtisi mukaan ryhmään. Aina sitä jotain oppii ja oppi on hy väksi. Valmistava koulutus järjeste tään eri satamissa, joten pääsem me tutustumaan myös muiden sata mien toimintaan, Jukka-Pekka Kyn gäs sanoo. ;
6 OPPISOPIMUS
Yrittäjäkin voi opiskella oppi sopimuksessa Yrittäjä voi opiskella omassa yri tyksessään oppisopimuksella. Koulu tus sisältää henkilökohtaisen opis keluohjelman mukaista työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota täyden netään oppilaitoksen järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Yrittäjän ohjaajana ja tukijana toimii mentori, joka on yleensä toinen yrittäjä. Yrittäjän oppisopimuskoulutukses sa suosituimmat tutkinnot ovat olleet yrittäjän ammattitutkinto ja yritys johtamisen erikoisammattitutkinto, jolloin tutkintoihin liittyvät tehtävät tähtäävät yritystoiminnan kehittämi seen. Yrittäjä voi suorittaa myös oman alansa tutkintoja. Tietopuolinen kou lutus on muun oppisopimuskoulutuk sen tavoin yrittäjälle maksutonta.
Apua omistajan vaihdokseen Oppisopimus on erinomainen apu su kupolvenvaihdoksessa. Kun yrityk sen siirtymistä aletaan suunnitella ajoissa, jatkajalle voidaan suunnitel la sopiva oppisopimuskoulutus, jol la varmistetaan yrittäjätaidot ja alan muu osaamisen. Kun mentorina toi mii luopuva yrittäjä, varmistetaan myös hiljaisen tiedon siirtyminen.
Harrastuksesta
AMMATTI
L
iikunnallisen Jami Suksen kesät ovat kuluneet skeittirampeilla ja talvet lumilautaillessa. Kun miehel le tarjoitui vuosi sitten mahdollisuus tehdä itselleen harrastuksesta am matti, ei hän aikaillut hetkeäkään. Ja mi suorittaa oppisopimuksella liikun nanohjauksen perustutkinnon. Kou lutuksen tietopuolisesta opetukses ta vastaa Pajulahden Urheiluopisto. – Oppisopimus oli minulle koulu tusmuotona entuudestaan tuttu, sillä olin miettinyt lähihoitajan opintojen
suorittamista oppisopimuksella, mut ta kun Paulus Ähtävä ehdotti minul le oppisopimusta Sinne Youth Board shopissa, en miettinyt päätöstä kauan. Sinne Youth Boardshop on Lahdes sa toimiva nuorison skeitti- ja lumi lautakauppa. Se aloitti verkkokaup pana, mutta tänä päivänä se on pal jon muutakin. Sinne järjestää leirejä, tapahtumia, kisoja, matkoja ja koulu tusta, ja sillä on oma ”youth team”, johon lajien nuoret harrastajat voivat liittyä. Viime talvena yritys järjesti lu
MUITA LIIKUNTA-ALAN TUTKINTOJA Omasta harrastuksesta voi tulla myös ammatti. Seuraavassa urheiluun ja liikuntaan liittyviä tutkinoja, jotka voidaan suorittaa oppisopimuksessa. Tutkinnot löytyvät opetuushallituksen sivuilta www.oph.fi/nayttotutkinnot
• Ammattisukeltajan ammattitutkinto • Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto • Golfkentänhoitajan ammattitutkinto • Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto • Hevostalouden perustutkinto • Hevostenvalmentajan ammattitutkinto
OPPISOPIMUS 7
Jami Suksi on lumi
Oppisopimuspolku
lautaillut ja skeitannut
Oppisopimuspolkua pitkin voi edetä oman alansa huippu osaajaksi perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon.
kymmenvuotiaasta asti. Nyt rakkaista harrastuk sista on tulossa oppi sopimuksella ammatti.
Perustutkinto antaa pätevyyden toimia alan perustehtä vissä. Oppisopimusaika on yleensä 2-3 vuotta. Ammattitutkinnon suorittamisen voi aloitaa, kun työko kemusta alalta peruskoulutuksen jälkeen on noin kolme vuotta. Ammattitutkinto kestää 1,5-2 vuotta ja antaa pä tevyyden toimia alan ammattityöntekijänä. Erikoisammattitutkinnon suorittaneet toimivat vaati vissa ammattitehtävissä. Oppisopimusaika on yleensä 1-2 vuotta, ja tutkinnon suorittaminen edellyttää alan perus koulutuksen jälkeen noin viiden vuoden työkokemusta. Erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö voi hakea mestarin avoa.
Oppisopimus sopii myös yrittäjälle milautakoulun alihankintana Lahden Hiihtoseuralle Mes silässä. Kesällä nuoret saavat opetusta Wakerboardissa. Yrityksen omistaja Paulus Ähtävä ja Jami ovat tuttuja lumilautailuajoilta. Jami tunnustautuu enemmänkin tekijäksi kuin lukijak si. Ja oppisopimuksessa nuorta miestä kiinnosti juuri se tekemällä oppiminen. Myös säännöllinen palkka madalsi kynnystä solmia kolmivuotinen oppisopimus. – Vaikka oppisopimus pitää sisällään myös teoriaa, saan tässä ammatin työtä tekemällä, Jami toteaa tyytyväise nä ja kehottaa nuoria ottamaan selvää oppisopimuksesta.
Kangasalalainen Heli Nieminen suoritti pari vuotta sitten yrit täjän erikoisaammattitutkinnon. Oppisopimus oli osa per heyrityksessä tapahtuvaa sukupolvenvaihdosta. Niemisen oppisopimusputki jatkuu syyskuussa, kun hän aloittaa puo litoistavuotisen yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. – Oppisopimuksessa parasta on sen joustavuus. Aina ei vät koulutus ja yrityksen syklit kohtaa, mutta nämä kaikki pystytään räätälöimään oppisopimuksessa. Myös koulutuk sen henkilökohtaistaminen on kaiken a ja o. Kun opinnot peilataan oman yrityksen kautta, ei koulunpenkillä istu tur haan. Kouluttautuminen on yrittäjälle oleellista, sillä päivät tisessä arjessa ei ole aikaa miettiä yritykseen liittyviä asioita. Kehitys ja jatkuva uudistuminen on ainakin minulle tärkeää. Yrittäjä pystyy toteuttamaan oppisopimuksenmyös kustan nusten puitteissa. Niemisen luotsaama Evita-naistenvaateliike on toiminut Kangasalalla vuodesta 1952 asti.
• Liikunnan ammattitutkinto • Liikunnanohjauksen perustutkinto, liikuntaneuvoja • Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto • Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto • Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto • Tanssialan perustutkinto • Valmentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto
– Oppisopimuksessa parasta on sen joustavuus, kehuu yrittäjä Heli Nieminen.
8 OPPISOPIMUS
Oppisopimus on yhteistyötä
Oppisopimustoimisto
Oppisopimusopiskelija
* organisoi ja ohjaa * rahoittaa, markkinoi ja kehittää.
* oppii työssä * osallistuu tietopuolisiin opintoihin oppilaitoksessa
Työpaikka
* arvioi osaamisensa kehittymistä.
Oppilaitos
* suunnittelee, järjestää ja arvioi työssäoppimista.
* järjestää tietopuoliset opinnot ja arvioi ne * organisoi näyttötutkinnon * ohjaa oppimista työpaikalla ja oppilaitoksessa.
Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimistossa sinua palvelevat (vasemmalta oikealle) Jaana Sinko, Maj-Britt Perttula, Pentti Paananen, Anne Brandt ja Anu Haapasalo. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja kyselemään lisää oppisopimuksen monista mahdollisuuksista.
Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Korpintie 8, 67100 KOKKOLA www.kpedu.fi/oppisopimustoimisto etunimi.sukunimi@kpedu.fi
Pentti Paananen, oppisopimuspäällikkö puh. 044 7250 030 Maj-Britt Perttula, koulutustarkastaja puh. 044 7250 031 Anne Brandt, toimistosihteeri puh. 044 7250 032 Anu Haapasalo, koulutussuunnittelija puh. 044 7250 033 Jaana Sinko, koulutussuunnittelija puh. 044 7250 036