Osaaja 1/16 Tredu by Viestintätoimisto Mageena

1/2016

Oppisopimuksen sidosryhm채media

VIERAILIJANA

Mika Tammilehto

Sisältö

JULKAISIJA Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry PÄÄTOIMITTAJA Anne Vuorinen Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA Puh. 050 415 0974 anne.vuorinen@keuda.fi

OSAAJA 1/2016

4 3 Pääkirjoitus

Pekka Koivisto Turun oppisopimustoimisto pekka.koivisto@turku.fi

3 Toimitus vinkkaa

Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjät veli-matti.lamppu@yrittajat.fi

4 VIERAILIJA: Mika Tammilehto 7 Hallitus aikoo uudistaa oppisopimuskoulutusta

Pentti Rauhala ph.rauhala@gmail.com

8 Suomen parhaalle leipomolle potkua oppisopimuksesta 10 Poronhoito on elämäntapa 12 Miles Ahead ponnistaa alkuun Keudan suojissa

14 Jatkaja löytyi työssäoppimisen kautta

ULKOASUN SUUNNITTELU Silva Kärpänoja

PAINOPAIKKA Forssa Print, Forssa

19 KOLUMNI 20 Examen för produktutvecklare gav nya idéer för värdshusverksamhet

JAKELU, TILAUKSET JA OPPISOPIMUSTOIMISTOJEN OSOITTEENMUUTOKSET Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 sane.keskiaho@mageena.fi

21 Tuotekehittäjän tutkinnosta uusia ideoita 24 100 oppisopimusopiskelijaa vuodessa

TOIMITUS Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI Puh. 044 071 1722 sane.keskiaho@mageena.fi

TAITTO Niina Teikko

17 BESÖKARE: Mika Tammilehto

22 Uusia osaajia sellutehtaille

TOIMITUSNEUVOSTO Mervi Lammi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Oppisopimuskeskus mervi.lammi@tampere.fi

Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi

Löydät Osaaja-lehden myös Facebookista!

25 PUHEENJOHTAJALTA 26 Tietoa oppisopimus koulutuksesta 27 Oppisopimustoimistot Osaaja-lehti on painettu kotimaiselle NovaPress Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Historian suurin ammatillisen koulutuksen uudistus tulossa – olemmeko valmiita? Valmistaudumme historian suurimpaan ammatillisen valla. Jatkossa tarvitaan luottamukseen perustuvaa koulutuksen reformiin. Asiakaslähtöisyys, osaamispe- kehittämiskumppanuutta, jossa kaikki osapuolet – niin rusteisuus, laadukas, kustannustehokas ja vaikuttava yksilöt kuin yrityksetkin -voittavat. koulutustoiminta ovat uudistuksen avainsanoja. ReforKun koulutuksen asiantuntijat kuuntelevat aktiivisesti min lähtökohdat ovat välttämättömiä ja kannatettavia. asiakkaitaan, niin väistämättä myös aito asiakaslähtöinen ajattelu ja palvelu alkaa kehittymään. Meidän on Kyse onkin: olemmeko valmiita uudistumaan? Koulutuksen järjestäjillä on kaksi asiakasta: opis- tuotettava yritysasiakkaallemme lisäarvoa, rakennettava kelija sekä yritykset. Enenevässä määrin tarvitaan joustavasti palvelumme ja varmistettava hyvällä orgayritysten tarpeisiin räätälöityjä palveluja. Siinä missä nisoinnilla sekä jatkuvalla seurannalla palvelun laatu. opiskelijalle tarjoamme opiskeluun henkilökohtaisia, Enenevässä määrin toimimme myös erilaisissa verkostarvelähtöisiä ratkaisuja, tulee meidän pystyä myös toissa, joissa kunkin toimijan rooli, vastuut, toimintamalli yrityskohtaistamaan palvelumme. ja prosessit on tarkasti määriteltävä erinomaisen lopOppisopimustoimijat työskentelevät aina yritysten putuloksen aikaansaamiseksi. Hyvällä asiakaspalverajapinnassa, ratkomassa yrityksen strategisiin pää- lulla varmistamme laadukkaan asiakaskokemuksen määriin liittyviä henkilöstön osaamisen kehittämisen – olkoonpa sitten kysymys yksilö-tai yritysasiakkaasta. kokonaisuuksia. Meidän on osattava tunnistaa yritysten Ammatillisen koulutuksen reformi edellyttää muutarpeet ja tehdä sopivia ratkaisuehdotuksia, mikä taas toksen johtamista. Matti Alahuhta, Suomen yksi arvosedellyttää oman toiminnan jatkuvaa uudistamista. tetuimmista yritysjohtajista, toteaa 2015 ilmestyneessä Yritysasiakkaat toivovat ns. yhden luukun –palveluja. kirjassaan: ”tärkeintä on kirkkaan suunnan näyttämiTämä haastaa koulutuksen järjestäjät kehittämään nen ja ihmisten saaminen mukaan muutokseen”. Nyt omaa toimintaansa myös reformin edellyttämällä ta- on suunta – olemmeko valmiita? Kehittämisterveisin Anne Vuorinen, päätoimittaja

TOIMITUS VINKKAA

Pidetäänpä mielessä näinä korkean työttömyyden aikoina oppisopimuskoulutuksen vahva työsisällöllinen vaikuttavuus.

Ammattiin oppiminen ja työ ovat aina liittyneet yhteen. Oppisopimuskoulutuksessa tämä toteutuu erinomaisella tavalla.

Asko Miettinen

Kari Viinisalo

VIERAILIJA

OSAAJA 1 • 2016

TEKSTI Anne Vuorinen • KUVAT Vesa Kippola

Reformintekijä Ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto kertoo tulevan koulutusreformin uudistuksista.

Onnea uuteen ja vaativaan tehtävään. Mitä kaikkea työhösi kuuluu? Tällä hetkellä työni pyörii reformin ympärillä. Käytännössä vedän erilaisia reformiin liittyviä valmisteluryhmiä. Olen halunnut pitää organisaation matalana. Meitä on 24 eli olemme aika pieni, mutta erittäin osaava porukka.

Missä vaiheessa reformityö on ja miten se tulee aikataulullisesti etenemään? Tässä puhutaan historiallisen mittaluokan uudistuksesta, sillä reformissa uudistetaan kauttaaltaan sekä toimintalaki että rahoituslaki. Reformille asetettiin viime marraskuussa seurantaryhmä ja projektiryhmä. Tällä hetkellä käsittelemme reformin linjauksia. Esimerkiksi edellisessä kokouksessa täsmensimme reformin toimeenpanon suuntaviivoja: miten tutkintojärjestelmää kehitetään ja miten oppimispolkuja ja tutkinnon suorittamistapoja uudistetaan? Olemme myös tehneet ensimmäisiä hahmotelmia siitä, minkälainen rahoitusmalli voisi olla. Meidän pitää saada alkukesään mennessä peruslinjaukset valmisteltua hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Reformin pitäisi lähteä lausuntakierrokselle syys-lokakuussa. Hallitukselle esitys annetaan tammikuussa 2017.

Onko ministeriöllä olemassa joitain peruslinjauksia? Syksyllä vahvistetussa toimintasuunnitelmassa on linjattu aika pitkälle, minkälainen järjestelmästä tulee. Lähiviikkojen aikana meillä on työpajoja, joissa pyrimme erilaisten sidosryhmien kanssa käymään läpi sitä, minkälainen rahoitusmallista tulee ja miten koulutusta tullaan jatkossa toteuttamaan ja järjestämään. Sen jälkeen mietitään yksityiskohtia.

Ammatillisen koulutuksen laajamittaiset säästötoimenpiteet askarruttavat kentällä.

Tämä on valtavan iso haaste, sillä säästöt toteutetaan nopealla aikataululla ja ne tehdään etupainotteisesti. Investointien takuukorotusten poisto vaikuttaa jo tänä vuonna. 190 miljoonan säästöt tehdään ensi vuonna. Koulutuksen järjestäjät ovat kovien aikojen edessä, kun etsitään keinoja toiminnan sopeuttamiseen. Pitkällä aikajänteellä reformin linjaukset antavat kuitenkin erinomaisen pohjan, jonka päälle voimme rakentaa sellaisen ammatillisen koulutuksen järjestelmän, joka vastaa 2020-luvun haasteisiin. Säästöistä puhutaan paljon, mutta itse pidän työelämässä tapahtuvia muutoksia tärkeämpinä. Etenkin talouden rakenteet ja toimialarakenteet tulevat olemaan melkoisessa myllerryksessä tulevina vuosina. Se taas tarkoittaa, että koulutuspalveluihin kohdistuu erilaisia vaatimuksia kuin nyt. Meidän on pysyttävä mukana tässä juoksussa. Uusi toimintakokonaisuus pitäisi saada nopeasti jalkautettua, sillä on selvää, että asiat muuttuvat omalla tahdillaan.

kiössä ja että oppimisen polku rakentuu oppijan tarpeelle. Meillä on maailmanluokan koulutusjärjestelmä. Sen päälle on helppo rakentaa uutta. Haasteet ovat niin suuria, että meidän on rohkeasti muutettava järjestelmää vastaamaan tulevaisuutta.

Miten rahoitus tukisi tutkinnon kasaamista palasista ja voisiko se kohdistua myös aikuisväestöön? Tulevaisuudessa entistä isompi osa rahoituksesta määräytyy tuloksellisuuden perusteella ja tutkinnon osat tulevat yhdeksi rahoituksen perusteeksi. Eli, maksetaan siitä, mitä saadaan aikaan. Se on myös keino tehostaa toimintaa. Tehostaminen tarkoittaisi opintoaikojen lyhentämistä ja opintojen tunnustamista.

Ammatillinen koulutus pitäisi nähdä erilaisia Miten valmisteilla olestrategisia työkaluja vat uudistukset vaikuttavat oppisopimuskousisältävänä lutukseen? kokonaisuutena. Uudessa järjestelmässä läh-

Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta reformissa on myös hyviä asioita, kuten osaamisperusteisuus, tuloksellisuus, vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys. Millaiset tulokset olisivat riittäviä, jotta nämä asiat olisivat reformin linjauksen mukaisia? Ihannekuvassa pystyisimme käytössä olevilla resursseilla tuottamaan entistä parempaa osaamista eli pystyisimme vastaamaan paremmin työelämän ja yksilöiden tarpeisiin. Jatkossa hyödynnämme paljon enemmän tutkinnon osia, kuin itse tutkintoa. Näin pystymme paremmin kohdistamaan resursseja. Uskon, että tässä mallissa asia kas on paremmin palvelutuotannon kes-

tökohtana on asiakkaan tarve ja ratkaisut mietitään siltä pohjalta. Tulevaisuudessa koulutuksen järjestämisessä pitää pystyä käyttämään niitä osaamisen muotoja, jotka soveltuvat asiakkaalle parhaiten. Uskon, että uudistuksen myötä oppisopimuskoulutusta tullaan entistä vahvemmin hyödyntämään osaamisen kehittämisessä. Oppisopimus on työelämälähtöistä ja kustannustehokasta. Sen rooli tulee vahvistumaan ja sillä tulee olemaan entistä tärkeämpi tehtävä osaamisen kehittämisessä, mutta oppisopimusta pitää myös rohkeasti uudistaa. Tällä hetkellä se koetaan byrokraattisena ja vaikeana. On tärkeää pohtia, mikä tämän aiheuttaa ja miten sitä voidaan muuttaa.

Ministeriö on kannustanut kenttää tekemään reformiin liittyviä aloitteita. Onko niitä tullut ja minkälaisia toivoisitte?

OSAAJA 1 • 2016

Monet tahot ovat olleet aktiivisia ja olemme käyneet aloitteita läpi. Jatkossa tarvitsemme konkreettisia toimintatapoja ja -malleja siitä, miten voimme tehdä asioita paremmin, helpommin ja fiksummin. Kentällä on valtavasti tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Tarvitsemme konkreettisia ehdotuksia siitä, miten oppisopimuskoulutusta saadaan sekä selkeämmäksi että läpinäkyvämmäksi oppilaiden ja työnantajien suuntaan. Pidän tärkeänä sitä, että käytännön toimijat ovat mukana kehittämässä koulutusta. Viime kädessä reformi nojaa siihen, miten koulutuksen järjestäjät kokevat uudistuksen tarpeellisuuden ja sen, mitä sillä tavoitellaan.

OKM:n ja TEM:n keskinäistä työnjakoa uudistetaan. Mitä se tarkoittaa? Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta siirtyy OKM:n hallinnonalalle osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää. TEM:iin jää edelleenkin työvoimakoulutusta, mutta se kohdentuu muuhun kuin tutkintotavoitteiseen koulutukseen. TE-hallinnon asiakkaista tulee entistäkin tärkeämpi asiakasryhmä ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Uuteen palvelukokonaisuuteen on rakennettava sisään TE-hallinnon asiakkaat ja mietittävä, miten heidän tarpeisiinsa voidaan vastata. Tämä edellyttää monilta osin uudenlaista ajattelutapaa kuin nykyisin.

Miten koulutussopimus ja oppisopimus suhteutuvat toisiinsa? Parhaimmillaan tässä syntyy toisiaan täydentävät oppimismuodot. Meillä on työsuhdeperusteinen oppisopimuskoulutus ja sitten on koulutussopimus, joka todennäköisesti on eityösuhdeperusteinen. Olennaista on, että molempia voidaan hyödyntää mahdollisimman joustavasti oppimisen polulla. Opiskelija voi vaikka aloittaa koulutussopimuksessa ja vaihtaa oppisopimukseen tai päinvastoin. Mitä paremmin pystymme poluttamaan erilaisia polkuja työelämään, sitä paremmin se palvelee kaikkia.

On varmistettava, että tavoitteelliset edellytykset oppimiselle ovat olemassa. Miten pidetään huoli siitä, että asetetut tavoitteet saavutetaan? Miten tuetaan työnantajaa ja työpaikkakouluttajaa? Mikä on koulutuksen järjestäjän rooli ja mitä rakennetaan yhdessä? Oppisopimus on yksi strateginen työväline kokonaispaletissa. Sen erityispiirteet ja vahvuudet pitää tunnistaa ja niitä pitää hyödyntää. Jatkossa osaamisen kehittämiseen pitää pystyä aidosti tarjoamaan asiakkaan tarpeita vastaavia ratkaisuja nykyistä joustavammin. Tämä tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjillä on oltava joustavat toimintamallit, jotka taipuvat asiakkaiden tarpeisiin. Näin valtava muutos ei tapahdu hetkessä. Reformin onnistumisen ydin on siinä muuttuuko käytännön toiminta. Olemme menneet jo pitkään oikeaan suuntaan, mutta nyt on otettava aimo harppaus eteenpäin ja tehtävä työtä vaikeiden aikojen yli.

Nyt jatkamme kehittämistä, menemme vaikeiden asioiden yli ja pidämme mielen avarana.

Sanoit, että oppisopimuksesta voisi tulla laajamittaisemmin nuorten koulutusmuoto. Mitä pitäisi uudistaa tai kehittää, että näin kävisi?

OSAAJA 1 • 2016

Kentältä saamani pääviesti on, että aletaan hommiin. Se luo uskoa siihen, että kyllä tästä hyvä tulee.

OpsoDiilin yhtenä tavoitteena on viedä tietoutta oppisopimuksesta kentälle ja yhtenäistää oppisopimuksen käytänteitä yrittäjiin päin. Minkälaiset terveiset haluat lähettää kentälle? Jos haluamme saada asiakaslähtöisempää koulutusta, tarvitsemme enemmän tämän tyyppisiä ratkaisuja. Peruskonseptin pitää olla samanlainen koko maassa. Silloin se on helpommin lähestyttävä. Välillä pitää rohkeasti myös osata luopua asioista, joita itse pitää hyvänä, mutta jotka eivät ole enää toimivia. Uskon, että reformi tukee oppisopimuksen tyyppistä työelämälähtöistä, kustannustehokasta ja kysyntävetoista koulutusta. Oppisopimus tapahtuu työpaikoilla ja ottaa huomioon sekä työelämän että oppijan tavoitteet. Näin pystymme vähemmillä resursseilla tarjoamaan parempaa laatua. Nyt jatkamme kehittämistä, menemme vaikeiden asioiden yli ja pidämme mielen avarana.

Hallitus aikoo uudistaa oppisopimuskoulutusta – Suomen taloudellinen tilanne on haastava. Tarvitsemme luotettavaa ilmapiiriä, jossa yrittäjät uskaltavat työllistää. Oppisopimus on yksi keino rakentaa Suomen tulevaisuutta. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Eduskunta

LKOMAANKAUPPA- JA KEHITYSMINISTERI Lenita Toivakan mukaan Suomen menestyksen ja kilpailukyvyn keskeiset elementit lähtevät osaamisesta. Meillä on valtavasti korkean tason osaamista, ammattitaitoa, teknologiaa ja innovaatioita, joita maailmalla tarvitaan. Se, mitä kipeästi tarvitsemme, on lisää vientiyrityksiä ja työtä.

– Ammatillinen koulutus on tärkeässä roolissa, sillä tarvitsemme eri alojen osaajia rakentamaan Suomen tulevaisuutta. Hyvä koulutus antaa valmiudet työelämään ja toivottavasti kannustaa yrittäjyyteen ja kansainvälisyyteen. Oppisopimuskoulutus on esimerkiksi Keski-Euroopassa nuorten kouluttautumisen valtaväylä, mutta Suomessa valtaosa koulutettavista on edelleenkin aikuisia. Toivakka toivookin, että oppisopimuskoulutuksesta tulisi myös meillä nuorten väylä ammattiin. – Oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta nuorille tulee lisätä ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä. Sen lisäksi oppisopimuksesta on saatava riittävän joustava, jotta se taipuu erilaisiin tilanteeseen. Sitä voitaisiin käyttää nykyistä paremmin esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa turvaamassa yritystoiminnan jatkuvuus, Toivakka pohtii.

MONITYÖNANTAJAMALLI KIINNOSTAA Ministeri Toivakka kertoo, että ammatillista koulutusta on tarkoitus kehittää reformin yhteydessä vastaamaan yhä paremmin työelämän tarpesiin. Tämän osana luodaan myös uutta koulutussopimusjärjestelmää. – Koulutussopimus on kirjattu hallitusohjelmaan ja selvityshenkilöt selvittävät asiaa parhaillaan. Heidän antamansa raportin jälkeen tulee arvioida, millaiselta työssä tapahtuvan ammatillisen koulutuksen halutaan näyttävän ja miten koulutussopimus suhteutuu kokonaisuuteen. Parhaimmillaan oppisopimuksessa on kyse yritysten kehittämiskumppanuudesta. Jotta oppisopimuspaikkojen tarjoaminen olisi mielekästä jatkossakin, on tärkeää, että työnantajia kuunnellaan jatkossakin. – Hallitus aikoo uudistaa oppisopimuskoulutusta keventämällä työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Oppisopimuskentällä kehitetään parhaillaan oppisopimuksen monityönantajamallia. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoren tutkinnon suorittamiseen osallistuisi useampi yritys. Näin yksittäisen yrityksen vastuu olisi vain esimerkiksi yhden tutkinnon osan mittainen. Nuori saisi samalla kokemuksia erilaisista yrityksistä ja työn kulttuureista. Juuri tällaisia joustavia malleja tarvitaan ministerin mukaan lisää. – Monityönantajamallia tulee arvioida yhtenä kehityskohteena ammatillisen reformin yhteydessä. Se voisi olla yksi keino siinä, miten saadaan turvattua riittävä oppisopimuspaikkojen tarjonta. Ministeri muistuttaa, että oppisopimuskoulutus on tärkeä oppimisen muoto. Kun uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu, tarvitaan entistä enemmän elinikäistä oppimista. – Emme välttämättä ole koko elämää yhdellä uralla, olen siitä itse hyvä esimerkki siirryttyäni yrittäjyydestä politiikkaan.

OSAAJA 1 • 2016

Suomen parhaalle leipomolle potkua oppisopimuksesta Voitto Suomen paras leipomo -kisassa toi turkulaiselle MBakerylle näkyvyyttä ja menestystä. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen

LUSSA OLI MIES, idea ja tuotantotilat. Kolme vuotta myöhemmin niistä oli kasvanut 34 henkeä työllistävä Suomen paras leipomo sekä kahvilat Piece of Cake ja Take the Cake. – Päädyin yrittäjäksi vahingossa. Olin kehitellyt tuotteet entiselle työnantajalleni, joka lopetti tuotannon yllättäen. Siinä rytäkässä tuotantotilat jäivät tyhjäksi, asiakkaat ilman tuotteita ja minä ilman töitä, Mikko Hietala muistelee. Ilman mitään kokemusta tai tietämystä yrittäjyydestä, mies päätti perustaa oman konditorian. Moni asia onkin opittu kantapään kautta. Yleensä ne ovat olleet niitä, jotka ovat heijastuneet talouteen ja tulleet kalliiksi.

MBakeryn yrittäjän Mikko Hietalan lisäksi kaksi muutakin henkilöä on täydentänyt osaamistaan oppisopimuksella.

LISÄÄ YRITTÄJÄTAITOJA Hietala lähti parantamaan yrittäjän taitojaan oppisopimuksella. Hän suoritti kaksivuotisen yrittäjän ammattitutkinnon samalla, kun kasvatti MBakeryn toimintaa. – Olen valmistunut ensin leipuri-kondiittoriksi ja myöhemmin bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta. Yrittämiseen nämä tutkinnot eivät juurikaan valmentaneet, Hietala perustelee oppisopimusopintojaan. Suurin hyöty oppisopimuksessa Hietalalle oli mentorista. – Mentorini oli pitkän linjan yrittäjä, joka ei päästänyt minua helpolla, vaan kyseenalaisti kaiken. Se oli raivostuttavaa, mutta opettavaista. Opiskelu, samalla kun yritystä piti kehittää, oli ajoittain rankkaa. Asiaa helpotti se, että yrittäjän ammattitutkinnon tehtävät liittyvät oman yrityksen kehittämiseen. Hietala antaakin erityiskiitokset opettajille. Valtaosa opettajista oli yrittäjätaustaisia ja se näkyi opetuksessa. – Koulutuksesta saadut tiedot ovat meillä arkikäytössä lähes päivittäin.

OSAAJA 1 • 2016

HYVÄ TAPA KOULUTTAA Hietalalla on aikaisempaa kokemusta oppisopimuksesta edellisistä työpaikoista ja hänestä se on erinomainen tapa kouluttaa henkilöstöä omiin tarpeisiin. MBakeryssä on tälläkin hetkellä kaksi oppisopimusopiskelijaa. Toisesta tulee leipuri-kondiittori, toinen tähtää kondiittorin erikoisammattitutkintoon. Hietalan konditorialuomukset hipovat taidetta. Ne tarjoavat makuhermojen lisäksi elämyksen myös silmälle. Tällaisten tuotteiden suunnittelu vaatii rautaisen ammattitaidon lisäksi luovuutta. Siksi jatkuva ammattitaidon parantaminen on Hietalalle tärkeää.

VAATIVA KILPAILU Hietala osallistui viime keväänä kuvattuun Suomen paras leipomo-kilpailuun. Itse asiassa muutama asiakas ilmoitti MBakeryn jo vuotta aiemmin kuvattuun ensimmäiseen tuotantokauteen, mutta silloin Hietala ilmoitti tiukan ein. – Olen erittäin kilpailuhenkinen ja tiesin millainen rääkki kisa on. Toiseen kauteen osallistuin asiakkaiden ja työkavereiden mittavan painostuksen jälkeen, hän nauraa. Hietala oli oikeassa. Paineet kilpailussa olivat kovat. Kuvaukset kestivät kuusi päivää ja niitä oli aina kaksi päivää kerrallaan. Samaan aikaan piti pyörittää normaalia tuotantoa ja suunnitella kilpailutuotteita. Silti se kannatti. – Oli mieletön kunnia, että meidän valittiin Suomen parhaaksi kaikkien 18 kilpailijan joukosta. Hietala ja MBakeryn henkilökunta tiesivät voitosta yli puoli vuotta ennen suurta yleisöä. Voiton jälkeiseen päivään oli varauduttu palkkaamalla lisää henkilökuntaa ja leipomalla sarjan aikana tunnetuksi tullutta tyrniviineriä kasapäin. Silti valtaisa suosio yllätti ja viinerit loppuivat jo aamupäivällä. Sama suosio jatkuu yhä. Ohjelma on tuonut sekä Hietalalle että MBakerylle upeita mahdollisuuksia ja mielenkiintoisia projekteja, joihin yritys ei olisi päässyt mukaan ilman kilpailua. Hietala on myös palkannut lisää väkeä ja hänen tavoitteenaan on kasvattaa yritystä entisestään. – Voitto on mahdollistanut monia asioita. Myös talous on korjaantunut. On hyvä tietää, että porukalle on töitä huomennakin.

OSAAJA 1 • 2016

Poronhoito on elämäntapa Tämän ylemmäs ei Suomessa pääse. Täällä Nuorgamissa, aivan kiven heiton päässä Norjan rajasta, asuu poromies ja Suomen sekä EU:n pohjoisin opiskelija, Jaakko Länsman. TEKSTI JA KUVAT Petteri Nissinen

ORONHOITO JOS JOKIN, on isältä pojalle siirtyvä ammatti. Se on ollut sitä Tenon varressa jo lukuisten sukupolvien ajan. Yhteisen porotokan hoitoon liittyviin töihin osallistuu koko suku ikään ja sukupuoleen katsomatta. Kun porot ovat erotusaidassa, ovat mukana kaikki nuorimmasta vanhimpaan. Se kertoo siitä, että kyse on enemminkin elämäntavasta, ei niinkään työstä. Jaakko Länsmanin perheeseen kuuluu avovaimo Karoliina Toratti, yksivuotias tytär Ellen sekä kääpiövillakoira Arthur. Samaa pihapiiriä asuttavat myös Jaakon vanhemmat Tuomo ja Kielo Länsman, joilla on asuintalon yhteydessä poronlihan suoramyyntipiste. Jaakon talossa näkyy suvun historiaa. Remontti on nykyaikaistanut taloa, mutta runko on jykevää pelkkahirttä. Näin ylhäällä ei mänty kasva, ja ukki uitti talon hirsitarpeet 50-luvulla Angelista Inarinjokea ja Tenoa pitkin Nuorgamiin.

OSAAJA 1 • 2016

JOKA PÄIVÄ ON UUDEN OPPIMISTA Jaakko on Lapin oppisopimuskeskuksen opiskelija ja suorittaa Porotalouden ammattitutkintoa. Hänellä on paras mahdollinen kouluttaja, oma isä, Tuomo Länsman. Koulutukseen kuuluva tietopuolinen osuus on Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Kaamasen Toivoniemessä, jossa opiskellaan muun muassa teurastusta, nylkemistä ja lihanleikkuuta. Suurimman osan teoriaopinnoista hän käy etäyhteyksillä kotoaan käsin. Voiko koulu antaa lisäoppia miehelle, joka on hoitanut poroja pikkupojasta saakka? Eikö enneminkin hänen kuuluisi opettaa muita? – Ei sitä kertaa, etteikö uutta oppisi, sanoo Jaakko hetimiten. – Meidän suoramyyntiin tulevat porot leikataan hieman eri tavalla kuin jatkojalostajat leikkaavat. Myös isä Tuomo on oppisopimusmuotoiseen koulutukseen tyytyväinen. Täällä

asiat oppii käytännössä ja etäyhteyksien ansiosta poika voi opiskella kotoa käsin. Tuomo vakuuttaa, että oppi on hyvästä vaikka olisi ikänsä tehnyt porotöitä. – Minäkin opin joka päivä uutta. Porohomma ei ole niin yksiselitteistä. Nykyään muuttuvia asioita on paljon ja uutta tulee koko ajan. Tärkein ammattitaito tulee päivittäisistä töistä ja tunturista, sieltä missä on poro. Sinne menemme tänäänkin.

RUOKINTA PITÄÄ TOKAN TALLESSA Teemme lähtöä. Alati naureskeleva ja hymyilevä ruskeasilmäinen Ellen istuskelee tuvan lattialla, syö välillä juustoa ja tarjoaa sitä vieressä häntää heiluttavalle Arthurille. Jaakko katsoo hymyillen tyttärensä touhuja. – Ajokkaita meillä ei ole, mutta olen minä ajatellut, josko Ellenille sellaisen laittaisi. Saisi sitten ajaa porolla Tenoa pitkin kouluun, tuumii Jaakko.

Jaakko Länsman on Euroopan Unionin pohjoisin opiskelija. Kuvassa Jaakon kanssa avovaimo Karoliina Toratti ja tytär Ellen.

Pysähdymme Nuorgamin kylän laitaan ottamaan poroille heinää. Heinä on pyöröpaaleissa kuten eteläisemmän Suomenkin pelloilla. – Vielä 70-luvulla kun heinällä ruokintaa aloiteltiin, tehtiin kaikki heinä käsin haasiolle kuivumaan. Vasta paljon myöhemmin alettiin tehdä tällaista rehua, kertoo Tuomo Länsman kun Jaakko nostaa traktorin kuormaimella raskaita pyöröpaaleja peräkärryyn. Heinä on porolle talvella hyvä lisäeväs ja vaikeina talvina elinehto. Tänä talvena sitä ei olisi tarvittu ravinnoksi, sillä lunta on vähän, maan pinta ei ole jään peitossa ja ruokakaivannot onnistuvat poroilta hyvin. Heinää poroille kuitenkin viedään, sillä siten saadaan pidettyä tokka hyvin kasassa ja hallinnassa. Myöskään pedot eivät uskalla tulla niin helposti tokkaan kun ihminen käy joka päivä paikalla.

PORONHOITOKIN NYKYAIKAISTUU Traktorin perään asennettu kutteri silppuaa pyöröpaalia ja syöttötorvi syytää heinää moottorikelkan rekeen. Traktorin ohjaamossa istuu Jaakon pikkuserkku Asko Länsman. Porot Njallavaaran ympäristössä ovat Jaakon, Tuomon, Askon sekä hänen veljensä Vesan merkissä.

– Vielä kymmenen vuotta sitten halottiin nämä paalit kirveellä. Se oli kovaa hommaa kun paali oli jäässä ja heinä tiivistä, kertoo Jaakko. Yksinäinen poro saapuu kumpareen takaa syömään kutterin hangelle syytämää silppua. Kelkat suuntaavat täysine kuormineen tunturiin. Alkumatkalla pienemmät, muutaman poron partiot, ryntäävät kelkkoja kohti. Ne tietävät mistä ruoka tulee. Asko nakkelee heinätuppoja hangelle, vaihtaa Tuomon kanssa muutaman sanasen saameksi ja kaartaa toisaalla olevan tokan luo. Tuomo ja Jaakko pysäyttävät kelkkansa ja katsovat kiikareillaan valkeuteen. Tokka on aikalailla siellä missä eilenkin. Levitämme heinät, ja Jaakko kokoaa erillään olevat porot tokkaan. Hän kiertää kelkallaan porojen taakse ja luovii sitten tunturin rinnettä pitäen tokan kasassa. Ne jotka eivät hölkkää edessä, seuraavat Jaakon kelkkaa. Kohta lähes kaikki notkoon jääneet porot ovat liittyneet isompaan tokkaan. Äskettäin vielä säikyiltä vaikuttaneet eläimet tulevat viereemme syömään. – Eivät ne ennen tällä tavalla tulleet. Kelkkaa pelkäsivät eivätkä syöneet heinää, mutta nyt ovat tottuneet. Jos menit tarjoamaan ja heittämään heinää niin ne lähtivät laukkomaan. Meni monta, monta

vuotta ennen kuin ne tottuivat siihen, kertoo Tuomo. Ensimmäiset moottorikelkat saapuivat näille seuduille 60-luvulla ja pian ne olivat poromiehen perustyökaluja. Tuomo muistaa muutoksen olleen melkoinen ja sanookin kelkkojen mullistaneen koko poronhoidon.

ELINKEINON JATKAMINEN ON KUNNIAKYSYMYS Isän ja pojan mukaan poronhoidon tulevaisuus näyttää hyvältä jos vain poroluku pysyy kurissa. Jos poroja on liikaa, ruokamaat kuluvat, ruoka vähenee ja porot menevät huonoon kuntoon. – 6-vuotiaasta saakka olen oman isäni mukana kulkenut. Silloin mentiin kävellen. Talvella vietiin porolla aitavehkeet, kangasaidat ja sillä tehtiin aita. Sitten juoksemalla haettiin porot aitaan. Moni asia on muuttunut. Muutamat asiat kuitenkin pysyvät. Yksi niistä on poronhoidon elämäntavan siirtyminen sukupolvelta toiselle. Nuorta polvea on tulossa jatkamaan poronhoitoa. Senkin osalta jatko näyttää hyvältä. – On se kunniakysymyskin. Olisi noloa jättää hommat tähän. Ja jos on koko pienen ikänsä metsässä kulkenut, niin osaako sitä muuta enää tehdäkään.

OSAAJA 1 • 2016

Miles Ahead ponnistaa alkuun Keudan suojissa Yrittäjän oppisopimuksen aloittaneet Aleksi Seppä, Ribal Chahin, Maria Neal ja Osmo Jokinen ovat pyörittäneet puolisen vuotta omaa mainostoimistoa Keudan oppisopimuskeskuksen tiloissa. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Vesa Kippola

OSAAJA 1 • 2016

Aleksi Seppä, Maria Neal, Osmo Jokinen ja Ribal Chahin tähtäävät maailmalle.

leksi Seppä, Ribal Chahin, Maria Neal ja Osmo Jokinen harjoittelevat oman yrityksen pyörittämistä Keudan suojissa samaan aikaan kun he päivittävät osaamistaan oppisopimuksella. – Tämä on ihan mieletön mahdollisuus saada yritys hyvään alkuun. Saamme täältä ohjausta ja neuvontaa sekä toimitilat. Se on suuri säästö yrittäjyyden alkumetreillä, nuoret kiittelevät.

OPINTOJA LIIKETOIMINNAN OHELLA

Kaikki neljä nuorta suorittavat Yrittäjän ammattitutkintoa oppisopimuksella. Tämän lisäksi sekä Ribal että Osmo suorittavat kuvallisen ilmaisun perustutkintoa loppuun työssäoppimalla omassa yrityksessä. Kokeilu on osa yrittäjyyden x + y –mallia, jonka tavoitteena on edistää nuorten yksilöllistä polkua yrittäjäksi sekä vahvistaa heidän liiketoimintaansa. – Nuoret kehittävät omaa liiketoimintaansa eli tässä tapauksessa mainostoimisto Miles Ahead toimii oppimisympäristönä, nuorten tukena ja sparraajana toimiva Keudan projektikoordinaattori Petra Pulkkinen kertoo. Jokaiselle nuorelle räätälöidään hänelle parhaiten sopiva tutkinnon osan sisältö. Aleksi, Ribal, Maria ja Osmo ovat sopineet, että jokainen erikoistuu hieman eri asioihin. Näin mainostoimistoon saadaan mahdollisimman laaja-alaista osaamista. Nuoret myös uskovat, että kun yksi oppii, koko yritys kehittyy. – Oppisopimuksessa on parasta se, että opetuksessa mennään suoraan asiaan. Teoriaa on vähemmän ja käytännön työtä enemmän. Lisäksi jokainen voi valita itse, mitä yrittäjyyteen liittyvää haluaa opiskella. Mistä asioista olisi eniten hyötyä siinä omassa toiminnassa, Maria pohtii.

Tavoitteena on, että oppisopimuksen suoritettuaan nuorilla on sekä tutkinto että hyvät yrittäjävalmiudet.

EETTINEN MAINOSTOIMISTO

Mainostoimisto Miles Ahead on eettinen mainostoimisto. – Liiketoimintaamme on sisäänrakennettu hyväntekeväisyyttä. Ostamalla palvelujamme, sijoittaa asiakas pienen prosentin myös valitsemaansa eläin- tai luonnonsuojelukohteeseen, myynnistä vastaava Osmo kuvailee ja lisää, että tulevaisuudessa tarkoitus on etsiä verkostoon samanhenkisiä tekijöitä ja yrityksiä. Miles Ahead haluaa tehdä töitä yhä enemmän myös vihreitä arvoja edustavien tekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Siksi osuuskunta oli luontevin vaihtoehto yrityksen perustamiselle. Sen lisäksi, että kaikki ovat tasa-arvoisia kumppaneita, mahdollistaa osuuskunta tarvittaessa uusien osakkaiden mukaan ottamisen. Perinteisten mainostoimistoduunien lisäksi Miles Ahead haluaa järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia. – Osuuskunta on hyvä vaihtoehto, jos osaa tarjota jotain uutta ja erilaista. Tämä myös madaltaa kynnystä yrittäjyyden kokeilemiseen, Ribal miettii.

KEUDA TUKEE YRITTÄJYYDEN ALKUUN

Nuorten auttaminen yritystoiminnan alkuun ei ole Keudassa uutta. Viime vuonna Petra Pulkkisen siipien suojassa toimi Mainostoimisto Kuusikko harjoitusyritystoiminnan kautta. Yrittäjyyden kokeilut ja nuorten ohjaaminen yrittäjiksi onkin tarkoitus vakiinnuttaa osaksi Keudan toimintaa. Miles Ahead toimii Keudan tiloissa, koska liiketoimintamuoto sopii hyvin toimistoon. Opiskelijoiden yritystoimintaa varten tarvitaan jatkossakin yhteistyökumppaneita, jotka voisivat tarjota vastaavanlaisia tiloja esimerkiksi parturi-kampaajille, kosmetologeille tai automekaanikoille. – Petra on ollut se primusmotor, joka on kannustanut, ohjannut ja tarvittaessa potkinut takamukseen. Pitkän linjan yrittäjänä olemme saaneet häneltä arvokasta oppia ja apua, nuoret kiittelevät.

OSAAJA 1 • 2016

Jatkaja löytyi työssäoppimisen kautta Työssäoppimisjaksosta voi syntyä vaikka mitä. Olli Hietajärvelle, Tomas Nordströmille ja Jaakko Järvelle se poiki tulevaisuuden työpaikan. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

OSAAJA 1 • 2016

TEKSTI & KUVA Sanna Juvonen

Oppisopimus rekrytoinnin apuna Lempääläisen autokorjaamon pääomistaja Heikki Hakala on vuosien varrella ottanut yritykseensä useita oppisopimusopiskelijoita suorittamaan eri tutkintoja ja pätevöittänyt itseäänkin oppisopimuksen keinoin. Kokeneella työpaikkakouluttajalla on koulutustavasta paljon positiivisia kokemuksia.

–

ERUSTIN HAKALA-YHTIÖT nuo-

rena miehenä vuonna 1996 ja ensimmäinen oppisopimusopiskelija meille taisi tulla vuonna 1999. Sen jälkeen opiskelijoita on ollut tasaiseen tahtiin. Tälläkin hetkellä on pari henkeä koulutuksessa, tavoitteinaan autoasentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Meillä on opiskeltu myös automaalariksi, korikorjaajaksi ja työnjohdon ammattitutkintoa, Heikki kertaa yrityksensä oppisopimustoiminnan historiaa.

Heikki Hakala (takana) tuli korjaamon työsalin puolelle katsomaan, mitä veljensä Hannu Hakala työstää tällä hetkellä. Myös Hannu on opiskellut autoasentajan ammattitutkinnon oppisopimuksella.

TYÖNANTAJA JA TYÖNTEKIJÄ HYÖTYVÄT KUMPIKIN Hakala-Yhtiöillä on ollut tapana käyttää oppisopimuskoulutusta myös rekrytoinnin tukena. Aina kun yrityksellä on ollut tarve kasvaa ja ottaa uusia työntekijöitä, Heikki Hakala on ensin katsonut, löytyisikö sopivaa tyyppiä oppisopimuskoulutettavaksi. Usein tällainen henkilö onkin löytynyt, esimerkiksi aiempien työssäoppimisjaksojen kautta. Tredun oppisopimuskeskuksen kanssa yhteistyön syvennyttyä myös sieltä on suoraan soiteltu, jos heillä olisi tarjota potentiaalista opiskelijaa. Usein he ovat olleet nuoria aikuisia, joilla on jo alan kokemusta tai keskenjääneitä opintoja. – Oppisopimus on ollut meille kaikin puolin kannattavaa ja järkevä vaihtoehto. Kun työnantaja hoitaa hommansa hyvin, saadaan oppisopimuksen aikana paitsi

koulutettua omaan firmaan hyvä työntekijä, myös sitoutettua hänet jäämään töihin koulun päätyttyä, Heikki sanoo. Hakala-Yhtiöt onkin onnistunut sitouttamisessa eriomaisesti, sillä jokainen heillä oppisopimuksella opiskellut työskentelee yrityksessä edelleen. – Hyviä osaajia ei synny itsestään, kyllä kouluttautuminen on ainoa keino. Ja meille se on pitkälti ollut oppisopimus, Heikki toteaa.

KOULUTUSTA JA YHTEISTYÖTÄ Heikki Hakala kehuu yhteistyön Tredun oppisopimuskeskuksen kanssa toimivan loistavasti. Autokorjaamoa on palvellut sama yhteyshenkilökin jo yli 15 vuotta. Heikki toimii itse opiskelijoiden työpaikkakouluttajana, ja opiskelijoilla on teoria

opetusta oppilaitoksessa yleensä päivästä kahteen kuukaudessa. – Mielestäni Tredun oppisopimustoiminta on monessakin mielessä hyvin toimiva kokonaisuus: lähiopetuspäivinä meidän asentajat ja korjaajat saavat paitsi ajan tasaista tietoa ja opetusta, he saavat myös mahdollisuuden verkostoitua muiden alan osaajien kanssa, Heikki kertoo. Heikki Hakala mainitsee ohimennen, että autokorjaamolla olisi tälläkin hetkellä tarve yhdelle uudelle asentajalle, mutta avointa työpaikkailmoitusta hän ei aio laittaa maailmalle. Sen sijaan hän uskoo, että tälläkin kertaa oikeanlainen tyyppi tulee kyllä vastaan, jonka kanssa voidaan aloittaa yhteistyö oppisopimuskoulutuksen merkeissä.

TEKSTI Sanna Juvonen KUVAT Sanna Juvonen ja Johanna Junkkari (ryhmäkuva)

Kun työ ja opinnot kulkevat käsi kädessä Pikaruokaravintolaketju McDonald’s on tottunut kannustamaan nuoria työntekijöitään koulutuksen ja tutkinnon hankkimiseen työn ohella. Viime vuoden lopulla valmistuikin kokonainen ryhmä mäkkäriläisiä oppisopimuksella merkonomeiksi.

Johanna Junkkari on ylpeä siitä, että McDonald’s kannustaa nuoria työntekijöitään oppisopimusopiskeluun.

Tuoreet merkonomit onnellisina valmistujaisjuhlissaan.

CDONALD’SIN PIRKANMAAN ja

Länsi-Suomen alueen liiketoimintajohtaja Johanna Junkkari ei säästele kehuja, kun puheeksi tulee oppisopimus koulutusmuotona. Pääkaupunkiseudulla McDonald’silla on ollut hyviä kokemuksia oppisopimusryhmistä jo aiemminkin, mutta pari vuotta sitten tuli tarve saada oma ryhmä myös Pirkanmaalle. Nyt tuo samainen sakki valmistuikin jo ennen joulua. – Ryhmän lisäksi meillä on koko ajan muutamia yksittäisiä työntekijöitä, jotka suorittavat opintojaan oppisopimuksella, Johanna kertoo yrityksen suhtautumisesta oppisopimuskoulutukseen. Junkkarin mukaan on hyvin tyypillistä, että McDonald’sille tullaan töihin nuorena

ja vailla muuta työkokemusta, vaikkapa välivuotta viettämään. Usein työ vetääkin mukanaan, varsinkin kun moni nuori ei tiedä, mille alalle haluaisi kouluttautua. Siihen elämäntilanteeseen ja tarpeeseen oppisopimuskoulutus onkin aivan täydellinen. – Liiketalouden perustutkinnon suorittaminen sopii parhaiten tähän työhön, ja se onkin ollut meillä suosittu oppisopimusvaihtoehto. Lisäksi useat ravintolapäälliköt ovat suorittaneet johtamisen erikois ammattitutkinnon, oppisopimuksella tietenkin, Johanna Junkkari jatkaa. Käytännössä oppisopimusopiskelijat ovat lähiopetuksessa parina päivänä kuukaudessa, muutoin tutkinnon pystyy suorittamaan työpaikalla. Yhteistyön

Tredun oppisopimuskeskuksen kanssa on ollut Junkkarin mukaan toimivaa ja kaikki on sujunut loistavasti. Yhteistyö on edennyt jopa siihen asti, että he soittelevat puolin ja toisin ja kyselevät, mitä olisi nyt tarjolla tai tulossa, ja minkälaista kiinnostusta löytyisi. – Meillä on tosi hyviä kokemuksia oppisopimuksesta ja mielestäni tätä pitäisi ehdottomasti kehittää ja laajentaa valtakunnallisesti. McDonald’s haluaa olla omalta osaltaan mukana niin paljon kuin mahdollista, Johanna kehuu. Myös tutkinnon suorittaneet opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä. Jo puolet hiljattain valmistuneesta merkonomiryhmästä on edennyt urallaan McDonald’sissa kouluttajan tehtäviin tai esimieheksi.

TEKSTI & KUVA Sanna Juvonen

”Tekemällä itse oppii tämän ammatin parhaiten” Ylöjärven alueella toimiva metsäalan perheyritys KurkoForest Oy hyppäsi viime syksynä rohkeasti mukaan oppisopimuskouluttajaksi, kun Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta tarjottiin mahdollisuutta. Nyt yrityksestä on valmistunut kaksi uutta nuorta metsäkoneenkuljettajaa, jotka ainakin toistaiseksi jatkavat yrityksen palkkalistoilla.

ETTERÄN OPPISOPIMUSVÄYLÄN

aloittamisen taustalla on Tredussa käynnissä oleva Tekniikan oppisopimuspolut –projekti, jossa kehitetään uusia oppisopimus- ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhteistyömalleja. Mallien kautta opiskelijalle etsitään hänelle soveltuva väylä työllistyä ja hoitaa opinnot valmiiksi oppisopimuskoulutuksen keinoin. KurkoForestin lisäksi oriveteläiseltä Soundtruck Oy:ltä on vastikään valmistumassa oppisopimuksella logistiikan perustutkinnon suorittanut nuori puutavara-autoyhdistelmän kuljettaja. Kun Tredusta viime syksynä soitettiin KurkoForest Oy:n Mika Tyrkölle, hän ja yhtiökumppani Kalle Tyrkkö tekivät nopeat laskelmat, riittäisikö yrityksessä töitä kahdelle tarjotulle opiskelijalle. – Pari päivää mietimme asiaa, ennen kuin päätimme ryhtyä hommaan. Meidän kolmen hengen yritys kasvoi hetkessä viiden hengen firmaksi. Mukaan oli kuitenkin siinä mielessä helppo lähteä, että tarjolla olevat opiskelijat olivat kumpikin olleet meillä jo aiemmin työssäoppimisjaksolla ja tuttuja sukulaispoikia, Mika Tyrkkö kertoo. Perheyritys on siis todellakin nimensä veroinen.

nöntyötä tekemällä oppiikin metsäkoneen käyttöä paremmin, kuin isossa opiskelijaryhmässä, Martti sanoo tyytyväisenä. Miehet paiskivat töitä kahdessa vuorossa. Vastavalmistuneet ”motokuskit” harventavat metsää, pinoavat puut ja huolehtivat kalustosta. Työ on Kalle Tyrkön mukaan tarkkaa puuhaa, itsenäistä ja vaativaa. Virheisiin ei ole varaa, vaan keskittymistä vaaditaan koko ajan. – Vaikka opintoihin kuuluikin metsän käsittelyä, koneiden huoltoa, teoriaa ja

jonkin verran metsäkonesimulaattorillakin harjoittelua, on tuonne metsäkoneen hyttiin kiipeäminen silti melko iso askel. Sukellus syvään päähän vaan, Eetu ja Martti kertovat. – Vaikka on siellä koneen hytissä silti mukavampaa istua, kuin koulun penkillä, Eetu lisää hymyillen.

YHTEISTYÖLLÄ HIENOON LOPPUTULOKSEEN Yrittäjä Mika Tyrkkö kehuu oppisopimuskeskusta ja Tredua hyvästä yhteistyöstä, ja poikia motivoituneesta otteesta työhön. – Kaikista ei olisi tähän, mutta meillä on sujunut asiat todella hyvin. Oppisopimuskeskuksesta on aina saanut apua ja tukea, jos sellaista on tarvinnut. Lisäksi opiskelijat ovat omaksuneet yrittäjämäisen ajattelutavan, mitä ilman tässä työssä on mielestäni vaikea menestyä, Mika sanoo.

MOTIVOITUNEITA OPISKELIJOITA Eetu Tyrköllä ja Martti Tyrköllä oli kummallakin takana kaksi vuotta alan opintoja Tredussa ja nyt viimeinen opiskeluvuosi vaihtui työntekoon. Se sopi nuorille miehille. – Olen tykännyt töistä kovasti. On motivoivaa, kun saa itse tehdä koko ajan ja työnsä jäljen näkee heti. Mielestäni käytän-

Martti (vas.) ja Eetu työpaikkansa edessä. Vahdinvaihto tapahtuu klo 14, kun aamuvuorolainen lähtee kotiin, ja iltavuorolainen hyppää metsäkoneen puikkoihin.

Uutta ja ajankohtaista Tredun oppisopimuskoulutuksessa Hoiva-avustajakoulutus

Työpaikkakouluttajalle on monia mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen:

Koulutuksen tavoitteena on osatutkinto. Suoritettavat tutkinnon osat:

Maksutonta koulutusta, vertaisryhmätapaamisia sekä uusi ja kattava ohjaan.fi verkkosivusto!

1. Kasvun tukeminen ja ohjaus (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja) 2. Kuntoutumisen tukeminen (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja) 3. Asiakkaiden avustaminen (Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto) Koulutuksen käynyt voi toimia avustajana vanhus-, vammais-, mielenterveys-tai päihdetyössä.

Kysy lisää Tredun oppisopimuskeskuksesta!

Tuntuuko rekrytointi työläältä ja kalliilta? Hyviä tyyppejä ja oikeaa asennetta osoitteessa opsorekry.fi

Lue lisää: tredu.fi/oppisopimuskoulutus >> työnantajapalvelut

Lähiesimiestyön ammattitutkinto Toimitko työryhmän, tiimin, osaston tai muun palveluyksikön esimiehenä? Lähiesimiestyön ammattitutkinnolla vahvistat esimiestaitojasi ja saat käytännön työkaluja esimiestyöhösi.

Lue lisää: tredu.fi - oppisopimuskoulutus koulutustarjonta - liiketalous ja kauppa

“Tämä on malliesimerkki koulun ja yrityselämän yhteistyöstä. Koulu on ollut alusta asti vahvasti mukana tässä kannustamalla ja tukemalla.“

AIKKI ALKOI reilu vuosi sitten, kun Olli Hietajärvi meni Puuloniin työssäoppimisjaksolle. Jossain vaiheessa harjoittelua Ollin opettaja Arto Anetjärvi tuli työpaikalle katsastamaan miten työt sujuivat. Siinä yhteydessä hän kysäisi yrittäjä Unto Sarvalalta onko hänellä jatkajaa katsottuna. Ei ollut kuulemma ketään sopivaa. – Istuin siinä vieressä ja sanoin, että olenhan minä täällä. Se oli täysin spontaani reaktio. Minusta ei pitänyt tulla yrittäjää. Ei ainakaan heti valmistumisen jälkeen, Olli nauraa. – En nukkunut kahteen kuukauteen. Hirvitti ihan älyttömästi, mutta ajattelin, etten anna ikinä itselleni anteeksi, jos en

tartu tähän mahdollisuuteen. Tässä oli yritys, jossa oli potentiaalia vaikka mihin. Päätös yrittäjäksi ryhtymisestä varmistui siinä vaiheessa, kun Olli sai puhuttua samassa koulussa hienopuusepäksi opiskelleet Tomaksen ja Jaakon mukaan. – Vastuu yrityksen vetämisestä yksin tuntui liian isolta palalta vastavalmistuneelle.

MAHDOLLISUUKSIA VAIKKA MIHIN Kun Olli kysyi Tomasia ja Jaakkoa mukaan yritykseen, ei kumpikaan miehistä miettinyt asiaa kauaa. Sekä Brasiliassa järjestetyissä WorldSkillsseissä eli ammattitaidon MM-kilpailuissa kymmenenneksi sijoittunut Jaakko että yrittäjäperheessä kasvanut Tomas olivat molemmat päättäneet perustaa oman yrityksen. – Tässä oli kaikki palat kohdillaan: vankka pohja, hyvät tuotteet ja pitkäaikaiset

asiakkaat. Uhkien sijaan näin pelkästään ne mahdollisuudet, mitä tässä on, Tomas muistelee. Työt omistajien kesken on jaettu osaamisen mukaan. Merkonomiksi ennen hienopuusepän opintoja opiskellut Tomas vastaa Puulonin myynnistä ja markkinoinnista, Jaakko tuotannosta ja Olli toimii toimitusjohtajana. Käytännössä kaikki kolme hienopuuseppää tekevät verstaalla töitä aamusta iltaan. – Tämä on ensimmäinen kerta viikkoon, kun minulla on siistit vaatteet päällä, Olli nauraa. Nuorten miesten yrittäjätaival on alkanut vauhdikkaasti. Normaalisti yhdessä vuorossa toimiva verstas on pyörinyt jopa kolmessa vuorossa. Miehet uskovat, että aika on kypsä korkealaatuisille ja hyvin tehdyille huonekaluille. – Asiakkaat ostavat mieluummin lähellä tehtyä laatua kuin kertakäyttötavaraa.

OSAAJA 1 • 2016

LOTTOVOITTO YRITYKSELLE Unto Sarvala on tyytyväinen. Ilman sukupolvenvaihdosta Puulon olisi Sarvalan mukaan todennäköisesti hiipunut samaan tahtiin ikääntyvien työntekijöiden kanssa. Nyt yritys ponkaisi uusille urille. – Yrityksen kannalta tämä oli lottovoitto. Nuorilla on ihan toisenlainen kyky ottaa riskejä ja kehittää toimintaa. Sarvala on ollut Puulonissa sen perustamisesta lähtien. Hän aloitti työntekijänä vuonna 1978, mutta päätyi yrityksen omistajaksi aika pian perustamisen jälkeen.

TUKENA ALKUMETREILLÄ Puulon vaihtoi virallisesti omistajaa 1.9. Samassa yhteydessä sovittiin, että Unto kulkee rinnalla niin kauan, että homma lähtee toimimaan. – Se, että Unto jäi tähän meitä auttamaan oli oleellinen osa yrityskaupan syntymistä. Hänellä on paljon sellaista tietoa ja osaamista, joka perustuu kokemukseen ja tekemiseen ja jota ei voi kirjoista oppia, nuoret miehet painottavat.

Olli Hietajärvi, Tomas Nordström ja Jaakko Järvi ovat kaikki opiskelleet hienopuusepäksi Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Unto Sarvala siirsi yrityksen hyvillä mielin nuoriin käsiin.

Yrityksen kannalta oli lottovoitto saada vetovastuuseen nuoria, innokkaita osaajia. Sekä Unto että Tomas, Olli ja Jaakko kiittelevät koulun roolia yrityskaupan syntymisessä. – Tämä on malliesimerkki koulun ja yrityselämän yhteistyöstä. Koulu on ollut alusta asti vahvasti mukana tässä kannustamalla ja tukemalla. Yhteistyö koulun ja Puulonin välillä jatkuu tulevaisuudessakin, ainakin työssäoppimispaikkoina.

OMAA MALLISTOA Tähän asti Puulon on käyttänyt ulkopuolisia suunnittelijoita tuotekehityksessä. Tulevaisuudessa näiden rinnalle tulee myös omaa suunnittelua. – Olemme hienopuuseppiä. Tämä on sitä, mihin olemme kouluttautuneet ja mikä on intohimomme, Jaakko toteaa. Mihin Puulon on Tomasin, Ollin ja Jaakon käsissä matkalla? Ainakin Suomen suurimmaksi huonekaluvalmistajaksi. – Siitä lähdetään ja katsotaan mihin päästään. Pitää haaveilla suuria ja tehdä jalat maassa töitä, nuoret yrittäjät toteavat.

OSAAJA 1 • 2016

BESÖKARE

TEXT Anne Vuorinen • FOTO Vesa Kippola

Reformatorn Mika Tammilehto, överdirektör för avdelningen för yrkesutbildning, berättar om den kommande utbildningsreformen. Grattis till ditt nya, krävande jobb. Vad allt hör till dina arbetsuppgifter? Allt jag gör hänger för tillfället ihop med reformen. I praktiken leder jag olika beredningsgrupper i anslutning till reformen. Vi är ett ganska litet men mycket sakkunnigt gäng på 24 personer.

I vilket skede är reformarbetet nu och i vilken takt framskrider det? I november ifjol tillsattes en uppföljningsgrupp och en projektgrupp för reformen. För närvarande behandlar vi riktlinjerna för reformen. På vårt senaste möte preciserade vi till exempel riktlin-

jerna för verkställigheten: hur ska examenssystemet utvecklas och inlärningsvägarna byggas upp? Vi har också gjort de första skisserna till ett finansieringssystem och börjat planera vilken typ av finansieringsmodell som kunde fungera. Vi måste ha de grundläggande riktlinjerna klara på detaljnivå i början av sommaren. Reformen skickas ut på remiss i september-oktober, och i januari 2017 ska ett förslag överlämnas till regeringen.

Har ministeriet redan vissa grundläggande riktlinjer klara?

Av den verksamhetsplan som fastställdes på hösten framgår redan ganska långt hurdant system som ska byggas upp. Under de närmaste veckorna ordnar vi workshopar där vi tillsammans med olika intressentgrupper går igenom i stora drag hurdan finansieringsmodellen kommer att bli och hur utbildningen i fortsättningen kommer att genomföras och ordnas. Därefter kan vi börja planera detaljerna.

Ute på fältet är man orolig över de storskaliga sparåtgärderna inom yrkesutbildningen.

OSAAJA 1 • 2016

Det här är en enorm utmaning, inte minst för att sparåtgärderna vidtas snabbt och etappvis så att de största åtgärderna vidtas först. Nästa år ska det sparas 190 miljoner euro. Utbildningsanordnarna står inför hårda tider. Det gäller nu att hitta olika sätt för att anpassa verksamheten. På lång sikt bildar riktlinjerna för reformen en utmärkt grund som vi kan använda för att bygga upp ett yrkesutbildningssystem som möter de utmaningar som 2020-talet för med sig. Vi borde snabbt få den nya verksamhetshelheten fastställd, eftersom det självklart kräver sin tid att genomföra alla ändringar. Det tar också tid innan den nya verksamheten etableras. Vi bör således vara beredda på övergångsskeden.

Ur utbildningsanordnarnas synvinkel får reformen också positiva konsekvenser, såsom kompetensinriktning, effektivitet, slagkraft och kundorientering. Hurdana resultat krävs det inom de dessa områden för att riktlinjerna för reformen ska uppfyllas? Idealscenariot är att vi med de resurser som finns kan producera ännu bättre kunnande, dvs. att vi bättre kan möta arbetslivets och individernas behov. I framtiden utnyttjar vi allt mer olika delar av examen än själva examen i sig. Det gör det möjligt för oss att bättre kunna styra resurserna enligt kompetensbehovet. Jag är övertygad om att serviceproduktionen i den nya modellen är mer fokuserad på kunden och att inlärningsvägen hädanefter byggs upp utifrån den studerandes behov. Vi ska komma ihåg att vårt utbildningssystem är av världsklass. Nu måste vi bara våga ändra systemet så att det möter framtidens behov.

På vilket sätt kunde finansieringen stödja ett system där examina byggs upp av många delar, och kunde den också gälla den vuxna befolkningen? I framtiden kommer en allt större del av finansieringen att fastställas på basis av resultat, och examensdelarna kommer att bli en grund för finansiering. Med andra ord får man pengar enligt vad man åstadkommer. Det är också ett sätt att effektivisera verksamheten.

Hur påverkar de aktuella reformerna läroavtalsutbildningen? Det nya systemet utgår från kundernas behov. I framtiden gäller det att kunna ordna

OSAAJA 1 • 2016

utbildningen med hjälp av de kompetensformer som lämpar sig bäst för kunden. Man utgår allt mer från kompetensbehovet och planerar alla lösningar utifrån det. Jag tror att läroavtalsutbildningen i fortsättningen kommer att utnyttjas allt mer som metod för kompetensutveckling. Den utgår från arbetslivets behov, och den är kostnadseffektiv. Men vi måste också våga se över läroavtalsutbildningen. För tillfället upplevs den vara byråkratisk och svår. Det gäller att fundera ut vad det här beror på och vad vi kan göra för att ändra situationen.

Ministeriet har uppmuntrat aktörerna på fältet att ta initiativ i anknytning till reformen. Hurdana initiativ efterlyser ni? Vi behöver konkreta verksamhetssätt och modeller för hur vi kan göra saker och ting bättre, lättare och smartare. Det finns otroligt mycket kunskap på fältet om vad som fungerar och vad som inte gör det, och vad som kunde ändras. Vi efterlyser alltså konkreta idéer om på vilket sätt läroavtalsutbildningen kan bli åskådligare och mer transparent för de studerande och arbetsgivarna.

KOLUMNI Hur ser du på förhållandet mellan utbildningsavtal och läroavtal? I bästa fall blir resultatet två inlärningsformer som kompletterar varandra. Läroavtalsutbildningen baserar sig på anställning, medan utbildningsavtalet sannolikt inte gör det. Det väsentliga är att de studerande kan utnyttja bägge alternativen så flexibelt som möjligt på sin inlärningsväg. En studerande kan till exempel börja med ett utbildningsavtal och sedan växla om till ett läroavtal, eller vice versa. Ju bättre vi kan staka ut olika vägar till arbetslivet, desto bättre gynnar det alla parter.

Du menade att läroavtal i större utsträckning kunde bli en utbildningsform för unga. Vad borde ändras eller utvecklas för att detta ska ske? Det gäller att säkerställa att det finns målinriktade förutsättningar för inlärning. Hur ser man till att de uppställda målen uppnås? På vilket sätt stöder man arbetsgivaren och arbetsplatsutbildaren? Vilken roll har utbildningsanordnaren och vad ska byggas tillsammans? I fortsättningen måste kompetensutvecklingen på ett mer flexibelt sätt kunna erbjuda lösningar som möter kundens behov. Det innebär att utbildningsanordnarna måste följa klara och flexibla verksamhetsmodeller som kan anpassas enligt kundernas behov. Hur bra reformen lyckas beror i grund och botten på om verksamheten förändras i praktiken. Vi har redan länge varit på väg i rätt riktning, men nu gäller det att ta ett stort kliv framåt och arbeta oss genom de tuffa tiderna.

Ett mål med projektet Opsodiili är att sprida kunskapen om läroavtal på fältet och förenhetliga läroavtalspraxisen ur företagarnas synvinkel. Vilka hälsningar vill du framföra till aktörerna på fältet? Om vi vill ha en mer kundorienterad utbildning behöver vi flera lösningar av den här typen. Grundkonceptet måste vara detsamma i hela landet. Då är det lättare att ta till sig. Ibland måste man våga avstå från system som man själv anser vara bra men som inte längre fungerar. Jag är övertygad om att reformen främjar en arbetslivsorienterad och kostnadseffektiv utbildning av läroavtalstyp som styrs av efterfrågan.

Yhdessä veneessä ollaan Koulutuksemme kautta linjan kärvistelee säästöjen kourissa korkeakoulutuksesta varhaiskasvatukseen. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että juustohöylämäinen osaamisen kehittämisestä säästäminen on tuhoisaa pitemmällä tähtäyksellä. Toisaalta kestävyysvajeen saaminen hallintaan ei voi jättää mitään suurta julkisten menojen kohdetta koskemattomaksi. Realistinen tapa suhtautua asiaan on pohtia, miten välttämättömiä säästöjä koulutuksessa voisi toteuttaa niin, ettei suuria vahinkoja syntyisi. Työttömyys ja työpaikkojen puute ovat julkisia säästöjä enemmän yhteiskuntaamme vaurioittava tekijä. Siksi yhteiskunnan ja yritysten tulisi tehdä kaikkensa, jotta työllistymistä voitaisiin edistää. Äskettäin ilmestyneessä kirjassaan Matti Alahuhta antaa vakuuttavan esimerkin siitä, miten lamassa hänen johtamansa Kone pystyi kasvamaan ja vahvistamaan asemaansa maailmanmarkkinoilla. Avainkysymys on, mitkä ovat ne julkisen sektorin keinot, joilla tällaisten menestystarinoiden syntymistä voitaisiin tukea. Yhteisöveron alennuksella ei näytä olleen työpaikkoja lisäävää vaikutusta. Tasavallan presidenttikin viittasi tähän uudenvuodenpuheessaan todetessaan, että yhteiskunnan yrityksille ohjaaman taloudellisen kannusteen tulisi näkyä työllisyydessä eikä omistajien osingoissa. Olisiko ollut parempi käyttää edellisen hallituksen elvytysvara veronalennuksen sijasta vaikkapa oppisopimuskoulutusta antavien yritysten palkkasubventioon tai oppimisen alkuvaiheessa tapahtuvaan koulutussopimuskoulutukseen. Suomen Yrittäjät on esittänyt oppisopimuspalkkojen porrastusta siten, että ne noudattaisivat opiskelijan työpanoksen tuomaa lisäarvoa kasvaen opintojen loppupäätä kohti. Nyt kun koulutettaviksi tulee lähivuosina myös maahanmuuttajia ehdotus on entistäkin perustellumpi. Ammattiyhdistysliikkeen ei pitäisi pitää kiinni kaikesta entisestä, vaan antaa mahdollisuutta työllistymistä tukevaan palkkajoustoon. Tässä voisi soveltaa myös paikallista sopimista. Jos palkkajousto oppisopimusopiskelijalla tai koulutussopimuksessa merkitsisi toimeentulorajan alittamista, voisi yhteiskunta tulla avuksi esimerkiksi perustulon avulla. Oppisopimuskoulutus on hyväksytty entistä laajemmin myös peruskoulusta tulevien ensimmäiseksi koulutusmuodoksi, vaikka ikärajakysymykset ja entistä suurempi vaihtelu opiskelijoiden henkilökohtaisen tuen tarpeessa eivät teekään asiasta ongelmatonta. Oppisopimuskoulutusta toteutetaan myös osana koulumuotoista ammatillista koulutusta ns. 2+1 –mallina. Tällöin yhteiskunnan kustannukset ovat koulumuotoista koulutusta alemmat. Sen laajemmalla käytöllä ja siihen yrityksiä kannustamalla voitaisiin koulutussäästöjä toteuttaa järkevämmin kuin nyt tapahtuu. Tässä myös opettajien ammattijärjestön tulisi ennakkoluulottomasti nähdä yhteiskunnan kokonaisetu.

Pentti Rauhala Kirjoittaja on Tampereen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti ammattikasvatuksen, dosentti

OSAAJA 1 • 2016

Examen för produktutvecklare gav nya idéer för värdshusverksamhet

ÄR DET BLEV Mentorträffarna sker unNora Garusi har i sju aktuellt att åtegefär varannan månad men års tid drivit ett Bed & ruppliva den vid behov kan man också ha idylliska lantkontakt oftare. Breakfast och utvecklar gården som varit i släktens – På mentorträffarna får nu verksamheten ägo i över 150 år bestämde jag diskutera mitt arbete. med hjälp av sig Nora Garusi för att Jag kan fritt kasta fram idéer försöka sig på ett Bed & och tankar om utvecklingen läroavtalsutbildning. Breakfast. av företaget och får respons – Tanken var att jag av en annan, avsevärt mer TEXT & FOTO Sane Keskiaho skulle prova på det en somerfaren företagare. Det är ytmar, men allt gick så bra att jag bestämde mig för terst viktigt och värdefullt. att fortsätta, berättar hon. En annan viktig fördel har varit att skapa nätverk Mormors gamla hus, har fyra rum och tio bädmed andra studerande. Under närundervisningsdadar. Om somrarna ingår också frukost i inkvarterin- garna en gång per månad har jag fått värdefull kunsgens pris. På vintern består invånarna främst av rekap, idéer och framför allt kamratstöd. noveringsarbetare som jobbar på orten och som – I samma utbildning deltar också en turistföretaäter sin frukost någon annanstans. gare från en annan ort. Det har varit bra att få diskuDå familjens tvillingpojkar föddes fick Nora lägtera och fundera ut saker och ting tillsammans. ga produktutvecklingen åt sidan för några år. DRÖMJOBBET – En av de bästa sidorna med att vara företagare Nora tycker inte att det har varit tungt att kombineär att man kan anpassa arbetet efter sin livssituatira läroavtalsutbildningen, arbetet och småbarnsvaron. Nu när pojkarna är större kan jag satsa helhjärdagen. Tvärtom. Studierna har gett ny energi och tat på arbetet igen. Min dröm var att utvidga verkmotivation. Dessutom har Nora blivit mycket självsamheten men jag visste inte var jag skulle börja. säkrare som företagare. När jag kontaktades av Rastor och erbjöds möj– Det här är mitt drömjobb. Jag är så glad att jag ligheten att avlägga en yrkesexamen för produktutvecklare, och när också Axxell läroavtalsbyrån visa- samtidigt kan vara med barnen. Också när jag jobbar finns jag nära till hands. de grönt ljus, var det ett lätt beslut. I sommar kommer utbildningen att ge rent konkSJÄLVSÄKERHET OCH NYA SYNVINKLAR reta resultat när Nora efter midsommaren öppnar Inom läroavtalsutbildningen sker cirka 80 procent ett sommarcafé i anslutning till värdshuset. av lärandet på arbetsplatsen, i Noras fall i det egna – På lång sikt hoppas jag att jag ska hitta en annan företaget. företagare att samarbeta med som till exempel kan – Jag fick påverka utbildningens innehåll. Dessuhålla djur, sköta caféet eller ordna aktiviteter. tom har alla uppgifter nära samband med mitt föFör närvarande har Dönsby B&B hönor och en retag och hjälper mig att utveckla det. I utbildnintupp samt två kaniner, Onni och Toivo. Nästa somgen ingår en mentor som också är företagare. mar kommer också får att beta på gården.

OSAAJA 1 • 2016

Tuotekehittäjän tutkinnosta uusia ideoita Seitsemän vuotta Dönsby Bed & Breakfast -majataloa pyörittänyt Nora Garusi kehittää toimintaansa oppisopimuskoulutuksen avulla. KUN SUVUSSA yli 150 vuotta ollut idyllinen maalaistalo etsi uutta elämää, päätti Nora Garusi kokeilla Bed and Breakfast -majoitusta kesän ajan. Nyt mummon vanhassa talossa on pyöritetty jo seitsemän vuoden ajan majataloa. Kun perheeseen syntyi kaksospojat, jäi yrityksen kehittäminen muutamaksi vuodeksi taka-alalle. – Yksi yrittämisen parhaita puolia on se, että työn voi sopeuttaa kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Nyt pojat ovat isompia, ja voin paneutua täydellä sydämellä työntekoon, Nora sanoo. Kun Rastorista otettiin yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta suorittaa tuotekehittäjän ammattitutkintoa, ja kun vielä Axxell Oppisopimustoimistosta näytettiin vihreää valoa, oli päätös helppo. – Sain vaikuttaa koulutuksen sisältöihin. Kaikki tehtävät liittyvät läheisesti yritykseeni ja auttavat minua sen kehittämisessä. Koulutukseen kuuluu myös mentori. Mentoritapaamisia on noin joka toinen kuukausi, mutta tarvittaessa häneen voi olla yhteydessä useamminkin. – Mentoritapaamisissa saan puhua työstäni. Voin heittää villejä ideoita ja ajatuksia kehittämisestä ja saan niistä toiselta, huomattavasti kokeneemmalta yrittäjältä palautetta. Se on äärimmäisen tärkeää ja arvokasta. UNELMATYÖ Oppisopimuskoulutuksen, työn ja pienten lasten arjen yhdistäminen ei ole tuntunut raskaalta. Päinvastoin. Opiskelu on tuonut uutta virtaa ja intoa. – Tämä on unelmatyö. Rakastan sitä, että voin olla samalla lasten kanssa. Konkreettisia tuloksia alkaa näkyä kesällä, kun juhannuksen jälkeen majataloon avautuu kesäkahvila. – Pitkällä tähtäimellä toivon löytäväni tähän rinnalle toisen yrittäjän, joka voisi pitää täällä vaikka eläimiä, hoitaa kahvilaa tai järjestää aktiviteetteja.

OSAAJA 1 • 2016

Uusia osaajia sellutehtaille Metsä Groupin selluntuotannosta vastaava Metsä Fibre rekrytoi uusia osaajia kaikille neljälle tehtaalleen oppisopimuksen avulla. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Mikko Suutala

ETSÄ FIBRESSA alkaa tänä keväänä jo kolmas prosessinhoitajan oppisopimuskoulutus. Alalta eläköityy paljon väkeä lähivuosina. Metsä Fibre varautuu hyvissä ajoin rekrytointeihin oppisopimuskoulutuksena. Osa koulutetuista työllistyy ensi vuonna Äänekoskelle valmistuvaan biotuotetehtaaseen. – Oppisopimuksella saamme koulutettua juuri meidän tarpeisiin ja tehtaisiin soveltuvia osaajia, henkilöstön kehittämispäällikkö Katja KonolaManninen kertoo. Prosessinhoitajan tutkintotavoitteinen koulutus kestää puolitoista vuotta ja sen sisältö on räätälöity Metsä Fibren tarpeisiin. Vaikka henkilöllä olisi alalle vaadittava pohjakoulutus, ei työtä pysty tekemään ilman syvällistä perehdyttämistä, sillä monimutkaiset prosessit vaativat erikoisosaamista. Oppisopimus on sopiva sekoitus arvokasta työpaikalla oppimista ja tehtaalle räätälöityä teoriaa. – Olemme tehneet pitkään yhteistyötä AEL:n kanssa. Heillä on laaja-alaista osaamista ja he tietävät, mitä me tarvitsemme. Siksi yhteistyön jatkaminen oppisopimuskoulutusten muodossa oli luontevaa, linkkinä opiskelijoiden ja AEL:n välillä toimiva Konola-Manninen jatkaa. Imu alalle on valtava. Metsä Fibre on hakenut opiskelijoita kaikkiin kolmeen oppisopimukseen

OSAAJA 1 • 2016

Sekä Katja Konola-Manninen että Joel Vainio kehuvat oppisopimusta. – On motivoivaa, kun näkee oman työn merkityksen osana kokonaisuutta, Vainio sanoo.

avoimella haulla. Keväällä alkavaan koulutukseen tuli yli 1 200 hakemusta. – Valitsimme opiskelijat haastattelun ja soveltuvuustestien perusteella. Hakijalla on tietenkin oltava pohjakoulutus työhön.

KESÄTÖISTÄ OPPISOPIMUKSEEN Joel Vainio aloitti prosessinhoitajan opinnot parinkymmenen muun opiskelijan kanssa viime vuoden toukokuussa. Oppisopimusta on vuosi takana ja se on tuntunut oikealta vaihtoehdolta. – Tämä on ollut loistava keino päästä sisään työhön ja nähdä koko sellunvalmistuksen prosessi. Olemme vierailleet koulutuksen aikana jokaisella tehtaalla ja se on ollut antoisaa. Kokonaisuuden nähtyään ymmärtää oman työnsä merkityksen ketjussa. Talo oli Vainiolle entuudestaan tuttu. Hän on pohjakoulutukseltaan koneinsinööri, ja ennen oppisopimuksen solmimista mies oli ollut opiskeluai-

kana Äänekosken tehtaalla kesätöissä ja sen jälkeen määräaikaisessa työsuhteessa. – Oppisopimuskoulutus on tuonut lisää mielenkiintoa työhön ja aivan uudenlaista ymmärrystä koko prosessiin. Yksi lähipäivien tavoitteista onkin ollut se, että opiskelijat ovat laaja-alaisesti päässeet näkemään ja tekemään eri prosesseihin liittyviä työtehtäviä. Lähipäiviä järjestetään kolmen kuukauden välein ja neljä päivää kestävät koulutuskokonaisuudet kiertävät eri tehtailla. Vainio kiittelee organisaatiossa kiertävää koulutusta. Aikaisemmin hänellä oli vain pintapuolinen käsitys sellunteosta. Koulutuksen myötä se on syventynyt ja laajentunut. – Olen päässyt näkemään kaikki tehtaat ja niiden toimintatavat ja huomannut, että vaikka lop-

Oppisopimus on sopiva sekoitus arvokasta työpaikalla oppimista ja tehtaalle räätälöityä teoriaa.

putuote on sama, on tekotapa jokaisessa tehtaassa hieman erilainen. Sen lisäksi olen saanut tutustua kaikkiin Metsä Groupin liiketoiminta-alueisiin. Minulla on huomattavasti laajempi kuva kokonaisuudesta verrattuna siihen, että olisin ollut saman ajan töissä pelkästään yhdellä osastolla. Myös koulutuksen kautta saatu verkosto on tärkeä. Jokaisella tehtaalla on tuttuja henkilöitä, joiden kanssa voi vaihtaa kokemuksia. Myös Konola-Manninen kiittelee oppisopimusta. Opiskelijat ovat erittäin innokkaita, motivoituneita ja sitoutuneita koulutukseen.

JOKAINEN KOULUTUS ON ERILAINEN Metsä Fibre käy säännöllistä vuoropuhelua AEL:n kanssa tutkinnon sisällöistä. Vaikka tutkinto on sama, on jokainen koulutus hieman erilainen. – Sisältöä muutetaan aina vastaamaan sen hetkisten opiskelijoiden tarpeita. Näin varmistamme parhaan lopputuloksen, sanoo Konola-Manninen.

OSAAJA 1 • 2016

Päivi Ben Ammar ja Sanna Jussila ovat tyytyväisiä oppisopimuskoulutukseen. Jussilalle mahdollisuus kehittyä työssä on tärkeää.

100 oppisopimusopiskelijaa vuodessa Yksi Euroopan suurimmista päivittäistavaraketjuista panostaa vahvasti henkilöstönsä kouluttamiseen. – Meillä on noin 100 henkilöä koko ajan oppisopimuskoulutuksessa, henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Ben Ammar sanoo. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Vesa Kippola

IDL ON käyttänyt Suomessa oppisopimuskoulutusta jo kymmenen vuoden ajan henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen. – Meille oppisopimus on keino sitouttaa hyvät työntekijät organisaatioon ja kehittää heidän osaamistaan. Samalla se palvelee urapolutustamme ja henkilöstösuun-

OSAAJA 1 • 2016

nitteluamme. Tällä varmistamme sen, että meillä on päteviä henkilöitä avainpositioihin tulevaisuudessakin, Päivi Ben Ammar kertoo. Lidlissä seurataan tiiviisti oppisopimuksen käyneiden uraa. Heidän pysyvyytensä talossa on hyvä ja urapolutus on nousujohteinen.

Oppisopimus on myös keino saada tutkinto henkilöille, joilla ei ole työhön virallista pätevyyttä. Tämä olikin yksi syy, miksi Sanna Jussila aloitti liiketalouden perustutkinnon suorittamisen oppisopimuksella. – Olin ollut kuusi vuotta Lidlissä töissä, mutta minulta puuttui ammatillinen tut-

PUHEENJOHTAJALTA

Oppisopimuskoulutus ammatillisen koulutuksen reformissa Ammatillisen koulutuksen uudistuksen valmistelu Juha Sipilän hallitusohjelman strategisten linjausten mukaan etenee vauhdilla. Reformin suuntaviivat ovat olemassa, mutta tarkempia linjauksia järjestäjäverkosta, rahoituksesta ja järjestämisluvista vielä haetaan. Oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvaa taakkaa halutaan vähentää. Keskustelu oppisopimuksen kehittämisestä on ollut koulutusjärjestelmä ja hallintopainotteista. Keskustelu on painottunut termien oppilaitosmuotoinen koulutus – työssäoppiminen – laajennettu työssäoppiminen – koulutussopimus – oppisopimuskoulutus termien ympärille. Järjestetyn verkkoaivoriihen vastaajista-

kin suurin osa oli koulutusorganisaatioiden edustajia. Varsinaisen työelämän näkemys jäi liiankin ohueksi. Kaikille osapuolille selkein ratkaisu olisi järjestelmä, jossa olisi oppilaitosmuotoinen koulutus – koulutussopimus (ei työsopimussuhteinen) – oppisopimuskoulutus (työsopimussuhteinen ja palkallinen). Elinkeinoelämän keskusliitossa vierailleen Saksalaisen arvovaltaisen delegaation vierailun yhteydessä tuli ilmi, että Saksassa oppisopimus on osa yritysten innovaatiostrategiaa. Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisen tulisi meillä Suomessa painottua enemmän koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen ja syventämiseen. Yritysten ja työnantajien

tulee nähdä koulutus tukee niiden omia tavoitteita. Tämän suuntaisia näkemyksiä tulee esille myös EU-komission 20-pääkohdan esityksessä oppisopimuksen ja työssäoppimisen tehostamiseksi. Hyvää kevään jatkoa!

Tarmo Välikoski puheenjohtaja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

kinto. Tänä päivänä ei riitä, että on pätevä työssään. Siitä pitää olla myös todistus, Jussila toteaa.

UUSIA EVÄITÄ TYÖHÖN Sanna Jussilan puolitoistavuotinen koulutus oli muiden Lidlin oppisopimuskoulutusten tavoin räätälöity talon tarpeisiin. Lidl panostaa erityisesti asiakaspalveluun ja tämä näkyy sisällöissä. – Olemme lanseeranneet asiakaspalvelutyöhön Ilo palvella -konseptin. Tätä ajattelutapaa painotamme myös koulutusten sisällössä. Sanna sai omaan työhönsä oppisopimuksesta uusia eväitä. Ehkä merkittävin muutos tapahtui omassa ajattelutavassa. – Kiinnitin suurempaa huomiota omaan työskentelyyni työpaikalla. Sain koulutuksesta konkreettisia käytännön asioita, joilla pystyin parantamaan vaikka omaa asiakaspalveluani.

Opiskelu toi myös uutta intoa työhön.

JATKUVAA UUDISTUMISTA Lidl on tehnyt pitkään yhteistyötä Amiedun kanssa. Pitkäaikaisella kumppanuudella on Ben Ammarille merkitystä, sillä se vapauttaa resursseja tärkeämpiin asioihin. – Amiedu tietää, minkälainen talo olemme. He tuntevat toimintatapamme ja yrityskulttuurimme. Se helpottaa oppisopimusten räätälöimistä. Meidän ei joka kerta tarvitse kertoa, mitä haluamme. Koulutusten laadukkuus on Lidlille kaiken a ja o. Yritys päivittää joka vuosi opintojen sisältöä yhteistyössä Amiedun kanssa. Sen lisäksi yrityksessä seurataan koulutusten vaikuttavuutta suurennuslasilla. – Kouluttamista ei saa tehdä vain kouluttamisen vuoksi. Kaiken pitää nivoutua meillä tehtävään liiketoimintaan.

Laadukkuus ei rajoitu pelkästään koulutusten sisältöön. Myös kouluttajien on sovittava Lidlin organisaatioon. – Olemme dynaaminen, innovatiivinen ja eteenpäin menevä organisaatio. Näitä samoja ominaisuuksia vaadimme kouluttajilta. Heidän on pysyttävä ajan hermolla. Esimerkiksi Lidl oli 10 vuotta sitten aivan erinäköinen yritys, kun mitä me olemme tänään. Oppisopimuskoulutusten lisäksi Lidl ostaa paljon esimiesvalmennusta. Sen lisäksi heillä on omia kehitysohjelmia kuten vaikka ylemmille toimihenkilöille ja esimiehille tarkoitettu Job Rotation. Siinä työntekijä viettää 18 kuukautta samoissa tehtävissä jossain toisessa maassa. Se on hyvä keino saada uusia ja innovatiivisia näkökulmia omaan työhön. Uutena koulutuksena Lidlissä on alkanut lähiesimiestyön ammattitutkinto. Oppisopimuksella tottakai.

OSAAJA 1 • 2016

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta OPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN • koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin • halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista • työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus • voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen

• yrittäjä haluaa kehittää liiketoimintaansa • koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle • henkilö haluaa vaihtaa alaa • henkilö haluaa suorittaa ammattitutkinnosta vain omaan työtehtävään liittyvän tutkinnon osan.

TYÖPAIKKA Suunnittelee ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työhön.

OPISKELIJA Oppii työssä ja arvioi oppimaansa.

OPPISOPIMUSKESKUS Neuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa, organisoi, rahoittaa ja kehittää oppisopimuskoulutusta.

Oppisopimus on verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

OSAAJA 1 • 2016

OPPILAITOS Järjestää ja arvioi tietopuoliset opinnot ja organisoi näytöt.

Tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.

LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT AEL (Helsinki) Puh. (09) 530 7723 opintotoimisto@ael.fi Amiedu (Helsinki) Puh. 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia oppisopimustoimisto (Tornio) Puh. 040 132 8198 oppisopimus@lappia.fi Ammattiopisto Luovi aikuiskoulutus (Oulu) Puh. 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi Axxel, Läroavtalsbyrå Puh. 044 739 7359 klara.roos@axxell.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimisto Puh. (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi Ekami oppisopimustoiminta (Kotka) Puh. 050 576 5431 oppisopimuskoulutus@ekami.fi Etelä-Savon ammattiopisto oppisopimuspalvelut Mikkeli, Pieksämäki Puh. (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA (Helsinki) Puh. 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College / Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Puh. (09) 14 89 0200 kirsi.jarvinen@businesscollege.fi Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Stadin aikuisopisto oppisopimuskeskus Puh. (09) 310 8600 oppisopimus@hel.fi Hyria oppisopimuspalvelut Hyvinkää Puh. 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi Riihimäki Puh. 040 765 5817 oppisopimus@hyria.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskus Puh. 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto oppisopimuspalvelut (Kajaani) Puh. 044 797 0874 oppisopimus@kao.fi Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto (Kokkola) Puh. 040 359 6240 info.oppisopimus@kpedu.fi Keudan oppisopimuskeskus (Kerava) Infopuh. 040 174 5627 tuula.korppi-tommola@keuda.fi Koulutuskeskus Salpaus Oppisopimuspalvelut (Lahti) Puh. (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi

Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Puh. 050 440 0926 oppisopimustoimisto@kktavastia.fi

Kouvolan kaupunki oppisopimuskoulutus (Kouvola) Puh. 020 615 8124 tommi.neuvonen@ksao.fi

Itä-Lapin ammattiopisto oppisopimustoimisto (Kemijärvi) Puh. 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi

Lapin oppisopimuskeskus (Rovaniemi) Puh. 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi info@lapinoppisopimus.fi

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Porvoo) Puh. 040 036 0731 oppisopimus@opso.fi www.opso.fi

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan oppisopimuspalvelut Puh. 040 779 7562 / 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi

Lounais-Suomen ammattiopisto Novida Novidan oppisopimustoimisto Loimaa Puh. 044 090 1310 Vakka-Suomi (Uusikaupunki) Puh. 044 088 6581 oppisopimus@novida.fi

Sastamalan Koulutuskuntayhtymä oppisopimustoimisto Sastamala Puh. 050 344 4767 Ikaalinen Puh. 044 755 4453 www.sasky.fi/oppisopimus

Luksia, Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Lohja) Puh. (019) 369 61 opso@luksia.fi

Sataedu oppisopimustoimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Kokemäki) Puh. 040 199 4109 www.sataedu.fi

Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut (Pietarsaari) Puh. (06) 7855 222 oppisopimus@optimaedu.fi

Savon oppisopimuskeskus (Kuopio) Puh. 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi

OSAO, oppisopimusyksikkö (Oulu) Puh. 040 141 5320 aikuiskoulutus@osao.fi

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto oppisopimustoimisto (Savonlinna) Puh. 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi

POKE oppisopimuskoulutus (Äänekoski) Puh. (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto, oppisopimuskoulutus (Joensuu) Puh. (013) 244 200 oppisopimus@pkky.fi RASEKO, Raision oppisopimustoimisto Puh. (02) 4377607 oppisopimus@raseko.fi Rastor Oy oppisopimustoimisto (Helsinki) Puh. 020 779 8300 oppisopimus@rastor.fi Saimaan ammattiopisto Sampo Imatra Puh. 040 136 4693 Lappeenranta Puh. 040 136 4687 Salon seudun oppisopimuskeskus Puh. 044 770 4221 helina.juhela@sskky.fi

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus oppisopimuspalvelut (Seinäjoki) Puh. 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut (Järvenpää) Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi Sopeva oppisopimuspalvelut (Kauhava) Puh. 020 742 4140 info@sopeva.fi Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto oppisopimuskoulutus (Kauhajoki) Puh. 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu – oppisopimuskeskus (Tampere) Puh. (03) 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi Toyota Auto Finland Oy Toyota ammattioppilaitos (Vantaa) Puh. (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi Turun aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut (Turku) Puh. 0207 129 460 oppisopimus@turunakk.fi Turun oppisopimustoimisto (Turku) Puh. (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto (Vaasa) Puh. (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Puh. (03) 57 421 etunimi.sukunimi@vaao.fi www.vaao.fi Vantaan kaupunki Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut (Vantaa) Puh. (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (Iisalmi) Puh. 040 079 3365 katja.turunen@ysao.fi oppisopimus@ysao.fi WinNova – Satakunnan oppisopimuskeskus (Pori ja Rauma) Puh. 044 455 7500 oppisopimus@winnova.fi www.winnova.fi/oppisopimus