Osaaja 1/17 by Viestintätoimisto Mageena

1/2017

WWW.OPPISOPIMUS.FI

Joustoa

NUORTEN KOULUTUKSEEN Toiveena yksilรถlliset

OPINTOPOLUT

VIERAILIJANA

TUOMO PUUMALA

SISÄLTÖ 3 PÄÄKIRJOITUS Anne Vuorinen 4 VIERAILIJA: Tuomo Puumala 8 Mari Pastila-Eklund:

Toiveena yksilölliset opintopolut 10 Värjärikisällistä laitoshuoltajaksi 12 Tulevaisuuden huippuosaajat

kohtaavat Taitajassa

Julkaisija Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Päätoimittaja Vuorinen Anne Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA Puh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi Toimitusneuvosto Margit-Kristi Gasparra Stadin aikuisopisto, Työelämä- ja oppisopimuspalvelut margit.gasparra@hel.fi Koivisto Pekka Turun oppisopimustoimisto pekka.koivisto@turku.fi Lamppu Veli-Matti Suomen Yrittäjät veli-matti.lamppu@yrittajat.fi Rauhala Pentti ph.rauhala@gmail.com

14 BESÖKARE: Mikael Pentikäinen

Toimitus Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI Puh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi

16 Mahon Digitalissa oppisopimuksella

Ulkoasu ja taitto Anne-Marie Paakkari

13 Han växlade om och blev sotare

menestystä ja kasvua 17 KOLUMNI Puheenjohtaja Tarmo Välikoski 19 Yrittäjän oppisopimus –

ainutlaatuinen koulutusmuoto 20 Kotouttamiskoulutuksesta oppisopimukseen 21 KOLUMNI Pentti Rauhala 22 Meidän Pete! 24 Joustoa nuorten koulutukseen 27 Oppisopimustoimistot

2 WWW.OPPISOPIMUS.FI

Painopaikka Forssa Print, Forssa Jakelu, tilaukset ja oppisopimustoimistojen osoitteenmuutokset Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 sane.keskiaho@mageena.fi Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi Löydät Osaaja-lehden myös Facebookista! Osaaja-lehti on painettu kotimaiselle NovaPress Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

ONHAN ASIAKAS KESKIÖSSÄ REFORMIN TOIMEENPANOSSA?

K Anne Vuorinen toimii Keudan työelämäpalvelujen johtajana ja on Osaajan päätoimittaja.

”Ei voi olla aitoa työelämälähtöisyyttä, ellei asiakasta aktiivisesti kunnella.Olemmeko valmiita uudistumaan ja luomaan uudenlaisia palveluja ja tuotteita työelämän tarpeisiin? Olemmeko riittävän joustavia, ketteriä ja innovatiivisia?”

UKA ON ammatillisen koulutuksen asiakas? Minusta sekä opiskelija että työelämä. Reformin valmisteluprosessi on niin tavoitteiden kuin aikataulunkin osalta ollut haastava ministeriön valmistelijoille ja ”kentälle”. Parhaillaan käsittelyssä olevaan lainsäädäntöesitykseen ovat eri tahot antaneet valmistelijoille lausuntopalautteita, mitkä toivottavasti myös vaikuttavat lopputulokseen. Onkohan lopullisessa lainsäädännössä asiakkaan paras kaiken keskiössä? Kun työelämän osaamistarpeet alati muuttuvat, on keskeistä, että koulutuksen järjestäjät pystyvät tarjoamaan jokaiselle opiskelijalle aidosti räätälöityjä, joustavia koulutuspolkuja hyödyntäen moninaisia, jo olemassa olevia mahdollisuuksia. Samaan aikaan on varmistettava, että työelämä saa sellaista osaamista mitä tarvitsee. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu mittavia rahoitusleikkauksia, mikä haastaa uudistumaan ja kehittymään sekä samaan aikaan tehostamaan toimintaa. Työelämälähtöisyyden lisääminen on yksi reformin keskeisistä tavoitteista. Ei voi olla aitoa työelämälähtöisyyttä, ellei asiakasta kuunnella aktiivisesti. Olemmeko valmiita uudistumaan ja luomaan uudenlaisia palveluja ja tuotteita työelämän tarpeisiin? Olemmeko riittävän joustavia, ketteriä ja innovatiivisia? Viimekädessä työelämä ratkaisee millaisille osaajille kulloinkin on kysyntää. Mielestäni meidän on uskallettava myös tarkastella asiakkaan palvelukokemusta ja osata heittäytyä asiakkaan asemaan. Olisivatkohan asiakkaidemme kysymykset esim. tällaisia: Miten löysin hakemani? Kuinka palvelu pelasi? Tulinko kuulluksi? Otettiinko henkilökohtaiset tarpeeni huomioon? Sainko riittävästi tietoa vaihtoehdoista? Oliko asiakaspalvelijan tarkoitus auttaa minua? Välitettiinkö minusta ja asiastani?

SIAKASLÄHTÖISYYS ON nostettu monen koulutusorganisaation keskiöön ja kun näin on, sen toteutumista pitää myös johtaa ja arvioida. Jokaisen tulee silloin pyrkiä omalla paikallaan ratkomaan asiakkaiden ongelmia ja tuottamaan asiakkaille lisäarvoa. Asiakkaan kohtaamisessa tärkeää on kuunteleminen, arvostus, palveluosaaminen, ystävällisyys ja ratkaisukeskeisyys. Jokaisen organisaatiossa työskentelevän tavoitteena pitää olla vain ja ainoastaan asiakkaan paras. Tyytyväinen asiakas ja ylivertainen asiakaskokemus ovat niitä päämääriä, minkä vuoksi meidän jokaisen tulee toimia. Tätä kirjoittaessani mielessäni pyörivät kysymykset ovat: ”Onhan asiakkaan paras meillä kaikilla toiminnan lähtökohtana? Tavoittelemmehan ylivoimaista asiakaskokemusta? ● OSAAJA 1 • 2017

VIERAILIJA

”Emme voi leikata enää yhtään” Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala pohti koulutusreformin tämän hetken tilannetta.

TEKSTI Anne Vuorinen • KUVA Vesa Kippola

4 WWW.OPPISOPIMUS.FI

OSAAJA 1 • 2017

IVISTYSVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA NA olet paljon vartijana. Minkälainen

rooli sivistysvaliokunnalla on reformin päätöksenteossa? Sivistysvaliokunnan rooli on tavattoman tärkeä, vaikka emme vielä olekaan reformin kimpussa. Valiokunnan rooli tulee keskeiseksi osaksi käsittelyä siinä vaiheessa, kun eduskunta pääsee keväällä käsittelemään reformia. Tässä vaiheessa lausuntokierroksista on tehty yhteenveto. Ennen kuin viimeinen esitys tuodaan eduskunnalle, käydään lausuntakierroksista vielä poliittinen keskustelu hallituspuolueiden kesken.

Mitä mieltä olet reformin keskeisistä pääteemoista? Työelämä ja Suomi muuttuvat ennennäkemättömän nopeasti ja sen takia myös koulutusjärjestelmän on muututtava. Tässähän pyritään purkamaan sääntelyä ja poistamaan raja-aitoja nuorten ja aikuisten koulutuksesta ja samalla tuomaan työelämää lähemmäksi koulumaailmaa. Nuorten olisi tärkeää päästä tutustumaan työhön entistäkin varhaisemmassa vaiheessa ja saada kokemuksia siitä, mitä työllistyminen on. Näin he olisivat valmiimpia ammattilaisia, kun he valmistuvat koulusta tai etenevät jatkokoulutukseen. Monelle nuorelle koulussa istumisen sijaan tekeminen on se oma juttu. Reformissa yritämme tietenkin vastata myös tähän. Huippuammattilaiseksi voi kehittyä, vaikka ei jaksa istua koulunpenkillä. Tässä uudistetaan kaikki rahoitusta myöten. Jatkossa rahoitus ei määräydy nuppiluvun mukaan vaan tutkintojen perusteella. Tämä toimii koulutuksenjärjestäjille vahvana kannustimena koulutusten tiivistämiseen. Merkittävää on myös se, että tulevaisuudessa koulutuksen järjestäjällä on yhtäläiset kannustimet ohjata nuori oppisopimuskoulutukseen kuin perinteiseen koulutukseen tai laajennettuun työssäoppimiseen.

Tämähän on valtavan iso kulttuurinen uudistus Ehdottomasti. Olimme valiokunnan kanssa tutustumassa Sveitsin oppisopimuskoulutusmalliin. En väitä, että malli voitaisiin siirtää Suomeen sellaisenaan, mutta siellä oli muutama mielenkiintoinen yksityiskohta. Siellä esimerkiksi noin 80 prosenttia nuorista käy ammatillisen koulutuksen. Toinen mielenkiintoinen seikka oli se, että ammatilliseen koulutukseen tullessaan, nuori etsii itse työpaikan. Sen jälkeen hän ilmoittaa kouluun, että olen esimerkiksi viikosta neljä päivää työpaikalla ja päivän koulussa. Sveitsissä jokaiselle nuorelle järjestyy työpaikka. Nuorisotyöttömyys on vain 3 prosentin luokkaa. Voisimme siirtää Sveitsistä Suomeen ainakin asenteen siitä, että meidän nuoret ovat huippuja. Olen varma, että suomalaiset nuoret ovat vähintään yhtä hyviä

6 WWW.OPPISOPIMUS.FI

kuin sveitsiläiset. He saavat kaupan päälle vielä yhden maailman parhaista peruskoulutuksista. Sveitsissä työntekijät ja työnantajat määrittelevät koulutusten sisällöt hyvin itsenäisesti, sillä työhönhän nuoret ovat menossa. Tätäkään ei voi kopioida suoraan Suomeen, mutta ehkä tässä voisi olla pieni avauksen paikka. Miten saisimme dynaamisemman keskustelu yhteyden työntekijän ja työnantajan välille?

Miten saisimme yritykset ottamaan nuoria oppisopimuskoulutukseen ja panostamaan olemassa olevan henkilöstön koulutukseen? Olen sitä mieltä, että tarvitsemme oppisopimuskoulutuksen vauhdittamiseen mini-yhteiskuntasopimuksen. Meidän pitäisi koota samaan pöytään valtiovalta, työntekijäpuoli ja työnantajapuoli, joka tässä tarkoittaisi Suomen Yrittäjiä ja EK:ta. Pöydän yhteisenä tavoitteena olisi miettiä, miten saisimme nuoret töihin opintojen jälkeen. Pöydässä pitäisi keskustella ainakin porrastetun palkan mallista eli pitäisikö työntekijäjärjestöjen hyväksyä se, että jos tavoitteena on saada porukka töihin, niin liikkeelle lähdettäisiin hieman matalammalta portaalta ja edettäisiin porrastetusti kohti täyttä palkkaa. Tätähän tapahtuu jo jonkin verran, mutta pitäisikö tässä olla enemmän joustoa? Tulisiko tällaisen avauksen jälkeen oppisopimuksesta oikeasti väline, jota työnantajat ja yrittäjät voisivat käyttää? Pöydässä pitäisi myös keskustella koulutussopimuksesta, joka tässä visiossa olisi parhaimmillaan sitä alkupäässä tapahtuvaa koulutusta. Siitä olisi matala siirtymä oppisopimuskoulutukseen. Uskon, että jos voisimme sopia yhdessä tällaisista joustoista, voisivat yritykset vastavuoroisesti sitoutua ottamaan nuoria koulutus- ja oppisopimukseen.

Miksi näin ei tapahdu? Suuri laiva kääntyy hitaasti. Ja onhan meillä tiettyä jäykkyyttä. Ruotsissa työelämäkysymyksissä on liikuttu aika ketterästi. Siellä työntekijän ja työnantajan näkökulmat eivät ole vastakkaisia. Itse asiassa ne ovat jopa lähentyneet ja yhdistyneet monessa kohtaa. Katsoin Ruotsin televisiosta keskusteluohjelmaa ja ajattelin, että äänessä on työnantajajärjestön edustaja. Hämmennyin, kun siellä puhuikin ay-liikkeen pomo, joka totesi, että heikompina aikoina on joustettava. Hän puhui myös paikallisen sopimisen puolesta. Tätä ketteryyttä meidän täytyy saada myös työmarkkinapuoleen, ettemme jää jumiin omiin rakenteisiimme.

Pitäisikö koulutuksen järjestäjien pystyä jatkossakin ostamaan osa koulutuksesta oman talon ulkopuolelta? Toivon, että löydämme tähän järkevän ratkaisun. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että koulutuksen ostaminen oman talon ulkopuolelta pitää olla mahdollista. Tämän kieltäminen johtaisi ennakoimattomiin ja hassuihin tilanteisiin, joissa joku koulutuksenjärjestäjä huomai-

KUKA? si yhtäkkiä, että resurssit ovatkin nyt jotain ihan muuta, kuin mihin on totuttu. Koko ajan korostetaan yhden luukun periaatetta, ja tämä kyllä kaventaisi sitä. Hyvä puoli tässä on se, että viesti on kuultu ja sisäistetty. Olen varma, että maalaisjärkiset ratkaisut voittavat.

Miten aikuiskoulutuksen käy reformissa? Tilastojenkin valossa jo työssä olevan henkilöstön kouluttaminen nykyvaateisiin on yhtä tärkeää.

Tuomo Puumala toimii kansanedustajana, sivistys valiokunnan puheenjohtajana ja Kokkolan kaupunginvaltuuston jäsenenä. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Keskustan varapuheen johtajana, Keskustan eduskuntaryhmän vara puheenjohtajana, Keskustanuorten puheenjohtajana ja Kokkolan kaupunginvaltuuston johdossa. Puumala on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi kesäkuussa 2010. Puumala on työskennellyt muun muassa toimittajana ja opettajana.

Aikuiskoulutuksen merkitys ei missään nimessä ole vähenemässä vaan päin vastoin. Emme enää elä maail massa, jossa nuorena opiskeltu ammatti kantaa läpi elämän vaan itseä pitää kehittää koko ajan. Eli missään tapauksessa aikuisia ei saa unohtaa. Muutosvaihe on aina haastavaa. Tässä sen tekee erityisen haastavaksi se, että takana on isoja leikkauksia ja edessä on vielä todella isoja leikkauksia. Meillä on paljon koulutuksenjärjestäjiä, jotka käyvät läpi kolmatta tai neljättä yt-neuvottelua, mikä on tietenkin kohtuutonta. Siinä käy helposti niin, että perusjuuriltaan luova organisaatio siirtyy apatian tilaan. Siksi emme voi leikata enää senttiäkään. Tämä vuosi tulee olemaan pahin. Kun pääsemme tämän vuoden yli ja reformilainsäädäntö tulee voimaan, olen varma, että selviämme voittajina. Reformilainsäädäntö on niin valtava, että joudumme varmasti viilaamaan sitä sen voimaan tulon jälkeen.

Onko mahdollista, että tulevaisuudessa koulutuksen järjestäjät valikoivat pelkästään hyvin pärjääviä ja nopeasti opinnot suorittavia oppilaita? Miten koko ikäluokan kouluttaminen turvataan ja epäterve kilpailu estetään? Tämä on varmasti sellainen kohta, jota pitää tarkastella lähemmin. Reformissa on luvattu koulutuspaikan turvaaminen jokaiselle. Siitä pitää pitää kiinni, mutta pitääkö sen näkyä vielä paremmin rahoitusinstrumenteissa, on toinen kysymys. Rahoitusinstrumenteissa on jo olemassa keino epäterveen kilpailun estämiseksi. Perusrahoitus on 50 prosenttia ja suoriterahoitus 35 prosenttia. Viimeisen 15 prosentin tarkoituksena on hoitaa nimenomaan laatumittarointia, jolla estetään epäterve kilpailu. Laatua on mittaroitava muun muassa työllistävyyden ja jatkokelpoisuuden perusteella. Koulutuksenjärjestäjän näkökulmasta opiskelijan yksilöllistä polkua ei pitäisi tulevaisuudessa ohjata enää yksikköhinta vaan se, mikä sopii kenellekin parhaiten. Yksilöllinen polku on tässä se villakoiran ydin.

Minkälaisesta lopputulemasta sinä sivistysvaliokunnan puheenjohtajana iloitsisit? Sellaisesta, jossa koulutuksen järjestäjien koettu tuska muuttuisi tulevaisuuden uskoksi ja jossa yritykset saisi-

vat osaavaa työvoimaa, jossa olisimme vieneet ammatillisen koulutuksen uudelle vuosikymmenelle robotisaation, digitalisaation ja automaation päälle vyöryvään ketjuun ja meillä olisi maailman paras ammatillinen koulutus. Ja että tämä kaikki olisi tehty niin, että ketään ei pudoteta kelkasta, vaan kaikki pysyvät mukana. Meillä on jo reformin runko kasassa. Tämän kevään missio on viilata yksityiskohdat kokonaisuuteen.

Millaiset terveiset haluat lähettää oppisopimustoimijoille? Valtavasti tsemppiä työhön. Te teette sen työn kentällä mistä poliitikot puhuvat. Se tunnustetaan ja tunnistetaan ja sillä työllä Suomi pidetään pystyssä. Yhdessä hyvä tulee. ●

OSAAJA 1 • 2017

REFORMI

Toiveena yksilölliset opintopolut Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund toivoo tulevalta ammatillisen koulutuksen uudistukselta yksilöllisiä opintopolkuja ja aitoa yhteistyötä.

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Vesa Kippola

8 WWW.OPPISOPIMUS.FI

PETUSNEUVOS MARI PASTILA-EKLUND vastaa työssään

muun muassa oppisopimuskoulutukseen liittyvistä asioista. Koulutusreformissa se tarkoittaa erilaisten vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten kartoitusta ja arviointia hallituksen linjausten toteuttamiseksi. – Lainsäädännön uudistuksen lähtökohtana on aina tehdä parempi laki, kuin mitä nyt on voimassa. Mitään lainsäädäntöä ei pitäisi tehdä tyhjiössä. Siksi sen valmistelussa kiinteä yhteys kenttään ja kentän kuuleminen on oleellisen tärkeitä. Pastila-Eklund lisää, että kentän toimijat ovat niitä asiantuntijoita jotka tuntevat arjen, siellä olevat haasteet sekä sen, miltä osin kehittämistyötä pitäisi tehdä. – Onneksi yhteys kentän asiantuntijoihin toimii ja saan sieltä tarvittaessa vastauksia ja kommentteja, Pastila-Eklund kiittelee.

”Toivon, että reformi lisää työpaikalla järjestettävää koulutusta, mutta se jää nähtäväksi. Lainsäädäntö luo puitteet, mutta toimintatavat luodaan koulutuksen järjestäjän arjessa. ”

Muutokset vielä mahdollisia Meneillään oleva reformi on historian suurin ammatillisen koulutuksen uudistus. Tässä vaiheessa lausuntopalautteet on saatu ja esitystä muokattu ja muutettu niiden pohjalta. Kun ministeri arvioi, että esitys voidaan antaa eteenpäin, lähtee se hallituksen esityksenä eduskunnalle, joka jatkaa asian käsittelyä valitsemissaan valiokunnissa. – Virkamiehenä toivon, että kaikki näkemykset ja lainsäädännön vaikutukset tulisivat avoimeen keskusteluun. Avoin ja keskusteleva valmistelu on tärkeää niin kentällä, käytännön työssä kuin eduskunnassakin, jotta saadaan aikaan laki, joka palvelee seuraavat 10–20 vuotta. Tässä vaiheessa lainvalmistelua on vielä vaikea sanoa varmaksi mikä muuttuu ja mikä ei, sillä muutokset ovat mahdollisia vielä viime metreille. Pastila-Eklund toivoo oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta sitä, että lain voimaantulon jälkeen opiskelijoille tehtäisiin aidosti yksilöllisiä opintopolkuja ja mietittäisiin soveltuvin tapa järjestää osaamisen hankkiminen. Se tietysti edellyttää sitä, että toimintatavat kentällä saadaan tukemaan tätä tavoitetta. Siihen taas ei voida vaikuttaa ainoastaan lainsäädännöllä. – Sellaisen kulttuurin luominen, jossa opiskelijalle räätälöidään joustavia koulutuspolkuja hyödyntäen koulutuksen järjestäjän moninaisia mahdollisuuksia, on aikamoinen haaste. Toivon, että tulevat rahoitusratkaisut tukevat tätä.

Työelämää tarvitaan Työelämälähtöisyyden lisääminen on yksi reformin tavoitteista. Pastila-Eklund kiittelee sitä, että meillä on jo olemassa paljon hyviä toimintamalleja. Nyt niitä pitäisi pystyä hyödyntämään valtakunnallisesti, jotta saisimme aidosti lisättyä yhteistyötä. – Jos peruskoulun päättävät nuoret alkavat enenevässä määrin suorittaa opintojaan työpaikalla, täytyy meillä olla toimivat mallit siitä, miten asiaa viedään työpaikoille ja miten työpaikkoja haetaan, Pastila-Eklund muistuttaa.

Oppisopimuskoulutus reagoi vahvasti talous- ja työllisyystilanteeseen ja se voi näkyä kysynnän notkahtamisena. Pastila-Eklundin mukaan tästä huolimatta tilastoissa on kuitenkin ollut havaittavissa mielenkiintoinen yksityiskohta: vaikka nuorten oppisopimusopiskelijoiden määrät eivät ole merkittävästi kasvaneet, nuorten suorittamat tutkinnot oppisopimuskoulutuksella ovat nousseet. – Tämä kertoo siitä, että tutkinnon osien sijaan on suoritettu oppisopimuskoulutuksena koko tutkinto. Tämä on tietenkin hienoa. Työelämälähtöisyys edellyttää koulutuksen järjestäjiltä sitä, että työelämää pitää kuulla ja selvittää, millaisia koulutustarpeita ja –mahdollisuuksia yrityksissä on. Koulutusvalinnat ja kokonaisuudet pitäisi suunnitella työelämää palveleviksi. Pastila-Eklundin mukaan tutkintorakenteen muuttuminen haastaakin erityisesti koulutuksen järjestäjät. Nyt pitäisi tuntea alueen työelämä ja tarpeet, jotta osataan tarjota esim. nuorelle opiskelijalle sellaisia sisältöjä, jotka kiinnittäisivät nuoret vahvemmin työelämään. Aikuisten, työssä olevien, osaamisen kehittämisen tarpeet haastavat osaltaan koulutuksen järjestäjää kehittämään sekä tarjontaa että asiakaslähtöisiä palveluprosesseja. – Tässä on isoja mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, sillä koulutuksen sisällöt eivät voi olla kovin pitkälle etukäteen lukkoon lyötyjä. Tämä vaatii ennakointia ja aitoa yhteistyötä. Keskeinen kysymys opetusneuvoksen mukaan on, mihin muotoon lainsäädäntö tulee ja miten se tukee ja kannustaa tavoitteisiin. – Toivon, että kentällä jaksetaan säästöistä huolimatta ryhtyä innolla myös reformin toimeenpanovaiheeseen. Toivon myös sitä, että jokainen oppisopimustoimija tuo esiin oman osaamisensa, muiden hyödynnettäväksi. ●

OSAAJA 1 • 2017

ALANVAIHTAJA

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jyrki Nikklä

Värjärikisällistä laitoshuoltajaksi Nanson sukkatehtaan lakkauttaminen Torniossa tarkoitti uuden ammatin hankkimista monelle. Yksi alanvaihtajista oli Marjo Ajanki.

UN TIETO tehtaan lopettamisesta oli varmaa, varmis-

tui Marjo Ajangille myös se, että edessä oli ammatin vaihto. Värjärikisällille kun ei Tornion seudulla ollut töitä tarjolla. – Opiskelin aikoinani oppisopimuksella värjärikisälliksi, joten koulutusmuoto oli minulle tuttu. Lähdinkin miettimään uutta ammattia sitä kautta. Etenkin aikuisena alaa vaihtavalle oppisopimus on Ajangin mielestä hyvä tapa opiskella. Koska 80 prosenttia oppimisesta tapahtuu työpaikalla, saa opiskelujen ajalta myös palkkaa.

Tukea omille ajatuksille Marjo Ajanki valmistuu laitoshuoltajaksi ensi vuoden keväänä. Ammatti valikoitui lukuisten eri vaihtoehtojen joukosta. – Laitoshuoltajan lisäksi mietin muun muassa hierojan, välinehuoltajan ja lääketyöntekijän ammatteja. Laitoshuoltajan ammatin valitsin pitkälle sen takia, että tiesin alalla olevan töitä. Ajanki kiittelee oppisopimustoimistoa, joka auttoi ja sparrasi valinnan tekemisessä. Yhdessä kartoitettiin eri vaihtoehtoja ja kun Ajanki oli tehnyt päätöksen, auttoi toimisto myös mahdollisten työpaikkojen kartoittamisessa. Yksi yrityksistä, joihin Ajanki otti yhteyttä, oli Länsipohjan keskussairaala. – Sieltä otettiin yhteyttä saman tien ja pääsin hyppäämään mukaan juuri oppisopimusopinnot aloittaneeseen ryhmään.

10 WWW.OPPISOPIMUS.FI

Kaksi eri maailmaa Ajanki kertoo, että työ Nansolla työ oli fyysistä ja siinä oltiin koko ajan tekemisissä kemikaalien kanssa. Nyt on opeteltava tekemään töitä ihmisten kanssa. – Tietenkin päätös tehtaan lakkauttamisesta tuntui kauhealta. Olin ollut siellä töissä 18 vuotta ja osasin työn ja nautin siitä. Nyt olen joutunut opettelemaan kaiken uudestaan. Ajanki kertoo, että aikuisella iällä uusien taitojen omaksuminen on haastavampaa kuin nuorena. – Olen kokenut opiskelun paikoittain rankaksi. Uuden omaksuminen väsyttää ja vie enemmän aikaa kuin ennen, vaikka työ onkin mukavaa. Kaksi kertaa kuukaudessa järjestettävien lähipäivien merkitys onkin korostunut etenkin opintojen alkuvaiheessa. – Vaikka käytäntö onkin paras opettaja, ovat lähipäivät auttaneet minua pääsemään paremmin sisälle täysin uuteen alaan. Ajanki kokee myös omasta ryhmästä saadun vertaistuen merkityksen tärkeäksi osaksi opiskelua.

Monipuolinen työ Vaikka teollisuudesta sairaalamaailmaan siirtyminen oli aluksi haastavaa, on ratkaisu osoittautunut oikeaksi. Laitoshuoltajan työ on monipuolista ja töitä riittää jokaisella osastolla. – Asiakkaalle toimitetaan sänky, heidän vaatteensa viedään osastolle, siivotaan ja tilataan pesulasta pyykkiä, Ajanki luettelee työtehtäviään ja lisää, etteivät päivät käy tällä alalla pitkäksi. ●

Marjo Ajangilla ei ollut aikaisempaa kokemusta laitoshuoltajan ammatista. – Alalla on hyvät työllisyysnäkymät.

OSAAJA 1 • 2017

TEKSTI Sane Keskiaho

Tulevaisuuden huippuosaajat kohtaavat Taitajassa Helsinki on toukokuussa täynnä

nuorille, jotka haluavat päästä osoit-

mukaan nimettyjä alueita, joissa esitellään yrittäjyyden ja palvelutoiminnan kautta eri ammattialojen osaajia ja taitajia. Esimerkiksi Taitaja2017 Kaisaniemessä ovat esillä lähihoitaja-, kaupunkiviljely-, viherrakentaminen, sekä robotiikka-lajit. Kalliossa voi puolestaan tutustua puhdistuspalvelu-, elektroniikka-, turvallisuus- ja laborantti lajeihin. – Valitsimme sloganiksi Ole hyvä. Se kertoo paitsi tapakasvatuksesta ja kohteliaisuudesta myös osaamisesta ja oman työn arvostamisesta. Siitä, että me jokainen voimme olla ylpeitä osaamisestamme, Turtiainen pohtii.

tamaan osaamistaan.

Taso korkea

tämän päivän ja tulevaisuuden huippuosaajia, kun yli viisisataa nuorta ottaa toisistaan mittaa. Ammattitaidon SM-kilpailu on ponnahduslauta

ELSINGIN MESSUKESKUKSESSA järjestettävä Tai-

taja2017-tapahtuma koostuu SM-ammattitaitokilpailuista, yläkoululaisten kädentaitokilpailusta ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattitaitokilpailusta. – Taitaja-tapahtumalla halutaan lisätä ammattikoulutuksen tunnettuutta ja nostaa ammattiosaamisen arvostusta, viestintävastaava Janne Turtiainen kertoo. Nuorelle voi avautua SM-kilpailuista tie kansainvälisiin kilpailuihin tai hyvään työpaikkaan, sillä myös työnantajat etsivät kisoista osaajia. – Ammattitaitokilpailu on tapahtumassa mukana oleville yrityksille erinomainen tilaisuus tehdä omasta yrityksestä houkutteleva potentiaaliselle työntekijälle, Turtiainen vinkkaa. Tämän vuoden Taitajassa on yhteensä 53 kilpailulajia perinteisistä käsityöaloista tulevaisuuden aloihin kuten pelituotanto ja kaupunkiviljely.

Kaupunki kaupungissa Taitaja-kisan järjestäjäkaupunki, teema ja slogan vaihtuvat vuosittain. Tämän kevään teema on kaupunki kaupungissa. – Haluamme teemalla korostaa eri ammattialojen merkitystä kaupungissa. Kaupunki pyörii ja pysyy pystyssä vain sen takia, että siellä on eri alojen osaajia. Messukeskukseen rakennetaan kaupunki pienoiskoossa. Kilpailualueet ovat Helsingin kaupunginosien

12 WWW.OPPISOPIMUS.FI

Suomen tulevat huiput kilpailevat Helsingin Messu keskuksessa neljän päivän ajan. Taso on korkea, sillä finaaliin on päässyt 352 kilpailijaa, lähes 1600 semi finaalissa mukana olleesta kilpailijasta. Turtiainen toteaa, että SM-kilpailuissa menestyminen vaati nuorelta pitkäjänteistä harjoittelua. Semifinaaleista ei pääse jatkoon ilman ahkeraa työtä ja kiinnostusta oppia uutta. Lahjakas ei tarvitse olla, kunhan on hyvä asenne ja halu kehittää omaa osaamista. – Jokaisessa lajissa on tarkat osaamisvaatimukset, joista nuori näkee, mitä hänen pitää osata. Semifinaali tehtävässä kerrotaan etukäteen, miten se arvioidaan. Finaalitehtävä julkistetaan vasta tapahtumassa. Taitaja-kisat toimivat hyvänä ponnahduslautana myös kansainvälisiin-kilpailuihin. – Taitaja-kilpailuista nousee joka vuosi nuoria, jotka tähtäävät huipulle. EM- ja MM-kisat ovat luonnollinen jatkumo SM-kilpailulle. Taitajista valitaan joka vuosi myös Taitajien taitaja. Yksi ylitse muiden. Päätuomarit haastattelevat kaikkien lajien kultamitalistit ja valitsevat yhden, joka toimii kisojen lähettiläänä seuraavan vuoden. ●

Taitaja-kisat järjestetään Helsingin Messu keskuksessa 15.–18.5. Tapahtuman tausta organisaatio ja kehittäjä on Skills Finland ry.

LÄROAVTALSUTBILDNING

TEKSTI Sane Keskiaho

Han växlade om och blev sotare Carl-Johan Holmström byter arbetsplats varje dag. Ibland åker han båt till jobbet, ibland färja. Varje arbetsplats bjuder på en fantastisk utsikt från taket.

SITT tidigare liv blandade och sålde Carl-Johan Holm-

ström olika massageoljor för yrkesbruk. Oljorna, som innehöll dyra råvaror, gav dock inte tillräckligt med inkomster, och därför började han se sig om efter en extra inkomstkälla. Holmström hade turen att träffa på en sotare som behövde en medhjälpare, och med honom fick han en bra inblick i branschen. Han gillade jobbet och började fantisera om att byta bransch, men i Finland kan man inte arbeta som sotare utan yrkesexamen, och det enda sättet att avlägga yrkesexamen är genom läroavtal. – Läroavtalsplanerare Anders Levin vid Axxell hjälpte mig att ta reda på hur jag kunde avlägga studierna utan någon färdig läroavtalsplats. Lösningen var ett läroavtal för företagare.

En branschexpert som mentor I ett läroavtal för företagare sker lärandet i arbetet i det egna företaget. Som arbetsplatshandledare har företagaren en mentor, som vanligtvis är en annan företagare eller någon som har erfarenhet och kompetens inom branschen. Arita Jokinen, som är brandinspektör vid Pargas brandkår, fungerar som mentor för Holmström. Hon bor i Nagu och är insatt i branschen, eftersom hon tidigare har fungerat som sotare i skärgården. – Hon har varit till stor hjälp. Jag har kunnat ringa henne när som helst om det har uppstått något problem. Och många gånger har problemen uppstått då jag stått på taket, säger Holmström med ett skratt.

Läroavtalsutbildning på Tredu Den förberedande utbildningen för yrkesexamen för sotare består av åtta perioder av grundutbildning. Varje period är fem dagar lång. Holmström har bara ett yrkesprov kvar att avlägga av sina studier, nämligen rengöring av ventilationskanaler. Arbetet kräver förutom yrkesskicklighet även social kompetens, eftersom sotaren arbetar i människornas hem och

på deras stugor. Dessutom är avstånden långa i skärgården och man är ofta beroende av färjtidtabeller. – På somrarna händer det ofta att man stannar på en kopp kaffe och diskuterar med kunden en stund medan man väntar på följande färja. Holmström bor i Nagu från måndag till fredag. På veckosluten kör han hem till fastlandet till sin fru.

”I ett läroavtal för företagare sker lärandet i arbetet i det egna företaget”

Förändringar på kommande i branschen Vid inrikesministeriet bereds som bäst en ändring av räddningslagen. Om den genomförs innebär det att systemet med distriktssotare frångås och sotningen blir företagsverksamhet med fri konkurrens. Då kan byggnadsägarna eller -innehavarna fritt välja vilken företagare de anlitar. – Alla sotare skulle få prissätta sina tjänster fritt och arbeta var de vill, konstaterar Holmström. ● LUE SUOMENKIELINEN JUTTU WWW.OSAAJALEHTI.FI

OSAAJA 1 • 2017

BESÖKARE

TEXT Anne Vuorinen

"Det finns inget vi kan skära ned på längre" Bildningsutskottets ordförande Tuomo Puumala begrundade nuläget i utbildningsreformen. Som ordförande för bildningsutskottet bevakar du mångt och mycket. Vilken roll har bildningsutskottet i beslutsfattandet om reformen? Bildningsutskottet har en enormt viktig roll, trots att reformen ännu inte ens har börjat. Utskottet får en central roll i behandlingen då riksdagen på våren börjar behandla reformen. I det här skedet har man gjort ett sammandrag av remisserna. Innan det slutliga förslaget överlämnas till riksdagen ska en politisk diskussion om remisserna föras mellan regeringspartierna.

Vad har du för åsikt om huvudtemana i reformen? Det här är ett intressant jobb och det har ganska långt Arbetslivet och Finland förändras snabbare än någonsin tidigare, och därför måste också utbildningssystemet förändras. Idén med hela reformen är ju att avveckla regleringen och undanröja skrankorna när det gäller utbildningen av unga och vuxna samt att samtidigt föra arbetslivet närmare skolvärlden. Ungdomarna bör kunna få en inblick i arbetslivet i ett tidigare skede och få uppleva vad det går ut på att skaffa arbete. På så sätt är de i högre grad färdiga proffs när de avlägger sin examen eller utbildar sig vidare. Många ungdomar trivs bättre med att lära sig genom att göra än att sitta på skolbänken. Vi strävar givetvis efter att fylla också detta behov i reformen. Också den som inte orkar sitta på skolbänken kan bli en specialist. I den här reformen ändras allt, t.o.m. finansieringssystemet. I fortsättningen bestäms finansieringen inte enligt antalet studerande, utan på basis av examina. Det sporrar effektivt utbildningsanordnarna till att komprimera utbildningarna. En annan viktig detalj är att det i framtiden är lika sporrande för utbildningsanordnarna att styra de unga till läroavtalsutbildning som till traditionell utbildning eller utvidgat lärande i arbetet.

Vi talar om en enorm kulturell reform Absolut. Vi i bildningsutskottet reste till Schweiz för att studera den läroavtalsutbildningsmodell som tillämpas där. Jag påstår inte att samma modell kan införas i Finland som sådan, men vi lade märke till några intressanta detaljer. I Schweiz skaffar cirka 80 procent av alla ungdomar sig en yrkesutbildning.

14 WWW.OPPISOPIMUS.FI

En annan intressant detalj var att när de unga inleder sin yrkesutbildning ska de själva hitta en arbetsplats. Därefter meddelar de till skolan att de kommer att vara till exempel fyra dagar i veckan på arbetsplatsen och en dag i skolan. I Schweiz hittar alla ungdomar en arbetsplats. Ungdomsarbetslösheten är endast kring 3 procent. Om inte annat kunde vi åtminstone anamma samma attityd som schweizarna och konstatera att våra ungdomar är fantastiska. Jag är säker på att de finländska ungdomarna är minst lika bra som de schweiziska. De får dessutom en av världens bästa grundläggande utbildningar på köpet. I Schweiz bestämmer arbetstagarna och arbetsgivarna i hög grad själva vad utbildningen ska innehålla. Ungdomarna är ju trots allt på väg in i arbetslivet. Inte heller detta kan kopieras och införas direkt i Finland, men kanske det vore på sin plats med ett initiativ i denna riktning? Hur ska vi göra för att skapa en mer dynamisk kommunikation mellan arbetstagaren och arbetsgivaren?

Hur ska vi få företagen att ta emot unga läroavtalsstuderande och satsa på att utbilda den befintliga personalen? Jag anser att vi behöver ett minisamhällsfördrag för att få fart på läroavtalsutbildningen. Vi borde samla statsmakten, arbetstagarna och arbetsgivarna kring samma bord, och då menar jag Företagarna i Finland och EK. Det gemensamma målet kring detta bord skulle vara att fundera ut hur vi får ungdomarna in i arbetslivet efter studierna. En fråga som aktörerna kring det nämnda bordet åtminstone borde diskutera är modellen med graderad lön, dvs. om arbetstagarorganisationerna borde acceptera att lönen är något lägre i början och sedan höjs stegvis mot en full lön. Detta alltså för att få ungdomarna in i arbetslivet. Metoden används ju redan i viss mån, men det saknas kanske lite flexibilitet? Kanske ett initiativ som detta skulle leda till att läroavtalet faktiskt blir ett verktyg som arbetsgivarna och företagarna kan använda? En annan fråga som borde diskuteras vid bordet är utbildningsavtal, som i denna vision i bästa fall består av inledande utbildning. Då blir tröskeln till läroavtalsutbildning låg. Jag är övertygad om att bara vi tillsammans kommer överens om flexibla arrangemang som dessa kan företa-

VEM? gen i sin tur förbinda sig att ta emot unga utbildnings- och läroavtalsstuderande.

Varför händer inte detta? Vi Ett stort fartyg vänder långsamt. Och visst är vårt system ganska oflexibelt. I Sverige har man en ganska flexibel attityd när det gäller arbetslivsfrågor. Där har inte arbetstagaroch arbetsgivarsidan helt motsatta åsikter. I själva verket har parterna kommit varandra närmare så att de t.o.m. har samma åsikt på många punkter. Jag tittade på ett diskussionsprogram i svensk tv och trodde att jag lyssnade på en representant för en arbetsgivarorganisation. Döm om min förvåning när det kom fram att det var en fackchef, som konstaterade att man måste ge efter lite i tuffa tider som dessa. Han förespråkade också lokala avtal. Vi måste få in denna flexibla attityd också bland arbetsmarknadsorganisationerna. Annars riskerar vi att fastna i våra egna strukturer.

Borde läroavtalsutbildarna också i fortsättningen kunna köpa en del av utbildningen utanför det egna huset? Jag hoppas att vi ska hitta en smart lösning på detta. Personligen anser jag att det bör vara möjligt att köpa utbildning utifrån. Om det förbjuds leder det till oförutsägbara och konstiga situationer, där en utbildningsanordnare plötsligt märker att man inte alls längre har de resurser man hade förut. Principen med en enda kontaktpunkt är något som betonas hela tiden, och den begränsas nog i detta avseende. Det positiva är att aktörerna har hört budskapet och tagit det till sig. Jag är säker på att de lösningar som bygger på sunt bondförnuft vinner.

Hur går det med vuxenutbildningen i reformen? Även statistiken visar att det är lika viktigt att utbilda de befintliga medarbetarna så att de uppfyller de nuvarande kraven. Vuxenutbildningens betydelse håller absolut inte på att minska, utan tvärtom. Vi lever inte längre i en värld där det yrke man studerar till i unga år bär en genom livet, utan man måste utveckla sig själv hela tiden. Vi får alltså under inga omständigheter glömma de vuxna. En förändring är alltid utmanande. Det som gör denna förändring särskilt utmanande är det att vi har stora nedskärningar bakom oss, och fortfarande verkligt stora framför oss. Vi har många utbildningsanordnare som går igenom samarbetsförhandlingar för tredje eller fjärde gången, vilket givetvis är oskäligt. Då händer det lätt att en i grunden kreativ organisation sjunker in i ett apatiskt tillstånd. Vi har därför inte råd att skära ned en enda cent längre. Det här året kommer att bli det värsta hittills. Bara vi kämpar oss igenom det och reformlagstiftningen träder i kraft är jag säker på att vi utgår som segrare. Reformlagstiftningen är så enorm att vi helt säkert blir tvungna att finslipa den efter att den trätt i kraft.

Tuomo Puumala är riksdagsledamot, ordförande för bildningsutskottet och medlem i Karleby stads fullmäktige. Han har tidigare arbetat bland annat som vice ordförande för Centern, vice ordförande för Centerns riksdagsgrupp, ordförande för Cen terns ungdomsparti och i ledningen för Karleby stadsfullmäktige. Puumala avlade magisterexamen i samhällsvetenskaper i juni 2010. Hans pro graduavhandling handlade om riksdagens budgetmakt. Puumala har arbetat bland annat som journalist och lärare.

Kan det gå så att utbildningsanordnarna i framtiden väljer ut enbart sådana studerande som klarar sig väl och avlägger sina studier snabbt? Hur göra för att trygga utbildningen av en hel åldersklass och förhindra en osund konkurrens? Det här är helt säkert en punkt som måste granskas närmare. I reformen utlovas att alla ska tryggas en utbildningsplats. Det måste vi hålla fast vid, men frågan är om det borde synas ännu bättre i finansieringsinstrumenten. När det gäller finansieringsinstrumenten finns det redan ett sätt att förhindra osund konkurrens. Basfinansieringen är 50 procent och prestationsfinansieringen 35 procent. Syftet med den sista andelen på 15 procent är uttryckligen att bedriva kvalitetsmätning för att förhindra osund konkurrens. Kvaliteten ska mätas bland annat utifrån sysselsättande effekt och fortsatt behörighet. Ur utbildningsanordnarens synvinkel borde den studerandes individuella väg i framtiden inte längre styras av enhetspriset utan av det som passar var och en bäst. Den individuella vägen är pudelns kärna.

Vilket resultat skulle glädja dig som ordförande för bildningsutskottet? Ett resultat där den plåga som utbildningsanordnarna upplever utbyts i framtidstro och företagen får kompetent arbetskraft, där vi tar yrkesutbildningen till ett nytt decennium och plockar in den i en kedja som rullar på robotisering, digitalisering och automation och vi har världens bästa yrkesutbildning. Och allt detta ska göras så att ingen glöms bort. Vi har redan stommen till reformen i sin ordning. Missionen för denna vår är att finslipa detaljerna i helheten.

Vad vill du hälsa alla läroavtalsaktörer? Kämpa på! Det är ni som gör jobbet på fältet som politikerna pratar om. Det erkänns och identifieras, och det är detta arbete som håller Finland på benen. Tillsammans når vi ett bra resultat. ●

OSAAJA 1 • 2017

KASVU

Yrittäjä Saija Mahonille (kolmas vas.) tiimi on tärkeä osa menestystä.

Oppisopimuksella

menestystä ja kasvua TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Saija Mahon

Lontoossa toimiva Mahon Digital hakee kasvua muun muassa palkkaamalla uusia työntekijöitä oppisopimukseen. – Haen intohimoa ja asennetta, en koulutusta, yrittäjä Saija Mahon sanoo.

AIJA MAHON lähti kokeilemaan siipiään Englantiin

16 vuotta sitten. Monien vaiheiden kautta hänestä tuli media-alan yrittäjä ja menestynyt sellainen. – Alussa palkkasin valmiita ammattilaisia mediatoimistoista. Huomasin aika pian, että heiltä puuttui monesti intohimo ja halu oppia. Arvostan tätä asennetta enemmän kuin valmiina olevaa koulutusta, sen voin aina tarjota, Mahon muistelee yrityksen alkuaikoja ja sitä, miksi oppisopimus vakiintui jo varhaisessa vaihees-

16 WWW.OPPISOPIMUS.FI

sa yrityksen rekrytointikanavaksi. Toinen syy nuorten palkkaamiseen löytyy Mahonin omasta menneisyydestä. Hänen itsensä oli vaikea löytää nuorena työpaikkaa Suomesta, joka johtikin Mahonin lähtemiseen Englantiin. Kukaan ei uskonut nuoren voivan olla pätevä.

Tiimi tärkeä osa menestystä Mahon on huomannut, että mitä enemmän henkilöitä hän palkkaa, sitä paremmin pyörät pyörivät. – Tiimi on äärimmäisen tärkeä osa menestystä ja siksi haluan panostaa oikeiden henkilöiden palkkaamiseen. Uudet oppisopimuslaiset otetaan osaksi tiimiä saman tien ja heille annetaan vastuuta ensimetreiltä lähtien. – Haluan heittää uudet työntekijät saman tien syvään päähän turvallisesti. Heillä on vastuuta, mutta tietenkin seuraan sivusta, että he varmasti pärjäävät. Mahon uskoo siihen, että työpaikka on muutakin kuin vain paikka, joka maksaa palkan. Hän puhuukin moneen otteeseen ”perheestään”. – Pidämme kerran kuussa aivoriihen. Silloin tiimit jättävät kännykät ja läppärit töihin ja lähtevät pariksi tunniksi työpaikan ulkopuolelle miettimään, miten voisimme kehittää bisnestä. Ideat kirjoitetaan paperille ja Mahon käy ne myöhemmin ajatuksella läpi. Sen lisäksi, että tämä on het-

KOLUMNI

Tarmo Välikoski on Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n puheenjohtaja.

Näkemyksiä reformista

A ki, jossa luodaan tulevaisuuden strategioita, se on myös paikka, jossa luodaan yhteishenkeä.

Agentti apuna rekrytoinnissa

MMATILLISEN KOULUTUKSEN lakivalmistelu etenee ja hallituksen esitys eduskunnalle lähtenee huhtikuussa 2017. Oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta lakiesitys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Viimeisen version mukaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus hankkia teoriakoulutusta yhtä laajasti kuin tähänkin saakka. Tämä mahdollistaa asiakkaiden palvelemisen tasaveroisesti koko Suomessa. Näyttää siltä, että ainakin osa koulutuksen järjestäjistä voi tarjota oppisopimuskoulutusta kaikkiin tutkintoihin yhdeltä luukulta. Näyttää myös siltä, että oppisopimuskoulutuksen tarjoaminen yrittäjille jatkuu kuten ennenkin, mikä tarkoittaa mentoroinnin säilymistä koulutuskorvauksen piirissä.

MMATILLISEN KOULUTUKSEN reformi tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat kuitenkin huolissaan koulutusmuotojen erityispiirteiden vähentymisestä tai jopa menettämisestä kokonaan. Ehkä uhka ei olekaan uudessa lainsäädännössä, vaan koulutuksen järjestäjien omassa toiminnassa. Toiminnan tulee olla asiakaslähtöistä, ei järjestelmälähtöistä. Tämä varmistaa myös olemassa olevien verkostojen toiminnan sekä koulutuksen järjestäjän ja asiakkaiden välillä että koulutuksen järjestäjien kesken.

Mahon näkee oppisopimuksen mahdollisuutena palkata hiomattomia timantteja, joista kehittyy osaajia. – Nuoret liikkuvat verkossa aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi minä. Heiltä on tullut vuosien varrella upeita ideoita, joita en olisi ilman heitä koskaan keksinyt. Mahon käyttää rekrytoinnin apuna agenttia. Kun tulee tarve lisäkäsille, hän soittaa agentille, kertoo mitä tarvitsee ja mihin positioon. Agentti käy läpi sopivat henkilöt ja lähettää Mahonille parhaat CV:t, joista tämä valitsee ne, jotka haluaa haastatella. Mahonista yhteistyö on pelannut loistavasti. – Ketteryys on pienen yrityksen tärkein ominaisuus. Minä saan nopeasti tarvittavaa osaamista ja nuori koulutuksen ja työpaikan.

Trendikäs koulutusmuoto

Reformirikasta kevättä!

IKÄÄN EI ole niin varmaan kuin se, että maailma on huomenna erilainen kuin tänään myös meille ammatillisen koulutuksen toimijoille. ●

Englannissa digitutkinnon suorittaminen kestää 14 kuukautta. Nuoret viettävät viikon kuukaudessa koulunpenkillä. Loppu koulutuksesta tapahtuu Mahon Digitalissa. – Oppisopimusopiskelijan minimipalkka on 3,5 puntaa tunnissa. Pääsääntö on, että ylimenevältä osalta yritys ja opiskelija sopivat keskenään. Mahon maksaa opiskelijoille 6,5 puntaa tunnilta. Kolmen kuukauden välein tehdään arviointi, ja käydään läpi asiakaspalautteet. Tämän jälkeen keskustellaan palkasta ja onko sitä aihetta nostaa. – Oppisopimus nähdään nuorten keskuudessa trendikkäänä tapana opiskella. Etenkin uusien alojen opiskelu koulussa koetaan vanhanaikaiseksi, Mahon sanoo. Tällä hetkellä Mahon Digital työllistää 14 henkilöä ja sillä on toimistot Suomessa ja Englannissa. ●

OSAAJA 1 • 2017

YRITTÄJYYS

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Suomen Yrittäjät

Ainutlaatuinen koulutusmuoto Yrittäjän oppisopimus lanseerattiin Suomessa parikymmentä vuotta sitten. Se on noussut tärkeimmäksi yrittäjille suunnatuksi koulutuksen järjestämistavaksi.

UN YRITTÄJÄN oppisopimus näki päivän-

valon, oli maailma erilainen. Lähes joka viides yrittäjä oli vailla ammatillista tai korkea-asteen tutkintoa. Harvalla oli liiketaloudellista koulutusta ja yritystä johdettiin monesti mutu-tuntumalla. Suomen Yrittäjissä koettiin tarvetta lisätä yrittäjien mahdollisuutta kouluttautua yritystoiminnan ohessa. – Suomen Yrittäjät olivat aloitteellisia oppisopimustoimijoiden suuntaan ja esitti, että yrittäjille pitäisi räätälöidä oma oppisopimus, SY:n yrittäjienkoulutuspolitiikasta vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu muistelee ja lisää, että alkuvuosina ammattitaidon lisäksi moni yrittäjä sai oppisopimuksen kautta tutkinnon. Se oli monelle merkittävä asia. – Usein yrittäjä lähtee oppisopimukseen ensisijaisesti kehittämään omaa yritystoimintaansa. Yrittäjä arvioi koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen onnistumista oman liiketoimintansa menestyksen ja taloudellisen tuloksen paranemisen kautta. Lamppu toteaa, että näin jälkikäteen katsottuna yrittäjän oppisopimuksen syntyminen oli poikkeuksellista.

18 WWW.OPPISOPIMUS.FI

– Yrittäjän oppisopimus poikkeaa perinteisestä oppisopimuksesta, eikä se esimerkiksi perustu työsuhteeseen. Eroista huolimatta oppisopimustoimijat, opetusministeriö ja työmarkkinajärjestöt olivat yhtä mieltä siitä, että ajatus yrittäjille suunnatavasta koulutuksesta oli hyvä asia ja että tällaiselle koulutukselle oli tarvetta. Elettäisiinpä nykyisinkin samanlaisessa kokeilukulttuurissa esimerkiksi nuorten oppisopimuskoulutuksen suhteen, Lamppu vinkkaa.

Jatkuva kouluttautuminen tärkeää Etenkin tänä päivänä, kun maailma muuttuu nopeampaa kuin pysymme perässä, on ammattitaidon ylläpitäminen entistäkin tärkeämpää. Lamppu korostaa, että villakoiran ydin ei enää olekaan tutkinto vaan osaaminen. Lampusta yrittäjän pitäisi pystyä valitsemaan itselleen ja yritykselleen sopivia osaamiskokonaisuuksia. Kun näitä osa olisi riittävä määrä, hän saisi tutkinnon. Tutkintojen yksilö- ja yrityskohtaisuus lisääntyisi. – Ammattitaito on nykyisin jatkuva investointi työhön liittyvään kehittämiseen. Yrittäjän arkea pitäisikin olla oman osaamisen, työn ja sitä kautta yrityksen kehittäminen. ●

– Yrittäjä kokee, että tutkinnon suorittaminen vaikuttaa suoraan liiketoimintaan ja sen kannattavuuteen, johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjän oppisopimus Alusta saakka suosituimpia yrittäjän oppisopimuksena tehtyjä tutkintoja ovat olleet yrittäjätutkinnot; yrittäjän ammattitutkinto ja yrittäjän erikoisammattitutkinto (nykyisin yritysjohtamisen eat). Tutkintojen suosioon on vaikuttanut yrittäjän mahdollisuus saada mentorointia ja vertaistukea. Yrittäjän oppisopimuksena suoritettu tutkintoon valmis tava koulutus on ollut useimmille yrittäjille keskeinen syy hakeutua koulukseen. Se on yhdistelmä yrittäjyys osaamista kehittäviä opintoja, mentorointia sekä muiden koulutuksessa olevien yrittäjien kanssa käytyä kokemus ten vaihtoa. Yrittäjän ohjaajana ja tukijana toimii mentori, joka on yleensä toinen yrittäjä. Yrittäjätutkintojen lisäksi yrittäjä voi valita itselleen sopi van muun tutkinnon.

OSAAJA 1 • 2017

KOTOUTTAMINEN

Kotouttamiskoulutuksesta oppisopimukseen Parinaz Mohammad on onnellinen. Hän on saanut oppisopimuspaikan toivomaltaan alalta, työkavereita ja suomenkieli paranee kohisten. Hänestä tämä on parasta kotoutusta. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Jari Kippola

RANILAINEN PARINAZ MOHAMMAD oli ollut Suomessa

kolme vuotta ennen kuin palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. TE-toimiston järjestämän kotouttamiskoulutuksen seurauksena nainen sai oppisopimus paikan helsinkiläisestä muotoilu- ja suunnittelutoimisto Tilassa Oy:stä. – Minut ohjattiin TE-toimistosta vuoden mittaiseen kotouttamiskoulutukseen. Siihen kuului työpaikan löytäminen ensin kieliharjoitteluun ja myöhemmin työharjoitteluun, Mohammad kertoo. Hän on opiskellut Teheranissa sisustussuunnittelua ja halusi löytää työpaikan samalta alalta. Parinaz lähetti sähköpostia kymmeniin eri suunnittelutoimistoihin ja kertoi tarvitsevansa työpaikan kahden viikon kielihar-

20 WWW.OPPISOPIMUS.FI

joittelua varten. Postin liitteeksi hän laittoi oman portfolionsa. Portfolio teki vaikutuksen sisustusarkkitehti ja muotoilun valmentaja Harri Markkulaan, joka pyysi Mohammadin haastatteluun saman tien. – Parinazin tapa hahmottaa tilaa ja värejä oli upea. Siinä oli jotain omaa, joka teki meihin vaikutuksen, Markkula muistelee.

Tavoitteena vakituinen työ Kahden viikon kieliharjoittelu vaihtui kahden kuukauden mittaiseksi harjoittelujaksoksi. Sen aikana vahvistui puolin ja toisin ajatus siitä, että Mohammad sopisi Tilassatyöyhteisöön loistavasti.

KOLUMNI

Pentti Rauhala on Tampereen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti ammattikasvatuksen dosentti

Parinaz Mohammad ja yrittäjä Harri Markkula kannustavat yrityksiä ottamaan maahanmuuttajia töihin edes muutamaksi viikoksi.

Ongelmaksi muodostui se, ettei Mohammadin suomen kieli ollut riittävän hyvää eikä hän osannut käyttää työssä tarvittavia työkaluja. Oppisopimuskoulutus oli Markkulalle ennestään tuttua ja hän oli yhteydessä koulutustarkastaja Virpi Heinoseen Stadin oppisopimuspalveluissa. Siitä alkoi sopivan koulutuksen suunnittelu ja oppilaitoksen etsiminen. Pitkän haeskelun jälkeen koulutus löytyi Salon seudun ammattiopistosta – Parinaz on oppilaitokselle pilottiopiskelija, sillä hän suorittaa sisustussunnittelijan opinnot oppisopimuksella. Kahden vuoden aikana Mohammadilla on noin parikymmentä lähiopetuspäivää Salossa. Tämän lisäksi hänellä kay kerran viikossa suomen kielen opettaja työpaikalla opettamassa ammattisanastoa. Toiveet ja odotukset ovat korkealla puolin ja toisin. – Toivon tietysti, että Parinaz työllistyisi meille pysyvästi opintojen jälkeen.

Paras tapa integroitua Työ vieraalla kielellä ja vierailla ohjelmilla on ollut haastavaa, mutta Mohammad ei vaihtaisi pois päivääkään. Hänestä tämä on paras tapa kotoutua uuteen kotimaahan. – Integroituminen on aina haasteellista uuden kielen, elämäntavan ja kulttuurin takia, mutta työ helpottaa sitä. Etenkin kun saa tehdä työtä, joka on itselle rakasta ja innostavaa. Mohammad kannustaakin yrityksiä ottamaan maahanmuuttajia töihin edes muutamaksi viikoksi. Eri kulttuurit voivat tuoda täysin uudenlaisia näkemyksiä asioihin. Tämän sai myös Markkula huomata. – Parinaz suunnitteli meillä saunan ja se yllätti kaikki. Hänellä ei ollut tietoa esimerkiksi saunan rakenteista ja sen takia hän onnistui luomaan jotain täysin uutta ja odottamatonta, Markkula sanoo. Oppisopimuskoulutuksessa sekä Markkulalle että Mohammadille tärkeintä on se, että Mohammad saa siitä itselleen ammatin. – Tutkinnon avulla Parinaz voi halutessaan opiskella pidemmälle, Markkula toteaa. ●

Tarvitaanko uusia työpaikkakoulutusmalleja?

MMATILLISEN KOULUTUKSEN reformi on saanut paljon julkisuutta. Se on positiivinen asia, koska yleensä ammatillinen koulutus ei ole uutispalstoja täytellyt. Osasyynä sekin, että ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset on nähty kohtuuttomina. Koulutusrahoitusta kohtaan tuntuu olevan myötätuntoa niin suuren yleisön kuin poliittisten päättäjienkin keskuudessa. Reformin tavoitteena on lisätä työpaikkapainotteista koulutusta työelämävastaavuuden varmistamiseksi. Keinoina ovat työssäoppimisen korvaaminen koulutussopimuksella ja siirtyminen näyttöperusteiseen tutkintomalliin. Lausunnoissa ja julkisessa keskustelussa on esitetty epäilyksiä työpaikkapainotteisen koulutuksen lisäämismahdollisuudesta, syynä sitkeästi jatkuva taloustaantumalla. Koulutussopimus näyttäisi tuovan uutta työssäoppimiseen lähinnä sopimusmenettelyn systematisoinnin ja yhtenäisen palvelujärjestelmän kautta. Työelämälle mallin laaja käyttö tuo lisävelvoitteita.

ÄÄSTÖTOIMEKSI TYÖPAIKKAKOULUTUKSEN laajentamista ei ole julistettu, vaikka se lisää kustannustehokkuutta. Toisaalta työelämän edustajien pakollinen käyttö näytöissä tuskin voi toteutua talkoilla. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Teknologiateollisuus ry. ovat esittäneet, että jos työpaikalle nimetään vastuukouluttaja, yritykselle tulisi maksaa koulutuskorvausta. Tämä mahdollisuus on olemassa lakiluonnoksessakin. Jos työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, aletaan lähestyä oppisopimusmallia. Olisiko ehkä selvitty oppisopimussäädösten tarkistamisella sekä työmarkkinaratkaisulla, joka mahdollistaisi kokemattoman opiskelijan palkkaamisen osaamista vastaavalla palkkatasolla. Tätä näkemystä on helppo kritikoida matalapalkkatyön tukemisena. Työllisyysasteen nosto on kuitenkin ydinasia hyvinvointivaltion edellytysten turvaamisessa. Lisäksi voisi ajatella, että opintotuki ulotettaisiin oppisopimusopiskeluun, jossa palkka alittaa normaalin tason. Oppisopimuskoulutus painottuu vahvasti työssä olevien aikuiskoulutukseen. Sen mahdollisuuksia olla vaihtoehtona työpaikkapainotteisemmalle ammatilliselle peruskoulutukselle ei ole riittävästi otettu huomioon. Esimerkiksi Norjassa ammatillinen peruskoulutus rakentuu 2 vuotta koulussa ja 2 vuotta oppisopimuskoulutuksessa malliin. ●

OSAAJA 1 • 2017

NUORET

Meidän Pete! Salibandyn MM-kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu Peter Kotilainen nauttii siitä, kun hän palaa pelireissuilta työpaikalleen Päiväkoti Amiraaliin. Meni peli hyvin tai huonosti, hän on lapsille pelkkä Pete. Meidän Pete.

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Mikko Suutala

E TER KOTIL AINEN aloitti kolme vuotta sit-

ten lastenohjaajan opinnot oppisopimuksella. Vaikka Kotilaisen haaveena on pelata salibandya ammattilaisena, on nuoren miehen mietittävä uraa myös pelaamisen jälkeen. – Halusin itselleni työn ja ammatin pelaamisen lisäksi. Onneksi päävalmentajani Seppo Pulkkinen tiesi oppisopimuksesta, sillä koulunkäynti ei ole koskaan ollut se minun juttuni. Yhteistyössä Jyväskylän oppisopimustoimiston kanssa eri vaihtoehtojen joukosta valikoitui lastenohjaajan ammattitutkinto, sillä pelaamisen lisäksi nuorta miestä on aina kiinnostanut työ lasten parissa. Sopiva oppisopimuspaikka löytyi liikuntaan ja musiikkiin erikoistuneesta Päiväkoti Aarresaaresta. – Pete on meidän ensimmäinen oppisopimusopiskelijamme. Meidät yllätti se, miten paljon jouduimme alussa sanoittamaan omaa työtämme: nyt teen tä-

22 WWW.OPPISOPIMUS.FI

OSAAJA 1 • 2017

NUORET Joustava koulutusmuoto Turun oppisopimustoimisto kehitti yhteis työssä Turun kaupungin ja oppilaitosten kanssa uudenlaisen opiskelumuodon nuoril le, jotta keskeytykset saataisiin minimoitua. Sitä kokeiltiin ensin lähihoitajakoulutuk sessa. Myönteiset kokemukset johtivat sen laajentumiseen myös hotelli-, ravintolaja catering-alalle.

Päiväkodin johtaja Susanna Anttila-Viikki, työpaikkaohjaajana toiminut Tuija Takanen, Peter Kotilainen ja innokas fanijoukkue tuulettavat tulevaisuuden maaleille.

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Sane Keskiaho ja Sanna Hovi

Joustoa n

tä asiaa tämän takia ja että kaikille asioille on joku syy, miksi niitä lasten kanssa tehdään, päiväkodin johtaja Susanna Anttila-Viikki muistelee. Hän lisää, että tästä paneutumisesta omaan työhön on ollut hyötyä. Se on pistänyt miettimään työtapoja ja sitä, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla. – Olemme saneet paljon hyviä juttuja myös Peten koulun kautta. Osasta asioista olemme keskustelleet henkilökunnan kanssa ja miettineet, miten voisimme siirtää niitä jokapäiväiseen työhömme.

Oppisopimus vai päiväkoulu? Turussa

Pelireissuille joustoa

miettiä. Joustava koulutusmuoto

Vaikka Kotilainen viihtyykin työssään, on pelaaminen ollut hänelle aina se rakkain asia. Tämä oli tiedossa jo opintojen alussa ja siitä syystä koulutus sovittiinkin normaalia pidemmäksi. – Valmistun kolmessa vuodessa ja tutkinnon suorittamista on räätälöity tarpeen mukaan. Jos esimerkiksi joku tutkinnon osa on mennyt tärkeiden pelien takia ohi, olen voinut suorittaa sen seuraavana vuonna ilman, että opinnot ovat kärsineet. Kotilainen kiitteleekin sekä työpaikkaa että lähiopetuksesta vastaavaa Jyväskylän kristillistä opistoa joustavuudesta. Kotilaisen pelaajatausta on Anttila-Viikin mukaan näkynyt hänen työssään alusta saakka, muun muassa kyvyssä ennakoida asioita. – Pete on osannut ”lukea” päiväkodin arkea niin lasten kuin henkilökunnankin kanssa. Se on taito, jota moni alan ammattilainen opettelee vielä kauan valmistumisen jälkeen. Kotilaisen viimeiset tutkintotilaisuudet ovat toukokuussa ja sen jälkeen hän on valmis ammattilainen tällä elämän saralla. – Olen itsekin yllättynyt siitä, miten hyvin olen saanut kouluasiat hoidettua. Se johtuu varmasti siitä, että oppisopimuksessa pääpaino opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Koulupäivät eivät ole tuntuneet raskaalta. Kotilainen antaa kiitosta työpaikkaohjaajana toimineelle Tuija Takaselle. – En tiedä olisinko selvinnyt tähän saakka ilman Tuijan apua. Hän on auttanut kouluasioissa ja tsempannut aina, kun itse en ole jaksanut. ●

24 WWW.OPPISOPIMUS.FI

tätä ei enää tarvitse hotelli-, ravintolaja catering-alalle haluavien nuorten

mahdollistaa siirtymisen päiväkoulusta oppisopimukseen tai päinvastoin.

IRO MERINEN aloitti ravintola-alan

opinnot peruskoulun jälkeen. Vaihtoehtona oli opiskella joko perinteisesti päivälinjalla tai oppisopimuksella. Miro valitsi oppisopimuksen. – Oppisopimus kuulosti mahdollisuudelta saada sekä työkokemusta että ammatti, kokiksi jouluna valmistunut Miro kertoo. Koska oppisopimuksella opiskelu on haastavaa, piti siitä kiinnostuneiden oppilaiden kirjoittaa motivaatiokirje ennen lopullista valintaa. – Kerroin olevani ystävällinen ja avulias, että tykkään tehdä töitä käsillä ja opin parhaiten tekemällä. Kirjoitin myös etten pelkää työntekoa ja että haluan tehdä töitä ihmisten kanssa, Miro muistelee. Osa opiskelijoista valitsi oppisopimuksen, osa oppilaitoksen. Molempien ryhmien opinnot etenivät samaan tahtiin, jotta vaihtaminen ryhmästä toiseen onnistui tarvittaessa. Tällä pyrittiin välttämään keskeyttämiset.

Osa vaihtoi koulutusmuotoa Ennen oppisopimuspaikan hakemista oppilaat viettivät kolme viikkoa koulussa. Sinä aikana opeteltiin alan perusasioita ja -taitoja.

Unican toimitusjohtaja Sanna Hovi.

Brahen kellarin kokki Miro Merinen ja keittiöpäällikkö Tom Salonen.

nuorten koulutukseen – Saimme listan ravintoloista, jotka olivat kiinnostuneita ottamaan oppisopimusopiskelijan. Laitoin Brahen Kellariin viestiä ja pääsin haastattelun kautta kahden viikon työssäoppimisjaksolle. Yhteistyö pelasi puolin ja toisin. Työssäoppiminen muutettiin oppisopimukseksi harjoittelujakson jälkeen. – Olin yhden päivän viikossa koulussa ja muun ajan opettelin ammattia työpaikalla. Muutamat opiskelijat vaihtoivat joko oppisopimuksesta päiväopiskeluun tai päinvastoin. – Minulle oppisopimus oli lottovoitto. Pääsin hyvään paikkaan oppisopimukseen ja sitä kautta omaan elämään kiinni vähän aikaisemmin kuin olisin päiväopiskelijana päässyt.

Hienoa kouluttaa nuorta Myös Brahen Kellarissa tutkittiin listoja tarkkaan. Miro valittiin ravintolaan kolmen nuoren joukosta, jotka kävivät haastattelussa. Se, että Miro oli vasta 16-vuotias koulutuksen alussa, ei keittiöpäällikkö Tom Salosen mukaan pelottanut. – Pidämme haasteista. Meillä on ollut useita oppi sopimusopiskelijoita ja kaikki on mennyt hyvin. On hieno asia päästä kouluttamaan alasta innostunutta nuorta. Brahen Kellarissa myös uskotaan, että hyviä ja sitoutuneita työntekijöitä saadaan parhaiten kouluttamalla heidät itse. – Minä kannoin päävastuun Miron koulutuksesta, mutta koko tiimi oli sitoutunut. Kävimme yhdessä läpi, missä vaiheessa mitäkin opetettiin, Salonen toteaa. Miro kiittelee sitä, miten hänet otettiin vastaan. – Kun tulin taloon, minulla oli takana kolme viikkoa koulutusta alalle. Kaikki ymmärsivät, että siinä ajassa ei opi mitään ja olivat valmiita auttamaan. Erittäin tärkeänä Miro pitää sitä, että hänelle annettiin myös lupa mokata eikä virheitä tarvinnut pelätä. Valmistuttuaan kokiksi Miron oppisopimus vaihtui vakituiseksi työpaikaksi.

Hyviä kokemuksia Juhlapalveluihin ja opiskelijaruokailuun erikoistuneen Unican toimitusjohtaja Sanna Hovi on työllistänyt vuo sien varrella kymmeniä oppisopimusopiskelijoita. Tälläkin hetkellä talossa on neljästä viiteen nuorta, joista yksi on 16-vuotias. – Meillä on pelkästään hyviä kokemuksia nuorista. He ovat erittäin motivoituneita ja innostuneita. Myös Unican henkilökunta on tottunut tekemään töitä nuorten kanssa, sillä ravintoloiden asiakkaatkin ovat pääsääntöisesti nuoria. Hovista oppisopimus on win-win-tilanne. Unica saa oppisopimuksella innostunutta työvoimaa. Oppisopimusopiskelijat saavat hyvän ja monipuolisen opin. – Me valmistamme ruoat itse, meillä on asiakaspalvelua ja catering-toimintaa. Täällä pääsee näkemään alan eri vaihtoehdot monelta eri kantilta. Arjen pyörittämisessä tarvitaan myös paljon käsi pareja. Käsiparien lisäksi Hovi uskoo, että oppisopimusopiskelijat tuovat mukanaan uusia taitoja ja ajatuksia koko organisaatioon.

Perustaidot oltava valmiina Sanna Hovi pitää välttämättömänä sitä, että nuoret saavat perusopetusta ennen kuin tulevat työssäoppimaan. – Perusasiat ja se, mitä työn tekeminen tarkoittaa, on hyvä olla nuorella tiedossa jo etukäteen. Ruuanvalmistustyössä on esimerkiksi tietyt hygieniasäännöt, joita pitää noudattaa. Myös se, että koulu toimii taustalla, madaltaa kynnystä ottaa nuori oppisopimukseen. Jos tulee ongelmia, puhelimen päässä on ihmisiä, jotka osaavat auttaa. Oppisopimus soveltuu Hovin mielestä hyvin ravintola-alalle, mutta se vaatii myös ohjausta. On henkilöitä, jotka saavat tyydytystä, kun näkevät nuoren kehittyvän, mutta kaikille ohjaaminen ei sovi. Siksi onkin tärkeää löytää hyvä mestari-kisälli -pari, Sanna Hovi toteaa. ●

OSAAJA 1 • 2017

TIIVISTETTYÄ TIETOA OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN… • • • • • • • •

koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen yrittäjä haluaa kehittää liiketoimintaansa koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle henkilö haluaa vaihtaa alaa henkilö haluaa suorittaa ammattitutkinnosta vain omaan työtehtävään liittyvän tutkinnon osan.

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON… • verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

OPISKELIJA

Oppii työssä ja arvioi oppimaansa.

TYÖPAIKKA

Suunnittelee ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työhön.

OPPILAITOS

Järjestää ja arvioi tietopuoliset opinnot ja organisoi näytöt.

OPPISOPIMUSKESKUS

Neuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa, organisoi, rahoittaa ja kehittää oppi sopimuskoulutusta.

26 WWW.OPPISOPIMUS.FI

LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT AEL (Helsinki) Puh. (09) 530 7723 opintotoimisto@ael.fi Amiedu (Helsinki) Puh. 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia oppisopimustoimisto (Tornio) Puh. 040 132 8198 oppisopimus@lappia.fi

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Porvoo) Puh. 040 036 0731 oppisopimus@opso.fi Jyväskylän oppisopimuskeskus Puh. 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto oppisopimuspalvelut (Kajaani) Puh. 044 797 0874 oppisopimus@kao.fi

Pohjois-Karjalan aikuisopisto, oppisopimuskoulutus (Joensuu) Puh. (013) 244 200 oppisopimus@pkky.fi

Sopeva oppisopimuspalvelut (Kauhava) Puh. 020 742 4140 info@sopeva.fi

Ammattiopisto Luovi aikuiskoulutus (Oulu) Puh. 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto (Kokkola) Puh. 040 359 6240 info.oppisopimus@kpedu.fi

RASEKO, Raision oppisopimus toimisto Puh. (02) 4377607 oppisopimus@raseko.fi

Axxel, Läroavtalsbyrå Puh. 044 739 7359 klara.roos@axxell.fi

Keuda Työelämäpalvelut (Kerava) Infopuh. 040 174 5627 tuula.korppi-tommola@keuda.fi

Rastor Oy oppisopimustoimisto (Helsinki) Puh. 020 779 8300 oppisopimus@rastor.fi

Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto oppisopimuskoulutus (Kauhajoki) Puh. 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Koulutuskeskus Salpaus Oppisopimuspalvelut (Lahti) Puh. (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi

Saimaan ammattiopisto Sampo Imatra Puh. 040 136 4693

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimisto Puh. (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi Ekami oppisopimustoiminta (Kotka) Puh. 050 576 5431 oppisopimuskoulutus@ekami.fi

Kouvolan kaupunki oppisopimuskoulutus (Kouvola) Puh. 020 615 8124 tommi.neuvonen@ksao.fi

Etelä-Savon ammattiopisto oppisopimuspalvelut Mikkeli, Pieksämäki Puh. (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi

Lapin oppisopimuskeskus (Rovaniemi) Puh. 020 798 4191 info@lapinoppisopimus.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA (Helsinki) Puh. 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College / Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Puh. (09) 14 89 0200 kirsi.jarvinen@businesscollege.fi Stadin aikuisopisto, Työelämä- ja oppisopimuspalvelut (Helsinki) Puh. (09) 310 88431 oppisopimus@hel.fi Hyria oppisopimuskeskus Hyvinkää Puh. 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi Riihimäki Puh. 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Puh. 050 440 0926 oppisopimustoimisto@kktavastia.fi Itä-Lapin ammattiopisto oppisopimustoimisto (Kemijärvi) Puh. 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan oppisopimuspalvelut Puh. 040 779 7562 / 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi Novidan oppisopimustoimisto Loimaa Puh. 044 090 1310 Uusikaupunki Puh. 044 088 6581 oppisopimus@novida.fi Vakka-Suomi (Uusikaupunki) Puh. 044 088 6581 oppisopimus@novida.fi Luksia, Työelämäpalvelut/ Oppisopimuskeskus (Lohja) Puh. (019) 369 61 opso@luksia.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut (Pietarsaari) Puh. (06) 7855 222 oppisopimus@optimaedu.fi OSAO, oppisopimusyksikkö (Oulu) Puh. 040 141 5320 aikuiskoulutus@osao.fi POKE oppisopimuskoulutus (Äänekoski) Puh. (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi

Lappeenranta Puh. 040 136 4687 Salon seudun oppisopimuskeskus Puh. 044 770 4221 helina.juhela@sskky.fi Sastamalan Koulutuskuntayhtymä oppisopimustoimisto Sastamala Puh. 050 344 4767 Ikaalinen Puh. 044 755 4453 www.sasky.fi/oppisopimus Sataedu oppisopimustoimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Kokemäki) Puh. 040 199 4109 www.sataedu.fi Savon oppisopimuskeskus (Kuopio) Puh. 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savonlinnan ammattija aikuisopisto oppisopimustoimisto (Savonlinna) Puh. 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus oppisopimuspalvelut (Seinäjoki) Puh. 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut (Järvenpää) Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu – oppisopimuskeskus (Tampere) Puh. (03) 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi Toyota Auto Finland Oy Toyota ammattioppilaitos (Vantaa) Puh. (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi Turun aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut (Turku) Puh. 0207 129 460 oppisopimus@turunakk.fi Turun oppisopimustoimisto (Turku) Puh. (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Vamia Oppisopimuspalvelut (Vaasa) Puh. (06) 326 7411 oppisopimus@vamia.fi Valkeakosken ammattija aikuisopisto Puh. (03) 57 421 etunimi.sukunimi@vaao.fi www.vaao.fi Vantaan kaupunki Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut (Vantaa) Puh. (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (Iisalmi) Puh. 040 079 3365 katja.turunen@ysao.fi oppisopimus@ysao.fi WinNova – Satakunnan oppisopimuskeskus (Pori ja Rauma) Puh. 044 455 7500 oppisopimus@winnova.fi

OSAAJA 1 • 2017