Juurruttamisesta JUTTUA
SEIJA UTRIAINEN, SIRPA YLÖNEN & TUULA PEHKONEN-ELMI
Taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien merkitys sote-alan työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvoinnin lisääjänä on tiedostettu hyvin, mutta mahdollisuudet toteuttaa niitä eivät ole samanlaiset kaikissa työyhteisöissä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelmat mahdollistavat työntekijöiden osaamisen kehittämisen lisäksi pidemmän ajan tavoitteellisen toiminnan ja sen juurtumisen työyhteisöjen arkiseen työhön.
TAIDE-, KULTTUURI- JA LUONTOLÄHTÖISEN TOIMINNAN EDELLYTYKSET TYÖYHTEISÖISSÄ
Työntekijöiden motivaatio ja valmiudet toiminnan järjestämiseen vaihtelevat. Osalla on taustalla esimerkiksi ohjaustoiminnan artenomin (AMK) tutkinto, toiset taas ovat oman harrastuneisuutensa kautta löytäneet tapoja toteuttaa luovaa ja taidelähtöistä toimintaa työssään. Työhön soveltuvat taidelähtöiset menetelmät ovat luonteva osa omaa ammatillista työtä. Asiakkailla tulisi olla mahdollisuus osallistua niihin helposti osana arjen toimintaansa oman toimintakykynsä mukaisesti.
Sote-alan työyhteisöissä on käytössä monenlaisia luonto- ja taidelähtöisiä menetelmiä, joita hyödynnetään asiakastyössä. Joissakin yhteisöissä toiminta perustuu vahvasti kulttuurin ja luovuuden voimaan. Taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien merkitys asiakastyössä on tiedostettu hyvin, mutta mahdollisuudet toteuttaa niitä eivät ole samanlaiset kaikissa työyhteisöissä. 65
