Maitojame 1-2013 by Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maito ja Me 1 /2013

Hyvinvointi palkinto vasikkatyöstä Uudet tuottajat tutustuivat Valioon Liite: Luonnollinen ilmanvaihto

Teemana maitotilan kehittäminen

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon VASIKKA-MASTER-JUOMA-AUTOMAATTI Automaatti joka mm. juottaa, seuraa, vieroittaa. Säästänyt hintansa juottokustannuksissa jo 50 vasikan juoton jälkeen. Voit hyödyntää hapanjuoton edut ja optimoida juontimäärän vasikkakohtaisesti.

Tunnistaa Emerkillä tai pantatunnistimella

• • • • • • • • • •

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

ALOE VERASSA ON AINUTLAATUISIA OMINAISUUKSIA • • • • • •

rauhoittaa hyönteisten puremista johtuvaa kutinaa nopeuttaa ihovammojen paranemista helpottaa kirvelyä, erinomainen palovammoille ja auringossa palaneelle iholle ylläpitää ihon luonnollista kosteustasapainoa ravitsee ja edistää ihon uusiutumista parantaa pintaverenkiertoa

Yrttilinimentti • Viherlinimentti • Nelisan Bio-vedinvoide • Vedinspray

”mölytön” vieroitus Voidaan hyödyntää esim. maitoa, jauheita, huuhteita Vasikkakohtainen, optimaalinen juottomäärä koko juottojakson ajan Päivittäisten juomamäärien vasikkakohtainen seuranta Riittävä määrä juoma-asemia myös isommille ryhmille Jokaisella juoma-asemalla voi olla vasikka juomassa samaan aikaan Juoma-asemia voidaan lisätä vasikkamäärän kasvaessa Vain yksi "liikkuva osa" Hygieninen muovirunko Letkujen ja pumppujen pesuautomatiikka

GREEN DIP – vetimet huippukuntoon VÄRITÖN

Green Dip on uuden sukupolven 2-komponenttinen vedinhoitoaine. Tuote on suunniteltu Eurooppalaiseen käyttötapaan sopivaksi. Green Dip muodostaa vedinten pinnalle suojaavan kalvon. Vedintä kastettaessa aine tappaa bakteerit, virukset, hiivan ja sienet 15 sekunnissa.

Muodostaa vetimille suojaavan ”kilven”

• allantoin-lisäaine hoitaa vedinihoa • vetimet helppo puhdistaa • vain 2 snt / käyttökerta

– vasikan parhaaksi Hintaesimerkki: 1 juoma-asema (noin 15 vasikalle)

3650,-

+alv.

Voit kasvattaa kapasiteettia vasikkamäärän mukaan. (10-150 vasikkaa)

Lisäasemat

1200,-

+alv.

Hinnat eivät sisällä juoma-astiaa eivätkä tunnistepantoja.

Benfital Plus on vasikoiden ripulinestovalmiste, joka voidaan sekoittaa juomarehuun. Benfital Plus sisältää pektiinikuituja ja hiivasoluja, jotka kuljettavat ripulia aiheuttavia bakteereita pois suolistosta. Vettä hylkivät pektiinikuidut eivät ime vettä, joten ne eivät kuivata ripulista Benfital Plus kärsivää vasikkaa. - vasikan ripulin ensioireisiin

Hinnat voimassa 31.3.2013 saakka.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT

1 /2013

Kuva: Kimmo Haimi

Palstat Pääkirjoitus.................................................................................. 4 Ajankohtaista..............................................................................5 Uutiset..................................................................................... 6–9 Me maidontuottajat............................................................. 10 Työ kevyeksi............................................................................... 11 Eläinlääkäri.................................................................................12 Kysy asiantuntijalta................................................................13 Koneklinikka............................................................................. 45 Nasevasti terveydenhuollosta........................................47 Brysselistä.................................................................................57 Uutta Valiolta........................................................................... 58 Riitan aamulypsy.................................................................... 61 Hallituksen puheenvuoro................................................. 62

s.14 Kuva: Johanna Sorila

Kuva: Tuomo Kautonen

Teema: Maitotilan kehittäminen Viisi lisäpaikkaa ja lehmille paremmat olot................ 14 Talouden hallinta navettainvestoinnissa................... 18 Lisää maitoa pienin askelin.............................................. 20 Uuden navetan vauhdikas alku.......................................22 Koneellinen kuivitus yleistyy............................................ 24 Yhtiöittäminen ratkaisi peltoalaja työvoimaongelmat......................................................... 28 Valion navettaseminaari: Tavoitteena toimiva ja taloudellinen pihatto......................................32 Hiehohotelli kasvattaa hiehot kustannustehokkaasti........................................................ 34 Aktiivisuusmittari avuksi kiimantarkkailuun............. 36 Säilörehun tuotanto kannattaa suunnitella hyvin... 38 Muut aiheet Tuotantotiimi – maitotilan kumppani säilörehu- ja ruokinta-asioissa.......................................40 Ruokinta ja lehmien terveys............................................ 43 Tunnistatko uudet nautataudit?................................... 46 Tavoitteena Valion ja osuuskuntien saumaton yhteistyö.................................................................................. 49 Vasikkamiehen työ palkittiin............................................ 50 Parhaat ruokaohjeet Valio Koekeittiöstä....................53 Uusia makuja makeisiin ja suolaisiin herkkuihin..... 54

s.8 Maito ja Me

s.28

Kansi Heikki Kemppi palkittiin vasikkatyöstä. Kuva: Kimmo Haimi

www.valio.fi/maitojame

25. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, faksi 010 381 2069, maitojame@valio.fi Päätoimittaja Aino Murtomaa-Niskala, puh. 010 381 2045, aino.murtomaa-niskala@valio.fi Assistentti Aija Meriläinen, puh. 010 381 2044, aija.meriläinen@valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 24. 4. 2013.

Pääkirjoitus

Ennätysvuosi

alion liikevaihto ja maitokate nousivat viime vuonna ennätystasolle, vaikka maitomäärä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Tuloksen takana on Valion panostus kuluttajalle suunnattuihin merkki- ja lisäarvotuotteisiin, joista kertyy hyvä maitotuotto. Omistajatuottajat kuittaavat tuloksen maitotilinä, jossa tuottajamaidon litrahinta asettuu noin 12 senttiä eurooppalaista keskitasoa korkeammalle.

*** Euroopassa kiehuu uusi ruokaskandaali. Monikansallinen ruoka voi kulkea monen maan ja monen välikäden kautta, se saattaa matkalla muuttua joksikin muuksi kuin mitä se on alun perin ollut. Valion edunvalvontajohtaja nostaa tässä numerossa olevalla palstallaan esiin tärkeän näkökohdan. Valiomaito on yksissä käsissä maatilalta kauppaan. Tuotteen alkuperä on jäljitettävissä. Kukaan ei pääse väliin eikä vastuista ole epäselvyyttä. Kuluttaja tietää saavansa varmuudella juuri sitä, mitä on ostamassa.

*** Valion järjestämässä navettaseminaarissa kuultiin ruotsalaiselta maidontuottajalta mielenkiintoinen puheenvuoro. Hän kertoi maidon tuottamisesta ja tilan kehittämisestä 33 sentin tuottajahinnalla. Navettarakentamisen ammattilaisille tarkoitetussa seminaarissa esitettiin uusia suomalaisia selvityksiä navetan olosuhteista ja hyvistä ratkaisuista. Yksi tutkimuskohteista on painovoimainen ilmanvaihto, jonka tulokset julkaistaan tämän numeron keskiaukeamalla olevassa liitteessä. Navettaseminaarin aineisto löytyy kokonaisuudessaan Eläintautien torjuntayhdistyksen verkkosivuilta. Kannattaa käydä katsomassa. Lukijat ovat toivoneet Maito ja Me -lehteen Valio koekeittiön ruokaohjeita. Nyt niitä tulee. Maistuvia hetkiä Valion ruokaohjeiden parissa! 27. helmikuuta 2013 Aino Murtomaa-Niskala Päätoimittaja

Maito ja Me 1 / 2013

Ajankohtaista

Ilman yhteistyötä rajat eivät pidättele nautatauteja

uosi 2012 oli Suomen nautasektorilla tarttuvien tautien teemavuosi. Tavoitteena oli nostaa esille se elintärkeä työ, jota tehdään tiloilla ja eläinkaupassa Suomen hyvän tautilanteen ylläpitämiseksi. Kuinka ollakaan, teemavuonna Suomeen rantautui kaksi nautatautia: polttiaisten levittämä Schmallenberg-virustauti sekä keuhko-oireita ja muun muassa vaikeaa utaretulehdusta aiheuttava Mycoplasma bovis -bakteeri. Tämän hetkisen tiedon mukaan näitä tauteja ei ole aiemmin Suomessa ollut. Lisäksi lypsykarjatiloilla riehui varsin paha virusripuliepidemia. Teemavuoden ohjelmaan näitä ei todellakaan suunniteltu, mutta tapahtumat osoittavat, ettei hyvää tautitilannetta voida ylläpitää ilman elinkeinon tiivistä yhteistyötä.

uomen liityttyä EU:n jäseneksi päättyi viranomaisten mahdollisuus hallita entiseen tapaan eläinliikennettä rajoilla, lukuun ottamatta muutamia Suomen neuvottelutuloksena saamia poikkeustauteja. Hyvän tautitilanteen ylläpito nähtiin kuitenkin niin oleellisena osana kotieläinsektorin kilpailukykyä, että elinkeinon eri tahot sopivat laajasta vapaaehtoisesta yhteistyöstä. Tälle pohjalle syntyi 1994 Eläintautien torjuntayhdistys, ETT, meijereiden, teurastamoiden ja munanpakkaamoiden toimesta. Eläintautien osalta ETT:n perustehtävä on kaksijakoinen: toisaalta estää uusien tautien tulo Suomeen ja toisaalta estää jo täällä olevien tautien leviäminen tilalta toiselle

n selvää, että eläinvälitteisten tautien osalta eläinkaupan, erityisesti elävien eläinten tuontiriskien hallinta, on aivan oleellista. Vuonna 2012 Suomeen tuotiin 40 elävää nautaa, lähes kaikki ETT:n antamaa ohjeistusta noudattaen. Tämä on juuri se, mitä ETT:n taustayhteisöt tavoittelevat: elinkeinon yhteistä hyvää, kun yhdessä sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Toisaalta vaikka ETT ja sen laatimat ohjeet ovat eläinkauppaa käyvien tahojen tukena, vastuu yksittäisistä tuonneista on aina kyseisellä toimijalla itsellään. Vastuullisesti toimittaessa jokainen elävän eläimen tuonti on hyvä toimijan itsensä kyseenalaistaa. Vaikka kaikki riskienhallinnan keinot olisivat käytössä, voi vahinko silti sattua. Lisäksi kaikkia tauteja, kuten naudan mykoplasmaa ja paratuberkuloosia, ei voida nykydiagnostiikalla aukottomasti pois sulkea. Ainakin lypsykarjan osalta on perus-

Kuva: Jenni Salmi

Tarvitsemmeko elävien eläinten tuontia jalostustarkoituksiin? teltua kysyä, tarvitsemmeko elävien eläinten tuontia jalostustarkoituksiin? Uuden geeniaineksen tuonti sperman tai alkioiden muodossa on huomattavasti halvempaa ja monin verroin turvallisempaa.

audan mykoplasma (M. bovis) on hyvä esimerkki taudista, jota ei voida lakisääteisesti hallita, mutta joka voi aiheuttaa arvaamattomat taloudelliset menetykset. Antibiootit tehoavat siihen huonosti, taudin saneeraus on erittäin vaikeaa ja se voi salakavalasti olla piilevänä puhjeten sopivissa olosuhteissa. Muista nautakarjamaista saaduista tiedoista arvioituna nautasektorin suorat menetykset voivat olla miljoonia euroja, jollei taudin leviämistä voida rajoittaa. Epäsuorat vaikutukset mukaan lukien menetykset voivat olla moninkertaiset. M. boviksen osalta ETT on laatimassa ohjeistusta tiloille sekä kartoittamassa taudin levinneisyyttä. Kunnes ohjeistukset ja tarkemmat tutkimustulokset valmistuvat, kaikessa nautaeläinkaupassa tulisi noudattaa harkintaa ja suurta varovaisuutta. Valiolaisten maitotilojen kannattaa nyt seurata osuuskuntien ja ETT:n jakamaa informaatiota M. boviksesta tarkasti. Ja lisäksi liittyä Nasevan jäseneksi, ellei tila siellä jo ole. Juha Nousiainen Alkutuotantojohtaja Valio Oy

Maito ja Me 1 / 2013

Uutiset

Menestyvä Valio on suomalaisen maidontuotannon elinehto Valion hallituksen uusi jäsen ja varapuheenjohtaja Vesa Kaunisto sanoo Valion olevan elinehto koko suomalaiselle maidontuotannolle. Valion uudistumiseen ja merkkituotteisiin perustuva strategia tuottaa hyvää tulosta, joka tuloutuu omistajille maitotilissä. l Vesa Kaunisto on 44-vuotias agrono-

mi Vetelin Räyringistä. Kotitilaansa hän on isännöinyt puolisonsa Kirsin kanssa vuodesta 1994. Perheeseen kuuluu myös 14-vuotias Patrik. Kaunistojen karjassa on 34 lypsävää. Viljeltyä on 46 ha ja metsää 100 ha. ”Tuotantoa kehitetään näissä puitteissa,” hän sanoo. ”Karjanjalostuksella ja hyvällä hoidolla tavoitellaan entistä parempaa tuotosta, terveyttä ja kestävyyttä. Peltoviljelyssä panostukset kohdentuvat erityisesti nurmirehuun, jonka satotaso ja laatu ovat ratkaisevia maitotilan kannattavuudelle.” Tilanpidon ohessa hän on aiemmin toiminut myös opettajana maatalousalan oppilaitoksissa. Yhteisiin asioihin osallistumisen hän aloitti aikanaan MTK:n nuorista tuottajista. Valioryhmässä luottamustehtäviä ovat olleet Keski-Pohjan Juustokunnan hallitus ja Pohjolan Maidon edustajisto ja tästä eteenpäin Pohjolan Maidon ja Valion hallitukset. ProAgria Keski-Pohjanmaata hän on luotsannut puheenjohtajana vuodesta 2005. Vapaa-aika kuluu mieluusti liikunnan, lähinnä lenkkeilyn ja hiihdon sekä lukemisen parissa.

Tuottajien oma yritys Vesa Kaunisto toteaa käsityksensä Valion merkityksestä ja tärkeydestä maidontuottajille ja maataloudelle vahvistuneen, mitä enemmän hän on asiaan perehtynyt. ”Maitoa meijeriin lähettävä tuottaja ei välttämättä tule ajatelleeksi olevansa Valion omistaja ja että maidon jalostava ja markkinoiva Valio on elinehto koko suomalaiselle maidontuotannolle”, hän sanoo. ”Valion valitsema merkkituotteiden ja uudistumisen strategia tuottaa jatkuvasti uusia, kuluttajan tarpeita ja mieltymyksiä vastaavia lisäarvoa sisältäviä tuotteita. Niiden myynnistä karttuu maidolle arvo,

Maito ja Me 1 / 2013

joka omistajille tilitetään kansainvälisessä vertailussa korkealle asettuvana tuottajahintana.” Valiomaito tuottaa työpaikkoja ja miljardiluokan tuloutukset koko maahan sekä maaseudulle että kaupunkeihin. Kaunisto toteaa yksinomaan kotikunnassaan Vetelissä Valiomaidon kattavan 80 prosenttia maatalouden myyntituloista.

Osaamista kehitettävä Kaunistolla on luja luottamus maidontuotantoon elinkeinona. ”Maitotiloilla luottamus näkyy lukuisten uusien navettojen avajaisina eri puolilla maata”, hän toteaa. Kustannusten ja vaatimusten kasvu on tiloilla jatkuva haas-

Valion hallitus 2013

zz Valion hallintoneuvosto vahvis-

ti 11. 12. 2012 hallituksen jäsenten lukumäärän ja valitsi hallituksen jäsenet toimikaudeksi 2013–2015. Valion hallituksessa on neljä jäsentä, kaikki maidontuottajia. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Antti Rauhamaa. Valion hallituksen pitkäaikaisen jäsenen ja varapuheenjohtajan, maanviljelysneuvos Tauno Uiton pyydettyä eroa hänen jäljellä olevaksi kaudekseen vuoden 2013 loppuun valittiin maanviljelijä Vesa Kaunisto Vetelistä. Valio-konsernin hallitus 2013 Maanviljelijä Antti Rauhamaa, Kärkölä Maanviljelijä Jarmo Juutinen, Vieremä Maanviljelijä Vesa Kaunisto, Veteli Maanviljelijä Sauli Lähteenmäki, Rusko

p Vesa Kaunisto toteaa perehtymi-

sen Valion asioihin vahvistaneen entisestään käsitystä Valion merkityksestä suomalaiselle maidontuotannolle.

te ja edellyttää hänen mukaansa vastaavasti tilatason toiminnan ja osaamisen kehittämistä. ”Koko ajan on pidettävä mielessä, että maitotilan loppuasiakas on kuluttaja, jonka vaatimuksiin muun muassa tuotannon eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista pitää pystyä vastaamaan.” Kehitystyössä maitotilan kumppaneina ovat ProAgrian kattavat neuvontapalvelut, Valio ja osuuskunnat sekä MTK. Vesa Kaunisto kannustaa maitotiloja käyttämään tuotosseurannasta saatavia hyötyjä täysimääräisesti. ”Esimerkiksi kovien tuottavuusvaatimusten Tanskassa kaikki isot tilat kuuluvat tuotosseurantaan”, hän sanoo.

Katse eteenpäin ”Valioryhmän maidontuottajilla on omistajina ollut kykyä ja rohkeutta katsoa eteenpäin ja rakentaa Valiota pitkäjänteisellä työllä edelläkävijäyritykseksi. Liiketoiminnan menestyminen antaa suuntaa tulevalle toiminnalle”, Vesa Kaunisto sanoo. Hän tähdentää Valioryhmän vahvuuden olevan omistajien yhtenäisyydessä. Osuustoiminnan samanvertaisuus periaatteen mukaan Valion tuloksesta maksetaan kaikille maitolitroille samaa hintaa paikkakunnasta tai tilakoosta riippumatta. ”Tästä periaatteesta ja yhtenäisyydestä kannattaa pitää kiinni jatkossakin.” Teksti ja kuva Aino Murtomaa-Niskala

Uutiset

Uudet tuottajat tutustuivat Valioon l Valio ja osuuskunnat järjestävät kerran

vuodessa Valioryhmän toimintaa esittelevän tutustumistilaisuuden uusille maidontuottajille. Tammikuussa pidettyyn kaksipäiväiseen tilaisuuteen Helsingissä osallistui noin 150 uutta valiolaista maidontuottajaa viidestä osuuskunnasta. Tilaisuus järjestettiin nyt neljättä kertaa. Vieraat saivat saapuessaan nimikyltin ja jokainen tuikkasi neulan Suomen karttaan tilan sijainnin merkiksi. Matkan päälle maistui lounas henkilökuntaravintola Oliviassa. Kiinnostus tilaisuuteen oli suurta ja ilmoittautumisia tuli ilahduttavan paljon. Lisäistuimien avulla kaikki saatiin mahtumaan mukavasti Valion pääkonttorin auditorioon. ”Tavoitteena on, että uusina omistajina tunnette Valion ja osuuskuntien toiminta- ja hallintoperiaatteet”, sanoi Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen toivottaessaan vieraat tervetulleiksi. ”Samalla teillä on tilaisuus tutustua ja vaihtaa ajatuksia toisten tuottajien kanssa.” Ensimmäinen askel tutustumiseen tehtiin esittäytymällä, kuka on ja mistä tulee.

Päätösvalta maidontuottajilla Valion hallituksen puheenjohtaja Antti Rauhamaa selvitti omistajuuden merki-

Valio yhteistyöhön Joel Pohjanpalon ja Sami Hyypiän kanssa

p Alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen toivotti uudet tuottajat tervetulleiksi Valioon.

tystä Valiossa. Maidontuottajat omistajina vastaavat osuuskuntien kautta yrityksen pääomituksesta, josta seuraa, että päätösvalta Valiossa on sataprosenttisesti maidontuottajien käsissä. Rauhamaa tähdensi Valion tehtävän olevan oman maidon arvon maksimointi, mikä tarkoittaa, että Valio tekee työtä

yksinomaan tuottajan hyväksi maksaakseen maidosta vakaata ja Euroopan parasta hintaa. ”Viime vuonna Valioryhmän maksaman tuottajahinnan ero eurooppalaiseen keskihintaan oli lähes 12 senttiä litralta”, Rauhamaa totesi. Lisää uusien tuottajien tilaisuudesta seuraavalla sivulla.

Lystikki

l Valio teki sponsorointisopimuksen jal-

kapalloilija Joel Pohjanpalon kanssa. Valio aloittaa yhteistyön myös valmentajaksi siirtyneen Sami Hyypiän kanssa nuorten urheilun ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Yhteistyö taitoluistelija Kiira Korven kanssa jatkuu. Urheilijat näkyvät Valion markkinointiviestinnässä erityisesti Valio Plus™ maidon merkeissä. Kampanjasta ja nuorisourheilun tukemisen muodoista kuullaan lisää kevään aikana.

Valio Koskenlaskija® 80 vuotta l Tukkijätkä Valio Koskenlaskija® sulate-

juuston pakkauksessa on lasketellut kuohuja jo 80 vuotta. Suomen suosituin sulatejuusto on säilynyt perinteiseltä reseptiltään muuttumattomana, mutta saanut rinnalleen eri makuvaihtoehtoja. Aidosta suomalaisesta juustosta Valion Vantaan tehtaalla valmistettua sulatejuustoa myydään vuosittain noin 1,5 miljoonaa kiloa.

Talvella minä ladunnan eli hiihtelen laitumia hiljakseen. Hyviä kelejä kaikille!

Maito ja Me 1 / 2013

Uutiset

p ItäMaidon uudet tuottajat saapumassa Valioon.

Valion ja osuuskunnan toiminta tutuksi Toimitusjohtaja Pekka Laaksonen selvitti uusien tuottajien tilaisuudessa Valion strategiaa ja maidon hinnan muodostumisen mekanismia. Hän totesi Valion liiketoiminnassa viime vuoden olleen ennätyksellinen sekä liikevaihdossa että maitokatteessa.

”Kaikki Valion kustannusten jälkeen jäävä markkinoilta saatu raha jaetaan osuuskuntien kautta omistajatuottajille”, Laaksonen sanoi ja totesi Valio-konsernin maitotuoton nousseen ennakkotietojen mukaan vuonna 2012 ennätystasolle 46,7 snt/l. Lisäarvotuotteesta kertyy maitotuottoa enemmän kuin perustuotteista. Siksi tuotevalikoimalla on suuri vaikutus maitotuottoon. ”Valion tavoitteena on kehittää ja myydä yhä suurempi osa maidosta hyvätuottoisina merkki- ja lisäarvotuotteina kuluttajille”, Laaksonen totesi.

l Pekka Laaksonen otti aluksi esille ajan-

Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt

kohtaisen aiheen selvittäen termiä saalistushinnoittelu, josta kilpailuviranomainen syyttää Valiota perusmaitojen myynnissä. Laaksosen mukaan saalistushinnoittelu tarkoittaa, että jokainen myyty lisälitra perusmaidoissa vähentäisi Valion katetta. Näin ei ole, vaan esimerkiksi maitojauheesta on aina saatu vähemmän rahaa kuin perusmaidoista. Asia on nyt markkinaoikeudessa. Laaksonen selvitti myös tuottajamaidon hinnan muodostumista ja käsitteitä maitokate ja maitotuotto. Maitokate on se rahamäärä, jonka Valio saa tuotteiden myynnistä ja josta on vähennetty Valion toiminnasta aiheutuneet kulut. Maitokatteesta maksetaan investoinnit ja lainojen lyhennykset ja jäljelle jäävä rahamäärä jaetaan tuottajamaitolitroilla. Näin saadaan maitotuotto, joka kuvaa kestävää tilityskykyä.

Maito ja Me 1 / 2013

Uutuuksia minimessuilla

kertoi maitomarkkinoista ja markkinoiden vaikutuksista tuottajamaidon hintaan. Teknologiajohtaja Matti Harju valotti uusien tekniikoiden tuomia mahdollisuuksia uudenlaisten maitotuotteiden valmistamiseksi. Valion markkinoinnin järjestämillä minimessuilla tutustuttiin uutuustuotteisiin. Päivän päätteeksi vaihdettiin vapaalle, nautittiin päivällistä ja laulettiin karaokea, jonka jälkeen siirryttiin hotelliin Helsingin keskustaan. Seuraavan päivän ohjelmassa olivat osuuskuntien infot omille tuottajilleen ja filosofi Esa Saarisen luento. Teksti Aino Murtomaa-Niskala Kuvat Aino Murtomaa-Niskala ja Johanna Sorila

p Anu Kalliokoski ja Anne-Mari Niskanen esittelevät Valio Koskenlaskija® sulatejuuston uutta

makua Jarno Järvenojalle ja Elina Ahoselle.

Uutiset

Valion asiat kiinnostavat l”Tilaisuus avasi ihan uuden näkökulman

ja ajatuksen siitä, että ollaan valiolaisia ja Valion omistajia ja raha tulee Valiosta, totesi Katri Karvinen. ”On kiinnostavaa kuulla liiketoiminnasta ja ymmärtää, miten Valio tämän maitohomman hoitaa.” Myös Valion toimitusjohtajan selvitys saalistushinnoittelusyytösten taustoista valotti hänen mielestään asiaa erinomaisesti. Katri ja Mika Karvinen Tampereen Teiskosta ovat tuottaneet maitoa elokuusta 2012. Kotiin mummin hoiviin jäivät lapset, 2 v ja 9 kk. Karviset ovat Osuuskunta Länsi-Maidon tuottajia. Navetassa on nyt reilu parikymmentä lehmää, mutta mietinnässä on pihatto ja karjamäärän tuplaaminen. ”Osuuskunnasta on saatu neuvoja ja tukea suunnittelussa. Ratkaisuja on pohdittu yhdessä kenttäpäällikkö Petri Uusitalon ja navettasuunnittelijan kanssa”, Mika Karvinen kertoo. ”Tavoitteena on tehdä työ selkeäksi ja yksinkertaiseksi. Samalla saadaan karjalle ja itselle hyvät olosuhteet.” Suunnitteilla on 46 lehmäpaikkaa, mutta laajennusvara otetaan huomioon. Osuuskunnan palveluja Karviset kiittävät. ”Neuvojia on helppo lähestyä, kun on kysyttävää ja tilasäiliön huoltoleasing merkitsee tuottajalle yhtä huolta vähemmän, kun osuuskunta vastaa tankista.”

Tuottajahinnan muodostus selkiytyi Anna Mikkola, 7 kk, pisteli minimessuilla Onni-puuroa poskeen hyvällä halulla. ”Vanhemmat lapset jäivät kotiin”, Elina Mikkola kertoo. Elina ja Markus Mikkola ovat vuoden ajan tuottaneet maitoa Yli-Iin Karjalan kylän kauniissa jokivarsimaisemissa. Lehmiä on 35–40 ja nuoria eläimiä 20–30. ”Näillä mennään toistaiseksi. Meidän liiketoiminta-ajatuksena on tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa”, Markus Mikkola toteaa. Mikkolat ovat Osuuskunta Pohjolan Maidon tuottajia. ”On hyvä tilaisuus. Tuli jo alussa sellainen tunne, että meihin tuottajiin ja tähän tilaisuuteen on panostettu”, Markus Mikkola sanoo. ”Valion toiminnan periaatteet ja maidon tuottajahinnan muodostuminen Valion liiketoiminnassa kiinnostavat erityisesti. Niistä voisi kertoa nykyistä enemmän esimerkiksi osuuskuntien tilaisuuksissa”, hän sanoo. Mikkolat hankkivat tietoa monelta taholta. Ihan parhaita ovat olleet Oulun seu-

t Elina ja Markus

Mikkola kiittelivät selkeitä esityksiä Valion toiminnasta ja hallinnosta. Annaa kiinnosti Onnipuuro.

p Tilaisuuteen osallistui tuottajia eri puolilta

Suomea. Jokainen merkitsi tilansa sijainnin Suomen karttaan. Kaija-Liisa ja Matti Ainasoja tuottavat maitoa Kalajoella.

dulla toimivan Vene-hankkeen pienryhmäkoulutukset muun muassa rehunteosta ja navettaremonteista. 10–20 tuottajan ryhmässä kaikki pääsevät ääneen ja käytännön kokemuksia ja vastauksia löytyy asiaan kuin asiaan, Markus Mikkola sanoo. ProAgrian palveluita Mikkolat kertovat käyttävänsä paljon. ”Neuvonta on puolueetonta ja monipuolista.” Osuuskunnan tuotantoneuvoja Eija Kontio saa erityiskiitokset kannustamisesta utareterveystyöhön.

Tieto suoraan Valion johdolta Kaija-Liisa ja Matti Ainasoja Kalajoelta tulivat Helsinkiin koko perheen voimin. Lapset kyläilivät sukulaisissa. Viikonlopuksi oli tarkoitus jäädä pääkaupunkiseudulle lomailemaan. Ainasojat ovat Osuuskunta Pohjolan Maidon tuottajia. Lypsäviä on ”yksi robo-

p Katri ja Mika Karvinen totesivat tilaisuuden avanneen uutta näkökulmaa Valion omistajuuden merkityksestä.

tillinen” ja karjaa on hoidettu kohta pari vuotta yhtymänä emännän veljen kanssa. Kaija-Liisa Ainasoja toimi aiemmin lomittajana, joten karjanhoidosta on monipuolista kokemusta. ”Hieno ajatus järjestää tällainen tilaisuus. Vaikka internetistä löytyy paljon tietoa, on aivan eri asia käydä Valiossa ja kuulla toiminnasta paikan päällä”, Kaija-Liisa Ainasoja sanoo. ”Esitykset ovat olleet sen verran kiinnostavia, ettei yhtään väsytä, vaikka matkaan on lähdetty jo aamuyöllä.” Valion markkinoinnin järjestämillä minimessuilla maisteltiin uutuustuotteita. Kaija-Liisa Ainasoja kertoo olevansa innokas kokeilemaan Valion uutuuksia. ”Valion uudet lastenruoat tulivat juuri sopivasti markkinoille, kun Lauri, nyt 9 kk, syntyi. Hyvin maistuvat Onni puurot ja vellit ja ovat helppoja käyttää”, hän toteaa.

Maito ja Me 1 / 2013

Me maidontuottajat

Testaa proteiinintarpeesi zz Oikea annos proteiinia antaa

Valioryhmässä on 7 915 maidontuottajaa. Satu ja Simo Pulkkinen ovat Osuuskunta Tuottajain Maidon maidontuottajia.

rutkasti energiaa päivän töihin. Voit testata päivittäisen proteiinitarpeesi Valion verkkosivuilla avatussa Valio hyvinvointi -palvelussa www.valio.fi/hyvinvointi. Palvelussa voit selvittää myös energiantarpeesi, paljonko kulutat liikkumalla, onko ateria- ja unirytmisi kohdallaan ja minkälaisia välipaloja kannattaa nauttia. Päivittäistä proteiininsaantia on helppo lisätä Valio PROfeel® -proteiinituotteilla. u Valio Pro-

feel® proteiinijuoma auttaa huolehtimaan proteiinin saannista.

Valio on Farmarin yhteistyö kumppani zz Farmari-maatalousnäytte-

ly pidetään Seinäjoella 3.–6. heinäkuuta 2013. Valio on yksi Farmarin pääyhteistyökumppaneista ja näkyy näyttelyssä teemalla Rakkaudesta suomalaiseen maitoon. Etelä-Pohjanmaa on tärkeä maidontuotantoalue ja Valio suomalaisten maidontuottajien omistamana yrityksenä turvaa toiminnallaan kotimaisen maidontuotannon jatkuvuutta koko maassa. Farmari on ProAgria EteläPohjanmaan 150-vuotisjuhlanäyttely. Keskiviikosta lauantaihin kestävä nelipäiväinen näyttely on nyt uudessa ajankohdassa heinäkuun alussa. Luvassa on aito maatalousnäyttely, jossa sekä ammattiasioilla että perinteisellä kesätapahtumalla on sijansa.

Maito ja Me 1 / 2013

p Satu ja Simo Pulkkinen luopuivat kertaalleen karjasta, mutta aloittivat uudestaan ja panostavat vahvas-

ti maidontuotantoon.

Satu ja Simo Pulkkinen Perhe Simo (47) ja Satu (44) Pulkkinen. Molempien taustalla on maatalouskoulu ja pitkä kokemus karjataloudesta. Vanhin lapsista Saara (22) on muuttanut jo pois kotoa, Liisa (20) opiskelee agrologiksi, Eetu (19) on suorittanut maaseutuyrittäjätutkinnon ja kolmetoistavuotias Martti käy peruskoulun yläastetta. Tila Pulkkiset viljelevät Savonlinnan Punkaharjulla sijaitsevaa Rasimäen tilaa. Sukupolvenvaihdos tehtiin 1991. Vuonna 2007 Pulkkiset luopuivat karjasta, mutta päättivät harkinnan jälkeen panostaa tuotantoon entistä voimakkaammin. Liitännäiselinkeinona vuokrataan kolmea lomamökkiä. Paikalliselle puutavarayritykselle urakoinnin isäntä lopetti vuonna 2009. Navetta Vuonna 2008 valmistui 32 lehmäpaikan parsinavetta ja entistä navettaa hyödynnetään nyt lämpökeskuksena. Hiehot ja osa ummikoista hoidetaan rehuvarastosta remontoidussa kylmäkasvattamossa. Navettatyötä helpottavat muun muassa koneellinen lannanpoisto, kiskoruokkija, lypsinkiskot ja kuuden lypsy-yksikön automaatti-irrottajat sekä Avant-kuormaaja. Karja Lehmiä hankittiin uuteen navettaan suoraostoina ja Faban hiehovälityksestä. Keskituotos on noin 10 500 kiloa. ”Paras tulos jää saamatta, jos navettatöissä kiirehtii”, Pulkkiset sanovat. Alkionsiirto aloitetaan huuhtelemalla karjan Honkkeli-lehmältä alkioita omille hiehoil-

le. Honkkelin päivätuotos nousi jo ensikkona yli neljänkymmenen kilon. Emmu-lehmän vasikka lähti nuorsonniksi Faballe. Pellot Vuokramaineen noin 50 hehtaarin peltoalasta viljellään nurmella noin 30 hehtaaria ja loput ohralla ja kauralla. Säilörehu korjataan pyöröpaaleihin omilla koneilla, mutta urakoitsija niittää ja käärii paalit. Ruokinta Normaaleina vuosina ruokinta on omavaraista ja karjalle ostetaan ainoastaan puolitiivistettä ja kivennäiset. Lehmät hoidetaan sisällä, mutta ne pääsevät ulos säännöllisesti touko–lokakuun ajan. Talvijaloittelutarhaa suunnitellaan. Ruokinnassa korostetaan säilörehun hyvää laatua ja rehua pidetään eläinten vapaasti saatavilla. Tavoitteet ja tulevaisuus ”Tuotos on suunnilleen tavoitetasolla. Nyt painotetaan erityisesti eläinten kestävyyteen”, Pulkkiset sanovat. Peltoja kunnostetaan edelleen. Sukupolvenvaihdos ei juuri nyt ole ajankohtainen, mutta nuorilla on kiinnostusta ja tilaa kehitetään myös jatkajat huomioiden. Vapaa-aika Simo ja Satu harrastavat kestävyysjuoksua 3–4 kertaa viikossa. Harrastus alkoi viitisen vuotta sitten Simon hoidettua selkävaivoja Aslak-kuntoutuksessa. Erilaiset juoksutapahtumat motivoivat liikuntaan. ”Juoksusta saa myös hyvää vastapainoa navettatöille!” Teksti ja kuva Tuomo Kautonen

Työ kevyeksi Palstalla Melan työturvallisuusyksikön asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

Portaat lietesäiliöön zz Yksintyöskentelyssä on vaaransa. Liete-

säiliöstä on vaikea päästä pois ilman apuvoimia, sillä liete tekee pinnat erittäin liukkaiksi. Kiipeäminen on vaikeampaa, kuin veden varasta veneeseen nouseminen. Siksi lietesäiliössä olisi hyvä olla tikkaat, jotta säiliöön vahingossa joutuneet voivat pelastautua. Kiinteät rappuset ovat alttiita jään ja lietteen rasituksille. Talvella jää rikkoo kiinteitä rakenteita ja liete tunnetusti ruostuttaa rautaa. Tikkaiden materiaalin on oltava mielellään ruostumatonta. Tällaiset tikkaat voi tehdä itse. Maidontuottaja Antti Savolainen on tehnyt lietesäiliön turvatikkaat käytetystä rautatavarasta. Portaiden kaaret on rakennettu vanhoista parrenerottimista. Tikkaiden puolat on tehty harjateräksestä ja pystytuet vahvasta ketjusta. Ketjutikkaat kestävät säiliön jääkannen nousun talvella. Hän asensi

p Antti Savolaisen kehittämät turvatikkaat

myös tikkaiden alapäähän painon, jotta tikkaat pysyvät paikoillaan lietteen sekoituksen aikana. Lietesäiliön aidan ja muiden varusteiden kunto on syytä tarkistaa säännöllisesti. Aitaverkko vaatii ylä- ja ala-reunaan kiinnitteen. Suoja-aidan portin on oltava saranoitu ja varustettu lukkosalvalla. Suoja-aidan silmäkoko saa olla korkeintaan 100 millimetriä ja aidan korkeuden tulee olla maasta mitattuna vähintään 1,5 metriä. Jos suoja-aita on lautarakenteinen, niin lautarako saa pystysuunnassa olla enintään 100 milliä. Myös ajoväylien kunnosta on huolehdittava, ettei vaaratilanteita, kuten liukastumisia pääse sattumaan.

kestävät säiliön jääkannen nousun talvella sekä lietteen sekoituksen.

Erkki Eskola Toimistopäällikkö Mela

Mitä jos saisit enemmän rehua omasta pellostasi?

Halvin rehu tulee omasta pellostasi. Jokaisen tilan on mahdollista lisätä rehusatoa järkevillä ravinneratkaisuilla ja Yaran uudistuneilla lannoitusohjelmilla. Kun lannoitat tehokkaasti, tulevana kasvukautena pienempikin peltoala riittää tarvittavaan rehuntuotantoon. Nyt jos koskaan kannattaa ottaa täysi hyöty irti omasta pellosta. Lisätietoa maatalouskaupastasi. www.farmit.net/rehua-omasta-pellosta

YARA_rehu_MaitoJaMe_210x130.indd 1

Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Tuotteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän sadon ehdoton edellytys. Valitse Yara, maan parhaaksi. www.yara.fi • www.seleeni.fi

Maito ja Me 1 / 2013

1.2.2013 13.3

Eläinlääkäri Tällä palstalla eläinlääkäri Susanna Peiponen vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio. fi tai Maito ja Me, PL 10, 00 039 Valio tai puh. 010 381 2045.

Kohtukierre vaivaa zz Tilallemme osui viime vuoden aikana

useampi kohtukierre. Yksi kierteistä päätyi jopa lopetukseen. Voiko jokin tilallamme altistaa kohtukierteille vai onko kyseessä vain huonoa tuuria? zz Kohtukierteeksi sanotaan tilaa, missä

lehmän kohtu kiertyy pituusakselinsa ympäri vasikka mukanaan. Kaikista nautojen avustettavista synnytysvaikeuksista 10–20 prosenttia johtuu kohtukierteestä. Kiertyminen voi tapahtua kumpaan suuntaan tahansa ja kierrekohta voi olla jo emättimen puolella tai kohdussa. Myös kiertymisen aste voi vaihdella. Kierre voi syntyä tiineyden aikana tai vasta

synnytyksen alettua avautumisvaiheessa. Suurin osa kiertymisistä tapahtuu synnytyksen avautumisvaiheessa. Selkeitä syitä kohtukierteelle ei tunneta. Tiine kohtu pääsee liikkumaan laajalti lehmän vatsaontelossa johtuen sen ripustustavasta. Kohtukierteelle epäillään altistavan lehmien tapa nousta ylös takapää ensimmäisenä. Muita altistavia syitä voivat olla jalkaviat, äkilliset töytäykset muilta lehmiltä, ahtaat tilat ja kytkyeet sekä suuri vasikkakoko. Oireena kohtukierteelle tiineyden aikana on heikentynyt maidontuotanto ja ruokahalu, mahan potkiminen, selkä köyryssä seisominen ja vaivalloinen nousu. Poikimisen aikaisessa kohtukierteessä havaitaan mahan potkimista sekä vulvan turvotusta. Poikiminen ei edisty normaalisti eikä sikiökalvoja tule näkyviin. Eläinlääkärin todettua kohtukierteen voidaan sitä yrittää avata joko lehmää kierittämällä tai kääntämällä vasikkaa kohdussa. Lehmän kierittäminen vaatii tilaa ja avustajia, eikä onnistu usein muuten kuin viemällä lehmä ulos navetasta. Avaamistekniikkaan vaikuttaa päästäänkö vasikkaan käsiksi vai onko

Selkeitä syitä kohtukierteelle ei tunneta. kierre niin tiukka, ettei vasikkaan ylletä. Joskus keisarinleikkaus on ainoa tapa saada vasikka ulos. Ennuste heikkenee ajan kuluessa. Mikäli vasikka on jo kuollut kohtuun, aiheuttaa sen alkava mätäneminen suuren tulehdusriskin ja samalla leikkauksen riskit kasvavat. Jos lehmä ehtii niin heikkoon kuntoon, ettei se jaksa seistä itse, vaikeutuu toimenpide entisestään. Kierrelehmistä kannattaa tarkastaa, onko niille käytetty esimerkiksi lihasonnia siemennykseen. Liharodun käyttö vaikuttaa vasikan kokoon ja suuren vasikan on epäilty altistavan kierteelle. Suuri vasikka ei kuitenkaan automaattisesti johda kierteen syntymiseen. Uskoisin tilanteenne olevan kuitenkin valitettavasti pääasiallisesti vain huonoa tuuria. Koska selkeitä syitä kierteen syntymiselle ei ole, on ennaltaehkäisy hankalaa.

Kysy asiantuntijalta Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2045. Tällä kertaa kysymyksiä on tullut kaksi. Valion Alkutuotannosta kehityspäällikkö Jaana Kiljunen vastaa liukkauden torjuntaa ja eläinlääkäri Laura Kulkas teuraaksi laittoa koskevaan kysymykseen.

Naudan teuraaksilaitto zz Kuinka lähellä poikimista voi nauta-

eläimen laittaa teuraaksi, entä kuinka pian poikimisen jälkeen? zz Lainsäädännön mukaan vain sellaisia

eläimiä, jotka ovat kuljetusmatkan edellyttämässä kunnossa, saa kuljettaa. Kuljetus on tehtävä olosuhteissa, jotka eivät aiheuta eläimille loukkaantumista tai tarpeetonta kärsimystä. Eläimiä, jotka ovat loukkaantuneet tai joilla on fysiologisia heikkouksia tai

patologisia muutoksia, ei saa pitää kuljetuskuntoisina. Kuljetuskuntoisena ei myöskään saa pitää tiineenä olevaa naarasta, jonka kantoajasta vähintään 90 prosenttia on jo kulunut, tai naaras, joka on synnyttänyt edellisellä viikolla. Lehmän kantoaika on yhdeksän kuukautta, joten viimeisen tiineyskuukauden aikana sitä ei saa kuljettaa. ”Edellisellä viikolla” poikinut on hieman epämääräinen käsite. Eläimen on joka tapauksessa oltava kuljetuksen edellyttämässä kunnossa.

Miten ehkäistään liukkautta navetassa? zz Miten parhaiten ehkäistään liukkaut-

ta navetassa. Pahin tapaus oli kun lehmä liukastui kaatumiseen saakka ja sai revähtymän. Liukkaus vaivaa erityisesti poikkikäytäviä. Pihatto on reilu 5 vuotta vanha kiinteillä lantakouruilla. Myös seminologi on huomauttanut asiasta. zz Kolme korjausvinkkiä:

1. Levitetään hienoa hiekkaa ohuesti liukkaille alueille käsin ämpäristä päivittäin noin kahden viikon ajan, tämän jälkeen pari viikkoa 2–3 päivän välein ja lopuksi kerran viikossa muutama viikko. Hiekka hiertää lehmien jaloissa liukkaan betonin pitäväksi, eikä pienestä hiekkamäärästä ole haittaa lantajärjestelmälle eikä koneille. Uusitaan tarvittaessa. Hiekkaa kannattaa varata myös pahimmille pakkasille. 2. Vuokrataan rakennuskonevuokraamosta jyrsintyyppinen väline, jolla voidaan urittaa betoni salmiakkikuvioiseksi. Tämä kannattaisi tehdä jo alun perin valuvaiheessa, mutta kuviotkin kuluvat. 3. Hankitaan kumimatot betonin päälle. Tämä säästää lehmien jalkoja muutenkin. Liukkaat käytävät eivät houkuta lehmiä syömään, eikä näyttämään kiimoja sekä heikentävät hyvinvointia. Onnettomuuksia voi lisäksi sattua myös hoitajille. Jos tiedätte muita vinkkejä, lähettäkää niitä toimitukseen. Osoite on sivun yläreunassa.

Liukkaat käytävät eivät houkuta lehmiä syömään tai näyttämään kiimoja.

NESTEKALKKI LIETTEESEEN TAI SUORAAN SÄNGELLE Säästää aikaa ja rahaa sekä pienentää lannoitekuluja! Huom. lietteen Ca on n. 2,2 ja pH n. 5,5,-6 keskimäärin. Arvot korjaantuvat helposti NESTEKALKILLA, hienous 0,1 mm. Ca nousee jopa 27, pH 10-12 pienellä kalkkimäärällä. Nopeavaikutteisuus on 99,2%,

neutralointikyky 48,5% Ca. Arvot ja tulokset ovat siitä tuotteesta joka toimitetaan. Myös tärkeitä ravinteita on mukana: Fosfori (P) (NAS) liukoinen, Kaliumia (K) ja Magnesium (Mg). Huom! VAIN Nopeavaikutteisuus mittaa kalkin hyötylaadun.

TILAUKSET-tiedustelut: 0400-207 088 kalkituspalvelu@kolumbus.fi - www.kalkkitukku.fi

HKT-Yhtiö Hämeen kalkkitukku Oy, Riihimäki (35v. kalkilla)

Täydennysrehuseokset märehtijöille Nestemäinen Hivelic-sarja Hivelic Ketoosi plus

Poikimisen jälkeen lehmän verensokeri saattaa laskea haitallisen alas. Tämä vähentää lehmän ruokahalua ja energiansaanti vähenee entisestään. Hivelic Ketoosi on suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa. Hivelic Ketoosi sisältää runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita.

Hivelic Magnesium plus

Hivelic Magnesium plus sisältää runsaasti magnesiumia ja tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.

Hivelic Kalsium plus

Hivelic Kalsium plus sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi. www hiven.fi puh. 010 402 7700

Teema s. 14–39

Teksti Aino Murtomaa-Niskala Kuvat Kimmo Haimi

Heikki Kuisma Hartolasta aloitti parsinavetan kohentamisen parsista ja vasikkakarsinasta. Lehmäpaikkoja lisättiin viidellä. Pitkällä tähtäimellä tavoite on lisätä karjaa edelleen.

p Heikki Kuisma käyttää lypsyjakkaraa, mutta senkin kanssa pitkä mies joutuu kumartamaan syvään lypsäessään. Ei tätä koko ikäänsä viitsi, hän toteaa viitaten pihattosuunnitelmiin.

Viisi lisäpaikkaa

ja lehmille paremmat olot

eijerin kuukausitiedotteessa ilmoitettiin alkuvuonna 2012 Nupit kaakkoon -hankkeen Parsinavetta paremmaksi -koulutuksesta. ”Remonttia oli mielessä, joten kurssille oli päästävä”, Heikki Kuisma kertoo. ”Omat ajatukset saivat kurssilla vahvistusta. Suunnitelmia hiottiin tuotantoneuvoja Kaija Laitisen kanssa myös sähköpostin välityksellä”, hän kertoo. Sukupolvenvaihdos tehtiin huhtikuussa 2012 ja muutostyöt käynnistyivät saman tien.

Tilatiedot � Isäntä Heikki Kuisma, avopuoliso työssä tilan ulkopuolella � Hartola, Ansion kylä � SPV huhtikuussa 2012 � Parsinavetta, 18 lehmäpaikkaa � Ruokinta: säilörehu, ohra, kaura, rypsi ja kivennäinen � Keskituotos yli 9 000 kg/v � Kuivalanta � Viljeltyä 40 ha, nurmi, laidun, ohra, kaura, kumina

Hyväkuntoinen navetta Vuonna 1986 rakennettu parsinavetta on hyvässä kunnossa. Alkujaan 10 paikkaa oli jo aiemmin lisätty 13 lehmäpaikkaan. Nyt tehtiin tilaa viidelle lisäpaikalle ulkoistamalla hiehojen kasvatus. Sopiva hiehonkasvattaja löytyi meijerin tiedotteesta. Uudet parret tehtiin viisi senttiä vanhoja leveämmiksi suurikokoisimpia eläimiä silmälläpitäen.

Maito ja Me 1 / 2013

Vanhat lapatukirakenteet purettiin. ”Niskaputken paikkaa siirrettiin eteenpäin, mutta putkea pitää vielä korottaa”, Heikki Kuisma toteaa. Niskassa olevista kulumista voi päätellä, että putki ottaa vielä muutamiin eläimiin. Runkovesiputki on tarkoitus uudistaa

ensi kesänä ja ohjata juomavesi niskaputkea pitkin. ”Jokaisella eläimellä voisi olla oma juomakuppi. Niukkuus veden saannissa voi rajoittaa tuotantoa”, hän toteaa. Kaikissa parsissa on kumimatot ja olkikuivitus. Lantakouruihin asennettiin raapat. Kesällä lehmät laiduntavat ympäri vuorokauden. Talvella karja jaloittelee säästä riippuen, mutta keskimäärin kerran viikossa. Isäntä kertoo vieneensä edellisellä viikolla vasikatkin ulos: ”Niiden telmintää lumessa oli hauska katsella.”

3 x 3 litraa tuttisangosta Vedottomaan nurkkaan tehty uusi vasikkakarsina on Kaija Laitisen mukaan erinomainen esimerkki, kuinka vanhaan navettaan voi järjestää toimivan, helposti puhtaana pidettävän ja vasikkaystävällisen karsinan. Korotettu makuualue on kalteva nesteiden valumiseksi. Kumimaton päällä on reilusti olkea kuivikkeena. Etuosa on puoliksi ritilää ja kiinteää lattiaa, joka on päällystetty kumimatolla. Karsinan puh- uu

t Lapatukiparsista

purettiin alaosa. Lehmät ovat hännät vastakkain, takana uudet parret ja vasikkakarsina.

Osuuskunta apuna zz ”Niin pientä remonttia ei ole, etteikö sitä navettaan kannat-

p Kaija Laitinen ja Heikki Kuisma punnitsevat lypsimen painoksi 7,8 kiloa. Melkoinen taakka siirtää lehmältä toiselle. Työtä keventävät lypsykiskot on hankittu, mutta ei vielä asennettu.

taisi tehdä”, sanoo Osuuskunta Tuottajain Maidon tuotantoneuvoja Kaija Laitinen. Lehmät palkitsevat kaikenlaiset olosuhteiden parannukset tuotoksen ja hyvinvoinnin paranemisena. Hoitajankin on mukavampi tehdä työtä navetassa. Laitinen kannustaa jokaista vähänkin tuotannon kehittämistä miettivää maidontuottajaa osallistumaan hankkeisiin, koulutuksiin ja navettaretkille. Osallistumiseen ei tarvita isoa navettaa eikä suuria suunnitelmia. Heikki Kuisma sanoo saaneensa kurssilta hyviä ideoita. Tuotantoneuvoja Kaija Laitinen ja navettarakentamisen asiantuntija Ari Vatanen selvittivät erilaisia vaihtoehtoja parsinavetan toimivuuden ja olosuhteiden parantamiseksi sekä kertoivat käytännön kokemuksia. Lisäksi ryhmä kävi useissa navettakohteissa. ”Osuuskunnan neuvojilla on kokemusta monenlaisista navetoista ja erilaisten ratkaisujen toimivuudesta. Heiltä kannattaa kysyä”, sanoo Laitinen. Tietoja koulutustilaisuuksista ja navettaretkistä löytyy osuuskunnan tiedotteista.

Maito ja Me 1 / 2013

Kehittäminen

taanapito on helppoa. Makuukorokkeen etureunan alla on 10 senttimetrin rako, josta kuivikkeet työnnetään kolalla suoraan makuualueen alla olevaan lantakuiluun. Karsinan seinään kiinnitettiin harja, johon vasikat oppivat nopeasti rapsuttelemaan kaulaansa. Vasikat saavat kolmesti päivässä kolme litraa juomaa tuttisangosta ja lisäksi tarjolla on vettä, hyvää säilörehua ja parasta vasikan täysrehua. ”Ne oppivat parissa– kolmessa viikossa märehtimään”, Heikki Kuisma sanoo. Riittävä ruokinta ja hyvät olosuhteet tuottavat silmin nähden virkeitä ja hyvännäköisiä eläimiä. Leikki yltyy villiksi hyppelyksi, jossa sorkatkin pakkaavat lipsahtelemaan. ”Liukkautta voi vähentää ripottelemalla hieman hienoa hiekkaa kumimatolle”, Kaija Laitinen ehdottaa. Vastasyntyneelle Heikki Kuisma varustaa yksilökarsinaksi vanerilaatikon runsaalla olkipatjalla. Siinä pikkuvasikalla on niin lämmin ja pehmoinen peti, että siellä voisi itsekin nukkua.

Kohtuulliset kustannukset Pääosin itse tehdyssä remontissa oli viikon

verran apuna rakennusmies. Useat tarvikkeet, muun muassa parsikalusteet ja lantakoneen Heikki Kuisma hankki lopettaneelta tilalta. Kumimatot uusiin parsiin ja vasikkakarsinaan ovat uusia. Oma työ mukaan lukien noin 8 000 euroa maksaneella remontilla saatiin aikaan merkittävä parannus eläinten olosuhteisiin. ”Ja hoitajastakin on mukavaa, kun eläimet voivat hyvin”, Kuisma sanoo. Seuraavaksi navettaan tulevat lypsykiskot ja väkirehuvaunu. Myös ne on hankittu käytettynä. Kaija Laitinen kehottaa reitittämään kiskot hygieniavaunulle pesupaikkaan. Monta askelta säästyy, kun ämpäreitä ja pyyhkeitä ei tarvitse kanniskella. Neuvoja tulee vielä mittaamaan lypsypaikkojen lisäämisen vuoksi maitoputken kaadon ja putken koon riittävyyden, jotta maidon tulppaantumista ei pääse tapahtumaan.

Lisää lehmiä Heikki Kuisma on opiskellut agrologiksi Mustialassa. Muutaman maatalouskaupassa tehdyn työvuoden aikana kypsyi päätös kotitilan ja karjan hoitamisesta. Hän pitää karjanhoitoa monipuolisena, haastavana ja palkitsevana työnä. Lehmiä hän kutsuu työkavereiksi ja suhde näyttää olevan molemmin puolisen lämmin ja luottavainen. Kehittämissuunnitelmat kohdistuvat sekä peltoviljelyyn että navettaan. Hän tähdentää nurmirehun sadon määrän ja laadun olevan ratkaisevia maidontuotannon

p Hyvä järjestys sujuvoittaa työtä. Kolat

ja harjat ovat puhtaina omilla paikoillaan ja lypsytarvikkeet pestyinä kuivumassa kuivauskorissa.

kannattavuudelle. Artturi-rehuanalyysitulokset viime kesän rehusta ovat olleet Darvoltaan 680–690 ja laatuarvosanaltaan 9. Isännän mukaan rehu lypsättää hyvin. Navetassa tavoitteena on lehmien kestävyyden lisääminen, hyvät olot eläimille ja työn sujuvuus sekä pitkällä tähtäimellä karjakoon kasvattaminen. Muutoksia suunnitellessaan hän miettii tarkoin kuhunkin työvaiheeseen kuluvaa aikaa ja askelia. Työn sujuminen on tärkeää, koska samat asiat tehdään joka päivä ja monta kertaa päivässä. Lähitulevaisuudessa navettaa jatkamalla voisi lehmämäärää lisätä kolmeenkymmeneen. Ajatuksissa on kylmän hiehopihaton rakentaminen ja jossakin vaiheessa ehkä myös lypsylehmäpihatto tulee ajankohtaiseksi.

• • • • •

Talouden hallinta navettainvestoinnissa Navetan rakentaminen on aina ensisijaisesti taloudellinen hanke. Käytännön kysymykset kakkosnelosista, betoniraudoista ja lantakoneista kyllä järjestyvät, kunhan talousasiat ovat kunnossa. Teksti ja kuva Jarmo Keskinen

Maito ja Me 1 / 2013

avetan rakentaminen maksaa lähes aina enemmän, kuin mitä projektin alussa on oletettu ja kustannusarvioissa laskettu. Siksi on tärkeää, että hankkeelle on neuvoteltu rahoitus, joka mahdollistaa rahkeiden kestävyyden myös kustannusarvion ylittyessä.

Rakentamisen rahoitus Uudella navetalla on kolme hintaa: 1) kustannusarviossa määritetty hinta, 2) ns. valtion ohjekustannuksen mukainen hinta ja 3) toteutunut rakentamismeno. Tyypillisesti toteutunut rakentamismeno ylittää kustannusarvion noin 10–20 prosentilla. Ohjekustannuksen ja toteutuneen rakentamismenon ero on puolestaan noin 20–40 prosenttia. Koska navetan in-

vestointiavustus lasketaan ohjekustannuksen pohjalta, mutta laskut maksetaan todellisten rakentamiskulujen mukaan, syntyy navetan rakentamisen aikana lähes aina rahoitusvajetta, joka joudutaan kattamaan pankkilainalla tai omalla rahoituksella. AB-tukialueella on laskennallinen navetan investointiavustus 40 prosenttia suoraa avustusta ja 60 prosenttia korkotukilainaa, jolloin navettaan saadaan laskennallisesti edullinen rahoitus koko rakentamismenolle. Käytännössä toteutuneissa navetoissa on todellinen investointiavustuksen osuus ollut 30 prosenttia, korkotukilainan osuus 50 prosenttia, ja pankkilainaa on jouduttu ottamaan 20 prosenttia. Korkotukilainasta viljelijän maksama korko on 1 prosentti, ja valtion maksama korkotuen kesto noin 10 vuotta.

t Viime vuosina Etelä-Suomeen valmis-

tuneiden investointitukikelpoisten navetoiden todellinen rakentamismeno on vaihdellut 11 500–17 500 euroa per lehmäpaikka. Summa sisältää kustannukset, joihin varsinaisen lypsylehmäpihaton lisäksi kuuluvat kaikki maidontuotantoon tarvittavat investoinnit.

mukaan vain varsinaisen lehmäpihaton rakentamiskustannukset. Edellä mainittua tasoa edullisempaan rakentamiseen on mahdollista päästä myös silloin, kun ostetaan navetan koneet ja laitteet käytettyinä tai leasing-sopimuksella, tai jos rakentamista tehdään merkittävästi omana työnä.

Kehittäminen

Rakentajan navettatili Alv:n rahoitus Usein joudutaan lisäksi ottamaan rakentamisaikana lyhytaikaista lainaa rakentamismenojen alv-osuuden maksamiseen. Arvonlisäveroa joudutaan maksamaan jokaisen laskun yhteydessä, mutta se saadaan takaisin valtiolta palautuksena vasta seuraavan vuoden keväällä, yleensä toukokuussa. Tyypillinen rakennettavan navetan alv-laina on noin 10 prosenttia rakentamismenosta. Navettaa rakentamaan ryhtyvän kannattaa siirtyä alv:n osalta kuukausi-ilmoitusmenettelyyn, jolloin palautukset saadaan kuukausittain. Arvonlisäverotuksen muutoksen voi tehdä vain vuoden alusta lukien. Ilmoitus tulevasta muutoksesta tulee tehdä verottajalle etukäteen 30. 9. mennessä, joten tulevan kesän navettahankkeisiin muutosta ei enää ehdi saada.

Uuden navetan hinta Vuosien 2010–2012 aikana Etelä-Suomeen valmistuneiden investointitukikelpoisten uusien navetoiden todellinen rakentamismeno on vaihdellut välillä 11 500–17 500 euroa lehmäpaikkaa kohden. Tällöin on ollut kyseessä kokonaiskustannukset (alv 0 %), jotka käsittävät varsinaisen lypsylehmäpihaton lisäksi kaikki ne investoinnit, mitä maidontuotanto käytännössä vaatii: nuorkarjan ja hiehojen tilat, lantalan, säilörehuvarastot, aperehuvarastotilat, tontin tasauksen ja piha-

Rakentamisaikana syntyy lähes aina rahoitusvajetta. teiden rakentamisen yms. Pelkästään navetan tontin tasaus ja pihateiden rakentaminen maksaa tyypillisesti useita kymmeniä tuhansia euroja, mikä ei ole mukana kustannusarvioissa. Julkisessa keskustelussa esillä olleisiin hyvin edullisiin (6 000–8 000 €/lp) lehmäpaikan hintoihin päästään, kun lasketaan

Käytännön kokemuksen perusteella on suositeltavaa, että navetan rakentamista varten avataan oma rakentamisaikainen tili pankkiin. Tämän tilin kautta kulkee ainoastaan navetan rakentamiseen liittyvät tuloerät ja maksut. Aluksi tilille siirretään pankin kanssa neuvoteltu riittävän suuri summa rahaa, jotta maksuvalmius säilyy hyvänä ja voidaan maksaa rakentamisen laskuja. Tällöin navetan rakentamisen rahoitus ei ole riippuvainen ely-keskukselta haettavista investointiavustuksen maksatuksista, vaan rakentamista voidaan viedä eteenpäin pankkirahoituksen turvin. Jos navetta valmistuu nopeassa aikataulussa, esimerkiksi seitsemässä kuukaudessa, ei avustuksen maksatuksia yleensä kannata hakea kuin kahdessa erässä. Korkotukilainaa on perusteltua hakea tällöin vain kerran, sitten kun navetta on kokonaan valmis. Tällöin ”navettatilin” pankkilaina muutetaan pääosin korkotukilainaksi, ja jäljelle jäänyt lainaosuus jää normaaliksi pankkilainaksi.

Uuden navetan vakuudet Navetan rakentamisen lainoituksessa ovat riittävät vakuudet merkittävässä roolissa. Hyvät vakuudet laskevat pankin riskiä, ja siten mahdollistavat edullisemman pankkilainan korkotason. Navetan lainoituksen haasteena on se, että maatilan käypä arvo ja vakuusarvo eivät nouse yhtä paljon, kuin mitä uuden navetan rakentaminen maksaa. Jos maitotilan omistuksessa oleva peltoja metsäpinta-ala ovat riittävän suuret, syntyy niistä yhdessä uuden navetan kanssa riittävä vakuus uusille navettalainoille, eikä erikoisjärjestelyille ole tarvetta. Tarvittaessa vakuuksia voidaan korvata hakemalla osalle navettalainaa ns. valtiontakausta. Valtiontakauksesta valtio perii vuotuista 1,50 prosentin korvausta, mikä tulee maksettavaksi normaalin pankkilainan koron päälle, joten siltä osin valtiontakauslainojen kokonaiskorko nousee suhteellisen korkeaksi. Uuden navetan vakuusvajetta voi keventää myös hankkimalla navetan laitteita leasing-sopimuksilla. Esimerkiksi yhden lypsyrobotin liisaus vähentää vakuustarvetta noin 100 000 eurolla. Toisaalta kan-

nattaa muistaa, että itselle ostettu laite on pääsääntöisesti elinkaarikustannukseltaan edellisempi, kuin leasing-sopimuksella hankittu.

Navetta tuottaa tulosta Nykyisellä maidon hintatasolla ja valtion myöntämät investointiavustukset huomioiden uuden navetan rakentaminen on lähtökohtaisesti kannattava investointi koko Suomen alueella. Tyypillisellä maitotilalla, joka on rakentanut uuden navetan, maidon hinnan ”kriittinen piste” on yleensä ta-

Yhden lypsyrobotin liisaus vähentää vakuustarvetta 100 000 eurolla. solla 0,32 euroa litralta. Sen ylittävällä maidon hinnalla vielä hoidetaan laskut ja saadaan velat maksettua. Hyvän taloudellisen tuloksen saaminen investoineelta maitotilalta edellyttää 0,40 €/l -hintatasoa. Hyvin hoidetulla ja ammattimaisesti johdetulla maitotilalla navetan takaisinmaksuaika on noin 10 vuotta. Sen jälkeen lainat on maksettu ja navetta tuottaa puhdasta voittoa.

Lähtökohdat kunnossa Uuden navetan rakentamista suunnittelevalla tilalla tulee perusasiat kuitenkin olla kunnossa. Peltoa tulee olla vähintään hehtaari lehmää kohden, jotta rehuomavaraisuus on turvattu. Yrittäjäperheessä tulee olla ainakin yksi aito ”lehmäihminen”, joka saa lehmät lypsämään. Lisäksi tilan velkamäärän tulee olla lähtötilanteessa kohtuullinen. Maitotilan ydinliiketoimintaa ei myöskään voi ulkoistaa, ja maitotilan ydinliiketoiminta tapahtuu aina navetan seinien sisällä. Kirjoittaja työskentelee ProAgria Etelä-Suomessa talousasiantuntijana investoivien tilojen kumppanuuspalveluissa. Maito ja Me 1 / 2013

t Entisen ladon puolella

on lehmien ruokintapöytä. Kulkuaukoissa navetan puolelle on liuskeverho.

Tuotanto kannattelee, ei rakennus, on sieviläisten Johanna ja Rami Rauhalan motto maidontuotannossa. Parikymmentä vuotta vanha pihatto on kokenut muodonmuutoksen ja karja kolminkertaistui pienin kustannuksin.

Lisää maitoa Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

ohanna ja Rami Rauhalan aloittaessa tilan jatkamisen vuonna 2005 oli 1990-luvulla rakennetussa pihatossa kaksikymmentä lehmää ja nuorkarja. Parret olivat yhdessä rivissä ja nuorkarjan ritiläpalkkikarsinat leveän ruokintapöydän toisella puolella. ”Heti aloimme miettiä, miten navettaa voisi laajentaa, mutta ensimmäiset vuodet uskoimme neuvojia, ettei tuon laajentaminen ole järkevää”, Rauhalat kertovat. Rakennusinto suuntautui talon mittavaan remonttiin, sillä Rauhalat uskoivat jaksavansa työssä paremmin, kun koti on kunnossa. ”Uutta navettaa varten meillä oli useita piirustuksia ja yksi tukipäätöskin, mutta hinta hirvitti ja jätimme suunnitelmat kypsymään”, Rauhalat jatkavat.

Vanhasta uutta Katseet käännettiin vanhan navetan hyö-

Maito ja Me 1 / 2013

pienin askelin dyntämiseen suuremmalle karjalle. Navetan päädyssä poikittain olevaan lato-osaan tehtiin kuivikepohjakarsinat ummessa oleville ja hiehot siirtyivät konehalliin. Suurimman muutoksen koki navetta, jossa leveän ruokintapöydän tilalle tuli kaksi parsiriviä ja hiehojen ritiläpohjaiset

p Vanhan navetan piirustukset on jälleen

laitettu pöydälle muokattavaksi.

karsinat jäivät lantakäytäväksi. Ruokintapöytä tehtiin ladon puolelle parsiriveihin nähden poikittain. Muutostöillä saatiin 34 parsipaikkaa lisää, joten lypsäville on 54 paikkaa. Rauhalat tekivät remontin itse ja hintaa vuosina 2008–09 tehdylle remontille tuli 58 000 euroa, mikä sisältää myös käytetyn apevaunun ja tilatankin sekä uuden pienkuormaimen. Seuraavina vuosina latoa laajennettiin ja siihen tuli tilat noin 50 hieholle ja ummessa olevalle. Tämän Rauhalat teettivät vieraalla ja hintaa kertyi 132 000 euroa. ”Emme ole hakeneet laajennuksiin tukia, investoinnit on venytetty usealle vuodelle, niin menot eivät ole tuntuneet pahoilta”, Rami Rauhala lisää. Osansa navetan pienissä käytännön ratkaisuissa on Johannan kokemattomuudella maataloudesta. ”Minulla ei ollut mitään

Kehittäminen

malleja, täällä vasta lypsinkin ensimmäistä kertaa elämässäni, joten näin monen asian eri tavalla.”

Seuraavaksi uusi lypsäjä Nyt navetan kuvia on edelleen pyöritelty pöydällä. Kuusipaikkainen kalanruotoasema on vanha ja hidas, lypsyyn kuluu kolme tuntia aamuin illoin. ”Tarkoitus on tehdä aseman paikalle seitsemän lehmäpartta, ladon puolelle viisi ja rakentaa navetan kylkeen pieni laajennus robotille”, Rami Rauhala kertoo. ”Lypsyasema on loppuun käytetty ja ape ei riitä parhaiten lypsäville, joille on nyt annettu lisää väkirehua käsin. Robotin toivomme hoitavan molemmat puutteet”, Johanna Rauhala lisää. ”Toisaalta emme halua laittaa tähän kovin paljon rahaa kiinni, koska uuden navetan myötä tämä jää hiehojen käyttöön.” Kustannusarvio on noin 170 000 euroa ja isäntä on laskenut sen maksamiseksi tarvittavan 50 prosentin katetuotolla noin kaksi vuotta. Ajatusta uudesta navetasta ei ole haudattu, mutta sen aika on ehkä viiden vuoden päästä. ”Onneksi emme rakentaneet heti alkuun, nyt tekisimme aivan toisenlaisen”, Rauhalat huokaavat. Viime vuonna kauemmas pihapiiristä uuden navetan ajatellun paikan lähelle rakennettiin laakasiilot, rehukeskus, lieteallas ja kuivalantala. ”Maksellaan ensin niitä pois”, he suunnittelevat. ”Jos lypsyrobotti alkaa toimia vanhassa navetassa, utareterveys säilyy ja eläinliikenne sujuu, ei meillä ole mitään hätää. Eikä ole järkeä tehdä yhden robotin navettaa ja kahdelle meillä ei vielä riitä peltoala”, Rauhalat lisäävät. ”Näin laajentamalla olemme välttäneet isot hyppäykset ja olemme voineet viilata eläinainesta ja jalostusta”, Rauhalat sa-

t Johanna ja Rami Rauha-

lalle työ ei ole koko elämä, vaan aikaa varataan myös harrastuksille ja matkustelulle. Eikä maailma kaadu, vaikka kaikki ei aina suunnitelmien mukaan menekään.

novat. ”Olemme päässeet samaan karjakokoon kuin alussa suunnittelimme, mutta hitaammin ja paljon olemme oppineet siitä, mikä navetassa on tärkeää.”

Työnjaolla omaa aikaa Rauhalat ovat jakaneet työt tilalla kiinnos-

p Pikkuvasikat ovat juottokauden ulkona ig-

luissa, joissa ne kasvavat hyvin ja pysyvät terveinä.

p Vanhasta navetasta on saatu varsin toimiva pihatto.

tuksen mukaan. Aikaa perheelle sekä omille ja lasten, Viljamin,12, Eemilin, 9 ja Ellan, 7, harrastuksille antaa tilalla jo useamman vuoden ahkeroinut työntekijä. Johanna Rauhala tunnustaa hurahtaneensa jalostukseen ja sanoo maidontuotantoa olleen jalostuksellisesti hyvä jatkaa, sillä myös Ramin äiti oli panostanut karjansa jalostamiseen. Tuotoksen ohella Johanna painottaa rakennetta, hän haluaa lehmän kestävän viisi, kuusi poikimista helposti. Tilan keskipoikimakerta on 2,8 ja keskituotos noin 9 500. Ofelia ylti karjan ensimmäiseksi satatonnariksi syksyllä 2012. Tällä hetkellä maitoa lähtee meijeriin lähes 500 000 litraa vuodessa. Rami Rauhala tekee itse erilaisia laskelmia ja seuraa tarkasti tilan taloutta. Hän tekee vuosittain budjetin ja kirjaa kaikki tulot ja menot taulukkoon, josta selviää ajantasainen tilanne joka hetki. Tämä tuo Rauhalan mielestä toimintaan lisää suunnitelmallisuutta, kaikkea ei voi ostaa kerralla. ”Mutta ei maailma kaadu, vaikka kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan”, hän sanoo.

p Nuorkarja köllöttelee paksulla kuivikepatjalla tilavissa karsinoissa

lehmien ruokintapöydän toisella puolella. Maito ja Me 1 / 2013

Uuden navetan vauhdikas alku Heiniojan vuoden vanha navetta on lähtenyt tuottamaan reippaasti alusta asti. Navetta täyttyi heti käyttöönottopäivänä omista ja ostovasikoista kasvatetuista lehmistä. Teksti ja kuvat: Eeva-Kaisa Pulkka

aapaveden Mieluskylällä maitoa tuottavat Aino ja Hannu Heinioja alkoivat lisätä karjaa ostamalla vasikoita ja jonkin verran tiineitä hiehoja hyvissä ajoin ennen navetan rakentamista. ”Vaikka oli kova homma kasvattaa vasikat ja hiehot itse, tekisimme yhä samoin. Hiehot ovat tasalaatuisia ja ”omia” poikiessaan, toki kasvatuksesta jäi itselle palkkaakin”, Heiniojat miettivät. Osa hiehoista poiki jo ennen navetan valmistumista, mitä Heiniojat pitävät oikeana ratkaisuna jälkeenpäinkin. Käyttöönotto on itsessään iso urakka, joten heti alkavaa poikimaruuhkaa ei siihen kaivattu. Lehmiä lypsettiin rakennusaikana oman navetan lisäksi vuokranavetassa, töissä oli apuna isännän siskonpoika, yksi työntekijä sekä lomittajia. Nyt Heiniojat ovat jo siinä tilanteessa, että ylimääräisiä lehmiä ja hiehoja riittää myytäväksi asti. Vaikka Heiniojat luonnehtivat itse rakentamista helpoksi kokeneen rakennusliikkeen hoitaessa työt, tunnustaa Aino Heinioja, ettei rakennusajasta ole kovin kirkkaita mielikuvia. Rakentaminen alkoi metsän hakkuulla tontilta elokuun alussa ja helmikuun viimeisinä päivinä lypsyrobotti aloitti työnsä.

Talkoilla navetta käyntiin Robotin käyttöönotossa Heiniojilla oli apuna runsaasti talkoolaisia. ”Navetalla oli koko ajan joku ensimmäisen kahden viikon ajan ja varmasti se auttoi käyntiinlähdössä”, Heiniojat uskovat. Perheen vanhemmat lapset, Veera, 15, ja Lauri, 16, olivat viikon poissa koulussa ja omaksuivat käyttöönoton yhteydessä tietokoneohjelmistot äitinsä mukaan van-

Maito ja Me 1 / 2013

p Pikkuvasikat juotetaan maidolla koko juottokauden ajan. Vasikoiden pitäminen samassa tilassa lehmien kanssa on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.

p Hannu Heinioja pitää hyvää säilörehua kaiken perustana tuottavassa maidontuotannossa.

hempiaan paremmin. Onnistunut käyntiinlähtö oli ison porukan onnistunut ponnistus, Heiniojat kiittelevät. Ensimmäisenä vuonna robotilla saadaan lypsettyä noin 700 000 litraa maitoa, tavoitteena Heiniojilla on saavuttaa 800 000 litran vuosituotos lähivuosina. Keskimaito on vaihdellut 32 ja 38 litran välillä ja lehmäkohtainen kierto robotilla 2,3–2,5 välillä. Aino Heinioja laskee myös joka aamu, kuinka paljon maitoa on tullut yhtä väkirehukiloa kohti. Nyt ollaan lu-

vussa 3,5. Säilörehuerän vaihtuessa emäntä tilaa Valman kautta ylimääräisiä näytteitä ja säätää ruokintaa tulosten mukaan. ”Maidon hyvillä pitoisuuksilla tekee helposti hyvää tiliä samalla työllä”, Heiniojat huomauttavat. ”Kallis investointi pitää saada heti tuottamaan”, Hannu Heinioja painottaa. Navetan kustannusarvio ylittyi jonkin verran, mutta maitoa on tuotettu huomattavasti laskelmia runsaammin. ”Hyvä säilörehu on kaiken perusta. Jos ei ole menoja, ei tule tulojakaan”, hän jatkaa. Heiniojat korostavat myös seurannan merkitystä, systemaattisuus on kaiken a ja o. ”Vaikka lypsy onkin automatisoitu, ei se työtä poista. On viihdyttävä navetan puolella, siivottava ja pestävä sekä seurattava lehmien käyttäytymistä.”

Viihtyisä työpaikka Uusi navetta on lisännyt työviihtyvyyttä, mikä oli tavoitteena jo navettaa suunniteltaessa ja Heiniojien lapset ovat entistä kiinnostuneempia alasta. Laurin ja Veeran lisäksi myös Niilo, 9, viettää mielellään aikaa navetalla puuhaillen. Verhoseinäisessä robottipihatossa on lypsävien osastolla 64 parsipaikkaa sekä

Kehittäminen kaksoiskierron toisella puolella seitsemän paikkaa, joissa ovat huonosti robotilla jostain syystä kulkevat sekä opetettavat ja hoidettavat. Ummessa oleville ja pian poikiville hiehoille on varattu lisäksi 20 partta. Pikkuvasikoille navetassa on muutama iglu ensimmäisiä päiviä varten ja kaksi pehkupohjaista karsinaa juottovasikoille. Juottokauden jälkeen vasikat siirtyvät nuorkarjalle jääneeseen vanhaan navettaan. Navetan seinät ja katto ovat eristettyjä, 1,80 metriä korkea verhoseinä nousee ja laskee automaattisesti sään mukaan. ”Kovilla pakkasilla olemme säätäneet verhoja käsikäytöllä, katolla olevat poistohormit ovat kokonaan käsisäädöllä”, isäntä kertoo. Navettailma on pysynyt raikkaana eikä pakkanen ole tullut sisälle. ”Jos pakkasilla näyttää sumua kehittyvän, se saadaan nopeasti pois viilennyspuhallin käynnistämällä. Osa verhoseinästä on kokonaan auki jo lauhalla talvisäällä, kesällä kaikki verhot ovat auki ja viilennyspuhaltimet liikuttavat ilmaa.” Navetassa on syvät kuilut ja betoniritilät, ruokintakäytävällä ritilällä on matto. Ritilät puhdistaa säännöllisesti kulkeva lantarobotti. Parsissa olevat parsipedit kierretään puhdistamassa kolalla useamman kerran päivässä ja kuivikkeena käytetään turve-puruseosta. Täysrehun, rypsin ja kivennäiset lehmät saavat kioskeista sekä houkutusannoksen robotilta. Lehmä saa kioskista kerralla 1,5– 2 kilon annoksen. Kolmirivisen pihaton ruokintapöydälle säilörehu jaetaan mattoruokkijalla 10–12 kertaa päivässä. Ruokintapöytä tehtiin niin leveäksi, että siinä voi tarvittaessa ajaa myös rehunjakovaunulla.

Maitotilan tarvikkeet K-maataloudesta

Kipattava juomaallas, 55 litraa Seinään kiinnitettävä, Pituus 150 cm, tilavuus 55 l. Uimurin tuotto jopa 40 l/min.

769,-

500682344

Ritilät puhdistaa säännöllisesti kulkeva lantarobotti.

Juoma-allas rosteria, 30 litraa Kiinnitys seinään, 3/4” liitos. Pohjassa tyhjennysaukko. Uimurin tuotto jopa 40 l/min.

339,-

500983127

Suevia 1200

Huippukuppi rosteria. 20 l/min. 500734535

89,-

Suevia emalikuppi teräsläpällä

Kestävä, emaloitu peruskuppi. Valurautaa. 7 l/min. 500904183

32,90

K-Agro Drop AL Emäksinen lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine. Poistaa tehokkaasti maidon jätteet lypsykoneista ja tilasäiliöistä. 25 kg, 70 kg tai 230 kg.

K-Agro Drop CID Hapan lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine. Poistaa tehokkaasti maitokiven ja kerrostumat lypsykoneista ja tilasäiliöistä. 25 kg, 70 kg tai 240 kg.

Yhdistelmäpesujauhe K-Agro, 20 kg Jauhemainen emäksinen pesuaine lypsykoneille ja tilasäiliöille. Kotimaista ykköslaatua pesuun ja desinfiointiin lypsykoneille sekä tilatankeille. Hellävarainen kumiosille, sisältää desinfiointiaineen, hyvät raudansidontaominaisuudet. Fa. 500748501

Sani-Bed, 25 kg Kuivadesinfiointiaine. 500855216

p Utajärveltä vasikkana ostettu Hilla on yksi Aino Heiniojan lempilehmistä.

Hinnat (sis. alv) ovat voimassa 30.6.2013 saakka tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. www.k-maatalous.fi

ää Kysy lis ä st ä m lähim ulo a t a K-ma de s t a.

K-MAATALOUS

Koneellinen kuivitus yleistyy Kyselytutkimuksen mukaan uusissa verhoseinäpihatoissa yli kolmanneksella on käytössään konevoimaa kuivitukseen.

loista oli jonkinlainen kuivituskone käytössä. Lehmiä ei enää lypsetä käsin, eikä sontaa luoda talikkopelillä. Ehkä vielä tulee päivä, jolloin ihmetellään, vieläkö teillä lehmät kuivitetaan käsin.

Sakari Alasuutari

Kyselyssä selvitettiin vastaajien tyytyväisyyttä kuivituksen nykytilaan omalla tilalla. Asiaa kysyttiin työmäärän, kuormittavuuden, kuivikkeen kulutuksen, pölyävyyden ja kuivikkeiden varastoinnin suhteen. Vastaukset erosivat sen mukaan levitettiinkö tilalla kuivike koneellisesti vai tehtiinkö kuivitus käsityönä. Tulokset näkyvät kaavioissa 1 ja 2. Tiloilla, joilla kuivitus tehtiin käsityönä, kerrottiin kuivituksen työmäärässä ja kuormittavuudessa olevan paljon parannettavaa. Sen sijaan koneellisesti kuivittavilla tiloilla kuivitustyön kuormittavuuteen ja työmäärään oltiin valtaosin erittäin tyytyväisiä. Kaikilla tiloilla kuivikkeiden varastoinnissa kerrottiin olevan jossain määrin ja paljonkin parannettavaa.

arsinavetoissa kuivitus tehdään lähestulkoon aina käsityönä, eikä siirtyminen pihattoon ole tätä tapaa juuri muuttanut, vaikka parsien määrä on voinut tuplaantua. Uusimman kuivituskyselyn mukaan 92 prosenttia pihattotiloista kuivittaa lehmät edelleen käsityömenetelmin, yleensä saavilla kantaen tai erilaisilla, pyörällisillä kärryillä. Kevyt ja joutuisa menetelmä, uskotellaan. Mutta olisiko kuitenkin muutoksen merkkejä ilmassa? Jokohan viimein aletaan huomata kuivitustyön raskaus? Kyselytutkimukseen vastanneista 34 prosentilla uusista verhoseinäpihattoti-

Maito ja Me 1 / 2013

Tyytyväisyys kuivituksen nykytilaan

Koneellinen kuivitus alkaa ehkä viimeinkin yleistyä. Kyselytutkimukseen vastanneista 34 %:lla verhoseinäpihattotiloista oli jonkinlainen kuivituskone käytössä.

Vaikka kuivike sinänsä on kevyttä, käy sen käsittely raskaaksi. Saaveja kohotellessa kädet nousevat yli hartialinjan; saavien kantokahvoja ole suunniteltu kuivitustyötä ajatellen. Hartiasäryn kanssa tuskaileva tämän tietää.

Kuivikemateriaali Kyselyn mukaan yleisimmät kuivikemateriaalit olivat kutterinpuru (40 %), kuiviketurve (35 %) sekä turpeen ja kutterin seos (16 %). Sahanpurun käyttö kuivikkeena on isoilla tiloilla lähes loppunut. Vain yksi tila ilmoitti käyttävänsä sahanpurua. Kuivikemateriaalin valintaan vaikutti eniten kuivikkeen ominaisuudet. Myös kuivikkeen saatavuus ja hinta olivat keskeisiä valintaan vaikuttavia tekijöitä. Kullekin valitulle kuivikkeelle löytyi perusteltu, hyvä ominaisuus, miksi juuri se oli valittu. Turpeen valinneet korostivat mm. turpeen kuivuutta ja sen myötä jäätymättömyyttä. Myös sen imukyky, happamuus ja hygieenisyys mainittiin. Kutterin hyviä ominaisuuksia puolestaan olivat mm. helppokäyttöisyys, pöly-

Kehittäminen

Parempiin käytäntöihin zz TTS:ssa käynnistyi v. p 10 litraa kuiviketta

2012 yhteistyössä Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Kuopion työterveyslaitoksen (TTL) kanssa MMM:n rahoittama tutkimushanke, jonka tavoitteena on parantaa kuivittamiskäytäntöjen nykytilaa. Yhteistyötahona toimii myös ProAgria Keskusten liitto, jonka kautta saatiin yhteystiedot sähköpostikyselyä varten. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa menetelmistä, joilla kuivitus voidaan toteuttaa isoissakin karjoissa sujuvasti.

p 20 litraa kuiviketta

Kuivituksen riittävyyttä voi arvioida esimerkiksi oheisten kuvien avulla. Molemmissa on kuivikkeena turve/kutteri-seosta (50:50), toisessa parressa 10 litraa ja toisessa 20 litraa. Kahdellakymmenellä litralla saadaan parteen kahden neliön alalle yhden sentin paksuinen kuivikekerros, ja kymmenellä litralla puolet tästä.

p Kuivikkeen käyttömäärää on hankala arvioida, jos kuiviketta heitellään vaikkapa la-

piolla kottikärrystä. Joskus olisi hyvä mitata käytetyn työvälineen tilavuus. Kuvassa on lumilapiollinen turvetta, jonka tilavuudeksi mitattiin 9 litraa ja painoksi 1,7 kg.

ämättömyys ja hyvä hinta-laatusuhde. Joku mainitsi kutterin tutuksi ja turvalliseksi kuivikkeeksi. Turve–kutteri-seoksen valinneet korostivat mm. seoksen pehmeyttä. Seoksella ei tule niin paljon hankaumia kuin yksistään kutterilla, ja turve pelkästään on liukas ja pölyävä. Seoksen pölyämättömyyttä ja valoisutta pidettiin hyvänä.

Makuuparret Kyselyssä tiedusteltiin makuuparsista, olivatko pihatossa pelkät betoniparret vai olivatko käytössä parsimatot tai parsipedit. Kyselyn mukaan pelkät betoniparret alkavat olla uusissa, suurissa pihatoissa lähes historiaa. Vain kahdeksan tilaa (3,5 %) ilmoitti käytössä olevan betoniparret.

Lämpimissä pihatoissa oli käytössä pääsääntöisesti parsimattoja ja parsipetejä. Viileissä pihatoissa oli puolestaan lähes pelkästään parsipedit käytössä. Kylmäpihatoista puolella oli parsimatot ja neljänneksellä hiekkaparret.

Kuivikkeen menekki Kyselyn mukaan pihatoissa lehmien parsiin levitetään kuiviketta kerrallaan 3–5 litraa, eli puolisen kiloa partta kohti. Onko määrä sitten riittävä? Kuivituksen riittävyyttä voi arvioida vertaamalla määrää kuviin, joista toisessa on 10 litraa ja toisessa 20 litraa turve–kutteri-seosta. On hyvin tiedossa, että kuivittamisen vähäisyys lisää lehmien likaisuutta ja lypsyyn kuluvaa aikaa, heikentää maitohy-

gienian ylläpitoa ja eläinten hyvinvointia. Monissa tutkimuksissa on todettu yhteys lehmien utareiden likaisuuden ja maidon solupitoisuuden välillä. Kuivikkeilla on parren pinnan ohella suuri merkitys myös kinnervammojen ehkäisyssä. Kuivituksella on siis oikeasti mahdollista saada taloudellista hyötyä. Kuivituksen määrää olisi hyvä kaikkien tarkistaa. Jos päästäisiin isoon lapiolliseen partta kohti, niin määrä olisi jo keskimääräistä enemmän, ja lehmät kiittäisivät.

Rekkarallia Kyselyn mukaan noin 100 lehmän karjassa kuluu kuiviketta keskimäärin 300–400 kuutiota vuodessa. Eli kuivikerekat ovat osa maatilan rekkaliikennettä siinä missä uu

Kuinka tyytyväinen olette kuivituksen nykytilaan? 1. Käsityönä levittävät

2. Koneellisesti levittävät

Varastot

Pölyävyys

Kulutus

Kuormittavuus

Työmäärä

Työmäärä 0

100 %

Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Menettelee Parannettavaa Paljon parannettavaa

100 % Maito ja Me 1 / 2013

Kehittäminen

rehurekat, teurasautot ja maitoautot. Kuivike tilataan joko rekkalasteittain joka toinen kuukausi tai nuppikuormina kerran kuukaudessa. Suurimmilla tiloilla kuivikerekka käy pihassa joka toinen viikko. Kuivike hankitaan pääsääntöisesti irtotavarana, tosin paljon on myös vannoutuneita pienten kutteripaalien käyttäjiä. Pienpaalien käsiteltävyyttä kehuttiin ja niiden välivarastointia navetassa pidettiin kätevänä.

Ongelmia kuivituksessa Vaikka kyselyyn vastanneiden pihatot olivat pääosin hyvin uusia, alle 10 vuotta vanhoja, totesi moni vastaaja, ettei navettasuunnittelussa ollut otettu riittävästi kuivitusta huomioon. Asia oli tullut mieleen vasta, kun navetta oli otettu jo käyttöön. Ja nyt harmitti. Mahdollinen koneellinen kuivitus ei enää onnistu ilman navettarakenteiden muuttamista, eikä aina silloinkaan. Huoltokäytävät ovat jääneet auttamattoman kapeiksi, eivätkä lantakäytävät ole linjassa päätyovien kanssa, jolloin pienkuormaimen ajo lantakäytävälle ei onnistu. Kolmerivisen navetan keskimmäisten

parsirivien kuivitukseen ei ollut keksitty muuta vaihtoehtoa kuin kottikärryt tai saavit. Avokourupihatossa kynnykset olivat puolestaan korkeita, eikä ajoluiskia ollut suunniteltu. Ajettavan kuivituskoneen säilytyspaikka puuttui navetasta. Vaikka varsinainen erillinen kuivikevarasto olisi ollutkin, moni toivoi lisäksi navetan yhteyteen kuivikevarastoa, johon olisi mahdollista ottaa irtokuiviketta. Myös isompaa välivarastoa kaivattiin, jotta kuivike ehtisi talvella paremmin sulaa. Kaiken kaikkiaan usean vastaajan mielestä navettasuunnittelussa olisi pitänyt enemmän kiinnittää huomiota navetan korkoeroihin ja kuivitusreittiin varastosta lehmien luo. Toisaalta omia asenteitaankin joku rohkeni epäillä. Todettiin, että tekniset ja rakenteelliset ongelmat ovat ehkä enemmän isäntäväen korvien välissä kuin todellisia esteitä.

Kuivitus osaksi navettasuunnittelua Lypsyrobotit tulivat Suomeen vuonna 2000. Pian huomattiin automaattilypsyn tulleen jäädäkseen. Uusia navetoita alettiin suunnitella robottia silmälläpitäen, vaikka ensi alkuun olisikin päädytty lypsyasemaan. Pohjapiirroksiin tehtiin varaus robotille, jos ja kun se tulee taloon. Ymmärrettiin, että ennakointi olisi viisasta. Nyt, aivan vastaavasti uusia navetoita suunniteltaessa tulee tehdä varaus koneelliselle kuivitukselle. Vaikka aluksi kuivi-

tus vielä tehtäisiinkin käsin, yhä useampi tulee ennemmin tai myöhemmin helpottamaan raskasta työtä, jos siihen vaan navetan puitteet antavat mahdollisuuden.

Hintansa arvoinen Lopuksi ohessa kuivituskyselyyn vastanneen suora lainaus kokemuksistaan päältäajettavasta kuivitus- ja harjakoneesta: ”Tanskalaisen kyhäämä värkki, laadultaan heikko, mutta hyviäkin puolia on paljon. Kolaa käytävät samalla ajokerralla, jälki on parempaa kuin käsikolalla ja uskoisin ettei raappakaan tee parempaa jälkeä. Harjaa parren takaosan, käsikolalla otetaan sontakasat, kone harjaa lopun tosi siistiksi. Kuivikkeen levitys on vikkelää ja vaivatonta. Kokonaisuutena 72 paikkaisen lehmäosaston siivoukseen ja kuivitukseen kuluu 20–30 min. per kerta, eikä tarvitse käsin kantaa tai lastata kuiviketta. Loppujen lopuksi taitaa olla hintansa arvoinen hankinta.” Kirjoittaja toimii tutkijana TTS - Työtehoseurassa. Lisätietoa kuivituksesta: Kuivikkeiden varastointi ja kuivitusmenetelmät. TTS:n tiedote, Maataloustyö ja tuottavuus 8/2011, (635), 8 s. Tiedotteen voi ostaa TTS:n verkkokaupasta www.ttskauppa.fi. Kuivituskäytännöt uusissa pihattonavetoissa, osa 1: Kylmäpihatot ja verhoseinäpihatot. TTS:n tiedote, Maataloustyö ja tuottavuus 5/2012, (640), 12 s. Tiedotteen voi ostaa TTS:n verkkokaupasta www. ttskauppa.fi. Kuivikkeiden varastointi ja kuivitusmenetelmät. Maito ja Me, 1/2012, s.26–28.

Käyttövalmis vedinsuihke

MILKODEX

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista TM

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO! Pakkaukset: 20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön) Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

Maito ja Me 1 / 2013

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

RDS Futureline MAX markkinoiden toimintavarmin lypsyrobotti - uutuus TIM - maitotilan tuotannonohjausjärjestelmä

• Helppokäyttöinen uusi TIM-tuotannonohjausjärjestelmä • Varmatoiminen rakenne -erittäin alhainen hälytysten määrä • Elektroniset osat suojassa lämmön ja kosteuden vaihteluilta • ICAR hyväksytty maidonmittaus • Maidon sähkönjohtokyvyn mittaus neljänneskohtaisesti • Nopea ja itseoppiva kiinnitysjärjestelmä -hellävarainen tehokas pesu ja nopea lypsimien kiinnitys • Höyrydesinfiointi jokaisen lypsyn jälkeen • Monipuolisin erottelumaitojärjestelmä -tankki, astia tai vasikanjuottosäiliö • Yksilöllinen ruokinta lypsypaikalla • Väkirehukaukalon asento säädettävissä lehmäkohtaisesti • Kiinteät vuosihuoltokustannukset sis. varaosat, työt, matkat ja 24/7 päivystyksen -kattava huoltoverkosto -varaosavarasto Suomessa

Todellinen robottilypsyjärjestelmä - kaikki nämä vakiona Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

u Maitolaiturin

navetta rakennettiin Robora-konseptilla. Osakkaat vastasivat pohjan kaivusta ja tasoittamisesta ja urakoitsijat hoitivat loput. Navetta, lietesäiliön ja rehusiilojen valmistus jaettiin monelle urakoitsijalle.

Yhtiöittäminen ratkaisi peltoalaja työvoimaongelmat Teksti ja kuvat Tuomo Kautonen

olme Reisjärvellä, Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa tilaa keskitti toiminnan Maitolaituri osakeyhtiöön. Eläimet otettiin uuteen navettaan viime marraskuussa. ”Tavoitteena on saada työ- ja vapaa-aika paremmin tasapainoon. Kilpailukyky ja kannattavuus paranee ja uusia voimavaroja saadaan käyttöön. Henkistä, fyysistä ja taloudellista vastuuta jaetaan entistä paremmin”, yhtiön osakas Marko Saartoala tiivistää. Uusi tuotantoyksikkö sijoitettiin liikenteen kannalta tarkoituksenmukaiseen paikkaan, kauemmaksi asutuksesta. Osakkaiden omat talouskeskukset ja asunnot sijaitsevat alle kahden ja puolen kilometrin matkassa uudesta navetasta. Yhtiön omistavat Harri Aho, Pekka Hilliaho ja Marko Saartoala. Jokainen heistä hoiti aikaisemmin omilla tiloillaan 25– 40 lypsylehmää ja uudistukseen tarvittavan nuorkarjan. Navetat odottivat investointeja, mutta muun muassa lisäpellon vaikea saatavuus vaikeutti tuotannon laajennuksia. Peltoja jokainen viljeli noin 40 hehtaaria. Kaikkien tilojen karja ja pellot hoidettiin isäntien toimesta puolisoiden toimies-

Maito ja Me 1 / 2013

sa omissa ammateissaan. Osakkaat tunsivat toisensa jo vuosien takaa, joten yhteistyötä voitiin luontevasti tiivistää.

Osakeyhtiö vaihtoehdoista paras ”Yhteisyrityksen perustamisen nosti ensimmäisenä esille Harri Aho viisi–kuusi vuotta sitten”, kertoo Pekka Hilliaho. Toimintamallin ja yhtiöjärjestyksen selvittelyssä auttoi ProAgrian Juhani Paavilainen. Vaihtoehtoina selvitettiin verotusyhtymää, avoinyhtiötä ja osakeyhtiötä. ”Osakeyhtiö on vaihtoehdoista paras, koska osakeyhtiölaki määrittelee selkeitä pelisääntöjä”, kertoo Marko Saartoala. Jokaisella omistajalla on tässä yhtiössä saman verran osakkeita, mutta tarvittaessa

enemmistö ratkaisee asiat. Esimerkiksi lisäinvestoinneista voidaan päättää kahdella äänellä kolmannen taipuessa. Sukupolvenvaihdoksen jokainen osakas voi tehdä yhtiöjärjestyksen mukaan vapaasti, mutta osakkeita ulkopuoliselle myytäessä on toisilla etuosto-oikeus. Alkuvaiheessa jokainen sitoi yhtiöön varoja ja vakuuksia, mutta osakeyhtiön pääomaa voi kartuttaa verotuksen kannalta edullisesti ja samalla osakkaiden suorat velvoitteet vähenevät. Maitolaituri omistaa uuden talouskeskuksen tontin, rakennukset ja maitokiintiöt. Pellot yhtiö vuokraa osakkailta, mutta ei peltokoneita. Konetyötä ostetaan omistajilta tai ulkopuolisilta urakoitsijoilta.

p Ulko-oven lukitus avautuu sisältä käsitunnistimella ja ulkoa koodilla.

Kehittäminen

Tuotannon yhtiöittäminen helpotti reisjärveläisten maitotilojen työjärjestelyjä ja alensi kustannuksia. Uusinta tekniikkaa hyödynnetään maidon laadun ja eläinten terveyden ylläpidossa. Maidontuotanto yli kaksinkertaistuu noin puoleentoista miljoonaan litraan vuodessa. ”Kaikki osakkaiden tekemä ihmistyö on samanarvoista”, painottaa Marko Saartoala. Työtunnit kirjataan ja tarvittaessa tasataan vapailla tai rahalla. Kaikki pystyvät sijaistamaan toisiaan, mutta jatkossa töitä jaetaan kunkin kiinnostuksen ja taipumusten mukaan. Tavoitteena on viisipäiväinen työviikko. Osakkaat hoitavat navettatyöt, vuosilomat sijaistaa lomittaja.

Kaksi lehmäryhmää Navetan suunnitteluun miehet paneutuivat huolella. ”Päätavoite oli toiminnallisuus eläinten ja ihmisten kannalta.” Noin vuoden ajan osakkaat tutustuivat useisiin navetoihin eri puolilla Suomea. Asiantuntijoita hyödynnettiin ja suunnittelussa pidettiin vertailun vuoksi mukana useita laitteiden ja rakennusten valmistajia. Uuden navettarakennuksen pohjan mitat ovat 71 x 31,6 metriä ja pinta-ala 2 738 neliömetriä, johon sisältyvät erilliset pikkuvasikkatilat hallin päädyssä ja niiden vierellä oleva kuivikevarasto. Maitohuone ja muut aputilat rakennettiin hallin sivulle siipirakennuksena. Leveä ruokintapöytä eläinhallin keskellä jakaa lehmät kahteen osastoon, joilla molemmilla on kolme makuuparsiriviä ja oma lypsyrobotti. Au-

p Maitolaituri Oy:n osakkaat oikealta: Marko Saartoala, Harri Aho ja Pekka Hilliaho.

Vasemmalla Pohjolan Maidon tuotantoneuvoja Jari Korva.

tomatiikka ohjaa eläimiä tarpeen mukaan osastojen etuja takakiertoihin. Lypsylehmien parsia tuli navettaan 160 ja lisäksi samoilla mitoilla hiehoparsia 24. Erillisissä vasikkatiloissa on alle kuuden kuukauden ikäisille 73 pientä partta ja 12 karsinaa ternivasikoille. Näiden lisäksi yhtiö kasvattaa 60–70 hiehoa Hilliaholta vuokratussa navetassa. Eläintiloissa on noin 1 800 neliömetriä betoniritilöillä varustettuja jaloittelukäytäviä. Lietekuiluja navetassa on kaikkiaan 800 kuutiometriä ja lietesäiliöön mahtuu tavaraa 5 555 kuutiometriä. Lietekuilut jaettiin kahteen osastoon lypsyrobottien kohdalta. Lanta kierrätetään niistä kahdella 11 kilowatin tehoisella slalom-pumpulla nave-

Vuoden ajan osakkaat tutustuivat navetoihin eri puolilla Suomea.

tan seinustalla olevaan pumppaustilaan ja sieltä putkella lietesäiliöön. Kaikkien lantakuilujen syvyys on 130 senttiä. Ilma otetaan lehmille sivuseinien kennolevyikkunoista ja poistetaan vapaalla kierrolla harjakaton kautta. Poistoaukkoja ohjataan käsin, mutta ne toimivat sähköisesti ja laitteissa on akkuvarmennus sähkökatkojen varalta. Neljä mitoiltaan 9 x 36 -metristä laakasiiloa valettiin paikalla. Siilojen 3,2 metriä korkeat seinät raudoitettiin ja valettiin tavanomaista paksummiksi, joten ne kestävät suurienkin koneiden paineen ja pintavalu voidaan tarvittaessa uusia. Ape sekoitetaan itsekulkevalla ja -lastaavalla 25 kuution Seko-vaunulla, joka poimii säilörehun siilosta tai tasaiselta betonipinnalta. Lisärehua jaetaan robotilla.

Työtä säästäviä laitteita Navetassa vallitsee rauhallinen tunnelma automatiikan hoitaessa hiljaa tehtäviään. Makuuparsissa on Pelman toimittamat, uusimmat parsipedit. Betoniritilöitä puhdistaa risteilijärobotti ja lypsyroboteilla lehmät käyvät omalla ajallaan. Ruokintapöydälle tuotua apetta siirtää eläinten ulottuville automaattinen Juno-rehunsiirtäjä. Maito ja Me 1 / 2013

p Pikkuvasikat juotetaan tuttiämpäreistä,

joiden kiinnityksen kehitteli Harri Aho.

p Kiskoilla liikkuva Demeca-vaunu tunnistaa vapaat makuuparret ja pudottaa kuivikkeet par-

sien takaosaan. uu

Demeca-kuivitusjärjestelmän kuivikelaatikko siirtyy makuuparsien yläpuolelle kiinnitettyä kiskoa pitkin, tunnistaa tyhjät makuuparret ja pudottaa säiliöstä purua parsien takaosaan. Laatikko täytetään sompakuljettimella navetan ulkopuolelle sijoitetusta siilosta. Laite on Haapavedellä toimivan yrityksen tuotantosarjassa viides ja yritys kehittää järjestelmää edelleen. Rakennuksen ulko-ovet avautuvat sisältä käsitunnistuksella ja ulkoa koodilla. Paloturvallisuutta valvovat savukaasuilmaisimet, ja hoitajat voivat tarkkailla navetan toimintoja kätevästi valvontahuoneesta säädettävistä kameroista.

Vasikoihin panostetaan Vasikkaosastosta mietittiin monta versiota. ”Jokaisessa navettasuunnitelmassa oli aluksi liian pienet vasikkatilat”, Marko Saartoala kertoo. Syntyneet lehmävasikat kasvatetaan omaan tuotantoon ja sonnit lähtevät välitykseen. Alle kaksiviikkoiset vasikat hoidetaan yksilökarsinoissa ja juotetaan tuttiämpäreistä. Karsinoiden alta siirretään lanta lietekuiluun Reisjärveläisen Rekitekyhtiön valmistamalla raapalla. Kaksiviikkoisina vasikat siirtyvät väliseinän taakse, 22 pehmeällä makuuparrella varustettuun juottamoon. Parret kuivitetaan purulla. Lanta poistetaan jaloittelukäytävien betoniritilöiden alta slalomilla. Juomarehun vasikat saavat automaateista. Korvausilma otetaan vasikoille lypsylehmien puolelta katon rajasta, ja ilma poistetaan betoniritilöiden alta imureilla. ”Alapoisto ei ole kovin luonnollinen ratkaisu, mutta toimintaa seurataan”, sanoo Pekka Hilliaho. Lehmähallin lietekuiluun asennettu joustoverho estää ilmavirtauksen kuilusta vasikkatilaan. Kesällä vasikkalaa voi tuulettaa päätyikkunan kautta.

Maito ja Me 1 / 2013

Robotilta hyödyllistä tietoa Maitolaiturin navetassa toimii kaksi Lely A4 manager -lypsyrobottia. ”Kaikilla osakkailla on kokemusta kannukoneista, parsista ja lypsyasemasta”, kertoo Pekka Hilliaho. Robotin edut ovat isäntien mielestä kiistattomat. ”Miksi ihminen tekisi kaikkein kuluttavimpia töitä, jos kone pystyy ne tekemään? Monellako parsinavetassa kyykkineellä on polvet kunnossa tai 25 vuotta lypsyasemalla lypsäneellä terveet olkapäät”, Marko Saartoala kysyy. Harri Ahon mielestä robotti hoitaa kätevästi samat työt, jotka lypsyasemalla tekee lypsäjä. Laite kerää ja analysoi tietoja entistä paremmin. Robotin ansiosta esimerkiksi eläinten terveyteen liittyvä tieto on lisääntynyt oleellisesti. Tietoja ei vain seurata, vaan tehdään tarvittavat toimenpiteet. Käytännön työohjeita laaditaan vielä myös kirjalliseen muotoon.

Parin miljoonan investoinnit Yritys investoi noin vuoden aikana yhteensä yli kaksi miljoonaan euroa. ”Summaan kuuluu pelkän navetan lisäksi paljon muuta. Talouskeskus tehtiin tyhjälle metsätontille. Hankittiin paljon sellaista, mitä tavanomaisissa navettainvestoinneissa on valmiina”, osakkaat muistuttavat. Tietä tehtiin yli puoli kilometriä ja tontille vedettiin uudet vesi- ja sähköliittymät. Navetan lisäksi valettiin laakasiilot ja hankittiin maitokiintiöt. Hintaan sisältyvät myös osakkailta lunastetut lehmät ja ulkopuolisilta hankitut 50 hiehoa tai vasikkaa sekä itsekulkeva ja -lastaava apevaunu. Robora-konseptilla toteutettuun navettaan sijoitettiin yli 1,5 miljoonaa euroa. Lypsyrobotit sisältyvät hintaan, mutta lietesäiliö ja paikallisen urakoitsijan tekemät laakasiilot eivät. Rakennuksen neliökustannuksia Marko Saartoala pitää kohtuullisena, mutta lehmäpaikkahintaa hän ei

p”Karsinoiden alusta tyhjennetään raapoilla lietekuiluun”, Pekka Hilliaho esittelee.

halua verrata, koska vertailua vaikeuttavat laskelmien erilaiset sisällöt.

Maito tuplaantuu ja nuoria kiinnostaa Yhtiön tuotannossa tavoitellaan 1,5 miljoonaa litraa maitoa meijeriin vuodessa. Maitokiintiöitä yhtiö omistaa 1,3 miljoonaa litraa, josta osakkailta hankittua on 700 000 litraa. ”Parsipaikat täyttyvät ja robotit täystyöllistyvät”, tiivistää kokemusvuosiltaan vanhin osakas Pekka Hilliaho kuluvan vuoden tuotantotavoitteet. Osakkaiden parhaan karjan keskituotos ylitti viime vuonna 11 000 litraa. Eri ikäisiä eläimiä on tällä hetkellä osakkaiden ja yhtiön navetassa yhteensä 240. Pekka Hilliaho arvioi, että pääluku riittää, mutta poistojen vuoksi eläimiä vielä ostetaan. Maitolaiturilla ollaan tyytyväisiä ja tulevaisuus näyttää valoisalta. ”Jos ei olisi keksitty jotain tällaista, olisi kaikkien tilojen tuotanto jollain aikavälillä loppunut.” Myös perheiden lapset ovat nyt entistä kiinnostuneempia maidontuotannosta ja maataloudesta.

Maito ja Me 1 / 2013

Kehittäminen ARTTURI® tarjoaa uusia rehuanalyysejä zz Valion ARTTURI® rehuanalyysi palvelee entistä laajemmalla analyysivalikoimalla ja tekee yhteistyötä Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa. Teetämme Viljavuuspalvelussa alihankintana mm. rehujen seleeni-, tärkkelys-, kloori- ja rikkianalyysit. Myös näiden rehuanalyysien tulokset saat kätevästi Valmaan sekä ruokinnansuunnitteluohjelma KarjaKompassiin, kun laitat rehunäytteen normaalisti maitoauton mukana Valion rehulaboratorioon Seinäjoelle. Uusille analyyseille tarvittava rehunäytesaate ja hinnasto löytyvät Valman lomakkeista sekä ARTTURI® nettisivuilta www.mtt.fi/artturi. Viime kesästä alkaen on ARTTURI-rehuanalyysi palvellut entistä laajemmin. – ARTTURI analysoi rehuista nyt myös seleenin, tärkkelyksen, kloorin ja rikin – ARTTURIn kautta voit lähettää rehuanalyysiin nyt myös erikoisempia rehuja kuten maissia, rypsiä, härkäpapua, hernettä, olkea, naatteja tai seosrehua – Alkuvuoden aikana analyysivalikoima laajenee vielä entisestään, kun tuhka ja iNDF (sulamaton kuitu) lisätään säilörehuja nurminäytteiden analyysipaketteihin

Seleeni nautojen ruokinnassa Nautojen rehuannoksessa tulisi olla seleeniä vähintään 0,1 mg /kg rehun kuiva-ainetta. Lehmien seleenin saanti kannattaa varmistaa analysoimalla perusrehuista, erityisesti säilörehusta, seleenipitoisuus säännöllisesti. Jos rehujen seleenipitoisuus on matala, kannattaa täydennyksessä käyttää orgaanista seleeniä sisältäviä kivennäisiä. Helpoin tapa varmistaa perusrehujen riittävä seleenipitoisuus ja sitä kautta eläinten seleeninsaanti, on seleenipitoiset lannoitteet. Seleenin puutos on erityisen vaarallista vasikoille, jotka seleeninpuutoksessa kärsivät sydänlihaksen rappeumasta ja lihasten heikkoudesta. Vasikat saavat seleeniä istukan kautta emältään jo sikiökaudella. Lehmille seleenin puute aiheuttaa mm. utaretulehdusalttiutta, hedelmällisyyshäiriöitä ja jälkeisten jäämistä. Seleenipitoisuuden voi analysoida rehuista ARTTURI® rehuanalyysillä. Analyysin veroton hinta on 34,30 euroa.

p Ruotsalaisen maidontuottajan Paula Pönniäisen (vas.) esitys kannattavasta mai-

dontuotannosta 33 sentin tuottajahinnalla antoi paljon ajattelemista. Hänen kanssaan ajatuksia vaihtoi Heli Wahlroos ProAgria Pohjois-Savosta.

Tavoitteena toimiva ja taloudellinen pihatto Valion navettaseminaari tarjosi asiantuntijoille uutta tutkimustietoa, käytännön ratkaisuja ja kokemuksia hyvästä pihattorakentamisesta. l Tammikuussa pidetty Valion navetta-

seminaari käsitteli eläinten hyvinvointia ja taloudellisia tuotantoratkaisuja pihattonavetoissa. Seminaari kokosi toista sataa navetta-asiantuntijaa: suunnittelijoita, neuvojia, eläinlääkäreitä, seminologeja, viranomaisia, tutkijoita, rakentajia ja laitevalmistajia. Seminaarissa kuultiin MTT:n, TTS:n, Helsingin yliopiston ja VTT:n tutkijoiden selvityksiä eläinten ryhmittelyn, kuivituksen, eläinkuolleisuuden ja ontumisen vähentämisen, painovoimaisen ilmanvaihdon ja työn tehostamisen järjestämisestä pihatossa. Lisäksi kuultiin käytännön esimerkkejä korjausrakentamisesta ja vasikkatiloista sekä viranomaisten katsaus tukitilanteeseen sekä maatalousrakentamisen näkymiin.

Omista ratkaisuistaan kertoivat 165 lypsylehmän karjatilaa Ruotsissa pyörittävä Paula Pönniäinen ja 170 lehmän karjalla maitoa tuottavat Vesa ja Nina Lapatto Savitaipaleelta. Kummallakin tilalla tuotantoa on kehitetty pitkäjänteisesti ja voimakkaasti. Lapatot varautuivat investointiin testaamalla kannattavuutta alimmillaan 25 sentin litrahinnalla. Paula Pönniäisen haasteena on saada maidontuotanto ja tilan kehittäminen kannattavaksi 33 sentin tuottajahinnalla. Valion navettaseminaarin esitykset ovat luettavissa Eläintautien torjuntayhdistyksen verkkosivuilla www.ett. fi. Paula Pönniäisen Äspetorpin tilaan voi tutustua: www.aspetorp.se.

HygieniasiLta robottinavettaan

Laura Nyholm Kirjoittaja on vastaava tutkija Valion Alkutuotannossa.

Maito ja Me 1 / 2013

Lue lisää kotisivuiltamme www.ransuco.fi!

Parisataa tilaa rehustaa Farmarin Sopivalla zz Suomen Rehun Farmarin Sopiva räätälöity rehuratkaisu

isoille tiloille on otettu käyttöön parilla sadalla nautatilalla. Farmarin Sopiva perustuu kotoisten rehujen analysointiin, jonka perusteella räätälöidään lisärehut. Käyttäjäkyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä Farmarin Sopiva -käyttäjästä on tyytyväinen ratkaisuun, kertoi tuotepäällikkö Heikki Ikävalko Agriristeilyllä pidetyssä nautaseminaarissa. Torniossa 140 lehmän karjaa hoitavat Aki ja Tiina Mykkälä ovat käyttäneet Farmarin Sopiva kivennäisrehua. He kertoivat ratkaisun yksinkertaistavan appeen tekoa, mikä on tärkeää, kun rehuntekijöitä on useita. Mykkälän karjan keskituotos on 10 600 litraa vuodessa. Mykkälät panostavat säilörehusadon laatuun ja määrään, koska säilörehulla on suuri merkitys ruokintakustannuksessa. Nurmiseoksessa on timoteita ja ruokonataa, joilla saadaan sulavuutta, valkuaista ja kuitua samaan pakettiin. Sadonlisää on saatu kevätlannoitusta aikaistamalla ja rikkakasvien torjunnalla. Valio Alkutuotannon kehityspäällikkö Mikko Korhonen totesi seminaarissa säilörehunäytteitä tulleen viime vuonna ennätysmäärä analysoitavaksi. On oivallettu, että rehun laatu on tunnettava, jos haluaa parantaa maidontuotannon kannattavuutta. Korhosen mukaan syönti selittää 90 prosenttia maitotuotoksen vaihtelusta. Siksi on varmistettava, että tarjolla on aina runsaasti hyvälaatuista säilörehua eikä ruokintapöytää saa päästää tyhjentymään. Toimitusjohtaja Ensio Hytönen kertoi Hankkijan jatkavan omana yhtiönä Hankkija-Maatalous Oy:n osake-enemmistön siirryttyä tanskalaisen DLA:n omistukseen. Synergiaetuja haetaan etenkin yhteistyöstä siemen-, lannoite-, kasvinsuojeluaine- ja rehuraaka-ainehankinnoissa. Kuva: Olavi Koskimäki

p Startti-vasikanrehut sponsoroi Sarka-messujen Junior Handler

-kilpailua. Myyntipäällikkö Tuomo Linnakallio jakaa palkintoja.

Valioryhmä esitteli säilörehua ja yhteisyrittämistä zz Säilörehu ja Artturi-palvelut olivat esillä Valion ja

Maitosuomen osastolla Seinäjoen Sarka-messuilla. Ruokinnan teemavuoden tavoitteita on, että ruokinnan suunnittelu perustuu analysoituun säilörehuun ja että lehmät saavat runsaasti ja riittävästi hyvälaatuista säilörehua ja voivat siten lypsää tuotospotentiaalinsa mukaisia tuotoksia. Toinen teema oli yhteisyrittäminen. Yhteisnavetassa investoinnin riski pienenee, työ jakaantuu ja säännölliset vapaapäivät mahdollistuvat. Osastolla vieraili kaksi yhteisnavetan osakasta kertomassa kokemuksistaan.

Pidä aina saatavilla

Correct Ketosis ”Kun ei maistu mikään”

Korkean maidontuotannon aikana lehmillä on aina riski kehittää itselleen ketoosi eli asetonitauti. Normaalisti tämä tapahtuu maidontuotannon alkuvaiheessa pian poikimisen jälkeen, koska voimakas maidon eritys vie voiton kilpailussa ravinteista, erityisesti glukoosista eli ns. rypälesokerista. Glukoosi on välttämätön energian lähde moniin elintoimintoihin, kuten esimerkiksi hermostolle. Se on myös samalla perusedellytys laktoosin eli maitosokerin tuotannolle. Energiavajauksessa oleva lehmä haluaa ”lypsää lihoistaan”, koska se on kykenemätön muodostamaan maidon tuotantoa vastaavaa ravinnemäärää syömästään rehusta. Tällaisessa erittäin kriittisessä ja herkässä vaiheessa pienikin muutos pötsin toiminnassa voi johtaa ketoosiin. Käytä Correct Ketosista niille lehmille, joilla on taipumusta syömättömyyteen. Pyri toimimaan jo ennen kuin kaikki nämä oireet ilmenevät: lehmä jättää väkirehun pöydälle, sonta on kiinteää ja kovaa, hengitys ja maito haisevat imelälle asetonille. Jos lehmä on syömätön eikä näytä elpymisen merkkejä, on syytä kutsua eläinlääkäri apuun.

Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat maatalouskaupoista ja meijereistäsi. Correct Calcium Pro Uuden sukupolven kalsiumlisä poikimisen turvaksi

Correct Magnesium Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Correct Hiili+tanniini Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Correct Pötsi-Potku Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Pakkaus 4x300 g

www.valio.fi/Startti

Maito ja Me 1 / 2013

t Hiehopihatto

rakennettiin yksinkertaiseksi ja toimintavarmaksi. Kuivitus hoidetaan keskikäytävältä.

Hiehohotelli

kasvattaa hiehot kustannustehokkaasti Päivi ja Tuomo Anttila Jämsänkoskelta päätyivät navetan laajentamisen sijaan rakentamaan hiehopihaton ja kasvattamaan hiehoja sopimustiloille. Teksti Virva Hallivuori

li-Tervalan yli satoja vuosia vanha tila sijaitsee Jämsänkoskella. Vuonna 1951 tila ostettiin Anttilan sukuun ja viimeisin sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2006, kun nykyinen isäntäpari Päivi ja Tuomo Anttila lunastivat tilan isännän vanhemmilta. Tilan kehittäminen lähti vauhdilla käyntiin heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Jo ensimmäisenä vuonna rakennettiin Tuomon vanhemmille asuinrakennus sekä katettiin vanhat laakasiilot, jotka nykyisellään toimivat kuivike - ja lannoitevarastoina. Suunnitelmissa oli lypsykarjanavetan laajentaminen ja tilalla päädyttiinkin kustannustehokkaaseen vaihtoehtoon, jossa nuorkarjan kasvatus olisi ulkoistettu. Sopivaa nuorkarjan kasvattajaa ei löytynyt ja muillakin lypsykarjatiloilla tuntui olevan tarvetta nuorkarjan kasvatuksen ulkoistamiselle. Valmaan sekä tuottajakirjeeseen laitettiin kysely, kuinka moni tila olisi halukas ulkoistamaan hiehojen kasvattamisen. Jo ensimmäisen viikon jälkeen vastaukset olivat hyvin rohkaisevia. Kyselyn perustella päätettiin muuttaa strategiaa maidontuotannon laajentamisesta hiehokasvattamoksi.

Edullisella rakennuksella päivähinnat kuriin

p Päivi ja Tuomo Anttilan Hiehohotellin palvelukokonaisuuden tavoitteena on tuottaa

raamikkaita, kestäviä lypsylehmiä edullisemmin kuin kotona kasvatettuna. He kasvattavat hiehoja itselleen ja sopimustiloille.

Maito ja Me 1 / 2013

Ennen Hiehohotellin rakentamista tehtiin kasvatussopimukset ja myytiin kasvatuspaikat. Tila teki kolmen lähialueen maidontuottajan kanssa 10-vuotiset sopimukset. Yksinkertaisen ja toimintavarman ra-

Hiehokasvattamopalvelun hyödyt maidontuottajille Tuotantorakennuksen tehokas käyttö • Parsi- ja ruokintatila lypsävien lehmien käyttöön Työmäärä pienenee • Ruokinta- ja hoitotyö • Kuivitus • Kasvun seuranta • Tiinehdyttäminen • Valmistaminen lypsylehmäksi (opettaminen parteen, käsittely) Kustannustehokas kestävä lehmän alku • Ikäryhmän mukainen ruokinta takaa tasaisen kasvun • Hieho poikii 24–25 kk ikäisenä • Kuntoluokka on poikivalle sopiva • Jalostussuunnitelman mukainen tiinehdyttäminen • Käsiteltävissä oleva, ihmisiin luottava eläin

kennuksen suunnitteluun käytettiin riittävästi aikaa ja haettiin sopivaa vaihtoehtoa. Rakennus on toimiva ilman automatiikkaa. Makuualueena on vinokuivikepohja, kaltevuus kahdeksan prosenttia. Kuiviketta on noin 25 senttimetrin kerros kylmänä kautena. Kuivitus hoidetaan keskikäytävältä. Lantakäytävä puhdistetaan traktorissa olevalla kumiraapalla ja se pysyy talvellakin sulana lattialämmityksen avulla. Hiehohotellin osastot on varustettu tasapainotetuilla porteilla, jotka ovat kevyitä ja nopeita avata sekä sulkea. Ruokintapöydät on sijoitettu rakennuksen ulkoseinustalle, jonne jaetaan rehu seosrehuvaunusta. Verhoseinäisen pihaton ilmanvaihto on luonnollinen sekä hiljainen. Hormit ovat auki koko talven. Verhot ovat noin 30 senttiä auki, jolloin pakkasellakaan kosteus ei nouse liikaa eivätkä verhot jäädy kiinni.

Hiehohotelli toimiva palvelukokonaisuus Hiehohotellin palvelukokonaisuuden tavoitteena on tuottaa raamikkaita, kestäviä lypsylehmiä edullisemmin kuin kotona kasvatettuna. Vasikat tulevat hiehohotelliin 2–3 kuukauden ikäisinä sopimustiloilta nimellishinnalla. Vasikat ostetaan Hiehohotelliin, jotta tarvittavat merkinnät siemennyksistä, lääkityksistä, sorkkahoidoista saadaan kätevästi tallennettua Ammu-ohjelmalla eläintietoihin. Väliaikaista kasvatusta sopimustilojen ulkopuolisille tiloille ei ole tarjolla. Tällä tavoin sairauksien leviäminen, tautipaine saadaan pidettyä kohtuullisena. Eläimiä

Kehittäminen

siirrellään kerran kuukaudessa sopimusliikennöitsijän toimesta. Vain terveet eläimet siirretään hotelliin ja hotellilta tilalle. Sopimusasiakkaat maksavat kasvatustaksaa eli takaisinostohinnan ennakkoa, josta laskutus tapahtuu kuukausittain. Hiehot siemennetään asiakastilojen jalostussuunnitelmien mukaisesti ja asiakastilat saavat raportin tiineystarkastusten tuloksista kuukausittain. Lisämaksusta tehdään hiehoille sorkkahoito sekä karvanleikkuu. Salmonellatodistukset ovat voimassa koko ajan, eli näytteet otetaan koko karjasta kahden kuukauden välein. Asiakastila päättää, mitkä hiehot palaavat takaisin lähtötilalleen ja mitkä voidaan myydä toisaalle.

mien pöytäjätettä, vaan rehustus toteutetaan ruokintasuunnitelman mukaisesti. Alle seitsenkuisten vasikoiden appeen muuntokelpoinen energia ME on noin 10 MJ/ kg ka ja raakavalkuaispitoisuus on 160 –170 g /kg ka. Yli 12 kuukauden ikäiset hiehot saavat jo merkittävästi laimeampaa apetta, jossa noin ME 9 Mj/kg ka ja rv 150 g/kg ka. Rehua jaetaan riittävästi, mikä vähentää stressiä ja antaa luontaista puuhaa hiehoille. Keskikasvutavoite on hiehoille noin 700 g/pv.

Harkittu kasvattaminen ja työvoima

Kiimantarkkailu ja tiineyttäminen ammattitaidolla

Lypsylehmien määrä tilalla on säilynyt ennallaan 26 lehmässä. Tällä hetkellä Hiehohotellissa ovat tilan omat hiehot sekä asiakkaiden hiehot, yhteensä 250 eläintä, paikkoja on 300 eläimelle. Peltoa viljelyksessä on noin 130 hehtaaria sisältäen 20 hehtaaria tuotantosopimuksia. Metsää tilalla on noin 120 hehtaaria. Yli-Tervalan isäntäparin lisäksi tilalla työskentelee yksi ulkopuolinen työntekijä ja Tuomon vanhemmat tarvittaessa. Työntekijän vastuulla on lähinnä konetyöt, isäntäpari huolehtii eläintenhoidosta, ruokinnasta tiineyttämiseen sekä eläinten siirroista osastoista toisiin ja hotellilta tiloille.

Päivi Anttilalla on toimilupa, joten hän pitkälti huolehtii eläinten kiimantarkkailusta sekä siemennyksistä. Jokaisella karjalla on oma jalostussuunnitelma, jonka perusteella hän tilaa siemenannokset omaan toimilupapönttöönsä. Siemennykset aloitetaan hiehojen saavuttaessa 400 kilon elopainon noin 14-kuisina. Emännän mukaan siemennykset seisovan kiiman alussa tiineyttävät hiehot parhaiten. Hiehot ovat tällöin myös rauhallisempia ja stressaantuvat toimenpiteestä vähiten. Hiehojen, jotka eivät vielä kolmannellakaan siemennyksellä tiinehdy, kohtalosta keskustellaan aina omistajien kanssa erikseen. Hiehosta ja tilanteesta riippuen siemennyksiä joko jatketaan tai eläin poistetaan teuraaksi. Osalla tiloista on oma sonni kotinavetassa, joten toisinaan hieho lähtee sonnin astutettavaksi. Tässä viimeisessä tapauksessa hieho jääkin kotiin, eikä sitä tuoda enää takaisin hotelliin. Tavoitteena kuitenkin on, että viimeistään toisella siemennyksellä hieho jää tiineeksi.

Hiehojen ruokinta Hiehohotellilla Hiehohotellin eläimille tehdään neljä eri apeseosta. Ruokinnassa käytetään nurmisäilörehua, jonka sulavuus D-arvo on 600 g/kg ka ja raakavalkuaispitoisuus 170 g/kg ka. Lisäksi käytetään herne–vehnäkokoviljasäilörehua, viljaa, rypsiä, olkea sekä kivennäisiä. Ruokintaryhmät ovat jaettuna ikäryhmittäin energia- sekä raakavalkuaistarpeiden mukaan. Hiehot eivät syö mitään leh-

Kirjoittaja on säilörehuasiantuntija Valion Alkutuotannossa.

Vältä tautiriskejä zz Hiehohotelli on rationaalinen ta-

pa kasvattaa hiehoja tilan ulkopuolella. Suurin riski on tarttuvien tautien leviämisessä. Hiehohotellitoimintaan osallistuvien tilojen määrä kannattaa pitää mahdollisimman pienenä ja eläinliikenne suljettuna (=ei kontakteja muille tiloille). Mitä enemmän tiloja on mukana, sitä suurempi on riski, etenkin jos jokin tila käy kauppaa omalla tahollaan ulkopuolisten kanssa.

Eläinten siirto on syytä hoitaa omalla kuljetuskalustolla (esim. hevosperäkärry), koska ammattiliikennöitsijöiden kalusto on riskialttiimpaa tarttuvien tautien leviämisen suhteen. Ei kannata tuudittautua siihen, ettei riskejä ole. Toki suurimmassa osassa tapauksista ei tule ongelmia, koska eläimissämme on suhteellisen vähän merkittäviä tarttuvia tauteja. Mutta silloin tällöin ilmenee tosi suuria ongelmia, eikä sitä riskiä kannata ottaa.

Maito ja Me 1 / 2013

Kehittäminen

Kiimantarkkailun avuksi on tarjolla eläimen liikettä rekisteröiviä aktiivisuusmittareita eri valmistajilta. Nilsiäläisellä Huuskon tilalla hiehojen kiimojen tarkkailijaksi hankittiin Faban Heatime. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

p Eija ja Arto Huusko kiittelevät Heatimeä helppokäyttöiseksi.

Aktiivisuusmittari avuksi kiimantarkkailuun

rto ja Tuomo Huuskon karjan hiehot ja umpilehmät Nilsiän Kinahmissa siirtyivät toissa syksynä naapurin tyhjäksi jääneeseen kylmäpihattoon. Kilometrin matka pihaton ja kotinavetan välillä toi haasteita kiimantarkkailuun. Eläimet käydään ruokkimassa kaksi kertaa päivässä, mutta kiimojen havainnointi oli siinä yhteydessä hankalaa. ”Kun navetalle menee, hiehot nousevat heti ylös ja odottavat ruokaa, eikä kukaan ole muka kiimassa”, Arto Huusko kertoo. ”Varmasti meni kiimoja ohi, kun niitä ei huomannut.” Lokakuun alussa laitettiin Heatime-aktiivisuusmittari jokaisen siemennettävän hiehon kaulaan. Liikettä mittaava mokkula on eläimen niskassa ja liike tallentuu kahden tunnin jaksoissa. Heatime mittaa askelien lisäksi myös kaiken muun eläimen aktiivisuuden. Juomakupin yläpuolelle asennettu antenni lukee tiedot aina, kun eläin ohittaa antennin. Tiedot ovat luettavissa navetan eteisessä olevalta ohjausyksikön näytöltä. Eläimen liikehistoriaa voi selata 60 vuorokautta taaksepäin. Heatime toimii omana kokonaisuutenaan ja lypsävillä lehmillä se sopii minkä lypsyjärjestelmän tai merkin kaveriksi

Maito ja Me 1 / 2013

tahansa. Haluttaessa sen voi liittää ohjaamaan esimerkiksi kulkuportteja. Huuskot hankkivat viisitoista pantaa ja ne on laitettu noin vuoden ikäisille hiehoille. Hintaa järjestelmälle tuli noin 7 000 euroa, mikä sisältää ohjausyksikön, antennin, kaapelin, 15 pantaa sekä tekstiviestiominaisuuden. Omassa navetassa 65 lehmän karja on parsissa hännät vastakkain ja kiimantarkkailu hoituu perinteisin keinoin.

Helppokäyttöisyydestä kiitosta Eija Huusko kiittelee Heatimea käyttäjäystävälliseksi ja jo lyhyen kokemuksen perusteella luotettavaksi. Kiitosta saa myös laitteen suomenkielisyys. ”Toki se on apuväline, eikä poista ihmi-

t Näytöltä näkyy

selvät kiimakierron aktiivisuuspiikit ja kolmas eläinten siirtelystä johtuva aktiivisuus.

sen tarkkailun tarvetta. Mutta helpottaa tarkkailua, kun tietää mitä eläintä navetalla on tarkemmin katseltava.” Ohjausyksikkö lähettää viestin kännykkään joka aamu. Viestissä on ilmoitus mahdollisista korkeista tai matalista aktiivisuuksista. Jos niitä on, emäntä tilaa ohjausyksiköltä tarkemman viestin, josta selviää millä eläimillä aktiivisuus poikkeaa normaalista ja kumpaan suuntaan. Nämä eläimet tarkistetaan navetalla ja päätetään mahdollisesta siemennyksestä. Tiedot keräävän antennin päällä vilkkuu punainen valo, jos laitteessa on lukematon aktiivisuuspoikkeama. Huuskoille tekstiviesti on kätevä, sillä navetalla käydään yleensä vain kaksi kertaa päivässä. ”Noin puolella kiimakierto näkyy selvinä piikkeinä aktiivisuudessa, toiset ovat vielä hieman liian nuoria”, Eija kertoo. Heatimen avulla hän tarkkailee hiehojen kiimakiertoa ja sen säännöllisyyttä jo ennen kuin siemennys on ajankohtaista. Lisääntyneen aktiivisuuden ohella laite hälyttää myös poikkeavan matalasta aktiivisuudesta, mikä voi olla merkki esimerkiksi eläimen sairastumisesta tai muusta hämmingistä navetalla. ”Meillä oli kerran jäänyt hieho poikittain parteen jumiin ja se näkyi heti matalana aktiivisuutena”, Huuskot kertovat.

Vaihtoehtoja riittää zz Aktiivisuusmittareita on tarjolla kaikilla

lypsykonemerkeillä. Järjestelmien hinnat vaihtelevat sen mukaan montako pantaa hankitaan ja hankitaanko aktiivisuusmittaus tuotannonhallintajärjestelmän osana vai erillisenä. GEAFarmTechnologiesin aktiivisuusmittaus on osa WestfaliaSurge-lypsyjärjestelmän DairyPlan-tuotannonhallintaohjelmistoa. Rescounter II -kaulapanta mittaa liikkeen määrää kahden tunnin jaksoissa ja purkaa tiedot infrapunavälitteisesti aina kun eläin ohittaa antennin. Lelyn Qwes H on periaatteessa sama kuin Heatime, mutta eroja on tiedon esittämistavoissa ja hälytysrajoissa. Qwes HR mittaa aktiivisuuden lisäksi märehtimistä. Kuten Heatime myös Qwes käy toisen merkin pantaan. Pellon Group markkinoi SAC:n, Boumaticin ja Nedapin aktiivisuusmittareita. Kaikilla kolmella on eläimen tunnistinpantaan liitettävä mittari, joka purkaa tiedot eläimen kulkiessa tunnistinalueen ohi. SAC:n mittari tallentaa tiedot 96 minuutin jaksoissa eli 15 jaksoa vuorokaudessa. Boumaticin toimintaperiaate on vas-

taava. Molemmat ovat yleensä tuotannonhallintajärjestelmän osana, mutta ne voi hankkia myös erillisenä. Mittauspalikan voi laittaa kaulapantaan tai nilkkaan. Nedapilla on läpikulkuantennilla tiedot keräävän mallin lisäksi malli, jossa rakennukseen asennetaan yksi p Liikkeet mittaava mokkula on eläimen korvan juuressa ja antenni, jonka toimintapaino pannan alaosassa pitää mokkulan oikeassa kohdassa. säde on 50 metriä. Ohjelma laskee eläinkohtaisen keskiarvon ja vertaa eläimen aktiivisuutta siihen. JärPanta lähettää tiedot AlPro- tai VMSjestelmiin määritellään itse raja-arvot, yhteensopivan DelPro -järjestelmän ohjoilla se hälyttää aktiivisuuden muutokjaimeen tunnin välein, ohjelmisto analysista keskiarvoon verrattuna, sekä lisoi tiedot ja ne ovat heti näkyvissä karsääntymisestä että vähentymisestä. janhoitajalle. Sekä lypsyasema- että DeLavalin kaulapannoissa olevat akrobottitiloilla erottelun voi ohjelmoida tiivisuusmittarit luetaan radioteitse, joaktiivisuuden perusteella. ten eläimen sijainnilla ei ole merkitystä Laitteiden myyjät muistuttavat, että tietojen lukemisessa. Riittää, että eläin mittarit ovat apuvälineitä eläinten tarkon vähintään tunnin vuorokaudessa an- kailussa, mutta eivät korvaa tarkkaavaistennin kantaman sisäpuolella. Antennin ta hoitajaa. Mittarin antamia käyriä ja lukantama on 50–70 metriä ja tavallisesti kuja on myös opeteltava tulkitsemaan, yksi antenni riittää koko karjalle. jotta järjestelmästä saa täyden hyödyn.

Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä uusi KarolinaBOR -ruokonata.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

www.peltosiemen.fi

Laskelman lähtötiedot

NuuttiBOR -timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

Lehmien lukumäärä ..........................................................................................................120 Maidon tuottajahinta, 1/2013 Valio, jälkitiliä ei huomioitu ...............................41,30 snt/litra Ohran hinta, vko 3/2013, Altia Oyj ...............................................................................0,210 eur/kg Täysrehun hinta tilalle toimitettuna, Raisioagro 1/2013 .....................................0,310 eur/kg Rypsirouheen hinta tilalle toimitettuna, Raisioagro 1/2013 ..............................0,370 eur/kg Sisäruokintakauden pituus.............................................................................................275 vrk

D-arvot Muu lajike ..............................................................................................................................66,0 NuuttiBOR .................................................................................................................................68,0

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa

Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 2,0 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Lisätuotto maitotuotoksen kautta ................ 114 euroa / lehmä .......13 629 euroa / lypsykarja Lisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 160 euroa / lehmä .......19 232 euroa / lypsykarja Lisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 171 euroa / lehmä .......20 460 euroa / lypsykarja ja Me 1 / 2013 37 D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin.Maito Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

www.jips.fi

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa

Kehittäminen

Säilörehun tuotanto kannattaa suunnitella hyvin Säilörehun laatu ja hyödyntäminen ruokinnassa on merkittävä maidontuotantoon ja sen kustannuksiin vaikuttava tekijä. Investoitaessa keskeistä on varmistaa säilörehun riittävä saanti hallinnassa olevilta pelloilta. Mikko Korhonen

lipa kyseessä sitten vuosittainen viljelyn suunnittelu tai rehuntuotannon suunnittelu investointivaiheessa, keskeisintä on huomioida riittävän säilörehumäärän tuottaminen omilla tai omassa hallinnassa olevilla pelloilla. Kun rehuntarve kasvaa, satotasojen nostaminen pinta-alan kasvattamisen sijaan voi monella tilalla olla myös varteenotettava vaihtoehto.

Rehubudjetista liikkeelle Rehun tarpeen määrittää eläinmäärä ja tavoitteelliseen tuotostasoon perustuva ruokintasuunnitelma. Tuotetun rehumäärän tietää vain määrittämällä satotaso joko korjuuvaiheessa tai rehuvarastojen perusteella. Erityisesti ensimmäisen sadon määrittäminen on tärkeää, koska sen perusteella voidaan vielä tarvittaessa vaikuttaa loppukesän viljelytoimenpiteisiin. Satotason tunteminen on tarpeen myös kehitystoimenpiteiden pidempiaikaisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Apuna laskelmien tekemisessä kannattaa hyödyntää neuvonnan uudet ruokinnanohjauspalvelut ja niissä käytettävä Karjakompassi-ruokinnansuunnitteluohjelma, jonka tietoja voidaan yhdistää WebVisu-viljelysuunnitteluohjelmaan.

Nuorkarja tarvitsee hyvää säilörehua Tarvittavan säilörehumäärän ja pinta-alan laskemisessa tulee ottaa huomioon lehmien lisäksi nuorkarjan tarve, sillä kasvavillekin eläimille tulee olla riittävästi hyvälaatuista säilörehua. Usein puhutaan ”hiehorehusta”. Tämä käsite kannattaa tarkentaa, sillä hiehorehuna saatetaan käyttää jopa jäterehua, jolla kasvuvaiheessa olevia hiehoja ei saada kasvamaan niin, että ne poikivat tavoitteellisessa 24–25 kuukauden iässä.

Maito ja Me 1 / 2013

Kahden lehmän rehut hehtaarilta Keskiarvoluvut eivät kerro koko totuutta, koska hajonta on suurta, mutta ruokinnan seurantalaskelmien mukaan lehmät syövät säilörehua noin 3 300 kg ka vuodessa. Paljonko sitten tämän tuottamiseen tarvitaan pinta-alaa? Tarve vaihtelee, yhden lehmän rehujen tuottamiseen käytetään toisilla tiloilla puolitoista hehtaaria, kun toiset tilat pärjäävät puolella hehtaarilla. Tilakohtaiset havainnot, koetulokset, lohkotietopankin ja eri hankkeiden tulokset osoittavat, että meillä on mahdollista saada nurmesta tilakohtainen 7 000–8 000 kg ka/ha keskisato. Yksittäisillä lohkoilla voidaan saavuttaa jopa yli 10 000 kg ka/ha satoja. Nurmiviljelyn tilakohtaisia tavoitteita asetettaessa yhtenä mahdollisuutena on, että hehtaarilta tuotetaan kahden lehmän säilörehut.

Satotasoja kannattaa määrittää Satotaso vaikuttaa keskeisesti sekä säilörehun että maidon tuotantokustannuksiin, joten mietittäessä maidontuotannon kehittämistoimenpiteitä ja kustannustehokkuutta, nurmen kasvuun kannattaa panostaa. Peruslähtökohta kehittämiselle on tieto siitä, mikä on nykytilanne eli satomäärien arviointi. Satoja voi määrittää pellolta kehikkonäytteillä tai nurmen korkeutta mittaamalla, korjuuvaiheessa punnitsemalla tai laskemalla korjattu kuutiomäärä kuormien lukumäärän, kuiva-aineen ja kuutiopainojen avulla tai varastojen tilavuuden ja rehumassan kuutiopainon avulla. Yksityiskohtaisempia ohjeita sadon määritykseen löytyy esimerkiksi Artturiportaalista www.mtt.fi/artturi.

Suunnittelulla voi vaikuttaa satoon Hyvä sato edellyttää panostamista viljelyyn ja sen suunnitteluun. Säihin emme

voi vaikuttaa. Tilojen olosuhteet ovat erilaisia. Lohdullista on kuitenkin se, että hyvät sadot perustuvat viljelyn peruselementteihin, kuten maan kasvukuntoon, riittävään, tasapainoiseen jokaisen sadon lannoitukseen, rikkojen torjuntaan, täydennyskylvöön ja laji- ja lajikevalintoihin. Tähän kun lisätään viljelijän omien peltojen tuntemus ja ammattitaito, voidaan todeta, että jokaisella on mahdollisuus hyvään nurmisatoon. Nyt kun viljelysuunnitelmien tekeminen ja tarkentaminen on ajankohtaista, ensi kevään ja kesän viljelytoimenpiteisiin voi vielä vaikuttaa. On hyvä luoda katsaus viime kesän tuloksiin esimerkiksi ottamalla maa-analyysien lisäksi tarkasteluun säilörehuanalyysit, joista voi päätellä viljelytoimenpiteiden tarvetta. Vaikka kustannuksia pitää tarkkailla ja pyrkiä optimoimaan, väärässä paikassa säästäminen ei kannata.

Tarkista lohkojen kunto keväällä Viljelysuunnitelma tulee tehtyä automaattisesti, mutta tuleeko ennen viljelytoimenpiteitä käytyä lohkokatselmuskierroksella. Siinä nimittäin näkee sen, kannattaako suunnitelmanmukaiset toimet toteuttaa ja mitä muita toimenpiteitä tulisi tehdä sadon varmistamiseksi. Esimerkiksi aukkoiselta huonosti talvehtineelta nurmelta on vaikea saada hyvää satoa ilman täydennyskylvöä, vaikka käyttäisikin normaalia lannoitemäärää. Keväinen keltainen kukkaloistokaan ei välttämättä miellytä ja sen voi välttää havainnoimalla rikkaruohot ja tekemällä havaintoihin perustuvat torjuntatoimenpiteet. Voi olla niinkin, että jokin lohko lainehti viime kesänä. Sama voi toistua sulamisvesien aikaan. Olisikohan pinnan muotoilun, maan rakenteen tai ojien kunnostustai aukaisemistarpeita?

Sulavuus ja sato Jos tarkastellaan pelkästään ruokinnan vaikutusta maidontuotantoon, säilörehun hyväksikäyttöön ja väkirehun käyttötarpeeseen, peruslähtökohtana voidaan pitää hyvin sulavaa säilörehua. Jos säilörehusta on niukkuutta, eli pinta-ala rajoittaa sen määrää, yhtenä ratkai-

BUSINESS

NETWORKING

INNOVATIONS

suna on myĂśhentĂ¤Ă¤ korjuuaikaa, jolloin samalta alalta saatava sato nousee. TĂ¤llĂśin tosin joutuu tinkimĂ¤Ă¤n tuotoksesta tai lisĂ¤Ă¤mĂ¤Ă¤n vĂ¤kirehua, jos halutaan sĂ¤ilyttĂ¤Ă¤ sama tuotostaso. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettĂ¤ huonosti sulava rehu, Darvo < 650, tarkoittaa tuotostasosta tinkimistĂ¤, sillĂ¤ sitĂ¤ on erittĂ¤in vaikea tĂ¤ydentĂ¤Ă¤ niin, ettĂ¤ pystytĂ¤Ă¤n yllĂ¤pitĂ¤mĂ¤Ă¤n korkeat tuotostasot. MyĂśhemmĂ¤llĂ¤ korjuuajalla hehtaarilta saa MTT Maaningan kokeiden mukaan muutaman sadan kuiva-ainekilon sadonlisĂ¤n, kun D-arvo laskee 10 g/kg ka. EnsimmĂ¤isessĂ¤ sadossa sadonlisĂ¤ on toista satoa suurempi.

pâ&#x20AC;&#x2030; Lohkokatselmus

on tarpeen ennen viljelytoimenpiteisiin ryhtymistĂ¤. Esimerkiksi aukkoiselta nurmelta on vaikea saada hyvĂ¤Ă¤ satoa ilman tĂ¤ydennyskylvĂśĂ¤, vaikka kĂ¤yttĂ¤isi normaalia lannoitemĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤.

Tule kemian ja bioalan tĂ¤rkeimpĂ¤Ă¤n tapahtumaan! PĂ¤ivitĂ¤ tietosi laadukkaissa ja maksuttomissa seminaareissa, tutustu nĂ¤ytteilleasettajiin ja verkostoidu alan ammattilaisten kanssa.

KokoviljasĂ¤ilĂśrehukin kelpaa lehmille Jos kesĂ¤llĂ¤ nĂ¤yttĂ¤Ă¤ siltĂ¤, ettĂ¤ sĂ¤ilĂśrehusta tulee pulaa ja viljelyksessĂ¤ on myĂśs viljaa, yhtenĂ¤ vaihtoehtona on viljan korjaaminen kokoviljasĂ¤ilĂśrehuksi. KokoviljasĂ¤ilĂśrehua voidaan kĂ¤yttĂ¤Ă¤ hyvin ruokinnassa jopa korvaamaan puolet nurmisĂ¤ilĂśrehusta ilman tuotoksen oleellisia muutoksia. Lehmien ruokinnassa tĂ¤rkein on nurmisĂ¤ilĂśrehu, sillĂ¤ sen laatu vaikuttaa sĂ¤ilĂśrehun syĂśntiin, maitotuotokseen, kasvuun, terveyteen ja tĂ¤ydennysrehun mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤n ja laatuun. ElĂ¤inten ja luonnon kanssa toimiessa aina voi tulla yllĂ¤tyksiĂ¤, mutta suunnitelmallinen toiminta ja panostaminen nurmeen ja sĂ¤ilĂśrehuun, on yksi tapa tehdĂ¤ tulosta ja sillĂ¤ voidaan myĂśs varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin.

20.â&#x20AC;&#x201C;21.3.2013

Seminaarien teemoissa UUTTA! mm. luonnonvarat, Vesikatu ja nanoteknologia, Start Up -alue elintarvikekemia, ympĂ¤ristĂś, sisĂ¤ilma, henkilĂśkohtainen lĂ¤Ă¤ketiede, biotalous, biologiset lĂ¤Ă¤ke-aineet Tutustu koko ohjelmaan ja rekisterĂśidy maksutta kĂ¤vijĂ¤ksi: www.chembiofinland.fi

Kirjoittaja on kehityspĂ¤Ă¤llikkĂś Valion Alkutuotannossa.

Kun rehuntarve kasvaa, satotasojen nostaminen pinta-alan kasvattamisen sijaan voi monella tilalla olla varteenotettava vaihtoehto.

RekisterĂśidy nyt kĂ¤vijĂ¤ksi ja voita lahjakortti (Ă 150 Â¤) teatterielĂ¤myksiin Helsingin Kansallisteatterissa.

Helsingin Messukeskus Avoinna: ke 9â&#x20AC;&#x201C;17 ja to 9â&#x20AC;&#x201C;16

SAVE THE WORLD by Finnish Industry

Tuotantotiimi

– maitotilan kumppani säilörehu- ja ruokinta-asioissa Kuva: Aino Murtomaa-Niskala

l Valioryhmän alkutuotannon asiantunti-

jat ovat jakautuneet kolmeen tiimiin: Laatutiimi, Tuotantotiimi ja Kehittävien tilojen tiimi. Tällä kertaa esittelyssä on Tuotantotiimi. Tuotantotiimin tehtäväalueisiin kuuluu nurmirehuntuotanto, säilörehuasiat, maidontuotannon talous- ja ympäristöasiat sekä lehmien ruokinta. Säilörehun laatu, sen tehokas tuotanto ja hyödyntäminen ruokinnassa vaikuttavat keskeisesti maidontuotantoon ja sen kustannuksiin. Säilörehun laadun tueksi tuotamme ja kehitämme Artturi-analyysipalveluja ja yhteistyössä MTT:n kanssa Artturi-portaalia www.mtt.fi/artturi ja siellä olevaa Artturi-korjuuaikapalvelua. Ruokinta-asioissa teemme yhteistyötä ProAgria-ryhmän neuvonnan kanssa ja olemme mukana kehittämässä KarjaKompassi ruokinnansuunnitteluohjelmaa ja uusia maitotilojen ruokinnanohjauspalveluja, joiden avulla voidaan entistä paremmin yhdistää ruokinta ja talous. Tuotamme ja välitämme uutta tutkimustietoa tutkimus- ja kehityshankkeiden kautta kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Järjestämme tiimimme aihealueisiin liittyviä koulutuksia neuvojille ja maidontuottajille.

p Tuotantotiimiläiset vasemmalta Laura Nyholm Valio, Aila Loikkanen Tuottajain Maito, Virva

Hallivuori Valio, Rikard Westerlund Länsi-Maito, Carola Kankkonen Milka, Sari Perälä Maitosuomi, Eija Järvinen Tuottajain Maito ja Mikko Korhonen Valio. Kuvasta puuttuvat Pekka Petäjäsuvanto Pohjolan Maito ja Timo Mikkola ItäMaito.

Vuoden 2013 teemana on ruokinta. Vuosi on lähtenyt vilkkaasti käyntiin neuvojien säilörehukoulutuksilla. Ruokinta on esillä myös alueellisten hankkeiden tilaisuuksissa ja viestinnässä. Järjestämme vuosittain Artturi-urakoitsijapassikoulutuksen ja olemme mukana Artturi-asialla Valion osastolla kesän Farmari- ja syksyn KoneAgria-näyttelyissä.

Ruokintaan liittyen aloitimme uuden Artturi-tiedotteen julkaisemisen osana tuottajakirjeitä. Tiimin jäsenillä on kokemusta tutkimuksesta sekä tilatyöskentelystä tuotantoneuvonnan ja ProAgrian maitotilaneuvonnan kautta. Kaikkea emme tiedä, mutta asioista voi aina ottaa selvää ja oppia myös yhdessä. Ota rohkeasti yhteyttä. Mikko Korhonen

Maidon laatukäsikirja tutuksi: Työohjeet kuntoon l Valiomaidon laatujärjestelmän tavoittee-

na on varmistaa maidon hyvä laatu koko tuotantoketjussa ja näin taata tuotteiden turvallisuus. Tärkeimmät kriteerit ovat laatu, puhtaus ja turvallisuus. Järjestelmän perusajatuksena on riskitekijöiden kartoitus ja hallinta. Maidon laatukäsikirjan ohjeet on tehty tätä hallintaa varten. Valiolaisena tavoitteena on, että maidon ja maitotuotteiden teknisen laadun lisäksi asiakkaiden ja kuluttajien muutkin odotukset ja vaatimukset täyttyvät. Siksi ketjun jokainen vaihe on kuvattu ja ohjeistettu ja toiminnan toteutumista arvioidaan kaikissa vaiheissa.

Kriittiset pisteet Työohjeiden tavoitteena on tilan toimintatapojen hallinta ja parantaminen. Ohjeet laaditaan maidon laadun sekä eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisistä työvaiheista. Näitä ovat lypsy, maidon jäähdytys ja lämpötilan seuranta, pesut ja pesun arviointi sekä säilörehuruokinta.

Maito ja Me 1 / 2013

Päivittäiset työtehtävät kuvataan niin, että ammattitaitoinen työntekijä pystyy työskentelemään ohjeiden mukaisesti. Erityisen tärkeää on miettiä työvaiheeseen liittyvät kriittiset pisteet ja poikkeamatilanteet. Ohjeisto käydään läpi osuuskunnan suorittaman laatuarviointikäynnin yhteydessä. Tilan laatiman ohjeiston avulla pystytään todentamaan tilan toimintatavat ulkopuolisille tahoille kuten viranomaisille ja kuluttajille. Mahdollisessa vahingonkorvaustilanteessa työohjeiden puutteellisuus saattaa vaikuttaa tilan saamiin korvauksiin.

Uusi navetta Uudessa navetassa laitteet, työympäristö ja työskentelytavat ovat aluksi kaikille vieraita. Kirjallisten työohjeiden laatiminen konkretisoi omat työskentelyrutiinit uudessa työympäristössä. Oman väen lisäksi navetassa työskentevät lomittaja, maitoauton kuljettaja ja seminologi. Kun työpisteessä on kirjallinen

työohje, hyväksi havaittuihin rutiineihin kiinni pääseminen helpottuu ja virheen mahdollisuus pienenee. Tällaisia ohjeita voivat olla esimerkiksi robotin päivittäinen huolto ja puhdistus, vasikoiden juotto ja juottolaitteiden puhdistus tai tilasäiliön pesu tyhjennyksen jälkeen.

Päivitä ohjeet Työohjeiden laatimisesta kerrotaan Maidon laatukäsikirjan kohdassa 9.1 Tilan työohjeiden laatiminen. Työohjeet kannattaa ehdottomasti koekäyttää usealla työntekijällä ja korjata mahdolliset puutteet ennen tulostamista. Ohjeet on hyvä laminoida kosteutta kestäviksi ja sijoittaa työpisteeseen näkyvälle paikalle. Mitä paremmin jaksat panostaa työohjeisiin, sitä huolettomammin voit lomasi viettää. Lomittajakin kiittää! Heidi Huttunen Laatuasiantuntija, Valio Alkutuotanto

Primo-ruokintaohjelmalla nopeasti huippulypsäjiä

Tutus tu nyt laadu kkaisi Primo in rehui hin! Uudistuneella Primo-ruokintaohjelmalla hiehot kasvavat tasaisen hyvin ja poikivat tavoitellussa 24 kuukauden iässä. Hyvän kasvun tuloksena saadaan pötsistä sorkkiin asti kestäviä ja hyvin tuottavia lehmiä pienellä kasvatuskustannuksella. • Primo-juomarehut • Primo Starter ja Primo I -kasvatusrehut • Primo Electrolyte ja Primo Fiber -erikoisrehut

www.agrimarket.fi • www.suomenrehu.fi

Meidän Drive-In ravintolamme

JOUSTAVA, TUORE RUOKINTA Tiedätkö kuinka paljon aikaa SInulla kuluu lehmien ruokintaan? Anna Lely Vector automaattisen ruokintajärjestelmän huolehtia lehmiesi ruokinnasta, niin voit itse keskittyä lehmiesi hyvinvoinnin seurantaan ja tilasi johtamiseen. Jäitkö nälkäiseksi? www.flexiblefreshfeeding.com

KEHITY. innovators in agriculture OTA YHTEYTTÄ ASIANTUNTIJOIHIMME!

• Hämeenlinna: Jussi Savander 045 124 9002 • Mikkeli: Tapani Komonen 040 901 1248 • Seinäjoki: Jorma Rantala 040 901 1257 • Kokkola: Joakim Vidjeskog 040 901 1243 • Oulu: Markku Törmikoski 040 901 1244 • Iisalmi: Simo Jokinen 046 859 0112 • Joensuu: Arto Toivanen 046 878 3593 • Ylivieska: Mikko Holmström 046 859 0111 • Lappi: Janne Jurva 040 901 1244

Ruokinta ja terveys

Ruokinta ja lehmien terveys

Ruokinta vaikuttaa monella tavalla lehmien terveyteen ja hyvinvointiin. Se on yksittäisistä laajoista kokonaisuuksista merkittävin, koska ruokinnassa monet asiat voivat mennä pieleen. Tämä ruokintaa ja lehmien terveyttä käsittelevän kirjoitussarjan ensimmäinen osa käsittelee erityisesti rehuja tautien välittäjänä. l Suomalaislehmien ruokinnassa eniten

pielessä on ruoan määrä. Turhan monella tilalla annetaan liian vähän säilörehua lehmille ja usein myös liian vähän ruokaa nuorkarjalle, erityisesti vasikoille. Tämä näkyy maitotuotoksissa ja vasikoiden kasvussa. Lypsylehmien perinnöllinen potentiaali Suomessa on yli 10 000 litraa. Keskituotos 7 000–8 000 litraa tarkoittaa, että ruokaa annetaan turhan niukasti. Eri tahoilta tulee palautetta, että ruokintapöydät ovat joskus tyhjiä jo navetalta askareilta lähdettäessä, mutta lähes aina, kun tullaan askareille. Tämä voi helpottaa pöydän siivoamista, mutta kannattaa muistaa, että tyhjä ruokintapöytä tarkoittaa menetettyjä maitolitroja. Vasikoiden kasvun on todettu tuotostarkkailutiloilla olevan 400–800 g/pv, kun sen pitäisi olla noin 800–1 000 g/pv. Jos haluatte tuotosta ja kasvua sekä sitä kautta rahaa, niin antakaa hyvät ihmiset enemmän ruokaa eläimillenne.

Ruokintaperäiset sairaudet Ruokintaperäiset sairaudet voidaan karkeasti jaotella: 1. Rehut tautien välittäjinä, esimerkiksi salmonella tai myrkytykset. 2. Sairaudet, jotka johtuvat ravinteiden väärästä saannista, näitä kutsutaan usein tuotantosairauksiksi, esimerkiksi asetonitauti. 3. Sairaudet, jotka johtuvat rehujen virheellisestä annosta, usein tekninen ruokintavirhe, esimerkiksi juoksutusmahakierre. 4. Sairaudet, joiden taustalla voi olla monenlaisia ruokintavirheitä, esimerkiksi hedelmällisyys.

Rehut tautien välittäjinä Tarttuvat taudit, aiheuttajana mikrobit Erilaisia mikrobeja voi välittyä rehun mukana nautoihin. Ne ovat peräisin maaperästä tai ulostesaastutusta. Ulosteperäisiä ovat mm. salmonellat, EHEC, loiset (Neospora, kokkiidit, ostertagia) ja useat virustaudit (Corona). Maaperästä ovat peräisin klostridit (botulismi), listeria (utaretulehdus, aivokalvontulehdus), pernarutto, hiivat (utaretulehdus) ja homeet (luomisia sieni-infektioiden takia, ns. mykooseja). Ennaltaehkäisyssä on tärkeää: – Rehut suojataan ulostekontaminaatiolta (naudat, linnut, rotat).

p Tyhjä ruokintapöytä tarkoittaa menetettyjä maitolitroja. Vapaasti säilörehua tarkoittaa ruo-

kinnassa sitä, että rehua on aina ruokintapöydällä saatavilla.

– Kuivat rehut säilytetään kuivina. – Hygieeninen rehun korjuu ja säilöntä erityisesti, kun kyseessä kosteat/märät rehut. – Lietelannan levitys suoraan nurmen päälle lisää riskiä. Myrkytykset Myrkytyksen aiheuttajana mikä tahansa aine, joka joutuu vahingossa rehuun tai muodostuu rehussa. Myrkkykasvien aiheuttamia kliinisiä myrkytystapauksia ei käytännössä esiinny. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että lehmät pääsääntöisesti ovat viljellyillä laitumilla, joilla ei ole myrkkykasveja. Homeet muodostavat homemyrkkyjä rehuihin erityisesti silloin, kun homeiden kasvuolosuhteet huononevat, esim. pakkanen, ravinnepuute, erityisen sateinen vuosi (viljat.) Fusarium-myrkyt aiheuttavat yleiskunnon heikkenemistä, ripulia, verenvuototaipumusta, joskus jopa kuolemantapauksia. Zearalenon aiheuttaa luomisia, vuotoja ja rakkuloita. Okratoksiini aiheuttaa ruokahaluttomuutta, tuotannon alenemista, ripulia, maksa- ja munuaisvaurioita. Aflatoksiini, joka menee hyvin maitoon ja on elintarvikehygieeninen riski, aiheuttaa eläimille tuotannon laskua. Yksi tankkimaidon aflatoksiinitapaus on Suomessa todettu. Tällöin kyseessä oli propionihapposäilötty vilja, jonka säilöntä oli epäonnistunut. Viljassa oli näkyvästi homeita. Homemyrkkyjen oireet ovat eläimillä usein epämääräisiä, eikä perusteellisia rehututkimuksia ole juurikaan tehty, kun epäily on noussut esille. Homemyrkyt aiheuttavat todennäköisesti silloin tällöin tankkimaidon antibioottipositiivisuutta, joka ei ole näkynyt kuorma-analyyseissä.

Tarkkaan ei tiedetä, mikä homemyrkky on ollut kyseessä esimerkiksi kahdessa tapauksessa vuonna 2012. Maito on puhdistunut 1–3 päivässä, kun näkyvästi homeita sisältävä rehu on vaihdettu. Homemyrkkyjen tutkiminen on hankalaa, koska myrkyt eivät ole tasaisesti rehussa eli on vaikeaa saada edustava näyte ja tutkimukset ovat kalliita. Myrkylliset aineet voivat aiheuttaa eläimille myrkytyksiä ja jopa kuolemia. Viimeisen 20 vuoden aikana on tullut esille mm: – Lehmät söivät elohopealla peitattua viljaa ja muutama lehmä kuoli. – Lehmät söivät laitumella tuhkaa, joka oli peräisin arsenikilla peitatusta puusta ja monta lehmää kuoli. – Lehmiä karkaa joka vuosi Roundupilla käsiteltyyn peltoon varoajan aikana. Lehmät eivät sairastu kliinisesti, mutta maito kynnetään peltoon ainakin varoajan ajan. – Lyijypitoiset maalit ja akkujen lyijynauhat voivat lehmän mahaan joutuessaan aiheuttaa lyijymyrkytyksen, joka voi tappaa. Myrkytyksiä voivat aiheuttaa myös pesu ja desinfektioaineet, mutta kliinisiä tapauksia ei ole ilmennyt. Emäksinen pötsipilaantuma Emäksinen pötsipilaantuma johtuu pääasiassa pilaantuneen, yleensä mädäntyneen, mahdollisesti jäätyneen säilörehun syötöstä, joka aiheuttaa pötsin pieneliöiden toimintahäiriön. Pötsi on emäksinen ja kliinisinä oireina ovat ripuli, ruokahaluttomuus ja joskus puhaltuminen. Ennaltaehkäisynä on se, että tarjotaan vain hyvälaatuista, ei jäässä olevaa säilörehua. Laura Kulkas Eäinlääkäri, Valio Alkutuotanto Maito ja Me 1 / 2013

MULTIPRO

www.nokianjalkineet.fi

Turvasaapas maatalouteen, karjanhoitoon, rakennusja kunnostustöihin. Kumiseos kestää hyvin hapettavia aineita, kasvi- ja eläinrasvoja sekä liuottimia.

Koneklinikka

Valion neuvonnan lypsylaiteasiantuntemus vahvistui koneet verkkosivuilta. Vastaisuudessa uudet ohjeet tulevat Valmaan. Tietoja ja kokemuksia lypsylaiteasiantuntijat vaihtavat muun muassa Pohjoismaisessa meijerijärjestöjen maidon laatutyöryhmässä NMSM:ssä.

l Valioryhmän neuvonta sai merkittävän

vahvistuksen lypsylaitteiden asiantuntemukseen, kun MTT Maitokoneet -yksikön asiantuntijat siirtyivät Valion Alkutuotannon vahvuuteen ja ovat nyt pelkästään valiolaisten neuvojien ja maidontuottajien käytössä. Neuvontapäällikkö Esa Manninen ja laatuasiantuntija Kaj Nyman toimivat Valioryhmän osuuskuntien neuvonnan tukena kaikissa maidonkäsittelylaitteisiin liittyvissä asioissa kuten lypsykoneiden, pesureiden ja tilasäiliöiden tekniikassa, mitoituksissa ja toiminnassa. Tavoitteena on kaikin puolin sujuva ja lehmälle hyvä lypsy sekä tilamaidon ensiluokkainen laatu. ”Työ käsittää koulutusta, käytäntöjen kehittämistä, ohjeiden laatimista, uuteen tekniikkaan perehtymistä ja kokemusten keräämistä koti- ja ulkomailta sekä apua ongelmien ratkaisussa, kun tarvitaan erityisosaamista ja tavallista kehittyneenpää mittausvälineistöä”, Esa Manninen luonnehtii. Tekeminen ei siis ole pelkkää teoriaa. Siitä pitävät käytännön ongelmatapaukset huolta.

Kehittävien tilojen tuki Lypsykoneisiin, pesureihin ja tilasäiliöihin tulee jatkuvasti uutta tekniikkaa ja automatiikkaa. Investoivat maitotilat hankkivat isojen tilojen ratkaisuja, joiden käytöstä on muualta saatavissa käytännön kokemuksia. ”Juuri nyt ajankohtainen perehtymiskohde on maitohuoneen ulkopuolelle pystytettävä siilotilasäiliö, joita esimerkiksi Tanskan suurilla maitotiloilla on ollut käytössä useita vuosia”, Kaj Nyman kertoo. Meillä voidaan ottaa opiksi Tanskassa saaduista kokemuksista kuten siitä, että kuuman veden riittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ensimmäisistä Suomessa käytössä olevista siilotilasäiliöistä seurataan muun muassa maidon jäätymisriskiä ja säiliön peseytymistä. Näitä ja muita käytännöstä saatuja tietoja käytetään jatkossa uusien siilojen käyttöönoton suunnittelussa. Työn alla ja seurannassa ovat parhaillaan myös tilasäiliöiden jäähdytyksen automaattiseen valvontaan ja hälytyksiin tarjolla olevat erilaiset järjestelmät sekä isoille karjoille tarkoitetut tuotostarkkailun näytteenottomenetelmät. Jokaisen uuden lypsyjärjestelmän käyt-

Valioryhmän käytössä

p Esa Manninen (vas.) ja Kaj Nyman kirjoitta-

vat Koneklinikka-palstalla maidonkäsittelylaitteiden ajankohtaisista asioista.

töönotto muuttaa totuttuja karjanhoidon käytäntöjä ja automaattilypsyyn siirtyminen aivan oleellisesti. Työn sujumisen, eläinten terveyden ja maidon laadun kannalta on tärkeää suunnitella laitteisto tarkoituksenmukaiseksi sekä hallita laitteiden toiminta ja oikeat käytännöt alusta lähtien. MTT Maitokoneet -yksikkö laati ohjeistuksia lypsylaitteiden käyttöön ja maidon laadun hallintaan. Ne löytyvät MTT Maito-

Lypsylaitteiden neuvonta ja kokemukset ovat nyt entistä lähempänä Valioryhmän tuottajia ja pelkästään heidän käytössään. Jos utareterveys- tai bakteeriongelman aiheuttajaksi on syytä epäillä laitteistoa ja syyn löytämiseksi tarvitaan erikoislaitteita ja -osaamista, valiolaisten osuuskuntien neuvojilla on apunaan kaksi huippuammattilaista, jotka tarvittaessa tulevat mukaan navettaan selvittämään asiaa. Läheistä vuorovaikutusta käytäntöön lisää kummankin asiantuntijan kuuluminen Valion Alkutuotannon kehittävien tilojenja maidon laatu -neuvontatiimeihin, joissa osuuskuntien ja Valion neuvojat ovat tiiviisti yhteyksissä vaihtaen kokemuksia ja palautetta suoraan kentältä. Teksti ja kuva Aino Murtomaa-Niskala

TILASÄILIÖT

SULJETUT SÄILIÖT • Tehokas pesuri • Toimintojen seuranta ja rekisteröinti • Robottisäiliöt kaikille robottimerkeille

DF953/95 tilavuudet 1600 - 8000 l LASER tilavuudet 9000 - 30000 l

Maito ja Me 1 / 2013

Tunnistatko uudet nautataudit? Erja Tuunainen, Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry

Mycoplasma bovis � Mycoplasma bovis -tartunta todettiin ensimmäisen kerran Suomessa kahdessa vasikkakasvattamossa Pohjois-Savossa vuoden 2012 lopulla. Sen jälkeen samalta alueelta löytyi M. boviksen aiheuttamaa utaretulehdusta lypsykarjatilalla ja tartuntoja kontaktitiloilla. Mykoplasma leviää ennen kaikkea eläinkaupan välityksellä ja aiheuttaa suuria tappioita, joten tartunnan varhaiseksi toteamiseksi on näytteenottoa tehostettava.

Taudinaiheuttaja tulee useimmiten osto - tai tuontieläinten mukana • Leviää eläimestä toiseen suoran kontaktin kautta. • Tilojen välinen leviäminen: – oireettomien ostoeläinten välityksellä. – työvälineiden, ihmisten ja kuljetusajoneuvojen mukana. • Maidon kautta M. bovis leviää utare tulehdusta sairastavasta lehmästä vasikoihin tai toisiin lehmiin. • Sperman kautta leviäminen on mah dollista akuutin infektion yhteydessä. Saattaa ilmetä luomisina karjassa. Yskää kaiken ikäisillä vasikoilla • Oireita esiintyy kaikenikäisillä vasikoilla, jopa alle viikon iässä. • Useimmiten hengitystieoireita kuten yskimistä, silmä- ja sierainvuotoa sekä tihentynyttä hengitystä. • Niveltulehdusta yhdessä tai useammassa nivelessä. • Tyypillistä korvatulehdus joko yhdessä tai molemissa korvissa. Tulehduksen tunnistaa korvan roikkumisesta. Vasikka pitää päätä vinossa, jos tulehdus on vain toisessa korvassa.

Lehmillä utaretulehdusta ja turvonneita niveliä • Lehmillä M. bovis aiheuttaa tarttuvaa utaretulehdusta. • Tulehdus alkaa yhdestä utareneljän neksestä, joka turpoaa. Tulehdus leviää helposti ja tuotos laskee. Maito on ve tistä, kellertävän ruskeaa ja kokkareista. Tulehdus voi olla myös oireeton. • Tauti voi aiheuttaa myös lieviä yleis oireita, mutta yleensä ruokahalu säilyy. • Niveltulehdusoireet mahdollisia tai jopa taudin ainoa oire. Lääkitys tehoaa huonosti • Tavallinen antibiootti ei yleensä tehoa. Miten tiedät onko karjassasi M. bovis -tartunta? • Jos M. bovis -oireita esiintyy, ota asia puheeksi eläinlääkärin kanssa ja sovi näytteenotosta. • Hengitystietulehdusten näytteeksi parhaita ovat syväsivelynäytteet tai sierainlima yskiviltä, raskaasti hengittä viltä tai niveltulehdusta potevilta vasi koilta. Hengitystietulehdustutkimuspa kettiin sisältyy M. bovis -vasta-aineiden määritys. Verinäytteet otetaan samois ta vasikoista, joista otetaan syväsively tai sierainlimanäytteet. • Jos karjassa on utaretulehduksia, joihin hoito ei ole tehonnut, on maitonäyte syytä lähettää laboratorioon, jossa käytetään PCR-tekniikkaa (Valion Aluelaboratorio). Perinteisesti vilje lemällä M. bovis jää usein toteamatta. Ohjeita tiloille, joilla todetaan M.bovis • Lehmä, jolla on M. boviksen aiheutta ma utaretulehdus, tulisi laittaa teuraak si mahdollisimman nopeasti. Mikä-

li eläintä on lääkitty, se lopetetaan. • Mykoplasman aiheuttamasta hengitys tietulehduksesta kärsivät ja kasvussa jälkeen jääneet vasikat suositellaan lopetettavaksi. Samoin ne, joilla on keskikorvan tulehdus tai niveltulehdus. • Muutoin toimitaan hoitavan eläinlääkärin ohjeen mukaan. Ohjeita tiloille Mycoplasma bovis -tartunnan välttämiseksi • Ostoeläin on aina riski tilalle. M. bovis on vaikea diagnosoida, eikä yhden eläi men negatiivinen tutkimustulos anna kuvaa lähtökarjan tilanteesta. Jalostuksessa kannattaa suosia alkiosiirtoa ja keinosiemennystä. • Jos tuot tai ostat eläimiä, tee se suun nitellusti ja ETT:n ohjeiden mukaan. • Pitoeläinten ostossa turvaudu ETU nautakarjan terveystodistukseen ja Nasevassa oleviin tietoihin. Ne kertovat lähtökarjan terveystilanteesta, eivät pelkästään ostettavasta eläimestä. • Lypsytilalle ei osteta välitysvasikoita. • Lomittajille, vierailijoille ja tilapäisille työntekijöille oltava tilan omat suoja vaatteet ja käsienpesumahdollisuus. • Eläinvälitys toimii siten, ettei levitetä tautia tietoisesti positiiviseksi todetuilta tiloilta uusille tiloille, eikä oireilevia vasikoita oteta välitykseen. • Taudin levinneisyydestä ei ole riittäväs ti tietoa, jotta eläinliikenteelle voitaisiin asettaa tiukkoja sääntöjä. Eläinliiken teen ohjeet päivitetään, kun lisätietoa kertyy ja tiloilla on paremmat mahdolli suudet arvioida omaa tautitilannettaan. Lisää ETT ry:n antamista toimintaohjeista taudin vastustamiseksi löytyy www.ett.fi sivuilta.

Schmallenberg-virus � Polttiaisten levittämä Schmallenberg-virus levisi Suomeen viime kesänä. Eviran alustavien kartoitusten perusteella virusta esiintyy laajasti Vaasa–Savonlinna-linjan eteläpuolella. Tämä merkitsee sitä, että viime kesän ja syksyn aikana tiineyden herkässä vaiheessa olleista märehtijöistä osa todennäköisesti tulee saamaan viruksen vaurioittamia jälkeläisiä kevään aikana. Epämuodostumien riski koskee eniten maalis–toukokuun välisenä aikana syntyviä vasikoita. Muualta Euroopasta saatujen kokemusten mukaan epämuodostumia tulee kuitenkin selvästi alle 10 prosentille karjoista. Virus aiheuttaa oireita levitessään uusille alueille, joiden märehtijöillä ei vielä ole tartunnan aikaansaamaa suojaa. Tauti ei leviä suoraan eläimestä toiseen. Tällä hetkellä ei tiedetä, kykenee-

Maito ja Me 1 / 2013

kö virus talvehtimaan Suomessa. Todennäköisesti virusta kantavia polttiaisia tulee Suomeen jatkossakin etelä- ja lounaistuulten kuljettamina. Tyypillisiä Schmallenberg-viruksen aiheuttamia epämuodostumia ovat voimakkaasti koukistuneet jäykät jalat, kiero kaula ja selkä ja vesipää. Selvitä luomisten ja kuolleena syntymisten syy näytteistä Luomisten syiden selvitysprojekti jatkuu Evirassa maksuttomana toukokuun 2013 loppuun saakka. Tutkimus sisältää sikiöiden ja jälkeisten tutkimukset ja luomisen syyn selvittämiseksi otettujen verinäytteiden tutkimukset. Lisätietoja: www.evira.fi, lisätietoja oireista: www.ett.fi.

Nasevasti terveydenhuollosta

Utaretulehdustutkimusten tulokset Nasevassa l Nasevaan kuuluvan karjan omis-

Bakteerilöydökset

tajan ei tarvitse enää lähettää tutkimustuloksia eläinlääkärilleen, sillä valtuutetut eläinlääkärit voivat katsoa Nasevasta, mitä utaretulehdusbakteereita tilalla esiintyy. Taulukon lisäksi merkittävät löydökset ja herkkyysmääritykset kuvataan myös pylväinä. Tulokset siirtyvät tässä ensimmäisessä kehitysvaiheessa Valmasta Nasevaan eli ovat nähtävissä molemmissa paikoissa. Maitoisaa talvea 2013! Erja Tuunainen ja Paula Halkosaari

0 1 2 3

Kirjoittajat toimivat Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevassa ETT ry:ssä. Pvm

Nimi

28.9.12

0528

Urali

Muut bakteerit Penisilliiniresistenssit bakteerit

A.pyogenes, P. indolicus C. bovis E. coli Enterococcus sp. Hiiva Kiebsiella sp. KNS Mycoplasma bovis Mycoplasma sp. Prototheca sp. S. marcescens Staph. aureus Str. agalactiae Str. dyslactiae Str. uberis

p Tilalta löydetyt utaretulehdusbakteerit ja herkkyysmääritykset kuvataan Nasevassa myös pylväinä. Aineistossa ovat mukana bakteerilöydökset, joilla PCR-arvo on vähintään ++ ja/tai bakteerin suhteellinen %-osuus on vähintään 90 %.

EU-tunnus Bakteeri

Ei löydöstä

1/4

Määrä

Piilevä

–

28.9.12

0627

Apila

Str dyslactiae

Piilevä

28.9.12

0667

Eliksiiri

Hiiva

Akuutti

28.9.12

0667

Eliksiiri

Hiiva

Akuutti

28.9.12

0685

Espa

KNS

Piilevä

28.9.12

0685

Espa

Hiiva

Piilevä

28.9.12

0688

Evakko

Ei löydöstä

28.9.12

0688

Evakko

KNS

28.9.12

0698

Eskortti

KNS

28.9.12

0698

Eskortti

KNS

28.9.12

0698

Eskortti

28.9.12

0706

Hupsis

28.9.12

0729

Helosan

Str dyslactiae

Akuutti

0729

Helosan

E. coli

Akuutti

28.9.12

–

KNS

Utaretulehdusbakteerilöydökset utareneljänneksittäin.

+ Akuutti

>99 %

Naseva-koulutusta tuotantoneuvojille � Osuuskuntien tuotantoneuvojat ovat tämän vuoden Naseva-koulutuksen kohderyhmä. Kutsu siis muutama neuvojakollegasi ja mielellään myös toimitusjohtaja yhteen muutamaksi tunniksi. Päivän aikana tutustutaan Nasevan sisältöön käytännönläheisesti. Olemme jo käyneet Toholammilla, Tampereella ja Seinäjoella, seuraavana vuorossa on Lapinlahti. Osallistujat ovat olleet tyytyväisiä keskustelevaan ja rentoon koulutukseen. Tarvitaan vain rauhallinen paikka ja nettiyhteys (tai yhteyden voi luoda kännykällä. Soita Erja Tuunaiselle tai Paula Halkosaarelle ja tee alustava varaus.

VALTRA-MYYJÄLLÄ ON NYT

TAKATASKU ETUJA PULLOLLAAN. NYT JOS KOSKAAN KANNATTAA POIKETA VALTRA-MYYNTIPISTEESSÄ PYYTÄMÄSSÄ TARJOUS UUDESTA VALTRA-TRAKTORISTA JA SAMPO ROSENLEW -PUIMURISTA. ETUJA ON TAKATASKUT PULLOLLAAN JA NE YLLÄTTÄVÄT SINUT VARMASTI.

LUPAUKSEMME

2013

ARVOMME

tammi-helmikuussa uudesta Valtra-traktorista tai Sampo Rosenlew -puimurista tarjouksen pyytäneiden kesken 3x1000 litraa polttoainetta.

TERVETULOA LÄHIMPÄÄN VALTRA-PISTEESEEN PYYTÄMÄÄN TARJOUSTA!

Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Tavoitteena Valion ja osuuskuntien saumaton yhteistyö Valioryhmän maidonhankintaa koordinoivaan maidonhankinnan johtoryhmään kuuluvat kuuden valiolaisen osuuskunnan toimitusjohtajat sekä kaksi Valio Oy:n edustajaa. Tänä vuonna ryhmä keskittyy muun muassa maidonhankinnan tietojärjestelmien uudistamiseen. l Maidonhankinnan johtoryhmä (MHJR)

on Valioryhmässä yhteistyössä toimivien omistajaosuuskuntien muodostama edustuksellinen ryhmä, joka johtaa ja koordinoi Valion ja osuuskuntien maidonhankinnan ja alkutuotannon toimintaa ja yhteistyötä. Valion hallitus vahvistaa vuosittain MHJR jäsenet. Tällä hetkellä jäseninä ovat toimitusjohtajat Kari Aakula Länsi-Maidosta, Markku Hukkanen Pohjolan Maidosta, Ann-Charlott Kjerp Milkasta, Ilpo Lukkarinen ItäMaidosta, Ari Mäkelä Tuottajain Maidosta ja Antti Tukeva Maitosuomesta/Normilkista. Valion edustajina toimivat tulosyksikön johtaja Reima Luomala ja alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen. MHJR kokoontuu noin 10 kertaa vuodessa. Puheenjohtajana toimii kukin jäsen vuorollaan.

Maidontuottajan paras kumppani Maidonhankinnan johtoryhmän tehtävä on kehittää yhtenäistä, tehokasta ja maidontuottajia parhaiten palvelevaa toimintatapaa Valioryhmän maidonhankinnassa. Näin MHJR tukee Valio Oy:n toimintaa ja osaltaan mahdollistaa parhaan tuloksen muodostumista maidontuottajille. ”Tavoitteenamme on olla valiolaisen maidontuottajan paras kumppani”, kertoo MHJR:n puheenjohtaja Antti Tukeva. Viimeisen vuoden aikana MHJR on tehnyt päätöksiä esimerkiksi maidon keruukuljetuksesta, tuote- ja tarvikemyynnin kehittämisestä, laboratoriouudistuksen näytelogistiikasta, tietojärjestelmistä, maidontuotannon edistämisestä ja monista muista ajankohtaisista asioista. Lähivuosina tehdään töitä muun muassa maidonhankinnan tietojärjestelmiin, EU:n maitopolitiikan muutoksiin ja maidontuotannon kehittämiseen liittyen.

p Maidonhankinnan johtoryhmä vas. Juha Nousiainen, Kari Aakula, Reima Luomala, Ilpo Luk-

karinen, Ann-Charlott Kjerp, Markku Hukkanen, Ari Mäkelä ja Antti Tukeva.

MHJR:n rooli on vahvistaa Valioryhmän maidonhankinnalle strategia ja tavoitteet vuosittain, seurata niiden toteutumista sekä päättää korjaavista toimenpiteistä.

Tehokas, yhtenäinen toimintatapa Tärkeimpänä MHJR:n yksittäisenä saavutuksena Tukeva näkee yhteisen toimintajärjestelmän luomisen ja toteuttamisen kaikissa valiolaisissa osuuskunnissa. Nykyään voidaankin jo puhua yhdenmukaisesta valiolaisesta maidonhankinnasta. MHJR:n toiminta alkoi vuonna 1995. Tarve omistajaosuuskuntien yhteisen foorumin perustamiselle syntyi, kun nykyinen Valio Oy muodostui vuonna 1994. Aiemmin Valio oli vastannut isompien ja pienempien meijeriosuuskuntien juustojen, rasvojen ja jauheiden markkinoinnista ja osuuskunnat itse nestemäisten tuotteiden markkinoinnista. 1990-luvun alussa Valion yritysmuoto päätettiin muuttaa osuuskuntien kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi, jolloin suurin osa osuuskunnista siirsi ensin markkinointinsa ja myöhemmin tuotantonsa Valioon. Osuuskuntien toimintaperiaatteet ja intressit erosivat tuolloin toisistaan merkittävästi. Maidonhankinnan johtoryhmän yhteistä foorumia tarvittiin valiolaisen maidonhankinnan toimintojen ja käytäntöjen luomiseksi ja yhtenäistämiseksi. Aluksi MHJR:n nimi oli Jäsensuhdetoimikunta, mutta myöhemmin nimi muutet-

tiin tehtäviä ja vastuualuetta paremmin kuvaavaksi. Yhtenäisellä toiminnalla pystytään varmistamaan muun muassa tavoitellun laadun toteutuminen, jäljitettävyys sekä maidonohjaus Valion tuote-markkinointiprosessin tarpeiden mukaan. Yhtenäinen maidonhankinta mahdollistaa toimintojen yksinkertaistamisen ja tehostamisen niin, että kustannuksia säästyy. Kustannussäästöjä kertyy esimerkiksi siksi, että maidonkeruureitit ja myyntituotteiden verkostojakelu suunnitellaan alueellisesti, yli osuuskuntien rajojen.

Uusia näkökulmia etsimässä MHJR:llä on tärkeä rooli osuuskuntien ja Valion rajapinnassa. Johtoryhmä määrittelee muun muassa yhteistä sopimista vaativat asiat, yhteisen toiminnan tavoitteet ja mittarit sekä seuraa tavoitteiden toteutumista ja kehittää toimintaa. ”Kehittyä voi ainakin kyseenalaistamalla koko ajan vanhoja toimintatapoja ja etsimällä asioihin uusia näkökulmia”, Antti Tukeva pohtii. Vuoden 2013 ja tulevien vuosien aikana MHJR:ää työllistää muun muassa maidonhankinnan suurimman MOT-tietojärjestelmän uudistaminen ja EU:n maitopolitiikan uudistuminen. ”Tavoitteeni omalla puheenjohtajakaudellani on tehdä yhä saumattomampaa yhteistyötä eri osuuskuntien kesken.” Teksti ja kuva Sari Tulkki Kirjoittaja toimii assistenttina ja tekee omistajaviestintää Valio Alkutuotannossa. Maito ja Me 1 / 2013

Suomen Eläinlääkäriliiton hyvinvointipalkinnon Heikki Kempille luovutti liiton eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtaja, eläinlääkäri Päivi Lahti Eläinlääkäripäivien avajaisjuhlassa 28.11.2012.

Vasikkamiehen työ palkittiin hyvinvointipalkinnolla Valion ”vasikkamies” Heikki Kemppi palkittiin Suomen Eläinlääkäriliiton eläinten hyvinvointipalkinnolla vasikoiden hyvinvoinnin ja niiden olojen parantamiseksi tehdystä työstä. l Maitotilalla mikään ei ole niin tärkeää

kuin vasikanhoito. ”Vain hyvin hoidetusta ja ruokitusta vasikasta kasvaa hyvä lypsylehmä”, Heikki Kemppi sanoo. Vasikoiden merkityksen ymmärtämisessä ja arvostuksessa on meillä edelleen parantamisen varaa. Hän kertoo vierailusta menestyvällä kanadalaisella maitotilalla, jossa isäntä kertoi keskittyvänsä tärkeimpään eli vasikoiden hoitoon ja antoi palkollisten hoitaa lehmät ja lypsyn.

Olki on paras Vasikan perustarpeita on hyvä kuivitus, raitista ilmaa, riittävästi ravintoa ja lämpöä sekä tilaa leikkiä ja levätä. Heikki Kemppi jaksaa puhua oljen käytöstä vasikan kuivituksesta. Kaivautuessaan lämpimään ja pehmoiseen olkipatjaan pikkuvasikka saa makeat unet. Hyvä uni on yhtä tärkeää vasikan kehitykselle kuin ruoka ja leikki. ”Oljen puute on yhtä hyvä tekosyy olla käyttämättä sitä kuin olla käyttämättä väkirehua ruokinnassa, jos viljaa ei ole itsellä viljelyksessä”, Kemppi tuulettaa asenteita. Häntä surettaa myös nälissään olevat vasikat. Pikkuvasikka kasvaa vauhdilla, jos se saa riittävästi juomaa ja ruokaa. ”Mikään 2 x 2 litraa juomaa päivässä ei riitä alkuun-

Maito ja Me 1 / 2013

kaan vasikan terveeseen kasvuun. Juoman rajoittaminen on väärää säästämistä, joka heikentää vasikan kehitystä ja vastustuskykyä sairauksille.”

Käytännön ratkaisuja Eläinlääkäriliitto kiitti Heikki Kemppiä erityisesti ratkaisukeskeisestä työstä vasikoiden olojen parantamiseksi. Monet lukijoista ovat kuulleet hänen innostavia puheitaan vasikoiden hoidosta erilaisissa tilaisuuksissa ja lukeneet hänen kirjoituksiaan

Hyvinvointipalkinto � Eläinlääkäriliiton hyvinvointipalkinnon saajaa ehdottavat eläinlääkärit. ”Lukuisista ehdokkaista Heikki Kemppi nousi ylitse muiden ratkaisukeskeisellä ja oma-aloitteisella toiminnallaan vasikoiden hyvinvoinnin puolesta. Kun Heikki Kemppi on nähnyt ongelman, hän on tarttunut toimeen niiden ratkaisemiseksi”, Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lahti perusteli palkintoa.

oppaista ja ammattilehdistä, mutta hän on myös tarttunut toimeen, kun jotakin on ollut tehtävissä vasikoiden hyväksi. Kohta Valioon tultuaan hän havaitsi tuttisankojen vähäisen käytön ja hankki 10 000 sankoa erittäin edulliseen hintaan meijerien myymälöihin. Startti-tuttisankojen ansiosta vasikkaystävällinen tuttijuotto lisääntyi nopeasti. Hän toi hapanjuoton maitotiloille. Säiliöt ja tarvikkeet auton peräkontissa hän kiersi meijerien markkinapäiviä ja näyttelyitä ja näytti kädestä pitäen, miten hapanjuoma valmistetaan ja miten sitä kätevästi anniskellaan kotitekoisilla ”automaateilla”. Rekvisiittana kulki kyydissä myös muovinen, oikean kokoinen ja näköinen vasikka, joka monesti aiheutti hämmentyneitä kommentteja ”erikoisesta eläinkuljetuksesta”. Valion 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 2005 hän ideoi lämpöliivikampanjan. Liivit menivät kuin kuumille kiville ja pikkuvasikat tarkenivat tyylikkäissä Starttiliiveissään. Karjakoon kasvun tuomiin haasteisiin Heikki Kemppi on vastannut esittelemällä maailmalla käytössä olevia, hyväksi koettuja ratkaisuja kuten verhoseinäisiä vasikkaloita, igluja ja muunneltavia karsinoita.

Hyvä yritys Heikki Kemppi toteaa Valion olevan kaikin tavoin mahdottoman hyvä yritys. Kun hän 17 vuotta sitten tuli Valioon Startti-vasikanrehujen myyntipäälliköksi, hän oivalsi hetimiten, että myyntihomman lisäksi vasikoiden olosuhteiden parantamisessa olisi paljon tehtävää. ”Valiossa nähtiin eläinten hyvinvoinnin merkitys ja annettiin mahdollisuus tehdä työtä vasikoiden hyväksi.” Uusien ajatusten ja näkökulmien löytäminen asioihin ja toimintatapoihin on se, mihin hän sanoo pyrkineensä. ”Kun ollaan hyviä, riskinä on jämähtäminen erinomaisuuden tunteeseen.” Hänen mukaansa asiantuntemus ja ammattitaito ovat työn perusta, mutta oleellista on toimeen ryhtyminen. ”Vasta sillä lailla saadaan aikaan tekoja”, hän sanoo. Heikki Kemppi jää eläkkeelle Valiosta maaliskuun alussa 2013. Työntekoa hän ei aio kokonaan jättää, mutta suuntaa hevosalalle. Tuttuun mieheen voi tulevina kesinä törmätä ainakin Kuninkuusraveissa. Teksti ja kuva Aino Murtomaa-Niskala

Maidosta otetaan jatkossa lisänäytteet joka kuukausi zz Kaikilta valiolaisilta maitotiloilta otetaan maaliskuun

2013 alusta lähtien joka kuukausi tilasäiliömaidosta kolmas näyte lisänäytteenä kahden hinnoittelunäytteen lisäksi. Ylimääräiset näytteet otetaan, jotta tuottajat saisivat tasaisin väliajoin enemmän tietoja tuottamansa maidon laadusta ja koostumuksesta. Lisänäytteen tulokset eivät normaalisti vaikuta maidon hinnoitteluun, mutta näyte voidaan muuttaa jälkikäteen hinnoittelunäytteeksi, jos tilalta puuttuu ko. kuukaudelta toinen hinnoittelunäyte. Näytekustannukset maksaa osuuskunta. Osuuskunnat yhdessä Valion Alkutuotannon kanssa päätyivät kuukausittaiseen lisänäytteen ottoon viime vuoden kokemusten perusteella. Vuonna 2012 lisänäytteet otettiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Syksyllä tehdyn kyselyn mukaan tuottajat kokivat lisänäytteet tarpeellisiksi sekä maidon laatutyön että lehmien ruokinnan kannalta. Yli 85 prosenttia vastaajista koki tulokset hyödyllisiksi ja lähes 80 prosenttia toivoi niitä otettavan jatkossakin. Myös neuvonta oli tyytyväinen ylimääräisiin näytteisiin. Lisänäytteiden tulokset näkyvät Valmassa kohdassa Analyysit – Hinnoittelu/Lisä. Lisänäytteen tunnus on L ja hinnoittelunäytteen tunnus on H. Tilat, jotka eivät ole aktivoineet Valmassa hälytyspyyntöä, saavat tuloksen postitse. Lisänäytteen tulos ei näy kuljettajan jättämässä DMEkuitissa.

Rasvaton maito on oivallista lihasten palautumiseen zz Rasvattomalla maidolla on ainutlaatuisia hyötyjä kestävyyslii-

kunnasta palautumiseen verrattuna hiilihydraattijuomaan. Tuoreessa tutkimuksessa rasvaton suklaanmakuinen maito harjoituksen jälkeen johti verrokkijuomaa suurempaan lihasproteiinin muodostukseen ja vähempään proteiinin hajoitukseen. Lisäksi suorituskyky oli parempi seuraavan harjoituksen aikana. Tutkimuksessa suklaamaidon ja hiilihydraattijuoman vaikutuksia tutkittiin nuorilla, säännöllisesti liikkuvilla miehillä. Tutkimusjuomat sisälsivät yhtä paljon energiaa, mutta maidossa oli vähemmän hiilihydraatteja. Maidossa on lisäksi proteiinia, jota hiilihydraattijuomassa ei ollut. Rasvaa kumpikaan juoma ei sisältänyt. Lähde: www.maitojaterveys.fi

Maidosta proteiinia ikääntyneille

Ensirehu vasikoille Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa Vasikan pötsi, 6 viikkoa, maito-vilja -ruokinta.

zz Ikääntynyt tarvitsee vähintään 80 grammaa

proteiinia päivässä. Kolmesta lasillisesta maitoa tai piimää ja 3–4 viipaleesta juustoa päivässä saa noin 30 grammaa proteiinia. Riittävä proteiinin saanti ylläpitää toimintakykyä ja elimistön vastustuskykyä sekä ehkäisee ikääntymiseen liittyvää lihaskatoa. Elimistön kyky käyttää proteiineja heikkenee ikääntyessä, mikä korostaa proteiinien laadun ja määrän vaatimuksia. Eläinproteiinien tiedetään ehkäisevän lihaskatoa paremmin kuin kasviproteiinien. Ikääntyneiden proteiinin saanti jää usein suositeltavaa vähäisemmäksi, 50–60 grammaan. Lähde: www.maitojaterveys.fi

Vasikan pötsi, 6 viikkoa, Startti Mysli -ruokinta.

p Valio Plus™ rasvaton maito sisältää reilusti enemmän proteiinia kuin tavallinen maito.

Startti Myslissä on kaikki. Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta. Saatavana kaikista meijereistä. Lisätietoja: www.valio.fi/Startti, puh. 010 381 2639

, O H E K A V . H Ä M A Ä V RGISEMPI EL ENE

AUT! M T E D UU

Valio PROfeel® proteiinivälipalat pitävät sinut liikkeessä, sillä ne sisältävät vain vähän hiilihydraatteja ja runsaasti proteiinia, joka tukee lihasten ylläpitoa ja kasvua. Maista nyt uusia makuja: Vihreä omena -jogurtti, mustikka- ja aprikoosirahka sekä vaniljajuoma. Testaa päivittäinen proteiinitarpeesi valio.fi/profeel

Valio Koekeittiö

t Valio Koekeittiön tiimi

vastaa Valion ruokaohjeiden herkullisuudesta ja toimivuudesta. Vasemmalta Ilona Köckritz-Perkiö, Pirjo Dahlqvist, Petteri Kanerva, Jani Lamminperä ja Marke Pouttu.

Parhaat ruokaohjeet Valio Koekeittiöstä Parhaat ruokaohjeet arkeen ja juhlaan löytyvät Valio Koekeittiön ”keittokirjasta”. Kaikki ohjeet on testattu, ne ovat herkullisia, toimivat varmasti ja niissä käytetään Valion tuotteita. l Valio Koekeittiö muistuttaa teräksisine ja

valkoisine kalusteineen enemmän laboratoriota kuin perinteistä keittiötä. Täällä eivät myöskään päde mummon ohjeet hyppysellisestä sitä ja kahvikupillisesta tätä. Ruokaohjeiden ainesosat punnitaan ja mitataan grammalleen ja valmistus testataan kunnes lopputulos on takuuvarmasti hyvä ja herkullinen. Siksi Valion ohjeilla valmistettu ruoka onnistuu ja maistuu. ”Koekeittiön tehtävä on edistää Valion tuotteiden menekkiä”, kiteyttää viisihenkisen koekeittiötiimin vetäjä Petteri Kanerva. ”Laadimme ruokaohjeita markkinoinnin toimeksiantoina tuotteiden ja kampanjoiden tueksi. Uusista tuotteista tarvitaan ruokaohjeita ja käyttövinkkejä, jotta niiden käyttö tulisi tutuksi. Herkullinen kuva ja resepti houkuttelevat kokeilemaan tuotetta. Tärkeää on onnistunut ja hyvänmakuinen lopputulos, joka saa kuluttajan käyttämään reseptiä ja ostamaan Valion tuotetta uudelleen.” Juuri nyt ajankohtainen uutuus on maustettu rahka, makea mansikka. Uudet ruokaohjeet vauhdittavat sen markkinointia kuten myös 80-vuotista juhlavuottaan viettävän Koskenlaskijan kampanjaa. Koskenlaskija-uutuuksina kauppoihin tulevat aiemmin vain ammattikeittiöissä käytetty

Valio Koskenlaskija® murennettu, jota on kätevä käyttää ruoanlaitossa sekä sipulilla ja ruohosipulilla maustettu sulatejuusto.

Palvelua ammattilaisille Koekeittiö toimii myös Valion Food Service myynnin tukena ideoiden ammattikeittiöiden tarvitsemia tuotteita sekä laatien Food Service tuotevalikoimaan perustuvia reseptejä. Koekeittiön liesien ja uunien ääressä koulutetaan asiakkaita, keittiömestareita, kokkeja ja muita keittiöammattilaisia sekä Valion myyntihenkilökuntaa ja tuote-esittelijöitä. Valion tuotteiden käyttöä esitellään myös messuilla, tapahtumissa ja ravintoloiden keittiöissä. Jani Lamminperän mukaan suorat kontaktit ammattilaisiin tuottavat tärkeää palautetta ja ideoita sekä tuotekehitykseen että tuotteiden käyttöön.

Mukana tuotekehityksessä ”Ruokaohjeet ovat kuluttajalle näkyvin osa Valio Koekeittiön työstä, mutta teemme paljon työtä myös tuotekehityksessä testaamalla tuotteiden makua ja käyttöominaisuuksia ruoanlaitossa”, kertoo Marke Pouttu. Hän mainitsee ruokakerman esimerkkinä tuotteesta, jota on testattu satoja kertoja. Ruokakermassa toivottu omi-

naisuus on keveys, mutta samalla kermaisen täyteläinen maku sekä kypsennyskestävyys erilaisissa ruoissa. Ruoanlaittoa helpottavat maustetut tuotteet ovat testaajalle haastavia, koska maun pitää toimia tuotteessa sellaisenaan, mutta kantaa myös valmiissa ruoassa. Kuluttajapalvelun kautta Koekeittiö saa palautteita tuotteiden käyttöominaisuuksista sekä ideoita ja reseptejä, joita testataan ja kerätään ideapankkiin.

Lehdissä ja verkossa Viisi kertaa vuodessa kuluttajille jaettavan Valio Kotiruokaa -liitteen ja kolmesti ilmestyvän, ammattikeittiöille tarkoitetun Ruokavuoden ohjeet ideoidaan, kokeillaan ja kuvataan koekeittiössä. Uutuuksien ja kampanjoiden lisäksi lehtiä teemoittavat ruokajuhlat, joulu ja pääsiäinen. Tästä numerosta alkaen Koekeittiön mainioita ruokaohjeita on myös Maito ja Me -lehdessä. Koekeittiön tiimi, kaksi kotitalousopettajaa, kaksi keittiömestaria ja assistentti vastaavat Valion lähes parin tuhannen ohjeen ”keittokirjasta”, joka löytyy osoitteessa www.valio.fi. Vuosittain reseptikokoelmaan tulee satoja uusia ohjeita. Vanhoja ohjeita muokataan, kun niissä käytetyt tuotteet uudistuvat tai poistuvat valikoimista. Ammattilaisille on oma sivusto. Verkkosivuilta löytyvät myös koekeittiön omat sivut, johon Ilona Köckritz-Perkiö toimittaa jokaiselle viikolle ruokalistaehdotuksen ohjeineen. Koko koekeittiötiimi, hyvän ruoan ja Valion tuotteiden ekspertit esittäytyvät ja kirjoittavat verkkosivuilla ajankohtaisista ruoka-asioista. Käy tutustumassa www.valio.fi. Aino Murtomaa-Niskala

Maito ja Me 1 / 2013

Uutta Valio Valiolta Koekeittiö

Valion uutuustuotteet ovat helppokäyttöisiä ja antavat ruokiin ja leivonnaisiin uudenlaisia herkullisia ja täyteläisiä makuja. Jokaisen ruoanlaittajan jääkaappiin kuuluva Valio Koskenlaskija® sulatejuusto on valmiiksi murennettuna helppo lisätä maustamaan keittoja ja kastikkeita. Valio maustettu rahka makea mansikka tuo kesän leivonnaisiin ja jälkiruokiin.

Uusia makuja

makeisiin ja suolaisiin herkkuihin

SITRUUNA-SCONES l Vaihda mansikkarahkan

tilalle Valio maustettu rahka sitruuna. Käytä täytteessä sitruunarahkaa ja appelsiinimarmeladia tai lemon curdia. Valmista muuten samaan tapaan kuin Mansikka-scones.

Mansikka-scones 10–12 kpl

3 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 1/4 tl suolaa 1 dl Valio Oivariini® juoksevaa 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa makea mansikka

Maito ja Me 1 / 2013

Täyte

1 dl mansikkahilloa 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa makea mansikka Paistamiseen

10–12 isoa Amerikan muffinivuokaa

l Yhdistä kuivat aineet. Lisää Oivariini ja rahka. Sekoita vain sen verran, että taikina on tasaista. l Lusikoi taikina paperivuokiin. Voit vaihtoehtoisesti muotoilla taikinan jauhotetuin käsin pyöreiksi “pulliksi” leivinpaperille kahdelle uunipellille; litistä hiukan kädellä. Leivonnaiset saavat olla halkaisijaltaan 7–8 cm.

l Kypsennä 200 °C uunin keskiosassa n. 15 min tai kunnes kypsiä. l Halkaise sconesit. Täytä sivelemällä ensin hiukan mansikkahilloa ja sitten mansikkarahkaa. l Tarjoa teen, kahvin, kaakaon tai kylmän maidon kanssa.

Suklaa-mansikkatäytekakku 15 annosta

Suklaakakkupohja

Kostutukseen

Pursotukseen/koristeluun

5 munaa 1 3/4 dl sokeria 2 dl vehnäjauhoja 1/2 dl perunajauhoja 3/4 dl kaakaojauhetta 1 tl leivinjauhetta

1 1/2 dl Valio maitoa 1 tl vaniljasokeria

2 prk (à 2,5 dl) Valio vaahtoutuvaa suklaakermaa tai mansikkakermaa tuoreita mansikoita tummaa suklaata

Täyte

2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa makea mansikka 2 dl Valio vispikermaa n. 6 dl (300 g) mansikoita

l Laita uuni kuumenemaan 175 °C:een. Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle (Ø 24 cm). Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet ja lisää siivilän läpi vaahtoon varovasti nostellen. l Kaada taikina vuokaan. Paista uunin ala-/keskiosassa n. 45 min tai kunnes kakku on kypsä. Leikkaa hyvin jäähtynyt kakkupohja kolmeen yhtä paksuun osaan. Vaahdota kerma ja sekoita siihen mansikkarahka. Viipaloi mansikat. l Täytä kakun molemmat välit seuraavasti: Kostuta pohja vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Lusikoi puolet kerma–rahkaseoksesta kakkupohjan päälle. Lisää päälle mansikat. Kostuta kansi huolellisesti ja laita kakun päälle. Anna kakun maustua jääkaapissa peitettynä vähintään 2 h, mielellään yön yli. l Vaahdota suklaakerma. Levitä kermaa kakun reunoille metallilastalla tai veitsellä. Lusikoi lop-

pu kerma pursotinpussiin, jossa tähtitylla. Pursota kakun pintaan vieri viereen ruusukkeita. Aloita pursotus ruusukkeen keskeltä ja jatka ulospäin kasvavalla pyöreällä liikkeellä. l Koristele mansikat halutessasi valuttamalla sulatettua tummaa suklaata raidoiksi niiden pintaan. Koristele kakku mansikoilla ja kaakaojauheella.

Rahkavoitaikina

1 prk (250 g) Valio maitorahkaa 250 g Valio voita 4 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte

Lammasrulla & Dijon-kermaviilikastike 4–6 annosta

2 dl Valio Eila Laktoositon ruokakermaa 1 dl korppujauhoja 400 g karitsan paistijauhelihaa 1 muna 1 valkosipulin kynsi 1 tl suolaa 1 tl kuivattua timjamia 1/2 tl jauhettua mustapippuria

Täyte

Dijon-kermaviilikastike

1 pussi (150 g) Valio Koskenlaskija® murua 8 kpl (80 g) aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä 1 dl tuoretta persiljaa

1 prk (200 g) Valio Eila™ Laktoositon kermaviiliä 1 rkl Dijon-sinappia 1 tl sitruunamehua 1/4 tl jauhettua mustapippuria 1/2 tl sokeria

l Laita kerma ja korppujauhot kulhoon. Anna turvota 5 min. Sekoita jauheliha, muna, hienonnettu valkosipuli ja mausteet taikinaan. l Taputtele taikina kostutetuin sormin tuorekelmun päälle 20 x 30 cm:n levyksi. Levitä

päälle Koskenlaskija muru, hienonnetut tomaatit ja persilja. Kääri murekelevy rullalle tuorekelmun avulla. Poista kelmu. Nosta rulla uunipellille leivinpaperille. l Paista uunin keskitasolla 175 °C n. 25 min. Anna vetäytyä fo-

™

Lohi-kaprispiiras

12–15 annosta

lioon käärittynä 5–10 min. l Valmista kastike. Sekoita ainekset. Tarkista maku. l Viipaloi rulla. Tarjoa sinappikastikkeen ja keitettyjen perunoiden, perunamuusin tai riisin kanssa.

1 dl pitkäjyväistä riisiä 4 dl vettä 1/2 dl (50 g) kapriksia hienonnettuna 1/2 prk (á 200 g) Valio Viola® tilli tuorejuustoa tai ruohosipuli 3 keitettyä (10 min) munaa 300 g tuoresuolattua kirjolohta 1 dl tilliä hienonnettuna Voiteluun

1 muna Kapris-remoulade

1 prk (150 g) Valio crème fraîchea 2 rkl majoneesia 1 rkl kapriksia hienonnettuna 1–2 rkl kurkkusalaattia l Sekoita maitorahkaan pehmeä

voi. Lisää vehnäjauho-leivinjauheseos. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Muotoile taikina suorakaiteeksi ja kääri kelmuun. Anna kovettua jääkaapissa ennen kaulintaa. l Keitä riisit kypsiksi ja valuta tarvittaessa. Lisää kaprikset ja tuorejuusto. Viipaloi munat ja kala. l Kauli taikinasta suorakaiteen muotoinen levy (n. 40 x 35 cm). Lado levyn keskelle puolet kalaviipaleista, puolet tillistä, munaviipaleet ja riisiseos. Levitä riisin päälle loppu tilli ja kalaviipaleet. Käännä taikinan reunat päälle ja ummista piirakka. Käännä piirakka ympäri leivinpaperille niin, että sauma jää alle. l Jos taikinaa jää yli, kauli se ja leikkaa koristenauhoja piiraan päälle. l Voitele piirakka munalla, pistele ja paista ala/keskiosassa 225 °C n. 30 min. l Valmista remoulade-kastike yhdistämällä ainesosat keskenään. l Tarjoile piiras kastikkeen kanssa. Maito ja Me 1 / 2013

Uhkaako kallis poikimahalvaus?

Ota avuksi Correct-Calcium

Pro

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Ne saat maatalouskaupoista ja meijeristäsi.

Pötsin käynnistykseen

Correct Pötsi-Potku Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Poikimahalvauksessa lehmän veren kalsiumtaso laskee niin alas, että lihasten toiminta lamaantuu. Oireileva eläin tulee hoitaa välittömästi. Näin vältytään useilta poikimahalvauksen jatkoseuraamuksilta, joihin häiriötila eläimen altistaa. Tällaisia ovat mm. asetonitauti, utaretulehdukset, ruokahaluttomuus ja mahdolliset lihasrevähdykset.

4x325 g

Ensiapu laidunhalvaukseen

Correct Magnesium Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Correct-Calcium Pro mineraalipastassa on kahden tehoaineen ansiosta nopea ja samalla pitkäaikainen vaikutus: 1. Kalsiumkloridi nostaa nopeasti veren kalsiumin 2. Kalsiumpropionaatilla on pitkä vaikutusaika, samalla se suojaa pötsiä happamoitumiselta sekä nostaa nopeasti veren sokeria Sisältää magnesiumia.

4x345 g

Yllättävän ripulin iskiessä

Pakkaus 4x340 g

Correct Hiili+tanniini Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi. Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

4x340 g

”Kun ei maistu mikään”

Correct Ketosis

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

4x300 g

www.valio.fi/Startti

Brysselistä Kotieläinasiamies Marjukka Manninen toimii maitoja liha-alan edunvalvojana Brysselissä taustaorganisaatioinaan maitovaltuuskunta, osuusteurastamot, MTK ja Pellervo-Seura.

CAP menossa parempaan suuntaan?

ammikuun loppupuolella parlamentin maatalousvaliokunta äänesti CAP-mietinnöistään koskien suoria tukia, maaseudun kehittämistä, yhteistä markkinajärjestelyä sekä maksatuksia ja valvontaa. Äänestystuloksesta oli selkeästi pääteltävissä, että parlamentin maatalousvaliokunta oli komissiota ja neuvostoa viljelijämyönteisempi. Koko parlamentti ei ole kuitenkaan täysistunnossa CAP-mietinnöistä vielä äänestänyt. Oletuksena kuitenkin on, että kovin suuria muutoksia täysistunnosta ei parlamentin kantaan enää tulisi, mikäli maatalousbudjettia ei leikata enää loppusyksyn ehdotuksiin nähden. Suomalaisten maidontuottajien kannalta maatalousvaliokunnan äänestystuloksessa positiivista on muun muassa se, että maatalousvaliokunta haluaisi ympäristöohjelmassa mukana olevien tilojen täyttävän myös vihertämisen ehdot. Komissio on tähän kuitenkin reagoinut vastustavasti kaksinkertaiseen tuen maksuun vedoten. Tuotantoon sidotun tuen osalta maatalousvaliokunta linjasi, että jäsenmaan kirjekuoresta 15 prosenttia voitaisiin maksaa tuotantoon sidottuna. Kotimaassa paljon julkisuuttakin saanut hiilirikkaiden maiden ensimmäisen kynnön kielto äänestettiin

Tarkkaa tietoa siirtymäkautena noudatettavasta politiikasta ei vielä ole. kumoon maatalousvaliokunnassa. Asiasta on vielä saatava neuvosto ja komissio vakuuttuneiksi. Maatalousvaliokunnan äänestyksessä meni läpi myös maitosektorin kannalta mielenkiintoinen markkinatoimenpide-ehdotus. Vakavassa markkinahäiriötilanteessa komissio voisi päättää tuen myöntämisestä maidontuottajille, jotka vähentävät maidontuotan-

toaan vähintään viisi prosenttia ainakin kolmen kuukauden ajan. Vastaavasti komissio määräisi maksuja tuottajille, jotka saman ajanjakson aikana lisäisivät tuotantoaan. Vuoden 2013 jälkeinen yhteinen maatalouspolitiikka, CAP, näyttäisi siis olevan menossa parempaan suuntaan komission alkuperäisiin lakiehdotuksiin nähden. Vielä ei ole kuitenkaan syytä nuolaista ettei vain tipahda, sillä lopullinen päätös saadaan vasta EU:n toimielimien komission, parlamentin ja neuvoston päästyä sopuun.

Vuosi 2014 siirtymäkausi Tavoitteena on, että päätös tulevasta CAP:sta saataisiin vielä Irlannin puheenjohtajakauden aikana kesäkuussa. Siirtymäkausi on kuitenkin luvassa, sillä vaikka tavoiteaikataulussa päätöksen suhteen pysyttäisiinkin, politiikkaa ei enää ehditä saada toimeenpanokuntoon ennen vuoden vaihdetta. Näyttää siis siltä, että vuosi 2014 on siirtymäkausi ja uusi järjestelmä otettaisiin käyttöön vasta 1.1.2015. Suoria tukia ja ilmeisesti myös ympäristö- ja LFA-tukea voitaisiin jatkaa ensi vuosi nykyisen järjestelmän mukaisesti. Tarkkaa tietoa siirtymäkautena noudatettavasta politiikasta ei kuitenkaan vielä ole, sillä siirtymäkauden valmistelu pääsee alkamaan kunnolla vasta, kun rahoituskehysratkaisu on saatu. Useat jäsenmaat ovat kantaneet huolta siitä, ettei vain siirtymäkauden valmistelu viivästytä CAP-päätöksentekoa. Mahdollisesti tästä syystä komissio julkaissee ehdotuksensa koskien siirtymäkautta vasta huhti– toukokuussa, jolloin parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvottelujen tulevasta CAP:sta pitäisi olla jo käynnissä. Toimielinten yhteinen päätös siirtymäkauden järjestelyistä on odotettavissa vasta loppuvuodesta. Marjukka Manninen

Maito ja Me 1 / 2013

Uutta Valiolta

Herkkujogurttia kreikkalaisittain zz Valio Eila™ Laktoositon kreikkalainen jo-

gurtti on samettisen pehmeä, kirpeän raikas kerrosjogurtti. Täyteläisen jogurtin alla on paksu ja runsashedelmäinen sitruunainen tai persikkainen hillo. Valmistaja on Valio Oy Seinäjoki.

Lohkeava jogurtti ananas zz Valio Eila™ Laktoositon Lohkeava jogurt-

tiuutuus on ananas. Lempeän makuinen jogurtti sisältää vatsaystävällisiä asidofilus-bifidusbakteereja. Valmistaja on Valio Oy Oulu.

Lihaskuntoa proteiinilla

Valio Hedelmätarha

zz Valio PROfeel® proteiinijuoma vanilja, laktoo-

zz Valio Hedelmätarha® täys-

siton sisältää runsaasti proteiinia, josta puolet on erityisesti urheilijoiden arvostamaa, nopeasti imeytyvää heraproteiinia, joka tukee lihasten kasvua ja kuntoa. Valio PROfeel® proteiinijuoman 2,5 dl:n pakkauksessa on 20 grammaa hyvälaatuista maitoproteiinia. Laktoositon juoma sisältää runsaasti kalsiumia sekä D-vitamiinia ja B-ryhmän vitamiineja. Rasvapitoisuus on 1 %. Makuina on uutuusvaniljan lisäksi maitokahvi, mansikka ja suklaa. Juoma säilyy avaamattomana lämpimässä. Valmistaja on Valio Oy Turenki.

mehuissa on kaksi uutta raikasta makua verigreippi-greippi ja appelsiinia, omenaa, ananasta ja passionhedelmää sisältävä tropiikki. Mehut sisältävät hedelmälihaa ja ovat Cvitaminoituja. Valmistaja on Valio Oy Helsinki.

Maista kausimakuja zz Uusia kausimakuja ovat Va-

Proteiinirahkan uudet maut

liojogurtti mango, Valio kerrosviili raparperi-kaneli ja Valio raparperi-mansikkakeitto. Kausimaut ovat myynnissä rajoitetun ajan. Kausimausta vakiovalikoimaan siirtyy Valio kerrosviilin menestysmaku mansikka-punaherukka-ruis.

zz Valio PROfeel® proteiinirahkan uudet raikkaat

Valio Gefilus ananas-kookosjuoma zz Valio Gefilus® ananas-kookosjuoma,

laktoositon sisältää rasvatonta maitoa ja ananastäysmehua. Juomassa on maailman tutkituinta maitohappobakteeria, Cja D-vitamiineja ja kalsiumia, jotka vahvistavat vastustuskykyä ja luustoa. Valmistaja on Valio Oy Helsinki.

Tehojuomien uudet maut zz Valio Gefilus® hedelmätehojuomissa on

kaksi raikasta uutta makua, päärynä-omena ja mango-appelsiini-omenabanaani-passionhedelmä. Maidottomat tehojuomat sisältävät maailman tutkituinta maitohappobakteeria sekä runsaasti C- ja D-vitamiineja, jotka vahvistavat vastustuskykyä. Valmistaja on Valio Oy Seinäjoki.

Maito ja Me 1 / 2013

maut ovat aprikoosi ja mustikka. Proteiinirahkat ovat laktoosittomia, vähärasvaisia ja vähähiilihydraattisia. Maultaan ja makeudeltaan miedot proteiinirahkat sisältävät 11 g proteiinia 100 grammassa tuotetta. Valmistaja on Valio Oy Seinäjoki.

Runsaasti proteiinia jogurtista zz Valio PROfeel® proteiinijogurtin uusi maku on

vihreä omena. Laktoositon jogurtti sisältää tavallista jogurttia enemmän, 7 %, proteiinia. Jogurtti on D-vitaminoitu. Valmistaja on Valio Oy Riihimäki.

Uutta Valiolta

Sulatejuustojen klassikko Valio Koskenlaskija® zz Valio Koskenlaskija® sulatejuusto

täyttää 80 vuotta. Legendaksi jo eläessään noussut Koskenlaskija saa uuden makuvaihtoehdon sipuli-ruohosipuli sekä ruoanvalmistukseen helppokäyttöisen murennetun, voimakkaan Koskenlaskijan. Kaikki Koskenlaskija sulatejuustot ovat laktoosittomia. Valmistaja on Valio Oy Vantaa.

Valio Viola® tilli zz Valio Viola® tilli on laktoositon tuo-

rejuusto, joka sopii sellaisenaan leivälle ja erinomaisesti myös ruoanvalmistukseen. Valmistaja on Valio Oy Joensuu.

Pehmeä täyteläinen rahka

Maltillisesti makea vadelmakarhunvatukka OLO

zz Valio pehmeä täyteläinen mai-

torahka on maustamaton, miedon makuinen pehmeä rahka, joka sopii nautittavaksi sellaisenaan tai marjojen, hedelmien ja mehukeittojen kera. Yhdessä 250 g pakkauksessa on 22,5 g proteiinia. Valmistaja on Valio Oy Seinäjoki.

zz Valio OLO™ Ruoansulatusjogurtin

uusi, vähemmän lisättyä sokeria sisältävä maku on vadelma-karhunvatukka. Neljän pikarin pakkauksessa myytävä jogurtti on vähälaktoosinen HYLA ja sisältää runsaasti kuitua. Dvitaminoitu. Valmistaja on Valio Oy Riihimäki.

Kirsikkaa ja sitrusta OLO jogurtissa

Maustettu rahka makea mansikka

zz Valio OLO™ Ruoansulatusjogurtin

uudet herkulliset maut ovat kirsikka ja sitrus. Vähälaktoosisessa HYLA jogurtissa on runsaasti kuitua, yhdestä 150 g pikarista saa noin neljäsosan päivittäisestä kuidunsaantisuosituksesta. D-vitaminoitu. Valmistaja on Valio Oy Riihimäki.

zz Valio maustettu rahka makea

Marjakeitoista vähennetty sokeria zz Valio mustaherukka-vadelmakeitto ja

Valio mansikka-limekeitto sisältävät 50 % vähemmän sokeria kuin tavanomaiset marjakeitot. Sokerin lisäksi makeuttajana käytetään luonnossa kasvavasta steviakasvista valmistettua stevioliglykosidia. Keitot on C-vitaminoitu. Valmistaja on Valio Oy Helsinki.

mansikka, laktoositon sopii sellaisenaan syötäväksi sekä leivontaan ja jälkiruokiin. Pakkauksen pahvikääreen sisäpinnalla on käyttövinkkejä ja reseptejä. Valmistaja on Valio Oy Seinäjoki.

Valio A+™ lempeä ja lisäaineeton jogurtti zz Valio A+™ jogurtit ovat laktoosittomia ja

lisäaineettomia. Uutuusmaut 750 g tölkkipakkauksessa ovat herukka ja vanilja ja 150 g pikarissa raparperi, mustikka-vadelma ja mansikka. Pehmeä ja täyteläinen A+ jogurtti sisältää vatsaystävällisiä asidofilus- ja bifidobakteereja sekä lisättyä D-vitamiinia. Valmistaja on Valio Oy Riihimäki. Maito ja Me 1 / 2013

Valio Onni® ® puurot: viljaisa puolukka, neljän viljan, vadelma-kaura, vadelma-mustikka, omena-kaura. Valio Onni® vellit: kaura, maissi, neljän viljan, peruna-porkkana ja riisi.

Onni®on aina tuore. Markkinoiden ainoat kotimaiset käyttövalmiit pikkulasten puurot ja vellit on kehitetty yhdessä lastenlääkäreiden kanssa ja ne tehdään kokonaan tuoreesta suomalaisesta maidosta. Siksi niiden monipuolinen ravintosisältö tukee pikkulasten kasvua ja kehitystä – ja tuore maku on vailla vertaa.

Onko sinulla kysyttävää lastenruoasta? Valion ravitsemusasiantuntija vastaa:

facebook.com/ValioOnni.

Riitan aamulypsy Tällä palstalla Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt kertoo ajankohtaisista maitoalan asioista.

Läpinäkyvästi läheltä

uroopassa tuntuu jatkuvasti nousevan esiin erilaisia ruokaskandaaleja. Syitä on monia kuten saastuneet eläinrehut, eläintaudit, jäämät, bakteerit ja virukset tai työntekijöiden kohtelu. Viimeisimpänä suomalaisen kuluttajan mielessä on kohu työntekijöiden kohtelusta hedelmämehujen tai tonnikalasäilykkeiden valmistusmaissa sekä naudanlihaksi muuttunut hevosenliha. Yleensä nämä kohut ovat Euroopassa johtaneet lainsäädännön muutoksiin. Lihaluujauhon syöttäminen märehtijöille ja siitä aiheutunut hullun lehmän tauti sekä vuoden 2001 vaikea suu- ja sorkkatautiepidemia johtivat eläimistä saatavia sivutuotteita koskevaan lainsäädäntöön. Belgian dioksiiniskandaali oli yksi syy, miksi rehulainsäädäntöä on tiukennettu sekä rehuksi hyväksyttävien rehuaineiden että kontaminaatioiden osalta.

yös pakkausmerkintöjä on haluttu selkeyttää. Uusi kuluttajatietoasetus julkaistiin viime syksynä ja siinä velvoitetaan ilmoittamaan tuotteen alkuperä tai lähtöpaikka silloin, jos merkitsemättä jättäminen johtaisi kuluttajaa harhaan. Joidenkin lihatuotteiden kohdalla lihan alkuperämaa tulee ilmoittaa jo nyt. Vuoden 2014 loppuun mennessä tulee EU Komission valmistella kertomus elintarvikkeen alkuperämaan tai lähtöpaikan pakollisesta merkitsemisestä. Kertomuksen piiriin kuuluvat myös maito ja maitotuotteiden ainesosana käytetty maito. Eurooppalainen meijeriteollisuus vastustaa kiivaasti maidon alkuperän pakollista merkitsemistä ja haluaa vapaaehtoiseenkin merkintään sellaisia sääntöjä, että niiden perusteella ei raakamaidon alkuperä oikeasti selviäsi. Vaikka viimeisin EU alueella esiin tullut skandaali ei ole aiheuttanut kuluttajille terveydellistä vaaraa, kertoo se elintarvikkeiden heikosta jäljitettävyydestä. Jos hevosenliha muuttuu naudanlihaksi matkatessaan pitkin Eurooppaa, niin mihin kuluttaja voi luottaa? Eurooppalaisen meijeriteollisuuden reaktio pakollisiin tai edes vapaaehtoisiin merkintöihin on pidättyväisempi kuin esimerkiksi kauppaketjujen. Kantaa perustellaan sillä, että alkuperän merkitseminen estää sisämarkkinoita toimimasta kunnolla. Toisaalta kuluttajan kannalta sisämarkkinat ovat jälleen kerran osoittaneet toimimattomuutensa.

sein nämä skandaalit syntyvät tilanteissa, joissa toimitus- ja valmistusketjut ovat pitkiä ja kulkevat monien välikäsien kautta. Raaka-aineen alkuperä hämärtyy, joskus jopa tarkoituksellisesti. Yritykset saattavat olla pääomasijoittajien omistamia ja valmistus saattaa tapahtua alihankintana toisissa yrityksissä. Toivottavasti tämä viimeisin skandaali johtaa siihen, että maitotuotteissakin raakamaidon alkuperän merkitseminen tulee pakolliseksi. Jo tällä hetkellä Valion Suomessa myydyissä tuotteissa alkuperä kerrotaan sekä Valion brändillä että Hyvää Suomesta -merkillä. Molempien viesti on Suomessa sama: tuotteeseen käytetty maito on 100-prosenttisesti suomalaista. Raaka-aineen kotimaisuuden lisäksi Valiolla on muitakin etuja. Yrityksen omistavat suomalaiset maidontuottajat, eikä se ole kaupan. Omistajat jalostavat tuottamansa maidon omassa yrityksessään ja toimittavat sen vähittäiskaupan kylmäkaappiin saakka. Tällaiseen tuotantoketjuun ei jää sijaa väärinkäytöksille.

Kuluttajan kannalta sisämarkkinat ovat jälleen kerran osoittaneet toimimattomuutensa.

Riitta Brandt Edunvalvontajohtaja Valio Oy

Maito ja Me 1 / 2013

Hallituksen puheenvuoro Antti Rauhamaa on Valion hallituksen puheenjohtaja.

Teemme parasta

mistajahallinto päivitti Valion toiminnan perusajatukset vuoden 2012 lopulla. Omistajien ohjeistuksen mukaan Valion tehtävä on oman maidon arvon maksimointi. Siis kaikki tekemisemme tähtää tähän päämäärään. Tavoite uudessa ohjeistuksessa on: vakaa ja Euroopan korkein maidon hinta. Tavoitetta on aiemmasta selkiytetty ja kiristetty, mutta pitäähän tavoitteiden ollakin haastavia. Toiminnan arvo on: teemme parasta. Siis Valion tulee ansaita parhailla tuotteilla kuluttajakysyntänsä, niitä ei tarvitse ostaa yksin kotimaisuutensa vuoksi, vaikka sekin on hyvä arvo. Ohjeistuksen johtamisperiaate on: tulos ratkaisee. Tuloksen seuraaminen on jatkuvaa ja parantuvat maitokatteet sekä -tuotot takaavat maidontuottajille hyvän tilityshinnan.

uosi 2012 oli ennätyksellinen sekä liikevaihdossa että maitokatteessa. Hyvät saavutukset kannustavat pyrkimään vielä parempaan kuluvana vuonna. Viime vuoden tulos mahdollisti Valiolle ja valiolaisille osuuskunnille yhdessä maksaa jälkitiliä, joka on noin yhden kuukauden maitotilin suuruinen. Jälkitili tulee varmasti tarpeeseen kohonneiden kustannusten kattamiseksi. Maidosta saatava raha on aina ensin ansaittava markkinoilta. Niin on jälkitilinkin kohdalla. Onnistumiset hyvissä tuotteissa ovat maksukyvyn perusta, emme maksaneet niin sanotusti seinistä. Investoinnit eivät aina saa kaikkien ymmärrystä. Investoiminen vaan on välttämätöntä pitääksemme Valion tuotantolaitokset kunnossa ja kykenevinä tuottamaan entistä halutumpia ja arvostetumValion toiminnan pia tuotteita. Osa laitoksista on perusajatukset hyvässä iskussa, mutta jatkuvasti on tehtävää. Nykyisten Tehtävä: Oman maidon tuotantolaitosten kunnossapiarvon maksimointi to on tärkeää, mutta joskus on Tavoite: Vakaa ja Euroopan taloudellisempaa tehdä kokokorkein maidon hinta naan uusi laitos. Merkittävin läArvo: Teemme parasta hivuosien investointikohde on Johtamisperiaate: Etelä-Suomen tuoretuotelaitokTulos ratkaisee sen uusiminen noin kymmenen vuoden kuluessa.

Maito ja Me 1 / 2013

alio on saanut julkisuudessa suurta huomiota Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) syytöksestä määräävän markkina-aseman väärinkäytöksestä ja kohtuuttomasta 70 miljoonan euron seuraamusmaksusta. KKV:n päätös toimitettiin Valiolle joulukuun 20. päivä 2012 ja oli kuukausi aikaa laatia siihen vastine. Lakimiehet ja Valion oma väki ovat laatineet hyvän vastineen, joka mielestäni kumoaa kaikki KKV:n pe-

”Itse luotan suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Se tekee päätökset tukeutuen faktoihin.” rusteettomat väittämät. Nyt asian käsittely on juristiemme viemänä markkinaoikeuden käsissä. Varsinaisia päätöksiä voimme odottaa noin vuoden päästä. Käsittely etenee todennäköisesti vielä ylempiin oikeusasteisiin siis korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lopullinen ratkaisu kestänee ehkä kolme vuotta. Itse luotan suomalaiseen oikeusjärjestelmään, se tekee päätöksensä tukeutuen faktoihin ja asiantuntijoihin, eikä ole suuren eurooppalaisen kilpailijan talutusnuorassa. Tämänhetkinen tilanne ei vaikuta tuottajahintaan puoleen eikä toiseen ainakaan lähitulevaisuudessa. Oikeuden saaminen Valiolle takaa terveen kilpailun ja menestymisen edellytykset. Hyvää kevättä ja latautumista tulevaan kesään!

Antti Rauhamaa

Mielestämme paras tähän mennessä valmistettu lypsyrobotti. Kolme tasoa karjasi kannattavuuden parantamisessa Hedelmällisyys, utareterveys ja ruokinnan onnistuminen ovat maidontuotannon kannattavuuden menestystekijät. Tarjoamme Sinulle parhaat työkalut niiden kehittämiseen. VMS™-lypsyrobotilla voit todella hyödyntää karjasi potentiaalin. Se parantaa tuotantosi kannattavuutta.

Herd Navigator™karjanhallinta OCC-solulaskuri ja aktiivisuusmittaus MDI-maidonlaatuindeksi • Maidon sähkönjohtavuuden seuranta • Maidon värin ja lypsyvälin seuranta • Ainutlaatuinen indeksi, joka kertoo lehmän terveyden muutoksista etukäteen

• Markkinoiden ainoa solulaskuri automaattilypsyyn • Solumäärä selkeänä lukemana kosketusnäytöllä ja DelProTM -ohjelmassa • Aktiivisuusmittaus ilmaisee kiimat sekä lehmien terveydentilan muutokset

Lisätietoa tuotantosi kannattavuuden parantamiseen saat alueesi DeLavalin väeltä.

• Automaattinen progesteronin määritys: Siemennykset, tiineydet ja hedelmällisyyshäiriöt • Maidon BHB- ja ureamääritys: Ruokinnan tasapainottamiseen ja asetonitaudin ehkäisyyn • Maidon LDH-hormonimääritys: Utaretulehduksen ehkäisyyn • Oikeat toimenpidesuositukset