Maito ja me 2/2024

jame

lähtee nurmesta

Ruskan myötä kasvit

valmistautuvat talveen. Lehtivihreä hajoaa ja tärkeät aineet kuten typpi siirtyvät puiden ja varpujen runkoihin odottamaan seuraavaa kevättä.

Maito jame

2/2024

JULKAISIJA

Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio

KONSEPTI

Genero Oy

TOIMITUS

Päätoimittaja

Anna JalasKarjalainen anna.jalaskarjalainen@valio.fi

Kumppanina tuotannossa Genero

Toimituskunta

Ulf Jahnsson (pj), Hanna Castro, Tuuli Hakala, Helena Karhujoki, Hanna Laitinen, Ari Mäkelä, Sanna Nokka, Juha Nousiainen, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Minna Toivakka, Taina Voutilainen

Taitto

Johanna Siljola

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET

Valio Oy maitojame@valio.fi

ILMOITUSMYYNTI

Valio myyntipalvelu puh. 010 381 2144 ilmoitusmyynti@ valio.fi

PAINATUS

Grano Oy

Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 26.3.2025.

Maito ja me ammattilaissivusto: maitojame.fi

Tulevaisuus tehdään tänään

KUKA

Anna JalasKarjalainen

Päätoimittaja & Senior Content Specialist, jonka lempipalstatila löytyy omasta kasvatuslaatikosta.

Loppukesän lämpiminä päivinä sain vierailla useammalla valiolaisella maitotilalla. Oma työpisteeni sijaitsee yleensä visusti Valion Pitäjänmäen pääkonttorilla, joten reissaaminen oli mukavaa vaihtelua omaan työhön, mutta mukaan tarttui myös paljon oppeja ja ymmärrystä tilojen arjesta. Vaan syntyi vierailuista muutakin: alkuvuodesta MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla nähdään ohjelma nimeltä Illallinen kansallismaisemassa, jossa päästään kurkistamaan suomalaisen ruoantuottajan arkeen sekä keskustellaan ja nautitaan kotimaisesta ruoasta. Lue lisää sivulta 10!

TULEVAISUUS nousi tämän numeron kantavaksi teemaksi useamman jutun voimin. Pian starttaava Tulevaisuuden Valiot -koulutusohjelma tarjoaa uusille yrittäjille työkaluja oman tilan perustamiseen ja kehittämiseen (s. 26). Valio satsaa tulevaisuuteen myös investoimalla tuotantolaitoksiin (s. 9) sekä biokaasun tuotantoon. Leena Helminen kertoo Suomen Lantakaasun tuoreimmat kuulumiset sivulla 70. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on sekin työtä tulevaisuuden eteen. Mitä enemmän on lajeja, sitä paremmin luonnon tasapaino säilyy ja myös ruoantuotannolla on parhaat edellytykset osana kokonaisuutta. Tässä numerossa monimuotoisuustyöhön kurkistetaan perinnebiotooppien (s. 24) ja luonnonhoitokosteikon perustamisen (s. 20) kautta.

SIDOSRYHMÄTYÖ on myös tärkeää toimintaedellytystemme kannalta. Asian ytimessä on uusi juttusarja, jossa Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Mikko Heikkinen kutsuu Valiolle tärkeitä sidosryhmiä keskusteluun ajankohtaisten aiheiden äärelle. Avausosassa (s. 40) Heikkinen tapasi maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simulan (PS).

KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ ei ole sitäkään unohdettu. Tässä numerossa tartutaan työhön ja annetaan vinkkejä muun muassa ulkopuolista työvoimaa (s. 32), lehmien käsittelyä (s. 48) sekä tautisuojausta (s. 50) käsittelevissä artikkeleissa.

Mukavia lukuhetkiä ja työn iloa sisäruokintakauteen!

MILJÖMÄRKT

ANNA JALAS-KARJALAINEN

Päätoimittaja

s. 20

Huonotuottoinen turvepelto muuttui kosteikoksi

s. 46

Vierihoito tukee vasikan sosiaalisia taitoja.

s. 40

”Meidän täytyy pitää ruokaturvaa esillä koko ajan. ”

Sisällysluettelo

Vastuullisuus ja talous

Nurmen Business Schoolista tehoa nurmen kasvuun 14

Huonotuottoisesta pellosta kosteikoksi 20

Näin käytännössä: tilan monimuotoisuustyö 24

Apua ulkopuolisesta työväestä 32

Maitotilalla kestävästi 24/7 35

Kolme näkökulmaa: Tilanpidolle jatkaja 36

Parempi talous: Hyvät investoinnit ...................... 45

Vierihoito tukee vasikan hyvinvointia pitkään . 46

Tekniikka voittaa voiman .......................................... 48

Naseva: Hyvinvoinnin arviointimenetelmät ..... 56

Valiotekoja

Tulevaisuuden Valiot: Kipinää yrittäjyyteen ...... 26

Yrittäjät kertovat: Kehittävien tilojen päivä ........ 31

Asian ytimessä: Heikkinen ja Jenna Simula ....... 40

Valion hyllyssä .............................................................. 60

Luottotuote: Piimän viemää 62 Strategia edellä: Onhan se Valio 64

Tavataan Valiolla: Leena Helminen 70

Joka numerossa

Toimitukselta: Anna Jalas-Karjalainen 3

Pinnalla: Ulf Jahnsson 7

Valiopalat 9

Vapaalla: Heidi Hakkarainen 13

Ilmastopuntari: Solumaatalous 25

Työ ja terveys: Tehokas tautisuojaus 50

Työ kevyeksi: Ergonomia .......................................... 54

Asiantuntija vastaa: Epäiletkö ketoosia? ............ 55

Koneklinikka: F-kaasuasetus .................................. 58

Hallitukselta: Sauli Lähteenmäki ........................... 68

Me yrittäjät: Anette ja Sverker Blomberg ............ 72

Terveiset johdolta: Annikka Hurme ....................... 75

”Tilanpito on elämäntapa, mutta sen pitää olla myös kannattavaa.”

Kolme uutta yrittäjää kertoo

tarinansa.

Melli maistuu hyvinvoinnilta

Melli-kivennäisperhe on rakennettu lehmien hyvinvoinnin, terveyden ja hedelmällisyyden tueksi.

Huolellisesti suunniteltu Melli-täydennys auttaa lehmää tuottamaan runsaasti maitoa, lisäämään vastustus- ja stressinsietokykyä ja antaa eväitä hyvään hedelmällisyyteen.

Hyvinvoivat ja tyytyväiset lehmät pysyvät karjassa pidemään.

Kysy Melli-kivennäistarjousta omalta Lantmännen Agro -yhteyshenkilöltäsi.

kauppa.lantmannenagro.fi

KUKA

Ulf Jahnsson Valion alkutuotantojohtaja , joka varhaisviljelee vihanneksia Turunmaan saaristossa ja harrastaa metsästystä sekä kalastusta.

Visioita ja verkostoitumista

Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden maitotilayrittäjä tarvitsee? Kehittävien tilojen päivässä nousivat yrittäjäasenne ja johtamistaidot.

KOHTAAMISIA JA OPPEJA

Järjestimme lokakuussa kehittävien tilojen päivän Valiolla. Päivän teemana oli yrittäjyys ja maidontuotannon tulevaisuus. Yrittäjiä tuli Pitäjänmäelle ympäri Suomen. Nuorin, lähes vastasyntynyt osallistuja istui tyytyväisenä vanhempiensa sylissä.

Päivän kohokohtia itselleni olivat Nina ja Vesa Lapaton yrittäjätarina sekä sitä seurannut paneelikeskustelu yrittäjien kesken. Nina ja Vesa kertoivat, miten pienestä 1930-luvun torpasta on vähitellen rakentunut menestynyt maitotila, ja mitä yrittäjäominaisuuksia se on vaatinut: sitkeyttä ja talous-

osaamista sekä pariskunnan saumatonta yhteistyötä ja työnjakoa.

Paljon muutakin tietysti menestykseen tarvitaan, mutta nuo mainitut asiat jäivät erityisesti mieleen − ja ennen kaikkea yrittäjien positiivisuus ja usko tulevaan. Lapattojen tarina antoikin hyvän lähtölaukauksen sitä seuranneelle paneelikeskustelulle.

PANELISTIEN VINKIT

Paneeliin oli kutsuttu maitotilayrittäjät Tapio Leinonen, Antti Lähteenmäki, Iina Närvänen ja Tiina Katainen. Panelistit olivat kaikki taustaltaan hieman ��

Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Varmista kilpailukykyiset hinnat tilaamalla rehunsuojatuotteet

Valmakaupastasi!

Power XL

-käärintämuovi

���� Muovihylsy

���� 10 % enemmän metrejä rullassa

���� Vähemmän rullan vaihtoja

���� Vähemmän pakkausjätettä

���� Edullinen metrihinta

���� 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden

Värit valk., vihr., musta

Rullan pituus 1650 m

Leveys 500 ja 750 mm

Paksuus 22 µ (micron) Teknologia 7-kerros

Winner-sidontaverkko

Winner on kolmivärinen verkko, jossa on ainutlaatuiset tekniset ratkaisut ja joka on suunniteltu toimimaan kaikissa koneissa ja olosuhteissa. Erittäin luja paalausverkko, joka peittää koko paalin.

���� 28 % enemmän metrejä rullassa

���� Takuumitta 3850 m joka rullassa

���� Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä

���� Rullan varoitusmerkki ennen rullan loppumista

���� Kantokahvat

���� UV-suoja

erilaisia yrittäjiä, jotka olivat valmiita kertomaan rohkeasti omat mielipiteensä ja näkemyksensä.

Keskustelu soljui laidasta laitaan eri teemoja käsitellen. Eniten keskusteltiin luonnollisesti yrittäjyydestä, mutta viimeinen kysymys oli ehkä mielenkiintoisiin. Viestintäjohtajamme Helena Karhujoki toimi juontajana ja kysyi: ”Millaisia terveisiä lähettäisit 20-vuotiaalle itsellesi tai vasta uraansa aloittavalle maitotilayrittäjälle?” Jäin jännityksellä odottamaan vastauksia.

Hetken tuumimisen jälkeen panelistit kaikki vuorollaan antoivat itselleen edelleen ohjeet ryhtyä maitotilayrittäjiksi – oppeja toki oli matkan varrella kertynyt paljon, ja ammattiin osattiin nyt suhtautua realistisemmin kuin nuorena. Mutta se, että valitsisi saman polun uudelleen, kertoo mielestäni kaiken tarpeellisen.

”Yrittäjyys vaatii sitkeyttä, talousosaamista ja yhteistyötä – sekä positiivisuutta ja uskoa tulevaan.”

VERKOSTOISSA ON VOIMAA

Värit valk., vihr., pun.

Rullan pituus 3850 m

Leveys 1230 mm

Toimii kaikissa koneissa Lisätietoja: www.finnlacto.fi

Halkaisija 280 mm

Vetolujuus 270 (280) kg

Teknologia Edge to Edge

Laadukkaat Power- ja Winner-tuotteet myynnissä Valmakaupoissa

Verkostoituminen on yrittäjyyden kulmakivi. Yksinkin saa paljon aikaiseksi, mutta verkoston avulla vielä enemmän. Tammikuussa 2025 starttaa Tulevaisuuden Valiot -koulutusohjelma, joka on tarkoitettu kaikille, jotka suunnittelevat maitotilayrittäjäksi ryhtymistä tai ovat yrittäjyyden alussa. Haku ohjelmaan on auki 8.12. asti. Ohjelma perehdyttää yrityksen johtamiseen ja vahva painotus on myös verkostoitumisella muiden vastaavassa elämäntilanteissa olevien kanssa. Lue lisää sivulta 26!

Verkostoissa on voimaa myöhemminkin yrittäjyyden polun varrella. Haastavammissa tilanteissa ei kannata jäädä yksin, mutta ei myöskään silloin, kun omaa tilaa haluaa kehittää. Kenen kanssa sparrailisin ja jakaisin viljelyvinkkejä? Mihin tarttuisin ensimmäisenä?

Vastauksia näihin pohdintoihin tarjoaa toivottavasti myös tämä Maito ja me -lehden numero. ��

Valiopalat

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia

Tästä ilahdumme

Satsaamme maidontuotannon tulevaisuuteen

Lapinlahdella investoidaan juustoon, Seinäjoella erikoismaitojauheisiin.

Valio investoi Lapinlahden tehtaan juustonvalmistukseen yli 60 miljoonaa euroa. Juustolaa laajennetaan noin 2 000 neliöllä ja juustonvalmistukseen hankitaan uudet laitteet. Myös juustolan pakkaamotoiminnot ja -laitteet, muuntamo ja varavoimakone uudistetaan.

Seinäjoella investoidaan puolestaan jauhetehtaan perusparannukseen sekä uuden aluelaboratorion rakentamiseen. Jauhetehtaalle rakennetaan uusi kuivaustorni ja sen pesukeskus uudistetaan. Aluelaboratorio saa kokonaan uudet tilat.

Tehtyjen investointien myötä tehtaiden tuotantokapasiteetti kasvaa ja toiminta tehostuu. Investointien keskeisenä tavoitteena on nostaa maidon jalostusarvoa, jotta tuotettu maito tuottaisi enemmän maitotilayrittäjille.

Lapinlahti vastaanottaa 415 miljoonaa litraa eli noin neljäsosan Valion raakamaidosta. Lapinlahdella tehtyjä juustoja viedään kotimarkkinoiden lisäksi esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Lapinlahden tehtaanjohtaja Aleksi Ylitalo on tyytyväinen juustontuotannon jatkuvuuden turvaavaan investointipäätökseen.

”Itä-Suomi on merkittävä ruoantuotannon alue, jossa ruoan tuotantoketju pellolta pöytään työllistää kaikkiaan yli 20 000 henkilöä. Täällä tehdään työtä koko Suomen ruokaturvan ja elintarvikeviennin eteen”, hän sanoo.

Seinäjoki vastaanottaa sekin noin neljänneksen Valion maitotilojen tuottamasta maidosta. Seinäjoella tuotetaan vuodessa noin 130 miljoonaa kiloa tuoretuotteita, jauheita ja rasvoja. 60 % tehtaan tuotannosta menee vientiin.

”Merkittävät investoinnit tehtaan ja aluelaboratorion toimintaan turvaavat Seinäjoen monipuolisen tuotannon niin tuoretuotteiden, rasvojen kuin teollisuusjauheiden osalta pitkälle tulevaisuuteen”, iloitsee Seinäjoen tehtaanjohtaja Jari Sivunen.

VALIOLLA TAPAHTUU

Kohdataan Itämeren aalloilla!

Tammikuussa on tilaisuus tavata maitotilayrittäjiä ja valiolaisia Valio 120 vuottaristeilyllä 15.–17.1.25. Luvassa on muun muassa opastettu retki talviseen Tukholmaan, Valion minimessut ajankohtaisine ja kiinnostavine teemoineen, sekä tietenkin mukavaa yhdessäoloa. Viihteestä vastaavat Olli Halonen ja Jarkko Tamminen, ja myös lapset on huomioitu ohjelmassa.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: matkapojat.fi/valio

Missasitko

Valio Talkin?

Eipä hätää, tallenne webinaarista löytyy Valmasta! 22.11. järjestetyssä Valio Talkissa Valion kotimarkkinoista sekä kuluttajatuotteiden viennistä vastaava Elli Siltala kertoi Valion liiketoiminnan kuulumisista sekä toimintaympäristön ajankohtaisista aiheista.

Illallinen kansallismaisemassa esitetään 6.1.2025 alkaen MTV Katsomossa ja MTV3kanavalla.

Kippis, 120-vuotias

Valio! Kesäinen kuva napattiin tv-ohjelman kuvauksissa Nauvossa Vestergårdin tilalla Anette ja Sverker Blombergin luona. Lue maitotilayrittäjien haastattelu sivulta 72.

Valio juhlii 120-vuotista taivaltaan palaamalla juurilleen

Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 120 vuotta Valion perustamisesta. Juhlavuoden starttaa tv-ohjelma, jossa matkataan suomalaisiin kansallismaisemiin vierailemalla valiolaisilla maitotiloilla ympäri Suomen. Samalla tehdään matka suomalaisen ruoan alkulähteille.

MTV:n kanavilla alkuvuodesta nähtävä tv-ohjelma Illallinen kansallismaisemassa kutsuu katsojan kylään valiolaisille maitotiloille Nauvosta Utsjoelle saakka.

”Halusimme juhlavuoden kunniaksi tuoda esiin omistajamme, suomalaiset maitotilayrittäjät, ja kertoa siitä työstä, jota maitotiloilla päivittäin tehdään. Toivomme, että ohjelman myötä katsojalle välittyy Valion merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Samalla haluamme lujittaa katsojien sidettä Valio-brändiin”, kertoo Valio-brändistä vastaava Head of Brand Sanna Kuosa. Ohjelmassa nähdään tilojen arkea esimerkiksi navetassa ja laitumella vieraillen. Ohjelmassa myös kokataan kotimaisista aineksista herkullinen illallinen huippukokki Teemu Laurellin johdolla ja tutustutaan paikallisiin raaka-aineisiin. Illallinen nautitaan upeissa maisemissa ja pöytään kutsutaan maitotilayrittäjien ystäviä sekä julkisuudesta tunnettuja henkilöitä.

”Illallinen kansallismaisemassa on toteutettu ohjelmayhteistyönä MTV:n kanssa. Luvassa on kiinnostava sarja, joka yhdistää taitavasti Valion maitotilalliset ja herkullisen ruoan. Jotta katsojat pääsevät kokemaan ohjelman herkulliset ruoat myös aitojen makujen muodossa, julkaistaan kaikki Teemu Laurellin suunnittelemat reseptit valio.fihin ja Valio sovellukseen. Kannattaa ehdottomasti katsoa ja vinkata myös lähipiirille”, kehottaa projektia Valiolla luotsannut Content Marketing Manager Laura Saukkonen.

: Guttormin tila, Utsjoki Karin luomutila, Alajärvi Koskenojan tila, Kurikka Maitorantalan tila, Sysmä Montelon tila, Sonkajärvi Simolan tila, Askola Tupaselan tila, Lyöttilä Vestergårdin tila, Nauvo

SANTERI STENVALL

TALLINK

SILJA

OHJELMASSA VIERAILLAAN SEURAAVILLA MAITOTILOILLA

Pilottitiloilla edistetään maaperän hiilensidontaa parantavaa uudistavaa viljelyä ja mitataan maaperän hiilensidontaa ja -päästöjä.

Hiilineutraali maitotilapilotti käynnistyi

Tavoitteena nollata maidontuotannon hiilijalanjälki pilottitiloilla.

Valio on käynnistänyt viisivuotisen

Hiilineutraali maitotila -pilotin, jossa testataan hiilineutraalin maidontuotannon toimenpiteitä käytännössä.

Pilottiin osallistuu neljä Valion maitotilaa eri puolilla Suomea. Niiden tuotannon hiilijalanjälki pyritään nollaamaan päästöjä vähentämällä ja hiilinieluja kasvattamalla.

Pilotissa testataan käytännössä, kuinka erilaisia ilmastotoimia voi toteuttaa maatilan arjessa, miten ilmastotoimet vaikuttavat päästöjen vähentämiseen sekä mitkä ovat niiden kustannusvaikutukset ja -hyödyt. Tiloilla otetaan käyttöön muun muassa metaanipäästöjä vähentäviä ruokintaratkaisuja ja seurataan hiilijalanjälkilaskennan kehittymistä. Lisäksi edistetään uudistavaa viljelyä ja kokeillaan erilaisia lannoitusratkaisuja, otetaan biokaasu mahdollisuuksien mukaan käyttöön ja pienennetään mahdollista rehu- ja maitohävikkiä. Pelloille asennetaan hiilivuomittaustorneja, jotta nurmen hiilensidontaa ja maaperän hiilipäästöjä voidaan todentaa. Maitotiloille tehdään myös

luonnon monimuotoisuuskartoitus, jonka pohjalta tiloille laaditaan suunnitelma monimuotoisuuden parantamiseksi. Samalla selvitetään, miten pilotin oppeja ja eri toimia voisi hyödyntää maitotiloilla laajemminkin ja millaista kaupallista potentiaalia hiilineutraalilla maidolla on.

Pilotissa mukana oleva maitotilayrittäjä Kalle Koivunen uskoo, että maidontuotanto voi olla tulevaisuudessa hiilineutraalia tai jopa hiilinegatiivista.

”Ajattelen, että voin tuottajana tehdä maataloudesta vastuullisempaa kehittämällä oman tilani toimintaa. Haluan etsiä keinoja, joilla voin osoittaa tekemiemme toimenpiteiden merkityksen. Hiilineutraali maitotila -hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Ne kiinnostavat, koska EU-tasolta viestitään jatkuvasti, että tiloilla pitää lisätä ympäristötoimia. Oman tilani kannalta tavoitteena on, että toimenpiteiden avulla voimme saada maidosta lisähintaa ja arvonlisää maidosta tehdyille tuotteille.”

HYVÄ LUKU

Valio nousi ensimmäistä kertaa 10

arvostetuimman meijeribrändin joukkoon kansainvälisessä Brand Financelistauksessa (2024).

"Vastuullisuus ja laatu ovat seikkoja, jotka nostavat brändiämme näissä listauksissa ylemmäs. Niitä arvostavat ja jopa edellyttävät niin kuluttajat kuin asiakkaammekin", kertoo Valion brändeistä, vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaava johtaja Ismo Nikkola.

TIESITKÖ?

Kotimaisen maidon hiilijalanjälki on alle puolet maailmanlaajuiseen vertailulukuun nähden. Suomessa lehmien tuottaman metaanin määrä on arviolta puoliintunut 1960lukuun verrattuna. Syynä tälle on eläinten tuottavuuden kasvu ja lukumäärän vähentyminen.

Keskimääräinen maidon hiilijalanjälki Valion maitotiloilla on 1,2 kilogrammaa CO 2 -ekvivalenttia maitolitraa kohti.

Maidon hiilijalanjäljen globaali keskiarvo on n.

2,5

CO 2 -ekvivalenttia per litra*.

*Lähde: YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö (FAO)

TUTKITTUA

Luottamus& Maine kohdallaan

Valio on T-median

Luottamus&Mainetutkimuksen mukaan Suomen neljänneksi hyvämaineisin yritys. Tutkimukseen vastasi 10 575 suomalaista.

Kokonaissijoituksemme laski, mutta mainepisteemme nousivat enemmän kuin muilla kärkikymmenikössä. Kiitämme luottamuksesta! Onnittelut myös kärkikolmikolle: KONE sijoittui ykköseksi ja Fazer toiseksi, ja kolmanneksi kärkikolmikkoon kiri Ponsse.

UUDET TILAT

Seinäjoen aluelaboratorio uusiin tiloihin

Uudet tilat aluelaboratorion käyttöön ovat valmistuneet. Utaretulehduslaboratorion toiminnot ovat jo siirtyneet uusiin tiloihin alkusyksystä, ja maito- ja rehulaboratorion toiminnot siirtyvät loppuvuoden aikana. Tästä johtui rehunäytteiden noin viikon kestänyt analysointikatko. Muutto on voinut aiheuttaa muutenkin lyhytaikaista analysointiviiveen kasvamista.

Uudet tilat tuovat tulevaisuudessa mahdollisuuksia analyysivalikoiman laajentumiselle.

TÄSSÄ ONNISTUIMME

”Farmarissa riitti nähtävää runsaasti parillekin päivälle. Valion osasto oli sopivan tilava ja monipuolinen, ja lapsetkin oli hienosti huomioitu ohjelmassa.”

Maitotilayrittäjät Anne ja Jarno Rajala saapuivat kesän Farmari-messuille Luopajärven tilalta Jalasjärveltä.

Hiiliviljelijäkoulutukset uudistuvat

Kerro ideasi ja vaikuta!

Hiiliviljelijäkoulutuksia on järjestetty vuodesta 2019 lähtien, ja noin 1500 valiolaista tilaa on jo suorittanut koulutuksen joko Valion järjestämänä tai itsenäisesti uudistavan viljelyn E-opistossa. On aika uudistua ja viimeiset nykymuotoiset hiiliviljelijäkoulutuk-

set järjestetään tämän talven aikana. Mietimme parhaillaan, miten ja minkälaisia uudistavan viljelyn koulutuksia järjestämme jatkossa. Toiveita ja ideoita voi lähettää sähköpostitse Tuuli Hakalalle: tuuli.hakala@valio.fi

Valiopalat

KUKA

Heidi Hakkarainen

Humalajärven tila Toivakassa

Heidi on maitotilayrittäjä miehensä yli

300 vuotta vanhalla sukutilalla, jossa on 70 lehmää ja 50 nuorta karjaa. Perheeseen kuuluu myös kolme aikuista poikaa, jotka aikovat jatkaa vanhempiensa työtä.

Sukujen tutkija

Heidi Hakkarainen harrastaa sukututkimuksen tekemistä. Hän kertoo, että se on kuin salapoliisityötä, joka tempaa mukaansa.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

Heidi Hakkarainen on lapsesta asti rakastanut kaikkea vanhaa, nauttinut historian opiskelusta ja pitänyt Hercule Poirot -salapoliisidekkareista. Sukututkimuksessa historia ja salapoliisin työ yhdistyvät hienolla tavalla.

”Etsin kuumeisesti jotain tietoa, joka veisi tutkimusta eteenpäin, ja kun löydän sen, hihkun ihan ääneen innosta”, Heidi kertoo. Hän on esimerkiksi löytänyt äidilleen neljä serkkua, joista kukaan ei tiennyt mitään.

Heidi tutkii lastensa sukuja, eli omaa sukuaan ja miehensä Pekka Torpan sukua ja on päässyt 1700-luvulle asti, joskus jopa kauemmas. Sukuhaarat ovat melkoisen kimurantteja etenkin, kun riittävän kauas ajassa kulkee.

”Itse olen Viitasaaren Hakkaraisia ja syntynyt Kivijärvellä. Mutta lisäksi minussa

on pohjalaista, keskisuomalaista, hämäläistä ja pieni pala savolaistakin Rautalammilta. Myös Tervolasta löysin yhden esiäitini.”

Heidillä on käyttämässään Sukujututohjelmassa peräti 14 461 ihmisen tiedot, joita hän on jäljittänyt kirkonkirjoista, sukutietokannoista internetistä ja mikrofilmeiltä sekä ihmisiä haastattelemalla.

Hänellä saattaa olla tutkimusta tehdessään yhtä aikaa kolme tietokonetta auki sekä paperipinoja ja useita kirjoja esillä. ”Huoneeni on kuin hävityksen kauhistus, vaikka olenkin järjestelmällinen”, hän naurahtaa.

Kukaan ei ymmärrä sukututkijaa niin kuin toinen sukututkija. Siksi Heidi käy joka vuosi sukututkimuskurssilla, jossa kollegat vaihtavat kokemuksiaan ja auttavat toisiaan eteenpäin tutkimuksissa.

Parasta harrastuksessa...

Voin uppoutua sukututkimukseen täysin, enkä mieti töitä. Usein käy niin, että unohdan syödä, juoda ja jopa nukkua.

Mistä kipinä...

Sukujuhlilla kiinnostuin oman sukuni historiasta kuunnellessani erään sukulaismiehen puhetta.

Tätä ihmiset eivät tiedä... Kirkonkirjoissakin on virheitä, kuten vääriä syntymäaikoja ja nimiä. Lähdekritiikki on todella tärkeää, eikä edes muiden tekemien sukututkimusten tietoihin voi sokeasti luottaa.

Mitä haluaisit saavuttaa…

Sitten kun jään eläkkeelle, teen sukukirjan poikieni suvuista. Siihen tulee karttoja ja paljon tietoa helposti luettavassa muodossa.

Vinkkisi aloittelijalle... Mene sukututkimuskurssille ja lue perustietokirjoja. Ja ihan ensimmäisenä haastattele kaikki sukusi vanhimmat – nyt kun se on vielä mahdollista.

Vapaalla

HEIDI HAKKARAISEN PERHEALBUMI

Hyvä tulos lähtee nurmesta

Kajulan tilan tuoreilla yrittäjillä ovat päät ja muistiinpanot täynnä kehittämisideoita. Ensimmäisten asioiden joukossa halutaan parantaa nurmisatoa.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

Tilalla tapahtuu

YRITTÄJÄT ESITTÄYTYVÄT

Kajulan tila, Rantsila, Siikalatva

Yrittäjät

Juho Kajula (28), viittä vaille agrologi, ja Juulia Kajula (32), MMM (kotieläinten jalostustiede).

Perheessä myös 1- ja 2-vuotiaat tyttäret.

Sukupolvenvaihdos maaliskuussa 2024.

Juho ja Juulia Kajula ovat hyvin tyytyväisiä viime kesän säilörehusatoon. Kolmas sato kasvoi hienosti syyskuun alussa viikkoa ennen korjuuta. Oikea niittoaika selvitetään korjuuaikanäytteillä.

Pohjois-Pohjanmaan Rantsilassa oli hyvä kasvukausi. Ensimmäinen säilörehusato jäi kuivuuden vuoksi pieneksi, mutta toinen sato paikkasi tilannetta. Kolmannestakin sadosta näytti syyskuun alussa olevan tulossa normaalia suurempi.

”Laatu on tavoitteiden mukainen. Toisen sadon D-arvo oli 670, kuitua oli 570 grammaa kuiva-ainekilossa ja valkuaistakin 158 grammaa. Korjaamme säilörehunurmen hieman vanhempana, jotta saamme enemmän kiloja ja kuitua. Toiselle sadolle ruiskutetun hivenravinteen ansiosta rehun kivennäispitoisuudetkin näyttävät hyviltä”, Juho Kajula summaa.

”Meillä on ollut liikaa eläinten sairasteluja. Syynä niihin voi ainakin osittain olla edellisen vuoden huonolaatuinen säilörehu. Pian näemme, korjaantuuko tilanne paremmalla rehulla”, Juulia Kajula pohtii.

Yrittäjäpariskunnan osaaminen eläinten hoidossa ja peltoviljelyssä on hyvällä tasolla jo nytkin, mutta tila lähti silti keväällä mukaan Valion ja Osuuskunta Pohjolan Maidon Nurmen Business School -koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena on parantaa nurmentuotannon kannattavuutta.

”Maitotilan hyvä tulos lähtee aina nurmesta”, Juulia muistuttaa.

JUOLAVEHNÄT POIS

Navetan lähellä sijaitsevien nurmilohkojen kasvustoissa ei ole kolmannen korjuun alla moitteen sijaa. Timotei-nurminata-apilanurmi ulottuu saappaanvarren yläreunaan. Satoa on tulossa reilusti. Missä oikein ovat parantamisen paikat? ”Juolavehnää on monilla lohkoilla liikaa. Rikkakasvien torjuntaan pitää panostaa enemmän nurmen perustamisesta alkaen. Otimme kesällä raaka-ainenäytteen runsaasti juolavehnää kasvavasta kohdasta. Nurmen rehuarvo oli siinä todella huono”, Juho kuvailee.

”Toinen parantamisen paikka on siemenseoksissa. Apiloita sisältävä timotei-nurminataseos on melko hyvä, mutta seosta voi vielä monipuolistaa.”

Nurmen Business Schoolin konseptiin kuuluu se, että jokaiselle pienryhmän tilalle on nimetty oma coach eli valmentaja. Kajuloiden valmentajana toimii liminkalainen maitotilayrittäjä Tuomas Sohlo. Kajulat ovat käyneet Sohlon tilalla oppimassa uutta nurmiviljelystä.

Sohlon oma nurmistrategia on sovitettu oman, korkeatuottoisen karjan tarpeisiin.

”Yli kymmenen tuhannen kilon hehtaarisato on nurmesta joka vuosi tavoitteena. Tänä vuonna tavoite täyttyi. Tähän asti säilörehunurmi on ollut puhdasta timoteita, mutta ensi vuonna otamme varmaan käyttöön joitain siemenseoksia. Nurminatalajikkeet ovat kehittyneet ja sopivat nyt paremmin pohjoisempaankin Suomeen”, Sohlo analysoi. Hän nimeää hyvien nurmisatojen tärkeimmäksi tekijäksi peltojen hyvän kasvukunnon. Kasvukuntoa pidetään Sohlon tilalla yllä muun muassa kalkituksella, säätösalaojituksella ja tasauslanauksella. Hivenlannoituksestakaan ei pidä tinkiä, Sohlo korostaa. ��

Seitsemän hehtaarin laidunala on jaettu puolen hehtaarin lohkoihin. Yhtä lohkoa syötetään kesällä maksimissaan kaksi päivää. Tiineiden hiehojen ryhmä on laitumella läpi kesän.

Nurmen Business School

Valio ja Osuuskunta Pohjolan Maito ovat käynnistäneet kaksivuotisen Nurmen Business School -koulutuksen nurmirehuntuotannon kehittämiseksi. Pienryhmätoimintaan perustuvassa koulutuksessa keskitytään tuottamaan laadukasta nurmirehua kustannustehokkaasti.

”Viljelijät tapaavat toisiaan säännöllisesti pellonpiennarpäivissä, seminaareissa, Teams-koulutuksissa ja Signalviestikanavalla. Pienryhmän ideana on omista ja toisten onnistumisista ja epäonnistumisista oppiminen”, koulua vetävä kehityspäällikkö Minna Toivakka Valiolta kertoo.

Jokainen tila on valinnut neljä nurmilohkoa, joiden viljelyä kehitetään ja kehitystyön tuloksia mitataan. Pilottihankkeessa on mukana 14 maitotilaa Pohjois-Suomesta. Heillä on tukenaan kaksi nurmiviljelyn osaavaa valmentajaa, Tarmo Ilola Reisjärveltä ja Tuomas Sohlo Limingasta, maitotilayrittäjiä molemmat.

”Kaikki ryhmäläiset ovat saaneet tänä vuonna hyviä satoja. Ryhmä kannustaa ja tuo vähän painettakin onnistumiseen”, Sohlo näkee.

Toivakka kertoo, että ensi vuonna otetaan käyttöön uusia siemenseoksia ja satojen mittaaminen jatkuu.

Tänä syksynä lasketaan nurmiviljelyn onnistuminen euroissa. Nurmen Business School levinnee myöhemmin myös muille alueille.

KAJULAN

TILA

Rantsila, Siikalatva

LISÄÄ MUOVIA

Kajulat haluavat varmistaa säilörehun laatua monilla keinoilla.

”Olemme lisänneet paalimuovin määrää kuudesta kahdeksaan kerrokseen, jotta paalit pysyisivät paremmin ehjinä. Tämä maksaa puolitoista euroa enemmän paalia kohden, mutta on mielestämme sen arvoista.

Viime kesänä käärijän perään tuli paalin pystyynkääntäjä. Säilöntään olemme käyttäneet happoa, biologista ainetta ja suoloihin perustuvaa säilöntäainetta”, Juho luettelee.

Nurmen kasvuunlähtöä ja rehun laatua parannetaan niittämällä säilörehunurmi pitkään, kymmenen sentin sänkeen. Tämä onnistuu niittokoneen jalasten avulla. Kevätlannoituksena on rakeinen kemiallinen lannoite. Navetan kuivalanta käytetään nurmien uusintaan. Virtsa levitetään pääosin ensimmäisen niiton jälkeen ja loput toisen niiton jälkeen.

Laidunten hyvä hoito on tärkeää eläinten hyvinvoinnin kannalta. Navetan vieressä on seitsemän hehtaarin laidunala, joka jaetaan puolen hehtaarin lohkoihin. Lypsylehmät päästetään samalle lohkolle vain 1–2 päiväksi. Tiineet hiehot ovat laitumella läpi kesän. Laitumille annetaan syötön jälkeen reilut lannoitukset.

Juulia on opiskellut Helsingin yliopistossa kotieläintieteitä ja häntä kiinnostaa ruokinnan tarkentaminen ja sitä kautta eläinten terveyden parantaminen.

”Haaveena olisi hankkia joskus oma NIR-mittari. Sillä saisi mitattua nopeasti esimerkiksi appeen rehuarvot.”

Ruokintasuunnitelmat yrittäjät tekevät itse Karjakompassi-ohjelmalla. Raaka-ainenäytteet otetaan jokaiselta lohkolta korjuun yhteydessä, jotta ruokintasuunnitelmia päästään tekemään saman tien. Paaleista otetaan ruokintakauden aikana säännöllisesti säilöntänäytteet.

Kajulat haluavat pienentää maidontuotannon ja henkilökohtaisenkin elämän hiilijalanjälkeä. Navetan katolle asennettiin viime vuonna aurinkopaneelit. Sen myötä tilan autot ovat nyt sähkökäyttöisiä. ”Jossain vaiheessa on tarkoitus muuttaa myös apevaunu sähköllä toimivaksi”, Juho suunnittelee. ��

ELÄIMET

70 lehmää, joista puolet ayrshireä ja puolet holsteinia. Keskituotos 11 200 kg EKM/lehmä/vuosi.

Puna-apila on kasvanut hyvin timotei-nurminataseoksessa. Kajulan tilalla aiotaan monipuolistaa siemenseoksia edelleen.

PELLOT

Viljelyalaa hieman yli 200 ha, josta 70 ha säilörehunurmea ja 7 ha laidunta. Muulla alalla kasvaa ohraa, vehnää ja kauraa sekä maisema- ja riistakasveja. Osa viljasta säilötään murskeviljana tuubiin, osa kuivataan. Nurmi korjataan yhdistelmäpaalaajalla.

”Korjaamme säilörehun hieman vanhempana, jotta saamme enemmän kiloja ja kuitua.”

Top 3 menestystekijät

Osa viljasta murskesäilötään, osa kuivataan siiloon. Toistaiseksi kaikki vilja on käytetty oman tilan tarpeisiin.

NAVETTA

Parsinavetta, jossa 72 lehmäpaikkaa. Lypsy parressa. Seosrehuruokinta. Rehu valmistetaan traktorivetoisella apevaunulla ja jaetaan pienkuormaajalla. Kaikki eläimet laiduntavat.

TALOUS

Konekustannukset pidetään kurissa hankkimalla käytettyjä koneita ja tekemällä remontit itse. Lähes kaikki tilan työt tehdään omin voimin, urakointipalveluita ei juuri käytetä.

1

Tiedonjano

”Olemme Kajulan kokeileva keittiö. Janoamme uutta tietoa ja kokeilemme uusia tapoja toimia. Kokeiluja nurmiviljelyyn on tulossa ensi vuonnakin.”

2

Hyvä työyhteisö

Tilan arkea pyörittää monipuolinen ammattilaisten joukko. Lähes kaikki asiat hoituvat omin voimin rehun korjuusta rakentamiseen. Työyhteisöön kuuluvat yrittäjien lisäksi Juho Kajulan vanhemmat, veli ja sisko sekä kaksi työntekijää.

3

Verkostot

Molemmilla yrittäjillä on opiskelujen aikana syntyneet laajat verkostot. Aina löytyy tuttava, jolta kysyä neuvoa tai vertaistukea. Nurmen Business Schoolissa verkostoja syntyy lisää.

TULEVAISUUS

Periaatteena jatkuva kehittäminen, parhaillaan rakennetaan uutta rehu- ja konepihaa. Hiilijalanjälkeä pienennetään satoja parantamalla ja aurinkosähkön käyttöä lisäämällä. Tavoitteena on uusi pihatto.

Luomutilan luonnonhoitokosteikko vähensi hiilipäästöjä ja helpotti peltotöitä

Utajärveläisen luomumaitotilan huonosti kasvava nurmipelto muuttui viime kesänä ilmastokosteikoksi.

Kosteikko toi alueelle lintuja, pienensi hiilipäästöjä ja paransi muiden lohkojen vesitaloutta.

Suvi ja Tarmo Väisänen seuraavat mielenkiinnolla kosteikon kehittymistä ja uusien lintulajien ilmaantumista. Osaavien asiantuntijoiden ansiosta kosteikon suunnittelu ja toteutus eivät vaatineet yrittäjiltä vaivannäköä.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN Luonnon

Aholan Maito Oy:n yrittäjät Tarmo ja Suvi Väisänen katselevat entisen nurmipellon laidalta vajaan kolmen hehtaarin kosteikon vilkasta elämää.

”Lintuja on tullut paljon lisää. Tänään on nähty muun muassa viisi tavia, kaksi heinäsorsaa ja sinisuohaukka”, Tarmo luettelee.

Elokuun viimeisinä päivinä kosteikon laidalla lentelee edelleen paljon hyönteisiä ja perhosia. Kosteikon rakennustyöt ovat valmistuneet paria viikkoa aikaisemmin, ja laskeutusallas ja lammikot ovat täyttyneet hyvin vedellä. Osa vedestä lirisee jo pohjapadon yli ja jatkaa matkaansa Oulujokea kohti laskevaan Naamanjokeen.

Yrittäjät ovat tyytyväisiä, kun ongelmalliselle peltoalueelle löytyi monen vuoden pohdinnan jälkeen luontoa ja tilan toimintaa hyödyttävä ratkaisu.

”Pellon vieressä sijaitsevan, sata vuotta sitten kuivatetun Naamanjärven kuivatuskanavia kaivettiin vuosituhannen vaihteessa auki.

tapauksessa tuottojen edelle. Huonosti tuottavat pellot ovat ikävää katseltavaa ja ne rasittavat luontoa enemmän kuin hyvät pellot”, Väisänen perustelee.

Menetettyjen peltotukien tilalle ilmastokosteikolle voi saada tietyillä velvoitteilla hoitosopimuksen viideksi vuodeksi. Ruokaviraston maksama vuotuinen hoitokorvaus on silloin 500 euroa hehtaarilta. Vielä ei ole varmaa, saako Aholan Maidon kosteikko kyseisen hoitosopimuksen.

”Kosteikon perustaminen ei tuo taloudellisia tuottoja, mutta luontoarvot menevät tuottojen edelle.”

Silloin kunnostimme ja laajensimme sotien jälkeen raivattua peltoa. Se ei kuitenkaan koskaan kantanut kunnolla koneita”, Tarmo taustoittaa.

”Viime vuonna ProAgria Oulun asiantuntija kävi paikalla ja syntyi ajatus kosteikon perustamisesta. Ajatus tuntui hyvältä, koska kolmen hehtaarin lohkosta ei ollut meille mitään hyötyä. Peltotuet saimme siirrettyä muille lohkoille.”

ProAgria Oulu sai sopivasti rahoituksen Vedet haltuun valuma-alueilla -hankkeelle, jossa tavoitteena on vesien hallinnan kehittäminen maa- ja metsätaloudessa. Osuuskunta Pohjolan Maito ja Valio lähtivät mukaan projektiin, ja pilottikohteeksi valittiin Aholan Maidon turvepelto. Yrittäjien ei tarvinnut hankkeen ansiosta hakea rahoitusta rakennustöihin. Jonkin verran tilan omaa työpanosta ja koneita rakentamiseen tarvittiin.

”Kosteikon perustaminen ei tuo suoria taloudellisia tuottoja, mutta luontoarvot menevät tässä

VESI PUHDISTUU

ProAgria Oulu tilasi suunnitelman kosteikon toteuttamisesta suunnittelubiologi Juha Siekkiseltä Kosteikkomaailmasta.

”Kosteikko on helpointa muodostaa patoamalla. Se oli tässäkin kohteessa paras ratkaisu kustannusten, vesiensuojelun ja luontovaikutusten näkökulmasta.

Kosteikon valumavedet tulevat vajaan sadan hehtaarin metsäalueelta yhden ojan kautta, joten veden ohjailu oli helppoa”, Siekkinen kuvailee.

”Suunnittelimme kosteikkoon laskeutusaltaan, lammikoita, saaria sekä syvän ja matalan veden alueita. Vesilinnuille optimaalinen veden syvyys on 20–50 senttiä. Vesi kattaa 1,5 hehtaaria koko 2,8 hehtaarin alueesta.”

Lammikot alkoivat täyttyä välittömästi kaivamisen jälkeen valumavesistä. Lopulliseen tasoon vesi nostetaan vasta ensi kesän lopulla. Patorakenteet saavat ensin rauhassa vahvistua.

Lammikoiden ympäri kulkiessa on helppo havaita runsas sudenkorentojen määrä. Kasvillisuudestakin muodostuu monipuolinen, kun kaivuutöissä ylös nousseet kasvien siemenet itävät kunnolla. Tarmo Väisäsen tarkoituksena on kylvää kosteikon kuiville osille riistasiemenseosta, joka edelleen monipuolistaa alueen kasvi- ja eläinmaailmaa. ��

”Huonosti tuottavat pellot ovat ikävää katseltavaa ja ne rasittavat luontoa enemmän kuin hyvät pellot.”

VALIO KANNUSTAA

Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Heikosti tuottavien turvepeltojen päästöjen vähentäminen vie osaltaan lähemmäs tavoitetta. Asia on erityisen tärkeä Pohjois-Suomessa, missä soita on tyypillisesti kuivatettu maa- ja metsätalouden tarpeisiin.

Valion ilmasto- ja luontotiimin kehityspäällikkö Tuuli Hakala kannustaa muitakin maidontuottajia selvittämään huonotuottoisten turvepeltojen vaihtoehtoiset käyttömuodot.

”Ilmaston kannalta järkevintä on palauttaa heikosti tuottava turvepelto takaisin kosteikoksi, metsäksi tai etsiä sille muunlaista käyttöä, kuten kosteikkoviljelyä. Oikein toteutetut kosteikot tasaavat alueen tulvia, pidättävät ravinteita ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Näihin projekteihin on mahdollista saada taloudellista tukea, mutta aidosti kannustavia rahoitusmekanismeja tarvitaan ehdottomasti lisää. Kun tarkastellaan maidon hiilijalanjälkeä, pellon satoisuus nousee keskeiseksi asiaksi. Kun pellosta saadaan hyvä sato, jakautuvat ympäristövaikutuksetkin useammalle tuotekilolle läpi arvoketjun.”

Aholan tilaltakin löytyy monia hyvin tuottavia ja helposti viljeltäviä turvepeltoja ja niistä pyritään ottamaan joka vuosi mahdollisimman hyvä sato.

Valion yhteistyökumppaneina kosteikko- ja peltojen vettämishankkeissa ovat ProAgriat, Ely-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskus. Turvemaiden vettäminen on myös yksi keino Euroopan Unionin hyväksymässä ja jäsenmaita velvoittavassa ennallistamisasetuksessa.

HIILIPÄÄSTÖT MINIMIIN

Tarmo Väisäsen mielestä paras tapa pienentää hiilipäästöjä on tuottaa mahdollisimman tehokkaasti rehua ja maitoa.

”Heikkotuottoisten peltolohkojen viljelyn ainut kannustin on nykyinen tukipolitiikka. Hömppäheinän viljelyn tukemisesta pitäisi päästä nopeasti eroon”, Väisänen linjaa.

Kosteikkomaailman

Juha Siekkinen näyttää, että puolisukeltajavesilinnut viihtyvät parhaiten 20–50 senttiä syvässä vedessä.

Liejuojan pellon kolmen hehtaarin kosteikko täyttyi vedestä heti kaivamisen jälkeen. Vasemmalla näkyy sata vuotta sitten kuivattu Naamanjärvi. Kosteikon oikeaan reunaan perustetaan riistapelto. Edessä olevan nurmipellon vesitalous parani hieman, kun sadan hehtaarin ojitetun metsäalueen valumavedet ohjataan kosteikon kautta Naamanjokeen.

Tuuli Hakala Valion Ilmastotiimistä kannustaa miettimään, kannattaisiko huonosti tuottava ja jo entuudestaan vettynyt turvepelto muuttaa luonnonhoitokosteikoksi.

Periaatteet näkyvät Aholan Maidon tuloksissa. Kahden lypsyrobotin pihatossa käyskentelevän 160 luomulehmän keskituotos on lähes 12 000 kiloa energiakorjattua maitoa lehmää kohti vuodessa. Meijeriin lähtee 1,7 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Lisäksi 100 000 litraa juotetaan vasikoille.

Hiilidioksidipäästöjä vähennetään kosteikon lisäksi muillakin keinoilla. Säilörehunurmet niitetään korkeaan sänkeen, jotta ne lähtevät korjuun jälkeen nopeasti kasvuun. Lietelanta sijoitetaan maahan multaimella. Navetassa lietelannan lämpö otetaan talteen maalämpöpumpulla, jolloin jäähdytetyn lannan metaani-ja ammoniakkipäästöt vähenevät. Kustannuksia ja päästöjä vähennetään myös käyttämällä kuivikkeena kauran kuorta.

Viljaa ja nurmirehua tuotetaan vajaan 200 hehtaarin alalla, josta 20 hehtaaria on laitumia. Lisäksi nurmisatoa korjataan muutamalta sopimustilalta.

Aholan tila siirtyi peltojen osalta luomuviljelyyn jo vuonna 1994, kun Tarmo Väisänen laski, että tila on palkokasveja käyttämällä pääravinteiden osalta omavarainen. Maidontuotanto muutettiin luonnonmukaiseksi vuonna 2011. Viimeisin ympäristöinvestointi on tehty henkilökohtaisen elämän puolelle, kun yrittäjäpari vaihtoi polttomoottoriautonsa sähköautoksi. ��

Kiinnostaako kosteikko?

Jos olet kiinnostunut kosteikon perustamisesta, ota yhteyttä alla oleviin asiantuntijoihin. Saat hyvät neuvot maitotilan kosteikon suunnitteluun ja taloudellisiin kannustimiin.

Tuuli Hakala Valion ilmasto- ja luontotiimi 044 564 4886 tuuli.hakala@valio.fi

Antti Miettinen Ely-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö 029 503 8185 antti.miettinen@ely-keskus.fi

Alueellisten ProAgrioiden maisemasuunnittelijat

Näin käytännössä

Moni-

muotoisuustyö palautti rantamaisemat

Samalla perinnebiotooppien ylläpito lisäsi laidunalaa.

TEKSTI ERIKA HAAKANA

Miksi luonnon monimuotoisuus on teille tärkeää?

Alun pitäen lähdimme tukemaan luonnon monimuotoisuutta maisemallisista syistä. Hakamaat tilamme alueella olivat kasvaneet umpeen ja laidunalaa tilakeskuksen lähellä oli vain vähän. Ottamalla perinnebiotoopit osaksi tilan toimintaa saimme rantanäkymät ja tilaa nuorkarjan laidunnukseen.

Haluamme myös säilyttää arvokkaat elinympäristöt. Läheinen vesistö on Natura 2000 -järjestelmän piirissä, ja perinnebiotooppimme tarjoavat elinpaikan harvinaisille hyönteisille, linnuille ja kasvilajeille.

Mitä toimenpiteitä olette tehneet ja suunnittelette luonnon tilan parantamiseksi?

vaihdoksen myötä. Ensin teimme perinnebiotooppilaitumista avoimia alueita raivaamalla runsaasti lepikkoa energiapuuksi. Nykyään käymme loppukesästä tarpeen mukaan poistamassa raivaussahalla kesän aikana kasvaneita vesoja.

Tulevaisuudessa saatamme muuttaa rantapellon luonnonhoitopelloksi. Toimenpide vähentäisi aitaamistarvetta ja ominaisuuksiltaan hankalan pellon viljelytyötä sekä pitkällä aikavälillä lisäisi monilajista niittykasvillisuutta.

jotka sisältävät timotein lisäksi syväjuurisia kasveja ja apilaa. Ne ovat satovarmoja ja pitävän yllä maan hyvää kasvukuntoa.

ALA - RANTALAN TILA, KANGASNIEMI

Hannu ja Nina Hokkasella on 60 lypsylehmän tila Etelä-Savossa Kangasniemellä. Nuorta karjaa tilalla on noin 60 eläintä ja peltopinta-alaa 135 hehtaaria. Tilan umpilehmät ja nuorkarjasta vajaa 20 eläintä laiduntavat perinnebiotoopiksi inventoidulla 5 hehtaarin rantalaitumella ja 4 hehtaarin peltolaitumella.

Perinnebiotooppien ylläpito tuli osaksi tilamme toimintaa 26 vuotta sitten sukupolven-

Olemme hyödyntäneet uudistavan viljelyn periaatteita jo yli 15 vuoden ajan. Viimeisimpänä nostimme niittokorkeutta 10–12 senttimetriin, ja huomasimme säilörehunurmen kasvuunlähdön paranevan merkittävästi etenkin kuivana vuonna.

Pelloilla suosimme monilajisia kasviseoksia,

Haluaisimme lisätä laidunnusta, mutta se on tilallamme haastavaa. Talouskeskuksen lähellä peltolaidunalaa on vain 4 hehtaaria eikä navettoja ole suunniteltu laiduntamista tai kulkureittejä silmällä pitäen. Lypsylehmille voisi periaatteessa järjestää terapialaidunnusta, mutta nykyinen peltopinta-ala varmistaa loppukesän ravinnon vain laiduntavalle nuorkarjalle ja umpilehmille. Toinen haaste on sopiva kivennäisruokinta. Meillä laiduntaa 3–5 umpilehmää nuorkarjan kanssa, jolloin kivennäistä pitää hieman säädellä. Olemme ratkaisseet tilanteen niin, että emme pidä kivennäistä jatkuvasti saatavilla, mutta nuolukiviä on tarjolla vapaasti.

Miksi maitotilayrittäjän kannattaa panostaa luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja parantamiseen? Oman elinympäristön ja maisema-arvojen merkitys on mielestäni tärkeintä. Perinnebiotooppien ja maisemanhoitoalojen ylläpidosta saa myös korvauksen. Vaikka korvaus ei kaikkea ratkaise eikä tule ilman työtä, se kattaa alueiden hoidosta aiheutuneet kulut ja vähän enemmänkin. Myös Valion kannalta luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on merkittävä asia. Maisemateot ja laiduntavien eläinten näkyminen ovat tärkeä viesti kuluttajille ja asiakkaille.

HANNU HOKKANEN

Solumaatalous – hopealuoti tulevaisuuden ruoantuotantoon?

RUOANTUOTANNON kestävät ratkaisut puhuttavat. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 29.9. pohdittiin ruoantuotannon kestävyysmurrosta ja uusien teknologioiden roolia. Pääkirjoitus on oikeassa siinä, että uudelleen ajattelua tarvitaan. Solumaatalous on tulevaisuudessa osa ruokajärjestelmää ja voi kattaa aikanaan osan ruoantuotannosta. Ennen kuin tulevaisuuteen on saavuttu, solumaatalouden teknologioissa riittää vielä kehitettävää, jotta resurssitehokkuus, tuotantoteknologiat ja lopputuotteiden ravitsemuksellinen laatu ovat riittävällä tasolla. Pääkirjoituksessa visioitiin, että maanomistajat voisivat viljelyn sijaan tuottaa maillaan aurinkosähköä ja bioreaktorissa proteiinia. Biotekninen proteiinin tuotanto GM-mikrobeilla vaati kuitenkin huippuhygieeniset tilat ja -teknologian, eikä varmaankaan onnistuisi ”pellon kulmalla” kuten kirjoituksessa tunnelmoitiin.

Meidän on kehitettävä myös nykyisiä menetelmiä. Avainsana on integraatio: solumaataloutta ja perinteisiä ruoantuotannon muotoja on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena, jotta resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Mikään yksittäinen tuotantomuoto ei voi olla resurssiviisas ilman muiden arvoketjujen apua. Kasviproteiini- ja solutehdas tuottavat ruokaa, mutta myös melkoiset määrät elintarvikkeeksi kelpaamatonta sivuvirtaa. Tässä eläintuotanto tulee apuun. Myös kotieläintuotanto hyötyy integraatioista. Esimerkiksi lantapohjaisen biokaasun tuotanto voi integroitua ainakin kahteen arvoketjuun; lannoitteisiin ja vetytalouteen.

TULEVAISUUDEN kestävä ruokajärjestelmä on siis yhdistelmä nykyisiä ruoantuotannon

KUKA Juha Nousiainen

Valion ilmastoohjelman johtaja , joka kuuntelee bluesia ja nauttii retkipyöräilystä, lukemisesta ja puutöistä.

muotoja ja solumaatalouden kaltaisia innovaatioita. Jokaiseen ruokajärjestelmän osaan tarvitaan kiinteämpää systeemiajattelua ja uutta teknologiaa, jotta energia ja ravinteet kiertävät järjestelmässä ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään. Vain näin saamme ruoan riittämään kaikille maailman ihmisille ja varmistamme, että ruoantuotanto on taloudellisesti mielekästä ja ympäristöönsä soveltuvaa kaikkialla maailmassa. Kaikki toimialat tarvitsevat innovaatioita ja teknologioiden kehittämistä, myös ruoka-ala. Uusia teknologioita hyödynnetään jo nyt monella tapaa pelloilla, kasvihuoneissa ja karjasuojissa. Valio valittiin alkuvuodesta Business Finlandin rahoittamaksi veturiyritykseksi, jonka roolina on vetää tulevaisuuden ruokajärjestelmän kehittämistä ja innostaa mahdollisimman moni ruokajärjestelmään kytkeytyvä yritys, tutkimuslaitos ja sidosryhmä lisäämään tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiaan. Tavoitteena on lisätä resurssiviisasta ruoantuotantoa ja -vientiä yli miljardilla eurolla vuodessa vuoteen 2032 mennessä. Yli sata isoa, pientä, uutta ja vakiintunutta toimijaa on jo mukana rakentamassa tulevaisuuden ruokajärjestelmää yhteistyössä.

”Tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä on yhdistelmä nykyisiä ruoantuotannon muotoja ja solumaatalouden kaltaisia innovaatioita.”

On kaikkien etu, että sekä perinteiset että uusia teknologioita hyödyntävät ruoantuotantomuodot menestyvät.

TULEVAISUUDEN VALIOT

Yrittäjyyden kipinää ja uusia kavereita

Haaveiletko omasta maitotilasta? Aiotko hypätä sukutilan puikkoihin? Oletko juuri aloittanut yrittäjänä? Tai tunnetko nuoren, joka vasta aprikoi, lähteäkö maatalousyrittäjäksi?

TEKSTI HELENA KARHUJOKI

Tammikuussa 2025 starttaava Tulevaisuuden Valiot -koulutusohjelma on tarkoitettu kaikille, jotka suunnittelevat maitotilayrittäjäksi ryhtymistä tai ovat yrittäjyyden alkutaipaleella. Haku ohjelmaan on auki 6.12.2024 asti.

Kysyimme ohjelman vetäjältä, Valion kehityspäällikkö Sanna Nokalta, mitä kaikkea on luvassa.

Ilmiö

KUKA

Sanna Nokka

Valion kehityspäällikkö (vastuullisuus ja maidontuotannon kehittäminen) ja Tulevaisuuden

Valiot -koulutusohjelman vetäjä, joka harrastaa vapaa-ajalla partiota, sukkien neulomista ja maatilan töitä.

”Kukaan ei pärjää yksin eikä tarvitsekaan pärjätä. Maitotilayrittäjä tarvitsee ympärilleen vahvan verkoston, josta saa tukea haasteiden ratkomiseen ja tilan kehittämiseen.”

MISTÄ TULEVAISUUDEN VALIOT -KOULUTUSOHJELMASSA ON KYSE?

”Tulevaisuuden Valiot on Valion ja osuuskuntien yhdessä järjestämä uusi koulutusohjelma. Se on suunnattu nuorille maitotilayrittäjille tai alasta kiinnostuneille, jotka vasta harkitsevat yrittäjäksi ryhtymistä.

Ohjelman tavoitteena on tukea tulevaisuuden yrittäjiä kehittymään oman alansa huippuammattilaisiksi. Luvassa on laaja perehdytys maatilayrityksen johtamisen teemoihin. Yhtä tärkeä osa ohjelmaa on verkostoituminen muiden vastaavassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Lupaamme, että saat ohjelmasta uusia kavereita ja kollegoita, joille voit soittaa, kun omalla tilalla on ongelma tai haluat jakaa onnistumisen”.

MISTÄ IDEA KOULUTUSOHJELMAAN

LÄHTI?

”Olemme Valion kehitystiimissä miettineet jo pidempään, miten saisimme nuoria innostumaan maitotilayrittäjyydestä, ja miten voisimme tukea heitä yritystoiminnan kehittämisessä. Haluamme osaltamme vaikuttaa siihen, että sukupolvenvaihdoksia ja tilakauppoja olisi nykyistä enemmän, ja maidontuotanto Suomessa säilyisi kiinnostavana ja kannattavana elinkeinona.

Maidolle on tulevaisuudessa kysyntää esimerkiksi siksi, että väestö kasvaa globaalisti, ja ruokaa tarvitaan enemmän. Valio on viime aikoina investoinut useamman tehtaan tulevaisuuteen ja brändin kehittämiseen. Maitotilayrittäjien aikanaan perustama yrityksemme täyttää ensi vuonna 120 vuotta. Vaikka maailma ympärillä on muuttunut, myös tulevaisuudessa maitotilat ja niiden tuottama laadukas raaka-aine ovat koko Valion toiminnan perusta.”

”MINÄ YRITTÄJÄNÄ” ON YKSI OHJELMAN TEEMOISTA. KERRO SIITÄ LISÄÄ!

”Maitotilayrittäjyys yksinkertaistetaan turhan usein 'lehmien pitämiseksi'. Oikeastihan kyse on todella monipuolisesta ja monenlaista osaamista vaativasta ammatista. Haluamme tukea yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa sekä tarjota mahdollisuuden verkoston rakentamiseen. On tärkeää, että he jotka lähtevät tälle alalle ymmärtävät, että kyse on yritystoiminnasta ja haluavat kehittyä yrittäjinä siinä missä vaikkapa vientimarkkinoille tuotteitaan myyvä konepajayrittäjä tai paikallinen K-kauppias. Erilaiset kyselytutkimukset osoittavat, että tulevaisuudessa tilat tulevat tyypillisesti olemaan suurempia kuin nykyään. Ison tilan johtaminen vaatii yrittäjältä uudenlaisia taitoja. Maitotilayrittäjän ei kannata tehdä kaikkia asioita yksin, eikä kaikkea edes voi osata. Menestyvä maitotila tarvitsee ympärilleen vahvan verkoston, josta saa tukea haasteiden ratkomiseen ja tilan kehittämiseen. Kun töitä jakaa ja johtaa yrittäjämäisesti, jää enemmän myös vapaaaikaa. Kukaan ei pärjää yksin eikä tarvitsekaan pärjätä.” ��

NÄIN

OHJELMA ETENEE

11 / 2024

Haku ohjelmaan on auki 8.12. asti, lisätietoa

Valmasta tai osuuskunnasta.

•

12 / 2024

Osallistujien valinta

• •

•

15. – 17.1.2025

Epävirallinen tapaaminen

Valio-risteilyllä

•

•

• KEVÄT 2025

Koulutuksen 1. osa

Valiolla Helsingissä

•

•

• SYKSY 2025

Koulutuksen 2. osa (paikka tarkentuu)

•

•

• KEVÄT 2026

Koulutuksen 3. osa (paikka tarkentuu)

•

•

• SYKSY 2026

Koulutuksen 4. osa (paikka tarkentuu)

•

•

•

Opintomatka (vapaaehtoinen ja erikseen maksettava)

•

• Valmennuksen päättäjäiset

MITÄ KOULUTUSPÄIVISSÄ TAPAHTUU?

”Haluamme tukea tulevaisuuden yrittäjiä, jotka jatkavat tilaa ja kehittävät maitotilayritystään.”

”Kokoonnumme ohjelman aikana neljä kertaa kasvokkain eri puolille Suomea. Tämä ei siis ole Teams-koulutus, vaan luvassa on oikeita kohtaamisia. Tulevaisuuden yrittäjät pannaan keskustelemaan ja työskentelemään yhdessä sellaisten harjoitusten ja ongelmien parissa, joista on hyötyä tilan arjessa ja pitkän tähtäimen yritystoiminnan suunnittelussa. Osallistujat pääsevät syventymään myös Valioon yhtiönä ja tutustumaan Valion työntekijöihin sekä osuuskuntien ammattilaisiin. Lähijaksojen sisällöissä huomioidaan myös osallistujien toiveet ja tarpeet.”

VOINKO HAKEA OHJELMAAN, VAIKKA EN OLISI VARMA YRITTÄJÄKSI RYHTYMISESTÄ?

”Kyllä voit. Ohjelmaan kannattaa lähteä mukaan, vaikka maitotilayrittäjyys olisi vasta harkinnassa. Valmennus voi selkeyttää omia ajatuksia ja auttaa tekemään päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Koulutukseen on täysin sallittua tulla keskeneräisten ajatusten kanssa. Yhdessä ehdimme kypsytellä ajatuksia, ja porukasta saat uusia näkökulmia tulevaisuuden valintoihin. Todennäköisesti tapaat myös muita, jotka miettivät ihan samoja asioita.”

MITEN OHJELMAAN PÄÄSEE MUKAAN?

”Haku on jo meneillään ja jatkuu 8.12. asti. Tarkat hakuohjeet ovat Valmassa tai ne voi pyytää oman alueen osuuskunnasta. Toivomme, että hakijat kertovat meille vapaamuotoisesti itsestään ja haaveistaan sekä nykyisestä tilanteestaan maitotilayrittäjänä tai pohdinnastaan yrittäjäksi lähtemisen suhteen. Ohjelmaan valitaan noin 50 osallistujaa.”

SANTERI STENVALL

KEVÄT 2025 1. OSA

Minun Valioni

Minä yrittäjänä

TULEVAISUUDEN VALIOTkoulutusohjelman rakenne

SYKSY 2025 2. OSA

Välitehtävät tiimeissä Välitehtävät tiimeissä

Maitotilayrityksen strateginen johtaminen

KEVÄT 2026 3. OSA

Maitotilayrityksen talouden johtaminen

Maitotilayrityksen tuotannon johtaminen

Välitehtävät tiimeissä

OPINTOMATKA vapaaehtoinen ja erikseen maksettava

SYKSY 2026 4. OSA

Työnantajana toimiminen

Viestintä ja sidosryhmäsuhteet

Valmennuksen päättäjäiset

Lähijaksojen sisällöissä huomioidaan osallistujien toiveet ja tarpeet, ja niiden välillä tehdään välitehtäviä tiimeissä.

OSUUSKUNNAN TEKEMÄ KEHITTÄMISKÄYNTI TILALLE

MIKSI MINUN KANNATTAISI LÄHTEÄ MUKAAN?

”Tässä koulutusohjelmassa otetaan ohjat omiin käsiin ja etsitään keinoja, joiden avulla jokainen voi vaikuttaa siihen, millainen oma tulevaisuus on. Koulutus tarjoaa avaimia yrittäjyyteen monipuolisesti, oli kyse sitten taloudesta, työnantajana toimimisesta tai strategiasta. Tulevaisuuden Valiotkoulutusohjelma on ainutlaatuinen tilaisuus uusille maitotilayrittäjille kehittää taitojaan ja verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa.

Tulevaisuuden maitotilayrittäjän on onnistuttava kokonaisuuden johtamisessa. Päivittäinen tekeminen kannattaa organisoida toistuviksi prosesseiksi, joita on helppo seurata ja parantaa. Tarvitaan siis prosessijohtamisen taitoja. Tulevaisuudessa maitotilalla tätä päivittäistä työtä tekevät yhä yleisemmin palkatut työntekijät, joten hyvä henkilöstöjohtaminen on tärkeää. Maitotilayrittäjän on pystyttävä motivoimaan työntekijät tekemään parhaansa. Vastuullisuus osana maitotilan strategiaa on myös asia, joka on kaikkien osattava tulevaisuudessa. Myös talousjohtamisen osaamista tarvitaan yhä enemmän, onhan yritystoiminnan päätavoite se, että työstä pitää saada palkka ja pääomalle tuottoa. Tämä korostuu entisestään, jos tilakoko kasvaa.”

MITÄ OSALLISTUMINEN EDELLYTTÄÄ TILALTA?

”Ohjelmaan lähteminen edellyttää sitoutumista kahden vuoden yhteiseen matkaan. Valmennus sisältää neljä lähijaksoa ja tiimissä tehtäviä harjoituksia lähijaksojen välillä. Osuuskunnasta tehdään lisäksi kehittämiskäynti yritykseen. Osallistujat maksavat ohjelmaan osallistumisesta 500 euron osallistumismaksun. Lähtemällä mukaan ensimmäiseen Tulevaisuuden Valiot -ryhmään pääset myös kehittämään ohjelmaa kokonaisuutena.” ��

MONTA TAPAA OPPIA JA TUTUSTUA

L ÄHIPÄIVÄT

Luennot, ryhmätyöt ja iltaohjelma

HAASTEKISAT

Yhteistyötä ja ongelmanratkaisua

VÄLITEHTÄVÄT

Käytännön soveltamista ja tilojen yhteydenpitoa

WHATSAPPRYHMÄT

Kokemusten jakamista ja tukea

ALAN

TAPAHTUMAT

Verkostojen laajentamista

DeLaval Plus

Paranna kannattavuutta datan avulla

Näin se toimii

SYVÄOPPIVA TEKOÄLY

DeLaval DeepBlue

Data analysoidaan käyttämällä kaikkein kehittyneimpiä lehmien käyttäytymismallejamme.

DELAVAL PORTAALI

Plus

Datasi

lähetetään DeepBlue:lle.

DELAVAL 1+ PESUAINE 25 KG

159,-

NORM. 209,00 | AL96030701 (6,36 €/KG)

Suomen suosituin lypsylaitteiston emäs-jauhepesuaine, joka puhdistaa sekä desin oi, kuluttamatta kumiosia. Tehokas ratkaisu, vain ammattikäyttöön!

SOFTCEL 500 ARKKIA 6 RLL

6895

NORM. 88,95 | AL2150026889

Pehmeä, mutta äärimmäisen vahva ja imukykyinen paperi moneen käyttöön. Sopii mm. vetimien puhdistukseen tai korjaamo- tai kotitalouskäyttöön.

muodossa, joka auttaa sinua tekemään parempia, nopeampia ja tarkempia päätöksiä.

JUOMA-ALLAS DC2 2 JUOMAPAIKKAA

739,-

NORM. 1150,00 | AL89712431

KEVYT PU TURVASAAPAS

8895

NORM. 129,00 | AL85208637

Termostaatilla lämmitettävä juoma-allas. Tehokas 500 W vastus. Sisäänrakennettu uimuriventtiili. 230 V, tilavuus 36 litraa, kaksi juomapaikkaa.

Kevyet ja kestävät turvasaappaat. Materiaali eristää lämpöä ja vaimentaa iskuja. Pohja liukusuojattu, kärkiosa ja keskipohja vahvistettu.

ERGO-VARSI ALUMIINIA 1700 MM

2495

NORM. 36,95 | AL98880139

Ergonominen varsi on äärimmäisen kevyt ja miellyttävä käsitellä. Alaosassa muovinen kierre lantakolan, kuivauslastan jne. kiinnittämiseen.

KOLMIOLANTAKOLA KIERTEELLÄ

589

NORM. 8,49 | AL2150015439

Kevyt ja kestävä kierteellinen kolmiolantakola. Leveys 350 mm.

Mitä eväitä sait

Kehittävien tilojen päivästä?

Noin 100 maitotilayrittäjää kokoontui Valion pääkonttorille keskustelemaan maidontuotannon tulevaisuudesta ja Valion liiketoiminnasta − sekä ennen kaikkea verkostoitumaan ja virkistymään.

TEKSTI HELENA KARHUJOKI

Tuomalan tila, Orimattila

Minna on toiminut tilalla yrittäjänä puolisonsa kanssa vuodesta 2010. Lehmiä pihattonavetassa on 120 ja peltoa viljelyssä 120 hehtaaria, joista 80 prosenttia on nurmea.

Tietoa ja vinkkejä

”Puhujat osasivat valottaa innostavasti niitä asioita, joita Valiolla tehdään ulospäin näkyvien asioiden taustalla. Paikalla oleva yrittäjäporukka oli samanhenkistä ja vuoropuhelu vilkasta. Paneeli, jossa tuottajat pääsivät ääneen, oli hauska lisä. Sekä yleisöstä että esiintyjistä välittyi halu yhteiseen hyvään.

Otan itse mielelläni tilalle vieraita Valiolta, joten toivon, että vastaavia kaikille avoimia tapaamisia järjestettäisiin jatkossa enemmän. Kun tiedämme puolin ja toisin, mitä tiloilla ja Valiolla tehdään, olemme vahvemmin samaa jengiä. Tarvitsemme useammin keskustelua samassa pöydässä.

Verkostoituminen on maitotilayrittäjän tärkein ominaisuus. Kun juttelet toisen kanssa, saat hyviä vinkkejä tai vaikeassa tilanteessa apua ja kohtalotoverin.”

Virtalan tila, Rantasalmi

Tilan historia ulottuu 1700-luvun alkuun. Lehmiä parsinavetassa on 40 ja peltoalaa tilalla 40 hehtaaria − pääosin nurmea ja vähän myös viljaa. Tuomo on osakkaana naudanlihantuotannossa, ja lisäksi tilalla on lomamökkitoimintaa.

Tsemppiä tulevaan

”Annan tapahtumalle kiitettävän arvosanan. Aiheet olivat hyvät ja asiasta kiinnostuneen porukan kanssa oli mukava verkostoitua. Olen Maitosuomen edustajistossa, joten Valion toiminta on sitä kautta tuttua. Erityisesti Lapaton tilaesittely oli avartava. On mukava kuulla, miten toiset toimivat.

Tulevaisuus tulee olemaan haastavaa maitotilallisille, joten kovia yrittäjäominaisuuksia tullaan tarvitsemaan enemmän kuin koskaan. Taloudellinen osaaminen ja paineensietokyky ovat erityisen tärkeitä. Maailmantilanne on sellainen, että pitää tietää, mitä tekee. Virheisiin ei ole varaa, ja jokaiseen asiaan pitää perehtyä tarkasti.

Toivon vastaavia tapahtumia jatkossakin, ne antavat irtioton normiarjesta ja mahdollisuuden olla tekemisissä samanhenkisten kanssa. Tuottajien pitää tietää, missä mennään.”

Uusi-Rauvan maitotila, Sastamala Uusi-Rauvan tilalla työskentelee oman perheen lisäksi ulkopuolisia työn tekijöitä. Hiekkaparsinavetan lehmät lypsetään lypsyasemalla. Nurmen lisäksi viljelyssä on vehnää, ohraa ja kauraa.

Verkostoitumista

Loviisa: ”Oli kiva kiva kuulla Valion historiasta ja tutustua muihin tilallisiin. Verkostoituminen on tärkeää, uusiakin tuttuja tuli. Lapaton tilan esittely oli erityisen mieluisa, samoin tuottajien paneelikeskustelu.”

Elli: ”Tilaesittelystä voi saada ideoita oman tilan kehittämiseen. Siksi muiden tilojen elämästä on mielenkiintoista kuulla. Halu kehittyä on yrittäjän tärkein ominaisuus: siis se, että haluaa itse kehittyä yrittäjänä ja kehittää ja johtaa omaa tilaa.”

Loviisa: ”Silloin pystyy sopeutumaan mahdollisiin muutoksiin.”

Elli: ”Toivon, että tällaisia mahdollisuuksia verkostoitua eri puolilta Suomea tulevien tuottajien kanssa olisi jatkossakin.”

Loviisa: ”Hyvin järjestetty tapahtuma, toivon lisää samantyylisiä tapahtumia.”

MINNA VILDEN

TUOMO SILJANEN

LOVIISA JA ELLI UUSI - RAUVA

Tilalla tapahtuu

Isojen koneiden ja traktorin ratissa työskentely on Lassi Rautiaiselle, 18, mieluista puuhaa.

Apua ulkopuolisesta työväestä

Maitovirran tilalla luotetaan perehdyttämiseen ja puhumiseen ulkopuolisen työvoiman käytössä.

TEKSTI TEIJA LAAKSO KUVAT PEKKA AGARTH

Kainuun Ristijärvellä sijaitsevalla MTY Maitovirralla tarvitaan joka vuosi ulkopuolista työväkeä huhtikuusta lokakuun loppuun.

Merja Kemppainen toimii MTY Maitovirran sihteerinä ja kirjanpitäjänä, sen verran kuin Muhoksen lomituspalvelupäällikön ja mummun hommista kerkeää. MTY Maitovirta on yhdistetty Merjan ja hänen miehensä Olavi Oikarisen kotitiloista. Myös poika Ville Kemppainen on maitotilayrityksessä yrittäjänä mukana.

Helppoa työvoiman saanti ei ole koskaan ollut, Merja myöntää. Etäisyydet ovat pitkiä. Asuntoja on, mutta työntekijän pitäisi olla valmis muuttamaan keskelle Kainuuta.

Tila sai viime keväänä TE-toimiston kautta tehtyyn työvoimahakuunsa 55 hakemusta.

”Moskovalaista pianonsoitonopettajaa sun muuta, yksi työvoimatoimiston pakottama suomalainen, muut valtaosin googlekääntäjällä tehtyjä hakemuksia. Ei niitä voi oikein ajatellakaan, kun ei ole yhteistä ammattikieltä, saati kokemusta Suomen maataloudesta tai eläimistä”, Kemppainen miettii.

YRITTÄJÄT

ESITTÄYTYVÄT

MTY Maitovirta, Ristijärvi

Yrittäjät

Olavi Oikarinen (62), Merja Kemppainen (62) ja Ville Kemppainen (35).

Ristijärveläinen tila on yhdistetty Olavin ja Merjan kotitiloista 1990-luvulla.

120 lypsylehmän lisäksi saman verran nuorta karjaa. Käytössä on kaksi lypsyrobottia ja vuonna 2000 valmistunut pihattonavetta.

Viljelysmaata on 176 hehtaaria, metsää 650.

Yrittäjä haluaa myös olla varma, kenen huomaan kalliit koneensa tai eläimensä antaa. 150 000 euron noukinvaunun kanssa on oltava huolellinen, eikä navetassa saa jäädä huomaamatta, että täysrehuautomaatti ei toimi ja vasta maitoauton tullessa huomata maitomäärien pudonneen.

APU OPPISOPIMUSOPISKELIJOISTA

Osaamisen taso määrää, mihin tilan töihin ulkopuolisia Maitovirralla käytetään. Lypsykarja hoidetaan tilalla pääsääntöisesti itse.

”Koska sieltä se tili tulee”, Merja Kemppainen kuittaa.

Työvoimaa palkataankin Maitovirralla pääosin konetöihin. Palkollisen työpäivä on yhtenäinen, ilman jakoa erillisiin aamu- ja iltatöihin.

Tänä vuonna sopiva apuri löytyi lopulta kajaanilaisen Seppälän maatalousoppilaitoksen kautta, vieläpä omasta pitäjästä.

Lassi Rautiainen, 18, on nyt työskennellyt MTY Maitovirralla oppisopimuksella pelto-, kylvö- ja kunnostustöissä viime keväästä lähtien. Omalla kotitilalla on tullut tehtyä aiemmin työtä myös lehmien parissa, mutta täällä ne hoituvat talon oman väen toimesta.

Isojen koneiden ja traktorin ratissa työskentely on Rautiaiselle mieluista puuhaa. Työ on ollut mieluista ja monipuolista: välillä raskasta, välillä kevyempää. Uutta oppia on tullut paljon, ja ammatinvalinta on tuntunut oikealta. ��

”On kaiken A ja O, että lomat suunnitellaan ajoissa, esimerkiksi puoli vuotta kerrallaan.”

HUOLEHDI JAKSAMISESTA

Maitotilallisten on elintärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan, kun työt veisivät helposti 24/7- arkeen.

Lomien aikaan Olavin ja Villen työt hoituvat Muhoksen kunnan palkkaamien lomittajien toimesta, jotka käyvät tilan töissä kaksi kertaa päivässä.

”Meillä on täällä Pohjois-Suomen itäisen tiimin alueella hyvin kokenut ja ammattitaitoinen lomittajaväki, eli vaihtuvuus on ollut vähäistä ja työurat pitkiä. Lisäksi isä ja poika lomailevat eri aikaan, eli vastuu ei jää koskaan yksin lomittajalle”, Merja Kemppainen sanoo.

”Kaiken A ja O on, että lomat suunnitellaan ajoissa, esimerkiksi puoli vuotta kerrallaan”, työkseenkin lomituksia koordinoiva Kemppainen sanoo.

Tilallisella on oikeus 26 maksuttomaan vuosilomapäivään ja tarvittaessa tila voi käyttää yhteensä 120 tuntia tuettua, maksullista lomitusapua sen päälle. Lisäksi alle 3-vuotiaan lapsen hoitoon on saatavissa sijaisapua. Sitäkin on Kemppaisen perheessä käytetty.

Lisäksi on palkattu tarvittava määrä muuta ulkopuolista työvoimaa. Sen käyttö on toki tilan koosta ja taloudesta kiinni, mutta Kemppainen kannustaa panostamaan siihen.

”Omasta hyvinvoinnista on huolehdittava. Jos ei välillä pidä vapaata, ei jaksa paneutua töihinkään. Meillä on matkailuauto ja reissaamme kotimaassa. Kierrämme kesäteatterit sun muut. Niin saa töihin etäisyyttä.”

Ulkopuolista apua tarvitaan, kun tilalla on 120 lypsylehmää ja lisäksi saman verran nuorta karjaa – ja välillä olisi hyvä myös levätä, Merja Kemppainen sanoo. Navettana MTY Maitovirralla on vuonna 2000 valmistunut kahden lypsyrobotin pihatto.

NÄIN ONNISTUT

Huolellinen perehdyttäminen on Kemppaisen mukaan onnistumisen perusta. Joka tilalla on omat käytäntönsä. Yksinkertaisemmatkin työtehtävät on hyvä käydä läpi, eli miten ne tilalla tehdään.

”Perehdytyksen jälkeenkin on otettava asiat tarvittaessa puheeksi. Asiat eivät ratkea, jos vain selän takana puhutaan”, Merja jatkaa.

Lassi Rautiainen on tyytyväinen saamaansa perehdytykseen. Hommat on käyty läpi ensin pihamaalla ja sitten harjoiteltu esimerkiksi paalauskoneen käyttöä kädestä pitäen pellolla.

”Ja aina voi soittaa ja kysyä, jos jokin on epäselvää”, Lassi sanoo. Mieluista on myös istua päivittäin yhteisen pöydän ääreen.

Maitovirralla hyväksi havaittu tapa tiedon sujuvaan kulkemiseen on yhdessä syöminen. Työt aloitetaan aamukahdeksalta yhteisen aamupuuron ääressä, ja siinä tsekataan päivän työt. Lounaalla katsotaan, mitä on

saatu tehtyä ja miten jatketaan eteenpäin. Näin tieto kulkee ja ilmapiiri pysyy hyvänä.

Merja Kemppainen kertoo, että heillä rohkaistaan työntekijää kertomaan ongelmista tai jos on sattunut vahinkoa, ja kysymään herkästi. Työntekijällä pitää olla itsevarmuutta hoitaa tehtäviä, mutta hänen tulee myös tietää, milloin pitää kysyä apua.

”Kyllä tämä on minusta mennyt ihan nappiin”, Lassi Rautiainen kuittaa kokemuksensa. ��

TERVEISEMME KOLLEGOILLE

”Omasta hyvinvoinnista on huolehdittava. Jos ei välillä pidä vapaata, ei jaksa paneutua töihinkään."

Maitotiloilla kestävästi 24/7

Ulkopuolinen työvoima ja lomitus eivät yksin riitä ratkomaan maitotilojen lomaan ja lepoon liittyviä tarpeita.

Maitosuomen toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen ottaisi tiloilla lisäksi prosessiteollisuuden opit käyttöön. Nappaa Lukkarisen vinkkilista talteen!

TEKSTI TEIJA LAAKSO

TEKEMISEN PROSESSIT suunniteltuna, kunnossa ja kaikkien tekijöiden tiedossa.

ILMAPIIRITEKIJÄT: vetovoima ja pitovoima kuntoon. Ammattiylpeä työvoima haluaa tavoitteita, palautetta ja palkitsemistakin.

ENNAKOINTI eläinten terveydenhuollossa ja koneiden kunnossapidossa. Asioita seurataan, mitataan, puututaan välittömästi, pidetään taso. Pyritään pois esimerkiksi koneiden vikakorjauksesta kiireaikaan.

SELKEÄT TEHTÄVÄNKUVAT, työnjako, vastuut ja valtuudet. Perehdytys asianmukaista.

RIITTÄVÄT RESURSSIT oikeaan aikaan. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi säilörehun tekemisen ostaminen.

TIEDONKULKU on sujuvaa, systemaattista ja ennalta sovittua.

TAVARAT omilla sovituilla paikoillaan, ja ASIAT tehdään sovitulla ajalla. Kun massat ovat valtavia, ei kannata käyttää aikaa talikon etsimiseen.

VARAHENKILÖ-

JÄRJESTELMÄ mietittynä ja perehdytettynä.

YHTEISYRITTÄJYYS useamman perheen kesken. yhteisnavettaEsimerkiksi tuo kokoa, taloudellisuutta ja työvuorottuottavuutta,jatkuvan työssäolon

YHTEISHANKKEETsijaan.JA YHTEISINVESTOINNIT esimerkiksi sadon- korjuussa rehuntekoringityhteiset tai ruiskutukset, tai hiehonkasvatuksenvaikkapa ulkoistaminen.

Tilanpidolle jatkaja

Maitotila on perinteisesti siirtynyt sukupolvelta toiselle, mutta tila voi saada jatkajan monella eri tavalla.

TEKSTI TEIJA LAAKSO

Monilla maitotiloilla on pitkä historia saman suvun omistuksessa. Maatilan sukupolvenvaihdos kerralla tai vähitellen esimerkiksi maatalousyhtymän kautta onkin yhä yleisin tapa vaihtaa tilan jatkajaa. Aina ei suvusta löydy kuitenkaan tilalle jatkajaa.

Vaihtoehtona on jatkaa tilan toimintaa ulkopuolisen yrittäjän kanssa. Jatkaja voi ostaa vain liiketoiminnan tai myös asuinrakennuksen. Tilan voi myös vuokrata jatkajalle joko määräajaksi tai vanhuuseläkkeeseen asti.

Osaomistajuudessa jako voidaan tehdä maatalousyhtymän kautta tai osakeyhtiönä eri omistusosuuksilla. Osakeyhtiön toimintaa on helppo jatkossa laajentaa, jos haluaa hankkia muita tiloja sen omistukseen.

Jaetussa maitotilayrittäjyydessä eli niin sanotussa sharemilkingissä toinen vuokraa tai ostaa ja hoitaa karjan, toinen pellot. Osan työstä voi myös ulkoistaa sopimustuotannolla.

Haastattelimme kolmea uutta tilan jatkajaa.

Tilakauppa läpsystä

vaihtaen

Lappalan tilan sukupolvenvaihdos Kuopion

Nilsiässä toteutettiin maaliskuussa 2020 perinteisesti mutta kertalaakista.

”Se oli läpsystä vaihto: Miian isä Rami lypsi lehmät perjantai-iltana, me vuorostaan lauantaiaamuna”, Atte ja Miia Kiiski kertovat. Samalla Miian isä muutti tilalta pois.

Painostusta Miian kotitilan jatkamiseen ei ollut, mutta Miian isä oli sivumennen maininnut aikovansa luopua lehmien pidosta. Sekä Miia että Atte olivat Iisalmessa omissa palkkatöissään, mutta pienen mutustelun jälkeen veri veti kotitilalle yrittäjäksi.

Tila ostettiin suorakaupalla niin, että maatila ja kantatilaan kuuluvat metsät ovat Miian nimissä, ja Atte osti tilan asuinrakennuksen hyödyntämällä siihen ASP-säästöjään ja -rahoitusta. Näin tilakaupan hintaa saatiin alas, kun osassa kauppahintaa voitiin hyödyntää valtion takausta ja sen tarjoamaa korkotukea, ja maatilan vakuusarvo säilyi tulevaisuuden tarpeita varten hyvänä.

TYÖSSÄ NÄKYY OMA KÄDENJÄLKI

Neljässä vuodessa Kiisket ovat panneet tuulemaan.

Eläinten hyvinvointiin satsattiin uudistamalla vanhaa parsinavettaa. Viime vuonna aloitettiin eläinten talvijaloittelu, ja eläinten jalostus on tehty aiempaa suunnitelmallisemmin. Aloitusavustusten turvin voitiin panostaa työkoneisiin ja automaatioon.

MIIA JA ATTE KIISKI

Lappalan tila, Nilsiä

Parsinavetta, jossa noin 40 lypsävää.

Viljeltyä peltoalaa 135 ha ja 110 ha metsää.

Ei palkattua työvoimaa.

Viljelty peltoala on noussut 59 hehtaarista 135 hehtaariin. Ojitus on laitettu kuntoon, viljely monilajisempaa, ja puintiviljaa tuotetaan myyntiinkin.

”Keskituotos on noussut noin puolitoista tonnia, eli tässä näkee kättensä jäljen”, Atte toteaa.

Yksi opeista on ollut, että vaikka miten paljon tekisi, työ ei ikinä lopu.

”Arvostamme myös vapaa-aikaa. Illat rauhoitetaan töiltä”, Miia sanoo.

Maatilan pitäminen on Kiiskille elämäntapa, mutta tilanpidon pitää olla kannattavaa ja tuoda elanto molemmille.

Miia kantaa päävastuun navettahommista ja paperitöistä, Atte pelloista ja taloudenpidosta. Rahavirtojen ailahteluun osattiin varautua, mutta se on silti yllättänyt ja vaatinut tarkkaa budjetointia. Ulkopuolista työvoimaa ei ole, mutta vanha isäntä on ollut etenkin metsäpuolella paljon apuna.

”Keskituotos on noussut noin puolitoista tonnia, eli tässä näkee kättensä jäljen.”

Kaikkea, kuten koronaa tai Ukrainan sotaa ei osattu ennakoida, ja sopimustuotantomallikin lanseerattiin kahdeksan päivää kaupanteon jälkeen. Silti on selvitty, ja samalla on opeteltu omaa tapaa tehdä asioita – välillä oppien kantapään kautta, mitä kannattaa viilata, minkä kanssa voi ottaa vähän rennommin.

”Ja samat kivet pellolla ne ärsyttävät minua kuin edellistä sukupolveakin”, Atte nauraa.

ATTE KIISKI

ANNA LÄNSISALMI - KEISALA JA

OSSI KEISALA

Maalaisjärki, Töysä.

Yhden robotin maitotila, pihattonavetta isoine laitumineen. Noin 70 lypsävää, yhteensä karjaa noin 120. Peltoa noin 100 ha, joista omia 60 ha, vuokrapeltoja 40 ha. Lisäksi metsää noin 100 ha.

”Tämä on tulossa myyntiin!”

Anna Länsisalmi-Keisala oli tekemässä

Maalaisjärki-nimiselle YouTube-kanavalleen esittelyvideota töysäläisten Anneli ja Heimo Lamminahon maitotilasta, kun kuuli, että pariskunta oli aikeissa jäädä eläkkeelle.

Anna oli vinkkaamassa videonsa päätteeksi, että hyvin pidetty tila on tulossa myyntiin –mutta sitä pätkää videolla ei sittenkään nähty.

Sen sijaan Anna ja hänen miehensä Ossi Keisala olivat kohta itse tilanomistajia. He siirtyivät tilalle ensin vuokralaisiksi ja lopulta tilanomistajiksi kesäkuussa 2023.

Alun perin ajatuksena oli ryhtyä tilallisiksi kolmisin Annan hyvän ystävän kanssa, mutta oli todettava, että tila ei kolmea elättäisi. Niinpä Anna ja Ossi – jotka olivat molemmat aiemmin Ossin kotitilalla töissä – ryhtyivät yrittäjiksi kaksin.

Nyt lähellä sijaitseva Ossin kotitila on siirtynyt hänen isoveljensä haltuun. Tilahommissa tehdäänkin läheistä yhteistyötä.

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA

Anna, Ossi ja nyt kolmevuotias Benjamin muuttivat tilalle helmikuussa 2023 käytyään sitä ennen parin päivän ajan harjoittelemassa. Mikäs oli muuttaessa: tilaa ja eläimiä oli pidetty kuin kukkaa kämmenellä.

Se oli tärkeää Annalle, jolle eläimet ovat sydämen asia, samoin päätös siitä, että haluaa asua maalla ja työskennellä eläinten kanssa. Hän oli vastannut jalostuksesta, joten hän tunsi miehensä kotitilan lehmät läpikotaisin monen sukupolven ajalta.

Alussa uudet hoidokit tuntuivatkin vierailta.

”Puolisen vuotta siinä meni, kun opin tuntemaan tilan kaikki lehmät nimeltä ja käytökseltä”, Anna sanoo.

Anna osti mukaansa 15 rakkainta lehmää, hiehoa tai vasikkaa, ja toi mukanaan viisi omaa hevostaan. Mukana tuli myös oppeja, joiden myötä on tehty pieniä viilauksia: uudet portit ja lukkoaidat helpottavat yksintyöskentelyä, säilörehun tekeminen on lähes kokonaan ulkoistettu ja tehdään aumaan, jotta ape säilyy parempana ja appeenteko päivittäin helpottuu. Erillisruokinta on vaihdettu aperuokinnaksi.

Tilan ainoa Lely A3 -lypsyrobotti tulee sekin uusittavaksi pikapuoliin.

Päätös tilalliseksi ryhtymisestä syntyi sydämestä ja nopeasti, mutta Anna sanoo oppineensa tilan myötä kärsivällisyyttä. Nyt hän viettää äitiyslomaa elokuussa syntyneen pienokaisen kanssa. Sen ajan lomittaja hoitaa Annan työt navetassa. Myös YouTuben 45 000 seuraajaa voivat odottaa jatkoa Annan videoille. Somehommat täydentävät maitotilanpitäjän työtä jatkossakin.

”Tilaa ja eläimiä oli pidetty kuin kukkaa kämmenellä.”

ANNA LÄNSISALMIKEISALA

EERO KUPIAINEN

Einolan maitotila Savonlinnassa, Niittyjärven kylällä.

Tilalla pihattonavetta, 60–70 lehmää ja viljeltyä pinta-alaa 100 ha.

Työntekijästä vuokralaiseksi

Kesäkuussa 2024 Eero Kupiainen allekirjoitti vuokrapaperit, jolla Einolan maitotila Savonlinnassa siirtyi Jukka Pesoselta hänen hoidettavakseen.

Työ ja paikka ovat Kupiaiselle tuttuja, hän aloitti työntekijänä tilalla jo vuonna 2015. Pesosen eläkeiän lähestyessä he päätyivät keskenään siihen, että Kupiainen jatkaa tilan toimintaa vuokralaisena.

”Tämä oli turvallinen vaihtoehto kohtuullisilla aloituskustannuksilla”, Kupiainen pohtii.

Sopimuksessa Kupiainen vuokrasi Pesoselta tilan maat ja tuotantorakennukset, kalustot ja koneet. Tilan lehmät eli 60–70 lypsävää Kupiainen osti itselleen. Vaadittavat tuotantopanokset, kuten muovit, viljat, rehut ja apulannat, hän ostaa itse jatkossa.

Ajatuksesta toteutukseen oli puolen vuoden matka.

”Jukka tietää minun työmotiivini ja tapani toimia. Kun luottamus on kunnossa puolin ja toisin, ei tämä vuokrausjärjestely käytännössä muuta juuri mitään. Porukalla töitä on tehty tähänkin asti”, Kupiainen miettii.

”Tämä oli turvallinen vaihtoehto kohtuullisilla aloituskustannuksilla.”

”Tukien haut ja paperihommat siirtyivät minulle. Niissä on oma säätönsä, mutta muuten järjestely oli melko yksinkertainen”, Kupiainen sanoo.

Aiempi isäntä Jukka Pesonen jatkaa yrittäjänä tehden urakkahommia puolestaan Kupiaiselle. Pesoset asuvat tilalla edelleenkin, mikä helpottaa lehmien 24/7 valvontaa. Lisäksi tilalla jatkaa vakituinen työntekijä.

Kolmikymppinen Kupiainen asuu tyttöystävineen toistaiseksi Savonlinnan keskustassa, vaikka tilalla tuleekin vietettyä aikaa aamusta iltaan.

KESKITUOTOSTA YLÖS, TYÖMÄÄRÄÄ KEVEÄMMÄKSI

Tilan vuokrasopimus tehtiin saman tien kymmeneksi vuodeksi, sekin Kupiaisen mukaan käytännön syistä. Pankki ei lähde rahoittamaan tarvittavia investointeja parin vuoden sopimuksella. Kehityssuunnitelmista investoiminen lypsyrobottiin on ensimmäisenä listalla, samoin panostaminen ruokintaan, esimerkiksi apevaunuun.

”Tilan keskituotosta pitäisi hilata vähän ylöspäin – Jukka kun ei ollut investointituen piirissä. Minä pystyn panostamaan tilaan ihan eri lailla”, Kupiainen miettii.

Uudistukset tietäisivät samalla työn kevenemistä.

”Perustavoite on, että ei lähdetä tekemään älyttömällä työmäärällä tappiota”, hän kiteyttää.

Oliko päätös ryhtyä vuokratilalliseksi arvovai kustannuspohjainen?

”Sekä että”, Kupiainen pohtii.

”Tiedän että tämä tulee olemaan välillä taistelua – ja kustannukset ovat isommat kuin Jukalla. Mutta olen itsekin satsannut niin paljon tähän tilaan, että olisi tehnyt pahaa laittaa lehmät pois.”

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja kutsuu Valiolle tärkeitä sidosryhmiä keskusteluun ajankohtaisten aiheiden äärelle.

Maatalousvaliokunnassa on maitolasi aina pöydällä

Valion hallintoneuvoston puheenjohtajaksi kesällä valitun Mikko Heikkisen haastateltavaksi istahti maa- ja metsätalousvaliokuntaa puolitoista vuotta johtanut oululainen kansanedustaja Jenna Simula (PS).

TEKSTI RAILA AALTONEN KUVAT PEKKA ROUSI

Juttutuokion aluksi Heikkinen kertoo pitävänsä maitotilaa Varpaisjärvellä veljensä kanssa. Tradenomiksi ja eläintenhoitajaksi opiskellut Simula ei ole maatilalta kotoisin, mutta asuu maaseudulla. Yhteinen sävel löytyy, kun hän kertoo kanoistaan ja kesälampaistaan, joita harrastetaan myös Heikkisen tilalla.

”Luottamustoimissa on ollut luontevaa hakeutua tehtäviin, joissa korostuvat eläimet ja maa- ja metsätalous”, toisen kauden kansanedustaja kertoo. ��

KUKA

Jenna Simula

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja.

Työskenteli ennen kansanedustajaksi nousemistaan eduskunta-avustajana kahdeksan vuotta. Koulutustaustana liiketalouden tradenomi ja eläintenhoitaja.

Asuu maaseudun rauhassa Oulujokivarressa perheensä kanssa. Politiikan vastapainona toimivat metsästys, kotitarvekanala ja luonnossa liikkuminen koirien kanssa.

”Tulevissa CAP-neuvotteluissa pitää ilmastoja ympäristöpuheen rinnalla muistaa, mikä on ruoantuotannossa tärkeää: kestävä tuotanto ja hyvät sadot”, Jenna Simula sanoo.

Viime kaudella hän oli maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Työn keskiössä on hänen mukaansa kotimainen ruoantuotanto eli se, miten maanviljelijät pärjäävät ja miten suomalaiset saavat ruokaa.

”Julkisuudessa keskustelu ilmastosta ja esimerkiksi punaisen lihan vaikutuksista on usein vastakkain asettelevaa, mutta tässä pöydässä jokaisesta puolueesta ovat ne ihmiset, jotka oikeasti ymmärtävät kotimaista ruoantuotantoa.”

Simula vakuuttaa Heikkiselle, että maidontuottajien ääni kuuluu valiokunnassa hyvin.

”Me saamme kyllä viestit tänne, meillä on niin sanotusti maitolasi aina pöydässä. Mielestäni julkiseen keskusteluun tarvitaan enemmän ääntä siitä, miten hieno maidon- ja naudanlihantuotanto meillä Suomessa on. Ne ovat ihmisten mielissä jotenkin pahiksen roolissa.”

KOTIMAINEN RUOKA JA OMAVARAISUUS

Kotimainen ruoka on Simulan mielestä ennen muuta turvallisuuskysymys, sillä siihen ei voida tuudittautua, että ruokaa aina olisi saatavilla muualta.

”Jos Ukrainan sota ei ole opettanut ja ravistellut ihmisiä, niin mikä sitten”, hän kysyy.

”Ymmärrys maataloutta kohtaan on lisääntynyt, mutta ihmisen muisti on lyhyt. Meidän täytyy pitää ruokaturvaa esillä koko ajan ja varautua siihenkin, että meriyhteys menee poikki.”

Puheenjohtajalta tulee nopea vastaus myös, kun Heikkinen kysyy valiokunnan työn keskeisiä tavoitteita maatalouden ja ruokapolitiikan näkökulmasta.

”Tärkeintä olisi, että alkutuottajalle ohjautuisi ketjussa paremmin rahaa. Lakihankkeet ovat putkessa, nyt on käsittelyssä elintarvikemarkkinalain ensimmäinen osa, jossa saadaan elintarvikemarkkinavaltuutetulle enemmän tiedonsaantioikeuksia. Ei ole helppoa, mutta koko ajan mennään eteenpäin.”

Simulan mukaan ruokapolitiikan tavoitteista tarvitaan pitkän aikavälin selkeä kuva. Tärkein kysymys on se, halutaanko kotimaista ruokaa ja minkälainen omavaraisuusasteen tulee olla.

”Muuten tiloilla mietitään, kannattaako nuorten ylipäätään lähteä alalle. Pelkät sukupolvenvaihdokset eivät edes riitä, vaan ruoantuotantoon tarvitaan täysin uusia ihmisiä. Siinä ei pidä karsastaa kaupunkilaisiakaan, joita kiinnostaa lähteä maataloustuottajaksi.”

”Ymmärrys maataloutta kohtaan on lisääntynyt, mutta ihmisen muisti on lyhyt. Meidän täytyy pitää ruokaturvaa esillä koko ajan.”

Pitkäjänteisyys päätöksenteossa olisi juuri sitä, mitä viljelijät kaipaavat ja tarvitsevat, Heikkinen nyökyttelee. Hän nostaa keskusteluun investointeihin liittyvät epävarmuudet, erityisesti Itä-Suomessa.

”Maitotiloilla investointeja on lykätty epävarman taloudellisen ja poliittisen tilanteen takia. Pitkään valmisteltuja hankkeita ei uskalleta viedä eteenpäin tai niille ei saada rahoitusta. Mitä tälle tilanteelle voidaan tehdä?”

Simula muistuttaa, että keskusteluja rahoittajien kanssa käy maaja metsätalousministeri. Valiokunta järjestää itsekin kuulemisia, mutta liiallisen metakan nostamista Simula sanoo karsastavansa.

”Meidän tehtävämme on keskittyä miettimään, millaisilla poliittisilla toimilla helpotetaan esimerkiksi investointeja. Nyt maatalous kulkee omassa siilossaan, erillään muusta

yritystoiminnasta. Maatalous pitää tuoda osaksi koko pakettia ja esimerkiksi Finnveran tukien ulottuville.”

”Itä-Suomi korostuu turvallisuustilanteen arvioinnin kautta. Nyt aletaan ymmärtää, että jos sieltä lähtee maatilat, niin pikkuhiljaa lähtevät kaikki muutkin. Investointitukien erityisenä perusteena voisi olla se huoltovarmuus.”

Keskustelijat ovat yksimielisiä siitä, että energia-asiat ja ruoantuotanto liittyvät yhteen. Heikkinen kertoo Simulalle Valion hiilineutraaliustavoitteesta ja ilmasto-ohjelmasta, jolla siihen päästään.

”Keskeinen palikka on hajautetun energiatuotannon edistäminen ja biokaasun käyttö, mutta jakeluvelvoitteet eivät ole menneet myönteiseen suuntaan. Meillä täytyy olla työkalut siihen, että biokaasulaitoksia voidaan kannattavasti rakentaa”, hän haastaa.

Simula sanoo harmittelevansa yhä sitä, että Suomen energiaratkaisuissa biokaasu jäi sähköistämisen varjoon. Pari keinoa laitosinvestointien helpottamiseksi kuitenkin löytyy.

”Kansalliset ja EU:n kautta tulevat investointituet ovat yksi. Hallituksen norminpurkutalkoissakin voi olla jotain tehtävissä näihin investointeihin liittyen. Ei meidän pidä tieten tahtoen säännellä itseämme enempää kuin mitä EU vaatii.”

Heikkinen muistuttaa, että lannan hyödyntäminen kaasuksi parantaisi niin ravinnekiertoa kuin tilojen kannattavuutta, kun ostoravinteita tarvittaisiin vähemmän.

SUOMEN ÄÄNI KUULUVIIN EU:SSA Seuraavaksi Mikko Heikkinen pyytää valiokunnan puheenjohtajaa arvioimaan alkanutta EU-kautta ruoantuotannon näkökulmasta. Löytyykö Suomesta kykyä viedä näkemyksiämme maatalouskomissaarille ja päättäviin pöytiin, hän kysyy.

”Ennakkovaikuttamista on parannettava. Jos ei olla oikeissa pöydissä oikeaan aikaan selkeällä Suomen viestillä, niin silloin meitä ei ole olemassa”, Simula sanoo.

Jenna Simula jakaa Mikko Heikkisen kanssa näkemyksen, että ruoka on muutakin kuin maatalouspolitiikkaa. Siihen kietoutuvat niin turvallisuus ja energiahuolto kuin kiertotalouskin.

Hän on huomannut, että EUparlamentissa ja komissiossa ei kunnolla tunneta suomalaisen maatalouden erityispiirteitä. Suomalainen tuotantotapa, jossa naudanliha ja maitotalous toimivat yhdessä, kelpaisi Simulan mukaan malliksi muillekin.

”EU:ssa on niin erilaisia maita, toimijoita ja toimintatapoja, että yhteiset linjaukset osuvat usein meille aika huonosti”, hän sanoo.

”Metsäkatoasetus on yksi esimerkki. Valiokunnan matkalla Brasiliassa kävi ilmi, että 90 prosenttia metsäkadosta siellä on seurausta laittomasta toiminnasta. Toimet pitäisi keskittää jonnekin, missä niillä on oikeasti vaikutusta.”

Keskustelulle varattu aika lähenee loppuaan. Heikkinen perää vielä kiteytystä keinoista, joilla ruoan-

RAKKAIN RUOKAMUISTO

”Rakkaimmat ruokamuistoni liittyvät mummolaan, jossa vietin pienenä paljon aikaa. Serkuilta haettiin maitoa pannukakkuun, pappa opetti tomaatin ja kurkun kasvatuksen, ja mummon kanssa tehtiin ruokaa kasvimaan sadosta.

Lapseni kanssa kasvatamme omia kesäkurpitsoita ja perunoita. Itse metsästän ja teen ruokaa riistasta.”

tuotannon kannattavuutta kaikkialla Suomessa pystyisi nostamaan. Simula nostaa esiin julkiset hankinnat.

”Varsinkin nyt kuntavaalien alla keskusteluun pitää nostaa, mitä ruokaa hyvinvointialueilla ja kunnissa syödään. Minulla on pelko, mihin päädytään, jos ruoan kotimaisuutta ei pidetä tärkeänä arvona. Se ei aina ole halvinta, mutta kotimaisen ruuan riittäminen on turvallisuuskysymys ja siinä julkiset hankinnat ovat iso tekijä.”

Pystyykö tähän vaikuttamaan poliittisin päätöksin, Heikkinen kysyy.

”Kilpailutuksessa on jo nyt mahdollista huomioida kotimaisuus ja lähiruoka, jos halutaan. Parantamisen varaa on sekä paikallisella tasolla että täällä, kun hankintalakia lähdetään uusimaan”, Simula vastaa. ��

Ensiluokkainen apu vasikoillesi

Kolmikomponenttinen nesteytystuote

Startti Hydral on kehitetty vakauttamaan vasikoiden ja muiden nuorten eläinten vesi- ja elektrolyyttitasapainoa ruoansulatushäiriöiden (ripuli) aikana.

Startti Hydralissa on runsaasti energiaa ja elektrolyyttejä (Na, K, Cl) sekä sinkkiä, seleeniä, pektiiniä, suolistoa stabiloivia maitohappobakteereja sekä käymiskelpoisia ja käymiskelvottomia ravintokuituja.

Startti Hydralissa on myös tanniinia suoliston toiminnan parantamiseksi sekä ruoansulatushäiriöiden ehkäisemiseksi.

• Tasapainotettu elektrolyyttipitoisuus ja suositusten mukaisesti korkea SID-arvo ➞ tehokas alkalisointikyky!

• Maitohappobakteerit tasapainottavat suoliston mikrobistoa

• Tanniini kiinteyttää ulostetta

• Pektiinit auttavat vähentämään gram-negatiivisia bakteereita

• Tasapainoinen kivennäislisä, jossa on rautaa, sinkkiä ja seleeniä

• Helposti imeytyvää energiaa

Hyville investoinneille on tilausta

Maidontuotanto on ollut 1900-luvun alusta alkaen

Suomen maataloussektorin kantava peruspilari.

Ajat kuitenkin muuttuvat ja tuottajien määrä vähenee jatkuvasti rakennekehityksen myötä. Monella tilalla pohditaan jatkamista ja investointeja. Miksi maidontuotantoon Suomessa kannattaa panostaa investoimalla?

1

Kilpailuetu ja kestävyys

Suomessa maataloutta harjoitetaan pohjoisissa olosuhteissa. Pohjoisen maidontuotannon suhteellinen etu tulee siitä, että maidontuotanto perustuu nurmiin, jotka tuottavat hyviä satoja myös meidän leveysasteillamme. Alhainen eläintiheys, korkeat laatuvaatimukset ja haihduntaa suurempi sadanta ovat pitkän aikavälin menestystekijöitä, joiden arvo kasvaa vuosi vuodelta. Kestävyyden osoittaminen sekä kuluttajille että rahoittajille on tärkeää. Investointeja jarruttaneet metsäkatoasetukseen liittyvät epäselvyydet vaikuttavat ratkeavan.

2

Menestyminen

Maataloussektorin yleinen kannattavuustilanne on haaste, mutta on hyvä muistaa, että keskiarvotulosten takaa löytyy erilaisia tiloja ja tuloksia. Maitotiloilla, joilla fundamenttiasiat kuten pellot ja eläinaines, sekä tuotannon ja talouden osaaminen ovat kunnossa, tehdään varsin hyvää ja vakaata tulosta vuodesta toiseen. Talousosaaminen ilmenee maksuvalmiutena, joka on tärkeä osa tilan riskinhallintaa. Taloudellinen menestyminen on mahdollista ja erinomainen tavoite maatalousyrityksen toiminnalle.

3

Vakaa kysyntä

Kotimarkkinoiden kysyntä on vakaa ja viennissä on aitoja mahdollisuuksia, joita ei ole vielä täysin saatu lunastettua. OECD-FAO ennustaa tuoreessa keskipitkän aikavälin ennusteessaan maidon globaalille kysynnälle 1,6 % vuotuista kasvua. Valtaosa tuotannon kasvusta tapahtuisi päiväntasaajan lähettyvillä, kun taas EU:ssa tuotannon ennustetaan hieman laskevan. Globalisaatio tuo maitotuotteita kuten juustoja kuluttajien pöytään alueilla, joissa maitotuotteet eivät perinteisesti ole olleet keskiössä. Pienen vientimaan tuotteet mahtuvat hyvin markkinoille, vaikka kilpailu onkin kovaa.

OLLI NISKANEN

Ryhmäpäällikkö, MMT

Luonnonvarakeskuksen yritystalouden tutkimusryhmä

4

Rakennekehitys

On fakta, että tilamäärä alenee jatkuvasti sekä maidontuotannossa että muissa tuotantosuunnissa. Sopivalla vauhdilla jatkuva rakennekehitys on myös politiikan tavoitteena. Viimeisen vuosikymmenen aikaisen trendin jatkumisen myötä jopa kolmasosaa Suomen pelloista (750 000 ha) saattaa viljellä vuonna 2050 eri maatila kuin tänä päivänä. Tästä näkökulmasta katsottuna rakennekehitys tuo väistämättä tilaa myös investoinneille. Kestävän ruokajärjestelmän ylläpitämiseksi tarvitaan kuitenkin erilaisia ja erikokoisia maatiloja, myös maidontuotannossa.

LUKUVINKKEJÄ

1. OECD-FAO Agricultural Outlook 2024-2033 Vuosittain päivittyvä kansainvälisten markkinoiden keskipitkän aikavälin raportti • https://www.agri-outlook.org

2. ProAgria: Talousviisas maatilayritys (2023) Käytännönläheisesti ja kattavasti maatilan talousasioihin pureutuva kirja

3. Luonnonvarakeskus: Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus Vuosittain julkaistava tilannekuva kotimaan maataloustuotannon ja markkinoiden tilanteesta

Vierihoito tukee vasikan oppimista ja sosiaalisia taitoja

Emän hoito ja läheisyys lisäävät vasikan kokemia positiivisia tunteita sekä edistävät oppimista, sosiaalisia taitoja ja stressinsietokykyä. Onnistuessaan vierihoidolla onkin monia positiivisia vaikutuksia vasikan hyvinvointiin ja tulevaan elämään aikuisena nautana.

Naudat ovat luonnostaan laumassa laiduntavia saaliseläimiä. Siksi hyvät suhteet muihin nautoihin sekä lauman tuoma turvallisuuden tunne ovat vasikoille hyvin tärkeitä. Emän hoito ja läsnäolo sekä myöhemmin muiden vasikoiden ja vanhempien nautojen seura antavat vasikalle mahdollisuuden toteuttaa tärkeitä käyttäytymistarpeitaan, kuten nukkua, leikkiä ja harjoitella laumassa toimimista.

Vasikoiden kasvattamisella ryhmässä voidaan saavuttaa monia hyötyjä vasikoiden psyykkisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta.

Kun vasikoilla on ikätovereiden lisäksi yhteys vanhempiin eläimiin, ne saavat vielä enemmän tilaisuuksia oppia nautana olemisesta kuin saman ikäisistä eläimistä koostuvassa ryhmässä kasvavat vasikat. Ryhmäkasvatukseen verrattuna vierihoidettujen vasikoiden

VIERIHOITO

Vierihoitoa käsittelevä juttusarjamme keskittyy siihen, miten ja miksi vierihoito on eduksi vasikoiden terveydelle, kehitykselle, kasvulle ja hyvinvoinnille.

Puhumme sekä juottokaudesta että sen jälkeisestä ajasta, sillä vierihoidolla on havaittu kauaskantoisia vaikutuksia naudan elämään.

Keskustelemme myös siitä, mitä mahdollisia ongelmia vierihoitoon liittyy.

henkisestä kehityksestä on vielä vähän tutkimustietoa, mutta emän kanssa kasvamisesta on jo havaittu olevan lisähyötyä vasikoiden oppimisen kannalta.

ENSIN TUTUKSI EMÄ JA HOITAJA Luonnossa lehmä pyrkii poikimaan erillään laumastaan vasikan leimautumisen varmistamiseksi. Emä yleensä piilottaa vasikkansa muutamaksi päiväksi turvalliseen paikkaan laiduntaen itse lähellä ja käyden hoitamassa vasikkaa piilopaikassa. Vasta sitten lehmä tuo uuden tulokkaan laumaan. Tämä rauhassa leimautuminen on tärkeää, sillä se lujittaa emon ja vastasyntyneen vasikan sidettä. Koska ihminen on tärkeä osa nykynaudan elämää, vasikan on emoon tutustumisen lisäksi opittava, että hoitajaa ei tarvitse pelätä. On siis hyvä, että vasikoiden kanssa seurustellaan

Emän tai imettäjän kanssa kasvaminen parantaa vasikan oppimiskykyä. Vasikan kanssa on erityisen tärkeää seurustella ensimmäisen elinviikon aikana, jotta se oppii luottamaan ihmisiin. Muista kuitenkin huolehtia hyvästä käsihygieniasta.

mahdollisimman paljon niiden elämän ensimmäisen viikon aikana.

Jo toisella elinviikolla pikkuvasikat seurustelevat keskenään ja muodostavat nopeasti pieniä vasikkaryhmiä. Kolmen viikon iässä vasikat viettävätkin jo eniten aikaansa muiden vasikoiden kanssa. Vasikat seurustelevat myös lauman muiden eri-ikäisten jäsenten kanssa. Tätä kanssakäymistä tarvitaan, sillä laumaelämässä sosiaalisiin suhteisiin liittyy erityisen paljon sääntöjä ja tunteita. Nuori vasikka oppiikin emänsä ja muiden nautojen reaktioista, mitä on sopivaa tehdä ja mitä ei. Lehmänalun pitää myös oppia havainnoimaan, mitä muut tuntevat ja miten tulee reagoida omiin ja muiden kokemiin tunteisiin. Eläinten käyttäytymistutkimus kertoo, että turvallisuuden ja hallinnan tunne edistävät eläimen kykyä oppia, samoin runsas ravinto. Siksi vierihoidossa saatu emän hoiva sekä

”Rauhassa leimautuminen lujittaa emon ja vastasyntyneen vasikan sidettä.”

muiden eläinten seura, rauhoittavat hajut ja rentouttava kosketus ovat vasikan oppimiselle eduksi. On myös hyvä muistaa, että opittavan asian lisäksi nauta muistaa tilanteeseen liittyvät tunnetilat: omansa, mutta myös muiden nautojen sekä hoitajan suhtautumisen. Siksi luottamusta täytyy vaalia.

Lue lisää vierihoidon positiivisista vaikutuksista vasikan kehitykseen • maitojame.fi/hyvinvointi

Asiantuntijana

MIKAELA

MUGHAL

Tutkija, Tuotantojärjestelmät, tuotantoeläinten hyvinvointi Luonnonvarakeskus LUKE

Asiantuntijana

ANN - HELENA

HOKKANEN

Maitotilayrittäjä, ELT Helsingin yliopisto

Tekniikka voittaa voiman

1. LUKITTAVA ETUAITA

Pihattolehmien tutkiminen ja hoito irrallaan tai parressa on hidasta ja hankalaa, usein jopa mahdotonta.

Jossain kohtaa navettaa pitäisi kaikilla olla edes pätkä lukittavaa etuaitaa, johon lehmä on houkuteltavissa herkkuja jakamalla. Esimerkiksi eläinlääkärin hedelmällisyys- ja tiineystarkastukset onnistuvat vaivatta, kun rivi tutkittavia lehmiä on lukittuna.

Toimenpiteisiin käytetty aika on huomattavasti lyhyempi kuin pyydystäminen parsiin ja tutkiminen siinä.

2. KOROKE

Hedelmällisyystarkastuksissa useimmat eläinlääkärit ja seminologit käyttävät mielellään koroketta varsinkin, jos karjan lehmät ovat korkeita.

Korokkeen käyttö säästää olkapäätä ja parantaa merkittävästi työturvallisuutta. Apuväline on hyvä myös kotisiementäjälle ja seisovan lehmän poikimista avustettaessa, sillä korkeammalla seisominen lisää käsien ulottuvuutta.

Korokkeen tulisi olla tukeva ja vakaa. Pienikin koroke voi olla hyvin toimiva, kunhan se ei keiku. Esimerkiksi lasten vessakoroke toimii mainiosti. Kaupallisesti saatavilla oleva jakkara on erittäin vakaa mutta painava. Kotiseppien kevyempi versio kulkee helpommin mukana.

3. APUAITA

Kevyt apuaita on osoittautunut toimivaksi, kun halutaan ohjata lehmä

Muutama näppärä apuväline helpottaa kummasti lehmien hoitoa.

robottiin, lukittavaan etuaitaan tai mihin tahansa kujaan. Lehmälle on luontaista edetä eteenpäin kujaa muistuttavassa tilassa. Isossa, avoimessa tilassa eläin pyörii ja saa vauhtia ja voimaa liikkeisiinsä, jolloin ihminen jää helposti jalkoihin.

Noin eläimen mittaisessa apuaidassa tulee olla helppo kiinnitys tolppaan tai kiinteään kalusteeseen. Naru tai ketju aidan loppupäässä auttaa eläimen pitämisessä kujan suunnassa, ja se kierretään lehmän takaa kalusteputken tai tolpan ympäri. Näin estetään peruuttaminen, jolloin lehmä tulee valtavalla voimalla ja nopeudella, ja tapaturmariski on ilmeinen.

Pienestä apuaidasta on apua myös vasikoiden ryhmäkarsinassa, kun otetaan vasikoita kiinni tutkittavaksi tai lääkittäväksi. Usein vasikoiden kanssa juostaan monen

ihmisen voimin, kun apuaidan avulla kiinniotto onnistuisi rauhallisesti ja helposti.

Tilojen apuaidat ovat usein kotitekoisia. Materiaalin tulee olla kevyttä eikä rautaa saa olla liikaa, ettei aidasta tule painava. Kiinnikkeet on keksittävä itse. Vaivannäkö ja tuotekehitys kannattaa, sillä toimiva apuaita pelastaa arjessa monta tilannetta.

4. PÄÄTELINE

Lehmät eivät useinkaan ole yhteistyöhaluisia, kun niitä lääkitään suun kautta. Lukittavaan aitaan ripustettava pääteline on erinomainen apu syöttö- ja juottohommiin. Siinä lehmä ei pääse heiluttamaan päätään sivulta toiselle tai ylös ja alas. Telineen käytöllä suojellaan erityisesti hoitajan olkapäitä tapaturmilta, mutta toimenpiteen onnistuminen ensiyrityksellä madaltaa myös hoitamisen kynnystä.

5. NARURIIMU JA MANSIKKIRIIMU

Helposti päähän saatava riimu on käytännöllinen lääkittävän lehmän käsittelyssä. Riimu on usein riittävä apuväline pään sitomiseksi vinoon tai pään pitämisessä ihmisvoimin. Varsinkin Mansikki-riimulla pään pitäminen onnistuu hyvin ilman sierainpihtejä, joiden käyttö on lehmälle ikävää.

Naruriimua voidaan käyttää myös vasikan liikuttamisessa. Riimun säädöt ovat joustavat, joten sama riimu toimii eri kokoisilla eläimillä. ��

Pääteline helpottaa lääkitsemistä ja vähentää tapaturman riskiä, kun lehmä ei pääse heiluttamaan päätään.

Riimu helpottaa lääkittävän lehmän käsittelyä. Naruriimua voidaan käyttää myös vasikan liikuttamisessa.

Pienikin koroke voi olla hyvin toimiva, kunhan se on tukeva.

Tehokas tautisuojaus tukee työturvallisuutta

Ihmisten ja eläinten välillä leviävien zoonoottisten tautien torjunta koskee kaikkia eläintiloihin tulevia ja sieltä lähteviä ihmisiä, eläimiä ja tavaroita – myös tilan omaa väkeä.

HANNA CASTRO

Kehityspäällikkö, ELT Valio Laatu-, Lypsy- ja Terveys-palvelut

Maitotilalla työskentelyyn liittyy korostunut altistumisriski ihmisten ja eläinten välillä leviäville eli zoonoottisille taudinaiheuttajille. Vaikka usean zoonoosin torjunnassa on Suomessa onnistuttu hyvin, ovat tietyt taudinaiheuttajat viime vuosina yleistyneet. Maatalouden rakennemuutos ja tilakoon kasvaminen lisäävät tartuntatautien riskiä.

Maitotilojen zoonoosiriskit ovat pääosin hallittavissa asianmukaisilla varotoimenpiteillä. Ulkoinen tautisuojaus estää taudinaiheuttajien pääsyn tilalle ja niiden kulkeutumisen tilalta pois. Sisäinen tautisuojaus estää taudinaiheuttajien leviämisen tilalla. Ennaltaehkäisy ja varhainen reagointi ongelmatilanteisiin ovat ensiarvoisen tärkeitä.

ONKO ZOONOOSI AMMATTITAUTI?

Maitotiloilla työskentelevien tulee tarkkailla omaa terveyttään ja reagoida zoonoositartuntaan viittaavaan oireiluun taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Sairastuessa suorista eläinkontakteista kannattaa kertoa lääkärille diagnosoinnin helpottamiseksi. Maitotilalta saatu zoonoosi voidaan todeta ammattitaudiksi, jos työntekijä

on altistunut tartunnan aiheuttajalle työssä ja syy-yhteys työperäiseen altistumiseen on todistettu. Ammattitaudiksi todettu tartunta oikeuttaa korvauksiin, kuten hoitokuluihin ja ansionmenetyksiin. Korvaus maksetaan työnantajan ottaman lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kautta.

”Maatalouden rakennemuutos ja tilakoon kasvaminen lisäävät tartuntatautien riskiä. ”

Maitotiloilla työterveyttä haastavat etenkin kryptosporidioosin ja pälvisilsan yleistyminen viime vuosina. Kryptosporidioosia aiheuttaa Cryptosporidium-alkueläin, jonka ookystia vasikat erittävät ulosteissaan. Ookystat ovat ympäristönkestäviä ja jo muutama suuhun saatu ookysta riittää tartuntaan. Tartuntaa voi olla vaikea yhdistää tiettyyn

tilaan, sillä oireet ilmenevät tyypillisesti noin viikon kuluttua tartunnasta ja tauti voi esiintyä tilalla piilevänä.

Pälvisilsa on Trichophyton verrucosum -sienen aiheuttama ihotulehdus. Tartunnan saaneille kehittyy kolikonmuotoisia iho-oireita. Oireet ilmenevät muutaman viikon sisällä altistumisesta. Sieni-itiöt säilyvät pitkään navettaympäristössä ja leviävät epäsuorasti esimerkiksi vaatteiden, työvälineiden, rakenteiden tai pölyn välityksellä. Ihon hiertyminen tai ärtyminen altistaa tartunnalle suorassa kontaktissa.

Muita suomalaisilla maitotiloilla esiintyviä zoonoottisia taudinaiheuttajia ovat muun muassa suun kautta tarttuvat suolistobakteerit salmonella, kampylobakteeri ja shigatoksiinia tuottava Escherichia coli eli STEC. Harvinainen Q-kuume tarttuu suun kautta ja hengitysteitse. Listerian aiheuttama ihosairaus ja vedinrokko tarttuvat suorassa kontaktissa. Utaretulehdusbakteereista mm. Streptococcus agalactiae ja Staphylococcus aureus pesivät sekä nautojen että ihmisten iholla, limakalvoilla ja haavoissa. Zoonoosiksi lasketaan myös mikrobilääkeresistentin bakteerin siirtyminen eläimestä ihmiseen ja päinvastoin. ��

TILANTEEN MUKAINEN

SUOJAUTUMINEN

Jos karjassa havaitaan selkeitä sairauden merkkejä, kuten vasikan ripulia, on syytä ottaa näytteitä taudinaiheuttajan tunnistamiseksi. Työntekijän on tiedettävä, mitä taudinaiheuttajia tilalla esiintyy, mitkä eläinryhmät ovat kantajia ja miten tartunta leviää. Taudinpurkaustilanteessa asiasta on tiedotettava kaikille sisäänkäynneille asennettujen taulujen avulla. Tilalle saapuvia henkilöitä tulisi tiedottaa tarttuvasta taudista jo etukäteen.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijällä on riittävä ymmärrys zoonooseihin liittyvistä vaaroista ja kyky suojautua niiltä tilanteen vaatimalla tavalla, taudinaiheuttajan tartuntareitit ja -tavat huomioiden. Pääperiaatteena suun kautta tarttuvilta zoonooseilta suojautumisessa on hyvän käsihygienian noudattaminen, suojavarusteiden käyttö sekä se, että vältetään käsien, eritteiden tai vesiroiskeiden kontaktia kasvoihin. Suu suljetaan saappaita pestessä eikä navettaan tuoda ruokaa, purkkaa tai nikotiinituotteita. Tilamaito on turvallisinta juoda lämpökäsiteltynä.

Iho-, silmä-, tai limakalvokontaktin välityksellä tarttuvilta zoonooseilta suojaudutaan ehkäisemällä kontakti suojakäsineiden, suojavaatetuksen, kirurgisen suojamaskin sekä suojalasien tai visiirin avulla. Hengitysteitse tarttuvilta zoonooseilta suojaudutaan hengityssuojaimen avulla. Kirurgisen suojamaskin tarjoama suoja on vähäisempi, mutta tyhjää parempi.

Useimmat taudinaiheuttajat leviävät myös epäsuorasti ympäristön ja esineiden välityksellä. Työvälineet, vaatteet, päähineet ja jalkineet puhdistetaan ja tarvittaessa desinfioidaan käytön jälkeen tartunnan leviämisen estämiseksi. Navetassa käytettävä älylaite kannattaa suojata kertakäyttöisen salpapussin sisälle.

Jos epäilet zoonoosia karjassa, käytä asianmukaisia suojavarusteita.

TYÖNANTAJALLA

VASTUU

TYÖTURVALLISUUDESTA

Maitotilan työnantajalla on lakisääteinen vastuu työntekijöiden suojelemisesta biologisilta vaaroilta. Työnantajan tulee arvioida ja hallita zoonoosiriskit sekä perehdyttää työntekijät turvalliseen työskentelyyn maitotilalla. Työntekijöiden osaamista kehitetään työsuhteen aikana.

”Zoonooseista etenkin kryptosporidioosi ja pälvisilsa ovat yleistyneet viime vuosina.”

Kirjalliset toimintaohjeet tukevat suullisia ohjeita. Kannattaa hyödyntää asiantuntijaorganisaatioiden ohjemateriaaleja, kuten Työterveyslaitoksen työturvallisuusohjetta kryptosporidioosin torjuntaan. Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on käytössään sopivat työ- ja suojavarusteet ja että niitä käytetään ja huolletaan oikein.

Perehdytyksen yhteydessä kannattaa käydä läpi myös perusasiat, kuten käsihygienia, jalkineiden puhdistaminen, hygieeninen työjärjestys ja tautisulun oikeaoppinen käyttö. Suojakäsineiden käyttö täydentää, mutta ei korvaa hyvää käsihygieniaa. Suojakäsineitä käyttäessä kädet pestään suojakäsineiden poiston jälkeen.

Ideaalitilanteessa henkilökunnalla ja vierailijoilla on erilliset sisääntuloreitit navettaan. Yhteistä sisäänkäyntiä käyttäessä on varmistettava, että henkilökunnan ja vieraiden ulkovaatteet ja -kengät pysyvät erillään. Ohjeista huolimatta ihmisillä on taipumus suosia nopeinta reittiä ja toimintatapaa, varsinkin kiireessä. Pyri siis tekemään oikeaoppinen toiminta mahdollisimman helpoksi ja virheellinen toiminta vaikeaksi. Hyödynnä fyysisiä esteitä, värikoodeja ja selkeästi näkyvillä olevia ohjetauluja oikean toimintatavan varmistamiseksi.

NASEVAN TYÖKALUT RISKIEN ARVIOINTIIN JA HALLINTAAN

Nasevassa on kaikille nautatiloille soveltuva Biocheck-arviointityökalu, jonka tarkoituksena on auttaa maitotiloja tunnistamaan ja parantamaan niiden tautisuojauksen tasoa.

Biocheck-arviointien avulla tunnistetaan tilan tautisuojan vahvuudet ja heikkoudet sekä määritetään kehitystavoitteet ja keskeiset toimenpiteet. Säännöllisillä arvioinneilla voi seurata edistymistä sekä vertailla tautisuojan tasoa muihin tiloihin. Biocheckista saa myös tukea henkilökunnan kouluttamiseen ja ohjeistamiseen tautitorjuntaan liittyvissä kysymyksissä.

Maitotiloilla arvioidaan ja kehitetään sekä ulkoista että sisäistä tautisuojaa. Ulkoista tautisuojaa arvioidaan viidellä ja sisäistä tautisuojaa kuudella osaalueella. Riskiarvion voi suorittaa Biocheck-koulutuksen saanut asiantuntija. Arvioinnin aikana käydään tilalla tutustumassa ulkoiseen ja sisäiseen tautisuojaan, jonka pohjalta täytetään Nasevaan rakennettu arviointilomake. Järjestelmä analysoi ja visualisoi tulokset.

Biocheck-työkalun avulla saadaan käsitys tilan tautiturvallisuuden tasosta verrattuna muihin suomalaisiin arvioituihin maatiloihin. Arvioinnissa tunnistetut kehityskohteet toimivat pohjana tilan tautisuojan järjestelmälliselle ja pitkäjänteiselle parantamiselle. Suomalaisia arviointituloksia verrataan kansainvälisellä tasolla Biocheckin kautta.

Suomen asema salmonellavapaana maana korostaa taudin ennaltaehkäisyn merkitystä tiloilla. Tästä syystä Biocheck-työkalun lisäksi Nasevaan on kehitetty Ympäristöperäinen salmonellariski -tilannekatsaus, jossa keskitytään erityisesti Suomessa keskeiseen ympäristö- ja haittaeläinten välittämän salmonellariskin hallintaan. Nasevan katsaus auttaa tunnistamaan toimenpiteitä salmonellan sekä STEC-tartuntojen ja muiden ulosteeseen liittyvien tautien ja zoonoosien torjumiseksi. Tilannekatsaus kannattaa käydä läpi yhdessä eläinkääkärin kanssa. ��

”Pyri tekemään oikeaoppinen toiminta helpoksi ja virheellinen toiminta vaikeaksi fyysisiä esteitä, värikoodeja ja opasteita hyödyntäen.”

Lue lisää: Työterveyslaitoksen työturvallisuusohje kryptosporidioosin torjuntaan • www.ttl.fi/sites/default/files/2022-08/tyoturvallisuusohjekryptosporidioosin-torjuntaan.pdf

CO2 tilasäiliöt säästävät energiaa

CO2 by Wedholms tilasäiliöiden myynti ylitti 100 kpl rajan!

• CO2 by Wedholms tilasäiliöitä on myyty jo 10 eri maahan.

• CO2 tilasäiliöt on saatavana myös siilona

• Tule ja tutustu uuteen CO2 siiloomme Helsingin konemessuilla osastolla 6g50

19632024

TILASÄILIÖT SUOMESSA

www.kylmakarki. www.wedholms. p. 075 756 5000 Lisätietoa:

Vasikan suoliston turvaksi

Startti Vital -ternimaitotehoste

Startti Vital -ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan immuniteettisuojaa

• vastustuskykyä ja turvaa tulevaisuuteen

• elinvoimaa palautumiseen sairauden jälkeen

Startti ProPlus -maitohappobakteeri

Suojaa suolistoa:

• vieroituksen yhteydessä

• otettaessa vasikka vastaan uudelle tilalle

• ruokinnan muutosten yhteydessä

• lyhentää ripulin kestoa ja vähentää antibioottien käyttöä.

Startti Diaproof-K -vasikkasuola

• kuuluisa vasikkaripulin pysäyttäjä

• ripulikausi lyhenee 2-3 päivällä

• 2,5 kg jauhetta on 41 kerta-annosta

• 600 g jauhetta on 10 kerta-annosta

Huomio

ergonomiaan!

Karjanhoitotöissä tehdään paljon toistotyötä, eli työtä, jossa lyhyet, samanlaiset työvaiheet toistuvat tavan takaa. Työvaiheet muistuttavat toisiaan kestoltaan, voimankäytöltään ja työliikkeiltään. Toistotyö, joka kuormittaa tekijäänsä fyysisesti yksipuolisesti, vaarantaa ajan kuluessa tekijänsä terveyttä.

1VÄLTÄ LIIKAKUORMITUSTA

Toistotyön kuormitusta lisäävät työasento, työn kesto ja suuri voimankäyttö. Ranteen keskiasennosta poikkeavat asennot ja käteen kohdistuva mekaaninen paine rasittavat. Karjanhoitajan ominaisuudet, kuten ikä, ruumiinrakenne ja työhön tottumattomuus vaikuttavat kuormitukseen.

2

POISTA RASITUS JA TOISTO

Yksipuolisesti kuormittava toisto pitää ensisijaisesti poistaa. Automatisointi ja koneellistaminen ovat keinoja säästää ihmistä rasitukselta. Karjanhoitotöissä lypsyn automatisointi ja puhtaanapidon koneellistaminen vähentävät rasitusta. Ihmisen ei myöskään pitäisi joutua tekemään työtä koneen tahtiin.

TUUNAA TYÖTÄSI

Lue lisää: www.valio.fi/startti

3

Jos yksipuolista työtä ei saada riittävästi korjattua, tulee työpistettä, -ympäristöä, -välineitä ja -järjestelyjä muuttaa vähemmän kuormittaviksi. Opettele käyttämään molempia käsiä, vuorottele ja vaihtele töitä ja järjestystä sekä suunnittele riittävä tila työn tekemiseen. Vaihtele asentoa ja tauota työtäsi!

ANNA RIIKKA PUKARI Melan työkykypalvelut

Ketoosi eli asetonitauti on energianpuutesairaus. Se esiintyy tyypillisimmin 3 viikon sisällä poikimisesta, mikä on riskiaikaa monille muillekin sairauksille. Lehmä voi kärsiä samanaikaisesti useammasta sairaudesta niin, että toinen johtaa toiseen. Jos

Asiantuntija vastaa

Epäilen ketoosia – soitanko heti eläinlääkärin?

ketoosi iskee jo ensimmäisellä viikolla poikimisesta, se usein liittyy muihin vaivoihin tai on seurausta niistä.

Ketoosin oireena on ruokahalun puute tai muuttuminen niin, että kuiva heinä ja vilja maittavat, mutta ape tai täysrehu ei. Tuotos putoaa ja ensioireena näkyy märehtimisen väheneminen. Lämpö ei nouse. Lanta muuttuu kuivaksi. Maidosta ja verestä mitattavat ketoainepitoisuudet (BHB) kohoavat.

Samat oireet, ruokahaluttomuus ja tuotoksen pudotus voivat esiintyä

Farm with more freedom

Maitomäärän ja laadun seurantaan:

• InLine MilkPlus maitomittari

• SCC-solulaskuri

muissakin sairauksissa. Kohtutulehdukseen voi liittyä lämmön nousua, mutta ei aina. Lanta voi olla jopa ripulista, kuten juoksutusmahavaivoissa.

Koska hiljan poikinut lehmä on herkässä vaiheessa, kannattaa kutsua eläinlääkäri tutkimaan potilas pikimmiten. Näin saadaan diagnoosi nopeasti ja hoito käyntiin.

Kaikki ketoosit eivät kuitenkaan ole vakavia, ja nykyisillä seurantajärjestelmillä ja mittauksilla voidaan löytää hyvin lievät ja varhaiset tapaukset. Jos ketoosi löytyy nopeasti, lehmä syö ja yleiskunto on hyvä, voidaan aloittaa juottamalla 100 % propylenglykolia (3 dl/pv) 3-5 päivän ajan. On eduksi, jos lehmä voidaan ottaa sairaskarsinaan, missä sille annetaan tarjolle kaikkia mahdollisia rehuja. Jos parissa päivässä ei nähdä selvää paranemista, on syytä kutsua eläinlääkäri paikalle.

Premium-versiossa lisäksi:

• Märehtimisen ja muun aktiivisuuden seuranta eläinryhmissä ja ryhmien välillä

• Omat raportit

• Lämpöstressin seuranta

Hyvinvoinnin

telmän ei välttämättä tarvitse olla matemaattisesti luotet tava tilan eläinten hyvinvoin nin kehittämisen ja neuvon nan kannalta, mutta etenkin jos menetelmää käytetään eläinten hyvinvoinnin todentamiseen kuluttajille, täytyy sillä olla riittävä tieteellinen luotettavuus.

kokoinen (käsivarren mitta) kuivuneesta liasta tai lantapanssarista muodostunut likainen alue.

Mittareiden valinnassa oleellista on se, että ne todella mittaavat eläinten hyvinvointia. Mittausmenetelmän täytyy olla lisäksi luotettava, eli mittaustuloksen on oltava sama riippumatta mittauksen tekijästä ja tai olosuhteista, joissa mittaus tehdään.

Ihmisen tekemä arvio on aina subjektiivinen Kun puhutaan mittauksen luotettavuudesta, tarkoitetaan usein tarkkailijoiden välistä luotettavuutta (inter observer reliability). Etenkin laajamittaisessa käytössä olevissa arviointimenetelmissä on tärkeää, että mittarit ovat yksiselitteisiä ja helppoja käyttää, jotta arvioijan oma tulkinta vaikuttaa lopputulokseen mahdollisimman vähän.

Mitä yksityiskohtaisemmat kriteerit mittarin luokituksille voidaan tehdä, sitä varmemmin arvioijan tekemä tulkinta eläimen tilasta on luotettava. Esimerkiksi eläimen puhtausluokituksessa voidaan käyttää tarkkoja pinta-aloja ja mittoja – eläin luokitellaan erittäin likaiseksi, jos sillä on läpimitaltaan vähintään 40 cm

Miten arvioida eläinten hyvinvointia luotettavasti?

Käyttötarkoitus määrittää eläinten hyvinvoinnin arvioinnin vaatimukset.

Naseva nautojen hyvinvointitieto -hankkeen menetelmä tähtää eläinten hyvinvoinnin todentamiseen nautatiloilla.

Asiantuntijana

LILLI FRONDELIUS

FM, väitöskirjatutkija

Luonnonvarakeskus

Mitä subjektiivisempi luokitus on, sitä enemmän lopputulokseen sisältyy epävarmuutta. Esimerkiksi eläimen ontumiseen on vaikea kehittää samalla tavalla määrämittaisia luokkia kuin vaikka puhtausluokitteluun. Sen lisäksi, että luokitus itsessään ei voi olla ontumisen kohdalla täysin yksiselitteinen, on ihmisissä myös eroja siinä, kuinka helposti he havaitsevat esimerkiksi lievän ontumisen aiheuttamat muutokset kävelyssä – liekö tällä tekemistä luontaisen rytmitajun kanssa! Ihmisen tekemässä arviossa ei koskaan päästä kokonaan eroon arvion subjektiivisuudesta johtuvasta vaihtelusta. Toisaalta, jos mittareiden kuvaukset tehdään tiukan yksiselitteisiksi, eivät ne välttämättä enää toimi kaikissa olosuhteissa. Siksi on hyvä määrittää riittävä luotettavuuden taso, johon pyritään. Mittausten on toimittava kaikissa olosuhteissa Mittareita on myös pystyttävä hyödyntämään eri olosuhteissa. Työpöydällä jokin mittaustapa voi vaikuttaa erinomaisen hyvältä, mutta tilalla havaitaankin, että sen antama tulos ei ole luotettava esimerkiksi kestokuivikealueella pidettävien eläimien kohdalla. Hyvinvointitieto-hankkeen kehitystyössä tähän törmättiin

”Mittaustuloksen

on oltava sama riippumatta mittauksen tekijästä ja tai olosuhteista, joissa mittaus tehdään.”

etenkin nuorkarjassa, jonka arvio toteutetaan ainoastaan karsinan ulkopuolelta. Testauksissa havaittiin, että navettaolosuhteissa, riippuen karsinan koosta, valaistuksesta ja eläintiheydestä, ei pystytty arvioimaan esimerkiksi ihovauriota tai hengityselinsairauden oireita luotettavasti. Potentiaalisia mittareita jouduttiin karsimaan rankasti, koska tavoitteena on saada tilojen välille vertailukelpoisia tuloksia.

Miten mittariston luotettavuutta käytännössä testattiin?

Hyvinvointitieto-hankkeessa kehitettävän lypsykarjojen hyvinvoinnin arviointiprotokollan luotettavuutta testattiin kevään ja kesän aikana. Kuusi arvioijaa kävivät pareittain yhteensä 13 hankkeeseen ilmoittautuneella tilalla.

Juottovasikoilta ja lypsylehmiltä arvioitiin eläinperusteiset mittarit, kuten eläimen puhtaus, ihovauriot ja erilaiset sairauden merkit. Molemmat arvioijat tekivät mittaukset itsenäisesti samoille eläimille. Myös nuorkarjan ryhmätason arviointia ja eläinten tunnetilan mittausta testattiin laadullisella käyttäytymisen arvioilla. Tarkkailijoiden välisiä tuloksia tullaan vertailemaan tilastollisesti. Jos tulokset osoittavat jonkin mittarin epäluotettavaksi, sitä voidaan vielä muuttaa tai poistaa kokonaan.

Kahden arvioijan tulosten ei tarvitse olla eläinyksilötasolla täsmälleen samat. Merkittävintä on, että tila saa saman kokonaistuloksen eläinten hyvinvoinnista arvioijasta riippumatta.

Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa!

Startti Myslissä on kaikki. Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään

Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta. Saatavana kaikista meijereistä. Lisätietoja: www.valio.fi/startti

Tehokkaat kotimaiset

Lehmän-pastat

VALMAKAUPOISTA!

Asiantuntijana

KAJ NYMAN

Kehityspäällikkö

Valio Lypsy -palvelut

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g

Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.

KETOOSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

MAGNESIUM-pasta

Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja www.finncow.fi

Ehkäise bakteeri-

ongelmat ennalta ja pysy kärryillä F-kaasuasetuksesta

Kesän lämpimät kelit, kuten myös talven paukkupakkaset, tuovat herkästi esille mahdollisia heikkouksia tuotantojärjestelmässä. Maidon kohonnut bakteeritaso on kesäkuumalla herkemmin ilmenevä ongelma. Kuumuus asettaa maidon jäähdytyksen koville. Lisäksi lämpimällä säällä bakteerit lisääntyvät nopeammin maidon kanssa kosketuksessa olevilla pinnoilla, jos laitteiston pesu ei onnistu täysin. Valiolaisilla tiloilla maidon bakteeripitoisuudet ovat keskimäärin erittäin hyvällä tasolla, mutta yksittäisiä ongelmatilanteita ja poikkeamia esiintyy. Maidon matalan bakteeritason ylläpitäminen on pitkälti pesu- ja jäähdytysjärjestelmien toimivuuden varmistamista ja ylläpitoa. Jokaisen neljän pesun osatekijän, lämpötilan, mekaanisen tehon, kemiallisen tehon ja vaikutusajan pitää olla kunnossa. Lisäksi säännöllisellä laitteistojen huollolla varmistetaan muun muassa pintojen kunto, niin että ne peseytyvät hyvin kiertopesussa.

Yksittäiset bakteeriongelmat ratkeavat yleensä hyvin, mutta välillä on myös hankalasti ratkaistavia tapauksia. Lypsykoneiden ja jäähdytysjärjestelmien kasvu ja monimutkaistuminen tuovat lisähaastetta ongelmanselvitykseen ja varsinkin automaattilypsyssä ongelmanselvitysaika on usein rajallinen, koska lypsyä ei voi pysäyttää pitkäksi aikaa.

Pesu- ja jäähdytysongelmien ehkäiseminen ennalta on oleellinen osa maidon laatutyötä. Maitotilan lisäksi kaikilla tilan asiaan liittyvillä yhteistyökumppaneilla on tässä oma tärkeä tehtävänsä.

UUSI PAKKAUSKOKO

UUSI PAKKAUSKOKO

UUSI PAKKAUSKOKO

Säännöllisellä laitteistojen huollolla varmistetaan niiden luotettavan toiminnan edellytykset.

TÄRKEIMMÄT POIMINNAT

F-KAASUASETUKSESTA

EU:n päivitetyn F-kaasuasetuksen vaikutukset tilasäiliöihin ja maidon jäähdytysratkaisuihin ovat selkeytymässä. Tässä kertauksena maitotilayrittäjän kannalta tärkeimmät asiat.

1

Käytössä olevien tilasäiliöiden huolto Niin kutsuttu huoltokielto asettaa rajoituksia millä kylmäaineilla huoltoa saa tehdä. Kierrätetyn tai regeneroidun GWP-arvoltaan yli 2500 olevan kylmäaineen (esimerkiksi R404A) käyttö on sallittua 2029 vuoden loppuun. GWP-arvoltaan alle 2500 oleville kylmäaineille (esimerkiksi R134a) uutta ainetta koskevat huoltokiellot astuvat voimaan vasta ensi vuosikymmenellä.

Toimiva ja käyttökelpoinen tilasäiliö voidaan siis pääsääntöisesti huoltaa ja pitää käyttökunnossa myös jatkossa. Osuuskuntien tilasäiliöhuolloissa on tehty kylmäainekohtaiset ylläpitosuunnitelmat tilasäiliöiden elinkaaren ajaksi.

”Alan kehitys on nyt nopeaa. Hätiköityjä päätöksiä käytössä olevan tilasäiliön

huollossa tai uuden hankinnassa ei kannata tehdä.”

2Uuden tilasäiliön hankinta Vuoden 2025 alusta kiinteän kylmäkoneen tilasäiliössä kylmäaineen tulee olla GWP-arvoltaan alle 150. Irtokoneellisessa GWP-raja on vuodesta 2025 alkaen alle 2500 ja vuoden 2030 alusta alle 150. Epäsuoralla jäähdytyksellä eli nesteenjäähdyttimillä on omat näistä vähän poikkeavat rajat.

EU:n REACH kemikaaliasetukseen kaavaillaan fluorattuja aineita koskevaa PFAS-rajoitusta. Rajoitus koskisi myös fluorattuja kylmäaineita ja voi voimaan tullessaan kieltää niiden käytön uusissa laitteissa ja sovelluksissa.

F-kaasuasetus ja mahdollinen PFAS rajoitus eivät rajoita luonnollisia kylmäaineita eli ne ovat pitkälle kantavia ja suositeltavia kylmäaineita. Tilasäilökäytössä luonnollisista kylmäaineista on tällä hetkellä hiilidioksidi ja propaani.

3Käytetyn tilasäiliön kauppa Käytetty tilasäiliö on jo saatettu markkinoille, joten sen EU-alueen sisäistä kauppaa uusien tilasäiliöiden rajoitteet eivät rajoita. Huoltoon liittyvät rajoitteet ovat kuitenkin voimassa.

Alan kehitys on nyt nopeaa. Hätiköityjä päätöksiä käytössä olevan tilasäiliön huollossa tai uuden hankinnassa ei kannata tehdä. Osuuskuntien tilasäiliöhuollot tai tilasäiliövastaavat antavat ajantasaista lisätietoa tilasäiliöiden hankintaan ja huoltoon liittyvissä kysymyksissä.

Valion hyllyssä Uutuuksia

3 x sesonkiherkku

Nyt hemmotellaan niin kahvin, juuston kuin puuron ystäviä!

Vaniljaisiin kahvihetkiin

Kahvin uusi paras kaveri on vaniljalla maustettu maitojuoma. Kokeile monenlaisiin kylmiin ja kuumiin juomiin tai vaikka vispipuuron kaveriksi!

Herkkupala kultakääreessä

Ilmojen viileneminen tarkoittaa, että pidempään kypsytetty

Valio AURA® Gold on taas saatavilla. Kipin kapin juustohyllylle!

Pirteää puolukkaa

Mikä olisikaan raikkaampi lisäys puuroon tai smoothieen kuin uusi Valio puolukkakeitto? Maistuu myös sellaisenaan.

PROfeel® on nyt myös jäätelö!

Treeni ei ole aina herkkua, mutta onneksi PROfeel® on. Tänä syksynä Suomen vahvin proteiinibrändi valloitti pakastealtaat.

PROfeel-jäätelöissä on kolme herkullista makua: suklaa, kinuski ja persikkapassio.

Hyvänmakuiselle, terveellisemmälle herkuttelulle on aina tilaa. ”Moni valitsee PROfeel-tuotteet niiden herkullisen maun takia, ja tämä pätee myös jäätelöaltaalla. Tavoitteenamme olikin tehdä markkinoiden herkullisin proteiinijäätelö. Maku on PROfeel-jäätelöissä enemmän kuin kohdillaan, vaikka ne sisältävätkin enemmän proteiinia ja vähemmän rasvaa ja hiilihydraatteja kuin tavalliset jäätelöt. Kannattaa kokeilla!”, rohkaisee PROfeel-tuotteista vastaava liiketoimintapäällikkö Nino Grönlund

Juustoa lahjaksi

Juustot ovat mainio joululahja ja tuliainen herkkusuille! Tänä jouluna

Valion juustolahjapakkaukset saavat uuden ilmeen, ja myös niiden sisältöä on uudistettu.

Joulun kenties juustoisin lahja on kuvan Valio juustoherkut -juustopakkaus, joka sisältää viisi huolella valittua juustoa: Valio Luostari®, Valio Kappeli®, Valio Alppi Kreivi®, Valio AURA® Gold ja Valio Viola® piparkakku.

Juustojen seuraan sopivat esimerkiksi Valio glögi, piparit, hedelmät ja hillokkeet.

Juustolahjapakkaukset ovat joulun kausituotteita.

Klassikkomehut uudistuivat

Valion klassikkomehujen pakkausilme uudistui, ja samalla sarjaan saatiin kaksi raikasta uutuusmakua: luvassa on herkullista hedelmää ja makoisaa marjaa!

Onko mehuhyllyssä tullut vastaan uudennäköisiä

Valion mehupurkkeja? Klassikkomehut kuten perinteinen appelsiinimehu, ananasmehu sekä kolmen hedelmän mehu löytyvät nyt uusista pakkauksista. Pakkausten visuaalinen ilme on linjassa Valion brändi-ilmeen kanssa. Tämä näkyy niin värien käytössä kuin fonteissakin.

”Valio-mehut ovat olleet suomalaisten arjessa läsnä yli 50 vuoden ajan. Nyt halusimme tuoda pakkausilmeen tähän päivään. Samalla mehuihin saadaan kaksi raikasta uutuusmakua: ananasmangomehu ja punaherukka-vadelmamehu”, kertoo Valio-mehujen kategoriapäällikkö Patricia Holmström.

Herkullista arkiruokaa tuorekastikkeilla

Herkullisen aterian valmistaminen on näin helppoa: paista pannulla haluamasi proteiini, kaada päälle Valio Keittiön tuorekastike ja lämmitä. Tarjoa riisin, pastan, perunoiden tai kasvisten kanssa. Kastikkeiden makumaailmaan on haettu inspiraatiota Italiasta ja Intiasta, mutta ne valmistetaan tuoreista ja laadukkaista raakaaineista ihan tässä lähellä, ilman säilöntäaineita. Löydätkin ne kaupan kylmähyllystä. Kastikkeet ovat laktoosittomia ja gluteenittomia.

Katso reseptit: • valio.fi/herkullistaarkiruokaatuorekastikkeilla/

Kokeile 1 + 1

Yhdistä glögi, vichy ja limemehu.

Jaa jääpalat ja juoma laseihin. Lisää halutessasi tuoretta minttua ja limeä koristeeksi ja nauti!

Katso ohje Valio.fi:stä!

Vaalea Hehku

Limepala

GLÖGIMUULI

MAKEAN MALTAISEN

LEIVÄN LAKUSATTUMAT VIEVÄT KIELEN MENNESSÄÄN!

Lakritsisaaristolaisleivän ohjeen löydät viereiseltä sivulta.

PETRI NUUTINEN

Ruokapalvelujen asiantuntija, Valio Aimo®

”Piimä on raikas ja monipuolinen raaka-aine monenlaiseen ruoanlaittoon. Muun muassa marinadin pohjana se on lyömätön: hapot mureuttavat lihaa ja tuovat makua eri tavalla kuin öljyt. Muista kuitenkin pyyhkiä piimämarinadi pois lihan pinnalta ennen paistoa, sillä maitoproteiinit palavat herkästi. Piimästä syntyvät myös monenlaiset hyvät kylmäkastikkeet ja -dipit.”

Lakritsisaaristolaisleipä

3 LEIPÄÄ

200 g lakritsia

1 l Valio piimää

100 g hiivaa

3 dl tummaa siirappia

3 dl kaljamaltaita

1 rkl suolaa

10 dl vehnäjauhoja

3 dl ruisjauhoja

3 dl vehnäleseitä

Voiteluun

3 rkl tummaa siirappia

3 rkl vettä

Piimän viemää

Piimä on raikas juoma, mutta se sopii mainiosti myös leivontaan ja ruoanlaittoon!

Pilko lakritsipalat. Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva piimään ja sekoita kunnes se on liuennut. Sekoita joukkoon siirappi, maltaat ja suola. Lisää jauhot, leseet ja lakritsi, sekoita taikinaksi. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi, noin 1,5 tuntia.

Voitele kolme pitkänmallista leipävuokaa (vetoisuus noin 1,5 l). Jaa taikina tasaisesti vuokiin. Paista leipiä uunin alimmalla ritilätasolla 175 asteessa 1,5 tuntia. Valele leipiä paiston loppuvaiheessa siirappi-vesiliuoksella.

Anna jäähtyä liinalla peitettynä. Tarjoa Valio voin tai Valio Viola® kylmäsavulohituorejuuston kanssa.

JONATHAN SLOTTE

Vuoden Kokki 2022, Ravintola Palace

”Tykkään käyttää piimää ruoanlaitossa, sillä se on mukavan kevyttä. Piimän herasta saa tehtyä vaikka ja mitä. Olen myös karamellisoinut piimän mäskiä ja käyttänyt sitä jälkiruoissa. Piimällä marinoidusta kanasta syntyy myös tosi hyvä frittikana. Mausta piimämarinadi haluamallasi tavalla, ja muista riittävä suola!”

VALMISTUS

Kaikki Valion piimät valmistetaan maidosta perinteiseen tapaan hapattamalla.

TIESITKÖ, ETTÄ

PIIMÄÄKIN VOI VALUTTAA? Litra piimää muuttuu yön yli keittiöliinan läpi valuessaan pehmeän lusikoitavaksi. Paksumpaa piimää vaikka aamiaiskulhoon saat valuttamalla piimää hetken suodatinpussissa.

Onhan se Valio

Kun tuotteessa tai palvelussa on Valion logo, se sisältää lupauksen erinomaisesta laadusta.

Erinomaisuus on myös uudistuvan Valio-brändin ytimessä.

TEKSTI ANNA JALAS - KARJALAINEN

Kun Valio perustettiin vuonna 1905, PellervoSeuran sihteeri Philip Suuronen ehdotti voinvientiosuusliikkeen nimeksi Valiota, koska se kuvasi niin oivallisesti voimme korkeaa laatua. Sana ’valio’ tarkoittaakin suomen kielessä ensiluokkaista, ylivertaista, lajinsa parasta.

Tulevaisuuden Valio tekee monenlaista liiketoimintaa, mutta laadukkuus yhdistää kaikkea tekemistämme tilojen toiminnasta herkullisiin tuotteisiin ja arkea helpottavista resepteistä isoihin innovaatioihin. Nyt lupaus erinomaisesta laadusta tuodaan näkyvämmäksi myös suomalaisten rakastamassa Valio-brändissä.

Miksi brändiuudistus on tarpeen? Mikä muuttuu ja mikä säilyy ennallaan? Valion brändeistä sekä designista vastaavat valiolaiset kertovat kaiken tarpeellisen.

MEIJERISTÄ RUOKATALOKSI

Valio tunnetaan herkullisista ja laadukkaista tuotteistaan. Valmistamme puhtaasta suomalaisesta maidosta tuotteita kotimaan markkinoille ja vientiin, ja samaan aikaan olemme muutosmatkalla ruokataloksi: maitotuotteet muodostavat Valion kivijalan myös tulevaisuudessa, mutta niiden rinnalla olemme laajentaneet toimintaamme tukkukauppaan ja kasvipohjaisiin tuotteisiin.

Tulevaisuuden ruokajärjestelmä on yhdistelmä kaikkia nykyisiä ruoantuotannon muotoja ja uusia innovaatioita. Valion vetämässä Food 2.0hankkeessa muutamme ruokajärjestelmää kestävämmäksi, ja Suomen Lantakaasun myötä olemme mukana energiabisneksessä. Etsimme kasvua uusilta markkinoilta ja liiketoimintamahdollisuuksista sekä vahvistamme tulevaisuuden toimintaedellytyksiämme ja kannattavuuttamme. Miten muutos ruokataloksi näkyy Valio-brändissä?

”Muutos ruokataloksi näkyy siinä, että Valio-brändi kattaa nykyään paljon enemmän kuin maitotuotteet. Rakastettu Valio-brändi on arvokkain omaisuutemme. Meidän on pidettävä Valio-brändi muutosmatkassa mukana ja varmistettava, että se tuntuu vuosikymmenestä toiseen läheiseltä ja ajankohtaiselta tavallisille kuluttajille”, tiivistää Valion brändeistä ja markkinoinnista vastaava Taimi Renvall.

VAHVA BRÄNDI LUO KASVUA

Valio täyttää ensi vuonna 120 vuotta. Tuotteemme ovat läsnä suomalaisissa ruokapöydissä joka päivä. Brändimme tunnetaan. Eivätkö siis asiat ole ihan hyvin jo nyt?

”Valioon, sen tuotteisiin ja palveluihin yhdistetään luotettavuus, suomalaisuus, laatu ja maku. Valiobrändillä onkin mahtava pohja, mistä ponnistaa. Mutta aivan kuten maitotiloilla uudistetaan toimintaa tulevaisuutta silmällä pitäen, on myös Valion brändiomaisuudesta huolehdittava. Näin varmistetaan toimintaedellytykset sekä Valiolle yrityksenä

että omistajillemme, nyt ja tulevaisuudessa”, Taimi Renvall kuvailee.

”Kun mietimme Valio-brändin tulevaisuutta, palasimme juurillemme. Uudistumme tavalla, joka kunnioittaa maitotilayrityksissä tehtyä työtä ja historiaa. Olemme halunneet tarjota erinomaisuutta ja laatua ensi hetkistämme alkaen. Erinomainen laatu on brändimme ydin, joka kantaa tänäkin päivänä. Se on jotain, mitä meiltä odotetaan. Haluamme kommunikoida tämän entistä selkeämmin. Sloganimme 'Onhan se Valio' kiteyttää laatulupauksemme. Yhtenäinen, vahva brändi varmistaa, että viestimme säilyy kirkkaana kaikille vastaanottajille – kuluttaja-asiakkaasta kauppaan, päättäjiin tai yrityksemme työntekijöihin”, kertoo Sanna Kuosa, joka vastaa Valio-brändistä. ”Vahvat brändit pitävät pintansa ja luovat kasvua myös haastavina aikoina. Kuluttajan tarpeet ja maailma muuttuvat nopeasti. Brändin pitää olla relevantti, elää ajassa, olla kiinnostava ja rakastettava. ��

Mitä brändillä tarkoitetaan?

1

Brändi elää ihmisten mielessä. Se syntyy kaikista kohtaamisista brändin kanssa, ja siitä miten vastaanottaja kokee brändiviestit. Tavoitteena on vahva, positiivinen brändisuhde, joka muistuttaa ystävyyttä.

2

Vahvoilla brändeillä on tunnistettava ja johdonmukainen visuaalinen ilme, brändilupaus tai sanoma. Niiden avulla brändi erottautuu muista.

3

Brändin avulla kasvatetaan myyntiä ja tehdään parempaa tulosta. Brändiin liitetyt odotukset, tunteet ja luottamus vaikuttavat ostopäätökseen.

3 syytä panostaa brändiin

Brändi ei ole pelkkiä mielikuvia, vaan se luo tuotteelle arvoa. Vahvat brändit, kuten PROfeel® Valio Oltermanni®, Oddlygood® Valio Oivariini® ja Valiojogurtti® pärjäävät paremmin ja tuottavat enemmän kasvua sekä kannattavuutta yritykselle. Mutta se ei tule ilmaiseksi. Olemme tietoisesti kasvattaneet näiden brändien arvoa. Brändeihin on satsattava, ja tämä on pitkäjänteistä työtä.

Taimi Renvall, Vice President, Brand Management

Panostus brändiin kantaa hedelmää pitkään, mutta jos brändi on liian kauan hiljaa, se kostautuu. Meillä kasvaa uusien kuluttajien sukupolvi, joille vanhat klassikkobrändimme eivät olekaan itsestäänselvyys. Meidän on huolehdittava siitä, että brändimme ovat myös heille relevantteja –meidän on voitettava heidänkin sydämensä ja tarjottava syitä valita juuri Valion tuotteet.

Sanna Kuosa, Head of Brand, Valio

Tunnistamme vahvojen alabrändiemme arvon. Kokonaisuus on kuitenkin enemmän kuin osiensa summa, sillä brändit myös rakentavat toisiaan. Rakennamme ikään kuin sukupuuta, jossa Valiobrändi on kantava voima, ja alabrändit vahvemmin sukunäköisiä toisilleen: ne eivät ole identtisiä, mutta muistuttavat toisiaan sisarusten tai serkusten tapaan. Designilla on tässä tärkeä tehtävä. Se kiteyttää kunkin brändin olemuksen ja kuitenkin sitoo sen osaksi Valion sukupuuta. Tässä on myös paljon voitettavaa: tutkimusten mukaan loistava design voi parhaimmillaan tuoda jopa 32 % enemmän liikevaihtoa.

Tiina Aarras, Design Lead

Tulevaisuudessa laadukkaan, käyttäjälle merkityksellisen kokemuksen arvo vain korostuu. Keskinkertaisuus ei riitä, ei myöskään pelkkä hyvä tuote. Brändeiltä odotetaan enemmän. Laatu brändin ytimessä kirittää meitä kaikessa tekemisessämme. Se on myös innovatiivisuutta ja rohkeutta ajatella uusiksi”, Valio-brändin visuaalisesta ilmeestä ja designista vastaava Tiina Aarras summaa.

JOTAIN TUTTUA, JOTAIN UUTTA

Miten kuvailisitte uudistuvaa Valio-brändiä?

”Valio-brändi on ajaton, moniulotteinen, iloinen ja itsevarma. Jos Valio-brändi olisi henkilö, hän olisi elämäniloinen ja terveellä itsetunnolla varustettu tyyppi. Sopivasti rinta rottingilla ja pilkettä silmäkulmassa, mutta kuitenkin jalat maassa. Markkinoinnissamme iloisuus ei ole päälleliimattua mainoshymyä, vaan nostamme esiin elämän pieniä onnen hetkiä. Olemme aitoja ja itsevarmoja – ja se tarkoittaa, että voimme tehdä rohkeitakin asioita”, Sanna Kuosa kuvailee.

Miten uudistuminen näkyy käytännössä?

”Uudistuminen on tärkeä osa Valiota yrityksenä. Myös brändiemme on elettävä ajassa ja tehtävä joskus rohkeita ja innovatiivisiakin ratkaisuja. Brändiä ei ole olemassa ilman designia ja visuaalista ilmettä, jotka tekevät iloisen ja itsevarman Valion todeksi mainonnassamme, pakkauksissamme ja verkkopalveluissamme. Nyt ilmeemme on yhtenäisempi eri kosketuspisteissä: tuotteissa, ruokakuvissamme ja messuilla. Yhtenäinen visuaalinen viestintä, kuten fontit ja värimaailma, vahvistavat brändin tunnistettavuutta. Kuvamaailmassamme näytämme aitoja, samaistuttavia hetkiä, jotka herättävät tunteita tai yllättävät. Meillä on käytössä myös uusi brändimusiikki ja audiologot, jotka tehostavat muistijälkeä esimerkiksi nopeassa somemaailmassa. Näistä elementeistä syntyy vahva ja rakastettava Valio-brändi”, kuvailee Tiina Aarras.

Vahva Valio-brändi syntyy tiimityönä, uskovat Sanna Kuosa (vas.), Tiina Aarras ja Taimi Renvall.

Oliko vaikea päättää, mitä muutetaan ja mitä säilytetään ennallaan?

”Valion visuaalisessa ilmeessä oli paljon hyvää ja asioita, jotka halusimme säilyttää. Uudistuksessa halusimme korostaa niitä asioita, jotka ovat kuluttajille tärkeitä: Valion pitkiä perinteitä, raaka-aineidemme alkuperää sekä innovatiivisuutta. Esimerkiksi logo on keskeinen design-elementti, ja sen avulla kuluttajat suunnistavat kaupassa. Vahvistimme sinivalkoista logoamme ja käytämme sitä itsevarmasti. Teimme taustatutkimusta kuluttajiemme elämästä ja siitä, mitä kilpailijamme tekevät. Sinistä väriä tutkiessamme huomasimme, että sillä emme voi kotimaassa erottua, se yhdistyy niin moneen suomalaiseen isoon brändiin. Tämä ohjasi toteuttamaan värimaailmamme toisin, ja oikeastaan se mahdollistaa meille paljon”, Tiina Aarras kertoo.

”On myös muistettava, että emme kisaa vain kotimaisia toimijoita vastaan, vaan kilpailu on kaupan hyllyssäkin globaalia. Kisaamme myös ihmisten ajasta ja huomiosta. Kun mediaympäristöt muuttuvat yhä nopeammiksi, on entistä tärkeämpää välittää yhtenäistä brändiviestiä”, Taimi Renvall lisää. ”Uudistus on jo muuttanut tapaamme kommunikoida. Kaikkialla kohtaa nyt uuden, iloisen ja itsevarman Valion. Olemme rohkeampia ja keskitymme olennaiseen. Muutos on kuitenkin haluttu tehdä niin, että se tuntuu luonnolliselta. Valiolla on paikka suomalaisten sydämissä jo nyt. Emme halua shokeerata, vaan enemmänkin yllättää iloisesti”, Sanna Kuosa kertoo. ��

Kuluttajan näkökulma

Brändit ovat osa ihmisten arkea

Brändit elävät mukana ihmisten arjessa, erityisesti kun puhumme elintarvikkeista. Syömme ja juomme useita kertoja päivässä, ja lähes joka kerralla kohtaamme eri brändejä. Harva meistä keskivertokuluttajista kasvattaa syömäänsä ruokaa itse – sen sijaan ostamme sen logoihin ja brändi-ilmiasuun puetuissa pakkauksissa.

Koska elintarvikebrändit ovat voimakkaasti läsnä arjessa, niistä tulee itsestäänselvyyksiä, eräänlaisia vakioelementtejä, joita kuluttaja ei aina edes tiedosta. Kun brändiä uudistetaan, tämä vakioelementti muuttuu. Se saattaa olla merkittävä muutos kuluttajan jokapäiväisessä elämässä. Ja mitä rakkaampi brändi, sitä enemmän muutokseen reagoidaan tunteella. Muutokset saattavat yllättää, koska yhtäkkiä yksi arjen osa näyttää erilaiselta. Monet arvostavat jatkuvuutta, joten muutos saattaa jopa järkyttää. Jos muutos on huomattava, on varmaa, että osa kuluttajista reagoi siihen. Toiset myönteisesti, toiset kielteisesti.

Yhtä varmaa on kuitenkin myös se, että jo varsin pian muutoksen jälkeen uusi ilme alkaa vaikuttaa tutulta ja aiempi ilme jollain tavalla vanhalta, ellei peräti vanhanaikaiselta. Koska brändit ovat läsnä arjessa joka päivä, uusista pakkauksista, logoista, mainoslauseista ja äänimaailmoista tulee nopeasti osa arkista tuttua ympäristöä. Kun brändiuudistus tehdään oikein, uusittu brändi tuntuu lopulta istuvan entistä paremmin omaan arkeen, omaan maailmaan. Sillä brändit eivät ole ainoa asia, joka muuttuu huomaamatta tai huomiota herättäen kuluttajien arjessa. Kaikki muukin on liikkeessä, ja brändit siinä mukana.

JARNO RAUTIO

Consumer Insight Manager

Innovation & Insight

Valio Oy

VALIO

Hallitukselta

Ei yö niin pitkä etteikö päivä perässä

VANHALLA SANANLASKULLA en viittaa syksyn myötä lyheneviin päiviin, joiden myötä työt maitotiloilla alkavat ja loppuvat pimeydessä. Vuodenajat kuuluvat suomalaiseen vuodenkiertoon ja jokaisella meistä on suosikkinsa vuodenajoissa.

Tässä yhteydessä viittaan maailman viimeaikaiseen synkkyyteen. Uutiset tuovat helposti tummia ajatuksia positiivisimpaankin mieleen. Ukraina, Lähi-Itä, USA:n presidentinvaalit, Euroopan hajaannus ja lähes kaikkiin edellisiin liittyvänä naapurimme Venäjä, joka Putinin johdolla on paljastanut todelliset kasvonsa. Päivänvaloon pääseminen vaatii maailman päättäjiltä aivan uudenlaisia avauksia ja yhteistä ymmärrystä. Valoisampia aikoja odotellessa voimme vain uskoa, toivoa ja olla ihmisiksi toisillemme.

Edellä kuvattu on luonut varjoja myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Onneksi olemme nähneet myös valon pilkahduksia. Nato-päätöksessä yhtenäisyys oli laajaa. Riittävää yksituumaisuutta päättäjiltämme tarvitaan myös vaikeissa taloudellisissa ratkaisuissa, rahaa kun ei tunnu millään riittävän edes välttämättömien palvelujen tarjoamiseen kansalaisille. Huoltovarmuuden merkitys on onneksi ymmär-

”Ilmasto- ja vastuullisuustyö on tulevaisuuden liiketoimintamme varmistamista ja tullut jäädäkseen.”

KUKA

Sauli Lähteenmäki Valion hallituksen väistyvä jäsen, jonka aika kuluu tilan töissä ja yhteisten asioiden hoidossa. Vaarilla on kuitenkin aina aikaa seitsemän lapsenlapsen jutuille ja penkkiurheilulle.

retty aiempaa paremmin, ja maatalous on jäänyt pahimpien leikkausten ulkopuolelle. Alan toimintakyvyn turvaaminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa huomiota ja epäkohtiin puuttumista.

MISTÄ VALOA kannattaa sitten näinä aikoina etsiä? Valiolla me katsomme pitkälle eteenpäin ja pyrimme varmistamaan omistajiemme toimeentulon nyt ja tulevaisuudessa. Valio on ollut perinteisesti bränditalo ja on sitä edelleen. Matalasuhdanne ja kuluttajien epävarmuus saavat helposti käden tarttumaan halvimpaan tuotteeseen. Vahvat brändit kuitenkin tuottavat paremmin pitkällä aikavälillä. Valiolla on valikoimissaan laaja, lähes legendaarinen brändikirjo, josta muut tavarantoimittajat vain haaveilevat. Näitä tuotteita kauppa ei missään tilanteessa voi poistaa valikoimistaan. Brändejä pitää kuitenkin vaalia ja pitää ajan tasalla. Tämä työ ulottuu niin tuotekehitykseen, valmistukseen kuin markkinointiin.

Kannattavan viennin lisääminen on merkittävä osa Valion strategiaa. Lisäarvojauheille etsitään ja löydetään uusia markkinoita. Valion kehittämät erikoisjauheet lapsille ja varttuneille ovat kasvava portfolio esimerkiksi Kaukoidän laajoilla markkinoilla.

ILMASTO- JA VASTUULLISUUSTYÖ on tulevaisuuden liiketoimintamme varmistamista ja tullut jäädäkseen. Valio teki jo vuosia sitten rohkean lupauksen hiilineutraalista maitoketjusta vuoteen 2035 mennessä ja on alusta saakka ollut proaktiivinen toimija tässä työssä. Meiltä kysytään näkemyksiä, eikä vain esitetä vaatimuksia. Juuri käynnistynyt viisivuotinen Hiilineutraali maitotila -pilotti on uusin avauksemme, jossa neljä valittua tilaa eri puolilta Suomea selvittää, minkälaiset maitotilan arjen toimet vaikuttavat tehokkaimmin maidontuotannon päästöihin. Maitotilan arjessa ilmastoasiat voivat usein tuntua turhilta ja kaukaisilta. Näitä asioita ei kuitenkaan karkuun pääse, ja kohtuulliset toimet, joita eri tiloilla tähän työhön valitaan toteutettaviksi, ovat omistajien osuutta Valion menestykseen markkinoilla tulevaisuudessa. Oma osuuteni Valion hallinnossa on tulossa päätökseen. Monenlaisia asioita, isompia ja pienempiä, on käsitelty ja päätetty. Yksi omistajia suoraan koskeva päätös oli sopimustuotantoon siirtyminen. Vaikea mutta välttämätön uudistus on osuuskunnissa erilaisin toimin saatu toimivaksi. Ylpeyden aiheeni on osuuteni valiolaisten maitotilojen saattamisessa Valion Eläkekassan jäseniksi niin halutessaan. Varsin merkittävä määrä maitotilojen työntekijöitä on jo viidessä vuodessa siirretty VEK:n eläkekantaan. Palvelumme on ihmisläheistä ja kustannuksiltaan todella kilpailukykyistä.

Valion organisaatiomalli ja säännöllisesti päivitettävä strategia ovat yrityksemme selkäranka. Tärkein mittari Valion tuloksen teossa on edelleen mahdollisimman korkea tilityshinta. Tuloksen takana on valtava määrä työtä ja osaamista. Tätä työtä on myös vaikuttaminen eri sidosryhmiin. Suomessa ja EU:ssa tehdään koko ajan maito- ja elintarvikealaan liittyviä poliittisia päätöksiä, joiden valmisteluun vaikuttamisella suoraan tai yhdessä etujärjestöjen kanssa on suuri merkitys.

Menestystä ja valoisaa tulevaisuutta kaikille valiolaisille!

Lakisääteiset TYÖELÄKEVAKUUTUKSET

Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläkekassan verkkosivuilla täytet-tävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

Olemme kotimainen!

KUKA

Leena Helminen

Valion kestävän liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja, joka lukee matkalla töihin päivän uutiset ja kotisohvalla kirjoja laidasta laitaan. Arkea piristää pesäpallon höntsävuoro.

Ilmastotyöstä kannattavaa liiketoimintaa

Meillä on kaikki mahdollisuudet edistää ilmastotavoitteitamme ja luoda samalla kannattavaa bisnestä, kun teemme toimenpiteitä yhteistyössä tilojen kanssa, sanoo Valion kestävän liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Leena Helminen.

TEKSTI ANNA JALAS - KARJALAINEN

VALIO

TEHTÄVÄNI VALIOLLA

Tiimini tarkoitus on kehittää Valion ilmastoohjelman toimenpiteistä kannattavaa liiketoimintaa. Tällä hetkellä valtaosan työajastani vie biokaasu. Se on täydellinen esimerkki kokonaan uudesta kannattavasta liiketoiminnasta, joka edistää samalla ilmastotavoitteitamme. Carbo-asiakasohjelma on puolestaan lisäpalvelu, jonka avulla asiakkaamme voivat edistää päästövähennyksiä. Food 2.0 -hankkeessa taas olemme luomassa yhdessä muiden yritysten kanssa kokonaista ekosysteemiä, jonka tavoitteena on muuttaa ruokajärjestelmää kestävämmäksi.

TYÖURANI

Muistoni maatilalta

”Olen salakuljettanut itseni maitotilalle! Kun aloitin

Valiolla 2021 korona-aikaan, tutustumiskäyntejä maitotiloille ei järjestetty.

Valmistuttuani taloustieteen maisteriksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta työskentelin liikkeenjohdon konsulttina hyvin erilaisilla toimialoilla energia-alasta elintarvikkeisiin ja terästeollisuudesta telekommunikaatioon. Konsultoinnin jälkeen siirryin Apetitille liiketoiminnan kehitystehtäviin. Siellä vastasin tuoretuoteliiketoiminnasta. Kun tulin Valiolle, täällä rakennettiin monenlaista uutta, myös kokonaan uutta yritystä, Suomen Lantakaasua. Kolme vuotta on jo hurahtanut kaasu pohjassa, ja nyt työ alkaa konkretisoitua: syyskuussa pääsimme aloittamaan biokaasulaitoksen rakennustyöt Nurmossa, ja marraskuussa teimme investointipäätöksen vieläkin suuremmasta Ylä-Savon biokaasulaitoskokonaisuudesta.

PARASTA VALIOLLA

Järjestin siis vierailun itse ymmärtääkseni tilojen arkea paremmin.”

toimia. Mahdollisuuksia on monia. Se voi olla osallistumista lantakaasun tuotantoon toimittamalla raaka-ainetta tai metaanipäästöjä vähentävän Bovaer-ravintoratkaisun käyttöä ruokinnassa. Moni miettii, mitä biokaasun syötetoimittajaksi ryhtyminen vaatii. Se voi muuttaa tiloilla joitakin toimintatapoja tai vaatia investointeja kuten uuden lietesäiliön tai tienparannuksia. Suoria säästöjä syntyy, kun käyttöön saadaan kiertolannoitetta, joka sisältää enemmän liukoista typpeä kuin käsittelemätön lanta, jolloin sen levittäminen on helpompaa ja kasvit pystyvät hyödyntämään sitä paremmin. Jos oman tilan lähelle kaavaillaan biokaasulaitosta, ei kannata jäädä odottelemaan, vaan lähteä rohkeasti mukaan. Ylä-Savon ja Nurmon biokaasulaitosten on määrä valmistua vuonna 2026, ja sitovia toimitussopimuksia tehdään nyt. Biokaasulaitoksissa hyödynnetään kaikenlaisia maataloussyötteitä, joten naapureillekin kannattaa tästä vinkata: mukaan ovat tervetulleita myös lihakarjatilat, sikalat, kanalat ja hevostilat.

On omistajiemme etu, että toimimme ajoissa ja olemme aktiivisesti mukana kehittämässä tulevaisuuden ratkaisuja. Näin voimme varautua myös sellaisiin muutoksiin, joihin emme itse voi vaikuttaa. Biokaasulaitoksessa syntyvä kiertolannoite vaikuttaa lannoiteomavaraisuuteen, mikä on myös huoltovarmuuskysymys. Olisi todella iso asia, jos pystyisimme luopumaan fossiilisista tuontilannoitteista.

Valiolla luodaan tulevaisuuden ratkaisuja. Meillä on rohkeutta ja kykyä tehdä isoja asioita ja katsotaan riittävän pitkälle eteenpäin. Kaikki tehdään kuitenkin aina taloudellisesti ja järkevästi. Pää voi olla pilvissä, mutta jalat pidetään tukevasti maassa. Esimerkiksi parantamalla materiaalien kiertoa ja hyödyntämällä sivuvirtoja tehokkaammin me parannamme kannattavuuttamme, mutta samalla myös ratkaisemme aikamme suurimpia haasteita. Se tekee omasta työstäni merkityksellistä.

OIKEA AIKA ON NYT

Valiolla on kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma, ja minun tiimini etsii keinoja toteuttaa sitä kannattavasti ja fiksusti. Meillä on mahdollisuus luoda ilmastotoimistamme kilpailuetua ja uutta liiketoimintaa. Mutta ilmasto-ohjelmamme toteutuu vain, jos saamme maitotilayrittäjät mukaan toteuttamaan erilaisia

Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Parhaillaan teemme työtä sen eteen, että 2030luvulle tultaessa Suomen Lantakaasu tuottaa 1 000 gigawattituntia uusiutuvaa energiaa – sen tuottamiseen tarvitaan sadan tuhannen lehmän lanta. Työmme ruokajärjestelmän uudistamiseksi tuo varmasti uusia “lantakaasuja” eli toisin sanoen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Valiolle ja omistajillemme.

VALIOTUOTTEENI

”Tämän hetken suosikkini on talven sesonkituote Valio Herkku luumumousse

Se sopii täydellisesti pieniin herkkuhetkiin!”

Me yrittäjät

VESTERGÅRDIN

TILA

Pärnäinen, Nauvo

Pellot Nurmiviljelyssä 25 ha omaa peltoa, vuokrattua 50 ha ja sopimusalaa 40 ha.

Navetta Kylmäpihatto vuodelta 2000 ja vuonna 2012 valmistunut robottipihatto.

Eläimet

Noin 68 lypsävää ja 50 päätä nuorkarjaa, rotuina ayrshire (70 %) ja holstein (30 %).

Maitoa meijeriin

500 000 litraa vuodessa. Keskituotos 9036 kg/lehmä (10 207 EKM kg).

Maidon hiilijalanjälki 0,8 kg CO ₂ e/kg EKM

Mitä teille merkitsee olla Valion omistajia?

”On hienoa tuottaa maitoa ja raaka-ainetta suomalaista ruokaa yhtiölle, joka on meidän maitotilayrittäjien omistama.”

Parasta on, kun arki rullaa

Vestergårdin tilalla Nauvon saaristomaisemissa työtä tehdään eläinten ja luonnon ehdoilla. Tilan arkeen päästään kurkistamaan alkuvuodesta myös televisiossa.

TEKSTI ANNA JALAS - KARJALAINEN

Vestergårdin tilan maitotilayrittäjät Sverker ja Anette Blomberg toimivat maitotilayrittäjinä Nauvon saaristomaisemissa. Sverkerin isoisä osti tilan 1950-luvulla, ja isovanhempien jälkeen tilanpitoa jatkoivat Sverkerin vanhemmat. Heidän aikanaan laajennettiin vanhaa parsinavettaa ja vuonna 2000 valmistui kylmäpihatto, johon saatiin lypsyasema.

”Silloin oli jo sovittu, että jatkan tilaa. Vuonna 2007 Vestergård siirtyi omistukseemme”, Sverker kertoo.

Nykyisin tilan 68 lypsävää ovat vuonna 2012 valmistuneessa robottipihatossa. Nuorkarjaa on lisäksi noin 50 päätä.

Anette on kotoisin läheiseltä maitotilalta, joka sijaitsee pienessä saaressa. Vanhempien lehmät lähtivät jo vuonna 2008, mutta Anette ja Sverker hoitavat nyt peltoja ja hiehot laiduntavat saaressa kesäisin. Nurmea Blombergit viljelevät niin omilla

25 hehtaarin pelloilla, vuokrapelloilla kuin sopimusviljelyksenäkin.

”Kaikilla pelloilla on käytössä Valio Carbo -nurmisiemenseos. Se on ollut hyvä valinta niin ympäristöä kuin satovarmuuttakin ajatellen. Meillä saaristossa on ollut jo useamman vuoden ajan haasteena kuiva alkukesä, mikä on vaikuttanut etenkin ykkössadon määrään. Kun nurmiviljelyssä on monia eri kasvilajeja ja joukossa syväjuurisia kasveja, aina sieltä joku onnistuu kuitenkin”, Anette ja Sverker kertovat.

Yrittäjäpariskunnan työnjaossa Anetten vastuulla ovat olleet lehmät ja talousasiat, Sverkerillä taas on vastuu viljelystä ja koneista.

”Minä olen koulutukseltani terveydenhoitaja ja Sverker agrologi, sekin varmaan vaikuttaa työnjakoon. Olen käynyt nuoresta asti lypsämässä ja ollut lehmien kanssa tekemisissä, mutta Sverker tuntee teoriapuolta paremmin ja osaa suunnitella toimintaa sen mukaan. Minä taas osaan

ehkä jonkun lehmän vaivan hoitaa sen perusteella, mitä tiedän ihmisten terveydenhoidosta”, Anette kuvailee.

Tilan taloudellinen tilanne on vakaa, mutta muuttujia on paljon. Yrittäjäpariskunta toivoisikin maitotilayrittäjien talouteen parempaa ennustettavuutta.

”Yritämme tehdä hankintoja harkiten ja fiksusti, mutta jos traktori hajoaa yllättäen, ei sitä voi jättää korjaamatta. On myös vaikea suunnitella omaa taloutta, jos maataloustukien maksut viivästyvät, kuten viime vuosina on käynyt. Kun lainat on lyhennettävä joulukuussa ja tuet maksetaan helmikuussa, se sotkee seuraavan vuoden budjetointia.”

MAITOTILAT ESIIN TV-OHJELMASSA

Loppukesästä tilan arkeen saatiin hieman lisämaustetta, kun pihaan saapui tv-tuotannon kuvausryhmä. Kahden kuvauspäivän aikana Blombergit kertoivat tilan arjesta ja saivat nauttia myös huippukokki Teemu Laurellin valmistaman päivällisen. Kuvaukset liittyivät alkuvuodesta MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla nähtävään Illallinen kansallismaisemassa -nimiseen ohjelmaan, joka on toteutettu yhteistyössä Valion kanssa, ja se juhlistaa Valion 120-vuotista taivalta.

”Alkuun jännitti, että mihin on tullut lupauduttua, kun kuvausautoja alkoi kaartaa pihaan. Lisäjännitystä toi sekin, että ohjelma kuvattiin suomeksi, joka ei ole meidän kummankaan äidinkieli. Kielioppivirheitä tulee varmasti, mutta ehkäpä se tuo sitten paikallisväriä ohjelmaan. Oli hieno kokemus nähdä tv-tuotantoa läheltä”, Anette pohtii.

”Vaatii paljon työtä, että saadaan kuvakulmat ja valaistukset kohdilleen. Välillä piti odotella kameran siirtämistä tai sinnikkään pilven väistymistä”, Sverker kertoo.

”Meille tarjottiin ohjelmassa myös upea illallinen. Karitsa ja sen kastike olivat todella hyviä. Ainoa miinus oli, että auringonpaisteessa viini oli ehtinyt lämmetä. Se muistutti lopulta melkein glögiä!” Anette naurahtaa.

Teemun saaristolaisleipä mykisti jopa saaristolaiset.

”Reseptiä kovasti odotellaan!”, Blombergit sanovat.

Toiveena on, että ohjelman myötä katsojat ymmärtäisivät maitotilojen arkea ja suomalaista ruoantuotantoa paremmin.

”Toivomme, että ihmiset näkisivät, millaista elämää tämä on. Ja ymmärtäisivät, että ruoka ei tule itsestään sinne kauppaan. Työ suomalaisen ruoan eteen on sitovaa mutta myös palkitsevaa”, Sverker sanoo.

Ohjelman vastaanotto mietityttää Blombergeja.

”Saa nähdä, millaista keskustelua ohjelma herättää. Kauniit kansallismaisemat puhuttelevat tietysti kaikkia, mutta ruoka on aihe, joka myös jakaa ihmisiä. Enemmistö suomalaisista arvostaa suomalaista ruoantuotantoa, mutta on heitäkin, joille kaikki eläinperäinen ruoka on ehdoton ei. Toivomme, että keskustelu pysyy järkevänä. Vastakkainasettelua ja mustamaalaustakin tälle elinkeinolle välillä nähdään. Se tuntuu pahalta, koska meille maitotilayrittäjille eläinten hyvinvointi on kaikki kaikessa”, Anette sanoo.

”Tämä on työtä luonnon ja eläinten ehdoilla”, Sverker täydentää.

Vestergårdin tila

Yrittäjät:

Anette (47) ja Sverker (47) Blomberg. Perheeseen kuuluu myös 20-, 18- ja 7-vuotiaat tyttäret.

Mitkä ovat tilanne vahvuudet?

Meillä on terve karja ja hyvät koneet. Se on tärkeää, koska saaristoon ei saa urakoitsijaa noin vain. Täällä on pakko olla omatoiminen.

Mistä saatte voimaa työhön?

Parasta on, kun arki rullaa. Työn touhussa sitä ei aina huomaa, mitä kaikkea saa aikaan. Mutta jos tilalle tulee vaikka harjoittelija, jolle pitää selittää toimintatapoja, niin huomaa, että paljon me täällä teemme joka päivä!

Mitä olette oivaltaneet?

Me emme pelkää työntekoa, mutta on tärkeää tehdä välillä jotain muutakin – ja levätä. Ei sen aina tarvitse olla niin suurta tai ihmeellistä. Ilta saunoen ja merivedessä virkistyen tekee ihmeitä.

Millaisia haasteita olette kohdanneet?

Kun robottipihatto valmistui, kesti hetken saada lehmät tottumaan uuteen systeemiin, appeen laatu oikeaksi ja kaikki toimimaan muutenkin. Navettakäynnit kestivät kauan. Nykyisin se kuitenkin keventää arkea huomattavasti.

Mistä haaveilette?

Toivoisimme, että taloutemme olisi huolettomampaa ja ennustettavampaa. Eurojackpot-voitto olisi kiva!

SANTERI

TEKSTIILITEOLLISUUSKAUPUNKI RUOTSISSA

TSEKKILÄINEN SYTYTYSTULPPAMERKKI

AVATARELOKUVAN KOKKI

VUORI UGANDASSA

UIMARI ALONSO MERENNEITO

OSA

KORTTIPELI KANSANEDUSTAJA SIMULA

-TORT-TU

KANNINEN & KAIMA 100 ha 60 ha

KIRJOISSA RAAMAKIN

KEA

SUURETKIN

KATTEEKSI KÄYPÄ PERSIAA

LAS

NÖÖRI UIVAT

SAAVUTETTUJA

JAPANISTA

Terveiset johdolta

Hyvää kehitystä haastavassa

markkinassa

VUOSI lähenee loppuaan. Valio on pärjännyt suhteellisen hyvin haastavassa markkinassa. Tavoitteemme on pitää maidon hinta mahdollisimman korkeana ja vakaana. Syksyllä pystyimme nostamaan tilityshintaa kahdesti hyvin vetäneen viennin ja korkean voin maailmanmarkkinahinnan ansiosta.

Kuluttajien heikko ostovoima haastaa meitä. Oma arvioni on, että se kääntyy nousuun vasta ensi vuoden toisella puoliskolla.

Heikko taloustilanne näkyy tyypillisesti ensin juuri ruokavalinnoissa, sillä näihin voi itse vaikuttaa helposti. Kun talous taas lähtee nousuun, aletaan ruoassa nopeasti painottaa muutakin kuin hintaa. Suomen talous pitäisi saada siis kokonaisuutena nousuun.

Vienti on kansantalouden moottori ja Valio ruokaviennin veturi noin 25 prosentin osuudella kaikesta elintarvikeviennistä. Vientistrategiamme keskittyy Ruotsin vk-markkinan lisäksi lisäarvotuotteisiin kuten erikoismaitojauheisiin. Lisäarvotuotteiden myynti on kasvanut hyvin tänä vuonna, ja etsimme uusia asiakkaita esimerkiksi Thaimaasta ja Vietnamista.

KUKA

Annikka Hurme Valion toimitusjohtaja, joka rakastaa tavallista perhearkea sekä sudokujen ratkomista ja ulkoilua metsässä.

Lokakuussa Oddlygood osti britannialaisen Rude Healthin, jonka kasvipohjaisia tuotteita myydään yli 40 maassa. Yrityskaupan myötä Oddlygood ottaa merkittävän harppauksen kohti kasvipohjaisten tuotteiden markkinakärkeä Euroopassa. Olemme kertoneet myös tehdasverkostoon liittyviä uutisia. Valio suunnittelee Vantaan tehtaan toimintojen siirtoa Joensuun tehtaalle ja Helsingin Pitäjänmäen varastotoimintojen siirtoa Riihimäelle tai Tuusulaan. Suunnitelluilla siirroilla tavoittelemme tuotannon tehokkuuden ja kannattavuuden parantamista ja varmistamme, että liiketoimintamme on kilpailukykyistä myös tulevina vuosikymmeninä.

”Valion investoinnit kertovat, että uskomme tulevaisuuteen.”

Myös investoinnit tehtaille parantavat toimintamme tuottavuutta ja varmistavat, että pystymme maksamaan omistajillemme maidosta mahdollisimman korkeaa hintaa. Tuoreimpana investoimme Seinäjoen tehtaan uudistus- ja perusparannushankkeisiin noin 70 miljoonaa euroa.

PROFEEL on hieno esimerkki viennin kasvattamisesta. Noin 80 miljoonan euron vuosiliikevaihdollaan se on yksinään pienen pörssiyhtiön kokoinen. PROfeel on kasvanut 50 prosenttia vuodesta 2020 tähän hetkeen. Keväällä lanseerattu ruoanvalmistukseen ja leivontaan keskittyvä Valio Keittiön -brändi on lanseerattu onnistuneesti Ruotsissa Middagsmagi-nimellä. Oddlygoodin kasvu on jatkunut vahvana koko vuoden, ja Oddlygood tavoittelee tänä vuonna 50 miljoonan euron myyntiä.

Teemme Valiolla jatkuvasti töitä, jotta toimintaympäristö olisi maitotilayrittäjän ja Valion näkökulmasta järkevä ja ruoantuotanto Suomessa kannattavaa. Yksi keskeinen vaikuttamisen alue on ollut metsäkatoasetus. Komissio esitti lokakuussa metsäkatoasetuksen lykkäämistä vuodella. Parhaimmillaan aikalisä mahdollistaa sen, että maatilojen investoinnit eivät häiriinny, ja saamme Suomeen kansalliset erityispiirteemme huomioivan mallin.

Valion investoinnit kertovat, että uskomme tulevaisuuteen. Iloinen uutinen on, että myös maitotilojen investoinnit ovat viime aikoina osoittaneet piristymisen merkkejä. Suomen ruokaturvan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että myös nuoret valitsevat maanviljelyn ammatikseen.

KAIKKIEN JANOISTEN SANKARI

UUTTA KYLMÄHYLLYSSÄ