Maito ja me 1/2022 by Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 2 — 2 0 2 2

ELÄINTERVEYTTÄ JA LAATUA – TALOUS EDELLÄ ROBOTTI SEURAA 12

KUSTANNUKSET KURIIN 32

LAATU SYNTYY TILALLA 58

Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin Lely Astronaut A5 -lypsyrobotissa yhdistyvät helppokäyttöisyys, korkea tuottavuus ja vakaa luotettavuus. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää robottilypsyn mahdollisuuksista ja järjestämme halutessasi yksityisesittelyn Astronaut A5 -tilalle. Yhteystiedot: www.nhk.fi

2 2 0 2 — 02

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a M A I D O N L A A T U J A T E R V E Y D E N H U O LT O

Pääkirjoitus……..…………..…........…...………04 Alkutuotantojohtaja...……...….…….…...…05 Uutiset.......………………………….....….........…06 Toimitusjohtajalta..................…...…….....…11 Robotti helpottaa laadun seurantaa....12 12

Maidon laatukatsaus....….........…..........…18

Säilörehusiilon lämmönnousu..............20 Elämäkertateos Kirnu ja kartelli............22 Valaistus lehmän silmin..........................26 Eläinlääkäriyhteistyö...............................28 Kipulääkitys nopeuttaa toipumista......31 Vinkit kustannusten hallintaan..........…32

Tulosparannusohjelma #2021..............36

Hallituksen puheenvuoro.................……41 Resilienssi ja henkiset voimavarat.......42 Työ kevyeksi.........................................……44 Nasevasti.....…......................................……45 Talous..….…........................................………47 Asiantuntija vastaa…..…..……......…………48

Eläinlääkäri vastaa..….......….....…..…..……49 Laboratoriossa.......................................…50 Koneklinikka...…......................................…52 Lykky-hanke etenee................................54 Uutta Valiolta….........................................56 Tavataan Valiolla.............................….……58 Valion ilmasto-ohjelma.........................…61

Me yrittäjät..………..............…...............……62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituspäällikkö Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Helena Karhujoki, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteenmuutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 010 381 2144, ilmoitusmyynti@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 28.9.2022. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

IL J

ÖMÄRK

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

PÄ

JO ÄKIR

ITUS

Laatua ja terveyttä talous edellä

ässä ajassa meiltä kaikilta vaaditaan jaksamista, uskoa tulevaan sekä ponnisteluja yhteisten tavoitteiden eteen. Vuoden lopulla päättynyt Valion tulosparannusohjelma #2021 saa jatkoa #2025-ohjelmasta, jossa tehostamista, kehittämistä ja priorisointia jatketaan myös tulevina vuosina tunnuslauseella ”projektista prosessiksi”. Lue lisää talousjohtaja Jyri Virrantuomen haastattelusta sivuilta 36–38. Maitotiloilla on työskennelty erinomaisin tuloksin suomalaisen huoltovarmuuden turvaamiseksi jo pitkään. Historiallisen kireä taloustilanne on pakottanut yrittäjät etsimään lisäkeinoja tuottojen kasvattamiseen ja kulujen minimointiin. Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero antaa vinkkinsä maitotiloille kustannushallinnan ja tuottavuuden näkökulmasta sivuilla 32–35. Sekä maidon laatu että eläinterveys linkittyvät tiiviisti talouteen. Lehden tilahaastatteluissa Tanja ja Antero Mäkelä kertovat, millä keinoin he hallitsevat maidon laatua nivalalaisella robottitilalla (s. 12–17). Kauhajoella yrittäjät Minna ja Juhani Ranta ovat varhaisella puuttumisella parantaneet eläinterveyttä ja siten myös tilan taloutta (s. 28–30). Kolmen vuoden tauon jälkeen saimme huhtikuussa jälleen kokoontua Helsinkiin juhlimaan maitotilojen työtä parhaan E-luokkaisen maidon tuotannon osalta. Lämpimät onnittelut Walter Ehrström -mitalein vuosina 2020–2022 palkituille tiloille! Valion historian alkulähteille lehden lukijat johdattaa hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala (s. 22–25). Historioitsija Sakari Siltalan kirjoittamassa Kirnu & Kartelli -teoksessa Valion ensimmäisestä toimitusjohtajasta Frans Mikael Pitkäniemestä piirtyy määrätietoisen, värikkään ja oppineen henkilön kuva. Antoisia lukuhetkiä! ANU ARTJOKI P äätoimittaja

04 * MAITO JA ME

AJA

TA KOH

ISTA

Suomalaisen maidontuotannon merkitys korostuu kriisissä

enäjä hyökkäsi 24.2.2022 Ukraimaissa puolestaan ruoan saatavuusongelmat naan, ja samalla alkoi uusi aikapahenevat. Useat asiantuntijat ovat varoittaneet kausi. Ei liene liioiteltua todeta, maailmanlaajuisen ruokakriisin mahdollisuuettä sodan alkamisen myötä desta, joka voi aiheuttaa myös mittavan pakotapahtui iso ja laiskriisin. maailmanlaajuinen muutos Maitoketjussa tehdään eritsuhtautumisessa turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. täin tärkeää työtä, ja kriisitilanTilannekuvan äkillisellä muutteissa maidontuotannon merki”Asiantuntijat tumisella on monia seurauksia. suomalaisen maatalouden ovat varoittaneet tys selkärankana korostuu. maailmanUkraina ja Venäjä ovat olleet Vallitsevassa tilanteessa on keskeisiä toimijoita kansainvälitärkeää keskittyä niihin asioihin, laajuisen sessä maataloustuotteiden kaujoihin voi omalla tekemisellään ruokakriisin passa. Ei siis ole yllätys, että vaikuttaa. Maitotilayrityksissä mahdolliviljan hinta nousi maailmalla huomio on tällä hetkellä keskitvälittömästi sodan alkamisen tynyt alkavaan kasvukauteen. suudesta.” jälkeen. Näiden kahden maan Kustannuskriisi vaikeuttaa tilannetta, ja kylvöihin lähdeyhteenlaskettu osuus maailmalla käytävästä vehnäkaupasta on tään monella tilalla vaikeista noin 30 prosenttia, eikä maiden lähtökohdista. osittainen poistuminen markkinoilta ole korvatMaa- ja metsätalousministavissa lyhyellä aikavälillä muiden maiden tuoteriö on tehnyt oikean tilannetantoa kasvattamalla. arvion Ukrainan kriisin vakavuudesta, ja 300 miljoonan Jo yksin tämä olisi riittänyt aiheuttamaan ongelmia maailman ruokajärjestelmään. Veheuron huoltovarmuuspaketti nän lisäksi Ukraina ja Venäjä ovat olleet isoja maatalouteen on oikea tapa toimijoita myös monien muiden maataloustuotreagoida. Valio ja osuuskunteiden ja ruoantuotannossa tarvittavien raakanat ovat nostaneet maidosta aineiden viennissä. maksettavaa hintaa. Ponnistelut tilityskyvyn parantaVallitsevan tilannekuvan perusteella on todennäköistä, että kriisi tulee jossain muodossa miseksi jatkuvat. kestämään useita vuosia. Tämä puolestaan johtaa kansainvälisen kaupan elintarvike- ja raakaI LKKA POHJAMO ainevirtojen muuttumiseen. On erittäin todenA lkutuotanto johtaja Valio Oy näköistä, että ruoan hinta tulee kallistumaan maailmanlaajuisesti. Varakkaissa länsimaissa ruokaan käytettävä osuus tuloista kasvaa, maailman köyhimmissä

MAITO JA ME * 05

UUTISET VALIO OY

Valio luopuu liiketoiminnasta Venäjällä

aliolla on ollut Venäjällä sulatejuustotehdas, sopimusvalmistuskumppaneita sekä myyntikonttorit Pietarissa ja Moskovassa. Valio on työllistänyt Venäjällä noin 400 henkilöä ja Venäjän toimintojen liikevaihto on ollut vuodessa noin 85 miljoonaa euroa.

Valio ja Pelastakaa Lapset yhteistyöhön

alio haluaa tehdä pitkäjänteistä työtä Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi ja lahjoittaa Pelastakaa Lapset ry:lle yhteensä 250 000 euroa kolmen vuoden aikana. Pelastakaa Lapset on toiminut Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien. Järjestö tarjoaa niin Ukrainassa kuin lähialueen maissa elämää pelastavaa humanitaarista apua lapsille ja heidän perheilleen.

Kiinnostaako tilasi energia u u omavarais den nosto?

Valman videokirjastosta voit katsoa kevään aikana ilmestyvästä tallenteesta vinkkejä aurinkosähkön tuotannon mahdollisuuksista ja saada tietoa Valion suunnittelemasta aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinnasta valiolaisille maitotiloille.

06 * MAITO JA ME

Suomen Lantakaasu Oy valmiina biokaasuntuotantoon Valion ja energiayhtiö St1:n perustama yhteisyritys tulee tuottamaan maitotilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi.

uomen Lantakaasu Oy yhdistää ainutlaatuisella tavalla koko arvoketjun maatalousyrittäjien verkostosta biokaasun tuotantoon, nesteytykseen sekä jakeluun. Lannasta tuotettu biokaasu luo merkittäviä ilmastohyötyjä ja vahvistaa Suomen energia- ja polttoaineomavaraisuutta. ”Ilmastotoimien ohella meidän on turvattava suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuus: maatilojen kustannukset ovat historiallisen korkealla ja lannoitteiden, energian ja rehun hinnat nousseet ennätysmäisesti. Maailmanpoliittinen tilanne on kääntänyt katseet myös energiaomavaraisuuteen. Kotimaisen biokaasun tuotannon ja käytön lisääminen ratkoo kaikkia näitä haasteita”, sanoo Valion vastuullisuudesta ja sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Teresa Laimio. St1:n ja Valion yhteisyrityksen tavoitteena on rakentaa 8–10 tuotantolaitoskokonaisuutta biokaasun tuotantoon ja nesteytykseen vuoteen 2030 mennessä. Yhtiön tavoitteena on yhteensä 1 TWh uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto, mikä vastaisi neljäsosaa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta. St1 tulee jakelemaan biokaasun oman maanlaajuisen asemaverkostonsa raskaan liikenteen tankkauspisteiden kautta. Suomen Lantakaasun innovoimassa hybridituotantomallissa maatalouden syötteistä otetaan uusiutuva energia talteen ja ne palautuvat pelloille kiertolannoitteena, jolloin saadaan vähennettyä fossiilisista raakaaineista tuotettujen lannoitteiden tarvetta.

TERHI HO N KO N EN

UUTISET

Nyhtökaurasta tunnettu Gold & Green -brändi Valiolle

V Kultamitaleja laatumaidosta Walter Ehrströmin säätiön mitalijuhla pidettiin kolmen vuoden tauon jälkeen 25.4.2022 Helsingissä.

alio osti maaliskuussa Pauligilta Gold & Green -brändin ja sen aineettoman omaisuuden sekä tutkimusja kehitystoiminnan. Valio tavoittelee kaupalla entistäkin vahvempaa asemaa kasvavilla kasviproteiinimarkkinoilla tulevaisuudessa. ”Gold & Green on edelläkävijä kasvipohjaisissa elintarvikkeissa ja uusien tuotteiden kehittämisessä. Gold & Greenin tutkimusja kehitystiimi liittyy nyt tukemaan strategista tavoitettamme, jonka mukaisesti tähtäämme entistäkin vahvempaan asemaan kasvavilla kasviproteiinimarkkinoilla”, Valion kasvuliiketoiminnoista ja kehityksestä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi sanoo.

ilaisuudessa palkittiin parhaan E-luokkaisen maidon tuottamisesta yhtäjaksoisesti 25 vuoden ajan 62 valiolaista maitotilaa. Lisäksi palkittiin 49 Osuuskunta Tuottajain Maidon maitotilaa, jotka ovat ansainneet mitalin kahden edellisvuoden aikana. Palkittujen joukossa oli myös pitkäaikaisen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän maitotila. Lämpimät onnittelut kaikille kultamitalin v. 2020–2022 aikana ansainneille maitotiloille!

Valio Akatemia® 10 vuotta

alio Akatemia® ohjelma perustettiin vuonna 2013, kun haluttiin luoda uudenlainen ja entistä konkreettisempi malli lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin tukemiseen. Ohjelma edistää suomalaisten perheiden hyvinvointia ja auttaa tekemään lasten ja nuorten unelmista totta jakamalla raha-, ravitsemus-, tuote- ja tapahtumastipendejä. Kymmenen vuoden aikana on jaettu 2 500 erilaista stipendiä nuorille urheilijoille. Stipendiä voivat hakea kaikki alle 18-vuotiaat liikuntaa harrastavat ja siitä kiinnostuneet lapset ja nuoret ympäri Suomen. Hakija voi olla yksilöurheilija, joukkue, koululainen tai koululuokka. Vuoden 2022 stipendihaku käynnistyi 2.5. osoitteessa valio.fi/valioakatemia

MAITO JA ME * 07

UUTISET

EMMI KAN AN EN

Valion tilinpäätös ja vastuullisuusraportti julkaistu alion vuoden 2021 tilinpäätös ja vastuullisuusraportti julkaistiin huhtikuussa.

Valion tilinpäätöksen ja vastuullisuusraportin voit lukea netistä valio.fi/vastuullisuus/raportit

Uusi säilörehun tuotantolaskuri

Tutustu laskuriin s. 46!

utta Valio Artturi® säilörehun tuotantolaskuria voi käyttää • karkearehun tarpeen arviointiin • karkearehusiilojen mitoitukseen • rehupinta-alan tarpeen laskemiseen Laskurin löydät Valmasta Valio Artturi -osiosta kohdasta Laskurit.

MPÖ Plus

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät. MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa. Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shellasemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus

@emmikananen Muistathan ostaa ja syödä suomalaista ruokaa aina, kun se on mahdollista? #valiomaitoa #suosisuomalaista #hyvääsuomesta #tuottajallekiitos

TULOSSA

VA PA A L L A AN N I AUV IL AHTI I

Laitumellalasku somessa

esäkauden varma merkki on laitumellelasku. Tänä vuonna Valio tarjoaa mahdollisuuden seurata laitumellelaskua parin edellisvuoden tapaan Facebook- ja YouTube-kanavissaan. Suurta yleisötapahtumaa ei järjestetä epävarman koronatilanteen vuoksi. Facebook- ja Youtube-livetapahtuma on lauantaina 14.5. klo 11 alkaen Luopajärven tilalla, ja tallenteen voi katsoa myös myöhemmin. Tapahtuman juontaa varmalla ja asiantuntevan lupsakalla otteellaan Janne Kataja.

Farmari kutsuu

armari-maatalousnäyttely järjestetään muutaman vuoden tauon jälkeen Etelä-Savossa Mikkelissä 30.6.–2.7.2022. Valio on mukana näyttelyssä esittelemässä omistajayrittäjille suunnattuja palveluita sekä maistattamassa herkullisia kauden uutuustuotteita! Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan tuttuja & valiojengiä!

Sunnuntaina 8.5. juhlitaan äitejä

Helppo mansikkakermakakku äitienpäivään leivotaan tietenkin Valio mansikkakermalla. Ohjeen löydät Valio.fi-sivustolta!

Kilpa-ajoa jäällä ilman jarruja Christer Biskop, 50, on maitotilayrittäjä ja SM-tason jääspeedway-kuljettaja.

ääspeedwayssa ajetaan jäällä 500-kuutioisella metanolikäyttöisellä moottoripyörällä, joka kiihtyy nollasta sataan reilussa kahdessa sekunnissa. Vauhtia on parhaimmillaan 150 kilometriä tunnissa. Pitoa tuovat renkaiden 300 piikkiä, jotka ovat 28 mm pitkiä. Pyörissä ei ole jarruja, äkkijarrutukset olisivat vaarallisia. Hidastaminen tapahtuu kitkan ja moottorijarrutuksen avulla. Jokainen rata on erilainen. Pitää pelata välityksen kanssa, että moottorista saa kaiken irti. Moottori kestää tunnin ajon, sitten pitää vaihtaa männät ja venttiilit. Aloitin lajin kolmekymppisenä. Vaimo epäili syyksi ikäkriisiä, mutta löysin lajin ihan sattumalta tuttavan kautta. Se olikin sitten menoa. Välivuosiakin on ollut, mutta viimeiset viisi vuotta olen kisannut aktiivisesti. Helmikuun SM-kisoissa sijoituin toiseksi. Kulta jäi harmillisen lähelle, mutta hiljalleen hopeakin kirkastuu. Ruotsin Svenska Cupiin osallistuin tammi-helmikuussa joka toinen viikonloppu sijoittuen viidenneksi. Ajaminen on hyvää vastapainoa maitotilallisen paikallaan pysyvään elämään. Kilpailuihin ajetaan pitkiä matkoja, ja kisoissa mennäänkin sitten todella lujaa! Kisamatkojen aikana vaimo ja pojat ottavat koppia tilasta ja eläimistä, arvostan sitä kovasti. Kun odotan lähtölupaa, käyn kaiken mielessäni läpi. Adrenaliini saa pulssin nousemaan, joskus syke on ollut jopa 189 lyöntiä minuutissa. Sellaisia lukemia en ole saavuttanut edes nyrkkeilyssä, jota myös harrastan aktiivisesti. Ajaessa kaikkein tärkeintä on nopea reaktiokyky. Vaikka pyörää ajetaan aggressiivisesti, täytyy myös kunnioittaa kanssakilpailijoita. Tärkeintä on, että kaikki pääsevät illaksi kotiin.”

MAITO JA ME * 09

Melli VIC Parasta parhaille Mistä tunnistat huippulehmän? VIC-lehmä henkii arvokkuutta, seesteistä itsetietoisuutta, sisäistä valoa ja tahdonlujuutta. Siltä karjan huippulehmät näyttävät, kun niillä on kaikki hyvin. Melli VIC -tuotteet on räätälöity parhaiden karjojen tarpeisiin. Niille erityisen tärkeille lehmille, jotka ansaitsevat parhaan mahdollisen ruokinnan, ja joilta odotetaan huipputuottoa. Kun karjassasi on supertähtiä, valitse Melli VIC.

Poikkeuksellisessa tilanteessa tarvitaan uusia toimintamalleja

urooppa on tilanteessa, jota emme Valion oman toiminnan tehokkuus. #2021-kustannussäästöohjelmamme ylitti 50 miljoonan olisi muutama kuukausi sitten voineet kuvitella. Sota Ukrainassa euron säästötavoitteet, ja samalla kehitimme aiheuttaa valtavasti inhimillistä uusia tapoja tehostaa tuotantoprosesseja. Tästä kärsimystä. Sillä on myös maailponnistaa myös uusi #2025-hanke, jolla haemme manlaajuiset seuraukset ruokajärjestelmälle ja lisää säästöjä ja jatkuvaa parantamista. energian saannille. Ukraina ja Venäjä ovat merOma maidontuotanto turvaa Suomen, maailkittäviä maataloustuotteiden viejämaita. Juuri man pohjoisimman maatalousmaan ruokahuolnyt kotimaisen ruoan saatavuutoa. Suomessa tarvitaan eläinden ja huoltovarmuuden turvaatuotantoa, koska ruokavilja ei minen on erityisen tärkeää. kasva Suomen pohjoisemmissa osissa, ja meillä keskisadot jäävät Valio päätti eettisistä syistä ”Arvioimme lopettaa toiminnan Venäjällä. viljoilla yleensä puolet pienemjatkuvasti Valion Arvioimme jatkuvasti Valion miksi kuin Keski-Euroopassa. strategiaa strategiaa suhteessa toimintaTätä viestiä pidämme esillä ympäristön muutoksiin, ja tarkeskusteluissa päättäjien ja suhteessa kennamme kurssia tarvittaessa. median kanssa. toimintaJatkamme strategiamme toteuympäristön Osa Valion strategian toteutusta muilta osin: kotimaassa, tusta on Valion ja St1:n yhteisRuotsissa ja Virossa maitotuotmuutoksiin.” teet ja rakastetut brändit ovat yritys Suomen Lantakaasu Oy. kivijalkamme, kansainvälisessä Perustamisajankohta osuu sakaupassa panostamme lisäarvomaan hetkeen, kun Suomessa jauheisiin ja Oddlygood™-liikekeskustellaan, miten pääsisimme toiminnan kasvun kiihdyttämiseen. Globaali maieroon tuontienergiasta. Suunniteltu biokaasun donkulutus kasvaa etenkin Aasiassa, lännessä taas tuotantokapasiteetti on poikkeuksellisen suuri. Alustavien selvitysten perusteella mukana voisi kasvipohjaiset tuotteet kasvattavat suosiotaan. olla noin 330 maatilaa. Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa maitotiloille. Samalla kun Kustannuskriisi tiloilla on erittäin vakava, ja samaan aikaan energian hinnannousu vaikuttaa turvaamme energiaomavaraisuutta, etenemme suoraan maidon keräilyn ja jalostuksen kustankohti Valion ilmastotavoitteita ja varmistamme, nuksiin. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa että ihmiset käyttävät maitotuotteita hyvillä vanhat toimintamallit on uudistettava ja asiakasmielin myös tulevaisuudessa. neuvotteluiden rytmiä muutettava. Olemme saaAlkavan kasvukauden kunniaksi neet viime kuukausina läpi useita merkittäviä maitopurkeissa käynnistyi Viljele hinnankorotuksia ja pystyneet osittain niiden hyvää -kampanja. Tölkeissä on ansiosta nostamaan tilityshintaa osuuskunnille. kasvusta, luonnon monimuotoisuudesta ja elämänilosta kertoTätä työtä jatkamme joka päivä. Valiolla on Suomessa 800 tuotetta, ja hinnanmuutokset näkyvät vat kuosit ja ne toimivat kotona näissä eri tavoin. Jo nyt on näkyvissä, että elintarkauniina idätysastioina tai yrttivikkeiden hinnat yleisesti ovat nousseet. PTT:n ruukkuna. Tuomme iloa ihmisten arkeen ja nostamme esille maitoa ennusteen mukaan elintarvikkeiden hinnannousut uudella, raikkaalla tavalla. Suomessa ovat tänä vuonna merkittäviä. Valion tulevia hinnanmuutoksia emme voi kommentoida kilpailulain takia. ANNI KKA HURME Tilityshinnan suuruuteen vaikuttaa vähittäisToimitusjohtaja Valio Oy kaupan ja maailmanmarkkinahintojen lisäksi

LAA N O D I

Uusi pihatto ja lypsyaseman vaihtaminen robotteihin ovat Antero ja Tanja Mäkelän mukaan helpottaneet ja tarkentaneet lehmien terveydentilan seurantaa.

12 * MAITO JA ME

Robotti helpottaa laadun seurantaa MÄKELÄN MAITOTILA NIVALASSA VAIHTOI KAKSI VUOTTA SITTEN LYPSYASEMAN ROBOTTEIHIN. ROBOTIN AUTOMAATTISET MITTAUKSET OVAT APUNA MAIDON LAADUN JA ELÄINTEN TERVEYDEN SEURANNASSA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

MAITO JA ME * 13

LAA N O D I

TYÖPÄIVÄ Tanja ja Antero Mäkelän navetassa alkaa, kuten monissa muissakin navetoissa, tietokoneen avaamisella. Ruudulta näkee yhdellä silmäyksellä, onko jonkun lehmän osalta havaittavissa poikkeamia maidon normaalista laadusta. ”Utareterveyden hallinta on helpottunut huomattavasti robottien myötä. Automaattinen mittaus kertoo maidon laadusta reaaliajassa. Pääsemme kiinni ongelmiin jo ennen kuin ihmissilmä näkee, että jokin on pielessä”, Tanja Mäkelä summaa. ”Lypsyrobotti mittaa maidosta solumäärää, sähkönjohtavuutta ja verisyyttä, joista muodostuu utareterveysindeksi. Mikäli indeksi on nousussa, otamme kyseisestä lehmästä heti lettupannutestin. Jos lettupannutestikin osoittaa ongelmia, otetaan maidosta utaretulehdusnäyte. Huonolaatuinen maito ohjataan viemäriin ja edelleen lietelantalaan.” Ensiapuna tulehdukseen lehmä saa kipulääkkeen, se siirretään seurattavien osastoon ja tarvittaessa nesteytetään. Mahdollisesta lääkehoidosta päätetään ut-näytteiden valmistuttua. ”Lypsyasema-aikaan solujen määrää seurattiin maitonäytteistä ja lettupannutestein. Nyt testaus sujuu automaattisesti ja työaikaa säästyy, ja robottimittaus on osoittautunut myös hyvin luotettavaksi. Automaattisen laadunvalvonnan lisäksi tankkimaidon aistinvarainen arviointi on tärkeää. Juomme itse maitoa, joten aistinvarainen arviointikin on lähes automaattista”, Tanja sanoo. Meijeristä tulevista tankkinäytteistä yrittäjät katsovat soluja bakteerimäärät, jäätymispisteen sekä rasva-, valkuais- ja ureapitoisuudet. Vastapoikineiden lehmien osalta yrittäjät ottavat solutestin jo ennen kuin robotti alkaa analysoida maitonäytteitä neljäntenä päivänä poikimisesta. Mikäli solutesti näyttää poikkeamaa, otetaan kyseisestä neljänneksestä utaretulehdusnäyte. Tällöin utareterveystilanne on tiedossa heti lypsykauden alusta. YRITTÄJIEN TAVOITTEENA on tuottaa E-luokkaista maitoa. Haastattelupäivänä tankkimaidon solupitoisuus oli 153 000, kun E-luokan raja on 250 000. ”Solujen tarkka määrä ei ole laaduntarkkailun kannalta tärkeää. Tärkeämpää on seurata muutoksia ja selvittää heti niiden syyt”, Antero painottaa. ”Jos lehmällä on esimerkiksi kolibakteeri, pitää hoito aloittaa heti. Seuraavaan navettakertaan saakka ei voi odottaa, muuten voi menettää koko eläimen”, Tanja täydentää. Mäkelän tilalla alettiin kiinnittää erityistä huomiota utareterveyteen vuonna 2017 alkaneen Osuuskunta Pohjolan Maidon utareterveyspienryhmän ansiosta. ”Pienryhmä oli käännekohta toimintatavoillemme. Sieltä saimme monia vinkkejä utareterveyden hallintaan”, Tanja kiittelee. PIHATON LAAJENNUS tuli ajankohtaiseksi viitisen vuotta sitten. Uusi pihatto valmistui elokuussa 2020 vanhan, vuonna 2007 valmistuneen rakennuksen yhteyteen, ja lehmien määrä kasvoi 60:stä noin 140:een. Samalla 12-paikkainen lypsyasema vaihtui kahdeksi robotiksi. Vasikat, hiehot ja umpilehmät jäivät vanhan pihaton puolelle. 14 * MAITO JA ME

MÄKELÄN TILA, NIVALA Yrittäjät

Eläimet Navetta

Pelto Maito Hiilijalanjälki Vahvuudet

Tanja (39) ja Antero (40) Mäkelä. Sukupolvenvaihdos tehty vuonna 2002. Perheessä on yhdeksän 1–18-vuotiasta lasta, jotka auttavat tilan töissä kykyjensä mukaan. Kaksi ulkopuolista työntekijää satunnaisesti apuna. 136 lehmää (ay 58 %, ho 42 %), keskituotos 10 800 kg EKM, rasvaa 4,6 %, valkuaista 3,6 %. Vuonna 2020 valmistunut 3x3 -rivinen pihatto verhoseinin, avokourut, 2 robottia, kiinteä apesekoitin ja mattoruokkija, 149 parsipaikkaa. Umpilehmät ja nuorkarja rakennuksen vuonna 2007 valmistuneessa osassa. Ei laidunnusta eikä jaloittelutarhaa. Viljelyalaa 140 ha, josta 110 ha nurmella ja loppu viljalla, joka säilötään kokoviljasäilörehuksi. Viljaa ostetaan pystyyn yhteistyötiloilta. 1,2 milj. l maitoa meijeriin vuonna 2021, soluja keskimäärin 153 000 kpl/ml. Laadunseuranta robotin OCC-mittauksista, tankkimaitoanalyysistä ja aistinvaraisin arvioin. 0,89 kg CO2e/kg EKM (Valion maitotiloilla keskimäärin 1,03). Yrittäjien selkeät vastuualueet, hyvät yhteistyökumppanit ja kiinnostus tuotannon jatkuvaan kehittämiseen.

Mäkelän tilan pihatto laajeni vuonna 2020 lypsylehmäosastolla. 120 metriä pitkässä rakennuksessa on kiinteä apesekoitin ja mattoruokkija. Työ on tehokasta, kun kaikki eläimet ovat saman katon alla.

MAITO JA ME * 15

LAA N O D I

Jo pari vuotta ennen uuden osan valmistumista tila otti käyttöön kiinteän apesekoittimen ja mattoruokkijan. Ruokintaa saatiin siten tarkennettua, mikä näkyi tuotoksissa ja eläinten terveydessä. Nyt mattoruokkija jakaa kaksi kertaa päivässä valmistettavan täysappeen koko 120 metriä pitkälle ruokintapöydälle. Kaikki navetan olosuhteet tukevat eläinten hyvää terveyttä, ja karjan terveydestä kertoo osaltaan myös satatonnareiden kunniakirjarivi navetan toimistossa. Hyvän utareterveyden yhdeksi tärkeäksi tekijäksi Antero Mäkelä nimeää runsaan kuiviketurpeen käytön. Kuivitus hoidetaan koneellisesti pienkuormaajan eteen kiinnitettävällä kuivikelevittimellä. Toinen perusasia maidon laadun takana on rehu. ”Maidon hyvä laatu lähtee laadukkaasta rehusta. Korjaamme rehun noukinvaunulla, säilömme sen aina hapolla, ja rehuanalyysit otamme siilolta keskimäärin kerran kuukaudessa. Muut appeen komponentit säilömme kuivina siiloissa”, Antero kertoo. Tilalla tehdään kolmea eri aperehuseosta: lypsylehmille, ummessa oleville ja nuorkarjalle omansa. Lehmien EKM-keskituotos on nyt 10 800 kiloa vuodessa. ”Pienoinen tuotoksen lasku lypsyasema-ajasta ei ole meille ongelma, sillä nyt eläimet ovat terveempiä ja pystymme tuottamaan rehun kustannustehokkaammin. Tästä eteenpäin tavoittelemme kuitenkin tuotoksen nousua erityisesti eläinainekseen panostamalla”, Antero linjaa. Uusinvestoinnin myötä maitosäiliö siirtyi navetan ulkopuolelle. Mäkelät perustelevat ratkaisua sillä, että maitohuoneeseen ei tarvinnut investoida ja rahaa säästyi. Maidon laatuun tai energiankulutukseen ulkosiilo ei ole vaikuttanut. Maidon lämpö otetaan talteen esijäädyttävällä lämmönvaihtimella ja se käytetään eläinten juomaveden lämmittämiseen. VANHASSA PIHATOSSA vaivanneet ketoosiongelmat ja poikimahalvaukset ovat taakse jäänyttä aikaa. Eläinten terveys on jokaisessa tuotantovaiheessa aikaisempaa parempi. Poikimisia ei tarvitse enää jännittää, ja poikimavälikin on lyhentynyt 373 vuorokauteen. Aivan ongelmatonta uuteen pihattoon siirtyminen ei kuitenkaan ollut. ”Neljä kuukautta lypsyrobotin käyttöönoton jälkeen alkoi tulla ongelmia, kun utaretulehdusta aiheuttavien Staphylococcus aureus -bakteerien määrät lisääntyivät. Valio Lypsy -asiantuntijan tekemän VaDia-mittauksen perusteella lypsyalipaine laskettiin vastaamaan maidon virtauksia, ja tilanne parani nopeasti. Otimme myös robotin älykkään automaattitykytyksen pois”, Tanja kertoo. ”Vedinkastoa käytämme jatkuvasti. Se on osa ennaltaehkäisevää utareterveyden hoitoa. Utareterveyttä varmistetaan myös sillä, että eläinlääkäri tekee terveydenhuoltokäynnin kerran kuukaudessa.” Lypsyn osalta laatu varmistetaan sillä, että robotit huolletaan säännöllisesti ja nännikumit vaihdetaan suositelluin välein. Maidon laatu on ollut jo pitkään hyvällä tasolla. Viime vuonna tila sai Osuuskunta Pohjolan Maidon kunniakirjan 30 vuoden ajan tuotetusta E-luokkaisesta maidosta. Kunnia hyvästä laadusta kuuluu siten myös jo edellisille yrittäjille. 16 * MAITO JA ME

Tanja Mäkelä seuraa tarkasti maidon laatua robotin solulaskurilta. Automaattiseurannan avulla päästään nopeasti käsiksi orastaviin utaretulehduksiin, ja näin vältetään suuremmat vahingot.

”Utareterveyden pienryhmä oli käännekohta toimintatavoillemme.” MAITO JA ME * 17

A N LA AIDO

HANNA CASTRO Kehityspäällikkö Va l i o La at u - , Ly p s y- j a Te r v e y s - p a l v e l u t

HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u -palvelut

Raakamaidon laatu pysyi erinomaisena YKSITTÄISET POIKKEAVAT MAITOERÄT AIHEUTTAVAT EDELLEEN TURHAA HÄVIKKIÄ JA TAPPIOITA SEKÄ MAITOTILAYRITTÄJILLE, OSUUSKUNNILLE ETTÄ VALIOLLE.

uonna 2021 valiolaisten maitotilojen tuottamasta raakamaidosta 97,1 prosenttia oli parasta E-luokkaa. Luku on täsmälleen sama kuin vuonna 2020. I-luokan osuus oli 2,93 prosenttia eli 5 051 9031 litraa. II-luokkaisen maidon määrä pieneni edelleen ja oli nyt vain 0,003 prosenttia eli 48 776 litraa. Vaikka maidon laatu on pääsääntöisesti erinomaista, aiheuttavat yksittäiset poikkeavat maitoerät turhaa työtä, raakamaitohävikkiä ja siten merkittäviä tappioita sekä maitotilayrittäjille, osuuskunnille että Valiolle. Viime vuonna poikkeavia maitoeriä oli yhteensä 65, ja hävikkiä syntyi noin 1,2 miljoonaa litraa. Antibioottimaitojen osuus oli noin 800 000 litraa ja loput, vajaat 400 000 litraa, olivat pääosin pesuvesitapauksia.

tin. Maidon laatu parani 1990-luvulla merkittävästi, kun E-luokan osuus nousi 55 prosentista 92 prosenttiin.

MAIDON LAATU on ollut viimeiset vuodet varsin tasaista. E-luokan osuus on pysytellyt viiden vuoden ajan yli 96 prosentissa, ja II-luokan osuus on laskenut alle 0,01 prosen-

Bakteerien määrä ja soluluvut noudattavat selkeää vuodenaikavaihtelua. Laatu on parhainta talvella, ja kesällä tapahtuu pieni notkahdus. Laatu pysyy kuitenkin erinomaisena

18 * MAITO JA ME

”Oikein toteutettuna tilasäiliömaidon antibioottijäämätestaus ehkäisee 100 % kuorma- ja siilovahingoista.”

koko vuoden. Solulukujen geometrinen keskiarvo vuonna 2021 oli 129 744 kpl/ml eli samaa tasoa kuin se on ollut viime vuodet. Alin kuukausikeskiarvo vuonna 2021 oli maaliskuussa (120 627 kpl/ml) ja korkein heinäkuussa (151 720 kpl/ml). Solukäyrä oli lähes samanlainen kuin edellisvuonna: nousu alkoi toukokuussa ja tasoittui syys-lokakuussa. Bakteerikeskiarvo oli vastaavasti 5 546 pmy/ml, kun se vuonna 2020 oli hieman korkeampi, 5 820 pmy/ml. Bakteereissa matalimmat luvut löytyvät maaliskuulta (4 784 pmy/ml) ja korkeimmat vastaavasti kesäkuulta (6 334 pmy/ml). Maitokuormien bakteriologinen laatu parani edellisvuodesta. Tulosten keskiarvo oli 11 757 pmy/ml ja poikkeamia – tulos yli 100 000 – oli 0,39 prosenttia tutkituista eristä. Antibioottimaitokuormien ja -litrojen määrä väheni hieman edellisvuodesta. Muita poikkeavia maitoeriä oli myös edellisvuotta vähemmän, mutta hävitettäväksi meni lähes 400 000 litraa maitoa, kun useampi poikkeava maitoerä päätyi siiloon saakka.

POIKKEAMAN SYY

2021

Bakteeritulos korkea, tulos > 100 000 pmy/ml

2020

0,39 % analyyseistä

0,43 % analyyseistä

Antibioottijäämätestin tulos positiivinen 56 kpl 65 kpl Hävitetyn maidon määrä 807 300 litraa 1 130 000 litraa Muu poikkeama: esimerkiksi pesuainetta tai verta maidossa Hävitetyn maidon määrä

9 kpl 14 kpl 380 000 litraa 128 465 litraa

Solulukujen geometriset kuukausikeskiarvot vuosina 2018–2021, Valio-ryhmä 160

1 000 kpl/ml

150 140 130 120 110

ht iku u

ko ku u Ke sä ku u He in äk uu El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu YH TE EN SÄ

To u

ku u li s

lm He

Ta m

iku

100

2018

2019

2020

2021

Bakteerilukujen geometriset kuukausikeskiarvot vuosina 2018–2021, Valio-ryhmä 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500

To u

ko ku u Ke sä ku u He in äk uu El ok uu Sy ys ku u Lo ka ku u M ar ra sk uu Jo ul uk uu YH TE EN SÄ

u ht iku

ku u li s

iku M

lm He

iku

3 000

Ta m

VUONNA 2021 maitotiloilla hylättiin 745 maitoerää ennen maidon keräilyä. Poikkeaman havaitsi joko maitoauton kuljettaja tai tila. Jos tila ilmoittaa poikkeamasta ennen keräilyä, osuuskunta korvaa kerran vuodessa puolet hylätystä maitoerästä. Korvattuja litroja oli yli yhteensä 320 000. Yleisimpiä syitä maitoerien hylkäämiselle olivat antibioottivahingot ja lämpötilapoikkeamat. On tärkeää, että tilasäiliömaito testataan antibioottijäämien varalta ennen maidon keräilyä aina, kun lehmiä on hoidettu antibiooteilla. Oikein toteutettuna tilasäiliömaidon antibioottijäämätestaus ehkäisee 100 % kuorma- ja siilovahingoista. Pilottikäytössä olevan pikatestin myötä tilasäiliömaidon antibioottitestaus tulee helpottumaan.

Yhteenveto kuormapoikkeamista

1 000 pmy/ml

ENITEN HÄVIKKIÄ aiheuttivat antibioottijäämät. Antibioottimaidon alkuperä ilmenee yleensä tilakohtaisista näytteistä, jotka tutkitaan, kun maitokuormasta on saatu positiivinen antibioottijäämätestin tulos. Vuonna 2021 tiloille jäljitetyistä tapauksista 51 prosenttia todettiin automaattilypsyssä ja 23 prosenttia asemalypsyssä. Tiloilla tehdään aina jatkoselvitys vahingon syyn selvittämiseksi. Vuonna 2021 yleisimmät syyt olivat inhimilliset erheet ja lypsylaitteiston tekniset viat. Myös imijälehmät ja antibiootin odotettua hitaampi poistuminen lehmästä aiheuttivat poikkeamia vuonna 2021. Robottilypsyssä epäiltiin usein antibiootin riittämätöntä huuhtoutumista lypsylaitteistosta. Muiden kuin antibioottivahingoista johtuvien laatupoikkeamien vuoksi meijeriin toimitettua maitoa hylättiin vuonna 2021 380 000 litraa. Tapauksia oli yhteensä 9 kpl: 5 pesuvesivahinkoa, 2 haju- ja makuvirhettä, 1 lämpötilapoikkeama ja 1 verinen maito. Näistä kolme pesuvesitapausta ja yksi haju-/makuvirhe johti myös siilovahinkoon. Tieto tapauksista tulee tilalta, maitoauton kuljettajalta tai näkyy poikkeavana analyysituloksena (pesuvesitapauksissa jäätymispisteen alenema) tai havaintona maidon vastaanotossa (haju/makuvirhe, maidon verisyys).

2018

2019

2020

2021

MAITO JA ME * 19

LAA N O D I

I L P O P Ö LÖ N E N M M T, t u t k i j a y l i o p e t t a j a Hämeen ammattikorkeakoulu

Yleiskuva sälörehusiilon lämpötilan kehittymisestä saadaan 1–3 lämpötilasauvalla. Useimmilta tiloilta löytyy sauvojen asettamisessa tarvittava työkalu, säilörehukaira.

Säilörehusiilon lämpötila varoittaa LÄMMÖNNOUSU ON YLEISINTÄ REHUN PINTAOSISSA JA SIILON REUNOILLA, JOISSA REHUN TIIVISTÄMISEEN TULISI KIINNITTÄÄ ENEMMÄN HUOMIOTA.

äilörehun lämpenemistä ja lämpötilan säilymistä rehussa korjuun jälkeen on mitattu Hyvää karjalle -hankkeessa kahtena korjuuvuonna. Hankkeen tavoitteena on ollut tutkia, saadaanko lämpötilan mittauksesta uusi rehun laatua ennakoiva, oman tilan korjuuketjusta tietoa tuova työkalu viljelijälle. Vaikka korjuuteknologia on parantunut ja rehunkorjuu ammattimaistunut, säilörehun laadussa ei aina päästä parhaaseen A-luokkaan. Kun ensimmäiset mittaukset tehtiin vuonna 2019, huomattiin, että siilon lämpötila voi olla selvästi ympäristöä korkeampi: se laskee vain muutamia asteita kuukaudessa ja voi suuressa siilossa olla vielä keskitalvella yli 20 °C. Lämpötila sinänsä ei välttämättä liity säilörehun ruokinnalliseen laatuun. Sen sijaan pitkään jatkunut lämpötilan nousu viittaa ilman jäämiseen rehuun ja virhekäymiseen. Tutkimuksessa seurattiin lämpötilaa vuosina 2021–2022 ensin yhdellä tilalla ja viime kasvukautena viidellä tilalla. 20 * MAITO JA ME

Mittauksissa käytettiin lähettimellä varustettuja 20 millimetrin vahvuisia terässauvoja (Quanturi), joiden avulla lämpötilat saatiin mitattua siilon pohjan läheltä, puolivälistä ja pinnan läheisyydestä. Sauvan tyvi suljettiin ilmatiiviisti, jotta happi tai vesi ei pääsisi vaikuttamaan rehun laatuun. Tutkimuksen perusteella tärkeintä on mitata lämpötilaa rehun pintaosasta, alle 1 metrin syvyydeltä. VUODEN 2020 mittaukset osoittivat, että lämpötilalla on selvä yhteys säilörehun myöhempään laatuun. Lämpötila voi myös vaihdella eri osissa siiloa ja nousta uudelleen alkuvaiheen jälkeen. Hyvin korkealle noussut lämpötila kielii virhekäymisestä, minkä seurauksena sokereiden määrä alenee ja jopa loppuu, lähtötasosta riippuen. Sokereiden loppumisen seurauksena pH nousee ja rehun laatu alkaa heiketä. Kahden vuoden seurannan tuloksena voidaan todeta, että lämpeneminen vaihtelee tilojen välillä ja tilan sisällä satojen välillä, mutta on ylipäätään aika yleistä. Se, johtaako lämpötilan nousu rehuarvon heikke-

nemiseen, johtuu monesta seikasta, muun muassa raaka-aineen laadusta, kuiva-ainepitoisuudesta ja sokerien määrästä. Mittauskokemustemme mukaan jo muutamien reikien ilmaantuminen katemuoviin ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana aiheuttaa rehun laadun heikkenemistä varsinkin pintaosissa. Sen vuoksi reikiintyminen tulee estää kaikin keinoin. Keskimäärin lämpenemistä tapahtuu useimmiten rehun pintaosassa, harvemmin keskellä tai pohjan läheisyydessä. Yksi tapa kuvata virhekäymistä on katsoa, kuinka pitkään lämpötilan kehitys on nousujohteista eli kuinka monta nousevan lämpötilan päivää rehussa esiintyy säilönnän aikana. Mittauksissa nousevan lämpötilan päiviä oli siilon pintaosassa merkittävästi enemmän kuin syvemmällä, puolivälissä tai pohjan lähellä. Käymispäiviksi merkittiin päivä, jolloin anturin keskilämpötila oli korkeampi kuin edellisenä päivänä. Vuoden 2021 lämpötilamittaukset viidellä eri tilalla osoittivat, että lämmönnousu on yleistä tilasta tai

Nousevien lämpötilojen lukumäärä vuorokausissa

Tiiviys kaiken A ja O

Pitkään jatkunut nouseva lämpötila johtaa rehuarvon alenemiseen

Lämpötilan nousua siilon eri syvyyksissä, vrk

D-arvo, g/kg ka

760 740

720 700

680 660

640 0

-50 cm

-150 cm

-250 cm

620 0

Useimmiten lämmönnousua tapahtui rehun pintaosassa ja siilon reunassa eli paikoissa, joissa rehun tiivistämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Luonnollisesti yksikin reikä katemuovissa heikentää tilannetta.

Lämpötilan nousua, vrk

Lämpötila-anturin etäisyys rehun pinnasta

Kuvassa vaaka-akselilla nousevan lämpötilan päivien lukumäärä mittausjakson aikana 15.6.–16.11., pystyakselilla säilörehun D-arvo.

säilöntämenetelmästä riippumatta. Myös korjuuolosuhteilla ja säilöttävän nurmen kuiva-aineen määrällä on suuri merkitys. Varmasti merkitystä on myös sadon lähtötason sokeriarvoilla. LÄMPÖTILAMITTAUKSIA kannattaa tehdä erityisesti rehun pintaosasta, sillä se tuo välitöntä ja uutta tietoa rehuntekoon ja kerryttää nopeasti näkemystä siitä, mikä lämpötilan nousuun vaikuttaa. Edullisimmillaan lämpötilan saa mitattua puikkomittarilla, mutta lämpötiloja tasaisin välein palvelimelle lähettävä järjestelmä tallentaa lämpötilat muistiin, josta tieto on helposti löydettävissä vuosienkin jälkeen. Mittaussauvan pituudeksi riittää 1 metri, sillä muutokset rehun pintaosassa ovat voimakkaampia. Hyvää karjalle -hanke on EIP-Agri -hanke (2019-6/2023). Mittauksia jatketaan useilla tiloilla vielä tulevana kesänä.

Lisää aiheesta: Video "Sauvat Siiloon" TTS:n Youtube-kanavalla Uudet Teknologiat & Maatalous. www.oulu.fi/mittaustekniikka/hyvaakarjalle www.digipaali.fi/hyvaa-karjalle/

K I V E N N Ä I S - J A E R I KO I S R E H U K A M PA N J A 14 . 3 . – 31. 5. 2 022

Ikivihreitä, uutisia tai tarinoita työn ohella

KUN TILAAT

1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä

SAAT KAUPAN PÄÄLLE

Kädet vapaaksi jättävät, niskapannalla ja mikrofonilla varustetut langattomat Skullcandy INK D+-nappikuulokkeet. ynnä Hyöd näisn kive anjap kam usi! et

Lisätietoja kampanjasta www.kinnusentahtirehut.fi tai soita 08 5144 700

USS

IDA STEN RO S

HAA

EL AT T

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruoka-alan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiötä.

”Stalin ja Eino Leino syntyivät samana vuonna kuin Pitkäniemi, 1878. Tyrannit ja runoilijat muistetaan, mutta yritysjohtajat – olivatpa he miten taitavia hyvänsä – unohtuvat, ellei heistä kirjoiteta”, sanoo historioitsija Sakari Siltala.

22 * MAITO JA ME

Valion kiivas johtaja piirtyi kirjaan UUTUUSKIRJA ESITTELEE VALIOTA 36 VUOTTA JOHTANEEN PATRUUNAN JA SUOMEN TALOUSELÄMÄN MAHTIMIEHEN F. M. PITKÄNIEMEN MUKAANSATEMPAAVALLA TAVALLA. T E K S T I R A I L A A A LT O N E N

istorioitsija Sakari Siltala on ollut kirjoittamassa useita yrityshistorioita. Metsäalan yritysten historiaa penkoessaan hän huomasi, että 1920- ja 30-luvuilla Suomen vientikauppa oli pitkälti kahden värikkään teollisuusmiehen näpeissä. Siltalan tammikuussa ilmestynyt kirja valottaa F. M. Pitkäniemen ja Axel Solitanderin elämää. Aihe sytytti Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotalan, jonka maisteriopintojen pääaine oli taloushistoria. Hän pyysi Siltalan etähaastatteluun kertomaan, mitä tutkimus paljasti F. M. Pitkäniemen elämästä ja Valion varhaisista vuosikymmenistä. Siltalan innostus aiheeseen välittyy ruudun takaakin. Kaksoiselämäkerta Kirnu ja kartelli lähti syntymään kuin itsestään, elämäkerturin omasta mielenkiinnosta. ”Törmäsin näihin kahteen hahmoon aiempien töideni kautta, jotka käsittelivät metsäteollisuutta ja osuustoimintaa. Valion pääjohtaja Pitkäniemestä ja Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Solitanderista henkilöinä ei ollut paljoa kirjoitettu, mutta löytyneet sitaatit ja säilyneet kirjeet kertoivat molempien olleen poikkeuksellisen reippaita sanankäyttäjiä”, Siltala kertoo.

Sakari Siltala kirjoitti kahden värikkään teollisuusmiehen elämäkerran Kirnu & Kartelli – F. M. Pitkäniemen ja Axel Solitanderin työt, taistot ja totuudet.

Siltala tajusi löytäneensä aarteen, jota ei voinut jättää tutkimatta. Hän kuvaa kohteitaan värikkäiksi ja hyökkääviksi kirjoittajiksi ja oman alansa agitaattoreiksi. ”He syntyivät samana vuonna 1878, kuuluivat samoihin piireihin ja verkostoihin ja toimivat samat ajat vaikutusvaltaisissa asemissa. He olivat esillä joka puolella, toimeliaita ja äkäisiäkin monessa kohtaa. Heissä oli jotain samaa.”

FRANS MIKAEL Pitkäniemestä tuli alle 30-vuotiaana pienen, aloittavan voinvientiosuuskunnan johtaja. Kansantaloutta Leipzigissä opiskellut Pitkäniemi johti kauppakoulua Kotkassa, ja hänet oli juuri valittu vastaavaan tehtävään Helsinkiin, kun hän sai yllättävän puhelun. ”Hän saa puhelun aamiaispöytään appivanhempiensa kotona Kotkassa. Hän on aivan pöllämystynyt, mutta päättää nopeasti ottaa tehtävän vastaan. Maitotilan poikana Frans tunsi alaa ja opintojen kautta hänellä oli laajat kansantaloudelliset tiedot.” ”Väitöskirjakin oli juuri valmistunut, sen aihe oli Yhtymät (renkaat, kartellit, trustit) suurteollisuuden alalla. Hannes Gebhard intoili väitöstilaisuuden jälkeen, että vasta nimitetty pääjohtaja tekee Valiostakin trustin. Ja suurihan siitä tulikin.” Kotala muistuttaa, että Valiolla oli tuohon aikaan selkeästi suurempia kilpailijoita eivätkä maakuntien pienet meijerit olleet kovinkaan innokkaita liittymään vientiosuuskuntaan. Miten Pitkäniemi onnistui kasvattamaan Valion niin suureksi? Siltala luettelee heti joukon syitä. ”Hänen reippaat otteensa osuustoimintajohtajana. Toimeliaisuus, kansantaloudellinen ymmärrys, ahkeruus ja aggressiivisuus. FMP:llä oli taustat hallussa, hän matkusteli Euroopassa ja toi uusia tuoteideoita.” MAITO JA ME * 23

25 vuotta Valiota johtanut patruuna sai vuonna 1933 kauppavaltuuskunnan tovereiltaan hopeisen nautapatsaan tunnustuksena hyvästä lypsytaidosta. Helena Suortin sukualbumin kuva on julkaistu kirjassa Kirnu ja kartelli.

”Siltala kertoo Pitkäniemen selvästi nauttineen taisteluista ja haasteista.”

24 * MAITO JA ME

Siltala kertoo Pitkäniemen selvästi nauttineen taistelusta ja haasteista. Jos joku kilpailija yritti nostaa päätään, hän ”murskasi ne Valion sorkan alle”. Kirjoituksissaan hän käyttää suorastaan hurjia ilmaisuja ja vaatii, että ”epäterveet kasvannaiset on poistettava” ja ”epäsikiöt on tapettava kehtoonsa”. ”Myöhemmissä juhlakirjoissa ja muisteluissa korostetaan, että FMP ei ollut mikään despoottinen johtaja. Ehkä hän kuitenkin sitä oli, kun se niin väkevästi kielletään. Hän oli jyrkkä, mutta osasi myös innostaa joukkonsa mukaan. Ehkä tämä yhdistelmä oli poikkeuksellisen toimiva”, Siltala pohtii. ”Minulle muodostui kuva, että alkuvuosien aikana käydyt taistot kilpailijoita vastaan muovasivat johtamistavan, joka sitten pysyi.

Tulikasteen hän sai jo Kotkan kauppakoulun johtajana, kun joutui ankariin taistoihin vanha- ja nuorsuomalaisten välillä.” Päättäväisen toimintalinjansa liikkeenjohtajana FMP kiteytti näin: ”On iskettävä nopeasti ja päättävästi. Täytyy kyetä heilahuttamaan itsensä ohi laukkaavan ratsun selkään ja iskemään kannuksensa sen kupeisiin. Toisin sanoen, on odotettava kärsivällisesti tilaisuuttaan, joskus vuosikausia, mutta kun se viimein tulee, ei sovi epäröidä.” Kotala ottaa esiin Pitkäniemen ansiokkaan työn voin laadun parantamiseksi. Tämä perusti Valiolle tutkimuslaitoksen vuonna 1918 ja palkkasi tutkijaksi A. I. Virtasen. ”Laatutyö oli ihan oleellinen asia”, Siltala myöntää. ”Manchesterissa valitettiin suomalaisen voin laadusta ja sen sanottiin kelpaavan lähinnä vaunurasvaksi. A. I. Virtasen kehittämästä voisuolasta muodostui Valiolle merkittävä etu. Myöhemmin tuli muita keksintöjä ja Nobel-palkinto, ja siitä ropisi kunniaa johtaja Pitkäniemellekin.” Sekä Virtanen että Pitkäniemi olivat oman arvonsa tuntevia herroja. Tohtorien suhteet eivät Siltalan mukaan olleet täysin kitkattomat, mutta he arvostivat toisiaan alusta loppuun. Molemmat olivat myös karjanomistajia, ja he kilpailivat vähintään leikkimielisesti, kumpi saa lehmänsä paremmin lypsämään. SUOMALAISEN osuustoiminnan ykkösmies ja isä Hannes Gebhard oli Pitkäniemen taisteluparina 1910luvulla. Kotala haluaa tietää lisää näiden kahden suhteesta. ”He kasvattivat Valiota hyvässä yhteistyössä ja toisiaan arvostaen. Alusta asti Gebhardia kuitenkin kiusasi FMP:n todella kova palkka ja siihen kuuluva myyntimäärään liittyvä kannustin. FMP ei ollut valmis tinkimään palkastaan, ja tämä alkoi hiertää kaksikon välejä vähitellen yhä pahemmin”, Siltala kertoo. Kitka osuustoiminnan ja bisneksen välillä on hänen mielestään tietyllä tavalla sisäänrakennettu Valion kaltaiseen osuusliikkeeseen. Pitkäniemi oli kokoomuslainen ja sydä-

meltään enemmän bisnesmies kuin osuustoimintamies. ”Kun Gebhard oli siirtymässä sivuun, Pitkäniemi yritti vielä saada hänet jatkamaan Pellervo-Seuran johtokunnan puheenjohtajana. Tämän kieltäydyttyä Pitkäniemi ryhtyi itse vastentahtoisesti tehtävään.” ”20-luvulla miesten välirikko johti rajuihin oikeudenkäynteihin, joiden pohjimmainen syy lienee kamppailu Suomen osuustoimintaliikkeen johdosta. Hietaniemen hautuumaalla heidän hautansa ovat lähekkäin. Toivottavasti he nyt lepäävät rauhassa ja sovussa”, Siltala sanoo. KUN SUOMI neuvotteli kauppasopimuksiaan 1920- ja 30-luvuilla, Valion Pitkäniemi ja Metsäteollisuuden asiamies ja sittemmin toimitusjohtaja Axel Solitander olivat aina mukana kauppavaltuuskunnissa. Heitä oli pakko kuunnella, sillä voilla ja metsätuotteilla oli viennissä suuri osa. Siltala suitsuttaa kovaluisen kaksikon aikaansaannoksia. ”He olivat maan kovimmat neuvottelijat ja panivat kampoihin eurooppalaisille suurvalloille, kuten Iso-Britannialle ja Saksalle. Kovan paineensietokykynsä ansiosta he pystyivät puristamaan parhaat saatavilla olevat neuvottelutulokset.” Valion päätehtävänä oli huolehtia maakuntien meijereiden ylijäämien viennistä. Kotalan mielestä on kiinnostavaa, miten hyvin sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan alkaminen osattiin osuuskunnassa ennakoida. Erikoista se on myös Siltalan mielestä. ”FMP:llä oli opintojensa ansiosta laajakatseista ymmärrystä. Pitkällä turneellaan 1910-luvulla hän tutustui Euroopan markkinoihin ja hänelle syntyi näkemys, että maanosan poliittisia ristiriitoja ei voida ratkaista ilman miekkaa. Valiolla varauduttiin aikaisessa vaiheessa myös toisen maailmansodan syttymiseen, ja sotasääntelyn aikana Valio nousikin uudenlaiseen asemaan”. Maito ja me -lehden lukijat voivat tilata Kirnu ja kartelli -kirjan 20 euron tarjoushintaan koodilla KLUBIALE kustantamon verkkokaupasta osoitteesta www.siltalapublishing.fi

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläkekassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

Tutkimustyötä Oltermannin voimin

akari Siltala lähti humanistiseen tiedekuntaan isänsä, kustantaja Touko Siltalan, tavoin ja päätyi opiskelemaan historiaa sen monipuolisten mahdollisuuksien vuoksi. ”Historian tutkija voi keskittyä tiettyyn aikakauteen, maahan, alueeseen, teemaan, kulttuuriin, mihin vain.” Väitöskirjansa hän teki Metsäliitosta, jonka historiahankkeessa hän oli mukana ensin tutkimusavustajana, sitten yhtenä kirjoittajista. Sen jälkeen teoksia on syntynyt useita. Kirnua ja kartellia hän laskee kirjoittaneensa vähän yli kolme vuotta, aluksi vapaaajallaan ja viime vuoden enemmän päätoimisesti. Siltalan kolmihenkisen perheen jääkaapista löytyy aina juustoa, jugurttia, maitoa ja piimää. ”Oltermannia meillä menee paljon. Paula-tytär, pian kolme vuotta, juo mieluiten piimää tai kaurajuomaa.”

MAITO JA ME * 25

TER

VEY

HU DEN

O LT O

ANRI TIMONEN E LT Lehmälääkärit.com

Valaistus vaikuttaa tuotokseen ja kasvuun LEHMÄT KULKEVAT MIELELLÄÄN KOHTI VALOA MUTTA PELKÄÄVÄT VARJOJA, KIRKKAITA HEIJASTUKSIA SEKÄ VALON JA VARJON VAIHTELUA. HYVÄ VALAISTUS SAA LEHMÄT KULKEMAAN LYPSYROBOTILLE JA HOUKUTTELEE NE RUOKINTAPÖYDÄN ÄÄREEN.

ehmällä on laaja näkökenttä pään sivuilla sijaitsevien silmien ansioista, mutta suoraan taakseen lehmä ei näe. Lehmät eivät pysty hahmottamaan syvyyttä, eikä niiden näkö ole yhtä tarkka kuin ihmisen. Hämäränäkö lehmillä on kuitenkin hyvä. Väreistä lehmät aistivat herkimmin keltavihreää ja siniviolettia valoa. Lehmät kulkevat mielellään kohti valoa, mutta pelkäävät varjoja ja kirkkaita heijastuksia sekä valon ja varjon vaihtelua. Valon aistimuksesta lehmillä ja muilla nisäkkäillä vastaa silmän verkkokalvo. Valoaistimus vaikuttaa lehmän aivoissa sijaitsevan käpylisäkkeen erittämän hormonin, melatoniinin, tuotantoon. Kun valonsäde osuu lehmän silmän verkkokalvolle, melatoniinin eritys vähenee. Tällöin lehmä aktivoituu elimistön kasvuhormonin ja insuliininkaltaisen kasvutekijän pitoisuuden lisääntyessä. 26 * MAITO JA ME

”Valaistusta säätelemällä saadaan tehostettua maitotilan tuotantoa ja ylläpidettyä eläinten hyvinvointia.”

Nämä hormonit vaikuttavat positiivisesti lehmän energia-aineenvaihduntaan, jolloin lehmän syöntikyky ja rehunhyötysuhde lisääntyvät.

Lopputulemana lehmän maidontuotanto ja vasikan kasvu lisääntyvät. Hämärässä valon aistimuksen ollessa vähäistä melatoniinin eritys lisääntyy. Korkean melatoniinipitoisuuden ansiosta lehmä tunnistaa päivän ja yön eron. Lisäksi melatoniinin erityksen lisääntyessä hämärässä kasvuhormonin pitoisuus vähenee edistäen munasolujen kypsymistä ja vapautumista sekä siten lehmän hedelmällisyyttä. NAVETAN VALAISTUSTA suunniteltaessa kannattaa navettaa katsoa lehmän silmin. Valon on hyvä jakautua tasaisesti ympäri navettaa. Valon määrän tulee olla oikea juuri lehmän silmän korkeudella. Keltaisen tai oranssin sävyinen valo voi rauhoittaa lehmiä, mutta tämän värisessä valossa eläinten tarkkailu ja esimerkiksi parsissa olevan eritteen tunnistus voi olla hankalaa. Punainen valo sopii hyvin yövaloksi, koska se auttaa hämäränäkemisessä stimuloimatta lehmän aivoja.

Navetan valaistus vaikuttaa myös eläinliikenteeseen. Hyvin valaistu ruokintapöytä houkuttelee lehmiä syömään ja hyvä valaistus lypsyrobotilla stimuloi lehmiä kulkemaan robotille. Lehmiä siirreltäessä hämärä lähtöpaikka ja valoisa menopaikka houkuttelevat lehmiä siirtymään haluttuun suuntaan. Huonon syvyysnäön vuoksi lehmä voi luulla lattialle muodostuvia varjoja kuiluksi. Kirkkaat heijastukset voivat säikäyttää lehmän ja sokaiseva valo estää lehmää liikkumasta valonlähteen suuntaan. Alhaalta tuleva valo luo tunteen kuilun reunalla olemisesta ja estää lehmää etenemästä. NAVETAN valaistusohjelmalla rytmitetään valoisan ajan pituus vuorokaudessa. Valoisan ajan tarve vaihtelee ikäryhmittäin ja tuotosvaiheittain. Pitkän päivän valaistuksessa päivävalaistus on 16 tuntia ja yövalaistus 8 tuntia, lyhyen päivän valaistuksessa päinvastoin. Pitkän päivän valaistus sopii erityisesti

lypsylehmille, vasikoille ja nuorkarjalle, lyhyen päivän valaistus on optimaalinen umpilehmille ja lopputiineille hiehoille. Päivävalaistuksen tehon tulisi olla vähintään 200 luksia lehmän silmän korkeudella melatoniinin erityksen minimoimiseksi. Pitkän päivän valaistuksessa olleiden lypsylehmien maitotuotos oli jopa 5–15 prosenttia korkeampi verrattuna alle 13,5 tuntia valoisassa viettävien lehmien tuotokseen. Päivämaitotuotoksena tämä tarkoitti noin 2 kiloa enemmän maitoa verrattuna luonnonvalossa oleviin lehmiin vuoden pimeimpänä aikana. Pitkän päivän valaistuksen on todettu lisäävän hiehojen päiväkasvua noin 10 prosenttia, aikaistavan hiehojen ensimmäistä kiimaan tuloa sekä edistävän hiehojen utarekudoksen kehitystä ja ensikkokauden maitotuotosta. Umpilehmien on todettu syövän lyhyen päivän valaistuksessa noin 12 prosenttia enemmän kuiva-ainetta

poikimisen jälkeen verrattuna pitkän päivän valaistuksessa oleviin umpilehmiin. Tehokas syöntikyky alkulypsykaudella ennaltaehkäisee muun muassa energiavajeen syntymistä. Seuraavan lypsykauden päivämaitotuotoksen on todettu olevan jopa 3,1 kiloa suurempi lyhyen päivän valaistuksessa olevilla umpilehmillä ja tiineillä hiehoilla. Lypsylehmäkin tarvitsee lepoa, joten yövalaistus on tarpeellinen. Yövalaistuksessa suositellaan alle 50 luksin tehoa lehmän silmän korkeudella, jolloin melatoniinin eritys on maksimaalista. Yövalaistuksen tehoa voisi verrata esimerkiksi syysillan hämäryyteen täydenkuun aikaan taivaan ollessa pilvetön. Valaistusta säätelemällä saadaan tehostettua maitotilan tuotantoa ja ylläpidettyä eläinten hyvinvointia. Riittävä ja oikein rytmitetty valaistus onkin olennainen osa navetan toiminnallista kokonaisuutta.

MAITO JA ME * 27

MER V I YLI- HYN N IL Ä

Hyvin valaistu ruokintapöytä houkuttelee lehmiä syömään ja vaikuttaa positiivisesti maitotuotokseenkin.

TER

VEY

UO ENH

LT O

Olosuhteet paranivat, lääkkeet vähenivät RANNAN TILALLA ENNALTAEHKÄISYLLÄ JA VARHAISELLA PUUTTUMISELLA ON VOITU VÄHENTÄÄ ANTIBIOOTTIEN KÄYTTÖÄ. ELÄINTEN HYVÄ TERVEYS NÄKYY MYÖS KULUPUOLELLA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

Hiehoilla on iso jaloittelutarha, jossa eläimet viihtyvät erinomaisesti. Laidunnusta tilalla ei ole, sillä Etelä-Pohjanmaan susilaumat hillitsevät laiduntamisintoa, Juhani ja Minna Ranta kertovat.

28 * MAITO JA ME

annan maitotilalla Kauhajoella on viime vuosina satsattu vahvasti eläinten hyvinvointiin olosuhteita parantamalla. Työ on tuottanut tulosta, sillä viime vuonna 70 lehmän karjassa vain yhdelle eläimelle annettiin antibioottikuuri. Piilevät utaretulehdukset hoidetaan kipulääkkeillä ja linimentillä. Tilalla on laajennettu tuotantoa vanhoihin rakennuksiin. Lypsyrobotti korvasi viisipaikkaisen lypsyaseman vuonna 2018, ja samoihin aikoihin rakennettiin vuosituhannen vaihteessa valmistuneen pihaton päätyyn jatko-osa umpilehmille sekä kestokuivikehalli jaloittelutarhoineen hiehoille. ”Asemalypsy vei 70 lehmän karjassa 10 tuntia päivässä, joten oli mietittävä uusia ratkaisuja. Nyt työtä on sopivasti ja ehdimme tarkkailla eläimiä enemmän. Myös lypsyrobotin analyysit helpottavat lehmien terveydentilan seurantaa”, Minna ja Juhani Ranta iloitsevat. Lypsylehmäpihattoon tehtiin vuonna 2018 robotin lisäksi muitakin merkittäviä parannuksia. Parsiin asennettiin uudet matot ja samalla niskaputkea siirrettiin eteenpäin, jotta lehmät mahtuvat makaamaan parsissa paremmin. Utareterveyden kannalta merkittävä parannus oli ilmanvaihdon tehostaminen, kun navettaan asennettiin kennoikkunat ja poistohormit. Lehmille tuotiin pihattoon myös uusi vesiallas, joka puhdistetaan päivittäin, ja samalla saatiin eläimille lämmin juomavesi. Kuivikkeena navetassa käytetään kutteria, joka on yrittäjien mielestä toiminut hyvin. Hoitokarsinoiden ja vasikkakarsinoiden tyhjennyksen yhteydessä karsinan pohjalle ripotellaan aina Stallren-desinfiointiainetta kuivattamaan karsinaa. Karjan sorkkahoidot tehdään kaksi kertaa vuodessa, ja säännöllinen sorkkahoito on vähentänyt selvästi ontumisia ja siten myös utaretulehduksia.

RANNAN MAITOTILA, KAUHAJOKI Yrittäjät Minna (54) ja Juhani (56) Ranta, yrittäjinä vuodesta 1992 alkaen. Perheeseen kuuluu kuusi 25–32-vuotiasta lasta, joista kolme vanhinta on säännöllisesti mukana tilan töissä. Eläimet 72 lehmää (ay 54 %, ho 41 %, muutama jersey ja suomenkarjan lehmä). Keskituotos 10 900 kg EKM, rasvaa 4,39 %, valkuaista 3,54 %. Navetta Pihatto lypsyasemalla valmistui vuonna 2000. Pihaton päätyyn valmistui vuonna 2018 halli umpilehmille ja isolla jaloittelutarhalla varustettu halli hiehoille. Lypsyrobotti vuonna 2018 ja samalla olosuhdeparannuksia pihattoon. Rehu Täysseosrehu jaetaan traktorivetoisella apevaunulla. Ei laidunnusta. Pelto Viljelyala 110 ha, josta 70 ha nurmella ja 40 ha murskesuojaviljalla. Hernettä viljellään jonkin verran myyntiin. Tilan menestystekijät Terveet eläimet, hyvät yhteistyökumppanit, yrittäjien pitkälle kehittynyt karjasilmä ja kyky hoitaa eläinten yleisimmät sairaudet. Jatkuva parantaminen.

VAKAVIA UTARETULEHDUKSIA ilmaantui karjaan 7 vuotta sitten runsaasti. Ne vetivät yrittäjät mietteliäiksi. Avuksi Rannat saivat silloin ProAgria Etelä-Pohjanmaan terveydenhuoltoeläinlääkäri Seija Peraston. Utaretulehdusten syyksi osoittautui Klebsiella-bakteeri. ”Aloimme miettiä yhdessä vaihtoehtoja eläinten olosuhteiden ja ruokinnan parantamiseksi sekä navettatyön keventämiseksi”, Perasto kertoo. Samalla tehtiin sopimus säännöllisistä terveydenhuoltokäynneistä ja lääkkeiden luovuttamisesta piilevien utaretulehdusten varalle. Robottilypsyyn siirtymisen jälkeen utareterveystilanne on ollut hyvä. Antibiooteilta vältytään, kun vähänkin oireileva lehmä otetaan heti huolelliseen hoitoon. Utaretulehdusta enteilevä lehmä löydetään jo ennen varsinaisten oireiden ilmaantumista lypsyrobotin ilmoittamista analyyseistä, joihin kuuluvat solujen määrä, sähkönjohtokyky, maidon väri ja tuotospoikkeamat. ”Taidan seurata robotin raportteja liiankin tarkasti, mutta siitä on ollut selvää hyötyä. Ongelmiin pääsee tarttumaan heti. Asemalypsyssä tulehduksiin ei päästy kiinni näin varhaisessa vaiheessa”, Minna sanoo. Yrittäjät seuraavat karjan kokonaisterveyttä myös tankkinäytteiden avulla. Tankkimaidon aistinvarainen arvio tehdään joka päivä, ja Valman raportista katsotaan solumäärät, pitoisuudet ja urea. UTARETULEHDUKSEN varhaiseen hoitoon kuuluu Rannan tilalla lihakseen pistettävä kipulääke ja utareen voitelu lypsyn yhteydessä verenkiertoa edistävällä linimentillä. Lääke vähentää kipua utareessa, ja siten lehmä uskaltaa mennä lypsylle. Minna Ranta kirjaa käytetyt lääkkeet heti Nasevaan, mikä on ehdottoman tärkeää, jotta eläinlääkäri voi seurata tilannetta. ”Kolmen päivän kipulääkekuuri laskee solumäärää yleensä aika paljon. Kun lypsy ei tee lehmälle kipeää, MAITO JA ME * 29

Lehmien oloja parannettiin vuonna 2018 uusimalla parsimatot ja asentamalla kennoikkunat ja poistohormit. Myös parren etuosan rakenteita väljennettiin, jotta eläinten on helpompi nousta ylös.

Umpilehmillä on navetan päädyssä kestokuivikepihatto.

”Utareterveyden kannalta merkittävä parannus oli ilmanvaihdon tehostaminen.”

Kerran päivässä jaettava seosrehu siirretään itse valmistetulla rehuruuvilla lähemmäs eläimiä. Juhani ja Minna Ranta pitävät tärkeänä, että eläinten sairaudet voitaisiin hoitaa ilman antibiootteja. Maitovahinkojen riski ja lääkintäkulut pienenevät.

se laskee maitonsa paremmin ja utare tyhjenee kunnolla”, Minna kuvailee. Kipulääkkeen antamisen yhteydessä Minna ottaa myös maitonäytteet Valion Seinäjoen aluelaboratorioon tutkittavaksi. PCR-tuloksista nähdään, miten vakava bakteeri tulehduksen aiheuttaja on. ”Jos tilanne menee pahaksi, laitamme soluttavan neljänneksen umpeen. Tämän neljänneksen tilannetta seurataan ja välillä sitä tyhjennetään käsin.” Seija Perasto neuvoo antamaan lyhytvaikutteista kipulääkettä utaretulehduksiin etenkin alkulypsykaudella. Ruumiinlämpö mitataan ennen kipulääkkeen antoa ja uudestaan 24 tunnin kuluttua. ”Tällöin tiedetään paremmin, miten vakavasta tulehduksesta on kyse. Alkulypsykaudella lehmällä voi olla utaretulehduksen lisäksi esimerkiksi kohtutulehdus, jolloin tarvitaan muutakin kuin kipulääkettä.” Robotin tulon jälkeen Rannan tilalla ei ole käytetty lainkaan umpituubeja. Lehmät umpeutetaan ener30 * MAITO JA ME

giaköyhällä dieetillä ja viimeisellä lypsyllä vetimien päähän suihkutettavalla tervalaastarilla. Eläinten hyvä terveys näkyy myös kulupuolella. ”Kirjanpitäjä kehui, että näin pieniä eläinlääkärikuluja harvoin näkee. Viime vuonna kunnaneläinlääkäri kävi vain kerran akuuttikäynnillä poikimahalvauksen takia”, Juhani Ranta sanoo. ”Terveydenhuoltoeläinlääkäri käy keskimäärin kahden kuukauden välein. Se on aina hyvä käynti. Eläinlääkärillä on silloin aikaa keskittyä juuri meidän asioihimme. Seija on tarkka ja antaa oma-aloitteisesti parannusehdotuksia hoitokäytäntöihin. Ja hän muistaa myös kiittää, kun asiat on hoidettu kuntoon.” Minnan mielestä oli erittäin hyödyllistä, kun Perasto opetti lehmien letkuttamisen suunavaajan, letkun ja suppilon avulla. TOIMIVAN YHTEISTYÖN perustaksi tilan ja eläinlääkärin välillä Seija Perasto nimeää avoimuuden. ”Asioita ei tarvitse kaunistella.

On uskallettava soittaa tai laittaa viestiä heti, kun jokin asia askarruttaa”, Perasto kannustaa. ”Nasevasta näen perusasiat. Puhelut ja WhatsApp-viestit ovat hyvänä apuna päätösten tekemisessä. Eläinlääkäri pystyy antamaan paljon neuvoja etänäkin.” Perasto kokoaa yhteistyötiloilleen myös terveydenhuoltokansion, jossa on muun muassa tärkeimmät ohjeet piilevien utaretulehdusten hoitoon. Jos karjassa esiintyy utareterveysongelmia, johtuvat ne Peraston mukaan yleensä virheellisestä ruokinnasta tai rehuista, puhtausongelmista, lypsykoneen tai -robotin puutteellisesta toiminnasta tai huonosta sorkkaterveydestä. Ensimmäinen tehtävä onkin selvittää ongelman aiheuttaja ja laittaa puutteellinen asia kuntoon. Perasto painottaa, että eläinlääkärin lisäksi tilan muunkin tukitiimin pitää toimia hyvässä yhteistyössä. Silloin karjan terveyttä pystytään tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti rehujen laadun, ruokinnan ja talouden näkökulmista.

DEN VEY R E T LT O HUO

Tulehduskipulääkkeet lievittävät kipua ja hillitsevät tulehdusta

ANN-HELENA HOKKANEN E LT, m a i t o t i l a y r i t t ä j ä

KUN KIPUA LÄÄKITÄÄN, TOIPUMINEN NOPEUTUU. SAMALLA EHKÄISTÄÄN KIVUN AIHEUTTAMIA HAITTAVAIKUTUKSIA.

ulehduskipulääkkeet ovat tehokkaita hoitamaan erilaisista kudosvaurioista aiheutuvaa kipua. Lisäksi ne laskevat kuumetta, hillitsevät tulehdusta, nopeuttavat toipumista ja ennaltaehkäisevät kivulle herkistymistä sekä pitkään kestävää kipua. MONET SAIRAUDET, loukkaantumiset sekä toimenpiteet aiheuttavat naudoille lyhytkestoista kipua, joka helpottaa yleensä sitä mukaa, kun elimistö paranee. Tämä kipu on naudan elimistöä suojelevaa ja sinänsä hyödyllistä. Sitä täytyy kuitenkin ennaltaehkäistä ja lievittää mahdollisimman tehokkaasti, koska kipu on epämiellyttävä kokemus ja heikentää naudan hyvinvointia monella eri tapaa. Lisäksi kipu voi pitkittyä. KIPUUN liittyykin paljon haittavaikutuksia. Se aiheuttaa elimistöä kuormittavan stressireaktion, hidastaa paranemista, altistaa muille sairauksille sekä heikentää tuotosta ja kasvua. Kipu myös tuottaa lisää kipua. Esimerkiksi jalassaan voimakasta kipua kokeva nauta herkistyy kivulle, jolloin se aistii kivuliaat asiat entistä voimakkaampana kipuna. Lisäksi se muuttaa asentoaan ja tapaansa kävellä, jolloin seurauksena on lihaskipuja ympäri elimistöä

kehon muiden osien kuormittuessa virheellisesti. Kipu myös aiheuttaa negatiivisia tunnetiloja sekä häiritsee oppimista ja sosiaalisia suhteita. NAUTOJEN kokemaa kipua voidaan hoitaa yhä paremmin. Toimenpiteen yhteydessä tulehduskipulääkityksen tarkoitus on hoitaa kipua ja kivulle herkistymistä tehokkaasti toimenpiteen aikana ja riittävän pitkään sen jälkeen. Sairauksiin ja louk-

kaantumisiin liittyvän kivun hoitamisen tavoitteena on helpottaa potilaan oloa, hillitä tulehdusreaktiota ja sen aiheuttamia vaurioita elimistössä, laskea kuumetta, palauttaa elimistön normaali toiminta, saada potilas syömään ja juomaan, turvata runsas lepo sekä nopeuttaa eläimen toipumista. Lue pidempi artikkeli verkossa maitojame.fi/hyvinvointi

HYVÄ TIETÄÄ TULEHDUSKIPULÄÄKKEISTÄ Tulehduskipulääkkeistä on todettu olevan hyötyä naudoille • vaikean poikimisen ja syntymän jälkeen • nupoutuksen ja kastraation jälkeen • utare- ja kohtutulehdusten hoidossa • ripulin ja hengitystietulehdusten hoidossa • sorkkasairauksien hoidossa. Tulehduskipulääkitystä suositellaan yleisesti erilaisten loukkaantumisten aiheuttaman kivun hoitamiseen, sisäelinkipuihin sekä makaavan naudan tukihoitoon. Tulehduskipulääkkeistä naudoille voidaan Suomessa käyttää ketoprofeenia, meloksikaamia, fluniksiinimeglumiinia sekä karprofeenia. Lisäksi voidaan käyttää metamitsolia, joka usein lasketaan kuuluvaksi tulehduskipulääkkeisiin, vaikka se toimiikin eri tavalla. Muista, että eri tulehduskipulääkkeillä on eroja ja niillä voi myös olla haittavaikutuksia. Käytä niitä siis aina eläinlääkärin ohjeen mukaan.

MAITO JA ME * 31

OUS

Vinkit maitotilan kustannushallintaan MITEN MAITOTILAN TOIMINNASSA MAKSIMOIDAAN TUOTOT JA MINIMOIDAAN KUSTANNUKSET? NYT JOS KOSKAAN ON TÄRKEÄÄ POHTIA ERILAISIA VAIHTOEHTOJA JA KEHITTÄÄ OMAN TILAN TOIMINTAA.

aitotiloilla tavoitteena on nyt erityisesti lehmäkohtaisen panos-tuotossuhteen kasvattaminen sekä kustannusten kriittinen tarkastelu ja vähentäminen mahdollisuuksien mukaan. ”Asioita on tehty tiloilla erittäin hyvin jo pitkään, mutta joka tilalta löytyy aina myös kehittämisen mahdollisuuksia”, Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero sanoo.

T E K S T I A N U A R TJ O K I

”Tämänhetkisessä haastavassa kustannustilanteessa on selvää, että ostoja on osattava tehdä oikeaan aikaan, puskurivarastoja on syytä olla, turhaa pitää karsia ja lehmäkohtaisia tuloja tulee lisätä sopimustuotannon asettamissa rajoissa.” Isossa kuvassa Mero näkee positiivisena sen, että suomalaiset haluavat ostaa kotimaista ruokaa ja että maidon kulutus globaalilla tasolla kasvaa. ”Auttaa paremmin jaksamaan tässä haastavassa tilanteessa, kun katsoo vähän kauemmas.” Näkymä maidontuotannon osalta ei ole Meron mukaan synkeä, vaikka globaali tilanne on epävarma ja maitotilojen kustannusnousu huimaa.

”Useampi tila on vertaillut alkuvuosien 2021 ja 2022 kustannuksiaan ja laskenut nousun olevan jo noin 9 senttiä maitolitraa kohti olettaen, että varastossa ei ole ostopanoksia. Samaan aikaan kannattaa huomioida, että myös maidon hinta on noussut ja esimerkiksi maitotuotto miinus rehukustannus on pysynyt osalla tiloista lähes samana. Tähän vaikuttaa muun muassa se, onko viime vuoden rehuvarastoja ollut vielä käytettävissä. Loppuvuodesta tilanne muuttuu haastavammaksi, kun viime satokauden edullisemmat varastot on käytetty myös karkearehujen osalta.” Mero vinkkaa kiinnittämään huomiota tiloilla seuraaviin asioihin.

Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja, Euroopan Maidontuottajien EDF STAR (Scientific Team for Analysis and Research) -jäsen Henna Mero pohtii, että pienistä puroista saadaan kasvatettua suurempi virta maitotilojen tuottojen maksimoinnin ja kulujen minimoinnin kohdalla.

32 * MAITO JA ME

MAITOYRIT TÄ JÄT R Y

TAL

TUOTANNON KUSTANNUKSET Mikäli maidon tuotantokustannus ei ole selvillä, se on syytä laskea. Sitten voi lähteä miettimään oikeita toimenpiteitä kustannusten pienentämiseksi. Esimerkiksi Minun Maatilani -ohjelmassa on maitotilayrittäjien käytössä kustannuspuntari-, maidon yksikkökustannus- sekä KasviKat€ -laskelmat. Maidon yksikkökustannuslaskelmaan pääsee myös Valmasta. Sen avulla voi laskea tuotantokustannukset kaikkineen tai pelkästään muuttuvien kustannusten osalta. Toinen tärkeä luku on maitotuotto miinus rehukustannus. Kun tämä maksimoidaan, muihin kuluihin jää käytettäväksi mahdollisimman paljon euroja. Rehutoimittajien säännöllinen kilpailuttaminen on tärkeää. Monella tilalla on kokeiltu esimerkiksi edullisempaan rehuun siirtymistä ilman, että tuotos tai maitotuotto– rehukustannus olisi kärsinyt. Esimerkiksi viljan sijaan on käytetty leikettä, valkuaisrehun syöttömäärää on vähennetty, tai seosrehussa käytetyn kalliin viljan osuutta on vähennetty ja kasvatettu suhteessa robottirehun syöttömäärää. Myös erikoisrehujen käyttötavat ja niistä saatava hyöty tulee punnita ja laskea tarkoin. Nurmirehun potentiaali on käytettävä täysimittaisesti. Energian saanti on kaikkein tärkein maitomäärään vaikuttava tekijä ja noin 30 prosenttia tuotetusta maitomäärästä selittyy ruokinnan raakavalkuaisen määrällä. Nurmirehun määrä ja laatu on ensiarvoisen tärkeää, joten siihen kannattaa tulevalla kasvukaudella erityisesti satsata. Kaikkien eläinryhmien ja erityisesti umpilehmien karkearehut tulee analysoida ja laskea ruokinnat tarkkaan, jotta vältytään tarpeettomalta ostorehun käytöltä, oli se sitten kivennäistä, valkuaisrehua tai erikoisrehua. Suomalaisten EDF*-tilojen rehukustannukset eivät eroa keskimäärin muiden maiden vastaavista, mutta yksittäisten tilojen väliset erot voivat olla suuria.

PROSESSIT JA TUOTTAVUUS Prosessien laittaminen tikkiin ei yleensä kasvata kustannuksia vaan lisää tuottoja, ennaltaehkäisee ongelmia ja vähentää kustannuksia. Kyse on siitä, että panostetaan oikeisiin asioihin ja tasalaatuiseen tekemiseen sekä poistetaan hukkaa. Kaikkein tärkeimmät tilan prosessit tulee sujuvoittaa ja standardoida. Varsinkin palkatun työvoiman työaika tulee kohdentaa oikein ja miettiä, mihin ja miten työpanosta on järkevintä käyttää. Eri töiden osalta on etsittävä se henkilö, joka tekee tietyn työn sujuvimmin ja standardoitava tehtävä tuon työtavan mukaan.

”Suomalaisilla EDF-tiloilla on hieman alle 7 hiehoa 10 lypsävää kohden, parhailla vain 5 hiehoa.”

Vielä sujuvuuttakin merkittävämpi asia on se, miten työ tehdään. On pohdittava, mikä on oman tilan pullonkaula, ja voiko työtehtävän tehdä parhaan mahdollisen käytännön mukaan. Appeen teossa on mietittävä sähkön ja polttoaineen kulutusta: mikäli rehukomponentteja joutuu siirtelemään paljon tai sekoittamaan rehua pitkään, se lisää kuluja. Appeen teossa tulee kiinnittää huomiota hukan minimointiin ja siihen, että rehusta tulee tasalaatuista ja laadukasta. Nurmen korjuussa rehu tulee säilöä huolella ja tehdä siilotyös-

kentely mahdollisimman laadukkaasti ja vähällä hukalla. Umpilehmien, poikivien ja vastapoikineiden lehmien hoitokäytännöt kannattaa tässä hetkessä tarkastella. Esimerkiksi päivittäin tehtävä umpilehmien ape lisää kustannuksia, mutta maksaa itsensä takaisin parempana syöntinä umpikaudella sekä helpompina poikimisina ja lypsävien tuotoksina. Nuorkarjan määrä suhteessa tuottavien lehmien määrään on hyvä tarkistaa. Suomalaisilla EDF-tiloilla on keskimäärin hieman alle 7 hiehoa 10 lypsävää kohden, parhailla vain 5 hiehoa. Fresh cow -tsekit 3 viikkoa poikimisen jälkeen sekä vastapoikineiden hoito matalalla kynnyksellä kannattavat – ne ehkäisevät vakavia sairastumisia sekä parantavat lypsykauden suorituskykyä. Poikineiden pitäminen omassa ryhmässään 2–4 viikkoa poikimisen jälkeen joko virtuaalisesti tai fyysisesti helpottaa syönnin, lämmön ja kohdun palautumisen tarkkailua. Lehmien kestävyystavoite on tilan strateginen valinta, ja se vaikuttaa merkittävästi sekä tilan talouteen että kuluttajien mielikuvaan tuotteiden laadusta. Poistopäätökset ja karjanhoitotavat on hyvä linjata. Talouden näkökulmasta lehmää kannattaa hoitaa useita kertoja ennemmin kuin poistaa. Tätä asiaa olisi hyvä nostaa enemmän esiin myös vastuullisuuden ja ympäristön näkökulmasta. Vasikoiden hoito kannattaa standardoida. Vastasyntyneiden tulee saada riittävästi ternimaidosta vastaaineita sekä myöhemmin riittävästi kuiva-ainetta sisältävää juomaa (Brix-mittaus). Eläinterveyden osalta on huomioitava, että pikavoittoja saa harvoin, mutta pitkäjänteinen työ tuottaa ennen pitkää tulosta. Tuotannonjohtamisen intensiivikurssilta saa eväitä esimerkiksi hedelmällisyyden hallintaan ja prosessien tuottavuuden kehittämiseen. MAITO JA ME * 33

3. OMA OSAAMINEN, JAKSAMINEN JA ITSENSÄ JOHTAMINEN Oman ja työntekijöiden osaamisen kehittämiseen on hyvä panostaa erityisesti haastavina aikoina. Ongelmiin on järkevää etsiä ratkaisuja positiivisuuden kautta; ongelmien liiallinen märehtiminen ei palvele ketään. On hyvä keskittyä kartoittamaan tilan mahdollisuudet niissä asioissa, joihin voi itse vaikuttaa ja suunnata katse hieman pidemmälle. Joitain asioita voi muuttaa nopeastikin, mutta monet vaativat hetken, ennen kuin tulokset alkavat näkyä. Yrittäjä on yrityksen tärkein resurssi, joten omasta jaksamisesta on huolehdittava. Haastavina aikoina joutuu monesti venymään ja repimään ”omasta selkänahasta”. Esimerkiksi työnohjauksesta voi olla apua haastavissa tilanteissa, ja ohjaukseen on mahdollista saada maksusitoumusseteli Välitä viljelijästä -projektin kautta.

”Yrittäjä on yrityksen tärkein resurssi, joten omasta jaksamisesta on huolehdittava.”

34 * MAITO JA ME

4. VAIKUTTAMINEN, VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ Yrittäjän kannattaa hypätä mukaan sellaiseen verkostoon, josta saa osaamista, hyviä vinkkejä ja positiivista virtaa – ja hyödyntää näitä sitten omassa työssään! Myös pankkiin ja muihin tärkeisiin yhteistyökumppaneihin on tarpeen pitää yllä hyvät ja avoimet suhteet. Haastavina hetkinä on helpompi saada joustoa ja ymmärrystä, kun luottamus on kunnossa. Toisaalta maitotilayrittäjät tarvitsevat nyt niin sanottua raakaa yrittäjyyttä, kylmiä hermoja sekä tuotantopanostoimijoiden kilpailuttamista. Vaikeitakin päätöksiä on tehtävä huomioiden yrittäjän vastuut ja velvoitteet. Kotieläintuotannon vastavoima mediassa on vahva, ja siten alalla toimivien tulee olla myös vahvoja. Yrittäjien vastuulla on jatkossa yhä enemmän tuotannon imagosta huolehtiminen. Mitä enemmän yrittäjät ovat itse vaikuttamassa tuotannon imagoon ja antavat sille kasvonsa, sitä tehokkaampaa vaikuttaminen on. Maidontuotanto ja yrittäjyys on tuotava esiin positiivisesti, mutta realistisesti. Vastuullisuuteen liittyvät odotukset ja velvoitteet on täytettävä, jotta kuluttajien luottamus säilyy tuotteitamme ja tuotantoamme kohtaan. Suomalaisen yrittäjyyden sekä tuotteiden laadun kautta on hyvä tuoda näkyväksi lisäarvo: miksi juuri tästä tuotteesta kannattaa maksaa. Vastuullisuus nähdään yhä enemmän laatuna sekä ympäristöstä ja eläimistä huolehtimisena.

5. KIINTEÄT KUSTANNUKSET EDF:n toteuttamassa kyselyssä 150 maitotilayritystä 20 eri maasta kertoi, mitä toimenpiteitä he ovat tehneet kustannusten noustessa. Tärkein viesti oli, että maitomäärästä ei ole tingitty, vaan on pidetty tuotannosta huolta. Kustannukset jakautuvat siten mahdollisimman isolle maitomäärälle. Nopeat muutokset ovat pääomavaltaisella alalla haastavia. Investoitaessa pitää varautua mahdollisiin tuleviin haasteisiin ja pohtia tarkoin, miten paljon resursseja oikeasti tarvitaan (pelto, koneet, laitteet, rakennukset) suhteutettuna oman tilan tuotannon määrään. Peltojen hankinnan aikataulua on vaikeaa suunnitella tarkkaan etukäteen, koska maata on tarjolla, milloin on. Toisaalta talouslaskelmat osoittavat, että tilat hankkivat peltoa usein liian kalliilla hinnalla. Jos maan joutuu ostamaan velkarahalla ja sitä on liikaa suhteessa tuotantoon, tilan maksuvalmius voi kärsiä. Suomalaistiloille on tyypillistä runsas pellon määrä suhteessa tuotannon määrään. Eli suomalaisuus näkyy eniten tilusrakenteessa, peltojen sadontuottokyvyssä ja jonkinasteisessa luonnonhaitassa sekä siinä, että peltoviljelystä aiheutuu runsaasti muuttuvia kustannuksia. Mitä enemmän pinta-alaa, sitä enemmän kustannuksia. Toisaalta isompi peltoala antaa tällä hetkellä mahdollisuuden parempaan rehuomavaraisuuteen ja mahdolliseen ostorehukustannusten säästöön. Tässä hetkessä on erittäin tärkeää laskea ja puntaroida oman peltoresurssin käyttöä. Mitä rehuja viljellään ja millä alalla? Onko viljan viljely kannattavampaa kuin viljan osto? Miten ja mitkä lohkot lannoitetaan, ja kuinka kaukaa rehua kannattaa kuljettaa? Tänä kesänä ainakin osto-

Kokemuskornerista lisävinkit!

aitoyrittäjät ry järjestää 9 kertaa vuodessa Teams-tilaisuuksina kokemuskornereita, joissa voi keskustella maitotilayrittäjiä askarruttavista ja kiinnostavista aiheista ja saada vinkkejä sekä vertaistukea kollegoilta. Kokemuskornerit jatkuvat syyskuussa ja teemat käsittelevät tuottavuutta ja tuotantoprosesseja sekä ihmisten johtamista. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Osallistumislinkin kornereihin löydät Maitoyrittäjät ry:n nettisivujen Tapahtumat-osiosta maitoyrittajat.fi/tapahtumat

Tervetuloa mukaan kuulolle ja keskustelemaan!

lannoitus tulisi keskittää pienemmälle alalle, jos lannoitteiden hinta ja määrä haastaa. Suomalaisilla EDF-tiloilla tehdään itse peltotöitä, mutta saatetaan käyttää samalla merkittävästi myös urakointipalveluita. Tämä on kallis malli, ja ennemmin kannattaisi valita strategia oman tuotannon tai urakoinnin väliltä. Tilojen välisten yhteiskoneiden käyttäminen näkyy taloudessa positiivisena. Suomalaisten EDF-tilojen rakennuskustannukset tuotettua maitomäärää kohti eivät poikkea muiden maiden vastaavista niin paljoa kuin työ- ja konekustannukset. Meillä on paljon robottitiloja, joiden lypsylaitteet ovat kalliita, eivätkä laitteet ole vastaavasti vähentäneet riittävästi työn määrää. AMS-tiloilla työkustannuksesta tulisikin pystyä säästämään enemmän. Varsinkin, jos tilalla on palkattua työvoimaa, automatisoinnilla tulee saada vähennettyä tilan kassasta ulos maksettavien euroja. Maitotilayrittäjät ovat tehneet usein tiukan velanmaksuohjelman, ja siitä pidetään viimeiseen asti kiinni. Velanmaksuohjelman muuttaminen ja lyhennysvapaa ovat hyviä välineitä korjaamaan tilapäisesti tilannetta, mutta pankin kanssa tulee neuvotella ajoissa lyhennyssuunnitelman pelivarasta. Tämä toimintamalli ja tarve ei voi olla kuitenkaan jatkuva, koska se heikentää yrityksen luotettavuutta pankin suuntaan. Kassan olisi pelitettävä, aina. Vahva kassa mahdollistaa hankinnat ja varastojen kerryttämisen nopeasti ja silloin, kun se on järkevintä tehdä. Kiinteiden kustannusten pienentäminen ei ole sprinttilaji, vaan pitkä maraton!

* EDF = Euroopan Maidontuottajat -järjestö

Tuottava, kannattava ja kestävä karja Maidon korkeat kuiva-ainepitoisuudet ovat kannattava valinta. Terveet ja kestävät lehmät ovat helppohoitoisia ja tuottavat pidempään. Faban monipuolisen sonnivalikoiman avulla saat karjaasi: • • • • •

Parhaat pitoisuudet Taloudellista tehokkuutta Korkeaa tuotosta Hyvää hedelmällisyyttä Terveyttä ja kestävyyttä

Tutustu koko valikoimaan: webshop.faba.fi

VA L

Valion tulosparannusohjelma #2021 saa jatkoa OHJELMAN TAVOITTEET SAAVUTETTIIN TEHOSTAMALLA TOIMINTAA SEKÄ ETSIMÄLLÄ FIKSUJA JA KUSTANNUSTIETOISIA TOIMINTATAPOJA.

uonna 2018 Valiolla käynnistettiin #2021-ohjelma, jonka tavoitteeksi asetettiin kasvattaa maitotuottoa 2,5 sentillä vuoden 2021 loppuun mennessä. Tavoitteet saavutettiin tehokkuuden lisäämisen, säästöjen, parantuneiden prosessien, uusien tulojen ja toimintamallien avulla. ”Olin juuri tullut Valiolle töihin. Ensimmäisenä työpäivänäni klo 9 meillä oli aloituspalaveri aiheesta, ja minusta tuli projektista vastaava johtoryhmän jäsen”, kertoo Valion talousjohtaja Jyri Virrantuomi ohjelman lentävästä lähdöstä. #2021-ohjelma ulottui kaikkiin Valion toimintoihin materiaalihankinnoista logistiikkaan, markkinoinnista IT-palveluihin ja kunnossapidosta tehtaiden energiatehokkuuteen. Ohjelma on osaltaan mahdollistanut sen, että maidonhankintaosuuskunnille maksettavaa maidon tilityshintaa on pystytty nostamaan kustannusten kuten energian ja pakkausmateriaalien hintojen noususta huolimatta. Huhtikuun alkuun mennessä Valion maksama perushinta oli 8,5 senttiä korkeampi litraa kohden kuin vuoden 2021 alussa. ”Aluksi tavoitteissa puhuttiin lähinnä kustannuksista ja säästöistä, 36 * MAITO JA ME

TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN

mutta hyvin pian kävi selväksi, että kertaluontoisten säästöjen sijaan tavoittelemme jotakin pysyvää”, Virrantuomi kertoo.

”Työryhmän tunnuslause on ollut 'projektista prosessiksi' – niin saadaan aikaan pysyvä muutos.”

”Kyse on ennen kaikkea toimintatapojen muutoksesta. Projektin myötä vanhoja toimintamalleja on kyseenalaistettu ja pohdittu, voidaanko asioita tehdä fiksummin – tai joissakin tapauksissa jopa jättää kokonaan tekemättä. Ollaksemme tehokkaita, meidän on arvioitava jatkuvasti, mikä on tarpeen ja välttämätöntä.”

MUUTAKIN KUIN SÄÄSTETTYJÄ EUROJA #2021-ohjelman tulosparannustavoitteeksi asetettiin 50 miljoonaa euroa, ja sinne päästiin sekä paljon ylikin: lopullinen summa nousi 66 miljoonaan. ”Äärimmäisen sitoutuneet ihmiset saivat tämän aikaan”, Virrantuomi kiittelee. Kustannusten leikkaaminen aiheuttaa yleensä henkilöstössä vastarintaa, mutta valiolaisten innovatiivisuus ja positiivinen asenne koko tulosparannusohjelmaa kohtaan yllätti Virrantuomen. ”Tällaista asennetta en ole aiemmin nähnyt missään. Haaste otettiin vastaan, ja siinä nähtiin uusia mahdollisuuksia. Varmasti Valion omistuspohjakin vaikuttaa tähän. On selvää ja hyvin konkreettista, miksi ja keitä varten täällä ollaan töissä.” Virrantuomen mukaan valiolaisia motivoi myös lähtökohta tehdä asioita fiksummin ja keskittyä työssään olennaiseen. ”Kyseessä ei ollut pelkkä juustohöylä, vaikka toki suoria säästöjäkin haettiin. Kustannuksia Valiolla on aina seurattu tarkasti, mutta hashtag-filosofian myötä moni asia on tullut jäädäkseen, normaaliksi toimintatavaksi.”

VALIO OY

Tärkeimmäksi Virrantuomi nostaa uudenlaisen tulosjohtamisen mallin. ”Vaikka ohjelman ensisijainen tavoite olikin saada aikaan tulosparannusta, syntyi sen myötä myös mahdollisuus entistä joustavampaan johtamiseen, nopeampaan reagointiin sekä proaktiiviseen otteeseen muuttuvassa maailmassa. Aluksi määriteltiin tulosvastuulliset yksiköt ja hankittiin paremmat työkalut kustannusten seurantaan. Kustannusten kehitystä alettiin seurata systemaattisesti, ja siirryttiin niin sanottuun 0-pohjabudjetointiin, joka mahdollistaa entistä joustavamman reagoinnin esimerkiksi toimintaympäristön tai kilpailutilanteen muuttuessa”, Virrantuomi listaa. Talousjohtajan näkökulmasta hyödyt ovat kiistattomat. ”Nyt entistä laajempi joukko keskustelee samalla kielellä ja ymmärtää mittasuhteet: missä on mahdollista saada tehokkuutta ja isoja säästöjä aikaiseksi. Tämä on nostanut tuloksentekokykyämme merkittävästi.” Hankkeessa on tehty satoja eri toimenpiteitä. Projektin myötä käytiin läpi myös Valion tuoteportfolio. ”Mietimme, miten voisimme saada olemassa olevasta tuotteistostamme enemmän irti uutuuksien lanseeraamisen ohella.” Silti aina pitää kuitenkin tehdä tuotekehitystä, myydä ja markkinoida”, hän muistuttaa. ”Markkinoinnin ja myynnin toimenpiteillä saatiin merkittävää lisämaitokatetta esimerkiksi priorisoimalla ja tekemällä joitakin materiaaleja talon omin voimin.” Myös tiedolla johtaminen on kehittynyt projektin myötä merkittävästi. ”Valion tehtaissa on valtava määrä antureita, jotka seuraavat tuotantoprosessin eri vaiheita. Toimintaa haluttiin tehostaa tälläkin osa-alueella, ja data valjastettiin käyttöön. Vaikka moni suhtautui aluksi epäilevästi asiaan, ovat hyödyt käyneet selväksi, kun nyt muutamalla klikkauksella päästään hävikin alkulähteille. Tuloksena maitoraaka-ainehävikki

Kustannusten noustessa on entistäkin tärkeämpää, että kaikessa tekemisessä parannetaan kannattavuutta, sanoo Valion johtoryhmässä taloudesta ja strategiasta vastaava johtaja Jyri Virrantuomi.

on pienentynyt, toimitusvarmuus parantunut ja varaston kierto nopeutunut. Nyt kysyntä ja tarjonta kohtaavat entistä paremmin. Sen lisäksi, että olemme onnistuneet tuottamaan laadukkaampaa ja helpommin lähestyttävää dataa, olemme onnistuneet muuttamaan myös ihmisten asenteita. Korona-ajasta huolimatta Valion toimitusvarmuus, eli kykymme toimittaa asiakkaille heidän tilaamansa tuotteet oikea-aikaisesti, on pysynyt huippulukemissa. Tässä on tärkeässä osassa ollut kysynnän ja tarjonnan suunnittelu yleisesti sekä Valion ja sen tytäryhtiöiden välillä.” Vielä yhtenä esimerkkinä Virrantuomi nostaa hankinnat. ”Hankinnoissa pienetkin hinnanalennukset sekä erityisesti pysyvät säästöt ovat tärkeitä, koska summat kertautuvat. Valio tekee monenlaisia hankintoja raaka-aineista pakkaus-

materiaaleihin ja palveluihin. Esimerkiksi Valion toimitiloihin ja niihin liittyvien palveluiden hankintoja on keskitetty, kilpailutettu ja näin saavutettu merkittäviä säästöjä.” Tulosten ja muutoksen takana ovat ihmiset, Virrantuomi korostaa. ”Projektilla on alku ja loppu. Jos muutos ei ole muuttunut prosessiksi, kustannukset tuppaavat palaamaan takaisin. Tunnuslauseemme onkin ollut 'projektista prosessiksi'. Parasta on kuitenkin se, että hashtag-filosofiasta on pidetty ja sen hyödyt tunnistetaan. En ollut ensimmäinen, joka ehdotti, että ohjelmaa jatketaan. Tulevalla #2025-kaudella jatkamme edelleen projektien päivitettyjä ohjelmia ja priorisointia sekä keskitymme resurssien kehittämiseen ja aikahävikkiin. Tämä koskee yhtä lailla tehdastyön organisointia kuin palaverikäytäntöjä toimistotyössä.” MAITO JA ME * 37

#2021 tulosparannusohjelma Toimintamalli Hankinta ja kulut

Tavoitteena parempi kannattavuus

Tuoteportfoliot Kysynnän ja tarjonnan suunnittelu Tuotannon tehokkuus

MITÄ RAHOILLA TEHDÄÄN? ”Lyhyellä aikavälillä tavoitteenamme on jatkaa hyvää kehitystä, parantaa Valio Oy:n tulosta ja tilityskykyä, jotta voimme maksaa osuuskuntien kautta mahdollisimman hyvää hintaa omistajayrittäjille heidän toimittamastaan maidosta”, Jyri Virrantuomi sanoo. Samaan aikaan on varmistettava pitkän tähtäimen strateginen kehitys ja sen vaatimat satsaukset. ”Jokaisen yrityksen on löydettävä sille sopiva tasapaino omistajien nykyhetken ja pitkän tähtäimen menestyksen välillä. Esimerkiksi tuotantolaitostemme koneita täytyy huoltaa ja uusia säännöllisesti. Lisäarvojauheet painottuvat strategiassamme, ja jossain vaiheessa tähän täytyy investoida isommin, jotta voimme vastata viennin kasvavaan kysyntään.” Saavutettujen tulosparannusten ansiosta Valio on pystynyt vaikeinakin aikoina nostamaan tilityshintaa, parantamaan taseasemaansa ja mahdollisuuksiaan satsata tulevaisuuteen. Vahva tase onkin Virrantuomen mukaan kaiken A ja O. ”Energian ja polttoaineen hintojen hurja nousu näkyy niin omistajilla kuin Valiolla yrityksenä. Mitä vaikeammat ajat, sitä tärkeämpi 38 * MAITO JA ME

Valion ja sen tytäryhtiöiden toiminnan systemaattinen läpikäynti

on vahva tase. Se on paras tae omistajille, että toimintamme jatkuu ja menee eteenpäin. Tilanne ei ole mukava, mutta selviämme tästä kyllä. Tämän eteen minä ja tiimini tulemme jatkossakin tekemään töitä.

”Tulosten ja muutoksen takana ovat sitoutuneet ja motivoituneet ihmiset.”

Seuraamme tarkasti tulosennusteita ja kustannustilannetta. Pysymme hereillä ja olemme valmiina toimimaan.” Toiseksi näkökulmaksi Virrantuomi nostaa vastuullisuuden ja Valion tulevaisuudennäkymät. ”Vastuullisuuden ja kustannustehokkuuden yhdistäminen on

Keinot: tehokkuuden lisääminen, säästöt, kilpailutukset, parantuneet prosessit, uudet tulot ja toimintamallit

mahdollista, mutta se edellyttää resursseja, sitoutumista ja yhteistyötä monelta taholta. Esimerkiksi maitoraaka-ainehävikkiin liittyy myös ekologinen ja eettinen näkökulma. Hävikkiä vähentämällä olemme tehokkaampia mutta pystymme myös vaikuttamaan brändimielikuvaan ja satsaamaan Valion arvojen mukaisiin asioihin.” Valion ilmastotyön ja ympäristöponnistukset hän mainitsee asioina, joista joiltakin osin ei saada heti ulosmitattavaa hyötyä, mutta työ on välttämätöntä tulevaisuuden kannalta. ”On selvää, että esimerkiksi hiilineutraali maitoketju ei tule ilmaiseksi. Mutta mitä parempi tase Valiolla on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on pitää huolta myös ympäristöstä. On esimerkiksi hyvä, että ihmiset ovat jo nähneet biokaasujakeluautoja katukuvassa, kun St1-yhtiön kanssa perustamamme Suomen Lantakaasu Oy ottaa ensiaskeleitaan. Tämä on myös esimerkki siitä, miten ympäristön huomioon ottavilla panostuksilla luodaan liiketoimintaa. Kiitos kuuluu myös maitotilayrittäjille, jotka ovat lähteneet ilmastotyöhömme mukaan laskemalla tuottamansa raakamaidon hiilijalanjäljen sekä käyttämällä uudistavan viljelyn menetelmiä.”

MITÄ TÄNÄ KESÄNÄ SYÖTÄISIIN? Lämpöstressi haastaa lypsylehmiä ja maitotiloja kesäkuukausina, sillä se vaikuttaa kielteisesti syömiskäyttäytymiseen, maitotuotokseen ja tiinehtyvyyteen. Valitsemalla rehun, jossa on elävää hiivaa, voit vähentää lämpöstressin negatiivisia vaikutuksia. Elävä hiiva rehussa tasaa lehmän pötsin pH:ta, ylläpitää useita syöntikertoja päivässä sekä lisää märehtimistä.

Ehkäise lämpöstressin haasteita näillä rehuilla:

Tekno TR

Tuotto TR

Tilaa verkkokaupastamme a-kauppa.fi tai tuottajapalvelustamme, puh. 020 472 7060

Valtti TR

Vahva PT

Tuotto kivennäinen

GEA DAIRYROBOT R9500 R95 00 EDITION 2021

- UUSI ASKEL AUTOMAATTILYPSYYN Markkinoiden pienin energian kulutus

100% vetimen pesu ennen lypsyä

Neljänneskohtainen maidon analysointi

100% jälkikasto lypsyn jälkeen

Hellävarainen lypsy ja maidonkäsittely

OTA YHTEYTTÄ! Räätälöidään juuri tilallesi sopiva lypsyrobotti

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS! 40 * MAITO JA ME

0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi • mestarifarmi.fi

HAL

LITU

Maitomarkkinoilla hinnat ovat nousussa

lämme poikkeuksellisia aikoja, ja se näkyy myös maitomarkkinoilla. Rasvattoman maitojauheen hinta rikkoi EU-komission tilastoseurannassa 4 euron kilohinnan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2001. Voin lähes 6,5 euron kilohinta vastaavassa tilastossa on lähes yhtä poikkeuksellista. Tällä kerralla voin ja rasvattoman maitojauheen hintapiikki voi kestää kauemmin kuin vuosina 2007 ja 2013. Valion strategiaa ei kuitenkaan aiota muuttaa bulkkituotteiden suuntaan, sillä pidemmällä aikavälillä emme perustuotteita valmistamalla pysty saavuttamaan riittävää tilityskykyä osuuskunnille. Positiivista haastavassa ajassa on se, että globaalilla tasolla maitotuotteiden kysyntä on kasvussa. Maidon tuotantokustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti. Olemme viime vuoden, ja erityisesti viime viikkojen, aikana joutuneet todistamaan poikkeuksellisen nopeaa kustannusnousua. Valio on nostanut tavanomaisesti tuotetun maidon tilityshintaa osuuskunnille tänä vuonna huhtikuun puoliväliin mennessä 6 senttiä ja luomumaidon tilityshintaa 4 senttiä. Maitotilayritysten tuotantokustannukset ovat tällä hetkellä kuitenkin epäterveellä tasolla, ja Valion johto sekä koko henkilöstö ovat tietoisia maitotilojen tilanteen vakavuudesta. Yrityksen jokaisessa toiminnossa tehdään hartiavoimin töitä tilityskyvyn parantamiseksi. Vuoden alussa Valiolla starttasi uusi tulosparannusohjelma #2025, jonka tavoitteena on saavuttaa säästöjä edelleen niin liiketoiminnan kehittämisen, prosessien ja toiminnan tehostamisen kuin kulujen hallinnan kautta. Edellinen tehostamisohjelma #2021 saatiin viime vuoden lopussa päätökseen, ja sen tulokset ylittivät asetetut tavoitteet.

Ukrainassa käydään tätä kirjoittaessani kovia taisteluita. Vaikuttaa todennäköiseltä, että koko maailmaa joko suoraan tai välillisesti koskeva kriisi tulee jossain muodossa jatkumaan useita vuosia. Valion toiminnassa jatketaan varautumista kriisitilanteen pitkittymiseen. Sodan seurauksena ruoka on kallistumassa maailmanlaajuisesti. Lähes päivittäin saamme lukea uutisia kiihtyvästä inflaatiosta, ja kuluttajien ostovoiman heikkenemisellä on vaikutuksensa myös Valion liiketoimintaan. Julkisessa keskustelussa meille on tullut palautetta, miksi elintarviketeollisuus ei nosta asiakashintojaan, kun tuotantokustannukset ovat nousseet huimasti niin alkutuotannossa kuin teollisuuden omissakin prosesseissa. Valiolla olemme olleet – ja tulemme olemaan – hereillä hinnankorotusten suhteen, ja toteutamme niitä reagoiden viime aikojen rajuun kustannusten nousuun. Asia ei ole kuitenkaan täysin mustavalkoinen. On totta, että jokaisen meistä on syötävä päivittäin, mutta samalla on tiedostettava se, että kuluttajat tekevät omat valintansa sen suhteen mitä kauppakassiinsa poimivat. Myös vähittäiskauppa tekee omat itsenäiset päätöksensä kuluttajahinnoittelusta. Valion on siis arvioitava hinnankorotusten yhteydessä tarkasti se, minkälainen vaikutus muutoksella on menekkiin.

PENTTI SUOKANNAS Va l i o n h a l l i t u k s e n varapuheenjohtaja

”Sodan seurauksena ruoka on kallistumassa maailmanlaajuisesti.”

Suomalainen maidontuotanto on maamme huoltovarmuuden perusta, ja on hyvä muistaa arvostaa omaa työtään tästäkin näkökulmasta. Nyt jos koskaan myös yhteiskunnassa on herätty ymmärtämään oman maataloustuotantomme arvo. Hyvää tulevaa kasvukautta vaikeista ajoista huolimatta! MAITO JA ME * 41

JA TYÖ EYS V TER

Resilienssiä voi vahvistaa läpi elämän

MITÄ RESILIENSSI TARKOITTAA JA MITEN HENKISIÄ VOIMAVAROJA VOISI VAHVISTAA? MUUN MUASSA NÄIHIN KYSYMYKSIIN VASTAA MEHILÄISEN PSYKOTERAPEUTTI TIINA NOUSIAINEN. TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN

MITÄ RESILIENSSI TARKOITTAA? Resilienssi on psyykkistä selviytymistai palautumiskykyä, joka auttaa joustamaan, selviytymään muutostilanteista ja palautumaan haasteista. Kaikki tietävät miten käy, jos otetaan toiseen käteen kananmuna ja toiseen kumipallo, ja pudotetaan ne lattialle. Kanamunalla on kova pinta, mutta vastuksen kohdatessaan se räsähtää rikki. Kumipallossa sen sijaan on joustoa. Se saattaa ponnahtaa hieman yllättäväänkin suuntaan, mutta jatkaa kulkuaan eteenpäin. Kumipallon joustavuutta voikin verrata resilienssiin. Siinä missä yksi selviää monista vastoinkäymisistä, toiselle pienikin koettelemus voi olla liikaa. Tähän vaikuttavat jaksaminen, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, elämäntilanne, aiemmin kokemamme asiat ja se, miten olemme niistä selvinneet. MITEN KUORMITUS VAIKUTTAA RESILIENSSIIN? Kokonaiskuormitus on aivan oleellinen asia. Olemme eläneet haastavia aikoja, kun ensin koko maailmaa ravisteli koronapandemia, ja sen jälkeen uhkaava maailmanpoliittinen tilanne. Kun tähän päälle tulevat maatalouden kannattavuushaasteet ja kohonneet tuotantopanoshinnat, alkavat yrittäjillä varmasti olla paukut lopussa. Vanhoissa kansanviisauksissakin tulee vastaan se viimeinen pisara tai korsi, joka katkaisee kamelin selän. Voimavarat vähenevät ja resilienssi 42 * MAITO JA ME

on koetteilla, jos kuormitus on jatkuvaa ja elämä tuntuu pelkältä selviämiseltä hetkestä toiseen. Kuormittuminen voi näkyä ulospäin ärtyisyytenä tai ahdistuksena. Vaikeudet heikentävät ihmisten perusturvallisuuden tunnetta ja

”Kritiikkiä kohdatessamme meillä on valta päättää, miten siihen reagoimme ja millaisille ajatuksille annamme tilaa.”

koettelevat siten ihmisen kykyä uskoa itseensä ja elämänsä merkityksellisyyteen. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään, millaisista asioista voisi saada voimavaroja jaksaa eteenpäin ja tarvitseeko siihen apua.

MITEN KÄSITELLÄ MAATALOUSKRITIIKKIÄ? Maidon tuottaminen ja eläimistä huolehtiminen on maitotilalliselle enemmän kuin työ, ja sitä kohtaan esitetty arvostelu tai kritiikki tuntuu kohdistuvan koko elämäntapaan. Mutta omanarvontuntoa ei voi perustaa toisten mielipiteille. Esimerkiksi somekommentteja kohdatessamme meillä on valta päättää, miten niihin reagoimme ja millaisia ajatusketjuja ja johtopäätöksiä teemme – sekä millaisille ajatuksille annamme tilaa. Myös aiemmin koetut negatiiviset ja positiiviset kokemukset vaikuttavat taustalla, kun kohtaamme haastavia tilanteita tai arvostelua. Psykologiassa nähdään, että tilanteet saavat aikaan ajatuksia. Ajatukset herättävät tunteita. Ja toiminta tapahtuu sen jälkeen. Muutoksen mahdollisuus näkyy tässä samassa ketjussa. Omia ajatuksiaan kannattaa hieman vahtia, eikä uskoa kaikkea sitä, mitä mielemme tuottaa. Jos jokin muistuttaa negatiivisesta aiemmasta kokemuksesta, ajattelemme helposti saman toistuvan. Elämän mittakaavassa kohtaamamme haasteet eivät välttämättä ole pelkästään huonoja asioita. Niistä voisi yrittää löytää pienetkin onnistumiset ja opit. Mitä tulee maatalouskritiikkiin, kotimainen ruoantuotanto tulee olemaan tapetilla epävarman talousja maailmantilanteen myötä. Sitä kautta yleinen keskustelukin saa toivottavasti uusia sävyjä.

MILLOIN TARVITAAN AMMATTIAPUA? Mielenterveyden ammattilaisen apua kannattaa hakea, jos se edes juolahtaa mieleen – ja mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Ei kannata odottaa totaalista romahdusta, vaan olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan työterveyshoitajaan. Meillä on yksi elämä ja siitä olisi suotavaa myös nauttia. Jos elämä on pelkkää pakkoa, voi ihminen kehittää kyseenalaisiakin selviytymiskeinoja, kuten turvautua päihteisiin. On kuitenkin hyvä huomioida, että jos ongelmien kehittyminen on kestänyt vuosia, eivät ne yhdellä käynnillä ratkea. Mielenterveyden ammattilainen ei voi poistaa esimerkiksi kireää taloudellista tilannetta mutta voi auttaa löytämään voimavaroja tilanteeseen. Muistuttaisin myös, että Välitä viljelijästä -projektin kautta voi hakea 500 euron arvoista ostopalvelusitoumusta henkisen jaksamisen tukemiseen kuten lyhytterapiaan tai työnohjaukseen.

Työterveyspalvelut Mehiläisen kautta

alion maidonhankintaosuuskunnat ovat solmineet Mehiläisen kanssa edullisen puitesopimuksen, jonka kautta valiolaiset maitotilat voivat järjestää lakisääteisen työterveyshuollon. Yrittäjä päättää palveluun liittymisestä. Mahdollista tarjouspyyntöä tehdessäsi muista kertoa, että olet Valion maidonhankintaosuuskunnan jäsen. Maatalousasiakkaita hoitavat Mehiläisen työterveyshoitajat tekevät yhteistyötä Melan Välitä viljelijästä -projektityöntekijöiden kanssa. Lisätietoa ja tarjouspyynnöt: www.mehilainen.fi/yrityksille/tule-asiakkaaksemme/ maatalousyrittajan-tyoterveys myynti@mehilainen.fi puh. 010 414 0112

MAITO JA ME * 43

RIIT TA AIRAKSIN EN

”Mielenterveyden ammattilainen ei voi poistaa esimerkiksi kireää taloudellista tilannetta mutta voi auttaa löytämään henkisiä voimavaroja tilanteeseen”, sanoo psykoterapeutti Tiina Nousiainen.

MITÄ TEHDÄ, JOS JUMIUTUU NEGATIIVISIIN AJATUKSIIN? Ensinnäkin itseään voi onnitella tästä havainnosta! Se on avain muutokseen. Katastrofiajatuksille ei kannata antaa valtaa, sillä ne harvoin ratkaisevat mitään. Jos huomaat itselläsi taipumuksen nähdä paineen alla vain kielteisiä asioita, yritä tietoisesti nähdä erilaisissa arkitilanteissa jotain hyvää, kaunista tai mukavaa. Päivät ovat todella rankkoja, jos näkee ympärillään vain puutteita ja keskeneräisiä asioita. Yhtä lailla voisi kiinnittää huomiota edistymiseen tai siihen, mikä on hyvin. Positiiviset kokemukset auttavat ihmistä ylläpitämään hyvinvointia tilanteissa, jotka vaativat sopeutumista ja joustavuutta. Siksi onnistumisen ja onnellisuuden hetkiä kuten vaikka laitumellelaskua kannattaa ihan tietoisesti havainnoida, kokea, tallentaa mieleen ja jälkikäteen muistella.

TYÖ KEVYEKSI

Apua ergonomiaan työterveydestä!

aatalousyrittäjillä työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Heikko selkä vie edelleen ennenaikaiselle eläkkeelle jopa todennäköisemmin kuin kuormittunut mieli. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksilla eli tule-sairauksilla tarkoitetaan yleensä erilaisia nivel- ja selkäsairauksia, joista yleisimpiä ovat polven nivelrikot, välilevysairaudet ja hartianseudun pehmytkudossairaudet. Yleensä tulesairaudet vaivaavat erityisesti lypsykarjatilallisia, koska karjanhoitotyöhön sisältyy paljon raskasta lihastyötä, toistotyötä ja staattisia työasentoja. Maatalousyrittäjillä työhön liittyvien tule-

sairauksien syntymistä edesauttavat kyykistely, raskaat nostot, lypsytyö, kumara työasento tai taipuneet ranteen asennot. Miten tule-sairauksia voi sitten ennaltaehkäistä? Tutkimusten mukaan koneellistaminen, automatisointi ja työympäristön kehittäminen ovat kaiken a ja o. Mitä enemmän kone tai automatiikka tekee puolestasi kuormittavia työvaiheita, sitä enemmän säästät kehoasi. Oikeaoppiseen työergonomiaan kannattaa panostaa ja käyttää hyödyksi maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiantuntemusta. Työterveyshuollon kautta voit saada tilakäynnille työfysioterapeutin, joka ohjaa oikeanlaisiin työasentoihin. Fysioterapeutti voi tulla tilalle myös erikseen arvioimaan

jonkin tietyn työvaiheen kuormitusta ja tarjota juuri siihen kohdistuvaa ohjausta. Työterveyshuollon tilakäynneistä korvataan lähes tuhat euroa vakuutettua kohden vuosittain. Kutsu omasta työterveyshuollostasi fysioterapeutti tilallesi ohjaamaan ja neuvomaan ergonomia-asioissa. Tämä kannattaa tehdä jo ennen kuin työ alkaa vaivata!

PIRJO SAARI Yksikönpäällikkö, työkykypalvelut Mela

NURMISIEMENEN LAADUSTA EI KANNATA TINKIÄ Hyvälaatuisen säilörehun perusta lähtee siemenseoksesta. Huolella suunniteltu siemenseos oikeista lajikkeista antaa pohjan laadukkaalle säilörehulle. Hankkĳan seoksista löydät sopivimmat vaihtoehdot erilaisiin olosuhteisiin. Ota yhteyttä Hankkĳan asiantuntĳamyyjääsi ja tilaa nurmisiemenet kevääksi! SIEMENET MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.HANKKIJA.FI

N A S E VA S T I

Valtuutukset kuntoon viimeistään nyt

uokaviraston uusi nautarekisteri vaikuttaa Nasevan toimintaan. Suomi.fivaltuutuksen tuli olla voimassa Eläinten terveys ETT:llä ja muilla yhteistyötahoilla viimeistään 25. huhtikuuta, jotta nautalistan tietojen selausmahdollisuus Nasevassa jatkui ilman katkoja. Valtuutuksen voimassaolo on syytä tarkistaa säännöllisesti Nasevan kautta. Jos Nasevan nautalistan päivittäminen ei onnistu, näkyy sivun alussa punainen huomioteksti. Tämä johtuu useimmiten valtuutuksen puuttumisesta. ETT:n ja Nasevan sivuilta löydät ohjeet valtuutuksen tekoon. Omat yhteystiedot on hyvä tarkistaa Nasevasta, sillä muuten voivat tärkeät ilmoitukset jäädä

saamatta. Huhtikuun alussa Naseva lähetti tekstiviestin niille tiloille, joilla oli syytä tarkistaa Suomi.fivaltuutuksensa. Jos et ole saanut tekstiviestiä ja yhteystietosi ovat ajan tasalla järjestelmässä, on valtuutus todennäköisesti kunnossa eikä vaadi toimenpiteitä. Kirjautunut käyttäjä voi aina käydä tarkistamassa omat tietonsa. Laatujärjestelmä velvoittaa, että Nasevassa olevan tiedon tulee olla oikeaa ja ajan tasalla. Tiedon laatua seurataan Nasevan omavalvonnan kautta. Naseva kouluttaa terveydenhuoltoa tekeviä eläinlääkäreitä säännöllisesti Nasevan terveydenhuoltokäyntien tekemisessä ja Biocheck-tautisuojausarviointi-

työkalun käytössä. Eläinlääkäreille järjestetään kevään aikana yhteistyössä Envirovet Oy:n kanssa terveydenhuoltokäynnin arviointiin liittyvä kalibrointikoulutus, jossa eläinlääkäri suorittaa virtuaalisen terveydenhuoltokäynnin videomateriaaliin pohjautuen ja arvioi valittuja asioita kuten normaalilla vuosikatsauskäynnillä. Arvioiden pohjalta pidetään yhteinen palautekeskustelu vuosikatsauksen ja arviointiohjeiden kehittämiseksi. ERJA TUUNAINEN Asiantuntijaeläinlääkäri Naseva

HYDRAID Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan. • katkaisee ripulin nopeasti • liukenee hyvin veteen • yhdellä 5 kg:n pakkauksella hoidat 5 vasikkaa Tyytyväisen asiakkaamme käyttökokemus:

VOIDAAN SEKOITTAA MAITOON

”Lina ja Pertti Sepponen pitävät Kuortaneen Virtalan kylällä neljän robotin maitotilaa. Muutama vuosi sitten Pertti otti yhteyttä Biofarmiin ja kysyi, pystytäänkö valmistamaan elekrolyyttivalmistetta vasikoiden ripulin ja suolistohäiriöiden hoitoon. Yhteistyössä Sepposten kanssa haettiin sopivaa instant-koostumusta, jossa tärkeimpänä nähtiin helppokäyttöisyys ja maistuvuus. Milka Hydraid on osoittautunut tehokkaaksi ja edulliseksi tuotteeksi jonka maine on kiirinyt tuottajien keskuudessa nopeasti. Lina ja Pertti ovatkin Hydraidin ensimmäisiä käyttäjiä ja kokemusten jakajia, heitä voidaan hyvällä syyllä kutsua Milka Hydraidin kummeiksi.”

JUVELIT-PROTECT Hoitava ja suojaava vedinspray lypsylehmille Suunniteltu sumutettavaksi ja soveltuu erityisesti käytettäväksi robottitiloilla, joissa pehmentävät ominaisuudet ja sumutettavuus ovat tärkeitä. Juvelit pitää vedinihon pehmeänä sekä kimmoisana ja on turvallinen käyttää. Juvelit vedinspraytä on saatavana valmiina käyttöliuoksena sekä tiivisteenä.

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin biofarm.fi Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

TAL

OUS

SARI PERÄLÄ Va l i o A r t t u r i ® -a s i a nt u nt i j a Osuuskunta Maitosuomi

Laskurilla käsitys rehun tarpeesta PALJONKO TARVITAAN SÄILÖREHUA? ENTÄ REHUSIILOTILAVUUTTA? NÄIHIN KYSYMYKSIIN VASTAA VALIO ARTTURI® SÄILÖREHUN TUOTANTOLASKURI.

äilörehun tuotantolaskurilla voi helposti laskea koko karjan karkearehun tarpeen tai eri eläinryhmien rehuntarpeen. Sillä on helppo arvioida esimerkiksi miten paljon umpilehmät tarvitsevat rehua. Rehuntarpeen laskennassa on tärkeää huomioida karjan tunnusluvut. Suurin vaikutus on lehmien maitotuotoksella: mitä suurempi keskituotos, sen enemmän tarvitaan myös rehuja. Nuorkarjan määrään vaikuttaa hiehojen poikimaikä ja lehmien poistoprosentti. Nurmen satotaso vaikuttaa suoraan tarvittavaan rehuntuotantopinta-alaan. Laskurilla voi tarkastella, miten nurmen satotason nostaminen vähentää nurmipinta-alan tarvetta, ja näin peltoa voidaan mahdollisesti vapauttaa muiden kasvien viljelyyn. LASKURILLA voi simuloida eri tilanteita, kuten maitotuotoksen nousun vaikutusta karkearehumäärän tarpeeseen. Laskurin avulla käyttäjä pystyy hahmottamaan, miten nuorkarjan määrä muuttuu, kun saadaan esimerkiksi poistoprosenttia laskettua tai hiehojen poikimaikä alenee. Luvuista on apua, kun ollaan tekemässä muutoksia esimerkiksi eläinten olosuhteisiin ja olisi odotetta-

vissa, että muutosten avulla saataisiin eläinten kestävyyttä parannettua ja nuorkarjan kasvua tehostettua. Kalleinta on tietenkin syömättä jäänyt rehu, ja laskurilla onkin helppo hahmottaa hävikkirehun

”Kaikki keinot hävikin pienentämiseksi on hyvä selvittää.”

Omien rehukustannusten ja säilörehun kustannusvaikutusten seuranta on myös mahdollista. Jos edellä mainitussa esimerkissä säilörehun tuotantokustannus on 12 cnt/kg ka, tulee hävikin hinnaksi 2 400 euroa. Karkearehusiilojen mitoitusta pohdittaessa kannattaa myös ottaa laskuri avuksi. Näin tulee huomioitua, että rehunkulutus on riittävä suhteessa tilan eläinmäärään. Laskurista selviää myös, kuinka paljon eri eläinryhmät tarvitsevat rehua vuorokaudessa, jolloin sitä voi hyödyntää apevaunun, välivaraston tai täyttöpöydän mitoittamisessa.

Valio Artturi® Säilörehun tuotantolaskuria voi hyödyntää muun muassa •

merkitys. Esimerkiksi 60 lehmän karjassa 10 000 kg ka/ha satotasolla ja 5 prosentin hävikillä kokonaishävikin määrä on 20 000 kg ka. Toisin sanoen kahden hehtaarin korjattu sato jää kokonaan hyödyntämättä. Kaikki keinot hävikin pienentämiseksi kannattaa selvittää ja tehdä tarpeen mukaan muutoksia omassa tuotantotavassa.

•

karkearehun tarpeen arviointiin karkearehusiilojen mitoitukseen ja rehunkulutuksen etenemiseen siilossa rehupinta-alan tarpeen laskemiseen.

Laskurin löydät Valmasta.

MAITO JA ME * 47

Miten ehkäistä maidon laatuja antibioottipoikkeamia?

aatu- ja antibioottipoikkeamien tavallisimpia syitä ovat väärän lehmä lypsy tai lääkitseminen, laitteistojen pesuongelmat sekä laiterikot. Kaikki ongelmatilanteet eivät ole ennakoitavissa, mutta useimmilta vahingoilta vältyttäisiin seuraamalla seuraavia ohjeita. Eläinlääkärin tulee antaa lääkkeen käyttöohje- ja varoaikatiedot kirjallisena heti, ja tämä tieto välitetään kaikille tarvittaville henkilöille. Lääkkeitä tulee säilyttää siistissä ja lukitussa paikassa ja käyttää niitä ohjeen mukaan. Vääränlainen käyttö ja säilytys voivat muuttaa niiden vaikutusta tai poistumista elimistöstä.

Eläin hoidetaan pihatossa eikä sitä lääkitä robotilla tai lypsyasemalla, missä roiskeita on vaikea hallita. Eläin tulee olla kunnolla kiinnitetty. Tarvittavat apuvälineet kuten köysi ja nokkapihdit löytyvät helposti. Lääkitty eläin tulee tunnistaa varmasti. Lehmän merkintä ja lypsyn esto tehdään aina ennen lääkitsemistä. Tieto lääkityistä ja varoaikalehmistä löytyy, vaikka eläinten varsinainen hoitaja olisi tavoittamattomissa. Vanhentuneet lääkkeet ja käytetyt tarvikkeet hävitetään. Tilan laitteiston toiminnot tunnetaan ja niitä käytetään. Ei pihistellä

ANNA JESHOI Hygieenikko- ja läänineläinlääkäri Aluehallintovirasto

pesuissa tai pesuaineissa. Pesulaitteisto on kunnossa. Kulunvalvonta tulee järjestää, jos maitohuone ei ole lukossa, koska ilkivalta on aina mahdollista. On tiloja, joilla antibioottivahinkoja tapahtuu toistuvasti. Jos näin käy, on tärkeää varmistaa, että yllä mainituista asioista on huolehdittu ja että yrittäjien asenteet ovat kunnossa. Tekniikkaan ei kannata uskoa sokeasti. Lääkitysasioiden tarkastelu on hyvä ja tarpeellinen teema terveydenhuoltokäynnille. Näiden asioiden läpikäynti yhdessä voi estää antibioottivahingon ja siitä koituvat taloudelliset seuraukset.

Hyvä alku vasikalle!

Startti Talous

Kaikki valkuainen maidosta!

– erityisesti hapanjuottoon

www.valio.fi/startti

Startti-maitojuomat – parasta vasikan alkuruokintaan!

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen!

Ä INLÄ Ä L E TA A VA S

KÄR

Tarvitseeko vasikka kipulääkettä vaikean syntymän jälkeen?

ulehduskipulääkitys auttaa syntymässään kovia kokenutta vasikkaa monella eri tavalla. Se lievittää synnytyskanavaan rutistumisesta ja mahdollisesta poikima-avusta aiheutuvaa kipua ja myös hillitsee vaurioituneiden kudosten tulehdusreaktiota. Lisäksi tulehduskipulääkitys auttaa heikkoa vasikkaa nousemaan seisomaan ja liikkumaan. Näin lisääntynyt aktiivisuus tuottaa lämpöä ja auttaa eläintä säätelemään ruumiinlämpöään paremmin. Tämä on tärkeää, sillä pitkittynyt syntymä aiheuttaa elimistöön hapenpuutetta ja happamoitumista, jotka heiken-

tävää vasikan kykyä säädellä lämpötilaansa. On todettu, että tulehduskipulääkitys auttaa heikkoa vasikkaa makaamaan enemmän rintansa päällä kylkimakuun sijaan. Rinnan päällä maatessa hengittäminen on helpompaa. Ja mitä paremmin ja syvemmin vasikka pystyy hengittämään, sitä tehokkaammin pitkittyneen syntymän aiheuttama hapenpuute korjaantuu ja liiallinen hiilidioksidi poistuu. Kipu, kylmettyminen, hapenpuute ja elimistön happamoituminen heikentävät vasikan imurefleksiä. Siksi heikon vasikan voi olla vaikeaa

ANN-HELENA HOKKANEN E LT, m a i t o t i l a y r i t t ä j ä

imeä ternimaitoa, jolloin kipeästi lämmöntuotantoon ja happamoitumisen korjaantumiseen tarvittava ternimaidon tarjoama lämpö, nesteet ja energia jäävät saamatta. Samoin elintärkeiden vasta-aineiden saaminen viivästyy ja niiden imeytyminen elimistöön huononee. Tulehduskipulääkitys nopeuttaakin ternimaidon saamista ja parantaa vasta-aineiden imeytymistä. Tulehduskipulääkettä kannattaa siis antaa vaikeasta poikimisesta kärsineelle vasikalle mahdollisimman pian syntymän jälkeen lääkkeen luovuttaneen eläinlääkärin ohjeiden mukaan.

Elintarviketeollisuuden laitteet ja ratkaisut vuodesta 2002 alkaen

www.thinkflow.fi

LAB

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA! MAGNESIUM-pasta Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidun halvaukseen, myös sisä ruokinnassa. Pakkaus 4 x 390 g

Green Line KALSIUM-pasta

KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

FOSFORI-pasta

PÖTSI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

pH-Pasta

KETOOSI-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 330 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 370 g

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

RIO AT O

SSA

Maidon hinnoittelu perustuu analyysitulosten keskiarvoihin ANALYYSIEN PERUSTEELLA MAITOTILAT SAAVAT TIETOA TUOTTAMANSA MAIDON LAADUSTA JA KOOSTUMUKSESTA. TULOKSIA KÄYTETÄÄN MYÖS MAIDON HINNOITTELUSSA.

aliolaisilla tiloilla otetaan aina maidon keräilyn yhteydessä maitoauton näytteenottolaitteella 30 millilitran näyte. Näytteistä analysoidaan Seinäjoen aluelaboratoriossa bakteerit, solut ja koostumus sekä jäätymispiste, FFA ja urea. Lisäksi lasketaan rasva-valkuaissuhde. Jos maitokuormassa todetaan antibioottijäämiä, kyseisen kuorman tilanäytteistä testataan antibioottijäämät. Analyysien perusteella maitotilat saavat tietoa tuottamansa maidon laadusta ja koostumuksesta ja niitä käytetään myös maidon hinnoittelussa. Tällä hetkellä kuukauden näytteistä neljä analysoidaan hinnoittelunäytteinä, loput noin 11 näytettä ovat lisänäytteitä. Joskus hinnoittelunäytteitä voi olla vähemmän tai enemmän kuin neljä, syynä tähän ovat muun muassa reittimuutokset tai näytteiden epäedustavuus. Hinnoittelunäytteiden määrää on pikkuhiljaa lisätty, ja on käyty keskustelua myös siitä, voisivatko kaikki kuukauden edustavat näytteet olla hinnoittelunäytteitä. Tämä toisi ruokinnan muutokset paremmin näkyviin koostumushinnoittelussa sekä vähentäisi yksittäisen tuloksen merkitystä. Maidon koostumushinnoittelun rasva- ja valkuaiskeskiarvot lasketaan aritmeettisina keskiarvoina, ja laatuhinnoittelun soluja bakteerikeskiarvot lasketaan geometrisina keskiarvoina. Aritmeettisessa keskiarvossa luvut lasketaan yhteen ja summa jaetaan lukujen määrällä.

Esimerkki keskiarvolaskennasta aritmeettisena tai geometrisena keskiarvona geom. aritm. ka ka 249 263

Solut (1 000 kpl) 4 H-näytettä/kk 1. kk 280 176 165 205 2. kk 221 346 450 400 3. kk 300 210 190 210

15 H näytettä/kk 1. kk 280 165 170 189 176 152 180 146 139 165 194 227 203 205 168 209 218 2. kk 207 221 140 160 346 152 178 192 341 450 261 284 400 214 244 3. kk 300 161 139 210 207 195 173 199 190 204 269 295 260 210 228

Bakteerit (1 000 kpl) 4 H-näytettä/kk 1. kk 7 7 2. kk 750 6

7 4

19 5

15 H näytettä/kk 1. kk 7 7 2. kk 5 750

7 7

4 5

geom. aritm. ka ka 12 101 17 6

6 3

7 4

5 5

5 4

4 6

6 9

19 7

6 8

16 5

4 7

Mitkä kuukauden näytteistä ovat mukana, jos keskiarvon laskennassa on 4 näytettä/kk. Jos keskiarvot laskettaisiin kaikista kuukauden analyysituloksista, olisi solujen keskiarvolaskennassa mukana noin 45 tulosta ja bakteerilaskennassa noin 30 tulosta.

Geometrisessa keskiarvossa luvut kerrotaan keskenään, minkä jälkeen tulosta otetaan n:s juuri (n = lukujen määrä). Geometrinen keskiarvo on sama tai pienempi kuin aritmeettinen keskiarvo. Koska yksittäiset korkeat tulokset vaikuttavat geometriseen keskiarvoon vähemmän kuin aritmeettisessa keskiarvossa, se kuvaa paremmin solujen ja bakteerien kokonaislaatua ja sallii jonkin verran poikkeavia tuloksia ilman, että laatuluokka muuttuu. Maidon koostumushinnoittelun keskiarvot lasketaan kyseisen kuukauden hinnoittelunäytetulosten aritmeettisena kaskiarvona. Kun hinnoittelunäytteitä on neljä, laskennassa on mukana neljä rasva- ja valkuaistulosta. Tämä laskentasääntö on ollut käytössä vuoden 2018 alusta. (Ks. yllä oleva taulukko.) Sitä ennen koostumuskeskiarvot laskettiin kahden kuukauden tuloksista (3 tulosta/kk). Geometrisen keskiarvon laskenta otettiin käyttöön Suomen EU-jäsenyyden myötä, sillä raakamaidon elintarvikekelpoisuus on määritelty

”Koostumushinnoittelussa käytetään analyysitulosten aritmeettisia ja laatuhinnoittelussa geometrisia keskiarvoja.”

EU-lainsäädännössä. Keskiarvorajat ovat seuraavat: solut < 400 000 kpl/ml ja bakteerit < 100 000 pmy/ ml. Solujen osalta laskennassa pitää olla mukana kolmen kuukauden tulokset (vähintään kaksi näytettä kuukaudessa) ja bakteerien

osalta kahden kuukauden tulokset (vähintään yksi näyte kuukaudessa). Aikoinaan päätettiin, että geometrisia keskiarvoja käytetään myös maidon laatuluokitellussa ja siten hinnoitteluperusteina. Lainsäädännön miniminäytemääristä on pikkuhiljaa tultu ylöspäin, ja laskennassa on nyt neljä soluja bakteeritulosta kuukaudessa eli yhteensä 12 soluja 8 bakteeritulosta.

HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

MAITO JA ME * 51

Tiedot

KAJ NYMAN Kehityspäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Yli puolet maidosta lypsetään automaattilypsyllä SUOMESSA OLI VUODEN 2021 LOPUSSA YHTEENSÄ 1 330 AUTOMAATTILYPSYTILAA, MIKÄ ON 26,8 % KAIKISTA MAITOTILOISTA. AMS-tilojen ja -paikkojen määrä vuosina 2000–2021

Tiloja/lypsypaikkoja

2 500

1 500

1 000

500 2

1995

1862 1728 1592 1461 1360 1258 1094 1276 1328 959 1137 1200 1074 830 996 705 903 949 818 563 452 641 717 369 576 254 465 187 385 127 311 9 23 60 44 216 100 159 2

.12 31

AMS-tilojen osuus maitotiloista vuosina 2000–2021 Luvut saatu maahantuojilta

27 % 24 % 21 %

18 % 16 %

15 12 %

14 %

5 1%

.12

. 31 0 0 .12 3 1 .0 1 .12 3 1 .0 2 .12 3 1 .0 3 .12 3 1 .0 4 .12 3 1 .0 5 .12 3 1 .0 6 .12 31 .07 .12 . 31 08 .12 . 31 0 9 .12 31 .10 .12 31 .11 .12 31 .12 .12 31 .13 .12 31 .14 .12 31 .15 .12 31 .16 .12 31 .17 .12 31 .18 .12 31 .19 .12 3 1 . 20 .12 .2 1

Vuosien 2000–2011 luvut kokosi yhteen MTT:ssä (nyk. Luke) toiminut Maitokoneet-yksikkö. Tämän jälkeen tietojen kokoamisesta on vastannut Valio alkutuotanto. Vastaava kartoitus tehdään kaikissa Pohjoismaissa, ja pohjoismaisten meijerijärjestöjen maidon laatutyöryhmä (NMSM) kokoaa niistä vuosittain oman tilaston. 52 * MAITO JA ME

2113

. 31 0 0 .12 3 1 .0 1 .12 3 1 .0 2 .12 3 1 .0 3 .12 3 1 .0 4 .12 3 1 .0 5 .12 3 1 .0 6 .12 31 .07 .12 3 1 .0 8 .12 . 31 0 9 .12 . 3 1 10 .12 31 .11 .12 31 .12 .12 31 .13 .12 31 .14 .12 31 .15 .12 31 .16 .12 31 .17 .12 31 .18 .12 31 .19 .12 . 3 1 20 .12 .2 1

Luvut saatu maahantuojilta

AMS-tilat yhteensä (erillisrobotit) AMS-lypsypaikat yhteensä (erillisrobotit) AMS-karusellitilat yhteensä AMS-karusellilypsypaikat yhteensä

2 000

Osuus, %

utomaattilypsypaikkoja oli vuodenvaihteessa erillisrobotit ja automaattilypsykarusellit huomioiden yhteensä 2 157 kpl. Robottitiloilla oli vuodenvaihteessa keskimäärin 1,6 lypsypaikkaa/tila. Tilastoinnissa on tälle vuodelle tehty muutos, nyt erillisrobotit ja automaattilypsykarusellit tilastoidaan erikseen. Vuoden 2021 aikana automaattilypsyyn siirtyi 52 tilaa, mikä on runsaat 20 tilaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kun erillisrobotit ja automaattilypsykarusellien lypsypaikat lasketaan yhteen, uusia automaattilypsypaikkoja otettiin käyttöön 138 kpl, eli saman verran kuin edeltävinä neljänä vuonna. Vuosittain päivitettävä automaattilypsytiloja ja -lypsypaikkoja koskeva tilasto perustuu lypsyrobotteja maahantuovilta yrityksiltä kerättyihin tietoihin. Kyseessä on vuoden lopun tilanne, ja mukaan on laskettu vain aktiiviset automaattilypsytilat ja käytössä olevat lypsyrobotit/ lypsypaikat.

Vaihto VMS V310:een kannattaa

t kerätty testitiloilta

Vedinsprayn

50%

Suurempi kapasiteetti

osumatarkkuus

ENTISTÄKIN

PAREMPI!

99,8% KIINNITYSTARKKUUS

DeLaval VMS™ V310 lypsää jokaisen lehmän % sen yksilöllisten tarpeiden ja kapasiteetin mukaisesti. Tällöin kaikki lehmät pystyvät saavuttamaan huipputuloksia.

YLI

32%

Jopa

3500 kg

parempi siemennysprosentti**

lyhyempi kiinnitysaika

maitoa päivässä

Uudet VMS V310 lypsyrobotit ovat täyttäneet MTY Ketolan maatilan odotukset 100 %:sti

Huolto“Lypsyaika on lyhentynyt n. ½ minuuttia/lehmä. Mitään opettamista kustannukset uusille roboteille ei tarvinnut, vaan robotti lypsi kaikki, tiedossa jopa parsinavetasta tulleet 12 lehmää -mukisematta”. ennalta Lue koko juttu DeLaval Karjaviestistä 1.2022!

**Tiedot kerätty testitiloilta

Ketolan maatilalla tiedetään jo, huolto on kaiken A & O DeLaval kaikenkattava huoltopaketti - robottilypsyn kustannukset kiinteään hintaan 4 vuodeksi. (InService All-Inclusive) www.delaval.com

YHDISTELMÄPAIMEN ESE7BS AURINKOKENNOLLA

350,-

NORM. 417,00 | AL88859401 Aurinkokennolla toimiva paimen, jossa kiinteä aurinko-paneeli ja integroituna 12 V 7 Ah akku.

AITALANKA PREMIUM BW4 1000 M

90,-

NORM. 115,00 | AL2150004319 Premium -sarjan aitalanka, erinomainen johtavuus ja kestävyys.

LAIDUNALLAS P650

LAIDUNALLAS P450

259,-

NORM. 323,00 | AL2150017601

299,-

LAIDUNALLAS P1000

359,-

NORM. 377,00 | AL2150017602 NORM. 453,00 | AL2150017603

Kestävästä muovista valmistettu laidunallas laitumelle ja pihattoon. Iso tyhjennysreikä puhdistusta varten. Ei sisällä uimuria.

KÄRPÄSHÄVITE APTAOR FS

6 KPL

96,-

NORM. 21,08/KPL | AL96809362 FS5 kärpäshävite tehoaa lentäviin ja ryömiviin hyönteisiin. Tehoaineena luonnon pyretriini.

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TARJOUKSET VOIMASSA 30.6.2022. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI

SÄHKÖPAIMEN 30M

220,-

NORM. 286,00 | AL94300010 Kaikille eläimille soveltuva tehokas peruspaimen.

N INTE INTI ELÄ INVO HYV

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o eläinlääkäri V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

KAROLIINA HAGNER Eläinlääkäri, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto

Hyvä Lykky lehmien äkkikuolleisuuden selvittämisessä SUURI OSA LYPSYLEHMISTÄ HENKÄISEE VIIMEISEN KERRAN KOTINAVETASSAAN. ENNENAIKAINEN KUOLEMA ON YLEISINTÄ HYVIN PIAN POIKIMISEN JÄLKEEN.

AIEMMASTA TUTKIMUKSESTA tiedetään, että useimmin itsestään kuolleet ja lopetetut lehmät siirtyvät vihreämmille laitumille hyvin pian poikimisen jälkeen. Niiden kerryttämät maitotuotot jäävät ikä- ja laumatovereiden panosta vähäisemmiksi, etenkin tarkasteltaessa tuloja ja menoja eläimen elinpäivää kohden. Pakolliset poistot hankaloittavat karjan uudistusta. Kun joudutaan varautumaan sairauksiin ja tapaturmiin, täytyy kasvattaa enemmän hiehoja kuin mikä olisi taloudellisesti järkevää. Eläimen ennenaikaisen menettämisen lisäksi joudutaan usein maksamaan sairaudenhoitokuluja, käyttämään omaa työaikaa ja hävittämään raato. 5 54 4 ** M MA A II T TO O JJ A A M ME E

Tilastojen perusteella lehmäkuolleisuus vaikuttaisi olevan kasvussa. Äkisti kuolleiden lehmien kuolemaan johtaneista syistä on kuitenkin ollut vain vähän tietoa – kuolinsyy on jäänyt arvoitukseksi jopa 30 prosentissa tapauksista. Tästä sai alkunsa ”Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät” eli Lykky-hanke, kolmivuotinen Makera-rahoitteinen Helsingin yliopiston, Valio Oy:n ja Honkajoki Oy:n yhteistyöhanke, joka alkoi keväällä 2020 ja jatkuu vielä vuoden ajan. Hankkeen ensimmäisessä osiossa avattiin 320 lypsylehmää Honkajoki Oy:n tiloissa syyskuusta 2020 elokuuhun 2021. Lehmät tulivat eri puolilta Suomea. Avattujen joukossa oli myös hankkeen kanssa saman niminen lehmä, Lykky, joka sattui parahiksi olemaan sadas avattu lehmä.

K A R O L IIN A HA G N E R

oikineista lehmistä noin neljäsosa poistetaan kuluvalla lypsykaudella, ja näistä noin neljäsosa kuolee tilalla joko itsestään tai ne lopetetaan. Tilan talouden näkökulmasta tämä on sääli, sillä kuolleet ovat yleensä karjan parhaimmistoa – niitä, jotka olisi haluttu vielä pitää.

Lehmän sisäisen verenvuodon syynä ovat usein juoksutusmahahaavaumat, jolle altistavat voimakas ruokinta ja dieetin matala kuitupitoisuus, vastapoikineen stressi ja lehmän muut sairaudet.

TAVALLISIMPIA LÖYDÖKSIÄ olivat utaretulehdukset. Erityisesti umpi- ja alkulypsykauden utaretulehdukset voivat olla hankalia havaita, jolloin taudinaiheuttajat

Tiedätkö karjasi uudistuskustannuksen?

Laskentakaava on yksinkertainen: Karjan uudistuskustannus = hiehon kasvatuskustannus x karjan poistoprosentti x karjan lehmäluku

Luku on usein äimistyttävän suuri. Karjan uudistuskustannus on yleensä tilan maidontuotannon muuttuvista kustannuksista toiseksi suurin kustannuserä, seuraavana rehukustannuksen jälkeen. Usein se on noin neljäsosa muuttuvista kustannuksista.

ehtivät tehdä kauan tuhojaan. Makaavan lehmän kohdalla kannattaa aina pitää mielessä utaretulehdus ja pyrkiä kaikkien neljännesten huolelliseen tutkimiseen. Ruoansulatuskanavan sairauksia todettiin runsaasti. Niistä tavallisimpia olivat juoksutusmahahaavat ja pötsin happamoituminen. Juoksutusmahahaavan taustalla on usein vaikea poikiminen, pitkittynyt leikkauksesta toipuminen tai vakavat tulehdukset muualla elimistössä. Pötsin happamoituminen taas on yleensä seurausta voimakkaasta hiilihydraattiruokinnasta. Happamoituminen vaurioittaa mikrobistoa ja limakalvoa, johtaa seinämän tulehtumiseen ja pötsin toiminnan häiriintymiseen. Nopea happamoituminen voi johtaa äkkikuolemaan. Toisinaan lehmän oireiden aiheuttajaksi epäillään terävää esinettä, kuten naulaa tai tölkin paloja. Vierasesineet eivät kuitenkaan olleet tavallisia löydöksiä. Vain yhdellä lehmällä todettiin rautalangan pistäneen verkkomahan seinämän läpi aiheuttaen

Hallittu uudistus vaatii maitotilayrittäjältä tarkkaa analysointia: Onko poistoja sopivasti vai pitäisikö niitä vähentää? Mikä on sairastavuuden rooli? Mitä asialle kannattaa tehdä?

lievän, paikallisen vatsakalvontulehduksen. Muut löytämämme vierasesineet – nauloja, ruuveja, niittejä, metallilevyjä, paalimuovia – eivät olleet ehtineet aiheuttaa lehmille ongelmia.

”Makaavan lehmän utare kannattaa aina tutkia hyvin.”

Tapaturmat olivat tavallisia, ja niitä esiintyi enemmän pihatoissa ja nuorilla lehmillä. Tavallinen onnettomuus oli lonkkanivelen sijoiltaanmeno liukastumisen tai hyppimisen seurauksena.

Keuhkotulehduksista tavallisimpia olivat niin sanotut aspiraatiopneumoniat, jossa keuhkoihin joutuu sinne kuulumatonta ainesta. Tämä käy helposti lehmän juottamisen tai letkuttamisen yhteydessä, joten suun kautta annettavien lääkitysten kanssa on muistettava varovaisuus! Aspiraatio voi joskus olla seurausta sairauden kuten poikimahalvauksen aiheuttamasta nielun toiminnan häiriintymisestä. LYKKY-LEHMÄLLÄ oli ollut halvausoireita, ja sen ruumiinavauksessa löytyi muutoksia sydänlihaksessa. Avaustutkimuksen avulla lehmän sairauden kulusta voidaan saada merkittävää lisätietoa. Kun tilalla halutaan vähentää sairauksien aiheuttamia poistoja, on niiden syyt hyvä tuntea ja avaustutkimukset ovat tähän ainoa keino. SUURKIITOS kaikille tutkimukseen osallistuneille! Hanke jatkuu, ja käymme avaustutkimuksista saamamme aineiston tarkasti läpi. Jatkoa on luvassa.

MAITO JA ME * 55

U U T T A V A L I O LT A

Kuohkea uutuus

uoki tavoitteitasi entistäkin herkullisemmin! Valio PROfeel® proteiinimousse suklaa sopii täydellisesti treenipäiviin ja hetkiin, jolloin haluat nautiskella terveellisemmin. Unelmanpehmeä mousse on maultaan suussasulavan suklaista ja keveän kuohkeaa. Se sisältää runsaasti laadukasta maitoproteiinia ja herkullista makua ilman lisättyä sokeria. Tuote on laktoositon.

Sitrusten ystäville

itrusten kirpeyttä löytyy nyt sekä pakkasesta että jogurttihyllyltä! Nopeimmat ovatkin jo ehtineet bongata kirpakan uutuuden Valio Jäätelöfabriikin lime-sitruuna tuutin. Raikkaan sitruunaista kermajäätelöä ja makeankirpeää limekastiketta yhdistelevä uutuus on muiden Valio Jäätelöfabriikki® tuuttien tapaan laktoositon ja gluteeniton. Valiojogurttien valikoimaan tuo vaihtelua kausimaku sitruuna-lime.

56 * MAITO JA ME

Merkki auttaa valitsemaan fiksusti

alio-logosta on otettu kevättalvella käyttöön versio, joka muistuttaa kuluttajia tärkeästä asiasta: kun valitsee kaupassa minkä tahansa Valion tuotteen, sen tuotto menee omistajille – suomalaisille maitotilallisille. ”Moni suomalainen miettii tällä hetkellä, mikä on paras keino tukea kotimaisen ruoan tuottajia, ja siksi otimme tämän merkin käyttöön muistuttamaan Valion perustehtävästä. Se näkyy esimerkiksi useiden tuotteidemme mainonnassa ja some-kanavissamme”, Valion brändimarkkinoinnista vastaava markkinointipäällikkö Outi Lindberg sanoo. Merkki on käytössä esimerkiksi Valion Facebookin ja Instagramin profiilikuvana ja näkyy kevään ja kesän tuotekampanjamateriaaleissa.

U U T T A V A L I O LT A

Hedelmäinen uutuusmaku

aikas uutuus Ei lisättyä sokeria -tuoteperheeseen! Valio Luonnonjogurtti+ appelsiini, mango & sitruuna on välipalahetken raikastaja, joka saa makeutensa vain hedelmistä. Luonnollinen maku syntyy, kun ihanan pehmeä ja paksu, samettisen sileä luonnonjogurtti saa seurakseen herkullista hedelmäsosetta. Maista ja ihastu!

Savua & chiliä

ahva vaikutus on taattu, kun Valio Koskenlaskija® kohtaa savustetun chilin! Mehevät ja herkulliset Valio Koskenlaskija® chipotle sulatejuustoviipaleet tuovat potkua grillikauden hampurilaisiin. Paksut viipaleet sulavat kauniisti mutta eivät katoa hampurilaisen väliin. Kokeile myös lämpimiin leipiin ja toasteihin!

Uudistuneet Veggiet

alio Oddlygood® Veggie viipaleiden pakkaus ja resepti ovat uudistuneet. Viipaleet ovat nyt entistä maukkaampia ja paremmin sulavia. Ne sopivat mainiosti esimerkiksi burgereihin tai toasteihin – oiva vaihtoehto, jos yhteisessä pöydässä on maidotonta tai vegaanista ruokavaliota noudattavia! Kokeile myös uutta Oddlygood Veggie raastetta mozzarellan makuisena.

Koukuttavaa kirsikkaa

äyteläisen kreikkalaisen jogurtin ystäviä hemmotellaan kiinnostavalla uutuusmaulla. Valio kreikkalainen jogurtti kirsikka limited edition luottaa hyväksi havaittuun kaavaan: kermaisen täyteläisen kreikkalaisen jogurtin lisäksi lusikkaan on mukava kuopaista pikarin pohjalta herkullista kirsikkahilloa. Saatavilla rajoitetun ajan.

MAITO JA ME * 57

VALIO OY

Laatu luodaan alkutuotannossa LAATU SYNTYY KOKONAISUUDESTA, JOSSA IHMISET, ELÄIMET JA YMPÄRISTÖ VOIVAT HYVIN, KITEYTTÄÄ VALION KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HANNA CASTRO. T E K S T I A N N A-JA L AS KA R JA L A I N E N

58 * MAITO JA ME

TEHTÄVÄNI VALIOLLA Aloitin Valion alkutuotantotiimissä kehityspäällikkönä alkuvuodesta 2022. Vastaan maidon laatuun, lypsyyn ja eläinten terveyteen liittyvistä asioista. Koulutukseltani olen eläinlääkäri, ja väittelin eläinlääketieteen tohtoriksi huhtikuussa 2022. Toimenkuvani on melko laaja, sillä olen mukana Valio Lypsy-, Laatuja Terveys-tiimeissä sekä tilasäiliöryhmässä. Kehityspäällikkö Kaj Nymanin ja osuuskuntien tuotantoneuvojien kanssa teemme maitotiloilla VaDia-mittauksia. Työhöni kuuluu myös neuvontaa, sidosryhmäviestintää ja kehitysprojekteja.

”Ennalta ehkäistyt ongelmat tuovat säästöjä sekä yrittäjälle että meijerille.”

URAPOLKUNI Vietin puolet lapsuudestani Thaimaassa ja kävin lukion Bangkokissa. Lukiolaisena haaveilin kilparatsastajan urasta, mutta eläinlääketiede vaikutti realistisemmalta tavalta ansaita elanto. En ole katunut valintaani, sillä eläinlääkärin koulutus luo puitteet monenlaisille urasuunnille. Valmistuin eläinlääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2013, minkä jälkeen tartuin jatko-opinnoissani raakamaidon elintarviketurvallisuusriskejä kartoittavaan projektiin. Aiheessa kiehtoi sen moniulotteisuus: raakamaidossa yhdistyvät

yrittäjien, kuluttajien ja viranomaisten erilaiset oikeudet ja vastuut. Tutkimus ja kansainvälinen ura kiinnostivat jo perusopiskelijana, ja tein useita harjoittelujaksoja ulkomailla. Muun muassa suoritin eläinlääketieteellisen johtajakoulutuksen Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa. Ennen Valiolle siirtymistäni olen työskennellyt maidon laatuun liittyvien asioiden parissa myös Walter Ehrströmin säätiössä sekä Maitohygienialiitossa, missä koostetaan kansalliset maidon laatutilastot. Tehtävä oli varsin kiitollinen, sillä lähtökohtaisesti Suomessa tuotetaan huippuluokan maitoa. LAATU LUODAAN ALKUTUOTANNOSSA Maidon laatu ei meijeriin viedessä parane, joten laatu luodaan alkutuotannossa. Laadukkaassa maidossa ovat säilyneet oikeanlainen koostumus ja kaikki maidon hyvät ominaisuudet eikä siihen ole päätynyt mitään maitoon kuulumatonta. Tämä edellyttää maidon nopeaa jäähdyttämistä ja katkeamatonta kylmäketjua, eläimen ja elintarvikkeen kannalta oikein toimivaa lypsylaitteistoa, hygieenisiä tuotanto-olosuhteita ja puhdasta maidonkäsittelylaitteistoa, järjestelmällisiä työrutiineja, terveitä eläimiä, laadukkaita rehuja sekä laadun tarkkailua ja valmiutta korjata havaittuja ongelmia. Suuressa mittakaavassa maidon laatu syntyy kokonaisuudesta, jossa ihmiset, eläimet ja ympäristö voivat hyvin. Jos jokin näistä rakennuspalikoista ei ole kunnossa, kokonaisuus kärsii. Jos voisin vaikuttaa yhteen maidon laatuun liittyvään asiaan, se olisi antibioottivahinkojen ennaltaehkäisy. Vaikka jokaista ongelmatilannetta ei olekaan mahdollista ennakoida, paljon olisi tehtävissä. Hyvä utareterveys vähentää lääkinnän tarvetta. Ohjeistusten ja lääkintäkirjanpidon tulee olla kunnossa, jotta myös mahdollinen henkilökunta ja lomittajat ovat tietoisia lääkityksistä ja toimintatavoista.

Automaattilypsyssä lääkityt lehmät tulisi lypsää valvotusti, jotta maidon erittely voidaan varmistaa. Tuubihoidettujen lypsyn jälkeen laitteistolle olisi hyvä tehdä lyhennetty emäspesu tai kaksinkertainen lämminhuuhtelu, sillä antibioottia on paljon suhteessa maitomäärään ja koska kylmä vesi huuhtoo huonosti rasvaliukoisia valmisteita. Lypsyjärjestelmästä riippumatta viimeinen ja tärkein tarkistuspiste on tankkimaidon testaus ennen maitokuorman noutoa. Näin saadaan kiinni jo tapahtunut vahinko myös silloin, kun poikkeaman taustalla on jokin odottamaton tapahtuma, joka olisi muuten jäänyt havaitsematta. PARASTA TYÖSSÄNI On ollut hienoa päästä mukaan Valiojengiin ja käsiksi siihen valtavaan tietomäärään ja osaamiseen mitä Valiolta löytyy. Elämme haastavia aikoja, mutta voimavarana meillä on todella asiantunteva ja sitoutunut porukka ratkomassa niitä ongelmia, joihin pystymme vaikuttamaan. Motivaatio on katossa, sillä työmme on merkityksellistä jo huoltovarmuuden näkökulmasta. Tilakäynnit ja tiimityö alkutuotannon ja osuuskuntien asiantuntijoiden kanssa ovat rikastaneet työpäiväni. PERHE JA VAPAA-AIKA Puolisoni, Douglas, on yrittäjä ja meillä on kolmevuotias tytär, Isabel. Harrastan tavoitteellisesti voimaurheilua. Tällä hetkellä penkistä nousee 65 kg ja leukoja saan vedettyä 18. VALION SUOSIKKITUOTTEENI Peli oli selvä, kun maistoin ensimmäistä kertaa Valio Jäätelöfabriikin minttusuklaa cookie -jäätelöä.

Lue lisää: Hannan Castron väitöskirja Epidemiology and growth potential of Listeria monocytogenes and Yersinia pseudotuberculosis in raw milk production on luettavissa Theseus-palvelussa.

MAITO JA ME * 59

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Varmista kuivikkeen saatavuus Separoitua kuivajaetta käytetään kuivikkeena jo sadoilla maatiloilla. Saat huomattavia säästöjä ja varmistat kuivikkeen saatavuuden. Lisäksi tulevat muut separoinnin hyödyt.

Säästä kuivikekustannuksissa

Kysy lisää, mietitään yhdessä tilallenne sopivin ratkaisu.

Lietteen pumppaus ja kierrätys LIETEC® EMIX 220 -pystypotkurisekoitin Tanskalaiset LJM-pumput Laadukkaat ja toimintavarmat pumput lietteen pumppaamiseen 50 vuoden kokemuksella.

󶬾󶬾 Kokooja-altaaseen tai pieniin säiliöihin 󶬾󶬾 Kiinnitetään kiinteästi 󶬾󶬾 Kääntyy 45 astetta molempiin suuntiin 󶬾󶬾 Vaihde Nord 󶬾󶬾 Moottori Nord 7,5kW, 326 rpm 󶬾󶬾 Potkurin koko 450mm Ritilännostoraudat vakiona

Tehokas ja nopea

Lietteen kierrätykseen

MODULAARINEN LIETEC®- PUTKISTO

LIETEC® HMIX 240 -lietekuilupotkuri

Modulirakenteinen lieteputkisto, joka voidaan asentaa helposti myös olemassa oleviin rakenteisiin. Moduleilla saadaan rakennettua edullisesti tilalle parhaiten soveltuva ratkaisu myös lietteen kierrätykseen Soveltuu kaikille yleisimmille uppopumppumerkeille

󶬾󶬾

LIETEC® EMIX 85 -potkurisekoitin

󶬾󶬾 Lietekuilujen sekoittamiseen 󶬾󶬾 Moottori 4,0 kW, 1450 r/min 󶬾󶬾 Suojakytkin 󶬾󶬾 Pistoke 16 A 󶬾󶬾 Sopii 30 mm ritilävälistä 󶬾󶬾 Sekoitussyvyys: 85cm 󶬾󶬾 Kuumasinkitty

Pienkuormaajaan asennettavassa lietekuilupotkurissa on riittävästi tehoa suuremmankin tukoksen aukaisemisen. Kääntyvä potkuri sekä kahteen suuntaan pyöritys sekoittaa laajan alueen yhdestä kohdasta. Potkurin halkaisijat: 450 mm pienkuormaajamalli 650 mm kurottaja/traktorimalli

󶬾󶬾 󶬾󶬾

Yleisimmät varaosat pumppuihin ja lantakoneisiin suoraan varastoltamme. Myös lantakoneen narut ja vaijerit. Kauttamme valtakunnallinen huolto ja asennus sekä vuosihuoltosopimus.

Heikki Kiljala 044 363 1419

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@finnlacto.fi

Kari Kangasniemi 040 515 2490

Tero Savela 044 284 1160

Jukka Lähetkangas 050 432 0303

TUOTANTOTARVIKKEET

INVESTOINTITUOTTEET

Kysy lisää myyjiltämme!

Tuomas Wilen 050 541 3112

Pasi Niemi 040 544 9036

www.finnlacto.fi

A N ELM O J I L H -O VA STO A M L I

Nurmeen perustuva kotieläintuotanto on osa kestävää ruokajärjestelmää

ätä kirjoitettaessa on maailma muuttunut radikaalisti siitä, miltä se näytti vielä helmikuussa. Eurooppa on kohdannut sodan, joka nostaa ruuan saatavuuden ja hinnan keskeiseksi kysymykseksi ympäri maailmaa. Jo ennen Ukrainan kriisiä tärkeimpien tuotantopanosten ja viljan hinnat olivat rajussa nousussa, mutta sota nosti ne aivan uudelle tasolle. Ruokaketjun yhteispeli on nyt koetuksella, jotta jokainen lenkki alkutuotannosta lähtien kestää nousevat kustannukset ja pystyy toimimaan kannattavasti huoltovarmuutta turvaten. Käsillä oleva kriisi uhkaa pahimmin maapallon köyhimpiä alueita. Venäjän ja Ukrainan viljatuonnin varassa olevia alueita on muun muassa Lähi-Idässä ja PohjoisAfrikassa. Näiden alueiden oma ruoantuotanto kärsii lisääntyvistä ilmaston ääri-ilmiöistä, ja maiden köyhyys tekee tuontiruuan hankkimisen raskaaksi tai mahdottomaksi. Juuri julkaistu IPCC:n raportti ennustaa, että lähes miljardi ihmistä on ajautumassa aliravitsemukseen, ja alkanut sota vauhdittaa tätä kehitystä. Tämä huomioiden tulee mieleen, että voisimme täällä Suomessa tuottaa edes sen mitä itse kulutamme. Suomen oma ruokatuotanto nojautuu peltoihin, kotieläintiloihin ja kasvihuoneisiin. Kaikilla näillä on tärkeä paikkansa, jos haluamme tuottaa ruokamme itse. On usein esitetty, että koko peltoala pitäisi suunnata kasvikunnan tuotteisiin, jotta ruokaa riittäisi paremmin. Teoriassa näin voi ajatellakin, mutta käytäntö on toinen. Kaikki peltomme eivät ruokakasveille sovellu. Suurella osalla

pelloista vain nurmi menestyy viljelyvarmasti, eikä osa leipäviljaksi tarkoitetusta tuotannosta täytä elintarvikekelpoisuuden vaatimusta. Lisäksi viljaketju tuottaa runsaasti sivuvirtoja, jotka eivät sovellu kuin eläinten rehuksi. Ruoantuotannon huoltovarmuuden vahvistamiseksi tulisi siis kehittää kasvi- ja eläintuotannon tiiviimpää integraatiota. Ideaalitilanteessa tuotantopanokset hyödynnetään resurssitehokkaasti, ja ravinteet kiertävät rasittaen ympäristöä mahdollisimman vähän. Kotieläimet, erityisesti nurmea käyttävät märehtijät, ovat oleellinen osa kestävää ruokajärjestelmää. Nurmipellot ovat satovarmempia poikkeavinakin kasvukausina, joita näyttää olevan aiempaa enemmän kymmenen vuoden sykleissä. Nurmet myös lisäävät luonnon monimuotoisuutta, vähentävät ravinnepäästöjä ja toimivat hiilinieluina. Ruokajärjestelmämme on haavoittuvainen erityisesti energian ja lannoiteraakaaineiden tuontiriippuvuuden takia. Käsillä oleva kriisi on sen osoittanut. Näiden tärkeiden tuotantopanosten huoltovarmuus olisi varmistettava kaikissa oloissa. Pidemmällä aikavälillä ravinteiden tehokkaampi kierrätys ja palkokasvien käyttö vähentävät riippuvuutta. On selvää, että energiajärjestelmä on uudistettava ja uusiutuvan energian tuotantokyvykkyyteen panostettava entistä tarmokkaammin. Monipuolinen uudistava viljely ja tiiviimpi kotieläin- ja kasvituotannon integraatio parantavat ruokajärjestelmän huoltovarmuutta ja resilienssiä. Myös solumaatalouden innovaatioilla on paikkansa. Mutta tämä vaatii aikaa. Akuutti kriisi on nimenomaan akuutti ja vaatii omat nopeat lääkkeensä.

JUHA NOUSIAINEN Johtaja Va l i o n i l m a s t o t i i m i

”Uudistava viljely sekä kasvi- ja eläintalouden tiiviimpi yhteistyö vahvistaisivat ruoantuotannon huoltovarmuutta.”

MAITO JA ME * 61

T ME ÄJÄ T T I YR

Mitä sinulle merkitsee olla Valion omistaja? Osuustoiminnallisuus on erittäin hyvä toimintamalli. Osuuskunnassa jokainen jäsen voi osallistua koulutuksiin ja päätösten tekoon.

Toisen polven luomukarjamies JOHANNES STENMARK TUOTTAA LUOMUMAITOA TILALLAAN PEDERSÖREN ÖVERPURMOSSA. TAKANA ON KAKSI NAVETTAINVESTOINTIA JA KAHDEKSAN VUOTTA ISÄNTÄNÄ. MAANVILJELIJÄN AMMATISSA HÄNTÄ KIEHTOO SEN MONIPUOLISUUS.

T E K S T I R A I L A A A LT O N E N K U VA S A N D R A DA H L S T E N J A 1 2 3 R F

ukupolvenvaihdoksessa 2013 Johannes Stenmark sai vastuulleen pienen karjatilan, jonka hänen isänsä Tore oli siirtänyt luomuun jo parikymmentä vuota aikaisemmin. Lypsylehmiä oli 30 ja pihatto rakennettu vuonna 1992. Uusi aika maidontuotannossa alkoi vuonna 2014. Silloin valmistui robottipihatto 70 lehmälle. Kun ensimmäinen vaihe oli saatu täyteen vauhtiin, alkoi toisen osan rakentaminen. Nyt Stenmarkilla on 120 leh62 * MAITO JA ME

mää, jotka hän hoitaa isänsä ja yhden vakinaisen työntekijän kanssa. Rehunkorjuussa on käytössä myös muuta kiireapua. Kysyttäessä ammatin parasta puolta Stenmark tuumii hetken. ”Parasta on, että saa työskennellä sekä eläinten että viljelyn parissa. Kaikki, mitä maanviljelijän ammattiin sisältyy, on mielenkiintoista. Haasteitakin toki on, mutta jos jotain ei osaa, pitää vain opetella”, hän naurahtaa. ”Esimerkiksi rehuviljaa ei aina saa korjattua riittävästi.” Viime vuoden vilja- ja hernesato

jäi niukaksi, mutta lähiseudulla on luomuviljelijöitä, joilta sai ostaa täydennystä. KARJASSA valtarotu on holstein. Parikymmentä prosenttia on ayrshirea ja saman verran risteytyksiä. Lisäväriä tuovat neljä brown swiss -rodun edustajaa. Ruskeanharmaat, melko kookkaat sveitsiläisrodun lehmät ovatkin isännän lemmikkejä. ”Ne ovat terveitä ja kilttejä, juuri sellaisia kuin lehmien pitää olla. Tuotos on ayrshiren ja holsteinin keskituotosten välissä.”

”Antibiootteja käytämme keskimäärin kolme kertaa vuodessa.” Karjansa 11 500 kilon keskituotokseen Stenmark on tyytyväinen. Tuotos syntyy melko pitkälle kotoisin eväin: seosrehussa on säilörehun lisäksi ohraa, vehnää, kauraa ja hernettä omilta pelloilta ja sopimusaloilta. Ostokomponentteja ovat rypsi, rypsiöljy ja kivennäiset sekä robotilla tarjottava täysrehu. ”Robottilypsyyn siirtymisen myötä tuotos on noussut. Ehkä eniten vaikutti se, että ryhdyin korjaamaan nurmilta kolme säilörehusatoa aiemman kahden sijasta. Ja tietysti navettaympäristökin parani.” Seosrehun jakaa mattoruokkija viidesti päivässä. Kesäaikaan kaikki eläimet ovat ulkona, mutta lehmät saavat silloinkin suurimman osan eväistään navetassa. Nuorkarja laiduntaa koko kesän, neljä kuukautta. Karjan osalta tärkein kehittämistavoite on säilyttää nykyinen tuotos ja parantaa edelleen eläinten terveyttä. Antibioottihoitojen tarve on jo nyt varsin vähäinen. ”Keskimäärin kolme tapausta vuodessa”, Stenmark sanoo. ”Akuutit utare- tai niveltulehdukset hoidetaan tarpeen mukaan, mutta lääkitsemiskynnys on korkea. Esimerkiksi pelkkä soluluvun nousu ei ole syy käyttää antibioottia.” Vaikka eläintenhoidossa on kokenut työntekijä, sairastapaukset isäntä hoitaa aina itse. Lehmien terveenä pysymiseen hänellä ei ole erityiskikkoja. Hän kertoo pitävänsä robotit hyvässä kunnossa, ettei tule epätäydellisiä lypsyjä ja lehmäliikenne on sujuvaa. Hyvä tuotantohygienia on myös ratkaisevassa asemassa: puhtaat parret, laadukas rehu ja hyvä juomavesi ovat itsestäänselvyyksiä Stenmarkin navetassa.

”Jalostussuunnitelmassa painotan utareterveyttä. Tavoite on myös nostaa keskipoikimakertaa. Tuotoskausia lehmillä on keskimäärin kolme, mutta uskon, että lukema nousee nyt kun eläinmäärä on saatu tavoitteeseensa.” Stenmarkin tärkein yhteistyökumppani karjan terveyden kysymyksissä on Pedersören kunnaneläinlääkäri Susanne Granbäck. Hän käy tilalla sovitusti kahden kuukauden välein. ”Olen tosi tyytyväinen, kun kunnassa on niin hyvä eläinlääkäri. Terveydenhuoltokäynneillä käymme yhdessä läpi karjan terveystilanteen ja katsomme navetassa kaikki eläimet. Samalla keskustelemme mahdollisista muutoksista, joilla tilannetta voi vielä parantaa.” TERVEYSASIOITA hän kertoo pohtivansa paljon myös Faban jalostusneuvojan kanssa. Kun lypsylehmien määrä nelinkertaistui, kasvoi tietysti tilantarve myös nuorkarjalle. Stenmark rakentaa parhaillaan hiehopihattoa ja aikoo saada uudistukseen kasvatettavat eläimet uuden katon alle loppukesällä. ”Nyt hiehot ovat vanhassa lypsykarjanavetassa. Uusi navetta parantaa niidenkin oloja. Uskon, että lehmistä tulee kestävämpiä, kun niillä on jo kasvatusaikana sopivat ryhmäkoot ja runsaasti tilaa.” INVESTOINNIT Stenmarkin tilalla eivät ole rajoittuneet vain eläinsuojien rakentamiseen. Tilalla on panostettu myös uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Kaksi vuotta sitten Stenmark asennutti navetan katolle 62 kilowatin aurinkopaneelit, joiden tuottama

sähkö kattaa neljänneksen vuoden sähköntarpeesta. Parhaillaan työn alla on hakelämmöllä lämpiävä viljankuivaamo. Stenmark asuu yhdessä avopuolisonsa Sandra Dahlstenin kanssa vuonna 2018 valmistuneessa talossa. Stenmarkin vanhemmat asuvat vanhassa päärakennuksessa samassa pihapiirissä. Uuden kodin ikkunoista avautuvaa viljelymaisema peitti maaliskuun lopussa vielä lumi, mutta pian työhuoneesta voi taas katsella laiduntavaa karjaa.

STENMARKIN TILA, ÖVERPURMO Yrittäjä Johannes Stenmark Eläimet 118 lypsylehmää, nuorkarjaa noin 100. Pihatto Lämmin makuuparsipihatto, automaattilypsy. Pelto Peltoala noin 200 ha, josta säilörehunurmia 120 ha ja rehuviljaa 80 ha. Lisäksi sopimusalaa (nurmia) 20 ha ja viljaa ostetaan pystyyn noin 30 ha. Keskituotos 11 500 kg/lehmä/a (EKM) Uusiutuvan energian käyttö Aurinkopaneeleilla tuotetaan 25 prosenttia sähköstä, vilja kuivataan hakelämmöllä tästä vuodesta alkaen.

MAITO JA ME * 63

Vastustuskykyä smoothieimmillaan.

Tuote sisältää runsaasti C- ja D-vitamiineja, jotka edistävät luontaisen puolustusjärjestelmän normaalia toimintaa. Nauti osana monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota ja terveitä elämäntapoja.