Maito ja me 2/2023 by Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maito ja me

Valion omistajayrittäjien ammattilehti 2 • 2023

Investointi lisäsi hyvinvointia Ilmastolaskentamme kehittyy s. 24

MAME_heidin.indd 1

Kokemuksia 3-NOP rehulisäaineesta s. 26

Mistä kasvua Valiolle tulevaisuudessa? s. 40

14.11.2023 16.04

2 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 2

14.11.2023 16.04

Toimitukselta

Maito ja me

KUKA Anu Artjoki

2/2023 JULKAISIJA Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio KONSEPTI Genero Oy TOIMITUS Päätoimittaja Anu Artjoki puh. 050 398 4456 Toimituspäällikkö Anna JalasKarjalainen Toimituskunta Ulf Jahnsson (pj), Hanna Castro, Helena Karhujoki, Hanna Laitinen, Ari Mäkelä, Sanna Nokka, Juha Nousiainen, Laura Vaarnas, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Valio Oy maitojame@valio.fi ILMOITUSMYYNTI Tuomas Miettinen Valio Oy puh. 010 381 2144 ilmoitusmyynti@ valio.fi PAINATUS Grano Oy Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 27.3.2024.

RISTÖMER PÄ

I KK

Maito ja me ammattilaissivusto: maitojame.fi

IL J

ÖMÄRK

Painotuote 4041 0955

Hyvinvointia ja kasvunäkymiä

usi eläinten hyvinvointilaki astuu voimaan vuoden 2024 alussa. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana HusuKallio kertoo, että on tyytyväinen lakiin, joka antaa hyvät edellytykset lehmälle voida hyvin, ihan pienestä vasikasta tuotantohuippuun asti. ”Uudessa laissa on otettu suuri askel eteenpäin, kun eläinten suojelusta siirrytään niiden hyvinvoinnin edistämiseen. Mutta vaikka olisi millainen laki, kaikkein tärkeintä on arki tiloilla ja se, miten eläimistä huolehditaan.” Lue Husu-Kallion haastattelu sivuilta 36–39. MAITOTILAYRITTÄJIEN ja eläinten hyvinvointi kulkevat usein käsi kädessä. Jos yrittäjä voi huonosti ja tilan talous sakkaa, voi se heijastua myös eläimiin. Maitotilayrittäjät Outi ja Ari Paakkari Pertunmaalta päättivät täydentää vanhaa navettaansa lypsyrobotilla. He kertovat sivuilla 14–19, miten maltillinen investointi paransi omaa hyvinvointia sen lisäksi, että eläinten tuottavuus ja hyvinvointi kohenivat. Lue myös kokemuksia maaseudun tukihenkilöverkoston toiminnasta Työ ja terveys -palstalla sivulta 54 alkaen. HARVEMMIN PUHUTAAN hyvinvoivista yrityksistä. Silloin asiat taitavat olla vakaalla pohjalla, kun talous, tulevaisuus ja kasvunäkymät ovat kunnossa. Valion kotimarkkinoilla kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset, joten uusia avauksia etsitään uusilta toimialoilta kuten biokaasuliiketoiminnasta tai esimerkiksi lisäarvojauheiden markkinoilta. Maidon lisäksi kasvipohjaisilla tuotteilla on rooli Valion kasvustrategiassa ja haluamme olla niiden kasvavassa markkinassa mukana, Valion kasvuliiketoiminnoista ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi sanoo. Lue lisää Valion strategiasta sivuilta 40–43. Rauhallista tulevaa vuotta 2024.

ANU ARTJOKI Päätoimittaja

Päätoimittaja, joka istuu mielellään traktorin hytissä ja viihtyy vapaalla niin keittiössä, marjametsällä, mökillä kuin hevostalleilla.

Palautetta lukijoilta LÄHETÄ PALAUTETTA TOIMITUKSELLE osoitteeseen: maitojame@valio.fi

Annathan palautetta Maito ja me -lehdestä 2/23 ja sen sisällöistä. Voit lähettää toimitukseen ehdotuksia seuraavien numeroiden juttuaiheista. Lähetä palautetta joko osoitteeseen maitojame@valio.fi tai vastaa Valmassa palautekyselyyn.

Lukijoiden mielipiteitä numerosta 1/23 ”Hyvä juttu maidon ja kaurajuoman hiilipäästöistä.” ”Tilalla tehdyt jutut ovat parhaita.” ”Pidän eläinlääkärin kysymyspalstasta.” ”Toivon lisää esiin tilakohtaisia ratkaisuja.” ”Lehti on tärkeää tietoa täynnä.” KIITOS PALAUTTEISTANNE! Maito ja me -numeron 1/23 palautekyselyyn vastanneet äänestivät lehden parhaaksi jutuksi Parempi talous: Katse eläinterveyden euroihin. Toiseksi sijoittui asiantuntija vinkkaa -artikkeli Ripuli vahingoittaa vasikkaa ja kolmanneksi eniten ääniä sai tilalla tapahtuu -juttu Numerot kehittämisen kivijalkana.

MAITO JA ME * 3

MAME_heidin.indd 3

14.11.2023 16.04

Tässä numerossa

s.36

"Uusi eläinten hyvinvointilaki on todella edistyksellinen ja helpottaa nykyaikaisesta maidontuotannosta viestimistä."

s.14

"Ennen navettatyötunteja kertyi molemmille noin viisi päivässä, nyt selviämme puolella."

s.32

"Jos parret ovat täynnä, usein juuri ensikko joutuu tinkimään lepo- ja makuuajasta.”

Sisällysluettelo Vastuullisuus & talous

Tavataan Valiolla: Anna-Kaisa Auvinen................ 46

Helpotusta ja lisätehoja robotilla............................ 14

Valion hyllyssä............................................................... 58

Ykkössadon säilörehut huippulaatuisia............... 20

Valio.fi uudistui............................................................. 60

Turvepeltojen ilmastovaikutukset..........................22

Luottotuote................................................................... 63

Hiilijalanjälkilaskenta tarkentuu.............................. 24 3-NOP rehulisäaine..................................................... 26

Joka numerossa

Yrittäjät kertovat........................................................... 31

Pääkirjoitus: Anu Artjoki............................................... 3

Miten saat ensikot lypsämään ja kestämään?.....32

Pinnalla: Ulf Jahnsson .................................................. 7

Valikoiva umpihoito - kannattava käytäntö........ 34

Valiopalat .......................................................................... 9

3 näkökulmaa asiakkailtamme................................ 48

Vapaalla: Ollinahon tila ............................................... 12

Siisteyden ylläpito tilalla.............................................57

Hallitukselta................................................................... 44

Parempi talous: Kustannusten hallinta................ 65

Ilmastopuntari ..............................................................53

Naseva............................................................................. 70

Työ ja terveys................................................................ 54 Työ kevyeksi................................................................... 66

Valiotekoja

Asiantuntija vastaa..................................................... 67

Kotala selvittää: haastattelussa

Laboratoriossa............................................................ 68

Jaana Husu-Kallio ....................................................... 36

Me yrittäjät: Tommi Harju......................................... 72

Mistä Valiolle kasvua tulevaisuudessa?............... 40

Terveiset johdolta: Annikka Hurme........................75

4 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 4

14.11.2023 16.04

VALIO

Maito ja me 2/23

s. 24 "On hyvä, että Valio lähti jo varhaisessa vaiheessa laskemaan raakamaidon hiilijalanjälkeä. Nyt pystymme osoittamaan kuluttajille ilmastotyömme tuloksia.” Kalle Koivunen, maitotilayrittäjä

MAITO JA ME * 5

MAME_heidin.indd 5

14.11.2023 16.04

TIETEEN TEKIJÄ

Tulos-Tuulikki todentaa tilallasi saavutetut tulokset ja näyttää ruokinnan tärkeimmät tunnusluvut, jolloin tavoitteiden asettaminen ja kehityksen seuraaminen on helppoa.

RUOKIN NAN UU DET TYÖKALU T TEKEVÄ T TUOTAN NOSTA H UIPPUF IKSUA.

Tutustu uusiin palveluihimme: MuutosMustikki, Tulos-Tuulikki ja Online-Onnikki hankkĳa.fi/ruokintapalvelut 6 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 6

14.11.2023 16.04

VALIO

Pinnalla

KUKA Ulf Jahnsson

Maitoala kaipaa nuoria yrittäjiä ja datalla johtamista

Valion alkutuotantojohtaja, joka varhaisviljelee vihanneksia Turunmaan saaristossa ja harrastaa metsästystä sekä kalastusta.

Nuorilla maitotilayrittäjillä tulee olla riittävät edellytykset yrittämiseen sekä uskoa tulevaan. NUORISSA ON TULEVAISUUS Ilman nuoria yrittäjiä suomalaisella maitoalalla ei ole pitkällä tähtäimellä jatkuvuutta eikä investointeja. Maitotilayrittäjän työn on oltava kannattavaa, maatalouspolitiikan riittävän ennustettavaa, ja yhteiskunnan ilmapiirin yrittäjiä arvostavaa. Nuorten tulee kokea työ mielekkäänä, ja myös vapaa-ajalle ja perheen yhdessäololle on riitettävä aikaa. Alasta kiinnostunut puoliso voi tuoda tärkeän voimavaran yritykseen. Kun saamme yhdessä turvattua edellä mainittujen asioiden toteutumisen, jatkossakin alalle saadaan uusia investointeja sekä mukaan innostuneita ja osaavia nuoria maitotilayrittäjiä.

DATALLA JOHTAMINEN OSAKSI TILAN ARKEA Tekoäly (AI) ja sen hyödyntäminen eri tavoin maitotilan liiketoiminnan apuna on osa tulevaisuuttamme. Tiedolla johtaminen ja tekoäly avaavat alkutuotannossa runsaasti kehitysmahdollisuuksia esimerkiksi tilan kannattavuuden parantamiseen. Tiedolla johtaminen tarkoittaa yksinkertaisesti oikeaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa, jossa tarvittava tieto saadaan dataa analysoimalla. Numerot harvemmin valehtelevat, mutta niiden taustat on ymmärrettävä. Lähtökohtaisesti tiedolla johtamisen avulla tiedät, mitä tilalla tapahtuu, miksi tapahtuu, ja mitä tulee tapahtumaan. ��

MAITO JA ME * 7

MAME_heidin.indd 7

14.11.2023 16.04

”Maaston ja kartan tulee täsmätä toisiinsa, eikä viherpesulla pitkälle pötkitä.”

Jatkossa tekoälyä voidaan käyttää tiedolla johtamisen apuna, ja se tuo uusia ulottuvuuksia datan tehokkaaseen analysointiin. Tekoäly voisi esimerkiksi jatkossa ehdottaa maitotilalle sopivia vastuullisuustoimenpiteitä, joilla tilan kannattavuutta on mahdollista parantaa. Valio-ryhmässä kartoitamme paraikaa tekoälyn tuomia mahdollisuuksia, joilla voimme tulevaisuudessa tukea tilan kannattavuuden hallintaa ja tehostaa toiminnan ohjausta.

www.etra.fi

VASTUULLISUUS TOIMINNAN EDELLYTYS Valio on ollut – ja tulee olemaan – suunnannäyttäjä ja edelläkävijä niin koko elintarviketoimialan kuin alkutuotannonkin vastuullisuudessa. Vaikuttavuuteemme alkutuotannon vastuullisuustoimissa on laaja, koska Valioryhmässä maitoa tuottavien yrittäjien tilamäärä on suuri, ja Suomen mittakaavassa olemme kattava alkutuotannon toimija. Vastuullisuus on yhä vahvemmin jatkossa edellytys liiketoiminnallemme. Maaston ja kartan tulee täsmätä toisiinsa, eikä viherpesulla pitkälle pötkitä. Arvoketjumme jokaisessa lenkissä voimme olla ylpeitä tehdystä työstä. Jatkamme tätä työtä määrätietoisesti eteenpäin kohti hiilineutraalia maitoketjua 2035. Te maitotilayrittäjät teette pääosan vastuullisuuteen liittyvistä käytännön toimenpiteistä tiloillanne, oli kyseessä sitten ilmastonmuutoksen hidastaminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen tai eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Valion teollisissa toiminnoissa työskentelemme kiivaasti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti niiden toimenpiteiden parissa, joilla voimme vaikuttaa omalta osaltamme ketjun vastuullisuuteen. ��

8 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 8

14.11.2023 16.04

Valiopalat VALIO

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia

Tästä ilahdumme

Suomen kolmanneksi hyvämaineisin yritys Valio on T-median tutkimuksen mukaan Fazerin ja Koneen vanavedessä Suomen kolmanneksi hyvämaineisin yritys vuonna 2023.

Tämä on paras sijoituksemme T-median Luottamus&Maine -tutkimuksessa tähän asti ja tuuletuksen arvoinen tulos, sillä yleinen kriittisyys yrityksiä kohtaan on kasvanut. T-median touko–kesäkuussa toteuttamaan tutkimukseen vastasi yhteensä 11 173 suomalaista. Yrityksen saamaan mainepistemäärään vaikuttavat seuraavat osa-alueet: yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. ”Vastuullisuustyö ei ole koskaan valmis, vaan kokemus vastuullisuudesta ansaitaan joka päivä, jokaisessa kohtaamisessa, tuotteessa ja palvelussa. Siksi olemme äärimmäisen kiitollisia ja ilahtuneita siitä, että päivittäinen työmme maitotiloilla ja Valio-ryhmässä paremman elämän palveluksessa on tunnustettu”, kommentoi kunniakirjan vastaanottanut Valion viestintäjohtaja Helena Karhujoki. Lämmin kiitos luottamuksesta suomalaiset, ja parhaat onnittelut myös ykkös- ja kakkossijoilla palkituille Fazerille ja KONEelle!

MAITO JA ME * 9

MAME_heidin.indd 9

14.11.2023 16.04

NEMOT, HELSINGIN UIMARIT

VALIOLL A TAPAHTUU

Hiiliviljelijäkoulutukset

Hiiliviljelijäkoulutuswebinaari järjestetään 7.-8.12.2023 – vielä ehdit ilmoittautua mukaan suomenkieliseen webinaariin Valmassa! Hiiliviljelijäkoulutus on yksi vapaaehtoisen vastuullisuuslisämme toimista. Koulutuksessa keskitytään maan kasvukuntoa parantaviin toimenpiteisiin, jotka ilmasto- ja ympäristöhyötyjen lisäksi parantavat tilan kannattavuutta. Koulutukseen kuuluu tilan uudistavan viljelyn suunnitelman tekeminen Valmaan. Vuodelle 2024 on suunnitteilla kaksi hiiliviljelijäkoulutuswebinaaria.

Valio Talk webinaarit

Tulethan kuulolle omistajayrittäjien Valio Talk -webinaareihin vuonna 2024! Webinaareissa käydään läpi Valion liiketoiminnan ajankohtaisia aiheita sekä maitotilayrittäjyyteen liittyviä ammattiaiheita. Seuraava Valio Talk järjestetään tammihelmikuussa. Lue webinaareistamme lisää Valmasta!

Vuoden 2024 Valio Akatemia® stipendien saajien joukossa on helsinkiläinen taitouintijoukkue Nemot Helsingin Uimareista.

Vuoden 2024 Valio Akatemia® stipendiaatit valittu Vuonna 2024 stipendejä myönnetään 300 kappaletta.

Valio Akatemia® tukee lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia rahaja ravitsemusstipendeillä. Vuonna 2024 stipendejä myönnetään 300 kappaletta. Stipendien saajat ovat alle 18-vuotiaita yksilöurheilijoita, joukkueita ja koululaisryhmiä. Valio Akatemia® tukee liikuntaa ja

urheilua kaikilla tasoilla: matalalla kynnyksellä liikunnasta iloitsemista, yhdessä tekemistä ja toki myös eri lajien kärkikahinoissa menestyksen tavoittelua. Lue lisää Valio Akatemia ® ohjelmasta ja stipendiaateista: • valio.fi/akatemia

HY VÄ LUKU

TIESITKÖ?

Valiolaisista maitotiloista

Kehitämme Carbo® ympäristölaskuriamme, koska tutkimustieto eri päästölajien vaikutuksista lisääntyy ja laskentatavat tarkentuvat.

on sitoutunut vapaaehtoiseen vastuullisuuslisäämme, ja valinneet erilaisia toimenpiteitä lehmien laiduntamiseen ja ulkoiluun, luonnon monimuotoisuutta tukevaan viljelyyn tai tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyen.

Nyt tilakohtainen laskenta on aikaisempaa tarkempaa, kun siinä otetaan huomioon turvemaiden ja muiden maalajien hiilidioksidipäästöt, lihantuotannon ympäristövaikutukset ja muita uusia päästölähteitä kuten kylmäainevuodot.

86 %

10 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 10

14.11.2023 16.04

ANU ARTJOKI

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia

Valiopalat TULOSS A

Uudet yrittäjät

Maitotilayrittäjät Merja Rasi ja Teemu Mikkelä (oik.) tutustuivat heinäkuussa Okra-näyttelyssä antibioottijäämätesteriin kehityspäällikkö Hanna Laitisen ja kesätyöntekijä Sonja Kantosen (vas.) opastuksella.

Tutustu uuteen antibioottipikatestiin MilkSafe™ FAST CM1-3BTS on nopea testi maidon antibioottijäämien toteamiseen.

Pikatestiä voidaan käyttää maitotiloilla Delvotestin rinnalla tai sen sijasta, sillä testien herkkyydet eri antibiooteille ovat lähes samat. MilkSafe™ FAST CM1-3BTS -testi tunnistaa beetalaktaamit, keftiofuurit, sulfonamidit ja tetrasykliinit. Uuden pikatestin merkittävin etu on sen nopeus. Tuloksen valmistumiseen kuluu aikaa vain 4 minuuttia, joten kiireellisissäkin tapauksissa saadaan nopeasti selville, onko maidossa antibioottijäämiä. Testi on kemiallinen, joten testitulokseen vaikuttavat vain testattavat antibiootit. Ulkopuoliset tekijät kuten

pesuaineet eivät vaikuta tulokseen. Testi on luotettava, sillä virheelliset negatiiviset tulokset ovat epätodennäköisiä. Testin tekoon tarvitaan inkubaattori ja tuloksen lukua varten lukija sekä mobiilisovellus. Helppokäyttöisen testin selkeät ohjeet löytyvät Valmasta. Mobiilisovelluksen kautta tulokset siirtyvät pilvipalveluun, joka toimii testauskirjanpitona. Pilvipalvelu tulee tilojen käyttöön loppuvuoden 2023 aikana. Testilaitteita ja testikasettipakkauksia voi tilata Valmaverkkokaupasta.

TÄ SS Ä ONNISTUIMME

”Okra Maatalousnäyttelyssä Valion osastolla oli mukava tavata tuttuja kollegoita, Valmakaupan väkeä sekä valiolaisia.” Maitotilayrittäjä Ari Kangas Kauhajoelta. Kankaalla on kahden robotin pihatto, jossa on tänä vuonna investoitu eläinten hyvinvointiin.

Perinteiset uusien maitotilayrittäjien perehdyttämispäivät järjestetään Valion pääkonttorilla Helsingissä 17.–18.1.2024. Osuuskunnat kutsuvat uudet yrittäjät tilaisuuteen.

Sarkamessut

Valion alkutuotanto on mukana Sarkamessuilla Seinäjoella 26.–27.1.2024.

Valio Pihattoseminaari

Maitoalan ammattilaistapahtuma Valio Pihattoseminaari järjestetään Tampereella 6.–7.2.2024. Tilaisuuden keynotepuhujana on eläinten hyvinvoinnin professori Marina von Keyserlingk Kanadasta, The University of British Columbiasta.

Kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä – katso tietokortit Osana OMAIHKA-hanketta on julkaistu turvepeltojen tietokortit, joista löydät tietoa päästöjä vähentävistä fiksuista viljelytoimista ja niihin liittyvistä maataloustuista turvemailla.

Katso tietokortit skannaamalla QR-koodi

MAITO JA ME * 11

MAME_heidin.indd 11

14.11.2023 16.04

AIV-kanisterit ja paalimuovit pääsivät osaksi tanssiteoksen rekvisiittaa. Kuvassa Matilda Kauppila.

Unelmia ja toimistohommia sorkanhoitosalongin vastaanotossa. Kuvassa Heli Jauhiainen ja Jaakko Arola.

Vapaalla

Nykytanssin hurmaa Ollinahon tilalla Kangasniemeläisellä Ollinahon tilalla nähtiin elokuussa jotakin täysin poikkeuksellista, kun lypsykarjatila muuntautui PELTO-nykytanssiteokseksi. TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN KUVAT MIKA OLLIKAINEN

19.8.2023 ESITETYSSÄ PELTO-nykytanssiteoksessa nähtiin esimerkiksi vanhaan puimalarakennukseen toteutettu kokeellinen sorkanhoitosalonki ja ulkokentällä traktoreita, värisavupommeja ja moottorisahoja yhdistelevä futuristinen kohtaus. Maatilan tarpeistoa ja toimintaa katsottiin uudesta kulmasta taiteen keinoin, ja esityksissä nähtiinkin työvälineitä lonkkapihdeistä rälläkkään. PELTO-teoksen takana on 10-henkinen työryhmä, joista osa on Ollinahon tilan kanssa samalla Koittilan kylällä sijaitsevan Kokko 1721 -residenssin tanssitaiteilijoita. Mukana olivat muun muassa tanssitaiteilijat Jukka Ristolainen ja Maija Tuomi, laulutaiteilija Katariina Poikela sekä esittävien taiteiden Hieho Homma -kollektiivi. Myös Ollinahon maitotilayrittäjäpariskunta Tuomas Laitinen ja Maisa Juntunen olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa valmisteluja alusta lähtien.

KAIKKI LÄHTI LIIKKEELLE muutamia vuosia sitten, kun tanssitaiteilija Jukka Ristolainen sai idean yhdistää nykytanssia maatilaympäristöön. Ensin syntyi vuonna 2021 esitetty PELTO-nykytanssiteos, jossa myös Ollinahon tilan maitotilayrittäjä Tuomas Laitinen oli mukana tanssimassa traktorilla. ”Olin alkuun skeptinen sen suhteen, mikä voisi yhdistää maatilaympäristöä ja nykytanssia. Yleisöllekin vähintään toinen näistä on useimmiten vierasta maaperää. Mutta yhteistyön myötä minulle avautui, että tämä on juuri sitä, mitä maataloudesta käytävä keskustelu tarvitsee. Maitotilayrittäjänä ja kuvataiteilijana minulle on luontevaa avata maatilaympäristöä ihmisille taiteen avulla. Päivä maalla on kiva, mutta miksei voisi olla myös toisenlaista elämyksellisyyttä. Kun taide tuodaan maatilalle, siinä on jotakin ihan uutta ja ennalta-arvaamatonta. Vakavien

keskustelujen rinnalle kaivataan joskus myös karnevalistista ilottelua”, Laitinen kuvailee. ”Työryhmä heittäytyi teokseen täysillä, mutta niin teki yleisökin. Ihmiset antautuivat aivan estottomasti tälle teokselle”, Ristolainen kiittelee. PELTO-teosta saapui katsomaan Ollinahon tilalle noin 200 henkeä. ”Se on muuten aikamoinen määrä nykytanssiteokselle, kun ottaa huomioon, että täältä on lähimpään taajamaan matkaa 25 kilometriä”, Tuomas Laitinen huomauttaa. ”Yleisö astui tanssitaideteoksen maailmaan suoraan meidän tienhaarasta. Matka alkoi parkkipaikalta kävellen kohti tilakeskusta, ja yleisö sai kokea teoksen eri kohtauksia matkansa varrella. Ensimmäisenä metsälaitumella esiintyivät kyläkoulun lapset, ja matkan varrella nähtiin tanssitaiteilijoita eri ympäristöissä. Ihmisvetoiset hevoskärryt johdattivat yleisön kentälle ja paalivarastolle.

12 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 12

14.11.2023 16.04

@ollinahontila Facebook, Instagram Lisää kuvia ja videoita PELTO-tanssiteoksesta löydät Ollinahon tilan somekanavista.

Kentän vauhdikkaassa esityksessä moottorisahan varressa Maija Tuomi ja kitarassa Jukka Ristolainen.

Esityksissä nähtiin niin tanssia traktoreilla kuin AIV-kanistereilla rummutteluakin”, Tuomas Laitinen kuvailee. ”Maatilarakennuksissa yleisön yllätti esimerkiksi hieman kokeellisempi sorkanhoitosalonki ja konehallissa äänipainotteinen teos. Lypsykarjapihatossa tanssitaiteilijat esiintyivät parsien välissä, ja yleisö pystyi seuraamaan esitystä navetan isoista ikkunoista. Taidematka päättyi mezzosopraano Katariina Poikelan esitykseen, ja lopuksi lehmät tulivat mukaan laitumelle”, Jukka Ristolainen jatkaa. “Yleisössä oli henkilöitä, jotka ovat tottuneet näkemään esimerkiksi sorkanhoitotelineen hieman erilaisessa käytössä. Joku huomauttikin, että ehkä olisi itse pyörittänyt hieman hitaammin”, Tuomas hymähtää. “Esitys sai varmasti tällaiset katsojat näkemään monet arjen asiat aivan uusin silmin”, Jukka lisää. Tuomaksella oli esityksessä vain pieni rooli traktorinkuljettajana,

mutta esityksen valmistelut harjoituksineen näkyivät vahvasti tilan arjessa. ”Meillä oli aika erilainen kesä, kun pihapiirissä oli harjoitusten aikana koko ajan 10 taiteilijaa. Paljon vastailin kysymyksiin, että voiko tätä esinettä käyttää ja voiko näin tehdä. Annoin myös itse ideoita, kuten vaikkapa vinkkasin ottamaan lonkkapihdit mukaan esitykseen. Sen jälkeen piti toki selittää mitä niillä tehdään”, Tuomas naurahtaa. TILAN OVIEN AVAAMINEN yleisölle ei ole Ollinahon väelle uutta, sillä tilalla on tänä kesänä aloitettu maatilamatkailua ja pidetty kesäkahvilaa. ”Matkailutoimintamme on erityisesti lapsiperheille suunnattua, mutta tyytyväisiä vierailijoita on ollut kaikista ikäryhmistä. Eläimissä ja maatilan tunnelmassa riittää ihmeteltävää ja meillä pääsee halutessaan mukaan myös oikeisiin töihin aamu- tai iltanavetalle. Kesäkahvilan suosiokin

on yllättänyt positiivisesti. Olemme pyrkineet avaamaan maatilaympäristöä ja ruoantuotantoa ihmisille. Aluksi jännitti, voimmeko päästää ihmisiä tänne, jos vaikka sattuu juuri silloin olemaan lantaraappa jumissa tai vastaavaa. Mutta hiljalleen toleranssi on karttunut, ja sitten toivotimme tilalle tervetulleeksi jo 200 henkilöä kerralla”, Tuomas sanoo. Sekä tilan väki että työryhmä on vakuuttunut, että jatkoa on luvassa. ”PELTO-esityksen mahdollisti tällä erää ilmeisesti viimeistä kertaa jaettu Taiteen edistämiskeskus Taiken HAMA-avustus eli harvaan asutun maaseudun rahoitus taiteelle. Se mahdollisti taloudellisesti myös tilan väen osallistumisen teoksen valmisteluun. Aivan vastaavan mittakaavan esitystä tuskin hetkeen nähdään, mutta kyllä nykyaikaisen maatilan yhdistäminen nykytaiteeseen ja tanssiin kiinnostaa edelleen ja aihepiiristä riittää ammennettavaa”, Jukka toteaa.

MAITO JA ME * 13

MAME_heidin.indd 13

14.11.2023 16.04

Tilalla tapahtuu YRIT TÄ JÄT ESIT TÄY T Y VÄT Kovapohjan tila, Pertunmaa Yrittäjät Outi (54) ja Ari Paakkari (55). Perheeseen kuuluvat lapset Aatu (28), Eeli (27), Iivo (18) ja Siina (16). Sukupolvenvaihdos tehty 1998.

Kovapohjan tilalla ummessa olevat lehmät ja hiehot viihtyvät luonnonhoitopelloilla. Outi ja Ari Paakkari kertovat, että viime kesä oli vaikea utareterveyden osalta. Solut nousivat ja Streptococcus uberis sekä Staphylococcus aureus aiheuttivat tulehduksia, jotka eivät parantuneet ensimmäisillä hoitokerroilla.

14 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 14

14.11.2023 16.04

Helpotusta ja lisätehoja robotilla Kovapohjan tilalla lypsyrobotti saatiin soviteltua kapeaan rakennukseen. Arviot uudisrakentamisen kustannuksista hillitsivät Outi ja Ari Paakkarin haavetta uudesta tuotantorakennuksesta. TEKSTI ANU ARTJOKI KUVAT JANNE VIINANEN

MAITO JA ME * 15

MAME_heidin.indd 15

14.11.2023 16.04

ina ei tarvitse rakentaa uutta, että saa lisää joustoa töihin ja parannettua eläinten tuottavuutta ja terveyttä. Outi ja Ari Paakkari siirtyivät robottilypsyyn vuoden 2022 alussa. Työt ovat keventyneet ja pariskunta kertoo tyytyväisinä, että nyt töissä on kivaa! ”Olimme haaveilleet robottilypsystä jo pitkään. Vuosina 2017–18 investointitukikin oli jo haettu uutta pihattorakennusta varten, mutta yli miljoonan euron investointi yhden robotin navettaan tuntui meille kuitenkin liian raskaalta. Laskelmat osoittivat, että olisimme eläkeiässä huonommassa taloudellisessa tilanteessa kuin nyt, eikä meillä ole vielä varmuutta tilan jatkajastakaan", Outi ja Ari kertovat taustoista valoisassa pirtissään. Paakkarit päätyivät siten päivittämään noin 16,2 metriä leveää vanhaa navettarakennustaan, joka on alun perin valmistunut 1970-luvulla. Rakennus oli jo muutettu vuosituhannen vaihteessa parsinavetasta pihatoksi yhdistämällä 1998 rakennettu hiehopihatto ja alkuperäisen navetan rehulato. Osuuskunta Tuottajain Maidon kehityspäällikkö Elisa Uusi-Heikkilä kertoo, että lypsyrobotteja suunnitellaan ja asennetaan nykyään melko joustavasti kapeampiinkin rakennuksiin. ”Roboteille löytyy hyvin paikat myös vanhoista tuotantorakennuksista”, Elisa sanoo. ”Mikäli robotti kiinnostaa, tai muutos parsinavetasta pihatoksi, kannattaa tilanne laskea aina tarkasti, niin ei tarvitse jossitella asian kanssa.” MUUTOSTYÖT PERHEEN VOIMIN Paakkarit starttasivat robottilypsyyn siirtymiseen tähtäävät navetan muutostyöt kesällä 2021. Ne toteutettiin pitkälti isännän ja perheen poikien voimin. ”Suunnittelun aloitimme kevättalvella DeLavalin Heikki Ahola apunamme. Hän paikoitti tulevan lypsyrobotin vanhaan pihattoon ja teetti piirustukset. Kevään aikana haimme investointituet ja teimme robotista esikaupat”, Outi ja Ari kertovat. Elokuussa perheen miesväki purki navetan sisätiloissa sijainneet puolitiiviste- ja täysrehusiilot pois lypsyrobotin tieltä. Uudet siilot pystytettiin ulos. Ari teki uusia valuja ja muita muutostöitä rutiinitöidensä ohella loka-tammikuun ajan, ja pojat auttoivat viikonloppuisin. Suurin pohdintaa vaatinut muutostyö oli entisen kokoomatilan nousevan lattian muuttaminen tasaiseksi robotin alle. Varsinkin lehmien kulku remontin aikana lypsyasemalle ja takaisin pihattoon mietitytti. Robotti-investointi maksoi 150 000 euroa ilman oman työn kustannusta. PORTIT KUNTOON! Lehmät oppivat käymään robotilla muutamassa päivässä. DeLavalin käyttöönottotiimin lisäksi Outin sisarukset Marjaana ja Riikka olivat apuna käyttöönottovaiheessa ensimmäiset päivät, samoin Osuuskunta Tuottajain Maidon tuotantoneuvoja Eija Järvinen. ”Lehmien opetuksessa avainsana on rauhallisuus. Kerroimme niille, että tuossa on robotti ja sen kautta aletaan nyt kulkea”, Outi kertoo nauraen. "Kun lehmiä opettaa robotille, on käyttäytymisen lukutaito tärkeää". Elisa Uusi-Heikkilä lisää, että usein ongelmana robotille opettamisessa voi olla tarpeellisten porttien puuttuminen pihatosta. "Portitukset kannattaa katsoa kuntoon ennen käyttöönottoa." Robotti-investoinnin myötä Paakkarien työmotivaatio ja jaksaminen paranivat kertaheitolla. ”Investointi kannatti − voimme suositella lypsyrobottia kaikille. Ennen navettatyötunteja kertyi molemmille noin viisi päivässä, nyt selviämme puolella. On kivaa, kun navetasta pääsee reippaasti poiskin! Työt voi lisäksi sijoittaa päivään paljon aiempaa joustavammin, eikä aamulla ole kova kiire töihin”, he listaavat plussia. ”Lisäksi peltotöiden aikaan ei tarvitse keskeyttää hommia navettatöiden vuoksi, vaan Outi saa hoidettua ne hyvin yksinkin”, Ari lisää. ��

16 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 16

14.11.2023 16.04

”Työmotivaatio ja jaksaminen paranivat kertaheitolla.”

Outi ja Ari Paakkari kiittävät, että robotin huolto on toiminut erinomaisesti ja he ovat saaneet esiin nousseisiin kysymyksiin vastaukset. ”Robotin kanssa ei ole ollut ongelmia”, he toteavat.

MAITO JA ME * 17

MAME_heidin.indd 17

14.11.2023 16.04

Elisa vinkkaa, että jokaisessa robottinavetassa tulisi olla valvontakamera. ”Se säästää askelia, kun robotin hälyttäessä voi kurkata kamerasta ongelman laadun. Robotin valvonnan lisäksi kamera auttaa luonnollisesti poikimisten valvonnassa”, Outi vahvistaa. LIIKUMALLA KUNTOA Kun siirrytään robottilypsyyn, yleensä myös lehmien tuottavuus nousee. Paakkareilla lehmien päivätuotos nousi automaattilypsyn myötä heti muutamalla kilolla. Nyt holstein-karjan 12 viimeisen kuukauden keskituotos on 12 624 kiloa energiakorjattua maitoa. ”Emme ole joutuneet poistamaan yhtään lehmää robottilypsyyn siirtymisen vuoksi. Myöskään utareterveyden ja maidon laadunhallinnan osalta ei ole tullut haasteita”, Outi toteaa. ”Ainoastaan mennyt kuuma kesä haastoi solujen osalta, mutta robotin antamien lehmäkohtaisten solutulosten avulla sai soluttajat helposti kiinni.” Paakkarit kiittävät, että myös robotin huollot ovat toimineet erinomaisesti. ”Automaattilypsyn vuoksi ei ole tullut ylimääräistä stressiä. Huolto hoitaa robotin lähes itsenäisesti, ja olemme saaneet aina myös kysymyksiimme vastaukset”, he kiittävät. Tilalla kaikki eläinryhmät lukuun ottamatta pikkuvasikoita laiduntavat tai ulkoilevat, ja lypsävien laidunnus on hoitunut robottilypsyssä hyvin. Jaloittelu lisää karjan pitkäikäisyyttä. ”Kun lehmät kävelevät kilometrin päivässä, niiden kunto säilyy hyvänä. Navetasta on ovi auki rinteiselle laidunlohkolle, jossa on tosin välillä ongelmia märkyyden, tuulen ja kärpästen kanssa”, Outi kertoo. VAPAA-AIKAA YHDESSÄ JA ERIKSEEN Tilan talouden hoidossa Paakkarit käyttävät maalaisjärkeä. He eivät harrasta heräteostoksia, ja esimerkiksi konehankintoja pohditaan tarkoin. WebWakkan kautta seurataan myös yksityistalouden menoja ja veroilmoituksesta näkee, miten tilalla on vuoden aikana mennyt. Maidon yksikkökustannuksen Outi laski viime keväänä Osuuskunta Tuottajain Maidon ja Atrian kurssilla. ”Yksikkökustannuslaskelmaa pitäisi käyttää ahkerammin ja tehdä se esimerkiksi vuosittain. Ari on tilamme varsinainen talousihminen”, Outi kehuu. Tilan kehittämisen osalta työn alla on tällä hetkellä kestokuivikepohja vasikoille ja poikiville, johon vapautui tila vanhan lypsyaseman kohdalta. Myös aurinkosähköjärjestelmän hankintaa on harkittu ja lisäksi työlistalla on led-valojen vaihto navettaan. Paakkareiden haaveena on tuottaa maitoa vielä viidenkin vuoden päästä, mutta myös vapaa-ajan viettoon panostetaan. Kerran vuodessa Outi käy ystävänsä kanssa geokätköilemässä ulkomailla ja Ari käy pohjoisessa hiihtämässä. ”Käymme lomalla, yhdessä ja erikseen − yhdessä vähintään muutamana päivänä vuodessa. Haaveena on päästä myös omaan rantasaunaan, joka on ollut jo 7 vuotta peruskorjauksessa”, he hymyilevät. ”Yleisesti arvostamme perheen kanssa vietettyä aikaa.” Kollegoille Paakkarit lähettävät terveisensä: Menkää rohkeasti haaveitanne kohden! ��

KOVA POHJAN TIL A Pertunmaa

ELÄIMET Lypsäviä 51 (hol). Kaikki eläinryhmät pikkuvasikoita lukuun ottamatta laiduntavat. Keskipoikimakerta 3,4.

PELTOVILJELY Viljelyala 98 ha. Viljalla 35 ha ja nurmella 63 ha. Säilörehuala n. 40 ha, loput nurmista laidunta ja luonnonhoitopeltoja. Maalajit vaihtelevia laidasta laitaan. Nurmet timotei-nurminataa.

18 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 18

14.11.2023 16.04

Lypsyrobotti helpotti Outi ja Ari Paakkarin työtä merkittävästi. ”Nyt töissä on kivaa, ja tarvittaessa navettatyöt hoituvat nopeasti tai yhden hengen voimin − joustoa töihin on tullut huomattavasti lisää”, pariskunta hymyilee.

”Kun lehmiä opettaa robotille, on käyttäytymisen lukutaito tärkeää.”

Top 3 menestystekijät

Tilan jatkuva, maltillinen kehittäminen yksi asia kerrallaan niin, että talous pysyy hallinnassa.

Hyvä keskusteluyhteys yrittäjien, sidosryhmien ja kollegoiden kesken.

Liike on lääkettä − lehmien ja muiden eläinryhmien ulkoilu ja laidunnus.

PIHATTO Vuonna 2002 pihatoksi muutettu parsinavetta. Lypsyrobotti käyttöön tammikuussa 2022. Robotti-investointi maksoi 150 000 euroa ilman omaa työtä.

RUOKINTA Erillisruokinta, kioskit, robotilla täysrehu. Pyöröpaalirehu. Rehut tehdään yhteistyössä emolehmätilan kanssa.

MAITO Keskituotos 12 624 kg EKM (12 kk), valkuaista 3,53 %, rasvaa 4,05 %.

MAITO JA ME * 19

MAME_heidin.indd 19

14.11.2023 16.04

Asiantuntija vinkkaa

Ykkössadon säilörehut huippulaatuisia Ensimmäisen sadon säilörehujen sulavuus oli ennätyksellisen korkea, mutta sato jäi määrältään kohtalaiseksi. Toisen sadon rehuissa on ollut ykkössatoa enemmän haasteita säilönnän onnistumisessa.

kkössadon määrää kurittivat talvituhot ja kuiva alkukesä. Kuivuuden lisäksi myös kylmyys hidasti ykkössadon nurmien kehitystä osassa maata. Etelä-Suomessa kuivuus rajoitti nurmien kasvua ja määrältään ensimmäinen sato jäi etelässä melko pieneksi. Muualla maassa ykkössato oli määrältään normaali tai hieman normaalia pienempi. NURMISÄILÖREHUJEN ensimmäisen sadon D-arvo tähän mennessä analysoitujen Valio Artturi® -säilörehunäytteiden perusteella on keskimäärin 700 g/kg ka. Tämä on korkeampi sulavuus kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella ykkössadon nurmisäilörehuissa. Jopa 72 prosenttia tämän kauden ykkössadon säilörehuista yltää D-arvotavoitteeseen, yli 680 g/kg ka. Jos alkukesällä tavoitteli ykkössadon rehuille tiettyä D-arvoa, oli korjuuaikanäytteiden analysoinnista iso apu verrattuna kasvustojen silmä-

Asiantuntijana LAURA VAARNAS Kehitysvastaava Valio Laboratorio -palvelut

määräiseen seurantaan, joka saattoi viileissä oloissa hidastuneen sulavuuden laskun seurauksena johtaa harhaan. Säännöllisillä korjuuaikanäytteillä omilta pelloilta sekä Valio Artturi -korjuuaikapalvelun avulla pysyi perillä D-arvon kehityksessä. HYVÄN SULAVUUDEN lisäksi ensimmäisen sadon säilörehunäytteiden suhteellisen korkea kuivaainepitoisuus ja hyvä säilönnällinen laatu huomioiden, on näissä rehuissa todella potentiaalia ruokintaan, kun myös riittävä kuidunsaanti dieetissä

varmistetaan. Syönti-indeksi ykkössadon säilörehuille onkin suurimmassa osassa maata oikein hyvällä tasolla ja keskimäärin koko maassa 113. Säilönnällinen laatukin on tähän mennessä analysoitujen säilörehujen perusteella hyvä, etenkin ensimmäisen sadon rehuissa. Säilönnältään epäonnistuneiden säilörehujen osuus on pienempi kuin edellisvuosina. Kauden 2022 ensimmäisen sadon säilörehunäytteistä 12 prosenttia oli säilönnältään epäonnistuneita ja tällä kaudella vain 6 prosenttia. TOISEN SADON säilörehut ovat Valio Artturi -rehunäytteiden perusteella sulavuudeltaan ja kuiva-ainepitoisuudeltaan selvästi ykkössatoa matalampia. D-arvo kakkossadon nurmisäilörehunäytteissä on keskimäärin 664 g/kg ka ja kuiva-aine 330 tuntumassa. Säilönnän onnistumisessa on toisen sadon rehuissa ollut ykkössatoa enemmän haasteita varsinkin märissä olosuhteissa tehdyillä rehuilla. Syöntiindeksi kakkossadon nurmisäilörehuissa jää alle 100 pisteeseen.

20 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 20

14.11.2023 16.04

Säilörehujen syönti-indeksi 130 120 110 100 90 80 70 60

im us

in rs

u -S

1. sato 2. sato 3. sato

i i e e o o o la la pi ta aa aa nuu aa aa aa m m m ja ks ja av Sav om un m m m m ap uo ar ä -S ar ai n L n n n k H ä a nm - H ä nlaa S s a K a a K a a K t t a hj oi hj hj el rk ki - o hj e äisijä Sa ant hj Pi el Et m es jo P o i - Po - P o P Pä K h K Et Po s Ky ä k s Po oi el hj Ke Et Po Kauden 2023 keskimääräinen syönti-indeksi sadoittain ja maakunnittain lokakuun alkuun mennessä analysoitujen Valio Artturi® -säilörehunäytteiden perusteella. Syönti-indeksi kokoaa rehuanalyysituloksen syöntiin vaikuttavat tärkeimmät tekijät yhdeksi luvuksi.

”Kun eri satojen ja rehuerien säilörehuista on rehuanalyysit, on helpompi suunnitella ja optimoida ruokintaa ja eri rehuerien sekoittamista.”

Valio Artturi -rehuanalyysillä on tällä kaudella tähän mennessä analysoitu reilu 5 000 säilörehunäytettä, mikä on noin viidennes koko kauden rehuanalyyseistä. Omista rehuista kannattaa teettää säilörehuanalyysit vähintään jokaisesta rehuerästä. Säilörehuanalyysi kertoo säilörehujen koostumuksen, sulavuuden ja säilöntälaadun sekä rehuarvot. Kun eri satojen ja rehuerien säilörehuista on rehuanalyysit teetettynä, on helpompi suunnitella ja optimoida ruokintaa ja eri rehuerien sekoittamista.

MAME_heidin.indd 21

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläkekassan verkkosivuilla täytet-tävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

14.11.2023 16.04

Asiantuntija vinkkaa

Turvepeltojen tuottavuus ja ilmastotoimet Turvepeltojen ilmastoa lämmittävä vaikutus on merkittävä sekä Valion että Suomen mittakaavassa. Valiolaisten tilojen rehuntuotantoalasta noin viidennes on eloperäistä eli multaja turvepeltoa, ja tältä alalta vapautuvat kasvihuonekaasut ovat lähes 30 prosenttia Valion kokonaispäästöistä Suomessa.

aidontuotannon tulevaisuuteen uskovat maatalousyrittäjät ovat investoineet rohkeasti alkutuotannon infrastruktuuriin huomioiden eläinten ja yrittäjien hyvinvoinnin ja ottamalla käyttöön tulevaisuuden energiaratkaisuja, kuten biokaasulaitoksia ja aurinkovoimaloita. Kuitenkin innokkuutta varjostaa monilla tiloilla huoli eloperäisten, erityisesti turvepeltojen viljelyn tulevaisuudesta.

TUTKIMUKSELLA on saatu viime vuosina arvokasta tietoa turvepeltojen yksilöllisistä ominaisuuksista ja etsitty päästöjä vähentäviä viljelytekniikoita. Valiolaiset tilat ovat kantaneet oman kortensa kekoon mahdollistamalla turvepeltojen tutkimusta ja osallistumalla keskusteluun turvepeltojen merkityksestä suomalaiselle ruoantuotannolle. Maankäyttöä tulisi ajatella kokonaisuutena, jossa resurssitehokkuus on myös luonnonvarojen resurssitehokasta hyödyntämistä. Tuottavien, helposti viljeltävien turvepeltojen käyttö maataloudessa on perustellumpaa kuin heikkotuottoisten, vaikeasti viljeltävien lohkojen.

Asiantuntijana TUULI HAKALA Kehityspäällikkö Valion Ilmastotiimi

TURVEPELLOT Turvepeltojen viljelyllä on Suomessa pitkä historia, ja monilla maatiloilla muunlaista viljelysmaata ei ole saatavilla. Turvepelloiksi lasketaan myös multapellot, joissa muokkauskerroksen alla on turvetta. Alun perin veden alla muodostunut ja säilynyt turve hajoaa hiilenä eli kasvihuonekaasu hiilidioksidina (CO2) ilmaan maan kuivatuksen ja muokkauksen seurauksena. Tämä hiilivarasto olisi pyrittävä säilyttämään, jotta hiilenkierto olisi tasapainossa maaperän ja ilmakehän välillä. Tehokkain keino tähän on turpeen palauttaminen vedenalaisiin olosuhteisiin.

Mitä suurempi sato pellolta saadaan, sitä pienempi on siltä saatavan tuotekilon hiilijalanjälki. Huonotuottoisiltakin turvepelloilta vapautuu paljon kasvihuonekaasuja, jos pohjaveden pinta on alhaalla. Mediassa puhutaan ennallistamisesta ja kosteikkoviljelystä. Tiloilla, joilla turvepeltoa on merkittävä osa peltoalasta, peltojen vettäminen tarkoittaa käytännössä nykyisen tuotantomuodon edellytyksien merkittävää heikentymistä. Elinkeinon etu on edistää ei-kriittisten turvemaiden tehokkaita ilmastotoimia ja todistaa kriittisten peltojen merkitys kotimaisessa ruoantuotannossa. ON JÄRKEVÄÄ panostaa hyvien turvepeltojen satoisuuteen, kasvukuntoon ja vesitalouteen. Monet turvemaat ovat todellakin hyviä peltoja, jotka soveltuvat nurmenviljelyyn pohjoisinta Suomea myöten. Nurmenviljely on turvepelloilla myös huomattavasti ympäristöystävällisempää yksivuotisiin kasvustoihin verrattuna sekä ilmasto- että vesistövaikutuksiltaan. Koska nurmen uusiminen aiheuttaa aina tavallista suuremman päästöpiikin, nurmikiertojen pidentäminen satotasoja liikaa vaarantamatta on

22 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 22

14.11.2023 16.04

”Mitä suurempi sato turvepellolta saadaan, sitä pienempi on tuotteen hiilijalanjälki.” Turvemaiden vettäminen esimerkiksi lintukosteikoksi, ennallistaminen suoksi, tai ohutturpeisilla alueilla metsitys voivat tuoda paljonkin positiivia vaikutuksia alueelle. Valumaaluelähtöinen ja eri maankäytön muodot huomioiva vesienhallinta tukee kasvin- ja puuntuotantoa tarjoamalla kosteutta kuivina aikoina, tasaamalla tulvia ja tuomalla alueelle luontaisia elinympäristöjä monille lajeille. VALIO-RYHMÄ etsii parhaillaan kannustimia heikkotuottoisten ja muuten ei-kriittisten turvemaiden tehokkaisiin ilmastotoimiin. Asiakkaamme ovat yhä tietoisempia elintarvikeketjun ympäristövaikutuksista ja odottavat konkreettisia ilmastotoimia eli tuntuvia päästövähennyksiä. On yhteinen etumme pysähtyä haastavan aiheen äärelle ja löytää ratkaisuja kestävän ja kannattavan ruoantuotannon turvaamiseksi.

Vaihtoehtoja turvepeltojen ympäristötehokkuuden parantamiseksi

Eloperäisten peltojen tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa Valio-ryhmä on mukana VÄPÄ, Vähempipäästöiset nurmikierrot turvepelloilla (Hiilestä kiinni, Maa- ja metsätalousministeriö) ARMI, Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä (Hiilestä kiinni, Maa- ja metsätalousministeriö)

VILJELYN KEHITTÄMINEN

RUUHI, Ruoantuotanto hiilineutraaliksi hiilimarkkinoiden ja päästökompensaatioiden avulla (Hiilestä kiinni, Maa- ja metsätalousministeriö)

Päästövähennys: Kohtalainen + • Nurmenviljely, ei yksivuotisia kasvustoja • Nurmikiertojen pidentäminen • Muokkauksen vähentäminen • Tuottavuuden ja maan kasvukunnon parantaminen • Pohjavedenpinnan nosto päästöjen vähentämiseksi viljelyn sallimissa rajoissa ja altakasteluna

BIOHILA, Tarkkaa tietoa peltojen biomassasta maatalouden hiilitaselaskennan sovelluksiin yhdistämällä satelliitti- ja maastomittauksia sekä ekosysteemimallinnusta (Hiilestä kiinni, Maa- ja metsätalousministeriö) OMAIHKA, Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (MAKERA, Maa- ja metsätalousministeriö) Vedet haltuun valuma-alueilla (Vesiensuojelun tehostamisohjelma, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

KOSTEIKKOVILJELY Päästövähennys: Tehokas ++ • Pohjavedenpinnan merkittänä nosto • Kosteikoviljeltyä kuiviketta, kuten ruokohelpeä, uusia tuotteita markkinoille jne.

HEIKKOTUOTTOISTEN TURVEPELTOJEN VILJELYSTÄ LUOPUMINEN Päästövähennys: Todella tehokas +++ • Luonnonhoito- ja lintukosteikot • Ennallistaminen suoksi (paksu turvekerros) • Metsitys (ohut turvekerros)

KUVAT: JORMA KÄRKKÄINEN, TUULI HAKALA J123RF

keskeinen ilmastoteko nautakarjatiloilla. Vähempipäästöiset nurmikierrot turvepelloilla (VÄPÄ) -hankkeessa nähtiin, miten rutiinina tehtävä täydennyskylvö teki turvepeltojen nurmista tiheitä ja pidensi nurmikiertoja jopa 5–6 vuoteen. Hankkeessa seurattiin myös turvepeltojen pohjavedenpinnan korkeutta ja harjoiteltiin säätökaivojen käyttöä pellon vesitalouden hallinnassa. Hyvä vesitalouskaan ei tarkoita enää perinteisellä tavalla tehokasta pellon kuivatusta, vaan myös veden tarjoamista kasveille kuivina aikoina. Parhaimmillaan vedenpinnan nostaminen turvepellolla edistää tuotantoa ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään.

TurPo, Turvepeltojen vesienhallinnan toteuttaminen valumaaluetason tarkastelun ja pohjavedenpinnan monitoroinnin pohjalta (Vesiensuojelun tehostamisohjelma, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Lue lisää!

Eloperäisten peltojen hiilidioksidipäästöt ovat nyt mukana Valio Carbo® ympäristölaskurilla lasketussa maidon ja naudanlihan hiilijalanjäljessä. Lisätietoa seuraavalla sivulla!

MAITO JA ME * 23

MAME_heidin.indd 23

14.11.2023 16.04

Tilalla tapahtuu

Hiilijalanjälkilaskenta tarkentuu Kehitämme Valiolla Carbo® -ympäristölaskuria, koska tutkimustieto eri päästölajien vaikutuksista lisääntyy ja laskentatavat tarkentuvat. Uusien ominaisuuksien ansiosta tilakohtainen laskenta on nyt aikaisempaa tarkempaa.

ilakohtaisen raakamaidon hiilijalanjäljen laskenta on ollut parisen vuotta valinnaisena toimenpiteenä Valion vastuullisuuslisän ehdoissa. 65 prosenttia valiolaisista maitotilayrittäjistä on jo laskenut maidon hiilijalanjäljen. ”Olen pitänyt yli 200 koulutustilaisuutta Valio Carbo® -ympäristölaskurin käytöstä. On ilahduttavaa, että näin iso osa tiloista on jo tehnyt hiilijalanjälkilaskennan ainakin kerran. Lämmin kiitos kaikille yrittäjille aktiivisuudestanne”, kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev Valion ilmastotiimistä kiittelee. ”Halusimme tehdä laskurista entistä tarkemman, ja lisäsimme siihen muutamia uusia ominaisuuksia. Nyt laskuri huomioi myös lihantuotannon hiilidioksidipäästöt, ja se sopii siksi myös lihatiloille. Laskuri on jo Atrialla käytössä. Myös turvemaiden päästöt huomioidaan aiempaa tarkemmin, ja laskentakaavoja ja -malleja on myös joiltain osin kehitetty.” ”KIINNOSTAVA TYÖKALU” Maitotilayrittäjä Kalle Koivunen Virroilta on jo kokenut Valio Carbo® -ympäristölaskurin käyttäjä, vaikka on ollut yrittäjänä vasta 1,5 vuotta.

TEKSTI MARKKU PULKKINEN

”Vaikka osalla tiloista hiilijalanjälkilukema kasvaa, on kyseessä vain laskennallinen muutos.”

”Tein ensimmäisen hiilijalanjälkilaskennan jo vuonna 2019 vanhempieni omistaessa tilan. Ympäristölaskurikoulutuksen kävin kaksi vuotta sitten. Koulutus helpotti ja nopeutti laskurin käyttöä. Laskelman tekemiseen kuluu aikaa yleensä parisen tuntia, joten laskuri on varsin helppokäyttöinen”, Koivunen sanoo. ”Tänä vuonna olen tehnyt laskelman jo kaksi kertaa viime vuoden tiedoilla. Laskelma on mielenkiintoinen työkalu, ja on kiinnostavaa seurata, miten hiilidioksidipäästöt kehittyvät ja millä toimilla päästöjä voi vähentää. Olen laskurin ansiosta alkanut seurata esimerkiksi polttoaineen kulutusta, ja merkitsen nyt kulutetut litramäärät ylös.”

Maatalousyhtymä Tulimaidossa, josta Kalle Koivusen vanhemmat omistavat vielä prosentin osuuden, on 150 lehmää ja satakunta hiehoa ja vasikkaa. Maidon hiilijalanjäljeksi viime vuoden tuotantomäärillä tuli 0,65 CO2-ekvivalenttia maitokiloa kohden. Edellisenä vuonna tulos oli 0,73. Tulokset ovat hyviä, sillä valiolaisilla maitotiloilla hiilijalanjälki oli viime vuonna keskimäärin 1,32 CO2-ekvivalenttia maitokiloa kohden. Oman tilansa kohtuullisen pienten hiilidioksidipäästöjen syiksi Koivunen näkee erityisesti korkean keskituotoksen, tehokkaan nurmen tuotannon ja separoidun kuivalannan käytön kuivikkeena. Uutta laskuriversiota Koivunen ei ole vielä kokeillut, vaikka onkin kuullut, että sitä on päivitetty. VERTAILU MUIHIN TÄRKEÄÄ Aleksi Astaptsev kertoo, että uudistetun laskurin käyttöönoton myötä maitotilojen keskimääräiset hiilijalanjälkiluvut todennäköisesti kasvavat riippuen siitä, onko tiloilla viljelyssä eloperäisiä maita. ”Vaikka osalla tiloista hiilijalanjälkilukema kasvaa uudistetun laskurin myötä, on kyseessä vain laskennallinen muutos. Kasvu ei tarkoita

24 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 24

14.11.2023 16.04

KARI LEO

Kalle Koivunen kannustaa kokeilemaan ympäristölaskuria. ”Laskuri on varsin helppokäyttöinen. Parisen tuntia laskelman tekemisessä yleensä kuluu.”

sitä, että maitoa olisi tuotettu aikaisempaa ilmastoepäystävällisemmin. Valion tavoite hiilineutraalista maidontuotannosta 2035 mennessä säilyy myös ennallaan." Ympäristölaskurin laskentakaavoja kehitetään Astaptsevin mukaan koko ajan tutkimustiedon lisääntyessä. Maitotilayrittäjä Kalle Koivunen näkee maatilojen ympäristölaskennan tärkeänä koko maitoalan kannalta. ”Kotieläintiloja syytetään helposti ilmastoa vahingoittavasta toiminnasta, ja siksi meidän on hyvä osoittaa, että haluamme olla mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. On hyvä, että Valio lähti jo varhaisessa vaiheessa laskemaan raakamaidon hiilijalanjälkeä. Nyt pystymme osoittamaan kuluttajille ilmastotyömme tuloksia.” Tällä hetkellä Koivunen pitää oman tilansa tärkeimpänä kehityskohteena eläinten hyvinvoinnin kohentamista navettaympäristöä parantamalla. ”Aika paljon omaa kehittämistäni ohjaa ja kannustaa vertailut muihin tiloihin. Ympäristölaskurissakin voisi olla jokaisessa kohdassa vertailu muihin tiloihin. Tietysti kokonaispäästöjen keskiarvokin auttaa näkemään, onko omassa toiminnassa kehitettävää. Laskurin lisäksi usein tarvitaan myös asiantuntija neuvomaan, mihin asioihin tuotannossa pitäisi erityisesti puuttua”, Koivunen näkee. �� LUE L IS Ä Ä UUDISTUKSESTA : • valio.fi/artikkelit/hiilijalanjalkilaskenta-tarkentuu-mukaanlaskentaan-myos-maaperapaastot/

Vinkki!

Katso tiedot koulutuksista Valio Carbo® -ympäristölaskurin omalta sivulta Valmasta.

Valion ilmastotiimin kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev kouluttaa tiloja ympäristölaskurin käyttöön.

Valio Carbo® -ympäristölaskurin uudet ominaisuudet Valiolaiset maitotilat laskevat hiilijalanjälkeään Suomen ilmastoon ja oloihin kehitetyllä Carbon Trustin sertifioimalla Valio Carbo® -ympäristölaskurilla, joka perustuu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tarkimpaan laskentatapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Valion hiilijalanjälkilaskenta on kolmannen osapuolen varmentama. Vuoden 2024 alusta Carbon Trust velvoittaa yrityksiä lisäämään kaikki maaperäpäästöt hiilijalanjälkilaskentaan, sillä niiden arvioimiseen on nyt olemassa IPCC:n määrittelemä riittävän luotettava tapa. Jatkossa sertifioituun laskentamalliin sisältyvät myös turvepeltojen päästöt sekä kylmäainevuodot, ja myös hiilijalanjäljen laskentamalli muuttuu.

Ympäristölaskentamme muutos pähkinänkuoressa

Huomioi turvemaiden ja muidenkin maalajien hiilidioksidipäästöt.

Huomioi lihantuotannon ympäristövaikutukset ja sopii siksi myös lihakarjatiloille.

Laskentakaavat ja -mallit on päivitetty.

Muutamia uusia päästölähteitä, kuten kylmäainevuodot, on otettu huomioon.

MAITO JA ME * 25

MAME_heidin.indd 25

14.11.2023 16.04

VALIO

Ilmiö

3-NOP vähentää lehmien metaanipäästöjä Uusi rehun lisäaine pienentää lehmän pötsissä syntyvän metaanin määrää jopa 30 prosenttia. TEKSTI SUSANNA CYGNEL

3-NOP hajoaa nopeasti lehmän ruoansulatuksessa, ja sen vaikutus on siksi lyhytaikainen. Tämän vuoksi seosrehuruokinnassa 3-NOPin vaikutus on tehokkaampaa kuin erillisruokinnassa.

26 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 26

14.11.2023 16.04

MARKKU LEMPINEN

aitolitran hiilijalanjäljestä noin 94 prosenttia syntyy maitotilalla, ja tästä noin puolet on lehmien ruoansulatuksessa syntyvää metaania. Valiolla on kunnianhimoinen tavoite nollata maitoketjun hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää vähentää myös pötsissä muodostuvan metaanin määrää muiden päästöjä vähentävien toimien lisäksi. Bovaer® on kauppanimi hollantilaisen DSM:n kehittämälle rehun lisäaineelle. Sen vaikuttavana aineena on synteettinen 3-nitrooksypropanoli eli 3-NOP, joka vähentää useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan lehmän ruoansulatuksessa syntyvän metaanin määrää jopa 30 prosenttia. Vaikutus maidon hiilijalanjälkeen on reilu kymmenen prosenttia. 3-NOP-yhdistettä on tutkittu 10 vuotta, ja se hyväksyttiin viime vuoden huhtikuussa käyttöön EU:n alueella. Luonnonvarakeskuksen (Luke), Helsingin yliopiston, A-Rehun ja Valion IRMA-hankkeeseen (Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa, rahoittaja MMM Hiilestä kiinni) kuuluvassa kokeessa mitattiin viime keväänä ensimmäistä kertaa Suomessa 3-NOP:n metaaninvähennysvaikutusta. Mittaukset toteutettiin metaboliakammiossa Luken Jokioisten tutkimusnavetassa. Kokeessa päästiin seosrehuruokinnassa noin 25 prosenttia pienempään metaanintuotantoon. Erillisruokinnassa metaanintuotanto pieneni vähemmän, koska väkirehua jaettiin vain kahdesti päivässä. OSANA IRMA-PROJEKTIA valiolaisilla maitotiloilla toteutettiin viime keväänä 3-NOPpilotti, jossa oli mukana 40 tilaa ja yhteensä noin 3 000 lehmää. Tarkoituksena oli tutkia käytännön mahdollisuuksia ottaa Bovaer® käyttöön. Bovaeria tulee lisätä rehuun hyvin pieni määrä, eikä sitä voi tehdä tiloilla, vaan se lisätään rehuun suoraan valmistusvaiheessa. Pilotissa A-Rehu sekoitti lisäaineen kivennäiseen ja testasi lisäksi erillisruokinnan vaatimaa pelletöintiä. Kokeet osoittivat 3-NOP:n säilyttävän aktiivisuutensa myös korkeissa prosessilämpötiloissa. �� MAITO JA ME * 27

MAME_heidin.indd 27

14.11.2023 16.04

VALIO OY

Sekä seosrehuruokinnassa käytetty kivennäinen että erillisruokinnassa käytetyt tiivistepelletit annosteltiin tiloilla lehmille normaalien ruokintakäytäntöjen mukaisesti. ”Tilapilotti osoitti, että Bovaeria sisältävä kivennäinen tai pelletit voidaan helposti ottaa käyttöön tiloilla tavallisen kivennäisen tai rehujen sijaan”, Valion ilmastotiimin kehityspäällikkö Virpi Kling kertoo. Myös tilojen tuottaman maidon määrät, pitoisuudet ja laatu arvioitiin, eikä näissä tekijöissä havaittu mitään muutoksia verrattuna pilottia edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan. ”Pilotin perusteella 3-NOP-pitoisten rehujen käytölle ei ole käytännön esteitä, mutta lisätietoa Suomen oloissa tarvitaan 3-NOP:n metaaninvähennyspotentiaalista. Lisäksi tarvitaan toimintatapa Bovaerin käyttöönoton tukemiseksi tiloilla”, Kling toteaa. MAITOTILAYRITTÄJISTÄ REILU kolmannes on kiinnostunut käyttämään ruokinnassa lisäaineita metaanipäästöjen vähentämiseksi. Asia ilmenee Luken kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin maitotilayrittäjien asenteita rehun lisäaineen käyttöä ja ilmastopäästöjen vähentämistä kohtaan. Enemmistö yrittäjistä kokee ilmastoasiat tärkeiksi mutta kaipaa suomalaisessa ympäristössä tuotettuja tutkimustuloksia. Metaanipäästöjen vähentämisen keinoja halutaan ottaa käyttöön, mutta niiden ei luonnollisesti toivota heikentävän tilan kannattavuutta. ”Maitotilayrittäjien mielestä ilmastotekojen pitää hyödyttää tilaa, ei vain kartuttaa kuluja”, tutkimusprofessori Jarkko Niemi Lukesta sanoo. Selvä enemmistö vastaajista olikin sitä mieltä, että tilan kannattavuutta voi lisätä samalla, kun vähentää ilmastopäästöjä. Keinoja voivat olla esimerkiksi rehuhävikin minimointi ja ruokinnan optimointi suhteessa tuotostasoon. Kolmantena ilmastoratkaisuna tuli lisäaineiden käyttäminen.

”Kokeessa päästiin seosrehuruokinnassa noin 25 prosenttia pienempään metaanintuotantoon.”

LUKE

”Bovaeria lisätään rehuun hyvin pieni määrä, eikä sitä voi tehdä tiloilla, vaan se lisätään rehuun suoraan valmistusvaiheessa.”

Valion ilmastotiimin kehityspäällikkö Virpi Klingin mukaan 3-NOPin vaikutus maidon hiilijalanjälkeen on noin 10 prosenttia. Muita tärkeitä keinoja maidon ilmastovaikutusten pienentämiseksi ovat hiilensitominen maaperään eli hiiliviljely sekä liikennebiokaasun tuotanto lannasta.

”Maitotilayrittäjien mielestä ilmastotekojen pitää hyödyttää tilaa, ei vain kartuttaa kuluja”, tutkimusprofessori Jarkko Niemi Lukesta sanoo.

28 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 28

14.11.2023 16.04

LUKE

”Metaanipäästöjen vähentämisen keinoja halutaan ottaa käyttöön, mutta niiden ei toivota heikentävän tilan kannattavuutta.”

”Maitotilayrittäjät haluavat itse olla päättämässä keinoista ja vaikuttamassa siihen, miten ilmastonmuutosta torjutaan, eivätkä vain noudattaa muiden tahojen määrittelemiä ohjeita”, Niemi kertoo. Luke ja Valio aikovatkin järjestää työpajoja, joihin kutsutaan maitotilayrittäjiä. Niissä pohditaan, miten rehujen lisäaineilla tai muilla keinoilla voitaisiin tehostaa tilojen ilmastotyötä ja vähentää päästöjä. ”3-NOP on keskeisin pohdittava asia, mutta työpajoissa käsitellään myös muita ruokintaaiheita, esimerkiksi rasvan käyttöä rehussa tai eri viljelykasvien tarjoamia mahdollisuuksia”, Niemi kertoo.

NÄIN 3 - NOP VÄHENTÄ Ä ME TA ANIN MÄ ÄRÄ Ä 3-NOP vähentää metaanin määrää estämällä pötsissä esiintyvän ruuansulatusentsyymin toiminnan. Kun metaanin tuotannon viimeisestä vaiheesta vastaavan entsyymin toiminta estyy, ylijäämävety vapautuu pääosin lehmän hengityksen mukana.

LUKE TUTKI MYÖS suomalaisten kuluttajien suhtautumista rehun lisäaineisiin ja muihin päästöjä vähentäviin tuotantotapoihin. Kuluttajat olisivat Luken kyselyn mukaan valmiita maksamaan ilmastoystävällisestä maidosta jopa 20–30 prosenttia lisää. Maksuhalukkuutta kasvattaisi ilmastoystävällisyyteen viittaava maininta maitotuotteessa. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa kannattaa kuitenkin huomioida, että kuluttajat arvioivat tavallisen maidon hinnan alakanttiin. Kuluttajat olivat keskenään pääosin samaa mieltä siitä, että lisäaineilla ei saa heikentää eläinten hyvinvointia ja että maitotiloja tulee tukea ilmastomyönteisten toimenpiteiden käyttöönotossa. ��

MAITO JA ME * 29

MAME_heidin.indd 29

14.11.2023 16.04

DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysi

LEHMIEN PAIKANNUS

BREEDING TEHOKKUUS

Kuinka se toimii?

KIIMAT JA SIEMENNYSLISTAT

HEDELMÄLLISYYS KUSTANNUKSET

LÖYDÄ SAIRAAT LEHMÄT

MÄREHTIMINEN JA SYÖNTI

TUOTOSPÄIVÄT TBC

HAVAITSE KIIMAT

DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysi sovellus on työkalu, joka integroituu saumattomasti toimintaasi ja antaa sinulle ja tiimillesi täydellisen näkyvyyden ja valvonnan lehmistäsi 24/7. DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysi tarjoaa helppokäyttöisen luettelon siemennettävistä lehmistä ja parhaasta siemennysajasta. Lue lisää DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysistä – se voi olla seuraava askel tilallasi.

LEHMIEN PAIKANNUS

10.2023 BA Maito ja Me_TT.indd 1

30.10.2023 12.16

KOLMIOLANTAKOLA KIERTEELLÄ

ALKALI 1+ JAUHEPESUAINE 10/25 KG

JUOMAKUPPI NELSON E300 24 V

NORM. 8,09 | AL2150015439 Kulutusta kestävä lantakola kierteellä. Sopii Ergo-varteen.

NORM. 119,00/219,00 | AL96030101/AL96030701 Tehokas emäksinen jauhepesuaine lypsylaitteiston pesuun. Käytä kierto-tai vuoropesuna hapanpesujauheen kanssa.

NORM. 759,00 | AL97291680 Paras valinta pohjolan talviin. Sisäänrakennettu termostaatti. Suojamuuntaja 24 V ostettava erikseen.

ERGO-VARSI ALUMIINIA 1700 MM

MAIDONLÄMMITIN CMH2000

LYPSYHAALARI DELAVAL

NORM. 34,95 | AL98880139 Kevyt ja kestävä. Varressa kierre, joka voidaan kiinnittää esim. lantakolaan.

AL2150029489 Kevyt ja helppokäyttöinen lämmitin, jossa on säätönuppi halutun lämpötilan valitsemiseksi.

NORM. 219,00 | AL2150018365-72 Vyötäröstä alaspäin ja hihansuista vedenpitävää materiaalia. Reilu mitoitus.

549

2695

9995/169,-

329,-

599,-

169,-

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TÄMÄN ILMOITUKSEN TARJOUKSET VOIMASSA 31.12.2023 SAAKKA. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI DeLaval_Hankkija_MjaM_2_200x280.indd 1 MAME_heidin.indd 30

30.10.2023 15.11 14.11.2023 16.04

a ii?

Yrittäjät kertovat

Miten Bovaer-lisäaineen käyttö sujui maitotilalla? Kysyimme kahdelta käytännön pilottiin osallistuneelta maitotilayrittäjältä, kuinka Bovaerin käyttö onnistui, ja oliko sillä vaikutuksia tilalla.

STAT

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

NEN I

23 12.16

ern.

23 15.11

HANNU GRÖHN Pasolan tila, Nurmes Maitotilayrittäjä Gröhnillä on 125 lehmää ja noin 100 päätä nuorkarjaa. Kahden lypsyrobotin pihatto on rakennettu vuosina 2011 ja 2020. Noin 200 hehtaarin peltoalasta 150 hehtaaria kasvaa nurmea ja loput viljaa.

HARRI KÄRKKÄINEN Rapakon tila, Kiuruvesi Maitotilayrittäjä Kärkkäisellä on 140 lehmää ja sama määrä nuorkarjaa. Kahden lypsyrobotin pihatto on rakennettu vuonna 2006 ja laajennettu 2019. Lypsyrobotteja on kaksi. Noin 140 hehtaarin peltoalasta suurin osa on säilörehunurmella. Jonkin verran tehdään myös kokoviljasäilörehua.

Vastuullisuus on elinehto

3-NOP:n käyttö oli vaivatonta

”Tilamme lähti mukaan 3-NOP-pilottiin, koska olemme olleet aina kiinnostuneita uusista tuotantoa kehittävistä toimista. Pilotissa A-rehu täydensi lypsyapekivennäisen Bovaerilla ja Nautasuomi Oy toimitti sen tilalle. Käytännössä meille ei tullut lainkaan ylimääräistä työtä, koska lisäämme vastaavan jauheisen kivennäisen muutenkin apevaunuun täytön yhteydessä. Pilotin ensimmäisen viikon aikana maidon pitoisuudet kävivät hetken aikaa alempana – ne kuitenkin tasaantuivat toisesta koeviikosta lähtien. Lehmät liikkuivat hyvin roboteilla, ja alun jälkeen maitomäärät kohosivat jopa hiukan normaalia paremmalle tasolle. Tilallamme on käytössä seosrehuruokinta, ja apetta täydennetään säilörehuanalyysin perusteella murskeviljalla, rypsillä, kivennäisillä ja vitamiineilla. Lypsyroboteilla lehmät saavat täysrehun. Olemme valmiita käyttämään Bovaeria jatkossa, koska se oli helppoa ja tuo ilmastohyötyjä. Toivomme, että lisäkustannus saataisiin katettua niin, ettei se jäisi tilojen maksettavaksi. Maatilayritysten ja elintarviketeollisuuden tulee toimia ilmastotoimissa vastuullisesti. Tiedostamme myös, että asiakkaamme ja kuluttajat pohtivat ympäristöteemaa. Tulevaisuudessa myös pankit voivat alkaa arvioida maatilojen riskiprofiileja vastuullisuuden ja ilmastotoimenpiteiden perusteella. Näin on käynyt jo esimerkiksi Tanskassa.”

”Yhteiskunnassa puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta, ja toki aihe kiinnostaa myös minua. En ollut kuullut 3-NOP:ista mitään, mutta kun sain tietää sen vähentävän ilmastopäästöjä, osallistuin mielelläni Valion pilottiin eli lähdin kokeilemaan metaania vähentävän lisäaineen käyttöä. Meillä on pihattonavetassamme käytössä erillisruokinta ja väkirehukioskit. Bovaer lisättiin täysrehuun jo rehutehtaalla, ja lypsävät söivät rehut väkirehukioskeista. Pilotti ei aiheuttanut ylimääräisiä hommia. Pidin vain huolta, että tiesin, milloin 3-NOP-annokset oli aloitettu, mille eläinryhmälle ne olivat menneet ja milloin annostelu lopetettiin. Pilotti kesti tilallamme noin kolme kuukautta. Bovaer ei vaikuttanut tilalla maidontuotantoon tai lehmien vointiin. Rehukin maistui ja toimi normaaliin tapaan. Olen opiskellut maaperään ja pellon kasvukuntoon liittyviä asioita. Niillä on selkeä yhteys ilmastopäästöihin, ja ne tuovat myös taloudellista hyötyä satoisuuden muodossa. Nurmiseoksillakin on merkitystä, sillä paremmat seokset voivat auttaa saamaan samalla lannoituksella paremman sadon. Nyt nurmissa on timoteitä, nurminataa, englannin raiheinää ja ruokonataa sekä satunnaisesti apilaa. Olisin valmis käyttämään 3-NOP-lisäainetta enkä tarvitsisi siitä edes erityistä hyötyä, kunhan ilmasto hyötyy. Olisi hyvä, jos lisäaineen käytöstä ei tulisi ainakaan paljoa lisäkustannuksia. ”

MAITO JA ME * 31

MAME_heidin.indd 31

14.11.2023 16.04

Asiantuntija vinkkaa

Miten saat ensikot lypsämään ja kestämään? Uudistushiehon kasvatuksessa on tärkeää huomioida heti alussa, etteivät vasikat ja hiehot ole ”joutokarjaa”. Ne ovat tulevia lypsäviä, joiden maidontuotannon mahdollisuudet on pidettävä mielessä joka päivä.

yvin lypsävän uudistushiehon kasvatus alkaa jo emon tiineydestä. Riittävä valkuaisen määrä lehmän umpikaudella sekä varmistetut, rehustukseen sopivat kivennäis- ja vitamiinitasot turvaavat syntyvän vasikan ja tulevan lypsylehmän tuotosta. Vasikan kasvatuksessa ruokinnan ja olosuhteiden tulee olla kunnossa, mikä tarkoittaa vedotonta, kuivaa ja riittävän tilavaa rakennusta ja vasikkalaa. RUNSAASTI SOPIVAA RAVINTOA Ruokinnan sopivuutta voi tarkastella eläimen kasvun ja ulkonäön perusteella. Katso ensin, miltä eläimen karva näyttää. Helppo muistisääntö on, että alle 8 kuukauden ikäisen eläimen pörrökarvaisuus on seurausta energian puutteesta ja yli 8 kuukauden ikäisen pörröisyys puolestaan valkuaisen niukkuudesta. Nauta on märehtijä, joka tuottaa lämpöä riittävästi talvellakin, joten talvikarvan ei kuulu näyttää pörröiseltä edes kylmäpihatossa. Hieho on kasvanut hyvin, kun sen paino siemennysiässä on 350–400 kiloa. Suositeltava siemennysikä on

Asiantuntijana SANNA KAKRIAINEN ROUHIAINEN Tuotantoneuvoja Osuuskunta Tuottajain Maito

13–15 kuukautta. Tällöin eläin poikii 22–24 kuukauden iässä, minkä on todettu olevan optimaalinen elinikäistuotoksen kannalta. Lehmän maidontuotannon kulmakivi on syöntikapasiteetti. Eläimen fysiologisten ominaisuuksien lisäksi siihen voi vaikuttaa ruokinnalla. Koko hiehoikänsä ajan eläin tarvitsee vapaasti syötäväkseen kasvu- ja tuotosvaiheen mukaista ja maittavaa karkearehua. Kun karkearehu analysoidaan ja täydennetään analyysin perusteella kivennäisillä, vitamiineilla ja väkirehulla, on ruokinnan puolesta edellytykset hyvään tuotokseen.

Maittavan rehun lisäksi – joka takaa korkean syönnin – on varmistettava rehun saatavuus ja syöntitila. Ensikko on lauman arvojärjestyksessä häntäpäässä. Siksi se väistää ja odottelee, jos navetassa on ahdasta. Ensikoiden ja toki kaikkien muidenkin eläinten estottomasta pääsystä syömään ja juomaan on ehdottomasti huolehdittava. Ensikko syö vanhempiin lehmiin verrattuna kerralla vähemmän. Sen vuoksi rehun jakokertoja tulisi olla useampia, syö eläin sitten kioskilta tai robotilta. Lisäksi ensikon tulee päästä makuulle milloin tahansa eli sille on löydyttävä makuupaikka. Jos parret ovat täynnä, usein juuri ensikko joutuu tinkimään lepo- ja makuuajasta. Makuulla märehtiessään lehmä muodostaa eniten maitoa, koska utareen verenkierto on silloin vilkkaimmillaan. POIKIMINEN JA LYPSYN ALKU Kriittinen vaihe ensikon elämässä on poikiminen ja maidontuotannon käynnistyminen. Hyvin kasvanut ensikko, jonka siemennyksessä on huomioitu poikimisen helppous, onnistuu todennäköisimmin siirtymässä lypsylehmäksi. Ensimmäisen

32 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 32

14.11.2023 16.04

Hiehojen kuntoluokka ja karvapeitteen laatu kertovat, ovatko ne saaneet riittävästi sopivaa rehua ja ravintoaineita. Hiehon kuntoluokan tulisi olla poikimishetkellä 3–3,5, ja karvapeitteen kiiltävä ja pörrötön.

poikimisen yhteydessä ja lypsyn alkaessa korostuu vastustuskyvyn sekä seleenin merkitys. Muutokset aiheuttavat naudalle stressiä, mikä heikentää vastustuskykyä. Jotta ensikon muutos lypsylehmäksi poikimisen yhteydessä sujuu mahdollisimman hyvin, tulee poikimisen molemmin puolin muutaman viikon ajan välttää muutoksia. Seleenin osalta on huolehdittava maittavan kivennäisen syönnistä. Seleenin tason voi mitata verestä tai maidosta. Rauhallinen käsittely lypsyn yhteydessä vähentää eläimen stressiä ja parantaa maidontuloa. Erityistä kärsivällisyyttä tarvitaan, kun opetetaan ensikko lypsyyn. Stressittömän lehmän utare tyhjenee hyvin eikä sinne jää tulehdukselle altistavaa jälkimaitoa. Lypsy rasittaa aina utareen kudoksia. Sitä voi helpottaa kiinnittämällä huomiota vedinten rakenteeseen ja huolehtimalla lypsykoneen toiminnasta. Karjan mahdollisimman tasainen vedinten koko helpottaa sopivan nännikumin valintaa. Keskiarvosta poikkeava vedinten malli voi aiheuttaa utaretulehduksia ja johtaa eläimen ennenaikaiseen poistoon.

”Jos parret ovat täynnä, usein juuri ensikko joutuu tinkimään lepo- ja makuuajasta.”

PIDÄ SILMÄLLÄ! Seuraa päivittäin ensikon syöntiä ja tarkkaile sen vasenta puolta, pötsikolmiota. Maitomäärä ja maidon valkuaispitoisuus sekä karvapeitteen kiiltävyys kertovat riittävästä energian saannista. Energianpuute vie karvasta kiillon. Ensikon lypsykauden maitomäärä saisi olla maksimissaan 1 000 kiloa karjan keskituotosta pienempi. Riittävä energiamäärä varmistaa uudelleen tiinehtymisen ja vähentää ensikoiden poistotarvetta. Hiehon kuntoluokka poikimishetkellä tulisi olla 3–3,5. JALAT KUNTOON Nauta on painava eläin. Jalkoihin ja erityisesti sorkkiin kohdistuu suuri

paine. Jos jalat eivät ole kunnossa, voi siitä aiheutua kipua. Tällöin lehmä syö ja tuottaa vähemmän. Jalkaongelmat korostuvat laitumella ja pihattonavetoissa, joissa syöminen, juominen ja lypsyllä käynti edellyttävät kävelyä. Myös hankaumat tai haavaumat kintereissä aiheuttavat kipua ja ovat tartunnallisten utaretulehdusten leviämisreitti. Kestokuivikepohjalla kasvatetut hiehot kannattaa totuttaa ajoissa betonilattiaan esimerkiksi siemennyksen aikaan. Hiehojen sorkat ovat ensimmäisen poikimisen aikaan vielä ohuet verrattuna vanhempiin lehmiin, ja laihtuminen erityisesti herutuskaudella kuluttaa sorkan rasvakerrosta. Lehmän kokemusta voi verrata siihen, jos ihmisellä lenkkitossun pehmuste katoaisi jalan alta ja kivet tuntuisivat suoraan jalkapohjassa. Lisäämällä biotiinia kivennäisiin saa vahvistettua sorkkia. Tarttuvien sorkkatautien vastustuskykyä voi kasvattaa tuomalla hiehot ennen poikimista umpilehmien joukkoon. Sorkkahoito ajoissa ennen poikimista varmistaa jalkojen terveyttä poikimisen yhteydessä ja sen jälkeen.

MAITO JA ME * 33

MAME_heidin.indd 33

14.11.2023 16.04

Asiantuntija vinkkaa

Valikoiva umpihoito – kannattava käytäntö Maitotilayrittäjät tavoittelevat tuotannollaan hyvää yrittäjätuloa, mutta keskeinen tavoite on myös tuotannon vastuullisuus niin ympäristön kuin ruokaturvallisuuden suhteen. Millaisia umpihoitokäytäntöjä karjassa olisi näiden tavoitteiden valossa järkevää noudattaa?

asvava huoli antibioottiresistenssin lisääntymisestä luo paineita vähentää antibioottien käyttöä kotieläintuotannossa. Myös vuoden 2022 alusta käytäntöön pantu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eläinlääkkeistä (EU 2019/6) edellyttää entistä vastuullisempaa antibioottien käyttöä. Asetus kieltää muun muassa mikrobilääkkeiden rutiininomaisen käytön ja sallii ennaltaehkäisevän käytön terveille eläimille ainoastaan poikkeustapauksissa. LEHMIEN UMPIHOIDOSSA pohjoismainen suositus ja vallitseva käytäntö on aina ollut valikoiva hoito, jossa antibiootteja annettaan umpeenpanon yhteydessä vain niille lehmille, joiden utareterveys antaa hoitoon aihetta. Monissa muissa maissa antibiootteja käytetään edelleen kaikille umpilehmille. Myös suurissa suomalaiskarjoissa kaikille lehmille annattava umpihoito yleistyi ennen nykyisen EU-säädöksen voimaantuloa. Mutta tarkoittaako valikoiva umpihoito suomalaiselle maitotila-

TEKSTI ANNA - MAIJA HEIKKILÄ

”Valikoiva umpihoito on taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto, kun utaretulehdusriski onnistutaan pitämään karjassa pienenä.” yrittäjälle taloudellisia menetyksiä verrattuna siihen, että karjan kaikki lehmät saisivat antibiootteihin perustuvan umpihoidon? VERTAILLESSAMME VALIKOIVAN ja kaikille lehmille annettavan umpihoidon taloudellisia vaikutuksia käytimme katetuottomenetelmän mukaista laskentamallia, joka huomioi eri umpihoitokäytännöissä kiinteiden kustannusten kattamiseen jäävän katetuoton. Vaihtelevina

kustannuksina otimme huomioon työ-, eläinlääkintä- ja rehukustannukset, sillä maitotuotoksessa ja sen myötä rehunkulutuksessa on vaihtelua umpihoitokäytännön mukaan. Maitotuoton ja edellä mainittujen kustannusten erotuksena määritettiin katetuotto, joka laskettiin lehmää ja vuotta kohti olettaen jokaiselle lehmälle yksi umpikausi per vuosi. TALOUDELLISESSA TULOKSESSA ei havaittu suurta eroa valikoivan ja kaikille lehmille annettavan umpihoidon välillä. Erot olivat jakauman keskellä vain noin prosentin koko katteesta, silloin kun karjakoko oli vakio. Todennäköisesti monet muut tilakohtaiset tekijät aiheuttavat katteeseen huomattavasti suuremman vaihtelun kuin umpihoitokäytännöt. Näin ollen voidaan päätellä, että nykysäädösten mukainen umpihoito ei ole maitotilayrittäjälle taloudellinen rasitus. Valikoiva umpihoito on taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto etenkin silloin, kun utaretulehduksen riski onnistutaan pitämään karjassa pienenä.

34 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 34

14.11.2023 16.04

Kate 60 lehmän karjassa 5%

4 000

1835

90 %

3346

Tapauksia, kpl

3 000

2 000

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

€ / lehmä / vuosi Kate kiinteille kustannuksille valikoivaa umpihoitoa käyttävässä 60 lehmän karjassa, jossa lypsyasema, poikimisen jälkeiseen utaretulehdukseen sairastuu 14–15 lehmää vuodessa, ja lehmät saavat valikoitua umpihoitoa (poikimisen jälkeisen utaretulehduksen todennäköisyys 0,24). Maitotuotos ja utaretulehduksen esiintyvyys ovat laskelmassa kyseisten karjakokojen, lypsymenetelmien ja umpihoitokäytäntöjen mukaiset.

Kate 120 lehmän karjassa 5%

4 000

2085

90 %

3532

Tapauksia, kpl

3 000

2 000

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

€ / lehmä / vuosi Kate kiinteille kustannuksille 120 lehmän karjassa, jossa lypsyrobotti, poikimisen jälkeiseen utaretulehdukseen sairastuu 21–22 lehmää vuosittain, ja jossa kaikki lehmät saavat umpihoidon (poikimisen jälkeisen utaretulehduksen todennäköisyys 0,18). Maitotuotos ja utaretulehduksen esiintyvyys ovat laskelmassa kyseisten karjakokojen, lypsymenetelmien ja umpihoitokäytäntöjen mukaiset.

Anna-Maija Heikkilä on työskennellyt tutkijana Luonnonvarakeskuksessa (Luke).

Tutkimuksen taustat Tuotantoon sisältyvät riskit otettiin laskelmissa huomioon siten, että epävarmuutta sisältävät tuotto- ja kustannuserät, kuten maidon ja rehun hinta, esitettiin havaittujen arvojen perusteella simuloituina jakaumina eikä yksittäisinä lukuina. Sen vuoksi myös katetuottoa kuvaava tulos on todennäköisyysjakauma (N=100 000), ei kiinteä arvo. Kustannusten määrittäminen perustui seuraaviin oletuksiin: • Umpihoito annettiin aina lehmän kaikkiin neljänneksiin. • Valikoiden umpihoitoa annettaessa hoidettavien lehmien valinta perustui niiden historiatietoihin (soluluku, utaretulehdushoidot). • Lypsykaudella utaretulehdusta hoidettaessa maidosta otettiin näyte taudinaiheuttajan tunnistamiseksi. • Kaikissa hoitotapauksissa maidosta testattiin mikrobilääkejäämät hoidon jälkeen. Taloudellisen tarkastelun keskeiset lähtötiedot olivat peräisin Umpeenpanokäytännöt suomalaisilla lypsykarjatiloilla -tutkimushankkeen muista tutkimusosioista, joissa tarkasteltiin umpeenpanokäytännön vaikutusta lehmien tuotokseen ja utareterveyteen. Näistä tutkimuksista oli saatavissa lehmien keskituotos, hoidettavien lehmien osuus valikoivassa umpihoidossa sekä utaretulehduksen esiintyvyys lypsykaudella. Umpihoitojen ja lypsykauden aikaisten hoitojen vaatima työnmenekki määritettiin Työtehoseuran tutkimusten ja tuottajaarvioiden perusteella. Maidon, rehun, työn ja eläinlääkinnän hintatiedot kerättiin virallisista hintatilastoista ja ohjehinnoista. Kirjoitus perustuu artikkeliin Heikkilä, A.-M., Niemi, R.E. & Rajala-Schultz, P.J. 2022. Economic perspectives on blanket and selective dry cow therapy. Agricultural and Food Science 31: 297-306. https://journal.fi/afs/article/ view/119927

MAITO JA ME * 35

MAME_heidin.indd 35

14.11.2023 16.04

Kotala selvittää

KUKA Jaana Husu-Kallio

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö

ESA KOTALA Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja selvittää maitoja ruoka-alan taustalla vaikuttavia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä.

Uusi laki antaa lehmien olla lehmiä

Eläinlääketieteen tohtori Jaana HusuKallio on MMM:n kansliapäällikkönä ollut vaikuttamassa pitkään valmisteltuun eläinten hyvinvointilakiin, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta. Hän on toiminut 2000-luvulla myös Eviran pääjohtajana ja Euroopan komission terveys- ja kuluttajansuojaosaston varapääjohtajana.

Eläinten hyvinvointilaki on todella edistyksellinen ja helpottaa nykyaikaisesta maidontuotannosta viestimistä, Jaana Husu-Kallio katsoo. TEKSTI RAILA AALTONEN KUVAT PEKKA ROUSI

aa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on maitoväelle tuttu, mutta silti harva tietää hänen yhteydestään Valioon. Nuorena eläinlääketieteen tohtorina hän laati listerian torjuntaohjelman Valion juustoloihin, joita oli 1990-luvun alussa vielä parikymmentä. Sittemmin Husu-Kallion tie vei virkamiesuralle maa- ja metsätalousministeriöön, EU-komissioon ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajaksi. MMM:n kansliapäällikkyyttä hän on hoitanut kaksi virkakautta, ja pesti jää hänen viimeisekseen ennen huhtikuussa alkavia eläkepäiviä. Vuoden 2023 alussa astuu voimaan vanhan eläintensuojelulain korvaava eläinten hyvinvointilaki. Husu-Kallio on ollut sorvaamassa molempia.

36 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 36

14.11.2023 16.05

MAITO JA ME * 37

MAME_heidin.indd 37

14.11.2023 16.05

ESA KOTALA : Miten uusi eläinten hyvinvointilaki tulee muuttamaan toimintatapoja maidontuotannossa?

JAANA HUSU - KALLIO : Olen aina puhunut laiduntamisen puolesta, koska sillä on suuri merkitys paitsi lehmän hyvinvoinnille, myös tuotannon imagolle. Uusi laki korostaa lajityypillistä käyttäytymistä ja minusta on hienoa, että se lisää velvoitetta laiduntamiseen. Hyvinvointilaki tähtää siihen, että lehmät saavat olla lehmiä, ja siksi uusien navetoiden rakentamisen tuki edellyttää jaloittelu- ja mielellään myös laiduntamismahdollisuuksia. Laki edellyttää myös jatkuvaa vedensaantia, sillä lehmä tarvitsee paljon vettä maidontuotantoon. Uusi laki antaa hyvät edellytykset lehmälle voida hyvin, ihan pienestä vasikasta tuotantohuippuun asti. Laki auttaa myös viestimään alan hyviä puolia niille, jotka eivät sitä tunne. EK : Hyvinvointilaki on tärkeä myös kaupallisesti. Hyvinvointikriteerit eivät ole korulauseita.

JHK : Kauppa kuuntelee todella tarkoin kuluttajia ja on tehnyt tärkeitä hyvinvointilinjauksia myös itse. Oma toiveeni on, että eläinten hyvinvointi kulkee mukana koko elintarvikejärjestelmässä. EK : Lakia on myös moitittu kunnianhimon puutteesta, mitä vastaat kritiikkiin?

JHK : Uudessa laissa on otettu suuri askel eteenpäin, sillä nyt siirrytään eläinten suojelusta niiden hyvinvoinnin edistämiseen. Painotan, että vaikka olisi millainen laki, kaikkein tärkeintä on arki tiloilla ja se, miten eläimistä huolehditaan. Syöminen, juominen, riittävä lämpö ja kuivikkeet ovat meistä ihmisistä kiinni joka ikinen päivä. Maininnan eläimen itseisarvosta olisi mielestäni hyvin voinut kirjoittaa lakiin, se ei olisi estänyt eläinten taloudellista hyödyntämistä maidontai lihantuotannossa. Kunnianhimoa laissa kyllä on, esimerkiksi porsaiden kastrointikiellossa ja pentutehtailun ja eläinten jalostuksen viemisessä

terveeseen suuntaan. Suomalainen kotieläinsektori voi olla tässä rinta rottingilla, uusi laki on ajan kuva ja kansainvälisesti katsottuna edelläkävijä. Olen odottanut, että EU:ssakin toimittaisiin ripeämmin. Olin 20 vuotta sitten komissiossa valmistelemassa ensimmäistä eläinten hyvinvoinnin tiekarttaa. Sen jälkeen uutta ei ole tullut. EU:ssa pitää nyt tsempata yhteisen hyvinvointilainsäädännön edistämisessä, ja siinä on monta asiaa, joissa Suomi pystyy olemaan antavana osapuolena.

”Uusien navetoiden rakentamisen tuki edellyttää jaloittelu- ja mielellään myös laiduntamismahdollisuuksia.”

EK : Mitkä mielestäsi ovat suomalaisen lypsykarjatalouden vahvuuksia?

JHK : Tietenkin aloitan AIV:stä! Säilörehu ja se, että sen laadusta ei tingitä, ovat ihan valtava kaupallinen vahvuus. Tuottavan eläimen pitää saada hyvää rehua. Toinen lempilapseni on terveydenhuolto. Omana opiskeluaikanani opetettiin vain sairaiden eläinten hoitoa, nyt puhutaan eläinten hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, siis ihan eri asiasta. Suomessa terveys on myös koko ajan kulkenut mukana eläinten jalostuksessa, sekin on vahvuutemme. Lisäksi tarttuvien eläintautien vastustamisessa on tehty hyvää työtä. Suomalaiset ovat myös aina reippaasti kokeilleet uutta, ja teknologiaa on otettu avuksi yhtä hyvin

navetassa kuin muuallakin arjessa. Näistä se menestystarina syntyy, historian kunnioittamisesta yhdistettynä moderniin tuotantotapaan. Suomalainen lehmä on myös aina yksilö, jolla on nimi. EK : Uhkiakin on, jos eläinlääkäreitä ei riitä tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Mitä mieltä olet tästä?

JHK : Se on totta, ja meidän pitää yhdessä huolehtia siitä, että tuotantoeläinlääkäreitä riittää koko Suomeen. Siihen vaikuttaa alan imago ja työskentelyolosuhteet tiloilla. Meidän pitäisi kertoa, miten palkitsevaa työ lypsykarjan parissa on ja että lehmälääkäreitä tarvitaan. Eläinlääkärikoulutukseen tarvitaan lisää aloituspaikkoja ja uskon, että resursseja siihen saadaan. Asia linkittyy myös maaseutupolitiikkaan ja siihen, miten työntekijöitä yleensä riittää koko Suomessa. Eläinlääkärin puoliso tarvitsee myös työpaikan ja lapset päiväkodin, koulun ja harrastusmahdollisuuksia. EK : Voidaanko eläinten hyvinvoinnin osalta puhua trendeistä? Millaisia ne ovat?

JHK : Lypsykarjapuolella vasikoiden vierihoito on trendi jo nyt maailmalla, ja sitä tulevat kuluttajat kysymään myös Suomessa. Käytäntö, että emo vain nuolee vasikan ja se viedään sitten pois, koetaan julmana. Tästä on hyvä tehdä tutkimusta ja katsoa mihin kaikkeen se vaikuttaa, niin vasikan kehityksen kuin myös maidontuotannon ja talouden näkökulmasta. Uskallan väittää, että vasikoiden pitäminen emän kanssa tulee näkymään myös uusien navetoiden suunnittelussa. EK : Millaisia haasteita nyt otsikoissa olevat eläintaudit tuovat lypsykarjapuolelle?

JHK : Haaste on ennen muuta viestinnällinen. Vaikka lintuinfluenssa ja afrikkalainen sikarutto eivät uhkaa nautoja, alan on voitava osoittaa, että tilanteet ovat hallinnassa ja täällä kaikki tietävät, miten tartunnat ehkäistään.

38 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 38

14.11.2023 16.05

Eläinten hyvinvointilaki korostaa vapaan liikkumisen tärkeyttä. Lehmien hyvinvointi ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ovat ihan verrattavissa ihmisten terveisiin elintapoihin. Hyvä ravitsemus ja liikunta ovat tärkeitä molemmille, Jaana Husu-Kallio muistuttaa.

KAKSI JUUSTO RAKKAUT TA EK : Viime aikojen vakavat kriisit ovat lisänneet huoltovarmuuden painoarvoa. Millaisena näet suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuden?

JHK : Tulevaisuus on hyvä, vaikka rakennemuutos on kasvattanut tilakokoja ja paljon muutakin on tapahtunut. Satsaus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin kantaa hedelmää. Tärkeää on myös, että teollisuus tarjoaa kuluttajille tuotteita, jotka elävät ajassa ja joilla on kysyntää. Ja totta kai tuotteista on saatava oikea hinta, jotta yritys pystyy maksamaan maidosta tuottajalle.

”Valio Viola -tuorejuustot ovat suosikkejani – Valio AURA sinihomejuuston lisäksi. Tallille mennessäni ostan matkan varrelta kotileipomosta ohrarieskan, ja se syödään kahvipaussilla aina Violan kanssa. Makuvaihtoehtoja saisi olla vielä enemmän.”

Ruokajärjestelmä on saanut kriisien myötä vakavan muistutuksen haavoittuvuudestaan. On tullut ymmärrys siitä, että ilman työtä ei ruoka sinne kauppaan tule. Parasta on, että pidämme huolta omasta kansastamme ja siihen tarvitaan suomalaista maidontuottajaa. Vaikeita tilanteita tulee, mutta Suomessa on selvitty näistäkin hyvällä yhteistyöllä. ��

MAITO JA ME * 39

MAME_heidin.indd 39

14.11.2023 16.05

123RF

Strategia edellä

Mistä Valiolle kasvua tulevaisuudessa? Kotimaan ja lähialueiden kuluttajatuotemarkkinassa kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset, joten uusia avauksia tarvitaan. Valio hakee kasvua muun muassa kasvipohjaisista tuotteista, lisäarvojauheista sekä täysin uusista aluevaltauksista kuten lantakaasusta. TEKSTI ANNA JALAS - KARJALAINEN

uomessa on vain noin viisi miljoonaa asukasta, jotka syövät suunnilleen saman verran tulevaisuudessakin. Valio on jo maitotuotteiden kotimaan markkinajohtaja, joten kasvun lähteitä on etsittävä muualta. Maitopohjaisia kuluttajatuotteita ei voi päiväysten takia viedä Suomesta kovin pitkälle, joten viennissä toimivat parhaiten pidempään säilyvät ratkaisut kuten jauheet. Innovatiivisuus ja uusien mahdollisuuksien etsiminen ovat olleet osa Valion tarinaa alusta asti. Kun kotimaassa ei voita tarvittu enempää, perustettiin vuonna 1905 Voinvienti-osuusliike Valio. Varsin pian laajennettiin muihin maitotuotteisiin, ja 1970-luvulla Valion tuotevalikoimaan kuuluivat jo mehut. Valio onkin aina ollut valmis kokeilemaan uutta ja muuttumaan maailman mukana. Paljon on tapahtunut sitten Valion perustamisvuosien, mutta yhä selvempää on, että paikalleen ei voi jäädä, jos haluaa pysyä kehityksen mukana. ”Syömisessä on tapahtumassa suuri muutos, kun kasvava väkimäärä on ruokittava aiempaa haastavammissa ilmasto-olosuhteissa. Mutta muutos on aina myös mahdollisuus. Valiolle syömisen muutos avaa aitoja liiketoimintamahdollisuuksia niin kotimaassa kuin maailmalla. Viemme esimerkiksi pitkälle räätälöityjä maitopohjaisia erityisraaka-aineita sinne, missä elintarvikkeiden kulutus on kasvussa, mutta oma paikallinen tuotanto haasteiden keskellä”, Valion kasvuliiketoiminnasta vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi kertoo.

40 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 40

14.11.2023 16.05

VALIO

Valion työntekijöiksi. Kauppa ei sisältänyt tehdaskiinteistöä, sillä Valio omisti sen jo ennestään yhteisesti Osuuskunta Länsi-Maidon kanssa. 2000-luvun alkuun asti tiloissa toimi Turun meijeri. Siirtyvien työntekijöiden joukossa on sellaisiakin henkilöitä, jotka ovat olleet aikanaan Valion palveluksessa. Yhdellä tapaa ympyrä on siis sulkeutunut, vaikka kuluttajatarve onkin muuttunut kohti kasvipohjaisia tuotteita. ”Planti-yritysosto parantaa kilpailukykyämme ja markkina-asemaamme. Yrityskaupan myötä me Valiolla vahvistamme asemaamme kasvipohjaisten tuotteiden kehittäjänä ja valmistajana. Omistajana on Valion edun mukaista, että Oddlygood kasvattaa yritysarvoaan, ja tuemme Oddlygoodia sillä tiellä”, Valion Food -liiketoiminnasta vastaava johtaja Kimmo Luoma sanoo. LISÄARVOJAUHEITA VIENTIMARKKINOILLE Pohjolassa tuotettu maito ei todennäköisesti tule koskaan olemaan edullisin vaihtoehto maitojauheiden markkinoilla, joten Valion on tarjottava vientimarkkinoille jauheita, jotka tuottavat sen asiakkaille erityistä lisäarvoa. Tähtäämme siihen, että jatkossa yhä suurempi osuus Valion jauhetuotannosta on tällaisia erikoismaitojauheita.

SHUTTERSTOCK

”Oddlygood on kasvanut selvästi kasvipohjaisten tuotteiden markkinaa nopeammin.”

Valion lisäarvojauheista löytyy niin käyttövalmiita ”lisää vain vesi” -tyyppisiä ratkaisuja kuin teolliseen tuotantoon soveltuvia raaka-aineita, joilla asiakas voi huomioida erilaisten kohderyhmien tarpeet äidinmaidonkorvikkeista senioreihin. Jauheen tarjoama lisäarvo voi olla esimerkiksi jauheen laktoosittomuus tai korkea proteiinipitoisuus. ”Ihmiset ympäri maailmaa ovat tällä hetkellä kiinnostuneita esimerkiksi riittävästä proteiinin saannista. Kasvavaa kiinnostusta lisäarvojauheisiin onkin nähtävissä esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa, missä maitotuotteiden kulutus on kasvussa ja missä ikääntyvä väestö ja laktoosi-intolerantikkojen suuri määrä lisäävät mielenkiintoa Valion laktoosittomia maitojauheita ja ikäihmisille suunnattuja ratkaisuja kohtaan”, Tuomas Salusjärvi kertoo. �� SHUTTERSTOCK

KASVUA KASVIPOHJAISISTA Valion kasvustrategiassa kasvipohjaisilla tuotteilla on merkittävä rooli. Emme tavoittele pikavoittoja, vaan Valio satsaa kasvipohjaisiin tuotteisiin siksi, että näemme niissä suurta pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Oddlygood®-tuotevalikoimaan kuuluu erilaisia kasvipohjaisia juomia, välipaloja ja ruoanvalmistusja leivontatuotteita. Valio yhtiöitti Oddlygood-liiketoiminnan keväällä 2021 säilyen kuitenkin edelleen Oddlygood-yhtiön pääomistajana. Tiedotusvälineissä on saattanut viime aikoina törmätä uutisiin erilaisten kasvipohjaisten tuotteiden taloudellisista haasteista. Kasvipohjaisten tuotteiden markkinassa kasvu on taantuman myötä hidastunut, mutta kysyntä on edelleen vakaata, kun samaan aikaan muiden perustuotteiden kulutusvolyymit ovat laskeneet. Talouden elpyessä odotetaan kasvipohjaisten tuotteiden palaavan markkinoita voimakkaampaan kasvuun aiempien vuosien tapaan. Huomattavaa on, että Oddlygood on kasvanut selvästi kasvipohjaisten tuotteiden markkinaa nopeammin: vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihdon kasvu oli noin 40 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. ”Oddlygoodin tärkein tehtävä kuluttajien palvelemisen lisäksi on luoda arvoa omistajilleen, ja siinä onnistumme parhaiten, kun meillä on valikoimassa parhaat mahdolliset tuotteet. Olemme onnistuneet kehittämään sellaisen tuoteportfolion, josta ihmiset löytävät sopivat tuotteet omaan arkeensa”, sanoo Oddlygood-yhtiön toimitusjohtaja Niko Vuorenmaa. Syksyn iso uutinen oli yritysosto, jossa Oddlygood osti pohjoismaisen Plantin. Yrityskauppa nosti Oddlygoodin markkinajohtajaksi kasvipohjaisissa lusikoitavissa välipaloissa Ruotsissa ja ruoanlaittotuotteissa Suomessa. Valio haluaakin vastata kasvavaan kasvipohjaisten tuotteiden kuluttajakysyntään. Samalla Oddlygoodin enemmistöomistaja Valio osti Plantin tuotannon Turussa, ja työntekijät siirtyivät

MAITO JA ME * 41

MAME_heidin.indd 41

14.11.2023 16.05

VALIO

Tulevaisuus

Lantakaasu tähyää seuraavaksi Pohjanmaalle

VALIO

Tulevina vuosina Suomen Lantakaasu aikoo rakentaa 5-7 Ylä-Savon kaltaista biokaasulaitoskokonaisuutta Suomen keskeisille maidontuotantoalueille, missä myös lantaa syntyy paljon. Tavoitteena on yhteensä yhden terawattitunnin uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto. Tämä vastaa neljäsosaa Suomen biokaasutavoitteesta vuoteen 2030 mennessä, ja sillä voisi korvata noin 100 miljoonaa litraa dieseliä ”Ylä-Savon hankkeen hyvän etenemisen myötä olemme kääntämässä katseen myös tulevaisuuden laitoskokonaisuuksien kehittämiseen. Kartoitamme tällä hetkellä uusien laitoskokonaisuuksien rakentamista laajalti Pohjanmaalle. Tiedotamme asiasta lisää syksyn aikana”, Janika Keinänen kertoo.

KAASU POHJASSA KOHTI BIOKAASUTUOTANTOA Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä ja pitää maidontuotantoelinkeino elinvoimaisena ympäri Suomen. Tulevien vuosikymmenten ruokahuoltovarmuuden takaamiseksi on lannoitteiden ja polttoaineiden saatavuutta paikallisesti parannettava. Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n tavoitteena on valmistaa lannasta ja maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa energiaa. Kotimainen lantabiokaasu tarjoaa ratkaisuja myös lannoiteomavaraisuuteen. Suomen Lantakaasu Oy valmistelee parhaillaan biokaasulaitosinvestointia Ylä-Savossa ja PohjoisKarjalassa. Tavoitteena on luoda hybridilaitoskokonaisuus, jonka keskiössä on teollisen kokoluokan nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos Kiuruvedellä sekä kolme pienempää satelliittilaitosta Varpaisjärvellä, Sonkajärvellä ja Nurmeksessa. ”St1 ja Valio ovat sitoutuneet viemään investointisuunnitelmaa eteenpäin siten, että lopullinen investointipäätös voitaisiin tehdä vuoden 2024

aikana. Sekä Kiuruveden teollisen kokoluokan nesteytettyä biokaasua valmistavan laitoksen että satelliittilaitosten tavoitteena on valmistua vuoteen 2026 mennessä”, kertoo St1:n kaasuliiketoiminnan johtaja Matti Oksanen. Kiuruveden biokaasulaitoksessa syntyy samalla myös hygienisoitua ja hajutonta biolannoitetta, joka on käsittelemätöntä lantaa tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Lannoitteen myötä maatilan typpilannoitelasku pienenee, sillä biolannoitteessa liukoisen typen määrä on jopa 20–30 prosenttia suurempi kuin lannassa. Laadukkaampi lannoite vähentää tilan tuontilannoitteiden tarvetta ja parantaa näin tilan tuottavuutta. Lisäksi biolaitoksissa voidaan tuottaa kuivikkeita tai kasvualustoja. Maitotilayrittäjän kannalta biokaasutuotannolla on positiivinen vaikutus tilan kannattavuuteen muun muassa maatilan ravinnekierron paranemisen myötä. Lannan hyödyntäminen biokaasun tuotannossa vähentää maidontuotannon hiilijalanjälkeä parhaimmillaan neljänneksen.

42 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 42

14.11.2023 16.05

Hankkeen logistiikka on tarkkaan mietitty. Varpaisjärvelle, Sonkajärvelle ja Nurmekseen suunnitellut biokaasulaitokset toimivat niin sanottuina satelliittilaitoksina, joiden tarkoitus on pitää biokaasuun käytettävien raakaaineiden kuljetusmatkat mahdollisimman lyhyinä. Paikallisen maatalouden jätteistä satelliittilaitoksissa tuotettu paineistettu biokaasu kuljetetaan Kiuruveden laitokseen nesteytettäväksi, ja kaasun valmistuksen sivutuotteena syntyvä hygieeninen biolannoite toimitetaan takaisin satelliittilaitoksen sopimuskumppaneina toimivien maatilojen käyttöön. “Tämän kokoluokan biokaasulaitoksen sijaintia päätettäessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota syötteiden saatavuuteen maatiloilta, hyviin kuljetusyhteyksiin sekä toimintaan soveltuvien tonttien saatavuuteen. Olemme olleet myönteisesti yllättyneitä näiden alueiden nautatilallisten kiinnostuksesta satelliittilaitoksia kohtaan. Olemme solmineet tavoitteeseemme nähden yli tuplaten aiesopimuksia paikallisten tilojen kanssa”, kertoo Valion biokaasuliiketoiminnan kehityksestä vastaava projektipäällikkö Janika Keinänen. ��

VALIO

Valiolla on jo nyt käytössä kuljetuksissaan biokaasuautoja. Itse tuotettu lantabiokaasu mahdollistaisi hiilineutraalit kuljetukset ja toisi merkittäviä säästöjä polttoainekustannuksiin.

Tulevaisuuden polttoaine

Uusiutuva kotimainen energiatuotanto on tärkeä askel kohti vihreää siirtymää. Biokaasu parantaa polttoaineiden paikallista saatavuutta ja soveltuu esimerkiksi raskaan liikenteen käyttöön.

Maidontuotannon sivuvirrat saadaan hyötykäyttöön. Lannoiteomavaraisuus paranee, kun tilat saavat paluupostissa käyttöönsä hygieenistä ja hajutonta biolannoitetta.

Maidontuotannon hiilijalanjälki pienenee lannan paremman hyödyntämisen myötä merkittävästi, parhaimmillaan neljänneksen, kun huomioidaan sekä maatalouden että liikenteen päästövähennykset.

Tulevaisuuden mahdollisuuksia riittää, sillä biokaasutuotannosta yli jäävästä lantaaineksesta on mahdollista tuottaa lannoitteiden lisäksi myös kuivikkeita ja kasvualustoja.

MAITO JA ME * 43

MAME_heidin.indd 43

14.11.2023 16.05

Hallitukselta

Maitomarkkinoiden heilahtelut jatkuvat

KUKA Jarno Kämäräinen Valion hallituksen jäsen, joka viihtyy paremmin lypsyllä kuin traktorin ratissa ja harrastaa hiihtoa sekä kanakoirilla metsästystä.

taa Valion markkina-asemaa. LAPSUUDEN KESÄT olivat Lukuisia epävarmuustekijöitä lämpimiä ja aurinkoisia. on kuitenkin ilmaantunut Jos vettä satoi, niin kor”Metsäteollisuusmarkkinaan: muun muassa keintaan yöllä. Kesä oli tuotteiden sota, kasvava tuotanto, kilpaihuoletonta aikaa, vailla levat tuotteet ja kasvukaumurheita. Aika kultaa markkinoita on den sääolosuhteetkin ovat tietenkin muistot, mutta sanottu syklisiksi, muuttaneet maitomarkkinaa jotenkin maailma oli mutta näyttää epävakaammaksi. vakaammassa tilassa Ukrainan sodan alkamisen tuolloin muutenkin kuin siltä, että maitoja koronapandemian jälkeinen sääolosuhteiden kannalta tuotemarkkinat aika on lisännyt maitomarkkatsottuna. ovat vielä kinoiden volatiliteettia eli Viimeisimmän 15 vuoheilahteluja kovasti. Maitoden aikana maailma on syklisempiä.” markkinoiden tulevaisuuden muuttunut epävakaamarviointi on todella vaikeaa. maksi taloudellisesti ja Kuka olisi kaksi vuotta sitten poliittisesti. Toisen maailkyennyt ennustamaan Euroopan keskimääräimansodan jälkeinen vakauden ja nopean sen tuottajahinnan käyvän lähes 60 sentissä kasvun aikakausi päättyi finanssikriisiin. litralta ja romahtavan seuraavan puolen vuoden aikana noin 20 senttiä alaspäin? ALOITIN URANI maitotilayrittäjänä 26 vuotta sitten. Tulevaisuutta pystyi tuolloin suunnitSPOT-HINTA KUVAA markkinoiden tulevaa telemaan varsin vakaassa ympäristössä. Talouskehitystä. Spot-maidot ovat eriä, joista meijerit laskelmissa riskinhallintaan riitti korkeintaan käyvät kauppaa keskenään. Hinnan noustessa 3–4 senttiä per litra matalampi tuottajahinta markkinoilla on pulaa maidosta, ja päinvasvallitsevaan tilanteeseen nähden. Maitotoin hinnan laskiessa ylituotantoa. Esimerkiksi kiintiöt, EU:n vientituki ja tuontirajoitukset vuosi sitten Saksan spot-hinnat olivat huipusvakauttivat markkinoita. Maitotuotteiden saan noin 60 sentissä litralta, josta ne putosivat tuonti Suomeen oli varsin vähäistä, joskin alkuvuoden aikana alle 30 senttiin. Nyt ne ovat kasvamaan päin. jälleen nousseet lähelle 50 senttiä. Suurin osa sen aikaisista markkinaa vaMetsäteollisuustuotteiden markkinoita on kauttavista tekijöistä on poistunut käytöstä. sanottu syklisiksi, mutta näyttää siltä, että EU:lla on edelleen jonkinlainen tuontisuoja, maitotuotemarkkinat ovat vielä syklisempiä. ja sopimustuotanto omalta osaltaan vakaut-

44 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 44

14.11.2023 16.05

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Varmista kilpailukykyiset hinnat tilaamalla rehunsuojatuotteet Valmakaupastasi! Mistä yhä nopeampi syklisyys sitten johtuu? Tekijöitä on useita, ja niiden painoarvot vaihtelevat. Perimmäisiä tekijöitä lienevät markkinasääntelyn väheneminen, ruuankulutuksen kasvu ja väestön länsimaistuminen, maidontuotannon kustannusten kasvu ja tuotannon kannalta haastavat luonnonolosuhteet. Globaalista tuotannosta liikkuu maailmanmarkkinoilla vain alle 10 prosenttia, mutta globaali markkinakysyntä heiluttaa myös kotimarkkinoidemme hintatasoa. Toimintaympäristö tulee olemaan haastava jatkossakin. MAITOTUOTTEIDEN HINNAT muuttuvat nopeasti kuten tuotantopanostenkin hinnat. Todellinen sota ja käynnissä olevat kauppasodat aiheuttavat kapeikkoja toimitusketjuihin ja saattavat aiheuttaa nopeitakin hinnan nousuja. Toisaalta väestön kasvu ja viljelykelpoisen maan väheneminen tulevat lisäämään ruuan kysyntää, joka tulee pitämään sekä tuottajahinnat että panoshinnat totuttua korkeampina. Markkinakorkojen nousu vaatii investoinneilta aikaisempaa parempaa tuottoa, jotta ne voidaan toteuttaa. Kansainvälisesti maitotuotteiden kysynnän kasvu jatkuu, mutta länsimaissa tapahtuu pientä kysynnän kutistumista. Kasvu tapahtuu kehittyvissä maissa Aasiassa ja Afrikassa. Myös alueittaisessa tuotannossa tapahtuu muutoksia. Ilmaston lämpeneminen haavoittaa monia nykyisiä kilpailukykyisiä tuotantoalueita kuten Välimeren aluetta ja USA:n länsirannikkoa. Tuotanto tulee vuosikymmenten kuluessa siirtymään pohjoisemmaksi muun muassa USA:n keskilänteen ja Itämeren alueelle. Kehitys on hidasta eikä nopeita siirtymiä nähdä. Suomella on edelleen vahvat edellytykset olla maitotilayrittäjän kannalta houkutteleva maidontuotantoalue. Se vaatii onnistumista Valion investoinneissa ja myös omistajayrittäjien investoinneissa tuotantoon. Tehtävä ei ole helppo missään kohdin, mutta edellytykset ovat olemassa.

Power XL -käärintämuovi 󶬾󶬾 Muovihylsy 󶬾󶬾 10 % enemmän metrejä rullassa 󶬾󶬾 Vähemmän rullan vaihtoja 󶬾󶬾 Vähemmän pakkausjätettä 󶬾󶬾 Edullinen metrihinta 󶬾󶬾 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden

Värit

valk., vihr., musta

Rullan pituus 1650 m Leveys

Paksuus

22 µ (micron)

Teknologia

7-kerros

500 ja 750 mm

Winner-sidontaverkko Winner on kolmivärinen verkko, jossa on ainutlaatuiset tekniset ratkaisut ja joka on suunniteltu toimimaan kaikissa koneissa ja olosuhteissa. Erittäin luja paalausverkko, joka peittää koko paalin.

󶬾󶬾 28 % enemmän metrejä rullassa 󶬾󶬾 Takuumitta 3850 m joka rullassa 󶬾󶬾 Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä 󶬾󶬾 Rullan varoitusmerkki ennen rullan loppumista 󶬾󶬾 Kantokahvat 󶬾󶬾 UV-suoja Toimii kaikissa koneissa Värit

Halkaisija

280 mm

Rullan pituus 3850 m

valk., vihr., pun.

Vetolujuus

270 (280) kg

Leveys

Teknologia

Edge to Edge

1230 mm

Laadukkaat Power- ja Winner-tuotteet myynnissä Valmakaupoissa

Lisätietoja: www.finnlacto.fi

MAME_heidin.indd 45

14.11.2023 16.05

VALIO

Tavataan Valiolla

KUKA Anna-Kaisa Auvinen Valion yhteiskuntasuhdejohtaja, joka laskee kierroksia vapaa-ajalla joogaten ja luonnossa liikkuen.

Vaikuttaminen vaatii verkostoja ja yhteistyötä Päättäjillä on oltava riittävästi tietoa lainsäädännön ja sääntelyn vaikutuksista maatalouteen ja Valion toimintaan, sanoo Valion yhteiskuntasuhteiden johtaja Anna-Kaisa Auvinen. TEKSTI ANNA JALAS - KARJALAINEN 46 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 46

14.11.2023 16.05

TEHTÄVÄNI VALIOLLA PARASTA VALIOLLA Työni on yhteistyötä niin ulkoisten sidosryhmien Suurimman vaikutuksen Valiolla ovat tehneet kuin valiolaisten asiantuntijoidenkin kanssa. ihanat ihmiset, heidän huippuosaamisensa sekä Huolehdin siitä, että liiketoimintaympäristö, kannustava yrityskulttuuri. Kun itse joudun kiieli esimerkiksi lait, verot, kannustimet ja työnreellä vaivaamaan jotakuta, kaikki ovat valmiutekijöiden saatavuus, on mahdollisimman hyvä dessa, jos pitää vaikka yllättäen lähteä ministeriValiolle ja maitotilayrittäjille. Seuraamme tartapaamiseen. Ja kaikille on selvää, minkä takia töitä tehdään. Valiolaiset ovat sitoutuneita toikasti lainsäädännön ja regulaation muutoksia Suomessa ja EU:ssa sekä esimerkiksi maamimaan maitotilayrittäjien puolesta. talous- ja innovaatiopolitiikkaa sen osalta, VIESTINVIEJÄNÄ PÄÄTTÄJILLE miten budjeteissa ohjataan rahoitusta. Tärkein tehtävämme on viedä Valion ja Teen laajasti yhteistyötä Valiolla maitotilayrittäjien viestiä päättäjille. esimerkiksi alkutuotanto-, ilmasto-, Heillä on oltava tieto siitä, millaienergia- ja ravitsemustiimien Muistoni nen vaikutus erilaisella säänkanssa riippuen siitä, mikä maatilalta telyllä on maataloudelle tai asia on milloinkin päätöksenValion toimintaan. Esimer”Asun Helsingin keskustassa, teon prosessissa. Esimerkiksi kiksi tehdasinvestoinnit tehmutta työni kautta vierailen niin sanotun terveysveron eli säännöllisesti maitotiloilla. dään aina vuosikymmeniksi. Yrittäjien kanssa on syntynyt sokeriin, suolaan ja rasvaan Yhteiskunnassa myös odotemonia hyviä keskusteluja ja painottuvan verotuksen taan yrityksiltä aktiivista aina oppii uutta! Lapsuuden suhteen mietimme ensin roolia ja avointa keskustelua kesiä vietin Etelä-Pohjanmaalla isovanhempieni päättäjien kanssa, oltiin asioisValiolla, millä tavoin se vaikutmaatilalla.” ta sitten samaa tai eri mieltä. taisi Valion myyntiin ja tuotekeTeemme vaikuttamistyötä hitykseen. Tämän jälkeen veimme suoraan ja järjestöjen kautta. Esimerviestiä suoraan eduskuntaryhmiin ja kiksi elintarvikkeiden valmistukseen ja hallitusohjelmaneuvottelijoille sekä teimme biokaasun tuotantoon liittyy paljon sääntelyä. myös yhteistyötä esimerkiksi Elintarviketeollisuusliiton kanssa. Jos taas kaavailtu lakiehdotus Nyt EU:ssa on työn alla pakkausasetus, joka vaikuttaisi Valion pakkauksiin ja jopa investointai tukielementti koskee suoraan maitotilojen teihin. Tämän tiimoilta olemme asiantuntijoitoimintaa, pohdimme yhdessä Valion alkutuoden kanssa tavanneet muun muassa Euroopan tantotiimin kanssa, miten se vaikuttaisi maitoparlamentin jäseniä. Vaikuttamistyötä teemme tilayrittäjien arkeen ja talouteen. Viemme aktiiValiona mutta myös yhteistyössä, esimerkiksi visesti poliitikoille viestiä siitä, miten suomalaiEU:n suuntaan European Dairy Associationin silla maitotilayrittäjillä menee, ja järjestämme kanssa, ja Suomessa viemme viestiä yhdessä vierailuja Valion tehtaille ja maitotiloille. Etenaiheesta riippuen esimerkiksi Elintarviketeollikin kaupunkilaispoliitikoille on hyödyllistä suusliiton, MTK:n tai Pellervon kanssa. nähdä, mistä ruoka pöytään tulee. Parhaillaan tutustumme ja verkostoidumme uuden hallituksen kanssa. Valio on hyvämaiTYÖURANI neinen yritys ja meidät otetaan yleensä hyvin Olen koulutukseltani juristi, ja vähän ennen vastaan. Hallitusohjelma antaa raamit ja tietoa valmistumistani ajauduin töihin eduskuntaan, siitä, millaista sääntelyä on odotettavissa seumissä opin paljon päätöksenteosta ja politiikan raavan neljän vuoden aikana. Meitä koskettaa kulissielämästä. Verkostot ovat yhteiskuntaesimerkiksi maatalouden kannattavuuteen suhteiden yksi tärkeimmistä elementeistä. Yli liittyvät asiat ja isona työnantajana myös työpuoluerajojen on tunnettava ihmisiä ja tutuselämän kysymykset. tuttava koko ajan uusiin ihmisiin. Se on myös tämän työn suola. Urani alussa olin esimerkiksi VALIO yhtä aikaa erityisavustajana nykyisen pääminisTUOT TEENI terin Petteri Orpon kanssa. Itse päädyin politii”Rakastan kaikkea, kan sijaan vaikuttamisuralle. Olen vienyt yritysmissä on kirsikkaa. ten viestiä päättäjille niin EK:n asiantuntijana Toinen heikkouteni on juustot. Jääkaapistani kuin liittojenkin toimitusjohtajana. Vastuullilöytyykin aina Valio suus, kuluttajakäyttäytyminen ja kiertotalous Keisarinna® -juustoa, ovat kulkeneet matkassani mukana aina, viijoka maistuu ihan sellaisenaan tai meisimpänä YK:n Global Compact -vastuulhillon kanssa.” lisuusorganisaation Suomen pääsihteerinä.

MAITO JA ME * 47

MAME_heidin.indd 47

14.11.2023 16.05

VALIO

Kolme näkökulmaa

Alkutuotannon vastuullisuus kiinnostaa Valion asiakkaat arvostavat ostamiensa tuotteiden kotimaisuutta, ilmastoystävällisyyttä sekä innovatiivisuutta, laatua, turvallisuutta ja toimitusvarmuutta.

TEKSTI ANU ARTJOKI JA ANNA HILTUNEN

alion asiakkaina koti- ja ulkomaan markkinoilla on elintarvike- ja ruokateollisuuden sekä kaupan alan yrityksiä. Asiakkaamme odottavat ja edellyttävät Valio-ryhmältä toimia, joiden avulla voimme ratkaista yhteisiä haasteita esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja päästöjen vähentämiseen, luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen tai tuotteiden innovatiivisuuteen ja terveellisyyteen liittyen. Yhteinen tavoitteemme on parantaa toimintamme vastuullisuutta koko maitoketjussa. Se on tänä päivänä koko toimialalle välttämätöntä, ja vastuullisten toimintatapojen avulla voimme kilpailla niin kotimarkkinalla kuin globaaleilla markkinoilla. Maitotiloilla eli Valio-ryhmän alkutuotannossa on sitouduttu jo pitkään erilaisiin vastuullisuustoimenpiteisiin – siitä olemme saaneet asiakkailtamme kiitosta! Eläinten hyvinvointia parannetaan, erilaisia hiiltä sitovia viljelykäytäntöjä kehitetään, vähäpäästöisempiä energiaratkaisuja otetaan käyttöön ja toimenpiteistä syntyvää dataa kerätään Valion eri toimintojen käyttöön. Tästä työstä kerromme ja keskustelemme myös asiakastapaamisissa ja -tilaisuuksissa. Kehitämme Valion vastuullisuusohjelmaa, ja tavoite hiilineutraalista maitoketjusta vuonna 2035 lähenee samalla, kun vastaamme asiakkaidemme odotuksiin. Kysyimme kolmelta asiakkaaltamme, millaisia ajatuksia ja odotuksia heillä on Valioon ja valiolaiseen maitoketjuun liittyen.

48 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 48

14.11.2023 16.05

SOK hankkii Valiolta erilaisia elintarvikkeita maan kattavaan vähittäiskauppojen verkostoonsa. Maitotaloustuotteista tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat maidot ja maitojuomat, jogurtit, jäätelöt, rahkat, rasvat ja juustot, lastenruoat sekä Valio MiFU® -tuotteet. Kasvipohjaisista tuotteista tärkeimpiä ovat esimerkiksi mehut ja marjakeitot, Valio Oddlygood® -tuotteet sekä joulun lähestyessä tietysti Valion glögit. ”Arvostamme Valion koko arvoketjun laatua, toimitus- ja toimintavarmuutta sekä huikean ammattitaitoista myyntiorganisaatiota”, Kim Strömsholm kiittää. Strömsholm vastaa SOK:lla maitotalous- ja lihatuotteiden sekä kananmunien ja pakasteiden valikoimista, hinnoittelusta ja hankinnasta. ”Yksi asia on kuitenkin kirkkaasti ylitse muiden, ja se on Valion innovatiivisuus ja tuoteportfolion ja -konseptien kehitys. Kuluttajat haluavat kokeilla uutuuksia, ja Valio on pystynyt aina vastaamaan toiveeseen ja tuomaan innovatiivisia tuotteita markkinoille tasaiseen tahtiin. Tässä työssä Valio on todellakin onnistunut.”

”Meitä kiinnostaa seurata ja ymmärtää, miten työ etenee.” EDELLYTYKSENÄ YHTEISTYÖ Yrityksissä tehdään vastuullisuuden kehittämiseksi valtavasti töitä. Strömsholmin mielestä koko ketjun on tehtävä yhteistyötä ja löydettävä ratkaisuja, jotta tuloksia saadaan aikaan ja maailmaa muutettua hiljalleen parempaan suuntaan. ”Se on jatkuvaa työtä, joka ei lopu koskaan.” SOK:n oma vastuullisuusohjelma onkin nimetty yhteistyön henkeen: Teemme yhdessä paremman paikan elää. ”SOK on kotimainen toimija – suomalaisten kuluttajien omistama – ja siksi kotimaisuus on liimattu yrityksen dna:han ja on tärkeä arvomme. Kun kuluttajat poimivat hyllystä

SOK

Valio on innovatiivisuuden onnistuja

KIM STRÖMSHOLM Tuoteryhmäjohtaja, SOK

tuotteen ostoskoriinsa, on kotimaisuus monelle tärkeä valintakriteeri. Toki kotitalouksien haastava taloustilanne on hieman notkauttanut tilannetta.” Tiiviisti alkutuotantoon liittyvistä vastuullisuuden eri osa-alueista SOK:lle tärkeimpiä ovat ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen. ”Tiedämme, että maitotiloilla tehdään paljon toimia esimerkiksi päästöjen vähentämiseksi. Meitä kiinnostaa seurata ja ymmärtää, miten työ etenee ja mitä tuloksia saadaan aikaan. Lisäksi mietimme jatkuvasti, miten voimme kertoa kuluttajille konkreettisesti siitä arvokkaasta työstä, jota maitotiloilla tehdään.” Strömsholm pohtii, että alkutuotannon vastuullisuustyötä on välillä haasteellista paketoida kuluttajille helposti ymmärrettävään ja konkreettiseen muotoon. Näitä asioita onkin ratkottava yhdessä koko ketjussa. LEHMILLE RAPSUTUKSIA Kim Strömsholm on päässyt tutustumaan maitotilojen toimintaan viimeksi syyskuussa. ”Keskustelu maitotilayrittäjien kanssa on antoisaa ja lisää ymmärrystä tuotantoketjusta. Vierailuilla olen nähnyt työn konkreettisen puolen sekä sen, millaisten asioiden kanssa maitotiloilla painitaan. Jokainen vierailu on lisännyt omaa arvostustani maitotilayrittäjien työtä kohtaan.” Strömsholm myöntää, että vierailuilla on myös kiva päästä rapsuttelemaan lehmiä, joita hän kuvaa uteliaiksi ja viisaiksikin. ”On hienoa nähdä, miten omistautuneita maitotilayrittäjät ovat työtään kohtaan ja miten heistä huokuu eläimistä välittäminen. Lisäksi on upeaa nähdä, että tilojen toimintaa parannetaan koko ajan, ja miten esimerkiksi eläinten hyvinvointia kehitetään eteenpäin.” �� MAITO JA ME * 49

MAME_heidin.indd 49

14.11.2023 16.05

ORKLA

HELENE THÖRNLUND Vastuullisten hankintojen asiantuntija, Orkla Foods Sverige

Orkla suosii vastuullisia toimittajia Kuluttajatuotteita valmistava Orkla on yksi Pohjoismaiden suurimmista elintarvikkeiden raaka-aineiden ostajista. Sen tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Panda, Felix ja Kalev. Orkla haluaa, että sen käyttämät raaka-aineet tuotetaan ihmisten, ympäristön sekä eläinten hyvinvointi huomioiden. Valion teollisuustuotteita Orkla ostaa useiden eri tuotteiden valmistamiseen makeisista valmisruokiin. ”Vastuullisuus on osa Orklan liiketoimintastrategiaa, koska siitä on tulossa yrityksille menestyksen ehto,” kertoo Orkla Foodsin vastuullisista hankinnoista vastaava Helene Thörnlund. Sääntely kiristyy, ja niin kuluttajat kuin rahoittajat odottavat yritysten vastuullisuudelta yhä enemmän. ”Tärkeimmät vastuullisuustavoitteemme liittyvät ilmastopäästöjen vähentämiseen,” Thörnlund kertoo. Orkla pyrkii nettonollapäästöihin vuoteen 2045 mennessä. Jo vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on vähentää 30 prosenttia arvoketjussa syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. ”Meille raaka-aineita toimittavilla elintarvikeyrityksillä on tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa, sillä päästöistämme yli 90 prosenttia on peräisin ruokaketjun alku-

pään toimitusketjusta. Päästöjen vähentämisessä maito on yksi tärkeimmistä kehitysalueista, sillä maidontuotannosta syntyy suhteessa paljon päästöjä,” Thörnlund sanoo. Keskeistä on jatkuva yhteistyö toimittajien kanssa. Toimittajien vastuullisuustoimia käydään yhdessä läpi etsien keinoja tehostaa päästövähennyksiä. ”Haluamme auttaa toimittajia kehittämään toimintaansa. Yhteistyö kaikkien arvoketjun toimijoiden välillä on ratkaisevan tärkeää, ja meidän tehtävämme tuotteiden valmistajana on testata ja ottaa tuotteissamme käyttöön uusia vähäpäästöisiä raaka-aineita. Kannustamme päästöjen vähentämiseen osoittamalla, että markkinakysyntää on, ja että me asiakkaana katsomme, että kestävä kehitys todella tuo lisäarvoa." LUONNON MONIMUOTOISUUS YHÄ TÄRKEÄMPÄÄ Eläinten hyvinvointi on yksi Orklan vastuullisen hankinnan fokusalueista. Yhtiö on laatinut eläinten hyvinvointia koskevan politiikan, jossa eritellään vähimmäisvaatimukset tuotantoeläinten oloille. Tavoite on noudattaa tätä politiikkaa kaikkien eläinperäisten tuotteiden hankinnassa vuoteen 2025 mennessä. ”Suosimme pohjoismaisia maidon ja lihan tuottajia, sillä eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö on täällä hyvällä tasolla,” Thörnlund kertoo. Lähivuosina huomiota kiinnitetään yhä enemmän luonnon monimuotoisuuteen. Sen mittaamiseen kehitetään välineitä ja ohjeita. Tapetilla on myös uudistava maanviljely. ”Tarvitsemme ja arvostamme maataloustuottajia. Meidän onnistumisemme riippuu heistä,” Thörnlund kiteyttää.

”Tärkeimmät vastuullisuustavoitteemme liittyvät ilmastopäästöjen vähentämiseen.”

50 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 50

14.11.2023 16.05

YKKÖSHANKINNAT

”Sisun ja sitkeyden lisäksi huokuu ylpeys omasta työstä.”

MEIVI PIETARINEN Ostojohtaja, Ykköshankinnat

Ykköshankinnat arvostaa kotimaisuutta Kolmen ravintola-alan yrityksen ostoyhteenliittymä, Ykköshankinnat, ostaa elintarvikkeet Harald Viikinkiravintoloihin sekä Antell-konsernin ja Pikante-ketjun ravintoloihin, joita on kaikkiaan noin 80. Ykköshankinnat haluaa tukea suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta ja antaa vahvan lupauksen käyttämiensä raaka-aineiden kotimaisuudesta. ”Mielestämme tuote on suomalainen, kun sen raaka-aine on kotimaista ja se on valmistettu Suomessa. Käytämme vain suomalaista maitoa ja lihaa ja haluamme olla varmistamassa, että jatkossakin ruoantuotannolle on edellytykset Suomessa”, Ykköshankintojen ostojohtaja Meivi Pietarinen sanoo. Hän on tyytyväinen, että myös huoltovarmuus on noussut pöytäkeskusteluihin. RUOKABISNES ON LUOTTAMUSKAUPPAA Vastuullisuus on käsitteenä valtavan laaja ja noussut viime vuosina esiin eri kulmineen. ”Arvostan Valion kunnianhimoisia vastuullisuushankkeita, ja Valio-ryhmän tavoite hiilineutraalista maitoketjusta vuoteen 2035 mennessä on huikea. On hienoa, miten maitotilayrittäjät ovat mukana pienentämässä päästöjä, vaikka se tarkoittaa varmasti tiloille lisätyötä ja -kustannuksia.”

Erittäin tärkeäksi vastuullisuuden osaalueeksi Pietarinen nostaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin. Hän arvostaa sitä, että Suomessa eläimiä ei esimerkiksi lääkitä antibiootein ennaltaehkäisevästi – sillä on suuri merkitys kuluttajalle. ”Olemme mukana ruokabisneksessä, joka on luottamuskauppaa. Ostajilla on oltava 100-prosenttinen varmuus siitä, että hankkimamme tuotteet ovat turvallisia, korkealaatuisia, hyvänmakuisia, ja että niitä on saatavilla eli toimitusvarmuus on taattu”, Pietarinen listaa. ”Valion kanssa yhteistyö on aina sujunut esimerkillisesti.” Ykköshankinnat kertoo Valion vastuullisuusteoista laajalti myös omille asiakkailleen. ”Kerromme valiolaisten maitotilayrittäjien tekemästä hyvästä työstä. Syksyllä ravintoloissamme oli kampanja, jossa kerrottiin, että työllistämme viisi valiolaista maitotilaa ja 204 lehmää. Viestimme myös aterioidemme hiilijalanjäljistä, ja siksi ostamiemme tuotteiden ja raakaaineiden hiilijalanjälki kiinnostaa.” Valiolta Ykköshankinnat ostaa kaikki maitotaloustuotteet sekä lisäksi kasvipohjaisia tuotteita. Pietarisen mukaan esimerkiksi Oddlygood® Baristaa on tarjolla jokaisessa heidän kahvilassaan. ”Etelä-Suomessa kaurajuoma on kahviloiden must-tuote, mutta Pohjois-Suomessa kysyntä ei ole vielä niin suurta”, hän kuvaa. TILOJEN TYÖ VAKUUTTAA Ykköshankintojen väki vieraili Tuomolan maitotilalla Orimattilassa viime kesänä. ”Vaikutuimme, miten hyvin eläimet tilalla voivat, miten ne laiduntavat, ja kuinka esimerkiksi vasikoita hoidetaan. Vaikka eläin on tuotantoeläin, sitä kunnioitetaan. Lisäksi mykistyimme, miten paljon huipputeknologiaa maitotilalla on, ja miten hienolla tavalla se yhdistyy eläimistä huolehtimiseen.” Pietarinen ilahtui, että isäntäväestä huokui sisun ja sitkeyden lisäksi ylpeys omasta työstä. ”Ymmärrän, miten rankkaa työ maitotiloilla on, ja siitä olisikin saatava kunnollinen korvaus. Vierailun aikana ymmärsimme myös, miten säiden armoilla maataloustuottajat ovat.” ��

MAITO JA ME * 51

MAME_heidin.indd 51

14.11.2023 16.05

UUTUUS

Valma-pastatuotteet nyt saatavilla!

Valma CalciumPlus pasta

Valma PötsiBoosteri pasta

Valma Fosfori-kalsium pasta

Valma KetosisPlus pasta

Valma LactaStart pasta

Valma Hiili-tanniini pasta

Yksinmyyntituote vain Valmakaupoista. Maahantuonti - Valio Myynti - Valmakaupat Kustannustehokkuus tuonnissa ja jakelussa edullisemmat hinnat! Uusi isompi pakkauskoko 12 tuubin laatikoissa. Nykyaikaiset tuotteet 2020-luvulle.

Huomioithan, että QR-koodin takaa hinta näkyy vain silloin, kun olet kirjautuneena Valmaan.

Valma CalciumPlus pasta Kalsiumpasta vähentää poikimahalvauksen riskiä. Maukas ja syövyttämätön kalsiumpasta 12 x 350 g sisältää 50 grammaa helposti imeytyvää kalsiumia tuubia kohden. Sisältää myös magnesiumia, niasiinia ja seleeniä. Magnesiumilla on tärkeä rooli Ca-aineenvaihdunnassa ja mobilisaatiossa. Seleeni vahvistaa immuunijärjestelmää ja tukee kilpirauhasta. Niasiini auttaa ehkäisemään poikimahalvausta, ketoosia, rasvamaksaa ja nostaa veren glukoositasoa.

Valma LactaStart Pasta Niasiinia ja hiivaa sisältävä maidontuotannon käynnistäjä vastapoikineille lehmille. 12 x 330 g Edistää karkean rehun sulattamista ja antaa pötsille tiivistetyn hiivaviljelmän ja glukoosia muodostavia aineita, jotka edistävät optimaalista energia-aineenvaihduntaa ja ruokahalua. Sisältää 36 grammaa helposti imeytyvää kalsiumia (kalsiumformiaattia) sekä niasiinia. Suositellaan käytettäväksi erityisesti nuorille lehmille ensimmäisen ja toisen kerran poikineille.

Valma PötsiBoosteri Pasta Ruokahalua ja pötsiä stimuloiva pasta. Tehokas pötsiä stimuloiva ja ruokahalua sää12 x 320 g televä pasta, joka lisää rehun imeytymistä ja edistää pötsin liikkeitä. Sisältää runsaasti glukoosia muodostavia aineita energia-aineenvaihdunnan stimuloimiseksi. Sisältää seleeniä, rautaa, sinkkiä, elävää hiivaa ja helposti imeytyvää kalsiumia. Voidaan käyttää myös vasikoille maidolta vieroitettaessa.

Valma Hiili+tanniini Pasta Tanniinia sisältävä hiilipasta ruuansulatuskanavan häiriöiden riskin vähentämi12 x 300 g seen. Hiilitahna sisältää 30 % hiiltä ja tanniinia. Pasta edistää ruoansulatuskanavan tervettä toimintaa, stimuloi ruoansulatusta ja sitoo suolisto- ja mykotoksiineja. Pasta pysäyttää ”löysän ulosteen” ja ripulin.

49€

66€

59€

Valma Fosfori-Kalsium Pasta Erittäin energiapitoinen seleeniä sisältävä fosfori-kal12 x 390 g sium pasta makuri-oireyhtymän ja poikimahalvauksen riskin vähentämiseksi. Fosfori- ja energiapitoinen pasta ehkäisee ensikko lypsylehmien fosforin ja kalsiumin puutetta. Puute voi aiheuttaa makuri-oireyhtymän poikimishetkellä. Sisältää runsaasti glukoosia muodostavia aineita sekä seleeniä. Yksi tuubi sisältää 42 g fosforia ja 30 g kalsiumia.

Koeruokinnassa on kehuttu maittavuutta, käytettävyyttä ja todettu hyvin toimivaksi.

Valma KetosisPlus Pasta Erittäin energiapitoinen, seleeniä ja niasiiniä sisältävä pasta ketoosin riskin vähentämiseen. Energiarikas pasta, 12 x 325 g joka sisältää kolmea glukoosia muodostavaa ainetta ja suojaa energia-aineenvaihdunnan häiriöiltä. Korkean verensokeritason ylläpitäminen estää ketoosia maidon tuotannon alkuvaiheessa. Sisältää myös niasiinia ja seleeniä. Niasiini auttaa ehkäisemään poikimahalvausta, ketoosia ja rasvamaksaa.

Valma-pastat ovat vastaus 2020-luvun lypsylehmien tarpeisiin.

54€

52€

Maitojame_241023.indd 1 MAME_heidin.indd 52

24.10.2023 12.53 14.11.2023 16.05

Ilmastopuntari

ium

Ilmastolaskentamme kehittyy

ini

Valtaosa Valio-ryhmän tuottamasta maitomäärästä on Valio Carbo® -laskennan piirissä.

6€

ia tää a telmille

Juha Nousiainen Valion ilmastoohjelman johtaja, joka kuuntelee bluesia ja nauttii retkipyöräilystä, lukemisesta ja puutöistä.

Valio-ryhmän maitotilojen ilmastotehokkuus SYKSYLLÄ 2020 lanseerasimme Valio Carbo® on todella hyvä. ympäristölaskurin valiolaisten tilojen käyttöön. Hiiliviljely ja hiiliviljelykoulutus sisältyvät Laskurin käyttö on edennyt hyvässä myötätuuvastuullisuusohjelmamme vapaaehtoisiin toilessa. Vuonna 2022 valiolaiset tilat tekivät lähes menpiteisiin, jotka otettiin käyttöön tämän 2 500 virallista laskentaa, ja noin 75 prosenttia vuoden toukokuussa. Lähes 1 500 maitotilaa Valio-ryhmän tuottamasta maitomäärästä oli on jo valinnut tämän toimenpiteen ohjelmasta laskennan piirissä. Tämä antaa hyvän pohjan omaan toimintaansa. Tämän tilakohtaiselle ilmastotyölle ansiosta Valio-ryhmässä on ja Valion tuotteiden hiilijo yli 100 000 hehtaaria hiilijalanjäljen kommunikoiviljelytoimenpiteiden alaimiseen asiakkaillemme. ”Valio-ryhmän sena. Tämä peltoala sitoo Ilmastolaskenta kehitmaitotilojen jo aikamoisen määrän hiiltä tyy, kun ymmärryksemme ilmastonurmikierrossa oleviin peltomaidon arvoketjun pääslohkoihin. Hyvin varovaitöistä ja hiilinieluista paratehokkuus sella sidontakertoimella nee. Tänä syksynä olemmeon todella laskettuna vuotuinen hiilenkin ottaneet käyttöön Valio hyvä.” sidonta tältä alalta on lähes Carbo® -ympäristölaskurin 0,15 megatonnia vuodessa, version 2.0. Tärkein uudismikä vastaa Valion teollitus on maaperäpäästöjen sen tuotannon vuosittaisia sisällyttäminen laskentaan. CO2-päästöjä. Todennäköisesti sidonta voi olla Lisäksi uudella laskurilla on mahdollista huosuurempaakin, mutta tämän varmentamiseksi mioida maidontuotannon lisäksi naudanlihan tarvitsemme vielä tarkempia laskentamalleja. ilmastovaikutukset.

9€

o ää

023 12.53

KUKA

MAAPERÄN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN sisällyttäminen laskentaan nostaa maidon hiilijalanjälkeä keskimäärin noin kolmanneksella. Nämä päästöt tulevat käytännössä turvemailta. Valitettavasti emme vielä pysty sisällyttämään kivennäismaiden hiilensidontaa laskentaan, koska hyväksyttyjä päästökertoimia ei vielä ole olemassa. Uskomme, että pääsemme testaamaan hiilensidonnan laskentamalleja kuitenkin jo ensi vuonna. Vaikka keskimääräinen raakamaidon hiilijalanjälki laskentamuutoksen myötä nousee, se ei tarkoita, että valiolaisten maitotilojen ilmastotehokkuus olisi huonontunut. Kyse on laskentamuutoksesta, joita tulee varmasti vielä eteen myöhemminkin.

UUDESSA LASKURISSA on muitakin parannuksia. Käyttöliittymä on täysin uudistettu, ja laskenta sujuu helpommin ja nopeammin kuin aiemmassa versiossa. Jos tila käyttää lehmien metaanin tuotantoa vähentäviä lisäaineita, laskurilla on mahdollista huomioida nämä päästövähennykset sekä maidon että naudanlihan hiilijalanjäljessä. Monia muitakin laskurin käyttöä helpottavia ja tarkkuutta lisääviä parannuksia on tehty, ja niihin on mahdollista tutustua juuri alkaneissa Teams-koulutuksissa. Koulutusajankohdat löytyvät Valmasta. Ilmastotyöhön liittyvät laskentamenetelmät kehittyvät koko ajan. Tästä syystä myös Valio Carbo® ympäristölaskuria on kehitettävä jatkuvasti.

MAITO JA ME * 53

MAME_heidin.indd 53

14.11.2023 16.05

Työ ja terveys

Vapaaehtoiset tukihenkilöt auttavat Maaseudun tukihenkilöverkko on valtakunnallisesti toimiva auttamisverkosto, jonka vapaaehtoisilta maitotilayrittäjä voi saada maksutonta tukea haastavissa elämäntilanteissa. Apua sai myös maitotilayrittäjä Jenni Uusitalo perheineen. TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVITUSKUVAT VALENTINA MORALES BUSCHMANN

aaseudun tukihenkilöverkoston vapaaehtoiset auttavat maaseudulla asuvia ihmisiä, jotka kokevat tarvitsevansa apua elämän solmukohdissa. Voi olla, että elämässä on tapahtunut jotain raskasta tai voimat ovat muuten vain hiipuneet. Keskusteluapua saa soittamalla tai verkon välityksellä. Konkreettista tukea kodin ja tilan töihin tuovat Jelppi-ryhmät. Tukihenkilöverkoston vapaaehtoiset tuntevat maaseudun elämän ja olot. Useat heistä ovat itsekin maatalousyrittäjiä tai eläkkeelle jääneitä tilallisia. He ovat saaneet koulutuksen tukihenkilönä toimiseen ja osaavat tarvittaessa ohjata eteenpäin lisäavun ja -tuen piiriin. Tukisuhteessa ei ole kyse terapiasuhteesta, vaan vertaistuesta – ehdottoman luottamuksellisesti. Maaseudun tukihenkilöverkko on osa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n toimintaa.

”Tukisuhteessa ei ole kyse terapiasuhteesta, vaan vertaistuesta.”

”JELPPI-PORUKKA SIIVOSI, KUN OLIMME SAIRAALASSA” Maitotilayrittäjä Jenni Uusitalon elämältä putosi kolme vuotta sitten pohja, kun hänen 17-vuotias tyttärensä loukkaantui hengenvaarallisesti auto-onnettomuudessa. Siitä lähtien koko perheen elämä on ollut äärimmäisen raskasta, selviämistä. Tytär taisteli hengestään pitkään Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sieltä hän siirtyi tilanteen vakauduttua Helsinkiin vaikeasti vammautuneiden kuntoutuslaitokseen.

Alussa Uusitalot saivat kriisiterapiaa Välitä viljelijästä -hankkeen kautta ja myös lomittajia tarvittiin yli 200 eläimen hoidossa. ”Elimme sumussa. Lomittajat tekivät suurimman osan töistä ja pitivät navetan pystyssä. Me hoidimme peltotöitä työntekijän ja urakoitsijoiden kanssa. Joskus oli itsekin pakko lähteä navettaan – kyllä sinne lehmän kylkeen on monet itkut huudettu”, Jenni kuvailee. Vuosi kului jotenkin ja joulu lähestyi – tytär oli tulossa kotiin! Uusitalot olivat rakentaneet taloonsa nopealla tahdilla esteettömät pesutilat ja makuuhuoneen pyörätuolilla liikkuvaa tytärtä varten saatuaan tiedon, että tyttären saisi pian hakea Helsingistä Validian kuntoutuskeskuksesta. ”Talo oli kuin myrskyn jäljiltä. Kaikki oli sekaisin remontin jäljiltä. Pohdimme, että eihän tähän remonttikaaokseen voisi Veeraa tuoda ja joulukin oli tulossa”, Jenni muistelee. Välitä viljelijästä -projektin yhteyshenkilö mainitsi Jelppi-toiminnan ja

54 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 54

14.11.2023 16.05

Tukihenkilöverkoston vapaaehtoiset tuntevat maaseudun elämän ja olot. Useat heistä ovat itsekin maatalousyrittäjiä tai eläkkeelle jääneitä tilallisia.

pyysi Uusitalojen luvalla apua. ”Lähdimme Helsinkiin sairaalaan tyttären luokse ja Jelppi-porukka tuli meille siivoamaan. En edes nähnyt näitä auttajiamme”, Jenni kertoo. ”Kun tulimme kotiin, nurkat oli pistetty kuntoon. Olin kiitollinen, että saimme viettää joulua yhdessä perheen kesken siistissä kodissa.” Nyt jo välillä mieleen pilkahtaa toivoa paremmasta huomisesta. ”Tulee hetkittäin uskoa, että kyllä tästäkin selvitään”, Jenni toteaa.

Keskusteluapua saa soittamalla tai verkon välityksellä. Konkreettista tukea kodin ja tilan töihin tuovat Jelppi-ryhmät.

TARVITSETKO APUA – TAI HALUATKO AUTTAA? Useimmat meistä tarvitsevat jossain elämänsä vaiheessa apua. Ihminen voi itse loukkaantua tai perheenjäsenelle sattuu jotain vakavaa. Voi tulla aviero tai muu äkillinen kriisi. Joskus avuntarve syntyy siitä, että työt ovat kasaantuneet eikä uupumukselta saa asioita järjestykseen. ”Esimeriksi sellaisiin tilanteisiin voi pyytää maksutonta Jelppi-apua, jota saadakseen ei tarvitse jonottaa

MAITO JA ME * 55

MAME_heidin.indd 55

14.11.2023 16.05

tai täytellä papereita”, kertoo Mia Kalpa, Maaseudun tukihenkilöverkosta vastaava suunnittelija. Jelppi-ryhmä saapuu apuun sukkelaan ilman turhia kiemuroita ja auttaa kodin sekä tilan töissä. Samalla ehditään juttelemaan, olemaan ihmiselle ihminen. Käytännön Jelppi-työtä tehdään aina 2–5 henkilön ryhmässä. ”Apua tarvitseva voi ottaa yhteyttä minuun tai oman alueensa Jelppivastaavaan, joka kartoittaa tilanteen. Jos Jelppi-ryhmä voi auttaa, sovitaan päivä, jolloin vapaaehtoisten ryhmä saapuu tuettavan luokse. Jos ihminen tarvitsee toisenlaista apua, Jelppi-vastaava ohjaa sopivan avun piiriin”, Kalpa sanoo. Jelppi-toiminta ei ole kiireapua tai lomittamista, vaan hetkellistä tukea elämän haastavissa tilanteissa. Se perustuu vapaaehtoisten haluun auttaa ja osallistua maaseudun ihmisten tukemiseen. Jokainen tukihenkilöksi hakeva haastatellaan erikseen ja hänet koulutetaan tehtäväänsä. Vapaaehtoinen tukihenkilö ei saa työstään palkkaa. ”Vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on vahva auttamisen halu ja sisäinen motiivi tukea toisia. Hän on ehkä itse kokenut vaikeita aikoja elämässään, saanut apua ja haluaa nyt antaa takaisin”, Kalpa pohtii. Aivan kaikkialla Suomessa ei vielä ole Jelppi-toimintaa, joten lisää vapaaehtoisia tukihenkilöitä rekrytoidaan koko ajan. Koulutuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa, ja niissä muun muassa opitaan elämän erilaisista kriiseistä sekä vuorovaikutusta ja ihmisten kohtaamista. Seuraava koulutus on huhtikuussa 2024.

MIA KALPA Maaseudun tukihenkilöverkosta vastaava suunnittelija

EEVA - KAISA LAHTI Maaseudun tukihenkilöverkoston vapaaehtoinen

”OLISI OUTOA, JOS IHMISIÄ EI AUTETTAISI” Lappilainen maitotilayrittäjä EevaKaisa Lahti on yksi Maaseudun tukihenkilöverkon vapaaehtoisista. Hän on käynyt tiloilla auttamassa ja toiminut myös puhelintukihenkilönä. Eeva-Kaisalle kanssaihmisten auttaminen on täysin luonnollista – sitä tehdään kotipitäjässä Tervolassa puolin ja toisin.

”Meillä on harrastettu Jelppi-toimintaa jo ennen kuin se on nimetty Jelpiksi. Autamme toisiamme, missä pystymme, ja olen itsekin saanut apua vaikeissa hetkissä.” Eeva-Kaisa kiinnostui yhä enemmän siitä, millä keinoin ihmisiä voisi paremmin tukea ja auttaa. Kun Maaseudun tukihenkilöverkko järjesti Oulussa peruskurssin vuonna 2016, hän päätti osallistua. ”Tapasin kurssilla hyviä ja erilaisia tyyppejä. Porukkahenki oli mahtava”, hän kehuu. Alussa Eeva-Kaisan vapaaehtoistyö oli enemmänkin puheluihin vastaamista. Nykyään auttamista tapahtuu enemmän jokapäiväisissä kohtaamisissa, arjessa. Eeva-Kaisa on myös osallistunut Jelppi-ryhmän toimintaan ja käynyt ihmisten kotona auttamassa parin muun vapaaehtoisen kanssa. ”Voi olla, että ihminen ei jaksa siivota, pyykit ja astiat ovat kertyneet vuoriksi. Myös navetan puolella saattaa olla asioita kasaantunut, joten me jelppiläiset olemme siivonneet ja järjestelleet, että ihmisen on siitä helpompi jatkaa arkeaan.” Eeva-Kaisa ei lähde Jelppi-keikalle, jos on esimerkiksi rehuntekoaika tai yö mennyt poikivan lehmän kanssa – osallistumisvelvoitetta ei vapaaehtoisilla ole. Mutta sitten kun hän ehtii mukaan, auttamisesta saa itsekin paljon. ”Opin uusia asioita ja kohtaan monenlaisia ihmisiä”, hän sanoo ja lisää: ”Sitä paitsi minusta olisi outoa, jos ihmisiä ei autettaisi.” ��

56 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 56

14.11.2023 16.05

123RF

Asiantuntija vinkkaa

YLEISILME Tilasi ja sen ympäristö on käyntikorttisi. Se viestittää samalla, kuinka asiat ovat muutenkin tilalla hallinnassa. Tavarakasat ja rojut eivät luo arvostusta vaan latistavat hyvänkin tilan imagoa. Vaikutus omaan viihtyvyyteenkin on suuri. On paljon mukavampi tulla navetalle, kun paikat ovat kunnossa.

INVENTAARIO Samalla, kun järjestelet tilasi ympäristöä, tee inventaario tavaroista. Hävitä asianmukaisesti turhat ja rikkonaiset tavarat. Jäljelle jääneiden tavaroiden lajittelu ja inventaario on tärkeää, jotta tiedät mitä kaikkea tilalle on jo hankittu ja mistä ne löytyvät.

JÄRJESTELY JA JÄRJESTYS Aloittaminen voi olla hankalaa, jos tavararöykkiöt ovat valloittaneet lähiympäristön. Kun toimeen ryhtyy, näkee saman tien työnsä tuloksen. Jos vain mahdollista, pyydä apuvoimia, jotta työ edistyy joutuisasti. Varaa siirtolava tai

Siisteyden ylläpito tilalla Kun tilan ympäristö on kunnossa, huomaat heti sen positiiviset vaikutukset työssä jaksamisessa sekä yleisessä viihtyvyydessä tilalla.

Asiantuntijana MINNA JOLKKONEN Eläinten hyvinvoinnin asiantuntija Osuuskunta Maitosuomi

tee peräkärryyn kaatopaikalle menevien tavaroiden kuorma. Pidä huoli, ettei tavaroita vain siirrellä paikasta a paikkaan b – ja pian on toisaalla rojukasat odottamassa.

YLLÄPITO Jotta paikat pysyvät järjestyksessä, on opeteltava toimintatapa, jossa käytön jälkeen tavarat viedään heti niille kuuluville paikoilleen. Tämä koskee niin tilan väkeä kuin muitakin tilalla työskenteleviä. Tavarat löytyvät heti, eikä aikaa kulu turhaan niiden etsimiseen. Hanki navetalle siisteyden ylläpitämiseksi hyvät työvälineet, jotta viikoittainen puhtaanapito on helpompaa ja miellyttävämpää tehdä.

NAUTI TYÖSI TULOKSESTA Siistiin pihaan on kiva tulla – ja miten paljon mukavampi on mennä navetalle töihin, kun vastassa ei ole rojukasat vaan siisti ympäristö! Lopuksi nauti työsi tuloksesta. Toivottavasti uudet toimintatavat siisteyden suhteen jäävät pysyviksi arjessasi.

MAITO JA ME * 57

MAME_heidin.indd 57

14.11.2023 16.05

Valion hyllyssä 3x joulun maku

Jogurteista vaihtelua välipaloihin Välipaloja ei kannata jättää väliin, sillä säännöllinen ateriarytmi antaa virtaa ja auttaa jaksamaan aamusta iltaan.

VALIO

Jouluna herkutellaan tietenkin juustoilla ja lämmittävillä juomilla!

Uutuuksia • kampanjoita • tuotevinkkejä

Mausteisen omenainen

Talvinen Valio Vaalea Hehku® glögi yhdistää tuttuihin joulumausteisiin inkivääriä ja rosmariinia. Nauti kuppi kuumaa hyvässä seurassa!

Leivo tai levitä Sesongin suosikkituorejuusto maistuu tietenkin piparilta ja sopii yhtä hyvin juustokakkuihin, juhlakauden jälkiruokiin kuin juustotarjottimellekin!

Parempaa päälle

Viipaloitu Valio Alppi Kreivi® herkuttelujuusto sopii niihin hetkiin, kun kaipaat leivältäsi hiukan enemmän. Tuhti vuoristojuusto saa kypsyä kahdeksan kuukautta.

Huiput Reseptin löydät Valio.fistä ja Valio-sovelluksesta nimellä herukka-jogurttipannari.

Rakastettu Valiojogurtti® sai kaksi raikasta uutuusmakua: kausimaku vesimeloni palauttaa kesän kielelle joka lusikallisella, ja nopeisiin välipalahetkiin sopii päärynän ja vaniljan makuinen juotava Valiojogurtti®.

Proteiinipitoinen jogurtti on mainio valinta välipalalle. Jogurttihyllystä löytyy paljon valmiita vaihtoehtoja, mutta jogurttia kannattaa kokeilla myös leivontaan. Herukoilla päällystetty ja kardemummalla maustettu pannukakku on kuin arkinen marjapiirakka. Sen tekeminen on helppoa, ja yhdestä pellillisestä riittää useampaankin herkutteluhetkeen. Jos pakkasesta ei löydy herukoita, myös muut marjat sujahtavat mainiosti pannariin.

58 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 58

14.11.2023 16.05

VALIO

Äkkilähtöjä makumatkalle Kokkaaminen on herkullisen helppoa uusilla Valion maustetuilla juustoraasteilla, jotka vievät makumatkalle Italian ja Meksikon makuihin ja tuovat uutta twistiä tuttuihin ruokiin pastoista piirakoihin ja lämpimiin leipiin. Valitse luonteikas, tomaateilla ja yrteillä maustettu Italian style tai mehevän venyvä, jalapenolla ja chilillä maustettu Mexican style!

Onhan se Valio, joulunakin Hyvää helposti Täyteläisen lempeä Valio kermainen tomaatti-yrtit -kastike maistuu koko perheelle. Arjen kiireitä helpottava valmiskastike tuo vaihtelua pastoihin, pataruokiin, keittoihin ja suolaisiin piirakoihin ja on myös helppo tapa tuoda uutta makua tuttuihin kana-, jauheliha-, kala- tai kasvisruokiin. Täyteläisen maun takaa tietenkin Valion kerma.

Kokeile 1+1

Valion syksyn brändimainonnassa lanseerattiin slogan ”Onhan se Valio”. Tällä linjalla jatketaan myös joulumainonnassa, jossa nähdään lämpöä, iloa, ihmisläheisyyttä sekä tietenkin tuttuja Valio-tuotteita.

Mikä yhdistää glögihyllyn aatelia, sitä parasta sinihomejuustoa piparin päällä, lounasruokalassa tarjottavia joululaatikoita sekä maukkaimpia resepti-ideoita jouluun? Kaikkien takana on sama ruokatalo, sillä ”Onhan se Valio”. Loppuvuoden Valiobrändin mainonta korostaa edelleen laatua ja makua. Tällä kertaa pääsemme kurkistamaan jouluun hieman odottamattomasta näkökulmasta. Oivallus iskulauseeseen ja mainontaan löytyi yllättävän läheltä, suorastaan silmien alta. Muotoile Valio voilla leivottu piparitaikina tangoksi ja leikkaa napeiksi. Myllyn Paras perinteinen piparkakkutaikina

”Meillä on käytettävissämme aivan loistava nimi: Valio. Se tarkoittaa suomen kielessä ensiluokkaista, ylivertaista, lajinsa parasta. Ja juuri sitä me haluamme tarjota myös kuluttajille. ’Onhan se Valio’ on tullut jäädäkseen. Se on slogan, jota tulemme käyttämään laajasti kaikessa tekemisessämme. Se on laatulupauksemme, on kyse sitten mainonnasta, tuotelaadusta, työnantajamielikuvasta tai maitotiloista”, kertoo Valiobrändistä vastaava markkinointipäällikkö Sanna Kuosa.

Tee piparinappeihin kolo Valio kinuskikreemille. Paista ja herkuttele! Valio kinuskikreemi

Katso oh Valio.fi:s je tä!

PIPARKAKKUKINUSKINAPIT

MAITO JA ME * 59

MAME_heidin.indd 59

14.11.2023 16.05

ANU ARTJOKI

Uutta Valiolta

Valio.fi on yksi Suomen suosituimmista reseptisivustoista Sivusto uudistui kesäkuussa yhtä aikaa Valio sovelluksen kanssa. Molemmat tarjoavat rutkasti resepti-inspiraatiota suomalaisten arkeen ja juhlaan.

Valio.fi-verkkopalvelu ja Valio sovellus uudistuivat alkukesästä luotseinaan Valion sisältöpäällikkö Laura Saukkonen ja verkkopalvelupäällikkö Mikko Mustalampi.

TEKSTI ANNA JALAS - KARJALAINEN

alio.fi on Suomen suosituimpia reseptipalveluita. Sivustolla vierailee noin 1,7 miljoonaa uniikkia kävijää eli yksittäistä ihmistä kuukausittain. Toisin sanoen joka kolmas suomalainen käy sivuillamme joka kuukausi. Sivusto tarjoaa rutkasti inspiraatiota ruoanlaittoon ja leivontaan, mutta miten Valio.fi palvelee Valion tuotteiden myyntiä, sisältöpäällikkö Laura Saukkonen? ”Reseptimme rakentuvat Valion laadukkaiden tuotteiden ympärille ja kaikki ohjeet ovat Valio Koekeittiön testaamia. Lopulta tarkoituksena on tietenkin saada valitsemaan meidän tuotteemme kaupan hyllyllä. Valion klassikkotuotteilla on helppo onnistua, ja uutuuksien kohdalla on tärkeää antaa käyttövinkkejä tuotteille. Esimerkiksi leivontakreemien tullessa kauppoihin annoimme paljon vinkkejä niiden käyttöön, sillä kyseessä oli monelle aivan uudenlainen tuote. Reseptien kautta kerromme, että pullan lisäksi kreemit sopivat vaikka

”Joka kolmas suomalainen käy sivuillamme joka kuukausi.” jälkiruokiin tai jäätelöön. Reseptit ovatkin tärkeä osa uusien tuotteiden lanseerausta ja mainontaa. Ne ovat myös Valiolle loistava tapa olla ihmisten arjessa mukana.” MILLAISET SISÄLLÖT VERKKOSIVUILLAMME KIINNOSTAVAT? ”Koska kävijämäärä on suuri, niin luonnollisesti kiinnostuksen kohteetkin vaihtelevat. Reseptien kestosuosikkeja ovat leivonta- ja arkiruokavinkit, mutta myös sesonkisisältö kerää yleisöä. Marja-, sieni- ja omenareseptit ovat suosittuja sadonkorjuun aikaan, ja joulun lähestyessä etsitään tarjottavaa illanistujaisiin, joululeivontaan ja joulupöytään”, Laura Saukkonen kertoo.

Suurin kävijämäärä on resepteissä ja muissa ruokasisällöissä, jotka ovatkin Valio.fi:n ylivoimaisesti suosituinta antia. ”Yleensä sivustollemme tullaan Google-haun kautta: käyttäjä etsii jotakin tiettyä reseptiä ja klikkaa Valion ohjeeseen. Jos hän viihtyy sivullamme pitkään, hän on todennäköisesti myös tehnyt reseptin. Hakusanaoptimoinnilla vaikutamme siihen, että reseptimme nousevat hakutuloksissa ylimmille sijoituksille. Ohjaamme liikennettä sivustollemme myös maksetun mainonnan, uutiskirjeiden ja omien somekanaviemme kautta”, Laura kertoo. SISÄLTÖJÄ RUOKATRENDEIHIN JA ANALYTIIKKAAN POHJAUTUEN ”Seuraamme sitä, mitä Suomi syö ja hakee verkosta. Sisältöideoita saamme myös Reseptibotti Murun kautta. Murun kanssa keskustelu alkaa usein niin, että ihminen ei oikein tiedä millaista reseptiä on etsimässä, ja Muru sitten auttaa löytämään tilanteeseen sopivan ohjeen. Murulta voi kysyä

60 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 60

14.11.2023 16.05

ANU ARTJOKI

PALVELUT LUKUINA

noin

Valio.fi

1,7

miljoonaa uniikkia kävijää kuukaudessa

Suosituimmat reseptit elokuussa 2023: lettutaikina, mokkapalat, kantarellipiirakka, mustikkapiiras ja kaalilaatikko ........

noin

Mobiilisovellus

30 000 latausta elokuun loppuun mennessä.

vinkkejä niin synttäritarjoiluihin kuin treffi-iltaankin”, verkkopalvelupäällikkö Mikko Mustalampi kertoo. Yksittäisten reseptien lisäksi sivustolta löytyy artikkeleita ja reseptikokoelmia, joiden avulla käyttäjä löytää itseään kiinnostavaa sisältöä. Aiheena voi olla esimerkiksi ruokaa opiskelijabudjetilla tai yhdeksän helppoa arkiruokaa lapsiperheelle. ”Meillä on myös laaja hyvinvointiosio, joka kerää kattavasti yhteen ruokavalioihin, terveyteen ja ravitsemukseen liittyvät artikkelit sekä erilaiset laskurit. Lisäksi on tietenkin tietoa Valiosta yrityksenä, vastuullisuudesta, avoimista työpaikoista ja niin edelleen. Nämä kiinnostavat taas omaa yleisöään”, Mikko Mustalampi lisää.

”Seuraamme sitä, mitä Suomi syö ja hakee verkosta.”

SIVUSTO JA SOVELLUS UUDISTUIVAT Valio.fi uudistui kesäkuussa. Miksi muutosta lähdettiin tekemään ja miten kuvailisitte muutosta? ”Lyhyesti voisi sanoa, että 10 vuotta vanhan sivuston tekninen alusta oli tullut tiensä päähän eikä palvellut nykyisiä tarpeitamme. Nyt meillä on esimerkiksi ylläpidettävänä verkkosivuja monissa maissa, ja itse sisällöt sivuilla ovat muuttuneet. Halusimme myös mahdollisuuden muokata sisältöä enemmän itse", Mikko kuvailee. "Ennen uudistusta kartoitimme käyttäjien toiveet sivustoon liittyen, ja panostimme sivuston helppokäyttöisyyteen. Haluamme, että sivustolla on mahdollisimman pitkä elinkaari", Mikko kertoo. Samalla oli sopiva kohta tehdä hienosäätöä sivuston ulkoasuun. ”Aiemmin Valio.fi oli hyvin vahvasti sinivalkoinen. Se viesti Valion brändivärejä ja kotimaisuutta, mutta tutkimuksen mukaan etenkin nuoret kävijät kokivat sivustomme värimaailman kylmän kliiniseksi. He toivoivat myös enemmän sisältöä videomuodossa. Ruokasisältöihin tuotiin mukaan lämpimämpiä sävyjä ja pehmeämpää värimaailmaa kuten viininpunaista ja beigeä tutun Valion sinisen rinnalle. Huomioimme suunnittelussa myös sen, että nykyään noin 80 prosenttia käytöstä tapahtuu mobiililaitteilla, etenkin kokatessa”, Laura kertoo. Uudistuksen yhteydessä ruokaalan ammattilaisille tarkoitettu sivusto muutti kokonaan omaan osoitteeseen valioaimo.fi. Samalla uudistimme reseptinhallintajärjestelmämme, mikä toikin lisämausteensa projektiin. ”Kun noin 4 700 reseptiä kuluttajille ja yli 2 000 reseptiä ammattilaisille siirretään järjestelmästä toiseen, tietomassa on niin suuri, että korjattavaakin on löytynyt. Kevät oli hyvin työntäyteistä aikaa. Olemme kuitenkin olleet yllättyneitä, miten sujuvasti kaikki lopulta meni. Pysyimme aikataulussa ja olemme nopeasti päässeet samoihin kävijämääriin kuin ennen uudistusta ja jopa yli”, Laura kuvailee.

Samoihin aikoihin julkaistiin myös tuhansien reseptien koti, Valio sovellus. Kyseessä ei ollut vanhan sovelluksen päivitys, vaan täysin uusi mobiilisovellus uusine toiminnallisuuksineen. Siksi sovellus on ladattava puhelimeen uudelleen. Mobiilisovellus vaatii kirjautumisen, mutta sitä vastaan saa myös parempaa palvelua. ”Kun käyttäjä lataa sovelluksen, häneltä kysytään esimerkiksi ruokavaliosta ja kiinnostaako enemmän leivonta vai kokkailu. Käyttäjät, jotka antavat nämä lähtötiedot ja suostumuksen sen käyttöön, saavat juuri sellaista sisältöä, mistä ovat kiinnostuneita. Valio sovellus onkin jokaiselle hieman erilainen”, Mikko kertoo. ”Ja jos ruokainspiraatio on hukassa, voi sovelluksessa kokeilla reseptirulettia tai käydä selaamassa omia suosikkiohjeitaan. Niitä on myös helppo järjestää tekemällä omat kansiot esimerkiksi juhlatarjoiluille, joululle ja arkiruokasuosikeille”, Laura vinkkaa.

MAITO JA ME * 61

MAME_heidin.indd 61

14.11.2023 16.05

Älykästä ruokintaa Lely Vectorilla Lely Vector on automaattinen ruokintajärjestelmä, joka lastaa, sekoittaa ja jakelee rehun eläimille tarkasti ja oikeaan aikaan. Tiheä ruokinta ja rehunsiirto aktivoi eläimiä syömään tasaisesti ympäri vuorokauden. Näin ollen karjan syömän rehun määrä lisääntyy, millä on myönteinen vaikutus eläinten yleiseen terveyteen ja maitotuotokseen. Lue lisää Lely Vectorista osoitteessa: www.nhk.fi/navettaan/

MAME_heidin.indd 62

14.11.2023 16.05

KUVAT: VALIO JA GETTYIMAGES

Luottotuote

1935

1996

Valio AURA® juustoa

Asiakkaiden toiveisiin vastataan, kun Valio AURA® murennettu tulee myyntiin.

aletaan valmistaa Turussa.

1940-luku AURA® juuston kolmiopala tulee myyntiin.

Hulluna AURA juustoon 1990 AURA® juuston myynti nelikertaistuu, kun suomalaiset villiintyvät pizzasta.

1997 Kaksi kertaa pidempään, eli 12 viikkoa kypsytetty Valio AURA® Gold tulee markkinoille.

Valio AURA® on herkkupala, joka maistuu niin juustotarjottimella, ruoanlaitossa kuin suoraan foliokääreestäkin. Hapan ja kermainen sinihomejuusto valmistuu käsityönä perinteisellä reseptillä. TEKSTI KATJA TARNANEN

Moni loistokeksintö on syntynyt sattumalta. Näin uskotaan käyneen myös homejuuston kohdalla, sillä Etelä-Ranskassa kalkkikiviluolaan unohdettuun juustoon tarttui paikasta bakteerikantaa, joka synnytti Penicillium Roquefort -homekasvustoa. Uusi maku ihastutti, ja juustoa alettiin valmistaa tarkoituksella sillä tavoin. Kalkkikiviluolia ei ollut mailla eikä halmeilla, kun 1930-luvulla tanskalainen juustomestari Maurits Rasmussen yritti pähkiä, miten hän saisi valmistettua suomalaisille roquefort-tyyppistä sinihomejuustoa, ja vieläpä lampaanmaidon sijaan lehmänmaidosta. Vuonna 1934 Rasmussen sai suunnitella Turun meijeriin ajanmukaisen juustolan ja kypsytyskellarin. Vuotta myöhemmin päivänvalon näki suomalaiseen makuun sopiva kirpeän

hapan ja kermainen sinihomejuusto, joka sai nimensä Aurajoen mukaan. Ennen sota-aikaa juusto oli vain harvojen herkkua. Sota-aikana maidosta oli pulaa ja lähes kaikki juusto varattiin puolustusvoimien käyttöön. Kun juuston jakelusäännöstely loppui 1948, juuston suosio lähti kasvuun. Alun perin Valio AURA -juustoa valmistettiin kuuden kilon kiekkoina, mutta kun 1940-luvulta lähtien palvelutiskit vähenivät, lanseerattiin juustosta nykyäänkin tuttu kolmiopala. Jo tuolloin pala sai foliokääreen, jossa on Turun tuomiokirkon kuva. Vuonna 1968 juuston valmistus siirtyi Äänekosken tehtaalle, jossa sen tuotanto on edelleen. Juuston tärkein raaka-aine, eli suomalainen maito, kerätään lähitiloilta.

2018 AURA® hyppää jäätelöaltaaseen, kun se muodostaa makuparin lakun kanssa, seuraavana vuonna piparin kanssa.

AURA valmistetaan yli 80 vuotta vanhan reseptin mukaan: se keitetään, kypsytetään ja pakataan. Homeeksi kelpaa vain Penicillium Roquefort -homekanta. Kahteensataan kiloon homejuustoa tarvitaan 10 000 litraa maitoa ja vain 7 grammaa sinihomeviljelmää. Valmistukseen liittyy paljon käsityötä: keitetty ja muotissa puristunut juusto irrotetaan ja suolataan käsin. Sen jälkeen siihen laitetaan reikiä, jotta home saa happea ja alkaa kasvaa. Pari viikkoa kellarissa tuo homeen juuston sisälle ja pintaan. Lopuksi juustot muhivat makua kylmävarastossa. Ennen pakkausta juuston ulkonäkö, maku ja rakenne tarkistetaan, minkä jälkeen kolmen kilon kiekko leikataan kolmiopaloiksi tai murennetaan.

MAITO JA ME * 63

MAME_heidin.indd 63

14.11.2023 16.05

Herkkua lypsykarjalle Maittavia Herkku-rehuja on nyt saatavilla tuttujen kasvatusrehujen lisäksi myös lypsylehmille. Herkku-sarjasta löytyy monipuolinen valikoima eri valkuais- ja energiatason tuotteita jokaiselle tilalle karkearehujen laadun vaihdellessa. Kysy lisää omalta Lantmännen Agro -yhteyshenkilöltäsi!

lantmannenagro.fi

MAME_heidin.indd 64

14.11.2023 16.06

Parempi talous

Kustannusten hallinta avain maitotilayrityksen menestykseen

MATTI RYHÄNEN Yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Maitotilayrittäjä ei voi erilaistaa tuotettaan, joten kustannusten hallinta on merkittävin keino vaikuttaa maitotilayrityksen kannattavuuteen. Sopimustuotannossa keskeistä on kustannusten minimointi sopimusmäärän puitteissa. Kustannusjohtaminen auttaa maitotilayrittäjää hallitsemaan kustannuksia tavoitteellisesti.

Hanki ja hyödynnä tietoa

Lue lisää! Tutustu uuteen maitotilojen kustannusjohtamisen malliin:

Maitotilayrityksessä tulee olla määriteltynä strategia, ja sitä tulee johtaa kokonaisuutena eikä osiensa kautta, kuten perinteisesti on tehty. Kokonaisvaltainen johtaminen on pitkän ja lyhyen aikavälin johtamista yhtenä kokonaisuutena: pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan myös lyhyen aikavälin johtamisella. Kaikki toiminta tähtää strategian toteuttamiseen.

123RF

Maitotilayrittäjä tarvitsee suunnittelu- ja johtamistyöhön systemaattisesti ja määrätietoisesti kerättyjä hinta-, määrä- ja arvolukuja. Strategisen päätöksenteon tueksi tarvitaan ennakointitietoa toimintaympäristön muutoksista. Valmius hankkia tietoa ja kyky hyödyntää sitä ovat taitoja, joiden avulla voit parantaa maitotilayrityksen kilpailukykyä ja kannattavuutta. Käytä luotettavia lähteitä, kerää tietoja kattavasti, ja käsittele niitä oikein. Näin toimien varmistat tietojen nopean hyödyntämisen, mahdollistat monipuoliset analyysit ja ajantasaisen seurannan. Järjestelmällinen tietojen hankkiminen mahdollistaa maitotilayrityksen johtamisen ja kehittämisen luotettavan tiedon pohjalta.

Johda kokonaisuutena

Kokonaisnäkemystä kustannuksiin Hallitse pitkän ja lyhyen aikavälin kustannuksia yhtenä kokonaisuutena. Suurin mahdollisuus vaikuttaa maitolitran tuotantokustannukseen on tuotannon suunnitteluvaiheessa. Kun investoinnit on tehty, maitolitran tuotantokustannukseen voi vaikuttaa vain rajallisesti. Investointivalinnat vaikuttavat myös muista tuotantopanoksista aiheutuviin kustannuksiin. Ne määrittävät esimerkiksi sen, minkä verran ja minkä tyyppistä työtä navetassa tehdään.

Tuota maitoa kannattavasti Yritystaloudessa kannattavuus on keskeisin tavoite. Tuotantopanosten käyttö ratkaistaan maitotilayrityksessä yritystalouden lähtökohdista yhteiskunnan asettamien reunaehtojen puitteissa. Kun yritystoiminta on kannattavaa, maitotilayrittäjä kykenee kehittämään yritystään. Osaava ja laadukkaasti toimiva maitotilayrittäjä hyödyntää tuotantopanoksia ja tuotantoteknologiaa kustannustehokkaasti, mikä on hyväksi myös ympäristölle ja ilmastolle.

MAITO JA ME * 65

MAME_heidin.indd 65

14.11.2023 16.06

Työ kevyeksi

Asiantuntijana ANNA - RIIKKA PUKARI Melan työkykypalvelut

Tunnista, estä ja eristä melu

Vasikan suoliston turvaksi Startti Vital -ternimaitotehoste Startti Vital -ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan immuniteettisuojaa • vastustuskykyä ja turvaa tulevaisuuteen • elinvoimaa palautumiseen sairauden jälkeen

Startti ProPlus -maitohappobakteeri Suojaa suolistoa: • vieroituksen yhteydessä • otettaessa vasikka vastaan uudelle tilalle • ruokinnan muutosten yhteydessä • lyhentää ripulin kestoa ja vähentää antibioottien käyttöä.

Startti Diaproof-K -vasikkasuola • kuuluisa vasikkaripulin pysäyttäjä • ripulikausi lyhenee 2-3 päivällä • 2,5 kg jauhetta on 41 kerta-annosta • 600 g jauhetta on 10 kerta-annosta

Melu on epämiellyttävää tai kuulolle haitallista ääntä. Meluvamma voi tulla hitaasti hiipien vuosien altistuksen seurauksena tai vamman voi saada myös hetkessä äkillisestä ja kovasta iskumelusta. Melun aiheuttamaa kuulonalenemaa ei voi parantaa, mutta sitä on mahdollista ehkäistä!

MITÄ MELU AIHEUTTAA? Melu aiheuttaa kuulon aleneman lisäksi korvien soimista, lihasjännitystä, ärtyisyyttä, päänsärkyä sekä heikentää tasapainoaistia. Jatkuva melu aiheuttaa stressiä ja unihäiriöitä. Melu myös häiritsee ja haittaa työntekoa keskittymistä vaativissa töissä, vaikka kuulovauriovaaraa ei vielä olisikaan. Melu lisää tapaturmariskiä.

POISTA TAI ERISTÄ MELUNLÄHDE. Ensisijainen keino meluntorjunnassa on estää melun syntyminen esimerkiksi valitsemalla ja käyttämällä hiljaisia koneita ja laitteita. Jos tämä ei ole mahdollista, estetään melun kulku, eristetään ja koteloidaan melu. Melua voi myös vaimentaa esimerkiksi kaikua vähentävillä ja ääntä imevillä akustiikkalevyillä.

KUULONSUOJAIMET KÄYTTÖÖN. Jos tekniset ratkaisut eivät ole mahdollisia, on käytettävä kuulonsuojaimia koko melulle altistumisen ajan. Hyvät kuulonsuojaimet vaimentavat kovan melun, mutta eivät eristä ympäristöstä täysin, vaan päästävät läpi kuultavaksi tarkoitetut äänet. Käytä kuulonsuojaimia, jos et pysty keskustelemaan metrin etäisyydeltä huutamatta!

•

Lue lisää: www.valio.fi/startti

MAME_heidin.indd 66

•

14.11.2023 16.06

Asiantuntija vastaa

Apua! Miten toimia, kun vastassa on loukkaantunut lehmä? Asiantuntijana MERVI YLI - HYNNILÄ Terveydenhuoltoeläinlääkäri Lehmälääkärit.com

Jos eläin näyttää vuotavan, on ensimmäiseksi selvitettävä, mistä ja paljonko verta tulee. Joskus pienikin vuoto näyttää pahalta, kun esimerkiksi häntävaurion saanut lehmä huiskuttaa verta ympäriinsä. Kun vuodon syy selviää, voi arvioida, onko tarvetta eläinlääkärille. Puhelu eläinlääkärille on aiheellinen kaikissa loukkaantumistapauksissa.

Tyypillisimpiä verenvuotokohtia ovat utare ja vetimet, joissa on paljon pinnallisia verisuonia. Myös pään tai kylkien alueet sekä jalat voivat louk-

kaantua eläimen kolhiessa itseään kalusteisiin tai eläinten ruuhkatilanteissa. Sarvi voi katketa kokonaan tai osittain. Vastasyntyneellä vasikalla napa voi vuotaa tai jalka katketa, kun annetaan synnytysapua. Kun odottaa eläinlääkärin saapumista, on hyvä siirtää loukkaantunut eläin ensin pois pihatosta muiden eläinten joukosta. Kävelevä eläin on helppo siirtää, mutta jos eläin makaa, tulee arvioida, voiko sen siirtää ennen eläinlääkärin tuloa. Nosto konevoimin ja lonkkapihtien ja/tai liinojen avulla pitäisi olla mahdollista kaikissa eläintiloissa.

Sen jälkeen on keksittävä paras mahdollinen paikka hoitamiseen turvallisesti sekä aloitettava ensiapu mahdollisen vuodon vähentämiseksi. Likaantuneen vauriokohdan pesu tai huuhtelu vedellä voi olla tarpeen. Vuotopaikan päälle tulee tehdä paineside. Alimmaksi vuotokohtaa painamaan asetetaan jotain puhdasta ja imevää kuten vessapaperirulla, jonka voi kiinnittää ja kiristää esimerkiksi ilmastointiteipillä. Mielikuvitus on rajana, mitä materiaalia nopeasti löytyy. Häntävaurion osalta verenvuoto vähenee, kun vuotokohdan lähelle saa kiristävän siteen, esimerkiksi nippusiteen hieman vuotokohdan yläpuolelle. Karvanajo ja rikkoutuneen alueen puhdistaminen paljastaa vamman laajuuden. Vastasyntyneen navan voi sitoa puhtaalla langalla ja dipata vedinkastolla. Lue laajempi artikkeli • maitojame.fi/hyvinvointi

Uutta Suomessa:

Seuraa terveyttä ja tuotosta kokonaisvaltaisesti SenseHubissa • Youngstock-ohjelmatasolla seuraat vasikoiden terveyttä ja kehitystä hiehoksi vieroituksesta alkaen. • Maitomittarilla ja solulaskurilla saat lehmäkohtaiset maidon määrä- ja laatutiedot suoraan SenseHubiin.

Farm with more freedom

Osta kuukausimaksulla – kysy lisää ja pyydä tarjous. sensehub.fi

SenseHub Suomi

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu eläinten sairauksien diagnosointiin, hoitoon, parantamiseen tai ehkäisyyn. Diagnosointiin, hoitoon, parantamiseen tai tautien ehkäisyyn eläimissä, ota yhteys eläinlääkäriin. Tämän tuotteen kautta kerättyjen ja esitettyjen tietojen paikkansapitävyyden ei ole tarkoitus vastata lääkinnällisten laitteiden tai tieteellisten mittauslaitteiden tarkkuutta. Copyright © 2023 Merck & Co., Inc., Rahway, NJ, USA and its affiliates. All rights reserved.

MAME_heidin.indd 67

14.11.2023 16.06

Laboratoriossa Laborantit Mari Lemetti, Mila Ojanperä ja Heli Pihlajaniemi analysoivat näytteitä Seinäjoen aluelaboratoriossa.

Laboratoriovideot Valmassa Videoiden avulla pääset tutustumaan automatisoidun Seinäjoen aluelaboratorion toimintaan.

alio Laboratorio -palveluiden analyysipalveluista on tehty lyhyet videot, joiden avulla pääset kurkistamaan Seinäjoen aluelaboratorion arkeen. Videot löytyvät Valman videokirjastosta. Videoilla esitellään muun muassa raakamaidon käsittelyä automatisoidussa laboratoriossa. Automatisointi mahdollistaa suurten päivittäisten näytemäärien analysoinnin. Päivittäin analysoimme reilut 5 000 maitonäytettä. REHUNÄYTTEIDEN analysoinnista toteutetun videon avulla pääset tutustumaan analysoinnin eri määritysvaiheisiin. Rehujen analysoimisessa käytetään apuna NIR-tekniikka, titraamista sekä XRF-analytiikkaa. Näytteitä analysoidaan syyspäivinä noin 300 kappaletta. UTARETULEHDUSMÄÄRITYKSEEN keskittyvällä videolla näet, mitä tulehduksen aiheuttaneen bakteerin selvittämiseen käytetyssä PCR-menetel-

mahdollistaa tulehduksen aiheuttajan selvittämisen saman päivän aikana, kun näyte saapuu laboratorioon. Määrityksiä tehdään päivässä keskimäärin 400. Ruuhkaisimpina päivinä näytteitä voidaan analysoida jopa 800. Asiantuntijana MINNA - KAISA MAUNUMAA Analyysipalveluvastaava Valion Laboratorio -palvelut

”Päivittäin analysoimme reilut 5 000 maitonäytettä.”

mässä käytännössä tehdään. Vaativaa pipetointityöskentelyä sekä eristysautomaattia hyödyntävä tekniikka

TIINEYS on todennettavissa myös maidosta. Todentaminen tapahtuu entsyymi-immunologisella Elisamenetelmällä, jolla selvitetään maidossa olevan PAG-proteiinin määrää. Videon avulla näet muun muassa, miten tässä menetelmässä tutkitaan näytteen värireaktioita. Analysoitavat näytemäärät ovat useita satoja päivässä. TALOUSVESINÄYTTEEN viranomaisvaatimusten mukaiset määritykset on mahdollista analysoida myös Seinäjoen aluelaboratoriossa. Tämän tutkimuksen videolla pääset kurkistamaan muun muassa siihen, miltä näyttää tutkimuksessa käytetty, ultraviolettivalossa tapahtuva fluoresointi E. coli -löydöksessä.

68 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 68

14.11.2023 16.06

VALIO OY

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA! KALSIUM-pasta Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g

Green Line KALSIUM-pasta Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

FOSFORI-pasta Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidun halvaukseen, myös sisä ruokinnassa.

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

VALIO L ABORATORIO PALVELUT Valio tarjoaa analyysipalveluja hankintaosuuskunnilleen. Seinäjoen aluelaboratorio tarjoaa hankintaosuuskuntien tarvitsemat analyysipalvelut raakamaidon laadun, ruokinnan ja lehmien terveyden tarpeisiin.

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 430 g

Katso Valman videokirjastosta Seinäjoen aluelaboratorion esittelyvideot!

Pakkaus 4 x 335 g

MAME_heidin.indd 69

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 360 g

MAITO JA ME * 69

14.11.2023 16.06

Naseva

Naseva nautojen hyvinvointitieto -hankkeessa kehitämme nykyaikaisen nautojen hyvinvoinnin arviointitavan, jonka tulokset integroidaan Nasevaan. Hanke on Luonnonvarakeskuksen eläinten hyvinvoinnin tutkimusryhmän vetämä. Tällä hetkellä testaamme mittaristoa lypsykarjojen hyvinvoinnin arviointiin ja rakennamme kokonaishyvinvoinnin arviointimallia. Mittausmenetelmät lypsykarjatilan eläinten hyvinvoinnin arviointiin koottiin niin, että tutkijaryhmä kävi läpi kaikki potentiaaliset hyvinvointitiedon lähteet ja tuoreet mittausideat. Näitä olivat: • Kansalliset tietojärjestelmät: Naseva, tuotosseurannan tietokannat ja nautarekisteri. • Eurooppalaiset nautojen hyvinvoinnin arviointijärjestelmät: muun muassa vuonna 2009 kehitetyn Welfare Quality® protocol for cattle, ja sen jälkeen luodut Danish animal welfare index, CReNBA Dairy cattle protocol, Växa Sverige Ask the cow ja TINE Dyrevelferdsindikator. • Kansainvälisten organisaatioiden raportit: Scientific opinion on the use animal-based measures to assess welfare of dairy cows (EFSA, 2012), Welfare of cattle during killing for other purposes than slaughter (EFSA, 2020), Terrestrial animal health code (OIE, 2019), Guide to good animal

welfare in dairy production (IDF, 2019), Guidelines for lameness in bovine (ICAR, 2020). • Kymmenet aiheesta julkaistut tieteelliset artikkelit.

Kerro, kerro kuvastin, voiko Mustikki hyvin? Naseva nautojen hyvinvointitieto -hanke etenee. Ensin kehitimme mittariston lypsykarjatilan eläinten hyvinvoinnin arviointiin. Nyt kutsumme maitotilayrittäjiä yhteistyöhön sen testaamisessa.

Asiantuntijana KRISTIINA SARJOKARI Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Terveys -palvelut

Asiantuntijana LILLI FRONDELIUS FM, väitöskirjatutkija Luonnonvarakeskus

Tunnistimme yli 400 mahdollista hyvinvoinnin mittaria, joista valittiin asiantuntijaarvioissa alustava mittaristo. Kriteereinä olivat mittarin • luotettavuus: mittari todella kuvastaa kyseistä hyvinvoinnin osa-aluetta • käytännöllisyys: mittaus on toteutettavissa kohtuullisessa ajassa • toistettavuus: mittari antaa saman tuloksen eri mittauskerroilla mittaajasta riippumatta. Mittariston alustavan käytännön testauksen jälkeen se sisälsi 17 muuttujaa kansallisista tietokannoista, 16 kysymystä yrittäjälle, ja 24 tilalla tehtävää mittausta. Seuraavaksi mittaristo testataan isommalla joukolla erilaisia maitotiloja. Mittauksille optimoidaan otoskoot eli kuinka monta eläintä tulee arvioida, jotta mittausten antamat johtopäätökset ovat luotettavia mutta käytännössä toteutettavia. Mittaristo sisältää perinteisiä hyvinvointimittauksia, kuten eläinten käyttäytymisen havainnointia sekä ontumisen ja ihovaurioiden esiintyvyyden määrittämistä, mutta myös uudempia asioita kuten havaintoja vasikoiden vierihoito- ja kasvatuskäytännöistä.

70 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 70

14.11.2023 16.06

S U U T U U

BIOGLYKOLI 55 • Energialiuos lypsylehmille – myös luomutuotantoon * • Syömättömyyteen ja energiavajeeseen • Nostaa rehuseoksen energiapitoisuutta • Maittava – sopii myös robotille Saatavilla olevat koot: 230 kg tynnyri ja 1100 kg kontti. Käyttö aloitetaan noin viikko ennen poikimista ja jatketaan muutaman viikon ajan poikimisen jälkeen. Annetaan 2–4 dl päivässä tai eläinlääkärin ohjeen mukaan.

*Ennen käyttöönottoa eläinlääkärin tulee kirjata valmiste Luomutilan eläintenhoitosuunnitelmaan.

Haluaisitko olla mukana tekemässä hyvinvointihistoriaa? Osallistu tutkimukseen! Toivomme, että vastaat lyhyeen kyselyyn ja avustat hyvinvointitutkijaa tilallasi tehtävissä hyvinvointimittauksissa noin tunnin ajan. Tutkijan vierailun kokonaiskesto on noin 3-4 tuntia. Ilmoitathan kiinnostuksestasi osallistua tutkimukseen verkkolomakkeella! Täytä lomake skannaamalla QR-koodi tai mene osoitteeseen https://q.surveypal.com/Nasevanautojen-hyvinvointitieto-hanke-yhteistyo/

18 MJ/kg ka Skannaa QR-koodi

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560 biofarm.ﬁ

MAME_heidin.indd 71

14.11.2023 16.06

Me yrittäjät

MYLLYRANNAN TILA Vimpeli

Mitä sinulle merkitsee olla Valion omistaja?

Pellot Kokonaispinta-ala 233 ha

Navetta Vuonna 2020 rakennettu pihattonavetta, 1 lypsyrobotti

”On hienoa tuottaa maitoa kuluttajille Valion tuottajana ja omistajana, koska kuluttajat tietävät, että Valion tuotteet ovat laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja.”

Laskin on tärkeä työväline Tommi Harjusta tuli maitotilayrittäjä lypsyrobotin ansiosta. Viime aikoina hän on myös innostunut hiiliviljelystä huomattuaan, että se auttaa tuottamaan hyvän sadon.

Eläimet Rodut holstein ja ayshire, 70 lypsävää, 50 päätä nuorkarjaa

Keskituotos 11 924 (EKM kg)/lehmä, rasvaprosentti 4,40, valkuaisprosentti 3,68

Maidon hiilijalanjälki 1,73 kg C0₂/EKM kg

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

ommi Harju pitää kannattavuutta ja maksuvalmiutta tärkeimpinä onnistumisen kriteereinä maitoja viljatilansa johtamisessa. Jos päähän pälkähtää kiinnostava kehitysidea, hän etsii nopeasti laskimen käteensä. ”Aina pitää tarkistaa, voisiko uusi suunnitelma olla kannattava. Olen yrittäjä, joten viivan alle pitää jäädä riittävästi”, Tommi painottaa. Hänen tilallaan meneekin mukavasti. Kannattavuus on ihan hyvällä tasolla ja maksuvalmiutta riittää laskuihin, rehuja lannoitehankintoihin sekä pieniin konehankintoihin tarpeen mukaan. ”Käytän apuna tilan talouden hallinnassa budjetointia ja erilaisia Excel-taulukoita”, Tommi kertoo. Navetassa työskentelee luotettava työntekijä, mikä tuo yrittäjälle väljyyttä aikatauluihin.

”Hänen ansiostaan voin keskittyä välillä laskemaan ja suunnittelemaan.” LYPSYROBOTIN ANSIOSTA MAITOTILAYRITTÄJÄKSI Tommin tilalla on kolme vuotta sitten rakennettu yhden lypsyrobotin pihatto, ja tilalla lehmät ja nuoret hiehot laiduntavat. ”Se on lähinnä terapialaiduntamista, eli eläimet käyvät syömässä rehunsa pihatossa. Laidunnus sujuu hyvin, kunhan kevään ensimmäisistä riemunhetkistä selvitään”, Tommi naurahtaa. Tommi on toiminut maitoja viljatilayrittäjänä lähes 10 vuotta. Kun kotitila siirtyi sukupolvenvaihdoksessa hänen vastuulleen, tuolloin vielä 20-vuotiaalle yrittäjälle, tilalla oli 24 lehmän parsinavetta. ”Lypsäminen ei kiinnostanut minua lainkaan. Halusin työskennellä

72 * MAITO JA ME

MAME_heidin.indd 72

14.11.2023 16.06

HAAVEISSA LAAJENNUS JA KESÄLOMAT Tommin tilanjohtamiseen kuuluvat pitkän aikavälin suunnitelmat 5–10 vuoden päähän. ”Kun isot kuviot on suunniteltu hyvin ja ajoissa, tilan arjessa voi tehdä pienempää säätöä. Kesällä esimerkiksi pitää olla joustava ja vaihtaa peltotyösuunnitelmia kelien mukaan nopeassa tahdissa.” Tommin pitkän aikavälin suunnitelmissa on laajentaa pihatto kahdelle robotille ja kaksinkertaistaa eläinmäärä reilusti yli sataan. ”Haluaisin palkata toisen työntekijän, jotta saisin enemmän vapaa-aikaa perheen kanssa myös kesällä. Erityisopettajana työskentelevällä vaimollani on pitkät kesälomat ja minulla silloin tietysti pahin kiire päällä tilan töissä”, Tommi pohtii. Toinen työntekijä toisi myös paljon joustoa esimerkiksi peltotöiden suunnitteluun kiireaikoina. HIILIVILJELY KIINNOSTAA Tommi kävi vuonna 2021 Valion hiiliviljelijäkoulutuksen ja yllättyi myönteisesti. ”En ole ollut mikään hiiliviljelyfanaatikko. Opin kuitenkin koulutuksessa, että kylvämällä syväjuurisia nurmikasveja toteutan hiiliviljelyä ja saan samalla hyvän sadon, vaikka välillä sataisikin hurjasti tai olisi rutikuivaa”, Tommi selittää. Nurmessa Tommi käyttää erilaisia Carbo® siemenseoksia. Pääkasvina ovat timoteit tai nurminadat ja mukana on myös hieman apilaa. ”Viljan viljelyssä käytän omaa kalustoa ja kuivauksessa myös rahtikuivausta sekä viljanvälitystä. Rehunkorjuussa hyödynnän urakoitsijoiden palveluita”, Tommi kertoo. Toinen hiiliviljelykoulutuksessa tullut herätys oli se, että polttoainekuluissa voi säästää suunnittelemalla, missä järjestyksessä peltolohkoja kannattaa ajaa. ”Samalla tulee hallittua päästöjä”, Tommi lisää.

HARJUN PERHEALBUMI

peltohommissa ja tehdä koneurakointia ulkopuolisille. Päätin, että lehmät saavat ennen pitkää lähteä”, Tommi muistelee. Hän hoiti aluksi lehmiä äitinsä kanssa, joka ei vielä ollut eläkeiässä. Välillä apuna olivat harjoittelijat ja kesätyöntekijät. Viisi vuotta kului – hujauksessa – ja Tommi huomasi, että koneurakointia pitäisi tehdä päivittäin, jotta siitä saisi tasaista elantoa. Niinpä Tommi hankki lypsyrobotin ja päätti jatkaa viljelyn ohella maitotilayrittäjänä. ”Onneksi lypsyrobotti on keksitty! Nyt meillä on eläimiä kolminkertainen määrä, ja hyvin on sujunut”, Tommi iloitsee.

Myllyrannan tila

Yrittäjä:

Tommi Harju, 30. Perheeseen kuuluu erityisopettajavaimo Laura sekä lapset Eedit (3) ja Aaron (6).

Tilasi vahvuudet?

Tilalla on hyvä pitkäaikainen työntekijä kokopäiväisenä ja lisäksi nuori kesätyöntekijä sekä kaveri urakoitsijana apuna kesäisin peltotöissä. Pidän kannattavuuslaskelmien tekemisestä, ja lehmien laiduntaminen sekä lypsyrobotti ovat minulle tärkeitä asioita tilan hoidossa.

Mistä saat voimaa?

Ehdin välillä pitää iltaisin vapaata ja viettää aikaa perheeni kanssa. Viikonloput talvea kohden rauhoitan täysin, ja silloin hoidetaan vain pakolliset navettatyöt. Meille on tulossa keväällä perheenlisäystä. Talvisin teen moottorikelkkareissun tai kaksi pohjoiseen.

Mistä olet ylpeä?

Olen ylpeä siitä, että tila on kannattava. Laitoin tavoitteeksi keskituotoksen 10 000 kiloa, mutta se meni rikki melko nopeasti.

Mitä olet oivaltanut?

Työntekijöihin kannattaa luottaa. He tietävät, mitä tekevät ja osaavat työnsä. Hyviä työntekijöitä kannattaa kiittää esimerkiksi pienin bonuksin.

Millaisia haasteita olet kohdannut?

Venäjä-pakotteet vuonna 2014 toivat taloudellisia haasteita. Sen jälkeen navetan rakentaminen ajoittui juuri koronan aikaan, mikä aiheutti epätietoisuutta jatkosta.

Mistä haaveilet?

Haluaisin päästä tekemään useammin kesälomareissuja perheen kanssa, mutta sitä varten tarvitsen vielä toisen kokopäiväisen työntekijän, koska kesä on hektisintä aikaa tilan töissä.

MAITO JA ME * 73

MAME_heidin.indd 73

14.11.2023 16.06

Kotimainen startti vasikan alkuruokintaan

Suomen suosituin – vuodesta toiseen. Starttien raaka-aineet saadaan aidosta suomalaisesta maidosta ja niissä on kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Hyvin hoidettu vasikka kasvaa nopeammin ja tulee aikuisena lypsämään paremmin. Tuottajat tietävät, että Startit antavat varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Startti Talous soveltuu erityisesti hapanjuottoon.

Kaikki valkuainen maidosta!

Startti-juottorehut ovat saatavilla 20 kg säkkien lisäksi 800 kg lavoina tai suursäkkeinä – suoraan tilalle toimitettuna. Tiedustele omasta meijeristäsi, teurastamoista tai hyvin varustelluista maatalousmyymälöistä. Startit valmistetaan Suomessa – aurinkoenergiaa hyödyntäen. Lue lisää: www.valio.fi/startti

MAME_heidin.indd 74

14.11.2023 16.06

Terveiset johdolta

Lehmällä on tärkeä rooli ruokajärjestelmässä

KUKA Annikka Hurme Valion toimitusjohtaja, joka rakastaa tavallista perhearkea sekä sudokujen ratkomista ja ulkoilua metsässä.

VALIO NOUSI Suomen kolmanneksi maineikVALIO ON suomalaisten luottobrändi. Onhan se kaimmaksi yritykseksi Luottamus&Maine-tutki- Valio -mainoksissamme ovat esillä monet rakkaat klassikkotuotteemme. Halvimman hinnan sijaan muksessa, johon vastasi yli 11 000 suomalaista. lupaamme ensiluokkaista makua ja laatua – niistä Vaikka maidontuotanto on viime vuosina ollut ruoassa pitäisi ensisijaisesti olla kyse. rankankin kritisoinnin kohteena, kertoo tulos Valio on viime vuosina ottanut isoja askeleita siitä, että valtaosa suomalaisista luottaa Valioon ja arvostaa maitotilojen työtä ruoantuottajina. strategian toteuttamisessa. Maitotuotteet ovat Vaikka tilojen muuttuvat kustannukset eivät kivijalkamme, mutta rinnalle tarvitsemme myös ole enää ennätyskorkealla, tuottajien kriisi ei ole uusia kasvun alueita. Tuoreimpina uutisina Oddlyohi. Korkeat korot, lannoitteiden good osti Plantin, jotta voimme haukata kasvavasta kasvipohjaisten korkeat hinnat ja energian hinmarkkinasta yhä suuremman palanan epävarmuus haastavat edelleen. Tuottajan palkka on nostetsen. Suomen Lantakaasu Oy tähyää ”Voimme seuraavaksi Pohjanmaan suuntaan. tava tasolle, joka luo edellytykset rakentaa Ruoantuotanto on murroksessa maidontuotantoon myös tulevaiglobaalisti. Väestö ja ruoan tarve suudessa. Valio pitää tätä aktiiSuomeen kasvavat, ja muuttuvan ilmaston visesti esillä niin median, päätnykyistä takia viljelymahdollisuudet kuivutäjien kuin kaupan suuntaan. kestävämmän villa alueilla heikkenevät. YksipuoTaloudellinen tilanne on tiukka myös monessa kotilisesta viljelystä pitäisi päästä moniruokajärjestaloudessa. Keskivertosuomuotoisempaan viljelyyn, ja fossiitelmän ja luoda listen lannoitteiden käyttöä tulisi malaisen ostovoima on laskesamalla Valiolle vähentää. nut. Samansuuntainen tilanne Murros on myös mahdollisuus. on myös Virossa ja Ruotsissa. ja maitotilaHinnan ja volyymin optiVoimme rakentaa Suomeen nykyisyrittäjille uutta tä kestävämmän ruokajärjestelmän mointi on Valiolla jatkuva tehliiketoimintaa.” ja luoda samalla Valiolle ja maitotävä. Jos hintaero esimerkiksi tuontijuustoon kasvaa liikaa, tilayrittäjille uutta liiketoimintaa. Valion tuote voi jäädä hyllyyn. On kuitenkin hyvä muistaa, että kauppa tekee NURMELLA JA LEHMÄLLÄ on paikkansa varsinaina päätökset hyllynreunahinnasta. kin täällä pohjoisessa. Turhan usein keskustelu Tässä taloudellisessa tilanteessa Valion on pyörii yhden tuotantomuodon ympärillä kerralonnistuttava kahdessa asiassa: tuotekehityklaan, vaikka maaseudulla eri tuotantosuunnat tukevat usein toisiaan. Eikä kyse ole vain ruoasta. sessä ja oman toiminnan jatkuvassa parantaSuomen Lantakaasu Oy on hyvä esimerkki siitä, misessa. Valio Gårdsgoda eli Ruotsin markkimiten ruoka, energia ja lannoitteet kytkeytyvät noille brändätty versio Oivariini®-levitteestä toisiinsa. Yksi keskeinen tavoitteemme on lisätä ja Valio PROFeel® -mansikkapirtelö ovat esiyleistä ymmärrystä ruokajärjestelmästä esimermerkkejä viime aikojen onnistuneista lanseerauksista. Kustannuspaine on suuri myös kiksi päättäjien keskuudessa. Joko-tai-keskusteValiolla: #2025-projektissa pyrimme kymmelun aika on ohi. Lehmää ei voi ottaa ruokajärjesnien miljoonien tulosparannukseen sadoilla telmästä pois. eri toimenpiteillä seuraavien vuosien aikana. Kiitos pitkäjänteisestä työstä maitotiloilla ja Pienennämme kuluja ja parannamme päivitpäivittäisistä kohtaamisista, jotka ovat siivittäneet Valion upeaan mainetulokseen! täisiä toimintaprosesseja.

MAITO JA ME * 75

MAME_heidin.indd 75

14.11.2023 16.06

KUINKA MONTA HERRA OLTERMANNIA LÖYDÄT?

MATKAA MAAILMAN YMPÄRI JA MAISTA KAIKKI VALIO OLTERMANNI® MAUT!

MAME_heidin.indd 76

14.11.2023 16.06