Maito ja me 3/2022

REHUKULUIHINSÄÄSTÖÄ 12 VIERIHOIDOSSAVASIKAT 18 VALIOAJASSAELÄÄ 32 Maito ja me HYVINVOINTIINKAUTEENSISÄRUOKINTAVINKIT-JAVALIONOMISTAJAYRITTÄJIEN AMMATTILEHTI / 03 — 2022

Tilaa rehut suoraan tuottajapalvelustamme p. 020 472 7060 tai verkkokaupastamme a-kauppa.fi A-REHULTA TILASI TARPEISIIN SOPIVAT REHUT Kun säilörehu on hyvää, on täydennysruokinta helppoa, eläimet pysyvät terveinä ja tuottavat sekä litroja että pitoisuuksia. Jos säilöntä ei syystä tai toisesta onnistu, lehmien karkearehusta kadonneita megajouleja on korvattava ostorehulla. Tavoitteista kannattaa pyrkiä pitämään kiinni oikein suunnitellulla ruokinnalla – ja väkirehuihin panostamalla. A-Rehun rehuvalikoimasta löydät niin laadukkaat täydennysrehut kuin apekomponentit.

MAITO Toimituspäällikkö

MAITO JA ME * 03 MeValionTavataanUuttaHallittuKoneklinikka...….....................................…50Laboratoriossa.......................................…48EläinlääkäriAsiantuntijaTalous..….…........................................………45Nasevasti.....…......................................……43TyöTukitoimetHallituksenValioLaidunnusNeljälläInventoi,TalouspolitiikkaHyvinvointiaSäästöäToimitusjohtajalta..................…...…….....…11Uutiset.......………………………….....….........…06Alkutuotantojohtaja...……...….…….…...…05Pääkirjoitus……..…………..…........…...………04rehukuluihin...............................12vasikoidenvierihoidolla...18suitsiiinflaatiota........20analysoijabudjetoirehut.....24korjuullaparempaalaatua......26pienelläpeltopinta-alalla..28nytjatulevaisuudessa..................32puheenvuoro.................……39auttavatjaksamaan...........40kevyeksi.........................................……42vastaa…..…..……......…………46vastaa..….......….....…..…..……47uudistus.......................................52Valiolta….........................................56Valiolla.............................….……58ilmasto-ohjelma.........................…61yrittäjät..………..............…...............……62

JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi

Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Helena Karhujoki, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteenmuutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 010 381 2144, ilmoitusmyynti@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 7.12.2022. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi SISÄLTÄÄ 20181224 32282656 Teemana RUOKINTA JA HYVINVOINTI Painotuote40410955 YMPÄRISTÖMERKKIMILJÖMÄRKT 03—2022

Valio haluaa olla luomassa ruoantuotannon kestävää tulevaisuutta ja kannattavaa liiketoimintaa. Siksi katseemme on nykyhetken lisäksi pitkällä horisontissa. Millä keinoin olemme tuota tulevai suutta kohti menossa, lue siitä lisää Valion johto ryhmän jäsenten Elli Siltalan ja Tuomas Salusjärven haastattelusta sivulta 32 alkaen.

PÄÄKIRJOITUS

Eläinten ruokinnassa ja hyvinvoinnissa tehdään sekä tutkimuksessa että tiloilla pieniä ja suuria oivalluksia, joka päivä. Aidataan lehmille laidun ja päästään kesäkaudella vähemmällä (s. 28), hyödyn netään rehuanalyyseja ja -näytteitä (s. 24 ) tai korjataan säilörehusta vielä neljäskin sato (s. 26).

Toimituspäällikkö

tehdäänTulevaisuustänään

V

uosi alkaa sisäisen kalenterini mukaan syksyllä. Silloin on aina aloitettu uudet jutut ja suunniteltu tulevaa, niin töissä kuin vapaaajalla. Aikakäsitys lienee jäänyt päälle koulu- ja opiskeluajoilta. Viljelijän vuosikellossa alkusyksy on vielä kiireistä rehunteon aikaa, kunnes sisäruokintakaudella kerkeää pohtia jo hieman pidemmällekin.

Inspiraatiota syksyyn!

Kun nykyhetkessä on meneillään paljon, ei tule vaisuutta välttämättä pysty ajattelemaan ainakaan kovin syvällisesti. Mutta tulevaisuus, se tulee joka tapauksessa. Avoin, kiinnostunut ja ratkaisukeskeinen asenne auttaa taklaamaan haasteet sekä näkemään uudet mahdollisuudet.

ANNA JALAS KARJALAINEN

04 * MAITO JA ME

Tätä kirjoitettaessa viljojen hintataso on tullut alaspäin loppukeväästä yli sata euroa tonnilta, mikä on kotieläintuotannon näkökulmasta hyvä asia. Rehuviljan hinta on kuitenkin Suomessa edel leen kaksinkertainen pidemmän aikavälin keski arvoonKeväänverrattuna.aikanarypsi ja rapsi kallistuivat poik keuksellisen rajusti. Kesän mittaan hintataso laski. Ranskan viljapörssissä odotukset marras kuun 2022 hintatasoksi ovat laskeneet rapsin osalta toukokuun yli 850 euron noteerauksesta syyskuun alun noin 600 euroon tonnilta.

Optimoi ja varaudu

enäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo yli puoli vuotta, ja sen välilliset vaikutukset näkyvät myös meillä Suomessa. Erityisesti energiamarkkinoiden epävarmuus ja voimakkaasti kallistunut energian hinta ovat heikentäneet EU:n ja Suomen talousnäkymiä. Maitomarkkinoilla ja valiolai sessa maitoketjussa on onneksi tapahtunut myös positiivisia asioita, ja maidon tuottajahintojen nousu on kirinyt kiinni äkillisesti kohonneita maidontuotannon muuttuvia kustannuksia.

V

Sähkö on lyhyessä ajassa kallistunut poikkeuk sellisen paljon ja nähtävissä on uhkakuvia säh kön toimitusvarmuuteen liittyen. Tähän saakka

maitotilayrityksissä varavoiman käyttöön on varauduttu lähinnä myrskyjä silmällä pitäen. Ensi talvena varautumista tarvitaan myös suun nitelmallisia, lyhyitä, sähkökatkoja varten, koska sähköenergiasta voi tulla pula. Toivottavasti näin ei kuitenkaan Maitotilayritystentapahdu.sähköstä maksama hinta vaihtelee voimakkaasti tilojen välillä sähkösopimuksesta riippuen. Sähköntarpeen mitta suhteista kertoo, että jos sähkön hinta nousee yhdellä sentillä per kilowattitunti kaikilla valiolaisilla tiloilla, se nostaa maidon tuotantokustannuksia yhteensä noin 2,5 miljoonalla eurolla vuo dessa. Sähkön ja energian hinnannousut lisäävät luonnollisesti myös Valion kustannuksia.

Tuotantopanosten hinnat ja niiden väliset hintasuhteet voivat lähiaikoina vaihdella erittäin voimakkaasti. Tarvetta tuotannon optimointiin, erityisesti ruokinnan osalta, on tavanomaista enemmän.

”Ensi tarvitaanvarautumistatalvenamyössähkökatkojavarten.”

ILKKA POHJAMO

Alkutuotanto johtaja Valio Oy

AJANKOHTAISTA

Inflaation vaikutukset ovat tällä hetkellä käsin kosketeltavia. Maatalouden tukijärjestelmissä ei ole automaattista inflaatiokorjausta. Suomessa tukien osuus tilojen liikevaihdosta on vaikeista luonnonolosuhteista johtuen korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin, ja hallitsemattomaksi päästessään inflaatio uhkaa nakertaa suomalaisten tilojen kilpailukykyä suhteessa muihin EU:n sisämarkkinoilla toimiviinYleinentiloihin.kiinnostus ruoan alkutuotantoa kohtaan ei ole vuosikymmeniin ollut niin suurta kuin nyt. Vaikeat ajat palauttavat mieliin ihmisten perustarpeet myös vauraissa länsimaissa sekä tosiseikan, että ruoantuotanto ja huoltovarmuus eivät ole itsestään selviä asioita.

Ensimmäinen, ja vuoden tär kein, säilörehusato onnistui suurimmalla osalla maitotiloista hyvin sekä laadullisesti että määrällisesti. Tämä on tärkeää, koska nurmirehu on keskeinen osa maitoketjuam me. Ikävä kyllä kaikki tilat eivät välttyneet kuivuudelta.

ominaisuudetValmanHyödynnäuudet

V

R

Yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa Ruokavirasto tarjoaa myös ensimmäisen AMK-tasoisen LUMO-kurssin, jonka kurssi materiaalina LUMO-opas toimii. Kurssilla tehdään maatilalle suunnitelma luonnon monimuotoisuuteen liittyen, ja kurssin voit suorittaa avointen opintojen kautta.

Tutustu oppaisiin ja ilmoittaudu kurssille: ruokavirasto.fi/lumo

Vinkkejä luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen saat Ruokaviraston oppaista. Kuvassa pensastasku saalista pyytämässä.

TaskuValma

almasta löytyy Teksti puheeksi -toiminto, jon ka avulla voit kuunnella haluamasi sivun sisällön puhee na. Sinisen Kuuntele-kuvakkeen löydät kuunneltavissa olevien si vujen ylälaidasta. Toiminto tukee sekä suomen että ruotsin kieltä.

alman tärkeimpiin sisältöihin pääset nopeasti käsiksi TaskuValman kautta. TaskuValmaan on koottu muun muassa maidon laatuun ja hintoihin, keräilyaikatauluihin sekä tuoreimpiin uutisiin ja tapahtumiin liittyvät linkit, ja se on suunniteltu mobiililaitekäyttöön.erityisesti

Perinnebiotooppien luontotyypin mukainen hoito -oppaasta saat sen sijaan tietoa perinnebiotoopeista sekä niiden hoitamisesta ja tunnistami sesta. Oppaiden lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä tai kirjautumista.

06 * MAITO JA ME

uokavirasto on julkaissut Luonnon monimuotoisuus maatilalla -verkko-oppaan (LUMO-opas), johon on kerätty viljelijöiden käyttöön käytännönläheistä tietoa luonnon monimuotoisuuden hyödyistä sekä monimuotoisuuden tunnistamisesta maatilalla. Oppaasta saat tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuustyön toteutuksesta tilal lasi sekä vinkkejä rahoitusmahdollisuuksiin. Oppaassa ei käsitellä yksi tyiskohtaisesti viljelijätukien ehtoja.

Kiinnostaako luonnon monimuotoisuuden edistäminen, ja haluaisit oppia lisää monimuotoisuutta tukevista käytännön toimista tilallasi?

TaskuValman löydät Valman sinisen yläpalkin vierestä.QR-koodi-painikkeenkuvakkeesta,

Kuuntele Valman sisältöjä

V

UUTISET KOSTETJARI

Tutustu luonnon muotoisuusoppaisiinmoni-

Koko sarja nähtävissä osoitteessa: ageofchangeseries.co.uk

V

T

omena-kaneli sekä sokerilla makeutetut maut mansikka, vadelma, mustikka ja vanilja. Nämä pakkaukset voi jatkossa laittaa huuhdeltuina kartonkikierrätykseen.Tavoitteemme on, että tulevai suudessa kaikki tuotepakkauksem me valmistetaan kasvipohjaisista tai kierrätetystä materiaaleista ja että ne ovat sataprosenttisesti kierrätettäviä.

kippoihinkartonki-Proteiinirahkoja

alio PROfeel® proteiini rahkat siirtyvät uutuusmaku,proteiinirahkojensinäsoveltuviinkartonkikierrätykseenasteittainpikareihin.Ensimmäi-uudenpakkauksensaavatsokeroimaton

Uutta!

N

Vinkkejä raakamaidon hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut – innostavia lukuhetkiä!

ämän lehden välistä löydät Valion uuden ilmastooppaan maitotiloille: Ilmastoviisasta valiomaitoa – vinkkejä raakamaidon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Valion ilmastotiimin kokoamassa oppaassa kerrotaan, miten oman tilan hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa konkreettisin keinoin – talouskulma ja eläinten hyvinvointi huomioiden. Valion tavoitteena on nollata maidon tuotantoketjun hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ratkaisuja löytyy sekä alkutuotannosta, teollisuudesta että kulutuksesta.

PRODUCTIONSCOMMERCIALSTORYWORKSBBC

Valio on mukana Age of Change: The Business of Survival -filmisarjassa, jonka meille on tuottanut BBC StoryWorks CommercialProductions. Sarjan jokaisessa jaksossa keskitytään yhteen yritykseen, joka on ratkaisemassa aikamme suurimpia haasteita.

Ilmastoviisasta valiomaitoa

UUTISET

Jos jaat Valion jaksoon liittyvää materiaalia omissa somekanavissasi, muistathan mainita sarjan virallisen hashtagin: #AgeOfChange

oin viiden minuutin mittainen jakso on kuvattu helmikuussa Haapavedellä, Keskitalon ja Vuorenmaan maitotiloilla sekä Valion Haapaveden juustolassa. Kerromme filmillä keinoistam me pienentää oman toimintamme ilmastovaikutuksia. Jaksossa esitel lään muun muassa biokaasun tuotantoa Vuorenmaan tilalla. Maitotilayrittäjät Tuukka ja Kaisa Laitila ja Janne Vuorenmaa sekä Valion Ilmastotiimin kehityspäällikkö Robert Harmoinen kertovat, miten näemme maidontuotannon tulevaisuuden.

Valio mukana Age of Change -sarjassa

MAITO JA ME 07

ILMASTOVIISASTA VALIOMAITOA 32016816_Maitotilan_ilmasto-opas_210x148mm.indd 1 30.8.2022 12.37

T

Voit lukea lisää näyttelytunnelmia Valman uutisista.

V

TULOSSA

Farmarin ja Nivalan maaseutunäyttelyn tunnelmia

Sisäministeri Krista Mikkonen (toinen oik.) oli kiinnostunut ilmastoaiheista vieraillessaan Farmarissa Valion osastolla. Ilmastotiimin johtaja Juha Nousiainen (toinen vas.) kertoi Mikkoselle Valio-ryhmän askeleista kohti hiilineutraalia maidontuotantoa.

UUTISET

Valion messuosastolla vierailijat saivat tutustua esimerkiksi Valioryhmän tekemään ilmastotyöhön, uutuustuotteisiimme ja biokaasulla kulkevaan maidonkeräilyautoon. Maitotilayrittäjien palveluista esillä olivat mm. Valion Eläkekassan vakuutuspalvelut, Valmakauppa, uusi antibioottitesteri sekä Väreen aurinkosähköjärjestelmät.

08 * MAITO JA ME

Syksyn makuja ja ideoita edulliseen Valio.fi:stä!arkiruokaan

Etukäteiskysymyksiäammattiaiheista.voitlähettää Valmassa jul kaistavan Valio Talk -ennakkouutisen kommentti kentän kautta. Webinaarin liittymis- ja rekisteröity mislinkki julkaistaan Valmassa. Tervetuloa mukaan kuulemaan ajankohtaista asiaa yhdessä pöydässä!

Syksyn Valio Talk

ervetuloa kuulolle Valion omistajayrittäjien Valio Talk -webinaariin torstaina 20.10. klo 9.30–11! Webinaarissa kuulet ajankoh taisista aiheista Valion liiketoimintaan ja markkinoi hin liittyen, ja lisäksi keskustelemme maitotilayrittä jyyteen liittyvistä

alion messuosastoilla vieraili runsaasti ammattilaisia ja kuluttajia niin Farmarissa Mikkelissä 30.6.–2.7. kuin Niva lan maaseutunäyttelyssäkin 19.–20.8.2022. Kaikkiaan messuvieraita kävi Farmarissa noin 59 000 ja Nivalassa 12 500.

ARTJOKIANU Rakkaudesta@leutola.farmlajiinjapuhtaaseenkotimaiseenruokaan.#suomalaisen-ruoanpäivä#hyvääsuomesta#valiomaitoa#rehunteko

Lapsille oli järjestetty Valion osastolla monipuolista ohjelmaa. Lisäksi Valio-ryhmän toimihenkilöt osallistuivat näyttelyiden aikana eriaiheisiin paneelikeskusteluihin.

Webinaari maitotilayrittäjille to 6.10.2022 klo 12–14 (suomeksi) ti 18.10.2022 klo 12–14 (ruotsiksi)

KOTIALBUMIPAAVOLANJOHANNA MAITO JA ME * 09 TULOSSA

H

P

Maitotilayrittäjä Johanna Paavola, 45, laulaa somessa ja keikoilla.

V

koulutuksetHiiliviljelijä-

iiliviljelijäkoulutuksia järjestetään tänä vuonna 8.–9.11.2022 ruotsinkielisenä uutisointia!tumaaaukeaa25.1.2023webinaarina,(Pietarsaari/webinaari),hybridikoulutuksena29.–30.11.2022jaensivuodenalussa24.–livekoulutuksenaTampereella.Ilmoittautuminentuleviinkoulutuksiinnoinkaksikuukauttaennentapah-Valmaan–seuraathanValman

uoden 2023 alusta vastuullisuuslisän ja maidon keräilyn edellytyksenä ovat sellaiset toimintatavat sorkkahoidossa, jotka oikeuttavat Nasevan sorkkahoidon arvosanoihin 1 tai 2. Tule kuulemaan lisää Riittävä sorkkahoito ja sen todentaminen -webinaareihin. Osallistumislinkit löydät Valman tapahtumakalenterista.

musiikistaRohkeutta

VAPAALLA

ari vuotta sitten halusin päästä eroon epävarmuudestani laulajana. Muun ylei sön puuttuessa päätin laulaa lehmille ja latasin karaokesovelluksella tehtyjä lauluvideoita tilamme Facebook-sivulle. Pääsiäisenä 2020 jul kaisemani Hijo de la Luna -kappaleen suosio pää si yllättämään. Nykyään julkaisen videoita silloin tällöin. Joskus on pitkiäkin taukoja. Lehmät tietä vät kuitenkin mitä on tulossa, kun tuon soittoka matViimenavettaan.kesänä bändini esiintyi muun muassa Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla, ja mielellään esiintyisimme enemmänkin. Keikkamyyjä tai manageri voisi olla hyvä, itse en ole mikään myy jä. Sävellän ja sanoitan kappaleemme itse, ja oh jelmistoa on kertynyt jo mukavasti. Säveltäminen lähtee usein jostakin tekstinpätkästä. Saatan istua pitkiäkin aikoja pianon ääressä. Joskus taas on parempi jättää idea hautumaan. Tulin maatilalle miehen myötä, eli tavallaan tämä elämäntapa ei ollut puhtaasti oma valintani. Musiikki on ollut oma tärkeä juttuni, jonka kautta pääsen toteuttamaan itseäni – ja purkamaan elämän tärkeitä asioita. Tämä on ollut myös roh keusprojekti. Vaikka välillä olo on edelleen epä varma, en enää pelkää virheitä kuten ennen. Tilal la on paljon asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa ja jotka aiemmin otin aika raskaasti. Musiikin myö tä olen oppinut ottamaan niiden suhteen hieman rennommin.”

webinaaritSorkkahoidon

Webinaari eläinlääkäreille ke 19.10.2022 klo 13–15

Seuraa facebook.com/lintupaavolasomessa:

Rajoittaminen on rakkautta Rajoita säilörehun maitoaAIV-säilöntäaineilla.käymistäSaatenemmänparemmillapitoisuuksilla. Tilaa nyt kotimaiset AIV-irtoliuokset jälleenmyyjältäsi! Lue lisää AIV.FI/RAJOITA: AN-FIN-RUM-15226 9/22

Päättäjät puhuvat paljon omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta ja kannustavat viennin lisää miseen. Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja, joilla myös alkutuotanto ja elintarviketeollisuus selviä vät talvesta, ja ruokaketjumme pärjää kansainvä lisessä kilpailussa. Suomen energiapäätökset eivät saa johtaa siihen, että Suomen tuotanto- ja jalos tuskustannukset ovat kilpailijamaita korkeammat.

Pahimmillaan – hinnan ollessa merkittävä valinta peruste – tuonti Suomeen lisääntyy ja viennin kan nattavuus heikkenee. Käymme jatkuvasti keskus telua päättäjien kanssa. Viestimme on, että koko ruokaketjun kilpailukyky on varmistettava, jotta myös tulevaisuuden kestäviin investointeihin on varaa niin tiloilla kuin teollisuudessa. Valitettavasti julkinen sektori ei ole saanut lisää rahaa ruokaan. Syksyllä kunnissa ja uusilla hyvinvointialueilla tehdään päiväkotien, koulujen, vanhainkotien ja sairaaloiden budjetteja. Julkisen sektorin ruokahankintoihin rahoituksen päättää jokainen kunta tai hyvinvointialue. Lisäpanostus julkisen sektorin ruokahankintoihin olisi koko yhteis kunnan kannalta kestävä ratkai su. Lapset, nuoret ja vanhukset saisivat jatkossakin monipuolista ja ravitsevaa kotimaista ruokaa sekä alkutuotanto ja elintarvike teollisuus myyntiä ja ruokakult tuurimme mahtavan sysäyksen oikeaan suuntaan. Jos rahaa taas on käytettävissä liian vähän, täy tyy nipistää laadusta ja kotimai suusasteesta.Jostunnet oman alueesi päät täjiä, voit kertoa heille maatilojen tilanteesta ja kotimaisesta ruoantuotannosta. Näin autat päättäjiä tekemään fiksuja, faktoihin perustuvia päätöksiä.

ANNIKKA HURME

ValioToimitusjohtajaOy

”Kokoteollisuudessa.”varmistettava,kilpailukykyruokaketjunonjottamyöstulevaisuudenkestäviininvestointeihinonvaraaniintiloillakuin

Valio on nostanut maidon tili tyshintaa osuuskunnille vuoden 2021 alusta 37 prosenttia, mutta energia-, rehu- ja lannoitekustannusten nousu on ollut tätä kin kovempaa. Olemme tehneet säästöjä Valion omassa toiminnassa ja vieneet tilojen ja Valion kohonneita kustannuksia hintoi hin useampaan otteeseen. Hintojen nousu näkyy myös kaupan Kuluttajienhyllyssä.ostokäyttäytymisessä nähdään jo muutoksen merkkejä: hinta on ratkaisevin ostopäätös. Kotiin ostettava valikoima supistuu, kun ostoskoriin poimitaan vain tärkeimmät tuotteet. Nähtäväksi jää, mikä on kotitalouksien ostovoi ma talvella.

Tilojen arki ei mahdu tilastoihin

Kun puhutaan kotitalouksien tai maatilojen kustannuksista ja tuloista, vedotaan usein keski määräisiin lukuihin ja menneestä kertoviin tilastoihin. Ne eivät valitettavasti anna oikeaa kuvaa siitä, mitä on arjen todellisuus. Arjen todellisuus on monella maitotilalla ja perheellä nyt kestämätön. Suurimpana syynä tilan teeseen tällä hetkellä energian, sähkön, hinta.

ätä kirjoittaessani (2.9.) on päivän puheenaiheena niin kodeissa, työ paikoilla kuin politiikassa arjen perusasiat: mitä ruoka maksaa ja riittävätkö rahat sähkölaskuun. Hallituksen budjettiriihessä yritettiin löytää apua pienituloisten ja lapsiperheiden ahdinkoon, mutta maatilojen ja teollisuuden näkökulmasta helpotusta tai ratkaisuja ei ole vielä näköpiirissä.

E

Jatkamme Valiolla niin tämän hetken kuin tulevaisuuden tuottojen varmistamiseksi. Nostamme esille maitotuotteiden hyviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia muuta valikoimaa unohtamatta. Uusi kolmivuotinen tuotto- ja tehokkuusohjelma on käynnissä ja tavoitteenamme on joka päivä maitotilojen elinvoimaisuuden varmistaminen.

On selvää, että nyt on pystyttävä ottamaan käyt töön erilaisia tukimekanismeja, ja myös Suomen kaikki sähköä tuottavat voimalaitokset pitäisi ottaa käyttöön.

12 MAITO JA ME HOSKOLAN MAITOTILALLA HEINOLASSA VILJELLÄÄN NURMEN LISÄKSI VILJOJA, HERNETTÄ JA ÖLJYKASVEJA. 50 LEHMÄN TILA TAVOITTELEE SÄÄSTÖJÄ RUOKINTAKULUIHIN OMIEN VÄKIREHUJEN KAUTTA. YRITTÄJÄT OVAT TYYTYVÄISIÄ ERILLISRUOKINTAAN. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN Omalla viljalla ja herneellärehukuluihinsäästöä RUOKINTA

MAITO JA ME 13

Sakari, Tuula, Jukka ja Jere Hoskolan mielestä herne sopii hyvin maitotilan valkuaisrehuksi. Tänä vuonna Ingrid-hernettä kas vaa 40 hehtaarilla. Hoskolat pitävät erillisruokintaa sopivana 50 lehmän karjalle, jolloin ruokinnan eläinkohtainen säätäminen on myös helpompaa.

Pihatto Kaksirivinen pihatto, valmistumisvuosi 2002. Vuonna 2020 lypsyaseman tilalle robotti, jolloin uusittiin myös kaksi väkirehukioskia.

HOSKOLAN TILA, VIERUMÄKI, HEINOLA

Eläimet Keskimäärin 50 lehmää (50 % ay ja 50 % ho) ja 2,7 poikimakertaa. Kaikki eläimet samassa rakennuksessa. Jaloittelutarha, ei laidunta.

Maito Viimeisen 12 kuukauden keskituotos 10 600 kg/lehmä (EKM 11 345 kg). Rasvaprosentti 4,5 ja valkuaisprosentti 3,5. Menestystekijät Rehuomavaraisuus. Pienet kiinteät kustannukset. Ammattitaitoinen työvoima.

Yrittäjät Tuula (59) ja Sakari (60) Hoskola. Perheen pojat Jere (28) ja Jukka (29) työskentelevät tilalla kokoaikaisesti. Perheen kolmas poika on yrittäjänä sikatilalla Perniössä. Edellinen sukupolvenvaihdos on tehty vuonna 1988, nyt suunnitteilla on yhtymän perustaminen. Tilalla työskentelee osa-aikaisesti Jeren avovaimo Suvi Salla ja harjoittelijoita muun muassa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

RUOKINTA

”Tiivistetty neuvo kustannustehokkuuteenruokinnanon:analysoi,suunnittele,budjetoijaseuraa.”

Pellot ja Viljelyssä on 280 ha, jolla kasvaa tänä vuonna 100 ha kauraa, 37 ha kevät- ja nurmi syysvehnää, 41 ha hernettä, 60 ha säilörehunurmea ja loput luonnonhoitonurmea. Säilörehu korjataan omalla koneketjulla paaleihin. Kaikki viljat ja herne kuivataan hakkeella lämpiävällä kuivurilla. Kolme neljäsosaa viljelykasveista myyntiin.

YRITTÄJÄT OVAT KIINNITTÄNEET jo pitkään huomiota nurmen kasvilajivalikoimaan. Apila on ollut mukana nurmiseoksissa vuo desta 2008 ja sinimailanenkin jo viisi vuotta. Apila ja sinimailanen tuottavat hyviä satoja, ja niistä on hyötyä myös typensidonnassa.

– Kannattavuus on mennyt koko ajan heikompaan suuntaan, sillä tuotteiden hinnat nousevat hitaammin kuin kustannukset. Olemme siirtyneet moniravinnelannoitteista osittain pelkkiin typpilannoitteisiin. Typpimäärä on pysynyt ennallaan, mutta kilois sa mitattuna olemme levittäneet lannoitteita noin viidenneksen aikaisempaa vähemmän. Ensi vuoden lannoitteista on hankittu nyt kolmannes.Hyvänrehuomavaraisuuden ansiosta rehukustannukset ovat pysyneet kohtuullisesti kurissa.

Kustannusten hallinta on aiheuttanut Hoskolassakin tänä vuon na päänvaivaa. Tuotantopanokset ovat Sakari Hoskolan mukaan maksaneet tänä vuonna kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna.

– Herne on kasvanut tänäkin vuonna hyvin. Herneen maahan sitoma typpi on myös eduksi, Sakari sanoo.

Vuonna 1988 maidontuottajauransa aloittaneet yrittäjät pitävät kustannuksia kurissa myös maltillisilla rakennus- ja konekustan nuksilla. Vuonna 2002 valmistuneen pihaton lypsyasema korvat tiin kaksi vuotta sitten lypsyrobotilla ja samalla uusittiin väkirehu kioskit. Yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä erillisruokintaan.

Yhdenkertoo.robotin navetassa käyskentelee tällä hetkellä 43 lehmää, mutta määrää kasvatetaan omista hiehoista ensi vuoden kuluessa viiteenkymmeneen. Lehmien ja 280 peltohehtaarin – ja 120 peltolohkon – hoitamiseen löytyy perheestä riittävästi työvoimaa, sillä tilalla työskentelevät omistajien Sakari ja Tuula Hoskolan lisäksi perheen pojat Jere ja Jukka Hoskola. Lisäksi Jeren avovaimo Suvi Salla auttaa navettatöissä tarvittaessa.

Puna-apilaa ja sinimai lasta sisältävä monilajinen nurmi kasvoi hyvin heinäkuun Hoskolankuivuudessakin.tilallaeitänävuon-nakorjatakolmattasatoamiltäänrehulohkolta.

HOSKOLAN TILALLA lähdettiin elokuun alussa toisen säilörehusadon niittoon. Sinimailasta ja puna-apilaa sisältävä nurmi oli heinäkuun helteistä huolimatta kasvanut kohtuullisen hyvin.

Tilalla on viljelty hernettä neljänä vuonna, ja se on todettu hyväksi rehu- ja myyntikasviksi. Tänäkin vuonna Ingrid-hernettä kasvaa 40 hehtaarilla.

– Ensimmäinen sato oli hyvä, joten ei haittaa, vaikka toinen sato jääkin osalla lohkoista pienehköksi. Ylivuotisia paalejakin on vielä varastossa, ja ne syötämme ennen uutta satoa. Kolmatta säilörehusatoa emme korjaa tänä vuonna miltään lohkolta, Sakari Hoskola

– Puolitiivistettä joudumme edelleen ostamaan kioskeihin ja robotille. Se muodostaa neljänneksen kaikista rehukustannuksista, Tuula Hoskola laskee.

Herneen ja nurmien lisäksi tilalla viljellään tällä kasvukaudella kevät- ja syysvehnää sekä kauraa. Tilan viljelykiertoon kuuluu yleensä myös rypsi, mutta tänä vuonna sitä ei ole kasvussa. Viljelykasveista kolme neljäsosaa menee myyntiin, ja loppu jää rehuksi omalle tilalle. Ruokintaan menevät viljat ja herneet kuivataan hak keella lämpiävällä kuivurilla ja jauhetaan omalla litistemyllyllä.

MAITO JA ME 15

RUOKINTA”Kaikki rehut pitää analysoida, jotta ruokinta on nustehokasta.”kustan-

Heli Ojala (vas.) ja Sakari ja Tuula Hoskola muistuttavat, että kaikki rehut pitää analysoi da, jotta ruokinta on kustannustehokasta. Hoskolat pitävät erillisruokintaa sopivana 50 lehmän karjalle.

Hoskolan tilan omavaraisuuteen voi lukea myös sen, että koneja rakennusremontit pystytään tekemään pääosin omin voimin. Jukka Hoskola on kouluttautunut sähkö- ja automaatioasentajaksi, mikä on hyvä koulutus modernille maatilalle.

HOSKOLAN TILAN ruokinta-asiantuntijana kaksi vuotta työsken nellyt Heli Ojala ProAgria Etelä-Suomesta muistuttaa, että kenen kään ei kannata säästää rehukustannuksista hinnalla millä hyvänsä.

– Tilan omiin rehuihin sovitetulla väkirehutäydennyksellä var mistetaan eläinten terveyttä. Jos väkirehun osuutta pienennetään liikaa, tulevat lisäkustannuksiksi helposti piilevä ketoosi ja huonom matOjalantiinehtymiset.mielestä

Yhdeksi energiansäästökeinoksi Sakari Hoskola nimeää myös suorakylvön. Kyntöauroista on luovuttu vuosituhannen vaihteessa. Nurmetkin perustetaan yleensä suoraan sänkeen.

Ruokinta-asiantuntija käy laatimassa tilalle ruokintasuunnitel man syksyisin, jolloin kaikkien rehujen, myös viljan ja herneen, laatuanalyysit ovat valmiit. Toisen kerran ruokintaa suunnitellaan saman pöydän ääressä talvella. Ruokinnan toimivuutta seurataan Karjakompassin seurantalaskelmalla 3–4 kertaa vuodessa. Maito tuotto vähennettynä rehukustannuksilla kertoo ruokinnan onnistumisesta euroina.

Hoskolan tilan vahvuuksia ruokinnassa ovat säilörehun hyvä valkuaispitoisuus ja oman herneen käyttö.

17 – Erillisruokinta on ainakin tässä kokoluokassa seosrehuketjua edullisempi, sillä energiaa, konekuluja ja työaikaa säästyy. Ruokin nan eläinkohtainen säätäminen on myös helpompaa, Tuula tiivistää. Eläinten hyvinvointia on kohennettu tänä vuonna asentamalla navetan kattoon vesisumutinlinja, joka helpottaa lehmien oloa kuu mina päivinä. Lehmillä on jaloittelutarha, mutta tilan sijainti kah den vilkasliikenteisen tien välissä ei anna mahdollisuutta laidun nukseen. Eläinterveyttä edistetään myös kuuden viikon välein ta pahtuvilla terveydenhuoltoeläinlääkärin käynneillä.

Ojalan tiivistetty neuvo ruokinnan kustannustehokkuuteen on: analysoi, suunnittele, budjetoi ja seuraa.

SÄHKÖÄ TILALLA kuluu maltillisesti, noin 65 000 kilowattituntia vuodessa. Oman metsän hakkeella saadaan isot säästöt lämmityskuluihin. Aurinkosähköjärjestelmän rakentamiseenkin on jo saatu Ely-keskukselta avustuspäätös, mutta lopullista päätöstä aurinkopaneeleiden asentamisesta ei ole vielä tehty.

”Kaikista rehuista pitää olla laatuanalyysit, jotta ruokinta saa daan optimoitua eläinryhmäkohtaisesti ja pystytään kilpailutta maan ostorehut kunnolla. Rehujen käyttö pitää myös budjetoida, jotta nähdään niiden riittävyys ja osataan tehdä seuraavan vuoden viljelysuunnitelma. Seurantaan kuuluu maitotuoton ja rehukustannuksen laskeminen. Laskelmasta nähdään selvästi, kuinka ruokinta vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen.”

”Nurmi on aina maitotilan ykkösrehu, ja hyvälaatuinen nurmirehu on nyt entistä tärkeämpää. Laidunnuksesta on myös saatavissa kustannussäästöjä eläinten paremman terveyden kautta, mutta laidunnus on aina tilakohtainen asia”, Ojala muistuttaa.

Suomessa aktiivista vierihoitotutkimusta on tehty viimeksi yli kym menen vuotta sitten, mutta viime vuosina kasvava joukko pioneeritiloja on alkanut pitää vasikoita emän tai imettäjälehmän kanssa ensim mäisten viikkojen tai kuukausien ajan. Kyseessä on kasvatusmenetel mä, jolla on monia todistettuja etuja vasikoiden kehityksen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Kokemuksia emä-vasikkakontaktin toteuttamisesta moderneissa lypsynavetoissa on vielä kohtalaisen vähän. Lisäksi vierihoito synnyttää uudenlaisia haasteita muun muassa lisääntyneen vieroitusstressin muodossa. Tähän ja muihin kysymyksiin kaivataan vielä ratkaisuja tutkimuksen avulla.

vierihoidosta kartoitetaan

tuotantoeläintenTuotantojärjestelmät,TutkijaMUGHALhyvinvointiLuonnonvarakeskusLUKE

HYVINVOINTI

MIKAELA

Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyöhanke CowCalfSolutions – Ratkaisuja lypsykarjan hyvinvoinnin parantamiseen vasikoiden vierihoidon avulla pyrkii vastaamaan joihinkin näistä haasteista. Tutkimusta rahoit taa Makera. Mukana hankkeessa ovat myös Valio Oy ja 4dBarn Oy.

18 MAITO JA ME

V asikoiden kasvatta minen pidempään emän tai imettäjälehmän kanssa mai totiloilla kiinnostaa maailmalla. Aiheesta julkaistujen tutkimusten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Muun muassa Saksassa kuluttaja voi jopa ostaa maitoa, jota tuottavilla tiloilla vasikat pidetään omien emiensä kanssa ainakin juottokauden ajan.

HANKKEEN TAVOITTEENA on koota tuottajille hyvien käytänteiden opas, joka pureutuu vierihoidon erilaisiin toteutusratkaisuihin ja sisältää myös navettarakentamisen näkökulman. Lisäksi yksi tärkeä tavoite on tarkastella vierihoidon valitsemisen vaikutusta tilan talouteen. Näissä työpaketeissa tärkeä rooli on vierihoitoa jo toteuttavilla tiloilla, joiden kokemukset ovat arvokkaita niille, joille vierihoito on vasta alustava suunnitelma tai kiinnostuksen kohde. Tiedon jaka mista varten starttaavatkin tulevana talvena pienryhmät, joihin toivotaan osallistujia sekä nykyisiltä että tulevilta vierihoitotiloilta. Ryhmiin ilmoittautumisesta tiedotetaan myöhemmin Valman Valio Terveys -osiossa.

Kokemuksia vasikoiden

Vierihoidossa olevat vasikat suhtautuvat uteliaasti myös ihmiseen, jos niitä käydään säännöllisesti käsittelemässä ja kesyttelemässä.

UUDESTA KOTIMAISESTA TUTKIMUSHANKKEESTA SAADAAN VASTAUKSIA VASIKOIDEN VIERIHOIDON KYSYMYKSIIN.

Se tiedetään, että tiheämpi uta reen tyhjennys vasikan toimesta voi parantaa utareterveyttä. Vasikan nuoleminen lisää mielihyvähormoni oksitosiinin erittymistä lehmässä, joten on mahdollista, että se helpot taa poikimisesta lehmälle aiheutu vaa kipua ja nopeuttaa kohdun palautumista. Oksitosiinitasot ovat korkeammat myös lehmillä, joita vasikka imee verrattuna konelyp syyn, mikä voi toisaalta aiheuttaa ongelmia maidon laskeutumisessa, kun emiä myös lypsetään vierihoi don aikana. Lähivuosien tutkimus tuo toivottavasti lisätietoa myös siitä, kuinka vierihoito voidaan järjestää parhaimmalla mahdollisella tavalla niin että myös maidontuotanto sujuu kitkattomasti.

IMETTÄJÄLEHMIEN käyttö on suh teellisen helppo tapa kokeilla vieri hoitoa. Imemismahdollisuus, korkea maitoannos ja aikuisen lehmän sekä toisten vasikoiden seura parantavat kin tunnetusti vasikoiden hyvinvoin tia. Imettäjälehmien kautta on saatu myös tietoa eläinten luonnollisesta käyttäytymisestä ja vasikka-lehmä ryhmille sopivista tilaratkaisuista.

Pikkuvasikka nukkuu mielellään lähellä emää. Kuvat on otettu Luke Maaningan tutkimusnavetassa kokeiluntoteutetunkeväällävierihoidonaikana.

Samassa paikassa myös kirjallisuuskatsaus "Vasikoiden varhainen vieroitus – voisimmeko tehdä jotain toisin". Katso myös Vierihoitoa ja vastustuskykyä -webinaaritallenne Valman videokirjastossa.

erotuksen jälkeen on tärkeää vieri hoidossa. Samalla ennaltaehkäistään erotuksesta ja maitovieroituksesta aiheutuvaa kasvun notkahdusta vasikoilla, jotka ovat tottuneet suu reen minenlehmienontaatämisenmelkotaktintoteuttamisenLuontaisenmaitoannokseen.käyttäytymismallinlisäksivasikkakon-hyödyistälehmälleonvielävähäntutkimustietoa.Imet-jalypsynyhdistelmämuutlehmän”päiväohjelmaa”,jotentärkeääseurata,muuttuukosyönti-jalepokäyttäyty-merkittävästijakuinka

Hankkeen tutkijat keräävät kokemuksia myös vierailemalla vierihoi toa toteuttavilla tiloilla ja muiden maiden tutkimusnavetoissa. Keskei nen osa hanketta on Kuopiossa Luke Maaningan toimipaikalla toteutettava vierihoitokoe, joka tulee täyden tämään käsitystä vierihoidon positiivisista erityisestihyvinvointivaikutuksistaemienkannalta.

lypsyrobotilla vierailu toimii, kun ne hoitavat vasikoitaan.

Lisää aiheesta: maitojame.fi/hyvinvointi/voimavasikka

motivoituneita”Lypsyrotuisetlehmätovathyvinhoitamaanvasikkaansa.”

ERI VIERIHOITOTAVOISTA kulut tajat pitävät yleensä parhaimpana vaihtoehtona vasikan ja sen oman emän kontaktia, koska siinä piilee mahdollisuus parantaa vasikoiden olojen lisäksi myös lehmien hyvin vointia. Emona oleminen on osa lehmän luontaista käyttäytymisreper tuaaria. On osoitettu, että myös lyp syrotuiset lehmät ovat hyvin motivoituneita hoitamaan vasikkaansa ja hakeutumaan sen seuraan – jopa silloin, kun imeminen estetään.

MAITO JA ME * 19

Ero vasikasta on emälle aina jossain määrin stressaavaa, tehdään se sitten pian syntymän jälkeen tai viikkojen tai kuukausien yhdessä olon jälkeen. Vasikan ja emän side kuitenkin vahvistuu ajan myötä, joten erottamisesta aiheutuvan stres sin minimoiminen vähentämällä eläinten kontaktia vähitellen tai tarjoamalla vasikoille lisämaitoa

Hyvin toteutettuna vierihoito parantaa vasikoiden kasvua juotto kaudella sekä ensikkokauden tuotos ta. Keskimäärin lehmien kanssa kas vaminen ei lisää vasikoiden terveys ongelmia, mutta myös vierihoidossa on kiinnitettävä huomiota ternimai don laatuun ja saantiin. Pidemmässä vierihoidossa vasikat leikkivät enem män ja niiden sosiaaliset kyvyt kehit tyvät paremmin, minkä ansiosta sopeutuminen aikanaan lypsylehmä laumaan käy helpommin.

LOUHIVAARALEENA

HAASTATTELUSSA

Valion ilmiötä.ajankohtaisiaasioitavaikuttaviataustallaruoka-alanmaito-juttusarjassaselvittääEsapuheenjohtajaneuvostonhallinto-Kotalatässäjaja

Energiariippuvuus on osoittautunut Euroopalle isoksi taakaksi. Nyt siitä pitää pyrkiä eroon selkä seinää vasten, pohtii entinen johtavanykyisinenergiakomissaari,SuomenPankkiaOlliRehn.

20 * MAITO JA ME

”Korkojen kaikilleavainkysymysnäkymäinflaationjaontaloudentoimijoille,myösviljelijöille.”

talouspolitiikassaykkössijallasuitsinta

kevättalvella maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi 300 miljoonan euron rahoituspake tin, josta tämän vuoden osuus on vähän päälle 210 miljoonaa.

T

eams-yhteys avaa tietokoneen ruudulle näkymän Olli Rehnin kotitoimistoon itäi sessä Helsingissä. Suomen Pankin pääjohtaja on val mis selvittämään Valion hallintoneu voston puheenjohtaja Esa Kotalan haastattelussa näkemyksiään talous poliittisesta tilanteesta ja siitä, miltä tulevat vuodet näyttävät maatalou denRehnnäkökulmasta.haluaatehdä selväksi, että kansallinen ja EU:n maatalouspolitiikka kuuluu hallitukselle, ja että hänen perheessään maatalous asioiden asiantuntija on oma vaimo, maitotilalla Juankoskella kasvanut Merja Rehn. Aihe on hänelle kuitenkin tuttu työvuosilta EU-komis siossa. Niitä ehti kertyä eri tehtävis sä kymmenen.Kotalanensimmäinen kysymys kumpuaa maitotilojen yhteisestä huolesta.”Inflaatio ja koronnousu mietityttävät maitotilayrittäjiä. CAPin uusi ohjelmakausi on sovittu vuosiksi 2023–27. Syökö inflaatio mei dän tuottajien rahat sinä aikana?” KotalaRehnkysyy.muistuttaa ensin tälle vuo delle sovituista tuista: tuotannolle maksetaan kansallista maataloustukea vähän päälle 320 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus valmisteli

”Rahapolitiikka on kovassa risti paineessa. Vastakkain ovat yhtäältä inflaation kiihtyminen ja toisaalta kasvun vaimentuminen. Euroopan keskuspankki pyrkii palauttamaan inflaation kahteen prosenttiin keski pitkällä aikavälillä”, Rehn toteaa.

TALOUSPOLITIIKASSA KATSE TULEE PITÄÄ SAMANAIKAISESTI SEKÄ LYHYEN AIKAVÄLIN AKUUTISSA TILANTEESSA ETTÄ PITKÄN SIHDIN KASVUN EDELLYTYKSISSÄ, OLLI REHN LINJAA.

Inflaation

”Korkojen ja inflaation näkymä on avainkysymys kaikille talouden toi mijoille, myös viljelijöille”, hän sanoo. ”Energiakriisin kärjistyminen on ke sän aikana heikentänyt talousnäky miä ja lisännyt taloudellisen taantu man”Energianriskiä.” hinnannousu Venäjän laittoman hyökkäyssodan seuraukse na on siirtynyt lannoitteiden ja mui

den raaka-aineiden hintoihin ja hei jastuu Euroopassa kaikkialle. Tuo tantopanosten saatavuusongelmat ja viljamarkkinoiden kiristyminen ovat sidoksissa toisiinsa, ja tämä konkre tisoituu maataloustuotteiden hinto jenHintojennousuna.”nousu on nyt poikkeuk sellisen nopeaa, ja Rehnin mukaan energian hinta selittää suoraan puo let inflaatiosta. Korkeat energian hinnat ovat pitkälti välittyneet myös muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin.”Hintapaineita ovat osaltaan voi mistaneet tuotannon pullonkaulat ja koronakriisin jälkeen voimistunut kulutuskysyntä. Ostovoiman heik keneminen kirvoittaa aikaisempaa isompia palkkavaatimuksia, ja riski nä on hintojen ja palkkojen nousu kierre. Jos Suomessa on malttia katsoa nopean inflaation jakson yli, voidaan työn ja yritysten kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina.”

Hänen mielestään talouspolitiikan painopisteen tulisi nyt olla inflaation hillitsemisessä.

TEKSTI RAILA AALTONEN MAITO JA ME * 21

”Venäjän kaasuhanojen sulkeutu minen aiheuttaa Saksassa hyvin mer kittäviä sopeutumisongelmia, mutta jo keskipitkällä aikavälillä siirtymi nen vaihtoehtoisiin energialähteisiin korjaaEnergiakriisitilannetta.”ei ole vain Saksan, vaan koko Euroopan ongelma, johon pitää jollain tavalla vastata. Rehnin mukaan tarvitaan energian säästä mistä, keskinäistä solidaarisuutta ja uusia energiantuotannon muotoja. Fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili ja Suomessa turve, palaavat joksikin aikaa energiapalettiin.

”Saksalla on suuri merkitys koko Euroopan taloudelle. Tilapäisetkin häiriöt esimerkiksi energian tai raaka-aineiden saatavuudessa tai komponenttipula voivat jarruttaa Saksan talouden kehitystä mutta tus kin heikentävät sen painoarvoa pi demmällä aikavälillä”, Rehn arvioi.

”Ratkaisevaa on, että tehdään investointeja uusiutuvaan, päästöttömään energiaan. Suomessa on pitkällä kaarella kestävä energiapolitiikan linja: meillä on vahva osuus ydinvoimaa ja olemme Eu roopan kärkikolmikossa uusiutuvan energianEnergiastaosalta.”eivoida puhua ilman näkökulmaa huoltovarmuuteen. Suomessa se on pääosin hyvällä tolalla, sillä maatalouden perustuot teiden omavaraisuusaste on korkea, ja viljan sekä muiden keskeisten raaka-aineiden varmuusvarastoista on ”Suurempihuolehdittu.kysymys on, miten lannoitteiden saatavuus ja hinta kehittyvät, jos energiakriisi puree kovasti. Käsittääkseni se on pääsään töisesti hallinnassa, vaikka hinnat ovat nousseet todella rajusti.”

”Sillä voidaan kuitenkin vaikuttaa talouden toimijoiden inflaatioodotuksiin keskipitkällä aikavälillä.”

Keinot palkkainflaation hillitsemiseen ovat Esatyömarkkinajärjestöillä,SuomessaKotalaarvelee.

EUROOPAN KESKUSPANKKI EKP nosti ohjauskorkoaan heinäkuussa ja syyskuussa. Epävarman talouden oloissa rahapolitiikan päätökset nojaavat jatkossa yhä tiiviimmin talouden kehityksestä saatavaan informaatioon, Rehn kertoo.

KOTALA POHTII kaasun hinnan nousua ja sen merkitystä etenkin Saksalle. Selviääkö Saksa tästä krii sistä vai onko sen rooli Euroopan veturina ohi, hän kysyy.

ditaan vastuullista viestintää, sillä aika on altis populismille ja siihen sortuminen pelaisi Putinin pussiin.”

Esa Kotala arvelee, että finanssi sektorilla ei ole keinoja hillitä palkkainflaatiota, vaan avaimet ovat Suo messa työmarkkinajärjestöillä. Myös Rehn korostaa, että rahapolitiikalla ei voida vaikuttaa energian hintoihin.

REHN SAA pohdittavakseen vielä kysymyksen Eurooppaa viime aikoi na koetelleiden taloudellisten kriisien yhtäläisyyksistä ja eroista.

Eli se lovi, mikä tulee leikkauksena ostovoimaan ja viime kädessä kansa laisten kukkaroon, on keskimäärin 2,5 prosentin luokkaa.”

”Euroopan yhtenäisyyttä tullaan tässä testaamaan. Vaikuttajilta vaa

”Hintavakaus on edellytys talou dellisen hyvinvoinnin kestävälle kas vulle. Sen rinnalla on huolehdittava talouden pitkän aikavälin edellytys ten vahvistamisesta.”

OYVALIO

Suhteelliset hinnat ovat Rehnin mukaan muuttumassa pysyvästi. Hän kertoo tehneensä vastikään laskuharjoituksen, jossa verrattiin Euroopan tuontienergialaskua vuon na 2020 ja tänä vuonna.

22 * MAITO JA ME

”Euroopan keskuspankin neuvostossa teemme rahapoliittiset päätökset kulloistenkin talousnäky mien valossa. Näin pyritään välttä mään talouden sakkaaminen ja pitämään inflaatio-odotukset kuris sa. Laukkaava inflaatio olisi myrkkyä talouden kestävälle kasvulle ja työllisyydelle.”Rahapolitiikan ajuri on Rehnin mukaan energiainflaatio, ja sen ankkuri on suhteellisen maltillinen palkkainflaatio. Euroopassa neuvoteltujen palkkojen nousutahti on vauhdittunut karkeasti kahdesta prosentista kolmeen, kun Yhdysvalloissa on oltu jo pitkään 5–6 prosentin tietämillä.

”Toissa vuonna summa oli noin 200 miljardia euroa, vain jonkin verran pienempi kuin Suomen vuo sittainen tuotanto ja noin 1,5 pro senttia euroalueen bkt:stä. Nykyisillä kaasun ja öljyn hinnoilla lasku on noin 600 miljardia euroa ja 4 prosenttia euroalueen bkt:stä.

Hänen mukaansa kukin kriisi on omanlaisensa ja vaatii eri lääkkeet.

”Finanssikriisin taustalla oli rahoitusmarkkinoiden turbulenssi ja makrotalouden epätasapaino monis sa maissa, koronapandemia taas romahdutti äkkinäisesti sekä kysyn nän että tarjonnan. Se onneksi kor jattiin massiivisella raha- ja finanssipolitiikan elvytyksellä niin, että ei ajauduttu joukkotyöttömyyteen ja yritysten konkurssiaaltoon.”

O

KOTITALOUKSILLE ja yrityksille on Rehnin mukaan jo pitempään viesti tetty, että korkojen nousu tulee nos tamaan lainanhoitokustannuksia ja se tulee jatkumaan jonkin aikaa. Lisäksi sota aiheuttaa nyt epävar muutta tulevasta, mikä ruokkii hei kompaa ilmapiiriä investointeihin ja kulutukseen.”Toisaalta maatalouden näkökulmasta yksi epävarmuustekijä on ratkennut, kun Suomi ja komissio pääsivät ratkaisuun EU:n maatalouspolitiikan soveltamisesta. Tukipoli tiikkanäkymä käsittääkseni auttaa maatalousyrittäjiä investointienkin suunnittelussa.”Tämänhetken vaikeuksista huoli matta suomalaisen maatalouden nä kymät ovat Rehnin arvion mukaan suhteellisen hyvät. Puhtaan ruoan arvo nousee samalla kun ilmaston muutos siirtää tuotantoa pohjoisem maksi. Suomalaisen ruoan maine on erittäin hyvä ja maatalousyrittäjät osaavia ja aktiivisia, hän luettelee.

”Metsätalous tulee kaikesta nielu keskustelusta huolimatta pysymään yhtenä tärkeänä perustana maaseudun näkökulmasta. Metsistä tulee neljä viidesosaa kaikesta Suomessa käytettävästä uusiutuvasta energiasta, sekin kertoo metsien tärkeästä roolista Suomen kansantaloudessa.”

MaitotuotteidenBrysselissä.suurkuluttajan parasta kesäherkkua ovat tuoreet marjat, joiden kyytipojaksi hän vaahdottaa puoli purkkia kuohukermaa ja maustaa sen ripauksella vaniljasokeria.

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläkekassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

”Olen myös aika hyvä pashan tekijä, sekin pitää aloittaa kunnon kermavaahdolla.”

lli Rehn kertoo kokkaavansa kotona tasaveroisesti vaimonsa kanssa. Kiitoksen ruoanlaittotaidoistaan hän antaa äidilleen, jonka opastuksella hän sai kokata jo pikkupoikana Mikkelissä. Lapsuudesta juontaa juurensa Rehnin pysyvä rakkaus Valio AURA® juustoon. Edelleen se pesee hänen mielestään ranskalaiset roquefort-juustot, jotka tulivat tutuksi työvuosina

”Nyt käynnissä olevassa Venäjän hyökkäyssodan laukaisemassa kriisissä kyse on nimenomaan energiasta. Huoli energian riittävyydestä kiihdyttää inflaatiota ja estää talouskasvua ainakin lähiaikoina. Nyt jou dutaan taiteilemaan niin, että inflaa tiokehitys saadaan vakautettua mah dollisimman pienillä tuotannon, työ paikkojen ja kasvun menetyksillä”, Rehn sanoo.

TYÖELÄKEVAKUUTUKSETLakisääteisetValionEläkekassasta

LOUHIVAARALEENA

kiitosjaKermavaahtoaAura-juustoa,kyllä

Tilan ensimmäisessä sadossa oli raakavalkuaista 203 g/kg ka ja

REHUJEN HINTOJEN NOUSTUA KANNATTAA OMIEN REHUJEN RIITTÄVYYS LASKEA HUOLELLA. MAKSUTTOMIEN ANALYYSIEN AVULLA SAA TARKAN TIEDON REHUJEN LAADUSTA.

TEKSTI JA KUVA MARKKU PULKKINEN

24 * MAITO JA ME

yrittäjiä analysoimaan ja inventoi maan rehut mahdollisimman Valiorehukustannuksissa.”avullaehdottomastirehuanalyysipalvelutmaksuttomat”Maidonhankintaosuuskunnanpian.ValioArtturi®säilö-kannattaahyödyntää.Tulostenonmahdollistasäästääosto-OsuuskuntaMaitosuomenArtturi®säilörehuasiantuntija

Sari Perälä on samoilla linjoilla. ”Tässä kustannustilanteessa on tärkeää laskea koko vuoden rehun tarve ja se, millä ostorehuilla omia rehuja kannattaa täydentää. Valkuai sen optimointi pitää miettiä tarkasti ja kilpailuttaa rehutoimittajat roh keasti. Kun ostorehujen tarve on sel villä, on rehut helpompi budjetoida myösLuopajärvenkuukausibudjettiin.”tilaostaaison osan rehuviljoista muilta tiloilta. ”Pyrimme ostamaan koko vuoden

L uopajärven minkin,riittävyystettyJalasjärvellätilallaonselvirehujenlaatujaaikaisemmuttatänä

Jarno ja Anne Rajala ja Sari Perälä kannustavat sekä raaka-ainenäytteiden että tuvattorioonmukanakulkeutuvatottamiseen.säilörehunäytteidenNäytepussitmaitoautonhelpostilabora-jatuloksetvalmis-parissapäivässä.

vuonna asiaan kiinnitetään erityistä huomiota.”Otamme kaikista säilörehusa doista raaka-ainenäytteet korjuun yhteydessä, jotta saamme heti tiedon kuiva-ainesadosta ja ruokintalaadusta. Tiedon avulla on helpompi miet tiä, kuinka paljon seuraaviin satoihin kannattaa panostaa”, maitotilayrittäjä Anne Rajala kertoo.

TOINEN SÄILÖREHUSATO on Jalasjärvellä tehty jo heinäkuun lopulla. Ensimmäisen niiton kuiva-ainesadoksi muodostui 3 500 kiloa heh taarilta ja toisen peräti 4 500 kiloa.

”Olemme tyytyväisiä molempiin satoihin. Ensimmäinen sato oli vain hieman märkää, sillä kuiva-ainetta oli alle 20 prosenttia. Kolmaskin sato on ruokonadan ansiosta kasvanut nopeasti, ja saa nähdä, joudummeko tekemään neljännenkin sadon”, Jarno Rajala kuvailee.

viljat jo syksyllä, jotta ne varmasti riittävät. Omat viljamme ovat var muusvarastona ja syötämme ne vasta ostoviljojen jälkeen. Nytkin syötössä on vuoden 2020 rehuviljaa”, tilalla työskentelevä Anne Rajalan aviomies Jarno Rajala kertoo.

Inventoi, analysoi ja budjetoi rehut

Rajala osti 70 lehmän maitotilan yhtymältä itselleen kuluvan vuoden maaliskuussa. Hän työskentelee myös maitotilojen ruokintaasiantuntijana muitakinjaEtelä-PohjanmaassaProAgriakehottaasiksi

”En muista, että kakkossadossa olisi ollut koskaan noin korkea D-arvo. Kuituakin molemmissa sadoissa oli mukavasti, 560 ja 536 g/kg ka”, Anne kertoo.

Jos ykkössatoa tulee runsaasti, voidaan kakkossadon lannoituksesta ehkä hieman tinkiä. Rehujen määrä kannattaa aina kirjata ruutuvihkoon tai

MAITO JA ME * 25

pitkään kuin määrästä olisi pääteltävissä”, Anne muistuttaa.

REHUARVOT TIPAHTELEVAT Rajaloilta kuin apteekin hyllyltä, sillä raaka-ainenäytteiden analyy situloksiin on perehdytty huolella. Raaka-ainenäytteiden lisäksi tilalla otetaan säilörehunäytteet aina, kun siilo”Otammeavataan.vielä toisenkin rehu näytteen, kun siiloa on syötetty vähän matkaa. Siilon etuosan rehuarvoissa saattaa olla suuriakin eroja toiseen näytteeseen verrattuna”, JarnoRaaka-ainenäytteissäperustelee. on yleisesti ottaen vähän korkeammat energiaja valkuaispitoisuudet kuin kunnolla käyneessä ja säilöytyneessä rehussa, sillä käymistappioita syntyy aina jonkinRaaka-ainenäytteistäverran. nähdään heti korjuun jälkeen rehun kuivaainepitoisuus, joka onkin tärkeä tieto rehun riittävyyttä laskettaessa.

Karpe hankkeessa kehitettiin laskuri rehu jen riittävyyden arviointiin. Kannat taa kokeilla sitä, jos käytössä ei ole muuta keinoa rehun määrän laske miseen. Laskuri löytyy osoitteesta karpe.fi”, Perälä vinkkaa.

”Syötämmesyöttöjärjestystä.ensinedellisen vuo den säilörehut. Ne riittävät nytkin joulukuulle saakka. Otamme vasta sen jälkeen syöttöön tämän vuoden ensimmäisen sadon. Siilojen levey det vaikuttavat syöttöjärjestykseen. Yksi siilo on muita leveämpi ja se avataankin vasta talven viileillä ilmoilla”, Jarno Rajala selventää.

Luopajärven tilalla on mietitty rehujen

Sari Perälän mukaan kolmossa toakaan ei voi syöttää syksyllä ensim mäisenä, sillä rehu ei ole vielä ehti nyt”Suositussäilöytyä.on, että siilon pitäisi olla vähintään kuukauden kiinni ennen syöttöä, jotta rehu ehtii käydä lop puun. Silloin se säilyy parempana ja maistuu paremmin eläimillekin.”

Nurmiseoksena tilalla käytetään timoteitä (50 %), nurminataa (20 %), englanninraiheinää (15 %), ruokonataa (10 %) ja rainataa (5 %). Joillain lohkoilla on lisäksi jonkin verran valkoapilaa. Laitumille on oma seok sensa, jossa on eniten nurminataa ja sen lisäksi timoteitä, englanninrai heinää ja niittynurmikkaa. Joillain laidunlohkoillakin on valkoapilaa.

Ylivuotisen ylivuotista rehua tilalla ei syötetä, eikä sitä kannata Annen mukaan muidenkaan syöttää.

laatuanalyysit.jasäilörehuistaTEETÄrehuviljoista omatkuinkaLASKEpitkällerehutriittävät.Josneeivätriitä,hankiostorehuthyvissäajoin. rehuanalyysinsuunnitelmatruokinta-LAADItulostenperusteella. toimittajattarkoin,HARKITSEmilläosto-rehuillatäydennätomiarehuja.Kilpailutarehu-rohkeasti.

säästääanalyysipalvelut”Valio-ryhmänmaksuttomatkannattaahyödyntääjaostorehu-kustannuksissa.”

”Jos ykkössato on ollut kovin märkää, voi tulla yllätyksenä, että rehun kuiva-aine ei riitäkään niin

”LuonnonvarakeskuksenExcel-taulukkoon.

Hän muistuttaa, että hyvälaatui nen ykkössato saatetaan pilata sillä, että siilo joudutaan avaamaan liian aikaisin. Jos kesä on ollut kuuma eikä ensimmäisen sadon rehu ole päässyt kesän aikana jäähtymään, se jälkilämpenee herkästi siilon avauksen jälkeen. Olisikin hyvä, että rehuissa olisi varmuusvarastoa, jotta edellisen vuoden rehuja voisi syöttää kesän yli.

”Koska raakavalkuaista näyttäisi olevan säilörehussa nyt melko pal jon, kannattaisi laskea, millaisen määrän säilörehun valkuaisesta lehmät pystyvät hyödyntämään. Ja samalla pitäisi pohtia millainen lisä valkuaisruokinta antaisi syötössä parhaimman maitotuotosvasteen.”

toisessakin 185 grammaa. D-arvot olivat 700 ja 680. Jarno pohtii, joh tuisivatko korkeat valkuaispitoisuu det siitä, että tänä vuonna kasvien käyttöön vapautui kuivan viime ke sän jäljiltä maahan jäänyttä typpeä.

VILJOJEN HINNANNOUSUN seurauksena Luopajärven tilalla muutettiin viljelysuunnitelmaa edel lisistä”Yritimmevuosista.tänä vuonna maksi moida oman viljan määrän. Jätimme kokoviljasäilörehun pois, kun säilö rehu riittää muutenkin. Meillä on 59 hehtaaria omaa peltoa, josta 6 hehtaaria on laidunta, 30 hehtaa ria säilörehunurmea ja loput ohraa.

Lisäksi meillä on 20 hehtaaria sopi musnurmia”, Jarno valottaa.

Neljällä parempaakorjuullalaatua

26 * MAITO JA ME

A

Ajatuksen neljän niiton taktiikasta Österberg sai ruokintasuunnittelijaltaanruotsalaiseltaLennart Karlssonilta. Karlsson oli nähnyt

JOTTA KORJUU OSUISI REHUN RAVINTOSISÄLLÖN KANNALTA OIKEAAN AJANKOHTAAN, OTTAA ALEXANDER ÖSTERBERG KAIKISTA SADOISTA ENNEN KORJUUTA VALIO ARTTURI® KORJUUAIKANÄYTTEET. MARKKU PULKKINEN KUVA ALEXANDER ÖSTERBERG

Alexander Österberg panostaa hyvälaatuiseen nurmisäilörehuun. Sen lisänä seosrehussa käytetään härkäpapu-vehnäkokoviljaa. Kokoviljasäilörehun Österberg korjaa tarkkuussilppurilla, johon on kiinnitetty leveä kokoviljaleikkuupöytä.

TEKSTI

lexander Österberg siirtyi neljään säilö rehusadon korjuu kertaan kuusi vuotta sitten. Perusteena oli rehun suurempi energia- ja valkuais pitoisuus.Österbergin tilalla Maalahdessa oli jutun kirjoitushetkellä elokuun toisella viikolla saatu korjattua jo kolmas säilörehusato. Säilörehua tehdään etenkin alkukesällä tiuhaan tahtiin.”Ensimmäinen niitto on yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Kakkos

RUOKINTA

niitto tehdään 24 vuorokauden pääs tä ykkössadosta, jos ilmat sallivat. Kolmas sato korjataan viiden viikon päästä kakkosadosta”, Alexander ÖsterbergNeljännenkertoo.korjuun Österberg venyttää syyskuun viimeisiin päiviin.

”Nurmen ravinteet ovat silloin juurissa eikä uutta kasvua tule. Nur met ovat talvehtineet myöhäisellä niitolla erittäin hyvin.”

Ruotsissa monia maitotiloja, joilla rehun laatua oli saatu parannettua siirtymällä kolmesta niitosta neljään. Österberg on kokenut saman käytännössä.”Kolmella korjuulla säilörehussa oli keskimäärin energiaa hieman yli kymmenen megajoulea ja raaka valkuaista noin 150 grammaa kui va-ainekilossa. Uudella systeemillä rehun energiamäärä nousi keskimäärin noin 11,5 megajouleen ja raakavalkuainen yli 180 grammaan. Rehun tuotosvaikutus on aikaisem paa parempi.”

KULUVAN KESÄN rehuihin Öster berg ei ole aivan tyytyväinen.

Tällä hetkellä navetassa on 60 lypsylehmää ja tavoitteena on 80 lehmää. 9 500 kilon keskituotok seen yrittäjä on olosuhteisiin nähden tyytyväinen.”Vanhanpihaton tuotantoympä ristö ei ole modernien pihattojen tasoa. Viime vuonna tuotos laski rei lusti, kun investointi häiritsi maidon tuotantoa. Olen koittanut aikaisem min nostaa keskituotosta, mutta se ei parantanut taloudellista kannatta vuutta, koska rehukustannus nousi.”

”Nurmet talvehtineetovatmyöhäiselläniitollaerittäinhyvin.”

Yksi Österbergin viljelyä ohjaava tekijä on maan hyvän rakenteen säi lyttäminen.”Koneeni ovat maltillisen kokoisia ja ajamme niillä samoissa urissa. Rengaspaineet valitaan aina työn mukaan.”Österbergin tilan hiilijalanjälki on 1,04 kg CO2e/kg EKM. Jalanjälki oli aikaisemmin pienempi, mutta navetan remontista seurannut keski tuotoksen notkahdus nosti lukeman yli yhden.

Jotta korjuu osuisi rehun ravinto sisällön kannalta oikeaan ajankoh taan, ottaa Österberg kaikista sadois ta Valio Artturi® korjuuaikanäytteet ennen korjuun aloittamista. Hän ot taa myös raaka-ainenäytteet aumasta korjuun yhteydessä. Ruokintakauden aikana hän ottaa vielä säilörehunäyt teet. Sadon määrän Österberg laskee kuormien määrästä ja raaka-aine näytteiden kuiva-ainepitoisuuksista.

Laakasiilojen lisäksi tulevien vuo sien investointilistalla on yhdeksän metriä leveä karhotin.

TUOTANNON KANNATTAVUUTTA vuonna 2010 maitotilayrittäjyyden aloittanut 33-vuotias yrittäjä laskee tarkasti muutenkin kuin rehujen osalta. Pihaton 22 vuotta vanhan lypsyrobotin hän vaihtoi viime vuon na ”Lypsyasemalypsyasemaksi.mahdollistaa lehmämäärän maltillisen kasvattamisen, ja selvisin investoinnista noin 30 000 eurolla. Toisen robotin asentaminen olisi vaatinut rahaa moninkertaisesti. Työvoimakin riittää, sillä minulla on navettatöissä kolme osa-aikaista työntekijää”, Österberg sanoo.

perustana on mait tavuus. Sen vuoksi en käytä ruokonataa, vaikka se tuottaisikin massaa hyvin. Tarjoan kaikille eläinryhmille samaa säilörehua, mutta hiehojen ja umpilehmien seosrehun energiapitoisuutta säädetään oljella, jota saan kerätty lähitiloilta.”

”Määrä on ok, mutta laatu on viime vuosien heikoimmasta päästä. Normaalia matalammat arvot johtu vat epäonnesta säiden suhteen. Pou ta tuli kahdessa ensimmäisessä kor juussa 2–3 päivää liian myöhään.”

Tilalla on tänä vuonna viljeltyä pinta-alaa 85 hehtaaria. Nurmen lisäksi pelloilla kasvaa härkäpapuvehnä-seosta kokoviljasäilörehuksi. Kokovilja korjataan tarkkuussilppurilla, johon on liitetty leveä koko viljakorjuupöytä.

MAITO JA ME * 27

ÖSTERBERG KORJAA 60 hehtaa rin rehualan omalla koneketjullaan. Korjuussa on mukana kolme vuokratraktoria kuskeineen. Nurmi niite tään meno-paluuniittomurskaimel la, karhotus tehdään kuuden metrin karhottimella ja korjuu kärryyn hinattavalla tarkkuussilppurilla. Rehu ajetaan aumoihin navetan lähistölle ja tiivistetään traktorilla. Säilöntäaineena Österberg käyttää AIV”KorjuuÄssää. hoituu yleensä kahdessa vuorokaudessa. Lähivuosina raken nan laakasiilot ja luovun aumoista”, ÖsterbergErinomaisensuunnittelee.laadun lisäksi Österberg saa nurmesta hyvät sadot. Keskisato on viime vuosina ollut 10 000–11 000 kuiva-ainekiloa heh taarilta. Österbergin mielestä rehun tuotantokustannus ei nouse, vaikka korjuuketju käy pellolla kolmen kerran sijasta neljä kertaa.

”Lajivalintojen%).

”Kolmella niittokerralla satoa korjataan määrällisesti saman verran, joten ainekilolta”,kustannusleenkuiva-ainekiloakonetyökustannuskohdenonsuunnilsama.Säilörehuntuotanto-onnyt15senttiäkuiva-Österberglaskee.

”Jos haluaa käyttää kokoviljasäilörehua, pitää tehdä vähintään kolme nurmirehusatoa. Kokovilja sopii erinomaisesti hyvälaatuisen nurmi rehun seuraksi seosrehuun”, Öster berg näkee.

Nurmien lannoituksessa Öster berg ei säästele ”Ensimmäiselletyppeä.sadolle annan 70 kiloa typpeä hehtaarille. Toinen sato saa 35 kiloa typpeä Nitraborlannoitteena. Kolmannelle sadolle annan typpeä 30 kiloa lietteenä ja 30–50 kiloa rakeina maalajista riip puen. Neljäs sato saa 22 kiloa typpeä NK 2 Österbergin-lannoitteena.”nurmiseoksessa on tällä hetkellä Rubin-timoteita (25 %), Grinstad-timoteita (25 %), SW Minto -nurminataa (15 %), Valtteri-nurmi nataa (15 %) ja RiikkaBOR-englanninraiheinää (20

Mari ja Ville Alanen puhuvat mielel lään laiduntamisen puolesta, koska heidän kokemuksensa ovat myöntei siä. Alasten tilalla laiduntavat kaikki eläinryhmät.”Meillähän on tästä vain hyvää sanottavaa, vaikka epäilijöitä ja epäi lyksiä riitti ja riittää. Yleinen usko mus on, että laiduntaminen on työ lästä, kallista ja hankalaa. Olemme miettineet, mikä tässä on ollut

ELÄINTEN HYVINVOINTI oli suurin motivaattori laiduntamisen aloitta miselle.”Onhan se parantunut huimasti, ja eläimet ovat paljon parempikuntoisia kuin ennen. Liikunta tekee niille vain niin hyvää, ja lihaskasvun

TEKSTI SIIRI RÄISÄNEN KUVAT JARI SALOPINO

Laiduntavat eläimet lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

työläintä. No, aidat rakensimme ja siinäkin meni vain pari päivää”, kertoo Mari Alanen.

HYVINVOINTI

Katso!

28 * MAITO JA ME

onnistuuLaidunnuspienelläkinpeltopinta-alalla

okian Sarkolan kylällä on pilvipoutaisen au rinkoinen vätAurinkoisiltakesäpäivä.näyttämyösmaitotilayrittäjät Mari ja Ville Alanen. ”Tämähän on oivallinen laidunnuskeli. Lähes kaikki lehmämme ovat laitumella”,nythetoteavat.

N

Alasen tilalla laidunnusvideokuvattu maitojame.fi/hyvinvointi

ALASEN 70 LYPSYLEHMÄN TILALLA LAIDUNTAVAT KAIKKI ELÄINRYHMÄT. "EI MEILLÄ OLE KUIN HYVIÄ ASIOITA KERROTTAVANA LAIDUNTAMISESTA", MARI JA VILLE ALANEN TOTEAVAT.

MAITO JA ME * 29

ALASEN TILALLA eläimet kulkevat vapaasti laitumelle ja tietävät itse sopivan laidunnuskelin. Kuumilla ja paahtavilla säillä lehmät eivät tykkää olla laitumella. Silloin suurin osa lehmien syömästä rehusta on säilörehua.”Kannattaa luottaa lehmiin. Jos rajoittaisimme lehmien kulkemista porteilla, voisi se tehdä työstämme hankalampaa”, Mari Alanen toteaa.

Alasen tilalla laidun sijaitsee pienen kävelymatkan päässä. Isäntä Ville kävelee lehmien kanssa laitumelle rakentamallaan kulkureitillä.

Laiduntaminen on helpottanut maitotilan arjen pyörittämistä, lisännyt hyvinvointia ja tuonut kustannussäästöjä.”Meidäneitarvitse ajaa lehmiämme robotille, koska ne kulkevat sinne itsestään. Pihaton siivoami nenkin on helpottanut, kun lehmät ovat ulkona. Ja mikä parasta: lehmien laitumelta syömä nurmi on meille kaikista halvinta rehua”, Mari Alanen toteaa.

Alasilta kysytään usein, vaikuttaako laiduntaminen maitomääriin.

Tänä kesänä Alasen lehmät pää sivät ensimmäistä kertaa laitumelle. Laidunnus on toteutettu rotaatiolaidunnuksena.”Laidunonpienen kävelymatkan päässä navetasta, joten rakensimme kulkureitin laitumelle. Loppujen lopuksi aitojen rakentaminen oli ihan helppo homma. Rakensin har joittelijan kanssa pellon reunoille ja kulkureitille kunnolliset High tensile -aidat. Meillä on kaivuri, jolla saim me nopeasti laitettua tolpat maahan. Jaoimme pellon kaistoihin kevyillä sähköaidoilla”, kertoo Ville Alanen.

laiduntamisenmotivaattori”Suurinaloittamiselleolieläintenhyvinvointi.”

näkee silmissä. On hienoa, kun lehmät saavat viettää laitumella luonnollista sekä lajityypillistä elämää ja kerätä itse ruokansa”, Mari Alanen kertoo.

”Päivämaidot ovat pysyneet 40–42 kilossa. Saavutimme jopa uuden 12 kuukauden keskituotosennätyk sen – 12 000 kiloa vuodessa. Lehmät ja me olemme todella laidunnuspäätökseemme.”tyytyväisiä

Pellon reunoilla ja kulkureiteillä on kunnolliset High tensile -aidat.

Tilalla on 70 lehmän lypsykarja ja saman verran nuorta karjaa. Nuorkarja ja umpilehmät ovat laidunta neet jo useampana vuotena. Vuonna 2016 Alaset rakensivat navettalaa jennuksen yhteydessä lypsylehmille jaloittelutarhan, josta oli helppo jat kaaAlastenlaidunnukseen.mielestä on täysin ym märrettävää, että laiduntamista kohtaan on laiduntamisesta”,vainpienelläkinettäNytpinta-ala”Meitäkinennakkoluuloja.mietityttivätpelto-jalaidunalanriittävyys.olemmekuitenkinoppineet,tämäkäyyllättävänhelpostipinta-alalla.Täytyyollakunnonaidatjavahvaajatusyrittäjäparikertoo.

Mari ja Ville Alanen suosittelevat eläinten ulkoilutusta ja laidunnusta muillekin tiloille.

6. Laitumella kannattaa käyttää monilajisia nurmiseoksia kuten Valion Carbo® laidunnurmiseoksia, jotka ovat maittavia ja talvenkestäviä.

Valio Alkutuotannon kehityspäällikkö Sanna Nokka ja Osuuskunta Länsi-Maidon Valio Artturi® säilörehuasiantuntija Rikard Westerlund kannustavat laidunnukseen seitsemällä vinkillä.

5. Laidunkaudella on myös tärkeä seurata ruokinnan onnistumista. Laitumen laadun muuttuessa kannattaa tehdä muutoksia väkirehuruokintaan, kuten säilörehuruokinnankin kohdalla tehdään.

3. Aloita laidunnus tarpeeksi aikai sin keväällä. Karja on hyvä päästää laitumelle, kun kasvusto on noin 18–25 senttistä. Jos haluat, että rehu on sulavaa, vaihda laidunlohkoa 1–3 päivän välein.

7 vinkkiä laidunnukseen

HYVINVOINTI

1. Jos lypsylehmät eivät ole tottuneet ulkoiluun ja niiden laidunnuksesta on aikaa, kannattaa aloittaa nuorkarjasta. Jos taas navettarakenteet tai pihaton sijainti rajoittavat ulkoi lua, suosittelemme päästämään ulos ryhmän, jonka saaminen ulos tuntuuValionhelpoimmalta.1.5.2023 voimaan tulevat uudet vastuullisuuslisän vapaaeh toiset toimenpiteet kannustavatkin aloittamaan pienestä. Vastuullisuus lisän vapaaehtoisissa toimenpiteissä on erilaisia vaihtoehtoja ulkoilulle ja eri eläinryhmille, ja niitä voi vaihtaa vuosittain. Voit siis aloittaa jostakin toimenpiteestä ja kehittää ulkoilua vuosien varrella.

7. Vedet kannattaa vetää laitumelle korkeintaan 300 metrin päähän lehmistä. Tunnetusti lehmä on laiska eläin eikä kulje kovinkaan pitkiä matkoja veden perässä.

2. Laidunnurmi on erinomaista rehua lypsylehmille, kun laidunruo kinta tehdään suunnitelmallisesti. Kasvustoa tarkkailemalla määrite tään oikea lohkon syöttöaika.

4. Älä päästä kasvustoa liian lyhyek si. Syötettävää lohkoa kannattaa vaihtaa silloin, kun kasvusto on syöty noin 10 senttiseksi. Jos lehmät syö vät sen tätä lyhyemmäksi, nurmen jälkikasvukyky kärsii eli kasvi lähtee hitaammin kasvuun uudelleen.

• vahva koostumus, ei ylimääräisiä täyteaineita

Tyytyväisen asiakkaamme käyttökokemus:

Yrittäjäntie 20, 03600 p.09-2252560Karkkila

”Vuorenmaan maatilalla, Kytökylässä on robotilla houkutusrehuna käytössä Milka Energy Extraenergialiuos. Tuote on toiminut käytössä mainiosti, antanut lisäenergiaa sekä maittavuus ollut kiitettävää. Käytössä meillä on myös muita kotimaisia, hyväksi todettuja Milka-tuotteita.”

• täydentää rehuseoksen energia­arvoa

• lisää rehuseoksen maittavuutta ja näin houkuttaa lehmiä syömään enemmän

Liuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille ENERGY EXTRA

Tutustu tuotteisiin biofarm.fi

JUVELIT-PROTECT

Hoitava ja suojaava vedinspray Suunniteltulypsylehmillesumutettavaksi ja soveltuu erityisesti käytettäväksi robottitiloilla, joissa pehmentävät ominaisuudet ja sumutettavuus ovat tärkeitä. Juvelit pitää vedinihon pehmeänä sekä kimmoisana ja on turvallinen käyttää. Juvelit vedinspraytä on saatavana valmiina käyttöliuoksena sekä tiivisteenä.

• soveltuu käytettäväksi automaattisissa annostelujärjes telmissä, mutta voidaan käyttää myös appeen seassa

ON JATKUVASSA MYLLERRYKSESSÄ, MIKÄ ASETTAA UUSIA VAATIMUKSIA JA HAASTEITA MYÖS VALIOLLE. MITEN VALION STRATEGIAA JOHDETAAN HAASTAVASSA TILANTEESSA? JA MITÄ TARVITAAN, JOTTA VALIO MENESTYY MYÖS TULEVAISUUDESSA? NÄIHIN JA MUIHIN KYSYMYKSIIN VASTAAVAT LIIKETOIMINTAA JOHTAVAT TUOMAS SALUSJÄRVI JA ELLI SILTALA TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN

kuluttajatarpeisiin vastaavaa ja vastuullisesti tuotettua ruokaa tarvitaan aina. Siinä pelissä Valio on pärjännyt todella hyvin jo 117 vuoden ajan, ja matkan varrella on hankalia tilanteita ollut ennenkin. Tietenkin tarvi taan paljon työtä kaikilla markkinoil la, jotta varmistamme, että Valion tuotteet pysyvät ihmisten ostoskoreissa ja tulevat valituiksi joka päivä”, kiteyttää Valion ydinliiketoiminnois ta ja brändistä vastaava Elli Siltala.

Y rityksen pahtuviasenkaikkiaympäristötoiminta-tarkoittaaniitäyritykulkopuolellataasioita,jot

nevät tilallisille ja tämä valinta tukee suomalaista työtä. Tärkein tehtäväm me on tehdä mahdollisimman hyvää tulosta, joka turvaa parhaan mahdollisen tilityshinnan Valion omistajayrittäjille nyt ja tulevaisuudessa.”

KOTIMARKKINOILLA inflaatio eli hintojen laaja-alainen nousu on vai kuttanut ostovoimaan ja kysyntään.

”Kuluttajien hintaherkkyys lisään tyy ja samaan aikaan Valion omat tuotantokustannukset nousevat. Siksi meidän täytyy minimoida kus tannukset, tehdä parhaamme han kinnoissa ja neuvotella asiakkaidemme kanssa hinnankorotuksista tasolle, jolla kuitenkin selviäisimme

ka vaikuttavat yrityksen toimintaan. Lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon isoja muutoksia, joita on ollut vaikea ennakoida: muuttunut maailmanpo liittinen tilanne, kasvaneet energiaja raaka-ainekustannukset, inflaatio sekä koronan vaikutukset. Ne kaikki lisäävät epävarmuutta ja vähentävät markkinoiden ennakoitavuutta. Miten Valion strategiaa toteutetaan haastavassa haastava,”Markkinatilannetoimintaympäristössä?onkieltämättämuttahyvänmakuista,

VALIO VALIO

Valio elää ajassa ja katsoo tulevaisuuteen

MAAILMA YMPÄRILLÄMME

”Kotimarkkinalla panostamme rakastettuihin brändeihin ja markkinointiin, ja ne ovat avainasemassa myös kriisin keskellä. Yksi tärkeä viestimme on se, että kun kuluttaja valitsee Valion tuotteen, tuotot me

32 * MAITO JA ME

Tuomas Salusjärvi Strategian johtamisessa sekä Siltala että Salusjärvi korostavat viestintää.”Meidän täytyy yhdessä tietää, mitä kohti olemme menossa ja mik si. Ei riitä, että yhteinen maali on vain Valion johtoryhmän tiedossa, vaan tiedon tulee kulkea etulinjaan myyntiin ja tuotantoon asti. Katsom me paljon kuluvaa vuotta pidem mälle. Olemme esimerkiksi nähneet, että tulevaisuudessa yhä useampi ateria syödään kodin ulkopuolella, joten perustimme Valio Aimo®tukun ostamalla Heinon tukun ja yhdistimme sen suurkeittiömyyn tiimme", Elli Siltala kertoo.

Valiolla kaikki investointipäätökset punnitaan hyvin tarkkaan. Se voi vaatia esimerkiksi markkinatutkimusta tai asiakkaiden haastat telemista.”Mietimme monia vaihtoehtoisia polkuja, mahdollisia uhkia ja erilai sia skenaarioita. Matkan varrella on useita tarkastuspisteitä. Toiminta suunnitelman lisäksi tarvitaan jous tavaa, analyyttista mieltä. Jos esi merkiksi markkina yllättäen muut tuu, ei päätöksistä voi itsepintaisesti pitää kiinni. Hankkeita voidaan jou tua lykkäämään tai aikaistamaan tai joskus niistä vetäydytään kokonaan”, Elli Siltala kuvailee.

vaihtoehtoisia”Mietimmemoniapolkuja,mahdollisiauhkiajaerilaisiaskenaarioita.”

sa ihan tuntuva, mutta ei kuitenkaan valtava. Sitä voisi verrata jonkin yksittäisen brändin tuomaan liike vaihtoon. Olemme saaneet aikaan kannattavaa kasvua muilla markki noilla, mikä on paikannut Venäjän liiketoimintojen menetystä”, Elli Siltala aivanvaisuudessa.jateidenjaThaimaassalänsimaistuminen.ostovoimanvaanSiltalakutenliiketoimintamahdollisuuksiinteollisuusasiakkuuksiintaanNytnäemmetuottavatsaammelemmetilannehajauttaminenkutenollutonkoskaanmerkittävästisaadaanhinnoissase,arvojauheista.merkiksilinjalla”,sätuotantolaitosinvestointeihin,varovainensiellä.das,tettiintämäskenaarioihin.mia”Teemmekertoo.varautumissuunniteljavaraudummemyöspahimpiinVenäjänmarkkinallariskilaukesi.VenäjälleperuspaikallistatuotantoajatehkoskaseoliainoatapatoimiaValioonainaolluterittäinsuhteessaulkomaisiinjatäsajassajatkammevarmastisamallaTuomasSalusjärvisanoo.KannattavaakasvuaonsaatuesiAasianmarkkinoiltajalisä-Positiivistaonmyösettämaidonmaailmanmarkkinaonrikottuennätyksiä.”Niinsanotuistabulkkituotteistanytainakintilapäisestiparempaahintaakuinaiemmin.Voinkysyntäälisännytsekin,ettäkasviöljyjäonvähemmänsaatavilla.Tässämuissakintilanteissariskinonoleellista,silläeijatkuikuisesti.Tarkastestrategiaaaktiivisestijasatniihinosa-alueisiin,jotkaparhaantuotonjajoillaenitenkasvupotentiaalia.panostammemaitoliiketoiminkotimarkkinalla,parhaisiinsekäuusiinkasvipohjaisiintuotteisiin”,jatkaa.Kaakkois-Aasiassamaidonkasvakysyntäänvaikuttaaesimerkiksikasvujaruokavalion”KunFilippiineillä,Vietnamissajasyödäänenemmänpizzaapirtelöitä,tarkoittaasemaitotuotkysynnänkasvuajameilleisomahdollisuuksiajoaivanlähitule-Työonkuitenkinvastaalkutekijöissäänverrattuna

ilman, että ihmiset vähentävät Valion tuotteiden ostamista", Siltala jatkaa. Talouden normaaliin vaihteluun kuuluvat nousukaudet ja seisahtumi set tai jopa taantumat, joita on kui tenkin aina seurannut uusi nousu kausi. Nyt markkinoilla on uuden laista vastaavatutkimuksestasanoolä,suuksia.taMuuttuvata,vaisuudennäkymästätotuttua”Kunepävarmuutta.asiateivätnoudatakaankaavaa,onsumeammastavaikeampijohtaatulevisioita.Seeisiltitarkoiettäpitäisivetäytyäkuoreensa.markkinatilannevoitarjomyösodottamattomiamahdolliTäytyyollajatkuvastihereilennakoidajareagoidanopeasti”,Valionkasvuliiketoiminnoista,jatuotekehityksestä

kaikkia toimintoja säästöliekille ly hyen tähtäimen tilityshinnan nosta miseksi. Se lämmittäisi varsin lyhyen aikaa. Eteenpäin katsominen ja tule vaisuuden rakentaminen on kaikissa tilanteissa tärkeää. Jatkuva liikevaih don kasvu takaa omistajillemme kes tävän tuoton nyt ja tulevaisuudessa.”

SOTA UKRAINASSA on vaikuttanut ruokajärjestelmään monin tavoin. Valion liiketoimintaan se on vaikut tanut esimerkiksi siten, että Valio ve täytyi keväällä Venäjän ”Toimintaedellytyksiämarkkinoilta.jatkolle ei ollut, joten onneksi pystyimme toimimaan tilanteeseen nähden nopeasti. Venäjän toimintojen vaikutus Valion liikevaihtoon oli noin viisi prosenttia – siis kokonaisuudes

MAITO JA ME * 33

”Meillä on onneksi moderni, elävä strategia. Jos oletukset tuntu vat vanhentuneilta, täytyy muuttaa suuntaa”, Tuomas Salusjärvi komp paa ja ”Hereilläjatkaa:täytyy olla koko ajan. Kun puoli vuotta sitten Saksassa kuluttajilta kysyttiin elintarvikkeen tärkeimpiä ominaisuuksia, oli vas taus maku. Tänään vastaus samaan kysymykseen on hinta. Meidän on mietittävä, mitä tarjoamme tälle muuttuvalle markkinalle. Haastavas sa tilanteessakaan ei kannata vetää

parissa, ja pitää miettiä myös tulevaisuutta. Joskus se vaatii useita isoja liikkeitä yhtä aikaa. Siinä pitää vain pysyä tyynenä ja ottaa asia ker rallaan. Kaupat kuten Gold&Green® brändin hankinta tai kuriksitavarantoimittajaroolinmuuntuminenlisäksituk

maitopohjaisissa elin tarvikkeissa jo markkinajohtaja koti markkinallamme, ja tämä tulee ole maan tärkeä kivijalka aina. Merkit tävän kasvun saavuttaminen alkaa kuitenkin Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa olla melkoisen haastavaa. Väestö ei kasva eikä maitotuotteiden kulutus ole täällä lisääntymässä,

”Yrityskaupansanoo.viimeistely

VUODEN SISÄLLÄ Valio on julkista nut lukuisia yrityskauppoja, samaan aikaan päällä on ollut korona ja vii meisimpänä vielä sota Ukrainassa monine vaikutuksineen. Tahti on ollut”Kieltämättämelkoinen.paljon on tapahtu nut. Moni pitkään valmisteltu yritys-

vaatii aina oman keskittymisensä, ja sellai sessa tilanteessa työn järjestäminen vaatii myös fiksua työnjakoa. Kaikki eivät voi työskennellä saman asian

Kasvun kannalta uudet aluevaltaukset ovat kuitenkin välttämättömiä.”Olemme

polkumme”Meidänoninnovaatiotjaerilais-tuminen.”

kauppa toteutui lopulta melko lyhyen ajan sisään, ja samaan aikaan maailmantilanteessa tapahtui paljon sel laista, johon emme voineet vaikut taa”, Elli Siltala

34 * MAITO JA ME

Kun kotimarkkinan kasvun rajat tulevat vastaan, on haettava kasvua kauempaa tai kokonaan uusista liiketoiminta-alueista, Tuomaskehityksestätutkimuksestakasvuliiketoiminnoista,Valionjatuote-vastaavaSalusjärvikertoo.

Valio Aimo tukun myötä ovat kuitenkin olleet pitkään suunnitteilla ja osa uutta kasvustrategiaamme, jossa olemme päättäneet lähteä kehittämään Valiota myös hankinto jen kautta. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt jonkin verran kysymyksiä, sillä vastaavia yrityskauppoja Valio ei ollut tehnyt hyvin pitkään aikaan”, Elli Siltala sanoo.

esimerkiksi Kiinaan, missä olemme toimineet kymmeniä vuosia. Meidän valttejamme ovat puhdas maitoraakaaine sekä tuotekehitysosaaminen. Niiden avulla pystymme tuottamaan laadukkaita, räätälöityjä tuotteita", Tuomas Salusjärvi kertoo.

”Arktisella vyöhykkeellä Euroo pan nurkassa tuotettu maito ei tule koskaan olemaan markkinoiden halvin vaihtoehto, vaan meidän pol kumme on innovaatiot ja erilaistu minen: se, että tuomme uusia, kiin nostavia tuotteita markkinoille ja saamme niistä hyvän hinnan. Lo giikka on sama kuin sijaan”,tyjänytmetsäteollisuudessa,suomalaisessajokaonsiirtyvalmistamaanvientiinräätälöierikoistuotteitaperuspaperinhänvertaa.

liikevaihdolla mitattuna. On ollut pitkä tie päästä Ruotsin toiseksi suu rimmaksi meijeriksi, ja se on meille iso ylpeyden aihe”, Siltala nostaa.

”YK ennustaa maailman väkiluvun kasvavan 9,7 miljardiin vuo teen 2050 mennessä. Maapallon luonnonvaroilla on pystyttävä ruok kimaan myös tämä määrä ihmisiä. Meidän on löydettävä kestäviä ruoantuotannon ratkaisuja maail man kasvavalle väestölle vähemmällä peltopinta-alalla, ja samalla

”Tulevaisuuden tuotteiston kehi tys on aina innostavaa. Meidän pitää olla innovatiivisia, jotta onnistumme yllättämään kuluttajat arjessa ja juhlassa hyvän hinta-laatusuhteen tuotteillamme. Esimerkiksi Ruotsis sa olemme saaneet aikaan kannatta vaa kasvua niin maitotuotolla kuin

Hyvän makuista, kuluttajatarpeisiin vastaavaa ja vastuullisesti tuotettua ruokaa tarvitaan aina, sanoo Valion ydinliiketoiminnoista ja brändistä vastaava Elli Siltala.

MAITO JA ME * 35

nattavan kasvun tukemisen ja Valio Aimo tukun kehittämisen parissa.

Salusjärven tiimi työskentelee jatkuvasti uusien innovaatioiden ja aluevaltausten parissa.

Isoissa liikkeissä kaikki ei aina mene”Esimerkiksikivuttomasti.Valio Aimo tukun perustaminen oli iso yrityskauppa, mutta työ ei suinkaan päättynyt nimiin papereissa. On vaatinut paljon työtä ottaa haltuun kokonaan uusi alue sekä sovitella yhteen erilai sia työtapoja, toimintakulttuureita ja niin edelleen. Toisaalta haasteet saavat onnistumisetkin tuntumaan eri tavalla. On hienoa nähdä, miten hyvin Valio Aimo on lähtenyt kasvuuralle”, Siltala kuvailee.

”Maailma muuttuu sellaista vauh tia, että edes pysyäksemme paikal lamme meidän on muututtava. Jos haluaa kehittyä ja mennä eteen päin, se vaatii tietoisia päätöksiä. Muuten tie on varsin lyhyt. Valiolla on onneksi aina ollut omistajina fiksuja maitotilayrittäjiä, jotka ovat ymmärtäneet tutkimuksen ja tuotekehityksen arvon. Katsovathan omistajayrittäjätkin omassa toimin nassaan tätä vuotta pidemmälle”, Tuomas Salusjärvi sanoo ja jatkaa:

Business & Brand -toiminnossa työskennellään tällä hetkellä tiiviis ti muun muassa innovatiivisen tuot teiston, Ruotsin liiketoiminnan kan

yhdessä,on”Strategiasitä,ettätiedämmemitäkohtiolemmemenossajamiksi.”

TULEVAISUUDESSA Siltala ja Salusjärvi näkevät monia innostaviaEllimahdollisuuksia.Siltalanvetämässä Core

joten kasvua on haettava muualta tai kokonaan uusista liiketoimintaalueista – kuten nyt vaikka tuotta malla lannasta energiaa ja myymällä sitä Suomen Lantakaasu Oy:n kaut ta”, Tuomas Salusjärvi jatkaa.

36 * MAITO JA ME

”Nyt niitämiettimässäolemmeratkaisuja,joillavoimmetuottaaruokaakestävällätavallaniin,ettäilmastohuomioidaan.”

VALION STRATEGIA

uudistumista, aktiivisuutta ja uskoa tulevaan. Yleisessä keskustelussa on ollut melko pitkään vastakkain asettelua ruoantuotannon ja ilmas ton välillä. Nyt olemme miettimässä niitä ratkaisuja, joilla voimme tuot taa ruokaa kestävällä tavalla niin, että ilmasto huomioidaan”, Elli SiltalaOttaensanoo.huomioon, että Valiota on pidetty varsin perinteisenä ruoka talona, on siltä nähty viime aikoina rohkeitakin avauksia, kuten Suomen Lantakaasu Oy:n perustaminen yhteistyössä St1-ketjun kanssa.

”Mutta oikeastaan maidontuotan non sivutuotteena syntyvän lannan jatkojalostaminen energiaksi on to della looginen askel. Siinä yhdistyvät monet vastuullisuusteemat kuten kestävä ruoantuotanto, ilmasto, fossiilisista polttoaineista luopu minen ja energiaomavaraisuus – ja muutetaan maailmaa positiiviseen suuntaan. Kun biokaasulaitosten lisäksi saadaan vielä lannoitteet tähän samaan kuvioon, ollaan jo aika pitkällä”, Tuomas Salusjärvi tuumaa.

”Olemme edelleen paremman elämän palveluksessa ja meillä on kirkkaana mielessä maksimoida Valion ansainta ja turvata kannattava maidontuotanto tulevaisuudessakin. Se edellyttää jatkuvaa

KILPAILUETUMME?TAVOITTEEMME?TOIMINTAAMME?OHJAAMIKÄMITÄOVATSTRATEGISETMIKÄONMIKÄONPELIKENTTÄMME? palveluksessaelämänParemman ratkaisuissainnovatiivisissatarvikealanmaito-Edelläkävijäjaelin- ARVOT • keskeisyysAsiakas• Vastuullisuus • Uudistuminen • Yhteistyö Kannattavuutemme on alan huippua ja olemme asiakkaidemme halutuin yhteistyökumppani Sitoutuneet ja osaavat valiolaiset luovat innovaatioista ratkaisuja Maitoonkotimarkkinoillaliiketoimintakeskittyvä Raaka-aineet ja ratkaisut kansainvälisilleasiakkailleteollisuus- lisäarvotuotteetKasvipohjaisetvalikoiduillamarkkinoilla mahdollisuudetliiketoiminta-Uudet VISIOMISSIO

hidastettava ilmastonmuutosta. Lisäksi on huolehdittava luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä sekä fossiilisten energianlähteiden käytön nopeasta vähentämisestä. Tähän ei nykyinen maailmanlaajui nen ruoantuotantotapa ja -malli pelkästään riitä. Toisaalta tämä avaa paljon uusia mahdollisuuksia, ja siksi esimerkiksi kasvipohjaisten tuotteiden merkitys Valion liiketoi minnassaTaaksepäinkasvaa.”katsottuna erilaiset murrokset ovat lopulta kääntyneet Valion”Esimerkiksihyväksi. kun huomattiin, että maidon laktoosi aiheuttaa monille vatsavaivoja, ongelmaa lähdettiin taklaamaan tuotekehityksen avulla. Haluamme olla edelläkävijä myös ruoantuotannon murroksessa, ja meillä on siihen aidosti hyvät mahdollisuudet”, SalusjärviMurrosvaiheetuskoo. herättävät paljon kysymyksiä, mutta Valion perustehtävä ja missio ei ole muuttunut mihinkään.

0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi • mestarifarmi.fi KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS! maidonkäsittelyHellävarainenlypsyja GEA DAIRYROBOT R95 00 EDITION 2021 RäYHTEYTTÄ!OTAätälöidäänjuuritilallesisopivalypsyrobotti Markkinoiden pienin energiankulutus Neljänneskohtainen maidon analysointi - UUSI ASKEL AUTOMAATTILYPSYYN -

VIC-lehmä valoaitsetietoisuutta,arvokkuutta,henkiiseesteistäsisäistäjatahdonlujuutta.Siltäkarjanhuippu-lehmätnäyttävät,kunniilläonkaikkihyvin.MelliVIC-tuotteetonräätälöityparhaidenkarjojentarpeisiin.Niilleerityisentärkeillelehmille,jotkaansaitsevatparhaanmahdollisenruokinnan,jajoiltaodotetaanhuipputuottoa.Kunkarjassasionsupertähtiä,valitseMelliVIC.

huipputunnistatlehmän?

Mistä

Melli parhailleParastaVIC

JARNO

Vaikka Suomen EU-jäsenyyden aikana maksettu maidon tilityshinta onkin nous sut ennätykseensä, on maitotilayritysten taloudellinen tilanne keskimäärin vaikea. Kustannusten nousu on ollut historiallisen nopeaa ja korkeaa, ja erityisesti ener giakustannukset aiheuttavat huolta.

Vuosikymmenen lopussa maidon hin nannousu rohkaisi tiloja investoimaan ja lisäämään tuotantoaan. Tuotanto uhkasi ylittää Valion jalostuskapasiteetin etenkin kevätkuukausien aikana, ja sen turvaamiseksi – joutumatta investoimaan bulkkijauhetehtaaseen – lanseerasimme sopimustuotantojärjestelmän. Tilatasolla suunnitellut uudet investoinnit siirtyivät.

”Mitkä tähtäyksellä?”jotkasyvättuotannonruuan-ovatpohja-virtaukset,ohjaavatmarkkinoitapitkällä

Epävarmuus elintarvikemarkkinoilla on kasvanut viidentoista vuoden aikana. Positiivista on lisääntynyt ymmärrys kotimaisen ruuantuotannon merkityksestä huoltovarmuudelle ja sille, ettei Suomessa kyetä varmistamaan huoltovarmuutta ilman nautaa.

ValionKÄMÄRÄINENhallituksenjäsen

2020-luku alkoi globaalin Covid19pandemian kourissa, mikä vaikutti kulutustottumuksiin, kansainvälisiin kauppavirtoihin ja tilausketjuihin. Yhdessä Ukrainan sodan ja siitä seuranneiden kaupan esteiden kanssa kansainvälisiin kauppavirtoihin muodostui kapeikkoja, jotka ovat aiheuttaneet puutteita sekä tuotanto panosten tarjontaan että tuotemarkkinoil le, seurauksena voimakas inflaatio.

I

Eri meijereiden asema tilityskyvyn suhteen on muuttunut radikaalisti. Aikai semmin tuoretuotteita kotimarkkinoille toimittaneet meijerit maksoivat parasta tilityshintaa ja teollisuustuotteita jalostavat heikointa. Nyt tilanne on muuttunut.

Markkinoiden myrsky jatkuu

HALLITUS

MAITO JA ME * 39

nvestointipankki Lehman Brothersin konkurssista alkanut jatkunutepävarmuudenmaailmantaloudenaikaonkohta15vuotta.

Esimerkiksi Ranskassa maksetaan maidosta vain hieman yli 40 snt/l, kun taas vahvasti teollisuustuotteita valmistavassa Irlannissa yli 60 snt/l.

Emme ole juuri voineet puhua vakaasta toimintaympäristöstä, jossa oman yrityksen toimintaa voisi kehittää omista lähtökohdistaan.Viimevuosikymmenen alussa investointeja suunniteltiin tiloilla hyvän mai donhinnan aikaan. Kiintiöiden poistuminen ja Venäjän tuontikielto romahduttivat maidon hinnan Euroopassa oletettua alemmaksi. Suomessa toimintaympäristö näytti vaikealta, ja investointien epäiltiin loppuvan lähes kokonaan.

Niin yksittäisen tilan kuin Valion strategiaa määritettäessä on mietittävä näkymiä kauas tulevaisuuteen. Mitkä ovat ruuantuotannon syvät pohjavirtaukset, jotka oh jaavat markkinoita pitkällä tähtäyksellä? Voiko yhteiskunta ilmastonmuutosta hilli tessään asettaa joitain rajoitteita, esimer kiksi uusia ravintosuosituksia (heikoilla perusteilla) tai eloperäisten maiden käyttörajoituksia? Toisaalta uusia liiketoiminta mahdollisuuksia voi tulla esimerkiksi pääs töoikeuksien tai biokaasun myynnin kautta.

Yksittäisen maitotilan on käytännössä mahdotonta reagoida markkinahintojen muutokseen. Tilojen omat toimet eivät vaikuta siihen, missä tilanteessa esimerkiksi ranskalaiset ja irlantilaiset maitotilat ovat. Maitotilayritys voi vaikuttaa lähinnä omiin toimintoihinsa: ostoihin ja niiden ajankohtaan, mahdollisiin hinta suojauksiin, viljelykasvivalintoihin sekä siihen, miten työt Markkinahäiriötilanteessatekee. voi tarkastella strategiaansa muuttuneeseen tilanteeseen nähden. Halvan viljan aikaan sitä oli järkevää ostaa ja käyttää ruokinnassa korkeaa väkirehuprosenttia. Mutta onko tulevaisuudessa väestönkasvun ja hidastuvien kauppavirtojen myötä kallistuvaa ostoviljaa mahdollista syöttää? Vai onko syytä muuttaa strategiaa lisäämällä väkirehukasvien viljelyä ja painottaa entistä enemmän ruokinnassa nurmea? Ihmisravinnoksi kelpaavien kasvien syöttämistä tuotantoeläimille kyseenalaistetaan enenevässä määrin. Nauta kykenee muutta maan nurmen ihmiselle monipuoliseksi ja arvokkaaksi ravinnoksi.

40 * MAITO JA ME

odella moni kotieläinyrittäjä kokee arjes saan henkistä kuor mitusta. Tämä käy ilmi maitotilayrittäjä Sanna Hämäläisen opinnäytetyöstä, jossa hän tarkasteli Järvi-Suomen kotieläinyrittäjien työhyvinvointia ja yritysten kehittämisen esteitä.

”Pohjakosketusta ei kannata odot taa, sillä jos oireisiin jätetään puuttumatta, voi muodostua haitallinen kierre, jossa stressi vie yöunet ja liian vähäinen uni aiheuttaa lisää stressiä.”

TILAN KANNATTAVUUS ja yrittäjän hyvinvointi kietoutuvat Hämäläisen opinnäytetyön tulosten mukaan tiiviisti toisiinsa. Kaikissa kotieläinyrittäjien vastauksissa talous- ja kannattavuusongelmat nousivat esiin hyvinvointia heikentävänä voimana.

VAIKKA AVUN hakemiseen tuntuu monilla olevan korkea kynnys, vas taajien joukossa oli onneksi niitäkin, jotka olivat olleet esimerkiksi Välitä viljelijästä -projektin tai vastaavan alueellisen hankkeen piirissä. He olivat saaneet keskusteluapua ja talousneuvontaa. Jotkut olivat käy neet”Yrittäjilletyönohjauksessa.suunnattuja tukipalve luita on kehitettävä, ja niitä on otet tava osaksi Neuvo 2020 -neuvonnan tukea. Näin palveluiden saatavuus paranee ja taloudellinen kynnys tukipalveluiden käyttämiseen ma daltuu. Muissakin tukimuodoissa tulee jatkossa huomioida yrittäjän hyvinvoinnin asioita työnohjauspal veluiden

Tukitoimet auttavat jaksamaan ja kehittymään

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

Hänen mukaansa kotieläinyrittäjien henkistä kuormitusta lisää me diassa ja somessa käytävä kielteisesti värittynyt keskustelu maatalouden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

Hämäläinen seuraa aktiivisesti sosiaalisten median keskusteluja ja on vakuuttunut, että samankaltaisia haasteita on kaikkialla Suomessa.

”Jos omaa tekemistä kyseenalais tetaan jatkuvasti julkisessa keskus telussa, voi olla vaikea katsoa luotta vaisena tulevaisuuteen.”

”Paremman kannattavuuden avulla yrittäjät voivat kehittää työ menetelmiään ja -olojaan parem miksi, ja sitä kautta työssäjaksami nen paranee”, Hämäläinen toteaa.

TYÖTERVEYSJA

Hyvinvoiva yrittäjä on yrityksen kivijalka: jos yrittäjä ei jaksa, ei yrityskään voi menestyä, Sanna Hämäläinen uskoo.

”Huolestuttavan iso joukko jaksa misen kanssa kamppailevista yrittäjistä ei ole hakenut ulkopuolista apua. Monet yrittävät pärjätä ystä vien ja sukulaisten tuella. Osa taas ajattelee, että apu ei ole heitä varten, tai vähättelee omaa tilannettaan”, HämäläinenHämäläinenkertoo.tekiopinnäytetyönsä Oulun ammattikorkeakoulun maaseudun kehittämisen opintolinjalla. Kyselytutkimukseen ja haas tatteluihin osallistuneilla kotieläinyrittäjillä jaksamisen ongelmat näkyivät alakuloisuutena, masentu neisuutena, ärtyneisyytenä ja nukkumisvaikeuksina.Hämäläinenkannustaa kotieläinyrittäjiä hakemaan tukea vähäisem pienkin ongelmien selvittämiseen, vaikka itsestä tuntuisi, että omat haasteet eivät ole riittävän isoja.

Hämäläinenlisäksi.”huomauttaa, että Välitä viljelijästä -hanke olisi saatava pysyväksi palveluksi valtion bud jettiin määräaikaisen rahoituksen sijaan. Se toisi tärkeää jatkuvuutta ja työrauhan hanketyöntekijöille.

Runsas kolmannes vastaajista koki, että haasteet omassa jaksamisessa estävät kehittämästä tilaa ja yritystä. Siksi tukea tarvitaan perinteisten mielenterveyspalveluiden lisäksi myös tilan hoidossa ja talousasioissa.

”Yrittäjä laittaa usein kaikki yri tyksen asiat omien tarpeidensa edel le. Rahoja ei laiteta emännän jalka hoitoon, kun tilan kassa on tyhjä.”

T

KOTIELÄINYRITTÄJÄ TARVITSEE VÄLILLÄ ULKOPUOLISTA TUKEA JA NEUVOJA VOIDAKSEEN HYVIN. KUKA VAIN TILALLA KÄVIJÄ VOI KYSYÄ, MITÄ YRITTÄJÄLLE OIKEASTI KUULUU JA OHJATA TARVITTAESSA AVUN PIIRIIN.

juuriEnergiaapoikineille

”Esimerkiksi masennuksesta kärsivät yrittäjä ei välttämättä heti tule kertoneeksi tilanteestaan, mutta jos useampi kysyy, niin jossain vaiheessa rehellinen vastausMyöstulisi.”esimerkiksi sopimuksia tai vakuutuspapereita kirjoitettaessa voisi luontevasti kysellä kuulumisia. Olisi tärkeä kertoa selkeästi, mistä apua voi saada ja miten sitä ”Ulkopuolinenhaetaan.tilalla kävijä voi myös yrittäjän luvalla ottaa yhteyttä esimerkiksi työterveyshuoltoon tai hyvin vointihankkeen työntekijään, mikäli yrittäjä ei itse jak sa tai pysty sitä tekemään.”

10024/754421theseus.fi/handle/Suomennäkökulmasta.kehittäminen"MaatalousyrityksentyöhyvinvoinninCase:Järvi-kotieläinyrittäjät":

Hän esittelee opinnäytetyössään Yrittäjien hyvin voinnin timantti -työkalun. Sen avulla yrittäjä voi tarkastella omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia asioita yksin tai yhdessä esimerkiksi tukihenkilön kanssa.

maaseutuyrittajat.diak.fi:

MONI YRITTÄJÄ kaipaisi kannustusta tuen hakemi seen. Yli puolet Hämäläiselle vastanneista yrittäjistä toivoikin, että neuvojat sekä meijereiden ja teurasta moiden edustajat nostaisivat aktiivisesti jaksamiseen liittyvät asiat esiin tilakäynneillä.

MAITOTILAYRITTÄJÄN arki on Hämäläiselle tuttua. Hän hoitaa yhdessä miehensä kanssa maitotilaa, jossa on noin 50 lypsävää ja nuorkarjaa, mutta toimii lisäksi muun muassa MTK:n luottamustehtävissä ja neuvojana.Ihmisten ja eläinten hyvinvointi on aina kiinnostanut Hämäläistä. Kun hänelle tuli aika jatkaa agrologin opintojaan, lopputyön aihetta ei tarvinnut ihmeemmin miettiä.

Löydät yrittäjän hyvinvoinnin timantti -työkalun Diakhankkeiden ajankohtaisuutisista: "Hyvinvoiva maatalousyrittäjä on yrityksen kivijalka"

Juuri poikineen lehmän saadessa nopeasti energiaa:1. stressin haitat vähenevät2. syönti lisääntyy nopeasti – energiavaje vähenee3. hyvän alun vaikutus jatkuu koko lypsykauden

HelunanHerätys-energiajuomavirkistääpoikineenlehmän.

”Olen luottamustehtävissä päässyt kohtaamaan ihmisiä, joiden kanssa hyvinvointiasiat ovat tulleet usein esille. Neuvojana näin paljon väsymystä, joten halusin tarkastella tilannetta hyvinvoinnin esteiden poistamisen näkökulmasta”, Hämäläinen kertoo.

Lisätietoja: www.valio.fi/startti

”Tilan kannattavuus ja yrittäjän hyvinvointi tiivistitulostenkietoutuvatmukaantoisiinsa.” työ

Sanna Hämäläisen opinnäyte-

Uutta energiaa ja virkistystäjuuri poikineille lehmille

Helunan Herätys -energiajuoman saat meijereistä maatalouskaupoista.ja

aataloustöissä on runsaas ti silmiä uhkaavia riskejä. Silmätapaturmat ovat usein vakavia ja saattavat vaurioit taa näköaistia pysyvästi. Ne vaativat yleensä lääkärin hoitoa. Silmä vammoja voi välttää suojautumalla tarpeenmukaisesti, oikeilla työtavoilla sekä asianmukaisilla koneilla, työvälineillä ja laitteilla. Maatalousyrittäjille sattuu noin 350 silmätapaturmaa vuosit tain. Tapaturmia sattuu koneiden huolto- ja korjaustöissä sekä kar janhoitotöitä tehdessä mutta myös säilörehun teossa, rakennus-, puuja metsätöissä. Yleisiä aiheuttajia ovat ulkoinen työympäristö, kuten roskat ja pöly, käsikäyttöiset poraja hiomakoneet sekä lehmät. Myös painepesurin voimakas suihku

voi aiheuttaa silmävaurion. Kipi nät, roiskeet, sirpaleet tai lentävät kappaleet voivat aiheuttaa vaka van silmätapaturman tai pysyvän silmävamman.Koneidenkorjaustöissä, metal lin työstössä sekä säilöntä- ja tor junta-aineiden käsittelyssä silmien suojaus on välttämätöntä. Silmät on suojattava myös höyryiltä, liuottimilta, lentäviltä kappaleilta, kaasuilta, kipinöiltä, metalli- ja puupölyltä sekä nesteroiskeilta. Erikseen on suojaimia, jotka suo jaavat ultraviolettivalolta, infrapuna- ja lasersäteilyltä sekä valo kaarelta. Metsätöissä ja hitsauk sessa tarvitaan näihin töihin tar koitetutSilmiensuojaimiasuojaimet. ovat sangalliset tai naamiomalliset suojalasit

ja kasvojensuojaimia visiirit, hit sausmaskit sekä huppusuojaimet. Suojaimet valitaan aina riskin mu kaan. Valinnassa on otettava huo mioon työn edellyttämä näöntark kuus sekä omat henkilökohtaiset ominaisuudet. Silmiensuojainten on sovittava kasvojen muotoon, ne eivät saa rajoittaa näkökenttää ja niiden on suojattava myös sivulta.

Suojaa silmät!

ANNA RIIKKA

MelanAsiantuntijaPUKARItyökykypalvelut mela.fi/tyokykypalvelut TYÖ KEVYEKSI www.thinkflow.fi | verkkokauppa.thinkflow.fi

M

Osa-alue-valikosta voit tarkastella tarkem min kunkin osa-alueen tuloksia valitussa eläin ryhmässä. Valitun osa-alueen tarkempi tarkas telu ja vertailu koko maan vastaaviin tietoihin avautuu pylväsdiagrammina sivun alalaitaan. Kun viet kursorin pylväiden päälle, näet, kuin ka monta pitopaikkaa on mukana koko maata koskevassa vertailussa kunkin arviointikohdan ja eläinryhmän osalta. Tietoja voit tarkastella myös vertailematta koko maan tietoja: valitse silloin kuvaajan alla olevista palloista ainoas taan pitopaikkaa koskeva näkymä. Mikäli tilalla tai pitopaikalla ei ole tehty vuosikatsaus ta, ei tietoja eikä grafiikkaa ole saatavilla.

MAGNESIUM-pasta

erveydenhuoltokäyntikuvaajassa voit tarkastella eri eläinryhmien terveystietoja, ja se perustuu viimeisen terveydenhuollon vuosikatsauksen arviointeihin. Kuvaajan löydät Nasevan Tilastot-sivulta. Tilastot löytyvät kirjautumisen jälkeen koh dasta Tila > Tilastot. Valitse alasvetovalikosta Vuosikatsaus-vertailu eläinryhmittäin Tilakäynnin päivämäärä ja vertailussa käy tetty pitopaikan tuotantosuunta löytyvät sivun yläreunasta. Tietoja voi tarkastella pitopaikka kohtaisesti ja eläinryhmittäin. Valitse vertai luun oikea pitopaikka sekä haluttu eläinryhmä eläinryhmävalikosta.

KETOOSI-pasta

pH-Pasta

Pakkaus 4 x 370 g

VALMAKAUPOISTA!

HIILI-pasta Nopeasti myrkytystilansuolistohäiriöidenjatäydennysrehuvaikuttavalehmillevasikoilleripulin,jayhteydessä.

Pakkaus 4 x 335 g

Vasikan HIILI-geeli Nopeasti riputäydennysrehuvaikuttavavasikoillelin,suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Pakkaus 4 x 360 g

www.teollisuushankinta.fipuh.Toimittaja0207659580

www.finncow.fiValmistaja

Green KALSIUM-pastaLine

NASEVASTI terveystiedotkuvaajahuoltokäynti-Terveyden-Nasevankokoaa ERJA NasevaAsiantuntijaeläinlääkäriTUUNAINEN

KALSIUM-pasta Markkinoiden tehokkain suun kautta kalsiumiakalsiumvalmiste,annosteltava55g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g

PÖTSI-pasta Vauhtia bakteeritoimintaan!pötsin Pakkaus 4 x 330 g

TehokkaatLehmän-pastatkotimaiset

Sopii myös luomutiloille! Kun on riski halvaukseen,laidun­myös sisäruokinnassa. Pakkaus 4 x 390 g

Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö! Pakkaus 4 x 330 g

Sopii myös luomutiloille! pienenPoikimahalvausriskintämiseen. Pakkaus 6 x 380 g

naseva.fi

FOSFORI-pasta

T

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahapienentämiseen.haavaumariskin Pakkaus 4 x 430 g

Kun tarkastelet eri osa-alueita, kiinnitä huomiota valittuun eläinryhmään. Voit esimer kiksi valita erikseen lypsylehmät, joilla ei ole nupoutusta koskevia tietoja. Jos eläinryhmäksi valitaan juottovasikat, saadaan näkyviin vasi koita koskevat vertailutiedot.

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TÄMÄN ILMOITUKSEN TARJOUKSET VOIMASSA VAIN HANKKIJAN MYYMÄLÖISSÄ 31.10.2022 SAAKKA. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI kannattiV310:eenuuteenVaihto 3500 kgkustannuksetHuolto-päivässämaitoaYLItiedossaennalta 99%Vedinspraynosuma-tarkkuus10Suurempikapasiteetti% 32 prosentti*siemennysparempi% % yliHavaitseekiimoista95% 99,8%KIINNITYS-TARKKUUS Havaitsee epänormaalit kiimakierrot ja jopa hiljaiset kiimat Enemmän kannattavia tuotoskausia Vähemmän lehmiä siementämättä Vähemmän HälyttääAutomaattisetpoistojatiineystarkastuksetvarhaisluomisista 50%kiinnitysaikalyhyempiJopa “ERO KUIN YÖLLÄ JA PÄIVÄLLÄ! 5h/pv navettatöistä”pois “Erityiskiitos lypsinten kiinnitykselle ja V310:n RePro-kiimantarkkailuominaisuudelle” Lue koko juttu DeLaval Karjaviestistä 2.2022! *Tiedot kerätty testi- ja pilottitiloilta. Tuloksia verrattu DeLaval VMS™ Classiciin. Tulokset voivat vaihdella. ** Tiedot kerätty VMS V310 pilottitiloilta JUHLAVUODEN KAMPANJATARJOUKSET SYYS-LOKAKUUSSA DELAVALPYYKINPESUAINELAUNDRY10 KG 50,NORM. 62,00 | AL90595950 Erittäin tehokas pesuaine työvaatteiden ja utareliinojen pesuun. Biologisesti hajoava. SOFTCELL 500 ARKKIA 6 RLL/PKT 50,NORM. 82,00 | AL92065105 Moneen käyttöön soveltuva vahva ja pehmeä paperi. Paketissa 6 rll, 500 arkkia/rulla. DELAVAL TISKI- JA KYNSIHARJA YHTEISHINTAAN 10,NORM. 6,00 + 9,60 | AL98880143, AL98880141, AL64145901 Tarjous voimassa 9.5.–31.12.2022 vain Hankkijan myymälöissä.

TALOUS

MATTIYliopettajaRYHÄNEN

MAITO JA ME * 45

tuotettaan esimerkiksi oman jatko jalostuksen kautta. Meijeri määrittää maidon laatukriteerit ja tilityshin nan, olipa maito sitten luomua tai tavanomaista. Markkinat vaikuttavat meijerin tilityskykyyn. Kun maitotilayrityksen toiminnan tavoitteena on kannattava tuotanto, maidon myyntihinnan ja yksikkökustannus ten suhde on ratkaiseva. Jos maidon tuotantokustannus on pienempi kuin maidosta saatava tuotto, kan nattavuustavoite saavutetaan.

tuomaidontuotantoonkannattavuutta

oteutettu investointi rajoittaa mahdolli suuksia kustannus ten Esimerkiksisopeuttamiseen.rehujen

MARKKINAOHJAUTUVASSA taloudessa maitotilayrittäjän on pyrittävä tietoisesti niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä hallitsemaan yksikkökus tannusta suhteessa tuotteen hintaan. Usein se merkitsee prosessien kehit tämistä sekä uusien toimintatapojen ja toimintamallien käyttöönottoa. Esimerkiksi säilörehun tuotantoa suunniteltaessa kannattaa selvittää säilörehun tuottamisen yksikkökustannus itse tehden, yhteistyönä tai Kunurakointipalveluna.investoinnitsekä muut kehittämistoimet on toteutettu, niistä aiheutuviin kustannuksiin ei voi enää vaikuttaa. Ne ovat uponneita kustannuksia. Maitotilayrittäjä voikin ajautua taloudellisiin vaikeuksiin, jos hän ei tiedosta riittävän ajoissa investointien aiheuttamien kustannusten peruuttamattomuutta tai ottaa tietoisesti liian suuria misentellaanvaisuudessa,tilayrittäjänkustannustenyhteishankkeessalun,Seinäjoenriskejä.ammattikorkeakou-HelsinginyliopistonjaValiontuotetaantietoahallinnasta.Maito-tavoitteetovattule-jotenaihettatarkas-yritystoiminnankehittä-näkökulmasta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

määrätietoista”Kustannustenhallintaedellyttääsuunnittelua.”

T

MAITOTILAYRITTÄMISESSÄ tavoi tellaan kustannusjohtajuutta eli pie niä yksikkökustannuksia, koska vain harva maitotilayrittäjä voi erilaistaa

ON KESKEINEN KYSYMYS. INVESTOINNIT VAIKUTTAVAT SUURESTI MAIDON TUOTANTOKUSTANNUKSIIN.

Kustannusten hallinta

MAIDONTUOTANTOA KEHITETTÄESSÄ KUSTANNUSTEN HALLINTA

hintojen muuttuessa ruokintavalin noilla voi vaikuttaa suhteellisen vähän maidon tuotantokustannuk siin olemassa olevan tuotantovälineistön puitteissa. Silti on syytä aina tarkistaa, onko optimiruokinta muuttunut.Nykyaikaisista navetta-, kone- ja laiteinvestoinneista aiheutuvien kus tannusten osuus kaikista kustannuk sista on suuri ja vaikutus myös mui den panosten käyttöön merkittävä. Siksi uutta tuotantoteknologiaa ja automaatiota hankittaessa tarvitaan kokonaisvaltaista kustannusten hal lintaa eli pitkän ja lyhyen aikavälin kustannusten hallintaa kokonaisuu tena, mikä taas edellyttää määrätie toista suunnittelua. Näin syntyy ym märrys kustannusten muodostumisesta ja siitä, millä toimilla kustan nuksiin voi vaikuttaa.

Kun näytteen D-arvo on odotuk sia heikompaa, syy voi joskus olla epäedustavassa näytteenotossa. Eri tyisen hankalaa edustavan näytteen ottaminen on kokoviljasäilörehusta. Sulavuus laskee myös, jos tapahtuu puristenestetappioita tai rehun läm penemistä. Olennaista on tunnistaa, missä kohdassa säilöntäprosessia on parannettavaa.

Paljonko rehun D-arvo voi pudota aikana?

merkittäviä sulavuutta huonontavia hengitys- ja varisemistappioita, sateen sattuessa huuhtoutumistakin. Lisäksi D-arvo voi olla korkea ja rehu silti virhekäynyttä. Tällöin osa rehun tuotantopotentiaalista mene tetään huonon maittavuuden vuoksi.

P

MARKETTA TutkimusprofessoriRINNELUKEARJA EastmanAIV-tuotekehityspäällikköSEPPÄLÄChemicalCompany p. 010 3211 950 www.eurotrading.fi REHUNSÄILÖNTÄÄN PARASTA TILAA NYT LUOMUUNENNAKKOKAMPANJABONSILAGET-HINTAAN!UUDETPAKKAUSKOOT,MYÖSHYVÄKSYTYTTUOTTEET! OLEMME OSASTOMESSUILLA3E25

säilönnän

Äärimmillään säilönnän epäonnistuminen voi johtaa vielä suurempaan sulavien ravintoaineiden tappioon. Vakava virhekäyminen tai huomattava rehun lämpeneminen johtavat sokereiden ja maitohapon häviämi seen rehusta. Muutos vastaa eroa lehtevän nurmen ja korsiintuneen vanhan heinän välillä. Yleensä näis sä tapauksissa jo aistinvaraisestikin voidaan päätellä säilönnän epäon nistuneen.D-arvoa ei käytetä säilönnän onnistumisen mittarina, koska se riippuu ennen kaikkea kasvien kehitysvaiheesta korjuuhetkellä. Myös esikuivauksen aikana voi tapahtua

Tyypillinen D-arvon lasku raakaaineesta valmiiseen rehuun on suo malaisessa aineistossa ollut 21–24 g/ kg kuiva-ainetta (ka) ja enimmillään noin 50 g/kg ka. Jos raaka-aineen D-arvo on 700 ja valmiin rehun 680 g/kg ka, on tappiota tullut saman verran kuin tutkimusaineis tossa keskimäärin. Jos säilöntä epäonnistuu, voi D-arvo pudota tasolle 650 g/kg ka.

ystykasvuston ominaisuudet asettavat ylärajan nurmire hun laadulle. D-arvon muu tokset raaka-aineen ja valmiin säilörehun välillä herättävät keskustelua. Paljonko syytä löytyy säilönnästä?

orkkahoidon tavoite on palauttaa sorkan oikea muoto ja ehkäistä sorkkasairauksien syntyä. Kun sorkkapuoliskot ovat saman malliset ja kokoiset, paino jakautuu sorkkiin tasaisesti. Holvaus ottaa painorasi tetta pois anturan alueelta. Lehmän kannalta otollisimmat sorkkahoidon ajat ovat umpeutuksen yhteydessä, noin 60 päivää poikimisesta ja 180 päivää poikimisesta. Isommissa karjoissa sorkkahoitaja voi käydä useita kertoja vuodessa ja hoitaa listatut eläimet. Pienemmissä kar joissa voidaan hoitaa kaikkien sorkat 2–3 kertaa vuodessa.

• Tuotteen persoonallinen tuoksu houkuttelee lehmät syömään: vittu.erillistäteruokintapäivästäensimmäisestälähtientuoonmaittanuthyvin,eikä”totuttelua”oletar

RUMISTART GREEN

@teollisuushankinta.fimarkus.anttiroiko604 KYSYMYYNTI:LISÄÄ:Hyvinvarustellut meijerit ja maatalouskaupat KATSO VIDEO JA LUE TIETOJA:LISÄAINEENVAIHDUNNAN KIIHDYTTÄJÄ, SYÖNTIKYVYN NOSTAJA webinaareihin,Osallistulisätietoasivulla8!

Parhaiten veri kiertää sorkissa, kun lehmä lepää. Lehmillä tulee olla riittävästi makuupaikkoja ja parren rakenteet asennettu niin, että lehmät pääsevät helposti ma kuulle ja ylös. Joutava jonottaminen rasittaa sorkkia ja altistaa anturahaavaumille. Levon lisäksi jaloittelu, laidunnus ja terapialaidunnus tukevat sorkkaterveyttä. Laidun on sorkille pehmeä, ja sorkat saavat sopivan tuen lehmän noustessa ylös.

HERTTA AsiantuntijaeläinlääkäriPIRKKALAINENEläintenterveysETTry Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi Lisätietoa tuotteista:

Mitä lehmien sorkkahoitoonhyväänkuuluu?

Puutio & Niemelä Ay:n maitoti lan Matti Niemelän kokemuk sien mukaan Rumistart Green on erittäin toimiva puissa–Olomuodoltaantuote.erinomainentoimiihyvinannostelupumja-letkuissa.

UUTUUS!

Rutiinisorkkahoidon lisäksi teh dään lista tiheämpää sorkkahoitoa tarvitsevista eläimistä. Näintilallapoikimistateet,dyttäälehmäenneneipyritäänneljänetylläriskianturahaavaumalehmilläEsimerkiksionisompisaadavaivauudestaan,jatihensorkkahoidolla(esimerkiksikertaavuodessa)ongelmaaestämään.Sorkkahoitoaolisisuotavaatehdä2viikkoataijälkeenpoikimisen.Silloinsaattaaliukastuessaanrevähjalkansataisorkansisärakensilläligamentitovatlöystyneetvarten.Sairassorkkahoitojavartentuleeollaomasorkkahoitoteline.ontuvaeläinsaadaannopeasti

ELÄINLÄÄKÄRIVASTAA

• Karjan lypsyaktiivisuus, tuotetut maitolitrat ja -pi toisuudet ovat säilyneet vähintäänkin ennallaan Matti suosittelee kokeilemaan Rumistart Greenia vastapoikineiden lehmien ruokinnan täydentämiseen. Pakkauskoot: 20 kg, 230kg ja 1 070kg

S

Markus Anttiroiko 0400 792

hoidettua. Sorkkaa hoitamaan kutsutun henkilön ei tarvitse kuluttaa aikaa sorkkatelineen siirtelyyn ja pesuun. Myös tarttuvien tautien leviämisriski on pienempi.

Hinnoittelunäytteidenhinnoittelussa.määrän lisääminen vaikut taa tulosten edustavuuteen: ”Kun hinnoittelussa ovat mukana kaikki edustavat näytteet, yksittäisen poikkeavan solu- tai bakteerituloksen merkitys laatuluokan laskennassa on pie nempi. Kaikkien analyysien huomiointi laskennassa kuvaa paremmin koko kuukauden maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia”, kuvailee kehitysvastaava MinnaKaisa Maunumaa Valio Laboratorio -palveluista.

MAIDON koostumushinnoittelun rasva- ja valkuais keskiarvot lasketaan kyseisen kuukauden tulosten aritmeettisina kaskiarvoina: luvut lasketaan yhteen

VUODENVAIHTEESTA LÄHTIEN HINNOITTELULASKENNASSA OVAT MUKANA KAIKKI ANALYSOITU JEN NÄYTTEIDEN TULOKSET AIEM MAN NELJÄN NÄYTTEEN SIJAAN.

Tällä hetkellä kuukauden aikana otetuista näytteis tä neljä analysoidaan hinnoittelunäytteinä, loput noin 11 näytettä ovat lisänäytteitä. Lisäksi tiloilta otetaan ylimääräisestä hausta Y-näyte.

aliolaisilla tiloilla otetaan maidonkeräilyn yhteydessä maitoauton näyt teenottolaitteella 30 ml:n näyte. Näytteistä analysoidaan Seinäjoen aluelaboratoriossa bakteerit, solut ja koostumus sekä jäätymispiste, FFA ja urea. Lisäksi lasketaan rasva-valkuais-suhde.

Sila-Bac -tuotteet ovat helppokäyttöisiä, koneystävällisiä ja takaavat hyvän säilöntätuloksen. Tuotteet eivät vaadi kylmäsäilytystä ja ne sopivat erinomaisesti pienannosteluun.

2023kasvaanäytteidenHinnoittelu-määrävuodenalusta

UUSISÄILÖNNÄNSUUNTA

HANNA ValioKehityspäällikköLAITINENLaatu-palvelut

Uutta suuntaa edustaa Rapid React -tuotteet, joka vie rehunsäilönnän uudelle tasolle. Uudet patentoidut bakteerikannat mahdollistavat siilon avaamisen aikaisimmillaan jo kahden viikon päästä siilon sulkemisesta ja estävät jälkilämpenemistä.

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA: hankkija.fi

Vuoden 2023 alusta lähtien hinnoittelulaskennas sa ovat mukana pääsääntöisesti kaikkien analysoitu jen näytteiden tulokset (= nykyiset H- ja L-näytteet). Y-näytteet, jotka otetaan ylimääräisellä hakukerralla, eivät ole mukana

V

Pioneer SILA-BAC® -valikoimasta löydät oikean tuotteen laadukkaan säilörehun ja murskeviljan valmistukseen. Tuotteen valinta tehdään korjattavan massan kuiva-aineen perusteella. Valikoimassa on tuotteet myös säilö-/hevosheinälle ja maissisäilörehulle.

LABORATORIOSSA

ennakko--tuotteetSila-Bac®hintaan! Pioneer® SILA-BAC® -biologiset säilöntäaineet – kehitetty toimimaan Suomen olosuhteissa! ENNAKKOHINTAANSYYS-LOKAKUUNSILA-BAC®-TUOTTEETAIKANAETU-15%!

VAIKKA JOKA TILALTA otetaan näyte joka hakukerta, analyysitulok sia saattaa puuttua. Näyte on saatet tu silloin käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Tyypillinen käyttö

Kun keskiarvot lasketaan kaikista kuukauden analyysituloksista, on solujen keskiarvolaskennassa mukana noin 45 tulosta ja bakteerilaskennassa noin 30 tulosta.

on antibioottijäämien testaus kaikista reitin tilanäytteistä todetun kuormapoikkeaman vuoksi, lisäksi tehdään muun muassa VHBI-analyysejä.Analyysituloksia voi puuttua myös näytteen epäedustavuuden vuoksi. Syinä voivat olla esimerkiksi poikkeama näytteenotossa tai näyt teiden lämpeneminen. Näytteenottopoikkeamasta tulee tieto maitoauton kuljettajalta, joka merkitsee ruksin epäedustavan näytepikarin kanteen, jolloin näytettä ei analysoida. Lämpötilapoikkeamat ha vaitaan automaattisesti, sillä näyte jääkaappien lämpötiloja seurataan koko ajan antureilla. Lämpötilatiedot siirtyvät näytetietojen muka na laboratorion tietojärjestelmään. Jos näyte on ollut liian lämpimässä, siitä ei tule siirrysytäännearvionsuuribakteerituloksissatietojärjestelmäEdellistenbakteerituloksia.lisäksilaboratorionhälyttää,josreitinonpoikkeavanmääräkorkeitatuloksia.Tilanjälkeentuloksetjokohyväktaihylätään,jolloinneeiväteteenpäin.

Laskennassa on nyt yleensä 4 solu- ja bakteeritulosta/kk eli yh teensä 12 solu- ja 8 bakteeritulosta. Tammikuusta 2023 lähtien solujen keskiarvolaskennassa on mukana n. 14–15 tulosta/kk eli yhteensä n. 45 tulosta ja bakteerilaskennassa n. 14–15 tulosta/kk eli yhteensä noin 30 tulosta.

MAITO JA ME * 49

VIINANENJANNE

ja summa jaetaan tulosten lukumää rällä. Laskennassa on nyt yleensä 4 tulosta/kk ja tammikuusta 2023 lähtien 14–15 tulosta/kk.

”Jos näytehakukerraltajoltakinanalyysipuuttuu,onsaatettukäyttääesimerkiksiantibiootti-jäämä-testaukseen.”

LAATUHINNOITTELUN solu- ja bakteerikeskiarvot lasketaan geo metrisina keskiarvoina: luvut kerro taan keskenään ja tulosta otetaan n:s juuri (n = lukujen määrä). Geo metrinen keskiarvo on sama tai pienempi kuin aritmeettinen keski arvo, ja yksittäiset korkeat luvut eli tulokset vaikuttavat keskiarvoon vähemmän kuin aritmeettisessa keskiarvossa.Keskiarvojen laskennassa on mu kana soluissa kolmen (ko.+ 2 edellis tä kk) ja bakteereissa kahden (ko. ja edellinen kk) kuukauden tulokset.

PESUISSA suuri energiankuluttaja on kuuman veden tuottaminen. Kuu maa vettä pitää olla saatavilla riittä västi ja oikeaan aikaan, jotta pesu

itä kohtuullisen hel posti teitäparantaviaenergiatehokkuuttatoteutettaviatoimenpimaitotilavoilöy

Energiatehokkuuttamaidonkäsittelyyn

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET OVAT NYT HYVIN AJANKOHTAISIA ASIOITA KOKO YHTEISKUNNASSA, NIIN TALOUS KUIN HUOLTO VARMUUSNÄKÖKULMASTA. MAITOTILA EI TEE TÄSTÄ POIKKEUSTA.

KAJ

M

heuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja voi nopeuttaa esimerkiksi kumiosien vanhentumista. Seuraa laitetoimit tajan ohjeita pesulämpötilojen suh teen. Maidon lämmöntalteenottolaitteisto on tehokas tapa vähentää vedenlämmityksen sähkönkulutusta.

tuloksesta tulee hyvä. Liian kuumaa vettä ei kuitenkaan kannata käyttää vain ”varmuuden vuoksi”. Se ei yleen sä paranna pesutulosta, mutta ai

Lypsyssä energiatehokkuutta voi parantaa kehittämällä lypsyn tehok kuutta. Tunnuslukuna on maitomäärä/lypsykoneen käyttötunti. Hyvä lypsyrutiini ja pihatoissa hyvin toimiva eläinliikenne parantavat lypsytehoa. Automaattilypsyssä lypsyrutiini määritellään pitkälti laitteiston säädöillä ja managementvalinnoilla. mittaustenjoiltasparraustaLypsynvästialipainepumppuKierroslukusäätöinenvähentäämerkittä-lypsykoneensähkönkulutusta.kehittämiseensaatukeajaosuuskuntienasiantuntimuunmuassalypsynaikaistenavulla.

tää lypsystä ja maidonkäsittelystä? Perusasioita ovat tietysti, että lypsy kone, pesulaitteet, tilasäiliö ja muut maidonkäsittelyyn liittyvät laitteet ovat huollettuja ja kunnossa, oikein säädettyjä ja että niiden toimintaolosuhteet ovat Suorajäähdytteisenhyvät. tilasäiliön sähkönkulutus on noin 15–20 Wh/ maitolitra. Jos kylmäkoneiston ja lauhduttimen ympäristölämpötila nousee 10 astetta, tilasäiliön sähkönkulutus nousee 20–30 prosenttia. Maito- tai konehuoneen ilmanvaih dosta ja lauhduttimen puhtaudesta kannattaa siis Hanavedellähuolehtia.toteutettu maidon esijäähdytys siirtää 50–60 prosenttia maidon jäähdytystarpeesta veteen ja vähentää tilasäiliön energiankulutusta noin puolella. Esijäähdytetty vesi voidaan käyttää esimerkiksi lehmien juomavedeksi. Tyypillisesti esijäähdytyslaitteiston takaisinmaksuaika on ollut 4–5 vuotta pel kästään tilasäiliön sähkönsäästön kautta laskettuna. Lisätietoa maidon jäähdytys- ja maitohuoneratkaisuista löytyy Valman Maitohuoneoppaasta

AURINKOPANEELIT ovat hyvä tapa kehittää maitotilan energiaomavaraisuutta. Aurinkoisen hellejakson aikana voi vain todeta minkälainen win-win-tilanne on lehmien viilen nyspuhaltimien käyttäminen itsetuotetulla aurinkosähköllä. Tutustu Valion ja Väreen tarjoamaan aurin kosähköjärjestelmien hankintakanavaan Valmassa.

ValioKehityspäällikköNYMANLypsy-palvelut 50 * MAITO JA ME noin”Hanavedellätoteutettumaidonesijäähdytysvoivähentäätilasäiliönenergian-kulutustapuolella.”

TÄSSÄ JUTTUSARJASSA POHDIMME LYPSYKARJAN UUDISTUKSEN YHTEYKSIÄ TILAN TALOUTEEN JA MEITÄ KAIKKIA KOSKETTAVIIN MAAILMANLAAJUISIIN HAASTEISIIN. POIMI KÄYTÄNNÖN VINKIT KOHTI HALLITTUA UUDISTUSTA! OSA 1 : Kaikki voittavat KRISTIINA TerveydenhuoltoeläinlääkäriSARJOKARIValioTerveys-palvelutSANNA ValioKehityspäällikköNOKKAKehitys-palvelutTUULI ValionKehityspäällikköHAKALAilmastotiimi 52 * MAITO JA ME Ilmaston-muutos haasteetTalousresistenssiLääke-VASTUULLISUUS UUDISTUSHALLITTULuonnonlajikato SALOPINOJARI

Kannattaa analysoida myös pois ton syyt: Minkä ikäisiä poistetut eläi met ovat olleet? Missä vaiheessa lyp sykautta ne on poistettu? Mikä on ollut poistumisen tapa eli onko eläin kuollut, lopetettu, lähetetty teuraak si vai myyty elossa? Entä onko pois toissa ollut vuodenaikaisvaihtelua tai eroja rotujen välillä tai poikimaker tojen välillä? Analysoimalla tietoa saadaan selville juurisyyt ja voidaan lähteä kehittämään asioita niin, että poistoista mahdollisimman suuri osa voidaan tehdä suunnitellusti.

ypsykarjan uudistus eli karjasta laminenlypsylehmienpoistuvienkorvaauusillahiehoilonmoniulotteinen

kokonaisuus, johon linkittyvät tilan talous, eläinten hyvinvointi ja paikalliset sekä globaalit ympäristövaikutukset. Karjan uudistusta kan nattaa toteuttaa suunnitelmallisesti, sillä hiehojen kasvatus on kallista. Uudistuksella on vaikutuksia myös ympäristön vuoksielipienijanosamasta,denvuoksi.taantaavoinnille.rempijoillaresistenssiineläintensuhteillasina.nätiajäljentehokkuudenvaavoinninSairauksienhävikkiäaiheuttavateläintentyppioksiduulianiaruoansulatuksessatussitäMitätavatpaljonvuotta,lehmiksijälkeä.tustustenMaidontuotannonhyvinvointiin.ilmastovaiku-näkökulmastahallittuuudisvoipienentäämaidonhiilijalanHiehojenkasvatuslypsy-kestääkeskimäärinkaksiminäaikananetarvitsevatrehuajavettäsekäkulutmuutoinkintilanresursseja.pienempiuudistusprosenttion,vähemmännuorkarjankasvaaiheuttaailmastopäästöjä,kutensyntyväämetaajarehuntuotannonaiheuttamaajahiilidioksidia.Karjanuudistuslinkittyymyöshyvinvointiin.Sairaudetlääkitsemistarvetta,jaennenaikaisiapoistoja.ennaltaehkäisyjahyvinedistäminenonkannatta-tilantaloudenjaympäristö-kutenmyöshiilijalan-kannalta.EläintenhyvinvointukevatasiatnäkyvätmyöshyvätuotoksenajamaidonpitoisuukHyvääterveyttätukevillaolovoimmevaikuttaapaitsihyvinvointiin,myöslääke-jabiodiversiteettiin,ontulevaisuudessayhäsuumerkitysmyösihmistenhyvinUudistustaonmahdotontatoteutoptimaalisesti,joslehmiäjoudupoistamaanpaljonsairauksienIhanteellistaolisiniintaloukuinympäristönkinnäkökuljosmahdollisimmansuuripoistoistaolisisuunniteltuakarjalostusta,jamahdollisimmanosaniinsanottuja”pakollisia”sairauksienjaloukkaantumistentapahtuviapoistoja.

Talouden näkökulmasta hiehoja ei kannata kasvattaa ylimäärin, sillä vain harva tila pystyy tekemään voit toa hiehojen myynnillä. Karjan kes kivertolehmää ei kannata poistaa uu den hiehon tieltä. Sattuman vaikutus tulee toki laskelmissa huomioida.

MAITO JA ME * 53 suurinuudistaminen”Karjanontoiseksimaidon-tuotannonmuuttuvienkustannukseneristä,hetiseuraavanarehu-kustannustenjälkeen.”

UUDISTAMISEN TUNNUSLUKUJA ovat uudistuskustannus ja -prosent ti, poistoprosentti sekä uudistukseen tulevaisuudessa tarvittavien hieho jenTilallelukumäärä.optimaalinen poistopro sentti vaihtelee eri tilanteissa. Se on kooltaan vakiintuneessa karjassa usein sopivimmillaan 10–25 välillä. Poistoprosentti pienenee laskennal lisesti silloin, kun karjakokoa kas vatetaan. Sopiva poistoprosentti on usein edellistä suurempi tilanteissa, joissa lehmiä tarvitsee poistaa paljon jalostuksellisista syistä tai esimerkik si utaretulehdussaneerauksen vuoksi.

Valmassa oleva eläinterveyden ja talouden suunnittelun apuväline, SimValiokarja-laskuri, on uudistunut. Laskuri huomioi nyt myös tilan so pimusmaitomäärän, valiolaisen mai don hinnoittelun ja kansalliset tuet.

L

KESTÄVÄÄN JA TALOUDELLISESTI kannattavaan lypsylehmien uudistamiseen liittyy monta prosessia, joi den tavoitteet ja mittarit tulee olla selvillä, jotta uudistamisen kustan nuksia voidaan hallita. Karjan uudis taminen on toiseksi suurin maidon tuotannon muuttuvien kustannuksen eristä, heti seuraava rehukustannus ten jälkeen. Esimerkiksi 85 lehmän karjassa, jossa poistoprosentti on 32 ja hiehon kasvatuskustannus 2 100 euroa, uudistuskustannus on noin 57 000 euroa vuodessa (85 × 0,32 ×

Hallitun uudistuksen tiellä liik keelle kannattaa lähteä analysoimal la poistoja, sillä pelkkä poistopro sentti ei vielä kerro kaikkea. Laske,

Yksittäisen2100).poiston

kustannuk seen vaikuttaa huomattavasti se, milloin eläin poistuu: millä lypsykaudella ja missä vaiheessa lypsy kautta. Kalleimmissa poistoissa nuorta eläintä hoidetaan ensin heti lypsykauden alussa, ja sitten se jou dutaan poistamaan. Karjan uudistuskustannuksiin kokonaisuudessaan vaikuttaa suuresti poistojen laatu.

paljonko poistoista on ollut suunni teltuja, eli miten suuri osa poistetuis ta lehmistä on mennyt teuraaksi har kitusti lypsykauden lopulla esimer kiksi sen vuoksi, ettei niitä ole enää haluttu siementää huonon tuotok sen tai rakenteen tai muun karjan ja lostuksellisen syyn takia. Loput pois toista ovat niin sanottuja pakotettuja poistoja eli lehmiä, jotka ovat kuol leet, lopetettu tai teurastettu jonkin sairauden tai tapaturman vuoksi.

LASKENTAKAAVA

* Hiehojen hävikki sisältää kaikki elävänä syntyneet lehmävasikat, jotka on myyty tai jotka ovat kuolleet ennen poikimista.

• Löydätkö kehittämistarvetta?

• uudistuksen taloudellisuuden mittari

Uudistusprosentti, %

• Seuraa toteutumista

• Havaitse kehityskohteet

• Seuraa toteutumistasuunnitelman

• käytetään maidon hiilijalanjäljen laskennassa, Valio Carbo® ympäristölaskurissa

Hallitse karjasi uudistusta!

maidon hiilijalanjäljen laskennassa. SimValiokarjalaskurissa käytetään poistoprosenttia ja Valio Carbo® ympäristölaskurissa uudistusprosenttia. Poistoprosentti löytyy tuotosseurannan vuosiraportilta, uudistusprosen tin voi laskea tässä näkyvällä kaavalla.

• Huomaa onnistumiset

= karjan lehmäluku × karjan poistoprosentti × hiehojen poikimaikä / 24 kk × (1 + hiehojen hävikki-%*)

• Päivitä suunnitelmatoimenpide-

Poistoprosentti, %

• lehmien poistojen osuuden mittari

• vuoden aikana tarvittujen hiehojen osuuden mittari

= poistoprosentti / 100 × hiehon kasvatuskustannus × karjan lehmäluku

H

• käytetään apuna maidontuotannon talouden hallinnassa

• käytetään mm. eläinterveyden talouden mallintamisessa, mm. SimValiokarja-laskurissa

• käytetään karjan uudistuksen suunnittelussa

Hallitun tunnuslukujauudistuksenjalaskentakaavat

= vuoden aikana karjasta poistettujen lehmien lukumäärä / keskilehmäluku edeltävänä vuonna –( [keskilehmäluku edellisenä vuonna - keskilehmäluku kyseisenä vuonna] / keskilehmäluku kyseisenä vuonna)

Tee toimintasuunnitelma

Uudistukseen tulevaisuudessa tarvittavien hiehojen lukumäärä

Aseta tavoitteet

TUNNUSLUKU JA

54 * MAITO JA ME

allitun uudistuksen tunnusluvut ja niiden laskeminen on esitetty oheisessa taulukossa. Voit hyödyntää lukuja esimerkiksi tilasi maidontuotannon kustannusten hallinnassa, karjan terveyden huollossa ja Valio Carbo® ympäristölaskurilla tehtävässä

• Analysoi poistot ja tunnusluvut

= vuoden aikana karjasta poistettujen lehmien lukumäärä / keskilehmäluku × 100

• Aseta tavoitteet ja edistä niitä aktiivisesti ja suunnitelmallisesti

Uudistuskustannus,KUVAUS€

VASTUULLISUUS

Päivitä tavoitteet

Hyvä alku kotimaisellavasikalleStartillawww.valio.fi/starttiStartti-maitojuomat– parasta vasikan alkuruokintaan valkuainenKaikkimaidosta! Startti Talous – erityisesti hapanjuottoon Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Yhdessä syömisen päivää vietettiin 25.8. Päivän tarkoituksena on kan nustaa ihmisiä syömään porukalla, sillä onhan yhdessä syöminen yksi parhaita tapoja nauttia elämästä! Jaettu ateria ei ole itsestäänselvyys, sillä teettämämme tutkimuksen mukaan vain joka toinen suomalainen syö päivittäin yhdessä toisen kanssa. Tutkimuksen toteutti Valion toimek siannosta Nepa. Lisätietoa Yhdessä syömisen päivästä ja tutkimuksesta löytyy osoitteesta valio.fi/yhdessapoydassa Kampanjaan liittyvä brändifilmi kertoo tavallisen ihmeellisiä tarinoita kohtaamisista, ihmisistä ja jaetuista hetkistä yhteisen pöydän äärellä. Yhdessä syömisen päivänä kutsuimme yhteiseen pöytään Helsingin kat tojen ylle myös Radio Novan kuuntelijoita. Kampanja jatkuu syys-lokakuun aikana Yhdessä pöydässä -kiertueella, jonka tavoitteena on tuoda erityisesti nuoria yksinasuvia saman pöydän ääreen ympäri Suomen. Tapahtumat järjestää TikTokista tutuksi tullut Ariel Hokkanen, joka on ottanut missiokseen yhdistää entuudestaan tun temattomia ihmisiä sosiaalisen median kautta. Lisäksi kehotamme ihmi siä perustamaan omia arkiruokakerhojaan: Kun sen ihan tavallisen makaronilaatikon tai kasvissosekeiton äärelle kutsuu omia tai lasten kavereita perheineen kiertävällä systeemillä vaikkapa kerran viikossa, pääsee lopulta vähemmällä ruoanlaitossa ja samalla nauttimaan toisten seurasta – sekä yhteisen ruokahetken lukuisista hyvää tekevistä vaikutuksista.Mukaviaruokahetkiä yhdessä pöydässä!

ostamme Valion mainonnassa esiin yhdessä syömisen ja sen hyvää tekevät vaikutukset. Teema tuntuu Valiolle luontevalta ja vahvistaa mielikuvaa Valiosta rakastettuna suomalaisena ruoka talona. Ja tottahan se on, että monet elämän tärkeimmistä asioista ta pahtuvat juuri yhteisen pöydän äärellä.

Jälleen yhdessä pöydässä

K

ilon pakkauksissa myy tävät Valio Oddlygood® gurtit ovat nyt entistäkin pehmeämpiä ja herkumpia! Sa malla pakkauksetkin uudistuvat. Pikkupikareissa päästään maistelemaan marjaisia uutuusmakuja, kun mustikka-vanilja ja maku hermoja kutkutteleva kirsikka saapuvat hyllyihin.

UUTTA VALIOLTA 56 * MAITO JA ME

N

alio Jäätelöfabriikki hemmottelee kermajäätelön ystäviä tänä syksynä peräti kahdella uutuus maulla: jäätelössälakka-kinuskikrokantti on reippaasti lakkakastiketta sekä mukavan rouskuvia kinuskikrokanttipalasia Suklaa-kinuskibrownie taas herättää sisäisen hemmottelijan ja tuo kielelle täyteläistä suklaa jäätelöä, rutkasti kinuskikastiketta ja pehmeitä browniepalasia.

Nam, uutuuksia!gurtti-mitä

hyvätKylmäävänjädet

OUTI LINDBERG Head of Marketing, Finland Valio Oy

V

VALIO

Valion brändimainonnassa jatketaan tulevina kuukausina jo tutuksi tulleella Yhdessä pöydässä -teemalla.

Syksyn Valio Gefilus® perheen uutuuksia ovat muun muassa herkullisen makuiset, kiehtovia lisäarvoja sisältävät juotavat shotit. Uusi ilme rantautuu myös Valio Gefilus® piimän, kefirin, smoothieiden sekä mehujen ja marjakeittojen pakkauksiin.

iireisen kokkaajan uudet luottokaverit, maustetut Valio crème fraîchet ovat täällä! Valio crème fraîche salsa sopii täydellisesti tacoihin ja tortilloihin. Se tuo makua lämpimiin ruokiin ja toimii myös kylmänä kastikkeena. Valio crème fraîche valkosipuli & yrtit puolestaan tuo ruokaan ranskankerman täyteläisyyttä sekä valkosipulin, rosmariinin, ruohosipulin ja persiljan lempeän aromikkaita makuja. Tuotteet ovat laktoosittomia ja niiden rasvapitoisuus on 12 %. Kokkaa jokaisesta päivästä kauniimpi!

uustoviipaleisiin saadaan tänä syksynä kaksi maukasta uutuutta, kun rakastettu Valio Keisarinna® ja Valio Oltermanni® Port Salut tulevat valikoimiin valmiina viipaleina. Molemmat viipaleet sopi vat täydellisesti arjen herkuttelu hetkiin. Onko valintasi kristalli nen gouda vai lempeän aromikas Port Salut?

K

UUTTA VALIOLTA

J

”Uudistuksen tavoitteena on, että Valio Gefilus® puhuttelisi brändinä myös nuorempia kuluttajia ja yhdistyisi entistä vahvem min helppoon, nautinnolliseen hyvinvointiin. Uudistuksen myötä myös vanhojen tuttujen tuotteiden pakkaukset erottuvat hyllyssä edukseen ja yhdistyvät näyttävään, yhtenäiseen kokonaisuuteen”, kertoo kategoriapäällikkö Patricia Holmström

MAITO JA ME * 57

VALIO

viipaleitaMaukkaita

Valio uudistuuGefilus

Kuvan salsapasta sekä muut herkulliset reseptit Valio.fi:stä!

Valio Gefilus® tuotteet saavat uudet, raikkaat pakkaukset.

V

Samalla tuoteperheeseen saadaan monia herkullisia uutuuksia.

alio Gefilus® kausilmeetbrändiviestintätuotteidenjapak-uudistuvat.

kokkailuunHelppoon

58 * MAITO JA ME MyyntiValiojengissäkaiken”SaumatontiimityöonAjaO,jameilläonhuikeitamyynninosaajia!”ontiimityötä

URAPOLKUNI

Ennen Valiota työskentelin pitkään juomabisneksessä. Viimeksi ranska laisen Pernod Ricard Finland Oy:n myyntijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä, ja sitä ennen 15 vuotta Sinebrychoffilla myynnin eri tehtä vissä. Kun Valiolta oltiin yhteydessä, kiinnostuin heti. Näin, että tässä

Jaksoesittelyjen jälkeen sovimme jokaiselle jaksolle tuotteista saamamme hinnat, valikoimat sekä erilaiset kaupan kampanjat. Jos esimerkiksi asiakas epäilee tuotteen kaupallista potentiaalia eikä ota sitä laajasti myymälöiden valikoimiin, on sillä vaikutusta lanseerauksen kannattavuuteen. Tämän perusteella saatamme vielä muuttaa esimerkiksi tuotteen pakkauskokoa, kehittää tuotetta tai jopa peruuttaa lansee rauksen. Teemme jatkuvaa myynnin suunnittelua, sen kehittämistä sekä olemme jatkuvasti yhteydessä asiak kaidemme kanssa esimerkiksi tuot teidemme myyntiluvuista sekä mahdollisista tuotepuutteista.

TEKSTI ANNA-JALAS KARJALAINEN

TEHTÄVÄNI VALIOLLA

Valion arvojen mukaisesti, hyvässä yhteistyössä.Kaupallaon oma vuosikellonsa, joka elää yleensä neljän kuukauden myyntijaksoissa tuoteryhmästä riip puen. Noin 4–5 kuukautta ennen jokaista jaksoa järjestämme jaksoesittelyitä, joissa muun muassa ker romme asiakkaillemme, mitä mie lenkiintoisia uutuuksia Valion valikoimiin on tulossa. Ne kiinnostavat sekä asiakkaita että kuluttajia. Saamme asiakkailta myös palautetta ja toiveita tuotteisiin liittyen.

VALION MYYNTIJOHTAJA JUKKA LESKISEN JOKAINEN PÄIVÄ ON ERILAINEN, JA SE ON MYÖS TYÖN SUOLA. TAVOITTEENA ON AINA MAHDOLLISIMMAN HYVÄ TUOTTO OMISTAJILLE.

Minulla on yhdeksän suoraa alais ta, jotka vastaavat omista osa-alueis taan ja asiakkuuksistaan, ja koko myyntiorganisaatiossa työskentelee 56 henkilöä. Valion asiakkaita ovat muun muassa SOK, Kesko, Lidl, Tokmanni, Minimani sekä vaikkapa Veljekset Keskinen. Teemme kaup paa kaikkien Suomen vähittäiskaup paketjujen kanssa.

MITEN MYYNTIÄ TEHDÄÄN? Suomen vähittäiskauppa-asiakkai den kanssa myyntijohtajan työ on pitkälti asiakassuhteiden hoitamista ja niiden jatkuvaa kehittämistä

olisi hieno mahdollisuus oppia uutta, työskennellä tunnettujen suomalais ten brändien parissa ja nähdä Suo men johtavan ruokatalon erilaista tuotepeliä.

Toimin Valiolla myyntijohtajana ja vastaan myynnistä,päivittäistavarakaupankuluttajatuotteiden vien timarkkinasta vajaassa kahdessa kymmenessä maassa sekä lisäksi tukkukaupasta muissa kuin Valio Aimo® tukussa. Hoidan ja kehitän Valion asiakassuhteita ja pyrin saa maan tuotteemme kauppojen hyl lyille – mahdollisimman kattavasti ja kannattavaan hintaan.

Tuotteiden hinnat ja kuluttajien hintaherkkyys ovat olleet viime kuu kausina paljon esillä. Omassa hin noittelussamme pyrimme aina mak simoimaan tuotot omistajillemme, eli saamaan tuotteistamme mahdol lisimman hyvän hinnan. Tämä on tasapainoilua, sillä hinnankorotuk set vaikuttavat monesti tuotteiden menekkiin ja meidän on huomioitava myös kilpailijoiden hintataso. On myös hyvä muistaa, että me emme vastaa kaupan hyllyllä näky vistä hinnoista. Kauppa hinnoittelee myymänsä tuotteet, eikä meillä ole mahdollisuutta vaikuttaa kuluttajahintoihin.Olemmekäyneet hinnankorotuk sista ja niiden tarpeesta aktiivisesti keskustelua asiakkaidemme kanssa. Etuna keskusteluissa on ollut se, että meillä hinnankorotukset menevät suoraan tilallisille. Olemme avanneet asiakkaillemme hyvin tarkasti kus tannusten nousuun vaikuttavia syitä sekä sitä, miksi hinnankorotukset ovat kriittisen tärkeitä. Viestimme on ollut, että Suomessa ei ruoka riitä, jos emme maksa tuottajille lisää. Olemme kertoneet, miten re hun, lannoitteiden ja polttoaineiden

Työn laaja-alaisuus, monipuolisuus, vaihtelevuus ja hektisyyskin ovat sen parhaita puolia. Eteeni tulee mitä ihmeellisimpiä asioita ratkottavaksi, ja se on myös tämän työn suola.

on kaiken A ja O, ja meillä on Valio jengissä huikeita myynnin osaajia!

PARASTA TYÖSSÄNI

PERHE JA VAPAA-AIKA

Perheeseeni kuuluu vaimo ja 11- ja 14-vuotiaat lapset. Vapaa-ajalla urheilen mahdollisuuksien mukaan ja rentoudun seuraamalla lasten erilaisia harrastuksia jalkapallosta lumilautailuun. Nautin myös hyvästä ruoasta.

OYVALIO

hintojen nousu näkyvät yksittäisen tilan taloudessa. Onneksi Valio on vahva brändi, jonka tuotteista voi pyytää hieman enemmänkin.

Lisää Valmassa: Valio Talk -webinaari 24.5. Lypsyjakkaralla Jukka Leskinen Johdon katsaus: näkemysMyyntijohtajanmaatilojenkustannuskriisiin

VALION SUOSIKKITUOTTEENI

Valion myyntijohtaja Jukka Leskisen jokainen työpäivä on erilainen.

Saan tehdä erilaisten ihmisten, Valion toimintojen ja sidosryhmien kanssa työtä, ja heidän suuntaansa yhteistyön täytyy toimia saumatto masti. Valion myynti on niin iso kokonaisuus, että tästä ei voisi selvitä ilman erinomaista tiimiä. Tiimityö

HINNOITTELU ON TASAPAINOILUA

Valion juustoista löytyy uskomatto mia herkkuja. Jos yksi pitäisi maini ta, olisi se Valio Mustaleima™ em mental. Se on parasta ihan sellaise naan, pienenä suolaisena herkkuna.

MAITO JA ME * 59

���� Patja aitoa lateksia Lateksin vahvuus 300 kg/m3 Koko 1800 mm x parsirivin pituus Kuvioitu yhtenäinen pintamatto Kinnerystävällinen materiaali Erinomainen puhdistettavuus Aquaboard®-etutyynyLisävarusteena:

���� Erittäin pitävä pintamateriaali vähentää liukastumisia

���� Kiinnitysnasta on vulganoitu mattoon kiinni → kiilat eivät irtoa ja aiheuta tukkeumia lietteenkäsittelyssä

����

Lietec®-tuoteperhe

���� Pitkä käyttöikä ja pieni energian kulutus

TAKUU5V

���� Eläinten hyvinvointi ja turvallisuus kehityksen edellytyksinä.

���� Kumimatto betoniritilöille

���� Matto on uritettu, paksuus kes keltä 21 mm, reunoilta 17 mm → pito on hyvä ja nesteet pääsevät maton päältä helposti pois

���� Helppo asentaa pintamaton vaihdon yhteydessä ���� Erinomainen puhdistettavuus ���� Kinnerystävällinen materiaali

Laadukkaat LJM-tuotteet Finnlactolta Lantaraappojen varaosat sekä varastosta köydet, vaijerit ja dynemaköydet myös määrämittaan katkottuna

EasyFix-ritilämatot

����

���� Useita erilaisia malleja vaijeri-, köysi- ja ketjuvetoisena

����

���� Kohtuuhintaiset alkuperäisvaraosat suoraan maahantuojalta.

���� Erittäin helppo asennus

���� DLG Signum- ja Fokus-testattu

���� Suunniteltu ohjaamaan lanta ja virtsa paremmin

Finnlacto Oy on EasyFix-mattojen virallinen maahantuoja Suomessa.

����

���� Hyödynnä vanha parsipeti ja päi vitä parsipeti Aquatop-pintama tolla nykyaikaiseksi vesipediksi ���� Samat hyödyt Aquastar-vesipedissäkuin

���� 20 vuoden käyttökokemus

LJM-lantaraapat

����

Parempaan tuotantoon EasyFix-ritilämatoilla!

BIORET -remonttivesipetiAQUATOP

BIORET -parsipetiELISTA

���� Paksuus 40 mm

����

LJM-lietepumputLJM-sekoittimet

���� Ritilän reikäpinta-ala pienenee vain n. 5 % → eläimet pysyvät puhtaana

on suun niteltu lietteenkäsittelyn koko naisratkaisun toteuttamiseen sekä vanhan navettaanTarjoammeasiantuntevatjonkatuotteitaAsiakasparantamiseen.järjestelmänvoiostaayksittäistaikokonaisratkaisun,valinnassaFinnlactonmyyjätauttavat.ratkaisunkuinnavettaan. Finnlacto Oy on LJM-tuotteiden virallinen maahantuoja Suomessa. etunimi.sukunimi@finnlacto.fiSähköpostiosoitteet: www.finnlacto.fi Kari Kangasniemi 040 515 2490 Tero Savela 044 284 1160 Jukka Lähetkangas 050 432 0303 Tuomas Wilen 050 541 3112 Pasi Niemi 040 544 9036 Kysy lisää myyjiltämme! INVESTOINTI- TUOTTEET TUOTANTO- TARVIKKEET Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

EASYFIXin ritilämattojen edut:

Bioret Parsipeditmukavuutta lehmillesi

���� Kiinnitykseen ei tarvita erillisiä kiin nittimiä → asennus helppoa ja nopeaa – myös vanhoihin ritilöihin

���� Patentoitu tuote

���� Räätälöitävissä uusiin ja vanhoihin navettoihin.

MAITO JA ME * 61

J UHA ValionJohtajaNOUSIAINENilmastotiimi

M

Maitoala on tehnyt Suomessa hienoa ilmastotyötä. Siitä suurin kiitos kuuluu maitotilojen arvokkaalle työlle. Metaaniinventaarin tuloksia onkin nyt viestittävä tehokkaasti ja laajasti. Virheellinen käsitys lehmien metaanintuotannon ilmastovaikutuksesta on korkea aika oikaista.

etaani tiedostetaan yleisesti hiilidioksidia haitallisemmaksi kasvihuonekaasuksi. Lähes yhtä usein kotieläin tuotanto ja lehmät mainitaan yhdeksi tärkeimmistä metaanin tuottajista. Siksi moni pitää lehmiä yhtenä tärkeimmistä ilmastonmuutoksen aiheuttajista. Juuri valmistunut Suomen kansallinen maitoalan metaani-inventaari kertoo kuitenkin toista tarinaa.

Maidon pienentyneetmetaanipäästötmerkittävästi

VALIONILMASTO-OHJELMA

Eikä tässä vielä kaikki. On muistettava, että metaani syntyy kiertävästä hiilestä. Metaani hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi reilussa 10 vuodessa, jonka jälkeen se on uudelleen sidottavissa rehukasvien satoon. Näin ollen ilmakehän hiilimäärä ei lehmien röyhtäilystä lisäänny, metaanin hiili kiertää eli on biogeenista. Fossiilisen hiilen polttaminen taas lisää aina ilmakehänEntähiilimäärää.mitkäovat tulevaisuuden mahdollisuutemme vähentää metaanimäärää? Keskituotosta nostamalla voidaan edelleen vähentää metaanin tuotantoa maitolitraa kohden. Pitkällä aikavälillä tehokkain yhdistelmä eläinjalostuksessa on parantaa lehmien keskituotosta sekä rehunhyväksi käyttöä ja samalla pysäyttää eläinten koon kasvu. Näin parannetaan myös tuotannon talouttaLyhyellätehokkaasti.aikavälillä metaanin tuotantoa on mahdollista vähentää tehokkaasti rehun lisäaineilla. Tänä vuonna EU:ssa hyväksynnän sai 3-NOP-lisäaine, joka vähentää lehmän metaanin tuotantoa 25–35 prosenttia. Valio on yhdessä biotekniikkayritys DSM:n kanssa menestyksekkäästi pilotoinut kyseisen lisäaineen käyttöä valiolaisilla maitotiloilla. Haasteena on lisäaineen kustannus. Mutta mahdollisuus nopeaan metaanin tuotannon vähentämiseen on olemassa.

Maidontuotanto ei siis ole ollut ilmaston muutoksen pääajuri ainakaan Suomessa. Muun yhteiskunnan päästöt ovat moninker taistuneet vastaavalla aikavälillä, ja on vaikea löytää toista elinkeinoa, missä päästöt olisivat yhtä paljon laskeneet. Systemaattinen eläinjalostustyö, ruokinnan parantuminen ja eläinten hyvinvointiin panostaminen on ollut hieno onnistuminen koko maitoalalta.

Inventaarissa laskettiin lehmien ja hieho jen tuottama metaanimäärä viiden vuoden välein vuosina 1960–2020. Taustatekijöinä huomioitiin eläinten lukumäärä, maidontuotanto ja ruokinta. Tuloksissa kokonaismetaanin tuotanto on vähentynyt 60 vuodes sa lähes 60 prosenttia ja maitokilokohtainen metaanimäärä noin 40 prosenttia. Metaanin tuotannon väheneminen johtuu eläinmäärän ja maidontuotannon vähenemisestä sekä sen tuottavuuden paranemisesta. Lehmäkohtainen maitotuotos on 60 vuoden aikana kolminkertaistunut. Vuonna 1960 maitolitraa kohden metaania syntyi noin 32 gram maa, josta maidontuotannon osuus oli noin 27 ja uudistuseläinten osuus noin 5 gram maa. Vastaavat luvut vuonna 2020 olivat noin 16 grammaa maidontuotannon ja noin 4 grammaa uudistuksen osalta.

jänteisesti.”Suomessa”Maitoalaontehnythienoailmasto-työtäpitkä-

MEYRITTÄJÄT

J

Positiivisuudestavoimavaroja

TEKSTI ANU ARTJOKI KUVA LESKISTEN PERHEALBUMI JA 123RF 62 * MAITO JA ME

oensuun keskustasta 9 kilometrin päässä on Pia ja Jari Leski sen maitotila, jonne suuntaa säännöllises ti päiväkotilaisia ja koululaisia tutustumaan lehmiin ja maidontuotan toon. Koululaisia on käynyt tilalla parhaimmillaan päivän aikana 670.

Tänä kesänä vierailutrendinä ovatkin olleet nuorten kaupunkilaispariskuntien tapaamiset, ja heitä on käynyt Ratalassa useita – nimen omaan rapsuttelemassa lehmiä.

”Ilo ihmisten ja lasten kasvoilla on paras palkinto ajastamme, jonka vieraille annamme”, Pia toteaa.

VIIME VUODET ovat olleet Leskisillä haasteiden värittämiä. Eteenpäin on selvitty itäsuomalaisella positiivisella elämänasenteella.”Koronaeristimeidät ulkomaa ilmasta. Vastuu siitä, että jos sairas tumme emmekä saisi lomittajaa paikalle, painoi. Menin esimerkiksi kauppaan silloin, kun ihmisiä oli mahdollisimman vähän liikkeellä. Yrittäjän vastuu onkin kova: vaikka

olisit ulkomailla ja lomittajat nave tassa töissä, olet niinäkin hetkinä vastuussa eläimistä ja tilanhoidosta”, PiaToinensanoo.Ratalan yrittäjäparin hyvinvointia koetellut asia oli sopi mustuotannon voimaantulo vuoden 2021 alussa. Tilalla oli takana muu tamia epäonnisia vuosia, jolloin leh mät eivät olleet lypsäneet normaa liin tapaan ja huonotapaisia lehmiä oli laitettu teuraaksi. Tuotantomäärä tippui sen seurauksena 12 000 kilos ta 9 200 ”Aloinkiloon.stressata, kuinka selviäm me taloudellisesti. Uni häiriintyi ja nukuin huonosti. Päässäni raksutti vat laskelmat ja asiat, mistä voitai siin vielä säästää ja millä kriteerein poistettavat lehmät valikoidaan.”

Mitä sinulle merkitsee olla Valion omistaja?

MYÖNTEINEN ASENNE, OMAN AJAN OTTAMINEN JA ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN OVAT KANTANEET RATALAN TILAN YRITTÄJÄPARIA HAASTAVINAKIN HETKINÄ.

”Ui, ihanaa! Näin tokaisi eilen illalla silmät loistaen navetalla leh miä ja vasikoita rapsutellut nuori nainen. Hän otti yhteyttä Faceboo kin kautta, kun halusi tulla opiske lijamiehensä kanssa tutustumaan maitotilaan. Pariskunta rapsutteli lehmiä sormensa mustiksi, ja jutus telimme pitkään eläinten hoidosta ja maidontuotannosta”, Pia kertoo hyvillään.

Valio ostaa ajankohtaiseenmaitommehintaan,markkinoimaidon,jaontuotekehityksenkärjessä.Setuoturvallisuutta.

Uusiutuvan energian käyttö Aurinkopaneelit asennettiin syksyllä 2019, tuotetaan n. 30 % vuotuisesta sähköstä, kesällä jopa 80 %.

Tilan vahvuudet Tilusrakenne: suurin lohko 34 ha, pienin 7 ha. Kauimmai selle lohkolle matkaa tilakeskuksesta 2,5 km.

”Poikien haaveena on rakentaa vielä kolmen robotin pihatto, josta meillä oli jo alustavia piirustuksiakin

MAITO JA ME * 63

Hyvä olosuhteet ja pellot: runsasmultaiset hiesu- ja hietamaita, vanhaa järvenpohjaa, hyvä Yrittäjilläsalaojitus.positiivinen elämänasenne: panostus omasta hyvin voinnista huolehtimiseen.

”Kun ei ole tarvinnut kasvattaa eläimiä uuteen pihattoon.”

Pelto

”Saimme huojuvasta tornista sellaisen, ettei se kaadu kun poistaa yhden palikan.”

Leskisten kaksi poikaa ovat kesäi sin palkattuina työntekijöinä tilan töissä, ja halu jatkaa maidontuotan non parissa on kova.

”Jos et voi hyvin, ympäristö kärsii. Koskaan kaikki asiat eivät ole huo nosti, ja monella on vielä vaikeam paa. Ei kannata suunnitella liikoja eikä vetää aikatauluja liian tiukalle.”

olemassa. Ehdimme ennen sopimus tuotantoon siirtymistä rakentaa konehallin ja asennuttaa aurinkopaneelit vuosina 2019–2021. Nyt olen saanut puolet konehallista käyt tööni ratsastusmaneesiksi, mikäs sen mukavampaa”, Pia heittää nauraen.

Keskituotos, pitoisuudet 10 000 kg/lehmä/a (EKM), valkuais-% 3,38 ja rasva-% 4,30

Isoja vastoinkäymisiä tilalla on kohdattu ennekin, esimerkiksi na vettapalot vuosina 1973 ja 2004. Aina eteenpäin on menty sopeutuen.

RATALAN TILA on ollut Leskisten suvun omistuksessa vuodesta 1947, ja laajentunut muutamasta hehtaa rista 100 hehtaariin sekä 60 lypsy lehmän kokoluokkaan. Tällä hetkellä lypsäviä on 45. Jari otti tilan vetovastuun vuonna 1992, Pia muutti tilalle vuonna 1996.

”Antamalla saa hyvää, mutta myös ottamalla. Näin minä mietin, ja ajat telen päivittäin: tervetuloa maailma, tästä ne hommat taas jatkuvat!”

Onneksi Pian sairaanhoitajaystävä näki uupumuksen, puuttui siihen joulun alla ja ohjasi hänet napakasti avun piiriin. Uni- ja mielialalääkkeiden sekä pitkän sairausloman myötä alkoi toipuminen.

YRITTÄJIEN hyvinvointiin liittyen Leskisten mielestä on tärkeää tun nistaa ne asiat, joista saa itselleen mielihyvää. Pialle merkittävä henkireikä on hevoset. Kahden quarterhevosensa kanssa hän treenaa päivit täin sekä käy kisoissa. Plakkarissa ovat SM-kulta lännenratsastuksen trailista vuodelta 2017 ja all around -lajien mestaruus vuodelta 2014.

Peltoala 100 ha, kaikki nurmella. Nurmiseoksessa raiheinä, valkoja puna-apila, timotei, koiran heinä ja nata. Säilörehu korja taan itse pyöröpaaleihin.

”Mottoni on, että vaikeastakin tilanteesta etsin aina yhden positiivisen asian – ilo antaa energiaa.”

Pia toteaa, että hyvinvoinnin perustalla ovat taloudelliset asiat ja se, että olet itse kunnossa.

”Sairauslomalle jääminenkään ei ollut yksinkertaista, koska ei löyty nyt riittävän ammattitaitoista lomit tajaaPiaheti.”työstää edelleen uupumiseen liittyviä asioita, mutta on silti etsinyt tilanteesta tapansa mukaan hyviäkin puolia. Mieliala- ja unilääkkeistä on päästy ja tänä kesänä hän pääsi psykologin juttusille, kun koronarajoitukset vihdoin hellittivät.

”Jos vertaa tilaamme Huojuva torni -peliin, saimme huojuvasta tornista sellaisen, että kun poistaa yhden palikan, torni ei kaadu. Var mistuksen varmistukset ovat selvillä tilan toimintaan liittyen, eikä esi merkiksi yhden henkilön sairastumi nen ole enää katastrofi.”

Leskiset lomailevat ja kuntoilevat säännöllisesti, ja Jarille tärkeä har rastus on ”Jokaisenmoottoripyöräily.tulisiottaaitselleen päi vittäin hetkiä asioiden parissa, jotka vahvistavat omaa hyvinvointia. Me olemme satsanneet omaan pihapii riimme: uima- ja poreammeeseen, lasitettuun terassiin sekä kesäkeit tiöön. Lisäksi itselleni voimia tuovat puutarhan hoito, hopeakorujen teko, kirjojen lukeminen ja vaikkapa viini lasillinen silloin tällöin. Aloitan syk syllä myös artesaanin opinnot.”

Yrittäjät

Eläimet

Pihatto Lämmin lypsyasemamakuuparsipihatto,2x6kalanruoto

RATALAN TILA, JOENSUU

Pia (51) ja Jari (58) Leskinen, pojat Henrik (24) ja Mikael (23)

Pienistä asioista syntyy Pian mukaan sitten kokonaisuus.

45 lypsylehmän holstein-karja, nuorkarjaa n. 40

UUTUUS Valio Oivariini® Merisuola Tuoreesta voista ja rypsiöljystä valmistettu. Merisuolasta makunsa saanut.