Maitojame 1 2014

Maito ja Me 1 /2014

Suunnitelmallisuus on valttia kehittämisessä Maksuvalmius haltuun budjetoinnilla Liite: Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely

Teemana maitotilan kehittäminen

Lely Consumables

Tarvikkeet ja kemikaalit kaikille tiloille

Tilaa Lely tuotekatalogi sähköpostilla parts@nhk.fi.

Kattavasta Consumables tuotevalikoimasta löydät robottilypsypesuaineiden lisäksi myös muille tiloille soveltuvat tuotteet mm. desinfiointi- ja kuivitusjauheet sekä nuolukivet ja laajan valikoiman tarvikkeita.

Lely kuivitus- ja desinfiointiaineet makuuparsiin Lehmät märehtivät makuullaan. Jotta lehmän olo olisi mahdollisimman mukava, tulee makuualustan olla puhdas ja kuiva. Lely Peti-Des ja Peti-Dry jauheet on suunniteltu erityisesti lehmien karsinoiden ja patjojen kuivaamiseen ja desinfioimiseen.

Lely nuolukivet lehmille Lely - nuolukivet tarjoavat jokaiselle eläimelle ihanteellisen kivennäismäärän, sillä lehmät voivat itse säädellä kulutustaan. Lely on valmistanut omat nuolukivet eri tuotosvaiheessa oleville lehmille (nuorkarja, lypsyssä olevat ja ummessa olevat) parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää!

HÄMEENLINNA Jussi Savander 045 124 9002 MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 JYVÄSKYLÄ Jussi Paasikannas 043 211 3940 PIRKANMAA/SATAKUNTA Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257 KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243 YLIVIESKA Mikko Holmström 046 859 0111 JOENSUU Arto Toivanen 046 878 3593 IISALMI Simo Jokinen 046 859 0112 TERVOLA Janne Jurva 045 124 9000

1 /2014 Kuva : Kimmo Haimi

Palstat Pääkirjoitus.......................................................................................... 4

Ajankohtaista................................................................................5 Uutiset....................................................................................... 6–9 Me maidontuottajat.................................................................... 10 Työ kevyeksi..................................................................................... 11 Eläinlääkäri....................................................................................... 12 Kysy asiantuntijalta...................................................................... 13 Nasevasti terveydenhuollosta............................................... 28 Uutta Valiolta................................................................................... 44 Valion koekeittiöstä..................................................................... 46 Brysselistä........................................................................................ 49 Lyhyesti.............................................................................................. 51 Riitan aamulypsy........................................................................... 53 Hallituksen puheenvuoro......................................................... 54

Teema: maitotilan kehittäminen Suunnitelmallisesti tavoitteeseen....................................... 14 Hyvät vasikkatilat vanhaan rakennukseen....................... 18 Tuuleta navettaa........................................................................... 21 Suunnitelmallisuus ja ennakointi ovat maidontuotannon kehittämisen valtteja......................... 22 Tuottavat lehmät maksavat navettainvestoinnin takaisin............................................................................................... 24 Maitohuone – konehuone – varasto.................................. 26 Valioryhmä Sarka-messuilla................................................... 29 Mikä uudessa navetassa maksaa?....................................... 30 Käytävien uritus vähentää liukastumisia........................... 32 Maitotilan hallitus on neuvonnan uusi muoto.................. 34

s.14 Kuva: aino murtomaa-niskala

Muut aiheet Nuorkarjan hyvä hoito palkitaan lehmän tuottavuutena............................................................... 36 Nuorkarja eturiviin........................................................................ 38 Maksuvalmius haltuun budjetoinnilla................................. 40 Lastenhoito järjestyi au pairin avulla................................... 42

s.18 Maito ja Me

s.46

Kansi Elina Raitinpää Jämijärveltä Kuva Kimmo Haimi

www.valio.fi/maitojame

26. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, faksi 010 381 2069, maitojame@ valio.fi Päätoimittaja Aino Murtomaa-Niskala, puh. 010 381 2045, aino.murtomaa-niskala@valio.fi Assistentti Aija Meriläinen, puh. 010 381 2044, aija.meriläinen@valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteen� muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 23.4.2014.

Pääkirjoitus

Omistajien ohjauksessa

V

alioryhmän osuuskuntien uudet tuottajat osallistuivat Helsingissä järjestettyyn tutustumistilaisuuteen tammikuussa. Tilaisuuksista on saatu hyvää palautetta ja niitä tullaan järjestämään myös tulevina vuosina. Tavoitteena on kertoa uusille tuottajille, miten heidän omistamansa yritykset toimivat, millä tavalla omistajat ohjaavat yritysten toimintaa ja mikä rooli kullakin yrityksellä maidon arvoketjussa on.

Kun koko Valioryhmä maitotilalta osuuskuntaan ja Valioon on maidontuottajien hallinnassa, mikään ulkopuolinen taho ei pääse määräämään toiminnasta, tavoitteista tai voitonjaosta.

*** Valion hallitus päätti helmikuussa uusista investoinneista Oulun meijeriin ja lisää investointeja on valmisteilla. Viime vuosina Valion investoinnit Suomessa ovat nousseet satoihin miljooniin euroihin, mikä on merkittävä määrä verrattuna mihin tahansa yritykseen.

Investointitarve johtuu osaksi tuotantolaitosten ikääntymisestä, mutta vielä enemmän lisäkapasiteetin tarpeesta entistä kannattavamman tuotteiston kuten uusien lisäarvotuotteiden ja vientiin menevät tuoretuotteiden valmistukseen.

*** Tämän numeron teemana on maitotilan kehittäminen. Kehittäminen yhdistetään usein suuriin investointeihin, mutta yhtä hyvin kehittämisen voi aloittaa omasta ja karjan hyvinvoinnista. Liittymällä Nasevaan ja kutsumalla eläinlääkäri terveydenhuoltokäynnille saa asiantuntijan näkemyksen ja ulkopuoliset silmät avuksi tunnistamaan karjan olosuhteiden ja tuottavuuden kehittämiskohteita.

Maatalousyrittäjän työterveyshuollosta löytyy asiantuntemusta oman terveyden ja jaksamisen tueksi. Osuuskunta maidontuottajan kumppanina järjestää monipuolista koulutusta ja virkistystä sekä tilakohtaista neuvontaa.

Kannattaa olla mukana.

26. helmikuuta 2014 Aino Murtomaa-Niskala Päätoimittaja

4

Maito ja Me 1/2014

Ajankohtaista

Hallittu tilakokonaisuus auttaa jaksamaan ja menestymään

U

Kuva: kimmo haimi

udistuminen ja liiketoiminnan jatkuva kehittäminen on Valion menestymisen elinehto. Tämä pätee myös yksittäisen maitotilan kohdalla; ilman jatkuvaa tilakokonaisuuden kehittämistä ei voi pärjätä.

Tuetun rakentamisen tilastot vuodelta 2013 osoittavatkin maitotilojen investointien piristyneen selvästi. Monelta suunnalta kantautuvien tietojen valossa myös alkanut vuosi on aktiivista rakentamisen aikaa.

Maitomarkkinoiden positiivinen vire sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä toki edesauttavat tilannetta. Samoin investointitukien jatkuminen saumattomasti tukikausien taitekohdasta huolimatta on elintärkeää maitotilojen investointien näkökulmasta.

T

ätä kirjoitettaessa maan parhaat asiantuntijat ja useat maidontuottajat pohtivat Valion Navettaseminaarissa onnistuneen navettainvestoinnin edellytyksiä. Maitotilan investointiprosessia käsitellään mm. itse rakentamisen, laite- ja rakennevaihtoehtojen, navettatyön, eläinten hyvinvoinnin sekä tilan kokonaishallinnan eli managementin näkökulmasta.

Lisäksi on esillä konkreettisia tilaesimerkkejä siitä, miten yksittäisissä tapauksissa on onnistuttu. Myöskään taloutta ei ole unohdettu; pohdittavana on lehmäpaikan hinta ja sen vaihtelu eri vaihtoehdoissa.

Onnistuneen navettainvestoinnin taustalla on monta huomioon otettavaa yksityiskohtaa. Valion Navettaseminaarissa kuitenkin vahvistui käsitys, että mikään yksityiskohta ei ole sinällään ratkaise-

Kun tavoite on selvillä, investoinnin koko ja rahoitustarve on mahdollista mitoittaa järkevästi. vaa, vaan hallittu tilakokonaisuus ratkaisee. Tämä on jopa tärkeämpää kuin lehmäpaikan lopullinen hinta, toki järkevissä rajoissa liikkuen.

Tämä tarkoittaa sitä, että uusi navetta on suunniteltu eri tuotannon osatekijät huomioiden toimivaksi kokonaisuudeksi ja vieläpä niin, että peltoviljely on kokonaisuudessa mukana. Jotta tähän päästään, vaaditaan yrittäjältä selkeä näkemys

siitä, millainen oma tila on investoinnin jälkeen.

Eikä haittaa, vaikka seuraava ja sitä seuraava tilan kehittämisvaihe on jo etukäteen mietittynä.

Kun tavoite on selvillä, investoinnin koko ja sitä myöten rahoitustarve on mahdollista mitoittaa järkevästi. Tämä etukäteissuunnittelu ja mahdollisimman moneen kohteeseen tutustuminen ennen lopullisia piirustuksia on vähintään yhtä tärkeää kuin itse rakentaminen.

V

alion ja sen omistajaosuuskuntien perustehtävänä on maksaa maidosta mahdollisimman hyvä hinta, mutta tämän lisäksi haluamme tukea maitotilojen kehittymistä laajemminkin. Valioryhmän alkutuotannon asiantuntijoilla on investointeja suunnittelevalle maitotiloille selkeä lupaus.

Haluamme pitää yhteyttä eri vaiheissa investointia, luomme edellytyksiä kehittämiselle ja tuomme uutta tietoa tarjolle. Lisäksi haluamme auttaa maitotilaa luomaan oman toimintaverkoston ympärilleen – tämä verkosto on elinehto sekä investointiprosessin aikana että sen jälkeen kun laajempi tuotanto käynnistetään.

Yrittäjäperheen työssä jaksamista ei voi liikaa korostaa maitotilojen investoinneissa. Se on lopulta kaikkein ratkaisevinta menestymisen näkökulmasta. Yhteinen tavoitteemme Valioryhmässä on luoda positiivinen kierre – jaksaminen luo menestystä ja menestys parantaa jaksamista ja hyvinvointia.

Juha Nousiainen Alkutuotantojohtaja Valio Oy

Maito ja Me 1/2014

5

Uutiset

Valio investoi noin 40 miljoonaa Ouluun l Valion Oulun meijerin uusin investointi käsittää tuotanto- ja varastotilojen laajennuksen noin 5 500 neliömetrillä ja kapasiteetin lisäykseen tarvittavat laitteet valmistukseen ja pakkaamoon. Valion hallitus päätti investoinnista 3. helmikuuta 2014.

Viime vuonna päätetyn harjapakkauksen jälkikäsittelyn uudistuksen kanssa lähivuosina toteutettavien investointien arvo kohoaa noin 40 miljoonaan euroon. Vajaassa kymmenessä vuodessa Valio on kehittänyt Oulun meijeriä noin 95 miljoonalla eurolla uusin investointipäätös mukaan lukien.

Oulun meijerin tuotantokapasiteetin tarvetta lisää muun muassa Valion tuoretuotteiden kasva-

va kysyntä Venäjällä. Eniten kasvava tuoteryhmä ovat maidot ja jogurtit. Oulun meijerin valmistuksesta viennin osuus on kasvanut uusien jogurttituotteiden ja uusien pakkauskokojen ansiosta.

Tuotteita viedään Venäjän lisäksi Ruotsiin. ”Rakentaminen alkaa mahdollisimman pian”, Valio Oulun tehtaanjohtaja Martti Kimpimäki sanoo. ”Laajennus nousee nykyisen tuotantolaitoksen jatkeeksi. Tavoite on, että lisäkapasiteetti olisi valmis kesään 2015 mennessä ja kokonaisuudessaan valmista olisi vuonna 2016. Tuotannon kasvu lisää jonkin verran työpaikkoja”, Kimpimäki arvioi. t Raija Seppä-

nen (vas.) puhui maatalouden tuetun rakentamisen linjauksista ja Marina von Keyserlingk lehmien hyvinvointitutkimuksista ja tulosten soveltamisesta navettasuunnittelussa.

Navettasuunnittelu lähtee eläinten hyvinvoinnista l Uutta tutkimustietoa lypsykarjan käyt-

täytymisestä ja hyvinvoinnin tekijöistä navettasuunnittelun avuksi saatiin Valion navettaseminaarissa, joka kokosi 150 navettarakentamisen asiantuntijaa sekä maidontuottajaa Vantaalle. Seminaarissa esitettiin uutta tutkimustietoa sekä kotimaisista että kanadalaisista tutkimuksista.

Yliarkkitehti Raija Seppänen maa- ja metsätalousministeriöstä valotti valmisteilla olevan maaseudun kehittämisohjelman linjauksia tuetusta navettarakentamisesta. Hän totesi, että dramaattisia muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna ei tule, mutta painotuksia viilataan EU:n asettamien tavoitteiden mukaan kuten luon-

6

Maito ja Me 1/2014

nonvarojen kestävän käytön, maaseututalouden monipuolisuuden sekä innovaatioiden ja vihreän teknologian suuntaan.

Liiketoimintasuunnitelman ja talouden hallinnan painoarvo tulee tukihakemuksissa korostumaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kustannusarvion realistisuuteen sekä päteviin suunnittelijoihin ja erikoissuunnitteluun.

EU edellyttää hakemusten arvioinnissa valintamallin käyttöä, joka mahdollistaa hankkeiden keskinäisen vertailun. ”Tällä on merkitystä, jos määräahoista tulee niukkuutta. Siksi tukihakemusten huolellinen laatiminen on entistä tärkeämpää”, Seppänen tähdensi.

valion Oulun meijeri � Maidon vastaanotto

113 miljoonaa litraa

� Maito tulee Pohjolan

Maidolta ja ItäMaidolta

� Tuotevalmistus 110

miljoonaa litraa

� Henkilöstö 315–320 � Maidon keräily- ja

jakelukuljettajia 145

Riittävästi ruokintatilaa ”Pihaton ylitäyttö ja ruokintatilan riittämättömyys altistaa eläimiä sairastumisille”, sanoi lypsykarjan hyvinvointia tutkiva professori Marina von Keyserlingk British Columbian yliopistosta Kanadasta.

Hänen johtamansa tutkimusryhmät ovat tutkineet eläinten käyttäytymistä, lehmien hyvinvointia ja navetan olosuhteita eläinten kannalta sekä käytännön tiloilla että tutkimusnavetoissa.

Poikimavaiheen sairastumisia koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että poikimisen jälkeen ketoosiin tai kohtutulehdukseen sairastuneet lehmät söivät terveitä lehmiä vähemmän jo viikkoa ennen poikimista, kun terve lehmä vähentää syömistä vain joitakin päiviä ennen poikimista. Keyserlingkin tulkinta on, että nämä olonsa heikoksi tunteneet eläimet eivät kyenneet saamaan ruokintapöytätilaa terveiltä. Sairastumisen aiheuttamien eläinlääkintäkulujen lisäksi syönnin väheneminen vähentää maidontuotantoa pitkäksi aikaa.

Ylitäytön välttämisen ja riittävän ruokintapöytätilan lisäksi tutkimukset osoittivat lehmän hyvinvoinnin kannalta erityisen merkittäväksi kumisilla parsimatoilla tai parsipedeillä varustettujen parsien kuivittamisen runsaalla kuivituksella. ”Kuiviketta on oltava monen senttimetrin vahvuudelta ja kuivitusta pitää päivittäin huoltaa, jotta vältytään kinnervammoilta, ontumisilta ja saadaan lehmä tuntemaan olonsa parressa mukavaksi”, Keyserlingk totesi.

Seminaarissa esitettyjen kotimaisten tutkimusten tuloksista voi lukea tämän numeron mukana olevasta liitteestä.

Seminaariaineisto: www.slideshare.net/valiofi.

Uudet tuottajat tutustuivat Valioon

Uutiset

Valioryhmän osuuskuntien uudet tuottajat tutustuivat Valioon tammikuun alussa.

Suosittu tutustumis- ja informaatiotilaisuus järjestettiin viidettä kertaa. l Uusia maidontuottajia saapui Valion pääkonttoriin Helsingin Pitäjänmäelle lähes kaikista valiolaisista osuuskunnista. Tilaisuuden tavoitteena on avata uusille omistajille Valioryhmän omistajahallinnon mallia, omistajuuden merkitystä Valioryhmässä sekä Valion ja osuuskuntien toimintaa ja roolia maidon arvoketjussa. Ohjelmassa on myös tutustumista Valion uutuuksiin sekä vapaata seurustelua.

Toisena päivänä ohjelmaa jatkettiin Helsingissä hotellin tiloissa, jolloin osuuskunnat esittelivät omaa toimintaansa omille tuottajilleen sekä kuultiin kaikille yhteinen maitopoliittinen katsaus.

Omistajat ohjaavat ”Valio ja osuuskunnat toimivat omistajaohjauksessa, mikä tarkoittaa, että omistajat eli maidontuottajat päättävät asioista hallinnossa toimivien edustajiensa välityksellä”, totesi Valion hallituksen puheenjohtaja Antti Rauhamaa esityksessään. ”Omistajahallinnon ansiosta Valion toimintaa eivät ulkopuoliset tahot tai pörssikurssit pääse ohjaamaan. Valion tavoite on maksaa EU:n parasta maidon tuottajahintaa, missä on onnistuttu hyvin”, Rauhamaa totesi.

p Uusien tuottajien tilaisuudessa tutustuttiin kollegoihin ja osuuskunnan henkilökuntaan.

ItäMaidon tuottajat, lieksalaiset Hannu Tukiainen (oik.), Eveliina ja Anssi Mustonen (vas.) sekä Tuomo Siljanen Rantasalmelta keskustelivat ItäMaidon neuvojien Tero Kanalan ja Laura Parmaisen kanssa. Vaunuissa Mustosten pieni Ellinor-tytär.

Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen tähdensi omistajien keskeistä roolia Valion omistajaohjaukseen perustuvassa toiminnassa. Hyvästä tuloksesta ja suotuisista näkymistä huolimatta ei henkseleiden paukutteluun ole varaa. Tulos joudutaan tekemään joka päivä uudestaan. ”Maidontuottajina teidän ei tarvitse kantaa huolta maidon markkinoinnista, koska tuotekehityksen, valmistuksen ja myynnin hoitaa Valio”, Laaksonen totesi

yleisölle. Hän kertoi myös ennakkotietoja Valion tuloksesta ja liikevaihdosta, jotka nousivat vuonna 2013 ennätystasolle.

Alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen esitteli Valioryhmän neuvontaa, edunvalvontajohtaja Riitta Brandt maitoalan näkymiä ja johdon neuvonantaja Matti Harju tuotteiston uusiutumisen merkitystä tuloksenteossa sekä maidon teknologian mahdollisuuksia uusien tuotteiden kehittämisessä.

Lystikki

Valion hallitus jatkaa ennallaan zz Valion hallintoneuvosto päätti koko-

uksessaan 10.12.2013 Valion hallituksesta ja puheenjohtajasta. Valion hallituksessa on neljä jäsentä, jotka kaikki ovat maidontuottajia. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa vuonna 2014 maanviljelijä Antti Rauhamaa Kärkölästä.

Valio-konsernin hallitus vuonna 2014: Maanviljelijä Antti Rauhamaa, Kärkölä Maanviljelijä Jarmo Juutinen, Vieremä Maanviljelijä Vesa Kaunisto, Veteli Maanviljelijä Sauli Lähteenmäki, Rusko

Osaan minä muutakin tuottaa kuin raaka-ainetta. Lystikästä laskiaista ja ihan omatekemää pehmojalostetta, ole hyvä!

Maito ja Me 1/2014

7

“VMS-robottilypsy on keventänyt oleellisesti maidontuotannon fyysistä rasitusta. Robottilypsy antaa ylivoimaisesti enemmän lehmä- ja karjakohtaista tietoa isäntäväen käyttöön kuin mikään muu systeemi.

Tästä me emme luovu.”

Miia, Jussi, Nea, Juha ja Henna Kivioja, Jalasjärvi.

VMS-robottilypsy vuodesta 2008, yli 730 000 kg tuotos vuosina 2012 ja 2013.

Onko DeLaval VMS myös Sinun maitotilasi tuleva lypsytapa?

Tutustu VMS-robottilypsyyn osoitteessa www.delaval.fi

Uutiset t Osanottajat merkitsivät tilansa

sijainnin Suomen karttaan.

Sari ja Harri Ikonen olivat uusien tuottajien tilaisuuden pohjoisimmat osanottajat.

He ovat rakentaneet uutta kotia, johon päästään muuttamaan helmi–maaliskuussa. Tähän asti on majailtu mummon luona.

Lapsia on viisi, iältään 17–4 -vuotiaita. Isomummokin asuu tilalla, joten koossa on neljä sukupolvea. Ikoset ovat tyytyväisiä elämäänsä maidontuottajina. ”Nuorisokin on viihtynyt pohjoisessa”, he toteavat.

Kiinnostavaa tietoa

Uusia tuottajia Valion vieraana Tapasimme uusien tuottajien tilaisuuteen tulleet Ikoset Lapista ja Erno Soinin Hämeestä. l Kaukaa pohjoisesta matkaan olivat läh-

teneet Sari ja Harri Ikonen Ivalosta. ”Edellisenä päivänä ajettiin 300 kilometriä Rovaniemelle ja siitä jatkettiin yöjunalla Helsinkiin”, he kertovat.

Ikoset aloittivat maidontuotannon 1,5 vuotta sitten Sarin kotitilalla. Elämänmuutos oli melkoinen, koska kumpikin toimi siihen asti muissa ammateissa. Lisäksi perheelle tuli muutto Leppävirralta Ivaloon.

Pariskunta tapasi toisensa aikanaan Hämeenlinnassa, jossa Sari opiskeli puutarha-alaa Lepaalla ja Harri meijerioppilaitoksessa. Opintojen jälkeen työt veivät Varkauteen, jossa Harri työskenteli Valiolla, kunnes tehdas lopetettiin. Sen jälkeen hän vaihtoi ammattia ja kouluttautui metallimieheksi. Sari teki oman alansa töitä mm.

Prisman puutarhaosastolla.

Ikoset asuivat Leppävirralla Varkauden naapurissa parikymmentä vuotta. Sarin äidin tullessa eläkeikään tilalle tarvittiin jatkaja ja Ikoset päättivät tarttua haasteeseen.

Tila on aivan Ivalon keskustassa. Parsinavetassa on 33 lehmäpaikkaa. Pelloista seitsemän hehtaaria on sopivasti tilan ympärillä ja parikymmentä hehtaaria viiden kilometrin säteellä. Säilörehua paa-

lataan kahdesta sadosta. Maidon hakee Osuuskunta Pohjolan Maito.

Harri Ikonen toteaa metallialan kokemuksesta olevan paljon hyötyä maatilan kunnossapitotöissä. Navettaan on tehty pientä remonttia ja nuorkarjatiloista muutama lisäparsi lypsylehmille. ”Vähitellen kunnostetaan paikkoja”, he sanovat.

Ikoset kiittelevät Sarin äidin apuja sekä karjanhoitoon perehtymisessä että tuvan puolella. Harrilla ei ole maataloudesta aiempaa kokemusta, Sari on käynyt Kittilässä maatalouskoulun ennen puutarhaopintoja.

Pälkäneläinen Erno Soini kiitteli tilaisuuden esityksiä. ”Ne avasivat hyvin Valion toimintaa ja merkkituotestrategiaa.”

Soini on vuoden ajan viljellyt kotitilaa omissa nimissään. Pihatossa on 80 lypsylehmää ja lisäksi lihakarjaa. Kaikkiaan eläimiä on parisataa päätä. Palkattuja työntekijöitä on kaksi. ”Mielessä on uusi navetta, mutta sitä ennen pitäisi ratkaista koko tuotannon kehittämiskuviot, mitä eläimiä, kuinka paljon ja mihin peltoala riittää”, hän pohtii.

Viljelyksessä Soinilla on 110 hehtaaria, joista noin 80 on omaa. ”Pälkäne on vahvaa maatalousaluetta. Peltoa tulee harvoin myyntiin ja se on kallista”, hän toteaa. ”Vireästä maataloudesta johtuen paikkakunnalla on useita saman ikäisiä tuottajia, joiden kanssa on paljon kanssakäymistä ja yhteistyötä. Siitä saa itselleenkin virtaa ja ajatuksia tilanpitoon”, hän sanoo. Soini on Osuuskunta Länsi-Maidon tuottaja.

Teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

p Erno Soini oik. ja Osuuskunta Länsi-Maidon kenttäpäällikkö Petri Uusitalo innostuivat

minimarkkinoilla esittelemään uutta Oivariini Herkkua. ”Suomalaista ja maistuvaa.”

Maito ja Me 1/2014

9

Me maidontuottajat Valioryhmässä on 7510 maidontuottajaa. Tirroset ovat Osuuskunta Tuottajain Maidon tuottajia.

Teemu Tirronen ja Johanna Malmström TILA JA YRITTÄJÄT Koivumäen tila Pyhtään Pirtnuoran kylässä. Jukka ja Hannele Tirronen ovat viljelleet tilaa vuodesta 1987. Teemu Tirronen, 24, on nelisen vuotta ollut päätoimisesti tilan toiminnassa mukana ja tammikuusta 2013 maatilayhtymän osakkaana vanhempiensa kanssa. Johanna Malmström, 26, työskentelee Espoossa, mutta vaihtaa huhtikuussa nykyisen työnsä karjanhoitoon. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja, kampaaja sekä leipuri-kondiittori ja työssä leipomossa.

Teemu on käynyt maatalouden yrittäjälinjan Anjalankosken maatalousoppilaitoksessa. Hän kertoo aina olleensa kiinnostunut maatilan töistä ja ammatinvalinta oli aika selvä. Johanna on harjoitellut viikonloppuisin karjanhoitoa ja lypsyhommia. ”Kevään ja kesän aikana tulee kokemusta lisää ja syksyllä sitten uudenlaiset käytännöt opeteltaviksi pihatossa”, hän toteaa. Johannaa kiinnostaa myös toimilupasiementäjäkurssi.

KARJA 33 lypsylehmää. Lypsäviä tulee olemaan toukokuussa 40 , jolloin lypsyt joudutaan tekemään kahdessa erässä, koska kaikki lehmät eivät mahdu navettaan.

Konehalli on täynnä hiehoja kasvamassa uutta navettaa varten. Keskituotos on noin 8 600 kg / v. Tavoitteena on nostaa tuotostasoa, kun päästään uuteen navettaan parempiin olosuhteisiin.

MAIDON LAATU Tilalla on laadusta pidetty aina tarkkaa huolta. E-luokan maitoa on tuotettu yhtäjaksoisesti 30 vuotta.

Jukka ja Hannele Tirronen saivat vuonna 2009 Walter Ehrströmin kultamitalin, josta muistona on kunniakirja tuvan seinällä. ”Utareterveyden kanssa ollaan tarkkana. Soluja seurataan ja lypsyjärjestyksestä pidetään kiinni. Erityisen tarkasti seurataan poikineita, koska ne ovat herkässä vaiheessa”, Teemu Tirronen kertoo.

Käytössä ovat sanomalehdellä vuoratut liivit, joissa utareet pysyvät puhtaina ja kuivina. Utaretulehduksia voi olla kerran tai pari vuodessa, välillä on vuo-

10

Maito ja Me 1/2014

pTeemu Tirronen ja Johanna Malmström hoitavat ensi talvena karjaa uudessa pihatossa yhdessä Teemun vanhempien kanssa.

sia, jolloin antibioottihoitoja ei ole tarvittu lainkaan. Umpituubit ovat käytössä. Solut ovat 50 000–60 000 paikkeilla ja bakteerit 2–3 000 luokkaa. Poikkeuskohtelua tarvitsevat lehmät merkitään selvästi ja lomittajille on selkeät ohjeet ja ne löytyvät myös kirjallisena.

NAVETTA Parsinavetta on rakennettu 1949. Sitä on remontoitu useaan otteeseen, mutta se käynyt auttamatta ahtaaksi ja työlääksi hoitaa.

Pohjatyöt uuteen pihattoon on tehty. Paikka on soraharjulla noin sata metriä tilakeskuksesta. Kokenut rakentajaporukka on varattu ja huhtikuussa on tarkoitus päästä rakentamaan. Pihattoon tulee 80 parsipaikkaa, verhoseinät, luonnollinen ilmanvaihto, avokourut, aperuokinta, visiiriruokintapöytä ja lypsyrobotti. Kustannusarvio lietesäiliöineen on ilman alv:ia noin 860 000 euroa.

Hankinnat kilpailuttanut Teemu Tirronen toteaa tarjouksissa olleen yllättävän suuriakin hintaeroja. Tarjousten vertailussa hän käytti apuna myös navetan suunnittelijan asiantuntemusta.

VILJELY Peltoala vuokramaineen on 82 hehtaaria. Lisäksi nurmea korjataan 10 hehtaarin sopimusalalta.

Viljelyssä on ollut nurmea ja viljaa, mut-

ta eläinmäärän kasvaessa on tarkoitus keskittyä nurmeen ja ostaa vilja. Tilan ympärillä on kymmenen hehtaaria, joita on käytetty laitumena. Muut pellot ovat noin kymmenen kilometrin säteellä.

TULEVAISUUS Viimeiset vuodet ovat olleet kiireisiä. Peltoala on kasvatettu kaksinkertaiseksi, on rakennettu rehuvarasto tulevan pihaton lähelle, lisätty eläimiä uutta navettaa varten ja viety pihattohanketta eteenpäin. Ensi kesän ponnistus on pihaton rakentaminen. Tulevaisuuden odotuksena on, että uudessa pihatossa työ on fyysisesti kevyempää ja että töitä ja päivystyksiä jakamalla järjestyisi myös vapaapäiviä.

VAPAA - AIKA Teemu ja Johanna viihtyvät vapaa-aikana kotoisissa puuhissa. ”Puutarha- ja pihatyöt, käsityöt, leipomiset”, Johanna luettelee tekemisiään. Teemu kalastelee, vaikka viime vuosina ei ole vesille kovin usein ehtinyt. Pyhtää on rannikkokunta ja tilalta on Suomenlahden rantaan puolisen kilometriä. Metsässä on yhdessä ahkeroitu polttopuita. ”Välillä vain rentoudutaan tai kävelytetään koiraa”, he kertovat. Kevääksi on varattu lomamatka etelään.

Teksti ja kuva Aino Murtomaa-Niskala

Työ kevyeksi Palstalla Melan työturvallisuusyksikön asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

Pidä huolta rangastasi zz Maataloustyössä fyysisen työympäristön

merkitys terveydelle, jaksamiselle ja työteholle on suuri. Sen vuoksi jokaisen maatilan olisi kartoitettava työympäristön ja -tapojen riskit säännöllisesti. Työympäristö aiheuttaa muun muassa tapaturmia, vammautumisia, kuolemanvaaraa, myrkytyksiä, virus- ja bakteeriperäisiä tauteja, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, kipuja ja stressiä sekä työn laadun heikkenemistä. Työympäristön viihtyisyys vaikuttaa myös mielialaan ja työvireeseen.

Työympäristön tulisi palvella ihmistä, tukea hänen hyvinvointiaan eikä toimia isäntänä talossa. Tekniikka auttaa raskaissa työsuorituksissa. Ihmisen on osattava hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia.

Tekniikka on kehittynyt valtavasti: esimerkiksi nykyaikaisissa traktoreissa on säädettävä ilmaistuin, joka vähentää merkittävästi tärinän aiheuttamia selkäkipuja.

Myös maidontuotannossa tekniikka keventää työtä. Suojaimilla on mahdollista tehok-

kaasti turvata terveyttä. Kokemuksesta voin sanoa, että kolmenkymmenen vuoden aikana huonokuuloisten maanviljelijöiden määrä on vähentynyt.

Kiire lisää tapaturmariskiä. Eräs viljelijä kertoi kiireessä hakeneensa tavaraa ylähyllyltä. Tikapuut luistivat alta pois ja selkään sattui. Kiire aiheutti muutaman viikon sairausloman ja tuhansien eurojen kustannukset. Isäntä totesi, että ensi kerralla on aikaa hakea turvalliset tikkaat.

Yksi viljelijöiden yleisimmistä vaivoista on selkäkipu. Asiantuntijoiden mukaan selkäkipu johtuu tavallisesti pienestä kudosvauriosta selän rakenteissa, esimerkiksi välilevyssä, nivelissä tai lihaksissa. Kipu esiintyy selän liikkeissä, tuntuu alaselässä ja voi säteillä pakaroihin ja reisiin. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kipu jatkuu pitkään.

Vuodelepoa ei yleensä suositella äkillisessä selkäkivussa, vaan liike on lääkettä.

Tärkeää on liikkua oman kunnon ja tuntemuksen mukaan. Kipulääkettä ja kylmähoi-

toa voi kokeilla. Lihasvoima- ja yleiskuntoharjoituksilla voidaan vähentää selkäkipua ja lisätä toimintakykyä. Sopivien harjoitteiden ohjaukseen käynti fysioterapeutilla voi olla tarpeen.

Mela on julkaissut maatalousyrittäjän ergonomiasta uuden elokuvan. Motivointielokuva Ranka muistuttaa hyvän työergonomian tärkeydestä, huumoria unohtamatta. Isännän tarina herättää pohtimaan sitä, minkä katsoja jo asiasta tietää. Elokuva myös yllättää. Katso elokuva osoitteesta www.mela.fi/ranka. svusta.

Sirpa Havu Palvelupäällikkö Mela

Visiiri-ruokintaseinä Pellon Visiiri -ruokintaseinällä saavutetaan huomattavia etuja pihatossa Ruokinnan järjestäminen Visiiriseinällä säästää tilaa esim. 70 lehmän ja nuoren karjan pihatossa 100-200 m2. Tämä merkitsee huomattavia säästöjä rakennuskustannuksissa.

Myöskään rehunjakovaunujen kasvava koko ei vaadi rakennukseen lisäkorkeutta, sillä vaunu kulkee ulkotilassa. Pakokaasut eivät pilaa navettailmaa ja maitoon ei kulkeudu hengityksen kautta savukaasujen epäpuhtauksia.

• Parantunut rehunjakohygienia Seosrehuvaunun renkaissa oleva lika ei siirry rehuun ruokintapöydällä. Salmonellan leviämisreitti saadaan näin katkaistua.

• Turvallinen ja taloudellinen Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Maito ja Me 1/2014

11

Eläinlääkäri

Miten magnesium liittyy poikimahalvaukseen? zz Olen kuullut puhuttavan magnesiumin

tärkeydestä, kun halutaan estää poikimahalvausta. Meilläkin on magnesiumlisä ummessa oleville käytössä. Eikö poikimahalvaus johdu kalsiumin puutteesta? Miten magnesium siihen liittyy?

zz Poikimahalvaus johtuu nimenomaan kalsiumin puutteesta. Maidontuotannon ylläpito vaatii utareeseen runsaasti kalsiumia.

Tarvittava kalsium otetaan verenkierrosta.

Erityisesti maidontuotannon käynnistyessä kalsiumin tarve on äkillinen, ja joskus lehmä ei pysty pitämään veren kalsiumpitoisuutta normaalirajoissa ja seuraa liian matala veren kalsiumpitoisuus eli hypokalsemia. Kalsiumin puutteen vuoksi lehmän lihas- ja hermosolut eivät pysty toimimaan normaalisti. Oireena nähdään kalsiumpitoisuuden laskiessa lopulta halvaantuminen.

Maitoon siirtynyt kalsium pitää korvata jollain tavalla. Lehmän elimistö pyrkii korjaamaan veren alhaista kalsiumpitoisuutta tehostamalla rehun kalsiumin imeytymistä, irrottamalla kalsiumia luustosta ja vähemmässä merkityksessä vähentämällä kalsiumin erittymistä munuaisten kautta.

Kalsiumin irrottamista luustosta säätelee lisäkilpirauhashormoni. Lisäkilpirauhashormonia erittyy, kun veren kalsiumpitoisuus laskee. Lisäkilpirauhashormonin määrän nousu veressä taas johtaa toisen hormonin erittymiseen, mikä tehostaa rehun kalsiumin imeytymistä suolistosta.

Magnesiumilla on myös vaikutusta poikimahalvauksen esiintymiseen. Magne-

Magnesiumin puute vähentää lisäkilpi­rauhas­ hormonin erittymistä. siumin liian vähäisen saannin on osoitettu lisäävän poikimahalvauksen riskiä. Magnesiumin liian vähäinen määrä veressä heikentää lehmän elimistön kykyä reagoida hypokalsemiaan, sillä magnesiumin puute vähentää lisäkilpirauhashormonin erittymistä ja heikentää kudosten reagoimista lisäkilpirauhashormoniin.

Jos lehmän elimistö ei reagoi kalsiumin pitoisuuden laskuun täydellä teholla, ja niin nopeasti kuin mahdollista, on todennäköisempää, että pitoisuus ehtii laskea poikimahalvauksen aiheuttavalle tasolle.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta.

NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen.

Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä uusi KarolinaBOR -ruokonata.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

www.peltosiemen.fi

Laskelman lähtötiedot

NuuttiBOR -timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

Lehmien lukumäärä ..........................................................................................................120 Maidon tuottajahinta, 1/2014 Valio............................................................................45,30 snt / litra Ohran hinta, vko 4/2014, Altia Oyj ...............................................................................0,145 eur / kg Täysrehun hinta tilalle toimitettuna, Raisioagro 1/2014 .....................................0,315 eur / kg Rypsirouheen hinta tilalle toimitettuna, Raisioagro 1/2014 ..............................0,300 eur / kg Sisäruokintakauden pituus.............................................................................................275 vrk

D-arvot NuuttiBOR .................................................................................................................................68,4 Muu lajike ..............................................................................................................................66,3

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 15 696 €

Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 2,0 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Lisätuotto maitotuotoksen kautta ................ 131 euroa / lehmä .......15 696 euroa / lypsykarja Lisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 122 euroa / lehmä .......14 622 euroa / lypsykarja Lisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 182 euroa / lehmä .......21 830 euroa / lypsykarja D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

www.jips.fi

Tällä palstalla eläinlääkäri Susanna Peiponen vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä.

Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio. fi tai Maito ja Me, PL 10, 00 039 Valio tai puh. 010 381 2045.

Kysy asiantuntijalta Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2045. Tällä kertaa kysymykseen vastaa kehityspäällikkö Hanna Laitinen Valion Alkutuotannosta.

Miten hinnoittelu­ näytteet valitaan? zz Osuuskunta tiedotti, että tilasäiliömai-

dosta otetaan kolme hinnoittelunäytettä kuukaudessa ja maaliskuusta lähtien myös neljäs näyte, joka ei vaikuta hinnoitteluun. Miten hinnoitteluun vaikuttavat näytteet ja ns. lisänäyte valitaan?

Ovatko hinnoittelunäytteen ottokerrat päätetty ennalta vai vaikuttaako tulos jotenkin siihen, mitkä näytteet lasketaan hinnoitteluun ja mikä ei?

joka arpoo näytteenottopäivät eri reiteille.

Otettavaan ja analysoitavaan näytteeseen tulee eri tunnus sen mukaan, vaikuttaako se maidon hinnoitteluun vai ei. Hinnoittelunäytteiden tunnus on H ja lisänäytteiden tunnus on L. Nämä tunnukset ovat näkyvissä myös Valmassa”Analyysit Hinnoittelu/Lisä -näytöllä. Jos näyte on suunnitelmassa merkitty hinnoittelunäytteeksi (H), sen tulokset ovat mukana hinnoittelun laskennassa, lisänäytteiksi (L) merkityt eivät ole mukana laskennassa.

Joissakin tapauksissa kaikkia suunnitelmassa olleita näytteitä ei saada otettua tai niitä ei voida analysoida esimerkiksi näytteiden lämpenemisen vuoksi. Jos kolmas

zz Tilasäiliömaidon kolme hinnoittelunäy-

tettä ja yksi lisänäyte otetaan etukäteen tehdyn näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Seinäjoen aluelaboratorio tekee suunnitelman aina edellisen kuukauden viimeisinä päivinä tietokoneohjelmalla,

hinnoittelunäyte jää ottamatta, ei tehdä erityisiä toimenpiteitä eli laskennassa on kyseiseltä kuukaudelta kahden H-näytteen tulokset. Jos reitillä/tuottajalla on vain yksi hinnoittelunäyte, lisänäyte voidaan muuttaa jälkikäteen hinnoitteluun vaikuttavaksi seuraavin ehdoin: - Jos reitiltä ei ole saatu kyseessä olevalle kuukaudelle vähintään kahta hinnoittelunäytettä ja kaikilta reitin tuottajilta on otettu lisänäyte.

- Yksittäisen tilan lisänäyte voidaan muuttaa hinnoittelunäytteeksi, jos esim. tuotantotauon vuoksi ei kyseiselle kuukaudelle ole käytettävissä kahta hinnoittelutulosta.

PARSINAVETAN REMONTTI SUUNNITTEILLA?

Kalusteet ja korjausosat Ransucolta ransuco.fi

02-484 080

Käyttövalmis vedinsuihke

MILKODEX

TM

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista TM

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO! Pakkaukset: 20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön) Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

Teema s. 14–35

Suunnitelmallisesti

tavoitteeseen Kehitysvaiheet 2005 Tila omistukseen, 2 laakasiiloa 2007 Aperuokinta 2008 Apekomponentti­varasto, vanhan navetan maitohuone ja sosiaalitilat 2010 Tuotantopihan tontin perustaminen, lämpökeskus ja heinäsuuli, vasikat ja hiehot uutta pihattoa varten suuliin kasvamaan 2011 Pihaton rakentaminen alkoi, lietesäiliö ja rehusiilo 2012 Pihatto valmistui, vanha navetta korjattiin nuorkarjapihatoksi 2013 Rehusiilo Lähiajan investointi­ tarpeet: tuotantopihan asfaltointi, rehusiilo säilöviljalle, palovaroitin ja kameravalvonta

14

Maito ja Me 1/2014

K

arjakoon nosto edellyttää kaiken tuotantokapasiteetin kasvattamista sekä työn ja menetelmien uudelleen organisointia. Investointien aikatauluttaminen usealle vuodelle tasaa työtä ja taloutta. Vaiheittain edetessä voi tilanteen vakiinnuttaa ennen seuraavaa askelta ja tarpeet, tekniikat sekä vaihtoehdot selkiytyvät”, Jari ja Elina Raitinpää sanovat.

Tilanpidon he aloittivat vuonna 2005.

Mielessä oli uusi navetta ja sitä varten erilaisia suunnitelmia. Isännän vanhemmat, Aimo ja Kaarina Raitinpää, olivat kehittäneet tilaa ja tuotantoa. Vähän ennen omistajanvaihdosta oli parsinavettaa vielä laajennettu 40 lypsylehmälle. Karja oli hyvässä kunnossa. Siitä oli hyvä jatkaa.

Askel kerrallaan ”Ensimmäisestä maitotilistä ostettiin pesukone lypsypyyhkeille”, Jari Raitinpää muistaa. Samana vuonna rakennettiin kaksi laakasiiloa. Ne pystytettiin erilleen talouskeskuksesta tien toiselle puolelle,

jossa oli joutomaata sekä etäisyyttä järvenrantaan. Se oli tulevan tuotantopihan alku.

Aperuokintaan siirryttiin 2007. Tarkoituksena oli opetella ape ja totuttaa eläimet siihen etukäteen ennen pihattoon siirtymistä. Vanhaan navettaan rakennettiin uusi maitohuone ja sosiaalitilat.

Apekomponenteille rakennettiin 2008 varasto laakasiilojen tuntumaan tien toiselle puolelle. Pihaton rakentaminen alkoi 2010 perustustöillä heti investointitukipäätöksen tultua. Tontilla räjäytettiin suuret määrät kalliota ja kallioiden välinen notko tasattiin murskeella. Lujaa, tasaista pohjaa syntyi parin hehtaarin verran. Samana vuonna hankittiin lämpökontti ja rakennettiin heinäsuuli, jossa aluksi pidettiin uutta pihattoa varten kasvatettavia vasikoita ja hiehoja.

2011 pihattotyömaa käynnistyi, rakennettiin lietesäiliö ja kolmas rehusiilo. Lypsämään uudessa pihatossa päästiin tammikuussa 2012. Vanhan parsinavetan remontoiminen nuorkarjapihatoksi nähtiin kiireelliseksi sekä eläinten hyvinvoinnin että järkevän työnkäytön kannalta ja siihen

t Vaiheittain rakennetun

tuotantopihan toimivuus on kokonaisvaltaisen suunnittelun tulos. Vasemmalla pihatto, sen takana apekomponenttivarasto, oikealla heinävarasto ja lämpökeskus. Taustalla näkyvät rehusiilot. Lietesäiliö on apekomponenttivaraston takana.

p Pikkuvasikoille ei ole toistaiseksi erillistä vasikkalaa, vaan ne majailevat

pihaton poikimakarsinoihin varustetuissa karsinoissa. Elina Raitinpää kuivittaa vasikat vaunusta. Navetan kuivitus tehdään pienkuormaajalla.

Raitinpäät Jämijärveltä ovat kehit­­täneet maidontuotantoa suunnitelmallisesti. Kun tavoite on selvillä, työtä ja taloutta voi tasata jakamalla investointeja usealle vuodelle.

Teksti Aino Murtomaa-Niskala Kuvat Kimmo Haimi

p Näkymä pihattoon yläkerran taukotilasta. Etualalla lypsyasema, jonka

molemmin puolin poikimakarsinoita ja erotteluparret. Taaempana lypsylehmät kahteen lypsyryhmään jaettuna.

ryhdyttiin heti pihaton valmistuttua. Viime vuonna rakennettiin neljäs laakasiilo entisten viereen.

Tulevat tarpeet ”Maatilan investoinneissa tarvittavat pääomat ovat tosi isoja. Kaikkea ei voi tehdä kerralla”, Jari Raitinpää toteaa. Suurin kertainvestointi oli pihatto, jonka kustannukset pohjatöineen ja lietesäiliöineen nousivat noin miljoonaan euroon. Muutamasta asiasta kuten tuotantopihan asfaltoinnista jouduttiin tinkimään, koska rahaa jouduttiin varaamaan vanhan navetan remonttiin.

Kaikissa investoinneissa on pyritty huomioimaan kokonaisuus ja tulevat tarpeet.

Navetan, varastojen ja siilojen ympärille on jätetty tilaa laajentaa ja reilut kulkuväylät koneille sekä rehu-, maito- ja eläinkuljetuksille. Seuraava vaihe voisi olla pihaton laitto pelkästään lypsylehmille. Se edellyttäisi uusia tiloja vasikoille, umpinaisille ja tiineille hiehoille. Jari Raitinpään mukaan jatkolaajennukset ratkaisee se, onko lisäpeltoa saatavissa järkevältä etäisyydeltä.

uu

Miljoona maitolitraa uudesta pihatosta

p Mustissa tankeissa varastoidaan maidon esijäähdytyksessä syntynyt

lämmin vesi eläimille juomavedeksi. Takana valko-punaisessa varaajassa on tilasäiliön jäähdytyksessä vapautuvalla lämmöllä esilämmitetty käyttövesi. Tilasäiliö tyhjennetään seinän toiselta puolelta.

Maito ja Me 1/2014

15

Kehittyvä maitotila

p Lasiovi tuo lypsyasemalle valoa ja avaa näkymän eteistilaan ja ulos. Lattia on nouseva ja

laskeva.

Miljoona maitolitraa uudesta pihatosta Jari ja Elina Raitinpään tavoite oli pihatto ja miljoona maitolitraa vuodessa. Se saavutettiin viime vuonna.

l ”Pihaton ja karjan koko määriteltiin sellaiseksi, että työntekijän palkkaaminen on mahdollista”, Jari ja Elina Raitinpää sanovat. Tavoitteena oli selkeä ja yksinkertainen pihatto, jossa johtavana ajatuksena oli eläinten mukavuus ja hyvä lypsyasema.

2 x 2 -rivisessä pihatossa jokaiselle lehmälle on ruokintapaikka. Parsipaikkoja on 132 lypsäviä noin 120. Poikimakarsinoita on kuusi, joista osa on toistaiseksi pikkuvasikoiden käytössä. Poikimakarsinoista ja erotteluparsilta on portti lypsyasemalle.

Raitinpäät muokkasivat arkkitehti Jouni Pitkärannan suunnitelmia näkemystensä mukaisiksi. Merkittävimmät muutokset koskivat käytävien ja lypsyaseman poistumisteiden leventämisiä. Sen seurauksena koko rakennus leveni 70 senttimetriä.

Väljät käytävät helpottavat lehmien liikkumista sekä parsien puhdistus- ja kuivitustyötä. Eläimet mahtuvat kuivituksen ajaksi ruokintakäytäville. Lypsyaseman poistumisteitä väljennettiin sujuvan lehmäliikenteen aikaansaamiseksi.

Ensimmäinen Suomessa Lypsyasema on 2 x 10 -paikkainen SAC Industrial -takaalypsyasema, mallissaan ensimmäinen Suomessa. Sen Raitinpäät löysivät opintomatkalta Tanskasta. Heitä miellyttivät aseman selkeät toiminnot, helppokäyttöisyys, vahva runko ja ruostumattomasta teräksestä olevat osat. Asema tunnistaa lehmän jalassa olevasta tunnis-

timesta, joka mittaa myös aktiivisuutta.

Lypsyasemalla ja kokoomatilassa on kumimatto. Ajolaite tuo lehmät sujuvasti asemalle ja tiivistää lauman ehkäisten turhia kahinoita odotteluaikana. ”Ratkaisevia lypsyn sujumiselle ovat hyvin lypsettävät eläimet”, Elina Raitinpää sanoo.

Lehmät on jaettu solutuloksen mukaan kahteen lypsyryhmään, ja ne otetaan ryhmä kerrallaan kokoomatilaan. Lypsy kestää kerrallaan 1,5–2 tuntia. Maitomäärää ja aktiivisuustietoja seurataan päivittäin.

Päivätuotoksen tavoite on 30 kiloa lehmää kohden. Keskituotos on 9 700 kiloa.

Hyvästä karjasta ja karjanhoidosta kertovat erinomaiset laatutulokset ja seinällä olevat kymmenen 50-tonnaritaulua.

Eläimet INTO-palvelusta Pihattoa varten hankittiin Faban INTO-palvelun kautta 80–90 vasikkaa ja hiehoa kasvamaan. Eläinten hankkiminen nuorena oli Elina Raitinpään mukaan hyvä ratkaisu.

Ne ovat sopeutuneet alusta asti uusiin olosuhteisiin. Hänen kokemuksensa mukaan tiineenä hankitut hiehot pääsevät tuotostasolleen usein vasta toisena lypsykautena.

Nuorkarjalle korsirehua Ape jaetaan visiiriruokintapöydille navetan molemmille puolille. Ape sisältää säilörehua, olkea, säilöohraa, rypsiä, mäskiä sekä kivennäiset ja vitamiinit. Päiväannos lypsäville on noin 22 kg/ka.

Umpilehmille ja hiehoille tehdään olkea ja kuivaa heinää sisältävä kortinen sekoitus. ”Lypsylehmän syöntikyky luodaan hiehona ja umpikaudella ja niiden tarpeet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin lehmien”, Jari Raitinpää toteaa.

Viljelyssä on kaikkiaan noin 150 hehtaaria, josta omaa noin 60 hehtaaria. Uudis-

Maitomäärää ja aktiivisuustietoja seurataan päivittäin. tettavilta nurmilta korjataan suojaviljaa, muutoin viljellään nurmea. Kaukaisemmilta lohkoilta paalataan heinää yli 30 hehtaarin alalta. Ohraa ostetaan tuoreena ja säilötään säilöviljaksi.

Verhot auki pakkasella Verhoseiniä ja poistohormeja säädetään käsin. ”Verhot pidetään yläreunastaan avoimina pakkasellakin. Poistohormit ovat puoliavoimina kosteuden poistumiseksi. Jos verhot ovat kiinni, kylmä korvausilma tulee jostakin muusta paikasta sisään ja jäädyttää käytäviä ja laitteita”, Raitinpäät sanovat.

Lietekuilut ovat matalat. Lantarobotti pitää ritilät puhtaana. ”Sen hankkimista

lykättiin säästösyistä, mutta jälkeenpäin ajatellen se olisi pitänyt hankkia heti”, Elina Raitinpää toteaa.

Lämmöt talteen Maito esijäähdytetään lämmönvaihtimessa, joka samalla lämmittää eläinten juomaveden. Tilasäiliön jäähdytyksestä vapautuva lämpö esilämmittää käyttövettä. Lypsykoneen pesuvedet otetaan talteen ja niillä pestään lypsyasemaa. Tilasäiliön tyhjennys tapahtuu seinän toiselta puolen.

Työtä riittää Navetassa työskentelee kaksi henkilöä, yleensä emäntä ja työntekijä. Työntekijä hoitaa siemennykset toimiluvalla. Isäntä tekee ja jakaa appeet kumpaankin navettaan. ”Maatilalla on päivittäisten rutiinien lisäksi paljon muuta työtä, jolle on varattava aikaa, jos tilan halutaan pysyvän kunnossa”, Jari Raitinpää huomauttaa. Hänen vanhempansa ovat edelleen mukana töissä ja suurena apuna sekä tuotannossa että pirtin puolella. Tulevia apuvoimia ovat koululainen Jere, esikoululainen Miika sekä 4-vuotias Noora.

Säilörehu tehdään yhteistyössä urakoitsijan kanssa. Rehua tehdään runsaasti ja huolella. Lietteen levittää urakoitsija.

Pihaton rakentajaporukka oli paikkakunnalta, erityisasennuksista vastasivat tavarantoimittajien asentajat. Isäntä oli työmaalla koko ajan.

Maito ja Me 1/2014

17

Kehittyvä maitotila

t Pikkuvasikoilla on tilaa

leikkiä ja hyppiä. Viileään vasikkalaan tuotiin talveksi ryhmäiglut varmistamaan vedoton makuupaikka.

Hyvät vasikkatilat vanhaan rakennukseen Erillisessä vasikkalassa olosuhteet voi järjestää juuri vasikoille sopiviksi.

Koivikossa Kiteellä hyvät vasikkatilat remontoitiin vanhaan rakennukseen.

Teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

Muunneltavissa karsinoissa ryhmäkokoa on helppo säädellä. Avattavien ja suljettavien porttien avulla vasikat saadaan helposti pois puhdistus- ja kuivitustöiden tieltä.

p

18

Maito ja Me 1/2014

K

oivikon Kartano Oy aloitti maidontuotannon 2010 entisen koulutilan navetassa. ”Ensimmäiseksi uudistettiin vasikkaja nuorkarjatilat, koska tuottava lypsyura lähtee sieltä”, yrittäjä Pekka Partanen sanoo.

ta-ainepitoisuus mitataan kolostrometrilla. Keskivertoa enemmän vasta-aineita sisältävää ternimaitoa pakastetaan vasikoiden ensimmäiseen juottoon. ”Näin varmistetaan vasikalle vahva vastustuskyky riippumatta emän ternimaidon vasta-ainepitoisuudesta.”

Vasta-aineet kolostrometrilla

Vasikat eri rakennukseen

Edellisyönä syntynyt vasikka pyörii poikimakarsinassa emänsä ympärillä. Sille on juotettu kolme litraa ternimaitoa, mutta se on selvästi nälkäinen.

Karjamestari Kati Laukkanen kertoo, että jokaisen poikineen ternimaidon vas-

Uusien vasikkatilojen lähtökohtana oli, että ne ovat erillään navetasta. Tarkoitukseen soveltui navetan vieressä oleva vanha sikala, jossa oli riittävästi tilaa erillisille vasikkaosastoille sekä karjakeittiö ja rehutilat. Ilmanvaihtoa parannettiin purkamalla ikkunat ja asentamalla kennolevy, jota pakkasellakin pidetään osin avoimena.

Pikkuvasikoiden puolella ikkunoita ei vielä ole ehditty poistaa, mutta raikasta ilmaa saadaan sisään leveistä ovista.

Yksittäiskarsinassa vasikka saa juoman tuttisangosta. Lisäksi tarjolla on heinää, mysliä ja vettä. Pariviikkoisena se siirtyy turvekuivitettuun kiinteäpohjaiseen karsinaan kavereiden joukkoon. Talveksi karsinaan on tuotu kaksi ryhmäiglua, joissa on lämpöistä makoilla olkipatjalla suojassa vedolta ja kylmältä.

Juottoautomaatti annostelee vasikalle 9–10 litraa juomaa päivässä. Määrä pie-

nenee vähitellen, kun muun rehun syönti lisääntyy. Väkirehuna on mysli ja Pikku-Mullin-Herkku, lisäksi heinää ja vettä. ”Pikkuvasikat syövät heinää valikoiden.

Heiniä vaihdetaan, vaikka entiset eivät olisikaan loppu”, Kati Laukkanen sanoo. Juottoautomaatti pestään päivittäin, samoin vesikupit. Leikkivälineeksi Laukkanen on sitonut karsinan seinämään muovisen mehupullon. Sitä on turvalla mukava tökkiä kuten palloakin, joka on pyöritelty karsinan perukoille.

Monenlaista yrittäjyyttä l Perinteikkäässä Kiteen Koivikossa on Pohjois-Karjalan ammattiopiston maatalousopetuksen ohella vilkasta yritystoimintaa, jota kehittää yritysryhmähanke yhteistyössä ELY-keskuksen maatalousosaston ja ProAgrian kanssa.

Hankkeessa on yrityksiä eri toimialoilta: maidontuotanto, luomuviljan ja

-rehujen tuotanto, koneurakointi, tiepalvelut, sora ja multa, kasvualustat, kompostikuivike, kastemadot, kierrätyslannoitteet, sähkö ja lämpö biokaasusta, ratsastuspalvelut ja nuorten tukiasunnot sekä kartanorakennuksessa erinomaista ruokaa tarjoava Koivikon Kievari.

Lisätietoa www.kiteenkoivikko.fi.

Rajattu ryhmäkoko Juotolta vasikat siirtyvät isojen osastolle ryhmäkarsinoihin, joissa on kiinteä olkikuivitettu makuuosasto ja turpeella kuivitettu kiinteäpohjainen lanta/ruokintakäytävä. Muunneltavat karsinat ja avattavat portit mahdollistavat tarpeen mukaisen ryhmittelyn sekä eläinten siirrot puhdistuksen ja kuivituksen ajaksi.

Vasikoita ryhmässä on korkeintaan kymmenen. ”Sairastumiset lisääntyvät, jos ryhmäkoko nousee”, Kati Laukkanen tietää.

Lantakäytävä puhdistetaan ja kuivitetaan kurottajalla ja sen aikana vasikat suljetaan makuuosastoon. Jokaiselle eläimelle on ruokintapaikka. Etuaidassa on lukitusmahdollisuus. Laukkasen mukaan tottuminen lukittavaan aitaan helpottaa myöhemmin eläinten käsittelyä hoitotoimenpiteissä.

Isojen osastolla vasikat ovat ensimmäiset päivät erityistarkkailussa. Jos syönti ei ala sujua, vasikasta tulee äkkiä laiha ja pörröinen, mikä hidastaa myöhempää kehitystä. Huomiota kiinnitetään riittävään valkuaisrehun ja seleenin saantiin.

Hyvän kasvun ansiosta hiehot poikivat keskimäärin 25 kuukauden ikäisinä. Se ennakoi hyvää tuotosta jo ensikkokaudella sekä kestävää lypsyuraa. Lisäksi kookkaat hiehot poikivat helposti ja selviävät poikimisesta pääasiassa ilman avustusta, Kati Laukkanen sanoo.

Vasikan terveen kasvun tarpeet zz Vasikan kasvatuksen tavoite on terve,

kestävä ja hyvätuottoinen lehmä. Hyvin ruokittu, terve vasikka on reipas, leikkisä, utelias, lihaksikas, kiiltäväkarvainen karsinassa kirmaava lehmän lapsi.

Vasikan kasvatus ei ole vaikeaa, mutta ilman työtä siitä ei selviä. Tarvitaan tarkkaavaista työtä, huolellista hoitajaa ja näkevää silmää.

Kuva : Esa Manninen

p Tuotantoneuvoja Aila Loikkanen näyttää,

miten karsinatesti tehdään. Polvistu karsinan lattialle. Voit panna pitkäksesikin. Tuntuuko pehmeältä? Kastele kädet ja kokeile, vetääkö karsinan alareunasta ja kulmista.

Vasikka pitää viileästä, raikkaasta ilmasta, kunhan sillä on runsaasti juomaa ja ruokaa sekä vedoton, pehmeä makuupaikka.

Tuotantoneuvoja Kaija Laitisen teesit vasikan hoitoon: • Ternimaitoa heti syntymän jälkeen.

Käytä juottolaitetta, jos vasikka ei jaksa imeä.

• Riittävästi ruokaa, 9–10 litraa juomaa päivässä kolmena annoksena, puhdasta vettä, mysliä ja heinää. Havainnoi äänet.

Ammuminen on vasikan itkua ja kertoo nälästä.

• Riittävästi unta. Nälkäistä ei nukuta ja vasikan kasvu hidastuu. Kasvuhormonin eritys tehostuu nukkuessa. ”Masu täyteen ja maaten.”

• Puhtaat astiat, puhdas juomakuppi.

• Vedoton, hyvin kuivitettu makuupaikka.

Tee karsinatesti. Suojaa makuupaikka vedolta tiiviillä seinillä ja kattolipalla.

• Kiinteä alusta. Ritilä tai liukas alusta rikkoo jalat. Vasikkana vaurioituneet jalat eivät kestä ”100-tonnarijuhlille” saakka.

• Tilaa liikkua, leikkiä, hyppiä. Lihakset voimistuvat. Ahtaudessa taudit tarttuvat helposti. Isoissa ryhmissä heikoimmat ja pienimmät jäävät alakynteen ja pysyvät heikkoina.

• Raikasta ulkoilmaa. Vasikat ovat alttiita navetan pölyille, kaasuille ja isojen eläinten taudinaiheuttajille.

Ripeää kehitystä Pekka Partasen ja Pauli Tolozz

sen Koivikon Kartano Oy:n aloittaessa vuonna 2010 navetassa oli 30 lehmää ja maitomäärä 250 000 kiloa vuodessa. Nyt lypsäviä on 85 ja maitomäärä 700 000 kiloa.

Nuorkarjatiloihin remontoidaan parhaillaan 19 lisäpaikkaa lehmille.

Rakenteilla on vanhan navetan yhteyteen 2 x 2 -rivinen, 160 parsipaikan ja kahden robotin pihatto.

Kaikkiaan nautaeläimiä on parisen sataa, nuorkarjaa on kylmäpi-

hatossa ja vuokranavetassa. Keskituotos on 9 700 kiloa.

Tammikuussa siirryttiin aperuokintaan. Se haluttiin ottaa käyttöön ennen uuteen pihattoon siirtymistä. Sinimailas-apilapitoisella säilörehulla on Pekka Partasen mukaan huomattava tuotantovaikutus. Ruokinnassa seurataan erityisesti seleenin saantia, koska pellot ovat luomussa.

Koivikon Kartano on Osuuskunta ItäMaidon maidontuottaja.

p Navettaan saadaan lisäparsia lypsylehmille, kun nuorkarja siirret-

tiin muualle. Kati Laukkanen (vas.) ja Pekka Partanen selvittävät Kaija Laitiselle vanhan navetan ja uudisrakennuksen ratkaisuja.

Maito ja Me 1/2014

19

maailman vahvin

portaaton 4-sylinterinen

VALTRA N163 DIRECT 171 hv suomalaista huippuosaamista järkevään hintaan.

Nyt uuden N163 Direct -mallin ostajalla on varaa valita:

jousitettu etuakseli

-50 %

Forest-ohjaamo + taakseajolaitteet tai

-50 %

Kysy lisää!

Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Liikennepaketti + Valtra Evolution -istuin tai

-50 %

Kehittyvä maitotila

p Helmi–maaliskuulla auringon lämmittäessä voidaan navettaa tuulettaa reilusti. Kovilla pakka-

silla verhojen yläreunassa pidetään muutaman sentin rakoa korvausilmalle.

Tuuleta navettaa

L

asemaa rakenneta viileään lehmähalliin.

Näin veden jäätymisen pelossa ei tarvitse pitää navettaa tarpeettoman lämpimänä.

Myös lannanpoisto suunnitellaan viileyttä kestäväksi. Ritiläpalkki pintaraapalla tai puhdistusrobotilla toimii verhoseinänavetassa. Äärimmäisen kylmillä säillä voidaan joutua tekemään ylimääräistä puhdistustyötä lannanpoistoa auttaen, mutta niitä päiviä ei ole joka vuosikaan.

Tavoitteena kuiva ympäristö

Viileää hyvinvointia

Ilmanvaihdon tavoitteena on pitää navetta kuivana, säädellä lämpötilaa ja tarjota säänsuoja niin helteiltä, pakkasilta kuin tuulilta ja tuiskuilta. Talvella lämpötilat ovat alimmillaan hieman nollaa lämpimämmät ja kesällä muutamia asteita ulkoilmaa viileämmät. Ilma on kuivaa ja raikasta.

Perinteiseen lämpöeristettyyn navettaan verrattuna suuri etu on tuulettamisen mahdollisuus. Äärikelien – helteen tai pakkasen – helpotettua, ilma vaihtuu ja navetta saadaan nopeasti raikkaaksi ja kuivaksi. Erityisesti pakkasten jälkeen verhojen avaus tuulettaa kosteuden muutamassa tunnissa, samoin käy kesähelteiden jälkeen. Eläinten terveydelle on edullista, että mikrobeja sisältävä kostea ilma voidaan nopeasti poistaa.

Hiljaa ja luonnollisesti

Eläimen kannalta viileyden edut ovat kiistattomat. Lehmä ei pidä lämpimästä eikä märästä ilmasta. Hyvin tuulettuvassa navetassa kuivikkeet pysyvät kuivina ja puhtaina. Lantakäytävät pysyvät kuivempina, edellyttäen tietysti toimivaa lannanpoistoa. Olosuhteet tukevat hyvää utare- ja sorkkaterveyttä.

Ihmisen kannalta viileässä työskentely vaatii opettelua pukeutumisen suhteen. Kerrospukeutuminen ja monenlaisten hanskojen ja jalkineiden löytäminen on tullut tutuksi. Liikkuessa ei tule kylmä, mutta rauhallisissa tarkkailutehtävissä voi tulla.

Ihmisen lämpötalouden mukaisesti navettaa ei kuitenkaan kannata pitää liian lämpimänä. Verhoja kannattaa avata rohkeasti ja antaa raikkaan ilman tulla ja viedä mennessään eläinten hengittämä kostea ilma ulos.

Luonnollisessa ilmanvaihdossa ilma tulee

Kirjoittaja on terveydenhuoltoeläinlääkäri.

Teksti ja kuva Mervi Yli-Hynnilä

Alusta asti kylmänkestävää Verhoseinänavetta suunnitellaan alusta alkaen rakenteiltaan viileyttä kestäväksi.

Koneet, laitteet ja rakenteet valitaan sen mukaisesti. Viileys tarkoittaa pääasiassa plussakeliä, mutta kaikkien tuulisimmilla pakkasilla lantakäytävien arimmissa kohdissa lanta vetää riitteeseen.

Vesiputket tuodaan viileään navettaan lattian alla ja juoma-altaiden alla käytetään lämpöeristettyjä suojaputkia. Vesipisteet ihmisten käyttöön sijoitetaan huoltotiloihin tai niiden välittömään läheisyyteen tai muuten jäätymiseltä suojattuun paikkaan.

Lypsyrobottien ympärille on hyvä rakentaa kolme seinää ja katto, eikä lypsy-

Talvikelin säädöt Pakkasen laskettua pariinkymmeneen asteeseen tai tuulisella tai lumimyrskyisellä pakkassäällä jo aiemminkin on aika pitää verhot kiinni. ”Kiinni” tarkoittaa muutaman sentin ilmarakoa korvausilmalle, usein räystään suojassa. Ilmanvaihdon säätö siirtyy kylmällä hormien tai kattopaneelin varaan, mikä tehdään käsikäytöllä.

Mitä enemmän halutaan pitää lämmintä ilmaa navetan sisällä, sitä tiukemmin hormit tai kattoluukut pidetään kiinni. Yöksi usein kiinni, päivällä taas on varaa päästää ilmaa pois. Kriittisimmät ovat joulu–helmikuun pakkaset talvina, joina pakkasta on. Helmi–maaliskuulla auringon lämmittäessä voidaan päivisin tuulettaa navettaa ja antaa lehmien katsella hohtavia hankia.

Näin päästään eroon kosteudesta.

Verhoseinät ovat mullistaneet navetoiden ilmanvaihdon.

Verhoseinillä voi pitää navetan viileänä ja kuivana. Edut ovat kiistattomat erityisesti lehmien kannalta.

ehmä on kuin lämpöpatteri, joka viihtyy viileässä ja kärsii jo reilun 20 asteen lämmöstä.

Myös kosteus on sen terveydelle haitallista, sillä taudinaiheuttajia on paljon kosteissa olosuhteissa. Luonnollinen ilmanvaihto on miellyttävä myös siksi, että navetta on hiljainen, kun ilmanvaihtolaitteita ei ole huutamassa.

Uusi tekniikka tietää uuden opettelua. Se alkaa jo rakennussuunnittelusta ja jatkuu navetan päivittäiseen käyttöön eri vuodenaikoina ja säillä. Täyden hyödyn saamiseksi, kannattaa verhoseinien säätöön hankkia automaatti. Ihminen on usein myöhässä, mutta sääaseman mukaan säätyvä järjestelmä on aina ajan tasalla.

navettaan verhoseinien aukoista, verho ei koskaan saa olla ihan täysin kiinni. Ilma poistuu yläkautta joko hormeista tai harjalla olevista aukoista, joissa on toivottavasti mahdollisuus säätää aukon suuruutta.

Kesällä, syksyllä ja keväällä hormit ja luukut saavat olla täysin auki ja vain seiniltä tulevaa ilmaa säädetään. Säädön perusteena on sää eli tuuli, lämpötila ja sade, joita ei haluta koko seinän mitalta sisälle.

Harvoin on tarvetta rajoittaa molempien seinien verhon korkeutta, vaan toinen puoli voi tuulettaa toista enemmän. Suurimman osan vuodesta verhoja voidaan pitää osittain auki.

Maito ja Me 1/2014

21

Kehittyvä maitotila

Suunnitelmallisuus ja ennakointi

ovat maidontuotannon kehittämisen valtteja Arja ja Arto Teikari ennakoivat tulevia kehitysvaiheita rakentaessaan hiehopihaton navetan yhteyteen.

Suunnitelmissa varauduttiin käyttötarkoituksen muuttamiseen robottipihatoksi.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna

K

uortanelaisten Arja ja Arto Teikarin luotsaamalla maitotilalla on päämääränä E-luokkaisen maidon tuottaminen kotovaraisilla rehuilla. Tavoitteena on myös fyysisen työn vähentäminen, jotta työhyvinvointi säilyisi mahdollisimman hyvänä.

Tila siirtyi vuosituhannen vaihteessa Arto Teikarin omistukseen. Navetta on valmistunut vuonna 1989 ja sen jälkeen siihen on tehty peräti viisi laajennusta, joista viimeisin vuonna 2010.

Muunneltavuus valttina Teikarit ovat olleet innolla mukana Osuuskunta Maitosuomen kuin muidenkin organisaatioiden seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa, joissa on käyty läpi rakentau Pihatto rakennettiin 90 asteen

kulmaan parsinavettaan nähden.

Näin molempien navetoiden rehustuksessa pystytään käyttämään samaa rehukeskusta.

22

Maito ja Me 1/2014

miseen ja erilaisiin ratkaisuihin liittyviä asioita. Pihaton suunnittelupäiviltä he kertovat saaneensa hyviä vinkkejä ja ideoita oman tuotannon kehittämiseen.

He päätyivät rakentamaan parsinavetan yhteyteen pihaton hiehoille ja umpilehmille. Yhdessä tehtyjen suunnitelmien perusteella ProAgrian asiantuntija laati lopullisen suunnitelman. Pihatto valmistui vuonna 2010. Suunnitelmissa oli jatkaa lypsyä parsinavetassa, mutta laajennusosaan tehtiin varaus robotille vetämällä valmiiksi tarvittavat kanaalit, viemäröinnit ja suojaputkitukset. Näin varauduttiin mahdolliseen käyttötarkoituksen muutokseen.

Saman katon alle 65-paikkaisen pihaton mitat ovat 20 x 47 metriä ja kustannusarvio oli noin 600 000 euroa. Se ei kuitenkaan ihan riittänyt. Syitä kustannusylitykseen oli useampia; maasto laskeutui kolmisen metriä rakennuksen matkalla ja pohjamaan vetelyyden takia kalliomursketta piti ajaa tontille noin 60 000 euron arvosta. Lietesäiliön teossakin syvemmältä esiin tullut löysä savi nosti kustannuksia.

Pihatto rakennettiin 90 asteen kulmaan vanhan navetan kanssa. Näin molempien navetoiden rehustuksessa pystytään näppärästi käyttämään samaa rehukeskusta.

Joidenkin neuvojen mukaan pihatto olisi

pitänyt tehdä erilleen vanhasta navetasta.

Nykyisellä kokemuksella Teikarit ovat tyytyväisiä, että kaikki on saman katon alla.

Automaatio alkoi houkuttaa Pihaton valmistuttua parsinavetassa oli 74 lehmää lypsettävänä. Teikareiden ajatukset alkoivat työmäärän vuoksi varsin pian pyöriä robottilypsyssä. Automaattilypsyyn siirtymisen päätös kirkastui ripeästi, kun hiehojen määrä kasvoi koko ajan. Päätöksentekoa helpotti hiehopihaton hyvä valmius robottinavetaksi. Muutostöistä koitui kustannuksia noin 10 000 euroa robotin hankinnan lisäksi.

Lokakuun 25. päivä vuonna 2012 DeLavalin VMS imaisi ensimmäiset maidot tankkiin. VMS-robotilta sujuu myös hyvätuottoisten, mutta matalautareisten, vanhempien lehmien lypsy. Manuaalisen käytön helppous vesikatkon sattuessa ja toimiva huoltoverkosto painoivat hankinnassa. Tilalla ollaan valmiita tekemään keskimääräistä enemmän eläinten hyvinvoinnin ja pitkän iän eteen. Siitä todisteena ovat myös tuvan kaapin päällä komeilevat kolmen satatonnarin palkinnot.

Automaattilypsyn tukena on lypsy par-

p Arto Teikarin mukaan Herd Navigator on isossa karjassa hyvä apu

tunnistettaessa erityishuomiota tarvitsevia lehmiä.

sinavetassa, jossa ovat antibioottihoitoiset, umpeutettavat, poikineet ja robottilypsyyn soveltumattomat lehmät. Tällä hetkellä Teikareiden navetoissa on hieman yli sata lehmää lypsyssä. Pihaton puolella lehmät käyvät lypsyllä omaan tahtiinsa ja kaksi kertaa päivässä parsinavetan puolelta ohjataan kymmenkunta lehmää robottireissulle. Loput parsinavetan lehmistä lypsetään edelleen Milk Mastereilla.

Yksilöllistä hoitoa Karjan päärotu on ayrshire, mutta myös friisiläistä, jerseytä ja useampaa suomenkarjan tyyppiä navetasta löytyy. Keskituotos tipahti hieman laajennuksen yhteydessä, mutta se on pikku hiljaa nousussa takaisin viisinumeroiseksi. Maidon solut nousivat 160 000:een robotin myötä, mutta nyt suunta on kääntynyt. Bakteerit ovat pysyneet jo pitempään 5 000–6 000 paikkeilla.

Vasikat ja lehmät ovat talouskeskuksessa, mutta 6–14 kuukauden ikäiset vasikat sekä tiineet hiehot ovat muutaman kilometrin päässä olevassa vuokranavetassa.

Herd Navigator -analysointijärjestelmän Teikarit hankkivat viime vuonna avuksi eläinten tarkkailuun. Laite tunnistaa maitonäytteestä huomiota tarvitsevan lehmän ja antaa hoitajalle toimintaohjeet. Teikareiden puolen vuoden kokemuksen perusteella ohjelma parantaa maitotuotannon kolmea keskeistä tekijää: siemennyksen tarkkuutta, utaretulehduksen varhaista havaitsemista ja mahdollisen ketoosin huomaamista. Kalleudestaan huolimatta laite on osoittautunut hintansa väärtiksi.

Karjaa tarkkaillaan myös 16 valvontakameralla, joiden kuvat saadaan olohuoneen isoon televisioruutuun.

Nurmiseoksissa apilaa Nurmirehua ja rehuviljaa korjataan 180 hehtaarin peltoalalta. Nurmet uusitaan

p Arja (vas.) ja Kati Teikari vasikoita hoivaamassa. Arja Teikari sanoo

sairaanhoitajan koulutuksestaan olevan hyötyä karjanhoidossa.

suojaviljaa käyttäen kolmen vuoden välein.

Viime vuosina nurmiseokseen on otettu apilaa mukaan nostamaan rehun valkuaispitoisuutta. Ensi kesänä nurmeen kylvetään myös sinimailasta. Navetoista tuleva lietelanta mullataan nurmeen sekä omalla kalustolla että urakoisijan itsekulkevalla multaimella.

Tilalla tehdään säilörehua noin 1 800 tonnia vuodessa. Korjatun tuorerehun D-arvo on ollut 700:n pinnassa ja valkuainen 135–145 g/kg ka haarukassa. Kotoista kauraa ja ohraa ryyditetään rypsirouheella.

Ape tehdään keväällä 2012 hankitulla

traktorikäyttöisellä seosrehuvaunulla ja tietokoneohjatulla myllykeskuksella. Pihaton lehmät saavat appeen lisäksi tuotokseen perustuvan väkirehuannoksen robotilta. Matalaan parsinavettaan ape joudutaan siirtämään pienkuormaajalla. Parsinavetan lehmät saavat lisäksi litistettyä viljaa ja täysrehua kiskoruokkijalla.

Arja ja Arto Teikarilla on suunnitelmia tulevillekin vuosille. Vasikkala tuppaa olemaan lian pieni ja säilörehusiiloja tarvitaan ainakin pari lisää. Myös jyväsiilojen tilavuus alkaa olla riittämätön. Rakentamista Teikareilla riittää tuleville kesillekin.

Täydennysrehuseokset märehtijöille Nestemäinen Hivelic-sarja Hivelic Ketoosi plus

Poikimisen jälkeen lehmän verensokeri saattaa laskea haitallisen alas. Tämä vähentää lehmän ruokahalua ja energiansaanti vähenee entisestään. Hivelic Ketoosi on suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa. Hivelic Ketoosi sisältää runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita.

Hivelic Magnesium plus

Hivelic Magnesium plus sisältää runsaasti magnesiumia ja tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.

Hivelic Kalsium plus

Hivelic Kalsium plus sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi. www hiven.fi puh. 010 402 7700

Kehittyvä maitotila

Tuottavat lehmät

maksavat navettai­nvestoinnin takaisin Uutta navettaa suunniteltaessa paneudutaan tarkasti rakennuksen toimivuuteen.

Monesti vähemmälle huomiolle jää eläinten hankinnan suunnittelu.

FabaINTO-palvelun avulla navetta saadaan nopeasti tuottamaan täysillä.

Teksti ja kuvat Mari Mukka

E

läinten hankinnan suunnittelu tulisi aloittaa hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Eläimiä pitää hankkia riittävästi ja hankintaan on varattava tarpeeksi rahaa, että navetta saadaan tuottamaan täysillä mahdollisimman nopeasti. Yksi tyhjä eläinpaikka maksaa 100–120 euroa kuussa riippuen lehmäpaikan hinnasta, joka vaihtelee 9 000 eurosta 13 000 euroon. Tämä tekee 1 200–1 430 euroa u Ensikot, vanhemmat

-rivi kertoo karjan lehmämäärän kehityksen.

70 lehmän karjassa, jossa poikimaväli on 400 päivää, hiehojen siemennys­ikä on 17 kk ja vasikkakuolleisuusprosentti kuusi. Nykyisillä eläinmäärillä ja viime vuosien kaltaisilla poistoilla lehmämäärä laskee noin 10 lehmää vuonna 2015.

Lisäämällä suunnitelmaan eri ikäisiä eläimiä nähdään, milloin ja miten ostot vaikuttaisivat lehmämäärää nostavasti.

Uuden navetan suunnitellaan valmistuvan marras– joulukuussa 2015.

24

Maito ja Me 1/2014

vuodessa. Tappiota tulee juoksevista investointikuluista ja saamatta jääneestä maitotilistä rehukustannusten jälkeen. Kustannus kymmenkertaistuu, jos tyhjiä eläinpaikkoja on kymmenen.

FabaINTO-palvelu tarjoaa oivallisen työvälineen eläinten hankinnan suunnitteluun ja tarvittavan budjetin laatimiseen.

Sen avulla saadaan kokonaiskuva, millaista eläinmäärän hankintaa laajennus vaatii ja mitä se tulee maksamaan.

INTOa eläinten hankintaan FabaINTO aloitetaan laatimalla kehittämissuunnitelma, jossa kartoitetaan tilan lähtötilanne sekä tulevat eläinmäärätavoitteet (kuva alla). Samalla suunnitellaan, millaisia eläimiä hankitaan: rotu, perinnöllinen taso, terveysvaatimukset ynnä muut huomioitavat asiat. Ohjelma ottaa taustalla huomioon karjan lehmämäärän kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, kuten tilan oman eläinten poistoprosentin viimeisinä vuosina, vasikkakuolleisuuden, lihasonniprosentin siemennyksissä sekä sukupuolilajitellun siemenen käyttömäärän.

Ohjelman avulla nähdään, miten karjan lehmämäärä kehittyisi tulevina vuosina ilman ostoja. Usein eläinmäärä pysyy

lähes ennallaan tai jopa laskee - etenkin jos poikimaväli on pitkä. Kehittämissuunnitelma pitäisi oikeastaan olla valmiina jo ennen rahoituksen hankintaa, koska siten osataan varata riittävästi rahaa eläinten ostoa varten. INTO-suunnitelmaa päivitetään sopimuksen mukaan esimerkiksi kuuden kuukauden kuluttua. Silloin katsotaan, ovatko hankinnat edenneet suunnitelmien mukaan.

Vaihtoehtoja eläinmäärän lisäämiseen Ostamalla riittävästi oikean ikäisiä eläimiä navetta saadaan täyteen suunnitellussa aikataulussa. Ilman suunnittelua voi tulla hankittua vääränikäisiä eläimiä, jolloin navetta ei täytykään aikataulussa ja rahaa on sidottuna ”turhiin” ostoihin.

Minkä ikäisiä eläimiä tilalla voidaan kasvattaa ja miten paljon?

Navetta täynnä zz Koko eläinten hankinnan voi

p Monet hiehot, kuten ostohieho Inkivääri, ovat yllättäneet Jyrki ja Susanna Koivumäen

tuotoksellaan.

Tässä vaiheessa pitää muistaa huomioida myös eläinten hankintaan liittyvät resurssikysymykset, eli minkä ikäisiä eläimiä tilalla voidaan kasvattaa ja miten paljon. Eläimet voidaan ostaa vasikkana tai siementämättömänä hiehona, mutta silloin pitää olla nuorkarjalle sopivat kasvatustilat ja työvoimaa eläinten hoitamiseen.

Esimerkiksi 20 lehmän karjasta laajentaminen kahden robotin karjaan vaatii yli 100 eläimen ostamista. Jos sopivia kasvatustiloja ei ole, eläimet kannattaa hankkia vasta poikivina hiehoina tai lehminä. Alikuntoisista ja alikehittyneistä ensikoista ei tule hyviä lypsäjiä uuteen navettaan, koska ensimmäinen tuotosvuosi menee kasvamiseen ja kuntoutumiseen.

Eläinten kasvatuksen voi myös ulkoistaa ja tehdä sopimuksen hiehonkasvattajan kanssa, jolloin nuoria eläimiä voi ostaa vähitellen kasvamaan.

Aina sopivaa eläinainesta ei ole tarjolla navetan valmistumisen jälkeen, jolloin navetta käy joko vajaalla tai sitten on ostettava kaikki, mitä on tarjolla. Kun hankinta aloitetaan ajoissa, on paremmat mahdollisuudet valita omien jalostustavoitteiden mukaisia eläimiä. Tällöin karjan perinnöllinen taso voidaan säilyttää sekä nostaa investoinnin tehokkuutta ja kannattavuutta. Ei ole yhdentekevää, mikä ostettavien

eläinten perinnöllinen taso on esimerkiksi maitotuotoksen ja rakenteen suhteen.

Suurissa laajennuksissa eläimiä joudutaan ostamaan myös navetan valmistumista seuraavaa vuotta ajatellen, koska navetan valmistumisen jälkeen poikivien eläinten jälkeläiset alkavat itse poikia vasta kahden vuoden kuluttua.

Eläinmäärän lisäämiseen voidaan käyttää sukupuolilajiteltua siementä. Sen käyttö pitää aloittaa jo viimeistään kolme vuotta ennen navetan valmistumista, jotta siemennyksistä syntyvät eläimet poikivat sopivaan aikaan navetan valmistuttua eikä vasta vuosia navetan valmistumisen jälkeen. INTO-suunnitelman avulla on helposti nähtävissä, milloin sukupuolilajitellun siemenen käyttö alkaa vaikuttaa lehmämäärää lisäävästi. Suurissa eläinmäärän lisäyksissä sukupuolilajitellun siemenen käyttö ei yksistään riitä täyttämään navettaa ajallaan.

Usein rahat ovat aika vähissä navetan valmistuessa. Jos eläimiä ei ole hankittu siihen mennessä tai varoja ei ole budjetoitu myöhempää hankintaa varten, uusi navetta käy vajaalla ja rahaa ei ehkä enää riitä eläinten hankintaan. Tällöin navetassa voi olla vuosia tyhjiä lehmäpaikkoja.

Kirjoittaja toimii kehitysagronomina Fabassa ja on eläinaineksen valtakunnallinen huippuosaaja.

antaa Faban jalostusasiantuntijan hoidettavaksi. Näin tehtiin IsoVihun tilalla Jämijärvellä, jossa uuden navetan avajaisia vietettiin 1.11.2013.

Susanna ja Jyrki Koivumäki kertovat olevansa todella tyytyväisiä eläinten hankintaan INTO-suunnittelupalvelun avulla. Suunnitelmaa tehtäessä ostomäärät tosin tuntuivat Koivumäkien mukaan hurjilta, mutta se kannatti, sillä navetta saatiin täyteen pian valmistumisen jälkeen. Lisäksi nuorkarjaa on kasvamassa myös seuraavien vuosien tarpeisiin, joten eläimiä ei pitäisi enää joutua ostamaan.

Koivumäen 160 lehmän navetan eläinten hankinnan suunnittelu käynnistyi INTO-suunnitelman tekemisellä tammikuussa 2012.

Navetan suunniteltiin valmistuvan loppuvuodesta 2013.

Koivumäet halusivat hankkia eläimet pääosin vasikkoina ja siementämättöminä hiehoina. Navetassa oli tilaa muutamalle kymmenelle nuorelle eläimelle sonnien siirryttyä ternivälitykseen. Syksyllä 2012 rakennettiin uusi vasikkala, jolloin lisää karsinatilaa vapautui nuorkarjan kasvattamiseen.

Susannan mielestä INTO-suunnitelmasta oli suuri apu tilanteessa, jossa itsellä on paljon muuta kiireellistä hoidettavaa.

Oma aika ei kulu eläinten hankintaan, kun joku muu tekee sen puolestamme. Suunnittelemalla hankinta etukäteen eläimet ovat olemassa navetan valmistuessa, eikä voimien muutenkin ollessa vähissä tarvitse enää miettiä, miten navetta oikein saadaan täyteen.

Koivumäen INTO-suunnitelmasta ja eläinhankinnasta vastasi kehitysagronomi Mari Mukka. Pelisäännöt sovittiin yhdessä ja Koivumäet hyväksyivät ostoehdotukset ennen kauppoja. Eläimiä jouduttiin hakemaan kauempaakin, jotta saatiin sopivaa eläinainesta. Yhteistyöllä Koivumäen tilan eläinhankinta onnistui suunnitellun mukaisesti ja kaikkien iloksi navetta on nyt täynnä kuukausi valmistumisen jälkeen.

Maito ja Me 1/2014

25

Kehittyvä maitotila

Maitohuone – konehuone – varasto Kuva Esa Manninen

Järkevä toimintojen jako, maitohuone – konehuone – varastotila, helpottaa päivittäistä työtä.

Kaj Nyman

N

avettasuunnittelun yksi tavoite on pyrkiä järjestämään kaikille toiminnoille hyvin toimivat ja tarkoituksenmukaiset tilat.

Näin on myös navetan maitohuoneen ja siihen liittyvien tilojen kohdalla. Maitohuoneessa varastoidaan maito ja tehdään lypsyyn ja maidonkäsittelyyn liittyviä asioita, konehuoneeseen tulee pääosa koneista ja lypsyyn sekä maidonkäsittelylaitteiden toimintaan liittyvien hyödykkeiden varastointi ja logistiikka hoidetaan siihen soveltuvan varastotilan kautta. Varastotilan ja konehuoneen tilatarpeita ei tule unohtaa eikä vähätellä suunnittelussa.

Mikäli suunnittelussa ei ole riittävästi huomioitu näitä muita tiloja, maitohuoneesta on monessa navetassa tullut myös konehuone ja varasto. Tämän päivän lainsäädäntö asettaa rajoituksia, mitä maitohuoneessa saa olla ja mitä siellä saa tehdä, mutta myös käytännön tekemisen kannalta toimintoja on hyvä sijoittaa eri tiloihin.

Maitohuone maidolle Maitohuone on ensisijaisesti elintarvikkeen varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettu huone. Tämän takia lainsäädäntö rajoittaa maitohuoneen käytön vain maidon ja lypsyvälineiden käsittelyyn.

Maitohuoneeseen voidaan sijoittaa sellaista maidonkäsittelyyn liittyvää tekniikkaa ja toimintoja, joiden on syytä olla tilasäiliön tai lypsykoneen välittömässä läheisyydessä. Tällaista tekniikkaa on mm. lypsykoneen päätelaite, pesulaitteet, esijäähdyttimet ja maidonkäsittelylaitteiden ja lypsytarvikkeiden pesuihin tarvittavat työtasot. Muu tekniikka kuten esim. tyhjökone, kompressori ja lämpimän veden tuotto sijoitetaan mielellään erilliseen konehuoneeseen. Maitohuoneessa saa myös olla varastotilaa käytössä oleville lypsytarvikkeille ja maidonkäsittelylaitteille sekä jääkaappi ja pöytä meijerin palautustavaroille.

Jos tilasäiliö asennetaan kahteen huo-

26

Maito ja Me 1/2014

p Konehuoneen tilatarve riippuu teknologiavalinnoista. Valinnat on hyvä tehdä jo suunnittelu-

vaiheessa, jolloin konehuoneeseen voidaan varata tarvittava asennustila.

neeseen (kevyellä väliseinällä jaettu huone), maitohuoneeksi katsotaan se osa, missä tilasäiliön avattavat yhteet ja luukut sijaitsevat ja josta maidon haku tapahtuu. On suositeltavaa, että tilasäiliön huohotin myös sijoitetaan tälle puolelle. Muu tekniikka voidaan sijoittaa väliseinän taakse jäävään huoneeseen. Äänekkäät koneet on kuitenkin tässäkin tapauksessa järkevää asentaa erilliseen konehuoneeseen.

Perinteistä maitohuonekonseptia ei kuitenkaan kannata unohtaa kokonaan, sillä siinä on myös omat hyvät puolensa. Tilasäiliön muotoa mukailevaa väliseinää ei tarvitse rakentaa ja laitteiden huolto ja päivittäinen työskentely voi olla helpompaa.

Siilotilasäiliö liitetään lämpimään tilaan niin, että kaikki käyttöön liittyvät toiminnot voidaan tehdä lämpimässä ja hygieenisessä tilassa. Tässä tilassa ovat tyhjennys- ja täyttöyhde, ohjaus- ja valvontalaite, pesulaite sekä tilasäiliön huohotin. Tilasäiliön sisäpintojen vaivaton ja säännöllinen tarkastaminen edellyttää, että myös tarkastusluukku on tässä tilassa. Tämän tilan tulee täyttää maitohuoneelle asetetut vaatimukset.

Maitohuoneessa tulee olla riittävä ilmanvaihto vaikka tilasäiliön koneikko olisi sijoitettu johonkin muuhun tilaan.

Tilasäiliön ja lypsykoneen pesussa muodostuu vesihöyryä, joka pitää poistaa ilmanvaihdon avulla.

Konehuone koneille Konehuoneen tilantarve riippuu teknologiavalinnoista. Koneiden ja laitteiden määrä ja koko voivat vaihdella paljon eri teknologiavaihtoehtojen välillä. Uutta rakennettaessa laite- ja teknologiavalinnat olisikin hyvä tehdä jo siinä vaiheessa, kun rakennuksen tilavarauksiin vielä pystyy vaikuttamaan, eli suunnitteluvaiheessa. Tilanne, jossa jollekin laitteelle ei löydy sopivaa asennustilaa ja joudutaan tekemään ”luovia kompromisseja”, ei ole toivottava.

Suunnittelussa ja laitteiden asennuksessa tulee myös ottaa huomioon käyttöönoton jälkeinen elämä, eli laitteita pitää pystyä huoltamaan käytännöllisellä tavalla.

Konehuoneen koneet ja laitteet tuottavat lämpöä ja tämä on otettava huomioon ilmanvaihtoa suunniteltaessa. Jos tilasäiliön jäähdytyskoneisto tulee konehuoneeseen, vaatii tämä erityisen huomion ilmanvaihdolle.

Yhä useampaan lypsylaitteistoon asennetaan kaivovedellä toimiva maidon esijäähdytys. Esijäähdytykseen käytetty vesi käytetään yleensä lehmien juomavedeksi.

Perinteisessä lypsyssä varastovesisäiliöiden tilavuustarve on noin 2–3 kertaa lypsetyn maidon määrä. Automaattilypsyssä, missä maitoa tulee tasaisesti koko ajan, pärjätään pienemmillä säiliöillä.

Käytäntö on osoittanut, että varastosäiliöt pysyvät aika hyvin puhtaina, mutta

et s i a m i t o K

Milka

säiliön puhdistusmahdollisuus on huomioitava säiliön sijoittelussa ja asennuksessa.

Rakennus- ja palomääräykset asettavat omat rajoitteensa esim. sähköpääkeskuksen ja varavoimalaitteiston asennukseen ja ne on syytä huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Varastotila käyttöhyödykkeille Suurenevien karjakokojen myötä lypsyyn ja maidonkäsittelylaitteiden toimintaan liittyvien hyödykkeiden ja tarvikkeiden määrät ja pakkauskoot kasvavat. Kustannussäästöjä haetaan hankkimalla tuotteet suuremmissa erissä ja suuremmissa pakkauksissa. Hyvä esimerkki tästä ovat 200 litran pesuainetynnyrit.

Isoja pakkauksia ei ole järkevää eikä aina edes mahdollista säilyttää käyttökohteessa, vaan ne on välivarastoitava jossain ja tuote on tuotava käyttökohteeseen pienemmissä erissä. Jos varastointia varten ei ole siihen soveltuvaa tilaa, kanisterit, säkit ym. löytyvät herkästi käytäviltä tai muuhun tarkoitukseen aiotuista tiloista. Puhtaanapito ja liikkuminen hankaloituvat eikä kemikaaleihin liittyviä turvallisuusriskejä myöskään saa unohtaa.

Tavaroiden siirto varastoon ja sieltä käyttökohteeseen tulee olla helppoa ja sujua ilman tapaturmariskiä. Jos tiedetään, että varastotilan kautta tullaan liikuttelemaan tavaraa lavoilla tai isoissa 200 litran tynnyreissä, ovileveyksien on syytä olla sen mukaisia. Tavarantoimittajan suoratoimitukset tilalle on hyvä huomioida.

Jos tavaralavan saa siirrettyä pyörien päällä suoraan kuorma-auton kyydistä varastotilaan, helpottaa se ihmeesti työntekoa. Turha nostaminen ei ole hyvä kenenkään selälle. Tarpeen mukaan pumppukärryllä tai pienemmällä nokkakärryllä on hyvä päästä siirtämään tavaraa varastoon ja sieltä eteenpäin käyttökohteeseen.

Kunnolliset varastohyllyt helpottavat varastointia ja puhtaanapitoa. Jos varastossa säilytetään kemikaaleja, on kemikaalivahinkoihin varauduttava. Lattiamateriaalin on hyvä kestää kemikaaleja ja tilan pesuun on varauduttava viemäröinnillä ja vesipisteellä. Vahingon varalta lähettyvillä on hyvä olla imeytysainetta, johon vaarallisia nesteitä voi imeyttää. Varastotilan oveen laitetaan tarvittaessa varoituskyltti.

Investoinnin yhteydessä joudutaan aina punnitsemaan investointikustannusta suhteessa siitä saatuun hyötyyn. Yllä olevissa asioissa hyödyt ovat ainakin jokapäiväisen työnteon sujuvuus ja mielekkyys, työergonomia, vähentyneet vahinkoriskit ja maidon laadun varmistus. Ne eivät ole aivan pieniä hyötyjä ainakaan pidemmällä aikavälillä katsottuna.

R

MAITOTILANTUOTTEET

Jos varastointia varten ei ole tilaa, tavarat löytyvät helposti käytäviltä.

Milka

R

UTARELINIMENTTI

Sisältää - piparminttuöljy piparminttuöljyä vilkastuttaa ja aloe veraa tehokkaasti verenkiertoa - aloe vera kosteuttaa, rauhoittaa ja pehmentää ihoa Kaksitehoinen: viilentävän vaikutuksen jälkeen pitkäaikainen lämpövaikutus.

Lisää tehokkaasti käsitellyn alueen pintaverenkiertoa.

Suunniteltu erityisesti lehmien utaretulehdusten oheishoitooon.

Milka

R

RUMEVIT

Häiriötöntä huipputuotosta sekä pötsin toimintaa ylläpitävä, maittava märehtijöiden puskurijauhe ja hedelmällisyysvitamiiniseos. Rumevit sisältää runsaasti pötsin pieneliöstön normaalin toiminnan kannalta tärkeitä vitamiineja, hivenaineita ja aminohappoja oikeassa suhteessa. Rumevit sisältää myös beetakaroteenia jonka säännöllinen käyttö vähentää hedelmällisyyshäiriöitä ja edesauttaa tiinehtyvyyttä.

Käytä Rumevit – valmistetta - huipputuotoksen aikana turvaamaan pötsin toimintaa.

- sisäruokintakaudella ylläpitämään hedelmällisyyttä.

- ruokahaluttomuuteen - annostus vain 150 g /pv

Milka

R

VASIKKASUOLA

Vasikkasuola sisältää kasvikuituja, glukoosia, pektiiniä, maltodekstriiniä sekä elektrolyyttejä oikeassa suhteessa, ne takaavat nopean ja tehokkaan hoidon vasikoiden ruoansulatuskanavien häiriötiloissa.

Vasikkasuolan sisältämät kasvikuidut ja pektiini suojaavat suoliston limakalvoa ja suolinukkaa ja estää haitallisia bakteerereita kiinnitymästä suolen seinään ja samalla edesauttavat bakteerien nopeaa kulkemista ulosteen mukana.

Kirjoittaja on laatu­ asiantuntija Valion Alkutuotannossa.

Käytä vasikkasuolaa erityisesti juoton yhteydessä ilmenevän ripulin hoitoon vasikoilla

Tutustu Milka maitotilantuotteisiin: www.biofarm.fi

Nasevasti terveydenhuollosta

Lääkekirjanpito kannattaa pitää Nasevassa

U

usi valmistelussa oleva lääkitsemislaki ja siihen liittyvä asetus tulevat mahdollisesti sallimaan terveydenhuolto-ohjelmiin kuuluville nautatiloille lääkkeiden luovuttamisen tulevien sairas­ tapausten varalle tietyin ehdoin. Näitä tulevat olemaan mm. useampi terveydenhuoltokäynti vuodessa tilakokoon suhteutettuna sekä lääkekirjanpito Nasevassa.

Sairausmerkintöjen ja lääkitysten kirjausta Nasevaan edellytetään myös ETT:n M. bovis-vastustusohjelman A-tason tiloilta. Lääkitystiedot voi kirjata suoraan Nasevaan tai siirtää ne järjestelmään Ammusta käyttämällä AmmuNasevalink -ohjelmaa. Lisäksi tietoja voi siirtää eläinlääkärien käyttämistä eläinlääkäriohjelmista, mikäli eläinlääkärillä on uusin, tietojen siirron mahdollistava, versio käytettävänään.

Nasevaan kirjauduttiin 2013 AmmuNasevalinkistä 38 527 kertaa ja eläinlääkäriohjelmista noin 170 000 kertaa. Hoitoilmoitusten ensikirjauksia tuli AmmuNasevalinkin kautta 65 000 ja eläinlääkäriohjelmien kautta suunnilleen saman verran.

Huolehdimme siitä kaikkein tärkeimmästä

Liity terveydenhuoltoon Nasevan tehtävänä on edistää terveydenhuollon kansallisen tason toteutumista suomalaisilla nautatiloilla sekä valvoa, kehittää ja ylläpitää tietokantaa niistä nautatiloista, jotka liittyvät kansalliseen terveydenhuoltoon.

Nasevan toimintaa hallinnoi ETT:n hallituksen alaisuudessa toimiva johtoryhmä, johon kuuluivat meijereiden, liha-alan yritysten, tuottajien, Eviran sekä maa- ja metsätalousministeriön edustajat.

Rekisterissä oli vuoden lopussa mukana 7 492 tilaa. Tiloille tehtiin 5 872 (v. 2012 5 200) terveydenhuoltokäyntiä. Isot tuotosseurantaan kuuluvat tilat ovat kattavasti (>90 %) mukana hyödyntämässä terveydenhuollon palveluita, myös pienempien tilojen toivotaan entistä aktiivisemmin osallistuvan ja liittyvän nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmään.

Maksuton tiloille ja eläinlääkäreille

Eläinten hyvinvointi ja maan viljavuus ovat sinun vastuullasi. Omassa pellossa kasvava terveellinen ja edullinen rehu syntyy tasapainoisella lannoituksella. Suomalaisiin olosuhteisiin suunnitellut YaraMila-lannoitteet sisältävät monia karjan terveydelle elintärkeitä ravinteita kuten seleeniä. Hyvä sato on myös eduksi ympäristölle, kun nurmi käyttää tehokkaasti saamansa ravinteet.

Mikä on sinulle kaikkein tärkeintä?

Tutustu nurmen lannoitukseen ja Yaran lannoitusohjelmiin osoitteessa www.yara.fi

Liityttäessä Nasevaan, tila solmii terveydenhuoltosopimuksen valitsemansa eläinlääkärin kanssa, jolloin sovitaan terveydenhuollon sisällöstä ja terveydenhuoltokäynneistä tilalle. Tilan ja eläinlääkärin välisessä terveydenhuoltosopimuksessa määritellään tilan tietojen käyttöoikeus.

Tilan valtuuttamana tietoja voivat saada käyttöönsä Naseva, meijerit, teurastamot, viranomaiset ja tilan sopimuseläinlääkäri sekä muut tilan valtuuttamat tahot määritellyillä käyttö- ja/tai lukuoikeuksilla.

Pidä tietosi ajan tasalla Vanhojen sopimusten oikeellisuus kannattaa tarkistaa Nasevasta aika ajoin ja muuttaa valtuutukset ja yhteystiedot ajan tasalle. Nasevasta löytyvät ohjeet mm. valtuutusten muuttamiseksi ja eläinlääkärin, meijerin, teurastamon tai neuvontajärjestön lisäämiseksi valtuutettujen joukkoon tai poistamiseksi sieltä.

Jos tilan tuotantosuunta muuttuu, siitä kannattaa olla yhteydessä Nasevan rekisterivastaavaan. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä myös terveydenhuoltosopimus tulee uusia.

Kehittyvä maitotila

Suurnavettaan karusellirobotti zz Sarka-messuilla esiteltiin ete-

p Valioryhmän osasto Sarka-messuilla tarjosi monipuolista asian­tuntemusta tuotannon kehit-

tämisen tueksi.

Sarka-messut:

Kehittäminen Valioryhmän teemana

Valioryhmä esitteli Seinäjoen Areenassa järjestetyillä Sarka-messuilla maitotilojen kehittämistä tukevia palveluja.

Aiheina olivat navettasuunnittelu, säilörehutekniikat, lypsylaitteet, vasikan hoito ja ruokinta sekä maidon laatu.

V

aliolaisten tuottajien käytettävissä on valiolaisten osuuskuntien ja Valion Alkutuotannon monipuolinen asiantuntemus maidontuotannon kehittämisessä. Näistä neuvonnan palveluista olivat Sarka-messuilla kertomassa asiantuntijat eri osuuskunnista ja Valiosta.

Kehittämisneuvoja Tero Kanala Osuuskunta ItäMaidosta oli Sarka-messuilla keskustelemassa tuottajien kanssa navettahankkeista. Vuoden alusta ItäMaidossa aloittaneella AMK-agrologilla on taustalla vankka kokemus maidontuotannon käytännöstä ja kehittämisestä.

Tero Kanala toteaa ItäMaidon tuottajilla olevan kovat kehittämishalut ja kalenteri täyttyy vauhdilla. Kehittämisneuvojan tehtävien lisäksi hän toimii myös tuotantoneuvojana. ”Pysyy kiinni käytännössä”, hän toteaa.

Kehittävää maitotilaa Tero Kanala sanoo sparraavansa hahmottamalla tuottajan kanssa tilan kokonaisuuteen, resursseihin ja tavoitteisiin sopivia vaihtoehtoja, sekä tuotannon toiminnallisen suunnittelun asiantuntemuksella.

Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Antti Tukeva moitti Sarka-messuilla Suomen kallista navettarakentamista, joka osaltaan nostaa maidon tuotantokustannusta. ”Merkittävissä kilpailijamaissa rakennetaan selvästi halvemmalla”, hän sanoi.

Hän muistutti, että vaikka maidontuotannon näkymät nyt ovat hyvät, tulevaa kehitystä ei voi ennustaa. Tiloilla on varauduttava kriiseihin pitämällä huolta kassasta ja kilpailukyvystä. Tukeva totesi tilakohtaisten erojen kannattavuudessa olevan suuria ja liiketoiminnan johtamistaitojen tulevan entisestään korostumaan.

läpohjalaisten maidontuottajien Ari Tepon ja Katja ja Juhani Korkiamäen 600 lypsylehmän navettahanke Finnmilk Oy. Osakkaana on myös viljanviljelijä Petter Sandelin. ”Yksittäisellä tuottajalla laajentamisen raja tulee vastaan, yhteisyrityksessä vastuu jakautuu useammille harteille”, Ari Teppo perustelee ratkaisua. Tepolla on tällä hetkellä 210 lehmää ja Korkiamäillä 125 lehmää.

Seinäjoen Ylistarolle nousevaan pihattoon tulee Suomen ensimmäinen karusellirobotti. Ari Tepon mukaan karusellirobotin valintaan vaikutti työvoiman saantiongelmat sekä lypsytavan asemaluonteisuus.

Työvoiman tarve puolittuu asemalypsystä ja päivystystarve vähenee robottilypsyyn verrattuna. Lehmät otetaan kokoomatilaan ryhminä, josta ne sitten ajolaitteen avustuksella siirtyvät itsekseen karuselliin lypsylle. Lypsyn esivalmistelun, lypsinten kiinnityksen ja vedinten spreijauksen tekevät robottikäsivarret. Tarkoituksena on lypsää parhaat lehmät kolmesti päivässä ja muut kaksi kertaa.

DeLavalin AMR-karusellirobotteja on koko maailmassa myyty kymmenkunta. Käyttökokemusta on muutamalta vuodelta. Lypsypaikkoja on 24 ja kapasiteetti noin 1 600 lypsyä vuorokaudessa.

Finnmilk Oy rakentaa toimintatapaa, johon kuuluvat nurmisopimukset, joissa viljatilat ottavat nurmen viljelykiertoon, lannanlevityssopimukset ja peltotöiden ostaminen osakkaiden omistamalta Milk Motors Oy urakointipalvelulta.

Nuorkarja kasvatetaan jatkossa osakkaiden nykyisissä navetoissa.

Ilman yhteistyösopimuksia peltoala rajoittaisi oleellisesti tuotantoyksikön kasvattamista, Teppo sanoo.

Tarkoituksena on ottaa navetta käyttöön vuoden vaihteessa ja saada täyteen parin vuoden sisällä, jolloin vuotuisen maitomäärän tavoite on 5,7 miljoonaa litraa.

Maito ja Me 1/2014

29

Kehittyvä maitotila

Mikä uudessa navetassa maksaa?

Mikä navetassa maksaa ja miten kustannuksiin voidaan vaikuttaa? Onnistunut ja taloudellinen rakenta­ minen riippuu monesta tekijästä, jotka ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa tehtävillä valinnoilla.

U

Teksti ja kuva Ari Roininen

uden navettarakennuksen kohdalla puhutaan yleisesti euroista lehmäpaikkaa kohden, kun esitetään mitä rakentaminen on tullut maksamaan. Euroa/lehmäpaikka kertoo enemminkin sen, mitä tuotantoyksikkö on tullut maksamaan, kun kaikki kustannukset investoinnin toimintaan saattamiseksi on koottu yhteen. Se ei kerro sitä, mitä itse navettarakennus maksoi (€/m2).

Investointikustannukset tuotantoyksikköä kohden vaihtelevat 8 000–20 000 €/ lp (alv 0 %) välillä keskiarvon ollessa noin 11 000 €/lp. Pelkän navettarakennuksen osalta kustannusvaihtelu on 350–600 €/ m2 (alv 0 %, ei sisällä tuotantotoiminnan vaatimia koneita ja laitteita tai esimerkiksi rehusiiloja ja lietealtaita).

Euroa/lp -vaihtelu johtuu pitkälti investoijan valinnoista sekä tilan lähtötilanteesta. Euroa/m2:n vaihteluun vaikuttaa lähinnä yksikkökoko, toteutuksen onnistuminen, urakoitsijoiden ammattitaito sekä rakennuspaikka (maapohja). Julkisuudessa esitetyt kustannukset €/lp ovat harvoin keskenään vertailukelpoisia eivätkä ne sisällä kaikkia investointiin liittyviä kustannuksia. Lukuihin kannattaa suhtautua kriittisesti.

Kustannusten muodostuminen Uuden maatilarakennuksen investointikustannus koostuu pääasiassa kahdesta asiasta: itse rakennuksesta (60–65 %) sekä toimintaan liittyvistä koneista ja laitteista (35–40 %).

Rakennuksen rakentamiskustannukset sisältävät mm. maa- ja pohjarakenteet, perustukset, runkorakenteet, vesikattorakenteet, seinärakenteet, LVIS-rakenteet, rehuvarastot ja lietesäiliöt. Kone- ja laitekustannukset muodostuvat pääasiassa ruokintaan, lypsyyn ja lannan poistoon liittyvistä järjestelmistä. Lisäksi pienen osan kustannuksia aiheuttavat mm. rahoituskulut, luvat ja liittymät.

30

Maito ja Me 1/2014

Käytännössä lähes puoleen kustannuksista vaikutetaan suoraan laite- ja järjestelmävalinnoilla eli valinnoilla, jotka tehdään huomattavasti aikaisemmin kuin itse navetan rakentaminen alkaa. Nämä valinnat vaikuttavat osaltaan myös rakennuksen rakentamisen kustannuksiin.

Tämä tarkoittanee pitkälti sitä, että investointikustannukset lyödään valtaosaltaan kiinni investointiprosessin alkutaipaleella (~80 %). Esisuunnittelulla on siis tärkeä rooli: millaisen navetan todella haluan?

Itse rakentamisen aikana voidaan vaikuttaa kokonaiskustannuksiin, mutta vain rajoitetussa määrin. Esimerkiksi vesikaton rakenteet voidaan kilpailutuksella tai markkinatilanteesta johtuen saada 10 prosenttia halvemmalla kustannusarvioon nähden. Kokonaisuuden kannalta säästö miljoonahankkeessa on kuitenkin vain 0,5–1,0 prosentin luokkaa. Onnistuneella rakentamisprosessilla voidaan käytännössä kokonaisuudessaan saavuttaa ehkä 3–5 prosentin säästö, joka sekin on osaltaan merkittävä (1 000 000 €:sta 5 % = 50 000 €).

Mistä säästöä?

Jos rakentamiskustannuksissa halutaan tehdä säästöjä, tulee miettiä, mikä rakennuksessa on välttämätöntä ja mikä on turhaa maidontuotannon kannalta. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti sitä, että turhia neliöitä tulee välttää, rakenteiden ja materiaalien sekä laadun tulee olla tarkoituksen mukaisia, ylilaatua tulee välttää.

Uudet navetat Suomessa rakennetaan helposti liian hienoiksi.

Navettarakentamista koskevat samat säädökset ja lait kuin muutakin rakentamista lisänä eläinsuojelulait ja -asetukset.

Lisämausteen asiaan tuo kuitenkin tuetturakentaminen, joka osaltaan kiristää vaatimuksia ja näin ollen myös lisää osaltaan kustannuksia. Esimerkiksi tuettua rakentamista koskeva säädösmuutos vuonna 2012 saattoi nostaa itse rakennuksen hin-

Tsekkaa nämä: Uuden navetan investointikustannukset � kustannuksista 80 % lyödään kiinni esisuunnitteluvaiheessa � rakentamisen aikana vaikutetaan kustannuksiin vain 20 % Investointikustannuksiin vaikuttavia tekijöitä �

valinnat: millaisen navetan haluan �

vanhojen, olemassa olevien tilojen/koneiden hyödyntäminen � rakennuspaikka, maapohja, etäisyydet (infra) � koneet, laitteet, järjestelmät (ruokinta, lannanpoisto, lypsy) � tilankäytön tehostaminen, min. m2 (uusi/vanha) � koko investointiprosessin läpivienti A:sta Ö:hön � yhteistyö viranomaisten kanssa Jos halutaan navetta­investointiin säästöjä � toteutus talous edellä: onko varaa – ei onko rahaa � mikä on välttämätöntä ja mikä on turhaa maidontuotannon kannalta � älä rakenna turhia neliöitä � kaikkien suunnitelmien on oltava laadukkaita ja selkeitä � laatu tarkoituksen mukaista, vältä ylilaatua � rakenteet ja materiaalit käyttöikä huomioiden tilanteeseen sopivia � pidä suunnitellusta aikataulusta kiinni (käyttöönottopäivä kiveen hakattu) �

kilpailuta, tee aina ja kaikesta kirjalliset sopimukset � käytä ulkopuolista apua/konsulttia asioissa joita et hallitse tai tiedä (aikataulutus, hankinnat, sopimukset, valvonta, työmaakokoukset, katselmukset, luovutukset, pöytäkirjat jne.) � varmista ajoissa osaavat rakentajat/urakoitsijat (hyviä navettarakentamisen tuntevia tekijöitä on tarjolla rajallisesti) � seuraa koko ajan kustannusten kertymistä ja ennusta kokonaiskustannukset säännöllisesti

taa noin 10 prosenttia. Pääasiassa nousu johtui tilavaateiden lisääntymisestä.

Investoinnin voi toteuttaa ilman tukea ”keveimmin” vaatimuksin. Käytännössä näin hyvin harvoin tapahtuu, mutta tulevaisuudessa yksikkökokojen kasvaessa ilman julkista tukea rakentaminen voi olla hyvinkin houkutteleva vaihtoehto.

t Onnistunut ja taloudellinen

rakentaminen koostuu monesta tekijästä. Edulliset ratkaisut ja materiaalit vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kuva on Harri ja Mauri Penttilän navetasta Vesilahdelta.

Toteutus ja urakointi Navetan rakennustyöt toteutetaan Suomessa hyvin kirjavasti. Yhtään urakointimuotoa tai tapaa ei ole olemassa, joka selkeästi hallitsisi navettarakentamista tällä hetkellä. Rakennuttajan osallistuminen prosessin läpivientiin vaihtelee – osa haluaa hallita kaikkea, kun osa taas haluaa ns. avaimet käteen. Pääasiassa rakennuttajan osallistuminen rakennustöihin rajoittuu nykyisin maanrakennustöihin sekä hankintoihin.

Ns. valmisnavettatoimittajia Suomesta löytyy muutamia (toimitussisältö yleensä korkeintaan 60–80 % rakennushankkeesta). Useat näistä eivät ole varsinaisia rakennusliikkeitä, enemminkin tuoteosatoimittajia ja/tai kone- ja laitetoimitusten ympärille koottuja rakennusosastoja, jotka ostavat tarvitsemansa palvelut organisaationsa ulkopuolelta (aliurakointi). Suoranaista kustannussäästöä ”pakettinavetan” hankinnalla saadaan hyvin harvoin.

Virolaiset toimijat osallistuvat vaihtelevalla menestyksellä suomalaisten navetoiden rakentamiseen – onnistumisia ja

epäonnistumisia löytyy. Viime aikoina on myös ollut havaittavissa ammattitaidottomien työntekijöiden lisääntyminen navettatyömailla. Virolaiset ammattimiehet jäänevät nykyisin joko Viron työmaille tai ovat Suomessa suurempien rakennusliikkeiden palveluksessa.

Myös muun maalaisia toimijoita löytyy, esimerkiksi Puolasta on viime vuosina toimitettu useita teräsrunkoisia navet-

tarakennuksia enemmän tai vähemmän onnistuneesti.

Ulkomaalaisten urakoitsijoiden käytöllä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, mutta riskit riittävän laadun, vakuuksien ja takuiden, aikataulun pitävyyden, lakisääteisten velvoitteiden sekä työturvallisuuden suhteen kasvavat.

Suuret rakennusliikkeet eivät ole olleet kiinnostuneita suomalaisesta maatilarakentamisesta kuten Virossa ja Ruotsissa.

Tähän on löydettävissä useita syitä, ehkä yksi suurimmista on molemmin puoliset ennakkoluulot ja tietämättömyys maatilarakentamisen mahdollisuuksista.

Pieniä paikallisia maatilarakentamiseen keskittyneitä rakennusliikkeitä toki löytyy. Nämä rakennusliikkeet toimivat usein suppealla alueella ja toteuttavat vuositasolla yleensä 2–3 navettaprojektia. Näiden pienten omistajavetoisten rakennusliikkeiden ammattitaito on yleensä ollut hyvä, aikataulut ovat pitäneet ja työn laatu ollut riittävää, jopa erittäin hyvää. Myös kustannukset ovat pääsääntöisesti pysyneet kurissa.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä MTK Tyyppi­ navetta-hankkeessa.

SAC RDS MAX 2014 Pieni sähkönkulutus

Robotin käyttöikä yli 10v Edulliset huollot- alhainen käyttökustannus

Hiljainen käyntiääni Itseoppiva kiinnitys täysautomaattisesti

Tuplaboxi – markkinoiden edullisin 90-150 le karjoissa

Laajin kiinnityskorkeuden toiminta-alue Kiinnitysnopeus – tunnistaa myös utarerakenteen muutokset Varmistettu vetimien pesu ja utareen esikäsittely E-merkki tunnistusjärjestelmä - lypsy, ohjausportit ja kioskit

TIM-tuotannonohjaus – Eläintietojen tallennus ja siirto Touch screen lypsypaikallahelpottaa tietojen käsittelyä

Motoman käsivarsi- kestävä ja toimintavarma

Helppokäyttöinen Rakenteeltaan selkeä

- for the cow, the milk and the milker...

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com Maito ja Me 1/2014

31

Kehittyvä maitotila

t Jukka Merta

työssään. Jyrsimen työleveys on noin 20 senttiä ja työ etenee noin 12 neliömetrin tuntivauhtia.

Käytävien uritus vähentää liukastumisia

Liukkaat käytävät aiheuttavat revähdyksiä pihattojen eläimille.

Liukastumisia voidaan vähentää jaloittelukäytävien karhentamisella.

Teksti ja kuvat Tuomo Kautonen

P

arikkalassa toimiva Viherurakointi Jukka Merta hankki viime syksynä betonijyrsimen, jolla karhennetaan kätevästi myös vanhat betonipinnat. Laitteen säädettävä teräpakka tekee käytäviin maksimissaan 2,5 millimetriä syvät urat, joiden sopiva leveys on kokemusten mukaan noin viisi millimetriä ja urien väli kahdeksan milliä. ”Työ etenee noin 12 neliömetrin tuntivauhtia”, Jukka Merta kertoo nyt jo useiden navetoiden kokemuksella. Nopeuteen vaikuttavat betonin kovuus ja jyrsittävien urien syvyys. Esimerkiksi 48 lehmän pihaton kaksi jaloittelukäytävää ja poikkikäy-

32

Maito ja Me 1/2014

tävät käsiteltiin 13 tunnissa. Eläinten siirtely vie etenkin talvella aikansa. Tasaisten käytävien lisäksi laitteella voidaan käsitellä myös betoniritilöiden pinnat.

Työssä tarvitaan kaksi henkilöä, joista toinen käyttää jyrsinkonetta toisen ohjatessa betonipölyn poistoimuria. Työstä peritään tuntiveloituksen lisäksi matkat ja terien kulumisesta johtuvat kulut. ”Toivottavasti kysyntää tulee”, Merta odottaa. Hänen tiedossaan ei ole muita tämän alan urakoitsijoita ja hän sanoo olevansa valmiudessa tekemään töitä myös muualla Suomessa. Laitteita voi tosin varata myös rakennuskonevuokraamoista, mutta useimmiten jyrsinten teräpakat on säädetty muunlaisia rakennustöitä, esimerkiksi lattialaatoitusten pohjustusta varten.

Karhennus kannattaa ”Kantavan hiehon arvo on lähes kaksi tuhatta euroa, joten liukastumisten ehkäisy kannattaa. Lypsylehmien osalta puhutaan vielä suuremmista summista”, perustelee maidontuottaja Vesa Parvinen hiehonavettansa käytävien jyrsintää. Vuonna 2008 Parvinen teki navetan jaloittelukäy-

täviin kulmahiomakoneella kalanruotokuviot. Noin 20 sentin välein tehtyjen raitojen väliltä lattia kuitenkin koveni nopeasti liukkaaksi. Äskettäin Parviselle valmistui myös uusi 160 lypsylehmän navetta, jonka käytäviin vedettiin valuvaiheessa pituussuuntaiset raidat noin 15 sentin välein. Nesteet kyllä poistuvat hänen mielestään näiltä käytäviltä hyvin, mutta raitojen väliltä isäntä ennakoi lattian liukastuvan jo ensimmäisen käyttövuoden kuluessa.

Maidontuottaja Aki Makkosen navetan hiehokäytävä karhennettiin puuhierrolla navetan valmistuessa vuonna 2010. Lattia kovettui kuitenkin yllättävän nopeasti ja hiehot alkoivat kompastella. Yksi hieho lähetettiin jokin aika sitten Honkajoelle ja toinen toipuu parhaillaan sairaskarsinassa. Liukkaalla lattialla eläimet varovat liikkeitään, kiimojen seuranta vaikeutuu, eikä esimerkiksi navettaan hankittua eläinten liiketunnistinta voida hyödyntää tehokkaasti.

Noin 90 neliömetrin kokoinen jaloittelukäytävä jyrsittiin viime marraskuussa. ”Hiehojen käyttäytyminen muuttui heti.

Kiimat on helpompi tunnistaa eläinten

liikkuessa luonnollisemmin ja liiketunnistin toimii entistä paremmin”, Makkonen kertoo.

Työturvallisuus paranee ”Liukkauden estäminen on tärkeätä. Jaloittelukäytävien kunnostaminen kuuluu niihin harvoihin asioihin, joilla voidaan edullisesti parantaa eläinten oloja”, sanoo Savonlinnan seudun kuntayhtymän eläinlääkäri Taru Hirvonen.

Liukastumisten vuoksi tuotanto laskee ja usein hoidetaan revähtymiä, vedinpolkemia ja sorkkavaurioita. Käytäväpintojen lisäksi toki myös esimerkiksi eläinryhmän koko, ruokintapöydän pituus ja vesipisteet on mitoitettava niin, että arimmatkin eläimet pääsevät syömään ja juomaan.

Tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin lisäksi liukkauden poistaminen helpottaa myös hoitajien liikkumista, painottaa Jukka Mertaa jyrsinhankinnassa kannustanut Tuottajain Maidon tuotantoneuvoja Kaija Laitinen. Liukkaalla alustalla ihmisten kävely muuttuu köpöttelyksi. ”Työturvallisuus lisääntyy, kun saapas pitää paremmin”, Laitinen tietää.

karhennuksen myötä”, Aki Makkonen kertoo.

orgaaninen seleeni ja elävä hiiva,

kohtaavat näissä suosion saaneissa, maittavissa ja hyvin sulavissa täysväkirehuissa.

TeknoTäysrehuEH TuottoTäysrehuEH Liity tyytyväisten käyttäjien joukkoon ja tee heti tuottava rehutilaus!

www.a-kauppa.fi 020 472 7060 aho it u ks el

EH -R

sä

la

p ”Hiehojen käyttäytyminen muuttui luonnollisemmaksi lattian

Kaksi kovaa,

li

”Kiimat on helpompi tunnistaa eläinten liikkuessa luonnollisemmin."

Se Orgaaninen

aa

betonilattiaan maksimissaan 2,5 milliä syvät ja viisi millimetriä leveät urat kahdeksan millimetrin välein.

A

t Jyrsin tekee

ä m ik aksua

Tarvitsetko maksuaikaa?

A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen.

Korko on tällä hetkellä 2,137 %.

Kehittyvä maitotila

Maitotilan hallitus on neuvonnan uusi muoto Maitotilan hallitus on Mikko ja Matti Heikkisen ratkaisu oman työtaakan keventämiseen ja tilan kehittämiseen. ProAgrian asiantuntijoista kerätty tiimi hoitaa tilan paperityöt lähes kokonaan ja toimii taustatukena.

M

Teksti ja kuva Eeva-Kaisa Pulkka

aitotilan hallituksen perustamista ehdotettiin ProAgria Pohjois-Savosta. ”Ehkä meille tarjottiin sitä, koska olin aikaisemmin varsin suoraan ja julkisestikin arvostellut heidän palvelujaan”, Mikko Heikkinen arvelee. ”Lähdimme mukaan sillä ajatuksella, että katsotaan mitä tästä neuvontaorganisaatiosta on mahdollista saada irti”, hän lisää. Aikaisemmin tila oli ostanut vain perusmaitotilaneuvonnan ja satunnaisesti talousneuvontaa, lähinnä laskelmia investointeja varten.

Täysin uusi idea maitotilan hallitus ei ole, tunnustaa ProAgria Pohjois-Savon markkinointi- ja myyntijohtaja Tuomo Rissanen. Vastaavia palveluita on ollut muualla Suomessa, mutta MaitoTaito-hankkeessa siitä alettiin rakentaa järjestelmällisempää toimintamuotoa tilojen tarpeisiin. ”Tilojen tarpeet ovat niin monialaisia, ettei yksi ihminen voi tietää vastausta kaikkeen. Yhdessä tekemällä tietoa jaetaan ja rajapinnoissa keskustelua syntyy enemmän”, Rissanen kuvailee.

MaitoTaito-hanke päättyy keväällä, mutta siihen mennessä Rissanen lupaa maitotilan hallitus -palvelupaketin olevan valmis ja tarjolla viljelijöille. Palvelu on saatavissa hankealueen ProAgrioiden kautta eli Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. ”Toki tarkoitus on, että hyväksi havaitut ja kiinnostavat toimintatavat saadaan koko Suomessa saataville”, hän lisää.

34

Maito ja Me 1/2014

p Mikko ja Matti Heikkinen päättivät kokeilla, mitä neuvonnasta saa irti, ja kokemukset ovat

positiiviset. He ovat laajentaneet Likolahden tilaa reilusti, nyt tavoitteet ovat tilan muussa kehittämisessä ja työmäärän hallinnassa.

Rissanen toivoo palvelun kiinnostavan toimintaansa kehittäviä tiloja, joille ProAgria on luonteva kumppani tavoitteiden saavuttamisessa. ”Tila valitsee itse millaista asiantuntemusta ja ketä hallitukseen halutaan. Siinä voi olla myös muita kuin meidän asiantuntijoitamme”, Rissanen sanoo.

Heikkiset ovat pohtineet muun muassa pankinjohtajan tai eläinlääkärin kutsumista johonkin hallituksen tapaamiseen.

Toinen asiakasryhmä ovat taloudellisten haasteiden kanssa painivat tilat. ”Tästä on hyviä kokemuksia. Useamman asiantuntijan tuki tilanteen selvittämisessä yleensä herättää rahoittajissa luottamusta”, Rissanen kertoo. ”Toki toivomme, että palvelua käytettäisiin ennen kuin tilalla alkaa mennä huonosti”, hän lisää.

Hallitus jakaa työtä Asiantuntijatiimi on Heikkisille apuväline tilan toiminnan hallintaan, sillä aika ei riitä kaikkeen. Tilan lehmämäärä on viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana viisinkertaistunut ja peltoala kuusinkertaistunut.

Likolahden tilalla Karsanlahdessa Lapinlahdella on 100 lypsävää ja noin 140 hehtaaria peltoa. Hiehot ovat sopimuskasvattajalla. Tila sekä käyttää että tarjoaa urakointipalveluja ja tilalla on yksi palkattu työntekijä. Mikon avovaimo Soili Korhonen on tilan töissä tarvittaessa omien töidensä ohella.

Mikko Heikkinen puhuu mieluummin asiantuntijatiimistä kuin hallituksesta, jossa ovat Tuomo Rissasen lisäksi ruokinta-asiantuntija Jouni Rantala, nurmiasiantuntija Anu Rossi sekä kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Jukka Hiltunen.

Rissanen antaa talousneuvontaa, tekee kannattavuuslaskelmat sekä viimeistelee verotuksen yhdessä Heikkisten kanssa ja neuvoo verosuunnittelussa. Jouni Rantala tekee ruokintasuunnitelmat.

Anu Rossi paneutuu nurmiin, tekee kasvustokäyntejä, suunnittelee kasvinsuojelua, täydennyskylvöjä ja korjuuajankohtaa. Hiltunen tekee viljelysuunnitelmat ja kotoisten rehujen laskelmat. Kaikki suunnitelmat ja laskelmat tehdään yhdessä Heikkisten kanssa saman pöydän ääressä.

”Viime vuonna meillä oli kaksi yhteistä kokoontumista. Lisäksi tiimin eri neuvojat ovat käyneet aina tarvittaessa. Puhelinyhteydessä olemme olleet tiimin eri jäseniin liki viikoittain”, Mikko Heikkinen kertoo.

Alkuvuoden tapaaminen painottuu talou­teen ja loppuvuoden menneen kasvukauden tuloksiin ja niiden analysointiin. ”Kaksi tapaamista vuodessa tarvitaan, jotta saadaan paras hyöty toimenpiteiden suunnittelun ja seurannan suhteen”, Rissanen lisää. ”Kasvinviljelyn asiantuntijoiden kanssa yhteys on säännöllisintä. Syksyllä tehdään alustava viljelysuunnitelma, jota tarkistetaan keväällä”, Heikkinen kertoo. Kevätkäynnillä tehdään myös tukihakemus ja sovitaan alustavasti kesän kasvustokäyntien määrä ja sisältö. Ruokintasuunnitelma päivitetään rehu­erien vaihtuessa, mutta sen toteutumista seurataan koko ajan maitomäärien perusteella.

”Emme tee mitään pelkällä teorialla, kaiken on oltava sovellet­ tavissa käytäntöön.”

Maitotilan tarvikkeet K-maataloudesta

Kipattava juomaallas, 55 litraa

Seinään kiinnitettävä, Pituus 150 cm, tilavuus 55 l. Uimurin tuotto jopa 40 l/min.

500682344

Juoma-allas rosteria, 30 litraa Kiinnitys seinään, 3/4” liitos.

Pohjassa tyhjennysaukko.

Uimurin tuotto jopa 40 l/min.

Neuvontaa juuri meille ”Tällaista neuvonnan on oltava. Yleisneuvojalle ei meidän tilallamme ole tarvetta”, Heikkinen sanoo. Hän korostaa neuvonnan tilakohtaisuutta. ”Emme tee mitään pelkällä teorialla, kaiken on oltava sovellettavissa käytäntöön meidän tilallamme ja yksittäisten asioiden on palveltava kokonaisuutta.” ”Tiimiltä olemme saaneet tarvelähtöistä ja käytännön toteutuksen huomioivaa palvelua. Ratkaisuja on ensimmäistä kertaa haettu sillä ajatuksella, että se palvelee juuri meitä.”

Tärkeää on ollut myös ulkopuolinen näkökulma tilan toimintaan. ”Omalle tekemiselle sokeutuu. Oikeastaan odotan, että parannettavat kohdat sanotaan meille suoraan. Omia päätöksiä ja työtapoja on osattava pyörtää tilanteiden muuttuessa”, Heikkinen lisää. ”Asioiden kehittymisen kannalta yrittäjä on tilan suurin resurssi, mutta myös jarru.”

Tilan tuloksissa tiimin työ ei Heikkisen mukaan vielä juuri näy tai voikaan näkyä, se tulee viiveellä. Ensimmäisenä vuonna on tehty hyvä pohjatyö, ja Heikkiset aikovat jatkaa palvelun käyttöä, vaikka hanke ja sen tuoma tuki loppuukin.

Pitkän tähtäimen tavoitteena Heikkisillä on kohtuullinen työmäärä ja tulotaso – nyt veljekset tekevät töitä kahden edestä ja tuntipalkka on pienempi kuin palkatulla työntekijällä. ”Koska olemme riippuvaisia palkatusta työvoimasta, kannattavuuskerroin yksi ei riitä. Kaiken työn pitäisi tuottaa vähintään saman kuin ulkopuolinen työvoima meille maksaa”, Heikkinen laskee.

Käytännön työt ja niiden tehostaminen onkin otettu alkaneen vuoden kehittämiskohteeksi. Heikkiset ovat pitäneet tuntikirjanpitoa töistään kolmisen vuotta, mikä helpottaa ajankäytön laskemista.

779,-

500983127

349,-

Suevia 1200

Huippukuppi rosteria. 20 l/min.

500734535

92,-

Suevia lämmitettävä juoma-allas 6620

Sopii erityisesti pihattoon.

Kaksi erillistä juomapaikkaa. Uimurin tuotto jopa 40l/min Lämmitysteho 380W, 24V. Liitäntä 3/4” pohjasta, paine 0,5-6 bar.

MItat 50 x 80 cm, korkeus 60/80 cm.

500645239

859,K-Agro Drop AL

Emäksinen lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine. Poistaa tehokkaasti maidon jätteet lypsykoneista ja tilasäiliöistä. 25 kg, 70 kg tai 230 kg.

K-Agro Drop CID

Hapan lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine. Poistaa tehokkaasti maitokiven ja kerrostumat lypsykoneista ja tilasäiliöistä. 25 kg, 70 kg tai 240 kg.

Yhdistelmäpesujauhe K-Agro, 20 kg

Jauhemainen emäksinen pesuaine lypsykoneille ja tilasäiliöille.

Kotimaista ykköslaatua pesuun ja desinfiointiin lypsykoneille sekä tilatankeille. Hellävarainen kumiosille, sisältää desinfiointi-aineen, hyvät raudansidontaominaisuudet.

KiiltoClean. 500748501

Sani-Bed, 25 kg

Kuivadesinfiointiaine. 500855216 Hinnat (sis. alv) ovat voimassa 30.6.2014 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. Mahdolliset rahtikulut lisätään hintaan.

Osa tuotteista toimitusmyyntinä. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Nuorkarja

u Makuuparret mitoitetaan hiehoille sopiviksi. Kasvatusryhmiin kootaan samankokoiset eläimet, joiden kasvua ja kuntoluokkia seurataan.

Nuorkarjan

hyvä hoito palkitaan lehmän tuottavuutena Jokainen vasikka on maitotilalle arvokas. Koska hiehojen kasvatuksella on hintansa, kannattaa nuorkarjaprosessi kaikkine vaiheineen suunnitella huolella.

Karjan jalostussuunnittelussa punaisena lankana on uudistamiseen tarvittavien lehmävasikoiden määrä.

T

Teksti ja kuvat Taina Voutilainen

erveen, virkeän, odotetun lehmävasikan syntymä on maitotilalla aina ilon aihe. Onnistunutta poikimista on edeltänyt lehmän terve ummessaoloaika sopivine ruokintoineen ja kuntoluokkineen. Poikimaolosuhteet ovat kuivat, puhtaat ja hygieeniset sekä vasikan että emon terveyden turvaamiseksi.

Useimmilla tiloilla poikimiset pyritään seuraamaan, jotta voidaan puuttua mahdollisiin vaikeuksiin ja vältytään tapaturmilta. Samalla vasikalle lypsetään ja juotetaan heti syntymän jälkeen elämän eliksiiriä, ternimaitoa, vasta-aineiden saannin ja terveen kasvuun lähdön varmistamiseksi. Mikäli oman emon maitoa ei ole saatavilla, kannattaa hyvälaatuista ternimaitoa säilyttää aina pakastimessa, jotta sitä on annettavissa jokaiselle vastasyntyneelle vasikalle.

Vasikka aloittaa elämänsä yksilökar-

36

Maito ja Me 1/2014

vaikka riittävästä olkikuivituksesta huolehditaankin.

Säännöllinen ternimaitojuotto jatkuu niin kauan kuin emon ternimaitoa on saatavilla. Sitten voidaan vähitellen siirtyä tilan omaan juottomenetelmään. Raikasta vettä ja hyvälaatuista kuivaa heinää tulee olla vasikan saatavilla ensimmäisistä elinpäivistä lähtien. Näin vasikan etumahat alkavat kehittyä ja se oppii märehtimään sekä hyödyntämään karkearehua mahdollisimman nopeasti.

Onnistunut vieroitus p Vasikkakarsina on hyvin kuivitettu ja riit-

tävän lämmin.

sinassa. Karsinan minimimitat ovat varmasti kaikkien tiedossa: vasikan pitää pystyä makaamaan vaikka täysin kyljellään ja kääntymään karsinassa vaivattomasti.

Lisälämpö on tarpeen monessa navetassa,

Parin viikon iässä vasikan on hyvä päästä kavereiden joukkoon ryhmäkarsinaan tai vasikkaosastoon. Kuivassa, vedottomassa ja helposti puhdistettavassa ryhmäkarsinassa vasikat pysyvät terveinä ja kasvavat hyvin.

Vasikoiden käyttäytymistä kannattaa seurata monta kertaa päivässä. Lieviinkin

ripuli- tai muihin terveysongelmiin pitää puuttua heti. Vasikkana sairastettu ripuli vaikuttaa eläimen kasvuun ja alentaa odotettua maitotuotosta lehmän elämässä.

Sairas vasikka kannattaa eristää muista ja hoitaa heti kuntoon.

Vieroitus juotosta on yksi vasikan elämän suurimmista riskiajoista. Kun vasikan elämässä tehdään vain yksi muutos viikossa, riskiaika sujuu yleensä ongelmitta.

Siksi vieroitus, ruokinnan muutos ja siirto karsinasta tai ryhmästä toiseen kannattaa porrastaa.

Onnelliset olot kasvuaikana Karjanhoitajan tehtävä on järjestää nuorkarjan olosuhteet ja ruokinta sellaisiksi, että jokaisella eläimellä on tilaa syödä, juoda ja levätä silloin, kun se haluaa. Myös riittävä valaistus, sopiva lämpötila ja hyvin hoidettu ilmanvaihto kuuluvat nuorkarjan oikeuksiin.

Vaikka nuorkarja kasvaa ryhmissä, eläimet kannattaa totuttaa parsiin hyvissä ajoin ennen lehmän elämää. Parsien koko pitää mitoittaa eläimen koon mukaan ja kuivituksesta on huolehdittava. Ylitäytön välttämisessä helpottaa nuorkarjaprosessin suunnittelu, jonka pohjana on uudistukseen tarvittavien lehmävasikoiden määrä vuosittain.

Kantavan hiehon totuttaminen uusiin työkavereihin on hyvä tehdä ajoissa.

Nuorkarjan ruokinta kannattaa suunnitella säännöllisesti ja huolehtia suunnitelman toteuttamisesta. Ruokinta tähtää tasaiseen kasvuun, hyvän syöntikyvyn kehittymiseen ja optimaaliseen kuntoluokkaan.

Hiehojen kasvua on tarpeellista seurata elopainomittauksin. Samalla hiehot tottuvat käsittelyyn ja niistä tulee kesyjä, laumaan sopeutuneita lehmiä. Kasvavien hiehojen mittaaminen kalibroi karjanhoitajan silmät huomaamaan tasakokoisesta ryhmästä poikkeavat eläimet ja auttaa puuttumaan niiden hyvinvoinnin parantamiseen ajoissa.

Tavoitteena kahden vuoden poikimaikä Tutkimusten mukaan 24 kuukauden iässä poikivat hiehot saavuttavat korkeimman vuosituotoksen maidontuotantourallaan.

Terve, hyvin hoidettu vasikka kasvaa sie-

mennyskuntoon 13–15 kuukauden ikään mennessä. Kiimojen seuranta ja kirjaus kannattaa aloittaa heti, kun kiiman merkkejä alkaa näkyä.

Siemennysikäisten ryhmäkarsinaan kannattaa asentaa lukittava etuaita. Kun vasikat ovat tottuneet käsittelyyn, ne on helppo kytkeä siemennystä varten. Tiineyden varmistus kuuluu hallittuun nuorkarjan kasvatukseen.

Valmistaminen lehmän elämään Kantavan hiehon totuttaminen lehmälaumaan, uusiin työkavereihin, on hyvä tehdä ajoissa. Parhaiten se onnistuu kavereiden kanssa, muutaman hiehon ryhmissä.

Ennen poikimista tulevilta lehmiltä tarkastetaan sorkkien terveys ja hoidetaan sorkat kuntoon tarvittaessa. Kuntoluokan ja utareen kehittymisen seuranta kuuluu rutiineihin; hankalat lisävetimet kannattaa poistaa jo vasikka-aikana.

Mahdollinen loiskäsittely ja karvanleikkuu ajoitetaan myös niin, että poikimisen seutu on rauhallinen. Ruokinta tähtää hyvään syöntikykyyn, optimaaliseen kuntoluokkaan ja toivottuun maidontuotannon käynnistymiseen.

Kirjoittaja toimii palveluassistenttina Osuuskunta ItäMaidossa ja on sertifioitu lehmähavaintokouluttaja.

Nuorkarja

Nuorkarja eturiviin Vuoden 2014 neuvonnan teema ”Nuorkarja eturiviin” nostaa esiin nuorkarjan tavoitteellisen kasvatuksen.

massa uusia työkaluja kuten esim. ProAgrialla hiehojen ”neuvolakäyrä”, josta näkyy kasvavatko hiehot riittävästi. Poikimaiän viivästymiselle voi olla monia syitä, joita voidaan selvittää hedelmällisyysneuvonnalla, jossa apuna voidaan käyttää FabaHELMI-palvelua.

T

Virva Hallivuori

eemavuoden asiat keskittyvät ruokintaan ja hoitoon vasikan alkukasvatuksesta noin kahden vuoden ikäiseksi poikivaksi ensikoksi. Lähtömerkin teemavuodelle antoivat aloitusseminaarissa Valiolla yhteistyökumppanit Valion Alkutuotanto ja osuuskunnat, ProAgria, Eläintautien torjuntayhdistys ETT, Faba sekä Maatalouden laskentakeskus.

Kasvutavoite kilo päivässä Vasikan ruokinnan onnistuminen turvaa hyvän kasvun sekä hedelmällisyyden ja sillä on merkittävä vaikutus ensikkokauden maitotuotokseen. Alkukasvatuksessa riittävällä ravinnolla ja hyvillä olosuhteilla edistetään tiettyjen geenien toimintaa, jotka vaikuttavat utarekudokseen, maksaan sekä suolistoon suotuisasti.

Kylläinen vasikka nukkuu eikä turhaan huutele. Ternimaito tarjotaan vasikalle esimerkiksi tuttiämpäristä. Imeminen varmistaa maidon kulkeutumisen etumahojen sijasta juoksutusmahaan. Vastasyntyneelle vasikalle tulee antaa maitoa neljä kertaa päivässä kaksi litraa kerralla. Ensimmäisten vuorokausien aikana kokonaismaitomäärä tulee olla vähintään 10-15 % vasikan syntymäpainosta. Kasvutavoitteena on noin 1 kg/pv. Ruokinnan muutokset toteutetaan vähitellen. Vasikka on syntyessään yksimahainen. Totuttaminen märehtijäksi aloitetaan 1-2 viikon iässä tarjoamalla vasikalle täydennysrehua, säilöntälaa-

Vinkki Teemavuoden aikana on tarjolla runsaasti Nuorkarjahavaintojakoulutuksia, pienryhmätoimintaa sekä luentoja osuuskuntien ja hankkeiden tilaisuuksissa. Valitse itsellesi sopivin tapa kiinnostua nuorkarjastasi.

38

Maito ja Me 1/2014

Vinkki ProAgrian verkkopalveluista ProAgria Maito raportit kausiraportin -yhteenveto löydät tilasi hiehojen keskipoikimaiän. Tavoitteena 24–25 kk keskipoikimaikä. dultaan parasta hyvin sulavaa säilörehua tai heinää. Vasikoiden ja nuorkarjan ruokinnassa dieetin raakavalkuaispitoisuustavoite on 16-17 %.

Testaa lehmävasikat genomitestillä Jo jalostussuunnittelulla voidaan vaikuttaa syntyvään eläinainekseen. Siltikään kaikille vasikoille ei periydy tavoitellut maidontuotantogeenit. Syntynyt vasikka kannattaa genomitestata, jolloin vasikan jalostuksellinen taso selviää. Sen jälkeen voidaan tehdä päätös siitä, kasvatetaanko lehmävasikka lehmäksi vai myydäänkö se jo vasikkana eteenpäin. Jos tilalla on tarvetta laajentaa tuotantoa ja hankkia harkitusti eläimiä voidaan hyödyntää FabaINTO-palvelua.

Hienoista hiehoista huippulypsylehmiä Hiehojen poikimaiän aleneminen vaikuttaa huomattavasti tilan maitotulojen lisääntymiseen. Hiehojen poikimaiän merkitystä maidontuotannon kannattavuuteen ei aina tunnisteta.

Hiehojen tulisi kasvaa noin 800 g/pv, jotta ne olisivat tiineytettävissä 14-15 kk iässä. Vasikoiden ja alle 6 kk vanhojen hiehojen ruokintaan käy sama hyvä laatuinen säilörehu kuin lypsävillekin lehmille. Vanhemmille kasvaville hiehoille 6-14 kk voidaan antaa puolet hyvälaatuista lypsävien lehmien ja puolet hyvälaatuista umpilehmien säilörehua. Nuorkarjankin säilörehut kannattaa analysoida ja teetättää rehuanalyysin perusteella ruokintasuunnitelmat. Hiehojen kasvun seurantaan on ole-

Nasevasta apua eläinterveyden hallintaan Eläintautien torjuntayhdistys ETT panostaa nuorkarjan terveydenhuollon kehittämiseen. Nasevasta saadaan tietoa nuorkarjan terveyteen liittyvistä eläinlääkäreiden havainnoista terveydenhuoltokäynneillä. Eläinvirtojen hallintaan ja tartuntaketjun katkaisuun vanhemmista nuorempiin annetaan ohjeita. Tautiriskien hallintaan annetaan myös ohjeita hankittaessa eläinainesta laajentaville tiloille. Osta vasikkasi Nasevaan kuuluvalta tilalta, jolloin tilan tautilanne on dokumentoitu vuosittain tehtävällä terveydenhuoltokäynnillä. ETU Nautakarjan terveystodistus antaa varmuutta http://www.ett.fi/ohjeet_ja_ lomakkeet/elainkauppa.

Vinkki Jos et vielä kuulu Nasevaan, niin liity jo tänään. Lähetä sähköpostia paula.halkosaari@ett.fi ja ilmoita tilasi EU-tilatunnus (9 merkkiä).

Nuorkarja eturiviin –seminaari Aineistot ovat luettavissa osoitteessa www. proagria.fi/nuorkarja2014. Esitykset löydät myös YouTubesta www.youtube.fi/proagriavideot.

Kirjoittaja toimii maidontuotannon asiantuntijana ProAgria Länsi-Suomessa.

UUSI Kärki Sil-All 4X4+

Rehunsäilönnän uusi vaihde – Älybakteerit!

Entistäkin tehokkaampi Kärki Sil-All4X4+ sisältää älykkäitä bakteereja, jotka parantavat säilörehun aerobista vakautta ja varmistavat hyvän säilörehun haastavissakin olosuhteissa.

Uudistunut Kärki Sil-All4X4+ vastaa nykyajan säilörehunteon ja ruokinnan haasteisiin.

Se varmistaa nopeimman pH:n laskun, entistäkin pienemmät kuiva-ainetappiot, paremman valkuaisen ja sulavuuden.

KÄRKI

+

Kärki Sil-All4X4+ takaa korkealaatuisen säilörehun viimeiseen syöttökertaan saakka!

Kärki Sil-All4X4+ nyt ennakkomyynnissä kaudelle 2014, tilaa omasi.

Lisätietoja aluevastaaviltamme tai puh. 064 298 900

FEWER LOSSES, MORE GAINS

Kärki-Agri Oy – puh. 064 298 900 – www.karkiagri.fi

Maksuvalmius haltuun budjetoinnilla

Tuntuuko, että tili on tyhjä aina, kun pitäisi maksaa laskuja? Budjetoinnilla voidaan maksuvalmiutta saada merkittävästi parannettua edellyttäen, että budjettia käytetään jokaisen hankinnan perusteena.

O

Tekstit Marjaana Peltola

len ruokakaupassa ja kukkarossani on 20 euroa. Jos minun pitää paluumatkalla hakea maatalouskaupasta viiden euron työhanskat, voin kuluttaa kaupassa enintään 15 euroa.

Selvä juttu. Johan tämä on peruskoulun ensimmäisillä luokilla opittua.

Budjetin tekeminen ei ole tämän vaikeampaa. Samalla lailla siinä selvitetään tulojen ja menojen ajoittumista, jotta saadaan selville, kuinka rahat milloinkin riittävät.

Tätä kykyä maksaa laskut ajallaan kutsutaan maksuvalmiudeksi.

Riittävätkö rahat?

Budjetti voidaan laatia juuri niin pitkälle ajanjaksolle kuin kulloinkin on tarpeellista. Esimerkiksi viikko- tai kuukausibudjetilla voi selvittää riittävätkö rahat laskujen maksuun ennen seuraavaa maitotiliä.

Vuosibudjetti kannattaa laatia tilan talouden kokonaissuunnittelua varten, koska maataloudessa tulot ja menot ajoittuvat usein hyvin eri aikoihin. Erityisesti loppuvuodesta tuleva iso osa maataloustuista pitää osata käyttää niin, että seuraa-

van vuoden tulot riittävät menojen kattamiseen. Jos tuotanto on taloudellisesti kannattamatonta, ei minkäänlaisella budjetilla sitä saada kannattavaksi. Sitä vastoin maksuvalmiutta voidaan budjetoinnilla saada merkittävästi parannettua edellyttäen, että budjettia käytetään jokaisen hankinnan perusteena.

Budjetin tekemisestä onkin paljon hyötyä, kun tavoitteena on mielenrauha siitä, että kaikki laskut voidaan maksaa ajallaan, järjestellä niille ajoissa maksuaikaa tai ottaa ajoissa lisälainaa maksujen hoitamista varten. Koska budjetin teolla saadaan helposti selville tulevaisuuden maksuvalmius, on turha viettää unettomia öitä miettien riittääkö rahat vai ei.

Suunnittele hankinnat Vaikka maksuvalmiusongelmat voivat johtua esimerkiksi rehun kallistumisesta tai vaikka sorkkasairausepidemiasta, useimmiten syynä on kuitenkin hankintojen suunnittele15. loka mattomuus. Hankintoja teh15. loka dään, kun tilillä on rahaa,

Riittävätkö rahat – näet sen budjetista zz Tilillä on 15.10. maksettavan maitotilin jälkeen rahaa mukavasti, 37 500

euroa. Olisiko nyt hyvä hetki tilata uusi rehuleikkuri (3 500 €) ja vaikka ostaa etelänmatka netistä (1 300 €), kun sitä on niin pitkään jo suunniteltu?

Budjetin teolla selviää, onko näihin hankintoihin nyt oikeasti varaa. Koska laskujen maksuaika on yleensä kaksi viikkoa, loppukuun menot ja tulot ovat melko tarkkaan selvillä. Toki rahaa tarvitaan myös yksityistalouden menoihin, ja hyvä olisi olla jonkin verran vararahastoa yllättäviin menoihin.

Tässä taulukossa oikean reunan sarakkeessa on tilin kumulatiivinen saldo aina kunkin menon/tulon päivämäärän kohdalla. Huomaamme, että marraskuun alussa ilman oheisiakin hankintoja tilin saldo painuu miinukselle eli rahat eivät riitä erääntyvien laskujen maksamiseen.

Rehuleikkurin ja lomamatkan sijaan pitääkin miettiä, miten laskut saadaan hoidettua. Olisi myös järkevää jatkaa budjetin tekoa eli arvioida marraskuun menoja ja tuloja sekä niiden ajoittumista, jotta nähtäisiin miten rahat riittävät marraskuussa.

vaikka laskuja olisi pino odottamassa postilaatikossa.

Mitään hankintoja ei pitäisi tehdä siksi, että tilin saldon perusteella hankintaan on varaa. Sen sijaan tulee laskea, mihin muualle tilillä olevaa rahaa tarvitaan, aivan kuten alun esimerkissäkin tehtiin. Vasta laskelman perusteella tiedämme onko hankintaa oikeasti varaa tehdä juuri nyt vai pitäisikö se siirtää myöhäisemmäksi tai jättää kokonaan tekemättä.

Pennissä on miljoonan alku Erityisesti laajentaneiden tilojen ongelma on usein vauhtisokeus. Kun koko rakentamisen ajan on makseltu tuhansien eurojen laskuja, voi 50 euron hankinta tuntua mitättömän pieneltä. Kuitenkin 50 euroa kahdesti kuussa tekee 1 200 euroa vuodessa! Siksi juuri nämä pienet muutaman kympin tai satasen ostot voivat aiheuttaa sen, että rahat eivät enää riitäkään pakollisiin menoihin.

Maksuvalmiusongelmat voivat aiheutua myös yksityistalouden suunnittelemattomasta rahankäytöstä, vaikka maidontuotannon talous olisikin kunnossa. Siksi rahankulutuksen seuraamiseksi tulee

Tulo/Meno Tilin saldo Tilin saldo 14.10.

21 000

37 500

Polttoöljyä

-2 500

35 000

15. loka

Eläinlääkäri

-260

34 740

16. loka

Mursketta

-500

34 240

16. loka

Eläinlääkäri

-200

34 040

21. loka

Tyel -maksu

-600

33 440

22. loka

Lannanajo urakointi

-850

32 590

22. loka

Ennakkoverot

-1 800

30 790

22. loka

Polttoöljyä

-3 000

27 790

23. loka

Teurastilitys

1 200

28 990

25. loka

MYEL -maksut

25. loka

-2 200

26 790

Pultteja, poranteriä ym.

-300

26 490

28. loka

Lomitus

-600

25 890

29. loka

Katsastus

-150

25 740

29. loka

Lannoitteita

-3 500

22 240

29. loka

Välitysvasikka

135

22 375

30. loka

Eläinlääkäri

-240

22 135

31. loka

Sähkölasku

-1 100

21 035

31. loka

Vesimaksu

-2 500

18 535

31. loka

Lainat

-17 000

1 535

4. marras Kiinteistövero 5. marras Navetan tarvikkeita

40

Maito ja Me 1/2014

16 500

Maitotili

-1 600

-65

-260

-325

maatalouden ja yksityistalouden rahaliikenne hoitaa omilta tileiltään. Siten on helpompi nähdä, mihin rahat oikeasti kuluvat ja tarvittaessa säästää myös yksityistalouden puolella.

Budjettiin kirjataan aina arvonlisäverolliset hinnat, koska verollinen hinta on tuotteesta eräpäivänä maksettava. Alvpalautukset huomioidaan budjetissa silloin, kun ne rahamääräisenä tulevat tilille eli yleensä touko–kesäkuussa.

Sen lisäksi, että budjetoinnilla voidaan varmistaa rahojen riittävyys maksuihin, voidaan havaita myös mahdollinen ylijäämä. Koska tavallisella pankkitilillä korko on lähes olematon, kannattaa ylimääräiset rahavarat sijoittaa parempiin kohteisiin kuten säästötileille, rahastoihin, osakkeisiin tai vaikkapa oman tilan maidontuotantoon.

Budjetti käytännön suunnittelun apuna Meillä on 60 lehmän maitotila ja teemme budjettia aina tarpeen tullen. Koska samat tilitapahtumat toistuvat vuodesta toiseen suunnilleen samansuuruisina ja samaan aikaan, on edellisen vuoden kirjanpito pohjana koko vuoden tulojen ja menojen arvioinnissa. Yleensä pyrimme tekemään myös erilaisia skenaarioita esimerkiksi eri rehun ja maidon hinnoilla, jolloin näemme riittävätkö varat myös silloin, jos rehun hinta nousee tai maidon hinta tai maitotuotos laskee.

Maatalouden hankintojen lisäksi vuosibudjetista näemme, minkä verran ja milloin rahaa on käytettävissä yksityistalouden menoihin. Ei ole järkevää lähteä hiihtolomalla kahden tuhannen etelänlomalle, jos budjetti kertoo, että loppukesän kahden tonnin urakointilaskua ei pystytäkään maksamaan. Tällaisessa tilanteessa olemme viettäneet hiihtolomaa kotona tai sukulaisten luona ja siirtäneet etelänmatkaa.

Lyhyemmän ajan budjettia käytämme usein hankintoja suunniteltaessa. Esimerkiksi kuivurin lämmityspolttoaine on hankittava ennen puinteja, mutta päivittämällä budjetin ennen hankintaa, voidaan havaita tarvitaanko laskun maksamiseen pidempi maksuaika.

Yleensä yritykset myöntävät maksuaikaa, jos siitä sopii etukäteen. Tarvittaessa myös lyhytaikaiset lainat tai tilin luottolimiitti ovat tasoittaneet pieniä maksuvalmiusvaikeuksia. Kuitenkin olemme pitäneet tärkeänä että tililimiitti maksetaan heti pois, kun se on mahdollista, koska muuten se menettää merkityksensä maksuvalmiuden tasaajana.

Kirjoittaja on MMM, agronomi, joka ansiotyönsä ohella hoitaa maitotilan kirjanpitoa.

Maksuvalmius kuntoon -projekti zz Jos maksuvalmiudessa on ongel-

mia, sen korjaamisesta kannattaa tehdä erillinen projekti.

Ihmisen on helpompi pysyä suunnitelmassa, kun tekemiselle on tietty takaraja. Sen sijaan, että päättäisin karsia kuluja tästä eteenpäin, kannattaa päättää karsia kuluja esimerkiksi seuraavat puoli vuotta. Tällöin luot itsellesi määräaikaisen projektin, jossa tarkkailet tehostetusti kaikkea rahankäyttöäsi.

Projektin aikana mieti ennen jokaista hankintaa, onko hankinta juuri nyt välttämätön, oli sitten kyseessä 10 euron uudet talvihanskat tai 500 euron hallinlämmitin.

Ellei hankinta ole välttämätön, älä tee sitä. Jos hankinta on pakollinen, mutta se voidaan tehdä myöhemminkin, niin siirrä se myöhäisempään ajankohtaan. Puolen vuoden projektin jälkeen pohdit varmasti jokaisen hankinnan tarpeellisuutta automaattisesti.

zz Esimerkkejä missä voisi säästää

seuraavan puolen vuoden aikana helmi–elokuu 2014: • 10 valiosonnisiemennyksen vaihtaminen nuor- tai lihasonnisiemennykseksi 170 € • 15 euron säästö viikon ruokaostoksissa 412 € • Uuden talikon oston siirto, koska vanhallakin pärjää 60 € • Navettahaalarin vetoketjun korjaus uuden haalarin ostamisen sijaan 50 € • Uuden lenkkiavainsarjan hankinnan siirto 160 € • Uusien lypsypyyhkeiden 100 kpl hankinnan siirto 150 € Yhteensä

1 002 €

Jo näin pienillä toimilla olet puolessa vuodessa parantanut elokuun maksuvalmiutta 1 000 eurolla. Näin sinulla on 1 000 euroa enemmän esimerkiksi urakointilaskuihin, jos säästät hankinnoissa tai siirrät niitä.

TILASÄILIÖT

SULJETUT SÄILIÖT • Tehokas pesuri • Toimintojen seuranta ja rekisteröinti • Robottisäiliöt kaikille robottimerkeille

DF953/95 tilavuudet 1600 - 8000 l LASER tilavuudet 9000 - 30000 l

Wedholms Teollisuustie 8, 16600 JÄRVELÄ Tel. 041 - 437 0057 www.wedholms.fi

Maito ja Me 1/2014

41

t

Fiona (oik.) ja Inka kapsahtavat enempiä kyselemättä Veronican syliin.

Lastenhoito järjestyi

au pairin avulla

Lastenhoidon järjestyminen askarruttaa monella maitotilalla. Riikka Peltola Mäntsälästä palkkasi avuksi au pairin.

T

sekkiläinen Veronica Nadaska tuli au pairiksi Riikka ja Mika Peltolan perheeseen viime syksynä. Tumma ja pitkänhuiskea Veronica touhuaa tuvassa kuin kotonaan ja niin pitää ollakin, koska au pair on tavallaan perheenjäsen, joka ylläpitonsa ja taskurahan eteen auttaa lastenhoidossa ja kotitöissä.

23-vuotias Veronica työskenteli kotimaassa lakiasiain toimistossa, mutta halu nähdä maailmaa ja petrata englannin kiel-

42

Maito ja Me 1/2014

tä sai hakeutumaan au pairiksi. ”Olen aina pitänyt lapsista ja kokemusta lastenhoidostakin on jonkin verran”, hän sanoo.

Kohdemaaksi hän ajatteli kielen takia ensisijaisesti Yhdysvaltoja tai Englantia.

Hän sattui kuitenkin olemaan vierailulla Suomessa täällä opiskelleen tuttavansa luona, kun Riikka Peltola otti yhteyttä internetin au pair -palvelussa. Näin Veronicalla oli poikkeuksellisesti mahdollisuus tavata perhe ja päätös syntyi molemmin puolin sen jälkeen aika nopeasti.

Veronica viihtyy maalla Riikka Peltola kertoo au pairia hakiessaan edellyttäneensä myönteistä suhtautumista maatalouteen. Eläinrakkaalle Veronicalle työ maanviljelijäperheessä sopi hyvin, vaikka onkin kaupunkilaistyttö. Nyt vasikat, lehmät ja ponit nauttivat rapsutuksista yli kielirajojen. Omaan huoneeseensa hän sai toivomansa kaksi lemmikkikania.

Veronican työ alkaa aamulla Santerin, 9 v. lähtiessä kouluun ja Rian, 6 v. esikouluun. Kotiin jää Fiona, 2 v. ja hoitoon tulee saman ikäinen serkkutyttö Inka. Kuusituntinen työpäivä kuluu lähinnä lasten kanssa puuhaillessa. Silloin tällöin hän laittaa myös ruokaa. ”Mukavaa saada tsekkiläistä vaihtelua aterioihin”, Riikka Peltola kiittelee. Hänen mukaansa Veronica on ihanan kaikkiruokainen, arkiruoat kuten hernekeitto ja kaalilaatikkokin maistuvat hyvin.

Kotitöihin vaihtelua tuovat perhemuskari ja -jumppa, joissa Veronica, Riikka, Fiona ja Inka käyvät yhdessä. Veronica käy myös seurakunnan perhekerhossa ja toisinaan lasten kanssa kirjastossa. Ratsastustunneilla hän käy yhdessä Santerin kanssa.

Vapaa-aikana Veronica pitää yhteyttä ystäviinsä Facebookissa ja katselee televisiota tai lepäilee muuten vain. Kotiväen kanssa hän keskustelee viikoittain skypen välityksella. ”Suomen televisiota pystyy hyvin katsomaan, koska ulkomaiset elokuvat ja sarjat puhutaan englanniksi, toisin kuin kotimaassa, jossa ne on jälkiäänitetty tsekin kielelle”, hän toteaa. ”Etukäteen jännitti, miten tulen lasten kanssa juttuun, mutta mukavasti on mennyt”, hän naurahtaa. Suunnitelmissa on viipyä perheessä vuosi ja sen jälkeen jatkaa ehkä johonkin englanninkieliseen maahan.

Mäntsälästä on kohtuullinen matka ja yhteydet lähikaupunkeihin. Veronica kertoo tutustuneensa muun muassa Helsingin ja Porvoon nähtävyyksiin. Hän toivoo ehtivänsä Suomen ajallaan käymään myös Tallinnassa, Tukholmassa ja Pietarissa.

Au pair on perheenjäsen Au pair asuu perheessä, joten yhteiselämän sujuminen on tärkeää. ”Veronica on sopeutunut hyvin ja tulee toimeen hienosti lasten kanssa”, Riikka Peltola kiittelee.

Hän selvitti kaiken varalta etukäteen myös työsuhteen lopettamisen vaihtoehdon. Uuden au pairin hankkimiseen kuluu noin kuukausi, mikä kannattaa lastenhoidon järjestelyjen kannalta ottaa huomioon.

Riikka puhuu Veronican kanssa englantia, mutta pikkutytöillä ja Veronicalla asiat näyttävät sujuvan hyvässä yhteisymmärryksessä välillä englanniksi välillä suomeksi. ”Helpottaa kovasti, kun voi kunnol-

Au pairin palkkaaminen zz Riikka Peltola haki au pairia yhdessä sisarensa

Marjaana Peltolan kanssa internetin Aupair World -palvelun kautta. Muitakin välityspalveluja löytyy.

Au pairia hakevat ja au pairiksi tahtovat luovat palveluun oman profiilin. Profiilien selaaminen Aupair Worldissa on ilmaista, mutta yhteydenotto maksaa.

Palvelussa kerrotaan myös au pairin työehtoihin kuuluvia asioita. Palvelu on englanniksi. Muitakin kielivaihtoehtoja on, ei kuitenkaan suomea.

Hakijoiden profiileita on palvelussa paljon ja sopivan henkilön löytyminen vaati jonkin verran aikaa. Palvelun kautta saa suoran kontaktin hakijaan. Keskinäisessä keskustelussa selviää parhaiten, kohtaavatko osapuolten toiveet ja odotukset. Suositeltavaa on tehdä au pairin kanssa työsopimus, jossa määritellään muun muassa työaika, tehtävät, palkka ja irtisanomisaika.

EU-maan kansalaisena Veronica ei tarvitse oleskelulupaa, henkilötunnus ja verokortti riittävät.

Molemmat saa verotoimistosta, jossa Veronica kävi Marjaanan kanssa. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin Veronica oli hankkinut etukäteen kotimaastaan.

Palkanmaksu hoituu internetistä löytyvällä www.palkka.fi –palvelun ohjelmalla, joka laskee ennakonpidätykset ja työeläkemaksut. Aupair Worldin suositus vähimmäispalkaksi on 252 euroa kuukaudessa käteen. Veronpidätys ja työeläkemaksut määräytyvät kokonaispalkan mukaan, johon lasketaan myös ylöspidon kuten asunnon ja ruoan arvo. Kaikista näistä löytyy internetin palveluissa havainnollisia esimerkkejä.

Lisäksi pitää huolehtia lakisääteisistä työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutuksista.

Au pairin palkkaamisesta voi saada kotitalousvähennystä. Kotihoidontukea saa, jos au pair hoitaa tukeen oikeuttavia lapsia.

Au pairin palkkaamista koskevat velvollisuudet vaihtelevat au pairin kansalaisuuden, iän, työsuhteen keston ja palkkauksen mukaan. Internetistä löytyy hyvää ja selkeää tietoa, Marjaana Peltola opastaa.

la keskittyä töihin”, sanoo Riikka Peltola.

Parsinavetassa on 60 lypsävää ja hiehopihatossa kasvatetaan omien lisäksi kolmen tilan hiehot. Lisäksi on tinkimaidon myyntiä. Isovanhemmilta on tarvittaessa saatu lastenhoitoapua, mutta se tarkoittaa usean henkilön menojen sovittelemista yhteen. ”Ennakoimattomissa tapahtumissa tai poikimisten ja siemennysten vuoksi ei nyt tarvitse käynnistää puhelinrumbaa lapsenvahdin saamiseksi”, Riikka Peltola toteaa. ”Aiemmin jouduimme Mikan kanssa vuorottelemaan navettatöissä, nyt voimme käydä lypsyllä yhdessä.”

Au pair ratkaisi myös Riikan Marjaanasiskon perheen lastenhoidon.

Tietoa au pairin palkkaamisesta: http://www.etera.fi/ kotitalous/tyonantajana/au-pair https://www.vero.fi/ fi-FI/Henkiloasiakkaat/Ulkomailta_ Suomeen/Ulkomailta_Suomeen_tuleva_ au_pair(11949) www.palkka.fi

Teksti ja kuva Aino Murtomaa-Niskala

Ensirehu vasikoille Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa Vasikan pötsi, 6 viikkoa, maito-vilja -ruokinta.

Vasikan pötsi, 6 viikkoa, Startti Mysli -ruokinta.

Startti Myslissä on kaikki.

Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua.

Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta.

Saatavana kaikista meijereistä.

Lisätietoja: www.valio.fi/Startti, puh. 010 381 2639 Maito ja Me 1/2014 43

Uutta Valiolta Uusi Valio Crea® zz Valio Crea® maustettujen ruokakermojen

uusi maku on kolme yrttiä. Laktoositon, basilikaa, oreganoa ja ruohosipulia sisältävä ruokakerma maustaa kastikkeet, keitot, uuniruoat, wokit sekä leivonnaiset. Valio Crea® ruokakermat ovat UHT-tuotteita, jotka säilyvät avaamattomana pitkään huoneenlämmössä. Kätevän, korkillisen pakkauksen voi kierrättää korkkeineen nestekartonkikierrätyksessä. Valmistaja: Valio Turenki.

Kevään makuja Kevään keltainen keitto

zz Valio appelsiini-ruusunmarjakeitto on

raikas kausikeitto, jonka maku tulee aidoista marjoista ja hedelmistä. Keitto on yhden litran korkkipakkauksessa, jonka voi kierrättää korkkeineen. Valmistaja: Valio Helsinki.

Kausimaku vaihtuu

zz Valiojogurtin uusi kausimaku on appel-

siini. Tuote on myynnissä syyskuun loppuun saakka. Valiojogurtin aiempi kausimaku mango on nyt vakiovalikoimassa.

Molempiin Valiojogurtteihin on lisätty D-vitamiinia. Valmistaja: Valio Riihimäki.

Kevyesti jogurteilla Maltillisen makea marjapommi

zz Valiojogurtti® marjapommi sisältää 30 %

vähemmän sokeria kuin tavallinen Valiojogurtti®. Jogurtti on vähälaktoosinen HYLA ja siihen on lisätty D-vitamiinia. Marjapommi sisältää 6 % marjaa: vadelmaa, mustikkaa ja puolukkaa. 1 kg pakkaus on kierrätettävä. Valmistaja: Valio Riihimäki.

Valiojogurtti® Raikas zz Valiojogurtti® Raikas on uudenlainen, runsaasti marjaa ja hedelmää sisältävä jogurtti, jossa kaloreita on 30 % tavallista Valiojogurttia vähemmän.

Jogurtti on vähälaktoosinen HYLA, D-vitaminoitu ja makuina on persikka-aprikoosi, vadelma ja raparperi. Jogurtti sisältää 12 % marjaa tai hedelmää ja on makeutettu sokerilla ja steviakasvista valmistetulla makeutusaineella. Rakenteeltaan paksu jogurtti on 150 g pikareissa.

Valmistaja: Valio Riihimäki.

44

Maito ja Me 1/2014

Uutuuksia Gefilus-perheessä Gefilus® mehumaidot

zz Valio Gefilus® mehumai-

dot ovat rasvattomia, laktoosittomia ja pehmeän makuisia koko perheelle maistuvia juomia. Makuina on mangovanilja ja persikka-tyrni. Gefilus® mehumaidot sisältävät laktoositonta maitojuomaa ja mehua. Niissä on maailman tutkituinta maitohappobakteeria sekä runsaasti C- ja D-vitamiineja, jotka ylläpitävät kehon vastustuskykyä. Mehumaidot on pakattu korkillisiin 1 litran purkkeihin, jotka ovat korkkeineen kierrätettäviä.

Valmistaja: Valio Helsinki.

Valio Gefilus® päärynämehu zz Valio Gefilus® mehu päärynä on päärynätäysmehu, joka sisältää maailman tutkituinta maitohappobakteeria ja runsaasti C- ja D-vitamiinia.

Mehussa on vain hedelmän oma sokeri. Kätevän 1 litran korkkipakkauksen voi kierrättää korkkeineen. Valmistaja: Valio Helsinki.

Uusia makuja Gefilus® tehojuomiin zz Valio Gefilus® tehojuoman uudet maut ovat appelsiini ja puolukka. Gefilus® tehojuomat ovat laktoosittomia ja

rasvattomia. Juomat sisältävät maailman tutkituinta maitohappobakteeria ja runsaasti D-vitamiinia, joka auttaa ylläpitämään kehon vastustuskykyä. Valio Gefilus® tehojuomat pakataan neljän 100 millilitran kerta-annoksen monipakkaukseen, jonka voi kierrättää pulloineen ja käärekartonkeineen. Valmistaja: Valio Seinäjoki.

Maustetut Gefilus® piimät zz Mustikalla ja mangolla maustetut, raikkaat, vähärasvaiset Valio Gefilus® piimät ovat vähälaktoosisia HYLA ja sisältävät maailman tutkituinta maitohappobakteeria sekä D-vitamiinia, joka ylläpitää kehon puolustusjärjestelmän toimintaa. Lasillinen (2 dl) mustikka- tai mangopiimää sisältää 200 mg kalsiumia (26 % päivän saantisuosituksesta), 2µg D-vitamiinia (40 % päivän saantisuosituksesta) sekä runsaasti B-ryhmän vitamiineja.

Valio Gefilus® mustikka- ja mangopiimät pakataan 1 litran korkilliseen pakkaukseen ja 3,3 dl korkilliseen annospakkaukseen. Pakkaukset ovat korkkeineen kierrätettäviä. Valmistaja: Valio Jyväskylä.

Uutta Valiolta Uudet Olot zz Valio OLO™ Ruoansulatusviilin uusi

PROfeel-uutuuksia PROfeel® proteiini­juoma mango zz Valio PROfeel® proteiinijuoman uusi maku on mango. Juoma on laktoositon ja 2,5 dl:n pakkaus sisältää 20 g hyvälaatuista maitoproteiinia, josta puolet on heraproteiinia. Maitoproteiini tukee lihasten kuntoa ja kasvua ja toimii apuna painonhallinnassa. Korkillisessa UHT-pakkauksessa Valio PROfeel® proteiinijuoma säilyy avaamattomana pitkään. Korkki-

pakkaus on kätevä käyttää ja kuljettaa mukana. Pakkaus korkkeineen on kierrätettävä. Valmistaja: Valio Turenki.

kerrosviilimaku on omena-päärynä.

OLO viili on vähälaktoosinen HYLA, sisältää runsaasti kuitua ja on D-vitaminoitu. Valmistaja: Valio Oulu.

Valio OLO™ Ruoansulatusjogurtin uutuusmaku on uuniomena. OLO jogurtti on vähälaktoosinen HYLA, runsaskuituinen ja D-vitaminoitu.

Jogurtit ovat neljän pikarin monipakkauksessa. Valmistaja: Valio Riihimäki.

Valio PROfeel® proteiinirahka sitruuna zz Valio PROfeel® proteiinirahkan uusi maku on sitruuna. Rahka on laktoositonta ja miedosti makeutettu. 175 g pikarissa on 19 g maitoproteiinia. Valmistaja: Valio Seinäjoki.

Uusia makuja Valio Eila® Laktoosittomiin � Laktoosittomien, Valio Eila lohkeavien jogurttien uutuusmaku on puolukka. Valio Eila® Laktoosittoman lohkeavan viilin uusi maku on mustikka. Valmistaja: Valio Oulu. ®

Valio Viola® tuorejuusto­uutuus

Uusi iso Luostari

zz Valio Viola® vanilja tuorejuusto on lak-

zz Vivahteikas ja täyteläinen

toositon uutuusmaku, joka sopii leivontaan, jälkiruokiin, keksien kera ja juustotarjottimelle. Normaalirasvaisen tuorejuuston voi myös vaahdottaa ja käyttää sellaisenaan tai sekoittaa kermavaahtoon.

Rasvapitoisuus 25 %, laktoositon, gluteeniton ja säilöntä- ja väriaineeton.

Valmistaja: Valio Joensuu.

Valio Luostari® on uudessa, isossa 625 gramman pakkauksessa.

Uudet Valio Onni® välipalat zz Valio Onni® jogurttivälipalojen maut ovat banaani-

puolukka ja mustikka-kaura. Tuotteet sopivat makuannoksiksi 5 kuukauden iästä alkaen ja taaperoikäisille ne maistuvat helppoina välipaloina.

Valio Onni® hedelmäsoseiden makuina ovat persikka ja päärynä. Hedelmäsoseet sopivat makuannoksina neljän kuukauden iästä alkaen ja taaperoikäisille välipalaksi.

Valio Onni® välipalat ovat UHT-tuotteita, jotka säilyvät avaamattomina huoneenlämmössä pitkään. Kätevä korkillinen pakkaus on korkkeineen kierrätettävä.

Valmistaja: Valio Turenki.

Vadelmapuolukkamustikkakeitto zz Valio vadelma-puolukka-

mustikkakeitto on raikas, sokerilla ja steviakasvista valmistetulla makeutusaineella makeutettu marjakeitto. Sisältää 15 % marjaa ja runsaasti C-vitamiinia.

Korkillisen 1 litran purkin voi kierrättää korkkeineen.

Valmistaja: Valio Helsinki.

Maito ja Me 1/2014

45

Valio Koekeittiö

Pääsiäispöytään

karitsaa

Lisää vinkkejä kevää n juhliin ja arkee n www.valio.fi/ reseptit.

Pääsiäispöydän karitsaa maustavat yrtit ja aromikas kastike, johon uuden vivahteen antaa Valio Viola® vanilja tuorejuustouutuus. Laskiaisen mäenlaskun jälkeen lämmitellään kuumalla chili-kaakaojuomalla.

Yrtti-sinappikuorrutettu karitsankare 4 annosta

2 kpl (800 g) karitsankaretta ¼ tl suolaa mustapippuria myllystä 2 tl Dijon-sinappia ½ dl tuoreita yrttejä, esim. lehtipersilja, timjami, rosmariini ¼ dl korppujauhoja 2–3 rkl Valio voita

46

Maito ja Me 1/2014

l Poista kareesta ylimääräinen rasva ja

kalvot. Mausta suolalla ja pippurilla. l Levitä pinnalle ohut kerros sinappia. l Hienonna yrtit ja sekoita joukkoon korppujauho. Kierittele kareet seoksessa. l Ruskista kareiden pinta nopeasti kuumalla pannulla voissa. l Laita uuniin 200 asteeseen 12–16 min, riippuen haluatko lihan olevan medium vai kypsä. Ota uunista ja anna vetäytyä folioon peitettynä muutama minuutti. l Leikkaa kare luiden välistä kyljyksiksi.

Vanilja-rosmariinikastike 4-6 annosta (2 dl )

1 pieni porkkana pala (50 g) palsternakkaa pala (50 g) juuriselleriä 2 salottisipulia 3 valkosipulin kynttä 1 rkl Valio voita ripaus suolaa 1 tl vaaleaa balsamiviinietikkaa 5 dl punaviiniä 2 vartta rosmariinia 5 dl lihalientä ½ rasiaa (à 200 g) Valio Viola® vanilja tuorejuustoa

l Pese porkkana ja juuriselleri hyvin.

Paloittele kasvikset rouheasti. Paina veitsellä kuorellisten valkosipulin kynsien rakenne rikki. Kuullota juureksia ja sipuleita muutama min kattilassa voissa. l Ripottele kasvisten päälle suola. Lisää balsamiviinietikka ja anna höyrystyä. Lisää punaviini ja rosmariinin oksat. Anna kiehua hiljalleen, kunnes neste on haihtunut puoleen. l Siivilöi. Lisää lihaliemi. Anna kiehua hiljalleen, kunnes kastiketta on jäljellä n. 2 dl. l Lisää tuorejuusto. Sekoittele, kunnes se on kokonaan sulanut.

Filo-pohjainen kasvispiirakka 8–10 pala, laktoositon Täyte

2 (250 g) sipulia 1–2 rkl Valio Eila® Laktoositon voita 2 (400 g) paprikaa (punainen ja keltainen) 1 tlk (190 g) latva-artisokkaa persiljamarinadissa, esim. Saclà 1 tl sitruunapippuria 1 pussi (150 g) Valio pizzajuusto raastetta 1 muna 1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa Kolme yrttiä Pohja

1 pak (450 g) filotaikinalevyjä (pakaste, esim. Kanaki) 150 g Valio Eila® Laktoositon voita

l Sulata filotaikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan, n.

2 t avaamattomana. Valmista sillä aikaa täyte. Hienonna sipulit. Kuullota voissa pannulla.

Leikkaa paprikat pieniksi kuutioiksi. Lisää pannulle. l Valuta artisokat. Hienonna ja lisää pannulle. Mausta seos sitruunapippurilla. Nosta pannu levyltä.

POHJA l Sulata voi. Nosta yksi ohut

filotaikinalevy leivinpaperiarkin päälle työpöydälle. l Voitele sen pinta voisulalla pullasutia käyttäen. Nosta päälle toinen filolevy. Voitele. l Toista tämä, kunnes kaikki levyt ovat päällekkäin.

l Siirrä levyt yhdessä leivinpaperin kanssa suorakaiteen muotoisen uunivuoan (n. 30 x 22 cm) pohjalle ja reunoille. Jos taikina nousee liikaa vuoan reunan yli, leikkaa siitä hiukan pois saksilla. l Levitä kasvikset pohjalle.

Ripottele päälle juustoraaste.

l Vatkaa munan rakenne rikki kulhossa. Lisää ruokakerma.

Kaada seos vuokaan. l Paista 200 asteessa alatasolla n. 25 min. l Tarjoa hieman jäähtyneenä tai haaleana raikkaan salaatin kera.

Chili-chocolate Chili-kaakaojuoma, 4 annosta

1 dl Valio vaahtoutuvaa suklaakermaa 75 g chilisuklaata (tai tummaa suklaata ja ripaus jauhettua chiliä) 5 dl Valio täysmaitoa

Pinnalle

1 ½ dl Valio vaahtoutuvaa suklaakermaa 1 rkl suklaarouhetta ripaus kanelia

l Vaahdota ensin pinnalle tuleva suklaakerma (1 ½ dl).

Hedelmäpiirakka 10–12 palaa, laktoositon Pohja

1 ½ dl Valio Oivariini® juoksevaa 1 dl sokeria 2 ½ dl vehnäjauhoja 1 ½ dl kookoshiutaleita ½ tl leivinjauhetta ½ dl kookoshiutaleita Täyte

2 rasiaa (à 200 g) Valio Viola® vanilja tuorejuustoa 1 dl Valio turkkilaista jogurttia laktoositon 2 munaa 1 tlk (230 / 415 g) säilykepäärynöitä 2 (400 g) banaania

VINKKI l Kaksinkertaisella annoksella syntyy uunipannullinen Hedelmäpiirakkaa. Kypsennä 200 asteessa uunin alaosassa n. 35 min.

l Sekoita rasva ja sokeri kulhossa. l Yhdistä vehnäjauhot, 1 ½ dl kookoshiutaleita ja leivinjauhe.

Lisää rasva-sokeriseokseen. l Sekoita taikinaksi. l Levitä taikina piirakkavuoan (Ø 27 cm) pohjalle ja reunoille.

Ripottele pohjalle ½ dl kookoshiutaleita. l Sekoita tuorejuusto, jogurtti ja munat tasaiseksi seokseksi. l Valuta päärynät. Kuutioi päärynät ja banaanit kulhoon.

Sekoita ne varovasti keskenään. l Levitä hedelmät piirakkapohjalle.

Kaada päälle tuorejuustotäyte. l Kypsennä 200 asteessa uunin alaosassa 30 min tai kunnes kypsä. l Tarjoa jääkaappikylmänä kahvipöydän herkkuna tai jälkiruokana.

l Kuumenna loppu suklaakerma (1 dl) ja paloiteltu suklaa miedolla lämmöllä kattilassa, kunnes suklaa on sulanut. Jos käytät tummaa suklaata ja chilijauhetta, keitä muutama min. l Lisää maito. Kuumenna samalla sekoittaen. l Kaada juoma annoslaseihin. Lusikoi päälle suklaakermavaahto. l Ripottele päälle kanelia ja / tai koristele annokset suklaalastuilla. l Tarjoa jälkiruokana tai lämmittävänä juomana.

VINKKI l Kaada kunkin annoslasin pohjalle 1 rkl likööriä, kuten vanilja- tai toffeelikööriä. l Chilisuklaissa ja -mausteissa on vahvuuseroja. Tarkista juoman maku kuumennusvaiheessa ja lisää halutessasi chiliä.

Maito ja Me 1/2014

47

VÄHÄN HIILAREITA, 20 GRAMMAA PROTEIINIA. Uudet Valio PROfeel® proteiinijuoma Mango sekä proteiinirahka Sitruuna sisältävät kummatkin noin* 20 grammaa proteiinia. Se on mielestämme kelpo määrä – etenkin kun mausta ei tingitä tippaakaan.

Nauti liikunnasta, nauti elämästä.

Vahva keho, energisempi elämä. *Proteiinimäärä / annos eri tuotetyypeissä: proteiinijuoma 20 g, proteiinijogurtti 10,5 g, proteiinijogurttijuoma 15 g, proteiinirahka 19,3 g, proteiinirahkarae 16,5 g. Proteiini tukee lihasten ylläpitoa ja kasvua. Osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota sekä terveellistä elämäntapaa.

valio.fi/profeel

Brysselistä Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimii maito- ja liha-alan edunvalvojana Brysselissä taustaorganisaatioinaan maitovaltuuskunta, osuusteurastamot, MTK ja Pellervo-Seura.

EU ja alkuperämerkintä

K

uluttajatutkimukset osoittavat, että kuluttajat haluavat tarkempaa tietoa tuotteiden alkuperästä. Tähän on varmasti vaikuttanut viime vuoden hevoslihaskandaalit, mutta myös paikallisten tuotteiden suosiminen.

Kasvava maidon kysyntä ei ole vielä johtanut suurempiin väärentämisskandaaleihin Euroopassa. Venäjän maidontuottajat ovat kuitenkin todenneet, että moni tuote Venäjällä markkinoidaan maitotuotteena, vaikka tuote ei ole maitopohjainen.

Viime vuoden lopussa EU:n jäsenmaat päättivät, miten sian-, siipikarjan- ja lampaan lihaa tulisi merkitä. Tämän päätöksen vaikein kohta oli sianlihan alkuperämerkintä.

Tuotteessa tulisi esityksen mukaan näkyä, missä eläin on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu. Varsinkin kasvatusmaan indikoiminen oli monelle jäsenmaalle vaikea asia.

Erityisesti Saksalle tämä oli hankala, koska komission alkuperäiset ehdotukset kasvatusmaan kriteereistä olisi tuottanut hankaluutta maalle, jossa noin neljännes porsaista tulee joko Hollannista tai Tanskasta.

Jäsenmaiden ja komission kompromissi joulukuun alussa sai kuitenkin määräenemmistön taakseen, vaikka-

Maidon kuljetus ja jalostus voi KeskiEuroopassa tapahtua monessa maassa. kin merkintälinjaukset sianlihan osalta on jotenkin hankala ymmärtää. Tähän komissio on jo luvannut ohjeet, miten kuluttajan pitäisi alkuperämerkinnät tulkita. Kasvatusmaan määritelmä riippuu sian kasvatuskauden pituudesta joko yli tai alle kuusi kuukautta sekä välitysettä teurastuspainosta.

Maitotuotteiden raaka-aineiden merkinnästä esitys tänä vuonna Komissio tilasi syksyllä tutkimuksen, jossa selvitetään, miten maitotuotteita voisi merkitä niin, että kuluttajat saavat tarvitsemansa tiedon ilman, että tiedon merkitseminen tulee jalostavalle ketjulle liian kalliiksi. Myös tämä on osa aikaisempaa alkuperämerkintälinjausta, jota

on tehty EU-tasolla. Parlamentti ja neuvosto ovat antaneet komissiolle tehtäväksi esittää raaka-aineille alkuperämerkinnän ja raportoida näistä viimeistään joulukuussa 2014.

Suomalaiset kuluttajat ja tuottajat ovat varmasti samoilla linjoilla alkuperämerkinnästä, mutta myös tässä asiassa saattaa ongelmaksi syntyä keskieurooppalainen maidon kuljetus ja jalostus, joka voi tapahtua samanaikaisesti monessa maassa. Suurilla kansainvälisillä maidonjalostajilla saattaa olla tiettyjä toivomuksia vaadittaviin kriteereihin.

Tarkat alkuperämerkinnät tuovat kuluttajalle aina suurimman lisäarvon, mutta myös ketjulle suurimmat kustannukset. Komission esitys valmistunee luultavasti ennen kesää ja tulee tämän jälkeen jäsenmaiden hyväksyttäväksi.

Maatalouspolitiikan viherryttäminen käsittelyyn EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen säädökset ja siirtymäsäädökset saivat lopullisen hyväksynnän joulukuun maatalousneuvoston kokouksessa. Komissio on näiden pohjalta valmistellut delegoituja säädöksiä, miten esimerkiksi viherryttämistä toteutetaan päätöksen mukaisesti. Monen EU-päätöksen osalta on aikaisemmin todettu, että paholainen löytyy yksityiskohdista. Myös tässä yhteydessä voi näin todeta.

Komissio on valmistelussaan lähtenyt tiukasta tulkinnasta, joka olisi viemässä EU:n maatalouspolitiikkaa tiukkaan viherryttämiseen ja kasvavaan byrokratiaan.

Nämä säädökset ovat tammikuun aikana komission sisäisessä tarkastelussa ja tulevat myös parlamentin hyväksyntään ennen istuntokauden päättymistä. Parlamentin maatalousvaliokunta on todennut, että se ei epäröi hylätä säädöksiä, jos komissio tiukentaa tulkinnat niin, että maatalouspolitiikan yhteinen päälinjaus muuttuu.

Myös maatalousministerit ovat todenneet, että säädökset eivät saa johtaa hallinnollisiin ongelmiin. Maatalousneuvoston kokouksessa joulukuussa he käsittelivät komission yhteenvedon syyskuun maitokonferenssista.

Moni jäsenmaa totesi käsittelyn yhteydessä, että maidontuotantoa pitää voida myös jatkossa harjoittaa EU:n syrjäisimmillä alueilla. Samaa totesi myös Suomen maatalousministeriö – pari päivää oman pohjoisen tuen kiintiöpäätöksen jälkeen.

Jonas Laxåback

Maito ja Me 1/2014

49

Kotimainen Startti

– vahva tuotanto alusta alkaen

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa.

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Auto Startti Maito Instant

www.valio.fi/Startti

Startti tuotannon kasvulle.

Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.

Valio Plus Akatemia sai alueellisia kummeja l Valio Plus Akatemia® ohjelma sai

vuoden alussa neljä aluekummia.

He ovat kumparelaskija Anniina Lahti Kemijärveltä, ampumahiihtäjä Jessika Rolig Hämeenlinnasta, hiihtäjä Kerttu Niskanen Vieremältä ja golfaaja Noora Tamminen Järvenpäästä.

Alueellisten kummien tehtävänä on kannustaa lapsia ja nuoria liikunnan ja terveellisten elämäntapojen pariin paikallisesti. Kummit ovat eri lajeja edustavia nuoria ja esimerkillisiä urheilijoita, jotka harjoittelevat ahkerasti ja pitkäjänteisesti.

Kerttu Niskanen on naishiihtäjien kärkeä ja edusti Suomea muun muassa Sotshin olympialaisissa.

Kerttu on Keski- ja Itä-Suomen aluekummi.

Jessika Rolig on saavuttanut useita ampumahiihdon SM-mitaleja ja osallistunut myös nuorten MMkisoihin. Jessika harjoittelee ja käy lukiota Vuokatissa. Hän toimii aluekummina Etelä-Suomessa.

Pohjois-Suomen aluekummi on kumparelaskija Anniina Lahti. Hän edustaa kemijärveläistä Avalanche Ski Clubia ja on kilpaillut menestyksekkäästi Suomessa ja ulkomailla.

Etelä-Suomen toinen kummi Noora Tamminen edustaa Tammer-Golfia ja kuuluu Suomen golfin olympiaryhmään. Nooralla on joukkuepelin MM-mitali vuodelta 2012.

Aluekummien kuulumisia voi seurata Valio Plus Akatemia® nettisivuilla www.valio.fi/akatemia.

Valio toi markkinoille Arki maitojuoman

valio juustoMestari suosittelee:

ALOITA AAMUSI NAUTISKELLEN ”Emmental on juustojen kuningas. Valiolla sen tekeminen alkoi jo 1908 Joensuussa Pietarin kulinaristeille. Valio Emmental Sinileima on huolellisesti kypsytetty ja maailmallakin palkittu.

Siinä on laadukkaalle emmentalille tyypillinen hieno ja miedosti pähkinäinen aromi, joka herättää aistit. Mitä enemmän koloja, sitä enemmän makua.

Maista niin ymmärrät.”

Tapani Lahnalampi, Valio juustomestari

MaistuviMMat juustot tunnistat valio juustoMestareiden sinetistä. valio.fi/juustot

p Laadukkaan, suomalaisesta maidosta valmistetun

juuston tunnistaa Valio logosta, toteaa Valion juustokampanjassa esiintyvä juustomestari Tapani Lahnalampi Valion Toholammin tehtaalta.

Juustomestari suosittelee

zz Valio Hyvä suomalainen Arki® maitojuoma on

tuoreesta suomalaisesta maidosta valmistettu maitojuoma. Se on edullinen vaihtoehto Valion maito- ja maitojuomavalikoimassa. Valittavana on rasvaton ja kevytmaitojuoma.

Tuote on nimeltään maitojuomaa, koska sen proteiinipitoisuus vakioidaan 3 g/100 g -tasolle.

Perusmaidoissa proteiinia on keskimäärin 3,2– 3,3 g/100 g. Lainsäädännön mukaan tuotetta on kutsuttava maitojuomaksi, jos maidon muita aineosia kuin rasvaa muutetaan niin, että osuus pienenee.

Pakkauksessa maidon ohella valmistusaineeksi mainitaan maitovalmiste, joka on maitoa, josta on poistettu proteiinia ja jonka avulla maitojuoman proteiinipitoisuus vakioidaan. Arki® maitojuoma on D-vitaminoitu.

Lyhyesti

p Valio Hyvä suomalai-

nen Arki® maitojuoma on edullinen, kotimainen vaihtoehto.

l Valion Juustomestari suosittelee -mainoskampanjalle on lainannut kasvonsa oikea ammattimies, Valion Toholammin tehtaan valmistusprosessivastaava Tapani Lahnalampi. Yli kolme vuosikymmentä juustonvalmistuksen parissa työskennellyt mestari tietää, että Valio juustojen hyvä maku syntyy vankalla ammattitaidolla puhtaasta ja korkealuokkaisesta suomalaisesta maidosta, josta kiitos maidontuottajille.

Valion Toholammin tehdas valmistaa mm. Valio Emmentalia ja Valio Alppi Kreiviä. Tapani Lahnalammen mukaan hyvän juuston valmistuksessa on monta tarkkuutta ja ammattitaitoa vaativaa vaihetta. ”Kiehtovaa on myös seurata pitkään kypsyvän Valio Mustaleima emmentalin maun ja aromien kehittymistä kellaroinnin aikana”, hän toteaa.

Kätevät korkkipakkaukset UHT-tuotteisiin zz Valio Turengin aseptisesti

pakkaamat 2 dl ja 2,5 dl UHTtuotteet siirtyvät asteittain uusiin, korkillisiin pakkauksiin. Korkillinen pakkaus on helppo avata ja sulkea.

Tuotteet säilyvät avaamattomina huoneen lämmössä. Korkillisen pakkauksen voi kierrättää korkkeineen.

t Uuteen korkki­

pakkaukseen pakataan mm. Valio Onni® ja Tuuti® lastenruoat, Valio Crea® maustetut ruokakermat, Valio PROfeel® proteiinijuomat sekä UHT-kermat.

Maito ja Me 1/2014

51

oNnI tUlEE lÄhElTÄ

mAdE iN hÄmE

Uut ta!

Lasten puuroista ja velleistä vain Valio Onni® tehdään Suomessa. Nyt Onni® perhe laajenee myös toivottuihin jogurttivälipaloihin ja maistuviin hedelmäsoseisiin. Tuotteet valmistetaan Turengissa, Hämeen sydämessä – ilman lisäaineita tai lisättyä sokeria. Suljettavan kierrekorkin ansiosta voit ottaa Valio Onni® lastenruoat helposti myös evääksi. Jo 16 vaihtoehtoa uusissa pakkauksissa!

Klikkaa ja tutustu: valio.fi/onni

Riitan aamulypsy

Perheviljelmien vuosi 2014

Y

K:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO on nimennyt vuoden 2014 perheviljelmien vuodeksi. Sen tarkoituksena on korostaa perheviljelmien ja pienten tilojen merkitystä ruokaturvalle, ravitsemukselle, luonnonvarojen hyödyntämiselle, ympäristön suojelemiselle ja kestävälle kehitykselle. Tavoitteena on saada aikaan sellaista maatalous-, ympäristö- ja sosiaalipolitiikkaa, että se edesauttaa perheviljelmien menestystä.

Vaikka painopiste onkin kehittyvissä maissa, ovat perheviljelmät hallitseva osa myös kehittyneiden maiden ruoantuotantoa.

Melkein kaikki tilat Suomessa ovat perheviljelmiä. 88 prosenttia tiloista on yksityisen henkilön omistamia ja 11 prosenttia maatalousyhtymiä tai perikuntien omistuksessa. Maitotilat ovat suhteellisen pieniä keskimääräisen tilakoon ollessa 32 lehmää.

M

ahdetaanko useastikaan pysähtyä miettimään, mistä ruoka oikeasti tulee? Jos maataloustuotanto olisi perheviljelmien sijasta esimerkiksi globaalien suuryritysten käsissä, olisivat maataloudessa työskentelevien henkilöiden asema, maatalousmaan kunto ja ympäristön tila, elintarvikkeiden hinta ja tuotevalikoima aivan toinen.

Kotoperäisen ruoan määrä olisi Suomessa nykyistä huomattavasti alempi.

Monet seikat puhuvat Suomessakin perheviljelyn puolesta. Siihen liittyy voimakkaasti jatkuvuus. Tila halutaan siirtää hyvässä kunnossa sukupolvelta toiselle. Niinpä pellot, metsät ja tuotantotilat halutaan pitää hyvässä kunnossa pitkällä aikavälillä ja ympäristö viihtyisänä.

Myös eläinten hyvinvointiin jaksetaan kiinnittää huomiota. Oman työn tuloksista halutaan olla ylpeitä, joten laadusta ei tingitä.

Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että tulot jäävät paikkakunnalle, eivätkä valu tuntemattomien osakkeenomistajien taskuihin.

Lisäksi on muita perheviljelmiin liittyviä arvoja, joita ei heti tule ajatelleeksi. Ne liittyvät ruokakulttuuriin ja esimerkiksi maankäyttöön. Se, että tiloilla tuotetaan perinteisiä kotoperäisiä elintarvikkeita, on olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria.

J

onkin aikaa sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kotimaista ruokaa arvostetaan. Tutkimukseen vastaajista 91 prosenttia oli sitä mieltä, että kotimaista ruoantuotantoa tarvitaan myös tulevaisuudessa, ja 80 prosenttia arveli, että suomalainen ruoka on turvallisempaa kuin EU:n ulkopuolelta tuleva ruoka.

60 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan perheviljelmillä tuotetusta ruoasta hieman enemmän kuin suurtiloilla tuotetusta ruoasta. Suhtautuminen kotimaiseen ruoantuotantoon ja perheviljelmiin on siis kohdallaan.

On paljon syitä korostaa perheviljelmien ruokaturvaa sekä ympäristö- ja sosioekonomisia merkityksiä myös Suomessa.

Se, että tiloilla tuotetaan perinteisiä kotoperäisiä elintarvikkeita, on olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria.

Riitta Brandt Edunvalvontajohtaja Valio Oy

Maito ja Me 1/2014

53

Hallituksen puheenvuoro Vesa Kaunisto on Valion hallituksen varapuheenjohtaja.

Tavoitteena mahdollisimman hyvä hinta omistajien maidosta

V

uosi 2013 on takana ja Valion ja osuuskuntien henkilöstölle on syytä esittää kiitokset hyvästä työstä.

Viime vuonna Valion liikevaihdossa, maitokatteessa ja maitotuotossa päästiin tähän mennessä korkeimmille tasoille. Tuottajille maitotuoton parantuminen näkyi tilityshinnan nousuna. Alkaneeseen vuoteen lähdettiin kolme senttiä korkeammalta hintatasolta kuin vuosi sitten.

Valio on pysynyt tavoitteessaan kasvattaa liikevaihtoa ja maitotuottoa. Tämä antaa uskoa siihen, että valitun strategian avulla tavoitteeseen voidaan päästä jatkossakin, vaikka toimintaympäristössä ja maitomarkkinoilla riittää haasteita. Valion keskeinen tavoite on maksaa hyvää hintaa omistajiensa maidosta, mutta samalla tuottajia pyritään palvelemaan yhdessä osuuskuntien kanssa maidontuotantoon liittyvissä asioissa mahdollisimman hyvin.

Osuuskunnat tarjoavat tuottajille monipuoliset palvelupaketit ja perinteisen tuotanto-, laatu- ja rehuneuvonnan lisäksi Valioryhmästä löytyy asiantuntevaa osaamista maitotilan kehittämisen tueksi. Investointeja suunniteltaessa kannattaakin olla yhteydessä omaan osuuskuntaan.

V

uoden kuluttua maitokiintiöjärjestelmä EU:ssa päättyy. Monissa maissa panostetaan maidontuotannon lisäämiseen. Maitotuotteiden markkinat ovat herkkiä muutoksille kysynnän ja tarjonnan tasapainossa. Maidontuotannon lisääntymisen ennakoidaan aiheuttavan jonkinlaisen notkahduksen maitotuotteiden hintoihin vuosien 2016 ja 2017 tienoilla. Maidon maailmanmarkkinahintoihin vaikuttaa paljon kehittyvien maiden talouden kehitys. Jos niissä talous kehittyy hyvin ja maitotuotteiden kysyntä jatkaa kasvuaan, voivat häiriöt maitomarkkinoilla jäädä vähäisiksi.

Valion maitotuottoon ja tilityskykyyn maailmanmarkkinahintojen muutoksella on pienempi vaikutus kuin useilla muilla maitoalan toimijoilla. Valio on strategisesti panostanut erityisesti lähialueiden kuluttajatuotteisiin, joihin maailmanmarkkinahintojen muutokset eivät heijastu niin voimakkaasti kuin esimerkiksi vientijauheisiin.

Toki hintojen laskiessa Suomeen virtaa entistä enemmän halpoja juustoja ja muita maitotuotteita, jotka vaikuttavat myös Suomen ja lähialueiden markkinahintoihin.

Viime kesän laadultaan ja määriltään hyvien rehusatojen ansiosta maitomäärät Suomessa ovat kääntyneet kasvuun. Viime vuonna Valion vastaanottama maitomäärä kasvoi 23 miljoonaa litraa ja alkuvuoden tuotanto on noussut siihen malliin, että tällekin vuodelle on odotettavissa maitomäärän lisäystä.

54

Maito ja Me 1/2014

Vaikutusta on myös Venäjän hiehokaupan tyrehtymisellä. Hiehot ovat jääneet lypsämään kotimaan karjoihin.

Lehmien määrä Suomessa kasvoi viime vuonna lähes 2 000 lehmällä. Maitomäärien kasvusta on oltu huolissaan pohjoisilla tukialueilla, jossa 1 725 miljoonan litran tuotantorajoite säilyy myös maitokiintiöiden poistumisen jälkeen, ja ennusteiden mukaan tuo rajoite tullaan ylittämään kuluvan ja myös seuraavan kiintiökauden aikana.

T

alouskasvun hiipuminen Venäjällä on paljon esillä tiedotusvälineissä. Valion myynti Venäjällä on toistaiseksi ollut hyvässä kasvussa. Kasvua on ollut erityisesti tuoretuotteiden viennissä. Pienenä huolen aiheena on ruplan kurssin heikkeneminen, mikä syö viennin kannattavuutta.

Parhaillaan Venäjällä ollaan tekemässä hinnankorotuksia, joilla paikataan ruplan kurssimuutoksia. Myös tuotevalikoimaa uudistetaan kannattavuuden parantamiseksi. Tuoretuotteiden viennin kasvu näkyy Valion investoinneissa. Kevään aikana Oulussa ollaan käynnistämässä tehtaan laajennusta, jolla voidaan vastata kasvavaan tuoretuotteiden vientiin Venäjälle ja Ruotsiin. Uutena tänä vuonna kuvioihin on tullut Tanska, jonne viedään lähinnä Eila-tuotteita.

V

uoden alussa Valio toi markkinoille arkimaitojuomat, jotka ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton.

Tällaiselle hiukan edullisemmalle tuotteelle oli selvä tilaus nyt, kun perusmaitojen hinnat on viranomaisten määräyksestä hinnoiteltu korkeammalle tasolle.

On paljon kuluttajia, joille tuotteen hinta on erittäin keskeisessä asemassa ja myös heille Valion täytyy pystyä tarjoamaan vaihtoehtoja perustuotteissa. Arkimaitojuomat tuovat myös tervetulleita lisälitroja maidon pakkaukseen ja kuljetuksiin perusmaitomarkkinoilla menetettyjen tilalle.

K

ilpailu- ja kuluttajaviraston saalistushinnoittelusyytökset Valiota kohtaan ovat parhaillaan markkinaoikeuden arvioitavana. Suulliset käsittelyt käytiin marraskuussa. Valion näkemys on saanut julkisuudessa painokasta tukea mm. osuustoiminnan asiantuntijoilta. Markkinaoikeuden päätöstä odotetaan lähikuukausina.

Maitoisaa kevättä ja parempia hiihtokelejä kaikille!

Vesa Kaunisto

Lis채tietoja j채lleenmyyj채lt채si tai sivustoilta farmit.net/AIV ja facebook.com/KemiraAIV

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

MIKROPYYHE – parasta utarehygieniaan

UUTTA SUOMESSA – VAIHTOEHTO ALKUPERÄISILLE: LAC Nännikumi

3 000 lypsykertaa

LAC-nännikumeja valmistetaan eri tuotenimillä vuosittain yli kaksi miljoonaa kappaletta ja niitä käytetään yli 60 maassa. Uusi edistyksellinen kumilaatu mahdollistaa LAC-nännikumille vakuuttavat laskennalliset kestävyysarvot: 3000 lypsykertaa ja 1000 käyttötuntia.

Ylivoimainen kestävyys – kestää satoja pesuja

1 000 käyttötuntia

LAC-nännikumi numero 20 – Vaihtoehto SAC nro 15020 (Uniflex).

Tuotenumero 23020020

155 mm

ø 13,5 mm ø 38 mm

300 mm

LAC-nännikumi numero 24 – Vaihtoehto SAC nro 15022 (Uniflex).

Tuotenumero 23020024

155 mm

ø 22,5 mm

ø 25 mm ø 22 mm

ø 13,5 mm

LAC-nännikumi numero 28 – Vaihtoehto DeLaval nro 964008-80 (Harmony ja Harmony plus) Tuotenumero 23020028

148 mm

ø 22,5 mm

ø 26 mm ø 22 mm

ø 20 mm 315 mm

Myös kotimaiset Meijerin® nännikumit meijeristäsi.

ø 42,5 mm

Green Dip on uuden sukupolven 2-komponenttinen vedinhoitoaine. Tuote on suunniteltu Eurooppalaiseen käyttötapaan sopivaksi. Green Dip muodostaa vedinten pinnalle suojaavan kalvon. Vedintä kastettaessa aine tappaa bakteerit, virukset, hiivan ja sienet 15 sekunnissa.

• allantoin-lisäaine hoitaa vedinihoa • vetimet helppo puhdistaa • vain 2 snt / käyttökerta

ø 38 mm

300 mm

Perinteinen puuvillakuitu

GREEN DIP – vetimet huippukuntoon

ø 22,5 mm

ø 25 mm ø 20 mm

• Täysin synteettinen Meijerin® MIKRO-pyyhe on kehitetty erityisesti vedinten ja utareiden puhdistukseen • Poistaa tehokkaasti mikrobien kasvualustaa • Imee vettä 4-5 kertaa painonsa määrän • Puhdistaa pienellä puristusvoimalla • Peseytyy helposti Mikrokuitu ”imee” likahiukkasia

VÄRITÖN

Muodostaa vetimille suojaavan ”kilven”

– vasikan parhaaksi Benfital Plus on vasikoiden ripulinestovalmiste, joka voidaan sekoittaa juomarehuun. Benfital Plus sisältää pektiinikuituja ja hiivasoluja, jotka kuljettavat ripulia aiheuttavia bakteereita pois suolistosta. Vettä hylkivät pektiinikuidut eivät ime Benfital Plus vettä, joten ne eivät kuivata ri- - vasikan ripulin pulista kärsivää vasikkaa. ensioireisiin

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT