Maitojame 1 2015

Maito ja Me

Yypänahon tilalla tarkka talous SIVU 14

1/2015

Teemana maitotilan kehittäminen SIVUt 14–31

Hallituksen puheenjohtaja haastattelussa SIVU 38

Lehden liitteenä Kuivitusopas

Tilan tuottavin työntekijä 1400 €/kk Teemme tilallesi robotin sijoitusehdotuksen, aikataulun ja muutossuunnitelman menestyksekkään robottilypsyn aikaansaamiseksi. Lypsyrobotti toimitetaan asennettuna ja käyttöönotettuna. Aloituskoulutus ja tilaneuvonta sisältyvät hintaan.

Tuotetuilla lisälitroilla katat robotin kk-maksun!

Saat heti käyttöösi tilan tuottavimman työntekijän ilman käsirahaa pelkällä kk-maksulla!

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää lypsypalvelusopimuksesta!

HÄMEENLINNA/MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 JYVÄSKYLÄ Jussi Paasikannas 043 211 3940 PIRKANMAA/SATAKUNTA Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257 KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243 YLIVIESKA Timo Yli-Tokola 046 920 9007 IISALMI/JOENSUU Simo Jokinen 046 859 0112 OULU Arto Toivanen 046 878 3593 TERVOLA Janne Jurva 045 124 9000 sähköpostit: etunimi.sukunimi@nhk.fi

Kuva: Markku Pulkkinen

[28] [38] hyvinvointi

Tarkalla suunnitelmalla hyvään tulokseen......... 14 Valioryhmän Alkutuotannosta tukea tilan kehittämiseen............................................................... 18 Leania maitotiloille yrittäjäkoulutuksen avulla.............................................................. 21 Kasvalat rakensivat eläimilleen hyvinvointia..................................................................... 22 Vasikkalan ilmanvaihtoratkaisuna ylipainepuhallus............................................................................................. 26 Uusi pihatto paransi työmukavuutta Ranckens Ranchilla................................................................................... 28 Tietojärjestelmät uudistuvat tänä vuonna....... 30 Salmonellavakuutukseen muutoksia ....................... 31 Uusi nitraatti­asetus voimaan huhtikuussa....... 31

Hyvinvointi – mitä se on?............................................................... 32 Hyvä ruokinta...................................................................................................... 33 Utaretulehdusbakteerit esittelyssä.............................. 36 Nasevasti terveydenhuollosta.............................................. 37

Kuva : Markku Pulkkinen

Kannessa Anna Kurkinen ja Olli-Pekka Lumiaho ennakoivat tarkkaan tilansa menot.

[14]

Maito ja Me

[52] Kuva : Jaakko Martikainen

Maitotilan kehittäminen

Henkilöt Haastattelussa Vesa Kaunisto............................................... 38 Antti Rauhamaa päätti luottamusmiesuransa Valiossa........................................... 41

Maatilan talous Osuuskuntien ylijäämän verotus muuttui......... 44 Miten hallita maksuvalmiutta................................................... 45 Maitotilan yhtiöittäminen............................................................... 46

Valiolta Valio 110 vuotta............................................................................................ 52 Maito 2020 -nurmiseminaari Kuopiossa......... 54 Kevättalven herkullisia ruokalajeja.................................. 56 Uutta Valiolta....................................................................................................... 59 Tavataan Valiolla: Kaupallinen johtaja Pekka Tola....................................................................................... 62

Kuva: Mikko Mäntyniemi

1 /2015

Palstat Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Uutiset 6 Hallituksen puheenvuoro 11 Me maidontuottajat 13 Eläinlääkäri 42 Kysy asiantuntijalta 43 Koneklinikka 49 Brysselistä 51 Työ kevyeksi 55 Riitan aamulypsy 61

valio.fi/maitojame

27. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, maitojame@valio.fi Päätoi­mit­taja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 22.4.2015.

Maito ja Me 1/2015

3

Pääkirjoitus

Valio 110 vuotta

M Kuva : Suvi-Tuuli KankaanpÄÄ

aitoala on tällä hetkellä kriisissä. Valioryhmän Alkutuotannon asiantuntijat tarjoavat tuottajillemme erilaisia palveluita, joiden avulla oman tilan pullonkauloja voi poistaa ja tuottavuutta parantaa. Vaikeana aikana tuottajien hyvinvointi on koetuksella. Apua on pyydettävä ajoissa, kun oma jaksaminen tai taloudellinen tilanne sitä vaatii. Aukaisuapua solmuihin saa asiantuntijoilta osuuskunnista, neuvontaorganisaatiosta tai terveydenhuollosta, taloudellisissa vaikeuksissa pankista. Tuottajakollegoiden vertaistuki on usein parasta laatuaan. Hyvinvoiva tilan isäntäväki on edellytys sille, että myös tilan eläimet voivat hyvin.

Valio perustettiin vuonna 1905 vaalimaan Suomelle tärkeän vientituotteen, voin, laatua. Voinvientiosuusliikkeen, sittemmin Valion, perustamisasiakirjan allekirjoittivat 17 osuusmeijerien edustajaa. Jo silloin luotiin pohja suomalaisten maidontuottajien ja osuusmeijereiden yhteistyölle. Valion historian kirkkaana tähtenä loistaa Valion laboratorion pitkäaikainen johtaja, Nobel-palkittu Artturi Ilmari Virtanen, jonka uuttera työ ja erinomaiset keksinnöt kantavat Valiossa edelleen. Tänä vuonna on kulunut 120 vuotta A.I. Virtasen syntymästä ja 70 vuotta hänen kemian Nobel-palkinnostaan.

Maito ja Me - lehteä on uudistettu sekä ulkoasultaan että sisällöltään. Hyvinvoinnin teemavuoden aiheita tämän vuoden numeroissa käsittelee Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari. Toinen terveydenhuoltoeläinlääkärimme Laura Kulkas aloittaa utaretulehdusmikrobeita esittelevän sarjan. Lehden lukijat pääsevät kurkistamaan myös Valiossa työtä tekevien arkiseen aherrukseen. Viimeisellä aukea­ malla tapaamme tästä lähin Valiolla; ensimmäisessä numerossa työstään kertoo kaupallinen johtaja Pekka Tola.

Voimia lähenevästä keväästä, 25. helmikuuta 2015

Anu Artjoki Päätoimittaja

4

Maito ja Me 1/2015

Ajankohtaista

Haasteellinen hyvinvoinnin teemavuosi

V

uosi 2015 on Valioryhmässä nimetty hyvinvoinnin teemavuodeksi. Teemavuoden aloitusseminaarissa pohdittiin käytännön maidontuottajien, eläinlääkäreiden ja neuvonnan kesken sitä, miten nautojen hyvinvointia Suomessa tulisi kehittää.

Yksimielisiä oltiin siitä, että hyvinvoinnin keskiössä tulee olla maitotilayrittäjän oma hyvinvointi. Jos yrittäjän jaksaminen arjessa on rajallinen, ei voida ajatella eläinten hyvinvoinnin kehittyvän itsestään. Kehittämisen on lähdettävä siitä, että yrittäjille on tarjolla toimiva tukijärjestelmä ja tietojärjestelmät sekä osaavat asiantuntijapalvelut.

Tavoitteena onkin, että vuonna 2020 kaikki Valiolaiset maitotilat ovat toimivan tuotannollisen eläinten terveydenhuollon piirissä.

Teemavuosi on alkanut haasteellisena maitoalan vaikean markkinatilanteen johdosta.

Maidon hinnan lasku sekä tukimuutokset asettavat varsinkin juuri investoineet tilat vaikeaan asemaan. On selvää, että tässä tilanteessa voimavarat suuntautuvat talouden hallintaan ja niin pitääkin. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen onkin pitkäjänteistä työtä, ei pelkästään teemavuoden asia.

T

eemavuotta värittää eläinsuojelulain valmistelu. Tässä yhteydessä on keskusteltu eniten nautojen kiinnipitämisestä ja parsinavetoiden kieltämisestä. Tällä hetkellä Suomessa noin puolet lehmistä hoidetaan pihatoissa. Uusia pihattopaikkoja rakennetaan vajaat 10 000 vuodessa. Parsinavetat on pääosin rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Pihattokantaa on rakennettu 1970-luvulta lähtien, joten vanhimmat yksiköt ovat teknisen käyttöiän lopulla tai sen ohittaneet. Luontainen rakennekehitys siis vie pihatoihin.

Parsinavetoiden kiellolla ei paranneta yhdenkään tuotantoeläimen hoito-olosuhteita eikä hyvinvointia. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että eläinten olosuhteissa parsi- että pihattonavettatilojen kesken on suuri hajonta. Ei voida kategorisesti sanoa pihaton olevan hyvinvoinnin kannalta hyvä ja parsinavetan huono. Kiellolla enemmän vahingollisesti syyllistetään kuin saavutetaan tuloksia.

Samalla unohdetaan ne tilat, jotka ovat parsinavetassa panostaneet hyvinvointiin, muun muassa parsien makuumukavuutta, poikimaolosuhteita, jaloittelua ja laiduntamista kehittämällä.

T

Kuva : Mikko Mäntyniemi

ärkeintä lypsykarjojen hyvinvoinnin näkökulmasta on uusien pihatoiden laatutason varmistus hoitoolosuhteiden ja tuotantoprosessien näkökulmasta.

Valitettavasti löytyy uusiakin pihatoita, joissa ei ole täysin onnistuttu. Uusien parsinavetoiden rakentamiselle ei ole tarvetta, mutta vanhojen navetoiden peruskorjauksella voidaan pienillä investoinneilla sekä jatkaa niiden teknistä käyttöikää että parantaa eläinten olosuhteita.

Neuvonta- ja kehittämispanoksia tulee lisätä pihattojen toiminnallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tuetun rakentamisen ohjauskriteerejä on arvioitava jatkuvasti, uusin tieto huomioiden. Lisäksi tukijärjestelmällä on varmistettava investointien jatkuminen. Tällä hetkellä maitoala on EU:ssa kriisissä, joka voi kestää useamman vuoden. Ellei toimivaa investointitukijärjestelmää ole, rakentaminen uhkaa hidastua.

Juha Nousiainen

Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Valio Oy Maito ja Me 1/2015

5

uutiset

Uudet tuottajat Valion vieraina Valioryhmän uudet tuottajat perehtyivät Valion ja osuus­ kuntien toimintaan ja hallin­ toon kahden päivän ajan tammikuussa.

V

alio ja osuuskunnat järjestävät vuosittain Valioryhmän uusille tuottajille Valion toimintaan perehdyttävän tilaisuuden. Viidettä kertaa järjestettyyn tilaisuuteen kokoontui tammikuussa ennätysmäärä tuottajia: reilut 200 tuottajaa viidestä osuuskunnasta.

Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, ja vuoropäivinä eri osuuskuntien tuottajat kuulivat Valion johdon ja hallinnon esityksiä pääkonttorin auditoriossa. Toisen päivän tuottajat viettivät oman osuuskuntansa tilaisuudessa. ”Osuuskuntienne jäseninä olette kaikki Valion omistajia. Olette oikeutettuja esimerkiksi Valioryhmän Alkutuotannon palveluihin”, alkutuotanto- ja maidonhankin-

� Osuuskunta Maitosuomesta saapui uusia tuottajia Valio­ ryhmän tilaisuuteen yli 40. Tuottajia oli paikalla viidestä osuuskunnasta kaikkiaan reilut 200. tajohtaja Juha Nousiainen sanoi toivottaessaan uudet tuottajat tervetulleiksi Valioon.

Maitomarkkinoiden tilannetta kävi läpi Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto. Hän kertoi maidon hinnoista Euroopassa, ja totesi Valion maksaneen vuosia Euroopan keskihintaa huomattavasti korke-

ampaa tuottajahintaa omistajatuottajilleen.

Kaunisto kertoi, että Valion tehtävä on tuottajiensa maidon arvon maksimointi.

Maitotuotteiden tuonnin osuus on noin 26 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta, joten maitotuotteita on myös vietävä Suomesta. Käytännössä Valio hoitaa tätä vien-

Valioryhmän toiminta tutuksi Hämeenkyröstä Valion uusien tuottajien tilaisuuteen saapuneet Länsi-Maidon tuottajat Laura Aho ja Eero Laitila pitivät kaksipäivästä tilaisuutta erittäin onnistuneena. Osuustoiminnalliset asiat eivät ole välttämättä kaikille tuottajille selviä, joten niihin on tarpeen tutustua.

Nuoripari kiitti saaneensa päiviltä tuhdin tietopaketin Valioryhmän toiminnasta.

Heidän mielestään myös Valioryhmän yhtenäisyyden kannalta yhteisten tilaisuuksien järjestäminen on tärkeää. ”Suuri kuva Valioryhmän toiminnasta saattaa muuten kadota.”

Pariskunta hoitaa 50 lypsävän karjaa maatalousyhtymänä yhdessä Eero Laitilan vanhempien kanssa. Laura Aho toimii ProAgrian maitotilaneuvojana, mutta on nyt vanhempainvapaalla hoitamassa kahdeksan kuukautta vanhaa Vilhoa.

Jaskaran tilalla on vuonna 1991 rakennettu pihatto, jota on laajennettu vuonna 2000. Tilaa kehitetään nuoren isännän

6

Maito ja Me 1/2015

ǏǏHämeenkyröläisten Laura Ahon ja Eero Lai­ tilan mukana Valiolla oli Jaskaran tilalla seit­ semättä sukupolvea edustava kahdeksan kuukauden ikäinen Vilho. ”Tätä lisää”, oli pa­ riskunnan yksimielinen kommentti uusien tuottajien päivistä.

mukaan maltillisesti, ja yhteistyötä tehdään samalla kylällä sijaitsevien muiden lypsykarjatilojen kanssa. Siten kustannuksia saadaan minimoitua.

Jepualla 50 lypsävän tilaa isännöivät Maaret ja Jan-Olav Elenius pitivät päivien parhaana antina sitä, että yhteisissä tilaisuuksissa saa tavata kollegoita eri puolilta maata ja eri osuuskunnista. Eleniukset itse ovat Maitosuomen tuottajia.

Tilaisuus sai kehuja Eleniuksilta Valioryhmän toiminnan avaamisen lisäksi yleisestä maatalousalan informaation jakamisesta. ”Muiden mielipiteiden ja ajatusten kuunteleminen on tärkeää, koska silloin asioihin saa uutta näkökulmaa”, Jan-Olav Elenius totesi.

Eleniukset odottavat kiintiöiden poistumista jännittyneinä. He seuraavat tarkasti tilan talousasioita, ja tästä eteenpäin niitä seurataan vieläkin tarkemmin.

Eleniusten tilalle on tulossa keväällä lypsy­ robotti. Se on satsaus tulevaisuuteen, joka parantaa nuoren yrittäjäparin hyvinvointia.

Lyhyesti

ken markkinoilta saamansa tuoton maidontuottajilleen.

Valion uutuuksista

tiä. Useat muut toimijat eivät tähän pysty, vaan kilpailevat ainoastaan perusmaitomarkkinalla. Taito kasvattaa lisäarvoa Valion tuotteille on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.

Kaunisto avasi tuottajille Valion tuottajahinnan muodostumisen; Valio tilittää kai-

Lystikki

Tämä on “Lystenkeli”, 3D-jääselfie. Onko näköinen?

Valion johtoryhmän jäsen, Tuotanto ja logistiikka -toiminnon johtaja Mika Koskinen kertoi maitomarkkinoiden lisäksi kaikkia kiinnostavasta Venäjän tilanteesta. Koskisen mukaan Valiossa keskitytään nyt toimintaan, johon itse voidaan vaikuttaa. ”Venäjän vastapakotteisiin tai globaaliin teollisuustuotteiden hinnankehitykseen emme voi vaikuttaa, mutta omiin tuotteisiimme, niiden saatavuuteen ja markkinointiin sen sijaan voimme.”

Koskisen mukaan kotimaan markkinat ovat Valiolle entistäkin tärkeämmät. Venäjällä pyritään säilyttämään näkyvyys ja hyllypaikat. Uusia kuluttajatuotemarkkinoita on löydetty muun muassa Tanskasta. Lopuksi Koskinen esitteli tuottajille helmikuussa markkinoille tulevia Valion uutuuksia.

Uutuuksia tuottajat pääsivät maistelemaan minimessuilla, jotka järjestettiin tilaisuuden väliajalla.

Kaksipäiväisen tilaisuuden aikana tuottajat tapasivat myös Valion toimitusjohtaja Annikka Hurmeen sekä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan.

Teksti ja kuvat Anu Artjoki

Valion hallitus 2015 Valion hallituksessa on vuonna 2015 neljä maidontuottajajäsentä. Valion hallintoneuvosto valitsi 9.12.2014 Valion hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 maanviljelijä Vesa Kauniston.

Uutena jäsenenä Valion halli­ tuksessa aloitti vuonna 2015 maanviljelijä Pentti Suokannas, joka valittiin erovuorossa olleen Antti Rauhamaan tilalle.

Valio-konsernin hallitus 2015 Maanviljelijä Vesa Kaunisto, Veteli Maanviljelijä Jarmo Juutinen, Vieremä Maanviljelijä Sauli Lähteenmäki, Rusko Maanviljelijä Pentti Suokannas, Askola.

Esa Manninen kunniatohtoriksi Eläinlääketieteellinen

tiedekunta on kutsunut Valio Alkutuotannon neuvontapäällikkö, MMM Esa Mannisen tiedekuntansa ǏǏEsa Manninen kunniatohtoriksi.

Valinnan perusteissa mainitaan muun muassa seuraavaa: Neuvontapäällikkö Esa Manninen on lypsyn alalla kiistaton asiantuntija sekä Suomessa että kansainvälisesti. Mannisen asiantuntemuksessa yhdistyvät käytännön kokemus ja laaja teoreettinen tietämys.

Hän on kehittänyt kansainvälisissä meijeriorganisaatioissa alan standardeja ja käytäntöjä. Manninen on tuonut eläinlääketieteellisen tiedekunnan lypsykarja- ja maitohygieniaopetukseen asiantuntemusta ja opettanut eläinlääkäreitä sekä tehnyt tutkimusyhteistyötä eläinlääketieteen tutkijoiden kanssa.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootio on 5.6.2015.

Kunniatohtoreiksi nimetään myös yhdeksän muuta alansa vaikuttajaa, muun muassa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Maito ja Me 1/2015

7

uutiset

Valion navettaseminaarissa näkyi hyvinvoinnin teemavuosi Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Sopiva tuotantoympäristö mahdollistaa lehmien ja vasikoiden hyvinvoinnin sekä korkeat elinikäistuotokset. Vasikkaiän hyvinvointi heijastuu jopa toisen tuotoskauden tuloksiin, kuultiin Valion navettaseminaarissa helmikuun alussa.

Hyvinvoinnin teemavuosi näkyi useimmissa Valioryhmän navettaseminaarin esityksissä. Lehmien makuumukavuus sekä esteetön rehun ja veden saanti on entistä useammin uusien navettainvestointien tavoitteina. Taloudellisuuden ohella yrittäjät haluavat helpotusta työhön ja lisää vapaa-aikaa.

Kokemuksia syväparsista ja vinokuivikepohjista

Maito syntyy makaamalla Suomalainen niukka kuivikkeiden käyttö huolestuttaa. Kuivikkeet pitävät lehmät puhtaina, parantavat lypsyhygieniaa ja ovat tärkeitä lehmän makuumukavuudelle. Mukava makuualusta mahdollistaa riittävän, mielellään 14 tunnin makuuajan ja hyvän utareen verenkierron, joka edistää maidon erittymistä. Myös vasikoiden tulisi voida leikkiä vapaasti ja kaivautua kylmissä tiloissa kuivikkeisiin.

Navetan raitis ilma vaikuttaa utareterveyden ohella lehmien syöntihaluun. Viime vuosina navettarakentaminen onkin keskittynyt viileisiin pihatoihin, mutta verhojen pitämisessä riittävän avoimena on vielä opettelemista. ”Lehmä viihtyy kuivassa ja viileässä, taudinaiheuttajat kosteassa ja lämpimässä”, kiteytti eläinlääkäri ja maidontuottaja Mervi Yli-Hynnilä Valion navettaseminaarin alustuksessaan.

Arkkitehdit Jouni Pitkäranta ja Tapani Kivinen esittelivät toimivia vasikkalaratkaisuja sekä kiinnostavaa wisconsinilaista ylipainetuubin käyttöä vasikkatilojen täsmäilmastoinnissa. Kustannus on edullinen ja putki voidaan asentaa useimpiin vanhoihin tiloihin. Pitkärannan lisäksi tuubien suunnittelukoulutuksen käyneitä osaajia löytyy ProAgia Oulusta.

ǏǏRuokolahtelainen maidontuottaja Riku Tella kertoi Valion navettaseminaarissa kokemuksi­ aan syväparsista.

Vasikkalaan täsmäilmastointi?

Maailmalla navettarakentajia kiinnostavat täyskuivikeratkaisut, ja kuivittaminen separoidulla lannalla on yleistä. Työtehoseuran juuri valmistunut lantatutkimus kertoo, että lisäselvityksiä tarvitaan.

Raportti tutkimuksesta on julkaistu TTS:n nettisivuilla. Akka & koppa -jakomenetelmän aika on ohi ainakin isommissa yksiköissä.

Maailmalla yleiset syväparret ovat meillä vielä harvinaisia. Suomalaisia kokemuksia vinokuivikkeesta ja syväparsista kertoivat maidontuottajat Kaisa Kivivuori ja Riku Tella.

Syväparsien teko-ohjeita ja soveltuvia täyttöratkaisuja niin hiekasta kuin olkikalkki-vesi-seoksista tarvittaisiin myös Suomen oloihin. Lehmien kinnervauriot alkavat olla perinteisissä makuuparsinavetoissa niin yleisiä, ettei niitä edes ihmetellä.

Nykytietämyksen mukaan vasikoita ei tule sijoittaa lehmien kanssa samaan tilaan. Viileät ja erilliset vasikkanavetat ovatkin yleistymässä. Myös vanhat tilat soveltuvat vasikoiden kasvatukseen.

Teksti Jaana Kiljunen

Maitotölkkien tähtinä oikeat lehmät – 110-vuotislogo juhlavuoden merkiksi Valio uudistaa perustuotteidensa pakkausilmettä. Perusmaitotölkkien piirroskuvat vaihtuvat valokuviin oikeista, valiolaisista lehmistä. Uusi ilme on alkanut näkyä osassa tuotteista jo viime vuoden lopulla, ja loput pakkaukset uudistetaan kevään aikana.

8

Maito ja Me 1/2015

Pakkausilmeen uudistaminen koskee perusmaitojen lisäksi Valio piimiä, viilejä, ruoanvalmistustuotteita, kermoja, voita, edamjuustoja ja maitojauheita.

Uusista pakkauksista on haluttu selkeät, suomalaisen näköiset ja myös Valio-merkin näkyvyyttä on parannettu.

Pakkauksiin tulee Valion 110-vuotislogo merkiksi juhlavuodesta 2015.

Viikin opetus- ja tutkimustilalla Helsingissä asustava Savanna on Valio rasvattomien maitojen tähti.

Valio kevytmaitojen ja Valio HYLA® maitojen mannekiini on Unfica, joka on samoin Viikin opetus- ja tutkimustilan lehmä.

Valio Ykkösmaito -tölkeissä poseeraa hausjärveläisen PeltoMattilan tilan Iimu. Valio täysmaitotölkkien kuvassa on samalla tilalla asustava Jyrsky.

KOTIMAISET

tilan M aito-tuotteet

Lyhyesti Valion kesätyöhaku käynnissä Valio tarjoaa tulevana kesänä kausi- ja kesätöitä eri toimipaikoillaan pääasiassa tuotannon ja logistiikan tehtäviin.

Nuoret pitävät Valiota kiinnostavana työnantajana, ja viime vuonna yhtiö sai ennätykselliset 6 800 kesätyöhakemusta. Valio on perinteisesti tarjonnut kesätyötä noin 300 nuorelle.

Valio on jälleen mukana Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa, joka edistää nuorten mahdollisuuksia hankkia työkokemusta ja oppia työelämän pelisääntöjä. Kesätöihin Valiolle voi hakea 2.2.– 15.3.2015 välisenä aikana.

Hae kesätöihin osoitteessa 0 valio.fi/kesatyo

Luotettavaa neuvontaa Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmästä Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmä on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020.

Järjestelmän mukaiset neuvontapalvelut ovat käytettävissä kevään 2015 kuluessa. Silloin Maaseutuvirasto julkaisee nettisivuillaan neuvojarekisterin hyväksytyistä neuvojista.

Neuvonta on luottamuksellista ja viljelijälle vapaaehtoista.

Neuvonnan enimmäismäärä tilaa kohti on 3 500 euroa koko ohjelmakauden aikana. Neuvoja hakee neuvonnan korvauksen ja laskuttaa viljelijältä ainoastaan arvonlisäveron osuuden neuvontakäynnin kustannuksista.

Tuotantoeläinten osalta neuvontaa voi saada täydentävistä ehdoista, eläinten hyvinvoinnista ja eläinten hyvinvointikorvauksesta.

Myös eläinlääkärien laatimat tuotantoeläinten terveydenhuoltosuunnitelmat ovat osa maatilojen neuvontajärjestelmää.

nyt saatavana meijeriltäsi!

Propyleeni Korkeatuottoisille lehmille tuotoksen häiriöttömyyden turvaamiseksi ja veren normaalin sokeritason ylläpitämiseksi.

Sisältää mm. betaiinia joka tehostaa maksan toimintaa.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1050 kg

Melassipropyleeni Sisältää maittavuutta lisäävää melassiseosta ja glyserolia sekä korkean tuotannon vaiheessa maksan toiminnan kannalta tärkeää koliinikloridia. Soveltuu erinomaisesti myös houkutusrehuksi.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1200 kg

ADE –liuos

Lisätietoa Mavin nettisivuilta 0 mavi.fi.

NYT ON AIKA PÄIVITTÄÄ LANNANPOISTOLAITTEESI!

Sveaverkenin valmistamat lannanpoistojärjestelmät sopivat pihattoon ja parsinavettaan.

Sveaverken alkuperäiset osat nyt Ransucolta, mm. DeltaMaster, Robust ja Komprimatlaitteisiin (aikaisemmin myyty myös Odintuotemerkillä).

ransuco.fi 02-484 080

Lypsylehmille ja nuorille kasvaville eläimille perusvitamiinina ympäri vuoden.

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

E-liuos Runsaasti elimistön kannalta tärkeää e-vitamiinia ja sen suojaa täydentävää seleeniä.

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

Seura tonkkapotiasi a www.biofarm.fi

suunniteltuna kaikki tarvittavat ravintoaineet tehostamaan oman tilasi kotoisia rehuja.

Tuoreena suoraan tehtaalta!

Räätälöi Justi-rehut oman tarpeesi mukaan tai valitse helposti vakioseos lypsylehmille, kasvaville tai ummessa oleville lehmille.

Tilaa Justia rehua tilallesi

06 429 8900 / karkiagri.fi

Hallituksen puheenvuoro

Sauli Lähteenmäki Valion hallituksen jäsen

Maitokriisin kourissa

V

uosi 2014 jää Valion historiaan dramaattisena.

Suomen talouden heikon tilan aiheuttama kuluttajien luottamuksen lasku, kilpailuviranomaisten päätökset ja laskevat maailmanmarkkinahinnat antoivat vuodelle huonot lähtökohdat. Huoli Ukrainan kriisin vaikutuksista oli suuri. Kesällä näytti kaikesta huolimatta mahdolliselta saavuttaa vuoden päätteeksi ennätystulos.

Varsinkin Venäjän tuoretuotemarkkinalle tehdyt panostukset tuottivat ennätysmyyntikuukausia toisensa perään.

Kun Venäjän EU:lle määräämä tuontikielto toteutui, shokki oli suuri, ja juuri Valiolle yksittäisenä yrityksenä massiivinen. Valion tuotannonohjauksen toimivuutta ja yrityksen kriisivalmiutta kuvaa se, että 8. elokuuta kerätyistä maitolitroista jokainen ohjautui jalostettavaksi, yhtään litraa hukkaamatta. Venäjän rajan sulkeutumisen aiheuttamaa Valion ansaintakyvyn romahtamista kuvaa hyvin oheinen pylväikkö.

Lähes kolmannes Valion jalostamasta voista siirtyi kannattavasta kuluttajamyynnistä jo valmiiksi huonokatteisen teollisuusvoin myyntiin. Sama tapahtui tuoretuotteissa, kun niiden raaka-aine siirtyi maitojauheen valmistukseen. Teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahinnat putosivat suuren tarjonnan myötä syksyn aikana lähes interventiorajalle.

Venäjän kaupan palautuminen ennalleen tai edes jollekin tasolle, näyttää nyt kaukaiselta haaveelta. Valio on säilyttänyt asialliset suhteet Venäjän viranomaisiin eikä ole vaarantanut hyvää mainettaan Venäjällä. Korvaavien markkinoiden nopea löytyminen on vaikeaa, mutta töitä tämän eteen tehdään koko ajan. Valiota on arvosteltu riskialttiin Venäjän kaupan suuresta osuudesta sen viennissä. Viennillä on ollut kuitenkin suuri vaikutus Valion maksamaan, Euroopan kor-

Valion rasvaraaka-aineen käyttö Venäjän kriisin alettua

ennen Venäjän kriisiä 5% Teol­lisuusmyynti

4%

Venäjä

25%

27%

Muu käyttö 2% 4% Ruotsi

Kotimaa

49 % Noin 1 900 milj. l Rasva n. 84 milj. kg

23%

Teollisuus­myynti

3% 5%

Muu käyttö Ruotsi

52%

Kotimaa

keimpaan tuottajahintaan, jota yritys on jo vuosia omistajilleen tilittänyt.

K

ilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ja markkinaoikeuden määräämä sekä korkeimmassa hallintooikeudessa käsittelyssä oleva Valion perusmaidon hinnoittelumääräys on sysäämässä Valiota pois perusmaitomarkkinalta. Kilpailijoiden on saatava maidon purkittamisesta sama tuotto, kuin Valio saa koko tuotevalikoimastaan. Valiolaisen tuottajahinnan laskiessa myös ns. kivi-maidon hinta laskee. Kilpailijoiden tuotto paranee ja Valion laskee. Näin toimii vapaa markkinatalous Suomessa.

Suomessa tuotetaan maitoa sama määrä kuin myydään.

Avoimilla Euroopan markkinoilla elintarvike-erät liikkuvat vapaasti rajojen yli. Suomen kansantalouden etu ei ole se, että yli 25 prosenttia Suomessa kulutettavista maitotaloustuotteista tuodaan. Puolet Suomessa syödystä juustosta tulee Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta. Vastaavan määrän huonokatteisia jauheita ja voita Valio vie eri puolille maailmaa. Jokainen Suomeen tuotava maitolitra eri tuotteiden muodossa syö suomalaisen maidontuottajan palkkaa.

On irvokasta, että sama läntinen meijerijätti, joka tuottaa suuren osan Suomeen tuotavista juustoista, esiintyy maakunnissa suomalaisen maidontuotannon pelastajana. Se pistehinnoittelee yhteistyökumppaneittensa kautta reiteilleen sopivia, pääasiassa keskimääräistä suurempia Valioryhmän maitotiloja. Tietenkin ns. kivi-määräyksiä hyödyntäen. Nykyinen, jo kriittisen alhainen tuottajahintataso, johon Valioryhmässä on jouduttu, voi altistaa hyvinkin kokonaisuuden ymmärtävän tuottajan näihin keskusteluihin.

M

aitokiintiöiden poistuminen ja Euroopan maidon ylitarjontatilanne saattavat tuoda maitomarkkinalle keväällä lisäturbulenssia. Globaalisti maitotuotteiden kysynnän ennustetaan kuitenkin kasvavan, ja kysynnän ja tarjonnan kohtaavan. Valiossa on tehty kustannusten sopeuttamistoimenpiteitä kaikilla tasoilla, tulevaisuus huomioiden. Kaikkien harras toive on, että tilanne alkaa rauhoittua – siitä on onneksi jo viitteitä.

Alkanut vuosi tulee olemaan kuitenkin taloudellisesti äärimmäisen rankka valiolaisilla maitotiloilla. Hankinnat ja tuotantopanosten käyttö on tilakohtaisesti mietittävä ja laskettava tarkasti. Neuvottelut velkojen hoidosta ja mahdollisista lyhennysten lykkäyksistä on syytä hoitaa etupainotteisesti. Pankit tietävät maitotalouden poikkeuksellisen hankalan tilanteen. Kriisistä yli pääseminen edellyttää kuitenkin aina tilakohtaisia ratkaisuja.

Voimia ja parempaan uskoen, Sauli Lähteenmäki Maito ja Me 1/2015

11

Me maidontuottajat

Valioryhmässä on 7 072 maidontuottajaa.

Keinäset ovat Osuuskunta ItäMaidon tuottajia.

Koko perheen yritys Perhe Kari (47 v.) ja Alli (44 v.) Keinänen ottivat Petäismäen tilan haltuunsa EUajan alussa tammikuussa 1995. Lapsista Henna (26) toimii tilan karjanhoitajana.

Rekolla (22 v.) on pelto- ja lumiurakointiyritys. Tiia (17 v.) opiskelee maaseutuyrittäjän perustutkintoa Savon ammattija aikuisopistossa Muuruvedellä. Suvi (14) käy peruskoulun 7. luokkaa Tuusniemellä.

Tila Karin ja Allin aloittaessa maidontuottajina navetassa oli 14 lehmää ja viljelyssä peltoa reilut 40 ha. Nyt tilalla on vuokramaineen viljelyalaa 120 ha, josta omaa on noin 40 ha. Viljelyssä on nurmen lisäksi ohraa karjan rehuksi.

Navetta Uusi vinokuivikepohjainen, 2 x 8 -paikkaisella kalanruotolypsyasemalla varustettu pihatto otettiin käyttöön 10.10.2014. Navetan suunnittelussa eläinten hyvinvointi oli punaisena lankana.

Kuivikkeena navetassa käytetään turpeen, purun ja oljen seosta. Keinäset kertovat, että pihaton rakennuskustannukset eivät juuri poikenneet makuuparsipihaton kustannuksista. Kuivikekustannus tulee olemaan huomattava ja sen riittävyys on varmistettava.

Karin ja Allin yrittäjäuran aikana useaan otteeseen remontoidussa vanhassa navetassa asustavat nykyisin umpilehmät ja tiineet hiehot.

Karja Uuteen navettaan mahtuu 70 lehmää. Allin ja Hennan mielestä jalostus on maidontuotannon suola: äskettäin syntyi perätysten kolme alkiolehmävasikkaa.

Karjassa on ay-, holstein-, jersey- ja skrotuisia eläimiä, mutta kanadalaisen ayrshiren osuutta on tarkoitus lisätä. Suomenkarja on Suvin intohimo.

Tiia ja Suvi harrastavat junior handler -kilpailuja. He kouluttavat ja tuunaavat esittelyeläimensä itse. Molemmat ovat olleet eri näyttelyissä Junior Championeja.

Henna esittelee myös eläimiä näyttelyissä.

Karjan hyvinvointiin panostetaan. Lehmiä on ulkoilutettu talvella säännöllisesti joka toinen päivä 6–7 vuoden ajan.

Lehmät oppivat parsinavetassa laskemaan, milloin on ulkoilutuspäivä, Keinäset kertovat. Myös uudesta pihattonavetasta lehmät lasketaan ulkoilmaan joka päivä. Allin mielestä pihattoeläinten ulkoiluttaminen onkin helppoa aiempaan parsinavettaulkoilutukseen verrattuna.

Tilan 150-tonnari, kymmenen kertaa

poikinut Omppis, on jo eläkkeellä. Karjassa on ollut lisäksi kolme muuta satatonnaria.

Ruokinta ja laatu Joulukuussa 2014 täyttyivät WE-hopeamitalivuodet, kuin Karin ja Allin 20-vuotisyrittäjäuran palkinnoksi. ”Kaikki lapsetkin halusivat olla mukana ratkaisevalla lypsyllä”, nauravat Keinäset.

Säilörehu säilötään pyöröpaaleihin ja näyte otetaan jokaiselta peltolohkolta.

Seosrehuruokinta aloitettiin uuteen navettaan siirryttäessä. Appeeseen sekoitetaan säilörehun lisäksi murskeviljaa, rypsiä, kivennäisiä ja E-seleeniä. Kioskilta annetaan lypsäville täysrehua makupalaksi.

Tulevaisuus Kaikki tilan lapset ovat kiinnostuneita maataloudesta; Kari ja Alli iloitsevatkin siitä, että tilalla on jatkaja. ”Lapsia varten navetan rakensimmekin”, he sanovat. ”Uusi navetta on pian täynnä kauniita, ihania, hyvin tuottavia lehmiä!”

Tulevaisuudessa on tällä hetkellä myös uhkakuvia maitomarkkinatilanteen ja

maidon hinnan alenemisen takia. Menoja täytyy seurata ja karsia tarvittaessa. ”Maatalouden byrokratiassa on karannut mopo käsistä”, Kari sanoo. ”Se on vielä monimutkaisempaa kuin muussa yritystoiminnassa. Esimerkkinä tästä on eläinlääkinnän kirjanpito.”

Vapaa- aika Lomalla Keinäset lähtevät pois tilalta. Se on edellytys loman onnistumiselle, silloin voi nukkua jopa kahdeksaan!

Alli ja Kari käyvät yhdessä säännöllisesti kuntosalilla. Kun kroppaan tuli erilaista liikettä, kivut hävisivät. Yhteisiä harrastuksia ovat myös lavatanssit ja lenkkeily.

Kari harrastaa myös moottoripyöräilyä. ”Omiakin harrastuksia pitää olla”, Keinäset perustelevat.

Eläinten trimmaus, esittely ja näyttelyt ovat perheen yhteinen harrastus.

Teksti ja kuva Taina Voutilainen

� Keinäsen yrittäjä­ perhettä: Henna (vas.), sylissään Mikko (3 v.), Alli, Reko, ja Kari Keinänen.

Maito ja Me 1/2015

13

Teema : maitotilan kehittäminen

Yypänahon maitotilalla kustannukset on laskettu aina tarkkaan.

Kun tuottavuuskin on huipussaan, ei tuottaja­ hinnan notkahdus vie yrittäjiltä yöunia.

14

Maito ja Me 1/2015

tarkka s auttaa hyvään

Yypänahon Maitotila � Vihanti, Raahe

� Yrittäjät Anna Kurkinen (39) ja

Olli-Pekka Lumiaho (40), lapset Jaakko (7) ja Lauri (8) � 60 holstein-lypsylehmää (holstein), 50 nuorta eläintä ja 4 navettakissaa � 80 ha omaa peltoa, 50 ha vuokrattua ja sopimusalaa � Keskituotos 12 200 kg/v., 4,3 % valkuaista ja 3,6 % rasvaa � 3,3 poikimakertaa/lehmä � Liikevaihto n. 400 000 e, josta tukien osuus 23 %

T

ilan yrittäjät, Anna Kurkinen (39) ja Olli-Pekka Lumiaho (40), tutkailevat pirtin lämmössä Yypänahon tuoreimpia kannattavuuskirjanpidon lukuja ProAgria Oulun talousneuvojan Hanne Hurskaisen kanssa.

Numerot näyttävät hyviltä, sillä useimmissa kohdissa tila on parhaan kymmenyksen joukossa. Miten näin hyvään kannattavuuteen on vuosien saatossa päästy? Olisiko siinä muillekin oppia?

Kiinteät kulut minimissä

� ”Meillä on 15 vuoden jälkeen navettatöissä edelleen mukavaa yhdessä”, Anna Kurkinen ja OlliPekka Lumiaho hymyilevät.

Huttua keitetään korkeintaan ruoanlaittovuoroista.

”Olemme laajentaneet navettaa viimeksi kymmenen vuotta sitten, jolloin rakensimme myös uudet laakasiilot. Navetan vanhempi puolikas on vuodelta 1975. Sama automaattiruokkijakin on toiminut jo 25 vuotta. Kun navetat ovat vanhoja reuhkoja, ovat kiinteät kulutkin pienet”, Lumiaho veistelee. ”Navettareuhkat” ovat pientä liioittelua, sillä sekä parsinavetta että hiehojen kylmäpihatto ovat edelleen toimivassa kunnossa.

Sen osoittaa keskituotoskin: yli 12 000 kiloa lehmää kohti vuodessa. 60 lypsylehmää ja nuoret vasikat mahtuvat vielä juuri reilun 600 neliön navettaan. Eläinmäärää ei voi kuitenkaan enää lisätä.

Kymmenen viime vuoden aikana navetassa on tehty joitain tarpeellisia korjauksia, muun muassa vanhan osan parsikalusteet on uusittu. Tulevana keväänä lasi-ikkunat korvataan nostopaneeli-ikkunoilla. Niiden avulla saadaan parannettua navetan ilmanvaihtoa. Ikkunaremontin kustannusarvio on 6 500 euroa.

Peltopuolella kiinteitä kuluja alentavat muun muassa yhteinen säilörehun korjuuketju Olli-Pekan serkun Markku Lumiahon kanssa sekä puintien, olkien paalauksen ja osittain myös lannanlevityksen ulkoistus.

Kylvöt tilalla tehdään pääosin omin konein.

Viljan kuivaus hoituu paikallisen maamiesseuran omistamissa kuivureissa. ”Säilörehun laadulla on niin keskeinen vaikutus maidontuotantoon, että rehuketjun pidämme itsellämme. Viime vuonna uusimme tarkkuussilppurin. Omilla koneilla korjuuseen pääsee silloin, kun rehu on parhaimmillaan. Urakoitsijaa voisi joutua odottelemaan ja etenkin alkukesän korjuu pitää tehdä juuri oikeaan aikaan”, Kurkinen perustelee.

Kaikkien kiinteiden kulujen osuus reilun 400 000 euron vuosiliikevaihdosta on noin 11 prosenttia. Se on todella pieni, sillä ProAgrian ylläpitämässä 178 maitotilan talo-

uunnittelu tulokseen

1

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

Maito ja Me 1/2015

15

Teema : maitotilan kehittäminen ustietopankissa kiinteiden kustannusten osuus on keskimäärin 16 prosenttia.

Seuraa ja mittaa – älä hukkaa

Tuotos huipussaan

ProAgria Oulun maitotila-asiantuntijoiden laatima lista tekijöistä, jotka vaikuttavat maitotilan tulokseen.

1. Panosta säilö­rehuun ja analysoi se Tavoitteena on D-arvo 680–720.

2. Analysoi karjasi, älä ruoki hukkaa Keskituotos ja päivämaito kuvaavat karjan keskitasoa. Kuinka suuri ero on parhaiden ja heikoimpien lehmien välillä? Vievätkö heikommat eläimet tilaa ja resursseja tuottavilta yksilöiltä?

3. Kasvata uudistuskarjaa vain todelliseen tarpeeseen 30 lehmän karjassa, jossa poistoprosentti on 30, on poikivien hiehojen tarve on 9/vuosi. Kun karjasi hedelmällisyys ja käyttökestävyys on hyvä, et tarvitse kaikkia syntyviä lehmävasikoita uudistukseen. Ylimääräisistä hiehoista saat 170 kilon lihapainolla noin 500 euron teurastilin ja tukea 300 euroa.

4. Kilpailuta rehutoimittajasi Ostorehukustannus vaihteli vuonna

Yypänahon tilan holstein-karjan tuotos on huippuluokkaa. Vuonna 2013 maitoa herui 12 200 kiloa lehmää kohti. Valkuaispitoisuus oli 4,3 ja rasvapitoisuus 3,6 prosenttia. Soluluku on pysynyt alle sadan tuhannen. Poikimakertoja kertyy keskimäärin 3,3.

Keskituotoksen nostaminen ei ole enää tilalla tavoitteena.

Holstein-rodun hyviksi puoliksi Kurkinen luettelee hyvän rakenteen, tuotoksen ja rauhallisuuden. Vielä viisi vuotta sitten karjasta puolet oli ayrshirejä.

Kurkinen on siementänyt tilan lehmät itse kymmenen vuoden ajan. Tilalta myydään vuosittain kymmenisen vasikkaa tai hiehoa muille tiloille. Sonnivasikat myydään pois saman tien. ”Olen ollut kotitilaltani lähtien kiinnostunut jalostuksesta. Se on minulle sekä intohimo että harrastus”, Kurkinen hymyilee.

Rehusta ei tingitä Hyvän karja-aineksen lisäksi toinen syy korkeaan tuotokseen on ruokinta. ”Periaatteenamme on, että 300 grammalla väkirehua pitää saada kilo maitoa. Kilpailuttamalla ostorehujen hinnassa pystyy myös säästämään. Säilörehualaa pitää olla sen verran, että oma rehu varmasti riittää”, Lumiaho kertoo.

Säilörehu jaetaan keskellä navettaa sijaitsevalle ruokintapöydälle pienkuormaajalla kaksi kertaa päivässä. Automaattinen kiskoruokkija jakaa väkirehun. Väkirehu sisältää ostettua puolitiivistettä ja omalla valssimyllyllä litistettyä ohraa. Vasikoille tarjoillaan täysrehua ja rypsitiivistettä käsipelillä.

Rehun kulutusta yrittäjät seuraavat tarkasti. Tuotosseurantaa tehdään yhdessä ProAgrian kanssa juuri siitä syystä, että ruokinnalla saadaan optimoitua maitomäärä.

Lehmät lypsetään parsissa kymmenellä Milk Master -yksiköllä. Navettatyöt vievät kahdelta ihmiseltä kuutisen tuntia päivässä.

Viljana vain ohraa Peltoviljely pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta työtunteja säästyy eläinten hoitoon. Viljelyssä on yhteensä 130 hehtaaria, joista 80 hehtaaria on omaa peltoa. Säilörehualaa on tänä vuonna 50–60 hehtaaria ja laidunta noin 35 hehtaaria. Loppu peltoalasta kylvetään ohralle.

Lumiahon mielestä maitotilallisen ei kannata kyttäillä sopivia puintikelejä, koska oma työpanos on tilan talouden kan-

16

Maito ja Me 1/2015

nalta arvokkaampi navetassa. Siksi puinnit on ulkoistettu. Samalla tavalla Lumiaho suhtautuu metsätöihin: parempi teettää ne ammattilaisilla ja säästää oma työpanos muualle.

Säilörehunurmet korjataan kahteen kertaan ja sillä menetelmällä on päästy reilusti yli 5 000 rehuyksikön hehtaarisatoon.

Työtä ja kuluja lisää hieman Kurkisen entisen kotitilan 40 hehtaarin peltojen viljeleminen, sillä ne sijaitsevat 70 kilometrin päässä Siikalatvalla. ”Kaukopelloilla” kasvaa etupäässä ohraa, jotta maantieajoa kertyisi mahdollisimman vähän.

Molemmilla yrittäjillä on agrologin koulutus Koivikon maatalousopistosta Muhokselta. Siellä he myös tapasivat. Molemmat ovat myös työskennelleet ProAgrian maitotilaneuvojina, mikä on antanut hyvää pohjaa tarkkaan taloudenpitoon.

Muuttuvat kulutkin kurissa Lumiaholle on kertynyt 13 yrittäjyysvuotensa aikana selvä näppituntuma tilan talouden hoitoon ja suunnitteluun. Jos tulossa oleva vuosi näyttää normaalilta eikä isompia investointeja ole suunnitteilla, hän ei laadi vuosibudjettia. ”Omassa päässä pitää tietysti olla selvät pasmat, miten vuosi mennään. Tulot

2013 tilojen välillä 5 sentistä yli 15 senttiin maitolitraa kohti. Tiedätkö, mikä on kustannus omalla tilallasi?

5. Vältä turhia siemennyksiä Mikä on karjasi tämän hetkinen tuotantokauden vaihe? Aiheuttavatko poikimaruuhkat ongelmia vasikkatiloissa ja työmäärissä? Kuinka monta turhaa siemennystä teet? 60 lehmän karjassa yksi turha siemennys maksaa noin 2 100 euroa vuodessa.

6. Hoida karjan terveyttä Tiesithän, että yksi utaretulehdus voi maksaa jopa 1 750 euroa.

njnjTalousneuvoja Hanne Hurskainen ProAgria Oulusta kannustaa maitoti­ loja talouden suun­ nitteluun ja kuu­ kausiseurantaan.

Yksi tilinpäätös vuodessa ei riitä.

ja menot sekä niiden ajoittuminen pysyvät vuodesta toiseen melko vakioina. Olemme molemmat onneksi luontaisesti säästäväisiä ja teemme vain suunniteltuja hankintoja. Tuottajahinnan alentumisen vuoksi tarkennamme ehkä vain hieman rehuostoja”, Lumiaho pohtii.

Talouden toteumaa Lumiaho seuraa yrityksen pankkitilin kautta sekä laatimalla välitilinpäätöksen syksyllä ja varsinaisen tilinpäätöksen alkuvuonna. Tilitoimistoa tai muuta ulkopuolista talousasiantuntemusta hän ei käytä. Alkuvuosina ProAgrian neuvoja oli mukana tilinpäätöksen teossa. ”Tuloksen pyrimme pitämään aika lailla vakiona vuodesta toiseen. Suurempaa verosuunnittelua ei silloin tarvitse harrastaa.

Tasausvaraus yleensä riittää.”

Kannattavuuskirjanpidon kautta kertyy tärkeitä vertailulukuja päätöksenteon tueksi muun muassa omasta tuntipalkasta.

Tilan muuttuvat kulut olivat vuonna 2013 vain 45 prosenttia liikevaihdosta. Hanne Hurskaisen mukaan maitotilalle on hyvä saavutus, kun saa pidettyä muuttuvat kulut alle 60 prosentissa.

Lumiaho kuitenkin harmittelee, että muuttuvien kulujen osuus hiipii vuosi vuodelta ylöspäin. Muutama vuosi sitten ne olivat vielä alle 40 prosenttia liikevaihdosta.

ideaalia

Kaikesta käy ilmi, että Yypänahon tilalla tehdään päätöksiä harkiten. Nyt harkinnassa on kokonaan uuden navetan rakentaminen. ”Alkuperäinen navetta tulee tänä vuonna 40 vuoden ikään, joten alkaa olla viimeinen hetki uuden rakentamiselle. Tähtäimessä on kahden robotin navetta. Olemme käyneet opintomatkoilla tutustumassa muiden ratkaisuihin. Lisäpeltojen saaminen toissa vuonna nytkäytti lopulta investointisuunnitelmamme eteenpäin”, Lumiaho kertoilee. ”Investoinnin teemme vain itsellemme, sillä molemmilla on työuraa edessä ainakin 25 vuotta ja pojat ovat vasta alakoululaisia”, Kurkinen säestää.

Aikaa itselle

Viisi vahvaa vakuuttavaa.

www.a-kauppa.fi tai 020 472 7060 Tarvitsetko maksuaikaa?

A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen.

Korko on tällä hetkellä 1,928 %.

sä

a h o i t u ks el

la

-R

li

Eläinten tai yrittäjien hyvinvoinnista ei Yypänahon tilalla suostuta tinkimään. ”Jos jompikumpi meistä ei pysty tekemään töitä, on tila vaikeuksissa. Siksi pidämmekin kaikki lomat ja ostamme myös maksullista lomitusta”, Kurkinen kertoo.

Lomien pitämiseen kannustavat myös pojat: 7-vuotias Jaakko ja 8-vuotias Lauri.

Ainakin kolme kertaa vuodessa perhe lähtee hieman pidemmälle lomalle tilalta pois.

Lyhyempiä vapaita otetaan säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa.

Kiireisempinä työsesonkeina lastenhoitoapu järjestyy yleensä näppärästi, sillä Olli-Pekan vanhemmat ovat hyväkuntoisia ja asuvat puolen kilometrin päässä.

Omaan hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan pariskunta panostaa myös pitämällä MYELtyötulon mahdollisimman korkealla.

Yrittäjäpari tuntuu olevan kuin samassa puusta veistetty. Ajatukset osuvat yksiin ja työnjako tilalla sujuu kuin itsestään. ”Meillä on keskenämme kivaa navettatöissä”, Kurkinen vahvistaa, eikä hymystä jää epäselväksi etteikö hän sitä myös tarkoita.

Teknolla Tosi Tempolla Vahvasti Tuottoa!

aa

Uusi navetta kiikarissa

Periaatteenamme on, että 300 grammalla väkirehua pitää saada kilo maitoa.

A

Kun sekä kiinteät että muuttuvat kulut ovat kurissa, seuraa siitä automaattisesti parempi palkka omalle työlle. Kurkisen ja Lumiahon tuntipalkka on viime vuosina pyörinyt 30 euron tietämissä. He ovat siihen tyytyväisiä. Oman pääoman tuottoonkin yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä.

Omalta tilaltaan yrittäjät eivät tällä hetkellä löydä montaakaan kohdetta, josta voisi vielä säästää. Sähköenergiankin he kilpailuttavat suunnilleen vuoden välein. Tähän kannustaa se, että sähköyhtiön vaihtaminen on nykyään vaivatonta. Navetan ja omakotitalon lämpö tuotetaan oman metsän puulla, jonka urakoitsija hakettaa.

ä m ik aksua

Teema : maitotilan kehittäminen

Jaana Kiljunen

Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto, Valio Kehitys -palvelut jaana.kiljunen@valio.fi

Valioryhmän Alkutuotannosta tukea

tilan kehittämiseen Valio Kehitys -palvelut tukevat tilojen kehittämistä, auttavat navettasuunnittelussa ja tuottavat tilan johtamiseen liittyviä palveluja.

V

alio hankintaosuuskuntineen tarjoaa maitotiloille muun muassa maidon laatuun, säilörehuun ja kehittävien tilojen tarpeisiin suunniteltuja palveluja. Kehittävien tilojen palvelut keskittyvät tilan ammattimaiseen johtamiseen, navetan toiminnalliseen suunnitteluun ja tilan kehitysedellytysten parantamiseen.

Valioryhmän Alkutuotannossa tuotteistetaan parhaillaan maitotiloille tarjottavia palvelukokonaisuuksia. Kehittävien tilojen palvelukokonaisuuteen eli Valio Kehitys -palveluihin kuuluu kolme osa-aluetta: tilan kehitysedellytysten tukeminen, navetan toiminnalliseen suunnitteluun osallistuminen ja tilan johtamiseen liittyvät palvelut.

Jokaisessa valiolaisessa osuuskunnassa on nimetty maitotilojen kehittämiseen erikoistunut asiantuntija, jolta saa apua investoinnin suunnitteluun ja läpivientiin, ja jonka rooli on toimia sparraajana ja varmistajana maitotilojen investointitilanteissa.

Yhteistyötä tilan ja asiantuntijoiden kanssa Valioryhmän asiantuntijat toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden tilan kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa, kuten navettasuunnittelijoiden, terveydenhuoltoeläinlääkäreiden ja ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Yrittäjien kanssa luontevat kehittämiskeskustelut käydään sukupolvenvaih-

18

Maito ja Me 1/2015

doksen yhteydessä sekä erityisissä tulevaisuuskeskusteluissa.

Navettasuunnittelussa apua saa erityisesti toiminnalliseen suunnitteluun. Valion terveydenhuoltoeläinlääkäreiltä kannattaa pyytää kommentit navetan pohjapiirrokseen.

Valio Artturi® -palvelut sisältävät säilörehuanalytiikan ohella muun muassa jokaisessa osuuskunnassa nimetyn Artturi®säilörehuosaajan, jonka avulla onnistuu paitsi ongelmanratkaisu myös rehuketjun ja ruokintajärjestelmien suunnittelu ja kehittäminen erityisesti investointia suunniteltaessa.

Valio Laatu -palvelukokonaisuuteen kuuluu maidon laatuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lypsy- ja maidonkäsittelylaitteisiin tarvittavia kehittämis- ja ongel-

Tilan kehitys­ edellytysten tukeminen - valmiudet, osaaminen - strategia, tavoitteet

manratkaisupalveluja. Lisäksi tiimi antaa apuaan lypsy- ja maidonkäsittelylaitteiden valintaan ja toiminnan arviointiin.

Navettaseminaarit ja tutustumismatkat hyödyllisiä Valioryhmän valtakunnalliset ja paikalliset navettaseminaarit kokoavat investointia suunnittelevia yrittäjiä vertaisryhmiin, joissa opitaan paitsi luennoitsijoilta myös vierailukohteista ja muilta kollegoilta.

Yhteiset ulkomaanmatkat ovat toimineet varsin monelle ensimmäisenä sysäyksenä navettainvestointiin.

Kehittämisasiantuntijat voivat järjestää pienryhmille päivän tai kahden räätälöityjä tutustumismatkoja vaikkapa parsinavetan remontointiin, ikkunoiden vaihtamisesta kennoihin, vasikkatilojen parantami-

Navetan toiminnallinen suunnittelu - managementti - rehut, logistiikka, lypsy, eläimet, työ

Maitotilan johtaminen - osaaminen - yrittäjyys

Valio Kehitys -tiimi

Valioryhmän alkutuotannon palvelu­ kokonaisuudet

POHJOLAN MAITO VALIO ALKUTUOTANTO

� Valio Artturi® -palvelut � Valio Terveys -palvelut � Valio Laatu -palvelut � Lypsyn ja

Jaana Kiljunen 050 398 2962 jaana.kiljunen@valio.fi

maidonkäsittelyn asiantuntijoiden palvelut � Valio Kehitys -palvelut � Valion Tuote- ja tarvikemyynti � Valion Seinäjoen aluelaboratorion palvelut.

Pekka Petäjäsuvanto 050 398 1062 pekka.petajasuvanto@valio.fi

Kristiina Sarjokari 050 398 6123 kristiina.sarjokari@valio.fi

MAITOSUOMI

ITÄMAITO

Olavi Koskimäki 050 384 0729 olavi.koskimaki@valio.fi

Tero Kanala 050 384 1125 tero.kanala@valio.fi

LÄNSI-MAITO

TUOTTAJAIN MAITO

Petri Uusitalo 050 384 0959 petri.uusitalo@valio.fi

Kaija Laitinen Antti Vauhkonen 050 384 0608 050 384 0606 antti.vauhkonen@valio.fi kaija.laitinen@valio.fi

seen tai muuhun juuri sillä hetkellä yrittäjiä kiinnostavaan asiaan liittyen.

Yrityskoulutukseen Lean-filosofiaa Kehittävien tilojen johtamispalvelut toteutetaan yhteistyössä Suomen Yrittäjäopiston kanssa. ItäMaidon alueella vastaavaa koulutusta on tehty yhdessä ProAgrian kanssa. Ympäri maata kokoontuu ryhmiä maatilan liiketoimintakoulutuksiin sekä yritys-

johtamisen erityisammattitutkintoon tähtääviin koulutuksiin. Kursseille on osallistunut jo satoja valiolaisia maidontuottajia viime vuosien aikana. Uusin koulutusmuoto on teollisuudessa käytetyn Lean-filosofian yhdistäminen yrityskoulutukseen. Pilottiryhmän avulla räätälöidään koulutusta parhaillaan.

Osuuskunnat osallistuvat tilan navettainvestoinneissa usein muun muassa tilasäiliön valintaan ja hankintaan. Käytössä on

myös eritasoisia investointi- tai suunnittelutukia navettainvestoijalle. Tiloja tuetaan navetan käyttöönottovaiheessa ja osallistutaan avajaisiin. Investoinnin jälkeen on hyvä analysoida asiantuntijan kanssa uuden navetan toimivuus ja käydä läpi investointiprosessin onnistumiset ja parannuskohteet.

Tilan kehittämistä suunniteltaessa kannattaa olla ensimmäisenä yhteydessä oman osuuskunnan asiantuntijaan, olipa kehittämiskohde iso tai pieni!

Maito ja Me 1/2015

19

BETONIRATKAISUT

KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

NYT RITILÖITÄ JA MUITA VAKIOTUOTTEITA SUORAAN VARASTOSTA! YKSILÖLLISET RATKAISUT VAHVIMMALTA BETONIOSAAJALTA LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN!

- betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää - ritiläpalkit suoraan varastosta - VTT:n testivoittaja - navetat, lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - avolantalat - laakasiilot - valmisbetonit Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa: Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320 Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI 044 585 2027 Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191 Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

Teema : maitotilan kehittäminen

Leania maitotiloille yrittäjäkoulutuksen avulla

Jaana Kiljunen

Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto, Valio Kehitys -palvelut jaana.kiljunen@ valio.fi

Valioryhmä rakentaa tuottajille tarkoitettua Lean-koulutusta yhdessä Suomen Yrittäjäopiston kanssa. Uudessa koulutuksessa tuodaan maatilan johtamiskoulutukseen Japanissa Toyotan tehtaalla jo lähes sata vuotta kehitettyä Lean-filosofiaa.

L

ean-filosofiaan liittyvät vahvasti yrityksen arvot, periaatteet ja menetelmät. Yksinkertaistettuna Lean on jatkuvan parantamisen menetelmä, jossa pyritään resurssitehokkuuden sijaan virtaustehokkuuden paranemiseen. Leanin soveltaminen alkaa usein koko yrityksen toimintojen kuvauksella, josta etsitään pullonkaulat.

Meijeriteollisuudessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maito pyritään virtauttamaan teollisten prosessien läpi tehokkaasti niin, että kuluttaja saa juuri sitä tuotetta, mitä kulloinkin haluaa ja mahdollisimman tuoreena. Valiolla Lean on käytössä muun muassa Lapinlahden ja Joensuun tehtailla.

Lean on jatkumoa SYOagrin jo pitkään valiolaisten osuuskuntien tuottajille tarjoamille Maatilayrittäjien liiketoiminta- ja Maatilan johtamisvalmennuksille. Jo useita satoja valiolaisia maidontuottajia on osallistunut Yrittäjäopiston erilaisiin koulutuksiin. Erityisesti investointia suunnittelevien yrittäjien kannattaa hakeutua kursseille.

Mitä Lean tarkoittaa maitotilalla?

Maitotilalla Lean tarkoittaa sitä, että tilan resurssit ovat tehokkaassa käytössä, tilalla tunnetaan arvoa tuottavat toiminnat, keskitytään niihin ja vältetään turhaa työtä tai ylilaatua.

Tavoitteena on tehdä kerralla asiat oikein ja oikeaan aikaan sekä sitouttaa koko tilan henkilöstö sovittuihin toimintatapoihin.

Oikea suunta tilan kehittämiselle löytyy määrittelemällä pohjantähti, toisin sanoen visio, johon ollaan matkalla.

Leanissa käytettävät työkalut ovat ehkä tutumpia kuin filosofia itse. Lean-työkalupakkiin kuuluvat esimerkiksi usein Tanskassa ja Ruotsissa tiloillakin nähdyt valkotaulut, joiden avulla paitsi johdetaan tilan arkea, myös asetetaan tavoitteita ja toteutetaan parannuksia. Visualisointitaulujen tärkeä tehtävä on lisätä läpinäkyvyyttä ja konk-

ǎǎLeania yksikertai­ semmillaan tanska­ laisella maitotilalla: saappaat ja haalarit kokojärjestyksessä ja puhtaana vieraili­ joita varten.

ǏǏYhdessä sovitut työohjeet löytyvät sieltä, missä työ tehdään. Kuvassa on vasikoiden juotto-ohje karsinoiden vieressä.

retisoida tekemistä.

Näiden tekniikoiden avulla on kaikkien tilalla työtä tekevien helppo sitoutua samoihin työtapoihin sekä tavoitteisiin. Yhdessä sovittu työtapa kuvataan yksinkertaiseksi ohjeeksi, SOPiksi (Standard Operation Procedure), joka asetetaan kyseisen työn tekemisen paikalle kuvaamaan oikeaa toimin-

Valiolaisille maitotiloille on tarjolla maksuton Lypsy-SOP-malli. tatapaa, jolloin tilapäisenkin työvoiman on helppo toimia oikein.

Suomessa ProAgria on ostanut Tanskan neuvontaorganisaatiolta SOP-mallit vasikan hoitoon, poikimiseen, umpeenpanoon, hedelmällisyyteen, lypsyyn, ruokintaan, tautiturvallisuuteen ja sorkkiin. SOP-malleja voi ostaa ja tehdä oman tilan käytän-

töä kuvaavat versiot joko itse tai ProAgrian avustamana. Valiolaisille maitotiloille on tarjolla maksuton Lypsy-SOP-malli.

Visualisointitaulujen ja SOP-mallien ohella Leanista tunnetaan myös 5S – sortteeraus, systematisointi, siivous, standardointi ja seuranta – siis oikea asia oikealla paikalla. Tanskalaisilla Lean-maitotiloilla varastohyllyjen reunoissa oli teksti kunkin tavaran paikasta tai seinällä mallikuva hyllyköstä, mihin mikäkin tavara kuuluu.

Navetan eteisessä haalarit olivat kokonumeronsa mukaisessa järjestyksessä, jokainen koko oikealla paikallaan. Lean siis helpottaa, selkeyttää ja tehostaa työtä tilalla.

Suomen Yrittäjäopiston ja Valioryhmän rakentamassa Lean-koulutuksessa on parasta aikaa pilottiryhmä meneillään. Kokemusten pohjalta rakennetaan valiolaisille yrittäjille Leania hyödyntävä kurssi, jonka päätteeksi suoritetaan yritysjohtamisen erityisammattitutkinto. Se antaa eväitä tilan arjen johtamiseen, olipa tila minkä kokoinen tahansa.

Maito ja Me 1/2015

21

Teema : maitotilan kehittäminen

S ǏǏHannu Lainio-Kasvalan takana avautuu näkymä uuteen navettaan toisessa kerrok­ sessa olevasta taukotilasta.

njnjVillikkalan tilan uusi navetta sijoittuu jyrkähkön peltoalueen reunaan. Rakennusalueen alalaitaan ajettiin reilusti rakennuspaikalta räjäytettyä ja louhittua kalliomursketta. Navetan rakennussuunta muutettiin, jotta rakennusta olisi mahdollista jatkaa päädystä pellolle päin.

alolaiset Päivi Kasvala ja Hannu Lainio-Kasvala onnistuivat yli odotustensa tavoitteessaan rakentaa viihtyisä navetta. He kun eivät oikein malta edes pysyä poissa sieltä. Päiväruoka valmistetaan ja syödään avarassa taukotilassa. Lapset kiiruhtavat navettaan koulusta läksyineen.

Eläimet nauttivat myös olostaan uudessa, syksyllä valmistuneessa navetassa. ”Meille oli erittäin tärkeää saada eläimille hyvät olosuhteet. Vaikka kesällä laidunnetaan, vanhan parsinavetan puutteena oli lehmien vähäinen liikunta sisäruokintakaudella. Kun päätös uuden navetan rakentamisesta kypsyi, pihatto oli itsestäänselvyys”, Hannu Lainio-Kasvala kertoo.

Yrittäjät halusivat myös automatisoida päivittäisiä töitä niin, että toinen vanhemmista selviytyy tilapäisesti yksin navetassa.

Tällöin toisen on helpompi kuljettaa 12-vuotiasta Vihtoria ja 9-vuotiasta Sakaria harrastuksiin. Laskelmat puolestaan osoittivat, että eläimiä on lisättävä, jotta toiminta kannattaa taloudellisesti.

Suunnittelu tärkeää Rakentamisessa käytettiin asiantuntijoita suunnitteluvaiheesta lähtien.

Kenttäpäällikkö Petri Uusitalo Osuuskunta Länsi-Maidosta oli ensimmäisiä, jonka kanssa asiaa pohdittiin. Pian mukaan tulivat navetan pääsuunnittelija ja talousasioita, ympäristöluvitusta sekä maitotilan toimintoja tuntevia ProAgrian neuvojia. ”Neuvontajärjestön nurmiryhmässä olemme olleet mukana jo aiemmin. Sen kautta saimme tärkeää suunnitteluapua peltoviljelyn kehittämiseen kasvavalle eläinmäärälle. Pankissa kaksi luottohenkilöä suunnitteli rahoitukseen liittyviä yksityiskohtia”, pariskunta kertoo.

Kasvalat korostavat asiantuntijoiden roolia rakennusprosessin aikana. ”Itse tulee olla mukana joka vaiheessa, mutta erilaisia tiloja ja tilanteita tuntevilla asiantuntijoilla on näkemystä laajemmin kuin ainutkertaista navettaprojektiaan toteuttavalla”, Päivi Kasvala toteaa.

Kasvalat halusivat pihattoonsa yksinkertaisen seosrehuruokinnan. Piirustukset ja piha-alueen kartta pöydällä mietittiin paitsi rehujen siirtoa pihalla ja navetan sisällä, myös seosrehussa käytettäviä väkirehuvaihtoehtoja.

Jo vanhassa parsinavetassa käytössä ollut kuiva vilja tuntui murskeviljaa sopivammalta. Tilalla oli entuudestaan kaikki siihen liittyvä teknologia ja kokemus.

Kasvalat rakensivat eläimilleen

22

Maito ja Me 1/2015

hyvinvo

Emännän osallistuminen Agri-Husun Kanadan matkalle poiki ideoita ja kontakteja navettarakentamista suunnitteleviin viljelijöihin. Matkalla oli mukana navetan tuleva kalustesuunnittelija. Hänen kauttaan kalusteet, kuten parret, hankittiin DairyTeckiltä Virosta.

Kasvalat vierailivat suunnitteluvaiheessa useissa uusissa tai remontoiduissa navetoissa myös kotimaassa. ”Keskustelut samassa tilanteessa olevien kanssa olivat arvokkaita”, isäntäväki pohtii.

Robotin ja kiiman havainnointia helpottavien apuvälineiden valinta oli vaikeaa.

Mitä eri merkkien ominaisuuksia oikeastaan kannattaisi painottaa? Käyntikohteissa he kuulostelivat hyviä ja huonoja kokemuksia ja halusivat kuulla, mitä navetastaan jo käyttökokemusta saaneet tekisivät toisin.

Toisten rakentajien kokemuksia kuunnellen tarvikkeista pyydettiin tarjouksia kyselemällä pääosin kotimaasta.

Kallis louhintayllätys Luotettavia rakentajia ei ole yksinkertaista löytää, mutta tässäkin avuksi tuli kaksi lähialueella navettaa rakentanutta tilaa. Kasvalat kyselivät navettansa jo valmiiksi saaneilta, millaisia rakentajia työmaalla oli ollut ja oltiinko heihin oltu tyytyväisiä.

Näin saatiin tieto virolaisesta rakennusyrityksestä. NR-Lääne Gruppin edustajat kutsuttiin tilalle, asioista neuvoteltiin ja tehtiin sopimus rakentamisesta.

Suurin yllätys rakentamisen jo käynnistyessä oli navetan tieltä tehtävän louhin-

Meille oli erittäin tärkeää saada eläimille hyvät olosuhteet. tatyön mittavuus. Rakennuksen sijoittumissuuntaa jouduttiin kääntämään alkuperin suunnitellusta 90 astetta, jotta navetta ja lietesäiliö saatiin sovitettua jyrkähkön mäen reunaan niin, että rakennus olisi tarvittaessa laajennettavissa pitävälle pohjalle.

Tämä taas vaati kallion räjäytystöitä 12 000 kuution verran.

Vaikka louhittu kiviaines käytettiin perustuksiin, louhinta ja rakennustarvikkeiden hinnannousu nostivat kustannuksia ennalta arvioidusta. Kustannuksia tuli myös komponenttivaraston ja lietesäiliön

Salolaistilalla rakennettiin kahden robotin pihatto, jossa viihtyvät niin eläimet kuin ihmisetkin. Rakennusvaiheessa käytettiin monipuolisesti asiantuntijoiden apua.

vointia

rakentamisesta ja muun muassa seosrehuvaunun hankkimisesta.

Kaksi lantajärjestelmää Valmiissa navetassa on tilat 64 lehmälle, yhteensä parsipaikkoja on 87. Toiselle robotille on varattu paikka.

Lopputiineille hiehoille ja ummessa oleville on 20 parsipaikkaa takakierto-osastossa. Siellä on myös kestokuivikealue, jossa käytetään olkea. Olkikuivitettu alue on nyt jaettu kolmeen osaan poikineita, poikimista odottavia ja juotossa olevia vasikoita varten.

Tästä tilasta osa on myös mahdollista erottaa sairaskarsinaksi. Makuuparsialueella on kolmipaikkainen alue huonommin liikkuville, kiimaisille ja lääkittäville eläimille.

Makuuparsissa käytetään turvetta, mutta takakierto-osaston kestokuivikealueella on 40 senttiä syvä olkikuivitettu osuus. Ennen ensimmäistä kuivitusta kynnys olkipohja-alueelta lantakäytävälle tuntui hurjalta. ”Onneksi kuuntelimme muita emmekä valaneet tyhjennystä haittaavaa askelmaa ennen kuin olimme kokeilleet toimivuutta.

1

� Kalusteet ostettiin Virosta. Parressa on pehmeä Promat-parsipeti, jonka alin kerros on kumirouhemakkaraa ja sen päällä on latek­ sipatja. Päällimmäisenä on kosteutta läpäi­ semätön pintamatto. Kuivikkeena käytetään turvetta.

Teksti ja kuvat Maija Kyrö

� Lehmien puolella ja takakierron makuupar­ siosastossa lannan poistaa Cleanmatic-avo­ koururaappa. Raappa on kaksisiipinen ja lan­ takäytävällä on pehmikkeenä kumimatto.

Maito ja Me 1/2015

23

Teema : maitotilan kehittäminen

Panostusta alkuohjaukseen

� Seosrehu jaetaan apevaunusta visiirikou­ ruihin ulkokautta. Visiirin yläpuolella oleva verhoseinä ja katon tuuletushormit mahdol­ listavat luonnollisen ilmanvaihdon.

Navetta saatiin käyttöön laidunkauden päätteeksi. ”Se oli hyvä ajankohta”, isäntäväki sanoo. ”Parsinavetassa talven viettäneet eläimet olivat laitumella selvitelleet keskinäisiä välejään, tottuneet liikkumaan ruoan perässä ja etsimään sopivan makuupaikan.”

Uusissa tiloissa lehmät löysivät rehun visiirikourusta nopeasti, samoin vesialtaat, mutta robotille menoa piti avustaa. Liikkuva lantaraappa pelotti jonkin aikaa.

Mukana oli aluksi eläinten käsittelyyn tottunutta apujoukkoa. He ohjasivat irtoaidoilla ensimmäistä kertaa robotille menijöitä. Toisella kerralla laite ei enää ihmetyttänyt useimpia ja kolmannella kerralla aitakujaa ei käytetty. Eläimiä vain rohkaistiin lypsylle.

Vaikka suurin osa tottui nopeasti makuuparsiin, jotkut jäivät makailemaan lantakäytävälle. Niille piti osoittaa, missä makuupaikka on. Yksi jouduttiin sitomaan vähäksi aikaa kiinni makuuparteen, jotta se ehti tottua siihen.

Eniten arvelutti muualla kasvatuksessa olleiden 17 hiehon käyttäytyminen. Poikimisen jälkeen niitä siirrettiin lehmien puolelle pienissä ryhmissä ja isäntäväen yllätykseksi ne tottuivatkin miltei nopeimmin robottilypsyyn. ”Muiden eläinten malli selvästi ohjasi niiden käyttäytymistä”, emäntä toteaa.

Rakentaminen on vaikeuksista huolimatta ollut myönteinen ja tulevaisuuteen tähtäävä kokemus. Syksyn ja talven uutiset tukijärjestelmien keskeneräisyydestä mietityttävät salolaisyrittäjiä. Heille se tarkoittaa jo tehtyjen suunnitelmien muuttamista, epävarmaa odottelua ja huolta tulevaisuudesta. Kevään viljelysuunnitelmia ei ole vielä voinut tehdä eikä siemeniä hankkia.

www.peltosiemen.fi

NUUTIN sulavuus lisää maidontuotantoa!

Kysy lisää pakkaamoilta NuuttiBOR -timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

www.jips.fi

� Rehukomponentit siirretään komponentti­ varastosta traktorin etukauhalla apevaunuun.

Sekoitettu rehu jaetaan sillä navetan molem­ min puolin oleviin visiirikouruihin.

Nyt oljen kertyessä karsinatilaan kynnystä tuskin huomaa”, Päivi Kasvala kertoo.

Olkikuivitetun alueen lannan palamisen huomaa pinnan alenemisesta ja alustan kovenemisesta. Kun alueella kävellessä askel ei enää painu, on aika lisätä kuiviketta.

Olkipohja-alueen suuri kuivikemenekki on ollut pieni yllätys. Kasvalat myös miettivät, miten kärpäset saadaan torjuttua.

Navetan päädyssä on vasikkala, jonne vasikat siirretään heti, kun emä on ne nuollut. Sonnivasikat menevät sieltä suoraan sonnikasvattamoon 10 päivän ikäisinä. Lehmävasikat sen sijaan palaavat navettaan kestokuivikealueelle juottokauden ajaksi.

Vanha parsinavetta jää nuoren karjan käyttöön pienillä muutoksilla.

Osuuskunnista apua rakentamiseen Osuuskunta Länsi-Maidon jäsentiloille on viime vuonna asennettu yli 20 uutta tilatankkia. Osuuskunnan kenttäpäällikkö Petri Uusitalon mukaan se tarkoittaa, että uusia navetoita on tullut käyttöön suunnilleen sama määrä.

Uusitalo ei näe meijerin kannalta eroa, millainen navettaratkaisu on. ”Tärkeintä on, että maidontuottajamme jaksavat työssään. Silloin myös meille tärkeät asiat kuten maidon laatu ja tasainen saatavuus ympäri vuoden toteutuvat,” hän pohtii.

Tuottajan työtä helpottavat monet uudet tai automaattiset sovellukset. Maidon tarkemmalla analysoinnilla lypsyn yhteydessä saadaan selville nopeasti maitoon, lehmän terveyteen, ravitsemukseen tai kiiman vaiheeseen liittyviä tietoja. ”Osuuskunnan panos uuden navetan rakentamisessa vaihtelee. Toisten tilojen kanssa olemme paljon tekemisissä. Isäntäväki käy koulutuksissa ja haluaa neuvontaapuamme. Yhteydenpitoa lisää se, että meijeri useimmiten osallistuu maitohuoneen suunnitteluun ja vastaa tankin hankinnasta”, Uusitalo kertoo.

Länsi-Maidon Ikaalisissa järjestettävä kolmipäiväinen rakennuskurssi joulukuussa on muodostunut jo perinteeksi. Se on ollut suosittu navettainvestointia harkitsevien tilojen keskuudessa. Osuuskunta järjestää avoimia ovia uudisrakennuskohteisiin ja myös tutustumismatkoja ulkomaille.

Petri Uusitalon kokemuksen mukaan muiden navetoihin tutustuminen on hyvä tapa lähteä suunnittelemaan omaa uutta navettaa tai jo käytössä olevan remontointia. ”Vaikka erityisasiantuntijoiden apua käytetään, myös oma silmä sanoo sen, mihin suuntaan ja mittasuhteisiin tilalla on mahdollisuuksia.”

Myös pienempää korjausta Tyypillinen Osuuskunta Länsi-Maidon alueen uusi navetta on ollut yhden tai kahden robotin pihatto. Uusitalon mukaan automaattilypsy on tullut jäädäkseen.

Automaattilypsyä puoltaa lypsyyn tarvittavan työn väheneminen. Jos tilalla on korkeatuottoinen karja ja mietitään kolmatta lypsykertaa, automaattilypsyllä voi hoi-

taa tällaisen tilanteen. Muutoinkin robotti mahdollistaa keskittymisen lehmien hyvinvointiin. Se voi myös antaa lypsäjälle lisätyövuosia, jos lypsytyö on esimerkiksi kulumien takia vaikeaa.

Petri Uusitalo muistuttaa, että automaattilypsy ei kuitenkaan sovi kaikille. ”Varsinkin lehmämäärän lisääntyessä lypsyasema on usein kustannustehokkain, vaikka tarvittaisiin lisätyövoimaa. Toisille tiloille on merkitystä myös sillä, että lehmää pystyy tarkkailemaan lypsyn yhteydessä joka päivä.”

Uusien navetoiden myötä kehittyvillä tiloilla uusitaan myös lanta- ja rehutoimintoja. Lietesäiliöitä ja laakasiiloja nousee pihapiiriin. Vanhoihin parsinavetoihin remontoidaan nuoren karjan pihattoja tai vasikoiden ryhmäkarsinoita.

Kaikki eivät kuitenkaan rakenna uutta. ”Viime vuosina on saanut edullisesti esimerkiksi käytöstä poistettuja lypsyasemakalusteita. Näitä on asennettu silloin, kun parsinavetasta peruskorjataan pihatto, jossa on lypsyasema. Pienemmätkin korjaukset voivat helpottaa karjanhoitoa”, Uusitalo toteaa.

Manure Master - älykäs lannanpoistojärjestelmä

• Puhtaus parantaa maitohygieniaa • Herkkyyden säädöllä turvallisuutta • Terveet sorkat • Energian säästö • Helppokäyttöinen • Liityntä lypsy- ja ruokintalaitteisiin Kysy lisää aluemyyjiltämme!

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Teema : maitotilan kehittäminen

Tapani Kivinen

Arkkitehti, SAFA Luonnonvarakeskus LUKE tapani.kivinen@luke.fi

ylipainepuhallus

vasikkalan ilmanvaihtoratkaisuna

Navetoiden ilmanvaihto on perinteisesti ollut painovoimainen 1960-luvulle, jonka jälkeen ilman vaihto koneellistui. 2000-luku toi painovoimaisen ilmanvaihdon takaisin. Nyt koneellista ylipaine­puhallusta tarjotaan erityisesti vasikkatiloihin.

K

oneellisen ilmanvaihdon aikakaudella navetat lämpöeristettiin ja tehtiin tiiviiksi. Oli tärkeää, että rakennus oli hieman alipaineinen ja sieltä imettiin enemmän ilmaa ulospäin kuin sitä ehti virrata korvausilmaluukuista sisään. Tarkoituksena oli estää sisäilmassa olevaa kosteutta tunkeutumasta rakenteisiin, jolla olisi ollut kohtalokkaita vaikutuksia etenkin puurakenteisiin.

Ylipainepuhalluksen perusideana on auttaa painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta. Oleellinen ero perinteiseen koneelliseen ilmanvaihtoon verrattuna on se, että rakennus ei ole tiivis ja ilma puhalletaan rakennuksen sisään imun sijaan.

Puhalluksen vaikutuksesta rakennuksesta tulee aavistuksen ylipaineinen, mutta siitä ei katsota olevan haittaa, koska ilma pääsee poistumaan vapaasti seinien verho-/kennoalueiden ja kattohormiston kautta. Rakennus voi olla lämpöeristetty tai eristämätön. Ylipainepuhalluksesta on eniten apua talven minimi-ilmanvaihtotilanteissa ja kesällä tuulettomina hetkinä, kun ilma ei muutoin liiku tarpeeksi.

Kehitystyö Yhdysvalloista Ylipainepuhallusta on kehitetty Wisconsinin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Yhdysvalloissa vuodesta 2004

26

Maito ja Me 1/2015

ǏǏSuomen ensimmäinen ylipainepuhalluksella varustettu vasikkatalo valmistui keväällä 2014. Sen toimivuus testattiin mittauskokein. alkaen tohtori Ken Nordlundin johdolla.

Toimivilla maidontuotantotiloilla on tehty satoja erilaisia kokeita, joilla on haettu ylipainepuhalluksen käytännön ratkaisuja.

Kehitystyön pontimena oli havainto, jonka mukaan vasikoiden yksilökarsinoiden ilmassa oli ympäristöään korkeampi bakteeripitoisuus, vaikka rakennuksessa muuten oli runsas luonnollinen ilmanvaihto.

Karsinoiden seinämärakenteet muodostivat ”suojataskun” ja estivät ilman optimaalisen vaihtumisen. Tämä johti hengitystiesairauksiin ja hidasti vasikoiden kasvua.

Ylipainepuhallus toimii niin, että karsinaan kohdistetulla ilmavirralla huuhdellaan seisova, likainen ilma pois ja korvataan se uudella, puhtaalla ilmalla. Puhallettu ilma otetaan ulkoseinästä lämmittämät-

tömänä, jolloin se pitää tuoda vasikoiden oleskelualueelle vedottomasti eli alle 0,25 m/s nopeudella etenkin talviolosuhteissa.

Kesällä ulkoilman ollessa lämmintä nopeus voi olla korkeampi.

Wisconsinin yliopisto on kehittänyt puhallusjärjestelmän mitoittamista varten Excel-pohjaisen työkalun. Se on ammattilaisille tarkoitettu ja Suomessa on muutamia työkalun käytön hallitsevia suunnittelijoita.

Ohjelmaan syötetään rakennuksen sisämitat, vasikoiden lukumäärä ja ikäluokat, ja tulokseksi saadaan puhallusputkien määrä ja läpimitta sekä puhallusreikien halkaisija, välimitta ja suuntaus. Ohjelmassa olevat taustaparametrit ottavat huomioon kotieläinrakennusten ilmanvaihdossa tarvittavat lämpö-, kosteus- ja kaasutaseet sekä ilmanvaihdon kanavointitekniikan virtausominaisuudet.

toa tunnissa. Luvut on mitattu tilanteessa, jossa seinien tuloaukot olivat kokonaan kiinni ja tuulen vaikutus oli nolla.

66 prosentin puhallinteholla toimittaessa ilman nopeus puhaltimien tuloaukoissa oli 3–4 m/s. Kanavien puhallusrei’issä nopeus oli jopa 6–7 m/s, mutta hidastui jo noin metrin päässä 0,6 metriin sekunnissa. Ilmavirran nopeus eläintasolla vaihteli keskimäärin 0,1–

Ilmavirralla huuhdellaan seisova, likainen ilma pois ja korvataan se uudella, puhtaalla ilmalla.

Suomen ensimmäinen mitattiin Ensimmäinen ylipainepuhallustekniikalla varustettu vasikkatalo valmistui Suomeen toukokuussa 2014. Useita kohteita on rakenteilla ja vielä useampia on suunnittelupöydillä.

Ylipainepuhalluksen hyödyt vasikkaterveyteen ovat kiistattomat ja ensimmäisen suomalaiskohteen toimivuus testattiin mittauskokein. Pääpaino oli pelkästään ilmanvaihdon toimivuuden tarkastelussa. Pistemäisestä, kertasuoritteisesta mittaustavasta johtuen eläinterveyttä ei havainnoitu lainkaan, koska siihen olisi tarvittu pidempiaikainen seurantatutkimus.

Mitatun vasikkatalon pinta-ala on 300 neliötä ja tilavuus 1 020 kuutiota. Vasikkapaikkoja on 57, joista 22 yksilökarsinoissa ja 33 ryhmäkarsinoissa. Rakennuksen seinät ja katto on lämpöeristetty, seinillä on kennolevyalueet luonnolliseen ilmanvaihtoon ja katossa neljä poistohormia.

Puhalluskanavia on yksi yksilökarsinariviä varten ja ryhmäkarsinariviä varten toinen. Muoviset kanavat ovat läpimitaltaan 34 senttiä. Yksilökarsinarivin kanavassa on puhallusreikiä 30 sentin välein ja ne ovat läpimitaltaan kolme senttiä. Ryhmäkarsinarivin kanavassa on 40 sentin välein 4,5 sentin reikiä ja 50 sentin välein 3,5 senttisiä reikiä suunnattuna hieman eri suuntiin.

Puhaltimien käyntinopeutta voidaan säätää portaattomasti nollasta maksimiin.

Mittausten perusteella voitiin päätellä, että minimipuhallinteholla ilmanvaihtokerroin on 0,8 vaihtoa tunnissa. Noin 33 prosentin kohdalla kerroin on 1,3 vaihtoa tunnissa, 66 prosentin kohdalla kaksi vaihtoa tunnissa ja maksimiteholla kolme vaih-

0,4 m/s. Ilmamäärä jakokanavan alku- ja loppupäässä oli sama eli ilmaa tuli yhtä paljon karsinarivistöjen koko pituudelta.

Maatalouden tuotantorakennusten huoneilmaston suunnitteluohjeissa (MMMRMO-C2.2) 0–2 kuukauden ikäisten vasikoiden ilmanvaihdon minimitarve on 10 kuutiota tunnissa vasikkaa kohden. Mitatussa vasikkatalossa se tarkoittaa 570 kuutiota tunnissa, mikä vastaa noin 0,5 vaihtokertaa. Kun minimipuhallinteholla saavutetaan jo 0,8 vaihdon taso, voidaan järjes-

telmän todeta ylittävän minimivaatimukset ainakin ilmamäärien suhteen.

Mittauksissa tutkittiin vain toteutuvia ilmamääriä ja -nopeuksia. Tarkastelussa ei ollut mukana eläinterveyden tai ilmalaadun mittareita. Mittausten perusteella ei voitu todentaa, missä määrin karsinoiden bakteeripitoisuudet saatiin hallintaan. Ken Nordlundin tutkimuksissa riittävän puhdas yksilökarsinoiden mikroilmasto saavutettiin vasta 3,5–4 vaihdon tasossa. Mitatussa suomalaiskohteessa tämä vaatimus merkitsee puhaltimien jatkuvaa käyttöä noin 70–80 prosentin teholla. Uusimman tiedon valossa MMM-RMO -ohje ilmamäärävaatimus vasikoiden osalta on vanhentunut.

Sopii myös vanhoihin vasikkatiloihin Vanhat vasikkatilat sijaitsevat yleensä samassa ilmatilassa muiden lehmäpaikkojen kanssa. Tämä mahdollistaa bakteerien vapaan liikkuvuuden, jolloin vanhempien lehmien tautipaine siirtyy helposti vasikoihin.

Ylipainepuhallus sopii tästä syystä erityisen hyvin vanhojen vasikkatilojen olosuhdeparannuksiin. Ilmanjakokanavat sijoitetaan optimaalisesti vasikkakarsinoiden yläpuolelle siten, että ylipaineinen ilmamassa purkautuu vanhempien lehmien suuntaan vasikkaosastosta poispäin.

Lisätietoja MTT:n sivuilta hakusanalla ”mttraportti 166” 0 jukuri.mtt.fi

Maito ja Me 1/2015

27

Teema : maitotilan kehittäminen ǍǍJohn (vas.), Carita ja Stefan Hägerin kahden robotin navetta otettiin käyttöön marraskuun alussa.

Uusi pihatto paransi työmukavuutta Ranckens Ranchilla

Uusikaarlepyyläinen maatilayhtymä rakennutti robottinavetan laitumen laidalle.

Uusi pihatto helpotti karjanhoitotöitä, jotka tehdään pääosin kolmen osakkaan voimin.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

28

Maito ja Me 1/2015

R

anckens Ranch -maatilayhtymän osakkaat Carita, Stefan ja John Häger tiesivät mitä halusivat ja laativat kolme vuotta sitten itse alustavat piirustukset kahden lypsyrobotin pihatosta. Navetan tarkempi suunnittelu, rakenteet ja laitteet tilattiin kokonaistoimituksena NHK-Keskukselta.

Rakennuttamisvastuun Hägerit kantoivat itse neljän palkatun työmiehen avustuksella. Rakennustyöt kestivät seitsemän kuukautta ja lehmät kävelivät uuteen kotiinsa viime marraskuun alussa. Kun ympäristölupakin heltisi aikanaan ilman valituksia alle vuodessa, sujui investointi ripeästi.

Ristin muotoisen navetan kokonaispinta-ala on 2 000 neliötä. 1 400 neliön lypsylehmäosastossa on 150 lehmäpaikkaa. Osaston pituus on 70 metriä ja leveys 20 metriä.

Navetan ”siivissä” sijaitsevat poikimisalue, karsinat 30 vasikalle, sairasosasto ja maitohuone.

Ruokintapöytä on sijoitettu navetan keskelle. Rehu jaetaan traktorivetoisella apevaunulla. Täydennysrehu tarjoillaan lypsyn yhteydessä. Rakennuksen betonielementit valmistettiin Tara-Elementillä Alavetelissä.

Investoinnin kustannusarvio oli 1,4 miljoonaa euroa, mutta se ylittyi jonkin verran, sillä suunnitelma täydentyi matkan varrella rehumyllyllä ja -mikserillä sekä kahdella rehusiilolla.

”11 000 kilon tuotos riittää” ”Tärkeimmät jalostustavoitteemme ovat lypsettävyys, jalkaterveys ja luonne. Levoton lehmä ei sovi yhteen robottilypsyn kanssa”, Carita Häger kuvailee.

Tilan tuotosluvut ovat hyvät. Keskituotos on 11 100 kiloa lehmää kohti vuodessa. Rasvapitoisuus on 4,2 prosenttia ja valkuaispitoisuus 3,6 prosenttia. Maidon hygienia on kunnossa, sillä soluluku oli viime syksynä noin 150. ”Keskituotosta ei ainakaan vähään aikaan pyritä nostamaan. Tärkeintä on saada uusi navetta toimimaan kunnolla ja totuttaa eläimet siihen.”

Sonnivasikat tila myy välitykseen. Kaikki lehmävasikat jätetään tällä hetkellä itselle.

� Kovjoki, Uusikaarlepyy

� Maatilayhtymä: John (32),

Carita (57) ja Stefan (58) Häger

� 125 ha omaa peltoa ja 65 ha

sopimusviljelyssä

� 150 ha metsää

� 100 lehmää, määrä kasvaa

150:een

� Kahden lypsyrobotin pihatto,

valmistui 11/2014

� 65 % ayrshireä ja 35 % hosteinia � Keskituotos 11 100 kg/v., 3,6 %

valkuaista ja 4,2 % rasvaa

� Kaksi satatonnaria

Rehu omasta takaa Ranckens Ranchilla on omaa peltoa 125 hehtaaria. Lisäksi 65 hehtaarin alalla on sopimusviljelyä, jolta ostetaan sato. Lähes koko peltoala palvelee oman eläintuotannon tarpeita. Laidunta ja rehunurmea on 105 hehtaaria, rehuohraa ja -kauraa 75 hehtaaria.

Oman rehun lisäksi käytetään täysrehua ja rypsirouhetta. Säilörehu varastoidaan lähes yksinomaan laakasiiloihin.

Uuden navetan päädystä avautuu kymmenen hehtaarin laidunalue, missä ummessa olevat lehmät ja hiehot pääsevät laidunta-

Holstein valtaa alaa ”Uuden navetan valmistuminen helpotti paljon karjanhoitotöitä. Aikaisemmin meillä oli eläimiä neljässä eri rakennuksessa, nyt enää kahdessa. Hiehot kasvatamme entisessä robottipihatossa, jonka remontoimme.

Sinne mahtuu jatkossa 110 eläintä”, Carita Häger kertoo.

Robottilypsystä tilalla on jo viiden vuoden kokemus. Tekniikka on toiminut lähes moitteetta. Vanha robotti myytiin uusien tieltä pois, ja se meni helposti kaupaksi.

Robottilypsyä edeltänyt lypsyasema on edelleen käyttökunnossa ja sitä on jouduttu tänä vuonna käyttämään päivittäin, kun lehmämäärää on lisätty 60 lehmästä nyt jo sataan ja ensi kesään mennessä 150:een.

Suurin osa uusista lehmistä kasvatetaan omasta karjasta, mutta kolmisenkymmentä holstein-hiehoa on ostettu muualta.

Ranckens Ranch on panostanut eläinten valintaan ja jalostukseen aikaa ja rahaa.

Kaksi kolmannesta karjasta on nyt ayrshire- ja kolmannes holstein-rotua. Holsteinin osuutta on viime aikoina lisätty helpomman ja nopeamman lypsettävyyden vuoksi.

Ranckens Ranch

ǏǏUusi pihatto tehtiin Tara-elementeistä ja siinä on tilaa 2 000 neliömetriä.

maan jatkossakin. Mietinnässä on myös lypsylehmien ulkoilumahdollisuus, jos eläinliikenne navetassa saadaan järjestettyä joustavaksi.

Työmäärä mitoitettu kolmelle Uuden navetan ja eläinmäärän mitoituksen lähtökohtana on ollut, että tilan työt pystytään hoitamaan pääosin kolmen henkilön työpanoksella. Kesäaikaan tilalla on harjoittelijoina eläinlääketieteen ja maatalousalan opiskelijoita. Kunnalliset lomituspalvelut ovat myös tilan käytössä.

Johnin vaimo Pauliina työskentelee psykologina tilan ulkopuolella. He saivat ensimmäisen lapsensa, Edvin-pojan, joulukuussa. ”Maataloudessa on nykyään niin paljon byrokratiaa, että kyllä tilalle yksi psykologi tarvitaankin”, Carita nauraa.

Carita keskittyy eläinten hoitoon ja tilan paperitöihin, miehet peltotöihin ja eläinten ruokintaan. Ajatuksissa on, että John voisi tehdä tulevaisuudessa eläinten siemennykset itse. Tällä hetkellä lypsyrobotit hoitavat pääosin kiimantarkkailun ja seminologi käy siementämässä.

Carita ehtii valmistaa myös pienessä mittakaavassa tilajuustoja paikalliseen suoramyyntipisteeseen. Suunnitelmissa on entisen maitohuoneen muuttaminen juustolaksi. Tilalta myydään myös jonkin verran raakamaitoa.

Vanhemmat täyttävät vasta parin kolmen vuoden päästä 60 vuotta ja John 32-vuotias, joten lopulliseen sukupolvenvaihdokseen on vielä aikaa. Työinto ja työn ilo tuntuvat olevan kaikilla korkealla. Ja mikseivät olisi, kun työympäristökin muuttui aikaisempaa miellyttävämmäksi.

Maito ja Me 1/2015

29

Teema : maitotilan kehittäminen

Hanna Laitinen Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto, Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@valio.fi

Tietojärjestelmät uudistuvat tänä vuonna Kuluvana vuonna lähes kaikki valiolaiset maidon ostoon ja tuottajien palveluihin liittyvät tietojärjestelmät uudistuvat.

U

udistustyön alla ovat maidontilitysjärjestelmä MOT, tuottajien nettiportaali Valma ja Seinäjoen aluelaboratorion LATO- järjestelmä siihen liittyvine automaatioineen.

Tulevissa uudistuksissa ei ole lähdetty tyhjältä pöydältä, vaan vanhaa hyödynnetään mahdollisimman paljon siltä osin kuin se on järkevää ja mahdollista. Tämä tarkoittaa MOT- ja LATO-järjestelmien osalta niiden modernisointia sekä tiettyjen uusien piirteiden lisäämistä uusiin versioihin.

Ainoastaan Valma-portaali uudistuu täysin.

Uudistukset tehdään yhdessä tutun toimittajan eli Fujitsun kanssa.

Uusi MOT on U-MOT MOT (= Maidon Osto Tuottajilta) on valiolaisten osuuskuntien omistama tietojärjestelmä, jossa on keskitetysti kaikki maidon tilityksiin ja laatuun liittyvät tiedot. Lisäksi järjestelmällä hallitaan osuuskuntien jäsenasioita. MOT:n avulla muodostetaan tililaskelmat, joiden perusteella maidontuottajat saavat maksut tuottamastaan maidosta.

Nykyinen MOT on ollut käytössä vuodesta 1998 alkaen eli se on palvellut jo yli 15 vuotta. Se on varsin kunniakas ikä tietojärjestelmälle. Nyt järjestelmä on tullut tiensä päähän eikä sitä enää pystytä ylläpitämään vanhentuneella tekniikalla. On aika päivittää se vastaamaan tämän päivän ja lähivuosien tarpeita.

MOT:n uudistus on kaksivaiheinen.

Ensin järjestelmä modernisoidaan eli siirretään uudelle alustalle. Tämä vaihe valmistuu kevään 2015 aikana. Toisessa vaiheessa

30

Maito ja Me 1/2015

modernisoituun versioon toteutetaan tarvittavat uudet ominaisuudet ja poistetaan tarpeettomiksi jääneet. Tämä vaihe valmistuu joulukuuhun 2015 mennessä. Uudistusten jälkeen MOT:sta on tullut U-MOT, joka palvelee toivottavasti yhtä hyvin kuin edeltäjänsä.

Nettiportaali Valma Valiolaisten maidontuottajien nettiportaali Valma on ollut käytössä kesästä 2001. Portaalissa tuottaja voi selata omaa tuotantoaan koskevia tietoja, kuten maidon määrää, laatua, hintaa ja tilityksiä sekä lukea ohjeita ja tiedotteita. Osuuskunnan neuvojat käyttävät Valmaa tilakontaktien tukena.

Valmankin tekniikka on vanhentunut ja verkkopalvelun tarpeet ovat kasvaneet. Järjestelmään halutaan parempaa toiminnallisuutta ja visuaalisuutta. Neuvojat tarvitsevat entistä enemmän asiakkuudenhallinnan

Valmankin tekniikka on vanhentunut ja verkkopalvelun tarpeet ovat kasvaneet.

eli CRM:n piirteitä laadun- ja tuotannonohjaukseen. Myös Valman on aika uudistua.

Täysin uusi nettiportaali siirtyy Fujitsun käyttämään NetCommunity-julkaisujärjestelmään. Se on joustava ja mobiilikäyttöön sopiva ratkaisu.

LATO mahdollistaa automatisoinnin Valion Seinäjoen aluelaboratorion maitolaboratorion analysointiprosessiin tulee muutoksia huhtikuun 2015 alussa.

Näytteiden esikäsittelyä ja analysointia automatisoidaan, mikä mahdollistaa esikoodattujen näytepikareiden käyttöönoton muun muassa maitoautoissa. Tämä edellyttää muutoksia myös LATO-järjestelmään, jonka avulla hallinnoidaan jatkossa näytteenottosuunnitelmaa (uusi ominaisuus) ja siirretään analyysituloksia MOT:iin ja Valmaan.

LATO uudistetaan MOT:n tavoin. Modernisoinnissa järjestelmä viedään uudelle alustalle, jonka jälkeen lisätään tarvittavat uudet piirteet, muun muassa näytteiden käsittelyn automatisoinnin tarvitsemat ominaisuudet.

: An Kuva

uA

rtjok

i

ǏǏSeinäjoen aluelaboratorion tietojärjestelmän uudistus mahdollistaa esikoodattujen näytepikareiden käytön.

Uusi nitraatti­ asetus voimaan huhtikuussa

Ann-Charlott Kjerp Hankintapäällikkö Osuuskunta Maitosuomi ann-charlott.kjerp@valio.fi

Kansallinen asetus 1250/2014

Salmonellavakuutukseen muutoksia vuoden alusta

V

alioryhmän osuuskuntien maidontuottajille kohdennettuun salmonellaryhmävakuutukseen tuli vuoden alussa muutamia muutoksia. Suurin muutos koskee hiehojen kasvatusta maitotilojen ulkopuolella hiehokasvattamoissa.

Hiehot kuuluvat salmonellaryhmävakuutuksen piiriin niin kauan, kun ne ovat maitotilan omistuksessa. Tärkeintä on, että hiehokasvattamot noudattavat ETT ry:n sääntöjä ja kuuluvat Nasevaan. Osuuskunnat eivät jatkossa solmi ryhmävakuutussopimuksia hiehokasvattamoiden kanssa.

Maitotilat ja hiehokasvattamot

Monivakuutus otetaan käyttöön

ollessaan maitotilan omistuksessa valiolaisessa tai ulkopuolisessa hiehokasvattamossa. l Hiehosta/hiehoista otetaan salmonellanäyte, kun ne lähtevät omistajatilalta kasvattamoon ja uudet näytteet, kun ne palaavat kasvattamosta maitotilalle. Eläimen/eläinten ei tarvitse olla karanteenissa, kun odotetaan näytteen vastausta. l Jos useita saman tilan hiehoja siirrettään samanaikaisesti, on jokaisesta hiehosta otettava näyte.

Näytteet yhdistetään yhteisnäytteeksi (max 20 eläintä). Näytesaatteeseen täytyy merkitä, miltä eläimiltä näytteet on otettu. l Hiehokasvattamon on kuuluttava Nasevaan ja noudattaa ETT ry:n ohjeita. l Omistajalle eli maitotilalle korvataan hiehon arvo salmonellatapauksessa. l Valiolainen salmonellavakuutus ei korvaa hiehokasvattamon salmonellaa, joten on toivottavaa, että kasvattamo ottaa oman salmonellavakuutuksen.

toja, vakuutus kattaa vain maidontuotantoon liittyvän toiminnan. l Lihantuotantoon menevät vasikat ovat tämän vakuutuksen piirissä syntymähetkestä enintään kuukauden ikään. Jos tilalla on lihantuotantoa, siltä osin tilalla on oltava teurastamon vakuutus. l Vahinkoilmoituksen ja korvausvaatimuksen käsittelee se vakuutusyhtiö, jonka vastuumäärä vahingosta on suurempi, eli pääsääntöisesti Pohjola.

l Hiehot ovat vakuutuksen alaisena

Lisätietoja saat Valioryhmän osuuskunnista.

l Mikäli tilalla on muita tuotantomuo-

Omavastuut pysyvät samana

l Omavastuut ovat entisellään: Nase-

vaan kuuluvilla tiloilla 2 000 euroa ja Nasevaan kuulumattomilla tiloilla 4 000 euroa.

Mitä tehdä vahingon sattuessa? l Ole välittömästi yhteydessä virka-

eläinlääkäriin. Tilalle tulee mahdollisimman pian tehdä epidemiologinen selvitys ja laatia tilakohtainen saneeraussuunnitelma. l Ota yhteys Pohjola Vakuutukseen.

Saneeraussuunnitelma tulee toimit­taa Pohjolaan. l Ilmoita asiasta myös osuuskuntaan.

nitraattidirektiivin toimeenpanemiseksi hyväksyttiin joulukuussa 2014. Uudistettu asetus on osin aiempaa yksityiskohtaisempi, ja se tulee huomioida kaikilla lantaa tuottavilla, varastoivilla ja käyttävillä tiloilla.

Uudistus tulee voimaan 1.4.2015.

Valmisteluprosessin aikana asetuksesta oli esillä versio, jossa oli myös fosfori mukana. Uusi asetus on edelleen kuitenkin rajattu koskemaan typpeä, lukuun ottamatta lanta-analyysiä, jossa pitää määrittää myös lannan fosforipitoisuus. Lannan lisäksi asetus käsittää myös orgaaniset lannoitevalmisteet. Asetuksen 3. pykälässä määritellään keskeisimmät asetuksessa mainitut asiat ja/tai termit.

Lietelantalat ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilat tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteelle.

Varastointitilavuutta tarvitaan esimerkiksi lypsylehmien osalta enemmän, mutta toisaalta hiehokohtainen vaatimus on pienentynyt. Uudessa taulukossa on eroteltu tarkemmin nuorkarja, lehmä ja sonni sekä niiden iät. Naudan lietelannan osalta kelluvaksi katteeksi määritellään myös kuorettuma.

Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun.

Pintalevityksessä, lukuun ottamatta kasvustolevitystä, lanta on aina muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä.

Jos pellon kaltevuus on enemmän kuin 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten lannoitteiden käyttö on näille pellon osille kielletty.

Typpimäärät on taulukoitu kasveittain ja maalajeit­tain, kivennäismaat ja eloperäiset maat, ja joitakin muutoksia on tullut typenkäytön enimmäismääriin. Uudessa asetuksessa on lannan ravinnetaulukko, jossa on myös kokonaistyppi.

Kirjanpidosta tulee selvitä lannoitteiden, orgaanisten lannoitevalmisteiden ja lannan määrät, sekä niiden sisältämät liukoisen ja kokonaistypen määrät ja lannanlevitysajankohdat.

Asetus on hyvä lukea kokonaisuudessaan ja huomioida ensi kesän viljelyn suunnittelussa.

Teksti Mikko Korhonen

Lue nitraattidirektiivi Finlexin nettisivulta, asetuksen nro 1250 0 finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2014 Maito ja Me 1/2015

31

Hyvinvoinnin teemavuosi

Kristiina Sarjokari Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto, Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

Hyvinvointi – mitä se on?

Kuluva vuosi on nimetty hyvinvoinnin teemavuodeksi. Kannattaako meidän edes puhua eläinten hyvinvoinnista, kun monilla ihmisilläkin on tällä hetkellä tiukkaa – taloudellisesti, henkisesti tai fyysisesti?

M

ielestäni hyvinvoinnista kannattaa puhua, varsinkin asioista jotka ovat eläinten ja ihmisten hyvinvoinnille tärkeimpiä. Mistä hyvinvointi koostuu käytännössä? Ensin kannattaa huolehtia perusasioista. Ne ovat samat kaikilla eläinlajeilla. Raskas työ ei oikeasti vaadi raskaita huveja.

Tärkeintä on levätä riittävästi, syödä terveellisesti, liikkua tarpeeksi ja seurustella samanhenkisten kanssa. Perusasioiden jälkeen voi kyetessään tarjota lisää elämän mausteita.

Eläinten hyvinvoinnin määritelmiä on useita. Nykyään painotetaan eläinyksilön kokemusta hyvinvoinnista. Karja koostuu yksilöistä ja voi sitä paremmin, mitä useampi tuntee olonsa hyväksi. Elämä voi tuntua hyvältä vaikka joka ikinen asia ei olekaan täydellisesti. Tosin yksikin todella huonosti oleva asia (esimerkiksi voimakas kipu tai pelko) voi saada olon huonoksi.

Kokonaisuus ratkaisee.

Welfare Quality® -järjestelmän periaatteet Tuotantoeläinten hyvinvointia kuvaamaan on kehitetty Welfare Quality® -järjestelmä, joka sisältää neljä periaatetta ja 12 mittaria (WQ 1-12). WQ:n periaatteet ovat: 1) hyvä ruokinta, 2) hyvä kasvatusympäristö, 3) hyvä terveys ja 4) tarkoituksenmukainen käyttäytyminen.

Eläimen hyvä olo muodostuu siitä, että perusasiat ovat kunnossa: se saa riittävästi rehua ja vettä, voi levätä tarpeekseen mukavassa makuupaikassa, pääsee liikkumaan vaivatta ja eläin saa osakseen mukavaa kohtelua niin ihmisen kuin lajitovereidensakin taholta. Sairaudet ja kipu pyritään ehkäisemään ja hoidetaan tarvittaessa.

[1]

Hyvän ruokinnan mittari on hyvinvoinnin näkökulmasta se, ettei

[ 2]

Hyvien pito-olosuhteiden keskeiset kohdat ovat WQ:n

[ 3]

Hyvä terveys tarkoittaa WQ:ssa sitä, ettei eläimellä ole vammoja

eläin ole kokenut pitkittynyttä nälkää (WQ-1) tai janoa (WQ-2). Tätä arvioidaan järjestelmän mukaan katsomalla navetassa eläinten lihavuuskuntoa, veden puhtautta ja tarjolla oloa sekä ruokinta- ja juottolaitteiden toimivuutta.

mukaan mukava lepopaikka (WQ-3), sopiva lämpötila (WQ-4) ja liikkumisen helppous (WQ-5). Edellä mainittuja mitataan järjestelmässä havainnoimalla eläinten makuulle menoaikaa, osumista parsirakenteisiin, muualla kuin parsissa makaavien määrää, utareen ja jalkojen puhtautta sekä kytkettynä pitämisaikaa.

(WQ-6), sairauksia (WQ-7) tai toimenpiteistä aiheutuvaa kipua (WQ-8).

Keskeisiä arviointikohtia ovat ontuminen, ihovauriot, yskiminen, tihentynyt hengitys, sierain- ja silmävuodot, ripuli, emätinvuoto, maidon soluluku, kuolleisuus, synnytysvaikeudet, makaamaan jääneet sekä kivun lievitys nupoutuksessa.

[ 4] ǏǏKuva-arvoitus: mitkä hyvinvoinnin osaalueet toteutuvat tässä kuvassa?

32

Maito ja Me 1/2015

Tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen sisältyvät WQ -järjestelmässä eläinten välinen sosiaalinen käyttäytyminen (WQ-9), muiden lajinmukaisien käyttäytymismuotojen mahdollisuus (WQ-10), eläimen ja ihmisen välinen suhde (WQ-11) ja positiivinen tunnetila (WQ-12).

Mittareina käytetään eläinten välisten kahinoiden havainnoimista, pakoetäisyystestiä ja laitumella olon mahdollisuutta.

Kuva: Kimmo Haimi

Osa 1 / 4

� Hyvin ruokittu eläin jaksaa olla utelias.

Hyvä ruokinta Hyvä ruokinta on yksi hyvinvoinnin osa-alueista. Eläinten hyvinvointia määritelevä Welfare Quality® -järjestelmä kuvaa hyvän ruokinnan varsin yksinkertaisesti: ei pitkittynyttä janoa, ei pitkittynyttä nälkää.

M

aitotilan eläinten pitää olla sekä hyvinvoivia että hyvin tuottavia. Ihmisten hyvinvointi on itsestään selvästi eläinten hyvinvointiakin tärkeämpää. Eivätkä karjatilan eläimetkään voi hyvin ilman taloudellisesti kohtuullisen hyvin toimeen tulevaa ja työssään jaksavaa hoitajaa.

Ruokinta vaikuttaa moneen asiaan.

Oikein ruokkimalla karjasta saa pitkällä tähtäimellä irti parhaan mahdollisen talou­ dellisen tuoton. Sopivan rehun ja riittävän veden saanti määrittelee suurimmalta osin syntyvän maitomäärän – jos eläimet vain pääsevät syömään ja juomaan niille suunnitellun määrän. Ruokinta vaikuttaa erittäin paljon myös elimistön vastustuskykyyn ja sitä kautta eläimen sairastumisalttiuteen.

Teksti Kristiina Sarjokari

Viisas karjanomistaja aloittaa kestävän, erinomaisia maitomääriä ja maidon pitoisuuksia tuottavan lehmän rakentamisen jo vasikasta. Hän saa vaivojensa palkaksi elinvoimaiset hiehot, jotka poikivat noin kahden vuoden ikäisinä ja alkavat tienata leipää taloon.

Mitkä asiat kertovat, että ruokinta on kunnossa?

Usein tarvitsee katsoa sekä eläimiä että meijerin ja tuotosseurannan raportteja tietääkseen, onko ruokinta kunnossa. Joistain asioista kannattaa pitää lisäksi omaa kirjanpitoa (esim. vasikoiden kasvut). Olen koonnut artikkelissa olevaan taulukkoon tarkistuslistan, jota voit käyttää arvioidessasi karjasi ruokintaa.

Umpikauden ruokinta ratkaisee pitkälti

sen, kuinka poikiminen, syntyvän vasikan alku ja lehmän tuleva lypsykausi onnistuvat. Tarpeeksi välttämättömiä hivenaineita saaneella emällä on tarjota niitä syntyvän vasikankin tarpeisiin.

Hyvin suunniteltu kivennäisruokinta auttaa ehkäisemään muun muassa poikimahalvauksia. Sopivassa lihavuuskunnossa poikivalla on vähemmän synnytysvaikeuksia ja heikkoja vasikoita. Kuolleena syntyneitä vasikoita tulee harvemmin kuin yksi viittäkymmentä syntynyttä kohden, ja ensimmäisen vuorokauden aikana kuolleita alle viisi prosenttia.

Riittävä ternimaidon saanti on vasikan henkivakuutus – mitä enemmän, laadukkaampaa ja aiemmin syntymän jälkeen, sitä parempi. Jos vasikka imee heikosti eikä juo itse tarpeeksi terniä, kannattaa se 1 Maito ja Me 1/2015

33

Osa 1 / 4

Hyvinvoinnin teemavuosi antaa letkuttamalla. Letkutuslaitteen käyttö on helppoa ja turvallista. Kysy tarvittaessa opastusta tuotantoneuvojalta tai eläinlääkäriltä.

Riittävästi ruokitut vasikat ovat virkeitä, leikkisiä ja tyytyväisiä. On paljon parempi antaa vasikalle harvemmin (2 krt/pv) kunnolla maha täyteen maitoa (3–5 l) kuin tilkka monta kertaa päivässä. Nälkäiseksi juoton jälkeen jääneet vasikat alkavat helpommin imeä toisia vasikoita, kun taas täydellä mahalla on hyvä nukkua ja kasvaa.

Kunnolla ruokitut pysyvät terveinä ja kasvavat hyvin. Hiehot saavuttavat riittävän siemennyspainon reilun vuoden iässä, painaen silloin noin 65 prosenttia odotetusta aikuispainosta. Aikuisena 700 kiloisen pitäisi siemennettäessä painaa reilut 450 kiloa ja ensimmäistä kertaa poikiessaan noin 600 kiloa.

Lehmien onnistuneesta ruokinnasta kertovat hyvä tuotos ja maidon pitoisuudet.

Keskimääräisellä, tavanomaisella tuotosseurantatilalla oli vuonna 2014 noin 9 200 kilon ja luomutilalla 8 700 kilon keskituotos. Parhaat 10 prosenttia tiloista saavuttivat yli 10 600 kilon keskituotoksen. Tavanomaiset ensikot lypsivät keskimäärin noin 8 000 kiloa ja luomuensikot 7 300 kiloa.

Tuotoksen lisäksi kannattaa seurata herumishuippuja, lypsykäyrän muotoa sekä maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia (+ niiden suhdetta).

Sopivaa rehua tarpeeksi saaneilla lehmillä ei ole vasemmassa nälkäkuopassa varoituskolmioita, vaan pötsit sopivasti täynnä.

Lantakäytävälle lätsähtävä sonta on kiiltävää ja kiisselimäistä, eikä siinä ole juurikaan havaittavissa sulamattomia rehun osia. Lehmät säilyttävät sopivan kuntoluokkansa jokaisessa tuotantovaiheessa ja laihtuvat vain hieman alkulypsykaudesta. Ruokintaperäisten sairauksien esiintyvyys on vähäistä.

Mitä jos kaikki ei ole kunnossa?

Korjaa itse jos osaat, ja ota tarvittaessa yhteyttä oman osuuskunnan tuotantoneuvojaan tai ProAgrian maitotilaneuvojaan.

Hyvästä ruokinnasta kertovia kirjoja ovat esimerkiksi uunituore Ruokintahavaintoja – käytännön opas terveiden ja tuottavien lypsylehmien ruokintaan (julkaistu 2014), Vasikasta huippulypsylehmäksi (2012) ja Lypsylehmän ruokinta (2010). Niitä voi tilata ProAgrian verkkokaupasta (20–34 euroa/kpl).

Hyvästä ruokinnasta kertovia kirjoja voit tilata 0 proagriaverkkokauppa.fi

34

Maito ja Me 1/2015

Ruokinta huippukunnossa?

– tarkistuslista Vasikat ja nuorkarja

Lehmät

Ternimaito ● laatu varmistetaan mittarilla (hyvä lukema on > 22 %, > 50 g IgG/litra) ● tunnin sisällä syntymästä ● tuttipullosta tuttiämpäristä ● niin paljon kun vasikka juo ● annetaan tarvittaessa lisää letkulla ● tavoite vähintään 100 g vastaaineita (IgG) / juottokerta, kaksi ensimmäistä kertaa Maitojuotto ● noin 15 % vasikan painosta ● kylmässä 1–5 litraa lisää / vasikka (+2 %/1 C˚) Vesi, väkirehu, karkearehu, kivennäiset ● raikasta vettä aina vapaasti tarjolla ● maistuvaa väkirehua, aluksi vapaasti ● vieroitusikäinen syö noin 1,5 kg väkirehua ● vapaasti ikäluokalle sopivaa karkearehua ● ruokinta hyvin suunniteltu Painon kehitys keskimäärin ● juottovasikoiden kasvu noin 1 000 g/pv ● 3–12 kk kasvut noin 800–900 g/pv ● siemennyskokoisia 13–15 kk iässä siemennyspaino noin 65 % aikuispainosta ● poikiessa paino noin 85 % aikuispainosta ● hiehojen kuntoluokka 3- ja 3+ välillä Terveys ja käyttäytyminen ● virkeitä, uteliaita, lihaksikkaita ● ripulia < 8 %:lla (syntymä–vieroitus) ● yskää < 5 %:lla (syntymä–vieroitus) ● ei puutossairauksien oireita ● ei toisten vasikoiden imemistä Kuolleisuus ● kuolleena syntyneitä < 2 % ● syntymästä 24 tunnin ikään < 5 % ● 24 tunnin iästä vieroitukseen < 2 % ● vieroituksesta 1. poikimiseen < 2 %

Ruokinta ja veden saanti ● ruokinta hyvin suunniteltu ● raikasta vettä aina vapaasti saatavilla ● aina vapaasti tarjolla onnistuneesti säilöttyä ja tuotantovaiheeseen sopivaa karkearehua ● karkearehuja täydentävä väkirehuja kivennäisruokinta Tuotos ja maidon pitoisuudet ● karjan keskituotos hyvällä tasolla rotu ja tuotantosuunta huomioiden ● ensikoiden keskituotos 85 % ja toisen kerran poikineiden 95 % aikuisten lehmien tuotoksesta ● herumishuippu 30–40 päivää poikimisesta ● maltillisesti laskeva lypsykäyrän muoto ● yksilöiden maidon rasvavalkuaissuhteista valtaosa välillä 1,2–1,4 ● maidon ureat pääsääntöisesti 20–35 välillä Lehmähavainnot (yksittäisin poikkeuksin) ● pötsin täyteisyys lypsävillä luokkaa 3–4 ja umpilehmillä 4–5 ● sopiva sonnan koostumus ja sulaneisuus ● kuntoluokat 3– ja 3,5 välillä ● ei laihtumista umpikaudella ● ei kielenpyöritystä Terveys ● poikima-apua tarvitsee < 20 % ensikoista ● poikimahalvauksia < 15 % 3+ poikimakerroilla ● jälkeisiä jää < 5 % ● poikimisen jälkeen valuttevia < 10 % ● juoksutusmahan siirtymiä < 2 % ● hapanta pötsiä < 2 % ● piilevää ketoosia < 10 %, asetonitautia < 5 % ● vertymiä sorkissa < 20 % alkulypsy­ kaudesta ● vähän tiinehtymisvaikeuksia ● ei puutossairauksien oireita

Viisas karjanomistaja aloittaa kestävän, erinomaisia maitomääriä ja maidon pitoisuuksia tuottavan lehmän rakentamisen jo vasikasta.

Utaretulehdusbakteereita

Prototheca sp.

Laura Kulkas

*

Protothecat ovat yksisoluisia leviä, jotka ovat läheistä sukua viherleville, mutta ilman klorofylliä eli lehtivihreää. Ne aiheuttavat sairauksia sekä ihmisille että eläimille. Naudoilla Protothecan aiheuttama utaretulehdus on yleensä Prototheca zopfiin aiheuttama. Valion aluelaboratoriossa Prototheca sp. löytyi 573 maitonäytteestä eli 0,6 % näytteistä vuonna 2013.

[1]

Oireet ja hoito

Kuvitus : Ossi Hiekkala

Protothecan aiheuttama utaretulehdus on yleensä subkliininen (solunousu), mutta myös lieviä näkyviä eli kliinisiä oireita voi esiintyä. Satunnaisesti myös vakavia oireita kuten utareen kovettumista, vetistä eritettä ja kokkareita voi esiintyä. Levän erittyminen maitoon voi olla ajoittaista.

Tartunnan saaneen neljänneksen maidontuotanto vähenee, eivätkä antibiootit tehoa. Sairastunut eläin kannattaa poistaa tartuntapaineen vähentämiseksi.

Spontaania paranemista ei pidetä kirjallisuudessa todennäköisenä.

[ 2]

Esiintyminen

Protothecoja löytyy monista paikoista ympäristöstä: kasvien (myös puiden) pinnoilta, maaperästä, mudasta ja liejusta, juoksevasta tai seisovasta vedestä, merivedestä, nautojen juomaastioiden vesistä, nautojen ulosteesta (todennäköisesti juomisen kautta) ja navetoista, erityisesti pihattojen käytäväpinnoilta, joista ulostekontaminaatio utareisiin on mahdollista. Protothecat tarttuvat helposti lypsyvälineiden välityksellä. Vaikuttaa siltä, että joissakin navetoissa leviä esiintyy, kun taas monista navetoista niitä ei löydy lainkaan.

[3]

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto, Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

Ennaltaehkäisy

Mikäli karjassa ilmenee muutamakin Protothecan aiheuttama tulehdus lähekkäin, kannattaa viimeistään silloin pohtia levän ennaltaehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Kaikkien lehmien tarkistaminen ja lehmätason näytteiden analysoiminen saattaa olla järkevää.

Tartunnan kantajien poisto on perusteltua tartuntapaineen vähentämiseksi.

Ympäristöhygienian, erityisesti juoma-astioiden (pihatoissa harjapesu kesällä vähintään joka toinen päivä), ja pihatoiden lantakäytävien sekä parsien hygienian parantaminen on ensisijaisen tärkeää. Hyvä lypsyhygienia ja paineiskujen välttäminen estävät Prototheca-levien pääsyä vetimiin lypsyn yhteydessä. Seisovaa vettä ei saa olla ulkona juotavissa (lätäköt, ojat, pienet lammikot) ja kulkuväylien pitää olla puhtaita. Kosteus edesauttaa Protothecoja elämään, jonka vuoksi ehkäisyssä toimiva ilmanvaihto on tärkeää.

*Lyhenne sp. tarkoittaa, että maitonäytteen analyysissä ei eroteta toisistaan eri Protothecan alalajeja.

36

Maito ja Me 1/2015

Nasevasti terveydenhuollosta

Lääkitsemis­lainsäädäntö muuttui

U

usi laki ja uudet asetukset eläinten lääkinnästä tulivat voimaan 1.12.2014. Ne antavat eläinlääkärille mahdollisuuden luovuttaa lääkkeitä varalle tavanomaisesti esiintyvien ja helposti tunnistettavissa olevien sairastapauksien hoitoon Nasevaan kuuluvilla tiloilla.

Lääkkeiden varalle luovutus kytketty terveydenhuoltoon Tilalla, jolle lääkkeitä luovutetaan, on oltava terveydenhuoltosopimus ja sen on kuuluttava Nasevaan. Vanhoihin terveydenhuoltosopimuksiin päivitetään karjakoon mukainen käyntitiheys ja päivitetty sopimus lähetetään Nasevaan.

Terveydenhuoltokäyntien määrää on lisättävä, jos lääkkeiden käyttötarve tai eläinten sairastavuus tätä vaativat. M. bovis -vastustusohjelman A-taso edellyttää kahta käyntiä vuodessa. Mikäli lääkkeitä ei luovuteta varalle, käyntitiheys on vähintään kerran vuodessa, eikä sopimuksia tarvitse uusia.

Mitä terveydenhuoltokäynnillä tehdään?

Terveydenhuoltokäynnillä eläinlääkäri käy läpi varalle luovutettujen lääkkeiden käytön, eläinten terveydentilan, eläinten poistojen ja sairastavuuden syyt sekä lääkkeiden käyttötarpeen arviointiin liittyvät raportit ja tutkimustulokset. Eläinlääkäri tallentaa raportin terveydenhuoltokäynnistä Nasevaan.

Nasevan uudistamisen yhteydessä tullaan laatimaan erillinen, lääkeluovutukseen liittyvä suppeampi terveydenhuoltokäyntilomake. Toistaiseksi käynnillä tehtävät havainnot tallennetaan Uuden lainsäädännön mukaiset nykyiselle Naseva-terveydenhuoltokäynti- ja eläinlääkärin käyntitiheydet: suunnitelmalomakkeelle � Neljä kertaa vuodessa, kun lypsylehmiä alle 60 kohtaan Suunnitel� Joka toinen kuukausi, kun lypsylehmiä 60–120 mallinen lääkitys on � Kerran kuukaudessa, kun lypsylehmiä 121–300 toteutunut. Lisätietoihin � Kerran kahdessa viikossa, kun lypsylehmiä yli 300 kirjataan havaitut poikkeukset.

Lisäksi eläinlääkäri tallentaa Nasevaan laajemman terveydenhuolto- sekä hoito- ja lääkityssuunnitelman. Suunnitelmiin kirjataan tarkat ohjeet lääkkeiden käytöstä, kuten käyttötarkoitus, annostus, kuurin pituus ja varoaika sekä hoitokäytännöt, sairastuvuuden syyt, toimenpiteet sairastavuuden vähentämiseksi ja tautisuojaustoimet.

Tilan on pidettävä lääkekirjanpito Nasevassa, ja eläinlääkäri seuraa sieltä terveydenhuoltokäynnillä varalle luovutettujen lääkkeiden käyttöä. Mikrobilääkkeiden luovutuksen ehtona on lisäksi säännöllinen näytteenotto ja herkkyysmääritys, mikäli niitä joudutaan käyttämään toistuvasti esiintyvien sairastapausten hoitoon. Utaretulehdusmääritykset löytyvät Nasevasta, mikäli tutkimus on tehty Valion aluelaboratoriossa. Muista kirjata laboratoriolähetteeseen: tiedoksi Nasevaan.

Eläinlääkäri päättää lääkkeiden luovuttamisesta ja vastaa tilan lääkkeiden käytöstä (MMM asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta, liite 3. luku 1. kohta 1.). Eläinlääkärin on pidettävä huolta, että lääkkeiden luovutuksen ehdot täyttyvät. Eläinlääkäri ei voi luovuttaa lääkkeitä varalle, jos katsoo tilanteen sellaiseksi, että edellytyksiä lääkkeiden luovutukseen ei ole.

Erja Tuunainen

Asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry

Lisätietoa Eviran nettisivuilta hakusanalla ”lääkitsemis lainsäädännön uudistus” 0 evira.fi

: maitotilan kehittäminen Teema Henkilö

Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto:

Yhtenäinen Vali turvaa maidontuotannon hallituksen uusi puheenjohtaja kannattavuuden Valion Vesa Kaunisto sanoo, että valiolaisen Teksti Anu Artjoki Kuvat Mikko Mäntyniemi

38

Maito ja Me 1/2015

maidon arvon maksimointi on yrityksen perustehtävä ja kaiken toiminnan tavoite.

Uusi hallitus aloitti työnsä vuoden 2015 alussa haastavassa markkinatilanteessa.

Valioryhmän tuottaja Vetelistä Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunistolla on vaimonsa Kirsi Kauniston kanssa Vetelissä 34 lehmän maitotila. Tilalla on peltoa 46 hehtaaria, joita Kaunistot viljelevät itse. Valion hallituksen puheenjohtajuus vie Vesa Kauniston työajasta noin 60 prosenttia. ”Vaimoni hoitaa navettatöitä näinä aikoina yksin tai palkattu työntekijä apunaan.”

Vesa Kaunisto kertoo, että kotitilalla työskennellessä tulee mietittyä paljon Valion asioita. Usein navetta- ja peltotöitä tehdessä hän hoitaa asioita puhelimitse.

Kun vapaa-aikaa jää, puheenjohtaja harrastaa liikuntaa sekä lukee mielellään. ”Meillä on myös Flanderin paimenkoiria eli bouvierejä. Vaimollani on kennelnimi ja tällä hetkellä meillä on viisi koiraa.”

Kaunistojen poika, Patrik, opiskelee Vetelin lukiossa ensimmäistä vuotta.

noilla on haastava. Rasvan ja maitojauheen maailmanmarkkinahintojen viime keväänä alkanut lasku yhdessä Venäjän kaupan pysähtymisen sekä kuluttajien ostovoiman heikkenemisen kanssa ovat aiheuttaneet kriisin, johon Valiossa on haettu ratkaisuja muun muassa etsimällä uusia kuluttajatuotemarkkinoita, tehostamalla teollisuustuotemyyntiä entisestään ja karsimalla kuluja sekä parantamalla yrityksen kustannustehokkuutta. ”Markkinatilanteet muuttuvat, mutta perustehtävämme ei. Se on valiolaisten tilojen tuottaman maidon arvon maksimointi, jonka eteen teemme intensiivistä strategiatyötä jatkuvasti”, Kaunisto sanoo.

Valion historia osoittaa, että yritys kykenee maksamaan tuottajilleen Euroopan parhaimpiin kuuluvaa maidon hintaa. Tämä on Kauniston mukaan aina ykköstavoite, vaikka tuottajahintaa on jouduttu laskemaan Valion tilityskyvyn heikentymisen vuoksi.

Valio maksaa tuottajille maidon hinnassa kaiken, mitä se markkinoilta saa. ”Kuitenkaan vaikeassakaan tilanteessa Valion vakavaraisuutta ei voida uhrata, vaan meidän pitää turvata yrityksen kyky menestyä myös jatkossa.”

Valiolla suurin syy tuottajahinnan laskuun on ollut Venäjän kaupan pysähtymisestä johtuva yrityksen tilityskyvyn heikkeneminen. Lisäksi kotimaassa kuluttajien ostovoima on heikentynyt.

Taloudellinen tilanne tuo lisähaastetta

oryhmä

V

alion hallituksen puheenjohtajana vuoden alussa aloittanut Vesa Kaunisto on ollut maitoalan luottamustoiminnassa mukana vuodesta 2000. Maitoalan luottamustoiminnan Kaunisto aloitti Keski-Pohjan Juustokunnan hallituksesta, joka fuusioitui myöhemmin Osuuskunta Pohjolan Maitoon. Valion hallituksen vara-

puheenjohtajana hän on toiminut vuodet 2013–2014. ”Monenlaisia uhkia ja kriisejä on mahtunut tähän ajanjaksoon, mutta tällä hetkellä tilanne on kaikista haastavin.”

Kaunisto puhuu alkaneesta vuodesta vakavana: aika on vaikea sekä Valiolle että suomalaisille maidontuottajille. Tilanne sekä kotimaan että ulkomaiden markki-

Maitoa on nyt runsaasti markkinoilla ja maidon markkinahinnat ovat laskeneet. Euroopassa ylijäämämaito on aiheuttanut juustojen hinnan laskun. Maitokiintiöiden poistuminen maaliskuun lopussa ei tule Kauniston mukaan helpottamaan tilannetta.

Tällä hetkellä tuottajahinnan lasku ja markkinoiden syklisyys aiheuttavat haasteita maitoyrittäjien arkeen. ”Varsinkin investoineet maitotilat voivat olla hätää kärsimässä. Kun taloudellisia vaikeuksia ilmenee, tilojen on haettava apua ajoissa talousasiantuntijoilta sekä oman osuuskuntansa asiantuntijoilta. Pankkien kanssa on syytä neuvotella esimerkiksi lainojen lyhennyksistä. Kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta selviämme vaikeimman ajan yli”, Kaunisto pohtii.

Valioryhmä ponnistelee Valiossa keskitytään nyt omaan, tehokkaaseen tekemiseen. Valion vahvan tuotteiston uusiutuvuus tulee turvaamaan tulevaisuudessa parhaimmin maidontuottajien tulo- 1 Maito ja Me 1/2015

39

Henkilö tason. Yrityksessä ponnistellaan myös esimerkiksi teollisuustuotteiden eli jauheiden ja voin tuotekehityksessä ja myynnissä, jotta markkinoilta saadaan niille parasta mahdollista hintaa. ”Ruotsissa ja Tanskassa olemme lisänneet myyntiämme. Kaikki mahdolliset toimenpiteet tehdään ja kivet käännetään, jotta saamme vaikeanakin aikana parasta mahdollista maitotuottoa tuotteillemme. Valion markkinoilta saama tuotto tiliytyy aina tuottajillemme”, Kaunisto sanoo.

Kaikki tuottajat samanarvoisia Kaunisto uskoo Valioryhmän tuottajien ymmärtävän osuustoiminnallisen yrityksen yhtenäisyyden merkityksen ja arvon.

Valiossa tuottajilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, ja lisäksi yhtenäisellä ja vahvalla toimijalla on neuvotteluvoimaa. ”On maidontuottajien etu, että Valio menestyy ja turvaa suomalaiselle maidontuotannolle kannattavat edellytykset. Maidontuotanto sopii Suomen olosuhteisiin erityisen hyvin ja on tuotantosuuntana kotimaisen maatalouden selkäranka.”

Valioryhmässä jokainen tuottaja on samalla viivalla, koska osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti kaikenkokoiset tuottajat saavat samansuuruista tuottaja-

hintaa. Maidosta maksettava hinta ei riipu tilalla tuotettujen maitolitrojen määrästä. Valiossa jokainen tuottaja myös omistaa osan yrityksestä, joka on erityislaatuista.

Kaunisto muistuttaa, että Valio ottaa aina vastaan jalostettavaksi jokaisen maitolitran, jonka valiolaiset tilat tuottavat. Syksyllä Venäjän tuontipakotteiden astuessa voimaan kaikki vastaanotetut maitolitrat pystyttiin jalostamaan, vaikka tuotantoon tuli merkittäviä muutoksia yhdessä yössä.

Tulevaisuudessakin vahva Edellisten sukupolvien hallintohenkilöille Kaunisto haluaa antaa kiitoksensa siitä, että he ovat rakentaneet pitkäjänteisellä työllä Valiosta yhtenäisen ja vahvan yrityksen.

Valio on hyvämaineinen yritys, jolla on vahvat brändit ja tuotteisto, joka tuo maidolle lisäarvoa.

Kaunisto muistuttaa, että Suomi on korkeiden kustannusten maa myös maidontuotannossa. Maidon jalostamisella bulkkituotteiksi ei saada riittävää tuottajahintaa, jotta maitotilat voisivat menestyä. ”Tässä hetkessä markkinatilanne on vaikea, mutta Valion vahvuudet pysyvät. Kunhan markkinat korjaantuvat, pystymme jälleen palauttamaan maidon hinnan hyvälle tasolle.”

Vesa Kaunisto � Valion hallituksen puheenjohtaja

vuodesta 2015, varapuheenjohtajana vuosina 2013–14 � Maitotila Vetelissä, 34 lypsävää, 46 ha peltoa � Osuuskunta Pohjolan Maidon tuottaja � Ikä 46 vuotta � Koulutus MMM/agronomi, valm. v. 1994, pääaine kotieläintiede � Maitoalan luottamustehtävissä vuodesta 2000, muita luottamustoimia mm. ProAgria Keski-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtaja vuosina 2005–2014 � Perhe vaimo Kirsi 46 v. ja poika Patrik 17 v.

Vaikka aika on vaikea, puheenjohtaja on rauhallinen ja luottavainen. ”Valion hallinnon ja erittäin taitavan johtoryhmän kanssa vedämme samaa köyttä samaan suuntaan. Yhtenäisen ja vahvan sekä kannattavaan vientitoimintaan kykenevän Valion avulla voimme turvata suomalaisen maidontuotannon jatkuvuuden”, Kaunisto vakuuttaa painokkaasti.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi tai palvelevalta alue-edustajaltamme.

www.vilomix.fi

MELICA-TUOTEPERHEEN RAKEISET KIVENNÄISET MELICA TARMO

Fosforipitoinen kivennäisrehuseos ummessa oleville ja tunnutettaville lehmille.

MELICA LEMPI

Lypsykivennäisseos nautakarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan ympärivuotiseen käyttöön.

Lempi sisältää runsaasti kalsiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen ja korkean magnesiumpitoisuuden ansiosta se soveltuu erinomaisesti laidunruokintaan.

MELICA KASVU LEMPI

Runsaasti kalsiumia sisältävä kivennäisseos hiehoille ja kasvaville naudoille. Lisättyä biotiinia sorkkien kunnon ylläpitämiseen.

Maanviljelysneuvos Antti Rauhamaa johti Valion hallitusta 9 vuotta Valion hallituksen puheenjohtajana vuosina 2006–2014 toiminut kärköläläinen maidontuottaja, maanviljelysneuvos Antti Rauhamaa (62 v.) toteaa Valionryhmän vahvuudeksi muun muassa koko ryhmän keskinäisen hyvän yhteishengen. ”Yhteen hiileen on puhallettava myös jatkossa, jotta yritys menestyy parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuudessa. Hallinnon on oltava yhtenäinen varsinkin nyt, kun aika on vaikea”, Rauhamaa korostaa. ”Kaikkien Valiossa tehtävien päätösten tarkoitus on Valioryhmän tilojen tuottaman maidon arvo maksimointi eli parhaan mahdollisen tuottajahinnan turvaaminen.”

Omaa aikaansa Valion hallituksessa Rauhamaa kuvaa hyväksi. ”Kriisejäkin toki oli: esimerkiksi vuosien 2008–2009 vaihteessa maidon hinta laski jyrkästi. Pääosin aika oli kuitenkin yritystoiminnan kannalta suotuisaa. Tällä hetkellä meneillään olevan markkinakriisin lisäksi Valiossa haasteita luovat kilpailuviranomaisten päätökset, joihin toivoisin lisää tervettä järkeä.”

ǏǏAntti Rauhamaa kehuu Valioryhmän hyvää yhteishenkeä.

Venäjän markkinoille paluu samassa mittakaavassa kuin ennen viennin pysähtymistä on maanviljelysneuvoksen mukaan haaste. Venäjän talous on huonossa kunnossa, ja siksi korvaavien markkinoiden löytäminen on tärkeää. Se ei kuitenkaan ole helppoa eikä nopeaa. ”Venäjän kauppa on ollut pysähdyksissä lyhyitä ajanjaksoja aikaisemminkin. Esi-

merkiksi vuonna 1998 raja oli muutamia viikkoja kiinni”, Rauhamaa muistelee. ”Koskaan aiemmin se ei ole ollut kuitenkaan suljettu näin pitkään, eivätkä vaikutukset ole olleet Valion kannalta näin valtavia.”

Antti Rauhamaan työ Valion hallituksessa loppui vuoden vaihteessa. Hän kertoo aloittaneensa taas täysipainoisen työn vaimon ja tyttären kanssa yhteisessä maatalousyhtymässä, jossa on muun muassa kahden lypsy­ robotin navetta. Puhelimeen maanviljelysneuvos vastasi traktorin hytistä. ”Työ perusmaatalouden parissa on mielekästä. Olemme rakentaneet tilalla lähes joka vuosi, joten luultavasti tulevaisuus tuo tullessaan myös rakennusprojekteja”, Rauhamaa arvelee.

Rauhamaa aloitti luottamustoimintansa oman osuuskunnan, Tuottajain Maidon, hoitokunnassa vuonna 1980. Tuottajain Maidon hallituksessa hän toimi vuodesta 1996, josta osuuskuntansa hallituksen puheenjohtajana vuosina 1998–2000. Valion hallintoneuvostossa hän toimi vuodesta 1997 ja Valion hallituksessa vuodesta 2006.

Käyttövalmis vedinsuihke

MILKODEX

TM

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista TM

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO! Pakkaukset: 20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön) Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

Eläinlääkäri

Miten hoitaa ennenaikaisesti syntynyttä vasikkaa?

Vasikka voi syntyä ennenai-

kaisena monesta eri syystä: kohdunsisäisen tai istukan tulehduksen, vasikan kehityshäiriön, kohdunsuun toimintahäiriön tai emän vakavan sairauden seurauksena. Ennenaikainen vasikka on usein ulkoisesti normaalia pienempi ja sen karva voi tuntua silkkiseltä. Vasikka on usein heikko eikä se pysty pitämään itseään rinnan päällä tai nousemaan ylös. Sen elimien toiminnassa voi olla myös puutteita.

Useimmiten ongelmia aiheuttavat keuhkot, jotka vain harvoin toimivat normaalisti. Vasikan keuhkoissa ei ole tarpeeksi surfaktanttia, mikä on keuhkojen toiminnalle välttämätön yhdiste. Keuhkojen kaasujenvaihto on puutteellista eikä vasikka saa tarpeeksi happea.

Lisäksi elimistöön alkaa kertyä happamia yhdisteitä, asidooseja, jotka aiheuttavat vasikan imurefleksin heikentymistä, ja se vaikuttaa ”tyhmältä”. Vaikka vasikka on vaikut-

Susanna Peiponen

Eläinlääkäri

tanut kohtalaisen hyväkuntoiselta, sen vointi alkaa heiketä noin tunnin sisällä syntymästä hoidosta huolimatta.

Suoliston ollessa alikehittynyt, vasikalla voi olla vaikeuksia hyväksikäyttää maitoa. Juotto voi johtaa ruoansulatuskanavan oireisiin kuten ripuliin ja turvotuksiin. Vasikka tulee juottaa useissa erissä pieniä määriä kerrallaan. Alikehittynyt suolisto voi aiheuttaa myös ternimaidon vasta-aineiden heikkoa imeytymistä ja johtaa vasikan heikentyneeseen vastustuskykyyn.

Jos vasikka on heikko eikä jaksa itse imeä tai nousta, vaikeutuu riittävä vasta-aineiden saanti ternimaidosta entisestään. Heikentynyt vastustuskyky voi johtaa vakaviin tulehduksiin.

Selvästi ennenaikaisen vasikan hoito on haasteellista. Hyvä hoitokaan ei välttämättä takaa sen selviytymistä. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota vasikan ensim-

EvoLED

,

mäisiin elinhetkiin. Synnytystä olisi hyvä valvoa ja tarvittaessa avustaa.

Ennenaikaisen vasikan hoidossa tilalla voi noudattaa samoja periaatteita kuin esimerkiksi poikimavaikeuden takia heikkona syntyneen vasikan kohdalla. On tärkeää varmistua, että vasikan hengitysteistä saa poistettua liman mahdollisimman tarkasti ja vasikka pääsee rinnalleen makaamaan.

Vasikka tulee kuivata huolellisesti eikä se saa päästä kylmettymään.

Epäkypsä vasikka hallitsee lämmönsäätelyään vielä huonommin kuin täysiaikainen.

Näille vasikoille hyvälaatuisen ternimaidon saannista huolehtiminen on erittäin tärkeää. Jos vasikka ei itse lähde imemään, sille voidaan antaa ternimaito juottolaitteella.

Vasikan elinkelpoisuutta ennustaa hyvin sen ylösnouseminen ja imurefleksi. Eläinlääkäri auttaa arvioimaan vasikan elinkelpoisuutta ja antaa tarvittaessa lisähoitoa.

Tällä palstalla eläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä.

Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio. fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Energiaystävällinen kustannustehokas paloturvallinen • Nopea asentaa itse - kytkennät pikaliittimin

• Tasainen luonnonvalojakauma • Syttyy välittömästi sähkökatkon jäl-

keen täydellä teholla, myös kylmässä

• Kestävä ja pitkäikäinen • Energiansäästö 50-70% • Lisävarusteena huoltoystävällinen hissitoiminto pihatoihin

• Investoinnin takaisinmaksuaika keskim. 4 vuotta

• EvoLED myös parsinavetoihin ja sikaloihin

Osamaksulla kustannussäästöä heti käyttöönottohetkestä alkaen.

Kysy lisää aluemyyjiltämme!

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Kysy asiantuntijalta

Voivatko lypsimen kumiosat aiheuttaa utareongelmia?

Nännikumi on lypsykoneen

tärkein ja kuluvin kumiosa. Lypsimen lyhyet ilmaletkut ovat osa nännikumin toimintaa ja yhdyskappaleen tiivisteiden tehtävänä on estää haitalliset ilmavuodot lypsimeen.

Toimiva lypsy edellyttää nännikumin sopivuutta suurimmalle osalle karjan lehmistä. Muita vaatimuksia ovat kunto, käyttöikä ja puhtaus.

Kaikille lypsykonemerkeille on valittavana useita erilaisia nännikumeja, joista valiolaisella neuvonnalla on

hyvältä, saattaakin olla jo menettänyt kimmoisuuttaan.

Veltostunut nännikumi vaikuttaa lypsyyn heikentävästi. Jos lypsy toimii paremmin nännikumin vaihdon jälkeen, vaihto on silloin pahasti myöhässä.

Vanha vaihto-ohje oli perinteisen lypsyn kumiselle nännikumille kaksi kertaa vuodessa. Osalle tiloistamme ohje on vieläkin käyttökelpoinen.

Arvioi vaihdettua nännikumia, sen muotoa ja kuntoa avaamalla se

Säästäminen nännikumien vaihtoa pitkittamällä voi tulla hyvinkin kalliiksi. tietoa valinnan helpottamiseksi.

Nännikumin käyttöiän ilmoittaa laitteen toimittaja ja ohjetta kannattaa noudattaa. Nännikumi, joka pikaisesti vilkaistuna voi näyttää

saksilla. Vaihtovälin pituuteen voi vaikuttaa myös nännikumin laatu.

Säästäminen nännikumien vaihtoa pitkittämällä voi tulla hyvinkin kalliiksi.

Kaija Laitinen

Lypsimen alipaineletkujen tulee olla napakat ja oikean pituiset eikä niissä saa olla reikiä. Lypsyn aikana kannattaakin kokeilla pieniä ilmaletkuja. Jos tykyttimen toiminta tuntuu käteen ilmaletkun supistumisena, on vaihtamisella kiire. Pehmeät ilmaletkut heikentävät nännikumin liikettä eli sen oikeaa toimintaa.

Kaikkien kumiosien hyvä kunto on tärkeää. Jos mikä tahansa kumiletku tai osa supistuu alipaineen vaikutuksesta, se tulee uusia pikaisesti.

Lypsimen nännikumien ja letkujen puhtaus lisää turvallista käyttöikää.

Jos normaalipesut eivät toimi, vähäisetkin maitojäämät karheuttavat varsinkin kumisen nännikumin sisäpintoja.

Kun lypsin on puhdistettu päältäpäin jokaisen lypsyn jälkeen, kumiosien pinnat pysyvät kauemmin ehjinä. Karheat kumiosat puhdistuvat sileitä pintoja huonommin myös mahdollisista utaretulehdusbakteereista. Siis puhdasta päältä ja sisältä!

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Tuottajain Maito Valio Kehitys -palvelut kaija.laitinen@ valio.fi

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin.

Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. maitojame@valio. fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Valio Kefir LGG® juotava välipala Kolme pirskahtelevaa makua, jotka taipuvat moneksi

valio.fi/kefir

maitotilan talous

Anne Kontkanen

Lakiasiainjohtaja Pellervo-Seura ry anne.kontkanen@pellervo.fi

Osuuskuntien jakaman ylijäämän verotus muuttui Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 osuuskuntien jakaman ylijäämän verotusta koskevan muutosesityksen. Muutetut verosäännökset tulivat voimaan vuoden 2015 alusta ja ne vaikuttavat sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen.

K

yseessä oli varsin iso rakenteellinen uudistus, jota perusteltiin yhteisöverokannan alennuksella, uudella osuuskuntalailla sekä osuuskunnan varojenjaon verotusta koskevien säännösten puutteellisuudella.

Aikaisemmin laissa oli ollut säännökset vain osuusmaksulle maksetun koron verotuksesta. Toisaalta perinteisesti lähes kaikki osuuskunnat ovat jakaneet ylijäämää pelkästään osuusmaksun korkona.

tulevassa valmistelussa kuullaan alan toimijoita avoimesti. Pellervon johdolla perustettiin vuoden 2013 lopussa työryhmä, jonka jäsenet edustivat laajasti osuustoimintakenttää. Mukana olivat muun muassa sekä liha- että maito-osuuskuntien edustajat.

Työryhmän tavoitteena oli päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaikuttamaan tulevien muutosehdotusten sisältöön.

Toivottua laaja-alaista yhteistyötä muutosta valmistelevien virkamiesten kanssa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan aikaan.

Mitä on ylijäämän jako?

Miten verotus muuttuu?

Ylijäämän jaossa on aina kyse siitä erästä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen osuuskunnan vahvistetun tilinpäätöksen perusteella tilikauden päättymisen jälkeen ja jonka jakamisesta päättää osuuskunnan tai edustajiston kokous.

Osuusmaksulle maksettavan koron ohella osuuskunta voi jakaa ylijäämää esimerkiksi sen mukaan, kuinka paljon jäsen käyttää osuuskunnan palveluita. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä, että tilikauden aikana annetut alennukset tai lisätilitykset, kuten esimerkiksi Valioryhmässä käytössä olevat ostohyvitykset, eivät ole ylijäämän jakoa.

Osuuskuntien henkilöjäsenten kannalta keskeisin muutos oli se, että jatkossa osuuskunnan jakama ylijäämä on kokonaisuudessaan veronalaista tuloa jäsenelle.

Henkilöjäsenille jaettavasta ylijäämästä 75 prosenttia on verovapaata tuloa 5 000 euroon saakka. Tämän ylittävältä osalta maatalouden tai elinkeinon harjoittajan saamasta ylijäämästä 25 prosenttia ja muilla henkilöjäsenillä 15 prosenttia on verovapaata. Jos esimerkiksi viljelijäpuolisoista molemmat ovat osuuskunnan jäseniä, lievästi verotettava määrä on yhteensä 10 000 euroa. Yhteisöjäsenille maksettava ylijäämä on pääsääntöisesti verovapaata.

Jonkin verran epätietoisuutta aiheutti etenkin maataloustuottajien keskuudessa se, kuinka muutokset vaikuttavat jatkossa maatalouden nettovarallisuuden laskentaan. Tähän ei esitetty mitään muutoksia ja myös valiokuntamietintöön on kirjattu, ettei esitys vaikuta siihen millään tavoin.

Osuuskuntien yhteistyötä valmistelun aikana Kun hallituksen esitys osuuskuntien jakaman ylijäämän verotusta koskevista muutosehdotuksista hylättiin eduskunnassa joulukuussa 2013, eduskunta edellytti, että

44

Maito ja Me 1/2015

Osuuskuntien kannalta merkittävä muutos oli osuuskunnan palveluiden käytön perusteella jakaman ylijäämän vähennysoikeuden voimakas rajoittaminen. Vaikka vähennysoikeuden rajoittamisella on nykyisellään vähäinen käytännön merkitys, on sen periaatteellinen merkitys suuri.

Osuuskuntien jakaman ylijäämän vähennysoikeuden kaventamiselle ei yrityksistä huolimatta saatu toivottuja muutoksi.

Lopputulosta voidaan kuitenkin olosuhteisiin nähden pitää jäsenten kannalta tyydyttävänä.

Vaikka osuusmaksun korkojen 1 500 euron verovapaus poistui, nousi lievästi verotettu ylijäämä eduskunnassa hallituksen esityksessä ehdotetusta 2 500 eurosta 5 000 euroon. Etenkin niillä tuottajajäsenillä, joiden osuuspääomasijoitukset ovat suuret, korkojen verotus jopa jonkin verran kevenee.

Osuuskunnille ennakonpidätysvelvollisuus Osuuskuntien on jatkossa toimitettava ennakonpidätys pääsääntöisesti kaikesta osuuskunnan maksamasta ylijäämästä, jos sen määrä on vähintään 20 euroa.

Verohallinnosta saadun ennakkotiedon mukaan ennakonpidätys tulee toimittaa myös maatalouden harjoittajille maksettavasta ylijäämästä huolimatta siitä, että maatalouden harjoittajat maksavat ennakkoveronsa itse. Maatalouden harjoittajien kannattaa toimittaa osuuskunnalle verokortti, jolloin ennakonpidätystä ei toimiteta.

Miten hallita

maksuvalmiutta Maksuvalmiushankaluuksien hoidossa on tärkeää ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteyttä pankkiin ja sopia tarvittavista järjestelyistä.

T

uottajahinnan lasku, EU:n maidon ylitarjontatilanne, kiintiöjärjestelmän poistuminen ja muutokset tulotukien maksuaikataulussa sekä maataloustuotteiden ja tuotantopanosten kasvanut hintavaihtelu tarkoittavat maitotilojen maksuvalmiuden ja kassanhallinnan kannalta vaikeaa vuotta.

OP Ryhmän maa- ja metsätalousasiakkuuksien johtaja Panu Kallio ja Nordean maatila ja kunta-asiakastoiminnoista vastaava johtaja Timo Jaakkola kuitenkin muistuttavat, että vaikeuksien edessä ei kannata viivytellä, vaan pankkiin kannattaa ottaa yhteyttä pikimmiten.

Pankkien keinot tilanteen helpottamiseksi ovat lainojen lyhennysten siirtäminen, lainojen yhdisteleminen ja maksuaikataulun uudelleen miettinen sekä lyhytai-

Jokaisella tilalla pitäisi olla käytössä vararahasto, joka on kytketty maatilan yritystiliin. kaisen lainan myöntäminen ylimenokauden ajaksi, esimerkiksi yritystilin luottolimiitin muodossa. Sopivat luotolliset tilit ja kortin luotto-ominaisuudet ovat erinomaisia maksuvalmiuden tasaajia.

Kun lainalyhennysten ja tulojen ajallinen kohdentaminen on vaakalaudalla, pankit suhtautuvat yleensä myönteisesti lainajärjestelyihin. ”Jokainen päätös perustuu toki tilan luotonhoitokykyyn. Eniten velkaantuneet tilat saattavat tarvita perusteellisempia toimia, jotta niiden talous saadaan tasapainoon”, Panu Kallio toteaa. ”Monet tilat toisaalta pystyvät hoitamaan tilapäisiä rahoituson-

gelmia varojensa avulla, esimerkiksi puunmyyntituloilla.”

Kallion mukaan jokaisella tilalla pitäisi olla käytössä vararahasto, joka on kytketty maatilan yritystiliin. Sillä voidaan hoitaa tilapäisiä rahoitustarpeita. Limiitti olisi hyvä mitoittaa esimerkiksi rehu- tai lannoitelaskujen suuruiseksi, jolloin kassasta suoraan voidaan hoitaa menot ja hyödyntää käytettävissä olevat alennukset. Tililimiittiä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pysyvän maksuvalmiusvajeen hoitamiseen.

Tilan rahoituksellinen reservi, helposti rahaksi muutettava varallisuus, kohentaa myös tilan maksuvalmiutta.

Budjetointi avuksi Kassabudjetointi ja suunnitelmallinen rahaliikenteen hoito on tärkein apu maatilan maksuvalmiuden hoitamisessa, mutta edellyttää tarkkaa kirjanpitoa ja seurantaa. Budjetti kädessä on helpompaa kääntyä myös pankin puoleen ja suunnitella sopivat toimenpiteet mahdollisten kassavajeiden kattamiseen. ”Paras budjetti on sellainen, jonka viljelijä tekee itse. Se päivitetään toteutuneilla luvuilla kuukausittain ja sitä tarkennetaan jatkuvasti, jolloin maksuvalmiuden suunnittelu täsmentyy koko ajan. Budjetin sopiva tarkkuus on tuhannen euron suuruusluokka”, Panu Kallio sanoo.

Budjettiin mukaan otetaan suurimmat tulo- ja menoerät, lainaerät, verot sekä arvio yksityistalouden menoista. Kallio neuvoo pitämään tilan ja yksityistalouden rahat eri tileillä.

Tilan maksuvalmiutta voidaan säätää myyntejä ja ostoja ajoittamalla sekä keräämällä likviditeettiä ennen suuria lyhennys-, lannoite- tms. maksuja. Budjetissa lisärahoitustarve on ennalta tiedossa ja kausiluottojen hankintaan on riittävästi aikaa.

Kassabudjetoinnista artikkeli Maito ja Me -lehden numerossa 4/14 sivuilla 49–51.

Keinoja tiloille maksuvalmius­ haasteiden hoitoon Nordean maatila ja kunta-

asiakkaat -liiketoimintayksikön johtaja Timo Jaakkolan listaamat kassakriisin hallintakeinot.

1. Otetaan viipymättä käyttöön kassabudjetointi, jotta osataan varautua tuleviin tuloihin ja menoihin.

2. Tuotantokapasiteetti täyteen käyttöasteeseensa. Yksikkökustannus pienenee jakajaa kasvattamalla. zzKalliit tuotantotilat lypsylehmille, nuorkarja tilapäistiloihin zzLisää lypsytehoa esim. leasingrobotilla zzKiintiöt eivät rajoita tuotantoa 1.4.2015 jälkeen 3. Vähennetään työvoimaa, tehdään enemmän itse. zzLomautetaan tai irtisanotaan palkattua työvoimaa zzMaksullista lomittaja-apua vain työhuippujen ajaksi 4. Myydään tuotannon kannalta vähemmän tärkeää omaisuutta ja maksetaan velkaa pois. zzEsim. tontteja tai viljantuotannon kalustoa. Tiukassa paikassa peltoa ja metsämaata myydään, jos ydinliiketoiminta saadaan pelastettua 5. Keskitytään olennaiseen. zzTyöpanos suunnataan kotieläintalouteen, mistä raha tulee 1

Maito ja Me 1/2015

45

maitotilan talous 1 zzPanostetaan nurmirehun

tuotantoon zzEi urakointia tilan ulkopuolella,

jos se edellyttää työvoiman palkkaamista navettaan zzKarjatila ei usein pysty tuottamaan rehuviljaa edullisemmin kuin millä hinnalla sitä voi ostaa 6. Tehostetaan yhteistyötä muiden tilojen kanssa. zzAsetetaan tavoitteet työprosessien kustannustehokkuuden parantamiselle 7. Tehostetaan tuotantopanosten kilpailutusta ja lisätään yhteisostoja.

8. Panostetaan tulevalla kasvukaudella rehun laatuun ja riittävyyteen. zzMitä vähemmän teollisia ostorehuja, sitä paremmin kassa yleensä kestää. zzNurmien lannoituksesta ja kasvinsuojelusta säästäminen tulee kalliiksi 9. Lopetetaan kaikki pienet suunnittelemattomat ja ei-kiireelliset ostot. zzListataan tarpeet ja hankitaan vain välttämättömät tavarat zzPienkaluston ja tarvikkeiden hankintaan menee yllättävä määrä rahaa. Mietitään, mitä voidaan tuotantoa vaarantamatta jättää hankkimatta. zzTyökaluja voi vuokrata lyhytaikaista tarvetta varten 10. Sovelletaan em. käytäntöä myös yksityistalouteen.

11. Konekauppaan välivuosi.

Koneet hankitaan kustannustehokkuuden eikä värin perusteella.

12. Tarkistetaan veroennakot vastaamaan todellisuutta.

13. Neuvotellaan pellon vuokriin alennusta, jos mahdollista.

14. Neuvotellaan lainojen maksusuunnitelmista tai haetaan lyhennysvapaita. Ajoissa liikkeelle!

15. Korotetaan luotollisen tilin limiittiä, jos velkojen kokonaismäärä sallii.

16. Suunnitellaan uudet investoinnit 35 snt/l tuottajahintatasolle, jotta tulevat hintakuopat eivät tule yllätyksenä.

Koonnut Anu Artjoki

46

Maito ja Me 1/2015

Juhani Paavilainen

Yritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo juhani.paavilainen@proagria.fi

Maitotilan yhtiöittäminen Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on tällä hetkellä noin 1,3 prosenttia tiloista. Yleisin syy osakeyhtiöittämiseen on veroedun hakeminen, muita merkittäviä syitä ovat yrityksen talouden ja riskien hallinta.

M

aataloustukia haki vuonna 732 osakeyhtiömuotoista ja 99 henkilöyhtiömuotoista maatilaa. Tukia hakeneiden osakeyhtiöiden määrä nousee noin 30–50 kappaleella vuodessa, henkilöyhtiöiden määrä on pysynyt ennallaan. Käytännössä maatilojen yh­tiöittäminen on ollut viime vuosina osakeyhtiöittämistä.

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on eniten sika-, siipikarja- ja hevostaloudessa sekä viljanviljelyssä. Viime vuosina kasvu osakeyhtiöittämisessä on ollut nopeinta nautakarjataloudessa. Vuonna 2014 osakeyhtiömuotoisia maitotiloja oli 64 ja henkilöyh­ tiöitä 18 kappaletta.

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on tällä hetkellä noin 1,3 prosenttia kaikista tiloista.

Yleisin syy osakeyhtiöittämiseen on veroedun hakeminen. Veroetua syntyy, kun yrittäjän verotettavat tulot ylittävät pysyvästi 50 000 euroa vuodessa. Kyse on siis kunkin yrittäjän henkilökohtaisista kokonaistuloista. Lisäksi veroedun saanti edellyttää, että yrittäjälle riittää kohtuulliset palkkatulot (30 000–40 000 euroa), ja että osinkona jaetaan vain alemman verokannan osinko.

Osakeyhtiössä voittovaroja voidaan kerätä eli lipastoida odottamaan tulevia investointeja. Vaihtoehtoisesti voittovaroilla voidaan maksaa lainoja takaisin pankille.

Osayhtiömuoto soveltuu tällä haavaa

verotuksen näkökulmasta vain muutamalle prosentille maatiloista, joten valtaosalle toiminta yksityisenä maatalouden harjoittajana on edelleen järkevin omistus- ja yritysmuoto.

Neljä tapaa yhtiöittää Maatilan yhtiöittäminen voidaan tehdä ainakin neljällä tavalla. Yleisin tapa on yksittäisen maatilan muuttaminen osakeyhtiöksi toimintamuodon muutoksella (TVL 24 §). Toinen tapa on eriyttää esimerkiksi tuotteiden jatkojalostus ja markkinointi omaksi yhtiöksi. Nämä ovat yleisiä erikoiskasvi- ja puutarhatuotannossa.

Kolmas tapa on perustaa yhteisyritys hoitamaan jotain maatilojen toiminnoista.

Tällaisia ovat esimerkiksi yhteiskuivurit ja koneasemat, jotka tarjoavat palveluita sekä osakkaille että ulkopuolisille. Neljäs tapa on yhdistää useamman maatilan koko liiketoiminta. Maitotiloilla tämä tarkoittaa yhteisnavetan perustamista.

Toimintamuodon muutos Maatila toimintamuodon muutos tarkoittaa sitä, että maatalouden varat ja velat siirretään tasejatkuvuudella osakeyhtiömuotoon niin, että omistussuhteet eivät muutu. Kun verottaja hyväksyy tämän menettelyn toimintamuodon muutoksena, ei siitä aiheudu veroseuraamuksia. Maatalousomaisuus siirretään yhtiöön apporttina (muuna kuin

� Reisjärven Maito­ laituri Oy on kolmen viljelijän perustamana yhtiö. Kuvassa on yhtiön rakenteilla oleva navetta vuodelta 2012.

rahasijoituksena yritykseen laitettua omaisuutena). Osakeyhtiöön ei siirretä yksityisomaisuutta eikä pääsääntöisesti myöskään metsiä.

Rakennukset ja koneet siirretään apportilla niiden poistamattomilla menojäännösarvoilla. Peltojen siirtoarvoina käytetään niistä maksettua hintaa. Tuotantoeläimet ja varastot siirretään arvolla nolla, koska niiden hankintamenot on vähennetty vero-

Viime vuosina osakeyhtiöittä­ misessä kasvu on ollut nopeinta nautakarja­ taloudessa. tuksessa. Osuusmeijeriosuuksia ei tarvitse siirtää, jolloin osuudet irtisanotaan ja yhtiö hakeutuu uudeksi osuuskunnan jäseneksi.

Yhtiöön siirretään myös maatalouden velat. Siirtyvän varallisuuden ja velkojen erotus on nettoapportti, joka merkitään yhtiön omaan pääomaan osakepääomaksi ja sijoitetun vapaan pääoman rahastoon (SVOP).

Toimintamuodon muutoksia tehdään veroedun takia myös hyvin kannattavilla ja samalla hyvin velkaisilla tiloilla. Näillä tiloilla yhtiöittämisen ongelmana on usein negatiivinen nettoapportti.

Jos nettoapportti jää negatiiviseksi, on yhtiöittäminen silti mahdollista. Perinteinen tapa on sijoittaa yhtiöön lisäpääomaa tai maksaa velkoja pois ennen yhtiöittämistä.

Maatilojen kohdalla yhtiöön siirretään usein omaisuutta alle niiden käyvän arvon.

Pelloista maksettu hinta on usein alempi kuin niiden käypä arvo ja yhtiöön on siirtymässä eläinpääoma nollan arvoisena. Tilintarkastaja voi antaa lausunnon, jossa hän toteaa, että siirtyvän omaisuuden käypä arvo on suurempi kuin yhtiöön siirtyvät velat. Tämän lausunnon avulla yhtiö merkitään kaupparekisteriin.

Yhtiö aloittaa tällöin toimintansa kirjanpidossa negatiivisella omalla pääomalla, joka pitää sekä yhtiön edun mukaisesti että usein pankin vaatimuksesta korjata positiiviseksi. Tämä tapahtuu esimerkiksi voitollisen tuloksen ja toisaalta varastojen sekä eläinten (yhtiön hankkimien tai kasvattamien) arvostamisella taseeseen.

Yhteisnavetta vaihtoehto laajentaa Keskikokoisilla maitotiloilla on tarve laajentaa toimintaa niin, että päästään suuremman yksikön avulla parempaan kustannus-

tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Monille maitotiloille kynnys tuotannon laajentamiseen nousee liian korkeaksi. Tällaisille maitotiloilla yhteisnavetta on vaihtoehto.

Pellot jäävät pääsääntöisesti yksityiseen omistukseen ja yhtiö vuokraa ne. Osakkaina on useita maidontuottajia ja myös kasvinviljelijöitä, jotka tuovat mukanaan tarvittavaa peltoalaa. Yhtiö rakentaa omalle tontille navetan logistisesti keskeiselle paikalle ja ostaa eläimet käypään hintaan.

Useassa yhteisnavetassa on ollut lähtökohtana, että yrittäjillä on mahdollisuus säännöllisiin viikkovapaisiin ja lomiin, ja vastuu jää niiden ajaksi muille osakkaille.

Yhteisnavetalla on monia hyviä puolia, mutta sen haaste on osakkaiden keskinäisissä suhteissa ja niiden säilymisessä. Yhteisyrittäminen ei sovellu itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon tottuneille ja sitä haluaville yrittäjille. Kun yhteinen tavoite on olemassa, niin tämä tahtotila tulee kirjata kirjallisten sopimuksien (osakassopimus ja yhtiöjärjestys) muotoon.

Osakeyhtiössä päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Henkilöyhtiöissä ja maatalousyhtymissä (ei ole yhtiömuoto) edellytetään pääsääntöisesti yksimielisiä päätöksiä.

MYEL-vakuutus Osakeyhtiön osakas voidaan vakuuttaa MYEL:in mukaan, jos toimintaa verotetaan maatalouden tuloverolain mukaan ja omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeista. Samoin menetellään avio- tai avopuolisoiden kohdalla, jotka he yhdessä omistavat yli 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta.

Kirjanpito, tilinpäätös ja veroilmoitus Maataloutta harjoittavan osakeyhtiön tulee laatia tilinpäätös kirjanpitolautakunnan suosituksen mukaan suoriteperusteiseksi.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhtiön ostamia hiehoja, lehmiä ja lehmävasikoita ei vähennetä tuloslaskelmassa vuosimenoina, vaan ne merkitään taseeseen ja niistä ryhdytään tekemään poistoja. Säilörehu- ja lietelantavarastot inventoidaan taseeseen.

Vaikka osakeyhtiö laatii virallisen tilinpäätöksen suoriteperusteisesti, maatalouden tulolähteen tulot ja menot ilmoitetaan veroilmoituslomakkeella 6B maksuperusteisesti. Tässä riittää haastetta kirjanpitäjille.

Lisätietoa Pellervon taloustutkimuksen raportista 242 0 ptt.fi/prognosis/242 Maito ja Me 1/2015

47

Koneklinikka

Käytetyn lypsyrobotin maahantuonti

Kaj Nyman

Laatuasiantuntija, Lypsy ja maidon­ käsittely Valio Alkutuotanto kaj.nyman@valio.fi

Kun harkitaan automaattilypsyyn siirtymistä tai lisärobottien hankkimista, voi käytetyn lypsyrobotin omatoiminen maahantuonti olla houkutteleva vaihtoehto.

U

Kuva: Esa Manninen

lkomailla on tarjolla runsaasti ainakin hankintahinnaltaan halpoja robotteja. Omatoimisessa maahantuonnissa on kuitenkin monta potentiaalista sudenkuoppaa, jotka on syytä selvittää ennen ostopäätöksen tekoa.

Maahantuontia harkittaessa on selvitettävä tarkkaan laitteiston tekniset ominaisuudet ja mitä robotin käyttökuntoon saattaminen ja käyttöönotto maksavat. Tämän lisäksi on myös huomioitava mahdolliset tautiriskit ja niiden hallinta.

Tauti- ja hygieniariskien hallinta Käytettynä ostetun lypsyrobotin mukana saattaa kulkeutua taudinaiheuttajia sisältävää likaa ja lantaa tuotantotiloihin. Tällöin aiheutuu riski ehkä vakavienkin tartuntojen (salmonella, paratuberkuloosi, virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ja ripulitartunnat, Mycoplasma bovis, pälvisilsa) leviämisestä karjaan.

ǏǏLelyn robotin käsivarsi alhaaltapäin kuvattuna.

Jos tuontirobottia ei puhdisteta huolella, voi esi­ merkiksi käsivarren sisällä kulkeutua hyvinkin ikäviä ”tuliaisia”. Tällä suomalaistilalla on pidetty hygieni­ asta huolta. Puhdas robotin käsivarsi on myös huol­ tomiehen mieleen.

Lypsyrobotin lähtötilan tautitilanne kannattaa mahdollisuuksien mukaan selvittää.

Laitteiston puhdistus ennen Suomeen lähettämistä pitää varmistaa.

Ennen kuin robotti viedään omaan navettaan, laitteisto on myös pestävä ja desinfioitava huolellisesti riskien minimoimiseksi. Kaikki lika ja lanta tulee puhdistaa pois ja pinnat desinfioida.

ETT ry on laatinut lypsyrobotin puhdistus- ja desinfiointiohjeet. Ohjeet löytyvät ETT:n nettisivuilta.

Huolellinen ja mahdollisimman kattava esiselvitys voi johtaa siihen, että hankintahinnaltaan halvasta tuontirobotista muodostuu edullinen, perusteltu vaihtoehto. Robottiakaan ei kannata ostaa säkissä, varsinkaan itse suoraan tilaamalla.

Lypsyrobotin puhdistus- ja desinfiointiohjeet 0 ett.fi/ohjeet_ja_lomakkeet/puhdistus_ja_saneerausohjeita

Tekniset kysymykset Lypsyrobotin tekninen kunto, ominaisuudet ja varustelu on syytä selvittää mahdollisimman tarkasti, jotta epämiellyttäviltä ja mahdollisesti kalliiltakin yllätyksiltä vältytään. Alla lista asioista, jotka ainakin tulisi selvittää ja huomioida.

Laitteiston vuosimalli ja varustelu zzEsim. Lelyn Suomen maahantuoja ei ota huoltosopimuksen piiriin vuosimallia 2001 vanhempia A2 robotteja Mitä osia ja komponentteja robotin mukana tulee? zzEsim. DeLaval VMS -järjestelmä koostuu useasta osasta: itse robottiboksi, konehuonevarustus, toimistovarustus, maitohuonevarustus, putkistot, venttiilit jne. On syytä selvittää, mitä tulee mukana ja mitä pitää tilata erikseen.

Laitteen käyttö- ja huoltohistoria zzMillainen huoltosopimus edellisellä käyttäjällä on ollut, onko joillain komponenteilla mahdollisia jatkotakuita ym.?

Tietotekniikan päivitystarve

zzRobotin mukana mahdollisesti tulevaa tuotannonhallinta­

ohjelmistoa ei välttämättä voi käyttää tai se on tarpeen päivittää uudemmaksi. Tietokone on todennäköisesti myös uusittava. zzTietotekniikkaan liittyvät asiat kannatta selvittää robotin Suomen maahantuojan kanssa.

Arvio huoltotarpeesta zzEnnen ostopäätöstä kannattaa aina olla yhteydessä lypsy­robotin Suomen huolto-organisaatioon ja pyytää heiltä arvio lypsyrobotin käyttökuntoon saattamisen, päivittämisen, käyttöönoton ja huoltosopimuksen mahdollisuuksista ja kustannuksista.

Maito ja Me 1/2015

49

Seosrehuruokintaan Rindavit Top Super ATG

Sisältää orgaaniset hivenaineet

Oma säilörehu lypsämään!

• sisältää kaikki korkeatuottoisen lehmän tarvitsemat vitamiinit ja orgaaniset Aminotrace- hivenaineet • suuri määrä elävää hiivaa ja Bovin S- yhdiste tehostavat pötsin mikrobien toimintaa ja rehun hyväksikäyttöä Pakkaus: 30 kg säkki

SME orgaaninen seleeni • sisältää E-vitamiinia 10 000 mg ja seleeniä 51 mg, josta orgaanista 15 mg (Saccharomyces cerevisiae CNCM I – 3060 (inaktiivinen seleenihiiva)) (3b8.10) Pakkaus: 30 kg säkki

Schaumasil TMR G -appeenparantaja Estää tehokkaasti rehuseoksen lämpenemistä

Aminotrace-hivenaineet ovat Schaumannin patentoimalla menetelmällä valmistettuja uuden sukupolven orgaanisia hivenaineita.

Aminotrace-hivenaineet ovat glysiinikelaattiyhdisteitä, joiden imeytyminen on huomattavasti parempi muihin orgaanisiin ja epäorgaanisiin hivenaineisiin verrattuna.

• pienentää rehuseoksen ravinnehävikkiä • tuo säästöä työkustannuksissa, voit tehdä suuremman määrään apetta yhdellä kertaa • turvallinen tapa nostaa seoksen energiatasoa, ei sisällä tärkkelystä eikä rasvaa Ravintosisältö: raakavalkuainen 205 g/kg ka, energia 22,2 MJ/ kg ka.

Pakkaus: 210 kg tynnyri ja 1000 kg kontti

Tutustu Rindavit aperesepteihin ja tilaa ilmainen ruokintasuunnitelmaehdotus: eurotrading.fi/seosrehuruokinta Valmistaja:

Myynti, ruokinnan suunnittelu ja neuvonta:

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

Brysselistä

Jonas Laxåback

Komissio terävöittää toimintaansa Uusi komissio on ottanut edeltäjänsä esityksiä uuteen tarkasteluun.

Maataloussektorilta tarkennuksia on odotettavissa muun muassa koulumaito- ja luomutuotantoesityksiin.

M

uutama viikko ennen vuoden vaihtumista Euroopan komissio esitteli toimintasuunnitelmansa vuodelle 2015. Eniten huomiota on herättänyt komission uusi työskentelytapa. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimittäin antoi muutamalle varapuheenjohtajalle tehtäväksi tarkastella ja koordinoida komission esityksiä. Tämän muutoksen kautta komissio toivoo, että säädösesitykset ovat paremmin linjassa komission kasvustrategian kanssa, ja että komission eri pääyksiköiden säädösehdotukset eivät ole ristiriidassa komission yleisten tavoitteiden kanssa.

Suurin tavoite on välttyä turhilta säädöksiltä ja niistä aiheutuvilta hallinnollisilta kuluilta. Taustalla on näkemys siitä, että liian moni säädösesitys on jäänyt pyörimään EU:n säädösjärjestelmään, joka vie liikaa resursseja tärkeämmiltä säädösesityksiltä. Säädösesitysten pitää olla komissiossa paremmin valmisteltuja, ennen kuin niitä viedään käsiteltäväksi EU-instituutioihin.

Komissio karsi omia ehdotuksiaan Puheenjohtaja José Manuel Barroson komissio on ehdottanut, että useampia säädösesityksiä käsiteltäisiin uudessa EU-parlamentissa. Joulukuun alussa EU:n uusi komissio totesi, että he tulevat tarkastelemaan noin 80 säädösesitystä, jotka oli esitetty Barroson aikana.

Joidenkin esitysten osalta tämä tarkoittaa, että komissio poistaa esityksensä tai tarkentaa sitä. Maataloussektorilla tämä koskettaa komission luomuesitystä, koulumaito- ja hedelmäohjelmaa sekä useaa pienempää yhteisen maatalouspolitiikan tarkennusesitystä.

Komissio toteaa, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä tehtiin jo monta säädösmuutosta, jotka kattavat listalla olevia, ja nämä voidaan siksi poistaa. Koulumaito- ja hedelmäohjelman

osalta komissio toteaa, että esitys siirretään yhdeksi osaksi maatalouspolitiikan yksinkertaistamista, joka on osa uuden maatalouskomissaarin työagendaa. Ohjelma on herättänyt erittäin paljon intohimoja parlamentissa, ja ehkä siitä syystä komissio on katsonut parhaaksi siirtää ohjelman osaksi suurempaa kokonaisuutta.

Taustalla on parlamentin näkemys, että heille pitäisi antaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa sisältöön. Jäsenmaat kuitenkin katsovat, että he päättäisivät toimeen-

Suomelle koulumaitoohjelma on erittäin tärkeä ja suurempia muutoksia nykyiseen ei kaivata. panijoina sisällöstä yksin kuten aiemminkin. Suomelle koulumaito-ohjelma on erittäin tärkeä ja suurempia muutoksia nykyiseen ei kaivata.

Luomuesitykselle lisää valmisteluaikaa Toinen paljon keskustelua aiheuttava esitys on komission luomuesitys. Jäsenmaat ovat käsitelleet sitä neuvostossa ja myös parlamentti on aloittanut kantojensa hionnan.

Komission esitystä on näissä EU-instituutiossa pidetty liian monimutkaisena.

Esitys poistaisi myös tietyt poikkeukset, jotka hankaloittaisivat luomutuotantoa esimerkiksi Suomessa. Tästä syystä komissio antoi omalle esitykselleen lisää valmisteluaikaa kuusi kuukautta, ja jos tämän ajan sisällä esitys ei EU-instituutiossa etene ja yhteistä näkemystä ei löydetä, komissio tekee uuden esityksen.

Toivottavasti yhteinen näkemys löytyy siitä, miten luomutuotantoa EU:ssa voi-

Kotieläinasiamies, maito- ja liha-alan edunvalvoja MTK Bryssel jonas.laxaback @mtk.fi

daan viedä eteenpäin, ja joka antaa jokaiselle jäsenmaalle mahdollisuuden kehittää omaa luomutuotantoaan.

Toinen esitys, joka koskettaa ilman epäpuhtauksien vähentämistä, on siirretty yhdeksi osaksi EU:n energia- ja ilmastopakettia. Ilmanlaatua parantava säädösesitys tarkoittaa EU:n kotieläintuotannolle erittäin suuria haasteita.

Suurimmat ammo­n iakkipäästöjen vähentämisvelvoitteet vuoteen 2020 mennessä oli annettu Tanskalle (24 %) ja Suomelle (20 %), kun EU:n keskivelvoite on kuusi prosenttia. Esitetyt velvoitteet perustuvat kuitenkin jokaisen maan viranomaisten antamiin tietoihin. Parempaan säädösvalmisteluun ei päästä, jos kansallisella tasolla ei olla valppaita valmistelussa.

Aina ei tarvita säädöksiä Komission työtapa on muuttumassa ainakin työohjelman esityksen mukaan. Parlamentti on esittänyt, että he haluavat olla aktiivisesti mukana säädösvalmistelussa.

Heidän näkemyksiään pitää huomioida, jos esitysten halutaan etenevän toivotulla tahdilla.

Parlamentissa on noussut huoli, että komissio pienentää lainsäätäjän roolia uudella työohjelmallaan. Komission kanta on, että kaikkiin mahdollisiin asioihin ei tarvita säädöksiä.

EU-maitokompensaation saaminen Suomelle oli erittäin haasteellinen prosessi. Komission perustelut kompensaatiosta ovat erittäin selkeät ja päätöstä on vaikeaa kyseenalaistaa, mutta rahamäärä olisi voinut olla paljon suurempi. Uudelta komissiolta vaaditaan nyt tarkkuuta ja selkeitä kasvua kehittäviä esityksiä.

Tarkkuus löytyi ainakin Suomen ja Baltian maitopaketeista. Toivon, että uusi komissio pääsee tavoitteeseensa olla suuri suuressa ja pieni pienessä.

Maito ja Me 1/2015

51

Tapahtumat

� Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme korosti avauspuheessaan Virtasen periksi antamattomuutta, joka on vaikeina taloudellisina aikoina Valiolla entistäkin tärkeämpää.

Valio 110 vuotta

Suomen ainoasta tiede-Nobelista 70 vuotta

Valion 110-vuotisnäyttely sekä Artturi Ilmari Virtasen elämä­ kerta julkistettiin 15. tammikuuta Helsingissä. Samana päivänä tuli kuluneeksi 120 vuotta nobelistin syntymästä ja 70 vuotta hänen kemian Nobel-palkinnostaan.

Teksti Anu Artjoki ja Pia Kontunen Kuvat Jaakko Martikainen

V

alion perusti vuonna 1905 joukko osuusmeijereitä edistämään Suomelle tärkeän vientituotteen, voin, vientiä ja laatua. Tällöin luotiin perusta suomalaisten osuusmeijereiden ja maidontuottajien yhteistyölle. ”Valion ansiosta maidontuotanto antaa Suomessa yhä elannon kymmenille tuhansille ihmisille”, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme sanoi tilaisuudessa avajaispuheessaan.

Valion 110-vuotisesta historiasta kertovan juhlanäyttelyn avautuminen yhdessä Valion laboratorion pitkäaikaisen johtajan, Artturi Ilmari Virtasen (1895–1973) syntymän 120-vuo-

52

Maito ja Me 1/2015

tisjuhlan, hänen kemian Nobel-palkintonsa 70-vuotisjuhlan ja Virtasen elämäkerran julkistamisen kanssa antoivat moninkertaisen syyn juhlaan.

A. I. Virtanen palkittiin vuonna 1945 kemian Nobel-palkinnolla rehun ja voin säilyvyyden mahdollistavista keksinnöistään, AIV-rehusta ja AIV-voisuolasta. Hän on ainoa tiede-Nobelilla palkittu suomalainen.

Annikka Hurme totesi, että Valio ja AIV kytkeytyivät vahvasti toisiinsa: AIV-rehun ansiosta lehmät ovat lypsäneet jo pitkään huippuluokan maitoa myös talvella, ja vuonna 1925 kehitetyn AIV-voisuolan avulla vientivoin laatu päi-

ǏǏDosentti Touko Perko kirjoitti kol­ me vuotta A.I. Virtasen elämäkertaa Mies, liekki ja unelma. Teos kertoo suorapuheisesta monilahjakkuudes­ ta, joka tinkimättömällä työllään sai kemian Nobel-palkinnon AIV-rehun ja AIV-voisuolan valmistuksen mah­ dollistavista keksinnöistään.

hitti kilpailijat kymmenien vuosien ajan.

Tiedemiehen vahva perintö Suomen Akatemian ensimmäinen esimies ja kahden korkeakoulun professori A.I. Virtanen johti Valion laboratoriota lähes 50 vuotta (1921– 1970), ja Valio tarjosi Virtasen tutkimustyölle laboratorio- ja henkilöresurssit.

Suomalaisen rehun, maidon, voin ja juuston laatu perustuvat pitkälti Virtasen tekemään tutkimustyöhön, jonka kansantaloudellinen merkitys on valtava. Virtanen nosti suomalaisen maidontuotannon ja -jalostuksen maailman parhaiden joukkoon ja häntä pidetään suomalaisen biokemian, biotekniikan ja ravitsemustieteen isänä.

Juhlatilaisuudessa Valion T&K ja Lastenruoka -vastuualueen johtaja, professori Tiina Mattila-Sandholm puhui A.I. Virtasen tieteen ja tinkimättömän työn merkityksestä Valiolle.

Valion tutkimusperinne, joka nojautuu tutkimukseen ja tuotekehitykseen, pohjautuu A.I. Virtasen työhön. Virtasen perintöä tarvitaankin Valiossa nyt kipeämmin kuin koskaan, kun Valion on kyettävä luomaan uusia huippuinnovaatioita, joihin kuluttajat ihastuvat.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Hivelic Ketoosi plus – Poikimisen jälkeen lehmän verensokeri saattaa laskea haitallisen alas vähentäen lehmän ruokahalua ja energiansaantia. Hivelic Ketoosi on suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa. Hivelic Ketoosi sisältää runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita.

Hivelic Magnesium plus – Hivelic Magnesium plus sisältää runsaasti magnesiumia ja tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.

Hivelic Kalsium plus – Hivelic Kalsium plus sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Mies, liekki ja unelma – mittava teos Virtasesta Merkittävän työn A.I. Virtasen elämäkerran kirjoittamisen parissa tehnyt historiantutkija, dosentti Touko Perko kertoi tilaisuudessa A.I. Virtasesta toimittaja Unto Hämäläisen haastattelemana. ”Suurimman vaikutuksen minuun on tehnyt Artturi Ilmari Virtasen monipuolisuus ja -lahjakkuus. Hänen elämänsä kokonaissaavutukset ovat valtavat, joihin tuskin kukaan muu pystyisi”, kolme vuotta kirjaa työstänyt Perko totesi.

Elämäkerta Mies, liekki ja unelma antaa mielenkiintoisen ja monipuolisen kuvan monilahjakkuudesta, isänmaan ystävästä ja oman tiensä kulkijasta, jonka perintö elää vahvana Valiossa.

Mittava teos avaa Virtasen särmikästä persoonaa useasta eri näkökulmasta.

Valiolaiset maidontuottajat ovat saaneet A.I. Virtasen elämäkerrasta omat kappaleensa maitoautojen mukana.

Moninkertaista juhlavuotta juhlistetaan vuoden 2015 aikana monin eri tavoin. Aalto-yliopisto on perustanut tammikuussa 2015 A.I. Virtanen -professuurin Kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitokselle edistämään kuluttajatutkimusta. Syksyllä tullaan järjestämään muun muassa Valion 110-vuotisjuhlaseminaari ravitsemusasiantuntijoille.

Katso kertomus Valion vuosikymmenistä ja lyhytdokumentti A.I. Virtasesta 0 valio.fi/suomesta

TILASÄILIÖT SIILOTANKIT • Tehokas pesuri • Toimintojen seuranta ja rekisteröinti • Robottisäiliöt kaikille robottimerkeille

DF953/95 • tilavuudet 1 600 - 8 000 l LASER • tilavuudet 9 000 - 30 000 l SIILOTANKIT • tilavuudet 10 000 – 40 000 l

Wedholms Teollisuustie 8, 16600 JÄRVELÄ Tel. 041 - 437 0057 www.wedholms.fi kari.koskela@wedholms.fi

Maito ja Me 1/2015

53

Tapahtumat

Maito 2020 -nurmiseminaarit starttasivat Kuopiosta

Ajankohtaista

Kuopioon oli kokoontunut tammikuun lopussa suuri joukko nurmes-

Puhallusmenetelmällä valmistettu monikerroskalvo.

RaniWrap RaniWrap RaniWrap RaniWrap RaniWrap Agri Wrap

Mitat Rll/lava 50 cm x 1800 m 48 75 cm x 1500 m 40 25 cm x 1800 m 48 50 cm x 1800 m 48 75 cm x 1500 m 40 75 cm x 1500 m 40

Rani -aumakalvot Valmistetaan kolmikerroskalvona, ensiluokkaisista polyeteeniraaka-aineista.

Kaikki myös 50 m:n rullina!

-pyöröpaaliverkot

UV-suojaus 125 Kly 125 Kly 125 Kly 125 Kly 125 Kly 125 Kly

Takuu 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 2 vuotta

Aumarullateline

Max. 2200 mm:n hylsylle, CAT 2-kiinnikkeet, akseli 73 mm halk., kokonaisleveys 2385 mm, korkeus 1040 mm. Kuumasinkitty.

Säilörehun ja oman rehuviljan valkuaistäydennykseen.

Rapsirouheen irtotoimitukset Kalajoelta.

KYSY TARJOUS!

Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 % takaavat lujemman sidonnan vähemmällä verkkomäärällä. Erinomainen toiminta kaikissa koneissa.

Biologiset rehunsäilöntäaineet nurmirehujen säilöntään!

Supramil Calfcare

ta kiinnostuneita maidontuottajia, jotka odottivat Maito 2020 -nurmiseminaaripäivien aikana saavansa uusia vinkkejä nurmen viljelyyn. Kahden päivän aikana kuultiin lyhyitä alustuksia, joiden aikana yleisöllä oli mahdollisuus olla aktiivisesti mukana keskustellen ja kysellen, ja kantaa sai ottaa myös ”nappia painamalla”.

ItäMaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen aloitti tilaisuuden katsauksella, jossa käsiteltiin maidon hintaa ja maitomarkkinoita. Valio Alkutuotannon Artturi®-tiimiä edustanut Mikko Korhonen painotti nurmen merkitystä maidontuotannossa. Satotasoa nostamalla saadaan tuotantokustannuksiltaan edullisinta säilörehua ja samalla vapautuu peltoalaa muuhun viljelyyn.

Valion Artturi®-säilörehuosaaja, tuotantoneuvoja Tero Jokelainen ItäMaidosta toivoi tiloilta lisää säilörehunäytteitä, koska vajaa kolmannes tiloista ei lähetä kasvukauden aikana yhtään näytettä analysoitavaksi. Yara Suomen kehityspäällikkö Minna Toivakka oli huolissaan fosforin, kaliumin ja rikin hupenemisesta maasta ja Tamincon asiakkuus- ja tuotepäällikkö Saana Orkola kertoi AIV:n menestystarinan.

Nurminiksejä Englannista ja Suomesta Englantilainen maidontuottaja Tom Rawson näytti kuvia ja kertoi, kuinka Englannissa hyödynnetään laidunnurmia. Kasvua seurataan viikoittain ja päästetään lehmät parikymmensenttiseen nurmeen. Lapinlahtelainen Mikko Heikkinen sen sijaan totesi, että joka vuosi pelloilla pitää tehdä perusparannusta, kuten ojitusta ja kalkitusta, jotta nurmet säilyttäisivät kasvukuntonsa. ”Hyvin sulavaa ja säilönnälliseltä laadultaan moitteetonta säilörehua kannattaa aina tavoitella. Ruokinnansuunnittelulla voidaan säästää euroja ostorehuissa, mutta myös ruokkia eläimet oikein eri tuotantovaiheissa”, ProAgrian huippuosaaja Minna Norismaa lupasi. Hänen vinkkinsä maitomäärän kasvattamiseen oli satsaus eläinten hyvinvointiin ilman investointeja.

Nurmipäivien osanottajilla oli mahdollisuus tilaneuvontaan tilaisuuden järjestäjien kanssa. Artturi®-ständillä keskusteluja käytiin nurmen korjuun strategiasta, säilörehun säilönnällisen ja ruokinnallisen laadun kehittämisestä sekä homeisista paalirehuista. Muissa keskusteluissa nousi esiin muun muassa seleenin puutteen aiheuttamat ongelmat korkeatuottoisessa karjassa sekä miten sopeutua tilalla laskeneeseen maidon hintaan.

Teksti ja kuva Eija Järvinen Tuotantoneuvoja, Osuuskunta Tuottajain Maito

Herapohjainen maittava vasikan juottorehu vasikoille. Sopii erityisesti tutti- tai sankojuottoon.

Esihapatettu. GMO vapaa.

25 kg/sk. 501101863

Easymil CalfCare

Sopii ensimmäiseksi juomarehuksi ja ternimaitokauden jälkeen juoma-automaatteihin ja hapanjuottoon. Herapohjainen, esihapatettu, pH 5,4 Liukenee hyvin, ei sakkaudu. GMO-vapaa.

25 kg/sk. 501203163

Vasikkabaari

!

UUTUUS

Mitat: 70 x 36 x 28 cm. Viidellä tutilla. Voidaan kiinnittää seinään, aitaan tai putkeen. 501398572 Svh.

149,-

Hinnat sis. alv 24% ovat voimassa maaliskuun 2015 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

K-MAATALOUS

www.k-maatalous.fi 54 Maito ja Me 1/2015

ǏǏItäMaidon Artturi®-säilörehuosaaja, tuotantoneuvoja Tero Jokelainen (kesk.) keskusteli iisalmelaisten Airi Valtan ja Heikki Hartikaisen kanssa nurmiasioista.

Pariskunnalla on 50 lehmän parsinavetta.

Työ kevyeksi

Kalvaako kylmä?

Viileys kohottaa vireyttä,

voimakas jäähtyminen vie toimintakyvyn. Kylmässä sattuu virheitä, reaktioajat pitenevät ja tulee tapaturmia. Kylmää vastaan voi taistella, sopeutuminen auttaa selviämään.

Kerrospukeutuminen pitää kylmän loitolla. Varsinainen lämmöneriste on ilma vaatekerrosten välissä.

Kylmään säähän liittyy tyypillisesti tuuli ja sade. Kosteus vie lämmöneristävyydestä jopa 40 prosenttia.

Vaatetuksen ulkokerros suojaa tuulelta ja sateelta. Pakkassäällä parhaita ulkokerroksen materiaaleja ovat luonnonkuidut.

Välikerros lämmittää. Hyviä välikerroksen materiaaleja ovat esimerkiksi villa ja fleece. Aluskerros siirtää kosteuden iholta seuraavaan kerrokseen. Alusvaatetus voi olla teknistä materiaalia tai villaa.

Suojaamattoman pään kautta haihtuu jopa 80 prosenttia läm-

+

Anna-Riikka Pukari Asiantuntija Mela

möstä. Pue siis pipo päähän, jos varpaita paleltaa. Myös kasvojen suojaaminen kannattaa.

Syöminen kohottaa kehon lämmöntuottoa 10–15 prosenttia, vaikutus kestää tunnista kahteen.

Kun syöt enemmän, juo myös

Pue siis pipo päähän, jos varpaita paleltaa. enemmän. Juomasuositus kylmässä on vähintään kaksi litraa nestettä päivässä ja kovassa fyysisessä rasituksessa enemmänkin.

Juo mieluiten lämmintä tai haaleaa. Kylmä juoma, samoin kuin kahvi ja tee, lisäävät virtsaneritystä.

Alkoholi taas laajentaa verisuonia ja sitä kautta lämmönhukkaa.

+

Kylmässä verenkierto supistuu kehon ääreisosissa, kuten jaloissa ja käsissä jopa 95 prosenttia. Elimistö säästää verta selviytymisen kannalta tärkeimmille osille, eli sisäelimille ja aivoille. Jos sormet ja varpaat ehtivät jäähtyä, niiden lämpimiksi saaminen on vaivalloista.

Kylmässä voi tehdä fyysisesti raskasta työtä: raskaassa työssä lämpötilasuositus on 17–21 °C, kevyessä istumatyössä 21–25 °C. Kylmyyden sietäminen on yksilöllistä. Kehon koko, ihonalaisen rasvakudoksen määrä, ikä, sukupuoli ja terveydentila vaikuttavat kylmänsietokykyyn.

Lyhytkin päivittäinen ulkoilu edistää kylmään sopeutumisessa. Suurin hyöty saavutetaan noin viikossa, lopullinen tottuminen vie aikaa noin kuukauden. Perusterve voi karaista kehoaan avantouinnilla tai kylmällä suihkulla.

=

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin.

Lähetä kysymys Maito Melan asiantuntijat ja Me -lehden kirjoittavat os. toimitukseen maatalouden maitojame@valio. työturvallisuudesta fi, Maito ja Me, PL ja -hyvinvoinnista.

10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

KOKONAISUUS, JOSTA KARJASI PITÄÄ JA TALOUTESI TYKKÄÄ

MY YMME RAHOITAMME HUOLLAMME

PEECON SEOSREHUVAUNUT

JF TARKKUUSSILPPURIVAUNUT

DIECI KUROTTA JAT

KAIKKI MITÄ TARVITSET LAATUREHUN VALMISTUKSEEN KONEMYYNTI P. 0424 720 600 • myynti@kjellman.fi VARAOSAT JA HUOLTO P. 0424 720 300 • pmj@kjellman.fi Maito ja Me 1/2015

55

Valion koekeittiö

Katkarapuuunilohi 4–6 annosta, laktoositon

1 pussi (180 g) katkarapuja 1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa grillattu paprika 1 (800 g) kirjolohifilee ¼ tl suolaa ½ tl sitruunapippuria Pinnalle ½ dl tuoretta tilliä Tarjoiluun sitruunalohkoja zz Sulata katkaravut,

valuta siivilässä. Laita ne ruokakermaan maustumaan kattilaan. zz Huuhdo kalafilee kylmällä vedellä. Poista ruodot.

Ripota kalan nahattomalle pinnalle suola ja pippuri.

Nosta filee suunnilleen fileen kokoiseen uunivuokaan nahkapuoli ylöspäin. zz Kypsennä uunin ala-/ keskiosassa 175 asteessa 30 min. zz Kuumenna ruokakerma kattilassa. zz Ota vuoka uunista. Poista fileestä nahka vetämällä se pyrstöstä lähtien. zz Kaada fileen päälle kerma ja katkaravut. Kuumenna vielä 5 min uunissa. zz Ripota kalan pinnalle hienonnettua tilliä. Tarjoa esim. perunasoseen kanssa.

Kevättalven

herkullisia ruokalajeja Chai-tee latte 4 annosta, laktoositon

4 dl vettä 2 kanelitankoa 2 kokonaista neilikkaa 1 tl kokonaisia kardemumman siemeniä 2 teepussia, esim. rooibos ½ dl fariinisokeria tai hunajaa 4 dl Valio Eila® maitojuomaa 3 % Pinnalle 1 dl Valio Eila® maitojuomaa 3 % jauhettua kanelia

56

Maito ja Me 1/2015

zz Mittaa pinnoitettuun kattilaan tai

teräskattilaan vesi ja mausteet. Keitä hiljalleen 10 min. l Nosta kattila levyltä. Lisää teepussit ja hauduta vielä 5 min kannen alla. l Mausta fariinisokerilla ja lisää maito.

Kuumenna. l Vatkaa 1 dl maitoa kapeassa, korkeassa kannussa vaahdoksi sähkövatkaimella. Siivilöi juoma kuumankestäviin laseihin. l Lusikoi päälle maitovaahtoa. Ripota pinnalle kanelia. Nauti heti.

VINKKI

* Kokeile rooibosin tilalla darjeelingtai ceylonteetä. Voit käyttää pussiteen tilalla myös teelehtiä. * Korvaa neilikat hienonnetulla tuoreella inkiväärillä (½ rkl). * Voit tarjoa juoman myös kylmänä. * Käytä halutessasi tavallista Valio Löydät lis kevytmaitoa tai ää to imivia Vali täysmaitoa. on

uutuustu ote­ reseptejä valio.fi/ reseptit

Pizza bianca 1 uunipellillinen, laktoositon

¼ pak (à 50 g) hiivaa 2 dl vettä ½ tl suolaa 4 ½ dl vehnäjauhoja Täyte 1–2 prk (à 250 g) Valio Koskenlaskija® Ruokaa maustamaton

3–4 valkosipulin kynttä ½ dl pinjansiemeniä 1 prk (285 g) latvaartisokkaa öljyssä 1 pak (n. 100 g) ilmakuivattua kinkkua tuoretta basilikaa

zz Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola ja

vehnäjauhot. Vaivaa hyvin, kunnes taikina on kimmoisa.

Anna kohota kaksinkertaiseksi. zz Vaivaa taikinasta ilma pois. Kauli tai taputtele taikinasta leivinpaperille uunipellin kokoinen ohut pohja. zz Levitä päälle Koskenlaskija, viipaloidut valko­sipulit, pinjan­siemenet ja valutetut latva-artisokat (pilko tarvittaessa). Nostele päälle ilmakuivatut kinkut. zz Paista uunin alaosassa 250 asteessa n. 10 min. zz Viimeistele valmis pizza tuoreella basilikalla.

Tuoremakkarapasta 4 annosta, laktoositon

Valion uutuustuotteet antavat ryhtiä ja mehevyyttä kevättalven ruokiin. Valio Koskenlaskija® Ruoka maustamaton tai cheddar tuovat aivan uuden twistin pizzaan, pastaan, pataan tai keittoon.

1 pieni sipuli 2–3 valkosipulin kynttä 1–2 punaista chiliä 2 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 2 tl vaaleaa balsamietikkaa 1 tlk (n. 400 g) tomaattimurskaa 250 g kypsiä tomaatteja 1 tl sokeria ½ tl suolaa

mustapippuria myllystä n. 300 g mausteista raakamakkaraa 1 prk (250 g) Valio Koskenlaskija® Ruokaa maustamaton ½ dl tuoretta basilikaa Lisäksi 320 g pastaa, esim. fettuccini

zz Kuori ja hienonna sipulit. Poista chilistä siemenet.

Kotijuusto-marjapaistos 4–6 annosta

1 pak (250 g) Valio Eila® kotijuustoa 1 dl Valio kuohukermaa 2 tl sokeria 1 vaniljatanko tai ¼ tl vaniljajauhetta 150 g (3 dl) vadelmia ja/tai karhunvatukoita 1 tl perunajauhoja 1 rkl vaahterasiirappia 75 g Valio voita ½ dl sokeria 2 dl ruishiutaleita

zz Murenna kotijuusto

paloiksi uunivuoan pohjalle. Kaada päälle kerma. Mausta sokerilla ja halkaistusta tangosta kaavituilla vaniljansiemenillä/ vaniljajauheella. zz Sekoita marjojen joukkoon 1 tl sokeria ja perunajauho.

Lusikoi marjat vuokaan. Valuta päälle vaahterasiirappia. zz Nypi voi, sokeri ja ruishiutaleet kulhossa tasaiseksi.

Levitä tasaisesti marjojen päälle. zz Paista uunin ala-/keskiosassa 225 asteessa 30 min. zz Tarjoa lämpimänä jälkiruoaksi.

Hienonna. Kuullota kasarissa tai korkeareunaisessa paistinpannussa Valio Oivariini® rasvassa. zz Lisää etikka ja anna kiehahtaa. Kaada joukkoon tomaattimurska. Huuhtele tölkki n. 1 dl:lla vettä ja kaada pannuun. zz Paloittele tomaatit, lisää kastikkeeseen. Mausta. Anna kiehua hiljalleen miedolla lämmöllä n. 10 min. zz Purista raakamakkarasta pieniä pullia kastikkeen joukkoon siskonmakkaran tavoin. Anna kypsyä muutama minuutti. zz Lisää Valio Koskenlaskija® Ruokaa maustamaton ja runsaasti tuoretta, hienonnettua basilikaa. Lisää kastike pakkauksen ohjeen mukaan keitetyn ja valutetun pastan joukkoon.

Maito ja Me 1/2015

57

! i s Uu

VALIO RAEJUUSTO kannessa hedelmäpaloja ja siemeniä

MUKANA LUSIKKA!

Nyt voit nauttia Valio Raejuustosta raikkaana välipalana entistä helpommin. Uudessa Valio Raejuustossa on kannen sisällä lusikka sekä maukkaita hedelmäpaloja ja siemeniä. Annostele raejuuston sekaan ja vietä päivän proteiinipitoinen piristyshetki. Maista myös toista uutuutta: Valio Raejuusto juurespala-siemensekoituksella.

Uutta valiolta

Valio Kefir LGG® – makua vähemmällä sokerilla Suomalaisten sokerinsaanti herättää keskustelua, ja kuluttajat ovat toivoneet enemmän vähempisokerisia välipalavaihtoehtoja. Uudet, Valio Kefir LGG® juotavat välipalat ovat vastaus toiveisiin. Raikas, pehmeän pirskahteleva Valio Kefir LGG® sopii sellaisenaan tai vaikkapa marjojen ja myslin kanssa nautittavaksi.

Tuotteesta on kolme versiota: maustamaton, persikka ja vadelma. Maustamattomassa ei ole lainkaan lisättyä sokeria, ja vadelmalla ja persikalla maustetuissa lisättyä sokeria on vain 4 g / 100 g. Juoma sisältää D-vitamiinia ja LGG® maitohappobakteeria. Tuote on laktoositon ja Valio Kefir LGG® myydään kilon pakkauksissa. Valmistaja: Valio Oulu.

Katso kaik ki Valion uutu udet nettisivuil ta valio.fi/tu otteet

Raejuusto­ hyllyyn runsas­ proteiininen välipala

Valion raejuustovalikoima kasvoi uudenlaisella raejuustovälipalalla. Raikkaan raejuuston kaverina tarjotaan nyt juureksia ja siemeniä sekä hedelmiä ja siemeniä. Ruokaisa välipala on helppo nauttia missä vaan, sillä pakkauksen kannessa on mukana lusikka.

Raejuustovälipala on hyvä proteiinin lähde, sillä yhdessä 150 gramman pikarissa on 20 grammaa proteiinia. Tuotteet ovat laktoosittomia.

Valmistaja: Valio Seinäjoki.

Valio Koskenlaskija Ruoka® – täydellinen kumppani ruoanlaittoon

Paprikan makua Valio Crea® ruokakermasta

Suomalaisten rakastama Valio Koskenlaskija® tuoteperhe kasvoi uudella, monikäyttöisellä Valio Koskenlaskija® Ruoka sulatejuustolla. Tuote on kehitetty erityisesti sekä kylmään että lämpimään ruoanlaittoon. Kokeile vaikkapa keittoihin, kastikkeisiin, laatikkoruokiin, gratinointiin tai sellaisenaan dippinä. Tuotteista maustamaton sopii lisäksi pizza biancan eli valkoisen pizzan tekoon ja cheddarinmakuinen TexMex-ruoanlaittoon.

Valio Koskenlaskija® Ruoka notkistuu lämmitettäessä, ja sen voi myös lämmittää mikrossa omassa pakkauksessa ilman kantta. Rasvaa 23 % sisältävä sulatejuusto myydään kätevässä kannellisessa, 250 gramman pikarissa. Tuote on laktoositon. Valmistaja: Valio Vantaa.

Grillatut ja paahdetut maut ovat suosittuja Suomessa ja maailmalla. Uusi, grillatun paprikan makuinen Valio Crea® ruokakerma grillattu paprika UHT laktoositon antaa makua ja kauniin punertavan värin monenlaisiin ruokiin: kastikkeisiin, keittoihin sekä uuni- ja pataruokiin. Toimii myös suolaisessa leivonnassa esimerkiksi suolaisten piirakoiden täytteissä ja taikinoissa. Kestää kuumennusta.

Korkillinen pakkaus on 2,5 dl.

Valmistaja: Valio Turenki.

Valio PROfeel® sarjaan sokeroimattomat rahkat ja rahkajuomat Rahkapohjaisten proteiinituotteiden suosio on vankkumaton.

Valio PROfeel® sarjan uutuudet ovat sokeroimattomat proteiinirahkajuomat, jotka sisältävät rahkan hyvät ominaisuudet helppokäyttöisessä, juotavassa muodossa.

Rahkajuomien proteiinipitoisuus on koko Valio PROfeel® sarjan korkein, 23 grammaa proteiinia annoksessa. Makuja on kaksi: vadelma-aprikoosi ja mansikka. Proteiinirahkajuomat ovat laktoosittomia, rasvattomia ja

D-vitaminoituja. Ne on pakattu 2,5 dl korkillisiin pakkauksiin.

Lisäksi tuoteperhe sai kaksi uutta sokeroimatonta proteiinirahkaa, makuina päärynä ja persikka. Sokeroimattomat rahkat ovat Sydänmerkki-tuotteita.

Valmistaja: Valio Seinäjoki.

Maakuntajuusto Haapavedeltä Haapaveden Kermajuusto on vahvasti paikallinen juustouutuus. Valmistuspaikan nimeä kantavan juuston avulla Valio haluaa lisätä lähiruoan ja paikallisen työn arvostusta. Haapaveden Kermajuustoon käytetyn maidon kuljetusmatka on alle 60 km tiloilta juustolaan.

Haapaveden Kermajuusto on murukoloinen, täyteläinen juusto, jossa on rasvaa 33 %. Juusto on laktoositon ja lisäaineeton.

Pakkauskoko on 400 grammaa. Valmistaja: Valio Haapavesi.

Maito ja Me 1/2015

59

P AS TA P EP ERO NATA

PAPRIKAA PIEMONTELAISITTAIN

VALMISTUSAIKA: 25 MIN

VALM IST USAI NEET 4 annosta 1 rkl 2 3 2 1 rkl 1 tlk 1 rkl 1/2 tl 1 prk

Valio Oivariini® juoksevaa (200 g) punasipulia valkosipulin kynttä eriväristä paprikaa balsamiviinietikkaa (500 g) paseerattua tomaattia sokeria suolaa (2,5 dl) Valio Crea @ ruokakermaa Grillattu paprika

Tarjoiluun 300 g pastaa, esim. rigatoni tai penne Valio Mustaleima™ raastetta tuoretta basilikaa

Kuumenna Oivariini paistokasarissa. Lisää hienonnetut sipulit, valkosipulit ja pieniksi suikaleiksi leikatut paprikat. Kuullota hetki. Lisää viinietikka, anna kiehahtaa. Lisää paseerattu tomaatti, sokeri ja suola. Anna kiehua 5 - 10 min kannen alla. Lisää ruokakerma. Kiehauta. Keitä pasta ja valuta se. Sekoita kastikkeen joukkoon. Tarkista suola. Tarjoa heti juustoraasteen ja basilikan kanssa.

HYVÄ ON NYT NÄIN HELPPOA valio.fi/crea

Riitan aamulypsy

Riitta Brandt

Edunvalvonta­ johtaja Valio Oy

Maailman maitomarkkinoiden armoilla

V

aliolaiset tuottajat ovat hyötyneet omistamansa yrityksen pitkäaikaisesta tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, sillä lisäarvomarkkinoilta on saatu tasaisempaa maitotuottoa kuin teollisuudelle myytävästä voista ja maitojauheesta.

Maitotuotto on viimeisten vuosien aikana ollut 8–11 senttiä parempi kuin Euroopassa keskimäärin. Vuoden 2009 maitokriisi kosketti myös valiolaisia tuottajia, mutta vuoden 2012 eurooppalaisen keskihinnan lasku jäi täällä toteutumatta, sillä toisin kuin muualla Euroopassa maidon hinta nousi Suomessa edelleen.

Venäjän pakotteet ja vastapakotteet muuttivat tilanteen. Yhdessä hetkessä Valion kuluttajatuotteiden myynti Venäjälle vaihtui maitojauheen ja voin myynniksi maailmalle. Lisäksi maailmanmarkkinahinnat olivat lähteneet laskuun jo vuoden 2014 alussa. Venäjän vastapakotteet, ennätyksellistä vauhtia kasvanut maidontuotanto kaikissa merkittävissä vientimaissa sekä Kiinan hiipunut kysyntä nopeuttivat hintojen laskua edelleen.

Maidontuotannon kasvuun vaikuttivat sekä otollinen sää eri puolilla maailmaa että korkea maidon hinta. Jos maitovalmisteiden kysyntä olisi jatkanut kasvuaan, ongelmaa ei ehkä olisi ollut, mutta tuonnin muutokset kahdessa merkittävimmässä tuontimaassa johtivat hintojen heikkenemiseen.

M

uuttuneesta tilanteesta huolimatta Suomessa maksetaan edelleen parempaa maidonhintaa kuin tärkeimmissä eurooppalaisissa kilpailijamaissa. Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa maidon hinta on tällä hetkellä noin 30 senttiä tai alle litralta ja monissa maissa puhutaan jopa alle 25 sentin hinnoista.

Huonojen uutisten jatkoksi on todettava vielä yksi.

EU:n maitokiintiöt loppuvat maaliskuun lopussa. Huhtikuun maidontuotantomääriä ei tiedä kukaan. Useissa jäsenmaissa kiintiöiden poistumiseen on jo varauduttu ja viime vuonna tuotanto kasvoi EU:ssa ennätyksellisen nopeaa tahtia. Todennäköisesti maidontuotannon kasvu ei EU:ssa jatku yhtä voimakkaana joitakin voimakkaasti kehittyviä alueita lukuun ottamatta.

Onneksi näkyvissä on heikkoja positiivisia signaaleja. Uuden Seelannin kuivuudesta ja kastelurajoituksista johtuva maidontuotannon supistuminen tuo helpotusta markkinatilanteeseen ja uusiseelantilainen Fonterra tarjoaa vähemmän maitojauheita maailmanmarkkinoille.

Tilanne näkyy kahden viikon välein pidettävässä huutokaupassa, missä maitojauheiden ja voin hinnat ovat lähteneet varovaiseen nousuun.

Myös Kiinan odotetaan palaavan markkinoille ennen pitkää. Ensimmäisiä merkkejä siitä on saatu jo joulukuussa. Sen sijaan Venäjän pakotteiden purusta ei uskalla sanoa mitään varmaa. Niiden pitäisi loppua elokuun alussa, mutta EU on jo pidentänyt omia pakotteitaan vuoden loppuun eikä rauhanneuvotteluissa näy etenemistä.

T

ällä hetkellä Valion osaamista kaupallistetaan uusille markkinoille. Niille pääseminen on tietenkin tuottajan näkökulmasta tuskallisen hidasta. Se on kuitenkin ainoa tie. Maidontuotanto jatkaa muualla kasvuaan, emmekä me pysty kilpailemaan hinnalla alhaisten tuotantokustannusten maiden kanssa.

Valion ja sen omistajien menestys on perustunut tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä todellisten uutuuksien tuomiseen markkinoille. Nykyinen markkinatilanne vahvistaa jälleen kerran tämän strategian oikeaksi.

Valion menestys on perustunut tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä todellisten uutuuksien tuomiseen markkinoille. Nykyinen markkinatilanne vahvistaa strategian oikeaksi.

Maito ja Me 1/2015

61

Tavataan valiolla

Paras ja halutuin yhteistyökumppani kasvo Pekka Tola (41 v.), kaupallinen johtaja, Ruokakesko ja muu vähittäiskauppa

Työsi valiolla Vastaamme tiimini kanssa Ruokakeskon ja muiden vähittäiskauppa-asiakkuuksien sekä Valion myyntikentän ja asiakasmarkkinoinnin toiminnasta. Tiimimme vähittäiskauppa-asiakkuuksiin kuuluvat Ruokakeskon lisäksi muun muassa M-ketju, Wihurin Tarmo Lähikauppiaat, Tokmanni, Kokkolan Halpa-Halli ja Minimani.

Myynnin tehtävät Valion myynti pyrkii maksimoimaan maitokatteen myymällä mahdollisimman paljon tuotteita kilpailukykyiseen hintaan ja pienin kustannuksin. Päämääränä on kasvattaa yhdessä asiakkaiden kanssa tuoteryhmien myyntiä kannattavasti, huomioimalla molempien osapuolien toimintatavat.

Miten Teemme parasta Kotimaan myynti toteuttaa Valion arvoa ”Teemme parasta” panostamalla luottamuksellisen asiakasyhteistyön kehittämiseen sekä ketju- ja tuoteryhmäosaamiseen. Vastaamme siis asiakastyytyväisyydestä ja -lähtöisyydestä. Toimintaympäristön, kuluttajien ostokäyttäytymisen ja kulutustrendien tunteminen on edellytys ammattitaitoiselle myynnille.

Koko Valioryhmä ja tuotevalikoimamme ovat kansainvälisestikin huippuluokkaa ja ilman niitä ei tietenkään myyntikään voi toimia. Proaktiivinen ja läheinen yhteistyö eri toimintojen välillä on ehdottomasti yksi menestyksemme avaintekijöistä. On ollut tosi kiva nähdä, kuinka ainutlaatuisen sitoutunutta ja asiantuntevaa porukkaa meillä Valiolla on.

Myynnin tavoitteet

�Kaupallinen johtaja

Pekka Tola vastaa Valiolla Ruokakeskon ja muiden vähittäiskauppaasiakkuuksien sekä Valion myyntikentän ja asiakasmarkkinoinnin toiminnasta.

62

Maito ja Me 1/2015

Valion myynnin ykköstavoite on olla asiakkaan eli kaupan paras ja halutuin yhteistyökumppani. Valio kehittää aktiivisesti ja pitkäjänteisesti omia tuoteryhmiään ja toimintatapojaan sekä yrityksen että asiakkaidemme menestyksen edistämiseksi. Toiminnan lähtökohtana on tiivis yhteydenpito asiakkaiden kanssa joka organisaatiotasolla.

Asiakasyhteistyömme tavoitteena on kehittää nykyisiä toimintamalleja siten, että sekä Valion että asiakkaan kannalta lopputuloksena on tyytyväinen kuluttaja. Hyvään yhteistyöhön liittyy esimerkiksi hyllysaatavuuden parantaminen myyntiä ennustamalla,

tilaus-toimitusprosessin kehittäminen tai päivittäiset myyntitilanteet myyntiedustajiemme ja myyntiesittelijöidemme toimesta kaupassa.

Työn haasteet Valion myynnin haasteita tällä hetkellä ovat yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen sekä päivittäistavarakaupan kasvun hidastuminen. Venäjän kriisi näkyy kotimaan markkinoilla meijerituotteissa, kun kansainvälinen kilpailu, tuotteiden tarjonta ja siten myös hintakilpailu ovat lisääntyneet.

Vuosi 2015 on alkanut vauhdikkaasti ja kukaan ei varmasti ole välttynyt mediailmiöltä hintojen laskusta päivittäistavarakaupassa. Hintaneuvottelut ovat kuitenkin osa normaalia työtämme, mutta epäilemättä niiden osuus keskusteluista tulee olemaan tänä vuonna suurempi kuin normaalisti.

Toiminnan lähtökohtana on tiivis yhteydenpito asiakkaiden kanssa joka organisaatio­ tasolla.

Parasta työssäni On hienoa olla alan parhaiden asiantuntijoiden ympäröimänä ja oppia joka päivä työssään lisää. Parasta työssäni ovat ihmiset ja jatkuva kehittyminen. Valio on upea yritys. Olen ylpeä siitä, että saan tehdä työtä tässä yrityksessä.

Olen perusluonteeltani positiivinen ja uskon yrittäjyyteen.

Yksityisyrittäjät joutuvat usein itse hakemaan ratkaisuja haastaviin tilanteisiin – valmiita ratkaisuja ei ole missään, vaan menestyminen on kiinni omasta aktiivisuudesta ja intohimosta ratkaisun löytämiseksi. Tällaista rehtiä yrittämisen meininkiä on mielestäni myös Valiolla.

Aiemmin töissä Työkokemusta minulla on yhteensä noin 14 vuoden ajalta Fazerilta, Hartwallilta ja Unileveriltä. Olen työskennellyt myös DDB Helsinki -mainostoimistossa kolmisen vuotta. Ennen Valiolle tuloa vastasin tiimini kanssa Suomen Unileverin ruokaliiketoiminnasta Suomessa sekä SOK:n ja Suomen Lähikaupan asiakkuuksista. Valiolla olen työskennellyt lokakuusta 2013 lähtien.

Perhe ja harrastukset Perheeseeni kuuluvat vaimo Aino ja kolme tytärtä: Eeva (11 v.), Anna (8 v.) ja Ulla (3 v.). Vapaa-aikani vietän enimmäkseen kotona perheen kanssa ja pyrin urheilemaan aina, kun voin. Käyn lenkillä, salilla tai pelaan etäisesti tennistä muistuttavaa peliä kavereiden kanssa.

Lukeminen on minulle ja oikeastaan koko perheelleni tärkeää. On ollut ilo huomata vanhimman tyttäremme Eevan löytäneen kirjat ja lukevan itsenäisesti ja mielellään, omasta tahdostaan.

Valion tuotteista suosikkini on Valio Aura® sinihomejuusto ja volyymia perheemme tuo Valiolle rasvattoman maidon kulutuksella, jota kuluu keskimäärin noin kolme litraa päivässä.

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Tällä palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä.

Lyhyesti

Valiolle käyttöön kokonaan uusiutuva maitotölkki Valio on ottanut käyttöön

kokonaan uusiutuvasta materiaalista valmistetun maitotölkin ensimmäisenä maailmassa. Valio haluaa lisätä uusiutuvan raaka-aineen osuutta pakkausmateriaaleissa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa voitaisiin käyttää maitotölkkejä, jotka on valmistettu 100-prosenttisesti uusiutuvista raakaaineista.

Kokonaan uusiutuvan maitotölkin käyttöönotto alkoi testivaiheella, joka tehdään Valio Eila® kevytmaitojuomissa tammi-maaliskuussa 2015. Testauksen jälkeen päätetään, edetäänkö 100-prosenttisesti uusiutuvien maitotölkkien pysyvämpään ja laajamittaisempaan käyttöön.

Kokonaan uusiutuvassa maitotölkissä uusiutuvaa materiaalia ovat kartonkiaihio, aihion sisä- ja ulkopinnalla oleva muovikalvo, kierrekorkki ja korkin kaulaosa. Tällä hetkellä Valion korkilliset litran maitotölkit on valmistettu 84-prosenttisesti uusituvasta materiaalista. Maitotölkkien valmistaminen kokonaan uusiutuvasta materiaalista vähentäisi riippuvuutta öljystä ja säästäisi luonnonvaroja.

Kokonaan hajoavien, korkillisen maitotölkin käyttöominaisuudet säilyvät ennallaan. Pakkaus on helppo avata ja sulkea. Avatunkin maitotölkin voi säilyttää jääkaapissa vaakatasossa. Uudenlainen pakkaus ei myöskään vaikuta maidon säilyvyyteen.

Kokonaan uusiutuvasta materiaalista valmistetun korkillisen maitotölkin voi kierrättää samalla tavalla kuin nestekartonkipakkaukset. Pakkaus tulee huuhdella, kuivata, litistää ja pakata ja viedä sen jälkeen kartonkikeräysastiaan.

Korkin voi jättää paikoilleen tai halutessaan irrottaa ja hävittää energiajätteenä.

Uusiutuva pakkaus ei ole biohajoava.

Kuluttajat voivat antaa palautetta kokonaan uusiutuvasta maitotölkistä verkkokyselyn kautta tammi–maaliskuun 2015 aikana 0 valio.fi/eila Maito ja Me 1/2015

63

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

MIKROPYYHE – parasta utarehygieniaan

UUTTA SUOMESSA – VAIHTOEHTO ALKUPERÄISILLE: LAC Nännikumi

3 000 lypsykertaa

LAC-nännikumeja valmistetaan eri tuotenimillä vuosittain yli kaksi miljoonaa kappaletta ja niitä käytetään yli 60 maassa. Uusi edistyksellinen kumilaatu mahdollistaa LAC-nännikumille vakuuttavat laskennalliset kestävyysarvot: 3000 lypsykertaa ja 1000 käyttötuntia.

Ylivoimainen kestävyys – kestää satoja pesuja

1 000 käyttötuntia

LAC-nännikumi numero 20 – Vaihtoehto SAC nro 15020 (Uniflex).

Tuotenumero 23020020

155 mm

ø 13,5 mm ø 38 mm

300 mm

LAC-nännikumi numero 24 – Vaihtoehto SAC nro 15022 (Uniflex).

Tuotenumero 23020024

155 mm

ø 22,5 mm

ø 25 mm ø 22 mm

ø 13,5 mm

LAC-nännikumi numero 28 – Vaihtoehto DeLaval nro 964008-80 (Harmony ja Harmony plus) Tuotenumero 23020028

148 mm

ø 22,5 mm

ø 26 mm ø 22 mm

ø 20 mm 315 mm

Myös kotimaiset Meijerin® nännikumit meijeristäsi.

ø 42,5 mm

Green Dip on uuden sukupolven 2-komponenttinen vedinhoitoaine. Tuote on suunniteltu Eurooppalaiseen käyttötapaan sopivaksi. Green Dip muodostaa vedinten pinnalle suojaavan kalvon. Vedintä kastettaessa aine tappaa bakteerit, virukset, hiivan ja sienet 15 sekunnissa.

• allantoin-lisäaine hoitaa vedinihoa • vetimet helppo puhdistaa • vain 2 snt / käyttökerta

ø 38 mm

300 mm

Perinteinen puuvillakuitu

GREEN DIP – vetimet huippukuntoon

ø 22,5 mm

ø 25 mm ø 20 mm

• Täysin synteettinen Meijerin® MIKRO-pyyhe on kehitetty erityisesti vedinten ja utareiden puhdistukseen • Poistaa tehokkaasti mikrobien kasvualustaa • Imee vettä 4-5 kertaa painonsa määrän • Puhdistaa pienellä puristusvoimalla • Peseytyy helposti Mikrokuitu ”imee” likahiukkasia

VÄRITÖN

Muodostaa vetimille suojaavan ”kilven”

– vasikan parhaaksi Benfital Plus on vasikoiden ripulinestovalmiste, joka voidaan sekoittaa juomarehuun. Benfital Plus sisältää pektiinikuituja ja hiivasoluja, jotka kuljettavat ripulia aiheuttavia bakteereita pois suolistosta. Vettä hylkivät pektiinikuidut eivät ime Benfital Plus vettä, joten ne eivät kuivata ri- - vasikan ripulin pulista kärsivää vasikkaa. ensioireisiin

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT