Maitojame 1 2016

Maito ja Me

1/2016

Teemana rehuntuotanto ja talous Sivut 16–39

Syönti-indeksi heijastuu maidon määrään Sivut 22–23

Mitä utare­ tulehdus maksaa?

Sivut 38–39

Valitse oikea

säilöntäaine Sivut 16–19

Rehuntuotanto

Maatilan talous

Säilöntäaineen valinta vaatii tarkkuutta........... 16 Sopivaa rehua umpilehmille ja hiehoille.......................................................................20 Hyvä syönti-indeksi: parempi kuiva-aineen syönti ja enemmän maitoa....................................22 Automaattilypsytilan menestyksen avain onnistunut säilörehu................................................. 24

Maitotila pankin asiakkaana.................................. 26 Budjetointia ruutupaperilla.................................... 28 Tehoa maatilojen tuotantoon valmennuksista............................................................ 29 Lean-johtamisfilosofia maitotilalla....................30 Pidä maatilan lakiasiat ajan tasalla....................... 34 Utaretulehduksen kustannukset........................ 38

Hyvinvointi Utaretulehdusmikrobit esittelyssä....................40 Nasevasti terveydenhuollosta.............................. 41 Varmista pikkuvasikan hyvinvointi......................44 Seleenin saanti kuntoon..........................................46

Kannessa

Valiolta

Petri Kurvinen (oik.) ja Jari Korva arvioivat säilörehun laatua Hovin tilalla.

Tietojärjestelmät uudistuvat................................50 Valion työ kantaa.......................................................... 51 Investoinnit kiinnostavat taas................................52 Valio koekeittiö............................................................. 54 Rahkan keveys valtasi rasvahyllyn.......................57 Uutta Valiolta................................................................. 58 Valiokasvona Peter Fabritius................................. 62

[16]

Maito ja Me

[30] [44]

Kuva : Ann-Helena Hokkanen

Kuva: Markku Pulkkinen

[16]

Kuva: Jukka Määttä

1 /2016

Kuva: Markku Pulkkinen

Tuotteet jokaiselle tilalle www.nhk-verkkokauppa.fi

Palstat Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Toimitusjohtajalta 7 Uutiset 8 Hallituksen puheenvuoro 13 Me maitotilayrittäjät 15 Eläinlääkäri 42 Kysy asiantuntijalta 43 Koneklinikka 49 Työ kevyeksi 53 Riitan aamulypsy 61

Maito ja Me -ammattilaissivusto: maitojame.fi

28. vuosikerta Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 039 Valio Toimitus Päätoi­mit­taja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Kari Aakula, Anu Fräntilä-Riihonen, Heidi Huttunen, Jaana Kiljunen, Riikka Peltola Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava Maito ja Me ilmestyy 11. 5. 2016.

Maito ja Me 1/2016

3

Investoiva Valio

V

alio oli viime vuonna Suomen suu­ rin elintarvikesektorin investoi­ ja – se kertoo yrityksen taloudelli­ sesta merkityksestä suomalaises­ sa yhteiskunnassa. Vuonna 2015 yrityksen investoinnit olivat 118 miljoonaa euroa, ja valiolaisten maitotilayrittäjien arvioidaan investoivan lisäksi 150–200 miljoonaa euroa vuosittain. Yli 95 prosenttia yrityksen inves­ toinneista suuntautui kotimaahan.

Maitotalous on maataloustuotantomme selkäranka – maito tuo yli 40 prosenttia maa­ talouden tuloista. Valiossa kulukuri on tiuk­ ka, mutta sellaisiin kohteisiin on investoita­ va, jotka turvaavat tulevaisuudessa yrityksen kilpailukyvyn ja menestyksen.

Useilla yhteiskunnan sektoreilla on tiuk­ ka taloudellinen tilanne. Maataloudessa ja maitotiloilla se näkyy tarpeena löytää keino­ ja, miten saada rahat riittämään. Suunnitel­ mallinen, tarkka rahaliikenteen hoito ja tilan kuukausittaisen budjetin kirjaaminen pape­ rille auttavat hahmottamaan ja sovittamaan tilan tuloja ja menoja.

Eläinterveydessä paras keino kannatta­ vuuden lisäämiseen on ennaltaehkäisevä ter­ veydenhuoltotyö: esimerkkinä utaretuleh­ duksen moninaisista kustannuksista kir­ joittaa sivuilla 38–39 professori Päivi Raja­ la-Schultz. Tässä teemanumerossa aiheita on käsitelty taloudellinen näkökulma huo­ mioiden.

Säilörehun laatu ja määrä vaikuttavat merkittävästi maitotilan kannattavuuteen.

Rehuarvoiltaan huono rehuraaka-aine, hei­ kosti säilynyt rehu tai vähäinen säilörehusa­ don määrä heikentävät tilan taloutta. Säilöre­ hun teko kannattaakin nyt hoitaa erityisellä huolella ja satsata rehun laatuun.

Vuoden alkupuolella järjestetyissä Nur­ mi2020-tilaisuuksissa paneuduttiin nurmen­ tuotannon talouteen ja saatiin hyviä neuvo­ ja ensi kasvukauden viljelyyn. Lue lisää Nur­ mi2020-tilaisuuksista Maito ja Me -ammatti­ laissivustolta osoitteesta maitojame.fi

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Menestyksekästä kasvun vuotta nurmentuotantoon, 24. helmikuuta 2016 Anu Artjoki Päätoimittaja Twitterissä @anuartjoki

4

Maito ja Me 1/2016

Ajankohtaista

Kasvun vuonna tarkkaa taloudenpitoa

S

ekä meijeriteollisuuden että maitotilojen taloudellinen toiminta­ympäristö on tällä hetkellä toisaalta haastava ja toisaalta positiivisia odotuksia antava. Haasteen muodostavat maitomarkkinoilla vallitseva ylitarjonta ja huonon taloustilanteen myötä hiipuva kuluttajien ostovoima. Positiivista odotusarvoa luo Valioryhmässä tuotekehityksen tulokset, kuluttajille lisäarvoa tuovat aidot uutuudet.

Vain lisäarvoa tuottavilla uutuuksilla myyntituloa voidaan ylläpitää ja kasvattaa.

Vahvasta uudistumisesta huolimat­ ta tarkkaa taloudenpitoa ei voida unoh­ taa. Valiossa eletäänkin jatkuvaa säästöoh­ jelmaa jo toista vuotta. Vanhaa sanontaa käyttäen: säästetty euro on yhtä arvokas kuin tienattu euro. Säästöjen kohdentami­ sessa on toki muistettava se, että ydintoi­ minnan laatu ja määrä eivät saa vaarantua.

Parhaat säästökohteet ovatkin rakenteelli­ sia, sellaisia, jotka tuovat pysyvää kustan­ nushyötyä. Tätähän tavoitellaan koko kan­ santalouden näkökulmasta paljon puhu­ tuilla rakenteellisilla uudistuksilla.

Yllä kuvattu pätee yhtä hyvin myös yksittäisen maitotilayrityksen näkökul­ masta. Keväällä 2015 TNS Gallupin mai­ totilojen tulevaisuuden aietutkimukses­ sa kysyttiin maitotilayrittäjiltä tärkeimpiä kilpailukyvyn kehittämisen esteitä. Suu­ rin este tulosten mukaan oli maatalous­ politiikan epävarmuus (63 %), mutta lähes yhtä usein mainittiin heikko kannatta­ vuus (57 %).

paremman pohjan säästöjen pohdinnalle ja toisaalta tuottavuuden parantamiselle.

Tarjolla olevia talousneuvonnan ja tili­ toimistojen palveluja kannattaa hyö­dyn­ tää johtamisen apuna.

Maitotilan päivittäisessä ja kuukausit­ taisessa johtamisessa maitolitran tuotta­ misen yksikkökustannus on liian kankea työväline. Yksinkertainen maitotuoton ja rehukustannusten erotus on jo helpom­ pi laskea ja varsin käypä apuväline. Vie­ lä yksinkertaisempi mittari on esimerkiksi ostorehukustannus meijeriin toimitettua maitolitraa kohden. Nämä molemmat mit­ tarit saa helposti ruokintaneuvonnan päi­ välaskelmasta, ellei itse halua niitä laskea.

V

alio ja Valioryhmän osuuskunnat tekevät yhteistyötä muun muassa Suomen Yrittäjäopiston kanssa. Yhteistyö antaa valiolaisille maitotilayrittäjille yhden väylän koulut­ tautumiseen oman tilan johtamisessa ja taloudenpidossa. Uusia koulutusryhmiä muodostetaan kysynnän mukaan ja ilmoittautua voi oman osuuskunnan Valio Kehitys -tiimin neuvojalle.

Kuva: Nina Dodd

Pääkirjoitus

M

istä kustannusjahti maitotilalla pitäisi aloittaa? Kysymys on tilan johtamisesta talouden tunnusluvuilla, joka tarkoittaa sitä, että pitää selvittää mitkä ovat todelliset tuotantokustannukset maitolitraa kohden.

Kyselytutkimusten tulosten perusteella aika harva maitotilayrittäjä tietää tarkemmin oman tilansa maitolitran tuotantokustannuksen ja sen rakenteen.

Karkealla tasolla kustannuslaskennan voi tehdä jo verotuksen tiedoilla, mutta toki tarkempi yksikkökustannuslaskenta antaa

Juha Nousiainen

Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Valio Oy

Maito ja Me 1/2016

5

HELMIKUUN SYNTTÄRITARJOUS

Toimitusjohtajalta

RITILÄPALKIT 40 EUR/M2*

NYT MYÖS UUDET PAKSUMMAT RITILÄT (170 MM) JA MUUT VAKIOTUOTTEET SUORAAN VARASTOSTA! LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN MAATILARAKENTAMISEN TARPEISIIN! - UUTUUS Luja-tankki - kysy lisää myyjiltämme!

- betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää - Luja 7000 - ritiläpalkit - VTT:n testivoittaja - navetat - lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - avolantalat - laakasiilot - valmisbetonit * TILAA RITILÄPALKIT PROJEKTEIHIN NYT saat ne uskomattomaan hintaan 40 EUR/m2+alv + rahti. Toimitukset kuten haluat, vaikka syksyllä.

Tarjous voimassa helmikuun loppuun. Ei jälleenmyyjille, ei urakoitsijoille!

Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI

044 585 2320 044 585 2027

Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191 Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

www.lujabetoni.fi

Haasteita ja mahdollisuuksia

V

alion liikevaihto oli viime vuonna noin 1 700 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski reilulla kymmenyksellä ja maidosta saatu tuotto 15 prosentilla. Luvut ovat tietenkin pettymys, mutta kotimaisten maitomarkkinoiden haasteet huomioiden – pakotteet, eurooppalaisen maidon ylituotanto ja talouden taantuma – tulos on tyydyttävä. Olemme Valiossa keskittyneet kustannussäästöihin ja uudistumiseen: niihin asioihin, joihin itse voimme vaikuttaa. Hyvä tekemisen meininki ja henkilökunnan venyminen ovat pehmentäneet osaltaan pudotusta.

Valion edellytykset toimia sekä koti- että kansainvälisillä markkinoilla ovat hyvät. Luotamme omistajayrittäjiemme tuottaman laadukkaan raaka-aineen lisäksi siihen innovatiiviseen osaamiseen, mikä yrityksen monissa eri toiminnoissa on huippuluokkaa. Uudistumisen ja lisäarvon tuottamisen merkitys on Valion tuloksen kannalta kiistaton.

Rabopankin tuore ennuste arvioi maidon ylituotannon pitävän maailmanmarkkinahintoja alhaalla vielä tovin: markkinat tulevat tasapainottumaan, mutteivät hallinnollisin keinoin. Uusia kansainvälisiä avauksia silmällä pitäen Valiossa työskennellään määrätietoisesti, työssä vaaditaan muun muassa nokkeluutta, joustavuutta ja luotettavuutta.

Kuluttajamarkkinoiden rakentaminen uusiin maihin on kuitenkin vuosien työ.

Valio vastaanotti viime vuonna 1 899 miljoonaa litraa maitoa.

Vastaanotettu maitomäärä laski edellisestä vuodesta 1,5 prosentilla.

Suomen ja EU:n maitomarkkinalla tapahtuneet muutokset ovat olleet niin suuria, että yrityskauppaehto koskien 185 miljoonan litran kiintiömaidon myyntiä kilpailijoille, tulee tarkastella uudestaan. Tätä koskien Valio jätti ehtomuutoshakemuksen syksyllä 2015 ja ratkaisua odotetaan keväälle.

Myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös saalistushinnoittelusta saataneen ensi kesään mennessä. Olivatpa päätökset millaisia tahansa, tekeminen Valiossa jatkuu intensiivisenä.

Jalostettavaa maitoa tarvitaan, jotta tuotantolaitostemme käyttöaste pysyy korkeana. Uudet investoinnit – esimerkiksi vuoden päästä valmistuva Riihimäen välipalatehdas – varmistaa tulevaisuuden iskukykyämme. Valio onkin merkittävimpiä investoijia Suomen elintarvikesektorilla. Yritys vastasi viime vuonna lähes neljänneksestä sektorin investoinneista, tähän lisäksi Valioryhmän omistajayrittäjien 150– 200 miljoonan euron vuosi-investoinnit.

Valion kilpailukykyä turvaa uudistuminen ja koko ketjun tehokas toiminta. Peruskivenä on maailman parhaimpiin kuuluva raaka-aine.

Jatkamme kasvun vuotta tarmokkaasti eteenpäin – menestymisen tahtotila on Valioryhmässä erityisen vahva.

Kuva: Nina Dodd

USUUTUaLuj i tankk

7tn murtoyys kestäv

Annikka Hurme Toimitusjohtaja Valio Oy

Uudistumisen ja lisäarvon tuottamisen merkitys on Valion tuloksen kannalta kiistaton.

Maito ja Me 1/2016

7

#Valiomaitoa

uutiset

Kurkista valiolaisten maitotilayrittäjien arkeen.

Uudet yrittäjät tutustuivat Valioon Tietoa Valioryhmästä, maitomarkkinoista, Valion liiketoiminnasta ja uusista tuotteista – lisäksi kaksipäiväisen tilaisuuden aikana verkostoiduttiin yli osuuskuntarajojen.

Valioryhmän uusien maitotilayrittä­ jien perehdyttämistilaisuus järjestettiin seitsemättä kertaa Helsingissä 19.–20. tam­ mikuuta. Osallistujia oli noin 200 viidestä osuuskunnasta. Runsaan osallistujamäärän vuoksi tilaisuus oli kaksipäiväinen: ensim­ mäisenä päivänä Valiolla vierailivat Osuus­ kunta ItäMaidon ja Pohjolan Maidon yrit­ täjät, toisena päivän Osuuskunta Tuotta­ jain Maidon, Maitosuomen ja Länsi-Mai­ don yrittäjät. Toisen päivän yrittäjät vietti­ vät perehtyen osuuskuntien asioihin Hotel­ li Presidentissä. Lisäksi MTK:n puheenjoh­ taja Juha Marttila puhui maitopolitiikasta.

ǏǏHanna Yli-Kohtamäki ja Juho Nivala isän-

nöivät Kukkulan tilaa Sievissä. He merkitsivät uusien yrittäjien päivillä karttaan tilansa sijainnin. Kukkulan tila tuottaa maitoa Osuuskunta Pohjolan Maidolle.

Alkutuotanto- ja maidonhankintajoh­ taja Juha Nousiainen toivotti yrittäjät ter­ vetulleiksi Valiolle. Hän kertoi, että yritys toimii osuuskuntapohjaisesti, ja Valioryh­ mään kuuluu kahdeksan hankintaosuus­ kuntaa. Nousiainen totesi maitotilayrittäji­

Lystikki

Mielensä ammun tekevi / runolle nyt lystikkäälle / ammumahan isoon ääneen / soutamahan sorkkaa sorjaa. Iloista Kalevalan päivää!

8

Maito ja Me 1/2016

en omistavan Valion osuuskuntiensa kaut­ ta. Hän kertoi myös Valion omistajayrittä­ jille veloituksetta tarjottavista alkutuotan­ non palveluista.

Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto läpikävi globaaleja maitomarkki­ noita ja selvensi Valion omistajuutta, omis­ tajastrategiaa ja hallintorakenteita maitoti­ layrittäjille.

Valion toimitusjohtaja Annikka Hur­ me pureutui esityksessään Valion liike­ toimintaan. Hurme kertasi vuosien 2014– 2015 haasteita, joiden seurauksena yrityk­ sen kannattavuutta kuvaavat luvut, maito­ tuotto ja -kate, ovat laskeneet. Hurme puhui lisäksi muun muassa Valion kansainvälisten markkinoiden mahdollisuuksista, tarpees­ ta kasvattaa kotimaisen ruoan arvostusta ja markkinoinnin sekä bisneksen trendeistä.

@Puavo_ #karvalakki #finnishboy #selfie #winter #cold #newholland #agriculture #valiomaitoa #nofarmsnofood #tuottajallekiitos #sisullajasydämellä

ǏǏTilaisuudessa järjestetyillä

minimessuilla Outi ja Jarkko Kalevalle Valio KiehuTM maitojuoman ominaisuuksista ja käyttökohteista kertoi markkinointiassistentti Johanna Nuutila. Kalevat maistelivat myös minimessuilla esitellyt uutuudet läpi.

#Valiomaitoa lisää avoimuutta Valioryhmän nuoret omistajayrittäjät Han­ na Yli-Kohtamäki ja Juho Nivala olivat saa­ puneet tilaisuuteen Sievistä, jossa he hoi­ tavat Juhon kotitilaa. Kukkulan tilalla on 140 lypsävää ja 100 päätä nuorkarjaa. Han­ na Yli-Kohtamäki toimii tällä hetkellä tilal­ la karjanhoitajana. ”Olen lähtöisin lypsykarjatilalta ja Valio­ ryhmän toiminta on minulle entuudestaan tuttua”, Hanna Yli-Kohtamäki kertoi.

Juho Nivala on jäsenenä Osuuskun­ ta Pohjolan Maidon edustajistossa, joten myös hänellä oli erinomaiset etukäteis­ tiedot Valioryhmästä. Pariskunta toivoi saavansa uusien yrittäjien päivien aika­ na nimenomaan viimeisintä tietoa maito­ markkinoista ja Valion toiminnasta. ”Perehdyttämistilaisuus on ensiarvoisen tärkeä varsinkin niille, jotka eivät tunne yri­ tyksen toimintaa”, he totesivat.

Nuori yrittäjäpari kertoi, ettei ole vielä osallistunut #Valiomaitoa-hankkeeseen, jossa valiolaisten omistajayrittäjien somepäivityksiä kerätään Valiomaitoa-sivulle.

Uusien yrittäjien päivillä he kuitenkin päät­ tivät perustaa tilalleen Instagram-profiilin. ”#Valiomaitoa on loistava tapa tuoda maidontuotantoa lähemmäksi kuluttajaa.

Tilallamme järjestettiin viime keväänä Päi­ vä Maalla -tapahtuma, johon osallistui 500 maidontuotannosta kiinnostunutta kulut­ tajaa.” ”Meidän maitotilayrittäjien on toimitta­ va avoimesti, jotta kuluttajille ei muodostu

@marilaukkanen_reinikkalantila #pakkasaamu #valiomaitoa #cow #lehmä #aamu #elämäonihanaa

ǍǍValion terveyden­huolto­

eläinlääkäri Laura Kulkas esitteli Valion pääkonttorin aulatilassa olevaa A. I. Virtasen työhuonetta Osuuskunta Pohjolan Maidon maitotilayrittäjille.

mielikuvaa maataloustuotannosta vain esi­ merkiksi eläinaktivistien salakuvausvideoi­ den perusteella”, nuoripari sanoi.

Valio luotettava toimija Osuuskunta Maitosuomen omistajayrittä­ jien Outi ja Jarkko Kalevan mielestä uusien yrittäjien tilaisuus on erinomainen paikka tutustua osuuskuntien henkilökuntaan ja Valioryhmän yrittäjiin yli osuuskuntarajo­ jen. Kalevat arvostavat Valiota luotettava­ na toimijana. ”Yritys on myös jatkossa meidän asial­ lamme”, Jarkko Kaleva totesi. ”Koska oma toimintamme maitotilalla vaatii pitkäai­ kaisia investointeja, on 100-prosenttinen luottamus maitoa vastaanottavaan tahoon tärkeä asia.”

Kalevat hoitavat kahden lypsyrobotin karjaa Teuvalla maatalousyhtymänä Jarkon vanhempien, Paula ja Seppo Kalevan, kans­ sa. Lypsäviä on noin sata, lisäksi ummes­ sa olevat.

Kalevat pitivät päivien antia hyvänä. He odottivat eniten toimitusjohtaja Annikka Hurmeen tapaamista ja puheenvuoroa. ”Oli hyvä nähdä ja kuulla, miten kovas­ ti Valiolla ponnistellaan suomalaisen mai­ dontuotannon eteen. Yrityksessä haetaan ihailtavan aktiivisesti uusia markkinoita.

Innovaatiot sekä patenttihakemukset mah­ dollistavat Valion lisäarvoa tuottavan tuote­ kehityksen”, he sanoivat.

@Kukkismaa Väläys #itäsuomenkarja#luomu #valiomaitoa #koskelanluomu­maitotila

@Tuulenkujan_ayrshire Tuulenkujan Indica #snowing#winter #cow#dairycattle#lumisade#talvi #ulkoilu#maidontuotanto

Teksti ja kuvat Anu Artjoki

Lue lisää uusien yrittäjien vierailusta Maito ja Me -ammattilaissivustolta 0 maitojame.fi

Some-päivityksiä maitotiloilta 0 valio.fi/valiomaitoa Maito ja Me 1/2016

9

uutiset

Valion hallitus vuonna 2016

Valio- konsernin hallitus 2016: Jarmo Juutinen maanviljelijä, Vieremä Vesa Kaunisto maanviljelijä, Veteli Sauli Lähteenmäki maanviljelijä, Rusko Pentti Suokannas maanviljelijä, Askola

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Valion hallintoneuvos­ to vahvisti kokouksessaan 8. 12. 2015 Valion hallituksen jäsenten lukumäärän ja valit­ si hallituksen puheenjohtajan vuodelle 2016.

Valion hallituksessa on vuonna 2016 neljä maitoti­ layrittäjäjäsentä. Valion hallin­ toneuvosto valitsi Valion halli­ tuksen puheenjohtajaksi vuo­ deksi 2016 maanviljelijä Vesa Kauniston Vetelistä.

Surffaa Maito ja Me -ammattilaissivustolle Kesätöihin Valiolle Tulevana kesänä Valio tarjoaa nuorille mahdollisuuden päästä oppimaan työelämän taitoja. Yhtiön eri toimipaikkoihin haetaan kausi- ja kesätyöntekijöitä pääasiassa tuotannon ja logistiikan tehtäviin sekä yksittäisiä tekijöitä pääkonttoritoimintoihin Helsinkiin. Kaikissa tehtävissä edellytetään vähintään 18 vuoden ikää.

Perinteisesti Valio on työllistänyt noin 300 nuorta. Kesän 2016 haussa huomioidaan myös uudelleensijoituksen ja takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat. Valio on mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

Kesätyöhaku on auki 1.2.–11.3.2016.

Valioryhmän maitotilayrittäjien oma ammattilehti Maito ja Me laajeni syk­ syllä nettiin Maito ja Me -ammattilaissivustolle. Palvelussa julkaistaan lehteä laajemmin ja monipuolisemmin Valioryhmän omistajayrittäjien työtä tuke­ vaa ja yrittäjiä sekä sidosryhmiä kiinnostavaa materiaalia. Artikkeleita päivittyy sivustolle muulloinkin kuin neljä kertaa vuodessa lehden ilmestyessä.

Ammattilaissivusto on löytä­ nyt lukijoita kiitettävästi. Help­ pokäyttöinen ja visuaalinen pal­ velu tarjoaa mukavan lukuko­ kemuksen päätelaiteesta riip­ pumatta: artikkelit skaalautuvat myös tabletille tai älypuhelimel­ le. Sivustolta löytyy myös ruot­ sinkielistä luettavaa.

Voit lähettää juttu- ja kehitys­ ideoita ammattilaissivuton ala­ laidan linkistä: Ota yhteyttä toi­ mitukseen tai Valiomaidon teki­ jät -Facebookryhmän kautta.

Hakemuksen voi jättää osoitteessa 0 valio.fi/kesatyo

Maito ja Me -ammattilaissivusto osoitteessa 0 maitojame.fi

ǏǏValion hallituksen jäsenet: Sauli Lähteenmäki (vas.), Pentti Suokannas, Jarmo Juutinen ja Vesa Kaunisto.

Urban vasikanjuottoautomaatit PAULA ja ALMA - Enemmän kuin vain juottoautomaatti - Ainutlaatuista osaamista - E-merkkitunnistus

Pelma Bolukset: Kalsium, Biotiini,

Prepavel, Magnesium, Ferti, Long Active, Fosfori

Vasikka: 0001 /01 Terveys Oleskelun pituus 7 pvän keskiarvo: 08:25 min:sek Eilen: 07:11 min:sek Poikkeama: -01:14 min:sek Viim. käynti: 07:55 min:sek * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (01/03)

Vasikka: 0001 /01 Terveys Käynnit asemalla 7 pvän keskiarvo: 015 Eilen: 013 Poikkeama: -002 Vasikka: 0001 /01 Terveys Tänään: 010 Oleskelun pituus * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (02/03) 7 pvän keskiarvo: 08:25 min:sek Eilen: 07:11 min:sek Vasikka: 0001 /01 -01:14 min:sek Poikkeama: Terveys Oleskelun pituus Viim. käynti: 07:55 min:sek * min:sek 7 pvän keskiarvo: Vasikka: 0001 /01 Terveys Asetukset Ryhmä- 08:25 Ryhmä+ (01/03) Eilen: 07:11 min:sek Juomisnopeus Poikkeama: -01:14 min:sek 7 pvän keskiarvo: 0520 g/min Viim. käynti: 07:55 min:sek Eilen: 0310 g/min * AsetuksetVasikka: Ryhmä(01/03) Poikkeama: -0210 g/min 0001Ryhmä+ /01 Terveys Viim. käynti: 0220 g/min Käynnit asemalla * (03/03) 7 pvän keskiarvo: 015 Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ Eilen: 013 Vasikka: 0001 /01 -002 Poikkeama:Terveys Käynnit asemalla Tänään: 010 * 7 pvän keskiarvo: Asetukset Ryhmä- 015 Ryhmä+ (02/03) Eilen: 013 Poikkeama: -002 Tänään: 010 * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (02/03) Vasikka: 0001 /01 Terveys Juomisnopeus 7 pvän keskiarvo: 0520 g/min Eilen: 0310 g/min Vasikka: 0001 /01 -0210 g/min Poikkeama:Terveys Juomisnopeus Viim. käynti: 0220 g/min * 0520 g/min 7 pvän keskiarvo: Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (03/03) 0310 g/min Eilen: Poikkeama: -0210 g/min Viim. käynti: 0220 g/min * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (03/03)

Automaattinen pesuohjelma

• •

Kaksi pesuainetta ( hapan ja emäksinen ) Kiertopesu – Letkuliitoksia ei tarvitse muuttaa pesun ajaksi

Dynamic monitoring vasikoiden terveysseuranta

Tuttiautomatiikka

10

• •

Integroitu PAULA -juottolaitteeseen

•

Parantaa juoma-automaatin tehoa (jopa 25 vasikkaa)

Nopeuttaa vasikoiden juomakäyttäytymistä asemalla

• • • •

Juoma-asemalla käytetty aika Vierailujen lukumäärä Juontinopeus

Dynamic monitoring aikaistaa ja nopeuttaa vasikoiden mahdollisten terveysongelmien havaitsemista

Parallel ruokinta CalfMom Alma

• • •

Juottaa neljä vasikkaa samanaikaisesti Juottolaitteen teho lisääntyy Vasikoiden opettaminen automaatille helppoa

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com Maito ja Me 1/2016

Hallituksen puheenvuoro

Pentti Suokannas

Valion hallituksen varapuheenjohtaja

Maailman maitomarkkinat eivät vahvistu vielä tänä vuonna

HYVINVOINNIN JUHLAA! Suomen maittavin Melli-kivennäisperhe on rakennettu kolmen vuosikymmenen aikana lehmien hyvinvoinnin, terveyden ja hedelmällisyyden tueksi.

Melli-sarjasta on helppo valita sopiva vaihtoehto lehmän jokaiseen tarpeeseen tuotosvaiheesta tai ruokintatekniikasta riippumatta – nyt voidaan viettää hyvinvoinnin juhlaa.

RAISIOAGRO.COM

K

ansainvälisiltä maitomarkkinoilta ei vielä­ kään kuulu hyviä uutisia. Maataloutta rahoit­tava kansainvälinen Rabobank ennusti ensin, että markkinat elpyvät tämän vuoden alkupuoliskolla. Sitten ennustetta siirrettiin toiselle vuosipuoliskolle. Nyt heidän mielestään näyttää siltä, että markkinat vahvistuvat vasta ensi vuoden puolella.

Kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Maidon­ tuotanto kasvaa nimenomaan Euroopassa, vaikka maidon hinta on alhaalla. Maitotilayrittäjät varautuivat hyvänä aikana maitokiintiöiden poistumiseen ja tulokset näkyvät nyt. Esimerkiksi marraskuussa maidontuotanto nousi EU:ssa yli 5 prosenttia. Äärimmäisiä esimerkkejä ovat Hollanti 6 prosentin ja Irlanti 13 prosentin kasvuvauhdilla edellisvuoden marraskuuhun verrattuna.

Tilanne on johtanut sellaisiinkin sopeutustoimiin maailmalla, joita maitotila­ yrittäjien omistamassa Valiossa ei tehtäisi.

K

iinasta ja Venäjästä ei nyt saada vetoapua, ja alhainen öljyn hinta on ajanut myös merkittävät maitovalmisteiden tuojamaat Algerian ja Nigerian vaikeuksiin.

Tilanne on johtanut sellaisiinkin sopeutustoimiin maailmalla, joita maitotilayrittäjien omistamassa Valiossa ei tehtäisi.

Muun muassa hollantilainen FrieslandCampina tarjosi tuottajilleen määräaikaista palkkiota, jotta tuotantoa rajoitettaisiin, kun yhtiön maidonjalostuskapasiteetti uhkasi ylittyä. Noin puolet tuottajista tarttui tarjoukseen, mutta osa vaihtoi meijeriä. Monikansallinen

Arla Foods on sanonut sopimustuottajiensa sopimuksia irti ja laski naapurimaissa noin sentillä maidon tilityshintaa jälleen helmikuun alusta. Arla on ilmoittanut myös noin 500 henkilön vähennyksestä konsernin 7 000 toimistotyöntekijään. Muuallakin EU:ssa ennakoidaan maidon hinnan edelleen hieman laskevan.

V

aliossa tilityshinnan laskulle ei ole painetta, vaikka nostovaraakaan ei vielä ole. Valion toimintaa on aktiivisesti suunnattu kasvuuralle ja kustannuskurista on pidetty kiinni.

Maatalouskomissaari Phil Hogan myöntää, että maitomarkkinoiden aallonpohja Euroopassa on syvempi ja pidempi kuin osattiin ennakoida. Hän ei kuitenkaan aio puuttua markkinoihin pönkittääkseen hintoja, vaan sopeutumisen tulee tapahtua ilman väliintuloa. Hän on kyllä halukas katsomaan, voidaanko lainsäädännöllä vaikuttaa tuottajien, meijerien ja vähittäiskaupan välisiin suhteisiin.

On hyvä, että komissaari Hogan vastustaa voin ja rasvattoman jauheen interventiohintojen nostoa, sillä se olisi omiaan pitämään tuotannon kasvuvauhtia yllä sellaisilla tuotantoalueilla, missä tuotantokustannukset ovat alhaiset. Voin ja maitojauheen kerääminen varastoihin vain pitkittäisi kriisiä. Maitokiintiöiden lopettamispäätös taisi sittenkin olla hallitsematon päätös.

Valion omistajayrittäjinä voimme olla tyytyväisiä siihen, että Valio ei kilpaile määrällä vaan EU:n parhaalla maitoraaka-aineella ja kekseliäillä tuotteilla.

Pentti Suokannas

Maito ja Me 1/2016

13

Seosrehuruokintaan UUSI

Valioryhmässä on 6 518 maitotilayrittäjää. Hietakorven luomu­ maitotilalliset ovat Osuuskunta Maitosuomen omistajayrittäjiä.

Rindavit Top Super ATG Plus

Luomuun siirtyminen kannatti

Enemmän irti säilörehun valkuaisesta

PERHE Hietakorven luomumaitotilaa Vim­ pelin Sääksjärvellä isännöivät Maija Kyrön­ lahti (41) ja Tuomo Latvala (44). Viisivuotias Manna hoitaa innokkaasti perheen koiria.

Tuomon poika, Atte (20), asuu silloin täl­ löin tilalla ja auttaa peltotöissä. Tuomolle tila siirtyi vuonna 1998, Maija tuli mukaan neljä vuotta myöhemmin.

TILA JA VILJELY Omaa peltoa on 80 hehtaaria ja siitä 60 näkyy lähes yhdellä silmäyk­sellä tilakeskuksesta. Lisäksi on 160 hehtaaria vuokramaita. Noin 150 hehtaaril­ la kasvaa nurmea ja vajaalla sadalla seosvil­ jaa. Laidunalaa on kymmenisen hehtaaria.

Kaksi kertaa kesässä noukintavaunulla korjattava ja hapolla laakasiiloon säilöttä­ vä rehunurmi koostuu timoteista, nurmija ruokonadasta, englanninraiheinästä sekä apiloista. Sinimailasta kokeillaan parhailla lohkoilla. Ohraa, kauraa ja vehnää ryydite­ tään herneellä, härkäpavulla ja rehuvirnal­ la. Suurin osa seosviljasta korjataan koko­ viljasäilörehuksi, pieni osa puidaan ja säi­ lötään tuoreena.

NAVETTA Vuonna 2010 valmistuneeseen navettaan tuli aluksi kaksi robottia, viime vuonna kolmas. 200 makuupartta ovat kuu­ dessa rivissä. Eläimet ruokitaan seosrehulla molemmilla sivuilla oleville visiiripöydille.

Siipirakennuksessa sijaitsevat sosiaali- ja tekniset tilat sekä 24-paikkainen vasikkala.

Nuorkarja majailee pihatossa.

Lehmämäärä on tarkoitus nostaa kuluva­ na vuonna 140:stä 160–170:een. Karjasta hie­ man yli puolet on ayrshirejä, loput holstei­ neja. Maija kokeilee mielellään eri rotuja ja hänen ”lemmikkiosastostaan” löytyy muun muassa suomenkarjaa sekä risteytyksinä pari jerseytä ja brown swissiä.

LUOMU ”Siirsimme pellot luomuun 2012 ja eläimet 2014. Päätöksellä on ollut mai­ don hinnan laskiessa melkoinen taloudel­ linen merkitys, varsinkin, kun keskituotos on pysynyt 9 700 kilon paremmalla puolel­ la”, Tuomo Latvala iloitsee.

Luomusta he eivät löydä muuta huonoa kuin valtavan dokumentoinnin määrän.

He ovat ulkoistaneet rutiinitehtäviä, kuten varastokirjanpidon, ProAgrialle.

RUOKINTA Molemmat ovat tyytyväisiä päätökseen siirtyä uuden pihaton myötä erillisruokinnasta seosrehuun. ”Kokoviljasäilörehuun olen erityisen tyy­ tyväinen. Se lisää selvästi syöntiä. Luomu­

Tehosta säilörehusi hyväksikäyttöä ja pienennä ruokintakustannuksia Rindavitilla. Se sisältää mm.

• orgaanista magnesiumia • Schaumannin patentoimat orgaaniset Aminotrace-hivenaineet • Bovin S- komplexin, Schaumannin patentoiman yhdisteen, joka tehostaa pötsimikrobien toimintaa ja lisää kuivaaineen syöntiä • käyttö: noin 100 g/ lehmä/ päivä Pakkaus: 30 kg säkki

Valmistaja:

Schaumann on Euroopan johtava probioottien, erikoisrehujen ja biologisten säilöntäaineiden valmistaja, jolla on toimintaa yli 40 maassa.

Me maitotilayrittäjät

Uusi Schaumannin patentoima entsyymivalmiste, joka parantaa säilörehun sulavuutta pötsissä.

• käyttö: noin 100 g/ lehmä/ päivä • pakkaus: 30 kg säkki Lue lisää osoitteessa www.eurotrading.fi/rumivital

Tutustu ruokintaratkaisuihimme ja tilaa ilmainen ruokintasuunnitelmaehdotus: www.eurotrading.fi/seosrehuruokinta Myynti, ruokinnan suunnittelu ja neuvonta:

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

tuotanto vaatii nurmirehulta todella pal­ jon, sen pitää olla sulavaa ja energiarikas­ ta”, Tuomo Latvala toteaa. ”Yritämme nyt parantaa ruokinnalla ras­ va- ja valkuaispitoisuuksia, sillä ne ovat hie­ man alakantissa: keskirasva on 4,2 ja -val­

Motto: Kaikkea pitää kokeilla – ainakin kerran. kuainen 3,2 prosenttia. Luomutuotannos­ sa väkirehua saa olla korkeintaan 40 pro­ senttia, mikä aiheuttaa omat haasteensa ruokintaan.”

TULEVAISUUS Viime vuonna tila aloitti yhteistyön luomusonnikasvattajan kanssa.

Ennen ternivasikoina lähteneet sonnit pide­ tään nyt 10–14 viikon ikään.

Ensi kesän projektina on vanhan laaka­ siilon muuttaminen kylmäpihatoksi tii­ neille hiehoille. Näin saadaan lypsylehmille lisää parsipaikkoja. Tuomo aikoo panostaa aikaisempaa enemmän peltojen kunnosta­ miseen muun muassa salaojituksin ja levit­ tämällä biotiittiä kaliköyhille maille.

TYÖN ILO JA VAPAA - AIKA Työn iloa vii­ me vuoden vimpeliläisinä maatalousyrit­ täjinä palkittu pariskunta löytää siitä, että heillä on ollut rohkeutta katsoa eteenpäin ja tehdä isojakin ratkaisuja. He ovat tyyty­ väisiä myös hyviin työntekijöihin, joille voi jakaa reilusti vastuuta. ”Ai mikä vapaa-aika?” kumpikin naurah­ taa. Manna harrastaa vanhempien puoles­ ta, sillä hän käy kuviskerhossa, muskaris­ sa ja jumpassa. ”Ainakin kerran vuodessa passitamme Mannan ja koirat isovanhempien hoiviin ja lähdemme niin kauas, ettei kukaan soi­ ta perään. Maatalousmatkoilla on kierrelty useassa maassa”, Maija Kyrönlahti kertoo.

Teksti ja kuva

Markku Pulkkinen

ǏǏManna (5 v.)

ja perheen kaksi koiraa pitävät Maija Kyrönlahden ja Tuomo Latvalan mukavasti liikkeellä vapaa-aikanakin.

Maito ja Me 1/2016

15

Teema : Rehuntuotanto

V

Hovin tila � Veneheitto, Vaala

� Petri Kurvinen (34), Sini Simola

(33), Teemu (10 kk) ja neljä koiraa 65 lehmää (holstein) � Peltoa 144 ha, josta 112 ha omaa � 70 ha säilörehunurmea, 10 ha laidunta ja loppu seosviljaa ja ohraa � Keskituotos 12 300 kg/lehmä/v.

(EKM) � Rasvaa 4,0 %, valkuaista 3,5 % � Siemennyksiä/poikiminen 1,5 � Aperuokinta mattoruokkijalla � Rehukustannus 14–15,5 snt/ maitolitra � 1 robotin pihatto, kaikki eläimet samassa rakennuksessa.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

Kurvisen maitotilalla Vaalassa elettiin viime syksynä jännittäviä hetkiä: toinen rehusato jäi pieneksi ja säilöntäkin tuotti ikävän yllätyksen.

� Hyvässä säilörehussa pitää

olla riittävästi kuitua, jotta siihen on helppo lisätä viljaa ja muita väkirehuja, Petri Kurvinen (vas.) ja Jari Korva tietävät.

Säilöntäaineen valinta vaatii tarkkuutta

16

Maito ja Me 1/2016

iime kasvukausi oli Pohjois-Pohjanmaal­ la erittäin märkä. Ensimmäinen säilörehu­ sato oli kuitenkin määrältään suuri, Kurvi­ sen tilalla peräti 6 000 kuiva-ainekiloa heh­ taarilta. Toinen sato jäi kahteen tuhanteen kuiva-ainekiloon ja kolmatta ei Oulun korkeudella kor­ jatakaan. Nurmirehu oli korjattaessa melko kosteaa. ”Olen käyttänyt rehun säilönnässä useiden vuosien ajan biologisia säilöntäaineita happojen sijaan. Ne ovat edullisempia ja toimineet meillä hyvin. Viime vuosi oli kuitenkin poikkeus”, yrittäjä Petri Kurvinen kertoo.

Normaalia kosteamman säilörehun pH-arvo oli­ si pitänyt saada pudotettua mahdollisimman nopeasti alas, jotta laatu olisi pysynyt hyvänä. Biologisia ainei­ ta käytettäessä säilöntäprosessi on kuitenkin happoja hitaampi. Kun rehu vielä pakkautui laakasiilossa erit­ täin tiiviiksi, ei biologinen säilöntäaine päässyt kun­ nolla vaikuttamaan koko rehumäärään. Ajosilppurin kuljettaja oli ehdottanut happosäilöntää, mutta Kurvi­ nen luotti omiin hyviin kokemuksiinsa. ”Rehu ei mennyt kuitenkaan kokonaan pilalle, vaik­ ka säilöntä osittain epäonnistuikin. D-arvo jäi kui­ tenkin melko matalaksi ja on noin 640 g/kg ka. Näil­ lä rehuilla pärjäämme silti ensi kesään saakka ja vähän jää ylikin”, Kurvinen huokaa helpotuksesta.

Viime kesän säilörehu ei ole ollut niin maittavaa kuin aikaisempien vuosien säilörehut. Kurvisen leh­ mät syövät tällä hetkellä 25,5 kuiva-ainekiloa rehua päivässä, kun sitä edellisenä talvena kului 28 kiloa päi­ vässä. Ostorehujen koostumus on pitänyt miettiä erit­ täin tarkasti.

Kurvinen tietää, että biologisia säilöntäaineita markkinoidaan aktiivisesti. Myyjien pitää hänen mie­ lestään myös kertoa, että märälle säilörehulle se ei vält­ tämättä ole paras valinta.

Ensi kesänä Kurvisen tilalla tehdään kokeita, jois­ sa puolet rehusta säilötään hapolla ja puolet biologi­ sella säilöntäaineella. Valio suunnittelee koejärjestelyt useammalle tilalle. Tarkoitus on keskittyä siihen, kuin­ ka eri säilöntäaineet vaikuttavat lehmien syöntiin, tuo­ tokseen ja maidon pitoisuuksiin.

Säilörehuun panostetaan tosissaan Kurvisen 65 holstein-lehmää ovat rehuongelmista huo­ limatta heruneet huippulukemiin. 12 kuukauden keski­ tuotos on 12 300 kiloa energiakorjattua maitoa lehmää kohti. Rasvapitoisuus on ollut 4,0 ja valkuaispitoisuus 3,5 prosenttia. Tilalla on AMS-lypsy.

Hyvän tuotoksen takana on tarkasti räätälöity ape­ rehu, jonka automaattinen mattoruokkija tarjoilee navetan puolelle yhdeksän kertaa päivässä. ”Selvitämme säilörehun laadun Valio Artturi® -pal­ velussa neljä viikkoa korjuun jälkeen ja ruokintakau­ den aikana kuukauden tai kahden välein. Kesän säilö­ rehunäytteet otan pitkällä kairalla laakasiilosta. Rehu­ tehtaalta tuleva vilja- ja valkuaisrehu valmistetaan säi­ lörehun arvojen mukaan räätälöitynä meille”, Kurvi­ nen selventää. ”Etenkin märkänä kesänä rehun fosforipitoisuus 1 saattaa jäädä alhaiseksi. Kahdella lehmällä on ollut Maito ja Me 1/2016

17

KOTIMAISET

ilan M aitot-tuotteet

Teema : Rehuntuotanto

ǏǏVajaan vuoden ikäinen Teemu saa Petri ja Sini Kurvisen ajatukset irti arkiaskareista. Vuorotyö navetassa antaa molemmille aikaa olla esikoisen kanssa.

selvästi fosforin puutteeseen viittaavia halvausoireita.

Hivenaine- ja kivennäislisäyksiin pitääkin kiinnittää nyt erityistä huomiota”, Kurvinen painottaa.

Tilan 144 hehtaarin viljelyalasta puolet on säilö­ rehuntuotannossa. Kasvilajina on lähes yksinomaan timotei, sillä apiloita ei ole oikein saatu menestymään.

Timoteistä on helppo torjua rikkakasvitkin, kun jou­ kossa ei ole apilaa.

Herne-kauraa ja vehnä-kauraa on viljelty kokovil­ jasäilörehuksi. Tilalla viljellään myös puitavaa ohraa, mutta se myydään jo ennen kylvöä pystyviljana muil­ le tiloille.

Kaikki väkirehu ostetaan valmiina seoksena rehu­ tehtaalta. Heti, kun säilörehun laatu tiedetään, rehu­ tehtaat kilpailutetaan. Ruokintasuunnitelmat pohjau­ tuvat rehufirmojen ehdotuksiin. Niistä valitaan kus­ tannustehokkaimmat. ”Keskityn itse erityisesti hyvän säilörehun tuotta­ miseen ja tarkkaan ruokintaan. Säilörehun satotavoit­ teena on 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Rehuviljan tuottaminen omalla tilalla vaatisi investointeja varas­ tointitilaan ja olen laskenut, että se ei kannata”, Kurvi­ nen sanoo.

Tilan rehukustannus on viime vuosina ollut 14–15,5 senttiä tuotettua maitolitraa kohden.

Vuorovedolla navetassa

ǏǏVasikoille aletaan rakentaa ensi kesänä uutta rakennusta, jotta pihattoon

mahtuu toinen robotti ja lisää lehmiä. Tuleva laajennus täytetään pelkästään omilla hiehoilla. Karjan keskituotos on 12 300 kiloa.

Petrin avovaimo Sini Simola on ollut mukana tilan­ pidossa vuodesta 2014 lähtien. Perhettä ilahduttaa 10 kuukauden ikäinen Teemu-poika.

Sini on työskennellyt aikaisemmin maatalouslomit­ tajana ja hänen mielenkiintonsa kohteena on erityises­ ti karjan jalostaminen. Hän kokeilee parhaillaan muun muassa holsteinin ja jerseyn risteytyksiä. Seuraava navetan laajennus täytetään omilla hiehoilla, sillä osto­ hiehoista on osittain huonoja kokemuksia robottinave­ tan valmistumisen ajalta.

Hymyilevä pariskunta kertoo työssäjaksamisen perustaksi selkeän työnjaon: toinen tekee navetassa aamuvuorot ja toinen iltavuorot. ”Kummallekin jää vapaa-aikaa eikä tule turhaan sanailtua toiselle navetassa”, Sini nauraa.

Yrittäjäperhe tekee silloin tällöin maatalousaiheisia opintomatkoja ja lyhyitä kylpylä- ja sukulaisreissuja.

Sini käy lisäksi koiranäyttelyissä kehäsihteerinä. ”Meillä on myös kullanarvoinen lomittaja, joten lomalle voi aina lähteä huoletta”, Sini Simola kiittelee.

Laajennus tulossa

ǏǏKurvisen tilan vuonna 2010 valmistuneessa navetassa ahertaa yksi robotti, parin vuoden päästä toinenkin.

Pitää mitata ja seurata asioita, jotta voi kehittää toimintaansa.

18

Maito ja Me 1/2016

Kurvisten yhden robotin navetta valmistui 2010. Seu­ raava askel on jo aikataulutettu. Ensi kesänä alkaa nousta uusi vasikkala. Kun se on valmis, jatketaan navettaa 30 metrillä ja sisään tuodaan toinen robotti.

Kurviset haluavat kehittää toimintaansa koko ajan.

He käyvät mahdollisimman usein koulutuksissa. Kol­ legojen tapaaminen ja kokemusten vaihto on myös tär­ keää. ”Periaatteemme on, että miksi tehdä mitään, jos sitä ei tee kunnolla. Pitää myös mitata ja seurata asioi­ ta, jotta voi kehittää toimintaansa”, Petri Kurvinen tii­ vistää. �

Kysy meijeriltäsi tai suoraan meiltä!

Propyleeni ǏǏOsuuskunta Pohjolan Maidon Valio Artturi® -neuvoja Jari Kor-

va muistuttaa, että säilöttävän rehun kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa säilöntäaineen valintaan.

Säilöntäaine rehun kuiva-aineen mukaan Tuotantoneuvoja Jari Korva Osuuskunta Pohjolan Maidosta kehottaa huomioimaan säilörehun kuiva-ainepitoisuuden säilöntäainetta valittaessa. Jos haluaa käyttää biologista säilöntäainetta, tulee kuiva-ainepitoisuuden olla yli 35 prosenttia.

Kosteampiin oloihin happosäilöntä on selkeästi varmempi vaihtoehto. ”Happosäilöntä pysäyttää bakteeritoiminnan rehussa, kun pH eli happamuus laskee nopeasti neljän pintaan. Biologisen säilöntäaineen sisältämät maitohappobakteerit ja hiivat tehostavat rehun luontaista maitohappokäymistä ja sen vaikutus on hitaampi.”

Biologisesti säilötyt rehut ovat usein niin sanottuja pitkälle käyneitä rehuja, hapolla säilötyt yleensä rajoittuneesti käyneitä.

Molemmilla säilöntäaineilla voi tehdä hyvälaatuista rehua, kunhan korjuuolosuhteet ja korjuutekniikka ovat kohdallaan. ”Jos rehu on märkää, niin luontainen käyminen ei ole kovin tehokasta. Alle 30 prosenttia kuiva-ainetta sisältävän, kostean rehun säilöntä on aina haastavaa, koska korjuuhygienia vaihtelee.

Virhekäymisen riski kasvaa. Tällöin nopea käymisten pysäyttäminen turvaa rehun laatua”, Korva kertoo.

Biologisten säilöntäaineiden käyttö on lisääntynyt vauhdilla, sillä niiden käyttökustannus on noin viidenneksen happoja pienempi. Biologisen aineen hyötyinä pidetään myös parempaa työturvallisuutta ja vähäisempää korjuukoneita kuluttavaa vaikutusta.

Hyödynnä Valio Artturi -palvelua ®

Säilöipä rehun kummalla tavalla tahansa, suosittelee Jari Korva käyttämään Valion Artturi® -analyysipalveluita. ”Säilörehunäytteen voi lähettää analysoitavaksi helposti maitoauton mukana. Tuloksen saa parissa päivässä Valman sivuilleen.

Palvelu on omistajayrittäjillemme täysin ilmaista. Ruokintakauden aikana näyte kannattaa ottaa aina siilon vaihtuessa ja muutenkin vähintään kahden kuukauden välein”, Korva suosittelee.

Osuuskuntien Valio Artturi® -neuvojat vastaavat mielellään rehun laatua koskeviin kysymyksiin ja käyvät tarvittaessa tilalla katsomassa tilannetta. Neuvontapalvelukin on maksutonta.

Nurmirehun korjuuaikapalvelua hyödynnetään myös aktiivisesti.

Korkeatuottoisille lehmille tuotoksen häiriöttömyyden turvaamiseksi ja veren normaalin sokeritason ylläpitämiseksi. Sisältää mm. betaiinia joka tehostaa maksan toimintaa.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1050 kg

Melassipropyleeni Sisältää maittavuutta lisäävää melassiseosta ja glyserolia sekä korkean tuotannon vaiheessa maksan toiminnan kannalta tärkeää koliinikloridia.

Soveltuu erinomaisesti myös houkutusrehuksi.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1200 kg

ADE –liuos Lypsylehmille ja nuorille kasvaville eläimille perusvitamiinina ympäri vuoden.

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

E-liuos Runsaasti elimistön kannalta tärkeää e-vitamiinia ja sen suojaa täydentävää seleeniä.

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

Kotimaista laatutyötä Puh. 09 2252560 biofarm@biofarm.fi Maito ja Me 1/2016 19 www.biofarm.fi

Teema : Rehuntuotanto lörehua on laimennettava hyvälaatuisella ja homeettomalla oljella. Olki silputaan kun­ nolla enintään 4–5 sentin pituuteen, sillä lehmät ja hiehot erottelevat ja hylkivät yli viiden sentin pituisia korsirehuja.

Kokoviljasäilörehu käy ainoana rehu­ na nuorkarjalle ja umpilehmille. Sen sato koostuu heikosti sulavista korsista ja hyvin sulavista jyvistä, joten sen koostumus ja rehuarvo vaihtelevat. Rehunäytteenotossa on varottava jyvien lajittumista, sillä se vai­ kuttaa sulavuuteen.

Paras sulavuus on ohralla ja vehnällä.

Kauran sulavuus on huonompi, joten se soveltuu paremmin hiehojen ja umpileh­ mien ruokintaan. Kokoviljasäilörehun kal­ sium- ja kaliumpitoisuudet ovat pienempiä verrattuna nurmisäilörehuun.

Sari Perälä

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Maitosuomi Valio Artturi® -palvelut sari.perala@valio.fi

Sopivaa rehua

umpilehmille ja hiehoille

Eläinten ryhmittely ruokintatarpeet huomioiden

Hiehojen ja umpilehmien ruokinta on määritettävä ja tarkasteltava tilakohtaisesti – yleispätevää rehujen käytön ohjetta ei ole. Karkearehu muodostaa molempien eläinryhmien ruokinnan perustan.

R

uokinnan säätämiseksi kohdal­ leen tarvitaan karkearehuista rehuanalyysit kivennäistietoi­ neen. Umpilehmien ja hiehojen ruokinta on onnistunut, kun poikiminen on sujuvaa sopivassa 3–3,5 kun­ toluokassa, lehmä syö hyvin ja maidontuo­ tanto lisääntyy poikimisen jälkeen tavoit­ teen mukaisesti. Ketoosia tai poikimahal­ vausta ei myöskään esiinny ja jälkeisten jää­ minen sekä hedelmällisyyshoitojen tarve on satunnaista.

Jos edellä mainittuja ongelmia ilmenee, on syytä tarkastella umpilehmien ja tiinei­ den hiehojen ruokintaa.

Säilörehujen kivennäispitoisuuksia rehulajeittain 1.8.–8.11.2015 Nurmisäilörehu

Apilapitoinen

3 422

2 396

112

56

65

34

Kalsium, g/kg ka

4,2

6,5

7

4,6

6,5

4,1

Fosfori, g/kg ka

2,6

2,5

2,9

2,4

2,6

2,7

Kalium, g/kg ka

20,2

21,4

25,9

17,3

18,9

19,1

1 350

386

29

18

23

11

1,5

1,7

1,6

1,5

1,8

1,6

Natrium, g/kg ka

0,14

0,16

0,12

0,34

0,39

0,62

Rauta, mg/kg ka

201

192

215

193

322

268

Karkearehut suunnitellusti

Kupari, mg/kg ka

3,9

4,3

4,5

3,8

4,5

3,4

Lypsävien lehmien säilörehu soveltuu aino­ aksi karkearehuksi vain nuorille hiehoille.

Noin yhdeksän kuukauden iästä alkaen hie­ hon ruokintaa muutetaan yleensä karkeare­ huvaltaisemmaksi ja energiaköyhemmäksi.

Usein karkearehun energian säätämi­ seen pyrkivät keinot vähentävät myös val­ kuaispitoisuutta. Kun karkearehun valku­ aispitoisuus on alle 12 prosenttia, on ruo­ kintaan lisättävä hieman rypsiä. Karkeare­ hujen tulee olla säilönnälliseltä laadultaan moitteettomia.

Umpilehmille ja tiineille hiehoille teh­ dään usein pääsatoa myöhemmin korjattua karkearehua, jonka sulavuus on heikom­ paa. Energiapitoista, nuorena korjattua säi­

Sinkki, mg/kg ka

25

28

26

24

28

28

Mangaani, mg/kg ka

50

46

32

54

59

78

260

100

10

3

3

2

20

Maito ja Me 1/2016

Analyysi Ca,P,K, kpl

Hiven, kpl Magnesium, g/kg ka

Seleeni, kpl Seleeni, mg/kg ka

0,2

Sinimailaspitoinen

0,16

0,09

Kokovilja

0,03

Palkokasvi- Vihantakokovilja vilja

0,04

Näytteitä yht.

6 085

Kivennäisruokinta rehuanalyysin perusteella 1 817

378

0,17

ǏǏEri rehujen kivennäispitoisuudet ja kivennäisten keskinäiset suhteet vaihtelevat paljon. Kivennäiset kannattaa analysoida, jotta ruokinta saadaan tarkennettua kohdalleen ja mahdollisilta ongelmilta vältytään.

Analyysit: Valion aluelaboratorio

Umpilehmien kivennäis- ja hivenaineiden saantisuositus Ca g/pv

P g/pv

K g/pv

Mg g/pv

Na g/pv

40

21

68

18

12

Fe Cu Zn Mn Se mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka 100

10

50

40

Jotta ummessaolokauden ruokinta onnis­ tuisi, erotetaan umpilehmät pihatossa omaan osastoonsa ja parsinavetassa esi­ merkiksi parsirivin päähän. Lähiaikoina poikivat ensikot pidetään omassa ruokin­ taryhmässään, sillä niiden kivennäistarve poikkeaa ummessa olevista.

Riittävä ruokintapöytätila kaikissa osas­ toissa varmistaa tasapuolisen rehun saan­ nin. Tämä on erittäin tärkeää, jos rehua annetaan rajoitetusti tai seoksessa käyte­ tään olkea.

0,1

Lähde: Luke nautojen ruokintasuositukset

Karkearehujen kivennäis- ja hivenainepi­ toisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät, muun muassa maaperä, lannoitus, kalki­ tus, sääolot, viljeltävän kasvin ominaisuu­ det ja korjuutapa.

Siihen, mikä kivennäinen valitaan, vai­ kuttaa karjan rehujen kivennäispitoisuu­ det. Yksi ainoa kivennäisseos ei välttämät­ tä vastaa tarvesuosituksiin.

Ummessaoleville oma kivennäinen Umpilehmä tarvitsee aina oman kivennäi­ sen, sillä sen kivennäisten tarve poikkeaa merkittävästi lypsykauden ja kasvavien hie­ hojen tarpeesta. Runsas kalsiumin, fosfo­ rin ja kaliumin saanti umpikaudella lisää poikimahalvausriskiä. Kalsiumin saannin rajoittamisella valmennetaan lehmän eli­ mistöä säätämään kalsiumin määrää poi­ kimisen jälkeen.

Apilarehuissa on paljon enemmän kal­ siumia kuin nurmiheinissä, joten niiden syöttöä tulisi välttää ummessa oleville –

vähintään niiden kanssa tulisi käyttää kal­ siumitonta kivennäistä.

Magnesiumia tarvitaan jatkuvasti Magnesium on mukana lehmän kalsiumai­ neenvaihdunnan toiminnoissa ja sillä on tärkeä rooli eläimen energia-aineenvaih­ dunnassa. Magnesiumia on saatava jatku­ vasti rehusta.

Kalium häiritsee eniten magnesiumin imeytymistä. Umpilehmille sopii parhaiten karkearehu, jonka kaliumpitoisuus on alle 20 g/kg ka. Runsaalla karjanlannalla lannoi­ tetut nurmet ja monet rikkakasvit sisältävät paljon kaliumia. Voimakas kaliumin rajoit­ taminen viljelyteknisin keinoin ei välttä­ mättä ole järkevää, sillä se vähentää satoa ja saattaa vaarantaa nurmen talvehtimista.

Seleeniä kasvaville ja tiineille eläimille Suomen maaperä on seleeniköyhää. Hap­ pamassa maaperässä seleeni pidättyy kas­ vien saavuttamattomiin jo yhdessä kasvu­ kaudessa, minkä vuoksi seleeniä pitäisi saa­ da jokaisen kasvukauden aikana. Keväällä korjatuissa nurmirehuissa on korkea 30–50 prosentin lannoiteseleenin käytön tehok­ kuus, muissa sadoissa se on selvästi mata­ lampi.

Luomutiloilla lannoiteseleeniä ei voida käyttää, joten luomurehut sisältävät hyvin niukasti seleeniä. Apilan ja muiden palko­ kasvien seleenipitoisuus on yleensä pie­ nempi kuin nurmikasvien, ja lisäksi niiden korkea kalsiumpitoisuus heikentää selee­ nin hyväksikäyttöä. Seleeni toimii yhdessä E-vitamiinin kanssa.

Lehmien seleenitason voi tutkia maidos­ ta. Ohjeet näytteenottoon ja tulkintaan löy­ tyvät Valmasta. �

Miten se tehdään meidän tilalla?

Ala - Fossin tila, Ilmajoki l Hiehoille ja umpilehmille

korjataan olkista nurmea. Nurmet perustetaan ohran kanssa, joka puidaan murskeviljaksi korkeaan sänkeen. Oljet jätetään karholle ja kasvuston annetaan kasvaa vielä 1–2 viikkoa. l Oljet korjataan yhdessä nurmen kanssa. Kasvusto niitetään 8–10 cm:n korkeuteen. l Korjuu ajosilppurilla pyritään tekemään aamusta, jotta rehussa olisi vielä riittävästi kosteutta.

Tavoitteena on noin 30 prosentin kuiva-ainepitoisuus. l Säilöntäaineena on AIV 2. Rehumassan tiivistäminen on säilönnän onnistumisessa olennaista.

Kartanon tila, Jyväskylä l Umpilehmät ruokitaan hyvällä,

lehtevällä kuivalla heinällä. Umpikivennäisbolus laitetaan samalla, kun ne viedään umpiosastolle. l Heinä kuivatetaan 4–5 päivää karholla ja paalataan suurpaaleihin ilman muovia. Tilalla on onnistuttu saamaan hyvää rehua joka vuosi. l Tunnutus tehdään kolme viikkoa ennen poikimista, jolloin umpilehmät siirretään pihattoon säilörehuruokinnalle. Lisäksi ne saavat kilon puolitiivistettä ja ½ kiloa ohraa.

Lue lisää seleenistä sivuilta 46–47.

Käytetyt lypsyrobotit ja karjatalouskoneet

www.staldmaeglerne.dk Yhteyshenkilö Suomessa: Jouko Pasi p.(040) 723 6010 www.joukopasi.fi

Ruokinnan esteet / osa 1

Ruokinnan esteet -sarjassa käsitellään lehmien syöntiin ja maidontuotannon kannattavuuteen liittyviä aiheita.

� ”Tyytyväisiä ollaan,

kun pötsien täyteys on tämä”, Heli Loukomies ja Marko Piispanen kertovat.

Eija Järvinen

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Tuottajain Maito Valio Artturi® -palvelut eija.jarvinen@valio.fi

Hyvä syönti-indeksi - parempi kuiva-aineen syönti ja enemmän maitoa

Säilörehun määrä ja laatu ruokintapöydällä ratkaisevat pitkälti sen, mitä lehmät lypsävät. Säilörehun syöntiindeksi kertoo, miten paljon rehua lehmät pystyvät syömään.

vaikea saavuttaa. Korjuuaikanäytteet ja päi­ vittäinen nurmilohkojen arviointi auttavat oikean korjuuajankohdan määrittämistä.

Lajikevalinnoilla voidaan vaikuttaa rehun D-arvoon. Osa timoteilajikkeista säilyttää hyvän D-arvon pitempään. Vuo­ den 2015 kevätsato vanheni viileiden säiden takia hitaasti ja D-arvot olivat monella tilal­ la reilusti yli 700 g/kg ka.

ehmät lypsävät sitä enemmän, mitä runsaammin ne syövät kuiva-ainetta. Jotta hyvä syönti toteutuisi, on rehua oltava leh­ mien ulottuvilla koko ajan.

Mitä korkeampi säilörehun syöntiä kuvaava syönti-indeksi on, sitä enemmän lehmät pystyvät rehua syömään. Syöntiindeksiin vaikuttavat rehun D-arvo, kuivaainepitoisuus, NDF-kuidun määrä, käymis­ laatu, onko rehu ensimmäistä satoa vai jäl­ kisatoa sekä sisältääkö rehu apilaa, sinimai­ lasta tai kokoviljasäilörehua.

Jos kasvustossa on apilaa, sinimailasta tai tehdään kokoviljasäilörehua, D-arvo on yleensä nurmea matalampi, mutta syönti-

L

D-arvon vaikutus indeksiin Rehun sulavuutta kuvaavan D-arvon tavoi­ te on lypsylehmien säilörehussa 680–700 g/kg ka. Korkeammallakin D-arvolla tulee toimeen, kun vähentää väkirehun määrää, jolloin vältetään pötsin happamoituminen ja sorkkakuume. D-arvon noustessa 10:llä syönti-indeksi nousee 1,8 pisteellä.

Lämpiminä keväinä ensimmäinen sato vanhenee nopeasti ja hyvää sulavuutta on

22

Maito ja Me 1/2016

Palkokasvit nostavat indeksiä

indeksi vastaavalla D-arvolla selvästi korkeampi. Kun apilapitoisuus nousee nollasta 30 prosenttiin, syönti-indeksi nousee noin 10 pisteellä.

Rehun esikuivaaminen ja NDF-kuitu vaikuttavat syöntiin Säilörehun syönnin maksimi saavutetaan, kun rehun kuiva-ainepitoisuus on 420 g/ka ka. Tällöin syönti-indeksin ero märempään, kuiva-ainepitoisuudeltaan 250 g/kg ka ole­ vaan rehuun on noin 7 pistettä.

Seosrehutiloilla kuiva-aineen määrityk­ sen pitäisi olla arkipäivää. Kun rehu vanhe­

Eri tekijöiden vaikutus syönti-indeksiin Perustaso

Kuiva-aine, g/kg ka

350

250

5,62

5,62

5,62

5,62

D-arvo, g/kg ka

690

680

1,8

1,8

1,8

1,8

NDF, g/kg ka

570

550

-0,5

-0,5

-0,5

-0,5

Käymishapot, g/kg ka (MH+MH+VFA)

60

80

4,5

4,5

4,5

4,5

VFA

15

40

0

0

0

0

Sato

0

0

-4,4

0

0

Palkokasvipitoisuus, 30 %

0

0

0

10,07

0

Syönti-indeksi, 100 +

Marko Piispasen kotitilalla on tuotettu vuosikymmeniä valiolaista maitoa. Parsinavetta korjattiin ja laajennettiin 26 lehmälle 10 vuotta sitten. Marko ja puoliso Heli Loukomies tekevät töitä myös tilan ulkopuolella.

Tilan rutiinien lisäksi Marko avustaa sorkkahoidoissa ja Heli urakoi siemennykset.

Edellisinä vuosina säilörehun korjuussa on oltu liikkeellä hieman myöhässä, varsinkin kevätsadon osalta. Laatukaan ei ole aina tyydyttänyt. Viime keväänä tila aloitti Valio Artturi® -korjuuaikapalvelun tilana

Mikkelissä ja yhteistyö tuotti hyvät säilörehut. Kaikki säilörehuerät tutkittiin. Näytteitä otettiin mahdollisimman monesta paalista/ erä, jotta saatiin edustavat näytteet. Korjuuaikanäytteiden tulokset olivat linjassa valmiiden säilörehujen tulosten kanssa.

Viime kesän rehut ovat D-arvoltaan korkeita ja myös säilönnällinen laatu on hyvä. Syönti-indeksit ovat keskimäärin 112.

Valkuaista rehuissa on keskimäärin 146 g/kg ka. Myös kivennäispitoisuudet ovat hyvät ja seleeniäkin rehuissa runsaasti.

nee, NDF-kuidun osuus kasvaa: lisääntynyt kuitu vähentää syöntiä ja pienentää syöntiindeksiä. Palkokasvien kuitupitoisuus on luonnostaan pienempi kuin heinäkasveilla.

akkiluku (=NH3-N) on korkea (yli 60), jol­ loin valkuainen on hajonnut ja sen hyväk­ sikäyttö huonontunut.

Voimakkaasti käynyt rehu maittaa huo­ nosti lehmille ja näkyy robottinavettojen lehmäliikenteessä. Käynyt rehu on riski maidon laadulle ja maitoon voi tulla maku­ virhe. Jos rehun säilönnässä epäonnistu­ taan, korkean D-arvon syöntiä lisäävä vai­ kutus menetetään!

Säilörehun lämpeneminen heiken­ tää syöntiä: lämmennyttä rehua syödään vähemmän ja syödystä rehusta saadaan vähemmän energiaa, koska rehun lämme­ tessä tulee energiatappioita. Syönti-indeksi ei ennusta syönnin toteutumista siinä tapa­ uksessa, jos rehu jälkikäy tai lämpenee. Säi­

Lue koko haastattelu osoitteessa 0 maitojame.fi/sections/ruokinta-ja-rehu

Lähde: Valio Artturi® -säilörehuanalyysitulokset

Säilörehunäytteen arvot

Kokoviljapitoisuus, 50 %

Maidon hinnanlaskua kompensoi hyvä säilörehu

Marko Piispanen on säilörehun teossa tilan tärkein lenkki. Hän niittää ja paalaa rehut itse ja tekee urakointia myös toisilla tiloilla. Säilörehun tuotantokustannusta tilalla ei ole laskettu, mutta konekustannus ei päätä huimaa, sillä koneet ovat toimivia, mutteivät uusia.

Biologista säilöntäainetta kokeiltiin tuttujen suosituksesta ja onnistuneen koe-erän jälkeen sillä on säilötty rehut. ”Biologiset aineet ovat turvallisia käsitellä ja päänsärky ei vaivaa paalinteossa”, Piispanen tuumii. ”Biologinen säilöntäaine vaatii onnistuakseen kuivahkon rehun.

Meillä rehujen kuiva-ainepitoisuus oli 30 prosenttia ja ylikin.”

Yrittäjän ohjenuorana paalien teossa ja säilytyksessä ovat: alhainen ajonopeus takaa paalien tiukkuuden, noukkija sopivalla korkeudella varmistaa rehun puhtauden ja riittävä muovin käyttö rehun säilymisen.

Paalit tulee varastoida pystyyn.

Viime vuonna nurmien lannoitusta tarkennettiin ja panostettiin myös jälkisatoihin. ”Tavoitteena on satomäärän nosto ja tasalaatuisen, hyvän säilörehun saaminen”, Heli Loukomies kertoo. ”Hyvällä rehulla ylläpidämme lehmien terveyttä ja nostamme tuotostasoa.”

Säilörehua pyritään pitämään lehmien ulottuvilla koko ajan. Ruokintasuunnitelmat pyydetään sekä ProAgrialta että rehufirmalta. Hyvälaatuisen säilörehun ansiosta väkirehukustannuksissa on säästetty useita tuhansia euroja. Valkuaisrehun kulutus on pudonnut 280 kilosta 40 kiloon viikossa.

1. sadon 2. sadon 1. sadon nurmisäilö- nurmisäilö- apilasäilörehu rehu rehu

1. kokoviljasäilörehu

0

0

0

0

14,5

100

111

107

121

126

ǏǏSamalla analyysituloksella voidaan saada rehulle erilaisia syönti-indeksejä riippuen raakaaineesta ja siitä, mitä satoa rehu on. Näytesaate kannattaa täyttää aina huolellisesti!

Korkea käymishappojen määrä pudottaa syöntiä Rehun käymistä kuvaa kokonaishappojen määrä. Ne muodostuvat maito- ja muu­ rahaishaposta ja vapaista rasvahapoista (=VFA).

Parhaissa rehuissa käyminen on rajoit­ tunutta ja kokonaishapot ovat alle 40 g/kg ka. Huonoissa rehuissa käyminen on voi­ makasta ja tapahtuu virhekäymistä. Täl­ löin happojen määrä nousee jopa yli 100 g/ kg ka. Huonoissa rehuissa myös ammoni­

lörehu on lämmennyt, kun lämpötila on yli 15–20 astetta.

Väkirehun tarve vähenee Syönti-indeksin pudotessa 10 pistettä, on väkirehumäärää lisättävä kahdella kilolla, jotta päästään samaan kuiva-aineen syön­ tiin. Huonoa D-arvoa voidaan kompensoi­ da lisäämällä väkirehun määrää, mutta käy­ mislaadultaan heikkoa säilörehua ei voi täy­ sin korvata väkirehulla.

Syönti-indeksin noustessa voidaan väki­ rehumäärää pudottaa. On tiloja, joilla pääs­ tään 60 kilon päivätuotoksiin jopa reilusti alle 15 kilon väkirehumäärillä, kun käytössä on täysin vapaasti säilörehua, jonka D-arvo ja syönti-indeksi ovat korkeita. � Maito ja Me 1/2016

23

Teema : Rehuntuotanto

Hyvä säilörehu lähtee perusasioista

Sari Perälä

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Maitosuomi Valio Artturi® -palvelut sari.perala@valio.fi

l Hyvä sato edellyttää panos-

tamista viljelyyn ja sen suunnitteluun. Ratkaisevaa tuloksen tekemisessä on systemaattinen toiminta. l Hyvät sadot perustuvat pitkälti perusasioista huolehtimiseen.

Maan kasvukunnon ja pellon pH:n pitää olla kunnossa jo nurmen perustamisvaiheessa. Nurmilaji- ja lajikevalinnoilla varmistetaan nurmen viihtyminen peltojen vaihtelevissa oloissa. l Rikkojen torjunta, tasapainoinen lannoitus ja täydennyskylvöt varmistavat hyvää satoa. Myös korjuun laadukas toteutus on edellytys hyvälle lopputulokselle.

Automaattilypsytilan menestyksen avain on

onnistunut säilörehu Sujuva lehmäliikenne on automaattilypsytilan toiminnan perusta. Onnistunut ruokinta ja eläinten hyvä terveys parantavat merkitsevästi eläinten liikkumista ja maitotuotosta. Säilörehulla on keskeinen merkitys tavoitteiden toteutumisessa – noin puolet lehmän syömästä rehusta on nurmisäilörehua.

S

äilörehun laadun vaihtelu on suurta, minkä vuoksi sen ana­ lysointi on välttämätöntä. Valio Artturi® -säilörehuanalyysi ker­ too keskeiset asiat sekä säilön­ nällisestä että ruokinnallisesta rehun laa­ dusta. Maidontuotannon kannalta on olen­ naista saada lehmä syömään runsaasti. Leh­ mien kuiva-aineen syönnin ja energiakorja­ tun maitotuotoksen välillä on vahva yhte­ ys, sillä kuiva-aineen syönti selittää noin 95 prosenttia tuotosvaihtelusta.

Syönti-indeksi yhdistää rehun sulavuu­ den ja käymislaadun. Syönti-indeksiin vai­ kuttavat eniten rehun D-arvo eli sulavuus ja käymisessä syntyneiden happojen pitoi­ suus (maitohappo ja haihtuvat rasvahapot).

Lisäksi indeksiin vaikuttavat kuiva-aine, kuidun määrä, sato (ensimmäinen sato tai jälkikasvu) sekä palkokasvien ja kokovilja­ säilörehun osuus.

Syönti-indeksiä vertaamalla eri rehujen tuotantovaikutusta on helpompi arvioida.

Kun säilörehua on vapaasti tarjolla, yksi piste tarkoittaa 0,1 säilörehun kuiva-aine­ kilon syönnin muutosta.

Hyvä säilöntälaatu vaikuttaa eläinliikenteeseen Huolellisella rehunkorjuulla ja säilönnällä sekä olosuhteisiin nähden sopivan säilön­

24

Maito ja Me 1/2016

ǏǏKorjuuaikanäytteiden avulla päätetään rehunkorjuun aloitus. Automaattilypsyhankkeen tiloilla säilörehun D-arvo vaihteli 650–720 g/kg ka. Korkea sulavuus yhdessä hyvän käymislaadun kanssa piti lehmät aktiivisina. Valio Artturi® -säilörehuanalyysit ovat maksuttomia kaikille valiolaisille maitotilayrittäjille.

oli heikko. Myös haettavien lehmien määrä tuplaantui. Virhekäyneessä säilörehussa on korkea pH suhteessa kuiva-aineeseen, run­ saasti haihtuvia rasvahappoja sekä paljon ammoniakkityppeä, jolloin valkuainen on hajonnut. Virhekäyneen säilörehun syönti vähenee, sulavuus huononee ja se on myös riski maidon laadulle.

Vain hyviä rehuja lehmille ǏǏKuiva-ainelaboratorio navetassa. Hyöty-

kasvikuivurilla määritetään säilörehun kuiva-aine.

täaineen käytöllä varmistetaan mahdolli­ simman laadukas rehu pellolta ruokinta­ pöytään. Työtehoseuran (TTS) Automaatti­ lypsyhankkeessa Etelä-Pohjanmaalla todet­ tiin, että hyvä säilörehun käymislaatu var­ misti lehmien lypsyllä kulkua.

Hyvälaatuisen rehunsäilönnän onnistu­ misen tavoitearvot ovat: ammoniakkityppi enintään 40 g/kg N, haihtuvat rasvahapot enintään 10 g/kg ka ja maito- ja muurahais­ happo 35–60 g/kg ka. Mitä parempaa säilö­ rehu on käymislaadultaan, sitä vähemmän lehmät valikoivat karkearehua ja lajittelevat siitä tehtyä seosrehua.

Hankkeessa mukana olleilla tiloilla lyp­ sykäynnit vähenivät 0,5 lypsyä/lehmä/ vrk, kun säilörehun säilönnällinen laatu

Kesän rehunsäilönnän onnistuminen pal­ jastuu viimeistään rehun käyttöönotossa.

Tuoksuuko rehu miellyttävältä vai pahal­ ta? Rehun lämpeneminen selviää käsin tut­ kimalla. NurmiArtturi-hankkeessa todet­ tiin säilörehun 15–20 asteen lämpenemi­ sen vähentävän lehmien päivittäistä syön­ tiä 1,5 kilolla kuiva-ainetta syönti-indek­ sin antamaan ennusteeseen verrattuna, jol­ loin myös maitotuotos oli 1,5 kg/lehmä/päi­ vä pienempi.

Siilojen korkeuden ja leveyden on oltava sellaisia, että rehua kuluu vähintään 15 cm päivässä ja viikossa metrin pituudelta. Täl­ löin rehu ei pääse lämpenemään. Pilaantu­ nut rehu poistetaan aina, samoin irtorip­ peet siilon pohjalta.

Automaattiruokintaa käytettäessä on erittäin tärkeää estää rehun lämpenemi­ nen välivarastossa/täyttöpöydällä. Epä­ puhtaudet perusrehuissa heikentävät seok­

vuorokauden. Automaattilypsyhankkeessa todettiin vähäisen karkearehu-/seosrehu­ määrän ruokintapöydällä lisäävän lehmien hermostuneisuutta ja kuormittavan erityi­ sesti lypsyrobotin edustaa. Jos rehua ei ole ruokintapöydällä, lehmät hakevat sitä sil­ loin muualta eli robotilta.

Ruokintapöydän kouru tai visiiripöy­ tä pitää rehun lehmän ulottuvilla, muis­ sa ruokintapöytäratkaisuissa rehua joudu­ taan siirtämään päivän mittaan lehmien saataville.

Parhaimmillaan lehmä saa jokaisel­ la syöntikerralla kaikki rehukomponentit oikeassa suhteessa. Onnistunut ruokinta edistää hyvää terveyttä, joka näkyy muun muassa jalkaterveytenä ja lehmien parem­ pana liikkumisena.

Tarkkuutta ruokintaan

ǏǏSäilörehun laatu vaikuttaa lannan koostumukseen ja eläinten takapään ja jalkojen puhtaana pysymiseen ja sitä kautta lypsyjen onnistumiseen

sen hygieenistä laatua ja säilyvyyttä. Käy­ mislaadultaan epävakaa säilörehu on ris­ ki seoksen säilymiselle, lehmien syönnille ja terveydelle.

Hiivat, homeet ja bakteerit lisääntyvät päästessään tekemisiin hapen kanssa. Läm­ peneminen on sitä nopeampaa, mitä enem­

män rehuissa on hometta ja säilörehun käy­ mislaadussa puutteita.

Säilö- tai seosrehun saatavuus näkyy lypsyissä Lehmät pysyvät aktiivisina, kun hyvälaa­ tuista säilö- tai seosrehua on saatavilla koko

Lehmät lajittelevat rehuja syödessään. Eri­ tyisesti seosrehuruokinnassa tapahtuu lajittelua, jos silpun pituus on yli viisi sent­ timetriä. Seoksen lajittuminen näkyy eri lehmien lantakasojen vetisyyden eroina.

Myös väkirehujen määrä suhteessa karke­ arehuun on merkittävä pötsin happamuu­ teen vaikuttava tekijä.

Sekä erillis- että seosrehuruokinnassa olisi pystyttävä arvioimaan lehmien syö­ män karkearehun määrä. Tämä edellyttää säilörehun kuiva-ainepitoisuuden määri­ tystä. Kuiva-aineen avulla rehujen suhteet ruokinnassa voidaan tarkentaa. � Maito ja Me 1/2016

25

Kuva: © Ian Allenden | Dreamstime.com

Teema : talous

Kukka Backman

Myyntipäällikkö OP Maa -ja Metsätalousasiakkuudet kukka.backman@op.fi

Maitotila

pankin asiakkaana Maataloudessa eletään hyvin haasteellisia aikoja. Suomalaisella maitotilalla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet selviytyä uskomalla tulevaan, työskentelemällä oikeiden asioiden parissa sekä tekemällä oikeita valintoja ja ratkaisuja. Pankki haluaa olla mukana ja tukena tilojen arjessa.

M

aatalouden investointi­ kohteita voidaan rahoit­ taa pankkilainalla sekä osamaksu- ja leasingra­ hoituksella. Isoissa inves­ toinneissa, kuten esimerkiksi navetan rakentamisessa, investointiavustus ja kor­ kotukilaina ovat ratkaisevassa asemassa.

Karjatilan koneinvestoinneissa osamak­ su- tai leasingrahoitus on usein varteen­ otettava vaihtoehto. Esimerkiksi lypsyro­ botti, ruokintalaitteet ja työkoneet sopivat hankittavaksi osamaksu- tai leasingrahoi­ tuksella. Ostettava laite tai kone toimii sil­ loin oman rahoituksensa vakuutena, jol­ loin tilan vakuudet säästyvät muihin rahoi­ tustarpeisiin.

Nämä rahoitusmuodot mahdollistavat sen, että takaisinmaksuaika voidaan mää­ ritellä kohdekohtaisesti teknisen elinkaa­ ren perusteella. Tällöin edellinen laite on jo kuoletettu, kun uuden laitteen osto on edessä.

Leasingrahoitettujen kohteiden vero­ tus poikkeaa perinteisesti rahoitettujen kohteiden verotuksesta. Leasingkulut voi­ daan vähentää kokonaan verotuksessa, eli ne eivät ole poistomenettelyssä. Leasingra­ hoitus muuttaa taserakennetta ja mahdol­ listaa monipuolisemman verosuunnitte­ lun. Se tasoittaa myös arvonlisäveroja, kos­ ka arvonlisävero sisältyy kuhunkin maksu­

26

Maito ja Me 1/2016

Tilan oma suunnitelmallinen rahaliikenteen hoito on tärkein apu maatilan maksuvalmiuden hoitamisessa.

erään. Erityisesti tästä on apua kuukausi­ menettelyssä oleville tiloille.

Uusi navetta iso investointi Lypsykarjatilan suurin investointi on yhä navetan rakentaminen. Vaikka taloustilan­ ne tällä hetkellä ei näytä valoisalta, voidaan uuden navetan rakentamista suositella, jos perusedellytykset investoinnille täyttyvät.

Ensimmäinen lähtökohta on se, että tilan talous on kunnossa. Ylivelkaisen tilan ei kannata ryhtyä näin suureen investointiin.

Uuden navetan rakennuskustannusten on pysyttävä lehmäpaikkaa kohden sellaise­ na, että investointi laskelmissa kannattaa.

Tilan peltopinta-alaa tulee olla riittävästi, eli vähintään yksi hehtaari lehmäpaikkaa kohden. Jos peltopinta-ala koostuu pitkäl­ ti vuokramaista, vuokrasopimusten pitää olla pitkäaikaisia.

Yksi tärkeimmistä perusteista on, että tilalla on ammattitaitoa, ja lehmien kes­ kituotokset ovat vähintäänkin 9 000 litraa meijerimaitoa. Kaikista tärkeintä on kui­ tenkin se, että navettainvestoinnin tekijä on täydestä sydämestä lehmäihminen.

Tällä hetkellä tilalla, jolla kaikki kriteerit ovat kohdallaan ja jolla on tarve navettain­ vestointiin, on mahdollisuus saada pank­ ki rahoittamaan hanketta. Koska yleinen rakentaminen on vähentynyt markkina­ tilanteen vuoksi, on aikaisempaa parem­

mat edellytykset saada edullisemmin niin hyviä rakentajia kuin tarjouksia rakennus­ materiaaleista.

Uuden navetan investointiavustus on 40 prosenttia AB-alueella ja 35 prosenttia C-alueella. Nuoret viljelijät voivat saada 10 prosenttia korkeampaa avustusta. Näihin investointeihin voidaan myöntää lisäksi korkotukilainaa 60 prosenttia hyväksyttä­ vistä kustannuksista.

Ongelmatilanteita ja riskien hallintaa Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vilje­ lijän ei pidä pelätä ottaa yhteyttä pankkiin.

On parempi, että tulee ajoissa keskustele­ maan rahahuolista kuin se, että tilan tilan­ ne pääsee siihen pisteeseen, että lainat ovat hoitamatta ja kassakriisi uhkaamassa.

Pankit suhtautuvat periaatteessa myön­ teisesti lainajärjestelyihin, joskin jokaisen päätöksen on perustuttava luotonhoitoky­ kyyn. Pankit voivat tehdä muutoksia laino­ jen lyhennysohjelmiin tai myöntää lainaa

ylimenokauden ajaksi, esimerkiksi yritysti­ lin luottolimiitin muodossa.

Toisiin ongelmatilanteisiin voidaan myös varautua. Tilan vakuutusten tulee olla kunnossa. Vakuutusten tulee kattaa tuotan­ toseisokit sekä tuotanto-omaisuudelle sat­ tuvat vahingot. Viljelijän olisi hyvä teet­ tää esimerkiksi sähkökartoitus, jonka avul­ la pystytään löytämään tilalla olevia riski­ kohteita.

Yrittäjän terveys on arvokas asia. Jos jotain sattuu, on hyvä olla olemassa kat­ tava sairaskulu- ja tapaturmavakuutus.

Nopea hoitoon pääsy ja kuntoutus mah­ dollistavat yrittäjän palaamisen nopeasti työnsä pariin.

Riittävä henkivakuutus ja lainaa varten myönnetty takaisinmaksuturva auttavat selviytymisessä vaikeammissa tilanteissa.

Myös tilan perusdokumenttien tulisi olla ajan tasalla: avioehtosopimuksen, testa­ mentin ja edunvalvontavaltuutuksen.

Vaikka lainojen markkinakorot ovat juu­ ri nyt alhaalla, näin ei ehkä jatku ikuisuuk­

sia. Tämän vuoksi ajoissa hoidettu korkojen suojaus on hyvä keino välttää korkokustan­ nuksien äkilliset nousut.

Maatilan päivittäinen rahaliikenne ja kassanhallinta Tilan oma suunnitelmallinen rahaliiken­ teen hoito on tärkein apu maatilan mak­ suvalmiuden hoitamisessa. Tarkka kirjan­ pito ja sen seuranta sekä kuukausittainen ennakkoon tehty budjetointi ovat tärkei­ tä apuvälineitä maksuvalmiuden suunnit­ telussa. Kun nämä asiat ovat kunnossa, on helpompi kääntyä pankin puoleen lainaa hakiessa tai kassavajeen uhatessa.

Jokaisella maatilalla tulisi olla suunni­ telma yllättävien menojen varalle. Paras­ ta tietenkin olisi, että tilalta löytyisi oma vararahasto.

Usein näin ei kuitenkaan ole. Tällöin pankki pystyy tarjoamaan vaihtoehdon kätevästä vararahastosta, joka on kytketty maatilan yritystiliin. Tilin luottolimiitillä voidaan hoitaa tilapäisiä rahoitustarpeita,

esimerkiksi rehujen ja lannoitteiden osto­ ja, silloin kun niistä on parhaimmat tar­ joukset. Tililimiittiä ei ole kuitenkaan tar­ koitettu pysyvän maksuvalmiusvajeen hoi­ tamiseen.

Tilan rahaliikenteen hallinnassa auttaa, kun yksityistalouden ja maatilan tilit ovat erillisiä. Tällöin on helpompi seurata mak­ suliikennettä ja arvioida myös yksityista­ louden menoja. Tilan verotuskirjanpitokin helpottuu, kun maatilan tilillä on vain maa­ talouden tilitapahtumia. Isäntäväki voi esi­ merkiksi maksaa tilan tililtä yksityistilille itselleen ”kuukausipalkkaa”, jolla yksityis­ menot hoidetaan.

Vaikka maatalouden tilanne ei tällä het­ kellä näytä kaikilta osin valoisalta, pitäi­ si investoida, korjata vanhaa ja ostaa pel­ toakin. Maailma menee vääjäämättä eteen­ päin. Maatalouden rakennekehitys ei jää polkemaan paikoilleen: sukupolvet vaihtu­ vat ja uudet yrittäjät kehittävät tiloja omi­ en suunnitelmiensa mukaisesti. Maitotilat ovat tärkeänä osana tätä kehitystä. � Maito ja Me 1/2016

27

Teema : talous

KOTIMAISTA TAKUULAATUA!

Jorma Kukkeenmäki

Puhallusmenetelmällä valmistettu monikerroskalvo.

Mitat 50 cm x 1800 m

Väri Valkoinen

RaniWrap

75 cm x 1500 m

Valkoinen

125 Kly

3 vuotta

RaniWrap

25 cm x 1800 m

Valkoinen

125 Kly

3 vuotta

RaniWrap

50 cm x 1800 m

Vaal. vihreä

125 Kly

3 vuotta

RaniWrap

UV-suojaus 125 Kly

Takuu 3 vuotta

RaniWrap

75 cm x 1500 m

Vaal. vihreä

125 Kly

3 vuotta

AgriWrap Eco

75 cm x 1500 m

Valkoinen

125 Kly

2 vuotta

RaniWrap Xtra

75 cm x 1700 m

Valkoinen

125 Kly

3 vuotta

699,-

Rani -aumakalvot

Aumarullateline

Valmistetaan kolmikerroskalvona, ensiluokkaisista polyeteeniraakaaineista.

Max. 2200 mm:n hylsylle, CAT 2-kiinnikkeet, akseli 73 mm halk., kokonaisleveys 2385 mm, korkeus 1040 mm. Kuumasinkitty.

Kaikki myös 50 m:n rullina!

Säilörehun ja oman rehuviljan valkuaistäydennykseen.

Rapsirouheen irtotoimitukset Kalajoelta.

-pyöröpaaliverkot

KYSY TARJOUS! Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 % takaavat lujemman sidonnan vähemmällä verkkomäärällä. Erinomainen toiminta kaikissa koneissa.

Tehokkaat maitohappobakteerit pH:n nopeaan alentamiseen (classic ja grass) sekä jälkilämpenemisen ehkäisyyn (combi ja ferm).

Josilac® classic, 150 g

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään, kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 25 - 40 %. Sisältää entsyymejä.

501069065

UUTUUS! Josilac® grass, 150 g

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 25 – 40 %. 501490568

Josilac® combi, 150 g

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 30 - 45 %. 500971460

UUTUUS! Josilac® ferm, 150 g

Soveltuu etenkin säilöheinälle ja murskeviljalle. Sen sisältämän l.buchnerin käymistuotteet estävät hiivojen ja homeiden kasvua.

501490569

Maaliskuussa Rosterijuomakuppi Suevia 1200

Huippukuppi rosteria. 20 l/min.

8290 /kpl

500734535

Hinnat sis. alv 24% ovat voimassa maaliskuun 2016 loppuun ellei toisin mainita tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Kehittämisjohtaja Suomen Yrittäjäopisto jorma.kukkeenmaki@syo.fi

Anu Fräntilä-Riihonen Maitotilayrittäjä Osuuskunta Maito­ suomen hallituksen varapuheenjohtaja Valion hallinto­ neuvoston jäsen anu.frantila-riihonen@ valio.fi

ǏǏTilan budjetointia voi tehdä

yksinkertaisuudessaan ruutuvihkoon kirjaamalla ylös kuukauden tulot ja menot. Silloin näkee, mihin eurot kuluvat.

Budjetointia ruutupaperilla Sen voi tehdä yksinkertaisesti, vaikka aamukahvia juodessa sanomalehden kulmaan. Helpointa budjetoinnin opettelu on kuukausibudjetilla.

Budjetoinnin ei tarvitse olla haudanvakava asia. Sen laa­ dinnan ”auettua” voi siirtyä pidemmän aikavälin budjetteihin.

Samalla huomaa mihin eurot menevät ja oppii jaksottamaan han­ kintojaan.

Monella tilalla on käsitys siitä, paljonko tilalle tulee rahaa kuu­ kaudessa. Tuloja tulee maidosta, tuista ja mahdollisesti myytävis­ tä eläimistä. Monella tilalla on myös satunnaisia tuloja.

Itselläni on olemassa monen vuoden ajalta ruutuvihko, johon on kerätty muistiinpanoja ja josta voi hakea ajatusta siihen, mitä laskuja milloinkin erääntyy. Samalla pystyy seuraamaan esimer­ kiksi sähkön ja rehun kulutusta jne.

Tuloista vähennetään menot, jolloin saadaan kuukausibudjetti.

Tämän jälkeen voi miettiä, ovatko tulot menoihin nähden oikeas­ sa suhteessa.

Mikäli menoja on odotettavissa tiettynä ajanjaksona enemmän, on syytä miettiä jatkotoimenpiteitä. Kun hoitaa meijerin lasku­ tuksen kautta esimerkiksi rehut, polttoaineet, lannoitteet jne., voi sieltä kysyä laskujen jakamista useammalle kuukaudelle pientä korkoa vastaan. Monesti näin saa menot tasattua usealle kuukau­ delle, eivätkä yhden kuukauden menot nouse kohtuuttomiksi.

Rohkeasti budjetointia kokeilemaan!

Listaa seuraavat asiat: � Tulot

- maitotili - lihatili - EU-tuet - muut tulot.

� Menot

- lainanhoito - rehulaskut - sähkö- ja puhelin - mahdolliset ulkopuolisten palkat - eläkemaksut

- verot - vakuutukset - muut menot summana: huoltokulut, lannoitteet, vuokrat, polttoaineet, lehtimaksut.

Tehoa maatilojen tuotantoon valmennuksista Suomen Yrittäjäopisto on valmentanut maitotiloja yritys­toiminnan kehittämisessä kahden vuosikymmenen ajan. Toimiva kumppanuus ja yhteistyö on vakiintunut esimerkiksi Valioryhmän kanssa.

M

aatalouden toimintaym­ päristö on jat­ kuvassa muu­ toksessa. Tila­ koon kasvu ja suuret investoin­ nit tuovat mukanaan haasteita ja vaativat maatalousyrittäjil­ tä uudenlaista osaamista. Kan­ nattava toiminta vaatii suun­ nitelmallisuutta ja tilan koko­ naisvaltaista johtamista, sillä maitotilojen kannattavuudes­ sa on suuria tilakohtaisia eroja.

Suomen Yrittäjäopiston val­ mennuksissa maitotilan toi­ mintaan haetaan tehokkuutta toiminnan jatkuvan paranta­ misen avulla. Tämä Lean-johta­ mismalli antaa oikein sovellet­ tuna hyvän ja kestävän perus­ tan maitotilan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Mallin sovelta­ misesta saimme viime vuonna arvokkaita kokemuksia Valio­ ryhmän yhteisestä pilottival­ mennuksesta.

Haluatko kehittää tilaasi tavoitteellisesti?

Kolmivaiheinen valmennus­ mallimme antaa maatilayrittä­ jälle mahdollisuuden jopa 4–5 vuoden tavoitteelliseen tilan­ sa kehittämisjaksoon. Valmen­ nukset toteutetaan joustavas­

ti viljelykauden ulkopuolella.

Monimuotoisesti toteuttaviin valmennuksiin sisältyy lähi­ päivien lisäksi tilakohtaista sparrausta, vierailuja ja jatkos­ sa myös verkko-opintoja.

Maatilayrittäjän liiketoimin­ tavalmennuksessa keskitytään tilojen toiminnan ja kannat­ tavuuden suunnitelmalliseen kehittämiseen. Sen aikana työs­ tetään oman tilan liiketoimin­ tasuunnitelma ja opitaan hal­ litsemaan tilan taloutta.

Toisen vaiheen maatilan johtamisvalmennus painottuu maatilayrittäjän tilan koko­ naisvaltaisen talous- ja johta­ misosaamisen parantamiseen.

Keskeisessä roolissa on valita ja toteuttaa käytännön kehit­ tämisprojekti omalla tilalla.

Syventävissä valmennuksissa on mahdollisuus jatkaa tavoit­ teellista ja ohjattua kehittämis­ työskentelyä.

Valmennusten aikana suori­ tetaan yrittäjän ammattitutkin­ to tai yritysjohtamisen erikois­ ammattitutkinto. Nämä tutkin­ not ovat yrittäjälle sertifikaatti omasta osaamisestaan. Oleel­ lista on, että kaikki työskente­ ly tehdään oman tilan tiedoilla, joten hyöty saadaan heti vietyä käytäntöön.

Neuvontatyötä tekeville toi­ mihenkilöille tarjotaan omaa valmennusta, jossa suorite­ taan yritysneuvojan erikoisam­ mattitutkinto. Valmennukses­ sa pääsee uudistamaan omaa osaamistaan sekä kehittämään neuvontatyötänsä. Maatilojen parissa työskentelevistä toimi­ joista koostuvat ryhmät antavat myös loistavan mahdollisuu­

den jakaa osaamista ja laajen­ taa verkostoja.

Toiminnan jatkuva paranta­ minen vaatii näkemystä, lujaa tahtoa ja osaamista. Aloitetaan kehittämistyö jo tänään!

Katso vuonna 2016 käynnistyvät SYOagri-ryhmät ja lue laajempi artikkeli 0 maitojame.fi/sections/ tilan-kehittaminen

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Karjan Propyleeni Plus sisältää propyleeniglykolin lisäksi mm. betaiinia ja niasiinia, jotka tehostavat maksan toimintaa.

Sopii jatkuvaan käyttöön.

Maittava Tehomelassiglykoli Plus sisältää propyleeniglykolia, glyserolia, seosmelassia, poliolia ja koliinia. Tuote soveltuu houkutusrehuksi lypsyrobotille ja jatkuvaan käyttöön.

Hivelic Proppi 100 % sisältää propyleeniglykolia ja koliinia. Energiaarvo on erittäin korkea 20 MJ/kg.

Erikoistuote syömättömyys- ja ketoosieli asetonitautitapauksiin.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Lean - johtamisfilosofia / osa 1

Sarjassa käsitellään Lean-pilottiryhmän ajatuksia ja tapoja toteuttaa Lean-ideologiaa maitotilalla.

Lean-ajattelu

Pekka Petäjäsuvanto

� Johtamisfilosofia,

Tuotannon asiantuntija Osuuskunta Pohjolan Maito Valio Kehitys -palvelut pekka.petajasuvanto@valio.fi

"Lehmä ei ole Toyota"

Lean maitotilalla Valioryhmä järjesti yhdessä Suomen Yrittäjäopisto kanssa vuoden kestäneessä Lean-johtamiskurssin, jolle osallistui yhdeksän maitotilayrittäjää ympäri Suomen.

L

ean on Japanissa Toyotan teh­ taalla kehitetty jatkuvan paran­ tamisen johtamisfilosofia, joka sopii hyvin myös maitotilan johtamisjärjestelmäksi – otsi­ kon lausahduksesta huolimatta.

Lean-ideologian hyödyntäminen mai­ dontuotannossa on lähtenyt elävän elämän tarpeista. Tilakoon kasvaessa vaatimukset yrityksen johtamiselle muuttuvat. Karjan­ hoidossa on siirrytty yhden lehmän käsit­ telemisestä eläinryhmien käsittelemiseen.

Maitotilan arjen pyörittämisen vaa­ timukset kasvavat ja managementin on pysyttävä tuotannon kehittymisen muka­ na. Maitotilan on oltava kokonaisuus. Teke­ misen laadun kustannuksella ei voi viedä yhtä osa-aluetta eteenpäin, vaan tilan talou­ den, peltojen ja karjan sekä yrittäjien jaksa­ misen on pysyttävä kehityksessä mukana.

Maitotilojen johtamiskoulutuksen taus­ talla on tarve vastata yrittäjien aikapulaan.

Töitä on paljon, mutta miten priorisoida tekemiset? Oma työpanos on tärkeää koh­ dentaa oikeaan tekemiseen – kuka tekee, milloin, mitä ja missä?

Leanin perimmäisenä ajatuksena ei ole tehdä töitä entistä nopeammin ja huonos­ ti, vaan välttää turhan työn tekeminen ja keskittyä lisäarvoa tuottavaan työhön. Lean tuo maitotilalle maalaisjärkeä, joka näkyy parempana tuottavuutena, korkeampana

30

Maito ja Me 1/2016

keskituotoksena ja taloudellisena tulok­ sena.

Monilla tiloilla työntekijät ja urakoitsi­ jat ovat mukana kuvioissa. Maitotilayrittä­ jän rooli on muuttumassa: yrittäjän työ kes­ kittyy entistä enemmän johtamiseen. Haas­ teeksi muodostuu tiedon siirtäminen työn­ tekijälle siten, että oikeat asiat tulee tehdyk­ si oikeaan aikaan ja tehokkaasti. Leanin aja­ tuksena on motivoida työntekijöitä omatoi­ miseen ongelmanratkaisuun ja vastuunot­ tamiseen. Yllättävää kyllä, suurin hyödyn saaja saattaa olla maitotilayritys, jossa tilan oma väki työskentelee. On hyvä pureutua navetan työvaiheisiin välillä kriittisesti ja pyrkiä lisätyön vähentämiseen.

Mikä on maitotilayrityksen Pohjantähti?

Lean-pilottiryhmän kurssilaisilla oli vuo­ den kestäneen kurssin aikana lähiopiske­ lupäiviä ja lisäksi he kävivät opintomatkal­ la Tanskassa. Lähiopiskelupäivillä käytiin pienryhmänä kehittämiskeskusteluja avoi­ mesti tilojen asioista. Kurssin aikana pun­

taroitiin oman tilan tavoitteita, niin kutsut­ tua maitotilayrityksen Pohjantähteä, ensin jopa 5–10 vuodenkin päähän.

Oman Pohjantähden tunnistaminen määrittää tilan kehittämisen raamit ja on kaiken suunnittelun lähtökohta. Pilottiryh­ män Pohjantähdet liittyivät tulevaisuuteen, kehittämiseen, omaan työmäärään, talou­ teen tai yrityksen asemaan lähellä olevassa yhteiskunnassa.

Pohjantähden muodostamisen jälkeen pilottiryhmä lähti kehittämään tilan joh­ tamista. Pohdittiin tarkemmin yrityksen arvoa tuottavat työt. Lopulta mentiin tilo­ jen päivittäisiin prosesseihin, kuten seos­ rehun valmistuksen vakiointiin, lypsyase­ mantyöskentelyn ohjeisiin, lypsyrobotin tarkastusten säännölliseen tekemiseen, umpeen laittoon, vasikoiden juottoon jne.

Osasta työvaiheita tehtiin tiloille työohjeet.

Leanin tavoitteena on vaihtelun vähen­ täminen sekä työtapojen ja -menetelmi­ en vakiinnuttaminen. Se tuo maitotilalle tulosta.

Vain mitattavaa asiaa voi parantaa tehok­ kaasti eikä kehitystavoitteita voi asettaa ilman mittareita. Sen vuoksi pilottiryhmä­ läiset asettivat omille yrityksilleen yksin­ kertaiset ja selkeät mittarit, jotka keskitty­ vät oleellisiin maitotilan päivittäisiin asi­ oihin. �

jossa tavoitellaan tuottamattomien toimintojen poistamista.

Samalla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia ja tuotannon läpimenoaikaa. � Leanin neljä periaatetta: 1. Tiimityö Maitotilayrittäjät, jotka pystyvät yhteistyöhön, ovat menestyjiä 2. Viestintä Kaikki tilalla työsken­ televät osallistuvat tuotannon kehittämiseen ja viestivät keskenään 3. Resurssien tehokas hyödyntäminen ja hukan poistaminen 4. Jatkuva parantaminen.

Leanin soveltaminen maitotilalla Maitotilayrittäjien Minna ja Jukka Määtän Arvolan Karjapiha Oy Vaalasta haluaa olla dynaaminen maitotila myös tulevaisuudessa. Vajaa viisikymppisten yrittäjien visio on, että yritykseen saadaan jatkajat perheestä tai tilan ulkopuolelta. Yrittäjien arvoihin kuuluvat omasta jaksamisesta huolehtiminen, laadukkaan toiminnan ylläpitäminen ja olemassa olevien resurssien tehokas hyödyntäminen.

Lean-pilotissa mukana olleessa yrityksessä lähdettiin ensimmäiseksi parantamaan lehmien olosuhteita ennen ja jälkeen poikimisen. Vuonna 2014 ummikoille rakennettiin ulos 120 neliön pressuhalli 600 neliön jaloittelutarhan yhtey­ teen. Umpilehmät makaavat pressuhallissa, mutta ruokailevat ja liikkuvat jaloittelutarhassa.

Viime vuonna vasikoille saneerattiin tilat vanhaan navettaan. Matkaa navetalle on 500 metriä. Saneerauksessa tehtiin 12 kappaletta 1,7 neliön yksilökarsinaa ja 80 neliön olkipohja-alue.

Yksilökarsinoissa vasikat ovat maitojuotolla ja ryhmäkarsinassa hapanjuomalla. Samalla hiehoille tuli 20-paikkainen makuuparsiosasto.

Pihatossa entisen vasikkalan paikalle tehtiin

poikimista odottaville lehmille kuusi partta, leveydeltään 130 senttiä. Lisäksi vasikkalan tilalle tuli 160 neliön olkipohjainen poikimaosasto.

Pihatosta vapautuneille hiehojen ja umpilehmien paikoille uusittiin parret ja pedit sekä asennettiin käytävämatot: saatiin 25 uutta makuupaikkaa lypsykierrossa oleville lehmille.

Tämä lisää jo yksistään maitomäärää. Umpi- ja poikimaolosuhteiden parantuminen nostaa keskipoikimakertaa. Panostus vasikoihin tuottaa kestäviä lehmiä ja parempi alkukasvu nostaa lypsykauden tuotosta.

Seuraavat vuodet panostetaan työvaiheiden prosessien kehittämiseen ja työtapojen vakiinnuttamiseen. Mitä vähemmän vaihtelua, sen tehokkaampaa työ on. Näin tilan tuotos paranee ja työajan käyttö tehostuu.

Ensimmäisenä Arvolan Karjapihassa on prosessoitu lypsylehmien umpeenlaitto. Jokaiselle lehmälle tehdään sorkkahoito, jonka yhteydessä laitetaan tarvittavat umpituubit ym. Sitten lehmä pääsee ulkohalliin kesä- tai talvilomalle.

Katso kuvia Arvolan Karjapihasta 0 maitojame.fi/sections/tilan-kehittaminen

FabaRANE-palvelu nopeuttaa edistymistä yhdessä FabaRakenneVG -sonnien kanssa.

Tutustu uudistuneeseen, edulliseen hinnoitteluun!

Rakenteeltaan parhaat Kuva: Alex Arkink

Kestävää kauneutta!

FabaRakenneVG-sonnit periyttävät sopusuhtaista kokoa, optimaalista rakennetta, liikkuvuutta ja syöntikykyä.

Eli kestävää ja toimivaa kauneutta!

Oman Pohjantähden tunnistaminen määrittää tilan kehittämisen raamit ja on kaiken suunnittelun lähtökohta.

Maito ja Me 1/2016 31 Faban kumppani

Teema : talous

Kuolemantapaus saattaa tulla kesken kylvö- tai sadonkorjuukiireiden.

Miten seuraava satokausi hoidetaan?

Risto Airikkala

Päälakimies MTK risto.airikkala@mtk.fi

vähennetään perintöverotettavan omaisuuden arvosta.

Perukirjassa on syytä myös esittää vaatimus perintöveron huojentamisesta sekä sen maksuajan pidentämistä tilan­ pidon jatkamisen vuoksi (Perintöverolaki, PVL, 55–56 §).

Hakemus on tehtävä ennen veron määräämistä. Jos kui­ tenkin on tehty keskinäinen omistusoikeustestamentti, ei sitä ole aina verotuksellisista syistä syytä liittää perukir­ jaan, koska testamenttiin ei ole velvollisuutta vedota.

Yllättävän sairastumisen varalta olisi puolisoiden syytä laatia keskinäinen edunvalvontavaltakirja, missä toinen valtuutetaan hoitamaan kaikkia valtuutetun taloudellisia asioita tilanteissa, joissa puoliso on oikeustoimikyvytön sairauden tai esimerkiksi vanhuuden vuoksi. Näin juokse­ vien asioiden hoitamisessa ei tule ongelmia.

Pidä Maatilan lakiasiat ajan tasalla Maatilan muodostaessa perheelle olennaisen tärkeän elämänpiirin on syytä myös varautua tilanteisiin, joissa tämän piirin jatkumista uhkaa yllättävä kuolemantapaus tai avioero.

34

Maito ja Me 1/2016

lain 86 pykälän perusteella siihen asti kunnes ositus toimitetaan. Vaikka pääsääntönä on, että se, joka joutuu toiselle jotain omastaan luovut­ tamaan, saa päättää siitä, mitä luovuttaa (AL 103), niin leskellä on kuitenkin etuoikeus saada sellais­ ta omaisuutta, mitä tarvitsee elinkeinonsa jatkamiseksi kuten työvälineitä ja muuta irtainta (traktori tms.).

Edellä kerrotun osituksesta seuraavan tasingonmaksu­ velvollisuuden välttämiseksi puolisot voivat tehdä avio­ ehtosopimuksen, jolla suljetaan avio-oikeuden ulkopuo­ lelle osa, kaikki tai vain erikseen nimetty omaisuus. Sopi­ mus voi olla myös yksipuolinen, vain toisen puoli­ son omaisuuteen ja oikeuteen liittyvä.

Avio-oikeuden ulkopuolelle voidaan mää­ rätä omaisuutta myös lahjakirjassa ja tes­ tamentissa. Tätä keinoa on usein käytetty tilanteissa, joissa vuosisatainen sukutila on haluttu säilyttää suvussa.

Hallintaoikeustestamentti lesken avuksi tilanpidon jatkamiseksi Jos testamenttia ei ole, puoliso ei lain mukaan peri mitään, vaan koko vainajan omaisuus osituksen jälkeen menee lapsille. Lasten ollessa alaikäisiä heitä edustamaan määrätään intressiristiriitatapauksissa virkaholhooja/ asian­ajaja, jos muuta ei tarjota.

Byrokratia ja kustannukset kasvavat ja toiminnan jat­ kaminen vaikeutuu. Mikä avuksi? Miten ala-ikäisten las­ ten vanhemmaltaan perimää omaisuutta tulisi hoitaa?

Mihin sitä saa käyttää?

Ensiksi puolisoiden olisi syytä tehdä keskinäinen hal­

Kuvitus: Päivi Liikamaa

M

aatilan pyörittäminen puolison kuoltua tai muussa kriisitilanteessa on tuskais­ ta – etenkin, jos perillisten kesken ei val­ litse sopua. Perheviljelmälle ominais­ ta on koko elämän sijoittuminen samaan paikkaan: työ, asunto, ihmissuhteet, lasten koulut ja ystä­ vät. Olosuhteiden muutos ravistelee tällaista perhettä tavallista enemmän.

Tilan elinkelpoisuuden ja toiminnan jatkuvuuden tur­ vaamiseksi kuolema- tai avioerotapauksissa yksi kei­ no on tehdä avioehtosopimus. Aviopuolisoiden omai­ suus on lähtökohtaisesti erillistä, mutta heidän välillään tulee toimitettavaksi ositus avioeron tai kuoleman tapa­ uksissa. Ellei avioehdolla ole toisin määrätty, kummankin omaisuudesta vähennetään omat yksityiset velat ja net­ to-omaisuus jaetaan kahteen osaan. Varakkaampi joutuu näin luovuttamaan omaisuuttaan vähemmän omistaval­ le – tätä kutsutaan tasingonmaksuvelvollisuudeksi, mihin avio-oikeus oikeuttaa.

Avioehdolla ei siten ole merkitystä tilanteissa, jois­ sa avioliitto jatkuu. Ositusta ei voi tehdä avioliiton jatku­ essa. Tosin avioliiton kestäessä voidaan kuitenkin tehdä sopimus avioeron varalta, mutta tällaisellakin sopimuk­ sella on vaikutusta vasta avioeron tullessa voimaan. Osi­ tussopimuksessa voidaan sopia myös muustakin kuin 50/50 jakosuhteesta, kunhan velkojien oikeutta ei loukata.

Leski voi lisäksi osituksessa päättää siitä, mitä hän haluaa osituksessa itsellään pitää siinäkin tapauksessa, että maatilan lainhuuto olisi ollut vainajalla (Perintökaari, PK 25:9) edellyttäen, että hän on sovelias tilanpidon jat­ kaja. Leski voi myös yksin hallita omaisuutta avioliitto­

Maatalousyhtymä kuolinpesässä, tarvitaanko aina yksimielisyyttä?

lintaoikeustestamentti. Tällöin vai­ najan omaisuuden omistusoike­ us siirtyy lapsille perintöverovel­ vollisuuksineen, mutta hallintaoike­ us jää leskelle. Tällaisen testamentin turvin puoliso voi jatkaa tilanpitoa enti­ seen tapaan, ellei lakiosavaatimuksia esitetä.

Lakiosavaatimuksen voisi esittää lapsille mää­ rätty edunvalvoja, mutta tällaiseksi olisi syytä esittää jotain sukulaista, joka ymmärtää per­ heen tilanteen paremmin kuin virkaholhooja.

Leskellä on perintökaaren 25:9 mukaan oikeus pitää maatila osuutenaan ositukses­ sa siinäkin tapauk­sessa, että lainhuuto oli­ si ollut vainajalla. Lasten lakiosa, mikä on 50 prosenttia perintöosasta, voidaan aina maksaa rahana, mikä myös helpottaa tilan säilyttämistä elinkelpoisena.

Usein luullaan, että lasten näin lakiosana saama perin­ töosuus tulee säilyttää koskemattomana turvaavasti sijoi­ tettuna ja korkoa kasvamassa siihen asti kunnes lap­ si täyttää 18 vuotta. Yksinhuoltajaksi jääminen ei kuiten­ kaan saisi lisätä lesken huoltovastuuta, vaan lapsen eri­ tyisiin tarpeisiin voidaan käyttää myös niitä varoja, mitä­ hän on perinyt vanhemmaltaan. Leskellä on toki velvolli­ suus pitää kirjaa näistä kuluista niihin itse myös osallis­ tuen, mutta koskemattomana lapsen omaisuutta ei tarvit­ se säilyttää. Näin menetellen tilanpidon jatkaminen voi hiukan helpottua.

Hallintaoikeustestamentti pienentää myös perintöve­ rojen määrää, koska hallintaoikeuden pääomitettu arvo

Jos mitään ei ole sovittu, maatilan kuuluminen kuolinpe­ sään aiheuttaa usein ongelmia, joista selviytyminen on erityisen vaikeata myös siksi, että lainsäädäntö asiassa on puutteellista ja oikeudelliset neuvot usein ristiriitaisia.

Kuolemantapaus saattaa tulla kesken kylvö- tai sadon­ korjuukiireiden, eikä tilapäistyövoimaa ole saatavissa.

Miten seuraava satokausi hoidetaan? Leski ei halua tai pysty peltoja hoitamaan, mutta naapuri vuokraisi pellot, jos osakkaat vain suostuisivat vuokraamaan. Voiko yksi osakas estää peltojen vuokraamisen?

Tällaiset tilanteet ovat yleistyneet ja riitauttavat suku­ laisten välit tarpeettomasti. Jako voi kestää valituksineen vuosia ja sillä aikaa olisi elettävä ja hoidettava tilaa tuloa tuottavasti ja enempiä vahinkoja välttäen.

Ja entä tämän jälkeen? Leski ja osa perillisistä haluavat tilan jatkavan, osa perillisistä haluaa perintöosansa raha­ na. Kun sopimusta yhteishallinnosta perintökaaren 24 luvun mukaisesti ei saada aikaan, miten hoidetaan juok­ sevat kiireelliset asiat?

1

tärkeät asiakirjat � Keskinäinen hallintaoikeustestamentti � Avioehtosopimus

� Edunvalvontavaltakirja

� Testamenttiin tai lahjakirjaan avio-

oikeuden poissulkeva määräys

Saat apua asiakirjojen laadintaan:

� MTK:n asianajajarengas

(Maanomistajien Arviointikeskus Oy)

� Pankkien juristit

Maito ja Me 1/2016

35

ideaalia

Teema : talous Ei ole harvinaista, että yksi osakas vastustaa kaikkia toimia painostaakseen ja saa tukea asianajajaltaan. Asian­ ajaja ilmoittaa, että kaikkiin oikeustoimiin vaaditaan kaikkien osakkaiden yksimielinen päätös, ja että mikä­ li yksikin osakas vastustaa, ei suurenkaan enemmistön tekemällä sopimuksella kolmannen kanssa ole pätevyyttä.

Tähän suurin osa osakkaista tyytyy, vaan onko pakko?

JOKO SINUNKIN KARJASI SYÖ Siemenviljaa, lannoitteita ja rehuja leski voi hankkia pesän varoilla ja vaihtaa vaikka traktorin, jos se on järkevää.

Leskellä määräämisvaltaa

Haluaisitko laskun meijerin kautta?

Kysy lisää rehutilausta tehdessäsi!

Lisää seleeniä!

A-Rehun maitotilan rehuissa on nyt entistä enemmän seleeniä ja jopa puolet siitä on erittäin hyvin imeytyvää orgaanista seleeniä.

TuhtiTäysrehu TuhtiTäysrehu suunniteltiin tuottajien toiveiden mukaan: runsaasti energiaa sisältävä rehu tuottaa entistä enemmän maitoa ja täydentää lehmien ruokintaa haasteellisen rehukesän jälkeen.

li

sä

36

Tarvitsetko maksuaikaa?

A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen.

Korko on tällä hetkellä 1,85 %.

aa

-

hoitukse Ra l

la

A

Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

ä m ik aksua

A-Maito Rehut ja ruokintaratkaisut

Maito ja Me 1/2016

Perintökaaren 1a pykälän 1. momentin mukaan ”Eloonjää­ nyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jaka­ mattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaati­ muksesta tai perittävän testamentista muuta johdu.”

Säännös vaikuttaa olevan ristiriidassa yksimielisyyt­ tä vaativan säädöksen kanssa. Syrjäyttääkö lesken hallin­ taoikeus perillisten ja pesän muiden osakkaiden oikeu­ den hallita yhdessä tilaa? Onko leskellä oikeus tilanpidon jatkamiseen perillisten vastustuksesta huolimatta? Mitkä ovat perillisten oikeussuojakeinot tällaisessa tilanteessa?

Lesken toimivalta näyttäisi jo perintökaaren 1a pykälän ja aviolittolain 86 pykälän mukaan riittävän ainakin kaik­ kien sellaisten sopimusten tekemiseen, jotka eivät sisäl­ lä yrittäjäriskiä, mutta ovat välttämättömiä omaisuu­ den arvon säilyttämisen kannalta. Leski voisi näin ollen joko itse viljellä omaan lukuunsa tai antaa pellot vuokral­ le omaisuuden ositukseen ja jakoon saakka (pitkäaikaisiin sopimuksiin toimivalta ei riittäne). Luonnollisesti myös keskeneräisten rakennushankkeiden loppuunsaattaminen on yleensä tilan kokonaisedun mukaista, jolloin niihin­ kin lesken oikeus näyttäisi riittävän muun muassa kaup­ pakaaren 18:3 pykälän ja myös asemavaltuutta koskevien säännösten turvin.

Perillisten vaatimukset toimivallan ylittämisestä voi­ vat synnyttää vain vahingonkorvausvastuun, mutta mikä­ li toiminnasta ei ole vahinkoa syntynyt, ei ole syytä pelätä korvausvaatimuksia tai moitteita toimivallan ylityksestä.

Pikemminkin voidaan katsoa, että osakkkasta, joka vas­ tustuksellaan estää esimerkiksi metsän myymisen ajal­ laan, voisi tulla vahingonkorvausvelvollinen vahingosta, mikä metsälle aiheutuu yli-ikäisyyden ja lahoamisen tai sen arvolle suhdannemuutoksen johdosta.

Yksimielisyys ei aina välttämätöntä Toimivaltasäännöksiä tulisi soveltaa ja tulkita siten, että järkevälle talonpoikaiselle toiminnalle luodaan oikeu­ tus. Tulkinnassa on syytä muistaa ikivanha kauppakaa­ ren säännös, jonka mukaan hyödyksi tullut sopimus sitoo sitä, jonka lukuun se on tehty, vaikka se tapahtuisi­ kin ilman tämän valtuutusta. Tai asemavaltuutta koskeva säännös, minkä mukaan: ”..milloin jollakin toisen toimes­ sa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta on sellainen asema, että siihen lain tai yleisen tavan mukaan liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia tämän puolesta, katsotaan hänet valtuutetuksi tämän kel­ poisuuden rajoissa tekemään oikeustoimia.”

Tulee myös muistaa perintökaaren 12 luvun pykälien 4 ja 5 säännökset, joiden mukaan hallintaoikeus yrityksen osalta oikeuttaa ”säännölliseen tavaran vaihtoon ym. jär­ kiperäiseen taloudenhoidon vaatimusten mukaiseen toi­ mintaan hallintaoikeuden kestäessä.”

Pykälässä 5 on erikseen mainittu maanviljelys, missä elinkeinossa saatuja tuloja saadaan sijoittaa ja uudelleen käyttää samaan tarkoitukseen ja uuden irtaimen omai­ suuden hankintaan. Siten muun muassa siemenviljaa, lannoitteita ja rehuja leski voi hankkia pesän varoilla ja vaihtaa vaikka traktorin, jos se on välttämätöntä, järkevää ja oikeassa suhteessa tilan toimintaan.

Vaikka kaikkien suostumusta eri toimiin tulisikin tie­ dustella, voidaan toimenpide, joka ei siedä viivytystä, suorittaa (PK 18:2 mukaan), vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi. Esimerkiksi pellon vuok­ raaminen on tällainen toimi, koska viljely on sidottu mää­ rä-aikoihin, joiden laiminlyönti olisi pesälle vahingoksi.

Myös laissa eräistä yhteisomistussuhteista (180/58) annetaan osakkaalle valta käyttää koko yhteistä omai­ suutta, mikäli se ei loukkaa toisten osakkaiden vastaavaa oikeutta (3§). Lisäksi: ”…milloin toimenpide on tarpeen esineen säilyttämistä, turvaamista tai sen tavanmukais­ ta käyttämistä varten eikä siedä viivytystä, älköön kuiten­ kaan yhteisomistajan vastustus tai poissaolo estäkö toista yhteisomistajaa siihen ryhtymästä” (4§).

Eli käytännössä, jos kukaan osakas ei halua peltoja vil­ jellä, voidaan vahingon välttämiseksi pellot vuokrata eni­ ten tarjoavalle siitäkin huolimatta, että kaikki osakkaat eivät nimeään vuokrasopimukseen panisi. Poliisi tus­ kin antaisi virka-apua hallinnan palautukseen puhtaas­ ti siviilioikeudellisessa riidassa, vaan edellyttäisi käräjäoi­ keuden päätöstä. Palstojen hallinnan oikeusperusteen eli vuokrasopimusten laillisuuden tutkiminen ei myöskään kuulu tukihakemuksia käsittelevän maataloushallinnon tehtäviin, vaan tuet on myönnettävä sille, joka tosiasialli­ sesti peltoja viljelee ja jonka yrittäjäriskillä toimintaa har­ joitetaan.

Edellä mainittuihin normeihin tukeutuen sallisin maa­ tilakuolinpesissä leskelle tai osakkaiden enemmistölle sel­ laisen toimintavallan, jolla tilan vakiintunutta toimintaa jatketaan järkevillä liiketaloudellisilla periaatteilla, vaik­ ka kaikkien osakkaiden suostumusta ei kaikille toimil­ le saataisikaan. Yrittäjäriskiä osakkaalle ei vastentahtoi­ sesti kuitenkaan saa ulottaa (ks. KKO:1995:155) eli avoimena yhtiönä kuolinpesää ei voida pitää.

Perillisten oikeus näillä periaatteilla näyttäisi rajoit­ tuvan vain jaon vireillepano-oikeuteen, mutta siihen asti kunnes ositusta, jakoa tai pesänselvitystä on haet­ tu, pesässä täytyy voida toimia järkevästi, vastuullisesti ja enempää vahinkoa välttäen (ks. AL 86§).

KOFASIL-SÄILÖTTYÄ REHUA?

KOFASIL

®

BIOLOGISET SÄILÖNTÄAINEET

LAC ja DUO

- Tehokkaat bakteerikannat - Myös luomutuotantoon

KOMBI

TEHOKAS YHDISTELMÄTUOTE - Maitohappobakteerit ja natriumbentsoaatti + kaliumsorbaattiseos - Tehokas jälkilämpenemisen, hiivojen ja homeiden estoon

KÄYTTÖVALMIIT SÄILÖNTÄLIUOKSET

LP ja Ultra K

- Syövyttämätön, käyttäjä- ja koneystävällinen - Tehostaa luontaista käymistä - Estää haitallisia bakteereita

TURVALLISIA, MONIPUOLISIA, TEHOKKAITA

OSTA SUORAAN ASIANTUNTIJALTA NURMIJÄRVI

ISOKYRÖ

PASI PULKKANEN

PÄIVI KOIVUSALO

040 579 2645

0500 158 427

Katso mallit avioehtosopimuksesta, hallintaoikeustestamentista ja testamentista osoitteesta 0 maitojame.fi/sections/tilan-kehittaminen 02037 791 4040 Maito ja Me 1/2016

Teema : talous

Päivi Rajala-Schultz

Professori, ELT Helsingin yliopisto Eläinlääketieteelinen tdk, maitohygienia ja nautojen terveys paivi.rajala-schultz@helsinki.fi

Utaretulehduksen kustannukset Utaretulehdus on jokaisen lypsykarjatilan tuttu päänsärky – se on maailmanlaajuisesti lypsylehmien yleisin ja kallein sairaus.

vin oirein tai se voi jäädä piilottelemaan utareeseen ilman näkyviä oireita piilevänä tulehduksena. Piilevissä tulehduksissa mai­ don kohonnut soluluku onkin se tyypillisin merkki siitä, että jotain on vialla.

taretulehdusten arvioitu hin­ ta vaihtelee suuresti riippu­ en siitä, mitä tekijöitä ote­ taan huomioon kustannuk­ sia laskettaessa. Kansainväli­ sissä tutkimuksissa oireilevan utaretuleh­ duksen keskimääräiseksi hinnaksi on arvi­ oitu 210 euroa tapausta kohti, vaihdellen 164–235 euron välillä riippuen, esiintyykö sairaus loppulypsykaudella vai pian poiki­ misen jälkeen.

Utaretulehduksen keskimääräinen hin­ ta-arvio karjassa lehmää kohden vuodessa vaihtelee 61–97 euron välillä. Eri karjoissa tilanne on kuitenkin hyvin erilainen ja kus­ tannukset voivat vaihdella karjakohtaisesti edellä esitettyä huomattavasti enemmän.

Utaretulehdus voi siis ilmetä helposti havaittavina, oireilevina hoitoa vaativina kliinisinä tapauksina, mutta myös piile­ vinä, lähinnä maidon solulukua kohotta­ vina tulehduksina. Monilla tiloilla piilevä utaretulehdus on taloudellisesti kaikkein merkityksellisin ja eniten tappioita aihe­ uttava sairauden muoto. Piilevät tulehduk­ set syövät yrittäjän kukkaroa salakavalas­

U

Piilevän tulehduksen kustannukset

Piilevän utaretulehduksen vaikutus maidontuotantoon Maidonmenetys, kg/pv Soluluku/ml

1. lypsykausi

>2 lypsykausi

200 000

0,31

0,58

Mikä on utaretulehdus?

300 000

0,40

0,75

Utaretulehdus on nimensä mukaisesti maitoa tuottavan kudoksen tulehdus, joka melkeinpä aina johtuu utareeseen päässei­ den bakteerien aiheuttamasta tartunnas­ ta. Lehmän oma puolustusjärjestelmä yrit­ tää päästä eroon utareeseen tunkeutuneista bakteereista lähettämällä utareeseen veren valkosoluja, kehon oman armeijan, taiste­ lemaan näitä hyökkääjiä vastaan.

Jos taistelu bakteereja vastaan epäon­ nistuu osittain tai kokonaan, sairaus voi ilmentyä joko kliinisenä eli ulospäin näky­

400 000

0,46

0,86

500 000

0,51

0,96

600 000

0,55

1,03

38

Maito ja Me 1/2016

ǏǏPiilevästä utaretulehduksesta (maidon

kohonneesta solumäärästä) aiheutuva maidontuotannon väheneminen (kg/pv) lehmän poikimakerrasta ja maidon soluluvusta riippuen. Lehmällä katsottiin olevan piilevä utaretulehdus, jos sen soluluku nousi < 50 000 solusta/ml yli 100 000 soluun/ml testipäivästä seuraavaan.

Hollantilainen tutkimus, 2011, yli 4 300 lehmän tiedot.

ti aiheuttamalla maitoa tuottavien solujen tuhoa ja johtaen vähentyneeseen maidon­ tuotantoon.

Terveen lehmän maidon soluluku on tyy­ pillisesti alle 100–150 000 solua/ml, ja jos soluluku kohoaa yli 200 000/ml, on se merk­ ki utaretulehduksesta. Tulehdus ja maidon korkea soluluku vähentävät maidon ja mai­ totuotteiden säilyvyyttä ja johtavat maidon valkuaisaineiden määrän ja laadun heik­ kenemiseen. Tästä syystä meijerit maksa­ vat laatulisää maidosta, jossa soluluku on alhainen. Yrittäjille laatulisän menettämi­ nen voi olla yksi utaretulehduksen näky­ vimmistä kustannuksista.

Piilevien tulehdusten vähentäminen ja niistä johtuvan korkean soluluvun laskemi­ nen antavat mahdollisuuden maidosta saa­ tavan hinnan maksimointiin.

ohella utaretulehduksen suurimpia kus­ tannuksia.

Suomalaistutkimusten mukaan lehmät poistetaan usein ennenaikaisesti. Useim­ miten lehmiä olisi taloudellisesti kannat­ tavaa pitää viidenteen lypsykauteen saak­ ka riippumatta siitä, onko lehmällä utare­ tulehdusta vai ei.

Tutkimukset ovat antaneet viitteitä sii­ tä, että utaretulehdus heikentää myös leh­ mien tiinehtyvyyttä ja nostaa muiden sai­ rauksien riskiä.

Suomalaistutkimus on osoittanut, että lehmien maidontuotanto alkaa pudota jopa viikkoja ennen kuin utaretulehdus havai­ taan. Sama tutkimus osoitti, että kliinisen utaretulehduksen jälkeen lehmä ei enää saavuta tuotantopotentiaaliaan kyseisen lypsykauden aikana. Vähentynyt maidon­ tuotanto onkin utaretulehduksen suurim­ pia negatiivisia seuraamuksia.

Myös piilevät tulehdukset aiheuttavat huomattavia tappioita, jotka kertyvät pää­ asiallisesti vähentyneestä maidontuotan­ nosta ja heikentyneestä maidon laadusta.

Hollantilaisen tutkimuksen mukaan van­ hemmilla lehmillä, joilla on piilevä utaretu­

Lehmien ennenaikainen poisto on vähentyneen maitotuotoksen ohella utaretulehduksen suurimpia kustannuksia. lehdus ja soluluku 500 000 solua/ml tai yli, maidontuotanto vähenee jopa 1 kg/pv, mut­ ta jo soluluvun kohoaminen 200 000 soluun/ ml vähentää maidontuotosta noin o,5 kg/pv verrattuna lehmään, jonka soluluku on alle 100 000. Ensimmäisen lypsykauden eläimil­ lä menetys ei ole aivan yhtä suuri.

Monet kustannukset vaikeasti havaittavia Hollantilaistutkimuksen mukaan maito­ tilalliset usein aliarvioivat utaretulehduk­ sen kokonaishinnan, joka suureksi osaksi koostuu pitkälle aikajaksolle jakautuvista epäsuorista ja vaikeasti havaittavista kus­ tannuksista.

Hollantilaisista maitotilallisista 72 pro­ senttia aliarvioi utaretulehduksen hinnan karjassaan ja suuri osa heistä ei katsonut maidon kohonneesta soluluvusta aiheutu­ vien tappioiden koskevan heidän omaa kar­

jaansa. Tämä antaa viitteitä siitä, että kar­ jan taloudellista tilannetta on mahdollista parantaa selvittämällä utareterveys­tilanne kussakin karjassa ja arvioimalla esimerkiksi piilevien tulehdusten esiintyminen ja pyr­ kimällä niiden vähentämiseen.

Niin kauan kuin lehmiä pidetään ja lyp­ setään, utaretulehdusta tulee esiintymään, mutta sairauden esiintyvyyttä ja kustan­ nuksia voidaan minimoida. Sairauden en­naltaehkäisy on paras keino; kannattaa miettiä, kuinka paljon ehkäisykeinoihin sijoittaa utareterveyden parantamiseksi.

Tärkein keino on huolehtia, että lehmien oma vastustuskyky on huipussaan. Perus­ edellytyksinä on, että lehmillä on riittäväs­ ti monipuolista ja niiden tarpeita vastaa­ vaa rehua tarjolla, navetassa on mahdolli­ simman stressitön elinympäristö sekä kui­ va ja puhdas alusta mennä makuulle, ja että eläimet pysyvät puhtaina. �

Äkillisessä tulehduksessa suoria ja epäsuoria kuluja Äkillisten, kuumeisten utaretulehdusten suorat kustannukset on helppo huoma­ ta: maidon väri ja ulkomuoto muuttuvat niin paljon, ettei maitoa voi lypsää tank­ kiin, eläimen tuotos putoaa, on kutsutta­ va eläinlääkäri ja lääkityn eläimen maito täytyy antibioottien takia kaataa viemäriin useiden päivien ajan. Suorat ja näkyvät sai­ rauden seuraukset ovat kuitenkin yleensä vain pieni osa tulehduksen aiheuttamista kokonaistappioista.

Epäsuoria kustannuksia aiheuttavat heikentyvä maidon laatu, lehmien nous­ sut teurastusriski, karjan kohonneet uudis­ tuskustannukset ja sairaiden lehmien hoi­ don vaatima lisätyö. Lehmien ennenaikai­ nen poisto on vähentyneen maitotuotoksen Maito ja Me 1/2016

39

Utaretulehdusmikrobeja

Nasevasti terveydenhuollosta

Laura Kulkas

Koagulaasi-negatiiviset stafylokokit (KNS)

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas @valio.fi

KNS on yleisin utaretulehdusten aiheuttaja Suomessa. 40 eri stafylokokin alalajista yleisimmät ovat S. chromogenes (hiehoilla/ensikoilla) ja S. simulans (vanhemmilla lehmillä). Vuonna 2013 Valion aluelaboratorion näytteistä 46,6 prosentista löytyi KNS (alalajeja ei tyypitetä rutiinidiagnostiikassa).

Oireet ja hoito Koagulaasi-negatiiviset stafylokokit aiheuttavat yleensä lievän utaretulehduksen. Kotimaisessa tutkimuksessa 46 prosenttia neljänneksistä, joita ei hoidettu antibiooteilla, parani itsestään.

Penisilliinille herkkien KNS-tulehdusten paranemisprosentti oli penisilliinihoidolla runsaat 80. Resistenttien kantojen paranemisprosentti oli kloksasilliinihoidolla 67 prosenttia. Merkittävä osa KNStulehduksista paranee umpikaudella.

[ 2]

Esiintyminen Yleisimmät utaretulehdusta aiheuttavat KNS-lajit ovat S. chromogenes (53 % poikimisen yht. todetuista, 28 % lypsykaudella) ja S. simulans (23 % poikimisten yht. todetuista, 36 % lypsykaudella). Seuraavaksi yleisimmät ovat S. haemolyticus ja S. cohnii poikimisten yhteydessä sekä S. epidermidis ja S. haemolyticus lypsykaudella.

Utaretulehduksia aiheuttavia KNS-lajeja ei yleensä löydy iholta.

S. chromogenesia on kuitenkin löytynyt eläinten iholta, josta se kulkeutuu hiehoilla helposti vedinkanavasta sisään.

Jo 10 kuukauden ikäisiltä hiehoilta on löytynyt mikrobia. S. simulansia löytyy iholta hieman, mikä viittaa sen olevan pääosin utarepatogeeni. Molempien bakteerikantojen aiheuttamat oireet ovat samankaltaisia, mutta jälkimmäinen aiheuttaa useammin näkyviä oireita.

KNS:a löytyy usein parsien pinnoilta, mikä johtuu sekä maidon valutuksesta parsiin että ihokosketuksesta. Lehmiltä ja lypsäjien käsistä löytyy samoja kantoja. Altistusta lisäävät ahtaus (ylitäyttö!) ja kosteus. Hyvät laidunolosuhteet sen sijaan vähentävät tartuntapainetta.

Umpilehmien yhteisryhmä (tuntuvat hiehot lypsylehmien joukossa) ja parsien maitokontaminaatio ovat yhteydessä KNS:en esiintymiseen.

Karjan intensiivinen ruokinta / korkea tuotos altistavat tulehduksille, koska reilu väkirehujen tunnutustaso voi nopeuttaa maidon muodostumista ja lisätä maidon valutusta. Myös utarepöhö sekä vedinkanavien väljyys ja huono sulkeutuminen lypsyjen välillä tai ummessa ollessa altistavat.

[3]

Ennaltaehkäisy KNS:en ennaltaehkäisy ei ole yksiselitteistä, koska alalajeja on paljon: toiset ovat enemmän tartunnallisia ja toiset ympäristöperäisiä. Eläinten immuunipuolustuksen ylläpito poikimisen lähellä optimoimalla ympäristöolosuhteet (väljää, kuivaa) ja ruokinta ennaltaehkäisevät tulehduksia.

Ummessa olevien ja pian poikivien eläinten pito eri ryhmissä vähentää hiehojen infektiopainetta ja mahdollistaa ryhmäkohtaisen ruokinnan (eri kivennäiset). Kaikkien poikivien pito erillään lypsävistä on minimitavoite pihatoissa. Tunnutusruokinta kannattaa pitää matalana.

Etenkin parsien ja makuualueiden hyvä hygienia ja lypsyhygienia ovat oleellisia. Monissa navetoissa olisi syytä kehittää ilmanvaihtoa liian kosteuden poistamiseksi.

Kuvitus: Ossi Hiekkala

[1]

Naseva kouluttaa eläinlääkäreitä ja yrittäjiä Nautasektorille on saatu toimijoiden yhteistyönä uudet kansalliset pelisäännöt, jotka edistävät turvallista ja vastuullista eläinliikenteen hallintaa. Toimijoiden avuksi Nasevaan on rakennettu raportti karjan terveydentilasta. Lisäksi työn alla on sähköinen versio ETU nautakarjan terveystodistuksesta.

Turvallisemmasta nautaeläinliikenteestä ja uuden Nasevan käytöstä järjestetään vuoden 2016 aikana koulutuksia eläinlääkäreille ja syksyllä myös yrittäjille. Eläinlääkäreille suunnatulla kiertueella käydään kahdeksalla paikkakunnalla ja se sisältää myös kattavan paketin tietoa tarttuvista sorkkasairauksista.

Tarve luoda työkaluja eläinliikenteen ohjaukseen on selvästi olemassa. Enää ei eläinkaupassa riitä, että keskitytään vain ostettavan eläimen terveydentilaan, vaan on syytä selvittää koko lähtökarjan tilanne. Nasevaan kerättävällä tiedolla saadaan selkeä kuva pitopaikan terveystilanteesta, millä ostaja voidaan vakuuttaa valitsemaan riskittömämpiä vaihtoehtoja esimerkiksi laajennusten yhteydessä.

Eläinaineksen hankinta korostuu tämän päivän tautitilanteessa esimerkiksi Mykoplasma boviksen osalta. Tartunta on jo 61 tilalla, joista 25 on lypsykarjoja. Myös Str. agalactiae on yksi hankalista vastustettavista, vaikka lypsykarjoistamme vasta kaksi prosenttia on todettu positiivisiksi. Tarttuvia sorkkasairauksia esiintyy yhä useammin ja niiden pitäminen poissa tilalta onnistuu paremmin, kun tiedetään mitä ostetaan.

Lääkitsemislainsäädännön vaatima kirjausvelvoite Nasevaan ja Sikavaan on puhuttanut paljon, mutta on tuottanut kansallisesti vakuuttavaa tietoa lääkkeiden käytöstä. Voimme saada jatkossa kattavampaa tilastoa antibioottien käytöstä ja niiden tehosta alkutuotannossa esimerkiksi maataloustuotteiden viennin tueksi.

Puhtaat, suomalaiset elintarvikkeet ovat vientivaltti.

Maito ja Me 1/2016

Finncont® AIV 6000

Käyttösäiliön helppo ja nopea täyttö kemikaalipumpulla (100 l/min)

Työkaluja terveydenhuoltoon Nasevan vuoden 2016 tavoitteena on parempien työkalujen kehittäminen terveydenhuoltoon. Lyhyempi terveydenhuoltokäyntilomake helpottaa tilakäyntien tekemistä ja paperityötä.

Näin saadaan kerättyä tarvittavaa tietoa helpommin tinkimättä esimerkiksi lääkitsemislain velvoitteista tai eläinkaupan yhteydessä ajankohtaisesta terveystilanneraportin tiedosta.

Tuotosseurannan verkkopalveluiden raporttien avaaminen Nasevasta helpottaa jatkossa terveydenhuoltokäyntiä tekevää eläinlääkäriä: lisätietoa saadaan utareterveydestä, sorkkaterveydestä ja hedelmällisyydestä Pro Terveys -raportin tietojen rinnalle.

Vaikka eläinten hyvinvoinnin korvaus ei velvoita terveydenhuoltojärjestelmään kuulumista, Nasevasta ei kannata erota. Esimerkiksi salmonellan yllättäessä saattaa joutua maksumieheksi, jos vakuutuksen suojeluehdoissa oleva terveydenhuoltoehto ei täyty. Lisäksi turvallisen eläinliikenteen pelisääntöjen noudattamista vaativat Nasevan jäsenet katsovat järjestelmään kuuluvan tilan olevan riskinhallinnaltaan luotettavampi kuin Nasevaan kuulumaton. Suunnitelmissa oleva tiedonsiirto Nasevan järjestelmästä esimerkiksi teurastamoiden järjestelmiin helpottaa eläinliikenteen suunnittelua ja tautiturvallisuuden hallintaa.

Erja Tuunainen, asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry Naseva osoitteessa 0 naseva.fi Lisää koulutuksista 0 ett.fi 0 naseva.fi

40

TESTATTU JA TURVALLINEN 5800 L KEmIKAALISäILIö AIV–LIUOKSEN VARASTOINTIIN JA KäSITTELYYN

LISäETU:

AIV 6000 säiliön ostajalle 400 litraa AIV–irtoliuosta kaupan päälle! Etu voimassa 1.1. – 31.3.2016

mYYNTI:

Evijärven Osuusmeijeri, Härmän Seudun Osuusmeijeri, Osuuskunta Itämaito, Osuuskunta Länsimaito, Osuuskunta maitosuomi, Osuuskunta Pohjolan maito, Osuuskunta Tuottajain maito

Lisätiedot tuotteesta: puh. 044 743 0440 ari.koivisto@finncont.com www.finncont.com

KAtso VIdeo:

Eläinlääkäri

Kysy asiantuntijalta

Mikä on sopiva seleenitulos maidosta – onko 70 liikaa?

Mikä on maidon sopiva ureapitoisuus?

Seleenitulos 70 on suomalaisella rehustuksella poikkeuksellisen korkea. Viime vuoden aikana valiolaisten tilojen maitonäytteistä neljässä prosentissa seleenipitoisuus ylitti arvon 40 μg/l ja vain yhdessä prosentissa arvon 50 μg/l.

Jos seleenitulos on korkea, se kannattaa ensimmäiseksi tarkastaa lähettämällä uusi näyte tutkittavaksi.

Tällä suljetaan pois mahdolliset virheet näytteenotossa tai analysoinnissa.

Toinen mahdollinen selitys on, että seleeniä syötetään tilalla suositeltua enemmän. Maidon suuri proteiinipitoisuus voi myös vetää

seleeniä mukanaan pitoisuutta nostaen.

Seleenin päiväsaanniksi suositellaan noin 0,3 mg kuiva-ainekiloa kohti, mikä tarkoittaa käytännössä keskimäärin 5–7 mg päiväannosta lypsäville (600–700 kiloa painava lehmä, joka syö noin 18–21 kg ka).

Journal of Dairy Science -lehdessä julkaistussa australialaistutkimuksessa (Walker ym., 2010) syötetystä seleenistä erittyi maitoon keskimäärin 17 prosenttia.

Tämä tarkoittaisi seitsemän milligramman päiväannoksella ja 30 kilon maitotuotoksella noin 40 μg/l pitoisuutta maidossa.

Hiukan keskimääräistä kor­ keampi seleenimäärä maidossa on tuskin vaarallista. Edellä mainitussa tutkimuksessa lehmille syötettiin seleeniä jopa 42 mg päiväannoksella, jolloin maidon seleenipitoisuus nousi noin 300 μg litrassa. Tuokin päiväannos oli kuitenkin vasta noin puolet krooniseen seleenimyrkytykseen johtavasta määrästä.

Turhan runsaasta seleenin syötöstä ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, joten tankkimaidon seleenipitoisuus on yleensä taloudellisesti järkevällä tasolla, kun se liikkuu noin välillä 20–60 μg/l.

Seleenin päiväsaanniksi suositellaan noin 0,3 mg kuiva-ainekiloa kohti, mikä tarkoittaa keskimäärin 5–7 mg päiväannosta lypsäville.

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuolto­eläinlääkäri Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@ valio.fi

Tällä palstalla eläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä.

Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio. fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Maidon ureapitoisuus riippuu pääosin lehmien rehuannoksen raakavalkuaispitoisuudesta. Myös analyysimenetelmä vaikuttaa vaihteluun ja yksilöiden välilläkin on pieniä eroja. Maidon urea on peräisin verenkierron ureasta, joka muodostuu maksassa pääosin pötsistä imeytyneestä ylimääräisestä ammoniakista. Ammoniakki syntyy rehuvalkuaisen hajotessa. Veren ureapitoisuus vaihtelee sen mukaan, miten lehmä on syönyt ja kuinka paljon rehuvalkuaista hajoaa pötsissä.

Pötsin ammoniakkipitoisuus on korkeimmillaan 2–4 tuntia väkirehuruokinnasta, ja maidon ureapiikki on tästä 1–2 tuntia myöhemmin. Urea pystyy kulkemaan sekä veren­kier­ rosta maitorakkuloihin että päinvastoin. Maidon urea voi siis vaihdella paljonkin ruokintojen välissä.

Rehun raakavalkuaispitoisuus vaikuttaa eniten maidon keskimääräiseen ureapitoisuuteen. Maidon

DeLaval VMS™ Paljon enemmän kuin lypsyrobotti +

Integroitu maitotilan tuotannonohjaus järjestelmä

+

+

Ainutlaatuinen kiimojen ja terveyden seurantajärjestelmä

Ainutlaatuinen solulaskuri, joka laskee solut

+

+

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

UUTUUS! Kuntoluokkakamera (BCS)

Jalostaja:

www.peltosiemen.fi

+ + Vapaa tai ohjattu eläinliikenne, valintasi mukaan

VMS+

www.delaval.fi/enemmankuinrobotti

Maito ja Me 2.2016 VMS+ BCS.indd 1

Juha Nousiainen Alkutuotanto- ja maidonhankinta­ johtaja Valio Oy juha.nousiainen@ valio.fi

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimi­ tukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta.

NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

Palveleva huolto lähellä sinua

Tarkka maidon laadunseuranta

Toisaalta, jos karkearehu on sulavaa ja sisältää kohtuullisesti raakavalkuaista, on korkeakin tuotos mahdollinen suhteellisen matalalla maidon ureapitoisuudella (20–25 mg/dl).

Ruokinnan onnistumisen ja talouden kannalta maidon urea on vain yksi tekijä. Muita tärkeitä seurattavia mittareita ovat mm. lannan koostumus, maitotuotos ja maidon pitoisuudet, lehmien lihavuus sekä valkuaisruokinnan kohdalla tiinehtyminen.

Ruokinnan muutokset on hyvä tehdä vasta pitemmän seurannan perusteella, esimerkiksi laskemalla viimeisen kolmen tankkinäytteen tuloksista liukuvan keskiarvon.

Lehmäkohtaiset tulokset ovat epätarkkoja.

Lehmäkohtaisista tuloksista voi laskea maitomäärällä painotetun keskiarvon koko karjalle tai lehmäryhmälle: keskiarvomittarit tankkimaidosta tai tuse-näytteistä antavat luotettavan pohjan ruokinnan seurannalle.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa

+ Automatisoitu ruokinta

ureapitoisuus kuvaa siten melko tarkasti rehuannoksen raakavalkuaispitoisuutta: maidon urea onkin hyvä valkuaisruokinnan mittari.

Pötsin mikrobisynteesin kannalta maidon ureapitoisuuden minimi on 16–18 mg/dl, jolloin rehun raakavalkuaispitoisuus on noin 13–14 prosenttia kuiva-aineessa. Maksimaalisen kuidun sulavuuden kannalta maidon ureapitoisuuden pitää olla hieman korkeampi.

Maitotuotos lisääntyy melko tasaisesti ureatasolle 30–35 mg/dl edellyttäen, että valkuaisrehuna käytetään esimerkiksi rypsirouhetta. Samalla typen hyväksikäyttö heikkenee.

Maidon urean sopiva tavoitetaso riippuu mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Hyvä kompromissi on 25 mg/dl, mutta mikäli karkearehussa on korkea raakavalkuaispitoisuus, voi hyvin korkean tuotoksen saavuttaminen tällä ureatasolla olla hankalaa.

25.1.2016 12:32:06

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ....................................................................................120 Maidon tuottajahinta, 9/2015 Valio......................................................37 snt / litra Ohran hinta, vko 37/2015, Altia Oyj ......................................................0,155 eur / kg Täysrehun hinta, Raisioagro 9/2015 verkkokauppa .......................0,288 eur / kg Rypsirouheen hinta , Raisioagro 9/2015 verkkokauppa ................0,307 eur / kg Sisäruokintakauden pituus.......................................................................275 vrk D-arvot NuuttiBOR ............................................................................................................67,4 Muu lajike .........................................................................................................65,7

NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 10 379 €

Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,7%-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Siemenmyynti:

Lisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 104 euroa / lehmä .......12 484 euroa / lypsykarja Lisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 135 euroa / lehmä .......16 157 euroa / lypsykarja D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

Hyvinvointi

Ann-Helena Hokkanen

Maatalousyrittäjä, ELT Helsingin Yliopisto, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus ann-helena.hokkanen@helsinki.fi

Varmista pikkuvasikan hyvinvointi

Hyvä alku elämälle

� Kuivikkeen

lisääminen villitsee vasikat leikkiin.

Porukalla on mukava juosta ja peuhata.

Vasikoissa on maitotilan tulevaisuus. Siksi niille kannattaa tarjota kaikki mahdollisuudet hyvään elämään, kasvuun ja kehitykseen.

P

ikkuvasikoille erityisen tärkeitä asioita ovat ternimaito, riittävä ravinto, imeminen, lämpö, uni, turvallisuus, puhtaus, leikki sekä lajitoverien seura. Siksi on hyvä pysähtyä pohtimaan vasikan elämää tar­ kemmin varsinkin, jos omalla tilallaan ei ole aivan tyytyväinen vasikoiden vointiin.

Jo hyvin pienillä asioilla ja satsauksilla voi­ daan muuttaa paljon vasikoiden hyväksi, aina ei tarvita suuria investointeja.

Valvo poikimiset Pikkuvasikan hyvinvoinnin turvaaminen alkaa emän hyvinvoinnista huolehtimisel­ la. Mitä terveempi emä on poikiessaan, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on selvi­ tä kunnialla urakastaan ja tulevasta lypsy­ kaudesta, saada terve vasikka ja tuottaa sil­ le laadukasta ternimaitoa.

Emän sairaus tai sen kokema stressi poi­ kimisen aikoihin hidastaa poikimista ja altistaa vasikan vaaralliselle hapenpuut­ teelle. Poikimisten valvonta ja avustaminen tarvittaessa on tärkeää sekä emän että vasi­ kan terveydelle ja hyvinvoinnille. Näin voi­ daan antaa tarvittaessa vetoapua ja puuttua ajoissa poikimahalvauksiin. Lisäksi vasikal­ le saadaan juotettua ternimaito valvotusti heti syntymän jälkeen ja varmistutaan sii­ tä, että emä hoitaa vasikkansa. Jos emä ei tätä voi tai halua, ihmisen on tehtävä työ.

44

Maito ja Me 1/2016

ǏǏVastasyntynyt vasikka on kuivattava, jotta

se ei menetä turhaan lämpöä ja joudu käyttämään vähäisiä energiavarastojaan lämpimänä pysymiseen. Olki on paras kuivike vastasyntyneelle.

Varmista ternimaidon saanti Ternimaito on tarkoitettu vasikan ensim­ mäiseksi ateriaksi ja se on tärkein yksitäi­ nen tekijä vasikan vastustuskyvyn muodos­ tumiselle. Jos vasikkasi sairastavat, tarkasta ensimmäiseksi poikimisten valvonta ja ter­ nimaidon juotto tilallasi.

Ternimaito on oikea tehoaine: se sisältää paljon taudinaiheuttajilta suojaavia vas­ ta-aineita, muita proteiineja, sokeria, ras­ vaa, kivennäisaineita, vitamiineja sekä kas­ vutekijöitä ja emän valkosoluja. Naudan istukka ei läpäise vasta-aineita, eli ne eivät

pääse kulkeutumaan emän verestä vasi­ kan vereen. Siksi vasta-aineet täytyy saada ternimaidosta. Vastasyntynyt vasikka saa ternimaidosta myös paljon energiaa, vita­ miineja ja muita vasikan kasvulle ja tervey­ delle tärkeitä aineita.

Jos ternimaidossa on matala vasta-aine­ pitoisuus, vasikka on saanut liian vähän ternimaitoa tai se on saanut ternimaitoa lii­ an myöhään, jolloin suolisto ei enää läpäi­ se suurikokoisia vasta-ainemolekyylejä, jää vasikan passiivinen vastustuskyky heikok­ si. Tämä on haitallista ja heikentää vasikan terveyttä ja kasvua sekä lisää sairastavuut­ ta ja kuolleisuutta.

Mahdollista riittävä lämpö, ruoka, lepo ja uni Vastasyntyneen vasikan on pysyttävä läm­ pimänä, koska sillä on vähän elopainoa suhteessa kehon lämpöä haihduttavaan pinta-alaan. Kuivaus ja ternimaidon sisäl­ tämä energia tulevat kipeään tarpeeseen heti syntymän jälkeen. Märkyys moninker­ taistaa vasikan kehosta haihtuvan lämmön määrän. Tilanne pahenee entisestään, jos on kylmää tai vetoista.

Jos vasikka kuivattaa itse itsensä, se jou­ tuu käyttämään kehon vähäisiä, elämän alkuun tarkoitettuja voimavaroja ja ener­ giavarastoja ”turhaan”. Siksi vasikka on kuivattava syntymän jälkeen.

Riittävä ruoka on tärkeää kasvun ja kehi­ tyksen kannalta, mutta myös vasikan läm­ pötalouden kannalta. Maito on ensimmäi­ sinä päivinä vasikalle ainoaa oikeaa ravin­ toa, ja se tulee tarjoilla lämpimänä ja tutis­ ta, jolloin maito juoksettuu hyvin ja voima­ kas imemisen tarve tyydyttyy.

Kylmä juoma altistaa ripuleille ja ongel­ mille ravinnon imeytymisessä. Jos vasik­ ka ei saa imeä, siitä aiheutuu stressiä, joka altistaa sairauksille. Lisäksi ”väärien” koh­ teiden, kuten kaverin navan imeminen lisääntyy, johtaen herkästi napatulehduk­ siin ja hankaliin käytösongelmiin.

Vasikan täytyy saada levätä ja nukkua paljon, varsinkin vastasyntyneille tärke­ ää REM-unta. Vasikka kasvaa, kun se lepää.

Siksi erityisen tärkeää on lämmin ja kuiva makuualusta. Myös riittävä ravinto ja ime­ minen parantavat vasikan unta ja lepoa.

REM-unen nukkuminen onnistuu vain, jos ei ole kylmä, sillä tässä unessa vasikan lämmönsäätely ei toimi. Jos vasikka ei saa nukkua tarpeeksi REM-unta, se on altis sairastumaan. Muutenkin kylmä häiritsee vasikan lepoa ja kasvua. On myös muistet­ tava, että kylmässä energian tarve kasvaa ja tarvitaan enemmän ruokaa.

Vasikan kokema lämpötila ei ole sama kuin ympäristön lämpötila, vaan kylmässä­ kin pärjää, jos saa tarpeeksi ruokaa, on pal­ jon kuiviketta ja palava kestokuivikepohja

(mieluiten olkea, joka eristää hyvin kehos­ ta haihtuvaa lämpöä, ja johon jalat ja tur­ van saa lämpimään) sekä lisälämpöä ja/tai lajitoverit lisälämpöä tuomassa. Kaikkein paras patteri vasikalle on oma emo.

Tarjoa turvalliset ja puhtaat olosuhteet Vastasyntyneen vasikan täytyy kokea olon­ sa turvalliseksi. Stressi altistaa sairauksil­ le, sillä se heikentää elimistön puolustus­ ta. Stressi, pelko ja hoitamaton kipu häirit­ sevät eläimen unta. Lajitoverit, hyvä suh­

Leikkivällä vasikalla on asiat mallillaan. de hoitajaan, kivuliaiden toimenpiteiden ja stressaavien asioiden välttäminen lisää­ vät turvallisuuden tunnetta.

Koska vasikka syntyy maailmaan ilman vasta-aineita, poikimaympäristön puhtau­ teen tulee kiinnittää erityisen paljon huo­ miota, samoin vasikoiden olosuhteisiin myöhemmin. Nuoret eläimet ovat aina alt­ tiimpia sairastumaan kuin aikuiset. Mai­ to ja juomarehut ovat hyviä kasvualusto­ ja bakteereille, joten vasikoiden juottoas­

tioiden ja laitteiden puhtaus on tärkeää, jotta taudinaiheuttajat eivät pääsisi niissä lisääntymään.

Anna lapsen leikkiä Leikkiminen on vasikalle tärkeää ja sen tie­ detään kehittävän elimistöä monella taval­ la. Leikkivällä vasikalla on asiat mallillaan.

Leikin tiedetään estyvän silloin, kun vasikka kokee olonsa uhatuksi, se on sai­ ras tai kärsii kivusta. Myös nälkä, vieroi­ tus, lajitoverien puute, liian suuret koko­ erot ryhmässä, liukas lattia tai virikkeiden puute voivat vähentää tai estää kokonaan leikkimisen.

Vasikoiden leikkiä kannattaa seurata. Jos kuivikkeiden lisäämisen jälkeen ryhmän kaikki muut vasikat leikkivät ja yksi kyyhöt­ tää nurkassa, kyseisen vasikan vointi on tar­ kistettava. Suurella todennäköisyydellä se on loukkaantunut tai sairas.

Naudan lapsuus on lyhyt. Siksi arjen kii­ reessä, mutta varsinkin uusia toimintata­ poja ja navetoita suunniteltaessa, on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, miten tästä lyhyestä ajasta saa kaiken irti. Loppujen lopuksi vasikka ei vaadi paljon: oikeastaan vain mahdollisuuden olla hetken lapsi.

Lue lisää poikimaympäristön vaikutuksesta vasikkaan 0 maitojame.fi/sections/terveysja-hyvinvointi Maito ja Me 1/2016

45

hyvinvointi Seleenipitoisuus tilojen lähettämissä maitonäytteissä 2015 μg/l

Kristiina Sarjokari

120

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

100 80 60

Seleenin saanti kuntoon Seleeni vaikuttaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, maidon ravitsemukselliseen laatuun ja tuotannon kannattavuuteen. Se on välttämätön hivenaine kaikille eläimille.

S

eleeni toimii glutationiperok­ sidaasi-entsyymin, kilpirau­ hashormonin ja useiden mui­ den proteiinien biokemiallisena osana. Se suojaa soluja yhdessä E-vitamiinin kanssa ja vaikuttaa elimistön vastustuskykyyn.

Vakava seleenin puute saa aikaan solutu­ hoa ja lihasrappeumaa. Puutteen seurauk­ sena myös elimistön vasta-ainetuotanto vähenee ja veren valkosolujen kyky tappaa taudinaiheuttajia heikkenee. Tällöin altti­ us sairastua bakteerien ja virusten aiheut­ tamiin sairauksiin lisääntyy.

Seleenin puutoksen oireet vaihtelevia Pahimmillaan seleenin puute johtaa eläin­ ten vakaviin sairastumisiin ja kuolemiin.

Lievemmät puutostilat aiheuttavat piileviä sairauksia, hedelmällisyyshäiriöitä ja siten tuotantotappioita.

Voimakkaan seleenin puutoksen oirei­ na ovat heikkoina tai kuolleina syntyneet vasikat sekä lihasrappeuman puhkeami­ nen yleensä alle puolivuotiaalle eläimel­ le. Lihasrappeuma voi ilmetä heikkoutena missä tahansa lihaksessa: kielessä, kurkun­

46

Maito ja Me 1/2016

päässä, nielussa, niskassa, palleassa, sydä­ messä tai raajoissa. Vasikka voi olla kyke­ nemätön imemään ja nielemään tai sillä voi olla vaikeuksia pysyä pystyssä tai kävellä.

Lehmillä liian vähäinen seleenin saan­ ti voi näkyä lisääntyneinä utaretulehduk­ sina, jälkeisten jäämisenä, kohtutulehduk­ sina, kiimattomuutena, rakkuloina, alkio­ kuolemina ja luomisina.

Seleenin imeytyminen ja erittyminen vaihtelee Nautojen syömästä seleenistä imeytyy noin 50–90 prosenttia, pääosin ohutsuolessa.

Osa seleenistä käytetään pötsissä mikrobi­ valkuaisen muodostamiseen. Seleeniä erit­ tyy maitoon, virtsaan, ulosteisiin ja hikeen.

Orgaanisen seleenin käytettävyys on epä­ orgaanista parempi. Ulkomaisissa ruokin­ takokeissa syötetyn ja maitoon erittyvän seleenin suhde on hyvin suora. Syötetystä seleenistä erittyy maitoon noin 17 prosent­ tia (± 1,3). Periaatteessa seleenin lisäys pitäi­ si näkyä maidon seleenipitoisuuden nou­ suna jo viisi päivää ruokinnan muutokses­

Keskity verinäytteiden otossa riskiryhmiin: � Umpikauden lopulla olevat lehmät

ja hiehot, joilla poikimiseen aikaa 3 viikosta 3 päivään � Vastapoikineet, joilla poikimisesta aikaa 3–30 päivää � Siemennettävät lehmät 50–90 päivää poikimisesta ja siemennysikäiset hiehot � Pikkuvasikat.

40 20 0

Vuosi 2015

ǏǏMaidon seleenipitoisuus vaihteli suurimmalla osalla valiolaisista tiloista 15 ja 30 µg/l välillä. ta, mutta tämä pätee vain tietyissä ruokin­ takoeolosuhteissa.

Käytännössä seleenin imeytyminen ja erittyminen eivät ole vakioita, vaan ne riip­ puvat muun muassa lehmän lypsykauden vaiheesta ja tuotostasosta, syötetyn selee­ nin muodosta ja perusrehujen laadusta.

Tämä on todettu useissa tutkimuksissa, joissa on huomattu selvä vaihtelu eri rehuja sisältävien dieettien ja eri maanosissa teh­ tyjen tutkimusten välillä.

Rehun korkeat vapaiden rasvahappo­ jen, kalsiumin (Ca) ja rikin (S) pitoisuudet heikentävät seleenin imeytymistä. Seleeni voi sitoutua proteiineihin rikin tilalle vai­ kuttaen maitoon erittyvän seleenin mää­ rään. Koska maidon proteiinien metionii­ nipitoisuus on kaksi kertaa suurempi kuin veren proteiinien, on kaksi kertaa toden­ näköisempää, että selenometioniini sitou­ tuu maidon kuin veren proteiineihin. On siis mahdollista, että lehmän veren selee­ nipitoisuus on matala, vaikka sen maidon seleenimäärä olisikin normaalistasolla.

Seleeniruokinta perustuu analyyseihin ja laskelmiin Hyvä säilörehu ja siitä tehty rehuanalyysi on onnistuneen seleeniruokinnan perusta.

Rehun hivenainekoostumustakin tärkeäm­ pää on onnistunut säilöntä. Rehun säilön­ nällinen laatu vaikuttaa paitsi rehun syön­ tiin, myös pötsin ja suoliston toimintaan.

Kun perusrehut ovat kunnossa ja analysoi­ tu, lasketaan täydennysrehujen tarve. Lop­ pu onkin sitten ”toteutusta vaille valmis” eli ammattilaisen suunnitteleman ruokin­ nan noudattamista.

Seleeniä suositellaan olevan dieetissä 0,3 mg syötyä kuiva-ainekiloa kohden lehmän

jokaisessa lypsykauden vaiheessa. Käytän­ nössä tämä tarkoittaa lypsävällä lehmäl­ lä noin 4–8 gramman päiväsaantia tuotok­ sesta riippuen. Erityisen tärkeä ajankohta on umpikausi, joka on lehmän onnistuneen lypsykauden ja syntyvän vasikan elämän alku. Syötetystä seleenistä vähintään puo­ let suositellaan olevan orgaanista seleeniä.

Seleenillä on kapea turvamarginaali, mikä tarkoittaa, että suhteellisen vähäinen ylimäärä johtaa myrkytykseen. Näppitun­ tumalla seleeniruokintaa ei kannata hoitaa, sillä se voi tulla kalliiksi joko puutoksen tai liikasyötön seurauksena.

Seleenimyrkytyksen oireet riippuvat yliannostelun suuruudesta. Vakavan myr­ kytyksen oireita voivat olla tumma veti­ nen ripuli, kohonnut ruumiinlämpö, vai­ keutunut hengitys, puhaltuminen ja kuo­ lema. Kroonisen myrkytyksen oireita voi­ vat olla esimerkiksi näkökyvyn heikkene­ minen, rakenteisiin törmäily, lihasheikko­ us tai nielemisvaikeudet.

Suunnitellulla ruokinnalla seleenimyr­ kytys on meidän oloissamme varsin epäto­ dennäköinen. Kroonisen seleenimyrkytyk­ sen saa aikaan syöttämällä seleeniä noin 15 kertaa suositustasoon nähden. Äkillisen myrkytyksen aiheuttaa hyvin suuri selee­ niannos: noin 2 mg seleeniä eläimen elopai­ nokiloa kohden, esimerkiksi 600 kilon pai­ noisella lehmällä 1 200 mg. Pikkuvasikalla myrkytys voi aiheutua seleenipistoksista, joko liian suurilla kerta-annoksilla tai liian tiheillä uusintapistoksilla.

mistaa, että se toimii käytännössä. Ensim­ mäinen askel on kaikkien tilan eläinryhmi­ en terveyden seuranta.

Seleenin puutos on epätodennäköistä, jos vasikat syntyvät virkeinä, juovat ja kas­ vavat hyvin sekä säilyvät terveinä, ja jos leh­ mien ja hiehojen tiinehtyvyys on hyvä eikä jälkeisiä jää usein.

Mikäli selviä puutosoireita esiintyy, kan­ nattaa eläinlääkäriä pyytää ottamaan veri­ näytteet sairastuneista eläimistä. Jos selviä seleenin puutosoireita ei esiinny, kannat­ taa silti tutkituttaa vähintään tankkimai­ tonäyte. Lisäksi voi lähettää maitonäyttei­ tä eri tuotosvaiheessa olevista lehmistä. Jos tämän lisäksi haluaa varmistaa, että selee­ niruokinta on optimaalisella tasolla, voi otattaa verinäytteitä analysoitavaksi. �

Hyvä säilörehu ja siitä tehty rehuanalyysi on onnistuneen seleeniruokinnan perusta.

Näytteenotto ja seuranta varmistavat onnistumisen Kun rehut on analysoitu ja seleeniruokinta on laskennallisesti kunnossa, on hyvä var­ Maito ja Me 1/2016

47

Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat Suomen suosituin pastasarja lehmille – jo yli kymmenen vuoden ajan.

Koneklinikka

Lypsykoneen huolto

Esa Manninen

Neuvontapäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut esa.manninen@ valio.fi

on osa maidon laatuketjua ja eläinten hyvinvointia Maitotiloilla käytössä olevien lypsykoneiden mitoitus, toiminta ja asennukset ovat nykyään paremmat kuin koskaan aikaisemmin.

Uhkaako kallis poikimahalvaus?

Ota avuksi Correct-Calcium Pro

Lypsyrobotin ja perinteisen koneen huollossa eroja Häiriöttömän toiminnan varmistamisek­ si lypsyrobotit ovat säännöllisen ja suun­ nitelmallisen huollon piirissä. Häiriö auto­ maattisessa lypsyjärjestelmässä näkyi­ si hyvin nopeasti sekä maitomäärissä että eläinten utareterveydessä – sitä rankempa­ na, mitä tiukemmalle lypsyrobotin kapasi­

Correct Calcium Pro -pastalla on nopea ja pitkäaikainen vaikutus: 1. Kalsiumkloridi nostaa nopeasti veren kalsiumin.

2. Kalsiumpropionaatilla on pitkä vaikutusaika, samalla se suojaa pötsiä happamoitumiselta sekä nostaa nopeasti veren sokeria.

Tykytysletku ahdistaa kPa

CH1 TYK 32, 7/00, 0/50,2

CH2 LyA 29, 7/00, 3/48,1 Grafiikka : VaDia by BioControl

L

ypsykoneiden komponenttien toi­ mintavarmuus on parantunut, esimerkkeinä vaikkapa sähköty­ kyttimet ja servo-ohjatut alipai­ neventtiilit. Alipainepumppujen ja tyhjö- ja maitoputkistojen mitoitukset vastaavat nyt paremmin karjan ja lypsäjien asettamia mitoitusvaatimuksia.

Lypsykoneen perusrakenne on siis yleen­ sä hyvällä mallilla. Toisaalta nykyaikaisessa lypsykoneessa on enemmän automatiikkaa, ääriesimerkkinä lypsyrobotti.

Olipa kyseessä lypsyrobotti tai perintei­ nen lypsykone, on koneen perustoiminto­ jen oltava aina kunnossa. Kun lypsykoneen asetukset ja toiminnot pidetään kohdal­ laan, on tehty merkittävä ennaltaehkäisevä työ utareterveyden ja maidon laadun yllä­ pidossa. Silloin myös lypsyyn käytetty työ­ aika on tehokasta.

50 40 30 20 10 0

Aika 16:59:20 16:59:21 16:59:22 16:59:23

ǏǏVanhuuttaan litistynyt kaksoistykytysletku estää nännikumin liikkeen, mikä paljastuu vain

tykytystestauksessa: sininen käyrä ei nouse riittävän korkealle, jotta nännikumi avautuisi kunnolla ja lisäksi vetimen hierontaa ei ole juuri lainkaan, koska sininen käyrä ei ole riittävän kauan alhaalla. Vaikutus kohdistuu kahteen nännikuppiin, jolloin toinen puoli utareesta ei tyhjene eikä vetimiä hierota kunnolla.

teetti on ajettu. Ennakoivan huollon merki­ tystä hyvin harva maitotilayrittäjä kyseen­ alaistaa.

Perinteisen lypsykoneen huollossa syn­ tyy ehkä helpommin houkutus säästää.

Ilman automatiikkaa oleva peruslypsyko­ ne onkin varsin yksinkertainen ja toimin­ tavarma, etenkin jos siinä on sähkötykyt­

timet. Säännöllisesti tykyttävä sähkötyky­ tin voi kuitenkin antaa väärän kuvan lyp­ syn toiminnasta. Esimerkiksi litistyneet tykytysletkut tai tukkeutuneet tykyttimen suodattimet voivat estää tai hidastaa nän­ nikumin liikettä.

Katso vinkit lypsykoneen pesuun 0 maitojame.fi/sections/maidon-laatu

Sisältää magnesiumia.

Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi.

Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Maatalouskaupoista ja meijeristäsi.

Correct Pötsi-Potku

Correct Magnesium

Correct Hiili+tanniini

Correct Ketosis

Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

Correct-pastat ovat eläinlääkäreiden kehittämiä ja lääketehtaan tarkkuudella valmistettuja tuotteita. Huippulaatuiset pastat valmistaa ranskalainen Virbac-yhtiö, joka on valmistanut tuotteita maanviljelijöille ja eläinlääkintään lähes 50 vuoden ajan.

valio.fi/startti

Peruslypsykoneen utareterveyden ja maidon laadun kannalta herkkiä paikkoja: l Tyhjöventtiili, jonka puhdistustoimet on hyvä opetella, jotta puhdistaminen huoltojen välillä onnistuu l Nännikumit, jotka pitää vaihtaa jo muutenkin huoltojen välillä l Lypsimen yhdyskappaleen ilmanotto, tiivisteet ja sulkimen toiminta. Käsin käytettävässä sulkimessa

on vikaa, jos lypsin ei irtoa utareesta helposti. Liian suuri tai liian pieni ilmanotto on riski utareterveydelle ja maidon laadulle. Ilmaa saa mennä lypsimeen vain siitä pienestä ilmanottoreiästä, jonka halkaisija on alle 1 mm.

Poreita ja halkeamia ei yhdyskappaleessa saa olla.

Kun lypsykoneessa on automaattiset irrottimet ja maitomittarit: l Irrottimen pitää sulkea

alipaine lypsimestä niin, että irrotin ei vedä lypsintä irti alipainetta vastaan.

Alipaineen sukuventtiileiden ja -kumien kunto ja toiminta pitää tarkastaa. l Maidonvirtauksen seuranta voi häiriintyä esim. seuraavista vioista: yhdyskappaleen ilmanotto on väärä tai virtaus­anturit ovat likaiset.

Tällöin irrotin joko irrottaa liian myöhään tai liian aikaisin. l Maitomittarin rakenteesta ja toimintaperiaatteesta

riippuen huollettavia kohtia ovat tiivisteet ja anturit. Virhe maitomäärän mittaamisessa voi vaikuttaa myös irrotushetken määräytymiseen.

Mahdollisia vikakohteita on toki muitakin. On tärkeää on seurata lypsykoneen toimintaa säännöllisesti ja korjata havaitut puutteet välittömästi. Säännöllinen huolto testauksineen antaa varmuutta lypsykoneen toiminnasta.

Maito ja Me 1/2016

49

Valioryhmä

Hanna Laitinen

Ilpo Lukkarinen

Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@valio.fi

Toimitusjohtaja Osuuskunta ItäMaito ilpo.lukkarinen@valio.fi

Tietojärjestelmät uudistuvat – myös Valma Valiolaisten maidon ostoon ja maitotilayrittäjien palveluihin liittyvät tietojärjestelmät ovat uudistuneet tai uudistumassa.

Nyt työn alla ovat maidontilitysjärjestelmä (MOT) ja omistajayrittäjien verkkopalvelu Valma.

V

uonna 2014 otettiin käyt­ töön uusi maidon keräilyjär­ jestelmä KAMU ja seuraava­ na vuonna Seinäjoen aluela­ boratorion LATO- järjestelmä automaatioineen.

Uudistuksissa on hyödynnetty olemassa olevia järjestelmiä mahdollisimman paljon niiltä osin, kuin se on ollut järkevää ja mah­ dollista. Vanhan hyödyntäminen on tarkoit­ tanut MOT:n ja LATO:n osalta järjestelmien modernisointia sekä tiettyjen uusien piir­ teiden lisäämistä.

Valma-verkkopalvelu uudistuu täysin.

Uudistukset tehdään yhdessä tutun toimit­ tajan eli Fujitsun kanssa.

Uusi MOT MOT (= Maidon Osto Tiloilta) on valiolais­ ten osuuskuntien omistama tietojärjestel­ mä, jossa on keskitetysti kaikki maidon tili­ tyksiin ja laatuun liittyvät tiedot. Lisäksi järjestelmällä hallitaan osuuskuntien jäsen­ asioita. MOT:n avulla muodostetaan tililas­ kelmat, joiden perusteella maitotilayrittä­ jät saavat maksut tuottamastaan maidosta.

Nykyinen MOT- järjestelmä on ollut käy­ tössä vuodesta 1998 eli yli 15 vuotta. Järjes­ telmää ei enää pysytä ylläpitämään van­ hentuneella tekniikalla: se on aika päivit­ tää vastaamaan tämän päivän ja lähivuo­ sien tarpeita.

MOT:n uudistus on kaksivaiheinen, jois­ ta ensimmäinen eli modernisointi on jo

50

Maito ja Me 1/2016

Uusi Valma (edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi) l Laajemmat perustiedot

tehty. Toisessa vaiheessa modernisoituun versioon lisätään tarvittavat uudet ominai­ suudet ja poistetaan tarpeettomat. Tämä vaihe valmistuu vuoden 2016 aikana.

Verkkopalvelu Valma Valiolaisten maitotilojen verkkopalvelu Val­ ma on ollut käytössä kesästä 2001 ja pal­ velun tekniikka on vanhentunut. Verkko­ palvelun tarpeet ovat myös kasvaneet: Val­ maan halutaan parempaa toiminnallisuut­ ta ja visuaalisuutta.

Osuuskuntien neuvojat käyttävät Valmaa tilakontaktien tukena ja tarvitsevat entistä enemmän asiakkuuden hallintaa laadun- ja tuotannonohjaukseen.

Täysin uusi verkkopalvelu perustuu Fujitsun NetCommunity -tuotteeseen, joka on joustava ja myös mobiilikäyttöön sopiva ratkaisu. Responsiivisuuden ansiosta uutta Valmaa voi käyttää nykyistä sujuvammin älypuhelimella ja tabletilla.

Mitä uusi verkkopalvelu pitää sisällään?

Uudessa Valmassa säilyvät nykyiset, hyväk­ si todetut ominaisuudet. Palvelussa voi selata omaa tuotantoaan koskevia tietoja, kuten maidon määrää, laatua, hintaa ja tili­ tyksiä sekä lukea ohjeita ja tiedotteita.

Lisäksi palveluun toteutetaan uusia toi­ minnallisuuksia, joita on määritelty yhdes­ sä Valioryhmän maitotilayrittäjien ja neu­ vojien eli Valma-ryhmän kanssa. �

tilatietojen ja ruokinnan osalta, joiden ylläpito tehdään osittain maitotilayrittäjän toimesta. l Monipuolisemmat tilastot, erityisesti uutena maitobudjetti ja havainnolliset rehuanalyysien tulkinnat. l Ostojen tilanne päivittyy päivittäin ja palveluun tuodaan myös muut kuin maitotilin yhteydessä laskutettavat ostot. l Laatukäsikirja muuttuu hyvän tuotantotavan ohjeistoksi ja sen käytettävyys paranee. l Tila voi jatkossa tehdä itsearvioinnin Valmassa; arvioinneista saadaan myös nykyistä paremmat yhteenvedot osuuskunta- ja Valiotasolla. l Käyttäjähallinta uudistuu täysin.

Rinnakkaistunnusten sijaan jokaisella käyttäjällä on jatkossa henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana. Käyttäjätunnuksena toimii sähköpostiosoite, mihin on hyvä varautua jo ennakolta.

Maitotilayrittäjä päättää, millaiset oikeudet kenellekin yhteistyötaholle antaa.

Valion työ kantaa Valioryhmässä tulevaisuuden näkymiin liittyy tällä hetkellä useita positiivisia asioita. Viime vuotta parempaan on toki tulevaisuudessa pyrittäväkin.

M

aitomarkkinoilta ja meijereistä Euroo­ pasta sekä maailmalta kuuluu huo­ nompia uutisia. Maitomarkkinoiden maailmanlaajuinen matalasuhdanne ja maitotilayrittäjien vaikea tilanne ei ole päättynyt. Maitoa ja perusmaitotuotteita on markkinoil­ la kysyntää enemmän. Tilanne painaa maidon tilityshin­ taa alaspäin.

Alkuvuodesta on kantautunut tietoja meijerien tuot­ tajahintojen laskusta. Euroopan keskimääräinen mai­ don tilityshinta on painumassa pienen nousun jälkeen alle 30 senttiin litralta. Kansainväliset tutkimuslaitokset ennustavat maitoalan maailmanmarkkinoiden elpymi­ sen tapahtuvan aikaisintaan vuoden 2016 lopulla tai siir­ tyvän jopa vuoteen 2017.

Lisäarvoa ja uutuuksia Kaikkien yritysten ei tarvitse mennä edellä kuvatun ylei­ sen kehityksen mukana. Valiolla pyritään keskimääräistä paljon parempaan. Valioryhmän osuuskuntien maksa­ ma kokonaistilityshinta vuodelta 2015 oli keskipitoisel­ le maidolle laskettuna noin 38 senttiä litra. Maidon tili­ tyshinnan ero Euroopassa keskimääräisesti maksettuun hintaan on viime kuukausina hiukan kasvanut ja on yli 7 senttiä.

Valiolta on tullut ja on tulossa kuluttajille aitoa lisä­ arvoa tuottavia tuoteuutuuksia. Valion pitkät perinteet, osaaminen ja satsaukset tuotekehitykseen ovat huo­ noinakin maitomarkkinoiden aikoina omistajia hyö­ dyttävä asia. Tuoteuutuudet ovat hyödyllinen asia myös kaikille elintarvikeketjun osapuolille. Bulkkituotteet ja halvat tuontielintarvikkeet eivät tee lisäarvoa siinä mää­ rin kuin kuluttajien haluamat uutuudet.

Valio on Suomessa maitotuotteiden osalta käytännös­ sä ainoa yritys, joka tuo koko ajan uutuuksia markki­ noille ja vie elintarvikealaa eteenpäin. Valion positiivi­ nen kierre on mahdollista myös jatkossa. Toivottavasti

maitomarkkinat eivät enää kuitenkaan heikkenisi, vaan suhdanne kääntyisi parempaan.

Maidontuotantoa kehitettävä Maidontuotantoa kannattaa jatkuvasti kehittää eteen­ päin maitoketjun kaikissa eri vaiheissa. Esimerkiksi Valio, Valioryhmän hankintaosuuskunnat ja Yara Suomi ovat järjestäneet nurmi- ja säilörehuasioihin keskitty­ viä Maito2020-seminaareja. Päivien aikana on paneudut­ tu syvällisesti muun muassa pellon kasvukuntoon, nur­ men perustamiseen, hoitoon ja lannoitukseen, säilöre­ hun korjuuseen ja varastointiin sekä ruokintaan.

Säilörehuketju pellolta maidoksi on yksi maitotilan kannattavuuden kulmakiviä.

Säilörehuketju pellolta maidoksi on yksi keskeisim­ piä maitotilan menestymisen, taloudellisuuden ja kan­ nattavuuden kulmakiviä. Suomessa nurmet tuottavat satoa keskimäärin 4 500 kg ka hehtaarilta. Tutkimusten mukaan satopotentiaali nykyisillä lannoitusmahdolli­ suuksilla voisi olla yli 9 000 kg ka/ha.

Satotason nostaminen nurmentuotantoketjua kehit­ tämällä 2 000 kg ka hehtaarilta vähentää maidon tuotan­ tokustannusta 4 senttiä litralta. Nurmen ja säilörehun kehittämistoimiin tilatasolla sisältyy suuret mahdolli­ suudet. Kokonaisvaltainen nurmi- ja säilörehukokonai­ suuden suunnittelu ja satsaus kannattaa.

Positiivisin mielin ja tekemiseen keskittyen kohti kevättä! � Maito ja Me 1/2016

51

Tapahtumat

Työ kevyeksi suosituksia esitellään tarkemmin kevään kuluessa Valion Maito ja Me -ammattilais­ sivustolla.

Eläinten käsittelytilat kuntoon

ǏǏ Valion Navettaseminaari keräsi tänä vuonna ennätysmäisen osanoton. Paikalla oli lähes 180 tiedonjanoista, joista viidennes investointia suunnittelevia maitotilayrittäjiä.

Investoinnit kiinnostavat taas Helmikuussa Vantaalla pidetyssä Valion Navetta­ seminaarissa oli kehittämisen meininki. Monilla yrittäjillä mielessä on uusinvestointi.

Seminaarin avannut Osuuskunta LänsiMaidon toimitusjohtaja Kari Aakula totesi maitotilojen lopettamistahdin olevan niin kiivas, että omavaraisuuden säilyttäminen edellyttää uusia investointeja. ”Viljelijäkyselyn perusteella viiden vuo­ den päästä on jäljellä 4 500 maitotilaa, joil­ la on keskimäärin 57 lehmää. Vaikka mai­ totilayrittäjät tavoittelevat kymmenyksen nousua keskituotokseen, tarvetta rakenta­ miseen on. Maidon kysyntä koko maailmas­ sa jatkaa myös kasvuaan”, Aakula tiivisti.

Maidon hintaa painaa Venäjän tuonti­ kiellon lisäksi juuston, etenkin halvan eda­ min, tuonti Suomeen.

Syvä peti hoivaa jalkoja Koulutuspäivien pääpuhuja, professori Nigel Cook Wisconsinin yliopistosta, ker­ toi Amerikassa tehdyistä lehmien hyvin­ vointia edistävistä tutkimuksista. Hän on itse tutkinut erityisesti syvän hiekkaparsi­ pedin vaikutuksia jalkaterveyteen. Tutki­

52

Maito ja Me 1/2016

ǏǏNigel Cook kertoi esimerkein, kuinka

eläinten hyvinvointia voidaan parantaa navetan pienillä mitoitusmuutoksilla.

mukset osoittavat, että hiekkapedillä leh­ mät makaavat vuorokaudessa noin tunnin pidempään kuin kovemmalla alustalla, esi­ merkiksi geelipatjalla. ”Hiekkapedin paras puoli on, että leh­ mien on helppo nousta siitä ylös. Sorkkien kärjet uppoavat tukevasti hiekkaan, jolloin nouseminen ei rasita sorkkia eikä jalkoja.”

Syvän parsipedin muita mahdollisia materiaaleja ovat hänen mukaansa turve, kutterilastu, olki ja kuitutuotteet. Hiekka­ pedin pitäminen puhtaana vaatii enemmän työtä, mutta kasvanut tuotos maksaa vaivan.

Cook esitteli myös monin hyvin esimer­ kein parsien, parrenerottimien ja niskaput­ kien oikeaa mitoitusta. Tutkimustuloksia ja

Arkkitehti Jouni Pitkäranta jatkoi hyvin­ vointiteemaa painottamalla eläinten käsit­ telytilojen toimivuutta. Asialliset käsittely­ tilat voi helposti suunnitella eläinten nor­ maaleille kulkureiteille, jolloin ne eivät juu­ ri vaadi lisäneliöitä. ”Läpikuljettava, lehmän kaulastaan lu­ kit­seva automaattiportti pitää eläimen hy­ vin paikallaan esimerkiksi sorkkien tarkas­ tuksen ajan. Lukkoaita koko ruokintapöy­ dän matkalle on myös edullinen tapa hel­ pottaa eläinten käsittelyä. Se sopii myös vasikoille ja hiehoille”, Pitkäranta opasti.

Hän suosittelee myös järjestämään riit­ tävästi pujahtamisaukkoja ihmisiä varten. ”Eläintiloihin pitää päästä kulkemaan avaamatta yhtäkään porttia. Sitä pait­ si pujahtamisaukot kannustavat hoitajaa pysymään hoikkana”, Pitkäranta hauskutti.

Jatkuvaa parantamista Yrittäjä Jukka Määttä Arvolan Karjapiha Oy:stä Vaalasta kertoi käytännönläheises­ ti, mitä parannuksia LEAN-tuotannonoh­ jausjärjestelmä on tuonut heidän tilalleen. ”Valion ja Suomen Yrittäjäopiston vetä­ män LEAN-pilottiryhmän avulla olemme saaneet tehostettua tuotantoketjua järke­ vin kustannuksin. Rakensimme uudet tilat umpilehmille, hiehoille ja vasikoille, min­ kä ansiosta meijeriin toimitetun maidon määrä kasvoi viime vuonna 210 0000 litral­ la”, Määttä valotti. ”Nykyään iso osa työtäni on arvioida, las­ kea ja suunnitella. Työvaiheet kannattaa selkeyttää ja prosessoida itselleen. Yksin­ kertainen ja suoraviivainen toiminta on aina parempi kuin kompromissit. Tee hyvin se mitä osaat, äläkä aina haali lisää töitä.”

Määttä kehotti rationaalisen ajattelun ja tehokkuuden tavoittelun lisäksi kuuntele­ maan myös omia tunteita. ”Niistä saamme voimaa itsellemme. Komppi tulee konehuo­ neesta, kuten Remu asian ilmaisee”, Määt­ tä hymyili.

Navettaseminaarin toisena päivänä kes­ kityttiin käytännönläheisesti navettain­ vestoinnin suunnitteluun, rahoitukseen ja toteutukseen.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

Lue lisää Leanin hyödyntämisestä Arvolan Karja­ piha Oy:ssä sivuilta 30–31.

Tutustu Navettaseminaarin esityksiin 0 maitojame.fi/sections/tilan-kehittaminen

Kenen elämää elät, kenen ajatuksia kuuntelet?

Oletko koskaan pysähtynyt kuuntelemaan ääniä päässäsi?

Oletko itse asiassa kiinnittänyt edes huomiota, että päässäsi jutustelee – lähes taukoamatta – kummallinen pieni ääni? Suosittelen, että pysähdyt joskus oikein ajatuksen kanssa kuuntelemaan, mitä ääni sinulle puhelee. Nimittäin tällä äänellä, toisin sanoen omalla sisäisellä puheellamme, on aivan valtava vaikutus meidän elämäämme.

Jos koet epäonnistuneesi jossakin asiassa, soimaako tämä ääni sinua sanoen: ”No niin, pitihän se taas nähdä, ei sinusta ole tähänkään. Miksi edes yritit!”. Vai puhuuko lempeämmin: ”No, tällä kertaa tuli turpaan, mutta virheistä oppii. Tehdään ensi kerralla paremmin”?

Tai jos naapurin emäntä käyttäytyy kummallisesti, niin sanooko ääni sinulle: ”No niin, minä olen nyt varmasti tehnyt jotain sellaista, että

naapuri on pahoittanut mielen, tämä on minun syytäni”? Vai sanooko se kenties: ”Voi voi, naapurilla on varmasti jotain huolia, minäpä yritän auttaa häntä”?

Mela järjesti yhteistyössä tuottajaliittojen kanssa syksyllä hyvinvointipäiviä, joissa käsiteltiin muun muassa henkisen kuormituksen ja stressin hallintaa. Näissä hyvinvointipäivissä tuli esiin, että elämässä kuormittavat usein eniten työ ja vastuu, muutokset sekä omat ajatukset eli juuri tämä sisäinen puheemme. Tämä puhe voi olla varsin ankaraa itseä kohtaan ja soimata sinua jatkuvasti. Mutta se voi olla myös lempeä ja kannustava.

Sanomattakin lienee selvää, että omaa työhyvinvointia tukee jälkimmäinen eli lempeä sisäinen puhe.

Koska sisäinen puhe muodostuu omista ajatuksistamme, on meillä onneksi mahdollisuus muuttaa tuon puheen laatua. Se vaan edellyttää,

että siihen kiinnittää huomiota.

Yksi iso ongelma sisäisen puheen suhteen voi olla se, että se ei välttämättä ole omien arvojemme mukaista puhetta, vaan se muodostuu ulkopuolelta annettujen normien ja käyttäytymismallien mukaan. Puhetta säätelee usein se, miten on aina tehty; miten kuuluisi toimia, elää, olla. Monestiko jätät tekemättä itseäsi miellyttäviä asioita sen takia, että se pienen pieni ääni päässäsi soimaa: ”mitä ne ihmisetkin sanoisivat”?

Uuden vuoden alkumetreillä toivoisinkin, että tänä vuonna meillä kaikilla olisi hitusen enemmän rohkeutta kuunnella omaa itseämme ja keskittyä itselle tärkeisiin päämääriin. Ja ennen kaikkea, että meillä olisi rohkeutta olla itseämme kohtaan riittävän lempeitä. Tämä luo erinomaista pohjaa alkavan vuoden työhyvinvoinnille!

Pirjo Saari

Työhyvin­vointi­asioiden tiiminvetäjä Mela

Melan asian­ tuntijat kirjoitta­ vat maatalouden työturvallisuu­ desta ja -hyvin­ voinnista.

www.valio.fi/Startti

Vasikan suoliston turvaksi Startti Vital ternimaitotehosteella

Startti ProPlus maitohappobakteeri

Startti Diaproof-K vasikkasuola

• vastustuskykyä ja turvaa tulevaisuuteen • elinvoimaa palautumiseen sairauden jälkeen

Suojaa suolistoa: • vieroituksen yhteydessä • otettaessa vasikka vastaan uudelle tilalle • ruokinnan muutosten yhteydessä

• kuuluisa vasikkaripulin pysäyttäjä • ripulikausi lyhenee 2-3 päivällä

Valio koekeittiö Vahvoja makuja ja keveitä uutuuksia arjen avuksi: Valio Viola® tuorejuustojen uutuusmaut, Valio Eila® paksumpi ruokakermaa, Valio Koskenlaskija® Ruokaa chili ja Valio Better™ rahkariini ihastuttavat helppoudellaan.

Talven helpot herkut

V INKKI erkullisia Etsi lisää h eptejä uutuusres /reseptit 0 valio.fi

Maito ja Me 1/2016

150 g hapankorppuja ½ prk (á 2,5 dl) Valio ruokakermaa sitruuna & pippuri 400 g kirjolohta 400 g pakastekalaa, esim. turskaa tai seitiä ½ tl suolaa Paistamiseen Valio Oivariini® juoksevaa zz Hienonna

hapankorput karkeasti monitoimikoneessa.

Kaada 2⁄₃ murusta laakealle lautaselle. zz Lisää lopun hapankorppumurun joukkoon monitoimikoneen kulhoon ruokakerma, isoiksi paloiksi leikatut kalat ja suola. Käytä konetta pulssitoiminnolla, kunnes massa on tasaista. zz Pyörittele massasta n.

24 pyörykkää. Kieritä ne hapankorppumurussa. zz Paista pyörykät pannulla keskilämmöllä Oivariini rasvassa kypsiksi tai kypsennä uunin keskiosassa 200 asteessa n. 20 min.

Helppo kanaviillokki 4 annosta

300 g kypsää broileria 1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 1–2 tl currya 2 dl kanalientä 1 prk (2 dl) Valio Eila® paksumpi ruokakermaa

zz Revi kypsä broileri suikaleiksi. zz Kuumenna Oivariini pannulla.

Lisää curry ja kuullota hetki. zz Lisää broileri, kanaliemi

ja ruokakerma. Kuumenna kiehuvaksi. zz Tarjoa keitetyn riisin ja mustaherukka­hillon kanssa.

Parempi lohi-avokadoleipä 4 annosta

4 viipaletta täysjyvä­ ruisleipää 4 tl Valio Better™ rahkariini levitettä 4 salaatinlehteä, esim. tammenlehtisalaattia 100 g kylmäsavulohi­ viipaleita 1 avokado sitruunamehua tilliä

zz Voitele leipä levitteellä.

Asettele salaatinlehdet ja kylmäsavulohiviipaleet leivälle. zz Puolita avokado ja poista kivi. Lusikoi avokadon hedelmälihaa paloiksi leivän päälle. zz Viimeistele sitruuna­ mehulla ja tilillä. Nauti heti.

Chia-vanukas 6 annosta

1 rasia (200 g) Valio Viola® mustaherukka tuorejuustoa 2 ½ dl kookosmaitoa tai 2 dl Valio täysmaitoa 1 rkl sokeria ¾ dl chia-siemeniä (mustaherukoita)

zz Vatkaa tuorejuusto, kookos-

tai täysmaito ja sokeri tasaiseksi.

Lisää joukkoon chia-siemenet. zz Peitä astia kannella tai tuorekelmulla. Nosta jääkaappiin vähintään 10 tunniksi. zz Nostele annoskulhoihin ja koristele halutessasi marjoilla.

Irish coffee -juustokakku

8 annosta

54

24 pyörykkää

Sitruuna-tillikastikkeen ohje 0 valio.fi/reseptit

Paprikapiirakka Pohja 2 ½ dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta ¾ dl Valio Oivariini® juoksevaa 1 ½ rkl vettä 1 ½ rkl tomaattipyreetä Täyte 3 (n.600 g) punaista paprikaa 200 g punasipulia 1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 1 tl suolaa ½ tl rouhittua mustapippuria 2 rkl hunajaa 1 ½ rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa 1 prk (250 g) Valio Koskenlaskija® Ruokaa chili

Rapeat kalapyörykät

12 annosta

Pohja zz Sekoita jauhot ja leivinjauhe kulhossa. Lisää Oivariini, vesi ja tomaattipyree. Vaivaa tasaiseksi. zz Taputtele taikina piirakkavuoan (Ø n. 26 cm) pohjalle ja reunoille. zz Esipaista piirakkapohjaa uunin alatasolla 200 asteessa 10 min. Valmista sillä aikaa täyte.

Täyte zz Leikkaa paprikat n. 3 cm:n pituisiksi suikaleiksi. Viipaloi halkaistut sipulit. zz Kuumenna Oivariini isolla

paistinpannulla. Lisää paprika ja sipulit. Kuullota, kunnes kasvikset ovat hieman pehmenneet. Mausta suolalla ja pippurilla. zz Lisää hunaja ja etikka.

Anna kiehua hiljalleen välillä sekoittaen, kunnes neste on haihtunut. Älä ruskista. Nosta pannu liedeltä. zz Levitä Koskenlaskija esipaistetulle piirakkapohjalle.

Lisää paprika-sipuliseos. zz Jatka kypsentämistä vielä 15–20 min. zz Tarjoa piirakka jäähtyneenä.

Pohja 75 g Valio Eila® voita 175 g keksejä Täyte 5 liivatelehteä 2 rasiaa (á 200 g) Valio Viola® suklaa tuorejuustoa 1 ½ dl kylmää, vahvaa kahvia ¾ dl sokeria 1 prk (2 dl) Valio Eila® vispikermaa ¾ dl viskiä Pinnalle 1 prk (2 dl) Valio Eila® vispikermaa 50 g tummaa suklaata

zz Pingota leivinpaperi (Ø 23

cm) irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin. zz Sekoita sulatettu voi ja murennetut keksit. Taputtele seos kevyesti vuoan pohjalle. zz Laita liivatteet pehmenemään kylmään veteen. zz Sekoita tuorejuusto, kahvi ja sokeri kulhossa. Vaahdota kerma. zz Kuumenna viski kiehuvaksi esim. kahvikupissa mikrossa.

Valuta liivatteista vesi ja sulata ne kuumaan viskiin.

Sekoita seos ohuena nauhana

tuorejuuston joukkoon. joukkoon kerma­vaahto. zz Levitä täyte vuokaan.

Tasoita pinta. Nosta vuoka peitettynä jääkaappiin hyytymään vähintään 4 tunniksi. zz Levitä löysähköksi vaahdoksi vatkattu kerma kakun pinnalle. Irrota kakku vuosta. Käytä apuna kuumalla vedellä kastettua veistä. zz Vuole tummasta suklaata lastuja esim. kuorimaveitsellä tai juustohöylällä. Ripottele kakun pinnalle. zz Nostele lopuksi

Maito ja Me 1/2016

55

Kuva: Valio oy

Uutta valiolta njnjRahkariinista voi tuunata

erilaisia leivänpäällisiä: avokadolevitteen, hummuksen ja perinteisen munavoin uudella twistillä.

S U T I O L A A V H VA N E E T O U V U K AL i kertaa s k a k a aitojuom m a m teiinia, i o o r v p ® i l t e s e a f a Valio PRO raproteiinia. Runs ä magnesiumia ltä n he enemmä D-vitaminoitu, sisä n, laktoosito

N Ä Ä M Ä Ä LEP A V H O SI. A T S JÄTÄ S E L PUO

Rahkan keveys valtasi rasvahyllyn Valion tuotekehittäjät tarttuivat haasteeseen luoda kevyt hyvinvointilevite, joka myös maistuu. Valio Better™ rahkariinissa yhdistyvät rahkan keveys, rypsiöljyn pehmeys ja voin maukkaus.

S

uomalaiset satsaavat hyvinvoin­ tiinsa ja haluavat tehdä fiksuja valintoja arjessa. Säännöllinen ateriarytmi ja terveelliset väli­ palat vilahtavat puheissa yhdellä jos toisella. Hyvinvoinnin merkitys näkyy myös kiinnostuksena sellaisia tuotteita kohtaan, joiden koetaan edistävän hyvin­ vointia. Esimerkiksi rahkan suosio on vank­ kumaton.

Valio Better™ sisältää 37 prosenttia rah­ kaa. Luontaisesti kevyt rahka vähentää levitteen rasvapitoisuutta, raikastaa sen makua ja kuohkeuttaa rakennetta. Kotimai­ nen rypsiöljy tuo rahkariiniin runsaasti eli­ mistölle välttämätöntä alfalinoleenihappoa eli omega-3:sta, joka päivittäin nautittuna (2 g/vrk) auttaa ylläpitämään veren normaa­ lia kolesterolitasoa. Valiovoi kruunaa levit­ teen herkullisen maun.

Uutuuslevitteellä on Sydänmerkki.

Sydänmerkki-tuote on parempi valinta

omassa tuoteryhmässään rasvan laadun ja suolan määrän suhteen. Valio Better™ levit­ teessä on rasvaa 40 prosenttia, josta 27 pro­ senttia on kasvirasvaa ja 13 prosenttia mai­ torasvaa. Suolaa tuotteessa on yksi gramma sataa grammaa kohden.

Rohkeasta ideasta syntyi ainutlaatuinen Valio Better™ Valion tuotekehittäjät saivat kolme vuot­ ta sitten haastavan tehtävän. Rasvahyllyyn tulisi luoda jotakin aivan uutta. Tavoittee­ na oli kehittää levite, joka vastaisi hyvin­ vointia arvostavien kuluttajien tarpeisiin ja joka täyttäisi Sydänmerkki-tuotteen vaati­ mukset rasvanlaadun ja suolamäärän osal­ ta. Tällaista tuotetta Valiolla ei vielä ollut levitevalikoimassaan. ”Halusimme luoda uudenlaisen kevytle­ vitteen, joka myös maistuu hyvältä”, tuote­ kehittäjä Annamari Jukkola tiivistää.

Levitteen valmistusta täytyi katsoa koko­ naan uudelta kantilta, ja siksi uutuuden kehittämiseen varattiin useampi vuosi aikaa. ”Uusi katsontakanta sai meidät luomaan jotakin ainutlaatuista. Keksimme, että yhdistämällä voin, rypsiöljyn ja rahkan pää­ semme tavoitteeseen. Levitteen rakenteen kehittäminen ei kuitenkaan ollut yksin­ kertaista, kun sen rasvapitoisuus haluttiin pitää tietyllä tasolla. Koeajoja tehtiin paljon sekä laboratorio- että meijeriympäristössä,

jotta haluttu lopputulos saavutettiin”, Juk­ kola kertoo. ”Nyt levitteen maku on täyteläinen mut­ ta raikas, ja sen rakenne on pehmeä. Rah­ kan käyttö reseptissä osoittautui nappiva­ linnaksi.”

Valio Better™ levittyy leivälle pehmeäs­ ti. Rahkariinin raikkaasta mausta voi naut­ tia kevyin mielin joka päivä.

Levitteestä voi tuunata myös erilaisia lei­ vänpäällisiä, kuten avokadolevitteen, hum­ muksen ja perinteisen munavoin. Valio Bet­ ter™ sopii myös leivontaan, kuten piiras­ pohjiin ja voi siitä taikoa jälkiruoaksi vaik­ kapa marjapiirakan. Tuote ei kuitenkaan sovellu pannulla paistamiseen.

Valion kuluttajatutkimukseen osallis­ tuneista (1/2015, n=120) lähes 80 prosenttia piti uutuuslevitettä parempana kuin nykyi­ sin käyttämäänsä levitettä. Kuluttajia kiin­ nosti erityisesti Valio Better™ levitteen ter­ veellisyys. Leviteuutuus valmistetaan Vali­ on Seinäjoen tuotantolaitoksessa..

Lisätietoja osoitteessa 0 valio.fi/better

Maito ja Me 1/2016

57

Uutta valiolta

Tutustu kaikkiin Valion uutuuksiin 0 valio.fi/tuotteet/

Kotikokin uudet, kätevät kermat Laktoosittomat Valio Eila® ruokakermat täydentyivät paksummalla ruokakermalla, jonka myötä pastan ja muiden ruokien valmistus on entistä kätevämpää. Valio Eila® paksumpi ruokakerma tarttuu pastaan hyvin ja saostaa kastikkeet sekä keitot ilman suurustamista tai kokoon keittämistä.

Tuotteessa on rasvaa 15 % ja se on laktoositon. Pakkauskoko 2 dl.

Uusi Valio ruokakerma sitruuna & pippuri tuo raikkaan keväisen maun vaikkapa pastoihin ja kalojen kastikkeisiin. Mausteina on käytetty muun muassa mustapippuria, muskottia ja korianteria. Tuote on laktoositon ja siinä on rasvaa 10 %. Pakkauskoko 2,5 dl. Valmistaja: Valio Turenki

Rahkan keveys valtaa levitehyllyn Rahkan suosio Suomessa on vankkumaton: sen keveys maistuu nyt myös leivän päällä. Valio Better™ rahkariini on uudenlainen, hyvänmakuinen kevytlevite, joka sisältää runsaasti rahkaa.

Sydänmerkin saaneessa uutuuslevitteessä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla rahka, kotimainen rypsiöljy ja voi.

Tuotteessa on Valio maitorahkaa 37 %, suomalaista rypsiöljyä 25 % ja Valio voita 16 %. Tuote on vähälaktoosinen HYLA® tuote. Pakkauskoko 350 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki

Uusia makuja ja juotavia jogurtteja

Vähärasvainen ja runsasproteiininen raejuusto on monen keventäjän ja aktiiviliikkujan valinta. Nyt tarjolla on uusi raejuusto, joka levittyy vaivattomasti leivän päälle. Valittavana on maustamaton ja ruohosipulilla maustettu versio Valio raejuustosta leivän päälle.

Maustamattomassa vaihtoehdossa on rasvaa 2,5 % ja proteiinia 12 g / 100 g. Ruohosipulinmakuinen raejuusto sisältää rasvaa 2,2 % ja proteiinia 11 g / 100 g.

Pakkauskoko 220 g.

Tuote on laktoositon.

Aikuiseen makuun sopivat uudet Valio A+ kreikkalaiset kerrosjogurtit, joissa on 45 % vähemmän sokeria.

Vähärasvaiset uutuusjogurtit sopivat päivittäiseen käyttöön – niissä on rasvaa vain 2 %. Proteiinia on 6,8 %.

Jogurtit sisältävät asidofilus- ja bifidobakteereita. Makuina ovat vadelma ja keltainen luumu.

Pakkauskoko 150 g.

Valio Eila® kreikkalainen juotava jogurtti on samettisen pehmeä uutuus, jonka raikkaat ja täyteläiset maut ovat vadelma-granaattiomena ja mango-passion. Jogurteissa on rasvaa vain 2 % ja ne ovat D-vitaminoituja. Jogurtit ovat laktoosittomia. Pakkauskoko 2,5 dl.

Valmistaja: Valio Seinäjoki

Valmistaja: Valio Seinäjoki

Raejuusto, joka levittyy leivälle

Heraproteiinia Valio PROfeel® uutuuksista Tammikuussa kauppoihin tullut laktoositon ja rasvaton Valio PROfeel® rasvaton voimamaitojuoma laktoositon sisältää tavalliseen maitoon verrattuna kaksi kertaa enemmän tuoretta heraproteiinia. Uutuusmaito on hyvä valinta esimerkiksi

58

Maito ja Me 1/2016

palautusjuomaksi treenin jälkeen.

Pakkauskoko 1 l.

Tavallista enemmän heraproteiinia on myös Valio PROfeel® proteiinijuomissa. Niissä on proteiinia 20 g per annos, josta puolet heraproteiinia. Uutuuksia ovat sokeroimattomat Valio

PROfeel proteiinijuomat, joiden makuina ovat suklainen ja mansikkainen. Proteiinijuomat eivät vaadi kylmäsäilytystä, joten ne kulkevat kätevästi mukana vaikkapa salille. Juomat ovat laktoosittomia. Pakkauskoko 2,5 dl.

Vähemmän sokeria lasten välipaloihin Uudet Valio Play® jogurtit ja jogurttivanukkaat ovat vähempisokerinen vaihtoehto lapsille ja nuorille. Valio Play® jogurttivanukkaissa on 30 % vähemmän lisättyä sokeria tavanomaisiin vanukkaisiin verrattuna. Sarjan jogurteissa lisättyä sokeria on vähennetty 40 % – mausta tinkimättä.

Valio Play® jogurttivanukkaiden makuina ovat mansikka, päärynä ja banaani. Pakkauskoko 120 g.

Vanukkaat ovat laktoosittomia, D-vitaminoituja ja niissä on rasvaa 2,9 %.

Valio Play® sarja saa juotavan jogurtin, jonka makuna on mansikka. Pakkauskoko on 100 ml ja tuote myydään 4 kap­­paleen pakkauksissa. Jogurtti on vähälaktoosinen. Valmistaja: Valio Seinäjoki

Valmistaja: Valio Oulu

Valio Play® jogurttien makuina ovat vadelma, banaani ja päärynä.

Pakkauskoko 125 g. Jogurtit ovat laktoosittomia, D-vitaminoituja ja niissä on rasvaa 2,5 %. Jogurtit myydään 4 tai 8 kappa-

Goudajuustojen uutuus Valio Salaneuvos Arvoisa on täyteläinen juustouutuus, joka maistuu puhtaan hienostuneelta.

Se on rakenteeltaan pehmeä ja juustossa on rasvaa 28 %. Pakkauskoko 625 g. Samalla tuttu ja maukas Valio Salaneuvos® sai suuremman palapakkauskoon, 625 g.

Valio Salaneuvos® goudajuustot ovat leivän päällisten lisäksi erinomaisia myös ruoanlaitossa, kuorrutuksissa ja juustoisissa salaateissa. Ne ovat laktoosittomia ja säilöntäaineettomia. ®

Valmistaja: Valio Joensuu

®

Valmistaja: Valio Jyväskylä

leen pakkauksissa. Valmistaja: Valio Riihimäki

Kakuista kaunein syntyy tuorejuustosta Samettisen pehmeä Valio Viola® tuorejuusto on luottokumppani juhlaleivontaan.

Uutuusmauista, suklaasta ja mustaherukasta, syntyy kakku joka makuun. Kaikki Valio Viola® tuorejuustot ovat laktoosittomia, mikä tekee juhlatarjoilujen valmistamisesta asteen helpompaa. Tuotteilla on Hyvää Suomesta -merkki ja ne ovat säilöntäaineettomia.

Pakkauskoko 200 g.

Valmistaja: Valio Joensuu

Helppoutta keittiöön juustouutuuksilla Juustoraaste on kätevä ja maukas apu keittiössä. Uusi Valio Juustomestarin cheddar juustoraaste lisää ruokiin ja leivonnaisiin cheddarille ominaista raikkaan hapahkoa makua kauniista paistopinnasta puhumattakaan. Siitä syntyy pikaisesti vaikkapa mac & cheese mikrossa tai maukas lihapulla-pastavuoka.

Valio Juustomestarin vahvempi gouda juustoraasteessa on harkittu yhdistelmä vahvempia goudajuustoja. Kermainen ja vahva maku sopii esimerkiksi makkara-olutrisottoon tai juustopiirakkaan. Molempien juustoraasteiden pakkauskoko 150 g.

Nuorekas chili ja taatusti herkullinen Valio Koskenlaskija® kohtaavat uudessa chilinma-

kuisessa Valio Koskenlaskija® Ruoka chili sulatejuustossa. Juokseva uutuus tuo tujauksen chiliä esimerkiksi texmex-ruokiin tai chilisuklaakakkuun. Pakkauskoko 250 g. Kaikki juustot ovat laktoosittomia.

Valmistaja: Valio Vantaa

Valio PROfeel® proteiini­r ahkoihin uusi maku Sokeroimattomat proteiinirahkat saavat uuden maun: Valio PROfeel® proteiinirahka sokeroimaton 175 g omenapiirakka laktoositon tuo mukavaa vaihtelua proteiinivälipalojen makutarjontaan. Se on maistuva välipala turhia kaloreita vältteleville.

Rahka sisältää proteiinia 11 g ja hiilihydraatteja vain 5,3 g / 100 g. Tuote on rasvaton ja laktoositon.

Se on makeutettu asesulfaami K:lla ja sukraloosilla.

Pakkauskoko 175 g.

Valmistaja: Valio Seinäjoki

Vaihtelua vähempisokerisiin proteiinirahkoihin Valio pehmeä rahka saa kaksi uutuusmakua. Helppokäyttöiset, sokeroimattomat vaniljan ja mansikan makuiset välipalarahkat sisältävät proteiinia 9,2 g / 100 g ja vähän hiilihydraatteja. Rasvaa on vain 0,3 %. Rahkoissa ei ole lisättyä sokeria, joten kokonaisenergian määrä on pienempi kuin sokerilla makeutetuissa proteiinirahkoissa. Tuotteet on makeutettu asesulfaami K:lla ja sukraloosilla.

Pakkauskoko 150 g.

Valmistaja: Valio Seinäjoki Maito ja Me 1/2016

59

valio.fi/better #ValioBetter

Riitan aamulypsy

Riitta Brandt

Edunvalvonta­ johtaja Valio Oy

USKALLA KOKEILLA UUTTA

Valio Better™ rahkariini on uudenlainen levite, jossa yhdistyvät RAHKAN KEVEYS, VOIN MAUKKAUS JA RYPSIÖLJYN OMEGA-3 RASVAHAPOT.

Sydänmerkki kertoo sen on parempi valinta omassa tuoteryhmässään rasvan laadun ja suolan määrän suhteen.

Sopii levitteeksi leivälle ja helppoon leivontaan, kuten piiraspohjiin ja muffinitaikinoihin.

Tutustu keveisiin resepteihin

valio.fi/better

Suomessa tarvitaan tuotantoon sidottua tukea

M

aitomarkkinoiden alakulo on jatkunut taval­ lista pitempään. Kiina ostaa vähemmän, Venäjä rajat ovat Euroopalle kiinni ja alhai­ nen öljyn hinta heikentää öljynviejämaiden talouksia ja ostokykyä. Eurooppa elää ilman maitokiintiöitä. Euroopan työkalupakissa on hyvin vähän todellisia keinoja, joilla tilannetta voitaisiin parantaa.

Euroopan komissio on nykyisen maitokriisin aikana aktivoinut osan markkinatuistaan. Yksityisen varastoin­ nin tukiohjelmat on avattu maitojauheelle, voille ja juus­ toille. Voin ja maitojauheen interventio-ostot ovat mah­ dollisia muutoinkin, mutta kiinnostus myydä rasvaton­ ta maitojauhetta interventiovarastoon on herännyt, koska markkinahinta on laskenut interventiohinnan alapuolelle.

Sen sijaan voin markkinahinta on pysynyt selvästi inter­ ventiohinnan yläpuolella eikä myyntejä ole tapahtunut.

Valio myi viime syksynä jonkin verran rasvatonta mai­ tojauhetta interventiovarastoon heikon markkinahinnan vuoksi. Meillä on ollut mahdollisuus hyödyntää pienissä määrin myös juuston yksityisen varastoinnin tukea. Näil­ lä tukimuodoilla ei juuri ole rahallista merkitystä Valiolle, mutta niiden hyödyntäminen Euroopassa saattaa hieman rauhoittaa markkinatilannetta. Sen sijaan joidenkin yli­ tuotantomaiden vaatimus nostaa interventiohintoja ei ole kannatettava ajatus, sillä se houkuttelisi alhaisten tuotan­ tokustannusten maita lisäämään tuotantoaan ja pahenta­ maan markkinoiden epätasapainoa.

Työkalupakkiin on tähän saakka kuulunut myös vienti­ tuki, mutta maitovalmisteilta se poistettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2007. Vientituki palautettiin edellisen maitokriisin aikana 2009 noin vuoden mittaiseksi ajak­ si. Sen jälkeen, vuoden 2010 alusta eli kuuteen vuoteen, ei maitotuotteille ole enää maksettu vientitukea. Nairo­ bissa joulukuussa 2015 saavutettu WTO:n neuvottelutu­ los, missä sitoudutaan vientitukien poistamiseen, ei siten käytännössä vaikuta eurooppalaisten meijerien vientitoi­ mintaan.

V

ientitukien poistumisen jälkeen EU on halun­ nut entistä enemmän panostaa viennin ja kulutuksen edistämiseen promootiotuella.

Yksittäinen yritys ei kuitenkaan voi sitä suo­ raan hakea, vaan varat ohjataan yhdistys­ ten kautta. Promootiorahojen hyödyntäminen edellyttää aina yhteistyötä joko maan sisällä tai ulkomaisten yhteis­ kumppaneiden kanssa. Koska pääasiallisen viestin on

oltava EU:n tasolta ja brändien näkyvyys toimenpiteis­ sä on rajallista, on tällaisten tukien hyödyntäminen haas­ tavaa.

EU:n maksama koulumaitotuki tulee jatkumaan kou­ lumaito- ja hedelmäohjelmassa. Koulumaitotuki ei ole tukea Valiolle tai muille meijereille, vaan maidon loppu­ käyttäjälle. Suomessa koulumaitotuesta hyötyvät kunnat ja valtio, koska ne voivat ostaa päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin maitoa halvemmalla.

K

un maitomarkkinoilla on kriisi, eivät edellisen kaltaiset tukitoimenpiteet ole riittäviä. Silloin joudutaan turvautumaan kriisipaketteihin, jois­ sa tukea ohjataan suoraan maitotilayrittäjille.

EU:ssa etsitään myös muita ratkaisuja. EU:n työ­ ryhmissä pohditaan sopimuskäytäntöjä, rahoitusinstru­ mentteja, ruuan tarjontaketjun toimivuutta, futuuri­ markkinoita ja markkinoiden läpinäkyvyyttä.

Konkreettisina asioina maitosektorille voidaan maini­ ta esimerkiksi tuottajaorganisaatiot sekä tuottajan ja mei­ jerin väliset sopimukset, mitkä eivät tuo lisäarvoa osuus­ toiminnalliseen meijeritoimintaan. Tarjontaketjun toi­ mivuudessa puhutaan sopimuskäytännöistä, tuottajien neuvotteluvoiman lisäämisestä sekä tulonjaosta ketjus­ ta, joista kahta viimeistä lienee hyvin hankala ohjata lain­ säädännöllä.

Keskustelu vuoden 2020 jälkeisestä maatalous­ politiikasta on jo alkanut.

Perusongelma maitomarkkinoilla on kysynnän ja tar­ jonnan välinen epätasapaino. Olemassa olevat tukitoi­ menpiteet tai keskustelussa olevat keinot eivät ole riittä­ viä poistamaan perussyyn aiheuttamaa hinnanvaihtelua.

Niillä voi korkeintaan olla vaikutusta syvimpien kuoppien jonkinlaiseen tasoittumiseen.

Valio ja valiolaiset maitotilayrittäjät ovat kyllä kilpai­ lukykyisiä, mutta se mitä jatkossakin tarvitsemme, ovat luonnonoloista johtuvien olosuhteiden tasoittamista eurooppalaisiin kilpakumppaneihimme nähden. Keskus­ telu vuoden 2020 jälkeisestä maatalouspolitiikasta on jo alkanut. Suomalaiset maitotilayrittäjät tarvitsevat jatkos­ sakin tuotantoon sidottua tukea.

Maito ja Me 1/2016

61

Tavataan valiolla

Peter Fabritius hankkii Valiolle energian ja sähkön.

Kohti kotimaista energiaa KASVO Peter Fabritius (50), energiapäällikkö, Valion tekniset palvelut

käytössä lämmöntuotannon pääpolttoaineina ainoastaan kotimaisia polttoaineita tai kaasua.

Kulutuspuolen energiatehokkuus on myös tärkeässä roolissa.

Valio on ollut mukana elintarviketeollisuuden energiantehokkuuden toimenpideohjelmassa vuodesta 2008 ja olemme sitoutuneet tekemään energiatehokkuustoimenpiteitä.

TYÖNI VALIOLLA Toimin Valiolla energia-asiantuntijana ja työtehtäviini kuuluu lämmön ja sähkön hankinta. Vastaan yrityksen energiatehokkuustoiminnasta, lämmöntoimitussopimuksista, energiakumppaneiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä päästökaupasta. Osallistun myös kylmäntuotannon sopimusneuvotteluihin.

MITEN TEEMME PARASTA Omaa alaa on seurattava aktiivisesti ja hallittava ajankäyttöä: Asioita ja tekemistä on vaikka kuinka paljon, mutta avainsanat – tuotantovarmuus, kustannustehokkuus ja kestävä kehitys – auttavat meitä tekemään parasta. Energiatehokkuusanalyysien kautta parannettavaa löytyy aina, mutta myös energian tuotantotavalla on iso merkitys.

VALION ENERGIAN KULUTUS Valiossa käytetään lämpöenergiaa noin kaksi kertaa enemmän kuin sähköenergiaa. Vuodessa sähkön ja lämmön kokonaiskulutus on noin 800 000 000 kWh.

TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Erityinen huolenaihe on energian huoltovarmuus. Sähköntuotanto on vahvassa muutoksessa ja uudet tuotantomuodot, tuuli- ja aurin­ kosähkö, muuttavat pelikenttää. Sähkön hinnat tulevat vaihtele­ maan yhä enemmän. Meidän tulee oppia uusista tuotantomuodoista ja rakentaa tehonsäätöä siinä, missä se on mahdollista.

Tuotantolaitoksissa, jotka ovat riippuvaisia maakaasusta, on varauduttu toimituskatkoihin kevyellä polttoöljyllä. Tähän voisi kehittää jotakin parempaa – esimerkiksi kotimainen biokaasu maakaasun sijaan.

Myös lämpöpumppuratkaisut ovat muuttuneet yhä kannattavammiksi. Jos voisimme tulevaisuudessa tuottaa riittävän kuumaa vettä tai jopa höyryä lämpöpumpuilla hyödyntäen tuotantolaitosten lämpimiä jätevesivirtoja, olisi tällä iso positiivinen vaikutus sekä ympäristöön että kustannuksiin.

LÄMPÖENERGIAN LÄHTEET Polttoaineista käytämme biopolttoaineita (haketta, kuorta ja sahanpurua), turvetta, maakaasua, polttoöljyä sekä propaania.

Pyrimme kasvattamaan kotimaisten polttoaineiden ja varsinkin bioenergian osuutta. Sen hyötyjä ovat muun muassa pienemmät ympäristöpäästöt ja hiilijalanjälki sekä työllistävä vaikutus kotimaassa. Lämpöenergia tuotetaan aina paikallisesti ja Valiolla on 15 lämmön toimitussopimusta. Vuonna 2014 käytetystä lämpöenergiasta 67 prosenttia saatiin kotimaisista polttoaineista.

MISTÄ VALIO HANKKII SÄHKÖN Yrityksessä käytettävä sähköenergia hankitaan pohjoismaisesta sähköpörssistä. Suomi on vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista ulkomailta, joten sähkön riittävyys huolestuttaa. Esimerkiksi 7.1.2016 alkuillasta Suomen yhteenlaskettu sähkönkulutus oli yli 15 200 MW. Tämän kulutuksen kattamiseksi ulkomailta tuotiin yhteensä noin 4 300 MW. Suomen sähköntuotantovajeesta johtuen olemme olleet mukana Fennovoima-hankkeessa, joka toteutuessaan parantaisi Suomen tehotasetta. Hankkeesta on kuitenkin päätetty irtaantua myymällä osuutemme. Osakkeille ei ole vielä löytynyt ostajaa.

MITEN LISÄTÄÄN KUSTANNUSTEHOKKUUTTA Energiakustannukset ovat noin viisi prosenttia koko toimintamme kustannuksista. Ilman lämpöä ja sähköä tuotantokoneistomme pysähtyy ja seuraamukset muodostuvat jo muutamassa tunnissa kriittisiksi.

Valion viimeisin investointi lämmöntuotantoon on Oulun tuotantolaitokselle rakennettava kiinteän polttoaineen kattilalaitos. Se pienentää valmistuessaan tehtaan hiilijalanjälkeä, kun raskaan polttoöljyn käytöstä siirrytään biopolttoaineiden ja turpeen käyttöön. Mikäli Jyväskylän tuotantolaitokselle saadaan samantyyppinen ratkaisu, on Valion tehtailla

62

Maito ja Me 1/2016

TYÖURANI Aloitin työt Valiolla kolme vuotta sitten. Olen koulutukseltani diplomi-insinööri. Työskentelin pitkään Pöyryn energiapuolella ja muutamia vuosia Vattenfallin lämpöliiketoiminnan kehityksessä.

Pöyryltä siirryin Valiolle vuonna 2013, kun edeltäjäni eläköityi.

PARASTA TYÖSSÄNI Työni on monipuolista ja työtehtävät vaihtelevia. Saatan pohtia esimerkiksi lämpölaitoksen venttiiliratkaisua, mutta toisaalta mietin energian maailmanmarkkinahintoja. Pystyn hyödyntämään hyvin työssäni aikaisemmin karttunutta osaamistani.

PERHE JA VAPAA - AIKA Uusioperheemme kokoonpano vaihtelee 2–6 henkilön välillä.

Asumme pääkaupunkiseudulla vuonna 1945 rakennetussa rintamamiestalossa. Kesällä vapaa-aikani kuluu puutarhan hoidossa, talvisin muissa kodin ylläpitopuuhissa.

Oman asunnon lämmönlähteinä ovat sähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu. Myös varaava takka on ahkerassa käytössä.

VALION SUOSIKKITUOTTEET Suosikkituotteeni ovat Valio Hienoin Mustaleima™ ja Valio Eila kermavanukas®.

Kuva: Mikko Mäntyniemi

njnjEnergiapäällikkö

Palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä.

Tulossa Valio PROfeel® voimamaitojuoma – tuoretta heraproteiinia Valio on kehittänyt ainutlaatuisen valmistusmenetelmän, jolla maidosta voidaan erottaa tuoretta heraproteiinia niin, että kaikki heran hyödylliset ominaisuudet säilyvät. Suodattamalla erotettua heraproteiinia voidaan lisätä valittuihin tuotteisiin. Maidon heraproteiini sisältää runsaasti elimistön tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja.

Tammikuussa kauppoihin tullut laktoositon ja rasvaton Valio PROfeel® rasvaton voimamaitojuoma laktoositon sisältää tavalliseen maitoon verrattuna kaksi kertaa enemmän tuoretta heraproteiinia.

Heraproteiinii auttaa lihaksia kasvamaan, joten uutuusmaito on hyvä valinta esimerkiksi palautusjuomaksi treenin jälkeen.

Kokeile ilmaista Treeniapuria

Valio PROfeel® Treeniapuri tekee liikunnan aloittamisesta helpompaa. Ilmainen mobiili- ja verkkopalvelu tarjoaa kaksi erilaista tapaa treenata: nopea sokkotreeni tai pitkäkestoinen treeniohjelma. Palvelu sopii kaikentasoisille liikkujille eikä treeneissä tarvita erikoisvälineitä.

Sokkotreenin alussa käyttäjä määrittää käytettävissä olevan ajan ja sen, minkälaisen harjoituksen haluaa tehdä. Tämän jälkeen Treeniapuri koostaa sopivan treenin. Ominaisuus erottaa Treeniapurin monista muista treenisovelluksista.

Jos haluaa sitoutua pidempään treeniohjelmaan, voi valita ennalta määritellyn ohjelman 12 erilaisesta vaihtoehdosta.

Pitempikestoinen treeniohjelma sisältää 10–14 treenikertaa.

Palvelu sisältää yli 150 erilaista, personal trainer Samuli Mäenpään suunnittelemaa liikettä. Kaikista liikkeistä löytyvät havainnollistavat videot ja ohjeet. Valio PROfeel® Treeniapuri -sovelluksen voi ladata iOS- ja Android-puhelimille tai kokeilla selainversiota.

Lue lisää heraproteiinin hyödyistä 0 valio.fi/heraproteiini Lataa ja kokeile Treeniapuria 0 valio.fi/profeel

Maito ja Me 1/2016

63

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

LAC®-KARJAHALLI

UUTUUS !

Tukeva halli esim hiehoille, vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym.

• • • • • • •

Toimitus sisältää kaiken tarvittavan!

Tukeva runko Vahvistetut kaksoiskaaret Peite 610 g/m2 Mitat 6000 x 6000 x 3700 Aitaosan korkeus 1550 Portin leveys 2700 Vapaa korkeus 3400

Toimitus metallilaatikossa, 1035 kg

Hinta

3900,­

Ennakko­ tilaajan alennus –10%

COLOSTRUM-TERNIMAIDONHALLINTA

MEDRIA HEATPHONE – kiiman tarkkailuun

Vaihe 1: Lypsä ternimaito lypsykärryllä tai kannukoneella Vaihe 2: Mittaa ternimaidon vasta-ainepitoisuus LAC-Brix-mittarilla Vaihe 3: Hyvänlaatuinen ternimaito pussitetaan ternimaitopussiin Vaihe 4: Pakasta ternimaitopussit. ÄLÄ pinoa pusseja päällekkäin!

Vaihe 5: Sulata ternimaito LAC-Colostrum-laitteessa Vaihe 6: Juota ternimaitoa joko tutilla tai ongelmavasikoille juottoletkulla

• Auttaa löytämään kiimat varhaisessa vaiheessa • Oikea-aikainen siemennys • Lyhentää poikimavälejä • Optimoi lehmän luontaisen hedelmällisyyden Eläimiä voi seurata, lisätä ja poistaa selainpohjaisella DWS-sovelluksella.

Se toimii tabletilla, kännykällä ja tietokoneella – missä ja milloin vain.

LAC®-VASIKKAIGLU, ETUAIDALLA • Materiaali HDPE • Iglun mitat: korkeus 121cm. leveys 128,7cm, pituus 169cm • Aitaus: pituus 143,2cm, leveys 128cm • Sis. rehukaukalot, sadesuojan kaukalolle ja tuttisangon

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT

1­4 kpl

450,­ /kpl

5+ kpl

430,­ /kpl

Kaikki hinnat alv 0%. Hintoihin lisätään toimituskulut.

Hinnat voimassa 18.3.2016 mennessä tehdyille tilauksille.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300