Maitojame 2 2014 by Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maito ja Me 2 /2014

Liikunta vahvistaa karjan terveyttä Valitse säilöntäaine oikein Yksivuotiset nurmikasvustot kesäruokinnan vaihtoehtona

Teemana rehuntuotanto

2 /2014

Kuva : Kimmo Haimi

Palstat Pääkirjoitus......................................................................................... 4

Ajankohtaista...............................................................................5 Uutiset...................................................................................... 6–9 Me maidontuottajat................................................................... 10 Työ kevyeksi.................................................................................... 11 Eläinlääkäri...................................................................................... 12 Kysy asiantuntijalta..................................................................... 13 Koneklinikka.................................................................................... 40 Nasevasti terveydenhuollosta.............................................. 47 Valion koekeittiöstä.................................................................... 52 Brysselistä....................................................................................... 57 Uutta Valiolta.................................................................................. 59 Riitan aamulypsy.......................................................................... 61 Hallituksen puheenvuoro........................................................ 62

Teema: Rehuntuotanto

s.14 Kuva: Aino Murtomaa-niskala

Kuva : Heidi Hutt unen

Ulkoilu ja liikunta vahvistavat karjaa.................................... 14 Hyvässä säilörehussa ihminen on tärkein lenkki.......... 18 Huippusato oikein ajoitetuilla viljelytoimilla.................... 20 Valitse säilöntäaine oikein....................................................... 22 Varaa säilörehulle riittävästi säilöntäainetta.................. 24 Raiheinän soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin............... 27 Yksivuotiset laidunkasvustot tuovat vaihtoehtoja kesäruokintaan................................................. 28 Rehun laatu vaikuttaa maidon laatuun ........................... 30

Muut aiheet Laatumaidon tuottaminen vaatii työtä ja valppautta.................................................................................. 34 Nuorkarjalle sopivat karkearehut takaavat hyvän kasvun.............................................................. 36 Vasikan kasvatuksen neljä sääntöä.................................... 38 Nuorkarja eturiviin 2014: Ternimaito................................ 39 Laadukas lattia maitohuoneeseen..................................... 42 Oman työvoiman riittävyys maitotilalla........................... 44 Okra kutsuu Oripäähän............................................................ 49 Tervetuloa saattamaan lehmät kesälaitumille.............. 51 Maito tuo työtä ja tuloja............................................................ 55 Teemu tapasi tuottajia ............................................................. 59

s.34 Maito ja Me

s.51

Kansi Terhi Lahtinen-Kuortti kasvattaa kestäviä lehmiä. Kuva: Kimmo Haimi

www.valio.fi/maitojame

26. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, faksi 010 381 2069, maitojame@ valio.fi Päätoimittaja Aino Murtomaa-Niskala, puh. 010 381 2045, aino.murtomaa-niskala@valio.fi Assistentti Aija Meriläinen, puh. 010 381 2044, aija.meriläinen@valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteen� muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 1.10.2014.

Pääkirjoitus

Arvokas yritys

ulemme harvoin ajatelleeksi, kuinka arvokas yritys Valio on suomalaiselle maataloudelle, koko kansantaloudelle sekä meille jokaiselle, joka tätä lehteä lukee. Jokainen valiolainen maidontuottaja omistaa siivun Valiosta osuuskuntaan sijoittamansa pääoman kautta. Tälle pääomalle maksetaan pankkikorkoa parempi tuotto, mutta tärkein asia tuottajalle on varmuus siitä, että maito haetaan ja maitotili tulee ajallaan. Valio on pitkään pystynyt maksamaan eurooppalaista keskihintaa reilusti korkeamman hinnan ostamastaan maidosta. Se on mahdollistanut maidontuotannon Suomessa haastavista tuotanto-olosuhteista ja korkeista tuotantokustannuksista huolimatta.

*** Tuloksen taustalla on Valion kyky uudistua ja kehittää ennakkoluulottomasti uusia tuotteita, joista markkinoilla saa perustuotteita paremman maitotuoton. Jatkuvalla toiminnan kehittämisellä, mukaan lukien vaikeat tuotantolaitosten sulkemiset, on saavutettu välttämätöntä kustannustehokkuutta. Valion tuottama voitto tuloutuu maidon hintana omistajille, valiolaisille maidontuottajille. Valiolaiset maitotilat, osuuskunnat ja Valio maksavat veronsa Suomeen, ostavat palveluja ja investoivat kotimaahan tuoden välittömästi ja välillisesti työtä ja toimeentuloa kymmenille tuhansille tavallisille suomalaisille työtätekeville ihmisille ja perheille maaseudulla ja kaupungeissa. Valiosta kannattaa pitää hyvää huolta. Vuosikymmenien aikana rakennettu tuottava yritys tarvitsee jatkossakin rakentajia, ei hajottajia. Jokainen meistä vaikuttaa omaan ja Valioryhmän tulevaisuuteen pelaamalla Valio-joukkueessa yhteisten tavoitteiden puolesta.

*** Maito ja Me -lehti siirtyy nuorempiin käsiin ja uusiin, tuoreisiin ajatuksiin. Kuluneina vuosina on ollut antoisaa todeta se valtavan monipuolinen osaaminen, yritteliäisyys sekä vastuullinen toiminta- ja ajattelutapa, jota valiolaiset maidontuottajat edustavat. Viisaat omistajat ovat luja perusta Valioryhmän tulevaisuudelle. Lämmin kiitos kaikille yhteistyöstä ja menestystä tuleville vuosille. 23. huhtikuuta 2014

Maito ja Me 2/2014

Aino Murtomaa-Niskala Päätoimittaja

Ajankohtaista

Nurmi kasvaa jo!

lämme huhtikuun alkua tätä kirjoitettaessa ja kevään merkit ovat enemmän kuin selvät. Paitsi lintujen kevätmuutto, myös nurmen kasvun alkaminen on ennätysaikaista. Viime satovuonna ensimmäisen sadon kasvuaika oli ennätyslyhyt ja aika monen rehunkorjaajan tämä yllätti. Säistä ei koskaan tiedä, mutta ennätysaikaiselle säilörehun korjuulle on edellytykset tänä keväänä olemassa. Maitotilan vuoden tuloksesta tehdään merkittävä osa juuri ensimmäisen nurmisadon kasvun ja korjuun aikana. Ja jos tuloksen haluaa tältä osin maksimoida, on tehtävä kaikki mahdollinen nurmen lannoituksen, täydennyskylvön, rikkojen torjunnan, korjuun ajoituksen ja onnistuneen säilönnän eteen.

llekirjoittaneelta usein kysytään sitä, mikä on tärkein asia säilörehun hyvän laadun varmistamiseksi. Tähän ei voi vastata kuin yhdellä tavalla; älä salli omilla pelloillasi ja rehusiiloillasi puolimittaista työtä. Jos teet nurmiviljelyn ja korjuun työt itse, älä salli huonoa työtä itseltäsi. Tai jos olet ulkoistanut osan tai jopa kaikki nurmiketjun työt, älä salli huonoa työtä urakoitsijaltasi tai muulta yhteistyökumppaniltasi. Tämä sama pätee säilöntäaineiden ja muiden tarvikkeiden toimittajiin; vaadi heiltä oikeaa tietoa ja yhdessä sovittujen asioiden täsmällistä toteutusta. Olosuhteille ja nimenomaan säänhaltijalle emme voi mitään, mutta asioita oikein tekemällä voimme estää epäonnistumiset. Rehunsäilönnäs-

Se mikä sopii lypsylehmälle, ei sovi umpilehmälle taikka tiineelle hieholle. sä kolmen h-kirjaimen periaate on ylikäymätön; hygieenisyys, hapettomuus ja happamuus. Korjataan pellolta vain puhdasta, hygieenistä rehua. Pelkästään riittävä sängen pituus riittää pitkälle tämän varmistamaan. Rehun tiivistäminen hapettomaksi luo pohjan onnistuneelle säilönnälle. Oikea esikuivausaste, riittävän lyhyt

silppu ja siilon kunnollinen tiivistys varmistavat tämän. Käytännössä rehua ei voi tiivistää liikaa! Varastossa on rehu saatava happamaksi. Olosuhteisiin sopiva ja riittävä säilöntäaineen annostelu varmistaa tämän. Lopuksi siilon peittäminen niin, että se myös pysyy hapettomana. Periaatteet ovat yksinkertaiset, mutta varmista, että ne myös toteutuvat.

orjuun ajoittamisessa on oleellista ottaa huomioon, että maitotilalla on monenlaisen rehun tarvetta. Se mikä sopii parhaiten lypsylehmälle, ei sovi umpilehmälle taikka tiineelle hieholle. Siis suunnittele koko kesän rehunkorjuu tämä muistaen. Edelleen pätee se, että lypsylehmälle soveltuvin D-arvotavoite on välillä 670–690 g/kg ka. Ainakaan alle 660 ei lehmien osalta kannata mennä. Jos tavoitteena on korjata koko kesän rehu huippulaatuisena, on harkittava kolmen korjuun vaihtoehtoa jos olosuhteet sen sallivat. Artturi korjuuaikapalvelu auttaa jälleen tänä kasvukautena maitotiloja korjuun ajoittamisessa. Valiolaisten maitotilojen apuna ovat myös osuuskuntien ja Valion alkutuotannon säilörehuasiantuntijat.

Juha Nousiainen Alkutuotantojohtaja Valio Oy

Maito ja Me 2/2014

Uutiset

p Mitalijuhlaa vietettiin valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä 7. huhtikuuta 2014.

Walter Ehrströmin kultaiset mitalit parhaasta laadusta l Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen jakoi Walter Ehrströmin säätiön kultamitalit parhaan laatuluokan maidon tuottami-

sesta 25 vuoden ajan. Kultaisten mitalien saajia oli ennätyksellisen paljon 152, joista 135 Valioryhmän maidontuottajia. Ensimmäisen kerran säätiön kultamitaleja myönnettiin 1973. Kaikkiaan kultamitaleja on tämän vuoden mitalistit mukaan lukien myönnetty 996, mikä kertoo suomalaisen maidon hyvästä laadusta, säätiön puheenjohtaja, Eviran pääjohtaja Matti Aho totesi. Valiolaisten kultamitalistien nimet löytyvät Valmasta.

Valio mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa zz Valio Oy yhdessä Suomalaisen Työn Liiton ja

K-ryhmän kanssa muistuttaa suomalaisia kotimaisen työn merkityksestä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa. Tavoitteena on luoda uusia, pysyviä työpaikkoja. ”Suomalainen maito ja maidontuotanto eivät ole itsestään selvyyksiä. Kun kuluttajat valitsevat suomalaisen maitotuotteen, he samalla vaikuttavat työpaikkojen pysymiseen Suomessa”, johtaja Rauno Hiltunen Valiosta toteaa. Kaikki Suomessa Valio brändin alla myytävät maitotuotteet ovat suomalaisesta maidosta, suomalaisella työllä Suomessa valmistettuja. Kampanjassa ovat mukana kaikki Valion tuotteet. Vuoden aikana nostetaan erityisesti esille Valio Crea® ruoanvalmistuskermoja, Oltermanni® juustoa, Onni® lastenruokia ja PROfeel® proteiinituotteita.

Maito ja Me 2/2014

Valion Seinäjoen tehtaan rahkakapasiteetti kaksinkertaistui l Valion Seinäjoen tehtaalla otet-

tiin maaliskuussa 2014 käyttöön uusi rahkanvalmistuslinja, joka kaksinkertaistaa Valion rahkojen ja maustettujen rahkojen tuotannon. Kokonaisinvestoinnin arvo nousee noin 18 miljoonaan euroon mukaan lukien helmikuussa käyttöön otettu erikoisvoin valmistuslinja. Rahkakapasiteettia saatiin lisättyä nopeasti, koska Seinäjoella oli valmiina vanhan voitehtaan tyhjät tilat. Saneeratuissa tiloissa aloitettiin myös valkosipuli-tillillä sekä suklaalla maustetun voin valmistus Venäjän markkinoille. Lisäänty-

neen tuotannon vuoksi Seinäjoelle on palkattu parikymmentä uutta työntekijää. Rahkat ovat nopeasti kasvava tuoteryhmä. Uusi rahkalinja vastaa kysynnän kasvuun ja mahdollistaa uusien, kuluttajia kiinnostavien tuotteiden tuomisen markkinoille, Valion Välipalat ja ruoanvalmistus -tulosyksikön johtaja Pekka Tola kertoo. Seinäjoen tehdas valmistaa kaikki Valio rahkat, raejuustot, Valio Gefilus® tehojuomat, Valio HeVi® shotit, Valio voin, Valio Oivariini® ja KevytLevi® levitteet sekä teollisuusvoita ja maitojauhetta.

Uutiset Maito ja Me -lehdelle uusi päätoimittaja

Pohjolan Maito saa uudet tilat Haapavedellä

zz Olen Anu Artjoki ja aloitan

Valion Haapaveden tehtaan tontilla alkaa kevään 2014 kuluessa uudisrakennuksen rakennustyöt. Uusiin tiloihin tulee Osuuskunta Pohjolan Maidon tuottajamyymälä ja toimistotilat samoin kuin maidon keräilyautojen pesu- ja huoltohalli. l Tavoitteena on saada uudet tilat käyttöön maaliskuussa 2015. Investoinnin kokonaissumma nousee lähes 8 miljoonaan euroon. Valio Oy rakennuttaa tilat, jotka Osuuskunta Pohjolan Maito vuokraa käyttöönsä. Uusien tilojen valmistuttua tuottajien ei tarvitse kulkea noutomyymälään tehdasalueen kautta, mikä lisää turvallisuutta varsinkin, kun keräily- ja jakeluautoliikenne on kasvanut, Valion Haapaveden tehtaanjohtaja Marko Palosaari toteaa. Haapaveden tehtaalle tuodaan maitoa noin 30 säiliöautolla vuorokaudessa. ”Uudessa hallissa autot pääsevät automaattiseen pesuun ennen maidon purkamista siiloihin. Korjaushallissa voidaan tehdä kaluston ennakkohuollot ja korjaukset. Suuri osa maidonkeräilyautoista

huolletaan Haapaveden hallissa”, Pohjolan Maidon toimitusjohtaja Marko Puhto toteaa.

p Valion Haapaveden tehdas valmistaa

Valio Oltermanni® juustot.

Lystikki

Kuva : Suvi-Tuuli Kankaanpää

Maito ja Me -lehden uutena päätoimittajana. Oppia maatalousalasta olen saanut parinkymmenen vuoden ajan maatalouslomittajana, karjanhoitajana, tutkijana, maatalous- ja verkkotoimittajana sekä omalla maatilalla yrittäjänä. Viljelemme maanviljelijä-mieheni Markun kotitilaa Lohjalla. Perheeseemme kuuluu kaksi alakouluikäistä lasta, Iiris 9 vuotta ja Eerikki 7. Koulutukseltani olen kotieläinagronomi, agrologi ja maatalouslomittaja-karjanhoitaja. Minulla on vahva kiinnostus kotieläintuotantoon. Koska omalla tilallamme ei ole enää tuotantoeläimiä, on tuntuma suuriin eläimiin säilynyt ratsastusharrastuksen kautta. Harrastan myös muuta liikuntaa: lenkkeilyä koiran kanssa, hiihtoa ja luistelua sekä eri ryhmäliikuntamuotoja. Vapaaajalla puuhaan usein maatilan pihapiirin töissä. Pidän matkustamisesta, ja kesällä perheen yhteinen irtiotto maatilan arjesta sujuu veneillen. Maidontuottajan arki on minulle tuttua; arvostan hyvin korkealle kotimaisen tuottajan työtä. Minulle on tärkeää, että Valio osuustoiminnallisena yrityksenä tekee työtä suomalaisen tuottajan hyväksi. Toivon että tulevaisuudessa Maito ja Me -lehti sekä lehden verkkosivut kehittyvät edelleen palvelemaan lehden lukijoiden – erityisesti maidontuottajien – toiveita ja tarpeita entistä paremmin. Lehden pitkäaikaiselle päätoimittajalle toivotan nautinnollisia ja hyvin ansaittuja eläkepäiviä!

p Anu Artjoki

Vartu vartu, oras pieni!

Maito ja Me 2/2014

Valtra N123

4 vaihtoehtoa VALTRA N123 Max teho 145 hv Max vääntö 560 Nm Paino 5200 kg Kuvan traktori erikoisvarustein.

HITECH 3

HITECH 5

VERSU

DIRECT

Hitech 3 on Valtran perinteinen ja hyväksi havaittu vaihteisto. Sen legendaarinen suunnanvaihtaja on tänäkin päivänä markkinoiden parhaita.

Valtra Hitech 5 on kehitetty perinteisen Hitech 3 -vaihteiston pohjalta säilyttäen sen luotettavuuden mutta lisättynä automatiikan tuomalla mukavuudella

Versu-mallit ovat vaihteistoltaan saman tyyppiset kuin Hitech 5 -mallit mutta vaihteiston hallintapainikkeet sijaitsevat käsinojassa. Mallit on varustettu sähköohjatulla kuormantuntevalla hydrauliikalla.

Direct-mallit ovat Valtran omalla portaattomalla vaihteistolla sekä kuormantuntevalla sähköohjatulla hydrauliikalla varustettuja monipuolisia, mutta erittäin helppokäyttöisiä traktoreita.

Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Uutiset

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen Valio Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 4.3.2014. l Valion hallintoneuvoston puheenjoh-

taja Pentti Santala avasi kokouksen todeten Valion ennätyksellisen tuloksen ja siitä maksetun hyvän tilityshinnan olevan merkittävä saavutus etenkin, kun talouden taantuma heikentää kuluttajien ostovoimaa ja kilpailu on tiukentunut erityisesti hyväkatteisissa tuotteissa. Maidon tuottajahinta Euroopassa on noussut ja hintaero Suomeen verrattuna kaventunut. Tämä hintakehitys on Santalan mukaan omiaan hillitsemään halpojen tuote-erien tuomista Euroopasta Suomen markkinoille. Yhtiökokouksessa oli edustettuna 13 osakasta Valio Oy:n 18 osakkaasta. Puheenjohtajana toimi Kaisa Kivivuori Liperistä. Toimitusjohtaja Pekka Laaksonen esitteli kokoukselle Valion tilivuoden toimintaa, liiketoiminnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä käynnissä olevia investointihankkeita.

Kokous vahvisti Valio Oy:n tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille. Valio Oy maksaa 31.12.2013 rekisteröidylle osakepääomalle 3,5 prosenttia osinkoa eli 119 euroa osakkeelta. Uusina jäseninä Valion hallintoneuvostoon valittiin maanviljelijä Markku Mäkinen Nivalasta ja maanviljelijä Jarkko Pirinen Iitistä.

Santala jatkaa hallintoneuvoston puheenjohtajana Hallintoneuvosto piti järjestäytymiskokouksen yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi maanviljelijä Pentti Santalan Kauhajoelta jatkamaan hallintoneuvoston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Jaakko Rouhiainen Juvalta. Kuva : Markku Ojala

p Yhtiökokous valitsi uusina jäseninä Valion hallintoneuvostoon maanviljelijä Jarkko Piri-

Valio Oy:n hallintoneuvosto 2014 Pentti Santala, maanviljelijä, Kauhajoki, puheenjohtaja Jaakko Rouhiainen, maanviljelijä, Juva, varapuheenjohtaja Kyösti Anttila, maanviljelijä, Jalasjärvi Jan de la Chapelle, maanviljelijä, Raasepori Anu Fräntilä-Riihonen, emäntä, Keuruu Jukka Hakkarainen, maanviljelijä, Valtimo Arto Heikkinen, maanviljelijä, Pyhäntä Jari Hekkala, maanviljelijä, Kalajoki Raimo Kielenniva, maanviljelijä, Kärsämäki Esa Kotala, maanviljelijä, Lapua Jarno Kämäräinen, maanviljelijä, Kiuruvesi Katariina Lampela, maanviljelijä, Tervola Marketta Laukkanen, maanviljelijä, Tohmajärvi Tapio Lehto*, tuotepakkaaja, Seinäjoki Pekka Lestinen, maanviljelijä, Sysmä Pirjo Louhevirta*, myyntiedustaja, Sauvo Markku Mäkinen, maanviljelijä, Nivala Timo Neuvonen, maanviljelijä, Parikkala Anne Nykänen, maanviljelijä, Mikkeli Mauri Penttilä, maanviljelijä, Vesilahti Jarkko Pirinen, maanviljelijä, Iitti Päivi Saarentola*, markkinointipäällikkö, Helsinki Anneli Santa-aho, emäntä, Lempäälä Risto Sonninen, maanviljelijä, Maaninka Pentti Suokannas, maanviljelijä, Askola Juhani Ylikauma*, valm. asiantuntija, Haapavesi Päivi Ylä-Outinen, maanviljelijä, Lappeenranta *) Henkilöstön edustaja

sen vas. ja maanviljelijä Markku Mäkisen.

Valio teki ennätystuloksen 2013 zz Valio-konsernin liikevaihto vuonna

2013 oli 2029 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 2,6 prosenttia. Liikevaihto kasvoi ulkomailla 3,9 prosenttia ja kotimaassa 0,1 prosenttia. Konsernin maitokate ylitti ensimmäistä kertaa miljardin euron rajan ollen 1 026 miljoonaa euroa. Maitotuotto nousi 48,0 senttiin/litra.

Valion osuuskunnille maksama tilityshinta oli 47,5 senttiä maitolitralta. Noin 37 prosenttia Valion liikevaihdosta syntyi viennistä ja tytäryhtiöissä. Venäjä on Valion suurin vientimarkkina. Valio Venäjän liikevaihto kasvoi vuonna 2013 noin 11 prosenttia 378 miljoonaan euroon. Venäjän osuus Valion viennistä oli 49 prosenttia.

Lainat rahoituslaitoksista olivat vuoden 2013 lopussa 194 miljoonaa euroa. Valion omavaraisuusaste oli 47 prosenttia. Investoinnit olivat 118 miljoonaa euroa. Valion hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös verkossa: http://www.valio.fi/yritys/yritystieto/tilinpaatos-ja-toimintakertomus/.

Maito ja Me 2/2014

Me maidontuottajat Valioryhmässä on 7 450 maidontuottajaa. Laamaset ovat Osuuskunta Tuottajain Maidon tuottajia.

uJari ja Kirsti Laamasen mukaan maidon hyvä laatu varmistetaan huolellisella työllä ja kunnossa olevilla navettaolosuhteilla.

Jari ja Kirsti Laamanen Perhe Jari (55 v.) ja Kirsti (54 v.) Laamanen. Perheen kahdesta lapsesta 24-vuotias Tuomas valmistui konetekniikan diplomiinsinööriksi ja toimii tutkijana. Vuotta nuorempi Sanna opiskelee vielä yliopistossa. Jari on hankkinut ylioppilaspohjaisen maa- ja metsätalouden peruskoulutuksen. Eläinlääkäriksi opiskellut Kirsti työskentelee pääasiassa omalla tilalla hoitaen vain satunnaisesti eläimiä tilan ulkopuolella. Jarin iäkkäät vanhemmat asuvat talouskeskuksen lähellä omassa taloudessaan seuraten tiiviisti tilan tapahtumia. Tila Laurilan tilalla Punkaharjulla on omaa hietamoreeni- ja multamaavaltaista peltoa noin 55 hehtaaria ja vuokramaineen viljellään yhteensä noin 73 hehtaaria. Pelto riittää hyvin karjan säilörehu- ja viljatarpeisiin. Puolenkymmentä hehtaaria kasvatetaan kuivaheinäksi pikkuvasikoille. Esikuivattu säilörehu korjattiin viime vuonna ensi kertaa urakoitsijoiden toimesta isännän hoitaessa siilotyöt omalla kalustolla. Säilörehu varastoidaan kahteen navetan yhteydessä olevaan torniin ja noin 300 metrin päähän navetasta rakennettuun laakasiiloon. Urakoitsija levittää myös kuivalannan ja virtsan pelloille.

Maito ja Me 2/2014

Navetta Heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 1990 laajennettiin parsinavetta 35 lehmäpaikkaan ja vuonna 2007 valmistui lisäksi erillinen kylmäpihatto viidelletoista hieholle. Laajennuksen yhteydessä hankittu siltanosturi palvelee rehujen käsittelyssä. Navetan ruokintapöydälle jaetaan säilörehu Rehumatilla ja väkirehu kiskoruokkijalla. Lypsy tapahtuu kuudella irrottimella varustetulla lypsy-yksiköllä. Karja Karja on tuottanut jo vuosien ajan noin 10 000 kilon keskituotosta. ”Yhtään eläintä ei ole ostettu”, Laamaset kertovat. Puhdasta ayrshirerotua edustavat lehmät uudistetaan omasta karjasta Faban jalostussuunnitelman mukaan. Sonnivasikat lähtevät välitykseen ja hiehoja myydään joskus tilan ulkopuolelle. Ruokinta ja laatu Ruokinta perustuu omaan säilörehuun ja viljaan sekä ostettavaan puolitiivisteeseen. Laidunkauden alussa ja lopussa tapahtuva siirtoruokinta tehdään huolella tuotostappioiden minimoimiseksi. Laamaset kuuluvat Walter Ehrströmin säätiön kultamitalisteihin, jotka palkittiin huhtikuun alussa 25 vuoden yhtäjaksoisesta E-luokan maidon tuottamisesta.

Hyvään maidon laatuun vaikuttavat heidän mielestään navettaolot, laitteiden kunto ja työn huolellisuus. Kuivituksesta ja puhtaudesta huolehditaan. Lypsyn yhtey dessä otetaan jokaisesta vetimestä alkusuihkeet ja hoidettavat lehmät merkitään selkeästi myös vieraita työntekijöitä ajatellen. Varsinaisten lomittajien lisäksi tilalla työskentelee tilarengastyöntekijä viikon ajan joka kuukausi. Tulevaisuus Näköpiirissä olevien vuosien ajan Laurilan tilan tuotanto jatkuu entisessä jo vakiintuneessa laajuudessaan. Lehmäparsien ja kytkimien uusintaa harkitaan ja yhteistyötä tiivistetään ehkä urakoitsijoiden suuntaan. ”Eläinten hyvinvointi ja toisaalta talous ovat kiinnostuksen kohteita”, Jari Laamanen toteaa. Vapaa - aika ”Hyötyliikunnan” lisäksi Jari ja Kirsti Laamanen hoitavat kuntoaan pelaamalla sählyä rennossa peliporukassa. Hiihtoviikkoja vietetään hiihtokeskuksissa maan eri puolilla. Myös yhteiskunnallisissa järjestötehtävissä molemmat toimivat aktiivisesti. Teksti ja kuva Tuomo Kautonen

Työ kevyeksi Palstalla Melan työturvallisuusyksikön asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

Parisuhde vaikuttaa yrityksen menestykseen zz Maatilan ihmissuhteet ja parisuhteen toi-

mivuus vaikuttavat merkittävästi työssä viihtymiseen ja sitä kautta yrityksen tulokseen. Parisuhde on maatilalla usein myös työsuhde, joten parisuhteen toimivuuteen liittyvät asiat ovat tärkeitä yrityksen menestymisessä. Ruuhkavuodet haastavat suhteen, kun lapset ovat pieniä ja työtahti kova. Isovanhempien ja ystävien apu on usein korvaamatonta. Ongelmista selviytyminen on helpompaa, jos vanhemmat vetävät yhtä köyttä ja vapaa-aikaa halutaan viettää yhdessä. Hyvässä parisuhteessa huolehditaan siitä, että arjessa on enemmän mukavia kuin kielteisiä hetkiä. Yhteisillä arjen piristystuokioilla, ilahduttamisella, arvostamisella ja kannustamisella pääsee pitkälle. Tärkeää on myös keskustella yhteisistä asi-

oista ja tehdä päätökset yhdessä. Yhteinen päätöksenteko turvaa esimerkiksi tilaa laajennettaessa molempien osapuolten sitoutumisen muutokseen. Laskettaessa voimavarojen riittävyyttä ja riskienhallintaa ammattiapu voi olla tarpeellista. Konehankintojakaan ei pitäisi toteuttaa yksin hetken innostuksesta, vaan kaikki ratkaisut tulisi tehdä harkiten ja eri vaihtoehtoja punniten. Turvallisessa parisuhteessa omista tekemisistä otetaan vastuu. Silloin tunteita ei tarvitse purkaa syyllistämällä, vetäytymisellä tai hyökkäyksellä. Ristiriitoja ei pitäisi jättää hautumaan, vaan sopia asiat eteenpäin katsoen. Menneiden asioiden kaivelusta kärsii jokainen, joten siihen on turha juuttua. Toista ei voi muuttaa, mutta omaa suhtautumistaan on mahdollista kehittää ja kasvattaa. Kipeään suhteeseen ei kuitenkaan

pidä jäädä roikkumaan, vaan tarvitaan rohkeutta asettaa rajoja ja tehdä ratkaisuja. Viime kädessä jokainen vastaa itse omista tekemisistään. Hyvässä parisuhteessa puolisot tukevat vaikeuksissa toisiaan. Sama huumorintaju helpottaa arkea. Toimivassa suhteessa toisen erilaisuus ja hänen oma ystäväpiirinsä osataan nähdä rikkautena. Ihmissuhteet ovat tahdon asioita. Tahtoa on löydyttävä molemmilta osapuolilta.

Sirpa Havu Palvelupäällikkö Mela

Maito ja Me 2/2014

Eläinlääkäri Tällä palstalla eläinlääkäri Susanna Peiponen vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio. fi tai Maito ja Me, PL 10, 00 039 Valio tai puh. 010 381 2045.

Miten laitumelta tulevia loisia voi välttää? zz Nuorkarja sairastui ripuliin muuta-

man viikon päästä laitumelle pääsystä ja osalla kunto heikkeni niin, että jouduttiin kutsumaan eläinlääkäri, joka määräsi loislääkityksen. Mitä sisäloisia nuorkarja voi saada ulkoillessaan laitumella ja mitkä ovat niiden aiheuttamat riskit eläimille? Miten nuorkarjan ja vasikoiden laidunnus tulisi järjestää, että riskit olisivat mahdollisimman pienet?

zz Tärkeimmät sisäloiset, jotka voivat tart-

tua laiduntaessa ovat suolistomadoista juoksutusmahamato ja keuhkomato sekä alkueläimiin kuuluvat kokkidit. Juoksutusmahamadon toukat selviävät talven yli laitumella. Nuori vastustuskyvytön eläin saa tartunnan syödessään toukkia laidunruohon mukana. Toukat kiinnittyvät juoksutusmahan rauhasiin ja alkavat lisääntyä. Tartunnan saanut eläin alkaa erittää munia ulosteen mukana noin kolmessa viikossa. Tartunnan oireena on runsas ripuli, joka laitumella ollessa on usein kirkkaan vihreää. Lisäksi eläimet kasvavat huonosti, voivat olla takkukarvaisia tai heikkoja. Juoksutusmahamato tarttuu helposti eläimestä toiseen. Harvemmin juoksutusmahamadot voivat aiheuttaa oireita myös talviruokintakaudella juoksutusmahassa lepotilassa olleiden matojen aktivoiduttua useita kuukausia tartunnan jälkeen. Keuhkomadon kohdalla tartuntareitti on samanlainen kuin juoksutusmahamadolla. Nuori eläin saa tartunnan talven yli laitumella talvehtineista toukista. Toukat vaeltavat suoliston ja verenkierron kautta keuhkoihin, missä toukat kypsyvät aikuisiksi ja alkavat munia. Eläin yskii munista kuoriutuneet toukat nieluun ja sieltä tou-

Vasikoiden ja nautojen hyvinvointiin FinnEnergy Maittava kotimainen energiajuomajauhe juuri poikineille lehmille.

Kiimanni Hedelmällisyysvitamiiniseos naudoille tiinehtymättömyysongelmiin.

Lifestart Vastasyntyneille eläimille – luonnollinen tapa tasapainottaa ruuansulatuskanavan toimintaa. Tiedustele tuotteita Hiven Oy:n edustajilta ja meijeristäsi. www hiven.fi puh. 010 402 7700

Maito ja Me 2/2014

Loistartunnan ehkäisyssä laidunkierto on ensiarvoisen tärkeää. kat suoliston kautta päätyvät laitumelle. Oireina tartunnassa ovat hengitystietulehdus, kuume ja eriasteinen yskä. Alkueläin kokkidin aiheuttama tartunta on yleinen Suomessa. Kokkidit ovat hyvin kestäviä ja voivat talvehtia laitumella. Eläin voi saada tartunnan syömällä infektiivisiä kokkidimuotoja joko laitumella tai navetassa. Kokkidit alkavat lisääntyä suolen seinämässä ja aiheuttavat tällöin suolen seinämän vaurion ja ripulioireet tyypillisesti noin kaksi viikkoa laitumelle pääsystä. Oireiden voimakkuus voi vaihdella lievästä vakavaan, joskus ripuli voi olla veristä. Vakavissa tapauksissa esiintyy joskus kuolemantapauksiakin. Eläimillä on usein ulostuspakko, eli ne yrittävät ulostaa selkä kaarella, vaikkei ulos tulisi juurikaan ulostetta. Pitkään sairastaneet eläimet ovat takkukarvaisia, heikosti kasvaneita ja pömppövatsaisia. Satunnaisesti Suomessa voidaan tavata myös isoa maksamatoa, joka vaatii väliisännäksi kosteassa ympäristössä viihtyvän kotilon. Maksamadon esiintymisalueilla tartunnan torjuntaan riittää yleensä laitumella sijaitsevien rantojen tai rehevien ojien aitaaminen pois eläinten käytöstä. Diagnoosi sairastapauksissa tehdään oireiden ja loismäärityksen perusteella. Tarvittaessa eläimet lääkitään loislääkkeillä. Ripuloiville nuorille eläimille tukihoito on oleellinen osa hoitoa erityisesti, mikäli eläimen yleisvointi on heikentynyt. Vanhemmilla eläimillä tartunta voi olla olla piilevä. Loisten munien eritys sekä oireet vähenevät eläimen iän myötä eläinten vastustuskyvyn kasvaessa loisia kohtaan. Loistartunnan ennaltaehkäisyssä laidunkierto on ensisijaisen tärkeää. Nuorille eläimille tulisi varata käyttöön laidun, jota ei ole edellisenä vuonna käytetty. Jos laidun otetaan käyttöön vasta myöhemmin kesällä, osa tarttuvista loisten toukkamuodoista ehtii kuolla. Näin laitumen loismäärä vähenee, ja tartunnan todennäköisyys pienenee. Ylilaidunnuksen estäminen vähentää myös tartuntojen riskiä. Mikäli laitumella on heikosti syötävää tarjolla, syövät eläimet ruohoa läheltä maanpintaa ja ulostekasojen läheltä missä loisten toukkamuotoja on eniten. Tarvittaessa laitumelle tulee tarjota lisärehua tämän estämiseksi.

Kysy asiantuntijalta Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2045. Tällä kertaa kysymykseen vastaa säilörehuneuvonnan asiantuntija Maarit Viljakainen Valion Alkutuotannosta.

Mihin korjuuaika näytettä tarvitaan? zz Maitotilaneuvoja kannusti lähettämään

korjuuaikanäytteitä analysoitavaksi. Mihin korjuuaikanäytettä tarvitaan? Minkälaista lisätietoa korjuuaikanäyte antaa säilörehunäytteeseen verrattuna. Säilörehunäytteet lähetämme jokaisesta rehuerästä, mutta säilörehun korjuuaika on sen verran kiivastahtista, että muut näytteet ovat jääneet ottamatta.

zz Säilörehun tärkein tuotokseen vaikut-

tava ominaisuus on D-arvo. Rehun D-arvo on tilakohtainen ja sen tavoitteen saavuttamisessa apuna voidaan hyödyntää korjuuaikanäytteitä. Säilörehun korjuuaikanäytteiden avulla voidaan ennustaa sopivaa säilörehun korjuuajankohtaa, satotasoa ja sadon laatua sekä suunnitella lohkojen niitto- ja korjuujärjestystä. Korjuuaikanäytteiden analyysissä selvitetään pystykasvuston D-arvo, valkuaispitoisuus, kuidun määrä ja kuivaainepitoisuus. Molemmista sadoista kannattaa ottaa vähintään yksi näyte noin viikkoa ennen arvioitua sadonkorjuuta. Jos korjuuaikanäytteet kerätään tietyltä alalta ja näytteet punnitaan, saadaan analysoinnin jälkeen tietää kuiva-ainesato laskemalla. Korjuuaikanäytteiden avulla voidaan siis ennakoida päätöstä rehunteon oikeasta ajoituksesta. Tilan peltolohkojen kasvuolosuhteet voivat poiketa paljon toisistaan, joten erilaisilta lohkoilta olisi hyvä ottaa omat näytteet. Ottamalla näytteitä eri lohkoilta, voidaan määrittää rehunteon järjestys lohkoittain. Rehua korjatessa suositeltavaa olisi ottaa yksi näyte myös säilörehun raaka-

aineesta. Raaka-ainenäytteet täydentävät korjuuaikanäytteiden tuloksia ja antavat hyvän ennakkotiedon sekä säilörehun sulavuudesta että ruokinnallisesta arvosta. Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa karjan ruokintaa sisäruokintakaudelle.

Vinkkejä korjuuaikanäytteiden keräämiseen: Korjuuaikanäytteet on otettava hyvissä ajoin ennen ajateltua korjuuta, jotta näytteiden analyysitulokset saadaan ajoissa. Korjuuaikanäyte leikataan pystykasvustosta samaan sänkipituuteen kuin niitettäessä, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin säilörehun teon niittokorkeutta. Näyte kerätään useasta kohdasta, jotta se edustaa koko kyseistä lohkoa. Näyte sekoitetaan huolella ja suljetaan ilmatiiviiksi ARTTURI –näytepussiin. Muista täyttää huolellisesti ARTTURI -rehuanalyysin näytesaate. Saatteeseen laitetaan merkinnät nurmianalyysin ja korjuuaikanäytteen kohdalle. Näytepussi saatteineen jätetään maitoauton kuljetettavaksi mieluiten alkuviikosta, sillä näytteen tulokset ovat valmiina laboratorioon saapumisen jälkeisenä päivänä.

Automaattinen ruokintajärjestelmä

Feedline R-type TMR- ja PMR-seostilalle

automaattilastaus-automaattinen seosvalmistus- automaattinen rehunjako • vähentää merkittävästi päivittäistä työmäärää tilalla • lehmien liikkuvuus ja tuotos paranevat ruokintakertojen kasvaessa* • tuotosvaiheen mukaiset reseptit lisäävät eläinterveyttä • punnitusti ruokintasuunnitelman mukaan • energiataloudellisin ruokintaratkaisu** • saatavissa murskevilja- ja litisteviljalaitteistolla • Pellon Warma vuosihuoltoturva * ART-tutkimuslaitos, Sveitsi 2013 ** alhaisin energiakulutus on prosessiohjatuissa sähkökäyttöisissä ruokinta-automaatioissa (useita kansainvälisiä tutkimustuloksia)

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Maito ja Me 2/2014

Teema s. 14–35

Ulkoilu ja liikunta vahvistavat eläinten terveyttä sekä jalkoja ja rakennetta, sanoo Terhi Lahtinen-Kuortti. Kuortin karjassa Ikaalisissa eläimet ulkoilevat vasikasta lähtien ympäri vuoden. Teksti Aino Murtomaa-Niskala Kuvat Kimmo Haimi

Ulkoilu ja liikunta vahvistavat karjaa

K p Lehmien mukavuus varmistetaan runsaalla turvekerroksella. Parsimatto tai parsipeti kyllä

pehmentää alustaa, mutta hiertymiä ja kinnervaurioita saadaan ehkäistyä vain riittävällä kuivituksella.

Maito ja Me 2/2014

uortin tilalle ajettaessa ensimmäiseksi näkyy maaliskuisella, lähes lumettomalla pellolla käyskentelevä hieholauma ja vähän kauempana joukko lypsylehmiä. Ulkoilemisen järjestämisestä on työtä, mutta Terhi Lahtinen-Kuortin mukaan sen tuomat edut maksavat vaivan. Hyvät jalat, liikkuvuus ja aktiivisuus ovat erityisen tärkeitä pihatto- ja robottilehmille. Varsinainen laiduntaminen, jossa eläimet saavat myös ravintonsa laitumesta, on hänen mukaansa luonnollista ja lajinmukaista, mutta siihen isossa karjassa ja etenkin robottilypsyssä on harvoin mahdollisuutta. Kuortilla on navetan ympärillä noin kuuden hehtaarin ala varattu eri eläinryhmien laiduntamiseen ja ulkoiluun. Lypsylehmät laiduntavat kesällä kolmella lohkolla. Talvella ulkoilukäytössä on lähin lohko, joka keväällä yleensä tallautuu mullokseksi ja kylvetään raiheinälle, kun muut lohkot saadaan käyttöön.

t Lehmät pitävät lumesta,

mutta myös lumeton maaliskuinen ”laidun” houkuttelee ulos. Lehmille kaikkein mieluisimpia ulkoiluun ovat viileät kesä- ja syksy-yöt, Terhi Lahtinen-Kuortti kertoo.

p ”Nuoren eläimen terveelle kehitykselle liikunta on

Kuva : Iris Laurikka

erityisen tärkeää”, sanoo Terhi Lahtinen-Kuortti.

Tilatiedot � Kuortin tila, Ikaalinen

Kallionkieli

� Yhtymän osakkaat: Raimo

Ulkona vasikasta alkaen Terhi Lahtinen-Kuortin mukaan kestävän lehmän kasvatus alkaa vasikasta ja hiehosta. Eläimet aloittavat ulkoilemisen jo juottovasikkana, ei joka päivä, mutta säännöllisesti ympäri vuoden. Vasikoiden jaloittelutarhassa on aitojen lisäksi paimenlanka, jolloin eläimet oppivat alusta lähtien laiduntamistavat. Se helpottaa työtä myöhemmin, hän sanoo. Karjamäärän kasvaessa nuorkarjatilat ovat käyneet niukaksi ja hiehoja on kasvamassa useassa paikassa, osa pihatossa, osa Lahtinen-Kuortin veljen tilalla Ylöjärvellä kylmäpihatossa ja osa ulkona. Ulkoryhmälle on varustettu makuupaikka latoon. Jokainen hiehoryhmä ulkoilee talvella ja kesäisin kaikki ovat ulkona. ”Pelkkä laidunrehu ei kesälläkään riitä riittävään kasvuun ja kehittymiseen”, Lahtinen-Kuortti sanoo. Nuoret hiehot saavat laitumen lisäksi säilörehua ja hiehojen väkirehua, varttuneemmat kortista säilörehua, jota teh-

Kuortti, Terhi LahtinenKuortti, Kari-Pekka Kuortti � Lypsylehmiä 95, nuorkarjan kanssa eläimiä noin 200 � Enemmistönä holstein, lisäksi ay- ja suomenkarjaa � Keskituotos noin 10 000 kg � Pihatto valmistui 2002, lypsyrobotti 2005, toinen robotti käytettynä 2014 � Aiemmin parsinavetassa kolme lypsykertaa päivässä vuodesta 1993 � Viljelyala 60 ha, nurmea, uudistuslohkoilla viljaa � Urakoitsija korjaa säilörehun siiloon, kortinen rehu paalataan.

dään varta vasten hiehoille ja umpilehmille. Ulkoryhmän hiehoilla on vapaa liikkumismahdollisuus ympäri vuoden. Käytäntö on osoittanut, että niistä kehittyy rakenteeltaan parhaat ja vahvimmat eläimet. ”Nuoren eläimen terveelle kehitykselle liikunta on erityisen tärkeää. Niiden laiduntaminen pitäisi olla itsestään selvää ja järjestettävissä jokaisella tilalla”, hän sanoo.

Älyportin kautta laitumelle Lypsylehmille uloskäynti on pääsääntöisesti aina avoin. Ulos pyrkiviä kontrolloi älyportti, joka päästää lypsyllä käyneet läpi. Talvella portti voidaan sulkea kaikkein pahimmilla keleillä.

Lahtinen-Kuortin mukaan lehmät eivät häkelly parinkymmenenkään asteen pakkasesta, vaan viihtyvät ulkona lumessa. Samalla puhdistuvat jalat ja sorkat. Rankkasateella tai lumimyräkässä lehmät jäävät mieluusti navettaan. Koskaan ei ole havaittu pakkasesta olevan niille mitään haittaa. Kulunut talvi on sen sijaan ollut hankala. Lehmät kyllä ulkoilevat mieluusti, mutta lumeton maa on tallautunut melkoisen kuraiseksi, hän toteaa. Kesällä lypsylehmien laidunlohkoja vaihdetaan noin parin viikon välein. Kuorttien kokemuksen mukaan älyportin avulla laiduntaminen onnistuu robottilypsyssä mainiosti. Kolmena ensimmäisena robottivuotena lehmät pääsivät laitumelle vapaasti, mutta niitä jouduttiin usein hakemaan lypsylle. Nyt koko karja on alusta lähtien tottunut käymään robotilla ja ulkona eikä lypsyllä käynteihin tarvitse paljoakaan puuttua. Rehua on navetassa koko ajan normaalisti tarjolla. Lehmät nyhtävät mieluusti tuoretta ruohoa laitumesta, mutta tuotostasoa ylläpitäväksi rehuksi se ei riitä, Lahtinen-Kuortti toteaa.

Kestävyyttä jalostuksesta ja liikunnasta Kuortin karjasta on tullut 11 satatonnaria. Niistä kolme lypsää parhaillaan navetassa ja uusia ehdokkaitakin on tulossa. Terhi Lahtinen-Kuortin mukaan ulkoilu ja liikunta on yksi kestävyyden osatekijä. Jalat ja lihakset vahvistuvat, kun eläimet liikkuvat paljon ulkona ja muitakin myönteisiä vaikutuksia terveydelle on. Esimerkiksi ruokintaperäisiä ongelmia on ollut kohtuullisen vähän ja hän arvelee liikunnan vaikuttavan tähänkin. Karjan kestävyyttä lisääviä ominaisuuksia on jalostettu johdonmukaisesti vuosikymmenien ajan. Hyvät perinnölliset ominaisuudet näkyvät genomitestien tulokMaito ja Me 2/2014

maiseksi. Ikkunoiden tilalle asennettiin verhot ja poistoilmalle hormit. Lehmät viihtyvät parhaiten viileässä, Terhi Lahtinen-Kuortti toteaa. Paksu kuviketurvekerros parsissa parantaa lehmien mukavuutta ja ehkäisee kinnervaurioita ja hiertymiä.

Lisää lypsykapasiteettia toisella robotilla

p Terhi Lahtinen-Kuortti pitää tärkeänä

suomenkarjan rodun säilymistä. Ne lypsävät ehkä muita hieman vähemmän, mutta ovat pihatossa reippaita ja sisukkaita ja saavat liikettä muihin eläimiin. Inari on Kuortin ainoa pohjoissuomalainen. Karjassa on lisäksi kyyttö ja kahdeksan länsisuomalaista.

sissa. Karjaan on valikoitunut muutama hyvin kestävyyttä periyttävä suku. Yhdessä suvussa esimerkiksi on satatonnareita kolmessa peräkkäisessä polvessa. Kuortit hankkivat myös uutta eläinainesta. Alkioita on ostettu muun muassa Saksasta, Kanadasta ja Tanskasta. Lehmien hyvinvoinnista pidetään huolta tarkalla hoidolla ja luomalla navettaan mahdollisimman hyvät olosuhteet. Koneellinen ilmanvaihto on muutettu painovoi-

Terhi Lahtinen-Kuortti ja Raimo Kuortti ovat isännöineet tilaa vuodesta 1983. Nyt tila toimii yhtymänä, jossa kolmantena osakkaana on Kari-Pekka Kuortti. Eläimet ja erityisesti karjanjalostus on Terhin ja Kari-Pekan yhteinen kiinnostuksen kohde. Kestävyyttä ja hyvää tuotosta periyttävät eläimet ovat kysyttyjä. Kuortit myyvät vuosittain useita kymmeniä nuoria eläimiä. Raimo Kuortti kertoo keskittyvänsä pelto- ja konehommiin. Navettatöissä on lisäksi osa-aikainen työntekijä. Pihatto valmistui 2002, lypsyrobotti hankittiin 2005 ja vähän aikaa sitten toinen käytettynä. Robotilla on lypsetty yli 700 000 kiloa, parhaimmillaan noin 800 000 kiloa vuodessa. Toinen robotti tuo lisäkapasiteettia ja väljyyttä lypsyyn. Ajatuksena on myös saada muutama lehmäpaikka lisää sijoittamalla pihattohiehot muualle. ”Uutta pihattoa on mietitty, mutta päätöksiä ei ole tehty. Mahdollisen navettainvestoinnin päättää Kari-Pekka sen mukaan, mitä hän suunnittelee tulevaksi tuotantomalliksi”, Terhi Lahtinen-Kuortti toteaa.

Käyttövalmis vedinsuihke

MILKODEX

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista TM

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO! Pakkaukset: 20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön) Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

Maito ja Me 2/2014

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

Starttaa kesään

uudistuneilla kivennäisillä sy Lyp 20kg ino m a N

€

0 6 2

i ssk a t /lava00 kg 6

Hinta voimassa ajalla 17.3.-30.4.2014. Koskee suoria tilatoimituksia. Hintaan lisätään alv 14 % sekä rahti. Muut kampanjatuotteet: Lypsy Hertta Muro ja Lypsykivennäinen.

www.agrimarket.fi www.suomenrehu.fi

Rehun tuotanto

u Ruokkija tekee

ja jakaa seoksen lehmille 14 kertaa päivässä.

Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

Anu ja Esa Immoselle hyvä säilörehu on koko maidontuotannon perusta. Sen laatuun panostetaan ja tulokset näkyvät.

hyvässä säilörehussa ihminen on tärkein lenkki

ilsiäläisellä Vanha-Keskisen tilalla säilörehunteko ei ole vain pakollinen homma lypsyjen välillä, siihen keskitytään huolella. ”Rehuntekijät eivät lähde navettatöille. Ihmiset ovat rehunteossa tärkein lenkki. Se että he sitoutuvat olemaan paikalla ja tekemään työn hyvin”, sanoo tilan isäntä Esa Immonen. Peltotöiden aikaan Anu Immonen hoitaa karjan yhdessä pitkäaikaisen karjanhoitajan kanssa ja isäntä voi keskittyä töihinsä kelloon katsomatta. Säilörehua tehdään 100–120 hehtaarilta kaksi tai kolme satoa kesässä. ”Kolmas sato tehdään kasvun mukaan ja panostus siihen riippuu ensimmäisen ja toisen sadon määrästä”, isäntä kertoo. Immoset ovat korjanneet säilörehun tarkkuussilppurivaunulla jo toistakymmentä vuotta. Sen tuottama lyhyt silppu polkeutuu siilossa tiiviiksi ja toimii hyvin ruokintalaitteissa. Korjuualojen kasvettua vaunu on vain hieman hidas, vaikka niiton jälkeen karhottimella vedetäänkin useampi karho yhteen.

Maito ja Me 2/2014

t Lyhyt, sentis

tä muutamaan senttiin pitkä silppu on toiminut Immosilla hyvin.

Rehuntekoon menee noin viikko ja siinä ajassa sääriski on Immosten mukaan kasvanut hieman liian suureksi. Myös kasvustot varsinkin kevätsadon korjuussa vanhenevat nopeasti. Toistaiseksi jatketaan kuitenkin tällä ketjulla. Vaunulla korjuuta puoltaa vähäinen työvoiman tarve, korjuussa ovat isännän lisäksi mukana vanha isäntä ja harjoittelija ja toisinaan myös isäntäväen ystävä. Tosin korjuu onnistuu tarvittaessa kahdellakin hengellä. Esa Immonen on yleensä itse ajanut vaunua, yksi mies niittää ja karhottaa ja sii-

lolla rehua levittävä ja polkeva traktori pysähtyy korkeintaan ruokataukojen ajaksi. Pitemmästä matkasta ajettaessa korjuussa käytetään silppurivaunun lisäksi toista vaunua, jota täytetään silppurivaunun silppurilla. Noin puolet pelloista on tilan ympärillä, toinen puolet kolmesta seitsemään kilometrin päässä. Osa lohkoista on asutuksen takana, mikä hidastaa välin ajamista. ”Haluamme pitää rehunteon itsellä, sillä tykkäämme sen tekemisestä ja saamme ajoitettua sen parhaaseen mahdolliseen aikaan”, Esa Immonen sanoo.

Näytteistä korjuujärjestys Immoset ottavat ennen rehunteon aloittamista kattavasti kasvustonäytteitä ja päättävät korjuujärjestyksen sen perusteella. Korjuuta pyritään jaksottamaan nurmien

Tilatiedot � Anu ja Esa Immonen, Vanha-

Keskisen tila, Nilsiä

� Sukupolvenvaihdos v.

p Karjanhoito jää kesällä paljolti Anu Immosen vastuulle, jotta Esa Immonen

voi keskittyä laaturehun tekoon pelloilla.

lajikevalinnoilla, kaukaisimmilla lohkoilla viljellään hitaammin joutuvia lajikkeita. Nurmet ovat timotei-nurminataseosta, Grinstad on osoittautunut tilalle sopivaksi timoteilajikkeeksi hyvän jälkikasvukykynsä ja satoisuutensa vuoksi. Nurmet uudistetaan kolmen neljän vuoden välein sekä suojaviljan kanssa että ilman. Täydennyskylvöjä nurmiin tehdään tarpeen mukaan itse rakennetulla heinänsiemenlaitteen ja jyrän yhdistelmällä. Nurmien lannoituksessa käytetään myös lietettä. Multain parantaa rehuhygieniaa ja vähentää hajuhaittoja. Lähellä asutusta hajuttomuus on varsin tärkeää. Esa Immonen korostaa myös peltojen ja nurmien kunnon merkitystä hyvässä säilörehussa. Tasaisesta pellon pinnasta ei nouse multaa rehuun, kasvinsuojelu pitää rikkakasvit kurissa ja nurmet tuottavat hyvin. Immosilla on useita avosiiloja, mikä mahdollistaa sekä erilaisten rehujen teon että siilon sulkemisen konerikon tai sateen sattuessa. Työtä voi sitten jatkaa toiseen siiloon. Yhteen uudemmista siiloista Immoset laittoivat viime kesänä pinnoitteen ja kokemukset ovat hyvät. Liukkaampi pinta pysyy hyvin puhtaana ja lisää siilon käyttöikää. Vaikka pinnoite on hintava, suunnittelevat Immoset myös toisen siilon pinnoittamista tulevana kesänä.

lot, jotta rintuus etenee nopeammin. Ottorintuus on myös varjon puolella. Lypsäville tavoitellaan rehua, jonka D-arvo on 680–700, valkuainen 14–15 prosenttia ja kuiva-aine 30–35 prosenttia. ”D-arvo ei ole ainut tekijä lypsättävässä säilörehussa, esimerkiksi kuitu on yllättävän tärkeä”, Esa Immonen huomauttaa. Hän on huomannut hyvälaatuisen kuidun vähenevän, jos kylvetty heinä katoaa nurmesta. ”Hyvä säilörehu on koko ruokinnan perusta. Jos siinä epäonnistuu, voi tulla suuria tappioita kalliimmasta ruokinnasta, alhaisemmasta maitotuotoksesta ja terveysongelmista. Vähän huonomman voi korvata väkirehulla, mutta paljon huonompaa ei millään”, hän lisää. Hiehoille ja ummessa oleville tehdään erikseen selvästi kuituisempaa rehua eri siiloon. Viimeisimpiä nurmia pienemmiltä lohkoilta myös teetetään urakoitsijalla pyöröpaaliin kuivaksi heinäksi. Säilöntäaineena käytetään AIV2- ja AIV

2000, 6-, 10- ja 13-vuotiaat lapset � 120 lehmää ja nuorkarja � Pihattonavetta v. 2001, laajennus 2012 � Ensimmäinen robotti v. 2005, toinen 2008 � Keskituotos 10 460, rasva 3,78, valkuainen 3,52 � Seosrehuruokinta, lypsäville, umpilehmille ja nuorkarjalle yhteensä neljä eri seosta � Kiskoilla kulkeva vaunu jakaa lehmille 14 kertaa päivässä � Peltoa 175 ha, josta noin 50 ha vuokrattua � Nurmella 100–120 ha, ohraa noin 50 ha � Tilan sijainti Nilsiän keskustan kupeessa vaikeuttaa laidunnusta

Ässä -liuoksia. Immoset ovat kokeilleet myös biologista säilöntäainetta, mutta rehun laatu ei tyydyttänyt. Jokaisesta siilosta otetaan vähintään yksi näyte joko päältä tai syöttörintuuksesta. Myös paalit ja viljat analysoidaan. ”Ruokintasuunnitelma on rahan ja ajan haaskuuta, jos analyyseja ei ole tehty”, Immoset toteavat. Karja syö seosrehua, jossa on säilörehun lisäksi ohraa, tiivistettä ja kivennäistä. Seosrehua täydennetään roboteilta saatavalla täysrehulla. Esa Immonen tekee reseptin yleensä itse ja tarkistuttaa sen ProAgrian neuvojalla.

Hyvässä rehussa ei hävikkiä ”Hyvästä säilörehusta ei tule hävikkiä. Riittävästi säilöntäainetta, lyhyt silppu, puhtaat siilot, rehun tiivistys, reunamuovi, aumakalvo muovin alla, hyvä painotus”, Immoset luettelevat. Muovia poistetaan ottorintuuksen etenemisen myötä, samoin painona olevia autonrenkaita, ei etukäteen. Näin pyritään estämään ilman pääseminen muovin alle avatussakin siilossa. Kesäsyötössä on yleensä kapeammat sii-

p Renkaat ovat hyvä ja siisti painotus siilossa. Irrallisilla betonielementeillä siiloa voidaan

tarvittaessa jatkaa. Hyvä säilörehu on Immosten mielestä koko maidontuotannon perusta. Maito ja Me 2/2014

Rehun tuotanto

Huippusato

oikein ajoitetuilla viljelytoimilla Nurmirehujen tuotannon tehostamisessa keskeistä on sadon määrään ja laatuun panostaminen.

Teksti ja kuvat Sari Perälä

yviin satoihin on mahdollista päästä, jos pellon kasvukunto on hyvä. Perusasioita ovat pellon hyvä pH, vesitalous, ravinnetilanne, maan rakenne ja multavuus. Hyväkuntoiset pellot sietävät poikkeusoloja paremmin ja tuottavat runsaita satoja vuodesta ja sääoloista riippumatta. Hyvä sato vaatii myös panostusta nurmen perustamiseen, lajikevalintoihin, lannoitukseen ja rikkakasvintorjuntaan.

Kasvustohavainnot Heti lumien sulettua kannattaa käydä tarkastamassa nurmipeltojen kunto ja mahdolliset talvituhot. Kuloheinää voi olla runsaasti, jolloin kuollut materiaali heikentää korjattavan rehun sulavuutta. Kulo voidaan poistaa karhottimella. Pellonpinnan muotoiluvirheet on syytä huomioida ja pyrkiä korjaamaan viimeistään uutta nurmea perustettaessa.

Täystiheä nurmi Aukkoiset nurmet paikataan täydennyskylvöllä mahdollisimman aikaisin keväällä. Täydennyskylvö voi olla tarpeen jo perustamisvuoden jälkeen. Nurmensiementä käytetään 6–10 kg/ha ja apilaa 2–4 kg/ha, kylvösyvyyden ollessa 0–2 cm. Täydennyskylvöllä saadaan enemmän nurmiversoja ja satoa, jolloin rikkakasveille ei jää tilaa kasvaa. Vanhoja ja sammaloituneita nurmia ei kannata täydennyskylvää.

Aikaisella lannoituksella pystytään hyödyntämään maan kevätkosteus, jolloin ravinteet liukenevat kasvien käyttöön. Lannoitus tehdään tarpeen ja suositusten mukaan. Tasapainoinen lannoitus vaikuttaa nurmen satoon ja ruokinnalliseen laatuun. Mikäli nurmi tarvitsee fosforia, se annetaan kerta-annoksena keväällä. Lietelantaa suositellaan käytettäväksi nurmilla vasta ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, jolloin pellot yleensä kantavat hyvin.

Aikainen lannoitus

Rikkakasveille kyytiä

Nurmien lannoitus tehdään heti, kun kasvu on käynnistynyt ja pelto kantaa. Apilanurmet lannoitetaan 1–2 viikkoa myöhemmin, sillä apila lähtee keväällä myöhemmin kasvuun kuin nurmikasvit.

Nurmien kasvinsuojelu on syytä miettiä jo perustamisvaiheessa. Rikat aiheuttavat nurmille satotappioita viemällä nurmikasveilta kasvutilaa ja ravinteita. Lisäksi ne saattavat huonontaa rehun maittavuutta. Pahimmassa tapauksessa maitoon saattaa tulla haju- ja makuvirheitä. Ongelmatapauksissa rikkakasvitorjunta on kannattavaa myös satovuosina. Rikkakasvien torjuntaan kannattaa paneutua havainnoimalla ensin, mitä rikkoja nurmissa on. On kuitenkin hyvä miettiä, mistä rikkakasviongelma johtuu. Satovuosien rikkatorjunta tehdään aikaisin keväällä tai syksyllä.

Aikaisella lannoituksella pystytään hyödyntämään maan kevätkosteus.

p Nurmien vanhetessa rikkakasvit yleensä lisääntyvät. Rikkakasviruiskutusten

välttäminen tarkoittaa nopeampaa nurmen uusimistarvetta.

Maito ja Me 2/2014

Kirjoittaja on Osuuskunta Maitosuomen tuotantoneuvoja..

p Keväällä nurmen pintaan levitetty lietelanta saattaa nousta

kasvuston mukana korjattavaan satoon.

Hyödynnä Artturi-palvelut Korjuuajankohdan määrittäminen

Oikean korjuuajankohdan päättämistä auttavat nurmen korjuuaikanäytteet yhdessä kasvustohavaintojen kanssa. Artturikorjuuaikapalvelusta saa suuntaa alueellisesta nurmien kehitysasteesta, mutta korjuuaikapäätös on kuitenkin aina tehtävä tilakohtaisesti. Rehua ei kannata korjata sadekelillä, vaan kannattaa odotella parempaa säätä. Rehun mukana kulkevan veden säilöminen ja siirto lisää merkittävästi tuotantokustannusta ja lisäksi korjuu hidastuu. Märän rehun säilyvyys tuo myös omat riskinsä. Sadekelillä rikkoontuva pellon pinta aiheuttaa mullan kulkeutumista rehuun, jolloin rehun hygieeninen laatu kärsii. Apilapitoisuus seoskasvustoissa olisi arvioitava, koska se vaikuttaa sadonkorjuun ajankohtaan sekä lannoitustasoon. Nurmen apilapitoisuuden määrittämisessä voidaan käyttää apuna kivennäisanalyysin kalsiumlukua, sillä puna-apilan kalsiumpitoisuus on suurempi kuin nurmiheinien.

Raaka-ainenäytteet Säilörehun laadusta saa hyvän ennakkokäsityksen raaka-ainenäytteillä. Etenkin pyöröpaaleihin säilöttävän nurmen raaka-ainenäytteet, otettuna esim. lohkokohtaisesti, antavat kattavamman kuvan rehun ruokinnallisesta laadusta kuin muutamasta paalista kairattu näyte. Siiloon, torniin ja/tai aumaan säilöttäessä edustavimmat raaka-ainenäytteet saa ottamalla jokaisesta kuormasta näytteet ja joko analysoimalla ne erikseen tai yhdistettynä näytteenä.

Huolehdimme siitä kaikkein tärkeimmästä

Artturi verkossa

Eläinten hyvinvointi ja maan viljavuus

zz Artturi-verkkopalvelusta löydät kattavasti

kasvava terveellinen ja edullinen rehu syntyy

tietoa säilörehusta, rehunvalmistuksesta, rehujen analysoinnista ja käytöstä ruokinnassa. Alkukesällä sivuilla toimii korjuuaikapalvelu. Rehuanalyysisivuilla on näytteenotto-ohjeet ja rehunäytteiden saatekortit sekä säilörehun laatuja koostumusanalyysien tulkintaohjeet. Artturikirjastossa on tietoa ja laskureita nurmirehujen tuotannosta ja hyödyntämisestä sekä Artturikoulutusten ja ammattiseminaarien aineistoja. Artturi verkkopalvelun osoite on www.mtt.fi/artturi.

ovat sinun vastuullasi. Omassa pellossa tasapainoisella lannoituksella. Suomalaisiin olosuhteisiin suunnitellut YaraMila-lannoitteet sisältävät monia karjan terveydelle elintärkeitä ravinteita kuten seleeniä. Hyvä sato on myös eduksi ympäristölle, kun nurmi käyttää tehokkaasti saamansa ravinteet. Mikä on sinulle kaikkein tärkeintä? Tutustu nurmen lannoitukseen ja Yaran lannoitusohjelmiin osoitteessa www.yara.fi

Rehun tuotanto

Muista nämä säilörehunteossa � Puhdas rehu: oikeat koneiden

säädöt ja ajonopeus, jos lantaa kohtuullinen levitysmäärä, siilojen, aumojen ja tornien kantavat kulkuväylät, siilojen puhdistus, muovitus ja ”viemäröinti”. � Oikea säilöntäaine ja riittävä käyttömäärä, seuraa menekkiä teon aikana. � Huolellinen siilotyöskentely, riittävä tiivistäminen. � Rehumassan peittäminen ja painotus.

Mikko Korhonen

Säilöntäaineen käytössä keskeistä on oikea säilöntäaine ja riittävä käyttömäärä. Hapot soveltuvat kaikkeen säilöntään. Biologinen säilöntäaine toimii varmasti vain esikuivatuilla rehuilla.

Valitse säilöntäaine oikein

äilörehun sulavuus ja säilöntälaatu vaikuttavat keskeisesti maidontuotantoon. Hyvän säilöntälaadun tekijöitä ovat hygieenisyys, eli rehun puhtaus, hapettomuus, joka saavutetaan riittävällä tiivistämisellä sekä happamuus, jota edesautetaan säilöntäaineilla. Säilöntäaineen käytössä keskeistä on riittävä käyttömäärä ja oikea säilöntäaine. Hapot soveltuvat kaikkeen säilöntään. Biologisilla aineilla riski säilöntälaadun epäonnistumiseen on suuri märillä, kuiva-aineeltaan alle 30 prosenttisilla rehuilla.

Ammoniakkityppi ja hapot kertovat säilöntälaadusta Säilörehun säilönnällisen laadun mittareita analysoinnissa ovat pH, ammoniakkityppi ja hapot, eli muurahais- ja maitohappo sekä haihtuvat rasvahapot eli VFA:t. Hapot ja ammoniakkityppi määritetään Artturi-analyysissä Valion kehittämällä titrausmenetelmällä puristenesteestä. Menetelmän heikkoutena on, että saadaan vain kokonaismäärä, ei yksittäisten happojen määrää.

Maito ja Me 2/2014

Hyvän säilöntälaadun kriteerinä on oikea pH sekä se, että rehussa ei ole merkittäviä määriä valkuaisen hajoamistuotetta ammoniakkityppeä tai käymisestä indikoivia haihtuvia rasvahappoja. Rehu on huonoa, kun ammoniakkityppeä on yli 80 g/kg ka ja haihtuvia rasvahappoja yli 25 g/kg ka.

Tuotekohtaista vaihtelua esiintyy jonkin verran biologisten aineiden välillä, mikä on luonnollista siksi, että tuotteissa käytetyt bakteerit, lisäaineet kuten entsyymit ja bakteerien pesäkemäärät vaihtelevat.

Kuiva-aine vaikuttaa säilöntäaineen toimivuuteen

Biologiset aineet Ammoniakkityppi syntyy rehuun pääasiassa rehun valkuaisen hajotessa. Tyypillisesti arvot ovat korkeita, jos pH ei laske riittävän alas tai sen lasku on hidasta. Niin kauan, kun pH on korkealla tai rehumassa tekemisissä ilman kanssa, typpeä hajottavilla eliöillä on mahdollisuus toimia. Biologisessa säilönnässä pH:n lasku perustuu maitohappobakteerien kasvuun ja niiden tuottamaan maitohappoon. Maitohapon lähtöaineena on puolestaan rehun sisältämät sokerit. Suomen olosuhteissa ja useimmiten käytetyillä kasvilajeilla sokeripitoisuus on märissä rehuissa liian alhainen, jolloin bakteerien toiminta estyy ja pH:n lasku hidastuu. Haihtuvia rasvahappoja syntyy muiden kuin maitohappobakteerien käyttäessä

Sekä kuiva-aine että säilöntäaine vaikuttavat säilöntälaatuun. Tämä näkyy oheisissa grafiikoissa, joissa on esitetty 80 000 Artturi-näytteen ammoniakkityppi- ja VFApitoisuuksien perusteella lasketut huonojen rehujen osuudet kuiva-aineluokittain ja säilöntäaineittain. Esikuivatut rehut, joiden kuiva-ainepitoisuus on suurempi kuin 30 prosenttia, säilyvät hyvin kaikilla säilöntäaineilla molemmilla laatukriteereillä mitattuna. Märemmissä rehuissa biologisilla säilöntäaineilla tehdyistä rehuista VFA-kriteerillä mitattuna on huonoja kaksinkertainen ja ammoniakkityppikriteerillä mitattuna kolminkertainen määrä verrattuna hapoilla tehtyihin rehuihin.

Mistä laadun heikkeneminen johtuu?

Ammoniakkityyppi

VFA Huonojen rehujen osuus, %

Huonojen rehujen osuus, %

70 Biologinen Happo

50 40

0 <20 20–25 25–30 30–35 35–40 40–45 >45 Kuiva-aineluokka

rehun sokereita elintoimintoihinsa. Perustilanteessa muiden mikrobien toiminta tulisi olla mahdollisimman vähäistä. Jotkut biologiset säilöntäaineet sisältävät mm. propioni- ja etikkahappoa tuottavia bakteereja, jolloin VFA-pitoisuus on jonkun verran korkeampi. Korkea pH tai sen hidas lasku lisää virhekäymisen riskiä.

hapolla tehty säilörehu on tuotantovaikutukseltaan parasta. Happosäilönnällä onnistuminen ei myöskään ole säästä tai säilöttävän raaka-aineen koostumuksesta kiinni, kunhan happoa käytetään riittävästi.

Kirjoittaja on kehityspäällikkö Valion Alkutuotannossa.

Biologinen Happo

50 40

p Hyvälaatuinen

Happorehut Vaikka märissä happorehuissa epäonnistumisen riski on puolet tai kolmasosa verrattuna märkinä biologisilla aineilla tehtyihin rehuihin, on huonoja rehuja jonkin verran myös happorehuissa. Perinteisesti meillä on osattu tehdä märkänäkin hyvää säilörehua. Yksi selvä syy, mikä on tutkittu useammassa hankkeessa, on säilöntäaineen liian vähäinen määrä. Happoa pitää mennä rehumassaan viisi litraa tonnia kohden tasaisesti. Toinen mahdollinen syy voi olla puutteellinen varautuminen märkään rehuun siilojen ja aumojen valmistelussa. Puristenesteen pitää päästä valumaan rehumassasta pois.

Kaikki vaiheet tehtävä kunnolla Olipa kuiva-aine mikä tahansa, säilörehun laadun tae on hapettomuus. Tämä tarkoittaa rehumassan tiiviyttä ja tiivistämistä tekovaiheessa. Mikään säilöntäaine ei pelasta tilannetta, jos siilotyöskentely pettää. Siilot ja aumat tulee peittää ja painottaa huolellisesti. Valmiin rehumassan tiiviyttä pystyy arvioimaan kuutiopainomittauksella. Säilörehunteossa tulee varautua sääriskiin. Säilöntäriskin minimointia on, että teon aikana on saatavilla jokaiseen olosuhteeseen sopiva säilöntäaine. Hyvälaatuinen rajoittuneesti käynyt hapolla tehty säilörehu on tuotantovaikutukseltaan parasta. Hapolla onnistuminen ei myöskään ole säästä tai säilöttävän raaka-aineen koostumuksesta kiinni, kunhan sitä käytetään riittävästi ja muut osa-alueet ovat kunnossa. Biologinen säilöntäainekin on hyvä valinta, mutta se toimii varmasti vain esikuivatuilla rehuilla.

<20 20–25 25–30 30–35 35–40 40–45 >45 Kuiva-aineluokka

Käymishapot ja ammo niakkityppi vaikuttavat eläinliikenteeseen zz Ruokinnan koostumuksen ja ruokintakäytäntö-

jen vaikutusta navetan eläinliikenteeseen ja tuotantoon on selvitetty mm. meneillään olevassa Automaattilypsynavetan toiminnallisuus -hankkeessa. Yhtenä tutkimusaiheena on ollut ruokinnan tärkkelyspitoisuus. Helsingin yliopiston Viikin robottinavetassa tehdyssä tieteellisessä kokeessa tärkkelyksellä ei havaittu olevan merkitystä syöntiin, tuotokseen tai eläinten käyttäytymiseen. Toinen tutkittava aihe, liittyen ruokintaan, on ollut säilörehun käymislaadun vaikutus syöntiin ja lehmien liikkuvuuteen. Tätä aineistoa on kerätty Etelä-Pohjanmaalla automaattilypsytiloilta. Hankkeessa työskentelevän Lea Puumalan mukaan tiloilta kerättyjen alustavien tulosten perusteella haihtuvien rasvahappojen ja ammoniakkitypen lisääntyminen, eli säilönnällisen laadun heikkeneminen näkyy selvästi mm. lypsykertojen määrän alenemisena. Tämän perusteella säilöntälaatu voisi ainakin osittain selittää tila- ja muiden ruokintaratkaisujen ohella eläinten liikkumisongelmia.

Artturi taustatiedot hyödyksi neuvonnan kautta Artturi-rehunäytteen saatteessa kysytään rehun taustatietoja. Tiedot ovat pääasiassa pelkästään tilastointia varten. Ainoastaan kasvilajilla (nurmi, palkokasvi, kokovilja) ja korjuupäivällä on yhteys analyysin tulokseen syönti-indeksin laskennan kautta. Jo vuodesta 1997 kertynyttä tilastoa on hyödynnetty ja hyödynnetään jatkuvasti mm. neuvontatyössä. Tämänkin artikkelin tiedot perustuvat neljän vuoden (2010–2013) ja reilun 80 000 rehunäytteen tietoihin.

Märkiä rehuja edelleen paljon Lähes kaikilla on nykyisin tavoitteena tehdä säilörehu esikuivattuna. Ilmat eivät kuitenkaan aina suosi rehuntekoa, mikä näkyy tilastossa. Joka viides analysoitu rehu on edelleen märkää, kuiva-aine alle 25 prosenttia ja lähes puolet rehujen kuiva-aineista on alle 30 prosenttia. Saattaa olla, että esikuivatuksi aiotusta rehusta on tullutkin tekovaiheessa esikasteltua. Maito ja Me 2/2014

Rehun tuotanto

Varaa säilörehulle riittävästi säilöntäainetta Rehun säilönnässä ei kannata ottaa riskejä. Varmin tapa tehdä laadukasta säilörehua on käyttää happo säilöntäainetta. Saana Orkola

äilöntäainekustannus on pieni (alle 5 %), mutta tärkeä osa säilörehun kokonaistuotantokustannusta (TilaArtturi-projekti). Epäonnistunut säilörehu nostaa rehukustannusta merkittävästi ja alentaa tuotosta, jolloin tappiot moninkertaistuvat. Säilöntäaineen tarvetta arvioidessa tulee ottaa huomioon monia asioita. Lähtökohtana ovat karjakoko, tuotostaso, ruokintastrategia sekä korjattava nurmiala. Suomen epävakaat ja nopeasti muuttuvat säät tuovat rehunsäilöntään oman haasteensa, sillä säilöntäaineen tarve voi lisääntyä nopeastikin rehun kastuessa. Nurmisäilörehulle AIV-säilöntäainetta tulee käyttää viisi litraa rehutonnia kohden, jotta varmistetaan rehun hyvä säilönnällinen laatu. Palkokasvien korkeampi puskurikapasiteetti heikentää säilöntäaineen tehoa. Jos säilörehussa on mukana esimerkiksi apilaa, on säilöntäaineen annostelua lisättävä litra rehutonnia kohden. Jos tilan eläinmäärä muuttuu merkittävästi, on myös säilöntäaineen tarve arvioitava uudelleen. Säilörehun syönti vaihtelee paljon eri tilojen välillä. Jos yksi lehmä syö säilörehua noin 4 015 kuiva-ainekiloa vuodessa, on kulutus keskimäärin 11 kiloa kuivaainetta vuorokaudessa. Tällöin säilörehun osuus kokonaiskuiva-aineen syönnistä on noin puolet. Jos säilörehun keskimääräisen kuiva-aineen syönnin arvioidaan olevan 12 kiloa vuorokaudessa, nousee keskimääräinen vuotuinen syönti 4 380 kiloon vuodessa. Nuorkarjan keskimääräisenä vuorokau sisyöntinä on tässä artikkelissa käytetty kahdeksan kiloa kuiva-ainetta vuorokau-

Maito ja Me 2/2014

dessa. Kun säilörehu on hyvälaatuista, on kokonaishävikki 10 prosentin luokkaa.

Kuiva-aine ja syönti muuttavat tarvetta Säilörehun kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa merkittävästi säilöntäaineen kulutukseen. Jos rehun kuiva-aine on korjuuhetkellä 300 grammaa kiloa kohden ja yhden lehmän keskimääräinen kuiva-aineen syönti 11 kiloa päivässä, tarvitaan 50 lehmälle noin 670 000 kiloa säilörehua vuodessa. Nurmisäilörehulle säilöntäainetta tarvitaan silloin 3 350 litraa. Jos nuorkarjan lukumäärä tilalla on 20, nousee rehunkulutus 860 000 kiloon vuodessa. Tällöin säilöntäaineen tarve tilalla on noin 4 300 litraa (86 l/lehmä). Jos kuivaainepitoisuus on esimerkiksi 350 grammaa kilossa, vähenee säilöntäaineen tarve 3 700 litraan samoilla eläinmäärillä (74 l/lehmä). Jos rehunkulutus on 12 kiloa kuiva-ainetta päivässä, nousee säilörehun tarve saman kokoisella tilalla 900 000 kiloon vuodessa, kun korjattavan rehun kuiva-ainepitoisuus on 300 grammaa kilossa. Tämän rehumää-

AIV:n tarpeen vaihtelu AIV:n määrä, litraa

Säilörehun ka-pitoisuus, g/kg

Säilörehun määrä, kg

250

1 040 000

5 200

300

860 000

4 300

350

740 000

3 700

400

650 000

3 250

AIV-säilöntäaineen tarpeen vaihtelu rehun kuiva-aineen ja keskimääräisen syönnin mukaan. Esimerkkitila: 50 lehmää (syönti 11 kg ka/ vrk), 20 hiehoa (syönti 8 kg ka/vrk)

Säilöntäaineen tarpeen arviointi � 75–90 l/lehmä � 10 tn rehua/50 l säilöntäainetta � Säilöntäaineen tarve vaihtelee mm.

eläinmäärän, tuotostason, ruokinta strategian ja satotason mukaan.

rän säilömiseen tarvitaan säilöntäainetta 4 500 litraa (90 l/lehmä). 350 grammaa per kilo -kuiva-ainepitoisuudella tuoretta rehua tarvitaan noin 790 000 kiloa, jolloin säilöntäaineen tarve laskee 3 965 litraan (79 l/lehmä). Kuiva-ainepitoisuudesta ja karkearehun syönnistä riippuen säilöntäaineen tarve voi siis vaihdella jopa 75–90 litraa/lehmä! Lisäksi nuorkarjan määrä tilalla vaikuttaa siihen, kuinka paljon säilörehun tarve vaihtelee.

Tarvetta voidaan arvioida myös hehtaariperusteisesti Keskimääräinen säilörehun satotaso on 6 000 kg ka/ha/vuosi. Jos kuiva-ainepitoisuus on 300 grammaa kilossa, saadaan yhdeltä hehtaarilta silloin 20 000 kiloa rehua. Kuiva-ainepitoisuuden noustessa 350 grammaan kiloa kohden, painaa sama kuiva-ainesato 17 000 kiloa. Karkea perussääntö on, että 10 000 tuorekilolle tarvitaan 50 litraa säilöntäainetta. Menekin seurantaa korjuuhetkellä helpottaa, jos rehukuormat voi punnita vaa’alla. Jos rehuntarve on sama kuin 50 lehmän tilalla, jossa hiehoja on 20 kappaletta (860 000 kg tuoretta rehua, kuiva-aine 300 g/kg) saadaan myös tällä arviointitavalla säilöntäaineen tarpeeksi 4 300 litraa. Tällöin säilörehun tuotantoon on varattava noin 43 hehtaaria peltoalaa, jos sato korjataan kahdesti vuodessa. Sääolosuhteet vaikuttavat rehunkorjuuseen, eikä rehua välttämättä voida tehdä silloin, kun on suunniteltu. Muuttuvien olosuhteiden takia säilöntäainetta on syytä varata aina jonkin verran suunniteltua enemmän. Jos rehu on märkää, on tärkeä varmistaa AIV-säilöntäaineen riittävä määrä. Säilöntäaineen tarve on sitä korkeampi, mitä märempää rehu on. On helpompaa noutaa lisää säilöntäainetta omasta varastosta, kuin lähteä tilaamaan sitä kesken rehunteon. Happosäilöntäaine säilyy käyttökelpoisena pitkään, joten ei haittaa, vaikka sitä jäisi varastoon seuraavaa kesää varten. Kirjoittaja on AIV-asiakkuuspäällikkö Taminco Finland Oy:ssä.

Kansan ja karjan terveydeksi seleeniä zz Seleenittömien lannoitteiden käyttö

ja luomu ovat nostaneet unholassa olleet ongelmat päivänvaloon. Syitä utareterveys-, hedelmällisyys- ja vasikkaongelmiin voidaan etsiä vuosikausia, kunnes syy selviää: seleenin puute. Kaikki kotieläimet tarvitsevat seleeniä, kuten myös me ihmiset. Nautakarjan tärkeimmät seleenilähteet ovat nurmirehu ja vilja. Niissä seleeni on 100-prosenttisesti orgaanisessa muodossa, jonka eläimet käyttävät parhaiten hyödykseen. Kuluttajille tärkeimmät seleenilähteet ovat maito ja liha. Viime syksynä ihmisten seleenin saantisuosituksia nostettiin 20–25 prosenttia. Suomen maaperässä on erittäin vähän seleeniä ja se on niukkaliukoisessa muodossa. Siksi maan luontaisen seleenin varassa kasvien seleenipitoisuus on käytännössä nolla. Väestön ja kotieläinten seleenin saannin turvaamiseksi aloitettiin seleenin lisääminen suomalaisiin lannoitteisiin vuonna 1984.

Seleenin puutosoireet lypsykarjassa Maidon kohonnut solupitoisuus, lisääntyneet utaretulehdukset ja hedelmällisyysongelmat, kiinnijääneet jälkeiset, vasikoiden heikkous, ripuli ja yskä ovat mahdollisia seleenin puutosoireita. Puute on erittäin vakava, jos eläimillä esiintyy lihasrappeumaa ja äkillisiä, sydänperäisiä kuolemia. Edullisin tapa päästä seleenin puutteen jäljille on säilörehun seleenipitoisuuden määritys. Sen voi teettää samasta näytteestä, josta tehdään Artturi-säilörehuanalyysi.

Nurmen lannoitus ja seleeni Seleenipitoisten lannoitteiden käyttö on varmin, turvallisin ja edullisin tapa turvata nautakarjan seleenin saanti. Seleeni ei pysy maassa kovin kauan kasveille käyttökelpoisessa muodossa, joten seleenilannoitusta on annettava nurmen jokaiselle sadolle. Hyvä tavoite nurmirehun seleenipitoisuudelle on ≥ 0,2 mg/ka-kilo. Tavoite

saavutetaan, jos nurmen lannoitukseen käytetään YaraMila- tai YaraBelalannoitetta vähintään 200 kiloa hehtaaria ja satoa kohden, suurille sadoille enemmänkin. Suurilla lietelannan käyttömäärillä (≥ 25 m³/ha) jää täydennyslannoitteen määrä usein alhaiseksi, jolloin lannoitteeksi kannattaa valita lähes kaksinkertaisen seleenipitoisuuden omaava YaraBela Seleenisalpietari. Seleeni on karjalle elintärkeä hivenaine. Lieviinkin seleeninpuutosoireisiin kannattaa heti puuttua ja korjata tilanne nopeasti. Lannoiteseleenin vuosikustannus on lehmää kohti noin 10 euroa. Kivennäisvalmisteissa annettuna seleenin hinta on vähintään viisinkertainen. Lisäksi seleenilannoituksella saadaan nurmi- ja viljasatoon 100-prosenttisesti orgaanista seleeniä, jonka eläimet käyttävät parhaiten hyödykseen. Minna Toivakka Kirjoittaja on kehityspäällikkö Yara Suomi Oy:ssä.

Maito ja Me 2/2014

UUSI Kärki Sil-All 4X4+

Rehunsäilönnän uusi vaihde – Älybakteerit! Entistäkin tehokkaampi Kärki Sil-All4X4+ sisältää älykkäitä bakteereja, jotka parantavat säilörehun aerobista vakautta ja varmistavat hyvän säilörehun haastavissakin olosuhteissa. Uudistunut Kärki Sil-All4X4+ vastaa nykyajan säilörehunteon ja ruokinnan haasteisiin. Se varmistaa nopeimman pH:n laskun, entistäkin pienemmät kuiva-ainetappiot, paremman valkuaisen ja sulavuuden.

KÄRKI

Kärki Sil-All4X4+ takaa korkealaatuisen säilörehun viimeiseen syöttökertaan saakka! Kärki Sil-All4X4+ nyt ennakkomyynnissä kaudelle 2014, tilaa omasi. Lisätietoja aluevastaaviltamme tai puh. 064 298 900

FEWER LOSSES, MORE GAINS

Kärki-Agri Oy – puh. 064 298 900 – www.karkiagri.fi

Raiheinän soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Satoisan ja maittavan raiheinän käyttöä rajoittaa heikko talvenkestävyys. Raiheinät soveltuvat etenkin laitumeksi ja niittoruokintaan. Mika Isolahti

eski-Euroopassa monivuotinen raiheinä eli englanninraiheinä (Lolium perenne L.) on yksi tärkeimmistä nurmikasveista. Etenkin laitumilla englanninraiheinä on pääkasvi, joka tuottaa suuria ja laadultaan erittäin hyviä satoja. Laitumessa englanninraiheinän maittavuus on erittäin hyvä. Suomessa englanninraiheinän käyttöä rajoittaa sen heikompi talvehtiminen esimerkiksi timoteihin ja nurminataan verrattuna. Englanninraiheinä on altis jääpoltteelle ja seisovalle vedelle. Alueilla, joilla on paksu lumipeite, englanninraiheinän kestävyys lumihomeita vastaan on selvästi heikompi kuin timoteilla tai nurminadalla. Pahimmillaan lumihomeet voivat levitä englanninraiheinästä nurmiseoksessa myös muihin nurmikasveihin. Talvehtimisvaatimukset rajoittavat Suomessa käyttökelpoisten englanninraiheinälajikkeiden määrän sangen pieneksi. Kotimainen Riikka-raiheinä on talvehtimiskyvyltään ollut virallisten lajikekokeiden paras lajike. Englanninraiheinä kehittyy alussa nopeasti, ja sen jälkikasvukyky hikevillä mailla on erittäin hyvä verrattuna timoteihin ja nurminataan. Kuivuudesta kärsiville maalajeille englannin raiheinää ei suositella. Parhaiten englanninraiheinä sopii Eteläja Keski-Suomen hikeville kivennäismaille ja alueille, joilla lumipeite viipyy suhteellisen lyhyen ajan.

leen ensimmäisen vuoden sadosta johtuen talvituhoista. Kolmannen vuoden sato on ollut noin kolmanneksen ensimmäisen vuoden sadosta. Käyttämällä englanninraiheinää nurmikasviseoksessa voidaan lisätä etenkin ensimmäisen vuoden satoa. Vanhemmissa nurmissa englanninraiheinän osuus sadossa vähenee. Englanninraiheinän osuuden siemenseoksessa onkin syytä olla kohtuullisen pieni. Se kilpailee ensimmäisenä vuonna tehokkaasti muiden nurmikasvien kanssa, mutta talvituhot aiheuttavat seuraavina vuosina monesti aukkoja nurmikasvustoihin. Laidun- ja säilörehuseoksissa englannin raiheinällä voidaan korvata etenkin nurminataa. Englanninraiheinän osuus voi säilörehunurmiseoksessa olla noin viidennes.Laitumessa englanninraiheinän osuus

Rehuntuotanto

laisen paljon, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana sen käyttö on vähentynyt. Nykyään karjanlantaa, etenkin virtsaa ja lietelantaa, voidaan käyttää kehittyneen levitystekniikan ansiosta hyvin myös niittonurmille, mikä on vähentänyt tarvetta yksivuotisten rehukasvien käytölle. Monivuotisten nurmikasvien talvenkestävyys on myös kehittynyt kasvinjalostuksen myötä merkittävästi, joten tarve perustaa esim. pikanurmia talvituhojen takia on vähentynyt. Yksivuotisten raiheinien optimaaliset kasvuolosuhteet ovat vastaavat kuin monivuotisellakin. Parhaiten ne menestyvät hikevillä ja kosteilla peltolohkoilla. Italianraiheinän alkukehitys on suhteellisen hidas ja se on altis kuivuudelle. Sitä ei suositella Etelä-Suomen kuiville savimaille. Westerwoldinraiheinän alkukehitys on nopeampi ja se ei ole yhtä altis kuivuudelle kuin italianraiheinä.

Puhdas kasvusto vai seos?

p Kotimainen Riikka-raiheinä on talvehti-

miskyvyltään ollut virallisten lajikekokeiden paras lajike.

siemenseoksesta voi olla hieman suurempikin. Englanninraiheinää sisältävillä nurmiseoksilla säilörehun korjuu ei poikkea normaalista nurmirehun korjuusta. Englanninraiheinän nopeamman kehitysrytmin vuoksi korjuu kannattaa ajoittaa hieman aikaisemmaksi kuin esim. puhtailla timotei-nurminataseoksilla.

Laatu erinomainen

Yksivuotinen raiheinä

Englanninraiheinän ruokinnallinen laatu on erittäin hyvä, parempi kuin muilla nurmiheinillä. Nopean kasvurytmin ansiosta englanninraiheinä soveltuu parhaiten usean niiton korjuujärjestelmiin ja laiduntamiseen. Virallisissa lajikekokeissa englanninraiheinä on puhtaana viljeltäessä tuottanut korkeimman kuiva-ainesadon ensimmäisen vuoden nurmessa. Seuraavina vuosina sato on alentunut keskimäärin puo-

Raiheinästä käytetään rehukasvina monivuotisen raiheinän lisäksi myös yksivuotista raiheinää. Yksivuotisesta raiheinästä on kaksi eri lajia, italianraiheinä (Lolium multiforum Lam.) ja westerwoldinraiheinä (Lolium multiforum spp. westerwoldicum). Italianraiheinä on periaatteessa kaksivuotinen, mutta Suomessa heikon talvenkestävyyden takia sitä viljellään yksivuotisena kevätkylvöisenä kasvina. Yksivuotista raiheinää on aikaisemmin käytetty kohta-

Yksivuotisia raiheiniä voidaan käyttää puhtaina kasvustoina tai seoksina esimerkiksi viljojen kanssa. Puhtaina kasvustoina yksivuotisen raiheinän suositeltu kylvömäärä on 30–35 kiloa hehtaarille. Seoskasvustoina viljojen kanssa raiheinää käytetään noin 25 kiloa hehtaarille ja viljaa 50–80 kiloa hehtaarille. Yksinomaisena kasvina viljeltäessä lehtevä ja vähän korsia muodostava italianraiheinä soveltuu laitumeksi ja niittoruokintaan. Italianraiheinän kuiva-ainepitoisuus on hyvin alhainen ja säilörehun teko on hankalaa runsaan puristenesteen vuoksi. Esikuivatun säilörehun tekoon puhtaana viljelty italianraiheinä ei sovellu. Westerwoldinraiheinä muodostaa italianraiheinää enemmän korsia ja soveltuu siksi paremmin säilörehun raaka-aineeksi. Tähkälle tulon jälkeen westerwoldinraiheinän sulavuus alenee nopeasti. Westerwoldin raiheinänkin kuiva-ainepitoisuus on suhteellisen alhainen verrattuna muihin nurmikasveihin ja sen käyttökelpoisuutta esikuivatun säilörehun tekemiseen ei voi pitää erityisen hyvänä. Parhaiten säilörehun teko onnistuu yksivuotisen raiheinän ja viljakasvin seoksesta. Raiheinä-viljaseoksen korjuun jälkeen kasvava odelma on pääosin raiheinää ja se voidaan käyttää laiduntamalla tai niittorehuna. Kirjoittaja toimii jalostajana Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä. Maito ja Me 2/2014

Rehun tuotanto

Kuva : ProAgria Ulla-Maija Leskinen

Kuva : ProAgria Ulla Turunen

p Rehu- ja ruisvirna sopivat hyvin yksivuotisiin laitumiin. Tässä virnoja

heinäkuun alkupuolella seoksena kauran kanssa.

p Raiheinä on yksivuotisten laidunseosten peruslaji. Jälkikasvu syys-

kuun loppupuolella oli rehevää ja lehtevää.

Yksivuotiset laidunkasvustot tuovat vaihtoehtoja kesäruokintaan Viime kesänä seurattiin 16 yksivuotista laidunkasvustoa luomutiloilla eri puolilla Suomea osana Lutune- eli luomuneuvonnan kehittämis hanketta.

M Marketta Rinne

maa- ja metsätalousminis teriön rahoittamassa Lutune-hankkeessa kasvustojen kehitystä seurattiin ART TURI®-nurmianalyysein. Viljelijöiden kokemuksia lohkojen laidunnuksesta selvitettiin haastatteluin. Tilojen käytännöt osoittivat erilaisten ratkaisujen olevan toimivia. Käytössä oli monenlaisia seoksia, mutta raiheinä on selkeästi yksivuotisten laidunseosten peruskasvi, sillä 14 seurannan 16 kasvustosta sisälsi raiheinää (ks. viereisen sivun luettelo). Toinen selkeä seoskomponentti oli viljat. Ne orastuvat alkukesällä nopeasti ja kilpailevat tehokkaasti yksivuotisten siemenrikkakasvien kanssa. Kaikki viljalajit sopivat yksivuotisiin laitumiin, mutta suosituimmuusjärjestys tässä selvityksessä oli kaura, ohra, vehnä ja ruis. Koska tilat olivat luomutiloja, kasvustot sisälsivät myös palkokasveja. Palkokasveja ei kuitenkaan kannata jättää luomutilojen yksinoikeudeksi. Palkokasvien käytöl-

Maito ja Me 2/2014

lä voidaan vähentää typpilannoitustarvetta ja ne tuovat monipuolisuutta seoksiin. Rehu- ja ruisvirnoista on saatu hyviä kokemuksia ja niiden jälkikasvukyky on kohtuullinen. Härkäpapua oli mukana vain yhdessä kasvustossa. Herneen ja härkäpavun jälkikasvukyky ei ole virnojen luokkaa, mutta sadontuottokyky on suuri. Nämä palkokasvivaihtoehdot eivät myöskään aiheuta puhaltumisia, mikä saattaa apilapitoisissa nurmissa olla riskinä. Puolet tämän aineiston yksivuotisista seoksista sisälsi myös monivuotisten nurmikasvien siemeniä. Samalla perustettiin siis monivuotinen laidun. Kun laidunalasta on pulaa, näin päästään laiduntamaan myös perustamisvuonna.

Laitumien rehuarvot keskimäärin hyviä Kasvun edetessä otetut näytteet osoittivat, että myös yksivuotisten kasvustojen rehuarvojen lasku on nopeaa eli syötön ajoitukseen on kiinnitettävä huomiota. Keskimäärin kasvustojen D-arvo oli 680 g/kg ka ja raakavalkuaispitoisuus 180 g/kg ka siinä vaiheessa, kun laidunnus aloitettiin. Vaihtelu kasvustojen välillä rehuarvoissa ja sadon määrässä oli kuitenkin hyvin suurta johtuen erilaisista seoksista, kylvöajoista, laidunnuskäytännöistä, laidunkierrosta (1. vai 2. syöttökerta), lohkojen ja maaperän ominaisuuksista, lannoituksesta ja paikallisesta säästä. Kasvustoista määritettiin myös kivennäispitoisuudet (g/kg

ka): kalsium (Ca) 5,5, fosfori (P) 4,0 ja kalium (K) 33,8. Kalsiumpitoisuus riippuu lähinnä kasvuston palkokasvipitoisuudesta, sillä palkokasveissa se on selvästi korkeampi kuin heinäkasveissa. Korkeahkot fosfori- ja kaliumpitoisuudet kertovat runsaasta karjanlannan käytöstä laidunlohkoilla. Runsas kalium vähentää magnesiumin imeytymistä ja voi altistaa laidunhalvaukselle. Magnesiumpitoinen kivennäinen voi olla eduksi. Toisaalta laidunhalvauksia ei kesän aikana havaittu eikä keskimääräinen kaliumpitoisuus ollut hälyttävän korkea.

Yksivuotisten kasvurytmi täydentää monivuotisia Yksivuotiset laitumet sopivat paikkaamaan monivuotisten nurmien kasvurytmiä. Hieman kylvöajasta riippuen kasvustoja päästään laiduntamaan tyypillisesti heinäkuun alkupuolelta lähtien, jolloin nurmien kasvu alkaa hiipua. Raiheinää sisältävät yksivuotiset laitumet jatkavat kasvuaan myöhään syksylle, jolloin laidunkautta voidaan muiden olosuhteiden salliessa jatkaa hyvinkin pitkälle. Kun kyseessä on yksivuotinen kasvusto, syksyn tallausvaurioistakaan ei tarvitse kantaa huolta, jos samalla ei ole perustettu monivuotista nurmea. Kasvurytmin lisäksi viljelijät kokivat yksivuotisista laitumista monia muitakin hyötyjä, jotka on listattu viereisen sivun luetteloon.

Kuva : ProAgria Ulla-Maija Leskinen

Se Orgaaninen

Kaksi kovaa,

p Kauran, herneen

Raiheinät

Kaura

Virnat

Heinät (monivuot.)

Apilat

Vihantaherne

Ohra

Vehnä

Syysruis

Härkäpapu (Fuego)

ja raiheinän kanssa kylvetty monivuotinen apilanurmi näytti syyskuun puolivälin jälkeen hyvältä.

TeknoTäysrehuEH TuottoTäysrehuEH Liity tyytyväisten käyttäjien joukkoon ja tee heti tuottava rehutilaus!

www.a-kauppa.fi 020 472 7060 li

Kirjoittaja toimii professorina MTT Kotieläintuotannon tutkimuksessa.

Saadaan luomutilan laidun viljelykiertoon apilaton vuosi.

-R

sä

Kiitokset mukana olleille tiloille sekä Lutune-hankkeen työryhmälle Anne Johansson, Jan-Olof Johnsson, Ulla-Maija Leskinen, Arja Nykänen, Pirkko Tuominen, Ulla Turunen, Marja Suutarla (ProAgria) ja Maiju Pesonen (MTT). Tulokset esitettiin Maataloustieteen Päivillä 2014 (www.smts.fi).

aho it u ks el

EH A

Viljelijöiden Top 10 -lista syistä käyttää yksivuotisia laitumia 1. Saadaan ajoitettua laidunnettavaa kasvustoa keskikesään, kun monivuotisten laidunten sadon tuottokyky laskee. 2. Saadaan luomutilan laidunviljely kiertoon apilaton vuosi. 3. Tapa uudistaa laidun niin, että myös uudistusvuonna voidaan laiduntaa. 4. Pystytään torjumaan kestorikka kasveja laidunlohkolta. 5. Saadaan suurempi sato kuin monivuotisesta laitumesta. 6. Hyvä tuotantovaikutus eläimiin. 7. Estetään monivuotisten laitumien tallautuminen syksyllä. 8. Voidaan korjata säilörehuksi, jos laidunta on riittävästi. 9. Lisää laidunkasvilajien määrää. 10. Typpilannoitusvaikutus, kun mukana palkokasveja.

kohtaavat näissä suosion saaneissa, maittavissa ja hyvin sulavissa täysväkirehuissa.

Eri kasvilajien esiintyminen 16 kasvuston aineistossa

orgaaninen seleeni ja elävä hiiva,

ä m ik aksua

Tarvitsetko maksuaikaa? A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 2,137 %.

Rehun laatu

vaikuttaa maidon laatuun Tilasäiliömaidon tunnetuimmat laadun mittarit ovat bakteeri- ja solupitoisuus, lämpötila sekä antibioottijäämät. Maidon jalostuskelpoisuuteen vaikuttavat lisäksi koostumus, haju ja maku sekä itiöllisten bakteerien määrä, joihin rehun laadulla ja ruokinnalla on merkittävä vaikutus.

M Hanna Laitinen

aidon laatutyö alkaa kesällä onnistuneella rehunteolla ja jatkuu rehujen analysoinnin ja ruokinnan suunnittelun kautta rehujen syöttöön. Maidon analyysitulokset kertovat mahdollisista ruokinta- ja rehuongelmista, niitä kannattaa seurata.

Maidon koostumus Meijeriteollisuuden kannalta maidossa pitää olla riittävästi valkuaista ja rasvaa. Niin sanotussa normimaidossa rasvaa on 4,3 ja valkuaista 3,3 prosenttia. Tuottajalle maksetaan enemmän pitoisuuksien noustessa ja vastaavasti vähemmän pitoisuuksien laskiessa. Karjan ruokinnan onnistuminen ja rehun laatu näkyvät tilasäiliömaidon analyysituloksissa. Maidon pitoisuudet laskevat tai rasvan ja valkuaisen suhde muuttuu epänormaaliksi, kun ruokinnassa on ongelmia. Myös ureapitoisuuden lasku tai nousu normaaliarvoista ( 25–35 mg/100 ml) kielii ruokinnan/rehun laadun muutoksesta. Poikkeava maidon jäätymispiste voi johtua epätasapainoisesta ruokinnasta. Jos tilan valkuais-, rasva- ja ureatulokset sekä jäätymispistearvot ovat poikkeavia tai muuttuvat äkillisesti, ruokintaa on syytä tarkastaa ja tarvittaessa tehdä lisää rehuanalyysejä sekä päivittää ruokintasuunnitelma.

Rehun tai navetan maku Aistinvarainen laatu on turvallisuuden lisäksi kuluttajan kannalta tärkein elintarvikkeen laatutekijä. Jos tuote haisee tai maistuu pahalta, se jää syömättä. Maitoon syntyy helposti haju- ja makuvirheitä eri vaiheissa. Rehusta aiheutuvat virheet syntyvät maidon muodostumisen tai lypsyn aikana. Maku- ja hajuaineet kulkeutuvat maitoon kahta reittiä: suu • ruoansulatuselimistö • maito tai nenä ja suu • keuhkot • veri • maito.

Maito ja Me 2/2014

p Maidossa olevat VHB-itiöt aktivoituvat

juuston kypsytyksen aikana ja aiheuttavat juuston pilaavan virhekäymisen.

Voimakkaasti haisevia, huonoja rehuja ei saa syöttää lypsylehmille, sillä haju- ja makuaineet imeytyvät lehmän elimistöstä maitoon. Imeytymien alkaa noin puolen tunnin sisällä ja on voimakkaimmillaan noin tunnin kuluttua syönnistä. Maku- ja hajuvirheitä aiheuttavat muun muassa huonolaatuinen säilörehu, rehujen rikkakasvit ja ristikukkaiset kasvit. Myös äkilliset ruokinnan muutokset, esimerkiksi laidun ja odelma, voivat muuttaa maidon makua. Hyvin toteutettu siirtoruokinta ehkäisee tätä ongelmaa. Rehusta peräisin olevat haju- ja makuaineet voivat päätyä lehmän elimistöön myös hengitysilman mukana, joten tunkkainen navetan ilma voi aiheuttaa aistinvaraisia virheitä maitoon. Tämä tunnistetaan epäpuhtaana tai navetan makuna.

Lipolyysi ja hapettuminen Lipolyysi- ja hapettumisvirheet maidossa voivat olla myös ruokinta- ja rehuperäisiä. Lipolyysivirheet syntyvät, kun maidon rasvapalloset hajoavat ja maitoon vapautuu rasvahappoja, joista jotkut ovat voimakkaan ja pahan makuisia. Maidon happoluku eli FFA-arvo kuvaa lipolyysin määrää. Valman analyyseissä

tulos löytyy kohdasta happoluku ja sen yksikkö on mmol/100 grammaa rasvaa. Mitä alhaisempi se on, sitä vähemmän rasva on lipolysoitunut. Kun arvo nousee yli yhden, maidon lipolyysi on aistittavissa eltaantuneena makuna, joka voimistuu, mitä suuremmaksi happoluku kohoaa. Lipolyysin aiheuttajista yleisimpiä ovat maidon muokkautuminen ja lehmän loppulypsykausi. Ruokintaperäisiä lipolyysin riskitekijöitä ovat energia-aliruokinta ja liian alhainen – alle 40 prosenttia kuiva-aineesta – karkearehun määrä. Korkeiden happolukujen syy voi siis löytyä myös ruokinnasta. Kun ilman happi yhtyy tyydyttämättömiin rasvahappoihin, tapahtuu hapettuminen. Maidossa reaktion lopputuloksena syntyy muun muassa pahanmakuisia aldehydejä. Jos maito maistuu paperilta, metallimaiselta tai öljyiseltä, on kyse hapettumisvirheestä. Ruokintaperäisten hapettumisvirheiden riskiä lisäävät osin samat tekijät, jotka aiheuttavat lipolyysiä. Muita riskitekijöitä ovat juomavedessä oleva kupari ja rehujen vähäinen E-vitamiinipitoisuus (E-vitamiini toimii hapettumisen estoaineena eli on antioksidantti). Myös kasvirasvojen suuri määrä dieetissä lisää maidon hapettumisherkkyyttä.

Rehut itiöiden lähteenä Raakamaidossa esiintyvät voihappobakteeri-itiöt (VHBI) ja mesofiiliset aerobiset itiölliset bakteerit aiheuttavat laatuongelmia maitovalmisteissa. Itiöt eivät tuhoudu pastöroinnissa, joten niiden hallinta meijeriprosesseissa on haastavaa. Itiömääriä voidaan alentaa jonkin verran baktofugoinnilla.   VHB-itiöt häiritsevät kovien juustojen kypsymistä. Ne aiheuttavat voihappokäymisen, joka pilaa juuston maun ja rakenteen. Mesofiiliset aerobiset itiölliset bakteerit (esim. Bacillus-suvun bakteerit) viihtyvät tuoretuotteissa, erityisesti maidoissa. Ne saostavat ja pilaavat maitoa kasvaessaan ja lyhentävät myyntiaikaa. Itiölliset bakteerit ovat maabakteereita ja ne kulkeutuvat navettaan huonolaatuisen rehun ja maa-aineksen mukana. Niitä on lannassa ja eri pinnoilla, joista ne kulkeutuvat maitoon lypsyn aikana. Bakteeriitiöt eivät siis siirry maitoon lehmän sisältä maidon synteesin yhteydessä. Säilörehu on VHB-itiöiden tärkein läh-

de. Paras keino alhaisen itiöpitoisuuden varmistamiseksi on tehdä säilönnälliseltä laadultaan mahdollisimman hyvää rehua ja huolehtia lehmien puhtaudesta ja hyvästä lypsyhygieniasta. Säilörehun itiöpitoisuuden ollessa alle 1 000 itiötä grammassa saadaan tilasäiliömaidon itiöpitoisuudeksi alle 1 000 itiötä litraa kohden, kun lehmän utareet on puhdistettu normaalilla tavalla. Säilörehua, jossa on yli 100 000 itiötä grammassa, ei pitäisi syöttää lehmille lainkaan, koska tällöin ei ole mahdollista saavuttaa juustolamaidon vaatimaa VHB-itiötasoa hyvälläkään hygienialla. Bacillus-suvun ja muiden aerobisten itiöllisten bakteerien pääsy maitoon estetään hyvällä lypsyhygienialla. Erityisen tärkeää on kuivata vetimet (ja utareet) puhdistuksen jälkeen, jotta itiöt eivät päädy lypsimen sisään valuvan likaveden mukana maitoon. Bacillukset voivat myös muodostaa biofilmiä lypsylaitteistojen pinnoille. Biofilmi suojaa itiöitä pesun aikana, joten itiöt voivat saastuttaa maidon myös laitteiston kautta. Hyvin toimivat pesut ja säännöllinen happopesu estävät biofilmin muodostusta ja vähentävät itiöriskiä.

Ei homeista rehua eläimille Homeiset tai muutoin pilaantuneet rehut vaarantavat lehmien terveyden ja maidon laadun. Jotkut homeet tuottavat home-

Vain hyviä rehuja lehmille

Rehuntuotanto

Valion Maidon laatukäsikirjassa on ohjeita rehujen laadusta ja ruokinnasta sekä eri tekijöiden vaikutuksesta maidon koostumukseen ja laatuun. Laatuvirheiden estämisen avaintekijät voidaan tiivistää seuraavasti: zz Lehmille syötetään vain koostumukseltaan ja alkuperältään tunnettuja naudoille tarkoitettuja rehuja. zz Rehu tai vesi ei saa olla pilaantunutta, esimerkiksi homeista. zz Ruokinnassa ei saa käyttää voimakkaan hajuisia rehuja. zz Kiellettyjä rehuja ovat geenimuunnellut eli GMO-rehut, lihaluuja kalajauho, sekä kaikki eläinperäinen materiaali, jota ei ole rehuksi yleisesti hyväksytty. zz Laatu = hyvälaatuiset rehut, hyvä lypsyhygienia ja puhtaat laitteet. Kun rehujen laatu on kunnossa ja ruokinta on suunniteltua sekä tasapainoista, saadaan paljon maitoa, joka on kaikilta ominaisuuksistaan moitteetonta. Tästä erinomaisesta raaka-aineesta syntyy erinomaisia Valio-tuotteita.

myrkkyjä, esimerkiksi aflatoksiinia, jotka siirtyvät elimistöstä maitoon. Elintarvikkeille, myös maidolle, on asetettu homemyrkkypitoisuuden raja-arvot, joita ei saa ylittää. Evira ja Valio seuraavat homemyrkkypitoisuuksia säännöllisesti vierasainevalvonnassa. Pieniä raja-arvon ylityksiä on todettu, mutta onneksi harvoin. Lehmille syötettyjen homeisten rehujen on epäilty aiheuttavan myös positiivi-

sia Delvotest-tuloksia. Tästä ei kuitenkaan ole tehty virallista tutkimusta. Rehujen kautta maitoon voi siirtyä torjunta-ainejäämiä, jos aineita ei ole käytetty ohjeiden mukaisesti. Maidon vierasainevalvonnassa seurataan myös näiden pitoisuuksia. Raja-arvojen ylityksiä ei juuri ole todettu. Kirjoittaja on kehityspäällikkö Valion Alkutuotannossa.

RØ-KA Siilotilasäiliöt • RØ-KA Siilotilasäiliöt valmistetaan tunnetun RKC tilasäiliön toimintaperiaatetta noudattaen.

Maidon laatu säilyy kesähelteillä ja talvipakkasilla

• RØ-KA Siilotilasäiliöt ovat suljettuja, pystymallisia tilasäiliöitä joiden kartiomallinen pohja takaa täydellisen jäähdytys toiminnan. • RØ-KA Siilotilasäiliöitä valmistetaan kokoluokissa 10000 - 40000 litraa joko vakiomitoilla tai asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Siilotankin asennus:

Halkaisija

600mm 270mm

Maidon esijäähdytys: 1. Tehostaa maidon jäähdytystä

Ulko-asennus

Alkoviasennus

Myös tyhjennysyhteessä oleva maito jäähdytetään!

Tyyppi

Halkaisija

Korkeus H1

Korkeus H2

10000 L

3000 mm

2600 mm

2830 mm

15000 L

3000 mm

3450 mm

3680 mm

18000 L

3000 mm

3900 mm

4130 mm

20000 L

3000 mm

4260 mm

4490 mm

25000 L

3000 mm

5072 mm

5302 mm

30000 L

3000 mm

5900 mm

6130 mm

35000 L

3000 mm

6700 mm

6930 mm

40000 L

3000 mm

7409 mm

7509 mm

2. Maidon esijäähdytyksessä saatu lämmin vesi eläinten juomavedeksi 3. Juomavesisäiliö voi toimia myös puskurisäiliönä jos tilan vesihuollossa on ongelmia Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Maito ja Me 2/2014

Kultamitali maitoa

Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla palkitut Markku ja Marjo Mäkinen Nivalasta sanovat maidon laadun syntyvän huolellisella työllä ja eläinten hyvinvoinnilla. Yllätyksiä navetassa tulee eteen aina ja niitä on vain parhaansa mukaan yritettävä ratkoa. Teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

Laatumaidon tuottaminen vaatii

työtä ja valppautta

äkisten tavoitteena on lypsää kaikki maito tankkiin. Tässä on heidän mukaansa aika hyvin onnistuttu, vaikka sivuunkin joudutaan joskus lypsämään. Strategiana on, ettei soluista stressata tiettyyn rajaan saakka. ”Kun tankkimaidon solutaso hätyyttelee 200-tuhatta, toimitaan tehokkaasti ja hoidetaan asia kerralla kuntoon”, he sanovat. Antibioottikuureja ei ole tarvittu aikoihin, lääkkeinä ovat useimmiten toimineet tihennetty lypsy ja soluttavien neljännesten asteittainen umpeutus. Kultamitalivuosista osa menee Markku Mäkisen vanhempien nimiin. ”Anoppi oli tosi tarkka lypsäjä ja häneltä sai hyvät opit”, alan ulkopuolelta navettahommiin tullut Marjo Mäkinen kertoo. Vuonna 2009 lypsäjäksi tuli robotti. Se mullisti työtavat. Asemalypsyssä eläimiä havainnoitiin lähietäisyydeltä ja vetimet tunnusteltiin lypsyllä käsin. Robottilypsyssä seura-

Maito ja Me 2/2014

taan laitteen keräämiä tietoja ja poikkeamat otetaan lähempään tarkasteluun. Toki navettatöitä tehdessä tarkkaillaan lehmiä muutenkin. VMS laskee MDi-indeksin neljänneskohtaisesti sähkönjohtavuudesta, veripitoisuudesta ja lypsyvälistä. ”Jos MDi pomppaa, on lähes sataprosenttisen varmaa, että eläimellä on ongelma. Varmistus tehdään lettupannutestillä”, Mäkiset kertovat. Aina MDi-indeksi ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Taannoisessa tuotostarkkailunäytteessä yhdellä lehmällä solutulos oli seitsemän miljoonaa, mutta neljänneskohtainen sähkönjohtavuus ei ollut lainkaan koholla. Parin päivän kuluttua lehmä meni syömättömäksi ja oli selvästi sairas. Utaretulehdusnäytteestä löytyi hiivatulehdus, mitä MDi-indeksi ei lainkaan indikoinut. Hyvästä lehmästä ei haluttu luopua ja ahkeralla lypsyllä ja hoidolla se saatiin kuntoon. Robotti muutti työtavat myös lääkityn

p Vuonna 2000 valmistuneeseen pihattoon

tehtiin silloisia suosituksia leveämmät käytävät, mikä sujuvoittaa lehmäliikennettä robotille, Markku Mäkinen sanoo. Kumimatot ritilöiden päällä tukevoittavat lehmien askellusta.

lehmän lypsyssä. Läheltä piti -tilanne opetti, että erilleen lypsy pitää aina ohjelmoida robotille ennen lääkkeen antamista.

Laitteet kuntoon Lypsäviä on noin 60, joista lypsyssä 55. ”Tätä suuremmalla eläinmäärällä maitomäärä ei nouse vastaavasti ja solut lisääntyvät. Eläimet stressaavat, jos joutuvat jonottamaan lypsylle eivätkä pysty valitsemaan haluamaansa syömäpaikkaa”, Marjo Mäkinen sanoo. Pihattoon tehtiin alkujaan suositusmitoituksia leveämmät käytävät, mikä helpottaa lehmäliikennettä. Lypsylaitteiden kunto ja säännöllinen huolto on tärkeä laatutekijä. ”Nivalassa on tosi pätevät huoltomiehet”, Mäkiset kiittävät. Heidän mukaansa konetta osaa itse-

hyvinvointia parantavat uudistukset ja parannukset ovat emännän ansiota. Marjo Mäkinen toteaa, että jos asiat eivät toimi, pitää hakea ratkaisua ongelmaan. Navetan ilmanvaihtoa on tehostettu lisäämällä poistopuhaltimia. Räppänöitä pidetään mahdollisimman paljon auki. Kesäiset kärpästen aiheuttamat pyogenestulehdukset saatiin kuriin umpilehmillä utareliivien käytöllä. Umpeenpanotuubit ovat käytössä soluttaneilla lehmillä ja kaikille laitetaan lisäksi silikonituubit umpeutettaessa. Vedinpolkemat vähenivät, kun ritilöille asennettiin kumimatot. Lehmien askellus on varmentunut ja sorkkaterveys parantunut. Ritilämatot ja lantarobotti ovat Marjo Mäkisen mukaan lyömätön yhdistelmä. ”Lehmien liikkuminen robotille parantui. Itsellekin on joustavalla kumimatolla mukavampi astella”, hän sanoo. Kesäkuumalla lehmien oloa helpottaa kolme tuuletinta, jotka pitävät ilman liikkeessä. Erityisesti robotin kohdalla pitää olla raikas ilma. Mäkisten havaintojen mukaan lehmät eivät mene raikkaasta tunkkaiseen ilmaan.

p Pikkuvasikoille tehtiin oma osasto

kestokuivikepohjalla ja erillisellä ilmanvaihdolla.

Tilatiedot � Markku ja Marjo Mäkinen,

Emma 8 v, Urho 7 v.

Valppaus valttia

� Sukupolvenvaihdos 1998 � 60 lypsävää ja nuorkarja � Pihatto 2000, lypsyrobotti 2009 � Hieho- ja umpilehmätilat

navetan päädyssä olleeseen varastoon ja erillinen vasikkatila 2009 � Aperuokinta � Viljelyssä 95 ha, 55 ha nurmella, loput viljalla � Vilja tuoresäilötään murskattuna propionihapolla

kin kuulostella ja ennakoida mahdollisia vikoja. Eläinten puhtaus on laadun kannalta tärkeä. Robottilypsyyn siirryttäessä uusittiin parrenerottimet ja siirrettiin etuestettä siten, että eläimet makaavat parressa oikeassa kohdassa ja pysyvät puhtaina. Samalla asennettiin parsipedit. Hyvä säilörehu on maidon määrän sekä laadun perusta. Mäkisten mukaan yksi heikko säilörehuerä ruokinnassa pudotti päivätuotosta kahdessa viikossa viidellä kilolla.

Rolex lypsää yhä Isäntäväellä on sellainen tuntuma, että aiempaa lyhyempi lypsyväli robotilla on parantanut utareterveyttä. Keskipoikimakerta lähentelee kolmea. Keskituotos on kymmenen tuhannen kilon tienoilla. Jalostussuunnitelman tekee yksityinen jalostusekspertti ja kaupungineläinlääkärit käyvät kuukausittain hedelmällisyys-

p Satatonnari Rolex on kolmen lypsytyypin

lehmä. Sitä on lypsetty asemalla ja Lelyllä ja utaremallin hieman venähdettyä se siirtyi Mäkisten navettaan VMS:lle.

käynnillä. Markku Mäkinen siementää toimiluvalla. Vanhat lehmät lypsävät parhaiten, ne eivät työllistä robotilla ja siksi niistä halutaan pitää kiinni. Vuoden vaihteessa saatiin kymmenen kertaa poikineesta Rolexlehmästä satatonnari. Se tuottaa tasaisesti, tiinehtyy hyvin yleensä ensimmäisestä siemennyksestä ja sillä on terveet jalat. Kun navetassa tapaamme Rolexin, huomaamme, että sillä on myös luonnetta. Se raivaa suurella itsevarmuudella tiensä ruokintapöydälle ja parteen. Vierasta se mulkoilee kulmiensa alta eikä yhtään tykkää huomion osoituksista. Rolex tuli taloon emännän sisaren karjasta viidesti poikineena umpilehmänä. Se oli jo ilmoitettu teuraaksi Lelyn maavaraongelman vuoksi, mutta päätyikin Mäkisille ja on lunastanut jatkokautensa täydellisesti.

Ratkaisuja haetaan Markku Mäkisen mukaan monet eläinten

Valppaana saa navetassa olla aina ja siltikin tulee yllätyksiä. Erään kerran saatiin kuivikkeeksi hankitussa huonolaatuisessa kutterierässä klebsiella, johon viikon sisällä sairastui kolme lehmää. Tuttava vinkkasi vaihtamaan kuivikkeen turpeeseen, jonka happamuus katkaisisi bakteerin etenemisen. Näin toimien ongelma saatiinkin kuriin. Kokemusta on myös aureussaneerauksesta. Oli vaikea päätös poistaa kaikki taudinkantajat kertarysäyksellä, koska hyviä lehmiä meni, mutta tautipaine lakkasi ja aureuksesta päästiin eroon. Yllättävän ongelman aiheutti pintavedellä saastunut vesijohtovesi, jonka kloorausta oli vahvennettu. Lehmät eivät halunneet juoda ja kun joivat, kloori sekoitti pötsit täysin. ”Varavoimaan varaudutaan, mutta vesihuollon varasuunnitelma on isossa karjassa yhtä tärkeä”, Mäkiset toteavat. Mäkiset pitävät hyvänä neljän kuukausittaisen maitonäytteen ottamista. Siinä pysyy koko ajan kärryillä, missä mennään. Meille se sopii hyvin, koska tavoitteena on kaiken maidon myyminen meijeriin. Tuotostarkkailusta saadaan lehmäkohtaiset solutulokset. ”Viivakoodipullot ovat käytössä, mutta silti näytteenoton helpottamisessa olisi kehittämisen varaa etenkin isoilla tiloilla”, Marjo Mäkinen toteaa. Näytteenottolaite on yhteinen toisen tilan kanssa. Mäkiset käyttävät urakointipalveluja ja yhteiskoneita. ”Kustannustehokkuuden lisäksi tulee kanssakäymistä ja kokemusten vaihtoa toisten viljelijöiden kanssa”, he sanovat. Maito ja Me 2/2014

Nuorkarja eturiviin

Kullekin ikäkaudelle sopivilla karkearehuilla varmistetaan vasikan kehittyminen yksimahaisesta märehtijäksi ja hyvä kasvu hiehoksi sekä hiehon valmentaminen lehmäksi. Teksti ja kuvat Virva Hallivuori

Nuorkarjalle sopivat karkearehut takaavat

hyvän kasvun pötsin seinämää. Jo 3–4 kuukauden ikäisellä vasikalla pötsin ja etumahojen osuus on 70 prosenttia mahojen tilavuudesta. Juoton lisäksi vasikalle on annettava väki- ja karkearehuja ensimmäisestä elinviikosta lähtien sekä puhdasta vettä juotavaksi. Juotu vesi lisää väkirehujen syöntiä, joka edistää pötsin kehittymistä. Vinkki Hiehojen karkearehujen laadun analysointi on tärkeä tae ruokinnan onnistumiselle. Lähetä rehunäytteet ARTTURI-pussissa, jotta väkirehutäydennys saadaan sopivaksi. p Aikuisiässä kielenpyöritys voi olla merkki

hiehokauden liian vähäisestä karkearehujen saannista.

arina ensimmäisenä viikkona vasikan juoksutusmahan osuus on noin 70 prosenttia mahojen tilavuudesta. Kehittyminen märehtijäksi tapahtuu pötsin kehittymisen kautta. Pötsi koostuu kahdesta eri kerroksesta pinta- ja lihaskerroksesta. Väkirehuruokinnalla edistetään pötsin voi- ja propionihapon tuotantoa, jolla on tärkeä merkitys pintakerroksen kehittymiselle. Karkearehujen syönti taas vahvistaa

Maito ja Me 2/2014

Vasikalle vain parasta karkearehua Vasikalle sopivia karkearehuja ovat hyvin sulavat säilörehut D-arvo 690–700 g/kg ka, joissa myös säilönnällinen laatu on moitteetonta. Muita vasikalle sopivia karkearehuja ovat aikaisin korjattu heinä ja laidunruoho sekä kokoviljasäilörehu. Tuore ruoho kannattaa lämpimällä säällä vaihtaa usein, jotta vältytään rehun pilaantumiselta. Kuumalla helteellä karkearehua on oltava runsaasti tarjolla myös yöllä, jotta vasikat voivat tankata ravintovarastonsa täyteen. Hyvä rehun maittavuus takaa riittävän karkearehujen syönnin ja kuitujen saannin pötsiin. Hygieeniseltä laadultaan ja käy-

mislaadultaan heikko säilörehu voi aiheuttaa vasikan kehittyvässä pötsissä käymisvirheitä, vasikan sairastumisia sekä hidaskasvuisuutta. Vinkki Tarkkaile vasikoiden syönnin kehittymistä, kuntoa, käyttäytymistä ja virkeyttä. Anna tulevan huippulypsylehmäsi luottaa sinuun jo alusta alkaen.

Seoksessa vai erikseen Hyvän kasvun edellytys on hyvälaatuinen säilörehu sekä sulava väkirehu. Väkirehut voidaan antaa joko erikseen tai seosrehuna appeena. Pikkuvasikkakin voidaan totuttaa seosrehuun jo varhaisessa vaiheessa. Usein vasikoille annetaan lehmien seosrehua puolen vuoden ikään saakka. Lisäksi voidaan antaa vaikkapa kuivaa heinää sekä vasikoille tarkoitettua väkirehua sekä kivennäistä. Yli puolen vuoden ikäisille vasikoille voidaan tarjota osaksi lehmien seosrehua ja lisäksi hiehoille tarkoitettua seosrehua. Hiehojen kuntoluokkaa on seurattava ja vähennettävä ruokinnan energiapitoisuutta, jos lihomista havaitaan.

Yli puolivuotiaat hiehot kesäksi laidunruokintaan Alkukesästä maittava ja runsas laidun riittää täyttämään yli puolivuotiaan hiehon

t Varmista, että ruokintapöytätilaa

on riittävästi ja arimmatkin yksilöt uskaltautuvat syömään yhtä aikaa muun lauman kanssa. Seuraa pötsitäyteisyyttä ja kasvua mittaamalla elopainoja säännöllisesti.

kaan liho. Lihominen vaikeuttaa poikimista ja huonontaa ensikkoajan tuotosta. Vinkki Hyödynnä ProAgrian ruokintaosaaminen myös nuorkarjasi ruokinnassa. Nuorkarjan kasvun seurantaan on kehitetty ”neuvolakäyrä”, jonka avulla havaitaan ruokinnan onnistuminen.

Hiehoilleko omat säilörehut

Ominaisuus

Tiloja

Tulos, jonka on saavuttanut vertailutiloista

kpl

90%

70%

50%

30%

10%

Ensikoiden keskituotos, kg/lehmä

6476

6 168

7 274

7 884

8 444

9 235

Hiehojen poikimaikä, kk

6491

29,6

27,2

26,3

25,5

24,6

Siemennyksiä /poikiminen, hiehot

6224

2,33

1,88

1,63

1,40

1,09

Ensikoiden poisto-%

6476

42,3

25,6

17,0

9,6

0,0

Vasikkakuolleisuus

6537

15,8

9,8

6,7

3,8

0,0

Tuotanto

Hyvinvointi

Lähde: ProAgria Tilakunto

ravinnon tarpeen. Vedestä ja kivennäisistä on silti huolehdittava. Metsä- ja luonnonlaitumilla tarvitaan kuivina aikoina tai ainakin loppukesästä lisäravintona väkirehuja, säilörehua tai heinää. Loppusyksystä valkuaistäydennys on paikallaan, koska laidunruohon valkuaispitoisuus laskee syksyä kohden. Hiehoille voidaan varata omat laidunlohkot tai ne voivat laiduntaa jo lehmille kertaalleen syötetyillä lohkoilla. Vinkki Rakenna eläinten käsittelyä varten lukittavilla etuaidalla varustettu ruokintapöytä ja tarjoa sinne ajoittain jotain hyvää syötävää. Eläimet kokevat paikan mieluisaksi ja tulevat sinne muihinkin hoitotoimenpiteisiin mielellään.

Tiineille teineille täyttäviä rehuja Tiineyden alkuvaiheessa vasikka ei vielä rajoita hiehon syöntikykyä, joten ravinnon tarve saadaan tyydytettyä ravintoarvoiltaan vaatimattomillakin rehuilla. Hieho tarvitsee omaan kasvuunsa sekä vasikan kasvuun valkuaista, joten raakavalkuaista tulee olla 130–140 g/kg ka koko dieetissä. Tiineille hiehoille voidaan antaa huonommin sulavaa D-arvoltaan 650 g/kg ka säilörehua. Olki ja kokoviljasäilörehu ovat myös hyviä tiineiden hiehojen karkearehuja. Runsaasti kuitua sisältävä ruokinta pidentää syöntiaikaa sekä lisää märehtimistä. Hiehot tuntevat itsensä kylläisiksi ja käyttäytyvät rauhallisesti, mutta eivät kuiten-

Tilakohtaisesti voidaan pohtia, onko hiehoille ja umpilehmille järkevää tehdä erikseen säilörehua. Onko navetassa mahdollista ruokkia tiineet hiehot ja umpilehmät eri säilörehulla kuin lypsävät lehmät? Ryhmittelyllä sekä tarjoamalla olkea tai heinää umpilehmille sekä tiineille hiehoille pystytään estämään kyseisten eläinryhmien lihominen ja kuntoluokkien nousu. Jos säilörehu korjataan pyöröpaaleihin ja säilörehun korjuu tehdään itse, mahdollistuu myös korjata säilörehua, jossa D-arvo on matalampi noin 650 g/kg ka. Normaalina kesänä ensimmäisen säilörehun D-arvo laskee 5 g/kg ka/pv, joten sulavuudesta D-arvo 700 g/kg ka kestäisi 10 päivää D-arvoon 650 g/kg ka. Kesäkuussa 2013 kuumuus nosti lämpösummaa ja laski sulavuutta nopeammin paikoin jopa 20 g/kg ka/pv, joten vastaavasti olisi kulunut vain vajaa kolme päivää saavuttaa matalampi sulavuus. Säilörehukorjuutyöhön ryhtyminen uudelleen pienen katkon jälkeen ja korjuukoneiden pesut voivat tuntua kiireisenä kesäaikana huonoilta ratkaisuilta. Kannattaa pohtia, olisiko mahdollista tehdä nuorkarjan rehua yhdessä toisen tilan kanssa vaikkapa vuorovuosin toisen tilan säilörehukorjuukoneilla. Ensimmäinen sato on tutkitusti maittavin, joten se kannattanee kerätä lypsävien lehmien tarpeiden mukaisesti. Hiehojen ja tiineiden umpilehmien ruokintaan kannattaa käyttää toisen tai kolmannen sadon säilörehua. Ottamalla rehunteon yhteydessä raakaainenäytteet pystyy jo varhaisessa vaiheessa suunnittelemaan tulevan sisäruokintakauden rehustuksen ja kilpailuttamaan sopivimmat täydennysrehut. Tilakunnon nuorkarjan tunnusluvut kertovat isoista tilakohtaisista eroista nuorkarjaprosessissa. Lähteenä: Vasikasta huippulypsylehmäksi -kirja, Maito ja Me 1/2012, Onnistunut laiduntaminen -liite. Kirjoittaja on maidontuotannon asiantuntija ProAgria Länsi-Suomessa.

Maito ja Me 2/2014

Nuorkarja eturiviin

p Runsas olkikuivitus on vasikan

Vasikan kasvatuksen

neljä sääntöä Maitoyrittäjien seminaarissa Tampereella helmikuussa luennoinut Gordie Jones Yhdysvalloista painotti vasikan alkukasvatuksen merkitystä ja tärkeyttä tulevalle lypsylehmän uralle.

W Tuomo Linnakallio

isconsinilainen eläinlääkäri ja tilanjohtaja Gordie Jones kiteytti vasikan alkukasvatuksen neljään tärkeimpään osatekijään: ternimaito, kuiva makuupaikka, hyvä raikas ilma ja alkukasvatus yksilökarsinassa. ”Ainoastaan yhtä osatekijää voi rikkoa kerrallaan, jos meinaa pitää vasikan hengissä.” Jonesin omalla tilalla vasikan kasvatus toteutetaan seuraavasti. Ternimaitoa juotetaan vasikalle syntymän jälkeen niin pian kuin mahdollista, viimeistään kahden tunnin sisällä. Ensimmäinen ternimaitoannos on noin neljä litraa. Seuraava neljän litran ternimaitoannos annetaan 6–7 tunnin sisällä edellisestä. Ensimmäiset kuusi viikkoa vasikkaa ruokitaan täysillä, mikä tarkoittaa käytännössä noin 12 litran juomamäärää päivää kohden. Maitoa tai juomarehua juotetaan kuu-

Maito ja Me 2/2014

4 Sääntöä Vasikan alkukasvatuksen osatekijät Gordie Jonesin mukaan: 1. Ternimaito 2. Kuiva makuupaikka 3. Hyvä raikas ilma 4. Alkukasvatus yksilökarsinassa

den viikon ajan niin paljon, ettei vasikka halua syödä väkirehua. Tehokkaalla ja luonnonmukaisella alkuruokinnalla vasikan kasvu saadaan toteutumaan maksimaalisella tehokkuudella. Vasta tämän jälkeen aloitetaan vasikan valmennus märehtijän suuntaan väkirehuilla ja korsirehulla. Ensimmäiset kuusi viikkoa vasikat kasvatetaan runsaasti kuivitetuissa yksilökarsinoissa. Makuupaikan tulee olla ehdot-

kannalta paras ratkaisu, sillä se on pehmeä ja eristää hyvin lämpöä. Vasikka kaivautuu mielellään ”olkipesään” ja kokee näin olonsa turvalliseksi, mikä mahdollistaa häiriöttömän unen.

tomasti kuiva. Makuualueen pysyminen kuivana varmistetaan viemäröimällä. Viemäröinti sijoitetaan yksilökarsinoissa etuosaan, jolla estetään sangoista loiskuvia vesiä kostuttamasta kuivikepohjaa. Kuiviketta on oltava karsinassa niin paljon, että vasikan maatessa sen jalat peittyvät kuivikkeeseen. Näin taataan vasikalle riittävä lämpö myös kylminä jaksoina. Pohjois-Amerikassa vasikat kasvatetaan erillään aikuisista eläimistä. Luonnollisella ilmanvaihdolla varustetut vasikkalarakennukset varustetaan ylipaineilmakanavalla, joka ohjaa pienen määrän raitista ilmaa vasikalle ilman viilentävää vetoa. Näin taataan vasikoille hyvälaatuinen ja raikas hengitysilma kaikissa olosuhteissa ja samalla saadaan vähennettyä hengitystiesairauksien tautipainetta. Vasikat siirretään ryhmäkasvatukseen noin kuuden viikon iästä alkaen. Myös ryhmäkarsinoihin ohjataan raitista ilmaa kanavilla vasikoiden oleskelualueelle. Jones perusteli hyvän alkukasvatuksen merkitystä Cornellin yliopiston tutkimuksilla, joissa on todettu hyvin kasvaneiden vasikoiden ensimmäisen kauden tuotoksen olevan 23–25 prosenttia normaalia suurempi. Tämä tarkoittaa 10 000 kilon tuotostasolla jopa 2 500 litraa enemmän maitoa.

Nuorkarja eturiviin 2014: Ternimaito Vasikan kasvun edellytykset sekä menestyksen eväät rakennetaan ensimmäisistä elinpäivistä alkaen. Juotto aloitetaan ternimaidolla välittömästi sen jälkeen, kun emä on nuollut vasikan. Tuomo Linnakallio l Ternimaidon juottaminen heti syntymän

jälkeen on äärimmäisen tärkeää, jotta vasikan ruoansulatus saadaan käynnistettyä ja energian saanti turvattua mahdollisimman nopeasti. Vailla vastustuskykyä syntyvä vasikka tarvitsee vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan ja ne on ladattu emän ternimaitoon. Vasikka saa siis emänsä ternimaidosta passiivisen immuniteetin; sen oma immuniteettijärjestelmä alkaa kehittyä vasta noin kolmen viikon iässä. Lämmintä, vähintään 38-asteista ternimaitoa juotetaan vasikalle niin paljon kuin se jaksaa juoda, normaalisti 3–4 litraa kerrallaan. Ternimaidon sisältämät vastaaineet imeytyvät vasikan suolistosta vain ensimmäisten elintuntien ajan. Ternimaitojuotossa pätee sääntö ”mitä pikemmin

sen parempi”, sillä jo 30 minuutin kuluttua syntymästä vasikan suolessa alkaa muutosprosessi, joka estää vasta-aineiden imeytymistä. Ensimmäinen ternimaito kannattaa lypsää ja juottaa tuttipullosta tai tuttiämpäristä mieluummin kuin antaa vasikan imeä itse, näin varmistetaan ternimaidon riittävä saanti. Jos vasikka on uupunut tai kärsinyt poikimisen aikana hapenpuutteesta eikä jaksa juoda omatoimisesti, on vasikka juotettava juottolaitteella. Vasikan vahvistumista ei pidä jäädä odottelemaan: lämmin ternimaito juottolaitteeseen ja juotto letkulla suoraan mahaan. Juottolaitetta käyttämällä varmistut myös riittävästä ternimaidon määrästä. Ensimmäisen ternimaitoannoksen viivästymisestä seuraa kasvava riski vasikkaripuleihin ja vasikkakuolleisuuteen, joten ternimaidon juotto juottolaitteella on hyvin perusteltua.

Ternimaidon laadussa puutteita Vasta-aineiden määrä ternimaidossa riippuu monesta eri tekijästä kuten lehmän rodusta, lypsykaudesta, ternimaidon määrästä, ummessaoloajan pituudesta ja lehmän terveydestä. Ratkaiseva ajanjakso on noin kuusi viikkoa ennen poikimista, jolloin on huolehdittava lehmän E-vitamiinin ja seleenin saannista. Ternimaidon laatu kannattaa mitata,

tilatason mittalaitteita ovat kolostrometri ja refraktiometri. Mittauksella voidaan varmistaa, että vasikka saa ternimaidosta riittävästi vasta-aineita. Ternimaidon mittaukseen tarvittavat välineet saat hankittua meijerisi tuote- ja tarvikemyynnistä. Tiloilla tehtyjen mittausten mukaan ternimaidon laadussa on puutteita: hyvin usein vasta-aineiden taso on alle suositusten. Eniten vasta-aineita on yleensä vanhemmilla lehmillä ja niillä lehmillä joiden ensimmäisen lypsykerran maito on pienempi. Hiehoilla, valuttavilla lehmillä ja rajusti heruvilla lehmillä ternimaidon laatu on yleisesti heikompi. Alhainen vastaainetaso altistaa vasikan herkemmin taudinaiheuttajille kuten ripuleille. Hyvälaatuista ternimaitoa kannattaa pakastaa sopivina kerta-annoksina, pakastettu ternimaito säilyy hyvälaatuisena noin vuoden ajan. Maitoa sulatettaessa on huomioitava, ettei lämpötila nouse yli 50 asteen, jotta vasta-aineet eivät tuhoudu. Jos ternimaitoa ei ole käytettävissä tai sen laatu ei ole riittävä, on syytä käyttää ternimaitotehostetta. Vasikan immuniteettisuojaa voi tehostaa Startti Vital -ternimaitotehosteella. Startti Vital -ternimaitotehoste sisältää vasikalle luontaisen kaltaisia vasta-aineita, immunoglobuliineja. Kirjoittaja on vasikanrehujen myyntipäällikkö Valiossa.

Seosrehuruokintaan UUSI Rindavit Siinä on kaikki

Top Super ATG

Rindavit Top Super ATG sisältää moninkertaisen määrä korkeatuottoiselle lehmälle välttämättömiä vitamiineja ja hivenaineita tavallisiin kivennäisrehuihin verrattuna. Rindavit Top Super ATG:n sisältämät aminotrace-hivenaineet ovat Schaumannin patentoimalla menetelmällä valmistettuja glysiinikelaattiyhdisteitä, joiden imeytyminen on huomattavasti parempi muihin orgaanisiin ja epäorgaanisiin hivenaineisiin verrattuna. Pakkaus: 30 kg säkki

Schaumasil TMR G - appeenparantaja Estää tehokkaasti rehuseoksen lämpenemistä • pienentää rehuseoksen ravinnehävikkiä • tuo säästöä työkustannuksissa, tee suurempi määrä apetta yhdellä kertaa • turvallinen tapa nostaa seoksen energiatasoa, ei sisällä tärkkelystä eikä rasvaa

Valmistaja:

Ravintosisältö: raakavalkuainen 205 g/kg ka, energia 22,2 MJ/ kg ka. Pakkaus: 210 kg tynnyri tai 1000 kg kontti

www.eurotrading.fi

Ruokinnan suunnittelu ja neuvonta p. 040 724 1890

Koneklinikka

Lypsyalipainekäyrät antavat tarkkaa tietoa lypsystä ja lypsykoneesta Valioryhmän neuvonnalla on käytössään lypsykoneen testauksen uusin tekniikka, joka mahdollistaa entistä tarkemmat ja kattavammat mittaukset. Mittauksissa on paljastunut laitteistovikoja, jotka eivät ole tulleet esille perinteisessä testauksessa.

ypsykoneen asennuksen yhteydessä, ennen sen käyttöönottoa, asentaja testaa lypsykoneen kokonaisuudessaan. Näin varmistutaan siitä, että lypsykoneen säädöt ovat oikeat ja että laitteistossa ei ole liian suuria vuotoja ja että alipaineen säätö toimii moitteetta. Huoltojen yhteydessä lypsykoneesta mitataan kriittiset arvot, kuten alipainetasot, tehollinen varateho ja lypsy-yksiköiden toimita (mm. tykytys ja yhdyskappaleen ilmanotto). Nämä testaukset tehdään tilanteessa, jolloin lypsykoneessa ei kulje maitoa eikä ylimääräistä ilmaa. Lypsykoneen toiminnan lopullinen luonne paljastuu parhaiten, kun lypsyn aikana mitataan lypsimestä sekä lypsyalipaineet että nännikumin kaulusalipaineet.

Lypsykoneen testaaminen lypsyn aikana Lypsyn aikana testattaessa mittaukset tehdään yleensä lypsimessä, jolloin päästään kiinni lehmään vaikuttaviin alipainetasoihin, tyhjälypsyyn ja nännikumin sopivuuteen. Nyt mittaustuloksiin vaikuttavat lypsykoneen mitoitus ja toiminta, lehmien maidonanti ja lypsäjän rutiinit. Näin saadaan todellisempi kuva lypsyn toiminnasta. Uusin mittaustekniikka on mahdollistanut entistä tarkemmat ja kattavammat mittaukset. Nelikanavaisella VaDia–alipainetallentimella on mahdollista mitata alipaine neljässä kohdassa. Mittaustaajuus on 200 Hz jokaisessa kanavassa, joten nopeimmatkin paineiskut saadaan tallennettua. Alipainetallenninta voidaan käyttää sekä perinteisen lypsyn että automaattilypsyn mittauksiin. Valioryhmän neuvonta on hyödyntänyt näitä mittalaitteita niiden kehitystyön aikana jo useamman vuoden ajan. Kokemukset ovat olleet hyviä, sillä mittaus on

Maito ja Me 2/2014

paljastanut laitteistovikoja, jotka eivät ole tulleet esille perinteisessä testauksessa. Lisäksi hyvin tärkeä ja hyödyllinen mittauskohde on nännikumin kauluksen alipaine, joka kertoo nännikumin sopivuudesta ja tyhjälypsystä. Norjalaisessa tutkimuksessa kaulusalipaineen ja utareterveyden välillä havaittiin suurin lypsykoneen ja utareterveyden välinen yhteys. Kyseessä on siis yksi lypsykoneen tärkeimmistä ominaisuuksista ja sitä ei voida selvittää muulloin kuin lypsyn aikana.

Mitä tuloksista saadaan irti?

p VaDia-alipainetallennin lypsimeen kiinni-

tettynä. Mittauspisteet ovat lyhyt maitoletku (lypsyalipaine), lyhyt tykytysletku ja kaksi nännikumin kaulusta OT ja VE.

Alipainetallentimen tallentamat alipainetiedot siirretään tietokoneelle analysoitavaksi. Jokaisen mitatun lehmän lypsy tai automaattilypsyssä jokaisen mitatun neljänneksen lypsy analysoidaan. Oheisessa grafiikassa on kuvattuna yhden lypsyn lypsyalipaine- ja kaulusalipainekäyrät. Tykytys voidaan analysoida eri analysointivaiheessa. Yhden lehmän mittaustulosten perusteella ei kuitenkaan saa tehdä johtopäätöksiä. Jotta mittauksista tehtävät päätelmät perustuisivat riittävään määrään mittauksia, niitä tehdään niin paljon kuin lyp-

p Lypsyalipainekäyrät perinteisestä lypsimestä. Sininen käyrä = lypsyalipaine, vihreä = OT nän-

nikumin kaulusalipaine, musta = VE nännikumin kaulusalipaine. Pystyviivojen avulla määritetään mm. tyhjälypsyn alkamisajankohta. Tässä on ilmeisesti kiinnitetty lypsin liian aikaisin, sillä lypsyn alussa sekä lypsyalipaineessa että kaulusalipaineissa näkyy maidon virtauksen keskeytyminen.

Ajankohtaista syn aikana pystytään. Alipainetallentimia pitää olla vähintään kaksi – mielellään neljä – tilalla käytössä olevien lypsy-yksiköiden määrästä riippuen. Mitatuista tuloksista lasketaan keskiarvot mm. lypsyalipaineesta, kaulusalipaineesta ja tyhjälypsyajasta. Myös paineiskujen määrä lasketaan. Liian alhainen lypsyalipaine hidastaa lypsyä. Tällöin on arvioitava, onko mahdollista lyhentää pitkiä maitoletkuja vai onko nostettava lypsykoneen alipainetasoa. Kaulusalipaineen arvostelussa on laskettava se, kuinka suuri osa kaulusalipaineista on suositusalueella. Kaikille lehmille sopivaa nännikumia kun ei kuitenkaan ole olemassa.

Lypsyn jälkeen vetimen tulisi olla pehmeä koko matkaltaan

Vedinten kuntohavainnot mittausten tukena Värimuutokset vetimessä ja renkaat vetimen juuressa lypsyn jälkeen selittyvät yleensä korkealla kaulusalipaineella eli vääränmallisella nännikumilla. Samasta syystä vedin voi olla kova ja turvonnut.Tällaisella lypsyllä utare ei tyhjene hyvin. Vedinkanavan muutokset voivat johtua esimerkiksi tyhjälypsystä tai väärästä alipainetasosta. Suippokärkiset vetimet ovat aina haaste lypsykoneelle ja sellaisia vetimiä tulisi välttää. Lypsyn jälkeen vetimen tulisi olla pehmeä koko matkaltaan, myös vedinkanavan kohdalta. Kova ja turvonnut vetimen pää estää vedinkanavan nopean sulkeutumisen.

Kotimaiset

! UUTUUS -kiristekalvot • Kotimainen • Tehostettu UV-suoja ja liimautuvuus

vu od en TA K U U

Mitat 75 cm x 1500 m Väri Valkoinen Rll/lava 40

Aumarullateline

Max. 2200 mm:n hylsylle, CAT 2-kiinnikkeet, akseli 73 mm halk., kok. leveys 2385 mm, korkeus 1040 mm, kuumasinkitty, tukeva rakenne. 501028745

Rani -aumakalvot Valmistetaan kolmikerroskalvona, ensiluokkaisista polyeteeniraaka-aineista.

Isorullat 300 m – kaikki koot nyt myös 50 m:n rullina!

-pyöröpaaliverkot

699,Valmistaja RKW, Michelstadt Saksa. Tehdas on kehittänyt alkuperäisen verkkosidontamenetelmän yhdessä Claasin kanssa.

Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 % takaavat lujemman sidonnan vähemmällä verkkomäärällä. Hyvä leviäminen paalin reunasta reunaan. Verkon loppumisesta ilmoittava 30 m juova rullan lopussa. Erinomainen toiminta kaikissa koneissa. Tuplaraidoitus verkon toisessa reunassa helpottaa rullan asennusta.

Sisal 2 x 9 kg -paalauslangat

9 kg/rll, 200 m/kg. Ympäristöystävällinen, toimii kaikissa koneissa. Brasilialaista huippulaatua, myös risupaalaukseen.

Kovapaalaukseen

Hyvät lypsyrutiinit edelleen arvossaan

2 x 5 kg/rll, 400 m/kg, oranssi, muovilanka.

Pyöröpaalaukseen

Hyvin toimivan lypsyn perusta on oikeissa lypsyrutiineissa. Ennen kuin koneesta aletaan etsiä vikaa, on varmistuttava siitä, että rutiinit ovat oikeat. Niiden puutetta ei hyväkään lypsykone voi korvata.

2 x 5 kg/rll, 600 m/kg, valkoinen, muovilanka.

Kanttipaalaukseen

2 x 9 kg/rll, 130 m/kg, valkoinen.

Nuolukivisanko Plus, 25 kg

Teksti ja kuva Esa Manninen Kirjoittaja on neuvontapäällikkö Valion Alkutuotannossa.

! U U T U US

Kivennäisrehu vasikoille ja nuorille eläimille. Runsaasti A- ja D-vitamiinia sekä hivenaineita. Nuorille, herumiskaudella, vasikoille, hevosille. Hyvin säänkestävä. /kpl 501101869

2995

Hinnat (sis. alv) voimassa huhtikuun 2014 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

t Jyrsintä tai

timanttihionta, mieluiten molemmat, ovat kuivauksen ohella välttämättömät toimenpiteet ennen akryylimassalla päällystämistä.

Laadukas lattia maitohuoneeseen Harvalle rakenteelle asetetaan niin kovat vaatimukset kuin maitohuoneiden lattioille. Niiden tulee kestää orgaanisia happoja, painepesua, harjausta ja kaikkia pesukemikaaleja. Lisäksi niiden tulee olla helposti puhdistettavia, mutta ei liukkaita.

Teksti ja kuvat Jussi Knuuttila

aitohuoneiden lattioita pinnoitettiin aiemmin haponkestävällä keraamisella laatalla. Sen kiinnitykseen ja ainakin saumaukseen käytettiin haponkestävää laastia. Saumalaastit kestivät viiden vuoden mo lemmin puolin. Sitten ne liukenivat pois. Kun niistä oli päästy, vedellä ja hapoilla oli pääsy laattojen alle. Tässä vaiheessa laatat alkoivat irrota betonista. Haponkestävien klikkereiden asentaminen tyssäsi ja alettiin katsella uusia pinnoitevaihtoehtoja. Niitä oli toki tarjolla maaleista ja kaksikomponenttiaineista lasikuitupinnoituksiin. Tulokset olivat vähin-

Maito ja Me 2/2014

täänkin kirjavat. Se opittiin, että halvalla ei saanut hyvää.

Tapaus kilpailuvoittaja Maitojalosteen maitohuonekilpailussa vuonna 2003 parhaaksi arvioitiin Tomi Ylirintalan maitohuone Kauhavalta. Tuomaristo kiitteli erityisesti erinomaisessa kunnossa olevia pintoja. Lattia ja seinät oli käsitelty Alfa-Plast pinnoitteella. Pinnoitustyö tehtiin erityisellä huolella. Pinnat pestiin hapolla ja kuivattiin ohjeiden mukaan. Lattialla ei ole tarvinnut liukastella. Pinnoite oli kolmen vuoden jälkeen mainiossa kunnossa, eikä osoittanut kulumisen merkkejä.

p Arto Ala-Vannesluoma näyttää akryy-

limassalla käsiteltyä esittelylevyä. Akryylimassa on hänen mielestään ainut oikea maitohuoneen lattiamateriaali. Se pysyy joustavana, mutta on silti iskunkestävä.

Nyt, 11 vuotta myöhemmin, lattiaa ei enää voi kehua. Maitohanan alta pinnoite on irronnut melko pahoin. Muutamassa muussakin paikassa irtoamista on tapahtunut. Isäntä listaa muutamia mieleensä tulleita seikkoja maitohuoneen rakentamisesta ja käytöstä. Hänen mielestään lattiakaivo tulee tehdä tilatankin hanan alle. Maitoa nokkuu väkisinkin, kun tankki tyhjätään. Hänen mielestään maitoauton kuljettajan pitäisi huuhdella tippunut maito huolellisesti. Toiset kuljettajat tekevätkin näin, vaan eivät kaikki. Maito happamoituu lattialla nopeasti maitohapoksi. Orgaaniset hapot ovat tunnetusti ahnaita syövyttämään. Ylirintala pitääkin selvänä, että maitohuoneen lattia on uusittava viivyttelemättä.

Ammattimiehen sana Töysäläinen Arto Ala-Vannesluoma A-V Lattiat Oy:stä tekee lattioita ammatikseen. Hänen mielestään hyvän maitohuoneen lattian voi tehdä vain akryylimassalla. Se jää joustavaksi, mutta on silti kestävä. Esi-

merkiksi isku ei sitä riko, vaikka alla oleva betoni rikkoutuisi. Akryylimassa kestää happoja, emäksiä, pesuaineita ja liuottimia. Lattiabetonin tulee olla kuiva ja puhdas. Tämä tarkoittaa vanhan lattian kohdalla sitä, että se pestään kuumavesipesurilla perin pohjin. Pesun jälkeen lattia on kuivatettava. Vähimmäiskuivatusaika on puolitoista viikkoa, sillä kosteus liikkuu betonissa hitaasti. Lämmittimien käyttö on usein välttämätöntä. Ala-Vannesluoma opastaa, että lattia on peitettävä käyttötilanteissa muovilla, mikäli maitohuonetta on pakko käyttää korjauksen kestäessä. Muoviin tehdään reikä lattiakaivon kohtaan. Kun maitohuoneen käytössä on tauko, muovi poistetaan ja lattiabetonia lämmitetään kuumailmapuhaltimilla. Edellä kerrotulla tavalla kuivattu lattia on valmis korjaustoimenpiteitä varten. Betoni jyrsitään tai timanttihiotaan. Mieluiten tehdään molemmat työt. Tämä tehdään myös uusille lattioille. Kuivattu ja hiottu betoni pohjustetaan seuraavaksi akryyliprimerillä. Akryylimassa levitetään primerillä käsitellyn betonin päälle noin neljän millimetrin kerroksena. Akryylimassa koostuu akryylihartsista ja

p Katja ja Timo Uusimäen maitohuoneen ak-

ryylimassalattia on mainiossa kunnossa. Akryylimassa voidaan helposti nostaa seinälle, jolloin seinän ja lattian saumasta tulee täysin vedenpitävä.

värihiekkarakeista. Valittavana on useita värejä. Värihiekan raekokoja on neljä välillä 0,3–2,5 millimetriä. Pinnan karkeusastetta voidaan säätää värihiekkarakeiden koolla ja pinnan käsittelyllä. Värihiekan ja akryylimassan seossuhde tulee pysyä tarkoissa rajoissa.

Jos maitohuoneen lattian kaadot ovat pielessä, niin lattianteon yhteydessä ongelmat voidaan korjata. Akryylimassalla on mahdollista tehdä kaatoihin korjauksia, sanoo Ala-Vannesluoma. Lopuksi akryylimassan pintaan imeytetään pintalakka. Se kuivuu käyttökuntoon alle vuorokaudessa ja antaa lattialle lopullisen silauksen. Ala-Vannesluoma antaa töilleen kolmen vuoden takuun. Akryylimassa on siinäkin mielessä sopiva aine maitohuoneisiin, että sen voi nostaa muutaman sentn korkeuteen seinille. Näin tehden massasta muodostuu lattian kokoinen vesitiivis allas, jonka puhkaisee vain lattiakaivo. Vesi ei voi tällaisessa rakenteessa imeytyä seiniin. Katja ja Timo Uusimäellä Töysän Mutkankylässä on pari vuotta toiminnassa ollut kahden lypsyrobotin navetta. Maitohuoneen lattia on Arto Ala-Vannesluoman tekemä. Akryylimassa on nostettu muutaman senttimetrin seinille. Maitohanan alla on pitkänomainen lattiakaivo, jonka voi kattaa ruostumattomalla teräsritilällä. Isännän mukaan lattia on toiminut juuri niin kuin haluttiin. Se on helppo puhdistaa. Silti se ei ole liukas. Uusimäki uskoo, että lattia palvelee moitteetta vielä vuosikausia.

MELICA-TUOTEPERHEEN ENERGIAREHUT

MELICA ENERGIA TRIMMI

Pelletöity täydennysrehu märehtijöille Maittava, runsaasti energiaa sisältävä täydennysrehu ketoosiriskin vähentämiseen. monipuolinen raaka-ainekoostumus ylläpitää hyviä olosuhteita pötsimikrobeille varmistaa koko rehustuksen hyvän sulavuuden

MELICA LEIKESEOS

monipuolinen raaka-ainekoostumus täydentää hyvin viljapitoista ruokintaa sisältää runsaasti NDF-kuitua

MELICA MELASSILEIKE

toimii hyvin ruokinta-automaateissa sopii myös hevosille

Tiedustele tuotteita palvelevilta alue-edustajiltamme tai meijereistä. Yhteystiedot osoitteessa

www.hiven.fi/myyntiverkosto

p Maatalousyrityksen

Oman työvoiman riittävyys maitotilalla Kun tilakoko kasvaa, työt eivät enää hoidu oman perheen voimin. Missä vaiheessa on järkevää hankkia lisää tekijöitä?

T Markku Lätti

yömäärän hallinta ja organisointi ovat nousseet yhdeksi keskeisimmistä kysymyksistä laajentavilla lypsykarjatiloilla. Tarvittavan työvoiman määrä ja riittävyys sekä yrittäjän oman työkuormituksen hallinta on varmistettava jo laajennusta suunniteltaessa, jotta yrittäjän jaksaminen ei vaarannu ja tuotanto pystytään pitämään tehokkaana ja laadukkaana. Lypsykarjatiloilla oman työvoiman riittävyyden rajat tulevat yleensä vastaan viimeistään laajennustilanteissa. Lähtötilanteessa tilan työt on hoidettavissa vielä yrittäjäperheen omin voimin, mutta uudessa tilanteessa tilakoko kasvaa tämän rajan yli. Liian moni yrittäjä sinnittelee kasvaneen työtaakan alla ja koettaa minimoida

Maito ja Me 2/2014

kustannuksia, joita työn jakaminen aiheuttaisi. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tutkimusten mukaan liian suuri työmäärä ja liian vähäinen lepo ovat toimialasta ja työtehtävästä riippumatta vakavasti otettava terveys- ja turvallisuusriski. Lisäksi pitkät työajat heikentävät elämänlaatua ja vaikeuttavat työn sekä muun elämän yhteensovittamista.

Oma työmäärä kohtuulliseksi Maatalousyrittäjän olisi suositeltavaa pyrkiä organisoimaan tilan työt siten, että yrittäjän maataloustuotantoon käytetty työpanos ei ylittäisi 2 300 tuntia vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta tyypillisen työpäivän ei tulisi ylittää 8–9 tuntia ja työviikon 45–48 tuntia taukoineen. Tilapäisissä työruuhkissa, kuten kasvintuotannon sesonkikausina, työmäärän ei tulisi ylittää 12 tuntia päivässä taukoineen. Käytännössä esimerkiksi kevätkylvöjen ja sadonkorjuun aikaan työpäivät venyvät kuitenkin helposti 14–18-tuntisiksi, joskus jopa kellon ympäri.

tärkein resurssi on yrittäjä itse. Siksi omasta jaksamisesta ja työkyvystä kannattaa pitää hyvää huolta.

Varsinkin tällaisissa työruuhkissa tulisi pyrkiä minimoimaan peräkkäin tehtyjen pidennettyjen työpäivien määrää. Työskentely ”epätyypillisinä aikoina” ja yksipuolisesti kuormittavat tai erityistä tarkkaavaisuutta vaativat työtehtävät asettavat lisävaatimuksia työmäärälle ja palautumiselle. Jaksamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat riittävän levon ja palautumisen lisäksi työn positiiviset tekijät, jotka suojaavat liialliselta kuormittumiselta. Tällaisia ovat muun muassa motivaatio, työn palkitsevuus, työn imu, kyky vaikuttaa työtehtäviin ja työaikoihin sekä muilta saatu sosiaalinen tuki. Työn luonteesta johtuen maatalousyrittäjien työssä voi esiintyä työn positiivisia tekijöitä enemmän ja niiden merkitys jaksamiselle voi korostua verrattuna tavallista palkkatyötä tekeviin. Eli sama työmäärä kuormittaa vähemmän niitä, joiden työssä positiivisia tekijöitä esiintyy enemmän. Edellä mainitut enimmäistyömäärän suositukset ovat kannattavuuskirjanpitotiloille tehdyn kyselyn mukaan hyvin linjassa sen kanssa, mitä maatalousyrittäjät itse pitävät kohtuullisena työmääränä. Tahto-

Taulukko 1

tila siis on olemassa, mutta toteutus on monesti rahasta kiinni. Usein ylimääräiset työtunnit revitäänkin omasta selkänahasta oman hyvinvoinnin kustannuksella, mikä ei pitkän päälle ole kannattavaa.

Kokonaistyömäärä Kokonaistyömäärä (h/vuosi) lehmämäärältään erikokoisilla parsi-, asema- ja robottilypsytiloilla (nk=nuorkarja).

Parsinavetta

30 leh. +28 nk

Karjanhoitotyöt

Asemapihatto

Robottipihatto

70 leh. +66 nk

140 leh. +132 nk

140 leh. +18 nk

70 leh. +66 nk

140 leh. +132 nk

140 leh +18 nk

Työmäärä lypsykarjatiloilla Tällä hetkellä keskikokoisilla lypsykarjatiloilla on usein käytössä parsinavetta, jota on laajennettu mahdollisesti useastikin

2 187

4 827

5 809

5 364

3 144

3 859

3 595

Säilörehutyöt

125

417

765

595

417

765

595

Muu peltoviljely

106

130

Lannanajo ja levitys Suunnittelu ja johtaminen Muut työt

165

213

158

165

213

158

421

677

715

421

677

715

374

630

696

630

696

Yhteensä, h/vuosi

3249

6 540

8 290

7 622

4 857

6 340

5 853

Taulukko 2

Resurssit 30 lehmän parsinavettatilan eläin- ja peltoresurssit sekä työmäärälaskennan ja vuosityöpanoksen (yrittäjä 2 300 h/v, työntekijä 1 800 h/v) mukaan laskettu tarvittava työvoima (hlöä) sekä pihattotilojen tilakohtaiset lisäystarpeet (30 lehmän tilaan nähden) näissä resursseissa. (hh= hiehonkasvatuksen ulkoistus) Resurssit

Perustila

Muutos/lisäystarve (kpl tai ha) perusvaihtoehtoon nähden

Parsi 30

Asema 70

- Lehmät

+40

- Nuorkarja

+35

Robo 70

Asema 140

Asema 140 hh

Robo 140

Robo 140 hh

+40

+110

+35

+96

-18

+96

-18

Eläimet (yksilöä)

33,9

+43,3

+120,6

+87,5

+120,6

+87,5

- Vasikat Pelto (ha) Työvoima (hlöä)

1,4

+0,6

- työväki vaki

- työväki kausi

- työväki sesonki

-1

- yrittäjät

Kuvio 1

Kokonaistyömäärän vaihtelu Tilan kokonaistyömäärä (h/vuosi) 70 lehmän (+ nuorkarja) ja 140 lehmän (+ nuorkarja) maitotiloilla erilaisiin lypsyjärjestelmiin ja työn ulkoistukseen perustuvissa vaihtoehdoissa. Urakointi 1 = lannankäsittely ulkoistettu, Urakointi 2 = sekä lannankäsittely että säilörehun tuotantotyöt ulkoistettu. Yhden ja kahden yrittäjän vuosittainen työpanos (á 2 300 h) on merkitty punaisilla vaakaviivoilla, palkkatyöntekijän työpanosta (1 800 h) vastaava työpanos yläpuolelle keltaisilla viivoilla. 9000

8289 8076 7622

7312

7000 6539 6374 5958 6000

6339 4856 4691

5000 4000

6126

5853

5362 4275

3000 2000 1000

sa llis ote th

ho Hie

Ura

(14

0) (14

Robottilypsy

ko int i2

(14

ko int i1 Ura

se t it yö

ki t Ka ik

Ura

ko int i2

(70

)

) (70

)

ko int i1

t it yö

Asemalypsy

Ura

(14 sa Ka ik

ki t

llis ote

th ho Hie

(70

0) (14

ko int i2 Ura

ko int i1 Ura

Ka ik

ki t

yö

t it

(14

(70

)

ko int i2

Ura

ko int i1 Ura

ki t

yö

t it

(70

)

Ka ik

Tilan kokonaistyömäärä, h/vuosi

8000

Usein ylimääräiset työtunnit revitään omasta selkänahasta. eläinmäärän kasvaessa. Työntutkimusten perusteella määritetty maataloustuotantoon tarvittava työtuntimäärä tavanomaisella 30 lehmän parsinavettatilalla, jossa nuorkarja kasvatetaan itse, on noin 3 250 tuntia vuodessa. Kotieläinten hoitotöiden osuus tästä on noin 2 200 tuntia. Käytännössä tiloilla tehdyt työtuntimäärät vaihtelevat riippuen muun muassa eroista työmenetelmissä, tekniikassa, tuotantorakennusten toiminnallisuudessa, töiden organisoinnissa, peltolohkojen etäisyyksissä ja yrittäjien/työntekijöiden henkilökohtaisissa ominaisuuksissa. Esimerkiksi karjanhoidon päivittäisessä työnmenekissä ja työn tuottavuudessa on todettu samankokoisilla suomalaisilla maitotiloilla kaksin- jopa kolminkertaisia eroja. Taulukossa 1 on suuntaviivoja siitä, mitä laajentaminen merkitsee työmäärälle, oman työvoiman riittävyydelle ja maatalousyrittäjän jaksamisen turvaamiselle.

Laajennus 70 lehmään Laajennettaessa 70 lehmään (lypsylehmät + ummessa olevat) maataloustuotannon kokonaistyömäärä kasvaa robottilypsytiloilla noin 4 860 tuntiin ja asemalypsytiloilla noin 6 540 tuntiin vuodessa. Kotieläintöiden osuus kaikista maataloustöistä vaihtelee 70 lehmän tiloilla välillä 65–74 prosenttia riippuen lypsymenetelmästä. Ulkomaisten tutkimusten mukaan automaattilypsytiloilla lypsyyn käytetään noin kolmasosa asemalypsytilojen lypsyyn käyttämästä työajasta. Lypsyn automatisointi vähensi tutkimusten mukaan karjanhoidon kokonaistyömäärää keskimäärin viidenneksellä, mutta työmäärän lasku vaihteli maittain 12–28 prosentin välillä. Työmäärän lasku robottilypsyssä riippuu vahvasti siitä, kuinka paljon lehmiä joudutaan hakemaan robotille ja kuinka Maito ja Me 2/2014

paljon lypsytapahtumasta säästynyttä työaikaa käytetään eläinten tarkkailuun. Selviytyäkseen eläinmäärän lisäyksestä johtuvasta työkuorman kasvusta – mukaan lukien laajennuksen vaikutukset peltotöissä – viljelijöillä on erilaisia strategisia mahdollisuuksia töiden ulkoistamisesta ulkopuolisen työvoiman palkkaamiseen, tila-

On tärkeää, että tuleva työmäärä määritetään luotettavasti. yhteistyöhön, yhteisyrityksiin ja eräiden töiden kokonaan tai osittaiseen automatisointiin. Tämän kokoluokan maitotila työllistää kokopäivätoimisesti kaksi yrittäjää. Jos yrittäjät haluavat pitää kiinni kohtuullisesta vuosityömäärästä, tilalle tarvitaan viljelijäperheen kahden hengen työpanoksen lisäksi yhden palkatun työntekijän työmäärää vastaava työpanos sekä sesonkityövoimaa, ellei peltotöitä ulkoisteta reilusti. Vastaavan kokoisilla robottilypsytiloilla pärjätään kahden hengen työpanoksella ja sesonkityövoiman käytöllä.

jos kaikki työt tehdään itse. Lisäksi tarvitaan sesonkityöntekijöitä sadonkorjuun työsesonkeihin. Ulkoistamalla peltotöitä tai hiehonkasvatus 140 lehmän asemalypsytilalla selvitään kolmella kokoaikaisella työntekijällä, mutta lisäksi tarvitaan ½–¾ palkkatyöntekijän työpanos (yksi kausityöntekijä).

Työmäärän hallinta tärkeää Käytännössä keskikokoisesta 30 lehmän maitotilasta laajennus 70 lehmän kokoluokkaan saattaa vielä hoitua – lypsyrobottivaihtoehdossa – vanhoilla työvoimaresursseilla ja jopa vanhoilla peltotyökoneilla ja -menetelmillä riippuen tilakohtaisista tekijöistä. 140 lehmän yksikköön siirryttäessä nämä resurssit käyvät kuitenkin riittämättömiksi. Laajentava tila voi organisoida töitä palkkaamalla työntekijöitä tai ulkoistamalla töitä. Työmäärään ja sitä kautta työvoimatarpeeseen voidaan vaikuttaa myös erikoistumalla tai laaja-alaistumalla sekä erilaisten teknisten ratkaisujen avulla. Esimerkiksi erilaiset lypsyjärjestelmät ja töiden ulkoistamisvaihtoehdot edellyttävät erilaisia investointeja. Ydinosaamiseen keskittyminen voi parhaimmillaan mahdollistaa tuotannon laajentamisen käyttäen jo ennestään olemassa olevia tuotantoresursseja kestävällä tavalla. Maatalous-

yrityksen tuotantoresursseja ovat työvoima sekä sen ammattitaito ja työkyky, työkoneet, talouskeskus ja sen tuotantorakennukset, pellot mukaan lukien tilustiestö, karja ja metsä. Käyttämällä urakointipalveluita tilan ei tarvitse investoida kaikkiin töissä tarvittaviin koneisiin. Samalla säästyy myös käyttö-, huolto- ja korjaus-, säilytys- ja vakuutuskulut, jotka tosin sisältyvät urakointihintoihin. Maitotilan suunnitellessa merkittävää muutosta tuotantoon on tärkeää, että tuleva työmäärä määritetään mahdollisimman luotettavasti tilakohtaiset tekijät arvioiden ja työvoimaresurssikysymykset otetaan huomioon. Tällöin pystytään päätöksiä tehdessä valitsemaan sopivimmat vaihtoehdot ja pitämään kunkin henkilön työkuorma kohtuullisena. Näin tuetaan sekä maataloustyötä tekevien jaksamista että kestävää ja laadukasta maataloustuotantoa. Kirjoittaja toimii tutkimusvastaavana TTS Työtehoseurassa. Lisätietoa: Karttunen, J., Lätti, M. & Puttonen, S. 2012. Työmäärän hallinta maatalousyrittäjän hyvinvoinnin turvaamisessa. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus 2/2012 (637). 8 s. Tuure, V-M., Lätti, M. & Pyykkönen, P. 2013. Viljelijän oman työvoiman riittävyys maitotilalla. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus 7/2013 (649). 12 s.

Laajennus 140 lehmään Laajennettaessa 140 lehmään maataloustuotantoon tarvittava kokonaistyömäärä kasvaa robottilypsytiloilla noin 6 340 tuntiin ja asemalypsytiloilla noin 8 300 tuntiin vuodessa. Ulkoistamalla töitä voidaan vaikuttaa lähinnä sesonkityöntekijöiden sekä peltotöiden koneinvestointien tarpeeseen. Hiehojen kasvatuksen ulkoistaminen vähentää nuorkarjatilojen tarvetta, mikä merkitsee pienempää rakennusinvestointia. Kahden robotin maitotilalla kotieläintyöt hoituvat vielä kahden henkilön voimin, mutta peltoviljelytöihin ja muihin tilan töihin (mm. rakennusten ja teiden ylläpito- ja kunnostus, koneiden ja laitteiden huolto ja korjaus, metsätyöt jne.) tarvitaan kausityövoimaa. Kausityöntekijöitä tarvitaan kaksi, jos töitä ei ulkoisteta urakoitsijoille. Jos robottitila ulkoistaa lannankäsittelyn ja säilörehun tuotannon, kausityöntekijöitä tarvitaan vain yksi, kuten hiehon kasvatuksen ulkoistamisvaihtoehdossa. Lisäksi peltoviljelykaluston kapasiteettia on kasvatettava, jotta työt voidaan tehdä oikea-aikaisesti. Sesonkitöihin tarvitaan työvoimaa, jos kaikki työt tehdään tilalla itse. 140 lehmän asemalypsytilalla tarvitaan kahden yrittäjän lisäksi kaksi työntekijää,

Maito ja Me 2/2014

IS - UNÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R E M JA K A

Kun tilaat 1 000 kg

rakeisia kivennäisiä ja erikoisrehuja tai 2 000 kg jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle Polarin FT4sykemittari (Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä ja erikoisrehuissa tai 20 €:n alennus tonnilta jauheisissa kivennäisissä.)

Lisätiedot kampanjasta

www.kinnusenmylly.fi

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Kampanja voimassa 17.3.–30.5.

Myynti: maatalouskaupat

Nasevasti terveydenhuollosta

Tavoitteena kattava terveydenhuolto Nasevan tavoitteena on lisätä terveydenhuollon kattavuutta vuoden 2014 loppuun mennessä saamalla mukaan vähintään 8000 nautatilaa, sekä kaikki yli 100 lehmän karjat. Järjestelmää kehitetään käytön helpottamiseksi ja palvelujen monipuolistamiseksi.

autojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevan käytön sujuvoittamiseksi tietokantaa kehitetään siten, että saadaan entistä parempi arkkitehtuurinen ratkaisu, joka takaa, että käytettävyys paranee ja oikeat tiedot näytetään oikeille käyttäjille kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on helposti hallittava järjestelmä, johon uusien ominaisuuksien kehittäminen on mahdollista yksinkertaisesti, kustannustehokkaasti ja kevyesti. Käyttäjille taataan parempi mahdollisuus muokata ja poistaa tallentamiaan tietoja. Samalla toteutetaan kehityskohteita, kuten Nasevan poikkeamatilannetoiminto ja luotettava hälytysjärjestelmä erityistilanteita varten. Tuontitilastojen ylläpito helpottuu ja tietoturva paranee. Tietokannan rajapintojen ylläpito ja kehitys edellyttävät yhteistyötä Maatalouden Laskentakeskus Oy:n, eläinlääkäriohjelmistojen ja viranomaisten kanssa. Lypsyrobottiohjelmistojen kanssa selvitetään, miten hoitokoodit saataisiin yhtenäisiksi ja tietojen lähetys onnistumaan rajapinnan kautta Nasevaan eläinlääkäriohjelmien ja AmmuNasevaLinkin lisäksi myös suoraan lypsyrobotilta. Uuden lääkityslainsäädännön astuessa voimaan tilan ja hoitavan eläinlääkärin on entistä tärkeämpää sopia lääkeluovutusten yhteydessä, miten tiedot käytetyistä lääkkeistä siirtyvät Nasevaan. Tietojen tallennus suoraan Nasevaan tehdään nykyistä käyttäjäystävällisemmäksi.

ETU-nautaterveydenhuollon edistäminen Nasevan yhtenä tehtävänä on edistää ja koordinoida ETU-nautaterveydenhuoltoa.

Terveydenhuollossa käytettävien tietojen kattava hyödyntäminen edellyttää tuotannollisen terveydenhuolto-osion edelleen kehittämistä, ProTerveys-lomakkeen tietojen päivitystä ja yhteistyötä ProAgrian kanssa tuotosseurannan verkkopalvelujen hyödyntämiseksi.

Erityistilanteiden hallinta

p Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry ja

Naseva ovat mukana nuorkarjan teemavuodessa Nuorkarja eturiviin panostamalla nuorkarjan terveydenhuoltoon.

Nuorkarja eturiviin zz Eläintautien torjuntayhdis-

tys ETT panostaa nuorkarjan terveydenhuollon kehittämiseen. Nasevasta saadaan tietoa nuorkarjan terveyteen liittyvistä eläinlääkäreiden havainnoista terveydenhuoltokäynneillä. Eläinvirtojen hallintaan ja tartuntaketjun katkaisuun vanhemmista nuorempiin annetaan ohjeita. Tautiriskien hallintaan annetaan myös ohjeita hankittaessa eläinainesta laajentaville tiloille. Osta vasikkasi Nasevaan kuuluvalta tilalta, jolloin tilan tautitilanne on dokumentoitu vuosittain tehtävällä terveydenhuoltokäynnillä.

Esitys eläinliikenteen hallinnasta ja nautatilojen terveysluokituksesta on työn alla. Samalla keskustellaan hyvinvoinnin vastuullisten raja-arvojen määrittämisestä ja raportoinnista Nasevan avulla. Raportteja mm. kuolleisuuden ja eläinvirtojen osalta kehitetään.

Mycoplasma bovis -vastustusohjelman ylläpito ja kehitys sekä siihen liittyvä neuvonta ja ohjeistus jatkuvat eläinnäyttelyiden ja eläinkaupan osalta. Kesänäyttelyiden järjestäjiä on informoitu tarvittavista näytteenotoista ja toimista ennen näyttelyä ja vastustusohjelmaan liittyen. ETT ry:n verkkosivuilta kohdasta eläinkauppa ja eläinnäyttelyt löytyvät ETUnautakarjan terveystodistus sekä ohjeet eläinnäyttelyitä ja eläinkauppaa varten ja tuontialkion vastaanottajien tutkimiseksi. Myös M. bovis -vastustusohjelman liittymislomake on ETT ry:n verkkosivuilla. Naseva osallistuu Helsingin yliopiston hallinnoimaan Mycoplasma bovis -tartunnan vaikutukset ja vastustus suomalaisessa nautakarjataloudessa -hankkeeseen, jossa tullaan hyödyntämään terveydenhuoltokäyntien tuottamaa tietoa tautitilanteen selvittämisessä, hallinnassa ja mahdollisten tartuntakarjojen löytämisessä. Myös pälvisilsasaneerausohjelman ylläpito jatkuu.

Naseva neuvoo ja kouluttaa Nasevan sidosryhmä- ja tuottajakoulutusta jatketaan yhteistyössä koulutushankkeiden kanssa. Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus, mukaan lukien praktiikkaan lähtijät, sekä uuden lääkityslainsäädännön täydennyskoulutus tulevat ajankohtaiseksi uuden lainsäädännön myötä. Naseva on mukana Eläinlääkäripäivillä ja Okra-näyttelyssä ja neuvoo käyttäjiään Nasevan nettisivujen kautta, puhelimitse ja sähköpostitse. Terveydenhuoltoon liittyvää neuvontamateriaalia kootaan keskitetysti ETT ry:n kotisivuille, josta on linkitys Nasevaan. Nasevan omaa tiedotussivua hyödynnetään eläinlääkärien tiedottamisessa. Nuorkarjan teemavuoden merkeissä Naseva tekee yhteenvedon edellisvuoden terveydenhuoltokäyntien tuloksista. Yhteenveto julkaistaan viimeistään syksyllä eläinlääkäripäivillä. Lisätietoa www.ett.fi.

Maito ja Me 2/2014

Lyhyesti

Kerro kokemuksesi maidon antibioottijäämien testaamisesta zz Delvotest® SP NT - testiä on käytetty valiolaisilla maitotiloilla reilun kah-

den vuoden ajan. Valio Alkutuotanto ja osuuskunnat pyytävät nyt kokemuksia maidon antibioottijäämien testaamisesta Delvotestillä. Kokemusten perusteella pyrimme kehittämään Delvotestin ohjeistusta ja jäämätestauksen käytäntöjä paremmiksi.

Vastaa kyselyyn Valmassa

Puhdista ritilälattiasi SRone lantarobotilla

Kyselyyn voi vastata Valmassa olevan linkin kautta. Vastaaminen kestää muutaman minuutin ja kysely on auki 10.5.2014 asti. Tulokset julkaistaan myöhemmin Valmassa sekä Maito ja Me -lehdessä. Toivomme mahdollisimman paljon kaikenlaista palautetta Delvotestistä ja maidon antibioottijäämien testaamisesta.

Heidi Huttunen Laatuasiantuntija, Valio Alkutuotanto

TRU-Test maitomittarit zz FinnLacto Oy on tehnyt toimitussopimuksen TRU-Test -maitomitta-

reista. TRU-Test -mittari on Suomessa hyvin tunnettu ja niitä on paljon käytössä tiloilla. Mittarit soveltuvat sekä putkilypsykoneelle että lypsyasemalle. TRU-Test -mittarit ovat ICAR-hyväksyttyjä, pitkäikäisiä ja tarkkoja. Mittarin WB Ezi-Test (50 kg) hinta on alkaen 430,00 (alv 0 %). ProAgria testaa mittarit ja tarvittaessa huoltaa ne. Mittareita myyvät meijerien tuottajapalvelut. Lisätietoa www.finnlacto.fi/maitomittarit

Tai superclean lantakaapimella

Ensimmäiset Lely Vector ruokintajärjestelmät käytössä zz Lely esitteli uuden, automaattisen Lely Vector -ruokintajärjestelmän

Hollannissa 2012. Syksyllä 2013 ensimmäiset järjestelmät asennettiin Suomeen. NHK-Keskus esitteli järjestelmää Paavolan tilalla Kaustisilla yhdessä isäntäväen kanssa. Lely Vector -järjestelmässä sekoitusvaunu ajaa ohjelmoidun reitin mukaan ruokintapöydällä ruokkien eläimet ja tarkastaen eri ruokintaryhmien rehun tarpeen. Samalla vaunu työntää rehua lähemmäs eläimiä. Rehukeittiössä kahmari annostelee komponentit sekoitusvaunuun. Seokseen voidaan lisätä väkirehuja ja kivennäisiä spiraalilinjoja pitkin. Järjestelmään ohjelmoidaan omat seokset eri eläinryhmille. Rehukeittiössä on tilaa noin kolmen vuorokauden rehuille, mikä säästää päivittäistä työaikaa. Ruokintatiedot välittyvät tilan tuotannonhallinta ohjelmistoon. Lisätietoja www.lely.com ja www.nhk.fi.

Rehuhyötysuhde paremmaksi Hiljaiset ja tehokkaat kaapimet hyvään hygieniaan navetassa.

LANNANKÄSITTELYRATKAISUT Puhtaan pihaton hygieniakonsepti sopii kaikille tiloille.

Jos kiinnostuit ota yhteys gea jälleenmyyjään. www.gea.com | www.gea-farmtechnologies.com engineering for a better world

GEA Farm Technologies

zz Raisioagron kehittämät Benemilk-rehut parantavat yhtiön teettämien

tutkimusten mukaan rehuhyötysuhdetta ja lisäävät maitotuotosta. Raisioagron toimitusjohtaja Jarmo Puputti kertoi tiedotustilaisuudessa useassa maassa tehdyissä ruokintatutkimuksissa maitotuotoksen nousseen 1–2 kiloa päivässä lehmää kohti. Myös maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet nousivat. Rehuhyötysuhde parani lähes 10 prosenttia. Tutkimuksissa käytettiin eri lehmärotuja ja ruokintamalleja. Vaikutus perustuu rehun rasvahappokoostumukseen ja prosessointiin, joiden ansiosta maitorauhasen tarve muodostaa maidon muodostuksessa tarvittavaa palmitiini-rasvahappoa vähenee, mikä vähentää lehmän energiankulutusta ja energian hyväksikäyttö paranee. Lisätietoa www.raisioagro.com.

p Perheen pienimpiä viihdyttää Onnitraktorirata.

Okra

p Tervetuloa käymään Valioryhmän

osastolla Okrassa.

kutsuu Oripäähän Valioryhmä näkyy kesän valtakunnallisessa Okramaatalousnäyttelyssä teemalla Rakkaudesta suomalaiseen maitoon.

kra-maatalousnäyttely järjestetään Oripään lentokentällä 2.–5. heinäkuuta 2014. Valio, Länsi-Maito, Tuottajain Maito ja Maitosuomi esittäytyvät Okrassa yhteisellä osastolla. Valioryhmä viestii näyttelyvieraille Valiomaidon laadusta ja vastuullisesta tuotannosta sekä maidontuotannon taloudellisesta merkityksestä koko Suomessa. Osastolla on Valio Crea® Keittiö, jossa tunnetut vieraat vuorollaan kokkailevat Valion keittiömestari Jani Lamminperän kanssa herkullisia ruokia Valio Crea® ruokakermasta sekä muista Valion tuotteista ja kotimaisista ruoka-aineista. Samalla kuullaan vieraiden ajatuksia ruoasta ja kotimaisen ruoan tuotannosta. Valio juustoja osastolla esittelevät ja maistattavat juustonvalmistuksen vankat asiantuntijat, juustomestarit Tapani Lah-

nalampi ja Anja Pölönen, joilla on pitkä käytännön kokemus ja tietämys erilaisista juustoista. Maisteltavina ovat aromikkaat Valio Alppi Kreivi® ja Valio Finlandia™ juustot. Maistiaisina tarjotaan myös Valion uutuusjuomia, Valio Gefilus® mustikkapiimää ja Valio Latte kahvimaitojuomaa. Perheen pienimpiä Valioryhmän osastolla viihdyttää Onni-traktorirata. Grandionnenpyörästä voi hyvällä onnella voittaa Valio Grandi® juoman. Janoisia näyttelyvieraita virkistää Grandi-kaivo, joka tarjoaa kylmää Valio Grandi® juomaa. Maitolähettiläs Kati Laine on osastolla näyttelyn alkupäivinä. Valioryhmän osaston yhteydessä on Vasikkabaari, jossa saa tietoa Startti-vasikanrehuista ja vasikankasvatuksesta. Yleisön ihasteltavana ovat myös vasikanrehujen käyttäjät.

p Okrassa tapaat osuuskuntien ja Valion

hallintoa ja toimihenkilöitä. Länsi-Maidon toimitusjohtaja Kari Aakula oli paikalla Porin Farmarissa kolme vuotta sitten.

Maitojuhla torstaina

Tervetuloa Okraan

Valiolaiset maidontuottajat saavat osastolta tuottajalahjan. Samalla voi jututtaa paikalla olevia hallinto- ja toimihenkilöitä. Valion Maitojuhla järjestetään torstaina 3. heinäkuuta Okra-auditoriossa. Juhlapuhujana on johtaja Annikka Hurme Valiosta.

zz Näyttely avoinna 2.–5.7.2014

klo 10–17.

zz Pääsylippu 15 euroa, alle

12-vuotiaat ilmaiseksi.

zz Pysäköinti on maksuton ja

sijaitsee näyttelykentän vieressä.

Maito ja Me 2/2014

Aito ja alkuperäinen Tilakohtaisesti räätälöidyt rehut kiinnostavat zz Tilakohtaisesti räätälöityjen rehujen käyttö on lisääntynyt

suurilla maitotiloilla. Suomen Rehun Sopiva-konsepti koostaa täydennysrehut tilan omien rehujen analyysitulosten pohjalta. Edellytyksenä on säilörehujen ja viljan täydellinen analysointi. Suomen Rehu kertoi tiedotustilaisuudessa tyytyväisten käyttäjien kokemuksia, maitotuotos on noussut ja pitoisuudet parantuneet. Parissa vuodessa Sopiva-asiakkaiksi on tullut noin 300 nautatilaa. Sopiva-rehut räätälöidään tilakohtaisten tarpeiden mukaan. Valikoimaa on täysrehuista kivennäisiin. Konseptin kehityskohteena on tilarehujen analyysitulosten soveltaminen viljelytoimenpiteisiin. Jos analyysituloksissa havaitaan ravinteiden puutoksia, voidaan tilanne korjata seuraavana satovuonna lannoituksella. Rehujen tuotekehitykseen Hankkija hakee lisäarvoa yhteis työstä ranskalaisen rehuyhtiön InVivon kanssa. InVivolla on rehutehtaita, tutkimusasemia ja koetiloja useissa maissa.

Hankkija trimmaa toimintojaan zz Vuoden tanskalaisomistuksessa ollut Hankkija Oy on tehostanut

Pysäytä ripuli, suojaa suolisto

toimintojaan ja parantanut tuloskehitystä. Toimintoja ja palveluita kohdistetaan eri asiakasryhmien tarpeisiin. Agrimarketmyymälöiden konsepti on uudistettu selkiyttämällä tarjontaa ja palvelua maatalouden ammattilaisille ja toisaalta kuluttajille ja harrastajille. Konekeskusten huoltopalveluita tehostetaan. Säästöjä on haettu muun muassa myymälöitä vähentämällä. Yhteistyö DLA/Danish Agron kanssa on tuonut säästöjä yhteishankintoina. ”Tavoitteena on kannattava kasvu kaikilla liiketoiminta-alueilla, mikä on kova haaste, koska maatalouskaupassa ei kotimaassa juurikaan ole odotettavissa kasvua”, markkinointijohtaja Leena Lahti toteaa. Hankkijan Verkkokauppa uudistettiin 2012 ja sen käyttö ja liikevaihto ovat nousseet huimasti. Eniten verkkokaupasta ostetaan polttoöljyä, mutta myös rehuja ja kasvinsuojeluaineita hankitaan sen kautta paljon. Maatalouden suurin verkkokauppa käsittää kaikkiaan 2 700 maatalouden tuotetta ja 3 300 tuotetta kuluttajille ja harrastajille. Palveluineen artikkeleita verkkokaupassa on 7 200. Hankkijan verkkokaupasta vastaava johtaja Mika Pänkälä kertoo esimerkkinä verkkokaupassa käyntejä olleen viime heinäkuussa 300 000, joista kauppoja tehtiin 600 kertaa. Hankintojen ohella verkkokaupasta haetaan tietoa tuotteista ja sieltä voi tarkistaa myös lähimyymälän varastotilanteen halutun tuotteen kohdalla.

Pohjoismainen ayrshire on tuottava ja kestävä zz Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan

Startti Vasikkasuolan saat kaikista Suomen meijereistä. 50 Maito ja Me 2/2014 www.valio.fi/Startti

pohjoismaista alkuperää olevien ayrshire-sonnien tyttäret lypsävät elinaikanaan keskimäärin reilut 10 000 kiloa enemmän maitoa kuin kanadalaista alkuperää olevien sonnien tyttäret. Ne myös poikivat nuorempina ja poistetaan vanhempina kuin kanadalaissonnien tyttäret. Tutkimuksen mukaan elinpäivää kohden laskettuna pohjoismaisten sonnien tyttäret lypsivät reilut kolme kiloa enemmän päivässä kuin kanadalaissonnien tyttäret. Tulokset ovat Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jossa jalostusohjelman toimivuuden tutkimiseksi vertailtiin pohjoismaista ja kanadalaista alkuperää olevien ayrshirelehmien kestävyyttä.

Lehmät laitumelle

Lyhyesti

Kuva : Heidi Huttunen

Lauantai 10.5.2014 10–13 Laine Jari ja Hanna Kurajoentie 146, Pertteli 10-13 Wasström Johan Bryggarsvägen 26, Mustio 11–14 Viikin opetus- ja tutkimustila Koetilantie 5, Helsinki Lauantai 17.5.2014 10–12 Ahlmanin koulutila Hallilantie 24, Tampere 11–14 Peltola Riikka Mäenpääntie 163, Mäntsälä 11–14 Hanhisalo Hemmo Haapalantie 183, Savonlinna 11–14 Ilmajoen opetus- ja tutkimustila Ilmajoentie 525, Ilmajoki 10–14 Optima, Lannäslund 1, Jakobstad 10–14 Peltosalmen maatalousoppilaitos Kotikyläntie 254, Iisalmi p Mistä nuo kaikki ihmiset ovat tänne tulleet, ihmettelivät Mty Ylisen lehmät Seinäjoen Nurmossa.

Tiistai 20.5.2014 9–15 Muhoksen maatalous oppilaitos OSAO Kirkkotie 1, Muhos Lauantai 24.5.2014 10–12 Äijälä Arja ja Hannu Kallialan kirkkotie 8, Sastamala 10–13 Lähteenmäki mty Lähteenmäentie 122, Rusko 11–14 Takala Paavo Tommolantie 50, Hollola 11–14 Sorvo Marjo, Arto, Sami mty Kissamäentie 89, Elimäki 11–14 Riihiahon maatila Loilantie 32, Keuruu 10–13 Tiitinen Henna ja Kari Tetrisalontie 125, Leppävirta 10–13 Koivikon kartano Pekka Partanen, Koivikontie 8, Kitee 11–14 Kainuun ammattiopisto Seppälän koulutila, Kirkkoahontie 115, Kajaani Sunnuntai 25.5.2014 25.5. Otavan koulutila Koulutilantie 12, Mikkeli Tiistai 27.5.2015 10–13 Kannuksen maatalous oppilaitos Ollikkalantie 3, Kannus

Tervetuloa saattamaan lehmät kesälaitumille Valio ja osuuskunnat järjestävät toukokuun aikana perinteiset Laitumellelasku-tapahtumat kaikkiaan kahdellakymmenellä Valiomaitoa tuottavalla tilalla. l Koko perheelle tarkoitetut tilaisuudet tarjoavat elämyksellisen päivän maitotilalla ja tuovat kuluttajat lähelle laadukkaan, suomalaisen Valiomaidon tuotantoa. Päivän kohokohta on eläinten lasku laitumelle. Lisäksi tarjolla on tietoa suomalaisesta maidontuotannosta, lypsylehmien ja nuorkarjan hoidosta sekä Valioryhmästä. Lapsille on leikkimielinen tehtävärata. Tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomea. Valion, ItäMaidon, Länsi-Maidon, Maitosuomen, Milkan, Pohjolan Maidon ja Tuottajain Maidon yhteistyökumppaneina järjestelyissä ovat muun muassa ProAgria, MTK ja paikallisia yhdistyksiä.

p Vasikat ovat lasten suosikkeja. Naukkarisen tilalla

Joroisilla sai juottaa vasikkaa tuttipullosta.

Lisätietoa Laitumellelasku-tapahtumista www.valio.fi/laitumelle. Maito ja Me 2/2014

Uutta Valio Valiolta Koekeittiö

Suussa sulavat herkut

kevään juhliin Juustokakussa maistuvat lempeä vanilja ja raikkaat marjat. Brookieissa yhdistyvät amerikkalaiset klassikot browniet ja cookiet. Köyhät ritarit saavat uuden muodon äitienpäivän aamiaisella, kun lapset pujottelevat ainekset vartaisiin.

Sima-juoma vartissa 2 annosta

2 dl Valio omenatäysmehua 1 ½ rkl sitruunamehua 2 rkl siirappia ripaus inkivääriä 1 dl sitruunalimonadia, esim. Sprite 1 dl kivennäisvettä l Mittaa mehu, sitruunasta puristettu mehu, siirappi ja inkivääri kannuun. Sekoita ja anna maustua 5–10 min. l Lisää kylmä limonadi ja kivennäisvesi. l Nauti siman tapaan tai raikkaana kesäpäivän juomana.

Maito ja Me 2/2014

Köyhät ritarit vartaissa

Lisää vinkkejä kevään juhl iin ja arkeen www.valio.f i/ reseptit.

4 annosta

200 g vaaleaa leipää tai pullaa 1 ½ dl Valio kuohukermaa 1 muna 75 g Valio voita ¼ dl sokeria Vartaisiin

grillivarrastikkuja 300 g tuoreita mansikoita Lisäksi

1 prk (2,5 dl) Valio vaah toutuvaa suklaakermaa 1 dl Valio Eila® Laktoo siton vanhan ajan vanilja kastiketta

l Leikkaa leipä 3 x 3 cm kuutioiksi.

l Sekoita kuohukerma ja muna

tasaiseksi massaksi.

l Kuumenna pannu. Lisää voi ja

sokeri. l Pyörittele leipäkuutiot nopeasti munamassassa. Ja paista ne kullanruskeiksi. l Ota palat jäähtymään leikkuulaudalle. l Puolita mansikat. Pujota vartaisiin vuorotellen leipäpaloja ja mansikoita. l Sekoita vaahdotettu suklaakerma ja vaniljakastike keskenään raidoiksi. Tarjoa heti.

Brookie

Vaniljainen juustokakku

18 palaa

Brownie

2 munaa 1 dl fariinisokeria 1 dl tomusokeria 75 g Valio voita 150 g tummaa suklaata 1 ¼ dl vehnäjauhoja ½ tl suolaa Cookie

50 g Valio voita 1 dl fariinisokeria 1 muna 1 ½ dl vehnäjauhoja ½ tl leivinjauhetta 1 (56 g) suklaapatukka, Daim

Valmista ensin brownie-taikina: l Vaahdota huoneen lämpöiset munat ja sokerit. Sulata suklaa ja voi mikrossa. Sekoita vaahdon joukkoon. Yhdistä kuivat aineet ja siivilöi

Brookie

12 annosta

ne lopuksi taikinaan kevyesti nostellen. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan (n. 15 x 25 cm). Jätä sivuun odottamaan. Valmista cookie-taikina: l Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää muna koko ajan vatkaten. Yhdistä vehnäjauho ja leivinjauhe. Sekoita taikinan joukkoon. Lisää lopuksi karkeasti rouhittu Daim-suklaa-

patukka. Sekoita tasaiseksi. Murenna cookie-taikina nokareiksi brownien pinnalle.

l Paista uunin alaosassa 200 asteessa noin 20 min, kunnes brownie on reunoilta kypsä, mutta keskeltä kostea. l Leikkaa jäähtynyt leivonnainen pieniksi paloiksi.

Vaniljainen juustokakku

Keksipohja

175 g täytekeksejä, Dops milkshake 50 g Valio voita Vaniljamousse

4 liivatetta 2 valkuaista 3/4 dl sokeria 2 dl Valio vispikermaa 2 rasiaa (à 200 g) Valio Viola® vanilja tuorejuustoa 2 rkl Valio maitoa Koristeluun

tuoreita marjoja tai hedelmiä l Murskaa keksit. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos leivinpaperilla pohjustettuun irtopohjavuokaan (Ø 23 cm). l Laita liivatteet pehmenemään kylmään veteen.

l Vaahdota valkuaiset. Lisää sokeri vähin erin vaahdotuksen aikana. Valmis vaahto on jämäkkää ja kiiltävää. l Vaahdota kerma. Vatkaa sähkövatkaimella tuorejuusto notkeaksi. l Kuumenna maito kiehuvaksi mikrossa esim. kahvikupissa. l Lisää liivatteet maitoon ja sekoita. Kaada liivateseos ohuena nauhana tuorejuuston joukkoon. Nostele joukkoon valkuaisvaahto ja lopuksi kermavaahto. l Kaada täyte vuokaan, tasoita pinta. Peitä vuoka kelmulla ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia. l Koristele kakku tuoreilla marjoilla tai hedelmillä juuri ennen tarjoilua.

Marjapiirakka-juustokakku

Marjapiirakka-juustokakku 12 annosta

Marjapiirakka

3 dl vehnäjauhoja ¾ dl mantelijauhetta 2 ½ rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria 125 g Valio voita 2 rkl kylmää vettä 8 dl (400 g) marjoja, esim. mustaherukkaa ja vadelmaa 1 rkl perunajauhoja 2 rkl sokeria Juustokakku

3 liivatelehteä 2 valkuaista ½ dl sokeria 2 dl Valio vispikermaa 1 rasia (200 g) Valio Viola® vanilja tuorejuustoa 1 sitruuna Koristeluun

karamelleja, polka gris tai tuoreita marjoja

l Sekoita vehnäjauhot, mantelijauhe ja sokerit kulhossa. Lisää joukkoon kuutioitu, kylmä voi. Nypi ainekset. Lisää vesi. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (Ø 23 cm) pohjalle. Taputtele taikina vuoan pohjalle ja reunoille n. 3 cm:n korkeuteen. Painele taikinan päälle leivinpaperi, se auttaa taikinaa pysymään muodossaan esipaistamisen aikana. Esipaista uunin ala-/ keskiosassa 200 asteessa 10 min. l Ota leivinpaperi pois vuoasta. Kaada vuokaan perunajauhoissa ja sokerissa

pyöritellyt marjat. Paista vielä noin 20 min. Anna piirakan jäähtyä vuoassa. l Laita liivatteet pehmenemään kylmään veteen. Vaahdota valkuaiset. Lisää joukkoon sokeri vähitellen vaahdotuksen aikana. Vaahdota kerma. Notkista tuorejuusto. l Pese sitruuna kuumalla vedellä. Raasta ohuelti puolen sitruunan pintakuori. Sekoita se tuorejuuston joukkoon. Purista 2 rkl sitruunamehua. Kuumenna kiehuvaksi. Sulata liivatteet mehuun. Kaada seos ohuena nauhana tuorejuuston joukkoon. l Nostele valkuaisvaahto ja kermavaahto

tuorejuustoseokseen. Levitä jäähtyneen marjapiirakan päälle. Peitä. Anna hyytyä jääkaapissa n. 4 t. l Koristele rouhituilla polka gris -karamelleilla tai tuoreilla marjoilla.

Vinkki

* Voit käyttää piirakassa mitä tahansa marjoja. Jos marjat ovat erityisen kosteita, perunajauhojen määrää voi hiukan lisätä. * Voit korvata halutessasi itse tehdyn piiraspohjan kaupan valmiilla murotaikinalla.

Maito ja Me 2/2014

Uhkaako kallis poikimahalvaus?

Ota avuksi Correct-Calcium

Pro

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Ne saat maatalouskaupoista ja meijeristäsi.

Pötsin käynnistykseen

Correct Pötsi-Potku Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Poikimahalvauksessa lehmän veren kalsiumtaso laskee niin alas, että lihasten toiminta lamaantuu. Oireileva eläin tulee hoitaa välittömästi. Näin vältytään useilta poikimahalvauksen jatkoseuraamuksilta, joihin häiriötila eläimen altistaa. Tällaisia ovat mm. asetonitauti, utaretulehdukset, ruokahaluttomuus ja mahdolliset lihasrevähdykset.

4x325 g

Ensiapu laidunhalvaukseen

Correct Magnesium Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Correct-Calcium Pro mineraalipastassa on kahden tehoaineen ansiosta nopea ja samalla pitkäaikainen vaikutus: 1. Kalsiumkloridi nostaa nopeasti veren kalsiumin 2. Kalsiumpropionaatilla on pitkä vaikutusaika, samalla se suojaa pötsiä happamoitumiselta sekä nostaa nopeasti veren sokeria Sisältää magnesiumia.

4x345 g

Yllättävän ripulin iskiessä

Pakkaus 4x340 g

Correct Hiili+tanniini Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi. Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

4x340 g

”Kun ei maistu mikään”

Correct Ketosis

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

4x300 g

www.valio.fi/Startti

Maito tuo työtä ja tuloja Maatalous on harvoja aloja, joiden työllisyyttä yleiset talouden vaihtelut eivät juuri heiluta. Yksittäisten maatilojen kuntaan tuomista tuloista kertyy huimia summia ja tilat työllistävät ulkopuolisia jopa keskisuuren yrityksen verran.

Teksti ja kuva Eeva-Kaisa Pulkka

aitopitäjänä tunnetulle Kiuruvedelle tulee pelkästään maidosta rahaa 25 miljoonaa euroa vuodessa. ”Jos yksittäisellä yrityksellä olisi sama liikevaihto, pidettäisiin sitä jo merkittävänä”, huomauttaa kiuruvetinen maidontuottaja Jarno Kämäräinen, ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvoston jäsen. ”Kaksikymmentä vuotta sitten Kiuruvedellä tuotettiin maitoa 35 miljoonaa litraa, nyt yli 50 miljoonaa. Maitotulojen päälle tulevat vielä muut maatalouden tulovirrat, kuten liha- ja viljatulot sekä tuet.” Viime vuonna maatalouden tukia maksettiin yli 22 miljoonaa euroa. Maataloutta voi hyvällä syyllä pitää myös merkittävänä työnantajana. Lomittajia kaupungissa on lähes 70 ja päätoimisia työntekijöitä yli kymmenellä maitotilalla sekä useilla naudanlihatiloilla. ”Maatalouden ympärille on syntynyt kokonaan uusia elinkeinoja, joillekin päätoiminen yrittämisen muoto”, Kämäräinen kertoo. Varsinkin urakointi on lisääntynyt: urakointia tarjoaa lähes 40 yritystä kunnassa. ”Me esimerkiksi pärjäämme ilman 200 hevosvoiman traktoria, kun rehun tekee urakoitsija”, Kämäräinen kertoo. Kämäräinen on osakkaana Maitoahoyhtymässä, jonka navetassa on noin 170 lypsävää. Suurin osa hiehojen kasvatuksesta on ulkoistettu. Yhtymän kolme osakasta ovat vuokranneet pelloistaan 245 hehtaaria Maitoaholle. Jokaisella on lisäksi hieman peltoa omissa nimissä. Osakkaiden lisäksi Maitoaho työllistää yhden osakkaan pojan ja toisen vaimon. Kevään aikana sukupolvenvaihdoksessa pojasta tosin on tulossa osakas ja isästä työntekijä. ”Yhtymän parhaita puolia on se, ettei homma kaadu yhden puuttumiseen tai siihen, että monta riskiä laukeaa samaan aikaan”, Kämäräinen sanoo.

p Kiuruveden maaseutunuoret valitsivat Jarno Kämäräisen vuoden Maitonaamaksi

perusteenaan näkyvä, pitkäaikainen panostus maatalouden puolesta.

Yhtymän menestymisen takeiksi Kämäräinen nostaa kaksi asiaa. Tapa tehdä asiat tietyllä tavalla on pystyttävä perustelemaan ja arvovaltakiistat on vältettävä. ”Jos jotain on päätetty, ei sitä ole jääty märehtimään, vaikka se olisi mennyt pieleen. Pitkä tähtäin on yhdessä sovittu ja toisen mielipiteitä kunnioitetaan.” ”Toki joidenkin asioiden eteneminen on hitaampaa yhtymässä kuin yhden omistajan tilalla, mutta ehkä on myös vältetty suurimpia tyhmyyksiä”, Kämäräinen naurahtaa. Säännölliset vapaapäivät ja kiertävä työlista auttavat myös pitämään yhteishengen hyvänä. Maitoaho teettää urakoitsijoilla säilörehun, lietteen levityksen, kynnöt, kasvinsuojelun ja viljan puinnit. ”Meidän työpaikkamme on navetan sisällä. Peltotöistä ei ole kiire navetalle eikä navetalta pellolle.”

Valio maidon menestyksen tae Kämäräinen on huolissaan pohjoisen tuen kohtalosta maitokiintiöiden poistuessa. ”Tilat tuskin suuremmin ajattelevat pohjoisen tuen rajoitusta, mutta EU seuraa sitä varmasti. Jos tuotanto kasvaa yli rajan, tuki loppuu”, hän uskoo. Hyvä maidon hinta ja kohtuulliset tuotantokustannukset ruokkivat maidontuotannon laajentamista, joten rajan ylittyminen voi olla hyvinkin mahdollista. On pettymys, ettei minkäänlaista kiintiöitä korvaavaa tukioikeusjärjestelmää ole tulossa. Maitoaholla ei tällä haavaa laajennussuunnitelmia ole, mutta ”maailman tappiin asti” ei nykyisessä laajuudessa pysytä. ”Ehkä laajennus tulee joskus, ellei tuki-

politiikkaa Suomessa itse sössitä”, Kämäräinen arvelee. Pienempiä investointeja toki tehdään koko ajan, vasikkatilat kaipaavat laajennusta, ilmanvaihtoa parannetaan ja muutenkin keskitytään eläinten terveyttä ja hyvinvointia parantaviin hankkeisiin. Peltoviljely on suurimmalta osin ulkoistettu, mutta pieniä parannuksia on suunnitteilla myös sinne. Maidontuotannon menestyminen nojaa Kämäräisen mielestä Valion onnistumiseen. Valio on riittävän iso, jotta investointeja on mahdollista tehdä ja tuotekehitykseen panostaa. Noin kymmenen senttiä parempi tilityshinta Euroopan keskimääräiseen tuottajahintaan verrattuna Valion hyväksi vuosi toisensa jälkeen kertoo onnistumisesta. ”Tuotekehityksessä on hyvä draivi päällä, lisäarvotuotteilla on suuri merkitys menestykselle.” ”Toki oman meijerin loppuminen joka paikassa kirpaisee, mutta esimerkiksi Kiuruvedellä maidon hinta oli oman meijerin aikaan Euroopan keskitasoa, nyt ItäMaidossa joka litralle saadaan kymmenen senttiä keskihintaa enemmän. Paikkakunnalle tulee maidosta viisi miljoonaa euroa enemmän rahaa.” ItäMaidon hallituksen puheenjohtajana Kämäräinen pitää hankalana kehua ”itseään”, mutta hänestä osuuskunnan organisaatio on kunnossa, ja se toimii tehokkaasti. Hän uskoo, että viimeisimmästä fuusiosta hyötyvät kaikki maidontuottajat. Kiitosta saa myös ItäMaidon taloushallinto. ”Päätös jälkitilistä voidaan tehdä jo joulukuussa ja helmikuussa se on maksettu tuottajille.” Maito ja Me 2/2014

Helposti hyvää pääsiäistä Pääsiäisen kruunaa hurmaavan raikas Lime Pie, joka syntyy helposti Valio maustetuilla rahkoilla. Kaikki Valio maustetut rahkat tuovat helposti hyvää makua jälkiruokiin ja leivonnaisiin ja sopivat syötäväksi myös ihan sellaisenaan. Kokeile ja ihastu!

Lime Pie 8 annosta

POHJA 1 pak (175 g) 75 g TÄYTE 2 dl 2 prk (à 200 g) 1/2 dl 2 1 tl 1/2 rkl KORISTEEKSI 1 dl 1 tl 1 tl 1

Lisää helppoja reseptejä:

valio.fi/ maustetturahka

kaurakeksejä Valio voita sulatettuna Valio kuohukermaa Valio maustettua rahkaa valkosuklaa-lime sokeria keltuaista limetin kuorta limetin mehua Valio kuohukermaa vaahdotettuna vaniljasokeria sokeria limetti ohuina viipaleina tai lohkoina

Murskaa keksit. Lisää voisula. Vuoraa irtopohjavuoan (Ø 24 cm) pohja leivinpaperilla ja taputa keksiseos pohjalle ja reunoille n. 4 cm:n korkeuteen. Esipaista pohjaa uunin alaosassa 175 asteessa 7 min. Vaahdota kerma. Sekoita eri kulhossa rahka, sokeri ja keltuaiset. Pese 1–2 limettiä kuumalla vedellä. Kuivaa. Raasta ohut pintakuori. Lisää 1 tl kuorta täytteeseen. Säästä loput koristeeksi. Purista mehu. Lisää sitä 1/2 rkl täytteeseen. Lisää täytteeseen kermavaahto. Kaada seos esipaistetulle pohjalle. Paista uunin alatasolla 175 asteessa n. 23 min tai kunnes kypsä. Jäähdytä täysin kylmäksi. Irrota kakku varovasti veitsellä vuoan reunoista. Siirrä vadille. Koristele. VINKKI Lime Pie on parhaimmillaan jääkaappikylmänä. Valmista se tarjoilua edeltävänä päivänä. Koristele juuri ennen tarjoilua. Kokeile halutessasi valkosuklaa-limerahkan sijasta tai kanssa muita rahkamakuja, esim. Valio maustettua rahkaa sitruuna tai vanilja.

Brysselistä Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimii maito- ja liha-alan edunvalvojana Brysselissä taustaorganisaatioinaan maitovaltuuskunta, osuusteurastamot, MTK ja Pellervo-Seura.

Pehmeä lasku

Un viimeinen virallinen kiintiövuosi on käynnistynyt. Mennyt kiintiövuosi oli monelle jäsenmaalle haasteellinen, koska maakiintiöt ylitettiin monessa maassa. Hyvät rehut ja vahva tuottajahinta kasvattivat maitomääriä. Maissa, joissa maidontuotanto on vahvasti riippuvainen laitumista, laidunkausi kesti pitempään kuin aikaisemmin. Kiintiövuoden lähestyessä loppua moni jäsenmaa totesi, että kiintiöjärjestelmään pitää tehdä muutoksia, etteivät kiintiön ylittäneet tuottajat joudu maksamaan liian suuria sakkomaksuja. Saksassa sakon suuruus olisi noin 150 miljoonaa euroa. Hollannin sakkomaksu olisi jopa 200 miljoonaa euroa. EU-tason keskustelu sakkomaksuista on vielä kesken, kun tätä artikkelia kirjoitan. Sakkomaksun suuruuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa sopimalla EUtasolla, että maksua pienennetään, maakohtaista kiin-

Epäsuotuisten alueiden tuottajien pitää nyt olla aktiivisia. tiötä korotetaan tai että kiintiöihin tehdään rasvakorjaus. Sakkomaksusta ei kuitenkaan näillä keinoilla kokonaan päästä eroon. Komissio on suhtautunut nihkeästi siihen, että kohta loppumassa olevaan kiintiöjärjestelmään tehdään muutoksia. Komission linjaukset ovat perustuneet siihen, että muutokset kohtelisivat epäoikeudenmukaisesti niitä tuottajia, jotka ovat sopeuttaneet tuotantoaan voimassa olevaan järjestelmään ja olettaneet, että järjestelmä jatkuu päättymiseen asti. Realistisin keino vähentää sakkomaksua on kiintiön rasvakorjaus. Euroopan maidontuottajat ovat yhdessä todenneet, että jos kiintiömaksua jossain laajuudessa kerätään, maksu pitäisi nyt kohdentaa takaisin maitoalalle eikä siirtää EU:n yhteiseen budjettiin kuten aiemmin. Kerätyt maksut voitaisiin käyttää osarahoituksena esimerkiksi investoinneissa, menekinedistämis- ja laatuohjelmissa tai käyttää epäsuotuisilla alueilla. Tämä on kannatettava ajatus myös suomalaisen

maidontuotannon kannalta. Nähtäväksi jää, hyväksyykö komissio tällaisen järjestelmämuutoksen ja mitä mieltä sakkomaksua maksavat maat ovat siitä, että kerätyt sakot ovat myös kiintiönsä alittaneiden maiden käytössä. Taustalla on kuitenkin ajatus, että alalle pitää antaa mahdollisuus pehmentää laskua kiintiöttömään aikaan. Kerätyt varat pitäisi siksi käyttää alan kehittämiseksi.

Tarvitaanko hallintajärjestelmää kiintiöiden jälkeen? Monessa jäsenmaassa keskustellaan myös siitä, mitä tapahtuu ensi vuoden maaliskuun jälkeen ja mitä voidaan vielä poliittisesti tehdä, että maitoalalla olisi riittävästi välineitä käytettävissä tuleviin tilanteisiin. Muutama jäsenmaa, kuten Ranska, ovat esittäneet, että maitomääriä pitää tulevaisuudessa jollakin tavalla pystyä hallitsemaan ja seuraamaan. Nämä maat ovat myös esittäneet, että nykyiseen kiintiöjärjestelmään voidaan hyväksyä muutoksia, jos samalla hyväksytään jonkinlainen hallintajärjestelmä, joka tulisi käyttöön kiintiöjärjestelmän päätyttyä. Kysymys on, katsovatko kiintiönsä ylittävät maat, että he saavat niin suuren hyödyn kiintiöjärjestelmän muutoksesta, joka koskisi korkeitaan kahta kiintiövuotta, että he voivat hyväksyä jonkinlaisen hallintajärjestelmän käytön kiintiöiden poistumisen jälkeen. Poliittisesti maitokysymykset ovat kevään aikana korkealla EU-maatalousministereiden kokousagendalla. Komissio tulee viimeistään kesäkuussa esittämään, miten ala sopeutuu kiintiöjärjestelmän poistumiseen ja tarvitaanko uusia toimenpiteitä EU:n maatalouspolitiikan ja aikaisempien päätettyjen maitotoimenpiteiden rinnalle. Menneen kiintiökauden kokemukset ruokkivat hyvin tätä maitokeskustelua. Moni taho kuten EU-parlamentti ja tutkijat ovat ilmaisseet, että epäsuotuisilla alueilla pitää olla mahdollisuus toimenpiteisiin, jos maitomarkkinoilla syntyy häiriöitä. Komission näkemys on luultavasti se, että tarvitaan vain pientä hienosäätöä. Epäsuotuisten alueiden tuottajien ja edustajien pitää nyt olla aktiivisia. Jonas Laxåback

Maito ja Me 2/2014

Kotimainen Startti

– vahva tuotanto alusta alkaen

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Auto Startti Maito Instant

www.valio.fi/Startti

Startti tuotannon kasvulle. Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.

Lyhyesti

t Teemu

ja tuottajat tapasivat Vancouver Canucks -jääkiekkoseuran VIPtiloissa.

Teemu tapasi tuottajia l Valiolaisten osuuskuntien maidontuottajat kävivät opintomatkalla Brittiläisessä Columbiassa Kanadassa. Viikon aikana perehdyttiin 20 kehittyneen maitotilan menestystekijöihin tilakäynneillä. AgriHusun ja Jouni Pitkärannan organisoiman matkan ammatillista antia on katsottavissa Valmassa. Matkan kruunasi Teemu Selänteen tapaaminen juuri ennen jääkiekko-ottelun alkua Vancouverissa. Teemun sanat omien unelmien toteuttamisesta ja motivaatiosta tekivät meihin kaikkiin vaikutuksen. Valioluokan maitopoika Teemu on made in Finland. Petri Uusitalo

Kevään uutuuksia Valiolta

Valio Eila® Latte maitokahvijuomat zz Valio Eila® Latte maitokahvijuomat ovat

Minttukaakao on uusi PROfeel-maku

Maustetut, laktoosittomat crème fraîhet

zz Valio PROfeel® proteiini-

zz Valio Crea® crème fraîchet ovat

juomien uusi maku on minttukaakao. Yhdessä 2,5 desilitran annospakkauksessa runsasproteiinista, laktoositonta maitojuomaa on 20 grammaa proteiinia, josta puolet on tuoreen maidon heraproteiinia. Juoma on D-vitaminoitu. Avaamaton pakkaus säilyy huoneenlämmössä. Valmistaja on Valio Oy Turenki.

markkinoiden ainoat laktoosittomat maustetut crème fraîchet. Makuina ovat pippuri, valkosipuli ja paahdettu sipuli. Tuote on rakenteeltaan paksu ja lusikoitava. Kestää hyvin kuumennusta ja toimii erinomaisesti kylmissä ruoissa. Rasvapitoisuus on 15 %. Valio Crea® crème fraîhet tuotteilla saa helposti hyvää makua ruokiin ja leivonnaisiin. Valmistaja on Valio Oy Oulu.

miedosti makeutettuja laktoosittomia maitokahvijuomia. Valikoimassa on kolme makua original, caramel ja minttu. Original maku on 1 litran ja 2,5 desin pakkauksissa. Caramel ja minttu maitokahvit ovat 2,5 desin korkillisissa annospakkauksissa. Juomat ovat D-vitaminoituja ja niissä on kofeiinia 27 mg/100 g eli annospakkauksessa pienen kahvikupillisen verran. Valmistaja on Valio Oy Jyväskylä.

Maito ja Me 2/2014

TÄYTELÄINEN

Putkipasta

Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä ohjeen mukaan. Pastan kiehuessa valmista kastike: Hienonna mantelit, anjovisfileet ja aurinkokuivatut tomaatit teholeikkurilla. Kaada joukkoon hieman tomaattien öljyä. Kaada seos kuumalle pannulle. Sekoittele hetki. Lisää ruokakerma ja anna kiehahtaa. Jätä kastike miedolle lämmölle. Valuta pasta ja sekoita kastikkeen joukkoon. Koristele halutessasi annos tuoreilla yrteillä ja juustolastuilla.

VA L MIS T U S A IN E E T 4 annosta 500 g pastaa, esim. rigatoni tai penne 100 g kuorittuja manteleita 4 anjovisfileetä 8 aurinkokuivattua tomaattia 1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa Kolme yrttiä tai 1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa Mustapekka®

valio.fi/crea

HYVÄ ON NYT NÄIN HELPPOA

Riitan aamulypsy

Kotimaista kannattaa vaalia

aikka tutkimusten mukaan suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaista ruokaa, kehittyy elintarvikkeiden tuonnin ja viennin vaihtotase koko ajan huonompaan suuntaan. Ruoan tuonti on kasvanut EU-aikana useita satoja prosentteja. Paluuta menneeseen ei varmastikaan enää ole, kun kokeileva kuluttaja etsii eksoottisia makuelämyksiä. Usein tuontielintarvike ei kuitenkaan lisää makujen maailmaa eikä tuo siihen uusia ja eksoottisia vivahteita. Esimerkiksi viime vuosina tapahtunut juustojen tuonnin voimakas kasvu ei tarkoita sitä, että suomalaiset olisivat oppineet syömään erityyppisiä juustoja sen enempää kuin aikaisemminkaan. Perinteisten juustomaiden Ranskan ja Italian osuus on vain viisi prosenttia koko juuston tuonnista. Viime vuonna juustojen tuonti kasvoi edelleen kymmenellä prosentilla. Tähän oli muutama selkeä syy. Rahka lasketaan tilastoissa juustoksi ja sen tuonti Saksasta kasvoi merkittävästi, kilpailija tuo Oltermannia muistuttavat juustonsa Tanskasta ja raejuuston Ruotsista. Juuston tuonti on valtaosaltaan rahkaa, Oltermannin tyyppisiä juustoja, Edamia ja Goudaa.

uluttajat arvostavat kotimaista ruokaa, mutta arvostuksen soisi näkyvän myös ostotilanteissa. Onneksi kotimaisen ruoan kulutusta pyritään edistämään monin tavoin. Koska suomalaista ruokaa ei valtion toimesta saa markkinoida, niin hallitusohjelmaan otettiin ruokapoliittisiksi tavoitteiksi luomu- ja lähiruoan kehittäminen. K-kaupat ja Suomalaisen Työn Liitto sekä laaja joukko suomalaisia elintarvikevalmistajia ja käyttötavarateollisuutta ovat mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, ja S-ryhmä on tuonut markkinoille uuden Kotimaista-tuotemerkin. Kotimaisen ruoan vaaliminen on tärkeä asia niin talouden ja työllisyyden, maaseudun kehittymisen, terveyden ja hyvinvoinnin kuin ruokaturvankin kannalta. Sillä on myös merkittäviä kulttuurisia arvoja. Vaikka emme syö samalla tavoin kuin omat vanhempamme, on syöminen jatkumo sukupolvelta toiselle. Muodit ja trendit menevät ohi jättäen toki jälkensä, mutta se mikä pysyy, on se ruoka, mitä paikallisesti tuotetaan.

sulatejuusto 1930-luvulta. Jo reilut kolmekymmentä vuotta olemme saaneet nauttia lähes klassikoiksi muodostuneista herkuista kuten Oivariini® ja Oltermanni®. Valio on panostanut merkittävästi tuotekehitykseen ja ollut edelläkävijä laktoosittomien, vähärasvaisten ja funktionaalisten maitovalmisteiden kehittäjänä. Maitohylly olisi Suomessa huomattavasti vaihtoehdottomampi ilman Valion panosta. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta kertoo, että ”lähiruoka ja kotimaiset raaka-aineet kiinnostavat. Sitä kautta tulee myös kiinnostus oman ruokaperinteeseen. Sitä voidaan muokata hieman modernimmaksi”. Se on juuri sitä työtä, mitä Valiossa on tehty ja tehdään. Hyvä, että kotimaisuus on trendi, mutta sen soisi olevan jotain vielä paljon enemmän. Muiden maiden ruokakulttuuria tuodaan esiin paljon, niin että oman maan antimien rikkaus jää havaitsematta.

Maitohylly olisi Suomessa huomattavasti vaihtoehdottomampi ilman Valion panosta.

Riitta Brandt Edunvalvontajohtaja Valio Oy

alio on onnistuneesti ollut kehittämässä suomalaista ruokakulttuuria. Mukana valikoimassa on vanhoja asioita kuten maito, herkullinen voi, Emmental- juusto tai vaikka Valio Koskenlaskija® Maito ja Me 2/2014

Hallituksen puheenvuoro Sauli Lähteenmäki on Valion hallituksen jäsen

Muutoksia maidon pitoisuushinnoitteluun

aidon perushinta maksetaan normimaidolle, jossa on rasvaa 4,3 prosenttia ja valkuaista 3,3 prosenttia. Jos tuottajamaidon rasva- tai valkuaispitoisuus ylittää normimaidon pitoisuudet, korjataan maidon tuottajahintaa ylöspäin. Vastaavasti pitoisuuksien alittuessa hintaa korjataan alas. Tällä hetkellä rasvakymmenyksen arvo on 0,24 senttiä litraa kohden ja valkuaiskymmenyksen arvo on 0,65 senttiä. Valion maksama maidon perushinta on noussut viimeisen viiden vuoden aikana 10 senttiä. Samana aikana pitoisuuskymmenysten arvot ovat pysyneet entisel lään, joten rasva- ja valkuaispitoisuuden merkitys maidon hinnoittelussa on pienentynyt. Siksi Valion hallitus on päättänyt korottaa kymmenysten arvoa maidon hankinnassa 1.1.2015 alkaen. Uusi rasvakymmenyksen arvo on 0,25 senttiä litralta ja valkuaiskymmenyksen arvo 0,70 senttiä. Valiolaiset osuuskunnat käsittelevät asiaa kevään aikana, ja oletettavasti tekevät vastaavat muutokset tuottajahintoihinsa. Maidon valkuais- ja rasvapitoisuuteen vaikuttavat lehmän perinnölliset ominaisuudet sekä ruokinta. Sonni- ja lehmävalinnoilla vaikutetaan eniten pitoisuuksiin pitkällä aikavälillä, ruokinta vaikuttaa nopeammin, mutta rajallisemmin. Säilörehun laatu vaikuttaa maidon koostumukseen enemmän kuin väkirehun määrä ja koostumus. Hyvin sulava ja hyvälaatuinen säilörehu lisää yleensä maidon pitoisuuksia. Säilörehun korjuun viivästyminen laskee maidon valkuais- ja rasvapitoisuutta. Tämä on hyvä muistaa, kun tulevan kesän rehusatoja korjataan.

alion vuosi 2014 on alkanut vähintäänkin tyydyttävästi. Kolmen kuukauden liikevaihto on hieman vuoden takaista korkeampi. Toki vastaanotettu maitomäärä on myös suurempi. Perusmaidoissa markkinaosuutta on menetetty edelleen kaupan merkeille. Vuoden alussa lanseerattu Valio Hyvä suomalainen Arki® maitojuoma on kuitenkin saanut hyvän vastaanoton. Perus- ja erikoismaitojen myyntimäärä yhteensä on ylittänyt vuoden takaisen. Kaikki maitoon liittyvä herättää tunteita, niin myös maitopurkki. Valiomaitopurkkeihin tulleista korkeista keskustellaan mediassa ja kahvipöydissä. Suurelle osalle maidon käyttäjistä uudistus on mieleinen, ja heille korkista on lisäarvoa. Kriitikot voivat käyttää korkittomia Valiomaitoja. Korkit ovat puuperäistä muovia, eivät siis öljystä tehtyjä, ja täysin kierrätettäviä.

Maito ja Me 2/2014

Suomen talous on huonossa kunnossa, eikä näkymää paremmasta juurikaan ole. Työttömyys lisääntyy ja moni tuntee epävarmuutta tulevaisuudestaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ostokäyttäytymiseen. Hinta on tärkeä valintakriteeri, mutta jos kuluttaja on oppinut luottamaan, että vähän kalliimpi Valiotuote on maukkaampi ja laadukkaampi kuin kaupan merkki, tarttuu hän siihen toistekin. Tämä on kaiken valiolaisen tekemisen ydin. Tuotteidemme pitää koko ajan uudistua, olla parempia, laadukkaampia ja helppokäyttöisiä. Myös kaupan on voitava luottaa tuotteeseen ja toimitusvarmuuteen.

aitotuotteiden tuonti Suomeen vastaa jo hyvinkin kolmannesta kotimaisesta maidontuotannosta. Erityisesti juustoja ja rahkoja tuodaan varsinkin Saksasta ja Tanskasta. Tätä vastaava maitotuotteiden vienti on perinteisesti langennut Valion hoidettavaksi. Maitotuottoa tukevia vientikohteita ei ole helppo löytää. Maitojauheen maailmanmarkkinahinta on kohtuullisen hyvä ja toivottavasti myös säilyy sellaisena, sillä valiolaisten maitotilojen lisääntyneet tuotantomäärät ohjautuvat väkisinkin jauheeksi. Ruotsin vienti jatkuu tuloksekkaana ja Tanskassa laktoosittomat tuotteet etenevät suunnitellusti. Venäjän tilanne on yhteinen huolenaihe. Venäjän talous on osoittanut hiipumisen merkkejä. Ruplan arvon voimakkaaseen heikkenemiseen Valio on vastannut toistuvilla hinnankorotuksilla. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja venäläistenkin kuluttajien ostovoima hiipumassa. Hintoja ei voi määrättömästi nostaa markkinaosuutta vaarantamatta. Mahdollisten EU:n boikottitoimien kiristäminen Ukrainan kriisin syvetessä olisi Suomelle ja myös Valiolle vakava tilanne. Tähän ei toivottavasti ajauduta.

eille tuottajille riittää haasteita päivittäisessä arjessa: eläinten terveys, rehujen laatu ja riittävyys, byrokratia valvontoineen, oma jaksaminen ja välillä ilmatkaan ei suosi. Tähän ei ole muutosta luvassa. Muutosta ei ole tulossa myöskään siihen, että voimme luottaa jatkossakin valiolaisen osuuskunnan noutavan maitomme Valion jalostettavaksi kilpailukykyisiksi tuotteiksi. Hyvää kasvukautta ja karjaonnea toivottaen. Sauli Lähteenmäki

ʰ ʰ

ʰ ʰ ʰ ʰ

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon REHUJEN SUOJAKSI ALKUPERÄISET, KESTÄVIKSI TODETUT ZILL-TUOTTEET – investointi, joka varmasti kannattaa

Kuivituskone AG-MAXI

Siilon peittäminen: Sadoilla suomalaisilla tiloilla on todettu ZILL-järjestelmän parantavan rehun säilyvyyttä ja helpottavan työtä.

Aumapeite ZillTec Aumamuovi

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

HDPE reunapainopussit

Vakuumimuovi

Helpotusta ja ajan säästöä kuivikkeen levitykseen • Akkukäyttöinen kuivituskone • Nopeuttaa kuivitustyötä • Säästää kuiviketta • Tasaisempi tulos verrattuna käsin levitykseen • Kestävä rakenne • Huoltovapaa Katso video: • Älylaturi

www.finnlacto.fi

Rehu

KIVENNÄISRENKI – sarvipäille Auma-/siilopeite Zilltec 240 Koko: 10x15 m ja 8x12 m • Helpompi peittäminen ja rehun käyttö • Suojaa rehua ja muoveja auringonvalolta, eläimiltä • Tuuli ei pääse muovien alle • Pingotetaan HDPE-Reunapainopusseilla tiukasti päällimmäiseksi • Muuta painotusta ei tarvita

Kudotut HDPE-Reunapainopussit Koko 27x120 cm • Kestävät vuosia • Oikein täytettynä ne läpäisevät veden eivätkä jäädy • Täyttö esim. 4-8 mm sepelillä, 2/3 pussiosasta.

Olkipaalipeite PolyTex Olkipaalien ympärivuotiseen suojaamiseen. PolyTex materiaali hengittää kosteuden, mutta ei läpäise sadetta. Koko: 9,8x25 m Materiaali: päättymätön PP-kuitu Soveltuu myös murskeviljan peittämiseen laakasiilossa.

• Irtokivennäisille • Paikat myös nuolukiville • Suojaan sateelta laitumella • 3-osainen, jokaiseen 17 litraa • korkeus 34 cm, halkaisija 80 cm • Helppo puhdistaa • Suojaa linnuilta ja muilta haittaeläimiltä • Hiehoille, emoille, lampaille • paino 18 kg

Käytännöllinen ratkaisu

KIVENNÄISPIIKA NUPOILLE – kivennäisten tarjoiluun

Tilavuus 50 kg

Vapaaseen kivennäisten jakoon laitumelle, kokoomatilaan ja käytäville. KivennäisPiian avulla karja saa riittävän määrän oikeita mineraaleja nuolukiviin verrattuna.

• Oivallisen pohjarakenteen ansiosta KivennäisPiika palaa aina pystyasentoon Kaikilla peitteillä vahva UV-suojaus. Käyttäjillä hyvät kokemukset. • Muotoilu suojaa kivennäisen sateelta • Voidaan ankkuroida ketjulla • 1 kpl n. 50 eläintä kohti • Valmistettu HDPE-muovista www.finnlacto.fi ••(06) Paino4210 39 kg 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT