Maitojame 2 2015 by Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maito ja Me

2/2015

Teemana rehuntuotanto SIVUt 16–31

Satsaa säilöntälaatuun SIVUt 20–23

Tuotosseurannan näytetarvikkeet uudistuivat SIVUt 39–42

Yli-Hynnilät palkittiin WE-kultamitalilla SIVUt 36–38

Lely Vector

Tuoretta rehua joustavasti

KUSTANNUSTEHOKASTA RUOKINTAA • •

Sähkön mitatut vrk kulutukset 18-22 kW/h Traktorin käyttötunteja jopa 500h vähemmän vuodessa

TYÖTÄ HELPOTTAVA RATKAISU •

Säästä jopa 1000 työtuntiasi vuodessa

ELÄINYSTÄVÄLLINEN RUOKINTAJÄRJESTELMÄ •

Aina tuoretta rehua eläintesi saatavilla

Tule tutu stumaa n toiminn assa ole v i in Lely V ruokinta ectorjärjeste lmiin. ILMOITT AUTUM LISÄTIE ISET JA DOT:

Jarno R jarno.riu iuttala, ttala tai 03 6 @nhk.fi 28 6688

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää Lely Vectorista! sähköpostit: etunimi.sukunimi@nhk.fi HÄMEENLINNA/MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 PIRKANMAA/SATAKUNTA Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257 KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243 YLIVIESKA Timo Yli-Tokola 046 920 9007 IISALMI/JOENSUU Simo Jokinen 046 859 0112 OULU Arto Toivanen 046 878 3593 TERVOLA Janne Jurva 045 124 9000

2 /2015

Rehuntuotanto ja talous

Tuotosseuranta

Nurmi korjataan tehokkaasti tornisiiloon..........16 Hyvä säilöntälaatu lisää syöntiä ja tuotosta...20 Säilöntäaineissa on eroja..........................................23 Rakentamisen turvana tarkka taloudenpito...................................................................24 Löydä oikea strategia nurmenkorjuuseen ......27 Miten pellon ravinnetasapaino heijastuu nurmirehuun ja eläinterveyteen?.........................28 Väljässä tilassa tuottaa tyytyväinen lehmä.....30

Tuotosseurantaan uudet näytetarvikkeet ......39 Tiineystesti on uusi valiolainen tuottajapalvelu...............................................................42

Maidon laatu Valiomaidon laatujärjestelmä uudistuu – mikä muuttuu?..........................................................32 Huolellinen perustyö pitää maidon laadun.....36

Kuva: Janne Viinanen

Kannessa Yli-Hynnilät palkittiin laatumaidon tuottamisesta.

[36]

Maito ja Me

Kuva: Kimmo Haimi

[50] Kuva : Ari Nurmela

[36]

Kuva : Janne Viinanen

[16]

hyvinvointi Hyvät olosuhteet..........................................................44 Utaretulehdusmikrobit esittelyssä.................................. 36 Nasevasti terveydenhuollosta................................................ 37

Maatilan tekniikka Pohjoismaista yhteistyötä........................................43 Sähkö- ja työturvallisuus tutuksi lomittajille.........................................................52 Vuosi 2014 lypsyrobottien myynnin ennätysvuosi...................................................................55 Navettarakentamisen uusi konsepti...................60

Valiolta 80-vuotias Valio AURA® .........................................50 Valio Terveys -pienryhmätoimintaa...................62 Valmistaudu keväisiin juhliin...................................64 Ravitsemusvalmennuksesta tehoa treeniin...67 Tavataan Valiolla: Timo Latomäki.........................70

Palstat Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Toimitusjohtajalta 7 Uutiset 8 Hallituksen puheenvuoro 13 Me maidontuottajat 15 Eläinlääkäri 48 Kysy asiantuntijalta 49 Brysselistä 57 Tapahtumat 58 Työ kevyeksi 63 Riitan aamulypsy 69

valio.fi/maitojame

27. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, maitojame@valio.fi Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 7.10.2015.

Maito ja Me 2/2015

Pääkirjoitus

Hashtag Valiomaitoa

Valiomaitoa on uusi nettisivu, johon keräämme valiolaisten maitotilojen päivityksiä sosiaalisesta mediasta. Kutsummekin nyt kaikki Valioryhmän maidontuottajat tekemään päivityksiä omalta tilaltaan – valiolaisen maidon hyväksi. Päivitykset voivat olla kuvia, videoita ja tarinoita, jotka liittyvät tilan arkeen, elämään tai vaikkapa hyvinvoiviin eläimiin ja isäntäväkeen. Merkitsemällä eli tägäämällä Twitter- ja Instagram-päivitykset avainsanalla #Valiomaitoa, ne löydetään ja niistä mahdollisimman monet nostetaan Valion verkkopalvelussa toimivalle Valiomaitoa-sivulle. Sivun avulla haluamme kertoa kuluttajille ainutlaatuisen vastuullisesta valiolaisesta maidon tuotantoketjusta sekä maitotilan elämästä. Sivu osoitteessa: valio.fi/valiomaitoa Nurmirehun tehokas tuotanto luo perustan maitotilan kannattavuudelle: hyvin viljellyt nurmihehtaarit tuovat määrältään ja laadultaan sadon, joka on helppoa ja kustannustehokasta täydentää. Hyvä nurmen säilöntälaatu on rahanarvoinen asia, joka vaikuttaa suoraan maidon ja rehun tuotantokustannuksiin, toteaa Valion Artturi®palveluista vastaava kehityspäällikkö Laura Nyholm sivulla 20. Useista rehuntuotannon teemanumeron artikkeleista käy ilmi, että hyvälaatuisen ja määrältään riittävän nurmisadon tuottaminen lähtee perusasioista. Kiintiöiden poistuminen on syystäkin mietityttänyt maidontuottajia. Euroopan komission arvio alueen vuosittaisen maitomäärän kasvuksi seuraavan 10 vuoden aikana on noin yksi prosentti per vuosi, kertoo Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt sivulla 69. Kotimaisen maidontuotannon kilpailukykyä tulee varmistaa luomalla kuluttajien arvostamia lisäarvotuotteita ja vaalimalla vahvoja brändejä. Tänä keväänä Valion lanseeraamat, valmistusmenetelmältään patentoidut Valio Eila® raikkaammat maitojuomat osoittavat taas kerran yrityksen kyvyn luoda uutta.

Kuva: Janne Viinanen

Hyvää nurmen satokautta, 22. huhtikuuta 2015 Anu Artjoki Päätoimittaja

Maito ja Me 2/2015

Ajankohtaista

Nurmitaloudessa maitotilan mahdollisuudet

aastava markkinatilanne laittaa maitotilojen kassavirran ja kannattavuuden kuluvana vuonna ahtaalle. Nopeaan tilanteen paranemiseen ei voi luottaa. Tätä kirjoitettaessa 30-vuotinen kiintiöjärjestelmä on juuri loppunut. Maitovirran kasvulle EU:n alueella ei ole enää raameja, vaikka ympäristörajoitteet saattavat joillain alueilla vaikuttaa tuotantoon. Päästörajoitusten toimeenpano on osin poliittinenkin kysymys, eikä niiden vaikutuksesta kokonaistuotantoon ole olemassa pätevää arviota. Taloudellisesti vaikeaa vuotta ennakoiden, Valio ja valiolaiset osuuskunnat olivat mukana järjestämässä Maito2020-seminaarikiertuetta. Tammi–helmikuussa järjestetyt kolme seminaaria keräsivät runsaan ja innostuneen osallistujajoukon pohtimaan yhtä maitotilan kannalta oleellisinta kysymystä: miten nurmen tuotannosta, säilönnästä ja ruokintakäytöstä tehdään vahvuus, jota eivät markkinavaihtelut heilauttele? Seminaarit järjestettiin tavallisuudesta poiketen osallistujia aktivoivalla tavalla ja tilakohtaisuuteen pyrkien. Toisin sanoen niin, että jokainen osallistuja sai eväitä siihen, mihin asioihin omalla tilalla kannattaa ensimmäisenä puuttua.

enestyneille maitotiloille on itsestään selvää säilöntäaineen käyttö varmistamaan säilöntälaatu kaikissa olosuhteissa. Riskinotto biologisten säilöntäaineiden käytössä on varmaan myös harvinaista, happosäilöntä on varminta. On muistettava, että väkirehun säästö hyvin ja huonosti säilyneen säilörehun välillä on helposti pari kiloa päivässä. Maito2020 -seminaarit onnistuivat erinomaisesti tuomaan esiin rahanarvoista tietoa maitotiloille nurmitalouden mahdollisuuksista. Yhteistä työtä nurmitalouden eteen jatketaan varmasti tulevinakin vuosina.

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Nurmi asiantuntijoiden mukaan yli 8 000 kuiva-ainekilon satoihin päästään laittamalla perusasiat kuntoon.

aikki lähtee siitä, että nurmen tuotannossa perusasiat laitetaan kuntoon. Ojitus, kalkitus ja lohkojen pinnanmuotoilu ovat näistä ehkä oleellisimmat. Nurmea perustettaessa valitaan olosuhteisiin sopiva perustamistapa ja siemenseos. Jälkimmäisellä voidaan vaikuttaa myös korjuukauden pituuteen ja ajoitukseen. Oikein ajoitettu ja tarpeenmukainen lannoitus sekä nurmen kevätkunnostus paikkauskylvöllä varmistavat korkean satopotentiaalin. Myös rikkojen torjunta nurmivuosina on osa sadon määrän ja laadun varmistusta. Nurmiasiantuntijoiden mukaan yli 8 000 kuiva-ainekilon satoihin päästään laittamalla perusasiat kuntoon, poppakonsteja ei tarvita. Tukialueet eivät ole tässä rajoitteena, menestyksellistä nurmitaloutta voidaan harjoittaa kaikkialla missä maitoakin tuotetaan. Nurmen korjuustrategiassa ollaan jälleen palaamassa kolmen niiton systeemiin. Syynä on varmasti osaltaan viime vuosien pitkät ja lämpimät syksyt. Toisaalta siihen ajaa investoineilla tiloilla suuremman karjan lisääntynyt tarve hyvälaatuiselle nurmirehulle. Korjuurytmistä päättämisestä ei ehkä kuitenkaan kannata tehdä liian isoa ongelmaa. Maidontuotannossa ensimmäinen sato kannattaa joka tapauksessa korjata suhteellisen korkeassa D-arvossa. Loppukasvukausi hyödynnetään sitten kesän olosuhteiden ja karjan tarpeen mukaan.

Juha Nousiainen

Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Valio Oy

Maito ja Me 2/2015

Sac lypsylaitteet kun suunnittelet uutta tai peruskorjaat vanhaa

SAC lypsyasemat IDC 3 maitomittareilla

SAC putkilypsykoneet - parsinavettaan IDC-T tykytin, irroitin, maitomäärän mittaus

- Valittavissa Saturnus- tai TIM-tuotannonohjausjärjestelmä

IDC 3 Maitomittari (ICAR) • Maitomittari, tykytin ja irroitin • Quickstart- lypsy käynnistyy kun lypsin viedään lehmän alle • Lehmä tunnistetaan lypsyasemalla korvamerkistä tai aktiivisuustunnistimesta

Uniflow 4 lypsime

• hellävaraista lyps yä • helppokäyttöinen , ”käteen sopiva”

Uudistunut!

Duplo L2

-puhdasta maidontuotantoa KOTIMAINEN Duplo L2 on valittavissa joko putkistonpesuautomaattina, joka pesee lypsykoneen, tai yhdistelmäpesuautomaattina, joka pesee sekä lypsykoneen että tilasäiliön.

Pellon Duplo L2 valikoimasta löytyy vaihtoehto jokaisen maidontuottajan tarpeisiin.

Ota yhteyttä aluemyyjiimme! Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Toimitusjohtajan katsaus

Asiakas ratkaisee nyt ja tulevaisuudessa

siakas – tai kuluttaja, miten suurinta päättäjää haluammekaan kutsua – on avain menestykseen. Markkinatalous on tietyllä tavoin yksinkertaista: tuota hyödykkeitä, joita asiakas haluaa ostaa, pidä huolta että tuotteesi hurmaa asiakkaan, ja hyväksy kilpailu. Yksinkertainen resepti, jonka toteutuksessa olemme Valiossa onnistuneet. Laadukkaasta maidosta tuotetut innovatiiviset tuotteet ovat mahdollistaneet sen, että Valio on pystynyt maksamaan osuuskunnille maidosta hintaa, joka on edelleen mahdollistanut maidontuotannon pitkäjänteisen kehittämisen Suomessa. Valion 110-vuotisessa historiassa on ollut nousuja ja laskuja myös liiketoiminnan näkökulmasta. Muutosten määrä on ollut valtaisa. Tällä hetkellä on menossa yksi suuri muutos, kun huhtikuun alusta EU:ssa maitokiintiöt poistuivat, ja maidontuotannon odotetaan kasvavan. Millainen vaikutus tällä on maidon tuottajahintaan tai maitotuotteiden tukkuhintaan, se jää nähtäväksi.

urooppalaisen maidontuotannon näkökulmasta Suomessa tuotettu maitomäärä on vain yksi prosentti kokonaismäärästä, joten emme voi koskaan kilpailla suuruuden voimalla. Meidän on sen sijaan kyettävä lisäarvon ja uudistumisen kautta menestymään tulevaisuudessakin. Valiossa meidän on tunnettava kuluttaja sekä pystyttävä ennakoimaan ja reagoimaan trendeihin ja käyttäytymisen muutokseen. Trendit tulevat ja menevät ajallisesti erilaisissa sykleissä. Karppaus on eilistä, proteiini tätä päivää. Luomulla on oma kannattajakuntansa, mutta ehkä vielä tärkeämpää on luonnollisuus ja lisäaineettomuus. Raakaruoan kulutus on vielä vähäistä, mutta erittäin trendikästä. Vähäsokerisuus voi olla uusi valtavirtaus. Laktoosittomuus ja gluteenittomuus eivät ole vain erityisruokavaliota noudattaville, vaan sopivat kaikille.

”Kylläisille” maidonkuluttajille maidosta löytyy aina jotain uutta, ja toisaalta on kokonaisia maanosia, joissa maitotuotteet ottavat vasta ensiaskeliaan. Muutos on aina mahdollisuus.

ienenä toimijana emme voi koskaan pärjätä suuren volyymin tuomalla tehokkuudella, vaan meidän on uskottava lisäarvoon. A.I. Virtasen jalanjälkiä seuraten: jotain uutta, joka päivä. Uudistamme olemassa olevaa ja valitsemme ne osa-alueet, joihin satsaamme ja investoimme vahvasti. Samanaikaisesti teemme määrätietoista työtä tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Arkisesti sanottuna: selvää säästöä kaikilla osa-alueilla ja vahvaa satsausta lisäarvoa tuottaviin tuoteryhmiin. On oltava myös rehellinen, ja tunnistettava sekä tunnustettava ne muutokset, jotka muuttavat markkinaa ja koko maitoketjua tuottajalta kuluttajalle. Ruoan hinta on puhuttanut viime kuukausina paljon. Elintarvikkeiden kampanjointia on ollut aina ja tullee aina olemaan. Hinnan merkitys korostuu välillä enemmän, välillä vähemmän – juuri nyt enemmän. Pidetään kirkkaana mielessä, että ketjussa tuottajalta kuluttajan ruokapöytään meillä kaikilla on yhteinen tavoite: tyytyväinen kuluttaja.

Annikka Hurme

Toimitusjohtaja Valio Oy

Pienenä toimijana meidän on uskottava lisäarvoon. A.I. Virtasen jalanjälkiä seuraten: jotain uutta, joka päivä. Kuva : johanna Tirronen

Maito ja Me 2/2015

uutiset

Maa - ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja Walter Ehrströmin säätiön hallituksen puheenjohtaja, Eviran pääjohtaja Matti Aho jakoivat huhtikuun 7. päivänä säätiön kultaiset mitalit parhaan laatuluokan maidon tuottamisesta yhtäjaksoisesti 25 vuoden ajan. Kultamitalein palkittavia tiloja oli ennätyksellisen paljon, 186, joista Valioryhmän tuottajia oli 162. Mittavan palkittavien määrän vuoksi tilaisuus järjestettiin tänä vuonna Finlandia-talossa. Ensimmäisen kerran Walter Ehrströmin säätiö jakoi kultamitaleja laatumaidon tuottajille vuonna 1973. Kaikkiaan kultamitaleja on myönnetty maidontuottajille tämän vuoden mitalien jakamisen jälkeen 1 180 kappaletta. Säätiö on perustettu vuonna 1958 kunnioittamaan eläinlääketieteen tohtori Walter Ehrströmin (1890–1966) elämäntyötä maitohygienian kehittäjänä. Valiolaisten kultamitalien saajien nimet löytyvät Valmasta. Lisätietoa Walter Ehrströmin säätiön toiminnasta Maitohygienialiiton nettisivuilla 0 maitohygienialiitto.fi

Kuva: Petri uusitalo

Walter Ehrströmin säätiö jakoi kultaiset mitalit 2015

ǏǏSalolainen Tommi Merivirta (oik.) vastaanotti äitinsä Raili Merivirran kanssa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolta kultaisen Walter Ehrströmin säätiön mitalin. Tilan vanha isäntä Risto Merivirta puuttuu kuvasta. Kuva: Terhi Honkonen

Maito ja Me 1/2015 2/2015

Olemme saaneet m ukaan jo useita in nokkaita maidontu ottajia. Liity joukk oon!

#Valiomaitoa – kuvia ja tarinoita maitotilan elämästä someen Tuotteiden alkuperä ja niiden tuotantotavat kiinnostavat kuluttajia tulevaisuudessa yhä enemmän. Maitotilan arki on useille kuluttajille vierasta – siksi maidontuottajien työstä ja elämästä maaseudulla on tärkeää kertoa. Valiolaisilla maidontuottajilla on nyt uudenlainen mahdollisuus kantaa kortensa kekoon ja tehdä some-päivityksiä suoraan tiloilta: kuvien, videoiden, lyhyiden tarinoiden ja blogitekstien avulla. Twitterissä tai Instagramissa jaettu kuva,

video tai muu materiaali merkitään eli tägätään hashtagilla #Valiomaitoa. Nostamme niistä mahdollisimman monet Valiomaitoa-sivulle, joka toimii Valion verkkopalvelussa valio.fi-sivuilla. Päivitysten aiheina voivat olla esimerkiksi hyvinvoivat eläimet ja maidontuottajat sekä koneet – kaikki mikä liittyy maidontuotantoon ja elämään maalla. Myös tilan muista eläimistä kuten kissoista, koirista ja esimerkiksi siivekkäistä voi saada kivoja päivityksiä.

Lystikki

Valiomaitoasivulle tulee myös muuta materiaalia Valiosta: esimerkiksi Maitoamaalta-blogin kirjoitukset julkaistaan jatkossa tällä sivulla. Sivun tarkoituksena on esitellä ja tehdä läpinäkyväksi ainutlaatuista ja korkeatasoista valiolaista tuotantoketjua. Päivitykset tuovat positiivista näkyvyyttä Valiota omistavien valiolaisten maidontuottajien työlle, Valion tuotteille ja yritykselle vastuullisena toimijana. Muistathan aina kysyä luvan, jos julkaiset materiaalia, joka on kuvattu muualla kuin omassa navetassasi tai pihapiirissäsi. Tehdään päivityksiä yhdessä – valiolaisen maidon puolesta! Valiomaitoa-sivu osoitteessa 0 valio.fi/valiomaitoa Kun haluat lisätietoa Valiomaito-sivusta, ota yhteyttä: Valion yhteisöpäällikkö Pekka Rantamoijanen, pekka.rantamoijanen@valio.fi tai Maito ja Me -lehden päätoimittaja, Anu Artjoki, anu.artjoki@valio.fi

Lyhyesti Maitosuomelle uusi toimitusjohtaja

Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään — eikä Lystikistä laitumella sitäkään.

Reima Luomala aloitti Osuus kunta Maitosuomen uutena toi mitusjohtajana 1.4.2015. Hän on koulutukseltaan maatalous- ja metsätietei den maisteri ja kotoisin Lapu alta. Luomala on toiminut aikai semmin Valio Oy:ssä muun muassa Seinäjoella tehtaanjohta jana ja Helsingissä Valion jauheista ja maidonhankinnasta vastaavana johtajana. Maitosuomen edellinen toimitus johtaja, maanviljelysneuvos Antti Tukeva siirtyy eläkkeelle toukokuun lopussa 2015.

Maito ja Me 2/2015

uutiset ǍǍValion toimitusjohtaja Annikka Hurme kävi yhtiökokouksessa läpi tilivuoden 2014 toimintaa ja tunnuslukuja.

Kuvat: Markku Ojala

jotta toiminta on mahdollisimman kustannustehokasta ja oikeita asioita fokusoivaa. Hurmeen mielestä Suomeen ei saa luoda säädöksiä, joilla vaikeutetaan kotimaisten yritysten kilpailua EU:n markkinoilla. Suomi ei ole suljettu markkina, vaan markkina-alue on huomattavasti suurempi. Maitokiintiöiden poistumisen vaikutuksia maailmanmarkkinahintoihin on vielä vaikeaa arvioida, mutta syklisyys tulee varmasti lisääntymään entisestään.

Yhtiökokous vahvisti Valion tilinpäätöksen Valio Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 8. 4. 2015. Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala avasi yhtiökokouksen. Hän kertasi haastavaa markkinatilannetta, johon maitosektori ajautui Venäjän vastapakotteiden astuessa voimaan viime elokuussa. Valio menetti vastapakotteiden vuoksi eniten, ja EU:n korvaukset olivat menetyksiin nähden mitättömän pienet. Santalan mukaan Valio tulee menestymään vahvojen brändien ja innovatiivisuutensa avulla tulevaisuudessakin. Positiivisena valopilkkuna ovat muun muassa Ruotsin ja Tanskan markkinat, joille Valion tuotteita viedään. Markkinoiden syklisyys sekä kysyntä ja tarjonta tulevat kuitenkin entisestään lisääntymään, varsinkin maitokiintiöiden poistuttua.

Innovatiivinen ja laadukas Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme esitteli kokouksessa yrityksen tilivuoden toimintaa ja tilikauden tunnuslukuja. Hän kertasi puheenvuoronsa alussa Valion toiminnan peruspilarit. Yrityksen perustehtävä on Valioryhmän maidontuottajaomista-

Maito ja Me 2/2015

jien maidon arvon maksimointi. Ilman viimesyksyistä kriisiä Valio olisi onnistunut tehtävässään edelleen erinomaisesti. Hurme totesi, että pitkällä tähtäimellä Valio on onnistunut viemään maitoalaa aivan oikeaan suuntaan. Tuotteisiin on luotu lisäarvoa, jota yritys on menestyksekkäästi tuottanut: vuonna 2014 markkinoille saatiin 136 uutuustuotetta ja uusia patenttihakemuksia jätettiin viisi. Valion toiminnan keskiössä on tyytyväinen kuluttaja, koska kuluttajat päättävät loppukädessä yritysten menestyksestä. Toimitusjohtajan mukaan Valio on Euroopan – jos ei koko maailman – innovatiivisin meijerialan yritys, ja vahvaa uusiutumista tullaan jatkamaan kaikilla osa-alueilla. Valion vahvuutena on myös hyvin korkea, yli 40 prosentin omavaraisuusaste. Tuotteiden laadusta pidetään Valiossa tiukasti kiinni: laadukkuus on yrityksen toiminnan kulmakivi. Valikoimissa tulee olla sekä lisäarvotuotteita että myös edullisia volyymibrändejä. Maitoketjun toimivuutta pyritään jatkuvasti parantamaan,

Hallintoneuvostoon kolme uutta maidontuottajajäsentä Yhtiökokous vahvisti Valio Oy:n tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajille. Valion yhtiökokouksessa oli edustettuna 12 osakasta Valio Oy:n 17 osakkaasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Petri Hovi Lappeenrannasta. Valio Oy maksaa 31.12.2014 rekisteröidylle osakepääomalle 3,4 prosenttia osinkoa eli 115,6 euroa osakkeelta. Hallintoneuvoston maidontuottajajäsenten lukumääräksi vahvistettiin hallintoneuvoston esityksestä entinen määrä eli 23 jäsentä. Hallintoneuvoston paikat jakautuvat omistajaosuuskuntien kesken seuraavasti: Osuuskunta ItäMaito 6, Osuuskunta Länsi-Maito 3, Osuuskunta Normilk 8 ja Osuuskunta Tuottajain Maito 6. Hallintoneuvostossa on yhteensä 27 jäsentä, joista neljä edustaa henkilöstöä. Valion hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä maanviljelijä Tuomo Haikonen Heinolasta, maanviljelijä Lassi Mäkinen Liedosta ja maanviljelijä Vesa Parvinen Parikkalasta.

Santala jatkaa hallintoneuvoston puheenjohtajana Hallintoneuvosto piti järjestäytymiskokouksensa yhtiökokouksen jälkeen. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Pentti Santala Kauhajoelta. Varapuheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Jaakko Rouhiainen Juvalta. Valion hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös verkossa 0 valio.fi/yritys/yritystieto/tilinpaatos-ja-toimintakertomus

Ennätystulos laski 2014 Valio-konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 1 950 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto supistui edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Liikevaihdon supistumisen aiheutti pääosin Venäjän elokuussa asettamat tuontirajoitukset ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen. Kotimaan liikevaihto laski 0,8 prosenttia ja ulkomaan 9,1 prosenttia. Konsernin maitokate oli 974 miljoonaa euroa ja maitotuotto oli 43,7 senttiä litralta. Valion osuuskunnille maksama tilityshinta oli 45,4 senttiä maitolitralta. Vuodelta 2014 ei maksettu jälkitiliä. Noin 35 prosenttia Valion liikevaihdosta syntyi viennistä ja tytäryhtiöistä. Tilikauden lopussa Valio Oy päätti perustaa Tanskaan 100-prosenttisesti omistamansa tytäryhtiön, Valio Danmark ApS. Lainat rahoituslaitoksista olivat vuoden 2014 lopussa 416 miljoonaa euroa. Valion omavaraisuusaste oli 42 prosenttia. Investoinnit olivat 152 miljoonaa euroa.

Kuva : Markku Ojala

• • • •

ǏǏYhtiökokous valitsi uusina jäseninä Valion hallintoneuvostoon maanviljelijä Vesa Parvisen (vas.), maanviljelijä Tuomo Haikosen (kesk.) ja maanviljelijä Lassi Mäkisen.

Valio Oy:n hallintoneuvosto 2015 Pentti Santala maanviljelijä, Kauhajoki, puheenjohtaja Jaakko Rouhiainen maanviljelijä, Juva, varapuheenjohtaja Kyösti Anttila maanviljelijä, Jalasjärvi Anu Fräntilä-Riihonen emäntä, Keuruu Tuomo Haikonen maanviljelijä, Heinola Jukka Hakkarainen maanviljelijä, Valtimo Arto Heikkinen maanviljelijä, Pyhäntä Jari Hekkala maanviljelijä, Kalajoki Raimo Kielenniva maanviljelijä, Kärsämäki

Esa Kotala maanviljelijä, Lapua Jarno Kämäräinen maanviljelijä, Kiuruvesi Katariina Lampela maanviljelijä, Tervola Marketta Laukkanen maanviljelijä, Tohmajärvi Tapio Lehto* tuotepakkaaja, Seinäjoki Pekka Lestinen maanviljelijä, Sysmä Pirjo Louhevirta* myyntiedustaja, Sauvo Lassi Mäkinen maanviljelijä, Lieto Markku Mäkinen maanviljelijä, Nivala Anne Nykänen maanviljelijä, Mikkeli

Vesa Parvinen maanviljelijä, Parikkala Mauri Penttilä maanviljelijä, Vesilahti Jarkko Pirinen maanviljelijä, Iitti Päivi Saarentola* markkinointipäällikkö, Helsinki Anneli Santa-aho emäntä, Lempäälä Risto Sonninen maanviljelijä, Maaninka Juhani Ylikauma* valmentava asiantuntija, Haapavesi Päivi Ylä-Outinen maanviljelijä, Lappeenranta *) Henkilöstön edustaja

• • •

Ajankohtaiset

tarvikkeet Nyt uudistetut vuoropesunesteet EDULLISESTI suoraan tilalle! Annostelu 0,4 - 0,8 dl/10 l. Kehitetään ja valmistetaan Suomessa. Huhtiku

ussa .

Agro 200 l K- nnyrin et y -pesuain jalle a ost isteri 20 l kan äälle! p kaupan

K-Agro Aamupesuneste 200 l

K-Agro Iltapesuneste 200 l

• Emäksinen, klooripitoinen pesuneste lypsy-koneen ja tilasäiliön pesuun. Vuoropesuun K-Agro Iltapesunesteen kanssa. • Kiiltoclean. nyri

• Hapan, typpihappopohjainen pesuneste lypsy-koneen ja tilasäiliön pesuun. Vuoropesuun K-Agro Aamupesunesteen kanssa. • Kiiltoclean. yri 501413478 200 l tynn

200 l tyn

259

501413475

20 l 60 l

501413473 501413474

33,95 99,90

20 l 60 l

/kpl

501413476 501413477

+ tilatoimitusmaksu 40 € (sis. alv.)

LYPSYN JÄLKEEN K-Agro Hm Vir Gold -vedinspray • Desinﬁoi, hoitaa ihoa ja parantaa haavoja, karkottaa kärpäset ja tehoaa taudinaiheuttajiin. Irrottaa kuollutta ihoa ja vahvistaa desinﬁointivaikutusta. Tehoaa myös valelehmärokkoon. Sopii erinomaisesti myös lypsyrobotille.

22 kg 60 kg

500855210 501288301

144,00 369,00

• Erittäin imukykyinen, sitoo ja imee kosteuden itseensä. • Desinﬁoiva, eliminoi taudinaiheuttajat. Sitoo ammoniakkia kemiallisesti. Parsiin, karsinoihin myös hevosille. Kloorivapaa.

25 kg

500855216

3995 /sk

Kotimaista takuulaatua! UUTUUS! UUTUUS!

/kpl

20 l 60 l

500746137 501141583

33,95 99,90

200 l tynn

yri

26500 /kpl

+ tilatoimitusmaksu 40 € (sis. alv.)

KUIVADESINFIOINTIIN LYPSYN JÄLKEEN K-Agro Sani-Bed K-Agro Prodip ID -vedinkasto

RaniWrap-kiristekalvot

vuoden TA K U U

26900

+ tilatoimitusmaksu 40 € (sis. alv.)

K-Agro Yhdistelmäpesuneste 200 l • Tehokas pesu- ja desinﬁoimisaine lypsykoneille ja tilatankeille, hellävarainen kumiosille. Kätevä tynnyri isommille tiloille. Kiiltoclean. Annostelu: 0,4 - 0,6 dl/10l. 500752465

34,95 99,90

• Vaikuttava aine: jodi (antiseptinen erittäin laajakirjoisesti). Pehmentävät ja kosteuttavat aineet: lanoliini, sorbitoli ja glyseriini. 200 kg tynnyri sopii erinomaisesti myös robottitiloille! Käyttövalmis liuos.

10 kg 200 kg

500779068 500707393

34,95 667,00

Combifilm UUTUUS! Työtä keventävä ja aikaa säästävä kalvo.

Ensimmäinen aumakalvon ja vakuumikalvon yhdistelmä, jonka ilmatiiviyttä on parannettu 6-10 kertaisesti. Etu: 2in1-kalvoyhdistelmä voidaan laittaa auman Kiristekalvo Kiristekalvo Sidontakalvo päälle yhdessä työvaiheessa, se on erittäin stabiili • Valkoinen. • 0,022 mm, • Leveydet 1280 sekä samalla myös joustava. Tarttuva vakuumikalvo • UV 125 Kly. 1700 m/rulla. irtoaa pintakalvosta itsestään hieman levittämisen ja 1400 mm. • 75 cm x 1500 m. • 2-3 paalia • 1500 m/rulla. jälkeen. • Takuu 2 v. enemmän/rulla. 10 x 50 m x 0,100 mm 501203104 • Saatavana 14 x 50 m x 0,100m 501409247 valkoisena.

Kysy myös muita kokoja.

Hinnat (sis alv 24%) ovat voimassa 30.6.2015 tai niin kauan kuin kampanjaerät riittävät. Osa tuotteista toimitusmyyntinä ja mahdolliset rahtikustannukset lisätään hintoihin.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Hallituksen puheenvuoro

Pentti Suokannas

Valion hallituksen varapuheenjohtaja

Tehokkuutta ja tuottavuutta koko maitoketjuun

uomen maatieteelliset olosuhteet poikkeavat muista EU:n maidontuotantomaista, se on kiistaton tosiasia. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että pystymme Valiossa tuottamaan lisäarvoa, jota asiakkaat niin Suomessa kuin muissakin maissa arvostavat, ja josta he ovat valmiita maksamaan. Ruoan osuus kotitalouden menoista on keskimäärin vajaat 12 prosenttia. Onko tämä Sinun mielestäsi paljon vai vähän? Ruoka ja asuminen ovat arkisia, mutta tärkeitä asioita meille kaikille. Viime viikkojen #sekäettäja #halpuuttamis -keskusteluiden myötä on käynyt selväksi, että ruoka ja nimenomaan sen hinta on kiinnostava puheenaihe. Eduskuntavaalien aikaan on annettava aiheeseen liittyen evästystä tuleville päättäjille: Ruoan verotusta tulee alentaa ja Suomen maataloutta ei saa rasittaa ylimääräisillä sääntelyillä. Suomessa ruoan lopullisessa hinnassa on yli 40 prosenttia erilaisia veroja. Eikä siinä mitään, jos sääntely olisi sama kaikkialla EU:ssa, mutta kun ei. Meillä Suomessa ylisäännellään, josta muutamia esimerkkejä:

uhdas ja laadukas maito on meille koko toiminnan avain, jonka eteen teemme kaikkemme ilman säädöksiäkin. On suuri epäkohta, että esimerkiksi kotimaisten julkisten hankintojen ehdot eivät ole samankaltaiset kuin maataloudelta ja maidontuotannolta edellytetään. Asiakas ja kuluttaja päättävät mitä ostavat. Ne säännöt, jotka eivät ole merkityksellisiä kuluttajille, eivät voi olla kansantaloudenkaan etu. On toivottavaa, että ne ylimääräiset velvoitteet, jotka Suomen mittakaavassa suurelle Valioryhmälle on asetettu, poistetaan mahdollisimman pian. Maailma on muuttunut, eikä Suomi ole suljettu markkina. Tämä tulee tiedostaa myös päättäjätasolla. Selvää on, että tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa hinnan rooli kuluttajien ostopäätösten tekijänä on merkittävä. Koko ketjun – maitotilalta asiakkaalle – on tehtävä työtä hartiavoimin tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi.

Kuva: Janne Viinanen

Suomessa ruoan lopullisessa hinnassa on yli 40 prosenttia erilaisia veroja.

• Ammoniakki-vähennystarpeet ovat Suomessa tiukemmat • Lannan varastointi ja levitys, jotka Suomen luonnon olosuhteiden vuoksi tuovat meille lisäkustannuksia • Salmonella-valvontaohjelma on Suomessa tiukempi kuin EU:ssa • Maidon antibioottitestaus on Suomessa tiukempi kuin EU:ssa

Maito ja Me 2/2015

Säilörehun- ja murskeviljansäilöntään

Tilan kannattavuus paranee

Nopeampi pH:n lasku rehussa säilyttää energian ja ravinteet

Enemmän puhdasvalkuaista rehuun

Kärki Sil-All 4x4 +

Entistäkin tehokkaampi Kärki Sil-All 4x4+ sisältää älykkäitä bakteereja, jotka parantavat säilörehun aerobista vakautta ja varmistavat hyvän säilörehun haastavissakin olosuhteissa. Kärki Sil-All 4x4+ vastaa nykyajan säilörehunteon ja ruokinnan haasteisiin. Se varmistaa nopeimman pH:n laskun, entistäkin pienemmät kuiva-ainetappiot, paremman valkuaisen ja sulavuuden. Tilan kannattavuuden keskeinen tekijä on maksimoida oman säilörehun tuottavuus –Kärki Sil-All takaa korkealaatuisen säilörehun aina viimeiseen syöttökertaan saakka! Tee vuoden paras investointi tilallesi ja hanki Kärki Sil-All 4x4+ varmistaman oman rehusi tuottavuus. Lisätietoa aluevastaaviltamme tai puh. 064 298 900.

www.karkiagri.fi

Una Via - www.unavia.fr © shutterstock

Suorituskykyä kaikkiin olosuhteisiin

Me maidontuottajat

Valioryhmässä on 6 979 maidontuottajaa. Pekot ovat Tuottajain Maidon tuottajia.

Tuotoksen takaa laadukas rehu PERHE Juha (42 v.) ja Tiina (35 v.) Pekko ovat hoitaneet Juhan kotitilaa Orimattilan Artjärvellä vuodesta 2007. Pariskunnalla on kolme lasta: Lahja (5 v.), Helmi (7 v.) ja Onni (11 v.). Lisäksi perheeseen kuuluvat bordercollie Tedi, kerryterrieri Niki, hevoset Raipe ja Tähti sekä poni Nitoka. TILA Tilalla on peltoa 195 ja metsää 40 hehtaaria. Lisäksi luonnonhoitosopimuksia on vajaa 50 hehtaaria. VILJELY Tulevana kesänä pelloilla kasvaa nurmea 95 hehtaaria, syysvehnää 21, ohraa 55 ja kauraa 25 hehtaaria. Laidunta ei ole. Vehnä myydään, muut tuotteet käytetään omalla tilalla. Peltotyöt tehdään itse palkattua työvoimaa hyödyntäen. Kahteen ensimmäiseen säilörehusatoon panostetaan, kolmas on ”hätävara”. Ison ja hyvälaatuisen säilörehusadon salaisuus on monipuolinen kasvivalikoima, joka sisältää lohkosta riippuen apilaa, sinimailasta, nurminataa, raiheinää, ruokonataa ja timoteita. Karja Molemmat yrittäjät ovat vannoutuneita holstein-rodun kannattajia. Uudessa navetassa käyskentelee 140 mustavalkoista lehmää. Nuorta karjaa on vanhassa navetassa 120. ”Holstein soveltuu parhaiten robotille. Se on nopealypsyinen, hyvätuottoinen ja -rakenteinen”, Tiina tiivistää. Keskituotos on 12 200 kiloa, josta valkuaista 3,35 prosenttia ja rasvaa 3,95 prosenttia. Lypsykertoja on keskimäärin kolme päivässä. Kun Juha otti vastuun tilasta vuonna 2003, oli vanhassa pihattonavetassa 60 lehmää. Ensimmäinen lypsyrobotti tilalle tuli jo vuotta myöhemmin. NAVETTA Vuonna 2013 valmistui 1960neliöinen, kahden robotin ja 143 lehmäpaikan pihatto kapealla ruokintapöydällä, avattavilla paljeseinillä ja slalom-lannanpoistolla. RUOKINTA Säilörehu jaetaan torneista mattoruokkijalla ja väkirehu kuudesta kioskista sekä roboteilta. ”En ole erityinen aperuokinnan ystävä. Hyvälaatuisen appeen tekeminen vaatii todella kovaa ammattitaitoa ja vie paljon työaikaa. Perinteisin menetelmin panostuotossuhde on parempi”, Juha perustelee. JALOSTUS Jalostus on Tiinan intohimo. Hän on koulutukseltaan seminologi ja kehittää ammattitaitoaan jatkuvasti. Hän

valitsee siemenet ja siementää itse. Tilalla hyödynnetään aktiivisesti alkiohuuhtelua. Viime vuonna tehtiin 111 alkionsiirtoa, joista saatiin 59 tiineyttä. ”Käytämme rohkeasti myös ’kirvesjalostusta’. Jos eläin ei tuota, laitetaan se pois melko pian. Ensikoidenkin tuotostavoitteena on 45 kiloa päivässä”, Tiina tarkentaa.

Motto: Pidä rima korkealla! TALOUS ”Nykyisessä tilanteessa, kun maidon hinta on laskenut ja investoinnit on maksettava, panostamme maidon määrään. Hyvän tuotoksen takeena on korkealaatuinen rehu”, Juha sanoo. HYVINVOINTI Uusi navetta kohensi eläinten hyvinvointia. Pehmustetut makuupar-

ret, lasikuituiset parrenerottimet, esilämmitetty juomavesi, raikas ilma, runsas valo ja robottilypsy tekivät lehmistä entistäkin tyytyväisempiä. Sorkkahoitaja käy vähintään neljä kertaa vuodessa. Kerralla leikataan puolet lehmistä sekä ontuvat yksilöt. TYÖN ILO Kumpikin yrittäjä nauttii sitä, että saa lisääntyneen automaation ansiosta keskittyä eläinten seurantaan. Tiinalle jää enemmän aikaa jalostukseen ja Juhalla peltotöihin ja ruokinnan suunnitteluun. Tilalla työskentelee kaksi vakituista työntekijää, jotka hoitavat navetan rutiiniluonteiset työt. Tärkeänä tukipalveluna molemmat pitävät toimivaa työterveyshuoltoa. VAPAA - AIKA Perheen vapaa-aika kuluu lasten kanssa touhutessa. Tiina ehtii harrastaa liikuntaa ja hän vetää myös jumpparyhmiä Artjärvellä. Juha hiihtää kelien salliessa. Maaliskuussa hän käväisi Levillä, kun etelän talvi oli lyhyenläntä. Molemmat osallistuvat silloin tällöin maatalousaiheisille opintomatkoille. Teksti ja kuva Markku Pulkkinen

ǌǌPekon tilalla riittää vipinää niin töissä kuin vapaa-ajalla. Siitä pitävät huolen Onni, Lahja, Juha, Helmi ja Tiina sekä koirat Niki ja Tedi.

Maito ja Me 2/2015

Teema : Rehuntuotanto

Maitotiloilla on keskityttävä nurmentuotantoon erityisesti nyt, painottaa Osuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja Lassi Mäkinen. Parhaina vuosina Leppämäen maitotilalla korjataan nurmesta yli 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Teksti Anu Artjoki Kuvat Kimmo Haimi

Nurmi korjataan tehokkaasti

tornisiiloon M

inna ja Lassi Mäkisen omistamalla Leppämäen tilalla Liedon Tarvasjoella on 70 lypsävää ja nuorkarjaa 55 päätä. Mäkiset panostavat tilan nurmentuotantoon, koska hyvälaatuisen ja runsassatoisen nurmen tuottaminen on maitotilan kannattavuuden perusta. He ovat kehittäneet viljelyä muun muassa ProAgria Länsi-Suomen Loimaan nurmiryhmässä, jossa isäntä on ollut mukana vuoden. Koneyhteistyöllä nurmen tuotantokustannuksia tilalla on saatu laskettua.

Maito ja Me 2/2015

Leppämäen maat ovat jäykkiä savimaita. Ne kärsivät helposti kuivuudesta, joten nurmikasvuston on oltava poudankestävä. Siksi nurmiseokseen on valittu kolmannes nurminataa, kolmannes ruokonataa ja loput rainataa. Tilasiemenen itsenäinen yrittäjä tekee heille valmiin nurmisiemenseoksen. ”Tämä nurmikasviyhdistelmä on osoittautunut parhaimmaksi, ja nurmi kasvaa poudanaroilla maillamme kuivinakin vuosina. Ruokonata pystyy hyödyntämään vähäisen kosteuden”, Lassi Mäkinen toteaa.

Koska erityisesti ruokonata vanhenee ja korsiintuu nopeasti, rehunteossa oltava liikkeellä ajoissa. Aikaisesta korjuuajankohdasta seuraa, että erityisesti ensimmäisessä ja kolmannessa säilörehusadossa on vähän kuitua. Siksi Mäkiset jakavat lehmille säilörehun lisäksi kuivaa heinää aamuin illoin. Kysymykseen, miten lehmät syövät natavaltaista rehua, Mäkiset vastaavat, ettei ongelmia ole ollut: ”Koska eläimet eivät muusta tiedä, ongelmia rehunsyönnissä ei tule.”

Pellon peruskunnosta ei voi tinkiä, jos haluaa tuottaa hyviä nurmisatoja.

ǏǏLassi Mäkisen mukaan tornisiilot toimivat paremmin, kun säilörehun silpunpituus on lyhyttä, 3–5 cm. Säilörehusta lähetetään näyte analysoitavaksi lähes kuukausittain. Rehuedustaja ja ProAgrian neuvoja tekevät ruokintasuunnitelmat, jotka vedetään yhteen ja täydennetään itse.

Leppämäen maitotila � Tarvasjoki, Lieto

� Yrittäjät Minna (48 v.) ja Lassi (55 v.)

� Rehusiilossa täyttöpurkain irrottaa rehun, jonka jälkeen rehu tulee navettaan mattoruokkijalle.

Tavoitteena kolme korjuuta Mäkisten pelloista vajaat 60 hehtaaria on nurmella. ”Viisi nurmihehtaaria on yleensä varalla, jos kolmannen sadon korjuu ei jostain syystä onnistu. Toisaalta hyvinä kasvukausina kolmannesta nurmisadosta voidaan osa myydä”, pariskunta sanoo. Suurin sato saadaan toisesta korjuusta, mutta sekä ensimmäinen että kolmas sato yltävät kattamaan molemmat lähes kolmanneksen koko kasvukaudella saatavista kuiva-ainekiloista.

Parhaimpina vuosina tilalla korjataan yli 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta, heikoimpina saadaan noin 8 000 kuiva-ainekiloa. Tilan kevätsadon ja kolmannen sadon D-arvotavoite on 680–700 g/kg ka, mutta kesäsadon kohdalla D-arvo jää helposti 650– 660 g/kg ka paikkeille. Valkuaista säilörehussa on sadosta riippuen 140–160 g/kg ka. ”Laadullisesti toinen sato on heikoin. Tulevaisuudessa huomiota on kiinnitettävä enemmän korjuuajankohtaan keskikesällä ja korjattava toinen sato aikaisemmin”, Lassi Mäkinen toteaa.

Mäkinen, lapset Niilo (19 v.), Matilda (17 v.) ja Topi (15 v.) � Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 55 � DeLavalin VMS-lypsyrobotti vuodesta 2014 � Omaa peltoa 57 ha, vuokrattua 43 ha � Nurmea vajaat 60 ha, yhteensä urakoitavaa nurmialaa 250 ha � Keskituotos 9 900 kg/v., valkuaista 3,49 % ja rasvaa 4,35 % � 2,9 poikimakertaa/lehmä � Maitotuotto–rehukustannus 9,21 €/el/pv

Mäkiset seuraavat Artturi®-korjuuaika palvelua tarkasti rehunteon lähestyessä. Omasta kasvustosta ei ole otettu korjuuaikanäytteitä, koska useiden lähitilojen näytteitä analysoidaan palveluun. Kun säilörehun D-arvo on 680–700 g/kg ka välillä, lehmän tarvitseman väkirehun määrä vähenee ja väkirehukustannuksissa voidaan säästää merkittäviä summia verrattuna D-arvoltaan heikompaan rehuun. Leppämäen tilalla on erillisruokinta. Väkirehut jaetaan kioskeista ja mattoruokkija tuo säilörehun rehutornista ruokinta- 1 Maito ja Me 2/2015

Teema : Rehuntuotanto pöydälle. Viime vuonna Mäkiset investoivat lypsyrobottiin, joka asennettiin vuonna 2000 valmistuneeseen navettaan. ”Karjamme väkirehuprosentti on 45–47. Robotilta lehmät saavat maksimissaan 6 kiloa täysrehua ja puolitiiviste-vilja-kivennäisseosta kioskeista keskimäärin 12,7 kiloa. Ostorehukustannus oli viimeisessä laskelmassa 8,27 senttiä litralle”, Minna Mäkinen kertoo.

Tiivis viljely-yhteistyö Mäkiset tekevät viljelytyöt yhteistyössä vasikkakasvattamoa pitävän naapuritilan kanssa. Nurmikoneista tilalla on lannoitteen levitin, John Deeren ajosilppuri, traktorit ja kärryjä sekä karhotin. Naapurilla on kylvökone ja leikkuupuimuri. Nurmen niitto ostetaan urakointina. Yhteensä Mäkiset korjaavat naapurinsa kanssa nurmialaa kasvukaudella 250 hehtaaria. Yhden sadon korjaamiseen kuluu noin pari viikkoa, mutta päiväsaldo saattaa nousta 50 hehtaariin. Omien peltojen lisäksi urakoitavia tiloja on 4–5. ”Urakoitsija niittää nurmen, naapuri karhottaa, minä ajan silppuria ja kaksi työntekijää ajaa kuormia siiloille. Omilla tornisiiloilla on yksi työntekijä valvomassa kippausta ja siilojen täyttöä”, Lassi Mäkinen kertoo. Tornisiilojen eduiksi Mäkiset lukevat muun muassa rehun hukkaprosentin, joka on käytännössä nolla. Tornisiiloon säilöttäessä tarvitaan happoa kolme litraa tonnille, vähemmän kuin laakasiiloon tehtäessä. Kaikki tilan rehut säilötään AIV 2:lla. Tornien miinuksena on hankintahinta, joka nousee käytettyjenkin siilojen kohdalla melko korkeaksi. Leppämäen tilalla ja naapurilla on viljaalaa yhteensä noin sata hehtaaria. Naapurin omistuksessa on viljanviljelyn koneet ja hän pui Mäkistenkin pellot. Naapurin kanssa on myös yhteinen kuivuriyhtymä. ”Me puolestamme tarjoamme hänelle nurmenkorjuun palvelut. Kaikki työt tulevat tehtyä hyvässä yhteisymmärryksessä”, Lassi Mäkinen toteaa tyytyväisenä.

ǏǏLassi Mäkinen on toiminut pitkään aktiivisesti osuustoiminnassa: tällä hetkellä hän on Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvoston jäsen. ǍǍSanna Suomi (oik.) on työskennellyt Minna ja Lassi Mäkisen tilalla 10 vuotta. ”Hyvästä työntekijästä emme halua luopua. Sannan työpanos mahdollistaa sen, että meistä toinen voi lähteä hyvin mielin esimerkiksi ammattimatkoille”, Mäkiset toteavat. ǎǎMäkisillä on rehuketjun koneista ajosilppuri, karhotin ja lannoitteenlevitin. Niitto ja lietteenlevitys ostetaan urakointina, ja naapuri hoitaa viljan puinnin.

Nurmi perustettava aina huolella Mäkiset perustavat nurmensa suojaviljaan. Kaksitahoista ohransiementä kylvetään noin 180 kiloa hehtaarille, nurmen siemenmäärä on 30–35 kiloa. Syksyllä vilja puidaan ja pahnat kerätään pois. Ennen perustamista lohkot kuitenkin aina kalkitaan; kalkkia levitetään 5–8 tonnia hehtaarille. Lietettä levitetään perustettavalle nurmilohkolle joko edellisenä syk-

Maito ja Me 2/2015

synä tai keväällä ennen kylvöä. Kokonaistyppimäärä ei saa ylittää 80 kiloa hehtaarille ettei viljakasvustosta tule liian rehevää. ”Nurmilohkojen on oltava tasaisia, ja ne jyrätään kylvön jälkeen poikkeuksetta. Pellon peruskunnosta ei voi tinkiä, jos

haluaa tuottaa hyviä nurmisatoja”, Mäkiset sanovat. Jos kevätsäät sallivat, lietettä ajetaan nurmille 30 kuutiota hehtaarille. Liete täydennetään runsaasti seleeniä sisältävällä Seleenisalpietarilla. Lannoitteet levitetään

peltoon yleensä jo ennen vappua. Ensimmäisen vuoden nurmet ruiskutetaan aina, koska voikukkaa on paljon. Myös vanhempia nurmia ruiskutetaan tarvittaessa. Täydennyskylvöille lähdetään herkästi, jos keväinen peltokierros osoittaa tarpeen. Täydennyskylvön tekee urakoitsija. Tilalla on yleensä neljän vuoden nurmikierto. Tarvasjoella ensimmäisen nurmisadon korjuuseen päästään normaalisti kesäkuun alussa. Mahdollisimman nopeasti sadonkorjuun jälkeen nurmille levitetään lietettä multaimella 20 kuutiota hehtaarille. Liete täydennetään lannoitteilla. ”Tulevana kesänä kokeilemme ensimmäisen kerran nurmien lehtilannoitusta YaraVita Amazincillä, jossa on mangaania ja sinkkiä. Jos säilörehun kivennäisanalyysi osoittaa, että käsittelyllä on saatu rehun hivenmääriin parannusta, jatkamme lehtilannoitusta seuraavinakin vuosina”, Lassi Mäkinen sanoo. Mäkiset teettävät pari kertaa vuodessa rehuista laajan kivennäisanalyysin. ”Vain siten pystymme varmistamaan, että lehmät saavat riittävästi kivennäis- ja hivenaineita”, Mäkiset toteavat.

Tuotantokustannukset vertailuun ProAgrian nurmiryhmissä Maidontuottaja, Osuuskunta LänsiMaidon hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvoston jäsen Lassi Mäkinen on mukana ProAgria LänsiSuomen Loimaan nurmiryhmässä. Hän kehuu ryhmän antia erinomaiseksi. ”Ryhmään osallistuminen on ollut erittäin antoisaa ja palkitsevaa”, Lassi Mäkinen kertoo. Benchmarking-piennurmiryhmät kokoontuvat 4–5 kertaa vuodessa: kaksi kertaa keväisin ja syksyisin sekä kesällä pellonpiennarpäivän merkeissä. Ryhmiä vetää ProAgrian valtakunnalliset nurmen huippuosaajat Anu Ellä ja Jarkko Storberg. ”Ryhmässä vaihdamme ajatuksia ja ker romme parhaita käytäntöjä omiin havain toihimme perustuen. Esimerkiksi viimei sen tapaamisen aikana arvioimme ais tinvaraisesti jokaisen tilan rehunäytteitä ja vertasimme arvioita analyysituloksiin. Huomasimme, miten esimerkiksi eri säi

löntäaineet vaikuttavat rehuun ja opim me tunnistamaan virhekäyneet rehut”, Lassi Mäkinen luettelee. Nurmipienryhmissä yhtenä tärkeänä osana on säilörehun tuotantokustannus ten vertailu. ”Käymme aihe aiheelta läpi käytännön tilakohtaiset valinnat ja tuotantopa nosten tuoreimmat hinnat. Vertailu avartaa ajatuksia ja helpottaa eurojen kohdistamista oikeisiin asioihin suurta ja laadukasta nurmisatoa tavoiteltaessa”, Anu Ellä sanoo. Tärkeää ryhmissä on myös omien tekemisten kyseenalaistaminen hyvä henkisessä ammattiporukassa sekä innostuksen jakaminen. Nurmiryhmissä jaetaan alan parhaat jutut, eikä hyvästä tunnelmastakaan tingitä. Katso ProAgrian talousvinkit 0 proagria.fi/ sisalto/talouden-tsekkilista-4616 0 proagria.fi/sisalto/senttien-tsekkilista-4359

Maito ja Me 2/2015

Teema : Rehuntuotanto

Laura Nyholm

Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Artturi® -palvelut laura.nyholm@valio.fi

Hyvä säilöntälaatu lisää syöntiä ja maitotuotosta Säilörehun moitteeton säilöntälaatu on rahanarvoinen ja tavoiteltava asia. Säilörehun laadulla on syönnin lisäksi suoraan rahaksi muutettavia vaikutuksia rehun hävikkiin ja maidon sekä rehun tuotantokustannuksiin.

urmirehun säilöntälaatu vaikuttaa syöntiin, maitotuotokseen ja maidon laatuun sekä pitoisuuksiin. Sillä on vaikutusta myös eläinten terveyteen, eläinliikenteeseen ja lypsyaktiivisuuteen. Säilöntälaatu on sulavuuden lisäksi merkittävä rehukustannuksiin vaikuttava tekijä. Säilörehun laadun takaa viime kädessä onnistunut säilöntä. Pieni myöhästyminen korjuun ajoituksessa on mahdollista paikata ruokintavaiheessa, mutta epäonnistumista rehunsäilönnässä ei voi täysin paikata mitenkään. Jos korjuu myöhästyy, voi matalampaa D-arvoa kompensoida väkirehutäydennystä lisäämällä tiettyyn rajaan asti tai sulavuudeltaan erilaiset rehut voidaan syöttää eri eläinryhmille. Säilöntälaatua puolestaan ei voi parantaa millään keinoilla jälkikäteen. Säilönnän onnistumiseen kannattaa satsata ja huoleh-

Maito ja Me 2/2015

tia, että säilörehun korjuun yhteydessä ja säilöntävaiheessa taataan kaikki edellytykset hyvälaatuiselle säilörehulle.

Säilöntä rehunteon ydin Epäonnistuneen säilönnän pilaama rehu ei maistu eikä lypsätä lehmiä. Säilöntälaadultaan huono rehu voi olla jopa terveysriski ja pilaantunutta rehua ei pidä syöttää millekään eläinryhmälle. Pilaantunut rehu on myös riski maidon laadulle sekä tilan taloudelle. Pieni säästö työssä, aineissa tai välineissä rehunteon aikaan saattaa aiheuttaa maitotilalla harmia sekä suuriakin taloudellisia menetyksiä myöhemmin. Epäonnistuminen säilönnässä tekee turhaksi onnistumiset ja panostukset rehun

säilöntää edeltävissä työvaiheissa. Jos säilöntä ei onnistu, ovat panostukset pellon kuntoon, muokkaukseen, kylvöön, siemeniin, lannoitukseen, korjuukoneisiin, säilöntäaineisiin ja korjuutyöhön olleet turhia. Säilönnän onnistuminen kruunaa koko rehuntekoprosessin ja palkitsee tekijänsä. Onnistuminen rehunsäilönnässä näkyy konkreettisesti maidon määrässä ja laadussa.

Hyvä rehu maistuu ja lypsättää Säilönnän onnistuminen palkitsee, koska säilöntälaadultaan ja sulavuudeltaan hyvä säilörehu maistuu lehmille ja lypsättää hyvin. Rajoittuneesti käynyt säilörehu maittaa paremmin ja lehmät syövät sitä enemmän kuin pidemmälle käynyttä säilö-

Säilöntälaadun vaikutus syönti-indeksiin Perustaso (100 syöntiindeksi-pistettä)

Rajoittuneesti käynyt säilörehu

Voimakkaasti maitohappokäynyt säilörehu

Virhekäynyt säilörehu

Kuiva-aine g/kg

250

D-arvo g/kg ka

680

NDF g/kg ka

550

Maitohappo+muurahaishappo g/kg ka

100

+haihtuvat rasvahapot (VFA) g/kg ka

Syönti-indeksi

100

106

Käymishapot

ǏǏRajoittuneesti käyneen rehun syönti-indeksi on paras. Yksi säilörehun syönti-indeksipiste tarkoittaa syönnin muutoksena keskimäärin 0,1 kilon kuiva-ainesyöntiä. Kaikki vertailurehut ovat ensimmäisen sadon nurmisäilörehua, jotka eroavat vain käymislaadultaan.

Kuva: Sari Perälä

� Laaturehu korjataan puhtaana. Riittävällä säilöntä aineen annostelulla estetään haitta mikrobien hajotustoiminta.

Säilönnän onnistuminen kruunaa koko rehuntekoprosessin ja palkitsee tekijänsä. rehua, virhekäyneestä rehusta puhumattakaan. Säilöntälaatu tulee huomioitua Artturi®rehuanalyysin syönti-indeksin arvossa, joka on matalampi, jos rehussa on tapahtunut liiallista käymistä ja maito- ja muurahaishappo sekä haihtuvien rasvahappojen pitoisuudet ovat korkeat. Erilaiset käymistyypit vaikuttavat säilörehun syöntipotentiaaliin, jota syöntiindeksi kuvaa. Rajoittuneesti käynyt säilörehu saa taulukon vertailussa perustasoa korkeammat syönti-indeksipisteet 106. Voi-

makkaasti maitohappokäyneen säilörehun syönti-indeksipisteet ovat reilusti matalammat 97. Virhekäymiseen viittaava runsas haihtuvien rasvahappojen määrä laskee viimeisen taulukon vertailurehun syönti-indeksin 91 pisteeseen ja eroa rajoittuneesti käyneeseen rehuun on peräti 15 syönti-indeksipistettä. Yksi säilörehun syönti-indeksipiste tarkoittaa syönnin muutoksena keskimäärin 0,1 kilon kuiva-ainesyöntiä. Käymislaatu vaikuttaa säilörehun kuivaainesyöntiin. Syönti-indeksiltään 100 ole-

vaan perustason säilörehuun vertailtaessa ero kuiva-aineen syönnissä on rajoittuneesti käyneen ja virhekäyneen säilörehun välillä peräti 1,5 kiloa kuiva-ainetta päivässä. Tämä tarkoittaa, että virhekäynyt säilörehu vaatii lähes 3 kiloa enemmän väkirehua päivässä, jotta saavutetaan sama tuotos kuin rajoittuneesti käyneellä, hyvälaatuisella säilörehulla. Säilöntälaadulla on siis taloudellisesti erittäin suuri merkitys maidon tuotantokustannuksiin. Panostus säilöntälaadultaan hyvään säilörehuun tulee takaisin suurempana maitotuotoksena. Hyvä säilöntälaatu ja pienempi käymishappojen (maitohappo ja haihtuvat rasvahapot) määrä parantavat rehun syöntiä ja lisäävät sen vuoksi maitotuotosta. Kun vertaillaan säilörehujen tuotosvaikutusta, saadaan rajoittuneesti käyneellä, hyvälaatuisella säilörehulla noin kolme litraa suurempi maitotuotos päivässä verrattuna virhekäyneeseen säilörehuun. Suuremman maitotuotoksen lisäksi säilörehun hyvä säilöntälaatu parantaa pötsin toimintaa, lisää eläinten energiansaantia ja ilmenee maidon korkeampina pitoisuuksina. Lisääntynyt käyminen puolestaan laskee maidon pitoisuuksia.

Hävikki hankalasti mitattava kustannussyöppö Säilöntälaadultaan huonolaatuinen säilörehu aiheuttaa hankalasti havaittavaa hävikkiä monessa eri vaiheessa. Säilönnän aikana hävikkiä tapahtuu käymistappioiden kasvaessa. Kaikki ylimääräinen käyminen, mikä tapahtuu rehunsäilönnän aikana, on pois lehmän pötsissä tapahtuvasta rehun ravintoaineiden hyväksikäytöstä. Säilöntätappioiden lisäksi huonolaatuinen rehu aiheuttaa tappioita ja ylimääräis- 1

Säilöntälaadun vaikutus säilörehun kuiva-ainesyöntiin

Säilöntälaadun vaikutus maitotuotokseen

Ero ka-syönnissä, kg ka/pv

Ero maitotuotoksessa, l/lehmä/pv

1,0

2,0 1,5

0,5

1,0 0,6

0,0

0,5 0,0

-0,3

-0,6

-0,5 -0,9

-0,5

1,2

-1,8

-1,0 -1,5

-1,0

Rajoittuneesti käynyt säilörehu

Voimakkaasti maitohappokäynyt säilörehu

Virhekäynyt säilörehu

ǏǏKäymislaadun vaikutus kuiva-ainesyöntiin perustason säilörehuun verrattuna (syönti-indeksi on 100). Ero kuiva-aineen syönnissä rajoittuneesti käyneen ja virhekäyneen säilörehun välillä on peräti 1,5 kiloa kuiva-ainetta päivässä. Kaikkien säilörehujen sulavuus ja koostumus ovat samat, eroja on vain säilöntälaadussa.

-2,0

Rajoittuneesti käynyt säilörehu

Voimakkaasti maitohappokäynyt säilörehu

Virhekäynyt säilörehu

ǏǏHyvä säilöntälaatu lisää rehun syöntiä ja parantaa maitotuotosta. Ensimmäisen sadon nurmisäilörehuja on verrattu perustason säilörehuun (100 syönti-indeksipistettä). Kaikkien säilörehujen sulavuus ja koostumus ovat samat, eroja on vain säilöntälaadussa. Maito ja Me 2/2015

Teema : Rehuntuotanto tä työtä, kun syöttöön kelpaamatonta huonoa rehua joudutaan erottelemaan tai syömätöntä huonoa rehua poistamaan.

Hyvä säilörehu pitää lehmät aktiivisina Etelä-Pohjanmaalla toteutetun automaattilypsyhankkeen tulosten mukaan automaattilypsytiloilla kannattaa tavoitella hyvin sulavaa ja käymislaadultaan erinomaista säilörehua. Lehmien omatoimisen lypsyllä kulkemisen edellytyksenä on hankkeen tulosten mukaan hyvä säilörehu, joka pitää lehmät aktiivisina. Lypsyllä käynnit vähenivät jo parissa kolmessa vuorokaudessa säilöntälaadultaan huonompilaatuisen rehun syötön alettua. Lypsylle haettavien lehmien määrä jopa kaksin- tai kolminkertaistui, kun säilörehussa oli virhekäymistä. Hankkeessa havaittiin myös käytännössä, että virhekäyneen säilörehun maittavuus heikkeni, vaikka sulavuus olikin hyvä. Tällaisen rehun ollessa syötössä, oli lehmien todellista karkearehun syöntiä hankala ennustaa ja sopivan väkirehutason löytäminen vaati ylimääräistä työtä ja aikaa, eikä siinä silti onnistuttu aina parhaalla mahdollisella tavalla.

Artturi®-palvelut Valmaan Artturi®-verkkopalvelun toiminta on päättynyt ja Valion tuottajia palvelee Valma. Valion Artturi®-palvelulla on Valmassa oma osio, josta löydät ajankohtaiset Artturi®-asiat.

Artturi® Korjuuaikapalvelu Kesällä Artturi® Korjuuaikapalvelu toimii Valmassa. Korjuuaikapalvelun kasvustonäytteiden alueelliset tulokset antavat suuntaa nurmien kehitysasteesta. Artturi®säilörehuosaajien havainnot ja tilannetiedotukset julkaistaan myös Valmassa. Omat korjuuaikanäytteet yhdessä omien kasvustojen havain

noinnin kanssa auttavat tilakoh taisesti oikean korjuuajankohdan päättämisessä. Artturi®-puhelin palvelee säi lörehuun liittyvissä kysymyksissä touko-syyskuussa arkisin klo 8–17 ja puhelinnumeron löydät Valmasta. Artturin löydät nyt myös Faceboo kista. Artturi®-facebookryhmään voit liittyä keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia säilörehuun ja rehunkor juuseen liittyvistä asioista. Ryhmä on tarkoitettu valiolaisille maidontuot tajille. Liittyäksesi ryhmään lähetä tuottajanumerosi sähköpostilla artturi@valio.fi ja laita sähköpostin aiheeksi Artturi Facebook.

Artturi®-säilörehuosaajat Jari Korva Tero Jokelainen Eija Järvinen Aila Loikkanen Sari Perälä Rikard Westerlund Laura Nyholm

Pohjolan Maito ItäMaito Tuottajain Maito Tuottajain Maito Maitosuomi Länsi-Maito Valio Alkutuotanto

050 398 1064 050 384 1124 050 384 0555 050 384 0426 050 384 0116 050 384 0987 050 384 2591

Sähköposti: etunimi.sukunimi@valio.fi

Käyttövalmis vedinsuihke

MILKODEX

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista TM

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO! Pakkaukset: 20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön) Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

Säilöntäaineissa on eroja Säilöntäaineiden käytöllä pyritään varmistamaan rehun hyvä säilönnällinen laatu ja ravintoaineiden säilyminen. Hyvälaatuinen säilörehu on oleellinen tekijä onnistuneelle ruokinnalle ja hyvälle maitotuotokselle.

nnistunut rehun säilöntä estää kasvientsyymien hajotustoiminnan ja haittamikrobien lisääntymisen rehussa. Se edistää hyödyllisten mikrobien, muun muassa maitohappobakteerien, toimintaa. Säilönnän onnistumista mitataan rehuanalyysilla. Kaikilla säilöntäaineilla ja säilöntätekniikoilla voi tehdä hyvää rehua. Perusteet hyvän rehun tekoon ovat vanhat tutut: raaka-aineen puhtaus, happamuus, hapettomuus ja sopiva säilöntäaine. Olipa säilöntäaine happo, biologinen tai muu kemiallinen aine, se toimii vain, jos sitä annostellaan rehuun tavoitteen mukaisesti. Säilöntäaineesta riippumatta rehulle on saatava hapettomat olosuhteet. Rehun nopea ja tehokas tiivistäminen, peittäminen muovilla sekä hyvä painotus varmistavat ilmatiiviyden koko varastoinnin ajan. Jos rehun pH ei laske nopeasti, syntyy virhekäymistä, jolloin rehun energia- ja valkuaisarvot heikkenevät. Valkuaisen hajoaminen lisää ammoniakkipitoisuutta, jolloin rehun pH nousee. Se edistää edelleen rehun pilaantumista. Ammoniakkia tuottavat pääasiassa klostridit, mutta myös enterobakteerit.

Hapot rajoittavat käymistä AIV-happo on heti käyttövalmis ja sitä voi käyttää kaikissa olosuhteissa. Sen toimivuus ei riipu raaka-aineen laadusta, kuiva-aineesta tai sokeripitoisuudesta. Märissä olosuhteissa happopohjainen säilöntäaine on varmin. Mitä märempää rehu on, sitä alemmas pH on saatava haittamikrobien kasvun estämiseksi. Muurahaishappo laskee suoraan rehun pH:n alas ja lopettaa tehokkaasti kasvientsyymien toiminnan sekä soluhengityksen. Lisäksi pH:n laskuun tarvitaan luontaista maitohappokäymistä. Rehua säilövistä hapoista propioni-, bentsoe- ja sorbiinihappo ovat tehokkaita homeita ja hiivoja vastaan.

Maitohappobakteerit käyttävät kasvin sokeria Biologisessa säilönnässä rehuun lisätään maitohappobakteereita. Tavoitteena on, että ne käyttävät rehun sokereita maitohapoksi, jolloin rehun pH laskee. Suomessa viljeltävissä nurmikasveissa sokeripitoisuus on yleensä luontaisesti alhainen. Timotei ja nurminata sisältävät tyypillisesti vähemmän sokeria kuin raiheinä, jota käytetään yleisesti Euroopassa. Biologisia säilöntäaineita käytettäessä raaka-aineen kuiva-ainepitoisuuden tulisi olla yli 30 prosenttia. Veden haihtuessa sokerin osuus tuoreessa rehussa nousee. Jos lopputuotteessa sokereita on jäljellä vain vähän, on sokerien puute todennäköisesti rajoittanut riittävää maitohappokäymistä. Myös haittamikrobit kilpailevat samasta rehun sokerista. Joissain valmisteissa on entsyymejä, joiden tarkoituksena on hajottaa kasvin kuituosasta lisää sokeria maitohappobakteerien käyttöön. Biologisten aineiden toimintavarmuutta rajoittavat liian märkä raaka-aine, riittämätön sokerin määrä ja kasvuston oman mikrobiston vaihtelevuus. Maitohappobaktee-

Sari Perälä

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Maitosuomi sari.perala@valio.fi

rit estävät soluhengitystä ja lämpenemistä huomattavasti heikommin kuin muurahaishappo. Märän rehun säilöminen biologisilla aineilla on riski.

Kemialliset säilöntäaineet Kemialliset aineet sisältävät eri aineosia, esimerkiksi natriumbentsoaattia ja kaliumsorbaattia. Natriumnitriitti estää erityisesti klostridien kasvua. Maitohappobakteerit sietävät hyvin natriumnitriittiä, ja heksamiinia käytetään usein yhdessä sen kanssa.

Palkokasvien säilönnän haasteet Nurmipalkokasvit, muun muassa apilat, virnat ja sinimailanen, ovat vaativampia säilöttäviä kuin nurmiheinäkasvit. Säilöttävyyttä vaikeuttavat palkokasvien ominaisuudet, kuten pienempi kuiva-aine- ja sokeripitoisuus sekä suurempi puskurikapasiteetti, joka estää pH:n laskua korkeasta raakavalkuaisesta ja kivennäispitoisuudesta johtuen. Näistä syistä palkokasveille suositellaan suurempaa säilöntäaineen annostelua, mieluimmin happoa.

NYT ON AIKA PÄIVITTÄÄ LANNANPOISTOLAITTEESI!

Sveaverkenin valmistamat lannanpoistojärjestelmät sopivat pihattoon ja parsinavettaan.

Sveaverken alkuperäiset osat nyt Ransucolta, mm. DeltaMaster, Robust ja Komprimatlaitteisiin (aikaisemmin myyty myös Odintuotemerkillä).

ransuco.fi 02-484 080 Maito ja Me 2/2015

Teema Teema:: Rehuntuotanto Rehuntuotanto Katri ja Mika Karvisen navetta rakennettiin pitkästä tavarasta, seinät puolivalmiista elementeistä. Nyt keskitytään hyvän nurmirehun tuottamiseen ja maksimaalisen maitomäärän lypsämiseen kulut minimoiden. Teksti ja kuvat Visa Vilkuna

Rakentamisen turvana

tarkka taloudenp

eiskon Viitapohjan kylällä, Veittoo-Paavolan tilalla on tuotettu maitoa uskomattoman pitkään. Vuonna 1901 valmistunut kivinavetta palveli maidontuotannossa viime joulukuuhun asti. Nykyinen isäntäpari Katri ja Mika Karvinen eivät osaa sanoa, monesko sukupolvi he tilalla ovat, sillä ensimmäiset maininnat tilasta löytyvät yli 500 vuoden takaa. Joulukuun puolivälissä tilalle valmistui uusi navetta. Karvisen 3-rivisessä pihatossa on 48 lehmäpaikkaa. Kustannusarvio oli 460 000 euroa sisältäen 1 500 kuution lietealtaan, pienen kuivalantalan ja 12 kuution uuden apevaunun. Kustannusarvio ylittyi noin 15 prosentilla, sillä maanrakennustöissä tuli eteen yllätyksiä.

Pitkästä tavarasta Navetta teetettiin isännän hankkimasta pitkästä tavarasta lähes kokonaan tunti/yksik-

Maito ja Me 2/2015

ǏǏKatri ja Mika Karvinen ovat tyytyväisiä uuteen navettaansa. Rakentaminen sujui mallikkaasti ja navetan toiminnallisuuskin on kiitettävä. Mika Karvisen mukaan rakennusmateriaalien hankinnassa kannattaa olla tarkkana, jotta kustannukset pysyisivät kurissa.

� Veittoo-Paavolan tilan tyylikkään navetan tekivät kirvesmiehet pääosin tunti- ja yksikkötaksoilla. Isännän vastuulla oli materiaalien hankinta.

kötaksoilla. Urakoita teetettiin muutamissa pienissä osa-alueissa. Seinät tehtiin puolivalmiiksi elementeiksi rakennusfirman tiloissa Kurussa, jonne isäntä oli toimittanut materiaalit. Elementit eristettiin työmaalla ja sisäverhouksena käytettiin tummaa kakkoslaadun filmivaneria. Vaaleampi vaneri oli suunnitelmissa, mutta se olisi tullut kalliimmaksi. Muutamia pieni yksityiskohtia lukuun ottamatta rakennuksesta tuli hyvin toimiva. Kalusteet asennettiin lantakonetta ja palovaroitinta lukuun ottamatta itse. Kalustehankinnassa Karviset pyrkivät mahdollisimman täydelliseen pakettiin yhden tavarantoimittajan kanssa. Toimivuus ja laatu olivat ykkösasioita, eikä merkillä ollut väliä. Kilpailutuksen jälkeen huomattiin, että erot kokonaispaketin hinnassa olivat yllättävän pieniä.

Edullinen käytetty asema

enpito

Navetan 2 x 6 -paikkainen lypsyasema hankittiin käytettynä Parkanosta. Itse purettuna ja osat huolellisesti merkattuna asema oli helppo koota. Montun muoviritilälattia löytyi poistomyynnistä 300 eurolla. Monttu tehtiin niin syväksi, että siihen on mahdollista asentaa myös säätölattia. Uuden, vastaavankokoisen aseman hinta olisi valmistajan edustajan mukaan noussut yli 70 000 euroon, mutta vanha asema uusilla kulutusosilla tuli maksamaan noin 12 000 euroa. Kauppaan sisältyi lisäksi uushankinta-arvoltaan noin 5 000 eurolla kaulapannoissa olevia transpondereita. Sähköverkon jänniteheilahtelut aiheuttivat alussa asemalla ongelmia, mutta uudet 80 euroa maksaneet muuntajat ratkaisivat asian. Karviset miettivät navetan suunnitelleen Jouni Pitkärannan kanssa rakenneratkaisuja huolellisesti, jotta mahdollisesti eteen tulevat laajennukset tai lypsytavan muutokset olisi mahdollisimman helppo tehdä.

Pellot nurmella

ǏǏKäytettynä hankitun lypsyaseman laitteistot käytiin läpi ja kaikki kuluvat ja maidon kanssa tekemisissä olevat osat vaihdettiin uusiin.

Viljan viljely lopetettiin tilalla muutamia vuosia sitten, jolloin koko viljakalusto myytiin pois. Hyvälaatuiseen nurmeen keskittyminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Tuorerehu paalataan esikuivattuna pyöröpaaleihin. Näyttää siltä, että esikuivatusaikaa voidaan lyhentää, jotta ape saataisiin hieman kosteammaksi. Rehun säilönnässä on käytetty monia aineita, joista viimeisimpänä Safesiliä. Kaikki aineet ovat toimineet, kuten on pitänytkin. Mika Karvisen mukaan hyvän tuorerehun avaintekijät ovat laadukas nurmi ja huolellinen korjuu.

Veittoo-paavolan Tila � Katri (32 v.) ja Mika (34 v.) Karvinen

sekä lapset Kaarlo (4 v.) ja Saima 2 v.), kolmas syntyy keväällä � Peltoa viljelyssä noin 43 ha, koko ala nurmella � Nurmesta kaksi satoa vuodessa, säilöntä pyöröpaaleihin � Kolmirivinen, 48 lehmäpaikan pihatto valmistui vuonna 2014 � Lehmien ruokinta tasa-appeella, ei erikoisruokintaa asemalla � Appeessa säilörehua, kokoviljasäilörehua, rypsiä ja täysrehutyyppistä, kivennäiset sisältävää väkirehua � Keskituotos hieman yli 9 000 kiloa

Rakennuskesän takia tuorerehu pääsi hieman korsiintumaan, sillä D-arvo ei ollut kuin 650 paikkeilla. Rehun valkuainenkin on isännän mukaan turhan matala, sillä ostolannoitetta on levitetty säästeliäästi. Lehmämäärän kasvun myötä pellosta alkaa olla puutetta, minkä takia hyvälaatuisen sadon mahdollistavan lannoituksen optimointiin on paneuduttava. Siirtymistä kolmen nurmisadon korjuuseen on niin ikään harkittava.

Suojaviljasta hyviä kokemuksia Nurmet uusitaan neljän vuoden välein suojaviljaan, mutta sato korjataan kokoviljasäilörehuna paaliin. Suojaviljana kokeiltiin kauraa ja vehnää, mutta tilalla päädyttiin aikaiseen ohraan. Siemenseoksessa käytetään timoteitä, raiheinää ja nataa. Myös puna- ja alsikeapilaseosta on käytetty, kuten myös sinimailasta. Puolet uudistettavasta aloista kylvetään valkuaisseoksilla. Urakoitsija käy levittämässä lietteen nurmelle 8-metrisellä, 16 kuution säiliöllä varustetulla multaimella. Isäntä olisi halunnut levityksen tehtäväksi keveämmällä yhdistelmällä, mutta sellaista ei ole tarjolla. Itsekulkevaa multaintakin kokeiltiin, mutta levitin ei soveltunut savisille rinnepelloille. Ylimääräisestä lannasta on 500 kuution luovutussopimus naapurin viljatilan kanssa. Nurmen kasvinsuojelu on Mika Karvisen mukaan tärkeä ja kannattava toimenpide. Tämä työ taidetaan tulevana kesänä antaa urakoitsijalle. Tilan oma kasvisuojeluruisku on päässyt ikääntymään ja toisaalta parhaat ruiskutuskelit ovat aamuin illoin, kun 1 navettatyöt painavat päälle. Maito ja Me 2/2015

Teema : Rehuntuotanto Jalostuksella tulosta Pihattoon siirtyminen on lisännyt maitomäärää, vaikka ensikoiden määrä on melkoinen. Hiehot poikivat noin kaksivuotiaina, mutta Katri Karvisen kokemuksen mukaan kalenterin lisäksi kannattaa seurata tarkasti eläinten kasvua ja kehittymistä. Hän on tehnyt jalostusneuvojan hommia nelisen vuotta ennen tilanpidon aloittamista. Tästä syystä jalostussuunnitelman teko on omissa käsissä. Mikan mukaan holsteinia ei tietoisesti lisätä, sillä ayrshire on osoittautunut pitkäikäisenä ja perusterveenä rotuna heille sopivimmaksi. ”Ensin katson, mikä sonni käy millekin lehmälle. Tämän jälkeen katson, kuka kyseistä siementä tarjoaa. Mielestäni ei kannata sitoutua yhteen toimittajaan, jonka valikoimasta katseltaisiin mitä sattuu löytymään”, Katri Karvinen perustelee. Pyrkimyksenä on jalostaa paras mahdollinen karja nimenomaan Veittoo-Paavolan tilalle. Kaikki eläimet ovat genomitestattuja, jolloin pystyy paremmin ennakoimaan tulevaa.

Kustannusjahti kiikarissa ”Eipä sitä reilu vuosi sitten osannut arvata maidon hinnan noin rajua tipahtamista, kun navettahankkeemme lähti liikkeelle”, Karviset toteavat.

Hyvinvoinnilla tulevaisuutta l Karviset pysyvät työkunnossa lähtemällä välillä pois tontilta. Kotona tekemät tömät työt ovat aina silmien alla. Kerran vuodessa matkataan etelänlomalle, jos mahdollista, ja tehdään pienempiä reissuja kotimaassa. Karviset harrastavat keikoilla käymistä: rautalanka, iskelmä ja rockabilly ovat mieleen. Uudessa navetassa panostettiin eläinten hyvinvointiin. Lehmillä on parsipedit ja kestokuivikepohjainen poikima-alue. Sorkkahoitaja käy vähintään kerran vuodes sa ja eläinlääkäri kutsutaan tarvittaessa, jolloin tehdään muita tarvittavia hoitoja. Nasevaan Veitttoo-Paavolan tila ei ole vielä liittynyt. Raporteista seurataan eläinterveyden ja hedelmällisyyden tunnuslukuja, joiden pohjalta tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Faban seminologi käy hedelmälli syysneuvontakäynneillä. Tiineystarkastukset teetetään kaikille siemennetyille. Poikineet käydään läpi, jotta päästään heti selville esimerkiksi myöhästyneen kiimakierron syistä. Tautien vastustusohjelmiin tila ei kuulu. Eläimiä ostetaan vain karjoista, jotka ovat sorkkaterveitä ja tarttuvista taudeista vapaita.

Maidon hinnanlasku on kääntänyt katseet kulujen minimointiin. Ostorehu saatiin vuoden alussa menestyksekkäästi kilpailutetuksi. Väkirehun päiväkustannuksessa oli jopa 20 euroa eroa edullisimman ja kalleimman toimittajan välillä. Käytettävä rehuseos hankittiin tämän hintahaarukan välimaastosta. Koneinvestointien kanssa tulevat vuodet edetään matalalla profiililla. Uusia koneita tilalle on yleensäkin ostettu harkiten, sillä hyväkuntoisia käytettyjä saa melko edul-

lisesti. Viime vuonna tehty traktorikauppa oli varsin kustannustehokas. Vanha, pieneksi jäänyt juhta myytiin itse ja isompi, käytetty ostettiin suoralla kaupalla. Konekauppiaiden listahintoihin verrattuna traktorikaupoissa päästiin 6–7 000 euron säästöön. Käytetty niittomurskain ostettiin syystalvella, koska konefirma halusi päästä siitä eroon ennen tilinpäätöstä. Mika Karvinen tietää, että asianmukaisella käytöllä ja ohjeiden mukaisella huollolla koneet pysyvät vuosikausia mainiossa työkunnossa.

TOUKO

SÄILÖ NURMEN RAVINTOAINEET TALTEEN BIOLOGISESTI!

Biologinen säilöntä on turvallista ja edullista. Oikeilla toimintatavoilla varmistat, että rehusi säilyy korkealaatuisena säilyttäen enemmän tärkeitä ravintoaineita. Laadukas säilörehu näkyy suoraan eläinten tuotoksessa. Uudistuneessa Pentolacissa yksi pitkälle kehitelty bakteerikanta takaa tehokkaan maitohappokäymisen alusta loppuun. Säilöntäaineeseen ei ole tarpeen lisätä useita kantoja, entsyymeitä tai muita lisäaineita. Yksi hyvä on parempi kuin kymmenen huonoa.

Yhdellä purkilla 100 000 kg säilörehua

169€ / prk (sis.alv) 26

Maito ja Me 2/2015

RJOUS Kun tila a t 6 pu jbs Pent olacia, s rkkia aat 1 pu veloituk rk setta ka upan pä in älle! Lisätieto a ja Juha Pe tilaukset: kka rinen juha.pek karinen@ , nhk.fi tai 043 2 11 0335

Löydä oikea strategia nurmenkorjuuseen Nurmikasvilajikkeiden potentiaali ei rajoita sadontuottoa, vaan pelloilla vallitsevat olosuhteet. Kun pystyy tuottamaan tasaisesti hyviä nurmisatoja, tilan talouskin tykkää.

äilörehuntuotannossa kolme kertaa niitettävien nurmien osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt. Sadon riittävän korkea energiapitoisuus (D-arvo) ja tavoite tuottaa eri sadoissa laadultaan tasaista rehua edellyttävät korjuun jaksottamisen optimointia. Perinteiseen kahden niiton järjestelmään verrattuna kolme niittoa helpottaa merkittävästi sadon laadun hallintaa. Kolmen niiton strategia on suunniteltava huolellisesti etukäteen, jos kaikista sadoista haluaa saada laadultaan tasalaatuista ja hyvää rehua. Etelä-Suomessa on pyrittävä korjaamaan pääsääntöisesti kolme nurmisatoa, samoin pitkälti Keski-Suomessakin. Muualla Suomessa tehdään kasvukauden olosuhteista riippuen kaksi tai kolme satoa. ”Nelosvyöhykkeellä niittojen määrä on kiinni olosuhteista. Aina kolmannesta korjuusta ei saa riittävästi biomassaa”, Boreal Kasvinjalostuksen nurmikasveista vastaava kasvinjalostaja Mika Isolahti sanoo. On selvää, että pellolla perusasioiden on oltava kunnossa, jos haluaa tuottaa nurmea tehokkaasti. ”Pellon peruskuntoon vaikuttavista toimenpiteistä ei kannata lähteä säästämään. Säästöissä huomio kannattaa suunnata konekustannusten pienentämiseen, karjanlannan tehokkaaseen käyttöön ja siihen, että saa korjattua mahdollisimman hyvälaatuista rehua.” Isolahden mukaan rikkakasvitorjunta tai siemenkustannus eivät ole oikeita säästökohteita. Hänen mukaansa tilakohtaisesti harkiten nurmissa voidaan viljellä palkokasveja, mutta niiden viljely ei sovi kaikille maalajeille: esimerkiksi apila ei viihdy eloperäisillä mailla ja sinimailanen vaatii hyvärakenteisen pellon. Laitumissa valkoapila on puna-apilaa parempi vaihtoehto.

Lajikkeiden kehitysrytmi vaihtelee Nurmikasvilajikkeet eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan ja kehitysrytmiltään.

Aikaisilla lajikkeilla on hyvä jälkikasvukyky, mutta ne lignifikoituvat nopeammin, jolloin niiden sulavuus heikkenee nopeammin ja sadon laatu kärsii. ”Aikaiset, nopean kehitysrytmin timoteilajikkeet tuottavat suuria satoja ja ne on niitettävä aina kolme kertaa”, Isolahti kertoo. ”Tällaisia lajikkeita ovat muun muassa Borealin uudet Rhonia ja Rubinia sekä norjalainen Grindstad.” Myöhäisten timoteilajikkeiden, esimerkiksi Tuuren, sulavuus puolestaan laskee hitaammin ja niiden jälkikasvukyky on aikaisia lajikkeita heikompi. Sulavuuden hitaamman laskun takia niiden korjuuajassa on enemmän pelivaraa. Perinteisesti nurmiseoksiin lisätään timotein kanssa nurminataa, joka onkin hyvin oloihimme soveltuva laji. Uusissa nurminatalajikkeissa satotasoa on Isolahden mukaan saatu nostettua, ja niillä on myös korkea D-arvo. Kuivuuden kestävyyttä saadaan lisäämällä seokseen ruokonataa. Ruokonata ei kuitenkaan karkeutensa vuoksi sovellu laidunkasviksi. ”Nykyään ruokonataa käytetään maksimissaan nurmiseoksissa 10–15 prosenttia. Esimerkiksi Karolina-ruokonadan ensimmäisen niiton laatu vastaa nurminatoja, mutta toinen ja kolmas sato pitää korjata aikaisemmin, jotta sato säilyy laadukkaana.”

ti opastaa. ”Tästä huolimatta nurmet on uusittava 3–4 satovuoden jälkeen.” ”Borealilla tehdyissä viljelyteknisissä kokeissa pyrittiin tuottamaan kaikissa niitoissa riittävän korkea D-arvo. Tällöin eri satojen määrä on jakautunut niin, että ensimmäisestä sadosta on saatu 40 prosenttia kuiva-ainekiloista ja toisesta sekä kolmannesta molemmista 30 prosenttia. Kun nurmi korjataan kolmannen kerran, ei siihen jää talveksi keväällä kasvua haittaavaa ja seuraavan vuoden ensimmäisen sadon laatua heikentävää kuollutta kasvustoa.” Boreal Kasvinjalostuksen koekentillä nurmet tuottavat satoa 10–12 000 kuivaainekiloa hehtaarilta. Hyvissä olosuhteissa kokeissa on saatu jopa 15 000 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. ”Lohkomme ovat tasaisia ja pellot hyvässä kunnossa. Satotuloksemme osoittavat, että nurmissa on runsaasti potentiaalia, joka voidaan saada käyttöön oikeilla viljelytoimilla. Mahdollisimman suurta ja tasalaatuista nurmisatoa kannattaa tavoitella, koska sillä on suuri vaikutus tilan talouteen.” Teksti Anu Artjoki

Nurmen uusiminen ja sadontuottokyky Nurmilohkoille tulee raskaiden koneiden jäljiltä raiteita ja uria, jotka haittaavat korjuuta ja nurmen kasvua. Urat saadaan tasoitettua uusimalla nurmi 3–4 vuoden välein. Lisäksi karjanlannan fosfori kerääntyy pellon pintaan, vaikka se sijoitettaisiinkin. Siksi fosfori on saatava tasaisin väliajoin sekoitettua muokkauskerrokseen. ”Nurmen hyvää sadontuottokykyä saadaan pidettyä yllä täydennyskylvöllä. Täydennyskylvö on tehtävä ensimmäisen kerran viimeistään toisen vuoden syksyllä tai kolmannen vuoden keväällä”, Mika IsolahMaito ja Me 2/2015

Teema : Rehuntuotanto

Aila Loikkanen

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Tuottajain Maito aila.loikkanen@valio.fi

Miten pellon ravinnetasapaino heijastuu nurmirehuun ja eläinterveyteen?

läinten kannalta tärkeimmät kivennäisaineet ovat kalsium, fosfori, magnesium ja natrium. Kasvien kannalta hivenravinteista esimerkiksi seleeni, sinkki, kupari ja mangaani eivät ole välttämättömiä, mutta niiden puute heijastuu eläinten terveyteen, hyvinvointiin ja tuotokseen. Suurissa nurmisadoissa kivennäis- ja hivenainepitoisuudet ovat parhaiten kohdillaan; hyvä nurmisadon määrä merkitsee myös laadultaan hyvää satoa. Maan pH vaikuttaa siihen, saavatko kasvit riittävästi ja oikeissa suhteissa kasvuun ja hyvään satoon tarvitsemiaan kivennäis- ja hivenaineita. Suomessa peltojen pH on tavallisesti liian matala. Happamassa maassa useiden ravinteiden käyttökelpoisuus kasveille on heikkoa. Peltojen suositeltava pH on useimmille viljelyskasveille 6–6,5. Pellon hyödylliset mikrobit viihtyvät samassa happamuudessa kuin tavallisimmat viljelyskasvitkin.

Keskinäiset suhteet kohdalleen Lannoitus vaikuttaa sadon määrään ja laatuun. Typpilannoitus vaikuttaa sadon valkuaispitoisuuteen sekä nurmen kehitysrytmiin ja kasvuun. Keväällä annettu fosfori puolestaan parantaa nurmen kasvua ja juuriston kehitystä. Se varmistaa myös kasvin ravinteiden ottoa maasta ja turvaa jälkikasvukyvyn myöhemmin kesällä. Fosfori parantaa monivuotisten kasvien talvenkestävyyt-

Maito ja Me 2/2015

Kuva: Valio Oy

Rehujen ravintoaineet näkyvät eläinten tuotoksessa ja terveydessä. Pellon kasvukunto ja ravinnetilanne vaikuttavat siihen, miten ja missä suhteessa kasvit ottavat eri ravinteita maasta.

ǏǏHyvä nurmisadon määrä merkitsee myös laadultaan hyvää satoa. tä. Eläimillä fosfori on mukana monissa aineenvaihdunta- ja elintoiminnoissa. Kalsium on vuorovaikutuksessa useiden muiden kivennäisaineiden kanssa. Liika kalsium voi heikentää muiden kivennäisaineiden hyväksikäyttöä. Kalsiumin imeytyminen elimistöön vaatii D-vitamiinia. Naudoilla karkearehut ovat tärkein kalsiumin lähde ja varsinkin apilapitoiset rehut sisältävät luonnostaan sitä paljon. Kun Artturi®-rehunäytteen saatelomakkeelle täppää kohdan ”apilapitoinen säilörehu”, määritetään näytteestä suppea kivennäisanalyysi (Ca, P ja K). Näytteen kalsiumpitoisuuden mukaan palkokasvipitoinen rehu pystytään kohdentamaan tilalla sitä parhaiten hyödyntäville eläimille (lypsylehmät / kasvavat hiehot).

Riittävästi magnesiumia ja natriumia Lypsylehmillä riittävä magnesiumin saanti ehkäisee poikima- ja laidunhalvausta. Magnesiumin puute voi aiheuttaa D-vitamiinin hyväksikäytön heikkenemistä. Liika kalium ruokinnassa heikentää magnesiumin ja kalsiumin hyväksikäyttöä. Myös muil-

la kivennäisillä isoina annoksina on haitallinen vaikutus magnesiumin imeytymiseen pötsistä. Kasveilla magnesiumin puute vähentää satoa. Kalium ja rikki ovat välttämättömiä kasvin elintoimintoja ohjaavien entsyymien toiminnalle. Rikkiä tarvitaan valkuaisen muodostumisessa ja kaliumia ravinteiden liikkumiseen, yhteyttämiseen ja nestetasapainon ylläpitoon. Kasveilla kalium ja natrium lisäävät kuivuuden ja kylmyyden kestävyyttä. Niiden puute voi näkyä hellepäivinä kasvien nuutumisena. Runsastuottoinen lehmä erittää runsaasti syljessään natriumia. Kotoisista rehuista lehmät eivät saa natriumia riittävästi, joten sitä on annettava lehmille ruokasuolan muodossa. Natriumlisän on todettu parantavan myös magnesiumin hyväksikäyttöä ja lisäävän maitotuotosta. Mangaani on kasveille välttämätön hivenravinne, jota kasvi tarvitsee yhteyttämiseen. Eläimillä esiintyy harvoin mangaanin puutetta ja säilörehuvaltaisessa ruokinnassa sen tarve tulee täytetyksi. Mangaanilla on kuitenkin tärkeä merkitys eläimen puolustuskyvylle ja lisääntymistoiminnoille.

Eläimet tarvitsevat kuparia energiaaineenvaihdunnassaan. Kuparin puutoksen näkyvimpiä oireita ovat erilaiset lisääntymishäiriöt, kasvun hidastuminen ja luuston heikkous. Kotoisten perusrehujen sisältämä kupari ei riitä, vaan sen saantia on täydennettävä kivennäisillä. Kasveilla kuparin puute alentaa satoa. Tyypillisimmät sinkin puutosoireet eläimillä ilmenevät ihovaurioina ja karvanlähtönä sekä mahdollisina tiinehtyvyysongelmina. Kasveilla puute aiheuttaa kasvun ja kehityksen hidastumisen. Sinkin puutosoireet nurmella eivät näy niin selvästi kuin eläimillä.

Lisää seleeniä luomulehmille Seleeni on tyypillinen hivenaine, jota kasvi ei tarvitse, mutta lehmillä puute aiheuttaa esimerkiksi jälkeisten jäämistä, hedelmällisyyshäiriöitä ja yleistä vastustuskyvyn alenemista sekä altistaa tulehdussairauksille. Vasikoilla ja nuorilla eläimillä puute ilmenee lihasrappeuman eri muotoina. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota lehmien riittävään seleenin saantiin varsinkin luomumaitotiloilla. Maaperämme on luontaisesti seleeniköyhää. Valion luomumaitotiloilta viime marraskuussa tilasäiliöistä otetuista maitonäytteistä vain noin kolme prosenttia oli sellaisia, joissa mai-

don seleenipitoisuus oli suositellulla 20 µ g/l tasolla. Maa- ja metsätalousministeriö salli poikkeuksellisesti orgaanisen seleenin käytön ja lisäämisen luomutilojen rehuihin vuoden 2014 marraskuun loppupuolelta lähtien. Seleenin puutetta esiintyy myös tavanomaisessa tuotannossa varsinkin umpilehmillä. Tavanomaisessa nurmenviljelyssä paras tapa varmistaa eläinten riittävä seleenin saanti on käyttää seleenipitoisia lannoitteita. Kasvit muuttavat lannoitteiden epäorgaanisen seleenin orgaaniseen muotoon, joka imeytyy monin verroin tehokkaammin kuin epäorgaaninen seleeni. Jos peltoja on lannoitettu jo useampana vuonna seleenittömillä lannoitteilla eikä seleenitäydennystä ole tehty eläinten ruokintaan, voi tästä aiheutua lehmille ja vasikoille vakaviakin puutosoireita.

Ei mutu-tuntumalla Maitotilalla on hyvä teettää säilörehusta laaja kivennäisanalyysi, seleeni mukaan lukien, ainakin kerran vuodessa. Näin ruokinnassa osataan kohdentaa eri rehuerät oikeille eläinryhmille iän ja tuotosvaiheen mukaan. Kun lisäksi maan ravinnetilanne on tiedossa, päästään lannoitusta suunniteltaessa mahdollisten ravinnepuutoksien jäljille.

Mihin eläimet tarvitsevat kivennäisiä ja hivenaineita? 1. Syljen ja ruoansulatusaineiden muodostamiseen (Na, Ca, P, Mg, K, Cl) 2. Luuston rakennusaineeksi (Ca, Na, Cu, P, Mg, Mn) 3. Nestetasapainon ylläpitämiseen (Na, Ca, K, Cl) 4. Lihaksiston ja hermoston toimintoihin (Ca, Mg, P, Na, K, Me, Se) 5. Aineenvaihduntareaktioihin sekä entsyymi- ja hormonitoimintaan (Ca, Na, Cu, Zn, P, Mg, Fe, S, Cl, Mn, I, Se) 6. Tuotantoon ja sikiön kasvuun (Ca, Cu, Zn, P, Mg, Mo, Mn) Lähde: Kyntäjä J., Nokka S., Harmoinen T. (toim.). 2010 Lypsylehmän ruokinta. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja nro 1096. Tieto tuottamaan 133.

Oletko miettinyt lypsytyösi keventämistä? väsymättömän työntekijä - mukavuutta lehmille lisää aikaa itsellesi ja perheellesi - lisätuottoa karjastasi Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Alfa-Laval/DeLaval on aloittanut toimintansa Suomessa. Juhlavuoden kunniaksi olemme varanneet erän VMS lypsyrobotteja erikoishintaan -edullisesti rahoituksella. Kysy lisää alueesi DeLaval-laitemyyjältä ja lue lisää www.delaval.fi/parashankinta

PLUS+ :aa hyvillä päätöksillä

Teema : Rehuntuotanto

Väljässä tilassa tuottaa tyytyväinen lehmä Lehmä viihtyy ja tuottaa parhaiten navetassa, jossa on riittävästi väljyyttä. Kiteeläisen Koivikon Kartanon rakennusajan kokemukset viimeistä paikkaa myöten täynnä olleista tiloista vahvistivat uskoa omiin suunnitelmiin. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

un uusi navetta ei valmistunutkaan tavoitellussa aikataulussa, oli Kati ja Pekka Partasen vuokrattava kaksi navettaa lisää kasvavalle karjalle. Vanha osa navetasta ja ensimmäinen vuokranavetta olivat viimeistä lehmäpaikkaa myöten täynnä ja lisäystä varten kasvatetut hiehot alkoivat poikia. ”Kun aloimme suunnitella uutta navettaa, meille tähdennettiin monesta suusta, kuinka tärkeää on panostaa eläinten hankintaan ja saada navetta nopeasti täyteen. Itse en näe sitä enää tärkeimpänä asiana”, Pekka Partanen sanoo. ”Toki on tärkeää saada investointi pian tuottamaan, mutta aikatauluihin olisi hyvä laskea reilu viive. Karjamäärän olisi hyvä nousta hiljalleen ja suurimman poikimaruuhkan suunnittelisin alkamaan noin puolen vuoden päästä valmistumisesta”, hän pohtii. ”Myös itselle tarvitaan aikaa rutiinien muuttamiseen. Ei yhdessä yössä kasva 30 lehmän hoitajasta 140 lehmän hoitajaksi. Hallinnan tunne katoaa, jos karja kasvaa liian nopeasti”, Kati Partanen huomauttaa. Lehmämäärän tasainen kasvu ja poikimisten ajoittuminen tasaisesti pitkin vuotta on robottilypsyn toimivuuden kannalta tärkeää.

Valtavasti lisätyötä Koivikolla aikataulujen ongelma syntyi, kun pääosin omana työnä rakennettu navetta ei valmistunut suunnitellussa aikataulussa toisin kuin eläinhankinta. Partaset sekä ostivat lehmävasikoita että käyttivät siemennyksissä paljon sekstattua siementä. Lehmien hoitaminen useassa navetassa toi valtavasti lisätyötä eikä se ollut hyväksi lehmillekään. Eläinten siirtoja jouduttiin tekemään paljon, mikä sekä työllisti hoitajia että selvästi häiritsi eläimiä.

Maito ja Me 2/2015

Lehmät eivät tahtoneet sopeutua uusiin paikkoihin ja vaihtuviin lajitovereihin. ”Kiimoja meni varmasti ohikin, kun kaikki eivät olleet silmän alla. Kati pystyi onneksi itse siementämään, mikä helpotti paljon, vaikka päiville tulikin pituutta”, Pekka Partanen kiittelee vaimoaan. Kati Partasta harmittaa, että tilapäisratkaisujen takia oli poistettava lypsäviä lehmiä tilanpuutteen vuoksi. Poistot tuntuivat turhilta, kun maitoa heikommasta tuotoksesta, rakenteesta tai jalostusarvosta huolimatta tuli. ”Toki suurempi lypsyssä olevien lehmien määrä kasvatti liikevaihtoa jo rakennusaikana, mikä silloisella maidonhinnalla oli kannattavaakin. Nyt se ei välttämättä sitä olisi”, Pekka Partanen laskee. Uudella puolella on nyt käytössä 80 parsipaikkaa ja vanhalla puolella 64, lehmiä on noin 90. Ruokintapöydän toinen puoli ja ensimmäinen lypsyrobotti otetaan käyttöön kevään aikana. Vanha navetta jää tulevaisuudessa robotin takakierroksi.

Väljyyttä syödä ja maata Koivikon uudessa pihatossa on kaksi parsiriviä molemmin puolin ruokintapöytää. Tällä ratkaisulla haluttiin varmistaa, että kaikki lehmät pääsevät syömään yhtä aikaa. ”Jos haluaa aperuokinnalla korkean tuotoksen, on ruokintapaikkoja oltava riittävästi”, Kati Partanen sanoo. Hänellä on karjalle kova tuotostavoite ja osa rakennusratkaisuista on tehty juuri tätä tavoitetta ajatellen. Ruokintaeste on lukkoaitaa ruokarauhan takaamiseksi ja kaikki eläimet mahtuvat pöydän ääreen, kun uusi ape jaetaan. ”Ruokintapöydän ahtaudesta kärsivät eniten korkeatuottoiset ja ensikot. Juuri ne eläimet, joille siitä aiheutuu suurimmat vahingot”, Kati Partanen sanoo.

ǏǏUuden pihaton 2 x 2 -rivisellä ratkaisulla haluttiin taata lehmille väljyyttä ja jokaiselle oma ruokintapaikka. Parret ovat syväparsia, joiden kuivitusratkaisussa on menossa erilaisia kokeiluja.

Parsipaikkoja lehmillä tulee olemaan muutama ylimääräinen, jotta mieleinen paikka löytyy kaikille. Partaset uskovat, että väljyys on helpoin tapa vaikuttaa maitotuotokseen. He sanovat suoraan, ettei heidän navettansa varmasti ole halvin rakennuskustannuksiltaan, mutta käytössä he uskovat sen tuottavan paremmin. Lehmä viihtyy väljässä tilassa. Aremmille lehmille ei tule ylimääräistä stressiä ja turhat tapaturmat vähenevät, kun eläimillä on riittävästi tilaa. Näiden kautta kaikilla on samat edellytykset hyvään tuotokseen. Optimitäytön ylittyessä eläimet likaantuvat herkemmin ja tautipaine kasvaa. Varsinkin vasikkatiloissa jo yksi tai kaksi ylimääräistä vasikkaa saattaa keikauttaa hyvät olosuhteet heikommiksi. Optimaalinen eläinmäärä tilaa kohti on usein vähemmän kuin lait ja määräykset säätävät. Muutama lisälehmä voi tuntua houkuttelevalta ajatukselta, mutta jos tilan ja eläinmäärän optimisuhde ylittyy, voi tulos ollakin negatiivinen. Haitat kuittaavat lisälehmien tuotot, kun koko karjan tuotos laskee heikentyneiden olosuhteiden vuoksi. ”Kaikille oma ruokintapaikka, hieman ylimääräisiä parsia ja vettä aina tarjolla. Vasta näiden täytyttyä saa ruokinnalla tuotokseen lisäpotkua”, Partaset tiivistävät. ”Hyvä ei riitä, pitää olla erinomainen”, Kati Partanen sanoo. ”Kullakin tilalla on omat näkemykset ja tavoitteet, meillä on nämä. Ja kehittämistä meilläkin riittää, läheskään kaikki ei ole vielä valmista.”

Ajosilppurilla rehut tehokkaasti

ǏǏHyvästä säilörehusta tehty seosrehu maistuu lehmille. Lukkoaita takaa jokaiselle ruokarauhan. Pekka ja Kati Partanen ovat saaneet tukea tuotannon kehittämiseen Osuuskunta Itämaidon tuotantoneuvojalta, Ritva Röngältä (kesk.). ǍǍVanhan osan ruokintakäytävää Kati Partanen pitää turhan kapeana. Uuden osan valmistuttua kokonaan, tämä osa jää robotin takakierroksi erityistä hoitoa tai tarkkailua tarvitseville lehmille.

Karjan ruokinnan perustana on luomupelloilta kolme kertaa kesässä korjattava säilörehu. Yhteisomistuksessa olevalla ajosilppurilla tehdään säilörehua torniin ja laakasiiloihin. ”Meille ajosilppuriketju on ollut sopivin sekä taloudellisesti että rehun laadun kannalta”, Pekka Partanen kertoo. ”Vaikka pellot ovat osin hajallaan, olemme katsoneet järkeväksi ajaa rehu hyvällä kelillä isoilla kuormilla tilakeskukseen.” Nurmissa on puna-, valko- ja alsikeapilaa, nurminataa ja timoteitä. Sinimailastakin tila on kokeillut vaihtelevalla menestyksellä. Se näyttää maistuvan lehmille parhaiten, mutta timotein talvenkestävyys on vielä omaa luokkaansa. Täydennyskylvöjä tilalla ei tehdä, vaan apilan vähentyessä pellolle levitetään multainvaunulla lietteen omaista läheisen biokaasulaitoksen luomulannoitetta. Kysyttäessä rehunteon kustannustehokkuudesta Partanen naurahtaa, että koneet ovat suurin tekijä rehun hinnassa. Niillä rehunteon saa joko kannattavaksi tai tappiolliseksi, muihin kustannuksiin on vaikea merkittävästi vaikuttaa. ”Toki rehunteon ajoitus ja satotaso ovat merkittäviä, mutta konekustannus menee niistäkin edelle”, hän pohtii. Maito ja Me 2/2015

Maidon laatu

Heidi Huttunen

Kehityspäällikkö, vastuulliset tuotantotavat Valio Alkutuotanto, Valio Laatu -palvelut heidi.huttunen@valio.fi

Valiomaidon laatujärjestelmä uudistuu

– mikä muuttuu? Laatujärjestelmä uudistuu vastaamaan yhä paremmin maidontuottajien ja Valion asiakkaiden tarpeita. Valiolaisissa tuotantotapaohjeissa kuvataan paras tiedossa oleva toiminta tapa, ja laatujärjestelmää hyödynnetään myös Valion tuotteiden markkinoinnissa.

nen Valiomaidon tuotantoketju on ja miten sitä valvotaan. Laatujärjestelmän uudistuksessa pyritään huomioimaan asiakkaiden odotukset, erityisesti tuotannon vastuullisuuteen liittyvät asiat, aiempaa kattavammin.

aliomaidon laatujärjestelmä uudistetaan vastaamaan paremmin maidontuottajan, osuuskunnan tuotantoneuvonnan sekä Valion maidonhankinnan tarpeita. Muutoksia on luvassa laatujärjestelmän rakenteeseen, laatuarviointeihin sekä Valioryhmän yhteisiin tuotantotapaohjeisiin. Myös Valio Maitotila -opaste uudistuu. Uudistusten tavoitteena on astua voimaan vuonna 2016.

Valiolaiset tuotantotapaohjeet on luokiteltu alustavasti neljään kokonaisuuteen, joita ovat maidon laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi, ympäristö ja luonnonvarat sekä riskienhallinta. Ohjeessa kuvataan paras tiedossa oleva asiaan liittyvä toimintapa, joka pohjautuu sekä lainsäädäntöön ja Valioryhmän omaan ohjeistukseen. Ohje antaa myös vinkkejä toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja edistymisen mittaamiseen. Sähköisessä versiossa aiheeseen liittyvä lisäinformaatio on linkitetty tekstiin Wikipedian tapaan. Hyvän valiolaisen tuotantotavan ohjeita ovat koonneet Valio Alkutuotannon ja osuuskuntien asiantuntijat. Myös maidontuottajat ovat osallistuneet ohjeiden laatimiseen.

Laatujärjestelmän tavoite luoda lisäarvoa maidolle Valiomaidon laatujärjestelmän osia ovat osuuskunnan ja maidontuottajan välillä sovittu laatusopimus, laatuhinnoittelu, Maidon laatukäsikirja sekä Valio Maitotila -opaste, joka on noin neljäsosalla valiolaisista maitotiloista. Myös osuuskunnan tuotantoneuvojan tekemä laatuarviointi on osa laatujärjestelmää. Laatujärjestelmä luotiin 1990-luvun puolivälissä edistämään maidon laatutyötä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin voidaan todeta, että pitkäjänteinen työ maidontuotannon hygienian ja eläinterveyden parissa on tuottanut tulosta. Valioryhmän tiloilla tuotettu maito on tekniseltä ja hygieeniseltä laadultaan maailman parhaimpi-

Maito ja Me 2/2015

en joukossa. Nyt laatujärjestelmä uudistetaan vastaamaan yhä paremmin maidontuottajien ja Valion asiakkaiden tarpeita. Kuluttajien kiinnostus elintarvikkeiden tuotantotapoja kohtaan lisääntyy koko ajan, ja laatujärjestelmä onkin yksi keino tuoda valiolaista maidontuotantoa paremmin esiin. Laatujärjestelmää hyödynnetään Valion tuotteiden markkinoinnissa. Sen avulla voidaan osoittaa asiakkaille, millai-

Maailman parasta maitoa jatkossakin � Laatujärjestelmän uudistus

pyrkii nostamaan esiin olemassa olevat, mutta vielä hyödyntämättömät valiolaisen maidontuotannon vahvuudet. Näin vakuutetaan Valion asiakkaat siitä, että Valioryhmän maitotilalla tuotettu maito on nyt ja tulevaisuudessa sekä hygieeniseltä että eettiseltä laadultaan maailman parasta. Lue lisää Valiomaidon laatujärjestelmän uudistuksesta: Valiolaiset tuotantotapaohjeet ohjaavat vastuullisuuteen, Maito ja Me -lehti 4/2014

Paras tiedossa oleva toimintapa

Vastuullisuus kasvava trendi Valioryhmän yhteisiksi tuotantotapaohjeiksi on valittu asioita, jotka tuovat arvoa maidontuottajalle, osuuskunnalle, Valiolle tai Valion asiakkaille. Maidontuotannon vastuullisuus korostuu asiakaskyselyissä ja siksi vastuullisuus huomioidaan tuotantotapaohjeissa aiempaa kattavammin. Uusia vastuullisuuteen liittyviä tuotantotapaohjeita ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden huomioiminen maitotilalla, ravinteet ja maaperän kasvukunto sekä maitotilan energiatehokkuus. Osa uusis-

ta tuotantotapaohjeista ei sisällä yhteisiä vaatimuksia ollenkaan, vaan antaa pelkkiä vapaaehtoisia suosituksia. Hyvän valiolaisen tuotantotavan ohjeet tulevat korvaamaan Maidon laatukäsikirjan ohjeet ja ne tulevat sijaitsemaan uudistuvassa Valmassa.

Laatuarvioinnista ideoita tuotannon kehittämiseen Laatuarvioinnin tavoitteena on kannustaa maidontuottajaa kehittämään oman tilan toimintaa ja varmistaa, että tilan toiminta täyttää Valioryhmän yhteiset vaatimukset. Arviointien avulla voidaan osoittaa Valion asiakkaille, että koko tuotantoketju toimii sovittujen periaatteiden mukaan. Nykyisen laatujärjestelmän toimivuutta on kartoitettu osuuskuntien tuotantoneuvojien tekemien laatuarviointien avulla. Tällaisia arviointeja tehtiin viime vuonna 4,7 prosentille kaikista Valioryhmän maidontuottajista. Tämän lisäksi osa arvioinneista on toteutettu maidontuottajan suorittaman itsearvioinnin avulla. Laatuarvioinnissa käydään läpi maidon laatuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä maidonkeräilyyn liittyviä toimintatapoja. Nyt laatuarviointia uudistetaan siten, että arvioinnissa keskitytään asioihin, jotka tuovat lisäarvoa maidontuottajalle, osuus-

kunnalle, Valiolle tai Valion asiakkaalle. Maidontuottajan omat tavoitteet otetaan arvioinnissa paremmin huomioon. Arvioinneissa pyritään myös eroon päällekkäisten asioiden tarkastuksista. Esimerkiksi jos tilalla on äskettäin suoritettu viranomaisen toimesta maidontuotantotilan hygieniatarkastus ja poikkeamia ei havaittu, ei tuotantoneuvojan tarvitse käydä laatuarvioinnissa samoja asioita uudestaan läpi. Myös terveydenhuoltoeläinlääkärin tekemät terveydenhuoltokäynnit voidaan laskea laatuarviointeihin mukaan. Valion asiakkaiden odotukset pyritään huomioimaan laatuarvioinneissa aiempaa paremmin. Tämä tarkoittaa sitä, että maidon laadun lisäksi laatuarvioinnissa voidaan käydä läpi vastuullisuuteen, esimerkiksi työturvallisuuteen ja jäljitettävyyteen, liittyviä asioita.

Ruuantuotanto on sopimustuotantoa Uuden osuuskuntalain (421/2013) myötä osuuskuntien mallisääntöjä ollaan uudistamassa. Samalla tarkastetaan maidonhankintaan liittyvät sopimukset. Niiden sisältöä pyritään yhtenäistämään, sillä eri osuuskuntien välissä sopimuksissa on eroja. Uudet tuotantotapaohjeet huomioidaan

Biomin BioStabil ®

Säilöö säilörehun energian! Biologinen säilöntäaine Homo- ja heterofermentatiivisten bakteerien seos • Parempi maitohappokäyminen • Pitempi aerobinen stabiilisuus

• Vähemmän kuiva-aine- ja energiahävikkiä • Korkeampi tuotanto ja kannattavuus

biostabil.biomin.net Naturally ahead

www.vetagro.ﬁ

Laatujärjestelmää hyödynnetään Valion tuotteiden markkinoinnissa. sopimuksessa aiempaa paremmin. Tavoitteena on, että jatkossa kaikki valiolaiset tuottajat ovat sopimustuotannon piirissä.

Valio Maitotila -opaste saa uuden ilmeen Nykyinen laatujärjestelmä on kolmiportainen. Ensimmäisellä tasolla riittää pelkkä lainsäädännön noudattaminen, toisella laatusopimustasolla tuottaja sitoutuu noudattamaan lain lisäksi Valioryhmän yhteisiä ohjeita ja kolmannella tasolla maidontuottaja saa Valio Maitotila -opasteen tunnustukseksi toiminnan kehittämisestä. Lähestulkoon kaikki (98 %) Valioryhmän maidontuottajat ovat kakkostasolla ja opastetasollakin on noin neljäsosa tuottajista. Nyt opastekäytäntö muuttuu. Opasteen ilme uudistetaan Valio brändin mukaiseksi ja sen ensisijainen tehtävä on kertoa, että tässä sijaitsee valiolainen maitotila. Vanhan opasteen saa pitää muistona menneistä ajoista.

Maidon laatu

Huolellinen perustyö pitää

maidon laadun Yli-Hynnilän maatalous yhtymän tiimissä jokaisella on oma erikoisalansa. Tila palkittiin Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla neljännesvuosisadan jatkuneesta E-luokan maidon tuottamisesta. Teksti Anu Artjoki Kuvat Janne Viinanen

aitotilayrittäjät Mervi ja Jorma Yli-Hynnilä muodostavat hyvän tiimin, koska maitotilalla eläinlääkärin tiedoille ja kirvesmiehen taidoille on paljon käyttöä. Tiimiä täydentää pariskunnan 25-vuotias poika Antti, joka omistaa Kuortaneella sijaitsevasta maatalousyhtymästä puolet. Vaikka tilan töissä käytetään ulkopuolista työvoimaa, Yli-Hynnilät haluavat pitää rehuntekoon ja muihin peltotöihin sekä navettatöihin liittyvät langat omissa käsissään ja johtaa sekä aikatauluttaa töiden tekoa. Naapuritilan kanssa on yhteinen elinkenoyhtymä, jolla on rehutekokalusto silppureineen sekä tänä vuonna myös lannanlevityskalusto. Rehunteko ja lietteenlevitys urakoidaan molemmille tiloille yhteistyössä, ja Yli-Hynnilässä työstä vastaa Antti. Nuoren isännän vastuulla on myös tilan tietotekniset asiat, jotka hoituvat hyvien verkostojen avulla. Yli-Hynnilässä rehua tehdään 135 lypsävälle ja nuorkarjalle. Tavoitteena on aina kolme nurmisatoa. Kaikkiaan maatalousyhtymä viljelee vajaata 200 hehtaaria, joista nurmella on noin 140 ja loput kasvaa suojaviljoina ohraa ja kauraa. Lisäksi viljelyssä on noin 50 hehtaaria yhteistyöalaa, joilta korjataan rehut ja levitetään pelloille lietteet.

Maito ja Me 2/2015

”Rehuntekoketjumme on nopea. Nurmi säilötään laakasiiloihin ja pääsadot säilötään hapolla. Lypsävät syövät aina hapolla säilöttyä ykkössadon rehua, mutta biologisiakin säilöntäaineita käytetään riippuen säästä”, Antti Yli-Hynnilä kertoo. Tilalla on seosrehuruokinta ja yksi komponenteista on oma vilja. Ostorehuina ovat seokseen käytettävät rypsi ja kivennäiset

ǏǏAntti, Jorma ja Mervi YliHynnilä ovat maatalousyhtymän osakkaat. Vaikka töitä tehdään ja suunnitellaan yhdessä, on jokaisella omat erikoisosaamisalueensa ja vastuualueensa tilalla.

ǏǏLehmät kuivitetaan runsaalla kutteri-turveseoksella 3–4 viikon välein. Väliaikoina kuiviketta vedetään parren etuosasta parteen tarpeen mukaan ja parret kolataan puhtaiksi useasti päivässä.

sekä robottirehu, jota lehmät syövät keskimäärin 4,5–5 kiloa päivässä.

Avaintekijänä ennakointi Yli-Hynnilöiden tila on tuottanut E-luokan maitoa yhtäjaksoisesti 25 vuotta. Se on hyvä saavutus tilalle, jossa robotti on lypsänyt yli 10 vuotta. Ensimmäinen Lely Astoronaut A2 hankittiin tilalle vuonna 2004, toinen uuden navetan valmistuttua vuonna 2008. ”Laatutyön perusta löytyy perusasioista”, Yli-Hynnilät toteavat. Erityisen haastava on lämmin vuodenaika, erityisesti elo-syyskuu. Silloin on oltava tarjolla hyvää, homeetonta ja hiivatonta rehua. Eläinten pitää saada riittävästi kuitua. Kuidun puutteen takia eläimet alkavat helposti ontua eivätkä jaksa mennä robotille. Maidon solut nousevat. ”Paras ratkaisu ongelmaan olisi pieni siilo, johon tehtäisiin ensimmäisestä sadosta pieni rehuerä syksyllä syötettäväksi”, Antti Yli-Hynnilä ehdottaa. Navetassa laatutyö perustuu ennaltaehkäisyyn: lehmien on oltava puhtaita, samoin lypsyrobottien. Tilan lypsyroboteissa ei ole solumittausta, vain johtokyvyn mittaus. Solujen ja maidon laadun seuranta perustuu pitkälti tuotosseurantanäytteisiin. Erotella voidaan vain koko lehmän maito, joten utareterveyttä on havainnoitava tarkasti myös hyvällä karjasilmällä. Valion Seinäjoen tuottajalaboratorio ja näytelogistiikan toimiminen saavat YliHynnilöiltä erityismaininnan: näytetulokset saadaan äärettömän nopeasti, joka helpottaa laatutyötä huomattavasti. ”Maidon laatu on saatava pysymään E-luokassa ja litroja tankkiin mahdollisimman paljon. Nämä ovat keskeiset tavoitteemme”, Mervi Yli-Hynnilä toteaa. ”Laa-

ǏǏMervi Yli-Hynnilä pesee robotit kahdesti päivässä tiskiharjalla ja pesuaineella. Puhtaat robotit ja utareet ovat tilan laatutyön perusta. Mervi siementää lehmät itse, hän sai Suomessa ensimmäisenä tilatoimiluvan.

dun pitäminen on välillä työtä ja tuskaa – ei todellakaan itsestään selvä juttu!” ”Kaksi kertaa päivässä teemme tiskiharjapesun robottien käsivarsille. Lisäksi suihkutamme robotit puhtaiksi 4–6 kertaa päivässä. Utareiden puhtautta varmistamme runsaalla kuivituksella ja kolaamalla parret useasti päivässä”, hän jatkaa. Jorma Yli-Hynnilän vastuulla on huolehtia lypsyrobottien ennakkohuolloista tarkasti, jolloin käyttöhäiriöitä tulee mahdollisimman vähän.

Nurmista tavoitellaan laatua ja määrää Yli-Hynnilät panostavat nurmenviljelyyn. Maidon laatutyö alkaa jo pellolta ja kaikki lähtee siitä, miten pelto on perustettu. ”Peltoviljelyyn on satsattava, jos haluaa saada kunnon satoja. Kun kaikki nurmisadot on lannoitettu, olemme saaneet

Yli-Hynnilän maatalousyhtymä � Osakkaat: Mervi, Jorma ja Antti

Yli-Hynnilä

� Mäyryn kylä, Kuortane

� Lypsylehmiä 135, nuorkarjaa 130 � Kaksi Lelyn lypsyrobottia

� Eläimet rodultaan kanadalaista

holsteinia, vajaa viidennes ayrshirejä � Keskituotos noin 10 000 kg/v, valkuaista 3,4 % ja rasvaa 4,3 % � Pihatto valmistui 2008, ensimmäinen lypsyrobotti tilalle vuonna 2004 � Viljelyala vajaat 200 ha, josta noin puolet omaa. Lisäksi yhteistyöalaa noin 50 ha.

yli 8 000 kilon kuiva-ainesatoja hehtaarilta. Myös viljan viljelyyn panostetaan ja keskisadot ovat 4 500 kilon luokkaa”, Antti YliHynnilä kertoo. Nurmisadon laadulle tavoitteina ovat D-arvo 700 g/kg ka, säilönnällinen laatu 9–10, valkuainen yli 150 g/kg ka ja kuitupitoisuus yli 500 g/kg ka. ”Tällaisella säilörehulla saamme robottilehmät lypsämään ja kävelemään”, Mervi Yli-Hynnilä toteaa. Pääasiassa nurmissa kasvaa timoteinurminata-ruokonata-puna-apilaseosta, ja lajikkeista on valittu satoisimmat. Muitakin nurmikasvilajeja on kokeilussa, nyt esimerkiksi sinimailasta. Yli-Hynnilöiden pellot ovat kivennäismaita. Osalle tilan nurmilohkoista ajetaan lietettä jo syksyllä. Sekä ensimmäisen että toisen nurmisadon korjuun jälkeen liete ajetaan sijoittamalla kaikille lohkoille, ja karjanlanta täydennetään pääsääntöisesti seleenipitoisilla lannoitteilla. Kolmaskin sato lannoitetaan. ”Pellon kannalta on hyvä, että ravinteita tulee monenlaisista lähteistä”, Jorma YliHynnilä sanoo. Lannoitteina käytetään Suomensalpietaria, NK-lannoitteita ja viljoilla moni- tai hivenravinteita. Viime vuonna osa lohkoista sai kuparilannoituksen. ”Ensi kesänä kokeilemme lehtilannoitusta myös nurmille, jotta saisimme valkuaista ykkössatoon lisää. Lehtilannoitus tehdään rikkakasviruiskutuksen yhteydessä”, Antti Yli-Hynnilä suunnittelee. Ensimmäisen ja toisen vuoden nurmien täydennyskylvöllä saadaan pidennettyä nurmien ikää jopa neljään vuoteen. Yhteistyökumppani tekee täydennyskylvön, joka rapsuttaa nurmet keväällä terhakkaan kasvuun. 1 Maito ja Me 2/2015

Ruokinnan on pysyttävä tasaisena, jotta eläimet lypsävät tasaisesti.

• • • •

• • •

Maito ja Me 2/2015

Ei enää laitumia Yli-Hynnilöiden navetassa on automatiikalla toimivat verhoseinät; luonnollinen ilmanvaihto takaa eläimille ja hoitajille miellyttävät ilmasto-olosuhteet. Ritilät pitää puhtaina Lelyn Discovery eli ”Puuha-Pete”. ”Jos jotain haluaisimme, se olisi hyvä osasto vastapoikineille. Myös umpilehmiä on hoidettava hyvin ja ne on saatava terveinä umpeen”, Mervi Yli-Hynnilä sanoo. ”Olemme panostaneet lehmien makuumukavuuteen, niillä on parsipedit ja runsaasti kuiviketta.” Yli-Hynnilöiden karja ei ole enää laiduntanut uuden navetan valmistumisen jälkeen. Suuren karjan laidunnus on työteknisesti liian haastavaa. Myös optimaalisten olosuhteiden turvaaminen laitumella on heidän mukaansa mahdotonta: toisinaan on liian kuivaa, toisinaan upottavan märkää tai rehu on loppumassa kesken. ”Ruokinnan on pysyttävä tasaisena, jotta eläimet lypsävät tasaisesti. Rehu ei saa loppua lehmiltä koskaan”, emäntä toteaa. ”Meillä karjalle pystytään tarjoamaan paremmat olosuhteet hyvässä navetassa kuin laitumella.”

Tila laajentunut 10-kertaiseksi Mervi ja Jorma Yli-Hynnilä aloittivat vuonna 1986 lypsykarja tilan hoidon 8 lypsävällä, kannukonelypsyllä ja 8 peltohehtaarilla. Tila lohkottiin edellisen sukupolven aikana kuuteen osaan Jorman isän veljien kesken. Vuonna 2012 maatalousyhtymäksi muutettu tila on saanut vähitellen koottua lohkotut hehtaarit takaisin hallintaansa, osa pelloista on ostettu takaisin, osa on vuokralla. Vuonna 1991 Yli-Hynnilät rakensivat tilalle lypsyasemalla varustetun 20-paikkaisen pihaton. ”Pihattorakentaminen oli 90-luvulla Suomessa uutta, ja rakennusta jouduttiin korjailemaan jälkikäteen useaan otteeseen. Eläinten hyvinvoinnista ei tuolloin juuri puhuttu. Pihattoa laajennettiin ja siihen asennettiin vuonna 2004 vielä lypsyrobottikin”, pariskunta kertoo. ”Rakentamisen jälkeen keskityimme pitkään vain lainojen lyhentämi seen, muu kehitys kuten koneiden uusiminen jäivät”, Jorma Yli-Hynnilä lisää. Vuonna 2008 Yli-Hynnilöille valmistui uusi navetta, joka tehtiin vanhan rakennuksen jatkeeksi. Vanha osa siirtyi nuorkarjan käyttöön. Uuteen osaan tuli 170 makuuparsipaikkaa ja kaksi lypsyrobottia. Vanhan Lely Astoronaut A2 -robotin kaveriksi hankittiin toinen. Mervi Yli-Hynnilä harjoittaa myös eläinlääkärin ammattiaan teke mällä konsultoivaa terveydenhuoltoeläinlääkärin työtä yksityisyrittä jänä. Hän on työskennellyt aiemmin Valiolla ja ProAgriassa. ”Nyt Antti toivoo pikkusiskostaan eläinlääkäriä, jotta palvelut löytyisi vät jatkossakin läheltä”, Mervi Yli-Hynnilä kertoo nauraen. Yli-Hynnilöillä on Antin lisäksi kolme tytärtä: Tiina (26 v.), Enni (22 v.) ja Anna (18 v.).

Tuotosseuranta

Kirsi Leppikorpi

Tuotosseurannan asiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa kirsi.leppikorpi@ proagria.fi

Hanna Laitinen

Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@ valio.fi

Heli Wahlroos

Tuotosseurannan projektipäällikkö ProAgria Keskusten Liitto heli.wahlroos@ proagria.fi

Tuotosseuranta saa uudet näytetarvikkeet

Valiolaiset tilojen tuotosseurannan näytetarvikkeet uudistuivat huhtikuun alussa. Näytteiden käsittely Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa on nyt entistä nopeampaa ja tarjolla on monipuolisemmat analyysipalvelut.

aliolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirryttiin käyttämään huhtikuun 2015 alusta uudenlaisia tarvikkeita. Näytepikarit vaihtuvat saranakannellisiin ja pahvisiin kuljetuslaatikoihin mahtuu jatkossa 70 näytettä nykyisten 32 näytteen sijaan. Näytepikarit pakataan laatikoihin muovisissa sinisissä telineissä, joissa ne matkaavat tilalta Valion Seinäjoen aluelaboratorion automaatiojärjestelmän kautta analysaattoreille. Telineet palautetaan pesun ja pakkauksen jälkeen osuuskunnan tuote- ja tarvikemyyntiin ja edelleen tiloille. Saranakannelliset pikarit mahdollistavat automatiikan käyttöönoton laboratoriossa sekä lisäanalyysien tilaamisen viivakoodillisiin (=esikoodattuihin) pikareihin otetuista koelypsyn maitonäytteistä. Vaihdoksessa on lyhyt siirtymäaika: vanhanmallissa pikareissa tulleita näytteitä ei voida enää analysoida kesäkuussa 2015. Kaikki tarvikkeet ovat jatkossa tilalle maksuttomia.

Miksi uudistus? Tuotosseurannan näytetarvikkeiden muutoksen taustalla ovat sekä Valion Seinäjoen aluelaboratorion analysointiprosessiin että

tuottajille tarjottaviin uusiin analyysipalveluihin liittyvät kehitystarpeet. Uudistuksen jälkeen laboratoriossa ei tarvitse siirtää näytteitä manuaalisesti toisiin telineisiin eikä avata pikareita käsin. Sinisissä telineissä olevat saranakannelliset näytepikarit voidaan laittaa laboratoriossa samoissa telineissä analysointilinjalle. Laboratoriossa käyttöönotettava automaatio myös tunnistaa näytteet ja avaa ja sulkee pikarit, joten ihmisten tekemä työmäärä vähenee. Saranakannelliset, esikoodatut pikarit mahdollistavat sen, että tuotosseurantanäytteistä voidaan tehdä myös muita analyysejä, kun pikarit suljetaan koostumusja soluanalyysien jälkeen. Uutena analyysinä koelypsyn maitonäytteestä tuottajille tarjotaan tiineystestiä, jonka käyttöönottoa on kokeiltu tiloilla talven 2015 aikana. Analysointi alkaa kevään kuluessa ja tiineystesti maksaa 2,50 €/kpl (+ alv).

Pikarit, teline ja laatikko Pikarit toimitetaan tilalle 100 kappaleen ja siniset telineet 5 kappaleen erinä. Tilalta laboratorioon näytteet lähetetään sinisissä telineissä pahviseen kuljetuslaatikkoon pakattuna. Yhteen laatikkoon mahtuu 1–7 telinettä eli enintään 70 näytepikaria. Laa- 1

Muutos pähkinänkuoressa � Näytepikarit ovat jatkossa

saranakannellisia

� Pikareita on kahdenlaisia:

viivakoodittomia ja viivakoodillisia (= esikoodattuja) � Viivakoodittomiin pikareihin tila liimaa lehmäkohtaiset maitonäytetarrat itse � Esikoodatut viivakoodipikarit yhdistetään lehmän korvanumeroon maitonäytteenoton yhteydessä viivakoodilukijalla skannaamalla � Pikarit laitetaan tiloilla sinisiin muovisiin näytetelineisiin, yhteen telineeseen mahtuu 1–10 pikaria � Siniset muovitelineet kiertävät eli ne pestään aluelaboratoriossa analysoinnin jälkeen ja palautetaan tiloille näytteenottoa varten � Telineet pakataan pahvisiin kuljetuslaatikoihin laboratorioon kuljetusta varten, yhteen pahvilaatikkoon mahtuu 7 telinettä eli 70 näytettä.

Maito ja Me 2/2015

Tuotosseuranta tikon päälle kirjoitetaan tuottajanumero ja koelypsyn päivämäärä, jotta ongelmatilanteessa voidaan olla yhteydessä tuottajaan. Kuljetustelineeseen mahtuu 10 kappaletta näytepikareita. Telineessä olevat tyhjät paikat eivät haittaa analysointia. Näytepikarissa on pieni lovi, joka kohdennetaan telineen kiinnikkeeseen. Näin ne saadaan pysymään paikoillaan telineessä ja viivakoodit on helppo skannata telineessäkin. Laboratoriossa telineet voidaan laittaa sellaisenaan analysaattorille, mikä nopeuttaa työtä.

Tarrattomat pikarit ja maitonäytetarrat Tila saa uudet maitonäytetarrat automaattisesti aina sen jälkeen, kun koelypsyn maitomäärät ja analyysitulokset ovat saapuneet tuotosseurannan tietokantaan. Tarrat tulostetaan 40 tarran arkeille korvanumerojärjestyksessä. Mukana ovat kaikki lehmät ja yli 20 kk ikäiset hiehot. Tarrat lähetetään samassa kuoressa kausiraporttien ja koelypsylomakkeiden kanssa. Jos tarvetta lisätarroille on, niitä voi tilata ProAgria Maitotilan verkkopalveluiden Raporttitilaus-palvelusta (www.proagria. fi/verkkopalvelut) ja tuotosseurannan asiakaspalvelusta (puh. 09 85 666 060). Tarrojen toimitus kestää noin kolme arkipäivää. Lisätarrat tulee tilata ennen kello 11, jotta ne ehtivät seuraavan päivän postiin.

Esikoodatut viivakoodipikarit Esikoodatuissa viivakoodipikareissa on valmiiksi liimattuna tarra, mutta siinä ei ole tunnistetietoja, eli mikä tahansa pikari voidaan käyttää mille tahansa lehmälle. Viivakoodi on yhdistettävä lehmän korvanumeroon maitonäytteenoton yhteydessä viivakoodilukijalla skannaamalla. Lisäksi tarvitaan maksuton NäyteLinkki-ohjelma lehmäkohtaisten viivakooditietojen lähettämiseen tietokantaan. Lehmäkohtaiset viivakooditiedot tulee heti näytteenoton jälkeen lähettää tietokantaan NäyteLinkki-ohjelmalla, jotta laboratorion analyysitulokset voidaan yhdistää lehmän tietoihin. NäyteLinkillä tilataan myös tiineystestit koelypsyn maitonäytteistä. Esikoodattujen pikarien käyttö on mahdollista kaikissa lypsyjärjestelmissä. ProAgrian tekniset asiantuntijat opastavat esikoodatun viivakoodipikarin käytössä. Kysy lisätietoja ProAgria keskuksestasi.

Saranakannelliset näytepikarit maitomittareilla Uusien, saranakannellisten näytepikarien käyttö ei käytännössä poikkea aikaisempi-

Maito ja Me 2/2015

ǏǏVasemmalla esikoo dattu viivakoodipikari: näyte yhdistetään lehmään viivakoodilukijalla skannaamalla. Oikealla tarraton pikari: näyte yhdistetään lehmään maitonäytetarran avulla.

ǏǏPikarit lähetetään laboratorioon 10-paikkaisissa telineissä.

ǌǌ Pikaritelineet pakataan pahviseen kuljetuslaatikkoon, johon mahtuu 1–7 kuljetustelinettä.

ǏǏTarrat liimataan tuotos seurannan näytepikariin kuvan mukaisesti pitkit täin ja pikarin kannen avauslipan alapuolelle.

ǏǏ Saranakannellista näy tepikaria voi käyttää TruTestin maitomittarien näytteenottolaitteissa, kunhan niihin vaihdetaan sopiva tiiviste. ki Tilaa kaik ik v r keet näyteta tentasi tuo osuusku istä. emyynn ja tarvik dä n voi teh Tilaukse lmamyös Va a. s a kaup t

ǏǏShuttle-näytteen ottolaitteessa on tärkeää tarkastaa huolellisesti laitteen luukkua suljettaessa, että kaikkien pikarien kannet ovat avoinna, pystysuorassa ja etteivät ne ole viereisen pikarin täytön esteenä.

Tuotosseuranta

Tiineystesti on uusi valiolainen tuottajapalvelu Erittäin luotettava testi mittaa tiineen lehmän maitoon erittyvän istukkahormonin pitoisuutta. Tiineystestin voi näppärästi tilata valittujen lehmien tuotosseurantanäytteistä. Niidenkin tilojen, jotka eivät kuulu tuotosseurantaan, on mahdollista hyödyntää analyysiä. Tällöin analyysi tilataan laboratorioon erikseen lähetetyistä maitonäytteistä. Testi tehdään Valiolla Seinäjoen aluelaboratoriossa ja sen hinta on 2,50 eur/ kpl (+alv). Tiineystestin tilausjärjestelmä on vielä työn alla. Lisätietoa on tulossa Valmaan, kun testi on tilattavissa. Tiineystesti on erittäin luotettava oikein käytettynä: se havaitsee tiineyden yli 99 prosentissa tapauksista ja tulkitsee tyhjän lehmän tuloksen oikein 96 prosentissa tapauksista. Jonkin verran testissä voi tulla ns. vääriä positiivisia tuloksia (eli tyhjä lehmä saa testissä tuloksen ”tiine”). Näin tapahtuu, jos testi tehdään liian pian poikimisen jälkeen tai lehmä on luonut vastikään, jolloin kaikki istukkahormoni ei ole vielä ehtinyt kokonaan poistua sen elimis-

töstä. Testi ei myöskään erota, onko kohdussa oleva vasikka elossa, kuollut tai vaikkapa muumioitunut. Maidosta tehtävää tiineystestiä kannattaa käyttää, kun edellisestä poikimisesta on kulunut vähintään 60 vuorokautta ja siemennyksestä 28 vuorokautta. Tuloksena ilmoitetaan ”tiine”, ”ei tiine”, tai ”tarkistettava”. Tiineys kannattaa joka tapauksessa varmistaa toisella testillä – joko maidosta tutkittavalla tiineystestillä tai seminologin tai eläinlääkärin tekemällä tarkastuksella. Tärkein tulosten oikeellisuuteen vaikuttava tekijä on koelypsyn näytteenoton onnistuminen. Analyysilaite ei voi kertoa oikeaa tulosta, jos näytepikarissa on väärän lehmän maitoa. Tästäkin syystä on tärkeää huolehtia siitä, että näytteenottolaitteisto ja -ottorutiinit ovat kunnossa.

Ketoositesti suunnitteilla Valiolaisiin tuottajapalveluihin on suun-

nitteilla ketoositesti. Siinä tutkitaan, onko lehmällä liiallista rasvavarastojen purkamista poikimisen jälkeen, minkä seurauksena maitoon erittyy normaalia enemmän ns. ketoaineita. Liian suuri ketoainemäärä saa lehmän vähentämään syöntiään ja vähentämään maidontuotantoa. Ketoaineet heikentävät myös elimistön puolustuskykyä altistaen kaikille tulehdussairauksille – esimerkiksi utaretulehduksille – ja heikentävät munasolujen laatua altistaen tiineysongelmille. Ketotestissä tutkitaan maidon asetonin ja betahydroksivoihapon pitoisuuksia. Vain niiden lehmien testituloksia kannattaa tarkastella, joiden poikimisesta on 5–60 päivää. Kohonneet ketoainepitoisuudet yli 10 prosentilla tutkituista kertovat erityisesti umpikauden ruokinnan onnistumisesta. Yksittäisten lehmien korkeisiin tuloksiin voi toki reagoida ja antaa niille esimerkiksi propyleeniglykolia, mutta kyseisten lehmien osalta vahinko on jo suurelta osin tapahtunut. Asian ennaltaehkäisyyn panostaminen on siis kannattavinta.

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

FUSION PLUS -YHDISTELMÄPAALAIN Tämän lehden lukijat tuntevatkin jo hyvin McHale Fusionin! Fusion on saatavana myös markkinoiden yksinkertaisimmalla muovisidonnalla – Fusion PLUS.

McHale Fusion tuotannosta yli puolet on muovisidontakoneita. Muovisidonnan edut: • Paali on helpompi avata • Ristikkäiset muovikerrokset kestävät pistoja paremmin • Muovisidotulla paalilla ilmatiiviys on parempi kuin tavallisella, verkolla sidotulla paalilla Miksi McHale Fusion -yhdistemäpaalain on markkinoiden suosituin vuodesta toiseen? – Ota yhteys, niin kerromme Sinulle!

Lisätiedot: Pekka Liimatainen 040 500 7509, myyntipäällikkö Anders Vahtola 050 463 1351

www.konefarmi.fi

Tuotosseuranta

Ketoositesti suunnitteilla Valiolaisiin tuottajapalveluihin on suun-

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

FUSION PLUS -YHDISTELMÄPAALAIN Tämän lehden lukijat tuntevatkin jo hyvin McHale Fusionin! Fusion on saatavana myös markkinoiden yksinkertaisimmalla muovisidonnalla – Fusion PLUS.

Lisätiedot: Pekka Liimatainen 040 500 7509, myyntipäällikkö Anders Vahtola 050 463 1351

www.konefarmi.fi

ǌǌNMSM tekniikkaryhmän jäsenet kuuntelevat tarkkaavaisesti, kun Esa Manninen Valiolta esittelee nännikumimittauksia. Kuvassa vasemmalta: Esa Manninen, Tilmann Hettasch, Tine, Norja, Odd Jarle Fiskvik, Tine, Norja, Carl Oskar Paulrud, Seges, Tanska, Helge Kromann, Seges, Tanska ja Snorri Sigurdsson, Seges, Tanska ja Islanti.

Pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan NMSM:n tekniikkatyöryhmän kokouksessa joulukuussa Valiolla käsiteltiin ajankohtaisia maidonkäsittelylaitteisiin liittyviä asioita niin perinteisen kuin automaattilypsyn osalta.

NMSM (Nordiske Meieriorganisasjoners Samarbeidsudvalg for Mjølkekvalitetsarbeid) on pohjoismaisten meijerijärjestöjen yhteistyöelin maidon laatuun liittyvissä asioissa. NMSM perustettiin vuonna 1967, ja sillä on ollut jo lähes 50 vuoden ajan suuri merkitys pohjoismaisena verkostoitumis- ja yhteistyökanavana maidon laatuun liittyvissä asioissa.

ǏǏNMSM tekniikkaryhmä. Kuvassa vasemmalta: Odd Jarle Fiskvik, Tine Norja, Esa Manninen,

Valio, Kaj Nyman, Valio, Tilmann Hettasch, Tine, Norja, Helge Kromann, Seges, Tanska, Snorri Sigurdsson, Seges, Tanska ja Islanti ja Carl Oskar Paulrud, Seges, Tanska. Kuvasta puuttuvat Carolina Hagberg Markey, Växa, Ruotsi ja Hans Hensrik Bentin, Seges, Tanska

NMSM:n puitteissa toimii kolme ryhmää: tekniikka, maidon laatu ja eläinten terveys. NMSM toimii myös tehokkaana yhteispohjoismaisena vaikutuskanavana kansainvälisessä yhteistyössä. Tekniikkaryhmän toimialaan kuuluu maatilan maidonkäsittelylaitteet sisältäen muun muassa lypsylaitteet, maidon jäähdytyksen ja pesut. Tekniikkaryhmä pyrkii työssään hakemaan eri maista parhaan tiedon ja parhaat toimintatavat, joita kaikki osapuolet voivat hyödyntää kansallisesti. Pyrkimyksenä on myös mahdollisuuksien mukaan yhtenäistää teknisiä vaatimuksia ja toimintatapoja. NMSM tekniikkaryhmän suurimpia yksittäisiä aikaansaannoksia ovat muun muassa Pohjoismaiset lypsykone- ja laiteohjeet (ensimmäinen versio 1971), yhteispohjoismainen vaikuttaminen nykyään käytössä olevien lypsylaitteistojen ISO standardien laadintatyössä ja lypsynaikaisten mittausten kehittäminen niin mittalaitteiden kuin mittaustapojen osalta.

Kaj Nyman

Laatuasiantuntija Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut kaj.nyman@valio.fi Maito ja Me 2/2015

Hyvinvoinnin teemavuosi

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

Hyvät olosuhteet Hyvät olosuhteet ovat tärkeitä työn sujuvuuden, eläinten hyvinvoinnin ja taloudellisen tuloksen kannalta.

rinomaisten rehujen ja vuosien jalostustyön tulokset voidaan hukata kehnoilla olosuhteilla. ”Huono” eläin, joka ”alisuoriutuu”, voi olla geneettiseltä tuotospotentiaaliltaan karjan parhaimmistoa. Erään tutkimuksen mukaan jopa 50 prosenttia tilojen välisistä tuotoseroista johtuu muista asioista kuin ruokinnasta. Brittikollega sanoi osuvasti: ”on turhaa jalostaa kymppitonnin karja kuuden tonnin olosuhteisiin”. Hyvinvointia määrittelevän Welfare Quality® -järjestelmän mukaan olosuhteiden tärkeimpiä kohtia ovat mukava lepopaikka, sopiva lämpötila ja liikkumisen helppous. Haluaisin lisätä edellä mainittuihin navettatöiden hoitamisen helppouden. Kun työ sujuu, jää aikaa ja voimia eläinten seuraamiselle. Olen koonnut oheen listan, joka auttaa havaitsemaan kehitysmahdollisuuksia. Listan asiat ovat nykynäkemys siitä, kun asiat ovat erinomaisesti. Liiallista ”itseruoskintaa” ei kannata tehdä vaikka kaikki ei olisikaan huipusti. Elämä ei ole täydellistä. Pienikin parannus on hyvästä.

Ilmaa, ruokaa, makuu mukavuutta ja kosketusta! Huono ilmanvaihto ei ole hyväksi eläimille eikä ihmisille. Se altistaa hengitystietuleh-

Maito ja Me 2/2015

duksille, esimerkiksi astmalle, ja väsymisen ja kosteilla pinnoilla tapahtuvien liukastumisten kautta työtapaturmille. Yskät heikentävät eläinten kasvua ja lisäävät kuolleisuutta. Huono ilma vähentää syöntiä ja lisää utaretulehdusten sekä sorkkasairauksien esiintyvyyttä. Ravinnon hankkiminen on luonnossa henkiin jäämisen edellytys. Riittämätön juotto, juomisen keskeytyminen ja tutista taistelu aiheuttavat vasikoille stressiä. Stressi saa aikaan esimerkiksi vatsahaavoja. Suurin osa lehmien välisistä nahiste-

Hyvässä parressa lehmä käy maaten reiluissa viidessä (5!) sekunnissa. luista tapahtuu ruokintatilanteissa aiheuttaen muun muassa sorkille vahingollisia ”äkkilähtöjä”. Lehmä pystyy nopeuttamaan syömistään tarpeen vaatiessa, mutta hotkimisen seurauksena pötsin happamuuden vaihtelut kasvavat. Lepääminen on todella tärkeää. Jos lehmän makuuaikaa rajoitetaan kokeellises-

ti, se vähentää muuta tekemistään maatakseen tarpeeksi. Myös tuotokseen vaikuttavaa kasvuhormonia erittyy makuulla. Lehmän makuupaikan mukavuutta voi havainnoida eläinten makuulle menoa ja ylös nousemista seuraamalla. Hyvässä parressa lehmä käy maaten reiluissa viidessä (5!) sekunnissa, ei osu parren rakenteisiin eikä saa pahoja kinner-, selkä- tai niskavaurioita. ”Kun nuorena nukkuu, on kuin laittaisi rahaa pankkiin”. Tämä pitää paikkaansa. Vasikan levätessä muodostuu kasvulle välttämätöntä hormonia. Vasikan makuualue on mukava, kun sillä on suoraa vetoa estävä seinä ja paksu kuivikekerros, ja kun vasikan karva pysyy kauttaaltaan puhtaana. Yhdessä tekeminen, liikunta, leikki ja kosketus vapauttavat elimistöön mielihyvähormoneja ja vähentävät stressiä. Ihmisellä kunnon halaus vastaa terveysvaikutuksiltaan kymmenen kilometrin lenkkiä. On siis tärkeää, että emä saa nuolla vasikkansa ja nuoriso leikkiä.

Hyvää edullisesti Kanadalaisen karjanomistajan sanoin ”kui-

Kuva: Janne Viinanen

osa 2 / 4

� Vasikoiden tilat on tehty vanhaan rehuvarastoon.

vike on halvinta lääkettä”. Vain mielikuvitus ja lainsäädäntö ovat rajana. Tarkastele toimintarutiineja hyödynnä olemassa olevia tai edullisia rakennuksia. Parsinavetassakin kumimatot voi vaihtaa peteihin, kytkyeksi kanadalaistyyppinen niskapuomi tai paksu metalliketju. Ikkunoiden tilalle voi asentaa verhot tai kennolevyt. Umpilehmät ja nuorkarjan voi laittaa siiloon tai konehalliin kylmäpihattoon. Iglut ovat mahdollinen vaihtoehto huolelliselle ja taitavalle hoitajalle. Paranna sitä, mihin osaaminen, voimat ja varat riittävät. Valitse tärkeimmät. Jututa yhteistyökumppaneita, jotka osaavat kertoa erilaisista vaihtoehdoista – osuuskunnan tuotantoneuvojaa, terveydenhuoltoeläinlääkäriä ja rakennussuunnittelijaa. Lisätietoa: Oppaat ”Lehmän mittainen pihatto” ja ”Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely” löytyvät Valmasta tai netistä nimellä googlaamalla. Erinomaisia, paljon kuvia sisältäviä englanninkielisiä lähteitä ovat kirja ”Building for the cow” ja Ontarion ministeriön nettisivut 0 omafra.gov. on.ca/english/livestock/dairy/herd/house

Olosuhteet huippukunnossa? – tarkistuslista Vasikat ja nuorkarja Raitista ilmaa ● ei ammoniakin hajua vasikan tasolla ● luonnollinen ilmanvaihto jos mahdollista ● vasikkaliivit tai lämpölamppu tarvittaessa Esteetön ravinnon saanti ● jokaiselle vasikalle oma tutti ● vähintään 1 vesikuppi 10 eläintä kohden ● nuorkarja mahtuu yhtä aikaa syömään Riittävä lepo ja mukava makuupaikka ● puhdas ja kuiva makuupaikka ● alle puolivuotiailla kuivikepohjainen karsina ● kylmässä mahdollisuus kaivautua kuivikkeeseen ● 3 m2 kuivikealuetta vasikkaa kohden ● vedon estävät seinät makuualueen suojana Ryhmittely ● 0–2 viikon ikäiset yksin tai parikarsinassa ● alle 4 kuukauden ikäiset korkeintaan 6 vasikan ryhmissä ● ei suuria kokoeroja ryhmän eläinten välillä Nuorkarjahavainnot ● virkeitä, lihaksikkaita, puhtaita ● ei toisten vasikoiden imemistä ● kasvu keskimäärin 1 000–800 g/pv ● ripulia < 8 %:lla (syntymä–vieroitus) ● yskää < 5 %:lla (syntymä–vieroitus) ● kuolleisuus 24 tunnin iästä vieroitukseen < 2 % ja vieroituksesta ensimmäiseen poikimiseen < 2 %

Lehmät Raitista ilmaa ● ei pistävää ammoniakin hajua lehmän tasolla ● +2 – +5 C˚ lt optimi talvella, alle 20 C˚ kesällä ● luonnollinen ilmanvaihto jos mahdollista Esteetön ravinnon saanti ● pihatossa jokaiselle ruokinta-aukko tai 75 cm pöytätilaa per lypsävä, 80 cm per umpilehmä ● pihatossa 10 cm allasreunaa ● parsinavetassa vesikuppi jokaiselle

Riittävä lepo ja mukava makuupaikka ● vähintään yksi parsipaikka lehmää kohden tai kestokuivikealuetta 1 m2/ 1 000 kg keskituotosta ● syväparsi jossa vähintään 20 cm kuiviketta tai pehmeä parsipeti ja runsas kuivitus ● parret lehmien koon mukaan: - koko pituus 1,8–2 x takakorkeus - leveys 2 x lantion leveys - makuualue 1,2 x takakorkeus - niskapuomi maasta 0,83 x takak. - niskapuomi ja etukynnys parren takareunasta 1,2 x takakorkeus Poikimaolot ● hyvin kuivitettu, pitäväpohjainen poikimakarsina, vähintään 11 m2/lehmä Liikkumisen vaivattomuus ● lehmät laiduntavat tai jaloittelevat ● tarpeeksi tilaa pihaton kulkukäytävillä ● - ruokintakäytävällä vähintään 4 m ● - parsien välisellä vähintään 2,5 m ● - poikkikäytävä 20 parsipaikan välein ● kokoomatilassa vähintään 1,4 m2/ lehmä ● robotin edessä 5–7 m vapaata tilaa Ryhmittely ● ummessa olevat omana ryhmänään ● lypsävät useampaan ryhmään tarvittaessa Tuotos, poistot ja kuolleisuus ● keskituotos hyvällä tasolla, ensikoiden keskituotos 85 % ja toisen kerran poikineiden 95 % aikuisten lehmien tuotoksesta ● tilalla lopetettujen ja kuolleiden ensikoiden määrä < 2 % poikineista ensikoista ● ensikoiden poistoprosentti < 10 % ● karjan poistoprosentti < 30 % ● poistot alle 60 pv poikimisesta < 3 % Lehmähavainnot ● vähän lehmien välisiä yhteenottoja ● käyvät makuulle nopeasti, nousevat ylös vaivattomasti, eivät osu parsirakenteisiin ● likaiset utareet tai reidet < 10 % lehmistä ● likaiset kintut tai sorkat < 20 % lehmistä ● iho rikki < 10 % lehmistä (lapa-, niska-, etupolvi-, selkä- ja kinnervauriot) ● selvästi ontuvia < 10 % lehmistä Maito ja Me 2/2015

Utaretulehdusmikrobeja

Laura Kulkas

Serratia Serratia-bakteereja esiintyy yleisesti ympäristössä: maaperässä, kasveissa ja vedessä. Bakteerit ovat gram-negatiivisia ja rakenteeltaan samanlaisia kuin E.coli ja Klebsiella. Serratiat aiheuttavat utaretulehduksia satunnaisesti, mutta karjaepidemioitakin voi esiintyä. Vuonna 2013 Valion aluelaboratorioon lähetetyistä näytteistä 0,1 prosentista löytyi Serratia marcescens. Oireet ja hoito Serratian aiheuttama utaretu lehdus voi esiintyä sekä piilevänä että näkyvänä eli kliinisenä. Taudinkuva riippuu siitä, milloin eläin on tartunnan saanut. Yleisoireet ovat yleensä melko lievät. Tutkimuksissa vain 32 prosenttia ummessaolokauden ensimmäisen puoliskon tartunnoista on muuttunut klii nisiksi, kun taas toisen puoliskon tartun noista 68 prosenttia ja lypsykaudella saaduista tartunnoista 75 prosenttia. Serratia-utaretulehdusten keskimää räinen kesto oli yhdysvaltalaisissa tut kimuksissa 131 päivää, mutta se vaihteli suuresti. Ummessaolokauden puoleen väliin mennessä todetuista tartunnoista 80 prosenttia oli edelleen utareessa poikimisen aikaan. Antibiootit purevat erittäin huonosti Serratiaan. Tutkimuksissa neomysiini on mainittu parhaiten tehoavaksi antibiootiksi. Lypsykauden antibioot tihoidolla paranemisprosentti on ollut tutkimuksissa noin 10 ja umpeenpano hoidolla noin 7. Eräässä tutkimuksessa 40 prosenttia tapauksista parani itsestään. Lehmän poisto on varteen otettava keino tartuntapaineen vähentä miseksi.

Maito ja Me 1/2015

[ 2]

Esiintyminen Tartuntoja esiintyy kaiken ikäisillä lehmillä, vanhemmilla eniten. Tilanne saattaa vaihdella eri vuosina paljonkin, mutta Serratia-karjoissa tapauksia on yleensä muutamalla prosentilla eläi mistä. Eniten tartuntoja esiintyy lämpi mänä vuodenaikana, vähiten talvella. Tässä suhteessa Serratia muistuttaa muita ympäristöperäisiä utaretuleh duksen aiheuttajia. Sairastumisriskiä lisää huono hygienia ja vedinvauriot, esimerkiksi pakkasvau riot vedinten iholla. Eläin saa tartunnan yleensä ummessaolokaudella, mutta tartunta on mahdollista myös lypsy kaudella. Bakteeri voi tarttua lypsinten välityksellä. Serratian aiheuttamiin utaretulehduk siin on yhdistetty eläimen heikentyneen immuniteetin lisäksi navettaympäris töstä bakteerien kasvu kuivikkeissa, vedessä, vesikuppien ympäristössä, kon taminoituneessa vedinkastossa, jaloit telutarhassa (lehmät eivät saisi mennä makuulle) ja laitumien makuupinnoilla. Monissa tapauksissa tartunnan lähde on jäänyt tuntemattomaksi.

[3]

Ennaltaehkäisy Koska Serratian aiheuttamat utaretulehdukset paranevat huonosti, kannattaa ennaltaehkäisyyn panostaa. Hyvän hygienian ylläpito on keskeistä: erityisesti vesi, vesikupit, ruokintapöytä sekä parret ja kuivikkeet, mutta myös mahdollisen jaloittelutarhan hygienia on tärkeää. Ummessa olevien erityinen suojelu kannattaa (hyvä hygienia, utareliivit ja paperi, Orbeseal-vedintulppa, kalvon muodostava vedinkasto/spray esimer kiksi joka toinen päivä). Puhdas ja kuiva navettaympäristö on tärkeää, ja navetan hyvä ilmanvaihto pitää navetan viileänä ja kuivana. Tartunnan saaneet kannattaa ryhmitellä eroon terveistä ja lypsää viimeisenä. Kuvitus: Ossi Hiekkala

[1]

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas @valio.fi

ideaalia

Nasevasti terveydenhuollosta

Neuvo 2020 -tilaneuvonnan mahdollisuudet terveydenhuollossa

läinten hyvinvointikorvaus on sisältynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuodesta 2008 alkaen. Tuen tarkoituksena on kompensoida tiloille eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. Tuen perusehtoon on sisältynyt vaatimus mukanaolosta kan sallisen tason terveydenhuollossa tai vastaavassa järjestelmässä. Käytännössä lähes kaikki eläinten hyvinvointikorvaukseen sitou tuneet nautatilat kuuluvat nautatilojen terveydenhuollon seuran tajärjestelmä Nasevaan. Tulevalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmakaudella 2014–2020 ei terveydenhuolto enää sisälly eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoihin.

Tilaneuvontaa saa 140 eläinlääkäriltä

Suosi suomalaista, ota käyttöön A-Rehun laadukkaat tuotteet ja ruokintaratkaisut. Soita heti p. 020 472 7060 tai asiakkuuspäälliköllesi!

-R

a h o i t u ks el

Uutena tukimuotona on kuitenkin avautunut tuotantoeläinten terveydenhuoltotyötä tekeville eläinlääkäreille mahdollisuus hakeutua tilaneuvojiksi Maaseutuvirasto Mavin ylläpitämään Neuvo 2020 -tilaneuvontajärjestelmään. Hyväksytyiksi tilaneuvo jiksi onkin hakeutunut noin 140 kunnan- tai yksityistä eläinlääkäriä eri puolilla maata. Tilaneuvontajärjestelmän kautta eläinlääkärit voivat antaa tuettua, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä tilan kannattavuuden parantamiseen tähtäävää neuvontaa nauta-, sika-, lammas-, vuohi-, lihasiipikarja- ja munantuotantotiloille. Neuvo 2020 -järjestelmässä on tulevalle viidelle vuodelle varattu tilaneuvontaan yhteensä 3 500 euroa tilaa kohti. Tällä rahalla tuottaja voi ostaa haluamaansa neuvontaa järjestelmään hyväksytyiltä tilaneuvojilta. Neuvoja laskuttaa antamastaan neu vonnasta matkakulut ja tuntikorvauksen suoraan Mavilta, arvon lisävero laskutetaan tilalta. Yhtä tilakäyntituntia kohti voidaan laskuttaa yksi tunti käyntiin liittyviä toimistotöitä. Maksimikorvaus yhtä neuvontatapahtumaa kohti on 1 500 euroa. Lypsykarjatilalle tehtävä tuettu terveydenhuoltokäynti on tavallista Naseva-käyntiä laajempi. Tilan tarpeista ja havaituista ongelmakohdista riippuen voidaan perehtyä tarkemmin vaikkapa utareterveyden tai hedelmällisyyden parantamiseen, sorkka terveyteen, vasikkaripuleihin tai ruokintaan. Käynnin tuloksena laaditaan terveydenhuoltosuunnitelma, jossa todetaan yksi tai useampi ongelmakohta, annetaan toimenpideohjeet ongelman korjaamiseksi ja niiden toteutusaikataulu. Tilakohtaisen rahoi tusraamin puitteissa voidaan tilalle tehdä myös useampi tuettu terveydenhuoltokäynti, jolloin kullakin käynnillä voidaan perehtyä eri ongelmakohtaan. Tuottajien tulee muistaa, että hyvinvointikorvauksen entiset ehdot ovat voimassa vielä huhtikuun loppuun, johon mennessä sitoumukseen kuuluva terveydenhuoltokäynti on oltava tehtynä. Kopio tilakäyntimuistiosta ja terveydenhuoltosuunnitelmasta on toimitettava kuntaan toukokuun puoliväliin mennessä.

Eurot ja litrat kotiin!

Olli Ruoho

sä

Lisätietoja Neuvo 2020 -tilaneuvontajärjestelmästä Mavista 0 mavi.fi

Asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry

ä m ik aksua

Maito ja Me 2/2015

Eläinlääkäri

Voiko erilleen lypsettävän solu- ja antibioottimaidon juottaa vasikoille? Lehmän maito on parasta ravintoa vasikalle, koska se sisältää juuri oikeat ravintoaineet. Vasikan tulee saada maitoa tarpeeksi, mutta vaikka maito on vasikan paras juoma, on tankkimaito kallista verrattuna juottorehuihin. Tiloilla voidaan hyödyntää osa tankkiin kelpaa mattomasta maidosta vasikoiden juotossa. Maito, joka on lypsetty utaretuleh dusta oireilevasta lehmästä, ei kui tenkaan ole kelvollista rehua vasikoil le. Maito on tällöin usein silmämää räisesti muuttunutta: kellertävää, kokkareista, limaista tai siinä voi olla paha haju. Tällainen tulehdusmaito voi sisältää runsaasti bakteereja, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia vasikan ruoansulatuskanavassa ja lisätä riskiä, että vasikka sairastuu ripuliin. Jotkut utaretulehdusbakteerit voivat myös tarttua maidosta vasikkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Streptococcus agalactiae ja Mycoplasma bovis, joista ensimmäinen

Susanna Susanna Peiponen Peiponen

Eläinlääkäri Eläinlääkäri

on erittäin tarttuva. M.bovis on suhteellisen uusi utaretulehduksen aiheuttaja Suomessa. Sama bakteeri voi aiheuttaa vasikoille hengitystie-, nivel- ja korvatulehduksia. Myös Staphylococcus aureus -maito on viisasta jättää juottamatta vasikoille, vaikka näitä bakteereja elääkin normaalista lehmän iholla. Jos vasikat imevät toistensa uta

Runsaasti antibiootteja sisältävää maitoa ei tule juottaa vasikoille. reaihetta, bakteeri voi siirtyä suun limakalvoilta vasikan kehittyvään utareaiheeseen. Solumaito, joka näyttää silmämää räisesti normaalilta, voidaan juottaa vasikoille. Myös verta sisältävää

maitoa voi käyttää, kunhan mai dossa ei ole muita muutoksia kuin veren aiheuttama punaisuus.

Ei antibioottimaitoa vasikoille Runsaasti antibiootteja sisältävää maitoa ei tule juottaa vasikoille. Maidon antibiootit voivat lisätä riskiä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymiselle vasikassa. Mikäli lehmä on hoidettu penisillii nillä, voidaan maito käsitellä markki noilla olevalla entsyymivalmisteella. Entsyymivalmiste pilkkoo maidon penisilliinin, eikä maito aiheuta riskiä vastustuskykyisten bakteerien muodostumiselle. Maidon lääkeainepitoisuudet las kevat nopeasti ensimmäisen vuoro kauden aikana lääkityksen loputtua. Normaalin näköistä varoaikamaitoa, joka on lypsetty vähintään vuorokau si viimeisen lääkityskerran jälkeen, voidaan käyttää vasikoille.

Tällä palstalla eläinlääkäTällä palstalla rieläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin vastaa lukijoiden lypsykarjan kysymyksiinterlypsykarjan veydestä. Läheterveydestä. tä kysymyksesi Lähetä Maito ja Me -lehkysymyksesi Maito den toimitukja Me -lehden toimitukseen seen osoitteellaosoitteella maitojame@ maitojame@valio. valio.fi, fi, MaitoMaito ja Me,jaPL Me, PL 10, 00039 10, 00039 Valio tai puh. tai 010 381 2904. Valio puh. 010 381 2904.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Vasikka Melica – Rakeinen rehu vasikoille. Vasikka Melica soveltuu vasikan ensimmäiseksi väkirehuksi juomarehun ohella käytettäväksi muutaman päivän iästä eteenpäin. Vasikka Melica on myös erinomainen väkirehu käytettäväksi vasikan ruokintaohjelmassa Lactolus Starter Myslin jälkeen.

UUDISTETTU

VASIKK A MELICA

Special Mira – Runsaasti kaikkia tarvittavia kivennäisiä, vitamiineja ja hivenaineita sisältävä kivennäisrehu lypsykaudelle ja kasvaville naudoille. Säilörehun, viljan ja valkuaisen täydennykseksi kaikkea ja riittävästi lypsäville lehmille samasta pussista. Sisältää peruskivennäisten lisäksi mm. sinkkiä, orgaanista seleeniä, E-vitamiinia ja biotiiniä.

UUSI

SPECIAL MIRA

Tiedustele tuotteita meijeristä tai alue-edustajiltamme. UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Kysy asiantuntijalta

Aiheuttaako lannan levitys riskin maidon laadulle? Lantaa käytetään yleisesti nurmien lannoitukseen. Yleisimmin lannoitteena käytetään lietelantaa, joka levitetään pintaan hajalevityk senä. Nurmien satovuosina lannoi tukseen käytetään jonkin verran myös kuivalantaa. Kuivalannan levitys aiheuttaa lantalajeista rehulle suurimman hygieniariskin, jos se jää kokkareille tai sitä levitetään oraalla olevaan kasvustoon. Hygienian kannalta vähäisimmän riskin maidon laadulle aiheuttaa virtsa. Lannan käyttö lannoituksessa tulisi perustua suunnitelmaan, jossa lähtökohtana on mahdollisimman tehokas ravinteiden hyväksikäyttö ja varsinkin nurmilla rehuhygienian huomioiminen. Satovuosina lannan levitystä laidunlohkoille kannattaa välttää. Perustamisessa lanta on kuitenkin monipuolinen ravinne lähde nurmille. Levittäessä lantaa nurmeen, on levityksen jälkeinen sadonkorjuu syytä tehdä korkeampaan sän keen sekä välttää maa-aineksen

joutumista rehuun. Mikäli lannan levitysmäärät ovat maltillisia ja rehu korjataan huolellisesti, riski baktee rien siirtymiselle rehusta maitoon on varsin pieni. Laitumille lannanlevitystä ei suositella, koska hygieniariski on suuri ja käytännössä myös nurmen maittavuus kärsii. Jos vasikoita laidunnetaan samalla lohkolla jatku vasti, on riski varsinkin märän kesän aikana loismatojen aiheuttaman ripulin esiintymiseen. Ripulia esiintyy todennäköisimmin ensimmäistä kesää laitumella olevilla eläimillä. Varmin loismadon ehkäisytapa on vaihtaa laidunta riittävän usein ja vähentää laitumen eläintiheyttä. Lannan sisältämät bakteerit säily vät pisimpään kosteassa ja kylmässä maaperässä. Bakteerien selviämistä haittaavat eniten kuivuus, matala tai korkea pH, korkea lämpötila tai auringon UV-säteily. Bakteerit selviä vät maaperässä korkeintaan viikkoja, joten talvi tuhoaa lannan sisältämät bakteerit varsin tehokkaasti.

Uusi nitraattidirektiivi säätelee lannanlevitystä Uusi nitraattidirektiivi astui voimaan huhtikuun alussa. Säädökset muut tavat muun muassa lannan levitys aikoja ja tarkentavat levitysmääriä. Lantaa ei saa edelleenkään levittää lumen peittämään, routaiseen tai veden kyllästämään maahan. Levityksen voi aloittaa aikaisintaan 1.4. ja viimeinen levitysajankohta on 31.10. Levitysaika on siis lyhentynyt syksyllä parilla viikolla. Jos lantaa levitetään pintalevityk senä nurmikasvustoon, on viimeinen levitysajankohta 15.9. Tämän jälkeen lanta on mullattava tai sijoitettava multaavalla laitteella. Asetuksen mukaan lanta-analyysi on tehtävä viiden vuoden välein, mutta lannoi tustason laskentaan voidaan käyttää nitraattiasetuksen taulukkoarvoja tai lanta-analyysin arvoja. Edel leenkin kalenterivuoden aikana on mahdollista levittää karjanlannassa maksimissaan 170 kiloa karjanlannan kokonaistyppeä.

Jarkko Storberg Valtakunnallinen nurmen huippuosaaja ProAgria LänsiSuomi jarkko.storberg@ proagria.fi

Maidon- ja rehuntuotannon Maidonja asiantuntijat vastaavat rehuntuotannon asiantuntijat tällä palstalla luvastaavat tällä kijoiden kysymykpalstalla lukijoiden siin. Lähetä kysymyksiin. kysymys Maito ja Me Lähetä kysymys Maito -lehden toimija Me -lehden tukseen os. maitoimitukseen os. tojame@valio.fi, maitojame@valio. Maito jajaMe, fi, Maito Me,PL PL 00039Valio Valiotai 10, 00039 puh. 010010 381 381 2904. tai puh. 2904.

Parasta rehunsäilöntään Uutuus: Bonsilage Mais

Bonsilage Forte • säilörehulle, jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 20-30% • ainoana biologisena säilöntäaineena estää voihappoitiöiden lisääntymistä rehussa (katso: www.dlg.org/siliermittel.html)

Bonsilage Plus

• säilörehulle, jonka kuiva-ainepitoisuus on yli 30% • estää rehun jälkilämpenemistä ja kuiva-ainehävikkiä (MTT Jokioinen 2003, lue tutkimusraportti sivuiltamme)

Tilaukset alue-edustajiltamme ja meijeristäsi kautta maan. • p. 010 321 1950 • www.eurotrading.fi

Valioklassikon tekijät

ǏǏVuonna 1997 perinteinen Valio AURA® sai rinnalleen Valio AURA® Gold sinihomejuuston, jota kypsytetään 12 viikkoa. Valio AURA® juustoa saa myös valmiina muruna pussiin pakattuna.

80-vuotias

Valio AURA

tulee Äänekoskelta

Herkullisen juuston valmistaminen vaatii vahvaa osaamista, innovatiivisuutta ja perinteitä. Tätä kaikkea on Valion Äänekosken juustolassa – mistä klassikkojuusto aloittaa matkansa suomalaisten ruokapöytiin. Teksti Kaisa Tikkanen Kuvat Ari Nurmela

änekosken juustolalla on pitkät perinteet juuston valmistuksessa, mutta kaikki alkoi aikoinaan voista. Valio aloitti Äänekoskella voin valmistamisen vuonna 1952, ja pari vuotta myöhemmin alkoi emmentaljuuston valmistus. 60-luvun alussa tehtaaseen pystytettiin tilat myös maitojauhetuotannolle. ”Juustolamme varsinainen läpimurto oli vuonna 1968. Silloin siirryttiin emmentaltahkoista juustoharkkoihin, ja samassa yhteydessä Valio AURA® sinihomejuuston valmistus siirtyi Turusta Äänekoskelle”, Valion Äänekosken tehtaanjohtaja Lauri Kivirinne kertaa. Samana vuonna Valio käynnisti myös koejuustolatoiminnan Äänekoskella. Koejuustolan tehtävänä oli kehittää, testata ja valmistaa erilaisia juustotyyppejä tuotekehityksen tukena. Esimerkiksi Valio Polar® juusto kehitettiin Äänekosken juustolassa. Tuotekehityksen merkittäviä historian helmiä olivat

Maito ja Me 2/2015

myös muun muassa Valio Blue -valkosinihome ja mozzarellajuustot, joiden valmistus ajoittui 80- ja 90-lukujen taitteeseen.

Vain yksi ja ainoa Nykyään Äänekosken juustola valmistaa noin kaksi miljoonaa kiloa juustoa vuosittain. Juustolan ehdoton tähtituote on Valio AURA® sinihomejuusto, joka valmistetaan yhä perinteisen, 80 vuotta vanhan reseptin mukaan lähes alkuperäisen käsityövaltaisesti. ”Valio AURA® on voimakasarominen ja makuprofiililtaan täysin erilainen kuin kilpailijansa. Se sopii suomalaisten suuhun. Juusto on rakenteeltaan murukoloinen, ja sitä on helppo käyttää ruoanlaitossa. Valio AURA® on parhaimmillaan ruoassa ja Valio AURA® Gold herkuttelujuustona juustotarjottimella”, Äänekosken tehtaan juustomestari Jarmo Kelloniemi vinkkaa. Valio AURA® on ollut merkittävä osa Jarmo Kelloniemen uraa kesästä 2008 alkaen. Silloin hän kesätyöläisenä keitti sinihome-

ǏǏÄänekosken tehtaan juustomestari Jarmo Kelloniemi ja tehtaanjohtaja Lauri Kivirinne maistelevat Valio AURA® juustoa.

Paikallista käsityötä perinteisellä reseptillä

� Tuotepakkaajat Lauri Vehmanen ja Minna Munck työnsä ääressä pakkaamassa Valio AURA® juustoa.

juustoa ensimmäisen kerran. Nyt hän toimii Äänekoskella juuston valmistuksen esimiehenä ja vastaa tehtaan tuotannosta ja tuotelaadusta. ”Parasta on se, että saan tehdä työtä mukavien ihmisten kanssa sellaisen tuotteen ja brändin eteen kuin Valio AURA®. Pienessä juustolassa kaikki tuntevat toisensa. Valio AURA® on omaleimainen tuote. Jos valmistuksessa täytyy tehdä muutoksia, ne on tehtävä varovasti, jotta herkkä tuote ei vahingoitu, Kelloniemi kertoo. Äänekosken juustola valmistaa nykyään myös kreikkalaistyyppiset Valio Eila® salaattijuustot, joiden valmistus aloitettiin vuonna 1985 alun perin Kotimainen Feta -tuotemerkin alla.

Lähiruokaa lähitilojen maidosta Valio AURA® sinihomejuusto ja Valio Eila® salaattijuustot valmistetaan maidosta, joka on kerätty Äänekosken juustolaan keskimäärin 32 kilometrin etäisyydeltä. Tehdas

vastaanottaa yli 20 miljoonaa litraa maitoa vuodessa 90 maitotilalta. ”Valmistusmäärämme ovat kasvaneet viime vuosina, vaikka juustomarkkinoilla kilpailu on kiristynyt. Samalla myös henkilöstöä on palkattu lisää. Tehtaamme tarjoaa tällä hetkellä työtä noin 70 henkilölle”, Lauri Kivirinne iloitsee. Äänekosken tehtaan menetyksen salaisuus on perinteinen juusto-osaaminen yhdistettynä innovatiivisuuteen ja henkilöstön vahvaan sitoutumiseen. Ilman maitotiloilla tehtävää ensiluokkaista maidon laatutyötä juustoja ei kuitenkaan valmistettaisi. Laatu onkin juustolalle ykkösasia, ja hyvin tehty työ on palkittu monta kertaa esimerkiksi Suomen Juustonvalmistajain yhdistyksen laatupalkinnoilla. ”Tulevaisuus näyttää valoisalta. Uudistamme lähivuosina Valio AURA® juuston valmistuksessa käytettävät juustokattilat, mikä parantaa työergonomiaa ja tarjoaa mahdollisuuksia myös uusien tuotteiden kehittämiselle”, Kivirinne sanoo.

Klassikkojuusto Valio AURA® täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Pitkän iän salaisuus on ainutlaatuinen maku ja rakenne, joiden ansiosta sinihomejuustolla on uskollinen kannattajakunta vuosikymmenestä ja vuodesta toiseen. Kiristyneestä juustokilpailusta huolimatta Valio AURA® on edel leen suosituin sinihomejuusto Suomessa. Sen markkinaosuus on säilynyt lähes ennallaan, vaikka juustovalikoiman laajentuessa kuluttajilla on entistä enemmän valinnanvaraa. Valio AURA® on myös tunnetuin sinihomejuus tobrändi Suomessa – 90 prosent tia suomalaisista tuntee brändin. Juustoa joko rakastetaan intohi moisesti tai sitä ei voida sietää. Sinihomejuuston tarina alkoi Turussa vuonna 1935, kun tans kalaisen juustomestari Maurits Rasmussenin ohjauksessa alettiin valmistaa voimakasaromista, murukoloista sinihomejuustoa, jota kypsytetään kuusi viikkoa. Vuonna 1997 perinteinen Valio AURA® sai rinnalleen vieläkin aromikkaamman Valio AURA® Gold sinihomejuuston, jota kypsytetään 12 viikkoa. Valio AURA® juustolla on pitkä historia, mikä tekee siitä lähes kansallisaarteen. Valio AURA® taipuu moneen, niin arkeen kuin juhlaan. Juusto on hyvää sellaisenaan mutta antaa herkullisen maun myös erilaisiin suolaisiin tai makeisiin ruokiin ja leivonnaisiin. Ihastuttavien makuparien keksimisessä on vain mielikuvitus rajana. Kaikki Valio AURA® sinihomejuustot ovat laktoosittomia, ja juustoa on saata villa myös valmiina muruna, mikä lisää tuotteen monikäyttöisyyttä. Valio AURA® juustot valmiste taan yhä perinteisellä reseptillä, lähes alkuperäisen käsityövaltai sesti Valion Äänekosken juusto lassa. Maito ja Me 2/2015

Maatilan tekniikka

ǏǏTiina ja Risto Linnainmaa pitävät lomittajien jatkuvaa koulutusta tärkeänä. Pienkuormain on hyvä työkalu, mutta sillä voi vahingossa rikkoa valaisimia, kaapeleita tai sähkömoottoreita. Yllättävissä tilanteissa on toimittava oikein.

ǏǏTeknikko Beng Ekholm (kesk.) neuvoi varavoiman oikeaa käyttöä. Opissa Toivo Sova, Mare Lepik, Leila Kirjavainen, Sara Kumpulainen ja Malle Kink Linnan lomitusyksiköstä.

Sähkö- ja työturvallisuus tutuksi lomittajille Uusi tekniikka ja sähkötoimiset laitteet ovat muuttaneet karjarakennukset teollisuusmaisiksi. Paras tapaturman torjuja on yhä yrittäjän ja lomittajan oma tilakohtainen työturvallisuusriskien ennalta hoksaaminen ja vaarojen poistaminen.

Teksti ja kuvat Sirpa ja Veikko Tertsunen

iime syksynä Hämeenkyrössä sata maatalouslomittajaa ja hallinnon edustajaa kävi läpi monipuolistuvaa karjatilojen sähkötekniikkaa ja niiden riskejä. Turvakoulutuksen organisoi AgroElektro Oy. Kouluttajina olivat DI Sirpa Tertsunen, agronomi Veikko Tertsunen sekä sähkötarkastaja Leo Kallio ja teknikko Beng Ekholm. Koulutusmateriaalina oli maatalouslomittajille tehty sähköopas.

Työympäristössä avataan silmät Koulutuksessa oli mukana lomitusyksiköiden pyynnöstä myös työturvallisuuteen liittyviä riskejä. Niitä ovat esimerkiksi koneistetut rehutornit ja -koneet, kiipeäminen, puuttuvat kaiteet, avoimet kaivot ja lietesäiliöt, kaasut, suojaamattomat lantakourut raappoineen ja tietysti traktorit ja kuormaimet.

Maito ja Me 2/2015

Tiina ja Risto Linnainmaan robottipihatossa sekä toisen maitotilan isossa parsinavetassa oli mallinnettu liki sata ”viallista laitetta”, tilan omat rakennukset ja laitteet sekä runsas määrä erilaisia vaaratilanteita oppimisen avuksi. Koulutukseen osallistujat olivat Sastamalasta, Honkajoelta, Lempäälästä, Linnasta, Ypäjältä ja Sysmästä. Maatilakohteet haki Sastamalan lomitusyksikön päällikkö Raili Puro.

Tunnista viallinen sähkölaite – vältä vaara ”Riskikoulutuksessa on tavoitteena auttaa maatalouslomittajaa havaitsemaan ja ilmoittamaan turvariskeistä. Kun yrittäjä korjauttaa viat, lomittajan ja yrittäjäperheen yhteisestä työpaikasta tulee turvallisempi”, Sirpa Tertsunen kertoo. Tertsunen neuvoi lomittajille, miten toimia viallisen painepesurin kanssa ja miten jatkojohto tunnistetaan ehjäksi. Vikavirta-

suojauksesta oli rakennettu laaja käytännönläheinen koulutusmalli nokialaisen AnnMarie Rosenlewin nautakasvattamoon.

Työturvallisuus koko ajan mukana koulutuksessa Vialliset laitteet tuovat mukanaan kuolettavan tai vammauttavan sähköiskun vaaran. Rasteilla käydään läpi tapahtuneita työtapaturmia: sähkömoottorilla toimiva lantakone murskasi lomittajan sormia, amputoi työntekijältä käden tai jalan, lomittajalta repeytyi jalka, yksi yrittäjä murskautui kuoliaaksi säilörehutornissa, lomittaja kuoli sähköiskuun. Moni lomittaja kertoo itselleen tapahtuneista läheltä piti -tilanteista. Sähkötoimisen laitteen oikea käyttö on välttämätöntä. Hätä-seis -kytkin pysäyttää ihmistä vaarantavan koneen toiminnan, jos lomittaja osaa käytön ja ulottuu siihen. Vaikka lomittaja onkin maatilalla tuttu, hänelle ei saa antaa käyttöön viallisia

Sähköriskikurssi lomittajille � Lomittajien sähköriskikurssi

syntyi reilut viisi vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriön työturvallisuusosastolla toimineen MMT Markus Pyykkösen ollessa puuhamiehenä. Pyykkönen muistutti, että kunnollinen sähköriski- ja työturvallisuus koulutus järjestetään lomittajan omalla työmaalla eli navetassa ja pihatossa – ei teorialuokissa. Lomittaja tunnistaa riskit ja suojaa itseään vaaralta parhaiten oppiessaan työmaalla. Koulutuksen on käynyt jo noin 3 000 henkeä.

ǍǍ”Risoja ja teipattuja sähkölaitteita ei saa käyttää! Lomittajan on osattava valita käyttöönsä turvalliset sähkölaitteet”, Sirpa Tertsunen (vas.) näyttää vikoja honkajokiselle lomittajalle Merja Hakalalle.

laitteita. Lomittajan työnantaja on kunta. Kolmen vuoden välein tehtävässä maatilan lomitustyöpaikan tarkastuksessa hallinnon on mahdotonta ennakoida kaikkia eteen tulevia päivittäisiä vaaratilanteita. Lomittajan jatkuva kouluttaminen on tie turvallisempaan työhön. Maatilan sähköjen kunto ja ihmisten työturvallisuus ovat aina maatilan omalla eli haltijan vastuulla.

Sähköjen rajankäynti on tärkeää

”Koulutuksessa harjoittelemme käytännössä sähköt päällä niitä töitä, joita lomittajat saavat esimerkiksi isännän perehdyttämänä tehdä. Niitä ovat muun muassa korkeintaan 25 A:n tulppasulakkeiden vaihtaminen ja vikavirtasuojakytkimien käyttäminen. Kahvasulakkeen ja yli 25 ampeerin tulppasulakkeen vaihto on kielletty ilman tila- ja keskuskohtaista opastusta, jonka antaa paikan päällä sähköalan kokenut ammattilainen – ei isäntä”, Kallio korostaa.

Valtuutettu sähkötarkastaja Leo Kallio korostaa, ettei lomittaja tai talonväki saa asentaa eikä korjata sähköjä.

Uusi tekniikka ja sen turvallisuus korostuvat karjarakennuksissa

Uusi tekniikka on tuonut karjasuojan töihin erilaiset riskit. ”On huolestuttavaa, että lomittajat kertovat koulutuksessa urakoineensa sähköjä isännän toivomuksesta”, Leo Kallio kertoi. ”Se on ehdottomasti vastoin sähköturvallisuuslakia. Siinä piilee myös isot riskit.”

Uusi tekniikka on tuonut karjasuojan töihin erilaiset riskit. Uuden tekniikan sähköisiä vaatimuksia ja siihen liittyviä luvallisia töitä opastettiin koulutuksessa lomittajille. Heidän on osattava käyttää liki jokaisella tilalla olevaa erilaista sähkötekniikkaa sekä rehukoneita. Teollisuudessa kesätyöläiset opastetaan jopa kahden viikon jaksolla työturvallisuuteen ennen kuin heidät päästetään koneiden joukkoon työmaalle. Tämä teollisuuden työturvallisuus- ja työmaaopastus on hyvä malli myös maatalouteen. Tekniikan kehityksessä yrittäjien ja lomittajien on oltava mukana. Sähkön jat-

kuva saanti on tämän päivän lypsykarjatiloilla elinehto. Myrskyjen ja tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot vaativat eläinten hoitoon tilalla varavoiman. Lomittajan on osattava varavoimakoneen kytkentä ja käyttö. Ilman tilakohtaista opastusta lomittaja voi vaarantaa ihmisten turvallisuuden, eläinten hengen ja rikkoa tilan sähkölaitteet. Karjarakennusten sähköistä syttyneissä tulipaloissa on tuhoutunut viime vuosina paljon omaisuutta. Asiantuntevalla ja työmaalla tapahtuvalla lomittajien sähkökoulutuksella saadaan maatilalle bonuksena tulipalojen väheneminen. Kukin maatalouslomittaja on kaksi päivää sähkö- ja työturvallisuuskoulutuksessa. Se ei ole paljon. Lisääntyvän ja monimutkaistuvan tekniikan opetuskuormaa ei voida jättää pelkästään yrittäjän tehtäväksi. Toivottavasti Melassakin ymmärretään asian tärkeys ja rahoitetaan jatkossakin lomittajien ja hallinnon arvostamaa koulutusta. Ovatko viranomaiset toimineet oikein, kun ovat myöntäneet investointituen viimeisen maksatuserän silloin, jos lakimääräisiä sähkötarkastuksia ei ole tehty? Turvallinen työympäristö yrittäjälle ja lomittajalle on kaikkien etu. Maito ja Me 2/2015

BETONIRATKAISUT

KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

NYT RITILÖITÄ JA MUITA VAKIOTUOTTEITA SUORAAN VARASTOSTA! YKSILÖLLISET RATKAISUT VAHVIMMALTA BETONIOSAAJALTA LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN!

- betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää - ritiläpalkit suoraan varastosta - VTT:n testivoittaja - navetat, lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - avolantalat - laakasiilot - valmisbetonit Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa: Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320 Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI 044 585 2027 Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191 Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää! 54

Maito ja Me 1/2015

Koneklinikka

Vuosi 2014 lypsyrobottien myynnin ennätysvuosi

Esa Manninen

Neuvontapäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut esa.manninen@ valio.fi

Ensimmäiset lypsyrobotit otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000. Tämän jälkeen robottitilojen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen.

ypsyrobottitilasto on vuosien aikana koottu aina samalla periaatteella. Lypsyrobottien maahantuojat ovat vuodenvaihteen jälkeen ilmoitta neet AMS-tilojen sekä käytössä olevien robottien/lypsypaikkojen määrät, aiemmin MTT:lle ja nyt Valiolle. Tilojen ja robottien määrä on lisääntynyt tasaisesti vuodesta toiseen. Viime vuoden lopussa lypsyro botteja oli 904 tilalla ja lypsypaikkoja oli kaikkiaan 1 259 kappaletta. Uusia AMS-tiloja tuli viime vuoden aikana 86. Tähän mennessä eniten uusia robottitiloja on tullut vuonna 2010, jolloin 111 tilaa siirtyi robottilypsyyn. Viime vuosi oli sitä vastoin ennätysvuosi lypsyrobottien määrän lisääntymisessä, sillä uusia lypsy paikkoja tuli kaikkiaan 165 kappaletta. Moni tila toteutti suunnitelmansa hankkimalla lisää lypsykapasiteettia. AMS-tilojen osuus kaikista maitotiloista oli viime vuoden lopussa 10,8 prosenttia. Lypsyrobotilla lypsetyn maidon osuus on tätä huomattavasti suurempi, vaikka siitä ei olekaan olemassa vastaavaa valtakun nallista tilastoa. Valioryhmän vastaanotta masta maidosta noin 25 prosenttia tulee

Automaattilypsyä käyttävien tilojen määrän kehitys vuosina 2000–2014* Tiloja ja lypsypaikkoja

Tiloja yhteensä Lypsypaikkoja yhteensä

1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Luvut saatu maahantuojilta

robottitiloilta. Automaattilypsy on siis aina merkittävämpi osa suomalaista maidon tuotantoa. Muissa Pohjoismaissa kehitys on ollut vaihtelevampaa. Tanskassa ja Islannissa on ollut hiljaisia vuosia ja Norjassa robottitiloja

on tullut vauhdilla lisää. Ruotsin kehitys on ollut melko vakaata. AMS-maidon osuus on näissä maissa joka tapauksessa suurempi kuin Suomessa. Pohjoismainen tilasto valmistuu kesäkuussa, jolloin pääsemme tarkastelemaan päivitettyjä vertailutietoja.

Maitotilojen ja AMS-tilojen määrän kehitys vuosina 2000–2014 Maitotiloja, kpl*

AMS-tilojen osuus, %

2000

21564

0,01

2001

20 124

0,04

2002

18 877

0,11

2003

17 600

0,28

2004

16 426

0,66

2005

15 351

1,04

2006

13 899

1,55

2007

12 774

2,43

2008

11 894

3,24

2009

11 244

4,14

2010

10 626

5,42

2011

9 938

6,45

2012

9 315

7,70

2013

8 825

9,27

2014

8 373

10,80

* Tilanne kunkin vuoden lopussa. Lähde: Tike

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Kiimanni – Hedelmällisyysvitamiiniseos naudoille tiinehtymättömyysongelmiin. Sisältää mm. beetakaroteenia sekä kaikkia tärkeimpiä hivenaineita, joilla on yhteyttä hedelmällisyyteen. Tiedustele tuotetta meijeristä tai alue-edustajiltamme. UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Brysselistä

Jonas Laxåback

Kotieläinasiamies, maito- ja liha-alan edunvalvoja MTK Bryssel jonas.laxaback @mtk.fi

Valmistautuminen hintavaihteluihin

Myös maitoalan on valmistauduttava entistä suurempiin hintavaihteluihin tulevaisuudessa. Vaihtelun pehmentämiseksi haetaan apua sopimuksista ja rahastoista.

Sopimuskäytäntö ja rahastot Hintapaine syntyy, kun tuotanto ei vastaa kulutusta. Tähän epätasapainotilanteeseen on nyt kehitteillä erityyppisiä vapaaehtoisia sopimuskäytäntöjä. Sopimuskäytännöt ovatkin yksi asia, mitä EU:n instituutiot ovat viime vuodet vahvasti alalta vaatineet. Ne tuovat ennakoitavuutta maitomääriin ja tietoa hinnoittelusta.

Maailmalla on jo esimerkkejä uudenlaisista sopimuksista, joissa tuottajan kanssa sovitaan hinnasta tietylle osalle tuotannosta. Tämä antaa varsinkin kehittävälle tilalle paremman mahdollisuuden saada rahoitusta laajennukselle: tila voi osoittaa saavansa tiettyä hintaa esimerkiksi vanhalle tuotantomäärälle, vaikka yleinen hinta olisi laskussa. Tuottajahinnan lasku kohdistuu tässä esimerkissä laajennuksen kautta lisääntyneeseen tuotantoon. Toinen esimerkki, joka voisi helpottaa tuottajia hinnan ollessa alhaalla, ovat vapaaehtoiset rahastot. Rahastot perustettaan joko tuottajilta kerätystä rahasta tai osittain tai kokonaan valtion kautta kerätystä rahasta. Rahastosta maksetaan korvaus, kun tietyt raja-arvot täyttyvät. Rahastovaihtoehdon ongelmana on, miten varat kerätään, ja onko malli pakol-

Suomessa vahva vaikuttaja hintapaineeseen on osuustoiminta. Kuva: Tuukka Degerman

U:n maitokiintiöjärjestelmä loppui huhtikuun alussa. Yli 30 vuotta voimassa ollut järjestelmä toi EU:n maidontuotantoon vakautta ja ennustettavuutta. Muutos on aiheuttanut huolta, ehkä syystäkin. Paluu kiintiöjärjestelmään sen purkamisen jälkeen on erittäin vaikeaa. EU-tasolla maidon hinnat ovat jo jonkin aikaa vaihdelleet ja yhä useamman mielipide on, että myös maito-ala kohtaa tulevaisuudessa suurempia hinnanvaihteluita. Vaihteluihin tulee asiantuntijoiden mukaan valmistautua tilatasolla, mutta myös poliittista tukea tarvitaan. Hintavaihtelut ovat olleet pitkään tuttuja sianlihantuotannossa. ”Sikasyklit” kestävät muutaman vuoden ja tuovat alalle haasteita. Suomessa sikasyklin vaihtelut ovat olleet EU:n keskiarvoon verrattuna erittäin pieniä. Sianlihatuottajamme ovat todenneet, että he eivät koskaan pääse hyötymään sikasyklin nousuista. Yksi syy tähän on lihanjalostajien ja vähittäiskaupan väliset sopimukset, jotka ovat suhteellisen pitkiä. Nämä sopimukset tasoittavat hintoja silloin, kun ne ovat menossa alaspäin. Keski-Euroopassa on jo huomattu vastaavanlaiset maitosyklit ja niiden vaikutus tuottajahintaan. Komissio on myös valmistautunut hintavaihteluin. Viime vuonna perustettiin kaikille avoin Milk Market Observatory, johon kerätään markkinatietoa. Tarkoituksena on, että se toimii perustana myös erilaisille markkinainstrumenteille.

linen. Tuottajat kestävät hintavaihteluja usein eri tavalla, joka vaikuttaa myös tuottajien kiinnostukseen rahastoista. EU-tasolla ongelmana on, että jäsenmailla on erilainen suhtautuminen rahastojen kansalliseen rahoitukseen. EU:n yhteisessä maatalousbudjetissa on kriisirahasto, joka on perustettu tulevia kriisejä varten. Kriisirahaston budjettirakenne tarkoittaa, että kriisituen käyttö vähentää tilatukea. Ajatuksena kriisirahasto on hyvä, mutta ei ole oikein, että maatalousala itse joutuu rahoittamaan kriisejä. Komission pitäisi tarkentaa kriisirahaston käytön ”pelisäännöt” niin, että maatalousala tietää milloin kriisirahastoa jatkossa käytetään. Myös elintarvikeketjun toimivuus on noussut esiin hintavaihtelujen myötä. Poliittisella tasolla on esitetty, että kauppa ei saisi myydä maitotuotteita alle tuotantokustannusten, koska tämä tuo paineita alentaa hintoja ja saattaa väärällä hetkellä vahvistaa hintavaihtelun aallonpohjaa. On myös esitetty mahdollisuutta antaa maitotuotteita kriisitilanteissa hyväntekeväisyydelle. Tämä toimenpide on toiminut hyvin vihannes- ja hedelmäalalla. Maitoalalla toimenpiteet vaikutus olisi luultavasti marginaalinen.

Osuustoiminta antaa vakautta Suomessa vahva vaikuttaja hintapaineeseen on osuustoiminta. Venäjän tuontikiellon vaikutukset pehmennettiin osuustoiminnan kautta. Baltian maissa hintapaine siirtyi suoraan tuottajalle, koska osuustoiminnallisten yritysten osuus on siellä pieni. Tässä on ääriesimerkki siitä, miten osuustoiminta voi vaikuttaa tuottajahintaan. Kollegani Saksasta kertoi, että heidän maitoalansa tulee piakkoin keskustelemaan siitä, miten osuustoimintakäytäntöjen kautta voidaan paremmin hallita maitomääriä. Näin Saksassa valmistaudutaan keskusteluun tuotannon ohjauksesta. Maito ja Me 2/2015

Kuva: Markku Ojala

Tapahtumat

ǏǏHelsingin Viikin Laitumellelasku-tapahtuma keräsi paikalle runsaan yleisön viime vuoden toukokuussa.

Laitumellelasku-tapahtumat kutsuvat maitotiloille Valio ja Valioryhmän osuuskunnat sekä valiolaiset maidontuottajat järjestävät toukokuussa kuusi kaikille avointa Laitumellelasku-tapahtumaa ympäri Suomea. Ruoan alkuperä ja tuotantotapa kiinnostavat kuluttajia, mutta monesti yhteys maaseutuun ja maatalouteen puuttuu. Keväiset Laitumellelasku-tapahtumat tarjoavat

Kevään 2015 Laitumellelaskutapahtumat 9.5.2015, klo 11–13 Viikin opetus- ja tutkimustila Koetilantie 5, Helsinki 16.5.2015, klo 11–13 Riuttaskorven luomumaitotila Vanha Hämeentie 162, Loimaa 16.5.2015, klo 11–13 Anu ja Heikki Hämäläinen Otava, Koulutilantie 12, Mikkeli 23.5.2015, klo 11–14 Susanna & Ulf Kvikant Koivistontie 482, Kokkola (också på svenska) 23.5.2015, klo 11–13 Maatalousyhtymä Lappala, Toivalantie 44,Toivala 26.5.2015, klo 11–14 Oulun seudun ammattiopisto Matokorventie 175, Muhos

Lisätietoa Laitumellelasku -tapahtumista 0 valio.fi/ laitumelle

ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua koko perheen voimin lehmiin, suomalaisen maidon alkuperään ja maitotilojen elämään. Lehmien ja niiden keväisen riemun näkeminen ovat monelle ainutlaatuinen elämys. Viime vuonna Laitumellelasku-tapahtumissa vieraili noin 14 000 kävijää!

Koko perheelle tarkoitetuissa tilaisuuksissa seurataan, kun lehmät pääsevät kirmaamaan laitumelle ensimmäistä kertaa talven jälkeen. Vierailijoille on tarjolla lisäksi Valion maistiaisia. Jokainen pääsee myös kokeilemaan käsinlypsyä tekoutareilla, ja voi hankkia itselleen kevään parhaan todistuksen, Lypsydiplomin!

Tervetuloa Farmariin! Joensuu isännöi kesän Farmari-näyttelyä 2.–4. 7. 2015. Näyttelyn teemoissa nousevat esille erityisesti maito ja metsä. Maidosta saadaan valtaosa itäsuomalaisista maatalouden myyntituloista, ja Valion Joensuun tehtaalla tuotetaan huomattava osa Suomessa kulutettavista Valion juustoista. Valio on yksi messujen pääyhteistyökumppaneista ja osastomme löytyy Jäähallin edustalta. Valio esiintyy messuilla teemoilla Rakkaudesta suomalaiseen maitoon ja Valio 110 vuotta. Valion osastolla maistatetaan tuttuun tapaan uutuustuotteita sekä esitellään Valio Alkutuotannon tuottajapalveluita. Yhtenäisen ilmeen saanut Valmakauppa esiintyy omassa teltassaan palveluineen. Valion osastolla on päivittäin tavattavissa Valioryhmän asiantuntijoita sekä hallinnon luotta-

Maito ja Me 2/2015

mushenkilöitä. Osuuskunnista mukana ovat ItäMaito ja Tuottajain Maito. Lapsia viihdyttävät perinteinen traktorirata ja Onnenpyörä sekä uutuutena Hörppypiste. Torstaina klo 12 vietetään Maitojuhlaa, jossa puhuu Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme. Farmarissa kilpaillaan myös valtakunnallisessa kaikkien lypsyrotujen karjanäyttelyssä. Messuvieraille on tarjolla runsaasti erilaisia tilavierailukohteita. Farmari 2015 on itäsuomalaisten ProAgria Pohjois-Karjalan, ProAgria Etelä-Savon ja ProAgria Pohjois-Savon yhteinen voimanponnistus. Näyttelyyn odotetaan 70 000 kävijää. Näyttely on avoinna päivittäin klo 10–17.

ǏǏValio Akatemia® ohjelman valtakunnallisena kummina jakoi nimikirjoituksia Seinäjoen Farmarissa kaksi vuotta hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto.

Lyhyesti Nurmi 2015 kokoaa huippuammattilaiset yhteen

Valio Akatemia™ käynnistää nyt kolmatta kertaa stipendihaun lapsille ja nuorille. Haettavana on raha-, ravitsemus-, tuote- ja tapahtumastipendejä. ”Lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän, ja liikunnan harrastamisesta on tullut yhä kalliimpaa. Valio haluaa stipendien avulla konkreettisesti tukea lasten ja nuorten ja sitä kautta suomalaisten perheiden hyvinvointia. Valio Akatemia™ stipendejä on jaettu vuodesta 2013 alkaen, ja olemme olleet ilahtuneita siitä, että stipendiaatit ovat päässeet stipendien avulla eteenpäin harrastuksissaan ja myös aktiivisesti kertoneet meille kuulumisiaan”, markkinointipäällikkö Mira Kuhanen Valiolta sanoo. Stipendiä voivat hakea kaikki vuonna 1997 ja sen jälkeen syntyneet liikuntaa harrastavat tai siitä kiinnostuneet lapset ja nuoret ympäri Suomen. Hakija voi olla

Tervetuloa nurmen huippuam mattilaisille suunnattuun Nurmi 2015 -tapahtumaan 13. elokuuta Ylivies kaan. Tapahtuman pääteemana on nurmisadon mittaus. Konekentällä esitellään Agrimarke tin ja K-maatalouden nurmenkorjuun koneuutuudet. Koeruuduilla näet lannoituksen vaikutuksen nurmisa toon. Hae parhaat lannoitusvinkit omalle tilallesi. Messuosastoilla tapaat maatalousalan kärkitoimijat.

Kuva: Aino Murtomaa-Niskala

Lasten ja nuorten Valio Akatemia™ stipendit jälleen haettavissa yksilöurheilija, joukkue, koululainen tai koululuokka. Tärkeimpänä valintakriteerinä on, että stipendi auttaa toteuttamaan omia tavoitteita ja unelmia, pieniä tai suuria. Stipendin voi käyttää vaikkapa varusteisiin, valmennukseen tai leirija kilpailumatkoihin. Myös viime vuonna lanseeratut ravitsemusstipendit välipala- ja kokkauskurssien sekä ravitsemusvalmennusten muodossa olivat myös todella suosittuja. Viime vuonna stipendin sai noin 200 lasta ja nuorta. Valio Akatemia® ohjelman valtakunnallisina kummeina vuonna 2015 toimivat Joel Pohjanpalo, Kiira Korpi ja Kerttu Niskanen.

Lue lisää ja ennakkoilmoittaudu tapahtumaan 0 yara.fi/nurmi2015 #sadostamittaa

Hakuaika on 1.5.–30.6.2015. Stipendejä haetaan verkossa osoitteessa 0 valio.fi/akatemia

S- Ä I EH U N N R V E I S JA K I IKO PAN ER M JA K A

Kun tilaat 1000 kg

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja, Premi-Tähtirehuja tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla (Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähti-rehuissa tai 20 €:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä.)

Lisätiedot kampanjasta

www.kinnusenmylly.fi

tregrenin

genie-

keittiöpuutarha Kampanja voimassa 16.3.–31.5.

vuonna 2015 toimiva taitoluistelija Kiira Korpi sitten. Kuvassa taitoluistelijan kanssa Valion Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Myynti: maatalouskaupat

Tapahtumat

Miksipä ei navettaakin voisi tehdä kankaasta?

ǍǍBest Hallin kankai nen navetta on maalaismaisemaan sopiva. Päätyovet ovat kirkasta kenno levyä, jotka antavat valoa navettaan.

Navettarakentamisen uusi konsepti Toholammin Hietalan kylään nousi kevättalvella 2015 uusi, 64-lehmäpaikkainen ja 2 x 6 -kalanruotoasemalla varustettu pihatto. Tavanomaisesta poikkeavan rakennuksen avajaisia vietettiin 5 . maaliskuuta. Teksti ja kuvat Visa Vilkuna

Navetan avaimet käteen -periaatteella rakennuttanut Pasi Kopsala halusi rakennuksen nousevan helposti ja edullisesti, mutta kuitenkin laadusta tinkimättä. Navetan tuli olla kustannustehokas myös pitkällä jänteellä, ja eläinten sekä karjanhoitajien hyvinvoinnin huippuluokkaa.

Edullinen ja nopea Tavanomaisesta rakentamistyylistä poiketen Pasi Kopsala valitsi rakennusmateriaaliksi kankaan. Aiemmassa ammatissaan kuorma-autonkuljettajana hän oli nähnyt mittavia kangaskatteisia halleja, jotka vuosikymmenestä toiseen seisoivat tuulessa ja tuiskussa ryhdikkäinä. Isännän mieleen nousi ajatus, että miksipä ei navettaakin voisi tehdä kankaasta? Navetan pystyseinät ovat kovaa PVCmuovipintaista elementtiä, jonka sisällä

Maito ja Me 2/2015

Navetan kankaisen sisäkaton ja myös kankaisen vesikaton välissä on 200 milliä puhallusvillaa eristeenä. Eristevillan valuminen räystäitä kohti on estetty nokkelalla lokeroratkaisulla.

Kokonaisuus hallinnassa

ǏǏTong ja Pasi Kopsala halusivat modernin, kestävän ja edullisen navetan. Navetan valmistuttua pariskunta on tyytyväinen kokonaistoimitukseen. on 35-millinen uretaanieriste. Vasikkalan ja lypsyaseman kohdalla on kennolevyiset nostoikkunat. Hyvin valoa läpäisevät ikkunat toimivat myös kohtuullisena lämmöneristeenä. Pihatto-osassa on navetan sisäpuolelle asennetut verhoikkunat. Tavanomainen ulkopuolinen asennus olisi ollut hankalampi toteuttaa navetan itsekantavan teräsrungon takia. Kopsalan navetan ulkoseinä ei ole verhoikkunalla varustettu seinä, vaan vino, kankainen verkkoseinä, jonka etäisyys pystyseinästä on alhaalta puolisen metriä ja ylhäältä räystään tasolta lähemmäksi pari metriä. Kankainen verkkoseinä toimii tuulen tainnuttajana ja estää lintujen pääsyn navettaan.

Navetan rakennustyöt aloitettiin lokakuussa ja maaliskuun puolivälissä lehmät olivat sisällä opettelemassa asemalypsyn käytäntöjä. Isännän mukaan rakentamisaikataulu venyi hieman, sillä joulu ja uusi vuosi rikkoivat työviikkoja. Myös säät viivästyttivät hanketta muutamilla päivillä. Best Hallin ja Pellon Groupin Apila-konseptiin Pasi Kopsala päätyi ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden takia. ”Kun koko hanke on huolellisesti suunniteltu ja hallinnoitu, niin viljelijän ei tarvitse kantaa murhetta eri osa-alueiden aikataulutuksesta ja useiden tavarantoimittajien töiden yhteensovittamisesta”, Kopsala sanoo. Ammattilaisten läpiviemä ja Pellon Groupin Apila-päävastuullisen käsissä rakennushanke eteni sujuvasti luovutukseen asti. Rakennuttajan ei välttämättä tarvitse keskustella kuin päävastuullisen kanssa, mikä vapauttaa viljelijän aikaa varsinaiseen tilanpitoon. Kotimainen Apila-konsepti on hyvä osoitus suomalaisten tavarantoimittajien keskinäisestä yhteistyöstä. Pitkälle automatisoitu ja koneellistettu navetta nousi ennalta sovitulla 876 000 euron hinnalla.

VALIO JUUSTOMESTARI SUOSITTELEE:

KOKEILE RUHTINAALLISEN MAUKASTA UUDISTETTUA SALANEUVOS® JUUSTOA ”Todellinen salaneuvos oli aikoinaan Suomen suuriruhtinaskunnan toiseksi korkein arvonimi, jota puhuteltiin muodolla Teidän korkeaylhäisyytenne. Nimensä veroisesti – uudistettu Valio Salaneuvos® Todellinen on tavallista maukkaampi ja voimakkaampi gouda. Sen roteva, vivahteikas ja kuluttajatestissä palkittu maku syntyy 3-4 kuukauden kypsytyksellä Valion Joensuun juustolassa. Maista niin ymmärrät.”

Tapani Lahnalampi, Valio juustomestari

UUDISTETTU

MAKU

ETISTÄ. MAISTUVIMMAT JUUSTOT TUNNISTAT VALIO JUUSTOMESTAREIDEN SIN valio.fi/juustot

Tapahtumat

Anna paras syntymälahja vasikalle: Startti Vitalia viitenä päivänä Edullinen – sisältää 20 kertaannosta

Vaivaton annostelu maitoon sekoitettuna

Sisältää immunoglobuliineja

Startti Vital ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan immuniteettisuojaa Sekoita Startti Vital -tehostetta ternimaitoon ja juota vasikka mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Hyvin kasvaneista vasikoista saadaan hyviä lypsylehmiä.

Tuotetta annetaan vasikalle viiden ensimmäisen elinpäivän ajan.

1 kg purkki riittää neljälle vasikalle. Startti Vitalin saat omasta meijeristäsi.

ǏǏParsinavetan korjauksella voidaan parantaa olosuhteita. Kuvassa liikkumavapautta lisäävä kytkytmalli, runsaasti kuivikkeita, valoa, raitista ilmaa – ja tyytyväisiä lehmiä. Kuva Tuottajan Maidon järjestämältä navettaretkeltä.

Valio Terveys kokeilee pienryhmätoimintaa Parikkalassa Valio Terveys tarkoittaa valiolaisen lypsykarjatilan ter veydenhuoltoon liittyviä tuottajapalveluja. Palveluja kehitetään yhteistyössä karjanomistajien kanssa. Uutena palveluna testataan karjan hyvinvointisuunnitelman tekemistä pienryhmässä. Kokeilu on aloitettu Tuottajain Maidon alueella Parikkalassa. Ryhmässä on mukana kuusi karjanomistajaa ja vetäjinä toimivat tuotantoneuvoja Kaija Laitinen ja Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari. Ryhmä kokoontuu jokaisella osanottajatilalla, aiheena kyseisen karjan omistajien valitsema teema – asia jota he haluavat parantaa. Ensimmäisen tapaamisen aiheena oli jalkaterveys. Tapaaminen koostuu tietoiskusta, tavoitteiden pohdinnasta, eläinten ja navetan olosuhteiden havainnoinnista ja porukalla mietityistä toimenpide-ehdotuksista. Seuraavan tapaamisen aiheena on utareterveys. Valio Terveys -palveluiden tavoitteena on edistää lypsykarjatilan eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja sitä kautta paranValio terveys taa tilan taloudel-Palvelut lista kannattavuut� Mahdollisuus kysyä neuvoja ta ja karjanomistajipuhelimitse tai sähköpostitse en työssä jaksamis� Navettarakentamisen konta. Palvelut toteutesultointi ja navettapiirrosten taan yhdessä tilan kommentointi muiden yhteistyö� Tilakäynnit haasteellisten kumppaneiden kanskarjaongelmien ratkaisemiseksi � Uusimman tutkimustiedon sa. Valiolaiset asianviestintä tuntijat eivät laskuta � Terveydenhuoltopalveluiden tekemästään työstä. kehittäminen.

Teksti ja kuva

Kristiina Sarjokari

www.valio.fi/Startti

Työ kevyeksi

Työhyvinvointia tukee hyvä parisuhde ja usko tulevaan Mikä sinun työhyvinvointiasi tukee? Onko se hyvä parisuhde, positiiviset tulevaisuudennäkymät vai riittävän paksu lompakko? Nämä ainakin, mikäli on uskomista Melan työhyvinvointikyselyn tuloksiin. Kyselyn mukaan tärkeimmiksi tekijöiksi oman työhyvinvoinnin tukemisessa nousivat parisuhde ja perhe, positiiviset tulevaisuuden näkymät, sosiaaliset suhteet sekä toimiva työterveyshuolto. Työhyvinvointikyselyn avulla Mela haki eväitä Työhyvinvointiohjelmaan, jota ollaan päivittämässä. Ohjel man pohjaksi haluttiin kartoittaa sitä, mikä tukee maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja mitä yrittäjät itse toivoisivat Melasta työhyvinvointinsa tukemiseksi. Vastauksia tuli varsin runsaasti, jopa 1 200 yrittäjää vastasi tähän kyselyyn. Vastaajista suurin osa oli lypsykarjatilallisia.

Entä mitä tulosten mukaan yrittäjät Melasta toivoivat? Eniten vastaajat, etenkin lypsykarjatilalli set, toivoivat toimenpiteitä, jotka tukevat fyysistä työkykyä sekä työterveyshuollon kehittämistä. Lisäksi vastaajat toivovat hyvin vointipäiviä vaihtelevilla teemoilla. Paljon toiveita tuli myös tilaisuuk sista, jotka kokoaisivat yrittäjiä yhteen, ja joissa on mahdollisuus verkostoitumiseen. Kaiken kaikkiaan vastaajien toi veissa oli kokonaisvaltaista työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukea, johon liittyy koulutusta, terveyden ja työhyvin voinnin mittaamista ja seurantaa sekä työterveyshuollon aktiivista kumppanuutta. Lomitusjärjestelmän toimivuus nousi myös luonnollisesti keskiöön. Tämän lisäksi yrittäjien tämän hetkinen, haasteellinen toimin

Jarkko Storberg Pirjo Saari

taympäristö heijastui tuloksiin, sillä korkealle toivelistalla nousi muutostai kriisituen tarve sekä henkisen jaksamisen tukeminen. Tuen tarve korostui etenkin lypsykarja- ja sikatiloilla. Myös yritystoiminnan kehittämiseen ja talousasioihin kaivattiin ohjausta. Vastaukset antavat hyvän pohjan linjata sitä, millaista työhyvinvoin titoimintaa Mela jatkossa tekee. Suunnitelmia on noussut esiin jo Hyvinvointipäivien kiertueesta sekä palvelusta työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittaamiseen. Enemmän työhyvinvointikyselystä ja sen pohjalta esiin nousseista jatkotoi menpiteistä voit käydä lukemassa myös blogistamme. Lämmin kiitos vielä vastanneille! Melan blogi osoitteessa 0 juurevajoukko.fi

Valtakunnallinen Työhyvinvointi nurmen asioiden huippuosaaja tiiminvetäjä ProAgria LänsiMela Suomi jarkko.storberg@ proagria.fi

Melan asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista.

Valion koekeittiö Kukin koristellut kakut ovat juhlapöydän kaunistus. Poimi omasta puutarhasta ainekset raparperipiirakkaan ja Valio AURA® juustolla viimeisteltyyn tuoreparsapiirakkaan. Valio maustettu rahka appelsiini on kevään herkullinen uutuus nopean tiikerijäätelön ja mehevän suklaakakun valmistukseen.

Valmistaudu keväisiin

juhliin

Appelsiininen suklaakakku 175 g Valio voita 150 g taloussuklaata 2 ½ dl Valio Hedelmätarha® appelsiinitäysmehua 4 dl sokeria 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa appelsiini 2 munaa 4 dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta

Maito ja Me 2/2015

Vuokaan 1 rkl Valio voita 1 rkl kaakaojauhetta Kuorrutus ja koristelu 100 g taloussuklaata 3 rkl Valio Hedelmätarha® appelsiinitäysmehua 1 tl Valio voita syötäviä kukkia tai suklaamakeisia

14 annosta, vähälaktoosinen

zz Sulata voi ja paloiteltu suklaa kattilassa.

Nosta liedeltä. Lisää joukkoon mehu. zz Lisää sokeri, rahka ja munat. Sekoita. zz Lisää joukkoon vehnäjauholeivinjauheseos. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. zz Kaada taikina voideltuun ja kaakaolla jauhotettuun kakkuvuokaan (Ø 24 cm). zz Kypsennä uunin alatasolla 175 asteessa n. 1 h. zz Anna kakun jäähtyä hieman ennen kumoamista.

Kuorrutus ja koristelu

zz Kuumenna suklaa, mehu ja voi kattilassa

alhaisella lämmöllä samalla sekoitellen, kunnes tasaista. Jäähdytä hieman. Kaada kuorrutus tasaisesti kakun päälle. Tasoita tarvittaessa. Koristele syötävillä kukilla tai makeisilla. VINKKI

zz Kakku on parhaimmillaan vasta muuta-

man päivän kuluttua valmistuksesta, joten tee kakku hyvissä ajoin ja säilytä hyvin peitettynä jääkaapissa. Kakku kannattaa kuorruttaa ja koristella vasta tarjoilupäivänä.

zz Sekoita pohjan kuivat aineet

Tuoreparsapiirakka Pohja 3 d vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta ¼ tl suolaa 1 dl Valio Oivariini® juoksevaa 2 ½ rkl vettä Täyte 400 g tuoretta, vihreää parsaa

8–10 annosta

1 rasia (200 g) Valio Viola® maustamatonta tuorejuustoa 2 dl Valio kuohukermaa 1 muna ½–1 tl raastettua sitruunankuorta ripaus jauhettua valkopippuria ½ pussia (à 150 g) Valio AURA® murua

kulhossa. Lisää Oivariini ja vesi. Sekoita tasaiseksi. zz Painele taikina piirakkavuoan (28 x 20 cm) pohjalle ja reunoille. zz Käsittele parsat: leikkaa tai napsauta kovat kantaosat pois ja kuori tyvet. Keitä niitä suolalla maustetussa vedessä 3–4 min. Valuta vesi pois. Paloittele n. 3 cm:n pituisiksi paloiksi. zz Vatkaa tuorejuusto, kerma ja muna tasaiseksi. Lisää sitruunankuori ja pippuri. zz Levitä parsat piirakkapohjalle. Valuta täyte päälle ja ripottele pinnalle juustomuru. zz Kypsennä uunin alaosassa 200 asteessa n. 25 min. zz Tarjoa jäähtyneenä tai jääkaappikylmänä.

VINKKI Piirakat muuttuvat laktoosittomiksi käyttämällä Valio Eila® tuotteita.

Tiikerijäätelö

zz Vaahdota kerma. Lisää

rahka, glukoosisiirappi ja vaniljasokeri. Sekoita. zz Kaada puolet jäätelömassasta ison muovirasian tai leipävuoan (tilavuus 1,5–1,8 l) pohjalle. zz Levitä puolet marmela-

dista jäätelömassan päälle. Kuopaise marmeladia lusikalla jäätelömassaan, jolloin raidat levittyvät jäätelöön paremmin. zz Kaada loppu jäätelö massa vuokaan. Levitä jälleen marmeladia ja toista lusikalla kuopaisut. zz Pakasta kelmulla peitettynä vähintään 4 h. zz Ota jäätelö huoneenlämpöön n. 15 min ennen tarjoilua. Tarjoa sellaisenaan jäätelönä tai esim. vohvelin kanssa.

Päärynä-timjamikuohuva 3 annosta, laktoositon

3 dl Valio Gefilus® mehua päärynä 3 vartta timjamia 100 g kypsää päärynää 1 ½ dl kuivaa kuohuviiniä

Lisää vinkkejä kevään ja kesän juhliin valio.fi/reseptit

8 annosta

Rahkavoitaikina 125 g Valio voita ½ prk (à 250 g) Valio maitorahkaa 2 rkl ruokokidesokeria 2 dl vehnäjauhoja ½ tl leivinjauhetta Voiteluun munaa Päälle n. 500 g raparperia

25 g Valio voita ¾ dl sokeria 2 tl vadelmaviinietikkaa ½ tl kanelia (punaista elintarvikeväriä) 1 rasia (200 g) Valio Viola® vanilja tuorejuustoa 1 dl Valio Eila® vispikermaa

zz Sekoita huoneenlämpöinen voi ja rahka.

8 annosta, laktoositon

4 dl Valio Eila® vispikermaa 2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa appelsiini 1 dl glukoosisiirappia 1 rkl vaniljasokeria n. 250 g appelsiini marmeladia

Moderni raparperipiiras

zz Mittaa kannuun mehu.

Laita mehun joukkoon timjami. zz Kuori ja paloittele päärynä. Lisää se mehun joukkoon. zz Sekoita joukkoon kuohuviini juuri ennen tarjoilua. VINKKI

zz Voit rakentaa juomat

myös suoraan laseihin.

Lisää joukkoon kuivat aineet seoksena. Sekoita tasaiseksi. Peitä kelmulla ja anna levätä jääkaapissa 1 h. zz Kauli taikina jauhotetulla pöydällä suorakaiteen muotoiseksi, 5 mm paksuksi levyksi. Taita kolmeen osaan siten, että reunat taitetaan keskelle. Poista ylimääräiset jauhot kerrosten välistä. Kauli samaan tapaan vielä kaksi kertaa. Kauli n. 20 x 30 cm levyksi. Nosta leivinpaperille uunipellille. Pistele taikinan keskusta haarukalla. Voitele munalla. zz Paista uunin keskiosassa 200 asteessa n. 12 min, kunnes taikina on kauniin ruskea ja kypsä. zz Paloittele raparperit n. 15 cm:n paloiksi. zz Sulata pannussa voi ja sokeri. Lisää etikka ja kaneli. Lisää raparperit ja keitä, kunnes ne ovat pehmenneet. zz Nosta raparperit vieri viereen paistetun pohjan päälle. zz Keitä pannussa oleva seos siirapiksi. Värjää halutessasi pienellä määrällä elintarvikeväriä. Valuta puolet siirapista raparperien päälle. zz Laita tuorejuusto ja kerma kulhoon. Vatkaa kuohkeaksi. Sekoita loppu raparperisiirappi vaahdon joukkoon kevyesti. zz Tarjoa vaahto lämpimän piirakan kanssa. VINKKI

zz Voit käyttää piirakan pohjana myös

valmista voitaikinaa. Maito ja Me 2/2015

Uutta valiolta Valio Oltermanni® nyt tilsit-versiona

Kesäjuomia vähemmällä sokerilla Valio Hörppy™ mehujuomat ovat marjan- ja hedelmänmakuisia ja kevyesti hiilihapotettuja. Raikas maku tulee vähemmällä sokerilla – Valio Hörppy™ mehujuomissa on 30 prosenttia vähemmän lisättyä sokeria kuin muissa vastaa vissa mehujuomissa. Makuina ovat mansikka, sitruuna ja musta omena. Kahden sokeroimat toman, vähäkalorisen mehujuoman makuina ovat vadelma ja päärynä. Valio Hörppy™ on

parasta kylmänä, mutta maistuu ja säilyy myös huoneenlämpöisenä. Kesäjuotavaksi sopivat myös Valio Eila® Latte maitokahvijuomat. Suosittu sarja kasvaa kahdella uudella maulla: suklaa ja vahva forte. Kuluttajat ovat toivoneet vähemmän makeaa maitokahvijuomaa – Valio Eila® Latte fortessa on vain ripaus lisättyä sokeria (1,4 g / 100 g). Valmistaja: Valio Helsinki.

Valio maustettu rahka 200 g appelsiini Lisäinspiraatiota juhlaleipurille tarjoaa uusi Valio maustettu rahka appelsiini. Appelsiini on suosittu maku leivonnaisissa ja jälkiruoissa, sillä se on helppo yhdistää moniin raaka-aineisiin. Kannattaa kokeilla esimerkiksi tiikerijäätelössä tai appelsii nisessa suklaakakussa, joiden ohjeet löydät edelliseltä aukeamalta Valio Koe-keittiön resepteistä. Appelsiinirahka maistuu myös sellaisenaan vaikkapa välipalana. Tuote on laktoositon. Valmistaja: Valio Seinäjoki.

Lapinlahden Maalaisjuusto – uutuus paikallisjuustoihin

Lisäaineettomat Valio Oivariini® uutuudet kesäkeittiöön

Aromikas ja pehmeä fontal-tyyppinen Lapinlahden Maalaisjuusto syntyy pohjois savolaisilta tiloilta kerätystä maidosta. Juusto kypsyy seitsemän viikkoa. Fontal on miedohko puolikova juusto, joka sopii makunsa puolesta monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Juusto on leivän päällä parhaimmillaan. Lapinlahden Maalaisjuusto on toinen Valion markkinoille tuoma valmistuspaikan nimeä kantava paikallisjuusto. Pakkauk sessa näkyvät Pohjois-Savon maitopitäjät, kuten Kiuruvesi, Maaninka ja Pöljä. Lapinlahden Maalaisjuustossa on rasvaa 34 % ja suolaa 1,6 g / 100 g. Pakkaus koko 350 g. Valmistaja: Valio Lapinlahti.

Kesäkokin kaveriksi sopii uusi Valio Oivariini® Herkku juokseva. Se antaa vahvempaa voin makua ruoanlaittoon ja leivontaan ilman lisäaineita. Tuote on vähälaktoo sinen, ja sillä on Sydänmerkki. Valio Oivariini® sarja kasvaa myös trendikkäällä uutuuslevitteellä, jossa maistuvat oliiviöljy ja hieno merisuola. Uusi Valio Oivariini® levittyy helposti leivän päälle ja toi mii ruoanlaitossa sekä leivonnassa. Tuotteessa ei ole lisäaineita tai aromeita. Valmistaja: Valio Seinäjoki.

Maito ja Me 2/2015

Katso kaikki Valion uutuudet nettisivuilta 0 valio.fi/tuotteet

Uusi Valio Oltermanni® Tilsit on murukoloinen tilsit-juusto, joka saa kahdeksan viikon kypsytyksen aikana hieman kermajuustoa voimakkaamman, omaleimaisen makunsa. Pakkauskoot 900 grammaa ja valmiiksi viipaloituna 270 grammaa. Juusto on lisäai neeton ja luontaisesti laktoositon. Valmistaja: Valio Haapavesi.

Valio Luomu™ sarja uudistuu Valio Luomu™ tuotesarja ja pakkaukset uudistuvat – jatkossa luomusuosikkinsa tunnistaa entistä helpommin. Tuoteperhe kasvaa kilon pakkauksissa myytävillä lisäaineettomilla ja laktoosittomilla luomujogurteilla, joiden makuina on luonnonjogurtti, vadelma ja mansikka-vanilja. Marjajogurteissa on 30 prosenttia vähemmän lisättyä sokeria tavanomaisiin maustettuihin jogurtteihin verrat tuna. Uutta luomua on myös Valio Luomu™ goudajuusto, joka on päivittäiseen käyttöön sopiva maukas ja mieto juusto. Pakkaus koko 500 gramman pala. Valmistaja: Valio Riihimäki.

Ravitsemusvalmennuksesta tehoa treeniin Valio Akatemia™ ohjelman ravitsemusstipendien tarkoitus on auttaa lapsia ja nuoria jaksamaan paremmin liikunnallisen arjen keskellä. Stipendit voivat sisältää ravitsemusvalmennusta ja välipala- sekä kokkauskursseja. Teksti ja kuva Kaisa Tikkanen

Ampumahiihtäjä Krista Leskinen, 17, sai Valio Akatemia™ ravitsemusstipendin vuodelle 2015. Sen turvin ravitsemusvalmentaja Tarja Sandell, Krista ja hänen vanhempansa ovat säätäneet Kristan ruokavaliota ja ateriarytmiä niin, että urheilevan nuoren treenit ja kisat sujuvat entistä paremmin. ”Minulla on diabetes, jonka vuoksi olen aiemminkin saanut ohjausta ravitsemukseen. Näin yksityiskohtaista, nimenomaan urheilijalle suunnattua neuvontaa en ole kuitenkaan aiemmin saanut”, Krista kertoo. ”Kristan lähtötilanne on hyvä, mutta aina voi tehdä jotakin paremmin. Tässä valmennuksessa kiinnitämme ravitsemukseen huomiota nimenomaan urheilun näkökulmasta”, Tarja Sandell perustelee.

MealTracker paljastaa totuuden Krista Leskisen ravitsemusvalmennus koostuu kolmesta tapaamisesta, joiden välillä hän kirjaa ja kuvaa syömänsä ruoat ja tehdyt treenit. Tapaamisten määrä sovitaan tapauskohtaisesti valmennettavasta riippuen – kolme kertaa on yleinen käytäntö. Ravitsemusvalmennus alkaa valmentajan ja valmennettavan tapaamisella sekä taustatietojen kartoituksella. ”Suosin ruokapäiväkirjan pitämistä, koska sen avulla saa realistista tietoa lähtötilanteesta”, Tarja Sandell sanoo. Päiväkirjan perusteella valmentaja analysoi ateriarytmin ja erilaiset tunnusluvut, esimerkiksi energiansaannin ja ruoan sisältämät ravintoaineet. Varsinkin kestävyyslajeja harrastavien kohdalla on tärkeää päästä perille hiilihydraattien saannista, sillä ne ovat kestävyysurheilijoille tärkein energianlähde. Analyysin perusteella valmennettava saa palautteen sekä tavoitteet ja ohjeet jatkoa varten. Ruokapäiväkirjan perusteella tehdyn analyysin ja ensimmäisen valmennusta-

ǏǏRavitsemusvalmentaja Tarja Sandell (oik.) muistuttaa Kristalle, että on tärkeää huolehtia säännöllisestä ruokailurytmistä. ”Parin tunnin välein täytyy syödä.”

paamisen jälkeen Krista on kuvannut Meal Tracker-sovelluksen avulla syömänsä ruoat ja tehdyt treenit. Sovelluksen avulla saa heti kuvan ateriarytmistä ja liikunnan suhteesta siihen. Krista piti myös nälkämittaripäiväkirjaa ja kirjasi ylös, kuinka kylläinen olo oli syömisen jälkeen.

Aikaisemmin Kristalla saattoi olla viidenkin tunnin tauko syömisessä ja treenit siinä välissä”, Tarja Sandell ohjeistaa. ”En ennen valmennusta osannut miettiä välipaloja niin tarkasti. Nyt otan kouluun mukaan välipalaa. Tarjan oppien mukaan välipala koostuu kolmesta komponentista, esimerkiksi ruisleivästä, hedelmästä ja rahkajuomasta. Vähän ennen treeniä pieni välipala, vaikkapa juotava sellainen, on hyväksi, koska se käynnistää palautumisen tehokkaammin. Ja treenin jälkeen nautin aiempaa laadukkaamman välipalan, esimerkiksi juotavaa jogurttia, josta saa proteiinia ja vähän rasvaakin”, Krista kertaa oppimaansa. Ravitsemusvalmennuksen myötä Krista perheineen on huomannut, että tarjolla on paljon erilaisia välipalavaihtoehtoja, jotka kulkevat kätevästi mukana koulussa ja treeneissä. Kristan olo on myös ollut kylläisempi pitkin päivää, eikä nälkä pääse enää yllättämään. ”Ohjeista on ollut jo nyt hyötyä, joten jatkan hyvin alkanutta linjaa. Hyvä on myös lähtenyt kiertämään, sillä nyt hiihtokaveritkin kiinnittävät enemmän huomiota välipaloihin”, Krista iloitsee.

Välipalat uusiksi

Tutustu ravitsemukseen Valion nettisivuilla

Ravitsemusvalmennuksen seurauksena Kristan ateriarytmi ja välipalakäytännöt ovat uudistuneet. ”Tärkeää on, että ei tule liian pitkiä taukoja. Parin tunnin välein täytyy syödä.

Valion nettisivuilta löydät tietoa ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista 0 valio.fi/ravitsemus

Valio Akatemia™ ohjelman ravitsemusstipendit � Ravitsemusohjaus voi olla

henkilökohtaista tai koko joukkueelle tai koululaisryhmälle suunniteltua, ja siellä lapset ja nuoret saavat muun muassa vinkkejä oman ruokavalion koostamiseen ja oikean ruokailurytmin löytämiseen. Välipala- ja kokkauskursseilla opetellaan käytännön taitoja keittiössä. � Välipala- ja kokkauskurssit järjestetään yhteistyössä Marttaliiton kanssa, ja ravitsemusohjaukset toteuttaa käytännössä Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto.

Uudistuneella Valio Ammattilaiset -sivustolla on oma Ravitsemus-osionsa 0 valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys Maito ja Me 2/2015

Kinuski vie kielen mennessään

PÄÄRYNÄ-KINUSKIJUUSTOKAKKU POHJA 100 g 1 dl 1 1 3/4 dl 3/4 dl 1 tl

Valio Eila® voita sokeria muna vehnäjauhoja kaakaojauhetta leivinjauhetta

TÄYTE 1 kypsä päärynä 3 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa päärynä-kinuski 2 dl Valio kuohukermaa laktoositon 1 muna KORISTELU 1

kypsä päärynä

10–12 ANNOSTA

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon muna. Lisää yhdistetyt kuivat aineet. Sekoita taikina tasaiseksi. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (Ø 23 cm) reunan ja pohjan väliin. Taputtele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Kuori päärynä. Poista siemenkota. Leikkaa päärynä lohkoiksi. Asettele lohkot pohjalle. Yhdistä kulhossa rahka, kerma ja munat. Vatkaa seosta sähkövatkaimella n. 1 min, kunnes se on kuohkeaa. Kaada täyte vuokaan. Paista juustokakku uunin alaosassa 175 asteessa 40 min. Anna jäähtyä vuoassa jääkaapissa yön yli. Koristelu: Pese ja leikkaa päärynä ohuiksi viipaleiksi. Paahda 175 asteessa n. 20 min. Anna jäähtyä Koristele kakku kuivatuilla päärynälastuilla.

Muista muutkin rahkareseptit:

valio.fi/maustettu-rahka

Pehmeä kinuski kaipaa rinnalleen raikasta, siksi yhdistimme sen pirteään päärynään. Valio maustettu rahka sopii sekä herkulliseen päärynä-kinuskijuustokakkuun että sellaisenaan syötäväksi.

Riitan aamulypsy

Riitta Brandt

Edunvalvonta johtaja Valio Oy

Kiintiöiden jälkeinen aika

istoriallinen muutos maitoalalla on nyt sitten tosiasia. Euroopassa ja Suomessa 30 vuotta voimassa ollut kiintiöjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Nyt arvuutellaan tuottajien reaktioita eri puolilla Eurooppaa. Euroopan komission tekemien arvioiden mukaan maitomäärä kasvaisi Euroopassa 12 miljoonaa tonnia eli noin kahdeksan prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vuosittainen kasvu olisi siten alle prosentin vuodessa, kun pelkästään viime vuonna kasvua oli peräti 4,5 prosenttia. Nousu oli kyllä ennätyksellisen suuri ja siinä auttoivat sekä suotuisat säät että korkea maidon hinta. Lisäksi monet tuottajat olivat jo etukäteen varautuneet kiintiöiden poistumiseen investoimalla tuotantokapasiteettiin ja eläimiin. On selvää, että maidontuotanto tulee kasvamaan suotuisilla maidontuotantoalueilla esimerkiksi Irlannissa, Saksassa, Tanskassa, Ranskassa, Puolassa ja Hollannissa. Tuotannon lisääminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi Ranskassa yksityiset meijerit ottavat tuottajilta maitoa vastaan saman verran kuin edellisenä vuonna, koska ne haluavat mukauttaa maidon määrän kysyntää vastaavaksi. Toisaalta kaksi suurinta ranskalaista osuuskuntaa ovat sopineet tuotantomääristä, joiden ylittävistä litroista maksetaan alempaa hintaa. Ympäristövaatimukset tulevat vastaan kaikissa EU:n jäsenmaissa, koskevat ne sitten lannanlevitysaloja tai päästöjä ilmaan.

uroopan komissio arvioi katsauksessaan maidontuotannon kasvavan tänä vuonna Euroopassa alle prosentin. Eniten kasvua ennustetaan Irlantiin, Hollantiin ja Saksaan, missä lehmien määrä kasvoi viime vuonna. Sen sijaan

esimerkiksi Virossa ja Tanskassa lehmien määrä on supistunut. Viestit ovat ristiriitaisia ja oikein ennustaminen mahdotonta, mutta joka tapauksessa maidon määrä tulee EU:ssa kasvamaan. Suomalaisen maidontuottajan näkökulmasta muutos ei ole kovin positiivinen, sillä tarjonta ja kysyntä määräävät hintatason. Koska emme luonnonolosuhteiden vuoksi pysty kilpailemaan alhaisilla tuotantokustannuksilla, on meidän toimittava markkinoilla, joilla ei ole niin selvää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Tuotteita pitää erilaistaa. Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä sekä uusien ja erilaisten maitotuotteiden tuomisessa markkinoille meillä on jo pitkät perinteet. Yhtenä todistuksena tästä vietämme juhlavuotta, koska nobelistimme A.I. Virtasen syntymästä on kulunut 120 vuotta ja Nobel-palkinnon saamisesta 70 vuotta.

lemme olleet edelläkävijöitä vähälaktoosisten ja laktoosittomien tuotteiden kategoriassa. Vähälaktoosiset Hyla® tuotteet tulivat markkinoille jo 1980-luvulla ja laktoosittomat 2000-luvun alussa. Nyt keväällä 2015 viitoitamme jälleen kerran tietä uutuudella, jota muilla ei ole, ja jonka valmistusteknologia on patentoitu. Valio Eila® raikkaampi maitojuomassa laktoosin poistamisen lisäksi on pilkottu osa proteiineista. Olisimme halunneet maitokiintiöjärjestelmän jatkuvan, mutta olimme melko yksin mielipiteemme kanssa Euroopassa. Emme myöskään voi vaikuttaa Venäjän pakotteisiin. Näin ollen on syytä keskittää tarmonsa asioihin, joihin voi itse vaikuttaa ja joissa on hyvä. Valion tehtävänä on jalostaa tuottajiensa ensiluokkainen maito mahdollisimman kannattaviksi lisäarvotuotteiksi. Sitä työtä on jatkettava sitkeästi.

Euroopan komissio arvioi maidontuotannon kasvavan tänä vuonna Euroopassa alle prosentin. Maito ja Me 2/2015

Tavataan valiolla

Tuottajalaboratorion palvelut uudistuivat kasvo Timo Latomäki (59 v.), kehityspäällikkö, Valion Seinäjoen ja Lapinlahden aluelaboratoriot Työsi valiolla Toimin Valion Seinäjoen ja Lapinlahden aluelaboratorioiden kehityspäällikkönä. Vastaan laboratorioiden toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä. Aluelaboratorioissa on töissä 67 henkilöä, joista 31 Seinäjoella. Molemmissa toimipaikoissa on Valion teollisuutta palvelevat laadunvalvontalaboratoriot. Kaikki maidontuottajien palvelut on keskitetty Seinäjoelle. AINUTLAATUINEN TUOTTAJALABORATORIO Analysoimme Seinäjoen aluelaboratoriossa Valioryhmän tuottajien ja osuuskuntien lähettämät maito-, rehu-, hormoni- ja utaretulehdusnäytteet. Seinäjoelle näytteet toimittaa näytekuriiripalvelu kaksi kertaa vuorokaudessa, joista toinen kuljetuskerta on yöllä. Näytelogistiikkamme toimii erittäin nopeasti. Maito- ja utaretulehduslaboratoriot toimivat kahdessa vuorossa. Valion tuottajapalvelulaboratorio on mittakaavaltaan Suomessa ainutlaatuinen: siellä analysoidaan vuosittain noin 1,7 miljoonaa näytettä. Tuottajakohtaiset maidon hinnoittelunäytteet ja tuotosseurantanäytteet analysoidaan maitolaboratoriossa. Rehulaboratoriossa analysoidaan Valioryhmän tiloilta tulevia rehunäytteitä, suurimpana ryhmänä säilörehunäytteet. Säilörehunäytteistä määritetään koostumus ja laatu, ja analysointi kestää noin vuorokauden. Yhteensä rehunäytteitä analysoidaan vuodessa noin 30 000. Rehuanalyysituloksia käytetään tiloilla ruokinnan suunnittelun apuvälineinä. Utaretulehduslaboratorio analysoi 110 000 utaretulehdusnäytettä vuosittain. Määritykset tehdään PCR-tekniikalla: bakteereista eristetään DNA:ta, jonka perusteella pystytään tunnistamaan näytteessä esiintyvä mikrobilaji. Kaikki utaretulehdusnäytteet analysoidaan näytteiden saapumispäivänä. Parhaimmillaan näytteitä on analysoitu päivän aikana 1 000 kappaletta. Progesteronihormonimäärityksiä tehdään noin 30 000 vuodessa.

ǏǏTimo Latomäki kehittää Valion aluelaboratorioiden toimintaa Seinäjoella ja Lapinlahdella.

Maito ja Me 2/2015

UUDISTUKSIA PALVELUIHIN Valion Seinäjoen aluelaboratorion maitolaboratoriossa on automatisoitu juuri analysointiprosesseja, joka on tarkoittanut perusteellista muutosta laboratorion toimintaan. Näytteiden analysoinnin automatisointi nopeuttaa entisestään tulosten saantia tiloille. Maitonäytteiden näytepurkit muuttuivat esikoodatuiksi. Muutos parantaa kaikkien tilatankista otettavien näytteiden oton toteutumista oleellisesti. Myös tuotosseurantanäytteiden maitonäytepurkit vaihtuvat uusiin, mutta näytteenottota-

vat pysyvät entisellään. Tuotosseurantanäytteistä voidaan tehdä myös lisätilauksesta tiineystesti, jossa mitataan istukan erittämän glykoproteiinin pitoisuutta maidossa. Analyysi maksaa Valioryhmän tuottajille ainoastaan 2,5 euroa. MITEN TEEMME PARASTA Valion aluelaboratorion henkilökunta on erittäin osaavaa. Meille kaikille on tärkeintä se, että laboratoriossa raportoidut tulokset ja muutkin palvelut ovat luotettavia. Laitteet pidetään kunnossa ennakoivalla huolto-ohjelmalla ja omaa osaamista kehitetään jatkuvasti. TYÖNI HAASTEET Maidontuottajien muuttuviin analyysitarpeisiin on reagoitava nopeasti. Analyysitulokset on saatava tiloille mahdollisimman viiveettä, ja palveluja on kehitettävä jatkuvasti. Oma työ on sopeutettava muuttuviin tilanteisiin ja reagoitava muutoksiin sekä nopeasti että kustannustehokkaasti.

Valion tuottajapalvelu laboratorio on mittakaaval taan Suomessa ainutlaatuinen.

PARASTA TYÖSSÄNI Oman työni suola on, että saan olla päivittäin monipuolisesti tekemisissä eri ihmisten kanssa: osuuskuntien henkilökunnan, maidontuottajien ja muiden asiakasryhmien sekä Valion työntekijöiden. Päiväni ovat mielenkiintoisia ja eroavat aina toisistaan. Valiolta löytyy osaamista hyvin monipuolisesti erilaisiin tehtäviin, se on mielestäni yrityksessä erinomaista. TYÖURANI Olen opiskellut Helsingin yliopistossa maitoteknologiaa ja valmistuin maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi/agronomiksi vuonna 1980. Aloitin työni Valiolla 1981. Vuoteen 1999 saakka työskentelin Helsingissä laboratoriopalveluiden parissa, jonka jälkeen muutimme perheen kanssa Seinäjoelle, mistä olen kotoisin. Siirryin tuolloin töihin Seinäjoen aluelaboratorioon. PERHE JA HARRASTUKSET Perheeseeni kuuluvat vaimo Eija sekä aikuiset lapset Antti (28 v.), Anna (25 v.) ja Anu (21 v.). Pidän hyötyliikunnasta ja vapaa-aikani kuluukin pitkälti omakotitalomme ja sen pihapiirin hoidossa. Perheessä on pystykorva, jonka kanssa käyn lenkillä. Asun niin lähellä työpaikkaani, että voin tulla töihin aina kävellen. Valion tuotteista suosikkini löytyvät juustoista: Valio Mustaleima™ on ehdoton lempituotteeni. Pyöreitä vuosia tänä vuonna täyttävä Valio Aura® on toinen juustosuosikeistani: se on herkullista!

Kuva: Janne Viinanen

Tällä palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä.

Lyhyesti

Valio uudisti laktoosittomat maitojuomat Toukokuun alussa kauppoihin tulevat Valio Eila® raikkaammat maitojuomat on valmistettu patentoidulla menetelmällä, jossa laktoosin poistamisen lisäksi on pilkottu osa proteiineista. Tutkimushavaintojen mukaan osa kulut tajien kokemista vatsavaivoista ei johdu laktoosista ja myös maidon proteiineja epäillään vatsaoireiden aiheuttajaksi. Alustavien tutkimusten mukaan ruoan sulatuksessa puutteellisesti pilkkoutuvat proteiinit voivat aiheuttaa laktoosi-intole ranssin kaltaista vatsaoireilua. Uudistetussa Valio Eila® maitojuomassa proteiinit ovat samassa muodossa kuin piimässä – siis osittain valmiiksi pilkottuina. Kuluttajat valitsivat uudistuneen Valio Eila® maitojuoman markkinoiden parhaim man makuiseksi maitojuomaksi Research Insight Finlandin makutestissä*. Kuluttajat kuvailivat uuden Valio Eila® maitojuoman maistuvan raikkaalta, aidolta maidolta ja ei niin makealta.

Laktoosittomien tuotteiden edelläkävijä Valio on laktoosittomien tuotteiden uranuurtaja maailmassa. Yhtiö kehitti muun muassa ensimmäisenä vähälaktoosiset Hyla® tuotteet 80-luvulla ja täysin laktoosit toman teknologian 2000-luvun alussa. Kansainvälisesti Valio Eila® on Valion suurin brändi. Valio Eila® maitojuomien myynti on kasvanut tasaisesti lanseeraus vuodestaan 2001 lähtien. Valio lanseerasi uudistetut Valio Eila® maitojuomat Ruot sissa viime vuonna, ja myynti on kehittynyt Ruotsissa positiivisesti. Valio Eila® maitojuoma sopii ruokajuo maksi, ruoanval mistukseen ja leivontaan. Se ei sovi maitoaller gisille. Tuote on D- vitaminoitu. Maitojuomat valmistetaan Valion meijereissä Jyväskylässä ja Tampereella. *Lähde: Laktoosittomien kevytmaitojuomien tuotetesti, Research Insight Finland (8/2014, n=159). Maito ja Me 2/2015

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

LAC-MAXI-PARRENKUIVITTAJA Säästää aikaa ja terveyttä • heittää kuivikkeen noin 90-120 cm • säiliön tilavuus 215 l • mukana älylaturi • 50-100 partta noin 1-2 minuutissa • soveltuu monille kuivikemateriaaleille • tyytyväiset käyttäjät

Arjen helpottamiseen • VasikkaPhone ilmoittaa poikimisen alkamisesta tekstiviestillä halutuille henkilöille. • myös kiiman tarkkailu, syömisen ja pötsin lämpötilan seuranta

EASYFIX-PARRENEROTIN

LAC-VIILENNYSPUHALLIN Puhaltimen siivet RST:tä 3-vaihe moottori Kiinnityskorvakkeet ripustusvaijereille Kolme eri kokoa: 1100, 1380 ja 1530mm • Puhallustehot: 32 500, 44 000 ja 55 800 m3/h

Eläinystävällinen ja turvallinen • Easyfix-parrenerotin tuo laitumen vapauden navettaasi • Easyfix-parrenerottimet on valmistettu erikoisvalmisteisesta joustavasta ja kestävästä muovista • Voidaan asentaa vanhojen metallisten erottimien tilalle • 10 vuoden täystakuu

LAC-RANCHBED-PARSIPETI

LAC-KARJAHARJA

• • • •

• Saumaton rakenne • Hygieeninen • Helpostit puhdistettava • Liukkautta vähentävä pintamateriaali • Venymätön rakenne • DLG-testattu

Venymisen estävä verkko

4 mm kumipäällyste 32 mm PU-patja päällystetty PE-muovilla

• käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms. • kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen • käyttöjännite 230 VAC

Parsi

LAC-VASIKKAIGLU, ETUAIDALLA LAC-SORKANHOITOTELINE • • • • • • •

Automaattinen lukitus Isot siirtopyrörät, helposti siirrettävissä Edistyksellinen nostojärjestelmä Liukueristematto Säädettävä pään lukitus Erittäin tukeva rakenne Mitat: 195 x 130 x 215cm, 350 kg

• Materiaali HDPE • Iglun mitat: korkeus 121cm. leveys 128,7cm, pituus 169cm • Aitaus: pituus 143,2cm, leveys 128cm • Sis. rehukaukalot, sadesuojan kaukalolle ja tuttisangon

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA PALVELUT