Maitojame 3 2016

Maito ja Me

3/2016

Teemana ruokinta ja hyvinvointi Sivut 18-35

Ketoosia vai ei?

Sivut 28–29

Laidunnus onnistuu myös robottitilalla Sivut 30–32

Maria ja Pasi Bolodin:

Lehmästä näet toimiiko ruokinta Sivut 18–21

Kuva: Kai Jäderholm

Kuva : Kaija Laitinen

3 /2016

[18] Maidon laatu

Navetassa totuus kohdataan .............................. 18 Kesän 2016 Valio Artturi® -säilörehujen laatu......................................................22 Vapaasti vettä – enemmän maitoa................... 24 Onnistunut säilörehu varmistaa toimivan lehmäliikenteen....................................... 26

Millaista maitoa robottitiloilta?............................. 38 Utaretulehdusmaitonäytteen ottaminen: Huolellisuus antaa luotettavan tuloksen........ 42 Utaretulehdusmikrobit esittelyssä....................44 Nasevasti terveysdenhuollosta........................... 45

hyvinvointi

Valion hallintoneuvosto............................................ 12 Uusi Valma verkkopalvelu....................................... 36 Uusi Valma kiinnosti Okrassa................................50 Valmakaupassa tekemisen meininki..................52 Valio koekeittiö............................................................. 54 Valiolta ennennäkemätön innovaatio – maitopohjainen ruokarae........................................57 Uutta Valiolta................................................................. 58 Valiokasvona Jorma Ruikka.................................... 62

Kannessa Maaninkalaiset Maria ja Pasi Bolodin seuraavat lehmiensä käytöstä tarkasti.

[18]

Maito ja Me

Valiolta

Kuva : anu artjoki

Ruokinta

Ketoosia vai ei? Määrästä riippuen normaalia tai haitallista............................................ 28 Lypsyrobotti ei rajoita laidunnusta................... 30 Valioturvaa hyvinvoinnille....................................... 33 Hoida vasikat valiolaisittain.................................... 34

Kuva : Kai Jäderholm

[24] [57] Palstat Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Toimitusjohtajalta 7 Uutiset 8 Hallituksen puheenvuoro 15 Me maitotilayrittäjät 17 Eläinlääkäri 46 Kysy asiantuntijalta 47 Koneklinikka 49 Työ kevyeksi 53 Riitan aamulypsy 61

Maito ja Me -ammattilaissivusto: maitojame.fi

28. vuosikerta Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 039 Valio Toimitus Päätoi­mit­taja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Kari Aakula, Anu Fräntilä-Riihonen, Heidi Huttunen (vanh.vap.), Jaana Kiljunen, Riikka Peltola Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava Maito ja Me ilmestyy 7. 1 2. 2016.

Maito ja Me 3/2016

3

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Tehokkaasti ja vastuullisesti

EU yrittää hillitä maidontuotantoa vapaaehtoisin keinoin

E

U:n kiintiöjärjestelmän loppumisen jälkeen maidontuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti ja sen seurauksena maidon tuottajahinnat ovat laskeneet kaikkialla sietämättömän alas. Kesän aikana tuotannon kasvu on tasaantunut ja joillakin alueilla jopa lievästi laskenut. Kriisi ei silti ole ohi, tarjonnan ja kysynnän epäsuhta on edelleen suuri.

Maatalouspolitiikalla aiheutettua kriisiä pyritään lievittämään uusilla politiikan keinoilla. Näitä on vireillä kaksi. EU:n rahoittamalla kolmen kuukauden ohjelmalla tavoitellaan reilun miljardin maitolitran vähentämistä markkinoilta. Lisäksi jäsenmaat saavat ns. kirjekuorirahaa, joka voidaan kansallisella rahalla tuplata ja käyttää myös vapaaehtoiseen tuotannon rajoittamiseen.

Ensimmäisten arvioiden mukaan näillä ohjelmilla ei ole suurta vaikutusta markkinatilanteeseen. Äskettäin julkitulleen tiedon mukaan muun muassa Ranska aikoo ottaa kirjekuorirahan käyttöön, tuplata sen kansallisesti ja käyttää tuotannon rajoittamiseen. Muistakin jäsenvaltioista ja meijeriyrityksistä kuuluu viestejä siitä, että tarjonnan ja kysynnän epäsuhtaa pyritään vakavasti oikaisemaan erilaisin aktiivisin keinoin.

Nämä uutiset antavat toivoa siitä, että ohjelmien markkinoita tasapainottava vaikutus olisi arvioitua parempi.

EU:n asetus vapaaehtoisesta tuotannon vähentämisestä julkaistiin juuri tätä kirjoittaessani. Sen aikataulu on tiukka. Ohjelmaan mukaan haluavien tilojen on 21.9. mennessä ilmoitettava tavoittelemansa tuotannon vähentämismäärä. Mitään sanktioita vähentämisilmoituksesta ei seuraa, vaikka aikeet eivät toteutuisikaan. Maksimikorvaus tuotannon vähentämisestä on 14 senttiä litralta, mutta lopullinen taso selviää vasta vähän ennen lokakuun alkua.

Valioryhmän maitotilayrittäjillä on käytössään merkittäväksi maatalousalan toimijaksi kasvanut myymälöiden ja verkkokaupan kokonaisuus maitoautotoimituksineen – Valmakauppa. Valiolaisille yrittäjille Valmakaupan kasvu mahdollistaa entistä kilpailukykyisemmät tuotantopanosten ostohinnat ja kattavammat palvelut. Laajentuva yhteistyö Valion ja osuuskuntien välillä kaupan hankinnoissa hyödyttää tiloja entisestään edullisimpina ostohintoina.

Myös Valmaverkkokauppa jatkaa kasvuaan 24/7 auki olevana ostospaikkana.

Vastuullisuus voi olla yrityksen myyntivaltti. Valion toiminnassa vastuullisuudella on erityinen asema, siksi vastuullisen toiminnan vahvat peruspilarit ja toimintatavat on hyödynnettävä entistä paremmin markkinalla. Kotimaisella ruoalla on nyt vetoa, ja Valiossa toiminnan kotimaisuusaste on korkea. Hyvin tehdyt, dokumentoinnein todennettavat perustyöt maitotiloilla voivat olla tulevaisuuden myyntivalttimme. Omistajayrittäjien vankan osaamisen tuloksena syntyvälle maailman puhtaimmalle maidolle ja siitä valmistetuille tuotteille on kysyntää – takuuvarmasti.

Anu Artjoki Päätoimittaja Twitterissä @anuartjoki

4

Maito ja Me 3/2016

Kuva: Kai Jäderholm

Menestystä maidontuotantoon, 28.syyskuuta 2016

olla hämmentävä, vaikka suoranaista riskiä siihen osallistumisesta ei olekaan. Oletettavaa kuitenkin on, että halukkaita vähentäjiä riittää ja tukiraha loppuu kesken. Tuotannon vähentämisen taloudellista kannattavuutta on ehkä vaikea laskea etukäteen, koska lopullinen tukitaso ei ole tiedossa ja toisaalta maitolitran tuottamisen kassavaikutus vaihtelee tiloittain paljonkin.

S

isäruokintakauteen lähdettäessä korostuu joka tapauksessa entistä tärkeämpänä se, että tuotannon talous ja erityisesti ruokinta suunnitellaan etukäteen hyvin. Oman rehusadon laadun ja määrän arviointi sekä ostorehujen käytön optimointi ovat perusasiat riippumatta siitä, pyrkiikö vähentämään aktiivisesti tuotantoa vai ei. Samassa yhteydessä voi tietyin tukitasoja kustannusoletuksin arvioida oman tilansa kohdalla tuotannon vähentämisen mielekkyyttä.

Realistisimmat vaihtoehdot lienevät huonoimpien lehmien poistojen aikaistus, lehmien ruokinnan hienosäätö ainakin kalleimpien ostorehujen osalta tai maidon lisäkäyttö vasikoiden ruokintaan.

Haasteista huolimatta toivotan hyvää sisäruokintakautta!

Kuva : Nina Dodd

T

iloilla on tiukkoina taloudellisina aikoina hyvä miettiä, miten voi tehostaa omaa työtään ja tuotantoaan – mitä tehdä ja mitä jättää tekemättä? Syksyn ProAgria Maitovalmennus keskittyi johtamiseen. Useista puheenvuoroista kävi ilmi, että samoilla resursseilla tilat saavuttavat hyvinkin erilaisia tuloksia. Tilan strategian hahmottaminen, johtamisosaaminen ja yrittäjäominaisuudet saattavat nousta merkittävään rooliin tilan taloudellisen tuloksen kannalta. Valioryhmä järjestää Suomen Yrittäjäopiston kanssa johtamiseen ja LEANiin keskittyviä valmennuksia, joista yrittäjät saavat erinomaisia työkaluja tuotantonsa tehostamiseen.

S

uomen suunnitelmat kansallisen kirjekuorirahan käytöstä ovat vielä kesken. Jos muutkin maat kuin Ranska ilmoittavat rahan käytöstä maidontuotannon vapaaehtoiseen rajoittamiseen, lisää se todennäköisesti Suomessa painetta toimia samalla tavalla.

Yksittäisen maitotilan kannalta vapaaehtoinen tuotannonrajoittamisohjelma voi

Juha Nousiainen

Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Valio Oy Maito ja Me 3/2016

5

Toimitusjohtajalta

Ruoka puhuttaa – vastuullisuus myy

Premium goes Prime Esittelyssä itseimevän pumpputeknologian uusi standardi: Alfa Laval LKH Prime Alfa Lavalin huippuluokan keskipakopumppujen LKH-sarjaan on juuri lisätty uusi tuote, Alfa Laval LKH Prime. Tämä energiatehokas, itseimevä pumppu yhdistää

Alfa Laval LKH Prime

potkuritekniikan ja pitkälle kehittyneet suunnitteluratkaisut eri teollisuudenalojen tiukimpienkin vaatimusten täyttämiseksi, elintarviketeollisuudesta lääketeollisuuteen.

Tämä erityisesti kiertopesukäyttöön suunniteltu monipuolinen ja luotettava huippuluokan pumppu tarjoaa pienet kokonaiskustannukset ja paremman käytettävyyden.

On aika siirtyä Primeen. Lue lisää osoitteesta alfalaval.com/lkhprime

Alfa Laval LKH Prime UltraPure

Alfa Laval LKH

Alfa Laval LKH UltraPure

Alfa Laval LKHPF

Alfa Laval LKH Multistage

Alfa Laval LKH Evap

Alfa Laval LKH Ex

Thinkflow Oy | Savirunninkatu 2 | 04260 Kerava | Puh 09 7206 310 | info@thinkflow.fi | www.thinkflow.fi

Kuva: Nina Dodd

R

uoasta puhutaan nyt – ja paljon. Ruokavalinnoista on tullut keino ilmaista arvomaailmaansa ja kertoa kuka minä olen. Varsinkin ruoan kotimaisuuteen ja tuotannon vaikutuksiin sekä ilmastoon että eläimiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Näistä trendeistä voi olla vastuullisesti toimivalle Valiolle hyötyä.

Ihastuttava suomalainen esimerkki kotimaisuuden nostamisesta myyntivaltiksi on Kotipizza. Yritys vaihtoi ulkomaiset täytteet kotimaisiin, nosti hintojaan ja sai liikevaihtonsa nousuun. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto nousi lähes viidenneksen: kotimaisuus ja vastuullisuus kärkenä, kuluttajia tarkasti kuunnellen ja maailman ruokatrendejä haistellen. Edellisiin yhdistäen totta kai lukuisan määrän muita fiksuja liikkeitä bisneksessä. ”Hinnat ylös, pizzat ulos”, uutisoi Talouselämä syyskuussa yrityksen menestystarinaa.

Myös Valio jatkaa vahvasti uudistuen, perustuotteita unohtamatta. Valio Mifu® ruokarakeen avaus täysin uudessa maitoproteiinituotteiden kategoriassa lähti erinomaisesti vauhtiin.

Samaan aikaan sosiaalisessa mediassa kasvis- ja vegaanituotteiden suosio ja lihavastaisuus näkyvät jopa someraivona. Vaihtoehtoiset tavat syödä – esimerkiksi fleksaaminen, jossa liha korvataan osittain vaihtoehtoisilla proteiinilähteillä – kasvattavat suosiotaan.

Valion toiminnassa vastuullisuuden peruspilarit ovat vahvat: koko bisneksemme perustuu hyvin hoidettuun, suomalaiseen maataloustuotantoon. Tulevaisuudessa haemme vastuullisesta toimintatavasta aiempaa parempia myyntivaltteja kovaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteen eteen työskennellään jatkuvasti.

Maitotiloille asia jalkautuu Maidon laatukäsikirjan jäädessä historiaan ja Hyvän valiolaisen maidontuotannon ohjeiston uudistuessa.

Tärkeä osa yritysvastuuta on myös yrityksen pitäminen iskukykyisenä. Valiossa tämä tarkoittaa vahvaa keskittymistä ydinosaamiseen ja kansainvälistymiseen.

Ydinosaamistamme ovat uusien innovaatioiden kehittäminen ja tehokas tuotanto. Riihimäelle valmistuu ensi vuonna uusi välipalatehdas, jossa pystytään valmistamaan uuden sukupolven välipaloja. Teknologian ja teollisuustuotteiden myyjinä olemme maailmanluokkaa, ja uusia avauksia kansainvälisillä kuluttajatuotemarkkinoilla tullaan näkemään.

Tämän strategian mukaisesti luovuimme omasta hapatetuotannosta Tikkurilassa ja myimme liiketoiminnan tanskalaiselle Chr. Hansenille.

Kauppasumma, 73 miljoonaa euroa, antaa lisäresurssin kehittää ydinliiketoimintaamme.

Annikka Hurme Toimitusjohtaja Valio Oy

Tulevaisuudessa haemme vastuullisesta toimintatavasta aiempaa parempia myyntivaltteja kovaan kansainväliseen kilpailuun.

Maito ja Me 3/2016

7

#Valiomaitoa

uutiset

Valiolaiset maitotilayrittäjät ovat esillä syksyn ajan Valion markkinointikampanjoinnissa teemalla ”Me Omistajat”.

Kampanjassa kerrotaan suomalaisesta osaamisesta, sitoutumisesta ja kovasta työstä, jota maitotiloilla tehdään ja siitä, että yli 6 000 maitotilayrittäjää omistaa Valion.

Lystikki

Jos lehmät osaisivat lentää… ja kurjet lypsää, hih!

8

Maito ja Me 3/2016

Kuva: Valio Oy

Kuva: Valio Oy

@samisuttinen Mainio ja Lesku pistää parastaan #laidunelämää #hyväsää #hiehot #valiomaitoa

ǏǏMarja ja Pekka Mönkkönen Tuulenkujan Ayrshiren tilalta Nivalasta.

S

Torniosta.

Sievistä.

yksyn kampanja käynnistyi Mäkijuntin tilan isäntien johdolla. Veljekset Erkka ja Iikka Juntti Torniosta näkyvät niin sanomalehtikampanjassa kuin videolla. Videolla Iikka Juntti kertoo mitä on olla suomalainen yrittäjä maitotilan 250-vuotisessa historiassa.

Huima tarina!

Tue suomalaisia yrittäjiä #kokorahatuottajalle Maitotilayrittäjät näkyvät myös Valion perusmaitotölkeissä syksystä alkaen.

Mukana on Junttien lisäksi kolme muuta yrittäjäperhettä: Marja ja Pekka Mönkkönen Tuulenkujan Ayrshiren tilalta Nivalasta, Johanna ja Rami Rauhala Hilliahon tilalta Sievistä sekä Liisa ja Juha Vuorela Koskenojan tilalta Jalasjärveltä.

Kaikki mukana olevat tilat ovat lähteneet kampanjaan mukaan innoissaan ja ylpeinä omasta työstään: ”Haluamme kaikki tuoda esiin Valion ainutlaatuista maailmanluokan osaamista ja yrittäjähenkisyyttä. Kuluttaja voi myös peukuttaa maitotilayrittäjyyden puolesta ostamalla Valion tuotteita.”

Maitotölkeistä kuluttajat ohjataan www.valio.fi/valiomaitoa-nettisivulle, josta löytyy upeat videot neljältä eri tilalta. Lisää videoita on tulossa loppuvuodesta. Sivustolta löytyy myös runsaasti maitotilayrittäjien tuottamaa omaa

ǏǏErkka ja Iikka Juntti Mäkijuntin tilalta

ǏǏJohanna ja Rami Rauhala Hilliahon tilalta Kuva : Valio Oy

Valiolaiset maitotilayrittäjät valokeilassa

Kuva: Valio Oy

Kurkista valiolaisten maitotilayrittäjien arkeen.

sisältöä. Sivusto tuo hyvin esille yrittäjien työtä ja arkea sekä tekee maidontuotantoa läpinäkyväksi. Yrityksen omistajuus on tärkeä tuoda vahvasti esille myös markkinointiviestinnässä.

Lopuksi Juntin veljesten mietteitä tulevaisuudesta: ”Rakkaus suomalaiseen maitoon on ihmeellinen asia. Se saa nousemaan aamuviideltä ja tekemään 19-tuntisia työpäiviä antoipa taivas mitä tahansa.”

Avatessaan aamulla navetan oven, Erkka ja Iikka tietävät, että tässä on elämä ja tulevaisuus. ”Me ei olla tämän 250-vuotiaan maitotilan historiassa ne, johon tämän yrityksen historia katkeaa.”

Teksti Tuula Hietanen

@hilliahontila Isännän ja Je T’aimen hiljainen hetki #cowsofinstagram #dairyfarm #maidontuotanto #valiomaitoa #lely #holstein #ayrshire #pihattoelämää

@aliuotilaorganic Appelsiinin kanssa poski poskessa! #cowsofinstagram #westernfinncattle #länsisuomenkarja #cowboy #farmboy #valiomaitoa #ahlmanelaintenhoito #hyvaasuomesta #nofarmsnofood #hug #halaus #love #milk #cleaneating #pasture

Käy katsomassa yrittäjien videot 0 valio.fi/valiomaitoa

ǏǏLiisa ja Juha Vuorela Koskenojan tilalta Jalasjärveltä.

@h3idip Kesätyöt tehty loppuun tällä erää... Huomenna omat työt kutsuu. #maitoauto #valio #valiomaitoa #itämaito #maitoautonkuljettaja #truckergirl #scania #kesäaamu #kesä2016 Some-päivityksiä maitotiloilta 0 valio.fi/valiomaitoa Maito ja Me 3/2016

9

uutiset

Valio lahjoittaa 5 000 välipalaa koululaisille Valio lahjoittaa 5 000 vähemmän suolaa ja lisättyä sokeria sisältävää välipalaa suomalaisille kouluille. Lahjoitus on osa Valion pitkäjänteistä työtä suolan ja sokerin vähentämiseksi tuotteistaan.

Valio järjesti kesän aikana #vähennyslupaus-haastekampanjan, joka kutsui suomalaiset vähentämään suolan ja sokerin käyttöä omassa arjessa. Tehtyjä vähennyslupauksia vastaan Valio lahjoittaa nyt vähemmän sokeria ja suolaa sisältäviä välipaloja koululaisille.

Välipalat lahjoitetaan syyskuun aikana arvonnan kautta valikoiduille 12 koululle ympäri Suomen. Koululaisten välipalapakettiin sisältyy vähempisokerinen Valiojogurtti® tai Valio Play® jogurtti ja vähempisuolainen juustosämpylä. Se on koottu Oululaisen Reilu Futissämpylästä, Valio Polar® juustosta ja Valio Oivariini® levitteestä, joissa on merkittävästi vähemmän suolaa normaalisuolaisiin tuotteisiin verrattuna Valio ValSa® maitosuolainnovaation ansiosta.

Sokeria vähennetty noin 110 tuotteesta

tien, sokeripitoisuus vuoteen 2020 mennessä – mausta tinkimättä.

Reilu kolmannes Suomessa myytävistä Valion maitopohjaisista välipalatuotteista on jo nyt sokeroimattomia tai sisältää vähintään 30 prosenttia vähemmän lisättyä sokeria tavanomaisiin välipalatuotteisiin verrattuna. Valio on vähentänyt sokeria noin 110 välipalatuotteesta vuoden 2016 vuoden loppuun mennessä. Työ jatkuu. Riihimäelle valmistuva uusi välipalatehdas tarjoaa Valiolle uusia mahdollisuuksia vähentää sokeria tuotteistaan.

Lue lisää Valion työstä sokerin vähentämiseksi 0 valio.fi/vahemmansokeria

njnjSuomen suosituin jogurtti, Valiojogurtti®,

Valion tavoitteena on puolittaa maitopohjaisten välipalatuotteiden, erityisesti jogurt-

sisältää nyt 30 prosenttia vähemmän lisättyä sokeria kuin maustetuissa jogurteissa on tavanomaisesti.

Ilkka Pohjamo edunvalvontajohtajaksi Valioon Agronomi, MMM Ilkka Pohjamo (s. 1979) on nimitetty Valion toiseksi edunvalvontajohtajaksi.

Hänen vastuualueenaan on maatalouspolitiikan seuranta ja sen analysointi. Lisäksi hän toimii Maidonhankinnan johtoryhmän sihteerinä.

Pohjamo siirtyi Valioon MTK:n ja maitovaltuuskunnan maitoasiamiehen tehtävästä.

Valion toisen edunvalvontajohtajan Riitta Brandtin vastuulle kuuluvat ruoka- ja kauppapolitiikka sekä kansainvälisten maitomarkkinoiden seuranta. Brandt jatkaa myös Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:n toiminnanjohtajana.

10

Maito ja Me 3/2016

Ross Crittenden Valion johtoryhmään Tutkimus- ja teknologiajohtaja FT Ross Crittenden on nimitetty Valion johtoryhmän jäseneksi 1.9.2016 alkaen vastuualueenaan uudet kansainväliset vähittäiskauppamarkkinat, Tanskan tytäryhtiö sekä lisenssi- ja teknologiamyynti.

Ross Crittenden on työskennellyt Valiossa vuodesta 2011 eri johtotehtävissä Valion Tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatiossa sekä johtaen jauheiden ja lastenruokien liiketoimintaa.

Ross Crittendenin paikalle uudeksi tutkimus- ja teknologiajohtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori Anu KaukovirtaNorja. Hän siirtyy Valiolle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä.

Valio myy hapateliiketoimintansa Valio Oy myy Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan hapatetuotannon, LGG® tavaramerkin ja siihen liittyvän liiketoiminnan maailman johtavalle hapatteita ja entsyymejä kehittävälle ja valmistavalle Chr. Hansenille. Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa hapatetuotantolaitoksessa työskentelee 17 työntekijää.

Valio Gefilus® tuotteet sisältävät maailman tutkituinta LGG® maitohappobakteeria, joka tulevaisuudessa ostetaan Chr. Hansenilta. Valio panostaa edelleen LGG® tutkimukseen, ja saa Chr. Hansenista kumppanin tukemaan tutkimusta.

Valio Gefilus® tuoteperhe valmistetaan edelleen Suomessa Valion tuotantolaitoksissa, ja Gefilus® brändi sekä tuoteperhe pysyvät Valion omistuksessa, samoin teknologiaosaamisen kaupallistaminen. Valion hapa-

tetehtaan tuotannosta noin 60 prosenttia on mennyt vientiin.

Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto toteaa, että hapateliiketoiminnan myynnistä saatava kauppasumma tukee Valion strategian toteuttamista. ”Kehitämme tehokasta tuotantoa, jolla vastaamme kilpailukykyisesti nykyiseen ja tulevaisuuden kysyntään sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Hapateliiketoiminnan myynti tukee tätä strategiaa.”

Kauppa ei kuitenkaan suoraan paranna Valion tilityskykyä omistajaosuuskunnille. Tilityskykyyn ja sitä kautta tuottajahintaan vaikuttavat eniten Valion liikevaihdon ja maitotuoton kehittyminen eli Valion tuotteiden kysyntä Suomessa, teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ja yhtiön omat kustannukset.

100 VUOTTA

täysin uussa lkoisin k a k o a L iv asti ös sin ja my rahtivapa a. n n lavoi toimitettu e l l a til

Puhallusmenetelmällä valmistettu monikerroskalvo.

RaniWrap

Mitat 50 cm x 1800 m

Väri Valkoinen

UV-suojaus 125 Kly

Takuu 3 vuotta

RaniWrap

75 cm x 1500 m

Valkoinen

125 Kly

3 vuotta

RaniWrap

25 cm x 1800 m

Valkoinen

125 Kly

3 vuotta

RaniWrap

50 cm x 1800 m

Vaal. vihreä

125 Kly

3 vuotta

RaniWrap

75 cm x 1500 m

Vaal. vihreä

125 Kly

3 vuotta

AgriWrap Eco

75 cm x 1500 m

Valkoinen

125 Kly

2 vuotta

RaniWrap Xtra

75 cm x 1700 m

Valkoinen

125 Kly

3 vuotta

699,-

Aumarullateline

Rani -aumakalvot

Valmistetaan kolmikerroskalvona, ensiluokkaisista polyeteeniraaka-aineista.

Kaikki myös 50 m:n rullina!

Max. 2200 mm:n hylsylle, CAT 2-kiinnikkeet, akseli 73 mm halk., kokonaisleveys 2385 mm, korkeus 1040 mm. Kuumasinkitty.

Kotimainen vahva happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

IS - UN ÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Ei pH:n alennustehoa vähentäviä aineita. Sisältää myös propionihappoa.

Tiedossa loistava kivennäissyksy Kaupan päälle

Ledlenser iSEO 5R -otsavalaisin Kampanja voimassa: 1.9.–31.10.2016

Voit yhdistää 501407705 lukemattoman määrän kameroita järjestelmään.

500687175

2995

/astia

2,99 €/l

/pkt

Erikoisrehulisä ripulin aiheuttaman nestehukan hoitoon vasikoille.

500659671

Sopii s ti erityise ! n o o t t piha

83900 /kpl

5595

22,38 €/kg Myynti: maatalouskaupat

Vaahtoava pesuneste vaikean lian poistoon.

29900

/astia

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Toimii erinomaisesti aktivointirehuna lypsyroboteissa

Online-valvontakamera HD-kuvanlaadulla.

Vastaanottimina toimivat tietokone, tabletti ja älypuhelin.

IP66-luokiteltu.

Vasikkasuola Milka 2,5 kg

Lisätiedot kampanjasta: www.kinnusenmylly.fi

Mestarin Energia-liuos

Pesuneste F 203 Pintty, 10 litraa

Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

ti 1200 kg:n kont AASTI NYT RAHTIVAP Kysy tarjous!

Lämmitettävä juoma-allas uimurilla Suevia 6620

Kaksi vastakkaista juomapaikkaa.

Lämpöeristetty allasosa polyeteeniä ja juoma-allas ruostumatonta terästä.

Uimurin tuotto 40 l/min. 500645239

Hinnat sis. alv 24% ovat voimassa lokakuun 2016 loppuun ellei toisin mainita tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

uutiset

Valion hallintoneuvosto Kyösti Anttila, 56 v.

Luopajärven tila, Kurikka Lypsylehmiä 41, nuor­ karjaa ja lihakarjaa 55 Viljelyala 62,5 ha Osuuskunta Maito­ suomen hallituksen jäsen, Osuuskunta Normilkin hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2005 Anu FräntiläRiihonen, 42 v.

Riihiahon tila, Keuruu Lypsylehmiä 60, nuorkarjaa 60 Viljelyala noin 140 ha Osuuskunta Maito­ suomen hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008 Tuomo Haikonen, 50 v.

Kotirannan tila, Heinola Lypsylehmiä 40, nuorkarjaa 35 Viljelyala 85 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2015 Ville Hakala, 49 v.

Nokkalan tila, Hartola Lypsylehmiä 34, nuorkarjaa 30 Viljelyala 50 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016

Jukka Hakkarainen, 54 v.

Männistön tila, Valtimo Lypsylehmiä 38, nuor­ karjaa 42, lihanautoja 36 Viljelyala 88 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvos­ tossa vuodesta 2013

12

Maito ja Me 3/2016

Arto Heikkinen, 40 v.

Peltolan tila, Pyhäntä Lypsylehmiä 70 ja nuorkarja Viljelyala 84 ha Osuuskunta Itä­Maidon hallituksen jäsen, Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2013 alkaen Jari Hekkala, 47 v.

Särkelän tila, Kalajoki Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60 Viljelyala 75 ha Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2012 Esa Karjalainen, 50 v.

Könnön tila, Puumala Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 70 Viljelyala 110 ha ProAgria Etelä-Savon hallituksen jäsen, Metsä Groupin piiritoimikunnan jäsen, Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016

Raimo Kielenniva, 55 v.

Teerimäen tila, Kärsämäki Lypsylehmiä 33, nuorkarjaa 30 Viljelyala 85 ha Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2004 Esa Kotala, 51 v.

Kotalan tila, Lapua Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50 Viljelyala 90 ha Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheen­ johtaja , Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Valion hallintoneuvoston tehtävä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja hallituksen puheenjohtajan. Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Valion hallintoneuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa omistajayrittäjiä.

Jarno Kämäräinen, 48 v.

Maitoaho avoin yhtiö, kolme osakasta, Kiuruvesi Lypsylehmiä noin 160, nuorkarjaa Maitoahon navetassa 50, muualla hiehoja kasvamassa 50 Viljelyala 270 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen puheen­johtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010 Katariina Lampela, 54 v.

Keski-Rötkösen tila, Tervola Lypsylehmiä 64, nuorkarjaa 103, sonnit kasvatetaan itse Viljelyala 120 ha Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012 Marketta Laukkanen, 60 v.

Retulammen tila, Tohmajärvi Lypsylehmiä 35 ja nuortakarjaa 75 Viljelyala 68 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012 Tapio Lehto*, 59 v.

Seinäjoki, Valio Seinäjoki Tuotepakkaaja Suomen Elintarvike­ työläisten Liitto SEL ry Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2013

Matti Leikkanen, 45 v.

Hatanpään tila, Sastamala Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50 Viljelyala 110 ha Osuuskunta LänsiMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016

Pirjo Louhevirta*, 59 v.

Naantali, Valio Turku Myyntiedustaja Ammattiliitto PRO Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2010, aiemmin Valion hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 2002–2004 Janna Luotola*, 56 v.

Vantaa, Valio Helsinki Kehityspäällikkö Ylemmät toimihenkilöt, Valion pääkonttori ja T&K työsuojeluvaltuutettu vuodesta 2010, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016 Lassi Mäkinen, 56 v.

Leppämäen tila, Lieto Lypsylehmiä 73, nuorkarjaa 55 Viljelyala 100 ha Osuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015

Markku Mäkinen, 47 v.

Männistön tila, Nivala Lypsylehmiä 60, nuorkarjaa 65 Viljelyala 95 ha Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014

Vesa Parvinen, 44 v.

Tarvaslahden tila, Parikkala Lypsylehmiä 145 ja nuorkarja Viljelyala 140 ha, lisäksi sopimusaloja Lihakunnan ja MTK Parikkalan hallinnossa, Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015

Mauri Penttilä, 59 v.

Penttilän tila, maata­ lous­yhtymänä, Vesilahti Lypsylehmiä 60 ja nuorkarja Viljelyala 70 ha Osuuskunta LänsiMaidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001 Jarkko Pirinen, 40 v.

Tupaselan tila, maatalousyhtymä, Iitti Lypsylehmiä 90 ja nuorkarja Viljelyala 132 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014 Jaakko Rouhiainen, 61 v.

Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Piispalan tila, Juva Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 45 Viljelyala 90 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Pentti Santala , 61 v.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja Pellon tila, Kauhajoki Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 100 Viljelyala 130 ha Pellervo-Seura ry:n hallituksen jäsen, Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen, Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen, Osuuskunta Normilkin hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1997 Risto Sonninen, 50 v.

Peräniemen tila, Maaninka Lypsylehmiä 37, nuorkarjaa noin 40 Viljelyala 78 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010 Juhani Ylikauma*, 61 v.

Haapavesi , Valio Haapavesi Tuotantovastaava Meijerialan Ammattilaiset MVL Valion hallintoneuvos­ tossa vuodesta 2014 Päivi Ylä-Outinen, 53 v.

Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, Lappeenranta Lypsylehmiä 34, nuorkarja kasvatetaan sisaren puolison tilalla Viljelyala 70 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

*Valion henkilökunnan edustaja Maito ja Me 3/2016

13

Hallituksen puheenvuoro

Jarmo Juutinen Valion hallituksen jäsen

Maidon tasapainoilua markkinoilla

V

iime viikkoina maidon maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet ja Euroopasta on alkanut tulla ilmoituksia teollisuustuotteiden hinnankorotuksista. Suomessa ei toistaiseksi ole edellytyksiä maidon hinnan korotuksille, mutta nykyisestä maidon hintatasosta pyritään pitämään kiinni.

Vaikka hintojen nousu nostaa toiveita, on syytä edelleen olla varovainen, sillä varastot niin Euroopassa kuin USA:ssakin ovat suuret ja viime syksynä elokuusta lokakuuhun kestänyt teollisuustuotteiden hintojen nousu kääntyi uudelleen laskuun.

Viimeisen parin vuoden aikana EU on lisännyt maidontuotantoa noin 11 miljardia litraa eli viisi kertaa Suomen maitomäärän verran. Samaan aikaan myös USA ja Uusi-Seelanti ovat lisänneet tuotantoaan. Useat yhtäaikaiset tapahtumat ovat johtaneet suureen maitotuotteiden varastojen kertymiseen ja maidon ylitarjontaan eri puolilla maailmaa.

Suomessa toimivista elintarvikeyrityksistä Valio kestää varmasti vertailun kotimaisuudellaan.

Venäjän suljettua rajansa EU:n maitotuotteilta, on niille täytynyt etsiä korvaavia vientikohteita. Kun USA:ssa markkina on vetänyt hyvin, on EU:n juuston ja voin vientiä lisätty USA:n markkinoille. Tämä on johtanut varastojen kasvamiseen myös USA:ssa – siellä on nyt suurimmat juustovarastot 30 vuoteen.

E

U on yrittänyt tasapainottaa maitomarkkinoita interventio-ostoilla ja yksityisen varastoinnin tuella. Näillä tukiohjelmilla ei ole kuitenkaan pystytty tukemaan maidon hintaa, vaan hinnat Euroopassa ovat pysyneet alhaalla osto-ohjelmista huolimatta. Nyt EU:n komissio ja komissaari Phil Hogan ovat todenneet, että varastojen kasvattaminen ei korjaa markkinatilannetta ja kesällä komissio ilmoittikin uudesta maidontuotannon tukipaketista, jonka keskeinen tavoite

on vähentää maidontuotantoa EU:ssa ja saada maidon kysyntä ja tarjonta tasapainoon.

Venäjän oman ilmoituksen mukaan Venäjän markkina tulee pysymään kiinni ainakin vuoteen 2018 saakka, mutta Venäjäkin tulee vielä aukeamaan ja siinä vaiheessa Valio palaa Venäjälle suomalaisilla tuotteilla. Tällä hetkellä ostovoima Venäjällä on heikko, mutta sekin tulee ennen pitkää palautumaan.

V

iime viikkoina Suomessa on käyty keskustelua ruoan kotimaisuudesta ja myös Valio on ollut osa tuota keskustelua. Valiolla on jo useita vuosia sitten tehty linjaukset, joiden mukaan kaikki Valion merkillä Suomessa myytävät maitotuotteet on valmistettu Suomessa suomalaisesta maidosta ja muidenkin tuotteiden osalta pyritään mahdollisimman korkeaan kotimaisuusasteeseen. Suomessa toimivista elintarvikeyrityksistä Valio kestää varmasti vertailun kotimaisuudellaan, myös suurkeittiöille myytävien tuotteiden kotimaisuusaste on 97 prosenttia.

Maidon hinnan suhteen Valiossa on linjattu tavoiteltavan vakaata ja Euroopan korkeinta hintaa. Tässä tavoitteessa keskeistä on Valion tuotekehitys ja sen avulla markkinoille tuotavat uudet lisäarvotuotteet. Tänäkin vuonna markkinoille on tuotu muun muassa uudet Valio Valsa® maitosuolatuotteet, Valio Better™ rahkariini, uusia välipalatuotteita, joissa lisätyn sokerin määrää on vähennetty mausta tinkimättä ja viimeisimpänä Valio Mifu® paistettava ruokarae, jonka myynti on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle.

Kilpailu markkinoilla niin kotimaassa kuin viennissäkin on kovaa, mutta Valiossa tehdään töitä sen eteen, että yritys on kustannustehokas ja tuotteet ovat sellaisia, joita kuluttajat haluavat ostaa. Tuossa kilpailussa pärjääminen on keskeinen asia, jotta Valio voi maksaa omistajilleen riittävää hintaa maidosta.

Jarmo Juutinen

Maito ja Me 3/2016

15

Kerromme avoimesti, mitä rehumme sisältävät.

Käytämme vain laadukkaita raaka-aineita, jotka maistuvat ja lypsättävät.

Lisää seleeniä!

Nostamme orgaanisen seleenin määrää rehuissamme!

A-Rehun rehuilla varmistat riittävän seleenin saannin.

Eläköön hiiva!

Valitut A-Rehun tuotteet sisältävät elävää hiivaa (EH).

Se ehkäisee pötsin pH-tason laskua ja tasapainottaa pötsin olosuhteita sekä tutkitusti nostaa maitotuotosta.

Syksyn uudistujat VahvaPuolitiiviste sisältää nyt entistä enemmän valkuaista.

Se on erinomainen puolitiiviste korkeatuottoisen karjan ruokintaan ja täydentää tarvittaessa matalammankin valkuaistason säilörehun.

TempoTäysrehun valkuaispitoisuus nousee. Valkuaislisällä päästään entistä parempaan maitotuotokseen!

Ikisuosikki TeknoTäysrehu lypsättää edelleen!

TeknoTäysrehu on A-Rehun maitotilan rehujen ehdoton ykkönen. Se on korkeatuottoisten karjojen moderni rehu, joka maittavuutensa, koostumuksensa ja korkean teknisen laatunsa ansiosta sopii erikoisrehuksi väkirehuautomaatteihin ja houkutusrehuksi robotille.

A-Rehun lypsykarjan täysrehut, puolitiivisteet ja kivennäiset tilaat helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

A-Maito Rehut ja ruokintaratkaisut

ideaalia

Tiedät mitä syötät.

Me maitotilayrittäjät

Valioryhmässä on 6 202 maitotilayrittäjää. Peltoset ovat Osuuskunta Länsi-Maidon omistajayrittäjiä.

Nurmi luupin alla PERHE Provanin tilaa Salossa ovat vuodesta 1998 lähtien isännöineet Päivi (51) ja Markku (50) Peltonen. Perheen 19-vuotias poika, 21-vuotias tytär ja Markun isä ovat silloin tällöin mukana peltotöissä. Päivi vastaa lehmien lypsämisestä ja Markku peltotöistä, rehusta ja johtamisesta. Kumpikin pystyy kuitenkin tekemään tilan kaikkia töitä. Navetassa on apuna kokoaikainen työntekijä.

VILJELY Omaa peltoa tilalla on 67, vuokrapeltoa 50 ja säilörehun sopimusalaa 8 hehtaaria. Tänä vuonna säilörehua oli 23, tuoreena puitavaa kaura-ohra-vehnäseosviljaa 15, ohraa 12, rehuhernettä 8 ja laidunta 7 hehtaaria. Myytävinä kasveina viljeltiin sokerijuurikasta 35, syysvehnää 12 ja ruista 11 hehtaarilla.

ELÄIMET JA NAVETTA Tilan 50 lehmää asustavat vuonna 2001 valmistuneessa, 10 lehmän lypsyasemalla varustetussa pihatossa. Nuorta karjaa pidetään vanhassa navetassa. Karjasta kaksi kolmasosaa on ayrshire- ja kolmasosa holstein-rotua.

Lehmien keskituotos on hieman alle 10 000 kiloa vuodessa. Rasvapitoisuus on 4,3 ja valkuaispitoisuus 3,6 prosenttia. ”Haluamme toimia edullisilla kustannuksilla emmekä tavoittele juurikaan yli 10 000 kilon tuotosta”, Markku Peltonen valottaa.

Navetta on varustettu kuivalantajärjestelmällä ja ketjuruokkijalla. Rehuna on kiinteällä seosrehusekoittimella valmistettava täysseosrehu.

SÄILÖREHU JA LAIDUN Nurmentuotanto on Markun silmäterä. Tila sai kolme vuotta sitten valtakunnallisen nurmipalkinnon hyvistä viljelytuloksista. ”Olemme mukana ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmässä, sillä haluamme koko ajan kehittyä nurmen viljelyssä”, Markku Peltonen kertoo.

Laadukkaan sadon perustana tilalla on erittäin monipuolinen nurmiseos ja nurmien uusiminen kolmen vuoden välein. Savisten peltojen kuivuusriskiä tasataan seoksella, jossa on vaihtelevasti timoteita, nurmi-, ruoko- ja rainataa, valko- ja alsikeapilaa, englannin raiheinää ja reilusti sinimailasta.

Puna-apilasta on luovuttu, koska se tukahdutti mailasen. Sato on sinimailasen vuok-

ǏǏTule tyttö kyytiin. Markku ja Päivi Peltonen viettävät vapaa-aikaa suunnistaen ja pyöräillen. Laitumella seurana on ”elektroniikkasukuun” kuuluva JVC-lehmä.

si syyspainotteinen. Kesän keskimmäinen sato syötetään hiehoille. ”Siemen tuntuu tällä hetkellä halvalta, ainakin lannoitteisiin verrattuna, joten nurmien uusiminen kolmen vuoden välein on järkevää.”

Parhaimmillaan tilalla on päästy yli 12 000 kilon kuiva-ainesatoon. Keskisato on ollut 9 000 kilon tietämissä. Sadon määrän Peltonen arvioi rehukuormista tukki-

Motto: Nurmien uusiminen kolmen vuoden välein on järkevää. miehen kirjanpidolla. Jokaisesta kuormasta otetaan Valio Artturi®-säilörehunäyte.

Lehmät saavat laiduntaa kesäisin vapaasti yöaikaan ja laitumet ovat aivan navetan vieressä.

KONEYHTEISTYÖ Peltoset ovat erittäin tyytyväisiä kolmen tilan rehunkorjuuyh-

teistyöhön. Provanin tilalla on traktorin eteen ja taakse kiinnitettävät niittomurskaimet. Muilla tiloilla on tarkkuussilppuri ja perävaunuja. Rehuyhteistyökumppaneilla ei ole kotieläimiä. Rehut säilötään hapolla laakasiiloihin. Tällä yhdistelmällä yrittäjäkumppanukset korjaavat säilörehun 600 hehtaarin alalta kolme kertaa kesässä. ”Kiinteät konekustannukset jäävät pieniksi ja työaikaa säästyy”, Markku Peltonen perustelee.

Säilörehun tuotantokustannus pitkälle mietityllä työnjaolla oli viime vuonna 21,4 euroa kuiva-ainetonnia kohden.

Tilan kylvöt, puinnit ja seosviljan korjuu jyvinä tuubiin teetetään urakoitsijalla.

VAPAA - AIKA Työajatukset pariskunta karistaa iltarasteilla ja pitkillä pyörälenkeillä. Päivi suunnisti kesällä Venlojen Viestissä ja Markku pyöräili pisimmillään yhdellä kerralla 130 kilometriä. ”Lisäksi teen hyvää ruokaa aidoista raaka-aineista”, Päivi valottaa terveyden ja hyvinvoinnin salaisuuksia. Sanojen vakuudeksi keittiöstä leviää kantarellikeiton tuoksu.

Teksti ja kuva Markku Pulkkinen Maito ja Me 3/2016

17

Teema : ruokinta Ahvenharjun tila

� Maria ja Pasi Bolodin

seuraavat seosrehun koostumusta jatkuvasti.

Kuntoluokka kertoo ruokinnan onnistumisen: sen pitäisi pysyä tasaisesti lähellä kolmosta läpi lypsykauden.

� Maaninka, Kuopio

� Maria ja Pasi Bolodin

� 65 lehmää ja nuorkarja

� Yhden robotin pihatto valm. 2012

Keskituotos 10 446 kg/lehmä/vuosi (EKM) � Rasvaa 4,2 % ja valkuaista 3,6 % � Ruokinta seosrehulla ja robotilta väkirehua � Peltoa 105 ha, 51 ha vuokralla � Rehu korjataan noukinvaunulla ja säilötään laakasiiloihin, säilöntäaine AIV 2 Plus.

Märehtimis­ aktiivisuutta, karvan kiiltoa, pötsin täyteyttä, lannan koostumusta ja märepalojen esiintymistä seurataan.

Navetassa

totuus kohdataan Lypsylehmien ruokinnan onnistuminen on monen tekijän summa. Päivitettyyn Valio Artturi® -säilörehuanalyysiin perustuvan ruokintasuunnitelman noudattaminen on yksi osa ruokintaprosessia. Lehmiä ja niiden käyttäytymistä on tarkkailtava, kun arvioi ruokinnan onnistumista.

Teksti Taina Voutilainen Kuvat Kai Jäderholm

� Lehmiä pitää tarkkailla jatkuvasti, Maria Bolodin sanoo.

18

Maito ja Me 3/2016

I

lman rehuanalyysiä ruokkiminen nykyisellä maidon hinnalla on maaninkalaisten Maria ja Pasi Bolodinin mielestä tarkoituksetonta. Ahvenharjun tilalla säilörehuanalyysejä tehdään vähintään kerran kuukaudessa ja aina rehuerän muuttuessa. Myös seosrehussa käytettävä vilja ja olki analysoidaan. ”Seosrehuruokinnassa rehun koostumuksen ja kuiva-ainepitoisuuden muuttuminen vaikuttaa heti väkirehuprosenttiin ja ruokinnan tarkkuuteen koko karjalla”, yrittäjäpari toteaa.

Tilalla pyritään säilörehun kuivaaineessa alle 30 prosenttiin. Isompi säi-

löntäaineen määrä ja kustannus on vähäinen verrattuna tappioon, joka aiheutuisi rehun epäonnistumisesta.

Tuotosluvuista kuntoluokkiin Bolodinit kertovat seuraavansa maidon tuotoslukuja ja pitoisuuksia Valmasta jatkuvasti. ”Myös kuntoluokkien seuranta kertoo paljon, mutta ennen kuin ruokinnan epätasapaino heijastuu kuntoluokkiin, pitää keksiä syy pitoisuuksien laskuun”, Maria Bolodin sanoo.

Maidontuotannon tavoitteena on pitää tuotostaso vähintään nykyisellään ja pääs-

tä mahdollisimman korkeisiin pitoisuuksiin. Kahdellakin lisäsentillä maidon hinnassa on iso merkitys, tulos saattaa merkitä tuhansia euroja kuukaudessa.

Väkirehun osuus, jakokerrat ja lajittelu Viime syksynä hyvällä säilörehulla laskettiin väkirehuprosenttia, mikä aiheut­ti energiavajetta, herumisen viivästymistä ja ketoosia vastapoikineille. Lehmät alkoivat kiertää huonommin lypsylle ja syömään. ”Kun väkirehut tulevat spiraaleista, rehumäärät voi arvioida viiden kilon 1 Maito ja Me 3/2016

19

Teema : ruokinta 1 Jatkoa edelliseltä aukeamalta

Toimiiko ruokinta – mitä lehmästä voit päätellä?

Märehtiminen, kuntoluokka ja pötsin täyteisyys ovat avainasemassa, kun arvioidaan ruokinnan onnistumista. Myös lannan koostumusta on seurattava.

Lehmän ruokinta on sopivan ravinnon ja ihanteellisten olojen tarjoamista pötsimikrobeille. Karjanomistajan tehtävänä on järjestää lehmille sellaiset olot, että ne pääsevät syömään vapaasti aina halutessaan. Rehun on oltava maidontuotannon vaiheeseen sopivaa ja navettaolosuhteiden mahdollistettava makaaminen märehtien yhteensä 14 tuntia vuorokaudessa. Jokaiselle pihattolehmälle pitää olla käytössä 70 cm ruokintapöytätilaa eivätkä esteet saa rajoittaa rehun saantia.

Jotta lehmä luonnollisen rytminsä mukaisesti syö 10–14 ateriaa vuorokaudessa, se ei ehdi jonottaa syömään, juomaan, lypsylle tai makuulle. Odottavat lehmät ovat aina merkki epäkohdasta, kuten rehun puutteesta, ahtaista kulkuväylistä, liian vähäisestä ruokintatilasta, ylitäytöstä tai epämukavista parsista.

Rehun lajittelu ruokintapöydällä kertoo

siitä, että lehmät yrittävät löytää rehun seasta maittavampia osia. Rehua pitää jakaa lehmille usein ja niiden ulottuvilta karannut rehu on tyrkittävä eläinten eteen säännöllisesti niin, että maittavaa rehua on tarjolla koko ajan.

Märehtiminen säätelee ruoansulatusta Märehtimisen tarkoituksena on hienontaa karkearehua mekaanisesti, jotta mahdollisimman iso rehupinta-ala on alttiina pötsimikrobien tuottamien entsyymien kemialliselle sulatustyölle. Pötsissä on oltava jatkuvasti riittävä määrä vähintään 2,5 sentin mittaisia rehupartikkeleita, jotka saavat aikaan pötsin liikkeet ja rehumassan sekoittumisen.

Pienillä, 1,5–2 kuiva-ainekilon rehuaterioilla runsastuottoinen lehmä optimoi syönti- ja märehtimisaikansa. Kun pieniä aterioita tulee paljon ja lehmä märehtii riittävästi, sylkeä syntyy noin 100–200 litraa päivässä. Pääasiassa haihtuvien rasvahappojen nopea imeytyminen pötsistä

sekä syljen sisältämät fosfaatti ja bikarbonaatti pitävät pötsin pH:n pötsimikrobeille ihanteellisena tasolla 5,5–6,5.

Muun muassa syljen muodostukseen lehmä tarvitsee rehuannoksesta saadun veden lisäksi 100–150 litraa vettä päivässä. Vesipisteitä on siis oltava riittävästi ja niiden kunnosta ja puhtaudesta huolehtimisen tulee olla osa päivärutiinia.

Märepala minuutissa Onnistuneella rehudieetillä lehmä märehtii märepalaa 50–75 kertaa. Uusi märepala kulkeutuu pötsin nestemäisen kerroksen pinnalla kelluvasta rehumassasta suuhun noin kerran minuutissa.

Jos märehtimiskerrat nousevat yli 70:n, rehuyhdistelmä on liian kuitupitoinen.

Märehtiminen ja pötsihajoaminen vievät kauan aikaa ja rehumassa siirtyy pötsistä eteenpäin hitaasti, jolloin rehun syönti vähenee. Sonta on kuivaa ja kokkareista.

Liian sulava rehumassa taas poistuu pötsistä niin nopeasti, että pötsimikrobit eivät ehdi siihen riittävästi vaikuttaa. Rehu

hienonee helposti, jolloin märehtiminen vähenee ja pötsin pH helposti laskee syljen erityksen vähentyessä.

Löysä sonta kertoo epätasapainossa olevasta ruokinnasta.

Kuntoluokat ja pötsin täyteys Lehmien kuntoluokat kertovat ruokinnan oikeellisuudesta. Kuntoluokkien pitäisi pysyä mahdollisimman tasaisesti kolmosen tienoilla läpi lypsykauden.

Pötsin täyteys taas kertoo viimeisen kuuden tunnin syönnistä. Pötsin täyteyttä arvioidaan nälkäkuopan kohdalta lehmän vasemmasta kyljestä.

Kun lonkkaluusta lähtevää ihopoimua ei näy, mutta viimeisen kylkiluun taakse jää painauma, pötsin täyteys on lypsävälle lehmälle sopiva. Varoituskolmiota ei kyljessä ole havaittavissa, mutta nälkäkuopan yläosaan, selkärangan poikkihaarakkeiden alle, jää kämmenen levyinen suora osuus.

Palveluassistentti Taina Voutilainen on Lehmähavaintoja®-asiantuntija Osuuskunta ItäMaidossa.

tarkkuudella. Mattoruokkija jakaa seosrehun kahden tunnin välein vuorokauden ympäri. Rehun lajittelua esiintyy vähän, rehu on aina tuoretta ja aremmatkin lehmät pääsevät syömään”, Pasi Bolodin summaa.

Rehuvarasto on viileä ja ikkunaton, joten rehu säilyy kesälläkin raikkaana.

Märehtiminen korreloi karvan kiiltoon Märehtimisaktiivisuutta, karvan kiiltoa, pötsin täyteyttä, lannan koostumusta ja märepalojen esiintymistä seurataan. Maria Bolodin sanoo laskevansa joskus märehtimiskertojakin. ”Lannan koostumus tuntuu jo siementäessä”, naurahtaa siemennyksistä huolehtiva Pasi Bolodin.

Karvan kiillosta voi päätellä heti lehmien hyvinvoinnin. ”Kun huomaamme kiillottoman lehmän, alamme katsella maito- ja ruokintakäyriä sekä lypsykauden vaihetta ongelman löytämiseksi”, yrittäjäpari kuvailee.

Robottilypsyssä näkee vertailun aiempiin lypsyihin. Maitomäärää pudottavat lehmät otetaan heti takakiertoon tarkkailuun. Antamalla lisäenergiaa propyleeni-

glykolin muodossa estetään ketoosin syntyminen. ”Kun huomaat ns. näkymättömän lehmän käyttäytyvän poikkeavasti, tilanne on usein jo päällä.

Hyvä merkki on, kun iltatarkilla kaikki lehmät makaavat samalla kyljellä täydet pötsit yläpuolella”, Pasi Bolodin täydentää.

Uudistuksia ja lisää tilaa Ahvenharjun tilan umpilehmät muuttavat syksyllä rakennettavaan kaarihalliin, jolloin lypsäville jää entistä enemmän ruokintapöytätilaa. Tilasta on nelirivisessä pihatossa nyt niukkuutta. Koko ruokintapöydän niskapuomi vaihdettiin talvella uuteen ja lisättiin niskahiertymiä ehkäisemään irtoputki puomin ympärille.

Siirtymistä vapaaseen kiertoon on pohdittu, kun umpilehmät muuttavat halliin ja navetan rakenne selkiytyy.

Yrittäjät toteavat, että maidontuotannossa ja lehmiä arvioitaessa pitää olla valppaana jatkuvasti, mutta myös osata olla tyytyväinen jonkin osa-alueen toimiessa hyvin. ”Omaa tekemistä pitää kyseenalaistaa ja pyytää ulkopuolisia asiantuntijoita katsomaan asioita toisin silmin.” �

Maito ja Me 3/2016

21

Teema : ruokinta

Laura Nyholm

Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Artturi® -palvelut laura.nyholm@valio.fi

Kesän 2016 Valio Artturi® -säilörehujen laatu Tämän kesän säilörehusatojen laatu näyttää ensimmäisten analyysien perusteella hyvältä.

V

iime vuonna ihmetystä herättivät säilörehujen matalat raakavalkuaispitoisuudet. Nyt näyttää onneksi paremmalta: 1.sadon D-arvot ja valkuaiset näyttävät olevan keskimäärin hyvät. Alueellisia eroja toki on ja jokainen tila oma yksikkönsä – omien säilörehujen laatu selviää vain analysoimalla ne.

Kesän 2016 säilörehunäytteitä on analysoitu Valio Artturi® -rehuanalyysillä tämän lehden painoon mennessä yli 3 400, mikä on yli 10 prosenttia enemmän kuin viime vuona. Tuloksista saa jonkinlaisen kokonaiskuvan Suomen tämän kauden 1. ja 2. sadon säilörehuista.

Kolmossadon teko on tätä juttua kirjoittaessa vielä osassa maata kesken. Kokonaiskuva säilörehujen määrästä ja laadusta tarkentuu vielä myöhemmin kun rehunkorjuu saadaan päätökseen ja analysoitujen rehujen määrä lisääntyy.

Ensimmäisen säilörehuanalyysikoosteen perusteella voi arvioida, että säilörehujen

ruokinnallinen laatu on tänä vuonna hyvä, ainakin keskiarvotulokset ovat hyviä. Keskiarvo ei tosin aina ole kaikkein paras mittari varsinkaan, kun kyseessä on pinta-alaltaan ja alueellisilta ominaisuuksiltaan ja ympäristöoloiltaan laaja maa kuten Suomi.

Rehujen keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on edelliseen kesään verrattuna korkeampi. Ykkössadon säilörehujen D-arvot ovat usean osuuskunnan alueella keskimäärin jopa 700 g/kg ka. Mukaan mahtuu sekä erittäin hyvin sulavia että hieman heikommin sulavia säilörehuja.

Nurmien maltillinen sulavuuden lasku ykkössadon tekoaikaan mahdollisti hyvin sulavat rehut ja jos ”pokka piti”, myös määrältään hyvät sadot. Joillain alueilla on päästy hyvän sulavuuden lisäksi myös hyviin satotuloksiin. Tässäkin on toki paljon alueellista ja tilakohtaista vaihtelua.

Säilöntälaatu Säilöntä näyttäisi rehuanalyysitulosten perusteella onnistuneen kesän 2016 rehuilla melko hyvin. Mitään hälyttävää Valio Artturi® -säilörehunäytteiden keskimääräisissä tuloksissa ei näy säilöntälaadun osalta.

Säilöntälaatu näyttäisi olevan jopa hieman parempi kuin edellisenä kesänä keskimäärin.

Lisää tietoja Valio Artturi® -säilörehuanalyysien tuloksista säilöntälaadun osalta julkaistaan Valmassa, kun rehunäytteitä on kertynyt hieman enemmän.

Valio Artturi® -palveluista apu tulokselliseen ruokintaan Kun uuden sadon rehut otetaan käyttöön, on tuloksellisen ruokinnansuunnittelun perustana rehujen analysointi. Valion omistajayrittäjille maksuton Valio Artturi® -säilörehuanalyysi auttaa tässä.

Ruokinnassa tehtäviä muutoksia kannattaa maitomäärän muutosten lisäksi seurata tankkimaidon pitoisuuksien muutosten avulla. Maksuttomat Valio Laboratorion maitonäytteet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti ja tilata Valmasta vaikka joka hakukerralla otettaviksi.

Ja säilörehuihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa rohkeasti kääntyä oman osuuskunnan Valio Artturi® -säilörehuosaajan puoleen. Valio Artturi® -säilörehuneuvonta on maksuton palvelu valiolaisille maitotilayrittäjille.

Valio Artturi® -säilörehuosaajien yhteystiedot 0 maitojame.fi/sections/ruokinta-ja-rehu

1. ja 2. sadon Valio Artturi® -säilörehunäytteiden tulokset 2016 Tuottajain Maito

Länsi-Maito

Maitosuomi

Pohjolan Maito

ItäMaito

1. sato

2. sato

1. sato

2. sato

1. sato

2. sato

1. sato

2. sato

1. sato

2. sato

Kuiva-aine, g/kg

374

346

373

381

380

347

352

337

360

324

Raakavalkuainen, g/kg ka

143

151

140

142

143

140

142

137

138

135

D-arvo, g/kg ka

682

664

674

665

699

669

701

680

696

666

Kuitu (NDF), g/kg ka

533

518

520

517

519

532

528

530

528

530

22

Maito ja Me 3/2016

Ruokinnan esteet / osa 3

Eija Järvinen

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Tuottajain Maito Valio Artturi® -palvelut eija.jarvinen@valio.fi

Ruokinnan esteet -sarjassa käsitellään aiheita, jotka vaikuttavat lehmien syöntiin ja siten maidontuotannon kannattavuuteen.

puhtaista juoma-astioista on halpa tuotantopanos varsinkin kuumilla säillä, jolloin veden tarve lisääntyy. Joillakin tiloilla on kiinteä vesiputkisto laitumella, josta saa helposti puhdasta vettä joka laidunlohkolle.

Siirrettävät vesisäiliöt, joissa on lehmiä varten joko juomakupit tai pienet altaat, palvelevat hyvin laiduntavia lehmiä. Umpisäiliöihin ei pääse esimerkiksi linnut, mutta niiden puhdistaminen voi olla haasteellista. Koska juomapaikkojen ympärys liettyy helposti sadejaksoina, olisi niiden paikkojen vaihtelu suotavaa tai se, että paikkojen alla olisi helposti puhdistettava alue.

Liettynyt alue voi olla riski utareterveydelle.

Aila Loikkanen

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Tuottajain Maito Valio Artturi® -palvelut aila.loikkanen@valio.fi

Vapaasti vettä – enemmän maitoa Lehmä tarvitsee vettä noin viisi litraa tuotettua maitokiloa kohden. Se juo keskimäärin 100 litraa päivässä. Raikas ja puhdas vesi maistuu lehmille parhaiten.

L

ehmä tarvitsee vettä elintoimintojensa ylläpitoon ja maidontuotantoon. Mitä enemmän lehmä syö sitä enemmän se lypsää.

Kuiva-aineen syöntikyky heikkenee, jos lehmä ei saa vapaasti vettä.

Lehmä juo keskimäärin noin 100 litraa päivässä, mutta määrä vaihtelee 40–200 litran välillä (Saukkola, 2006). Lehmä voi juoda 4–7 kertaan päivässä (Puumala 2004). Vedentarve riippuu ilman lämpötilasta ja kasvaa reilusti helteellä (Fuquay 1981).

Veden laatu Juomaveden laadusta löytyy ohjeet MMM:n Alkutuotantoasetuksesta: ”Juomaveden on oltava puhdasta. Vedessä ei saa olla siinä määrin vierasta hajua tai makua eikä myöskään pieneliöitä, loisia tai vieraita aineita, että vesi voisi vaarantaa alkutuotannon tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden.”

Talousvedelle asetetut vaatimukset täyttävä vesi on turvallisinta lehmille. Juomaveden laatua on seurattava aistinvaraisesti. Veden laadun seurannassa on huomioitava sateiden ja sulamisvesien aiheuttamat pintavalumat, esimerkiksi ulostepe-

24

Maito ja Me 3/2016

räiset bakteerit ja nitraatti, sinilevämyrkyt, torjunta-ainejäämät jne. Kesällä lehmät ja hiehot voivat juoda järvistä ja joista, mutta veden laatua on seurattava sinilevämyrkytyksen varalta.

Utaretulehdusten aiheuttajista erityisesti klebsiellat voivat pesiytyä juoma-astioihin. Siksi juoma-astioiden puhtaudella on merkitystä. Klebsiella voi pesiytyä myös lämmönvaihdinjärjestelmän veteen, jolloin järjestelmä on tyhjennettävä ja desinfioitava.

Vesipisteet, veden virtaus ja lämpötila Eläinten juomaveden saatavuudesta ja juomavälineistä sekä niiden puhtaudesta säädetään eläinsuojelulainsäädännössä. Eläinsuojelulain (MMM nro 247/1996) mukaan eläimen on saatava riittävästi juotavaa.

Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Juoma-astiat on sijoitettava niin, että ne ovat kaikkien ulottuvilla turvallisesti sijoitettuina. Juoma-astioiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä.

Pihatossa jokaista alkavaa 10 lypsylehmää kohden on oltava vähintään yksi juoma-astia. Muille kuin lypsylehmille vaatimus on yksi juoma-astia jokaista alkavaa 20 nautaa kohden. Allastilaa pihattoon suositellaan 10 cm/lehmä, vesikuppeja yksi neljää lehmää kohden tai edellisten yhdistelmä. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.

Parsinavettaan suositellaan jokaiselle lehmälle omaa juomakuppia, jotta ne voivat juoda riittävästi ja rauhassa.

Vasikoiden veden tarpeesta

Jan Hulsenin Lehmähavaintoja-oppaan mukaan lehmä juo mielellään syömisen jälkeen ja silloin, kun se nousee ylös tai tulee lypsyltä. Vesipisteitä olisi hyvä olla ympäri pihattoa. Nauta juo mielellään laajasta, matalalla olevasta veden pinnasta. Altaan ympärillä olisi hyvä olla riittävästi tilaa, jotta lehmä voisi seistä ja juoda rauhassa turvallisesti.

Kun lehmä saa juoda rauhassa, se juo kolmessa vaiheessa. Ensin on alustava maistelu, sitten pidempi maistelu ja lopuksi juonti. Jos lehmä voi valita, se juo mieluiten puhdasta ja raikasta vettä. Lehmät voivat leikkiä kielellään kylmällä vedellä ennen kuin juovat.

Juomaveden optimilämpötila on +17 °C ja vesikupeista on tultava vähintään 10 litraa minuutissa. Lehmän juontinopeus voi olla jopa 15–20 litraa minuutissa vapaasta vesilähteestä (Puumala 2004). Edullisimmin lämmintä vettä saadaan tilasäiliön lämmöntalteenotolla. Veden lämmittäminen lisää veden juontia ja samalla lehmien syöntiä.

Muista seurata lehmien ja hiehojen juomista, kun vaihdat eläimiä toiseen paikkaan ja mahdollisesti toisenlaisille juomakupeille tai juoma-astioille.

Vesihuolto laitumilla Lehmä on laiska ja jättää helposti juomisen vähiin, jos vettä ei ole saatavissa kohtuullisen matkan päässä. Lehmä ei mielellään kävele juomapaikalle, mikä on yli 250 metrin päässä. Lievä vedenpuute ei näy ulkoisesti, mutta näkyy tuotoksessa, eläinten painossa ja hedelmällisyydessä.

Riittävän helppo juomaveden saanti

Vasikan pitää saada ruokaa ja juomaa vähintään kahdesti päivässä. Sairaalle ja vahingoittuneelle vasikalle on oltava tarjolla jatkuvasti puhdasta vettä. Kuumalla ilmalla kaikkien vasikoiden saatavilla on oltava koko ajan puhdas vesi.

Vasikalla vesi lisää väkirehun syöntiä ja edistää siten pötsin kehittymistä. Kylmä vesi altistaa ripulille ja liian lämmin vesi vähentää juontia.

KOTIMAISET

ilan M aitot-tuotteet Kysy meijeriltäsi tai suoraan meiltä!

Nauta juo mielellään laajasta, matalalla olevasta veden pinnasta.

Propyleeni Korkeatuottoisille lehmille tuotoksen häiriöttömyyden turvaamiseksi ja veren normaalin sokeritason ylläpitämiseksi. Sisältää mm. betaiinia joka tehostaa maksan toimintaa.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1050 kg

Melassipropyleeni Sisältää maittavuutta lisäävää melassiseosta ja glyserolia sekä korkean tuotannon vaiheessa maksan toiminnan kannalta tärkeää koliinikloridia.

Soveltuu erinomaisesti myös houkutusrehuksi.

Juoma-astioiden puhdistus Juoma-astioiden kunto ja toimivuus on hyvä tarkistaa päivittäin. Lämpimällä säällä bakteerit kasvavat ja astiat olisi hyvä tyhjentää päivittäin ja harjata viikottain. Varsinkin virussipulin yhteydessä tiheän puhdistamisen tarve korostuu.

Pihatossa kipattavat altaat ovat puhdistamisen kannalta helpoimmat ja loppusilaus harjalla!

Katso lisää juomakupin puhdistuskuvia 0 maitojame.fi/ sections/ruokintaja-rehu

Porakoneella kupit puhtaiksi Juomakuppeja voi olla navetassa useita kymmeniä. Niiden pesu vie aikaa ja on jopa työlästä. Porakoneen yhdistäminen vessaharjaan nopeuttaa ja helpottaa kuppien pesua.

Puoli vuotta sitten Elisabet ja Pekka Laitisen tilalle Savonlinnan Oraviin hankittiin vessaharjat akkuporakoneen kaveriksi. ”Juomakupit pestään parin viikon välein. Kesäaikana pesun tarve luonnollisesti lisääntyy. Porakoneen vara-akku kannattaa laittaa lataukseen, ettei työ katkea virran puutteeseen. Kuppien pesemisestä huolehtivatkin tilan nuoret”, Pekka Laitinen kertoo.

Kuppien pesun jälkeen harja vielä hurautetaan puhtaaksi mäntysuopavedessä.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1200 kg

ADE –liuos Lypsylehmille ja nuorille kasvaville eläimille perusvitamiinina ympäri vuoden.

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

E-liuos Runsaasti elimistön kannalta tärkeää e-vitamiinia ja sen suojaa täydentävää seleeniä.

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

Kotimaista laatutyötä

Teksti ja kuvat Kaija Laitinen

Puh. 09 2252560 biofarm@biofarm.fi Maito ja Me 3/2016 25 www.biofarm.fi

Teema : ruokinta tuun ja tasaisuuteen ja näiden myötä lehmien halukkuuteen käydä robotilla. Tällä tilalla käyntejä on vuorokaudessa 2,8 lehmää kohti.

Seosrehun valmistusta varten tehdään rehuanalyysejä tiuhaan.

AIV varma laadun tae

Onnistunut säilörehu ǏǏSäilörehun tekoa odotetaan jo malttamattomasti. Sirpa Karhu tutkailee nurmen kasvuastetta, sillä oikeaan aikaan korjattu, hyvin säilötty rehu on ruokinnan perusta.

Tilan siirtyminen automaattilypsyyn tuo esiin ruokinnan vaikutuksen lehmäliikenteeseen.

Haukivuorelaisella Rantalan tilalla vannotaan laadukkaan säilörehun nimiin.

Teksti ja kuvat Maija Kyrö

26

Maito ja Me 3/2016

varmistaa toimivan lehmäliikenteen

K

olme sukupolvea on uurastanut haukivuorelaisen Rantalan tilan 20 lehmän karjatilasta 135 peltohehtaarin, kahden navetan ja 150 lypsävän maatalousyhtymäksi.

Koko karjan pääluku nousee liki 300. Osakkaina ovat äiti Sirpa Karhu ja pojat Lari ja Miika Tiilikka. Lari on kouluttautunut maatilayrittäjäksi Otavassa, Miika agrologiksi Iisalmessa. Lomien aikana nuorimmat lapset Hanna ja Ville osallistuvat tilan töihin.

Uusi pihatto valmistui 2014. Ennakko-

valmisteluista huolimatta vasta käytännön kokemusten myötä päästiin kiinni uuteen työrytmiin. Navetan vaihdossa vuosituotos liukui alle 10 000 kilon. Tavoitteeseen, 11 000 kiloon on hyvät mahdollisuudet, sillä jo nyt keskituotos on taas noussut 10 500 kiloon.

Säilörehun laadulla on todella iso merkitys koko navetan toimivuudelle, Rantalassa on huomattu. Seosrehun pääkomponenttina säilörehu vaikuttaa rehun maittavuuteen, maitotuotoksen määrään, laa-

Pääosa säilörehusta tehdään kahteen 1 100 kuution laakasiiloon. Kolmatta satoa valmistetaan aumaan ja paaleihin, jotka urakoitsija paalaa kauimmaisilta, erillisiltä lohkoilta. Niistä tehdään seosrehua yhdessä ensimmäisen sadon kanssa. ”Rehun laatu tasoittuu pitkän ajan tähtäimellä, kun nuorinta ja vanhinta sekoitetaan”, navettaekspertti Miika Tiilikka kertoo.

Ensimmäinen iso laakasiilo avataan syksymmällä ilmojen viiletessä. Kesän ruokintaa varten tehdään rehua pienempiin, 450 kuution siiloihin. Lisäksi hiehoille tehdään rehua torniin.

Seosrehun valmistusta varten tehdään rehuanalyysejä tiuhaan. Niitä otetaan muun muassa rehunteon yhteydessä ja syötön alkaessa. Rehun määrä arvioidaan kuormien määrän perusteella. Kuormat lasketaan lohkoittain, mutta kuormavaakaa pidettäisiin hyvänä.

Aiempaan timotei- ja nurminataseokseen lisättiin viime vuonna ruokonataa. ”Se tuottaa rehumassaa myös kuivemmilta lohkoilta”, Lari Tiilikka toteaa.

Laakasiiloissa ja aumassa säilöntään käytetään AIV 2 -liuosta. ”Happo on varma. Meillä ei ole vara epäonnistua tärkeimmän eli säilörehun kanssa”, Lari jatkaa.

Miika ja Lari ovat kokeneet myös hyvän painotuksen välttämättömäksi laakasiilon rehun onnistumiselle. ”Kesän 2014 sadot peitimme kevyehkösti painomuovilla ja tiivistimme reunat makkaroilla. Rehun laatu jäi molemmissa päissä ja pinnalta heikommaksi”, pojat muistavat.

Rahdin hinnalla hankittuja renkaan kylkiä on viime vuodesta lähtien levitetty muovin päälle tasaisesti, jolloin rehu jää tiivistetyn pintamuovin, reunamakkaroiden ja reunamuovien muodostamaan pakettiin. ”Saatiin hyvää, tasalaatuista rehua viime talvikaudeksi, vaikka korjuuaikana satoi ajoittain ja nurmi oli osittain jopa vesimärkää.”

Tilalla pidetään säilörehun laadun tärkeinä mittareina säilönnällistä laatua, D-arvoa sekä kuidun ja valkuaisen määrää ja laatua.

Hiehot oppivat matkimalla lehmiä Seosrehu valmistetaan 16 kuution kiinteässä apevaunussa kahdesti päivässä. Lämpenemistä ei ehdi tapahtua, etenkin kun myös

ǏǏLari (vas.) ja Miika Tiilikka pitävät huolen siitä, että rehusiilot peitetään ja painotetaan huolella. Rantalan tilalla on saatu hyvä kokemus huolella tehdyn rehun säilyvyydestä.

mattoruokkija jakaa lypsylehmien 8 000 kilon päiväannoksen 8–9 erässä.

Lypsäville ja ummessa oleville on omat seosreseptinsä. Lypsylehmien rehu tehdään säilörehusta, rypsistä, osto-ohrasta ja kivennäisestä. ”Kioskeja ei kaivata vaan väkirehu robotilla riittää. Seosrehu on optimoitu korkeaankin tuotokseen ja maittavana lehmät syövät sitä lajittelematta. Myös hiehojen opetusvaiheessa houkutusrehu on hyvä”, Sirpa Karhu toteaa.

Hiehot otetaan vanhasta navetasta lehmien puolelle reilusti ennen poikimista tottumaan laumaan ja oppimaan lehmien tavoille.

Tiineitä hiehoja ja syksyllä poikivia lehmiä laidunnetaan.

Kahden alkuperäisen robotin lisäksi on hankittu kolmas, leasing-robotti, josta maksetaan 1 000 euroa vuokraa kuukaudessa. Se on tuonut lypsykapasiteettia kahdelle muulle robotille, koska erikoiskohtelua tarvitsevat lehmät on voitu ohjata sille.

Ainoastaan uudella robotilla on odotustila.

Lehmien aktiivista seurantaa helpottaa Herd Navigator. Maidon koostumuksen analysointitiedoilla pystytään ennakoimaan kiimoja, ruokinnan epäkohtia ja eläinten terveydentilaa. Tietoja käytetään myös ruokinnan suunnittelussa ja optimoinnissa.

Lue lisää robotin vuokraamisesta Maito ja Me -ammattilaissivustolla olevasta tilajutusta 0 maitojame.fi/sections/ruokinta-ja-rehu

Tutkittua tietoa robottilypsystä ja säilörehusta Robottilypsyssä säilörehun käymislaadulla on iso merkitys.

Työtehoseuran ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan toteuttamassa hankkeessa havaittiin, että virhekäynyt säilörehu voi kaksin- tai kolminkertaistaa lypsylle haettavien lehmien lukumäärän. Pahimmillaan päivittäisiä lypsykertoja oli koko karjalla keskimäärin 0,5 vähemmän, kun rehu oli virhekäynyttä. Lypsyllä käynnit vähenivät parissa kolmessa vuorokaudessa huonomman rehun syötön alettua.

Robottitilalle suositellaan totuttua tiukempia säilörehun laatukriteereitä: xxammoniakkityppi enintään 40 g/kg N xxhaihtuvat rasvahapot enintään 10 g/kg ka xxmaito- ja muurahaishappoa yhteensä 35–60 g/kg ka Teksti Arja Seppälä, Eastman Oy Lähteet: Puumala, L., Morri, S. ja Mäntyharju, J. 2014. Keinoja lypsyrobotin käytön tehostamiseen. TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 7/2014.

Puumala L. 2015. Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Esitys Pro Agria Maitovalmennuksessa 3.9.2015.

Maito ja Me 3/2016

27

Teema : Hyvinvointi

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

ǏǏKetoaineiden mittaukseen verestä riittää pisaraa pienempi verimäärä. Näyte tulee ottaa häntäsuonesta.

Verestä tai virtsasta tehtävät BHB-määritykset ovat pikatesteistä parhaita.

Ketoositestin luotettavuus Testi

Ketoosia vai ei?

A

lkulypsykaudesta lehmän fysiologinen tehtävä on tuottaa maitoa jälkeläiselle. Sen elimistö ohjaa energiaa ensisijaisesti maidontuotantoon.

Jalostuksessa tätä ominaisuutta on vahvistettu. Umpikaudelta lypsyyn siirryttäessä lehmät kuluttavat enemmän energiaa kuin rehuista saavat. Vaikka ilmiö onkin normaali, liian suuri energiavaje on haitallista: se heikentää tuotosta, terveyttä ja tiinehtyvyyttä. Yksilöstä ja olosuhteista riippuu, kuinka paljon.

Lehmän tuotostaso riippuu siitä, miten paljon sillä on käytettävissään maksan tuottamaa rypälesokeria eli glukoosia. Utareessa glukoosista muodostuu laktoosia, joka vetää mukanaan vettä lisäten maidon määrää.

Voimakas negatiivinen energiatasapaino aiheuttaa triglyseridien kertymisen maksaan ja johtaa sen rasvoittumiseen. Negatiiviseen energiatasapainoon sopeutumisen seurauksena muodostuvat ketoaineet heikentävät munasolujen laatua ja haittaa-

28

Maito ja Me 3/2016

Pelma BHB-check analyzer, veri

95

83

ACON BHB ketone liuskat, virtsa

85

79

Keto-Test BHB liuskat, maito

84

59

FOSS MilkoScan™, tusemaito

55

81

Ketotest pulveri, maito

53

80

ǏǏPikatestien luotettavuus vaihtelee. Mitä suurempi herkkyys ja tarkkuus, sitä parempi testi.

Lähde: Sarjokari ym., 2016. julkaisematon. Tutkittiin 106 lehmän näytteet 6 karjasta.

vat veren valkosolujen toimintaa heikentäen immuunipuolustusta.

Nämä seikat altistavat monille sairauksille, muun muassa utare- ja kohtutulehduksille, jälkeisten jäämiselle, juoksutusmahan kiertymälle ja asetonitaudille sekä lisäävät ensimmäisen lypsykuukauden aikana poistettavien lehmien osuutta karjassa.

Ketoaineita rehuista ja rasvasta Ketoaineita syntyy lehmän sopeutuessa negatiiviseen energiataseeseen. Niitä muodostuu sekä rasvakudoksesta vapautuvista esteröitymättömistä rasvahapoista (NEFA) että rehuista pötsimikrobien avulla muo-

dostuvasta voihaposta. Lehmän elimistö käyttää NEFA:a energiaksi ja syntetisoi siitä elintärkeää glukoosia. Sitä käytetään myös maidon rasvan rakennusaineena.

NEFA:aa muodostuu eniten lypsykauden alussa, jolloin sen syntyä rajoittavaa insuliinia muodostuu tavallista vähemmän.

Samaan aikaan esiintyy myös ns. insuliiniresistenssiä, jolloin kudokset eivät reagoi insuliiniin tavanomaisella voimakkuudella. Tämä mahdollistaa osaltaan glukoosin käyttöä laktoosin tuotantoon.

Rehuvalinnoista ja kuiva-aineen syöntimääristä riippuu, kuinka paljon pötsimikrobit tuottavat tärkeimpiä haihtuvia ras-

Ketoosin fysiologiaa BHB, Asetoasetaatti, Asetoni

Ketoaineet ATP + VFA

vFA

Tarkkuus

®

Määrästä riippuen normaalia tai haitallista

Liiallinen ketoaineiden määrä alentaa lehmän tuotosta ja altistaa sairauksille.

Veren NEFA- tai BHBpitoisuudet määrittämällä saa luotettavimman tiedon eläimen energiatasapainosta.

Herkkyys

•

Maksa

glukoneogeneesi (propionihaposta)

NEFA + Glyseroli

•

NEFA

Triglyseridit

•

Varastoituminen

•

Rasvamaksa

Pötsi

Rasvakudos Vapautuu: NEFA + Glyseroli

Glukoosi

Haihtuvat rasvahapot (=VFA) - etikkahappo - propionihappo - voihappo

Glukagoni, kortikosteroidit, ACTH, katekoliamidit �� • NEFA:n vapautuminen

Utare vFA

Insuliini �� •NEFA:n vapautuminen

NEFA

vahapoja: etikka-, propioni- ja voihappoa.

Propioni- ja etikkahappo toimivat glukoosin lähteinä. Voihappo taas imeytyy suoraan verenkiertoon betahydroksibuturaattina (BHB), jota on suurin osa lehmän ketoaineista. Muita ketoaineita ovat asetoni ja asetoasetaatti.

NEFA ja BHB herkimmät mittarit Luotettavin tieto lehmän energiatasapainosta saadaan tutkimalla verinäytteestä NEFA- tai BHB-pitoisuuksia. NEFA:a voidaan mitata vain laboratoriossa, kun taas BHB:n määrittämiseksi on olemassa useampia navetassa tehtäviä pikatestejä. Testien herkkyyksissä ja tarkkuuksissa on huomattavia eroja. Herkkyys kuvaa testin kykyä havaita ne lehmät, joilla on ketoosi, ja tarkkuus kykyä tuottaa oikea tulos lehmille, joilla ei ole ketoosia.

Verestä tai virtsasta tehtävät BHB-määritykset ovat pikatesteistä parhaita. Näytteen ottaminen lehmästä vaatii tosin hieman perehtymistä. Virtsanäytteen otto epäonnistuu useammin kuin verinäytteen.

Tekemässämme selvityksessä BHBCheck- testin herkkyys oli 95 prosenttia ja tarkkuus 83 prosenttia. Toisin sanoen testi antoi viisi prosenttia vääriä positiivisia ja 17 prosenttia vääriä negatiivisia tuloksia.

Myös virtsan BHB-pitoisuuden määrittämiseen perustuvat testiliuskat olivat melko luotettavia (herkkyys 85 %, tarkkuus 79 %).

Maidon testaaminen BHB-liuskalla oli selvästi edellisiä epäluotettavampaa.

Ketoosi ABC � Liiallinen ketoaineiden

määrä alentaa tuotosta ja lisää sairastumisriskiä � Maksa, rasvakudos ja pötsi osallistuvat ketoaineiden muodostukseen � Veren BHB- ja NEFApitoisuudet ± 2 viikkoa poikimisesta kuvaavat luotettavimmin ketoaineiden määrää elimistössä � Ennaltaehkäisyssä tärkeintä ovat laadukkaat rehut ja vesi, syöntikyvyn säilyttäminen sekä lihomisen estäminen.

Näin ehkäiset ketoosia � Pidä lehmien kuiva-

aineen syöntikyky aina mahdollisimman hyvänä � Minimoi pötsin happamuuden vaihtelut � Pyri säilytämään lehmien kuntoluokat koko ajan noin kolmosessa � Suosi rehuja, joista muodostuu pötsissä enemmän etikka- ja propionihappoa ja vähemmän voihappoa.

Asetoasetaatin tai asetonin osuudet ketoaineista vaihtelevat, joten niiden määrä maidossa tai asetonin haju lehmän hengityksessä eivät ole kovin herkkiä ketoosin mittareita.

Maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien suhdetta voidaan käyttää myös negatiivisen energiatasapainon indikaattorina, mutta sen luotettavuus ei ole kovin suuri. Korkea suhde voi tarkoittaa liian syvää energiavajetta, mutta lehmäyksilöstä ja dieetistä johtuva suuri vaihtelu hankaloittaa käyttökelpoisuutta.

Tuotosseurantanäytteistä voitaisiin myös tutkia BHB ja asetoni sekä ennustaa ketoosiriskiä. Testasimme Valiolla viime talvena FOSS Milkoscan -menetelmää. Testi on kohtalaisen toimiva todella isoissa karjoissa ja antaa käsityksen ketoosin esiintyvyydestä. Se osoittautui kuitenkin Suomen olosuhteissa varsin epäherkäksi etenkin automaattilypsytiloilla (herkk. 44 %).

Mittaus yksilöstä, tulkinta ja toimet karjatasolla BHB-määritys suositellaan tehtäväksi poikimista seuraavien kahden viikon kuluessa, mieluiten 3–9 päivää poikimisesta. Sen raja-arvona käytetään yleensä 1,2 mmol/l.

Esimerkiksi BHB yli 1,4 mmol/l ensimmäisellä laktaatioviikolla alensi tuotosta 1,9 kg/lehmä/pv ja yli 2,0 mmol/l toisella viikolla 3,3 kg/lehmä/pv. Uudemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että jo 1,0 mmol/l ylittävät pitoisuudet lisäsivät lehmän riskin sairastua yli nelinkertaiseksi.

NEFA:n määrää pidetään liiallisena, jos se on yli 0,3 mmol/l umpikauden lopulla (3–14 pv poikimiseen) tai 0,6 mmol/l vastapoikineilla (3–14 pv poikimisesta).

Ketoainepitoisuuksia kannattaa mitata silloin, kun tuotos tai sairastavuus ei ole tavoitetasolla sekä suurempien ruokinnan muutosten yhteydessä. Yksittäisten lehmien piilevää ketoosia on hyödyllistä hoitaa antamalla niille propyleeniglykolia, mutta silloin on jo osittain ”vellit housussa”: tuotos alenee ja sairastumisriski on kasvanut.

Jos kohonneita ketoainepitoisuuksia esiintyy yli 15 prosentilla lehmistä, kannattaa ennaltaehkäiseviin toimiin ryhtyä nopeasti.

Ketoosin ennaltaehkäisy onnistuu, kun huolehditaan rehujen ja veden laadusta ja ryhmittellään lehmät niin, että samalla ruokinnalla on ravitsemuksellisilta tarpeiltaan samankaltaisia eläimiä. Loppulypsykaudella ja ummessaoloajan alkupuoliskolla on tärkeää tarjota vapaasti vähäenergisiä rehuja. Rehun ja veden täysin esteetön saanti umpikauden lopulla ja alkulypsykaudesta on myös varmistettava.

Maito ja Me 3/2016

29

Teema : Hyvinvointi

A

nna-Stiina ja Matti Niskaselle oli itsestään selvää, ettei laidunnuksesta luovuta robottilypsyyn siirryttäessä. Sitä päätettiin ainakin kokeilla, sillä Niskaset pitävät laidunnusta merkittävänä hyvinvointitekijänä karjassaan. ”Kesällä lehmien laskeminen uudelle lohkolle on ihan parasta. Voisin istua laitumen laidalla kahvikupin kanssa ja vain katsella laiduntavia lehmiä”, Anna-Stiina Niskanen tunnelmoi. ”Minusta ne nauttivat siitä.”

Niskaset siirtyivät asemalypsystä robottiin huhtikuun alussa. Käyttöönotto sujui ennakoitua kivuttomammin, sillä jo viikon kuluttua lehmät kiersivät lypsyllä varsin itsenäisesti.

� Karja on tottunut Anna-Stiinan kutsuhuutoon ja liikkuu kutsumalla helposti laitumelle tai navettaan.

Laidun nostaa maitotuotosta

”Minun kesäni alkaa siitä, kun lehmät pääsevät laitumelle”, kiuruvetisen Kankaanpään tilan yrittäjä Anna-Stiina Niskanen toteaa. Tilalla on pelkästään hyviä kokemuksia robottilypsyn ja laidunnuksen yhdistämisestä.

Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

Lypsyrobotti ei rajoita laidunnusta

Laidunnus aloitettiin entiseen tapaan toukokuun alussa avaamalla portit ulos.

Lehmillä oli vapaa laidunnus lypsyaikoja lukuun ottamatta jo asemalypsyn aikana. ”Kieltämättä laitumelle laskiessa jännitti, että mitähän tästä tulee. Käykö kukaan ajamatta lypsyllä”, Niskaset myöntävät.

Elokuun alkuun mennessä kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Navetan ympärillä olevat laitumet ovat olleet käytössä entiseen tapaan ja lehmät käyvät lypsyllä ajamatta. Lypsykertojen varmistamiseksi laitumella ei ole vettä, vaan lehmien on tultava juomaan navettaan.

Toisin kuin etukäteen varoiteltiin, päivämaidot nousivat laidunnuksen myötä.

Edellisen kesän säilörehu jäi heikoksi, joten maittava laidunruoho nosti 31–32 kilon päivittäiset keskimaidot 35–37 kiloon.

Sisäruokintakaudella lehmät käyvät lypsyllä noin kolme kertaa päivässä, laidun laskee käyntejä hieman. Navetassa on koko ajan tarjolla säilörehua myös laidunkaudella.

Laidunnusta tyttärien Miian ja Emmin avustamana hoitava Anna-Stiina Niskanen vaihtaa laidunlohkoa 3–4 päivän välein. ”Jos joka päivä vaihtaisi lohkon, käynnit harvenisivat liikaa. Nyt uusi lohko pudottaa käynnit noin vuorokaudeksi kahteen ja puoleen, mutta sitten ne palautuvat”, hän kertoo. ”Yhtenä viileänä ja tuulisena päivänä uudella lohkolla käynnit putosivat 2,4 kertaan vuorokaudessa.”

Harvemmalla lohkon vaihdolla Niskaset haluavat taata myös säilörehun ja väkirehun kulutuksen. Säilörehua on otettava siilosta tasaisesti ja riittävän usein, ettei rehu ala siellä lämmetä.

Maito ja Me 3/2016

Pienet lohkot, tarkempi laidunnus Ruokintasuunnitelmassa laitumen on arvioitu täyttävän noin kolmanneksen lehmän

Tilatiedot � Kankaanpään tila, Kiuruvesi

� Anna-Stiina (35), Matti (36),

Miia (9) ja Emmi (6) Niskanen

� Parsipihatto, robottilypsy

huhtikuusta -16

� 60 lehmää sekä nuorkarja � Keskituotos 9 200 kiloa/

lehmä/v.

� Keskipoikimakerta 2,9 � Peltoa 55 ha ja 20 ha

raiviopeltoa nurmella

� Herne-kauraseosta

kokoviljasäilörehuksi

karkearehutarpeesta ja väkirehun tarve on laskettu sen mukaisesti. Loppukesästä laitumen osuus laskee 20 prosenttiin. Väkirehun syöntiin ja kioskikäynteihin laidunnus ei ole juuri vaikuttanut.

Lohkokoon Niskaset pitävät pienenä, jotta uudelle lohkolle voi laskea eläimet riittävän usein ja lohkot tulevat syötyä tarkemmin. Navetan toisella puolella oleva 3,5 hehtaarin pelto jaetaan 5–6 lohkoon. Keväällä raiheinälle kylvetty pelto on syötössä loppukesästä hieman isompina lohkoina.

Matti Niskanen tekee lohkoille puhdistusniiton kerran kesässä ja lannoittaa keväällä ja kesällä. ”Puhdistusniittoja lisäämällä ja lannoitusta jakamalla laitumen tuottoa voisi ehkä vielä tehostaa, mutta kaikkeen ei tahdo aika riittää”, hän sanoo.

Kun säilörehua on koko ajan tarjolla, voi lohkot tosin laiduntaa tarkemmin kuin täyslaidunnuksessa tuotoksen siitä kärsimättä.

1

Viileä tuuli houkuttaa laitumelle Laitumelta on haettu vain hoidettavia lehmiä, joiden lypsyn Niskaset ovat halunneet

30

valvoa ja antaa tarvittavat lääkitykset. Laidunportille ei Niskasten mukaan ainakaan ensimmäisen kesän perusteella ole tarvetta.

Ensimmäisten kolmen laidunnuskuukauden kokemusten perusteella myös loppulypsykaudella olevat lehmät ovat käyneet lypsyllä riittävän usein. Pian umpeutettavilta jätetään ensin pois väkirehuannos kioskilta ja vasta myöhemmin robotilta, mikä houkuttaa käymään lypsyllä.

Lehmillä on vapaa pääsy laitumelle koko kesän ja syksyllä laidunnusta on tarkoitus jatkaa ainakin päivisin mahdollisimman pitkään. Talviulkoilua rajoittaa navetan sijainti rinteessä, liukastumisvaaran vuoksi lunta on oltava reilusti ennen kuin lehmät lasketaan talvella ulos.

Mieleisin sää lehmälle on Anna-Stiinan havaintojen mukaan viileä, tuulinen päivä, kun itse kaipaa jo takkia päälleen. Helteillä lehmät pysyvät sisällä, kun puhaltimet liikuttavat ilmaa navetassa. ”Tänä kesänä erityisesti paarmat ovat kiusanneet lehmiä. Niiden takia eläimet tulevat usein nopeasti takaisin navettaan”, Niskaset harmittelevat. ”Usein lehmät laiduntavatkin sitten mieluummin yöllä ja syövät säilörehua päivällä navetassa.”

Laidunnusaktiivisuudessa on paljon lehmäkohtaisia eroja. Osa viihtyy selvästi paremmin laitumella eikä sää, hyttyset tai paarmat häiritse kovin herkästi. Toisille mieleisempi paikka on navetta ja ne käyvät laitumella lähinnä syömässä, mutta eivät jää sinne makailemaan tai oleskelemaan.

ǏǏTyttäret Miia ja Emmi Niskanen ovat iso apu lehmien käsittelyssä ja siirtelyssä äidilleen Anna-Stiina Niskaselle.

Maito ja Me 3/2016

31

Teema : Hyvinvointi Aidat emäntä tekee keväisin lasten kanssa. Tytöt kuljettavat mönkijällä tolppia ja vetävät aitalankaa, Anna-Stiina painaa tolpat maahan ja kiertää langat kiinni. Lasten apu nopeuttaa työtä huomattavasti.

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

Laidunnus opitaan hiehona

� Vesi vetää

varmimmin navettaan ja lypsylle. Vesipiste laitumella harventaisi lypsykertoja liikaa.

Laidunnus vähentää puhdistus-, kuivitus- ja rehunjakotyötä navetassa merkittävästi, mikä helpottaa muuten kiireistä kesäaikaa. Myös kuivikkeen kulutus tippuu selvästi. Lisäksi laidun itsessään on edullista rehua.

Niskaset uskovat laidunnuksen olevan myös yksi merkittävä tekijä lehmien kestävyydessä. Karjassa on ollut neljä satatonnaria ja viides sitä jo lähentelee. Tällä het-

Valioturvaa hyvinvoinnille

kellä karjassa olevista lehmistä seitsemällä lehmällä on täynnä 50 000 maitokiloa ja toisella seitsemällä 40 000 kiloa. ”Varmasti useampi tila laiduntaisi, jos laiduntamisen kaikki hyödyt voisi näyttää euroina”, Anna-Stiina Niskanen uskoo. ”Tosin kaikilla tiloilla ei ole laitumia navetan ympärillä samalla tavalla kuin meillä.

Silloin laiduntaminen on varmasti hankala toteuttaa.” �

Ennaltaehkäisy on sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa kaikkein tärkeintä.

H

aluamme edistää ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Valioryhmässä ja neuvonnassa tavoitteenamme on parantaa ihmisten hyvinvointitietoutta ja tukea jaksamista. Kannustamme hyviin toimintatapoihin ja suunnitelmalliseen terveydenhuoltoon.

Järjestämme koulutustilaisuuksia, opintomatkoja ja pienryhmätoimintaa. Kirjoitamme lehtiin, luennoimme, ja keskustelemme hyvinvointiin liittyvistä asioista niin yhteisissä tilaisuuksissa kuin omissa some-ryhmissäkin. Olemme käytettävissä ja tavoitettavissa.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 E-Plus on runsaasti seleeniä ja Evitamiinia sisältävä vahva vitamiiniliuos erityisesti vastapuidun tai tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen.

Seleeni E-Plus on rakeistettu täydennysrehuseos erityisesti vastapuidun ja tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen.

Tuote sisältää myös orgaanista seleeniä.

ADE-Plus liuos on erityisesti nautakarjalle sopivassa suhteessa vitamiineja sisältävä nestemäinen vitamiiniesiseos.

ADE-Plus rae on rakeistettu esiseos nautakarjan vitamiinitasapainon turvaamiseksi. Tuote sisältää myös orgaanista seleeniä.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

32

Maito ja Me 3/2016

Taloudellisuus: • R134a kylmäaine säästää sähköä ja sitä voi käyttää aina vuoteen 2030 asti • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

ǎǎValiolaisen

maitotilayrittäjän hyödynnettävissä on oma verkko­ palvelu Valma sekä kokeneiden asiantuntijoiden joukko.

Kaikkia ongelmatilanteita ei koskaan pystytä estämään

sa havaitsemisessa, muun muassa poikkeamat maidon määrässä, koostumuksessa ja laadussa.

Valiolaisen maitotilayrittäjän hyödynnettävissä on oma verkkopalvelu Valma, ja kokeneiden asiantuntijoiden joukko. Valmasta löytyy paljon tietoa ja tuotannon seurannan työkaluja. Hyvät toimintatavat on kuvattu laatukäsikirjassa, ja hyvinvoinnin arvioimisessa voi hyödyntää muun muassa Jaksamisen ABC- ja Eläinten hyvinvoinnin itsearviointi -työkirjoja. Edellä mainituista löytyy muun muassa terveydenhuollon ammattilaisten yhteystietoja ihmisten jaksamis- ja terveysongelmiin. Alkutuotantotiimeistä saa tarvittaessa neuvoja eläinterveyteen liittyvissä pulmissa.

On tärkeää ettei kaveria jätetä

Yritämme kuitenkin olla mukana minimoimassa ongelmien määrää, vakavuusastetta ja kestoa. On tärkeää, että ongelmat havaitaan ajoissa. Silloin ne eivät pääse kehittymään liian hankaliksi. Käytössämme on monia mittareita ongelmien varhaisesKuva : Tuomo Kautonen

Laidunnuksen onnistumisen pohja luodaan Niskasten mukaan jo vasikkana ja hiehona. Tilan kaikki hiehot laiduntavat ja vasikatkin pyritään käyttämään laitumella jo muutaman kuukauden ikäisinä edes lyhyen ajan, jotta laidun olisi seuraavana kesänä tuttu paikka. ”Ellei eläin hiehona totu laiduntamaan, ei se osaa sitä lehmänäkään”, Matti Niskanen tiivistää.

Navetan toiselle sivulle on rakennettu opetteluaitaus, jonne vasikat ja hiehot lasketaan suoraan navetasta. Lauta-aitojen sisällä kulkee sähkölanka ja siihen nuoriso voi opetella rauhassa pari päivää ennen varsinaiselle laitumelle laskua. ”Olemme pyrkineet tekemään laidunnuksesta mahdollisimman helppoa, sillä työtä on muutenkin riittävästi”, Anna-Stiina Niskanen sanoo.

Useimmiten apua haasteelliseen tilanteeseen hakee maitotilayrittäjä itse. Avunpyyntö voi tulla kuitenkin keneltä tahansa joka arvelee, ettei kaikki ole kunnossa. Kaveria on hyvä jeesata silloinkin, kun hän ei itse havaitse avun tarvetta tai ei pysty apua pyytämään. Yhteydenottaja voi olla esimerkiksi toinen yrittäjä, keräilyauton kuljettaja tai naapuri. Osuuskunnan tuotantoneuvoja on tällöin oikea yhteyshenkilö. Jatkotoimet riippuvat tilanteesta, annetaan ohjeita ja hankitaan apua tarpeen mukaan. Eläinsuojelutapauksissa teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Pyrimme auttamaan ihmisiä mahdollisimman varhain, kaikissa niissä tilanteissa joissa tilan ihmisten ja eläinten hyvinvointi voisi vaarantua.

Yhteistyöllä homma hoituu parhaiten. Yrittäjät pyrkivät hoitamaan eläimiään niin että ne pysyvät terveinä, voivat ja tuottavat hyvin. Asiantuntijoiden tehtävänä on hakea yrittäjän työn tueksi ajantasaisinta tietoa.

Maito ja Me 3/2016

33

Teema : Hyvinvointi Miten varmistan vasikalle laadukkaan ternimaidon?

Mittaa ternimaidon vasta-ainepitoisuus ternimaitomittarilla. Mittarin voi ostaa Valmakaupasta. Vasikan tulisi saada kahdella ensimmäisellä juottokerralla kummallakin vähintään 100 g ternimaidon vasta-aineita eli immunoglobuliineja. Hyvälaatuisessa ternimaidossa niitä on vähintään 50 g litrassa.

Varaternimaito on tarpeen, jos oman emän maidon laatu ei ole riittävä, sillä on utaretulehdus tai se on valuttanut maitoa jo ennen poikimista. Tällöin kannattaa sulattaa pakkasesta hyvää ternimaitoa ensimmäisiin juottoihin. Ternimaito säilyy pakasteessa vuoden.

Valmakaupassa on myynnissä erilaisia ternimaidon pakastuspusseja.

Ternimaitoa ei laimenneta eikä kuumenneta yli +40–50-asteiseksi, koska vasta-aineet tuhoutuvat yli +50 asteessa.

Anne Ylinen

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Länsi-Maito Valio Terveys -palvelut anne.ylinen@valio.fi

Hoida vasikat valiolaisittain Laatukäsikirja muuttuu Hyvän valiolaisen maidontuotannon ohjeistoksi, joka löytyy Valmasta. Ohjeita noudattamalla turvaat vasikoiden terveyden, eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset täyttäen.

V

asikoille tulisi tarjota hyvälaatuista ternimaitoa kahden tunnin sisällä syntymästä, jotta vasta-aineet pääsevät imeytymään suoliston seinämän läpi. Myöhemmin vasta-aineiden imeytyminen heikkenee. On suositeltavaa varmistaa ternimaidon vasta-ainepitoisuus ternimaitomittarilla.

Jos emän imeminen ei onnistu, varmistetaan juotto tutilla ja tarvittaessa käytetään letkutusta. Kahdella ensimmäisellä juottokerralla ternimaitoa pitäisi antaa niin paljon kuin vasikka sitä juo – suositus on vähintään kolme litraa kerralla.

Maitoa tai maitojuomaa annetaan tuttiämpäristä. Tuttijuotolla märekoururefleksi toimii varmimmin ja samalla vasikan imemistarve tulee tyydytettyä. Tavoitteena on antaa juomaa 8–12 litraa vuorokaudessa.

Vasikka on ruokittava ja juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä.

1–2 viikon iästä vasikoille annetaan vapaasti hienoa heinää tai säilörehua ja varhaiskasvatusrehua sekä raikasta vettä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan tai kuu-

34

Maito ja Me 3/2016

malla säällä kaikkien vasikoiden saatavilla on oltava puhdasta vettä.

Juottoautomaattien ja ruokintalaitteiden puhtaudesta ja toimivuudesta on huolehdittava päivittäin. Ruokintalaitteiden kalibrointi on tarkistettava säännöllisesti.

Vasikka vieroitetaan maitojuomalta aikaisintaan kahdeksan viikon iässä. Päiväkasvutavoite on 0,8–1 kiloa (juottovaiheessa yksi kilo, 3 kuukauden iän jälkeen 800 g/pv). Vasikoiden päiväkasvua ja terveyttä kannattaa seurata systemaattisesti.

Geenimuunneltujen rehujen ja rehuaineiden käyttö ei ole sallittua. Ostorehujen alkuperä ja valmistajan takaama koostumus on oltava maitotilayrittäjän tiedossa.

Pito-olosuhteilla turvataan vasikan terveys Vasikoiden karsinoiden tulee olla väljät ja puhtaat. Alle kaksiviikkoisella on oltava hyvin kuivitettu, vedoton makuupaikka. Vasikoita tulisi pitää yksilökarsinoissa mahdollisimman vähän aikaa.

Yksilökarsinassa tulee olla mahdollisuus nähdä ja koskettaa lajitovereita. Yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksilökarsinassa ellei siihen ole lääketieteellistä syytä.

Vasikanhoidon tavoitteet � Päiväkasvu juottovaiheessa 1

kilo, 3 kk iän jälkeen 800 g/pv

� Mitään tautia ei esiinny kuin

satunnaisesti (alle 5 % vasikoista)

� Kuolleisuus alle 3 %.

Karsinan lattian tulee olla sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Kokoritiläkarsinaa ei suositella vaan vähintään puolet tulisi olla kiinteäpohjaista makuualustaa.

Pikkuvasikat suositellaan laitettavaksi 2–6 vasikan ryhmiin infektiopaineen kurissa pitämiseksi ja vasikoiden tarkkailun helpottamiseksi. Ryhmiä voidaan yhdistää myöhemmin, jos samassa ryhmässä olevien ikäero ei ole suuri. Kylmään (< ±0 °C) tottumattomia eläimiä ei saa siirtää kylmään totuttamatta.

Alle kuuden kuukauden ikäisiä vasikoita ei saa pitää kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti, enintään tunnin ajan eläimen ruokkimisen tai hoitamisen ajan.

On huolehdittava siitä, että kaikkialla eläintiloissa on riittävästi raitista ilmaa, sillä hyvällä ilmanvaihdolla pidetään infektiopaine matalana ja turvataan eläinten puhtaus. Kosteassa navetassa eläimet likaantuvat, sillä lika tarttuu hyvin kosteaan karvaan.

Luonnollista ilmanvaihtoa on suosittava mahdollisuuksien mukaan ja huolehdittava, ettei kylmä korvausilma puhalla suoraan vasikoiden niskaan navetassa.

Ilmanvaihtolaitteet on huollettava säännöllisesti ja säädettävä ohjeiden mukaan eläinmäärä huomioiden.

Hyvä hoito Vasikat tulisi hoitaa niin, että sairastavuus on mahdollisimman vähäistä. Eläinten terveyttä kannattaa seurata päivittäin ja sairastapaukset hoitaa mahdollisimman pian.

Sairastumisien syyt on selvitettävä ja ennaltaehkäisyyn panostettava.

Vasikoiden nupoutus, kastraatio ja/ tai sarvien poisto suositellaan tehtäväksi

Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2015 Nautatiloilla on vuosittain havaittu epäkohtia 20–30 prosentissa tarkastetuista tiloista (Evira/3300/0411/2016). Sellaisia laiminlyöntejä otantatarkastuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, joissa olisi pitänyt ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin.

Yleisimmin on huomautettu vasikkakarsinoiden ja -laitteiden puhtaudesta, ahtaudesta ja vasikoiden pitämisestä yksittäiskarsinoissa yli sallitun iän. Laiminlyöntejä on havaittu myös vasikoiden juotossa tai ruokinnassa.

Lue lisää eläinten hyvinvoinnin valvonnasta sections/terveys-ja-hyvinvointi

0 maitojame.fi/

paikallispuudutuksessa, asianmukaisesti kivunlievitystä käyttäen (Valioryhmän vaatimus 2018 alkaen).

Isoissa yksiköissä (> 50 lehmää) suositellaan vasikoiden pitämistä erillään vanhemmista eläimistä. Välitysvasikoita vastaanottavien tilojen kannattaa pitää välitysvasikat kokonaan erillään lypsykarjasta tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi.

Kuukauden karanteeni ennen lypsykarjatiloihin siirtoa on järkevää.

Nauta pitää juttelusta ja rapsutuksesta Eläimet kannattaa totuttaa käsittelyyn jo vasikkana. Hyvällä hoidolla ja hyvillä pitoolosuhteilla mahdollistetaan eläinten luontainen käyttäytyminen ja ennaltaehkäistään häiriökäyttäytymistä.

Arkuutta ennaltaehkäistään käsittelemällä eläimiä rauhallisesti pienestä pitäen.

Hiehot totutellaan käsittelyyn ja kiinnipitämiseen jo vasikkana.

Katso vasikoiden tilavaatimukset 0 maitojame.fi/sections/terveys-ja-hyvinvointi Maito ja Me 3/2016

35

Valma VUOTTA 196 6-2 016

Syystarjous!

Hanna Laitinen

Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@valio.fi

150 €

Toomas Valjakka

Tietojärjestelmäpäällikkö Valio Talous ja Tietohallinto toomas.valjakka@valio.fi

(alv 0)

norm. 205 € (alv 0)

Manure Master RFit -

Pellon 1500 LED • pituus 1500 mm • korvaa 2 x 58 W loisteputkivalaisimen • tehon tarve 65 W • valoteho 8125 Lm, laaja valokeila sopii hyvin myös mataliin tiloihin • kattokiinnikkeet sisältyy hintaan

Uusi Valma verkkopalvelu Valma on valiolaisten maitotilayrittäjien verkkopalvelu, joka uudistuu vuoden 2016 aikana. Palvelun avulla tila voi seurata tuotantoaan koskevia tietoja kuten maitomäärää, laatua ja tilityksiä. Palvelussa on myös uutisia, ohjeita ja tiedotteita.

V

almassa pystyy asettamaan raja-arvot poikkeaville analyysitulos- ja maitomäärähälytyksille. Vaikka tila ei käyttäisi Valmaa, järjestelmä lähettää ”pakolliset hälytykset” esimerkiksi II-luokan rajan ylittävistä bakteeri- ja solutuloksista sähköpostiin tai matkapuhelimeen.

• Parempi sorkkaterveys » hyvinvoivat eläimet » lisää tuotosta • Kaksoissiipi » puhtaampi käytävä » puhtaammat eläimet, mukavammat työolot • Alhaisempi (250W) tehon tarve » 50 – 90 % pienempi energiankulutus muihin ratkaisuihin verrattuna » säästö sähkölaskussa Lisätietoja lähimmältä aluemyyjältäsi: www.pellon.fi/myynti Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

ǏǏVoimassa oleva sähköpostiosoite ja matkapuhelinnumero pitää tallettaa nykyiseen Valmaan kohtaan Omat tiedot, jotta käyttöönotto sujuu ongelmitta.

useamman tilan tietoihin, voi olla eri rooleja tilakohtaisesti.

Valmaan on luotu kymmenen eri roolia, joista tilan pääkäyttäjä voi valita käyttäjälle sopivan. Rooleja ovat esimerkiksi eläinlääkäri, kirjanpitäjä ja neuvoja. Roolien sisältö on kuvattu tarkemmin Valmassa.

HAPPO KAIKKIEN REHUKASVIEN SÄILÖNTÄÄN

Aikataulu Uusi Valma otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Käyttöönottohetken ajankohta ilmoitetaan nykyisessä Valmassa sekä viestein suoraan maitotilayrittäjille.

Nykyinen Valma on käytettävissä noin kuukauden verran uuden Valman käyttöönoton jälkeen.

Kirjautuminen uuteen Valmaan Uusi Valma tulee löytymään tutusta osoitteesta valma.valio.fi, josta Valmaan kirjautuminen aloitetaan.

Uudessa Valmassa käyttäjätunnuksena toimii sähköpostiosoite. Käyttöönottovaiheessa käyttäjätunnus kopioidaan valmiiksi nykyisen Valman tiedoista.

Ensimmäisellä kerralla uuteen Valmaan kirjautumisessa pitää luoda uusi salasana, jonka saa luotua painamalla Olen unohtanut salasanani -linkkiä sekä seuraamalla näytölle tulevaa ohjeistusta. Salasanan luomisen yhteydessä tarvitaan myös matkapuhelinta, johon tulee vahvistussoitto.

• sarjaan kytkettävissä, sähköliitännät valaisimen molemmissa päädyissä

lannanpoistolaite remonttikohteisiin

ǏǏSalasanan luonti aloitetaan painamalla

Lacto✷ ■ LAKTOOSI nopeuttaa tutkitusti maitohappokäymistä ■ Käyttäjä- ja koneystävällisempi vaihtoehto ■ Varmistaa päivittäisen natriumin tarpeen

✷)Käyttökustannuksiltaan edullisin happo, KM vertailu 5/2016.

Olen unohtanut salasanani -linkkiä.

ǏǏUusi Valma tulee löytymään tutusta osoitteesta valma. valio.fi.

Valikoimassa myös biologiset KOFASIL-säilöntäaineet ja KOFASIL-säilöntäliuokset säilöntäliuokset

OSTA SUORAAN ASIANTUNTIJALTA!

Roolit Jokaisella Valman käyttäjällä on vähintään yksi rooli. Osuuskunta luo tilan pääkäyttäjän ja ylläpitää pääkäyttäjän oikeuksia.

Tilan pääkäyttäjä luo tai valitsee tilan muut käyttäjät ja antaa heille tarvittavan roolin tai roolit. Käyttäjällä, jolla on oikeus

36

Maito ja Me 3/2016

TYRNÄVÄ

KOUVOLA

JOROINEN

KENNETH ASP

JUHA-PEKKA KLASILA

KYÖSTI SKIPPARI

MIMMI VALKONEN

040 579 3042

040 579 3714

0500 193 163

040 579 4115

MAALAHTI

Maito ja Me 3/2016

37

020 791 4040

Maidon laatu Laatuluokkajakauma tavanomaisessa ja robottilypsyssä Valioryhmä v. 2010–2015 % maidosta

Hanna Laitinen

100

Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@valio.fi

Tavanomainen Robotti Kaikki

90 80 70 60 50 40

Vuonna 2010 E-luokan maidon osuus robottitiloilla oli 6,5 prosenttia pienempi ja viime vuonna 4,2 prosenttia pienempi tavanomaisesti tuotettuun maitoon verrattuna. 2-luokkaisen maidon osuus lähestyy nollaa kaikilla tiloilla, mikä on erinomainen asia!

Millaista maitoa robottitiloilta?

Soluluvut alentuneet ja vaihtelu tasaantunut

Valiolaisten maitotilojen tuottama raakamaito on tunnetusti erinomaista.

Tilakoon kasvu ja uusi tekniikka ei ole heikentänyt juurikaan maidon laatua, vaan laatuasiat hallitaan myös automaattilypsyssä.

V

uonna 2015 E-luokkaisen maidon määrä Valioryhmässä ylsi kaikkien aikojen ennätykseen: sen osuus oli ensimmäisen kerran Valion historiassa yli 96 prosenttia – tarkka luku oli 96,1.

E-luokan osuus robottitilojen maidosta on muutaman prosenttiyksikön pienempi, vuonna 2015 se oli 93 prosenttia. Parhaan laatuluokan osuus kaikesta maidosta ei ole pienentynyt, vaikka nyt jo lähes kolmasosa maidosta tuotetaan automaatti- eli robottilypsytiloilla.

Tilakoon kasvun ja uuden tekniikan käytön lisääntymisen on pelätty heikentävän maidon laatua, mutta tulokset osoittavat, että laatu hallitaan myös uusimmalla tekniikalla. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että eroja on jonkin verran eri laatutekijöiden osalta tavanomaisen lypsyn eduksi.

Erot ovat tasoittuneet viime vuosina ja kokonaisuutena maidon laatu on siten parantunut. Tulosten laskennassa ja vertailussa ovat olleet mukana kaikkien valiolaisten tilojen hinnoittelunäytteiden tulokset.

Robottitilojen määrä kasvaa tasaisesti Valiolaisten robottitilojen määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla (372 • 724 kpl).

Koska tilat ovat keskimääräistä isompia, on niiden tuottaman maidon osuus lähes

38

Maito ja Me 3/2016

AMS- eli robottitilojen ja niiden tuottaman maitomäärän kehitys Valioryhmässä 2010–2015 %

30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0

Robottitiloilta maitoa 28,3 %

Vuonna 2010 kaikkien tilojen solulukujen aritmeettinen keskiarvo oli 155 000/ml.

Vuonna 2015 se oli 149 000/ml. Robottilypsyssä aritmeettiset solulukukeskiarvot ovat keskimäärin 40 000/ml suuremmat kuin tavanomaisessa lypsyssä.

Solulukuvertailut kertovat tason alentuneen ja vaihtelun tasaantuneen molemmissa ryhmissä viimeisten vuosien aikana. Soluluvut ovat korkeimmillaan heinä– elokuussa ja matalimmillaan talvisaikaan.

Vuonna 2015 vaihtelu eri kuukausien välillä oli noin 20 000/ml, kun se viisi vuotta aiemmin oli yli kaksinkertainen eli reilut 40 000/ml.

Bakteerimäärät vakiintuneet

Robottitilojen määrä 12,5 %

4 8 12 16 20 24 28 32 36 40 44 48 52 56 60 64 68 72

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Valiolaisten robottitilojen määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla.

kolminkertaistunut (11 % • 28 %). Kehitys on ollut nopeaa, mutta näyttäisi hieman tasaantuneen.

Uusi tekniikka tuo aina haasteita myös maidon laadunhallinnassa, mutta tästä huolimatta maidon laatu on parantunut tasaisesti koko 2010-luvun kaikilla tiloilla.

Ero tavanomaisten ja robottitilojen välillä on pienentynyt.

Bakteeritulosten aritmeettiset keskiarvot ovat viime vuosina vaihdelleet 9 000 molemmin puolin. Alin vuosikeskiarvo, 8 500/ml, on vuodelta 2013 ja korkein, 9 700/ ml, vuodelta 2011.

Bakteerien määrissä on myös nähtävissä pieni ero robotti- ja tavanomaisen lypsyn välillä. Kuukausikeskiarvot ovat noin 2 500/ml korkeammat robottilypsyssä kuin tavanomaisessa lypsyssä. Bakteerit ovat niin ikään korkeimmillaan kesällä, vaihtelu eri kuukausien välillä on suurimmillaan yli 5 000/ml.

Jäätymispisteen alenema hyvällä tasolla Jäätymispisteen alenema kertoo, onko maidossa mahdollisesti ylimääräistä vettä.

Arvo voi olla poikkeava myös silloin, kun eläinten ruokinnassa on puutteita. Normaali taso on yli 520 m°C. 1

30 20 10 0

Tav.

E-lk 1-lk 2-lk E-lk 1-lk 2-lk E-lk 1-lk 2-lk E-lk 1-lk 2-lk E-lk 1-lk 2-lk E-lk 1-lk 2-lk

2010 2011 2012 2013 2014 2015 94,7 5,0 0,28 94,7 5,2 0,10 96,2 3,7 0,06 96,5 3,5 0,04 97,1 2,8 0,02 97,2 2,7 0,02

Rob. 88,2 11,6 0,17 89,4 10,5 0,05 91,2 8,8 0,07 90,4 9,6 0,01 91,5 8,5 0,01 93,0 6,9 0,02 Kaikk. 93,9 5,8 0,27 93,9 6,0 0,09 95,3 4,7 0,07 95,1 4,8 0,03 95,7 4,2 0,02 96,1 3,9 0,02

Solulukujen aritmeettiset keskiarvot tavanomaisessa ja robottilypsyssä Valioryhmä v. 2010–2015 1 000 kpl

250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120

Tavanomainen Robotti

4 8 12 4 8 12 4 8 12 4 8 12 4 8 12 4 8 12

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Jäätymispistetulosten aritmeettiset keskiarvot tavanomaisessa ja robottilypsyssä Valioryhmä v. 2010–2015 533 532 531 530 529 528 527 526 525 524 523 522 521 520

Tavanomainen Robotti

4 8 12 4 8 12 4 8 12 4 8 12 4 8 12 4 8 12

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Maito ja Me 3/2016

39

KARJATILAN KOVAAN KÄYTTÖÖN!

ILMOITUS

Maidon laatu

Bakteerimäärien aritmeettiset keskiarvot tavanomaisessa ja robottilypsyssä v. 2010–2015 1 000 mpy

18

Tavanomainen Robotti

16 14 12 10 8 6 4 2

JF VM -apevaunut pystysekoituksella

0

Tehokas ja nopea sekoitus pienellä tehontarpeella.

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Säiliö- ja ruuvirakenteissa käytetty erikoisterästä – hyvä kulutuksenkesto.

Langaton JF Feed Manager -vaakalaitteisto vakiona.

Uuden JF-apevaunun tilanneille rosteriset kulutuspalat sekoitusruuvien lehtien ulkoreunaan VELOITUKSETTA.

Antibioottitapausten määrä Valioryhmä v. 2011–2015 Kaikki Robottitilat

kpl

32 28

5 mm ruostumatonta terästä (quality AISI 304).

24

Edun arvo (vaunusta riippuen) 880-2910 € (alv 0%)

16

Voimassa 31.12.2016 saakka.

4 8 12 4 8 12 4 8 12 4 8 12 4 8 12 4 8 12

AIV-tuoteperhe uudistuu Kotimainen uutuus rehunsäilöntään – AIV® Pro NC

20

12 8 4 0

Varmolift-rehunjakovaunut

Alk.

12.200,(alv 0%) + toim.kulut

Diesel tai sähkömoottorilla. Farmer yhdelle ja Double kahdelle paalille.

Leikkuuterällä tai purkukelalla. Kevyt hydrostaattinen ohjaus, kääntyy ketterästi. Farmer ja Double saatavana kolmipyörävetoisina.

Elho Cross Cut

Nykyaikaiselle karjatilalle.

Elho-silppurivaunulla voi jakaa kaikentyyppistä rehua nopeasti ja tehokkaasti. Myös oljen yms. levittämiseen. Kuormauskauha voidaan muuttaa hetkessä piikkikuormaimeksi.

Alk.

20.300,(alv 0%) + toim.kulut

Hinnat (alv 0%) ovat voimassa lokakuun 2016 loppuun ellei toisin mainita tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

K-MAATALOUS

www.k-maatalous.fi 40 Maito ja Me 3/2016

2011 2012 2013 2014 2015

Valiolaisten tilojen jäätymispisteen aleneman vuosikeskiarvo on noussut 527 m°C:sta 529 m°C:een, robottitiloilla vastaavasti 525 m°C:sta 527 m°C:een. Ero robotti- ja tavanomaisen lypsyn välillä on pari yksikköä. Vuodenaikaisvaihtelu on melko suurta, noin 5–7 m°C. Arvot ovat matalimmillaan kesäkaudella.

Antibioottitapauksista yli kolmannes robottitiloilta Lypsyrobottitilojen osuus Valioryhmän antibioottitapauksista on suhteellisesti suurempi kuin tilojen prosenttiosuus 10–12 antaisi odottaa. Viimeisten vuosien aikana noin 40 prosenttia tapauksista eli reilut 10 on tapahtunut robottitiloilla.

Syinä ovat useimmiten tietokoneelle tehdyt merkintävirheet tai jokin muu inhimillinen tekijä. Varsin harvoin syy on tekninen vika, vaikka niitäkin joskus tapahtuu.

Suomalaisten viljelijöiden suosima AIV-tuoteperhe uudistuu. Uusi koneystävällinen vaihtoehto vastaa asiakkaiden toiveisiin.

AIV-tuoteperhe täydentyy lokakuussa, kun myyntiin tulee täysin uusi kotimainen rehunsäilöntäaine. Käyttövalmis AIV® Pro NC sisältää runsaasti säilörehun maittavuutta lisäävää natriumia ja on koostumukseltaan hellävarainen koneille.

– AIV® Pro NC on suunniteltu esikuivatulle rehulle. Tuotteen kehitystyössä on ajateltu erityisesti pyöröpaaleihin rehua tekeviä viljelijöitä, sillä pyöröpaalien teossa kone altistuu säilöntäaineen vaikutukselle enemmän kuin ajosilppuria käytettäessä. AIV® Pro NC luokitellaan ärsyttäväksi syövyttävän sijaan, joten tuote on kone- ja käyttäjäystävällisempi kuin vahvemmat hapot. Lainsäädäntömuutoksien vuoksi joudumme samalla valitettavasti luopumaan AIV® Nova Se -tuotteesta. Uutuustuote AIV® Pro NC varmistaa, että AIV-tuoteper-

heestä löytyy jatkossakin jokaiselle sopiva tuote, AIV-tuotekehityspäällikkö Arja Seppälä kertoo.

EU-rehulainsäädännön muutoksia ennakoiden myös suositut AIV® 2 Plus- ja AIV® Ässä -tuotteet uudistuvat. Jatkossa hapon luonnetta pehmittämään käytetään natriumformiaattia aiemman ammoniumformiaatin sijasta, josta kertovat myös uudet tuotenimet AIV® 2 Plus Na ja AIV® Ässä Na. Muuten tuttujen tuotteiden koostumukset on säilytetty ennallaan, ja niiden säilöntäteho on todettu Lukessa tehdyssä tutkimuksessa yhtä varmaksi kuin mihin viljelijät ovat vuosikymmenten aikana tottuneet.

Kaikki AIV-tuotteet ovat jatkossakin tarkkaan testattuja, korkealaatuisia ja Suomessa valmistettuja. Tiloilla ja varastoinnissa voi käyttää samoja astioita kuin tähänkin saakka.

Lue lisää uudistuneesta tuoteperheestä osoitteessa AIV.fi.

Arja Seppälä AIV-tuotekehityspäällikkö Ota yhteyttä jälleenmyyjääsi tai AIV-myyntitiimiin: Sami Saarikettu 0504099493 Risto Välimaa 0407653404 Virpi Holappa 0503781893

Maidon laatu

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys-palvelut laura.kulkas@valio.fi

Utaretulehdusmaitonäytteen ottaminen:

Huolellisuus antaa luotettavan tuloksen Maitonäytteen huolellinen otto varmistaa luotettavan tuloksen. Suomessa analysoidaan PCRmenetelmällä noin 150 000 utaretulehdusmaitonäytettä vuodessa, lisäksi näytteitä viljellään jonkin verran.

Näin suuri määrä on ainutlaatuinen maailmassa!

42

Maito ja Me 3/2016

U

taretulehdusmaitonäytteiden tuloksia tarvitaan, kun päätetään utaretulehdusten antibioottihoidoista sekä toteutetaan Mycoplasma bovistai Streptococcus agalactiae -saneerauksia.

Lisäksi tuloksia käytetään hyväksi suunniteltaessa ja toteutettaessa karjan utaretulehdusongelman ennaltaehkäisyä.

Utaretulehdusmaitonäytteen otto Maitonäyte tulehtuneesta utareneljänneksestä kannattaa ottaa aina mahdollisimman puhtaasti, jotta laboratoriosta saadaan käyttökelpoisia tuloksia. Jos mukana on likaa tai ihoa, tuloksista tulee sekavia eikä välttämättä tiedetä, mikä tuloksissa on oleellista ja mikä ei.

Omien käsien ja lehmän utareiden tulee olla puhtaat. Mieluiten käytetään kertakäyttökäsineitä.

Maitonäyte otetaan steriileihin korkillisiin muoviputkiin, joihin tehdään merkinnät mieluiten vedenkestävällä tussikynällä.

Alkusuihkeet (noin 10 ml) lypsetään esimerkiksi tarkistusastiaan. Alkusuihkeiden lypsämisen tarkoituksena on huuhtoa vedinkanavasta ja -aukolta pois näytettä likaavaa normaalia bakteerikasvua.

Utareen puhdistaminen aloitetaan

kauimmaisesta vetimestä. Vedin puhdistetaan desinfektioliuokseen kastetuilla pumpulitukoilla tai kertakäyttöisellä vetimien desinfektioliinalla. Tupot eivät saa olla tippuvan märkiä vaan sopivan kosteita.

Vetimestä otetaan toisella kädellä tukeva ote ja vedinaukkoa hangataan kolmella erillisellä tupolla tai kolme kertaa puhdasta pintaa kääntäen samasta tuposta/kertakäyttöliinasta. Vedinkanavan aukon hyvä puhdistaminen on oleellista. Puhdistamiseen käytetään aikaa vähintään viisi sekuntia yhtä tuppoa kohti eli voi laskea hitaasti viiteen joka tupon tai puhtaan pinnan kohdalla. Joka kierroksen jälkeen on hyvä lypsää muutama maitosuihke sivuun.

Jos vetimen pää on rupinen, syyläinen tai rikki, kunnollista näytettä on vaikea saada ja puhdistamiseen on käytettävä enemmän aikaa.

Näytteenotto tehdään päinvastaisessa järjestyksessä kuin puhdistaminen eli ensin otetaan näyte lähimmästä vetimestä. Näyteputken korkki avataan (säilytä se puhtaasti!) ja maitosuihkeet lypsetään putkeen siten, että putki on lähes vaakatasossa. Näin vältetään lian variseminen putkeen.

Näytteeksi riittää puoli putkellista (3–5 ml) maitoa, PCR-analyysiin jopa vähemmän. Korkki suljetaan välittömästi, näyte jäähdytetään jääkaappilämpötilaan ja kul-

Näytteiden analysoinnista Utaretulehdusmaitonäytteitä voidaan analysoida kahdella tavalla: joko viljelemällä veriagarlevyllä lämpökaapissa tai geeniteknologisella PCR-menetelmällä (PCR = Polymerase Chain Reaction). Viljely on perinteinen menetelmä, jolla saadaan esiin monet happea sietävät utaretulehdusta aiheutta-

Vedinkanavan aukon hyvä puhdistaminen on oleellista. vat mikrobit. Maitonäytteessä ei saa olla mitään, mikä estää mikrobien kasvua kuten antibioottia, desinfektioainetta tai bronopol-säilöntäainetta.

PCR-menetelmällä saadaan esiin ne mikrobit, joille testissä on DNA-pätkä, joka mikrobin tunnistaa. Tätä testiä ei häiritse antibioottijäämät tai bronopol. Tärkeimmille ja tavanomaisimmille mikrobeille on PCR:ssä tunnistusmahdollisuus, mutta on joitakin hyvin harvinaisia mikrobeja, joita PCR-menetelmä ei tunnista (kuten Lactobacillus ja Pseudomonas). Näiden vuoksi kannattaa joskus laittaa maitonäyte myös viljeltäväksi elintarvikelaboratorioon.

PCR-menetelmällä löydetään mykoplasmat, joita viljelemällä ei löydetä, koska ne eivät siedä happea. PCR-menetelmällä penisilliiniresistenssi analysoidaan betalaktamaasi-entsyymin DNA-tunnistimen avulla.

PCR-menetelmän etuna viljelyyn nähden on sen nopeus (puoli päivää / 1–2 vuorokautta) ja herkkyys. PCR:llä löydetään S. agalac-

tiae noin 100 000 kertaa suuremmasta näytelaimennoksesta, kun testimenetelmiä on verrattu. Tämä on etu muun muassa S. agalactiae- ja M. bovis -lehmien löytämisessä saneeraustilanteissa. Herkkyys aiheuttaa myös ongelmia, koska vähäiset määrät kontaminantteja (iho/lika/rehu) näkyvät herkästi tuloksissa.

Tulosten tulkinnasta PCR-tuloksia kannattaa aina tarkastella kriittisesti. M. bovis - ja S. agalactiae -tulokset ovat aina merkityksellisiä. Jos mikrobin DNA:ta on ollut +++ -tulos tai osuus yli 90–99 prosenttia, ovat tulokset aina oleellisia.

Jos mikrobin DNA:ta on ollut vain + ja varsinkin, jos kyseessä on joko Escherichia coli tai enterokokki klebsiella, serratia tai hiiva, ovat tulokset erittäin todennäköisesti kontaminantteja vetimen päästä (ulosteista ja rehuista). Näitä tuloksia ei useimmiten kannata ottaa kovin vakavasti.

Vedinten kärkien huono kunto saattaa heijastua esimerkiksi Trueperella pyogenes, Corynebacterium bovis, Streptococcus dysgalactiae, Koagulaasi-negatiivisten stafylokokkien (KNS) ja Staphylococcus aureus + -esiintyminä. Jos tulee paljon + -tuloksia, kannattaa korjata näytteenottotekniikkaa, jotta maitonäytteet saa otettua mahdollisimman puhtaasti.

Kuva: Janne Viinanen

Laura Kulkas

jetetaan kylmänä. Ellei näytettä saada tutkittavaksi 1–2 vuorokauden sisällä, putken voi laittaa pakastimeen ja toimittaa jäädytettynä laboratorioon.

Mikäli näyte toimitetaan postin kautta laboratorioon PCR-analyysiin, näytteenottoputkessa on oltava säilöntäainetabletti.

Näytteiden lähetyksessä on käytettävä postin keltamusta raidallisia pahvilaatikoita – postin ohjeistuksen mukaan laboratorionäytteitä ei saa lähettää kirjekuoressa.

Näytteen mukaan laitetaan saatelomake, joka täytetään mahdollisimman tarkkaan.

S. agalactiae- ja M. bovis -lehmien löytämiseksi käytetään jonkin verran lehmien koko maitonäytteitä, jotka voi ottaa käsin tai tuotostarkkailun näytteenottolaitteilla. Näytteenottolaitteet helpottavat ja nopeuttavat koko karjan näytteenottoa. On selvää, että tällöin mukaan pääsee jonkin verran likaa ja mahdollisesti joskus myös hieman edellisen lehmän maitoa, mikä on hyvä muistaa tulosten tulkinnassa.

� Valion Alue­laboratoriossa

on viisi PCR-laitetta, joilla analysoidaan utare­tulehdus­ maitonäytteet valiolaisilta tiloilta.

Maito ja Me 3/2016

43

Utaretulehdusmikrobeja

Nasevasti terveydenhuollosta

Laura Kulkas

Mycoplasma bovis Ensimmäinen Mycoplasma bovis -utaretulehdus todettiin Suomessa vuonna 2012. Nyt tartuntoja on todettu 35 lypsykarjatilalla. Mykoplasmat eivät löydy tavanomaisella maitonäytteiden bakteeriviljelyllä, mutta ne voidaan diagnosoida PCR-tutkimuksella. Muista mykoplasmoista (Mycoplasma sp.) utaretulehdusten aiheuttajina Suomessa M. boviksen lisäksi ei tiedetä.

[1]

Oireet ja hoito M. bovis aiheuttaa ensisijaisesti nivel- ja hengitystietulehduksia sekä sisäkorvan tulehduksia vasikoille. Myös lehmissä saattaa esiintyä oireita. Utaretulehduksia esiintyy suhteellisen vähän tartunnan saaneissa lypsykarjoissa Suomessa; utaretulehdus on joko lievä tai kliininen, mutta siihen ei liity yleisoireita (kuumetta ja huonoa ruokahalua), mutta maidontuotannon lasku on huomattavaa.

Utare ja utareimusolmukkeet voivat turvota voimakkaasti. Maito on ruskehtavaa ja vesimäistä sisältäen kovia kokkareita – se muistuttaa ternimaitoa. Oireet ovat voimakkaimmat hiljattain poikineilla, mutta lähes oireettomiakin utaretulehduksia esiintyy. Lehmät erittävät bakteeria maitoon joko jatkuvasti tai ajoittain.

[ 2]

Esiintyminen Mykoplasmoja löytyy nautojen ylähengitysteiden ja sukuelinten limakalvoilta. Vasikat voivat erittää mykoplasmoja sierainlimassa. Hiehot sekä lehmät sairastuvat erityisesti poikimisen yhteydessä.

Akuutin mykoplasman aiheuttaman utaretulehdusepidemian tavallisin lähde on karjaan ostettu eläin, jolla tartunta on ollut piilevänä.

Mykoplasmat leviävät lypsyn yhteydessä tai muun ympäristön välityksellä sekä suorassa kontaktissa eläimestä toiseen. Ne leviävät lehmällä keuhkoista ja nivelistä utareeseen, tartunta vetimien kautta on toki myös mahdollista. Vasikat saavat tartunnan useimmiten M. bovista sisältävästä maidosta, mutta joskus myös suoraan emältään.

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

[3]

Tartunnan paraneminen M. boviksen aiheuttama utaretulehdus ei parane antibioottihoidolla eikä rokotetta ole. Utaretulehdusta sairastavat eläimet tulee lypsää erillään ja teurastaa mahdollisimman nopeasti.

M. bovis -tutkimushankkeen karjoissa on ilmennyt vuosina 2013–2016 2–8 utaretulehdusta 2–8 viikon aikana (karjakoko 20–270 lehmää), jonka jälkeen utaretulehdusepidemia on rauhoittunut todennäköisesti lehmien immuunipuolustuksen vahvistuttua. Kun karjan immuunipuolustus ajan myötä laskee, noussee riski uusille utaretulehduksille.

M. bovis -tartunta jää pyörimään ainakin vasikoissa, jos erottelutoimenpiteisiin ei ryhdytä. Tietoa karjojen mahdollisuuksista vapautua tartunnasta täysin ei toistaiseksi ole.

Sähköiset terveys– todistukset valmiina Nasevan raportti karjan terveydentilasta on täydentynyt toiminnolla, jolla Nasevaan kirjautunut karjanomistaja voi laatia sähköisesti allekirjoittamansa todistuksen tilan terveystilanteesta. Todistuksella hän vakuuttaa, että terveystilanneraporttiin Nasevasta kootut tiedot pitävät edelleen paikkansa.

Raportille tulostuu pitopaikoittain viimeisimmän terveydenhuoltokäynnin päivämäärä, eläinlääkäri ja merkinnät osioista Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy ja Tarttuvien tautien esiintyminen. Raportti kertoo myös, onko tilalle asetettu erityistilanne tarttuvan taudin vuoksi. Lisäksi listataan tarttuvatautitutkimusten määrä edeltävän 12 kuukauden ajalta ja tieto positiivisista tuloksista. Mikäli tila on liittynyt Mycoplasma bovis -vastustusohjelmaan, siitäkin löytyy tieto raportista. Eläinten ostot ja tuonnit kertovat osaltaan tilan toimintatavasta – vilkas eläinliikenne on varteenotettava riskitekijä.

Terveystilanneraportti toimii pohjana eläinkaupassa ja sen voi lähettää ostajaehdokkaalle jo kaupanteon alkuvaiheessa vaikkapa sähköpostin liitteenä. Raportti ei kuitenkaan yksin riitä turvalliseen kaupankäyntiin. Sitä täydentämään on laadittu niin ikään sähköisesti täytettävä eläinlääkärin todistus pitopaikan eläinten terveystilanteesta.

Todistus on hyvin yksinkertainen ja sitä voidaan täydentää liitteellä. Lisäksi ostajan niin halutessa hänelle voidaan toimittaa eläinlääkärin todistus yksittäisen eläimen/eläinryhmän terveystilanteesta. Allekirjoitetut todistukset ovat voimassa kaksi kuukautta ja vain voimassa olevat todistukset voi ladata ja tulostaa.

Tuottajakoulutukseen ilmoittautuminen on alkanut Turvallisemmasta nautaeläinliikenteestä ja uuden Nasevan käytöstä startataan 14 paikkakunnan koulutuskierros, joka alkaa Ilmajoelta 5.10.2016 ja päättyy 5.4.2017 Hyvinkäälle.

Aikataulu ja paikkakunnat löytyvät Nasevan ja ETT:n nettisivuilta, jossa on myös linkki ilmoittautumislomakkeelle.

Kuvitus: Ossi Hiekkala

Vinkkejä hoitokirjauksiin

44

Maito ja Me 3/2016

Tilat ovat tarttuneet mahdollisuuteen saada joitakin lääkkeitä tulevien tautitapausten varalle. Tämä näkyy myös hoitoilmoitusten toimitustavoissa, joista suuri osa tulee tätä nykyä tuottajan itsensä tallentamina. Ilmoituksen kirjaamista on kehitetty saadun palautteen pohjalta. Näppäilytyötä voi vähentää muutamalla kikalla, jotka on kuvattu Nasevan hoitojen ja lääkitysten tallennusohjeessa. Muutaman sivun kuvallinen tallennusohje löytyy Nasevan harmaasta alapalkista Ohjeet ja lomakkeet -sivulta.

Teksti Paula Halkosaari Nasevan rekisterivastaava, ETT ry

Eläinlääkäri

Kysy asiantuntijalta

Streptococcus agalactiaen saneeraus vaatii työtä ja täsmällisyyttä

Miten estää seosrehun lajittuminen?

Streptococcus agalctiae aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 300 lypsykarjassa utaretulehduksia ja sitä kautta ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia. Koska bakteeri saattaa joskus aiheuttaa myös ihmisille vakavia sairauksia (esimerkiksi vastasyntyneiden verenmyrkytyksiä), on hävittämiselle vahvoja perusteita.

Eloeläinkaupassa karjan S. agalactiae -vapaudesta on etua.

Kokemuksella voi sanoa, että noin kahdella kolmasosalla pihattokarjoista saneeraaminen onnistuu, mutta saneerauksessa on monia ongelmia.

S. agalactiae on erittäin tarttuva – maito tartuttaa etenkin lypsyllä ja parsissa. Norjalaisten uusien tutkimusten mukaan S. agalcatiaeta saattaa löytyä myös ulosteista.

Pääsääntöisesti nuorkarja puhdistuu ajan myötä.

On vielä hieman epäselvää, käyttäytyvätkö eri alalajit eri tavalla ja mikä saattaa aiheuttaa joidenkin alalajien osalta enemmän ongelmia saneerauksessa kuin toisten. Myös ihminen voi tartuttaa lehmiin itse kantamansa alalajin.

S. agalactiaen saneeraus on suhteellisen kallista, koska maitonäytteiden analysointi maksaa (aluksi vähintään 3 kierrosta kaikkien lehmien kokomaitonäytteitä analysoidaan, PCR-analyysin hinta 14,40 €/näyte). Kuluja nostavat sairaiden lehmien antibioottihoidot ja maitohukat sekä lisääntynyt työ.

Miten onnistua saneerauksessa?

Koska bakteeri on erittäin tarttuva ja tartunta myös palaa helposti ensimmäisen vuoden aikana – useimmiten vastapoikineiden utaretulehdusten muodossa – ovat

vaatimukset managementin tasolle kovat, jos saneerauksessa halutaan onnistua. Yrittäjän tulee olla vahvasti motivoitunut ja tietää kustannukset ja toimintatavat.

Toiminnan pitää olla systemaattista ja kaikkien työntekijöiden (myös lomittajien) tietoisia saneerauksesta ja ohjeista. Kirjallisia ohjeita kannattaa laittaa näkyviin paikkoihin.

Saneeraus kestää useimmiten reilun vuoden, ja usein noin pitkän ajanjakson aikana moni ehtii jo herpaantua.

Ellei tartunnan kantajia kyetä pihatossa erottelemaan ja seuraamaan niiden paranemista ennen palautusta terveiden joukkoon, ei saneeraukseen kannata ryhtyä lainkaan! Kesällä erottelukarsinat voi virittää navetan ulkopuolelle, joten saneeraukseen kannattaa ryhtyä keväällä. Parsinavetoissa tartuntariski on talvella selvästi pienempi eläinten kytkennästä johtuen.

Laura Kulkas

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

Tällä palstalla eläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä.

Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Seosrehun lajittumisen yleisin syy on liian kuivat komponentit.

Valmiin rehun kuiva-ainepitoisuus saa olla maksimissaan 40 prosenttia. Se on helppo määrittää kotikonstein esimerkiksi mikrossa tai vihanneskuivurilla. Jos otat säilörehusta näytteen rintuuksesta, huomioi, ettei se ole ehtinyt kuivua.

Paras näyte tulee apevaunussa tai myllyssä sekoitetusta säilörehusta.

Liian kuivaan seosrehuun kannattaa ehdottomasti lisätä vettä sitomaan komponentteja toisiinsa.

Suositus on, että komponentit lisätään ”pitkä ennen lyhyttä ja kuiva ennen kosteaa”. Kostea rehu on herkkä muussaantumiselle, jolloin lehmät jättävät sen syömättä. Käytännössä hyviä tuloksia on kuitenkin saatu, kun väkirehukomponentit on laitettu seosrehun tekoa edeltävänä päivänä myllyyn tai seosrehuvaunuun veteen turpoamaan.

Maidontuotannon tehostaminen lisää utareisiin ja vetimiin kohdistuvaa stressiä. DeLaval kehittämien vedinhoitotuotteiden avulla karjasi utareterveys voidaan turvata paremmin ja tuotantosi ja työsi kannattavuus paranee.

Löytääksesi parhaan mahdollisen vedinhoitoaineen karjallesi, ota yhteyttä oman alueesi DeLaval henkilökuntaan tai katso lisätietoja DeLaval internet-sivuilta, www.delaval.fi/vedinhoitoaineet 1.9.-31.10.2016 kampanjassa Hamra Red ja Prima !

46

Maito ja Me 3/2016 Maito ja Me 9.2016 Maidon laatu ja vedinhoitotuotekampanja.indd 1

77,140,353,1103,-

suos. suos. suos. suos.

85,60 155,20 391,80 1224,90

11.8.2016 7:42:10

Maitotilayrittämisen asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimi­tukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh.

010 381 2904.

• Joustavat etulokasuojat • Jousitettu ohjaamo • Jarruventtiili • Metalliväri • 50 km/h • Etusi 5000 €

42,- suos. 46,60 76,- suos. 84,40 192,- suos. 213,20 600,- suos. 666,40

Prima

10L 20L 60L 200L

Maitotila-asiantuntija, MMM agronomi ProAgria Lappi laura.post@proagria.fi (vanhempainvapaalla)

50H HUOLTO JA KATTAVA VARUSTEPAKETTI

käyttövalmis kasto/spray, jonka tehoaineena on tehokas klorheksidiini.

oranssinvärinen, vetyperoksidipohjainen vedinhoito robottikäyttöön!

Laura Post

NYT PALKITTUJEN VALTRA N- JA T- MALLISARJOJEN SUURIMPIIN MALLEIHIN > KAUPAN PÄÄLLE

Hamra Red

10 L 20L 60L 200 L

testata lajittumista ruokintapöydän eri päädyistä sekä verrata annetun ja lehmien jo osaksi syömän seosrehun koostumusta. Pahimmillaan yli puolet seosrehussa olevasta väkirehuista häviää tunnissa. Äärimmäisessä tapauksessa lehmät eivät syö seosrehua ollenkaan pinnasta, vaan siirtelevät sitä turvalla ja nuolevat pöydälle pudonneet väkirehut. Lajittelua harrastavat lehmät jäävät useimmiten kiinni siitä, että niillä on turvan ympärillä rehumuruja ja peräpäässä sontaviikset sekä löysä uloste. Maidon rasvapitoisuus on niillä yleensä myös pienempi. Tarkkaile myös lehmien välisiä tuotoseroja.

Jaa lajittuva rehuerä pöydälle kahdessa osassa tunnin aikavälillä, jotta aremmatkin lehmät saisivat suunnitelman mukaista seosrehua, kun dominoivat lehmät ovat siirtyneet jo makuulle.

KIIT S.

MUKANA TALKOISSA

Valitse vedinhoitoaine, jolla on merkitystä

Muut lajittumista aiheuttavat ongelmat voivat liittyä silppuamiseen ja sekoitusaikaan. Optimaalinen silpun pituus on 2–6 senttiä. Yli 6 cm pitkän korren lehmä saa eroteltua helposti kielellään. Oljen ja muut kevyet korsirehut voi joutua laittamaan vasta säilörehun sekaan, jotta ne saadaan pilkottua. Tarkista myös terien kunto tutkimalla, ovatko korret leikkautuneet vai hiertyneet poikki.

Jos seosrehusta löytyy säilörehupaakkuja, joiden seassa ei ole ollenkaan väkirehua, on sekoitusaika ollut liian lyhyt. Pienet, tiiviit paakut ovat joko muussaantunutta tai pilaantunutta säilörehua. Se, kumpi on kyseessä, selviää paakun avaamalla ja haistamalla.

Väkirehut tulee laittaa appeeseen aina mureistettuna, ei rakeistettuna.

Pienet komponentit kannattaa sekoittaa esiseoksiksi.

Shaker boxilla eli rehusihdillä voi

Lisäksi uuden Valtra-traktorin ostaja saa korottoman lyhennysvapaan helmikuun 2017 loppuun.

Hinnat alkaen Valtra N174 80.242 € alv. 0%, Valtra T234 115.081 € alv. 0% .Lyhennysvapaa Valtra Rahoitus -ehtojen mukaan. Kuvien traktorit erikoisvarustein.

> VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra is a worldwide brand of AGCO. ®

TULE TUTUSTUMAAN PALKITTUIHIN KONEISIIN KONEAGRIAAN

YOUR WORKING MACHINE

Tee tulosta omalla säilörehulla Nyt ennakkomyynnissä!

Koneklinikka

Tee tulosta omalla säilörehulla

Bonsilage Pro

Eri säilörehujen käymistuotteet

käsittelemätön Bonsilage Pro

– säilöntäaine nurmija apilasäilörehulle

Bonsilage Plus

• muodostaa säilörehuun runsaasti propyleeniglykolia, joka pienentää ketoosiriskiä lypsylehmillä • estää tehokkaasti rehun jälkilämpenemistä ja kuiva-ainehävikkiä • sopii erityisesti kesällä ja aikaisin syksyllä avattaviin siiloihin

kg/ tonni säilörehua

40 30 20 10 0

Maitohappo Maitohappo

Etikkahappo Propyleeniglykoli Jäännössokeri Propyleeniglykoli

Rumivital (logo)

Uusi rehuinnovaatio lypsykarjan ruokintaan

- Uusi rehuinnovaatio lypsylehmien ruokintaan Rumivital on Schaumannin uusi rehuinnovaatio. Rumivitalin sisältämät entsyymit pilkkovat säilörehun sulamatonta kuitua pötsimikrobeille sopivaan muotoon. Näin rehun sulavuus paranee ja valkuaista sekä energiaa vapautuu maidontuotantoon.

Johan Wasströmin tilalla Raaseporissa on käytetty Rumivitalia tammikuusta 2016 lähtien. Ennen Rumivitalin käyttöönottoa tuotostaso oli 30,2 kg/lehmä ja lypsykäynnit robotilla 2,6-2,7. Ensimmäisen koejakson aikana käynnit nousivat 2,8-2,9:ään ja maitomäärä 32,2 kiloon, samalla solut laskivat merkittävästi. Kun Rumivital on Schaumannin uusi rehuinnovaatio.

Rumivital jätettiin pois ruokinnasta, käynnit, maidon solutaso ja maitomäärä Rumivitalin sisältämät entsyymit pilkkovat säilörepalautuivat lähtötilanteeseen. Otettaessa Rumivital kolmen viikon tauon jälkeen hun sulamatonta kuitua pötsimikrobeille sopivaan takaisin ruokintaan, käynnit lisääntyivät nopeasti 3,0:aan ja maitomäärä nousi muotoon. Näin rehun sulavuus paranee ja valku35,2 kiloon samalla, kun solut laskivat uudestaan.

aista sekä energiaa vapautuu maidontuotantoon.

A

utomaattiset lypsyjärjestelmät ovat kasvattaneet voimakkaasti osuuttaan Pohjoismaissa. Tällä hetkellä robotti lypsää 18 prosentilla pohjoismaisista tiloista, alueen maidosta 30,3 prosenttia tuotetaan automaattilypsytiloilla ja lehmistä 27,3 prosenttia lypsetään robotilla.

Pohjoismaisilla meijereillä on yhteistyöverkosto, jossa tehdään työtä maidon laadun hyväksi. Verkoston nimi on NMSM (Nordiske Mejeriorganisationers Samarbejdsudvalg for Mælkekvalitetsarbejde eli Pohjoismaisten meijerijärjestöjen maidon laatutyöryhmä). NMSM:n yksi ryhmä keskittyy lypsyyn ja maidonkäsittelyn tekniikkaan (NMSM-tekniikka). Työryhmä kerää muun muassa lypsyrobottien maahantuojilta vuosittaiset lypsyrobottitilastot.

Uusimmat NMSM-tekniikan keräämät luvut vuodelta 2015 osoittavat, että sekä Tanskassa että Ruotsissa automaattilypsy on monen voimakkaan yleistymisvuoden jälkeen vähenemässä, kun taas muissa Pohjoismaissa investoidaan edelleen automaattilypsyyn. Eniten automaattilypsytiloja on Norjassa: vuoden 2015 lopussa tiloja oli 1 554.

Hieman alle 30 % lehmistä lypsetään robotilla

Johan Wasströmin tilalla Raaseporissa on käytetty Rumivitalia tammikuusta 2016 lähtien. Ennen Rumivitalin käyttöönottoa tuotostaso oli 30,2 kg/ lehmä ja lypsykäynnit robotilla 2,6-2,7. Ensimmäisen koejakson aikana käynnit nousivat 2,8-2,9:ään ja maitomäärä 32,2 kiloon, samalla solut laskivat merkittävästi. Kun Rumivital jätettiin pois ruokinnasta, käynnit, maidon solutaso ja maitomäärä palautuivat lähtötilanteeseen. Otettaessa Rumivital kolmen viikon tauon jälkeen takaisin ruokintaan, käynnit lisääntyivät nopeasti 3,0:aan ja maitomäärä nousi 35,2 kiloon samalla, kun solut laskivat uudestaan.

Olemme KoneAgriassa Jyväskylässä osastolla B112.

Automaattilypsy Pohjoismaissa

Vuoden vaihteessa Pohjoismaissa oli yhteensä 7 179 robottia 4 444 tilalla, mikä tekee noin 1,6 robottia per tila. Maitotiloja Pohjoismaissa oli kaikkiaan 24 730, mikä tarkoittaa, että 18 prosentilla maitotiloista oli lypsyrobotti.

Nämä tilat ovat keskimääräistä suurempia, minkä johdosta NMSM-tekniikkaryhmä arvioi, että reilusta 1,4 miljoonasta lehmästä noin 27,3 prosenttia lypsetään lypsyrobotilla. Maidontuotannosta noin 30,3 prosenttia arvioidaan lypsettävän lypsyrobotilla: noin 12,3 miljardista kilosta maitoa automaattilypsytiloilta tulee noin 3,7 miljardia kiloa.

Automaattisia lypsypaikkoja eniten Tanskassa www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

Eniten automaattilypsytiloja on Norjassa.

Esa Manninen

Neuvontapäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut esa.manninen@valio.fi

Automaattilypsytilojen määrä Pohjoismaissa v. 1996–2015 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

Tilanne 31.12.2015

Tanska

Suomi

Islanti

Norja

Ruotsi

Pohjoismaat

Lehmien osuus (%)

25,1

25,6

35,2

33,0

28,0

27,3

Maidon osuus (%)

27,7

28,3

37,4

35,0

33,6

30,3

Lypsypaikkoja/tila

2,8

1,4

1,2

1,0

1,8

1,6

ǏǏAutomaattilypsyssä olevien lehmien ja maidon osuudet sekä keskimääräinen automaattilypsytilan tilakoko Pohjoismaissa 31.12.2015.

NMSM-tekniikkaryhmä • Snorri Sigurdsson, puheenjohtaja, Seges P/S (sns@seges.dk) • Esa Manninen & Kaj Nyman, Valio Oy • Tilmann Hettasch, Tine SA • Carolina Markey & Karin Thunberg, Växa Sverige • Helge Kromann & Hans Henrik Bentin, Seges P/S

Vuoden vaihteessa 1 554 automaattilypsytilalla oli 1 620 lypsypaikkaa. Lypsypaikkoja on kuitenkin eniten Tanskassa – 2 194 lypsypaikkaa 774 tilalla.

Tanskalaiset automaattilypsytilat ovat kooltaan reilusti suurempia kuin muissa

Pohjoismaissa, sillä tilalla on keskimäärin 2,8 lypsypaikkaa. Seuraavina tulevat ruotsalaiset tilat, joilla on keskimäärin 1,8 lypsypaikkaa per tila. Muissa maissa lypsypaikkoja on alle 1,4 per tila.

Pohjoismainen yhteistyö Huolimatta suurista tuotanto-olosuhteiden eroista Pohjoismaiden välillä, on maille yhteistä se, että merkittävä osuus maidosta tulee automaattilypsytiloilta.

Maidon laatutekijöihin, solu- ja bakteeripitoisuuksiin ja vapaiden rasvahappojen määrään, on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pohjoismaisella eri osaamisalueiden välisellä yhteistyöllä sekä tutkimustiedon ja kokemusten vaihdolla on nyt suurempi merkitys kuin koskaan aikaisemmin.

Lähde: Pohjoismaisten meijerijärjestöjen maidon laatutyöryhmä, NMSM-tekniikan lehdistötiedote.

Maito ja Me 3/2016

49

Tapahtumat

Uusi Valma kiinnosti Okrassa Oripään Okrassa Valion osastolle soljui katkeamaton vierailijavirta. Osastolla tarjoiltiin Valion vähempisokerisia ja -suolaisia uutuuksia.

Meillä on rima vähän korkeammalla

Teksti ja kuvat Anu Artjoki

Valioryhmän omistajayrittäjät tutustuivat Okrassa loppusyksystä uudistuvaan Valmaan ja alkutuotannon yrittäjille tarjoamiin palveluihin sekä Valmakauppaan.

Valion ja osuuskuntien hallintohenkilöt keskustelivat vierailijoiden kanssa maitoalan kuulumisista.

Okrassa vierailleet omistajayrittäjät Elina ja Markus Mikkola Yli-Iistä totesivat, että uudessa Valmassa hyviä parannuksia ovat esimerkiksi mahdollisuus vertailla rehunäytteitä sekä lehmäkohtaisten näytteiden solulukutaulukko. Markus Mikkola on perehtynyt uudistuvaan Valmaan pilottiryhmässä, joka on osallistunut tiiviisti Valman kehitystyöhön jo puolitoista vuotta.

Muita uusia ominaisuuksia Valmassa on esimerkiksi rasva- ja valkuaissuhteen seuraaminen analyyseistä. Lisäksi hälytykset ja poikkeamat näkyvät yhdellä vilkaisulla uuden Valman etusivulta. Maitobudjetti on erinomainen uusi työkalu maidontuotannon kannattavuuden seurantaan ja tavoitteiden asettamiseen.

Markus Mikkola muistuttaa, että Valman uudistus on ollut todella mittava projekti, jonka parissa on työskennellyt lukuisa määrä tietotekniikkan asiantuntijoita. ”Mikäli kaikki ominaisuudet eivät heti täysin toimisi, on hyvä löytyä ymmärrystä – joukko ammattilaisia on työskennellyt

ǏǏValion omistajayrittäjät Elina (vas.) ja Markus (kesk.) Mikkola Yli-Iistä keskustelivat Okrassa Osuuskunta Pohjolan Maidon tuotantoneuvoja Eija Kontion kanssa verkkopalvelu Valmasta.

Mukana oli 4 kuukauden ikäinen Iida.

intensiivisesti verkkopalvelun rakentamisen parissa”, Mikkola muistuttaa.

Merkittävin parannus on uuden Valman toimiminen myös mobiililaitteilla. Yrittäjiltä erityistä huomiota vaativa muutos on kirjautuminen sähköpostiosoitteella.

Maitojuhla kokosi omistajayrittäjät Okrassa Valion omistajayrittäjille ja kutsuvieraille järjestettiin Valio Maitojuhla, jossa puhuivat maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Valion Tuoteryhmät ja T&K vastuualueen johtaja Tuomas Salusjärvi. Juhlan avasi Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja Mauri Penttilä.

Maatalousalan osaajaksi

Puheessaan Salusjärvi peräänkuulutti hallitukselta vahvaa maatalouspolitiikkaa ja korosti valiolaisen vastuullisen maidontuotannon merkitystä. ”Valion maitotilayrittäjät ovat kautta aikojen sisäistäneet maidon laadun merkityksen. Nyt voimme tehdä vastuullisesta maidontuotannosta – valiolaisesta tuotantotavasta – yrityksen tuotteille vahvan aseen kilpailuun”, Salusjärvi totesi.

Kaikkiaan heinäkuun alussa järjestetyssä Okrassa vieraili 83 500 kävijää.

Lue lisää Okrasta 0 maitojame.fi/sections/ajankohtaista Uutinen Maitojuhlasta valio.fi-palvelussa 0 valio.fi/yritys/media/uutiset

Käytetyt lypsyrobotit ja karjatalouskoneet

Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto • Aloitus 12.1.2017, kesto noin 1 vuosi, monimuotokoulutuksena • Pääsyvaatimuksena alan tai muun vastaavan alan perustutkinto tai riittävä työkokemus • Hinta 400 euroa. Lisäksi peritään OPH:n tutkintomaksu 58 euroa.

Virta-energiarehujen avulla voit kohottaa rimaa maidontuotannossa ja huolehtia samalla lehmiesi terveydestä – tilasi ruokintamuodosta riippumatta. Nyt ensimmäistä kertaa nautarehuissa mukana myös luonnon oma voiteluaine Progres!

Lisätietoja • www.osao.fi/koulutuskalenteri • Anna-Maija Lawson p. 050 317 4674.

www.staldmaeglerne.dk Yhteyshenkilö Suomessa: Jouko Pasi p.(040) 723 6010 www.joukopasi.fi

www.suomenrehu.fi www.hankkija.fi

Valioryhmä

Työ kevyeksi

Torppaa syysväsymys Anna-Riikka Pukari Toimitusjohtaja Osuuskunta Tuottajain Maito ari.makela@valio.fi

Valmakaupassa vahva tekemisen meininki Valmakauppa on Valioryhmän maitotilayrittäjien oma hankintakanava, josta on kasvanut merkittävä toimija suomalaiseen maidontuotantotarvikekauppaan.

O

Maito ja Me 3/2016

Yhteiskilpailutuksilla saavutamme huomattavaa säästöä niin osuuskunnissa kuin Valiolla. autotoimituksiin. Käytön kasvua ovat tukeneet tuore palvelun ulkoasun ja käytettävyyden uudistus. Uusi Valmaverkkokauppa toimii käyttäjätoiveiden mukaisesti nyt myös kaikissa mobiililaitteissa.

Verkkokaupan valikoiman lisäämiseen viime aikoina tehdyt panostukset toivottavasti lisäävät osaltaan palvelun käyttäjätyytyväisyyttä. Verkkokaupan tilausten maitoautotoimitusten seurannassa olemme hyödyntäneet kuluvan vuoden keväästä alkaen keräilyauton KAMU-järjestelmää eli havaittujen poikkeamien raportoinnin avulla tavoittelemme entistä varmempaa tilaus-toimitusketjua.

Melan asian­ tuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuu­ desta ja -hyvinvoinnista.

ES

D

52

alentuneet ostohinnat viemme aina omiin myyntihintoihimme. Saavutetut tulokset kannustavat tiivistämään ja kehittämään tätä ostoyhteistyötä uusiin tuoteryhmiin.

Kehittyvä Valmaverkkokauppa sopii hyvin kauppapalveluidemme työkaluvalikoimaan ja palvelun käyttö onkin selvällä kasvu-uralla. Verkkokauppaostosten yhteisarvo kohoaa tänä vuona noin 8,5 miljoonaan euroon ja kuukausittaisten tilausten määrä on jo 13 000 tasolla. Ympäri vuorokauden avoinna olevan tilauskanavan käyttö on asiakkaalle vaivatonta ja tehtyjen tilausten toimitukset siirtyvät sujuvasti maito-

Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys auttavat synkän vuodenajan yli.

Asiantuntija Mela

Nopeat hiilihydraatit väsyttävät ja lihottavat. Valkoiset jauhot ja sokerit kannattaa vaihtaa vaikka pähkinöihin ja hedelmiin.

Väsymystä lisää eristäytyminen, vaikka se tuntuisikin houkuttelevalta ja luontevalta syystekemiseltä. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys auttavat jaksamaan synkän vuodenajan yli.

Televisio, tietokone ja puhelin kannattaa sulkea viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Innostavat, jännittävät ja pelottavat asiat pitävät illalla vireystilan liian korkeana.

Kahvi ja alkoholi eivät ole hyviä lääkkeitä syysväsymykseen. Kofeiini piristää hetkeksi ja nousuhumalassa on puolensa, mutta molemmat lisäävät univaikeuksia. Kahvia ja alkoholia tulee välttää iltaisin, sillä kofeiini hidastaa unentuloa ja alkoholi heikentää unen laatua.

YH

suuskuntien 34 myymälää ja verkkokauppa palvelevat asiakkaita tuoreen nimiuudistuksen myötä yhtenäisenä Valmakauppa-ketjuna. Palveluiden saatavuutta koko maassa vahvistaa maitoautotoimitukset, jotka mahdollistavat maitotuotteiden ja maidontuotantotarvikkeiden säännöllisen toimitusketjun aina tilalle asti.

Osuuskuntien kauppaliiketoiminnan vaikuttavuudesta kertoo yhteenlaskettu liikevaihto, joka on kivunnut jo 130 miljoonaa euroon. Myynnin tunnuslukujamme ovat viime vuosina kirittäneet erityisesti rehujen, peltoviljelytarvikkeiden, poltto- ja voiteluaineiden sekä rehunvalmistustarvikkeiden massatuotantopanosten kaupan kasvu.

Kasvu ei ole itseisarvo, mutta toteutuessaan mahdollistaa aiempaa kilpailukykyisemmät tuotantopanosten hinnat ja kattavammat palvelut valiolaisille omistajayrittäjille. Osuuskuntien yhteistyön kautta saavutamme merkittävän ostovolyymin, jonka myötä pystymme entistä paremmin vaikuttamaan markkinoiden hintatasoon. Kasvun tavoittelu ja ostojen keskittäminen omaan osuuskuntaan lisää siten kilpailuetuamme markkinoilla. Ostojen tilakohtaista keskittämistä omaan osuuskuntaan kannustaa myös asteittain nouseva myynnin ostohyvitysjärjestelmämme.

Kuluvan vuoden yhtenä Valmakaupan kehitysponnistuksena olemme laajentaneet yhteishankintaa yhdessä Valion kanssa. Kokemus toteutuneista yhteiskilpailutuksista on, että näin toimien saavutamme hinnoissa huomattavaa säästöä niin osuuskunnissa kuin Valiolla. Lisäksi yhteistyö on tuonut mukanaan toiminnallista tehokkuutta itse kilpailutusprosessiin.

Osuuskunnan tavoitteena on hinnoitella tuotteet Valmakaupassa niin edullisiksi kuin mahdollista, joten

suuteen, makeanhimoon ja sitä kautta painonhallintaan.

Säännöllinen liikunta kohentaa mielialaa, tuottaa mielihyvää, aktivoi keskushermostoa, muuttaa hormonitoimintaa ja tehostaa valohoitoa.

Lajiksi kannattaa valita mieleinen ja ainakin hyvällä säällä ulkolajit piristävät. Kävely luonnossa on erityisen terapeuttista. Ympäristön tarkkailu vie huomion omasta itsestä ulospäin ja paha olo jää taka-alalle.

Ruokavalio on hyvä tarkistaa erityisesti syksyllä. Makeanhimo yltyy tyypillisesti iltapäivällä ja illalla.

N

Ari Mäkelä

Syksyllä päivän lyhentyessä moni kärsii syysväsymyksestä.

Koska talviunet ovat karhuja varten, täytyy keksiä muita keinoja virkistäytymiseen ja syksystä nauttimiseen.

Tavallisia syysväsymyksen oireita ovat uneliaisuus, univaikeudet, ärtyneisyys, makeanhimo, painonnousu ja vetämättömyys. Iän myötä oireilu pahenee, ja ongelma kulkee suvussa. Naiset oireilevat jonkin verran miehiä enemmän. Jopa kolmasosa ihmisistä kärsii syysväsymyksestä.

Tehokas apu syysväsymykseen on valohoito. Päivän valoisia tunteja kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan ulkoiluun. Kirkasvalolampulla voi jatkaa ja tehostaa hoitoa.

Valohoitoa pitäisi nauttia vähintään puoli tuntia aamuisin, jolloin valo saa sisäisen kellon parhaiten liikkeelle.

Kirkasvalo tehoaa etenkin uneliai-

SÄ E E MM N

Starttipak

Ä

etti sisältä

ä:

a käyttöp anee ja kaapelit lin, muuntajan, ante

nnin a 20 kpl H eati 5 vuoden me HR -pantaa, joill takuu a a asennu ksen täydennys , käyttöönoton ja koulutuks en

Heatime HR - kiimat ja märehtiminen

Havainnoi karjaasi kokonaisvaltaisesti

Hinta 595

5 € + alv

24 %

Kiimojen ja märehtimisen tunnistus auttaa huomattavasti maidontuotannon laadun ja määrän kehittämisessä. Märehtiminen on herkkä merkki eläimen terveydentilasta ja hyvinvoinnista.

Heatime HR mittaa kaulapanta-anturilla tarkasti karjan märehtimisiä kiimanseurannan lisäksi.

Tervetuloa tutustumaan laitteeseen KoneAgria-näyttelyyn Jyväskylässä 6.-8.10.2016!

Kysy lisää Juha Kauraselta 040 3115 258 tai heatime@faba.fi!

Etusi jopa 1000€!

Tarjous voimassa lokakuun 2016 Faban kumppani

Valio koekeittiö Mifu-lasagne

Vaihtelu – kukapa sitä ei kaipaisi? Valio MiFU® on uudenlainen ruoanlaiton pääraaka-aine, jolla voit korvata klassikkoresepteissä lihan tai täydentää kasviksista valmistettuja ruokia. Mifu-aterian jälkiruoaksi maistuu upea syysomenista ja mantelista valmistettu kakku calvadosvaahdon kera.

4–6 annosta

9 lasagnelevyä MiFU-kastike 1 pak (330 g) Valio MiFU® ruokaraetta Original 2 (200 g) sipulia 3 valkosipulin kynttä 1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 2 tlk (à 400 g) tomaattimurskaa 1 dl vettä 1 kana- tai kasvisliemikuutio 1 tl sokeria ¼ tl jauhettua valkopippuria Juustokastike 3 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 3 rkl vehnäjauhoja 6 dl Valio maitoa 1 pussi (150 g) Valio Emmental raastetta ½ tl suolaa ¼ tl jauhettua valkopippuria Voiteluun 1–2 rkl Valio Oivariini® juoksevaa Pinnalle 1 dl Valio pizzajuusto raastetta

Mifunointi tuo piristystä syysruokiin

Mifu-kastike

Ihanat vinki t Ujo Kerma -blogista valio.fi/re septit/ blogi

Punajuuripaistos 3–4 annosta

600 g raakoja punajuuria 1–2 rkl Valio voita ¼ tl suolaa ½ tl inkivääriä ripaus rouhittua mustapippuria 1 dl vettä 1 rkl viinietikkaa ½ tl sokeria 1 pak (330 g) Valio MiFU® ruokaraetta Original 1 dl Valio kuohukermaa Pinnalle 4 (40 g) hapankorppua 2 rkl Valio voita sulatettuna ¼ tl kuivattua rosmariinia 1 rkl seesaminsiemeniä zz Kuori punajuuret. Viipaloi

ne 2 mm:n paksuisiksi siivuiksi monitoimikoneella tai veitsellä. zz Sulata voi paistinpannulla tai paistokasarissa. Lisää punajuuret, paista hetki.

Mausta. zz Lisää vesi ja etikka.

Esikypsennä kannen alla 10 min. Poista kansi, haihduta enin irtoneste pois ja lisää sokeri. Kaada punajuuret uunivuokaan.

54

Maito ja Me 3/2016

zz Lisää samalle pannulle

Mifu. Ruskista kevyesti harvakseltaan sekoittaen. zz Yhdistä Mifu punajuurien joukkoon. Valuta päälle kerma. zz Kypsennä uunin alaosassa 200 asteessa 20 min. Murskaa sillä aikaa hapankorput ja rosmariini esim. monitoimikoneessa.

Sekoita joukkoon voisula ja seesaminsiemenet. zz Murustele seos punajuurivuoan päälle.

Kypsennä vielä 10 min. zz Tarjoa pääruokana salaatin kanssa. Maistuu myös lisukeruokana.

Mifu-minestronekeitto

Omenakakku

200–250 g valkokaalia 1 (100 g) porkkana 1 valkosipulin kynsi 2 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 1 rkl tomaattipyreetä 1 l vettä 1 tlk (400 g) tomaattimurskaa 1 ½ kasvisliemikuutiota 1 tl sokeria ½ (150 g) purjoa 1 (200 g) punainen paprika 2 (100 g) varsisellerin vartta 1–1 ½ dl ( 75 g) minipastaa 1–2 pak (à 330 g) Valio MiFU® ruokaraetta Välimeren tomaatti ¼ tl rouhittua mustapippuria 1 dl tuoretta persiljaa

Kakkupohja 1 ½ dl vehnäjauhoja 2 dl (70 g) mantelijauhetta 1 dl tomusokeria 75 g Valio voita ½ dl Valio crème fraîchea Täyte 300 g marsipaania tai mantelimassaa 175 g Valio voita ¾ dl sokeria 3 munaa 1 dl Valio crème fraîchea 1 dl vehnäjauhoja 450–500 g hapahkoa omenaa 1 tl jauhettua inkivääriä Calvados-vaahto 2 dl Valio vispikermaa 2 dl Valio turkkilaista jogurttia 2 rkl calvadosta 2 rkl sokeria 2 tl vaniljasokeria 1 dl omenasosetta

5–6 annosta

zz Suikaloi kaali ja porkkana.

Hienonna valkosipuli. zz Kuumenna rasva isossa

kattilassa. Lisää kaali, porkkana ja tomaattipyree.

Kuullota sekoitellen 5 min. zz Lisää vesi, tomaattimurska,

liemikuutiot ja sokeri. zz Keitä kasviksia kannen alla

15 min. Hienonna keiton kiehuessa puhdistettu purjo, suikaloi paprika ja kuutioi sellerit pieniksi paloiksi. zz Lisää pasta, kasvikset ja Mifu ruokarae. Mausta pippurilla. zz Keitä 5–10 min, riippuen pastan keittoajasta. Tarkista suola. zz Viimeistele hienonnetulla persiljalla.

12 annosta

zz Sekoita kuivat aineet kulhossa.

Lisää huoneenlämpöinen voi ja crème fraiche. zz Nosta pehmeä taikina pyöreäksi kasaksi tuorekelmun päälle.

Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin. Valmista täyte.

Täyte zz Vaahdota marsipaani ja huoneenlämpöinen voi. Lisää joukkoon sokeri, sekoita hyvin. zz Vatkaa munat yksitellen joukkoon. Lisää crème fraiche ja inkivääri. Sekoita lopuksi vehnäjauho täytteeseen. zz Ota taikina jääkaapista ja taputtele se irtopohjavuoan (Ø 23 cm) pohjalle ja reunoille n. 3 cm:n korkeuteen. zz Leikkaa omenat ohuiksi lohkoiksi. zz Levitä täytettä ja omenoita kolme kertaa - aloita täytteestä ja lopeta omenaan. Päällimmäiset omenalohkot voi asetella esim.

kukan muotoon. zz Paista uunin alaosassa 175

asteessa 55 min. zz Anna kakun jäähtyä ennen

irrottamista vuoasta. Käytä tarvittaessa apuna veistä. zz Tarjoa kakku sellaisenaan tai calvadosvaahdon kanssa.

Calvadosvaahto zz Vaahdota vispikerma. Sekoita joukkoon jogurtti, calvados ja sokerit. Pyöräytä joukkoon omenasosetta jättäen vaahto raidalliseksi.

zz Paista Mifu ruokarae ja

hienonnetut sipulit ja valkosipuli pannulla rasvassa. zz Lisää tomaattimurskat.

Huuhtele molemmat tölkit ½ dl:la vettä ja lisää kastikkeen joukkoon. Lisää murennettu lihaliemikuutio, sokeri ja pippuri.

Anna kiehua alhaisella lämmöllä muutama minuutti.

Juustokastike zz Kuumenna rasva kattilassa ja kiehauta siinä vehnäjauhot. zz Lisää maito vähitellen ja sekoita tasaiseksi. Kuumenna sekoittaen ja lisää juustoraaste.

Mausta kastike.

Lasagnen valmistus zz Levitä voidellun lasagnevuoan pohjalle ensin Mifu-kastiketta ja sitten juustokastiketta. Lado päälle 3 lasagnelevyä. Laita päälle taas Mifu-kastiketta ja juustokastiketta. Valmista seuraavat kerrokset samaan tapaan. zz Painele lopuksi lasagnea kevyesti, jotta kastikkeet jakaantuvat tasaisesti. Ripota päälle juustoraaste. zz Kypsennä uunin ala-/ keskiosassa 175 asteessa n. 1 h. Anna vetäytyä 15 min ennen tarjoilua.

Maito ja Me 3/2016

55

Uutta valiolta Kuva: Anu Artjoki

Uusi Valio V Gefilu Gefiluss Kefir jogurtti

®

moi

Säätelee jopa aivojen toimintaa 3

Maidosta Mifuksi ”Mifun tuotekehitys alkoi vuonna 2009, kun huomasimme kuluttajien etsivän kasvavassa määrin vaihtoehtoja lihalle. Paistamista kestävän mutta mehevän rakenteen kehittäminen oli tuotekehityksemme tärkeimpiä tehtäviä, säilyvyyttä ja ravintoarvoja unohtamatta. Mifu valmistetaan ainutlaatuisella reseptillä ja patentoidulla teknologialla”, Valion tuotekehityksestä ja tuoteryhmistä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi kertoo.

Tuotekehityksen lähtökohdaksi otettiin kaksi kasvavaa kuluttajatrendiä: proteiinibuumi ja kasvava tarve lihalle vaihtoehtoisille proteiinilähteille.

Uuden tuotteen kehittämiseen tarvitaan paljon – muutakin kuin tuotekehittäjän työpöytä ja laboratorio. Valtaosa Mifun kehitystyöstä tapahtui Valion Seinäjoen tehtaalla, ensin koeajoina 500 litran koekattilassa ja loppuvaiheessa tehtaan oikeilla tuotantolinjoilla. ”Valio Seinäjoen porukka on tehnyt ison työn valmistusprosessin kehittämisessä.

Tuotekehittäjän työ joutuu kovaan testiin, kun tuote siirtyy omalta työpöydältä isompaan valmistusmittakaavaan. Onnistuneita lopputuloksia ei saataisi ilman tiivistä yhteistyötä”, tuotekehityksessä mukana ollut tutkija Niko Nurmi toteaa.

5 miljardia maitohappobakteeria

D B

Pitää pöpöt loitolla¹

B- ja Dvitamiineja

ǏǏValio Mifu® ruokarakeen lanseeraustilaisuudessa 25. elokuuta puhui Uudenmaan Martto-

jen toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala (vas.). Kokki Teresa Välimäki (oik.) valmisti mifusta kutsuvieraille erilaisia herkullisia ruokalajeja.

Edistää luontaista vastustuskykyä¹

Raikasta suomalaista Valio maitoa ja kalsiumia Sisältää sitruunamehua

Vahvista sisäistä voimaasi.

Valio.fi/gefilus 70 % vastustuskyvystä sijaitsee suolistossa. Kaikki Valio Gefilus® tuotteet sisältävät ainutlaatuista maitohappobakteeria lactobacillus rhamnosus GG:tä ja D-vitamiinia. Gefilus® maitotuotteissa on myös B12-vitamiinia ja mehuissa C-vitamiinia. ¹C- ja D-vitamiinit edistävät luontaisen puolustusjärjestelmän, ²kalsium ruoansulatusentsyymien sekä ³C- ja B12-vitamiinit aivojen normaalia toimintaa. Osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota ja terveitä elämäntapoja.

Valiolta ennennäkemätön innovaatio – maitopohjainen

ruokarae

Tuotteisto voi laajentua

Uudenlaiset proteiininlähteet ja ”fleksaaminen” eli sekasyöjän osa-aikainen kasvisruokavalio kasvattavat suosiotaan. Mifu-ruokarae on ensimmäinen tuote täysin uudessa maitoproteiinituotteiden kategoriassa.

V

alio vastasi lihalle vaihtoehtoisten proteiinilähteiden kasvavaan tarpeeseen ja toi syyskuussa markkinoille ennennäkemättömän innovaation.

Valio MiFU® paistettava ruokarae on täysin uudenlainen, maidosta valmistettu ja runsasproteiininen pääraaka-aine lämpimään ruoanlaittoon.

Mifu on tuoretta mutta jo valmiiksi kypsää, joten sen voi lisätä ruokaan sellaisenaan tai paistaa pannulla, jolloin ruokarakeet saavat rapean, ruskean paistopinnan.

Kuva : valio oy

Tasapainoinen suolisto 2

ai!

Mifu-ruokaraetta voi käyttää lämpimissä ruoissa jauhelihan, kinkun ja kanan tapaan.

Itsessään miedonmakuinen ruokarae saa makunsa kastikkeista, jotka sisältävät kotimaista rypsiöljyä ja mausteita. Makuvaihtoehtoja on kolme: Välimeren tomaatti, Meksikon pippuri ja Original.

Mifu on hyvä valinta arkiruoanlaittoon, sillä sata grammaa ruokaraetta sisältää 14 grammaa maitoproteiinia, mutta vain 3 grammaa rasvaa, josta ainoastaan 0,2 grammaa on tyydyttynyttä. Tuote sopii myös useimpiin erityisruokavalioihin, sillä se on laktoositon, gluteeniton, hiivaton, soijaton ja kananmunaton.

Mifu löytyy samasta hyllystä tofujen ja ruoanvalmistusjuustojen kanssa. Tuote valmistetaan Valion Seinäjoen tehtaalla.

Valio MiFU® tuotteisto laajenee lähitulevaisuudessa ja kaupoissa voidaan nähdä lähivuosina Mifusta uusia tuotemuotoja, jotka tarjoavat uudenlaisia vaihtoehtoja lihalle ja kanalle.

Teksti Jaana Kiesiläinen

ǏǏMifu sopii esimerkiksi pannulla paistettavaksi.

Lue lisää Valio MiFU® ruokarakeesta 0 valio.fi/mifu Maito ja Me 3/2016

57

Uutta valiolta Proteiinia uudessa muodossa

Valio Mifu

™

on uusi kotikeittiön pääraaka-aine Maidosta valmistettu Valio MiFU® paistettava ruokarae on uusi, runsaasti proteiinia sisältävä ruoanlaiton pääraakaaine. Se sopii sinne minne liha, kala ja kanakin.

Mifu on sellaisenaan käyttövalmis ja parhaimmillaan lämpimässä ruoanlaitossa. Tuotteen käyttö on helppoa ja nopeaa: sen voi lisätä lämpimiin ruokiin

sellaisenaan tai paistaa pannulla, jolloin rakeet saavat ruskean paistopinnan.

Makuvaihtoehtoja on kolme: Välimeren tomaatti, Meksikon pippuri ja Original.

Tuote on laktoositon, gluteiiniton, soijaton, hiivaton ja kananmunaton. Se säilyy avattuna jääkaapissa 5–8 päivää.

Pakkauskoko 330 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki

Juustohyllyn uutuuksia Syksyn iltojen pimetessä ajatukset kääntyvät pikku hiljaa pikkujouluihin ja joulun aikaan. Herkullisista juustoista koottu juustotarjotin on mitä parhain tarjottava illanistujaisiin tai juhlapöytään.

Valion ennestään laaja herkuttelujuustojen valikoima täydentyy syksyllä pitkään kypsytetyllä Valio Salaneuvos® Vanhempi herkuttelugoudalla.

Todellinen juustonvalmistuksen taidonnäyte, vähintään 18 kuukautta kypsynyt Valio Hienoin Mustaleima™ palaa syksyksi kausituotteena valikoimiin. Herkutteluun, leivän päälle ja ruoanlaittoon sopii myös uusi Valio Luomu™ maasdamjuusto.

58

Maito ja Me 3/2016

Pakkauskoot 300 g (Valio Salaneuvos® ja Valio Hienoin Mustaleima™) ja 500 g (Valio Luomu™ maasdamjuusto). Valmistaja: Valio Joensuu

Valio PROfeel® proteiinivälipalajauheiden ja heraproteiinilisien avulla voi helposti lisätä proteiinia erilaisiin välipaloihin ja leivonnaisiin.

Jauheita voi lisätä välipaloihin ja ruokiin oman tarpeen mukaan ja näin säädellä proteiinin määrää. Uutuudet ovat markkinoiden ensimmäiset täysin suomalaiset, laktoosittomat proteiinijauheet.

Valio PROfeel® proteiinivälipalajauheesta syntyy juotava tai syötävä välipala helposti missä ja milloin vain. Se on loistava valinta esimerkiksi palautusjuomaksi treenin jälkeen.

Jauhe sekoittuu nesteeseen helposti. Tarjolla on kaksi herkullista makua: mansikkainen ja suklainen. Yksi desilitra (50 g) proteiinivälipalajauhetta sisältää noin 22 grammaa proteiinia ja saman verran hiilihydraattia.

Heraproteiinijauheilla voi lisätä proteiinia tuttuihin aamu-, väli- ja iltapaloihin ja tehdä niistä ruokaisampia. Yksi desilitra (30 g) heraproteiinilisää sisältää 22 grammaa korkealaatuista heraproteiinia. Valittavana on neljä makuvaihtoehtoa: mansikkainen, suklainen, vaniljainen ja maustamaton.

Pakkauskoko 600 g.

Valmistuttaja: Valio Oy

Valiojogurtti® nyt vähempisokerinen

Valio ValSa® sarja laajenee

Suomen suosituimmassa jogurtissa on ollut syyskuusta alkaen 30 prosenttia vähemmän lisättyä sokeria kuin maustetuissa jogurteissa keskimäärin, mutta silti tuttu erinomainen maku.

Sokeria on vähennetty kaikista sarjan tuotteista, ja samalla tuotteet ovat muuttuneet vähälaktoosisiksi. Tuttujen makujen rinnalle tulee uutuuksina appelsiini ja päärynä-kinuski sekä kausimakuna kahvi-kardemumma.

Pakkauskoko 200 g / 1 kg. Valmistaja: Valio Riihimäki

Lasten Valio Play® mehujuomissakin vähemmän sokeria Myös lapsille on nyt uusi vähempisokerinen mehuvaihtoehto. Valio Kidius® mehujuomat siirtyvät Valio Play® tuotemerkin alle, ja samalla metsämansikka- ja appelsiinimehujuomista vähennetään sokeria. Tuotteet sisältävät jatkossa 30 prosenttia vähemmän lisättyä sokeria tavallisiin annosmehujuomiin verrattuna.

Sarjaan kuuluu myös sokeroimaton päärynänmakuinen mehujuoma.

Pakkauskoko 2 dl.

Valmistaja: Valio Helsinki

Valio Oivariini® pehmeästi levittyvä liittyy vähempisuolaisten Valio ValSa® tuotteiden joukkoon. Levitteessä on nyt 30 prosenttia vähemmän suolaa kuin tavanomaisissa rasvaseoksissa keskimäärin.

Ainutlaatuisen Valio ValSa® maitosuolainnovaation ansiosta tuotteiden suolapitoisuutta voidaan merkittävästi laskea mausta tinkimättä.

Valio Oivariini® pehmeästi levittyvä sisältää jatkossa myös jodia Valio Valsa® maitosuolan ansiosta. Ja Valio Oivariini® pehmeästi levittyvä on nyt entistäkin pehVähemmän makea meämmin levittyvä – siis mangoraejuusto loistava valinta vaikKuluttajien toiveesta proteiinipitoinen kapa lapsiperheille!

Valio raejuustovälipala on nyt saatavilla myös Pakkauskoko 350 ja vähemmällä sokerilla. Mangonmakuinen 550 g. Valmistaja: Valio raejuusto sisältää 30 prosenttia Valio Seinäjoki vähemmän lisättyä sokeria kuin tavanomaiset runsasproteiiniset maustetut välipalat. Raikas, hedelmäinen maku kruunaa kokonaisuuden. Tuote on laktoositon. Pakkauskoko 130 g.

Valmistaja: Valio Seinäjoki

Valio Gefilus® mehuuutuudet vahvistavat sisäistä voimaa Sokeri vähenee myös mehuissa. Uusissa, kevyemmissä Valio Gefilus® lähde mehuissa on 30 prosenttia vähemmän energiaa muihin lisättyä sokeria sisältäviin mehuihin verrattuna.

Valio Gefilus® mehut sisältävät C- ja D-vitamiineja, jotka ylläpitävät kehon puolustusjärjestelmän normaalia toimintaa sekä maailman tutkituinta maitohappobakteeria.

Mehumakuina ovat vadelma-mustaherukka ja persikka-passion. Pakkauskoko 1 l. Valmistaja: Valio Helsinki Maito ja Me 3/2016

59

Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat

Riitan aamulypsy

Suomen suosituin pastasarja lehmille – jo yli kymmenen vuoden ajan.

Riitta Brandt

Edunvalvonta­johtaja Valio Oy riitta.brandt@valio.fi

Maitomarkkinat käyttäytyvät arvaamattomasti

H

uono markkinatilanne on kestänyt tällä kertaa poikkeuksellisen pitkään. Samanaikainen Venäjän ja Kiinan tuonnin supistuminen EU:n maitokiintiöiden poistumisen kanssa on ollut tuhoisa yhdistelmä. Vihdoin kesän kääntyessä syksyyn ovat varsinkin voin ja rasvaisen maitojauheen hinnat jonkin verran vahvistuneet sekä maailmanmarkkinoilla että Euroopan unionissa.

Mutta onko mikään markkinoilla perusteellisesti muuttunut? Ainakin Venäjän rajat ovat edelleen kiinni.

Muutoinkin markkinatilanteessa tuntuu olevan tekijöitä, jotka vaikuttavat eri suuntiin.

E

U:n maidontuotannon kasvu on hidastunut, mutta kumulatiivisesti se on edelleen 3,3 prosenttia suurempi kuin viime vuonna, jolloin tuotanto kasvoi 2,5 prosenttia ja 3,7 miljardia kiloa. Kasvu on viimeisinä kuukausina hieman hiipunut ja kesäkuussa tuotettiin vähemmän maitoa kuin edellisvuonna. Koko vuoden maidontuotanto jäänee kuitenkin 1–2 prosenttia plussalle.

EU on pystynyt kasvattamaan kaikkien muiden maitovalmisteiden paitsi rasvattoman maitojauheen vientiä. Ylijäämää on viennin kasvusta huolimatta ollut ja sitä on varastoitu pääasiassa jauheen muodossa. EU:n

Uhkaako kallis poikimahalvaus?

Ota avuksi Correct-Calcium Pro Correct Calcium Pro -pastalla on nopea ja pitkäaikainen vaikutus: 1. Kalsiumkloridi nostaa nopeasti veren kalsiumin.

2. Kalsiumpropionaatilla on pitkä vaikutusaika, samalla se suojaa pötsiä happamoitumiselta sekä nostaa nopeasti veren sokeria.

Sisältää magnesiumia.

Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi.

Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Maatalouskaupoista ja meijeristäsi.

Correct Pötsi-Potku

Correct Magnesium

Correct Hiili+tanniini

Correct Ketosis

Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

Correct-pastat ovat eläinlääkäreiden kehittämiä ja lääketehtaan tarkkuudella valmistettuja tuotteita. Huippulaatuiset pastat valmistaa ranskalainen Virbac-yhtiö, joka on valmistanut tuotteita maanviljelijöille ja eläinlääkintään lähes 50 vuoden ajan.

valio.fi/startti

Onko kyse lyhyestä jaksosta, kun varastoissakin on tavaraa, vai ollaanko takaisin kasvavan kysynnän polulla?

nisteriö on päättänyt ostaa 5 000 tonnia juustoa jaettavaksi ruoka-apuna vähävaraisille. Ostettava määrä on vain prosentti varastoissa olevista juustoista. Juuston ja voin hinnat ovat olleet varastojen määrään nähden korkeat, mutta ovat nyt kääntyneet laskuun.

Kiinassa rasvaisen maitojauheen ja voin tuonti on kasvanut edellisvuoteen verrattuna, mutta ei ole lähelläkään huippuvuoden 2014 tasoa.

E

U komission yritys paikata markkinatilannetta maidontuotannon väliaikaisella ja vapaaehtoisella rajoittamisella ei toiminut, mikä olikin odotettavissa. Myöskään yhteisen maatalouspolitiikan normaalit keinot, kuten voin ja maitojauheen interventio-ostot ja yksityisen varastoinnin tuet, eivät riittäneet tasapainottamaan tilannetta.

Niinpä päädyttiin kokeilemaan vapaaehtoista, mutta avustettua tuotannon rajoittamista. Komission osoittamalla 150 miljoonan määrärahalla on tarkoitus ostaa 1,07 miljardia kiloa maitoa pois markkinoilta. Ostoohjelman teho riippuu siitä, käyttävätkö sitä vain ne tuottajat, jotka joka tapauksessa olisivat tuottaneet vähemmän maitoa.

M

aitomarkkinatilannetta voi tulkita eri tavoin. Joka tapauksessa ostajat ovat hermostuneet ja voin sekä maitojauheen hinnat ovat vahvistuneet. Onko kyse lyhyestä jaksosta, kun varastoissakin on tavaraa, vai ollaanko takaisin kasvavan kysynnän polulla?

Maitomarkkinat eivät ole vuosiin käyttäytyneet ennustettavasti ja hintojen vaihtelu on EU:ssa ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan hyvin voimakasta. Sen vuoksi tämänhetkiseen teollisuustuotteiden hintakehitykseen tulee suhtautua varauksella.

interventiovarastoon on ostettu yhteensä 375 000 tonnia rasvatonta maitojauhetta, mitkä tulee myydä varastoista kun markkinatilanne paranee.

Yhdysvalloissa maidontuotanto kasvaa. Maitotuotteiden vienti laahaa jäljessä edellisvuodesta. Juuston ja voin varastot ovat historiallisen korkeat – juustovarastot eivät ole olleet näin suuret 30 vuoteen. Samaan aikaan tuonti on kasvanut voimakkaasti. MaatalousmiMaito ja Me 3/2016

61

Tavataan valiolla

Säästöjä hankintoihin KASVO Jorma Ruikka (59 v.), hankintajohtaja, Valion hankinnat TYÖNI VALIOLLA Vastaan Valion hankinnoista lukuun ottamatta maidonhankintaa ja investointeihin liittyviä ostoja. Tiimissämme työskentelee Suomessa 18 henkilöä. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä työskentelee ostoissa seitsemän henkilöä Venäjällä, yksi Virossa ja kaksi USA:ssa. Suomessa Valion ostot ilman maitoa ja investointeja olivat viime vuonna noin 480 miljoonaa euroa.

� Valion hankintajohtaja

Jorma Ruikka kertoo, että tiivistämällä Valioryhmän osuuskuntien Valmakauppojen ja Valion yhteishankintaa tavoitellaan omistajayrittäjille merkittävää säästöä Valmakaupan ostoihin.

62

Maito ja Me 3/2016

MITEN HANKINNOISSA SÄÄSTETÄÄN Kehitämme jatkuvasti toimintatapojamme, jotta hinnat pysyvät mahdollisimman kilpailukykyisinä. Keskittämällä ostot, käyttämällä yhteisiä toimintatapoja ja hankinnan työkaluja sekä sopimalla tavoitteista ja tekemisestä yhdessä saavutamme parhaan lopputuloksen. Bränditalona on toimittava niin, että hankinnat ovat Valion kannalta oikealla laatu-hintatasolla ja vastuullisuuteen liittyvät asiat kunnossa. Tehokas ostaminen on loppukädessä kaikkien valiolaisten vastuulla.

Hankinnat jaetaan suoriin ja epäsuoriin. Ostettavat tarvikkeet ja palvelut, joita ei myydä eteenpäin kuten kunnossapito, markkinointi ja IT, lukeutuvat epäsuoriin. Niissä lanseeraamme uutta toimintatapaa, joka on tuonut esimerkiksi toimipaikoilla jo merkittäviä säästöjä.

Tavoitteemme on, että vuoden lopussa 95 prosenttia kaikista Valion epäsuorista hankinnoista tehdään sopimuspohjaisesti.

Noin 450 sopimustoimittajan kokonaismäärä tippui viime vuoden aikana kolmasosan ja määrä pienenee edelleen.

Suoria hankintoja ovat esimerkiksi pakkausmateriaalit sekä raaka- ja apuaineet. Verrattuna vuoteen 2004, suorien ostojemme hinnat ovat noin kolme prosenttia edullisemmat, vaikka elintarvikkeiden valmistuksen yleisindeksi Suomessa on noussut vastaavana aikana 22,8 prosenttia (TIKE, Teollisuuden tuottajahintaindeksi/elintarvikkeiden valmistus 2005– 2016/6). Valion suorien hankintojen arvo oli viime vuonna noin 150 miljoonaa euroa ja toimittajia on noin 350.

Puoli vuotta ennen Venäjän rajojen sulkeutumista aloitettiin Valion johtoryhmän toimesta hankinnoissa tehosäästökuuri. Tavoite oli säästää 30 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana – tavoite saavutettiin peräti kahdessa vuodessa.

Tämän vuoden säästötavoite on noin 6 miljoonaa euroa.

Valiolla hankitaan aina kotimaista, kun se kokonaistaloudellisesti on järkevää. Tällä hetkellä Valion kotimaisuusaste Suomessa on 94 prosenttia maitoraaka-aine mukaan lukien ja ilman maitoraaka-ainetta 84. Epäsuorissa hankinnoissa kotimaisuusaste on noin 94 prosenttia, suorissa hankinnoissa noin 47, rahdeissa 99 ja energiassa sekä vedessä 100.

HANKINTOJEN VASTUULLISUUDEN VARMISTUS Valion hankinnoissa vastuullisuus tarkoittaa tuoteturvallisuutta, elintarviketurvallisuutta ja ympäristövastuuta. Vastuulli-

siin toimintatapoihin liittyvä dokumentointi työllistää hankinnoissa.

Suorien hankintojen toimittajat ja tuotantolaitokset pitää olla hyväksytty – toimittajakysely ja tarvittavat auditoinnit tehty. Lisäksi jokaisesta tuotteesta on oltava hyväksytty tuotetietokysely.

Riskimaista tuleville raaka-aineille on omia lisävaatimuksia ja pakkausmateriaaleista on oltava vaatimustenmukaisuustodistukset. Muita vaadittavia dokumentteja ovat elintarviketurvallisuuskysely ja ympäristökysely, jos toimittajilla ei ole niihin vaadittavia sertifikaatteja.

Hankinnoilla on toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joiden hyväksyminen vaaditaan myös epäsuoran puolen toimittajilta. Se perustuu ILOn määräyksiin.

TYÖNI HAASTEET JA PARASTA TYÖSSÄNI Maitomarkkinoista juontuva Valion tiukka taloudellinen tilanne on lisännyt paineita kustannussäästöille. Työni haasteita on myös tehtävien lisääntyminen.

Valiolla parasta on huippuammattimainen henkilöstö. Hankinnoilla on laajat verkostot myös Valion ulkopuolella sekä kotimaassa että kansainvälisesti, joista ammennamme lisää tehokkuutta ja osaamista.

MITEN TEEMME PARASTA Visiomme on olla arvostettu toiminto yrityksen sisällä. Teemme mahdollisimman hyvää yhteistyötä myös talon ulkopuolella: näin saadaan aikaiseksi eniten yritystä hyödyttävät ratkaisut.

TYÖURANI JA LUOTTAMUSTOIMET Olen valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi maitotaloustiede pääaineena ja suorittanut Executive MBA -ohjelman. Valiolla olen työskennellyt 32 vuotta. Aloitin T&K -toiminnossa maitoteknologian erikoisneuvojana, tämän jälkeen olen toiminut Oulun meijerin kehityspäällikkönä, Riihimäelle Herajoen meijerin tehtaanjohtajana, vastannut Valion tuoretuotteiden tuotannosta ja vuodesta 2004 lähtien Valion hankinnoista.

Verkostoitumiseni Valion ulkopuolella on laajaa. Funktionaalisten lisenssiasiakkaiden kanssa on tiivistä yhteistyötä ja hankintafoorumissa kehitämme hankintaosaamista noin sadan kotimaisen yrityksen ja muutaman yliopiston kanssa. Osto-osuuskunnassa (Nordic Source) hankimme tarvikkeita ja palveluita suomalaisen yritysten kanssa. Toimin Suomen osto- ja logistiikka yhdistyksen (LOGY) sekä Logistiikan edistämissäätiön hallituksissa.

PERHE JA VAPAA - AIKA Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi aikuista lasta ja kolme lastenlasta.

Asumme Helsingissä, kesäisin Vihdissä kesäpaikassamme. Olen kotoisin Rovaniemeltä, missä isäni vastasi Valion Rovaniemen meijerin toiminnasta yli 30 vuotta.

Harrastan uintia, pyöräilyä, hiihtoa, golfia sekä kalastusta. Muutaman kerran syksyisin käyn myös hirvimetsällä. Elämänvaiheessani on nyt perspektiiviä, kun tukee 91-vuotiaan yksin omakotitalossa asuvan äidin elämää ja osallistuu parivuotiaiden lastenlasten kasvuun.

VALION SUOSIKKITUOTTEET Uusin ihastukseni on Valio Lumo® rahkat. Juustoista suosikkini on Valio Keisarinna® ja maidoista Valio Eila® rasvaton maitojuoma.

Kuva: Markus Sommers

Palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä.

tapahtumat

KoneAgria 6.–8.10.2016 Valion osastolla Jyväskylän Paviljongin A-hallissa esillä uusi Valma, Startti sekä Valio Artturi® -, Valio Lypsy - ja Valio Kehitys -palvelut. Osastolla tapaat Valioryhmän asiantuntijat ja Osuuskunta Maitosuomen luottamushenkilöt.

Kehittävien maitotilojen yrittäjäpäivät 28.–29.11.2016 Jyväskylän Laajavuoressa järjestettävien yrittäjäpäivien pääpuhuja on maatilojen Lean-asiantuntija Susanne Pejstrup Tanskasta. Hänen opeillaan tehostetaan tekemistä ja parannetaan tilan taloutta, esitys tulkataan suomeksi.

Myös suomalaisia kokemuksia LEANin soveltamisesta maatilayrityksen johtamiseen. Valioryhmän aiheista puhuu Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme.

Kaksipäiväisen seminaarin hinta on 200 € (sis. alv, ohjelma, ruokailut ja majoitus 2 hh). Tarkempi ohjelma Valmassa, ilmoittautuminen omaan osuuskuntaan.

Rakennuspäivät 13.–15.12.2016 Valioryhmän osuuskuntien navetan ja nuorkarjatilojen rakentamiseen ja korjaamiseen suunnatut päivät kohdevierailuineen Ikaalisten kylpylässä. Lisätietoja omistajakirjeessä ja Valmassa, ilmoittautuminen omaan osuuskuntaan.

Valion Navettaseminaari järjestetään alkuvuodesta Vantaalla, tarkempi ajankohta ja ohjelma myöhemmin Valmassa.

Uudet yrittäjät Valiolla 11.–12.1.2017 Perinteinen uusien valiolaisten maitotilayrittäjien tilaisuus Helsingissä.

Ensimmäisen päivän ohjelmassa katsaukset Valion strategiaan, liiketoimintoihin, maitomarkkinoihin ja yrittämiseen. Toinen päivä vietetään oman osuuskunnan aiheiden parissa. Kutsu osuuskunnista.

Valioryhmän yrittäjämatka Englantiin 3.–7.4.2017 Jo kertaalleen testattu ja hyväksi koettu tutustumismatka Englannin maidontuotantoon ja brittiläisille maitotiloille.

Ympäristönä keväinen Etelä-Englannin maaseutu, majoitus Lontoossa. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet omistajakirjeessä ja Valmassa.

Maito ja Me 3/2016

63