Maitojame 4 2013

Maito ja Me 4 /2013

Tuotosseuranta uudistuu Terveillä sorkilla kepeä käynti Varmista pesutulos Teema:

maidon laatu ja terveydenhuolto

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon DUKS-FR 60 B – harjakone teräsritilöille

MIELE-MANSIKKI

Lantaritilöiden puhdistaminen on edelleen monilla tiloilla koneellistamatta.

Käsivoimin tehtynä se lienee yksi suurimpia niska- ja hartiaseudun vaivojen aiheuttajista.

• lypsypyyhkeiden ja työvaatteiden pesuun • mitoitettu kestämään jopa 20 000 käyttötuntia • lyhyt pesuaika (n. 49 min) • käynnistymisajan esivalinta • kylmä- ja lämminvesiliitäntä • patentoitu kennorumpu • takuu 2 v, runkotakuu 5 v

• DUKS-harjakone puhdistaa tehokkaasti ja helposti teräsritilät lantakuilun päältä • Kestää potkuja • Harjan pyörimissuunta vetää konetta eteenpäin.

• Ohjaintanko voidaan helposti kääntää molemmille puolille.

• Työleveys 60 cm.

Leasing• Hondan 5 hv bensiinimoottori tarjous alk.

• Myös akkukäyttöinen malli 80 € / kk 36 kk*

HEITMANN SPR906 – pihaton lantaritilöiden puhdistukseen • • • • • •

Portaaton nopeuden säätö Meluton ja päästötön Kevyt ja helppo käsitellä Työleveys 900 mm Akseliveto Vaihteet eteen ja taakse

Leasingtarjous alk.

70 € / kk 36 kk*

VASIKKA-MASTER-JUOMA-AUTOMAATTI Katso esittelyvideo kotisivuiltamme finnlacto.fi

• ”mölytön” vieroitus • vasikkakohtainen, optimaalinen juomamäärä koko juottojakson ajan • päivittäisten juomamäärien seuranta • voidaan käyttää maitoa, jauheita ja huuhteita • kustannussäästöt • terveet vasikat

Myös E-merkillä toimiva malli

Leasingtarjous alk.

80 € / kk 36 kk*

HEIDO 30 -KARJAHARJA • • • • • • •

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

TAKUU ohjainkortille 2 vuotta.

käynnistyy lehmän nostaessa tai painaessa harjaa pysähtyy automaattisesti pyörimissuunta vuorottelee pysähtyy ja palautuu, jos häntä takertuu harjaan erinomainen harjarakenne: 50% joustavia pitkiä/50% jäykkiä lyhyitä DLG-testin menestyjä useita kertoja Käyttöjännite 230 VAC

Voit kasvattaa kapasiteettia vasikkamäärän mukaan.

(10-150 vasikkaa) Hintaesimerkki: 1 juoma-asema

3650,-

+alv.

Ei sisällä juoma-astiaa eikä tunnistepantoja

Leasingtarjous alk.

100 € / kk 36 kk*

* Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Hinnat voimassa 15.1.2014 saakka.

Tutustu uudistettuihin kotisivuihimme

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT

4 /2013 Kuva : Kimmo haimi

Palstat Pääkirjoitus.............................................................................................. 4

Ajankohtaista................................................................................... 5 Uutiset...........................................................................................6–9 Me maidontuottajat........................................................................10 Työ kevyeksi.........................................................................................11 Eläinlääkäri...........................................................................................12 Kysy asiantuntijalta..........................................................................13 Nasevasti terveydenhuollosta...................................................31 Koneklinikka.........................................................................................35 Tapahtumat.........................................................................................54 Valion koekeittiöstä.........................................................................62 Brysselistä............................................................................................65 Riitan aamulypsy...............................................................................69 Hallituksen puheenvuoro.............................................................70

Teema: Laatu ja terveys

s.14 Kuva : Aino Murtomaa-Niskala

Kuva : Aino Murtomaa-Niskala

Voi kun kaikki karjan tiedot saisi yhteen paikkaan.............14 Valiolaiset tilat tuottavat laatumaitoa....................................18 Sorkkaterveys näkyy maitotuotoksessa...............................20 Tarttuvien sorkkasairauksien ehkäisyyn kannattaa panostaa........................................................................22 Streptococcus agalactiae -bakteerin hävittäminen pihattokarjasta...................................................................................24 Tuotosseuranta uudistuu.............................................................26 Uusi testi varmistaa kiiman nopeasti......................................28 Onnistuneen pesun neliapila.....................................................33 Laatutiimi ohjaa Valioryhmän maidon laatutyötä............34 Riittävästi hyvälaatuista vettä navettaan..............................36 Keräilyautojen mittajärjestelmät uudistuvat.........................38 Tuottajamaitojen analysointi tehostuu.................................39

muut aiheet

s.40 Maito ja Me

s.52

Karjatalouden ammattitutkinto työn ohessa.....................40 Ruokinta ja lehmien terveys: monisyysairaudet...............44 Seosrehuruokinta on taitolaji......................................................46 Vasikan matka uuteen kotiin.......................................................48 Maitotilan talous – kuinka monta lehmää pitää olla........50 Peltovuomat rakensivat edullisen pihaton..........................52 Maitoa laitumesta.............................................................................58 Valion viennistä puolet suuntaa Venäjälle...........................60 Valio Luomua jo kaksikymmentä vuotta...............................61 Kansi Eläinlääkäri Aija Kontinen terveydenhuoltokäynnillä Virpi Häkkisen navetassa. Kuva Kimmo Haimi.

www.valio.fi/maitojame

25. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, faksi 010 381 2069, maitojame@ valio.fi Päätoimittaja Aino Murtomaa-Niskala, puh. 010 381 2045, aino.murtomaa-niskala@valio.fi Assistentti Aija Meriläinen, puh. 010 381 2044, aija.meriläinen@valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 26.2.2014.

Maito ja Me 4/2013

3

Pääkirjoitus

Kannattavaa kasvua

T

uotosseurantaan kuuluvien karjojen keskituotos on keskimäärin 2000 kiloa suurempi kuin muissa karjoissa. Tämä fakta löytyy tämän numeron tuotosseurannan uudistuksia selvittävästä kirjoituksesta. Sen mukaan laskien keskikokoinen, 30 lypsylehmän tuotosseurannassa oleva karja tuottaa vuodessa keskimäärin 60 000 kiloa enemmän maitoa kuin saman kokoinen seurantaan kuulumaton.

Maidontuotannon kannattavuuden ulkoisiin tekijöihin kuten maidon tai tuotantopanosten hintaan voi tuottaja vaikuttaa vain rajallisesti. Sen sijaan omalla toiminnalla voi kannattavuuden parantumiseen vaikuttaa paljonkin, kuten tämä keskituotosten ero konkreettisesti osoittaa. Asiantuntijapalvelujen käytölle saa tuotosseurannassa hyvän katteen. Asiantuntijapalvelua on myös eläinten terveydenhuolto, josta myös kerrotaan tässä numerossa.

*** Maidon tuottajahinnasta voi päätellä maidontuottajien omistaman Valion onnistumista ydintehtävässään, maidon arvon maksimoinnissa, koska Valio tilittää liiketoimintansa tuloksen maidon hinnassa. Valioryhmän tuottajahinta on ollut pitkään Euroopan kärkikastia. Valion vahva tuotekehitys sekä merkki- ja lisäarvotuotestrategia tuottavat hyvää tulosta. Tuotteiston jatkuva parantaminen on kannattavan kasvun edellytys. Tuoretuotteiden merkitys kasvaa entisestään sekä kotimaassa että lähimarkkinoilla Venäjällä ja Ruotsissa. Se edellyttää myös investointeja tuoretuotekapasiteettiin.

Vaikka Valion tilivuosi on vielä joulumyyntiä vailla, voidaan jo tässä vaiheessa todeta tuloksen muodostuvan hyväksi. Joulukuun hinnankorotuksen lisäksi Valion hallitus saattoi hyvissä ajoin päättää myös Valion jälkitilistä osuuskunnille.

Maito ja Me -lehden toimitus toivottaa lukijoille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta.

4. joulukuuta 2013 Aino Murtomaa-Niskala Päätoimittaja

4

Maito ja Me 4/2013

Ajankohtaista

Vastuullisuutta säilöntäainekauppaan

M

aitotilan tuloksen kannalta säilörehun laadun hallinnan onnistuminen on keskeinen menestystekijä. Oikea korjuutekniikka, puhdas raaka-aine ja huolellisuus kaikissa työvaiheissa pitkälti ratkaisevat lopputuloksen. Säilöntäolosuhteet ovat välillä haasteelliset ja siksi säilöntäaineen käyttö lopputuloksen vakuutena on välttämätöntä. Mikään säilöntäaine ei silti anna täyttä varmuutta hyvästä laadusta, mutta toimivat säilöntäaineet oikein käytettynä vähentävät epäonnistumisen riskiä oleellisesti.

Säilöntäaineiden markkinasäätely on nykyisin EU-tasoista. Niinpä missä tahansa sisämarkkinaalueella kehitetty ja rekisteröity tuote on myytävissä myös Suomessa. Tämä näkyy erityisesti biologisten säilöntäaineiden valikoiman runsastumisena ja myös niiden käytön yleistymisenä. Myös säilöntäaineiden mainonta on aktiivista ja myyntiargumenttien kirjo moninainen.

L

opullinen vastuu siitä, millä säilöntäaineella vakuuttaa rehun laadun riskien varalta, on jokaisella rehuntekijällä itsellään. Silti olisi toivottavaa, että mainonta olisi vastuullista ja perustuisi oikeisiin faktoihin, ei mielikuviin.

Liian usein näkee väitteen, että biologiset säilöntäaineet toimivat myös märällä rehulla ja haastavissa olosuhteissa. Totuus kuitenkin on, että epäonnistumisen riski on kaksin tai kolminkertainen verrattuna perinteisiin happoihin. Eri biologisten aineiden välillä ei myöskään ole suuria eroja toimivuudessa.

Ehkä pahimmin mainonta yliampuu väittäessään rehun sulavuuden parantuvan. Tämä on biologinen mahdottomuus, eikä mikään säilöntäaine voi niin toimia. Rehun kuitu voi ehkä näennäisesti hajota säilönnän aikana, mutta tämä on sellaista rehun osaa, jonka lehmä joka tapauksessa pötsissään sulattaisi. Myöskään rehun syöntipotentiaali ei voi parantua biologisilla aineilla, se päinvastoin käymisen lisääntyessä aina huononee.

M

aitotilalla on iso rahallinen panostus kiinni kesän nurmisadossa. Hyvän ja huonon säilörehun ero voi tuotantovaikutuksessa olla jopa kaksi kiloa väkirehua päivässä. Lisäväkirehulla ei voi kuitenkaan korvata säilöntätappiota tai maidon huonoa laatua. Onkin iso vahinko, jos koko sato tärveltyy väärän säilöntäainevalinnan vuoksi.

Hyvää rehua on siinä kohden odotettava vuosi ja

Kuva : Kimmo haimi

Hyvän ja huonon säilörehun ero voi olla jopa kaksi kiloa väkirehua päivässä. tuotannon pyörittäminen navetassa voi osoittautua raskaaksi taakaksi.

Näissä tapauksissa eivät hyvät säilöntäaineen myyntipuheet enää auta ja voi vain kysyä niiden vastuullisuuden perään. Mainonnan valvonta on toki viranomaisten vastuulla, mutta on selvää et­teivät resurssit riitä kaikkien myyntilupausten arviointiin. Näin ollen paljon jää markkinoijien vastuullisuuden varaan ja siihen, että rehuntekijä osaa tulkita myyntiargumentit oikein.

Säilöntäainemarkkinoiden keskellä Valion ja valiolaisten osuuskuntien tarjoamaa säilörehuneuvontaa ja rehuanalyysipalvelua kuulee monesti arvosteltavan puolueelliseksi. Tämä onkin hyvin totta. Valioryhmän säilörehuasiantuntemus on vain ja ainoastaan omistajamaidontuottajien puolella ja tukee kannattavaa ja laadukasta nurmirehuruokintaa kaikissa olosuhteissa.

Rauhallista Joulunaikaa ja Jatkuvaa Menestystä Vuodelle 2014!

Juha Nousiainen Alkutuotantojohtaja Valio Oy

Maito ja Me 4/2013

5

Uutiset

Valion tulos ennätystasolla l Valiolla menee edelleen hyvin, totesi Vali-

on hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala avatessaan Valiokokouksen Helsingissä 8. lokakuuta. Valiokokous on Valioryhmän hankintaosuuskuntien ja Valion hallinnon ja toimivan johdon yhteinen informaatio ja keskustelutilaisuus.

Santalan mukaan Valion merkkituote­ strategia tuottaa hyvää tulosta. Hän totesi kaupan hakevan halpoja tavarantoimittajia ja kasvattavan valikoimassa kaupan omia merkkejä. Halpojen tuontijuustojen vallatessa markkinaa ja ostovoiman hiipuessa kotimaassa Valio hakee kannattavaa kauppaa Ruotsista ja Venäjältä.

Valion tulos ja liikevaihto ovat ennätystahdissa, toimitusjohtaja Pekka Laaksonen totesi Valiokokoukselle. Hän tähdensi tuotteiston lisäarvon ja tuotevalikoiman parantamisen olevan jatkossakin kannattavan kasvun edellytys.

Tuoretuotteiden merkitys kasvaa sekä kotimaassa että Venäjällä ja Ruotsissa.

Tämä edellyttää tuotantolaitosten kapasiteetin kasvattamista ja kokonaan uusien tuotantolinjojen rakentamista.

Laaksonen muistutti, että Valio on maitomarkkinoilla pieni toimija, jonka on pystyttävä kilpailemaan itseään moninkertaisesti suurempien yhtiöiden kanssa. Esimerkiksi Arla on neljä kertaa Valiota suurempi. Jogurttimarkkinoista Valion kanssa kilpaileva Danone on 10 kertaa ja lastenruokamarkkinoilla vahva Nestle 38 kertaa Valion kokoinen. Hän selvitti myös Valion vastinetta ja perusteluita Kilpailu- ja kuluttajaviraston syytöksiin perusmaitojen saalistushinnoittelusta ja totesi väitteet kestämättömiksi.

Valion Venäjä, Itämarkkinat ja Teollisuusmyynti -liiketoiminnon johtaja ja Valio Venäjän toimitusjohtaja Mika Kos-

kinen kertoi tuoretuotteiden vahvistuvan Valio Venäjän strategiassa. Tuoretuotteet tuovat parempaa maitotuottoa kuin perinteiset vientituotteet voi ja juusto.

Valio panostaa Venäjällä kuluttajatutkimukseen ja räätälöi tuotteet ja pakkaukset Venäjän markkinoille. Venäläinen kuluttaja vaatii laatua, brändiuskollisuus on vahvaa ja suomalaisuus ja Valio edelleen hyvässä kurssissa.

Valion on pärjätäkseen haettava kannattavaa kansainvälistä kasvua, totesi Valion Uudistuminen ja Tuoretuotteet -liiketoiminnon johtaja Tiina Mattila-Sandholm.

Valion muskelit ovat pieniä verrattuna kilpailijoihin ja pärjääminen edellyttää erilaista ajattelua ja tekemistä. Jatkuva liikevaihdon ja maitotuoton kasvu on kova tavoite. Tuotestrategia suuntautuu vahvasti tuoretuotteisiin ja perustuotteista lisäarvotuotteisiin.

Valioryhmän toiminta tutuksi yrittäjäpäivillä l Ensimmäiset kehittävien maitotilojen

yrittäjäpäivät toivat Valion pääkonttoriin marraskuun lopulla lähes sata maitotila­ yrittäjää eri puolilta Suomea. ”Päivien tavoitteena on selvittää, miten Valio toteuttaa perustehtäväänsä, maidon arvon maksimointia, avata Valion ja osuuskuntien toimintaa ja maitomarkkinoiden tulevia näkymiä sekä vuoropuhelua siitä, mitä yritystään aktiivisesti kehittävät tuottajat Valioryhmältä odottavat”, totesi Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen.

Valion hallituksen puheenjohtaja Antti Rauhamaa selvitti omistajuuden merkitystä Valiossa ja toimitusjohtaja Pekka Laaksonen Valion strategiaa ja kilpailutilannetta. Laaksonen totesi Valion tekevän merkki- ja lisäarvotuotteilla hyvää tulosta. Se edellyttää hänen mukaansa jatkuvaa huolenpitoa tuotteiston kuluttajaedusta sekä uudistumisesta. Rauhamaa totesi, että maidon tuottajahinta haetaan markkinoilta. Valio ei kerää tuloksestaan omaa voittoa, vaan maksaa liiketoiminnan tuoton omistajille maidon hintana.

Johdon neuvonantaja Matti Harju valotti uusien tekniikoiden tuomia mahdollisuuksia uudenlaisten maitotuotteiden val-

6

Maito ja Me 4/2013

p Yrittäjäpäivien väliajalla maisteltiin Valion uutuustuotteita ja käytiin vilkasta keskustelua.

mistuksessa. PTT:n maatalousekonomisti Kyösti Arovuori kertoi maitoalan tulevaisuuden näkymistä, jotka hänen mukaansa ovat vahvat.

Juha Kantoniemi esitteli maidontuottajien perustaman Maitoyrittäjät ry:n toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä maidontuottajien verkottumista, vertaistukea

ja ammattitietoa sekä jakaa kokemuksia.

Yhdistys järjestää opintomatkoja ja -päiviä. Lisätietoa löytyy www.maitoyrittäjät.fi.

Toisen päivän aiheita olivat tuottajaosuuskunnan rooli maitobusineksessa ja navetoiden tulevaisuuden teknologiaratkaisut. Osuuskunnat kertoivat toiminnastaan omille tuottajilleen.

Uutiset t Simo ja Iina Kosonen

vastaanottivat stipendinsä Joensuun Valiolla järjestetyssä tilaisuudessa. Mukana oli äiti Tuija Kosonen.

Koko perheen juttu zz Iina Kosonen pelaa lentopalloa

Kuva : Kaisa Tikkanen

Valio jakoi stipendejä lapsille ja nuorille l Valio Plus Akatemia® jakoi 200 000

euron arvosta raha- ja tuotestipendejä lasten ja nuorten liikunnan, ravitsemuksen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Stipendienjakotilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan yhdeksässä Valion toimipaikassa.

Stipendejä jaettiin noin 250 urheilijalle, joukkueelle ja koululaisryhmälle ympäri Suomen. Hakemuksia tuli yli 700. Suosituimpia lajeja olivat jalkapallo, jääkiekko, taitoluistelu, hiihto, yleisurheilu ja uinti.

Stipendejä anottiin tavallisimmin varusteisiin, valmennukseen, harjoitusleireihin ja kilpailumatkoihin, mutta myös esimerkiksi ravitsemusvalmennukseen ja henkiseen valmennukseen.

Stipendinsaajat ovat alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Osa liikkuu omaksi ilokseen, toiset aloittelevat urheilu-uraa tai ovat saavuttaneet jo menestystäkin. ”Lasten ja nuorten hyvinvointi on Valiolle erityisen tärkeä asia. Stipendien avulla voimme auttaa heitä konkreettisesti kohti tavoitteitaan. Tärkeimpänä valintakriteerinä oli, että stipendi vie saajaansa harrastuksessa eteenpäin sekä hakemuksesta välittynyt hyvä henki ja tekemisen meininki. Halusimme, että mahdollisimman moni hyötyisi stipendistämme”, markkinointijohtaja Hanna Hiekkamies Valiolta toteaa.

Valio perusti Valio Plus Akatemia® ohjelman keväällä 2013 tukemaan lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia. Valio Plus Akatemia® jakaa stipendejä rahana ja tuotteina alle 18-vuotiaille.

Valio Plus Akatemia® ohjelman kummeina toimivat Sami Hyyppiä, Kiira Kor-

pi, Joel Pohjanpalo ja Teemu Selänne. Valio Plus Akatemia® stipendin saajat löytyvät osoitteessa www.valio.fi/akatemia. Sieltä voi lukea myös stipendiaattien ja kummien kuulumisia.

Valio Plus Akatemia® jakaa stipendejä seuraavan kerran syksyllä 2014. Haku käynnistyy kesäkuussa osoitteessa www. valio.fi/akatemia.

Savonlinnan Ajon A-nuorissa sekä naisten edustusjoukkueessa. Jääkiekkoa pelaavan Simo Kososen joukkue on Savonlinnan Pallokerhon D-00 - junnut. ”Parhaamme mukaan kannustamme nuoria urheiluharrastuksessa”, toteaa Tuija Kosonen. Kotoa Vuoriniemeltä Savonlinnaan kertyy matkaa 65 kilometriä, joten kuskattavaa riittää. Iina käy lukiota Savonlinnassa, mikä helpottaa kyydin tarvetta. Risto Kosonen toimii Simon jääkiekkojoukkueessa huoltajana ja on usein mukana pelireissuilla. Vuorotellen hoidetaan lypsyhommia kotona, Tuija Kosonen kertoo.

Juustolakäynti Joensuun Valiolla jäi stipendienjakotilaisuudesta erityisesti mieleen. ”Oli kiinnostavaa nähdä ja kuulla, miten maidosta syntyy juusto”, sanoo Tuija Kosonen.

Lystikki

Jokainen jättää jälkensä, liikkuipa hän sitten verkossa taikka hangessa. Tunnistatko sinä nämä kulkijat?

Maito ja Me 4/2013

7

VALTRA N163 DIRECT

3.

MAAILMAN VAHVIN PORTAATON 4-SYLINTERINEN

OSTETUIN

TRAKTORIMALLI SUOMESSA 2013

–––––– TRAFI ––––––

171 HV SUOMALAISTA HUIPPUOSAAMISTA JÄRKEVÄÄN HINTAAN.

VALTRA N163 Direct Hinta alkaen 84.000,- alv. 0% Kysy lisää!

Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Uutiset

Hallitus luotsaa Valiota Valio Oy on maidontuottajien omistama yritys ja maidontuottajat omistajina myös päättävät, ohjaavat ja valvovat Valion toimintaa. Käytännössä omistajaohjausta toteuttaa Valion hallitus. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä. tehtävät on määritetty Valio Oy:n yhtiöjärjestyksessä, jonka mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää yhtiön toimintatavoitteista ja budjetista. Hallitus ottaa ja erottaa yhtiön ylimmän johdon, muun muassa toimitusjohtajan.

Valion hallintoneuvosto valvoo ja laajakantoisissa asioissa myös ohjeistaa hallitusta. Hallintoneuvoston puheenjohtajat osallistuvat hallituksen kokouksiin. Hallitus valmistelee hallintoneuvostossa käsiteltävät asiat, joista hallintoneuvoston päätösvaltaan kuuluvat yhtiön toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai organisaation olennaista muuttamista koskevat asiat.

Päätösvalta tuottajilla Hallituksen jäsenet valitsee hallintoneuvosto kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Maidontuottajien päätösvalta hallituksessa on sinetöity yhtiöjärjestyksessä. Sen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä, joista enemmän kuin puolet tulee olla maidontuottajia. Nykyisessä hallituksessa on neljä jäsentä, jotka kaikki ovat maidontuottajia.

Hallituksen puheenjohtajan hallintoneuvosto valitsee vuodeksi kerrallaan ja yhtiöjärjestyksen mukaan puheenjohtajan tulee olla maidontuottaja. Puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2006 maanviljelijä Antti Rauhamaa Kärkölästä. Varapuheenjohtajan hallitus valitsee keskuudestaan. Varapuheenjohtajana toimii maanviljelijä Vesa Kaunisto Vetelistä.

Kuva : Mikko Mäntyniemi

l Päätösvalta ja omistajaohjauksen

p Valion hallitus, Sauli Lähteenmäki vas., Vesa Kaunisto, Antti Rauhamaa ja Jarmo Juutinen.

Valion hallitus Jarmo Juutinen,48 v.

Honkaharjun tila, Vieremä Lypsylehmiä 55 Muuta karjaa 50 Viljelyala 120 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen Valion hallituksessa vuodesta 2010 Vesa Kaunisto, 45 v.

Valion hallituksen varapuheenjohtaja Haapalan tila, Veteli Lypsylehmiä 34 Muuta karjaa 40 Viljelyala 46 ha Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen Valion hallituksessa vuodesta 2013

Sauli Lähteenmäki, 53 v.

Lähteenmäen tila yhtymänä puolison ja kahden pojan kanssa, Rusko Lypsylehmiä 125 Muuta karjaa 90 Viljelyala 130 ha Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen varapuheenjohtaja Valion hallituksessa vuodesta 2007 Antti Rauhamaa, 61 v.

Valion hallituksen puheenjohtaja Rauhamaan tila yhtymänä puolison ja tyttären kanssa Kärkölä Lypsylehmiä 100 Muuta karjaa 60

Viljelyala 112 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen Valion hallituksessa vuodesta 2006

Oikaisu zz Valion hallintoneuvoston

jäsenten esittelyssä, Maito ja Me 3/2013, oli Risto Sonnisen kohdalle päässyt puutteellinen tieto. Sonninen toimii Osuuskunta ItäMaidon hallituksen varapuheenjohtajana sen lisäksi, että hän on hallituksen jäsen kuten esittelyssä mainittiin.

Maito ja Me 4/2013

9

Me maidontuottajat Valioryhmässä on 7 584 maidontuottajaa. Henri Remes on Osuuskunta ItäMaidon tuottaja.

u Henri Remeksen

hiehot viihtyvät hyvin entiseen laakasiiloon tehdyssä pihatossa.

Henri Remes TUOTTAJA Henri Remes, 25, otti kotitilansa ohjat käsiinsä kesällä 2008 taskussaan tuoreet maatalousyrittäjän paperit Pemolta. Tuotantosuuntaa nuori isäntä pohti tarkkaan, lypsylehmiä, emoja vai viljan viljelyä. ”Tällä tilakoolla maidontuotannon jatkaminen vaikutti parhaalta ratkaisulta.”

TILA Täperän tila Iisalmi–Oulu-tien halkomalla Valkeiskylällä Vieremällä, YläSavossa.

NAVETTA Perinteiseen parsinavettaan mahtuu 21 lehmää ja vasikat. Lypsykone uusittiin vuonna 2009 ja samassa yhteydessä työtä helpottamaan hankittiin irrottimet ja lypsinkiskot. Säilörehu jaetaan pienkuormaajalla ja väkirehut käsin.

Nuori isäntä hoitaa navettatyöt pääasiassa itsekseen, vanha isäntä juottaa vasikat ja hoitaa kissat.

HIEHOPIHATTO Hiehoille on rakennettu tilat entiseen rehusiiloon. Kaksiosaisen siilon toinen puoli on makuualuetta, toisessa on lantakäytävä ja ruokintapöytä.

Rehu jaetaan pienkuormaajalla ja lantakäytävä puhdistetaan traktorin etukuormaajalla. Makuualueella on kuivikkeena olkea. Katto, kalusteet ja valut 20 hiehon kylmäpihattoon maksoivat noin 14 000 euroa. Omien hiehojen lisäksi hiehopihatossa viettää talven muutama hoitohieho.

10

Maito ja Me 4/2013

Siemennykset hoidetaan talvella navetan parressa, kesällä laitumella.

KARJA 21 lypsylehmää, joiden keskituotos on noin 9 800. Karjassa on tällä hetkellä tavallista enemmän hiehoja, jotka ovat hieman pudottaneet keskituotosta.

Kestävyyttäkin karjasta löytyy, useampi lehmä on poikinut jo viisi kertaa. ”Vielä ei satatonnarin kiloja lähennellä, mutta koko ajan mennään parempaan suuntaan.” Hiehoja on riittänyt välillä myyntiinkin. Tavoitteena on helppohoitoinen, hyvin lypsävä ja kestävä karja.

Karja ruokitaan oman pellon ohralla, kauralla sekä säilörehulla, lisäterästys valkuaistiivisteellä. Kesällä lehmät laiduntavat pihapelloilla päivällä ja syövät yöllä navetassa. Laitumien määrä rajoittaa laidunnusta ja yösyöttö navetassa tasaa maidontuotantoa vaihtelevilla laitumilla.

MAIDON LAATU Puoli vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen täyttyivät kultaisen W.E.-mitalin vuodet, tänä vuonna on toiveissa täyttyä 30 vuotta E-luokan maidon tuottamista. ”Solujahan on aina, mutta välinpitämättömäksi ei saa heittäytyä.”

VILJELYSSÄ 35 hehtaaria ja kahden hehtaarin raivio. Noin kymmenen hehtaaria kasvaa ohraa ja kauraa, loput ovat nurmella. Navetan ympärillä olevat kuusi hehtaaria ovat laitumina. Säilörehun kor-

juussa käytetään omaa yhdistelmäpaalainta ja sillä urakoidaan omien töiden sallimissa rajoissa myös muille.

Kuivalanta levitetään itse, mutta virtsan levittää pellolle urakoitsija. Naapurin urakoitsija pui ja kuivaa viljan, myös kasvinsuojeluruiskutukset tekee urakoitsija.

VAPAA - AIKA Syksyn tullen Henri suuntaa vapaahetkinään mielellään jänismetsälle oman beaglen kanssa. Metsästyskauden ulkopuolella isäntä pitää kuntoa yllä hiihtämällä ja koiraa harjoituttamalla. Yhteistä vapaa-aikaa vietetään myös tilan ulkopuolella työssä olevan tyttöystävän kanssa.

TULEVAISUUS Lähivuosina panostetaan peltojen kasvukuntoon. Kauempana tulevaisuudessa häämöttää uusi pihattonavetta. ”Katson ensin, miten tukipolitiikka kehittyy ja mitä kiintiöiden loppuminen vaikuttaa, mutta on minulla toimivan pihaton piirustukset jo valmiina.” Uuteen navettaan tulisivat tilat 45 lypsävälle, vanha navetta remontoitaisiin nuorkarjalle.

Ensimmäiset vuodet maidontuottajana ovat menneet hyvin. Rauhallinen talviaika tasoittaa kiireistä kesää, eikä päätös ryhtyä maidontuottajaksi jo nuorella iällä ole kaduttanut.

Teksti ja kuva Eeva-Kaisa Pulkka

Työ kevyeksi Palstalla Melan työturvallisuusyksikön asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

Sosiaaliturva on tärkeä osa hyvinvointia zz Viljelijän sosiaaliturva perustuu pitkälti

MYEL-työtuloon. Siksi onkin tärkeää huolehtia työtulon oikeasta tasosta.

Työtulon mukaan lasketaan kaikki eläkkeet, korvaukset ja myös Kelan maksamat etuudet. Karjanhoitotyö on riskialtista: puolet maatalouden tapaturmista sattuu karjanhoitotöissä. Korvauksilla on merkitystä, kun viljelijä joutuu sairauden tai tapaturman sattuessa turvautumaan sijaisapuun tai muuhun palkattuun työvoimaan. Monen karjatilayrittäjän mielestä lomituspalvelut vaikuttavat eniten hänen hyvinvointiinsa.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon asettama maatalousyrittäjien työhyvinvointia kartoittanut työryhmä jätti raporttinsa syyskuussa. Ryhmän yhtenä tehtävänä oli selvittää, miten nykyinen lomitusjärjestelmä tukisi nykyistä paremmin työhyvinvointia sekä esittää toimen­ piteitä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.

Työryhmä ehdottaakin, että alle kolmevuotiaan lapsen kotona tapahtuvan hoidon sijaisavun maksu muutettaisiin normaalin sijaisavun hintaiseksi. Tällä hetkellä tästä palvelusta peritään 50 prosentilla korotettu maksu.

Lisäksi olisi selvitettävä, tukevatko aikuiskoulutukseen myönnettävät sijaisavun ehdot riittävän hyvin nykyaikaisen maatalousyrityksen koulutustarpeita. Työryhmä esittää omaa työryhmää valmistelemaan lomitusjärjestelmän kokonaisuudistusta.

Toimiva ja kattava työterveyshuolto on avainasemassa turvattaessa viljelijän työhyvinvointia. Työryhmä esittää, että Mela ja Työterveyslaitos yhteistyössä vastaisivat maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittämisestä ja ohjauksesta. Työterveyslaitos vastaa ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta ja sairaanhoidon kehittämisestä. Melan tehtäväksi jäisi toimivien tilakäyntimallien kehittäminen erityyppisille

tiloille. Tavoitteena on nostaa työterveyshuollon kattavuus 70 prosenttiin kaikista MYEL-vakuutetuista maatalousyrittäjistä.

Tällä hetkellä työterveyshuoltoon kuuluu alle 40 prosenttia ja liittymisaste on laskussa.

Tasalaatuiset työterveyshuoltopalvelut ja kuntoutusmahdollisuudet ehkäisisivät ennalta työkyvyn menettämistä. Työryhmä ehdottaakin, että Mela palkkaisi kuntoutusohjaajan oikea-aikaisen kuntoutuksen varmistamiseksi. Myös tässä on kyse yrittäjän hyvinvoinnista.

Sirpa Havu Palvelupäällikkö Mela

Mitoittamalla oikein MYEL-työtulosi varmistat kunnon eläkkeen ja korvaukset.

Ota yhteyttä Mela-asiamieheen tai päivitä työtulosi asiointipalveluissa.

Kuva: Shutterstock

Mikset toimisi jo tänään?

Eläinlääkäri Tällä palstalla eläinlääkäri Susanna Peiponen vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä.

Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio. fi tai Maito ja Me, PL 10, 00 039 Valio tai puh. 010 381 2045.

västi enemmän kuin keskimäärin, tulee asiaan kiinnittää huomiota.

Vaikka kysyjän mukaan ruokintaa ei ole muutettu, kiinnittäisin ongelmaa selvitettäessä ensin huomiota juuri siihen. Hal­ vauksen riskiä lisäävät ummessaoloajan runsas kalsiumin ja fosforin saanti sekä vähäinen magnesiumin saanti. Myös liiallinen energian saanti ja sitä kautta lihavuus altistaa halvauksille.

Jos nämä otetaan huomioon ruokintasuunnitelmassa, kannattaa vielä tarkistaa, että ruokintasuunnitelma toteutuu myös käytännössä. Kivennäiset voivat mennä sekaisin tai vahingossa jaetaan runsaasti kalsiumia sisältävät säilörehut umpiosastolle. Rehuanalyysi on oleellinen osa ongelman selvittämistä. Rehuerien kohdalla arvot voivat vaihdella rehun korjuuajankohdan mukaan.

Halvautuvatko tilalla kaikenikäiset ja -tuottoiset lehmät? Jos halvausmäärät ovat lisääntyneet vain hetkellisesti, voi poikivien lehmien poikimakerta olla hetkellisesti sattuman takia korkeampi kuin normaalisti. Poikimakertojen kasvaessa myös poikimahalvauksen riski kasvaa koko ajan. Samoin moni peräkkäin poikiva korkeatuottoinen riskilehmä voi hetkellisesti lisätä halvaantumisia.

Yhtäkkiä lisääntyneet poikimahalvaukset zz Mikä selittäisi yhtäkkisesti lisääntyneet

poikimahalvaukset? Ruokinta ei ole muuten muuttunut oleellisesti kuin laidunkauden päättymisellä.

zz Tämän ongelman selvittämiseksi ei

kovin tarkkoihin syihin valitettavasti päästä pelkästään näillä tiedoilla, poikimahalvauk­ sen taustalla voi olla monta eri vaikuttavaa tekijää. Myöskään ei kerrota, kuinka pitkällä aikavälillä halvaukset ovat lisääntyneet ja millainen tilanne tilalla on entuudestaan.

Suomessa poikimahalvausta esiintyy keskimäärin noin viidellä prosentilla lehmistä. Mikäli halvautumisia esiintyy sel-

Eräs tarkasteltava asia on, miten halvautuneet lehmät toipuivat eläinlääkärin hoidon jälkeen. Jos suuri osa lehmistä toipui huonosti, miettisin, voisiko taustalla olla jotain muutakin kuin poikimahalvaus.

Onko poikima­ ympäristöä muutettu jollain tavalla?

Onko poikimaympäristöä mahdollisesti muutettu jollain tavalla, joka voisi esimerkiksi lisätä loukkaantumisen mahdollisuutta poikiessa? Myös eläinten yleinen terveys ja erityisesti ruoansulatuskanavan toiminta ennen poikimista voi vaikuttaa halvautumisen riskiin. Mikäli lehmillä esiintyy esimerkiksi ripulia tai syömättömyyttä, voi tämä altistaa halvaukselle.

Näiden tarkennuksien kautta lähtisin selvittämään ongelmaa. Mikäli selkeää korjattavaa syytä ei löydy ja halvautumisten määrä pysyy korkeana, tulisi asiaa lähteä selvittämään terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa.

RØ-KA Siilotilasäiliöt • RØ-KA Siilotilasäiliöt valmistetaan tunnetun RKC tilasäiliön toimintaperiaatetta noudattaen.

Maidon laatu säilyy kesähelteillä ja talvipakkasilla

• RØ-KA Siilotilasäiliöt ovat suljettuja, pystymallisia tilasäiliöitä joiden kartiomallinen pohja takaa täydellisen jäähdytys toiminnan.

• RØ-KA Siilotilasäiliöitä valmistetaan kokoluokissa 10000 - 40000 litraa joko vakiomitoilla tai asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Siilotankin asennus:

H1

H2

RØ-KA Tank Guard Halkaisija

Ulko-asennus

Alkoviasennus

Myös tyhjennysyhteessä oleva maito jäähdytetään!

12

Maito ja Me 4/2013

Tyyppi

600mm 270mm

Halkaisija

Korkeus H1

Korkeus H2

10000 L

3000 mm

2600 mm

2830 mm

15000 L

3000 mm

3450 mm

3680 mm

18000 L

3000 mm

3900 mm

4130 mm

20000 L

3000 mm

4260 mm

4490 mm

25000 L

3000 mm

5072 mm

5302 mm

30000 L

3000 mm

5900 mm

6130 mm

35000 L

3000 mm

6700 mm

6930 mm

40000 L

3000 mm

7409 mm

7509 mm

Valvoo ja tallentaa tilasäiliön toimintaan liittyviä tietoja: • Pesun ja maidonjäähdytyksen aikana tiedot tallennetaan joka minuutti • Tiedot ovat siirrettävissä tietokoneelle -Lämpötilat (maito/pesuvesi) -Pesuaineannostus -Jäähdytys -Sekoitus -Sähkökatkot • Hälyttää poikkeavista tapahtumista!

Kysy asiantuntijalta Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2045. Tällä kertaa kysymykseen vastaa Nasevan rekisterivastaava Paula Halkosaari Eläintautien torjuntayhdistys ETT:stä.

Mitä käytännön hyötyä Nasevasta on? zz Meijerin neuvoja kannusti koulutus-

päivillä kovasti liittymään Nasevaan ja sanoi tavoitteeksi, että kaikki maitotilat käyttäisivät sitä. Järjestelmä näytti aika monimutkaiselta, kun hän esitteli sen sisältöä ja käyttöä. Olen kuullut, että joillakin on ollut ongelmia eläinlääkärin kirjoittamien tietojen kirjautumisessa Nasevaan, vaikka kone on kytketty verkkoon ja valtuudet annettu.

Mitä käytännön hyötyä Nasevaan kuulumisesta on? Valmasta katsomme analyysitulokset ja maitotilaneuvoja pistää ruokintasuunnitelman muutokset sähköpostilla. Se on riittänyt hyvin tähän asti.

zz Ihan henkilökohtaisesti toivon, että

jonain päivänä meijerit voisivat markkinoida kotimaista maitoa tiedolla, että joka tilalla käy eläinlääkäri vähintään kerran vuodessa katsomassa kaikki eläimet ja dokumentoi tilanteen keskitettyyn järjestelmään. Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevan avulla voidaan varmistua siitä, että maito tuotetaan vastuullisella tavalla. Pelkkä maidon laatu ei sitä kerro.

Nasevan käytön kyllä oppii, kun vaan rohkeasti aloittaa. Aina voi soittaa ja pyytää neuvoa, jos on ongelmia. Naseva on tekniseltä iältään vanha ja siten käyttäjä­ ystävällisyydessä on parantamisen varaa.

Koko järjestelmän uusiminen on aloitettu tänä syksynä ja valmista pitäisi olla keväällä 2015.

Eläinlääkärin kirjoittamien tietojen kirjautumisen ongelmat liittyvät yleensä tilan nautojen tunnistamiseen Nasevassa.

Saattaa olla, että tilan nautalistaa ei ole päivitetty eläinlääkärin ohjelmaan. Jos esimerkiksi nupoutetaan vasikoita, voi olla, että niiden tunnuksia ei ole vielä haettu ohjelmaan. Eläinlääkärit kirjaavat tällöin ohjelmaansa tiedot ilman tunnisteita, esimerkiksi 10 kpl vasikoita. Nasevan hoitoilmoitukset -osio on tehty ketjuinformaa-

Energiaa ja vitamiineja Karjan Propyleeni Plus – Eläinten ketostaattirehulisä, joka kohottaa tehokkaasti veren sokeripitoisuutta. Karjan Propyleeni Plus sisältää betaiinia ja myös mm. nikotiiniamidia, joka parantaa nautojen ruokahalua ja rehun hyväksikäyttöä.

ADE-Plus rae – ADE-Plus rae on vahva

perusvitamiiniseos nautakarjan vitamiinitasapainon turvaamiseksi. Seos sisältää A- ja D- vitamiinien lisäksi E-vitamiinia 4000 mg/kg ja seleeniä 40 mg/kg. Sopii myös luomutuotantoon.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi. www hiven.fi puh. 010 402 7700

tion ja lääkityskirjanpidon vaatimusten mukaiseksi. Tämä tarkoittaa, että hoidettu eläin yksilöidään. Jos yksilöimättömät tiedot lähetetään eläinlääkärin ohjelmasta, tieto ei löydä vastaavaa paikkaa Nase-

Naseva-käynti on tuottajalle tilaisuus keskustella asiantuntijan kanssa. vasta. Samoin käy, jos tunnisteessa on virheitä. Kun nämä käytännön ongelmat on hoidettu, tieto kyllä kulkee.

Kun lääkitykset ovat Nasevassa, tietoja voi käyttää ketjuinformaatioon teurastamolle. Kertakirjauksella sekä ketjuinfo että lääkityskirjanpito on kunnossa. Varsinkin suurille tiloille tärkeä seikka on uusi laki lääkkeiden luovutuksesta. Se edellyttää sähköistä kirjanpitoa käytetyistä lääkkeistä, siis käytännössä juuri sitä, mitä Nasevassa jo on.

Kun tilalla tehdään hedelmällistä yhteistyötä eläinlääkärin kanssa, on hyvä, että hänellä on kokonaiskuva karjan terveydentilasta. Naseva toimii ”yhden luukun” periaatteella.

Eläinlääkäri voi tutustua karjan utareterveystilanteeseen; patogeenimäärityksiä voi selata bakteerin, eläimen, ajan ym. mukaan, jolloin saa hyvän kokonaiskäsityksen tilanteesta.

Etenkin isoissa karjoissa hoidoista ja annetuista lääkkeistä saa paremman kuvan kuin yksittäisiä lehmäkortteja selaamalla.

Kuolleisuutta voi silmäillä nautalistasta tai eläinvirrat-raportista. Asiaa on vaikea hahmottaa, jos ei näe yhteenvetoa.

Tarttuvien tautien varalta tehtyjen tutkimusten, muun muassa vasikkaripuli, luomisen syy, hengitystietulehdukset, tulokset löytyvät myös yhdestä paikasta.

Tuotosseurantaan kuuluvalle tilalle saa tuotos-, hedelmällisyys-, utareterveysym. tunnusluvut sisältävän ProTerveys -lomakkeen Nasevan kautta. Tälle lomakkeelle on kätevä laatia laajempi terveydenhuoltosuunnitelma.

Naseva terveydenhuoltokäynti ei ole tarkastus, vaan tuottajalle tilaisuus keskustella asiantuntijan kanssa, jolloin voidaan tunnistaa karjaa mahdollisesti vaivaava ongelma ja saada ehdotuksia, kuinka asiaa ryhdytään korjaamaan. Tavallisella sairaskäynnillähän tällaiseen ei ole aikaa.

Maito ja Me 4/2013

13

Teema s. 14–39 Teksti Maija Kyrö Kuvat Kimmo Haimi

u Terveydenhuoltokäynnin

yhteenveto tehdään tuvassa.

Eläinlääkäri Aija Kontinen kirjaa navetassa tehtyjä havaintoja sekä suosituksia Nasevaan samalla, kun Virpi Häkkinen kyselee mieltä askarruttavia asioita.

”Voi kun kaikki karjan tiedot saisi

yhteen paikkaan” Kaikkien karjan tietojen saaminen yhteen tiedostoon on haukivuorelaisen Virpi Häkkisen ja terveydenhuolto­eläinlääkäri Aija Kontisen harras toive. Tähän suuntaan on menty, mutta vielä terveydenhuoltosuunnitelman päivitys vaatii tietojen keräämistä useasta lähteestä.

T

erveydenhuoltokäynnin loppuhuipennus on meneillään keittiön pöydän äärellä. Ajatukset liikkuvat vielä navetan käytävillä. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Aija Kontinen on saanut yhteyden Nasevan sivustoihin, Virpi Häkkinen istuu miehensä Antti Häkkisen kanssa pöydän vastakkaisella puolella. Keskustelua seuraa myös perheen syyslomalla oleva nuorimmainen, 14-vuotias Esa. Kontinen on tutkinut emännän kanssa Koivurannan lypsykarjatilan jokaisen lehmän, hiehon ja vasikan. On keskusteltu poikimisista, jalka-asioista, vasikoiden juomisesta, haisteltu rehut, katsottu navetan ilmastointi ja eläinten ulkoilumahdolli-

14

Maito ja Me 4/2013

suudet. Rehuautomaatti on tehnyt kierrostaan pöydällä, sen toimintaa on tarkasteltu.

Aija Kontinen on käynyt tilalla aiemmin hoitokäynneillä, mutta terveydenhuoltokäynti on hänelle ensimmäinen. Tila on ollut terveydenhuoltojärjestelmä Nasevassa vuodesta 2008. Aiempi sopimuseläinlääkäri jäi hiljattain eläkkeelle. Toivomuksena on, että Kontisen kanssa saataisiin vastaava, pitkäaikainen suhde. ”Sama eläinlääkäri joka käynnillä olisi ihanne. Hän tuntisi tilan ja karjan entuudestaan eikä joka asiaa tarvitsisi kertoa uudelleen,” emäntä sanoo.

Sopimus perustana Terveydenhuoltoeläinlääkärin ja tilan välisen terveydenhuoltosopimuksen myötä

tila liittyy Nasevaan eli kansalliseen nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmään.

Häkkisillä sopimus uusitaan nyt uuden eläinlääkärin kanssa.

Internetpohjaista Nasevaa voivat käyttää tilan ja eläinlääkärin lisäksi meijerit, teurastamot, maitotilaneuvojat ja laboratoriot. Sopimuksessa tila antaa haluamilleen tahoille luvan päästä katsomaan karjaa koskevia tietoja. Katseluoikeus helpottaa tilaa muun muassa siten, että teurastamo saa ketjuinformaation edellyttämät tiedot teuraseläimistä suoraan Nasevasta eikä tietoja tarvitse toimittaa erikseen. Vastaavasti teurastietoja siirretään sähköisenä tiedonsiirtona Nasevaan.

Varsinainen tallennusoikeus on vain

Naseva uudistuu � Nykyiseen Nasevaan ei ole odotettavissa enää muutoksia, sillä Nasevaa ollaan uudistamassa. Tekninen uudistus on jo käynnistetty.

Nasevan rekisterivastaava Paula Halkosaari Eläintautien torjuntayhdistys ETT:stä kertoo, että uuden ohjelman on tarkoitus olla valmis otettavaksi käyttöön keväällä 2015.

asiantuntijoihin kuten sorkkahoitajaan tai oman osuuskunnan, Häkkisten kohdalla Osuuskunta Tuottajain Maidon, tuotantoneuvojaan. Jos mahdollinen ongelma on eläinlääkärin oman asiantuntemuksen piirissä, hän voi tarvittaessa käydä tilalla piankin, jotta asia saadaan nopeasti kuntoon.

Kansallinen taso tai ProTerveys

t Aija Kontinen tutkailee Uljanan ja

Tyynen yhteistä vesikuppia ja neuvoo varmistamaan kupin sihtien puhtauden riittävän vedenpaineen saamiseksi. Hän suosittelee yhteisen kupin vaihtamista kaksoiskuppeihin, jolloin jokaisella lehmällä olisi oma juomakuppi. Virpi Häkkinen huolehtii, että lehmät saavat riittävästi vettä.

Nasevan rekisterivastaavalla, sopimus­ eläinlääkärillä ja laboratorioilla tekemistään tutkimuksista. Myös karjanomista-

”Sama eläinlääkäri joka käynnillä olisi ihanne." ja voi itse tallentaa tietoja rajatussa määrin. Hän voi esimerkiksi tallentaa itse tekemänsä lääkehoidot kuten umpeenpanon.

Sopimuksessa sovitaan myös, kuinka

usein terveydenhuoltokäyntejä tehdään.

Häkkisillä käynti tehdään kerran vuodessa.

Terveydenhuoltosopimus tehdään kirjallisena ja alkuperäinen sopimus postitetaan Eläintautien torjuntayhdistykseen Nasevan rekisterivastaavalle. Hän vie osan tiedoista, kuten sopimustiedot, tietojärjestelmään.

Sopimuseläinlääkäri käy tilalla tekemässä sovitun määrän terveydenhuoltokäyntejä ja laatii niiden pohjalta terveydenhuoltokartoituksen ja -suunnitelman. Suunnitelma päivitetään lypsykarjatilalla vuosittaisen terveydenhuoltokäynnin yhteydessä.

Jos eläinlääkäri havaitsee ongelmia esimerkiksi sorkkiin tai lypsyyn liittyen, hän ohjaa ottamaan yhteyttä näiden asioiden

Ensimmäinen käyntikerta ei kokeneelle eläinlääkärille juuri poikkea myöhemmistä. Samat asiat käydään läpi kaikilla terveydenhuoltokäynneillä. Seuraavalla käynnillä yleensä myös tarkastellaan edellisillä käynneillä kirjattuja havaintoja. ”Navettaan mennessä havainnoin tiedostamattakin asioita, joita en ehkä varsinaisesti ole tullut katsomaan,” eläinlääkäri sanoo. Hän saattaa huomata aluillaan olevan ongelman, joka näin voidaan ehkäistä jo ennalta.

Varsinaisella terveydenhuoltokäynnillä katsotaan, että vähintään terveydenhuollon kansallisen tason vaatimukset täyttyvät. Niihin kuuluu muun muassa järjestelmällinen tuotos- ja terveysasioiden seuranta. Se ei välttämättä edellytä neuvontajärjestön tuotosseurantaan kuulumista.

Tuotosseurantaan kuuluvalla tilalla on automaattisesti laajempi, tuotantoasioihinkin paneutuva terveydenhuolto, ProTerveys. Häkkiset ovat olleet tarkkailussa jo isännän vanhempien ajoista, vuodesta 1960, joten he ovat ProTerveydessä.

Navetassa eläinlääkäri tekee merkintöjä Nasevasta tulostamiinsa eläinluetteloihin, asioista keskustellaan ja pohditaan vaihtoehtoja. Kirjallinen osuus tuvan pöydän äärellä kokoaa kaiken yhteen.

Vettä aina riittävästi Havainnot kirjataan lomakkeelle. Jos yhteys Nasevaan ei toimi, eläinlääkäri voi kirjoittaa tiedot tilakäynnin yhteydessä paperilomakkeelle tai viikon sisällä omassa toimistossaan suoraan internetin lomakepohjaan.

Tiedot voi myös postittaa Nasevan rekiste- uu Maito ja Me 4/2013

15

p Aistinvaraisesti voi tehdä havaintoja rehun laadusta, mutta analyysitulos varmistaa rehun

ravintoarvon. Hyvä rehu tuoksuu hyvältä ja lehmät syövät sitä mielellään. Säilörehua pitää olla tarjolla niin reilusti, että tähteitä jää, Aija Kontinen toteaa.

rivastaavalle, joka vie tiedot Nasevaan.

Koivurannassa on useita internetyhteyksiä, koska tilalla on mökkien vuokrausta. Eläinlääkäri pääsee nopeasti terveydenhuoltosuunnitelma-lomakkeelle. ”Pääosinhan kaikki on kunnossa. Eläimet ovat hyvinvoivia. Niiden ruokinnassa, terveysasioissa, olosuhteissa ja käyttäytymisessä ei ole mitään hälyttävää, tarttuvia tauteja ei ole,” eläinlääkäri summaa. Muutama kohta kaipaa kuitenkin huomiota ja emäntäkin haluaa keskustella mietityttämään jääneistä asioista.

Eläinten ravitsemustila on hyvä. Lehmien kuntoluokat ovat iän ja tuotantovaiheen mukaiset. Säilörehua ja heinää on lehmille tarjolla niin, että korsirehua jää ylikin.

Tähteet syötetään nuorkarjalle. Täysrehua jakava rehuautomaatti annostelee rehun kahdeksan kertaa vuorokaudessa, niistä ainakin kerran lypsyn aikana, jolloin mahdolliset jakelun toimintavirheet nähdään tuoreeltaan.

Veden saantiin eläinlääkärillä on korjausehdotus. Muutaman juomakupin vedenpainetta voisi lisätä sihtejä puhdistamalla. ”Se on helppo tehdä ja vaikuttaa lehmän tuotokseen,” Kontinen sanoo.

Hän myös miettii, voisiko kahden lehmän yhteiset kupit vaihtaa kaksoiskuppeihin. Silloin jokainen lehmä voisi juoda juuri silloin, kun janottaa, vaikka vieressä olisikin arvoasemansa tunteva lajitoveri.

Emäntä ei ole huomannut arvovaltakiistoja juomisen yhteydessä, mutta asiaa jäädään miettimään.

Vasikat ovat puhtaita, niille juotetaan pitkään täysmaitoa eikä ripulia ole. Poiki-

16

Maito ja Me 4/2013

misia valvotaan. Syntymän jälkeen vasikat saavat heti emon maitoa, oli sitten arkipäivä tai lauantai-ilta saunan jälkeen.

Emännän huoli hiljaa paikallaan maanneesta muutaman päivän ikäisestä vasikasta ei tarttunut eläinlääkäriin. ”Sillä on vain maha täynnä ja sitä väsyttää,” Kontinen toteaa, kun vasikkaa on käyty katsomassa lähemmin.

Terveysasiat hyvällä mallilla Aija Kontinen kiinnittää eläimiä katsoessaan huomiota eläinten yleiskuntoon ja olemukseen, makuullemeno- ja ylösnousuliikkeisiin, utareterveyteen, ulostee-

Rauhallisesti seisovat eläimet ovat eläinlääkärin silmälle ilo. seen, mahdollisiin patteihin ja karvapeitteeseen. Hän on huomioihin tyytyväinen.

Kaikkiin terveyttä koskeviin kohtiin merkitään paras arvio 1, mikä merkitsee, että kaikki on kunnossa. ”Ei edes kymmenettä vasikkaansa kantavalla satatonnarilla, Pösöllä ole mitään hankautumia tai turvotuksia kintereissä,” hän kiittelee. Kaikkien lehmien karvapeite on sileä, ei jälkeäkään ulkoloisista.

Osa lehmistä makaa märehtien, osa on noussut katsomaan vierasta väkeä. Rauhallisesti seisovat eläimet ovat eläinlääkärin

silmälle ilo. Ei vaivautunutta jalkojen nostelua, ei äkillisiä peruutusliikkeitä, vain rauhallinen ja utelias tarkastelu. Sorkkahoitajan käyntiraportissa yksi lehmä kiinnittää huomiota, mutta tätä lehmää ei karjassa enää ole.

Utareterveys on isäntäväelle kunniaasia. Siinä auttaa hyvä utarerakenne, mutta ennen kaikkea hoitajien huolellisuus, hyvä lypsyhygienia ja parsien puhtaus ja kuivitus, ruokintakin. Kuivituksena 25 lypsylehmällä käytetään enimmäkseen kosteutta tehokkaasti imevää turvetta, jonkin verran myös olkea pehmeän makuualustan saamiseksi. Muutamalla lehmällä on utareliivi.

Vuosi sitten syksyllä oli soluongelmaa.

Silloin Virpi Häkkinen huomasi, että Valmaan voi itse määrittää maitoauton kuljettajan ottamaan solunäytteen tankkimaidosta joka käyntikerralla. Jos yhteisnäytteessä on muutoksia, kaikille lehmille tehdään solutesti. Muutoinkin lettupannua käytetään paljon. Erityisen tarkkana ollaan umpeen laittamisen yhteydessä. Silloin vähänkin soluttaville laitetaan umpeenpanolääkkeet.

Eläinlääkäri ja emäntä keskustelevat vielä antibioottihoitojen aiheuttamista varotoimista lypsyssä. ”Merkitsen aina hoidettavan lehmän varoaikanakin selvästi öljyliidulla, lypsän kannukoneella ja laitan vielä putkiston hanan päälle esteen, ettei kukaan vahingossakaan lypsä antibioottimaitoa tankkiin,” emäntä luettelee.

Varoittavia kokemuksia on kuultu jopa tyhjennystulppien aiheuttamista antibioottivahingoista.

Parsikiinnitys ei ole ihanne Vanhassa navetassa parret voivat olla ahtaita, tila matala eivätkä parsirakenteet ole yksilöllisesti säädettäviä. Suurille holsteinlehmille parsi on pienehkö, pienikokoisille lapinlehmille tilaa on väljästikin.

Poikimakarsina on, mutta sitä on jouduttu pitämään jalkavaivaisen Santran sairaskarsinana. Parressa poikiville lehmille on aina laitettu ritilä ja runsas kuivitus.

Eläinlääkärin huomio kiinnittyy myös niskatukeen. Se on hangannut joillekin lehmille niskaan kovettuneen alueen tai jopa limapussitulehduksen. ”Tämäkin on helppo korjata,” Aija Kontinen neuvoo.

Terveydenhuoltosuunnitelmaan kirjataan olosuhteista tyydyttävä arvio eläintä kohden olevasta kokonaistilasta ja poikimakarsinan ajoittaisesta puutteesta. Lainsäädännön minimivaatimukset täyttyvät, mutta eivät suositukset.

Eläinlääkäri suosittaa talviaikaista jaloittelua, koska paikallaan olo parressa koko talven ajan on pitkä. Tila on hakenut eläinten hyvinvoinnin tukea ja lisäehdoksi on valittu nautojen pitkäaikainen laidunnus kasvukaudella. Eläimet laske-

Laatu ja terveys

taan ulos viimeistään toukokuun alussa ja laidunnusta riittää syyskuun loppuun tai pidemmällekin. Talvijaloittelu on periaatteessa mahdollista, mutta vaatii aikamoisia järjestelyjä.

Tärkeät terveystiedot Eläimiä on ostettu ja eläimiä myös myydään eloon. Tarttuvia tauteja ei saa olla, niiden ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää.

Tästä eläinlääkäri antaa puhtaat paperit.

Vierailijoille on suojahaalarit ja saappaat. Täysrehusiilo on tiivis, rehu johdetaan sinne suoraan rehuautosta umpinaisella letkulla. Rehua ei ole avoimessa tilassa, joten linnut eivät pääse pilaamaan sitä.

Rotista tai hiiristä huolehtivat kolme kissaa. Rehut siirretään varastosta suoraan pöydälle. Puhtaan ja likaisen puolen reitit eivät risteydy.

Viitisen vuotta sitten Häkkiset miettivät lypsylehmistä luopumista ja korvaamista suomenkarjalla emolehminä ja perinnebiotooppien hoitajina. He hankkivat muutaman suomenkarjan lehmän, joita on lisätty, mutta ajatus ainoastaan emolehmistä hiipui. Tulo lypsylehmistä on tasaisempaa ja varmempaa.

Lapinlehmäkantaa kasvatetaan vielä.

Osa syntyneistä kyytöistä on myyty eloon.

Näistä on ollut esittää puhdas salmonellatutkimus. Muutoinkaan eläinlääkärin silmä ei ole havainnut ripulia, yskiviä eläimiä tai muita oireita, jotka vaatisivat tarkempaa tutkimusta.

• • • •

pEläinlääkäri tekee navetassa merkintöjä eläinluetteloon.

Nykyisin ollaan tarkkoina myös esimerkiksi naudan paratuberkuloosin ja tarttuvan, Streptococcus agalactiaen aiheuttaman utaretulehduksen vuoksi. Tarttuvien tautien epäilytilanteessa asia tutkitaan.

Lisää tietokenttiä Virpi Häkkinen on tottunut Nasevan, Ammun, Valman ja sopimusteurastamon tiedostojen käyttäjä, mutta niiden osittainen päällekkäisyys hieman harmittaa.

Vaikka tarvittavat tiedot ovat saatavissa, niitä pitää etsiä eri käyttäjätunnusten takana olevista järjestelmistä, papereista ja kansioista. Siihen menee aikaa.

Tilan tietoihin Nasevassa on haluttu kaikki mahdolliset tahot mukaan. ”Ihanne olisi, että kaikki karjan eläimiä koskeva tieto olisi samassa paikassa,” emäntä esittää.

Eläinlääkärin on helppo yhtyä tähän, sillä Kontisellakin menee aikaa erilaisten papereiden selaamiseen ja niistä löytyvien tietojen tallentamiseen. Sorkkahoita-

jan raportti löytyy selkeästä paperista ja neuvontajärjestön tiedostoon ne jo menevätkin, mutta ne voisivat olla myös Nasevassa. Kaikki täytyy kuitenkin muistaa tarkistaa. Tietojen tallentaminen moneen kertaan turhauttaa.

Vasikoiden tietoja ei saa yksilöidysti Nasevasta, ainoastaan yleistä tietoa tai lisätietoihin tallennettuna. Emäntä toivoo kohtaa, johon voisi vaikka itse tallentaa vasikoiden painot ja tietoja hiehoista.

Eläinlääkärille utareterveyssuunnitelman tekemistä auttaisi, jos kaikkea siihen tarvittavaa ei tarvitsisi naputella itse.

Kiitosta saavat saatavilla olevat yhteenvedot ja yksilöitä koskevat pidemmän ajan seurantatiedot. Niiden avulla on mahdollista havaita koko karjaa koskeva erityistilanne tai yksilön kuukaudesta toiseen toistuva tai muuttuva tilanne.

Emäntä toivoo, että terveydenhuoltokäynti ajoittuisi välillä eri vuodenaikaan.

Nyt käynti kohdistuu eläinten hyvinvoinnin tuen vuoksi vuoden välein lähes samaan päivään. Asioita olisi hyvä tarkastella muunakin ajankohtana. Terveydenhuoltokäynnin ajankohdan vaihtaminen on tällaisessa tilanteessa tilan vastuulla.

Normaalisti eläinlääkäri tekee käynnin Nasevan muistutuslistan perusteella.

Laatu ja terveys

u Keräilyauton kuljettaja

on laatuketjun tärkeä lenkki. Kuljettaja Antti Alanen tarkistaa aistinvaraisesti tankkimaidon laadun.

Valiolaiset maitotilat tuottavat laadukasta maitoa. Viime kesän solulaadun notkahdusta tasoittaa hyvä alkuvuosi ja tuottajamaitojen laadun keskiarvo yltää lähes viime vuoden huipputasoon.

Hanna Laitinen

M

uutaman vuoden jatkunut maidon siirtyminen E-luokasta I-luokkaan on pysähtynyt. Siitä iso kiitos maidontuottajillemme. Myös kuormien bakteeripoikkeamien määrä on vähentynyt edelleen eli tilojen laatutyö ja nopea poikkeamiin reagointi näkyvät tuotantolaitoksiin vastaanotetun maidon laadussa. Antibioottitapausten osalta tilanne on edelleen huono. Maitoa on mennyt piloille paljon, kun antibioottijäämiä sisältävää maitoa on päätynyt siiloon useita kertoja. Maidon VHB-itiöpitoisuus tuottaa myös haasteita, sillä kesän 2012 rehujen laatu oli vaihteleva ja näkyi maitokuormissa kohonneina itiömäärinä.

Valiolaiset tilat tuottavat

E-luokkaisen tuottajamaidon osuus oli tämän vuoden tammi–syyskuussa 94,96 prosenttia, vuonna 2012 se oli noin kymmenyksen korkeampi eli 95,05 prosenttia.

E-luokan maitoa oli eniten tammi–toukokuussa, noin 96 prosenttia maidosta ja vähiten elokuussa, noin 92 prosenttia.

I-luokan maitoa oli tammi–syyskuussa 5,01 prosenttia. Eniten eli vajaat 8 prosenttia sitä oli elokuussa. I-luokan maidon osuus on vähentynyt kahden viime vuoden aikana ja määrä näyttää asettuvan vuositasolla noin viiteen prosenttiin.

Bakteerit hallussa, solut haasteena Maidon joutuminen I-luokkaan tai II-luokkaan johtuu pääosin soluista. Bakteerien perusteella maidot päätyvät melko harvoin I- tai II- luokkiin: vain 0,15 prosenttia maidosta meni I- tai II-luokkaan bakteerien vuoksi. Tilojen bakteeriongelmat näky-

18

Maito ja Me 4/2013

Kuva Tuukka Degerman

Talvilaatu päihittää kesän

laatu­ maitoa

vät nopeasti koko maitokuorman laadussa, joten niihin pitääkin puuttua heti.

Kaikki kuormat analysoidaan Tuotantolaitoksiin tulevan raakamaidon laatua seurataan tarkasti. Jokaisesta kuorman erästä (nuppi/perävunu) tehdään antibioottijäämätestit (SNAP- ja Delvotest) ja mitataan maidon lämpötila purkuhetkellä. Lisäksi määritetään kokonaisbakteerit, solut ja koostumus joka reitin maidosta vähintään 1–2 kertaa viikossa. Juustoloiden

maidosta tehdään voihappobakteeri-itiömääritykset kerran viikossa. Kaikkia analyysejä tehdään siis tiheämmin kuormista kuin tilamaidoista.

Kaikista tuotantolaitoksiin vastaanotetuista eristä oli lämpötilaltaan poikkeavia (purkuhetkellä yli 6 °C) vuonna 2013 tammi–syyskuussa 0,15 prosenttia (109 kpl/ 73 611 erää). Vastaanotettujen erien lämpötilakeskiarvo oli 4,1 °C. Vastaavat luvut vuodelta 2012 olivat 0,05 prosenttia ja 4,0 °C. Lämpötilapoikkeamis-

Kuormien bakteeripoikkeamat 2010–2013 (> 100 000 pm/ml )

Tuottajamaidon jakautuminen laatuluokkiin 2008–2013 tammi–syyskuu

% analysoiduista eristä

% maidosta

100

1,6

95,2 94,7 94,1 93,7 95,1 95,0

2008 2009 2010 2011 2012 2013

90 80 70 60 50

1,4 1,2 1,0 0,8

40

0,6

30

0,4

20 10 0

0,2

4,6 5,3 5,8 6,2 4,9 5,0

E-lk

0,08 0,06 0,07 0,07 0,03 0,03

I-lk

II-lk

0

kk I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX

2010 2011 2012 2013

Kuormien antibioottijäämät 2010–2013

Kuormien VHBI-poikkeamat 2010–2013 (> 3 500 pm/ml) % analysoiduista eristä

kpl

12

7 6

10

5

8

4

6

3 4

2

2

1

0

kk I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX

2010 2011 2012 2013

0

kk I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX 2010 2011 2012 2013

Jäämistä suuret vahingot 0,03

0,06

0,06

0,08

0,06

0,11

0,10

0,19

0,3

0,25

0,4

0,6

0,6

0,5

0,8

2,0

70 60

0,9

1,4

0,9

80

3,5

4,4

90

1,4

% maidosta

100

0,13

Tuottajamaidon laadun kehitys 1990–2012

50 40 30

Kolmas näyte tuo lisätietoa 95,3

93,9

94,1

94,7

95,3

94,6

94,7

94,1

93,1

92,9

93,2

92,7

92,0

91,9

91,9

89,5

90,5

88,4

84,5

82,0

74,5

64,9

55,6

20 10

Valioryhmässä todetaan vuosittain 25–30 antibioottitapausta maitokuormista, 0–6 tapausta kuukausittain. Kuluvana vuonna tapauksia on tähän mennessä ollut 25 kpl.

Pilalle mennyttä maitoa on jo yli 700 000 litraa, sillä neljä kertaa maito on edennyt siiloon saakka. Näissä tapauksissa jäämät on todettu vasta Delvotestillä eli pikatesti on näyttänyt negatiivista tulosta.

0 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12

E-luokka (E1 lk 1990–1992)

II-luokka (2.–3. lk 1990–1994)

ta noin 70 prosenttia todetaan kesä–elokuussa. Kesäkaudella tilamaitojen lämpötilat ovat hiukan tavallista korkeammat vastaanottohetkellä ja toisaalta maito lämpenee auton säiliössä kuumalla säällä helpommin varsinkin, jos eristeet eivät ole täysin kunnossa.

Bakteeripoikkeamissa (> 100 000 pmy/ ml) havaitaan vastaava nousu kesäkuukausina. Ne johtuvat useimmiten yksittäisten tilojen bakteeriongelmista. Samalla reitillä saattaa olla useita poikkeamia peräk-

käin, jos ongelmatilaa ei saada heti selville eikä tilannetta korjattua. Vuosien 2012 ja 2013 kesinä bakteeripoikkeamien määrä on ollut varsin hyvin hallinnassa ja poikkeamien määrät ovat kokonaisuudessaankin laskussa.

Voihappobakteeri-itiöiden (VHBI) määrä on kesällä alhaisempi kuin talvella.

Kesän 2012 haasteelliset rehunsäilöntäolosuhteet näkyivät kuluvana vuonna poikkeavien erien (itiöitä > 3 500 mpn/l) suurena määränä erityisesti tammi–huhtikuussa.

Tuottajamaitojen laatu on hyvällä tasolla kesän pienestä solunotkahduksesta huolimatta. Maitotiloilla ja neuvonnassa on tehty erinomaista laatutyötä. Kolmannen näytteen ottamisesta kesällä 2012 saatujen hyvien kokemusten perusteella käytäntöä päätettiin jatkaa pysyvästi (3. näyte lisänäytteinä), joten tiloilla on ollut enemmän tietoa käytettävissään maidon laadusta.

Maitokuormien laatu on tällä hetkellä hyvin hallinnassa bakteerien ja lämpötilojen osalta. Laatuhaasteina sekä tiloille että neuvonnalle ovat edelleen antibioottijäämät ja voihappobakteeri-itiöt. Toivottavasta niidenkin osalta saamme poikkeamat vähenemään tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on kehityspäällikkö Valion Alkutuotannossa.

Maito ja Me 4/2013

19

Sorkkaterveys näkyy maitotuotoksessa Ennaltaehkäisevä hoito on hyvän sorkkaterveyden perusta. Ontuva lehmä ei liiku, syönti huononee ja maitotuotos putoaa.

T

Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

erveillä sorkilla lehmä lypsää paremmin. Erityisesti pihatoissa, joissa lehmän on itse käveltävä syömään ja lypsylle, on hyvä sorkkaterveys elinehto. Tätä mieltä on kiuruvetinen sorkanhoitaja Jani Nykänen. Parsinavetassa lehmä pääsee sorkkien suhteen helpommalla, tosin siellä tulee Nykäsen havaintojen

20

Maito ja Me 4/2013

mukaan enemmän esiin ikäviä yllätyksiä sorkkaterveydessä. ”Pihatoissa käyn 4–6 kuukauden välein, parsinavetoissa yleensä puolen vuoden välein, mutta niissäkin neljän kuukauden väli on yleistynyt. Yhden hoitokerran lisäys vuoteen näkyy lehmien tuotoksessa”, Nykänen kertoo. Tilat varaavat seuraavan käynnin yleensä edellisen yhteydessä.

Yleisimpiä sorkkaongelmia ovat vertymä, valkoviivan repeymä tai paise, anturahaavauma ja kantasyöpymä. Sorkkavälin liikakasvu on ongelma joillakin lehmillä ja siihen Nykänen on testannut salisyylihappoa ja intrahoof-geeliä. Se pienentää liikakasvua, mutta ongelma on aineen heikko saatavuus. Vaihtoehdoksi jää usein eläinlääkärin tekemä liikakasvun polttaminen. ”Ennaltaehkäisevä hoito on tärkeää, esi-

p Jani Nykänen saa hoitaa sorkat suoral-

la selällä, kun parsi nostaa lehmän korkeammalle.

Laatu ja terveys

p Päivän mittaan tuhriintuvat muistiinpanot

p Pirjo Lind kuuntelee jatkohoito-ohjeita

lineitä on varattu useammat lajiaan, jotta jokaisella tilalla voi käyttää puhtaita.

Nykänen on pilottiryhmässä, joka käyttää sorkkamobiili-ohjelmaa. Hänellä on hoitoparressa pieni näyttö, johon hän hakee laajakaistayhteyden kautta tilan karjan ja tallentaa kunkin lehmän kohdalle tekemänsä hoidot. ”Tilalta lähtiessä lähetän tiedot ja tilanväki näkee ne Ammu- tai Elmer-ohjelmasta puolen tunnin päästä”, hän kertoo.

Nykänen näkee sorkkamobiili-ohjelmassa hyötyjä sekä tilalle että hoitajalle.

Tila voi seurata, mitkä ovat yleisimmät ongelmat, miten ne kehittyvät ja ovatko tietyt ongelmat jonkin lehmäperheen vaivana erityisesti. Sorkanhoitaja puolestaan näkee näytöltä lehmän hoidot viimeisen vuoden ajalta, joten hän voi tarkistaa, onko hoito auttanut.

Sorkkamobiilin käyttöönotto on moninkertaistanut sorkkahoitoraporttien määrän, mistä on puolestaan hyötyä neuvonnalle ja tutkimukselle. Kun ongelmat ovat tiedossa, voi niihin paremmin pureutua.

Sorkkahoitomerkintöihin on tullut yhtenäinen pohjoismainen koodisto, jatkossa myös pienemmät vaivat merkitään raporttiin. Nykänen arvelee uudistuksen huonontavan tilastoja ainakin aluksi, tosin omien ja kollegoiden havaintojen perusteella sorkkaterveyden raportoinnissa olisi parantamisen varaa.

parressa pari kolme kuukautta ennen poikimista. ”Onhan sorkanhoito melkoinen kustannus vuositasolla, mutta hoitamattomuus aiheuttaisi maitomenetyksiä ja jopa poistoja”, Pertti Lind tuumaa. Sorkanhoito on ollut tilalla säännöllistä jo kauan.

Lindit seuraavat sorkkahoitoraportista sorkkaterveyden kehitystä aiempaan sekä verrattuna muihin. Myös ruokinnan onnistumista voi päätellä sorkkaterveydestä. ”Vertymiä tahtoo tulla, jos ruokinta ei ole kohdallaan. Varsinkin ensikoilla, jotka syövät väkirehuannoksensa, mutta jättävät säilörehun vähemmälle”, isäntä kertoo.

Hyväsorkkaisista, kepeästi kävelevistä lehmistä tulee hyvä mieli myös hoitajalle ja robotilla käytettävien määrä vähenee. Ontuvat lehmät lisäävät heti päivittäistä työtä.

Sorkanhoitopäivä on tiivis, sillä työt pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti, jotta häiriö lehmille jää lyhyeksi. Lehmää hoidettaessa on seuraava jo valmiina odottamassa vuoroaan.

Työn sujuvuutta lisää Nykäsen syyskuussa hankkima uusi hoitoparsi, jossa hoitaa reilut kymmenen lehmää tunnissa. Uusi parsi nostaa lehmän korkeammalle, mikä säästää hoitajan selkää ja tekee muutenkin työn mukavammaksi. Nykänen pitää mukanaan myös irtoaitoja, joista saadaan rakennettua kuja hoitoparren taakse. Näin lehmät saadaan parteen sujuvasti.

Nykänen kouluttautuu säännöllisesti sekä kotimaassa että ulkomailla, mitä tilat arvostavat. ”Hyvä, että hoitaja kehittää taitojaan ja välineet ovat kunnossa”, Lindit sanovat.

ovat historiaa, Nykänen naputtelee tiedot suoraan tietokoneelle ja ne pysyvät kerralla tallessa.

t

Sorkanhoito sujuu

jouhevasti, kun seuraava lehmä otetaan jo valmiiksi odottamaan vuoroaan.

merkiksi anturahaavauman myöhästynyt hoito aiheuttaa helposti 400 euron menetykset. Sillä summalla hoitaa ennalta monta lehmää”, Nykänen laskee.

Nykänen kiertää säännöllisesti noin 130 tilalla pääasiassa Kiuruvedellä, Vieremällä ja Pielavedellä. Isoimmissa navetoissa hän hoitaa sorkat yhdessä isänsä kanssa kahdella hoitoparrella.

Tarttuvat sorkkataudit lisääntyneet Säännöllisestä sorkkahoidosta on apua myös tarttuvien tautien ehkäisyssä ja toipumisessa. Ne ovat Nykäsen mukaan viime vuosina valitettavasti lisääntyneet.

Hän toteaa muiden sorkkahoitajien tehneen saman havainnon, sorkkavälin ihotulehdus ja ajotulehdus ovat yhä useamman tilan vitsauksena.

Parren ja työvälineiden puhdistuksen tärkeys tilojen välillä onkin korostunut entisestään. ”Työn valmistuttua pesen parren joko autossa olevalla höyrypesurilla tai tilan pesurilla. Tarttuvasta taudista kärsivän tilan hoidan päivän viimeisenä ja huuhtelen parren ja välineet vielä Virkonliuoksella kotona”, Nykänen kertoo. Työvä-

Säännöllinen hoito tapana Kiuruvetisellä Pirjo ja Pertti Lindin tilalla karjan sorkat hoidetaan viiden kuukauden välein, myös poikivat hiehot käyvät sorkka-

lehmälle, joka sai juuri kengän jalkaansa.

Puinen kenkä laitetaan sorkkaan nopeasti kuivuvalla liimalla, se irtoaa aikanaan itses­ tään tai kuluu pois, lupaa kengän laittanut Jani Nykänen.

Maito ja Me 4/2013

21

Tarttuvien sorkkasairauksien ehkäisyyn kannattaa panostaa Tarttuvista sorkka­ sairauksista on erittäin hankala päästä eroon, jos sellainen on tilalle tullut.

Siksi ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa.

Teksti Miia Kontturi Kuvat Reijo Junni

K

antasyöpymä on monelle tuttu tauti ja sorkkavälin ajotulehdus­ epidemiankin on usea tila joutunut kokemaan. Valitettavasti myös muualla maailmassa erittäin yleinen DD, sorkka-alueen ihotulehdus, on todettu usealla suomalaisella lypsykarjatilalla. Tarttuviin sorkkasairauksiin luetaan lisäksi sorkkavälin ihotulehdus, joka on oireiltaan yleensä lievempi kuin muut tarttuvat sorkkasairaudet.

Vaikka tarttuvia sorkkasairauksia on maailmalla tutkittu paljon, on vielä paljon sellaista, mitä niistä ei tiedetä. Niistä on eristetty samoja taudinaiheuttajia, havaittu samankaltaisia syitä taudin puhkeamiseen ja usein niitä hoidetaankin samojen periaatteiden mukaisesti. Niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan ja samasta jalasta voi löytyä useaa eri tarttuvaa sorkkasairautta yhtä aikaa.

Välillä on helpompi puhua tarttuvista sorkkasairauksista tautiryhmänä kuin yrittää tehdä tarkkaa tautimääritystä. Sekaannusta lisäävät vielä suomenkielisten nimien samankaltaisuus ja se, että hoitokoodilistat ovat olleet puutteellisia tarttuvien sorkkasairausdiagnoosien suhteen.

Sorkkavälin ajotulehduksesta paha ontuma Sorkkavälin ajotulehdus aiheuttaa lehmälle pahan ontuman ja yleisoireita ja vaatii pikaista eläinlääkärin hoitoa. Lääkkeenä käytetään yleensä penisilliiniä ja kipulääkettä. Jos selvää paranemista ei havaita kolmessa päivässä, kannattaa lääkitys vaihtaa esimerkiksi tetrasykliiniin. Sairaat eläimet tulisi aina eristää terveistä.

Sorkkavälin ajotulehdus esiintyy tyypillisesti epidemioina, jossa usea tilan eläimistä sairastuu. Tauti havaitaan usein

22

Maito ja Me 4/2013

p DD eli sorkka-alueen ihotulehdus esiintyy

p Kantasyöpymä on yleinen ongelma piha-

p Sorkkavälin liikakasvut ovat usein seura-

p Kuvassa on sorkkavälin ajotulehdus

yleensä takajalkojen takapinnassa lähellä sorkkarajaa. Muutos on pinnallinen ja tarkkarajainen. Alkuvaiheessa vaurio on ”mansikkamainen”, mutta yleensä muuttuneet ihoalueet havaitaan vasta, kun ne ovat jo paksuuntuneita. Vaurio on kosketusarka ja eläin joko ontuu tai kävelee oudosti. Kuvassa näkyy sorkan pohjaa ja DD –muutos sorkkien välissä.

usta pitkään jatkuneesta ärsytyksestä tai tulehduksesta sorkkavälin ihossa. Niiden taustalla saattaa olla DD.

ensiksi lypsylehmillä, mutta myös vasikat ja nuorkarja voivat sairastua.

Epidemialle altistavia tekijöitä löytyy yleensä monta. Navetassa voi olla liikaa eläimiä, jolloin parsipaikkoja tai ruokintapöytätilaa ei ole kaikille tarpeeksi. Ahtaus lisää eläinten kokemaa stressiä, mutta myös tartuntapainetta.

Käytävien puhtaana ja kuivana pysymisessä voi olla ongelmia. Lantaraappa tai puhdistusrobotti voi olla rikkoontunut, eikä lannanpoisto toimi kunnolla. Jos raappaa käytetään liian harvoin, sontaa kerääntyy käytäville. Kun raappa sitten kulkee, työntää se edellään ulosteaaltoa, joka huuhtelee kaikkien käytävillä seisoskelevien lehmien jalat.

Epidemiaa on saattanut edeltää äkillinen ruokinnan muutos tai jokin muu stressitekijä. Tällaisia ovat esimerkiksi tilalla

toissa, mutta sitä esiintyy myös parsinavetan lehmillä. Taudille altistaa erityisesti märkä ja kostea kävelyalusta. Kantasyöpymässä kannan sarveinen häviää ja alueelle muodostuu taskuja, joihin lika ja uloste kerääntyvät. Hyvä ja säännöllinen sorkkahoito on kantasyöpymän hoidossa erittäin tärkeää.

sorkan pohjasta katsottuna. Sorkkavälissä on selvä haava.

sairastettu muu tarttuva tauti tai navetassa käynnissä oleva remontti, joka aiheuttaa tilapäisjärjestelyjä lehmäosastoon. Osa epidemioista on yhdistetty ostoeläimiin.

Ajotulehdusepidemian hillitsemiseksi olennaista on sairaiden yksilöiden havaitseminen taudin alkuvaiheessa ja niiden lääkitseminen ja eristäminen terveistä.

Eläinliikenne tilalta toiselle pitää epidemiatilanteessa pysäyttää. Isoissa navetoissa on paljon eläinliikennettä jo oman navetan sisällä osastosta toiseen ja siksi epidemia voi olla vaikeasti hallittavissa. Joskus epidemia rauhoittuu, kun osa lehmistä saadaan ulos jaloittelutarhaan tai laitumelle tai väliaikaisiin tiloihin jonnekin muualle.

Talvella jaloittelusta lumihangessa voi olla hyötyä. Lumi myös puhdistaa sorkat hyvin. Sorkkakylvyt terveille yksilöille ovat

Laatu ja terveys ajotulehdusepidemioissa paikallaan. Koska epidemian syyt ovat eri tiloilla erilaiset, myös sen rauhoittamiseksi tarvitaan usein tilakohtaisia ratkaisuja.

Muut tarttuvat sorkkasairaudet Vaikka DD:n oireet ovat lievemmät kuin ajotulehduksessa, myös DD voi aiheuttaa ontumista ja tuotostappioita. DD on yleensä jo levinnyt karjassa ennen kuin ensimmäiset sairastuneet havaitaan.

Sorkkavälin ihotulehdus ja kantasyöpymä ovat yleensä lieväoireisia. Ne aiheuttavat vain harvoin ontumista ja saattavat sik-

Tarttuvasta sorkkataudista on erittäin hankala päästä eroon. si jäädä tuottajalta huomaamatta. Nämä taudit havaitseekin yleensä sorkkahoitaja. Hyvä sorkkahoitaja on avainasemassa, jotta tarttuvat sorkkasairaudet havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kun eläimellä ei ole yleisoireita, voi yksittäistä eläintä hoitaa paikallisesti esimerkiksi suihkuttamalla vaurioalueelle oksitetrasykliinisumutetta. Jos sairastuneita on karjassa paljon, käytetään usein sorkkakylpyjä.

Tarvitaanko sorkkakylpyjä?

Sorkkakylpyjä käytetään sorkkavälin ajotulehdusepidemioissa terveille eläimille epidemian hillitsemiseksi sekä muissa

tarttuvissa sorkkasairauksissa sairaiden eläinten hoitoon kuuriluontoisesti. Kuurin pituus ja kuurien tiheys on tilakohtaista ja riippuu myös käytetystä sorkkakylpyaineesta.

Sorkkakylpyaineita löytyy markkinoilta useita, mutta läheskään kaikista aineista ei löydy tutkimustietoa mahdollisesta tehosta tai tietoa valmisteen ainesosista. Suurin osa aineista on sorkkaa ja sen ympäröivää ihoa desinfioivia. Ongelmatiloilla on yleensä käytetty kuparisulfaattia yksin tai yhdistettynä kaupalliseen happoliuokseen.

Sorkkakylpyaltaan tulee olla riittävän pitkä, jotta lehmä ei pääse hyppäämään altaan yli, vaan joutuu astumaan siihen jokaisella sorkallaan. Sorkkien pitää olla puhtaat ennen kylpyliuokseen astumista ja liuos on vaihdettava riittävän usein. Yksittäisille eläimille sorkkakylpy voidaan antaa myös reppuruiskun avulla.

Panosta ennaltaehkäisyyn Tarttuvien sorkkasairauksien ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää. Kun jokin tarttuvista sorkkasairauksista kerran on tullut tilalle, on siitä erittäin hankala, jopa mahdoton päästä eroon. Tautitiloillakin voidaan päästä tilanteeseen, jossa sairastuneita on mahdollisimman vähän ja eläinten oireet ovat pääasiassa lieviä.

Hyvän sorkka- ja jalkaterveyden voisikin asettaa tavoitteeksi ja ehdottaa omalle eläinlääkärille vaikka seuraavan terveydenhuoltokäynnin aiheeksi.

Miia Kontturi on entinen kunnaneläinlääkäri, joka nykyään työskentelee Helsingin yliopistossa kliinisenä opettajana. Reijo Junni toimii terveydenhuoltoeläinlääkärinä Kokkolassa. He ovat mukana tutkimushankkeessa tarttuvista sorkkasairauksista suomalaisissa lypsykarjapihatoissa.

p Sorkkavälin ajotulehdus aiheuttaa lehmälle pahan ontuman ja ylei-

soireita. Sairas eläin on vaisu, se ei syö ja maitotuotos laskee yleensä voimakkaasti. Sairas jalka on turvoksissa sorkan yläpuolelta usein vuohisniveleen asti. Jalka saattaa punoittaa ja joskus siinä voidaan havaita syvä, märkivä haava, joka haisee pahalle. Kuvassa olevan lehmän vasemmassa takajalassa todettiin sorkkavälin ajotulehdus.

Miten ylläpitää hyvää sorkkaja jalkaterveyttä navetassa zz Sorkkahoito kaikille lehmille

2–3 kertaa vuodessa, ongelmaeläimille useammin, sorkkalöydökset kirjataan ylös zz Laidunnus ja/tai jaloittelu asiallisessa tarhassa ympäri vuoden zz Tasapainoinen ruokinta, ei äkillisiä ruokinnan muutoksia, riittävä määrä karkearehua zz Harkitut eläinten ostot, käytä eläinkaupassa ETT:n terveystodistusta zz Väljyys navetassa, riittävästi tilaa eläimille zz Navetan puhtaus ja kuivuus, hyvä lannanpoisto, toimiva ilmanvaihto zz Makuumukavuus, lehmät pois käytäviltä kuljeksimasta, parsi oikein mitoitettu, pehmeä alusta ja riittävä kuivitus zz Tapaturmariskit pois, kiimaiset pois lypsävien joukosta, alusta ei saa olla liukas

p Tarttuville sorkkasairauksille altistavia tekijöitä on paljon. Tyypillinen

tekijä on käytävien lannanpoiston tehottomuus. Jos makuuparret vielä ovat mitoitukseltaan liian ahtaat tai niitä on liian vähän, seisovat lehmät ison osan päivästä kosteilla, lantaisilla käytävillä.

Maito ja Me 4/2013

23

Streptococcus agalactiae -bakteerin hävittäminen pihattokarjasta onnistumista tukevia tekijöitä ovat:

Laura Kulkas, Ulrike Lyhs

S

AGA-projektissa (= S. agalactiae -lisääntyvä utaretulehduspatogeeni suurissa pihattokarjoissa) kokeiltiin S. agalactiae -tartunnan hävittämistä viidestä 60–200 lehmän pihattokarjasta. Hävittäminen onnistui kolmessa karjassa ja epäonnistui kahdessa.

Ennen hävittämiseen ryhtymistä kannattaa pohtia, onko karjasta ylimalkaan mahdollista hävittää S. agalactiae -tartunta. Näin saattaa säästyä paljon vaivaa ja rahaa. Koska bakteeri joskus saattaa aiheuttaa ihmisille vakaviakin sairauksia (esim. vastasyntyneiden verenmyrkytyksiä), on hävittämiselle vahvoja perusteita.

Eloeläinkaupassa on etua karjan S. agalactiae -vapaudesta.

Toisaalta hävittämisestä tuskin on merkittävää taloudellista hyötyä, koska karjan utaretulehdustilanne on enemmän yhteydessä karjan yleiseen hoitotasoon kuin yksittäiseen bakteerilajiin. Hävittämisprosessin yhteydessä kannattaa sen vuoksi panostaa myös kokonaisvaltaiseen utaresairauksien ennaltaehkäisyyn.

Tartunnan hävittämis­ mahdollisuuksien arviointi 1. Tuottajan oman motivaation, työkapasiteetin ja managementtitaitojen arviointi

onnistumista heikentäviä tekijöitä ovat:

• Navettainvestointi ja karjamäärän lisääminen meneillään • Navetan ylitäyttö (joka usein edeltää karjakoon lisäämistä) • Huono utareterveys (heijastaa yleistä managementtitasoa karjassa) • Heikot johtamistaidot • Eroteltaville taudin kantajille ei ole erillisiä karsinoita • Vakavat taloudelliset ongelmat • Vakavat sairaudet, masennus, alkoholismi, muut sosiaaliset ongelmat

24

Maito ja Me 4/2013

• Tuottajan korkea motivaatio • Hyvät johtamistaidot • Halukkuus pitempiaikaiseen(1 v.) sitoutumiseen • Tietoisuus kustannuksista ja niiden hyväksyminen (suurimmat alussa) • Tietoisuus lisääntyvästä työstä ja sen hyväksyminen (suurinta alussa) • Erottelutilatarpeen tiedostaminen ja hyväksyminen poikineille, tartunnankantajille ja tartunnasta vapaaksi osoittamista odottaville • Oman eläinlääkärin korkea motivaatio 2. Työntekijöiden/työvoiman arviointi Isoissa karjoissa on usein palkattua työvoimaa. Näiden henkilöiden sitouttaminen tarvittaviin toimenpiteisiin on erittäin tärkeää. Tämä koskee myös lomittajia.

Kielivaikeudet saattavat heikentää yhteisymmärrystä.

3. Navetan erottelutilojen arviointi Tartunnankantajien nopea erottelu terveistä on tärkeää tartunnan hävittämisen kannalta. Navettaan tai sen ulkopuolelle on saatava vähintään kaksi erottelukarsinaa (2–6 kk ajaksi), toinen tartunnan kantajille ja toinen tartunnasta vapautumista odotteleville. Monissa navetoissa on vähän erottelutiloja, jolloin erottelutilat voivat kesällä olla navetan ulkopuolella tai käyttää läheistä vanhaa navettaa tai latoa hyväksi. Yhteen erottelutilaan tulisi mahtua noin 5 lehmää. Kokemusten mukaan suomalaisissa 100–200 lehmän pihattokarjoissa on harvoin enempää tartunnan kantajia ja jos on, on näytteenottokontaminaatio erittäin todennäköistä.

Erotellut eläimet lypsetään viimeiseksi tautiepäilyjärjestyksessä. Erottelutiloissa tulee noudattaa erittäin hyvää makuualuehygieniaa. Kaikkien poikineiden lehmien utareet tulee myös tarkistaa maitonäyteanalyysein ennen kuin ne laitetaan lypsävien joukkoon. Elleivät poikimakarsinat riitä, tulee näillekin järjestää lisätilaa.

4. Karjantarkkailunäytteenottovälineiden tarkastelu S. agalactiae -näytteiksi soveltuvat lehmien kokomaitonäytteet, jotka yleensä otetaan tuotosseurantanäytteen ottolaitteella. Lypsyasemien näytteenottolaitteet ovat toimineet hyvin. Jotkut AMS-näytteenottolaitteet ovat kontaminoineet näytteitä.

Positiivisten lehmien määrän vähetessä, pienenee tietenkin myös kontaminaation riski. Tuloksia voi varmistella käsin ote-

tuilla näytteillä, mutta se on tietenkin lisäkulu. Myös käsin tehdyssä näytteenotossa on kontaminaatioriski ja näytteenottajan tulee tämän vuoksi vaihtaa kertakäyttökäsineet jokaisen lehmän välissä.

Hävittämissuunnitelma S. agalactiae -tartunnan hävittämiselle on parhaat mahdollisuudet onnistua, kun hävittäminen aloitettaan heti ensimmäisen positiivisen tuloksen tultua. Tällöin tartunta todennäköisesti ei ole ehtinyt levitä koko karjaan ja puhdistuminen on todennäköisempää.

1. Kirjallinen suunnitelma esitetään tuottajalle, jonka pohjalta keskustellaan. Suunnitelmaa muokataan tarvittaessa.

2. Yhteinen koulutustilaisuus järjestetään tuottajalle, työntekijöille ja mahdollisille lomittajille. Isoilla kirjaimilla tehdyt (luettavissa ilman lukulaseja) kirjalliset ohjeet laitetaan 2–3 strategisiin kohtiin pöydille ja seinille. Ohjeet luetaan ääneen kaikille uusille työntekijöille ja lomittajille. Niistä muistutetaan kaikkia joka viikko.

3. Ensimmäiset lehmätason näytteet otetaan kaikista lypsyssä olevista lehmistä ja lähetetään PCR-analyysiin laboratorioon.

4. S. agalactiae -positiiviset lehmät erotellaan terveistä mahdollisimman nopeasti, jotta tartunta ei leviäisi. Tuloksia voi varmistella käsin otetuilla näytteillä erityisesti, jos positiivisia lehmiä on paljon.

5. S.agalactiae -positiivisten lehmien valinta joko teuraaksi tai antibioottihoitoon. Teurastettavat tulisi poistaa mahdollisimman nopeasti. Teurastaminen on suositeltavaa, koska kaikki antibiooteilla hoidetut lehmät eivät parane. Suositeltava antibioottihoito on penisilliiniä injektiona lihakseen (lehmiltä löytynyt S. aglacatiaeta myös esim. emättimistä) viiden päivän ajan riittävällä annostuksella (lehmien painon määritys tärkeää). Hoitotulos tulee tarkistaa 2 viikon ja 2 kuukauden kuluttua hoidosta. Hoidettua lehmää ei saa laittaa lypsävien joukkoon ennen utareen tarkistusta 2 kk hoidon päättymisestä, jos halutaan olla varmoja hoidon onnistumisesta.

6. Toinen karjatason näytteenotto lypsyssä olevista lehmistä 7–10 päivää ensimmäisestä. Toistetaan prosessi 4:stä 5:een.

7. Kolmas karjatason näytteenotto 7–10 päivää toisen näytteenoton jälkeen. Karjatason näytteenottoa jatketaan kunnes on saatu kahdet negatiiviset näytteet peräkkäin.

8. Kaikki umpeen laitetut lehmät hoidetaan pitkävaikutteisilla umpeenpanotuu-

beilla vähintään yhden vuoden ajan hävittämisen aloittamisesta.

9. Kaikki lypsäjät käyttävät kertakäyttöisiä käsineitä lypsyllä ja noudattavat hyviä hygieenisiä toimintatapoja lypsyn yhteydessä. Bakteeri voi tarttua ihmisistä eläimiin ja päinvastoin.

10. Eläinten makuualueiden pinnat tulee puhdistaa hyvin 3-4 kertaa päivässä ja kuivikkeita tulee käyttää paljon. Olkea kannattaa välttää, jos se on mahdollista.

11. Yhden vuoden ajan viimeisestä S. aglactiae -positiivisesta lehmästä otetaan kaikkien poikineiden lehmien ja hiehojen maidosta näyte S. aglactiae -määritykseen.

Näytteen pitää olla kielteinen S. aglactiaen osalta ennen kuin eläin laitetaan muiden lypsävien joukkoon. Poikivien eläinten S. aglactiae -utaretulehdukset muodostavat suurimman uusinfektion riskin lypsäville, koska muutama positiivinen eläin todennäköisesti ilmenee. Positiiviset eläimet pidetään eroteltuina ja ne joko poistetaan tai hoidetaan antibiooteilla heti. Antibioottihoidon tulos tarkistetaan.

Tartuntalähteistä

poikivat lehmät ja hiehot Poikivat lehmät ja hiehot muodostavat merkittävän lypsyssä olevien eläinten uusinfektioriskin. Mikäli ongelmaa esiintyy toistuvasti (2–3 kertaa), kannattaa ennemmin kuin myöhemmin harkita

Maito ja Me numero 4_2013 c.indd 1

kaikkien ei lypsyssä olevien eläinten hoitoa penisilliini-injektioilla viiden päivän ajan.

Erityisesti, jos vastapoikineiden utareiden tarkistus ei aina onnistu/muistu mieleen, ennen kuin eläin laitetaan lypsävien joukkoon.

lehmän poistaminen

Lehmän poistaminen on suositeltavampaa kuin antibioottihoito, koska muutama lehmä ei parane antibiooteilla. Tällainen lehmä voi tartuttaa muita, kun se laitetaan liian aikaisin lypsävien joukkoon.

Laajentavat tuottajat ovat usein haluttomia poistamaan eläimiä ja näissä navetoissa on usein ylitäyttöä, mitkä molemmat tekijät vaikeuttavat hävittämisohjelman onnistumista.

pikkuvasikat

Suurin osa pikkuvasikoista puhdistuu S. aglactiae -tartunnasta, kun ne vierotetaan. SAGA-projektissa nenä- ja emätinnäytteitä otettiin 45 vasikasta yli kuukausi vieroituksesta, mutta ainoastaan yhden vasikan nenästä löytyi S. aglactiae. Jokin yksilö voi kuitenkin jäädä tartunnan kantajaksi ja siten tartuttaa ainakin muuta nuorkarjaa, mikä voi osittain selittää poikivien hiehojen positiivisuuden.

vanhemmat lehmät

Vanhemmissa lehmissä voi olla tartunnan kantajia (esim. emättimessä) umpeen laitettaessa ja nekin voivat levittää tartuntaa ummessa oleviin ja joskus myös kohta poi-

Laatu ja terveys kiviin hiehoihin (tai päinvastoin), jos niitä pidetään yhdessä.

uuden eläimen osto

Kannattaa muistaa, että uuden eläimen osto karjaan on tavallisin tapa saada uusi S. agalcatiae tartunta karjaansa.

ihmisissä ja naudoissa

SAGA-projektissa osoitettiin, että samoja S. aglactiae -kantoja löytyi sekä ihmisistä että naudoista. Tämä osoittaa, että joko on tapahtunut tartuntaa ihmisten ja nautojen välillä tai että näillä on yhteinen ulkoinen tartuntalähde.

Mikäli suoraa tartuntaa tapahtuu, voivat ihmiset tartuttaa karjansa etenkin, jos he eivät pese käsiään hyvin WC-käynnin jälkeen. Tämä merkitsee myös sitä, että nautakarja tai niiden maito voi tartuttaa ihmiset. Tämä todettiin löytämällä S. aglactiae -projektiin osallistuneiden tilojen muutamien perheenjäsenten nielusta. He olivat kaikki juoneet raakamaitoa. Lisäselvitykset tartuntateistä ovat kuitenkin vielä tarpeellisia.

SAGA-projektin rahoitti vuosina 2010– 2013 maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Valio Oy:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa.

Kirjoittajat ovat eläinlääkäreitä, Kulkas Valiossa ja Lyhs Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

31.10.2013 10:56:51

p Viivakoodipullojen skannausta Ezi-Scanne-

rilla lypsyasemalla.

Tuotosseurannan tekninen asiantuntija tekemässä koelypsyä elektronisilla maitomittareilla.

p Viivakooditietojen skannaaminen lukulait-

teella automaattilypsytilalla

Tuotosseuranta uudistuu Tuotosseurannan tietojen keruu ja hyödyntäminen uudistuvat.

Teksti Heli Wahlroos Kuvat Anna-Riitta Leinonen

K

arjan tuottavuuden kehittäminen perustuu luotettaviin ja ajantasaisiin tietoihin. Tuotosseurannan tietoja käytetään monissa ProAgrian asiantuntijapalveluissa kuten ruokinnanohjauspalveluissa, joilla pyritään varmistamaan laadukas maidontuotanto sekä yrittäjän tasainen tulovirta.

Tuotosseurantaa käytetään maidontuotannon kannattavuuden parantamiseen, ruokinnan onnistumisen seurantaan, eläinaineksen kehittämiseen, utareterveyden sekä maidon pitoisuuksien ja laadun hallintaan. Tuotosseurantaan kuuluvien karjojen keskituotos oli viime vuonna noin 2 000 kiloa korkeampi kuin muiden karjojen.

Tämän vuoden alussa käynnistyi kaksivuotinen tuotosseurannan kehittämisprojekti, jossa lähtökohtana ovat tuottajien tarpeet sekä karjakoon kasvun ja tekniikan kehittymisen tuomat haasteet ja mah-

26

Maito ja Me 4/2013

dollisuudet. Tavoitteena on tiedonkeruun tehostaminen ja kerätyn tiedon monipuolinen hyödyntäminen.

Koelypsyjen ajantasaisuus ja luotettavuus Ilmoitusviive kuvaa aikaa koelypsyn tekemisestä siihen, että maitomäärät ovat tietokannassa. Keskimääräinen ilmoitusviive oli viime vuonna 28 päivää. Maitomäärät ja analyysitiedot voidaan yhdistää sekä tehdä laskentatoimenpiteet vasta, kun koelypsyn maitomäärät ovat tietokannassa. Koelypsyn hyötyjä jää saavuttamatta, jos maitomäärien ilmoittaminen viivästyy.

Projektin tavoitteena on lyhentää keskimääräinen ilmoitusviive alle viikkoon.

Esimerkiksi Tanskassa ilmoitusviive on kolme päivää ja tavoitteena on yksi päivä. Tietojen liikkumisen ja hyödyntämisen nopeuttamiseksi projekti kehittää koelypsyyn ja tiedonsiirtoon liittyviä palveluita sekä uudistaa raportteja ja näytteiden analysointia.

Koelypsyjä säätelee Tuotosseurannan ohjesääntö, joka perustuu kansainvälisen tuotosseurantaa valvovan järjestön (ICAR) ohjeisiin. Ohjesääntö on uudistumassa siten, että koelypsyihin tulee lisää joustoa.

Esimerkiksi koelypsyjä voi tehdä nykyistä tiheämmin ja lomakuukauden pitämi-

nen sallitaan. Uudistunut ohjesääntö tulee voimaan 2015.

Tuotosseurantatietojen luotettavuutta seurataan valvomalla koelypsyjen suorittamista, maitomittarien toimivuutta ja tuotosseurannan maitomäärän ja meijeriin toimitetun maitomäärän eroa. Uudessa ohjesäännössä luotettavuuden seurantaan on tulossa uusi työkalu, luotettavuusluku, jonka avulla voidaan seurata tilannetta koelypsyittäin.

Mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua heti. Näin päästään eroon joka keväisistä epävirallisuusselvityksistä. Epäviralliseksi tuotokset jäävät vain, mikäli koelypsyistä laskettujen luotettavuuslukujen vuosikeskiarvo jää alle asetetun rajan.

Uudet palvelut osin jo saatavilla Uudenlaisia mahdollisuuksia ja helppoutta koelypsyyn tuovat esikoodatut viivakoodipullot, elektroniset maitomittarit (EMM) ja skannerit. Viivakoodipulloja on jo nyt saatavilla useimmista tuottajamyynneistä.

Näytepullossa on viivakoodi, joka voidaan yhdistää lehmään viivakoodin lukulaitteen avulla. Tarrojen liimausta ei tarvita. Säilöntäaine on kuivatettu näytepullon pohjalle, joten aine ei karkaa pullosta ja liukenee maitoon helposti. Viivakoodipullojen käyttöönottoon kannattaa pyytää

vista tuotosseurantanäytteistä on ensi syksynä mahdollista tilata uusia analyysejä.

Tiineystesti on tiineyden johdosta maitoon erittyviin hormoneihin reagoiva testi. Tuloksena saa plussan tai miinuksen sen mukaisesti onko eläin tiineenä. Lisäksi tuotosseurantanäytteestä on mahdollista tilata utaretulehdusmäärityksiä ja tulevaisuudessa myös tautimäärityksiä.

Tuotosseurannan tarkoitus on tuoda yrittäjälle lisää maitoeuroja.

Tuotosseurannan raportteja uudistetaan sisältämään entistä enemmän hyödyllistä ja helposti omaksuttavaa tietoa karjasta. ProAgrian verkkopalveluihin tuleva raporttiuudistus toteutuu pääosin ensi vuoden aikana. Tulossa on ainakin poikimattomien eläinten oma kausiraportti sekä erillisiä tuotantoraportteja, hedelmälli-

syysraportteja ja terveysraportteja. Raportteihin on lisätty uusia tunnuslukuja, niitä on mahdollista lajitella eri tavoin ja valita myös graafisia esitystapoja. Suunnitteilla on myös johtamiseen keskittyvä raporttikokoelma, joissa yhdistetään tuotannon ja talouden tunnusluvut.

Koelypsyistä kerättyjen tietojen tiivistäminen raportteihin ei yksin riitä, vaan raporttien sanomaa on myös tulkittava.

ProAgrian asiantuntijapalvelut ovat tuottajan käytettävissä raporttien tulkinnassa ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa sekä toteutuksessa.

Kehittämisprojekti jatkuu Tuotosseurannan tarkoituksena on tukea yrittäjää karjansa kehittämisessä ja tuoda hänelle lisää maitoeuroja. Tuotosseurannan kehittämisprojekti jatkuu ensi vuoden loppuun saakka, joten otamme yhä mielellämme asiakkaiden palautetta ja kehittämisehdotuksia vastaan.

Tuotettu maitomäärä kg/tila ProTuotos-karjat

Maitoa kg/vuosi

Ei tuotosseurantaa

Kaikki karjat

350 000 293 432

300 000

246 229

250 000 200 000

141 783

150 000

lähde: proagria

asiantuntija-apua ProAgrialta, jotta näytteenotto saadaan onnistumaan kerralla.

Putkilypsy- ja asemalypsytiloilla koelypsy voidaan tehdä elektronisilla maitomittareilla (EMM), joita saa tulevaisuudessa vuokrata ProAgria keskuksista. Vuokrauspalvelua on jo saatavilla ainakin Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Oulussa.

Mittarit ottavat maitonäytteen automaattisesti, mittaavat maitomäärän, virtausnopeuden ja lypsyn keston. Ennen lypsyä karjan tiedot ladataan tiedonsiirtokapulaan, joka keskustelee langattomasti maitomittarien kanssa ja yhdistää viivakoodien tiedot eläimiin. Lypsyn jälkeen lehmien koelypsytiedot ladataan tietokoneelle ja lähetetään tietokantaan.

Kun tilalla on omat näytteenottolaitteet, voidaan käyttää Ezi-Scanneria tietojen yhdistämiseen ja lähettämiseen lypsyjärjestelmästä riippumatta. Ezi-Scannereita on käytössä koko maassa.

Skanneriin yhdistetään karjan tiedot sisältävä tiedonsiirtokapula. Koelypsyssä kapulaan naputellaan eläimen korvanumero ja skannataan näytepullon viivakoodi, jolloin eläimen tiedot yhdistyvät viivakoodiin. Samalla voidaan kirjata myös maitomäärät.

Automaattilypsytiloilla viivakoodeja voidaan lukea yksikertaisella viivakoodin lukulaitteella. Samaa laitetta voidaan käyttää myös laskujen maksuun, joten laiteinvestoinnit jäävät pieneksi. Tarvittaessa EziScanneria voidaan käyttää automaattilypsytilalla varajärjestelmänä.

ProAgria on kouluttanut tuotosseurannan teknisiä asiantuntijoita, jotka erikoistuvat koelypsypalveluihin. He käyttävät viivakoodipulloja ja tilalle soveltuvaa tekniikkaa viivakooditietojen yhdistämiseen eläimen tietoihin sekä tiedonsiirtoon. Teknisen asiantuntijan voi tilata tekemään koelypsy ja keskittyä itse pelkästään lypsyyn. Jos haluaa ottaa näytteet itse, tekninen asiantuntija voi tehdä näytepullojen skannauksen ja lähettää tiedot tietokantaan.

Automaattilypsytilalla tekninen asiantuntija voi käynnistää ja lopettaa näytteenoton tilan omaa näytteenottolaatikkoa käyttäen sekä huolehtia tietojen lähetyksestä. On myös mahdollista vuokrata näytteenottolaitteita joiltakin ProAgria keskuksilta. Palveluista ja vuokrausmahdollisuuksista voi tiedustella lisää omasta keskuksesta.

Laatu ja terveys

100 000 50 000 0

-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 Vuosi

Tietoa tuotosseurannasta (lokakuu 2013) Kaikki karjat

Tuotosseurantakarjat

Karjoja

9406

6572

69,9 % karjoista

Lehmiä

279 108

234 208

83,9 % lehmistä

Maitomäärien ilmoituskanavat tietokantaan ja ilmoitusviive Tiedon tallennusväline, tallentaja

Viive, pv

Uusia tietoja ja raportteja

Ammu, tila tallentaa

38 %

21,8

Valion aluelaboratoriossa meneillään olevat uudistukset mahdollistavat viivakooditiedon hyödyntämisen tietojen siirrossa. Esikoodatuissa viivakoodipulloissa ole-

Ammu, neuvoja tallentaa

35 %

39,8

ProTuotos Netti

22 %

22,3

Koelypsylomake

5%

28,6

Wahlroos toimii projekti­ päällikkönä ProAgria Keskusten Liitossa, Leinonen kotieläintuotannon erityis­ asiantuntijana ProAgria Keski-Pohjanmaassa.

Maito ja Me 4/2013

27

Laatu ja terveys

p Kuori kannattaa avata repäisykoh-

dasta. Tällöin testi on helppo ottaa esiin oikein päin ja pitää puhtaana.

Epäpuhtaudet heikentävät testituloksen luotettavuutta.

p Pipetillinen maitoa riittää määrittä-

mään progesteronipitoisuuden.

p Maito imeytyy liuskaan viidessä

minuutissa, ja testin tulos on valmis.

Uusi testi varmistaa kiiman nopeasti Uusi progesteronipikatesti P4 varmistaa kiiman viidessä minuutissa. Lehmän kiima-ajankohdan varmistaminen on nyt todella helppoa ja nopeaa, lupaa kenttäpäällikkö Marjut Suontausta Fabasta.

P

Teksti Ulla-Mari Sundelin-Ryytty, Maija Päivärinta Kuvat Maija Päivärinta

4 Rapid -pikatesti mittaa maidosta viidessä minuutissa progesteronihormonin pitoisuuden ja kertoo tuloksen havainnollisesti. P4-testiä varten lypsetään 4–5 suihketta maitoa näytepurkkiin. Muutama ravistus ja maito voidaan pipetoida pakkauksessa tulevaan koeputkeen. Testiliuskan valkoinen osa upotetaan maitoon ja odotetaan viisi minuuttia. Testi kertoo tuloksen selkeästi viivoilla.

Pikatesti varmistaa kiiman ja helpottaa oikean siemennysajan valintaa. Nopea ja helppo testi ei vaadi näytteiden postittamista. ”Kaksi viivaa tarkoittaa, että progesteroni on matalalla eli eläin on kiimassa.

KK eli kaksi kiimassa on hyvä muistisääntö”, opastaa Marjut Suontausta.

Pikatestin tulokset ovat luotettavia Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on testannut P4-pikatestin ennen

28

Maito ja Me 4/2013

sen tuomista Suomen markkinoille. Testien mukaan tulokset ovat luotettavia ja korreloivat hyvin laboratoriotestien kanssa. Myös käytännössä testi on osoittautunut toimivaksi. ”Tein testin lehmälle, jonka edellisestä siemennyksestä oli kulunut 34 päivää, mutta oli mielestäni selvästi kiimassa. Testi varmisti havaintoni ja lehmä siemennettiin. Testin tekeminen vaatii ensimmäisellä kerralla jonkin verran perehtymistä, mutta tulee nopeasti rutiiniksi. Testin tulkinta oli ohjeita noudattaen helppoa”, toteaa kouvolalainen karjanomistaja Päivi Kelkka.

Oikean siemennysajankohdan mahdollisimman tarkalla määrittämisellä on vaikutusta tilan taloudelliseen tulokseen. Tyhjäkauden piteneminen yhdellä kiimavälillä aiheuttaa keskimäärin noin 30 euron menetyksen lehmää kohden.

P4-pikatestiä on saatavana 25 kappaleen pakkauksissa hintaan 99,00 € (+ alv) sekä

Näytteenotto ja testaus 1. Lypsä käsin viisi suihketta maitoa astiaan (esim. tarkkailunäyteputkeen).

2. Ravista näyteputkessa olevaa maitoa 2–3 kertaa.

3. Ime pipetillinen maitoa (0,5 ml) ja siirrä se pakkauksessa tulleeseen koeputkeen.

4. Aseta testiliuska koeputkeen, niin että testiliuskan valkoinen osa on maidon peitossa. Seuraa aluksi, että maito imeytyy ja nousee testiliuskaan.

Odota 5 minuuttia tulosten valmistumista.

5. Katso tulos. Tulkintaan saa apua pakkauksen tulkintaohjeesta.

viiden kappaleen tutustumispakkauksessa hintaan 25,00 € (+ alv). Pakkauksessa on mukana kaikki testin tekemiseen tarvittava materiaali sekä ohjeet.

Testiä myyvät Faban seminologit, ja sitä on saatavana SonniShop-verkkokaupasta sekä FabaPutiikista Faban kotisivuilta.

Lisätietoja: http://www.faba.fi/palvelut/hedelmallisyys-neuvonta/p4-progesteronitesti.

Sundelin-Ryytty on viestintäpäällikkö ja Päivärinta markkinointipäällikkö Fabassa.

Lely Juno ja Discovery Helpottaa työtaakkasi navetassa!

Osta nyt Lely Juno rehunsiirtäjä tai Lely Discovery automaattinen puhdistus robotti ja saat iPad minin veloituksetta. Kampanja voimassa vain rajoitetun ajan. Kysy tarkemmat kampanjaehdot myyjältä.

Lely Juno - automaattinen rehunsiirtäjä

Lely Discovery - puhdistusrobotti

Lely Juno liikkuu automaattisesti ruokintakäytävää pitkin seuraten ruokinta-aitaa. Se on itsenäinen laite, eikä pihattoa yleensä tarvitse muuttaa sen vuoksi. Junoa voidaan käyttää lähes kaiken tyyppisissä pihatoissa.

Discovery puhdistusrobotti on akkukäyttöinen. Asennuksen yhteydessä Discoverylle ohjelmoidaan reititys E-link -ohjaimen avulla. Reittien tekeminen on joustavaa ja niitä voi olla ohjelmoituna useampia. Vesisuihkulla varustettu 90SW-malli tarjoaa vieläkin tarkemman puhdistustuloksen.

Lely Juno 100 13 500 € alv 0% sis.asennuksen ja rahdin Lely Juno 150 15 900 € alv 0% sis.asennuksen ja rahdin

Lely Discovery 90S 13 500 € alv 0%

sis.asennuksen ja rahdin

Lely Discovery 90SW 16 300 € alv 0%

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää!

sis.asennuksen ja rahdin

HÄMEENLINNA Jussi Savander 045 124 9002 MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 JYVÄSKYLÄ Jussi Paasikannas 043 211 3940 PIRKANMAA/SATAKUNTA Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257 KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243 YLIVIESKA Mikko Holmström 046 878 3593 JOENSUU Arto Toivanen 046 878 3593 IISALMI Simo Jokinen 046 859 0112 TERVOLA Janne Jurva 045 124 9000

It’s all about the cow

© 2010 BouMatic. All Rights Reserved.

™

Aina kun BouMatic-lypsin kiinnitetään lehmään, turvaudutaan kaikkein korkeimman tason kokemukseen, tietoon ja asiantuntemukseen, mitä maidontuotantoalalla on tarjolla.

BouMaticissa kaikki todellakin liittyy lehmään. Jokaisen kehittämämme järjestelmän, ohjelman ja tuotteen suunnittelussa lehmäsi mukavuus, terveys ja tuotanto-ominaisuudet ovat keskeisellä sijalla.

• SmartDairy®-hallintajärjestelmät • Lehmäliikenne- ja lypsyasemajärjestelmät • Jäähdytysjärjestelmät • Lypsyhygieniakemikaalit

Hellävarainen, nopeasti ja täydellisesti tapahtuva lypsy on BouMaticin velvollisuus lehmiänne kohtaan. Karjasi tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen on BouMaticin velvollisuus Sinua kohtaan.

Tutustu miten lehmäsi ja BouMatic voivat parantaa maidontuotannon kannattavuutta.

• Maidonkeräyslaitteisto • Alkuperäisvalmistajien osat ja tarvikkeet • Automatiikka ja hallintalaitteisto

Lisätietoja saat osoitteesta

BouMatic.com

Jälleenmyyjä: Pellon Group Oy Yrittäjäntie 10 FI - 62375 Ylihärmä T: +358 6 4837 555

Pj Pesuosa Oy Mestarintie 5 FI - 12100 Oitti T: +358 400 741 210

Pasi Mällinen Oy Päivärinteentie 574 FI - 91410 Jokirinne T: +358 400 580 567

Agrimec Purmovägen 377 FI - 68930 Purmo T: +358 505 622 426

Nasevasti terveydenhuollosta

Nasevan alustan vaihto käynnistyi

E

läintautien torjuntayhdistys ETT ry jäsenmeijereineen ja teurastamoineen panostavat Nasevan kehittämiseen paljon rahaa parin seuraavan vuoden aikana. Tarkoitus on vaihtaa koko Naseva-järjestelmän toiminta-alusta uuteen ja toimivampaan. Samalla Nasevaa kehitetään edelleen terveydenhuollon työkaluna ja tietopankkina ja siitä saadaan käyttäjäystävällisempi.

Kun muutostöihin satsataan näin mittavasti, on niistä saatavat hyödytkin pystyttävä ottamaan jäsenorganisaatioiden käyttöön. Jotta Nasevasta saadaan enemmän hyötyä irti esimerkiksi ajankohtaisia tilannetietoja vaikkapa nautojen hyvinvoinnista, niin tämä edellyttää parempaa kattavuutta.

Miksi terveydenhuolto ei kiinnosta? Äskettäin Nasevasta ajettiin tilasto, jonka mukaan terveydenhuolto ei jaksa kiinnostaa alle 50 eläimen tiloja. Niistä alle puolet on mukana terveyden-

huollossa. Miksi ei kiinnosta?

Eivätkö tilat saa terveydenhuollosta haluamaansa irti? Koetaanko terveydenhuoltokäynti vain tarkastuksena? Eikö eläinlääkäri ehdi? Onko palvelujen hinta-laatusuhde kohdallaan?

Kaikista tiloista 55 prosenttia on mukana nautaterveydenhuollossa. Vertailtaessa lukuja tilakoon mukaan pienet tilat ovat huonosti edustettuina. Tuotosseurantaan kuuluvien tilojen osalta pienten tilojen luvut ovat kuitenkin lohdullisemmat ja isoista yli 100 lehmän karjoista 91–98 prosenttia kuuluu Nasevaan.

Terveydenhuoltotyön merkitys kasvaa Kun yksikkökoko suurenee, tuotannon hallinta ja tilan kehittäminen edellyttävät sähköisesti dokumentoituja järjestelmiä. Terveydenhuollon tietojen hallinta on keskitetty Nasevaan, josta tila ja kaikki tilan valtuuttamat tahot tietoja voivat katsoa.

Järjestelmät eivät yksin rii-

Nasevaan kuuluvat nautatilat Kaikki tilat Tiloja Nasevassa, kpl

Tiloja yhteensä, kpl

Nasevan osuus kaikista tiloista

Alle 25

492

2 961

17 %

25–50

2 046

4 244

48 %

50–100

2 612

3 658

71 %

100–200

1 569

1 843

85 %

601

647

93 %

7 320

13 353

55 %

Tiloja Nasevassa, kpl

Tiloja yhteensä, kpl

Nasevan osuus TUSE-tiloista

Eläinmäärä

Yli 200 Yhteensä Tuotosseurantatilat Eläinmäärä Alle 25

229

566

40 %

25–50

1 485

2 375

63 %

50–100

1 864

2 268

82 %

100–200

980

1 077

91 %

288

294

98 %

4 846

6 580

74 %

Yli 200 Yhteensä

tä, vaan tarvitaan myös asiantuntijoita. Eläinlääkäri ulkopuolisena havainnoijana auttaa näkemään terveyteen vaikuttavia ongelmakohtia ja vahvuuksia ja katsastamaan myös elintarviketuotantoketjun kannal-

ta merkittäviä toimenpiteitä, jolloin koko ketju myös Nasevaa ylläpitävät meijerit ja teurastamot hyötyvät kattavasta systeemistä.

Erja Tuunainen, Pirjo Kortesniemi Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Maito ja Me 4/2013

31

UUSI Kärki Sil-All 4X4+

Rehunsäilönnän uusi vaihde – Älybakteerit!

Entistäkin tehokkaampi Kärki Sil-All4X4+ sisältää älykkäitä bakteereja, jotka parantavat säilörehun aerobista vakautta ja varmistavat hyvän säilörehun haastavissakin olosuhteissa.

Uudistunut Kärki Sil-All4X4+ vastaa nykyajan säilörehunteon ja ruokinnan haasteisiin.

Se varmistaa nopeimman pH:n laskun, entistäkin pienemmät kuiva-ainetappiot, paremman valkuaisen ja sulavuuden.

KÄRKI

+

Kärki Sil-All4X4+ takaa korkealaatuisen säilörehun viimeiseen syöttökertaan saakka!

Kärki Sil-All4X4+ nyt ennakkomyynnissä kaudelle 2014, tilaa omasi.

Lisätietoja aluevastaaviltamme tai puh. 064 298 900

FEWER LOSSES, MORE GAINS

Kärki-Agri Oy – puh. 064 298 900 – www.karkiagri.fi

Sil-All advert #1.indd 1

8/23/2013 11:45:30 AM

Laatu ja terveys

Onnistuneen pesun neliapila Onnistunut pesu sisältää neljä osatekijää: lämpötila, mekaaninen vaikutus, kemiallinen vaikutus ja pesuaika. Kaikkien neljän osatekijän tulee toteutua pesutapahtumassa riittävässä määrin. Vaikka neliapila kuvastaa onnea, niin onnistunut pesu ei ole onnesta kiinni.

K

Teksti Kaj Nyman Grafiikka Mika Hakala

aikki osatekijät ovat yhtä tärkeitä pesun onnistumisen kannalta. Yhden osatekijän heikkeneminen voidaan jossain määrin kompensoida muita osatekijöitä vahvistamalla.

Kiertopesussa joudutaan esim. käyttämään voimakkaampia pesuaineita kuin käsinpesussa, koska veden kierrätys ei aiheuta yhtä suurta mekaanista vaikutusta kuin käsin harjaaminen.

Lämpötila Pesuliuoksen lämpötila pienentää pestävän pinnan ja lian välistä sidosvoimaa ja auttaa pesuliuosta irrottamaan likaa. Lypsykoneen ja tilasäiliön pesussa esihuuhteluveden tulisi olla noin 40 astetta. Esihuuhteluveden tehtävänä on poistaa pestäviltä pinnoilta mahdollisimman paljon maitojäämiä ja lämmittää pintoja pesua varten.

Tilasäiliön pesussa pintoja lämmittävä vaikutus on erityisen tärkeä, koska tilasäiliö on yleensä kylmä, kun sitä lähdetään pesemään. Tämän johdosta tilasäiliön pesussa on usein tarve tehdä kaksi tai useampia esihuuhteluja, joissa jälkimmäiset huuhteluvedet voivat olla 50–60-asteisia.

Pesuvaiheen lähtölämpötilasuositus on noin 80 astetta, jotta pesuliuoksen lämpötila pysyisi tarpeeksi korkeana koko pesukierron ajan. Yli 80 asteen lähtölämpötilaa ei yleensä suositella, koska laitteiston muoviosat voivat kärsiä eikä pesutulos siitä yleensä parane. Pesuvaiheen loppulämpötilan ei mielellään tulisi laskea alle 50 astetta.

Kun pesuohjelma etenee nopeasti vaiheesta toiseen, laitteisto ei ehdi jäähtyä paljoakaan vaiheiden välillä. Talviaikaan viileässä navetassa tällä voi olla merkitystä pesuliuoksen loppulämpötilan kannalta.

On hyvä huolehtia siitä, että pesulaite saa kuumaa vettä, jolloin pesuohjelman ei tarvitse odottaa, kun pesulaite lämmittää vettä. Pesulaitteille kannattaa siis asentaa

Lämpötila

Mekaaninen vaikutus

Kemiallinen vaikutus

Pesuaika

80 °C

oma lämminvesivaraaja, joka varmistaa pesulaitteen kuuman veden saannin.

Mekaaninen vaikutus Mekaanisen vaikutuksen tehtävänä on rikkoa ja irrottaa likaa. Kiertopesussa mekaanisen tehon aikaansaa veden liike. Lypsykoneen lypsimissä, letkuissa ja putkistossa tarvittava liike-energia aikaansaadaan vesija ilmatulpilla. Tulppien muodostumiseen ja voimaan vaikuttaa tyhjökoneen imuteho, alipainetaso sekä vesi- ja ilmamäärä.

Putkistossa liikkuvassa vesitulpassa pitää olla voimaa. Sen tulee siis täyttää koko putki, pysyä ehjänä maidonkokoojalle asti ja liikkua nopeasti. Maidonpumppausputkistossa mekaanisen tehon tuottaa maitopumppu ja tilasäiliön pesussa pesupumppu.

Mekaanisen tehon tulee ulottua kaikkialle laitteistossa. Joskus pesuveden epätasainen jakautuminen lypsylaitteistossa voi jättää jotkut lypsykoneen osat ilman kunnollista mekaanista tehoa. Varsinkin mittasäiliökoneet voivat olla haasteellisia tässä suhteessa. Myös maitoputkien umpiperien kanssa pitää olla tarkkana. Ne voivat vaatia ylimääräisiä vedensyöttöletkuja puhdistuakseen kunnolla.

Kemiallinen vaikutus Kemiallinen vaikutus ei ole kiinni pelkästään käytetystä pesuaineesta ja sen väkevyydestä, myös käyttöveden kemiallinen laatu vaikuttaa. Veden kovuus, rauta- ja suolapitoisuus vaikuttaa pesuaineen tehoon.

Tästä syystä kaikki pesuaineet eivät toimi yhtä hyvin kaikissa vesissä. Jos pesutulos heikkenee ja maidon bakteeripitoisuudet lähtevät nousuun pesuaineen vaihdon jälkeen, on ongelmanselvitystyössä syytä katsoa myös käyttöveden ja pesuaineen yhteensopivuutta.

Yksi tavallisimmista heikon pesutuloksen syistä on liian pieni pesuaineannostelu. Nykyään suuri osa pesulaitteista käyttää nestemäisiä pesuaineita ja annostelu hoituu automaattisilla pesuainepumpuilla.

Yleisimmin käytetyissä pumppumalleissa pumppausteho perustuu pumppausletkun elastisuuteen. Ajan myötä pumppausletkut kovettuvat ja niiden pumppausteho heikkenee. Pumput pyörivät kuten normaalisti, mutta pesuaineannostelu vähenee ja sen myötä pesutulos heikkenee, jos pumppausletkuja ei vaihdeta ajoissa.

Pesuaika Pesuaika on yleensä vähiten ongelmia aiheuttava pesun osatekijä. Lypsykoneen ja tilasäiliön kiertopesussa tyypillinen pesunesteen kierrätysaika on 5–8 minuutin luokkaa. Tämä on tarpeeksi pitkä aika pesuaineliuokselle irrottaa ja poistaa likaa.

Pesuaineliuoksen lämpötilan ylläpitäminen tarpeeksi korkeana koko vaaditun pesuajan voi olla haasteellista. Lyhyempiäkin pesuaikoja voidaan käyttää, mutta siinä tapauksessa aika on kompensoitava jollain muulla pesun osatekijällä, kuten esimerkiksi korkeammalla pesulämpötilalla.

Kirjoittaja on laatuasiantuntija Valion Alkutuotannossa.

Maito ja Me 4/2013

33

Laatutiimi

ohjaa Valioryhmän maidon laatutyötä l Valioryhmän alkutuotannon Laatutii-

mi koostuu Valion ja hankintaosuuskuntien laatuasiantuntijoista. Tiimin tehtävänä on käsitellä ja kehittää kaikkia Valioryhmän raakamaidon laatuun liittyviä asioita. Laatu sisältää sekä maidon teknisen että eettisen laadun.

Laatutiimissä on viisi asiantuntijaa Valion Alkutuotannosta ja 13 hankintaosuuskuntien tuotantoneuvojaa. Puheenjohtajana toimii eläinlääkäri Laura Kulkas ja sihteerinä kehityspäällikkö Hanna Laitinen Valion Alkutuotannosta.

Koska laatu on laaja kokonaisuus ja asioita on paljon, on tiimi jaettu alaryhmiin, jotka valmistelevat omat asiansa Laatutiimin kokouksiin.

Laatutiimin alaryhmät: − Maidonkäsittelylaitteet, vetäjänä neuvontapäällikkö Esa Manninen − Eläinten hyvinvointi, vetäjänä eläinlääkäri Laura Kulkas − Analysointi, näytelogistiikka, raportointi, vetäjänä kehityspäällikkö Hanna Laitinen − Toimintajärjestelmä ja auditointi, vetäjänä laatuasiantuntija Heidi Huttunen

Vuoden 2013 aikana tiimillä on ollut 8 kokousta, joista suurin osa pidettiin puhelinkokouksina. Syyskuussa tiimi kokoontui Keski-Suomessa, jolloin suunniteltiin vuoden 2014 toimintaa. Marraskuussa tiimi osallistui umpilehmähavaintokoulutukseen.

p Laatutiimi kokoontui syyskuussa

Laukaassa. Eturivissä vasemmalta Esa Manninen, Mirja Heikkinen, Paula Pesari ja Heidi Huttunen, keskirivissä Carola Kankkonen, Anne Ylinen, Eija Kontio, Laura Kulkas ja Anu Potila, takarivissä Kaj Nyman, Anne Ikävalko, Arja Rissanen, Sirpa Helin ja Hanna Laitinen.

Käyttövalmis vedinsuihke

MILKODEX

TM

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista TM

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO! Pakkaukset: 20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön) Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

Koneklinikka

Tilasäiliön huoltaminen on pätevien ammattilaisten työtä Tilasäiliön säännöllinen huolto ennaltaehkäisee maidon laatupoikkeamia.

M

aidon nopea jäähdyttäminen lypsyn jälkeen on tärkeä kohta maidon laatuketjussa ja se edellyttää tilasäiliön häiriötöntä toimintaa. Toinen olennainen laatutekijä on tilasäiliön peseytyminen kunnolla.

Lainsäädäntö asettaa tilasäiliöille niiden sisältämien kylmäaineiden vuoksi säännöllisen tarkastusvaatimuksen. Tarkastus kannattaa käyttää hyväksi myös tilasäiliöiden muiden toimintojen huoltamiseen. Kaikki kylmälaitehuoltajat eivät kuitenkaan tarkasta tilasäiliön pesuja, joten tuottajan kannattaa varmistua siitä, että myös tilasäiliön pesulaitteet huolletaan säännöllisesti.

Kylmäainetarkastukset ja kirjanpito Valtioneuvoston asetus otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta 18.6.2009/452 sisältää mm. seuraavat kohdat: l Laitteen haltijan tai omistajan on huolehdittava siitä, että tarkastuksen suorittavalla henkilöllä tai toiminnanharjoittajalla on tämän asetuksen mukainen Turvatekniikan keskuksen myöntämä todistus pätevyydestä. l Tilasäiliön haltijan tai omistajan on huolehdittava, että laite tarkastetaan siten, että vähintään kolme kiloa kylmäainetta sisältävät laitteet tarkastetaan vuosittain. l Laitteen haltijan tai omistajan on pidettävä huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa, josta käy ilmi laitteen

sisältämän aineen määrä ja tyyppi, lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus. Huolto- ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu. (Asetuksen linkki: http:// plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20090452) Oheisessa kuvassa on yksi esimerkki tilasäiliön huoltodokumentista.

Kuka on tilasäiliösi haltija tai omistaja? l Jos olet itse ostanut tilasäiliön,

niin silloin asia on selvä. Sinä olet omistaja ja haltija ja vastaat yllä olevista asioista. l Jos osuuskuntasi on ostanut tilasäiliön ja vuokraa sitä sinulle, on kylmäainetarkastusvastuu mahdollisesti osuuskunnalla. Varmistu asiasta kysymällä osuuskunnastasi. l Jos osuuskuntasi on ostanut tilasäiliön ja tuonut sen tilallesi ilman vuokran perimistä, on vastuu osuuskunnalla. l Epäselvissä tilanteissa ole yhteydessä osuuskuntaasi.

Vaikka osuuskunta omistaisikin tilasäiliön ja vastaisi sen huollosta, on hyvä kuitenkin huomioida se, että tuottaja on vastuussa vuokratun laitteen pitopaikan olosuhteista ja tilasäiliön toiminnasta ainakin siihen asti, kunnes ilmoittaa viasta osuuskunnalle. Tarkemmat ehdot on yleensä kirjattu tuottajan ja osuuskunnan väliseen vuokrasopimukseen.

Tilasäiliöiden pesujen tarkastaminen Kaikki kylmälaitehuoltajat eivät

Pesuista on tarkastettava pesuaine, lämpötila ja mekaaninen teho.

tarkasta tilasäiliön pesuja, joten tuottajan pitää varmistua siitä, että myös tilasäiliön pesulaitteet huolletaan säännöllisesti. Tästä voi sopia esimerkiksi lypsykoneen huoltajan kanssa.

Pesujen epäonnistumisien yleisimpiä syitä ovat: - pesuaineen loppuminen - pesuainepumppujen letkut ovat vanhentuneet - pesuaineletkut ovat tukkeutuneet - pesuaineletkuihin on tullut vuoto - alhaiset pesulämpötilat - pesuvesimäärä on väärä (esim. pinta-anturi rikkoutunut, suodattimet tukkeutuneet) - pesupumpun ja pesusuuttimen häiriöt Pesun osatekijöistä on tarkastettava ainakin: pesuaine, lämpötila ja mekaaninen teho. Neljäs osatekijä eli pesuaika on harvemmin pielessä. Hyvä veden laatu on pesujen onnistumisen perusedellytys.

Säännöllinen pesuaineen kulutuksen seuranta ja lämpötilan valvonta ovat olennaisia säännöllisiä valvontatoimia eikä niitä saa jättää pelkästään kerran vuodessa tehdyn huollon varaan.

Teksti ja kuva Esa Manninen

p

Tilasäiliön huolto- ja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Kirjoittaja on neuvontapäällikkö Valion Alkutuotannossa.

Maito ja Me 4/2013

35

Riittävästi hyvälaatuista vettä navettaan Jos kaivon tai vesijärjestelmän vedentuotto ei riitä kattamaan maitotilan vedentarvetta, ongelmia syntyy nopeasti. Eläinten juomaveden tarve on tietysti kriittisin asia, mutta pesut ja muut vettä käyttävät toiminnot aiheuttavat myös päänvaivaa, jos vettä ei tule käyttökohteeseen riittävästi.

M Kaj Nyman

Uuden navetan vedenkulutuksen arviointi on osalla kulutusta kohtuullisen helppoa, mutta joiltain osin haastavampaa.

Eläinten juomaveden kulutus on aika hyvin arvioitavissa ja laitteistovalmistajat voivat antaa tarkat tiedot maidonkäsittelylaitteiden pesuihin kuluvista vesimääristä.

Vaikeammin arvioitava on käyttötavoista ja työrutiineista johtuva kulutus kuten esimerkiksi lypsyaseman tai lypsyrobotin ulkoiseen pesuun kuluva vesimäärä.

Tällainen kulutus on hyvin paljon tekijästä ja työtavoista kiinni ja voi samallakin tilalla vaihdella paljon kerrasta toiseen.

Yhtenä nyrkkisääntönä on käytetty, että lypsyaseman ja lypsylaitteiston ulkoiseen pesuun kuluu vähintäänkin sama määrä vettä kuin lypsylaitteiston pesuun.

Varautuminen tulevaisuuden laajennuksiin esimerkiksi putkistokokojen suhteen voi olla vaikeaa. Millä aikataululla ja kuinka isoina mahdolliset tuotannon laajennukset tehdään? Liika varautuminen on

36

Maito ja Me 4/2013

Vettä käyttökohteessa Käytännössä uusissakin navetoissa tulee silloin tällöin vastaan tilanteita, joissa eri käyttökohteisiin ei tule riittävästi vettä tai painetta ei ole tarpeeksi. Nämä ongelmat eivät siis ole kiinni käyttöveden riittävyydestä, vaan liittyvät vesijärjestelmän mitoitukseen ja toteutukseen. Eri käyttökohteiden vedenkulutusta ei ole arvioitu oikein ja vesiverkoston mitoitukset eivät ole riittäviä.

Esimerkiksi maidon esijäähdytys kaivovedellä asettaa omat vaatimuksensa vesiverkoston suunnittelulle. Esijäähdytyksessä käytetty vesi ohjataan useimmiten lehmien juomavedeksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lehmien juomavesi kiertää sen tilan kautta, mihin esijääh-

Ø 1 m

Imuputki Huoltotaso

Varasto 6 200 l

Huoltoaukko Ø 60 cm

2 m

Vedenkulutuksen arviointi

turha kustannus, mutta liian pieni voi olla suurempikin kustannus.

4 m

TT:n julkaisemassa selvityksessä Käyttöveden riittävyys ja laatu maatalouden suurissa tuotantoyksiköissä (2006) todettiin, että harvalla tilalla oli ollut ongelmia veden riittävyyden kanssa, vaikka käyttöveden lähteenä oli vain oma kaivo. Tänä päivänä suurin osa navetoista ottaa käyttöveden kunnallisesta tai vesiosuuskunnan verkosta tai tällainen liittymä on vähintäänkin varalla. Alueelliset erot käyttöveden lähteen suhteen ovat kuitenkin suuret.

Soittokierros muutamalle navettasuunnittelun ammattilaiselle antaa ymmärtää, että vesiasiat uusissa navettaprojekteissa sujuvat pääosin ilman suurempia ongelmia, tai oletus on ainakin sellainen.

Laajempaa tutkimusta tai seurantaa siitä, mikä tilanne on navetan muutaman vuoden käytön jälkeen, ei oikein ole.

Ø 2 m grafiikka : Mika Hakala / mainostoimisto kaminen

Kaivoratkaisu poisti vesiongelman zz Veden riittävyyden kanssa joutui aikanaan painimaan myös keiteleläi-

nen maidontuottaja Antti Savolainen. Silloin käytössä olleen rengaskaivon vedentuotto ei riittänyt kattamaan tilan vedenkulutusta. Kulutushuippujen aikana vesi loppui kesken ja tämän johdosta töitä jouduttiin jaksottamaan ja esimerkiksi pesujen ajankohtia siirtämään.

Savolaisen ratkaisu vesiongelmaan oli uuden kuusi metriä syvän rengaskaivon rakentaminen. Uudessa kaivossa käytettiin rakenneratkaisua, jossa kaivon pohjalle asennettiin isommat, halkaisijaltaan kaksimetriset renkaat. Kaivon yläosa tehtiin pienemmistä yhden metrin renkaista.

Isot renkaat kaivon pohjalla kasvattavat kaivon varastokapasiteettia merkittävästi verrattuna siihen, jos kaivo olisi tehty pelkästään metrisistä renkaista. Kaivoon asennettiin myös välikansi, joka toimii ”huoltotasanteena” kaivoa tai sen tekniikkaa huollettaessa.

Nyt tämä kaivo on toiminut Savolaisen tilan vesilähteenä parikymmentä vuotta ja sen vedentuotto on riittänyt tilan tarpeisiin koko ajan.

Tarvittavat huoltotoimenpiteet on ollut helppo tehdä.

Kaj Nyman

dytinlaitteisto on asennettu, yleensä siis maitohuoneen kautta. LVI-suunnitelmissa esijäähdytystä ei ehkä aina ole otettu huomioon ja maitohuoneen putkitukset saattavat olla mitoitukseltaan riittämättömät, jolloin niitä voidaan joutua korjaamaan jälkikäteen.

Esijäähdytyksellä maito on mahdollista jäähdyttää noin kolmen asteen päähän käytetyn kaivoveden lämpötilasta. Tämä kuitenkin edellyttää, että esijäähdyttimen läpi virtaa vettä vähintään kaksi kertaa enemmän kuin maitoa.

Käytännössä on havaittu, että tämä ei aina onnistu johtuen vesiverkoston rajoitetusta virtaamasta tai liian alhaisesta paineesta. Tällöin suunniteltua maidon esijäähdytyslämpötilaa ei ehkä pystytä saavuttamaan ja tilasäiliö joutuu hoitamaan suunniteltua suuremman osan jäähdytyksestä.

Toinen varsinkin vanhemman navetan ongelma on juomakuppien liian pieni virtaama. Juomakupin virtaama pitäisi olla vähintään 10 litraa/minuutti. Hitaampi virtaus rajoittaa lehmän vedenjuontia ja voi näkyä alentuneena tuotoksena.

Veden laatu Maidonkäsittelylaitteiden pesuihin käytettävän veden laatuvaatimukset on määritelty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa elintarvikkeiden alkutuotannon elin-

Oman kaivon veden laatu on tarkastettava vähintään kolmen vuoden välein. tarvikehygieniasta (1368/2011). Oman kaivon veden laatu on tarkastettava vähintään kolmen vuoden välein otettavalla vesinäytteellä.

Eläinten juomaveden on oltava puhdasta. Vedessä ei saa olla siinä määrin vierasta hajua tai makua eikä myöskään pieneliöitä, loisia tai vieraita aineita, että vesi voisi vaarantaa alkutuotannon tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden.

Lypsykoneen ja tilasäiliön pesuun käytettäviä pesuaineita valittaessa käyttöveden laatu on huomioitava. Yleensä ottaen Suomessa on pesuainevalinnan suhteen aika ongelmattomat vedet. Paikallisesti voi kuitenkin esiintyä ”ongelmavesiä”, joiden kanssa kaikki pesuaineet eivät toimi.

Liian korkean suolapitoisuuden omaava käyttövesi ei pysty liottamaan itseensä riittävästi pesuainetta tai epäpuhtautta ja pesutulos voi jäädä heikoksi liian vähäisen veden puhdistus- ja huuhtelukyvyn takia.

Laatu ja terveys Porakaivojen ja rengaskaivojen vedet poikkeavat yleensä toisistaan ja samoin myös niiden vesien aiheuttamat ongelmat.

Porakaivojen ongelmat liittyvät yleensä korkeisiin suola- ja mineraalipitoisuuksiin (kloridi-, rauta-, mangaanipitoisuudet, korkea kovuus, korkea hiilidioksidin määrä). Rengaskaivojen ongelmat ovat yleensä kaivoon päässeiden pintavesien aiheuttamia (bakteeriongelmat, humusaineet, haju-, maku- ja väriongelmat).

Jos maidon bakteeritasot lähtevät nousuun pesuainevaihdoksen jälkeen, on syytä selvittää myös pesuaineen soveltuvuus käytetylle vedelle. Laitteistojen ja putkistojen korroosio-ongelmat ja sakkautumisongelmat voivat myös johtua käyttöveden ja käytetyn pesuaineen yhteensopimattomuudesta.

Lisätietoja kaivoista ja vesihuollosta yleensä löytyy esim. www.ymparisto.fi -sivuilta. Omasta kunnasta voi kysyä neuvoja vesihuoltoon liittyvissä asioissa.

Oman osuuskunnan neuvonta auttaa myös pesuihin, pesuaineisiin ja vedenkäyttöön liittyvissä asioissa.

Kirjoittaja on laatuasiantuntija Valion Alkutuotannossa.

Maito ja Me 4/2013

37

Laatu ja terveys u Projektipäällikkö Petteri Tahvanainen Valiolta säätää testiauton toimintoja.

Keräilyautojen mittajärjestelmät uudistuvat Kun maitoauto ensi vuonna imaisee maidon tilasäiliöstä, tiedot maitomäärästä ja lämpötilasta tallentuvat saman tien Valion järjestelmiin. Keräilyautojen mitta- ja tiedonsiirtojärjestelmien uudistus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.

U

usi tekniikka nopeuttaa tiedonkulkua, raportointia ja poikkeamien hallintaa, helpottaa kuljettajien työtä ja maitonäytteiden jatkokäsittelyä meijerissä ja aluelaboratoriossa, Valion logistiikkapäällikkö Petteri Laine kertoo.

Räätälöity järjestelmä Nykyinen, toistakymmentä vuotta palvellut järjestelmä on Petteri Laineen mukaan auttamatta vanhentunut.

Keräilyautojen mittajärjestelmän uudistustyö aloitettiin Valioryhmässä puolitoista vuotta sitten, koska sopivaa valmista ohjelmaa ei ole saatavilla. Mukana työssä ovat olleet osuuskunnat, Valio, kuljetus, kunnossapito ja järjestelmätoimittajat.

Ensimmäiset uusilla järjestelmillä varustetut autot lähtevät liikenteeseen tämän vuoden lopussa Pohjolan Maidon,

38

Maito ja Me 4/2013

Maitosuomen ja Länsi-Maidon alueilla ja ensi vuoden loppuun mennessä uusi järjestelmä on kaikissa keräilyautoissa.

Uudessa järjestelmässä on kaksi osaa, auton keräilylaitteistoa ohjaava sekä tietoa rekisteröivä ja välittävä järjestelmä. Auton hyttipääte on yhteydessä Valion palvelimelle 3G-yhteyksien kautta. Auton imutila ja hyttipääte kommunikoivat langattoman WLAN-verkkoyhteyden avulla. Kumpikin järjestelmä toimii itsenäisesti mahdollisissa vikatilanteissa. Kuljettaja voi kerätä maitoreitin loppuun, vaikka yhteydet olisivat poikki.

Näyte merkitään tilalla ”Maidontuottaja tuskin huomaa muutosta nykyisestä uuteen, jos ei satu kurkistamaan auton imutilaan”, Petteri Laine toteaa. Kuljettaja printtaa kuitin noudetusta maidosta kuten ennenkin.

Uuteen järjestelmään on rakennettu varaus tulevaisuuden tarpeisiin. Se mahdollistaa maitomäärätietojen reaaliaikaisen siirtämisen tilalle sähköisesti kuitin sijaan tekstiviestitse tai suoraan Valmaan. Paperittomaan prosessiin siirryttäessä syntyy merkittäviä säästöjä, kun pelkästään tilatapahtumia on vuodessa tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa kappaletta.

Näytepullojen merkitsemiseen uusi järjestelmä tuo huomattavan parannuksen.

Tähän asti näytepullot on tarroitettu maidon vastaanotossa. Uudessa systeemissä kuljettaja lukee ennen näytteenottoa esikoodatun näytepullon tiedot viivakoodilukijalla, jolloin näytepullon ja tilan tiedot yhdistetään toisiinsa. Näyteprosessi yksinkertaistuu ja virhemahdollisuudet vähenevät.

Nopealla sähköisellä tiedonsiirrolla voidaan varmistaa, että tieto kyytiin mahdollisesti päätyneestä poikkeavasta maitoerästä on tehtaalla jo ennen kuin auto on maidon vastaanotossa ja poikkeavan kuorman eteneminen meijerin siiloon tai prosessiin voidaan estää.

Samoin kuljettaja voi lähettää järjestelmän kautta viestin valitsemilleen tuottajille auton ollessa esimerkiksi myöhässä suunnitellusta aikataulusta.

Laatu ja terveys

l

Valion aluelaboratoriossa Seinäjo-

ella on aloitettu maitolaboratorion analysaattorien uusinta. Ensimmäinen uusi koostumusta ja soluja mittaava analysaattori on asennettu marraskuun aikana.

Koko analysointiprosessi tehostuu, kun kaikki uudet analysaattorilaitteet on otettu käyttöön. Näytteenotossa siirrytään esikoodattujen näytepullojen käyttöön ensi vuoden loppupuolella. ”Uudistukset merkitsevät maitonäytteiden analysoinnin automatisoitumista, kapasiteetin kasvamista ja näytteiden läpimenoajan nopeutumista”, kertoo Valion aluelaboratorion päällikkö Timo Latomäki.

Maidon analysoinnin automatisointiin liittyy oleellisesti maidon keräilyssä käyttöön tulevat esikoodatut näytepullot, joihin keräilykuljettaja liittää tilalla tilan tunnukset. Näytteen elektroninen tunnistuskoodi sujuvoittaa aluelaboratoriossa näytteen esikäsittelyä, mikä nopeuttaa analysoinnin kokonaisaikaa.

Tuotosseurannassa etenkin isoilla tiloilla käytetään elektronisia maitomittareita, jotka koodaavat näytepullot tiloilla.

Analysoinnin tehostuminen ei suoraan nopeuta hinnoittelunäytteen tuloksen näkymistä tuottajalle, koska näytteen kuljetus tilalta laboratorioon on prosessin aikaa vievin vaihe. Loppukuuhun ruuhkautuvien tuotosseurantanäytteiden analysoinnissa kapasiteetin lisäys voi kuitenkin nopeuttaa tulosten valmistumista, Latomäki sanoo.

Prosessin uudistus luo myös mahdollisuuksia tulevaisuuden varalle.

Elektronisesti koodatuista näytteistä yksittäisen näytteen poimiminen onnistuu helposti ja sitä on mahdollista käyttää hyväksi esimerkiksi lehmäkohtaisten lisänäytteiden kuten utaretulehdusmäärityksen tai tiineysmäärityksen tilaamiseen tuotosseurantanäytteestä tai jonkin erikoisanalyysin tilaamiseen hinnoittelunäytteestä. Joissakin maissa tämä on jo käytössä.

Kuva: Antti ekola

Tuottajamaitojen analysointi tehostuu

p Vanhat analysaattorit vaihtuvat uusiin Valion

aluelaboratoriossa. Koko prosessi tehostuu, kun esikoodatut näytepullot tulevat käyttöön.

Laboratoriomeijeristi Leila Paukku valvoo tuotostarkkailunäytteiden analysointia vanhalla analysaattorilla.

Automaattinen ruokintajärjestelmä

Feedline R-type TMR- ja PMR-seostilalle

automaattilastaus-automaattinen seosvalmistus- automaattinen rehunjako • vähentää merkittävästi päivittäistä työmäärää tilalla • lehmien liikkuvuus ja tuotos paranevat ruokintakertojen kasvaessa* • tuotosvaiheen mukaiset reseptit lisäävät eläinterveyttä • punnitusti ruokintasuunnitelman mukaan • energiataloudellisin ruokintaratkaisu** • saatavissa murskevilja- ja litisteviljalaitteistolla • Pellon Warma vuosihuoltoturva * ART-tutkimuslaitos, Sveitsi 2013 ** alhaisin energiakulutus on prosessiohjatuissa sähkökäyttöisissä ruokinta-automaatioissa (useita kansainvälisiä tutkimustuloksia)

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Maito ja Me 4/2013

39

Karjatalouden ammattitutkinto

työn ohessa

p Jaana Pantsar ja

Maria Kataisto lypsävät useimmiten yhdessä. Tarvittaessa lypsy onnistuu yhdeltäkin lypsäjältä.

Maria Kataisto suoritti karjatalouden ammattitutkinnon työn ohessa.

Aikuisopintoina tutkintoon valmentava opiskelu tapahtuu verkossa ja lähiopetuspäivinä. Näyttötutkinto suoritetaan käytännön työssä.

M

Teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

aria Kataisto ajaa traktorivetoisen apevaunun pihaan ja käynnistää kurottajan. Näppärästi hän kauhoo säilörehun laakasiilosta ja viljan rehuladosta. Vielä silmäys vaa´an lukemiin ja sekoittaja pyörähtää käyntiin. ”Maria on monitaitoinen ja valmis tarttumaan työhön kuin työhön”, Antero ja Jaana Pantsar kiittelevät työntekijäänsä.

Maria Kataisto pestautui Pantsareille töihin vähän kuin sattumalta. ”Pellossa ei työtä ole noin vain tarjolla. Kuulin vas-

40

Maito ja Me 4/2013

t Maria Kataiston

mukaan opiskelu oli mielekästä, koska asiat käsittelivät työssä eteen tulevia asioita. Eläinten hyvinvointia käsittelevä oppijakso kiinnosti erityisesti.

Ammattitutkinto aikuisopiskeluna zz Näyttöperusteinen ammattitut-

p Kurottaja on kätevä apevaunun täytössä. Maria Kataistolta kurottajalla työskentely käy

näppärästi.

ta valmistuneesta navetasta ja tulin kysymään työharjoittelupaikkaa”, hän kertoo. ”Kotona oli pieni lypsykarja, joten jonkinlainen tuntuma karjanhoidosta oli.”

Elettiin kevättä 2009. ”Raskaan rakennusurakan päälle tuotannon käynnistäminen uudessa pihatossa ei sujunut aivan ongelmitta. Olimme itse tosi lujilla ja lisätyövoima tuli tarpeeseen”, Jaana Pantsar kertoo. Ripeä työntekijä on nyt viidettä vuotta Pantsarien työtiimissä.

Omalla alalla Maria Kataisto sanoo pitävänsä eläinten hoidon lisäksi maataloustöiden monipuolisuudesta. Ammattitutkinto alkoi kiinnostaa, kun hän kuuli aikuiskoulutusmahdollisuudesta. Isäntäväkikin kannusti opiskeluun.

Opintoihin kuului kaksi 2–3 opetuspäivää kuukaudessa Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksikössä. Ne järjestyivät työvuoroja sovittelemalla. Opintomateriaali ja tehtävät ovat verkossa. Hän suoritti näyttöperusteisen tutkinnon kahdessa osassa: lypsykarjan hoito ja lypsy sekä peltoviljely ja rehuntuotanto. Näyttötutkinnossa pätevyys osoitetaan käytännössä. Näyttötutkinnon vastaanottajat tulivat tilalle todentamaan taidot ja tiedot työtehtävien suorituksessa.

Mielekästä opiskelua Koulunkäynti työn ohessa ei tuntunut raskaalta. ”Opiskelu on mielekästä, kun se koskee omassa työssä eteen tulevia asioita.”

Lypsykarjan hyvinvointiasioita hän kertoo lukeneensa erityisellä kiinnostuksella.

Oppilaitoksen navetassa tuli eteen monta uutta juttua kuten erilaisia työtapoja ja robottilypsy. Toisaalta omasta osaamisesta ja kokemuksista esimerkiksi appeen teos-

sa ja aperuokinnassa oli jaettavaa koululle. Peltotyöt ovat häneltä sujuneet aiemminkin, mutta opintojen ansiosta hallussa ovat nyt myös kylvösiemenen ja lannoitemäärien laskeminen ja lohkokirjanpito.

Opinnoissa esille tulleita asioita on mietitty yhdessä myös Pantsarien työtiimissä ja sovellettu käytäntöönkin. Esimerkiksi apevaunua vetävä traktori varustettiin etukauhalla, jolla ruokintapöytä tyhjennetään ennen uuden rehun jakoa. Lypsyllä otettiin käytäntöön lypsimen upottaminen kuumaan veteen, jos lypsettävällä havaitaan uusi utaretulehdustapaus. Tämän pitäisi tepsiä etenkin aureuksen leviämisen ehkäisyyn.

Tiimipalaveri aamuisin Aamulypsyn jälkeen kokoonnutaan navetan toimistoon kahville ja käydään läpi kuulumiset, navetan tapahtumat sekä päivän työt, Antero Pantsar kertoo. Kaikki tekevät kaikkea, mutta tavallinen työnjako on, että Maria hoitaa vasikat, lypsää ja tekee usein appeen. Emäntä lypsää ja siementää. Isännän vastuualueita ovat ruokinta ja tilan talous.

Pantsarien mukaan useampi eläimiä tarkkaileva silmä ja töitä tekevä käsi helpottaa elämää. Eikä lomalla tarvitse kantaa huolta työasioista, koska eläimet ja talon tavat tietävä Maria on lomittajan kaverina. Maratonia harrastava isäntä voi lähteä hyvillä mielin päivälenkillekin.

Maria Kataisto on tyytyväinen saatuaan urakkansa päätökseen ja ammattitutkinnon. ”Kannatti opiskella. Tiedot karttuivat ja palkkakin nousi”, hän sanoo. Hän pitää työstään ja työpaikastaan. Energiaa riittää vielä koiraharrastukseen ja kalastukseen.

Haastattelupäivänäkin hän kertoi olleensa jo aamuneljältä muikkuverkoilla.

kinto varmentaa työssä ammattitaitonsa hankkineiden pätevyyden. ”Ammattitutkinnosta on hyötyä työpaikkaa haettaessa ja se voi vaikuttaa myös palkkaukseen”, aikuiskoulutuspäällikkö Tiina Kuokka Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksiköstä sanoo.

Ammattitutkinto kiinnostaa esimerkiksi maatalouslomittajaksi aikovia käytännön osaajia. Aikuisopiskelu ja näyttötutkinto on tarkoitettu työssä ammattitaitonsa hankkineiden pätevyyden varmentajaksi.

Aikuisopiskelijaksi voi hakeutua ammattioppilaitosten verkkosivujen kautta. Sieltä löytyvät alkavat kurssit ja hakulomake. Aikuisopiskeluna voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.

Alkuhaastattelussa kartoitetaan hakijan ammatillinen kokemus ja sen mukaan laaditaan tutkintoon valmentava koulutusohjelma. Ammattitutkintoon kuuluu pakollisia osia ja lisäksi opiskelija voi itse valita kiinnostuksensa mukaisia opintoja.

Maria Kataiston suorittaman karjatalouden ammattitutkinnon nimike on sittemmin muuttunut tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnoksi, maatalouslomittajan osaamisala. Opintojen perusosia ovat lypsykarjatalouteen ja laadukkaaseen maidontuotantoon sekä maatalouslomitukseen liittyvät asiat. Opinnot kestävät noin vuoden.

Opintomateriaali ja tehtävät ovat verkossa. Pari kertaa kuukaudessa on 2–3 lähiopetuspäivää oppilaitoksella. ”Nekin ovat hyvin käytäntöpainotteisia”, Tiina Kuokka kertoo.

Opintomaksu on 300 euroa ja opetushallitus perii tutkintomaksua 58 euroa.

Näyttötutkinto suoritetaan käytännön työssä yleensä opiskelijan työpaikalla.

Koskaan ei ole liian myöhäistä suorittaa tutkintoa. Karjatalouden ammattiopinnoissa ikähaitari on ollut noin 20 vuotiaista yli viisikymppisiin, Tiina Kuokka kertoo. Lisätietoa löytyy verkosta ammattioppilaitosten sivuilta. Oulun seudun ammattioppilaitoksen osoite on www.osao.fi.

Maito ja Me 4/2013

41

uu

u Toisen säilö-

rehusadon korjuu oli elokuussa käynnissä. Pantsarit teettävät rehun urakoitsijalla. Pohjolan Maidon tuotantoneuvoja Eija Kontio ja Antero Pantsar avoimen siilon äärellä.

Koulutuksesta eväitä yrityksen pyörittämiseen l Antero ja Jaana Pantsar aloittivat

viidellä lehmällä parsinavetassa 1985 isännän kotitilalla Pellon Ruuhijärven kylässä. Seuraavana vuonna rakennettiin pihatto 16 lehmälle ja vuonna 1998 laajennettiin pihattoa 32 lehmälle. Vuonna 2009 oli vuorossa kolmas pihattoprojekti, jossa valmistui tilat 80 lehmälle, vanha pihatto jäi nuoren karjan kasvattamoksi. Perheessä on neljä lasta, joista vanhimmat ovat jo maailmalla.

Isännällä ja emännällä on yo-pohjainen maatalouden ammattikoulutus. Lisäksi isäntä opiskelee parhaillaan Yrittäjäopistossa yrityksen taloutta ja johtamista. ”Koulussa on mukava käydä. Siellä tapaa samoista asioista kiinnostuneita ja saa eväitä yrityksen pyörittämiseen.”

Kokemusta aperuokinnasta Karjan keskituotos on 9 600 kiloa.

Aperuokinta oli käytössä jo vanhassa pihatossa. ”Seosrehussa joutuu miettimään, miten komponentit käyttäytyvät”, Antero Pantsar sanoo.

Maitomäärän suhde annettuun rehumäärään kertoo paljon. Jos rehua kuluu paljon, mutta litrat tankissa eivät lisäänny, on seoksen säätämisen paikka. Ratkaisu voi löytyä esimerkiksi pötsiviivettä lisäävän kuituisen rehun lisäämisestä seokseen.

42

Maito ja Me 4/2013

Ape sisältää säilörehun kevät- ja syyssatoa, kokoviljasäilörehua, viljaa, leikettä, kivennäiset ja valkuaislisän. Säilörehunäytteitä lähetetään kuukausittain. Kuiva-aineen Pantsarit määrittävät säilörehusta useammin, koska sen vaihtelu vaikuttaa merkittävästi säilörehutonnin ravintosisältöön. ”Kuiva-aine on helppo määrittää kotikonstein vaa´an ja yrttikuivurin avulla”, he sanovat.

Heatime tarkkailee Lypsyllä seurataan lehmäkohtaisesti maitomääriä ja poikkeamien syy selvitetään heti. ”Solutestejä tehdään paljon”, Jaana Pantsar kertoo. Tavoitteena ovat terveet, pitkäikäiset ja tuottavat lehmät. Keskipoikimakerran nosto lisää tuotannon kannattavuutta huomattavasti, Antero Pantsar toteaa.

Emäntä siementää toimiluvalla.

Kiimojen tarkkailussa avustaa Heatime, vaikka Jaana Pantsar sanookin luottavansa enemmän omiin havaintoihinsa. Hänen mukaansa suurin hyöty Heatimesta on vanhassa pihatossa olevien hiehojen tarkkailussa.

Tuoresäilöttyä viljaa Viljelyksessä on vuokramaineen 88 hehtaaria, kaikki nurmella. Urakoitsija korjaa säilörehun noin 70 heh-

taarin alalta. Pellot on salaojitettu, viimeiset lohkot ovat vielä työn alla.

Lapissa näkee paljon salaojittamattomia peltoja, joka Antero Pantsarin mukaan johtuu siitä, että salaojituksessa tehtiin aikanaan virheitä.

Hänen mukaansa oikein tehty salaojitus pelaa hyvin turvemaassakin.

Viljan Pantsarit ostavat suoraan tiloilta Suomesta ja Ruotsista. Tänä syksynä kokeiltiin litistetyn viljan tuoresäilöntää tuubiin.

Pellosta pääsee suoraan Tornionjoen yli Ruotsiin, jossa Antero Pantsar teki aikanaan maatalousharjoittelun. Hänellä on yhteyksiä sikäläisiin viljelijöihin. Ruotsista hän kertoo ostaneensa myös säilöntähapot.

p Aamulypsyn

jälkeen juodaan yhdessä kahvit ja samalla keskustellaan navetan tapahtumista ja jaetaan päivän työt, Antero ja Jaana Pantsar kertovat.

Valioryhmän yhteisiä tapahtumia Valion navettaseminaari 12.–13.2.2014 zz Valion perinteinen yhteistyökumppaneittemme

suunnittelijoille ja neuvojille suunnattu navettaseminaari avataan ensimmäistä kertaa myös valiolaisille maidontuottajille. Vantaalla hotelli Rantasipi Airportissa järjestettävässä seminaarissa esitellään juuri päättyvän suomalaisen LYTO-tutkimuksen tulokset, esillä on navetan ja lehmien ryhmittelyn vaikutukset poistoihin, tuotokseen, utareterveyteen, työmenekkiin ja vasikoiden olosuhteisiin.

Esiintyjinä ovat mm. Kristiina Sarjokari HY, Mari Hovinen HY, Tapani Kivinen MTT, Markku Lätti TTS ja Leena Seppä-Lassila HY. Lisäksi kuulemme maidontuottajan tilacase-esityksen onnistuneesta investoinnista, koosteen nuorkarjan tilaratkaisuista sekä rakentamisen kustannuksista sekä tulevan tukikauden ja tuetun rakentamisen uusimmat kuulumiset.

Päivien pääesiintyjänä on Brittiläisen Kolumbian yliopiston professori Marina von Keyserlingk Kanadasta, joka keskittyy siirtymäkauden lehmiin (ensikot, vastapoikineet) ja kertoo kanadalaisen hyvinvointitutkimuksen uusimpia tuloksia (esitys englanniksi).

Seminaarin hinta on kahden hengen huoneessa 290 € + alv. Ilmoittautuminen Suomen Matkatoimiston linkistä: www.smt.fi/navettaseminaari2014. Lisätietoja Valmasta.

Valioryhmän tuottajien matka Englantiin 7.–11.4.2014 zz Valiolaisten osuuskuntien yhteinen opintomatka

tutustumaan brittiläiseen maidontuotantoon järjestetään Etelä-Englantiin. Vierailemme isohkoilla moderneilla maitotiloilla, lennot Finnairilla Helsinki–Lontoo–Helsinki. Lisätietoja Valmassa, ilmoittautuminen omaan osuuskuntaan.

Uudet tuottajat Valiolla zz Uusien maidontuottajien tutustumistilaisuus

järjestetään 16.–17.1.2014 Helsingissä. Ensimmäisenä päivänä Valion pääkonttorilla käydään läpi omistajuuden merkitystä Valioryhmässä sekä Valion liiketoimintaa, strategiaa ja näkymiä. Ohjelmassa on myös yhteinen illanvietto. Toisena päivinä jakaannutaan osuuskunnittain kuulemaan oman osuuskunnan asioita.

Osuuskunta kutsuu tapahtumaan äskettäin sukupolvenvaihdoksen tehneet yrittäjät. Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä ilmoittautunutta. Lisätietoa saa osuuskunnasta.

Anna paras syntymälahja vasikalle: Startti Vitalia viitenä päivänä Edullinen – sisältää 20 kertaannosta

Vaivaton annostelu maitoon sekoitettuna

Sisältää immunoglobuliineja

Startti Vital ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan immuniteettisuojaa Sekoita Startti Vital -tehostetta ternimaitoon ja juota vasikka mahdollisimman pian syntymän jälkeen.

Hyvin kasvaneista vasikoista saadaan hyviä lypsylehmiä.

Tuotetta annetaan vasikalle viiden ensimmäisen elinpäivän ajan.

Uutuus!

1 kg purkki riittää neljälle vasikalle.

Startti Vitalin saat omasta meijeristäsi.

www.valio.fi/Startti

Ruokinta ja lehmien terveys: monisyysairaudet Ruokintaperäisten sairauksien taustojen selvittäminen auttaa korjaamaan ruokintaa ja välttämään ongelmia.

Puhaltuminen Puhaltuminen on pötsin toimintahäiriö, joka voi tappaa nopeasti. Tällöin pötsissä muodostuvat kaasut ovat vaahdon sisällä, eikä lehmä kykene röyhtäisemään niitä.

Aiheuttajana on usein nuori ruoho tai hyvin apilapitoinen rehu tai säilörehu, jossa on hyvin korkea valkuaispitoisuus.

Myös virheet väkirehujen syötössä voivat aiheuttaa puhaltumista.

Utaretulehdus Utareterveyttä heikentäviä ruokinnallisia tekijöitä ovat lihavuus ennen poikimista ja energiavaje poikimisen jälkeen. Molemmat heikentävät puolustuksen tehokkuutta, erityisesti neutrofiilisten valkosolujen toimintaa.

Hivenaineista muun muassa seleenin ja kuparin puute heikentää vastustuskykyä.

Puute voi johtua saannista, mutta aiheuttajana voi olla myös ruoansulatuskanavan pieneliöiden häiriötila, yleensä hapan pötsipilaantuma, jolloin ravintoaineet eivät pilkkoudu normaalisti, eivätkä ne siten imeydy normaalisti.

Kalsiumvajeesta seuraava poikimahalvaus heikentää vedinkanavan sulkijalihakseen toimintaa ja edesauttaa bakteerien pääsyä vedinaukosta sisään.

Hedelmällisyys Hedelmällisyyttä heikentäviä ruokinnallisia tekijöitä ovat lihavuus ennen poikimista (maksan toimintahäiriö poikimisen jälkeen) ja energiavaje poikimisen jälkeen.

Molemmat vaikuttavat hormonaaliseen lisääntymistoiminnon säätelyyn.

Hivenaineista ainakin seleenillä, kuparilla ja jodilla on merkitystä. Niitä voi ongelmatilanteissa määrittää verestä. Fosforin puutetta ei ole aiemmin esiintynyt, mutta se kannattaa nykyään huomioida, koska lannoitteista ja kivennäisistä on fosforia vähennetty ympäristösyistä.

Jotkut homemyrkyt heikentävät hedelmällisyyttä. Niiden määritykset ovat kal-

44

Maito ja Me 4/2013

liita. Paras tapa välttää ongelmia on syöttää vain laadullisesti hyvää säilörehua lehmille.

Suuri kaliumin (runsas karjanlanta lannoitus) ylimäärä vaikuttaa myös hedelmällisyyttä heikentävästi. Kasviestrogeenit apilarehussa voivat vaikeuttaa kiimojen löytymistä luomutiloilla, koska lehmät valuttavat limaa lähes jatkuvasti eikä varsinaista kiimalimaa tahdo erottaa. Liian vahva valkuaisruokinta ja raskasmetallit tuskin ovat ongelmia Suomessa.

Ruokinnan onnistumisen arviointi Maitomäärä, maidon koostumus, eläinten kunto, ravinnon syöntimäärät, ruokahalu ja häiriökäyttäytyminen ovat usein herkempiä mittareita ruokinnallisista ongelmista kuin kliiniset sairaudet. Epämääräiset ongelmat sekä utareterveydessä että hedelmällisyydessä voivat kuitenkin olla viite ruokinnan epätasapainosta.

keskituotos

Normaalilla ruokinnalla ja poikimavälillä (400–420 pv) keskituotoksen pitäisi nykylehmillä (ayrshire, holstein) olla vähintään noin 8 000–9 000 kiloa vuodessa.

Lähes puolella karjoista on alempi keskituotos, joten karjojen aliruokinta on erittäin yleistä, kun geneettisen potentiaalin arvioidaan olevan yli 10 000 kiloa.

maidon valkuaisprosentti

Maidon valkuaisprosentti heijastaa energiaruokinnan riittävyyttä. Normaalita-

Lihavuus on merkittävä terveysongelma. so on yli 3,4 prosenttia, paitsi jos karjassa on paljon vastapoikineita eläimiä. Erittäin korkea madontuotanto ja holsteinrotu merkitsevät hieman matalampaa valkuais­ prosenttia.

maidon ureapitoisuus

Maidon ureapitoisuus (mg/100 ml) heijastaa sekä valkuaisruokinnan tasoa että käytettävissä olevaa energiamäärää pötsissä mikrobien uudistumiseen. Normaalitaso on 25–35 mg/100 ml. Alle 15 mg/100 ml on eläinsuojelullisesti huolestuttava, mutta

se voi kuitenkin erittäin valkuaisköyhällä dieetillä joskus olla puolustettavissa.

eläinten lihavuuskunto

Eläinten lihavuuskunto luokitellaan 1–5 (1=laiha, 5=lihava, normaali on 3–3,5).

Lihavuus on merkittävä terveysongelma ja sitä tulee pitkäjänteisesti ehkäistä. Huomiota pitää kiinnittää erityisesti loppulypsykauteen, kun on pitkä poikimaväli sekä umpilehmien ruokintaan.

maittavuus ja ruokahaluttomuus

Rehun maittavuus ja ruokahalu ovat tärkeitä indikaattoreita rehun hygieenisestä laadusta ja eläinten terveydestä. Sairaan eläimen ruokahalu on lähes aina huonontunut.

ulosteen koostumus

Liian löysä uloste antaa viitteitä etumahojen pieneliöiden huonosta voinnista.

säilörehun laatu

Huono säilörehu edesauttaa monenlaisten ruokintaperäisten sairauksien ilmenemistä.

Analyysit apuna Kun ymmärtää erilaisten ruokintaperäisten sairauksien taustoja, on helpompi korjata ruokintaa. Eläinlääkärin kanssa kannattaa keskustella syistä ja ennaltaehkäisevistä tekijöistä. Selvitystyössä voidaan käyttää apuna erilaisia analyyseja kuten verianalyysituloksia (seleeni, kupari, fosfori).

näyteanalytiikkaa:

a. Maa-analyysit (viljavuustutkimukset): Kivennäiset ja hivenaineet, typpi, fosfori b. Rehuanalyysit: Energia, kuitu, valkuainen, kivennäiset, hivenaineet c. Maitoanalyysit: - tankkimaidosta rasva ja valkuainen, ureaarvo, solut - yksilömaitonäytteistä progesteroni (munasarjatoiminta), solut - Herd navigator (DeLaval) maitoanalyysit: Progesteroni (munasarjatoiminta), laktaattidehydrogenaasi (utaretulehdus), betahydroksibyturaatti (ketoosi) d. Verianalyysit: Kivennäiset ja hivenaineet yms. (www.vetlab.fi, www.movet.fi)

Siirtymäkauden ongelmat Lehmät kokevat poikimisen jälkeen jonkinasteista insuliiniresistenssiä, vähentynyttä kuiva-aineen syöntiä, negatiivista energiatasetta, varastorasvojen liikkeelle lähtöä ja painonpudotusta. Puolustus-

toiminnot ovat heikentyneet 1–2 viikkoa ennen poikimista ja 2–3 viikkoa poikimisen jälkeen.

Amerikkalaisten tutkimusten mukaan noin 40 prosenttia lehmistä sairastuu tänä aikana. Ruokinnalla on usein ratkaiseva vaikutus sairastuvuuteen. Tämän vuoksi lehmien ruokinta siirtymäkautena on erittäin tärkeää.

• Kuiva-aineen syönnin vähentyminen (sairaus, ravinnon saatavuus ongelmat yms.) ennen poikimista lisää plasman NEFA (nonesterified fatty acids heijastavat varastorasvojen mobilisaatiota) pitoisuutta ja maksan triglyseridi pitoisuutta (rasvan kertymistä maksaan) poikimisen läheisyydessä.

• NEFA-pitoisuuden lisäys merkitsee valkosolujen heikompaa toimintaa.

• Mitä korkeampi NEFA-taso on veressä ennen poikimista, sitä enemmän on ongelmia aineenvaihdunnallisten ja infektiotautien kanssa poikimisten jälkeen.

• Eläinten ruokahalusta/ravinnon saatavuudesta ennen poikimista tulee huolehtia erityisesti. Kliinisesti sairaat tulee hoitaa heti, jotta ruokahalu palaa nopeasti. Pihatossa tulee jokaisen eläimen ravinnon saatavuudesta huolehtia sekä ennen että jälkeen poikimisen. Ahtaus ja liian vähän ruokintapöytätilaa ovat aina haitta, koska lehmät haluavat syödä yhtä aikaa.

• Tutkimusten mukaan lievä (20 %) energiavaje ennen poikimista parantaa eläi-

men mahdollisuuksia selvitä poikimisen jälkeisestä ajasta. Tunnutus on siis tuskin tarpeellista.

Pihattojen erityisongelmat Pihattojen ruokinnallisista erityisongelmista voi seurata terveysongelmia, käyttäytymishäiriöitä ja alituotosta erityisesti ensikoilla.

Monissa pihatoissa on liian ahdasta, tämä koskee erityisesti vanhempia pihattoja tai eläinten ylitäyttöä. Liian kapea ruokintakäytävä (suositus vähintään 4 m)

Monissa pihatoissa on liian ahdasta. estää riittävän vapaan pääsyn ruokintapöydän ääreen. Liian vähän ruokintapöytätilaa estää kaikkien eläinten riittävän syönnin. Ruokintapöytätilasuositus on 70–75 cm/lehmä.

Väkirehuautomaatteja tulee olla riittävästi häirinnän minimoimiseksi. Ahtautta voi lieventää vähentämällä eläinten määrää. Amerikkalaiset suosittelevat eläinmääräksi isoissa yksiköissä -10 prosenttia suhteessa makuupaikkoihin. Tämä on monissa pihatoissa osoittautunut olevan

Ruokinta ja terveys oiva keino parantaa terveyttä, hyvinvointia ja maitotuotosta.

Aperuokinta suosii teoreettisesti pötsimikrobeja (mikrobeilla on tasaisesti ravinteita saatavilla). Käytännössä ongelmia ilmenee appeen fysikaalisen koostumuksen ja liiallisen energiaväkevyyden takia.

Jos apesekoitin sekoittaa appeen huonosti, lehmät saattavat syödä valikoivasti liikaa väkirehua. Liika sekoittaminen hienontaa korsirehua liikaa, jolloin pureskelu ja syljen puskuritoiminto vähenevät.

Karjassa ongelmat näkyvät epämääräisenä huonovointisuutena, usein myös löysänä ulosteena ja huonona tuotoksena.

Pelkästään yhdellä apeväkevyydellä ei mikään karja pärjää. Vähintään ummessa oleville on oltava oma sekoituksensa. Usein myös vähemmän lypsäville ja nuorkarjalle pitäisi tehdä oma seos, jotta ne eivät liho liikaa ja syömiseen kuluu aikaa eli se tarjoaa eläimille ajanvietettä, joka ehkäisee käytöshäiriöitä, yleensä kielenpyöritystä.

Useampien seoksien valmistus teettää työtä, mutta kun vaakakupissa toisella puolella on työmäärän minimointi ja toisella puolella eläinten terveys ja tuottavuus, kannattaa tilanne punnita tarkkaan ja yrittää optimoida se.

Laura Kulkas Neuvontaeläinlääkäri, Valio Alkutuotanto.

Vinkki! l Vain syöty rehu lypsättää.

Toteutunut kuiva-aineensyönti kg/pv 1 kg ka = 1,5 kg maitoa l Esim. ka-syönti 20 kg ka/pv= 30 kg maitoa tai ka-syönti 23 kg ka= 35 kg maitoa

Teksti ja kuvat Virva Hallivuori

t Rehujen syönnin ja

Onnistunut seosrehuruokinta vaatii karjanomistajalta ennakointia, seurantaa, tilannetajua sekä syyseuraussuhteiden hahmottamista.

maitotuotoksen kannalta merkittävintä on poistaa ruokinnan esteet. Kuvassa seosrehu on juuri siirretty lähemmäksi eläinten saataville.

Seosrehuruokinta on taitolaji

S

eosrehuruokinta on yleistynyt karjakokojen kasvaessa.

Tiloilla varastoidaan ja käsitellään entistä suurempia määriä kotoisia rehuja ja ostorehukomponentteja.

Volyymien kasvun myötä riskit kasvavat ja ongelmat voivat kertaantua nopeasti.

Onnistuessaan seosrehuruokinta on eläinten terveyttä ja hyvinvointia yllä pitävää, sillä ruokinta voidaan pitää pitkään tasalaatuisena.

Toteutus ja seuranta Seosrehu suunnitellaan aina ruokintaryhmän keskimääräisen eläimen mukaan.

Yleispäteviä ohjeita ruokintaan ei voida antaa, vaan jokaiselle tilalle ja sen eläimille suunnitellaan oma tavoitteita ja tuotantopotentiaalia vastaava seosrehuruokinta. ”Seosrehuruokinnan onnistuminen vaatii nopeaa reagointia”, sanoo Ville-Veikko

46

Maito ja Me 4/2013

p Seosrehuvaunun seosmäärät kirjataan

ylös komponenteittain päivittäin, jolloin varmistetaan seoksen samankaltaisuus riippumatta siitä, sekoittaako rehun tuottaja, lomittaja vai työntekijä.

Kavander. Kavanderin tilalla on noin 180 lehmää sekä saman verran nuorta karjaa.

Karjan keskituotos on liki 10 600 kg. Lypsäville lehmille tehdään kaksi eri seosta, umpilehmille ja tiineille hiehoille yksi seos sekä nuorkarjalle oma seoksensa.

Kavander seuraa päivittäin kesimääräistä maitomäärää lehmää kohden, jossa tavoite on 32 kiloa päivässä. Jos maitomäärä laskee alle tavoitteen, säädetään seossuhteita tai vaihdetaan rehueriä. ”Ajantasaiset edustavat rehunäytteet ovat edellytys seoksen säätämiselle”, hän tuumaa.

Ruokinnan onnistumisen seurannassa hyödynnetään myös maidon koostumuksen lisänäytteitä, jotka on tilattu Valman kautta. Tankkimaitomäärä tarkastetaan joka maidon hakukerran jälkeen tilalle jätetystä kuitista.

Menekin seuranta Seosrehun määrää seurataan päivittäin kirjaamalla ylös seosrehuvaunuun laitettavien komponenttien määrä. Navetassa havainnoidaan ruokintapöydällä olevan rehun menekkiä ja tarvittaessa suurennetaan tai pienennetään seosrehun kokonaismäärää.

Tunnuslukujen seuranta ja reagointi Joka päivä

Keskimääräinen maitomäärä lehmät/ensikot

Päivittäinen rehun kulutus, määrä, % tavoitteesta

Joka toinen päivä

Maitoautosta saatu kuitti, maitomäärä

Valma tilastot maitomäärä hakukerroittain

Viikoittain/ joka toinen viikko

Säilörehun kuiva-aine

Valma analyysit maidon pitoisuudet (lisänäytteet)

Kerran kuussa

Säilörehunäytteiden laatu- ja koostumusanalyysit sekä muut rehuerien analyysit

Tuotosseuranta maitomäärä ja pitoisuudet, ProTuotos kausiraportti: 1. Eläinten määrä, tuotos ja pitoisuudet lypsykausittain (ensikko, 2. lypsykausi, vanhemmat) 2. Eläinten määrä, tuotos ja pitoisuudet tuotantovaiheen mukaan (poikimisesta kulunut aika) 3. Hedelmällisyysluvut (poikimaväli, hiehojen keskipoikimaikä)

”Kirjaan seokseen laitettujen komponenttien kilomäärät vihkoon joka päivä.

Näin voin seurata rehuerien vaihtumista, säätää kokonaisseoksen määrää tai muuttaa jonkun komponentin määrää. Lisäksi seos tehdään samalla tavalla riippumatta siitä, kuka henkilö homman hoitaa”, VilleVeikko Kavander kertoo.

Lehmät eivät pidä turhista ruokinnan muutoksista, vaan rakastavat tasalaatuista ja vakaata seosrehua, myös siksi edulliset ja satunnaisesti syötettävät komponenttierät ovat eläinten terveyden kannata huonoja.

Onnistumisen havainnointi Navetassa seurataan eri eläinryhmien rehun syöntiä. Seosrehua käydään siirtämässä muutaman kerran päivässä kurottajaan tehdyn lisälaitteen avulla lähemmäksi ja eläinten saataville. ”Lehmät aina innostuvat tulemaan uudelleen syömään, kun käyn rehua siirtämässä lähemmäksi”, kertoo Ville-Veikko Kavander.

Rehun maittavuutta heikentää sen säilyttäminen navetassa, jolloin siihen tulee hajua navettailmasta sekä mikrobimäärä lisääntyy. Siksi ruokintapöydän puhdistus jakokerojen välillä on tärkeää. Kukapa sitä likaiselta ja sotkuiselta ruokintapöydältä haluaisi syödä.

Jos eläimet lajittelevat ja valikoivat rehua ruokintapöydällä, pitää tarkastaa rehun sekoitus sekä seosrehuvaunun terien kunto.

Navetassa on muitakin havainnointipisteitä. ”Seuraan lannan koostumusta, lasken märehtimistä sekä katselen kuntoluokkia”, kertoo Kavander.

Erityishuomiota kiinnitetään ensikoihin, vastapoikineisiin, umpeen meneviin sekä umpilehmiin. Ruokittavat eläimet näyttävät virkeiltä ja aktiivisilta, muttei levottomilta eivätkä parveile ruuhkautta-

en kulkureittejä. Eläimet ovat jakautuneet navettaan tasaisesti riippumatta koosta, iästä tai tuotantovaiheesta.

Rehun korjuu ja käsittely tehtävä huolella Seosrehuruokinnan onnistumisen edellytys on raaka-aineiden ja rehuvarastojen puhtaus ja vapaus rehun mukana leviävistä bakteereista ja taudinaiheuttajista. Perustana on tietysti ruokinnalliselta ja säilönnälliseltä laadultaan moitteeton säilörehu, lisäksi muut seosrehuun käytettävät komponentit.

Seosrehuruokinnassa hygieniariskejä ovat rehun lämpeneminen ja haitallisten bakteerien lisääntyminen.

Maa-aineksen tai muun lian joutuminen

Robotilta lisäksi käyntien määrä, ohikulut, kapasiteetti (robotin suorituskykyraportti) lypsynopeus, lypsylupa-asetukset

KarjaKompassin päivälaskelma ja ruokintasuunnitelman päivitys maitotuotto-rehukustannus €/le/pv

rehun sekaan estetään jo rehun korjuuvaiheessa. Säilörehun niittokorkeus säädetään 10 senttiin, rehuvaraston etulaatan samoin kuin renkaiden puhtaudesta huolehditaan sekä otetaan huomioon lietteen levittämisen aiheuttamat riskit.

Varataan olosuhteisiin sopivaa säilöntäainetta ja seurataan säilöntäaineen menekkiä korjuun edetessä ja tehdään siilotyöskentely huolellisesti. Rehupihan on hyvä olla asfaltoitu, jolloin maa-aines ei kulkeudu rehun joukkoon.

Rehuvarastojen kuntoa tarkkaillaan ja huomioidaan suojaus linnuilta, jyrsijöiltä sekä muilta tuhoeläimiltä. Lisäksi rehuvarastot pitää puhdistaa eri rehuerien välissä.

Kirjoittaja on säilörehuasiantuntija Valion Alkutuotannossa.

Reagoinnista ennakointiin zz Seosrehuruokinnan toteutusta

ja sen onnistumista on mahdollista ennakoida. Nurmialaa tule olla riittävästi ja peltojen kasvukuntoa sekä sadontuottokykyä tulee seurata ja tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet ajoissa.

Ennen säilörehun korjuuta huolehditaan hyvissä ajoin säilörehun korjuukoneiden ja laitteiden toimivuus sekä saatavuus. Tehdään pitkin kevättä nurmihavaintoja ja seurataan kasvustojen kuntoa ja lannoitus tehdään viivyttelemättä. Ennen säilörehun korjuuta otetaan muutamia korjuuaikanäytteitä, jotta saadaan rehun D-arvo eli sulavuus kohdalleen 680–700 g/kg ka nurmisäilörehuilla.

Korjuun yhteydessä otetaan raakaainenäytteet, jolloin tieto rehun ruokinnallisesta laadusta on selvillä ennen

varsinaisten säilörehuanalyysien ottamista. Sisäruokintakauden rehubudjetointi ja suunnittelu voidaan aloittaa raaka-ainenäytteiden sekä rehuvarastojen rehumäärien arvioinnin jälkeen heti. Koko sisäruokintakauden täydennysrehut voidaan valita ja kilpailuttaa sekä varmistaa komponenttien saatavuus koko sisäruokintakaudelle.

Samalla voidaan miettiä millä rehuerällä saadaan paras tuotos miltäkin eläinryhmältä.

Konerikkoonkin on varauduttava.

Mitä jos seosrehuvaunun rengas puhkeaa? Konerikon varalta kannattaa selvittää, mistä ja millaisella aikataululla varaosia tai varakoneen saadaan.

Voidaanko seos tehdä edelleen vaunussa ja siirtää jollain muulla välineellä ruokintapöydälle? Seosrehuvaunun vaaka on hyvä kalibroida kuukausittain.

Maito ja Me 4/2013

47

Vasikan matka uuteen kotiin Kuva: Hanna Kasari

Ei ole sattumaa, miten välitykseen laitettu terni­ vasikka pärjää tulevalla kasvutaipaleellaan, uudella tilalla ja uusien ikätovereidensa seurassa. Hyvä alkuhoito syntymätilalla ja ammattimainen jatkokasvatus varmistavat edellytykset terveeseen kasvuun.

Marko Jokinen

V

älitykseen lähtevissä eläimissä on paljon hyviä, mutta valitettavasti aina myös huonoja vasikoita. AtriaNautapalvelu välittää vuosittain yli 60 000 ternivasikkaa tilalta toiselle. Se on puolet kaikista Suomessa välitetyistä ternivasikoista.

Ammattimaisen ja hyvää hoitoa tarjoavan jatkokasvatuspaikan löytäminen vasikoille on vasikkavälityksen tärkein tehtävä.

Siksi vasikoiden laatua ja vasikan pärjäämistä jatkokasvatuksessa seurataan.

Ternivasikoita ostavat lihanautatilat, jotka kasvattavat ne itse loppuun asti sekä erikoistuneet vasikkakasvattamot, joissa vasikoita kasvatetaan 5–6 kuukauden ikään saakka. Syntymätilan toimet alkukasvatuksessa vaikuttavat oleellisesti siihen, että ternivasikasta tulee terve välikasvatusvasikka.

Varaudu vasikkaruuhkaan Vasikkaruuhka on säännöllisesti toistuva ilmiö. Vasikkatarjonta välitykseen kasvaa asteittain alkusyksystä lähtien ja on runsasta lähes läpi sydäntalven. Kysyntä on kuitenkin tasaista. Kylmään vuodenaikaan on harvoin mahdollista ottaa käyttöön väliaikaisia tiloja, mikä kesäaikaan olisi hyvinkin helppoa. Toki monista navetoista löytyy vasikkaystävällisiä ja joustavia ratkaisuja.

Tiloilla on hyvä tiedostaa kausivaihtelun olemassaolo ja varautua mahdolliseen ruuhkaan ja lisätilan tarpeeseen. AtriaNauta-palvelun eläinvälityksen tehtävänä on ennakoida vasikkamäärien kehitystä viikoittain. Eläinliikennettä pyritään sopeuttamaan yhdessä kasvattajien kanssa niin,

48

Maito ja Me 4/2013

että vasikat liikkuisivat kaikkien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Riittävän eläinpaikkamäärän varaaminen maitotilan vasikkatiloihin on myös varautumista mahdollisiin tarttuviin eläintauteihin tai niiden epäilyyn, sillä pahimmillaan tautiepäily estää kaiken eläinliikenteen tilalta muutamiksi viikoiksi. Välityseläinten siirtorajoituksia aiheuttavia tauteja on useita ja epäilyn varmistaminen vääräksikin saattaa viedä pari viikkoa.

Terveistä vasikoista tasaisia ryhmiä Vasikkakasvattaja Eljas Ylönen Salo-Mattilan tilalta Siilinjärveltä pitää tilalleen tulevien ternivasikoiden laatua yleensä hyvänä, mutta muistuttaa, että paljon on kiinni maitotilan tekemisistä. Riittävä ternimaidon saanti ja hyvä alkuhoito ovat ratkaisevia jatkokasvatuksen onnistumiselle.

Ylönen aloitti vasikkakasvatuksen vuonna 2011, kun sonnien loppukasvatuskäytössä olleisiin tiloihin saneerattiin vasikkati-

Hyvä alku vasikalle � Riittävästi ternimaitoa vastaaineiden varmistamiseksi � Pitävä lattia ehkäisee polvivammoja � Navan desinfointi ja kuiva makuualusta ehkäisevät napatulehduksia tehokkaasti � Erilliset vasikkatilat auttavat hallitsemaan ja hillitsemään tarttuvien eläintautien kiertoa karjassa ja ehkäisevät epätoivottuja menetyksiä

p Terveenä ja hyvinvoivana on

mukava tutustua kasvattamossa uusiin vasikkakavereihin.

lat. Tilalla on kaikkiaan 390 vasikkapaikkaa, jotka jakaantuvat kolmeen osastoon.

Kasvattamon osasto täyttyy noin viikossa. Vasikat tulevat pääosin pohjoissavolaisilta maitotiloilta. Välitysauton kuljettaja on paljon vartijana päättäessään vasikan välityskelpoisuudesta.

Sujuvan välitystoiminnan kannalta on tärkeää, että myyjätilat huolehtivat vasikoiden hyvästä kunnosta. Polvivauriot ja napatulehduksen alut ovat yllättävän yleinen ongelma. Liukkaat karsinanpohjat rikkovat etupolvien ihoa ja bakteerit pääsevät aiheuttamaan niveltulehduksen. Tämä on huolestuttava merkki välitysvasikalla, sillä usein uudistukseen jäävät lehmänalutkin kärsivät samasta vaivasta.

Kuormasta hylättyjen vasikoiden aiheuttama lisäkustannus turhina välitysauton kilometreinä ja ajotunteina on pois nautaketjun kaikkien osapuolten kukkarosta. ”Maitotilan kannattaa ilmoittaa vasikan terveydentilan muutoksesta välitykseen, jottei välityskelvotonta eläintä suotta tulla hakemaan, vaan annetaan vasikalle aikaa parantua”, Atrian eläinlääkäri Tuomas Herva muistuttaa.

Pienimmät kiinteällä alustalla Salo-Mattilan vanhassa kivinavetassa ovat kaikkein nuorimmat juotossa olevat vasikat. Rakennus on jaettu vasikoiden ruokailu- ja makuualueeseen. Makuualueella on kuiva ja paksu kuivikepohja oljesta ja turpeesta. Kiinteäpohjaiselta ruokinta-alueelta lanta kolataan päivittäin.

”Vasikoiden ollessa pieniä on kuivan makuualueen lisäksi huolehdittava lämmityksestä ja ilmanvaihdosta”, Eljas Ylönen toteaa. Lämmitysenergia kasvattamon pattereihin otetaan pääasiassa maalämmöstä ja vain pitkällä kovalla pakkaskaudella lisälämpöä joudutaan tuottamaan lisälämmittimillä.

Vasikat saavat juomarehun VasikkaMasterista. Väki- ja karkearehut ovat vapaasti tarjolla. Eläinten tarkkailussa käytetään automaatin tietoja oman silmän tukena.

Siten erityishuomiota vaativat vasikat pystytään havaitsemaan mahdollisimman pian. ”Erityishoitoa vaativat vasikat työllistävät yllättävän paljon, mikä näkyy pitkinä työpäivinä parin ensimmäisen viikon aikana vasikkaerän tulosta ”, Ylönen toteaa.

Vasikat nupoutetaan noin viikon sisällä niiden saapumisesta. Toimenpide tehdään nukutetuille ja puudutetuille vasikoille eläinlääkärin kanssa. Vasikat saavat myös kipulääkettä, jotta nupoutuksen jälkeiset päivät olisivat helpompia ja ruoka maistuisi.

Eläinlääkäri tekee vasikoille samalla käynnillä terveystarkastuksen, näin terveys­ongelmat päästään hoitamaan välittömästi. Yleisimpiä tarkastuksessa havaittuja ongelmia ovat alkavat hengitystietulehdukset, eli yleisemmin vasikkayskäksi kutsutut sairaudet, ja napatulehdukset.

Myös joitakin märkiviä polviruhjeita joudutaan lääkitsemään joka erässä.

Vieroituksen jälkeen teinitiloihin Juomarehusta vieroitetut vasikat siirretään kasvamaan isommille eläimille sopiviin tiloihin teiniosastoon, jonka makuualue on myös kuivikepohjalla. ”Osastointi eri rakennuksiin helpottaa terveystilannetta. Välityseläinten mukana tulleet ongelmat saadaan hoidettua pois ennen siirtoa teinitiloihin”, kertoo Eljas Ylönen.

Teinien ruokinta-alue on ritiläpohjainen. Vasikat seisovat ruokaillessaan kuivalla pohjalla eikä ruokinta-alueelta kulkeudu kosteutta ja lantaa makuualueelle.

Vasikoiden ruokinnan perustana tilalla on A-Rehun Vasikkarehu, jota täydennetään oman tilan viljalla vasikoiden kasvaessa. Viljaa ja valkuaisrikasta täysrehua sekoittamalla saadaan koko ruokinnan valkuaissisältö sovitettua vasikalle sopivaksi.

Kiinteä lanta on yksi ruokinnan onnistumisen seurantakohde.

Toisena, yhtä tärkeänä perusrehuna on hyvin sulavana korjattu esikuivattu säilörehu. Vasikoiden kannalta säilörehun tärkeimmät ominaisuudet ovat maittavuus ja sulavuus. Vapaaruokinnassa juuri maittavuus on olennaista, sillä jos säilörehu ei maistu, kasvaa väkirehun kulutus ja lisää terveysongelmia.

Salo-Mattilan tilan vasikoiden myyntipaino on yli 200 kiloa ja päiväkasvu yli 1 000 grammaa päivässä. Tulokseen päästään määrätietoisella toiminnalla ja erin-

Hyviä vasikoita zz Jo ternivasikoita kerättäessä

hyvin alkuhoidetut ja ruokitut vasikat erottuvat edukseen. Pääosa välitetyistä vasikoista on hyviä ja erinomaisesti hoidettuja. Välityseläinten kanssa toimivat tietävät, millä tilalla vasikoiden hoito on sydämen asia ja arvostavat tätä.

Kaikkien välityseläimiä kasvattavien tilojen yhteisenä toiveena on, että välitykseen laitetaan vain sellaisia eläimiä, joita kukin olisi valmis itsekin vastaan ottamaan ja kasvattamaan.

Hyvistä vasikoista kantautuu liian harvoin kiitosta maitotiloille saakka. Tässä kuitenkin kaikkien puolesta: KIITOS hyvistä vasikoista ja työstänne niiden hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Marko Jokinen

omaisella vasikkaosaamisella. Eljas Ylönen antaa tunnustusta myös maitotiloille: ”Osa kunniasta kuuluu vasikoiden syntymätiloille, sillä heidän panoksensa vasikoiden laatuun näkyy tuloksissa. ” Kirjoittaja on kehityspäällikkö AtriaNauta-palvelussa.

Parasta rehunsäilöntään • BonSilagen valikoidut ja rekisteröidyt bakteerikannat toimivat tehokkaasti eri olosuhteissa • BonSilage on hyväksytty myös LUOMUUN (asetus (EG) No. 834/2007, 889/2008)

Silasil Energy – biokaasun tuotantoon Euroopan johtavalta biologisten säilöntäaineiden valmistajalta.

Silasil Energyn valikoitu maitohappobakteeriyhdistelmä tehostaa biokaasutuotannon prosessia ja hyötysuhdetta.

Tilaukset alue-edustajiltamme ja meijeristäsi kautta maan.

• p. 010 321 1950 • myynti@eurotrading.fi Maito ja Me 4/2013 49 • www.eurotrading.fi

Maitotilan talous – kuinka monta lehmää pitää olla Maitotilan talous ei ole mitään rakettitiedettä, mutta tietyt tuotanto­talouden lainalaisuudet tulee muistaa.

Tuloja on oltava enemmän kuin menoja, velkamäärä ei saa ylittää maatilan velanhoitokykyä ja käyttötalousmenot on erotettava investointi­menoista.

K

Jarmo Keskinen

ideaalia

ysymykseen lehmien oikeasta lukumäärästä ei ole yhtä oikeaa vastausta. Yksittäisen maitotilan eläinmäärä riippuu yrittäjäperheen tarpeista. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yhdestä lypsylehmästä jää viljelijälle vuodessa noin 1 000 euroa omaan käyttöön.

35 lypsylehmää on oikea määrä silloin, kun maidontuotannon tavoitteena on turvata työpaikka kahdelle yrittäjälle, ja hyvä taloudellinen asema yrittäjäperheelle. Jos perheen yksityistalouden kulutusmeno on 30 000 euroa vuodessa, saavutetaan vaadittu tulos noin 35 lypsylehmällä. Silloin on perusteltua peruskorjata ja laajentaa parsinavetta 35 lehmälle.

Jos yrittäjäperheen tavoitteena on saavuttaa sama verotettava tulotaso, kuin on keskimääräisellä uusmaalaisella palkansaajaperheellä, vaaditaan siihen 70 lehmän tuotos. Tällöin maatilan liikevaihto on noin 350 000 euroa vuodessa ja siitä jää yksityiskäyttöön noin 60 000 euroa. Kyseiselle maitotilalle on perusteltua rakentaa

70 lehmän yhden robotin navetta, jota pystytään hoitamaan kahden yrittäjän työpanoksella, kunhan peltotöitä on ulkoistettu sopivin osin.

Kun yrittäjäpuolisoiden maitotilan tavoitteeksi asetetaan yksityiskäyttöön tuloa 100 000 euroa vuodessa, ja lisäksi maatilalle kaksi palkattua työntekijää samanaikaisten lomien mahdollistamiseksi, on lypsylehmiä oltava noin 200 taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällöin investointien tavoitteeksi tulee asettaa pitkällä aikavälillä 200 lehmän navetan rakentaminen. Investointiavustusten hyödyntämiseksi on yleensä järkevämpää rakentaa ensin navetta 140 lehmälle, ja vasta kolmen vuoden kuluttua laajentaa se 200 lehmälle.

Tilakohtainen vaihtelu Yhden lypsylehmän antamassa tuotossa on kuitenkin suuria tilakohtaisia vaihteluita. Hyvä nyrkkisääntö on tuo 1 000 €/lehmä/vuosi. Siihen päästään, jos muuttuvien kulujen suhteellinen osuus kokonaistuloista on noin 55–60 prosenttia, velkamää-

rä on noin 1 x liikevaihto, ja tuotostaso on noin 9 000 litraa.

Tunnusluvut on helppo tarkastaa viimeksi tehdystä maatalouden veroilmoituksesta. Esim. 2-lomakkeen kohta tulot yhteensä (rivi 332) kertoo maitotilan liikevaihdon. Velkojen yhteismäärä löytyy 2-lomakkeen riviltä 732. Käytännön kokemuksen perusteella toteutuneet juoksevat kulut ovat maitotilalla pienemmillään noin 36 prosenttia liikevaihdosta, ja suurimmillaan noin 83 prosenttia liikevaihdosta.

Edellä mainituilla perusteilla suomalaisilla maitotiloilla ns. suuruuden ekonomia ei välttämättä toteudu. Suhteellisesti matalimmat kulut ovat pienimmillä maitotiloilla ja korkeimmat juoksevat kulut ovat yleensä suurimmilla maitotiloilla. Tärkeimpinä erottavina kuluerinä ovat palkkausmenot, ulkopuoliset palvelut ja peltojen vuokrat. Tämä suhteellinen kulurakenne on ratkaiseva tekijä pohdittaessa yksittäisen maitotilan vaatimaa eläinmäärää.

Velka vaikuttaa Velanhoitomenoissa on myös suuria tilakohtaisia vaihteluita maitotiloilla, mikä vaikuttaa vaadittavaan lehmien lukumäärään. Tyypillisesti aktiivisella maitotilalla on velkaa noin 1 x liikevaihto. Joillakin tiloilla ei ole nettovelkaa lainkaan, mutta vastaavasti suurimmillaan velkaa saattaa olla yli kolme kertaa liikevaihdon verran.

Lehmien lukumäärän mitoituksen kannalta on ratkaisevaa vuotuiset velanhoito-

Tilaa A-Rehun täysrehuja ja puolitiivisteitä

SILLA SELEENI on nyt niissä 50 %:sti orgaanista!

li

sä

aho it u ks el

aa

-R

la

A

Uudet TosiTäysrehu ja TosiPuolitiiviste TosiTuottajalle!

ä m ik aksua

Tarvitsetko maksuaikaa?

A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen.

Korko on tällä hetkellä 2,075 %.

Katso lisätietoja ja tilaa: www.a-kauppa.fi tai soita AtriaNauta-tuottajapalveluun 020 472 7060 50

Maito ja Me 4/2013

menot. Velanhoitomeno käsittää vuotuisen velan lyhennyksen ja maksetun koron yhteensä.

Maitotilalla tämä vuotuinen velanhoitomeno on tyypillisesti noin 10 prosenttia liikevaihdosta, enimmillään noin 20 prosenttia. Sitä suurempi velanhoitomeno sekoittaa maitotilan maksuvalmiuden, eikä tilillä ole aina rahaa muiden laskujen maksuun.

Velkaisella maitotilalla lehmien lukumäärä tulee olla suhteellisesti suurempi, ja vastaavasti velattomalla tilalla saadaan vaadittava yksityistalouden kulutusmeno ansaittua pienemmällä eläinmäärällä.

Yrittäjän tulisi keskittyä ydinliiketoimintaan.

Kotimainen kumppani läheltä VAHVA Pro Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 %. Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn.

AIV® 2 Plus

Luotettava tuote kaikkiin olosuhteisiin.

Korkea muurahaishappopitoisuus laskee nopeasti rehun pH-arvoa ja näin rehu säilyy hyvälaatuisena.

Lähtökohdat kunnossa Maitotilan talouden kannalta on ratkaisevaa, että tuloksellisen toiminnan lähtökohdat ovat kunnossa. Eläinten lukumäärä on siinä vain yksi tekijä.

Tärkeimmät perusedellytykset ovat: pellon määrä, karjanhoidon ammattitaito ja taloudellinen tilanne. Peltoa tulee olla hehtaari lypsylehmää kohden, maitotilalla tulee olla ainakin yksi aidosti karjatyöstä innostunut ja navetassa viihtyvä yrittäjä, ja velkamäärän tulee olla kohtuullinen.

Maitotilaa tulee hoitaa yrityksenä riippumatta lehmien lukumäärästä.

Yrityksenä maitotila ei kuitenkaan ole puhdasta liiketaloutta ja voitontavoittelua omistajalleen. Siinä on aina mukana myös eettisiä arvoja ja sovellettua biologiaa. Muualla liiketaloudessa asetetaan voitolliselle yritystoiminnalle tulostavoitteeksi vähintään kahdeksan prosentin tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle. Parhaimmillakin hyvin hoidetuilla maitotilayrityksillä tuo tunnusluku on tyypillisesti 4–7 prosenttia.

AIV® Nova

Soveltuu erinomaisesti siilo- ja paalirehulle.

AIV® Ässä

Sopii tuoreelle ja esikuivatulle rehulle kaikissa olosuhteissa.

Estää tehokkaasti jälkilämpenemisen sekä homeiden ja hiivojen kasvun.

Propcorn® Plus

Vahva propionihappo viljan kokojyväsäilöntään.

Rehua ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti, säilyttää viljan rehuarvon 15-30 % kosteudessa.

Propcorn® NC Erikoistuote lähes kuivan hevosheinän säilöntään.

Keskity ydinliiketoimintaan Yrittäjän tulisi henkilökohtaisesti keskittyä yrityksen ydinliiketoimintaan, mikä maitotilalla on lehmien lypsättäminen navetassa, ja yrityksen johtaminen. Vaikka konetyöt pellolla kuinka himottaisi, ovat ne kuitenkin vain aputöitä maitotilan tärkeimmille tehtäville – toki sopivasti annosteltuina terapeuttista hermolepoa, kun saa olla yksin ajatustensa kanssa.

Kirjoittaja on johtava asiantuntija ProAgria EteläSuomen Investointipalveluissa.

nä Hyödyn oennakk ! si ostokau

Käsiteltyä heinää ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti kosteusprosentin ollessa välillä 15-25 %. Propcorn NC on turvallinen koneille ja käyttäjälle, se on luokiteltu ainoastaan ei-syövyttäväksi.

Stabilizer TMR

Seosrehun lämpenemisen estoon.

Stabilizer PIG L Erikoistuote sikojen liemirehuun.

Kysy lisää lähimmästä K-maataloudesta. www.k-maatalous.fi

Maito ja Me 4/2013 51 K-MAATALOUS

Peltovuomat

rakensivat edullisen pihaton Enontekiöläiset Kai ja Kati Peltovuoma rakensivat pihaton ja lisäsivät lypsylehmiä. Omalla työllä ja tarkoilla hankinnoilla kustannukset saatiin kohtuullisiksi.

H

Teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

elmikuussa 2012 valmistunut pihatto edustaa perusratkaisuja: betonielementtiseinät, ritilät, lietelanta, painovoimainen ilmanvaihto, lypsyasema ja valoharja.

Kai ja Kati Peltovuoman mukaan rakennusvaihe oli kova ponnistus, koska itse pyrittiin tekemään mahdollisimman paljon. Omalla työpanoksella ja käytetyn lypsyaseman hankinnalla kustannukset saatiin puristettua alle 600 000 euron. ”Pihaton valmistuttua oltiin kyllä aivan puhki”, he kertovat. Lisästressiä uuden opettelussa toi reistaileva tilasäiliö, jonka korjaaminen kesti kuukausia eli luvattoman kauan.

Reilun vuoden käyttökokemuksella he ovat ratkaisuihin tyytyväisiä. Valoisassa ja väljässä pihatossa työ on helpottunut ja eläimillä on tilaa ja hyvät olosuhteet.

52

Maito ja Me 4/2013

p Lehmistä pitää tykätä, kun niitä hoitaa, Kati ja Kai Peltovuoma sanovat. Nyytti on navetan

satatonnari, jolla on eri vapaus jäädä navettaan, kun muut lähtevät laitumelle.

Varaus robotille Loppukesän päivänä satatonnari Nyytti märehtii navetassa. Parsinavetasta pihattoon siirryttäessä siltä katkaistiin sarvet eikä Nyytti enää oikein pärjää nuoremmilleen. Niinpä emännän lemmikki saa halutessaan jäädä navettaan muiden lähtiessä laitumelle.

Parsinavetassa lypsettiin 27 lehmää.

Pihatossa lehmäpaikkoja on 48. Käytetty, hyväkuntoinen lypsyasema tuli maksamaan asennuksineen ja varaosineen kymppitonnin verran. Ajatuksena on hankkia

myöhemmin lypsyrobotti, jolloin lypsyaseman paikalle saadaan 11 lehmäpaikkaa lisää.

Leveä ruokintapöytä mahdollistaa läpiajon traktorilla ja apevaunulla, jos siihen päädytään. Nyt säilörehu jaetaan pienkuormaajalla ja täysrehun annostelee kaksi kioskia. ”Leveällä pöydällä mahtuu hyvin sulattelemaan jäätyneitä rehupaaleja”, Kai Peltovuoma toteaa. Talvella sulatushommaa riittää.

Viljelyssä on 50 hehtaaria, kaikki nurmella. Pellot ovat kohtuullisella etäisyydellä. Säilörehua korjataan kaksi satoa.

p Hyvän näköinen

pihatto sopii pihapiiriin.

Viihtyisyyteen on satsattu, vaikka ei tässä kovin usein ehditä istuskella, Peltovuomat sanovat.

Keskituotos on noin 9 000 kiloa. Tila kuuluu tuotostarkkailuun ja seminologi käy siementämässä. ”Seminologiin ja maitoautoon voi luottaa, postiin ja muihin palveluihin heikommin”, he sanovat.

Myös lomituspalveluihin Peltovuomat ovat tyytyväisiä. Suunnitelmallisuus ja omatoimisuus ovat valttia pitkien matkojen vuoksi. Tarvikkeita ja palveluita ei ole nopeasti saatavilla.

Jatkuvaa kehitystä Kai ja Kati Peltovuoman aloittaessa tilanpitoa 1994 lehmiä oli kymmenen ja peltoa vuokramaineen kuusi hehtaaria. Siitä on menty kovin harppauksin eteenpäin. Peltoala omine ja vuokramaineen on moninkertaistunut. Useaan otteeseen laajennetussa parsinavetassa kasvaa nyt nuorkarja. Myös asuinrakennus on heidän rakentamansa.

Viljelijäparin yritteliäisyys on paikkakunnalla huomattu. Peltovuomat nimettiin 2012 Enontekiön vuoden yrittäjiksi.

Lapsista Milla työskentelee lomittajana, Henna sairaanhoitajana ja Ville opiskelee logistiikka-alaa Rovaniemellä.

Maatalouslomittajana toimiva Milla palasi äskettäin Etelä-Suomesta takaisin Lappiin lomittamaan, ja oli vierailupäivänä kaverinsa kanssa käymässä. Hän myös lomittaa kotinavetassa. Ville on kesäapuna peltohommissa ja työvoimaan kuuluu myös maataloutta opiskeleva harjoittelija.

Lehmän pötsin vajaatoiminta ja sitä seuraava syömättömyys voivat johtua ruokinnan aiheuttamista häiriöistä tai monista elimellisistä syistä tai sairauksista.

Hyvä seosrehu ja ylipäätään karkearehun osuuden säilyttäminen riittävän suurena ehkäisee ruokinnasta aiheutuvia pötsiongelmia. Jäätynyt säilörehu, huonolaatuinen tai vaihteleva rehu vievät lehmältä ruokahalun ja märehtijän pötsi ajautuu vajaatoimintaan. Ota silloin avuksi pötsin käynnistyspasta Correct Pötsi-Potku. Sen teho perustuu keltakatkero-lääkekasvista valmistettuun Gentiana-jauheeseen, kalsiumpropionaattiin, propyleeniglykoliin ja hiivauutteeseen.

Utare- tai kohtutulehdus, poikimahalvauksen ensioireet tai pelkästään pötsiin joutunut naula aiheuttavat myös syömättömyyttä. Tällaisissa tapauksissa on poistettava sairauden tai vamman alkuperäinen syy ja sen jälkitilanteessa pötsin Correct Pötsi-Potku auttaa lehmää parempaa syöntiin.

Correct Pötsi-Potku, pakkaus 4x325 g.

Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat maatalouskaupoista ja meijereistäsi.

Correct Calcium Pro Uuden sukupolven kalsiumlisä poikimisen turvaksi

Correct Magnesium Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Correct Hiili+tanniini Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Correct Ketosis

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

www.valio.fi/Startti

Maito ja Me 4/2013

53

Tapah­ tumat

Ammattilaiset liikkeellä KoneAgriassa Kuva: Esa manninen

l Lokakuun alkupuolella järjestetty Kone-

Agria oli syksyn ainoa valtakunnallinen maatalouskonenäyttely Suomessa. Maatalouden ammattilaisille tarkoitettu konelaite- ja tarvikekatselmus keräsi runsaasti väkeä Jyväskylän Paviljonkiin.

Valion ja osuuskuntien osasto palveli erityisesti valiolaisia maidontuottajia. ”Kävijät olivat liikkeellä ammattiasioissa”, toteaa kehityspäällikkö Jaana Kiljunen Valiosta.

Säilörehusta kysyttiin ja keskusteltiin paljon. Viljelijöitä kiinnostivat etenkin säilörehun laatu ja biologiset säilöntäaineet.

Hyvä rehu on tärkeä tuloksentekijä maitotilan taloudessa. Seminaariohjelmassa aiheena oli muun muassa lypsykarjan ruokinta. Seminaarin alustukset ovat luettavissa KoneAgrian verkkosivuilla.

Osastolta sai informaatiota myös lypsylaitteista, maidon laatuasioista, eläinten hyvinvoinnista, Startti vasikanrehuista, tuotannon kehittämisestä ja navettasuunnittelusta.

Ensi vuonna KoneAgria järjestetään Jyväskylässä samoihin aikoihin eli viikolla 41, joka on lokakuun toinen viikko.

p Valion ja osuuskuntien osastolla KoneAgriassa kävi runsaasti maidontuottajia.

Peltoset palkittiin tuloksellisesta nurmituotannosta l Valtakunnallinen nurmipalkinto 2013 luovutettiin KoneAgriassa salolaisille Markku ja Päivi Peltoselle.

Peltoset tuottavat säilörehunurmea noin 35 hehtaarin alalla viisikymmenpäisen lypsykarjan tarpeisiin. Säilörehusta tehdään apetta ja laiduntamista hyödynnetään tehokkaasti.

Urakoitsija korjaa osan säilörehusta. Hyvä yhteistyö on mahdollistanut halutun laadun, rehunteon tehokkuuden ja alhaisen tuotantokustannuksen.

Peltoset käyttävät nurmissa monipuolisia seoksia ja sinimailanen on ollut viljelyssä vuodesta 2007. Nurmien tiheys varmistetaan tarvittaessa täydennyskylvöillä. Keskisato on yli 8 000 kg ka/ha. Hyvä satotaso, typensitojakasvien käyttö ja koneyhteistyö mahdollistavat säilörehun tuotantokustannukseksi maltillisen 18,2 snt/kg ka.

54

Maito ja Me 4/2013

Hapolla säilötty rehu on ollut ruokinnalliselta ja säilönnälliseltä laadultaan pääsääntöisesti erittäin hyvää, minkä ansiosta ruokinnassa päästään hyvään taloudelliseen tulokseen.

Peltoset viljelevät Provanin tilallaan 117 hehtaarilla nurmen lisäksi viljaa ja sokerijuurikasta. Peltoset ovat Osuuskunta Länsi-Maidon maidontuottajia.

Nurmipalkinnon voittaja valitaan ProViljelys-toiminnan piirissä olevista tiloista ja sen tarkoituksena on tuoda esiin nurmiviljelyn ja hyvän nurmirehun merkitystä maito- ja lihatilojen tuotannossa ja taloudessa. Nurmipalkinnon jakaa Laidunyhdistys ry:n säätiö.

Markku ja Päivi Peltosen nurmen- ja maidontuotannosta kerrottiin Maito ja Me -lehden numerossa 4/2009. Artikkeli löytyy verkkosivujen lehtiarkistosta osoitteesta www. valio.fi/maitojame.

Valmassa uusi Valio Artturipalvelut -osio zz Lokakuun loppupuolella

lisättiin Valmaan uusi Valio Artturipalvelut osio, jossa on ajankohtaista asiaa rehunäytteiden ottoon ja säilörehun laatuun liittyen. Artturipalveluissa on tietoa osuuskuntakohtaisista säilörehujen laaduista sekä viimeisimmät Artturi tiedotteet. Valio Artturipalvelut osio löytyy Valman päävalikosta heti osuuskunnan tiedotteiden alapuolelta.

p Tuottajain Maidon Valiomaito-päivillä käsiteltiin laajasti valiolaisen maidontuotannon perusasioita osuuskunnan ja ProAgrian neuvojien johdolla.

Kuvassa Savonlinnan Kerimäellä pidetyn kurssin osallistujia sekä neuvojat Kaija Laitinen ja Eija Järvinen.

Osuuskunnan palvelut tutuiksi Valiomaito-päivillä Oman osuuskunnan palvelut tutuiksi sekä käytännön maidontuotantoon liittyvät ajankohtaiset asiat olivat Osuuskunta Tuottajain Maidon Valiomaito-päivien keskeiset aiheet Kerimäellä pidetyssä tilaisuudessa.

K

Teksti ja kuva Tuomo Kautonen

äytännönläheiset aiheet liittyivät eläimiin, maidon käsittelyyn, ruokintaan ja säilörehun valmistukseen sekä navetan yksityiskohtiin ja työssä jaksamiseen.

Tärkeä näkökulma on myös tuottajien ja oman osuuskunnan välinen yhteistyö. ”Erittäin hyvä!”, kommentoi Valiomaito-päiville ensimmäisten joukossa ilmoittautunut savonlinnalainen maidontuottaja Pekka Laitinen. Parasta hänen mielestään olivat navetan olosuhteiden havainnollinen esittely ja säilörehuasiat. Omassa navetassa voi pienilläkin rakenteiden tai työtapojen muutoksilla tehdä suuria asioita.

Laitisen tilalla vaihtui sukupolvi vuonna 2009 ja parsinavettaa laajennettiin viime vuonna. Navetassa on paikat 32 lypsylehmälle ja pikkuvasikoille. Hiehot ja ummikot hoidetaan myös viime vuonna valmistuneessa 46-paikkaisessa kylmäpihatossa.

Laitisen taloutta kuormittavat navettaremontin lisäksi tilakaupassa toteutetut metsäjärjestelyt, mutta alkuvaiheen kokemukset ovat hyvät ja odotukset myöntei-

siä. Laajennuksessa hieman notkahtanutta keskituotosta pyritään nostamaan ja eläinten terveyteen panostetaan.

Tuottajain Maidon neuvonta ja palvelukonsepti toimii Pekka Laitisen mielestä hyvin, Paimenpoikamyymälöiden tuotevalikoima on monipuolinen ja hinnat kilpailukykyisiä.

Laitinen seuraa maidon ja rehun analysointituloksia useimmiten Valmasta kännykän kautta. Yhteydet toimivat hyvin: ”Posteljooni toimittaa analysointitulokset hitaasti Valmaan verrattuna.”

Mitä odotuksia maidontuottajalla on osuuskunnalle ja Valiolle? ”Avoin tiedotus ja tuottajien innostaminen”, Pekka Laitinen sanoo. Neuvonnan jatkuvuus on turvattava tulevinakin vuosina ja kaiken kokoiset tuottajatilat huomioitava toiminnassa.

Myös punkaharjulainen Sirkku Rajala pitää Valiomaito -tilaisuuksia hyödyllisinä. Hän on taustaltaan radiotoimittaja ja -tuottaja ja tuli emännäksi Hännilän tilalle viime elokuussa.

Rajala sanoo olevansa ’hevosihminen’, mutta hakee nyt aktiivisesti tietoa maidontuotannosta. Perheen 5,5 kuukauden ikäiset kaksoset vaativat aikansa, joten sukupolvenvaihdoksessa uinuvalle eläkkeelle siirtyneen emäntä Auli Hännisen vuosien varrella hankkima tieto on arvokasta.

Hännilän vapaaparsinavetassa on nyt 26 lehmäpaikkaa. Tuotantoa jatketaan entisellä laajuudella ja eläinmäärällä. Eläinten ja ihmisten viihtyvyyttä parannetaan tekemällä navettaan ’pientä pintaremonttia’. Muitakin vaihtoehtoja on, sillä agrologikoulutuksen hankkinut nuori isäntä Juho Hänninen luetaan maan nimekkäisiin ralliautoilijoihin. ”Tuottajat omistavat osuuskunnan ja Valion, joten he tekevät myös toiminnan tärkeät linjaukset”, painotti Tuottajain Maidon hankintapäällikkö Antti Vauhkonen päivien avauksessa.

Osuuskunnat ja Valio pyrkivät mahdollisimman hyvään tuottajahintaan. Toiminnan tulos, niin sanottu maitotuotto, jaetaan Tuottajain Maidon tuottajille maidon tilityshintana, jälkitilinä, osuuspääoman korkona sekä tuottajapalveluina. Myymäläostoista kerrytetään ostobonuksia.

Valiomaito-päivät ovat kaikille tuottajille avoimia, mutta osallistujat olivat enimmäkseen nuoria ja äskettäin tuotannon aloittaneita. Toisena järjestäjänä toimi ProAgrian MaitoTaito-hanke.

Maito ja Me 4/2013

55

Vasikan bakteerimyrskyjen tyynnyttäjä

intia hyvinvo ä t n y y t vissa Odotetta asaista kasvua. ja t

Startti Pro Plus maitohappobakteer i tyyn

nyttää bakteerimyr skyjä vasikan elimist össä ja auttaa vasikkaa se lviytymään ripulin ai he uttamilta ongelmilta.

Tulehdusreaktiot vä henevät ja vasikan toipumin en nopeutuu. Startt i Pro Plus sisältää kahta maito happobakteerikanta a ja lisäksi E- ja C-vitam iineja.

Avoimet ovet Lindön Lindön tilalla Raaseporissa vietettiin lokakuun alussa pihaton avoimia ovia.

Kiinnostusta herätti uusi ritiläratkaisu.

Teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

J

an ja Albert de la Chapellen maatilayhtymä rakentaa uutta pihattoa. ”Meren ympäröimällä kannaksella olevat pellot sopivat parhaiten rehuntuotantoon”, Albert de la Chapelle toteaa. ”Nykyinen lypsykarjapihatto valmistui 33 vuotta sitten. Se on jäänyt mitoitukseltaan pieneksi ja on käytännössä loppuun käytetty.”

Jalkaterveys tärkeä

Startti Pro Plus maitohappobakteerin saat kaikista Suomen meijereistä sekä hyvinvarustetuista maatalouskaupoista ja teurastamoista.

Vaikeissa tapauksissa on parasta kääntyä eläinlääkärin puoleen. www.valio.fi/Startti 56

Maito ja Me 4/2013

Pihattoon on haettu eläinten hyvinvointia ylläpitäviä ratkaisuja. Jan de la Chapelle kertoi etsineensä pitkään hyvää ritilämallia. Hänen mukaansa lehmien jalkojen kuntoon ei voi liikaa panostaa ja robottilypsyssä sen merkitys korostuu entisestään.

Ritilä löytyi Keski-Euroopasta. VDV Eco-Floor on ensimmäinen Suomeen asennettu. Ritilä koostuu betonista ja astumapintaa pehmentävästä kumista. Käytävä pysyy kuivana ritilän urien ja reilun kokoisten, 15 prosenttia ritilän pinta-alasta käsittävien aukkojen ansiosta. Lanta ja virtsa valuvat helposti kuiluun ja lantarobotti huolehtii puhdistuksen viimeistelystä.

Sorkkia vahingoittavia teräviä reunoja ei ole. ”Ritilä on ollut useissa maissa käytössä reilut kolme vuotta.

Kokemukset muun muassa Saksasta, Hollannista ja Tanskasta

p Jan (oik.) ja Albert de la Chapelle

kertoivat rakennusprojektista yläilmoihin nostetulla lavalla.

Pidä aina saatavilla t Käytävillä on VDV Eco-

Floor -ritilä ensimmäisenä Suomessa. Lypsyrobotit on sijoitettu ylipaineistettuun ’mökkiin’, jossa on lattialämmitys.

robottipihatossa kertovat jalkaongelmien ja niistä johtuvien poistojen vähentymisestä”, VDV Betonin edustaja Dominique van der Velden kertoo. Takuu ritilälle on viisi vuotta, koska käytännön kokemukset pitemmältä ajalta puuttuvat.

Varaus kolmannelle robotille Jouni Pitkärannan suunnittelemaan pihattoon tulee ensi vaiheessa kaksi lypsyrobottia ja noin 120 lehmää. Maidontuotanto jatkuu myös vanhassa pihatossa. Tarkoituksena on edelleen lisätä lehmälukua. ”Jos tuotanto uudessa pihatossa toimii odotetusti, asennetaan ehkä noin viiden vuoden kuluttua kolmas robotti ja jatketaan pihattoa 180 lehmälle”, Albert de la Chapelle kertoo. Sen jälkeen vanha pihatto remontoidaan nuorkarjapihatoksi.

Isossa montussa vieraat nauttivat Osuus­kunta Länsi-Maidon tarjoamia Valiojogurtteja ja sotilaskodin munkkeja kahvin kera. Monttuun tulee kestokuivikepohjalle poikima- ja sairaskarsinat. Kuivikkeen pohjana on hake ja päälle lisätään olkea.

Tavoitteena on kompostoituva alusta, jonka tyhjennystarve voisi olla ehkäpä vain kerran vuodessa.

Appeen valmistus tapahtuu pihattojen välissä olevassa rehukeskuksessa. Ape tehdään loivaksi lehmien liikkumisen varmistamiseksi. Robotit jakavat hyvin energiapitoista Auto­ Krossi III -täysrehua.

Kaksi uutta laakasiiloa valmistui tämän kesän satoa varten.

Jatkossa omilla pelloilla nurmen osuus kasvaa entisestään, Albert de la Chapelle kertoo.

Karjan keskituotos on 10 300 kiloa. Jan de la Chapellen mukaan uudessa pihatossa entistä paremmissa olosuhteissa keskituotosta on vielä mahdollista nostaa.

Correct Ketosis ”Kun ei maistu mikään”

Korkean maidontuotannon aikana lehmillä on aina riski kehittää itselleen ketoosi eli asetonitauti. Normaalisti tämä tapahtuu maidontuotannon alkuvaiheessa pian poikimisen jälkeen, koska voimakas maidon eritys vie voiton kilpailussa ravinteista, erityisesti glukoosista eli ns. rypälesokerista. Glukoosi on välttämätön energian lähde moniin elintoimintoihin, kuten esimerkiksi hermostolle. Se on myös samalla perusedellytys laktoosin eli maitosokerin tuotannolle.

Energiavajauksessa oleva lehmä haluaa ”lypsää lihoistaan”, koska se on kykenemätön muodostamaan maidon tuotantoa vastaavaa ravinnemäärää syömästään rehusta. Tällaisessa erittäin kriittisessä ja herkässä vaiheessa pienikin muutos pötsin toiminnassa voi johtaa ketoosiin.

Käytä Correct Ketosista niille lehmille, joilla on taipumusta syömättömyyteen.

Pyri toimimaan jo ennen kuin kaikki nämä oireet ilmenevät: lehmä jättää väkirehun pöydälle, sonta on kiinteää ja kovaa, hengitys ja maito haisevat imelälle asetonille. Jos lehmä on syömätön eikä näytä elpymisen merkkejä, on syytä kutsua eläinlääkäri apuun.

Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat maatalouskaupoista ja meijereistäsi.

Correct Calcium Pro Uuden sukupolven kalsiumlisä poikimisen turvaksi

Correct Magnesium Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Correct Hiili+tanniini Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Correct Pötsi-Potku Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Pakkaus 4x300 g

www.valio.fi/Startti

Maito ja Me 4/2013

57

Teksti ja kuvat Aino Murtomaa-Niskala

Maitoa laitumesta Irlantilainen Joe Hayden tuottaa maitolitran 20 sentillä. Edullinen tuotantokustannus perustuu hyvin kasvavaan nurmeen ja pitkään laidunkauteen.

I

rlantilainen viljelijä ei myy maata eikä ainakaan suvun tai perheen ulkopuolelle, kertoo Joe Hayden, joka tuottaa maitoa ja maatilamatkailupalveluja sukutilallaan. Haydenin perhe on omistanut Wicklowin kreivikunnassa sijatsevan tilan vuodesta 1865. Hän omistaa tilan yhdessä äitinsä ja veljensä kanssa.

Veljesten lisäksi maataloustöissä on yksi kokopäiväinen työntekijä.

Pitkä laidunkausi Haydenillä on 140 friisiläislehmää, jotka tuottavat 1,1 miljoonaa litraa maitoa vuo-

58

Maito ja Me 4/2013

dessa. Keskituotos on 7 500 kiloa vuodessa, mikä on huomattavasti yli Irlannin keskiarvon 4 500 kg/v. Heikko keskituotostaso johtuu Haydenin mukaan sekä karjaaineksesta että lähes pelkkään laitumeen perustuvasta ruokinnasta.

Hayden jalostaa karjaansa valitsemalla vuosittain muutaman valiosonnin kansainvälisestä tarjonnasta. Hän ruokkii laitumen lisäksi myös väkirehua maltillisella 1 200 kilon vuositasolla.

Sonnipojat Hayden myy 2–3-viikkoisina.

Ne menevät pääasiassa Manner-Eurooppaan kuten Hollantiin. Hänen mukaansa friisiläis-holsteinia ei Irlannissa lihantuotannossa arvosteta.

Tilalla on 130 hehtaaria maata. Lehmät laiduntavat helmikuun puolivälistä marraskuun puoliväliin. Laidunkauden alussa lehmät saavat lisärehua, jotta tuotos ei notkahtaisi. Kosteassa ja lauhassa ilmastossa nurmi kasvaa vahvasti. Tilakeskuksen vieressä olevan lohkon Hayden kertoo uusineensa 26 vuotta sitten.

Laitumelta lehmät tulevat lypsylle kutsumalla. Apuna on myös paimenkoira.

Yksi lypsäjä suoriutuu lypsystä 1,5 tunnissa 14-paikkaisella asemalla.

Maito haetaan joka toinen päivä. Tankkimaidosta otetaan näyte jokaisella hakukerralla.

Ympärivuotinen tuotanto Haydenin tuottamasta maidosta valmistetaan jogurttia ja Baileys-kermalikööriä.

Tila on valittu myös Baileys-esittelytilaksi. Edellytyksenä on ympärivuotinen tuotanto. Useat irlantilaiset maitotilat ajoittavat poikimiset ja tuottavat maitoa vain osan vuotta.

Ympärivuotisesta maidosta maksetaan Haydenin mukaan keskimääräistä paremmin. Tuottajahintaa kysyttäessä Hayden sanoo kesäkaudella hinnan olevan 40 senttiä litralta ja talvikautena 50 senttiä.

Maitolitran tuotantokustannus on hänen mukaansa 20 senttiä litra.

Alhainen tuotantokustannus tulee pitkästä laidunruokintakaudesta sekä kevyestä rakennuskannasta. Karjasuojat ovat vaatimattomia betonista ja aaltopellistä rakennettuja avoimia halleja.

t Pohjolan Maidon

maidontuottajat tutustuivat irlantilaiseen maidontuotantoon Joe Haydenin tilalla.

Rehu- ja työkustannus jää vähäiseksi.

Rehunsäilönnässä päästään lyhyen sisäruokintakauden johdosta vähällä. Laakasiiloissa on nurmi- ja maissisäilörehua talvikuukausia varten. Nurmi kasvaa luonnostaan eikä sitä tarvitse uusia kovin usein.

Tilalla on maatilamatkailupalveluja varten kokous- ja juhlatilaa sekä erilaisia aktiviteetteja. Lähilaitumella pidetään muutamaa lehmää vierailijoiden nähtävänä.

Tarkkasilmäiset Pohjolan Maidon maidontuottajat huomasivat heti, että lehmien hännät on katkaistu puolivälistä. Asiaa ihmeteltäessä Hayden totesi hännänkatkaisun helpottavan työtä. Eivät huiski lypsäjää. ”Hännän katkaisu on tulossa lailla kielletyksi”, hän toteaa.

Hayden toteaa Irlannissa olevan suotuisaa kasvattaa nautoja. Maatalousalasta 90 prosenttia on nurmea. Laidun kasvaa, ilmasto sallii pitkän laidunruokinnan, eläimiä häiritseviä itikoita ei juuri ole.

p Karjasuojat ovat yksinkertaisia

ja kevytrakenteisia. Nurmija maissisäilörehu säilötään laakasiiloihin lyhyen sisäruokintakauden tarpeiksi.

p Pysäköintialueet ympäröivät laajalle peltoaukealle rakennettua näyttelyä. Asiakkaat

kuljetettiin traktorikyydillä näyttelyn porteille.

Maatalousnäyttely irlantilaisittain zz National Ploughing Championships, Kansallinen kyntömestaruuskilpailu, on

sekä maatalouden suurkatselmus että koko perheen maaseutufestarit Irlannissa.

Valtavalta messualueelta löytyy koneita, karjaa, eläimiä, ruokaa, autoja, muotia, huvituksia, markkinatoreja ja tietysti kyntökilpailuja aina hevoskyntösarjaa myöten.

Syyskuun lopussa pidetty näyttely keräsi kolmen päivän aikana 250 000 vierasta, mikä osoittaa maatalouden asemaa ja arvostusta Irlannissa. Tiedotusvälineet olivat paikalla sankoin joukoin ja Irlannin televisio esitti ensimmäisen näyttelypäivän iltana pitkän erikoisohjelman näyttelystä.

Paikkana oli tänä vuonna Ratheniska, joka sijaitsee noin 150 kilometriä pääkaupunki Dublinista lounaaseen. Laajalla peltoaukealla sijaitseva näyttelyalue oli kokonaisuudessaan 37 hehtaaria, pysäköintialueet mukaan lukien 276 hehtaaria. Näytteilleasettajia oli 1 300. Teräslevyistä rakennettuja pääkäytäviä oli kaikkiaan 15 kilometriä ja ne olivat aamusta iltaan tupaten täynnä ihmisiä.

Taantuma nosti maatalouden arvostusta zz Irlanti on aina ollut suuri maatalo-

usmaa ja elintarvikkeiden viejä. Joe Haydenin mukaan muutama vuosi sitten talouden kasvaessa kiivaasti, nuoria oli vaikea saada jatkamaan tiloja. Lama pyyhkäisi pois työpaikkoja ja nyt maatalousalan oppilaitoksiin on valtavasti enenmmän hakijoita kuin voidaan ottaa.

Hallituskin on huomannut, että työpaikkojen vähetessä maatalouden työpaikat eivät ole kadonneet minnekään. Hallituksen maatalouden tulevaisuusohjelmassa on tavoitteena maidontuotannon 50 prosentin lisäys nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Hayden ei usko sen aivan toteutuvan, mutta pitää 35 prosentin lisäystä täysin mahdollisena. ”Kiintiöt poistuvat ja alhaista keskituotosta on helppo nostaa”, hän perustelee.

Tähän saakka Irlanti on tuottanut pääasiassa alhaisen jalostusasteen tuotteita, voita, cheddaria ja jauheita, mutta viime vuosina suunta on muuttunut. Nyt meijeriteollisuus tähtää määrätietoisesti jalostusasteen nostamiseen. Tuloksia on nähtävissä esimerkiksi urheilijoiden ja lasten ravitsemustarpeisiin vastaavina erikoistuotteita sekä teollisuudelle räätälöityinä raaka-aineina, joita menee merkittäviä määriä vientiin.

Irlantilaiset uskovat puhtailla nurmilla lajinmukaisesti laiduntamalla kasvaneiden eläinten tuottamien elintarvikkeiden vetovoimaan maailman markkinoilla.

Maito ja Me 4/2013

59

Valion viennistä puolet suuntaa Venäjälle Korkea laatu, puhtaus, hyvä maku, suomalaisuus ja vastuullisuus ovat ominai­ suuksia, jotka kuluttajat yhdistävät Valioon niin Suomessa kuin ulkomailla.

Kaisa Tikkanen

V

aikka Valion juuret ovat tiiviisti Suomessa, yhtiö on saavuttanut vahvan aseman myös muutamilla ulkomaisilla markkinoilla. Valiolla on viisi tytäryhtiötä ulkomailla. Valion venäläisen tytäryhtiön, OOO Valion, osuus yhtiön viennistä on puolet, ja Valion koko kuluttajatuotemyynnistä lähes neljännes tulee Venäjältä.

Tämä tekee Venäjästä äärimmäisen tärkeän määränpään Valiolle.

Pitkät perinteet Valio on toiminut Venäjällä 1900-luvun alusta asti. Ensimmäisen kerran Valion tuotteita, Valio voita, vietiin Venäjän keisarikuntaan vuonna 1908. Lähes vuosisata myöhemmin, vuonna 1994, alkoi nykyaikaisen Valion taival Venäjällä, kun Valio perusti toimiston Pietariin. Vuodesta 2002 alkaen OOO Valio on ollut ainoa Valio-merkillä varustettujen tuotteiden maahantuoja Venäjällä. ”Valio halusi tulla lähemmäksi venäläisiä kuluttajia, kun Venäjän taloudessa alkoi uusi vaihe ja korkealaatuisten eurooppalaisten tuotteiden kysyntä alkoi kasvaa.

Valion tytäryhtiö Venäjällä on linkki paikallisten markkinoiden ja suomalaisen emoyhtiön välillä”, OOO Valion toimitusjohtaja ja Venäjä, Itämarkkinat ja Teollisuusmyynti -liiketoiminnasta vastaava johtaja Mika Koskinen sanoo.

OOO Valio vastaa Valion brändituotteiden myynnistä ja markkinoinnista Venäjällä ja IVY-maissa. Se myös huolehtii tuotteiden jakelusta maailman suurimmassa maassa. Valiolla on Venäjällä myös paikallista tuotantoa. Valion Ershovon tehdas lähellä Moskovaa valmistaa Valio Viola® sulatejuuston kolmiopaloja ja siivuttaa Valion Suomessa ja Virossa valmistamia juustoja. Valiolla on myös kefiirien ja juotavien jogurttien sopimustuotantoa Galaktika-meijerissä Leningradin alueella.

60

Maito ja Me 4/2013

Kaliningradista Vladivostokiin Nykyään Valion tuotteita voi löytää kaikkialta Venäjältä Kaliningradista Vladivostokiin. Kuitenkin eniten Valion tuotteita myydään miljoonakaupungeissa kuten Moskovassa ja Pietarissa. ”Venäjä tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Korkealaatuisten tuotteiden kysyntä kasvaa, ja Venäjällä on yhä enemmän kuluttajia, jotka ovat valmiita maksamaan laadusta”, Mika Koskinen toteaa. ”Valion myynti Venäjällä on kasvanut keskimäärin 12 prosenttia vuodessa määrässä ja 17 prosenttia euromääräisessä arvossa viimeisten kahdeksan vuoden ajan.

Nämä luvut ovat korkeampia kuin meijerituotteiden kysynnän kasvutahti Venäjällä. Merkittävintä kasvu on ollut tuoremeijerituotteissa.”

Kolme ikonista brändiä Valiolla on varsin kattava tuotevalikoima Venäjällä. Kuitenkin kolme brändiä ovat erityisen rakastettuja. Valio voi on maan johtava voilaatu, ja se asettaa mittapuun parhaalle voille. ”Valio voi on palkittu vuoden parhaana tuotteena monta kertaa. Valinnan tekevät venäläiset kuluttajat”, OOO Valion viestinnästä vastaava Evgenia Ponyatova kertoo.

Valio Viola® on toinen ikoninen Valiobrändi Venäjällä. Tämän brändin alla Valio myy erilaisia sulatejuustoja. Valio aloitti laadukkaan sulatejuuston maahantuonnin Suomesta 1950-luvulla, mutta pakkauksessa esiintyvästä vaaleaveriköstä tuli todellinen tähti Moskovan olympialaisten aikaan vuonna 1980. ”Valio Oltermanni® taas on yksi maan suosituimmista juustoista”, Evgenia Ponyatova sanoo.

Nykyään tuotevalikoimassa on yhä enemmän Suomessa valmistettuja tuoretuotteita. Valio räätälöi tuoretuotteiden pakkaukset ja tuotteet vastaamaan Venäjän markkinoiden kysyntää. Joissakin tuo-

Valio Venäjä 2012 lukuina � Liikevaihto 341 miljoonaa

euroa

� Henkilöstöä 317 � Sulatejuuston paikallinen

tuotanto 2,2 miljoonaa kiloa

teryhmissä, kuten jogurteissa, Valio merkitsee ainutlaatuista makua. Venäläiset kuluttajat valitsevat Valion sen suomalaisen alkuperän, tasaisen laadun, lisäaineettomuuden ja tuotevalikoiman vuoksi.

Samankaltaisuuksia ja eroja Suomalaiset ja venäläiset markkinat ovat osin samankaltaisia, mutta niiden välillä on myös eroja, jotka täytyy ottaa liiketoiminnassa huomioon. ”Maidon kulutus on varsin samanlaista molemmissa maissa. Sekä suomalaisia että venäläisiä voidaan pitää maitoa rakastavana kansana. Kuitenkin joitakin tuotteita käytetään eri tavalla Venäjällä kuin Suomessa. Esimerkiksi sulatejuusto on Venäjällä perinteisesti välipala ja sitä levitetään leivän päälle, kun taas Suomessa sulatejuustoa käytetään myös ruuanlaittoon”, Evgenia Ponyatova selvittää. ”Tuotteiden täytyy olla laadultaan, raaka-aineiltaan ja maultaan samanlaisia valmistetaan ne sitten Suomessa tai Venäjällä.

Vaikka Venäjällä kilpailu on kovaa, Valiolla on kaikki mahdollisuudet menestyä siellä myös tulevaisuudessa. Tärkeää on pysyä etujoukoissa ja tarjota jatkossakin kuluttajille tuotteita, joita he haluavat: puhtaita, luonnollisia ja innovatiivisia. Ja tehdä tämä vastuullisesti.”

t Valio voi, Valio Viola

ja Oltermanni ovat Venäjällä tunnettuja ja suosittuja brändejä.

Kuva : kaapo kamu

p Luomuvasikat saavat juodakseen täysmaitoa vähintään kolme kuukauden ajan.

Valio Luomua

jo kaksikymmentä vuotta

V

alio toi ensimmäiset luomumaitotuotteet markkinoille 1993. Ne tulivat Juvalta, jonne oli syntynyt luomutilojen tiivistymä. Nyt Valioryhmässä on 115 luomumaidontuottajaa, jotka tuottavat noin 30 miljoonaa litraa luomumaitoa vuodessa, kertoo suunnittelupäällikkö Pekka Hildén Valiosta.

Valion Luomu™ maitotuotteita valmistetaan Valion Riihimäen, Oulun, Joensuun, Jyväskylän, Turengin, Seinäjoen ja Haapaveden tuotantolaitoksissa ja mehut ja keitot Helsingissä.

Valioryhmän luomumaidonhankinta perustuu sopimustuotantoon, joka edellyttää osuuskunnan ja luomumaidontuottajan välillä luomutuotantosopimusta.

Luomumaito kerätään luomutiloilta aina erikseen tavanomaisen maidon keräilystä.

Samoin luomutuotteiden valmistus tuotantolaitoksissa tapahtuu erillään tavanomaisesta maidosta.

Kilpailu lisääntyy Luomumaitomarkkinoille on viime vuosina tullut uusia toimijoita ja kilpailu on lisääntynyt. Samalla markkinoille on tullut yhä enemmän ulkomaisesta maidosta ulkomailla valmistettuja luomutuotteita.

Valio Luomu™ maitotuotteet valmistetaan yksinomaan Valioryhmän omien tuottajien tuottamasta kotimaisesta luomumaidosta Suomessa.

Luomumaito on Suomen ostetuin yksittäinen luomutuote. Sen osuus maitojen

noin 4,1–4,4 prosenttia, sen mukaan, mitä tiloilta tulleessa maidossa on rasvaa.

Lisäaineeton luomujogurtti

p Valio Luomu™ valikoimassa on

tuotteita lähes kaikista tuoteryhmistä.

kokonaismyynnistä on noin parin prosentin luokkaa. Valio toimii luomumarkkinoilla pitkäjänteisesti. Tavoite on kääntää taantuman hyydyttämä kulutus kasvuun kehittämällä uusia, kiinnostavia luomutuotteita.

Maito ykköstuote Valion luomutuotteiden myynnistä luomumaidon osuus on ylivoimaisesti suurin, lähes 80 prosenttia. Valio Luomu™ kevytmaito on myynniltään luomumaitojen selvä ykkönen. Luomun käyttäjille on tarjolla myös laktoositon maitovaihtoehto, Valio Eila® Laktoositon luomu kevytmaitojuoma.

Syksyn 2013 uutuus luomumaidoissa on Valio Luomu™ vanhanajan täysmaito, joka on mahdollisimman vähän prosessoitua täysmaitoa. Sitä ei homogenoida eikä rasvapitoisuutta vakioida, vaan se vaihtelee

Luomujogurtit uudistuivat. Valio A+™ luomu lisäaineeton jogurtti valmistetaan luomumaidosta ja hapate sisältää vatsalle lempeitä asidofilus ja bifidobakteereja. Maustetuissa luomujogurteissa käytetään luomumarjoja ja luomusokeria.

Valio Luomu™ brändin lisäksi luomuversioita löytyy myös Valion muista brändeistä kuten Valio Oltermanni® luomu ja Valio turkkilainen luomujogurtti.

Luomu myy Etelä-Suomessa Luomua käyttää noin 20 prosenttia suomalaisista talouksista. Luomun aktiivikäyttäjiä on kuitenkin vain viitisen prosenttia. Nämä ostavat noin puolet Suomen luomusta. Valion luomutuotteista lähes kolme neljäsosaa myydään Etelä-Suomessa, suurin osa pääkaupunkiseudulla sekä isoissa kaupungeissa kuten Tampere ja Turku.

Luomussa kasvun varaa Euroopassa luomua ostavat eniten saksalaiset. Suuria luomukuluttajia ovat myös ranskalaiset, britit ja italialaiset. Ruotsi ja Tanska ovat niin ikään selvästi edellä suomalaisia luomun käytössä. Saksassa ja Ranskassa luomutuotteiden myynti kasvaa edelleen, mutta se on kääntynyt laskuun mm. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa.

Lue lisää Valio Luomu™ tuotannosta ja tuotteista: www.valio.fi/luomu.

Maito ja Me 4/2013

61

Valio Koekeittiö

Juhlapöydän suolaiset ja makeat

herkut Riistapatee 12–15 annosta

1 sipuli 1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 300 g hirven tai poron jauhelihaa 200 g sian jauhelihaa 200 g naudan maksaa 2 viipaletta vaaleaa leipää 2 dl Valio ruokakermaa 2 munaa 2 rkl sitruunamehua ½ dl siirappia 2 rkl tuoretta hienonnettua timjamia ½ tl suolaa mustapippuria myllystä 1 pussi (150 g) Valio AURA® murua 1 dl hienonnettua persiljaa

62

Maito ja Me 4/2013

zzKuullota sipuli Oivariini rasvassa pannulla.

Laita kaikki muut aineet, paitsi juusto ja persilja, monitoimikoneen kulhoon. Jauha tasaiseksi.

Voit käyttää myös sauva- tai tehosekoitinta.

Yhdistä joukkoon juusto ja persilja. zzVuoraa n. 1 ½ litran vetoinen, pitkä leipätai pateevuoka leivinpaperilla. Voitele paperi.

Kaada massa vuokaan. zzKypsennä 175 asteessa n. 1 t, kunnes patee on kiinteää. Jäähdytä vuoassaan seuraavaan päivään ja kumoa. zzTarjoa alkuruokana keitettyjen perunoiden, raikkaiden etikkasäilykkeiden tai marjahyytelön kanssa. Sopii myös seisovan pöydän tarjottavaksi tai leivän päälle.

Hapanimelä patapaisti 6 annosta

balsamietikka sekä mausteet.

1 kg naudan paahtopaistia tai kassleria tai hirven paistia 2 rkl Valio voita 1 iso sipuli 3–4 porkkanaa 5 dl Valio 3 hedelmän mehua ½ dl balsamietikkaa 2 laakerinlehteä 6 kokonaista neilikkaa 6 kokonaista mustapippuria 1 rkl piparjuuritahnaa n. 1 tl suolaa 2 dl Valio ruokakermaa persiljaa

zzAnna kiehua kannen alla alhaisella

lämmöllä 1–1 ½ t, kunnes liha on mureaa. zzLisää kerma. Kuumenna ja anna hautua hetki. zzRipottele pinnalle hienonnettua persiljaa. zzTarjoa hyvän juures-perunasoseen tai keitettyjen perunoiden ja kasvisten kanssa. Lisäkkeeksi sopivat myös puolukkasurvos ja maustekurkut.

Piparkakku­mausteiset riisisuklaat 75 kpl

250 g taloussuklaata 1 dl Valio kuohukermaa 2 rkl Valio voita 1 tl piparkakkumaustetta 7 dl riisimuroja

zzLeikkaa liha poikkisyin reiluiksi kuutioiksi tai suikaleiksi. Ruskista lihapalat voissa paistinpannulla kahdessa erässä.

Lisää ruskistamisen loppupuolella hienonnettu sipuli ja viipaloidut porkkanat. zzSiirrä ainekset isoon paistokasariin tai pataan. Lisää päälle mehu ja

zzSulata suklaa keskiteholla mikroaaltouunissa tai vesihauteessa välillä sekoitellen. zzMittaa kattilaan kerma, voi ja piparkakkumauste. Kuumenna. Anna jäähtyä hetki. zzSekoita joukkoon riisimurot ja sulatettu suklaa. zzLusikoi seosta paperivuokiin. Anna jähmettyä ja säilytä viileässä.

Mätimousse 6 annosta

3 dl Valio kreikkalaista jogurttia 1 tl sitruunamehua ½ dl tuoretta tilliä hienonnettuna mustapippuria myllystä 1 dl Valio kuohukermaa 150 g siian mätiä tai kirjolohen mätiä Koristeluun

mustapippuria myllystä mätiä tai katkarapuja tuoretta tilliä

zzMausta jogurtti sitruunamehulla, tillillä ja pippurilla. Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi.

Yhdistä lopuksi kaikki ainekset. (Jos käytät pakastettua mätiä, valuta se sulatuksen jälkeen siivilässä ennen kuin lisäät muihin aineisiin.) zzKoristele mädillä ja tillillä.

Rouhi pinnalle mustapippuria myllystä. zzTarjoa lisänä keitettyjä perunoita. Koko annoksesta tulee noin 4 dl moussea.

25 viipaletta

Jauhelihapasteijat 28 kpl

1 prk (250 g) Valio maitorahkaa 250 g Valio voita 4 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte

200 g vähärasvaista naudan jauhelihaa 1 sipuli ½ tl pippurisekoitusta 1 kasvisliemikuutio 1 prk (150 g) Valio crème fraîchea 1 keitetty muna ½ dl hienonnettua persiljaa zzValmista taikina. Sekoita rahkaan pehmeä voi. Lisää vehnäjauholeivinjauheseos. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Muotoile taikina suorakaiteeksi ja kääri kelmuun. Anna kovettua jääkaapissa ennen kaulintaa. zzValmista täyte. Ruskista jauheliha pannulla.Lisää hienonnettu sipuli sekä

Arabialainen maustekakku

pippurisekoitus, murennettu liemikuutio ja crème fraîche. Anna kiehahtaa. Nosta pannu levyltä ja anna jäähtyä. Lisää keitetty, hienonnettu muna ja persilja. zzKauli taikina 3 mm:n paksuiseksi levyksi. Ota muotilla ympyränmuotoisia paloja. Jaa täyte paloille. Sivele reunat vedellä ja taita puolikuun muotoon.

Ummista reunat haarukalla painellen.

Voitele munalla ja pistele haarukalla.

Paista uunin keskiosassa 250 asteessa 10–12 min.

200 g Valio voita 3 dl sokeria 3 munaa 4 ½ dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta ½ dl kaakaojauhetta 1 tl neilikkaa 1 tl kardemummaa 1 tl inkivääriä 2 tl kanelia

1 dl (50 g) mantelirouhetta 2 dl Valio kevytkermaa Kuorrutus

1 prk (200 g) Valio kermaviiliä 1 ½ dl fariinisokeria 1 rkl Valio voita 1 rkl kaakaojauhetta

zzVaahdota voi ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi.

Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten.

Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet sekä kerma vuorotellen. zzKaada taikina 1,8 l:n voideltuun ja korppujau­ho­ tettuun kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa n. 1 t. zzMittaa kuorrutuksen ainekset kattilaan ja keitä hiljalleen samalla sekoittaen n. 15 min. Kaada kuorrutus kakulle hieman jäähtyneenä ja ripottele pinnalle halutessasi manteli- tai pähkinärouhetta. zzPaista uunin alaosassa 175 asteessa n. 1 t tai kunnes kypsä.

Maito ja Me 4/2013

63

VALIO MUSTALEIMA™

VALIO HIENOIN MUSTALEIMA™

VALIO KAPPELI ®

Anna ajan menettää merkityksensä ja pysähdy hetkeksi. Nämä juustot ansaitsevat täyden huomiosi.

Niissä voit maistaa juustomestarin huolenpidon ja käsin tekemisen – ainutlaatuisen makunautinnon.

VALIO RITARI ®

VALIO ALPPI KREIVI ®

VALIO MUSTAPEKKA®

Valio.fi/herkuttelujuustot

Brysselistä Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimii maito- ja liha-alan edunvalvojana Brysselissä taustaorganisaatioinaan maitovaltuuskunta, osuusteurastamot, MTK ja Pellervo-Seura.

EU:n pohjoinen maidontuotanto

P

ari viikkoa sitten kävin ruokakaupassa Belgiassa ja katselin kauan kaupan voivalikoimaa. Siellä oli monen eurooppalaisen maidonjalostajan voituotteita, oli merisuolalla maustettua, käsin pakattua ja valikoimasta löytyi myös pienempien tuottajien tuotteita. Siinä tuotteita vertaillessani vanhempi rouva huomasi kiinnostukseni. ”Ostakaa tätä ranskalaista voita. Se on erittäin très bien”, hän totesi. Kiittelin ehdotuksesta, mutta sanoin haluavani maistaa paikallisen pientuottajan voipaperiin pakattua voita. Se olikin erittäin hyvä tuote.

Olin ennen ostosmatkaa lukenut komission maitoalan ennusteita. Niissä muun muassa todettiin, että kolme EU-maata tuottaa yhteensä puolet EU:n koko maidontuotannosta. Iso-Britannia, Saksa ja Ranska ovat EU:n suurimmat maidontuottajat, jotka ovat monen mielestä Puolan, Alankomaiden ja Irlannin lisäksi EU:n parhaimmat ja kilpailukykyisimmät maidontuotantoalueet.

Moni asiantuntija on todennut että EU:n maitopolitiikalle haastavimmat tuotantoalueet ovat EU:n pohjoisimmat ja eteläisimmät alueet. Syynä ovat muun muassa pienet tilat ja korkeat tuotantokustannukset.

Tästä johtuen on jopa esitetty, että näillä alueilla olisi parempi siirtyä muihin tuotannonaloihin kuten naudanlihan kasvatukseen maidontuotannon sijaan.

Raportissa painotetaan erittäin vahvasti maaseutuohjelmien merkitystä.

Nämä ajatukset eivät kuitenkaan ole saaneet minkäänlaista kannatusta eivätkä ole linjassa aikaisempiin poliittisiin päätöksiin, joissa todetaan, että maataloustuotantoa on voitava harjoittaa kaikkialla EU:ssa.

Tähän asti EU-tasolla on lähinnä keskusteltu, miten maidontuotanto selviää kiintiöjärjestelmän poistuttua ja miten hintavaihtelujen vaikutuksilta voidaan suo-

jautua. Eri jäsenmaiden erityistarpeita on yritetty huomioida CAP:n uudistuksessa. Tuotantoalojen huomioiminen on siten tavallaan siirretty jäsenmaiden päätösvaltaan. Jokainen jäsenmaa käyttää harkitusti suorien tukien ja maaseutuohjelmiensa mahdollisuuksia tukea tiettyä tuotanto-alaa.

Marraskuussa EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa käsiteltiin mietintöä maidontuotannon haasteista epäsuotuisilla alueilla. Kyseinen raportti keskittyy EU:n muihin kuin teollisiin maitotuotantoalueisiin. Raportissa painotetaan erittäin vahvasti maaseutuohjelmien merkitystä näillä alueilla, jos maidontuotantoa halutaan ylläpitää ja vahvistaa niin, että ala selviää niistä haasteista, jota kiintiöjärjestelmän poistuminen tuo näille alueille.

Maitoala odottaa myös komission raporttia maitoalalle suunnatuista toimenpiteistä ja mahdollisista uusista toimenpiteistä. Komissio on viestittänyt, että se harkitsee markkinaseurantaorganisaation kehittämistä, jonka kautta komissio ja jäsenmaat voisivat nopeammin reagoida markkinamuutoksiin. Myös kustannuksien kehitystä seurattaisiin.

Tukitoimenpiteiden valinta ja kehittäminen on niin kuin voin ostaminen. Vaihtoehtoja on paljon ja päätöksiä voidaan tehdä vain tiettyjen taloudellisten raamien sisällä. Kansallisella tasolla on siksi hyvä miettiä, sisältääkö ehdotettu maaseudun kehittämisohjelma riittävät toimenpiteet ja tarvitaanko muita poliittisia päätöksiä.

Olen mielenkiinnolla seurannut Ranskan maatalousministeri Stéphane Le Follin toimintaa Ranskan maatalouspolitiikassa. Le Foll siirtyi maatalousministeriksi EU-parlamentista. Jokaiselle maatalouden tuotannonhaaralle hän listaa erittäin nopeasti toimenpiteitä, joita hän ja hänen ministeriönsä tulevat toteuttamaan, jotta kyseinen tuotannonala elpyy tai kehittyy. Listojen merkitystä voidaan aina kyseenalaistaa, mutta nämä ainakin antavat kuvan, että ministeriötasolla otetaan alojen haasteet ja vaatimukset vakavasti.

Kiintiöjärjestelmän päättyminen on EU:n pohjoisille tuotantoalueille erittäin suuri asia ja poliittista valmiutta tarvitaan sekä EU että kansallisella tasolla nyt ja tulevaisuudessa.

Jonas Laxåback

Maito ja Me 4/2013

65

Hurmaaviin herkutteluhetkiin Loppusyksyn juhlien hurmaavimmat herkut teet vaivatta Valio maustetuilla rahkoilla. Marenkikuorrutteisen rahkakakun täytteessä valloittaa tumman kahvinen tiramisu tai syksyn kausimaku rommi-rusina.

Lähes kaikki Valio maustetut rahkat ovat laktoosittomia ja ne sopivat syötäväksi myös sellaisenaan. Kokeile!

Marenki-rahkakakku

8 annosta

Pohja 175 g 50 g

keksejä, esim. suklaaja/tai kaurakeksejä Valio voita

Täyte 2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa tiramisu TAI rommi-rusina Marenki 3 1 1/2 dl 1 tl

Lisää hurmaavia reseptejä:

valio.fi/ maustetturahka

valkuaista sokeria maissitärkkelystä

Murenna keksit. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan (Ø 22 cm) reunaosan ja pohjan väliin. Painele keksiseos napakaksi kerrokseksi pohjalle ja reunoille 2–3 cm:n korkeuteen. Levitä rahka tasaisesti keksipohjalle. Esipaista uunin ala-/ keskitasolla 200 asteessa 15 min. Anna jäähtyä huoneenlämmössä 15 min. Nosta samalla uunin lämpötila 220 asteeseen. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen vaahdottamisen loppuvaiheessa. Siivilöi joukkoon maissitärkkelys.

Sekoita. Levitä marenki kauttaaltaan rahkan päälle keksireunaa myöden. Jatka kypsentämistä vielä 6–7 min, kunnes marenki on saanut hieman väriä.

Jos marenki on tarttunut vuoan reunoihin, irrota se varovasti veitsellä. Tarjoa jääkaappikylmänä, mielellään saman päivän aikana.

VINKKI Tarjoa halutessasi kakun kanssa kahvisiirappia tai karpalokastiketta.

Katso ohje www.valio.fi/marenki-rahkakakku

Lyhyesti

Juustolahja joulupaketissa zz Valio on pakannut herkullisia Valio juus-

toja valmiisiin, jouluisiin lahjapakkauksiin.

Valittavana on kolme erilaista pakettia.

Punaisessa pakkauksessa on Valio Oltermanni®, Valio AURA® ja Valio Mustapekka® makea chili. Sininen pakkaus sisältää Valio Turunmaa®, Valio AURA® ja Valio Mustapekka® yrtti. Musta lahjapakkaus sopii vah-

vojen makujen ystävälle. Se sisältää Valio Mustaleima, Valio AURA® Gold ja Valio Mustapekka® mustapippuri.

Juustolahjapakkausten juustoista saa koottua herkullisen juustotarjottimen.

Kaikissa pakkauksissa on pieni vihkonen, josta saa ideoita tarjoiluun.

Mausteiset juomat lämmittävät zz Käyttövalmiit Valio Glögit ja Valio Hehku

ovat joulun ja talven sesonkituotteita, joiden mausteiset aromit pääsevät oikeuksiinsa lämmitetyssä juomassa. Valio Glögeissä on myös sokeriton vaihtoehto.

Valio Talvipäivä kausimehu on kevyesti maustettu mehu, jota voi nauttia kylmänä tai lämpimänä.

Glögejä ja mehuja ei saa lämmittää vedenkeittimessä.

Keittoa tai kiisseliä zz Jouluinen Valio luumu-rusinakeitto sisäl-

tää aitoa luumua ja rusinaa. Keitto maistuu riisi- tai mannapuuron kera tai sellaisenaan. Luumu-rusinakeittoa keittämällä siitä saa kiisseliä, joka sopii kermavaahdolla kruunattuna jouluiseksi jälkiruuaksi.

Valio sijoittui viidenneksi mainetutkimuksessa l Valio oli maineeltaan viidenneksi paras

30 Suomessa toimivaa yritystä käsittävässä mainetutkimuksessa. Mainetutkimusyritys Reputation Insitute haastatteli Luottamus ja maine –kyselyssä 1000 henkilöä.

Kymmenen maineeltaan parasta yritystä olivat Kone, Rovio, Fiskars, Fazer, Valio, Google, Iittala, Ikea, Samsung ja S-ryhmä.

Valio oli myös viime vuonna viides vastaavassa tutkimuksessa.

Suomalaisille kaksi tärkeintä yritysmaineeseen vaikuttavaa tekijää ovat vastuullisuus ja hallinto. Ne kuvaavat osittain samanlaisia asioita, jotka liittyvät mm. yrityksen toiminnan eettisyyteen ja läpinäkyvyyteen.

Muita mitattuja osatekijöitä olivat taloudellinen suorituskyky, johtaminen, innovaatiot, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut.

Valio kertoi maitotölkeissä lasten­sairaala­ hankkeesta zz Valio kertoi lokakuussa

kuuden perusmaidon pakkauksissa uuden lastensairaalan varainkeräyshankkeesta. Valion maitotölkki on merkittävä media. Kuukauden aikana kampanjaviesti levisi yli kymmenen miljoonan maitotölkin kyljessä suomalaisiin koteihin.

Lasten ja nuorten ja sitä kautta suomalaisten perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat ovat Valiolle tärkeitä.

Tätä ennen Valio on antanut maitotölkeissä näkyvyyttä muun muassa SPR:lle ja SOS Lapsikylä Ry:lle.

Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistys hankkii varoja sairaalan rakennuttamiseksi. Tavoitteena on kerätä 30 miljoonaa euroa lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Sairaala maksaa arviolta 160 miljoonaa euroa.

Pääosa rahoituksesta tulee valtiolta, HUSilta ja sairaalan rakennuttavalta säätiöltä.

Puuttuvan summan keräämisessä jokainen voi olla mukana.

Jos haluat olla mukana tukemassa hanketta, sen voi tehdä osoitteessa: http:// uusilastensairaala2017.fi.

Maito ja Me 4/2013

67

Kotimainen Startti

– vahva tuotanto alusta alkaen

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa.

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Auto Startti Power Startti Maito Instant

www.valio.fi/Startti

Startti tuotannon kasvulle.

Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.

Riitan aamulypsy

Keinoja on, entä tahtoa

J

os seuraa yhteiskunnan visiointia, tuntuu suomalainen ruoka olevan tulevaisuuden ala. Joissakin skenaarioissa Suomi on luomua, toisissa taas ruoan vienti kaksinkertaistuu. Ruokaketjulle tärkeintä on kuitenkin kotimaisen kysynnän ylläpitäminen.

Viesti siitä, että Suomessa tuotetulla ruoalla nähdään kasvumahdollisuuksia, antaa luottamusta myös maitosektorille. Poliittisina esimerkkeinä kotimaisen ruoan arvotuksen noususta ovat hallituksen ruokapoliittinen ohjelma ja eduskunnan lähiruokakerho, jossa ovat mukana kaikki poliittiset puolueet.

Kotimainen ruoka on ja sen pitää olla kaikkien yhteinen asia. Vaikka lähiruoka onkin määritelmän mukaan omasta maakunnasta peräisin olevaa, sopivat lähiruokakeskustelun teemat hyvin myös paikallisesti ja valtakunnallisesti toimivaan Valioon.

E

duskunnassa pidettiin lähiruokaseminaari, missä tuotiin esille muun muassa kuntien ja valtion ruokahankintoihin vaikuttaminen. Hankinnoissa ei suoraan saa suosia suomalaisia elintarvikkeita, mutta hankintoja voi ohjata sopivilla vaatimuksilla esimerkiksi tuoreudesta, tuotantotavasta tai tuotteen ominaisuuksista. Valitettavasti on myös aivan päinvastaisia esimerkkejä hankinnoista, joissa tuotantotapaa koskevia Suomen lainsäädännön vaatimuksia ei ole edellytetty tarjouskierroksella.

Julkisia ostoja voidaan ohjata lähi- ja kotimaisen ruoan pariin asettamalla vaatimuksia, jotka koskevat tuotantotapaa, tuoreutta, lisäaineettomuutta, koostumusta, pakkauskokoa ja käyttöominaisuuksia. Näiden kriteerien muodostamisessa tulisi tuntea kotimainen ruokaketju, jotta ne eivät johtaisi aivan päinvastaiseen tulokseen.

Toinen tapa yrittää vaikuttaa, on tarjota sopivia reseptejä. Ne voisivat olla laktoosittomia tai runsaasti proteiinia sisältäviä tai niissä voisi olla tietyntyyppistä tuotetta. Kenelläkään ei ole tarjota niin monipuolista laktoosittomien maitotuotteiden valikoimaa kuin Valiolla, tai runsaasti proteiinia sisältäviä tuotteita vaikkapa ikäihmisille. Ja miksi ruokareseptissä ei voisi olla vaikka emmentalsulatejuustoa, jota kovin monet eivät pysty tarjoamaan?

Keinoja kotimaisen ruoan edistämiseen on, onnistuminen riippuu kuitenkin tahdosta. Halutaanko kunnissa ja valtiolla hankkia ruokaa läheltä ja työllistää omia veronmaksajia alkutuotannossa ja teollisuudessa? Tahtotilan jälkeen tulee hankintastrategia kirjoittaa sellaiseksi, että se tukee hankintaprosessia ja ohjaa sitä oikeaan suuntaan.

O

n hyvä että ruoasta puhutaan, on sitten kyse lähiruoasta, suomalaisesta ruoasta tai ruoan viennistä. Puhuminen lisää kuluttajien tietoisuutta ruoan alkuperästä. Jos koulussa tarjottavaa ruokaa ei heti saadakaan vaihdettua kotimaiseen, lisää se joka tapauksessa tavallisen kuluttajan kiinnostusta syömäänsä ruokaa kohtaan.

Jos pidämme oman tuotantoketjumme kunnossa ja laadun korkealla, tuo jokainen maailmalta kuulunut kriisi suomalaisen kuluttajan lähemmäksi omassa maassa tuotettua ruokaa; sitä tuttua ja turvallista.

Ja miksi ruokareseptissä ei voisi olla vaikka emmentalsulatejuustoa, jota kovin monet eivät pysty tarjoamaan?

Riitta Brandt Edunvalvontajohtaja Valio Oy

Maito ja Me 4/2013

69

Hallituksen puheenvuoro Sauli Lähteenmäki on Valion hallituksen jäsen.

Valion maitotuotto nousee ennätyslukemiin

S

uomen kansantalouden näkymät synkkenevät päivä päivältä. Vaihtotaseella mitattuna taloutemme tila ei hyvältä näytä euroalueen vertailussa. Luottoluokitus sentään on vielä Suomelle suosiollinen. Tilanne ei ole valtaapitäville helppo. Nyt tarvittaisiinkin jo lopulta kansallista yksituumaisuutta.

Valtapeli ja kannatusgalluppien vertailu pitää jättää sivuun. Kaikki suomalaiset on saatava ymmärtämään, että nyt ollaan päättämässä nouseeko Suomi ja koska.

Oma maitoketjumme kuuluu siinä mielessä selviytyjiin, että ihminen syö jatkossakin. Ruoan tarve maailmassa tulee edelleen kasvamaan. Kansallisesti on kuitenkin vahingollista se, että tuontiruoan osuus kasvaa koko ajan. Suomi siis myös syö velaksi.

Meillä on missio niin kansantalouden kuin omankin taloutemme turvaamiseksi. Valioryhmässä meidän tulee tilatason vasikan hoidosta aina kiireisen perheen aamiaispöydän PROfeel® juomaan, ja kaikessa siltä väliltä, osoittaa ansaitsevamme kuluttajien luottamuksen. Kaupalle tahtoo nykyisin olla merkitystä vain tuotteen edullisuudella. Kuluttajan käyttäytyminen kuitenkin ohjaa eniten kaupan toimia.

Toki myös kauppa parhaansa mukaan yrittää ohjata kuluttajaa ostopäätöksissä. Tämä näkyy ennen muuta kaupan merkkien osuuden voimakkaassa kas-

Huippulaatuista maitoa tuottava lehmä on tämän ketjun tärkein lenkki. vussa. Kuluttaja tarttuu kuitenkin edelleen myös siihen toiseen vaihtoehtoon, jos hänellä on siitä tai sen valmistajasta hyviä kokemuksia. Tämä on Valion kohdalla tänäkin vuonna toiminut hienosti.

M

eidän valiolaisten maidontuottajien on entistäkin kirkkaammin ymmärrettävä kuuluvamme osana siihen hienoon tuotantoketjuun, joka tuottaa luotettavia elämyksiä kuluttajille Suomessa ja lähialueilla joka päivä. Kansainvälisestikin huippulaatuista maitoa tuottava suomalainen lehmä on tämän ketjun tärkein lenkki. Maidontuottaja tekee raskasta ja vastuullista työtä seitsemän päivää viikossa, eikä hänen tarvitse olla mikään manne-

70

Maito ja Me 4/2013

kiini. Kuluttajien arvostamia asioita maidontuotannossa ovat kuitenkin vapaana liikkuvat, hyvin hoidetut eläimet. Nykytiloilla ei välttämättä koko karjan laidunnus enää ole mahdollista, mutta eläinryhmä laitumella ja siisti tilaympäristö ovat jo isoja asioita julkikuvan kannalta.

Valiolaiset hankintaosuuskunnat paitsi hoitavat maidon keräilyn, tuottavat myös monia palveluja maidontuottajan tueksi. Tarmokaskin maidon laatutyö tilalla voi joskus tuoda eteen tilanteita, joissa osaava tuotantoneuvoja on korvaamaton apu.

Valio Oy itsessään on pitkälle viritetty kokonaisuus, jossa kaikki palaset tukevat toisiaan. Maidon ohjaus, tutkimus- ja tuotekehitys, tuotanto, logistiikka, myynti, markkinointi ja hallinto, kaiken on pelattava yhteen. Tätä kokonaisuutta kehitetään koko ajan tehokkaammaksi uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla investoinneilla.

V

alio on onnistunut tänäkin vuonna hyvin. Tärkein tehtävämme on oman maidon arvon maksimoiminen. Maitotuotto ja sen myötä tilityskyky tulevat nousemaan taas uuteen ennätykseen. Maidon tuottajahintaa korotettiin kesällä ja toisen kerran joulukuun alussa. Luomumaidon maitotuoton kehitys ei ole mahdollistanut luomumaidon tuottajahinnan korotuksia, eli luomulisä on joulukuun alusta 17 senttiä litralta. Koko vuoden jälkitili tulee olemaan viime vuoden tasoa. Erot osuuskuntien maksamissa lopullisissa jälkitileissä johtuvat osuuskuntien erilaisista tuottajapalveluista.

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt tuplata suomalaisen ruoan viennin vuoteen 2030 (MT 18.11 2013). Kilpailu- ja kuluttajavirasto, KKV on ennakoinut tätä tavoitetta jo monta vuotta. Tai ainakin siltä vaikuttavat näin vapaasti tulkittuna kyseisen viraston toimet hintakilpailun kieltämiseksi Valion perusmaidoilta kotimaassa. Tätä kirjoitettaessa markkinaoikeus käsittelee Valion vastinetta tähän uskomattomaan saalistussyytökseen. Uskon, että oikeus tapahtuu Valion eduksi. Joka tapauksessa käy miten tahansa, Valion työ omistajiensa parhaaksi jatkuu.

Hyvää Joulun aikaa ja menestystä koko valiolaiselle perheelle!

Sauli Lähteenmäki

Muut

AIV

86 %

Parasta lehmillesi - VMS™

S a+ r M V p Su

Sa r M V p Su

S

VM

Lue lisää osoitteesta www.delaval.fi