Maitojame 4 2015 by Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maito ja Me

Teemana maidon laatu ja terveyden huolto SIVUT 14–47

E-luokan maidon osuus yli 96 % SIVUT 26–28

Markkinointi ja jalostus omissa käsissä SIVUT 48–50

4/2015

Katriina Leppä:

Ennakointi tilan johdon perusta SIVUT 14–17

Luotettavaa lypsyä Suomessa jo 15 vuotta!

Rahoituk se lypsyrobo lla käyttöös tti i alkaen

49€ / pv *

NHK 25v-juhlaedut voimassa vuoden loppuun saakka! * Kysy lisää juhlaeduista ja kattavista rahoitusratkaisuistamme. HÄMEENLINNA/MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 HÄMEENLINNA/SEINÄJOKI Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257 KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243

YLIVIESKA Timo Yli-Tokola 046 920 9007 YLIVIESKA Mikko Holmström 046 859 0111 IISALMI/JOENSUU Simo Jokinen 046 859 0112 OULU Arto Toivanen 046 878 3593 TORNIO Janne Jurva 045 124 9000

TERVEYDENHUOLTO

MAIDON LAATU

Tilan johdon tähtäin: ennakointi ja selkeät tavoitteet.........................................................................14 Valio Terveys – tapamme huolehtia eläinten ja ihmisten hyvinvoinnista.....................17 Hyvinvoinnin teemavuosi: Hyvä käyttäytyminen.................................................18 Tarttuvien sorkkasairauksien tutkimushanke loppumetreillä: Eläinostot lisäävät tautiriskiä..........................................................................20 Utaretulehdusmikrobit esittelyssä ....................22 Nasevasti terveydenhuollosta..............................23

E-luokkaisen maidon osuus nousussa............26 Mitä asiakas odottaa maidontuotannolta?....29 Tuotosseuranta näyttää onnistumisen luvut....................................................................................30 Tuotosseurannan uudistus laboratorion näkövinkkelistä..............................................................33 Onnistunut maitohuone..........................................34 Vedinkastoaineiden käyttösuositukset............36 Pesuaineluettelo apuna aineiden valinnassa........................................................................39 Maidon bakteeripoikkeamien hallinta automaattilypsyssä....................................................40 Homeinen rehu aflatoksiinin lähde ....................43 Valio testaa lietteen jakeistamista.......................44

KUVA: JANNE VIINANEN

KANNESSA Maitotilayrittäjä Katriina Leppä ennakoi myös eläinten hoidossa.

[14]

Maito ja Me

VALIOLTA Hannu Kainu luottaa valiolaisuuteen.................48 Osuustoiminta– maidontuotannon kasvava voima...............................................................51 Valioristeilyllä viihdettä ja asiaa.............................54 Joululeivonnaisia läheltä ja kaukaa.....................56 Maito, joka ei pala helposti pohjaan...................59 Valiokasvona Pia Ollikainen.....................................62

KUVA: ESA MANNINEN

[34]

KUVA: TUOMO KAUTONEN

[14]

KUVA: JANNE VIINANEN

4 /2015

[48] PALSTAT Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Toimitusjohtajalta 7 Uutiset 8 Hallituksen puheenvuoro 11 Me maitotilayrittäjät 13 Eläinlääkäri 24 Kysy asiantuntijalta 25 Koneklinikka 47 Brysselistä 53 Työ kevyeksi 55 Riitan aamulypsy 61

Maito ja Me -ammattilaissivusto: maitojame.fi

27. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, maitojame@valio.fi Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 24.2.2016.

Maito ja Me 4/2015

PÄÄKIRJOITUS

Valonpilkahduksia

alio toi markkinoille huippuinnovaation: maidon jota on vaikea polttaa pohjaan. Valio KiehuTM saatiin sopivasti joulumarkkinoille, ja ensi vuonna lanseerataan lisää supertrendikkäitä, mielenkiintoisia tuotteita eri tuotekategorioihin. Kansainvälisillä Anuga-messuilla Kölnissä Valion osasto ja uudet kuluttajajauheet herättivät laajalti kiinnostusta. Tuulahduksen kansainvälisyydestä saivat myös Valioristeilyvieraat, kun Valion T&K:n näyttelyosastolla maisteltiin laktoosittomasta kuluttajamaitojauheesta ja vedestä sekoitettua lämmintä maitojuomaa, jota nautitaan Kiinassa aamu- ja iltapalalla. UUSI MAITO JA ME -ammattilaissivusto julkaistiin lokakuussa. Valioryhmän omistajayrittäjien työtä tukevaa materiaalia päivittyy sivustolle myös muulloin kuin painetun lehden ilmestyessä. Ammattilaissivustolle ovat löytäneet mukavasti sekä valiolaiset maitotilayrittäjät että sidosryhmät: eri lukijoita on vieraillut vajaan kuukauden aikana noin 4 000. Visuaalisella sivustolla nettiartikkelit ovat helppolukuisia ja eri päätelaitteille optimoituja. Ammattilaissivustolta löytyy yleensä myös lisämateriaalia eri aiheisiin liittyen. Tervetuloa viihtymään osoitteeseen: maitojame.fi VALIORISTEILYN tunnelma oli iloinen, välitön ja mieleenpainuva – lähes jouluisen lämmin. Kollegoiden ymmärrys omasta työstä antaa paljon aiheita keskusteluun – positiivisessa yhteisössä on voimaa. Valioryhmän johto ja omistajahallinto olivat risteilyllä mukana runsaslukuisesti, mikä toi erityisen arvokkuuden yrityksen 110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetylle matkalle. Risteilyn suvereenisti juontanut Janne Kataja puolestaan viihdytti risteilyvieraita hilpeillä juontokommenteillaan. Kuten useasta suusta kuultiin: risteilyltä saadun energian voimin jaksaa taas tovin arkista aherrusta. Kiitos juhlaristeilylle osallistuneille Valioryhmän omistajayrittäjille! Valoisaa joulun aikaa, 2. joulukuuta 2015

KUVA: VALIO OY

Anu Artjoki Päätoimittaja Twitterissä @anuartjoki

Maito ja Me 4/2015

AJANKOHTAISTA

Valioryhmän yhteisöllisyys antaa voimaa

yksyn kohokohta Valio 110-vuotisjuhlaristeily keräsi 1 200 osallistujaa valiolaisilta maitotiloilta, osuuskunnista ja Valion eri toiminnoista. Risteily oli saamiemme palautteiden perusteella sekä onnistunut että odotettu. Tunnelma oli koko risteilyn ajan positiivinen ja eteenpäin katsova. Edellisestä yhteisestä risteilystä ehtikin kulua lähes 10 vuotta ja juuri nyt tuntuu siltä, että tällaista yhteistä kokoontumista tarvitaan hieman tiheämmin. Risteilyn keskeisintä asiaohjelmaa olivat Suomalaista maitoa, maailmanluokan taitoa -näyttely, kehittävien tilojen seminaari sekä Valion johdon esitykset. Erityisen hyvän palautteen sai laivan konferenssitiloihin rakennettu näyttely, missä muun muassa Valion tuotekehitys ja eri toiminnot sekä maitotilayrittäjien palvelut olivat näyttävästi esillä. Oma tuntumani on, että runsaasta asiaohjelmasta huolimatta risteilyn parasta antia oli nimenomaan yhteisöllisyys ja yhdessä oleminen. Arjessa valiolaiset maitotilat, osuuskunnat ja Valion eri toimipaikat tekevät työtä yhteisen menestymisemme eteen. Olemme samassa veneessä. Silti on hyvä välillä kokoontua yhteen pohtimaan yhteisiä asioita ja tulevaisuuden tavoitteita.

iime kuukausien uutisointi Suomen ja koko maitoalan taloudesta on ollut mollivoittoinen. Tämä ei kuitenkaan näkynyt millään tavalla risteilyn aikana. Valioryhmän yhteisöllisyys ja yhtenäisyys antaa voimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Tarvitsemme tätä voimavaraa erityisesti silloin, kun toimintaympäristömme on taloudellisen menestymisen kannalta vaikea. Yhteisöllisyyden ja vertaistuen tarve näkyy selvästi myös uusissa sosiaalisen median kanavissa. Valiomaidon tekijät - ja Artturi®-Facebook-ryhmät ovat keränneet hyvin nopeaan tahtiin suuren joukon aktiivisia maitotilayrittäjiä ja Valioryhmän toimihenkilöitä jäsenikseen. Sosiaalisen median ryhmät ovatkin mainio tapa jakaa yhteisiä asioita, ammattiasiaa ja vinkkejä arkeen. Ehkä parhaiten ne toimivat kuitenkin sisäisinä vertaistukiryhminä ja omalta osaltaan tiivistävät Valioryhmää entistä yhtenäisemmäksi. Kannustan kaikkia liittymään näihin yhteisiin someryhmiin.

KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI

ätä kirjoitettaessa Valioryhmän suunnitelmat kasvun vuoteen 2016 alkavat olla loppusuoralla. Suuntaamme kohti vuotta 2016 positiivisesti ja eteenpäin katsoen yhdessä tekemisen meiningillä. Vaikean markkinatilanteen keskellä positiivista odotusarvoa luovat uudet markkina-alueet, uudet tuotteet ja Valion tuotekehityksen suunnitelmat tulevien vuosien uutuuksista. Nämä olivatkin näyttävästi esillä juhlaristeilyllä. Myös Valiossa tehdyt sopeutustoimet alkavat näkyä jo loppuvuoden 2015 tuloksessa ja erityisesti vuoden 2016 näkymissä. Toivotan kaikille lukijoille Rauhallista Joulunaikaa ja Menestyksekästä Kasvun Vuotta 2016! Juha Nousiainen

Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Valio Oy Maito ja Me 4/2015

KOTIMAISET BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

USUUTUaLuj i tankk

7tn murtoyys kestäv

NYT MYÖS UUDET PAKSUMMAT RITILÄT JA MUUT VAKIOTUOTTEET SUORAAN VARASTOSTA! LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN! - UUTUUS Luja-tankki - kysy lisää myyjiltämme! - betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää - Luja 7000 - ritiläpalkit - VTT:n testivoittaja - navetat - lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - avolantalat - laakasiilot - valmisbetonit Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa: Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI

044 585 2320 044 585 2027

Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191 Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

www.lujabetoni.fi

TOIMITUSJOHTAJALTA

Onnistumisen edellytykset

usien kuluttajatuotteiden viennin avaus lokakuussa Kölnissä Anuga-messuilla oli lupaava. Jatkoneuvotteluja käydään sekä eurooppalaisten että aasialaisten jakelijoiden kanssa. Aasialaisia kiinnostivat erityisesti laktoositon voi ja laktoosittomat kuluttajajauheet, mutta myös Valion proteiiniosaamisen taidonnäytteet Valio Protein ja Valio Barista maitojuomat. Valion menestyminen viennissä takaa sen, että Suomessa voidaan tuottaa omavarainen määrä maitoa. Valion osuus maitovalmisteiden viennistä on noin 97 prosenttia. Suomen markkinoilla Valion ylivoimainen tuote kehitysosaaminen näkyy jo nyt joulumarkkinoilla, joille

saatiin sopivasti joulun ajan puuroihin porisemaan Valio KiehuTM maitojuoma, jota on lähes mahdoton polttaa pohjaan. Ensi vuoden alussa uusien huippuinnovaatioiden esiinmarssi jatkuu: Maitosuola® on Valion patentoima maidon mineraalien yhdistelmä, jolla saadaan erinomainen maku vähemmällä natriumilla. Vuoden 2016 alkupuolella kauppoihin tulee heraproteiinilla täydennetty Valio PROFeel® Voimamaito.

aliolla on 50 patenttiperhettä ja 351 patenttia 50 eri maassa. Vahvat tuotekonseptit ja kattava patentointi muun muassa suodatus teknologioissa, samoin kuin investoinnit tuotantoon mahdollistavat tulevaisuudessakin Valion menestyksen. Kuten europarlamentaarikko Nils Torvalds totesi Valioristeilyn seminaarissa, niin eurooppalainen tuotanto pärjää tulevaisuudessa vain laadulla. Laatua Valioryhmässä tehdään sekä omistajayrittäjien tiloilla että Valion eri toiminnoissa. Valioon ja omiin osuuskuntiinsa sitoutuneet omistajat ovat yksi niistä vahvuuksista, joiden ansiosta menestymme. Hyvää ja rauhallista joulun aikaa toivottaen,

KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI

aliossa on tänä syksynä ollut tekemisen meininki ja hyvä henki päällä. Luottamus tulevaisuuteen on vahva. Vaikkei vielä aivan varmuudella voi sanoa, että pohjakosketus on saavutettu, niin hyvin paljon siltä näyttää. Marraskuun alun Valioristeilyllä tuntui siltä, että tekemisen meininki on myös Valion omistajayrittäjillä. Risteilyllä oli hyväntuulisia, omasta työstään ja yhtiöstään ylpeitä maitotilayrittäjiä, jotka luottivat vaikean ajan jälkeen koittavaan nousuun. Ilmeisesti globaalien maitomarkkinoiden elpymistä saadaan vielä odottaa, vaikka joitain orastavia viitteitä vahvistumisesta on. Myös maitojen, kermojen ja juustojen tuonti Suomeen on kasvanut viime vuodesta. Kilpailu on kovaa, mutta kun raaka-aineen laatu, vastuullinen tuotantoketju ja tuotteet ovat kunnossa, niin onnistumisen edellytykset ovat olemassa. Suomessa toivomme, että toimintaympäristö olisi kaikille tasaveroinen. Siksi neuvottelemme viranomaisten kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä niin sanotun kiintiömaitoehdon uudelleen tarkastelusta niin, ettei Valion edellytettäisi tukevan kilpailijoitaan myymällä niille raaka-ainetta.

Annikka Hurme Toimitusjohtaja Valio Oy

Valion osuus maitovalmisteiden viennistä on noin 97 prosenttia. Maito ja Me 4/2015

UUTISET

Valio suuntaa kasvun vuoteen 2016 Valiokokous on Valioryhmän hankintaosuuskuntien ja Valion hallinnon ja toimivan johdon yhteinen vuosittain järjestettävä informaatio- ja keskustelutilaisuus. SYKSYISEN Valiokokouksen avasi Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala Helsingissä 6. lokakuuta. Hän kertoi Valion haasteista muun muassa Venäjän vastapakotteiden, KIVI-maitoehdon ja kotimaisen maidontuotantokentän hajanaisuuden vuoksi. Santalan mukaan 110 vuotta menestyksekkäästi toiminut Valio pystyy maksamaan Euroopan parasta tuottajahintaa myös tulevaisuudessa: kriiseistä selvitään. Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme kertasi Valiokokouksessa vuoden 2015 tunnuslukuja. Siitä huolimatta, että maidon tilityshinta, Valion liikevaihto sekä maitokate ja -tuotto ovat merkittävästi pudonneet vuoden 2014 alkupuolen tasolta, on positiivisiakin pilkahduksia syksyn mittaan nähty.

Syyskuu 2015 oli Valion ennätysmyyntikuukausi Ruotsissa, markkinalla onnistuttiin erityisesti laktoosittomissa tuotteissa. Samoin myynti Tanskassa on hyvässä vauhdissa. USA:n markkinoilla on tavoitteena kasvattaa voin myyntiä entisestään. Baltiassa maitoa jalostetaan tehokkaasti, samoin Venäjältäkin liikevaihtoa on saatu. Toimitusjohtaja totesi, että Suomen maidontuotannon kokonaismäärän turvaaminen kiinnostaa ainoastaan Valiota. Tuontijuustoja tulee maahan lähes puolet kulutetuista juustokiloista. Kaupan merkit ovat täällä jäädäkseen, joka korostaa tuotannon tehokkuuden tarvetta ja kuristaa brändituotteiden asemaa. Hurme painotti, että Valio tekee kotimaisia meijerituotteita monipuolisesti. Tuoreja korkean lisäarvon tuotteet ovat kannattavimpia, ja teollisuus- ja perusvientituotteet ovat perusteltuja sivutuotteita. Myös teollisuustuotteisiin haetaan lisäarvoa, jonka mahdollistaa Lapinlahden vuosi sitten laajentunut tehdaskokonaisuus. Kansainvälisiä kuluttajatuotemarkkinoita kasvatetaan syksyllä lanseeratuilla lisäarvotuotteilla. Vuodesta 2016 tavoitellaan haasteista huolimatta kasvun vuotta. Valio jos kuka,

Ruotsissa julkisten hankintojen kriteerit tukevat vastuullista ruokaketjua RUOTSISSA on laadittu kuntien avuksi vapaaehtoiset MSR-kriteerit (miljöstyrningsrådet), joiden avulla tuotteiden ostaja voi hankkia vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita. Kriteerit pohjautuvat elintarviketurvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin tukemiseen sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen. MSR-kriteerit on luokiteltu kolmelle tasolle, josta perustason vaatimusten on täytyttävä aina kokonaan, ja edistyksellisen sekä parhaan tason kriteerit ovat vahvoja suosituksia. Valiolaisen maidontuotannon näkökulmasta MSR-kriteerit täyttyvät melko hyvin, mutta tulevaisuudessa perustason vaatimusten täyttyminen on menestymisen kannalta yhä tärkeämpää. Perustason vaatimuksista täytämme vaatimukset alkuperätiedosta, antibioottien käytöstä sekä vastuullisesti tuotetun soijan käytöstä. Myös parhaimman tason suositus GMO-vapaasta rehusta täyttyy Valioryhmässä kokonaan. Haastavimmat perustason kriteerit ovat nupoutus kivunlievitystä käyttäen ja laiduntaminen, jotka koko Valioryhmässä täyttyvät vain osittain. Valio vie Ruotsiin erityisesti laktoosittomia tuotteita ja on siellä laktoosittomien tuotteiden markkinajohtaja. Ruotsi on tällä hetkellä Valion tärkein vientimarkkina. Katso lisätietoa MSR-kriteereistä Maito ja Me -ammattilaissivustolta 0 maitojame.fi/sections/maidon-laatu

Maito ja Me 4/2015

pystyy luomaan maidolle lisäarvoa, Annikka Hurme totesi. Tuoteryhmät ja markkinointi -vastuualueen johtaja Tuomas Salusjärvi kertoi Valiokokouksen osallistujille muun muassa sokeritalkoista, joihin Valiossa on ryhdytty välipalojen sokeripitoisuuden vähentämiseksi. Uusia, vähempisokerisia tuotteita tehdään mausta tinkimättä, Valion T&K:n maailmanluokan tuotekehitysosaamisella, jota tukee Valion Riihimäen uuden välipalatehtaan teknologia. Valion T&K ja Lastenruoka -vastuualueen tutkimus- ja teknologiajohtaja Riina Viitala totesi, että Valio ei voi kilpailla moninkertaisesti suurempia yrityksiä vastaan määrällä, vaan laadulla. Valion kattava patenttisalkku auttaa osaltaan tässä kilpailussa. Viitalan mukaan patenttien ansioista Valiolla sekä säästetään huomattavia summia että saadaan merkittävää lisää maitokatteeseen. Useat patenttiperheet suojaavat maidon suodatukseen liittyviä teknologioita, jotka yhdessä maidon jakeisiin perustuvien innovaatioiden kanssa mahdollistavat Valion etulyöntiaseman tulevaisuuden maitotaloustuotteissa.

Seinäjoella analysoidaan myös sunnuntaisin VALION Seinäjoen aluelaboratoriossa analysoidaan jatkossa maitonäytteitä viikon jokaisena päivänä. Laboratorion näytevirta saadaan tasaisemmaksi ja viikonlopun aiheuttamista näytteiden vanhenemisista ja analysointiviiveistä päästään eroon. Sunnuntain aukiololla ja näytteiden kuljetusmuutoksilla lisätään myös näyteprosessin kustannustehokkuutta. Laboratorio on ollut tähän saakka kiinni sunnuntaisin, mutta 1.12.2015 alkaen maito- ja utaretulehduslaboratorioissa tehdään analyysejä kaikkina päivinä juhlapyhiä lukuun ottamatta. Näytteet kuljetetaan näytekuriireilla (etelä, itä ja pohjoinen) kerran vuorokaudessa, yöllä, Seinäjoen laboratorioon. Ne analysoidaan ja tulokset raportoidaan seuraavan päivän aikana. Rehuja analysoidaan jatkossakin pääsääntöisesti vain arkipäivisin.

ǍǍRatsastaja Minttu Pöyry on yksi Valio Akatemia® 2016 stipendiaateista.

Valio jakoi stipendejä lasten liikuntaharrastuksiin VALIO AKATEMIA ® jakoi 120 000 euron arvosta stipendejä lapsille ja nuorille liikuntaharrastusten tukemiseksi. Valio Akatemia® ja sen kummit – Joel Pohjanpalo, Kerttu Niskanen ja Kiira Korpi – valitsivat

250 raha-, ravitsemus- ja tuotestipendin saajaa vuodelle 2016. ”Hakemuksista välittyi liikunnan ilo, tekemisen meininki ja se, että perheet satsaavat paljon lasten ja nuorten harrastuk-

siin. Liikunnan harrastamisesta on tullut kalliimpaa, ja siksi tarvitaan myös ulkopuolista tukea lasten harrastusten ylläpitämiseen. Haluamme olla stipendien avulla konkreettisesti mukana auttamassa lapsia ja nuoria kohti pieniä ja suuria unelmiaan”, projektipäällikkö Nina Wahlström Valiolta perustelee. Valio Akatemia® sai yli 800 hakemusta lapsilta ja nuorilta. Lajien kirjo oli laaja tanssista miekkailuun ja ratsastuksesta ringetteen. Hakijoiden yleisimpiä lajeja olivat jalkapallo, jääkiekko, taitoluistelu, hiihto ja yleisurheilu. Mukana on niin yksilöurheilijoita, joukkueita kuin koululaisryhmiä ympäri Suomen. Valio Akatemia® stipendit käytetään tavallisimmin varusteisiin, valmennukseen, harjoitusleireihin ja kilpailumatkoihin. Valio Akatemia® tarjoaa myös ravitsemusstipendejä välipala- ja kokkauskurssien sekä ravitsemusvalmennusten muodossa, jotka toteutetaan yhdessä Marttaliiton ja Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkoston kanssa. Tutustu Valio Akatemia ® ohjelmaan ja stipendiaatteihin 0 valio.fi/akatemia

LYSTIKKI Valio maineeltaan 10 parhaan yrityksen joukossa

Leijona vai lehmä, kalpa vai kantele, sapeli vai siniristi? Rauhallista ja lystikästä itsenäisyyspäivää joka tapauksessa!

VALION maine on T-Median Luottamus ja Maine -tutkimuksen mukaan 9. paras tutkituista yrityksistä Suomessa. Valion maine on hyvällä tasolla ja tarkempi analyysi paljastaa, että Valion saamaan sidosryhmätukeen vaikuttavat eniten Valion vastuullisuus, hallinto ja johto. Valion vahvuuksia suuren yleisön mielestä ovat suomalaisesta maidosta valmistetut, hintansa arvoiset ja mielenkiintoiset tuotteet ja uutuudet, sekä se, että Valio toimii koko maitoalaa kehittävästi ja Valion menestys valuu suomalaisille maitotilayrittäjille. Kymmenen maineikkaimman Suomessa toimivan yrityksen kärki oli tänä vuonna: Kone, Ponsse, Pekkaniska, Supercell, Fazer, Google, Rovio, Alko, Valio ja Lidl. Tutkimus toteutettiin kesä–elokuussa 2015. Maito ja Me 4/2015

HALLITUKSEN PUHEENVUORO

Vesa Kaunisto

Valion hallituksen puheenjohtaja

Kasvun vuosi

uosi 2016 on nimetty Valiossa kasvun vuodeksi: kasvua haetaan sekä kotimarkkinoilta että viennistä. Kansainvälisillä markkinoilla olemme avaamassa uusia kuluttajamarkkinoita ja tuotekehityksestä lanseerataan uusia, lupaavia tuotteita. Maitomarkkinat ovat olleet alamaissa jo noin puolentoista vuoden ajan. Alavireeseen löytyy monia syitä, esimerkiksi Venäjän vastapakotteet, Kiinan ostojen väheneminen, maitokiintiöiden poistuminen ja kotimarkkinoiden heikko taloustilanne. Keskeisin markkinaan vaikuttanut seikka on kuitenkin se, että maailman maidontuotanto on ollut kysyntää suurempaa, mikä on painanut hintoja alas. Alkuvuonna useat tahot ennustivat maitomarkkinoiden kääntyvän nousuun jo kuluvan syksyn aikana, mutta toistaiseksi maitotuotteiden varastot eri puolilla maailmaa ovat edelleen kasvaneet. Tällä hetkellä käännettä parempaan ennustellaan ensi syksyksi. Rabobankin viimeisimmässä ennusteessa tosin varoitettiin, että tuottajahinnat saattavat vielä laskea vuoden 2016 alkupuoliskon aikana. Pieniä merkkejä kysynnän ja tarjonnan tasapainottumisesta on, kun maailman suurimmassa vientimaassa Uudessa-Seelannissa tuotanto kääntyi syyskuussa kahdeksan prosentin laskuun.

aikka maitomarkkinoilla ei isoja valonpilkahduksia ole vielä nähtävissä, on Valiossa positiivinen vire sekä henkilöstö- että omistajayrittäjäkentässä. Positiivinen vire oli nähtävissä etenkin Valioristeilyllä, johon osallistui 1 200 valiolaista. Valioryhmän maitotilayrittäjille on annettava erityiskiitokset siitä, että usko omaan yritykseen on säilynyt vaikeanakin aikana. Valion johto uskoo vahvasti omaan tekemiseensä, ja tämä näkyy hyvänä yhteishenkenä ja tuottaa onnistumisia markkinoilla. Vaikeassa markkinatilanteessa on entistä enemmän tukeuduttu Valion vahvuuksiin, joihin kuuluvat valiolaisten maitotilayrittäjien tuottama maailman paras maitoraaka-aine, maailmanlaajuisesti arvostettu Valion tuotekehitys ja koko valiolaisen ketjun vahva osaaminen. 2000-luvulla Valion suurimpia menestyksiä on ollut laktoosittomien tuotteiden edistyksellinen valmistusteknologia. Vaikka kilpailijat ovat myös pystyneet parantamaan

osaamistaan laktoosittomien tuotteiden valmistuksessa, on Valion tuotekehitys pystynyt uudistumaan. Tänä vuonna markkinoille on tuotu entistä paremmat Valio Eila® maidot, ja laktoosittomia kuluttajatuotteita ollaan lanseeraamassa myös kansainvälisille kuluttajamarkkinoille.

aliolaisille tuotteille on löydettävissä uusia kuluttajatuotemarkkinoita ja Venäjän markkinoillekin päästään jossain vaiheessa palaamaan. Valitettavasti uusien kuluttajamarkkinoiden rakentaminen on hidasta ja niiltä saadut lisätulotkin näkyvät tuottajahinnassa viiveellä. Vaikka tuottajahinta Suomessa on huomattavasti laskenut, on kuluvana vuon-

Valioryhmän maitotilayrittäjille on annettava erityiskiitokset siitä, että usko omaan yritykseen on säilynyt vaikeanakin aikana. nakin maidon tuottajahinta pystytty pitämään Euroopan keskihintaa korkeammalla tasolla. Valion tavoitteena onkin maksaa Euroopan parasta tuottajahintaa. Syksyn aikana Valion myyntiä ja liikevaihtoa ovat vauhdittaneet onnistuneet tuoteuutuudet, joista monet ovat ylittäneet myyntiennusteet jopa moninkertaisesti. Joulumyyntiä vauhdittamaan on tulossa vielä maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen tuote, pohjaan palamaton Valio KiehuTM maitojuoma. Eivätkä tuotekehityksen innovaatiot tähän lopu, vaan ensi vuonna on odotettavissa uusia hienoja uutuuksia. Niiden kanssa on hyvä ponnistaa kasvun vuoteen 2016. Vesa Kaunisto

Maito ja Me 4/2015

Säästöjen optimointi Mihin energiaa kuluu? Yllättävä tosiasia on, että joissakin prosesseissa pumppujen osuus on peräti 50% virrankulutuksesta. Pumppujen mahdollisimman tehokas optimointi on keino, jolla kuluja voidaan leikata huomattavasti. Lue lisää Alfa Lavalin pumpuista ja katso videot: www.alfalaval.com

Thinkflow Oy Savirunninkatu 2 04260 Kerava Puh: (09) 7206 310 www.thinkflow.fi

ME MAITOTILAYRITTÄJÄT

Valioryhmässä on 6 648 maitotilayrittäjää. Honkoset ovat Osuuskunta Pohjolan Maidon omistajayrittäjiä.

Robottihankinnalla lisäaikaa perheelle PERHE Sotien jälkeen pystymetsästä raivatun Hautaniemen tilan maidontuotanto jatkuu uusin voimin, kun Ismo (36 v.) ja Katja (32 v.) Honkonen ottivat tilan haltuunsa sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2009. Yrittäjäperheeseen kuuluvat iältään 4–10-vuotiaat lapset Fanni, Otto, Eemeli ja Oskari. Tila sijaitsee Perhon kunnassa Keski-Pohjanmaalla. TILA JA VILJELY Tilan peltoala on nyt 81 hehtaaria, joista vuokrattua on 22. Nurmella viljeltävän 65 hehtaarin lisäksi kasvatetaan kauraa. Viime kesänä kylvettiin ensi kertaa herne-kauraa, joka näyttää sopivan myös uusittavan nurmen suojakasviksi. Nurmissa käytetään neljän vuoden kiertoa. Vuosittaisia kevättöitä tehostettiin hankkimalla viime keväänä naapurin kanssa yhteinen täydennyskylvökone. Koneinvestoinneissa keskitytään nurmen viljelyyn, mutta vanhaa puimuria ja kuivuria hyödynnetään vielä lähinnä pystyyn ostettavan viljan korjuussa. Omien peltojen sato korjataan säilörehuksi kolmea vuosittaista satoa tavoitellen. Rehu säilötään hapolla aumaan tasaiselle betonipohjalle. ”Aumamestarina” toimiva Ismon isä Jouko Honkonen huolehtii erityisen tarkasti säilöttävän rehun laadusta. KARJA Hautaniemen karjaan kuuluu 67 pääosin ayrshire-rotuista lypsylehmää. ”Kahdentoista kuukauden keskituotos kohosi juuri 10 300 maitokiloon. Lehmät poikivat keskimäärin

2,4 kertaa ja siemennyksiä tarvitaan tiinehtymistä kohti 1,5”, toimiluvalla karjan siementävä Katja Honkonen luettelee. Solujen vuoksi pitää kyllä työtä tehdä, mutta maidon laatu on kunnossa. Tämän vuoden lopussa täyttyvät kultaisen Walter Ehrström -mitalin edellyttämät 25 moitteetonta vuotta. NAVETTA Vuonna 2013 valmistui uusi navetta. Yhteensä 81 lehmille mitoitettua makuupartta sijoitettiin kolmeen riviin ja nuorkarja ruokintapöydän toiselle puolelle

Motto: Varataan aikaa karjalle, perheelle ja itselle! yhteen riviin. Pikkuvasikat ja poikivat eläimet viihtyvät kestokuivikepohjalla samassa hallissa. Honkoset painottivat rakennuksen suunnittelussa eläinten hyvinvointia, mutta samalla vältettiin turhia oheistiloja. Seinät tehtiin betonielementeistä ja katon liimapuupalkkeja kannattelee yksi betoninen tolpparivi.

Sivuseiniin asennetut verhot säätyvät automaattisesti lämpötilan mukaan ja ilma poistuu vapaasti harjakaton hormeista. Automaattinen harjakone puhdistaa lietekuilujen betoniritilöitä ja lehmät käyttävät kahta karjaharjaa aktiivisesti. Lypsylle VMS-robotille lehmät ohjautuvat vapaalla kierrolla. RUOKINTA Appeeseen sekoitetaan eläinryhmittäin eri korjuuvaiheessa korjattua säilörehua, viljaa, kivennäisiä ja rypsirouhetta. Rehu jaetaan mattoruokkijalla siten, että nuorkarja ja umpilehmät saavat annoksensa kerran ja lypsylehmät kymmenen kertaa vuorokaudessa. Lisäksi lehmille annetaan väkirehua robotilla. Toistaiseksi navetassa on myös neljä väkirehukioskia, joista kuitenkin luovutaan jossain vaiheessa. TULEVAISUUS Säilörehusiilojen tekeminen väikkyy mielessä. Navettaa ja maitomäärää voitaisiin peltoalan puolesta laajentaa jonkin verran. Tuotanto pidetään toistaiseksi kuitenkin yhden lypsyrobotin puitteissa ja maitoa lähtee meijeriin noin 650 000 litraa vuodessa. VAPAA - AIKA Lypsyn automatisointi vähensi tilan työmäärää. Ruuhkavuosia elävä pariskunta varaa tietoisesti aikaa karjan lisäksi myös perheelle ja harrastuksiin. Metsäkonekoulutuksen ja vuosien työkokemuksen alalta hankkinut Ismo Honkonen rentoutuu nykyisin metsällä saalistaen hirviä ja petoriistaa. Hevostenhoitokoulun käynyt Katja Honkonen ratsastaa ja hoitaa omaa hevosta sekä ponia. Teksti ja kuva Tuomo Kautonen

� Katja ja Ismo

Honkosen 4-lapsisessa perheessä tarvitaan aikaa myös perheelle. Maito ja Me 4/2015

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO

Valio Terveys -pilottiryhmä vieraili Katriina ja Jari Lepän tilalla Pertunmaalla ottamassa oppia tilan johtamiseen ja utareterveyden hoitoon liittyen. Keskustelu kääntyi kansanedustajan kanssa myös maitosektorin tilanteeseen.

Tilan johdon tähtäin:

ENNAKOINTI JA SELKEÄT TAVOITTE 14

Maito ja Me 4/2015

ǍǍKatriina ja Jari Leppä

korostavat ennakoinnin, suunnitelmallisuuden ja selkeiden tavoitteiden asettamisen tärkeyttä tilan johtamisessa.

Teksti Anu Artjoki Kuvat Janne Viinanen

alio Terveys käynnisti syksyllä 2014 kokeilun pienryhmätoiminnasta, jonka avulla etsitään keinoja tilojen eläinterveyden, omistajayrittäjien työssä jaksamisen ja tilojen taloudellisen tuloksen parantamiseen toisilta oppimalla eli bench markingilla. Pilottiryhmässä on mukana neljä Osuuskunta Tuottajain Maidon maitotilayrittäjää ja ryhmää vetävät Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari ja tuotantoneuvoja Kaija Laitinen. Lokakuussa Valio Terveys -pilottiryhmä suuntasi Katriina ja Jari Lepän tilalle Pertunmaalle tutustumaan Antinmäen tilan hyviin käytäntöihin utareterveyden hallintaan ja tilan johtamiseen liittyen. Tilavierailu oli pilottiryhmän kolmas. Katriina ja Jari Leppä johtavat 60–70 lypsävän ja yhden lypsyrobotin maitotilaa. Tilan päivittäisistä töistä vastaavat Katriina Lepän lisäksi kaksi palkattua työntekijää; isäntä työskentelee päätoimisesti kansanedustajana. ”Maidontuotannon kannattavuus on tilallamme ykkösasia. Kuinka paljon parhaan luokan kovilla pitoisuuksilla olevaa maitoa tankissa on – se ratkaisee. Pyrimme tekemään navetassa ja tilalla kaiken mahdollisimman tehokkaasti: menemme asioissa suoraan ytimeen, emmekä puuhastele”, Katriina Leppä pohjustaa. Antimäen tilalla käytetään runsaasti sekä asiantuntija- että urakointipalveluita. Asiantuntijoilta odotetaan huipputietämystä eläinten hyvinvointiin, tuotannon laatuun ja talouteen liittyen. ”Maitotilaneuvojan käyntipäivän päätteeksi mietimme aina raivokkaasti, mitä seuraavaksi parannamme ja mistä voimme saada lisää tuottoa ja liksaa?”, isäntäpari kuvailee. Tilalla painotetaan kaikessa ennakointia. Siten saadaan kulut pysymään kurissa, ostot kilpailutettua ja yhteistyökumppaneiden kanssa päästään parhaaseen lopputulokseen. Yllättävät tilanteet hoidetaan tietenkin kuntoon nopeasti, pienemmän pahan periaatteella, jolloin hintakilpailutuksesta joudutaan toisinaan tinkimään. ”Oman työhyvinvoinnin kannalta ennakoinnilla on suuri merkitys, niin ostoissa kuin eläinten hoidossakin”, Katriina Leppä toteaa. Tilan työntekijöistä toinen hoitaa eläimiä, toinen tekee yleisiä maatilan töitä. Lomituspalvelut ostetaan lomittajayrittäjältä. ”Kun tilalla työskentelee useita henkilöitä, on oltava varma siitä, että asiat tehdään niin kuin on sovittu. Kaikilla on oikeus teh-

ANTINMÄEN TILA � Pertunmaa

� Yrittäjät Katriina (46)

ja Jari (56) Leppä, lapset Aleksandra (4) � Sukutila vuodesta 1539, isäntäpari 17. sukupolvi � Jari Leppä, mv-teknikko, työskentelee kansanedustajana, Katriina, AMK-agrologi, luonnonvara-alan AMK-opettaja, päätoimisena tilalla � Päätuotantosuunta maidontuotanto, metsätaloutta (250 ha), viisi vuokramökkiä � Kaksi vakituista, pitkäaikaista työntekijää � Peltoa noin 80 ha + Katriinan kotitilalla Kangasniemellä n. 35 ha, erilaisia viljelysopimuksia 20–30 ha � Viljan osalta sopimustuotantoa � Nurmella 50–70 ha, kaksi rehuntekokertaa, nurmen keskisato 8 000 ka kg/ha � Peltotöissä urakoitsijat apuna

dä myös virheitä ja isäntäväeltäkin on löydyttävä kanttia kertoa jos on mokannut”, Lepät sanovat. Selkeät, kiloina tai prosentteina ilmaistut tavoitteet antavat mahdollisuuden myös niiden saavuttamiseen. Fiilispohjalla meno ei mahdollista tilan tavoitteellista kehittämistä. ”Esimerkiksi ruokinnansuunnittelussa on oltava käytössä rehuanalyysit, jotta eläimet voidaan ruokkia niin, että edetään asetettuja tavoitteita kohti.”

Utareterveys tarkassa seurannassa Antinmäen tilalla on 60–70 lypsävää, joiden utareterveyttä seurataan kuukauden välein tuotosseurantanäytteistä. Silloin saadaan tieto lehmäkohtaisista soluista ja osviittaa siitä, mitä eläimiä on erityisesti seurattava. Lettupannutestilläkin soluttaviksi havaituista neljänneksistä tehdään bakteeriviljely. ”Solu- ja bakteerituloksista, neljänneksen tuotoksesta ja eläimen tuotosvaiheesta riippuen neljännes voidaan hoitaa yhdistelmähoidolla, tuubituksella tai umpituubeilla”, Katriina Leppä kertoo. ”Eläimet, jotka soluttavat mutta bakteerikasvua ei löydy, jätetään luonnollisesti hoitamatta. Tällöin käytetään pelkkiä Orbesil-tuubeja. Olemme saaneet vähennettyä lääkehoitokertoja merkittävästi.” Jos tankkimaidon solu- tai bakteeripi- 1 Maito ja Me 4/2015

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO

Kuinka paljon parhaan luokan kovilla pitoisuuk silla olevaa maitoa tankissa on – se ratkaisee.

mutta sen lisäksi hoitajan pitää koko ajan havainnoida eläimiä. Hoitajan on aina oltava viisain: tehtävä yhteenveto havainnoista, valittava tarkoituksenmukaisin menettelytapa, tarvittaessa etsittävä apuvoimia ja huolehdittava sisäisestä tiedonkulusta”, Katriina Leppä linjaa. ”Sama pätee koko tilanpitoon, yrittäjä tekee päätökset ja kantaa vastuun”, Jari Leppä lisää. ”Ammattilaisena on aina kysyttävä rohkeasti neuvoa muiden alojen ammattilaisilta ja kollegoilta.” Tilan eläinterveystilanne on erinomainen, eikä vuoden 2001 jälkeen karjaan ole tullut yhtään ostoeläintä. Vierailijoilla ei ole pääsyä navettaa, vaan he saavat katsella navettaan erillisestä, ilmastoidusta taukotilasta. ”Karjan jalostuseläinkauppa käy erinomaisesta terveystilanteesta johtuen”, Jari Leppä toteaa.

ǏǏKatriina Leppä vastaa päivittäisistä maitotilan eläintenhoitotöistä tilan työntekijän kanssa.

Valio sekä omistajayrittäjät tekevät arvokasta työtä

toisuus tekee piikin, tutkitaan heti kaikkien lehmien tilanne. Lypsyrobotin näytteenoton kanssa ei ole ollut ongelmia, ja mikäli ongelmia on, huoltomies hälytetään paikalle viipymättä. ”Nopea reagointi ongelmiin on avainasemassa”, Jari Leppä sanoo. ”Tankkiin menee 96–97 prosenttia maidosta ja tämä luku kertoo, että perusasiat ovat kunnossa.” Antimäen tilan maidon solupitoisuus on 130–160 tuhatta, bakteerit 5–7 tuhatta ja kolme yleisintä tilalla esiintyvää utaretulehdusbakteeria ovat KNS, Str.aureus ja E.coli.

Yrittäjä tekee päätökset Pilottiryhmän jäsenet esittävät kysymyksen, miten tilan lehmät umpeutetaan. Lepät kertovat, että lypsyväliä pidennetään robotilla ja rehuannosta vähennetään. Tämän jälkeen umpeutettava otetaan erottelukarsinaan, jossa tarjotaan heinää ja hieman säilörehua sekä vettä. Lehmä käytetään robotilla lypsyllä noin vuorokauden kuluttua ja siitä tarpeen mukaan lypsyväliä edelleen harventaen. ”Voimme hyvin laittaa Orbesil-tuubit vaikka 15 tai 20 kiloa lypsävälle, jos robotilla on ahdasta ja parempituottoisia on tulossa lypsyyn: umppariporukka joustaa”, Katriina Leppä vastaa kysymykseen, millaisia maitomääriä umpeutettavat voivat lypsää. ”Umpiosastolta emme hae eläimiä lypsylle, vaikka ne vuotaisivatkin.” Tilalla on neljä kappaletta kolmen lehmän erottelu- ja hoitokarsinoita, jotka ovat

Maito ja Me 4/2015

ahkerassa käytössä esimerkiksi kiimoissa ja poikimisissa. Poikkeustapauksissa eläimiä on mahdollista lypsää kannukoneella näissä karsinoissa, jos niillä on esimerkiksi jostain syystä hutera olo poikimisen jälkeen. Toisesta poikimisesta lähtien lehmille laitetaan poikiessa takajalkoihin jalkaremmit. ”Näin mahdollisen halvauspotilaan hoitaminen on merkittävästi miellyttävämpää ja tuloksekkaampaa kuin revähtyneen eläimen kanssa punnertaminen. Tämäkin on ennakointia ja oman työtaakan helpottamista”, Katriina täsmentää. ”Lypsyrobotti tuottaa tosi paljon dataa,

TERVEYDEN JA TALOUDEN TUNNUSLUKUJA (viim. 12 kk) � AMS-lypsy, lypsäviä 60–70,

nuorkarjaa 50–70 � Keskituotos noin 10 000 kg, 4,44 % rasvaa, 3,58 % valkuaista � Meijerimaito-% 96–97 � Tankkisolut 130–160 tuhatta � Bakteerit 5–7 tuhatta � Poikimaväli 387 pv � Keskipoikimakerta 2,7 � Keskipoikimaikä 25 kk � Maitotuotto – rehukustannus 32,66 snt/l � Maitotuotto – rehukustannus 10,4 €/le/pv � Ostorehukustannus 6,32 snt/l

Maidontuotannon ydin muodostuu Jari Lepän mukaan korkealuokkaisten jalostuseläinten sekä hyvän rehustuksen ja eläinten hoidon yhdistelmästä. Tilan eläimet eivät ole kytkettyinä missään elämänsä vaiheessa. Ne pääsevät laiduntamaan tilakeskuksen ympärillä, ja Jari Lepän mukaan innokkaita kuvaajia kesäisin riittää. ”On hyvin tärkeää, miltä suomalainen maataloustuotanto näyttää ulospäin”, hän toteaa. Leppä antaa arvoa Valion tekemälle työlle suomalaisen maidontuotannon kilpailukyvyn säilyttämiseksi. ”Valio tekee työtä sen eteen, että maitotaloustuotteillemme löytyy kansainvälisiä markkinoita. Se on ensiarvoisen tärkeää elintarvikesektorimme tulevaisuuden kannalta”, Jari Leppä sanoo vakavana. ”Kukaan muu ei sitä työtä tee. Mitä paremmassa kunnossa Valio on, sitä parempi on kotimaisten maitotilayrittäjien, elintarvikesektorimme ja myös muiden alan toimijoiden tilanne.” Valion menestys vaikuttaa Lepän mukaan lisäksi erittäin merkittävästi Suomen elintarvikkeiden vaihto- ja kauppataseeseen sekä siihen, miten pystymme kilpailemaan tuonnin kanssa. Maitotaloustuotteiden markkinatilanne on muuttunut rajusti viimeisen 10 vuoden aikana. Lue lisää Antinmäen rehustrategiasta ja rehuntuotannon tunnusluvuista Maito ja Me -ammattilaissivuston artikkelista 0 maitojame.fi/sections/terveys-ja-hyvinvointi

KOTIMAISET

tilan M aito-tuotteet nyt saatavana meijeriltäsi!

ǏǏValio Terveys -pienryhmä vieraili Antinmäen tilalla 28. lokakuuta.

Valio Terveys – tapamme huolehtia eläinten ja ihmisten hyvinvoinnista VALIO TERVEYS on nimitys laajemmalle kokonaisuudelle, jonka tavoitteena on edistää eläinten ja ihmisten hyvinvointia, valiolaisten maitotilayrittäjien työssä jaksamista ja tilan hyvää taloudellista tulosta. Valio Terveys tarkoittaa sekä valiolaista tapaa tehdä että tiettyjä jo olemassa olevia tai kehitystyön kohteena olevia valiolaisen maitotilan palveluja. Valio Terveys -tiimin tehtävinä ovat Valio Terveys -palveluiden ja lypsykarjatilojen terveydenhuollon kehittäminen sekä uusimman tutkimustiedon viestintä. Tällä hetkellä toteutettavina ja kehitettäVALIO TERVEYS vinä olevia isompia palvelukokonaisuuksia -PALVELUT on neljä. 1) Hyvinvointi Valio Terveys -tiimin tekeminen pohjautuu a. jaksamisen ABC ajatukseen, että hyvät tulokset saavutetaan b. hyvinvoinnin itsearviointi tukemalla terveyttä ja hyvinvointia kokoc. olosuhdekonsultointi naisvaltaisesti. Vastaantulevat ongelmat d. navettapiirrosten ratkaistaan nopeasti ja tehokkaasti, jolloin kommentointi niiden vaikutukset jäävät pienemmiksi. 2) Pienryhmä Uusimman tutkimustiedon seuraaminen a. utareterveyden ja uuden kehittäminen ovat olennainen kehittäminen osa menestystä. Tästä esimerkkeinä ovat b. jalkaterveyden muun muassa tuotosseurantanäytteestä kehittäminen tehtävän ketoositestin koekäyttö ja ETU3) Utareterveyssuunnitelma yhteistyö lypsykarjojen kansallisen ter4) Ongelmanratkaisu veydenhuollon rakenteiden ja työkalujen kehittämisessä. Valio Terveys -tiimin erityisasiantuntijat ovat valiolaisten omistajayrittäjien käytettävissä niin tilakäynneillä, puhelimitse, sähköpostitse kuin Facebookissa Valiomaidon tekijät -ryhmänkin kautta. Asioista pyritään viestimään mahdollisimman aktiivisesti kaikissa eri viestintäkanavissa. Meidän tapamme tehdä on hyvä yhteistyö yrittäjän ja muiden keskeisten alan sidosryhmien kanssa. Se on pyrkimistä yhteistuumin valiolaisen maitotilayrittäjän omiin ja Valion yrityksenä asettamiin tavoitteisiin.

Teksti Kristiina Sarjokari

VALIO TERVEYS -TIIMI Kristiina Sarjokari, terveydenhuoltoeläinl.,Valio Oy, tiiminvetäjä Laura Kulkas, terveydenhuoltoeläinlääkäri, Valio Oy Kaija Laitinen, Osuuskunta Tuottajain Maito Anu Potila, Osuuskunta Länsi-Maito Minna Jolkkonen, Osuuskunta Itämaito Anne Ylinen, Osuuskunta Maitosuomi Sanna Jokela, Osuuskunta Pohjolan Maito Sähköposti: etunimi.sukunimi@valio.fi

050 398 6123 050 384 0163 050 384 0608 050 384 0990 050 384 2632 050 384 0732 050 398 1065

Propyleeni Korkeatuottoisille lehmille tuotoksen häiriöttömyyden turvaamiseksi ja veren normaalin sokeritason ylläpitämiseksi. Sisältää mm. betaiinia joka tehostaa maksan toimintaa. Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1050 kg

Melassipropyleeni Sisältää maittavuutta lisäävää melassiseosta ja glyserolia sekä korkean tuotannon vaiheessa maksan toiminnan kannalta tärkeää koliinikloridia. Soveltuu erinomaisesti myös houkutusrehuksi. Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1200 kg

ADE –liuos Lypsylehmille ja nuorille kasvaville eläimille perusvitamiinina ympäri vuoden. Pakkauskoot: 5 l, 10 l

E-liuos Runsaasti elimistön kannalta tärkeää e-vitamiinia ja sen suojaa täydentävää seleeniä. Pakkauskoot: 5 l, 10 l

Seura tonkkapotiasi a www.biofarm.fi

HYVINVOINNIN TEEMAVUOSI

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

HYVÄ KÄYTTÄYTYMINEN Eläimen oikeus hyviin kokemuksiin ja mukaviin tunteisiin on nykyaikaa. Lehmä ei murehdi tulevaa eikä muistele mennyttä, vaan elää hetkessä. Sillä on paitsi tunteita, myös hyvä muisti ja erinomainen oppimiskyky.

Kuinka lehmän käyttäytymistä arvioidaan? Eläinten hyvinvointia määrittelevän Welfare Quality® -järjestelmän mukaan hyödyllisimpiä käyttäytymisen mittareita ovat lehmien sosiaalisen käytöksen, makuukäyttäytymisen, pakoetäisyyden ja laadullisen käyttäytymisen havainnointi, ja lehmien laitumelle pääsyn mahdollisuudet. Lehmän sosiaalisen käytöksen seuranta tehdään ruokintapöydältä käsin tarkkailemalla, kuinka paljon tapahtuu ”pomottelua”. Tällaisen käyttäytymisen muotoja ovat päällä puskeminen, paikan vaihtamiseen

Maito ja Me 4/2015

KUVA: JAAKKO MARTIKAINEN

lämä on elämisen arvoista kun se tuntuu pääosin mukavalta. Me arvostamme eläinten elämää tarjoamalla lehmille ja nuorkarjalle hyvän hoidon ja olosuhteet – elämisen arvoisen elämän. Lehmien ja vasikoiden hyvä tunnetila on myös rahanarvoinen asia. Hyvä olo tukee kasvua, terveyttä ja tuotosta, sillä ahdistus ja stressi kuluttavat energiaa ja heikentävät elimistön vastustuskykyä. Eläinten hyvä olo on tärkeää myös valiolaisen maidon arvolle. Se vaikuttaa kuluttajien halukkuuteen käyttää maitotuotteita. Käyttäytyminen heijastaa tunnetiloja. Sen avulla voimme arvioida, mitä eläimet tuntevat. Osa käytöksestä on opittua, osa perimän sanelemaa. Tämä luo oman haasteensa käyttäytymisen tulkintaan. Käytös voi johtua mistä tahansa, mitä eläin on oppinut syntymänsä jälkeen.

ǏǏIhmisen käsittelyyn on hyvä oppia jo pienenä.

johtava pomoilu ruokintapöydässä, toisen pois ajaminen ja tappelut. Nämä huomaa parhaiten vain niin, että keskittyy rehunjaon jälkeen muutaman minuutin vain tarkkailemaan eläinten käytöstä. Mitä vähemmän edellä kuvattuja toimintoja esiintyy, sitä levollisempaa navetassa on. Makuukäyttäytymisen havainnoinnissa kiinnitetään huomiota makuulle menoon: kuinka nopeasti eläin menee makuulle, törmääkö se makuulle mennessään parsirakenteisiin, kuinka lehmät parsissa makaavat ja onko osa eläimestä parren takareunan päällä tai ritilällä. Seurataan myös sitä, ajavatko eläimet toisiaan makuulta ylös. Pakoetäisyystesti kuvaa eläinten ja hoitajan välistä suhdetta. Testissä lähestytään

ruokintapöydässä syömässä olevaa eläintä vähintään kahden metrin etäisyydeltä aloittaen, käsi ojennettuna, nopeudella yksi askel sekunnissa. Mitä lähemmäs eläin päästää, sitä luottavaisemmin se hoitajaan suhtautuu. Käyttäytymisen arvioinnin tavoista ehkä kaikkein haastavinta on ”laadullisen käyttäytymisen arviointi”. Tähän kykenevät parhaiten ne ihmiset, joilla on ”hyvä karjasilmä”, mutta tätäkin voi harjoitella. Arviointi toteutetaan seuraamalla lehmiä 20 minuutin ajan. Eläimiä pyritään tarkastelemaan kokonaisuutena, ja arvioinnit tehdään käyttäen niiden tunnetiloja kuvailevia termejä: rauhallinen, rento, tyytyväinen, aktiivinen, iloinen, pelokas, turhautunut, apaattinen, jne. Edellä mainittujen lisäksi voidaan tarkastella häiriökäyttäytymistä eli esimerkiksi toisten imemistä, virtsan juontia, turvan painamista rakenteisiin tai kielenpyöritystä. Häiriökäytösten syyt ovat moninaisia. Periaatteessa mikä tahansa stressitekijä voi laukaista käyttäytymisen, joka saattaa jäädä eläimelle pysyväksi käytösmalliksi.

Kuinka nautojen tunnetiloihin voi vaikuttaa? Kaikki tuntevat eläimet kaipaavat kosketusta ja kavereita. Emän tulee antaa nuolla vasikkansa kuivaksi. Vierotuksen jälkeen vasikka saa seuraa, lämpöä ja kosketusta kaverilta. Näin se oppii nopeammin ja kasvaa sopeutuvaksi. Vastasyntyneenkin voi laittaa parikarsinaan, kunhan se on terve.

OSA 4 / 4 Kaveruussuhteet kantavat läpi elämän ja tuovat turvaa. Vasikkana syntyneet parit kannattaa pitää jatkossakin yhdessä – muodostaa pareista neljän tai kuuden vasikan ryhmiä. Iän mukainen ryhmittely on hyödyllistä myöhemminkin; esimerkiksi ensikot voi pitää omana ryhmänään pihatossa. Turhia eläinryhmien sekoittamisia kannattaa välttää, ja aina tulisi siirtää mahdollisimman monta eläintä kerrallaan. Eläimet on hyvä totuttaa käsittelyyn jo vasikkana. Nauta pitää juttelusta, rapsutuksesta ja käden lepuutuksesta selän päällä. Eläinten käsittelyssä, siirtotilanteissa ja opettamisessa kannattaa hyödyntää laumakäyttäytymistä. On hyvä käyttäytyä rauhallisesti ja välttää huutamista, kipua tai pakottamista. Nauta oppii parhaiten, kun sen omalla toiminnalla on positiivisia seurauksia. Kun se esimerkiksi kulkee oikeaan suuntaan, ajamisen paine lopetetaan ja annetaan sen kulkea luontaiseen tahtiin. Riimu on pään kiinni pitämisessä parempi kuin nokkapihdit, sillä sairaalla lehmällä on herkistynyt kiputunto. Pään paikallaan pitäminen on tekniikka-, ei voimalaji. Kipukokemukset vahvistavat tehokkaasti pelkoja, ja pelokkaan eläimen käsittely on vaikeampaa. Suurin osa eläinten välisistä yhteenotoista tapahtuu syödessä, sillä riittävä ravinnonsaanti on jokaisen eläimen huolenaihe. Kannattaa järjestää tarpeeksi syöntitilaa ja riittävästi tilaa kulkukäytävillä. Saman ryhmän eläinten tulisi mahtua syömään yhtä aikaa karkearehua ja päästä juomaan esteettä. Eläimillä tulisi olla mahdollisimman mukava, pehmeä, pitävä, kuiva, puhdas ja tilava makuupaikka, jonne kaikkien tulisi päästä yhtä aikaa. Riittävä makuuaika ja kunnollinen lepo ovat lehmälle ja maitotilille erittäin tärkeitä. Laidunnusta ja jaloittelua kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Laitumella naudalla on parhain mahdollisuus toteuttaa monia sille tyypillisiä käyttäytymismuotoja – maata erilaisissa asennoissa, hoitaa omaa ja toisten kehoa, seurustella muiden kanssa, näyttää kiimakäytöstä, nyhtää ruohoa ja syödä juuri niin kuin lehmä luonnossa tekee. Laitumella tai tarhassa voi kokea myös muita positiivia asioita, kuten raitista ilmaa, kesäsadetta, tuoreen ruohon tuoksua tai talvella lumessa tallustelua.

Tutustu Welfare Quality ® -järjestelmään 0 www.welfarequalitynetwork.net

Ajankohtaiset tarvikkeet L

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

Riittävä makuuaika ja kunnollinen lepo ovat lehmälle ja maitotilille erittäin tärkeitä.

• Muurahaishappo 77,5 %, Propionihappo 3,0 % • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn. • Varmistaa rehumassan riittävän happamuuden ja estää rehua pilaavien mikrobien toiminnan.

Josilac® classic

(Huom. Ilman väriainepussia.)

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 25 - 40 %.

Josilac® grass, 150 g UUTUUS!

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 25 – 40 %.

Josilac® combi

Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 30 - 45 %. Soveltuu myös murskeviljalle. L

= Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti.

Milka Utarelinimentti, 1 l

Utaretulehdusten ennaltaehkäisyyn ja oheishoitoon. 500988972

Milka Yrttilinimentti, 1 l

Edistää ihon pintaverenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Lämpövaikutus säilyy useiden tuntien ajan. 501151830

995 /kpl

1095 /kpl

KiiltoClean Robo-tuotteet F2 Robo E

Vahvasti emäksinen pesuneste • Lypsyrobottien, putkistojen, säiliöiden ja koneistojen pesuun. Emulgoi tehokkaasti rasva- ja valkuaislikaa.

20 l

501413479

3145 200 l 28700 /astia 501413480

+ tilatoimitusmaksu 40 € (sis. alv)

/astia

+ tilatoimitusmaksu 40 € (sis. alv)

F4 Robo H Lypsyrobottien kiertopesuun

• Vahvasti hapan pesuneste lypsyrobottien kiertopesuun. Fosforihappopohjainen, poistaa tehokkaasti kivettymiä. Toimii hyvin kaiken kovuisissa vesissä.

20 l

501413482

3775 200 l 32300

/astia 501413483 /astia + tilatoimitusmaksu 40 € (sis. alv)

+ tilatoimitusmaksu 40 € (sis. alv)

RaniWrap-kiristekalvot Rondotex Kotimaista takuulaatua! -pyöröpaaliverkot

Nyt töstilinpää ! hintaan

• Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 %

Hinnat sis. alv 24 % (rehuissa 14%) ovat voimassa joulukuun 2015 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO

Miia Kontturi Eläinlääketieteen tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto ELTDK miia.kontturi@helsinki.fi

Tarttuvien sorkkasairauksien tutkimushanke loppumetreillä

ELÄINOSTOT LISÄÄVÄT TAUTIRISKIÄ Suomessa on esiintynyt viime vuosina sorkkavälin ajotulehdusepidemioita etenkin uusissa tai äskettäin laajentaneissa lypsykarjapihatoissa. Epidemioihin on liittynyt myös muita tarttuvia sorkkasairauksia.

änä vuonna päättyvän Helsingin yliopiston ja Eviran yhteisen tarttuvien sorkkasairauksien tutkimushankkeen taustalla ovat yleistyneet sorkkavälin ajotuslehdusepidemiat, joita ennen tarttuvat sorkkasairaudet ovat olleet Suomessa lähinnä yksittäisten tilojen riesa. Muualla maailmassa taudit ja etenkin sorkka-alueen ihotulehdus, DD ovat jo kauan olleet iso ongelma lypsykarjataloudessa. Ne aiheuttavat tappioita ontumisen, maidontuotannon laskun ja lääkityskustannusten vuoksi. Vaikka maailmalla tarttuvia sorkkasairauksia on tutkittu paljon, on vielä paljon sellaista, mitä niistä ei tiedetä. Ennen tutkimushanketta Suomessa ei ole tehty tieteellistä tutkimusta tarttuvista sorkkasairauksista. Tarttuvien sorkkasairauksien tutkimushanke sai vuonna 2012 maa- ja metsätalousministeriöltä tutkimus- ja kehittämismäärärahaa kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hanketta on tukenut Valio. Hanke on keskittynyt pääasiassa uusiin lypsykarjapihatoihin, joissa lehmälukumäärä on yli 50 lehmää. Tätä kirjoitettaessa osa tutkimusma-

Maito ja Me 4/2015

teriaalista on vielä analysoimatta ja tulokset siten keskeneräisiä.

Näytteenottokäynnit ajotulehdustiloille Hankkeessa tehtiin yli kaksikymmentä tilakäyntiä vuosina 2012–2014 eri puolilla Suomea. Suurin osa käynneistä tehtiin tiloille, joilla oli vastikään puhjennut ajotulehdusepidemia. Käynnin tekivät yksi tai useampi hankkeen eläinlääkäreistä apunaan eläinlääketieteen opiskelijoita, sorkkahoitajia ja tilan hoitava eläinlääkäri. Hoitava eläinlääkäri vastasi eläinten lääkitsemisestä ja epidemian jatkohoidoista muiden keskittyessä näytteenottoon. Käyntipäivät olivat kiireisiä ja kestivät usein aamuvarhaisesta iltamyöhään. Aluksi kartoitettiin epidemiatilanne. Näytteenottolehmät otettiin vuorotellen sorkkahoitotelineeseen, niiden jalat nostettiin ylös ja näytteitä otettiin tutkimuksia varten etenkin ajotulehduslehmistä, mutta myös DDlehmistä ja terveistä eläimistä. Tiloilta ja näytteenottolehmistä kerättiin runsaasti taustatietoja tutkimusta varten. Tiloille

MITEN YLLÄPITÄÄ HYVÄÄ SORKKA- JA JALKATERVEYTTÄ ? � Sorkkahoito: kaikille

lehmille 2–3 kertaa vuodessa, ongelmaeläimille vielä useammin, sorkkahoitolöydökset kirjataan ylös � Laidunnus ja/tai jaloittelu: oltava mahdollista asiallisessa tarhassa ympäri vuoden � Tasapainoinen ruokinta, ei äkillisiä ruokinnan muutoksia, muista riittävä määrä karkearehua � Harkitut eläinten ostot: käytä eläinkaupassa ETT:n terveystodistusta � Väljyys navetassa: riittävästi tilaa eläimille � Navetan puhtaus ja kuivuus: hyvä lannanpoisto, toimiva ilmanvaihto � Makuumukavuus: lehmät eivät kuljeksi käytävillä, kun parsi on oikein mitoitettu ja siinä on pehmeä alusta ja riittävä kuivitus � Tapaturmariskit pois: kiimaiset eläimet pois lypsävien joukosta, alusta ei saa olla liukas.

ǏǏBakteriologiset näytteet viljeltiin jo tilalla. Kuvassa hankkeen eläinlääkäri Reijo Junni Kälviältä.

annettiin myös neuvoja ja ohjeita, jotta epidemia saataisiin mahdollisimman pikaisesti hallintaan. Kaikki bakteriologiset näytteet tutkittiin Helsingissä Evirassa ja verinäytteet Helsingin yliopiston laboratoriossa. Bakteriologisista näytteistä kasvoi ajotulehdusta aiheuttavaa Fusobacterium necrophorum -bakteeria. Lisäksi todettiin myös DD:tä aiheuttavia Treponema-bakteereja ja muita tarttuviin sorkkasairauksiin liitettyjä bakteereita. Osa näytteistä on lähetetty jatkotutkimuksiin Tanskaan. Vaikka suurin osa näytteistä on jo analysoitu, ei kaikkien löydösten merkitys ole vielä selvillä. Näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että rutiininomainen bakteriologinen näytteenotto ei ole järkevää yksittäistä eläintä hoidettaessa. Diagnoosi kannattaa jatkossakin tehdä kliinisten eli näkyvien oireiden perusteella. Hankkeen kattavalla näytteenotolla on kuitenkin suuri merkitys tutkimusmielessä ja Suomen tautitilanteen kartoittamisessa.

Tarttuvia sorkkasairauksia lähes kolmasosalla vastanneista Vaikka Suomessa on viime vuosina ongelmana olleet ajotulehdusepidemiat, niin muualla maailmassa tappioita aiheuttaa lähinnä DD. Hankkeen kyselytutkimuksessa keväällä 2013 kartoitettiinkin tarttuvien sorkkasairauksien, myös DD:n levinneisyyttä Suomessa. Kyselyyn vastasi lähes 400 tilaa. Viidesosalla vastanneista tiloista oli ollut sorkkavälin ajotulehdusepidemia. Muiden tarttu-

asiassa sorkkavälin ajotulehdukseen ja ajotulehdusepidemioihin. Kuvassa ajotulehdusta sairastavan lehmän jalka on nostettu ylös sorkkahoitotelineessä. Sorkka on selvästi turvonnut, punoittava ja siinä on havaittavissa syvälle ulottuva haava sorkkapuoliskojen kantaosien välissä.

vien sorkkasairauksien oireita oli havaittu lähes kolmasosalla tiloista. Yli kuusi prosenttia tiloista ilmoitti havainneensa karjansa eläimillä ärhäkän punaisia, hieman mansikkaa muistuttavia vaurioita sorkkaalueella. Tällaiset vauriot ovat tyypillisiä DD:lle akuutissa vaiheessa.

Ajotulehdus epidemia pystyttiin liittämään myös ruokintaongelmiin. Sorkkasyyliä oli noin 11 prosentilla ja sorkkavälin liikakasvuja noin 30 prosentilla vastanneista tiloista. Sorkkasyyliä ja sorkkavälin liikakasvuja pidetään tarttuvien sorkkasairauksien kroonisina muutoksina.

Harkitse eläinten ostoja ja pidä ruokinta kunnossa Hankkeessa pyrittiin selvittämään niitä riskitekijöitä, jotka altistavat ajotulehdusepidemialle nimenomaan uusissa navetoissa tai äskettäin laajentaneilla tiloilla. Usealla epidemiatilalla oli ostoeläimiä. Ajotulehdusepidemia pystyttiin liittämään myös ruokintaongelmiin. Taustalla saattoi olla hyvin äkillinen ruokinnan muutos tai esimerkiksi pitkäaikainen huonolaatuisen säilörehun syöttö. Monella epidemiatilalla oli lisäksi laiminlyöty säännöllinen, ennaltaehkäisevä sorkkahoito. Tällöin tilan leh-

KUVA: REIJO JUNNI

ǏǏTutkimushanke keskittyi pää-

ǏǏAkuutissa vaiheessa DD eli

sorkka-alueen ihotulehdus on usein punertava, tarkkarajainen vaurio, joka on kosketusarka ja voi aiheuttaa ontumista. Akuutti vaurio paranee yleensä rupimuodostuksen kautta. Muutokset voivat olla hyvinkin erinäköisiä eri yksilöillä. Tyypillinen kohta DD-muutokselle on takajalan takaosassa.

mien sorkista saattoi löytyä lukuisia vakavia valkoviivan paiseita ja kantasyöpymiä tai sorkat olivat selvästi ylikasvaneet. Hankkeen tutkimustilakäyntien pohjalta on koostettu ohjeet, joita voidaan hyödyntää epidemiatilanteessa. Ohjeita löytyy kaksi versiota, joista toinen on tarkoitettu eläinlääkäreille ja toinen yrittäjille. Katso linkki artikkelin lopusta. ETT ry:n sivuilta löytyy myös uusi kuvasto tarttuvista sorkkasairauksista Suomessa, joka tehtiin hankkeen puitteissa. Tarttuvat sorkkasairaudet -hanke kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita tiloja sekä tilojen hoitavia eläinlääkäreitä ja sorkkahoitajia positiivisesta ja kiinnostuneesta suhtautumisesta koko hankkeeseen, sen kyselyihin sekä tilakäynteihin ja näytteenottoon. Henkilökohtaisesti kiitän vielä niitä 110 tilaa, jotka innokkaasti vastasivat lukuisiin kysymyksiini puhelinhaastatteluissa ja uhrasivat kallisarvoista aikaansa keskustelemalla kanssani jopa usean tunnin ajan. Samalla ilmaisen pahoitteluni eräälle emännälle Pohjanmaalla, jota vahingossa ja väkisin haastattelin kahteen kertaan. Ohjeet sorkkasairausepidemioiden hoitoon ja sorkkasairauskuvasto ETT ry:n sivuilta 0 ett.fi/ sisalto/sorkkaterveys Miia Kontturi on aiemmin toiminut kunnaneläinlääkärinä ja kliinisenä opettajana Helsingin yliopistossa. Reijo Junni työskentelee Kokkolassa terveydenhuoltoeläinlääkärinä. Hankkeessa työskentelivät: Helsingin yliopistolta Timo Soveri (hankkeen johtaja), Heli Simojoki, Minna Kujala, Reijo Junni ja Miia Kontturi ja Evirasta Sinikka Pelkonen, Eija Seuna ja Erja Malinen. Maito ja Me 4/2015

UTARETULEHDUSMIKROBEJA

Laura Kulkas

Streptococcus uberis Streptococcus uberis on ympäristöperäinen utaretulehdusmikrobi, joka voi tarttua myös lypsyssä. Bakteeri on yleisin utaretulehduksen aiheuttaja Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä yleinen myös Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Vuonna 2013 Valion aluelaboratorioon lähetetyistä näytteistä 13,8 prosentista löytyi Str.uberis.

[1]

[ 2]

[3]

ESIINTYMINEN Str.uberis -bakteerit leviävät utaretulehduseritteistä ja ulosteista makuualustoille ja lantaan, joista ne tarttuvat avointen vedinkanavien kautta tai huonon lypsyhygienian/lypsytekniikan edesauttamana utareeseen. Ulkomaisten tutkimusten mukaan jopa puolet tartunnoista tapahtuu ummessaolokaudella makuualustoilta. Kaksi ensimmäistä ja 1–2 viimeistä ummessaolokauden viikkoa ovat riskiaikoja, koska vedinkanavat ovat tällöin auki. Myös lehmien heikentynyt immuunipuolustus vaikuttaa tartuntoihin poikimisen aikaan. Str.uberispesiytyy laitumien makuualustoihin ja on yleisin utaretulehdusten aiheuttaja maissa, joissa lehmät laiduntavat paljon tai jopa koko vuoden. Säilörehun tai muiden rehujen tähteet ja esimerkiksi kestopehkupoikimakarsinoiden olki, ovat hyvä kasvualusta bakteereille. Kylmäpihatoissa talvella ei yleensä ole tartuntoja, mutta keväällä kelin lämmetessä bakteerit alkavat lisääntyä. Epidemian todennäköinen alkamisajankohta on huhti–toukokuu, toinen epidemia-aalto on yleensä heinä– elokuussa.

KUVITUS: OSSI HIEKKALA

OIREET JA HOITO Str.uberiksen aiheuttama utaretulehdus on usein piilevä, mutta akuuttejakin oireita voi esiintyä. Noin 30 prosenttia tulehduksista voi parantua itsestään ja penisilliinillä saavutetaan noin 30 %-yksikön lisäparaneminen. Mitä aikaisemmin tulehdus hoidetaan, sitä paremmin antibioottihoito tehoaa.

Maito ja Me 4/2015

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

ENNALTAEHKÄISY Puhtaat makuualustat ja viileä navetta ovat avainasemassa Str. uberiksen ennaltaehkäisyssä. Parsien siivous 3–4 kertaa ja kuivittaminen puhtaalla kuivikkeelle 1–2 kertaa päivässä on suotavaa. Poikimakarsinat on siivottava ja kuivikkeet vaihdettava poikimisten välillä, kestopehkuisten poikimakarsinoiden kuivituksen tulee olla runsasta. Ryhmäpoikimakarsinoissa voidaan ennaltaehkäistä tartuntaa ennen poikimista utareliiveillä ja sanomalehdillä. Poikivat hiehot ja lehmät on hyvä pitää erillään varsinkin ennen poikimista. Laitumien paljon käytetyt makuualueet (yleensä porttien läheisyydessä) on hyvä peittää puhtaalla hiekalla ennen hellejaksoja. Jaloittelutarhoihin on hyvä tehdä puhdas hiekkapeti makuualustaksi ( ja mielellään varjo/sadekatos päälle), joka uusitaan vähintään kerran vuodessa. Rehujätteet, joiden päällä lehmät makaavat, tulee siivota pois laitumilta tai jaloittelutarhoista. Navetan ilmanvaihdon on toimittava myös lämpimänä vuodenaikana. Ikkunoiden poisto lisää ilman vaihtumista. Vedinkasto estää tartunnan leviämistä, mutta ei korvaa hyvää lypsy- ja makuuhygieniaa. Umpeen laitettaessa on vähennettävä lehmien, varsinkin paljon lypsävien, ruokintaa noin viikko ennen umpeen laittoa. Orbeseal- tai Noroseal-vedintulpat estävät tutkimusten mukaan merkittävän osan tartunnoista ummessaolokaudella, mutta antibioottituubien teho on vielä parempi. Orbesealin/Norosealin käyttöön liittyy utaretulehdusriski, jos likaa pääsee vetimeen. Vedintulppien ja antibioottien käyttö ei korvaa hyvää makuualuehygieniaa ja viileyttä.

NASEVASTI TERVEYDENHUOLLOSTA

Tautiriskit hallintaan vastuullisesti toimien NAUTATILOJEN terveystilanne on Suomessa hyvällä tasolla, mutta sen säilyminen vaatii jatkossa yhteisiä kansallisesti sovittuja toimenpiteitä. Rakennemuutoksen myötä eläinliikenne sekä tilojen välillä että teurastamon ohjaamana on kasvanut. Tällöin myös riskit eläintautien leviämiselle ovat lisääntyneet. Eläinkaupan tautiriskien minimoimiseksi ostajan on pystyttävä jo ennen eläinten siirtoa todentamaan eläimiä myyvän karjan terveystilanne. Eläinten terveys ETT ry koordinoi valtakunnallista maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hanketta, jonka ensisijaisena tavoitteena on luoda nautaketjun eläinliikenteen hallintaan turvallinen toimintapa. Sen toteuttamiseksi tarvitaan yhteiset kansalliset pelisäännöt. Ilman yhteistä kansallista toimintatapaa riskit eläintautien puhkeamiselle ovat kasvaneet ja sen myötä lääkitsemistarve on lisääntynyt. Eläinkaupan yhteydessä leviävät taudit aiheuttavat tilalle ja jalostavalle teollisuudelle huomattavia taloudellisia tappioita ja tautisaneeraus on aina kallista. Turvallinen toimintamalli eläinliikenteessä tulee ohjaamaan eläinkauppaa ja eläinten siirtoja siten, etteivät terveet eläimet sairastu ja tautiriskit pystytään minimoimaan. Avoin ja ajan tasalla oleva tieto eläimiä myyvän karjan terveydentilasta auttaa ostajaa tekemään oikeita ostopäätöksiä. Nautatilojen terveydenhuoltojärjestelmä Nasevasta on jo nyt saatavissa sähköinen raportti karjan terveydentilasta, joka voidaan lähettää eläimiä ostavalle tilalle etukäteen. Suunnitteilla on myös karjanomistajan sähköinen allekirjoitus ja vakuutus, että tautitilanne on pysynyt terveydentilaraportissa mainitulla tasolla, sekä erillinen sähköinen eläinlääkärintodistusosa karjan ja yksittäisten eläinten terveydentilasta. Näin voidaan varmistua, että riski saada tauti ostoeläimen mukana on pienempi kuin tilanteessa, jossa todistusta ei ole.

Tuleva toimintamalli yhteistyön tulosta Turvallisen eläinliikenteen toimintatapa vaatii kaukonäköistä yhteistyötä, jonka tuloksena ketjun jokainen toimija on edunsaaja. Tuottajan kannalta terve eläin on pitkään karjassa, voi hyvin ja lääkkeiden käyttö on vähäistä, mitä myös kuluttaja valinnoissaan arvostaa. Uuden toimintamallin kehitystyössä on mukana niin maidon- kuin naudanlihantuottajia sekä asiantuntijoita teurastamoilta, meijerisektorilta ja eläinjalostuksesta. Ohjausryhmässä ovat mukana alan keskeiset sidosryhmät. Hankkeen työpajoissa on käyty läpi, mitä uusi toimintamalli käytännössä tarkoittaisi tilojen toimintaan. Yhteiset pelisäännöt on kirjattu koulutuskokonaisuudeksi ja vuoden 2016 aikana turvallisesta toimintamallista tullaan viestittämään maitotilayrittäjille, sidosryhmille ja eläinlääkäreille. Kokonaisuus pohjautuu Nasevan toimintaan ja tietoihin muun muassa hyvinvoinnin osa-alueista ja lääkkeiden käytöstä. Nautojen terveydenhuolto-ohjelmaan Nasevaan sitoutuminen ja karjan terveydentilaraportin ja eläinlääkärintodistuksen kysyminen eläimen ostotilanteessa ovat isoimmat kysymykset. Pelisääntöjä tarvitaan myös tautiriskien huomioimisessa esimerkiksi teurashakujen yhteydessä tai eläinten siirroissa. Erja Tuunainen, Asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry Naseva osoitteessa 0 naseva.fi Lisätietoa ETT:n nettisivuilta 0 ett.fi/sisalto/ruokaketjuhanke-2015-2016

ELÄINLÄÄKÄRI Subakuutti pötsiasidoosi SUBAKUUTTI PÖTSIASIDOOSI (SARA, subacute rumen acidosis) on tila, jossa lehmän pötsin pH laskee alle 5,5–5,8, kun pötsin normaali pH on 6–7. Pötsin pH pysyy SARAssa matalla pitkään, raja-arvona pidetään yli kolme tuntia päivässä esiintyvää normaalia matalampaa pötsin pH:ta. Subakuutti pötsiasidoosi syntyy, kun lehmä syö helposti sulavaa rehua, johon sen pötsi ei ole tottunut. Haihtuvien rasvahappojen määrä pötsissä nousee hetkellisesti, kunnes rasvahapot imeytyvät pötsin seinämän läpi. Imeytyminen tehostuu pötsinukan ansiosta. Lehmän pötsinukan pituus ja näin ollen haihtuvien rasvahappojen imeytyminen lisääntyy, kun syötetään rehuja, joiden energiapitoisuus on korkea. Pötsinukan pituuden muutos vie kuitenkin useita viikkoja. Suurin riski pötsin happamoitumiselle on, kun siirrytään umpilehmän rehuista energiapitoisiin lypsykauden rehuihin. Pötsi ei ole vielä tottunut nopeasti sulaviin hiilihydraat-

teihin, mutta rehun koostumuksen pitäisi vastata korkeaan maitoon heruvan lehmän energiantarpeeseen. Subakuutti pötsiasidoosi voi vaivata myös lypsykaudella, jos lehmä saa väkirehuja liikaa suhteessa karkearehuun tai seosrehun koostumuksessa on ongelmia.

Oireet ja ennaltaehkäisy SARAn oireina on syönnin heikentymistä, ripulia, märehtimisen vähentymistä, heikentynyt kuntoluokka tai yleisvointi, sorkkavertymiä sekä maidon rasvapitoisuuden laskua. Myös maitotuotos voi laskea. Subakuuttia pötsiasidoosia epäiltäessä diagnosointi perustuu oireisiin ja pötsinäytteiden ottoon. Karjatasolla diagnoosiin pääsy vaatii näytteiden ottamista useista eläimistä. Maidon rasvapitoisuuden laskua voidaan käyttää apuna subakuutin pötsiasidoosin tunnistamisessa muiden löydösten tukiessa diagnoosia. Subakuuttia pötsiasidoosia havaitaan harvoin pötsin pH:n ollessa

alhaalla, joten varsinaista hoitoa ei ole olemassa. Siinä vaiheessa, kun eläimen huomataan olevan syömätön, on pötsin pH jo usein palautunut normaaliksi. Ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää, sillä SARAn vaikutukset voivat merkittävästi heikentää lehmien tuotosta ja terveyttä. Ruokinnan onnistuneella suunnittelulla on suurin rooli ennaltaehkäisyssä. Korsirehun tarjoaminen vähentää riskiä lisäämällä syljentuottoa pureskelun aikana ja märehtimistä syönnin jälkeen. Kun syötetään seosrehua, on varmistettava, etteivät lehmät pysty valikoiden jättämään karkeimpia ja pidempiä seoksen osia myöhemmin syötäväksi tai kokonaan syömättä. Muutkin eläinten hyvinvointia lisäävät tekijät ovat luonnollisesti tärkeitä. Mikäli tilalla epäillään ongelmaa pötsin happamoitumisen kanssa, on ensiarvoisen tärkeää tarkistaa ruokinta. Pötsin happamoitumisen seuraukset voivat aiheuttaa ongelmia vielä pitkään ruokinnan korjauksen jälkeenkin.

Susanna Peiponen

Eläinlääkäri

Tällä palstalla eläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Melica Special Mira – Vahva jauheinen kivennäinen korkeatuottoisille lehmille ja kasvaville naudoille. Korkeat hivenaine- ja vitamiinipitoisuudet. Melica Nurmi Mira – Jauhemainen runsaasti kalsiumia ja magnesiumia sisältävä kivennäisrehuseos lypsykarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan. Melica Lammas Mira – Kupariton kivennäisrehuseos lampaiden ja karitsoiden ympärivuotiseen ruokintaan.

Melica Mahti Mira – Kivennäisrehuseos lypsylehmille ja kasvaville naudoille. Mahti Mira on runsaasti kalsiumia sisältävä fosforiton kivennäinen, joka sisältää erityisen runsaasti E-vitamiinia. Melica Ape Mira – Ape Mira on edullinen fosforiton, runsaasti kalsiumia sisältävä täyskivennäinen. Se soveltuu parhaiten käytettäväksi seosrehuvaunussa ja rahtimylläriautossa.

Melica Kasvu Mira – Jauhemainen runsaasti kalsiumia ja natriumia sisältävä kivennäisrehuseos lypsylehmille, kasvaville naudoille ja hevosille. Sisältää myös fosforia. Melica Ape Premium Mira – Sisältää korkeat pitoisuudet vitamiineja, hivenaineita, natriumia sekä magnesiumia. Kalsiumtaso on matala, joten tuote soveltuu sellaisenaan ummessa oloajan ruokintaan sekä emolehmille.

Tiedustele tuotteita meijeristä tai alue-edustajiltamme. UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

KYSY ASIANTUNTIJALTA Miten voin vaikuttaa tuotosseurantanäytteiden tulosten saamisen nopeuteen? VALITSEMALLA tuotosseurantanäytteiden ottamisen ajankohdaksi kuukauden alku- tai keskivaiheen, saa tulokset nopeammin kuin ottamalla näytteet loppukuusta. Tällä hetkellä näytteitä otetaan paljon kuun lähestyessä loppua, ja näyteruuhka voi hidastaa tulosten saantia. Näytteet, joissa näytetarrat on liimattu tarrojen mukana tulevan ohjeen mukaisesti näytepikarin korkin lipan alle pystysuoraan, menevät aina väärin tarroitettujen näytteiden edelle. Syyskuussa käyttöönotettu automaatio vaatii yhdenmukaisen tarroituksen. Väärin tarroitetut näytteet hidastavat analysointia, sillä näytteet joudutaan tarroittamaan laboratoriossa uudelleen.

Viivakoodipurkkien tunnistetietojen lähetyksestä tulee huolehtia heti näytteenoton jälkeen. Mikäli tunnistetiedot eivät ole käytettävissä laboratoriossa heti näytteiden saapuessa, näytteitä ei voida analysoida ja ne siirretään odottamaan tunnistetietoja. Näytteet on tunnistettu syyskuun alusta lähtien heti näytteiden saapuessa laboratorioon. Normaalisti laboratorion analysointikapasiteetti riittää kaikkien näytteiden analysointiin näytteiden saapumispäivänä.

Tiineystesti vai progesteronitesti? Sekä tiineystesti että progesteronitesti ovat hyviä lehmien hoidon

Normaalisti laboratorion kapasiteetti riittää kaikkien näytteiden analysointiin niiden saapumispäivänä.

apuvälineitä. Tiineystestiä käytetään lehmän tiineyden todentamiseen. Testi perustuu istukan erittämien glykoproteiinien määritykseen, joka voidaan tehdä lehmäkohtaisesta maitonäytteestä aikaisintaan 28 vuorokauden kuluttua siemennyksestä. Tiineyden todentamiseen laboratorio suosittelee tätä menetelmää. Progesteronitasoa seuraamalla voidaan tarkkailla ovulaation ajankohtaa, kiimakiertoa sekä munasarjojen toimintahäiriöitä. Onnistunut keinosiemennys voidaan toteuttaa vain ovulaation aikana. Jos lehmän kiimakierto toimii normaalisti, progesteronitaso lähtee kiiman jälkeen nousuun, kun keltarauhanen on aktiivinen. Ellei muutosta havaita, lehmällä voi olla munasarjojen toimintahäiriö. Progesteronitason seuraaminen osoittaa tiineystestin tapaan myös tiineyden. Tutkimukseen tarvitaan tieto siemennyspäivästä.

Minna-Kaisa Maunumaa Laboratorion esimies, Seinäjoen tuottajalaboratorio Valio Laboratorio -palvelut minna-kaisa. maunumaa@valio.fi

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimi tukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Urban vasikanjuottoautomaatit PAULA ja ALMA - Enemmän kuin vain juottoautomaatti - Ainutlaatuista osaamista

Vasikka: 0001 /01 Terveys Oleskelun pituus 7 pvän keskiarvo: 08:25 min:sek Eilen: 07:11 min:sek Poikkeama: -01:14 min:sek Viim. käynti: 07:55 min:sek * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (01/03)

Vasikka: 0001 /01 Terveys Käynnit asemalla 7 pvän keskiarvo: 015 Eilen: 013 Poikkeama: -002 Vasikka: 0001 /01 Terveys Tänään: 010 Oleskelun pituus * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (02/03) 7 pvän keskiarvo: 08:25 min:sek Eilen: 07:11 min:sek Vasikka: 0001 /01 -01:14 min:sek Poikkeama: Terveys Oleskelun pituus Viim. käynti: 07:55 min:sek * min:sek 7 pvän keskiarvo: Vasikka: 0001 /01 Terveys Asetukset Ryhmä- 08:25 Ryhmä+ (01/03) Eilen: 07:11 min:sek Juomisnopeus Poikkeama: -01:14 min:sek 7 pvän keskiarvo: 0520 g/min Viim. käynti: 07:55 min:sek 0310 g/min Eilen: * AsetuksetVasikka: Ryhmä(01/03) Poikkeama: -0210 g/min 0001Ryhmä+ /01 Terveys Viim. käynti: 0220 g/min Käynnit asemalla * (03/03) 7 pvän keskiarvo: 015 Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ Eilen: 013 Vasikka: 0001 /01 -002 Poikkeama:Terveys Käynnit asemalla Tänään: 010 * 7 pvän keskiarvo: Asetukset Ryhmä- 015 Ryhmä+ (02/03) Eilen: 013 Poikkeama: -002 Tänään: 010 * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (02/03) Vasikka: 0001 /01 Terveys Juomisnopeus 7 pvän keskiarvo: 0520 g/min Eilen: 0310 g/min Vasikka: 0001 /01 -0210 g/min Poikkeama:Terveys Juomisnopeus Viim. käynti: 0220 g/min * 0520 g/min 7 pvän keskiarvo: Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (03/03) Eilen: 0310 g/min Poikkeama: -0210 g/min Viim. käynti: 0220 g/min * Asetukset Ryhmä- Ryhmä+ (03/03)

Automaattinen pesuohjelma

• •

Kaksi pesuainetta ( hapan ja emäksinen ) Kiertopesu – Letkuliitoksia ei tarvitse muuttaa pesun ajaksi

Dynamic monitoring vasikoiden terveysseuranta

Tuttiautomatiikka

• •

Integroitu PAULA -juottolaitteeseen

•

Parantaa juoma-automaatin tehoa (jopa 25 vasikkaa)

Nopeuttaa vasikoiden juomakäyttäytymistä asemalla

• • • •

Juoma-asemalla käytetty aika Vierailujen lukumäärä Juontinopeus

Parallel ruokinta CalfMom Alma

• • •

Juottaa neljä vasikkaa samanaikaisesti

Juottolaitteen teho lisääntyy Dynamic monitoring aikaistaa ja nopeuttaa Vasikoiden opettaminen automaatille vasikoiden mahdollisten terveysongelmien helppoa havaitsemista Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO

Hanna Laitinen Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@valio.fi

E-LUOKKAISEN MAIDON OSUUS NOUSUSSA Valiolaisten maitotilojen tuottama raakamaito on ollut kuluneena vuonna jälleen erinomaista bakteeri- ja solulaadun osalta. E-luokkaisen maidon osuus oli tammisyyskuussa huikeat 96,02 prosenttia. Siitä iso kiitos maitotilayrittäjillemme!

Maito ja Me 4/2015

KUVA: TUUKKA DEGERMAN

aitokuormien bakteeripoikkeamat ovat olleet melko hyvin hallinnassa, sillä vain elo- ja syyskuussa poikkeamia on ollut viime vuotta enemmän. Antibioottita pausten määrä on ollut samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Pilalle menneen maidon määrää on onnistuttu rajaamaan viime vuotta paremmin, sillä jäämiä sisältävää maitoa on päätynyt siiloon asti onneksi vain pari kertaa. Pesuainetta sisältäviä maitoeriä on tullut aiempaa enemmän ja niiden seurauksena on jouduttu poistamaan jalostuksesta jopa siilomaitoja. E-luokkaisen maidon osuus oli kuluvana vuonna tammi–syyskuussa 96,02 prosenttia, kun vuonna 2014 se oli 95,6 prosenttia. Laatutilanne on parantunut erityisesti kesä–syyskuussa, sillä alkuvuonna E-luokan maidon osuus oli viimevuotista pienempi ja I-luokan osuu vastaavasti suurempi. I-luokan maidon osuus on vähentynyt jatkuvasti. Laatuero talven ja kesän välillä on entisestään kaventunut, kun maidon laatu on parantunut erityisesti kesäkuukausina. Maidon päätyminen I- tai II-luokkaan

ǏǏValioryhmässä tuotetun maidon laatu on parantunut erityisesti kesäkuukausina.

johtuu lähes aina soluista. Bakteerien vuoksi I- luokkaan meni noin 0,15 prosenttia maidosta, II- luokkaan 0,01 prosenttia. Tilojen bakteeriongelmat näkyvät nopeasti

maitokuorman laadussa, joten niihin pitääkin puuttua heti.

Maitokuormien laatu parantunut Tuotantolaitoksiin tulevan raakamaidon laatua seurataan tarkasti ja eri analyysejä tehdään tiheämmin kuorimista kuin tilamaidoista. Jokaisesta kuorman erästä (nuppi/perävaunu) tehdään antibioottijäämätestit: Delvotest BLF -pikatesti ennen purkua ja Delvotest SP-NT ennen prosessiin menoa. Lisäksi mitataan maidon lämpötila purkuhetkellä. Joka reitin maidosta tehdään kokonaisbakteeri-, soluja koostumusmääritykset vähintään 1–2 kertaa viikossa. Juustoloiden maidosta määritetään lisäksi voihappobakteeri-itiöt talvikaudella. Kaikista tuotantolaitoksiin vastaanotetusta maitoeristä oli vuonna 2015 tammi– syyskuussa lämpötilaltaan poikkeavia, purkuhetkellä yli kuusi astetta, vain 0,05 prosenttia (37 kpl / 69 860 erää). Vastaanotettujen erien lämpötilakeskiarvo oli 4,08 astetta. Vastaavat luvut vuodelta 2014 olivat 0,26 prosenttia ja 4,15 astetta. Suurin osa poikkeamista tapahtuu kesäaikaan. Bakteeripoikkeamien määrä (tulos yli 100 000 pmy/ml) on varsin hyvin hallinnassa ja poikkeamien määrissä on ollut laskeva trendi viime vuosina. Poikkeamia on eni- 1

E-luokan maidon osuus

I-luokan maidon osuus

% maidosta

100

2011 2012 2013 2014 2015

2 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

94,68

94,09

93,69

95,05

94,96

95,63

96,02

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Yht.

ǏǏE-luokkaisen maidon %-osuus Valioryhmän vastaanote-

ǏǏI-luokkaisen maidon kuukausittainen %-osuus vuosina 2011–2015.

I-luokan maidon osuus

I-luokan maidon osuus kuukausittain

tuista maitolitroista vuosina 2009–2015 (v. 2015 tammi– syyskuu).

Bakteerit

Solut

Yhteensä

2011

0,26

6,01

6,24

2012

0,14

4,74

4,92

2013

0,14

4,86

5,01

2014

0,13

4,16

4,35

2015

0,15

3,81

3,96

ǏǏ I-luokkaisen maidon osuus bakteeri- ja solutulosten perusteella vuosina 2011–2015. Tänä vuonna tammi–syyskuun välisenä aikana I-luokkaisen maidon osuus oli 3,96 %.

Tänä vuonna tammi-syyskuun välisenä aikana I-luokan maidon osuus on vähentynyt verrattuna aiempiin vuosiin.

% maidosta

12 10 8 6 4 2 0

II-luokan maidon osuus

I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VI IX

2011

Bakteerit

Solut

Yhteensä

2011

0,02

0,05

0,07

2012

0,01

0,02

0,03

2013

0,03

2014

0,02

2015

0,01

0,02

ǏǏII-luokkaisen maidon osuus soluja bakteeritulosten perusteella vuosina 2011–2015. Tänä vuonna tammi–syyskuun välisenä aikana II-luokkaisen maidon osuus oli 0,02 %.

Laatuero talven ja kesän välillä on entisestään kaventunut, kun maidon laatu on parantunut erityisesti kesäkuukausina.

2012

2013

2014

2015

ǏǏI-luokkaisen maidon kuukausittainen %-osuus vuosina 2011–2015 (v. 2015 tammi–syyskuu). Maidon laatuero kesän ja talven välillä on kaventunut entisestään. Bakteeripoikkeamat % analysoiduista eristä

1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0

I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VII IX XI I III V VI IX

2011

2012

2013

2014

2015

ǏǏMaitokuormien bakteeripoikkeamat (> 100 000 pm/ml) analysoiduista eristä vuosina 2011–2015 (v. 2015 tammi–syyskuu).

Maito ja Me 4/2015

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO ten kesäkuukausina. Ne johtuvat useimmiten yksittäisten tilojen bakteeriongelmista. Samalla reitillä saattaa olla useita poikkeamia peräkkäin, jos ongelmatilaa ei saada heti selville eikä tilannetta korjattua. Bakteeripoikkeamista haitallisimpia ovat tilanteet, joissa tilasäiliömaidon jäähdytys

Valioryhmässä todetaan vuosittain 25–30 antibioottitapausta, 0–6 tapausta kuukausittain. Kuluvana vuonna tapauksia on ollut lokakuun puoliväliin mennessä 24 kappaletta. Antibioottijäämien takia pilalle mennyttä maitoa on jouduttu hävittämään reilut 400 000 litraa, mikä on noin puolet edel-

Kaikilta tiloilta pyritään analysoimaan näyte joka viikko eli neljä näytettä kuussa. on epäonnistunut (esimerkiksi lämmennyt, uudelleen jäähdytetty maito) ja maito kuitenkin kerätään. Nämä johtavat pahimmillaan koko maitosiilon pilaantumiseen.

Jäämät ja verisyys estävät maidon käytön Jos maidossa todetaan antibioottijäämiä, pesuvettä tai verta, sitä ei voida käyttää elintarvikkeiden valmistukseen. Syinä ovat sekä lainsäädännölliset että raaka-aineen moitteettomuuteen liittyvät vaatimukset. Antibioottijäämät voivat aiheuttaa allergisia reaktioita ja ne häiritsevät hapatteiden toimintaa. Pesuaineissa saattaa olla haitallisia aineita ja pienikin määrä verta aiheuttaa värivirheitä tuotteisiin.

lisvuotta vähemmän. Siilotapauksien määrä on siis vähentynyt. Siilotapauksissa jäämät on todettu vasta kolmen tunnin Delvotestillä eli pikatesti on näyttänyt negatiivista tulosta ja maito on jo purettu siiloon. Uudistettu kuormanäytteenotto antaa entistä edustavamman näytteen antibioottitestiä varten. Näyte on nyt tilojen maitomääriin suhteutettu, joten saamme todettua jäämät luotettavammin pikatestillä ennen maidon purkua. Antibioottimaitojen lisäksi harmia aiheuttavat muut maidon käytön estävät virheet. Jos tilamaidon tiedetään sisältävän pesuainevesiä tai maidossa todetaan verta, kaikki maito, jossa pesuainejäämiä tai verta on, joudutaan erottelemaan pois tuotan-

nosta. Tänä vuonna näitä tapauksia on ollut kymmenkunta. Maito on ehtinyt siiloon parissa tapauksessa ennen tilanteen toteamista, joten kustannuksia on kertynyt valitettavan paljon.

Laatutyöstä kiitos tiloille! Kuluneena vuonna raakamaidon laatu on parantunut entisestään. Hyvän tilanteen taustalla on erinomainen, jatkuva laatutyö. Tiloilla on myös käytettävissä entistä enemmän tietoa, kun näytteenottoa ja analysointia on lisätty. Kaikilta tiloilta pyritään analysoimaan näyte joka viikko eli neljä näytettä kuukaudessa. Lisäksi tilat voivat halutessaan tilata analyysit vaikka joka hakukerran maidosta. Kaikki tilasäiliömaidosta tehtävät analyysit ovat olleet tiloille maksuttomia vuoden 2015 alusta, joten palvelua kannattaa hyödyntää mahdollisimman usein. Maitokuormien laatu on pääosin erittäin hyvin hallinnassa. Haasteina sekä tiloille että neuvonnalle ovat antibioottijäämät, yksittäiset bakteeripiikit (= lämmenneet maidot) sekä pesuvesi- ja veriset maidot, joiden aiheuttamat kustannukset ovat edelleen turhan korkeat. Vahinkojen estämiseksi ja tappioiden pienentämiseksi vaaditaan tarkkuutta joka vaiheessa: niin tiloilla, keräilyssä kuin maidon vastaanotossakin.

lintarvikkeiden laatu ja eettinen tuotantotapa ovat yhä keskeisemmässä roolissa, kun kuluttajat tekevät ostopäätöksiä tai tuotteiden hinnoista neuvotellaan asiakkaiden kanssa. Raakamaidon hygieeninen laatu on edelleen arvokas asia, mutta sen lisäksi ihmisten, eläinten ja tilaympäristön hyvinvoinnin merkitys on korostunut.

Valvotusta tuotannosta kilpailuetua maailmalla Asiakkaiden mielenkiinto kohdistuu yhä enemmän raaka-aineiden toimittajiin asti. Tuotteessa käytetyn raaka-aineen tulee olla jäljitettävissä ja toimintatavat on pystyttävä todistamaan dokumentoinnin avulla. Tiedon pirstaleisuus on haaste: vaikka tieto on olemassa, ei se ole aina riittävän kattavasti käytettävissä. Tällainen olemassa oleva mutta heikosti saatavilla oleva tieto, on esimerkiksi eläinten hyvinvointituen valitut toimenpiteet Valioryhmän maitotiloilla. Maitotilayrittäjä dokumentoi ja pitää kirjaa monista maataloustuotannon yksityiskohdista etenkin lainsäädännön ja tukipolitiikan velvoittamana. Suomalainen kirjattu ja valvottu elintarviketuotanto pitäisikin kääntää vahvemmin kilpailueduksi. Yksityiskohtainen kirjanpito voi turhauttaa, mutta ulkomaalaisen asiakkaan näkökulmasta tuotantoketjumme on hyvin valvottua ja siksi luotettavaa.

Todistettu eläinterveys rahan arvoinen asia Eläinten terveys ja vähäinen lääkitystarve ovat yksi parhaimmista kilpailueduistamme. Vaarallisia tarttuvia tauteja ei ole ja eläimiä lääkitään maltillisesti. Yhä useammin asiakkaat edellyttävät, että eläinten terveystiedot dokumentoidaan sähköiseen järjestelmään. Näin voidaan todistaa, että eläinten terveyttä seurataan ja kehitetään niin yksittäisessä karjassa kuin koko Valioryhmässäkin. Naseva-järjestelmään kuuluu noin kaksi kolmesta Valioryhmän yrittäjästä. Tulevaisuudessa Nasevan merkitys korostuu enti-

KUVA: RAMI HANAFI

Heidi Huttunen Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut heidi.huttunen@valio.fi

ǏǏElintarvikkeiden laatu ja eettinen tuotantotapa ovat yhä keskeisemmässä roolissa, kun ku-

luttajat tekevät ostopäätöksiä. Kansainvälisille asiakkaille on tärkeää, että tuotantoketjumme on dokumentoitua, valvottua ja siksi luotettavaa.

Mitä asiakas odottaa maidontuotannolta? Valion strategian mukaisesti yritys hakee kasvua uusilta markkinoilta ympäri maailmaa: silloin valiolainen maidon tuotantotapa on yksi tärkeä keino erottua edukseen. sestään. Mitä kattavammin Valioryhmän eläinten terveys voidaan Nasevan ansiosta todistaa, sitä paremmin voimme vakuuttaa asiakkaat tuotantoketjun laadusta. Nasevaan kerätään myös eläinten hyvinvointiin, esimerkiksi laiduntamiseen, liittyvää tietoa.

Nupoutustavassa vielä kehitettävää Eläinten hyvinvointi on yksi yleisimmistä kuluttajakysymysten aiheista. Yhä useampi ostaja vaatii rauhoituksen ja kivunlievityksen kivuliaiden toimenpiteiden, kuten nupoutuksen, yhteydessä: tästä poikkeava toimintatapa voi johtaa kielteiseen ostopäätökseen. Nasevaan kuuluvista Valioryhmän tiloista jo noin 90 prosenttia nupouttaa vasikat rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä käyttäen. Luku sisältää myös sellaiset karjat, joissa nupoutusta ei käytetä ollenkaan. Arvioilta noin 10–30 prosenttia Valioryhmän tiloista ei käytä kivunlievitystä nupoutuksessa. Kaikissa muissa Pohjoismaissa ja osassa Euroopan maissa nupoutus ilman kivunlievitystä on lain mukaan kiellettyä.

Myös työntekijät huomioidaan Ihmisten hyvinvointi ja työturvallisuus esiintyvät melko usein asiakkaiden kysymyksissä. Lähtökohtana on, että kaikki maitotilan työntekijät on perehdytetty työtehtäviinsä ja heidän toimintatapansa noudattaa hyvää valiolaista maidontuotantotapaa. Maitotilalla tulisi olla kirjalliset työohjeet tärkeimmistä työvaiheista jokaisen työntekijän käytettävissä. Erityisesti kemikaalien, kuten kasvinsuojeluaineiden ja pesuaineiden, turvallinen käsittely on asiakaskyselyiden kestoaihe.

Ympäristövaikutukset esillä Kuluttajat ovat kiinnostuneita myös kasvinviljelyyn liittyvistä kysymyksistä: usein kysymykset koskevat ravinteiden sallittuja käyttömääriä, kasvinsuojeluaineiden käyttöä tai yksinkertaisesti mitä rehukasveja suomalaisilla maitotiloilla viljellään. Tiettyjä asiakasryhmiä kiinnostaa, miten Valioryhmässä huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Esimerkiksi laiduntaminen ja alkuperäisrodut ovat osa suomalaisen maidontuotannon monimuotoisuutta. Maito ja Me 4/2015

TEEMA : MAIDON LAATU

Tuotosseuranta näyttää onnistumisen luvut Kauhavalaisella Ylirintalan tilalla tuotosseurannan lukuja seurataan tarkasti. Monipuoliset raportit kuvaavat kattavasti sitä, miten työt navetassa onnistuvat. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

Maito ja Me 4/2015

nu ja Tomi Ylirintalan tilalla on pitkät perinteet tuotosseurannassa. Tila on liittynyt tarkkailuun jo vuonna 1935 nykyisen isännän isoisän aikoihin. Vaikka Tomi Ylirintala sanookin kasvaneensa tuotosseurannan käyttäjäksi, eivät pelkät perinteet ole pitäneet tilaa järjestelmän käyttäjinä. Isäntä pitää ulkopuolista analyysiä tilan tuloksesta tärkeänä työnsä onnistumisen mittaamisessa, sillä omalle työlleen sokeutuu helposti. ”Ilman tuotosseurantaa tulisi helposti katsottua vain maitotiliä ja se ei kerro vielä kannattavuudesta. Seurannan laskelmista näkee todellisen kannattavuuden”, Tomi Ylirintala huomauttaa.

Ylirintalat ovat valinneet tuotosseurannan lisäksi tuotannon- ja ruokinnanohjauksen. ProAgrian maitotilaneuvoja käy tilalla kaksi kertaa vuodessa. Käynneillä hän tekee ruokintasuunnitelman, syksyisin kuntoluokittaa karjan lehmät ja käy tilan väen kanssa läpi raportteja. ”Käyntien välillä soitellaan ja pidetään muuten yhteyttä varsinkin rehuanalyysien tiimoilta”, Tomi Ylirintala kertoo. ”Neuvojalta olemme saaneet asiantuntevaa palvelua ja neuvontaa.” KarjaKompassi- ja Tilakunto-raporttien sisältö on rehuanalyysien tulosten ohella yleensä eniten suurennuslasin alla neuvojan kanssa keskustellessa. ”Nurmentuotannon ohjaus olisi varmas-

ǏǏVasikat viihtyvät olkipohjaisessa karsinassa.

ti hyvä lisä. Sitä tulemme harkitsemaan tulevaisuudessa”, Tomi Ylirintala pohtii. Hän pitää viime vuosina tehtyjä muutoksia tuotosseurannan palveluihin onnistuneina. Nyt kukin tila voi valita itselleen sopivat palvelut.

Ajantasaiset raportit verkosta

Tilakuntoraportissa eri tunnusluvut on jaoteltu kuvaamaan tuotosta, hedelmällisyyttä, ruokintaa ja hyvinvointia.

Ylirintaloiden mittalypsypäiväksi on vakiintunut kuukauden ensimmäinen päivä, jolloin lehmäkohtaiset maitomäärät ilmoitetaan Ammu-ohjelmalla. Joka toinen kuukausi otetaan myös lehmäkohtaiset maitonäytteet. ”Pidämme näytemitan yleensä viikonloppuna kuun alussa. Navetalla menee silloin pidempään ja Tomin sisko tulee mummon avuksi vahtimaan poikia”, Anu Ylirintala kertoo lapsiperheen hoitojärjestelyistä. Verkkopalvelusta saatavia raportteja Ylirintalat seuraavat vähintään kerran kuukaudessa mittalypsyn jälkeen ja toisinaan myös tiheämmin. Aina ajan tasalla ja saatavissa olevat raportit ovat verkossa kätevästi haettavissa. Ylirintalat kiittelevätkin nykyisten raporttien kattavuutta. Erilaiset laskelmat tukevat talouden suunnittelua, mikä on viimeisen vuoden aikana korostunut. ”Tilakunto on hyvin monipuolinen ja havainnollinen paperi. Sitä paperia luemme tarkasti”, Ylirintalat sanovat. ”On mielenkiintoista seurata, miten oma tila sijoittuu maan muihin tiloihin verrattuna.” Raportti näyttää Ylirintaloiden mielestä selvästi myös kehitettävät kohteet. Jos jokin luku on huonommalla puolella, syitä siihen mietitään sekä kahdestaan että neuvojan kanssa. Tilakunto-raportissa eri tunnusluvut on jaoteltu kuvaamaan tuotosta, hedelmäl-

YLIRINTALAN TILA � Kauhava

� Yrittäjät Anu (35) ja Tomi (39)

Ylirintala, lapset Antti (5) ja Veikko (3) � 50 lehmää ja nuorkarja, pihatto vuodelta 2000, 2 x 5 -paikkainen kalanruotoasema � Keskituotos 10 336 kg, 4,11 % rasvaa, 3,58 % valkuaista � Peltoala 53 ha, josta 2 ha vuokralla, kaikki nurmella

lisyyttä, ruokintaa ja hyvinvointia. Tilan tuloksia verrataan muiden tilojen lukuihin prosenttilukuina. Mitä pienemmän prosenttiosuuden sisälle tiloista kyseisen tilan tulos sijoittuu, sitä parempi tulos on. Vertailuryhmää voi rajata usean tekijän suhteen. ”Raportit ovat selkiytyneet ja yksinkertaistuneet viime vuosina”, Ylirintalat kiittävät.

Tarkentunut ruokinta tuo säästöjä Ruokinnan Ylirintalat kokevat tarkentuneen tuotosseurannan tulosten myötä. Koska lehmille syötetään täysrehua, on maitotuoton ja rehukustannuksen suhde erityisessä seurannassa. ”Ravintoaineiden saantia seuraamalla näkee, ettei tule yli- tai aliruokintaa. Varmasti meillä väkirehun käytöstä on tullut maltillisempaa eri laskelmien myötä”, Tomi Ylirintala miettii. ”Väkirehumääriä pudotetaan nyt aiemmin lypsykauden lopulla eikä ruokita ”jos 1 Maito ja Me 4/2015

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO se vielä lypsäisi” -ajatuksella. Kyllä lehmä lypsää hyvällä säilörehullakin”, Anu Ylirintala lisää. Myös hiehojen ruokintaa on tarkennettu. Niille ostettiin ennen halvinta väkirehua ja poikimisissa oli jonkin verran ongelmia. ”Väkirehu vaihdettiin hiehoille suunniteltuun väkirehuun ja on sanottava, että ongelmat poikimisissa ovat vähentyneet”, isäntä myöntää emännän nyökytellessä. Säilörehupaaleista tilalla otetaan kymmenkunta rehunäytettä vuodessa. Uusi näyte paaleista lähtee yleensä aina, kun siirrytään syöttämään eri lohkon paaleja. Analyysitulokset menevät suoraan myös neuvojalle, joka tarvittaessa tarkentaa ruokintasuunnitelmaa niiden perusteella. Tarkentunut väkirehuruokinta ja kulloinkin syötössä olevan säilörehun mukainen ruokintasuunnitelma ovat tuoneet säästöjä isäntäväelle ja hyvinvointia karjalle. Täysrehun vaihtaminen vilja-tiiviste -ruokintaan lisäsäästöjen saamiseksi ei ole järkevää, sillä se vaatisi investointeja varastotiloihin ja koneisiin.

Enemmän maitoa ja hyvät pitoisuudet Ylirintaloiden vuonna 2000 rakennetussa pihatossa on tilat 50 lehmälle ja nuorkar-

ǏǏVeikko on ahkera apulainen sekä navetta- että konehommissa. Isoveli Antti oli juttuhetkellä päivähoidossa.

jalle. Vuotta myöhemmin remontoidussa vanhassa navetassa on kolme poikimakarsinaa, pikkuvasikoiden yksilökarsinat sekä kaksi ryhmäkarsinaa vasikoille. Pihaton nuorkarjatilojen remontissa vuonna 2011 ritiläkarsinat muutettiin makuuparsiksi ja niiden myötä lehmien makaaminen ritilällä on loppunut. ”En olisi alun perinkään halunnut nuorkarjalle ritiläkarsinoita, mutta navetan rakentamisen aikaan ei oikein uskottu, että hiehoillekin voisi tehdä makuuparret”, Tomi Ylirintala sanoo.

Navetan halkaisevan ruokintapöydän toisella puolella ovat hiehot, toisella puolella lehmien parret. Säilörehu jaetaan rehunjakovaunulla ja väkirehun lehmät saavat kolmesta kioskista. Karja on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ay-rotuista. Navetan tietokoneelta Ylirintalat seuraavat väkirehun syöntiä sekä maitomääriä ja maidon virtauksia. Aktiivisuusmittauskin järjestelmään kuuluu, mutta kiimat näkyvät heidän mukaansa kyllä ilmankin. ”Solumittaus sähkönjohtokyvyllä oli hyvä apu, mutta se ei toiminut korjauksen jälkeenkään”, isäntä harmittelee. Maidon hinnan lasku tuntuu myös Ylirintalan tilalla. Tarvittavia koneinvestointeja ei tässä tilanteessa pysty tulorahoituksella tekemään. Keväällä lainoihin tehtiin ylimääräisiä lyhennyksiä, mutta nyt ne voi unohtaa. Suuria muutoksia tilan toiminnassa ei ole pienentyneiden maitotulojen vuoksi tehty, mutta moni kannattavuuden kulmakivi on kirkastunut entisestään. ”Maitoa navetasta pitää tulla, peltotuet eivät näillä hehtaareilla auta. Keskituotoksen on pysyttävä ainakin nykyisessä tasossa”, isäntä luettelee. ”Onneksi maidon pitoisuudet ovat tänä vuonna kohonneet, niistä tulee lisätiliä.”

• • •

Terveydeltään parhaat

terveet, tuottavat ja pitkäikäiset eläimet pienemmät eläinlääkärikulut lisääntynyt tehokkuus ja eettisen tuotannon edistäminen

Kuva: Elisabeth

Parempaa tuottoa sinulle! FabaTerveVG-sonnit on valittu erittäin hyvän utareterveyden, vähäisten solujen, hyvän sorkkaterveyden sekä vähäisten eläinlääkärihoitojen vuoksi. Näillä sonneilla on terveys geeneissä. Terveet eläimet ovat huolettomia ja ne pitävät kulut kurissa. Ne ovat näkymättömiä lehmiä.

Maito ja Me 4/2015

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat, me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Faban kumppani

Timo Latomäki Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laboratorio -palvelut timo.latomaki@ valio.fi

Hanna Laitinen Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@ valio.fi

Tuotosseurannan uudistus laboratorion näkövinkkelistä

aliolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirryttiin kesän 2015 aikana käyttämään uudenlaisia tarvikkeita. Näytepikareista tuli saranakannellisia ja ne laitetaan tiloilla muovisiin sinisiin telineisiin, jotka lähetetään pahvilaatikkoon pakattuina Seinäjoen aluelaboratorioon. Uudistus on vähentänyt laboratoriossa tehtävää työtä, muun muassa pikarien kansien avaus ja tyhjennys hoituvat nyt automaattisesti. Lisäksi muutos ja kehitys mahdollistavat uusien analyysipalveluiden tarjoamisen valiolaisille maitotiloille.

Näytteiden tunnistus ennen analysointia Laboratoriossa suurimmat muutokset kohdistuivat näytteiden tunnistamiseen ja näytepikareiden käsittelyn automatisointiin. Näytteet tunnistetaan yksikössä, joka ohjaa näytteet analysaattoreille. Tunnistusyksikössä tutkitaan myös, onko esikoodatuille tuotosseurantanäytteille tilattu lisäanalyysejä (esimerkiksi tiineystesti). Jos näytetilaus löytyy, näytepikari ohjautuu analysaattorilta talteen eikä hävitettäväksi. Tunnistus alkaa näytepikarin viivakoodin lukemisella. Jos näytteet on otettu itse tarroitettuun näytepikariin, karja- ja leh-

mätiedot ovat luettavissa suoraan tarrasta. Jos näytteet on otettu esikoodattuun pikariin, tunnistamiseen tarvitaan tiedot, jotka on lähetetty tilalta NäyteLinkki-ohjelmalla. Näytteitä ei voida tunnistaa, jos näitä tunnistetietoja ei ole lähetetty tilalta tai tiedot ovat puutteellisia. Tunnistamattomia TUSE-näytteitä on laboratorion kylmiössä jatkuvasti 100–300 kappaletta. Nämä näytteet toki analysoidaan ja niitä yritetään tunnistaa myöhemmin. Suurimmalle osalle tiedot saadaankin jälkikäteen. Valitettavasti joka kuukausi on myös näytteitä, joille tunnistetietoja ei koskaan tule. Niiden analyysitietoja ei voida lähettää eteenpäin Valmaan eikä Laskentakeskukseen. Itse tarroitettavien pikareiden osalta tunnistaminen sujuu ongelmitta, mikäli tarrat on liimattu oikein. Väärään kohtaan liimatut tarrat hidastavat analysointia, sillä laboratoriossa joudutaan käsittelemään manuaalisesti jokainen väärin tarroitettu pikari.

Näytteet kulkevat sinisissä telineissä alusta loppuun Maitotilat laittavat saranakannelliset näytepikarit sinisiin muovitelineisiin, joissa ne kulkevat laboratoriossa automaatiojärjestelmän avulla analysaattoreille. Aikaisemmin pikarit jouduttiin siirtämään analysointitelineisiin käsin. Yhdessä telineessä on 10 paikkaa ja pikari napsautetaan paikoilleen pidikkeeseen. Jos pikarit on napsautettu paikoilleen oikein jo tilalla, ei laboratorion tarvitse asetella niitä uudestaan telineeseen. Maitonäytteet sekoitetaan ennen analysointia tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Sekoitus on automatisoitu, samoin kansien

avaus ja sulkeminen, jotka tehtiin aiemmin käsin. Myös analysoitujen pikareiden tyhjennys ja tuhoaminen tapahtuvat automatiikalla, joten manuaalinen työ on vähentynyt merkittävästi.

Tietojärjestelmähaasteita Laboratorion automaatioon on liittynyt myös tietojärjestelmien uudistaminen. Vaikka järjestelmät testataan ennen käyttöönottoa, ei kaikkia virheellisiä toimintoja havaita etukäteen. Automaation tekninen toiminta erilaisissa häiriötilanteissa on aiheuttanut yllätyksiä, ja joitakin näytteitä on voinut jäädä sen vuoksi analysoimatta. Virheet ovat valitettavasti näkyneet puuttuvina analyysituloksina esimerkiksi tiineystestien osalta. Korjaustoimenpiteitä on tehty ja analysointiprosessiin hallinta häiriötilanteissa on parantunut. Kaikki tunnistetut järjestelmävirheet korjataan mahdollisimman nopeasti, mutta aina ei ole helppoa löytää virheen perimmäistä syytä. KUVA: TIMO LATOMÄKI

Näytetarvikemuutos oli yksi tärkeä osa Valion Seinäjoen aluelaboratorion analysointilinjan automatisointia.

ǏǏNäytteiden tunnistusyksikkö. Maito ja Me 4/2015

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO

Kaj Nyman

Laatuasiantuntija Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut kaj.nyman@valio.fi

ONNISTUNEEN MAITOHUONEEN

tunnusmerkit

Maitohuoneen kone- ja varastotiloineen tulee taipua moneen: se on elintarvikkeen säilytystila, teknisten laitteiden toimintaympäristö ja ihmisen työtila. Toiminnoilla on osittain ristiriitaisia tarpeita, joten toteutus vaatii ajatusta.

aitohuoneella tarkoitetaan lähtökohtaisesti elintarvikkeen varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettua tilaa. Lainsäädännössä maitohuone onkin rajattu käsittämään maidon säilytyksen ja lypsyvälineiden käsittelyn. Maitohuoneeseen saa sijoittaa sellaista maidonkäsittelyyn liittyvää tekniikkaa ja toimintoja, joiden on syytä olla tilasäiliön tai lypsykoneen läheisyydessä ja jotka liittyvät lypsyyn ja maidonkäsittelyyn. Jotta maidon jäähdytys ja varastointi saadaan järjestettyä hyvin, on hyvä noudattaa seuraavaa periaatetta: Maitohuone maidolle, konehuone koneille ja varastohuone käyttöhyödykkeille. Hyvin toimivan kokonaisuuden voi toteuttaa monella eri tavalla. Yhteistä on- nistuneille maitohuoneratkaisuille on, että hyvillä perusratkaisuilla kuten toimintojen jaolla, sijoittamisella, tilavarauksella, laiteasettelulla ja ilmanvaihdolla on tehty toimiva maitohuoneaihio, joka on viimeistelty onnistuneilla yksityiskohdilla.

Sijoita huone harkiten Maitohuoneen sijoittamisessa on huomioitava niin navetan sisäisen kuin ulkoisenkin liikenteen tarpeet. Navetan sisällä tarpeet vaihtelevat jonkin verran lypsyjärjestelmän mukaan. Parsinavetassa lypsykoneen päätelaite, pesulaite ja lypsinten pesutelineet asennetaan useimmiten maitohuoneeseen.

Maito ja Me 4/2015

Niin ollen maitohuoneen ja navetan välinen liikenne pitää olla sujuvaa myös kiskoilla kulkevien lypsy-yksiköiden kanssa. Lypsyasemilla ja automaattilypsyssä navetan ja maitohuoneen välinen liikenne ei ole yhtä tiheää tai tilojen välillä ei ainakaan liikutella samanlaista tavaramäärää kuin parsinavetassa. Maitohuoneen ja navetan väli voidaan toteuttaa yhdellä tai kahdella ovella. Jos välissä on vain yksi ovi, on oltava varma siitä, että ilma ei liiku navetasta maitohuoneen suuntaan. Maitohuoneen sijoittamisella suhteessa navetan muihin toimintoihin voidaan vaikuttaa maitohuoneen yleiseen hygieniatasoon, kuten esimerkiksi kärpästen esiintymiseen: vasikkatiloista voi kehittyä kärpästen tukikohta.

ONNISTUNUT MAITOHUONERATKAISU � Harkittu sijainti: maitoauto,

ilmansuunta, muut tilat � Toiminnot jaettu: maito, kone, varasto � Tilaa tarpeen mukaan � Laitteet sijoitettu toiminnon mukaan � Hyvä ilmanvaihto kaikissa tiloissa � Viimeistely toimivilla yksityiskohdilla.

Ulkoisen liikenteen tarpeet koskevat lähinnä maitoautoa, jonka pitää päästä maitohuoneen ovelle suoraan ajaen tai yhdellä sujuvalla perutuksella. Keräilyn kannalta on tärkeää, että tyhjennysletku voidaan vetää maitoautosta suoraan tilasäiliön tyhjennyshanalle. Autokuskin ja tilanväen kulkureittien ei tulisi mennä ristiin. Maidon jäähdytyksen kannalta on parasta, jos maitohuone tai tila jossa tilasäiliön kylmäkoneisto sijaitsee, voidaan sijoittaa rakennuksen pohjoispuolelle.

Tilavarauksen mitoittaminen Maitohuoneen koko määräytyy sinne tulevien laitteiden ja toimintojen mukaan. Ensin pitää päättää, minkälaiseen tilasäiliöratkaisuun päädytään. Ulos asennettava siilotilasäiliö voi olla varteenotettava vaihtoehto, kun tarvitaan noin 15 kuution tai suurempi säiliö. Tilasäiliön valintakysymyksissä tulee ensiksi olla yhteydessä omaan osuuskuntaan ja keskustella asiantuntijoiden kanssa eri vaihtoehdoista. Maito- ja konehuonekokonaisuuteen asennetaan paljon laitteita, joiden määrä ja koko vaihtelevat järjestelmä-, tekniikka- ja merkkivalinnan mukaan. Tarkka laitelista ja oikeilla mitoilla oleva asennuspiirustus auttaa mitoittamaan tilavarauksen oikein. Asennuspiirustukseen tulee sisällyttää kaikki kiinteät asennukset kuten vesi ja sähköasennukset, jotta ne eivät aiheuta hankaluuksia tai yllätyksiä laiteasennusten yhteydessä.

KUVA: ESA MANNINEN

ǏǏKoko maitohuoneen levyinen kourumallinen lattiakaivo on toimiva ja hyvä ratkaisu. Lattiakaatojen teko leveää kourua kohti on myös helppoa.

Laitteiden sijoittaminen Maitohuoneeseen sijoitetaan sellaista tekniikkaa, jonka on toiminnallisesti oltava tilasäiliön ja lypsykoneen välittömässä läheisyydessä. Muu tekniikka kuten esimerkiksi tyhjökoneet, kompressorit ja lämminvesivaraajat asennetaan konehuoneeseen. Jokaisen asennettavan laitteen osalta on mietittävä muun muassa tulevat ja lähtevät liitännät, kiinnitystavat, käytön ja huollon vaatima tila, valaistustarve, hygieniavaatimukset, meluhaitat, ilmanvaihdon tarve ja laitteen lämpötilavaatimus. Lämmön talteenotto ja maidon esijäähdytys kuuluvat tänä päivänä lähes jokaiseen uuteen laitteistoon. Näiden järjestelmien vesisäiliöt ja putkitukset vaativat tilaa, joten niiden suunnittelu ja laitevalinnat pitää tehdä aikaisessa vaiheessa. Robottitiloilla puskuri(bufferi)säiliölle on syytä varata tila tilasäiliön vierestä. Muille säiliöille olisi hyvä löytää muu sijoituspaikka.

la, jotka on varustettu kunnollisella putkituksella. Kannattaa kuvitella tilanne, jossa joudutaan tyhjentämään tilasäiliö maidosta. Koko maitohuoneen levyinen kourumallinen lattiakaivo ei ole niin tarkka tilasäiliöhanan paikan suhteen ja onnistuneen lattiakaadon tekeminen leveää kourua kohti on helppoa. Kaikki maitohuoneen viemäröinnit on hyvä miettiä tarkkaan, jotta jälkikäteen ei jouduta rakentamaan viemäröintiputkia lattian päälle. Lypsykoneen ja tilasäiliön

Yksityiskohdat viimeistelevät toimivuuden Maitohuoneen viemäröinti on hyvä toteuttaa leveillä ritilällä peitetyillä lattiakaivoil-

pesulaitteet vaativat omat viemäröinnit ja automaattilypsytilalla robotti voi purkaa pesuvedet tilasäiliön hanan luona. Maitohuoneen ovet on mitoitettava niin, että myös tulevat säiliöt saadaan sisälle ilman suurempia purkutöitä. Helposti irrotettava seinäelementti voi olla yksi ratkaisu ison oven sijasta. Maitoauton kuljettajalle tehdään normilevyinen kulkuovi. Talviajan maidonkeruuta ajatellen oven (ei kuitenkaan kulkuoven!) tai seinän voi varustaa letkuluukulla. Joka päivä käytössä olevan maitohuoneen lattiaa ei ole helppoa korjata, joten lattiapinnoitus on tehtävä kerralla kunnolliseksi. Asianmukaisilla työ- ja pesutasoilla, hyvin sijoitetuilla vesipisteillä ja valaistuksella jokapäiväinen maitohuonetyö sujuu hyvin. Maitohuone on myös maitoautokuskin ja laitehuollon työtilaa ja heidän sujuva työntekonsa ja työturvallisuutensa on huomioitava. Laitehuolto tapahtuu nopeasti ja sujuvasti, jos laitteiden ympärillä on riittävästi huoltotilaa ja valoa.

TILASÄILIÖT SIILOTANKIT

Maitohuoneen ilmanvaihto Vaikka tilasäiliön kylmäkoneisto olisi asennettu konehuoneeseen, jolloin suurin jäähdytyslaitteiston tuottama lämpökuorma on siellä, niin maitohuoneessa pitää olla toimiva ilmanvaihto kosteuden poistamiseksi. Tilasäiliön huohottimen on avauduttava maitohuoneeseen, olipa kyseessä sitten ulos asennettu siilotilasäiliö, jaettu maitohuone tai yksiosainen maitohuone. Tilasäiliön pesun aikana huohottimesta purkautuu vesihöyryä, joka on poistettava huoneilmasta.

Maitohuone maidolle, konehuone koneille.

• Tehokas pesuri • Toimintojen seuranta ja rekisteröinti • Robottisäiliöt kaikille robottimerkeille

DF953/95 • tilavuudet 1 600 - 8 000 l LASER • tilavuudet 9 000 - 30 000 l SIILOTANKIT • tilavuudet 10 000 - 40 000 l

Wedholms Teollisuustie 8, 16600 JÄRVELÄ Tel. 041 - 437 0056 www.wedholms.fi aaretti.sipila@wedholms.fi Maito ja Me 4/2015

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO

Satu Takanen

ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaan hoitoon erikoistuva eläinlääkäri Peruspalvelukunta yhtymä Kallio, Nivala satu.takanen@kalliopp.fi

Mari Hovinen

ELT, Kliininen opettaja Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY ELTDK mari.hovinen@helsinki.fi

Neuvojat vastasivat kyselyyn

VEDINKASTOAINEIDEN KÄYTTÖSUOSITUKSET Kastona, suihkeena tai vaahtona annosteltavat vedinkastoaineet ovat tärkeä osa utareterveydenhuoltoa. Markkinoilla on 57 vedinkastoainetta, joista 20 (35 %) vaikuttavana aineena on jodi ja 18 (32 %) maitohappo.

Maito ja Me 4/2015

KUVA: ESA MANNINEN

edinkastoaine annostellaan heti lypsyn jälkeen ja etenkin suihketta käytettäessä on varmistettava osumistarkkuus. Lypsyrobotin työn jälkeä kannattaa välillä tarkistaa ja puuttua ainevalintaan, laitteen paineistukseen, suihkutusaikaan ja mahdollisesti suuttimen valintaan, jos osumatarkkuudessa on moitittavaa. Mikäli käytetään kastoa, on liuos uusittava päivittäin, ettei saastunut liuos leivitä tartuntoja. Suurissa tynnyreissä säilytettävä vedinkastoaine saattaa myös ”kerrostua”, joten tynnyriä kannattaa välillä sekoittaa. Vedinkastoissa vaikuttavana antibakteerisena aineena ovat jodoforit, klooriheksidiini, kloorihappo ja klooridioksidi, maitohappo ja muut hapot, vetyperoksidi ja kitosaani. Sekä jodin että maitohapon suosio vedinkaston vaikuttavana aineena on lisääntynyt. Vedinkastoaineita koskeva lainsäädäntö säädetään EU-tasolla. Ensimmäiset kaikkia EU-maita koskevat lupahakemukset ovat käsittelyssä. Jodi ja poly-vinyyli-pyrrolidiini-jodi hyväksyttiin biosiditehoaineiksi 1.9.2015. Kun tehoaine hyväksytään EUtasolla, on aikaa hakea tehoainetta sisältä-

denkin teho- tai apuaineiden käyttö on kielletty (esimerkiksi isopropanoli). Vuonna 2012 tehdyssä suomalaisessa pihattotutkimuksessa (MTT, TTS, HY) vedinkastoa käytti 84 prosenttia (42/50) lypsyasematiloista ja 91 prosenttia (29/32) automaattilypsytiloista. Tiloilla oli keskimäärin yli 80 lehmää.

Neuvojakysely vedinkastoista

ǏǏVedinkastoaineen osumatarkkuuden

tulee olla hyvä ja se on annosteltava välittömästi lypsyn jälkeen.

ville valmisteille biosidiasetuksen mukainen lupa myyntiin noin kaksi vuotta. Suomessa voi edelleen käyttää vedinkastoaineita, joiden tehoaine on vasta arvioitavana. Jatkossa markkinoilla saa myydä vain haitallisia mikrobeja tuhoavia biosidejä, joiden tehoaineen valmistaja on Euroopan kemikaaliviraston eli ECHA:n hyväksyttyjen valmistajien listalla. Markkinoilla olevissa vedinkastoaineissa onkin tapahtunut muutoksia viime vuosina, koska joi-

Vuonna 2010 ELL Laura Arminen teki lisensiaattityön vedinkastoaineiden käytöstä ja kokosi listan Suomessa markkinoilla olevista tuotteista. Lista on tarjonnut tärkeää tietoa neuvojille, eläinlääkäreille ja yrittäjille. Osana Satu Takasen erikoiseläinlääkäri-opintoja päivitimme listan vedinkastotuotteista ja toteutimme meijereiden tuotantoneuvojille suunnatun kyselyn vedinkastoaineiden käyttökokemuksista kesällä 2015. Kyselyyn vastasi 12 pääosin Valioryhmän tuotantoneuvojaa, vastausprosentti oli 63. Suurin osa neuvojista piti vuonna 2010 luotua vedinkastolistaa tarpeellisena (11/12 vastausta). Kyselyn mukaan neuvojien tilakäynnit, joilla keskusteltiin vedinkastoaineista, olivat ensisijaisesti tilasäiliömaidon kohonneesta solupitoisuudesta ja toissijaisesti

Ongelmana tarttuva utaretulehdus

Ongelmana sekalaiset utaretulehduksen aiheuttajat

Ongelmana kuiva vetimien iho

7 6 5 4 3 2 1 0 Jodi Kloori- Maito Kloori Kalvon heksidiini happo dioksidi muodostava tuote

ǏǏ Neuvojat suosittelivat useimmin jodia si-

sältävän vedinkastoaineen käyttöä, jos tilalla esiintyy tarttuvia utaretulehdusbakteereita.

Suositteli ensimmäiseksi vaihtoehdoksi

Jodi Kloori- Maito Kloori Kalvon heksidiini happo dioksidi muodostava tuote

ǏǏNeuvojat suosittelivat ensisijaisesti kloori-

heksidiiniä, maitohappoa tai kalvon muodostavan vedinkastoaineen käyttöä, jos karjassa esiintyvät utaretulehdusmikrobit ovat sekalaisia.

Suositteli toiseksi vaihtoehdoksi

maidon korkeasta bakteeripitoisuudesta johtuvia. Vähiten tehtiin robotin käyttöönottoon tai lypsykoneen testaukseen liittyviä käyntejä (keskimäärin alle 10 vuodessa). Neuvojat vastasivat, mitä vedinkastoaineen vaikuttavaa ainetta he kokemuksensa mukaan suosittelevat asiakkailleen erilaisissa utaretulehdusongelmissa. Vaihtoehdot olivat jodi, klooriheksidiini, maitohappo, kaksikomponenttituote, kalvon muodostava tuote tai jokin muu. Halutessaan sai merkitä kolme vaikuttavaa ainetta tärkeysjärjestyksessä. Jos tilalla ei ollut merkittävää utaretulehdusongelmaa, neuvojat suosittelivat ensisijaisesti vedinkastoaineita, joiden koettiin hoitavan hyvin ihoa.

Tarttuvat utaretulehdukset Utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien ollessa pääasiassa tarttuvia, suositeltiin eniten jodia sisältäviä tuotteita. Jodi vähentää tutkimusten mukaan S.aureuksen, (0,05– 1%), Str.agalactiaen (0,1–1%), KNS:n, streptokokkien ja C.boviksen (0,5–1%) aiheuttamia utaretulehduksia, suluissa mainitulla pitoisuudella. Jodi on tehokas utaretulehdusta estävä aine. Sen haittoja ovat haju ja ärsyttävyys: se kuivattaa vedinten ihoa. PVP-jodi on vähemmän ärsyttävää ja vapauttaa jodia vähitellen, mutta on teholtaan huonompi. Bakteerit eivät muodosta resistenssiä jodille, mutta Pseudomonas-bakteerit voivat kasvaa jodiliuoksessa, koska ne pystyvät muodostamaan ympärilleen limaa, joka tekee ne vastustuskykyisiksi.

Jodi Kloori- Maito Klooridi- Kalvon Muu heksidiini happo oksidi muodos tava tuote

ǏǏNeuvojat suosittelivat eniten maitohappoa

sisältävän vedinkastoaineen käyttöä, jos vetimien iho on kuiva.

Suositteli kolmanneksi vaihtoehdoksi

Ihoa hoitava ja teholtaan tunnettu vaikuttava aine on suositeltava, jos utaretulehduksen aiheuttajabakteerit ovat sekalaisia. Toiseksi eniten suositeltiin klooriheksidiiniä sisältäviä tuotteita. Klooriheksidiini vähentää tutkimusten mukaan S.aureuksen ja Str.agalactiaen ( 0,5–0,55%), KNS:n (0,35– 0,55%) ja C.boviksen (0,35%) aiheuttamia utaretulehduksia. Pseudomonas-, Proteus- ja Serratia-bakteerit ovat luonnostaan vastustuskykyisiä klooriheksidiinille, ja aineen toistuva käyttö voi johtaa kosketusihottumaan. Maitohappoa suositeltiin melkein yhtä paljon kuin klooriheksidiiniä. Sitä käytetään vedinkastoissa myös hoitavana aineena. Markkinoilla on tuotteita, joissa vaikuttavaksi aineeksi on ilmoitettu pelkkä maitohappo tai maitohappo salisyyli- tai kapriinihapon kanssa. Yhdessä rasvahappojen (laurisidiini 1,1– 5 %, kapriini- ja kapryylihappo 1,5–6 %) kanssa maitohappo on kokeellisessa altistuksessa estänyt S.aureuksen ja Str.agalac tiaen aiheuttamia utaretulehduksia. Valitettavasti maitohaposta vedinkastoaineen ainoana vaikuttavana aineena ei edelleenkään löydy luotettavaa (NMC:n standardien mukaan tehtyä) tutkimustietoa, joka vahvistaisi aineen utaretulehduksia ehkäisevän vaikutuksen. Vaikka laboratoriossa bakteereja tappava teho saataisiin osoitetuk-

si, se ei vielä todista että utaretulehdukset vähenevät tuotteen ansiosta.

Ympäristöperäiset tulehdukset Kun utaretulehdusongelman aiheuttajat olivat pääasiassa ympäristöperäisiä (Esche richia coli, Klebsiella spp., Str. uberis, Entero coccus spp.), oli suositteluissa paljon hajontaa. Eniten suositeltiin klooriheksidiiniä ja maitohappoa sekä kalvon muodostavaa tuotetta. Tutkimuksissa yleensä vain tarttuvien bakteerien aiheuttamien tulehdusten on todettu vähenevän vedinkaston vaikutuksesta, poikkeuksena klooriheksidiini, jonka on todettu tehoavan Str. uberikseen pitoisuudella 0,35 prosenttia. Vedinkastossa olevan maitohapon tai muun hoitavan aineen ihon kuntoa parantavat ominaisuudet saattavat edesauttaa vetimen sulkeutumista lypsyn jälkeen, mikä puolestaan on tärkeää ympäristöperäisten bakteerien aiheuttamien tulehdusten ehkäisyssä. Melkein kaikkien vaikuttavien aineiden ryhmissä on valittavissa tuote, jossa on myös kalvon muodostava ominaisuus. Kalvon muodostavat valmisteet eivät ole tutkimuksissa suojanneet utaretta ympäristöperäisiltä utaretulehduksilta tavanomais- 1 Maito ja Me 4/2015

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO ta vedinkastoa paremmin. Ne kuitenkin vähensivät joidenkin tarttuvien bakteerien, kuten C.boviksen aiheuttamia tulehduksia. Neuvojat myös korostivat, että kun on ongelmia ympäristöperäisten utaretulehdusten kanssa, on tärkeintä puuttua ympäristön puhtauteen.

Sekalaiset aiheuttajat Jos utaretulehduksen aiheuttajat tilalla olivat sekalaisia, neuvojat suosittelivat ensisijaisesti klooriheksidiiniä, maitohappoa tai kalvon muodostavaa tuotetta. Toissijaisena suositeltiin jodipohjaista vedinkastoa. Tutkimuksissa on todettu vedinkastoaineiden vähentävän tarttuvia utaretulehduksia. Vedinkastolla voidaan myös hoitaa vetimien ihoa ja vetimenpäitä, jolloin suoja ympäristöperäisiä tartuntoja vastaan paranee. Ihoa hoitava ja teholtaan tunnettu vaikuttava aine on suositeltava, jos utaretulehduksen aiheuttajabakteerit ovat sekalaisia, kuten tilanne hyvin usein on.

Huonot vetimenpäät ja kuiva iho Huonoihin vetimenpäihin tai kuivaan ihoon suositeltiin eniten maitohappoa sisältävää vedinkastoa. Maitohappoa on vedinkastoissa sekä vaikuttavana että hoi-

tavana aineena. Se tekee ihon kimmoisammaksi ja lisää kollageenisynteesiä. Muutama neuvoja suositteli myös kalvon muodostavaa vedinkastoa. Niihin liittyy kuitenkin riski vetimenpäiden kunnon huononemisesta – tosin tutkimustulokset ovat tältä osin ristiriitaisia. Myös jodia suositeltiin. Tutkimusten mukaan jodipitoiseen vedinkastoon lisätty glyseroli paransi vedinten kuntoa kymmenen prosentin pitoisuuteen asti. Maitohappoa on kaksikomponenttivedinkastoissa aktivaattorina. Natrium kloriitin ja maitohapon yhdistyessä saadaan kloorihappoa ja klooridioksidia, jotka vähentävät tehokkaasti bakteereita vetimen iholta. Osa maitohaposta jää vetimen pinnalle. Tutkimuksissa kaksikomponenttituotteet ovat utaretulehdusten estäjinä yhtä hyviä kuin jodi, eikä näissä tutkimuksissa havaittu vetimien ihon tai vetimenpään kuntoa huonontavia vaikutuksia. Huonoja kokemuksia kysyttäessä neuvojat kuitenkin mainitsivat ihoa kuivattavan vaikutuksen lähinnä kaksikomponenttivedinkastoissa ja joissain jodipohjaisissa aineissa. Näitä käytettäessä on hyvä pitää huolta, että valitussa tuotteessa on runsaasti hoitavia aineita.

NYT KANNATTAA HANKKIA ENSI KAUDEN NURMENKORJUUKONEET!

ENNAKKOTILAAJILLE ERIKOISHINTAAN - KYSY TARJOUS! Sama erikoishinta koskee myös varastossa olevia koneita. Maksuaikaa kaikkin koneisiin kesäkuun 2016 loppuun.

NIITTOKONEET (murskaimella tai ilman) Etuasenteiset Erityyppiset ja hinattavat takakiinniteiset, keski- ja sivuripusteiset Niittokoneyhdistelmät PÖYHIMET Pöyhimet kolmipistekiinnitys Kuljetusalustat Vedettävät KARHOTTIMET Yksi- tai moniroottoriset

FELLA-myyjäsi, AGCO Suomi Oy Lisätietoja ja lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.agcosuomi.fi

Maito ja Me 4/2015

ERIKOIS ! N A HINTA 3m 1,6–4,5 m 9,3 m työleveyteen 4,5–8,6 m 7,7–12,7 m 7,7–17,5 m 3,4–12,5 m (työleveys)

Vedinkasto onkin tärkeässä roolissa vedinten ihon hoitajana ja myös hyperkeratoosin eli vedinaukon ympärille muodostuvan lypsyrasituksesta aiheutuvan röpelöisen renkaan ennaltaehkäisijänä. Muista tuotteista mainittiin kitosaani ja muita kompleksinmuodostajia erityisesti ihoa hoitavana tuotteena. Näiden tuotteiden osalta tieteellinen näyttö utaretulehduksen vähentämisestä puuttuu.

Tutki käyttöturvallisuus tiedotteet ja suojaudu haitoilta Vedinkastoaineiden käyttöturvallisuustiedotteet kertovat tuotteiden mahdollisesti aiheuttamista vaaroista. Tiedotteista löytyi virheitä, joten vaaralausekkeen puuttuminen ei välttämättä ole tae tuotteen turvallisuudesta. Yleisimpänä vaarana on mainittu silmien ärsytys. Kaksikomponenttituotteissa varoitetaan erittäin myrkyllisen kaasun muodostumisesta. Klooriheksidiinituotteissa varoitetaan höyryistä, jotka voivat aiheuttaa huimausta ja uneliaisuutta. Maitohappo- ja kaksikomponenttituotteisiin liittyy ihoärsytysvaara. Jodi on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Summa summarum: vedinkastoaineita kannattaa käsitellä varoen, suojakäsineet ja jopa suojalasit ovat suositeltavia. Vedinkastoaineiden valmistetietojen selvittäminen on aikaa vievää. Vaikuttavien ja hoitavien aineiden pitoisuudet ovat osassa tuotteista ilmoitettu ylimalkaisesti. Vedinkaston tehoon vaikuttaa vaikuttavan aineen lisäksi tuotteen muut ainesosat ja niiden määrän lisäksi laatu, joten tuotteen arviointi ilman luotettavia tutkimuksia on vaikeaa. Mahdollisimman selkeä valmistusaineiden ilmoittaminen on hyvä myyntivaltti tuotteelle, jota ostetaan tilalle parantamaan karjan utareterveyttä. Kyselyyn vastanneiden neuvojien kokemukset ja käyttötottumukset olivat varsin hyvin linjassa teoriatiedon kanssa. Maitohappopohjaiset vedinkastot ovat edelleen ”musta hevonen”, josta kaipaamme ihon kuntoa hoitavien positiivisten havaintojen lisäksi luotettavaa todistusaineistoa vaikutuksista utaretulehdusten esiintymiseen. Neuvojien vastauksissa kiinnitettiin huomiota myös ympäristöolosuhteiden parantamisen tärkeyteen erityisesti vedinten ihon kuntoon vaikuttavina asioina. ELL Laura Armisen kirjallisuuskatsaus vedin kastoaineista Helda-kirjastossa hakusanalla ”Laura Arminen” 0 helda.helsinki.fi ELL Satu Takasen päivitetty lista ETT:n sivuilla 0 ett.fi/sisalto/utareterveys

Pesuaineluettelo apuna aineiden valinnassa VALIOLAISTEN MAITOTILOJEN käyttöön on valmistumassa pesuaineluettelo loppuvuodesta 2015. Luettelossa on yli sata eri pesu- ja desinfiointiainetta, niiden valmistajat, käyttötarkoitukset ja tärkeimmät ominaisuudet. Luettelosta löytyvät muun muassa linkit käyttöturvallisuustiedotteisiin. Luettelo julkaistaan Valmassa ja sitä päivitetään vuosittain. Ylläpitopalvelu ostetaan Luonnonvarakeskuksen (LUKE) pesuaineasiantuntijalta.

Pesuaineluettelon sisältö Pesuaineluettelo on Excel-muotoinen taulukko, jossa on kolme välilehteä: 1-lehdellä on varsinainen luettelo 2-lehdellä on taustatietoja, muun muassa valmistajien/ markkinoijien yhteystiedot 3-lehdellä on selitykset, muun muassa lyhenteet ja vaikuttavien eri aineiden merkitys Varsinaisessa luettelossa tiedot on ryhmitelty neljän otsikon alle: perustiedot, koostumus ja muut ominaisuudet, erityihuomiot sekä muuta tärkeää (ks. taulukko). Selitykset-välilehdellä kerrotaan muun muassa mitä kvatit tai fosfaatit ovat.

Pesuaineluettelo Perustiedot

Koostumus ja muut ominaisuudet

Nimi

Erityishuomiot

Muuta tärkeää

Vaikuttava aine

Soveltuuko Lelyn pesuaineeksi? (valmistajan ilm.)

Onko verkostojakelussa?

Valmistaja

Fosfaatteja (valmistajan ilm.)

Soveltuuko varastopesuaineeksi?

Käyttöturvallisuustiedote

Markkinoija

Kvatit (valmistajan ilm.)

Testattu (kyllä/ei)

Käyttöohje

Käyttötarkoitus

Neste/jauhe

KETU (kemikaalirekisteritieto)

Muuta

Vuoropesu (Kyllä/Ei)

Käyttöliuoksen pH

Milloin tiedot on päivitetty?

Annostelu, dl/10 l Tilavuuspaino kg/l

Hanna Laitinen

Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto, Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@valio.fi

Katso linkit pesuainevalmistajien netti sivuille ja pesuainesanastoa Maito ja Me -ammattilaissivustolta 0 maitojame.fi/ sections/maidon-laatu

Kuinka puhdas on puhdas?

DeLaval puhdas on selvästi puhtaampaa! Kehitämme, valmistamme ja testaamme kaikki pesuaineemme, jotta ne tarjoavat tehokkaan pesun juuri niissä olosuhteissa, joissa käytät DeLaval laitteistoja. Voit luottaa niiden olevan tarpeeksi voimakkaita hoitamaan tehtävänsä, mutta kuitenkin tarpeeksi hellävaraisia, jotta kumiosat, putket ja koneet pysyvät hyvässä kunnossa. Ne poistavat rasva-, proteiini- ja kalsiumjäämät, joita muut pesuaineet saattavat jättää jälkeensä. Näet vaikutuksen heti!

Super & Cidmax Tehokas mutta hellävarainen yhdistelmä- tai vuoropesuun.

Alkali 1+

-10%

Edullinen annostelu -vain 0,5 dl /10 l. Toimii kaikissa vesilaaduissa.

2 säkk iä 180€ PLUS+ :aa hyvillä päätöksillä

Hintoihin sisältyy ALV 24%

Lue lisää: www.delaval.fi/pesuaineet Maito ja Me 12.2015 pesuaineet.indd 1

30.10.2015 16:28:10

Maito ja Me 4/2015

TEEMA : MAIDON LAATU MAITOHUONE Puskurisäiliö

APVventtiilit

Puhtaus

Pesupallo

Toimivuus

Tilasäiliö

Pesu

Ajankohta

APV-ventiili

Jäähdytys

Jäätyminen

ǏǏKriittisimmät paikat bakteeriongelmien kannalta sijaitsevat maitohuoneessa.

Jäähtyminen

Sekoitus

Puhtaus

Toimivuus

Jäähdytysviive

Pesu

Mekaaninen teho Pesusuutin

Pesupumppu

Aika

Pesuaine

Riittävyys

Lämpö tila

Soveltuvuus

Maidon bakteeripoikkeamien hallinta automaattilypsyssä Maidon bakteeripitoisuuteen vaikuttavat tuotantohygienia, maidon lämpötila tilasäiliössä, varastointiajan kesto ja lypsyjärjestelmän toimivuus. Teksti Mikko Puumala ja Tuukka Kivioja

aidon laadussa tärkeimmät osatekijät ovat maidon soluja bakteeripitoisuus. Automaattilypsyssä bakteeripitoisuus on tilastojen mukaan suurempi kuin tavanomaisessa maidontuotannossa. Tähän ei ole yksiselitteistä syytä. Terveen lehmän utareessa olevassa maidossa ei ole bakteereja. Bakteereja pääsee ensimmäisen kerran maitoon vedinkanavassa, mutta suurin osa tulee eri pinnoilta, kuten lypsylaitteistosta, utareen ulkopinnoilta, vetimistä ja maitotankista.

Tilasäiliö Bakteeripoikkeamatilanteiden syntyessä yleisimmin vika löytyy tilasäiliöstä. Vikana näissä tapauksissa on ollut yleensä pesun tai jäähdytyksen epäonnistuminen. Pesun epäonnistumisen syynä on yleensä pesuaineen loppuminen, pesuainepumpun tai letkun rikkoontuminen tai pesupumpun tai suuttimen epätäydellinen toiminta. Maidon nopealla jäähdytyksellä on suu-

Maito ja Me 4/2015

ri merkitys maidon bakteeripitoisuuteen, sillä bakteerit pystyvät lisääntymään nopeasti lämpimässä. Maito tulisi jäähdyttää kahden tunnin sisällä lypsystä alle neljän asteen lämpötilaan. Tilasäiliön lämpötilaa tuleekin seurata säännöllisesti, myös pesutulos tulisi tarkastaa aina tilasäiliön pesun jälkeen. Maitohuoneen lämpötilan tulisi pysyä matalana myös kesäaikaan, jotta maito ei pääse lämpenemään ja maidon jäähdytys ja lämmöntalteenotto toimivat. Lisäksi maitohuoneen lämpötilalla on merkitystä puskurisäiliön pesutuloksen kannalta, ettei maito ehdi kiinnittyä puskurisäiliön seinämiin. Jos jokin epäonnistuu tai hajoaa tilasäiliössä, voi syntyä bakteeriongelma. Kriittisin kohta on tilasäiliön pesu: jos pesu epäonnistuu, pääsevät bakteerit kasvamaan nopeasti. Jäähdytyksestä johtuvat ongelmat tapahtuvat yleensä tilasäiliön tyhjennyksen jälkeen, kun suuressa säiliössä on vähän maitoa.

Lypsyjärjestelmä Lypsyjärjestelmässä bakteeripoikkeaman syy liittyy yleisimmin pesuun. Maidon bakteeripitoisuus maitoisilla pinnoilla alkaa kasvaa kiihtyvästi kahdeksan tunnin kuluttua edellisestä pesusta. Tästä johtuen on tärkeää, että lypsyjärjestelmä peseytyisi vähintään kahdeksan tunnin välein. Lely Astronaut A4 -robotin lypsyjärjestelmässä on käytössä yksisuuntapesu, sen suurena etuna on sen lyhyt ajallinen kesto.

Pesuun liittyy neljä osatekijää, joiden tulee olla kunnossa, jotta pesu onnistuu. Ne ovat pesuaine, pesun toiminnallinen teho, pesuveden lämpötila ja pesuaika. Robotin ja sen edustan ulkoisella puhtaudella on myös merkitystä maidon bakteeripitoisuuteen. Niiden puhtaudesta olisikin hyvä huolehtia ja puhdistaa ne riittävän usein. Niiden puhdistamisessa olisi tarvittaessa hyvä käyttää vettä ja saippuaa. Lely Astronaut A4 -robotin lypsyjärjestelmässä olevan puskurisäiliön toiminta liittyy sekä tilasäiliön toimintaan ja lypsyjärjestelmän toimintaan. Siitä johtuvat bakteeriongelmat ovat jokseenkin yleisiä. Puskurisäiliö peseytyy jokaisessa pääpesussa, niinpä pääpesun tulisi tapahtua viimeistään kahden tunnin kuluttua tilasäiliön tyhjennyksestä. Maitosuodatin on usein vaikuttavana, mutta myös aiheuttavana tekijänä poikkeamatilanteissa. Bakteeritilanne johtuu aiheuttavasta tekijästä, vaikuttavat tekijät voivat olla edesauttamassa bakteeriongelman syntymisessä. Vaikuttavia tekijöitä maitosuodattimeen liittyen ovat vaihtotiheys kolme kertaa päivässä, vaihdon hygieenisyys, vaihdon oikea-aikaisuus, tiivistepintojen puhtaus ja takaiskuventtiilin puhtaus. Maitosuodatin tulisi pyrkiä vaihtamaan ennen pääpesua, koska likainen maitosuodatin heikentää pesutoiminnallista tehoa ja pesuveden mukana maitolinjaan kulkeutuu likaa.

ideaalia

ROBOTTI

TILASÄILIÖ

� Kulutusosien tarkastus ja

� Seuraa ja kirjaa

oikea-aikainen vaihto � Käsivarren (harjavarsi ja vedinkupit) ja jetterin pesu saippuavedellä päivittäin � Pidä vedinkuppien ilmareiät auki ja seuraa tyhjälypsyaikoja � Pidä laserin linssi puhtaana.

lämpötila � Tarkista tankin pesutulos pesun jälkeen � Seuraa pesuaineiden kulutusta.

ǏǏHyviä käytäntöjä bakteeriongelmien välttämiseksi robotilla ja tilasäiliöl-

lä. Näitä rutiineja ja tarkastuksia noudattamalla voidaan välttää suurin osa bakteeriongelmista.

Mikko Puumalan ja Tuukka Kiviojan opinnäytetyön aihe oli maidon bakteeripoikkeamatilanteiden hallinta automaattilypsyssä. Työ toteutettiin vastaamaan Lely Astronaut A4 - lypsyrobotin toimintaan liittyviin kysymyksiin. Opinnäytetyössä etsittiin keinoja bakteeripoikkeamatilanteiden hallintaan ja tiedonkulun tehostamiseen. Lisäksi kartoitettiin bakteeriongelman aiheuttajia. Opinnäytetyöhön haastateltiin robottihuoltoa, tilaneuvojia ja maitotilayrittäjiä. Työ toteutettiin Osuuskunta Pohjolan Maidolle ja NHK-Dairylle. Opinnäytetyön tekijät ovat valmistuneet kotieläinagrologeiksi Oulun ammattikorkeakoulusta keväällä 2015. Työn tekijöiden kotitilat tuottavat maitoa Osuuskunta Pohjolan Maidolle.

Kysy lisää rehutilausta tehdessäsi!

Lisää seleeniä! A-Rehun maitotilan rehuissa on nyt entistä enemmän seleeniä ja jopa puolet siitä on erittäin hyvin imeytyvää orgaanista seleeniä.

TuhtiTäysrehu TuhtiTäysrehu suunniteltiin tuottajien toiveiden mukaan: runsaasti energiaa sisältävä rehu tuottaa entistä enemmän maitoa ja täydentää lehmien ruokintaa haasteellisen rehukesän jälkeen.

Tiedonkulku bakteeri poikkeamatilanteissa

Lue lisää aiheesta Maito ja Me -ammattilaissivustolta 0 maitojame.fi/sections/ maidon-laatu

-R

sä

aho it u ks el

Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

Nopea reagointi, matala varoitustaso ja tiivis yhteydenpito prosessin eri osapuolten kesken ovat todella tärkeässä asemassa bakteeritilanteen nopean hoitamisen kannalta. Muutoin ongelmat pääsevät venymään ja vaikeutumaan. Tiedonkulussa maitotilayrittäjä on avainasemassa, että tieto kulkeutuu meijeriltä laitevalmistajan robottihuoltoon, jotta robottihuolto voi tarpeen vaatiessa aloittaa oman toimintansa lypsyjärjestelmän suhteen.

Haluaisitko laskun meijerin kautta?

Tarvitsetko maksuaikaa? A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 1,85 %.

Twin filterin on todettu vähentävän maitosuodattimesta johtuvia ongelmia. Se sijaitsee maitolinjan loppupäässä ja sen hygieenisemmällä sijainnillakin voi olla merkitystä asiaan. Muita lypsyjärjestelmään liittyviä vaikuttavia tekijöitä ovat maitopumpun tiivisteiden eheys ja puhtaus, lyhyiden ja pitkien maitoletkujen eheys, pesutelineen puhtaus ja vedinkuppien osuminen siihen pesun aikana, maidonkokoojan puhdistuminen, AP V-venttiilien toimivuus, käsivarren ulkoinen puhtaus ja kulutusosien sopivuus, eheys ja oikea-aikainen vaihto, mukaan lukien sleeve-kasetin ja esimaitolaitteen oikea toiminta ja puhtaus. Näiden asioiden johdosta, robotin oikea-aikaisen ennakoivan kunnossapidon ja huollon merkitys korostuu. Olosuhteista johtuvat bakteeripoikkeamatilanteet ovat harvinaisia, mutta ne saattavat edesauttaa bakteeriongelman syntyä. Päivittäisillä rutiineilla olosuhdeongelmat on helposti hoidettavissa. Yksittäisten tuotantoeläinten sairaudet saattavat aiheuttaa korkean bakteerimäärän maidossa, mutta sellaiset sairaudet ovat harvinaisia.

ä m ik aksua

A-Maito

Maito ja Me 4/2015 41 Rehut ja ruokintaratkaisut

TEEMA : MAIDON LAATU

Homeinen rehu aflatoksiinin lähde Aflatoksiini M1 on homesienten tuottama terveydelle haitallinen, karsinogeeninen homemyrkky. Maitotuotteissa esiintyessään sen lähde on tyypillisesti eläinten syömä homeinen vilja tai muu rehukomponentti.

faltoksiinin M1 suuret pitoisuudet voivat olla vaarallisia eläimille. Raakamaitonäytteistä tutkitaan aflatoksiinia jatkuvasti, sillä sen valvonta kuuluu Suomessa kansalliseen vierasaineiden valvontaohjelmaan. Evira ottaa näytteitä tuotantotiloilta sekä kuljetuseristä. Myös Valio tutkii aflatoksiinia M1 raakamaitonäytteistä omassa valvontaohjelmassaan. Näissä tutkimuksissa aflatoksiinia on löytänyt pieniä määriä kuljetuseristä, mutta pitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä kuin sallittu enimmäispitoisuus (rajaarvo = 0,05 ppb). Valiolla valmistetuista maitojauheista on myös löytynyt muutamia kertoja pieniä määriä aflatoksiinia M1. Jauheista todetut määrät ovat olleet raja-arvon alapuolella, mutta yksittäisissä tilamaidoissa sallittu pitoisuus on ylittynyt. Homemyrkkylöydökset aiheuttavat aina selvitystyön, jotta tilanne saadaan korjattua tilatasolla.

Hanna Laitinen Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@ valio.fi

Murskeviljan säilöntä on kriittinen homeiden muodostuksen kannalta. Sen säilönnässä pätevät samat ohjeet kuin säilörehun tekemisessä. Säilöttävän viljan on oltava riittävän kosteaa, eli > 30–35 prosenttia, jotta rehumassa saadaan tiiviiksi. Rehumassaan jäävä ilma aiheuttaa riskin homeiden kasvulle. Kuiva vilja tulisi säilöä esimerkiksi propionihapolla, jolloin säilyminen ei perustu käymiseen tai ilmatiiviyteen, vaan propionihapon kykyyn estää hiivojen ja homeiden kasvua.

teissa todetut aflatoksiinilöydökset aiheuttavat aina mittavan selvitystyön, joka tehdään yhteistyössä tuotantolaitoksen, Valio Alkutuotannon ja laboratorion sekä osuuskunnan ja tilojen kanssa. Seinäjoen aluelaboratoriossa on käytössä aflatoksiinin määritysmenetelmä, joten selvitystyö käy nyt aiempaa nopeammin, kun näytteitä ei tarvitse lähettää Eviraan. Tavoitteena on löytää tilat, joilta homemyrkkyjä on päätynyt maitoon, jotta voidaan tehdä korjaavat toimenpiteet.

Ongelmaselvitykset

Katso selvitysprosessin eteneminen Maito ja Me -ammattilaissivustolta 0 maitojame.fi/sections/maidon-laatu

Maitojauheissa tai muissa maitovalmis-

Miten aflatoksiinia voi päätyä maitoon? Maidossa esiintyy aflatoksiinia M1, joka on aflatoksiinin B1 metaboliatuote. Sitä muodostuu homeista rehua syöneiden lehmien maksassa. Maitoon aflatoksiinia M1 päätyy vain 1–2 prosenttia, loppu erittyy virtsaan. Aflatoksiinia erittyy maitoon noin 12–48 tunnin kuluttua siitä, kun lehmä on syönyt pilaantunutta rehua. Pitoisuus maidossa laskee 1–4 vuorokauden kuluessa, kun pilaantunut rehu poistetaan ruokinnasta. Aflatoksiinin lähde on tyypillisesti homeinen vilja tai muu homehtunut rehukomponentti (esimerkiksi mäski). Selvityksiä tehtäessä myös apevaunujen puhtaus on huomioitava. Jos kasvavassa viljassa on homemyrkkyjä muodostavaa homesientä, saattaa homemyrkkyjä muodostua jo kasvupaikalla ja se voi levitä edelleen viljavarastossa. Kuivan viljan kastuminen varastossa voi myös lisätä homemyrkkyjen lisääntymisen riskiä varastoinnin aikana.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Nännipesu – Vedinten pesuaine, joka pesee vetimet puhtaiksi ja auttaa pitämään vedinihon kunnossa. Käyttö on edullista ja sopii myös koko eläimen pesuun. Hajusteeton. Tehotippi – Tehokas jodipitoinen vedinkastotiiviste vedinten ja utareiden desinfiointiin. Pitkäkestoinen desinfioimisvaikutus (sisältää hitaasti vapautuvaa PVP-jodia). Sopii myös ihon haavaumien puhdistukseen. Tehotippi Soft Plus – Jodipohjainen käyttövalmis vetimien desinfiointiaine. Sopii hyvin myös roboteille. Tuotteella on bakteereja ja hiivoja tuhoava vaikutus. Sisältää lisäksi vedinihoa hoitavaa ja kosteuttavaa glyseriiniä.

Tiedustele tuotteita edustajilta ja meijeristä. UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Maito ja Me 4/2015

TEEMA : MAIDON LAATU

Tero Kanala

Kehitysneuvoja Osuuskunta ItäMaito Valio Kehitys -palvelut tero.kanala@valio.fi

Antti-Pekka Partonen

Tutkija, erotus- ja tuotantoteknologiat Valio Oy antti-pekka. partonen@valio.fi

Valio testaa lietteen jakeistamista tilamittakaavassa ”Valio voisi kerätä myös lietteen maitotiloilta?” Näin esitettiin Savonia-ammatti korkeakoulun Maito-hankeen Itä-Suomen Maitotilabarometri 2012 -kyselyssä kehittämisehdotuksena. Näin ei vielä toimita, mutta asiaan on paneuduttu.

Valion teknologiaosaaminen merkittävässä roolissa Osaaminen erotusteknologioissa on ollut Valion ehdoton vahvuus sekä tuote- että

Maito ja Me 4/2015

KUVA: TERO KANALA

aatalousyhtymä Immosen yli sadan lehmän lietteet on separoitu jo muutaman vuoden ajan. Separoitu nestejae toimii hyvin nurmilla ja se saadaan levitettyä sijoittamalla nurmikasvustoon. Perinteinen separointi ei kuitenkaan vähennä lietteen kokonaismäärää. MTY Immosen tilalla ollaan kiinnostuneita menetelmistä, jolla lietettä voidaan jatkokäsitellä separoinnin jälkeen. Lietteen käsittelyllä on tilalla merkitystä, sillä kauimmaiset peltolohkot ovat yli kymmenen kilometrin päässä. Korpijärven kylällä on useita suuria yksiköitä, joten lietettä on kuljetettava etäämmälle. Syyskuussa MTY Immosen tilalla testattiin jatkokäsittelymenetelmiä, joiden avulla nestejakeen kiintoainepitoisuutta voidaan vähentää entisestään ja lietteen kokonaismäärää pienentää merkittävästi.

ǏǏTyppi-kalium-tiivisteen vahvuutta voidaan menetelmässä säätää.

teknologiakehityksessä. Samaa osaamista voidaan hyödyntää maidon lisäksi myös muissa nesteissä. Useisiin eri erotusteknologioihin perustuva lietteen jakeistamismenetelmä on todettu toimivaksi laboratorioolosuhteissa ja patentoitu jo vuonna 2014. Uuden jakeistamismenetelmän tavoitteena on erotella lietteestä kuivajae, ravinnetiiviste ja vesi. Nestejakeen käsittelyä ja ravinteiden hyödyntämistä tutkitaan Valion T&K:n toimesta yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipisteen kanssa. Lietteen kokonaismäärää on mah-

dollista vähentää jopa 65 prosenttia, millä on merkitystä maitotilayrittäjän arkeen.

Oikea tavara oikeaan paikkaan Nurmi on maitotilayrittäjän tärkein rehukasvi ja karkearehu on mahdollisuuksien mukaan hyvä tuottaa itse. Lietelannan jakeistaminen mahdollistaa eri lantajakeiden tehokkaan käytön nurmenviljelyssä. Kiintoainesta voidaan käyttää nurmen perustamisessa, jolloin hitaasti liukenevat ravinteet ovat paremmin nurmen käytettävissä itämisvaiheessa. Kiintoaines on myös helppo mullata ennen kylvöä. Rehunteon jälkeen nurmi tarvitsee nopean lähdön seuraavaa korjuuta varten, jolloin se tarvitsee typpeä. Nestemäiset ja lähes kiintoaineettomat jakeet saadaan siististi sijoitettua peltoon, jolloin ravinteet eivät pääse haihtumaan. Ravinteet ovat siellä missä niitä tarvitaan. Nestemäinen lannoite ei myöskään tahri kasvustoa, jolloin rehu voidaan korjata puhtaampana.

Käsittely maksaa aina Kehitetty menetelmä vaatii lisäaineita sekä koneita ja laitteita, joten lietteen jakeista-

KUVA: TERO KANALA

ǏǏKäsitelty nestejae on helppo sijoittaa siististi nurmelle.

Lietteen kokonaismäärää on mahdollista vähentää jopa 65 prosenttia. minen maksaa. Kustannussäästöt on haettava kokonaisuudesta, ja on huomioitava, että lanta on tilalle arvokas lannoite. Syys–lokakuussa toteutettujen kokeiden perusteella on voitu tehdä kustannuksista alustavia laskelmia, joiden mukaan uudella menetelmällä tapahtuva käsittely ja saatujen jakeiden levitys maksaisi melko tarkasti saman verran kuin urakointiseparointi sekä separointijakeiden levitys. Vaikka käsittely onkin hieman kalliimpaa, tämä kustannustaso on pääosin seurausta huomattavasti vähentyneestä levitysmäärästä. Merkittävin hyöty jakeistamisesta on lietteen kokonaismäärän pieneneminen. Lietteen levitys on paremmin järjestettävissä kiireisenä aikana. Lisähyötyä saadaan, jos vielä voidaan ajankohdassa huomioida sääolosuhteet ja kasvin kasvuvaihe. Jakeistetut ja tiivistetyt ravinteet mahdollistavat niiden kuljetuksen myös kauimmaiselle lohkolle. Voisiko tämä mahdollistaa tilan kannattavan laajentamisen ja sitä kautta positiivisen kassavirran? Mahdollistaako menetelmä sitoutumisen yhä

tiukentuviin ympäristövelvoitteisiin? Voidaanko tilalle niin arvokas karjanlanta saada tehokkaampaan käyttöön parantaen pellon rakennetta ja ravinnetasoa, mikä mahdollistaa suuremman sadon? Näistä koostuu se hyöty, minkä lietteen käsittely tuottaa tilalle. Työt jatkuvat näiden vaihtoehtojen selvittelyllä, jotta esimerkiksi yrittäjä voi ottaa menetelmän kannattavasti käyttöön.

Valion ympäristövastuu Lietetutkimukset aloitettiin 2012 ja menetelmää on testattu vuoden 2014 toukokuusta lähtien Tekes-rahoituksella Valion toimesta. Tutkimusprojekti jatkuu 2016 kesäkuuhun. Projektin lopussa on tarkoitus paneutua tarkemmin prosessisuunnitteluun, menetelmän tuomiin hyötyihin ja kehittyvän karjatilan kannattavuuteen. Projektin lopputuote on kuvaus tilatasoisesta tai liikuteltavasta laitteistosta, jonka jälkeen päätetään, miten prosessikehitystä jatketaan yleisesti käytettävän lietteenkäsittelyprosessin toteuttamiseksi.

FUSION PLUS -yhdISteLmäPaaLaIN McHale Fusion on saatavana myös markkinoiden yksinkertaisimmalla muovisidonnalla – Fusion PLUS.

McHale Fusion -paalaimien tuotannosta yli puolet on muovisidontakoneita. Muovisidonnan edut: • Paali on helpompi avata • Ristikkäiset muovikerrokset kestävät pistoja paremmin • Muovisidotulla paalilla ilmatiiviys on parempi kuin tavallisella, verkolla sidotulla paalilla

McHale ja Konefarmi Suomessa 10 vuotta! Lisätiedot: Pekka Liimatainen 040 500 7509, myyntipäällikkö Anders Vahtola 050 463 1351

www.konefarmi.fi Maito ja Me 4/2015

Säilörehun- ja murskeviljansäilöntään

Tilan kannattavuus paranee

Nopeampi pH:n lasku rehussa säilyttää energian ja ravinteet

Enemmän puhdasvalkuaista rehuun

Kärki Sil-All 4x4 +

Entistäkin tehokkaampi Kärki Sil-All 4x4+ sisältää älykkäitä bakteereja, jotka parantavat säilörehun aerobista vakautta ja varmistavat hyvän säilörehun haastavissakin olosuhteissa. Kärki Sil-All 4x4+ vastaa nykyajan säilörehunteon ja ruokinnan haasteisiin. Se varmistaa nopeimman pH:n laskun, entistäkin pienemmät kuiva-ainetappiot, paremman valkuaisen ja sulavuuden. Tilan kannattavuuden keskeinen tekijä on maksimoida oman säilörehun tuottavuus –Kärki Sil-All takaa korkealaatuisen säilörehun aina viimeiseen syöttökertaan saakka! Tee vuoden paras investointi tilallesi ja hanki Kärki Sil-All 4x4+ varmistaman oman rehusi tuottavuus. Lisätietoa aluevastaaviltamme tai puh. 064 298 900.

www.karkiagri.fi

Suorituskykyä kaikkiin olosuhteisiin

KONEKLINIKKA

Uutta mittaustekniikkaa utareterveyden ja lypsyn edistämiseksi

Esa Manninen

Neuvontapäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut esa.manninen@ valio.fi

Osa valiolaisten osuuskuntien asiantuntijoista on tämän syksyn aikana saanut käyttöönsä edistykselliset, lypsyn aikana käytettävät VaDiaalipainetallentimet. Lypsykoneen toiminnan luonne paljastuukin parhaiten juuri lypsyn aikana tehdyissä mittauksissa.

nsimmäiset tallentavat mittarit otettiin Suomessa käyttöön yli kymmenen vuotta sitten. Valioryhmän neuvonta on hyödyntänyt nyt laajemmin käyttöön otettavia VaDia-mittalaitteita niiden kehitystyön aikana jo useamman vuoden ajan. Erittäin hyödylliseksi on osoittautunut myös se, että mittarin avulla saadaan tietoa nännikumin sopivuudesta. Sama nännikumimalli ei ole kaikille karjoille sopiva ja tilakohtaisesti kyseessä on aina kompromissi. Alipainetallenninta voidaan käyttää sekä perinteisen lypsyn että automaattilypsyn mittauksiin. Mittaustaajuus on 200 Hz (200 kertaa sekunnissa!) jokaisessa kanavassa, joten nopeimmatkin paineiskut tai muut alipainehäiriöt saadaan tallennettua. Perinteisessä lypsykoneessa mittaukset tehdään yleensä lypsimessä ja lypsyrobotissa mittauskohteena on nännikuppi. Alipainetallenninta voidaan käyttää myös maito- ja hanaputkistojen alipaineen tarkastamiseen tai lypsyrobotin alipaineen seurantaan.

Utareterveyden ja lypsyn edistämiseksi – VaDia-mittaukset A. Epäilet lypsykonetta utareterveysongelmien aiheuttajaksi. B. Haluat varmistua siitä, että lypsykoneen toiminta ja asetukset ovat hyvät lypsyn tuottavuuden kannalta, myös automaattilypsyssä.

Keskustele osuuskunnan asiantuntijan kanssa, onko mittaamiselle tarvetta. Mikäli mittauksille on perusteet, sovitte tilakäynnin.

ǏǏVaDia-alipainetallennin lypsimeen kiinnitettynä. Mittauspaikat ovat lyhyt maitoletku (lypsyalipaine), lyhyt tykytysletku ja kaksi nännikumin kaulusta OT ja VE.

Mitä saat? 1. Asiantuntijan tekemät mittaukset ja havainnot lypsyn aikana. 2. Tilakäyntiraportin suosituksineen.

Mitä tuloksista saadaan irti VaDia-mittauksista saadaan tilakohtaista tietoa lehmiin vaikuttavasta lypsyalipaineesta, tyhjälypsystä ja nännikumin sopivuudesta. Mittausten jälkeen alipainetallentimen tallentamat tiedot siirretään tietokoneelle analysoitavaksi. Jotta mittauksista tehtävät päätelmät perustuisivat riittävään määrään mittauksia, tehdään perinteisen lypsyn aikana mittauksia yleensä niin paljon kuin on mahdollista. Mitatuista lypsyistä lasketaan keskiarvot muun muassa lypsyalipaineelle, kaulus alipaineelle ja tyhjälypsyajalle. Myös paineiskujen määrä per lypsy lasketaan.

Nännikumin oltava oikean kokoinen Hyvin tärkeä ja hyödyllinen mittauskohde on nännikumin kauluksen alipaine, joka

VaDia-alipainetallennin on käytössä seuraavilla Valioryhmän asiantuntijoilla: Laura Parmainen Osuuskunta ItäMaito Anne Ikävalko ja Anu Potila Osuuskunta Länsi-Maito Anne Ylinen Osuuskunta Maitosuomi Sanna Jokela Osuuskunta Pohjolan Maito Eija Järvinen ja Aila Loikkanen Osuuskunta Tuottajain Maito Kaj Nyman ja Esa Manninen Valio Alkutuotanto

kertoo sekä nännikumin sopivuudesta että tyhjälypsystä. Norjalaisessa tutkimuksessa (Rønningen, O. & M.D. Rasmussen, 2008) nännikumin kaulusalipaineen ja utareterveyden välillä havaittiin merkittävä yhteys. Kyseessä on yksi lypsykoneen tärkeimmistä utareterveyteen ja lypsyn sujumiseen vaikuttavista ominaisuuksista.

Raportissa suositukset perusteluineen Tilakäynnin jälkeen asiantuntija laatii raportin, jossa esitellään yhteenveto mittaustuloksista ja annetaan tarvittavat suositukset perusteluineen. Liitteinä ovat tarkemmat mittausraportit. Maito ja Me 4/2015

HENKILÖ

ǌǌOman osuuskunnan

kautta tehtävä maidon markkinointi vähentää maitotilayrittäjän riskejä, Hannu Kainu sanoo.

HANNU KAINU luottaa valiolaisuuteen Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvostossa vaikuttanut Hannu Kainu luottaa Valioon ja valiolaisen maidontuotannon tulevaisuuteen. Omissa käsissä pidettävän jalostuksen ja markkinoinnin merkitys suomalaiselle maitotilayrittäjälle on kiistaton.

Maito ja Me 4/2015

alioryhmän osuustoiminnassa kohdellaan jäsenyrittäjiä tasapuolisesti koosta tai sijainnista riippumatta, Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajamailla Kyyjärven kunnassa maitotilayrittäjänä toimiva Hannu Kainu muistuttaa. Kainu omaa vankan kokemuksen valiolaisten hankintaosuuskuntien ja Valion hallinnosta. Hän tietää, että vahva tuotekehitys ja riittävä markkinaosuus antavat Valiolle sijaa kauppojen hyllyillä. Hannu Kainu tuli omalta tilaltaan maidot keränneen Perhon Osuusmeijerin hallitukseen ja varapuheenjohtajaksi vuonna 1978. Oman osuuskunnan lisäksi hän on vaikuttanut maitokentän rakennemuutokseen ja kehitykseen useissa yrityksissä 36 vuoden ajan. Vuodesta 2012 hän on toiminut Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtajana ja Valio Oy:n hallintoneuvostoon Kainu kuului vuodet 1997–2014. Luottamustehtävät hän jättää vuoden 2015 lopussa 64 vuoden ikäisenä.

Eteenpäin katsova pärjää Maitokentän rakennemuutoksilla on haettu entistä edullisempaa kustannusrakennetta, kilpailukykyä ja tätä kautta parempaa maidon hintaa omistajayrittäjille. Mitkä asiat korostuvat muutoksissa? ”On nähtävä riittävän kauaksi tulevaisuuteen. Asioita tutkimalla ja keskustelemalla löytyvät oikeat ratkaisut”, Hannu Kainu korostaa. Muutostarve pitää ennakoida eikä saa jäädä odottelemaan. Ensimmäisiä konkreettisia kokemuksia joskus vaikeistakin ratkaisuista Kainu sai siirrettäessä pienen Perhon osuusmeijerin voin valmistus suuremmalle meijeriyksikölle aluksi yhden kesän ajaksi ja myöhemmin pysyvästi.

Teksti ja kuvat Tuomo Kautonen

Oman osuuskunnan kautta tehtävä maidon markkinointi vähentää maitotilayrittäjän riskejä. Yrittäjä kantaa kyllä vastuun tilansa investoinneista ja tuotannosta. Riskit vähenevät kuitenkin oleellisesti, kun maito markkinoidaan oman osuuskunnan ja oman jalostavan yhtiön toimesta. Valio turvaa osaltaan tilan tuotannon jatkuvuuden kehittämällä uusia tuotteita ja etsimällä niille markkinakanavat. ”Maitotilayrittäjä markkinoi tuottamansa maidon tätä kautta itse, eikä tärkeä tehtävä luisu sivullisten käsiin”, Kainu korostaa.

on Kainun mielestä tärkeää vaikuttamista, kuuluipa hallintoon tai ei. Toisaalta omistajat kantavat myös vastuun huolehtimalla yrityksen omien pääomien riittävyydestä. Osuuspääomien perintä ei kuitenkaan Kainun mukaan ole toistaiseksi tullut erityisen raskaaksi hyötyyn verrattuna. Omistuksen rajaaminen Suomeen on myös tärkeää. Esimerkiksi monikansallisen Arlan omistus jakaantuu moneen maahan, mutta yrityksen tuloksen jaossa ei huomioida erilaisia tuotanto-oloja.

Valiossa tuottajat samanarvoisia

Vapailla markkinoilla Valio pärjää

Osuustoiminnassa kohdellaan kaikkia omistajayrittäjiä samanarvoisesti: maidosta maksetaan sama hinta tilan sijainnista tai tilakohtaisesta maitomäärästä riippumatta. Omistajia ei luokitella hyviin tai huonoihin koon tai sijainnin mukaan. ”Eriarvoistaminen olisi tavallaan omistajan hylkäämistä ja merkitsisi osuustoiminnan loppua.” Kainu kertoo itse olevansa Osuuskunta Pohjolan Maidon ehkä eteläisin tuottaja, ja osuuskunnan pohjoisin maito haetaan Utsjoelta. Jo pelkkä osuuskunnan jäsenyys

”Nyt eletään vaikeata aikaa, mutta syvimmästä aallokosta päästään pian eroon ja markkinatilanne normalisoituu”, Hannu Kainu luottaa. Hän mainitsee kaksi rasitetta yli muiden: idänkaupan rajoitukset ja kotimaan markkinoiden viranomaissääntely. Venäjälle viennin korvaajaksi haetaan voimakkaasti uusia markkinoita. Mahdollinen sanktioiden poistaminen lisää aikanaan mahdollisuuksia, mutta automaattisesti se ei kuitenkaan palauta entistä tilannetta. Valion maitomäärä näyttelee Kainun mukaan alle kahta prosenttia koko EU:n maidontuotannosta, joten tälle määrälle kyllä löytyy myyntikanavia. Huomio kannattaa suunnata parhaan katteen antaviin tuotteisiin. Tuotekehitys ja markkinointi tuottavat jollain aikavälillä aina tulosta. Myynti on muutaman vuoden aikana lisääntynyt esimerkiksi Ruotsissa ja jopa voimakkaan maidontuotannon Tanskassa. Kaukana sijaitsevien Amerikan ja Kiinan lisäksi kannattaa katsoa myös lähem- 1

Jo pelkkä osuuskunnan jäsenyys on tärkeää vaikuttamista, kuuluipa hallintoon tai ei.

Valio markkinoi yrittäjän puolesta Hannu Kainun mielestä hankintaosuuskuntien ja Valion merkitys omistajayrittäjille on kiistaton. Hän laskee pitkälti Valion ansioksi, että maitoa pystytään tuottamaan Suomessa näinkin paljon. Kattava valikoima ja korkeakatteiset tuotteet kompensoivat vähemmän kannattavia. Pelkän vähäkatteisen perusmaitojauheen valmistukselle ei hänen mielestään suomalaista maidontuotantoa voida rakentaa. Valion melko suurella markkinaosuudella on oma merkityksensä. Markkinataloudessa myös voima ratkaisee. Suuren tuotevalikoiman omaavaa yritystä ei niin vain korvata kaupan hyllyssä muilla toimittajilla.

ǏǏSeija ja Hannu Kainu ovat hoitaneet Kaunisto-nimistä tilaansa Hannun veljen Heikki Kainun kanssa maatalousyhtymänä vuodesta 1981.

Maito ja Me 4/2015

HENKILÖ

Maitotilayrittäjä ja hallintomies Hannu Kainu (64 v.) toimii maitotilayrittäjänä Kyyjärven kunnassa Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan rajamailla. Kainu on pyörittänyt Kyyjärven kirkonkylän tuntumassa sijaitsevan Kaunisto -nimisen tilan tuotantoa puolisonsa Seijan ja veljensä Heikin kanssa aluksi perikunnan nimissä ja vuodesta 1981 maatalousyhtymänä. Perheet asuvat paritalossa eri talouksissa. Maatilan työt on vuosien ajan tehty osakkaiden voimin, mutta nyt Heikki Kainu työskentelee myös tilan ulkopuolella. Navetassa on 46 partta lypsylehmille ja lisäksi uudistustarpeen verran paikkoja hiehoille ja vasikoille. Sonnivasikat lähetetään välitykseen. Muutamaa holsteinyksilöä lukuunottamatta puhdas ayrshire-karja tuottaa lehmää kohti 9–10 000 maitokiloa vuodessa. Navettatyötä helpotetaan lisälaitteilla, joista tärkeimpiä ovat sukkularuokkija sekä kaikkiaan kuutta lypsintä kuljettavat lypsykiskot. Säilörehu jaetaan Avantilla ja rehusäilönnässä Kainut käyttävät AIV S -happoa. Viljan propionihapposäilönnästä on useiden vuosien pääosin myönteiset kokemukset. Tilan peltojen sijainnista ja läheisestä asutuksesta johtuen lehmiä ei laidunneta. Eläimet liikkuvat navetan lähelle sijoitetulla laajalla jaloittelualueella ja ruokitaan sinne säilörehulla. Viljeltävästä 65 hehtaarista yhtymä omistaa 27 hehtaaria. Pellot ovat pääosin nurmella ja viljasta merkittävä osa puidaan maidontuotannosta luopuneen naapurin pelloilta. Naapuriyhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia jo edellisen sukupolven aikana. Omaa tarkkuussilppuria lukuun ottamatta lähes kaikki peltokoneet on hankittu yhdessä naapurin kanssa. ”Koneet saa puoleen hintaan, kun hankkii kahdestaan”, Hannu Kainu havainnollistaa. Vuosien mittaan kustannukset tasaantuvat, joten kustannusten jaossa ollaan suurpiirteisiä, eikä hiuksia halota. Hannu ja Seija Kainun perheen kaksi aikuisikäistä poikaa ovat valinneet ammattinsa tilan ulkopuolelta. Kauniston tilalla ei siis ole tiedossa jatkajaa. Nykyisin voimin tuotanto jatkuu kuitenkin toistaiseksi. Valiolaisten luottamustehtävien lisäksi Kainulla on takanaan pitkä ura kunnan ja tuottajajärjestön useissa luottamustehtävissä. Vapaa-aikanaan hän viihtyy metsällä ja kirjojen parissa. Kuntoiluharrastuksista ehkä mieluisin on syvälumihiihto pohjoisen rinteillä.

NYT ON AIKA PÄIVITTÄÄ LANNANPOISTOLAITTEESI!

Sveaverken alkuperäiset osat Ransucolta, mm. DeltaMaster, Robust ja Komprimatlaitteisiin (aikaisemmin myyty myös Odintuotemerkillä).

ransuco.fi 02-484 080 50

Maito ja Me 4/2015

mäksi itäblokista irtautuneisiin uusiin EUmaihin, joiden kansantulo kasvaa nopeasti. Kotimaassa tapahtuva kilpailun rajoittaminen harmittaa pitkäaikaista hallintomiestä erityisesti. ”Ulkopoliittisten vientirajoitusten lisäksi viranomaiset vaikeuttavat tavattomasti suomalaista maidontuotantoa. Valiolaiset maitotilayrittäjät on laitettu maksajiksi erityisen haastavassa tilanteessa.” Viranomaisten asettamat rajoitukset koskevat erityisesti kotimaan perusmaitomarkkinoita, joten sääntely kattaa suunnilleen puolet koko tuotannosta. Riittäisi ainoastaan kotimaan rajoitusten purkaminen, koska Valio kyllä pärjää vapailla markkinoilla.

Pätevä johto ja luotettava henkilöstö Valion johto ja työntekijät saavat Kainulta tunnustusta. ”Asiat kyllä osataan!” Tuotekehityksen tuloksia nähdään päivittäin maitohyllyissä. Työntekijöiden edustus Valion hallintoneuvostossa lisää keskinäistä luottamusta, omistajan näkökulma pysyy esillä ja mahdolliset muutostarpeet tiedostetaan ajoissa. Organisaatiossa ajoittain käytäviä ytneuvotteluja ei voi välttää. Kainu muistuttaa kuitenkin, että jatkuva muutos on tuttua myös maitotilayrittäjille. ”Suomen maitotiloilla käydään jatkuvaa yt-neuvottelua.” Tilojen tuotantoa on tehostettu jatkuvasti ja karuimmillaan se on merkinnyt maitotilojen lukumäärän rajua pudotusta vuosi toisensa jälkeen.

VALIORYHMÄ

Marko Puhto

Toimitusjohtaja Osuuskunta Pohjolan Maito marko.puhto@valio.fi

OSUUSTOIMINTA

– maidontuotannon kasvava voima Maailman maidontuotannossa osuustoiminnalliset yritykset

keräävät 57 prosenttia maidosta. Osuustoiminnallisten yritysten osuus kasvaa tulevaisuudessa.

suustoiminnallisten yritysten syntymisen yksi lähtökohta on aikoinaan ollut pääomien puute. Yhdistämällä voimavaroja pystyttiin keräämään tarvittavia pääomia jalostuksen ja kaupankäynnin kehittämiseksi. Keskeisimpiä asioita on omistus ja siihen liittyvä päätösvalta. Maailma muuttuu ja osuuskunnankin on muututtava mukana, toisaalta on oltava ketterä ja nopea, toisaalta on hyvä olla jossain määrin konservatiivinen.

Osuuskunnat omistavat, Valio jalostaa Valio perustettiin 110 vuotta sitten maitotilayrittäjien toimesta. Maailma on muuttunut ympärillä, mutta perusajatus ei ole muuttunut: tavoitteena on tuottaa hyötyä omistajayrittäjille. Yksi suurimpia muutoksen aikoja oli 90-luvun alun meijerifuusiot. Silloin luotiin nykyinen rakenne, jossa teollisuus ym. toiminnot siirtyivät Valiolle ja osuuskunnilla on omistajarooli. Järjestely on osoittanut toimivuutensa: verrattuna eurooppalaiseen maidon keskihintaan, Suomessa on pystytty maksamaan selkeästi korkeampaa tuottajahintaa. Ero oli vuonna 2012 suurimmillaan 12 senttiä litralta. Menes-

Omistajien tahtotila välittyy osuuskuntien hallinnon kautta Valioon. tyminen on vaatinut nopeutta, ketteryyttä ja omiin vahvuuksiin tukeutumista, muun muassa laatuun, erinomaiseen tuotekehitykseen ja vahvoihin tuotemerkkeihin. Jotta Suomessa voidaan säilyttää kannattava maidontuotanto, pitää meidän pystyä maksamaan parempaa hintaa kuin Keski-Euroopassa, johtuen meidän korkeammista tuotantokustannuksistamme.

Toinen merkittävä tekijä osuustoiminnan takana on maitotilayrittäjien pyrkimys vahvistaa asemaansa muiden markkinatoimijoiden rinnalla. Hyvänä esimerkkinä tässä on Liettua, jossa itsenäistymisen jälkeen kilpailu vapautui täydellisesti. Markkinoilla on runsaasti toimijoita, jotka kilpailevat keskenään maitomarkkinoilla. Maidon hinta on pudonnut maitokriisin myötä 20 senttiin. Liettualaisten yrittäjien haaveissa on oman vaikutusvaltansa kasvattaminen ja he ovat olleet hyvin kiinnostuneita osuustoiminnasta. Omistajuus kiinnostaa. Kilpailu on väistämätöntä eikä kauppa tunne rajoja. Erityisesti pienemmissä maidontuotantomaissa ollaan huolissaan menestymisestä suurten maidontuotantomaiden tuonnin paineessa. Pelkkä yhteistyö- tai myyntisopimus voi hetkellisesti tuntua hyvältä ajatukselta, mutta se perustuu käytännössä päämiehen hyötyyn. Hintataso perustuu markkinoilla vallitsevaan hintatasoon. Ulkoinen omistaja haluaa aina osansa voitonjaossa, tavoitteena ei ole raaka-aineen hinnan maksimointi.

Suomalaisen maitotilayrittäjät omistavat Valion

Valiolaisessa omistajamallissa omistajuus toteutuu hankintaosuuskuntien kautta. Hankintaosuuskunnilla on monia tehtäviä, mutta esiin voidaan nostaa kaksi merkityksellistä osa-aluetta. Omistajien tahtotila välittyy osuuskuntien hallinnon kautta Valioon. Valion ylintä päätösvaltaa käyttävä hallintoneuvosto sekä hallitus koostuvat osuuskuntien hallituksissa toimivista maitotilayrittäjistä. Hallintoneuvostoon kuuluu lisäksi neljä Valion henkilöstön edustajaa. Hallitus koostuu neljästä maitotilayrittäjästä. Hankintaosuuskunnan toiminnan ydin on tuottajien lähellä pysyminen. Siihen kuuluu muun muassa tuottajapalveluiden kehittäminen ja tuottaminen ja toisaalta molemminpuolinen viestiminen ja omistajan äänen kuuluviin saattaminen. Menestyminen ja olemassaolon oikeutus pitää ansaita joka päivä. Maito ja Me 4/2015

HELPPO KEITTÄÄ, VAIKEA POLTTAA.

Helppo riisipuuro 4 - 5 annosta

2 dl 2 dl 1l

vettä puuroriisiä Valio Kiehu™ maitojuomaa n. 1/2 tl suolaa Tarjoiluun Valio Kiehu™ maitojuomaa sokeria ja kanelia

UU TU US

Ohje on tehty käyttämällä Valio Kiehu™ maitojuomaa, joka ei pala helposti pohjaan. Siksi ruoanlaitto on sillä vaivattomampaa. Kiehauta vesi ja riisi kattilassa. Anna kiehua muutama minuutti, kunnes vesi on imeytynyt riiseihin. Lisää maitojuoma, sekoita ja kuumenna kiehuvaksi. Anna puuron kiehua maltillisesti n. 5 min välein sekoittaen, yhteensä n. 45 min. Kun puuro alkaa saostua, voit peittää kattilan kannella. Mausta puuro suolalla. Tarjoa maitojuoman, kanelin ja sokerin kanssa.

Valio Kiehu™ sopii erittäin hyvin: RUOANLAITTOON valio.fi/maito

KUUMIIN JUOMIIN

LEIVONTAAN …ja toki myös sellaisenaan juotavaksi

BRYSSELISTÄ

Jonas Laxåback

Kotieläinasiamies, maito- ja liha-alan edunvalvoja MTK Bryssel jonas.laxaback@ mtk.fi

CAPin tuleva uudistus YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on laskenut, että proteiinin kysyntä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 30 prosentilla. Tämä on haaste maataloudelle. Tähän päästäksemme on monella maatalouden saralla tehtävä kehitysloikkia ja maatalouspolitiikkaa tarkennettava. Komissio hakee vastausta tarjonnan ja tuottajahintojen ongelmiin. Esille nousevat vahvasti maidon- ja lihatuottajien tuottajaorganisaatiot ja osuuskunnat, jotka ovat todennäköisesti yksi vahvistuva kärki EU:n maatalouspolitiikassa. Komission teettämän tutkimuksen mukaan ne yrittäjät, jotka myyvät maitoaan osuuskunnan kautta, saavat vakaamman ja korkeamman tuottajahinnan kuin yksityisille myyvät. Niillä alueilla, joilla maitokentän osuustoiminta on heikkoa, on myös heikko tuottajahinta. KUVA: ARI NURMELA

uoantuotantoa voidaan lisätä tehostamalla maataloustuotantoa. Maailmalla käytössä oleva peltoala on kuitenkin yksi rajoittavista tekijöistä. Eurooppa on sellainen maatalousalue, jossa tuotanto on suhteellisen vakaata vuodesta toiseen. Euroopan peltoala tulee pienentymään arvioiden mukaan noin 10 prosenttia. Peltoala tulee taas kasvamaan kehittyvissä maissa, joissa sääolosuhteet vaikuttavat paljon ja satotasot vaihtelevat. Tuotantopaineeseen voidaan vaikuttaa vähentämällä ruokahävikkiä. Muutama kehityshanke Afrikassa keskittyy siihen, miten maidon laatua voidaan parantaa ja hävikkiä alueilla pienentää. Myös EU-parlamentti on esittänyt, että ruokahävikkiä pitää vähentää. Tämä on monessa EU-kysymyksessä poliittisesti taustalla.

EU:lla merkittävä rooli ruoantuottajana Maapallon pohjoispuolen maatalousalueilla on erittäin tärkeä rooli ruoantuotannossa, siksi Euroopassa maataloustuotantoa pitää kehittää. Tähän tarvitaan investointeja, uusia teknologioita ja innovaatioita sekä markkinavaihteluiden hallintaa. Nämä asettavat haasteita EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle. EU:n maatalouspolitiikka voidaan jakaa kolmeen osaan: tuottajien toimentuloa turvaavaan osaan, maaseudun elinvoimaisuutta kehittävään osaan ja markkinoita vakauttavaan osaan. Markkinoiden merkitys on korostunut viimeisimmissä CAP-uudistuksissa. Maidontuotantoa ei enää rajoiteta ja maitosektorin pitäisi tarkemmin seurata kysynnän muutoksia. Kotieläintuotannon reagointi kysynnän muutoksiin tapahtuu viiveellä ja siksi tarvitaan esimerkiksi maito- ja lihatuotteiden varastointijärjestelmiä, kun tarjonta ei vastaa kysyntää.

ǏǏTuottajien osuuskuntien merkitys on nousussa EU:n maatalouspolitiikassa.

Osuuskunnan kautta maitoaan myyvät yrittäjät saavat vakaamman ja korkeamman hinnan kuin yksityisille myyvät.

Paineita muuttaa painotuksia Suorien tukien ensimmäisen ja toisen pilarin työjakoa pitää harkita tarkemmin. Nykyisen jaon mukaan investoinnit ja tuottajien markkinahallintavälineet löytyvät IIpilarista. Suurimmat rahat liikkuvat kuitenkin I-pilarin sisällä suorina tukina tuottajille. Jäsenmaat ovat lähtökohtaisesti priorisoineet suoria tukia ja jättäneet vähemmälle IIpilarin kehittävät toimenpiteet. Suomessa tukipaino löytyy kuitenkin II-pilarin LFAja ympäristökorvaustuissa. Nykyinen kriisitilanne kotieläintuotannossa on saanut komission ja EU-päättäjät hereille: tuottajien toimeentulo pitää turvata. Aikaisemmissa uudistuksissa on liian paljon tuotu mukaan uutta sisältöä ja tärkeitä kohtia on jäänyt huomaamatta markkinapuolen osalta. Se, miten nykyinen maatalouskomissaari on ajatellut uudistaa EU:n maatalouspolitiikkaa, on vielä epäselvää. Esittääkö hän CAPin viherryttämisen väliarvion yhteydessä muutosesityksen politiikkaan ja jäävätkö esitykset sellaisiksi, että lähinnä tarkennetaan viherryttämistoimenpiteitä ja yritetään karsia byrokratiaa? Tuottajien kannalta olisi helpointa, jos nykyisellä politiikan sisällöllä voitaisiin edelleen jatkaa pidempään. Yhteisen maatalouspolitiikan budjetin turvaaminen saattaa kuitenkin vaatia uusia poliittisia argumentteja ja sisällön tarkennusta. Suuntana on silloin tuottajien kassavirran turvaaminen, tuotannon kasvattaminen kestävästi ja ruoan jalostuksen työllistävän vaikutuksen säilyttäminen. Samoja argumentteja pitää käyttää myös Suomessa keskusteltaessa maataloudesta ja sen tarpeesta saada valtion tukea. Maatalouden kansantaloudellinen vaikutus voi olla pientä, mutta maankäytön osalta sillä on jo suurempi rooli. Vielä suurempi rooli maataloudella on energian tuottajana. Maito ja Me 4/2015

KUVA: ANU ARTJOKI

TAPAHTUMAT

Valioristeilyllä viihdettä, asiaa ja hyvää ruokaa

alioristeily oli sopiva kattaus viihdettä, asiaohjelmaa ja hyvää ruokaa – se loi ympäri Suomen saapuneille maitotilayrittäjille rentouttavan kaksipäiväisen laivalla. Risteilyvieraat toivotti tervetulleiksi Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto ja Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala. Vieraita viihdyttivät ammattitaidolla risteilyn juontaja Janne Kataja, ensimmäisenä risteilyiltana esiintynyt Laura Voutilainen ja tanssiryhmä Todes. Valion palveluja omistajayrittäjille sekä tuotekehityksen uutuuksia esiteltiin laivan näyttelytilassa, jonne oli rakennettu minimessut. Messut olivat auki molempina näyttelypäivinä. Erilaisille retkille Tukholmaan osallistui moni.

Mittavia investointeja Valion johdon seminaarissa toisena risteilypäivänä Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto totesi, että Valio luo Suomeen työtä ja investointeja. Valion vientikyky takaa Suomen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden maitotuotteissa.

Maito ja Me 4/2015

KUVA: MARI KOKKO

Valion 110-juhalvuoden kunniaksi järjestetyllä Valioristeilyllä oli erityisen välitön ja iloinen tunnelma. Huimat 1 200 valiolaista kokoontui risteilemään Silja Serenadelle Helsingin ja Tukholman välille 5.–7. marraskuuta.

”Maitotilayrittäjät investoivat Suomeen 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. Valion investoinnit ovat vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa”, hän sanoi. ”Suomalainen maidontuotanto on monella tavalla erityislaatuista: meillä ei tarvita soijaa maidontuotannossa, eläinlääkkeitä ja torjunta-aineita käytetään

Teksti Anu Artjoki

ǏǏValion innovaatiojohtaja Taru Pilvi (vas.)

tarjoili Osuuskunta Länsi-Maidon maitotilayrittäjille Anna-Maija ja Jukka Kainiemelle kansainvälisille markkinoille lanseeratusta kuluttajamaitojauheesta valmistettua lämmintä maitojuomaa. ”Ihan hyvää”, totesivat Kainiemet Aasiassa aamu- ja iltapalalla tarjoiltavasta juomasta.

vähän, tuotantomme on melko hiilineutraalia ja meillä riittää puhdasta vettä ja nurmea. Näiden tekijöiden vuoksi Suomessa on EU:n puhtain maito ja terveimmät eläimet”, Kaunisto kehui. Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme kertoi seminaarissa muun muassa Valion innovaatioista ja yrityksen erinomaisessa kunnossa olevasta patenttisalkusta. ”Patentit suojaavat innovaatiota ja estävät kilpailijoita kopioimasta niitä – antavat aikaa ja etumatkaa – ja niistä saamme tuloja esimerkiksi myynnin ja lisensioinnin ansiosta”, toimitusjohtaja valotti. ”Valiolla on 50 patenttiperhettä ja 351 patenttia 50 eri maassa.” ”Patentoitujen suodatusteknologioiden avulla pystymme luomaan maidolle lisäarvoa. Investoinnit, vahvat brändit ja tuotekonseptit sekä kattava patentointi muun muassa suodatusteknologioissa mahdollistavat tulevaisuudessakin Valion menestyksen kilpaillulla maitomarkkinalla”, Annikka Hurme tiivisti.

Sähköistä markkinointia ”Haluamme, että Valio on kansainvälisyydestään ja innovaatioistaan tunnettu, Euroopan parasta tuottajahintaa maksava merkittävä vientiyhtiö, josta suomalaiset ovat ylpeitä”, Valion Tuoteryhmät ja markkinointi -vastuualueen johtaja Tuomas Salusjärvi totesi puheenvuorossaan. Salusjärven mukaan erityisen ylpeitä voimme olla sähköisistä kanavistamme, Valion ”omasta” mediasta. ”Valio.fi-verkkopalvelussa vierailee kuukausittain yli miljoona kävijää, Facebookissa meillä on 204 000 fania, Twitterissä 15 800 ja Instagramissa 9 800 seuraajaa, Valion YouTube-kanavan tilaajia on 3 010 ja Valion uutiskirjeitä lähtee kuukausittain 100 000 henkilölle”, Salusjärvi listasi. ”Tuotamme sisältöjä teemoittain eri kanaviin kuluttajan tarpeet edellä; kiinnostavaa sisältöä julkaistaan oikeissa kanavissa oikeaan aikaan”, hän tiivisti. Lue laajempi Valioristeily-artikkeli kuvineen Maito ja Me -ammattilaissivustolta 0 maitojame.fi/sections/ajankohtaista

TYÖ KEVYEKSI

Älä istu! ISO OSA päivästä kuluu istuen, vaikka onneksi maatalousyrittäjän työ on selkeästi liikkuvampaa ja vähemmän istumista vaativaa verrattuna moneen muuhun ammattiryhmään. Istumisen terveyshaittoja voi verrata tupakointiin, liialliseen alkoholin käyttöön ja ylipainoon. Päivittäinen runsas yhtäjaksoinen istuminen on yhteydessä kohonneeseen kuolemanriskiin, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, kakkostyypin diabetekseen, depressioon, syöpäsairauksiin, hengityselimistön sairauksiin ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut tänä vuonna kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi. Liikaistumisen tarkkoihin tuntimääriin suositukset eivät ota kantaa, mutta yli seitsemän tunnin istumisen katsotaan olevan liikaa. Jo kahdeksan tunnin istuttu työpäivä

Anna-Riikka Pukari Asiantuntija Mela

nostaa kuolemanriskiä 15 prosentilla vähän istuviin verrattuna. Yli seitsemän tunnin yhtäjaksoinen istuminen on niin merkittävä terveysriski, ettei edes parin tunnin kunnon juoksulenkki työpäivän jälkeen korjaa istutun päivän rasituksia. Sen sijaan istumisen tauottamisesta

Lyhyetkin jaloittelut istumatyön lomassa auttavat. on hyötyä ja lyhyetkin jaloittelut istumatyön lomassa auttavat. Maatalousyrittäjät liikkuvat työssään reippaasti muita enemmän ja näin ollen istuvat vähemmän. Erään

liikuntatestin mukaan maatalousyrittäjä käveli työviikkonsa aikana 84 kilometriä, sairaanhoitaja yhdeksän kilometriä ja toimistotyöntekijä setsemän kilometriä. Työtä ja arkea helpottavat koneet ja laitteet ovat kuitenkin osaltaan vaikuttaneet istumisen lisääntymiseen. Lypsykarjatilallisista neljäsosa ajaa traktoria yli 1 000 tuntia vuodessa. Ajomäärä on selvästi lisääntynyt vuosikymmenessä, yli tuhat tuntia ajavien osuus on kaksinkertaistunut. Myös lisääntyneet paperityöt ovat lisänneet istumista. Toimistotöitäkin voi hyvin tehdä seisoen, kunhan pöytä on sopivalla korkeudella. Suositusten mukaan jo rakennusten suunnittelussa ja sisustuksessa täytyisi ottaa huomioon esteettömyys ja fyysisesti aktiivisten valintojen suosiminen. Istumista ja paikallaan oloa suositellaan välttämään käytännössä aina, kun se on mahdollista.

Melan asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista.

VALION KOEKEITTIÖ

Joululeivonnaisia Kokeilunhaluinen leipuri saa vaihtoehtoja perinteisiin joulu leivonnaisiin eri maiden jouluresepteistä. Kahvipöydän herkkuihin sujautetaan mukaan Valion suosittuja kausimakuja kuten Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli.

läheltä ja kaukaa Amerikka

Fudge on pehmeää toffeeta. Pieni annospala riittää isompaankin makeannälkään, joten ohjeesta riittää useampaan herkkuhetkeen. Pakkaa fudgea kauniisiin pusseihin ja ilahduta ystäviäsi itse tehdyllä jouluherkulla.

Joulufudge 42 palaa

100 g taloussuklaata 1 tl piparkakkumaustetta 1 tl kardemummaa 200 g valkosuklaata 175 g Valio voita 1 dl Valio kuohukermaa 1 dl Valio maitoa 5 dl sokeria 1 prk (230 g) vaahtokarkkilevitettä, Fluff zz Paloittele taloussuklaa

kulhoon. Lisää mausteet. Paloittele valkosuklaa toiseen kulhoon. Siirrä

Maito ja Me 4/2015

sivuun odottamaan. zz Sulata voi kattilassa. Lisää kerma, maito ja sokeri. Keitä keskilämmöllä välillä sekoitellen n. 10 min. zzSekoita vaahtokarkkilevite kuuman kermaseoksen joukkoon. zz Kaada 1/3 kuumasta massasta tumman suklaan ja 2/3 valkosuklaan joukkoon. Sekoita tasaiseksi, suklaa sulaa massaan sekoitettaessa.

zz Kaada vaalea massa leivin

paperoituun (n. 18 x 24 cm) vuokaan. Lusikoi tummaa massaa sinne tänne. Marmoroi veitsen kärjellä. zz Anna jähmettyä jääkaapissa väh. 2 h. Leikkaa 3 x 3 cm paloiksi. zz Fudge säilyy huoneen lämmössä useita päiviä, jääkaapissa useamman viikon. Joulufudge on maukas lahjaidea.

Ranska

Suomi

Britannia

Täytekakun voi valmistaa hauskasti uuteen muotoon uunipellillä valmistuvasta kakkulevystä. Juhlavan kakun makumaailma luodaan luumulla ja kanelilla.

Kouhaise kauhalla reippaasti kakkua syvälle lautaselle, valuta päälle kuumaa toffee-kastiketta ja nauti!

Jouluhalko

Kolmiotäytekakku

Sticky toffee pudding

Jouluhalko eli Bûche de Noël on perinteinen ranskalainen joululeivonnainen, joka on saanut nimensä puunrunkoa muistuttavasta ulkonäöstään. Tämä leivonnainen on saanut täytteeseen jouluiset maut.

10 annosta, laktoositon POHJA

4 munaa 1 ½ dl sokeria ¾ dl vehnäjauhoja ¾ dl perunajauhoja 3 rkl kaakaojauhetta 1 tl leivinjauhetta TÄYTE

1 dl vadelmahilloa 2 dl Valio Eila® vispikermaa 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli 1 tl vaniljasokeria PINNALLE

100 g tummaa suklaata 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaaluumu-kaneli 1 dl Valio Eila® vispikermaa zz Vaahdota munat ja sokeri kovaksi,

vaaleaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet ja lisää joukkoon varovasti sekoittaen. zzKaada taikina uunipannulle leivinpaperin päälle. Paista uunin keskiosassa 225 asteessa n. 7 min. zz Kumoa kypsä pohja sokeroidulle leivinpaperille. Levitä jäähtyneelle pohjalle vadelmahillo. zz Vaahdota kerma. Lisää vaahtoon rahka ja vaniljasokeri. zz Levitä seos pohjalle. Jätä 5 cm etureunasta tyhjäksi. Kääri rullaksi. Jätä saumapuoli alle. Leikkaa molemmista päistä n. 10 cm:n pala pois. Nosta pitkä osa tarjoiluastiaan ja muotoile paloista ”oksantynkiä” ja asettele ne rullan päälle tai sivulle. zz Kuorrutus: Sulata suklaa. Sekoita rahkan joukkoon. Lisää viimeiseksi joukkoon vaahdotettu kerma. zz Levitä kuorrutus kääretortun pinnalle. Vedä haarukalla puunkuorta muistuttavat kuviot kuorrutukseen. Sihtaa päälle kaakaojauhetta siivilän läpi.

14 annosta

POHJA 4 munaa 1 ½ dl sokeria 1 dl perunajauhoja ½ dl kaakaojauhetta 1 tl leivinjauhetta TÄYTE 4 liivatelehteä n. ½ dl Valio maitoa 1 ½ prk (à 300 g) luumumarmeladia

2 (350 g) vihreää omenaa 2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli 2 dl Valio kuohukermaa tai Valio vispikermaa 1 ½ rkl sitruunamehua KAKUN KUORRUTUS 2 dl Valio kuohukermaa tai 2 dl Valio vispikermaa kanelia ja tomusokeria

zz Vatkaa munat ja sokeri paksuksi vaahdoksi. zz Yhdistä kuivat aineet. Siivilöi jauhoseos vaahtoon,

sekoita kevyesti nostellen. zz Levitä taikina leivinpaperille uunipannulle koko pellin alueelle. Kypsennä uunin keskitasolla 200 asteessa n. 10 min. Kumoa pohja sokerilla ja kanelilla sirotetulle leivinpaperille. Irrota pohjapaperi. zz Leikkaa kakkulevy pystysuunnassa 5 osaan, palojen leveydet n. 13 cm, 10 cm, 7 cm, 4 cm ja 2 cm. TÄYTE zz Laita liivatteet kylmään veteen. zz Kostuta kakkulevyt maidolla. Levitä päälle luumumarmeladi. zz Kuori ja raasta omenat karkealla raastinterällä. Yhdistä raaste ja rahka kulhossa. zz Vaahdota kerma jämäkäksi vaahdoksi. zz Kuumenna sitruunamehu kiehuvan kuumaksi esim. kahvikupissa mikrossa. Sulata joukkoon liivatteet. zz Valuta liivateseos rahka-omenaseokseen samalla sekoittaen. Lisää kermavaahto kevyesti nostellen. zz Levitä täyte neljälle isoimmalle kakkupalalle (pienin jää ilman). zz Kokoa kakku nostamalla kahdella lastalla kakkupalat päällekkäin isoimmasta pienimpään. Laita pienin kakkupala marmeladipuoli alaspäin. zz Hyydytä jääkaapissa 4 h tai seuraavaan päivään. zz Päällystä kakku aaltoilevasti vaahdotetulla kermalla. Siivilöi päälle kanelia ja tomusokeria.

12 annosta

250 g pehmeää, kivetöntä taatelia 3 dl vettä 200 g Valio voita 4 dl fariinisokeria 4 dl vehnäjauhoja 3 tl leivinjauhetta 1 tl jauhettua kanelia ½ tl neilikkaa 4 rkl kaakaojauhetta 4 munaa KASTIKE 75 g Valio voita 2 dl fariinisokeria 2 dl Valio kuohukermaa zz Lisää kattilaan paloiteltu taateli

ja vesi. Sekoita tasaiseksi samalla kuumentaen. Jäähdytä. zzVaahdota pehmeä voi ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään. zzLisää voi-sokeri vaahtoon munat yksi kerrallaan samalla sekoittaen. Lisää tämän jälkeen taateliseos ja kuivat aineet. Sekoita hyvin, mutta älä vaivaa. zzKaada taikina leivinpaperoituun uunivuokaan (n. 20 x 30 cm). Paista uunin alimmalla tasolla 175 asteessa 40 min. KASTIKE zz Mittaa ainekset kattilaan ja anna kiehua muutaman min. zzLeikkaa hieman jäähtynyt kakku annospaloiksi tai kouhaise lusikalla annoskulhoihin. Kaada päälle VINKKI kuumaa � Avaa Valion kastiketta. joulusivuilla Tarjoa heti. joulukalenteri valio.fi/joulu

Maito ja Me 4/2015

UUTTA VALIOLTA KUVA: VALIO

ǍǍValio KiehuTM maitojuoma ei pala helposti pohjaan, koska siitä on poistettu heraproteiini.

tetta testanneet kuluttajat ja ruoanlaiton ammattilaiset kehuvat.* Maito, joka ei pala helposti pohjaan, on ainutlaatuinen keksintö maailmassa, ja siksi tuote kiinnostaa myös ulkomailla. Samanlaista ominaisuutta ei ole missään muussa maidossa tai maitojuomassa maailmassa. ”Uskomme, että innovaatiollamme on todellista vientipotentiaalia. Kartoitamme parhaillaan Aasian ja Keski-Euroopan maiden kiinnostusta lisäarvomaidoillemme”, johtaja Tuomas Salusjärvi Valiolta sanoo. Valio esitteli innovatiivisia kuluttajatuotteitaan maailman suurimmassa ruokamessutapahtumassa Anugassa Kölnissä lokakuussa. Useat isot kauppaketjut eri puolilta maailmaa olivat kiinnostuneita Valion tuotteista, kuten lisäarvomaidoista.

Onnistut myös teräskattilassa

Kaupoissa tällä viikolla:

Maito, joka ei pala helposti pohjaan Valion ainutlaatuinen maitoinnovaatio – Valio Kiehu™ maitojuoma, jota on vaikea polttaa pohjaan – tuli kauppoihin joulukuun alussa. Maitouutuus valmistetaan Valion patentoimalla menetelmällä Jyväskylässä. Teksti Kaisa Tikkanen

alio on 110-vuotisen historiansa aikana kehittänyt maidosta monenlaista. Tuotekehitys perustuu tutkimukseen, kuluttajien kuuntelemiseen ja innovaatioihin – ja tietysti ihmisiin, jotka osaavat ja uskaltavat luoda uutta. ”Valion tuotekehityksessä on vuosikymmenten saatossa opittu yhtä jos toista maidosta. Tuotekehityksessä yhdistämme olemassa olevaa tietoa uusiin tutkimustuloksiin ja teknologioihin. Valio on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta heran parissa, ja

heraproteiinien lämpöherkkyys oli tunnettu tosiasia. Kun tutkimme uutta heraproteiinien suodatusteknologiaa, ajattelimme, että heran poistaminen maidosta saattaisi auttaa maidon palamisongelmaan. Oletus osoittautui oikeaksi. Kehitimme maidon, joka kestää kuumentamista ja keittämistä huomattavasti tavallista maitoa paremmin”, Valion tuotekehityspäällikkö Tiina Hämäläinen kertoo.

Kiinnostaa kansainvälisestikin Valio Kiehu™ on odotettu uutuus, jota tuo-

Valio Kiehu™ on vastaus monien kuluttajien arkiseen ongelmaan: puuro paloi pohjaan ja kattila kaipaa jynssäämistä. Uusi maitojuoma kestää kuumentamisen ja keittämisen tavallista maitoa paremmin eikä siis pala helposti pohjaan. Maitopohjaista ruokaa ei tarvitse sekoittaa ja vahtia koko ajan, vaan sen voi antaa kypsyä rauhassa välillä hämmentäen, jotta ruoan muut raaka-aineet eivät tarttuisi pohjaan. Paras lopputulos syntyy maltillisesti kuumentamalla, ja onnistut myös teräskattilassa. Valio Kiehu™ on arjen pelastus, joka sopii monenlaiseen ruoanlaittoon ja leivontaan. Se antaa täyteläisen maun erilaisiin ruokiin ja leivonnaisiin: puuroihin, keittoihin, kastikkeisiin tai vaikkapa lasagneen. Maitojuoma toimii hyvin myös kuumissa juomissa ja sopii sellaisenaan juotavaksi. Maitouutuus on D-vitaminoitu, ja siinä on rasvaa 2,5 prosenttia. Heraproteiinin poistamisen vuoksi Valio Kiehu™ maitojuomassa on hieman tavallista maitoa vähemmän proteiinia, kalsiumia ja B2-vitamiinia. Erot ravintoaineiden määrissä eivät ole ravitsemuksellisesti merkittäviä, ja Valio Kiehu™ maitojuoma on hyvä maidon tärkeiden ravintoaineiden lähde. Tuote myydään litran pakkauksissa ja valmistetaan Valion Jyväskylän meijerissä. *Research Insight Finland, kotikokeilu ja kvalitatiivinen tutkimus 1/2014, N=70 Maito ja Me 4/2015

Jälkiruoka, jossa maistuu joulu

KARPALOINEN KERROSKAKKU POHJA 250 g

piparkakkutaikinaa

TÄYTE 1 prk (400 g) 2 1 dl 2 tl 2 prk (à 200 g)

Valio turkkilaista jogurttia munaa sokeria vaniljasokeria Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli 1/2 tl kardemummaa 1 pussi (200 g) pakastekarpaloita 1 1/2 rkl perunajauhoja KORISTELUUN piparkakkuja

14 ANNOSTA

POHJA Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan (Ø 22 cm) reunaosan ja pohjan väliin. Kauli palloksi muotoiltu taikina levyksi ja painele se vuoan pohjalle ja reunoille, n. 3 cm:n korkeuteen. TÄYTE Sekoita jogurtti, munat, sokeri ja vaniljasokeri tasaiseksi seokseksi. Ota 2 1/2 dl seosta sivuun. Yhdistä loppuun jogurttiseokseen rahka ja kardemumma. Sekoita jäiset karpalot ja 1 rkl perunajauhoa kulhossa. Ripottele loppu ( 1/2 rkl) perunajauho piparitaikinapohjan päälle. Kaada rahkaseos kakkuvuokaan. Ripottele päälle karpalot. Valuta päälle jogurttiseos. Paista uunin alimmalla tasolla 175 asteessa 1 h 5 min tai kunnes kypsä. Anna jäähtyä. Irrota kakun reunat ohuella lastalla tai veitsellä ennen irtoreunan avaamista. Nosta jääkaappiin. Anna kakun vetäytyä pari tuntia ennen tarjoilua. Koristele piparkakuilla.

Tutustu muihinkin joulunajan resepteihin:

valio.fi/maustettu-rahka

Luumu ja kaneli ovat suosituimmista jouluresepteistä tuttuja makuja. Valio maustettu rahka luumu-kaneli kruunaakin joulun makuisen jälkiruoan, karpaloisen kerroskakun. Herkullisen rahkan voit oivallisesti syödä ihan sellaisenaankin!

RIITAN AAMULYPSY

Riitta Brandt

Edunvalvonta johtaja Valio Oy

Innovaatioilla irti markkinahintojen heilahtelusta

yvät uutiset antavat odottaa itseään. Alku syksystä toiveet markkinoiden vahvistumisesta virisivät, kun maailmanmarkkinahinnat vahvistuivat neljässä peräkkäisessä maito valmisteiden huutokaupassa. Vielä ei kuitenkaan ollut aika positiiviselle käänteelle; lokakuussa hinnat lähtivät taas laskuun. Milloin voidaan oikein odottaa parempia aikoja? Maitomarkkinoita analysoivat tahot, kuten maataloutta rahoittavat pankit, tutkimuslaitokset ja maitoalan yritykset, ovat useaan otteeseen siirtäneet arvioitaan siitä, milloin käänne markkinoilla tapahtuu. Tämän hetkisen käsityksen mukaan merkittävää hintojen vahvistumista olisi näkyvissä vasta ensi vuoden puolivälin jälkeen. Asetelma on yksinkertainen, mutta toki siinä on omat sivujuonteensa. Maidontuotanto kasvaa edelleen sellai sissa maissa, jotka myyvät maitovalmisteita maailman markkinoille. Toisaalta tuonti on supistunut Venäjälle ja Kiinaan, jotka ovat tärkeimmät tuontimaat, ja kysynnän hiipumista on havaittavissa myös levottomassa Lähiidässä.

aidontuotannon kasvusta puolet tulee Euroopasta, missä huhtikuun alussa luovuttiin tuotannon rajoittamisesta. Kiintiöiden poistuminen on kiihdyttänyt maidontuotantoa erityisesti Irlannissa, mutta myös Hollannissa ja Puolassa maitoa on lypsetty runsaasti edellisvuotta enemmän. Tähän mennessä suuret maitomaat Saksa ja Ranska eivät onneksi ole kasvattaneet tuotantoaan. Voimakas tuotannon kasvu Euroopassa edellisvuoteen verrattuna ja Oseanian maidontuotannon huippu voimistavat käsitystä, että vielä on liian aikaista puhua markkinoiden vahvistumisesta. Ehkä markkinat toimisivat, jos kahden suuren tuojamaan tuonti sujuisi entiseen tahtiin. Venäjän markkinat ovat olleet suljetut nyt yli vuoden merkit tävimmistä vientimaista eivätkä Valko-Venäjä, Sveitsi,

Etelä-Amerikan maat tai Uusi-Seelanti ole pystyneet korvamaan EU:n vientiä. Juuston tuonti Venäjälle on pudonnut peräti 55 prosenttia viime vuodesta. Kiina taas purkaa paisuneita jauhevarastojaan ja on sen vuoksi supistanut tuontiaan. Sivujuonteista voisi todeta, että vienti Yhdysvalloista ja Uudesta-Seelannista on supistunut, mutta eri syistä. Voin ja juuston kysyntä on Yhdysvalloissa hyvällä tasolla ja se on vähentänyt kiinnostusta vientiin. Voi on arvossaan, esimerkiksi McDonald’s on siirtynyt käyttämään aitoa voita tuotteissaan. Uudessa-Seelannissa viennin lasku taas johtuu maidontuotannon supistumisesta. Rabobank arvioi, että ensi vuonna maitotuotteiden tarjonta maailmanmarkkinoille supistuu. Pelkästään sen tulisi johtaa hintojen vahvistumiseen. Kiinan tuonnin arvellaan palaavan normaalille tasolle ensi vuoden puoli välin jälkeen. Tosin jo nyt maitomarkkinoilla hehkutetaan Kiinan yhden lapsen politiikan muuttumisesta, vaikka odotusaika on tunnetusti pitkä. Maitovalmisteiden kulutuksen arvellaan kasvavan globaalisti kahden prosentin vuosivauhtia tulevina vuosina.

ynkästä tilannekuvasta ja väen vähentämisestä huolimatta Valio on jatkanut innovatiivisella tiellään ja jälleen kerran tuonut markkinoille merkittäviä uutuuksia. Osa niistä on patentoitu, mikä tarkoittaa todellista edelläkävijyyttä. Valio vastaa kuluttajien toiveisiin ryhtymällä sokeritalkoisiin ja kehittämällä edelleen proteiinipitoisia tuotteita. Pisteenä i:n päälle saadaan jouluksi kaikkien puuronkeittäjien unelma Valio KiehuTM. Meillä ei ole varaa olla riippuvaisia maailman markkinoiden voimakkaista hintaheilahteluista. On turha jäädä odottelemaan käännettä maailmanmarkkinoilla. Keskitytään yhdessä ainutlaatuiseen yhdistelmään, minkä tuottavat maailman puhtain maito ja maailmanluokan innovaatiot. Siten pystymme jatkossakin takaamaan Eurooppalaista keskihintaa korkeamman tilityshinnan.

Keskitytään yhdessä ainutlaatuiseen yhdistelmään, minkä tuottavat maailman puhtain maito ja maailmanluokan innovaatiot. Maito ja Me 4/2015

TAVATAAN VALIOLLA ǌǌTuotekehityspäällikkö Pia Ollikainen vastaa lastenruokien ja jauheiden tuote kehityksestä Valiolla.

Lastenruoat puhtaasta maidosta KASVO Pia Ollikainen, tuotekehityspäällikkö, lastenruoat ja jauheet TYÖNI VALIOLLA Olen lastenruokien ja jauheiden tuotekehitystiimin esimies. Tiimissä työskentelee lisäkseni 7 henkilöä, joista neljä on tuotekehittäjiä ja kolme laborantteja. Teemme kaikkien Valion lastenruokien ja jauheiden tuotekehityksen. Lisäksi työaikaa kuluu jauheasiakkaiden erityisvaatimusten täyttämiseen: esimerkiksi mikrobiologiseen laatuun tai tuotteen koostumukseen liittyvissä asioissa. Myös reklamaatioiden käsittely kuuluu työhömme. MITÄ LASTENRUOKIA VALIO VALMISTAA Valiolla on kaksi lastenruokaperhettä: Valio Onni® ja Valio Tuuti®, jotka valmistetaan Valion Turengin tehtaalla korkealuokkaisista raaka-aineista. Valio Onni® tuotteisiin kuuluvat puurot, vellit, jogurttija rahkavälipalat. Valio Tuuti® tuotteet ovat äidinmaidonkorvikkeita ja vieroitusvalmisteita. Tällä hetkellä lastenruokia tehdään kotimaan markkinoille. Lastenruokien vuosivolyymi on noin 2,7 miljoonaa kiloa. Markkinaosuus on kasvussa, mutta hitaasti, koska Suomessa syntyy vain noin 60 000 lasta vuodessa. Jauhemaiset korvikkeet valmistetaan Valion Lapinlahden tehtaalla. MITEN LASTENRUOKIA KEHITETÄÄN Lastenruokien kehitystyö vaatii paljon analytiikkaa. Koostumus-, vitamiini- ja mineraalipitoisuudet on oltava lainsäädännön ja tavoitteiden mukaisia. Lisäksi jauheissa kaikkien fysikaalisten ominaisuuksien tulee olla kohdallaan, esimerkiksi liukenevuuden ja vettyvyyden, jotta jauhe ei aiheuta tukkeumia tuttipulloissa. Kehitämme joko kokonaan uusia tuotteita tai parannamme olemassa olevien laatua tai kehitämme tuotteisiin uusia makuvariantteja. Lastenruokien tuotekehitysprosessi alkaa tavoitteen asettamisella. Sen jälkeen laskemme reseptin. Kun resepti on tehty laboratoriossa valmiiksi, tehdään pilot-kokeita ja/tai tuotannon koeajoja. Tämän jäl-

Maito ja Me 4/2015

keen alkavat säilyvyyskokeet. Yleensä lastenruokien tuotekehitysprosessi on pidempi ja raskaampi verrattuna muihin tuotteisiin. Äidinmaidonkorvike on vauvan ainoa ravinto, joten tuotteen on oltava 100-prosenttisen riskitöntä. VALION VAHVUUDET LASTENRUOISSA Meillä on maailman paras maitoraaka-aine, mistä syntyy korkealaatuiset tuotteet. Maitoraaka-aineen puhtaus mikrobeista näkyy muun muassa siinä, ettei tuotteita tarvitse kuumentaa voimakkaasti. Siksi tuotteiden väri on usein kauniin valkoinen. Valio Onni® tuotteet on tehty suomalaiseen makuun. Puurojen valmistustekniikka on ainutlaatuista ja kilpailijat ovat yrittäneet jäljitellä sitä. On harmillista, että 80-luvulla puurojen valmistusmenetelmää ei patentoitu. Olemme monessa asiassa paljon parempia, mihin itsekään uskomme. MITEN TEEMME PARASTA Hyvä yhteistyö Valion eri sisäisten sidosryhmien kanssa eli markkinoinnin, tuotannon, viennin ja ostojen kanssa, on tärkeää. Parasta syntyy, kun työt tehdään hyvin johdettuina projekteina. Selkeä tavoite asetetaan heti projektin alkaessa ja työt ositetaan sekä vastuutetaan selkeästi. Projektien seurantaa on tehtävä riittävän usein ja säännöllisesti. TYÖNI HAASTEET Suurin haaste on nopeasti muuttuva työympäristö ja sen vaatimuksiin vastaaminen. Aiemmin pääpaino Valiossa oli tuoretuotteiden kehityksessä, mutta Venäjän ja maailmantilanteen muuttuessa jauheet ovat nousseet tärkeään asemaan. Tarvitsemme ketteryyttä, jotta pystymme vaihtamaan projektista ja työtehtävästä toiseen, kun painotukset muuttuvat nopeasti. Haasteena on myös suuri työn määrä kaikilla ryhmän jäsenillä. PARASTA TYÖSSÄNI Pienet onnen hetket, kun huomaa projektin tai yksittäisen asian onnistuneen. TYÖURANI Olen koulutukseltani biokemisti. Ensikosketuksen maitoon sain kesätyössä Mikkelin Osuusmeijerissä. Tein Pro gradu -tutkielmani Valiolle, valmistuin vuonna 1982 ja sain vakituisen työpaikan Valiosta juuston tutkijana. Lisensiaattityöni tein emmentalin kypsymisestä. Tämän jälkeen siirryin tuotekehittäjäksi ja lastenruoista tuli vähitellen päätyöni 2000-luvulla. Nyt minulle tarjoutui tilaisuus perehtyä myös jauheisiin, mikä on hyvin mielenkiintoista. Vuosina 2004–2006 olin työssä Nutricialla. Vuonna 2006 palasin takaisin Valiolle T&Kn teknologiaryhmään jatkamaan plasmiinientsyymiä ja maitojen lämpökäsittelyä koskevaa tutkimusta. Vuonna 2013 tarkastettiin väitöskirjatyöni maidon kasvutekijöistä. PERHE JA HARRASTUKSET Perheeseeni kuuluvat Valiolla työskentelevä aviomies ja kaksi aikuista lasta. Harrastan kasvitiedettä tunnistamalla ja valokuvaamalla luonnonvaraisia kasveja. Toinen mieluinen harrastus on latina. Kuulun ryhmään, joka kääntää 2 000 vuotta vanhoja alkuperäistekstejä. Myös harrastuksissani haluan päästä tiedon alkulähteille.

KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI

Tällä palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä.

TULOSSA Uudet yrittäjät 19.–20.1.2016 Valiolla VALIORYHMÄN osuuskuntien uudet maitotilayrittäjät kokoontuvat tammikuussa kaksipäiväiseen perehdyttämis- ja tutustumistilaisuuteen Valiolle Helsinkiin. Suuren suosion saavuttaneessa tapahtumassa sukupolvenvaihdoksen tehneille omistajayrittäjille avataan Valion liiketoimintaa, strategiaa, maidontuotannon näkymiä ja oman osuuskunnan toimintaa. Osuuskunnat kutsuvat yrittäjät tilaisuuteen.

Valio navettaseminaari 10.–11.2.2016 VALION kaksipäiväinen navettaseminaari käsittelee navettarakentamisen, eläinten hyvinvoinnin ja tilatason johtamisen aihealueita. Tilaisuus järjestetään Rantasipi Airport Congress Centerissä. Tilaisuuden pääesiintyjä professori Nigel Cook Wisconsinin yliopistosta luennoi ontumisesta ja navettasuunnittelusta. Cookin erikoisalaa ovat siirtymäkauden lehmien erityisvaatimukset ja ontumisten ennaltaehkäisy. Navettainvestoinneista kuullaan puheenvuoroja talouden, rakennusturvallisuuden, rakennuttamisen, konsultoinnin ja urakoinnin sekä tukimaailman näkökulmista sekä tilaesimerkki onnistuneesta investointiprojektista. Navetan toiminnallisuuteen liittyviä aiheita ovat robottilypsyn työn tehokkuus ja turvallisuus, käsittelytilojen tarve sekä mielenkiintoinen tila-case LEANin jatkuvan parantamisen mallin soveltamisesta maitotilalle. Viimeinen ilmoittautumispäivä seminaariin on 14.12.2015 ja ilmoittautumiset ovat sitovia. Seminaarissa on rajoitettu määrä paikkoja. Tarkempi ohjelma, hinta sekä ilmoittautumisohjeet ja -linkki Valmassa ja tuottajakirjeessä.

Maito 2020 -seminaarit VALIORYHMÄ ja Yara Suomi järjestävät yhteistyössä kolme valtakunnallista Maito 2020 -seminaaria. Seminaareissa pohditaan ravinteiden käytön sekä nurmirehun laadun ja määrän merkitystä tilan menestykseen. Maito 2020 -seminaarit: Vuokatti, Katinkulta 14.–15.1.2016 Hämeenlinna, Rantasipi 9.–10.2.2016 Vaasa, Tropiclandia 16.–17.2. 2016 (+ 18.2. urakoitsijat) Tarkka ohjelma ja ilmoittautumislinkki Valmassa. Maito ja Me 4/2015

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

LAC-KARJAHALLI

UUTUUS !

Tukeva halli esim hiehoille, vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym. • • • • • • • Toimitus sisältää kaiken tarvittavan!

Tukeva runko Vahvistetut kaksoiskaaret Peite 610 g/m2 Mitat 6000 x 6000 x 3700 Aitaosan korkeus 1550 Portin leveys 2700 Vapaa korkeus 3400

Toimitus metallilaatikossa, 850 kg

Hinta

3900,-

EASYFIX-PARRENEROTIN

LAC-KARJAHARJA

Eläinystävällinen ja turvallinen • Easyfix-parrenerotin tuo laitumen vapauden navettaasi • Easyfix-parrenerottimet on valmistettu erikoisvalmisteisesta joustavasta ja kestävästä muovista • Voidaan asentaa vanhojen metallisten erottimien tilalle • 10 vuoden täystakuu

• käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms. • kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen • käyttöjännite 230 VAC

Hinta alkaen

110,-

Hinta

1200,-

/parsipaikka

LAC-MAXI-PARRENKUIVITTAJA

LAC-VASIKKAIGLU, ETUAIDALLA

Säästää aikaa ja terveyttä • heittää kuivikkeen noin 90-120 cm • säiliön tilavuus 215 l • mukana älylaturi • 50-100 partta noin 1-2 minuutissa • soveltuu monille kuivikemateriaaleille • tyytyväiset käyttäjät

• Materiaali HDPE • Iglun mitat: korkeus 121cm. leveys 128,7cm, pituus 169cm • Aitaus: pituus 143,2cm, leveys 128cm • Sis. rehukaukalot, sadesuojan kaukalolle ja tuttisangon

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT

Ennakkotilaajan alennus –10%

Hinta

2100,-

1-4 kpl

450,/kpl

5+ kpl

430,/kpl

Kaikki hinnat alv 0%. Hintoihin lisätään toimituskulut. Hinnat voimassa 31.12.2015 mennessä tehdyille tilauksille.