Maitojame 4 2016

Maito ja Me

Marjoniemen Maito:

Koulutuksella tulosta Sivut 16–19

Teemana maitotilan kehittäminen Sivut 16–46

Varmista tilan tautisuojaus Sivut 20–23

Elämän suurin hanke Sivut 28–30

4/2016

Maitotilan kehittäminen Marjoniemen Maidossa viestintä ja vapaapäivät siivittävät hyviin tuloksiin.............16 Suojaa maitotila tarttuvilta taudeilta................20 Tarttuvat taudit uhka vasikoiden hyvinvoinnille................................................................22 Ovatko navettasi rakenteet maidontulon tulppana?........................................................................24 Päivitä vasikkalan ilmanvaihto tuubilla ............26 Elämän suurin hanke................................................28 Lisää eläinmäärä hallitusti......................................32 Maitopihatto-konseptilla rakentuu edullinen navetta.............................................................................34

Kuva: Markku Pulkkinen

Kannessa Marjoniemen Maidossa työja vapaa-aika ovat tasapainossa.

[16]

Maito ja Me

Maatilasta kuolinpesä – miten hoitaa asiat?..................................................................36 Älä ole korvaamaton.................................................37 Budjetoinnin avulla tarkkuutta talouteen.......39 Navettainvestoinnin pitää kantaa pitkälle tulevaisuuteen.............................................................44

Terveydenhuolto Streptococcus agalactiae .....................................40 Nasevan kattavuus nousussa...............................41

Valiolta Teetkö, opetatko vai johdatko?...........................47 Maitomatkalla USA:ssa ...........................................50 Valion koekeittiö.........................................................54 Ylös, ulos ja ladulle! Inspiroiva ulkoiluhaaste #suksiladulle ................................................................57 Luomuyrittäjät vieraina Valiolla...........................59 Valiokasvona Ilkka Pohjamo...................................62

[44]

Kuva: Ilkka Pohjamo

[50]

Kuva : Anu Leppänen

[16]

Kuva: Markku Pulkkinen

4 /2016

Palstat Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Toimitusjohtajalta 7 Uutiset 8 Hallituksen puheenvuoro 13 Me maitotilayrittäjät 15 Eläinlääkäri 42 Kysy asiantuntijalta 43 Koneklinikka 49 Työ kevyeksi 53 Riitan aamulypsy 61

Maito ja Me -ammattilaissivusto: maitojame.fi

28. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, maitojame@valio.fi Päätoi­mit­taja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava Maito ja Me ilmestyy helmikuussa 2017.

Maito ja Me 4/2016

3

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Maailman vastuullisin meijeri

Maitoko vaarallista ja vastuutonta ruokaa?

V

iimeaikaisen ruoantuotannosta käydyn mediakeskustelun yksi selkeä ja vahvistuva trendi on maito- ja lihavastaisuus. On vanhastaan totuttua, että maidon ja lihan kulutusta vastustetaan tai puolletaan ravitsemuksellisin argumentein. Uutta käytävässä keskustelussa on se, että kotieläintuotteiden käyttö ravintona kyseenalaistetaan vahvasti ns. vastuullisen kuluttamisen nimissä. Keskiöön keskustelussa nousevat ympäristöasiat, erityisesti ilmastonmuutos, sekä tuotantoeläinten hyvinvointi.

Se, mitä kukin meistä syö tai minkälaista dieettiä noudattaa, on jokaisen henkilökohtainen päätös. Ruoasta ja sen tuottamisesta käytävä keskustelu on kuitenkin hyvä asia.

Toisaalta, keskustelun taso nousisi oleellisesti, jos laajemmin ymmärrettäisiin, mikä rooli kotieläintuotannolla on Suomen ja koko maailman ruokajärjestelmässä.

Kuten Valiossakin tehdään työtä välillä mukavuusalueen ulkopuolella, samoin paiskitaan töitä maitotiloilla. Tilakoon kasvu ja oman tilan kehitystarpeet ohjaavat yrittäjiä perehtymään itselle vieraisiin osa-alueisiin – esimerkiksi johtamiseen ja opettamiseen.

Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Reima Luomala kirjoittaa sivulla 57: ”Nykypäivän huipputilan yrittäjä on tekijä, opettaja ja johtaja.” Maitotilayrittäjät verkostoituvat, hakevat tietoa ulkomailta ja pienryhmätoiminnasta. Pienryhmät ovat tulevaisuuden oppimisympäristö, jossa kollegoiden välillä tieto vaihtuu sujuvasti.

K

Menestystä vuoteen 2017!

7. joulukuuta 2016 Anu Artjoki Päätoimittaja Twitterissä @anuartjoki

4

Maito ja Me 4/2016

Kuva: Jutta Kuure

Koko Valion läpileikkaavan vastuullisuusohjelman päivitys on käynnistynyt uuden Valion strategian määrittelyn myötä.

Tavoitteemme on viestiä koko Valioryhmän toiminnan vastuullisuudesta yhä enemmän, laajemmalle ja kattavammin.

Vuoden 2018 alussa uudistuva Valiomaidon laatu- ja tuotantotapajärjestelmä auttaa Valion myyntiä ja markkinointia, sekä kotimaassa että maailmalla, osoittamaan alkutuotantomme erityslaatuisuutta.

Haluamme olla maailman vastuullisin meijeri. Tavoitteen eteen tarvitaan meidän ponnistelujamme sekä Valiolla että kentällä alkutuotannossa.

oko maailman peltoalasta jopa kaksi kolmannesta on sellaista, minkä hyödyntäminen ruoantuotannossa ei olisi mahdollista ilman kotieläintuotantoa. Monilla alueilla tämä tarkoittaa nimenomaan märehtijöiden avulla tapahtuvaa maidon- ja lihantuotantoa – eli nurmipellon jalostamista. Näin myös meillä Suomessa, pohjoisimmassa modernia maitotaloutta harjoittavassa maassa.

Kala, kasvikset ja juurekset ovat luonnollisesti aina kuuluneet suomalaiseen ruokapöytään ja varmasti niiden käyttöä on mahdollista lisätäkin osana terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Toisaalta puheet siitä, että kasvissyönti ja -ruoka pelastavat maailman muun muassa ilmastonmuutokselta, eivät perustu oikeaan ymmärrykseen ruoantuotannosta. Keskustelu ei saisi olla ”joko tai”, sen pitäisi olla ”sekä että”.

Maitoelinkeinon sisällä pitää kuitenkin muistaa, että tuotteitamme ostavat kuluttajat haluavat yhä enemmän tietää, miten ruoka tuotetaan, mistä se tulee ja minkälaisia vaikutuksia tuotannolla on ympäristöön ja eläimiin. Tulevaisuuden menestyvä elintarvikeyritys ei voi unohtaa vastuullista toimintatapaa koko ketjussa. Palkka tästä tulee ajan myötä luottamuksena ja siinä, että kuluttajat haluavat maksaa tuotteistamme reilun hinnan.

M

eillä Valioryhmässä on nyt niin kutsuttu tuhannen taalan paikka. Valion uudessa strategiassa on kaikkia liiketoiminta-alueita poikkileikkaavana tavoitteena vastuullisen tuotannon tavoitteiden päivitys. Työ on jo alkanut.

Lisäksi olemme parhaillaan käynnistämässä laatu- ja tuotantotapauudistusta valiolaisilla maitotiloilla. Työkalut ovat olemassa ja alku on helppoa. Meillä on lukuisa joukko asioita, joissa olemme parhaita maailmassa ja kyse on vain siitä, että osaamme kertoa niistä oikealla ja luotettavalla tavalla kuluttajille ja asiakkaillemme.

Meidän ei kuitenkaan pidä ajatella, että kaikki olisi valmista. Uskon, että oikeita asioita oikein tekemällä Valioryhmän maitoketjusta on tehtävissä maailman vastuullisin. Nyt käytävässä keskustelussa on uskallettava olla rohkea ja tavoitteet on laitettava korkealle. Tämä on osa liiketoimintaa ja siinä käytävää kilpailua.

Näin Joulun alla on hyvä muistaa, että meillä Suomessa on varaa käydä keskustelua ruoantuotannosta. Kaikkialla maailmassa näin ei valitettavasti ole.

Toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulunaikaa!

Kuva : Nina Dodd

V

alio vastaa Suomessa lähes yksin maitotuotteiden viennistä. Maidon tuotanto ja kulutus on maassamme likipitäen samansuuruista, mutta tuonnin vuoksi tuotteita on Suomesta myös vietävä. Valiossa ponnistellaan kansainvälisen kaupan eteen; uusien markkinoiden avaaminen ei käy käden käänteessä.

Esimerkiksi Kiinassa myyntityö aloitetaan lähtökohdasta, jossa kiinan kielestä puuttuu sana laktoosittomuudelle. Erinomaista pohjaa kansainväliselle kaupankäynnille oli Valion syksyinen menestys maailman suurimmassa elintarvikeinnovaatiotapahtumassa SIAL:ssa Pariisissa.

Juha Nousiainen

Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Valio Oy Maito ja Me 4/2016

5

Toimitusjohtajalta

Valion strategia katsoo kauas ja laajasti

Toimivat ja turvalliset ratkaisut navettaan Oikeat investoinnit vaikuttavat arkeen. Positiivisesti. Hyvin suunnitellussa ja toteutetussa navetassa tuottavuus lisääntyy, säästöä voi kertyä jopa tuhansia euroja. FabaNEXT-palvelulla varmistat, että navettasi on toiminnallisuudeltaan paras mahdollinen.

Lehmien käsittelyolojen parantaminen Tapaturmariskin pienentäminen toimivilla navettaratkaisuilla Eläimen itsenäinen ja turvallinen käsittely ja hoito hoitoparressa Toimenpiteiden nopeutuminen, kun eläimet on valmiiksi kerätty erilleen

Älä odottele – anna lehmän odottaa!

Mietitkö investointia?

Ota yhteyttä jo tänään!

FabaNEXT-asiantuntijoiden yhteystiedot löydät:

Kuvittele paras mahdollinen lehmä, me hoidamme loput.

www.faba.fi

Haemme kasvua maailman­ laajuisesti.

ki on tänä syksynä lanseerattu Valio MiFu® ruokarae, joka tuo uudenlasta vaihtelua ruoanlaittoon. Ruokatrendejä ja kuluttajien käyttäytymistä on seurattava tarkasti ja oltava mukana kasvavissa tuoteryhmissä, jos haluaa menestyä Suomen markkinoilla.

Lähimarkkinoilla Ruotsissa, Tanskassa, Venäjällä ja Baltiassa etsimme myös kasvua uusista tuotteista ja tuotekategorioista. Asemamme on näissä maissa hyvä, ja sen varaan on mahdollista rakentaa uutta kannattavaa kasvua.

Venäjällä on omat haasteensa vastapakotteiden vuoksi, mutta sielläkin etenemme rajoitusten puitteissa tehden kannattavaa liiketoimintaa.

Tavoitteemme on siis kansainvälinen kannattava kasvu maailmanluokan lisäarvolla. Tavoitteen saavuttamista tukevat ihmisten ja organisaatioiden kehittäminen, asiakkaiden ja kuluttajien tarpeita vastaavat tuotevalikoimat, Valio brändin vahvistaminen, tiedon parempi hyödyntäminen ja vastuullisuusohjelman päivittäminen.

Vastuu hyvinvoinnista on selkeä osa toimintaamme ja tätä pyrimme avaamaan myös arvokeskustelussa.

Arvomme ovat: henkilökohtainen vastuunotto, asiakkaan ja kuluttajan kuunteleminen ja toiveiden ylittäminen, sekä ihmisistä, eläimistä ja ympäristöstä välittäminen ja yhdessä onnistuminen.

Vahvuutemme on omistajayrittäjien, osuuskuntien ja Valion saumaton yhteistyö ja ymmärrys siitä, että me kaikki työskentelemme yhteen suuntaan, jotta suomalainen maitotilayrittäjä menestyisi. Yhdessä onnistumme.

Hyvää Joulua!

Kuva: Nina Dodd

T

oimintaympäristömme muuttuu ja siksi olemme päivittäneet myös omaa strategiaa. Päivitetty strategia 2017–2020 laajentaa markkina-aluetta ja tuotevalikoimaa. Valion on kasvettava, jos aiomme pysyä menestyvänä yrityksenä. Omistajastrategia on ennallaan: Omistajayrittäjien kaikki maito vastaanotetaan ja jalostetaan, ja yrittäjille maksetaan mahdollisimman hyvää tilityshintaa tasapuolisesti.

Suomen johtavana meijeriyrityksenä Valiolla on jo nyt hyvin laaja tuotevalikoima, ja myymme tuotteitamme noin 60 maahan. Uutuuksia tulee säännöllisesti markkinoille, ja ne menestyvät pääsääntöisesti selvästi paremmin kuin elintarvikeuutuudet Suomessa keskimäärin.

Suomessa kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset.

Seuraavien vuosien suurin haaste on löytää uusia merkittäviä markkinoita ja tuoteryhmiä, joiden avulla saamme kokonaismyynnin ja tuloksen, ja sen avulla omistajille maksettavan tilityshinnan, kasvuun. Tilityshintaa tukee myös muista kuin maitotuotteista saatava tulos.

Haemme kasvua maailmanlaajuisesti sekä lisäarvoa tarjoavilla kuluttajatuotteilla, teollisuustuotteilla että innovaatioiden kaupallistamisella.

Valion on tarjottava lisäarvoa globaaleihin kilpailijoihimme verrattuna. Korkea laatu ja laktoosittomuus ovat tällaisia kilpailuetuja. Proteiiniosaaminen tuottaa innovaatioita.

Valio ValSa® maitosuolalla on maailmanlaajuisia mahdollisuuksia. Probioottiosaamista kehitetään Valiossa edelleen LGG® liiketoiminnan myynnistä huolimatta.

Valion strateginen vahvuus piilee tuotekehityksessä sekä läheisessä yhteistyössä tuotannon, myynnin, logistiikan ja markkinoinnin kesken. Olemme Suomessa erinomaisia uusien tuotteiden lanseeraajia ja yhteistyömme asiakkaiden kanssa on kiitettävää. Haluamme olla asiakkaidemme halutuin kumppani. Nyt meidän täytyy viedä tätä osaamistamme laajemmille markkinoille. Se edellyttää myös uudenlaista tekemistä, ja kansainvälisen osaamisen lisäämistä.

Koska Suomessa kasvu perinteisissä tuoteryhmissä on rajallista, on meidän oltava luovia ja ennakkoluulottomia ja löydettävä uutta kasvua muun muassa uusien tuotteiden ja tuoteryhmien avulla. Erinomainen esimerk-

Annikka Hurme Toimitusjohtaja Valio Oy

Maito ja Me 4/2016

7

#Valiomaitoa

uutiset

ǏǏKurkista valiolaisten

maitotilayrittäjien arkeen.

Maitotilayrittäjät mukana Valion myyntiesittelyissä

tu vähemmän happamampaan. Tuotteen maku on kuitenkin pysynyt samana”, myyntiesittelijä Katri Heino kertoi asiakkaille. Useat maistelijat totesivat jogurtit jopa aiempaa paremman makuisiksi.

Vähempisokerisuus sai asiakkailta kiitosta

Osana Me Omistajat -kampanjaa Valioryhmän maitotilayrittäjiä on nähty syksyn aikana ruokakaupoissa esittelemässä kuluttajille Valion tuotteita ja vastaamassa maidontuotantoon liittyviin kysymyksiin.

K- citymarket Hyvinkäällä tuote-esittelyssä oli mukana paikkakuntalainen maitotilayrittäjä Kati Saarinen myyntiesittelijä Katri Heinon parina.

Tuotemaistatuksessa oli Valiojogurtti® 200 g appelsiini HYLA® ja Valiojogurtti® 200 g kahvikardemumma HYLA®. Useille kuluttajille tieto siitä, että maisteltavina olleisiin vähempisokerisiin jogurtteihin on saatettu käyttää juuri Saarisen maitotilalla lypsettyä maitoa, oli ajatuksia herättävä ja uusi. Myös jogurttien sokerinvähennys kiinnosti. ”Valiojogurttien hapate on uudistet-

Malla Haaparanta oli lauantaiostoksilla yhdessä poikiensa Elmerin (3 v.) ja Artun (5,5 v.) kanssa. Kolmikko tykkäsi uusista jogurteista ja niiden mausta. Perheenäiti kertoi aina tuotteita ostaessaan katsovansa niiden sokeripitoisuudet. ”Uusituissa jogurteissa lisättyä sokeria näyttää olevan 5,6 grammaa sadassa grammassa, kaiken kaikkiaan sokeria on 9,6 grammaa – siis aika vähän”, Malla Haaparanta totesi.

Haaparannat olivat mielissään, kun pojat saivat yrittäjä Kati Saariselta kotiin viemisiksi Valion katuliidut. Saarinen ja Heino jakoivat myös Valion muistipelejä, joissa kerrotaan tarina tyytyväisen valiolaisen lehmän elämästä.

Arki maitotilalla kiinnostaa ǏǏYrittäjä Kati Saarinen oli tuttu kasvo jo entuudestaan monelle tuote-esittelys-

sä piipahtaneelle. ”Ihmiset kyselivät maitotilan arjesta. Kommenteista ja kysymyksistä huokui aito välittäminen maaseudusta ja siellä töitä tekevistä”, maitotilayrittäjä kuvaili. 6-vuotias Juuso Myllylä oli ilahtunut saamastaan muistipelistä.

Lystikki

Me Omistajat -kampanjan pääsanoma – ”Ostaessasi Valion tuotteita, koko raha jää Suomeen ja suomalaisille maitotilayrittäjille” – tuli ilmi keskusteluissa, joita Saarinen ja Heino päivän aikana kävivät asiakkaiden kanssa. Myös maitotilayrittäjän arjesta keskusteltiin vilkkaasi.

”Minulle tämä oli erittäin positiivinen kokemus, vaikka aamulla vähän jännittikin”, iloinen ja välitön yrittäjä totesi.

Myös myyntiesittelijä oli tyytyväinen päivään: maitotilayrittäjän mukanaolo tuo esittelyyn hienon lisäsävyn. ”Myyntiesittelijän työ on hektistä, koska päivän aikana asiakaskontakteja saattaa olla parhaimmillaan lähes tuhat. Toisen henkilön paikallaolo helpottaa esittelijänkin työtä, ja esittely saa enemmän huomioarvoa kaupassa”, Katri Heino totesi.

Oikein topakkaa 100-vuotisjuhlavuotta meidän Suomelle ja meille Suomi-neidoille!

8

Maito ja Me 4/2016

Isänpäivän tunnelmia #hiekkaharjuntila #ayrshire #holstein #ilovemyjob #talviulkoilu #maalaiselämää #valio #valiomaitoa

Kauppiaalta kiitos Hyvinkään K-citymarketin kauppias Asko Kuusisalo oli mielissään uudesta lähestymistavasta Valion myyntiesittelyssä. Valion esittelyidea istuu kauppiaan mukaan kuin nappi silmään myös omaan ja ketjun ajatteluun. ”Pidän Valiota lähitoimittajanamme; Valion Riihimäen meijeri on noin 15 kilometrin päässä myymälästämme”, Asko Kuusisalo totesi. ”Valion tuote-esittelyssä maitotilayrittäjän kanssa asioidessaan asiakkaat todennäköisesti muistelevat omaa suhdettaan maidontuotantoon ja yritykseen. Tällaisessa tilanteessa käydään varmasti hyviä keskusteluja”, kauppias sanoi. ”Iso peukku Valiolle, kun yritys näkee alkutuotannon tärkeyden ja arvon.”

ǏǏ@talviaistentila

Me, myself and I (and few cows). #cowfie #ayrshire #emäntä #farmerswife #maitotila #dairyfarm #farmlife #tuotansuomalaistaruokaa #valiomaitoa #finnishfarm #selfie

Teksti ja kuvat Anu Artjoki

ǏǏ@finnish_ayrshires

Maito2020 9.–10.2.2017 Valioryhmä ja Yara Suomi järjestävät valtakunnallisen nurmentuotannon seminaarin Lappeenrannassa Holiday Club Saimaassa.

Keskusteluja ja asiantuntijaesityksiä kuullaan nurmenviljelyn tehokkuudesta, taloudesta sekä ravinteiden ja säilörehun merkityksestä asiantuntijoilta, neuvonnan, rehuteollisuuden ja juridiikan edustajilta, kotimaisilta ja ulkomaisilta maitotilayrittäjiltä sekä osuuskunnan johdolta.

Ilmoittautumismaksu 90 €/tila (peritään maitotilistä) sisältää ohjelman ja ruokailujen lisäksi tilakohtaista neuvontaa. Majoitus omakustanteinen. Ilmoittautumislinkki julkaistaan Valmassa.

ǏǏ@hiekkaharjuntila

Hyvää joulun odotusta! Eihän jätetä kaveria yksin #valiomaitoa #christmastime #friendship

ǏǏ@tuulenkujan_ayrshire

Jokohan tänään saadaan uusi vasikka!

Maito näyttää tippuvan jo. #calvingsoon #milkdrops #rednoseday #kohtapoikii #nänäpäivä #nenäyllätys #valiomaitoa

ǏǏMalla Haaparanta (oik.) poikiensa Artun (5,5 v.) ja Elmerin (3 v.) kanssa tykkäsivät uusien jogurttien mausta. Myyntiesittelijä Katri Heino kertoi Valion sokerinvähennyskampanjasta.

Some-päivityksiä maitotiloilta 0 valio.fi/valiomaitoa Maito ja Me 4/2016

9

uutiset

Valio Akatemia® stipendit 2017 jakoon

Jouluajan pieniin ja suuriin yhteisiin hetkiin Elämän ei tarvitse olla täydellistä ollakseen ihanaa – edes joulukuussa. Kiiltokuvaa tärkeämpää on aito yhdessäolo, ne pienet ja suuret hetket. Yhteen tuojana voi olla vaikka juustolautanen sohvanpöydällä tai riisipuurolounas – tärkeintä on että tavataan.

Valio haluaa tehdä joulunajan kohtaamiset mahdollisimman helpoiksi tarjoamalla reseptejä moneen makuun, sekä työkalut yhteisten hetkien suunnitteluun.

Käy tutustumassa ihaniin jouluresepteihin ja näpsäköihin joulunajan palveluihin Valio.fin joulusivuilla 0 valio.fi/joulu

Valion suuntana kansainväliset markkinat Syksyisen Valiokokouksen avasi Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala Helsingissä 4. lokakuuta. Hän kertasi maatalouspolitiikan ja maitomarkkinoiden haasteita ja totesi, että mikäli eieläinperäisten tuotteiden kysyntä jatkaa kasvuaan, on näillä tuotteilla pyrittävä tukemaan tulevaisuudessa Valion maitopohjaisten tuotteiden liiketoimintaa. Santala kertoi myös tilannetietoja maidontuotannon vähentämistuesta.

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme nosti esiin yrityksen menestyksen maailman suurimmassa ruokainnovaatiotapahtumassa SIAL:ssa Pariisissa. Valio nousi innovaatiosarjaan viidellä hyvinvointia edistävällä tuotteellaan/keksinnöllään.

Yritys lanseerasi syksyllä myös täysin uuden tuotekategorian lämpimään ruoanlaittoon. Valio Mifu® ruokarae on myynyt erinomaisesti. Toimitusjohtaja kertoi kolmantena hyvänä uutisena, että Valio Baby® lastenruokajauheiden myynti on aloitettu Venäjällä.

Valion uuden strategian mukaisesti yri-

10

Maito ja Me 4/2016

tys tulee hakemaan tulevaisuudessa kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Sitä haetaan nimenomaan brändätyillä lisäarvotuotteilla, ei teollisuustuotteilla.

Annikka Hurmeen mukaan innovaatioita on pystyttävä tuottamaan entistä tehokkaammin ja myös kaupallistamaan ne.

Toimitusjohtaja kertoi Valion tytäryhtiöiden kuulumisista: kansainvälisillä markkinoilla työskennellään lujasti – esimerkiksi Ruotsissa liikevaihto on kasvanut tänä vuonna kuuden prosentin vauhtia. Virossa sen sijaan on saavutettu markkinajohtajan asema.

Kiinan markkinoille Valio on myynyt jauheita pitkään, mutta nyt kasvua haetaan kuluttajajauheista, jotka valmistetaan Lapinlahdella. Hyvin liukenevat, laktoosittomat maitojauheet ovat tulleet myyntiin Shanghain verkkokauppaan, joka on maailman modernein nettikauppa.

Kaupallinen johtaja Pekka Tola ja brändijohtaja Hanna Hiekkamies Valiolta avasivat kuulijoille kotimaan myyntiä ja markkinointia. Valion myynnissä panostetaan

tulevaisuudessa yhä enemmän kilpailuetua tuovaan, ylivertaiseen asiakas- ja kuluttajakokemukseen – keskittyen omaan tekemiseen ja yrityksen vahvuuksiin.

Vähittäiskauppa-asiakkaat odottavat Valiolta erityisesti luotettavuutta, omien toimintamalliensa ymmärrystä, toimitusvarmuutta ja yhteyshenkilön ammattitaitoa sekä päätöksentekokykyä.

Muun muassa Me Omistajat -kampanjasta, Valio brändin emootion kasvattamisesta, Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumista ja panostuksista Valio Luomu™ tuotteisiin kertoi Hanna Hiekkamies.

Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto kertasi Valiokokouksen lopuksi yrityksen liikevaihdon tunnuslukuja. Osallistujat kävivät tutustumassa kokouksen päätteeksi Valion Riihimäen välipalatehtaan rakennushankkeeseen.

Teksti Anu Artjoki

Valiokokous on Valioryhmän maidonhankintaosuuskuntien ja Valion hallinnon ja toimivan johdon yhteinen vuosittain järjestettävä informaatio- ja keskustelutilaisuus.

Valio Akatemia® stipendinsaajat vuodelle 2017 on valittu: 280 yksilöurheilijaa, joukkuetta tai koululaisryhmää saa yhteensä 125 000 euron edestä raha-, ravitsemus-, tuote- ja tapahtumastipendejä liikuntaharrastuksiinsa.

Mukana stipendinsaajia valitsemassa olivat urheilijakummit Kiira Korpi, Kerttu Niskanen, Joel Pohjanpalo ja Topi Raitanen.

Liikuntaharrastus antaa lapsille ja nuorille paljon, mutta vaatii usein ajallista ja taloudellista panostusta koko perheeltä. Valio Akatemia® ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa liikunnan harrastaminen niin, että lapset ja nuoret voivat pyrkiä kohti pieniä ja suuria unelmiaan.

Tärkeä osa ohjelman tarjoamaa tukea ovat myös ravitsemusstipendit, joita ovat yhteistyössä Marttaliiton ja Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkoston kanssa toteutettavat välipala- ja kokkauskurssit sekä ravitsemusvalmennukset.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Lypsykivennäisseos nautakarjalle laidunja säilörehuruokintaan ympärivuotiseen käyttöön. Lempi sisältää runsaasti kalsiumia ja magnesiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen. Rakeistettu.

Runsaasti kalsiumia sisältävä kivennäisseos hiehoille ja korkeatuottoisille lypsylehmille. Lisättyä biotiinia sorkkien kunnon ylläpitämiseen. Rakeistettu.

Fosforipitoinen kivennäisrehuseos ummessa oleville ja tunnutettaville lehmille. Rakeistettu.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi ja alue-edustajiltamme.

Tutustu Valio Akatemia® ohjelmaan ja stipendiaatteihin 0 valio.fi/akatemia

Nasevan terveystodistukset toimivat sähköisesti Nasevasta voi tulostaa omalla allekirjoituksella varustetun todistuksen eläimen terveystilanteesta ja lähettää sen esimerkiksi eläimen ostajalle. Mikäli ostaja haluaa lisätietoa, on eläinlääkärin mahdollista tehdä sähköisenä pitopaikan eläinten terveystodistus ja siihen kuuluva liite, jossa terveystilanne on todettu paikan päällä. Myös yksittäisen eläimen terveystodistus voidaan tallentaa Nasevaan.

Eläinlääkärin todistusta tarvitaan, kun tehdään jalostuseläinkauppaa esimerkiksi M.bovis A-tason tilojen välillä.

Sähköinen todistus on voimassa kaksi kuukautta ja tulostettavissa Nasevasta.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • R134a kylmäaine säästää sähköä ja sitä voi käyttää aina vuoteen 2030 asti • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

HYÖDYNNÄ TALVIEHDOT

Hallituksen puheenvuoro

KOTIMAISET BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN 7tn murtoyys kestäv

Pitkä- n ikäine nko iru

beton

Vesa Kaunisto

Valion hallituksen puheenjohtaja

Maidolle uusia markkinoita

M NYT MYÖS UUDET PAKSUMMAT RITILÄT (170 MM) JA MUUT VAKIOTUOTTEET SUORAAN VARASTOSTA! LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN MAATILARAKENTAMISEN TARPEISIIN! - UUTUUS Luja-tankki - kysy lisää myyjiltämme!

- betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää - Luja 7000 - ritiläpalkit - VTT:n testivoittaja - navetat - lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - avolantalat - laakasiilot - valmisbetonit Myyntimme palvelee, ota yhteyttä vaikka oitis!

Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320

Itä-Suomi: Länsi-Suomi:

Ismo Hyvönen RI Timo Juutinen RI

044 585 2027 044 585 2191

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

aitosektoria jo pari vuotta ravistellut maailmanlaajuinen kriisi on syksyn mittaan osoittanut pieniä helpottumisen merkkejä. Teollisuustuotteiden huutokauppahinnoissa on nähty ilahduttavaa nousua niin maitojauheiden, voin kuin juustojenkin kohdalla.

Voissa on nähty nopea teollisuushintojen nousu jopa parin vuoden takaiselle tasolle, mikä johtuu erityisesti lähestyvän joulun ajan hyvästä kysynnästä ja samanaikaisesta maidontuotannon hiipumisesta aikana, jolloin kausituotanto on muutenkin alimmillaan.

Pysyvämmän hinnannousun suhteen asiantuntijat ovat vielä varovaisia. Euroopan unioni on pyrkinyt pehmentämään parin kuluneen vuoden ajan ylituotantoa keräämällä rasvatonta maitojauhetta interventioon, ja nyt interventiovarastot ovat ennätystasolla. Odotettavissa on, että varastojen purku kestää jopa useita vuosia. Lokakuun raportissaan Euroopan komissio arvioi, että vielä ensi vuonna varastojen purkamiselle ei löydy juuri tilaa markkinalta. Myöskään maitomarkkinoiden kysynnässä ei odoteta tapahtuvan merkittävää piristymistä.

Suurimman ostajamaan Kiinan tuonnit ovat lähteneet nousuun, mutta Venäjän osalta tuontikiellolle ei ole vielä näkyvissä loppua.

Maitomarkkinoita rasittaa myös alhainen öljyn hinta.

Maailmanmarkkinoilla liikkuvasta maidosta suuren osan ostavat öljynviejämaat, joiden ostovoimaa matala öljynhinta heikentää.

S

uomessa päivittäistavarakaupan kehitys on valitettavasti ollut pitkään vaisua. Vuoden 2013 jälkeen myynnin arvo on polkenut paikallaan. Myynnin kehityksessä vain Kreikka on ollut Suomen takana, joskin tänä vuonna päivittäistavaroiden myynti Suomessa on kasvanut reilun prosentin vauhtia. PTT:n ennusteen mukaan Suomessa ruoan hinta on pitkän laskun jälkeen kääntymässä nousuun. Maitomarkkinoiden osalta koventunut kilpailu ja runsas tuontitarjonta ovat painaneet hintoja vielä alemmas kun PTT alkuvuonna ennusti.

Venäjän tuontikiellon jatkuessa Valioryhmän maidolle pyritään avaamaan uusia, paremmin tuottavia kuluttajamarkkinoita. Lastenruoat eivät ole Venäjän pakotteiden piirissä ja kuukausi sitten aloitimmekin uudelleen lastenruokien viennin Venäjälle 15 vuoden tauon jälkeen. Kiinan markkinoilla Valio on ollut pitkään lastenruokateollisuuden raaka-aineiden toimittajana, mutta nyt Kiinaan suunnataan myös omilla kuluttajatuotteilla, aluksi laktoosittomilla maitojauheilla.

Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on äärettömän kovaa, helppoja tuottoja ei ole mistään saatavissa. Yrityksen täytyy pystyä erottautumaan joukosta saadakseen tuotteensa edes kaupan hyllylle.

V

alion osalta erottautuminen perustuu laatuun ja innovatiivisuuteen. Meillä maidon laatu on parasta maailmassa useilla mittareilla mitattuna. Puhdas ympäristö, terveet eläimet ja ammattitaitoiset maitotilayrittäjät antavat hyvät edellytykset tuottaa laadukkaita tuotteita laadukkaasta raaka-aineesta.

Lokakuussa Pariisissa järjestetyssä SIALnäyttelyssä Valion tuotteet osallistuivat innovaatiokilpailuun yli 2 200 muun tuotteen rinnalla.

Valio sai loppukilpailuun peräti viisi tuotetta, mikä oli huikea saavutus, kun loppukilpailuun päässeistä tuotteista vain 25 oli maitotuotteita. Uskon tällaisella näkyvyydellä olevan suurta merkitystä tavoiteltaessa kansainvälistä menestystä.

Vesa Kaunisto

Valion osalta erottautuminen perustuu laatuun ja innovatiivisuuteen.

Maito ja Me 4/2016

www.lujabetoni.fi

13

Me maitotilayrittäjät

Valioryhmässä on 6 202 maitotilayrittäjää. Maatalousyhtymä Kuokkanen on Osuuskunta ItäMaidon omistajayrittäjiä.

Toimiva peruspihatto järkihintaan PERHE Kuokkasten tila Kuopion Riistavedellä on toiminut Marja (55) ja Pekka (58) Kuokkasen sekä heidän poikansa Mikon (27) maatalousyhtymänä vuodesta 2013. Mikon puoliso Jaana Sahlström (26) on aktiivisesti mukana tilan töissä, vaikka työskentelee osa-aikaisesti tilan ulkopuolella. Marja ja Pekka iloitsevat molempien nuorten kiinnostuksesta ja sitoutumisesta tilan töihin. ”Mullinavetta minulla olisi, jos olisin yksin”, Mikko Kuokkanen sanoo.

Yhtymän eduiksi yrittäjät kokevat mahdollisuuden töiden järjestelyyn. Myös lomittajan kanssa on aina töissä talon väkeä.

VILJELY JA RUOKINTA Peltoa on laitumena ja säilörehunurmella 75 hehtaaria sekä viljalla noin 85. Lisäksi ostetaan viljaa pystyyn noin 15 hehtaarilta. Vilja on pääasiassa ohraa, lisänä kauraa ja vehnää. Puolet viljasta kuivataan ja puolet varastoidaan murskesäilönnällä. Seosrehuun lisätään valkuaislisänä rypsirouhetta ja kivennäiset. Resepti tulee ProAgrialta.

TILA, NAVETTA JA INVESTOINTI Marja ja Pekka saivat tilan haltuunsa vuonna 1987 ja ovat laajentaneet vanhaa navettaa kolmesti, viimeksi 2009. Tänä syksynä tilalle valmistui 96 lehmäpaikan pihatto 2 x 10 kalanruotolypsyasemalla. Samalla siirryttiin seosrehuruokintaan ja traktorikäyttöiseen seosrehuvaunuun.

Kuokkaset kertovat suunnitelleensa navettaa vuosia ja lypsyasemakin oli ostettu käytettynä hyvissä ajoin ennen rakentamista. Maidon hinnan lasku ja tauko investointitukihaussa siirsivät rakentamisen aloittamista. ”Tarvikkeita kilpailuttaessamme huomasimmekin, että hinnoista oli hävinnyt euroja. Saimme myös haluamamme urakoitsijan”, he iloitsevat.

Uudesta navetasta oli tavoitteena tehdä myös lypsyjärjestelmän osalta muunneltava, yksinkertainen peruspihatto järkevin kustannuksin. Kuokkaset onnistuivat pyrkimyksissään. Navetta on toimiva ja budjetissa pysyttiin. Parsipaikkahinta asettuu noin 7 000 euroon, sisältäen siilot ja lietesäiliön. ”Työurakan hinta oli sovittu urakoitsijan kanssa eurolleen. Rakentajat olivat kokeneita ja ammattitaitoisia. Omaa työtä ra-

ǏǏUusi pihatto on vähentänyt työkiireitä: Nyt voimme myös palata harrastuksiin, joihin ei ole viimeiseen vuoteen ollut aikaa, liikunnallinen Kuokkasen perhe toteaa.

kennuksella tehtiin paljon, ja siinä ohessa tilan karja- ja peltotyöt”, Kuokkasen perhe luettelee.

Tie rakennukselle tehtiin uuden vuoden aikoihin ennen kovia pakkasia. Huhtikuun alussa ajettiin rakennussora roudan aikaan ja rakennus oli valmis juhannuksena, jonka jälkeen keskityttiin kalustamiseen ja siilojen tekemiseen. Hiehot ja umpilehmät jatkavat elämää vanhassa navetassa, johon tulevan talven aikana remontoidaan vasik-

Jatkuva seuranta pitää maidon laadun korkealla. kaosasto. Jatkossa hiehot laiduntavat ja lehmille tehdään jaloittelutarha.

KARJA Tällä hetkellä lehmiä on 75. Kaksi kolmasosaa lehmistä on holsteineja, loput ayrshirejä. Naapurista siirtyi koko karja Kuokkasten uuteen navettaan. Lisäksi on ostettu yksittäisiä lehmiä ja hiehoja. Navetta täyttynee ensi vuoden aikana.

Lehmien keskituotos on noin 10 100 kiloa. Huipputuotosten asemesta tavoitellaan tasaisuutta ja parasta mahdollista ta-

loudellista tulosta. Pitoisuuksilla on suuri merkitys tilityshintaan. Tuotos saattaa notkahtaa alussa, kun karjassa on paljon nuoria eläimiä.

MAIDON LAATU Maidon laatupalkintovuosia Kuokkasilla on takana 23. ”Jatkuva seuraaminen ja huolellisuus pitävät maidon laadun korkealla”, Marja Kuokkanen toteaa. ”Kun jokaisella keräilykerralla otetaan maitonäyte, laatumuutoksiin pystyy reagoimaan nopeasti.”

TULEVAISUUS Uuden pihaton olot sekä eläinten seuraaminen ja huomiot ihan uusista asioista lisäävät työintoa: työt ovat paljon kevyempiä ja mielekkäämpiä sekä eläimet yllättävän sosiaalisia. Esimerkiksi parsinavetassa eri puolilla olleet kaksoslehmät ovat löytäneet toisensa ja kulkevat aina yhdessä. ”Nyt voimme myös palata harrastuksiin, joihin ei ole viimeiseen vuoteen ollut aikaa”, liikunnallinen perhe sanoo.

Tilaa pitää jatkuvasti viedä eteenpäin investoiden ja peltoja tai karjaa kehittäen.

Investoinnit tehdään pidemmällä tähtäimellä. Sekä molemmat nuoret että Mikon vanhemmat kiittelevät AMK-opintoja ja verkostoitumista opiskelujen aikana. Yhteys opiskelukavereihin jatkuu edelleen.

Teksti ja kuva Taina Voutilainen Maito ja Me 4/2016

15

Teema : Maitotilan kehittäminen Teksti ja kuvat

Markku Pulkkinen

Marjoniemen Maidossa viestintä ja vapaapäivät siivittävät

hyviin tuloksiin Marjoniemen Maito Oy:ssä Haapajärvellä johtaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin lypsäminen. Perustan jaksamiselle muodostavat jokaiselle osakkaalle varatut vapaapäivät.

S ǏǏ Marjoniemen Maidon 168 eläinpaikan

pihatto valmistui syyskuussa 2013.

Kokonaishinnaksi tuli 1,5 miljoonaa euroa, mikä tekee 8 900 euroa parsipaikkaa kohden.

Heli Marjoniemi seuraa kiikareilla lehmien oleskelua ”lennonjohtotornista”.

� Navetan eteisessä on tärkeä, eläinten

hyvinvoinnista kertova valkotaulu. Heli Marjoniemi kertoo Kuiske-lehmän hoidon etenemisestä Jarille (vas.) ja Aleksille. Taulu on tärkeä tiedotuskanava myös lomittajalle, harjoittelijalle ja eläinlääkärille.

� Aleksi Marjoniemi (oik.) ja Pohjolan Maidon tuotantoasiantuntija Pekka Petäjäsuvanto tarkastelevat itse tehdyn vasikkamyslin koostumusta.

16

Maito ja Me 4/2016

ukset oven pielessä, rivi jokamiesluokan autoja ja uusi navetta kertovat, että työ- ja vapaa-aika lyövät Marjoniemen tilalla sopuisasti kättä.

Jari Marjoniemi (52) aloitti hiihtokautensa marraskuun alussa Reisjärven tekolumiladulla. Jokkisautoja pyörittelee Aleksi Marjoniemi (23). Heli Marjoniemen (48) käsityö- ja lukuharrastukset eivät näy pihalle asti. Koko perheen yhteinen harrastus on matkailu. Silloin mukana ovat myös Touko (21) ja Valtteri (14). Viimeisin vaellusreissu suuntautui syksyllä Alpeille.

Navetan ”lennonjohtotornissa” alkaa valjeta, kuinka ison maitotilan arki pyörii.

Saman pöydän ääreen ovat kokoontuneet osakeyhtiön osakkaat: Heli, Jari ja Aleksi.

Jokainen työviikko alkaa yhteisellä viikkopalaverilla navetan toimistolla. ”Keskinäistä viestintää ei voi jättää kahvipöytäkeskustelun varaan. Olemme ottaneet tavaksi kokoontua työviikon alussa keskustelemaan tulevista töistä”, Jari valottaa. ”Merkitsemme samalla toimiston seinätauluun viikon tapahtumat, olivat ne sitten eläinlääkärikäyntejä tai iltakokouksia. Ja melkeinpä tärkein asia on, milloin jokainen pitää oman vapaapäivänsä”, Heli nauraa.

Yhtiöksi ennen rakentamista Marjoniemen maitotilan sukupolvenvaihdos suunniteltiin huolella, koska ajatuksissa oli jo silloin iso investointi ja työpaikka kolmelle omistajalle.

Aleksi tuli mukaan vaiheittaisella sukupolvenvaihdoksella 18-vuotiaana. Ensin tilasta tehtiin yhtymä ja neljän kuukauden päästä osakeyhtiö. Uuden navetan investointituki haettiin vielä yhtymänä.

Marjoniemen Maito Oy perustettiin vuonna 2012. Aleksi omistaa siitä 50,1 prosenttia ja hänen vanhempansa loput tasaosuuksin. Koska Aleksi oli saanut yhtymään tullessaan nuoren viljelijän korkotukilainan, pystyttiin hänen osuutensa yhtymän varallisuudesta siirtämään osakeyhtiölle ilman varainsiirtoveroa. Kyseessä oli huomattava säästö. ”Kannattaa perustaa osakeyhtiö ennen suurta investointia. Riskit ovat pienemmät ja yritystoiminta pysyy paremmin erossa yksityistaloudesta. Myös talouden seuranta tarkentuu. Osakeyhtiöiden verotus on hieman kevyempää kuin maatilojen ja yhtymien. Lomaoikeuskin säilyy”, Jari luettelee Osakeyhtiön ainoa huono puoli on paperityön lisääntyminen. Yhtiökokouksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat pitää laatia ja tilinpäätöstiedot on toimitettava kaupparekisteriin. ”Kaikille osakkaille maksamme kuukausipalkan, vaikka huonolla palkallahan tällä hetkellä nilkutellaan”, Aleksi hymyilee.

Uusi navetta edullisesti Vuoden 2013 syksyllä käyttöön otettu uusi navetta suunniteltiin todella tarkasti ja edullisin kustannuksin. Eläinpaikan hinnaksi muodostui lopulta 8 900 euroa sisäl1 täen lietealtaat ja vasikkalan.

ǏǏYksinkertaista ja toimivaa. Lappu lavan

viimeisten säkkien päällä muistuttaa tilaamaan lisää Startti-rehua meijeriltä.

Marjoniemen Maito Oy Haapajärvi � Omistajat: Heli (24,95 %), Jari

(24,95 %) ja Aleksi Marjoniemi (50,1 %) � 160 lehmää (82 % holstein, 18 % ayrshire ja joitain risteytyksiä) � 108 ha omaa peltoa ja 64 ha vuokrattua � Vuonna 2013 valmistunut pihattonavetta � 168 parsipaikkaa 6 rivissä ja kuivikepohja � Läpiajettavat ruokintapöydät (4,5 m) sivuilla � 3 lypsyrobottia � Ritiläpalkkilattia ja kaksi lantarobottia � Slalom-lannanpoisto � Ilmapaljeseinät � Keskituotos 11 400 kg/lehmä/a � 4,2 % rasvaa ja 3,5 % valkuaista.

Maito ja Me 4/2016

17

Teema : Maitotilan kehittäminen

Pellon ostaminen on pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevämpää kuin vuokraaminen.

ǏǏPihatolle löytyi hyvä rakennuspaikka tilakeskuksen laidalta. Työmatkaa kertyy vain sata metriä.

ǏǏVäljällä torialueella robottien edessä varmistetaan, että jokainen lehmä uskaltaa mennä lypsylle. Marjoniemen lehmillä on 3,2 lypsykertaa päivässä. Lennonjohtotorniksi ristitty toimisto näkyy takana.

Osakeyhtiön edut ja haitat + pienemmät riskit, etenkin investoinneissa + erottaa yritystoiminnan yksityistaloudesta + kätevä kuukausiraportointi + kevyempi verotus - hieman enemmän paperityötä.

Muista varmistaa lomaoikeuden ja Mela-turvan säilyminen osakeyhtiössä!

”Halusimme mahdollisimman selkeän navetan, siis kanttilaatikon, jolloin myös rakenteet ovat edulliset. Vasikkasiipi oli ainoa poikkeus, jonka halusimme tehdä. Se olisi ollut edullisempi tehdä navetan päätyyn, mutta oma siipi on käytössä parempi”, Jari kertoo.

18

Maito ja Me 4/2016

Navetan suunnittelu kesti parisen vuotta. 168 parsipaikan navettaan tuli aluksi kaksi robottia. Kolmas robotti asennettiin kahden vuoden päästä valmistumisesta.

Parret ovat kuudessa rivissä. Takakierrossa ovat osastot umpeutettaville, ummessa oleville ja ensikoille. Näiden osastojen kokoa voi muunnella. Lisäksi ovat kuivikepohjat poikiville ja sairaille eläimille.

Kaksi lantarobottia siivoaa lannat betoniritilöiltä slalom-lannanpoistoon. Traktorilla ja apevaunulla läpi ajettavat, 4,5 metriä leveät ruokintapöydät ovat kummallakin sivulla navetan sisäpuolella. ”Sivuruokintapöydillä on monta etua.

Ne suojaavat lehmiä pakkaselta, sateelta ja auringonpaisteelta. Ruokailupaikka on myös raikas. Sivuilla on riittävästi tilaa myös aremmille eläimille”, Jari listaa.

2,4 metriä korkeiden ikkunoiden ilmapaljeratkaisuun ja sen tuomaan raikkaaseen ilmaan yrittäjät ovat erittäin tyytyväisiä.

Navetan toimisto on nostettu kolmen metrin korkeuteen keskelle navettaa.

Hiehoille remontoitiin tilat vanhaan navettaan. Ne ovat kuitenkin liian ahtaat, joten seuraavana investointina on suunnitteilla uusi hiehonavetta. ”Rakenteiden ja laitteiden toimitusten hajauttaminen eri yrityksille toi selviä kustannussäästöjä. Jaoimme rakentamisen kolmeen urakkaan: halliin, timpuriporukkaan ja laitteistoon. Kaikkien urakoiden hinnat oli sovittu etukäteen. Ainoa ero kustannusarvioon tuli maanrakennusurakasta, joka oli hieman odotettua kalliimpi”, Jari kuvailee.

Navetan verottomaksi hinnaksi kahdella robotilla muodostui 1,5 miljoonaa euroa.

Sen päälle tulivat 100 000 euron kustannukset laakasiiloista ja lähes saman verran rahaa meni työkoneisiin, kuten apevaunuun ja kurottajaan.

Mitään olennaista korjattavaa yrittäjät eivät navetastaan keksi kolmen käyttövuoden jälkeen. ”Olisihan halli voinut tietysti hieman pidempikin olla. Ylimääräisiä parsipaikkoja saisi olla kymmenen prosenttia eläinmäärään nähden”, Jari pohtii.

Kustannukset kurissa Kustannuksia tilalla pidetään kurissa myös peltotöiden ulkoistamisella. Peltoviljelykalustoon ei panosteta. Tilan kaksi uusinta traktoriakin ovat 15 vuotta vanhoja. Isoa ja kalliimpaa kalustoa vaativat peltotyöt, kuten rehunteko, lietteenajo, puinti ja ruiskutukset, teetetään urakoitsijoilla.

Peltoa Marjoniemeen ostetaan aina, kun sitä on sopivan läheltä saatavilla. Peltoa myös kunnostetaan salaojittamalla. ”Pellon ostaminen on pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevämpää kuin vuokraaminen”, Jari laskee.

Säilörehua viljellään noin 120 hehtaarilla. Sen korjaa urakoitsija ajosilppurilla laakasiiloon. Nurmesta otetaan kolme satoa.

Rehunteko kestää pari vuorokautta kierrosta kohden.

Teollisista ostorehuista tilalla käytetään rypsirouhetta ja robottitäysrehua. Jokainen rehuerä kilpailutetaan ja toimittaja saattaa vaihtua useinkin.

Tila on vielä sinnitellyt ilman ulkopuolista työntekijää. Yrittäjillä on kuitenkin yksimielisyys siitä, että viimeistään ensi kesänä on pakko palkata yksi vakituinen työntekijä navettaan. ”Isot velat ja matala maidon hinta tietysti hirvittävät, mutta lainat on saatu lyhennettyä. Kyllä me selvitään”, Heli vakuuttaa.

Tuotos kohdallaan Lehmäkohtainen vuosituotos on noussut uudessa navetassa 11 400 kiloon. Tuotos noussee tulevinakin vuosina, kun karja hieman ikääntyy. Vanhassa navetassa lehmiä oli 32.

Määrätietoista työtä tuotoksen nostamiseksi tehdään koko ajan, vaikkei se kaikkein tärkein tavoite olekaan. Karjan jalostaminen on Helin työsarkaa ja ruokinta Aleksin.

Heli osti netistä uuteen navettaan noin sata vasikkaa. Osa niistä haettiin useamman sadan kilometrin päästä. ”Huonoja ei kannata ostaa, vaan panostaa laatuun. Se on nopein tapa jalostaa karjaa. Vasikkana ostettujen poistoprosenttikin on huomattavasti pienempi kuin täysikasvuisina ostettujen”, Heli perustelee. ”Varmistin myös, että samassa kuussa syntyneitä vasikoita oli maksimissaan kymmenen, jotta poikimiset menisivät jatkossa sopivasti limittäin.”

82 prosenttia karjasta on holsteineja, loput ayrshirea. Parikymmentä lehmää on rotujen risteytyksiä. Osa on risteytetty myös brown swissillä ja montbeliardilla. ”Risteytyksistä syntyvä heteroosivaikutus parantaa selvästi lehmien tuottavuutta. Erityisesti ensikoiden syöntikyky on parempi. Seosrehun valmistamme holsteinien mukaan, vaikka siinä onkin hieman liikaa energiaa ayshire-lehmille”, Heli kertoo.

Katso lisäkuvia Marjoniemestä ja lue itse valmistettavasta vasikkamyslistä 0 maitojame.fi/ sections/tilan-kehittaminen

ǏǏValkotauluun kirjataan toimintaohjeita, tietoja eläinten terveystilanteesta, työlistat ja muut ajankohtaiset asiat.

Lean toi valkotaulut Marjoniemet ovat kehittäneet määrätietoisesti yrityksen johtamista. Siksi he osallistuivat Pohjolan Maidon ja ProAgrian järjestämään Lean-johtamiskoulutukseen. Menetelmä on lähtöisin japanilaisilta autotehtailta. Periaatteena on tehdä asiat kerralla oikein ja välttää turhia kustannuksia.

Marjoniemen tilalle Lean-koulutus toi kirjallisia toimintaohjeita ja kolme valkotaulua, joihin kirjataan ajankohtaiset asiat, kuten eläinten terveystilanne ja viikon työlista. Valkotaulu on käytännössä muovitettu tussitaulu, josta vanhat asiat voi pyyhkiä kätevästi pois. ”Jokaisen, myös lomittajien, eläinlääkärin ja harjoittelijoiden, on helppo nähdä valkotauluista, mitkä asiat pitää hoitaa ja mitkä on jo hoidettu”, Heli Marjoniemi kertoo.

Opiskelu jatkuu

”Parasta on, kun joku arkajalka­ lehmä alkaa luottaa minuun.”

Opiskelut eivät ole jääneet Leankoulutukseen. Osuuskunnan järjestämille koulutuspäiville ja opintomatkoille osallistutaan säännöllisesti. Suunnitelmissa on lähteä mukaan myös Osuuskunta Pohjolan Maidon tammikuussa alkavaan MaitoAkatemiaan ja sen pienopintoryhmiin. Tällä kertaa eniten kiinnostavat nuorkarja- ja umpilehmänavetan suunnitteluryhmä sekä talousjohtamisen jatkoryhmä.

Itsensä kehittämisen lisäksi työn iloa löytyy monista muistakin asioista. Aleksi Marjoniemelle paras hetki on, kun rehusiilot on saatu peitettyä, ”yleensä keskellä yötä”. Myös Jari Marjoniemelle hyvä rehusato tuo hymyn huulille. ”Minä tykkään olla eläinten kanssa. Parasta on, kun joku arkajalkalehmä tai -hieho alkaa luottaa minuun ja antaa esimerkiksi ottaa maitonäytteen irti ollessaan”, Heli hymyilee.

Lean-johtamisen ydin

ǏǏJari Marjoniemi koittaa, kuinka aperehusta saa muovailtua koossa pysyvän pallon.

1. Yhteistyö 2. Viestintä 3. Ennakointi 4. Jatkuva parantaminen 5. Resurssien tehokkaampi hyödyntäminen.

Maito ja Me 4/2016

19

Teema : Maitotilan kehittäminen

Naakka-hanke: Rehuhygienia kuntoon Olli Ruoho

Asiantuntijaeläinlääkäri ETT ry olli.ruoho@ett.fi

Suojaa maitotila tarttuvilta taudeilta Tautiriskien hallinta on yhteistyötä, jossa pienilläkin toimenpiteillä voi olla suuri merkitys. Suojautuminen on monen tekijän summa.

S

uomalaisilla maitotiloilla esiintyy vähän tarttuvia eläintauteja verrattuna useimpiin muihin maidontuottajamaihin. Meillä ei tarvitse vasikasta lähtien rokottaa eläimiä esimerkiksi naudan tarttuvaa virusripulia (BVD) tai tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta (IBR) vastaan. Muualla maailmassa yleistä naudan kroonista ripulointia ja laihtumista aiheuttavaa paratuberkuloosia ei ole todettu suomalaisilla maitotiloilla. Salmonellaakin todetaan vuosittain vain alle kymmenellä lypsykarjatilalla.

Hyvä tautitilanne ei ole itsestäänselvyys, kun maassa on viime vuosina todettu kaksikin uutta tartuntaa: epämuodostuneita vasikoita ja hedelmällisyyshäiriöitä aiheuttava Schmallenberg-virus sekä parantumattomia utaretulehduksia, hengitystietulehduksia ja niveltulehduksia sekä vasikoilla korvatulehduksia aiheuttava Mycoplasma bovis. Viime mainittu on löydetty tähän mennessä lähes sadalta tilalta, joista lähes 40 on lypsykarjatiloja.

Tautiriskiin voidaan vaikuttaa Tarttuvat eläintaudit eivät läheskään aina tule tilalle ”ennalta arvaamatta ja pyytämät-

20

Maito ja Me 4/2016

tä”, vaan niiden tulon syihin on mahdollista vaikuttaa. Eläinten siirtoon tilalta toiselle liittyy aina riski tarttuvien eläintautien leviämisestä. Tämän minimoimiseksi on luotu työkaluja Eläinten terveys ETT ry:n vetämän Ruokaketjuhankkeen nautaosion puitteissa ja Nasevan kehitystyön yh­teydessä.

Eläinliikenteen lisäksi suojaukseen sisältyy kuitenkin monia muitakin huomioon otettavia riskitekijöitä, esimerkiksi tilan henkilö- ja ajoneuvoliikenne. Tarttuvien eläintautien leviäminen tilalta toiselle henkilö- tai ajoneuvoliikenteen mukana edellyttää yleensä käytännössä sitä, että taudinaiheuttajia sisältävää lantaa tai eläinten eritteitä siirtyy tilalta toiselle ja joutuu eläinten ulottuville. Jos tämä tartuntaketju on katkaistu, on jo saavutettu varsin paljon.

Toki esimerkiksi pälvisilsaitiöt ja erittäin herkästi leviävät, ripulia ja hengitystietulehduksia aiheuttavat koronavirukset voivat kulkeutua myös vaikkapa vaatteiden mukana.

Tautisulun lähellä tulee olla mahdollisuus käsien ja tarvittavien työvälineiden pesuun sekä desinfiointiin. Tautisulun alueen täytyy olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa eikä sen läheisyydessä ole syytä varastoida ylimääräistä tavaraa. Lattiakaivo helpottaa puhtaanapitoa ja lattialla on hyvä olla esimerkiksi muoviritilä liukastumisen estämiseksi.

Uusiin tuotantorakennuksiin voidaan tehdä erillinen sisäänkäynti ulkopuolisia kävijöitä varten. Optimitilanteessa pystytään välttämään vierailijoiden ja tilan oman väen jalkineiden jälkien kohtaaminen sekä tuotantorakennuksen sisä- että ulkopuolella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilan oma väki voi kulkea miten sattuu, vaan eläintiloissa on aina syytä käyttää eri jalkineita kuin muualla. Monella tilalla on jo käytäntönä, että navetan eteis- ja toimistotiloissa liikutaan esimerkiksi crockseilla ja navettasaappaat vedetään jalkaan vasta varsinaisen eläintilan ovella.

Tautisulku suojaa osaltaan

Henkilöliikenne ei ole ainoa riski

Tuotantorakennuksen henkilösisäänkäyntiin asetettu asianmukainen tautisulku on tärkeä lenkki suojatessa tilaa tarttuvilta eläintaudeilta. Pääsääntö on, että tilan eläintiloihin ei tule tarpeettomia vierailijoita ja välttämättömille kävijöille tarjotaan kunnon suojavaatteet eli saappaat, haalarit ja päähine, jotka puetaan tautisulussa.

Suojavaatteiden tulee olla tarkoitukseensa soveltuvat, puhtaat ja kuivat, ja niitä on hyvä olla varattuna useampaa kokoa.

Nautatilojen suojaaminen tarttuvilta eläintaudeilta eroaa sika- ja siipikarjatiloista siinä, että toimintaa ei voida sulkea kokonaan sisään tuotantorakennukseen yhden tai useammankaan tautisulun taakse. Eläimille pitää tuoda karkearehua ja ne saattavat laiduntaa kesäisin ja ulkoilla talvisin.

Tuotantotiloihin joudutaan ajamaan koneilla esimerkiksi lannanpoiston tai kuivituksen yhteydessä, ja joskus joudutaan myös noutamaan kuollut eläin.

1

Toimiva tautisulku Puhdas, helposti puhtaana pidettävä alue: ei kangasmattoja, lattialla liukastumista estävä muoviritilä, lattiakaivot � Ei ylimääräistä ja tarpeetonta tavaraa, joka vie tilaa ja hankaloittaa puhtaanapitoa � Mahdollisuus käsien pesuun ja desinfiointiin: saippuaa pullossa, käsipyyhe, paperipyyhkeitä, käsidesiä � Saappaiden pesupaikka on jo ennen tautisulkua navetan puolella, tautisululle tullaan navetan puolelta vain pestyillä saappailla, jotta alue pysyy siistinä � Roskakori � Tautisulku navetan henkilösisäänkäynnissä niin, että ei voi ”ohittaa” � Ennen tautisulkua naulakot ulkovaatteille, tautisulun ”navetan puolella” naulakot tilan eläintiloissa käytettäville puhtaille suojavaatteille � Erillinen pesukone navetassa käytettyjen ja likaantuneiden suojavaatteiden pesuun � Tautisulkupenkillä ”käyttäytymisohje”. �

Huoltomiehiä ja asentajia sekä sorkkahoitajia varten on laadittu erilliset hygieniaohjeet. Löydät ne ETT:n nettisivuilta kohdasta Ohjeet ja lomakkeet/puhdistus- ja saneerausohjeita 0 ett.fi

Alkusyksyllä maassamme lentelee noin miljoona naakkaa. Parvet haittaavat maataloutta muun muassa ulostamalla ja rikkomalla rehupaaleja.

Myös huoli naakkojen levittämistä taudeista on perusteltua, sillä luonnonvaraiset linnut voivat kantaa monia ihmisiin ja tuotantoeläimiin tarttuvia tauteja. Haitallisia mikrobeja on löytynyt erityisesti lokeista, kyyhkyistä, varpusista, peipoista, kottaraisista, rastaista ja vesilinnuista. Naakoista ja muista varislinnuista haitallisia mikrobeja on löytynyt vain satunnaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa naakoista etsittiin muun muassa salmonellaa ja kampylobakteeria, joka on eniten ruokamyrkytyksiä aiheuttava bakteeri Suomessa. Naakkojen ulosteita kerättiin tutkimuksia varten Lahdesta ja Seinäjoelta. Salmonellaa löytyi kolmesta 5–6 naakan yhteisnäytteestä, joita analysoitiin kahdeksasta parvesta yhteensä 43. Naakat voivat kantaa suolistossaan salmonellaa, vaikka bakteeri ei ole naakkaparvissa yleinen.

Kampylobakteereita löydettiin naakoista yleisesti. Jotkut kannoista olivat samanlaisia ihmispotilaista eristettyjen kantojen kanssa. Tartunnan mahdollisuus vaikuttaa siis olevan olemassa, minkä vuoksi naakoilta kannattaa kotieläintiloilla suojautua.

Naakka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, mikä rajoittaa torjuntakeinoja. Toimivia, ilman poikkeamislupaa sovellettavia keinoja etsittiin ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa.

Tilatason tautisuojausta kannattaa parantaa siivoamalla lintuja houkuttelevat rehuntähteen mahdollisimman hyvin, suojaamalla rehuvarastot linnuilta, peittämällä rehuaumat ja sijoittamalla rehupaalit metsänreunaan, jota naakat saattavat vältellä petoeläinten pelossa.

Timo Nieminen

FT, tutkimusjohtaja Helsingin yliopisto

Lue lisää aiheesta Maito ja Me -ammattilaissivustolta 0 www.maitojame.fi/sections/ terveys-ja-hyvinvointi

Maito ja Me 4/2016

21

Teema : Maitotilan kehittäminen Eläinten hoidossa joudutaan sisään tuotantotiloihin viemään raskaita ja hankalasti puhdistettavia työvälineitä, kuten esimerkiksi sorkkahoitoparsi. Riskiä tarttuvien tautien leviämisestä voidaan pienentää pitämällä kulkureitit puhtaana ja levittämällä niille tarvittaessa kuivadesinfiointiainetta tai sammutettua kalkkia.

Lypsyroboteissa ja ruokintalaitteissa on pitkälle vietyä tekniikkaa, jonka huoltamiseen ja korjaamiseen tarvitaan ulkopuolisia ammattilaisia ja heidän työvälineitään. Työvälineiden tulee aina olla puhtaita ennen tilalle tuloa – tarvittaessa ne tulee puhdistaa ja desinfioida tilojen välillä.

Suojautuminen koskee myös tilan tuotantopihaa Koska nautatiloilla on runsaasti liikennettä piha-alueen ja tuotantotilan välillä, tulee suojautuminen tarttuvilta taudeilta huomioida myös tuotantorakennusten piha-alueella. Tilan tuotantopihalla ei sallita sinne kuulumatonta liikennettä eikä se ole läpikulkupaikka.

Tilalla käyvän ulkopuolisen liikenteen, kuten maito-, rehu- ja eläinkuljetusautojen, reitit tulee järjestää siten, että ne risteävät mahdollisimman vähän tilan sisäisen liikenteen eli rehun, eläinten ja lannankuljetusreittien kanssa. Tilalla kuolleiden eläinten nouto on syytä järjestää siten, että raatoauton kulkureitti ei risteä tilan sisäisen liikenteen kanssa. Raatojen säilytys ja nouto on järjestettävä mahdollisimman kauas tuotantotiloista ja rehuvarastoista.

Tilalta lähtevä ja tuleva eläinliikenne on syytä hoitaa siten, etteivät eläinkuljettajat käy eläintiloissa. Virustautien leviämisen estämiseksi on eduksi, jos eläinkuljetusauto ei tule navetan ovelle, vaan eläimet siirretään kauemmas navetasta lastauskujaa pitkin. Ainakin välitykseen lähteville vasikoille voidaan käyttää myös lastausvaunua.

Muista torjua haittaeläimet Rehuvarastot sekä ruokinta- ja juomalaitteet on suojattava linnuilta. Jyrsijäkontrollista on huolehdittava tehokkaasti. Lähes kaikki nautatilojen salmonellatartunnat ovat lähtöisin haittaeläimistä. Kaikki linnut eivät kanna salmonellaa, mutta jos niiden ulostetta joutuu rehuun tai juomaveteen, on tartunnan vaara olemassa.

Riskiin vaikuttaa myös yleinen siisteys: jos maahan karissutta rehua on lintujen ja jyrsijöiden saatavilla, on paikalla myös syöjiä. �

22

Maito ja Me 4/2016

Hyvät olosuhteet auttavat sairaita eläimiä toipumaan ja vähentävät lisäongelmia.

Ann-Helena Hokkanen

Maatalousyrittäjä, ELT ann-helena.hokkanen@helsinki.fi

Tarttuvat taudit uhka

lisuus tähän käyttäytymiseen. Pehmeä, lämmin, vedoton ja rauhallinen makuupaikka sekä hyvälaatuista, maittavaa vettä ja rehua helposti saatavilla ovat asioita, jotka ymmärrettävästi kuuluvat jokaisen potilaan toivelistaan.

vasikoiden hyvinvoinnille Tautivastustuksen kulmakivet – tautisuojaus ja eläinten vastustuskyvyn ylläpitäminen ja parantaminen huolellisella hoidolla ja hyvillä olosuhteilla – ovat erityisen tärkeitä vasikoiden terveyden vaalimisessa.

N

autojen tarttuvat taudit aiheuttavat Suomessa vuosittain suuria taloudellisia tappioita, heikentävät eläinten hyvinvointia ja lisäävät merkittävästi työtä nautatiloilla. Vasikat ovat alttiita sairastumaan, sillä niiden puolustuskyky taudinaiheut­ tajia vastaan on kehittymätön. Lisäksi vasikat ovat herkkiä sairauksien aiheuttamille ongelmille, kuten kivulle, stressille, kuivumiselle ja aliravitsemukselle sekä erilaisille jälkitaudeille, kuten virustaudin jälkeiselle bakteerien aiheuttamalle keuhkokuumeelle.

Taudinpurkaus voi jättää jälkensä Saapuessaan tilalle uusi tarttuva tauti, kuten tilalla ennen kokematon hengitystievirus tai ripulia aiheuttava virus, voi aiheuttaa rajun taudinpurkauksen, jolloin useat eläimet sairastuvat nopeasti.

Oireet voivat olla hyvinkin vakavia, sillä tilan eläimillä ei ole vastustuskykyä elimistölle vieraalle taudinaiheuttajalle.

Lypsykarjatilalla usein ensiksi sairastuvat pienet vasikat ja vastapoikineet lehmät, sillä niiden puolustuskyky on hei-

koin. Näistä eläinryhmistä tauti sitten leviää nopeasti tilan muihin eläimiin.

Toisaalta tauti voi myös hiipiä tilalle salakavalasti ja lisääntyä karjassa aiheuttamatta sairastapauksia pitkään aikaan.

Sitten jonkin stressaavan tilanteen, esimerkiksi erityisen kylmien ilmojen aikana eläinten vastustuskyky hetkellisesti notkahtaa, eläimet sairastuvat ja epidemia alkaa.

Taudinpurkauksen laannuttua moni tauti voi jäädä karjaan piileväksi ja aiheut­taa eläinten sairastumisia varsinaisen epidemian jälkeenkin. Varsinkin vasikoille tämä tilanne on ongelmallinen, sillä taudinaiheuttaja, joka muhii vähäisin oirein karjan vanhemmissa eläimissä, saattaa sairastuttaa ja jopa tappaa vasikoita. Kierre ei katkea, sillä karjaan syntyy aina uusia vasikoita, jotka sairastuvat.

Tällaisesta taudinaiheuttajasta olisi hyvä päästä eroon ja suuretkin saneeraustoimet yleensä kannattavat. Apua kannattaa hakea terveydenhuoltoeläinlääkäreiltä. Lisäksi ongelmaksi voivat muodostua jälkitaudit.

Ripuliepidemian heikentämistä vasikoista useat sairastuvat napatulehduk-

Hoida nopeasti ja hyvin

ǏǏSairas vasikka kylmettyy helposti. seen, jolloin taudinaiheuttaja lisääntyy navetassa ja tulehdukset jäävät vaivaamaan karjaa vaikka ripuli saataisiinkin aisoihin.

Hyvät olosuhteet turvaavat terveyttä ja nopeuttavat toipumista. Ne ovat tärkeitä sairauksien torjunnassa ja tarttuvien tautien ennaltaehkäisyssä. Hyvissä olosuhteissa pidettyjen eläinten kyky vastustaa taudinaiheuttajia on parempi kuin haastavissa olosuhteissa pidettyjen, stressistä kärsivien eläinten.

Esimerkiksi huono ilmanlaatu heikentää vasikoiden hengitysteiden puolustusta ja siksi esimerkiksi ammoniakin ja pölyn vaivaamille vasikoille taudin­ aiheut­tajien on helpompi aiheuttaa hengitystietulehduksia.

Hyvät olosuhteet myös auttavat sairaita eläimiä toipumaan ja vähentävät lisäongelmia. Esimerkiksi kuiva ja puhdas makuualue ehkäisee paljon makaavien sairaiden vasikoiden napatulehduksia.

Havaitse sairaus nopeasti Vasikoita on syytä tarkkailla tiuhaan, jotta mahdollisten sairauksien oireet havaittaisiin heti. Erityisen tärkeää tarkkailu on erilaisten toimenpiteiden ja muutosten,

kuten nupoutuksen tai esimerkiksi vieroituksen, jälkeen. Näin siksi, että kaikenlainen stressi lisää vasikoiden alttiut­ ta sairastua.

On myös tunnettava hoidossaan olevien eläinten normaali käytös ja luonne, jotta sairauden merkit huomataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Mitä nopeammin vasikoiden ongelmiin puututaan, sitä paremmin ne pystytään hoitamaan, eivätkä taudinaiheut­ tajat pääse lisääntymään hallitsemattomasti. Samalla suojellaan muuta karjaa.

Jos tauti saadaan pysäytettyä vasikoihin, muut eläimet eivät välttämättä ehdi sairastua.

Anna sairaskäyttäytymiselle mahdollisuus Sairaskäyttäytymisellä tarkoitetaan sairauden aiheuttamia muutoksia eläimen käyttäytymisessä. Näiden muutosten tarkoituksena on edistää ja nopeuttaa eläimen toipumista.

Sairas vasikka voi maata normaalia enemmän, sen ruokahalu laskee, se ei leiki ja sen karvapeite voi muuttua nuhjuiseksi, koska kehon hoitoon ei käytetä aikaa. Potilaalle pitäisi antaa mahdol-

Sairaat vasikat vaativat nopeasti hoitoa, sillä yleensä niiden sairaudet etenevät nopeasti ja sairauden heikentämät vasikat ovat alttiita muille sairauksille ja jälkitaudeille. Lisäksi pienillä vasikoilla on vähäiset energiavarastot ja ne kylmettyvät helposti.

Esimerkiksi ripulivasikka kuivuu helposti ja siksi olo heikkenee nopeasti, jos vasikka ei jaksa juoda. Makaava vasikka, joka ei itse pääse ylös, saa helposti napaja niveltulehduksia. Eläinlääkärin antamaa hoitoa ja erilaista tukihoitoa, kuten ylös auttamista, tarvitaan siis nopeasti sairastumisen jälkeen.

Muista hoitaa kipua Lähes kaikki sairaudet aiheuttavat kipua.

Ontuminen on merkki kivusta raajassa, esimerkiksi niveltulehduksen seurauksena, jolloin eläin varoo astumasta jalalle. Ripuliin liittyy kipua, joka voi ilmetä levottomuutena tai muutoksina seisomisasennossa. Hengitystulehdukset, joihin liittyy yskää ja hengitysvaikeuksia, aiheuttavat voimakasta kipua. Tulehdukset myös nostavat potilaille usein kuumeen.

Kipua voidaan hoitaa eläinlääkärin määräämillä tulehduskipulääkkeillä, joita voidaan antaa vasikoille suun kautta tai pistoksina. Vasikoille tulehduskipulääkkeissä on olemassa useita vaihtoehtoja, joista valita. Kivun hoitaminen kannattaa, sillä kipulääkitys nopeuttaa sairaan eläimen toipumista. Samalla lääke hillitsee tulehdusreaktiota ja kuume laskee. Potilaan olo kohenee ja rehu maistuu taas paremmin. � Maito ja Me 4/2016

23

Ruokinnan esteet / osa 4

Ruokinnan esteet -sarjassa käsitellään aiheita, jotka vaikuttavat lehmien syöntiin ja siten maidontuotannon kannattavuuteen.

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

ǏǏRaikas rehu mais-

tuu paremmin. Pieneen navettaan sopiva pieni remontti voi johtaa suhteellisen isoon muutokseen maitotilissä. Pikkukuvassa kätevän isännän nokkela ratkaisu: pienen navetan kennoikkunan nostomekanismi.

Ovatko navettasi

rakenteet

maidontulon tulppana?

� Maito tehdään maatessa.

Jokaisesta lehmää kohden tulee olla yksi kunnollinen makuupaikka. Makuuajan myötä märehtimisaika lisääntyy ja rehun hyväksikäyttö tehostuu. Kuvassa syväkuivikeparret valiolaisen maitotilayrittäjän navetassa.

mään silloin kun ne haluaisivat. Usein tämä näkyy erityisesti ensikkotuotoksissa.

Välillisesti kulkukäytävien ahtaus heijastuu jonottelun ja lisääntyneen kovalla seisomisen kautta erityisesti sorkkaterveyteen ja lehmien kestävyyteen, ja lopulta tuotoskyvyn hukkaamiseen.

Lehmällä tulisi aina olla mahdollisuus juoda ja syödä pötsinsä täyteen, tuotosvaiheesta ja vuorokaudenajasta riippumatta.

Navetan rakenteet saattavat heikentää juomista, syöntiä tai märehtimisaikaa, vaikka sopivaa rehua jaettaisiinkin riittävästi.

J

os lehmä juo vähemmän kuin sen tarvitsisi, jää osa kuiva-aineen syöntikyvystä käyttämättä. Jos se syö vähemmän kuin mihin se pystyisi, jää osa maidosta tuottamatta. Jos lehmä märehtii vähemmän kuin haluaisi, jää osa syödystä rehusta hyödyntämättä optimaalisesti.

Yleisiä ruokinnan esteitä navetassa ovat 1) ylitäyttö 2) ruokintapöydän pinnan korkeus ja muoto 3) ruokintaesteen tyyppi ja mitoitus 4) kulkukäytävien kapeus 5) makuuparsien väärät mitat ja säädöt sekä 6) tunkkainen ja kostea ilma tai siivoamaton pöytä.

Ylitäyttö haaskaa potentiaalia Ylitäyttö on haitallista ja laitonta. Se aiheut­ taa lehmien tuotospotentiaalin törkeää alikäyttöä – rehun hotkimista, pötsin happamuuden vaihteluja, jonotusta, ruuhkaa, liiallista seisomista, nahistelua, toisten pois ajamista, äkkilähtöjä, sorkkavikoja, stressiä, loukkaantumisia ja poistoja. Navetassa tulee olla jokaista lehmää kohden vähintään yksi makuuparsi jo voimassa olevan eläinsuojelulainkin mukaan.

24

Maito ja Me 4/2016

Märehtimismukavuutta oikeilla säädöillä

Lehmien tuotoskyvyn ja kestävyyden näkökulmasta ylitäytön välttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kestävyyden parantamisen kerrannaisvaikutukset tuottavuuteen ovat huikean suuret. Lehmän tuotos paranee luonnollisesti joka lypsykerralla, ja jokainen uudiseläin, jonka voi jättää kasvattamatta, on tilalle puhdasta voittoa.

Vain pyydystetty rehu siirtyy pötsiin Rehu karkaa helposti lehmän ulottuvilta.

Valikointi ja rehun siirtely on lehmälle tyypillistä käyttäytymistä, varsinkin jos rehun koostumus mahdollistaa lajittelun. Samalla rehu helposti karkaa lehmän ulottumattomiin, ja kauempana olevat rehut ovat lehmän mielestä kiinnostavampia.

Rehuun ulottumiseen voi vaikuttaa usealla tavalla. Syöntitaso vain joitain senttejä sorkkien tasoa ylempänä vähentää rehun heittelyä ja lisää syljen eritystä.

Pöydän kourumainen muotoilu on tulossa taas ”muotiin” navettasuunnittelussa muutamien vuosien tauon jälkeen – sillä rehu pysyy lehmän ulottuvilla. Vaihtoehtoisesti rehun voi työntää takaisin leh-

ǏǏPöydän muotoilu on yksi keino pitää rehu lehmän ulottuvilla.

män eteen useita kertoja päivässä, käsin tai koneellisesti.

Ruokarauhaa, kiitos Paikkoihin jaettu ruokintaestemalli antaa lehmälle pelkkää niskapuomia paremman ruokarauhan. Mitä enemmän lehmien päiden välillä on, sitä suurempi vaikutus. Niin kutsutut syöttöparret ovat tutkitusti tehokkaat, mutta niiden kestävyydessä on käytännön haasteita.

Paikkoihin jaetun ruokintaesteen teho perustuu siihen, että tällaisessa lehmä jou-

ǏǏJos kulkukäytävillä on riittävästi tilaa, lehmä pääsee syömään ja juomaan aina halutessaan.

Ylitäyttö on haitallista ja laitonta. tuu tekemään enemmän työtä toisen pois ajamiseksi niskaputkeen verrattuna. Lehmä ei ole tyhmä, vaan hiukan laiska ja mukavuudenhaluinen.

Se oppii jaetussa ruokintaesteessä hyvin nopeasti jättämään toisen mieluummin rauhaan ja käyttämään oman aikansa syö-

miseen, makaamiseen ja märehtimiseen – etenkin jos ruokintapöytätilaa on riittävästi, vähintään 75 senttimetriä lehmää kohden.

Kun ruokintapöytätilaa on vähän, estemallin vaikutukset korostuvat. Esteen mallilla on havaittu kotimaisissa tutkimuksissakin olevan yhteyttä jopa lehmien tilalla kuolemisen/lopetuksen todennäköisyyteen ja ontumisen esiintyvyyteen.

Tilaa männä!

Kapeat kulkukäytävät aiheuttavat pahimmillaan sen, ettei osa lehmistä mene syö-

Jokainen tunti lisää makuuaikaa kasvattaa tuotosta keskimäärin 1,7 kiloa. Kun lehmän makuuaika lisääntyy viisi prosenttia, lisääntyy märehtimisaika seitsemän prosenttia. Rehun sulaminen tehostuu ja suurempi osa siitä muuttuu maidoksi. Samalla utareen ja sorkkien verenkierto lisääntyvät.

Makuuparsien säätö tai kuivikkeen lisääminen ovat nopeita, edullisia ja kannattavia ”remontteja”. Oikeisiin säätöihin löytyy apuväline, parren mitoituslaskuri, uudesta Valmasta. Pelkkä kuivikkeen määrän lisääminen voi kasvattaa makuuaikaa jopa tunnilla.Tällaisten ”pikkuremonttien” vaikutukset voivat olla yllättävänkin suuria, ja ne parantavat tuotosta ja kestävyyttä.

Raikas rehu ja vesi maistuvat paremmin Lehmällä on erittäin hyvä hajuaisti. Se syö ja juo enemmän raikkaalta tuoksuvaa vettä ja rehua. Toki se nälkänsä pitimiksi syö vähemmänkin kuranttia tavaraa, tai poikkeuksellisessa fysiologisessa tilassa pahanhajuista materiaalia kuten jälkeiset. Mutta enemmän se syö ja juo, jos pöydällä tai vesialtaassa oleva rehu on hyvän tuoksuista.

Ilmanvaihtoremontti, kennoikkunoiden asentaminen tai vaikka pelkästään ikkunoiden poisto kevään, kesän ja syksyn ajaksi saattaa näkyä yllättävällä tavalla tankissa. � Maito ja Me 4/2016

25

Kuva: Eric Kleinberg

Teema : Maitotilan kehittäminen

Virpi Kurkela, ELL

4dBarn Oy virpi.kurkela@4dbarn.com

Marjo Posio, MMM

4dBarn Oy marjo.posio@4dbarn.com

Päivitä vasikkalan ilmanvaihto tuubilla

oma energiaju s y t ä r e H lehmän.

Helunan oikineen p ä ä t is k vir

H

yvän kuvan vasikoiden hengittämän ilman laadusta saat istahtamalla muutamaksi minuutiksi karsinan perälle, missä vasikat makaavat: nukkuisitko sinäkin mielelläsi siellä? Ongelmia ilmanvaihdossa voi epäillä eritysesti, jos vasikat yskivät tai hengittävät raskaasti.

Vasikkatilat tulisi suunnitella ja rakentaa niin, että sairauksien riski on mahdollisimman pieni. Hengitystietulehduksia ja ripulia aiheuttavat mikrobit viihtyvät lämpimässä ja kosteassa ja leviävät myös hengitysilman välityksellä. Kun tavoitteena ovat korkeat päiväkasvut ja terveet, helppohoitoiset vasikat, ilmanvaihtoon satsaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ylipainekanavailmanvaihto on erittäin suosittu Pohjois-Amerikassa, koska siellä on nähty, että hengitystiesairauksien määrä laskee, kun vasikkatiloihin asennetaan ”tuubi” täydentämään luonnollista ilmanvaihtoa. Raikas ilma on tärkeä myös hoitajan hyvinvoinnin kannalta.

Kylmässä kuivitus korostuu Ylipainekanavailmanvaihto sopii paitsi uusiin nuorkarjatiloihin, myös erittäin Maito ja Me 4/2016

hyvin tehostamaan vanhojen, usein matalien tilojen ilmanvaihtoa. Se huolehtii minimi-ilmanvaihdosta ympäri vuoden.

Tarkasti laskettua tuloilman määrää ei pidä lähteä säätämään, vaan puhaltimen on tarkoitus toimia samalla teholla ulkolämpötilasta huolimatta. Vain siten jokainen vasikka saa oman annoksen raikasta ilmaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että talvella kovilla pakkasilla lämpötila vasikkatiloissa laskee nollan alapuolelle. Matalat lämpötilat voidaan kuitenkin huomioida lämmitettävillä vesikupeilla ja eristämällä mahdollinen juottoautomaatti.

Erityisen tärkeää kylmässä on kuivituksen onnistuminen: vasikan alustan on kaikissa tilanteissa pysyttävä kuivana. Paras kuivike kylmässä on olki, jota on oltava

Vasikka ei kylmää säikähdä, kunhan kuivitus ja juotto ovat kunnossa.

Kuva : Anu Artjoki

Miltä vasikkalassasi tuoksuu? Oma nenä kertoo, miten ilman laatu eroaa ulkoilmasta. Parhaassa tapauksessa eroa ei juuri huomaa, mutta jos kosteus tai tunkkainen haju pöllähtävät vastaan jo ovella, ei ilmanvaihto toimi kunnolla.

26

Juuri poikinut janoaa energiajuomaa

ǏǏVasikan paras kuivike on olki, jonka sekaan se voi kaivautua kylmässä.

niin paljon, että vasikka voi kaivautua siihen. Tarvittaessa pienimmillä vasikoilla voi käyttää vasikkatakkia.

Laadukasta juoma- ja karkearehua on oltava riittävästi tarjolla, sillä viileässä energiaa kuluu lämmöntuottoon. Vasikka ei kylmää säikähdä, kunhan kuivitus ja juotto ovat kunnossa.

Tarkka laskelma tuubi-ilmanvaihtoon Ylipainekanavailmanvaihto ei onnistu ilman tarkkaa laskelmaa. Suunnitelmas-

ǏǏYlipainekanavailmanvaihto täydentää

luonnollista ilmanvaihtoa ja suuntaa raikkaan ilman vasikoiden lähiympäristöön ilman vedon tunnetta.

sa puhallin, kanava ja siinä olevien reikien koko ja suuntaus mitoitetaan tiloissa olevalle eläinmäärälle tarkasti siten, että ilma virtaa tehokkaasti koko tilaan, mutta niin, ettei vetoa synny.

Professori Ken Nordlund Yhdysvalloista tiimeineen on kehittänyt kanavailmanvaihdon mitoitukseen laskentaohjelman ja kaikki suunnittelua tekevät asiantuntijat ovat saaneet erityisen koulutuksen sen käyttöön. Suomessa suunnitelmia tekee 4dBarn Oy. Käytännössä tuubi-ilmanvaihto on helppo ja edullinen investointi. Sopivia puhaltimia on yleisesti saatavilla, samoin kanavaksi meillä usein käytettyä PVC-putkea. Tarvikkeiden hankkiminen ja putken reikien poraaminen onnistuu helposti itsekin ylipainekanavailmanvaihtosuunnitelmassa olevien piirustusten ja tarvikelistan avulla.

Kanavaa kohden kustannukset suunnitteluineen ovat tyypillisesti 1 000–1 500 euron luokkaa. �

Uutta energiaa ja virkisty stä juuri poikineille lehmille

Juuri poikineen lehmän saadessa nopeasti energ iaa: 1. stressin haitat vähene vät 2. syönti lisääntyy nope asti – energiavaje vähene e 3. hyvän alun vaikutus jatkuu koko lypsykaude n

Helunan Herätys -energiajuoman saat meijereistä ja maatalouskaupoista.

5 kg pakkaus riittää 10 lehmälle.

Kustannus lehmää kohtivain noin 2,80 €/vuosi.

www.valio.fi/startti

Maito ja Me 4/2016

27

Kuva: Mikko keskinen

Teema : Maitotilan kehittäminen

Jarmo Keskinen

Kehityspäällikkö ProAgria Etelä-Suomi jarmo.keskinen@proagria.fi

Elämän suurin hanke Uuden navetan rakentaminen on viljelijälle yrittäjäuran suurin investointiprojekti, johon otetaan elämän suurin laina. Navetan rakentaminen on suunniteltava niin hyvin, että projekti varmasti onnistuu.

M

aidon hinnan matalasuhdanteesta huolimatta maidontuotanto on edelleen kannattavin perusmaatalouden tuotantosuunta Suomessa. Navetan rakentaminen onkin perusteltua, kunhan tilakohtaiset edellytykset ovat kunnossa.

Navetan rakentamista suunnittelevalla maitotilalla velkojen kokonaismäärän tulisi olla maltillinen. Täysin velaton ei toki tarvitse olla, mutta velan määrän tulisi olla pienempi kuin maatilan nykyisen kokonaisliikevaihdon. Liian korkea velka-aste on yleisin syy, miksi viljelijän rahoittajapankki ei lähde navettahanketta rahoittamaan.

Maitotilan käytettävissä olevaa peltopinta-alaa tarvitaan yksi hehtaari lypsylehmää kohden navetan valmistuttua. Riittävä pinta-ala on tarpeen rehuomavaraisuuden turvaamiseksi ja maksuvalmiuden suojaamiseksi rehun hinnan vaihtelulta. Myös ympäristölupa edellyttää riittävää peltopintaalaa lannanlevitykseen.

Tärkein edellytys uuden navetan rakentamiselle on yrittäjäperheen ammattiosaaminen. Osaamista tarvitaan niin tuotannon, tuotantotalouden kuin strategisen johta-

28

Maito ja Me 4/2016

misenkin osalta. Eikä pahitteeksi ole ITosaaminen ja remonttimiehen taidotkaan.

Selkein mittari maitotilan yrittäjäominaisuuksien toteamiseen on tuotostaso. Jos meijeriin saadaan vuodessa maitoa vähintään 9 000 litraa keskilehmälukua kohden, voidaan olettaa yrittäjäperheestä löytyvän aito lehmäihminen. Navettatyö on aina maitotilan ydinliiketoimintaa, joka yrittäjän tulee osata ja jota ei voi ulkoistaa.

Selvitä strategia ja suunnittele huolella Navetan rakentaminen kannattaa aloittaa maitotilan liiketoimintasuunnitelman ja strategian päivittämisellä. Mitä uudelta navetalta halutaan, miksi se ylipäätään pitää rakentaa ja millainen meidän maatilan halutaan olevan silloin, kun siitä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä luovutaan?

Riittääkö tavoitteeksi paikkakunnan suurin maitotila vai onko tärkeämpää vaurastua henkilökohtaisesti tai ehkä parantaa elämänlaatua lisäämällä yrittäjän vapaaaikaa?

Navettainvestoinnin kannattavuus on vahvasti riippuvainen investoinnin todellisesta toteutuvasta kustannuksesta – käy-

tännössä lehmäpaikan hinnasta – mikä vaikuttaa jatkossa tuotetun maitolitran kiinteään kustannukseen. Navetan hinta määräytyy jo sen suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun pitää perustua talous-, tuotanto- ja rakennussuunnittelun yhteistyöhön.

Suunnittelulla määritetään navetan kokoluokka, sen sopivuus maitotilan peltoalaan ja velan määrään, sekä navetan sisällä tapahtuvan navettatyön sujuvuus. Missään tapauksessa navetan suunnittelu ei saa olla pelkkää piirtämistä, jossa lähtökohtana ovat vain tekniset ratkaisut.

Navetan suunnittelu ei saa olla pelkkää piirtämistä, jossa lähtökohtana ovat vain tekniset ratkaisut.

Navetan kokoluokkaa pohdittaessa kannattaa muistaa, että tilastojen mukaan investointiavustusta saaneiden uusien navetoiden keskimääräinen koko on ollut jo neljä vuotta peräkkäin noin 82 lehmäpaikkaa. Navetoiden kokoluokka ei ole siten viime vuosina kasvanut.

Omilla asiakastiloillani, tilakohtaisten edellytysten täyttyessä, on maidontuotannon laajentaminen ollut yleensä perusteltua 200 lehmän kokoluokkaan saakka.

Miten paljon kustannukset vaihtelevat?

Navetoiden toteutuneissa rakentamiskustannuksissa on edelleen merkittäviä eroja.

Lisäksi epätietoisuutta aiheuttavat käsitteiden eroavuudet. Välillä navetan hinnalla tarkoitetaan vain lypsävien lehmien pihattorakennusta ja toisinaan taas maidontuotantokokonaisuuden kustannusta, mikä pitää sisällään myös nuorkarjan tilat ja rehuvarasotot.

Tyypillisesti 70 lehmän kokoluokassa, vuosina 2014–2015, kalustetun pihaton ja lantalan toteutunut rakentamismeno on ollut 890 euroa neliöltä. Jos pihattorakennuksen kokonaispinta-ala on 1 000 neliötä, 1

njnjPihaton

olosuhteet saneerattiin lehmien ehdoilla.

Aina ei rakenneta uutta Punkaharjulla Kimmo Kaskisen maitotilalla peruskorjattiin 18 vuotta vanha pihatto. Eläinpaikkoja ei tullut lisää, mutta olosuhteiden parantuminen tuo eläimille terveyttä, hyvinvointia ja lisää tuotosta.

Pihattoon tuli korjauksen myötä esimerkiksi väljemmät parsikalusteet ja pehmeämmät parret, ilmanvaihto vapaakierrolle, valoa ja vettä lisää sekä ympärivuotinen talvijaloittelu. Lehmät nauttivat pihaton mukavuuksista ja paremmat olosuhteet antavat niille mahdollisuuksia tuottaa maitoa perimänsä mukaisesti.

Kuva : Kaija Laitinen

� Suomessa rakennettiin tänä vuonna noin 20 uudeksi navetaksi luettavaa pihattoa.

Lue Kaskisten peruskorjauksesta Maito ja Me -ammattilaissivustolta 0 maitojame.fi/sections/tilan-kehittaminen

Maito ja Me 4/2016

29

Teema : Maitotilan kehittäminen muodostuu lehmäpaikan hinnaksi 12 700 euroa/mpp. Suurimmillaan vastaava toteutunut rakentamismeno on ollut 1 060 euroa neliöltä, jolloin lehmäpaikan hinta on 15 100 euroa/mpp.

Jos 70 lehmän pihattoon sijoitetaan myös nuorkarja, kasvaa rakennuksen pohjapintaala yli 1 200 neliön. Tällöin pihaton rakentamismeno on tyypillisesti 1 100 000 euroa ja lehmäpaikan hinta 15 700 euroa/mpp.

Suurimmillaan vastaavan pihattonavetan toteutunut rakentamismeno on ollut yli 20 000 euroa/mpp.

Lehmäpaikan hinnassa toimii myös niin sanottu suuruuden ekonomia, vaikka se ei maitotilan juoksevien kustannusten kohdalla toimikaan. Kun pihattonavetan kokoluokka kasvaa 70:stä 130 lehmään, laskee yhden makuuparsipaikan hinta noin 500– 700 euroa. Samassa suhteessa laskee navetan rakentamiskustannus, jos kokoluokka edelleen kasvaa 130:sta 200:aan.

Uuden navetan hintaa voidaan laskea rakentamalla uusi pihatto vain lypsylehmien käyttöön ja sijoittamalla umpilehmät ja nuorkarja vanhaan navettaan tai uuden navetan läheisyyteen rakennettavaan uuteen kylmäpihattoon. Näin voi-

daan alentaa 70 lehmän maitotilan navetan rakentamismenoa noin 200 000 eurolla.

Maitotilan kehittämisen seuraavassa vaiheessa on mahdollista rakentaa vastaava pihatto edellisen yhteyteen, jos halutaan kaksinkertaistaa tuotanto. Vaihtoehtoisesti voidaan jättää nyt rakennettava pihatto nuorkarjalle ja rakentaa kokonaan uusi pihatto seuraavaan kokoluokkaan.

Huomio kokonaisvelkamäärään Ammattitaitoisesti hoidetun maitotilan kokonaisvelkamäärä saa olla enintään 1½-kertainen sen liikevaihtoon verrattuna. Ehdoton maksimi on kaksi kertaa liikevaihto. Suositeltava velan määrä on puolestaan pienempi kuin vuotuinen liikevaihto.

Tyypillisesti 70 lehmän navetan rakentamisesta syntyy uutta pitkäaikaista lainaa noin 500 000 euroa, ja kun kyseisen kokoluokan maitotilan kokonaistulot ovat noin 350 000 euroa vuodessa, on suositeltava kokonaislainamäärä siten enintään 525 000 euroa. Tämä tulisi olla lähtökohta navetan suunnittelussa.

Navetoiden rakentamismeno suhteessa maitotilan antamaan tuottoon on ollut viime vuosina suhteettoman korkea. Sik-

Vaikuta maidon laatuun hyvillä valinnoilla Alkali 1+ - jauhepesuaine

Suomen suosituin emäksinen jauhepesuaine

si tulisi löytää keinoja navetoiden rakentamismenon alentamiseen.

Vuoden 2016 aikana rakennettujen navetoiden toteutuneiden rakentamismenojen jälkilaskentaa ei ole vielä voitu tehdä.

Keväällä saatujen tarjousten perusteella voi kuitenkin päätellä, että ensimmäistä kertaa moneen vuoteen rakentamiskustannukset olisivat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna.

Tähän toivottavaan tilanteeseen ovat voineet vaikuttaa rakentamisteräksen maailmanlaajuinen lähes 30 prosentin hinnanalennus ja navettahankkeiden pieni lukumäärä kesän 2016 aikana. Suomeen lienee rakennettu uudeksi navetaksi luettavia pihattoja noin 20 kappaletta, kun lukumäärä suurimmillaan on ollut moninkertainen.

Hienoista navettainvestointien viriämistä on kuitenkin nähtävissä. Kuluvan vuoden aikana jätettyjen navettainvestointien investointiavustusten määrä on selvästi suurempi kuin edellisenä vuotena, joskin hankkeet ovat olleet pääosin laajennus- ja peruskorjauskohteita.

Elämän suurimpia hankkeita toteutunee vuonna 2017 saman verran kuin tänäkin vuonna. �

FeedtechTM Maittavampaa säilörehua Ennakkohinnat voimassa 31.12. saakka!

1 säkki 85€

Super/Cidmax

-pettämätön yhdistelmä kierto- ja vuoropesuun 30

-15%

DeLaval huoltoteknikoltasi www.delaval.fi/yhteys tai lähimmästä myymälästä

Maito ja Me 4/2016

M&M Feedtech ja LED uutuus.indd 1

Maito ja Me 4/2016 21.11.2016 9:58:48

31

Kuva: Anu Artjoki

Teema : Maitotilan kehittäminen

na myyvän karjan M.bovis-vapauden suhteen. Älä koskaan ostaa pitoeläimiä välitysvasikka-autosta! Tartuntariski on tällöin merkittävä.

Laura Kulkas

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

Lisääminen ostamalla tiineitä hiehoja Turhan moni laajentaja näyttää ajautuvan siihen, että viime tingassa ostetaan tiineitä hiehoja monesta karjasta. Tämä toimintatapa aiheuttaa varmasti kaikkein eniten ongelmia, koska monia mikrobeja ei kyetä poissulkemaan edes terveystodistusten avulla.

Jotta yksittäiselle eläimelle annetaan mahdollisimman hyvät eväät selvitä muutosta, tulee hieho tuoda uuteen karjaan vähintään kaksi kuukautta ennen laskettua poikimisaikaa. Mitä aikaisemmin se tuodaan karjaan, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on selvitä sosiaalisesti muutosta.

Mikrobien alakannat tai kokonaan uudet mikrobit tulevat tutuiksi puolin ja toisin.

Muuton aiheuttama stressi lisää uuden eläimen riskiä sairastua. Edelleen pätee, että mitä harvemmasta karjasta ostaa, sitä vähemmän ongelmia todennäköisesti tulee.

Mitä vähemmän myyvä karja on ostanut eläimiä, sitä turvallisempaa ostaminen yleensä on.

Lisää eläinmäärä hallitusti Eläinmäärän hallittu lisääminen vaatii paneutumista.

Suunnittelu tulee aloittaa jo noin kolme vuotta ennen isomman navetan käyttöönottoa.

E

ri tiloilla eläinmäärän lisäämisen toteutus voi vaihdella olosuhteista riippuen. Kuten monessa muussakin asiassa, ei kannata ripustautua esteisiin vaan keskittyä mahdollisuuksiin.

Jos ajautuu ostamaan viime tingassa tiineitä hiehoja monesta paikasta, tulee varmasti ongelmia! Ongelmia tulee sekä eläinten sosiaalisen sopeutumisen että tarttuvien tautien suhteen, jotka molemmat madaltavat eläinten tuotosta ja kannattavuutta.

Sekä eettiset että taloudelliset seikat puoltavat huolellista suunnittelua ja toimeenpanoa.

Yleistä eläinten ostoista On hyvä muistaa, että mitä harvemmasta karjasta ostaa eläimiä, sitä pienempi riski on saada monia tarttuvia tauteja tai niitä aiheuttavia mikrobien alalajeja karjaansa. Turvallisinta on ostaa sellaisia karjoja tai sellaisista karjoista, jotka eivät itse ole ostaneet uusia eläimiä 10–15 vuoteen. Tällöin voi välttyä todennäköisesti saamasta esimerkiksi tarttuvia sorkkasairauksia (ja niitä aiheuttavien mikrobien uusia alalajeja) tai M. bovista karjaansa.

32

Maito ja Me 4/2016

ETT ry:n terveystodistuksia tulee kuitenkin aina käyttää, jotta kaikki merkittävät taudit tulevat huomioiduksi. Uuden eläimen pitäminen karanteenissa ainakin muutaman viikon ajan on suositeltavaa, jotta piilevät tai muutossa puhkeavat taudit ehtisivät parantua.

Eläinten ostossa on aina riskinsä Turvallisin tapa lisätä eläinmäärää on tuottaa eläimet itse. Tarttuvien tautien suh-

Tarttuvien tautien suhteen täysin turvallista eläinten ostoa ei ole. teen täysin turvallista eläinten ostoa ei ole.

Vähintään saa monien tuttujen mikrobien (S. aureus, KNS, rotavirus, treponema jne.) uusia alakantoja, joille useimmilla eläimillä karjassa ei ole puolustuskykyä, koska ne

eivät ole aikaisemmin kohdanneet juuri sitä alalajia.

Tämä johtaa siihen, etenkin jos ostetaan lähellä uuden/laajennetun navetan käyttöönottoa reilusti uusia eläimiä karjaan, että karjan terveys ”huojuu” ainakin ensimmäisen vuoden ajan (utareterveys, sorkkaterveys, vasikkaripulit jne.).

Tilanne rauhoittuu selvästi, kun kaikki eläimet ovat saaneet vastustuskykyä kaikille karjassa esiintyville mikrobeille ja niiden alalajeille, edellyttäen että olosuhteet ja hoito muuten ovat kunnossa. Toki voi saada jonkin täysin uudenkin taudin, kuten tarttuvan sorkkasairauden, Mycoplasma boviksen tai Str. agalactiaen kaupan päälle.

Lisääminen ostamalla lopettavan tilan eläimet

Lisääminen omien eläinten avulla Hiehovasikoiden lisääminen omista hiehoista tai lehmistä on aloitettava jo noin 2,5–3 vuotta ennen laajentamista, jotta ehtii käyttää naaraspuolista seksattua spermaa ainakin kaikille hiehoille (tiinehtyvät paremmin kuin lehmät).

Elleivät uudet vasikat/hiehot mahdu omaan navettaan, voi niitä kasvattaa esimerkiksi tyhjillään olevassa naapurin navetassa. Navetan ylitäyttöä ei pidä harrastaa – se on lainavastaista ja johtaa lähes aina ravinnonsaanti- ja terveysongelmiin.

Lisääminen ostamalla vasikoita Melko turvallinen tapa lisätä eläinmäärää

ǏǏUusien eläinten ostaminen vasikkana on melko turvallinen tapa lisätä karjaa. Vasikoissa on vähemmän taudinaiheuttajia ja ne ehtivät saada vastustuskyvyn karjassa esiintyville mikrobeleille ennen poikimista.

on ostaa uudet eläimet jo vasikkana suoraan tiloilta. Ne voi kasvattaa yhdessä omien vasikoiden/hiehojen kanssa (esimerkiksi tyhjillään olevassa naapurin navetassa).

Ensinnäkin vasikoissa on yleensä vähemmän taudinaiheuttajia, kuten tarttuvia sorkkasairauksia aiheuttavia mikrobeja, kuin aikuisissa hiehoissa, mikäli ne on

pidetty erillään vanhemmista eläimistä.

Toiseksi eläinpopulaatio ehtii saada vastustuskyvyn kaikille karjassa esiintyville mikrobeille ennen kuin ne poikivat, jolloin tilanne on yleensä rauhallinen uuden navetan käyttöönoton ja poikimisten alkamisten aikoihin.

Vasikoita ostettaessa tulee olla tarkka-

Monet ostavat 1–2 karjanpidon lopettavan tilan eläimet/eläimiä. Tämä vähentää uusien mikrobien tai niiden alalajien määrää ja kokemukset ovat yleensä olleet hyviä, kunhan kyseessä ovat ns. suljettuna pidetyt karjat, joihin ei ole pitkiin aikoihin ostettu uusia eläimiä.

Eläinten yhteensovittaminen tapahtuu parhaiten kesällä laitumella, koska siellä on tilaa väistää ja väljyydestä johtuen tartuntapaine pysyy kohtuullisena.

Poikimistahti uudessa navetassa On järkevää suunnitella etukäteen poikimistahti uudessa navetassa. Kaikki eivät voi poikia yhtä aikaa tai edes 1–2 kuukauden sisällä uuden navetan käyttöönotosta.

Vasikkatilat loppuvat ja isäntäväki uupuu, kun työtä ja uuden opettelemista on liikaa.

Tavoitteena voisi olla esimerkiksi lähes täysi navetta 6–12 kuukauden jälkeen.

Tämäkin asia tule päättää ja ottaa huomioon taloudessa ja uusien eläinten hankinnassa. � Maito ja Me 4/2016

33

KOTIMAISET

Teema : Maitotilan kehittäminen ǍǍMarko Puhto (vas.) ja Pekka Petäjäsuvanto

tarkastelevat 69 lehmäpaikan Maitopihaton suunnitelmaa. ”Yhden robotin navettakin voi olla kannattava, kun investointikustannukset pysyvät kurissa”, Puhto näkee.

Mallinavetta on hyvä mittakeppi kaikkeen rakentamiseen.

Maitopihatto R 1 ( 69 + 0 ) - 1 robotti - 69 lehmäpaikkaa - leveä ruokintapöytä - avokourut kumimatolla - välikäytävät ritiläpalkeilla - hinta 565 000 e *) Maitopihatto R 2 ( 122 + 0 ) - 2 robottia - 122 lehmäpaikkaa - leveä ruokintapöytä - parsirivit 3 + 3 - avokourut kumimatolla - välikäytävät ritiläpalkeilla - sosiaalitilat ja maitohuone rungon sisällä - kaksi 2 500 kuution lietesäiliötä - hinta 885 000 e *) Maitopihatto R 2 ( 144 + 0 ) - 2 robottia - 144 lehmäpaikkaa - leveä ruokintapöytä - parsirivit 3 + 3 - toisella puolella pöytää takaa kierrossa kuivikepohjakarsinat, toisella puolella makuuparret - sosiaalitilat ja maitohuone siivekkeessä - kaksi 2 500 kuution lietesäiliötä - hinta 965 000 e *)

Maitopihatto-konseptilla rakentuu edullinen navetta Osuuskunta Pohjolan Maito on kehittänyt pihattoratkaisuja, joissa parsipaikan hinta jää alle 10 000 euron.

Teksti ja kuva

M

Markku Pulkkinen

aitopihatto-konsepti sai alkunsa, kun Osuuskunta Pohjolan Maidossa huomattiin uusien navetoiden rakentamiskustannusten karkaavan käsistä. Rakennuksia räätälöitiin liikaa. Kustannusarvioiden ylityksiä oli vaikea paikata tuotantoa tehostamalla. ”Tilojen väliset erot rakentamiskustannuksissa ovat suuret. Pankkienkin halu rahoittaa uusia navetoita laimeni, koska kustannusarviot eivät pitäneet paikkaan-

34

Maito ja Me 4/2016

sa. Lihakarjapuolella konseptinavetoista oli hyviä kokemuksia”, toimitusjohtaja Marko Puhto kertoo Maitopihatto-projektin taustoista. ”Halusimme investointipuolelle pöhinää ja uusia keinoja tuotantokustannusten kurissa pitämiseksi. Mallipihatot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta ja niitä laitetaan varmasti ensi vuonna alulle”, Puhto uskoo.

Pohjolan Maito kilpailutti navettarakentamisen yhteistyökumppanit ja valitsi niistä hinta-laatusuhteeltaan parhaat. Suunnittelun tuloksena syntyi kolme erilaista pihattoa, jotka on tarkoitettu 69:lle, 122:lle ja 144 lehmälle. ”Kun käyttää Maitopihatto-konseptia, tietää rakentamisen kustannukset etukäteen eikä yllätyksiä tule. Tämä on hyvä asia sekä yrittäjille että rahoittajille”, tuotantoasiantuntija Pekka Petäjäsuvanto painottaa.

Pihatot on suunniteltu niin, että inves-

tointi on helppo perustella myös ely-keskukselle ja ympäristölupaviranomaiselle.

Maitopihatto nousee avaimet käteen -periaatteella, joten yrittäjät voivat keskittyä rakennusaikanakin tuotannon pyörittämiseen. Voimavaroja säästyy uuden navetan käyttöönottoon. Parhaimmillaan rakentaminen vie vain kaksi kuukautta.

69 lehmäpaikan Maitopihaton veroton hinta on 565 000 euroa, jonka päälle tulevat vielä lypsyrobotti, tilasäiliö, aggregaatti ja maansiirtotyöt. Maitopihatto-konseptissa nuori karja jää vanhoihin rakennuksiin. ”Yhden robotin navetan laitteineen saa alle 750 000 eurolla. 144 lehmäpaikan navetan hinnaksi tulee robotteineen ja maansiirtotöineen noin 1,3 miljoonaa euroa. Mallinavetta on hyvä mittakeppi kaikkeen rakentamiseen”, Petäjäsuvanto perustelee.

Maitopihatto-rakennuttamispalvelu on tällä hetkellä Osuuskunta Pohjolan Maidon omistajayrittäjien käytössä.

*) Hinnat on ilmoitettu ilman lypsyrobottia, maansiirtotöitä, rehusiiloja ja arvonlisäveroa.

Käytetyt lypsyrobotit ja karjatalouskoneet

ilan M aitot-tuotteet Kysy meijeriltäsi tai suoraan meiltä!

Propyleeni Korkeatuottoisille lehmille tuotoksen häiriöttömyyden turvaamiseksi ja veren normaalin sokeritason ylläpitämiseksi. Sisältää mm. betaiinia joka tehostaa maksan toimintaa.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1050 kg

Melassipropyleeni Sisältää maittavuutta lisäävää melassiseosta ja glyserolia sekä korkean tuotannon vaiheessa maksan toiminnan kannalta tärkeää koliinikloridia.

Soveltuu erinomaisesti myös houkutusrehuksi.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1200 kg

ADE –liuos Lypsylehmille ja nuorille kasvaville eläimille perusvitamiinina ympäri vuoden.

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

E-liuos Runsaasti elimistön kannalta tärkeää e-vitamiinia ja sen suojaa täydentävää seleeniä.

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

www.staldmaeglerne.dk Yhteyshenkilö Suomessa: Jouko Pasi p.(040) 723 6010 www.joukopasi.fi

Kotimaista laatutyötä Puh. 09 2252560 biofarm@biofarm.fi www.biofarm.fi

Teema : Maitotilan kehittäminen

Älä ole korvaamaton Murheita on helpompi kantaa, kun yrityksen toiminnan jatkuvuudesta on huolehdittu ja päivittäiset työt sujuvat.

Risto Heininen

Asiantuntija, omistusjärjestelyt ja sopimusasiat ProAgria Länsi-Suomi risto.heininen@proagria.fi

Maatilasta kuolinpesä Kuvitus : Päivi Liikamaa, taustakuva: Jaakko Martikainen

– miten hoitaa asiat?

Läheisen kuolema on omaisille raskasta aikaa. Surutyön lisäksi taloudellisten asioiden selvittäminen, hoitaminen sekä epävarmuus tulevaisuudesta lisäävät taakkaa.

V

oisiko perheessä tapahtuvaan kuolemantapaukseen varautua etukäteen? Tätä pohditaan lähes poikkeuksetta perhe- tai maatilayrityksessä jossain vaiheessa. Koska kullakin tilalla perhesuhteet, tuotantosuunnat ja muut olosuhteet ovat yksilöllisiä, yleispätevää ratkaisua ei voida antaa. Tiettyjä asioita voidaan kuitenkin harkita ja suunnitella etukäteen.

Harkinnan pohjaksi tulisi ottaa tavoite, johon valituilla keinoilla pyritään. Nämä kei­not ovat paljolti riippuvaisia muun muassa viljelijän iästä, aviosuhteesta, maa­tilan omistussuhteista, lapsien iästä ja mahdollisesti kiinnostuksesta tilan jatkamiseen.

Kuolinpesän synty, hallinto ja päätöksenteko Kuolinpesä syntyy perittävän kuollessa.

Kuolinpesä on taloudellinen kokonaisuus, joka muodostuu vainajan varoista ja ve­ loista. Kuolinpesän osakkaiksi tulevat vainajan perilliset, leski sekä yleis­tes­ta­men­ tinsaaja(t).

Leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettu ositus. Osituksessa taas määritellään lesken avio-oikeuteen perustuva

36

Maito ja Me 4/2016

osuus puolisoiden omaisuudesta (tässä ei käsitellä avioehtosopimusta, jolla aviopuolison avio-oikeus voidaan pois sulkea).

Kuolinpesän hallinto on osakkaiden yh­teis­hallintoa. Kuolinpesässä ei tehdä äänes­tyspäätöksiä, vaan kaikki kuolinpesää koskevat asiat tulee tehdä yksimielisesti. Ne sopimukset, jotka vainaja on tehnyt elinaikanaan, sitovat myös hänen kuolinpesäänsä. Perittävän kuolema ei sellaisenaan ole peruste irtisanoa tai purkaa tehtyjä sopimuksia.

Perunkirjoitus Perunkirjoitus, joka tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäi­västä, on sekä perintövero­ilmoitus että luettelo pesänosakkaista ja perittävän varallisuudesta. Perukirjaan merkitään pesänosakkaat, mahdolliset testamentit, ennakkoperinnöt tai lahjat, mutta ennen kaikkea vainajan varat ja velat kuolinhetkellä.

Perukirjan velkatietojen perusteella pesän osakkaat voivat muun muassa harkita ryhtyvätkö pesään ja ottavatko myös pesän veloista vastuun. Perukirjaan merkitään myös mahdollisen lesken varat ja velat palvelemaan myöhemmin tehtävää ositusta pesän ja lesken välillä, sillä pesää ei voi jakaa ellei ositusta ole ensin toimitettu.

Vasta osituksen jälkeen selviää mitä varoja pesään kuuluu.

Perukirja on tärkeä asiakirja myös pankkiasioinnissa. Perukirjasta ja sen liiteaineistona olevasta perittävän sukuselvityksestä ilmenevät pesänosakkaat, jotka siis yhdessä voivat käyttää pesän asioissa määräysvaltaa. Pesänosakkaat voivat valtuuttaa – ja yleensä se on myös suotavaa – jonkun pesän osakkaista hoitamaan pesän asioita esimerkiksi pankeissa ja viranomaisten kanssa.

Kuolinhetken ja perunkirjoituksen välinen aika Jo ennen perunkirjoitusta yksittäinenkin pesän osakas on oikeutettu maksamaan perittävän tililtä kuolintapaukseen välittömästi liittyviä laskuja kuten esimerkiksi hautaus- ja sairaanhoitokuluja. Pankit suh-

ǏǏPerunkirjoitus tulee toimittaa kolmen

kuukauden kuluessa kuolinpäivästä.

Perukirja on sekä perintöveroilmoitus että luettelo pesänosakkaista ja perittävän varallisuudesta.

tautuvat yleensä myötämielisesti sellaisten laskujen hoitamiseen, jotka eivät välittömästi liity kuolintapaukseen, mutta ovat selkeästi syntyneet vainajan harjoittamasta elinkeinotoiminnasta. Tämä kannattaa selvittää pankissa.

Pesän osakkuuden voi osakas osoittaa toimittamalla pankkiin virkatodistuksen tai väestörekisteriotteen, josta ilmenee hänen osakkuusasemansa pesässä.

Pankkitilit ja tilinkäyttöoikeudet Tilinomistajan kuoleman johdosta pankki päättää kaikki käyttöoikeudet ja verkkopankkitunnukset, jotka ovat kohdistuneet 1

Maatalous on yritystoimintaa, olipa navetan koko mikä tahansa. Maatilayrittäjyys jatkuu yleensä yli sukupolvien.

Elävässä elämässä eivät hyvätkään suunnitelmat aina toteudu ja odotta­mattomiin – ikäviinkin – tapahtumiin kannattaa varautua.

Arkipäivän tekemiset maitotilayrityksessä jakautuvat helposti joko osaamisen tai kiinnostuksen suhteen eri ihmisille.

Tilapäinenkin työkyvyttömyys tuo ongelmia, jos tehtävät eivät ole tuttuja. Yrityksessä tulisikin jokaisen osakkaan tarvittaessa suoriutua kaikista arkipäivän työtehtävistä, ja tekemistä on hyvä myös harjoitella.

Työnkierto kannattaa Lean-oppien mukaan myös siksi, että uudet silmät ja tekijät keksivät usein parannuksia suorituksiin ja huomaavat virheitä tai turhaa tekemistä, joita rutinoituneet tekijät eivät tottumuksen myötä havaitse.

Kaikkia navetassa työskenteleviä kuullen tehdyt hyvät työohjeet auttavat ja yhteiset rutiinit muistiinmerkinnöissä ovat varmempi keino kuin yhteen muistiin luottaminen.

Yhteystiedot, erilaiset sopimukset, vakuutusasiakirjat, veroasiat, lainapaperit ynnä muu yritykselle tarpeellinen on hyvä koota ja sijoittaa paikkaan, josta ne tarvittaessa löydetään.

Perheen kesken voidaan sopia erilaisten salasanojen ja käyttäjätunnusten säilyttämiskäytännöistä hätätilanteita varten jo esimerkiksi eläintunnisterekisterin ilmoituksien hoitamiseksi.

Edunvalvontavaltakirja, testamentti, avioehto – ja vakuutukset Vakavissa tapauksissa edunvalvontavaltakirjalla, tilapäiselläkin, asioiden hoitaminen onnistuu. Omat, yrittäjäkumppanin ja perheenjäsenten vakuutukset kannattaa hoitaa kuntoon niin tapaturman, työkyvyttömyyden kuin kuolemantapauksenkin varalle, samaten ainakin yrityksen pankkitilien käyttöoikeudet.

Testamentti tai hallintaoikeustestamentti on välttämätön sujuvan tilanpidon jatkamisen kannalta puolison tai yrityskumppanin menehtyessä. Erityisen tärkeä testamentti on, jos perheessä on alaikäisiä lapsia. Yhtymämuotoisissa yrityksissä on näistä asioista sovittava jo ennen yhtymäsopimuksen allekirjoitusta.

Avioehtoa ei aina haluta tehdä, mutta sen voi tehdä myös lastensa puolesta sulkemalla olevat tai tulevat puolisot testamen­ tissa mahdollisen perinnön ulkopuolelle. Vähiten tunteita herättää, kun tämän tekee jo ennen kuin ensimmäistäkään vävytai miniäkokelasta on näköpiirissä.

Juristia on hyvä kuunnella ennen kuin on pakko. Ammat­ tilainen osaa neuvoa tarvittavissa sopimuksissa ja asiakirjoissa.

Usein lähin juristi löytyy omasta pankista.

Jaana Kiljunen

Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Kehitys -palvelut jaana.kiljunen@valio.fi Maito ja Me 4/2016

37

vainajan tileihin. Tieto kuolemasta tulee yleensä lähiomaisilta tai suoraan väestörekisteristä. Omistusoikeus tilivaroihin siirtyy pesän osakkaille ja vainajan omaisuus muuttuu kuolinpesän omaisuudeksi.

Vainajalla on voinut olla yhteinen tili toisen henkilön kanssa. Mikäli tiliä on voinut käyttää vain nimetyt henkilöt yhdessä ( JA-tili), ainoastaan pesän osakkaat voivat yhdessä nimetyn henkilön kanssa käyttää tiliä.

Mikäli tili on ollut ns. TAI-tili, eli tilinomistus- ja käyttöoikeus on ollut vainajalla tai toisella henkilöllä, tämän toisen henkilön tilinkäyttöoikeus säilyy ennallaan.

TAI-tilin omistavat tilinomistajat yhdessä, mutta heillä kummallakin on itsenäinen tilinkäyttöoikeus. Tilin yhteisyys tai käyttöoikeus ei ratkaise tilivarojen omis­ tus­oi­keutta. Tilivarat, esimerkiksi maksetut eläkkeet ovat sen tilinomistajan, jonka tuloa varat ovat olleet. Pankilla ei ole velvollisuutta valvoa sitä, käyttääkö TAI-tilin elossa oleva toinen omistaja tilillä olevia omia vaiko vainajan varoja.

Suositeltavaa on, että yhteisen yritystilin lisäksi molemmilla puolisoilla olisi omat pankkitilinsä, joilta voitaisiin jo ennen

Olosuhteiden muuttuessa kerran tehty testamentti ei enää olekaan toimiva ratkaisu. perunkirjoitusta hoitaa perheen elatusmenot ilman, että pankille tarvitsisi esittää erityisiä selvityksiä, sillä edellä esitetystä huolimatta pankkien suhtautuminen TAIehtoisten tilien käyttöön saattaa olla varovaista kuolintapaustilanteissa.

Testamentti Perittävä voi testamentilla määrätä omaisuutensa omistus- tai hallintaoikeudesta.

Testamentin puuttuessa sovelletaan perintökaaren säännöksiä. Usein aviopuolisot tekevät keskinäisen testamentin toistensa hyväksi.

Koska testamentti on sen tekijän/tekijöiden tahdonilmaisu, voidaan siinä määrätä esimerkiksi kuka hallitsee omaisuutta vaik-

ka omistusoikeus menisikin toiselle henkilölle. Testamenttien päätyyppejä ovat omistusoikeus- ja hallintaoikeustestamentti.

Testamentti ei velvoita ottamaan vastaan siinä määrättyä omaisuutta. Siten esimerkiksi leski, jolle testamentilla on määrätty omistusoikeus kohteeseen, voi luopua oikeudestaan mutta pidättää hallintaoikeuden. Toisaalta leskeä myös suojataan jo suoraan lain nojalla, eli leskellä on oikeus pitää pesä jakamattomana hallinnassaan, mikäli pesänosakkaan jakovaatimuksesta ei muuta johdu.

Tietyissä olosuhteissa puolisoiden keskinäinen hallintaoikeustestamentti on toimiva ratkaisu tilan tuotantotoiminnan jatkamiseksi. Hallintaoikeus voidaan antaa elinikäiseksi tai rajata sen voimassaoloa esimerkiksi siihen saakka, että lapset saavuttavat tietyn iän.

Testamenteista puhuttaessa on kuitenkin aina hyvä pitää mielessä, että niitäkin on syytä tarkistaa aika ajoin, esimerkiksi 5–10 vuoden välein. Olosuhteiden muuttuminen voi aiheuttaa sen, että kerran tehty testamentti ei enää myöhemmin olekaan toimiva ratkaisu. �

Kuva: Anu Fräntilä-Riihonen, Kuvankäsittely: Päivi Liikamaa

Teema : Maitotilan kehittäminen

ǏǏBudjetointia voi tehdä yksinkertaisimmillaan ruutuvihkoon.

Budjetoinnin avulla tarkkuutta talouteen Pielavedellä sijaitsevalla Päivi ja Pentti Jääskeläisen tilalla hyödynnetään kassabudjetointia talouden suunnittelun ja seurannan tukena. Budjetoinnista on koettu olevan nyt eritystä hyötyä yleisestä taloustilanteesta johtuen.

Budjetointia on tehty aiemmin itse, mutta nyt se tehdään yhteistyössä ProAgria Pohjois-Savon talousasiantuntijan kanssa. Budjetoinnin ulkoistamisella on saatu enemmän aikaa muihin töihin, lisätyökaluja yrityksen johtamiseen ja talouden hal-

Budjetoinnin ulkoistamisella on saatu enemmän aikaa muihin töihin. lintaan ja ennen kaikkea helpotusta henkiseen paineeseen taloudellisessa tilanteessa.

Budjetoinnin avulla on saatu muun muassa selkeyttä tilakokonaisuuteen, on voitu miettiä rahoitusratkaisuja ja hankintojen ajoittamista. Lisäksi talouden seuranta on saatu säännölliseksi, mikä tuo tilanneherkkyyttä ja paremmat mahdollisuudet tehdä muutoksia suunnitelmiin. ”Meillä on viimevuosina investoitu voimakkaasti maidontuotantoon ja tuotan-

toa on pyritty nostamaan mahdollisimman tehokkaaksi. Meidän tilalla kaikki alkaa nurmentuotannosta ja tavoitteena on saada huiput säilörehut”, Pentti Jääskeläinen kertoo.

Kivijalkana tuotannon suunnittelu ja seuranta Jääskeläiset näkevät riittävällä suunnittelulla ja seurannalla ratkaisevan merkityksen toiminnalliseen tulevaisuuteen. Taustalla on pidemmän aikavälin suunnitelma, mikä tarkennetaan lyhyemmän tähtäimen suunnitelmaksi ja näin varmistetaan riittävä maksuvalmius.

Pentti Jääskeläisen mukaan nyt ei auta jäädä odottelemaan nopeaa parannusta tilanteeseen, vaan tilatason ratkaisut ovat avainasemassa. Jokaisen on löydettävä ne oikeat ratkaisut ja edettävä niiden mukaan.

Pelkkä tavoitteiden asettaminen ei riitä, vaan sopivien mittareiden seuranta ja käytännön toimenpiteet auttavat tulosten paranemiseen.

Budjetoinnin ja seurannan hyödyt � Tieto tulojen ja menojen

ajoittumisesta ja tulevasta rahoitustilanteesta � Rahoituksen suunnittelu ja maksuvalmius hallinnassa � Epävarmuuden vähentäminen � Rahoituskulut pienemmiksi � Ostojen ajoittaminen oikein � Tulkintakeskustelu ja analyysiraportti laaditusta budjetista ja seurannasta - käydään läpi budjetin ja toteuman pääkohdat - toimenpide-ehdotukset � Muutokset kustannuksissa huomaa nopeammin � Arki on helpompaa, kun on tieto talouden tilasta � Luottamus ja läpinäkyvyys paranevat yrityksen, pankin ja ProAgrian välillä � Stressi vähenee, kun rinnalla on ulkopuolinen rinnalla kulkija ja sparraaja � Äkkinäiset tilanteet vähenevät Lähde: ProAgria

Teksti Joakim Pitkälä Talouden erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo Maito ja Me 4/2016

39

Utaretulehdusmikrobeja

Nasevasti terveydenhuollosta

Laura Kulkas

Streptococcus agalactiae

Terveydenhuolto­ eläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

Streptococcus agalactiae oli 1950-luvulla Suomessa yleisin utaretulehduksen aiheuttaja. Lakisääteinen vastustus 70- ja 80-luvuilla vähensi esiintymistä merkittävästi. Vuonna 2015 Valion aluelaboratorioon lähetetyistä näytteistä 0,9 prosentista löytyi Str. agalactiae. Vuosittain noin 3–4 prosentista karjoistamme löytyy Str. agalactiae.

[1]

Piirros : Ossi Hiekkala

Oireet ja hoito Str. agalactiae aiheuttaa pääasiassa piileviä tulehduksia, jotka paranevat suhteellisen hyvin penisilliinillä (noin 80 %). Bakteeri on hyvin tarttuva, joten tartunta ehtii yleensä levitä uusiin eläimiin sitä mukaa, kun todettuja tapauksia hoidetaan, varsinkin pihatoissa.

[ 2]

Esiintyminen Str. agalactiaen kantoja on useita. Suomessa 2010-luvulla 56 lypsykarjasta ja noin 70 sairaalapotilaasta kerättyjen näytteiden alatyypitysten perusteella voitiin todeta, että ihmisistä ja naudoista peräisin olevat bakteerit olivat osittain samoja kantoja.

Ihmislääketieteessä Str. agalactiae -bakteeria kutsutaan B-ryhmän streptokokiksi. Ihmiset voivat kantaa bakteeria täysin oireettomasti muun muassa nielussa ja emättimessä.

Aikuisille, yleensä vanhuksille, B-streptokokki voi aiheuttaa muun muassa iho- ja pehmytkudos-, virtsatieja niveltulehduksia (reaktiivinen artriitti), keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta ja verenmyrkytyksiä. Vastasyntyneille vauvoille bakteeri voi aiheuttaa verenmyrkytyksen.

Naudoille bakteeri aiheuttaa käytännössä utaretulehduksen. Bakteeria löytyy joskus harvoin myös lehmien emättimestä, sieraimista ja ulosteista.

Bakteeria löytyy parsien pinnoilta jonkin verran – mitä kosteampi ja likaisempi parsi on, sitä enemmän.

Olkikuivitus lisää Str. agalactiaen viihtymistä makuualustoissa. Myös lypsimet ja ihmisten kädet voivat levittää tartuntaa. Vasikat saavat tartunnan, joka on oireeton, raakamaidon välityksellä lehmistä. Suurin osa vasikoista puhdistuu maitojuoton loputtua, mutta eivät aina kaikki.

[3]

Ennaltaehkäisy Tartunta tulee karjaa useimmiten uuden eläimen oston yhteydessä.

Eloeläimiä myyvän karjan terveystilanteesta on syytä varmistua ennen kaupantekoa. Kannattaa käyttää ETT ry:n terveyslomaketta. Myös ihmiset saattavat tuoda tartunnan erityisesti huonon käsihygienian välityksellä. Siksi kertakäyttökäsineiden käyttö lypsyllä on suotavaa.

Str. agalactiaen hävittäminen karjoista onnistuu melko suurella työllä ja vaivalla, helpommin parsinavetasta kuin pihatosta. Koska bakteeri saattaa joskus aiheuttaa ihmisille vakaviakin sairauksia, on hävittämiselle vahvoja perusteita.

Eloeläinkaupassa on etua karjan Str. agalactiae -vapaudesta.

Hävittäminen perustuu kaikkien lehmien maitonäytteiden yhtäaikaiseen PCR-analytiikkaan ja positiivisten lehmien erotteluun, jonka jälkeen ne jaetaan poistettaviin tai penisilliinihoidettaviin. Prosessi uusitaan noin 3–4 kertaa. Kaikki vastapoikineet tarkistetaan vuoden ajan hävittämisen aloittamisesta.

Nasevan kattavuus nousussa Nasevan käyttö on lisääntynyt nautatiloillamme. Syyskuun lopussa Nasevassa oli mukana yhteensä 7 141 nautatilaa, joista 4 428 oli tuotosseurantatiloja. Varsinkin isojen tilojen osuus on kasvanut.

Mitä Nasevaan kuuluminen yrittäjältä vaatii?

Naseva on järjestelmätasolla maksuton. Nasevan jäsenmeijerit ja -teurastamot ylläpitävät järjestelmää. Yrittäjältä edellytetään ainoastaan: zz Terveydenhuoltosopimusta valitsemansa eläinlääkärin kanssa zz Vähintään yhtä terveydenhuoltokäyntiä vuodessa zz Valtuutusta omalle meijerille ja teurastamolle tilan terveydenhuoltotietoihin zz Lupaa lähettää tutkimustulokset tiedoksi Nasevajärjestelmään.

Yrittäjän ei itse tarvitse edes kirjautua Nasevaan, ellei halua käyttää järjestelmää monipuolisemmin hyväkseen.

Naseva johtamistyökaluna Parhaimmillaan Naseva on terveysseurannan työkalu, josta löydät yhdestä paikasta kaikki terveydenhuolto- ja lääkitystiedot.

Kun tietoa kertyy, Nasevasta saa helposti kokonaiskuvan tuotannosta. Sekä eläinlääkäri että yrittäjä hyötyvät Nasevan käytöstä, kun valmiit raportit säästävät molempien aikaa ja auttavat priorisoinnissa. Säännölliset tilannekatsaukset auttavat tuotannon kehittämisessä ongelmatilanteissa, kun sopimuseläinlääkärisi pääsevät jo ennalta katsomaan tietoja Nasevasta ja tuotosseurannan verkkopalveluista. Ennakointi tulee aina halvemmaksi kuin sairauksien hoito.

Säännölliset terveydenhuoltosopimuksen mukaiset tilannekatsaukset antavat mahdollisuuden toteuttaa lääkkeiden varalle luovutusta terveydenhuollon yhteydessä. Tähän on luotu uusi lomakepohja, jonka avulla eläinlääkäri voi tarkastella lääkitsemistarvetta lainsäädännön vaatimalla tavalla.

Jos yrittäjä haluaa pitää lääkekirjanpidon kokonaan Nasevassa, se on mahdollista. Pakollista tämä on vain niille tiloille, jotka ovat sopineet lääkkeiden varalle luovutuksesta terveydenhuollon yhteydessä. Jos valtuutus on annettu kaikille hoitaville eläinlääkäreille, on lääkitystiedon lähettäminen suoraan eläinlääkärinohjelmasta mahdollista. Hoitojen määrä on helpommin hahmotettavissa kun pidät sähköistä kirjanpitoa.

Naseva helpottaa ruokaketjun yhteistyötä maatilayrittäjien, teurastamoiden ja meijerien välillä. Valtuutetut yhteistyökumppanit voivat seurata järjestelmän kautta Nasevatilojen terveysraportteja, joista saadaan tarkkaa ja ajantasaista tietoa karjan terveydestä.

Nasevan avulla tarttuvien tautien tilanne pysyy edelleen hallinnassa koko valtakunnan tasolla ja eläinkuljetuksissa voidaan huomioida tautiriskit. Suurkeittiöiden kilpailuttaessa tavarantoimittajiaan, ne voivat tarjouspyynnöissään edellyttää Nasevasta todennettavissa olevia toimintatapoja.

Katso Naseva-tilojen tilasto Maito ja Me -ammattilaissivustolta 0 maitojame.fi/sections/terveys-ja-hyvinvointi

40

Maito ja Me 4/2016

Tiedät mitä syötät.

Kerromme avoimesti, mitä rehumme sisältävät.

Käytämme vain laadukkaita raaka-aineita, jotka maistuvat ja lypsättävät.

Lisää seleeniä!

Nostimme orgaanisen seleenin määrää rehuissamme!

A-Rehun rehuilla varmistat riittävän seleenin saannin.

Eläköön hiiva!

Valitut A-Rehun tuotteet sisältävät elävää hiivaa (EH).

Se ehkäisee pötsin pH-tason laskua ja tasapainottaa pötsin olosuhteita sekä tutkitusti nostaa maitotuotosta.

Syksyn uudistujat VahvaPuolitiiviste sisältää nyt entistä enemmän valkuaista.

Se on erinomainen puolitiiviste korkeatuottoisen karjan ruokintaan ja täydentää tarvittaessa matalammankin valkuaistason säilörehun.

TempoTäysrehun valkuaispitoisuus nousee.

Valkuaislisällä päästään entistä parempaan maitotuotokseen!

Ikisuosikki TeknoTäysrehu lypsättää edelleen!

TeknoTäysrehu on A-Rehun maitotilan rehujen ehdoton ykkönen. Se on korkeatuottoisten karjojen moderni rehu, joka maittavuutensa, koostumuksensa ja korkean teknisen laatunsa ansiosta sopii erikoisrehuksi väkirehuautomaatteihin ja houkutusrehuksi robotille.

A-Rehun lypsykarjan täysrehut, puolitiivisteet ja kivennäiset tilaat helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

Eläinlääkäri

Kysy asiantuntijalta

Ryhmittelyn perusteet Mitä suuremmaksi karjan koko kasvaa, sitä tärkeämpää on eläinten ryhmittely ihmisten työntekoa ja eläinten hyvinvointia edistävällä tavalla. Etenkin uuden rakentamisen tai vanhan korjaamisen ollessa edessä, tulee ryhmittely ja työnteon prosessit miettiä tarkkaan.

Nuorkarja ryhmitellään aina iän mukaan. Nykysuosituksena ovat korkeintaan kuuden vasikan ryhmät, jotta tautien tartuntapaine pysyy kohtuullisena. Samasta syystä vasikat kannattaa sijoittaa täysin erilliseen rakennukseen. Muodostuneet vasikkaryhmät on hyvä pitää yhdessä (2–3 ryhmää voi yhdistää) myös nuorkarja-aikana, koska se edesauttaa eläinten hyvinvointia.

Siemennettävät hiehot kannattaa laittaa yhteen ryhmään keskeiselle paikalle, mikä helpottaa kiimantarkkailua ja työtä. Ryhmässä kaikkien pitää mahtua yhtä aikaa syömään ruokintapöydän ääreen, jotta eläimet saavat tasapuolisesti rehua.

Laura Kulkas

Lehmiä voi pihatoissa ryhmitellä monella tavalla. Minimi on lypsyssä olevien ja ummessa olevien erillisryhmät. Tämä sen vuoksi, etteivät ummessa olevat liho likaa ja että ne saavat umpilehmille sopivaa kivennäistä. Ja toisaalta, että lypsyssä olevat saavat riittävän energiapitoista rehua ja sopivaa kivennäistä.

Myös umpeutettaville ja poikiville tulee olla omat tilansa.

Kun karjakoko kasvaa, on mahdollista ja järkevää ryhmitellä lypsylehmiä lisää. Monet ryhmittelevät tällöin korkeatuottoiset ja matalatuottoiset lehmät omiksi ryhmikseen. Tämä edesauttaa korkeatuottoisten tehokkaampaa ruokintaa alkulypsykaudella, mikä ennaltaehkäisee immuunipuolustustoimintojen heikentymistä ja parantaa hormonitoimintojen käynnistymistä poikimisen jälkeen.

Usein myös tuotos kohenee.

Matalatuottoisten lehmien liika lihominen estetään tämän ryhmän

niukemmalla energiansaannilla.

Kiimantarkkailu keskitetään korkeatuottoisten ryhmään, mikä helpottaa kiimaisten eläinten havaitsemista.

On myös mahdollista ryhmitellä poikineet ensikot omaksi ryhmäkseen (ne kannattaa pitää erossa vanhemmista myös poikimisen yhteydessä tartuntapaineen minimoimiseksi) ja vanhemmat omakseen. Tämä edesauttaa ensikoiden syömistä, kun niiden ei tarvitse kilpailla vanhempien lehmien kanssa ruokintapöytätilasta. Loppulypsykaudella kaikki voivat olla jo samassa ryhmässä.

Useimmiten tarvitaan myös ns. ”rempparyhmä”, johon laitetaan kroonista utaretulehdusta potevat, jalkavaivaiset yms. Kannattaa myös muistaa, että tarttuvien tautien (esimerkiksi salmonella ja Str. agalactiae) saneeraus helpottuu oleellisesti, kun eläimiä voidaan ryhmitellä.

Terveydenhuolto­ eläinlääkäri Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

Tällä palstalla eläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä.

Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio. fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Mitä hyötyä on navetan käytävien urituksesta?

Naudan normaali käyttäytyminen vaatii pitävää ja sopivaa kävelyalustaa. Luonnollinen maapohja olisi sorkalle paras, mutta tällaisen alustan hyödyntäminen on rajallista.

Betonikäytävät ilman mattoja voivat olla joko liian karheita tai liukkaita.

Liukkaat käytävät on käsiteltävä pitäviksi, jotta lehmät voivat käyttäytyä luonnollisesti.

Karjan havainnointi vaatii karjasilmää ja käytävien pitävyys kokeilua omalla saappaalla. Leveät urat käytävällä kertovat liukastumisista.

Lehmä liukastuu ihmistä helpommin, koska sorkan kosketuspinta alustaan on painoon verrattuna pieni.

Jos käytävä on liukas, eläimet varovat ja kävelystä puuttuu tyypillinen rentous. Aremmat eläimet arkailevat ruuhkaa ja syömään menoa yhtä aikaa muiden kanssa. Näin ne jäävät rehun tähteille tai vähemmälle rehulle, mikä näkyy lypsyssä.

Kirmaus, töniminen tai välienselvittely voi päättyä kaatumiseen.

Syystarjous!

Manure Master RFit -

Jalostaja:

lannanpoistolaite remonttikohteisiin • Parempi sorkkaterveys » hyvinvoivat eläimet » lisää tuotosta • Kaksoissiipi » puhtaampi käytävä » puhtaammat eläimet, mukavammat työolot • Alhaisempi (250W) tehon tarve » 50 – 90 % pienempi energiankulutus muihin ratkaisuihin verrattuna » säästö sähkölaskussa Lisätietoja lähimmältä aluemyyjältäsi: www.pellon.fi/myynti Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

www.peltosiemen.fi

• sarjaan kytkettävissä, sähköliitännät valaisimen molemmissa päädyissä

Maitotilayrittämisen asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimi­tukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh.

010 381 2904.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

(alv 0)

• pituus 1500 mm • korvaa 2 x 58 W loisteputkivalaisimen • tehon tarve 65 W • valoteho 8125 Lm, laaja valokeila sopii hyvin myös mataliin tiloihin • kattokiinnikkeet sisältyy hintaan

Käytävien karhennus urittamalla on hyvä keino vähentää liukkautta. Sen

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Tuottajain Maito Valio Terveys -palvelut kaija.laitinen@valio.fi

Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta.

NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

150 € Pellon 1500 LED

Tee uritus hyvien suositusten mukaan

voi tehdä itse tai ulkoistaa yrittäjälle.

Myös ritilöille voi tehdä karhennuksen – ritilämallista riippuen ritilän tai käytävän suuntaisesti. Karhennus tulee tehdä hyväksi todettujen suositusten mukaan, hyvin karhea kuluttaa liikaa sorkkaa. Myös nuorkarjaosaston käytävät tulee tarvittaessa urittaa.

Karhennusyrittäjät ovat toteuttaneet muun muassa seuraavaa ohjetta: uran syvyys 2,5 mm, urien väli 10 mm ja uran leveys yläreunasta 5 mm, alaspäin kaventuen.

Apua liukkauteen antavat myös käytävämatot, jotka ovat muutenkin suositeltavia. Hiekotuksesta saa pika-apua, mutta käytävien puhdistus vie hiekan pois. Hiekoitus toimii poikkeustilanteissa muun muassa eläinten siirtojen yhteydessä varsinkin, jos eläimet siirretään erilaiselta alustalta.

Liukkaiden käytävien kulut ovat turhia – tehdään sorkalle pitävä alusta!

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa

VUOTTA 196 6-2 016

norm. 205 € (alv 0)

Jos sorkan alla ei ole hyvää pitoa, ylösnouseminen on hankalaa.

Liukastumisen vuoksi kaatunutta ja vaurioitunutta eläintä joudutaan hoitamaan ja pahimmassa tapauksessa lopettamaan.

Rehua kurkottaessakin voi tipahtaa polvilleen ja saada jalkavaurion.

Jos mahdollisesta etuesteestä ei pääse irrottautumaan pois eikä apua ole lähellä, lopputulos voi olla kohtalokas.

Kiimahavainnot ovat liukkailla käytävillä pitävää alustaa huonommin havaittavissa. Selkään hypyt ovat satunnaisia tai puuttuvat kokonaan.

Jos navetassa on paikka, jossa sorkka pitää, kiimahypyt tehdään siellä. Myös hoitajien turvallinen ja huoleton kävely on mahdollista vain pitävillä käytävillä.

Kaija Laitinen

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ....................................................................................120 Maidon tuottajahinta, 7/2016, LUKE ....................................................36 snt / litra Ohran hinta, 8/2016, Altia Oyj .................................................................0,122 eur / kg Täysrehun hinta, 9/2016, Raisioagro verkkokauppa ......................0,220 eur / kg Rypsirouheen hinta , 9/2016, Raisioagro verkkokauppa ...............0,235 eur / kg Sisäruokintakauden pituus.......................................................................275 vrk D-arvot NuuttiBOR(D-arvo:LUKE, vir. lajikekokeet 2008-2015) .................................................683 g / kg Muu lajike .........................................................................................................669 g / kg

NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 8 195 €

Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,38%-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Siemenmyynti:

Lisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 66 euroa / lehmä .........7 910 euroa / lypsykarja Lisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 83 euroa / lehmä .........10 019 euroa / lypsykarja D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

Henkilö

Parsinavetta tai pihatto itsessään ei heikennä tai varmista eläimen hyvinvointia tai tuotoksen laatua.

� ”Maidontuotanto

on suomalaisen maaseudun selkäranka, johon kytkeytyy laaja toimijajoukko. On tärkeää, että tuottajien tekemät investoinnit kestävät pitkälle tulevaisuuteen”, Raija Seppänen toteaa.

lytetä enää eläinten vähimmäismäärää eikä navetan laajentamista tai uudisrakentamista. Peruskorjauksia tai muita työoloja ja eläinten hyvinvointia pystyy parantamaan investointituella ilman eläinmäärän kasvattamista”, Seppänen sanoo.

Tällä tukikaudella ely-keskusten on pisteytettävä investointitukihakemukset ja hakemukset arvioidaan valintakriteerien mukaan. ”Tuen hakijan pitääkin miettiä, mitä hyötyä investoinnista on tilan toiminnalle.

Esimerkiksi tuotanto-oloihin panostaminen voi parantaa tuotosta ilman laajentamista. Laajentajan taas kannattaa muistaa, että harkitusti vaiheittain tekeminen voi myös olla kannattavaa”, Seppänen vinkkaa.

Hän kertoo havainneensa, että tilan tulos ei ole riippuvainen rakennuksen koosta ja monimutkaisesta tekniikasta. ”Maitotilayrittäjän vaativassa ammatissa pärjääminen riippuu paljon yrittäjän omista toimintatavoista. Osaaminen ja siihen panostaminen ovat avainasemassa.”

Navettainvestoinnin

Pienet tilat ja parsinavetat poistuvat

pitää kantaa pitkälle tulevaisuuteen Yliarkkitehti Raija Seppäsellä oli kotitilallaan aina nimikkovasikka ja tuntuma karjatilan arkeen kulki mukana läpi koko työuran, aina ministeriöön asti.

Teksti Kati Leppälahti Kuvat Anu Leppänen

44

Maito ja Me 4/2016

12

vuotta sitten Raija Seppänen siirtyi kunta-alalta maa- ja metsätalousministeriön maankäyttö- ja rakentamisasioista vastaavan asiantuntijan virkaan. Siirtymisessä hänellä oli selkeä johtoajatus. ”Vaikka yksi ihminen ei pysty maailmaa muuttamaan, ajattelin, että tällaisessa työpaikassa työnantajalla on mahdollisuus hyödyntää monipuolista koulutusta ja työkokemusta, ja minulle työ tarjoaa uusia kiinnostavia haasteita työuran loppuun.”

Työpaikallaan ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa nyt eläkkeelle jäävä Seppänen on tullut tunnetuksi asiantuntevana, ehtivänä ja visioivana. Hän ei ole jäänyt pyörimään virkamiesten piiriin, vaan

on ollut elinkeinon mukana rakentamassa monia yhteistyökuvioita, esimerkiksi tyyppinavettahanketta. Myös Valion R-ryhmän työhön hän on osallistunut aktiivisesti. Seppäsen kautta elinkeinon asiantuntijanäkemykset ovat tulleet kuulluiksi ministeriön säädösvalmistelussa.

Seppäsen laaja työnkuva on sisältänyt muun muassa maaseuturakentamisen säädösvalmistelua, kehittämistä ja ohjausta poroaidoista navettainvestointeihin. Viime vuosina mukaan ovat tulleet myös energiaja ympäristöasiat. Maaseudun kaavoitus- ja maisema-asiat ovat myös olleet maankäyttöja rakennuslain osaajan alaa ministeriössä. ”Valitettavasti maaseudun kaavoituksen ja maankäytön asiantuntijoita on hallinnossamme niukasti ja määrä vähenee edel-

leen, vaikka ruuantuotannon ja biotalouden edistämiseksi heitä tarvittaisiin”, Seppänen sanoo.

Hänen mukaansa nykyinen kaavajärjestelmä ja kaupunkisuunnittelun mallit voivat sopia taajamarakentamiseen, mutta eivät oikein sovellu maaseudulle.

Osaaminen avainasemassa Kantar TNS:n (ent. TNS-Gallup) tulevaisuuskyselyissä noin neljännes maitotilayrittäjistä ilmoitti olevansa halukkaita investoimaan elinkeinoonsa. Investointihalut olivat sitä suurempia, mitä isompi tila oli kyseessä. Pienempienkin karjojen omistajilla on silti halua investoida. ”Investoinnin pitää lisätä kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tuen saamiseksi ei edel-

Seppäsen mukaan Suomessa on pitkään ollut poikkeuksellisen hyvä ja vakaa maidon tuottajahinta, johon on osaltaan ollut vaikuttamassa osuuskuntamalli. ”On mahdotonta arvioida, onko nykyinen markkinoiden epävarmuus pysyvää.

Siksi on entistä tärkeämpää investointia suunnitellessa jättää taloudellista joustovaraa. Maailmalla yksittäiset pienet tilat näyttävät pärjäävän laadulla ja jalostetuilla erikoistuotteilla. Suomessa pitää löytää meidän olosuhteisiimme sopivia toimintatapoja tuotannon kannattavana pitämiseen.”

Kansainvälisissä ja pohjoismaisissakin vertailuissa suomalaiset karjatilat ovat edelleen pieniä. Tilastojen valossa tuotannon lopettaa useimmiten maitotila, jolla on pieni parsinavetta. Näiden lopettajien määrä on ollut useampi sata vuodessa jo hyvän aikaa. ”Rakentamisen näkökulmasta rakennustyyppi ei takaa tuotannon laatua tai eläimen hyvinvointia. Parsinavetta tai pihatto itsessään ei heikennä tai varmista eläimen hyvinvointia tai tuotoksen laatua, vaan ne ovat riippuvaisia siitä, miten yrittäjä toimii ja miten olosuhteet on järjestetty siellä navetan seinien sisällä”, Seppänen sanoo.

Hän toteaa, että kaiken tyyppisissä navetoissa kosteus, pöly ja emissiot kuluttavat rakenteita ja rakennustekninen käyttöikä voi siksi olla vain muutamia kymmeniä vuosia. ”Parsinavettojen määrä vähenee kovaa vauhtia ja ne poistuvat käytöstä aikanaan luonnollisesti, kun uusia ei enää rakenneta. Minusta lähiajan suurin haaste jo olevissa navettarakennuksissa on, miten rakennuksessa voidaan korjata tai parantaa väärää parren tai muun tilan mitoitusta tai toimivuutta, miten ilmanvaihto tai kuivitus saadaan järjestettyä ja miten jaloittelu tai laidunnus voitaisiin kohtuukustannuksin järjestää. Myös työn fyysisen kuormituksen vähentämiseen kannattaa panostaa.”

Tuki takaa oleelliset tarpeet Yrittäjät ovat kritisoineet investointitukea muun muassa yksikkökustannusten tasosta ja kansallista lainsäädäntöä tiukemmista eläintenpidon vaatimuksista. Seppänen puolestaan näkee, että investointituki on nykymuodossaan vastikkeellista.

1

ǏǏRaija Seppänen työskenteli aktiiviuransa

12 viimeistä vuotta maa- ja metsätalousministeriössä investointi-, rakentamis- ja kaavoitusasioiden parissa.

Maito ja Me 4/2016

45

Henkilö

Valioryhmä

Investointitukea saava tila joutuu rakentamaan tukisäädösten mukaisesti, ja tämä on otettu rakentamisen yksikkökustannuksissa huomioon. ”Investointituessa on varmasti parantamisen varaa, mutta mielestäni se on perusteiltaan hyvä ja tasapuolinen järjestelmä.

Suomessa rakentaminen on kallista ilmaston ja ympäristövaatimusten vuoksi, joten investointituki kompensoi osaltaan tuotanto-olosuhteita. Järjestelmämme on myös läpinäkyvä ja tasapuolinen.”

Seppänen toteaa, että yksikkökustannuksen hintaan vaikuttaa rakentamisen hinta: maitohuoneen neliöhinta on kalliimpi kuin varaston, ja hinta lasketaan tavanomaisen rakennustavan mukaan. ”Investointitukea voi saada säädöksissä määriteltyihin toimintoihin ja enimmäisneliömäärille. Väljempää ja korkeampilaatuista voi rakentaa, mutta se pitää maksaa omasta pussista. Tällä tavoin valtion niukkaa tukirahaa riittää tasapuolisesti tarvitseville.”

Seppänen korostaa, että maidontuotanto on suomalaisen maaseudun selkäran-

Navettarakentajan muistilista � Mitä kaikkea tarvitaan ja missä ajassa?

� Millä alimmalla maidon hintatasolla investointi on vielä mahdollinen?

Navetassa pitää eläimen ja ihmisen päästä toiminaan optimaalisesti, ja siksi suunnitteluvaihe on keskeinen. � Ota selvää ja käy katsomassa, kysele mikä toimii ja mikä ei. Hanki monipuolinen asiantuntijoiden tiimi tueksesi (navettarakentamisen asiantuntija on vain yksi heistä), koska suunnitteluvaiheessa ratkaistaan yli 80 prosenttia rakennus- ja käyttökustannuksista. � Aikatauluta asiat ja ole realisti. Työmaalla ei enää suunnitella! � Älä arkaile kilpailuttaa hankintoja. � Todennäköisesti olet parempi tilan töissä kuin ammattirakentajana. Anna siksi hyvin suunniteltu hankkeesi ammattiporukan tehtäväksi. � Varaa kaikkiin vaiheisiin riittävästi aikaa ja harkitse asiat etukäteen!

Lähde: Yliarkkitehti Raija Seppänen

ka. Siitäkin syystä on tärkeää, että yrittäjien tekemät investoinnit kestävät pitkälle tulevaisuuteen. ”Investointia harkitsevalle yrittäjälle sanoisin, että mieti tarkkaan, mitä kaikkea tarvitaan ja missä ajassa. Laske, millä alimmalla maidon hintatasolla investointi on vielä mahdollinen.”

Hyvä suunnittelu on Seppäsen mielestä kaikkein tärkein vaihe, ja rakentajan kannattaa hankkia tuekseen monipuolinen asiantuntijatiimi, jossa on muitakin kuin navettarakentamisen ammattilaisia.

Lue lisää navettarakentamisen hyvistä käytännöistä ja luvituksesta 0 maitojame.fi/ sections/tilan-kehittaminen

Parasta rehunsäilöntään Bonsilage Pro

– säilöntäaine nurmija apilasäilörehulle

Propyleeniglykolia omasta säilörehusta jopa 750 g päivässä!

• muodostaa säilörehuun runsaasti propyleeniglykolia, joka pienentää ketoosiriskiä lypsylehmillä • estää tehokkaasti rehun jälkilämpenemistä ja kuivaainehävikkiä • sopii erityisesti kesällä ja aikaisin syksyllä avattaviin siiloihin

Tehdyissä kenttäkokeissa Bonsilage Prolla propyleeniglykolia muodostui 16,5 kg/tonni säilörehua (ka 33%), mikä on 50 kg/tonni kuiva-aineessa. Esim. kuiva-ainesyönnillä 15 kg/päivä, lehmä saa säilörehusta propyleeniglykolia noin 750 g/päivä.

Tilaukset alue-edustajiltamme ja meijeristäsi kautta maan.

46

Maito ja Me 4/2016

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

Reima Luomala

Toimitusjohtaja Osuuskunta Maitosuomi reima.luomala@valio.fi

Teetkö, opetatko vai johdatko?

Sananlaskun mukaan ne, jotka osaavat, tekevät, jotka eivät osaa tehdä, opettavat, ja jotka eivät osaa opettaa, johtavat. Tämän päivän maailmassa – etenkin maidontuotannossa ja hallinnossa – on osattava kaikki osa-alueet: tekeminen, opettaminen ja johtaminen.

S

uomi on pieni maa, mutta on aina ollut osa globaalia taloutta. Me emme voi käpertyä sisäänpäin ja toivoa, että ulkopuolinen maailma ja siellä tapahtuvat muutokset eivät koskettaisi meitä. Maidontuotannon kannattavuus on riippunut suhdanteista, vaikka sitä ei ole aina tiedostettu.

Viimeisimpänä todisteena, joka näkyy myös maidon tilityshinnassa, on yleinen poliittinen tilanne ja vanhojen etupiirijakojen uudelleenmuokkaus Euroopassa.

Tämä näkyy meillä pakotteina ja viennin tyrehtymisenä Venäjälle. Sitä ennen suotuisa maailmanmarkkinatilanne ja korkea öljyn hinta johti poikkeukselliseen kysyntään ja hintatasoon.

Maidonhankintaosuuskuntien hallinto on joutunut säännöllisesti kohtaamaan muutoksista johtuvia isoja asioita. Nämä muutostarpeet johtivat aikanaan voinvientiosuuskunta Valion syntyyn ja paljon myöhemmin 1990-luvulla EU-jäsenyys pakotti muodostamaan nykymuotoisen Valion. Näiden asioiden välillä on ollut joukko erilaisia, isoja ja pieniä, muutoksia.

Muutosten ja trendien tunnistaminen ja niihin reagoiminen oikea-aikaisesti on vaikeaa. Käsitykset siitä, onko muutokselle tarvetta, vaihtelevat. Hallinnon ymmärrys ympäröivästä maailmasta, osuustoiminnan syvimmästä olemuksesta ja siitä, mikä on viime kädessä omistajien etu, on ensiarvoisen tärkeää.

Hallinnon koulutus ja kouluttautuminen on avain ymmärryksen kasvamiselle.

Kun hallintopaikkojen määrä vähenee, sisäinen tekemällä oppiminen vaikeutuu, mutta samalla päätettävien asioiden kokoluokka ja merkitys kasvavat. Tulevaisuuden turvaamiseksi on toivottavaa, että mahdollisimman moni päättävässä asemassa oleva tai sellaiseen asemaan

pyrkivä käyttää hyväkseen niitä mahdollisuuksia, joita muun muassa Pellervo-Instituutti tarjoaa kouluttautumiseen.

Kehittävillä maitotiloilla osaaminen on sellaisella tasolla, että uuden tiedon saaminen ja soveltaminen vaatii ponnisteluja ja verkostojen rakentamista. Kehityksen vauhdittamisessa Maitoyrittäjät ry on ollut eturintamassa.

Nykypäivän huipputilan yrittäjä on tekijä, opettaja ja johtaja. Tietoa haetaan kansainvälisiltä messuilta, tilakäynneillä ja tuomalla huippuosaajia Suomeen. Jos uutta tietoa haluaa, on omalta tilalta välillä lähdettävä sitä hakemaan.

Pienryhmätyöt, joissa osallistujat ovat sekä osaajan että opettajan roolissa, ovat tulevaisuutta. Tähän panostetaan myös Valioryhmässä. Oma henkilökohtainen uskoni pienryhmissä saavutettaviin tuloksiin on suuri.

Silloin kun opettaminen menee tiedonvaihdon ja kollegoiden kokemusten kautta, ovat tulokset erinomaisia ja pysyviä. Osaava tekijä opettaa ja oppii, ja johtaminen kehittyy.

Osuuskuntien ja Valion asiantuntijoiden rooli on koota osaajat yhteen ja mahdollistaa toisilta oppiminen.

Uuden tiedon saaminen ja soveltaminen vaatii ponnisteluja ja verkostojen rakentamista.

Maito ja Me 4/2016

47

Koneklinikka

Kaj Nyman

Pelmalta laadukkaat Calf-Tel vasikkaiglut, -boksit ja -tarvikkeet

Laatuasiantuntija Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut kaj.nyman@valio.fi

LEAN näkökulmaa lypsyyn Lean-ajatusmallia ja johtamistapaa voidaan soveltaa lypsytyön kehittämiseen, vaikka Leanin tuotantofilosofia on alkujaan lähtöisin autoteollisuudesta.

K

iire, ajanpuute ja liian iso työkuorma paljastuvat usein merkittäviksi taustatekijöiksi esimerkiksi utareterveysongelman selvitystilanteessa. Jos onnistumme vähentämään edellä mainittuja asioita, pienenee myös ongelmatilanteiden syntymisen riski.

Lean-ajatteluun kuuluu muun muassa pyrkimys kehittää toimintaa ja tekemistä niin, että laatu ja tuottavuus paranevat vähentämällä hukkaa, karsimalla turhuutta ja parantamalla tekemisen laatua.

Perinteisesti lypsävällä tilalla lypsy on kiitollinen tekemisen osa-alue lähteä hakemaan työajan säästöä. Lypsy toistuu päivittäin vähintään kaksi kertaa ja voi hyvinkin viedä 60 prosenttia karjanhoitotöiden työajasta. Jos lypsyn ja sen oheistöiden työaikaa saadaan lyhennettyä 5 minuuttia per lypsykerta, on se kaksi kertaa vuorokaudessa lypsettäessä yli 60 tuntia säästettyä työaikaa vuositasolla. Aikaa jonka voi käyttää johonkin muuhun.

Leanin toimintatavoista löytyy työkaluja, joita voi hyödyntää tekemisen kehittämisessä. Liikkeelle voi lähteä käymällä läpi muutamia lypsyn perusasioita.

• • • •

• • • • •

Sujuva lypsy on monen tekijän summa

• • • •

• • •

Lypsyssä on useita eri osatekijöitä: lehmä, lypsäjä, lypsylaitteisto, navettaolosuhteet, työrutiinit, tarvikkeet jne. Kaikki tietävät, että likaisen lehmän lypsäminen ei ole järin sujuvaa. Utareen puhdistaminen vie ylimääräistä aikaa eikä työ ole kovin mukavaakaan. Lisäksi likaisuus on utareterveysriski. Likaisuuden syy löytyy monesti navetan rakenteista ja/tai olosuhteista. Voidaanko esimerkiksi parsien säädöllä, kuivituksen muutoksella ja käytävien tehokkaammalla puhdistamisella saada aikaan parannuksia?

Lehmien asemalle hakemiseen voi kulua paljon aikaa. Yleensä ensimmäiset asematäytöt sujuvat hyvin, mutta lypsyn loppupuolella hakemisen tarve lisääntyy. Löytyykö esimerkiksi lehmien kulkuväylien tai

ǏǏTyökalut järjestyksessä, omilla paikoillaan lähellä työkohdetta on yksi Leanin perusasioista.

Kysy ja kehitä � Seisotko ja odotat lypsyasemalla

lypsyryhmien välillä? Miksi?

� Lypsävätkö kaikki lypsäjät

samalla tavalla? Kenen tapa toimii parhaiten? � Kestävätkö kaikki lypsyt yhtä kauan? Jos ei, miksi ei? � Joudutko hakemaan jotain lypsyssä tarvittavaa kesken lypsyn? Miksi?

Kun esität tämäntapaisia kysymyksiä itsellesi, sinun on hyvä kehittää tekemistäsi.

Kysymykset ohjaavat miettimään mahdollisuuksia parempiin työtapoihin.

kokoomatilan rakenteista parannusmahdollisuuksia, joilla lehmien asemalle tuloa voisi tehostaa?

Lypsyn työrutiinit ovat avainasemassa niin lypsyn sujuvuuden kuin lehmien utareterveyden suhteen. Lehmän biologia ohjaa lypsyrutiinia. Esikäsittelyn alusta

lypsimen kiinnittämiseen lehmä tarvitsee 1–2 minuuttia aikaa, jotta maidonantirefleksi ehtii tuoda maidon utareen alaosaan.

Oikealla ajoituksella maidonvirtaus saadaan mahdollisimman korkeaksi ja koneaika lyhyeksi. Tämä on eduksi niin ajankäytön kuin lehmän utareterveyden kannalta.

Lehmä rakastaa rutiinia ja lypsyrutiinin tulisi toistua mahdollisimman samanlaisena lypsystä toiseen, lypsäjästä riippumatta.

Jos lypsäjiä on useampia, kirjoitetut työrutiinit ovat paikallaan. Lypsytarvikkeiden järkevällä sijoittamisella turhaa kävelemistä voidaan vähentää.

Tehokas lypsyrutiini on useimmiten myös laadullisesti hyvä lypsyrutiini. Lypsyssä hosuminen ja kiire ei tuo parhainta työtehoa, vaan se saavutetaan lehmän biologian ja luontaisen käyttäytymismallin huomioivalla tekemisellä.

Ulkopuolinen silmäpari auttaa työrutiineihin liittyvien asioiden kehittämisessä.

Osuuskuntien asiantuntijoilta saa tukea niin lypsyn kuin muidenkin maidontuotannon osa-alueiden kehittämiseen. Leanin tuotantotapa-ajatteluun liittyviä asioita käydään läpi osuuskuntien tarjoamissa liiketalous- ja johtamisvalmennuksissa.

Maito ja Me 4/2016

49

Ajankohtaiset tarvikkeet

maailmalta USA:n maidontuotanto � 9,3 milj. lypsylehmää � n. 52 000 maitotilaa

� tilojen keskikoko 175

lehmää

� maitoa tuotetaan

95 000 tn/a

� tuottajahinta

keskimäärin 37,9 snt/l lokakuussa 2016 � yli puolet maidosta yli 1 000 lehmän tiloilta.

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

L

• Ei pH:n alennustehoa vähentäviä aineita.

• Muurahaishappoa 77,4 %, propionihappoa 3 % • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn.

L

= Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti.

ǏǏMTK:n ja Maitovaltuuskunnan maitovaliokunnan edustajat tutustu-

Josilac® classic

massa Cornellin yliopiston tutkimusnavettaan.

L

(Huom. Ilman väriainepussia.)

Paras pH:n alentaja! Sisältää entsyymejä.

• Soveltuu tuoreen ja esikuivatun säilörehun tekoon.

• Sisältää korkean pitoisuuden eri maitohappobakteereita sekä tehokkaita entsyymejä. 501069065

Teksti ja kuvat

Ilkka Pohjamo

Edunvalvontajohtaja, Valio Oy

Josilac® grass

Taloudellinen vaihtoehto.

Yksi pussi riittää 50 tonnille rehua.

Maitovaliokunta vieraili lokakuussa USA:ssa New Yorkin osavaltiossa, jossa tuotetaan maitoa lähes kolme kertaa Suomen vuotuisen tuotannon verran.

• Biologinen rehunsäilöntäaine nurmirehujen säilöntään kun rehumassan ka-pit. on 25 – 40 %.

• Sisältää tehokkaita maitohappobakteereita.

501490568

Maitomatkalla USA:ssa

E

nnakkoon matkan suurimpia mielenkiinnon kohteita olivat maitoa koskeva maatalouspolitiikka, TTIP-kauppaneuvottelut sekä tuotantotapa- sekä maitopoolijärjestelmä, jolla tasataan tuottajahintaa USA:ssa. Mainitut asiat kiinnostivat nimenomaan amerikkalaisen maitotilayrittäjän näkökulmasta, koska muita näkökulmia USA:n maidontuotannosta on mahdollista kuulla Euroopassakin.

USA:n maidontuotanto on kasvanut viime vuodet tasaisella, noin 1,7 prosentin vuosivauhdilla. New Yorkin osavaltiossa maito on yhtä merkittävä tuotantosuunta kuin Suomessa – maidon osuus on yli 40 prosenttia kaikista maatalouden myyntituotoista.

Tahti jatkunee tulevaisuudessakin. Maitotilayrittäjä Steve Palladino Walnut Ridge Dairy -tilalta kiteytti yleisen ajattelutavan:

50

Maito ja Me 4/2016

”Kun suhdanne paranee, niin oman tilan lehmämäärä nostetaan 1 400:sta 2 000:een”.

Kasvu tulee suurilta tiloilta Maatalouspolitiikan maitoa koskevat toimet perustuvat USA:ssa tällä hetkellä pitkälti katevakuutukseen (Dairy Margin Protection Plan). Periaatteena on vakuuttaa kate, joka yrittäjälle jää, kun maidon hinnasta vähennetään rehukustannus.

Asia oli erityisen kiinnostava, sillä myös EU:n maatalouspolitiikkauudistuksessa etsitään keinoja, joilla voitaisiin suojautua hintavaihteluiden haittavaikutuksilta. Oli yllättävää, että katevakuutus ei saanut hyvää palautetta yhdeltäkään vierailun aikana tapaamaltamme yrittäjältä. He olivat sitä mieltä, että katevakuutuksesta ei saa korvauksia edes huonoina vuosina.

Tämä johtunee pitkälti siitä, että kun maidon tuottajahinta on alhaalla, ovat myös

rehujen hinnat yleensä alhaalla eikä vakuutus laukea. Täytyy kuitenkin muistaa, että julkisilla varoilla tuettua katevakuutusturvaa on mahdollista nostaa omalla rahalla.

Maitotilayrittäjät pitivät järjestelmää monimutkaisena. Tämä on huolestuttavaa suomalaisten maitolasien takaa katsottuna, koska mahdollinen vakuutusjärjestelmä kantavana osana EU:n maatalouspolitiikkaa voisi helposti olla vielä paljon monimutkaisempi.

Hyvinvointi- ja laatuvaatimukset kasvussa Tuotantotapa ja eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat yllättivät. Eläinten hyvinvointi vaikutti nähdyn perusteella olevan ennakko-odotuksia korkeammalla tasolla. Yksityiskohtana voi mainita, että New Yorkin osavaltiossa on tehty päätös kieltää häntien typistäminen vuoden 2017 alusta lähtien.

Maidonlämmitin Milka Utarelinimentti, 1 l Lister E2010/90 Utaretulehdusten ennaltaEläinten hyvinvointi on tällä hetkellä USA:ssa nosteessa, mutta lähinnä kuluttajien vaatimusten kautta, ei niinkään lainsäädännön vaatimusten johdosta.

Suuresta tilakoosta johtuen parsinavettoja ei enää suosita, vaikka niiden rakentaminen on lain mukaan sallittua. Kasvuhormonia käytetään laajasti, mutta myös poikkeuksia löytyy. Esimerkiksi 4 000 lehmän Sunny Side Dairy -tilalla kasvuhormonin käytöstä oli luovuttu. Tämä oli tehty siitä syystä, että osa kuluttajista on valmiita maksamaan enemmän maidosta, joka on tuotettu ilman keinotekoisia kasvuhormoneja.

Antibiootteja – myös laajakirjoisia sellaisia – käytetään paljon. Erään yhdysvaltalaisen maitotilayrittäjän vastaus lääkintää koskevaan kysymykseen oli lyhyt. Hän sanoi, että jos hänen lapsensa on sairas, niin lapsi lääkitään. Sama periaate koskee myös hänen lehmiään. Siihen yrittäjä ei ottanut kantaa, millä huomisen lapset ja lehmät lääkitään.

Luomussa tilanne on toinen. USA:n luomusäännöt ovat tiukat. Jos lehmälle annetaan antibioottilääkitys, se ei voi palata 1

• 2000 W. Upotussyvyys 900 mm.

• Soveltuu myös hapanjuottoon.

ǏǏOli vaikuttava

näky seurata, kuinka Sunny Side Dairy -tilan sadan lehmän karusellissa lypsettiin 12 000 lypsykerran vuorokausivauhtia.

501121538

26900

ehkäisyyn ja oheishoitoon.

• Piparminttuöljyä ja aloe veraa. Lisää tehokkaasti käsitellyn alueen pintaverenkiertoa.

• Kotimainen.

500988972

/kpl

995 /kpl

Vasikkasuola Curavit®, 5 kg

8495

Vasikkaripulin yhteydessä tai sen ennaltaehkäisyyn.

/astia

• Sisältää elektrolyyttejä, glukoosia ja kasvikuituja.

• Soveltuu myös lampaille.

16,99 €/kg

501430826

Easymil Calfcare, 25 kg

Ensimmäiseksi juomarehuksi vasikoille ternimaitokauden jälkeen.

• Herapohjainen juomarehu, joka käy juoma-automaatteihin ja hapanjuottoon.

Esihapatettu, jolloin valmiin juoman pH 5,4. Easymil liukenee hyvin ja kestää säilytystä valmiina juomana, ei sakkaudu.

• GMO vapaa.

KYSY RAHTIVAPA ATA TILATOIMITUSTA!

501203163

Asiakkaan palaute (Asiakas, 60 lehmän tila):

”Easymil -juomarehulla saatiin ennätyskasvu” Hinnat (sis. alv) ovat voimassa joulukuun 2016 loppuun ellei toisin mainita tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

maailmalta

Työ kevyeksi

enää luomutuotantoon. Tulee luonnollisesti mieleen kysymys, johtaako tämä tilanteeseen, joissa sairaan lehmän kohdalla lääkitsemistä odotellaan liian kauan?

Tarkat kohderyhmät ja maitopoolijärjestemä Nestemaidon osalta suurkaupungit tarjoavat New Yorkin osavaltiossa mahdollisuuden korkeampiin hintoihin. Se edellyttää kuitenkin, että tarkkaan harkitulle kohderyhmälle tarjotaan jotakin erityistä. Harmi, ettei Suomessa ole yli 20 miljoonan asukkaan metropolia, jossa vilisisi läjäpäin maksukykyisiä kohderyhmiä.

USA:ssa on haluttu estää tavanomaisesti tuotetun maidon arvostuksen väheneminen. Esimerkiksi jos maitopurkin kyljessä on maininta, että tuote on vapaa kasvuhormonien käytöstä, niin toisella puolella purkkia on maininta, että kasvuhormonin käytön ei ole todettu aiheuttavan haittavaikutuksia.

Maitotilojen työntekijät tulevat New Yorkin osavaltioon pääosin Guatemalasta.

Lypsyrobotteja on käytössä, mutta ne ovat edelleen aika harvinaisia. Vierailukohteina olleiden tilojen yrittäjät olivat sitä mieltä,

että lypsyrobotit tulevat yleistymään vasta siinä vaiheessa, kun yleinen palkkataso nousee maitotiloille liian korkeaksi.

Yleinen käytäntö on tarjota työntekijöille asunto ja ylöspito. Tuntipalkat liikkuvat tällä hetkellä 12 dollarin tienoilla. Tulevaisuudessa New Yorkin osavaltiossa minipalkka nousee todennäköisesti 15 dollariin tunnilta.

USA:ssa on käytössä maitopoolijärjestelmä. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että maitotilayrittäjä saa keskipitoiselle maidolle saman tuottajahinnan riippumatta siitä, mihin käyttötarkoitukseen maito käytetään. Monelle voi tulla yllätyksenä, että markkinatalouden luvatussa maassa hallinnollisilla päätöksillä vaikutetaan maidon tuottajahintaan. Tilojen saama tuottajahinta kuitenkin vaihtelee jossain määrin muun muassa erilaisista lisistä johtuen, joita maksetaan esimerkiksi tilan sijainnin perusteella.

Maitotilat vaihtavat omistajaa suvun ulkopuolelle huomattavasti useammin kuin Suomessa. Ei ole mitenkään harvinaista myydä oma maitotila ja aloittaa maidon tuottaminen uudessa paikassa. Isoilla tiloilla on yleistynyt käytäntö, jossa tilan omis-

taa useampi osakas. Nämä tilat ovat usein valmiita ottamaan uuden osakkaan, jos tämä tuo mukanaan tarvittavaa osaamista ja investointeihin tarvittavaa pääomaa.

Fokus omaan tekemiseen TTIP-kauppaneuvottelut eivät herättäneet tilatasolla erityistä mielenkiintoa. Yleinen asenne oli, että maitotiloilla keskitytään tilan sisäisiin asioihin ja tuottajahinnan kehittymiseen, jälkimmäiseenkin vain selkeästi näköpiirissä olevien muutosten kautta. Keskeneräiset kauppaneuvottelut EU:n kanssa eivät kuuluneet matkan aikana tavattujen yrittäjien tai yliopistoväen tärkeimpiin seurantakohteisiin.

USA:n maidontuotannon kehittymistä on syytä seurata tarkkaan jo maan valtavan tuotantopotentiaalin vuoksi. Toiseksi, USA:ssa yritetään selvästi panostaa laatuun ja vastuullisuuteen. Meillä nämä kaksi asiaa ovat selviä, mutta etumatkan ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä. Valion tuleva laatu- ja tuotantotapauudistus on osoitus siitä, että paalupaikasta huolimatta Valiossa halutaan jatkuvasti parantaa omaa tekemistä – ei missään suhteessa tuudittautua ylivoimaisuuden tunteeseen. �

McHale-paalaimet ja -niittokoneet UUTUUS

Etuniittomurskain 3,1 m Takaniittomurskain 3,1 m

19.900,- alv 0 % 17.800,- alv 0 %

McHale Pro Glide F3100 ja R3100 niittomurskaimet • 3D-maanpinnanseuranta: liikkuu vasen/oikea, eteen/taakse • Poikittaiskallistus 17o, 500 mm pystysuuntainen liikevara etukoneessa • Takakoneessa varmatoiminen laukaisulaite • Erinomainen rehun puhtaus • Murskaimen (metalliset sormet) pyörimisnopeuden voi säätää vaihdelaatikolta • Takakone nousee 110o pystyyn kuljetusasennossa

Fusion 3 Plus -paalaimet 52

Konemyynti puh. 020 7459 700 Tiedustele käyttäjäkokemuksia Timo Kapanen, puh. 0600 123 31 www.TURUNKONEKESKUS.FI | 020 7459 700

Maito ja Me 4/2016

Varo pakokaasuja sisätiloissa!

Polttomoottorikäyttöisten työkoneiden, kuten pienkuormainten, rehunjakovaunujen ja kurottajien määrä lypsykarjatiloilla on jopa kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Yleisimmin koneita käytetään suurilla kotieläintiloilla.

Polttomoottorikäyttöiset koneet keventävät työtä, mutta niiden pakokaasuissa on terveydelle erittäin haitallisia pienhiukkasia.

Pienhiukkasten määrä voi olla tuotantorakennusten sisätiloissa satakertainen ulkoilmaan verrattuna.

Vähennä altistumista Työprosessit on syytä suunnitella sujuviksi terveellisyyttä unohtamatta. Jos on mahdollista, polttomoottorikäyttöistä konetta kannattaa käyttää työjakson lopussa, jolloin

Anna-Riikka Pukari

altistumisaika jää mahdollisimman lyhyeksi. Rauhallinen ajotyyli pienillä kierrosluvuilla, turhaa kaasuttelua välttäen vähentää altistumista pakokaasuille.

Ajon aikana ja välissä on eduksi tuulettaa kunnolla, jolloin pienhiukkaspitoisuudet vähenevät.

Tehokaskaan ilmanvaihto ei ratkaise pakokaasujen aiheuttamaa ongelmaa.

Polttomoottorikäyttöinen kone on hyvä säilyttää erillisessä tilassa, jolloin käynnistyksessä muodostuvat pakokaasut eivät jää omaan tai eläinten hengitysilmaan. Kylmällä säällä kone kannattaa säilyttää lämpimässä tilassa tai käyttää lohkolämmitintä.

dieselkäyttöisten pienkuormainten pakokaasun pienhiukkaspäästöt ovat niin merkittäviä, että työn aikana on aiheellista käyttää hengityksensuojainta.

Hengityksensuojain voi olla FFP3luokituksen mukainen kevytsuojain, P3-luokan hiukkassuodattimella varustettu puolinaamari tai hiukkassuodattimella varustettu moottoroitu hengityksensuojain.

Työkoneen pakoputkeen voi liittää kaasusuodattimen.

Uutta työkonetta hankittaessa kannattaa valita kone, jossa on sähkö- tai maakaasumoottori. Myös akkukäyttöinen on mahdollinen.

Puhtaamman hengitysilman lisäksi nämä koneet ovat hiljaisempia.

Muista hengityksensuojain

Lisätietoa uudessa Älä kaasuta! -tietokortissa, jonka voit tilata Melasta 0 mela.fi/fi/tietoa-melasta/ julkaisut

Hengityksensuojainta täytyy käyttää tarpeen mukaan. Esimerkiksi

Asiantuntija Mela

Melan asian­ tuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuu­ desta ja -hyvinvoinnista.

Valio koekeittiö

Miten mehevöittää joululaatikot?

Kurpitsalaatikko 6 annosta

2 rkl paahdettuja kurpitsansiemeniä 1 kg (n. 550 g maltoa) kurpitsaa 4 dl vettä 1 kasvisliemikuutio 1 rasia (200 g) Valio Viola® sitruuna tuorejuustoa 2 rkl riisijauhoja 1 muna ½ tl muskottipähkinää ripaus valkopippuria Vuokaan :Valio Oivariini® juoksevaa � Halkaise kurpitsa ja leikkaa pienemmiksi

Kutsu yhteiseen joulupöytään Itse valmistetut perinteiset ja modernit laatikot ovat joulupöydän perusherkkuja. Kiireiselle sopii puolivalmisteiden käyttö tai valmiiden laatikoiden mehevöittäminen. Löydät joululaatikoiden ohjeet ja käyttövinkit valio.fi:n joulusivuilta.

Lämmintunnelmaista Joulua!

54

Maito ja Me 4/2016

lohkoiksi. Poista siemenet (ks. vinkki) ja koverra pois pehmeä rihmasto. Leikkaa kuori pois. Kuutioi malto paloiksi. � Kiehauta vesi ja liemikuutio. Lisää kurpitsapalat ja keitä ne kypsiksi kannen alla 10–15 min. � Soseuta kurpitsa keitinliemineen. Lisää tuorejuusto, riisijauho ja mausteet. Sekoita kananmuna hieman jäähtyneeseen seokseen. � Kaada kurpitsaseos voideltuun uunivuokaan. � Kypsennä 175 asteessa n. 1 h.

Koristele halutessasi paahdetuilla kurpitsansiemenillä. � Tarjoa lisukeruokana tai esim. joulupöydässä joululaatikoiden tapaan.

VINKKI: Kurpitsansiemenien paahtaminen � Huuhtele/pese kurpitsasta poistetut siemenet vedellä. Painele ne esim. talouspaperilla kuiviksi. Yhdistä siemenet ja Valio Oivariini juoksevaa kulhossa.

Mausta makusi mukaan (esim. suolaa, mustapippuria ja kurkumaa). Levitä siemenet leivinpaperin päälle uunipellille.

Paahda uunissa 250 asteen lämpötilassa, kääntele välillä. Jos käytät grillivastusta, tarkkaile paahtumista huolella.

0 valio.fi/reseptit

Lanttulaatikko 8–10 annosta

1 kg lanttua 2 dl Valio kuohukermaa 2 munaa 1 tl suolaa 1 tl inkivääriä ¼ tl maustepippuria ¼ tl muskottipähkinää ¾ dl siirappia Pinnalle Valio voita korppujauhoja zz Kypsennä kuoritut ja lohkotut lantut

voinokareet. Tee pintaan lusikalla kuvioita.

suolalla maustetussa vedessä pehmeiksi.

Vettä tarvitaan sen verran, että lantut juuri peittyvät. Kaada keitinvesi pois, mutta säästä n. 1 dl. Soseuta lantut. zz Yhdistä kaikki aineet keskenään.

Tarkista maku ja paksuus. Lisää mausteita ja keitinlientä tarvittaessa. zz Kaada voideltuun uunivuokaan (1,5 l).

Ripottele pinnalle korppujauhoja ja

zz Kypsennä 175 asteessa n. 2 h. Tarjoa

jouluisten liharuokien lisäkkeenä.

VINKKI * Varo liikaa maustamista. Etenkin muskottipähkinän maku voimistuu kypsennyksen aikana. * Laatikon voi valmistaa myös etukäteen ja pakastaa.

Punajuurilaatikko 5 annosta

1 sipuli 1 hapahko omena 600 g punajuurta ½ dl Valio omenatäysmehua 1 prk (2 dl) Valio Eila® paksumpi ruokakermaa 1 pussi (150 g) Valio AURA® murua 1 muna ½ tl mustapippuria ½ tl suolaa ½ dl korppujauhoja 50 g Valio Eila® voita zz Kuori ja lohko sipuli, omena ja

punajuuret. Keitä ne vähässä vedessä kypsiksi. zz Kaada keitinvesi pois. Soseuta. zz Sekoita soseen joukkoon omenatäysmehu, ruokakerma, AURA

muru ja muna. Mausta pippurilla ja suolalla. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. zz Ripottele pinnalle korppujauhoja ja voinokareita. zz Paista uunin alatasolla 200 asteessa n.

40 min.

Maksalaatikko VINKKI : Mitä tehdä jäljel le jä äneistä la atikoista?

Mausteiset sose keitot joululaatikoista

0 valio.fi/reseptit

Rieskat joululaatik oista

0 valio.fi/reseptit

6–8 annosta

1 ½ dl puuroriisiä 5 dl vettä 2 sipulia 2 rkl Valio voita 3 dl Valio täysmaitoa 2 dl Valio kuohukermaa 300 g jauhettua maksaa 1 dl rusinoita

1 muna 3 rkl siirappia 1 tl suolaa ½ tl valkopippuria ½ tl inkivääriä 1 tl meiramia

zz Keitä riisiä suolalla maustetussa

kiehuvassa vedessä n. 10 min. zz Kuullota hienonnetut sipulit voissa. zz Yhdistä kaikki ainekset ja sekoita

tasaiseksi, vellimäisen löysäksi seokseksi.

Kaada seos voideltuun (n. 2,5 l:n vetoiseen) uunivuokaan. zz Kypsennä 200 asteessa n. 1 h.

Maito ja Me 4/2016

55

UUTUUS GOUDA VALIO JUUSTOMESTAREILTA

valiolta

Valio Salaneuvos® Vanhempi on pitkään kypsytetty, vahva ja täyteläinen suomalainen gouda, joka sopii hienosti myös joulunajan herkutteluhetkiin.

Inspiroiva ulkoiluhaaste #suksiladulle Valio tukee perheiden hyvinvointia ja innostaa perheitä liikkumaan sekä ulkoilemaan yhdessä. Valio on Lahden hiihdon MM-kisojen 2017 yksi kansallinen kumppani.

ǏǏValio Akatemia® ohjelman kummi

Kerttu Niskanen ja Valio haluavat kannustaa suomalaisia hiihtoladulle.

koko kansan urheilulaji, samaan tapaan kuin Valio on koko kansan brändi. MM-hiihtoihin osallistuminen on myös hyvä tapa juhlistaa 100-vuotiasta Suomea”, projektipäällikkö Nina Wahlström Valiolta perustelee.

Jos haluaa testata päivän hiihtokunnon tai muuten vain hakea vauhtia ladulle, voi osallistua Valion ja Kerttu Niskasen sprinttihaasteeseen, jossa kuka tahansa voi nousta suksille ja hiihtää leikkimielisesti kilpaa 20 metrin matkan Kerttu-hahmoa vastaan.

Sprinttihaasteeseen sai osallistua ensimmäisen kerran SkiExpo-messuilla Helsingissä marraskuussa. Haaste on mukana myös Lasten Jouluriehassa Narinkkatorilla Helsingissä 16.–18.12.2016 ja Lahden MM-kisoissa joka päivä.

Osallistu #suksiladulle-ulkoiluhaasteeseen 0 www.valio.fi/suksiladulle Kurkista Lahden MM-kisojen verkkosivuille 0 www.lahti2017.fi Kuva: Valio Oy

V

alio jatkaa vastuullista toimintaansa ja kannustaa perheitä voimaan hyvin liikunnan ja hyvän ravitsemuksen voimin. MM-kotikisojen lähestyessä Valio ja Kerttu Niskanen haluavat kannustaa kaikkia suomalaisia hiihtoladulle. #suksiladulle-kampanja inspiroi perheitä löytämään yhdessä liikkumisen ilon.

Valio on tukenut perheiden hiihtoharrastusta ja arponut syksyn aikana 20 suksipakettia mukaan arvontaan osallistuneille perheille.

Joulukuussa valio.fi-verkkopalvelussa avautuu #suksiladulle-ulkoiluhaaste, joka innostaa perheitä liikkumaan Suomen kauniiseen luontoon.

Mobiilissa toimivan ulkoiluhaasteen avulla voi löytää digitaalisia kätköjä, jotka on sijoitettu kauniisiin ulkoilupaikkoihin ympäri Suomen. Digitaalisiin kätköihin on piilotettu arpalippuja, joissa palkintoina on esimerkiksi lippuja Lahden MM-kisoihin ja Valion tuotteita.

Kuva: Valio Oy

Vinkkejä juustotarjoiluihin ja joulun herkkuihin valio.fi/joulu

Ylös, ulos ja ladulle!

Valio tsemppaa Kerttu Niskasta Valio on Lahdessa helmi–maaliskuussa järjestettävissä hiihdon MM-kisoissa mukana tsemppaamassa huippuhiihtäjä Kerttu Niskasta kohti MM-kisamenestystä.

Kerttu Niskanen on toiminut vuodesta 2014 alkaen lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia tukevan Valio Akatemia® ohjelman kummina kannustaen heitä kohti omia unelmiaan ja terveellisten elämäntapojen pariin. MM-hiihtojen alla Kerttu nähdään myös esimerkiksi Valio Plus™ maitotölkeissä. Valion yhteistyö Lahden MM-kisojen kanssa näkyy muun muassa Valion tuotteina kisojen ravintoloissa. ”Yhteistyömme Kertun kanssa alkoi vuonna 2014. Kerttu toimii sisukkaana ja positiivisena esikuvana suomalaisille lapsille ja nuorille Valio Akatemia® ohjelmassamme.

On luonnollista, että olemme mukana Lahden MM-kisoissa tukemassa Kerttua kohti hänen unelmaansa. Ja onhan hiihto kiistatta Maito ja Me 4/2016

57

Tapahtumat ǍǍTuotekehittäjä Paula

Koivisto Valiolta tarjoili maitotilayrittäjä Essi Tarsialle maisteltavaksi tuotekehityksen alla olevaa luomuvälipalatuotetta.

luomutuotteista ja niiden markkinoinnista. Yrittäjät kuulivat mitä uusia luomutuotteita Valiolla on suunnitteilla, millaisia ovat luomun haasteet tuotannon näkökulmasta ja miten luomumaitoa Valiolle hankitaan. Myös luomutuotteiden tuotekehityksen erityispiirteitä avattiin kuulijoille.

Luomuvalvonta herätti kysymyksiä

Luomuyrittäjät vieraina Valiolla Luomumaitopäivä keräsi valiolaisia luomumaitoyrittäjiä marraskuun alussa Valiolle keskustelemaan luomumaidontuotantoon liittyvistä aiheista.

Teksti ja kuvat Anu Artjoki

P

äivän aikana avattiin monipuolisesti luomutuotteiden markkinoita, tulevaisuuden näkymiä ja luomutuotekehitystä Valiolla sekä Valion ja maitomarkkinoiden yleistä tilannetta. ”Valioryhmän alkutuotannon laatuja tuotantotapaohjeistus ja -järjestelmä uudistuvat vuoden 2018 alusta. Uusitun järjestelmän luonnissa vastuullisuudella on ollut kasvava merkitys – luomutuotanto on osa Valioryhmän vastuullisuutta”, Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen totesi avauspuheenvuorossaan.

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme nosti esiin Valion kansainvälisyyden ja yrityksen ainutlaatuiset innovaatiot.

Hän painotti, että uutuuskoneen on toimittava lujaa ja tuloksellisesti, myös luomutuotteiden kohdalla. Pelkkä luomutuote ei enää välttämättä kuluttajalle riitä, vaan luonnonmukaisuus on yhdistettävä tulevaisuudessa johonkin toiseen tuotteesta löytyvään lisäarvotekijään.

Luomutuotteiden markkinat ovatkin kasvussa ja kaupat panostavat luomuun.

Puolet kuluttajista on arvioinut kasvattavansa luomutuotteiden kulutusta lähitulevaisuudessa. Myös Valion luomuliiketoiminnalle haetaan merkittävää kasvua. ”Ilahduttavaa on, että Valio Luomu™ gouda on ollut huikea myyntimenestys”, Valion valkoisten juomien ja ruoanvalmistuksen kategoriajohtaja Liisa Latva kertoi. ”Valion novobox-maidot ja Valio Luomu™ maasdam juusto niittivät myös menestystä Vuoden luomutuote -kilpailussa tänä syksynä.”

Luomutuotteiden kategoriapäällikkö Mirva Tollet, suunnittelupäällikkö Niko Kiviranta ja tuotekehitysjohtaja Tiina Hämäläinen Valiolta kertoivat yrityksen

Luomuvalvonnan ajankohtaiset kuultiin Eviran ylitarkastaja Merja Manniselta. Luomumaitotiloja oli vuonna 2015 Suomessa 153, joiden keskikoko on 55,2 lypsävää.

Tilaisuuteen osallistuneilla luomutilallisilla oli Manniselle monia kysymyksiä, jotka koskivat luomutarkastuksia ja niiden laskutusta sekä esimerkiksi laidunnuksen ja hoidon määritelmiä. Keskustelusta kävi ilmi, että säädökset eivät ole yksiselitteisiä ja niissä on tulkinnan varaa.

Luomumaitopäivä päätettiin jakamalla osallistujat kolmeen eri ryhmään. Ryhmät kiersivät vuorollaan pohtimassa luomueläinten terveydenhuoltoa, tutustumassa Valion luomutuotteiden markkinointiin ja Valion T&K -toiminnon aistinvaraiseen arviointiin. Päivä päättyi juhlavaan luomupäivälliseen Valion henkilöstöravintola Oliviassa.

Päivän esitykset voit lukea Valmassa

ǏǏValio panostaa luomutuotteistoon ja uutuuksia luomuun on luvassa.

Maito ja Me 4/2016

59

Joulun helpoin riisipuuro

Riitan aamulypsy

Riitta Brandt

Edunvalvonta­johtaja Valio Oy riitta.brandt@valio.fi

Maatalouskomissaari aktivoitui vienninedistäjänä

E

Valio Kiehu™ maitojuomalla onnistuu niin joulupuuron kuin muidenkin maitopohjaisten ruokien teko.

Valio Kiehu™ - helppo keittää, vaikea polttaa.

Helppo riisipuuro 4 - 5 annosta

Ohje on tehty käyttämällä Valio Kiehu™ maitojuomaa, joka ei pala helposti pohjaan. Siksi ruoanlaitto on sillä vaivattomampaa.

2 dl 2 dl 1l

Kiehauta vesi ja riisi kattilassa. Anna kiehua muutama minuutti, kunnes vesi on imeytnyt riiseihin.

vettä puuroriisiä Valio Kiehu™ maitojuomaa n. 1/2 tl suolaa Tarjoiluun Valio Kiehu™ maitojuomaa sokeria ja kanelia

Lisää maitojuoma, sekoita ja kuumenna kiehuvaksi. Anna puuron kiehua maltillisesti n. 5 min välein sekoittaen, yhteensä n. 45 min. Kun puuro alkaa saostua, voit peittää kattilan kannella.

Mausta puuro suolalla. Tarjoa maitojuoman, kanelin ja sokerin kanssa.

uroopan unionin maatalouskomissaari Phil Hogan on aktivoitunut eurooppalaisten maataloustuotteiden vienninedistämiseen sen jälkeen, kun Venäjän vastapakotteet ja Kiinan hidastunut kysyntä aiheuttivat kriisin markkinoilla. Tällä kertaa vienninedistämismatka suuntautui Kaakkois-Aasiaan.

Vietnam, Singapore ja Indonesia ovat erilaisia ja hyvin erisuuruisia maita, yhteistä niille on vielä kehittymättömät maitomarkkinat ja alhainen maidontuotanto. Vietnam on melkein 100 miljoonan asukkaan sosialistinen tasavalta, jonka talous on kasvanut hyvää vauhtia jo muutaman vuosikymmenen ja sen ennustetaan edelleen kasvavan noin kuuden prosentin vuosivauhtia. Kiinnostavinta on tieto, että keskiluokka kasvaa nopeasti ja he ovat kiinnostuneita terveys- ja luomutuotteista. Suomella on hyvä maine ja meidät tunnetaan Vietnamissa vesi-, sanitaatio- ja metsätalousosaamisesta. Siihen sopisi jatkeeksi upea maito-osaaminen.

Singaporessa on yhtä paljon asukkaita kuin Suomessa, mutta Suomi on kooltaan 470 kertaa suurempi. Ei ihme, että 90 prosenttia Singaporessa kulutettavasta ruosta tuodaan. Hyvätuloiset singaporelaiset etsivät koko ajan uusia elintarvikkeita, joten Valion innovatiivisten tuotteiden valikoima herätti mielenkiintoa.

Kolmas kohde, etnisesti ja maantieteellisesti monipuolinen Indonesia, on sekä asukasluvultaan (260 miljoonaa) että kooltaan valtava. Maidon kulutus on tosi alhaisella tasolla, henkeä kohden laskettuna vain kolmannes maailman keskiarvosta, mutta kasvu on nopeaa. Jos ennusteet pitävät paikkansa, kulutetaan Indonesiassa maitoa vuonna 2025 parin Suomen tuotannon verran enemmän kuin nyt.

Lisäksi he ovat 90 prosenttisesti laktoosi-intolerantteja.

K

omissaari Hoganin mukanaolo vienninedistämismatkalla tuo sille arvokkuutta ja laajempaa julkista kiinnostusta kuin yksittäiset vientimatkat. Se edesauttaa paikallisten yritysten saamista paikalle. Lyhyillä businesstapaamisilla ei tehdä kauppoja, mutta luodaan ensikosketus.

Komissaarilla on myös tärkeä tehtävä vapaakauppasopimusten edistämisessä. EU on päässyt sopimukseen sekä Vietnamin että Singaporen kanssa. Vietnamin sopimus odottaa ratifiointia ja sen arvellaan tulevan voimaan vuoden 2018 alusta. Singaporen kanssa tehdyn sopimuksen EU on vienyt tuomioistuimeen, jotta saataisiin laintulkinta siitä, pitääkö vapaakauppasopimukset hyväksyttää kaikissa jäsenmaissa vai riittääkö, että Euroopan unionin neuvosto hyväksyy ja Euroopan parlamentti ratifioi sen.

Pelkkä EU-kompetenssi nopeuttaisi vapaakauppasopimusten hyväksymisprosessia jatkossa. Indonesian kanssa neuvotteluprosessia aloitellaan.

Tullien alentamisen lisäksi muut kaupanesteet ovat nousseet tärkeiksi neuvoteltaviksi asioiksi. Komissaari Hogan puhui matkallaan siitä, että EU:ta tulisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. EU:lla on yhteinen elintarviketurvallisuutta koskeva lainsäädäntö, joten sitä tulisi käsitellä yhtenäisenä alueena eläin- ja kasvinterveyskysymyksissä.

V

alio ei varmaankaan tule olemaan näin kaukaisten maiden kuluttajamarkkinoilla merkittävä tekijä, mutta voimme innovatiivisena edelläkävijänä myydä joko raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle tai lisensoida teknologia-

osaamista.

Positiiviset myyntiargumentit eivät lopu Valion innovatiivisuuteen, vaan koko maidontuotantoketju on omaa luokkaansa. Myös Kaakkois-Aasian maissa osataan arvostaa puhtaassa metsäisessä ympäristössä tuotettua maitoa, jonka tuotantoketjussa on käytetty vastuullisesti torjunta-aineita ja antibiootteja. Eläinten hyvinvoinnista ja maitotilayrittäjien ammattitaidosta kertoo maidon hyvin alhainen bakteeri- ja solupitoisuus. Edellisten lisäksi myös sillä on arvoa, että Valio käyttää omistajiensa maitoa tuotteidensa valmistamisessa ja että Valio pystyy jäljittämään tiettyyn erään käytetyn maidon alkuperän muutamassa tunnissa.

Meillä on vahvuuksia, joita jo nyt käytetään myyntityössä. Tulevaisuudessa ne tulevat todennäköisesti olemaan entistä painavampia ruoan valintaperusteita.

Myös Kaakkois-Aasian maissa osataan arvostaa puhtaassa metsäisessä ympäristössä tuotettua maitoa.

Maito ja Me 4/2016

61

Tavataan valiolla

Edunvalvonnan ammattilainen KASVO Ilkka Pohjamo (37 v.), edunvalvontajohtaja, Valio Oy TYÖNI VALIOLLA Vastaan Valiolla EU-maatalouspolitiikan seurannasta. Työparini on kauppa- ja elintarvikepolitiikasta vastaava toinen edunvalvontajohtajamme Riitta Brandt.

Suomalainen maitoedunvalvonta on toiminut hyvin. Valiolaiset maidonhankintaosuuskunnat tulivat tutuiksi jo MTK:n maitoasiamiehenä toimiessani. Nyt teen läheistä yhteistyötä osuuskuntien kanssa, koska olen myös maidonhankinnan johtoryhmän sihteeri.

Onnistuminen edunvalvonnassa edellyttää, että pystyy ylläpitämään eri suuntiin hyvät suhteet. Sidosryhmäyhteistyö ja toimivat suhteet eivät välttämättä näy ulospäin, mutta ovat merkityksellisiä.

Ympärillä tapahtuu jatkuvasti asioita, jotka vaikuttavat Valion toimintaympäristöön. Sen vuoksi on aktiivisesti seurattava ja arvioitava esille tulevien vaihtoehtojen vaikutuksia yrityksen toimintaan.

MAITOKRIISIN HOITO EU :SSA Kiintiöiden poistuttua Euroopan maitomarkkinat ovat muuttuneet pysyvästi. Vaikka Valio pyrkii maksamaan mahdollisimman korkeaa ja tasaista maidon hintaa, niin hintojen vaihtelu maailmalla voimistuu ja koskee meitäkin.

Nyt EU:n maitomarkkinatilanne on tasapainottumassa. Maitokriisin helpottamiseen käytettävien poliittisten toimien ongelmana on, että ne ovat vain isomman ongelman ”laastarointia”. EU:n maitopolitiikassa kiintiöiden kaltaista tuotannon hallintaa ei ole ollut esillä viimeisissä keskusteluissa, mutta tarve kriisitilanteissa tilapäiselle tuotannon rajoituskeinolle on olemassa. Vapaaehtoiset tuotannon rajoitustoimet ovat tehottomia ja kalliita.

Kiintiöiden jälkeistä interventiojärjestelmää voi verrata veneen pohjassa olevaan isoon reikään, jonka aiheuttamaa vesitulvaa yritetään ratkaista reiän paikkaamisen sijaan äyskäröimällä.

MAATALOUSPOLITIIKAN NÄKYMIÄ Maatalouspolitiikka on muuttunut arvaamattomaksi. On erittäin vaikeaa ennakoida keinoja, joita politiikassa tullaan käyttöönottamaan. Osa keinoista voi vaikuttaa Valion toimintaympäristöön positiivisesti, osa erittäin negatiivisesti – tilanteet vaativat siis jatkuvaa analyysiä.

Valion omistajien kannalta tuleva maatalouspolitiikan uudistus on erittäin tärkeä.

62

Maito ja Me 4/2016

Yrityksenä Valio ei osallistu maatalouspolitiikan tekoon. Valion tulee kuitenkin ennakoida ja huomioida myös omistajien toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset.

MARKKINAN TASAPAINOTUKSEN kansalliset TOIMET Vuoden vaihteen jälkeen Suomessa käynnistyy poikkeuksellinen maidontuotannon sopeutustuki, joka tarkoittaa käytännössä kor­vausta maidontuotannon vapaaehtoisesta vähentämisestä.

Keväälle toteutuva tuki on esimerkki EU:n ja kansallisen maatalouspolitiikan maitoa koskevista kriisitoimista.

Sopeutustuessa maksetaan väliaikaisesti korvausta 3–30 prosenttia tuotannon vähentämisestä eli se voi tarjota esimerkiksi tilaisuuden siirtyä täysrehusta viljapohjaiseen ruokintaan tai mahdollisuuden soluttavien lehmien poistoon. On hyvä muistaa, että ratkaisut ovat tilakohtaisia. Myös jatkossa tullee tilanteita, jolloin maitotilayrittäjien on harkittava erityisen tarkasti, kuinka paljon panoksia viimeisten litrojen tuottamiseen kannattaa käyttää (tai kuinka korkeaa tuotostasoa tavoittelee).

Lyhyen ja pitkän aikavälin toimet on hyvä muistaa erottaa.

Kärsimme edelleen Venäjän pakotteiden aiheuttamista ongelmista: lyhyellä tähtäimellä pienen maitomäärän vähentäminen voi helpottaa kaikkien tilannetta. Pitkällä aikavälillä taas ei ole tarvetta maitomäärän vähentämiseen, vaan ongelma on toivottavasti päinvastainen.

Valio kantaa suomalaisen maidon vientivastuun lähes yksin.

Ratkaisumme ei ole maitojauheen vienti, vaan lisäarvotuotteiden uusien markkinoiden avaaminen.

TYÖURANI Olen koulutukseltani agronomi, valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna 2006 maatalouspolitiikka pääaineenani. Olen toiminut muun muassa yrittäjänä Heikura ja Leino Oy:ssä, viimeisin työni ennen Valiolle tuloa oli MTK:n maitoasiamiehenä. Sivutoimisena maanviljelijänä ymmärrän maitotilayrittäjän näkökulmaa.

TYÖNI HAASTEET Jatkuvasti muuttuva maatalouspolitiikka on työni haaste – se on toisaalta myös työni suola. Osa maatalouspolitiikan järjettömyydestä muistuu mieleen vapaa-ajallakin: sain ”arvontavoiton” ja pääsin elykeskuksen kokotilanvalvontaan.

PARASTA TYÖSSÄNI Onnistumiset, jotka näkyvät konkreettisesti Valioryhmän omistajayrittäjien tiloilla, ovat tärkeintä ja parasta työssäni.

PERHE Perheeseeni kuuluu vaimo ja 2-vuotias Onni. Asun Helsingissä, mutta vapaa-aikani kuluu pitkälti maatalouden parissa. Olen kotoisin Haukiputaalta Pohjois-Pohjanmaalta, missä viljelen kotitilaani.

Lisäksi viljelen toista kasvinviljelytilaa Teuvalla.

Harrastan vanhan hirsitalon kunnostusta ja masters-uintia (kilpauintia veteraanisarjoissa eri uintilajeissa lyhyillä sprinttimatkoilla).

Toimin pienen UPOT-nimisen uimaseuran puheenjohtajana.

VALION SUOSIKKITUOTTEET Ehdoton suosikkini on Valio Plus™ maito.

Kuva: Mikko Mäntyniemi

� Ilkka Pohjamo

on työskennellyt aiemmin MTK:n maitoasiamiehenä ja yrittänä. Päätyönsä lisäksi hän toimii sivutoimisena maanviljelijänä.

Tulossa

Tällä palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä.

Uudet yrittäjät Valiolla 11.–12.1.2017 Perinteisen Valiolla Helsingissä järjestettävän uusien valiolaisten maitotilayrittäjien päivien ohjelmassa katsaukset Valion strategiaan, liiketoimintoihin, maitomarkkinoihin ja yrittämiseen liittyen. Yhteinen päivällinen ja paljon keskustelua. Toinen päivä vietetään oman osuuskunnan aiheiden parissa. Kutsut osuuskunnista. Tule tapaamaan kollegoja ja Valion päättäjiä!

MaitoAkatemia 18.–19.1.2017 Osuuskunta Pohjolan Maito ja AtriaNauta järjestävät MaitoAkatemia-seminaarin Kalajoella Hotelli Sanissa. Ensimmäisen päivän puheenvuorot keskittyvät maitomarkkinoiden näkymiin sekä johtamiseen.

Toisena päivänä on maitotilayrittäjien johtamia työpajoja eri aihealueista.

Seminaarin hinta on 90,50–130 € (sis. alv & majoitus), yksi seminaaripäivä 41 € (sis. alv). Koulutus ensisijaisesti Osuuskunta Pohjolan Maidon omistajayrittäjille, ilm.

5.1.2017 mennessä osuuskuntaan p. 010 381 6230 (maidontilitys).

Valion navettaseminaari 8.–9.2.2017

Vantaalla Hotelli Airport Rantasipissä järjestettävä Valion Navettaseminaari kokoaa asiantuntijat, suunnittelijat ja maitotilayrittäjät kuulemaan navettainvestointisektorin ajankohtaiset. Seminaarin pääpuhujana on kanadalainen management-asiantuntija, maitotilayrittäjä Chris McLaren. Lisäksi kuullaan näkökulmia valmisnavetoista, vanhan pihaton päivityksestä, tuetusta rakentamisesta, rehulogistiikan suunnittelusta, johtamisesta ja neuvonnasta sekä onnistuneista ratkaisuista.

Seminaarin hinta 290 € (sis. alv & majoitus), yksi seminaaripäivä 125 € (sis. alv), ilman majoitusta 220 € (sis. alv). Ilm. 11.1.2017 mennessä, ilmoittautumislinkki julkaistaan Valmassa.

Yrittäjämatka Englantiin 3.–7.4.2017 Tutustumismatka Englannin maidontuotantoon ja brittiläisille maitotiloille, ympäristönä keväinen Etelä-Englannin maaseutu. Majoitus Lontoossa. Tarkempi matkaohjelma ja ilmoittautumisohjeet omistajakirjeessä ja Valmassa.

Maito ja Me 4/2016

63

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

Tuotesarjat robottilypsyyn

ROBO Blue Tammikuu 2017 alkaen

ROBO Red

Tukeva halli esim hiehoille, vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym.

• • • • • • •

• pesuaineet • vedinhoitoaineet • letkut • pesuharjat • nännikumit • maitosuodattimet • ym. ym.

• Läpikuljettava • 4 vinssiä • Siirrettävä tai lattiaan pultattava • Sis. renkaat ja vetoaisa • Kumimatto • Mitat: 195x130x215 cm • Paino: 350 kg

Tukeva runko Vahvistetut kaksoiskaaret Peite 610 g/m2 Mitat 6000 x 6000 x 3700 Aitaosan korkeus 1550 Portin leveys 2700 Vapaa korkeus 3400

Uusi malli!

Toimitus metallilaatikossa, 850 kg – sisältää kaiken tarvittavan!

HUIPPULAADUKKAAT 5- JA 7-KERROKSISET POWER-KÄÄRINTÄMUOVIT Power Stretch

Power XL

Professional

1650m

2000m

1500m

mikronia µ

VO

N PA KS

19

mikronia µ

S 

22

 K AL

N PA KS

UU

VO

S 

mikronia µ

S 

25

 K AL

N PA KS

UU

VO

UU

puhallustekniikalla valmistetut UV-suojaus huippuluokkaa Liimaantuvuus huippuluokkaa Puhkaisu- ja repeytymiskestävyys huippuluokkaa • Hapenläpäisyn esto huippuluokkaa • Täyttää EN 14932 standardin mukaiset vaatimukset Viralliset testit saatavilla (ISO 7765-1 ja ISO 6382-2)

 K AL

• • • •

MYYNTI: VALMAKAUPAT

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300