Maito ja me 01-2017

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 1 — 2 0 1 7

NIINA JA ANTTI YLI-OJANPERÄ: REHUHÄVIKKI NOLLA PIENRYHMÄN VOIMAA 20

SIISTI TILA 30

KIVUTON NUPOUTUS 48

Parempi jalkaterveys ainutlaatuisen puhdistusrobotin ansiosta Lely Discovery 120 Collector on vallankumouksellinen puhdistusrobotti, joka on suunniteltu puhdistamaan kiinteälattiaiset pihatot. Laite kerää lannan pois raappaamisen sijaan. Tuloksena ei ole vain puhtaampi lattia; uuden robotin ansiosta lehmien ei tarvitse seisoa lannassa kuten perinteistä lantaraappaa käytettäessä.

Kysy lisää NHK:n lypsyrobottimyynnistä. Yhteystiedot www.nhk.fi

02 * MAITO JA ME

7 1 0 2 — 01

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a REHUNTUOTANTO

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Ajankohtaista ...............……………………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Tulevia tapahtumia …....…………….……09 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 12

Yli-Ojanperän tila ....………….……..………12

20

Rehunlaadun yhteenveto …………....…18 Pienryhmätoiminta …………………..……20 Maissia pohjoisessa ……....………………23 Valkuaiskasvit ...……….………………………24 Me yrittäjät .....…………………………………26

24

Hallituksen puheenvuoro ...…...………29

43

Työ ja terveys ...…............................……30 Talous .........………………………………………35 Valioryhmä ........………………………………37 Kysy asiantuntijalta …..……………………38 Kysy eläinlääkäriltä ..………......….………39 Laboratoriossa ………………..........………40

26

Utaretulehdusmikrobit ...…..……………43

46

Koneklinikka ...…..............................……44 Yhden ihmisen urakka ........................46 Vastuullisuus ..…………………………………48 Valio Koekeittiö …………..………….....……52 Uutuuksia ….................………………………54 40

Riitan aamulypsy .................…….....……57

52

Tavataan Valiolla ..……….............….……58

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 039 Valio Konsepti A-lehdet Oy, Outi Gyldén, Jesper Vuori, Arja Kulmala Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Ari Mäkelä, Jaana Kiljunen, Heidi Huttunen (vanh. vap.), Anu Fräntilä-Riihonen, Riikka Peltola Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 26.4.2017.

MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO: maitojame.fi

4041 0428

MAITO JA ME * 03

PÄ

JO ÄKIR

ITUS

Suomi juhlii

S

ata vuotta täyttävä Suomi on his­­t oriansa aikana käynyt läpi monia vaiheita. Maa on kirinyt itsenäi­s yy­ tensä aikana useassa suhteessa maailman kärkivaltioiden joukkoon.

Valion historia on pidempi kuin satavuotiaan Suo­ men. Yrityksen toiminta ja koko maitoelinkeino on harpponut 112 vuoden ajan eteenpäin pitkin askelin; Artturi Ilmari Virtasen kemian Nobel vuonna 1945 on ollut yksi merkittävin saavutuksista.

Omasta kotimaastamme sekä suomalaisten maito­ tilayrittäjien omistamasta yrityksestä, Valiosta, on syytä olla erityisen ylpeä. Monia vastoinkäymisiä on voitettu – sotia sodittu ja maa jälleenrakennettu erinomaiseen kuntoon, josta me tämän päivän suomalaiset saamme nauttia joka päivä. Valio on luonut huiman määrän innovaatiota ja kulkenut sekä kehittynyt Suomen rin­ nalla. Esimerkiksi vuodesta 1933 valmistettua Valio Koskenlaskija® juustoa syötiin jo rintamalla. Rakastet­ tu sulatejuusto vilahtelee lokakuussa ensi-iltaan tule­ vassa uudessa versiossa elokuvasta Tuntematon sotilas.

Juhlavuoden aluksi kädessänne on uudistettu Valion Maito ja me -lehti. Tavoite on ollut luoda omis­ tajayrittäjiemme ammattijulkaisusta raikas, helppo­ lukuinen ja kiinnostava – lukupaketti, joka antaa vas­ tauksia kysymyksiin, kuvaa maitotilayritysten hyviä käytäntöjä ja kertoo Valioryhmän kuulumisista – ehkäpä jotain historiastakin?

Lukijoiden mielipiteet uudesta lehdestä ovat tär­ keitä. Niiden perusteella osaamme kehittää sekä lehteä että ammattilaissivustoa maitojame.fi oikeaan suun­ taan. Kysely uudistukseen liittyen julkaistaan Valmassa muutaman viikon kuluessa. Toivon runsaasti hyviä kehitysehdotuksia!

Erinomaista 100-vuotisjuhlavuotta, ANU ARTJOKI Päätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

AJA

N

TA KOH

ISTA

Lietelanta hyötykäyttöön

L

ietelanta sisältää uusiutuvaa energiaa ja kierrätyskelpoisia ravinteita, mutta siitä pitää suodattaa vesi pois.

Kiertotalous on valtava mahdolli­ suus Suomelle, ja siksi istuva hallitus on nostanut kiertotalouden yhdeksi kärkihankkeek­ seen. Lisäksi Sitran johdolla on viime vuonna valmisteltu kansal­ linen kiertotalouden tiekartta, jonka toteutumista seuraa erit­ täin vaikutusvaltainen ohjausryh­ mä ministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla.

Kiertotalous tarjoaa mahdolli­ suuksia kaikille toimialoille, myös maitoalalle. Tärkein maitotalou­ den sivuvirta, lietelanta sisältää sekä uusiutuvaa energiaa että kierrätyskelpoisia ravinteita.

Raakalietteen hyödyntämi­ seen liittyy kuitenkin eräs keskei­ nen ongelma, nimittäin suuri vesi­ pitoisuus. Tästä seuraa sekä ta­ loudellisia että teknologisia haittoja varastoinnissa, kuljetuksessa ja pelloille levityksessä. Tämä johtaa siihen, että lietteen ravinteet ja energiasisältö ovat vajaakäytössä.

Lietteen separointi kiinto- ja nestejakeiksi on tun­ nettua tekniikka ja osin jo käytössä. Mutta tämä ei vielä ratkaise vesiongelmaa.

Juuri käynnistyneessä projektissa suunnitellaan innovaatiota hyödyntävä koelaitos. Suunnittelu kestä­ nee reilut puoli vuotta, joten päätöksiä jatkosta odo­ tellaan loppuvuodesta. Joka tapauksessa päätös tar­ koittaa erittäin merkittävää Valion satsausta kiertota­ louteen ja ympäristöystävälliseen maidontuotantoon.

Onnistunut lietelannan jakeis­tus voi hyvinkin mullistaa yhdistetyn nurmen- ja maidon­ tuotannon. Tämä onkin suunni­ teltavan koelaitoksen toiminnan keskeisin tavoite. Haluamme var­ mistaa, miten jakeistus saadaan toimimaan jatkuvatoimisena pro­ sessina kustannustehokkaasti ja erityisesti millä tavalla prosessis­ sa syntyviä jakeita sekä biokaasua voidaan parhaalla tavalla hyödyn­ tää maito­tiloilla.

Alustavat tulok­ set kiintojakeen hyödyntämi­ sestä nurmen fosfori­lannoitteena ovat hyvin roh­­kaisevia. Lannoi­ tuskokeita jatketaan tulevien kasvukausien aikana.

Maitotiloilla syntyy liete­ lantaa kaksi–kolme kertaa enemmän kuin maitoa. Uuden tekniikan avulla lietelannan ar­ vokkaat ravinteet on mahdollista hyödyntää nykyistä paljon tehok­ kaammin ja peltomaata vähem­ män rasittaen. Ympäristövaikutuk­ set vähenevät ja lisäksi voidaan tuottaa biokaasua.

Ei siis ihme, että Valion han­ ke on herättänyt suurta kiinnos­­ tusta, ennen kuin se on kunnol­ la käynnistynytkään.

"Lietelannan jakeistus voi mullistaa nurmen- ja maidon-­ t­ uotannon."

Valio on kehittänyt ja patentoinut suodatusmene­ telmän, joka mahdollistaa lietteen vesiongelman rat­ kaisemisen. Prosessissa syntyy kiintojaetta, jossa on lähes kaikki lannan fosfori ja puolet kokonaistypestä.

Lisäksi syntyy nestemäistä tiivistettä, joka sisältää lähes kaiken lannan liukoisen typen. Loppufraktio on puhdasta vettä, lähes kaksi kolmasosaa alkuperäi­ sestä lantamäärästä. Kiintofraktiosta voidaan jakeis­ tuksen jälkeen tuottaa biokaasua.

Menetelmällä tehdyissä maatilamittakaavan koe­ ajoissa on saatu niin lupaavia tuloksia, että Valion hallitus on päättänyt panostaa jatkokehitykseen.

JUHA NOUSI AI NEN A lkutuotanto -j a maidonhanki nta johtaja, Valio O y

MAITO JA ME * 05

AN U ARTJO KI

L AURA V ESTERHO LM

UUTISET

Vuoden välipalaksi jogurtteja Valion vähempisokeriset jogurtit palkittiin vuoden välipalana 2016.

V

alion vähempisokeriset Valiojogurtti® ja Valio Play® jogurtit on valittu vuoden välipalaksi 2016 Kultai­ nen Pippuri -kilpailussa. Tuoma­ risto arvosti sitä, että jogurteista on vähennetty lisättyä sokeria mausta ja rakenteesta tinkimättä.

Sokerin vähentäminen on kansal­ linen ja EU-tasoinen haaste.

"Palkinto on osoitus siitä, että pitkäjänteinen työmme sokerin vä­hentämiseksi on huomattu ja sitä arvostetaan. Olemme varmas­ ti valinneet oikean suunnan väli­ palavalikoiman kehittämisessä ja jatkamme sokerin vähentämistä edelleen. Kiitos erinomaisista tuotteista kuuluu innovatiiviselle tuote­kehityksellemme ja välipala­ tehtaillemme, jotka valmistavat nämä maukkaat tuotteet", liike­ toimintapäällikkö Katja Häkkä Valiolta toteaa.

Valion tavoitteena on puolittaa maitopohjaisten välipalatuottei­ den, erityisesti jogurttien, sokeri­ pitoisuus vuoteen 2020 mennessä – mausta tinkimättä.

Valio on vähentänyt sokeria noin 110 välipalatuotteesta vuo­ den 2016 loppuun mennessä. Työ jatkuu.

Riihimäelle valmistuva uusi välipalatehdas tarjoaa Valiolle uusia mahdollisuuksia vähentää sokeria tuotteistaan.

06 * MAITO JA ME

Tuotekehittäjä Jussi Kukkoniemi (vas.) Valiolta keskusteli mini­ messuilla yrittäjien kanssa Valion jogurttien sokerinvähennyksestä.

Uudet omistajayrittäjät vierailulla Valiolla Valioryhmässä maidontuo­ tan­non aloittaneet omistajayrittäjät vierailivat Valiolla tammikuussa.

P

erehdyttämispäivässä uusille omistajille avataan Valion toi­ mintaa ja kerrotaan maito­ sektorin ajankohtaisista asioista. Sen lisäksi tapaaminen tarjoaa yrittäjille keskustelumahdollisuuden Valion toi­ mivan johdon ja hallinnon kanssa.

Päivillä oli mukana noin sata uutta omistajayrittäjää.

Perehdyttämispäivillä puhuivat muun muassa Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto, maito­ tilayrittäjä sekä ProAgrian omistaja­ vaihdosten asiantuntija Mika Hirvi­ joki, johdon neuvonantaja, pitkään Valion T&K toiminnossa työskennel­ lyt Matti Harju ja MTK:n puheen­ johtaja Juha Marttila.

Toisen päivän yrittäjät perehtyivät Valion toimintaan, toisen päivän he viettivät osuuskuntien omien aihei­ den parissa.

Valion hallitus vuonna 2017

V

alion hallituksessa on vuon­ na 2017 neljä maitotilayrittä­ jää. Valion hallintoneuvosto valitsi 13.12.2016 kokoukses­saan Valion hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2017 maanvilje­lijä Vesa Kauniston, Veteli.

Uutena jäsenenä Valion hallituk­ sessa aloittaa vuonna 2017 maanvil­ jelijä Jarno Kämäräinen, Kiuruvesi.

VALIO-KONSERNIN HALLITUS 2017: Maanviljelijä Vesa Kaunisto, Veteli Maanviljelijä Jarno Kämäräinen, Kiuruvesi Maanviljelijä Sauli Lähteenmäki, Rusko Maanviljelijä Pentti Suokannas, Askola.

”Hienoja ajatuksia, voimia sinne Utsjoelle. Toivottavasti jaksatte edelleen tehdä arvokasta työtä.” @ HANNU RIEKKI

Valio FB 21.1.17 Me Omistajat -videon kommentti

UUTISET

Vastuullinen kesäduuni!

Utareterveys hallintaan!

esätyössä nuori saa ensim­ mäiset kokemuksensa työ­elämästä. Valio on mukana Vastuullinen kesäduuni -kampan­jassa, jonka periaatteet ovat: 1. Hyvä hakijakokemus 2. Mielekäs työ 3. Perehdytys ja ohjaaminen 4. Oikeudenmukaisuus & tasapuolisuus 5. Kohtuullinen palkka 6. Kirjallinen työsopimus ja todistus Haku on avoinna 12.3.2017 saakka ja ohjeet löydät nettisivuilta:

Valio Terveys -pien­­ryh­ mässä keskusteltiin utaretulehdusten kustannuksista.

•• www.valio.fi/kesatyö

VALIO OY

K

U ”Valiolla kesätöissä on kannustava ilma­ piiri, hyvä perehdytys, sopivasti haasteita, mahdollisuus oppia uutta sekä ihan mah­ tavat työkaverit” - näin kommentoivat viime kesän kesätyöntekijämme.­

Täältä tullaan

#farmlife #dairyfarm #farmsofinstagram #winter #holsteins #valiomaitoa @ LUMIJARVIS

Valio.com on uudistunut

K

ansainvälisille markkinoille rakennettu verkkopalvelu www.valio.com uudistui.

Uudessa verkkopalvelussa valio­ laiset omistajayrittäjät ja osuus­ kunnallinen toimintamalli on nos­ tettu näkyvästi esiin. ”We are farmer owned” -osiossa kerrotaan valiolai­ sesta maidontuotantotavasta ja esi­ tellään omistajayrittäjiämme muun muassa videoin.

Valio.com sivustolta löytyvät linkit Valion eri maasivuille.

•• www.valio.com

Huippuosaajia

V

alion, ProAgrian ja Faban muodostaman yhteistyö­ ryhmän osaaminen laajen­ tui. Valioryhmästä maitosektorin Valtakunnalliseksi Huippuosaajak­ si valmistui tammikuussa 2017 kehi­ tysneuvoja Tero Kanala Osuuskunta Itämaidosta ja tuotantoneuvoja Jari Korva Osuuskunta Pohjolan Maidosta. Tero Kanalan erityisosaa­ misalue on navetan suunnittelu ja työnkäytön johtaminen. Jari Kor­ van erityisosaamisalue on nurmire­ hun säilöntä.

•• Valtakunnalliset Huippuosaajat: www.proagria.fi/huippuosaajat

taretulehdus Hallintaan on Valio Terveys -pien­ ryhmien nimi ja tavoite.

Ryhmät kokoontuvat aluksi vii­ si kertaa, kerran jokaisen osallis­ tujan tilalla. Jokaisella vierailuilla on oma teemansa. Kaikki Utare­ terveys Hallintaan -pienryhmät kokoontuvat maaliskuussa kaksi­ päiväiseen seminaariin Valiolla.

Pienryhmien ensimmäisen ta­ paamisen teemana olivat utareter­ veyden tunnusluvut ja kustannuk­ set. Muita läpikäytäviä aiheita oli­ vat muun muassa näytetulokset, utaretulehdusbakteerit ja hoidot, utareterveyteen vaikuttavat olo­ suhteet, terveyttä tukeva ruokinta, umpeutuskäytännöt ja lypsy. Na­ vetassa tehtiin havaintoja eläimis­ tä ja oloista etsien tilan tärkeim­ mät kehityskohteet vahvuudet.

Huomioista ja toimenpide-ehdo­ tuksista keskusteltiin yhdessä.

Kaikki utaretulehdusten kus­ tannukset eivät ole helposti huo­ mattavia. Ne koostuvat äkillisten tulehdusten, poistojen ja solutuk­ sen aiheuttamista kuluista. Yksit­ täisen utaretulehdustapauksen aiheuttamat kustannukset vaihte­ levat noin 2 00–2 000 euron vä­ lillä. Kokonaiskustannukset ovat noin sadan lehmän karjassa usein 20 000–40 000 euron luokkaa vuodessa. Oikeat toimenpiteet va­ litsemalla kuluja voidaan vähen­ tää, jopa alle puoleen aiemmista.

Oman karjansa utaretulehdusten kustannuksia voi arvioida itse tai oman eläinlääkärin kanssa, help­ pokäyttöisiä laskureita hyödyntä­ mällä. Ne löytyvät Valmasta Valio Terveys- ja Valio Lypsy -palvelui­ den alta, kohdasta ”Laskurit/Työ­ kirjat/Linkit”.

Lue lisää Utareterveys Hallintaan -pienryhmistä ja utaretulehdusten kustannuksista Maito ja me -ammatti­laissivustolta.

•• www.maitojame.fi/sections/ terveys-ja-hyvinvointi

MAITO JA ME * 07

Vuototarkastus muuttuu Tilasäiliöiden lakisääteiset kylmäaineiden vuototarkas­ tusperiaatteet muuttuvat.

S

illoin kun tila on itse hankki­ nut tilasäiliönsä, on vuoto­ tarkastusvastuu maitotila­ yrittäjällä. Jos osuuskunta on ostanut tila­säiliön ja vuokraa sitä, vastuu on osuuskunnalla. Mikäli osuuskunta on ostanut tilasäiliön ja tuonut sen tilalle ilman vuokran perimistä, on vastuu osuuskunnalla.

Vuoden 2016 loppuun asti tilasäi­ liöt tarkastettiin vuotojen varalta vuo­ sittain, kun tilasäiliössä olevan kylmä­ aineen määrä oli vähintään 3 kiloa.

Vuoden 2017 alusta lähtien vuototar­ kastus määräytyy kylmäaineen tyypin ja määrän mukaan (taulukko 1). Tässä on otteita Suomen ympäristökeskuk­ sen ohjeesta.

Otsoni- tai F-kaasuasetuksissa tar­ koitettuja aineita sisältävän kiinteästi

asennetun jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteen sekä sammu­ tuslaitteiston haltijan tai omistajan on huolehdittava, että laite tarkastetaan säännöllisesti. Tarkastusväli riippuu laitteen sisältämän aineen määrästä ja tyypistä. Tarkastusvälit fluorattuja kasvihuonekaasuja (esim. R-134a, R-404A) sisältäville laitteille perustu­ vat 1.1.2015 alkaen laitteen sisältämän kylmäaineen määrään ja sen ilmastoa lämmittävään vaikutukseen (CO2ekv.). Vanhoissa laitteissa saattaa edel­ leen olla käytössä otsonikerrosta hei­ kentäviä aineita (esim. R-22 tai R-12).

Niiden tarkastusvälit perustuvat kyl­ mäaineen määrään (kg).

"Huolehdi, että laite tarkistetaan asetuksen mukaisin määrävälein pätevällä tarkastajalla."

Kattava taulukko löytyy netistä •• www.maitojame.fi/sections/maidon-laatu

DeLaval VMS™ Paljon enemmän kuin lypsyrobotti +

+

Jopa 3000 kg maitoa vuorokaudessa

Ainutlaatuinen solulaskuri, joka laskee solut

VMS

TM

-tarjous

Hintaetu uuden robotin hankkijalle/ uuden vaihtajalle + ajalla 1.2.-15.6.

KYSY TARJOUS MYYJÄLTÄSI!

+

+ Ainutlaatuinen kiimojen ja terveyden seurantajärjestelmä

Helppokäyttöinen kosketusnäyttö

Integroitu maitotilan tuotannonohjausjärjestelmä

+

+

Tarkka maidon laadunseuranta

+

Palveleva huolto lähellä sinua

Vapaa tai ohjattu eläinliikenne, valintasi mukaan

VMS+ www.delaval.fi/enemmankuinrobotti

+ Automatisoitu ruokinta

+ UUTUUS! Kuntoluokkakamera (BCS)

*) GWP (Global Warming Potential) on suhdeluku, joka kuvaa aineen kykyä lämmittää ilmastoa verrattuna hiilidioksidiin, jonka GWP = 1. Lähde: Suomen ympäristökeskus SYKE

UUTISET

TULOSSA

T

utustumismatka Englan­ nin maidontuotantoon ja brittiläisille maito­tiloille 3.–7.4.2017. Ympäristönä on ke­ väinen Etelä-Englannin maaseutu, majoitus Lontoossa. Tarkempi mat­ kaohjelma ja ilmoittautumis­ohjeet omistajakirjeessä ja Valmassa.

"Valioryhmän yrittäjämatka suuntautuu Englantiin huhtikuussa."

Tervetuloa kesä­ kuussa Farmariin

S

einäjoki isännöi kesän Far­ mari-näyttelyä 14.-17.6.2017.

Valion osasto sijaitsee koti­ eläinkentän läheisyydessä teemalla ”Rakkaudesta suomalaiseen mai­ toon”. Osastolla näkyy myös Suomi 100 v. -juhlavuosi.

Valion osastolla maistellaan tut­ tuun tapaan uutuustuotteita sekä esitellään Valio Alkutuotannon omis­ tajayrittäjille tuottamia palveluita.

Osastolla saa vastauksia ja neuvoja uuden Valman käyttöön. Vuoden 2018 alusta voimaan tuleva uusi Valiomaidon laatu- ja tuotantotapa­ ohjeisto esittelyssä. Valion osastolla tapaat jokaisena näyttelypäivänä Valioryhmän asiantuntijoita sekä hallinnon luottamushenkilöitä.

Yhtenäisen ilmeen saanut Valma­ kauppa on esillä omassa teltassaan palveluineen. Lapsia viihdyttävät perinteinen traktorirata ja Onnen­ pyörä sekä Hörppypiste.

Valion osastolla Farmarissa järjes­ tetään myös nännikumien heiton MM-kisojen osakilpailu.

Torstaina vietetään Valion Maito­ juhlaa Seinäjoki Areenan juhlasalis­ sa, paikalla puhumassa muun muas­ sa Valion johto.

Farmari-näyttelyn yhtenä tila­ vierailukohteena on Valioryhmän maitotila.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vie­raili Valion osastolla Joensuun Farma­rissa vuonna 2015.

ideaalia

Englanninmatka

Seosrehuruokinnan osaajalta

Uutuuksia apetiloille Lypsylehmille Lypsyape Ohrarehu MAX

Lypsyape Ohrarehu Energia +

• Kaikki kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit • Hyvin sulavaa, maittavaa ohrarehua • Käyttömäärä muusta ruokinnasta riippuen n. 2 kg.

• Kaikki kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit • Hyvin sulavaa, maittavaa ohrarehua • Tuotetta on terästetty suojatulla kasvirasvalla ja glyserolilla, mikä tekee rehusta erinomaisen tuotoskauden alkuun ja huipputuotosten tavoitteluun. Suojattu kasvirasva on lehmille hyvin maittava ja pötsiturvallinen energianlähde, koska se sulaa vasta ohutsuolessa. Glyseroli puolestaan nostaa nopeasti lehmän energiatasetta.

E

Kaikissa tuotteissa on korkeat E-vitamiinipitoisuudet, runsaasti seleeniä sekä sorkkaterveyttä ja tuotosta tukevaa biotiinia.

Kaikkien Ohrarehujen minimimyyntierä 15 tonnia.

A-Rehu on tehnyt töitä seosrehujen ja ruokinnan suunnittelun kanssa pian 30 vuotta.

E

A-Rehun ohrauutuudet tilaat helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

MAITO JA ME * 09

10 * MAITO JA ME

TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

A

Asiakkaan odotuksiin ja toiveisiin vastattava

V

aliossa luotiin vuonna 2016 pohjaa kannattavalle kasvulle vientimarkki­ noilla, ja tänä vuonna uskomme monen hankkeen pääsevän siivilleen.

Kuluttajatuoteviennin rakentaminen vahvojen kansainvälisten brändien kanssa kilpaillen on vaativaa eikä tapahdu kovin nopeasti.

Erityisesti onnistuimme Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä, joissa kaikissa liikevaihto kasvoi. Vuonna 2016 lanseerasimme esimerkiksi lastenruoat Venäjäl­ le ja kuluttajajauheet Kiinaan. Suomessa kulutta­jien odotukset ja toiveet on ylitettävä joka viikko.

Uudis­tumista tarvitaan, mutta pe­ rustuotteita ei pidä unohtaa, sillä edelleen merkittävin ostokriteeri Suomessa on edullinen hinta.

sentin markkinaosuudella(*. Tämä on upea saavutus nopeasti kasvavassa tuotekategoriassa!

Suomessa kuluttajien löytämät Mifu® ruokarakeet lanseerataan Ruotsiin helmikuussa. Mifu® on loista­ va esimerkki siitä, että meidän tulee olla innovatiivi­ sia ja tarjota vaihtoehtoisia tuotteita kasvavalle, uu­ denlaisista ruoanlaiton raaka-aineista kiinnostuneille kuluttajille yli Suomen rajojen. Haemme lisäarvo­ tuotteiden ja uusien innovaatioiden kansainvälisellä kaupallistamisella kasvun lisäksi parempaa kannatta­ vuutta. Sokerin vähentäminen välipaloissa on otettu ilolla vastaan varsinkin lapsiperheissä ja kiinnostus Valio Valsa® maitosuolaa sisältä­ viin tuotteisiin on kasvussa.

Korkein hallinto-oikeus piti voimassa markkina­oikeuden Valiolle asettaman 70 miljoonan euron seuraamusmaksun määrää­ vän markkina-aseman väärinkäy­ töstä. Asia on tältä osin loppuun käsitelty. Vaikka mahdollinen vahingonkorvausprosessi voi kes­ tää vuosia, niin nyt on katsottava eteenpäin. Valion vakavaraisuus on hyvä, samoin maksuvalmius.

Seuraamusmaksu on jo maksettu. On selvää, että raha on poissa ja sillä on seurauksensa – pidemmän aikavälin investointeja ja niiden aika­ taulua on tarpeen tullen tarkasteltava uudelleen.

"Kuluttajat kaipaavat uusia tuotteita ja -kategorioita."

Talouden hienoinen piristymi­ nen sekä Suomessa että EU:ssa virittää vuoteen 2017 positiivisia odotuksia. Globaali maitomark­ kina on näyttänyt alkuvuodesta hieman valoisammalta. Interven­ tiovarastot, varsinkin rasvatto­ massa maitojauheessa, ovat kui­ tenkin täynnä, joten EU:n mark­ kinatilanne ei todennäköisesti tervehdy lähivuosina. Teollisuustuotteista erityisesti voin hyvällä hintatasolla voi olla positiivisia vaikutuk­ sia Valion alkuvuoden tulokseen.

Vuonna 2016 Valion liikevaihto laski noin 5 pro­ senttia 1 640 miljoonaan euroon. Maitotuotto ja Valion osuuskunnille tilittämä maidon hinta olivat kuitenkin lähellä edellisvuoden tasoa. Olemme pysty­ neet maksamaan markkinoiden haasteista huolimat­ ta omistajayrittäjille 2010-luvun aikana noin 9 sent­ tiä enemmän maitolitrasta kuin EU:ssa keskimäärin.

Tavoitteemme on maksaa ennakoitavissa olevaa, ta­ saista tilityshintaa. Tehokkuutta on haettu joka puo­ lelta, henkilöstö on joustanut ja kustannuskuri ollut tiukkaa, siksi Valion omat kustannukset olivat hyvin hallussa ja jäivät selvästi budjetoitua pienemmiksi.

Kuluttajat kaipaavat uusia tuotteita ja -katego­­­ri­oita. Viime vuonna lanseeratut Valio Mifu® ruoka­ rakeet ovat esimerkki Valion huippuinnovaatioista ja kokonaan uudenlaisista tuotteista, jotka ovat löy­ täneet ostajansa. Mifu® on kirinyt markkinajohta­ jaksi uudessa ruoanlaittokategorissa lähes 20 pro­

ANNI KKA HU R M E Toimitusjohta j a Valio Oy Twitter: @A nnikkaHur me

Vuosi 2017 on alkanut varovaisen myönteisten markkinanäkymien mer­ keissä. Valioryhmässä sen sijaan on täy­ si vauhti päällä, ja toimintaa kehitetään parempaan suuntaan niin omistajayrittä­ jien tiloilla kuin Valiossakin monella tavalla. Meillä on kaikki edellytyk­ set tehdä vastuullisesta toimin­ nastamme Valiolle kilpailuetu. *) Nielsen Homescan,

Liha­proteiinia korvaavat tuotteet (pakasteet, tuore ja Mifu+Tofu). Ostot volyy­ missa, 52w päättyen 25.12.2016.

MAITO JA ME * 11

TEE

MA

Hyvällä laskupäällä nurmisadot nousuun MAITOTILAYRITTÄJÄT NIINA JA ANTTI YLI-OJANPERÄ JOHTAVAT ILMAJOEN KESKUSTASSA UUSITALON MAITOTILAA. LYHYT NURMIKIERTO JA TEHOKAS PELTO­TYÖSKENTELY SIIVITTÄVÄT TILAN YLI 10 000 KUIVA-AINEKILON NURMISATOIHIN. T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA T K ATJ A L Ö S Ö N E N 12 * MAITO JA ME

Nurmea 0,7 ha per lypsävä.

MAITO JA ME * 13

TEE

MA Kunnianhimoinen nurmenviljelijä, luonnehtii maitotilayrittäjä Niina Yli-Ojanperä aviomiestään Antti Yli-Ojanperää, joka on osallistu­ nut kotitilansa rehuntekoon pienestä pojasta. Tilan nurmihehtaarisadot pyörivät noin 12 000 kuiva-ainekilon huiteissa, vaikka viime kasvukau­ della satoa saatiin hieman vähemmän, keskimäärin 10 500 kuiva-aine­ kiloa. Hyvän tuloksen takaa löytyvät useat oikein tehdyt asiat. ”Pyrkimyksemme on aina saada runsaasti nurmimassaa ja peltovilje­ lyn perustyöt tehdään kunnolla”, Niina ja Antti Yli-Ojanperä toteavat.

Maitotilayrittäjille on kunnia-asia, että kaikki pinta-ala on huolella viljeltyä eikä tukien takia jätetä mitään esimerkiksi kesannolle tai suoja­ vyöhykkeiksi. Uusitalon nurmikierto on lyhyt, kolme vuotta, vuosittaisis­ ta täydennyskylvöistä huolimatta. ”Jos vanhempia nurmia on, silloin tuumaan, että olisi pitänyt edellis­ syksynä ne kyntää – satotaso laskee niin nopeasti neljäntenä vuonna”, Antti Yli-Ojanperä sanoo.

Nurmet lopetetaan glyfosaatilla ja kynnetään, pidetään viljalla välissä vuosi tai pari ja kylvetään suojaviljaan, joka yleensä puidaan.

Antti Yli-Ojanperä on huomannut, että välissä olevat viljavuodet sii­ vittävät nurmilohkot erityisen hyvään kasvuun. Hän epäilee että kyse on kaliumista, jota vanhaan viljamaahan kertyy varastoon. Lopetettavat nur­ met kalkitaan aina ja nurmilohkojen pH-tavoite on 6–6,5. Tosin osto- ja vuokramailla pH on yleensä ongelma.

Uusitalon tilalla on viljeltyä maata 175 hehtaaria, joihin mahtuu eri maalajeja laidasta laitaan. Peltoa on matkan varrella ostettu useasti. Kun Yli-Ojanperät ottivat tilan haltuunsa vuonna 2003, omaa peltoa oli 34 hehtaaria – nyt sitä on 105 hehtaaria. Nurmella pinta-alasta on 92 heh­ taaria. Kun lypsyssä tilalla on tällä hetkellä 134 eläintä ja keskilehmäluku on 160, kertoo suhde tilan nurmentuotannon tehokkuudesta. Lisäksi uu­ distukseen käytettävä nuorkarja kasvaa ja ruokitaan tilan rehuilla.

Nurmissa kasvaa timoteita 60 prosenttia, joko Tuurea tai Nuuttia, Karoliina-ruokonataa 15 prosenttia , Inkeri-nurminataa 15 prosenttia sekä puna-apilaa 10 prosenttia. Nuoria nurmikasvustoja lannoitetaan intensiivisesti. Kevätlannoitus tehdään heti kun maat kantavat, ennen kaikkia muita kevättöitä, moniravinteisilla lannoitteilla. Toiselle sekä kol­ mannelle sadolle annetaan sekä lietettä että jatkoksi seleenisalpietaria, kevätlannoitus tehdään Y 2 - ja Y 3 -lannoitteilla. Liete levitetään omalla kahdeksanmetrisellä matalamultaimella. ”Ympäristötuen ehtojen mukaan kun viljelee, maata ryöstetään ravin­ teista”, isäntä toteaa.

Lietettä Yli-Ojanperät eivät levitä tilakeskuksen lähellä taajamassa, vaan muille lohkoille, jotka sijaitsevat 10 kilometrin säteellä. Naapurusto otetaan huomioon ja tuulten oikea suunta sekä lähestyvä vesisade autta­ vat oikean lietteenlevitysajankohdan valinnassa. Sijainti taajamassa aset­ taa vaatimuksia, esimerkiksi työkoneilla ajaessa on kiinnitettävä erityis­ huomiota muihin tielläliikkujiin: pienikokoisiin ajoneuvoihin, lapsiin ja vanhuksiin. ”Pidämme koneet puhtaina, emmekä levitä tielle rapaa – ja siivoamme heti sotkumme pois. Sekä markki että tienpientareet pyritään pitämään siisteinä”, Yli-Ojanperät toteavat.

Uusitalon tilalla rehut tehdään yhteistyössä toisen tilan kanssa ja ajo­ silppuriketju on yhteinen. Ajosilppuri ostettiin käytettynä. Kalustosta niittokonetta ja karhotinta käytetään ainoastaan nurmenkorjuussa.

Ajosilppurilla korjataan myös olkea.

Rehuntekoketju on isännän mukaan kustannustehokas. Käytettävissä olevasta kärrykalustosta ja nurmen satotasosta riippuu, miten kauan parin sadan hehtaarin korjaamiseen kuluu aikaa. Yleensä urakka on ohi neljässä päivässä, kun 7–11 henkilöä on mukana remmissä. Kun koko ketju liikkuu, kuluu polttoainetta 2 000 litraa vuorokaudessa. ”Yhteistyötilan isännän kanssa teimme tiiviisti työtä yhdessä ja kier­ simme nurmilohkoja. Pohdimme myös usein kahvipöydän ääressä tilojen nurmituotannon kehittämistä. Hänen menehtymisensä viime syksynä oli

14 * MAITO JA ME

UUDENTALON TILA, ILMAJOKI Yrittäjät

Eläimet

Tila Sato Navetta

Rehu

Tuotos

Kestävyys

Niina, 36, ja Antti, 37, Yli-Ojanperä, lapset Topias, 10, ja Helmiina, 8.

160 lehmää (77 % holstein, 22 % ayrshire, vajaa 1 % suomenkarja), nuorkarjaa 160 105 ha omaa peltoa, 70 ha vuokrattua Nurmen keskisato lähes 12 000 ka kg/ha Vuonna 2004 rakennettu ja 2011–12 laajennettu pihattonavetta 160 parsipaikkaa 4 rivissä (2+2 rivinen) 3 lypsyrobottia 8 kertaa mattoruokkijalla lypsäville Ritiläpalkkilattia, ritilöiden alla ja päällä raapat Keskituotos 10 600 kg/lehmä/a 4,4 % rasvaa ja 3,5 % valkuaista Keskipoikimakerta 2,6

"On kunnia-asia, että kaikki pinta-ala on huolella viljeltyä."

MAITO JA ME * 15

TEE

MA

hirvittävä isku oman perheen lisäksi myös meille muille ystäville. Rukkaset tippuivat itselläni menetyksen vuoksi kuukausiksi”, Antti Yli-Ojanperä kertoo.

Tärkeänä oman nurmiosaamisensa kehittymisen kannalta isäntä on koke­ nut juuri yhteistyön rehuntekokumppanin kanssa. Ensi kesän kasvustokier­ roksille on löydettävä muita asiantuntijoita avuksi.

Kasvustoja tilalla tarkkaillaan tiuhaan, mutta korjuuaikanäytteiden otto ei ole ollut rutiinia – korjuuajankohta on määritetty oman tuntuman mukaan.

Viime kasvukauden olot kuitenkin yllättivät niin, että ensi vuonna korjuuaika­ näytteitä tullaan ottamaan. ”Kahtena edellisenä keväänä mikään vanha sääntö nurmen sulavuuden kehittymisessä ei ole alueella pitänyt paikkaansa. Korjuuseen on lähdetty var­ sinkin AMS-tiloilla liian aikaisin. Tulevana kesänä korjuuaikanäytteiden avul­ la voi varmistaa oikeaa korjuuajankohtaa. Kehittyneillä kasvilajikkeilla ja -seoksilla on vaikutusta erityisesti sulavuuden laskuun”, Valio Artturi®-säilö­ rehuosaaja, Osuuskunta Maitosuomen tuotantoneuvoja Sari Perälä kertaa Yli-Ojanperien kanssa.

Säilönnälliseltä laadultaan Uusitalon tilan rehut ovat moitteettomia.

Ammoniakkia tai haihtuvia rasvahappoja ei juuri löydy, arvot ovat kiitettävän ja hyvän rajoissa. Säilöntäaineena käytetään AIV 2 Plussaa. ”Miksi vaihtaa vanhaa hyväksi havaittua”, isäntäpari kysyy.

Kun tilalla siirryttiin robottilypsyyn vuonna 2014, rehu tehdään nyt aiem­ paa myöhemmin. Robottilypsyssä rehun sulavuus saisi olla 670–700 g/kg ka välillä ja kuitua tulisi olla reippaasti yli 50 prosenttia kuiva-aineesta. Näihin arvoihin Yli-Ojanperät pyrkivät. ”Olisi maltettava odottaa, vaikka muut olisivat jo rehunteossa”, isäntä sanoo hymyillen.

Rehut tehdään viiteen siiloon ja siiloilla työskentelee kaksi huolellista työn­ tekijää. Reunamuoveja käytetään. Ensi kesänä on tarkoitus tehdä asfalttikent­ tää puskurivarastoksi, mikäli rehut eivät mahdu viiteen laakasiiloon.

Rehusta tuleva puristeneste pumpataan kaivon kautta lietesäilöön. Säilö­ rehumuovit toimitetaan seitsemän kilometrin päähän Lakeuden Etappi -jäte­ asemalle hävitettäväksi.

Tilan rehuhävikki on käytännössä nolla. Moitteettoman säilörehun lisäksi seosrehuun käytetään murskeviljaa, rypsiä, kuituleikeseosta, kivennäisiä ja vitamiineja sekä OVR:a.

Tilan eläinmäärää on kasvanut hiljalleen 34 lypsävästä 160:een. Asema­ lypsystä siirryttiin robottilypsyyn vuoden 2014 helmikuussa. Kahdella robo­ tilla pärjättiin muutama vuosi ja kolmas otettiin käyttöön viime vuonna. Nyt vapaata kapasiteettia on ja lehmämäärää tekisi mieli lisätä, jos umpilehmät saadaan siirrettyä navetasta lypsävien tieltä. Ummessa oleville suunnitellaan kestokuivikepohjaa, jos ympäristölupa heltiää.

Myös vasikkalan rakentaminen on suunnitteilla ensi kesään. Kuluneena tal­ vena on tehty konehallia. Rakentaminen kuuluu Uusitalon maitotilan arkeen.

Keskituotos nousi 500-600 kiloa, kun tilalla siirryttiin automaattilypsyyn.

Nyt keskituotos on noin 10 600 kiloa. ”Kevyesti 1,8-2 miljoonaa litraa maitoa pitäisi tämän navetan seinien si­ sältä vuodessa saada irti, kun umpparit on siirretty pois. Nyt lehmää kohden maitoa menee 10 000 kiloa meijeriin.”

Antti Yli-Ojanperä kertoo, että budjetointi on hänellä selkärangassa. Hän muuttaa kulut maitolitroiksi, jotta saa paremmin arvioitua, miten kulut saa katettua. ”Ruutupaperia ja päässälaskua”, hän täsmentää.

Niina Yli-Ojanperä naurahtaa, että aviomies laskee myös jokaisen eläimen kohdalla, mikä on tuotto ja mitkä kulut. Hyvä laskupää on mitä ilmeisimmin yksi syy, miksi tilalla nurmentuotantokin on erityisen hyvin hanskassa. ”Mutta vaikka kaiken tekisi oikein, on kuitenkin täysin yläkerran miehen käsissä, saadaanko kaikki käytetyt panokset nurmessa hyötykäyttöön”, Antti Yli-Ojanperä toteaa.

16 * MAITO JA ME

"Muuta kulut maitolitroiksi."

Rehuhävikki nolla.

Onnistuneen rehunpeittelyn niksit • Siiloon reunamuovit • Reilusti rehua siiloon • Tarkka tallaus, reunat erityisen hyvin • Vakuumimuovi, sitten reunamuovit päälle • Reunoista metrin leveydeltä reikien teippaus • Pintamuovi päälle, verkot • Hiekkasäkit reunoille • Kuorma-auton renkaan kylkiä painoksi • Huolellisimmat miehen töihin siilolle MAITO JA ME * 17

TEE

MA

LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

Sisäruokintakauden säilörehutuloksia Valiolaiset maitotilat analysoivat viime vuonna ennätysmäärän rehuja.

Keskimäärin maitotilat lähettivät Valio Artturi® -rehuanalyysiin lähes kuusi karkearehu­näytettä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen.

V

altaosa rehunäytteistä oli säilö­ rehunäytteitä, mutta myös kor­ juuaika- ja raaka-ainenäytteiden määrä on kasvanut edellisvuo­ desta. Viime kesänä korjuuaikaja raaka-ainenäytteitä analysoitiin ennätysmäärä, keskimäärin yli yksi kappale valiolaista maito­ tilaa kohti.

Omistajayrittäjille maksuton Valio Artturi® -rehuanalyysi kannattaa hyödyntää analysoimalla säilörehut säännöllisesti ja aina rehuerän vaihtu­ essa. Rehuanalyysi on tärkeä tilan tuloksen­teon apuväline. Sen perusteella on helppo arvioida omat rehut ja suunnitella ruokinta sekä tehdä muutokset ruokintaan.

Ensimmäisen sadon säilörehujen kuiva-aine­ pitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin edel­

18 * MAITO JA ME

lisen vuoden rehuissa kaikkialla Suomessa paitsi La­pin alueella, jossa kuiva-aine on keskimäärin 300 g/kg. Keskimäärin ensimmäisen sadon kui­ va-aine on lähes 370 ja poikkeuksellisesti toisen sadon kuiva-aine on tätä matalampi 330 ja kol­ mannen sadon rehujen kuiva-aine noin 350 g/kg.

Keskimäärin säilörehujen raakavalkuais­pi­toi­­­suus on normaalilla tasolla, noin 140 g/kg ka.

Poikkeuk­sena kuitenkin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueilla valkuaispitoisuus on muuta maata matalampi. Yli 130 valkuaispitoi­ suus riittää pötsimikrobien tarpeisiin. Analy­ soimalla säilö­rehut saa helposti selville omien rehujen valkuaispitoisuuden, koostu­muk­sen ja rehuarvot sekä erityisen tärkeän säilön­näl­lisen laadun.

Säilörehunäytteiden sulavuus on tällä kau­ della keskimäärin parempi kuin edellisvuosina.

Ensimmäisen sadon D-arvot ovat edellisvuotta reilusti korkeammat etenkin Pohjois-Savossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja hieman kor­ keammat Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämees­ sä ja Kymenlaaksossa ensimmäisen sadon D-ar­ vot ovat keskimäärin matalammat kuin edellisenä vuonna. Toisen sadon D-arvo on kaikkiaan hie­ man matalampi ja kolmannen sadon puolestaan hieman korkeampi edelliseen vuoteen verrattuna.

Säilörehujen kuitupitoisuudet ovat keski­mää­ rin matalammalla tasolla kuin edellisvuonna.

Riittävän kuidunsaannin turvaamiseksi kannat­ taa eri rehuerät analysoida ja sekoittaa niitä mah­ dollisuuksien mukaan.

"D-arvot ovat reilusti korkeammalla kuin edellisvuonna."

Säilörehujen syönti-indeksi 115 110 105 100 95 90 i e aa i aa e la la ta so vo vo aa aa nuu p pi aa aa rja -S a - S a rja m nm om kun Häm nm Häm aak i om nm nm im a a n u u s l La a a S Ka ja hja - K te l ä j o i s t- en -K -S hja hja i h Uu s ä ä s- Sat nta Pirk i j l i k o o o o i h a E s e o m P P ä P j P a P in h K iEt Po Ky sKe lärs s k joi Po e Va Et Ke oh P

1. sato

Säilöntälaadultaan huonojen rehujen osuus Valio Artturi® -analysoiduista säilö­rehuista on tällä kaudella ollut matalampi kuin pitkään ai­ kaan. Vain noin viisi prosenttia säilö­rehuista on saanut säilöntälaadusta heikon arvo­sanan (4–6).

Myös käymishappojen ja valkuaisen hajoamisen perusteella arvioituna huonojen rehu­­jen osuus on vain noin 5 prosenttia.

Tällä kaudella säilörehunäytteiden syöntiindeksit ovat keskimäärin korkeammat kuin koko vuosikymmenen aikana. Syönti-indeksi kuvaa rehun vapaaehtoista syöntiä ja rehun tuotanto­ vaikutusta. Syönti-indeksilukemaa nostavat muun muassa hyvä sulavuus, korkea kuiva-aine­ pitoisuus (420 g/kg asti) sekä hyvä säilöntälaatu eli matala käymishappojen määrä.

Omista hyvistä säilörehuista kannattaa ottaa täysin hyöty irti. Kun sulavuus on hyvä, säilöntä­ laatu priimaa ja syönti-indeksi korkealla, säilö­ rehulla voi tehdä tulosta. Korkea syönti-indeksi mahdollistaa väkirehun määrän vähentämisen, kun hyvälaatuista säilörehua on vapaasti tarjolla.

Kivennäisten analysointi on lisääntynyt. Ki­ vennäisaineet (Ca, P, K) on analysoitu peräti 59 prosentista säilörehunäytteistä ja näistä kolmas­ osasta lisäksi Mg ja Na sekä hivenaineet. Kiven­ näis- ja hivenaineiden keskimääräiset pitoisuu­ det ovat edelleen vuoden 2015 tapaan matalalla tasolla. Omien rehujen kivennäis- ja hivenaine­ pitoisuus kannattaa analysoida Valio Artturi® -rehuanalyysin yhteydessä. Tietoa säilörehujen kivennäis- ja hivenainepitoisuuksista voi eläinten ruokinnan lisäksi hyödyntää myös peltopuolella viljelyn suunnittelussa.

2. sato

3. sato

Uuden Valman rehuanalyysi Rehuanalyysitulostetta on parannettu uudessa Valmassa entistä luettavampaan ja helpommin tulkittavaan muotoon. Valmassa voit nyt valita useamman rehunäytteen tulokset yhtä aikaa vertailuun samalle näytölle.

Rehunäytteen tulkintaa helpottamaan on lisätty värit: vihreä väri

tuloksen taustalla tarkoittaa, että näytteen tulos on saavuttanut TAVOITEARVON. Säilöntälaatua kuvaaville tulok­sille on lisäksi käytössä kel­tainen alue, joka tarkoittaa että säilöntälaatu on RISKIALUEELLA sekä punainen, jolloin rehun tulos on HUONO.

ARVOISA VILJELIJÄ KALKITSE 13 PH-PITOISELLA NESTEKALKILLA Lietteet ennen levittämistä, sitoo typen Sänkimaat ennen kylvöjä Heti vaikuttava: NESTEKALKKI, korjaa pellon Hinnottelu: Kuutiokaupalla: t/m3 OMANA TYÖNÄ - omalla koneella, Hyöty kotiin.

Soita. Pyydä tarjous: P: 0400-207088 kalkituspalvelu@kolumbus.fi

HKT-YHTIÖ HÄMEEN KALKKITUKKU OY 40 v. tietotaito

Vain aidolla kalkilla lannoitusvaikutus 100 %

MAITO JA ME * 19 Nimetön 2 1

1.2.2017 10:16:15

TEE

MA

Jari Korva ja Janne Kiljala luotsaavat pienryhmä­ tapaamisia.

Perhon nurmi­pienryhmän aiheiksi oli va­littu ruo­kinta ja säilö­rehu.

20 * MAITO JA ME

Ratkaisut keksitään yhdessä KUKAPA MUU TUNTEE MAITOTILAYRITTÄJÄN TYÖN HAASTEET JA KEKSII NIIHIN RATKAISUT YHTÄ HYVIN KUIN TOINEN MAITOTILAYRITTÄJÄ.

SIIHEN PERUSTUU PIENRYHMÄTOIMINTA. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA T PÄ I V I K A R J A L A I N E N

V

aliolaisten maitotilayrit­ täjien ryhmä kokoontui Perhon maatalousoppi­ laitokseen tammikuun lopulla. Kaikkiaan 12 henkilöä osallistui nurmipienryhmän tapaamiseen, jonka aiheiksi oli valittu ruokinta ja säilörehu. ”Tarkoitus on aut­ taa maitotilayrittäjiä kehittämään toi­ mintaansa vaikuttamalla tilan asioihin, kuten nurmen tuotantoon”, tuotanto­ neuvoja, Valtakunnalli­nen nurmen­ tuotannon Huippuosaaja Jari Korva Osuuskunta Pohjolan Maidosta kertoo.

teluaiheita ja pitämässä keskustelun oikeilla urilla, mutta varsinainen oppi­ minen tapahtuu, kun osallistujat jakavat kokemuksiaan”, Kiljala sanoo. ”Tavoit­ teemme on saada porukka keskustele­ maan omista kokemuksistaan ja jaka­ maan haasteita sekä ratkaisuita keske­ nään. Me ohjaajat emme opeta, eli kyse ei todellakaan ole mistään kurssista.

Jokaisella osallistujalla on omat tavoit­ teensa pienryhmätoiminnalle eli heillä on tänne tulleessaan jotain, mihin tar­ vitsevat tukea tai apua. Tämä on muka­ va tapa oppia.”

Perhon tapaamisessa pienryhmässä mietitään kollegojen kesken esimerkiksi, että millaisia tuloksia maidontuotan­ nosta on saatu omalta tilalta, miten säilö­rehu toimii omalla tilalla ja miten se vaikuttaa maidontuotantoon. Lisäksi kerrotaan muille muun muassa millai­ nen säilörehustrategia omalla tilalla on seuraaviksi vuosiksi. ”Pienryhmässä käsitellään aika pie­­niä asiakokonaisuuksia kerrallaan, ihan yksit­täisiäkin asioita, kuten vaikka ’rehun korjuutekniikat’ tai ’lannoitus’.

Aiheet eivät kyllä pääse loppumaan”, Korva kertoo.

Luottamus on pienryhmän jäsenten kesken tärkeä asia. Heti tapaamisen alussa jutellaan selväksi pelisäännöt, jotta kaikki voivat jakaa kokemuksiaan avoimesti. ”Kaikki, mitä pienryhmässä puhutaan, jää pienryhmään”, Korva ja Kiljala vakuuttavat.

Pienryhmään osallistuu kerrallaan maitotilayrittäjiä 6–8 tilalta. Vastaavia pienryhmiä järjestetään Perhon lisäksi myös Tervolassa, ja siellä käsitellään samoja aiheita samalla tavalla. ”Pienryhmäkokoontumiset viedään mahdollisimman lähelle maitotilayrit­ täjiä. Ihmisiä kutsutaan tapaamiseen parin vierekkäisen kunnan alueelta, ja sillä tavoin ryhmät saadaan täyteen.

Maito­tilayrittävät ovat innostuneet mukaan oikein hyvin”, Korva kertoo.

Ryhmän toinen ohjaaja on Janne Kil­ jala Atrialta. ”Me ohjaajat olemme mu­ kana lähinnä nostamassa esiin keskus­

Pienryhmä tapaa neljästä viiteen ker­ taan. ”Aiheet ja otsikot on suunniteltu valmiiksi neljään tapahtumaan ja lisäksi ryhmillä on mahdollisuus valita oma aihe viidenneksi. Viime vuonna ryhmä­ läiset halusivat kokoontua sovittujen tapaamisten lisäksi pellolle ennen säilö­ rehujen korjuuta ja sitten vielä tavata rehujen analysoinnin jälkeen”, Korva kertoo.

"Haluan parantaa säilörehun laatua."

Valiolaiset maitotilayrittäjät saavat pienryhmästä uusia ystäviä ja kontakte­ ja. Mikään ei estä jatkamasta pienryh­ män vuorovaikutusta ohjattujen tapaa­ misten jälkeenkin. ”Usein kysytään, voi­simmeko jatkaa tätä vaikka vielä seuraa­ van vuoden”, Korva kertoo tyytyväisenä.

MAITO JA ME * 21

K Y S Y M Y S & VA S TA U S Maitotilayrittäjien tytär Alina Honkonen Perhosta, maitotila­yrittäjä Ville Kananen Perhosta ja maitotila­yrittäjä Teemu Urpilai­nen Kinnulasta osallistuivat Perhon piennurmiryhmän tapaamiseen.

Alina Honkonen, lypsyasematila

Mitä odotat pienryhmä­ toiminnalta?

Parasta on nähdä kollegoja ja ju­ tella: pää virkistyy! On myös hyvä kuulla kannustavia ja varoittavia esimerkkejä siitä, miten jokin asian voi tilalla hoitaa tai millaisia virhei­ tä voi sattua.

Raha- ja talouspuolta on sivuttu, mutta odotan innolla vielä lisää kes­ kustelua siitä.

Millaisia tapaamiset ovat olleet?

Ihmiset ovat avoimia, eikä asioita jätetä kertomatta. Olemme tasa­ vertaisia: minua kohdellaan, kuten muita, vaikka olen porukan kuopus.

Miten aiot jatkossa kehittää säilörehuntuotantoa?

Aiomme kehittää säilörehuntuotan­ toa parantamalla pellon vesi­taloutta ja erityisesti huomioimalla kaliu­ min määrää maaperässä.

Tapaatteko pienryhmän jälkeenkin?

Sama porukka osallistuu alueen ta­ pahtumiin, eli tiedän, että tapaam­ me. Pienryhmätoiminnasta voisi saada jopa enemmän irti, jos emme tuntisi toisten tilojen ratkaisuita.

Suositteletko pienryhmä­ toimintaa muille?

Kyllä, koska on virkistävää tavata muita. Ei osallistumiseen tarvitse ongelmaa, sillä pienestäkin muu­ toksesta voi olla iso hyöty.

22 * MAITO JA ME

Ville Kananen, lypsyasematila

Miksi lähdit pienryhmä­ toimintaan mukaan?

Haluan uutta konkreettista tietoa, koska se on erilaista kuin kirjatieto.

Sitä tekee asiat helposti aina samalla tavalla, mutta on hyvä irtautua ru­ tiineista ja oivaltaa uusia työtapoja.

Mikä sai sinut osallistumaan pienryhmään?

Halusin saada tietoa siitä, miten saa­da yhä enemmän valkuaista ja energiaa pellosta. Tavoitteena on toki parempi tuotto.

Miten aiot nyt kehittää säilörehuntuotantoa?

Jo heti ensi kesänä kiinnitän huo­ miota rikkakasvien torjuntaan ja oikea-aikaiseen lannoitukseen sekä niittoon. Kasvinsuojeluaineissa ajoitukseni on ollut väärä, eli nyt pitää aikaistaa.

Oletko jo oppinut mittaa­ maan nurmipuolta?

Mittaan silmämääräisesti kasvuston tiheyttä ja arvioin, millainen sato­ kausi on tulossa. Laitan rehunäyt­ teitä tutkittavaksi, että millaisia valkuaisainemääriä ja sulavuuksia niissä on. Käytän hyväkseni korjuu­ aika­palvelua ja pohdimme naapu­ reiden kanssa D- ja valkuaisarvoja.

Jääkö tämä pienryhmä­ verkosto elämään?

Meillä on joidenkin osallistujien kanssa pellot niin lähekkäin, että on vain oja välissä. Varmasti siis juttu jatkuu.

Teemu Urpilainen, automaattilypsytila

Mitä odotat pienryhmä­ toiminnalta?

Odotan käytännön vinkkejä säilö­ rehun laadun parantamiseen.

Millaisia tapaamiset ovat olleet?

Olemme kahdella tapaamisella puhuneet säilörehusta, vaihtaneet tietoja ja näkemyksiämme aiheesta.

Miten aiot nyt kehittää säilörehuntuotantoa?

Peltojen kuntoon on kiinnitettävä huomiota. Salaojitusta täytyy pa­ rantaa: vanhat ojankohdat kum­ mittelevat, joten ne pitäisi saada umpeen. Lisäksi kivennäis- ja hiven­aineet on saatava oikealle to­ lalle. Täytyy huomioida, että kasvi­ lajikkeet vaikuttavat rehun laatuun.

Onko sinulla tavoitteita säilörehun satotasossa ja keskituotoksessa?

Satoa tulee kyllä riittävästi, mutta keskituotosta voisi vielä parantaa.

Muuttuvatko omat ajatukset kuuntelemalla muita?

Aina oppii jotakin uutta. Olen saa­ nut pieniä uusia ideota: ainakin kuidun määrää säilörehussa pitäisi parantaa ja toisinaan D-arvokin saisi olla parempi.

Suositteletko pienryhmä­ toimintaa?

Suosittelen. Tämä sopii ke­nelle tahansa maitotilayrittä­jälle, joka haluaa parantaa säilö­rehun laatua.

MA

A RJA S E P PÄ L Ä A I V- t u o t e k e h i t y s p ä ä l l i k k ö Eastman Chemical Company

Maissinviljelyn pohjoisrajalla Maissisäilörehusiilon avaaminen lumipyryssä pimeänä talviaamuna on homma, jota ei pääse kokemaan kovin monessa paikassa maailmassa.

R

eisjärvellä Ilolan tilalla sellainen siilo kuitenkin on, ja siilossa on laadukas­ ta rehua.

Ilolan tilalla on todet­ tu, että maissisäilörehu on maittava täy­ dennys seosrehuun. Ruokinnassa se kor­ vaa tilalla kokoviljasäilörehun.

Pioneer-maissi kylvettiin Ilolan tilalla 22. toukokuuta muovin alle Samco-tek­ niikalla. Märästä kesästä huolimatta korjattavaa kuiva-ainesatoa ehti muo­ dostua 11 tonnia hehtaaria kohden, vaik­ ka korjuu oli noin viikkoa toivottua ai­ kaisemmin, jo syyskuun 22. päivä. Halla oli kuitenkin vieraillut seudulla jo elo­ kuun puolella, joten kasvuston ylimmät lehdet olivat ruskettuneet.

Korjuun suoritti Rönnin urakointi­ ketju ajosilppurilla, jossa on maissinkor­ juupää. Maissi oli märkää ja puristenes­ tettä erottui rehusta reilusti. Jyvät olivat jo alkaneet kovettua.

Säilönnässä käytettiin AIV Ässää. Se oli oivallinen säilöntäainevalinta, koska rehu oli niin märkää: AIV Ässä estää tehokkaasti liiallisen käymisen ja hiivo­ jen lisääntymisen rehussa. Sen ansiosta rehussa on korkea sokeripitoisuus ja maittava maku. Rehu tuoksuu raikkaal­ le ja on hygieeniseltä laadultaankin erin­ omainen kuitulisä seosrehuruokintaan.

Ilolan tulevaisuuden visioissa onkin, että kun seosrehussa on maissisäilö­ rehua, nurmirehu voidaan korjata erit­ täin aikaisin ja erittäin sulavana mutta seosrehu sisältää silti riittävästi kuitua.

Tarmo ja Tommi Ilolan tilalla Reisjärvellä tuotetaan laadukasta maissisäilö­rehua.

Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia…

• • •

•

Onnistuessaan viljelijä saa suuren hehtaarisadon kertakorjuulla.

Karjanlannan saa hyödynnettyä tehokkaasti viljelyssä.

Soveltuu käytettäväksi kokoviljasäilörehun tapaan, eli lypsylehmille nurmirehun lisänä ja kuidun lähteenä (NDF 505–594 g/kg ka, jossa sulamatonta kuitua enemmän kuin nurmirehussa).

Sadonkorjuun ajoittuminen voi sopia tilan muuhun työrytmiin paremmin kuin kokoviljasäilörehun korjuu.

... ja haasteita • • • • •

Satotasot vaihtelevat paljon (4 000–26 000 kg ka/ha).

Maissinviljely vaatii voimakkaan lannoituksen (typpeä 150 kg/ha tai enemmän).

Viljely ja sadonkorjuu vaativat erikoiskoneita.

Sadon laatu vaihtelee sen mukaan, miten hyvin tähkät kehittyvät (tähkien osuus sadossa 2–30 %).

Rehuarvot (energia ja valkuainen) saattavat jäädä alhaisiksi (esim. D-arvo 626–678 g/kg ka, raakavalkuainen 57–111 g/kg ka).

•• Katso Ilolan tilan maissisäilörehun analyysitulokset www.maitojame.fi/sections/ruokinta-ja-rehu

MAITO JA ME * 23

Lähde: Koetuloksia Ruukista, Ylistarosta ja Maaningalta. Huuskonen Arto (toim.) 2012. Nautatilojen rehukasvivalikoima laajemmaksi.

Tuloksia Innonauta-hankeen tutkimuksista. MTT Raportti 77.

TEE

TEE

MA

Valkuaista omilta pelloilta VALKUAINEN ON LEHMÄN REHUSTUKSEN KALLEIN KOMPONENTTI. KUN VALKUAISREHUJA SAA OMILTA PELLOILTA, OSTOREHUJEN HINTA­ VAIHTELUT EIVÄT HETKAUTA NIIN PALJOA.

M

aidon tuottajahinnan las­ kua kompensoidaan usein nostamalla keskituotosta.

Korkean keskituotoksen tavoittelussa ei ole mitään moitittavaa, ellei sitä tee nostamalla osto­­rehukustannusta – se nimittäin näyttelee kolmannesta lypsylehmän rehuannoksen kustannuksesta.

Ostorehun kustannuksia pystyy las­ kemaan joko kilpailuttamalla ostorehuja tai järkeistämällä rehuvalintoja. Mikäli peltopinta-alaa on reilusti yli nurmi­ rehu­tarpeen, kannattaa harkita valkuais­ kasvien viljelyä itse, koska silloin sääs­ tyy ostorehujen ja lannoitteiden hinta­ vaihteluilta.

Runsastuottoisten lypsylehmien val­ kuaistarvetta ei pysty kokonaan korvaa­ maan palkokasveilla, vaan lisäksi tarvi­ taan rypsiä. Kuitenkin jos säilörehussa, viljoissa ja mahdollisesti mukana käy­ tettävissä palkoviljoissa, esimerkiksi herne, härkäpapu ja lupiini, on runsaasti valkuaista, päästään jo aika lähelle oma­ varaisuutta.

Palkokasvien viljely on Suomen oloissa öljykasvien viljelyn lisäksi ainoa tapa tuottaa valkuaista, eikä niiden vilje­ lyssä tarvita ostolannoitteiden typpeä.

Osalla palkokasveista on myös erit­ täin hyvä esikasvivaikutus, jolloin seu­

24 * MAITO JA ME

raavankin vuoden kasvin lannoitusta voidaan alentaa. Herneellä ja härkäpavulla esikasvivaikutus on 20–30 kilo­ grammaa liuokoista typpeä hehtaaria kohden kasvuston rehevyyden mukaan.

Erilaisia apiloita voi käyttää joko yksi- tai monivuotisissa nurmiseoksissa nostamaan säilörehun valkuaispitoisuut­ ta. Maltillisina määrinä apiloita voi kas­ vattaa myös laitumilla.

Mailasten viljely on lisääntynyt huo­ mattavasti monivuotisissa nurmissa puna-, alsike- ja valkoapilan lisäksi.

Apilaseoksissa kannattaa aina käyttää vähintään puna- sekä valkoapilaa ja miksei alsikeapilaakin, ellei ole varma siitä, että puna-apila viihtyy hyvin kysei­ sellä maalla. Rehumailanen on sinimai­ lasta hieman vaatimattomampi, mutta häviää satoisuudessa.

Syväjuurisina kasveina mailaset ja puna-apila selviävät kuivanakin kesänä ja kuohkeuttavat maata. Valkoapila sel­ viää matalan juuristonsa ansiosta hyvin kosteahkoissakin oloissa. Mailaset ja apilat viihtyvät parhaiten kivennäis­ mailla, joiden pH on yli 6 ja vesitalous kunnossa.

Palkoviljojen, kuten herne ja härkä­ papu, viljely väkirehukäyttöön joko puh­ taina kasvustoina tai viljan kanssa seok­ sina on lisääntynyt viime vuosina. Sitä

on edesauttanut peltokasvipalkkio, jolla onkin voitu kompensoida suurta siemenkustannusta.

Palkoviljoista saadaan myös erin­ omaista kokoviljasäilörehua, varsinkin käytettäessä jotain korsiviljaa tukikasvi­ na. Yleisimpiä ovat seokset ohran, kau­ ran tai vehnän – tai niiden kaikkien – kanssa.

"Valkuaiskasveja kannattaa viljellä itse."

Palkoviljat vaativat hyväkuntoisen maan, koska typensidonta ei toimi kyl­ millä lohkoilla tai ole parhaimmillaan eloperäisillä maillakaan.

Viljelyssä pitää muistaa, että alku­ kehitys on aina hidas, sopiva kasvinsuo­ jeluainevalikoima on suppea ja välivuo­ sia on pidettävä. Tämä vaatii jo jonkin­ moista suunnittelua viljelykiertoihin.

Palkoviljat sopivat myös perustetta­

PUSKURI­ KAPASITEETTI Puskurikapasiteetti kuvaa sitä happoekvivalenttien määrää kuiva-aineyksikköä kohti, joka tarvitaan laskemaan kasviraaka-aineen pH 6:sta 4:ään. Samalla se kuvaa sitä sokerin määrää, joka tarvitaan riittävän maitohappokäymisen aikaansaamiseen. Puskuri­kapasiteettiin vaikuttavat rehun sisältämät orgaaniset hapot, ortofosfaatit, sulfaatit, nitraatit, kloridit ja valkuaisaineet.

Palkokasvien puskurikapasiteetti on suurempi kuin heinäkasveilla, sillä niiden valkuaisja kivennäispitoisuudet ovat useimmiten suuremmat kuin heinillä. Saman happamuuden saavuttamiseen tarvitaan siis apilarehussa enemmän happoja kuin heinäkasvirehussa.

Apilassa on myös usein vähemmän sokereita maitohappokäymisen raaka-aineeksi.

PROAGRIA ETELÄPOHJANMAA vien nurmien suojaviljaksi, mutta korjuu tulee tehdä silloin ajoissa, eli käytän­ nössä suojaviljoina kasvaneet palkovil­ jat korjataan vihanta- tai kokoviljasäilö­ rehuksi. Tosin nurmen perustamisessa on onnistuttu myös silloin, kun suoja­ kasvina on ollut puitava härkäpapu.

Säilörehutarkoitukseen on parempi käyttää sellaisia hernelajikkeita, jotka on luokiteltu vihantaherneiksi. Niissä on reippaasti enemmän lehtimassaa kuin puitavissa herneissä.

Vihantarehuina palkokasvien raaka­ valkuaispitoisuus jää 12–15 prosentin paikkeille sen mukaan, kuinka paljon viljaa on mukana. Puitavassa herneessä valkuaista on noin 20 prosenttia, mutta härkäpavussa lähes 30 prosenttia. Hyvin onnistuttaessa valkuaispitoisuudet voi­ vat nousta vielä kymmenen prosenttia korkeammiksi.

Tilan ruokintamuoto vaikuttaa palko­ kasvien käyttöön olennaisesti; ei kanna­ ta ottaa uusia rehuja syöttöön, ellei ole mietittynä, kuinka paljon se työllistää ja onko sen syöttäminen ylipäätään mah­ dollista omissa systeemeissä. Seosrehu­ ruokinnassa on helppo sekoitella eri komponentteja, jolloin esimerkiksi vir­ nasäilörehua voidaan syöttää sopivina annoksina.

Palkokasvien viljelyssä pitää ottaa myös säilönnän ja rehulogistiikan vaati­

mukset huomioon. Pyöröpaalaus ei ole ykkösvaihtoehto, kun korjataan herneis­ tä tai härkäpavusta säilörehua. Pienim­ mät varisemistappiot ja parhaimmat säilöntätulokset on saatu korjattaessa suoraniittopäällä tarkkuussilputtuna.

Puskurikapasiteetti tuo oman kiin­ nostavan vivahteensa palkokasvien säi­ löntään: Jotta rehu säilyisi samoin kuin nurmisäilörehut, säilöntäainetta tarvi­ taan enemmän. Sen vuoksi käyttösuosi­ tus on vähintään kuusi litraa tonnille.

Hapoilla säilöntätulokset ovat var­ mempia, mutta biologisillakin tavoilla säilöntä onnistuu, jos olosuhteet ovat hyvät ja käytettävä bakteerikoktaili palkokasveille tarkoitettu. Esimerkiksi herne- ja virnasäilörehuissa on runsaasti sokeria bakteerien käytettäväksi.

Palkokasvisäilörehujen kalsiumpi­ toisuudet ovat korkeita. Neuvonnassa ei siis turhaan varoiteta poikimishalvaus­ riskeistä, kun apilarehuja syötetään umpilehmille.

Rehua analysoitaessa kannattaa aina pyytää kivennäisanalyysi. Samalla saa myös arvion rehun apilapitoisuudesta.

Tätä tietoa voi käyttää lannoituksien ja täydennyskylvöjen suunnittelussa. Koska apiloiden kehitys on alkukesällä hitaam­ paa kuin nurmiheinien kehitys, apila­ pitoisuuden määrityksellä voidaan arvioi­da jopa sopivaa korjuuajankohtaa.

Nurmesta tulosta -hanke on tiedonvälityshanke, joka esittelee NurmiArtturi-hankkeessa saatuja tuloksia täydennettynä ajankohtaisilla nurmiasioilla.

Hanketta hallinnoi ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja yhteistyökumppaneina ovat TTS ja LUKE. NurmiArtturi-hankkeessa todettiin, että perinteisten nurmikasvien lisäksi sato- ja hävikkitietoa kaivattaisiin tiloilta myös yksivuotisista rehukasveista.

Seuraa hankkeen Facebookja kotisivuja, niin saat lisää tietoa muun muassa järjestettävistä tilaisuuksista ja voit kuunnella esim. Nurmex-webinäärien nauhoituksia.

S A R I VA L L I N H O V I Erityisasiantuntija, kasvintuotanto, nurmi, hankevetäjä N u r m e s t a Tu l o s t a - h a n k e ProAgria Etelä-Pohjanmaa

MAITO JA ME * 25

Lähde: Nurmitieto 3.1.1. Rehun säilöntä MMM Anna Sipilä ja MMM Eeva Saarisalo Luke

Kasvuston apila­ pitoisuuden tie­tä­­minen on tärkeää, koska sen perusteella päätetään käy­­tettävä lannoi­ tustaso. Tässä kasvustossa väristä päätellen nurmi lyö kättä apilalle, joten välttämättä ei tarvita kuin pieni ripaus typpeä pitämään apila­pitoisuus sopivana.

ME

TÄ YRIT

Talven riemut kutsuvat Iina Näyskää ja 2-vuotiasta Aapoa. Perttu Uusitalo suuntaa oman pihan lumi­töihin. Kahden robotin navetta valmistui seit­ se­­män vuotta sitten.

26 * MAITO JA ME

J ÄT

Leipälajina säilörehu PROAGRIA JA LAIDUNYHDISTYS PALKITSIVAT TUPAMÄEN TILAN VALTAKUNNALLISELLA NURMI­ PALKINNOLLA, KOSKA SEN SÄILÖ­REHUSATO KASVOI MUUTAMASSA VUODESSA TUNTUVASTI. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

PERHE Tupamäen tilan yrittäjinä ovat vuodesta 2005 toimineet Perttu Uusi­ talo, 36, ja Iina Näyskä, 32. Perheessä pitävät vauhtia yllä Aapo, 2, Elsa, 4, ja Olga, 6. Uusitalon suku on aloittanut viljelyn Tarvasjoella, nykyisessä Liedon kunnassa, vuonna 1604.

TILA JA VILJELY Tilalla on viljelyssä 200 hehtaaria, josta 75 hehtaaria on omaa. Pelloista 70 hehtaaria on nurmel­ la ja suunnilleen samalla alalla viljellään tuoreena puitavaa ohra-kaura-vehnä­ seosta. Sokerijuurikasta on 12 hehtaaria ja siemenviljaa reilut 30 hehtaaria.

NAVETTA JA ELÄIMET Vuonna 2009 valmistuneessa kahden robotin nave­ tassa on 130 parsipaikkaa. Nuori karja asustaa vanhassa pihatossa ja ummikot ulkokatoksessa. Karjasta puolet on ayrshire- ja puolet holsteinrotua. Jou­ kossa on myös muutama länsisuomen­ karjan edustaja, brown swiss ja jersey.

Lehmien keskituotos on 9 800 kilo­ grammaa vuodessa. Rasvapitoisuus on 4,1 ja valkuaispitoisuus 3,3 prosenttia. ”Kymppitonnin tuotokseen olisimme tyytyväisiä. Haluamme nyt jalostaa ennen kaikkea kestävämpiä eläimiä”, Iina Näyskä kertoo.

Rehuna on traktoriin kiinnitettävällä sekoittajalla valmistettava aperehu, jon­ ka keskeisinä elementteinä ovat hyvälaa­ tuinen säilörehu ja murskattu tuorevilja.

Talvella eläimille jaetaan puolentoista päivän ape kerralla. Tulokset ovat paran­ tuneet, kun lehmillä on koko ajan reilus­ ti ruokaa edessään.

SÄILÖREHU ProAgria ja Laidunyhdistys palkitsivat viime vuonna Tupamäen tilan valtakunnallisella nurmipalkinnolla.

Tila on muutamassa vuodessa nostanut säilörehusadon 9 000 kuiva-aine­kilosta reilusti yli 10 000 kiloon hehtaaria koh­ den. Viime vuonna keskisato oli 12 000 ja edellisenä vuonna peräti 14 000 kuivaainekiloa hehtaarilta. Tila on mukana ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmässä. ”Nurmiryhmä on innostanut kokei­ lemaan kaikkea uutta. Rehua alkaa olla jo vähän liikaakin, mutta parempi näin”, Perttu Uusitalo hymyilee. ”Savimailla pitää olla monipuolinen siemenseos, jotta kuivuus ei vie satoa.

Seoksessa on ollut timotei, nurminata, ruokonata, puna- ja valkoapila, koiran­ heinä ja sinimailanen. Tänä vuonna kokeillaan myös rehumailasta ja rehu­ kattaraa.”

Nurmilla on kolmen–neljän vuoden kierto. Täydennyskylvöjä ei tehdä. ”Perustamisen kevät- tai syyssuojavil­ jaan pitää onnistua hyvin. Jos ei onnistu, kylvämme nurmen sekaan viljan saman tien”, Perttu kertoo.

Tuoreviljaan yrittäjät ovat tyytyväisiä.

Rehu on kustannustehokasta ja se on jyvien murskaamisen jälkeen heti valmis käytettäväksi.

YHTEISTYÖ Rehunkorjuu sujuu hyvin kuuden kilometrin päässä sijaitsevan toisen maitotilan kanssa. Yhden sadon korjuu vie puolitoista päivää.

Tupamäen tilalla on omina koneina niittomurskain, rehukärryjä ja neljä trak­­toria. Silppurointi, karhotus ja siilo­ työ ostetaan urakoitsijalta, samoin olkien paalaus, lietteen levitys, kasvin­ suojelu ja puinti.

Tupamäellä on saatu hyvän sadon lisäksi laadukasta rehua. Valkuais­ta on ollut keskimäärin 150 grammaa kuivaainekilossa ja D-arvo on ollut 680–700.

”Nurmiryhmä on innostanut kokeilemaan kaikkea uutta.”

TALOUS Iina suorittaa parhaillaan maa­ tilayrityksen johtamisen erikoisammat­ titutkinnon. Koulutuksessa hän huomasi kassabudjetoinnin hyväksi tavaksi suun­ nitella ja seurata taloutta. Muut talous­ mittarit ovat vielä mietinnässä. Tarkka rehukustannus ei ole tällä hetkellä tie­ dossa.

TYÖN ILO Yrittäjät kertovat saavansa parhaan työn ilon siitä, kun lehmän poikimisessa kaikki menee hyvin. Viime vuosina poikimisessa on ollut hieman ongelmia. Haastattelupäivän aamuna LouET-lehmä poiki normaalisti terveen lehmävasikan. Päivä alkoi hyvin. Työn iloa tuo myös tilalle neljä kuukautta sitten löytynyt hyvä työntekijä.

VAPAA- AIKA Yrittäjät ovat tarkoituk­ sella hankkineet omia harrastuksia. Iina käy itämaisessa tanssissa ja kuntosalilla.

Perttu pelaa sählyä ja treenaa kunto­ salilla. Tyttäret käyvät tanssitunnilla ja ipana­jumpassa.

MAITO JA ME * 27

28 * MAITO JA ME

EN UKS T I O L HAL ENVUOR E PUH

VESA KAUNISTO Va l i o n h a l l i t u k s e n puheenjohtaja

Valiolla vakaan hinnan strategia

K

otimaassa on vihdoin saatu merk­ kejä talouden elpymisestä. Ensi kevät näyttää, kestääkö kysynnän hauras kasvu EU:n kausivaihte­ lusta johtuvan tuotantohuipun.

EU:n maitomarkkinoilla on jatkunut viime vuoden alkusyksystä saakka positiivinen kehitys.

Tällä hetkellä näyttää, että voin hinnassa saavu­ tettiin huipputaso vuoden vaihteen tienoilla. Voin hintataso on EU:ssa nyt noin 50 prosenttia kor­ keammalla kuin vuosi sitten, mikä on Valion kan­ nalta hyvä asia. Rasvattoman maitojauheen ja voin hintaero on poikkeuksellisen suuri, ja suuret interventiovarastot hillitsevät tehokkaasti maito­ jauheen hinnannousua.

Ensi kevät tulee olemaan Euroopan maito­ markkinatilanteen kannalta tärkeä mittari. Kes­ keinen kysymys kuuluu, kestääkö kysynnän hau­ ras kasvu ensi kevään kausivaihtelusta johtuvan tuotantohuipun EU:ssa? Loppuvuotta kohti EU:n markkinatasapainoa tulee helpottamaan muun muassa Hollannin karjanlannan fosfori­ ongelma. Ongelman hoitamiseksi hollantilaiset ovat käytännössä pakotettuja toteuttamaan useita toimenpiteitä, kuten vähentämään lypsylehmien lukumäärää.

Muun muassa fosforiongelmaan etsitään Valiolla ratkaisua kehitteillä olevasta patentoi­ dusta lietteen suodatusmenetelmästä, joka voi parhaimmassa tapauksessa mullistaa yhdistetyn nurmen- ja maidontuotannon. Innovaatiota hyö­ dyntävän koelaitoksen suunnitteluvaihe käynnis­ tyi alkuvuodesta. Syksyllä päätetään, edetäänkö suunnitteluvaiheesta laitoksen rakentamiseen.

Kotimaassa on saatu viimein positiivisia merk­ kejä talouden elpymisestä. Valiolle kuluttajien ostovoiman kasvu on kotimaan myynnin kannalta olennainen asia. Suomalaiset ovat osoittautuneet taantuman aikana tarkan euron kuluttajiksi.

Huipputuotteita valmistavan yrityksen näkö­ kulmasta olisi erittäin suotavaa, että laadun ja lisäarvon merkitys näkyisi kuluttajien ostopää­ töksissä. Toivoa sopii, että maailmanpolitiikassa meneillään olevat myllerrykset eivät käännä EU:n ja Suomen positiivista talouskehitystä.

Eurooppalaiset maitotilayrittäjät ovat saaneet kokea hintojen vaihtelun negatiiviset vaikutuk­ set erittäin karvaasti. Viime kesänä EU:n keski­ määräinen tuottajahinta kävi 26 sentissä. Valion omistajastrategiaan kuuluu tavoite vakaasta hin­ nasta. Tätä tavoitetta on onnistuttu toteuttamaan myös maitosektorin vaikeina hetkinä, kuten viime kesänä. Monet toimijat ovat viime aikoina nosta­ neet pohjilla käyneitä tuottajahintojaan. Valion vakaan hinnan mallissa on tilatasolla kiistattomat etunsa, mutta hintaa ei vastaavasti ole mahdol­ lista nostaa yhtä nopeasti markkinoiden toipu­ essa. Edellinen Valion hinnan muutos oli helmi­ kuussa 2015.

Korkein hallinto-oikeus piti voimassa mark­ kinaoikeuden Valiolle asettaman 70 miljoonan euron seuraamusmaksun määräävän markkinaaseman väärinkäytöstä. Kun tieto päätöksestä tuli julki, niin monen maitotilayrittäjän ensimmäinen ajatus oli, miten päätös vaikuttaa maidon tilitys­ hintaa? Valion vakavaraisuus on hyvä, samoin maksuvalmius. Sakko on jo maksettu eikä se tilityshintaan vaikuttanut. On selvää, että raha on poissa ja sillä on seurauksensa – pidemmän aikavälin investointeja ja niiden aikataulua on tarpeen tullen tarkasteltava uudelleen.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen myötä asia on loppuun käsitelty. Vahingonkor­ vausoikeudenkäynnit ovat oma kokonaisuutensa, niitä käsitellään myöhemmin. Valio keskittyy nyt täysin tavoitteeseensa, eli saamaan omistajiensa tuottamalle maidolle mahdollisimman korkean maitotuoton.

"Kotimaassa on saatu viimein positiivisia merkkejä talouden elpymisestä."

MAITO JA ME * 29

V TER & Ö TY

EYS

Tilan siisteys tukee jaksamista Missähän sitä vasaraa tarvittiinkaan viimeksi?

Mihin tuli jätettyä puukko – lehmä on hirtoksissa ja nyt olisi kiire! Hikikarpalot nousevat otsalle ja sydän hakkaa. Taitaa olla suur­ siivouksen aika.

H

yvä järjestys vähentää stressiä ja auttaa jaksamaan paremmin. Niin pienen kuin suurenkin maatilan jokapäiväisiin rutiineihin kuuluu hyvän järjestyksen ylläpitäminen, jotta työnteko olisi mielekkäämpää ja arkiaskareet onnistuisivat joutuisasti, ilman turhia ärräpäitä.

Hyvä järjestys tukee jaksamista, sillä mieli pysyy siisteissä työtiloissa iloisena ja rauhallisena.

Turha hermoilu ja verenpaineen nousu jäävät pois, kun tavarat ovat tuvassa, navetalla sekä muissa rakennuksissa niille kuuluvilla paikoil­ laan.

Hyvä järjestys edistää työn sujuvuutta. Vaikka navettatöiden aikaan tulisi sähkökatko, tasku­ lamppu ja muut tarvittavat välineet löytyvät hel­ posti omilta paikoiltaan. Kun kaikki on järjestyk­ sessä, voi mennä vaikka silmät ummessa navetan toimistoon ja ottaa tietystä kaapista tietyltä hyl­ lyltä tietyn kansion.

Siistillä tilalla ei tarvitse varoa kompastuvansa maassa lojuviin rikkonaisiin saappaisiin tai työ­ kaluihin, jotka ovat hujan hajan lattialla. Ilman järjestystä rojukasat kasvavat ja sotkuinen ympä­ ristö alkaa vaivata.

Hyvä järjestys auttaa myös pitämään lukua työvälineistä ja hankinnoista – ja rahaa säästyy.

Kun tietää, mitä tilalla on, ei tule ostettua samoja pienkoneita tai työkaluja moneen kertaan.

Palkattu työvoima tai lomittaja on kätevä neu­ voa hommiin, kun työkalut ja apuvälineet ovat tietyssä paikassa. Hyvä järjestys tarkoittaa myös sitä, että tilan töistä ja eri työvaiheista on kirjattu 30 * MAITO JA ME

MINNA JOLKKONEN Tu o t a n t o n e u v o j a Osuuskunta ItäMaito V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

selvät ohjeet: vieraan henkilön on helppo tarkis­ taa ohjeista, kuinka tilalla toimitaan.

Mistä valtavan siivous- ja järjestelyurakan voisi oikein edes aloittaa?

Ajoitus on tärkeää. Kiireaikaan on aivan turha yrittää aloittaa suursiivousta, koska silloin työ­ päivät täyttyvät karjanhoidosta ja peltotöistä.

Ensin kannattaa ryhtyä viemään tavarat oikeil­ le paikoille käytön jälkeen eikä enää kantaa rojua jo olemassa oleviin kasoihin. Rauhallisempana aikana voi ottaa päivätavoitteeksi tietyn nurk­ kauksen selvittämisen. Samalla kannattaa luvata itselleen, että pitää kyseisen nurkkauksen siistinä tästä eteenpäin.

Entä miten olisi pihatalkoot tai navetta kun­ toon -talkoot lähiporukalle? Tarjolla olisi ruokaa ja yhdessä touhuamisen riemua. Porukassa teh­ den homma luistaa joutuisasti ja kättensä jäljen näkee nopeasti. Samalla tulee tehtyä inventaario tarpeellisista tavaroista.

Tarkoituksena ei ole vain kantaa työkaluja ja tarvikkeita paikasta toiseen, vaan todellakin järjestää tavarat ja välineet niin, että ne löytyvät myös seuraavalla kerralla. Samalla voi luopua tur­ hasta roinasta: jos ei ole tarvinnut jotain vem­ painta vuosiin, siitä on aika luopua.

Vanha sanonta ”vie mennessäs, tuo tullessas” pätee tänäkin päivänä. Kannattaa välttää turhaa kulkemista edestakaisin ja paikat pysyvät siistinä.

Siivoamisesta kannattaa tehdä säännöllistä.

Kalenteriin voi rustata merkinnän, että tiettynä päivänä viikossa tekee jonkin tietyn askareen – ja syntyy rutiini. Viikkolistaan merkitään yksi tehtävä päivää kohden, esimerkiksi ”maanantai­ na roskat, tiistaina ikkunoiden pesu, keskiviikko­ na toimiston siivous jne.”

Aloittaminen on isoin kynnys, mutta kun alkuun pääsee, homma alkaa luonnistua ja pian paikat alkavat olla järjestyksessä.

Jos siivousurakka on valtava, voi tuntua siltä, että selvittäköön seuraava sukupolvi tämän sot­ kun – minä löydän kyllä omasta kaaoksestani kai­ ken tarpeellisen. Mutta onko varmaa, että seuraa­ vaa sukupolvea kiinnostaa jäädä pitämään tilaa, jos asiat ovat rempallaan?

"Järjestys edistää työn suju­ vuutta."

Pia ja Jari Leski­ nen haluavat pitää navetan ja sen ympäristön järjestyksessä – se helpottaa töiden tekoa.

Riittävän siistiä vaikka presidentille Pia ja Jari Leskinen pitävät tilansa järjestyksessä, koska se jouduttaa työntekoa.

J

ari Leskinen oli isännöinyt koti­­tilaansa Joensuussa jo kymmenisen vuotta, kun Pia tuli maatilalle toiseksi yrittäjäksi.

Pia oli aiemmin työskennellyt lomit­ tajana ja jo silloin hän oli ymmärtänyt, että paikat on todellakin hyvä pitää siis­ tinä: Hän loukkaantui lomitettavalla tilalla, jossa ylimääräistä tavaraa oli lojunut navetalla ja käytävillä. Lehmä oli potkaissut Piaa, joka oli joutunut vie­ lä kompuroimaan käytävällä lojuneisiin rojuihin siirtyessään turvaan lehmän lähettyviltä.

Jari ja Pia Leskinen kävivät yhteisen taipaleensa alussa läpi aitat, varastot sekä vanhan navetan ja laittoivat paikat kuntoon. Jari säilyttää mielellään joi­

takin vanhoja tavaroita muistoksi seu­ raavalle sukupolvelle, mutta muuten lähtö­kohtana on, että jos vuoteen ei ole tarvittu jotain tavaraa, sitä ei tarvita jat­ kossakaan ja se joutaa roskiin.

Järjestys navetassa ja muuallakin jouduttaa Leskisten mukaan työntekoa, koska aika ei mene etsimiseen. ”Jos tava­ roiden järjestely ei onnistu muuten, tehtävän voi jaksottaa niin, että tekee tänään 10 minuuttia, huomenna 10 mi­ nuuttia ja heittää rikkonaiset tavarat pois. Itseään pitää vaan ottaa niskasta kiinni ja tarttua toimeen”, Pia vinkkaa.

Hän on keksinyt itselleen motivoivan palkitsemiskäytännön. ”Kun tietää, että palkinto odottaa, ’ei niin mieluinen’ -hom­makin tulee näppärästi tehtyä.

Palkinnon voi jokainen valita itse”, Pia ehdottaa.

Jari huolehtii siitä, että työkoneet ovat pihamaalla siistissä järjestyksessä,

kun niitä tarvitaan. Väliaikoina työko­ neet eivät loju pihamaalla vaan ne säily­ tetään asianmukaisessa suojassa. ”Nave­ talla hyvä järjestys auttaa löytämään tarvittavan tavaran nopeasti, sillä elävien eläimien kanssa ei koskaan tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu”, Jari sanoo.

Pia on huomannut, että silmä rekis­ teröi tekstin ennen tavaraa. Siitä syystä hyllyllä oleviin muovilaatikoihin on kir­ joitettu teippiin tussilla, mitä laatikko sisältää. ”Kaikki paikat ovat järjestykses­ sä vaikka presidentin vierailua varten”, Pia naurahtaa.

Vierailijoita tilalla käykin, sillä esi­ merkiksi koululaisryhmät ja eläkeläi­ set tutustuvat mielellään maatilan toi­ mintaan. ”Samalla teemme PR:ää, kun voimme omalla esimerkillämme näyttää muillekin, kuinka tällä tilalla tuotetaan hyvää ja puhdasta maitoa Valiolle.”

MAITO JA ME * 31

TYÖ & TERVEYS

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija, Mela

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Hivelic Ketoosi plus – Poikimisen jälkeen lehmän verensokeri saattaa laskea haitallisen alas vähentäen lehmän ruokahalua ja energiansaantia. Hivelic Ketoosi on suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa. Hivelic Ketoosi sisältää runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita.

Hivelic Magnesium plus – Hivelic Magnesium plus sisältää runsaasti magnesiumia ja tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.

Hivelic Kalsium plus – Hivelic Kalsium plus sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

Hivelic Proppi 100 % sisältää propyleeniglykolia ja koliinia.

Energia-arvo on erittäin korkea 20 MJ/kg. Erikoistuote syömättömyys- ja ketoosi- eli asetonitautitapauksiin.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Kännykkä kaverina Kouluikäisten lasten äitinä olen oppinut ärhäkäksi kännykkävahdiksi. Suurin ongelma on kännykän käyttö illalla ennen nukku­maanmenoa. Näytän huonoa esimerkkiä.

K

ännykän käyttöön liittyy paljon kielteisiä mielikuvia. Ihmisten huomio on seurassakin jossain muualla älypuhelimen takia. Uni on huonoa, kun virtuaalimaailmaa täytyy seurata myö­ hään yöhön. Kännykkä on myös vaaratekijä liiken­ teessä. Kaikki tämä oikeastaan sen takia, että kän­ nykkä on aina mukana ja helposti saatavilla.

Miten ongelmapuheesta päästäisiin ratkaisu­ keskeisyyteen? Kännykkä on kuitenkin edelleen oiva työkalu, eikä pelkkä sosiaalinen, terveydellinen ja työturvallisuutta heikentävä riesa.

Tuore tutkimus osoittaa puhelinsovelluksen autta­ van masentuneita ja ahdistuneita. Yhdys­valtalainen Northwestern-yliopisto kehitti 13 puhelinsovellus­ ta masennuksen ja ahdistuksen itsehoitoon. Intellica­ re-nimiseen sovellussarjaan kuuluu motivoivia, rau­ hoittavia ja unen laatuun keskittyviä sovelluksia.

Kahden kuukauden tutkimusjakson jälkeen koe­ henkilöiden ahdistuneisuus ja masentuneisuus oli­ vat vähentyneet. Moni tutkimukseen osallistuneista jatkoi sovellusten käyttöä myöhemminkin, koska he tunsivat niiden parantavan oloa. Sovellukset on tehty opettamaan samoja selviyty­miskeinoja, joita terapeu­ tit neuvovat potilailleen. Tulevaisuudessa sovellukset voivat auttaa henkisen hyvinvoinnin hoidossa.

Suomessa VTT ja Jyväskylän yliopisto ovat kehit­ täneet älypuhelimissa toimivan Oiva-harjoitusohjel­ man lievittämään stressiä ja masennusta. Tietoisuus­ taitoja ja henkistä hyvinvointia paran­tavaa ohjelmaa on helppo käyttää arjessa. Pari vuotta käytössä olleel­ la sovelluksella on saatu erittäin myönteisiä tuloksia.

Oivan menetelmät auttavat keskittymään, ole­ maan tietoisesti läsnä, käsittelemään ikäviä ajatuksia ja tunnistamaan itselle tärkeitä asioita. Ohjelma si­ sältää yli 40 eri tilanteisiin sopivaa harjoitusta.

Lataa Oiva-harjoitusohjelma: •• www.oivamieli.fi

N A S E VA S T I

Ilmoita oikein Lypsykarjatilat ovat liittyneet vilkkaasti Nasevaan: nyt mukana on jo 62 prosenttia kaikista tiloista.

ENNAKKOHINNALLA! tel meneettu s u l l a Puh valmist o. mälläkerroskalv moni

N

Allekirjoittaessasi uutta sopimuslomaketta tarkista tietoihisi meijerivaltuutus. Jos valtuutettava meijeri tai teurastamo ei muutu, rastita kohta ”Nase­ vassa jo olevat tilan tietojen katseluoikeudet (teuras­ tamo/meijeri/ProAgria/Faba) pidetään edelleen voi­ massa”.

SPV:n yhteydessä on hyvä muistaa ilmoittaa Nasevaan uusi meijerin ja teurastamon tuottaja­ numero. Tämän tila voi tehdä itsekin Nasevan val­ tuutukset-sivulla.

Nasevan th-sopimuslomakkeella voit ilmoittaa erilaiset tuotantosuunnat ja eri terveydenhuoltokäyn­ tien tiheyden tilan pitopaikoille. Eri tilojen yhteisten pitopaikoista ilmoita myös, onko pitopaikan tuotan­ to yhteistä vai erillistä. Terveydenhuoltokäynti tallen­ tuu kerralla kaikkien pitopaikan jakavien tilojen tie­ toihin, jos tuotanto on yhteistä. Erillisessä tuotannos­ sa kullekin tilalle on tallennettava oma käynti.

Tilan sopimuseläinlääkärit ja erikseen tilan val­ tuuttamat eläinlääkärit voivat lähettää lääkitsemis­ tietoja suoraan Nasevaan, jos heillä on tähän sopiva eläinlääkäriohjelma käytössään.

Tarkista aina, lähettääkö eläinlääkärisi tiedot vai pitääkö ne tallentaa itse. Hoito- ja lääkitsemistiedon siirtyminen eläinlääkäriohjelmasta eteenpäin edellyt­ tää tilan antamaa valtuutusta eläinlääkärille ja eläin­ lääkärin rekisteröitymistä Nasevan käyttäjäksi.

Nasevan kautta liikkuu kolme neljäsosaa Mtechin (ent. laskentakeskus) tietokantaan tuotosseurantaa ja jalostusta varten tulevasta tiedosta ja neljännes tulee seminologien keräämänä ilman lääkitsemistietoja.

E RJA T U U N AIN E N A si ant unt i j ae l äi nl ääkäri , E T T ry

699,-

Rani -aumakalvot

• • • •

• Valmistetaan kolmikerroskalvona, ensiluokkaisista polyeteeniraakaaineista.

Kaikki myös 50 m:n rullina!

Aumarullateline

Max. 2200 mm:n hylsylle CAT 2-kiinnik., akseli ø73 mm Kokonaisleveys 2385 mm Kork. 1040 mm. Kuumasinkitty.

• 1,23 x 3000 m tai 1,23 x 3600 m • 1,25 x 3000 m, sopii Mm. Claas 180-280, 240-255, Krone, NH. • Saatavana myös 2000 m rullana.

• 1,23 x 3000 m, 1,23 x 3600 m, 1,25 x 3000 m, 1,30 x 3000 • Kaikkiin paalaimiin.

Pyöröpaaliverkot

• Lujempi sidonta ja vähemmän verkkoa! UV-suoj, 30m juova, tuplaraidoitus

Siilon verkkopeite 10 x 15 m

Reunapainopussit

501183890

501183891

• 120 x 27 cm. HDPE. • Täytetään soralla.

• 50kpl.

• 200 g/m², UV-suoj.

• 10 v., reunavahv.

172,00

49,95 Combifilm Työtä ja aikaa säästävä

aumakalvon ja vakuumikalvon yhdistelmä.

Aumakalvo Vakuumikalvo +

Kotimainen vahva happo Rehuvarasto myös vaikeisiin olosuhteisiin! • Varmistaa paremmat tuotokset ja

• Ei pH:n pienentää käymisen aiheuttamaa alennustehoa hävikkiä. vähentäviä • 10 x 50 m 501203104 • 14 x 50 m aineita. Sis. 501409247 • 18 x 50 m 501409249 myös propioni- • Nyt saatavilla myös muita kokoja: happoa. kuten 400 m jumborullina!

Erinomaiset riippumattomat Josilac® classic Paras pH:n alentaja! Sisältää entsyymejä. tulokset! ® Biologiset säilöntäaineet

aseva on täysin ilmainen työkalu. Tila mak­ saa ainoastaan eläinlääkärin terveydenhuol­ tokäynnistä vähintään kerran vuodessa.

Terveydenhuoltosopimuslomakkeita saa sähköi­ sessä muodossa Nasevan etusivulla kohdassa ”Nase­ vaan liittymiseen tarvittavat lomakkeet”. Samalta sivulta löytyvät käytännön ohjeet liittymiseen.

Terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa on uusittava aina sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tai jos omistaja muuttuu. Jos jokin pitopaikoista poistuu käytöstä tai uusia pitopaikkoja otetaan käyttöön, tulee tehdä uusi sopimus. Myös sopimuseläinlääkärin vaihto vaatii uuden sopimuksen.

Lääkkeitä tulevia tautitapauksia varten saa luo­ vuttaa vain terveydenhuoltosopimuksessa mainitut eläinlääkärit. Jos sopimuksessa mainituista eläinlää­ käreistä joku vaihtuu, sopimus on uusittava.

Josilac combi Tehokas pH:n alennus/ jälkilämpenemisen esto Josilac grass Taloudellinen.

1 pussi 50 tonnille rehua. 501490568 ®

Josilac® ferm Säilöheinälle,

auman pintakäsittelyyn, murskeviljalle...

Yhteishintaan

6590 /pkt

Vasikkasuola Milka 2,5 kg • Kotimainen. 500659671

Tuttiämpäri vasikalle 8 L • Muovia. 500810933

1095 /kpl

Nuolukivi KNZ® Biotin, 10 kg

• Sorkkien ja kavioiden terveydeksi.

Parantaa yleiskuntoa.

• Sis. mm. seleeniä, sinkkiä, kuparia, jodia ja kobolttia. 500837552

Hinnat sis. alv 24% ovat voimassa helmikuun 2017 loppuun ellei toisin mainita tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

34 * MAITO JA ME

TAL

OUS

MIKKO YLI-KUIVIL A Kehityspäälikkö POP Pankkiliitto

Luottoriskin arviointi MAATILOJEN ARJESSA TULEE ETEEN TILANTEITA, JOISSA TARVITAAN ULKOPUOLISTA RAHOITUSTA. KAIKKI HYVÄT JA KANNATTAVAT HANKKEET RAHOITETAAN TIETYIN REUNAEHDOIN.

T

ilojen taloudenhallinnan ja kannattavuuden mer­ kitys on kasvanut tilojen investointien rahoitus­ tilanteessa. Myös muu­ tokset maatalouden toimintaympäristös­ sä ovat korostaneet taloudenhallinnan kokonaisosaamisen tärkeyttä tilatasolla.

Yrityksen menestyksen rakentamises­ sa kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden hallinnan merkitys on entisestään kasvanut.

Myös tilan pitkäjänteinen suunnitel­ mallinen kehittäminen ja järkevä inves­ tointihistoria vaikuttavat päätökseen.

Jokainen investointi tulee miettiä huolella, koska yksikin hätiköiden teh­ ty, jossain määrin tarpeeton tai ”väärä” investointi voi johtaa tilanteeseen, jolla vaarantuu tilan tulevien vuosien rahoi­ tusmahdollisuudet tai pahimmassa ta­ pauksessa koko tilan olemassaolo. Myös investoinnin koko, jonka tila voi sietää, on pienentynyt oleellisesti.

Rahoituspäätös perustuu kahteen näkemykseen: pääosin tilinpäätösana­ lyysistä saatuihin tunnuslukuihin mutta myös asiakkaan ja tämän kokonaistalou­ den tuntemisesta muodostuvaan käsi­ tykseen asiakkaan kyvystä hoitaa vas­ tuut.

Muita seurattavia asioita ovat muun muassa hakijan maksuvalmius, esimer­ kiksi kassan riittävyys. Vuositasolla tilan­ ne saattaa olla kunnossa, mutta kuukau­ sitasolla voi olla isojakin eroja eri tuo­ tantosuuntien välillä. Saattaa olla myös kuukausia, jolloin kyky hoitaa maksuja on käytännössä nolla, ja tämä tulee ko­ konaiskuvassa huomioida.

Eri pankkiryhmillä on omat käytän­ tönsä arvioida luottotilannetta.

Jossain määrin yleisluontoinen pe­ rusperiaate, jonka kautta luotonhoito­ kykyä arvioidaan ensi vaiheessa, on käyttö­kate. Siitä voidaan arvioida, riit­ tääkö tilan liikevaihto, eli toisin sanoen kaikki tulevat rahat, muuttuvien kulujen jälkeen veroihin, lainojen lyhennyksiin ja korkoihin.

Vähimmäisvaatimuksena on, että liikevaihdon pitää riittää. Tällöin tosin ei yrittäjän omaksi palkaksi jää mitään, vaan töitä tehdään palkatta.

Toinen oleellinen seikka onkin yksi­ tyistalouden vaatima osuus. Käyttökat­

"Jokainen investointi tulee miettiä huolella."

teen päälle tulisi jäädä sopivan verran tuloja kattamaan yksityistalouden ar­ kimenot, jotka arvioidaan hakemusvai­ heessa hakijan perhetilanteen mukaan.

Edellä mainittuja osatekijöitä arvioi­ den ja painottaen muodostuu kokonais­ kuva hakijasta ja hankkeen rahoituskel­ poisuudesta sekä samalla myös hakijan riskiasemasta, joka vastaavasti vaikuttaa rahoituksen hintaan ja saatavuuteen.

MAITO JA ME * 35

Maanantai, työvuoro

MAINOS Valion oma ilmoitus Tiistai, jumppa

Keskiviikko, koiralenkki

Torstai, siivouspäivä

Perjantai, pyöräretki

HELPPO PROTEIINIJAUHE PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN Viimeinkin proteiinijauhe tavalliselle ihmiselle. Syö välipalana, nauti liikunnan yhteydessä tai täydennä proteiinin saantiasi missä ja milloin vain.

Lisää Valio PROfeel® heraproteiinijauhetta tuttuihin aamu-, väli- ja iltapaloihin. Valio PROfeel® proteiinivälipalajauheesta syntyy helposti energinen ja mukaan otettava välipala. Ainoa laktoositon ja kotimainen proteiinijauhesarja. Selvitä oma proteiinin tarpeesi 36 * MAITO JA ME laskurilla ja katso herkulliset reseptit: valio.fi/profeel

Vahva keho, energisempi elämä.

V

RY ALIO

HMÄ

MARKO PUHTO To i m i t u s j o h t a j a Osuuskunta Pohjolan Maito

Pohjoisessa kehitetään tuottavuutta Maito on pohjoisen maatalouden elinehto, ja se näkyy kaikessa tekemisessä.

O

suuskunta Pohjolan Maidon alueella maidontuotannon raken­ nekehitys on ollut voimakasta jo kauan. Alueella maatalouden myyntituloista enemmän kuin kaksi kolmasosaa tulee maidosta. Kun lihantuo­ tantoon toimitettavat vasikat otetaan huomioon, niin osuus on vielä huomattavasti suurempi.

Vuoden 2016 lopussa Osuuskunta Pohjolan Maidolla oli 1 470 maitotilayrittäjää. Kun KeskiPohjan Juustokunta ja Lapin Maito fuusioitui­ vat Pohjolan Maitoon vuoden 2007 alussa, 2 610 omistajayrittäjää toimitti osuuskunnalle maitoa.

Määrä on pudonnut kymmenessä vuodessa 1 140 maitotilayrittäjällä eli 44 prosentilla. Samaan aikaan maitomäärä on noussut 459 miljoonasta litrasta 498 miljoonaan.

Keskimäärin Osuuskunta Pohjolan Maidon tila tuotti kymmenen vuotta sitten hieman yli 180 000 litraa maitoa vuodessa. Viime vuonna keskimääräinen maitomäärä tilaa kohden oli yli 325 000 litraa. Muutos tilatasolla on ollut hyvin suuri.

Ennusteissa rakennekehitys jopa kiihtyy tule­ vaisuudessa. Maitotilayrittäjille tehdyn kyselyn mukaan yrittäjien määrä putoaisi 800:lla vuoteen 2022 mennessä, mutta maitomäärä kuitenkin jopa nousisi nykyisestä. Keskilehmäluvun arvioi­ daan nousevan 74 lehmään tilaa kohden. Tila­ tasolla muutos on suuri, johtamisen merkitys kas­ vaa, tilan ympärille kasvaa yhteistyöverkosto ja tilalla voi olla työntekijöitä. Talouden ja erityisesti maksuvalmiuden hallinta ovat keskeisiä asioita.

Osuuskunnan resurssit ovat rajalliset. Sen perinteinen ja tärkeä tehtävä on ollut maidon laadun hallinta. Viime vuosien aikana toimin­ nassa on painopistettä siirretty myös tuottavuu­ den kehittämiseen.

Valio Artturi® -palvelu on luonut hyvän poh­ jan säilörehusatojen parantamiseen. Pienryhmä­ toimintaa aloitettiin osuuskunnan toimesta ke­ väällä 2016. Pienryhmistä on saatu hyviä koke­ muksia: osallistujien mukaan puolet koulutuksen annista saadaan asiantuntijoilta, mutta toinen puoli yrittäjäkollegoilta.

Näitä hyviä kokemuksia haluttiin hyödyntää myös johtamisessa ja taloudessa. Yhteistyössä Atrian kanssa järjestettiin ensimmäinen MaitoAkatemia-tilaisuus Kalajoella tammikuussa.

Tilaisuuteen osallistui 135 maitotilayrittäjää.

Koulutuksessa haluttiin yhdistää seminaaria sekä pienryhmätoimintaa työpajojen muodossa.

Työpajat rakennettiin neljän teeman ympärille: johtaminen, talous, nurmi ja investoinnit. Nämä työpajat jaettiin vielä kolmeen pienryhmään.

Maitotilayrittäjät olivat merkittävässä roolissa useiden työpajojen vetämisessä. Yhdessä työ­ pajassa opeteltiin valkotaulun käyttöä viikko­ palaverin muodossa. Toisessa esiteltiin budjetin tekoa Excelissä. Kokemukset päivistä olivat erin­ omaiset. Maitotilayrittäjiltä löytyy valtavasti käytännönläheistä osaamista, jota on helppo soveltaa omissa yrityksissä.

"Jatkuvin pienin parannuksin tehdään tuottavuusloikka."

Tältä pohjalta on hyvä jatkaa kehittämistä.

Osuuskunta Pohjolan Maito on palkannut yhdes­ sä AtriaNaudan kanssa projektityöntekijän, jonka tehtävänä on käynnistää ja pyörittää pienryhmiä koko Pohjolan Maidon alueella.

Jatkuvalla parantamisella ja pienillä muutok­ silla tehdään tuottavuusloikka. Tavoitteena on saada 200 maitotilayrittäjää tänä vuonna erilai­ siin pienryhmiin mukaan.

MAITO JA ME * 37

TA

Mikä on maitotilallisen itsearviointi?

V

aliomaidon laatujärjestelmää uudistetaan alkutuotannossa niin, että siinä huomioidaan Valion vastuullisohjelman vaatimukset.

Nyt uudistetaan laatusopimus ja -hin­ noittelu sekä tuotantotapaohjeet ja Maitotilaopaste.

Tilojen laatuarvioinnit muuttuvat: maitotilalle tehdään jatkossa tuotanto­ neuvonnan kehityskäyntejä ja lisäksi tila arvioi toimintaansa itsearvioinnin avul­ la. Tilakäynneillä keskitytään yhä enem­ män maitotilan omiin tavoitteisiin ja kehittämiseen. Myös eläinlääkärin teke­ mät terveydenhuoltokäynnit lasketaan mukaan kehityskäynteihin.

Uudistetun Valman Omat tiedot -kohtaan tulee tämän vuoden aikana itsearviointilomake, jonka täyttämiseen tulee tilalle automaattinen pyyntö.

Täytettyään lomakkeen hyväksytysti voi saada uuden vastuullisuuslisän.

Vastuullisuuslisä on ensi vuoden alusta 1 senttiä litralta maidon perushinnan päälle.

Vastuullisuuslisän saaminen edellyt­ tää tilalta muun muassa vuosittaista eläinten terveydenhuoltoa, vasikoiden nupouttamista rauhoitettuna ja kivun­ lievitystä käyttäen sekä säännöllistä sorkkahoitoa. Tilan tiedot saadaan Naseva-järjestelmästä.

Itsearviointi on osa Valion vastuulli­ suusohjelmaa. Sen avulla maitotilayrit­ täjä arvioi oman tilansa toimintaa.

Itsearviointilomakkeen kysymykset pohjautuvat uusiin tuotantotapaohjei­ siin, jotka ovat Valmassa. Tuotantotapa­

EIJA KONTIO Tu o t a n t o n e u v o j a

ohjeiden avulla Valion asiak­kaille voi­daan osoittaa, että koko mai­don­­tuo­ tantoketjussa on hyvät toiminta­mallit.

Ohjeissa on kuvattu parhaat tiedossa olevat maidontuotanto­tavat, ja niiden avulla valiolainen maito­tila­yrittäjä tietää hyväksyttävät ja riit­tä­vät maidontuotan­ non vaatimukset.

Ohjeissa on myös lainsäädännön vaatimukset sekä Valion omat tuotanto­­tapa­vaatimukset ja -suositukset. Nämä ohjeet korvaavat nykyisen Maidon laatu­ käsikirjan.

Tuotantotapaohjeet on ryhmitelty neljään eri kokonaisuuteen, joista jo­ kai­sesta on poimittu kysymyksiä itse­ arvioin­ti­lomakkeelle: maidon laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi, ympä­ ristö- ja luonnonvarat sekä riskien­ hallinta.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta.

NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

www.peltosiemen.fi

Jalostaja:

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ....................................................................................120 Maidon tuottajahinta, 12/2016, LUKE..................................................38 snt / litra Ohran hinta, 1/2017, Altia Oyj .................................................................0,126 eur / kg Täysrehun hinta, 1/2017, Raisioagro verkkokauppa ......................0,227 eur / kg Rypsirouheen hinta , 1/2017, Raisioagro verkkokauppa ...............0,266 eur / kg Sisäruokintakauden pituus.......................................................................275 vrk D-arvot NuuttiBOR(D-arvo:LUKE, vir. lajikekokeet 2008-2015) .................................................683 g / kg Muu lajike .........................................................................................................669 g / kg

NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 8 707 €

Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,38%-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Siemenmyynti:

Lisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 70 euroa / lehmä .........8 403 euroa / lypsykarja Lisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 86 euroa / lehmä .........10 338 euroa / lypsykarja D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

www.jips.fi

AL Y NTIJ KYS U T N ASIA

Y ÄR KYS ÄÄK L N I ELÄ

I LT Ä

Vaikuttaako säilörehun laatu utareterveyteen?

K

yllä, säilörehun laatu vaikuttaa utareterveyteen. Vaikutus voi syntyä virhekäymisen, väärän­ laisen koostumuksen tai liiallisen voi­ happopitoisuuden takia. Vaikutusmeka­ nismi on epäsuora ja tapahtuu elimistön yleisen tai vedinten paikallisen vastus­ tuskyvyn heikkenemisen kautta. Tällöin alttius bakteerien aiheuttamille tuleh­ dussairauksille lisääntyy.

Säilörehun huono säilönnällinen laa­ tu ja virhekäyminen vähentävät syöntiä.

Runsas voihappopitoisuus voi aiheuttaa myös sen, että osa voihaposta imeytyy suoraan pötsistä verenkiertoon ja muut­ tuu ketoaineiksi. Heikentynyt säilörehun syönti voi johtaa siihen, että lehmän energian saanti on riittämätöntä ja keto­ aineiden määrä lisääntyy veressä, jolloin lehmälle syntyy piilevä ketoosi tai väki­

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i

rehuprosentti kasvaa, jos ruokintasuun­ nitelmassa oletetaan todellista korkeam­ pi karkearehun syönti. Turhan suuri väki­rehuprosentti johtaa pötsin happa­ moitumiseen.

Säilörehun tuotosvaiheeseen nähden vääränlainen koostumus altistaa ener­ gian tai ravintoaineiden (esimerkiksi Mg, Ca, Na, K, Se) puutoksille tai liika­ saannille. Seurauksena voi olla umpi­ kaudella lihomista ja rasvakudosten liiallista purkua poikimisen jälkeen, maksan rasvoitumista, piilevää tai oireellista ketoosia, poikimahalvausta tai seleenin puutosta.

Liiallinen rasvakudosten käyttö ja maksan rasvoittuminen ylläpitää lievää tulehdustilaa elimistössä ja heikentää vastustuskykyä. Ketoaineet häiritsevät veren valkosolujen toimintaa, jolloin

Fosforia pitää ymmärtää

ne eivät pysty tappamaan utareeseen päässeitä bakteereja normaalilla tavalla.

Ketoottiset lehmät eivät ole kiinnostu­ neita robotilla olevasta houkutusrehusta ja kulkevat laiskemmin itsenäisesti lyp­sylle, jolloin lypsyvälit saattavat venyä pitkiksi ja bakteerien huuhtoutuminen utareesta maidon virtauksen avulla vähenee.

Pötsin happamoituminen voi johtaa rehun hyväksikäytön heikkene­miseen ja ravintoaineiden imeyty­mis­häiriöi­hin.

Piilevä poikimahalvaus lisää maidon valutustaipumusta ja hidastunutta veti­ men päiden sulkeutumista lypsyn jäl­ keen. Se hidastaa myös mahojen toimin­ taa ja syöntiä altistaen ketoosille.

Selee­nin puute vähentää vasta-ainei­ den muodostumista elimistössä ja veren valko­solujen kykyä tappaa bakteereja.

Mäki-Latvaloiden tilalla Ilmajoella todistettiin viime kesänä, mitä fosforin puute saa aikaan. Osa pellosta jäi kokonaan ilman fosforilannoitusta, ja seuraukset näkyivät ohrasadon määrässä ja laadussa.

YaraMila-valikoimasta löydät ratkaisut kaikkiin viljavuusluokkiin ja turvaat riittävän fosforin saannin joka tilanteessa!

”Kasvusto oireili koko kesän. Lopulta fosforin puutteesta kärsinyt lohkon osa tuotti yli tonni hehtaarilta vähemmän”

Valitse oikea YaraMila ja varmista hyvä sato.

Veikko Mäki-Latvala, Leipä leveämmäksi 3/2016

www.yara.fi/fosfori

LAB

O

OR R AT

IOSS

A

Ennätysvuosi rehulaboratoriossa REHULABORATORIOSSA ANALYSOITIIN VIIME VUONNA ENNÄTYSMÄÄRÄ REHUNÄYTTEITÄ.

VALMASTA TULOSTETTAVA VIIVAKOODISAATE HELPOTTAA KIIREISEN LABORATORION TYÖTÄ.

T E K S T I J A K U VA T T I M O L AT O M Ä K I J A M I N N A - K A I S A M A U N U M A A

V

alion rehulaboratoriossa paiskitaan töitä maa­ nantaista perjantaihin.

Kesäkuussa korjuuaika­ palvelun aikana työsken­ nellään myös lauantaisin, jotta tulokset saataisiin valmiiksi mahdollisimman nopeasti rehuntekoa varten. Puhelimeen vas­tataan arkisin kello 14:ään saakka. ”Näytekuriirit tuovat rehunäytteet la­boratorioon joka yö. Kaikkien yön aika­-­ na tulleiden näytteiden analysointi alkaa seuraavana aamuna”, laborantti Sari Lähdeaho rehulaboratoriosta kertoo.

Rehujen analysointi kestää yhden vuorokauden, koska näytteet joudutaan kuivaamaan. ”Näytehuippujen aikana analysointiin voi tulla yhden–kahden vuorokauden viive, mutta muina aikoina viivettä ei tule”, Lähdeaho sanoo.

Osa analyyseistä teetetään alihan­ kintana, koska Seinäjoen laboratorion mene­telmillä kyseisiä analyysejä ei voida tehdä. Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:ssä tehdään esimerkiksi seosrehu- sekä tärkkelysanalyysit ja hivenaineanalyysit Seilab Oy:ssä. Alihankinta-analyysien toimitusaika on yhdestä kahteen viikkoa. ”Tästä viiveestä olemme saaneet palau­ tetta ja tilanteen korjaaminen on aloitet­ tu”, lupaa laboratorion esimies MinnaKaisa Maunumaa.

40 * MAITO JA ME

Rehulaboratoriossa työskentelee neljä ammattitaitoista laboranttia, joilla kaikilla on pitkä kokemus rehujen analy­ soinnista. Pisimpään tätä työtä on tehnyt Irma Niemi-Nikkola, yli 30 vuotta. ”Viime vuonna rehulaboratoriossa analysoitiin 42 000 rehunäytettä, mikä on suurin analysoitu näytemäärä rehu­ laboratoriossa koko 2000-luvulla”, Niemi-Nikkola kertoo. Rehulaborato­ rion kokenut nelikko selvisi suuresta urakasta ongelmitta.

Rehujen näytemäärissä on iso kausi­ vaihtelu. Syys-lokakuussa näytemäärät ovat huipussaan, ja silloin töissä on va­ kinaisen henkilökunnan lisäksi kolme– neljä ruuhka-apulaista. Rehulaborato­ riossa toivotaan, että rehunäytemäärät jakautuisivat tasaisemmin koko vuodel­ le, sillä nyt kapasiteetti on äärirajoilla syys-lokakuussa. ”Myös toimitusvar­ muus- ja nopeus paranisivat niin rehu­ laboratoriossa kuin alihankkijoillakin”, Maunumaa huomauttaa.

Rehulaboratoriossa työskennellään järjestelmällisesti. Ennen analysointia rehunäytteiden taustatiedot syötetään saatekortilta laboratorion Lims-järjes­ telmään. ”Näytteistä kirjataan lähettäjän tie­ tojen lisäksi paljon myös rehuntekoon

"Puhelimeen vastataan arkisin klo 14:ään saakka."

liittyviä taustatietoja”, laborantti Merja Puska kertoo.

Laboratorion kirjaamistyötä helpot­ taa, jos näytteiden mukana tuleva saa­ telomake on Valmasta tulostettu viiva­ koodisaate. ”Silloin kaikki tiedot voidaan lukea Lims-järjetelmään yhdellä skan­ nauksella”, Puska perustelee.

Viivakoodisaatteet löytyvät Valman Analyysit-välilehdeltä kohdasta näyte­ saatteet. Myös perinteinen saatelomake on Valmassa. Valio Artturi® -pusseista valmiiksi printatut saatelomakkeet jää­ vät pois tämän vuoden aikana.

MAARIT TAKAL A

Sari Lähdeaho (vas.), Irma Niemi-Nikkola, Helena Myllylä ja Merja Puska analysoivat viime vuonna huimat 42 000 näytettä.

Rehusta otetaan puriste­nestenäyte pneumaattisella puristimella.

Rehunäytteet ovat saapuneet labora­torioon.

Tästä alkaa analysointi.

Kivennäisanalysaattoriin mahtuu kerralla 12 näytettä. Tulokset valmistuvat 1,5 tunnissa.

Säilörehunäytteitä/kuukausi v. 2016 4000 3000 2000 1000 0 m Ta

m

i

He

lm

i

Ma

a li

s

Hu

ht

i

u To

ko

s Ke

ä

He

inä

El o

Sy

ys

Lo

ka

Ma

rra

s

Jo

ulu

MAITO JA ME * 41

McHale-paalaimet ja -niittokoneet UUTUUS

McHale Pro Glide F3100 ja R3100 niittomurskaimet

Fusion 3 Plus -paalaimet • Paalin sidonta voidaan tehdä suoraan muovilla ilman käärintäverkkoa tai perinteisesti verkolla.

• Ristikkäin levitetyt muovit kestävät pistoja paremmin ja paalin muoto säilyy parempana

• 3D-maanpinnanseuranta: liikkuu vasen/oikea, eteen/taakse • Poikittaiskallistus 17o, 500 mm pystysuuntainen liikevara etukoneessa

Elkoplast-säiliöt säilöntäliuosten varastointiin CDC5000 ja CDC7000 pumpulla hinnat alkaen 5.950,- alv 0 % ilman pumppua alkaen 4.250,- alv 0 % www.TURUNKONEKESKUS.FI KONEMYYNTI 020 7459 700

Konemyynti puh. 020 7459 700 ele käyttäjäkokemuksia Timo Kapanen, puh. 0600 123 31

Parempaa tulosta omalla säilörehulla Rumivital on Schaumannin uusi rehuinnovaatio.

Rumivitalin sisältämät entsyymit pilkkovat säilörehun sulamatonta kuitua pötsimikrobeille sopivaan muotoon. Näin rehun sulavuus paranee ja valkuaista sekä energiaa vapautuu maidontuotantoon.

Johan Wasströmin tilalla Raaseporissa on käytetty Rumivitalia tammikuusta 2016 lähtien. Ennen Rumivitalin käyttöönottoa tuotostaso oli 30,2 kg/lehmä ja lypsykäynnit robotilla 2,6-2,7. Ensimmäisen koejakson aikana käynnit nousivat 2,8-2,9:ään ja maitomäärä 32,2 kiloon, samalla solut laskivat merkittävästi. Kun Rumivital jätettiin pois ruokinnasta, käynnit, maidon solutaso ja maitomäärä palautuivat lähtötilanteeseen. Otettaessa Rumivital kolmen viikon tauon jälkeen takaisin ruokintaan, käynnit lisääntyivät nopeasti 3,0:aan ja maitomäärä nousi 35,2 kiloon samalla, kun solut laskivat uudestaan.

Käyttö: noin 100 g/lehmä/päivä Pakkaus: 20 kg säkki 42 * MAITO JA ME

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

MIKR

OBIT

Klebsiella KLEBSIELLA-UTARETULEHDUKSEN ENNALTA­EHKÄISY ON TÄRKEÄÄ, KOSKA SE PARANEE MELKO HUONOSTI. VALION ALUELABORATORION NÄYTTEISTÄ 1,1 PROSEN­­­TISTA LÖYTYI TOISSA VUONNA KLEB­SIELLA OXYTOCA JA KLEBSIELLA PENUMONIAE.

O S S I HIE K KAL A

01

02

03

OIREET JA HOITO

ESIINTYMINEN

ENNALTAEHKÄISY

Klebsiellat aiheuttavat lievän, keskivai­ kean tai vaikean, usein kuumeisen utare­ tulehduksen, jonka hoitoennuste ei ole kovin hyvä. Hoidossa käytetään laajakir­ joisia antibiootteja, sillä penisilliini ei tehoa. Usein sairastunut lehmä poiste­ taan madaltuneen tuotoksen tai kroonis­ tuneen utaretulehduksen takia.

Klebsiellat ovat luonnossa yleisiä, joten niitä pesii yleisesti myös navetoissa.

Bakteerit kulkeutuvat navetoihin muun muassa rehujen, kuivikkeiden, jalkinei­ den ja sorkkien mukana. Mitä kosteam­ paa ja likaisempaa navetassa on, sitä enemmän on myös Klebsielloja.

Klebsiellat lisääntyvät erityisen hyvin vesikupeissa ja -altaissa. Kun lehmät juovat saastunutta vettä, bakteerit kul­ keutuvat ruuansulatuskanavaan ja sitä kautta ulosteisiin.

Jos uloste likaa vetimet, Klebsiellautaretulehdusten riski kasvaa selvästi – likaiset lantakäytävät ja huonosti puh­ distetut sekä kuivitetut parret lisäävät siis vetimien tulehtumisriskiä. Suomes­ sa kosteiden navetoiden parsista löytyy Klebsielloja enemmän kuin kuivien na­ vetoiden parsista. Ulosteessa Klebsiellat kulkeutuvat myös AMS-järjestelmien vedinten puhdistusjärjestelmien pinnoil­ le, joista on lyhyt matka vetimien sisään.

Kuivikkeiden laadulla on merkitystä.

Koska Klebsielloja voi olla puuperäisissä kuivikkeissa, kuivikkeet on säilytettävä puhtaina ja kuivina, jotta Klebsiellat ei­ vät pääse lisääntymään. Suomessa Kleb­ sielloja on löytynyt laboratoriotutkimuk­ sissa Lelyn vedinpesuharjoista, juoma­ vesistä, kuivikkeista ja parsien pinnoilta.

Klebsiella-utaretulehduksia on ulko­ maisten tutkimusten mukaan enemmän pihatoissa kuin parsinavetoissa ja enem­ män matalan soluluvun (< 150 000 solua/ml) kuin korkean soluluvun na­ vetoissa, koska matalan soluluvun nave­ toissa puolustuksen hälytystila saattaa uinua. Suomessa Klebsiella-epidemiat näyttävät lisääntyneen, kun pihatoita on tullut enemmän.

Juoma-astioiden puhtaudella on tärkeä merkitys utaretulehduksen ehkäisyssä, koska Klebsiellat pesiytyvät erityisesti niihin. Klebsiellat saattavat myös pesiy­ tyä lämmönvaihdinjärjestelmän veteen, jolloin järjestelmä on tyhjennettävä ja desinfioitava.

Vesiastioiden päivittäinen puhdistus lämpimänä vuodenaikana on järkevää, samoin Lely-vedinpesuharjojen pese­ minen esimerkiksi Fairylla ja kuumalla vedellä. Myös vedinpesukupit ja muu robottien lähiympäristö pitäisi pestä hyvin joka päivä.

Parsissa on järkevää käyttää vain hyvälaatuista, kuivaa sekä puhdasta kuiviketta, jotka kannattaa vaihtaa leh­ män utareen alta päivittäin. Likaiset lantakäytävät edesauttavat lannan kul­ keutumista parsiin ja vetimiin, joten lantakäytävät on pidettävä puhtaina.

Klebsiellat viihtyvät myös märkien kulkuväylien liejussa.

"Klebsiellat lisääntyvät erityisen tehokkaasti vesikupeissa."

LAURA KULKAS Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t MAITO JA ME * 43

KON

INI EKL

KKA

KAJ NYMAN Laatuasiantuntija V a l i o L y p s y - p a l v e lut

Maidonanti­ refleksin kulku Hermosto välittää tiedon utareen kosketuksesta aivoihin ja aivolisäk­keestä erittyvä hormoni siirtyy veren­kierron mukana utareeseen.

Tärkeät kaksi minuuttia Lehmän lypsyn kahden ensimmäisen minuutin tapahtumat vaikuttavat oleellisesti siihen, miten hyvin lehmän lypsy sujuu ja miten paljon se rasittaa lehmän utareterveyttä.

L

ypsyn tärkeimmät kaksi minuuttia alkavat esikäsit­ telystä. Esikäsittely käyn­ nistää lehmän maidon­ antirefleksin ja esikäsitte­ lyn työtavat vaikuttavat hygieniaan ja siten utareterveyteen sekä maidon laatuun.

Maidonantirefleksi ohjaa lehmän maidonantia ja mahdollistaa utareen hellävaraisen mutta tehokkaan lypsyn: Utareen ja vetimien mielihyvää tuottava

44 * MAITO JA ME

kosketus saa aikaan hermosignaalin aivoihin. Tämän seurauksena aivolisäke erittää oksitosiinihormonia, joka kulkeu­ tuu verenkierron mukana utareeseen.

Utareessa oksitosiinihormoni kulkeutuu maitorakkuloita ja maitotiehyitä ympä­ röiviin lihassoluihin saaden aikaan mai­ torakkuloiden supistumisen ja maito­ tiehyiden laajentumisen. Maito puser­ tuu ulos supistuvista maitorakkuloista ja kulkeutuu eteenpäin kohti vedintä laa­ jentuneita maitotiehyitä pitkin. Samaan aikaan hermoston toiminta rentouttaa vedinkanavan lihaksia ja maito pääsee virtaamaan ulos vetimestä.

Tähän tapahtumaketjuun kuluu aikaa noin yksi–kaksi minuuttia muun muassa sen mukaan, mikä lypsykauden vaihe on meneillään ja mikä on utareen täyttöaste. Lypsyrutiinin työtavat ja ajoi­ tukset tulee siis tehdä sellaisiksi, että lypsäjän esikäsittelytoimet käynnistävät maidonantirefleksin mahdollisimman hyvin ja lypsykone kiinnitetään sellaisel­ la hetkellä, että maksimaalinen maidon­ virtaus saadaan hyödynnettyä. Tämä antaa mahdollisuuden nopeaan ja hellä­ varaiseen lypsyyn.

Esikäsittelyssä yhdistyy maidonanti­ refleksin käynnistävän hermoärsytyksen tuottaminen ja vetimen puhdistaminen lypsyä varten.

Vetimen päässä ja vedinkanavan ympärillä on paljon hermopäitä, joten vedinkanavan läpi virtaavalla esisuihke­

maidolla on vahva stimuloiva vaikutus.

Esisuihkeiden otolla on siis myös tässä mielessä tärkeä merkitys esikäsittely­ rutiinissa.

Maidonantirefleksin käynnistämi­ seen riittää noin 20 sekunnin esikäsit­te­­ly sisältäen esisuihkeet. Lypsin tulee kiinnittää yksi–kaksi minuuttia esikäsit­ telyn alusta.

Lehmä rakastaa rutiinia ja säikkyy poikkeavia asioita. Kerrasta toiseen sa­ manlaisena toistuva lypsyrutiini edistää selvästi onnistunutta lypsyä.

Lähes tuhat automaattilypsytilaa Vuoden vaihteessa Suomessa oli 997 maitotilalla käytössä automaattilypsy eli 13,6 prosentissa kaikista suomalaista maitotiloista.

Näillä tiloilla on käytössä yhteensä 1 462 lypsypaikkaa. Vuoden 2016 aikana automaattilypsytiloja tuli lisää 47 ja lypsypaikkoja 101.

Investointi­tahti on siis ollut lähes tarkalleen sama kuin vuonna 2015.

Luvut ovat maahantuojien ilmoittamia ja kertovat käytössä olevat määrät 31.12.2016.

Sekin on sitten hoidettu.

Tilaa nyt, saat AIV-irtoliuokset tilallesi ennen rehuntekoa!

Se kun on niin, että aito suomalainen AIV varmistaa huippulaatuisen säilörehun. Tee tilauksesi meijerimyymälääsi viimeistään 31.3. mennessä, niin voit suunnata tulevaan kesään varmoin mielin.

AIV.FI

MAITO JA ME * 45

TAIN A VO UTIL AIN EN

Suorat ja väljät linjat mahdollistavat tehokkaan ruokinnan sekä helpottavat puhtaanapitoa.

Miljoona litraa yksillä harteilla Maitotila on usein perhe­ yritys. Miten yrittäjät pärjäävät kasvavan karja­ koon kanssa niin, että suurikin karja voidaan hoitaa perheen voimin?

K

un yrittäjäpari hoitaa lypsykarja­ tilaa, on navettaan käytettävissä enää yhden ihmisen työpanos, kun toisen resurssi kuluu pelto- ja pape­ ritöissä.

Investoinneillaan yrittäjät haluavat joustoa arkeen. Robottilypsy on tuonut sitä osalle tiloista.

Jos kuitenkin halutaan edelleen lypsää lehmät itse, onko joustosta pakko tinkiä? Miten suunni­ tellaan navetta niin, että miljoona litraa voidaan tuottaa yhden henkilötyövuoden turvin?

Kun eläimellä on mahdollisuus levätä ja syödä, se tuottaa. Se tarvitsee myös tilaa huolehtiakseen itsestään ja pysyäkseen terveenä. Terveen lehmän hoitoon ei hupene ylimääräistä aikaa.

On ensiarvoisen tärkeää, että lehmän ulottu­ villa on huippulaatuista säilörehua: lehmän ei pidä joutua kilpailemaan rehusta vaan sen on voitava keskittyä tuotantoon.

Jokaiselle eläimelle tulee varata hyvin kuivi­

46 * MAITO JA ME

tettu makuupaikka ja riittävästi tilaa syödä. Kun eläimet saavat olla rauhassa, ne pitävät myös itsensä puhtaina.

Eläinten siirtelyyn tulee varata tilaa niin, että ne siirretään ryhmänä kapeammasta tilasta leve­äm­pään. Näin ei synny sumppuja eivätkä leh­ mät likaa itseänsä. Tämä vaikuttaa merkittävästi lyp­syhygieniaan ja siihen, kuinka kauan asemal­ la kuluu aikaa.

Lehmä saisi viettää lypsyllä vuorokaudessa aikaa korkeintaan puolitoista tuntia. Tätä on käytetty usein ohjenuorana aseman kapasiteetin mitoituk­ sessa. Pienessä ja suuressa karjakoossa voi hel­ posti tulla kapasiteettivirhe ihmistyön osalta.

Yksi ihminen voi lypsää terveet lehmät tehok­ kaasti kiireettä 16- ja jopa 24 -paikkaisella ase­ malla (2*8–12). Tämä edellyttää, että eläimet pys­ tyvät pitämään itsensä puhtaina pihatossa.

Huomiota vaativat eläimet tulee ottaa omaksi osastokseen, johon mahtuu kerrallaan sen verran eläimiä, kun asemalla on lypsypaikkoja. Jos pai­ kat täyttyvät yli, on selvitettävä, miksi, ja syihin on puututtava.

Lypsyhygienia tehdään pihatossa. Vesisuihkul­ la ei pestä utareita tehokkaassa lypsyssä, koska utareiden kuivaus vie kaiken tehon lypsytyöstä ja lisää utaretulehdusriskiä.

Esikäsittelyn tarkoitus on varmistaa oksitosii­ nin eritys lypsyä varten. Alkusuihkeilla varmiste­ taan maidon laatua ja utareterveyttä.

"Lehmän ei pidä joutua kilpailemaan ravinnosta."

Kun yksi ihminen lypsää, on kokoomatila ehdoton. Suun­ nittelussa tulee miettiä kokoomatilan ja käytävätilojen yhdis­ tämistä, koska niin säästyy merkittävästi neliöitä ja saadaan eläimille tuttu käsittelytila.

Toisen henkilön apu helpottaa, kun eläimiä siirretään.

Avuksi on kuitenkin saatavissa tekniikkaa, ja erotteluportit ovat käytettävissä myös asemalypsyssä. Erottelutila on suun­ niteltava oikein paluureitin varrelle.

Jos tilat ovat väljät, rauhallinen hoitaja mahdollistaa eläin­ ten siirrot myös yksin. Silloin kannattaa harkita lukkoparsia.

Aamulla navettarutiineita on paljon ennen lypsyn aloitta­ mista – ne on syytä miettiä tarkkaan. Muun muassa vasikoi­ den hoitosuositukset ovat muuttuneet merkittävästi muuta­ man viime vuoden aikana.

Seosrehuruokinnan edut ovat merkittävät ja ruokinnan toteutukseen vaikuttaa moni asia. Jos kaikki eläimet ovat samassa navettatilassa tai ruokinta muuten koneistettavissa, erillisruokinta voi olla monesti tehokkain tapa. Pienkuor­ maaja ja ruokintakioskit ovat varteenotettava vaihtoehto yli sadan lehmän karjassa niin työn tehokkuuden kuin tuotan­ nonkin näkökulmasta.

Ruokintapöydän tulee aina olla suora eikä siinä saa olla korkeuseroja. Pienkuormaajaa käytettäessä joudutaan aja­ maan pöytää edestakaisin useaan otteeseen, jolloin siinä ei saa olla hidasteita. Ruokintapöytä tulee olla riittävän leveä, jotta työskentely sujuu tehokkaasti. Silloin pöytä saadaan puhdistettua myös tehokkaasti koneella.

Ruokintaan on olemassa tekniikkaa ja automaatiota.

Näiden huollosta on pidettävä kiinni, jotta ei tule isoja vahin­ koja ja laitteesta saadaan se tavoiteltu hyöty. Huoltoa varten on laitteiden ympärillä oltava tilaa, ja laitteet on puhdistet­ tava säännöllisesti.

Jotta yksi henkilö selviäisi töistä yksin, uusi navetta pitää suunnitella niin, että työt voidaan mahdollisuuksien mukaan tehdä koneella. Joitakin töitä tehdään kuitenkin käsin, ja sii­ hen tarvitaan tehokkaat työvälineet.

Käytäviä tulisi olla mahdollisimman vähän, mutta niiden tulee olla riittävän leveitä, jotta puhdistus onnistuu helposti ja nopeasti. Työvälineillä pitäisi pysytä siivoamaan tehokkaasti, kuten painepesurilla tai paloletkulla.

Käytävät ja ovet kannattaa suunnitella suorassa linjassa.

Niistä on mahduttava kulkemaan kottikärryjen kanssa sekä kahta ämpäriä tai vaikka pesuainekanisteria kantaen. Kul­ miin liittyy aina riski vahingolle, kun töitä tehdään tehok­ kaasti: ämpäristä läikkyy tai liukkaalla lattialla kaadutaan.

Siivous on osa tehokasta työtä ja työturvallisuutta. Se on pystyttävä tekemään kiireisimpänäkin päivänä ilman pohdin­ taa, ehdinkö ja viitsinkö tänään?

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • R134a kylmäaine säästää sähköä ja sitä voi käyttää aina vuoteen 2030 asti • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

Kotimainen kumppani

Karjatilan parhaat merkit Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät.

Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan.

Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle.

Kraiburg, suositut saksalaiset kumimatot karjarakennuksiin, laaja valikoima takuulla kestäviä mattoja.

Tutut, siniset ruotsalaiset Svea TP- ja ESP-lietepumput sekä lannanpoistolaitteet Odin, DM/DeltaMaster, Komprimat, Elin, Linomat, Thor, Freja…

TERO KANALA Kehittämisneuvoja Va l i o Ke h i t y s - p a l ve l u t

.fi

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080

VA S

LL TUU

ISUU

S

Ismo ja Katja Honko­ nen ovat tyytyväisiä terveydenhuolto­ sopimukseen Lehmä­lääkäreiden kanssa. ”On henkinen helpo­ tus, kun on joku, jolta voi aina tarvittaessa kysyä neuvoa”, Katja Honkonen tiivistää.

48 * MAITO JA ME

Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa LEHMÄLÄÄKÄRIT OY:N AUTO KAARTAA TUTTUA REITTIÄ HONKOSEN NAVETAN VIERAILIJAOVELLE PERHOSSA. EDESSÄ ON KUUKAUSITTAINEN TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

E

läinlääkärit Heidi Hiitiö ja Virve Korhonen ovat lähteneet aamulla reis­ suun Nurmijärven Lai­ dunalueelta ja päätyneet 400 kilometrin lumisen taipaleen jäl­ keen Perhon Porasen kylään. Siellä he ta­paavat yrittäjäpariskunta Ismo ja Katja Honkosen, jonka ovat tunteneet reilun vuoden.

Yhteistyö sai alkunsa lehmien ensi­ apukurssilta, jonka Heidi Hiitiö piti.

Kun Honkosten navetassa ilmeni reilu vuosi sitten laajahko utaretulehdus­ ongelma, Katja Honkonen otti yhteyttä entuudestaan tuttuun eläinlääkäriin.

Utaretulehduksen saneeraukseen ryhdyttiin ja ongelma saatiin määrätie­ toisella työllä hallintaan. Samalla syntyi ajatus säännöllisestä eläinten terveyden­ huoltoyhteistyöstä.

Lehmälääkärit käyvät Honkosilla nyt noin viiden viikon välein. Kuusi muuta­ kin maitotilaa samalta suunnalta on teh­ nyt terveydenhuoltosopimuksen Lehmä­ lääkäreiden kanssa.

Kuulumiset toimiston kahvipöydän ääressä on nopeasti vaihdettu. Työt odot­ tavat. Tänään molemmat lääkärit ovat poikkeuksellisesti samalla tilalla, vaikka yleensä he työskentelevät eri tiloilla.

Lehmälääkärit tekevät työnjaon: Hii­ tiö lähtee nupouttamaan kahta vasikkaa

ja Korhonen tekemään tiineys- ja poiki­ mistarkastuksia. Lisäksi katsotaan lää­ kittyjen lehmien tilanne ja otetaan vii­ deltä poikineelta lehmältä ketoosinäyte.

Katja haluaa tällä kertaa opetella myös itse ottamaan verinäytteen häntäsuones­ ta, jotta ketoosin eli asetonitaudin seu­ ranta ja hoitaminen olisi helpompaa.

Tämä visiitti on melko normaali ter­ veydenhuoltokäynti ja vie 64 lehmän tilalla reilut kaksi tuntia. Yrittäjäpari on todella tyytyväinen terveydenhuolto­ yhteistyöhön. ”Tärkeintä on, että pystymme ehkäi­ semään monet sairaudet ennalta. Se on halvempaa kuin sairauksien hoito. Ter­ veydenhuolto on nyt myös säännöllistä ja suunnitelmallista ja meillä on käytös­ sä aina uusin tieto”, Ismo kiittelee. ”On hyvä, kun voi keskittyä yhtenä päivänä kuukaudessa eläinten tervey­ denhoitoon. Terveysasiat tulee koottua yhteen ja kaikki käydään läpi samalla kerralla. Isojenkaan asioiden kanssa ei ole yksin, kun voi aina soittaa omalle eläinlääkärille. Se on henkisesti tärkeää”, Katja Honkonen korostaa. ”Etenkin vaikean utaretulehdusepi­ demian aikana ulkopuolinen apu oli eri­ tyisen tarpeellista, jotta kaiken lisätyön jaksoi tehdä.”

Keskituotos on saatu jälleen nostet­ tua lähelle 11 000 kiloa ja Honkoset ovat tyytyväisiä.

”Isojenkaan asioiden kanssa ei ole yksin, kun voi aina soittaa omalle eläinlääkärille. ”

”Nostan hattua kaikelle sille työlle, jonka Ismo ja Katja ovat tehneet utare­ tulehdusongelman haltuunotossa ja onnistuneet siinä hienosti”, Hiitiö kehuu.

Säännöllinen terveydenhuoltokäynti ei tuo tilalle isoja kustannuksia. Lehmä­ lääkärit veloittavat palveluistaan 80 eu­ roa tunnilta ja lisäksi 20 euron käynti­ maksun sekä arvonlisäveron. Kirurgiset toimenpiteet on hinnoiteltu erikseen.

Kilometrikorvaus laskutetaan myös, mutta sen jakaa useampi tila.

Jos lehmillä on akuutteja sairauksia, kuten poikimahalvaus tai ruoansulatus­ kanavan ongelma, kunnaneläinlääkäri MAITO JA ME * 49

SÄÄNNÖLLISEN TERVEYDEN­HUOLLON EDUT

hoitaa ne. Terveydenhuollon perimmäi­ nen tarkoitus on, että akuutteja tapauk­ sia tulisi mahdollisimman vähän.

Honkoset ovat mukana nautojen terveydenhuoltoa palvelevassa Naseva-­ palvelussa. Nasevaan viedään tiedot lehmien poikkeuksellisista terveysti­ lanteista ja lääkityksistä. Osa tutkimus­ tuloksista, kuten Valion utareterveys­ tulokset, siirtyvät sinne automaattisesti.

Nasevaan kuuluminen on vapaa­ ehtoista, mutta erittäin suositeltavaa.

Yli 70 prosenttia Valion maitotiloista on Nasevan piirissä. Siihen liittyminen edellyttää vähintään yhtä terveyden­ huoltokäyntiä vuodessa. ”Nasevan käyttöä hieman vielä ope­ tellaan. Lääkitykset merkitään Nasevaan saman tien. Ohjelmaa on kyllä melko helppo käyttää. Lääkitystiedot säilyte­ tään kuitenkin myös paperilla ja kan­ siossa.”, Katja Honkonen kertoo.

Sekä yrittäjät että eläinlääkärit pitä­ vät Nasevaa kätevänä tapana säilyttää eläinten terveystiedot. He toivovat Nasevasta myös mobiiliversiota, jolloin lääkitystiedot voisi viedä sinne suoraan lehmän vierestä.

50 * MAITO JA ME

Lehmälääkärit Oy on yksi Suomessa toimivista tuotantoeläinlääkäriyrityk­ sistä. Yritys tekee terveydenhuolto­työtä lähinnä maitotiloilla ja järjestää lisäksi nautoihin liittyviä kursseja ympäri maan. Lehmälääkärit tekee säännöllistä terveydenhuoltoa noin 30 maitotilalla.

Terveydenhuollon toteuttaminen aloitetaan laatimalla eläinten tervey­ denhuollon vuosisuunnitelma. Siinä määritellään, kuinka usein tilakäyntejä tehdään ja mitä niihin sisällytetään.

Joskus terveydenhuollon lähtökoh­ tana on ongelman selvittäminen. Joskus sillä halutaan parantaa tilan toimintaa entisestään ilman sen kummempia taustaongelmia. ”Tavoitteiden asettaminen eläinten terveydentilalle on suunnitelman olen­ naisimpia asioita. On tärkeää, että asiat pohditaan yhdessä. Terveydenhuolto­ eläinlääkäri on vain yksi osa terveyden­ huoltotiimiä. Mukana on tarpeen mu­ kaan muita asiantuntijoita, kuten maitotilaneuvojat, lomatoimi, hoita­ va eläinlääkäri ja sorkkahoitaja. Ilman muita osaajia terveydenhuoltoa ei voida toteuttaa kunnolla”, Heidi Hiitiö tähdentää.

”Vasikan sarven aluissa on yhtä paljon tuntoa kuin ihmisen ihossa.”

KOTIMAISET

Onnistuneesta nupoutuksesta jää tarkka­rajainen ympy­rä sarven­alun ympärille.

ilan M aitot-tuotteet Kysy meijeriltäsi tai suoraan meiltä!

Propyleeni Kivuton nupoutus

K

aksi vasikkaa odottaa karsinassaan nupou­ tusta. Yrittäjä Katja Honkonen pitää vasik­ kaa aloillaan, kun eläinlääkäri Heidi Hiitiö antaa sille rauhoittavan lääkkeen pistoksena.

Tuotantoeläinten hyvinvointikorvaukseen sitou­ tuneilla tiloilla vasikoiden nupoutus pitää tehdä aina kivunlievitystä käyttäen. Nupoutukset sisältyvät Hon­ kosen tilan ja eläinlääkäriyrityksen tekemään tervey­ denhuoltosuunnitelmaan. Nupoutuksia riittääkin jo­ kaiselle terveydenhuoltokäynnille, sillä vasikat pitää nupouttaa 1–5 viikon ikäisinä.

Nupoutuksen tarkoitus on polttaa sarven aiheen ympärillä olevat verisuonet, jolloin sarvi ei lähde kas­ vamaan.

Naru-vasikka astelee karsinassa viitisen minuuttia, kunnes lääke alkaa vaikuttaa ja polvet notkahdella.

Naru käy rauhallisesti makuulle.

Seuraavaksi Hiitiö antaa vasikalle pistoksena kipu­­lääkkeen ja puuduttaa kumpaankin sarveen me­ nevät hermot. Puudutusaine saa vaikuttaa kolmisen minuuttia. Samalla Hiitiö ajaa karvat sarvenalkujen ympäriltä, tarkastaa navan kunnon sekä poistaa mah­ dolliset lisävetimet.

Varsinaisessa nupoutuksessa kaasulla tai sähköllä kuumennettavaa rautaa painetaan sarvenalkua vas­ ten muutaman sekunnin ajan, jolloin sarviin aiheu­ tuu kolmannen asteen palovamma. Puudutusaine on tehonnut eikä Naru liikahda.

Sarven ympärille jää kuumasta kolvista siisti, punareunainen ympyrä, joka osoittaa, että nahka on kauttaaltaan irti sarven aiheen ympäriltä. Poltetun sarven ja palaneen nahan päälle suihkautetaan vie­ lä palovammaa suojaavaa ainetta. Naru alkaa tunnin pötköttelyn jälkeen kömpiä jälleen jaloilleen. ”Vasikan sarven aluissa on yhtä paljon tuntoa kuin ihmisen ihossa. En missään nimessä lähtisi nupoutta­ maan vasikkaa ilman kivunlievitystä, vaikka se nykyi­ sen eläinsuojelulainsäädännön mukaan valitettavasti on vielä mahdollista”, Hiitiö painottaa.

Katso video Naru-vasikan nupou­tuksesta: •• www.maitojame.fi

Korkeatuottoisille lehmille tuotoksen häiriöttömyyden turvaamiseksi ja veren normaalin sokeritason ylläpitämiseksi. Sisältää mm. betaiinia joka tehostaa maksan toimintaa.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1050 kg

Melassipropyleeni Sisältää maittavuutta lisäävää melassiseosta ja glyserolia sekä korkean tuotannon vaiheessa maksan toiminnan kannalta tärkeää koliinikloridia.

Soveltuu erinomaisesti myös houkutusrehuksi.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1200 kg

ADE –liuos Lypsylehmille ja nuorille kasvaville eläimille perusvitamiinina ympäri vuoden.

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

E-liuos Runsaasti elimistön kannalta tärkeää e-vitamiinia ja sen suojaa täydentävää seleeniä.

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

Kotimaista laatutyötä MAITO JA ME Puh. 09 2252560 biofarm@biofarm.fi www.biofarm.fi

* 51

IO VA L E I T T I Ö K KOE

Suklaasuille KOKEILE SUUSSA SULAVIA SUKLAAHERKKUJA, JOISSA PILEE MAUKKAITA YLLÄTYKSIÄ.

MÄMMIMUTAKAKKU 8–10 annosta

200 g taloussuklaata 100 g Valio voita 2 munaa ½ rasiaa (à 700 g) mämmiä TARJOILUUN Valio kuohukermaa vaahdotettuna 1. Sulata suklaa ja voi, sekoita.

Vatkaa munat yksitellen suklaaseoksen joukkoon. Lisää lopuksi mämmi. Sekoita.

2. Kaada leivinpaperilla pohjustettuun irtopohjavuokaan Ø 20–22 cm. Paista 175 asteessa 24 min.

Kakku jää keskeltä kosteaksi.

3. Tarjoa hieman lämpimänä tai jäähtyneenä kermavaahdon kera. Mutakakku säilyy mehevänä useamman päivän.

Katso valio.fin suklaareseptit : •• Valio.fi/reseptit/ryhmat/suklaareseptit 52 * MAITO JA ME

Lue Ujo Kerma blogista, mikä ruoka on pop?

•• Valio.fi/reseptit/blogi

Tilaa Valion uutiskirjeellä herkulliset reseptit: •• Valio.fi/reseptit/tilaa-uutiskirje

KUUMA SUKLAAKAHVI 4 annosta

4 dl kahvia 4 tl sokeria 1 dl Valio vispikermaa 25 g tummaa suklaata rouhittuna 1. Kaada kuuma kahvi kuppiin ja maus­ ta halutessasi sokerilla. Vaahdota kerma kevyesti ja laita kahvin päälle.

2. Ripauta pinnalle rouhittua tummaa suklaata. Tarjoa jälkiruokana.

BRUNSSIMUFFINIT

AURA KINUSKITÄYTEKAKKU 12 annosta

POHJA 100 g taloussuklaata 100 g Valio voita 2 dl sokeria 2 munaa 2 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta TÄYTTEET 3 liivatelehteä 2 dl Valio kuohukermaa 2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa päärynä-kinuski 1 pkt (170 g) Valio AURA® juustoa PINNALLE 1 1/3 dl Valio kuohukermaa 1 1/3 dl fariinisokeria sormisuolaa 1. Sulata suklaa ja voi mikrossa. Käytä niin tilavaa kulhoa, että voit sekoittaa siinä taikinan kaikki ainekset. Käytä alhaista tehoa, sekoita välillä. Lisää sokeri. Sekoita tasaiseksi.

2. Lisää munat vatkaten voi-suklaaseokseen. Yhdistä loput aineet ja lisää taikinaan. Sekoita taikinaa vain sen verran, että se on tasaista.

3. Kaada taikina kahteen leivinpaperilla pohjustettuun irtopohjavuokaan (Ø 20–22 cm). Voit myös voidella ja jauhottaa vuoat.

4. Paista 175 asteessa 20 min. Anna jäähtyä.

5. Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen. Vaahdota kerma.

6. Kuumenna pieni määrä vettä (n. 2 rkl) kahvikupissa mikrossa. Sulata kuivaksi puristetut liivatteet veteen. Sekoita ja kaada seos rahkan joukkoon samalla sekoittaen. Nostele joukkoon lopuksi kermavaahto.

7. Hienonna AURA mahdollisimman hienoksi muruksi.

8. Lusikoi n. puolet rahkavaahdosta toiseen vuokaan pohjan päälle. Levitä AURA vaahdon päälle tasaisesti, säästä hiukan kakun koristeluun.

9. Lusikoi loppu rahkavaahto vuokaan ja nosta päälle toinen kakkupohja. Peitä ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 h tai mieluiten yön yli.

10. Keitä kuohukerma ja fariinisokeria kattilassa 8–10 min. Kinuski on sopivaa, kun tiputat sitä kylmällä vedellä täytettyyn vesilasiin ja kinuski pysyy kasassa lasin pohjalla. Kaada hiukan jäähtyneenä kakun päälle. Viimeistele sormisuolalla.

12 muffinssia

1 dl mangososetta 1 dl vettä 100 g pehmeää, kivetöntä taatelia 2 rkl hunajaa 1 prk (200 g) Valio kermaviiliä & rahka 2 munaa 3/4 dl kaakaojauhetta 2 dl spelttijauhoja 1 tl leivinjauhetta ½ tl ruokasoodaa 50 g laktoositonta tummaa suklaata 1. Laita mangosose, vesi, taatelit ja hunaja kulhoon. Soseuta tasaiseksi.

Lisää kermaviili ja munat. Sekoita.

2. Yhdistä kuivat aineet. Nostele taikinan joukkoon. Lisää lopuksi rouhittu suklaa.

3. Jaa taikina muffinivuokiin.

4. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa 18 min.

kie Yksi coo sisältää ia 3 g. proteiin

KAAKAONIBSICOOKIET PROTEIINILISÄLLÄ

16 kpl

150 g Valio Eila® voita 1 1/4 dl ruokokidesokeria 1 muna 2 dl vehnäjauhoja 1 dl Valio PROfeel® heraproteiinilisää vaniljainen

1/2 dl kaakaonibsejä 2 rkl kaakaojauhetta 1/2 tl leivinjauhetta PINNALLE 1–2 rkl kaakaonibsejä 1–2 rkl mantelirouhetta 1. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää muna hyvin vatkaten. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita rasva-sokerivaahtoon.

2. Muotoile taikinasta tanko, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin kovettumaan.

3. Leikkaa tanko 16 viipaleeksi ja nosta ne väljästi kahdelle leivinpaperilla päällys­ tetylle pellille. Litistä kädellä.

4. Ripottele päälle kaakaonibsejä ja pähkinärouhetta. Painele kevyesti, niin rouheet tarttuvat tiukemmin.

5. Paista 200 asteessa uunin yläosassa n. 10 min, riippuen keksien paksuudesta.

6. Nauti kylmän maidon kera.

MAITO JA ME * 53

U U T T A V A L I O LT A

Paras pizza syntyy mozzarellasta

P

izza on suomalaisten toiseksi suosituin ruoka.

Eikä suotta. Se maistuu hyvältä, ja kokkailuun voi osallis­ tua koko perhe.

Mozzarella on tutkitusti pa­ ras pizzajuusto. Sen salaisuus on tapa, miten juusto käyttäytyy pais­ tettaessa.

Valio tuo kauppoihin markki­ noiden ainoan suomalaisesta mai­dosta valmistetun kypsytetyn mozzarellan. Valio Koskenlaski­ ja® pizzamozzarella juustoraaste ja juustoviipaleet taipuvat pizzan lisäksi moniin muihin uuni­ ruokiin.

Perinteinen Valio Kosken­ laskija® sulatejuusto saa talven kunniaksi uutta makua aidosta, vahvasta valkosipulista.

Kokeile talvisiin keittoihin, uuniruokiin ja kastikkeisiin.

Pakkauskoko 150 g. Valmis­ taja: Valio Vantaa

Lisää Valion kevättalven uutuuksia: www.valio.fi/ tuotteet/haku/ uutuudet

54 * MAITO JA ME

Nyt mifunoidaan intialaisittain

V

iime syksyn superuutuus Valio MiFU® tulee nyt itämaisella twistillä.

Valio MiFU® Intian curry lisää lempeän mausteista makua arjen tuttuihin ja vähän uudempiinkin suosikkiruokiin. Intialaisilla maus­ teilla, kuten currylla ja inkiväärillä, maustettu Mifu on loistava arjen valinta, sillä siinä on rasvaa vain 3 %, josta tyydyttynyttä rasvaa ainoastaan 0,2 %.

Proteiinia ruokarakeessa on 14 g/100 g. Laktoosittomana, gluteenittomana, soijattomana ja kananmunattomana suomalaisesta maidosta valmistettu Mifu sopii myös moniin erityisruokavalioihin. Pakkauskoko 330 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki

Keväistä makua kakkuihin

P

identyvät päivät ja lisääntyvä auringon ­valo. Talvi ja kevät ovat täynnä erilaisia juhlanaiheita. Ja mi­ käpä kruunaisi juhlan paremmin kuin kaunis kakku tai herkullinen piirakka.

Valion helmikuun uutuudet tarjoavat inspi­ raa­­tiota leipureille. Kevään kunniaksi mauste­ tussa rahkassa mais­tuvat nyt raikas sitruuna ja trendikäs laku. Maittava makupari tarjoaa uutta inspiraatiota juhlapöytään ja taipuu monenlaisiin keväisiin kakkuihin, kääretorttuihin ja piirakoihin. Pääsiäisen jälkkäripöytä­ kin saa sitruunaisella lakritsirahkalla uuden ulottuvuuden. Pakkauskoko 200 g. Valmis­taja: Valio Seinäjoki

U

usista vadelman- ja kinuskinmakuisista Valio Viola® tuorejuustoista syntyvät hurmaavat herkut vaikkapa ystävänpäivän illanistujaisiin tai vappupiknikille. Makea tuorejuusto maistuu ihanalta myös sellai­ senaan esimerkiksi keksin päällä – se on siis piristävä lisä juhlapöydän juusto­ tarjottimelle. Pakkauskoko 200 g. Valmistaja: Valio Joensuu

VALIO OY

Valio raikasti ruokakerman ja kermaviilin rahkalla Valion uusilla &Rahka tuotteilla tuttuihin ruokiin saa helposti uutta makua ja täyteläisyyttä. Valio ruoka­ kerma & rahkassa ja Valio kermaviili & rahkassa, joissa rahkaa on 20 %.

H

yvinvointi ja terveys ovat tä­ män hetken tärkeimpiä trendejä Suomessa ja Pohjoismaissa. Arjen ruoan­laitossa kasvanut kiinnostus hyvinvointia ja terveyttä kohtaan näkyy muun muassa niin, että kerman kaltaisten perinteisten ruoanvalmistustuotteiden rinnalle etsitään uusia vaihtoehtoja. ”Rahkaa sisältävillä ruoanvalmistustuotteilla haluamme tarjota uudenlaisen ja helpon vaihto­ ehdon kotikokeille. Sekä Valio ruokakerma & rahkaa että Valio kermaviili & rahkaa voi käyttää aivan kuten perinteistä ruokakermaa ja kerma­ viiliäkin, mutta uutta on rahkan tuoma raikas maku ja täyteläinen rakenne”, kertoo ruoan­ valmistustuotteiden kategoriapäällikkö Anu Kalliokoski.

Valion kuluttajatestissä yli puolet vastaa­jista piti Valio kermaviili & rahkaa ja Valio ruoka­

kerma & rahkaa parempina kuin muita, vastaa­ vassa tilanteessa käyttämiänsä tuotteita (3/2016, N=112). ”Kiinnostavimpina ominaisuuksina pidettiin tuotteiden raikkautta, proteiinipitoisuutta ja lak­ toosittomuutta”, Kalliokoski jatkaa.

Valio kermaviili & rahkaa ja Valio ruoka­­kerma & rahkaa voi käyttää kylmään ja lämpi­ mään ruoan­­laittoon aivan kuten perinteistä ker­ maviiliä ja ruokakermaakin. Rahkan ansiosta ruokien makuun tulee kuitenkin lempeää raik­ kautta ja koostumukseen täyteläisyyttä. ”Täyteläinen maku syntyy kolmen perusmaun eli suolaisen, makean ja happaman yhdistelmäs­ tä. Usein happamuus unohtuu maustamisessa, jolloin makuelämyksestä puuttuu viimeinen silaus. Lempeän happamilla Valio &Rahka tuot­ teilla ruoan maku täydentyy helposti. Kun perus­ maut ovat tasapainossa, pääsevät myös raakaaineiden omat maut paremmin esille”, tuote­ kehittäjä Juha Huumonen vinkkaa.

Ravintoarvoiltaan parempia vaihtoehtoja arki­ ruoanlaittoon etsiviä ilahduttaa Valio kermaviili & rahkan tavallista korkeampi proteiinipitoisuus ja täyteläinen rakenne vähemmällä rasvalla. Pro­ teiinia tuotteessa on 5 g/100 g ja rasvaa ainoas­ taan 3 g/100 g, minkä ansiosta tuotteella on Sy­dänmerkki. Myös Valio ruokakerma & rahka sisältää proteiinia 5 g/100 g. Rasvaa tuotteessa on 10 g/100 g. Molemmat tuotteet ovat laktoo­ sittomia.

TE KSTI JA ANA KI ESI L ÄI NEN

Katso Valio &Rahka reseptejä•• www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/valio-rahka-tuotteilla-helposti-uutta-makua-ruoanlaittoon MAITO JA ME * 55

- M I F U C U R RY -

MAINOS Valion oma

VAIHTELUA RUOANLAITTOON.

SOPII SINNE MINNE KANAKIN.

valio.fi/mifu 56 * MAITO JA ME

LE M P E Ã&#x201E; N M AU STE IN E S U U UTU

AN R I I T LY P S Y U AAM

Hintojen voimakas vaihtelu tuli jäädäkseen

V

uosituhannen alussa EU:ssa teh­ dyt politiikkamuutokset johtivat siihen, että teollisuustuotteiden, kuten voin ja maitojauheen, hin­ tojen heilahtelusta on tullut py­ syvä ilmiö EU:n sisämarkkinoilla. Viennistä saa­ tavat tulot seuraavat maailmanmarkkinahintoja, sillä vientituet poistettiin ja sisämarkkinoiden tukiverkkoa alennettiin. Vaikka EU:ssa tuotetusta maidosta 89 prosenttia käytetään sisämarkkinoil­ la, seuraavat sisämarkkinoiden hinnat globaaleja noteerauksia. Maitokiintiöistä luopuminen ja sitä seurannut tuotannon voimakas kasvu on vain vah­vistanut ilmiötä.

Vaikka maitovalmisteiden kysynnän arvioi­ daan kasvavan nopeammin kuin tarjonnan, hinnat reagoivat jatkossakin maailmantalouden kehitykseen, sääilmiöistä johtuviin tuotannon määrään vaihteluihin ja poliittisiin päätöksiin.

Hintojen voimakas vaihtelu on arkipäiväistynyt.

2010-luvulla maidontuotanto on kasvanut tärkeimmissä vientimaissa yli 30 miljardia kiloa, mistä määrästä EU:n jäsenmaiden osuus on reilusti yli puolet. Tuotannon voimakas kasvu erityisesti Euroopassa yhtäaikaisesti Venäjän vasta­pakotteiden ja Kiinan hidastuneen tuonnin kans­sa johtivat tavallista pidempään kriisiin maitomarkkinoilla.

Koska viime syksynä tuotanto supistui niin Euroopassa kuin Oseaniassakin, hinnat vah­vis­­ tuivat. Voin kysyntä oli ennen vuoden vaihdetta erityisen voimakasta ja hintanoteeraukset ehtivät käydä 4,50 eurossa.

Huippu on kuitenkin tällä kertaa ohitettu ja ostajat rajoittavat ostomääränsä vain välittömään tarpeeseen. Sen sijaan rasvattoman maitojau­heen hinta ei noussut yhtä voimakkaasti, sillä EU:n varastoissa on kriisin aikana kertynyttä varastoa 355 miljoonaa kiloa odottamassa pääsyä markkinoille.

Euroopan komissio arvioi analyysissään, että alkutalvesta tuotanto EU:ssa supistuu edelleen,

mutta huhti-kesäkuussa, maidon huipputuotan­ non aikana, maitoa tuotetaan yhtä paljon kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Loppuvuodesta maidontuotanto tulee kasvamaan edellisvuoteen verrattuna. Ennusteen mukaan maitoa tulisi noin 0,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

USA:ssa maidontuotanto kasvaa entiseen tahtiin noin 2 prosentin vuosivauhtia. Sen sijaan Oseanian tuotanto on edelleen viime vuoden alapuolella, mutta tilanne saattaa korjaantua ensi syksynä seuraavalla tuotantokaudelle.

R I I T TA B R A N D T Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

"Tarvitaan tervettä kysyntää maailmanmarkkinoilla."

Euroopassa tuotanto siis kasvaa vuoden alun jälkeen viime vuoden tasoon, mutta kasvutahti koko vuotta ajatellen näkyy pysyvän maltillisena.

Tulevaisuutta arvioitaessa erilaiset ympäristö­ vaatimukset, kuten fosfori-, nitraatti- ja ammo­ niakkirajoitteet, hidastavat tuotannon kasvua EU:ssa. Viime vuoden maitomäärä aiheutti vaka­ van häiriön ja maitoa tulee siis vähintään sama määrä. Tarvitaan tervettä kysyntää maailman­ markkinoilla, jotta hinnat eivät lähtisi laskuun.

Venäjän vastapakotteet ovat voimassa ainakin tämän vuoden loppuun saakka, joten sieltä ei ole tiedossa vetoapua. Lisäksi alhainen öljyn hinta syö öljyntuottajamaiden ostovoimaa. Onneksi Kiinan, muiden Aasian maiden ja joidenkin Afri­ kan ja Lähi-idän maiden kysynnän arvioidaan kehittyvän suotuisasti.

Teollisuustuotteiden ja varsinkin voin hinnan kehitys on mahdollistanut tuottajahinnan vahvis­ tumisen useissa EU-maissa. EU:ssa keskimää­ räinen hinta on ollutkin hyvin alhainen. Vuonna 2015 se oli 30 sentin tuntumassa ja vuonna 2016 alle 30 senttiä vajoten touko-elokuussa 26 sentin tuntumaan. Onneksi maidon tuottajahinta ei mis­ sään vaiheessa ole Suomessa mennyt yhtä alas.

Venäjän pakotepolitiikan tuoman muutoksen jälkeen hinta on vaihdellut 36:n ja 39 sentin välillä. Vakaan hinnan politiikassa on siis sen jälkeen onnistuttu ja ero EU:n keskimääräiseen on 2010-luvulla ollut keskimäärin 9 senttiä.

MAITO JA ME * 57

N TA A A V TA IOLLA VA L

Kasvo Petteri Tahvanainen, 35, maidonkeräilyn kehityspäällikkö, Valio Oy

58 * MAITO JA ME

Valio KAMU maidonkeräilyn luottokaveri T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA J U H A VA L K E A J O K I

TYÖNI VALIOLLA Vastaan Valiolla maidonkeräilykalus­ ton kunnossapidosta, kehitystyöstä ja kalustoinves­toinneista. Valiolla on ajossa 85 maitoautoa, ja osuuskunnat omistavat lisäksi 12 vara-autoa. Valio vastaa osuuskuntien maidonkeräily­ kaluston kunnossapidosta. Kaluston huollot ja korjaukset tekee Valion teh­ taiden kunnossapito.

Työhöni kuuluu myös maitoraakaaineiden siirtokuljetusten suunnitte­ luun ja ohjaukseen osallistuminen kahden viikon päivystysjaksoissa.

VALIO KAMU KEHITTYY Valion maitoautot ovat vuorokaudessa liikkeessä keskimäärin 21 tuntia ja yhteensä kilo­metrejä kertyy vuodessa lähes 23 miljoonaa. Maidon hakuker­ toja tiloilta on vuodessa noin 1,1 mil­ joonaa ja kerättävä kokonaismaito­ määrä 1,860 miljardia litraa.

Valiolaisen maidonkeräilyn tekee Euroopan mittakaavassa edelläkävi­ jäksi Valio KAMU -maidonkeräily­ järjestelmä, johon kuuluvat säiliö­ rakenteissa oleva tekniikka sekä ympärillä olevat tietojärjestelmät.

Valio KAMU -järjestelmän ansiosta pystymme kehittämään maitotila­ yrittäjien tarpeisiin maitotilan toimin­ taa tukevia palveluita yhteistyössä Valion aluelaboratorion kanssa.

Viemme valiolaista maidonkeräilyä ja toimintatapoja eteenpäin yhteis­työssä Valion Viron toimintojen kans­ sa. Siellä maidonkeräilyssä on käytös­ sä myös Valio KAMU -järjestelmä.

Liikenneviraston, paikallisten ELY-keskusten ja muiden yhteistyö­ tahojen kanssa olemme mukana Maitotie -pilotissa, joka on käynnisty­ nyt Osuuskunta ItäMaidon omistaja­ yrittäjien aloitteesta. Tavoitteena on

turvata maidon keräilyketjun toimin­ tavarmuus ja samalla liikennettä sekä sen sujuvuutta alemmassa tieverkos­ tossa. Maitoauton kuljettaja raportoi Valio KAMU -järjestelmän kautta tiel­ lä olevista poikkeus­tilanteista tielii­ kennekeskukseen, josta käynnistetään tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet.

10 000 KILOMETRIÄ PÄIVÄSSÄ Maitoraaka-aineiden siirtokuljetuk­ silla turvataan tehtaiden tuotanto­ prosessit. Oikeita jakeita on oltava eri tehtailla niin, että tuotteiden valmis­ tus sujuu tuotantoaikataulujen mu­ kaisesti. Tehtaiden välillä kuljetetaan noin 40 eri jaetta reilun 10 rekan voi­ min 24/7. Maitoraaka-aineita siirre­ tään vuodessa tehtaiden välillä noin 300 miljoonaa litraa.

Kuljetustiimimme huolehtii mai­ donkeräilyn reittisuunnittelusta ja raakamaidon ohjauksesta tehtaille.

Itse vastaan omalla operatiivisella ohjausvuorollani maitoraaka-aineiden siirroista kahden viikon jaksoissa.

Ohjausvuoro on ympärivuorokauti­ nen ja muutostarpeita kuljetussuun­ nitelmaan tuleekin kaikkina vuoro­ kaudenaikoina.

TYÖURANI Aloitin työt Valiolla vuonna 2008.

Sitä ennen työskentelin kul­jetusalalla ja metsäteollisuudessa. Valiolla olen vastannut maidon­keräilykaluston kunnossa­pidosta Joensuun ja Lapin­ lahden alueella.

Vuonna 2012 tarjoutui tilaisuus lähteä projektipäälliköksi Valio KAMU -järjestelmän kehitystyöhön, ja vuodesta 2016 olen työskennellyt nykyisessä tehtävässäni. Yritys on tarjonnut minulle mahtavan kehitys­ polun mittavassa projektissa.

TYÖNI HAASTEET Kuljetuspuolella on paljon muuttuvia tekijöitä, joihin ei voi itse vaikuttaa vaan niihin on sopeuduttava. Työtapo­ ja ja laitteistoja kehitettäessä muutos­ vastarinta antaa sopivasti haasteker­ rointa asioiden läpiviemiseen, mutta myös kehittää kokonaisuutta oikealla tavalla.

MITEN TEEMME PARASTA Etsimme koko ajan uusia, rohkeita ja inno­va­tiivisia ideoita, joilla paran­ taa toimintatapoja – yhteistyössä laa­ jan sidosryhmäverkoston kanssa.

Maidonkeräi­lyssä työskentelevä porukka on poikkeuksellisen jousta­ vaa – teemme työtä kellonaikoihin katsomatta. Kunnossa­pidossa on töissä varsinaista Valio­porukkaa.

PERHE JA VAPAA- AIKA Perheeseeni kuuluvat vaimo ja 5 lasta, jotka ovat 4–11-vuotiaita. Vaimoni on ammatiltaan ravintolan saliesi­ mies, joten perheen arki on kiireistä ja vaihdamme kotivastuuta lennosta.

Siksi otamme säännöllisesti yhteisiä irtiottoja arjesta matkustellen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Olen Joensuun Enosta kotoisin, mutta asumme Jämsässä. Moottori­ urheilu on lähellä sydäntäni. Olen mu­kana organisaatiossa, joka järjes­ tää autojen kehitystestejä rallin MM-sarjan tehdastalleille. Lisäksi käyn penkalla katsomassa ralleja Suomessa ja muissa maissa.

VALION SUOSIKKITUOTTEET Ykkö­senä on perinteinen Valion mai­to ja kakkosena Valio Aura® juusto.

MAITO JA ME * 59

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

HYVINVOINTIA VASIKOILLE VASIKKA-MASTER®-JUOMA-AUTOMAATTI • • • •

Juottaa Rajoittaa Seuraa Vieroittaa

FÖRSTERVASIKANJUOTTOAUTOMAATTI • Aito ja alkuperäinen Förster

FÖRSTER MILCHMOBIL +

Tunnistaa E-merkillä tai pantatunnistimella

• 120 ja 200 L • Automaattinen pesutoiminto • Lämmitysteho 4,5 kW/400 V

UUTUUS !

UUTUUS !

• • • •

HDPE Etuaita polymeeripinnoitteella Oviaukossa etuverho Iglun mitat: kork. 140 cm, lev. 120 cm, pit. 170 cm • Aitaus lev. 120 cm, pit. 147,5 cm • Sis. juottosanko, vesisanko ja rehuastia

JAKOVAUNU 110 L • • • • • •

Tilavuus 110 L 240 V sekoitinmoottori Isot 40 cm renkaat 40 mm tyhjennyshana Korkeus 112 cm, leveys 61 cm Paino 21 kg

• Materiaali HDPE • Mitat: pit. 194 cm, lev. 135cm, kork. 122 cm • Voidaan asentaa yksittäin, riviin tai kahteen riviin • Sis. juottosanko, vesisanko, tuttipullo, rehuastia

UUTUUS !

LAC® vasikkahalli • Mitat lev. 2 m, pit. 3 m, kork. 1,7 m • Jopa 6 vasikalle, myös isompia kokojoja saatavana

UUTUUS !

UUTUUS !

LAC® karjahalli • Mitat lev. 6 m, pit. 6 m, kork. 3,7 m • Vahvistetut kaksoiskaaret • Aitaosan korkeus 1,5 m

MYYNTI: VALMAKAUPAT

www.finnlacto.fi • 064 210 300