Maito ja me 1 2019

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 1 — 2 0 1 9

RUISTA SÄILÖREHUKSI

3 X HYVÄ NURMISATO 20 heidin taitto.indd 1

JUURISTO & HIILI 22

ULKONA TALVELLA 30 13.2.2019 14.55

Maidontuotannon uusi aikakausi on alkanut

Lely Astronaut A5 -lypsyrobotteja on toiminnassa jo useilla tiloilla Suomessa. Lähde tutustumiskäynnille.

Kysy lisää myyjiltämme. Yhteystiedot www.nhk.fi

heidin taitto.indd 2

13.2.2019 14.55

9 1 0 2 — 01

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a REHUNTUOTANTO

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Alkutuotantojohtaja ...…………….………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 Ruista lehmille....................................….12 Paali- ja siilorehujen laatuerot ...........18 12

49

Kolme hyvää nurmisatoa....................20 Juuristo ja hiilensidonta......................22 Kasvuston optimaalinen rakenne....24 Ajankohtaista vastuullisuuslisästä..26 Pitoisuuspienryhmä.........................…29 Me yrittäjät....…........................….…...…30

36

Globaalit maitomarkkinat ...….........…32

50

Hallituksen puheenvuoro……..….....…35 Työterveyshuolto ...….....................……36 Työ ja terveys ...…............................……38 Nasevasti ...…...................................……39 Talous..….…...................................…………41 Kysy asiantuntijalta …..…..…….…………42

30

Kysy eläinlääkäriltä ..….......……..….……43

55

Laboratoriossa ………......................……44 Koneklinikka ...…..............................……46 Ilmastoseminaari……….……………………49 Hiiliviljelijän vuosi……….............…………50 Uutuuksia ….................………………………53 Arkiruoka ….................………….……………55 Riitan aamulypsy ............................……57

58

Tavataan Valiolla ..……….............….……58

R PÄ

ISTÖME

R KK I

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Johanna Heinonen, Heidi Huttunen, Jaana Kiljunen, Ari Mäkelä, Ilkka Pohjamo, Taina Voutilainen Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 24.4.2019.

MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO: maitojame.fi

YM

44

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0428

MAITO JA ME * 03

heidin taitto.indd 3

13.2.2019 14.56

P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Kohti hiilineutraalia maitoketjua

N

urmen ja maaperän kyky sitoa hiiltä on maidontuotannossa ilmasto­ keskustelun ratkaisujen ytimessä.

Professori Perttu Virkajärvi kertoo sivuilla 22−23 nurmien hyvän hiilen­ sidontapotentiaalin perustuvan kolmeen tekijään: nurmi hyödyntää tehokkaasti koko kasvukauden yh­ teyttämiseen, sen juuristo on laaja, ja maata muoka­ taan nurmiviljelyssä vähemmän verrattuna muiden kasvilajien viljelyyn. Kun nurmea siis hoitaa hyvin ja sopivalla intensiteetillä, se tuottaa suuren sadon, johon sitoutuu runsaasti hiiltä. Tämä on yksi tila­ tason keinoistamme nautakarjan ilmastopäästöjen − erityisesti metaanintuotannon − kompensointiin.

Toivomme kaikkia tilojamme mukaan tärkeään työhön!

Valio tavoittelee maidon hiilijalanjäljen pienentä­ mistä nollaan tutkimuksen, innovaatioiden ja tilapilottien avulla. Tarkoituksemme on kerätä, tutkia ja jakaa parhaita käytäntöjä tilatyöhön muun muas­ sa nurmen ja maaperän hiilensidonnan parantami­ seksi sekä eläinten rehunkäyttökyvyn ja ilmastoystä­ vällisten ruokintateknologioiden kehittämiseksi.

Tavoitteena on suomalaisen maatalouden kannatta­ vuuden ja vientikilpailukyvyn parantaminen.

Sivuilla 50−51 maitotilayrittäjä Heikki Salomaa kertoo BSAG:n Carbon Action -koulutuksen opeista.

Valioryhmän omistajayrittäjille räätälöidyssä hiili­ viljelykoulutuksessa pureudumme oppien parhai­ siin, maitotiloille sopivimpiin paloihin.

Tervetuloa hiiliviljelijäksi!

ANU ARTJOKI P äätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 4

13.2.2019 14.56

AJA

HT NKO

AIST

A

Lantabiokaasu edistämään vähähiilistä liikennettä

E

duskuntavaalit lähestyvät ja eri puolueiden vaalitavoitteet alka­ vat olla selvillä. Kuten odotet­ tua, politiikan painotukset, ta­ voitteet ja erityisesti käytännön keinot vaihtelevat melkoisesti puolueesta toi­ seen. Yksi on kuitenkin kaikille yhteinen, nimit­ täin ilmastokysymys.

ja taajamien energiapitoiset sivuvirrat eivät tule riittämään kuin osaksi.

Maatalouden sivuvirroista määrällisesti tär­ kein on lanta. Sitä syntyy maitoketjussa 2−3 ker­ taa enemmän kuin maitoa. Sen yhteenlaskettu energiamäärä on suuri, mutta se on laimeassa muodossa.

Teknologia lantabiokaasun ja sivutuotteena Hiilineutraali Suomi siintää kaikilla horison­ syntyvien kiertolannoitteiden keskitettyyn val­ tissa, mutta aikaraja sen saavuttamiseksi vaih­ mistukseen on olemassa. Taloudelliset edellytyk­ telee. Hurjimmat visiot asetta­ set laajamittaisen lantabiokaasun vat tavoitteeksi vuoden 2030 tuotannolle vähähiilisen liiken­ teen tarpeisiin puuttuvat vielä. ja maltillisimmat vuosisadan Jos politiikan tavoitteeksi ase­ puolivälin. Tavoitteiden keski­ "Lantabiokaasun tetaan vähähiilinen liikenne, lan­ arvona olisi vuosi 2040, joka tuotantoa tabiokaasun tuotantoa kannattai­ sekin on todella pian. si ehdottomasti tukea nykyistä Kovan tavoitteen tueksi tar­ kannattaisi vitaan kipeästi keinoja. reilummin. Lantabiokaasusta tukea reilusti." saadaan hajautetusti tuotettua Liikenne- ja viestintäminishelposti myös sähköä verkkoon, teriö (LVM) on mietinnös­ joten ei tarvitse miettiä sitäkään, sään tullut siihen tulokseen, minkälainen moottori pellin alla vie kulkupeliä eteenpäin. että liikennepolttoaineiden biosekoitevelvoitetta hilataan aiottua nopeammin ylöspäin. Tämän Valioryhmässä on melkoinen logispolun päässä on fossiilisten polttoaineiden kate­ gorinen kielto. Tämä avaa maatalouden sivuvir­ tinen osaaminen sekä maidonkeräi­ roille, kuten lannalle, isoja mahdollisuuksia. lyssä että tuotteiden jakelussa asiak­ kaille. Ensimmäinen biokaasulla Miten LVM:n visioon voidaan päästä? Kes­ kustelu vaihtoehtojen, esimerkiksi sähkön, bio­ toimiva jakeluauto on ollut pilotti­ kaasun ja biodieselin välillä käy juuri nyt kuu­ käytössä pääkaupunkiseudulla viime mana. Tämä kädenvääntö vaihtoehdoista tai­ syksystä lähtien. taa olla täysin turhaa: kaikkia keinoja tarvitaan Helmikuun alussa aloitti maidon­ ja nopeasti. Ilman aktiivisia toimia fossiiliauto keräilyssä aivan uudella teknologialla toimiva keräily-yksikkö, jonka pää­­­ei tule väistymään, sillä Suomi on suurien etäi­ syyksien maa ja yhteiskunta ei toimi ilman ku­ käyttö-voimana on nesteytetty biomipyöräliikennettä. kaasu. Tämä on osoitus siitä, että polku vähä­hiiliseen liikenteeseen Biokaasua tarvitaan vähähiilisen liikenteen vaatii paljon yksittäisiä vastuullisia osaratkaisuna LVM:n vision mukaan todella tekoja eri toimijoilta. paljon lisää. Tämä tarkoittaa, että maatalou­ Vähähiilinen liikenne on iso mah­ den sivuvirtoja on saatava laajamittaisesti bio­ dollisuus karjataloudelle ja tässä laitosten syötekäyttöön. Elintarviketeollisuuden muutoksessa kannattaa olla mukana!

JUHA NO U S IA INEN A lkutuo ta nto - j a maidonha nk i nta­j o hta j a , Valio Oy Twitter : @ JuhaNo us i a i ne n

MAITO JA ME * 05

heidin taitto.indd 5

13.2.2019 14.56

UUTISET AN U ARTJO KI

Valmakauppaan vaakakaupoille!

O

HE IDI KU IVA J Ä R V I

suuskuntien Valma­ kaupat, Valio Artturi® -tiimi ja omistajayrit­ täjistä koostuva pienryhmä sel­ vittävät vaakalaitteiden yhteis­ hankintaa valiolaisille maitotiloille. Ensisijainen tarve on ajoneuvo- ja etukuormaaja­ vaaoille esimerkiksi säilörehun tai viljan punnitsemiseen. Etu­ kuormavaa’an käyttäminen helpottaa ja vähentää ajoa seos­rehua tehdessä ja mahdol­ listaa pyöröpaalien mittaami­ sen. Erilaisten tarpeiden lisäksi kiinnitetään huomiota mittaa­ misen helppouteen sekä vaa’an käyttöön ja huoltoon. Tekstin kirjoittamisen aikaan tammi­ kuun loppupuolella, selvitys on vielä kesken. Valma­kaupat informoivat maitotilayrittäjiä, kun asiasta on lisää tietoa.

Osuuskunta Länsi-Maidon uudet maitotilayrittäjät vierailivat Valiolla tammikuussa. Kaikkiaan yrittäjiä oli perehdyttämispäivillä noin 130.

Uudet omistajayrittäjät tutustuivat Valioon Valioryhmässä maidontuotannon aloittaneet yrittäjät vierailivat Valiolla.

P

erehdyttämispäivillä 23.−24.1.2019 uusille yrit­ täjille avataan Valion ja maidonhankintaosuuskuntien toi­ mintaa ja kerrotaan maitosektorin ajankohtaisista aiheista. Päivillä yrittäjät voivat verkostoitua kolle­ goiden kanssa ja keskustella Vali­ on toimivan johdon ja hallinnon kanssa. Päivät keräsivät Helsin­ kiin noin 130 omistajayrittäjää.

Kaksipäiväisessä tilaisuudessa

Sr-tuotantokustannuslaskuri

@piima_the_ holstein_calf Hello! I'm piimä and I’m from Finland.

I'm holstein bovine and 5 months old.

I love snow and run in the yard! And of course I love mineral and AIV fodder. #valiomaitoa @valiofi

S

äilörehun tuotantokus­ tannus on keskeisin mai­ dontuotannon kustan­ nuksiin vaikuttava tekijä. Valio Artturi® säilörehun tuotantokus­ tannuslaskuri on työkalu, jolla sel­ vität säilörehun tuotantokustan­ nukset. Laskuri on tehty yksin­ kertaiseksi, matalan kynnyksen työkaluksi Excel-pohjaan. Taulu­ kon kaavat on suojattu salasanal­ la, mutta halutessasi saat muo­ kattua niitä suojauksen salasanal­ la artturi.

Laskuri on Valman Valio Arttu­ ri® -osiossa > Laskurit

puhuivat Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Valion hallituk­ sen puheenjohtaja Vesa Kaunisto, Valion alkutuotanto- ja maidon­ hankintajohtaja Juha Nousiainen, juustojen, jauheiden ja lastenruo­ kien tuotekehitysjohtaja Harri Kallioinen ja tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta.

Ensimmäisen päivän yrittäjät perehtyivät Valion toimintaan, toi­ sen päivän he viettivät osuuskun­ tien omien aiheiden parissa.

Lue lisää ja katso kuvat: www.maitojame.fi/sections/ ajankohtaista

Uudet nurmisiemenseokset

V

alio CARBO® on Valmakaupan uusi satoisa nurmisiemenseos, joka edistää hiilen sitoutumista maaperään. Se on pitkäikäinen, syväjuurinen, ja seoksella on lypsylehmille hyvä ruo­ kinta-arvo ja maittavuus.

Valio CARBO® -nurmiseos: 35 % Rubinia-timotei, 15 % Uula-timotei, 20 % Karolina-ruokonata, 15 % Valt­ teri-nurminata, 3 % Sw Hebe-valko­ apila, 12 % Sw Yngve-puna-apila.

Valio CARBO® -täydennyskylvöseos: 40 % Rubinia-timotei, 15 % Uula-timotei, 30 % Riikka-englan­ ninraiheinä, 5 % Sw Hebe-valko­ apila, 10 % Sw Yngve-puna-apila.

06 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 6

13.2.2019 14.56

UUTISET

Matka maidon historiaan -näyttely on esillä Suomen maatalousmuseo Saran vaihtuvien näyttelyiden tilassa 26.1.-22.12.2019.

HEIDI KUIVAJÄR V I

Matka maidon historiaan -näyttely Sarassa

V

alio Oy ja Sarkamuseon yhteistyössä toteuttama, maitoa ja maidonjalostuksen historiaa käsittelevä Matka maidon his­ toriaan -näyttely kertoo moder­ nilla otteella maidon historiasta 1800-luvulta tähän päivään.

Loimaalla sijaitsevan näyttelyn avajaiset olivat 25.1.2019.

Tutustu Sarka-museoon: www.sarka.fi

Helppoja ja huolettomia sonnivalintoja Faban ja VikingGeneticsin yhteiset, kansainväliset sonniryhmät on tehty helpottamaan sonnivalintoja. Ryhmiin valitaan parhaista sonneista kunkin ryhmän vaatimukset parhaiten täyttävät yksilöt.

Sonniryhmien avulla löydät aina vaivatta tavoitteitasi vastaavat huippusonnit.

Ominaisuusryhmäsonnit löydät Faban verkkokaupasta: webshop.faba.fi

heidin taitto.indd 7

13.2.2019 14.56

UUTISET

Valio Luomu™ biokaasumaidonkeräysauto liikkeelle

Valion hallitus vuonna 2019

V

H

alion hallintoneuvosto vahvisti kokouksessaan 11. joulukuuta 2018 hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen jäsenet. Valion hallitus jatkaa entisessä kokoonpanossa.

Valion hallituksessa on neljä maitotilayrittäjäjäsentä, hallituksen puheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Vesa Kaunisto Vetelistä.

Valio-konsernin hallitus 2019: Maanviljelijä Vesa Kaunisto, Veteli.

Maanviljelijä Jarno Kämäräinen, Kiuruvesi.

Maanviljelijä Sauli Lähteenmäki, Rusko.

Maanviljelijä Pentti Suokannas, Askola.

heidin taitto.indd 8

VA LIO OY

VA LIO OY

elmikuun 2019 alusta aloitti toimintansa Valio Luomu™ -tuotteiden valmistukseen käytettävää maitoa keräävä maidonkeräy­ sauto, jonka käyttövoimana on LBG eli nesteytetty biokaasu. Biokaasuauto pienentää maidon keräilyn aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja liittyy myös kiertotalousajatteluun: Valion tuotanto­ prosessin hävikkijakeesta valmistetaan biokaasua.

LBG-maidonkeräilyauto kerää vajaat 10 % kai­ kesta Valio Luomu™ maidosta ja kiertää eteläisen Suomen keräilyreitillä.

13.2.2019 14.56

TULOSSA

Artturi Urakoitsija- ja säilörehuntekijöiden päivät

V

alio Artturi® ja Eastman AIV järjes­ tävät 20.-21. maaliskuuta 2019 kou­ lutuspäivät urakoitsijoille ja säilö­ rehun tekijöille Sokos Hotel Tahkossa Tahko­ vuorella.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki Valmassa. Lisätietoja saat myös Valio Arttu­ ri® -Facebook-ryhmässä.

Tervetuloa mukaan!

Hiiliviljelijöiden koulutukset starttaavat

V

alio ja Baltic Sea Action Group kouluttavat vuosien 2019−2020 aikana 200 valiolaista maitotila­ yrittäjää hiiliviljelijöiksi perustuen BSAG:n Carbon Action -hankkeessa saatuihin tulok­ siin. Koulutuksissa opiskellaan lisää keinoja nurmen hiilensidontaa tiloilla.

Ensimmäinen koulutus pidetään Kala­ joella 16.−17.4.2019. Toinen koulutus järjes­ tetään syksyllä 2019.

Tutustu ohjelmaan Valmassa Valio Artturi® -osiossa ja ilmoittaudu mukaan!

Maittavan rehun

säilöntään

Nyt ennakkohintaan!

Erinomaiset riippumattomat tulokset Josilac® grass

Josilac® extra Josilac® classic

Josilac® ferm

Josilac® combi

• Taloudellinen vaihtoehto • Jälkilämpene- • Paras pH:n alentaja, – jopa 50 tn rehua misen ehkäisyyn sisältää entsyymejä • Suositellaan säilörehulle, myös luomuti- • Suositellaan säilöjonka kuiva-ainepitoiloille L rehulle, jonka kuivasuus on 25-40% ainepitoisuus on 2540% L • Ehkäisee tehokkaasti hiivojen ja homeiden kasvua, tehokas jälkilämpenemisen ehkäisyyn • Suositellaan rehulle, jonka ka-pitoisuus on 30-60%

• Alentaa tehokkaasti pH:ta ja ehkäisee jälkilämpenemistä • Nurmi-, kokoviljaja maissisäilörehulle, säilöheinälle, murskeviljan säilöntään

(Huom. Ilman väriainepussia.)

Lue lisää:

Kiristekalvot ja pyöröpaaliverkot vielä ennakkohintaan!

Kiristekalvo Toimi • Valkoinen, UV 125 Kly heti!

• 75 cm x 1500 m • Takuu 2 vuotta

Kiristekalvo

• 0,022 mm, 75 cm x 1700 m • 2-3 paalia enemmän/rulla • Saatavana valkoisena

Rondotex -pyöröpaaliverkot

• Myös 3600 m rullissa!

• Erinomainen toiminta kaikissa koneissa

Piippo -pyöröpaaliverkot

• Markkinoiden kovin vetolujuus ja korkea UV-suojaus!

Meiltä myös juomarehut!

Easymil Calfcare, 25 kg – soijaton!

@maitomika Ei se ole ku asennoitumis/ pukeutumiskysymys!

-31c näyttää Volvon mittari. #valiomaitoa @valiofi

heidin taitto.indd 9

• Herapohjainen esihapatettu juomarehu • Soveltuu hyvin käytettäväksi juottoautomaateissa • Käyttö voidaan aloittaa heti ternimaitokauden jälkeen Lue lisää www.lantmannenagro.fi

13.2.2019 14.56

Patentoitu muotoilu

DeLaval Patentoitu muotoilu

Jopa 10% nopeampi

Alipainetaso on korkeampi vetimen päässä ja matalampi suuosan kohdalla.

Erinomainen hieronta.

**

UUDIS TUNUT

Ote vetimestä pitävä mutta hellävarainen koko lypsyn ajan.

Pysyy oikeassa lypsyasennossa ilman ilmavuotoja koko lypsyn ajan.Maksimaalinen mukavuus.

Vähemmän irtoamisia.

Jopa

5%

Vähemmän utaretulehduksia.

Koskettaa vedintä täydellisesti koko ympärysmitaltaan.

Jopa

-12%

enemmän**

maitoa

tulehduksia*

Nopeampi maidonvirtaus.

* Kielin yliopiston tutkimus. Tulokset voivat vaihdella eikä niitä voida taata. ** verrattaessa DeLaval Clover™ -nännikumia aiempiin malleihin, tiedot peräisin pilottitiloiltamme, eivät sopimusperusteisia.

LYPSYVALMIS Pidä lypsylaitteisto puhtaana

VALKUAINEN RASVA MINERAALIT

A

BIOFILMI

Tuota Korkealaatuista maitoa • Alhainen kokonaisbakteeriluku • Ei jäämiä lypsyjärjestelmässä

ÄM

A

PÖ

TIL

AIK

• DeLaval-pesuaineet on valmistettu ja testattu toimimaan yhdessä DeLaval-laitteiston kanssa

IHM INE N

Pidennä laitteiston käyttöikää

SI VE

• Pienempi biofilmien ja maitokiven vaara • Bakteerit eivät kasva puhtailla pinnoilla

Tunnista pesun tärkeimmät haasteet

PESUAINEET

L

TO I M I N TA

Tutustu uudistuneeseen nestemäisten pesuaineiden valikoimaan ja lue lisää, mitä Lypsyvalmis tarkoittaa? www.delaval.com/fi/ratkaisumme/lypsy/kulutustarvikkeet/lypsyvalmis/ tai lataa esite tästä: www.facebook.com/delaval Maito ja Me 1.2019, ilm. 27.2.2019, 200 x 280.indd 1 heidin taitto.indd 10

www.instagram.com/delavalsuomi 21.1.2019 11:31:28 13.2.2019 14.56

TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

A

Resurssitehokkuutta ja lisätuottoja

V

alion vuosi 2018 näytti kokonai­ markkinahinnoista vahvasti riippuvaisten perus­ suudessaan tyydyttävältä. Ylitim­ jauheiden valmistusta mahdollisuuksien mukaan me liikevaihdossa edellisvuoden, enemmän lisäarvojauheisiin, joiden käyttökoh­ teista lastenruoat ovat parhaimpia esimerkkejä. mikä erityisesti kotimaan mark­ Taloudellisten seikkojen ja haasteiden rinnalla kinalla on hyvä suoritus tiukassa on käynnissä laaja ilmastokeskustelu, jota emme kilpailutilanteessa. voi ohittaa. Tavoitteemme on vakuuttaa kuluttajat Omistajayrittäjien näkökulmasta viime vuosi oli haasteita täynnä: maidon hinnan lasku, kui­ ja asiakkaamme siitä, että maanviljelijät ja maito­ vuus ja rehupula kurittivat talous ovat osa ilmastonmuutok­ entisestään tilojen taloutta. sen ja samalla tulevaisuuden ruo­ katurvan ratkaisua.

Niin Valiolla kuin maito­ Maitotilojen hiilinielujen ja tiloillakin olemme tehneet vai­ "Haluamme keuksista huolimatta pitkäjän­ -viljelyn kehittämisessä Valion teistä työtä kannattavuuden ja omistajayrittäjien rooli on erittäin tuoda uusia resurssitehokkuuden paranta­ tärkeä. Koko ketjun tulee osallis­ näkökulmia miseksi. Etsimme Valiolla jat­ tua hiilineutraalin maitoketjun ruoantuotannon kuvasti lisämahdollisuuksia eteen tehtävään työhön, jotta on­ nistumme yhdessä. toiminnan tehostamiseen sekä ilmastoHaluamme tuoda uusia näkökilpailukyvyn ja liiketoimin­ vaikutusten nan kannattavuuden paranta­ kulmia ruoantuotannon ilmasto­ arviointiin." miseen. Kolmivuotisen #2021 vaikutusten arviointiin. Ruoan­ Lisätuottoa -ohjelman puit­ tuotannon hiilijalanjäljen lasteissa käymme läpi kaikki Va­ kennassa on haasteena ja epäANNIK K A HU R M E Toimi tus j o hta j a , kohtana se, että ilmastovaikulion toiminnan eri osa-alueet.

Valio O y tusten arvioinnissa ei oteta huomioon ruoan EU:ssa maitojauheen interventiovarastot on Twitte r : @A n ni k ka Hur me ravitse­muksellisia arvoja, vaan hiilijalansaatu myytyä lähes tyhjiin. Globaaleilla maito­ markkinoilla tarjontaa on edelleen enemmän kuin jälki lasketaan ruokakilolle. Vain kiloihin keskittyvän laskentatavan sijaan hiilikysyntää, eikä Brexit tule helpottamaan maito­ markkinatilannetta − päinvastoin. Useilla euroop­ jalanjälkeä tulisi arvioida ravitsemus­ palaisilla kilpailijoillamme on maantieteellistä suositusten mukaisen lautasmallin kilpailuetua, eikä Suomen rajattu kuluttajamää­ pohjalta. Näin voitaisiin kuvata rä mahdollista kotimaan kulutuksen rajatonta ruoka-annoksen todellista ilmastovaikutusta. kasvua. Vientituotteemme kuljetetaan lähes aina Tekemistä ja tavoitteita meillä kauas, lukuun ottamatta maantieteellisiä naapu­ reitamme Ruotsia, Baltiaa ja Venäjää. siis on!

Ruotsissa ja Baltiassa olemmekin viime vuosiKuluneen puolentoistavuoden na menestyneet erityisen hyvin: Ruotsissa Valio Valion liikevaihdon kasvun olemme saavuttaneet omalla työllämme ja kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 10 prosentin vauhdilla lisäarvotuotteiden vetämänä. Se on toiminnallamme, ja laadukas ja vastuullinen maitoraaka-aine erinomainen tulos kovassa vähittäiskauppakilpai­lussa, jossa laktoosittomat tuotteet ovat olleet on omistajiemme työn tulosta tärkeimpiä kasvun vetureita. − tästä ponnistamme vahvasti alkaneeseen vuoteen.

Tavoitteemme on kääntää myös maailman­

stä:

1:31:28

MAITO JA ME * 11

heidin taitto.indd 11

13.2.2019 14.56

Ruista lehmille nurmen täydennykseen LAPUALAINEN ANTTI SAARI OTTI RUISVEHNÄN JA RUKIIN REHUKASVIVALIKOIMAANSA, KOSKA UUSILLA KASVILAJEILLA VOI HALLITA KARKEAREHUN TUOTANNON RISKEJÄ JA KUSTANNUKSIA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

Antti Saari korjaa 15 hehtaarin ruislohkon vihantaviljaksi alkukesällä juuri ennen tähkälle tuloa. Sato paalataan ja sekoitetaan lehmien seos­ rehuun. Saari kokeilee nyt ensimmäistä kertaa nurmen perustamista rukiin kanssa.

12 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 12

13.2.2019 14.56

MAITO JA ME * 13

heidin taitto.indd 13

13.2.2019 14.56

TEE

MA PAKKASTUULI pyörittelee irtolunta eteläpohjalaisella peltoaukealla. Mai­ totilayrittäjä Antti Saari lapioi lumen alta näkyviin vihreää ruista. ”Ruis pääsi syksyllä vähän liiankin reheväksi. Hyvältä näyttää silti. Tou­ ko-kesäkuun vaihteessa, juuri ennen tähkälle tuloa, korjaan tämän lohkon vihantaviljana”, Saari suunnittelee.

Hän viljelee nyt toista vuotta ruista säilörehuksi. Viime vuonna rukiista kertyi viiden tonnin kuiva-ainesato hehtaarilta, mikä paikkasi hyvin muu­ ten pieneksi jäänyttä säilörehusatoa. Vihantarukiin D-arvo oli 670 ja raa­ kavalkuaista 150 grammaa kuiva-ainekilossa. Rukiin Saari korjaa paalei­ hin, vaikka muu säilörehu korjataankin ajosilppu­rilla laakasiiloihin. ”Sekoitin rukiin seosrehuun, ja se maittoi hyvin lehmille. Rukiin korjuu­ ajassa pitää kuitenkin olla tarkka, sillä tähkälle tullessa rukiin sulavuus ja maittavuus romahtavat.”

Idean rukiin niittämisestä appeen joukkoon Saari sai pohjoisamerikka­ laisesta ammattilehdestä. Ruis tuli viljelykasviksi osin myös siksi, että tilal­ la halutaan toteuttaa mahdollisimman hiilineutraalia viljelyä: pellon ym­ pärivuotinen kasvipeitteisyys on tärkeää.

Saari kylvi viime syksynä rukiin joukkoon nurmisiemenen. Tänä vuonna nähdään, kuinka menetelmä toimii nurmen perustamisessa.

SAARI kokeilee mielellään uusia kasveja ja viljelymenetelmiä pelloillaan.

Siksi hän valitsi jo monta vuotta sitten rehukasviksi keväällä kylvettävän ruisvehnän (Triticale). Tämäkin idea tuli ulkomaisista ammattimedioista, ja ensimmäiset siemenet hän tilasi Englannista. ”Ruisvehnä tuottaa määrältään ja laadultaan hyvän sadon. Ruis­vehnään on myös helppo perustaa uusi nurmi.”

Kokonaisena korjattavan ruisvehnän kuiva-ainesato on kahdeksan vuo­ den aikana vaihdellut 8 000:n ja 14 000 kilon välillä hehtaarilta. Lajikkee­ na tilalla on nyt Nagano. ”Kokoviljasäilörehun järkevyys perustuu alhaisiin tuotantokustannuk­ siin. Yhdellä korjuukerralla saadaan suuri kuiva-ainesato. Meillä ruisveh­ nää voisi olla jopa kolmannes rehualasta, ja sitä kohti mennään”, Saari suunnittelee.

Maissiakin on kokeiltu, mutta se oli Lapuan korkeudella epävarma vil­ jeltävä. Riskit isoihin tuotantokustannuksiin nähden ovat liian suuret.

SAARI varmistaa säilörehusatoa myös monipuolisilla nurmikasvi­seoksilla, jotta nurmet tuottaisivat hyvän sadon niin märkinä kuin kuivinakin vuosina.

"Olen jo useana vuonna teettänyt oman siemenseoksen, jossa on puolet timoteita, neljännes nurminataa ja lisäksi ruokonataa ja englanninraihei­ nää. Timotei antaa hyvän sadon normaaleina ja märkinä vuosina. Nadat varmistavat satoa kuivina kesinä. Palkokasvit olen jättänyt pois kasvinsuo­ jelun monimutkaisuuden takia", Saari sanoo.

Timoteilajikkeeksi hän on valinnut Rhonian siksi, että se sopii kolmeen niittoon. Koko nurmialalta korjataan joka vuosi kolme satoa. Satojen D-ar­ voksi Saari tavoittelee hieman alle 700:aa.

SUURIMMAN OSAN nurmilohkoistaan Saari perustaa ruisvehnäsuojavil­ jaan. Ruisvehnästä tehdään kokoviljasäilörehu ja nurmesta korjataan sato seuraavat kolme vuotta. Täydennyskylvöjä Saari ei enää aikapulan takia tee, vaan pitää mieluummin nurmikierron lyhyenä.

Kevään ensimmäinen lannoitus tapahtuu salpietarilla tai Y2-lannoit­ teella. Saari käyttää myös PK- ja hivenlannoitteita, jos viljavuusnäyte osoit­ taa niille olevan tarvetta.

14 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 14

13.2.2019 14.56

SILTASAAREN TILA, LAPUA Yrittäjät Tila

Eläimet Maito

Navetta

Säilörehu

Ruokinta

Antti, 38, ja Sanna, 38, Saari ovat molemmat koulutukseltaan metsänhoitajia.

Viljelyssä 180 ha, josta 120 ha nurmella. Peltotyöt on ulkoistettu maanmuokkausta lukuun ottamatta. Rehuvilja ostetaan tilan ulkopuolelta.

160 lehmää (holstein 95 %, suomenkarja 5 %), tavoitteena 200 lehmää.

Keskituotos 10 500–11 000 kg (EKM), rasvaa 4,3 % ja valkuaista 3,5 %.

1,5 milj. l maitoa meijeriin/v.

Vuonna 2014 valmistunut kolmen lypsyrobotin pihatto 7 km:n päässä tilakeskuksesta.

Yksi leveä ruokintapöytä, seosrehuruokinta. Syvät kuilut ja ritilöiden päällä lantaraappa.

Kumiset parsimatot. Nuorkarja kasvaa tilakeskuksen vanhassa navetassa. Uusi nuorkarjapihatto robottinavetan vieressä otetaan käyttöön näinä päivinä.

Kolmevuotiset timotei-nurminata-ruokonata-englanninraiheinänurmet. Ei palkokasveja, ei täydennyskylvöä. Lisäksi ruisvehnä- ja ruiskokoviljasäilörehua. Peltoparturit Oy korjaa säilörehun ajosilppurilla laakasiiloihin, säilöntä hapolla. Nurmet perustetaan yleensä ruisvehnään.

Seosrehuun sekoitetaan säilörehun lisäksi kauraa, vehnää, ohraa, rypsirouhetta, perunarehua, kivennäisiä ja seleeniä. Täysrehu roboteilta.

Siltasaaren tilan navetassa ruuvataan rehureseptiä noin kahden viikon välein. Nyt tavoitteena on lisätä kuidun määrää, jotta maitoon saataisiin lisää rasvaa. Keskituotos (EKM) on noin 11 000 kiloa.

”Ruisvehnä tuottaa hyvän sadon ja on viljelyvarma.”

MAITO JA ME * 15

heidin taitto.indd 15

13.2.2019 14.56

"Hivenlannoitus on tärkeää, jotta rehussa on varmasti tarpeeksi kupa­ ria, sinkkiä ja seleeniä", Saari painottaa.

Liete ajetaan peltoon pääasiassa ensimmäisen sadon jälkeen. Kolmatta satoa ei välttämättä lannoiteta enää lainkaan.

ANTTI SAARI peilailee maidon- ja rehuntuotantoajatuksiaan Maitoyrittä­ jien ja ProAgrian pienryhmissä. Tänään tilalla on käymässä Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® -säilörehuosaaja Sari Perälä, joka on Saaren kanssa samoilla linjoilla rehuntuotannon monipuolistamisessa. ”Mahdollisimman monipuolinen nurmikasviseos on rehuntuotannon kulmakivi. Nurmisatoja on hyvä varmistaa kokoviljasäilörehulla. Viljakas­ vustoja kannattaakin käsitellä vain sellaisilla torjunta-aineilla, jotka mah­ dollistavat viljan korjaamisen säilörehuksi”, Perälä painottaa.

Saari ja Perälä pitävät säilörehusadon määrän mittaamista tärkeänä, jotta viljelytoimien onnistumista ja rehuntuotannon kustannuksia voisi kunnolla arvioida. Saari on miettinyt vaa’an hankkimista, mutta tois­taiseksi rehumäärä on mitattu siilojen täyttymisen ja kuiva-ainepitoisuuden perusteella. ”Vaaka kannattaa hankkia, mutta kaikkia kuormia ei tarvitse punnita, vaan joka viides tai kymmenes kuorma. Silloin työ ei hidastu”, Perälä neuvoo.

SAAREN tilalla on hyviä kokemuksia ruokonadasta. Se pärjää syvän juu­ ristonsa ansiosta kuivissakin oloissa. Ruokonataa ei saa kuitenkaan olla liikaa, sillä kasvi valtaa nopeasti alaa, eikä sen maittavuus ole paras mah­ dollinen. 10–15 prosentin ruokonataosuus siemenseoksessa on havaittu toimivaksi.

Maitosuomen pienryhmissä nurmiseoksista puhunut Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostuksesta tuntee ruokonadan hyvät ja huonot puolet. ”Ruokonataa kannattaa harkita nurmien kuivan kesän vakuutukseksi, koska siinä on syvät juuret ja hyvä jälkikasvukyky. Esimerkiksi viime kesä­ nä ruokonadan sato oli Jokioissa lähes normaali, vaikka timotein ja nurmi­ nadan sadot olivat 40 prosenttia normaalia pienemmät.”

Ruokonadan D-arvo laskee helposti varsinkin toisessa niitossa, jos kor­ juun ajoituksen kanssa ei ole tarkka. Päätös niiton ajankohdasta pitäisikin tehdä ruokonadan ehdoilla. Kasvinjalostajan yhtenä tavoit­teena on paran­ taa ruokonadan sulavuutta ja maittavuutta.

Ruokonadalla on sekä pehmeä- että kovalehtisiä tyyppejä. Suomes­sa viljeltävillä kovalehtisillä tyypeillä lehtien reunoihin muodostuu piitä, mikä tekee reunoista kovempia ja alentaa maittavuutta. Keski­eurooppalaisten pehmeälehtisten ruokonatalajikkeiden ongelmana on ollut heikko talven­ kestävyys. ”Nykyisessä jalostusaineistossa on yhdistetty sekä pehmeä- että kovalehtistä materiaalia. Korkeamman D-arvon ruokonatalinjasta saatiin ensimmäiset viralliset satotulokset viime vuonna. Siemenen saamiseen kauppoihin menee kuitenkin vielä useita vuosia”, Isolahti kertoo.

TIMOTEISTÄ Borealilla jalostetaan sekä aikaisen että myöhäisen kehitys­ rytmin lajikkeita. ”Aikaisen kehitysrytmin timoteit, kuten Rhonia ja Rubinia, ovat hyvän jälkikasvukyvyn ansiosta kolmen niiton lajikkeita. Myöhäisen rytmin timo­ teit, kuten Tuure, Uula ja Nuutti, sopivat sekä kahden että kolmen niiton taktiikkaan”, Isolahti sanoo.

Nurminadan lisääminen timotein sekaan tuo Isolahden mukaan nurmi­ seokseen lisää laatua ja jälkikasvukykyä.

16 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 16

13.2.2019 14.56

Antti Saari ja Sari Perälä toteavat viime kesän säilörehun raikkaaksi ja muutenkin hyvälaatuiseksi. Juuri avatussa siilossa D-arvo on 700 ja kuitupitoisuus 440 grammaa kuiva-ainekilossa. Rehunäytteet Saari ottaa kerran kuukaudessa.

"Mahdollisimman monipuolinen nurmikasviseos on rehutuotannon kulmakivi."

MAITO JA ME * 17

heidin taitto.indd 17

13.2.2019 14.56

TEE

MA

LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

A RJA S E P PÄ L Ä Kehityspäällikkö Ta m i n c o F i n l a n d O y

Paali- ja siilorehujen laadut tarkastelussa KANNATTAAKO REHU SÄILÖÄ PAALIIN VAI SIILOON? VALIO ARTTURI® -ANALYYSITULOKSET LUOKITELTIIN SÄILÖTYYPIN JA KUIVA-AINEEN MUKAAN. SIILO-JA PAALIREHUT eroavat toisistaan muutenkin. Siilorehu on usein tarkkuussilputtua. Tark­ kuussilputussa rehussa kasvisolukko rikkoutuu tehokkaasti mahdollis­ taen nopean käymisen ja pH:n pu­ toamisen säilönnän alussa.

Paalirehussa taas silppu on pi­ dempää, käyminen käynnistyy hi­ taammin ja etenee hitaammin kuin tarkkuussilputussa siilorehussa.

Paalirehussa pH jää korkeammalle

PAALIT JA LAAKASIILOT REHUANALYYSIEN PERUSTEELLA kpl näytteitä

Laakasiilo

kpl näytteitä

Pyöröpaali

kg

kg

g/

TARKASTELIMME paali- ja siilore­ hujen Valio Artturi® -analyysitulok­ sia vuodelta 2017. Aineisto on jakau­ tunut kuiva-aineessa ja säilöntäaine­ käytössä eri tavalla säilötyypeittäin.

Taustamuuttujien, kuten säilö­ tyyppi ja kuiva-aine, huomioiminen on tarpeen, kun tehdään päätelmiä esimerkiksi säilöntäaineiden vaiku­ tuksista käymislaatuun.

VALION ARTTURI® -analyysitulosten perusteella pyöröpaaleihin ja laakasiiloihin tehdyt rehut kattavat 80 prosenttia kaikista rehuista.

Säilöntäainevalinta on vahvasti kytkeytynyt käytettyyn säilöntäme­ netelmään, sillä vuonna 2017 laaka­ siilorehuista 78 prosenttia oli tehty happosäilöntäaineilla ja 53 prosent­ tia pyöröpaaleista biologisilla aineil­ la. Paalirehuissa mukana oli myös paljon pitkälle esikuivattuja rehuja.

g/

S

uomalainen säilörehu on useimmiten joko laakasiilossa tai pyö­ röpaalissa. Pyöröpaa­ lit näkyvät maisemas­ sa, mutta iso laakasiilo voi vastata jopa 1 000 paalia, joten on vaikea ar­ vioida, kumpaan säilötyyppiin rehua todellisuudessa säilötään enemmän.

Rehunkorjuu laakasiiloon eroaa monella tapaa pyöröpaalauksesta.

Molemmilla menetelmillä on puo­ lensa, ja isoilla tiloilla usein hyödyn­ netäänkin kumpiakin menetelmiä tarpeen mukaan.

Vastakkainasettelu on tarpeen vain valintatilanteissa, esimerkiksi ennen investointia, tai mietittäessä, millä menetelmällä eri lohkot korja­ taan. Molemmille menetelmille on tarvetta, ja molemmilla voidaan teh­ dä hyvää rehua.

Laakasiilo happo Laakasiilo biologinen

Pyöröpaali happo Pyöröpaali biologinen

Vuoden 2017 Valio Artturi® -rehunäytteet todistavat, että paali- ja siilorehut eroavat toisistaan sekä kuiva-aineen että säilöntäainekäytön osalta.

18 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 18

13.2.2019 14.56

HEIKKOUDET

VAHVUUDET

PAALI JA LAAKASIILO REHUSÄILÖINÄ EROAVAT TOISISTAAN LAAKASIILO

PYÖRÖPAALI

- rehukerrosten väliset erot jakaantuvat ruokinnassa tasaisesti - tehokas menetelmä sekä korjuuvaiheessa että syöttövaiheessa isoille rehumäärille - alhaiset muuttvat kustannukset - soveltuu myös kokoviljasäilörehulle ja maissisäilörehulle - mahdollistaa tarkkuussilputun rehun

- soveltuu pienempien hajanaisten lohkojen korjaamiseen ja mahdollistaa rehunkorjuun vapaamman ajoittamisen vaikka lohkokohtaisesti - mahdollistaa pienessäkin karjassa rehujen kohdentamisen laadun mukaan eri eläinryhmille - jos muovit ovat ehyet, niin hävikki jää pieneksi - rehu altistuu syöttövaiheessa hapelle vain lyhyen aikaa - mahdollistaa ylijäämärehun myynnin helposti

- siilo pitää saada täyteen, tiivistettyä ja peitettyä muutamassa päivässä - kuivan rehun (ka > 40 %) tiivistämisvaikeudet voivat johtaa tappioihin pinnassa ja reunoilla - syöttörintama alttiina pilaantumisille, jos syöttönopeus ei ole riittävä - sitoo pääomaa

-

joustava sijoittelu korkea muovikustannus ja paljon muovijätettä soveltuu huonosti märälle rehulle ruokinnassa voi olla paljon päivien välistä vaihtelua paalien laadun vaihdellessa - muovien rikkoutumisen riski - paalien avaaminen erillinen ryövaihe

YLLÄ: Todellisessa valintatilanteessa vertailu on laajempi kuin tässä taulukossa, sillä on huomioitava muun muassa käytettävissä oleva työvoima, koko korjuuketju ja ruokintalaitteisto.

tasolle ja valkuainen hajoaa enem­ män kuin tarkkuussilputussa siilo­ rehussa, sillä pH:n lasku viivästyy hitaamman käymisen takia.

Säilöntäainetyypin ero näkyy kummassakin säilötyypissä saman­ laisena. Happosäilöntä rajoittaa käymistä ja säästää näin sokereita.

Happosäilönnän nopea pH:n lasku estää valkuaisen hajoamista ja hai­ tallista mikrobitoimintaa. Vaikutus on selvästi nähtävissä ammoniakki­ pitoisuudessa ja haihtuvien rasva­ happojen pitoisuuksissa.

YLEMPI KUVIO: Happosäilöntä on säästänyt sokereita kaikissa kuiva-aineluokissa molemmissa säilötyypeissä. Paalirehussa näyttäisi olevan hieman enemmän sokereita jäljellä. Mahdollisesti paalirehun raaka-aine on jo lähtökohtaisesti erilaista kuin laakasiiloon korjattavan rehun. Esimerkiksi erot kasvuston lannoituksessa näkyvät myös sokeripitoisuudessa.

ALEMPI KUVIO: Ammoniakkipitoi­suuden tavoitearvo on alle 40 g/kg kokonaistyppeä.

Mitä korkeampi ammoniakkipitoisuus rehussa on, sitä pidemmälle valkuainen on säilönnän aikana hajonnut ja sitä huonompi on rehun valkuaisen arvo eläimen ruokinnassa. Jos rehun kokonaistyppipitoisuus on yli 80 g/kg, on rehu pilaantunutta. Happo­ säilöntä estää tehokkaasti valkuaisen hajoa­mista, sillä hapolla pH laskee nopeasti estäen hajoamisprosessiin vaikuttavien mikrobien ja entsyymien toiminnan.

Sokeri

g/kg ka 160 140 120 100 80 60 40 20 0 g/kg < 200

200–250

Laakasiilot ammoniakki-N g/kg kok. N

250–300

300–350

Laakasiilot

350–400

Pyöröpaalit

400–450

>450

Pyöröpaalit

Ammoniakki

100 90 80 70 60 50 40 30 20 g/kg < 200

200–250

Laakasiilot

250–300

Laakasiilot

300–350 350–400 400–450

Pyöröpaalit

>450

Pyöröpaalit

MAITO JA ME * 19

heidin taitto.indd 19

13.2.2019 14.56

TEE

MA

Kolme hyvää nurmisatoa NIITON OIKEA AJOITUS TUO NURMILTA KOLME LAATUSATOA JA JÄTTÄÄ NURMILLE AIKAA VALMISTAUTUA TALVEEN. T E K S T I J A K U VA T E E VA - K A I S A P U L K K A

K

olme säilörehusatoa kasvukauden aikana alkaa vakiintua jo var­ sin pohjoisiin osiin Suomea syksyjen pi­ dentyessä. Tornionjokilaakson kor­ keuksilla on tiloja, joilla on viime vuosina alettu korjata suunnitelmal­ lisesti kolme satoa kesässä.

ProAgrian huippuosaaja Olli Valtonen suosittelee satsaamaan kolmanteen satoon yhtä lailla kuin muihinkin: korjuu tulee kalliiksi, ellei satoa tule riittävästi ja pitkäksi venähtänyt nurmi on talven alta silti korjattava.

Kolmannen sadon kasvua vauh­ dittaa lietteen käyttö nurmilla, sillä ensimmäisen sadon jälkeen levitetyn lietteen ravinteet ovat suurilta osin kolmannen sadon käytettävissä.

MARJONIEMEN TILALLA Haapa­ järvellä on joka kesä viimeiset seit­ semän vuotta tehty kolme säilö­ rehusatoa. Korjuun ajankohdan mietinnässä tilalla käytetään sekä korjuuaikanäytteitä että omia ha­ vaintoja.

Ensimmäinen korjuu on viime vuosina ajoittunut kesäkuun 5. ja 15. päivien välille, toinen noin viisi viik­ koa ensimmäisen jälkeen ja kolmas syyskuun loppupuolelle.

Tavoitteena on D-arvoltaan 680– 700 g/kg ka oleva rehu. Sitä sula­ vampi rehu aiheuttaa herkästi ongel­ mia ruokinnassa. ”Viime vuosina sääolot eivät ole olleet kovin suotuisia toiselle sadolle.

Joskus voi olla parempi niittää ka­ lenterin mukaan, vaikka sato näyt­ täisi heikolta. Näin nurmi saadaan uuteen kasvuun ja riittävästi aikaa kolmannelle sadolle”, Olli Valtonen huomauttaa.

Sekä toisen että kolmannen sadon korjuuta venytetään Valtosen mu­ kaan herkästi liian pitkään, jolloin nurmi menee vanhaksi. Paitsi, että korjatun rehun sulavuus on heikom­ pi, myöhästynyt niitto voi heikentää nurmen uutta kasvuunlähtöä vai­ keissa olosuhteissa.

Valtonen muistuttaa myös sängen pituudesta, jonka on toisessa niitos­ sa hyvä olla vähintään kymmenkun­ ta senttiä. Timotein uusi kasvu ni­

”Toinen sato pitää korjata yllättävän aikaisin.”

mittäin lähtee sängestä toisin kuin ensimmäisen niiton jälkeen.

TOINEN SATO pitää Marjoniemen tilan havaintojen mukaan korjata yllättävän aikaisin. Sama pätee osin kolmanteen, jonka korjuu on tarkoitus aikaistaa syyskuun alku­ puolelle. ”Sadon laatu ja nurmen talvehti­ minen paranevat aikaisemmalla kor­ juulla. Sääkin suosii varmemmin

20 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 20

13.2.2019 14.56

”Olli suunnittelee ja me tehdään hänen neuvojensa mukaan”, Jari ja Aleksi (vas.) Marjoniemi tuumaavat.

Riittävän rehumäärän varmistamisessa neuvot ovat olleet tarpeen.

syyskuun alkupuolella”, Jari ja Aleksi Marjoniemi uskovat.

Säilörehusadon määrää ja laatua on Valtosen mukaan tärkeä seurata kesän mittaan ja reagoida havaintoi­ hin nopeasti.

Marjoniemen tilalla kerätään raaka-ainenäytteet rehun korjuun aikana vähintään joka kolmannesta siilolle tulevasta kuormasta. Ura­ koitsijalla on ajosilppurissaan sato­ mittaus. Sen kalibroimiseksi kuor­ mia ajetaan lisäksi aika ajoin ajo­ neuvovaa'an kautta. ”Näin saa tietoa siitä, millaista tavaraa siiloissa on ja miten paljon”, Jari Marjoniemi sanoo.

KOLME NIITTOA kesässä on huomi­ oitava myös käytettävässä siemen­ seoksessa. Monipuolinen seos on Valtosen mukaan suositeltavin, sillä se antaa varmuutta eri olosuhteisiin.

Kaksi eri timoteilajiketta, eli pohjoi­ sen ja etelän tyypin, puolestaan tuo korjuuikkunaan lisäaikaa.

Valtosen Marjoniemien pelloille suunnittelemassa seoksessa on kah­ ta eri timoteilajiketta, nurmi- ja ruo­

konataa sekä alsike-, puna- ja valko­ apilaa. Täydennyskylvöseoksessa on samat timoteit sekä englannin­­rai­heinää ja alsikeapilaa.

Täydennyskylvö tehdään liki kai­ kille toisen vuoden nurmille jyrän päällä olevalla puhallinlevittimellä.

Marjoniemet pitävät täydennyskyl­ vöä halpana keinona lisätä hehtaa­ risatoja. ”Jos perustettu nurmi näyttää loppukesällä huonolta, kannattaa

se täydennyskylvää heti eikä odottaa seuraavaa kevättä”, Valtonen lisää.

Marjoniemet ovat lisänneet kali­ lannoitusta rehunäytteiden perus­ teella. Alueen pelloilla ei varasto­ kaliumia juuri ole ja hyvät sadot vievät kalia mukanaan. Peruskal­ kituksesta huolehtiminen kuuluu myös rutiineihin. ”Kyllähän lehmillekin annetaan kivennäistä, vaikka maidon hinta olisikin huono”, Jari vertaa.

MARJONIEMEN MAITO OY, HAAPAJÄRVI

Heli, Jari ja Aleksi Marjoniemi.

Yrittäjät Tila Viljelyssä 183 ha, josta 140 ha nurmella.

Eläimet 161 lypsävää ja nuorkarja, kolmen robotin pihatto.

Maito Keskituotos 12 000 kg (EKM), rasvaa 4,34 % ja

valkuaista 3,52 %.

Säilörehu Kolmen nurmivuoden jälkeen uusinta suojaviljan kautta säilörehun korjuu urakoitsijan ajosilppuriketjulla.

Sato Nurmien keskisato 8 000–10 000 kg ka/ha.

Ruokinta Seosrehuruokinta, roboteilla houkutusväkirehu.

MAITO JA ME * 21

heidin taitto.indd 21

13.2.2019 14.56

TEE

MA

PERTTU VIRKAJÄRVI Johtava tutkija, MMT Luke Maaninka

K I R S I J Ä R V E N R A N TA Erikoistutkija, FT Luke Maaninka

Nurmien hiilensidonta – totta vai toivetta?

NURMEN MERKITYS ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASSA SAATTAA OLLA TULEVAISUUDESSA YLLÄTTÄVÄN SUURI.

S

uotuisissa oloissa nurmet sitovat maa­ perään hiiltä eli kom­ pensoivat nautakar­ jan ilmastopäästöjä.

Nurmien hiilensidontakyky on uusi aihe ja sen prosessit ovat monimut­ kaisia, joten varmaa tietoa on tois­ taiseksi vähän. Tietoa kertyy kuiten­ kin nopeasti lisää uusista tutkimus­ hankkeista.

Nurmien hyvä hiilensidontapo­ tentiaali perustuu kolmeen tekijään: nurmi hyödyntää tehokkaasti koko kasvukauden säteilyn yhteyttämi­ seen, se kasvattaa laajan juuriston ja lisäksi maata muokataan nurmi­ viljelyssä vähemmän kuin yksivuo­ tisten kasvien viljelyssä.

Hyvin hoidettu nurmi tuottaa ilmastossamme suuren sadon, eli satoon sitoutuu paljon hiiltä.

Nurmen peltomaahan kohdistu­ vaa hiilisyötettä pienentää viljoihin verrat­tuna hieman se, että niiton jälkeen pellolle jää vähän massaa, joka hajoaa helposti.

Toisaalta nurmen maanalainen kasvusto eli juuristo on suuri: suo­ malaisissa tutkimuksissa juuriston massa on vaihdellut 3 000–6 000 kiloon kuiva-ainetta/ha. Juurten

heidin taitto.indd 22

hiili kestää hyvin hajotusta, ja sen pysyvyys maassa on yli kaksi kertaa parempi kuin lehtien ja korsien.

HIILTÄ virtaa maahan merkittäviä määriä myös juurieritteissä, joita maan mikrobit käyttävät kasvuunsa muuttaen samalla hiiltä kestäväm­ pään muotoon.

Juurieritteiden määrää voidaan arvioida kasvilajin ja juuriston mas­ san perusteella, mutta niiden todel­ lista määrää on vaikea mitata, koska juuria syntyy ja kuolee jatkuvasti.

Myös juurten paksuus vaikuttaa juurten elinikään ja hajoamisnopeuteen. Paksut juuret säilyvät pidempään, kun taas ohuet juuret syntyvät ja kuolevat nopeammin.

Hetkellinen juuriston massa ei siis anna oikeaa kuvaa sen merkityksestä hiilensidonnalle.

NURMIVILJELYYN kuuluu erotta­ mattomasti karjanlannan käyttö lan­ noitteena, jolloin edellisten satojen sulamatonta hiiltä palautuu peltoon.

Esimerkiksi naudan lietelannan hii­ len pitoisuus on noin 2,3 % tuore­ painosta ja kuivikelannan noin 7 % tuorepainosta. Tyypillisen lietteen levitysmäärän (40 tn/ha) mukana

hiiltä palautuu pellolle 900 kg C/ha.

Ulkomaisten tutkimusten perusteel­ la osa tästä saattaa haihtua, mutta tällaista ei ole havaittu suomalaissa kokeissa.

LAIDUN ja niittonurmien hiili ja ravinnekierrot poikkeavat huomat­ tavasti toisistaan. Laitumen sato on maito, kun taas niittonurmella se on korjattava rehu. Siksi laitumen hiili­ taseessa huomioidaan laiduntamisen aikana märehdinnässä poistuva me­ taanin hiili, kun taas niittonurmilla se sisältyy laskennallisesti satoon.

Laitumella kasvustosta hyödyn­ netään huomattavasti pienempi osa kuin niittonurmilla, mikä lisää hii­ len kertymistä maan pintaan. Lisäksi laitumella eritteet kertyvät pistemäi­ sesti, kun taas niittonurmella lanta levitetään tasaisesti.

Uusimpien yhteenvetojen mu­ kaan nurmien hiilitaseet globaalilla tasolla vaihtelevat 2 200 kg/ha vuotuispäästöstä 2 500 kg/ha vuo­ tuissidontaan ja keskimäärin hiilen sidonta on ollut 800 kg/ha/vuosi.

Maanäytteisiin perustuvissa arviois­ sa sidonta on ollut Suomessa selvästi tätä pienempää, joskin kaasutase­ mittauksia on julkaistu vasta vähän.

13.2.2019 14.57

HIILENSIDONTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ JA KEINOJA Maan orgaanisen aineksen pitoisuus, maan multavuus

Mitä matalampi orgaanisen aineksen pitoisuus, sitä suurempi hiilensidontapotentiaali. Rajapitoisuudessa hiiltä vapautuu saman verran kuin sitä sitoutuu.

Paljon orgaanista ainesta sisältävillä mailla hiiltä vapautuu enemmän kuin sitoutuu.

Maalaji: savi- ja hiesupitoisuus

Vaikuttaa tuotantoon sekä hiilen pysymiseen maassa. Hienojakoisessa maassa hiiltä sitoutuu mururakenteisiin.

Ilmasto ja sää

Tekijät, jotka suosivat kasvua, ovat eduksi hiilensidonnalle. Samoin tekijät, jotka hidastavat hajotusta. Toteutunut hiilensidonta on erilaisten tekijöiden tulos, joten sen ennustaminen vaatii useiden muuttujien (lämpötila, kosteus, ajankohta) yhtäaikaista huomioimista.

Tuotantomuoto (säilörehu/heinä/laidun)

Niittonurmen ja laiduntamisen hiilikierrot poikkeavat toisistaan. Tuotantomuodon vaikutuksesta hiilensidontaan on toistaiseksi ristiriitaisia tuloksia.

Tuotantointensiteetti - lannoitus

Riittävä typpilannoitus on heinänurmen yhteyttämisen ja kasvun kannalta eduksi.

Tuotantointensiteetti - korjuu

Sadossa poistuu huomattavasti hiiltä. Niitto pysäyttää juurten kasvun hetkeksi ja erityisesti matalaa tai liian tiheään toistuvaa niittoa on syytä välttää.

Orgaaniset tai mineraalilannoitteet

Orgaaniset lannoitteet aktivoivat maaperämikrobistoa ja lisäävät hiilensidontaa verrattuna NPK-lannoitteisiin.

Kyntö, nurmen ikä ja uusimisväli

Mitä vähemmän muokkausta, sitä parempi hiilensidonnan kannalta. Nurmikierrossa harvoin toistuvasta kynnöstä ei ole kuitenkaan viileässä pohjoisen ilmastossa välttämättä suurta haittaa. Mitä lyhyempi perustumisvaihe, sitä suurempi sidonta. Nurmen iän vaikutus on toistaiseksi epäselvä.

Kasvilaji

Viljelyvarmat ja satoisat lajit ovat hyviä. Puna-apilan hiilensidontapotentiaali vaikuttaa hyvältä, sillä typensidonnassa maahan siirtyy myös hiiltä. Syväjuuriset kasvit jättävät enemmän hiiltä kuin matalajuuriset. Yksi- ja monivuotisten kasvien ero on suuri, mutta myös yksivuotisissa on keskinäisiä eroja.

Lisätty hiili

Hiilen lisääminen eri muodoissa eduksi: olkien jättäminen pellolle, karjanlanta, orgaaniset lannoitteet, biohiili, yms.

heidin taitto.indd 23

taisi, että hiiltä sitoutuisi vain noin puolella Suomen peltomaista – tarkempaa arviota tässä vaiheessa on mahdotonta antaa.

Peltolohkojen ja vuosien välinen vaihtelu hiilensidonnassa tulee aina olemaan suurta. Jos Suomessakin päästäisiin tasolle 800 kg C/ha/vuo­ si, se alentaisi maidon hiilijalanjälkeä noin 30–40 %. Muutamien vuosien kuluessa asia tiedetään paljon tarkemmin.

Viljelijällä on monia mahdolli­

suuksia vaikuttaa nurmien hiilen­ sidontaan tuotannosta tinkimättä, koska hiilensidonta on parhaimmil­ laan keskimääräisellä tuotanto­ tehokkuudella, eli alueella, jolle suurin osa meidän lypsykarjatilojen peltoviljelystä sijoittuu. Esimerkiksi puna-apilan käytön lisääminen nur­ missa näyttää lupaavalta keinolta lisätä hiilensidontaa.

Tutustu hiilensidonnan keinoihin: maitojame.fi/osio/ruokinta-ja-rehu

12 3RF

TODENNÄKÖISESTI yksi tärkeim­ mistä syistä matalan hiilitaseen taus­ talla on Suomen peltomaiden korkea orgaanisen aineksen pitoisuus eli multavuus.

Peltomme ovat nuoria ja sisältä­ vät metsien ja soiden vanhaa hiiltä, mikä vaikeuttaa hiilen sidontaa.

Pohjoismaisissa kokeissa hiiltä on sitoutunut, kun orgaanisen aineksen pitoisuus on ollut alle 7 %: erittäin runsasmultaisilla mailla hiili­tase kääntyy negatiiviseksi. Tämä tarkoit­

13.2.2019 14.57

TEE

MA

M E R V I S E P PÄ N E N Nurmen kehityspäällikkö Ya r a S u o m i

Kasvuston optimaalinen rakenne

KUN KASVUSTO VASTAANOTTAA MAHDOLLISIMMAN TEHOKKAASTI AURINGON ENERGIAA JA HYÖDYNTÄÄ SEN TEHOKKAASTI KUIVA-AINEEN KERTYMISEEN, SYNTYY SUURI SATO.

V

iljoilla ja öljykas­ veilla on totuttu las­ kemaan kylvösie­ menmäärä ja siten optimoimaan kas­ viyksilöiden lukumäärä pinta-alayk­ sikköä kohden.

Kasvuston tiheyden ollessa sopi­ va, nettoyhteyttäminen eli yhteyt­ tämistuotteiden käyttö kasvuun ja kehitykseen, on suurimmillaan.

Liian tiheässä kasvustossa alimmat lehdet jäävät varjoon ja muuttuvat yhteyttämistuotteiden tuottajista niiden kuluttajiksi ja nettoyhteyt­ täminen alenee.

NURMILLE ei ole viljojen tavoin määritelty yhtä sopivaa verso­tiheyttä, sillä siihen vaikuttaa moni asia, erityisesti nurmien käyttömuoto ja kasvukauden ajankohta. Toisaalta nurmille ei ole liioin määritetty ta­ voitteellista versotiheyttä, sillä sen hallinta on lähes mahdotonta.

Intensiivisesti laidunnetuilla nur­ milla versoja tulee olla jopa yli 8 000 kpl/m2, jotta saavutettaisiin maksi­ maalinen satotaso. Sen sijaan suomalaisilla säilörehunurmilla verso­ tiheys tulisi olla huomattavasti alempi, nurmikasvilajin mukaan 2 500–5 000 kpl/m2. Erityisesti kevätsadossa korrelliset versot ovat painavia, ja liiallinen tiheys johtaa verson painon vähenemiseen ja siten myös kuitupitoisuuden alenemiseen.

Tämä olisi syytä huomioida erityi­ sesti täydennyskylvöjä tehtäessä.

KAKSI edellistä kasvukautta ovat olleet äärimmäisen erilaisia ja tuo­

neet esille nurmien kasvulle erikoi­ sia piirteitä.

Joillakin alueilla alkukesän pak­ kanen pysäytti nurmien kasvun ja johti nopeaan kasvuston vanhenemi­ seen ja rehuarvon alenemiseen. Peri­ aatteessa kaikki stressitekijät, jotka pysäyttävät nurmien kasvun, voivat johtaa samaan ilmiöön eli ennenaikaiseen vanhenemiseen.

Viime kesänä kuivuus hidasti tai jopa pysäytti sato-osien kehittymi­ sen, ja yhteyttämistuotteita saattoi kertyä enemmän kuin mitä kasvuun oli mahdollisuus käyttää. Ylimää­ räiset yhteyttämistuotteet kertyvät lyhyt­aikaista varastointia varten leh­ tiin ja pidempiaikaista varastointia varten korteen. Kertyneet sokerit voivat näkyä rehuanalyyseissä tavan­ omaista korkeampina sokeripitoi­ suuksina. Äärimmäinen kuivuus ja kuu­ muus alentaa nurmien sadontuotto­ potentiaalia pienentämällä kohteita, joihin kuiva-ainetta kerrytetään. Vii­ leä ja kostea kasvukausi mahdollistaa koko satopotentiaalin ilmenemisen, mikäli muut kasvutekijät, kuten ra­ vinteiden saatavuus sekä maan hap­ pamuus ja rakenne, ovat kunnossa.

123RF

MONIVUOTISISSA nurmissa kas­ vustorakenteen optimointi ja netto­ yhteyttämisen maksimointi ei ole yhtä yksinkertaista, mutta myös nur­ milla liian suuri versotiheys johtaa nettoyhteyttämisen alenemiseen.

Nurmituotannossa haluamme sie­ mensadon sijaan tuottaa mahdolli­ simman paljon hyvin sulavaa kuitua, ja siksi rehuanalyyseissä kiinnostavia lukuarvoja ovat D-arvo ja NDF. Kuitua nurmiin kehittyy erityises­ ti verson painon lisääntyessä ja kor­ ren soluseinien paksuuntuessa. Kun

versotiheys suurenee, yksittäisen verson paino ja kuitupitoisuus ale­ nee. Ylitiheä nurmi voi siis paitsi vähentää nettoyhteyttämistä myös alentaa sadon kuitupitoisuutta.

heidin taitto.indd 24

13.2.2019 14.57

OPTIMAALINEN KASVUSTON RAKENNE

Yhteyttäminen

Ykok Ynetto

Hengitys

O

a t s i a m i Kot eläimille a i t n i o v hyvin

L H

Lehtialan ja kasvuston tiheyden kasvaessa (L) kokonaisyhteyttämisen määrä (Ykok) lisääntyy, mutta samalla varjoon jäävien lehtien osuus ja siten hengitykseen kulutetun energian (H) määrä kasvaa. Nettofotosynteesi (Ynetto) = Ykok – H.

KUIVISSA oloissa kasvit säätelevät veden haihdun­ taa lehtien pinnassa olevilla huulisoluilla, joiden kautta lehteen kulkeutuu hiilidioksidia. Huulisolu­ jen kiinniolo vähentää kasvin yhteyttämistä ja sa­ dontuottoa.

Huulisolujen avautumista ja sulkeutumista sää­ telee kasvihormonien lisäksi kalium, jonka puute hidastaa huulisolujen toimintaa ja lisää haihduntaa kuivissa oloissa. Kaliumin puute heikentää myös vedenottoa, sillä sen kertyminen juuriin saa aikaan osmoottisen jännite-eron, jonka avulla juuret otta­vat vettä maasta. Kaliumin puute voikin ilmetä kasvuston päiväkuihtumisena.

LIIKA märkyys haastaa erityisesti nurmipalkokasvit, kuten apilat ja sinimailasen, mutta heikentää myös nurmiheinien sadontuottoa ja talvehtimista. Mär­ kyys aiheuttaa juuristolle hapettomat olot, ja kasvit joutuvat käyttämään yhteyttämistuotteita tehotto­ masti anaerobisessa hengityksessä.

Syksyllä liika märkyys heikentää kylmäkarais­ tumista, sillä osa yhteyttämistuotteista käytetään talvivarastojen sijaan hengittämiseen. Karaistumis­ ongelmat tulevat esille kevättalvella, jolloin lämpö­ jakso aktivoi kasvuun heikomman talvilevon lajit, kuten englannin raiheinän ja rainadan.

Liian varhainen kasvuunlähtö yhdistettynä epä­ onnistuneen karaistumiseen ja routaiseen maahan voi aiheuttaa merkittäviä talvehtimistuhoja, jotka havaitaan erityisesti hidastuneena kasvuunlähtönä keväällä.

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste

HYDRAID

vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan.

• • • •

katkaisee ripulin nopeasti liukenee hyvin veteen kotimainen yhdellä 5 kg:n pakkauksella hoidat 5 vasikkaa

Helppokäyttöiset ja tehokkaat

KALSIVIT ja RUMEVIT • annos 200 ml kaksi kertaa vuorokaudessa • turvallinen käyttö annostelupistoolilla • valmisteita voidaan käyttää tarvittaessa samanaikaisesti.

KALSIVIT NESTE poikimisen yhteyteen, sisältää kalsiumia, magnesiumia, vitamiineja ja lisäenergiaa. Nostaa veren kalsiumtason nopeasti ja tehokkaasti.

RUMEVIT NESTE poikimisen jälkeisen asetonitaudin (Ketoosi) riskin vähentämiseen ja uusiutumisen välttämiseksi. Milka Rumevit nostaa tehokkaasti verensokeria ja auttaa ylläpitämään ruokahalua, sekä tukee pötsin toimintaa.

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin biofarm.fi

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

heidin taitto.indd 25

13.2.2019 14.57

TEE

MA

Ajankohtaista vastuullisuuslisästä

HEIDI HUTTUNEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

M

VALIO ON MAKSANUT VASTUULLISUUSLISÄÄ VIIME VUODEN TAMMIKUUSTA ERITYISESTI KARJAN SUUNNITELMALLISEEN TERVEYDENHUOLTOON SATSAAVILLE MAITOTILAYRITTÄJILLE. aidon hinnassa mak­ settava kannustin on osa laatu- ja tuotanto­tapauudistusta ja koko Valion vas­

tuullisuutta.

Keskusteluakin aiheuttanut vastuullisuuslisä on osoittanut paik­ kansa, sillä sitä maksetaan noin 93 prosentille kaikesta Valion vas­ taan­otta­masta maidosta. Tulos on hyvä, mutta tavoitteena on saavuttaa vieläkin parempi kattavuus.

OLENNAINEN OSA karjan suun­ nitelmallista terveydenhuoltotyötä ovat eläinlääkärin tekemät säännöl­ liset terveydenhuoltokäynnit.

Käyntien väli saa olla korkeintaan kaksitoista kuukautta ja tarkastelus­ sa hyväksytään korkeintaan kahden kuukauden viivästymä. Eläinlääkärin tulee muistaa kirjata käynti Nasevaan mahdollisimman pian, jotta tieto ehtii ajoissa maidontilitykseen.

Naseva-rekisteriin kuuluminen ja eläinlääkärin tekemä terveydenhuol­ lon vuosikatsaus tuottavat tärkeää tietoa valiolaisten maitotilojen eläin­ ten hyvinvoinnista ja terveydestä.

Vuosikatsauksessa olevat tiedot siir­ tyvät automaattisesti Valmaan ennen maitotiliajoa. Siksi on tärkeää, että maitotilayrittäjä on luvittanut osuus­ kunnan (meijerin) Nasevan tietojen käyttäjäksi.

Terveydenhuollon vuosikatsauk­

sen tarkemmat kriteerit voi lukea nettisivuilta www.naseva.fi. Yrittäjä voi tarvittaessa pyytää eläinlää­ käriä arvioimaan uudelleen muuttu­ neita toimintatapoja ja tällöin eläin­ lääkäri päivittää tiedot vuosikatsaus­ lomakkeelle.

TUOTTAJANUMERO muuttuu, kun tilan omistajasuhteissa tapahtuu muutoksia esimerkiksi sukupolven­ vaihdoksen tai maatalousyhtymän perustamisen seurauksena.

Osuuskunnan maidontilittäjä lähettää muuttuneet tiedot kuukau­ sittain Naseva-rekisterin ylläpitäjäl­ le. Jos huomaat tiedoissa virheitä, ole siis yhteydessä osuuskuntaan.

Nasevaan on mahdollista itse asettaa tekstiviestimuistutus tervey­ denhuoltokäynnin vanhenemi­sesta, jos ensimmäinen terveydenhuolto­ käynti on tehty. Pelkkä terveyden­ huoltosopimuksen allekirjoittami­ nen ei tähän riitä.

ASIANMUKAINEN nupoutus on yksi vastuullisuuslisän saamisen kritee­ reistä. Se todennetaan ensimmäisen kerran Nasevan terveydenhuollon vuosikatsauksen kautta maaliskuun 2019 maitotiliajon yhteydessä.

Nupoutusta varten vasikka rau­ hoitetaan, sen sarvenaiheet puudu­ tetaan ja toimenpiteen yhteydessä annetaan kipulääkettä jälkikivun hoitoon.

VASTUULLISUUSLISÄ edellyttää, että lehmien sorkat ovat kelvollisessa kunnossa. Sorkkatilannetta ei toden­ neta vielä Nasevan kautta, vaan siitä kysytään itsearvioinnissa.

Vastuullisuuslisän saaminen edel­ lyttää myös hyväksytysti suoritettua maitotilan itsearviointia, jonka voi täyttää Valmassa tai tuotantoneuvo­ jan tuomaan paperilomakkeeseen.

TERVEYDENHUOLTO TUO ETUA KAIKILLE

S

uunnitelmallinen eläinterveydenhuolto on yksi Motivan laati­ mia julkisten elintarvikehan­ kintojen vastuullisuuskriteerejä, joita kunnat käyttävät elintarvi­ kekilpailutusten hankintaehtoi­ na. Mitä parempi Naseva-kat­ tavuus Valioryhmässä on, sitä paremmat mahdollisuudet on menestyä julkisten hankintojen kilpailutuksissa. Siksi jokaisen Valioryhmän omistajayrittäjän osallistuminen on tärkeää.

Nasevan tuottama tieto va­liolaisen maidontuotannon hyvistä toimintatavoista auttaa vakuuttamaan kuluttajat siitä, että Valio on ansaitusti viidettä kertaa peräkkäin Suomen vas­ tuullisin yritys.

26 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 26

13.2.2019 14.57

Taman ja Trion verkot ja kalvot satosi suojaksi

Trioplus 1900 -käärintäkalvo

1 rulla 6-8

kierroksella sama kestävyys kuin peruskalvolla

26 paalia

1900 m pitkä kalvo vähemmän rullanvaihtoja - säästä aikaa!

16 % €

heidin taitto.indd 27

peruskalvoa vähemmän muovijätettä

TamaNet -käärintäverkko Tama Edge To Edge 4500m on maailman pisin paaliverkko, joka sopii kaikkiin koneisiin ja toimii kaikissa olosuhteissa. Kun kokeilet kerran, et enää muuta haluakaan.

Parasta laatua ja palvelua Trioplastin kalvot ja Taman verkot sinulle myy Lantmännen Feed. Apunasi on oma asiakkuusvastaavasi ja tarvittaessa opastusta pellon laidalla antavat Trioplastin ja Taman omat edustajat.

Jatkamme tänä vuonna keltaisten kalvojen myyntiä ja näin tuemme syöpään sairastuneita lapsia ja heidän läheisiään.

lantmannenfeed.fi

10 % peruskalvoa edullisempi!

13.2.2019 14.57

Teollisuushankinta - Yli 25 vuotta maataloustarvikkeiden maahantuontia ja tukkukauppaa.

LAATUA REHUNSÄILÖNTÄÄN UUTUUS! CROPTERA PLUS Puhallettu 5 -kerroskalvo.

Liima myös kerrosten välissä.

Muovihylsy.

Vahvuus 20 µm.

UV-suoja 110 Kly • 750mm / 1800m - valkoinen

CROPTERA POWER Puhallettu 5 -kerroskalvo.

Liima myös kerrosten välissä.

Muovihylsy.

Vahvuus 25 µm.

UV-suoja 110 Kly • 500mm / 1800m valkoinen ja vihreä • 750mm / 1500m valkoinen, vihreä ja musta

SE VARMA NETEX! PAALAUSVERKKO NETEX S2S Paalausverkkojen koot: 1,23 m x 2000 m 1,23 m x 2600 m 1,23 m x 3000 m 1,23 m x 3600 m 1,25 m x 3000 m 1,30 m x 3000 m 1,30 m x 3600 m

SILAWRAP NFR SIDONTAMUOVIT Sidontamuovien koot: 1,28 m x 2000 m x 0,017 mm 1,40 m x 1750 m x 0,019 mm

Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

heidin taitto.indd 28

13.2.2019 14.57

a.

RY PIEN

HMÄ

Pitoisuudet nousuun OSUUSKUNTA POHJOLAN MAIDON MAITOAKATEMIAN PITOISUUSPIENRYHMÄSSÄ KEKSITÄÄN YHDESSÄ KEINOJA MAIDON RASVA- JA VALKUAISPITOISUUKSIEN NOSTAMISEEN. MAITO JA ME -LEHTI SEURAA PIENRYHMÄÄ VUODEN AJAN.

M

aitotilayrittäjät Jaana ja Tuomas Sohlo osal­ listuivat Oulun pitoi­ suuspienryhmään kohentaakseen tilansa maidon pitoisuuksia. ”Ne laahaavat alhaalla, etenkin rasvapitoisuus”, Jaana Sohlo kertoo.

Sohloilla on Limingassa yhden lypsyrobotin tila ja 60 lypsävää.

Tarkoitus on nostaa lypsävien mää­ rä 70:een ja luopua sonnien kasva­ tuksesta. ”Pienryhmä on antoisa tapa oppia ja saada uusia ideoita. Siellä on samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa tuntuu helpolta keskustella tilan asioista. Asiat käsitellään luot­ tamuksellisesti ja vapaampaankin keskusteluun jää aikaa”, Tuomas Sohlo kuvailee.

Sohlon tilalla maidon rasvapitoi­

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U V I T U S 1 2 3 R F

suus on tällä hetkellä 4 prosentin luokkaa ja valkuaispitoisuus noin 3,6.

MAITOSUOMEN pitoisuushinnoit­ telu muuttui vuoden alusta: maidon rasvan ja valkuaisen arvostaminen on noussut ja niistä maksetaan hyvin. Ensimmäisenä pienryhmä­ päivänä keskusteltiin, miten tilat saavat hinnoittelun muutoksesta parhaan hyödyn irti.

Tuomas Sohlon mielestä pienryh­ mässä kannattaa hyödyntää ryhmä­ painetta, koska muiden osallisuus kannustaa. ”Haastoin ryhmäläisiä, että ottavat pitoisuuksistaan kuvan ja pyrkivät nostamaan pitoisuuk­ siaan vuoden aikana”, Sohlo kertoo.

ENSIMMÄISELLÄ pienryhmätapaa­ misella pohdittiin, miten ruokinnalla voidaan vaikuttaa maidon pitoisuuk­ siin ja keskituotoksen nostoon. Petri Kurvisella on Vaalan Veneheitossa reilun 60 lypsävän automaattilypsy­ tila ja 140 hehtaaria viljelymaata. ”Ruokinnalla saadaan lehmä py­ symään kunnossa. Tulehdusten ja vaikka poikimahalvausten seurauk­ sena tulee äkkiä monen tuhannen euron hävikki, jonka voi välttää oi­ kealla ruokinnalla”, Kurvinen toteaa.

Hän on vuosien varrella tehnyt ruokintayhteistyötä rehuyritysten sekä eläinlääkärien kanssa ja toivoo löytävänsä pienryhmästä lisää tie-

donjyväsiä oman tilansa toiminnan tehostamiseen.

Pitoisuuksiin vaikuttaa Kurvisen mukaan eniten säilörehun laatu. ”Kyse on koko ketjusta eli oikeasta lannoittamisesta ja säilönnästä, rehun laadusta ja lopulta lehmän syönnistä. Mitä parempi säilörehu on, sitä parempi on myös syönti.

Lisärehut ovat hienosäätöjä.”

SOHLON TILALLA otettiin kuukau­ si sitten lypsyrobotti käyttöön. Pitoi­ suuksia yritetään parantaa hieno­ säätämällä ruokintaa. Tällä hetkellä lehmiä ruokitaan seosrehulla, jossa on rypsirouhetta ja murskesäilöttyä viljaa. ”Näytteitä otetaan säännöllisesti ja ProAgrian neuvoja tekee ruokinta­ suunnitelmat. Rasvapitoisuus on jo noussut 0,2 yksikköä”, Sohlo kertoo.

MAITO JA ME * 29

heidin taitto.indd 29

13.2.2019 14.57

RITT ME Y

ÄJÄ

T

Virva, Juho ja Kari Vesanen nauttivat talvesta yhtä paljon kuin 16 hehtaarin tarhassa jaloittelevat lehmätkin. Vanhemmat odottavat innokkaina, että Raatalan kylän peltoaukealle saadaan vedettyä latu. Juho tyytyy valmentajan rooliin.

30 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 30

13.2.2019 14.58

Talviulkoilu ilahduttaa lehmiä ja hoitajia KYLÄ-KULLAN TILAN LEHMÄT RIEMUITSEVAT LUMISATEESTA JA TALVISESTA ULKOILUSTA SALON RAATALASSA. YRITTÄJILLÄKIN ON SUKSET AINA VOIDELTUINA HIIHTOLENKKEJÄ VARTEN. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

Y

rittäjät Kari, 50, ja Virva Vesanen, 48, ovat pitäneet maito­ tilaa entisessä Kuus­ joen kunnassa vuo­ desta 1993. Lapsista Juho, 20, ja Saana, 16, asuvat edelleen tilalla.

Perheeseen kuuluvat lisäksi jo omil­ leen muuttaneet Tapio, 27, ja Susanna, 25. Lisäksi tilalla on yksi vakitui­ nen työntekijä.

ELÄIMET JA NAVETTA Tilalla on 65 lehmää, jotka lypsetään vuonna 1980 valmistuneessa parsinavetassa.

Suurimman osan ajastaan ayrshirerotuiset lehmät viettävät kuitenkin ulkokatoksessa, jaloittelutarhassa ja laitumella. Seosrehu jaetaan ulko­ katoksen ruokintapöydälle.

Vasikat ja hiehot asuvat talviajan olkipohjaisessa pihatossa ja kesät toukokuun alusta lokakuun loppuun lähi- ja kaukolaitumilla.

Yrittäjät pyrkivät jalostamaan tällä hetkellä reilut 9 000 kiloa tuottavista lehmistä kestäviä ja nostamaan kes­ kipoikimakerrat 2,6:sta 3:een.

TILA Kylä-Kullan tilalla on viljelyssä 200 hehtaaria peltoa, josta puolet on omaa. Laitumia on 32 hehtaaria ja säilörehunurmea noin 40. Seosrehun joukkoon on kasvatettu kahdeksan vuotta myös maissia vajaan kymme­ nen hehtaarin alalla. ”Maissi tuottaa hyvän kuiva-aine­ sadon ja nostaa maidon rasvapitoi­ suutta”, Kari tietää.

Kaikki peltojen tuotteet eivät kulu

omalla tilalla, joten viljaa jää myös myytäväksi.

Kymmenisen hehtaaria nuorkar­ jalaitumista sijaitsee kymmenen kilo­ metrin päässä tilalta. Hieman jänni­ tystä ensi kesän laiduntamiseen tuo seudulla liikkuva susilauma.

JALOITTELU JA HYVINVOINTI ”Lehmät ovat päässeet vapaasti ulos myös talvella 2000-luvun alkuvuo­ sista lähtien. Oli siinä aluksi naapu­ reilla ihmettelemistä. Vuonna 2015 jaloittelualueelle valmistui katos, minkä jälkeen lehmät ovat viihtyneet paremmin ulkona kuin sisällä”, Kari kertoo.

Yhdistetty laidun- ja jaloittelualue on tällä hetkellä 16 hehtaarin laajui­ nen. Kulkuväylä laitumen reunaan asti on laatoitettu ja piha-alueelle on ajettu hieman hiekkaa. Nolla-asteise­ na lumisadepäivänä lehmät näyttävät viihtyvän jaloittelualueella hyvin. ”Lypsyn jälkeen ulos on aina tun­ gosta. Eläimet saavat toteuttaa lau­ massa luonnollista käyttäytymistään, ja se näkyy niiden hyvinvoinnissa.

Sorkatkin pysyvät hyvässä kunnossa.

Hyvinvoivia ja energisiä lehmiä on mukava hoitaa”, Virva iloitsee.

Lehmien suosikkiulkoilusää on yrittäjien mukaan aurinkoinen maa­ liskuinen pakkaspäivä. Vesisateessa eivät lehmätkään viihdy. ”Vapaa ulkoilu pudottaa hieman tuotosta, kun energiaa kuluu liikku­ miseen ja keskinäiseen kisailuun.

Hyvät puolet voittavat pienen tuo­ toksen laskun”, Virva vakuuttaa.

”Lypsyn jälkeen ulos on aina tungosta.”

TULEVAISUUS Sukupolvenvaihdos ei ole ajankohtainen vielä vähään aikaan, mutta maatalouskoneasenta­ jaksi opiskeleva Juho työskentelee vapaa-aikoinaan tiiviisti tilalla ja liit­ tyy mahdollisesti yrittäjien joukkoon koulun päätyttyä.

Nykyiset kotieläinrakennukset palvelevat hyvin ja tuotanto rullaa, joten isoja investointeja ei ole lähi­ aikojen suunnitelmissa. ”Olisi hienoa, jos vapaasti ulkoile­ vien lehmien maito saataisiin joskus brändättyä erikoistuotteeksi, jolla olisi erikoishinta”, Kari visioi.

VAPAA- AIKA Molemmat yrittäjät nauttivat ulkoilmaharrasteista ja työt unohtuvatkin parhaiten talven hiihtolenkeillä ja viikon mittaisella pohjoisen hiihtoreissulla. Virva har­ rastaa lisäksi uintia ja Kari kalastus­ ta. Myös yhteiset elokuva-, teatterija tanssireissut ovat pariskunnalle tärkeitä yhdessäolon ja virkistäy­ty­misen hetkiä.

MAITO JA ME * 31

heidin taitto.indd 31

13.2.2019 14.58

T LIT BAA RKKINA O L G A TOM MAI

Tuoreen maitojauheen hinta korjaantui MAITOMARKKINOILLA TAPAHTUU MERKITTÄVÄ MUUTOS, SILLÄ RASVATTOMAN MAITOJAUHEEN INTERVENTIOVARASTOSTA OLLAAN PÄÄSEMÄSSÄ EROON.

E

T E K S T I T I I N A K A N E R V O & R I I T TA B R A N D T

uroopan unioni osti rasvatonta maito­ jauhetta maitokriisin aikana vuosina 2015– 2017 niin, että pahim­ millaan varas­tossa oli sitä 379 mil­ joonaa kiloa. Iso varasto on estänyt maitojauheen hinnan vahvistumisen.

Maitojauheen ostohinta oli 1 698 eu­ roa tonnilta.

Rasvattoman maitojauheen myynti EU:n hallinnoimasta interventio­ varastosta on sujunut paljon no­ peammin kuin kukaan osasi ennus­ taa. Ensimmäiset merkittävät erät saatiin myytyä huhtikuussa 2018, ja tammikuun alun myyntikierroksen jälkeen varastossa on enää 22 mil­ joonaa kiloa. Varasto tyhjenee luul­ tavimmin tammikuun toisella tar­ jouskierroksella.

Jauheen alin ulosmyyntihinta on noussut huhtikuusta 2018, jolloin se oli vain 1 051 euroa tonnilta. Tam­ mikuun ensimmäisellä tarjouskier­ roksella alin hyväksytty hinta nousi 1 554 euroon ja määrä 80 miljoo­ naan kiloon.

INTERVENTIOVARASTON ulos­ myyntihinnan vahvistuessa myös tuoreen maitojauheen hinta on korjaantunut. Euroopan komission keräämän viikkoseurannan mukaan hinta oli huhtikuussa 2018 ennätyksellisen alhaalla, vain 1 320 euroa tonnilta, kun tammikuussa 2019

saavutettiin 1 790 euron taso. Rans­ kan hinta­noteerauksissa näkyy sama kehitys.

Jauheen alhaisen hinnan vuoksi yritysten kannatti valmistaa mie­ luummin juustoa kuin maitojauhetta ja voita. Sen vuoksi piristyneeseen voin kysyntään ei vastattu ja voin hinta nousi Euroopassa ennätyksel­ lisen korkealle, jopa 6 500 euroon tonnilta. Yhtä nopeasti kuin hinta nousi huippuunsa, se myös tuli alas – tosin tammikuun 4 500 euron hin­ ta on edelleen hyvä, kun katsoo voin hinta­historiaa pidemmältä ajalta.

Hintamuutosten yhteisvaikutus on lievästi laskeva, mutta eihän lo­ pullinen tuottajahinta muodostu kahden tuotteen perusteella. Juus­ ton valmistus ja sen hinta on EU:ssa paljon merkittävämpi kuin voin ja maitojauheen. Juustojen hinnat ovat myös vakaammat.

TUOTANTOMÄÄRÄT vaikuttavat maidon markkinatilanteeseen ja maitotuotteiden hintoihin niin EU:ssa kuin muissakin merkittävis­ sä maidontuotantomaissa. Jo ennen maitokiintiöiden poistoa vuonna 2015 maidontuotanto EU:ssa kasvoi, ja sama suunta on jatkunut joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Syys- ja lokakuussa 2018 EU:n maidontuotanto jäi alle edellisvuo­ den vastaavien kuukausien kuivan kesän ja niukan rehutilanteen takia.

Tätä ennen tuotanto supistui maito­ kriisin aikana syksyllä 2016 ja alku­ vuodesta 2017, kun EU:lla ja jäsen­ mailla oli tuotannon vähentämis­ ohjelmia.

Viime vuoden lukuja ei vielä ole julkaistu, mutta kokonaisuudessaan tuotanto ylittää edellis­vuoden tason.

Komission arviossa ennakoitiin 0,6 prosentin kasvua viime vuodelle.

Tälle vuodelle Euroopan komissio ennakoi 0,7 prosentin kasvua. Poik­ keukselliset sääilmiöt vaikuttavat eniten mai­dontuotantomääriin.

SUURTA EPÄVARMUUTTA EU:n maitomarkkinoille tuo Britannian ero EU:sta. Muiden EU-maiden maitotuotteiden viennistä Britan­ nian osuus on 20 prosenttia. Eri­ tyisen paljon viedään juustoa, ja suurin viejä on Irlanti.

Kauppa käy toiseenkin suuntaan: 70 prosenttia EU:n maitotuotteiden tuonnista tulee Britanniasta.

Britannian maidon omavarai­ suusaste on 70–80 prosenttia, joten maitotuotteiden tuonti on välttämätöntä. Toisaalta muut EU-maat tarvitsevat kipeästi Britannian markkinoita.

Tiina Kanervo työskentelee Valiolla talousjohtajana ja Riitta Brandt edunvalvontajohtajana.

32 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 32

13.2.2019 14.58

Voin hinta on laskenut huipputasosta selvästi, rasvattoman maitojauheen hinta on nousussa ja on nyt hieman interventiohintaa korkeampi.

SMP (rasvaton maitojauhe), Ranska Interventiohinta, SMP

€/Kg 7,0 6,0

4,50

5,0 4,0 3,0

1,88

2,0

Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan viikkoon: + 36 % (Rasvaton maitojauhe) Hinnat ns. official quotations, jotka kuvastavat julkaisuhetken hintaa (jossain määrin spekulatiivisia), joilla uusia myyntisopimuksia on tehty edellisellä viikolla.

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2005

2006

2004

2003

2002

2001

1,0

Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan viikkoon: + 7 % (voi)

16.1.2019 Lähde: EWPA, GDT, VALIO

Voi, Ranska Interventiohinta, voi

EU:n rasvattoman maitojauheen varastot ovat lähes tyhjät. Vuonna 2018 varastosta myytiin 276 m kg jauhetta ja tammikuussa 2019 jopa 80 m kg.

SMP interventiovarasto

milj. kg / kk

Hinta Oseania €/kg

EU raportointi ei ole ajan tasalla

379

400

4,5 4,0

350 300

3,5

268

3,0

250

2,5

200

1,5

100

1,0

22

50 0

15.1.2019 Lähde: EU, CLAL

2,0

150

1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

0,5 0,0

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

EU:n maidontuotannon kasvu on ollut vuonna 2018 odotettua maltillisempaa. Syys- ja lokakuussa maidontuotanto on ollut jopa edellisvuotta alhaisempi.

1200 1000 800 Muutos verrattuna edelliseen vuoteen milj. kg

600 400 200 0 Lähde: Eurostat

-200 -400 -800 Mrd. kg Tuotanto Muutos, %

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2010 136,4 1,1

2011 139,2 2,1

2012 140,0 0,6

2013 141,6 1,1

2014 148,4 4,8

2015 151,9 2,3

2016 152,2 0,2

2017 156,0 2,5

Rullaava 12 kk 157,4 0,9

9.1.2019

-600

MAITO JA ME * 33

heidin taitto.indd 33

13.2.2019 14.58

Valitsen Yaran lannoitteet siksi, että niissä on seleeniä ja laatu kunnossa.

Homma vain toimii, kun lähdetään pellolle.

Mikko Elovaara, Lampelan tila, Kiuruvesi

heidin taitto.indd 34

Mikko ja Antti Elovaara Kiuruvedellä luottavat Yaran seleenipitoisiin lannoitteisiin. Näin karja saa rehusta tasaisesti ja turvallisesti tärkeää seleeniä.

He arvostavat myös lannoitteiden hyvää laatua. Niillä onnistuu tasainen levitys.

www.yara.fi

13.2.2019 14.58

ä

a

fi

N KSE U T I O L HAL ENVUOR E PUH

JARNO KÄMÄRÄINEN Va l i o n h a l l i t u k s e n j ä s e n

Rakennamme strategiaa yhdessä

Y

rityksissä työstetään yhtiön strategiaa muutaman vuo­ den periodeilla. Strategia on suunnitelma, jonka avulla päästään pitkän aikavälin tavoitteisiin. Yrityksen johtamista helpottaa selvä tiekartta, joka ohjaa kohti asetettuja tavoitteita.

Strategioita on useilla eri tasoilla. Esimer­ kiksi Valiossa työstetään parhaillaan yritys­ strategiaa, joka pohjautuu hallintoneuvoston päivitystyön alla olevaan omistajastra­ tegiaan. Myös osuuskunnat asettavat omat tavoitteensa ja muodostavat strategiansa, joilla niihin päästään.

Valion omistajat eli me omistajayrittä­ jät olemme asettaneet strategiset tavoitteet, joihin Valio pyrkii. Keskeisimmät tavoitteet ovat eurooppalaisista osuustoiminnallisis­ ta yrityksistä korkein ja vakaa maidon tili­ tyshinta osuuskunnille sekä tilan sijainnista ja koosta riippumatta samansuuruinen tili­ tyshinta. Lisäksi Valio on sitoutunut jalos­ tamaan kaiken omistajiensa tuottaman ja lähettämän maidon.

Valioryhmässä toimitaan osuustoimin­ nallisten periaatteiden mukaan ja pyritään maksimoimaan raaka-aineen – siis maidon − tuottajahinta. Yrityksessä, jossa omista­ jina ovat muutkin kuin raaka-aineen tuotta­ jat, lähtökohtana on raaka-aineen hankinta mahdollisimman edullisesti ja tulos maksi­ moiden. Lähtökohtaisesti raaka-ainetta hankitaan markkinatilanteen mukaan.

Kun Valion tarkoitus on maksimoida ja pitää vakaana raakamaidon hinta, on

vastaanotetun maidon vakaa määrä olen­naista. Strategiset tavoitteet ovat osittain risti­riidassa keskenään, koska mikäli maito­määrät kasvavat rajusti ja Valio on sitoutunut vastaanottamaan kaiken mai­ don, kyky maksaa maidosta heikkenee.

Sekä maitomäärien merkittävät nousut että laskut aiheuttavat yritykselle sopeu­ tustarvetta ja aiheuttavat kustannuksia.

Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat yrityksen strate­ giaan huomattavasti: esimerkiksi kulutta­ jatottumusten muutos, huomattava mai­ don ylituotanto tai ilmasto- ja ympäristö­ keskustelun voimistuminen. Jos vanha strategia näyttää vievän yritystä joiltakin osin vikasuuntaan, on yrityksen uskallet­ tava uudistua menestyäkseen myös tule­ vaisuudessa.

"Valion tarkoitus on maksimoida ja pitää raakamaidon hinta vakaana."

Maitoala on kohdannut viimeisen vuosi­ kymmenen aikana useita tilanteita, jotka ovat muuttaneet pelikenttää.

Muun muassa kiintiöiden poistuminen alensi teollisuustuotteiden hintoja ja sai useat meijerit keskittymään kuluttaja- ja lisäarvotuotteisiin, joissa Valio on ollut jo pitkään esimerkkinä usealle toimijalle.

Näin Valiolle vahvalle kuluttajasektorille on tullut huomattavasti ahtaampaa.

Kokonaisuudessaan yrityksen strategiaa rakennetaan ylhäältä alaspäin.

Kun yrityksen omistajilta tulee selkeä näkemys suunnasta, johon yritystä on vietävä, sekä hallituksen että toimivan johdon on helpompi viedä tekemistä kohti tavoitteita.

MAITO JA ME * 35

heidin taitto.indd 35

13.2.2019 14.58

R & TE TYÖ

VEY

S

?

Työterveyshuolto tukee maitotilayrittäjää TYÖTERVEYDEN AMMATTILAINEN AUTTAA MAITOTILAYRITTÄJÄÄ TYÖSTÄ AIHEUTUVIEN RASITUSVAIVOJEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ JA HOIDOSSA SEKÄ ESIMERIKSI HENKISTEN PAINEIDEN HELPOTTAMISESSA.

A

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U V I T U S 1 2 3 R F J A J O H A N N A S I L J O L A

htiaisen maitotilalla Orimattilassa on noin sata lehmää.

Terhi ja Jani Ahtiainen hoitavat lypsyn 2 x 10 -lypsyasemalla omin voimin aamuin illoin, joten työtä riittää. ”Siinä ollaan kädet hankalassa asennossa ylhäällä ja pitkällä, kun otetaan suihkeet, pyyhitään vetimet ja asetetaan lypsimet. Toistoja tulee melkoisesti. Se tuntuu käsissä ja ra­ situs aiheuttaa kipuja”, kuvailee Jani Ahtiainen.

Maitotiloilla on paljon tuki- ja liikuntaelinvaivoja, jotka ovat seu­ rausta lypsystä ja myös esimerkiksi rehunjakotyöstä. ”Polvet ja ylävartalo ovat kovilla.

Tulee rasitusvammoja”, kertoo agro­ logi ja maatalouden asiantuntija Reijo Talsi Mehiläisen työelämä­ palveluista.

Mehiläinen ja Valio ovat sol­ mineet puitesopimuksen, jonka ansiosta valiolaiset maitotilayrit­

täjät pääsevät helposti Mehiläisen työtervey­denhuollon piiriin. Tarjolla ovat ison talon palvelut ja osaaminen sekä maatalouden erityisasiantunti­ juus. Valioryhmän tilat saavat palve­ lut muita yrittäjiä edullisemmin. ”Yrittäjä on maitotilan tärkein voimavara, joten hänen pitää pysyä kunnossa. Tämä sopimuksemme Mehiläisen kanssa ei velvoita ketään, mutta on kuitenkin oikein hyvä vaih­ toehto”, sanoo Osuus­kunta Tuotta­ jain Maidon toimitusjohtaja Ari Mäkelä.

Jokainen maitotilayrittäjä tekee itse sopimuksen Mehiläisen kanssa, mikä onnistuu helposti ottamalla yhteyttä Mehiläisen myyntiin vaikka sähköpostilla.

Valion ja Mehiläisen työterveys­ huoltoyhteystyö aloitettiin Osuus­ kunta Tuottajain Maidon alueella, mutta palvelu laajenee valtakunnal­ liseksi. Jo tällä hetkellä 30:ssa Mehi­ läisen toimipisteessä on tarjolla työ­ terveyshuoltoa maitotilayrittäjille,

”Yrittäjä on maitotilan tärkein voimavara, joten hänen pitää pysyä kunnossa.”

ja lisää alan tuntevia työterveyshoi­ tajia koulutetaan koko ajan.

MAITOTILAYRITTÄJÄN työterveys­ yhteistyö alkaa tilakäynnillä, jossa selvitellään, millaiseksi maitotilayrit­ täjä kokee terveytensä ja työolonsa.

Akuuteimmat asiat laitetaan ensin

36 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 36

13.2.2019 14.58

kuntoon ja vasta sitten on vuorossa terveystarkastus sekä muut tarpeelliset tutkimukset ja jatkotoimet.

Ahtiaisen tilan työoloja kartoitti Mehiläisen työ­ terveyshoitaja Anni Sihvo apunaan Reijo Talsi.

Tilakäynneillä on aina mukana työterveyshoitaja ja maatalouden asiantuntija sekä mahdollisesti myös esimerkiksi työfysioterapeutti. Maatalouden asian­ tuntija tulee usein ProAgrialta, jotta tilakäynnillä olisi aina riittävästi asiantuntemusta maatalouden erityis­ piirteistä. Ahtiaisille on aiheutunut lypsystä rasitus­ kipuja käsiin, joten työoloihin pitää saada nopeasti parannusta. ”Juttelimme tilakäynnillä työterveyden asioista yleisesti ja tutkimme tarkemmin lypsyaseman ergo­ nomiaa. Seuraavana tilallemme tulee fysioterapeutti, jonka kanssa mietimme työasentoja ja työpistettä tarkemmin”, Jani Ahtiainen kertoo.

TYÖTERVEYSHUOLTOON kuuluvat säännölliset työterveystarkastukset maitotilaryittäjän toivomassa tahdissa, esimerkiksi joka toinen vuosi. Lisäksi lääkäriin ja jatkotutkimuksiin pääsee aina tarpeen mukaan. ”Aiemmin kävimme lääkärissä kunnallisella puo­ lella, mutta sieltä oli vaikea saada aikoja. Nyt vastaan­ otolle pääsee nopeasti ja ajan varaaminen on sujunut helposti”, Jani Ahtiainen kiittää.

Ahtiaisen tila sijaitsee kohtuullisen matkan päästä Kouvolan Mehiläisen lääkäriasemasta, mutta monet maitotilat ovat kaukana palveluista. Työterveyshuol­ lon kautta valiolaiset maitotilayrittäjät hyötyvät Mehiläisen digitaalisista etäpalveluista: OmaMehi­ läinen-mobiilisovelluksessa voi varata ajan lääkäril­ le, uusia reseptit ja katsoa laboratoriotulokset. Digi­ klinikalla lääkäri tai hoitaja on yhtä lähellä kuin oma kännykkä. ”Digiklinikalla asioidaan mobiilisovelluksen avul­ la. Sinne voi lähettää kysymyksen ja kuvankin esimer­ kiksi tulehtuneesta silmästä, ja lääkäri voi määrätä hoidon sen perusteella. Siellä hoituvat esimerkiksi tavalliset hengitystieinfektiot ja virtsatulehdukset”, Talsi kertoo.

LYPSYROBOTIT ja työn automatisoiminen vähen­ tävät fyysistä kuormaa, mutta voivat lisätä henkisiä paineita. Tulee paljon uutta opeteltavaa ja tuotannon tehostuessa talousasiatkin voivat painaa mieltä. ”Henkisen paineet ovat tuki- ja liikuntaelinvaivo­ jen rinnalla yleisiä työterveyshuollossa hoidettavia asioita. Henkisiä paineita helpottaa jo jutteleminen esimerkiksi työterveyshoitajan kanssa, ja hän voi ohjata eteenpäin lisäavun piiriin”, Talsi kertoo.

Mehiläinen tekee myös yhteistyötä maakuntien kanssa Melan hallinnoimassa Välitä viljelijästä -pro­ jektissa, jossa alueen projektityöntekijä menee maa­ tilalle ja selvittelee, miten paineita voisi helpottaa.

heidin taitto.indd 37

13.2.2019 14.58

TYÖ & TERVEYS

Pysy tolpillasi! ”Järjetön tunne, jalat vain menivät alta. Ilmalennon aikana ehdin käsittää, että huonosti käy!”

I

säntä liukastui pihallaan matkalla aamulypsylle.

Yöllä oli satanut ohuen ohut lumipeite jäisen maan pei­ toksi. Ilmalentoa seurasi iskey­ tyminen maahan oikean käden päälle, värttinäluun murtuma, sairaalareissu ja kuuden viikon työkyvyttömyys. Pitkään työhön­ paluun jälkeenkin isännän on täytynyt muistaa jumpata kättä fysioterapeutin ohjeiden mukaan.

Tarina on tavallinen. Maatalous­ yrittäjille sattuneista työtapatur­ mista kolmasosa johtuu liukastu­ misesta tai kaatumisesta. Kaatuessa katkeaa, nyrjähtää tai venäh­ tää jalka tai käsi. Hoitoa tarvitaan,

eikä toipuminen käy hetkessä.

Isännälle olisi voinut käydä paljon huonomminkin. Vakavat pään vammat eivät ole tavattomia, ja ihmisiä myös menehtyy. Isän­ nällä oli onnea, koska luutuminen leikkauksen jälkeen alkoi toivo­ tusti. Puolentoista kuukauden kuluttua liukastumisesta hän oli valmis työhön.

Talvikuukaudet ovat liukas­tu­misten sesonkia, mutta maatalousyrittäjät liukastuvat työssään tasaisesti ympäri vuoden sekä ulkona että sisällä tuotantoraken­ nuksissa.

Yllättäen iällä ei ole merkitystä maatalousyrittäjien liukastumisiin ja kaatumisiin. Niin nuoret kuin vanhemmatkin liukastelevat.

Hyvä fyysinen kunto, tasapaino ja notkeus kuitenkin vähentävät kaatumisriskiä ja pienentävät kaa­

tumisen aiheuttamia vammoja.

Myös toipuminen on hyväkuntoi­ sella nopeampaa.

Liukastumista voi välttää. Pi­ han ja kulkuteiden hiekoittaminen on tärkeää. Sopivat jalkineet aut­ tavat pysymään pystyssä. Taiten suunniteltu valaistus niin ulkona kuin sisällä vähentää vahinkoja.

Siisteys, järjestys ja vapaat kulku­ väylät auttavat kompuroinnin tal­ tuttamisessa. Ylimääräisen kiireen suitsiminen pienentää riskiä liu­ kastua tai kaatua.

Lue lisää liukastumisen ehkäi­ semistä Älä kaadu! -tietokortista, jonka voit tilata tai tulostaa verk­ kosivuilta mela.fi > julkaisut.

ANNA - RI I KKA PUKARI Työtur vallisuuden asiantuntijat Mela

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen.

Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

www.peltosiemen.fi

NuuttiBOR -timotein lisätuotto NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita Jalostaja:

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ........................................................................... 120 Maidon tuottajahinta, 9/2018, LUKE ............................................ 38 snt / litra Ohran hinta, 10/2018, Altia Oyj ....................................................... 200 € / tn Täysrehun hinta, 11/2018, Raisioagro verkkokauppa ................ 282 € / tn Rypsirouheen (lämpöprosessoitu) hinta , 11/2018, Raisioagro verkkokauppa ................................................................. 280 € / tn Sisäruokintakauden pituus ............................................................... 275 vrk D-arvot NuuttiBOR (D-arvo: LUKE, vir. lajikekokeet 2010-2017) .................. 682 g / kg D-arvoltaan heikompi lajike ............................................................. 674 g / kg

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 5 015 € Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 0,8 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Siemenmyynti:

heidin taitto.indd 38

Lisäkustannus / vilja + rypsirouhe 6 906 € Lisäkustannus / täysrehu + rypsirouhe 7 445 € D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu LUKE:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

13.2.2019 14.58

N A S E VA S T I

Saitko tekstiviestin terveydenhuoltokäynnin puuttumisesta?

Naseva lähettää yrittäjille automaattisia muistutusviestejä säännöllisesti. Lisäksi keskiviikkona 9. tammikuuta lähetettiin viestejä valiolaisille tiloille isommalla jakelulla.

V

iesti tuli, jos terveydenhuollon vuosi­ katsausta ei ole lainkaan tai se on yli 14 kuukautta vanha. Tiedot poimittiin Nasevan rekisteristä, jos tila on antanut valtuu­ tuksen valiolaiselle osuuskunnalle, nautojen pitopaikalla on voimassa oleva terveydenhuolto­ sopimus ja pitopaikalla on elossa olevia nautoja.

Tilasi joutui mukaan muistutuslistalle, vaikka vuosikatsaus oli tehty, jos tilallasi on useampi kuin yksi pitopaikka: Eläinlääkäri kävi tai kirjasi vuosikatsauksen vain siihen pitopaikkaan, jossa lypsylehmät ovat. Kun järjestelmästä poi­ mittiin tietoja, listalle osui ilman käyntiä jäänyt pitopaikka.

Tilanne korjaantuu, kun pyydät eläinlääkäriä käymään tai kirjaamaan terveydenhuoltokäynti myös toiselle pitopaikalle.

Muista päivittää terveydenhuoltosopimus, jos pitopaikka jätetään pois käytöstä. Sopimuk­ sen päivitys käy nyt sähköisesti Nasevassa.

Katso Nasevasta Ohjeet ja lomakkeet/sähköinen th-sopimus ohje.

Muistutuksen sai mahdollisesti myös tilan entinen omistaja: Nasevassa tilan pysyvä tun­ niste on EU-tilatunnuksen numerot. Viranomai­ set eivät ilmoita omistajavaihdoksia Nasevaan, joten sukupolvenvaihdoksen ja muun tilakau­pan ilmoittaminen kunnan maataloustoimistoon ei riitä.

Tilanne korjaantuu, kun uusi omistaja laatii Naseva-terveydenhuoltosopimuksen omiin nimiinsä. Tilan tiedot päivitetään sopimuksen mukaisesti. Puhelimitse tai sähköpostilla an­ nettuja tietoja ei päivitetä, sillä rekisterissä pito edellyttää allekirjoitettua lupaa eli terveyden­ huoltosopimuslomaketta.

PA UL A H A L KO S A AR I, re k i s te r i va staava, N aseva E RJA T UUN AIN E N , a s i a ntu nt i j a e l äi nl ääkäri , E T T ry

heidin taitto.indd 39

13.2.2019 14.58

Muista tilata AIV-irtoliuokset viimeistään 31.3. mennessä!

Saat toimituksen tilallesi ennen rehuntekoa, varmistat eläinten huippulaatuisen ruokinnan – ja turvaat selustasi AIV Laatutakuulla.

ARTTURI-Urakoitsijapäivät 20.-21.3.2019 TAHKOLLA Lue lisää osoitteessa AIV.f i

heidin taitto.indd 40

13.2.2019 14.58

TAL

OUS

ILKKA POHJAMO Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

Tilusjärjestelyt

M

MAATALOUDESSA MAA ON KESKEINEN ASIA. TALOUDEN KANNALTA ON ONGELMA, MIKÄLI PELLOT SIJAITSEVAT KAUKANA TILAKESKUKSESTA JA OVAT PIENISSÄ LOHKOISSA.

aanmittauslaitos on laskenut, että suoma­ laiselle maataloudel­ le aiheutuu vuosittain 175 miljoonan euron kustannushaitta verrattuna optimaa­ liseen tilanteeseen, jossa peltolohkot rajautuisivat luontaisesti vesistöihin, metsiin ja teihin.

Esimerkiksi Uudellamaalla kes­ kimääräinen lohkokoko on tällä het­ kellä 3,13 hehtaaria. Jos nykyinen omistusrakenne unohdetaan hetkek­ si ja tarkastellaan peltojen luontais­ ta rajautumista, lohkojen keskikoko olisi 13,6 hehtaaria.

Suomen tilusrakenne olisi nykyis­ tä parempi ilman kansakunnan etua vaatineita 1900-luvulla toistuneita toimenpiteitä, joiden sivuvaikutuk­ sena tilusrakenne heikkeni.

Nämä asiat ovat tapahtuneet isomman edun takia, enkä käsittele niitä tässä tämän enempää. Histo­ riallisten taustojen johdosta on kui­ tenkin oikeutettua vaatia, että yh­ teiskunta osallistuu myös tilusraken­ teen parantamiseen.

Aikaa, polttoainetta, renkaita ja hermoja kuluttava siirtoajo on tuttua useimmille meistä, kuten myös pien­ ten lohkojen päisteissä pyöriminen.

Mikäli tilusrakenteita ei paranneta, kustannushaitat kasvavat jatkossa,

sillä maatalouskoneiden kasvavia te­ hoja ei saada hyödynnettyä kunnolla pienillä lohkoilla.

Kysymys kuuluu: mitä asialle voi tehdä?

OSA TOIMENPITEISTÄ on kevyem­ piä, osa järeämpiä.

Jos vuokrasopimus ja välit vuok­ ranantajaan ovat kunnossa ja vuokra­lohko on oman lohkon vieressä, raja­ojan kyntäminen tukkoon voi olla helpoin tapa parantaa tilannetta.

Pysyviä järjestelyjä voi tehdä maa­ kauppojen tai kahden maanomista­ jan välillä tehtävän vapaaehtoisen ti­ lusvaihdon kautta. Tilusvaihtoon si­ sältyy muun muassa verotuksellisia etuja, mutta myös rajoitteita, joista johtuen niitä tapahtuu varsin vähän.

Tilusjärjestelyjä on mahdollista toteuttaa joko pienempinä muuta­ man maatilan tarpeista lähtevinä tai alueellisina, jolloin tietyn viljelys­ alueen peltolohkot järjestellään vil­ jelyn kannalta parhaaseen mahdolli­ seen järjestykseen.

Maatilalähtöisessä tilusjärjeste­ lyssä keskitytään niihin peltoloh­ koihin, joiden järjestelystä maatilat ovat kiinnostuneet. Pienemmän jär­ jestelyn kestoaika vaihtelee 1−3 vuo­ dessa ja suuremman alueellisen 4−7 vuodessa.

"Mikäli tilusrakenteita ei paranneta, kustannushaitat kasvavat."

Järjestelyssä huomioidaan maan­ omistajien tavoitteet. On luonnol­ lista, että tavoitteet voivat olla risti­ riitaisia ja tarvitaan kompromisse­ ja. Järjestelyyn voi sisältyä valtion maanhankintaa, joka usein helpot­ taa järjestelyn toteutumista.

TILUSJÄRJESTELYJÄ edeltävä selvitys on maanomistajille maksu­ ton ja sitä voi hakea yksittäinen tila.

Selvitys ei johda automaattisesti tilusjärjestelyyn.

Asiasta kiinnostuneiden kannat­ taa ottaa yhteyttä maanmittaus­ laitokseen.

MAITO JA ME * 41

heidin taitto.indd 41

13.2.2019 14.58

T Y IJAL T N KYS NTU ASIA

A

M A R K E T TA R I N N E Tu t k i m u s p r o f e s s o r i Luonnonvarakeskus

Hankalat hometoksiinit

H

omeista rehua- tai ruokaa ei pidä käyttää ravinnoksi.

Hometoksiinit ovat näky­ mättömiä, hajuttomia ja mauttomia, eli niitä ei voi havaita rehusta aistin­ varaisesti. Kaikki homeet eivät tuota toksiineja, eikä samakaan home aina.

Toksiineja on useita ja niiden määrittäminen on vaikeaa ja kallista.

Niitä voi olla rehussa epä­tasaisesti, joten näytteenotto on haastavaa.

Lisäksi oireet eläimissä ovat epä­ määräisiä.

Viljojen hometoksiinitilanne tun­ netaan paremmin kuin säilörehun.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR on koordinoinut kauran punahomeen

(Fusarium) tuottaman DON-toksiinin systemaattista seurantaa.

Loppukesän kosteat olot aiheuttavat korkeitakin toksiinipitoisuuksia.

Hometoksiinien esiintymisestä nurmirehuissa on vähemmän tietoa.

Niitä voi olla jo valmiiksi rehun raa­ ka-aineessa tai muodostua säilönnän ja syötön aikana.

Nurmen ensimmäisen sadon syönti ja sen myötä tuotantovaikutus on tyypillisesti parempi kuin vastaa­ van loppukesällä tehdyn rehun syön­ ti ja tuotantovaikutus. Yhtenä selityksenä on esitetty home­toksiineja loppukesän kosteissa oloissa, jotka suosivat homeiden kasvua.

EU on hyväksynyt lisäaineita hometoksiinien haittojen vähentä­ miseen rehuissa. Lisäaineet voivat hajottaa hometoksiineja tai sitoa ne itseensä. Lisäainetuotteita on saata­ villa myös Suomessa. On vaikea ar­vioida niiden käytön tarpeellisuutta, koska meillä ei ole hyvää käsitystä hometoksiinien esiintymisestä re­ huissa. On ajateltu, että märehtijät eivät ole hometoksiineille yhtä herk­ kiä kuin yksimahaiset eläimet, koska osa toksiineista hajoaa pötsissä, mutta toksiinit voivat olla haitallisia myös pötsimikrobeille.

Lukessa tutkitaan hometoksiineja.

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Sammonkatu 8 • 90570 Oulu

www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi

heidin taitto.indd 42

13.2.2019 14.58

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Miten tautisulku toteutetaan helposti?

E

rään tilan eläimet sairastivat ärhäkän ripulitaudin, jonka aikana lehmät ja vasikat ys­ kivät sekä ripuloivat monta päivää.

Tankin maitomäärä laski ja navetta oli vaikea pitää siistinä.

Maitotilayrittäjät haluavat, että vastaavalta vältyttäisiin tulevaisuu­ dessa. He pohtivat, miten parantaa suojausta ja millainen tautisulku navetan ovella toimisi parhaiten.

Talonväellä ei ole käytössä omaa si­ säänkäyntiä navettaan, vaan kaikki kulkevat samasta ovesta, eikä penkin yli jaksaisi loikkia jatkuvasti.

On erinomainen päätös ottaa tau­ tisulku käyttöön! Kun eläinlääkäri,

seminologi ja muut mahdolliset vie­ railijat käyttävät sitä ja tilan suoja­ vaatteita, yli 95 prosenttia baktee­ reista ja viruksista jää ulkopuolelle.

Käytössä kätevin tautisulku voisi kyseisen tilan tarpeisiin olla niin kutsuttu yli tassuteltava malli. Siinä vieraan ja talon alueet erottaa puh­ distettava vyöhyke, joka on eriväri­ nen matto tai lattiaan maalattu alue.

Alueiden eroa voi vielä korostaa lii­ kennevaloista tutuilla värikoodeilla, ja niiden rajan voi halutessaan erot­ taa lisäksi matalalla kynnyksellä.

Käytä tautisulkua näin: 1. Punaiselle alueelle jätetään na­ vetan ulkopuolella käytetyt jalkineet

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

(ja vierailijan vaatteet).

2. Keltaisen alueen yli kuljetaan talon crocseilla tai villasukilla.

3. Vihreällä eli navetan alueella laitetaan jalkaan navetassa käytettä­ vät tilan saappaat ja haalarit.

Lue lisää tautisulkumalleista ja sulun oikeasta käytöstä Valman Valio Terveys -palveluiden kirjastos­ ta ja Maito ja me -lehden numerosta 1/2017 tai maitojame.fi-ammattilais­ sivuston Terveys ja hyvinvointi -osiosta. Valmasta saa tulostettua navetan oveen ohjekyltit. Valma­ kaupasta voi tilata valmiin tauti­ sulkupaketin.

n)

heidin taitto.indd 43

13.2.2019 14.58

Startti Mysli soijaton rehu vasikoille

O LAB

OR R AT

uaromi Uusi mak ä – entist mpaa maittava

IOSS

A

WE

Mai • P p • J • T

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava, Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Ensirehu vasikoille

Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa Vasikan pötsi, 6 viikkoa, maito-vilja -ruokinta.

Vasikan pötsi, 6 viikkoa, Startti Mysli -ruokinta.

Startti Myslissä on kaikki.

Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua.

Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta.

Saatavana kaikista meijereistä.

Näytteenottotarvikkeet Valmakaupasta Raakamaito-, rehu- ja talousvesinäytteiden näytteenottotarvikkeet hankitaan Valmakaupasta.

M

aitotilayrittäjä saa tilattua Valmakau­ pasta oikeat tarvikkeet raakamaito-, rehu- ja talousvesinäytteiden ottoa var­ ten. Työskentely laboratoriossa sujuu, kun näytteet on otettu omiin näytteen­ ottotarvikkeisiinsa.

Näytteen mukana toimitetaan aina myös näyte­ saate, josta näkyy maitotilayrittäjän osuuskunta ja tuottajanumero sekä nimi ja muut tarvittavat tunnis­ teet. Saatteet tulostetaan Valmasta Analyysit ja Näy­ tesaatteet -osiosta.

Näytteenotto-ohjeet ja viivakoodittomat näyte­ saatteet löytyvät Valman pääsivun kautta Valio Labo­ ratoriot -osiosta.

MAITOTILALTA näytteet lähetetään laboratorioon maitoauton mukana. Maitoauto jättää näytteet tuo­ tantolaitokseen, johon maito puretaan, ja sieltä näyt­ teet jatkavat kuriirikuljetuksin laboratorioon kerran vuorokaudessa.

Utaretulehdustutkimusnäytteen voi tarvittaessa lähettää myös postituslaatikolla, joka tulee toimittaa postipalvelupisteeseen painoa vastaava postimerkki kyljessään.

Lisätietoja: www.valio.fi/startti

heidin taitto.indd 44

13.2.2019 14.58

Talo • N k • K

MYY

Järve Tomi Veli P Häme Seinä Jyvä Petä Perh Kaus Toho Nival Oulu:

Kan

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

Kotimainen kumppani

Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI / HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen arjalainen 041 440 1177 Seinäjoki: Ville Kamppila 050 307 0002 Jyväskylä: Jarkko Eskonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Kangasniemi: Juha Mikkonen 040 510 6177 www.kylmakarki.fi

Karjatilan parhaat merkit Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät.

Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan. Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle.

Kraiburg kumimatot ja Svea lantakoneet.

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080

MI NN A - K A IS A M A U N U M A A

.fi

VALMAKAUPASTA NÄYTETARVIKKEET LÖYTYVÄT SEURAAVILLA NIMILLÄ: Määritys

Valmakaupan tuotteen nimi

Utaretulehdus määritys...........................................Näyteputket 20 kpl UT-määritys UT-määrityksen postituslaatikko..........................Postituslaatikko UT-määritys Progesteroni määritys..............................................Progesteronitutk. putket 10 kpl Seleenimääritys raakamaidosta............................Seleenianaly. maitonäytetarv.

Tuotosseurantamääritys/Erikoisnäyte...............Näytepikariviivakoodilla 100 kpl

Näytepikari ei viivak. 100 kpl Tuotosseurantanäytteiden näytelaatikko..........Näytelaatikko 7 telineelle Tiineysmääritys..........................................................Näytepikariviivakoodilla 100 kpl

Näytepikari ei viivak. 100 kpl Talousvesimääritys....................................................Talousvesi analyysitarvikkeet Rehututkimus..............................................................Valio Artturi® -rehunäytepussi

Voit tilata näytteenottotarvikkeet Valmakaupasta ja tulostaa niiden mukaan tulevat saatteet.

Huom! Antibiootti- ja kokonaisbakteerimäärityksen näyte (erikois­näyte) otetaan samoihin pikareihin kuin tuotos­seurantanäytteet, mutta pikareissa ei saa olla säilöntä­ainetablettia.

MAITO JA ME * 45

heidin taitto.indd 45

13.2.2019 14.58

Maidon esijäähdyttimen kytkennät kohdilleen

V

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

HYVÄ ESIJÄÄHDYTIN VOI VÄHENTÄÄ MAIDON JÄÄHDYTYSTARVETTA TILASÄILIÖSSÄ HUOMATTAVASTI.

alion alkutuotannon neuvonta mittasi osuuskuntien tila­ säiliöhuollon kanssa maidon esijäähdyt­ timien lämmönsiirto-ominaisuuksia maitotiloilla. Vastaan tuli sekä yllät­ tävän hyviä että huonoja tuloksia.

Hyvin toimiva maidon esijäähdy­ tin vähentää maidon jäähdytystar­ vetta tilasäiliössä noin puolella. Ne huonosti toimivat esijäähdytinjärjes­ telmät ovat vähentäneet vain 10–20 prosenttia maidon jäähdytystarvetta.

Itse esijäähdytin ei välttämättä ole syypää heikkoon lämmönsiirtoon, vaan se on voitu liittää vesijärjestel­ mään virheellisesti. Siististikin asen­ nettu lämmönsiirtopaketti voi olla hyötysuhteeltaan varsin heikko.

TEHOKAS maidon esijäähdytys voi pienentää tilasäiliön energiankulu­ tusta merkittävästi ja maidon lämpö saadaan hyödyksi lehmien juomaveden lämmittämisessä. Kannattaa varmistua, että esijäähdytyksen peri­ aatteet toteutuvat myös käytännössä.

Lämmin maito sisään

MAIDON ESIJÄÄHDYTYS 1. Veden virtauskapasiteetin pitää olla riittävä. Tähän vaikuttaa sekä putkistojen mitoitus että kylmän ve­ den virtaus lypsyn aikana. Vettä tu­ lisi käyttää 2–3-kertaisesti lypsettyä maitomäärää kohti. Putken sisähal­ kaisijan olisi hyvä olla noin 1,5 tuu­ maa eli noin 38 millimetriä tai suu­ rempi lypsyjärjestelmän maidonvir­ tauksesta riippuen.

2. Kylmän veden tulisi olla mah­ dollisimman kylmää. Putkien eristä­ minen auttaa.

3. Esijäähdyttimessä veden ja maidon virtaussuuntien tulee olla vastakkaiset.

4. Maitosuodatin sijoitetaan mai­ donsiirtoputkistoon ennen esijäähdytintä, ja suodatin on paikallaan myös pesujen aikana. Suodatin estää ros­ kien kertymisen esijäähdyttimeen.

5. Lypsykoneen pesun aikana esi­ jäähdytysveden virtaus on estetty.

Pesuvettä ei saa jäähdyttää.

6. Putkimallinen esijäähdytin kes­ tää vesijärjestelmän paineet, jolloin ei tarvita erillistä veden välisäiliötä

Lehmille lämmitettyä juomavettä

Esijäähdytetty maito tilasäiliöön

Kylmä vesi sisään

Tyhjennysventtiili

Ohitusventtiili

Kuvassa on esitetty putkimallisen esijäähdyttimen kytkentäperiaatteet automaattilypsytilalla. Putkimallinen esijäähdytin kestää vesijärjestelmän paineet, jolloin ei tarvita erillistä veden välisäiliötä ja lehmien juomaveden uudelleenpaineistamista.

ja lehmien juomaveden uudelleen­ paineistamista.

KÄYTÄNNÖSSÄ ongelmia on aiheu­ tunut, kun esijäähdyttimeltä poistu­ va vesi oli liitetty kuumavesivaraajan kylmävesisyöttöön. Tämän seurauk­ sena esijäähdyttimen läpi virtasi kylmää vettä vain silloin, kun tilalla käytettiin kuumaa vettä. Oikea rat­ kaisu tällä automaattilypsytilalla olisi ollut liittää esijäähdytinvesi leh­ mien juomavesijärjestelmään.

Kylmävesiputkisto saattaa olla mitoitukseltaan liian pieni. Eräällä tilalla putken sisähalkaisija oli noin 20 millimetriä ja putken pituus noin 10 metriä. Näin pieni putkisto kuris­ ti merkittävästi veden virtausta.

Ongelmia aiheutui myös, kun veden virtaussuunta oli sama kuin maidon. Esijäähdyttimessä oli mer­ kinnät vain englannin kielellä.

Eräässä tapauksessa maitopumpun ohjaama magneettiventtiili ei avau­ tunut silloin, kun maitopumppu pumppasi maitoa.

ESIMERKKILASKELMA ESIJÄÄHDYTTIMEN TUOMASTA SÄÄSTÖSTÄ Maitoa

650 000 litraa/vuosi

Jäähdytyksen energiankulutus ilman esijäähdytintä

0,02 kWh/litra

Esijäähdyttimen osuus 50 % jäähdytystarpeesta Sähkön hinta

0,14 €/kWh

Säästö

910 €/v

46 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 46

13.2.2019 14.58

KIRKASTA LEHMIEN KEVÄT KIVENNÄISILLÄ Kevään paras etu Hankkijan lypsy- ja umpilehmien kivennäisistä on voimassa juuri nyt! Ostaessasi vähintään 1200 kg lypsy- tai umpikivennäistä 15.4.2019 mennessä, saat kaupan päälle klassikoksi muodostuneet Pentik Linda -viinilasit (4 kpl).

Ilolla myös ilmoitamme, että Sorkka+ kivennäissarja on kasvanut.

Rakeinen Huippu-Namino sisältää nyt Sorkka+ tuotteiden tunnetut hyödyt. Sarjan tuotteet on suunniteltu uusimman tiedon mukaisesti tukemaan ja ylläpitämään tehokkaasti sorkkien terveyttä sekä lehmien yleistä vastustuskykyä. Sorkka+ sarjasta löytyy ratkaisuja niin lypsäville kuin myös ummikoille.

Kampanjaetuna oleva Linda-viinilasisetti sisältää 4 kpl kirkkaita suupuhallettuja laseja.

Tuotesetti toimitetaan kotiin sopivasti ennen äitienpäivää.

Kysy lisää Sorkka+ tuotteista omalta ruokinta-asiantuntijaltasi tai surffaile uusille nettisivuillemme katsomaan lisää www.hankkija.fi/rehut.

Hankkija löytyy somesta: Ryhmä: Hankkijan Rehut

heidin taitto.indd 47

@hankkija.fi #parastarehua

Verkkokauppa:

hankkija.fi

13.2.2019 14.58

SÄILÖREHUN TUOTANTOKUSTANNUS SELKIYTYY PALA KERRALLAAN Oman rehuntuotannon kustannukset muodostavat ison osan nautatilojen tuotannon kustannuksista ja ne vaikuttavat merkittävästi tuotannon kannattavuuteen.

Kuinka paljon säilörehun tuottaminen omalla tilalla sitten maksaa?

Säiliörehun tuotantokustannuksen vaikutus naudanlihantuotannon katteeseen, 200 sonnia €/v 100 000

Kate 1, € / kasvattamo / v

Säilörehukustannus, € / v

80 000 60 000 40 000 20 000 0

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

0,20

Säiliörehun tuettu tuotantokustannus, snt/kgka

KANNATTAVAMPAA TUOTANTOA Säilörehun tuotantokustannus vaikuttaa merkittävästi tuotannon kannattavuuteen emolehmätuotannossa, lihanautojen loppukasvatuksessa ja maidontuotannossa. Mitä pienemmillä kustannuksilla oikeanlaatuinen rehu pystytään tuottamaan eläimille, sitä paremmin kotieläintuotanto kannattaa. Loppukasvatustilalla kahden sentin muutos säilörehun tuotantokustannuksessa vastaa 14 sentin muutosta naudanlihan tuottajahinnassa.

Nurmirehun tuotantokustannuksen vaikutus emolehmätuotannon katteeseen, 100 emoa €/v 100 000

Lataa laskuri: www.atriatuottajat.fi Polku: AtriaNauta » Naudanlihantuotannon kehittäminen » Säilörehun tuotantokustannus Katso Youtubesta Atria Tuottajat -kanavalta vinkit Säilörehu-videoilta! www.youtube.com/atriaalkutuotanto

Rehukustannus, € / v

80 000 60 000 40 000 20 000 0

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

Nurmirehujen tuettu tuotantokustannus, snt/kgka

EXCEL-LASKURI AVUKSI Säilörehun tuotantokustannuksen laskemista tarkentaa excel-laskuri, joka ohjaa ja auttaa laskelman tekijää. Laskuri on hiottu pienryhmissä saatujen kokemusten perusteella. Laskuri on vapaasti kaikkien asiasta kiinnostuneiden käytössä ja sen voi ladata Atria Tuottajien nettisivuilta. Laskurilla voi laskea periaatteessa minkä tahansa viljelykasvin tuotantokustannuksen.

Kate 1, € / karja / v

Säilörehun tuotantokustannuksen laskenta pähkinänkuoressa: 1.

Mitataan tai arvioidaan korjatun sadon määrä mahdollisimman tarkasti

2.

Kirjataan hehtaarit ja tuet

3.

Lasketaan viimeisen kasvukauden viljelykustannukset

4.

Lasketaan omista koneista, rakennuksista ja pellosta aiheutuvat kustannukset

5.

Jaetaan kokonaiskustannukset ja peltotuet hehtaaria ja tuotettua tonnia kohden

Nauta tuottajapalvelu p. 020 472 7060 • www.atriatuottajat.fi/atrianauta heidin taitto.indd 48

13.2.2019 14.58

VA S

TU

ISU ULL

US

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damskin herättelevän puheenvuoron viesti oli selvä: Suomessa ilmasto lämpenee globaalia keskiarvoa nopeammin hiilidioksidipitoisuuden noustessa. Kuivuus, sään ääri-ilmiöt ja kuumuus ovat ilmastonmuutoksen oireita. Hiilinielujen vahvistaminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ovat ratkaisevassa asemassa lämpenemisen torjunnassa. ”Tavoitteemme on, että tulevat polvet voisivat nauttia talvesta.”

Ilmastoseminaari VALION JA BALTIC SEA ACTION GROUPIN ILMASTOSEMINAARI HELSINGISSÄ PUREUTUI AJANKOHTAISEEN AIHEESEEN.

M

T E K S T I A N U A R TJ O K I J A VA L I O K U VA T T U O M A S K U J A N S U U

aatalouden ja ruoan hiilijalanjälki pu­ huttaa ihmisiä ym­ päri maailmaa en­ tistä enemmän. Mi­ ten tuottaisimme ruokaa maapallon kasvavalle väestölle mahdollisimman kestävästi? Mitä Valio tekee saavut­ taakseen tavoitteensa, joka on hiili­

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme (vas.) ja Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta avasivat Ilmastoseminaarin.

Saara Kankaanrinta: "Hienoa, että Valio tarttuu ilmastohaasteeseen ja tutkii uudenlaisia viljelykäytäntöjä."

neutraali maitoketju Suomessa?

Valio ja suomalainen Itämerisäätiö Baltic Sea Action Group jär­ jestivät marraskuussa 2018 Helsin­ gissä Ilmastoseminaarin, jossa suo­ malaiset asiantuntijat alustivat ja keskustelivat aiheesta. Hiilineutraa­ liin maitoketjuun pääseminen on Suomessa realistinen tavoite, joka

saavutetaan eri tahojen yhteistyöllä.

Lue Valmasta omistajayrittäjien viestintäpaketti hiilineutraalista maitoketjusta.

Ilmastoseminaari videotallenne löytyy YouTubesta Valion tililtä: Youtube.com/ watch?v=I3S9xLJm3yo

Kaisa Karttunen: "On vastuutonta väittää, ettei kotimaista ruoantuotantoa tarvittaisi."

Juha Nousiainen: "Kun hiilimerkintöjä mietitään, on muistettava että ihmiset eivät elä kiloilla vaan ravintoaineilla."

MAITO JA ME * 49

heidin taitto.indd 49

13.2.2019 14.58

L ILJE V I L I HI SI VUO

IJÄN

Hiilipolut tutuiksi MAITOTILAYRITTÄJÄ HEIKKI SALOMAA OPPI CARBON ACTION -KOULUTUKSESSA, MITEN HIILI SITOUTUU ENTISTÄ PAREMMIN PELTOIHIN JA KASVUSTOIHIN. T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA J A N N E V I I N A N E N

Y

li sata suomalaista maatilaa on jo oppi­ nut Baltic Sea Action Groupin (BSAG) koulutuksessa pelto­ maan ja kasvustojen hiilensidonnan tehostamista. Vuoden 2018 koulu­ tuksissa oli mukana myös valiolaisia maitotiloja.

Maitotilayrittäjä Heikki Salomaa Kotaniemen maitotilalta Orivedeltä etsi viime marraskuisesta BSAG:n Cabon Action -koulutuksesta vah­ vistusta näkemyksilleen ja lisäeväitä oman tilansa kehittämiseen ympä­ ristönäkökulmasta. Kuten Salomaan tilalla, myös Valioryhmän muilla maitotiloilla on tehty hyvää ympä­ ristötyötä jo pitkään. Keväällä 2019 BSAG ja Valio starttaavat valiolai­sille maitotiloille räätälöidyt hiilivilje­lijä­ koulutukset.

Erityisesti nurmilajikkeiden mää­ rän merkitys aukeni koulutuksessa entistä syvällisemmin. ”Viime kesän kuivuuden keskellä huomasi, että monipuolinen nurmi­ lajikeseos pienentää pitkäaikaisen helteen aiheuttamaa viljelyriskiä”, Heikki Salomaa sanoo. ”Esimerkiksi apila ja sinimailanen kasvoivat hyvin siinä missä heinäkasvit kärsivät.”

Kotaniemen tilan pelloilla on jo viljelty melko monipuolisia nurmi­ seoksia. Tulevan kasvukauden sie­

mentilauksessa otettiin huomioon entistä monipuolisempi lajikekirjo ja se, että pelloilla kasvaa syväjuurisia, hyvin hiiltä sitovia kasveja. ”Olemme viljelleet viiden vuoden ajan myös puitavaa hernevehnäseosta, joka on valkuaisen lisäksi parantanut maan rakennetta ja tuo­ nut myös typpeä seuraavan vuoden vil­jelyskasveille.”

Salomaa kiittää, että koulutuk­ sessa viljelykierron, syväjuuristen kasvien ja peltojen kasvipeitteisyy­ den merkitys sekä nautatilalle, maa­ perälle että hiilensidontaan avattiin erittäin hyvin. Nyt on selvää, miten hyvin syväjuuriset kasvit siirtävät hiiltä maaperään.

Salomaa on lainannut hyviä vilje­ lykäytäntöjä esimerkiksi luomusta, jos ne ovat omalle tilalle sopineet.

BSAG:N KOULUTUKSEEN osallistu­ neiden tilojen peltolohkoilla aloite­ taan keväällä viisi kasvukautta kestä­ vä koe, jossa testataan hiilensidonnan eri menetelmiä. Vähintään kol­ men hehtaarin lohko jaetaan nollaja toimenpideruutuun.

Osallistujat valitsevat, mihin toi­ menpiteisiin he erityisesti haluavat koelohkollaan keskittyä. Vaihto­ ehtoina ovat maan rakenteen paran­ taminen, yhteyttämisen lisääminen kasvuaikaa pidentämällä tai kasvu­

kauden aikana, maaperän biologisen aktiivisuuden tehostaminen, ja tur­ vepeltojen hiiliviljely.

Salomaan koelohkolla tullaan tut­ kimaan todennäköisesti nurmipellon yhteyttämisen lisäämistä kasvuaikaa pidentämällä, koska maitotilalla on tärkeintä keskittyä nimenomaan nurmenviljelyn hiilensidontaan. ”Koelohkolta otetaan maanäyt­ teitä normaalia näytteenottotekniik­ kaa tarkemmilla menetelmillä. Näyt­ teistä mitataan, miten paljon hiiltä on sitoutunut tehtyjen toimenpitei­ den ansiosta. Sen ihmeellisemmästä tai työläämmästä asiasta ei ole kyse.”

Viimevuotinen BSAG:n koulutus oli ilmainen, ja myös koelohkojen näytteenotto on tiloille maksutonta.

KOTANIEMEN tilan pellot ovat van­ haa Längelmäveden pohjaa, pää­­­osin hiesusavea. Hietaisempia kohtia löytyy myös, samoin soisempia.

Salomaa hoitaa tällä hetkellä tilan 40-lypsylehmän lypsyasema-kylmä­ pihattoa yhdessä avopuolisonsa Anni Tuomivaaran kanssa. Myös isä käy apuna tarvittaessa. Viljeltyä pinta-alaa on noin 80 hehtaaria.

Tilalla on vireillä ympäristöluvan hakuprosessi pihattolaajennukselle, ja lypsylehmien tilat on tarkoitus muuttaa kylmistä viileiksi, hankkia lypsyrobotti sekä muuttaa kuiva­

50 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 50

13.2.2019 14.58

Anni Tuomivaara ja Heikki Salomaa ovat kiinnostuneita viljelyn ympäristönäkökulmista.

lantasysteemi lietelannaksi. ”Kylmäpihaton lanta on oikeaan aikaan levitettynä myös erittäin hyvää maanparannusainetta. Maan rakenteen lisäksi sadot ja maan kui­ vuuden sekä märkyyden kesto para­ nevat. Onneksi hiehot kasvatetaan jatkossakin kuivalantasysteemissä, joten hyvää maanparannusainetta omasta takaa on saatavilla jatkossa­ kin."

SALOMAA antaa kiitosta BSAG:n koulutukselle, jossa ei podettu ilmastoahdistusta vaan maatilojen toimenpiteet nähtiin mahdollisuuk­ sina myös ympäristön kannalta. ”On erittäin tärkeää, että Valio on mukana aktiivisesti ilmastokes­ kustelussa − yrityksen ote asiaan on hyvä, ja myös kuluttajat arvostavat yrityksen ratkaisukeskeisyyttä."

Haasteena Salomaan mukaan on, miten tiloilla hyvin hoidetuista ym­ päristöasioista saadaan maksimaali­ nen hyöty markkinalla irti. ”Meidän viljelijöiden on tiedettä­ vä, mitä teemme ja miksi. Aika pit­ källe pääsee hyvällä ja huolellisella perustyöllä: kalkitse ja lannoita pel­ lot oikein ja oikea-aikaisesti ja väl­ tä peltojen tiivistämistä viimeiseen asti. Lisäkeinoja hiiliviljelyyn tulem­ me saamaan CARBO-yhteistyöver­ koston tutkimustyöstä.”

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOKETJUA Valion tavoittelee maidon hiilijalanjäljen pienentämistä nollaan. Yrityksen koolle kutsuman CARBO-yhteistyöverkoston tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon, uusien innovaatioiden ja tilapilottien avulla.

T

avoite on mahdollista saavuttaa, jos nurmipeltojen hiilen­ sidontaa saadaan lisättyä merkittävästi ja jos lannan sisältämä energia hyödynnetään korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Samalla parannetaan suomalaisen maatalouden kannattavuutta ja vientikilpailukykyä sekä vastataan kuluttajien toiveisiin ruoan alku­ tuotannon läpinäkyvyydestä ja kestävistä toimintatavoista.

CARBO-verkostossa ovat mukana Valion lisäksi Luke, Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Yara ja Atria Tuottajat. Tutkimus- ja kehi­ tyshankkeissa tehdään töitä myös monen pienemmän yrityksen ja tut­ kimusryhmän kanssa. ”Tavoitteemme on kehittää edelleen Valioryhmän maitotiloilla käytössä olevia hiiltä sitovia viljelykäytäntöjä tiiviissä yhteistyössä tilojen kanssa. Käytämme hyväksi tiloilla tehtyä hyvää ympäristötyötä, Valion teknologiaosaamista ja yhteistyöverkoston tutkimustyötä, jotta saavutamme hiilineutraalin maitoketjun. Haluamme jakaa hyviä vil­ jelykäytäntöjä esimerkiksi hiiliviljelijöiden koulutuksissa, jotka start­ taavat huhtikuussa Kalajoelta”, Valion tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja kertoo. ”Tavoitteemme on kouluttaa yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa hiiliviljelykoulutuksissa 200 valiolaista maitotilaa vuo­ sien 2019−2020 aikana.”

Koulutuksia järjestetään yhteensä neljä tämän ja ensi vuoden aika­ na. Lisätietoja koulutuksista löydät Valmasta.

MAITO JA ME * 51

heidin taitto.indd 51

13.2.2019 14.58

JO ON IHME SUOLA

Ensin lypsetään lehmä.

* Sisältää 40 % vähemmän suolaa verrattuna tavanomaisiin goudajuustoihin.

Maidosta erotellaan sen luontaisia mineraaleja, jotka maistuvat suolaiselta. Näin saadaan Valio ValSa ® maitosuolaa.

Kun sitä lisätään vaikkapa juustoon, tavallista suolaa tarvitaan paljon vähemmän. Mutta maku on silti tosi hyvä. Melko ihmeellistä, vai mitä?

40 %

VÄHEMMÄN SUOLAA*

Netissä kerromme lisää: valio.fi/valsa

heidin taitto.indd 52

13.2.2019 14.58

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Valio PROfeel® proteiinivanukkaat uudessa koossa

Valio ValSa® — ihmeellinen keksintö saa vähempisuolaiset tuotteet maistumaan

U

Maustettu rahka lakka kruunaa kevään juhlat

V

alio Jäätelöfabriikki ilahduttaa keväällä neljän uutuusmaun voimin. Unelma suklaa -purkista löytyy laktoositonta suk­laakermajäätelöä ja herkullisia suklaalastuja. Maku voitti suklaaherkuttelujäätelöiden sokkomakutestin*. Muut uutuusmaut ovat lemon curd, omena-kaurapiirakka ja passion-kookos. Uutuusjäätelöt löytyvät kaupoista viikolla 10.

*Lähde: Foodwest Oy, herkuttelujäätelöiden sokkomakutesti 6 /2018, N=104

usi vuosi on hyvä aika aloittaa terveellisemmät elämäntavat.

Valio ValSa® maitosuolainnovaatiomme on tässä apuna. Tuote­ perheen uutuudessa Valio Salaneuvos® ValSa® juustossa on 40 % vähemmän suolaa kuin goudajuustoissa keskimäärin — ja maku on aivan ihmeellisen hyvä. Maista vaikka!

Valio Jäätelöfabriikin ihanat jäätelöuutuudet

V

alio PROfeel® proteiinivanukkaat löytyvät nyt treenikassiin sujah­ tavassa koossa. Maidosta ja mai­ toproteiinista valmistettujen vanukkaiden pehmeä ja sopivan paksu rakenne hurmaa. Makui­ na ovat suklaa, kermakaramelli ja suklaa-kookos. Ruoki tavoit­ teitasi herkullisesti!

K

evään uutuutena kaup­ poihin saapuu uusi maustettu rahka. Maku on paljon toivottu klassinen poh­ joisen marjamaku lakka. Kevään juhlasesonkia ja upeita kakkuja odotellessa rahkalla voi hyvin herkutella myös sellaisenaan.

Katso lakkarahkasta loihditun pappilan hätävaran resepti osoitteesta valio.fi

MAITO JA ME * 53

heidin taitto.indd 53

13.2.2019 14.58

tärkeimmät

ASIAT

OPITAAN

Onni tulee läheltä – Turengista tarkalleen ott aen – missä se valmistetaan kotimaisesta maidosta ja täysjyväviljasta. Se on tarkoitettu kunnolla lautaselta syötäväksi, lusikan ja apukäsien, mutt a ennen kaikkea ihan ajan kanssa.

Niistä ensimmäisistä lusikallisista se sitten hiljalleen syntyy: koko perheen tapa syödä yhdessä pöydässä.

heidin taitto.indd 54

13.2.2019 14.58

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Hävikistä herkuksi

F

iksu kokki käyttää ruoan­ laitossa myös rippeet.

Vähennä ruokahävikkiä suunnittelemalla ostokset etukä­ teen ja hyödynnä maitotölkin poh­ jat, nuupahtaneet vihannekset ja juustonkannikat. Hyvillä resep­ teillä ja ripauksella mielikuvitusta tähteistä syntyy herkullinen ateria.

Mitä tänään ruoaksi?

A

rkiruokaa pohtii yllättävän moni suomalainen. Siksi kokosimme ne yhdelle sivulle, josta löydät mm. arjen suosikit, kuusi erilaista uunilohta, 15, 20 ja 30 minuutin reseptejä ja vinkkejä arjen ruokahuoltoon. Löydät sivulta myös maistuvaksi muhivat pataruoat ja saat inspiraation yhdellä pannulla paistuviin ruokiin. Kokataan parempi arki yhdessä!

ARKEA HELPOTTAVIA RATKAISUJA Haluamme aina auttaa ja inspiroida ruoanlaitossa. Osoitteessa valio.fi/ reseptit voit valita raaka-aineen, niin me vinkkaamme siitä valmistuvan ruoan. Helppoa, eikö?

VALMIS VIIKON RUOKALISTA Tiesitkö, että Valion Koekeittiö kokoaa joka viikko valmiin listan, josta löytyvät viikonpäiville parhaat arkiruoat sekä viikonlopun menuehdo­ tukset? Löydät ruokalistan osoitteesta valio.fi/ruokalista Saat viikon ruokalistan myös sähköpostiisi joka torstai tilaamalla Valion uutiskirjeen. Uutiskirjeen avulla pysyt myös perillä, mikä ruokamaailmassa on pinnalla. Tilaa uutiskirje: valio.fi/uutiskirje

Kokataan parempi arki yhdessä: valio.fi/arkiruoka

Katso hävikkivinkit: valio.fi/ ruokahavikki

Kasviperäinen proteiinivälipala: Valio Oddlygood® Protein

V

alio Oddlygood® tuoteper­ he kasvaa runsasproteiini­ silla välipaloilla. Uutuus­ tuotteiden maut ovat hedelmäinen Tropical ja marjaisa Berry. Korkea proteiinipitoisuus (5,5g/100g) on saavutettu kaura- ja herneproteiinil­ la. Tuotteeseen on lisätty kalsiumia ja jodia sekä D- ja B-vitamiineja.

JENNI LUOMA Sisällöntuottaja Va l i o O y

MAITO JA ME * 55

heidin taitto.indd 55

13.2.2019 14.58

TALVITARJOUKSET

Tykkää meistä Facebookissa!

2019 Talvikäsine Snow Grip

Talvikäsine Pro Winter WP

Metsuripaketti PELTOR G3000

Metsuripaketti PELTOR G2000

Turvajalkine AL GT Timber

Turvasaapas Light boot

Viiltokäsine KevCut Pro

Nitriilikäsine Handsafe GN91

Raivaussahatakki 8321

Raivaussahaavohaalari 834

Suomalaiset tuotteet suomalaiselta tukkurilta

heidin taitto.indd 56

Tutustu tuotteisiimme

www.etra.fi

13.2.2019 14.58

ä a!

AN R I I T LY P S Y U AAM

Kauppasopimuksista apua vientiin, kiitos!

V

alio vie maitotuotteita 50 maahan. Näistä kolmisen­ kymmentä on EU:n ulko­ puolisia maita, joiden kanssa tehtävää kauppaa määrittele­ vät joko maailman kauppajärjestön WTO:n säännöt tai EU:n solmimat kahdenväliset sopimukset.

Koska monenvälisissä WTO-neuvotte­ luissa ei ole pariin vuosikymmeneen edistyt­ ty, eri puolilla maailmaa on neuvoteltu useita kahdenvälisiä tai alueellisia sopimuksia. Eri­ tyisesti Uusi-Seelanti ja Australia ovat eden­ neet maatalouskaupan vapauttamisessa.

Viennin edellytyksenä on kilpailukykyinen tilanne muihin vientimaihin verrattuna, ja sen vuoksi EU:n neuvottelemat sopimukset ovat ensiarvoisen tärkeitä.

EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopi­ mus tuli voimaan helmikuun alussa. Se on tärkeä maitotuotteiden viennille, sillä Japa­ ni on jo nyt toiseksi tärkein juustojen vienti­ kohde EU:lle. Vaikka kypsytettyjen juusto­ jen tulli nollautuu vasta 15 vuoden kuluttua, päätös on omiaan lisäämään juuston vientiä.

Valitettavasti voin, maitojauheen ja laktoo­ sittoman maitojauheen tuontikiintiöt, joissa tulli laskee, eivät kasva merkittävästi ja siten estävät markkinoiden kehittymistä.

CPTPP eli ”Tyynenmeren sopimus” on merkittävä alueellinen sopimus. Kun katsoo markkinoita Uuden-Seelannin ja Australian silmin, siinä on osallisina useita mielenkiin­ toisia markkinoita, kuten Vietnam, Japani, Malesia, Singapore, Kanada ja Meksiko.

Maitotuotteiden vienti Oseaniasta helpottuu näihin maihin tullinalennuksin ja kasvavin tuontikiintiöin.

EU:lla on siis kirittävää. Tällä hetkellä odotetaan kahden tärkeän kauppasopimuk­ sen lopullista vahvistamista. EU:n viejät tar­ vitsevat kipeästi sekä Vietnamin kasvavia

maitomarkkinoita että Singaporea Aasian viennin sillanpääasemana. Myös Meksikon kanssa on päästy yhteisymmärrykseen voi­ massa olevan sopimuksen modernisoinnista.

Se pitäisi nopeasti saada lopulliseen hyväk­ symisprosessiin.

Toivomuslistalle nousee myös järkevä suhde Iso-Britannian kanssa, sillä muut EU-maat vievät maitotuotteita Iso-Britan­ niaan merkittävästi enemmän kuin tuovat niitä. Viennin takkuaminen voi aiheuttaa vakavia häiriötä EU:n maitomarkkinoilla.

Ratkaisun luulisi löytyvän, sillä saarivaltion kuluttajat eivät hyväksy vakavia tuotepuut­ teita tai merkittäviä hinnannousuja.

Maataloussektorilla on herättänyt ihme­ tystä, että EU neuvottelee vapaakauppa­ sopimuksista Uuden-Seelannin ja Australian kanssa. Mieluummin tulisi neuvotella alem­ mista tulleista Kiinan kanssa, vaikka vielä ei ehkä olla valmiita vapaakauppasopimuk­ seen, ja nopeuttaa esimerkiksi Indonesianeuvotteluita.

Kiina on kasvava markkina talouden kas­ vun hidastumisesta huolimatta, ja EU on takasuoralla verrattuna Uuteen-Seelantiin ja Australiaan, jotka ovat lähempänä Kiinan markkinoita ja joilla on vapaakauppasopi­ mukset Kiinan kanssa ja siten alemmat tullit.

R I I T TA B R A N D T Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

"Kiina on kasvava markkina."

Mercosur-neuvottelut ovat kestäneet todella pitkään. Argentiina, Brasilia, Uru­ guay ja Paraguay eivät välttämättä ole ykkös­ kohteita suomalaisille elintarvikeviejille.

Vapaakauppasopimukset eivät ole pelkkää tullien alentamista, vaan myös muista kau­ pan esteiden poistamisesta, kuten SPS- eli terveys- ja kasvinsuojeluvaatimuksista, tulisi sopia EU-tasolla. Valion äidinmaidonkorvikkeita valmistavien laitosten hyväksyminen Kiinan vientiin on esimerkki siitä, miten yritykset ja jäsenmaat joutuvat käyttämään useita vuosia saadakseen vientiluvan.

MAITO JA ME * 57

heidin taitto.indd 57

13.2.2019 14.58

AN AT A T AV I O L L A VA L

Kasvo Jyri Virrantuomi, 49 v.

Johtaja Talous, Tietohallinto, Hankinta ja Strategia Valio Oy

MU IS TO NI MA ATILALTA

P

ääsin ensimmäistä kertaa elä­ mässäni maidonkeräilyauton hyttiin hiukan sen jälkeen, kun olin aloittanut työt Valiolla viime elo­ kuussa. Vaikutuin, miten tarkka prosessi maidonkeräily on ja miten hienosti yhteistyö maitotilojen kanssa toimii.

Ymmärsin päivän aikana konkreettises­ ti, miten puhdasta suomalainen maito on. Jatkossa uskon meillä olevan mah­ dollisuuksia käyttää entistäkin enem­ män hyödyksemme raaka-aineemme puhtautta ja laatua. Maidonkeräilyssäkin IT nousi esiin: keräilyauto on kuin pyörillä liikkuva tietokone.

58 * MAITO JA ME

heidin taitto.indd 58

13.2.2019 14.58

IT ja talous tiiviisti strategian ytimessä T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA M A R K K U L E M P I N E N

TEHTÄVÄNI VALIOLLA Vastaan Valiolla talouden, tieto­ hallinnon eli IT:n, hankintojen sekä strategian toiminnoista ja joh­ tamisesta.

Valion tehtävänä on luoda omis­ tajayrittäjien tuottamalle maidolle mahdollisimman paljon arvoa. Sii­ nä tehtävässä yrityksemme strate­ giaprosessi ja sen tehokas johtami­ nen on hyvin merkityksellistä: poh­ dimme jatkuvasti, miten pystymme tuottamaan omistajillemme mah­ dollisimman suurta hyötyä pitkällä aikavälillä. Lisäksi lyhyen tähtäimen strategian toimeenpanosuunnitel­ mat ja niiden toteutus linkittyvät tiiviisti yrityksen talouteen.

Moderni ja innovatiivinen IT on yhä tärkeämmässä asemassa strate­ gian toteutuksen mahdollistajana ja vauhdittajana.

SUUNNANNÄYTTÄJÄ Valion innovatiivisuus ei rajoitu pel­ kästään yrityksen valmistamiin tuot­ teisiin, vaan kuuluu yhä isommassa määrin kaikkiin toimintatapoihim­ me, esimerkiksi somen käyttöön viestinnässä ja markkinoinnissa.

Valiolla on valtava osaaminen, motivoituneet työntekijät ja hienot brändit. Näiden mahdollisuuksien käyttäminen parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen menestymiseksi on erittäin kiinnostava haaste.

Valio on osa suomalaista identi­ teettiä. Lapsuudessani Valio oli yhtä kuin maito, niin kuin Kekkonen tarkoitti presidenttiä. Valion mie­­leenjäävä mainonta on vaikuttanut

positiivisesti myös brändimielikuviin ja yhtiön maineeseen. Suuren yleisön mielissä Valion yritysmielikuva on hyvä, olemme kiinnostava työnanta­ ja ja yhteiskuntavastuullinen toimija.

On hienoa, että Valio on mukana nyt esimerkiksi hiilijalanjälkikeskus­ telussa. Uskon, että ihmiskunta rat­ kaisee suuriakin ongelmia tavalla tai toisella, ja olemme aktiivisina toi­ mijoina mukana ratkaisuissa omilla vahvuusalueillamme.

TALOUS & ARVOKETJU Yrityksen talous liittyy vahvasti koko busineksen pyörittämiseen ja hyö­ dyntää järjestelmällisesti hankittua tietoa sekä IT:n tarjoamia mahdol­ lisuuksia. Ilman hyvin toimivaa IT:tä ei voi olla kannattavaa liike­ toimintaa.

Maitotiloilta loppuasiakkaaseen saakka ulottuvan arvoketjun ymmär­ täminen on Valion strategia­työn ja vision ydintä. Yrityksen tehtävänä arvoketjussa on kerätä omistaja­ yrittäjillemme arvoa. Jotta ketju kokonaisuudessaan toimisi, kaikkien ketjun osien on saatava siitä järkevä osansa.

MINUA MOTIVOI Yrityksen arvoilla ja kulttuurilla on hyvin suuri merkitys. Brändi, kiin­ nostavat tuotteet ja palvelut yhdessä hyvän työilmapiirin, mukavien työ­ kavereiden ja haasteellisten tavoit­ teiden kanssa ovat innostumisen ytimessä. On tärkeää kokea voivansa omalla toiminnallaan edesauttaa yhtiön tavoitteiden saavuttamista.

Valion motivoituneiden, taitavien ja innostuneiden työntekijöiden kaik­ ki kyvyt pitää saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön ja urapolut suunniteltua onnistuneesti.

Oma vahvuuteni on erilaisten ihmisten ja kulttuurien kanssa toi­ miminen, koska olen saanut työs­ kennellä aiemmin hyvin kansain­ välisissä yrityksissä. Minua eivät liioin haittaa esimerkiksi pitkät lis­ tat ongelmista tai haasteista: niitä voi toisella nimellä kutsua parannus­ mahdollisuuksiksi.

TYÖURANI Valmistuin kauppatieteiden mais­ teriksi vuonna 1993. Työurani olen tehnyt talouden ja liiketoiminnan kehityksen parissa. Olen työsken­ nellyt useilla hyvin kiinnostavilla toimi­alaloilla kuluttajatuotteidenja brändien parissa, projektitoimin­ nassa, tukkutoiminnassa, metalli­ teollisuudessa, merenkulussa ja IT-puolella. Kaikista on jäänyt haa­ viin jokin hyvä toimintapa ja oppi.

Valiolle siirryin Oras Groupin ta­ lousjohtajan tehtävistä viime kesänä.

PERHE JA VAPAA- AIKA Olen naimisissa sekä 16- ja 18-vuo­ tiaiden poikien isä. Olen aina pelan­ nut jalkapalloa ja pelaan yhä diva­ rissa, eli en vielä ikämiehissä. Per­ heessä harrastamme muun muassa veneilyä saareen kesäisin.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Ehdottomasti Valio AURA® ja jouluisin Valio AURA Gold®.

MAITO JA ME * 59

heidin taitto.indd 59

13.2.2019 14.58

ium Prem SUOJAUS

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

KARJAHALLI PRO 12 X 36

AGRITUBEL-PARSIKALUSTEET • Supistamalla tehdyt jatkot • Useita erilaisia parsimuotoja ja kiinnitystapoja • Loppuun saakka mietittyjä yksityiskohtia Karjatiloille suunniteltu modulaarinen ja edullinen karjahalliratkaisu, jonka tuotesisältö on valittavissa tilatarpeen ja käyttötavan mukaan.

Tuote on investointiavustuskelpoinen.

BIORET AQUASTAR ULTIMATE -VESIPETI • Käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • Varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms.

• Sis. kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto • Käyttöjännite 230 VAC

!

Rajoitettu erä superhintaan

99900

Aqua board®

• Bioret Aquastar Ultimate – parasta eläimillesi • 35 mm latex-peti ja vesipeti muodostavat yhdessä 70 mm paksun pedin • Vesipedin ansiosta Aquastar ultimate vähentää painopisteitä ja mahdollistaa optimaalisen verenkierron  korkeampi maitotuotos • Sisältää Aqua board®-rintatyynyn

sis.alv.

Lateksipatja Pintamatto

Vesitasku

COOLIBRI-HELIKOPTERITUULETTIMET • Tasainen ilmavirtaus myös moottorin alla • 6 metrinen tuuletin siirtää 130 m³ ilmaa/sekunnissa 4 metrin korkeudessa • Eläimet eivät keräänny puhaltimien kohdalle koska koko navetta on viileä • Liikkuva ilma vähentää lintujen kiinnostavuutta ja kärpästen häirintä vähenee • Esimerkiksi 5 metrin tuuletin kuluttaa vähemmän sähköä kuin normaali hiustenkuivain!

• Kaikki mallimme sisältävät Pyörimis­ taajuusmuuttajan moottoriin suunta asennettuna

Ammattilaisten pumput

vaihdettavissa

MYYNTI: VALMAKAUPAT

Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 www.finnlacto.fi • 064 210 300

heidin taitto.indd 60

13.2.2019 14.58