Maito ja me 2/2021

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 2 — 2 0 2 1

LUONNON MONIMUOTOISUUS TURVATAAN TEOILLA

VASTUULLISUUS KASVAA KORKOA 22

UMPIHOITOSUOSITUKSET 26

SUOJAUDU KRYPTOSPORIDILTA 32

Suomalaisten tuottajien käsissä Uuden, raja-aitoja ylittävän Nautasuomen kautta suomalaiset maidontuottajat omistavat nyt osan vastuullista, kotimaista rehuteollisuutta. Se on hyvä perusta tuotannon kilpailukykyiselle tulevaisuudelle. Kun asiat ovat omissa käsissä, niihin voi vaikuttaa.

Tehdään yhdessä töitä suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn eteen.

www.atriatuottajat.fi/maitotilat

LT Ä Ä

Te e m a n a M A I D O N L A A T U J A T E R V E Y D E N H U O LT O

Pääkirjoitus……..…………..….........……………04 Alkutuotantojohtaja...……....….…….…...…05 Uutisia.......………………………….....…..……..…06 Toimitusjohtajalta……...….........…..….......…11 Biodiversiteettityötä luomutilalla.........12 12

Maidon laatukatsaus ...............................18

26

Antibioottijäämien pikatestit................20 Haastattelussa Henrik Nuuttila............22 Umpihoitosuositukset päivittyvät.......26 Syksy vie lehmiltä litroja.....................…30 Suojaudu kryptosporidilta..................…32 Globaalit maitomarkkinat...….............…34

20

Hallituksen puheenvuoro....….............…37

38

Turvallinen maatila ................................. 38 Uusi laidunopas........................................40 Työ ja terveys...….................................……42 Nasevasti.....…......................................……43 Uudet KPI-Avainmittarit....…............……45 Kysy asiantuntijalta…..…..……......…………46

22

Kysy eläinlääkäriltä..….......….....…..….……47

58

Laboratoriossa………...........................……48 Koneklinikka...…...................................……50 Ympäristölaskuri haltuun.................……53 Monimuotoisuuskartoitukset............…55 Uutta Valiolta…..........................................56 Tavataan Valiolla.............................….……58 Hiilineutraali maitoketju 2035 .........……61

56

Minä yrittäjä..………............…...............……62

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituspäällikkö Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Marjo Ala-Kopsala, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 010 381 2144, ilmoitusmyynti@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 29.9.2021.

MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

32

RISTÖMER PÄ

I KK

at

1 2 0 2 — 2 0

SISÄ

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Arjen työhön iloa ja voimaa

M

aitotilayrittäjä Kukka-Maaria Kärki perheineen saa iloa työstä luonnon monimuotoisuuden hyväksi maito­ tilallaan Sulkavalla. Kulttuurihistorian vaaliminen antaa syvempää mer­ kitystä biodiversiteettityölle, joka tuo Kärjen perheen elämään sisältöä, mielenkiintoa ja intohimoja. Sivuilta 12−17 voit lukea luomumaitotilan luonnon monimuo­ toisuustyöstä ja Niityn lumo -palkinnosta, jonka tila sai viime vuonna.

Ex-kotieläintuottajana ja nyt koronan vuoksi reilun vuoden etätöitä tehneenä ymmärrän erityisen hyvin, miten arvokkaita mieleiset ja mieltä piristävät harras­ tukset ovat maitotilayrittäjille, joilla työtunnit venyvät erityisen helposti. Miten tärkeää on, että oman piha­ piirin hiekat voi hetkeksi karistaa jaloistaan. Vapaallapalstalla (s. 9) sieviläinen maitotilayrittäjä Johanna Rauhala kertoo kouluratsastusharrastuksestaan, joka pyyhkäisee hänellä ajatukset pois karjanhoidosta.

Nyky-yhteiskunnassa on riittämiin haasteita. Jos talous tai terveys sakkaavat, muut elämän osa-alueet menettävät helposti merkityksensä. Joskus apua on vaikea hakea ja saadakin, ja siksi lähimmäisten huolen­ pito on erityisen tärkeää. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme, ja annetaan apua silloin, kun sitä tarvi­ taan. Maito ja me -lehden tarkoituksena on helpottaa teidän maitotilayrittäjien menestymistä omassa työs­ sänne, antaa uusia ajatuksia ja tuoda virkistystä arkeen.

Keväisin maatalousyrittäjä pääsee työskentelemään kasvuun heräävän luonnon keskelle ja seuraamaan lähietäisyydeltä kasvun ihmeitä. Nautitaan niistä hetkistä luonnossa, joista voimme kukin kiireen kes­ kellä saada voimaa.

Muistetaan arvostaa myös omaa työtämme ruoan­ tuotantoketjussa − sen ansiosta meillä kaikilla Suomessa on lautasellamme mitä syödä.

Suotuisia kasvukauden sääoloja toivottaen, ANU ARTJOKI P äätoimittaja

04 * MAITO JA ME

AJA

HT NKO

AIST

A

Näkökulmia maidontuotannon kustannuksiin

T

yrittäjän käyttöön riittävän tarkan kuvan ja örmään usein kysymykseen, huomioisi myös kiinteät kustannukset? mikä on suomalaisen maitotilan tuotantokustannus tuotettua Yksi haaste on se, että useimmilla suomalai­ silla maatiloilla nettovarallisuuden ja kiinteiden maitolitraa kohden. kustannusten laskeminen tapahtuu maatalouden Kysymys kuulostaa helpolta, veroilmoituksen ehdoilla. Esimerkiksi pelto­ mutta sitä se ei ole. Yleensä aloitan vastaukseni toteamalla, että Valioryhmässä hehtaarin arvo on verotuksen on yli neljätuhatta maitotilaa, ja nettovarallisuutta laskettaessa huomattavan alhainen ja ko­ tuotantokustannukset vaihtele­­vat tilojen välillä, sillä kahta neiden ja rakennusten meno­ ”Tavoitteena täysin identtistä maitotilaa jäännös voi olla kaukana todel­ ei ole olemassa. Seuraavaksi lisuudesta. Tämä on verotuksen on saada kysytään yleensä keski­määräiskannalta oikein, sillä verotta­ tuotantojan antamia ohjeita on nouda­ tä maitolitran tuotantokustan­ kustannuslaskuri tettava. nusta. Tähän vastaan, että tuo­ tantokustannus riippuu siitä, Sisäistä laskentaa tehdään tilojen käyttöön minkä toimijan tekemää tilas­ yrittäjää itseään varten, ja silloin tämän vuoden toa katsotaan ja kerron syyt, on syytä suhtautua kriittisesti kuluessa.” miksi tilastojen välillä on kym­ maatilan taseen ja poistojen menien senttien eroja yhden laskemiseen veroilmoituksen litran tuotantokustannuksessa. tietoihin pohjautuen.

Valiolla on käytössä yksinkertainen tunnus­ luku, maitotuotto, joka lasketaan hiukan yksin­ kertaistaen seuraavalla tavalla: • Maitokate = liikevaihto - muut kulut paitsi poistot ja omistajille maksettu maidon tuottajahinta ja osakaslainojen korko.

• Maitotuotto snt/l = (Maitokate - investoin­tien rahoitustarve) / omistajien toimittama maitomäärä.

Maitotuotto on hyvä mittari Valion kaltaisen meijeriyrityksen suorituskyvyn seurantaan osa­ na muita tunnuslukuja.

Maitotilan johtamista helpottaisi helppo­ käyttöinen ja mahdollisimman paljon automaat­ tisesti tietoa keräävä laskuri, joka näyttäisi tuo­ tantokustannuksen snt/l-muodossa. Tätä asiaa on viime aikoina edistetty ja tavoitteena on saa­ da tuotantokustannuslaskuri tilojen käyttöön vielä tämän vuoden kuluessa.

Mikä tekee maidon yksikkökustannuksen laskemisesta niin vaikeaa, että siihen ei ole tarjolla helppokäyttöistä laskuria, joka antaisi

Valiolaisilla tiloilla on suora yhteys Valmasta TTS-Kone -laskuriin, jonka avulla voi nopeasti laskea tilan koneisiin sitoutuneen pääoman. Raken­ nusten osalta tilanne on haas­ tavampi, koska yleisessä käy­ tössä olevia laskureita ei tällä hetkellä ole − mutta sellaisia on onneksi tulossa.

Toteutuneiden kustannusten seuranta ei takaa menestymistä yritystoiminnassa, mutta oikeaan tietoon perustuva päätöksenteko paran­ taa onnistumisen edellytyksiä merkittävästi.

I LKKA POHJAMO A lkutuotanto­ johtaja Valio Oy MAITO JA ME * 05

VALIO OY

UUTISET

Voimavasikkavalkotaulujulisteet tilattavissa Valmakaupasta

V

alkotaulujuliste auttaa seuraamaan vasikoiden hoitoprosessin toimi­ vuutta. Julisteen sarakkeissa olevat värikoodit auttavat huo­ maamaan muutokset yhdellä silmäyksellä. Kirjauksista on helppo tehdä yhteenvetoja, ja käydä tuloksia läpi yhdessä oman eläinlääkärin kanssa.

Julisteella on rivi jokaista syntynyttä vasikkaa varten.

Voit kirjata niihin esimerkiksi poikimisen sujuvuuden, vasikan elinvoimaisuuden, ternimaidon laadun ja juottoajan, vasikan syntymäpainon ja kasvun seu­ rannan tulokset sekä havainnot sairauksien oireista.

Juliste on painettu kosteutta kestävälle materiaalille, ja tarkoitettu navetan toimistoon tai vasikkakeittiöön – sinne missä vasikoita koskevat havainnot on helpointa kirjata ylös.

06 * MAITO JA ME

Valio jälleen vastuullisin brändi Kuluttajat valitsivat Valion Suomen vastuullisimmaksi brändiksi jo kahdeksatta kertaa peräkkäin.

P

erusteluissa korostuivat paikallinen tuotanto, terveelliset tuot­ teet, eläinten hyvinvointi ja ympäristöasiat.

Koronaviruspandemian myötä korostui myös suomalaisen ruoantuotannon rooli ruokaturvan kannalta. ”On suuri kunnia tulla valituksi kahdeksatta kertaa peräkkäin Suo­ men vastuullisimmaksi brändiksi, ja olemme siitä vilpittömän kiitollisia.

Meitä ilahduttaa suuresti se, että suomalaiset arvostavat päivittäistä työtämme terveellisen ja vastuullisesti tuotetun ruoan eteen niin hyvinä kuin haastavinakin aikoina”, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme kommentoi.

Eurooppalainen Sustainable Brand Index mittaa vuosittain kulutta­ jien käsityksiä brändien vastuullisuudesta Suomessa ja muissa Euroo­ pan maissa.

Sähköinen rehunäytesaate Valmassa – kokeile rohkeasti!

O

dotettu sähköisen rehunäytesaatteen tallennus aukesi huhti­ kuussa Valmassa, ja nyt rehunäytteen tiedot on mahdollista lähettää Valman kautta kännykällä.

Katso ohjevideo Valmasta: Valio laboratorio > Ohjeet ja oppaat > Näytesaatteet ja näytteenotto-ohjeet > Sähköiset näytesaatteet.

JAAKKO MARTIKAIN EN

HEIDI HUT TUN EN

UUTISET

Hae tukea ja tutustu hankkeeseen Valmassa!

Taloudellista tukea luonnon monimuotoisuustyöhön Nyt voit hakea taloudellista tukea luonnon monimuotoisuutta parantaviin toimenpiteisiin.

L

uonnon monimuotoisuus tarvitsee käytännön tekoja ja siksi Valio Carbo® hankkeessa kokeillaan pienimuotoisesti vuonna 2021 maitotiloilla toteutettavien luonnon monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden tukea. Maitotilan monimuotoisuuskartoituk­ sista saatu palaute vahvistaa, että valiolaisilla maitotilayrittäjillä on halua tehdä monimuotoisuustyötä, mutta toimista aiheutuviin kustan­ nuksiin toivotaan neuvonnan lisäksi taloudellista tukea.

Tuettavat kohteet voivat olla esimerkiksi perinnebiotoopin aitaami­ nen laitumeksi, kukkakaistan, niityn tai kedon kylväminen tai kosteikon perustaminen. Voit myös itse ehdottaa sopivaa toimenpidettä.

Koska tuki ei todennäköisesti tule riittämään kaikille sitä tarvitseville, valitsemme tuettavat projektit hakemusten perusteella. Tarkemmat ohjeet tuen hakemiseen ja hakemuslomakkeen linkki löytyvät Valmasta.

Jätä hakemuksesi viimeistään 5.5.2021. Ilmoitamme tuettavista toimen­ piteistä 15.5.2021 mennessä.

Lisätiedot: Heidi Huttunen, Valio alkutuotanto, heidi.huttunen@valio.fi

@rajaharjun_tila

Startti Pro Hapote täydennysrehu vasikoille tilattavissa

U

usi Startti Pro Hapote on jauhemainen tuote, joka sekoitetaan mai­ don joukkoon, ja näin maito saadaan säilymään jopa kolme vuorokautta laskemalla maidon pH:ta. Kuivahapon käyttö on helppoa ja turvallista. ”Tuote on tuotu markkinoil­ le maitotilayrittäjien toiveesta.

Monilla maitotiloilla sopimus­ tuotantoon siirtyminen tulee lisäämään maidon käyttöä vasi­ koiden ruokinnassa. Startti Pro Hapote on AIV-happoa turval­ lisempi vaihtoehto vasikoiden juoman hapottamiseen.

Startti Pro Hapotteessa on orgaanisia hivenaineita, jotka parantavat juotettavan maidon koostumusta”, Valion vasikan­ ruokien myynnistä vastaava myyntipäällikkö Tuomo Linnakallio kertoo.

Kevätaurinko lämmittää jo mukavasti.

Hiehotkin tykkää käydä laitumilla nautiskelemassa lumesta. #maatilanelämää #valiomaitoa #vasikka #lehmä #cowstagram

MAITO JA ME * 07

UUTISET

Neljännes maitotiloista automaattilypsytiloja

J

o lähes puolet Suo­ messa keräillystä maidosta tulee automaattilypsytiloilta.

Tutustu automaattilypsytilastoihin Valio Lypsy -tiimin artikke­lista maitojame.fisivustolta!

Puhtaampia kilometrejä lehmänlannalla

E

nsimmäinen lehmänlannalla kulkeva Valion maitoauto on nyt liikenteessä. Haapavedellä Vuorenmaan tilalla maitoauto tank­ kaa maitoa hakiessaan myös uusiutuvaa biokaasua.

Vuorenmaan maitotilan 180 lehmän lanta on jo vuosien ajan hyödyn­ netty oman biokaasulaitoksen avulla maatilan käyttöön sähkö- ja lämpö­ energiaksi. Nyt biokaasua tankkaa tilalta myös Valion maitoauto.

Biokaasun hyödyntäminen liikenteen polttoaineeksi on osa Valio Carbo® hanketta jonka avulla tähtäämme maitoketjun hiilijalanjäljen nollaamiseen vuoteen 2035 mennessä. Biokaasulla on tulevaisuudessa tärkeä rooli paitsi liikenteen päästöjen pienentäjänä myös maatalouden päästöjen minimoinnissa.

Lue lisää www.valio.fi/yritys/media/uutiset

Suomalaista elintarviketeollisuuden osaamista vuodesta 2002 alkaen www.thinkflow.

H

Sä

Tuo

• Kem • Nur • Palk • Mu • Kok • Syö

UUTISET

JO HAN N A RAUHAL AN KOTIALBUMI

VA PA A L L A

@some_emanta Viime viikon terveydenhuoltokäynnillä opittiin vasikoiden sosiaalisten taitojen kehittymisestä, ja se johti sitten vasikoiden uudelleenryhmittelyyn ja sijoitteluun. #vasikanelämää #naseva

Haluatko puolittaa laadukkaasti säilöntäainekustannuksesi?

SäilöMIX Tuotteen edut:

• Kemiallinen rehunsäilöntäaine • Nurmikasveille • Palkokasveille • Murskeviljalle • Kokoviljasäilörehulle • Syövyttämätön

SäilöMIX-tuotteet ovat Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja.

i itust Tu t k A S !

R PA

• Hajuton • Kustannustehokas • Tuoreille ja esikuivatuille rehuille.

• Suora teho voihappobakteerehin ja -itiöihin.

• Estää rehun jälkikäymistä.

Hevosharrastus löytyi uudelleen Kouluratsastus vei Johanna Rauhalan, 47, mennessään.

M

inulla oli vuosien tauko ratsastuksesta.

Kun tulimme Sieviin tilaa jatkamaan, oli isäntäkin sitä mieltä, että maalaistalosta pitää hevonen löytyä. Yhdeksän vuotta sitten tal­ liin kotiutui ensimmäinen oma hevonen, Sultan of Swing. Nyt tallissa asustavat 17-vuotias tamma Calliope ja ruuna Creston. Laumaan kuuluu myös shetlanninponi Noble of Nenya.

Kilpailen kouluratsastuksessa seura- ja alue­ tasolla. Creston on 17-vuotias opetusmestari eli pitkälle koulutettu ratsu, joka opettaa ratsasta­ jaansa. Se on kasvanut Saksassa ja kilpaillut Vi­ rossa. Suomessa olen sen toinen omistaja. Vaikka olin ratsastanut vuosia, Crestonin iso liike oli alussa hyvin haastavaa. Asetin tavoitteeksi, että pystyisin kilpailemaan Crestonin kanssa vaati­ vampia luokkia. Seuraavaksi tavoitellaankin sitten parempia ratoja ja prosentteja! Toki vanha kuo­ mani Calliope on myös opettanut minulle valta­ vasti, ja sen kanssa alun perin aloitinkin kisaami­ sen jokunen vuosi sitten.

Hevosharrastus on antanut todella paljon.

Tilalla on paljon eläimiä, mutta hevoset ovat kui­ tenkin aivan oma juttunsa. Hevosen selässä ja niitä hoitaessa työasiat unohtuvat. Kilpailut ovat tuoneet harrastukseen uutta kipinää ja tavoitteel­ lisuutta, ja lajin kautta olen saanut hyviä ystäviä.

Kisamatkat ovat myös laatuaikaa tyttäreni kans­ sa. Hän ei harrasta ratsastusta, mutta toimii avus­ tajana kisoissa.

Seura- ja aluetasoilla kisataan taitotason mu­ kaan sukupuolesta ja iästä riippumatta, joten sa­ massa sarjassa voivat kilpailla 10-vuotias tyttö tai 67-vuotias mies – tässä lajissa ei ikä ole este!”

Jukka Lehtola

• www.lakkapaa.com •

Puh. 040 142 6889

jukka.lehtola@lakkapaa.com

MAITO JA ME * 09

Maidontuotannon automaatio käyttöösi Lelyn automaatioratkaisuiden avulla tehostat niin lypsyä, ruokintaa kuin pihaton puhtaana pitoakin. Ota yhteyttä myyjiimme, niin etsimme yhdessä juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisun. Yhteystiedot: www.nhk.fi

Ratkaisuja asiakkaita kuunnellen

K

uluttajat valitsivat Valion Suokasvanut tuoteportfoliossamme, ja noin 40 pro­ men vastuullisimmaksi brändiksi senttia Valion liikevaihdosta tulee jo viennistä. kahdeksatta kertaa peräkkäin Tulevaisuudessa panostamme yhä vahvemmin (Sustainable Brand Index 2021). niin sanottuihin lisäarvojauheisiin. Ne tuovat sel­ laista teknologista osaamista ja lisäarvoa teolli­ Suomalaisille on erityisen tärkeää suusasiakkaillemme, joka mahdollistaa esimer­ Valion paikallinen tuotanto, terveelliset tuotteet, kiksi tuotteiden valmistuksen uudelle asiakasryh­ eläinten hyvinvointi ja ympäristöasiat. Nämä kri­ teerit linkittyvät tiiviisti myös valiolaisten maito­ mälle, markkinaosuuden kasvattamisen tietyssä tilojen työhön ja yrityksen toiminnan perustaan tuotekategoriassa tai prosessinhyötyjen saavutta­ maaseudulla. misen. Esimerkiksi jogurtin valmistaja voi tehdä Valio Eila® jauheen Moni suomalainen on huo­ mannut, millaisia vahvuuksia tai myymämme teknologisen rat­ elinvoimainen kotimainen kaisun ja osaamisen avulla laktoo­ ”Noin 40 sittomia jogurtteja tehokkaammin. maatalous ja ruoka-alan yri­ prosenttia tykset ovat kriisin keskellä: Perusjauheiden hinnat heilah­ ihmiset luottavat Valioon. televat herkästi maailmanmark­ Valion liikekinahintojen tahdissa, mutta lisä­ vaihdosta tulee Valion vuosi 2021 on käynnis­ arvojauheiden hinnoitteluun jo viennistä.” tynyt tiukasti strategiaamme voimme vaikuttaa myös itse. Lisä­ arvojauheiden tuotekehitys ja val­ seuraten. Teemme kehitys­työtä kotimarkkinalla, kaikkiin mistus on toki haastavaa, ja siinä erityisen tärkeässä roolissa on brändeihimme ja eri tuotekategorioihin liittyen. Samaan aikaan kasvatamme huippuosaava Valiojengimme niin tuotekehityk­ sessä, tuotannossa kuin myynnissäkin. Lisäksi val­ ja kehitämme sekä ruokaratkaisujemme että tuot­ teidemme myyntiä ympäri maailman jo olemassa mistus vie moninkertaisesti kuivatuskapasiteettia oleville sekä uusille elintarviketeollisuuden ja ra­ perusjauheisiin verrattuna, joten sopimustuotan­ vintola-alan asiakkaille. toon siirtyminen on mahdollistanut kannattavien Valiolla on pitkä historia teollisten raaka-ainei­ lisäarvojauheiden valmistuksen kasvattamisen. den, jauheiden ja voin, vientimyynnistä.

Valiolla olemme investoineet lisäarvojauheisiin Olemme valmistaneet jo vuosikymmeniä liittyen sekä Lapinlahden tuotantolaitoksen stan­ maito- ja herapohjaisia jauheita elintarviketeol­ dardoituun peltipurkituslinjaan että Seinäjoella lisuuden raaka-aineeksi. 1970-luvulla kehitimme jauhetornin modernisointiin. juuston valmistuksen sivutuotteena herajauheet, Keväällä saamme nauttia monista herkullisista uutuuksista, joista omat suosikkini ovat jotka otettiin kiinteäksi osaksi lastenruokateolli­ Valio Jäätelöfabriikin pirteät uutuustuutit. suutta. Asiakkaitamme ovat niin lastenruoka-, Valio.fi-sivustolla palvelee Reseptibotti suklaa-, leipomo- kuin muut ruokatuotteiden val­ mistajat lähes 60 maasta ympäri maailman. Elin­ Muru, joka suosittelee avuliaasti sopivaa tarvikkeiden vientitoimintaa leimaavat kauppa­ reseptiä ja vastaa leivonta-aiheisiin kysypolitiikka, tullit, auditoinnit ja laitoshyväksynnät myksiin 24/7. Itse aion leivonnassa kokeilla ehdottomasti Valio vaniljakreemiä, joka sekä asiakasdokumentaatiot, joten tarvitsemme sopii täytteeksi vaikkapa vappumunkkeihin! selkeät prosessit pystyäksemme tehokkaampaan Sitä viedään tänä keväänä myös ruotsavientiin. laisiin kauppoihin leipojien iloksi.

Vaikka viime vuosina maitotuotteiden kulutus kotimarkkinalla on vähentynyt, olemme saavutta­ neet markkinakasvua esimerkiksi Kaakkois-Aa­ Satoisaa kasvukautta toivottaen, siassa ja Kiinassa. Siellä kuluttajat käyttävät tuo­ ANNI KKA HURME retuotteiden sijaan pääasiassa jauhemaisia mai­ Toimitusjohtaja Valio Oy totuotteita. Jauhemaisten tuotteiden merkitys on

ISUU

S

ARTO APIL A

VA S

LL TUU

Biodiversiteettityötä tilan lähtökohdista, luonnon ehdoilla KUKKA-MAARIA JA JOHANNES KÄRJEN TILALLA SULKAVALLA ON VAALITTU LUONNON MONIMUOTOISUUTTA JO MONEN SUKUPOLVEN AJAN. T E K S T I A N U A R TJ O K I

Kukka-Maaria (vas.), Paavo, Johannes ja Vilhelmiina Kärki viihtyvät luonnon monimuotoisuutta edistävissä töissä ja puuhissa Koskelan luomumaitotilalla Sulkavalla. Heidät palkittiin viime vuonna Maa- ja kotitalousnaisten Niityn Lumo -kilpailussa, ja tilalla on valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi arvioitu perinnebiotooppialue.

12 * MAITO JA ME

MAITO JA ME * 13

VA S

LL TUU

ISUU

S

YMPÄRISTÖN hyvinvointi sisältää maitotilojen näkökulmasta muutakin kuin peltojen hiilitaseen tai ilmastoasiat. Ruoantuottajat ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä, ja maito­tilayrittäjä Kukka-Maaria Kärki painottaa, että maatalousyrittäjillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen, oman kiinnostuksen ja resurssiensa mukaan. ”Yhä enemmän tulisi nostaa esiin, että lehmä ei ole vain luonnon tuhoaja ja ilmastopäästöjen aiheuttaja, vaan laiduntavasta eläimestä on hyötyä esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle ja jopa luonnon avainlajeille, jotka ovat eliöyhteisömme toiminnan, pysyvyyden tai monimuotoisuuden kannalta keskeisiä”, Kukka-Maaria sanoo.

Luonnon monimuotoisuutta voi tukea tilatasolla hyvinkin pienin teoin, ja liikkeelle voi lähteä pikkuaskelin. ”Jos ei ole esimerkiksi sopivia laidunlohkoja lypsäville, voisiko nuorkarja olla ulkona kesäisin? Tai voisiko peltojen lajivalikoimaa monipuo­listaa niin, että yhden lajin sijaan viljelisikin useampia”, maitotilayrittäjä pohtii.

Tilojen monimuotoisuutta lisäävillä toimilla on vaikutusta myös alan imagoon, johon tulisi satsata entistä enemmän. ”Kuluttajan valta on suuri. Asioita on mietittävä myös siltä kannalta, että ketjun eri lenkit ajaisivat oikeita asioita eteenpäin”, maitotilayrittäjä toteaa. ”Useat ihmiset ovat nykyään vieraantuneita maaseudusta ja heillä saattaa olla hyvinkin vääristyneitä mielikuvia maitotilayrittäjän arjesta ja työstä tiloilla, jota päivittäin teemme.”

KUKKA-MAARIAN ja hänen puolisonsa Johannes Kärjen isän­ nöimä Koskelan luomumaitotila sijaitsee Sulkavalla arvokkaassa kulttuurimaise­massa, Lohikosken myllyn kupeessa. Tilalla on 30 lypsävää ja nuorkarja, viljeltyä pinta-alaa noin 60 hehtaaria.

Pariskunta on isännöinyt tilaa vuodesta 2014.

Tätä ennen Kukka-Maarian vanhemmat Arja-Riitta ja Esa Repo veivät tilan luonnonmukaiseen tuotantoon 1990-luvulla eri osa-alueita kehittäen. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on ollut myös heille tärkeää.

Koskelan tilan monimuotoisuustyö palkittiin viime vuonna Maa- ja kotitalousnaisten Niityn Lumo -kilpailun Etelä-Savon maakunnallisena voittajana, valtakunnallisesta kilpailusta he saivat kunniamaininnan. ”Etelä-Savon maakunnallinen raati totesi perusteluissaan, että maise­matekovoittajan laitumet ovat pinta-alaltaan laajat ja perinnebiotooppi­tyypeiltään monimuotoiset. Alueella on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuudelle ja se sijaitsee näkyvästi kylämaisemassa: alueen hoidolla on huomattavaa yhteisöllistä ja yleishyödyllistä merkitystä”, maisema- ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen Etelä-Savon Maa- ja kotitalous­naisista kertoo. ”Raati arvosti alueen pitkää laidunhistoriaa, jonka avulla hoidetaan myös muinaisjäännöksiä. Lisäksi aluetta ylläpidetään ja kehitetään lypsykarjaelinkeinon ohessa”, raadin sihteerinä toiminut Ryhänen jatkaa.

Tilan noin 10 hehtaarin perinnebiotooppialue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.

14 * MAITO JA ME

Yrittäjät

Maatila

Kukka-Maaria (35) ja Johannes Kärki (40), lapset Vilhelmiina (10) ja Paavo (7).

Johannes käy tilan ulkopuolella töissä tuotepäällikkönä.

60 hehtaaria omaa ja vuokrattua peltoa, pääosin nurmella. Pellot ja eläimet luomussa 1990-luvulta.

Nurmi Siemenseoksessa kaikkia apiloita, ruoko- ja nurminataa, englanninraiheinää ja

muutamaa lajiketta timoteita. Viljelyssä myös sinimailasta, raiheinää, virnoja ja

ruisvehnää. Nurmi uusitaan herne-viljaseokseen ja rehun paalaa urakoitsija.

Eläimet Vajaat 30 lypsävää, nuorkarjaa 15. Lypsylehmistä pääosa ayrshirejä, vajaa kymmenen eläintä itäsuomen-, länsisuomen- ja pohjoissuomenkarjaa.

Maito Keskituotos 7 482 kg, maidon rasva-% 4,40 ja valkuais-% 3,45, lehmien elinikäistuotos 37 370 kg, poisto-% 10 paikkeilla Navetta Sata vuotta vanha kivinavetta, joka suojeltu rakennus. Remontoitu vuonna 1998 pihatoksi, 4-paikkainen lypsyasema. Syväkuivikeparret olkikuivituksella.

Hiehot telttatarhassa.

Erityistä Kolmen sukupolven ajan jatkunut luonnon monimuotoisuustyö, valtakunnalli-

sesti arvokas reilun 10 hehtaarin perinnebiotooppialue, jota eläimet laiduntavat.

Somessa @koskelanluomumaito

S AARA L AV I / MAASEUDUN TULEVAISUUS

KOSKELAN LUOMUMAITOTILA, SULKAVA

”Tilan noin 10 hehtaarin perinnebiotooppialue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.”

Kärkien maitotilalla hyödynnetään erilaisia maa-aloja eläinten laiduntamiseen ja ulkoiluun. Lohkoilla olevilla vanhoilla rakennuksilla on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvoa, koska ne tarjoavat erilaisille eliö- ja eläinlajeille suojaa.

MAITO JA ME * 15

VA S

LL TUU

ISUU

S

”Alueella on pitkä laidunhistoria, ja oman kulttuurihistoriallisen vivahteensa siihen tuo lähialueen vanhat myllyrakennukset ja nii­ den jäänteen. Myllytie jakaa alueen ala- ja ylähakaan, ja toisessa reunassa virtaa Lohikoski”, Kukka-Maaria Kärki kuvailee tilan bio­ diversiteetin kannalta tärkeintä aluetta.

ELY-keskuksen perinnebiotooppi-inventoinnin mukaan Koske­ lan tilan perinnebiotoopin arvoa nostavat sekä kasvillisuuden että perinnebiotooppityyppien monimuotoisuus. Alueella kasvaa esi­ merkiksi 13 huomionarvoista eli melko harvinaista tai uhanalaista lajia, joista tärkeimpiä ovat jäkki, kesämai­tiainen ja alueellisesti uhanalainen mäkiminttu. ”Lajisto on kehittynyt ajan saatossa hyvin monimuotoiseksi.

Maa- ja kotitalousnaisten monimuotoisuuskartoitus ja ELY-kes­ kuksen perinnebiotooppi-inventointi ovat tuoneet lisätietoa alueen arvosta ja koko tilamme ympäristöstä sekä antaneet hyviä vinkke­ jä niiden hoitoon.”

Kärkien mielestä on ollut antoisaa saada virallinen luokittelu ja dokumentointi alueesta sekä Maa- ja kotitalousnaisilta että ELY-keskukselta. ”Perinnebiotoopilla laiduntavat yleensä hiehot, mutta myös lypsä­vät käyvät kerran-pari alkukesällä syömässä ylähakaa.

Osa alueesta on ollut niittynä, ja metsittynyt ja raivattukin välillä.

Myös uutta, vielä sopimuksen ulkopuolella olevaa alaa on yhdis­ tetty vanhaan”, Kukka-Maaria kertoo.

Monet lintu-, nisäkäs- ja hyönteislajit viihtyvät pelloilla tai niiden reunoilla sekä käyttävät perinteisen maatalouden luomia peltojen ulkopuolisia laidunalueita ja niittyjä ensisijaisina elin­ ympäristöinään, pesimäpaikkoina tai ravinnonhankintaan. Saara Ryhänen vahvistaa, että maatalousympäristön hyönteis- ja kasvi­ lajistolle merkityksellisiä ovat muun muassa peltojen ojat, tien pientareet, puoliavoimet pellon reunavyöhykkeet ja saarekkeet, kiviaidat ja -röykkiöt, viljelemättömät peltonurkat sekä tilapäisesti viljelemättömät avoimet alat.

UUSIEN viljelytoimenpiteiden sekä eri kasvilajien ja -lajikkeiden kokeileminen ovat pitkään kuuluneet Koskelan tilan toimintafilosofiaan. ”Isäni tuntee parhaiten pirstaleiset peltolohkomme, joiden keskikoko on alle hehtaari. Tilalta löytyy monenlaisia maalajeja multavista moreenimaista turvemaihin, ja kivisyys ja keväinen kivienkeruu tuo haasteensa viljelyyn”, Kukka-Maaria naurahtaa.

Luomutilan nurmipelloilla kasvaa monipuolisesti eri kasvilajeja: erilaisia apiloita, nurminataa, timoteitä, sinimailasta, raiheinää, virnoja, ruisvehnää, keväällä rehuksi korjattavaa syysruista, palkokasveja ja myös viljakasveja, jotka ovat mukana viljelykierrossa erityisesti nurmea uudistettaessa. ”Luomuviljelyssä on käytössä vähemmän korjaavia työkaluja, jos esimerkiksi kylvöajankohdan ajoitus epäonnistuu. Siksi lohkojen tuntemus on erityisen tärkeää. Eniten nurmisadon laatuun vaikuttavat vuotuiset olosuhteet ja onnistuminen viljelytoimenpiteiden ajoituksessa.”

16 * MAITO JA ME

S AARA R YHÄN EN , MKN

Koskelassa otetaan rehunkorjuun yhteydessä aina raaka-aine­ näytteet sekä syötön aikana rehunanalyysejä. ”Ammattitaitoiset viljelijät saavat luomussakin aikaan laaduk­ kaita rehuja. Monipuolinen kasvilajivalikoima ja lajikkeet vähentä­ vät meillä kasvitautien torjunnan tarvetta”, yrittäjä toteaa.

Kärjet ovat huomioineet, että Valio Carbo® hiiliviljelijäkoulu­ tuksessa opiskellaan osin luonnon monimuotoisuuden kannalta samoja asioita, kun luomuviljelyssä on käytössä.

Koskelan tilan perinne­ biotoopilla laiduntavista eläimistä kasvaa varmajalkaisia, kun ne ovat kulkeneet polveilevassa maastossa hiehosta lähtien. Selvää on, että maataloudella on alueella suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden hoidossa.

PERINNEBIOTOOPPIEN kohdalla tuet korvaavat mukavasti aiheutunutta lisätyötä, Kukka-Maaria Kärki sanoo. Myös erilaisiin erikoiskohteisiin, esimerkiksi kosteikkoihin, kannattaa hänen mukaansa hakea tukia. Perinnebiotooppien ja kosteikkojen ympä­ ristösopimusten haku on tänä keväänä taas auki.

Kaikkia luonnon monimuotoisuustyön hyötyjä ei ole helppoa kääntää suoraan euroiksi. ”Suurin syy itselläni luonnon biodiversiteetin lisäämiseen on oma kiinnostukseni. Meillä kasvaa älyttömän hyväjalkaisia hiehoja, kun ne kulkevat perinnebiotoopin polveilevassa maastossa. Hieho­ jen kesärehu on käytännössä ilmaista ja riittävän hyvälaatuista turvaamaan nuorkarjan sopivan kasvutahdin”, Kärki listaa moni­ muotoisuustyön plussapuolia.

Koskelan tilalla ei ole koskaan pyritty pelkästään huipputuo­ toksiin, mutta lehmät ovat esimerkiksi pitkäikäisiä. Myös pitkällä eliniällä on oma taloudellinen arvonsa. ”Pyrimme mittavaan elinikäistuotokseen, ja pitkä laidunkausi kuuluu kiinteästi tähän ajatteluun. Laiduntavat eläimet liittyvät eittämättä luonnon monimuotoisuustyöhön, kun kuoriaiset ja kot­ taraiset sekä muut eliöt ja eläimet lisääntyvät laiduntajien myötä.”

Koskelassa laidunnetaan myös muita metsäalueita ja alueita, joissa on metsäsaarekkeita. Ne ovat erityisen mieluisia linnuille ja muille eläinlajeille. ”Pystymme hyödyntämään alueita, jotka eivät olisi muulla tavalla hyödynnettävissä. Laidunnus ei kokemuksemme mukaan aiheuta metsätaloudelle haittaa, vaan esimerkiksi koivut kasvavat paremmin laidunnetuilla alueilla.” ”Ja välillä mietin, onko niin paha juttu, jos kasvustoissa pelloilla on muutamia rikkakasveja. Toisinaan tunnen oloni hieman erilai­ seksi tuottajajoukossa, kun omalla tilalla lisäämme suomenkarjan määrää ja laidunnamme eläimiä metsäalueilla”, yrittäjä naurahtaa.

Kukka-Maarian innostus suomenkarjaan syttyi muuten ylioppi­ lasvuonna, kun hän sai vanhemmiltaan ylioppilaslahjaksi ensim­ mäisen kyyttönsä, Säteen. ”Siitä lähtien suomenkarjalla on ollut paikka sydämessäni.”

Lue lisää kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta Lohikosken myllyalueesta ja Koskelan tilan perinnebiotoopista www.saimaageopark.fi/kohteet/sulkava-lohikosken-mylly/

MAITO JA ME * 17

MA

LAA N O D I

TU

HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

Tilojen tuottaman raakamaidon laatu erinomaista KUORMAPOIKKEAMIA ESIINTYI KUITENKIN EDELLISVUOTTA ENEMMÄN.

V

uonna 2020 valio­ laisten maitotilojen tuottamasta raaka­ maidosta 97,1 pro­ senttia oli parasta E-luokkaa. Edellisvuoden ennätys­ lukemista jäätiin 0,5 prosenttiyksik­ köä, mutta silti tulos oli erinomai­ nen. I-luokan osuus kasvoi juuri tuon 0,5 prosenttiyksikköä 2,9 pro­ senttiin, mikä vastaa 52 948 995 lit­ raa. II-luokkaisen maidon määrä säilyi ennallaan ja oli hyvin pieni, 0,01 prosenttia eli 158 359 litraa.

I-luokan osuutta kasvatti osaltaan suurempi todettujen antibiootti­ tapausten määrä.

MAIDON laatu on ollut tasainen viimeiset vuodet. Vuodesta 2015 E-luokan osuus on ollut yli 96 pro­ senttia ja II-luokan osuus on pysynyt noin 0,01 prosentissa.

Vuoden 2020 solulukujen geomet­ rinen keskiarvo oli 130 200 kpl/ml eli samaa tasoa kuin se on viime vuodet ollut. Edellisvuonna solukeski­arvo oli hieman alempi eli 126 980 kpl/ml. Alin kuukausikeski­ arvo oli vuoden 2020 maaliskuussa (119 000) ja korkein heinäkuussa (152 000). Kesän solupiikki oli sel­ västi korkeampi kuin vuonna 2019.

Bakteerikeskiarvo oli vastaavasti 18 * MAITO JA ME

5 820 pmy/ml, kun se vuonna 2019 oli lähes sama eli 5 860 pmy/ml.

Bakteereissa matalimmat luvut löy­ tyvät joulukuulta (5 010) ja korkeim­ mat vastaavasti elokuulta (6 700).

MAITOKUORMIEN bakteriologinen laatu oli samalla tasolla kuin edel­ lisvuonna. Tulosten keskiarvo oli 11 200 pmy/ml ja poikkeamia – tulos yli 100 000 – oli 0,43 prosenttia

tutkituista eristä. Yksi korkea bak­ teerimäärä aiheutti poikkeaman maitojauheessa (asiakasvaatimus ei täyttynyt). Antibioottikuormien ja antibioottimaitolitrojen määrä sen sijaan kasvoi reilusti. Hävitetyn maidon määrä kaksinkertaistui kol­ men siilotapauksen vuoksi. Myös muita poikkeavia maitoeriä oli edel­ lisvuotta enemmän ja 130 000 litraa maitoa oli käyttökelvotonta.

Maidon laadun kehitys Valioryhmässä, v. 1990–2020 E-luokka (E1 v. 1990–1992) 100

92,0

90

94,1

93,9

95,3

95,1

95,7

I-luokka

96,1

96,5

96,9

96,9

97,6

97,1

80 70 60 55,6 50 40

42,4

30 20 20 0

7,4

5,8

1990 2000 2010

6,0 2011

4,7 2012

4,9 2013

4,2 2014

3,9 2015

3,5 2016

3,1 2017

3,1 2018

2,4 2019

2,9 2020

Bakteerilukujen geometriset vuosikeskiarvot Valioryhmässä, v. 2016–2020

Solulukujen geometriset vuosikeskiarvot Valioryhmässä, v. 2013–2020 7,00

140 133 129

1 000 kpl/ml

130

128

129

128

129

127

125 120 115

5,00

5,17

5,16

5,14

5,29

2013

2014

2015

2016

5,16

5,86

5,820

2019

2020

5,54

4,00 3,00 2,00

110

1,00

105 100

6,00

130,2 1 000 pmy/ml

135

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

0,00 2017

2018

Yhteenveto kuormapoikkeamista POIKKEAMAN SYY 2020 2019 Bakteeritulos korkea, tulos > 100 000 pmy/ml 0,43 % analyyseistä Yksi tapaus johti tuotepoikkeamaan (maitojauhetta hylkyyn)

0,40 % analyyseistä

Antibioottijäämätestin tulos positiivinen Hävitetyn maidon määrä

65 kpl 1 130 000 litraa

48 kpl 567 000 litraa

Muu poikkeama, esim. pesuainetta tai verta maidossa Hävitetyn maidon määrä

14 kpl 128 465 litraa

8 kpl 50 636 litraa

KOTIMAINEN VILJELIJÄN TUORELEIKE – MAITTAVUUTTA RUOKINTAAN! Viljelijän Tuoreleike on erinomainen rehukomponentti nautakarjan ruokintaan, erityisesti seosrehutiloille.

Se parantaa seoksen maittavuutta, lisää syöntiä ja tehostaa tuotantoa.

Nyt Viljelijän Avena Berneriltä!

Kysy lisää!

Tuoreleike sisältää runsaasti hyvin sulavaa NDF-kuitua ja myös energiaa, minkä ansiosta sitä voidaan käyttää tasaamaan esimerkiksi säilörehun laatuvaihteluja tai osin jopa korvaamaan ruokinnassa säilörehua.

Kysy lisää myyjiltämme ja tilaa ennakkoon jo keväällä!

puh. 020 791 4040 • viljelijänberner.fi

MA

LAA IDON

m

TU

HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

Antibioottijäämien testaus tiloilla – pikatestit käyttöön?

PIKATESTIPILOTTI ON KÄYNNISSÄ KYMMENELLÄ VALIOLAISELLA MAITOTILALLA.

V

aikka valiolaisen raakamaidon laatu on keskimäärin erinomaista, huolta ovat viime vuosina aiheuttaneet antibiootti­jäämiä sisäl­ täneet maitokuormat. Niiden määrä kaksinkertaistui vuonna 2020 parin vuoden takaiseen tilanteeseen ver­ rattuna. Vuosittain kuormista teh­ dään testejä reilusti yli 100 000, joten valtaosa maidosta on onneksi puhdasta.

LAKI vaatii, että lääkityn lehmän maito pitää lypsää erilleen lääkityk­ sen ja varoajan aikana. Valiolaisen ohjeen mukaisesti hoidetun lehmän maito on myös testattava Delvotest SP NT -antibioottijäämätestillä varo­ ajan jälkeen, ja testin tuloksen on oltava negatiivinen ennen kuin mai­ don saa lypsää tilasäilöön. Jos tilalla on hoidossa olevia lehmiä, tilasäiliö­ maidon antibioottijäämättömyyden voi varmistaa vain testaamalla ennen maitoauton tuloa. Näin esiin tulevat mahdolliset virheet lääkityksessä, kuten tuubi väärään lehmään, muut inhimilliset virheet ja tekniset ongel­ mat esimerkiksi lypsyrobotilla.

Koska Delvotestin teko kestää kolme tuntia, on tilasäiliömaidon testaaminen ennen maitoauton tu­ loa välillä haasteellista. Antibiootti­ jäämien pikatestien tulos sen sijaan tulee muutamassa minuutissa.

Niitä on kovasti toivottu tiloille.

20 * MAITO JA ME

”Laki vaatii, että lääkityn lehmän maito pitää lypsää erilleen lääkityksen ja varoajan aikana.”

Olemme aloittaneet tänä keväänä MilkSafe™ -pikatestin pilottikäytön kymmenellä valiolaisella maitotilal­ la. Pilotoinnissa saadaan tietoja testin soveltuvuudesta lehmän- ja tilasäiliömaidon testaukseen. Käy­ tettävyyden lisäksi pitää huomioida testin herkkyys ja kattavuus eli mitä antibiootteja testi näyttää. Herkkyys kertoo, missä pitoisuudessa testi antaa positiivisen tuloksen kullekin antibiootille. Testi ei saa olla liian herkkä eikä myöskään liian epäherk­ kä. Liian herkkä testi aiheuttaa tur­ haa maidon erottelua, liian epäherk­ kä voi taas aiheuttaa antibioottipoik­ keaman. Testin tuloksia ja päätöksiä käyttöönotosta on odotettavissa myöhemmin keväällä ja kesällä.

MilkSafe™ -antibioottijäämätestin tarvikkeet.

K

04

mestarifarmi - MEILTÄ KAIKKI MAIDONTUOTANTOON -

GEA DairyRobot R9500 • lypsyrobotti tehokkaaseen maidontuotantoon 24/7 • kompakti kokonaisuus – helppo sijoittaa pihattoon • edullisesti laajennettavissa, koska yksi syöttöyksikkö hoitaa 1-4 robottia • monipuoliset varustevaihtoehdot – kokonaisuus räätälöidään tilan tarpeiden mukaan • DairyRobot R9500 on kokonaiskäyttö- ja huoltokustannuksiltaan edullinen

• Koko lypsyrutiini yhden kiinnityksen periaatteella - nopea ja hellävarainen • Pesee, analysoi, lypsää, mittaa, erottelee ja irrottaa neljänneskohtaisesti • Optimaalinen vedinkaston suihkutus vedinkupin kautta irrotuksen aikana

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS!

0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi • mestarifarmi.fi

PARASTA

REHUNSÄILÖNTÄÄN

JO YLI

20 VUOTTA

SUOMESSA!

Lisäarvoa rehunsäilöntään:

BONSILAGE PRO PROPYLEENIGLYKOLIA OMASTA SÄILÖREHUSTA

BONSILAGE SPEED SÄILÖREHUN KESÄSYÖTTÖÖN JA AIKAISIN SYKSYLLÄ AVATTAVIIN SIILOIHIN

BONSILAGE FORTE KOSTEALLE REHULLE p. 010 3211 950 www.eurotrading.fi

ST

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruokaalan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiöitä.

Nordea haluaa olla tulevaisuuden maitotilojen kumppanina mahdollistamassa kannattavaa kasvua ja asiakkaiden vaurastumista, vakuuttaa maatalous- ja metsäyksikön johtaja Henrik Nuuttila.

22 * MAITO JA ME

USS

A

N O RDEA / KAARLO KAJAL AIN EN

HAA

EL AT T

Tehokkaat ja kannattavat tilat eivät katoa NORDEA PAINOTTAA RAHOITUSPÄÄTÖKSISSÄÄN YHÄ ENEMMÄN ASIAKKAIDENSA LIIKETOIMINNAN VASTUULLISUUTTA. SAMANAIKAISESTI SE HALUAA MAHDOLLISTAA MAATILOJEN KANNATTAVAA KASVUA. T E K S T I R A I L A A A LT O N E N

V

alion hallintoneuvoston puheen­johtaja Esa Kotala kiinnostui Nordean vastuullisuustavoit­ teista, onhan pankki Valion tärkeä kumppani monella tasolla. Sillä on keskeinen asema elintarvikeyhtiön kansainvälisen maksu­ liikenteen järjestämisessä ja rahoituskumppanina sekä omistaja­yrittäjien maatalouden rahoittajana.

Esa Kotalan keskustelukumppanina etähaastat­telussa on Nordean maatalous- ja metsä­yksikön johtaja Henrik Nuuttila.

Ensin Kotala haluaa tietää, mitä hiilineutraalius pankin näkökulmasta tarkoittaa ja miten Nordea aikoo tavoitteensa saavuttaa. ”Nordean hiilidioksidi­ päästöjen on määrä olla nollassa vuonna 2050,

ja tätä tavoitetta tarkastellaan koko luottoportfolion näkökulmasta.

Tuemme ja kannustamme asiakkai­ tamme heidän siirtymässään kestä­ vään kehitykseen. Varmistamme, että sektoreilla, joiden ilmastovaikutus on merkittävä, on tähän suunnitel­ mat olemassa”, Nuuttila kuvaa.

Matka on vasta alussa, joten ihan eksaktisti Nuuttilakaan ei pysty sa­ nomaan, mitä kaikkea se tarkoittaa.

Välitavoite on asetettu vuoteen 2030.

Siihen mennessä pankin oman toi­ minnan hiilijälki on määrä saada nipistettyä puoleen ja rahoituspuo­ lella tavoitteena on vähintään 40 prosentin vähennys vuoden 2019 tasosta. Tavoite koskee koko konser­ nia ja sen kaikkia asiakkaita.

Maataloutta Nordea aikoo olla rahoittamassa jatkossakin. Nuutti­ lan mukaan pankin markkinaosuus maatilojen lainoista on noin 15 pro­ senttia, joskin osuuden täsmällinen mittaus on vaikeaa. ”Maa- ja metsätalouden strate­ giassamme emme tähtää markkina­ johtajuuteen emmekä suurimmaksi toimijaksi, vaan olemaan alan asian­ tuntevin pankki, jolla on paras asia­ kastyytyväisyys. Asiakkaat arvosta­ vat, että pystymme tuomaan ratkai­ suja yksittäisille tiloille ja näkemään kokonaisuuksia, sen sijaan että toi­ misimme rahahanat edellä.”

USKO suomalaiseen maatalouteen ja ruoantuotantoon on Nuuttilan mukaan Nordeassa vahva. ”Kotimaisella ruoalla on vahva kysyntä ja erinomainen maine. Us­ komme maitosektorin kykyyn luoda entistä houkuttelevampia tuotteita, joilla on taattu kilpailu­kyky ja myös vastuullisuus on keskeisellä sijalla.”

Kotalan mukaan maatalous on ollut kautta historiansa aina jonkin-­ laisessa murroskohdassa. ”Johtuuko tämän ajan murros vastuullisuusaiheiden noususta?” hän kysyy. ”Ja mitä se tarkoittaa rahoituksen osalta? Valiota tämä koskettaa sekä yrityksen että yksit­ täisen maitotilan tasolla.”

Nuuttila arvioi vastuullisuus­murroksen olevan käynnissä, mutta uskoo maatalouden kykenevän löytämään vastaukset tähänkin haasteeseen. ”Jokaisen tilan on otettava huo­ mioon ilmastonmuutos ja sen vaiku­tus omaan tilanteeseen, ja turvattava oma kilpailukyky muutoksessa. Tämä haastaa tuottajat ja rahoittajat ajattelemaan ketjun kehittämistä yhdessä. Meidän tehtävämme on kannustaa ja innostaa ilmastoneutraaliin maatalouteen siirtymisessä”, hän sanoo. ”Isossa yrityksessä on eri mitta­ kaava kuin pienessä, mutta molem­ milla rahoituspäätökset perustuvat MAITO JA ME * 23

KOTALA haluaa tietää, onko maa­ talouden rakennekehityksen nykyi­ nen vauhti pankkimiehen mielestä oikea ja riittävä. Nuuttila näkee, että tahti vain kiihtyy tulevaisuudessa. ”Tilakokojen suurentuminen on globaali ilmiö, eikä Suomi ole poikkeus. Suuri koko tuo mukanaan tehokkuus- ja kustannushyötyjä, jotka maatalouden osalta ovat vielä hiukan lapsenkengissä verrattuna moneen muuhun toimialaan. Soisin yhteisyritysten ja koneyhteistyön tilojen välillä yleistyvän.” ”Kustannustehokkaat ja kannat­ tavat tilat, joilla on näkemys tulevai­ suudesta ja halua jatkaa, ne eivät katoa mihinkään.”

24 * MAITO JA ME

Perustutkimusta tarvitaan paljon lisää ennen kuin maitotilojen hiili­ dioksidipäästöjä pystytään kunnolla mittaamaan, Esa Kotala sanoo.

Maatalouden erityispiirre rahoit­ tajan silmissä on toiminnan pää­ omaintensiivisyys ja pienet katteet.

Tyypillisiä ovat myös pidemmät laina-ajat ja se, että tukipolitiikka ohjaa investointeja verrattain paljon.

Riskitekijöitä liittyy maatalou­ teen enemmän kuin muuhun yritys­ toimintaan. Pääomaintensiivisyys aiheuttaa korkoriskiä, ja yrittäjä­ ominaisuuksilla on suuri merkitys tarkastelussa, Nuuttila sanoo. ”Töitä tehdään yksin tai perheen kanssa, ani harvalla on ulkopuolista hallitusta tai muuta sparrauskump­ pania matkassa. Tällöin voi olla, että korjaavia toimia ei osata tehdä tai havaita niiden tarvetta ajoissa.”

Sää- ja tuhoeläinriskejä rahoittaja ei lainapäätöstä tehdessään arvioi, mutta niihin yrittäjän kannattaa varautua. Yrittäjäominaisuuksilla on suuri merkitys henkilöriskejä arvioitaessa. ”Tehtävämme on arvioida riskejä kokonaisuutena: katsoa että tila on kannattava, sillä on riittävä kassavirta ja hyvät tulevaisuuden näky­ mät. Alan yleisellä kannattavuus­ kehityksellä on oma vaikutuksensa, mutta aina löytyy niitä, joilla menee paremmin kuin toisilla. Pankkina me pyrimme katsomaan, mihin kukin tila janalla sijoittuu ja arvioi­

maan viljelijän kykyä suoriutua velvoitteistaan”, Nuuttila summaa.

MAITOPUOLELLA investointitahti on tällä hetkellä verrattain rauhal­ linen. Yhtensä syynä saattaa olla Valion sopimustuotantomalli, joka astui voimaan vuoden vaihteessa.

Kotala perää rahoittajan näkemystä muutokseen.

Nuuttila on keskustellut eri osuuskuntien edustajien kanssa asiasta ja sanoo ymmärtävänsä hyvin Valion päätöksen ja sen perustelut. ”Uskoisin, että maitotilojen rakennekehitys ei ole hiipumassa.

Kyllä tilaa löytyy myös investoin­ neille jatkossa, vaikka juuri nyt on hieman rauhallisempaa.”

Hän kehottaa maitoketjua pitä­ mään kiinni tuotannon tehokkuu­ desta, mutta myös houkuttelevuu­ desta. Maitotiloilla tehdään hienoa työtä, hän kannustaa. ”Olen pikkuisen aistinut turhau­ tumista ilmastokeskusteluun, mutta itse luulen, että keskustelu ei ole vielä kunnolla alkanutkaan. Nyt on oikea aika miettiä, mitä vastuulli­ suus ja ilmastonäkökulma tarkoit­ tavat käytännön tasolla, oman tilan kannalta.”

PEKKA RO USI

kokonaisarvioon, ja vastuullisuus tulee varmasti ottamaan vielä enem­ män jalansijaa päätöksissä. Nordeas­ sa ollaan isojen yritysten osalta jo hyvässä juoksussa, mutta yksittäis­ ten maatilojen osalta vielä lähtö­ telineissä.”

Kotala kertoo painista, jota maito­puolella käydään hiilipäästöjen mittauksista. Seurattavia asioita ei pystytä vielä kunnolla mittaamaan, ja siksi tulkinnanvaraa on paljon.

Nuuttila muistuttaa, että vaikka tällä hetkellä ei olisi keinoja tehdä tarkko­ ja arvioita, avoin keskustelu on jo itsessään tärkeää. ”Tilat itse miettivät näitä ja huomaavat, että samat teemat kiin­ nostavat myös pankkia, Valiota, liha­ taloja, ihan kaikkia. Näin luodaan ketjun yhteinen ymmärrys siitä, mi­ ten talouden pitää toimia ja tuottaa, että se on kestävällä tasolla ja täyttää hiilineutraalin talouden kriteerit.”

Maatalouden osalta keskeiset teemat ovat eläinten pidon päästöjen vähentäminen, entistä tehokkaampi hiilensidonta viljelyssä ja parhaan toimintamallin löytäminen turve­ pelloille. Nuuttila uskoo teknologian kehittyvän nopeasti. ”Ratkaisut ovat vielä tällä hetkellä kalliita, mutta kun mennään 10−15 vuotta eteenpäin, teknologia vaikka lannan biokaasuttamiseen tulee edullisemmaksi. Ja vaikka eksakti mittaus tänä päivänä on vielä haas­ teellista, kuka tietää mitä se on ensi vuonna?”

N O RDEA / KAARLO KAJAL AIN EN

”Yritysten liiketoimintastrategiassa vastuullisuuden huomioiminen on arkipäivää. Rahoittajana kannustamme yrityksiä miettimään konkreettisia vastuullisuustoimia" kertoo Henrik Nuuttila.

”Mitä elämästä tulisi ilman maitoa?”

H

enrik Nuuttilan puheessa kuuluu poh­ joiskarjalainen nuotti. Hän on syntynyt Joensuussa, käynyt siellä lukion ja opis­ kellut kauppatieteiden maisteriksi. Nyt Nuuttila asuu Helsingissä perheensä kanssa, johon kuu­ luu vaimo ja neljä lasta. Kaksoset, poika ja tyttö, ovat täyttäneet kahdeksan ja heillä on kaksi pik­ kuveljeä, toinen kaksivuotias ja toinen vauva. ”Maito on meille rakas elintarvike ja arjessa todella tärkeä. Vein juuri tyhjiä maitopurkkeja kierrätykseen ja nauroin, että kuinka niitä voi tulla niin paljon.”

Nuuttilan isä on tehnyt pitkän uran Nordeas­ sa, ja pankkialalla työskentelevät myös hänen vaimonsa ja sisarensa. Onko sitten suku­rasite, Nuuttila miettii. ”Kotona yritettiin varoitella ja neuvoa, että on muitakin työpaikkoja.”

Ennen Nordean pestiä Nuuttila työskenteli useissa eri tehtävissä OP:ssa. Entinen työn­ antaja on nyt rakas kilpailija. ”Olen tyytyväinen, että uskalsin hypätä Nor­ dean hommiin ja pidän työstäni erittäin paljon.

Meillä on tosi motivoitunut ja asiantunteva porukka ja sitä kautta hyvät lähtökohdat lähteä toteuttamaan strategiaa.”

Intohimoinen metsästäjä tykkää liikkua ulkona luonnossa, ja vapaa-aika kuluu pitkälti mökillä Kemiön saaressa. ”Meillä on siellä metsää ja vähän peltoa. Har­ rastus pitää kiinni arjessa ja antaa ymmärrystä maataloudesta. Lintujahtiin lähden koirieni kanssa Pohjois-Karjalaan tai tunturi-Lappiin.”

VEDINTEN JA UTAREIDEN DESINFIOINTIIN TEHOTIPPI Tehokas jodipitoinen vedinkastotiiviste vedinten ja utareiden desinfiointiin. Pitkäkestoinen desinfioimisvaikutus (sisältää hitaasti vapautuvaa PVP-jodia). Sopii myös ihon haavaumien puhdistukseen.

5 KG

TEHOTIPPI SOFT PLUS Jodipohjainen käyttövalmis vetimien desinfiointiaine.

Sopii hyvin myös roboteille. Tuotteella on bakteereja ja hiivoja tuhoava vaikutus.

Sisältää lisäksi vedinihoa hoitavaa ja kosteuttavaa glyseriiniä.

20 KG

60 KG

200 1000 KG KG

Tiedustele tuotteita meijeristäsi puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi

-

SUV I -TUULI KAN KAAN PÄ Ä

N YDE E V TER TO L HUO

Lehmät ovat erityisen herkkiä uusille utaretulehduksille heti umpeutuksen jälkeen ja juuri ennen poikimista. Hoidettavia utaretulehduksia esiintyy eniten lypsykauden alussa.

R I I T TA N I E M I Tu t k i j a Helsingin yliopisto

Umpihanke tutkii ummessaolokautta ja utareterveyttä TUTKIMUKSEN TAVOITTEENA OVAT UMPIHOITOSUOSITUKSET, JOTKA HUOMIOIVAT HOITOJEN TEHOKKUUDEN, ELÄINTEN HYVINVOINNIN, TUOTANNON TALOUDELLISUUDEN SEKÄ VASTUULLISEN ANTIBIOOTTIEN KÄYTÖN.

U

taretulehdus on yhä edelleen lypsylehmien yleisin ja kallein sai­ raus. Lehmät ovat eri­ tyisen herkkiä uusille utaretulehduksille heti umpeutuksen jälkeen ja juuri ennen poikimista.

Hoidettavia utaretulehduksia esiin­ tyy eniten lypsykauden alussa, ja iso osa näistä tulehduksista on saa­ nut alkunsa jo umpikaudella. Lypsy­ jen harventaminen, ruokinnan muu­ tos, lopputiineys ja utarekudoksen surkastuminen aiheuttavat suuria ai­ neenvaihdunnallisia ja hormonaa­ lisia muutoksia lehmän elimistössä.

Samanaikaisesti umpeutettavat leh­ mät usein siirretään toiseen osastoon ja niiden sosiaalinen ryhmä vaihtuu.

Kaikki nämä muutokset ovat leh­ män vastustuskykyä heikentäviä stressitekijöitä. Heikentyneen vas­ tustuskyvyn lisäksi umpeutukseen liittyy useita utaretulehdukselle altis­ tavia riskitekijöitä. Lypsyn bakteereja poistava huuhteluvaikutus jää pois, ja vedinkaston käyttö loppuu. Um­ peutettavaan utareeseen kertyvän maidon paine lisää riskiä maidon valuttelulle. Erityisesti korkeatuot­ toisilla lehmillä vedinkanavien sul­ keutuminen voi viivästyä. Altistus ympäristön utaretulehdusta aiheut­ taville bakteereille jatkuu myös läpi umpikauden ja mahdollisesti jopa

lisääntyy, jos umpilehmien kuivituk­ seen ja puhtauteen ei kiinnitetä riit­ tävästi huomiota tai umpiosastolla on hyvin ahdasta.

Yllämainituista riskeistä huoli­ matta umpikaudesta on myös paljon hyötyä. Umpikauden aikana utare­ kudoksen vanhat, vaurioituneet epiteelisolut korvautuvat uusilla, ja maitoa tuottava kudos uudistuu.

Seuraavan lypsykauden ihanteellisen maidontuotannon kannalta umpi­ kausi on välttämätön. Umpeutus tarjoaa erinomaisen tilaisuuden hoi­ taa piile­viä utaretulehduksia. Lepo­ kausi ilman lypsyrasitusta edistää vedinten terveyttä. Ummessaolo­ kausi onkin korkeatuottoisen lehmän tulevan terveyden ja maidon tuotannon kannalta tuotantokierron tärkeimpiä vaiheita.

UMPIHOITO pitkävaikutteisilla, an­ tibioottia sisältävillä umpituubeilla lypsykauden lopuksi on yli viiden vuosikymmenen ajan ollut tehokas keino vähentää utaretulehduksia.

Umpihoidon tavoitteena on päästä eroon olemassa olevista piilevistä tulehduksista. Hoitokustannusten ja menetetyn meijerimaidon vuoksi piilevien utaretulehdusten hoito lyp­ sykauden aikana ei useimmiten ole taloudellisesti kannattavaa. Tämän lisäksi antibioottien teho utareen

bakteeritulehduksiin lypsykaudella on heikompi kuin umpeutushetkellä.

Monissa maissa umpihoitoja on vuosien ajan suositeltu karjan kai­ kille lehmille, riippumatta siitä oliko lehmällä lypsykauden lopussa utare­ tulehdus vai ei. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on kuitenkin aina suo­ siteltu lääkitystä vain valikoiduille, hoitoa tarvitseville lehmille mahdol­ lisimman kapeakirjoisilla antibioo­ teilla, ja tulehtuneiden neljännesten maitonäytteiden bakteriologista tutki­musta ennen hoitoa. Ennaltaehkäi­sevä antibioottien käyttö ter­ veille eläimille on saanut osakseen kritiikkiä, ja WHO:n mukaan anti­ biootti­resistenssi on maailmanlaajui­ nen terveysuhka.

UMPIHANKE on maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran rahoitta­ ma Helsingin yliopiston eläinlääke­ tieteellisen tiedekunnan, Luonnon­ varakeskuksen ja Valion yhteis­­työprojekti. Yliopiston kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston utare­ terveystutkimusryhmästä mukana tutkimuksessa ovat hankkeen johta­ ja, professori Päivi Rajala-Schultz, Mari Hovinen, Maria Vilar, Heli Simojoki sekä hankkeen tuloksista väitöskirjaansa työstävä Riitta Niemi.

Umpihankkeen tutkimusaiheena on ummessaolokausi ja utareterveys MAITO JA ME * 27

JAAKKO MARTIKAIN EN

Ummessaolokausi on lehmän tulevan terveyden kannalta tärkeä vaihe.

suomalaisilla lypsykarjatiloilla.

Hankkeen tavoitteena on laatia tutkimustiedon avulla umpihoito­ suositukset, jotka huomioivat hoi­ tojen tehokkuuden, eläinten hyvin­ voinnin, tuotannon taloudellisuuden sekä vastuullisen antibioottien käy­ tön. Suomessa antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on vähäistä mui­ hin Euroopan maihin verrattuna, mikä on markkinointietu suoma­ laisille maitotuotteille.

Umpilehmiin keskittyvä tutki­mus käynnistyi vuonna 2017. Yli 700 ProAgrian tuotosseurantaan kuulu­ vaa maidontuottajaa ympäri Suomen vastasivat kyselyyn, jossa kartoitettiin umpeutuskäytäntöjä. Kuluneen vuoden aikana 14 valiolaista tilaa on osallistunut hankkeen kenttä­ kokeeseen keräämällä karjan lehmis­ tä maitonäytteitä, terveystietoja, tuotosseurantatietoja ja automaatti­ sen lypsyjärjestelmän lypsytietoja.

Kaikki kerätyt maitonäytteet analy­ soidaan Valion Seinäjoen aluelabo­ ratoriossa. Maitonäytteiden avulla kartoitetaan utaretulehdusten esiin­ tymistä umpeutushetkellä, tulehdus­ ten paranemista umpikauden aika­ na ja umpikaudella saatujen, uusien utaretulehdusten esiintymistä heti poikimisen yhteydessä. Maitonäyt­ teiden tulokset yhdistetään lehmien umpihoito-, terveys-, automaatti­ lypsy- ja tuotosseurantatietoihin.

Tavoitteena on selvittää, mitkä leh­ mät hyötyvät umpihoidoista eniten sekä hyödyntää aineistoa myös bak­ teerikantojen antibioottiresistenssi­ tutkimuksessa sekä eri umpikäytän­ töjen taloudellisessa vertailussa.

Olemassa olevan tuotosseurantaaineiston tietojen tarkastelu jatkuu 28 * MAITO JA ME

edelleen. Kenttäkoe on tarkoitus saattaa loppuun kevään 2021 kulues­ sa, ja sen jälkeen alkaa kerätyn laa­ jan aineiston analysointi. Tuloksia on tarkoitus julkaista vuosien 2021– 2022 aikana.

”Umpihoidon tavoitteena on päästä eroon olemassa olevista piilevistä tulehduksista.”

KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSIA • Maitotilayrittäjistä suurin osa eli 78 prosenttia valikoi lypsykauden lopussa umpihoidettavat lehmät.

• Tuottajista 13 prosenttia raportoi hoitavansa kaikki lehmät rutiinin- omaisesti.

• Pieni osa vastasi, ettei käytä lain- kaan umpihoitoantibiootteja.

• Vastanneista tiloista 35 prosenttia käytti vedinkanavan suojavalmis- teita eli vedintulppia ainakin osalle lehmistä.

• Lähes kaikki vastasivat vähentä- vänsä ennen umpeutusta sekä lypsykertoja että ruokintaa, mikä onkin utareterveyden kannalta hyvä toimintatapa.

Umpihankkeen tulokset osoittavat, että valikoivaa antibioottiumpihoito­ käytäntöä käyttävät tilat pysty­vät

saavuttamaan pitkäkestoisesti matalan soluluvun ja hyvän tuotoksen. Tu­ loksista välittyy ulkomaille tieto suo­ malaisen maidon­tuotannon vastuul­ lisuudesta, osaamisesta ja laadusta.

HANKE selvitti antibioottiumpi­ hoitokäytännön yhteyttä karjan keskituotokseen ja keskisolulukuun karjakohtaisten tuotosseuranta­ tietojen avulla (tiedot vuosilta 2012– 2016). Tarkastellulla ajanjaksolla karjojen keskituotos nousi noin 130 kg jokaisena vuonna, mutta solu­ luku säilyi suhteellisen muuttumat­ tomana. Erot eri antibioottiumpi­ hoitoryhmien välillä (valikoiva anti­ bioottiumpihoito, kaikkien lehmien antibioottihoito ja umpeutus ilman antibioottiumpihoitoja) tuotoksessa, tuotoksen kehityksessä ja soluluvus­ sa olivat hyvin vähäisiä.

Sen sijaan tilakohtaiset erot olivat suuria jokaisen kolmen umpihoito­ käytäntöryhmän sisällä. Umpihoi­ dettavien lehmien valintakriteerit olisikin hyvä suunnitella joka tilalle erikseen esimerkiksi vuosittain ter­ veydenhuoltokäynnin yhteydessä huomioiden karjan utareterveys­ tilanne, bakteerilöydökset ja tartun­ tareitit. Samassa yhteydessä kannat­ taa tarkastaa myös ruokintaan ja lypsyjen vähentämiseen liittyvät umpikäytännöt.

Lehmäkohtaisten tuotosseuranta­ tietojen perusteella lehmillä, joilla edellisen lypsykauden soluluku oli korkeampi, oli suurempi todennäköi­ syys tulla hoidetuksi utaretulehduk­ sen vuoksi ja jatkaa soluttelua uu­ destaan heti seuraavan lypsykauden alussa. Lisäksi edellisen lypsykauden korkea soluluku oli muihin tutkittui­ hin ominaisuuksiin verrattuna eniten seuraavan alkulypsykauden huonoa utareterveyttä selittävä ominaisuus.

Oman karjan utare­tulehdusherkät, toistuvasti utaretulehdukseen sai­ rastuvat lehmät ja kroonisesti utare­ tulehdusta sairastavat lehmät kan­ nattaa huomioida pohdittaessa koko karjan utareterveyttä ja lehmän tule­ via lypsykausia. Toisaalta kannattaa panostaa utaretulehduksen ennal­ taehkäisyyn, sillä utareeltaan terve lehmä on paljon todennäköisemmin terve myös seuraavalla lypsy­kaudella.

HANKKEEN tutkijat haluavat kiittää lämpimästi kaikkia tutkimukseen osallistuneita tuottajia. Hanke kiittää myös tutkimuksen rahoittajia, Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa ja Eläinlääketieteen tutki­ muksen tukisäätiötä, sekä hankkeen yhteistyökump­ paneita, joita ovat Valio Oy, Vetcare Oy ja Orion Phar­ ma AB.

POIMINTOJA ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TÄMÄNHETKISISTÄ UMPIHOITOSUOSITUKSISTA UMPIHOITO SUOSITELTAVAA: • Lehmille, jotka soluttavat toistuvasti yli 200 000 solua/ml viimeisen kolmen kuukauden koelypsymittausten, lypsyrobotin solumittausten tai lettupannutestin perusteella.

• Lehmille, joilla on hoidettu utaretulehdus edeltävällä lypsykaudella.

• Lypsykauden lopulla sairastuville lehmille, joiden tulehdus ei ole vakavaoireinen. Tarvittaessa umpeutusta voidaan aikaistaa. Oireista ja aiheuttajabakteerista riippuen lehmä hoidetaan ennen umpihoitoa lisäksi lypsykauden lääkevalmisteella.

ENNALTAEHKÄISY TÄRKEINTÄ: • Ympäristöstä tulevan altistuksen minimoiminen • Maidontuotannon vähentäminen, suositus 15 kg/pv tai alle umpeenjätettäessä • Vedinten hyvä kunto • Vedintulpat tarvittaessa terveille, mahdollisesti valutteleville, korkeatuottoisille lehmille • Mukava, puhdas, kuiva ja ryhmäjaoltaan stressitön ympäristö • Hyvä ruokinta ja aineenvaihdunnallisen stressin minimointi • Riittävästi makuu-, juoma- ja ruokintatilaa kaikille • Hyvä ilman laatu TILAKOHTAINEN UMPIHOITOSUUNNITELMA YHDESSÄ ELÄINLÄÄKÄRIN KANSSA: • Tunnista toistuvasti soluttelevat, utare- tulehdusherkät lehmät ja kroonisesti sairastuneet lehmät.

• Ihanteellinen umpihoidettavien lehmien osuus riippuu karjan utareterveystilanteesta ja utaretulehdusten aiheuttajabakteereista.

• Tunnista, missä lypsykauden ja vuoden vaiheessa utaretulehdukset esiintyvät, ja mieti sen mukaan tartunnan taustasyitä.

• Lääkevalinta tehdään joko karjan tai lehmän maitonäytteissä esiintyneiden bakteerilöydösten antibioottiherkkyyden mukaan.

Suositukset kokonaisuudessaan löydät maitojame.fi-sivuston verkkoartikkelista.

Terve ja tuottava karja tuo tulosta Eläinten terveys ja hyvinvointi ovat avainasemassa tuotannon taloudellisen kannattavuuden parantamisessa.

Menestysreseptinä toimivat kestävä eläinaines ja eläinten hyvinvointia ja hedelmällisyyttä tukevat palvelut. Terveyttä ja kestävyyttä periyttävät huippusonnit löydät Faban verkkokaupasta: webshop.faba.fi Karjan ja karjanomistajan hyvinvointia sekä navetan hyviä olosuhteita varten löydät monipuolisen palveluvalikoiman Faban kotisivuilta.

Parempaa tulosta hyvinvointiin panostamalla: https://faba.fi/karjan-hyvinvointi/

N YDE E V TER TO L HUO

-

E E VA - K A I S A P U L K K A TKI-asiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu

Syksy vie lehmiltä litroja LYPSYKARJOISSA ON ONNISTUTTU SYYSPOIKIVUUDEN TAVOITTELUSSA HYVIN, MUTTA PARHAAT MAITOMÄÄRÄT OVAT JÄÄNEET KEVÄÄLLE.

L

ypsylehmät poikivat eniten loppukesän ja syksyn kuukausina, mutta meijeriin nou­ detut maitolitrat alkavat tippua heinäkuussa ja alim­ millaan ne ovat lokakuussa. Tyhjim­ millään tankit ovat vuodesta toiseen syys­lomaviikoilla, vaikka poikimisten perusteella maitomäärien pitäisi olla silloin korkeimmillaan.

Loppukesän ja syksyn kuukaudet näyttävät leikkaavan herumishuiput vastapoikineilta ja myös aiemmin poikineiden tuotos hiipuu. Ero on selvä verrattuna muihin vuoden­ aikoihin.

Savonia-ammattikorkeakoulun Maatila2030- ja Umpi-hankkeet sekä Osuuskunta Maitosuomi ovat tutkineet maitomäärien kehitystä tuotosseurantatulosten perusteella vuosilta 2017–2019. Aineisto on hyvin mittava, ja tehtyjen tilastollisten analyysien perusteella tuotokseen vaikut­tavat monet tekijät. Maatila­2030-hanketta rahoittaa Euroo­ pan sosiaalirahasto ja Umpi-han­ ketta Euroopan maaseuturahasto.

Tulokset eivät ole osoittaneet suoraan, mistä ilmiö johtuu, mutta aineiston tutkimusta on tarkoitus jat­ kaa ja pyrkiä sen avulla selvittämään vaikuttavia tekijöitä tarkemmin.

30 * MAITO JA ME

TASAISESTI pitkin vuotta poikivan karjan pitäisi taata tasaiset maito­ määrät, mutta ennen poikimisten siirtämisiä ja rajuja poistoja kannat­ taa tarkistaa, miten oman karjan lehmät eri vuodenaikoina heruvat ja pitävät maitonsa. ”Panostaminen syyspoikivien he­ rumiseen ja muiden maidossa pysy­ miseen on nopeampi keino tasata maitomääriä kuin poikimisten siirto.

Kyse voi olla vain huomion kiinnit­ tämisestä oikeisiin asioihin, ei mitta­ vista investoinneista”, kehitysasian­ tuntija Tero Kanala Maitosuomesta huomauttaa.

Asiantuntijat nostavatkin esille olosuhdetekijöitä, jotka voivat olla ilmiön takana. Navettaolosuhteisiin kannattaa kiinnittää erityistä huo­ miota loppukesällä. ”Ikkunoita pois navetasta, ovia auki, umpilehmien kestokuivike­ karsinaan oljen tilalle hyvää viilen­ tävää hiekkaa, laiduntaville varjo­ paikkoja ja kivennäiset kuntoon.

Ei ole pakko tehdä kerralla kaikkea, askeleet oikeaan suuntaan riittävät”, Kanala lisää.

Valion terveydenhuoltoeläinlää­ käri Kristiina Sarjokari nostaa esiin kesän lämmön ja helle­stressin. ”Lämpö korostaa kaikkien olosuh­ detekijöiden vaikutuksia, ja lehmä

reagoi usein ensimmäisenä vähen­ tämällä syöntiä, jolloin myös tuotos putoaa. Myös umpilehmä kärsii helposti kuumuudesta.”

Poikimaruuhka voi aiheuttaa tilapäistä ahtautta ja heikentää tuotosta, kun kaikki eivät pääse itselleen sopi­ vaan aikaan syömään, makaamaan tai lypsylle. Vaikka kapasiteetti robotilla riittäisi kappalemääräisesti, voi kapasiteetti olla ahtaalla maitomäärien suhteen. Osa lehmistä joutuu käy­ mään lypsyllä epämieluisaan aikaan.

LOPPUKESÄÄN osuvat usein myös ruokinnalliset haasteet. Uutta siiloa ei lämpenemisen pelossa uskalleta avata, tai edelliskesän rehuissa on puutteita. ”Säilörehun syöttöjärjestystä kannattaa miettiä. Parhaat rehut voi ollakin hyvä säästää loppukesälle tai miettiä jo rehua tehdessä, mistä sii­ losta syöttö aloitetaan lämpimänä syksynä. Suunnittelussa rehunäytteet ovat tässäkin suhteessa avainasemas­ sa”, Kanala sanoo.

Jälkilämpenemisen ehkäisemi­ seksi aumassa tai siilossa kulutus saisi olla vähintään 30 senttimetriä päivässä. Kapeampi auma tai siilo on hyvä lämpimien kelien syöttöön etenkin, jos syötetään kahta rehua yhtä aikaa.

Poikimisten ja maitomäärien vaihtelu 18 000

34,0

16 000

33,5

14 000

33,0

12 000

32,5

10 000

32,0

8 000

31,5

6 000

31,0

4 000

30,5

2 000 0

m Ta

m

i

i is s lu s a o ä ä lo ti lm aal uh ouk Kes ein E Syy Lok rra ou a J H T H He M M

30,0

poikimisten lukumäärä 2017

poikimisten lukumäärä 2018

poikimisten lukumäärä 2019

maitomäärä 2017–2019

Poikimisten lukumäärä eri kuukausina vuosina 2017–2019 tuotosseuranta-aineistossa ja maitomäärien vaihtelu ensimmäisessä mittalypsyssä poikimisen jälkeen 2017–2019.

ANU ARTJO KI

”Jälkilämpeneminen ei näy rehu­analyysissä”, varoit­ taa Valio Artturi® säilörehuasiantuntija Sari Perälä Osuuskunta Maitosuomesta.

Jos maitomäärät näyttävät syksyllä hiipuvan, kar­ kearehut ja ruokintasuunnitelma sekä olosuhteet niin lypsävien kuin umpilehmienkin osalta on hyvä nostaa ensimmäi­senä tikun nokkaan tutkittaviksi.

Kanala ja ProAgria Itä-Suomen erityisasian­tuntija Pirkko Korhonen suosittelevat käyttämään apuna ja ulkopuolisina silmäpareina asiantunti­joita. Uusin sil­ min voi nähdä asioita, joille itse on jo sokeutunut.

Tutkimuksen perusteella maitomäärät ovat loka­ kuussa noin pari kiloa lehmää kohti pienempiä kuin huhtikuussa. Yhden robotin karjassa se vie maitotilistä noin puolitoista tuhatta euroa. Tilin tasaaminen ei välttämättä vaadi tuotakaan määrää euroja, ja korjaus­ liikkeillä voi saada pysyvän vaikutuksen.

Keinot litrojen löytämiseksi näillä konstein ovat nopeampia kuin poikimisten siirtäminen, joka pitäisi hyvin onnistuakseen aloittaa jo vieroitetun vasikan kasvatuksesta.

Lehmä reagoi olo­ suhdeongelmiin usein syömistä vähentämällä.

Kesähelteillä tai poikimaruuhkassa ruokinnan suhteen on sen vuoksi oltava erityisen tarkkana.

-

Katso kkeen KRYPTO -han lmasta webinaari Va n alkutuotanno sta. videokirjasto

123 RF JA JO HAN N A SILJO L A

DEN VEY R E T LT O HUO

Suojaudu kryptosporidilta, sulje suu navetassa

T

IHMISTEN KRYPTOSPORIDIOOSITAPAUKSET LISÄÄNTYVÄT SUOMESSA. PUHELIMEN KÄYTTÖ NAVETASSA MUODOSTAA TAUTIRISKIN, JOTA MONIKAAN EI TIEDOSTA.

erveyden ja hyvin­ voinnin laitoksen (THL) ylläpitämään tartuntatautirekis­ teriin ilmoitettujen kryptosporidioositapausten määrä viime vuonna, 571, oli lähes 30-ker­ tainen 2010-luvun alkuun verrattu­ na. Osin taustalla on diagnostiikan muutos. Cryptosporidium-alkueläi­ miä testataan nykyään enemmän ja herkemmillä menetelmillä.

Vuonna 2020 muiden suolisto­ infektioiden paitsi kryptosporidioo­ sin ja listerioosin raportointi vähen­ tyi, todennäköisesti COVID19-rajoi­ tusten johdosta. Tämä viittaa siihen, että valtaosa todetuista kryptospori­ dioositapauksista on peräisin Suo­ mesta eikä ulkomailta.

Eri eläinlajeilla on omat Cryptos­ poridium-lajinsa, jotka satunnaisesti 32 * MAITO JA ME

infektoivat immuunipuolustuksel­ taan heikentyneitä ihmisiä. Ihmisten ja eläinten yhteinen laji, Cryptosporidium parvum, on lisääntynyt nau­ doissa viime vuosina. Tartunta leviää ihmiseen ulosteen saastuttaman veden tai elintarvikkeen välityksellä, tai suoraan eläimestä.

Tartuntamuodot, ookystat, ovat tartuntakykyisiä välittömästi erityk­ sen jälkeen ja vain 10–30 ookystaa riittää aiheuttamaan tartunnan. Tar­ tunnan saanut voi akuutin infektion aikana erittää miljoonia ookystia ulosteessaan.

THL ja Ruokavirasto ovat sel­vittäneet tartuntojen lähteitä KRYPTO-hank­ keessa. C. parvum oli yleisin krypto­ sporidilaji potilasnäytteissä. Kysely­ tutkimuksessa todettiin, että monet tartunnan saaneista olivat olleet

kosketuksissa ripuloiviin tuotanto­ eläimiin ja usein perheenjäsenet oli­ vat sairastaneet vatsatautia samaan aikaan. Taudin yleistyminen vasikoil­ la on työperäinen riskitekijä lypsy­ karjatiloilla ja vasikkakasvattamoissa.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin lypsykarjatilallisten kryptosporidioo­ siin liittyviä käsityksiä, asenteita ja toimintatapoja. Sen perusteella noin puolella vastaajista oli riittävät tiedot ihmisten kryptosporidioosin ehkäise­ miseksi. Vain joka toinen tiesi taudin tarttuvan suun kautta ja alle puolet, että tartunnan voi saada myös toisel­ta ihmiseltä tai oireettomalta eläimeltä.

Valtaosa vastaajista piti kryptos­ poridioosia vakavana tautina ja uskoivat, että sen esiintymistä vasi­ koilla voidaan ehkäistä. He katsoivat tärkeäksi tiedottaa taudista tilalla

vieraileville henkilöitä. Tiedottami­ sessa olisi kuitenkin vastausten perusteella parantamisen varaa.

Kyselyssä nousi esiin useita riski­ toimia, kuten eläintiloissa juominen, syöminen, tupakointi ja purukumin tai nuuskan käyttö. Näissä kaikissa kryptosporidien ookystat voivat joutua suuhun, etenkin kun käsienpesu­käytännöissä ilmeni puutteita.

Navettasuunnittelussa olisikin tär­ keää huomioida käsienpesupaikko­ jen sijoittelu ja riittävyys.

Suurin osa vastaajista kertoi käyt­ tävänsä puhelintaan navetassa. Näyt­ tää siltä, että monikaan ei ole tiedostanut sen tuomaa tautiriskiä. Puhe­ lin on eläintiloissa suojattava pestä­ vällä tai kertakäyttöisellä pussilla, jonka läpi sitä tarvittaessa käytetään.

Tiloille, joilla esiintyy kryptospori­ dioosia, ei tule ottaa vierailevia ryh­ miä, ja työntekijöiden riski altistu­mi­selle tulee minimoida. Tilalla työsken­ televille on aina ilmoitettava mahdol­ lisesta tartunnan vaarasta ja kerrot­ tava samalla turvallisuutta lisäävistä riskinhallintakeinoista työssä.

Tärkeintä on huolehtia hyvistä hygieniakäytännöistä. Työntekijöi­ den saatavilla tulee olla käsienpesu­ paikka, saippuaa, lämpöistä vettä ja kertakäyttöpyyhkeitä. Likaantunei­ den työvälineiden puhdistukseen tulee olla asianmukaiset paikat.

Tautisululla muistutetaan, että työasut, käsineet ja jalkineet sekä muu suojavarustus on puettava ennen eläintiloihin menemistä ja riisuttava ennen kuin poistutaan työtiloista autoon tai asuintiloihin.

Työvaatteet on siirrettävä omaan merkittyyn pyykkipussiinsa ja pestä­ vä korkeassa lämpötilassa (> 60°C), erillään muusta pyykistä. Asujen, va­ rusteiden ja työvälineiden on annet­ tava kuivua pesun jälkeen vähintään neljä tuntia ennen uutta käyttöä.

Erityistilanteissa myös desinfioin­ tiaineita voi käyttää, mutta silloin on suojattava käyttöohjeiden mukai­ sesti niiden käyttäjät ja eläimet. Ihon puhdistamiseen desinfiointiaineita ei tule käyttää, sillä kryptosporidin ookystat eivät tuhoudu miedoilla alkoholipohjaisilla käsihuuhteilla.

”Hiusten suojaaminen päähineellä on tarpeellista, jotta mahdolliset ookystat eivät suihkussa valu hiuksista suuhun.”

SUOJAUTUMINEN sairaita eläimiä sekä likaantuneita pintoja ja mate­ riaaleja käsiteltäessä on tärkeää.

Erillisellä suojatakilla tai -haalarilla ehkäistään mikrobitartuntojen leviä­ mistä työvaatteiden välityksellä. Suo­ jakäsineiden käyttöä suositellaan, jos kosketetaan etenkin eläinten limakalvoja, rikkinäistä ihoa, korvia, peräpäätä tai eritteitä. Kädet on pes­ tävä myös suojakäsineiden käytön jälkeen.

Kryptosporidin ookystat ovat niin isoja, etteivät ne todennäköisesti lei­ jaile itsekseen ilmassa. Altistuminen voi kuitenkin tapahtua lantaroiskei­ den kautta. Siksi roiskevaarallisissa

töissä suositellaan käytettäväksi suu-nenäsuojusta tai kasvovisiiriä.

Ne myös estävät koskettelemasta suun aluetta vahingossa likaisin kä­ sin tai käsinein.

Hiusten suojaaminen päähineellä on tarpeellista, jotta mahdolliset ookystat eivät suihkussa valu hiuksis­ ta suuhun. Ruokailua ja tupakointia varten on oltava erillinen tilansa, jonne mentäessä kädet pestään.

Käsien pesu kunnolla ehkäisee koro­ naa, noroja ja muita mahan pörinöi­ tä ja myös kryptosporidioosia. Jos sairastut vatsatautiin varotoimista huolimatta, mene lääkäriin. Kerro kryptosporidioosiepäilystäsi, jotta lääkäri osaa ottaa asianmukaiset näytteet.

Kryptosporidioosista aiheutuneet kulut voidaan korvata ammattitau­ tina, jos sairauden ja työn syy-yhteys on osoitettavissa. Siihen yleensä riittää tilan eläimillä todettu Cryptosporidium-tartunta tai tartunta­ epäily eläimillä esiintyvien ripuli­ oireiden vuoksi. Ammattitautiin liittyen korvataan esimerkiksi sai­ raanhoitokuluja, ansionmenetystä työkyvyttömyysajalta, kuntoutusta ja korvausta pysyvästä haitasta.

S I R PA L A I T I N E N , A s i a n t u n t i j a , Ty ö t e r v e y s l a i t o s JENNI SUOLANIEMI, Kaupungineläinlääkäri, Keuruu TUULIA ENBOM, Hanketutkija, Ruokavirasto RUSKA RIMHANEN-FINNE, Epidemiologieläinlääkäri, THL MAITO JA ME * 33

Maitokauppa jatkuu vahvana maailmanmarkkinoilla YHDYSVALTOJEN MAIDONTUOTANTO JA VIENTIMÄÄRÄT OVAT KASVUSSA, EU:N JA UUDEN-SEELANNIN KASVUVAUHTI MALTILLISEMPAA.

M

T E K S T I J A K U VA T R I I T TA B R A N D T J A T I I N A K A N E R V O

aidontuotanto Yhdys­ valloissa kasvoi 2,4 prosenttia edellisvuo­ den tammi­kuuhun verrattuna. Sama tahti jatkui helmikuussa. Korona kuritti USA:n maitosektoria voimakkaasti viime keväänä ja lehmämäärä laski alimmilleen kesäkuussa. Seuraavan puolen vuoden aikana eläinmäärä kasvoi 93 000 lehmällä. Luottamus­ ta toivat merkittävä tuottajille mak­ settu koronatuki, ruoka-apuohjelmat sekä kohtuullinen kysyntä vienti­ markkinoilla. Yhdysvalloista vietiin 2020 ennätyksellisen paljon maito­ tuotteita. Kasvua edelliseen vuoteen oli 10 prosenttia.

Toisin kuin Euroopassa, USA:n maidontuotannon ennustetaan edel­ leen kasvavan parin prosentin vuo­ sivauhtia. USDA eli Yhdysvaltain maatalousosasto ennustaa maidon­ tuotannon ylittävän 100 miljardin litran rajan tänä vuonna. Kasvu voi myös hidastua, sillä yhdysvaltalaiset maidontuottajat reagoivat herkästi kannattavuuteen, muun muassa nousevien rehukustannusten vuoksi.

Yhdysvallat on yksi suurista mai­ dontuottajamaista, jotka myyvät merkittävästi maitotuotteita maail­ manmarkkinoille. Suurimmat viejät ovat EU ja Uusi-Seelanti, mutta niis­ 34 * MAITO JA ME

sä maidontuotannon kasvuvauhti on tällä hetkellä maltillisempaa.

EU:SSA maidontuotanto kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2020, mutta kasvu­arvio vuodelle 2021 jää alle yhden prosentin. Vuoden viimeisinä kuukausina kasvuvauhti hidastui ja sa­ma trendi on jatkunut alkuvuo­ desta. Tammi-helmikuussa tuotanto on ollut melkein prosentin matalammalla tasolla kuin viime vuonna.

Erityisen merkittävää tuotannon supistuminen on ollut suurissa maidontuotantomaissa Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa. Ranskassa maidontuotanto on supistunut alku­ vuodesta melkein neljä prosenttia.

Syitä on useita. Eläinmäärä on su­ pistunut useiden kuukausien ajan, talven sääolosuhteet olivat epäedul­ liset, rehujen hinnat ovat nousseet ja rehuvarastot ovat vähäisemmät kuuman ja kuivan kesän jälkeen.

MAITOTUOTTEIDEN maailman­ kauppa jatkui vuonna 2020 vahvana globaalista koronaepidemiasta huo­ limatta. Juustojen ja rasvaisen mai­ tojauheen vienti jopa kasvoi. Rasvattoman maitojauheen määrä supistui edelliseen vuoteen verrattuna.

Päävientituotteita ovat maitojau­ heiden, juuston ja voin lisäksi esi­

merkiksi erilaiset herajauheet sekä muut pitkälle jalostetut elintarvike­ teollisuuden ratkaisut. Äidinmaidonkorvikkeiden merkittäviä ostajia ovat esimerkiksi Kiina ja Malesia.

Toisaalta maitojauheiden rinnalle on tullut edullisia jauheseoksia, joissa maitorasva on korvattu yleensä hinnan vuoksi halvemmalla kasviras­ valla (FFMP fat filled milk powder).

Kuten 10 suurimman maitotuotteiden tuojamaan tiedoista näkyy, tällä on jo määrällisesti merkitystä.

SUURIMMISTA maitotuotteiden ostajista Kiinan ostot ovat viime vuosina kasvaneet tasaisesti. Suurin tuoteryhmä on rasvainen maitojau­ he, jota toimitetaan melkein yksin­ omaan Uudesta-Seelannista. Äidin­ maidonkorvike ja rasvaton maito­ jauhe ovat seuraavaksi suurimmat tuoteryhmät. Suomi oli viime vuon­ na kolmanneksi suurin rasvattoman maitojauheen toimittaja Kiinaan Uuden-Seelannin ja Australian jäl­ keen. Japani on toiseksi suurin mai­ totuotteiden tuoja, jos kasvirasvaa sisältävä jauheseos huomioidaan.

Tuonnin rakenne vaihtelee tuonti­ maittain. Esimerkiksi Meksiko ostaa rasvatonta maitojauhetta ja juustoa, Yhdysvallat Japanin tavoin juustoa ja jauheseoksia.

8.3.2021/HMH

USA:n maidontuotanto kasvoi 2,2 % vuonna 2020. Kasvu oli suurinta sitten vuoden 2014. Tuotannon ennustetaan kasvavan 1,8 % vuonna 2021.

Mrd kg

Mrd kg 2021

10

2020

2019

120

9 100

8 7

0,5 % 2,2 % 108,0 1,4 % 0,9 % 1,2 % 1,8 % 2,2 % 0,3 % 2,4 % 97,7 98,6 99,1 101,3 1,8 % 93,5 94,6 96,3 89,0 91,0 91,3 85,8 87,5

Ennuste

60 Tammikuu 2021 Muutos vrt 2020

3 2

8,7 Mrd kg 0,13 Mrd kg

1,5 %

40 20

EU

1

15,7 % 2020/2010

0 3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

23.3.2021

2

Lähde: IEUROSTAT. Iso-Britannia ei mukana tilastossa.

EU:n maidontuotanto kasvoi 1,2 % vuonna 2020. Vuoden 2021 tammikuussa tuotanto on ollut edellisvuotta selvästi alhaisempaa etenkin suurissa maidontuotantomaissa kuten Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa.

Mrd kg 13 500

2021 2020

13 000

2019 12 500 12 000 11 500 11 000

Tammikuu 2021 Muutos vrt. 2020

10 500

11,7 Mrd kg -0,3 Mrd kg

-2,5 %

10 000 1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Maitotuotteiden maailmankauppa on edelleen vahvaa koronasta huolimatta.

Suurimmat maitotuotteiden tuojamaat 2020 Milj. kg 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0

Päävientituotteet maailmankaupassa Rasvaton maitojauhe

Juusto

Rasvaton maitojauhe Juusto

Voi

Al ge ria M ale sia Ar ab Filip ie p i m iir init iku nn at In do ne sia

US A

Ki in a Ja pa Sa n ud i-A i ra bi a M ek sik o

Rasvainen maitojauhe

Rasvainen maitojauhe FFMP

Äidinmaidonkorvike

Voi Milj. kg 0

500 2020

1 000 2019

1 500

2 000

2 500

2018

MAITO JA ME * 35

Lähteet: ZMB, VESPER

1

20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 25

0

22.3.2021 / TK

5 4

Lähde: CLAL, GIRA

80

6

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Varmista kuivikkeen saatavuus Separoitua kuivajaetta käytetään kuivikkeena jo sadoilla maatiloilla. Saat huomattavia säästöjä ja varmistat kuivikkeen saatavuuden. Lisäksi tulevat muut separoinnin hyödyt.

Säästä kuivikekustannuksissa

Kysy lisää, niin mietitään yhdessä tilallenne sopivin ratkaisu.

Lietteen pumppaus ja kierrätys Kysy tarvittaessa lisää asiantutijoiltamme, autamme mielellämme.

Ritilännostoraudat vakiona

Tanskalaiset LJM pumput Laadukkaat ja toimintavarmat pumput lietteen pumppaamiseen 50 vuoden kokemuksella.

Lietteen sekoitus ennen pumppaamista estää lietteen jäykistymistä pumppauskaivossa

Lietteen kierrätys

UUTUUS Pumppauskaivon pystysekoitin

UUTUUS

󶬾󶬾 Kustannustehokas ja pieneen

Modulirakenteinen lieteputkisto Modulirakenteinen lieteputkisto, joka voidaan asentaa helposti myös olemassa oleviin rakenteisiin.

Moduleilla saadaan rakennettua edullisesti tilalle parhaiten soveltuva ratkaisu myös lietteen kierrätykseen Soveltuu LJM ja Flygt pumpuille

󶬾󶬾

tilaan mahtuva pystymallinen sekoitin pumppauskaivoihin Säädettävä sekoituskulma.

Lietekuilupotkuri Pienkuormaajaan asennettavassa lietekuilupotkurissa on riittävästi tehoa suuremmankin tukoksen aukaisemisen. Kääntyvä potkuri sekä kahteen suuntaan pyöritys sekoittaa laajan alueen yhdestä kohdasta.

Potkurin halkaisijat: 450mm pienkuormaajamalli 650mm kurottaja/traktorimalli

󶬾󶬾 󶬾󶬾

󶬾󶬾

Heikki Kiljala 044-3631419 • Tero Savela 044-2841160 • www.finnlacto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@finnlacto.fi

kä

HAL

LITU

S

Rakennekehitys tulee jatkumaan

V

alioryhmä siirtyi sopimus­ tuotantoon vuoden alussa.

Muutos oli suuri, ja se on luonnollisesti synnyttänyt keskustelua sekä Valioryhmän sisällä että sidosryhmissä. Siirty­ minen sopimustuotantoon ei ole helppoa ja se oli tiedossa jo päätöksiä tehtäessä.

Vastuunkantoon kuuluu se, että on kyettävä tekemään myös vaikeita ja kipeitä päätöksiä.

Uudistuksen tarpeellisuudesta ei ole epäselvyyttä. Sopimustuotannon myötä jalostettavaksi saapuvan maitomäärän ennustettavuus ja maitomäärän hallinta ovat parantuneet, ja Valiolla pystytään vastaamaan lisäarvojauheiden kysynnän kasvuun. Valion vastaanottama maitomäärä on ollut tämän vuoden alkupuolella hieman pienempi kuin viime vuon­ na vastaavana ajanjaksona. Tämä tarkoit­ taa samalla sitä, että lisäarvojauheiden valmistuskapasiteettia on pystytty turvaa­ maan huolimatta koronakriisistä, jonka vaikutukset näkyvät erityisen voimakkaina hotelli-, ravintola- ja ateriapalvelualan kysynnässä.

Pidemmällä aikavälillä sopimustuotan­ to tulee vaikuttamaan Valion investointi­ suunnitelmiin ja investointien kannatta­ vuuteen. Viime vuonna investoimme Seinäjoen jauhekuivatustornin remonttiin ja Lapinlahdella kuluttajajauhepakkaus­ ten pakkauslinjaan. Ilman sopimustuotantoa olisimme joutuneet investoimaan tavallisen maitojauheen kuivauskapasi­ teettiin maidon läpimenon turvaamiseksi.

Perusmaitojauheen tuotantoon panosta­ malla ei kuitenkaan saavuteta tilityskykyä, johon Valion omistajastrategiassa pyri­ tään, ja jota valiolaisten maitotilat tarvitsevat. Maidonjalostuksessa isot inves­ toinnit ovat todella isoja ja ne tehdään

kestämään vuosikymmenten käyttöä.

Niissä on onnistuttava.

Valio ei ollut ensimmäinen eurooppa­ lainen meijerialan yritys, joka siirtyi sopi­ mustuotantoon − eikä myöskään viimei­ nen. Sopimustuotanto tulee yleistymään maitosektorilla, ja yhtenä osoituksena siitä on irlantilaisen Glanbian ilmoitus ottaa käyttöön sopimustuotannon keinoja jalostuskapasiteettinsa turvaamiseksi.

Valio on kantanut vastuuta suomalaisen maatalouden yhtenä tukipilarina ja näin tulee tapahtumaan myös jatkossa. Sopi­ mustuotantoon siirtymisen tärkein tavoi­ te on turvata maidontuotantoa Suomessa pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa, että maidontuotannon raken­ nekehitys tulee jatkumaan, vaikka siirty­ mävaiheen aikana uudet navettainvestoin­ nit hetkeksi hiljenevätkin. Hiljaisemman investointivaiheen kesto tulee vaihtele­ maan osuuskunnittain.

Valio ja Valioryhmään kuuluvat osuus­ kunnat ovat sopineet tavoitteellisista mai­ tomääristä yhteisillä pelisäännöillä, mutta osuuskunnat toteuttavat sopimustuotan­ toa itsenäisesti. On luonnollista, että myös siinä tulee olemaan eroja, kuinka nopeasti kukin osuuskunta saavuttaa sovitut maito­ määrät.

Valion omistajahallinnossa ja osuus­ kuntien hallinnossa toimivat maitotila­ yrittäjät varmistavat, että Valio Oy:n omis­ tajien eli osuuskuntien jäseninä olevien maitotilayrittäjien yhteinen ääni kuuluu niin Valion kuin osuuskuntienkin päätök­ sissä. Ne tehdään aina parasta mahdollista informaatiota ja osaamista käyttäen, tar­ koituksena Valion olemassaolon perim­ mäisen tavoitteen täyttäminen, eli mak­ saa maidosta parhaiden eurooppalaisten osuustoiminnallisten meijeriyritysten tasoista tuottajahintaa.

PENTTI SUOKANNAS Va l i o n h a l l i t u k s e n varapuheenjohtaja

”Valio ei ollut ensimmäinen eurooppalainen meijerialan yritys, joka siirtyi sopimustuotantoon − eikä myöskään viimeinen.”

MAITO JA ME * 37

& TYÖ EYS V TER

Turvallisuus syntyy työn sujuvuudesta ja helppoudesta MAITOTAIPALEEN TILALLA TURVALLISUUS MUODOSTUU PERUSASIOISTA, KUTEN RUTIINEISTA JA KIIREEN VÄLTTÄMISESTÄ. ASIAT MIETITÄÄN NIIN, ETTÄ NE OVAT HYVÄKSI ELÄIMILLE JA IHMISILLE.

L

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VAT 1 2 3 R F J A M A I T O TA I PA L E E N KO T I A L B U M I

iperiläinen Maitotai­ pale Oy voitti Melan Turvallinen maatila -kilpailun 2020. Voit­ to maistui hyvältä, mutta siihen johtaneet asiat ovat tilan päivittäisistä toimista vastaa­ valle yrittäjäpariskunnalle Titta Pehkoselle ja Mikko Lihavaiselle itsestään selviä asioita.

He ovat miettineet rutiinit kuten rehunjaot, kuivitukset ja lypsyt sujuviksi, eikä työaikaa suttaannu liian paljon perusasioiden hoitoon. ”Kun aikataulua ei ole vedetty liian tiukalle, ongelmatilanteiden selvitte­ lyyn jää aikaa, eikä tule paniikkia silloinkaan, kun sattuu jotain yllät­ tävää”, Mikko sanoo.

Riskin paikat on tärkeä huomi­oi­­da. Nastakengät puetaan jalkaan liukkaalla kelillä ja navetan käytävät pidetään puhtaana. ”Kiireessä sattuu vahinkoja sellaisissakin tilanteissa, jotka eivät vaiku­ ta vaarallisilta. Kun päivittäiset työt sujuvat, ei tarvitse kiirehtiä ja suin päin ryntäillä”, Titta perustelee.

Järjestys ja tilojen kunnossapito on tärkeä asia, jolla vältetään kiirettä.

38 * MAITO JA ME

Esimerkiksi lypsyrobotin vara­osat pidetään järjestyksessä, jotta ne löytyvät viipymättä tarpeen tullen.

Myös työkoneet ovat aina hyvässä kunnossa, etteivät ne aiheuta kriitti­ sellä hetkellä ikäviä yllätyksiä.

MAITOTAIPALE oli Mikon kotitila ja ollut hänen hoidossaan vuodesta 2006. Titta tuli mukaan kuvioihin neljä vuotta myöhemmin. ”Alkuaikoina parsinavetassa oli noin 25 lehmää ja suurin osa töistä tehtiin käsin. Nykyään lehmiä on 150, mutta työaikaa menee suurin piirtein yhtä paljon kuin alussa”, Mikko kertoo.

Töiden sujuvuus on seurausta siitä, että Mikko ja Titta ovat miet­ tineet navetan rutiinit huolellisesti ja koneellistaneet kaikki raskaimmat työvaiheet. ”Äkkiseltään voisi ajatella, että ko­ neellistaminen tekee työstä joten­kin kovaa, mutta tilanne on päinvastoin: kone hoitaa hommat ja hoitajalle jää aikaa seurata eläinten oloa ja seurus­ tella niiden kanssa”, Titta toteaa.

Mikko korostaa myös suoraviivai­ suuden tärkeyttä: mitä helpommalla

pääsee, sitä turvallisempaa työ on. ”Koko ajan kannattaa miettiä, miten tämänkin asian voisi tehdä helpommin. Lehmien rehut esimer­ kiksi jaetaan suoraan niiden eteen ilman turhia välivaiheita. Kuivitus tehdään suoraan traktorin kauhasta parteen, eikä juuri koskaan tarvitse tarttua talikkoon.”

Maitotaipale Oy yhtiöitettiin vuonna 2018, ja niihin aikoihin teh­ tiin myös hiekka­parret. Hiekkapar­ sien pitäminen puhtaana on Titan ja Mikon mukaan helppoa ja nopeaa.

Lehmät viihtyvät pehmeällä ja mu­ kavan viileällä hiekalla. ”Kun lehmä voi hyvin, sitä hoitava ihminenkin voi hyvin. Siinä hiekka­ parret ovat olleet meidän tilallamme keskeinen asia. Meillä kahdella me­ nee tunti viikossa parsien hoitoon”, Titta kertoo.

MENESTYVÄN maitotilan hoitami­ nen tarkoittaa myös ikuista rakenta­ mista, joten myös Maitotaipaleen tilakeskusta on laajennettu ja kehi­ tetty koko ajan. Viime syksynä esi­ merkiksi rakennettiin umpilehmille oma navetta.

Maitotaipale Oy:n yrittäjät Titta Pehkonen ja Mikko Lihavainen.

”Rakentaminen kuormittaa, kos­ ka sen ohella pitää koko ajan hoitaa normaalit tilan työt. Siinä voi palaa loppuun”, Titta varoittaa. ”Kannattaa löytää luotettavat henkilöt yhteistyökumppaneiksi eikä suunnitella itselleen mitään rakenta­ mistyövaiheita, koska töitä projektin aikana riittää joka tapauksessa yllin kyllin”, Mikko suosittelee.

Seuraava kehityskohdekin on jo Titan ja Mikon mielessä: hoito- ja poikimakarsinoiden kuivikealueen lisääminen. Siirtokäytävä lypsy- ja umpilehmänavetan välillä toisi myös helpotusta navetan arkeen. ”Siirrämme eläimet ulkokautta paimenkoiran avulla, mutta jos meil­ lä olisi siirtokäytävä, siirrosta suoriu­ tuisi helposti yksinkin”, Titta miettii.

HYVÄN ja turvallisen työympäristön lisäksi Mikko ja Titta korostavat vapaa-ajan tärkeyttä ja elämän tasa­ painoisuutta. Heillä on 7- ja 9-vuo­ tiaat lapset, joiden elämä pysyy aina­ kin toistaiseksi navetan ulkopuolella.

Kun työt hoituvat sutjakasti, myös perheelle jää yhteistä aikaa maito­ tilayrittämisen ohella.

”Joka päivä pitää olla hengähdyshetki ja aikaa itsellekin.”

”Perheen ja työn yhdistäminen sujuu meiltä koko ajan paremmin.

Koska työajat on saatu järkeviksi, molempien ei välttämättä tarvitse olla yhtä aikaa navetassa”, Titta ja Mikko kertovat.

Monet maitotilayrittäjät satsaavat lomiin, joiden pitäminen on toki tärkeää myös Maitotaipaleen tilan yrittäjäpariskunnan mielestä, mutta lisäksi he kannustavat vaalimaan päivittäistä irrottautumista työstä. ”Joka päivä pitää olla hengähdys­ hetki ja aikaa itsellekin. Lomia on

vain silloin tällöin, mutta tilan arki pyörii joka päivä.”

Titta rentoutuu ratsastaen – sekin tuntuu nykyään harrastukselta, sillä hevoset muuttivat omalta tilalta lä­ heiseen vuokratalliin. Mikko harras­ taa kaikenlaista liikuntaa ja esimer­ kiksi hiihti paljon kuluneen talven aikana. ”Lomien onnistumisen kannalta on tärkeää, että pystyy luottamaan lomittajiin. Olemme siinäkin olleet onnekkaita.”

MELAN Turvallinen maatila -kil­pailussa palkittiin Maitotaipale Oy:n lisäksi Tekomaan tila Sasta­malasta, Kolmisopen tila Sotka­mosta, Olluk­ ka Oy Parikkalasta ja Kylä-Köönikän tila Kokemäeltä.

Katso video Maito­taipaleen tilalta Melan YouTube -kanavalta: ”Turvallinen maatila 2020 – tutustu voittajatilaan”

MAITO JA ME * 39

JAN N E V IIN AN EN

Oppaasta apua laiduntamisen ja ulkoilun toteutukseen LAIDUNTAMINEN KIINNOSTAA MAITOTILAYRITTÄJIÄ, KOSKA NAUTOJEN TERVEYS JA HYVINVOINTI SEKÄ MAIDONTUOTANNON IMAGO KOETAAN TÄRKEIKSI ASIOIKSI. ,

T E K S T I E L I N A M Ä ÄT TÄ , S A N N I H A A PA S A L O J A H A N N A L A U R E L L O U L U N A M M A T T I K O R K E A K O U L U

L

aiduntamisella ja ulkoilulla on monia positiivisia vaikutuk­ sia lehmien hyvin­ vointiin.

“Laiduntaminen ja ulkoilu sekä helpottaa että keventää omaa työtä.

Lisäksi lehmät nauttivat, kun pääse­ vät ulos”, Laidunoppaaseen haasta­ teltu maitotilayrittäjä Sari Korkatti toteaa. ”Maitotilayrittäjille laadittu opas tuo esille laiduntamisen ja ulkoilun tuomat hyödyt sekä naudoille että yrittäjille. Kuluttajien mielikuva hyvinvoivista eläimistä ja kestävästä suomalaisesta ruoantuotannosta

40 * MAITO JA ME

”Kuluttajien mielikuva hyvinvoivista eläimistä ja kestävästä ruoantuotannosta vahvistuu.”

vahvistuu, kun he näkevät laidunta­ via tai ulkoilevia eläimiä”, Osuuskun­ ta Pohjolan Maidon toimitusjohtaja Marko Puhto sanoo.

LAIDUNOPPAAN toteuttamisessa ovat olleet mukana maitotilayrittä­ jät Joni ja Kimmo Pitkänen, Outi ja Jari Tikkanen, Sari ja Reijo Korkatti, Anne ja Janne Jurva sekä OSAO Koivikon koulutila.

Vaikka pihatossa lehmät saavat liikkua vapaasti, ne liikkuvat huo­ mattavasti enemmän päästessään ulos. Laitumella lehmien kunto kas­ vaa, jalka-, sorkka- ja utareterveys paranevat, poikimiset helpottuvat

mestarifarmi - MEILTÄ KAIKKI M AIDONTUOTANTOON -

sekä lehmät saavat toteuttaa lajinmukaisia käyttäyty­ mistarpeitaan vapaasti. Nämä tekijät parantavat leh­ mien kestävyyttä ja nostavat tuotantoikää.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi yrittäjät ovat kiinnostuneita järjestämään laidunnusta ja ulkoilua, koska navetta on helpompi pitää puhtaana, navetan ilmanlaatu paranee ja kuivikekustannusten määrä voi vähentyä riippuen lehmien ulkona viettämästä ajasta.

Laitumen kasvuston ollessa parhaimmillaan myös ruokintakustannukset pienenevät huomattavasti, kun väkirehua ei tarvitse antaa niin paljoa.

Lisäksi yrittäjät kokevat laiduntamisen ja ulkoilun nostavan sekä oman tilan että suomalaisen maidon­ tuotannon yleistä imagoa. Laiduntaminen ja ulkoilu tuovat vuoteen talvi- ja kesäkauden, joissa molem­ missa on omat työvaiheensa, ja jotka tuovat vaihtelua työskentelyyn.

MAITOTILAYRITTÄJILLE suunnatun “Opas maito­ tilan laidunnuksen ja ulkoilun toteuttamiseen” jul­ kaisun tavoitteena on tietoisuuden ja kiinnostuksen lisääminen laidunnusta ja ulkoilua kohtaan käytän­ nön kokemusten ja teoriatiedon avulla. Käytännön kokemus tulee oppaassa esille erityisesti sen sisältä­ missä videoissa ja yrittäjien sekä asiantuntijoiden haastatteluissa. Tavoitteena on ollut luoda käytännön­ läheinen ja visuaalinen opas, joka on apuna maitotila­ yrittäjille laidunnuksen ja ulkoilun toteuttami­sessa nykyaikaisesti.

Isoilla maitotiloilla laidunnuksen järjestäminen on haastavaa. Suurimmiksi haasteiksi koetaan sopi­ vien peltolohkojen sijainti ja laidunalan riittävyys, lehmien ruokinnallisten tarpeiden tyydyttäminen, laiduntamisesta aiheutuva lisätyö sekä sopivan laidun­ kierron järjestäminen.

Oppaasta löydät tietoa muun muassa näistä asiois­ ta niin teksti-, video- kuin kuvamuodossa. Opas sisäl­ tää myös linkkejä, jotka johdattelevat tutustumaan aiheisiin vieläkin syvällisemmin.

UUSI LAIDUNOPAS syntyi osana opinnäytetyötä Oulun ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyön tekijät ja vastavalmistuneet agrologit Elina Määttä ja Sanni Haapasalo suunnittelivat oppaan lehtori Hanna Laurellin ohjauksessa. Sähköinen opas toteutettiin yhteis­ työssä Oulun ammattikorkeakoulun ja Osuuskunta Pohjolan Maidon kanssa.

Laidunoppaan löydät Valmasta Valio Kehitys palveluiden alta osiosta Seminaari- ja koulutus­ materiaali. Oppaassa on runsaasti tietoa laidunnuk­ sesta ja tarhauksesta tekstinä, kuvina ja videoina.

SRone/SRone+ ritilänpuhdistusrobotti Ritilänpuhdistusrobotti, joka puhdistaa väsymättä pihaton ritiläalueet ja kulkee sujuvasti porttien alta.

• Puhtaiden ja kuivien ritilöiden ansiosta eläinten terveys ja erityisesti sorkkaterveys paranee.

• Liikkuu äänettömästi ja häiriötä aiheuttamatta.

• Erittäin ketterä, puhdistaa kulmat ja reunat.

• Lisävarusteena saatavana etäisyysanturit ja Spray-toiminto

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS 0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi

LEADING MILK COOLING SOLUTIONS

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus • Lisävarusteena lämmöntalteenotto • Ympäristöystävällinen R134a kylmäaine Alueesi huolto (24h) ja myynti Järvelä: Jarkko Mäkelä Tomi Mustasalo Veli Pekka Poutanen Hämeenlinna: Juha Karjalainen Jyväskylä: Juha Mikkonen Jyväskylä: Ari Viitala Kaustinen: Pasi Leskinen Nivala: Kimmo Palovaara Oulu: Joonas Hietala

WWW.KYLMAKARKI.FI

041 440 1172 041 440 1176 041 440 1179 041 440 1177 040 450 1020 040 905 2552 040 519 5756 0400 286 781 045 773 48748

TYÖ & TERVEYS

Työkykyneuvontaa maatalousyrittäjille

M

aatalousyrittäjien eläke­ laitos Mela käynnisti syk­ syllä 2020 pilotin, jossa työkykykoordinaattori tarjoaa työ­ kykyneuvontaa maatalousyrittä­ jien työkyvyn tukemiseksi ja edis­ tämiseksi. Neuvontaa on pilotin tässä vaiheessa tarjolla Hämeen, Keski-Suomen, Kainuun, Koillis­ maan ja Itä-Lapin MYEL-vakuu­ tetuille. Työkykyneuvojina toimi­ vat alueiden Välitä viljelijästäprojektityöntekijät, joilla on Kun­ toutussäätiön työkykykoordinaat­ torikoulutus. Projektityö jatkuu pilotin ohella ennallaan. Tavoit­ teena on laajentaa toiminta vähi­ tellen koko maahan.

Työkyky on monien tekijöiden summa. Fyysisten ja henkisten

voimavarojen lisäksi siihen vaikut­ tavat muun muassa asenteet ja ammattitaito. Se merkitsee kykyä selviytyä kohtuullisilla ponnistuk­ silla työn vaatimuksista. Haasteet voivat olla tilapäisiä ja ohimeneviä tai eteneviä ja vähitellen hankaloi­ tuvia.

Työkykyneuvontaan voit hakeu­ tua, jos oma työkykysi mietityttää.

Palvelusta voi olla hyötyä esimer­ kiksi kuntoutusvaihtoehtojen kartoittamisessa. Voit saada tukea työn jatkamisen mahdollisuuksien pohdintaan, jos sinulla on toistu­ via tai pitkittyviä sairauslomia, saat hylkäävän päätöksen amma­ tillisesta kuntoutus- tai työkyvyttö­ myyseläkehakemuksesta tai jos tilasi tuotantosuunta tai elämän­

tilanteesi muuttuvat esimerkiksi avioeron tai puolison sairastumi­ sen myötä.

Työkykyneuvonta on henkilö­ kohtaista kokonaistilanteesi ja vaihtoehtojesi kartoittamista sekä ohjausta ja neuvontaa palvelujär­ jestelmän tarjoamista mahdolli­ suuksista. Voit ottaa itse yhteyttä työkykykoordinaattoriin. Aloite voi tulla myös Melasta, lomitus­ palve­luista, työ- tai perustervey­ denhuollosta. Palvelu on maksu­ tonta ja ehdottoman luottamuk­ sellista.

Lisätiedot: arja.peltomakivastamaa@mela.fi A R J A P E LT O M Ä K I - VA S TA M A A Ty ö t e r v e y s h u o l l o n a s i a n t u n t i j a , Mela

N A S E VA S T I

Nautalista Nasevaan ainoastaan eläintenpitäjän valtuutuksella

N

autarekisteri siirtyy osaksi Ruokaviraston viranomaisjärjestelmää. Jokaisen tilan on tärkeää huolehtia valtuuk­ sien antamisesta, sillä ilman val­ tuutusta eivät siirry terveyden­ huollossa ja eläintauti­tilanteen seurannassa tärkeät labora­toriotulokset kuten tauti- tai utareter­ veystulokset. Nasevassa oleva nautalista on osa tätä kokonai­ suutta, ja se saadaan suoraan Ruokavirastosta rajapinnan kaut­ ta, mikäli ETT:llä on valtuutus voimassa Nasevan kautta tapahtu­vaan nautalistan katseluun. Tä­ hän tarvitaan eläintenpitäjän lupa.

Valtuuksien luovuttaminen onnistuu netissä osoitteessa www.suomi.fi/valtuudet. Tarkem­ mat ohjeet Nasevasta Ohjeet ja

lomakkeet -sivulta tai Valmasta Valio Terveys -osion uutisista.

Oman tilan nautarekisteriin voi antaa Suomi.fi-valtuutuksella kah­ denlaisia lukuoikeuksia. Eläinten terveys ETT ja Naseva tarvitsevat valtuutuksen vain nautaeläintieto­ jen katseluun. Tällöin esim. eläin­ lääkäri voi katsella rekisteritietoja Nasevan kautta ja saa nautalistan eläinlääkäriohjelmaansa lääkitsemistiedon Nasevaan lähettämistä varten. Tämä on erityisen tärkeää, jos tilalla on lääkkeiden varalle luovutusta terveydenhuollon yh­ teydessä, jolloin lääkitsemistiedon on oltava Nasevassa. Valtuutus tulee antaa ennen syksyä ja uuden nautarekisterin käyttöön­ottoa, jotta tietojen selaus Nasevassa jatkuu uuden nautarekisterin

käyttöönoton jälkeen katkotta.

Kohdista Suomi.fi-valtuutus aina omaan tilatunnukseesi val­ tuuden tarkenteen avulla. Annet­ tava tarkenne on sama kuin tila­ tunnus. Tällöin valtuutus kohden­ tuu oikeaan tilaan. Mikäli annat useamman tilatunnuksen, erot­ tele tilatunnukset pilkulla, esim.

123456789, 234567890. Mikäli tilatunnus on kirjoitettu väärin, valtuutus ei ole voimassa, eikä nautalistaa voida selata Nasevan kautta.

Nasevan rekisterivastaavan tehtävässä jatkaa Nea Niemi 1.5. alkaen Paula Halkosaaren jäädessä eläkkeelle.

ERJA TUUNAINEN Asiantuntijaeläinlääkäri, Naseva

Hyvä alku vasikalle kotimaisella Startilla

Kaikki valkuainen maidosta, ei sisällä soijaa!

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa.

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Talous

Startti-maitojuomat – parasta vasikan alkuruokintaan – erityisesti hapanjuottoon

www.valio.fi/startti

TAL

OUS

a

t n

i

Esittelyssä uudet KPI-Avainmittarit

HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

KPI-MITTARIT OVAT YRITYKSEN JOHTAMISEN APUVÄLINEITÄ. NE MITTAAVAT SUORITUSKYKYÄ JA OVAT TOIMINNAN AVAINTUNNUSLUKUJA.

V

aliolaisten maito­tilo­jen KPI-Avaimen ensimmäiset EKM-, maidon määrä-, mai­ don laatu-, rehukus­ tannus- ja hedelmällisyysmittarit otettiin käyttöön vuonna 2017. Ne on tuotettu Valion, ProAgrian, Faban ja Mtech Digital Solutions Oy:n yhteis­ työnä. Helmikuussa 2021 julkaistiin yhdeksän uutta sopimustuotantoon, maidon koostumukseen ja hinnoit­ teluun liittyvää mittaria. Yrittäjien saatavilla mittarit ovat Valmassa, Minun Maatilani.fi -sovelluksessa, Bisnes+ - alustan kautta sekä itse­ näisenä palveluna.

Sopimustuotantomittarit vertaa­ vat tuotettua maitomäärää A-/B-/C -määriin. Määrätiedot siirretään Mtechiin useita kertoja vuorokau­ dessa ja myös laskenta tapahtuu samassa syklissä. Tuotettua maito­ määrää verrataan tilan sopimus­ määrään päivä-, kuukausi-, kausija vuosi­tasolla. ProAgrian tuotosseu­ rantatilat voivat seurata kuukausitasolla tuottoennusteen kehittymistä.

MITTARIT OVAT: • päivämaitomäärä vrt. A-määrä • kuukausimaitomäärä vrt. A-määrä • kausimaitomäärä vrt. A-määrä • vuosimaitomäärä vrt. A-määrä • tuottoennuste vrt. A-määrä

Maidon koostumuksella on suuri vaikutus tilityshintaan. Uudet maidon koostumus- ja tilitysmitta­ rit ovat: • maidon tilitys, rasvaprosentti • maidon tilitys, valkuaisprosentti • koostumushinta vrt. HOSK koostumushinta (kk), snt/l • tilityshinta vrt. HOSK keskitilitys-­ hinta (kk), snt/l

Jokainen näistä maitomäärämitta­ reista toimii samalla logiikalla: lasketaan tuotetun maitomäärän ja A-sopimusmaitomäärän erotus päivä-, kuukausi-, kausi- tai vuosi­ tasolla. Toteutunut erotus kertoo, sijoittuuko maitomäärä A/B/C-sopi­ musmaitomäärään. A on vihreä, B on keltainen ja C on punainen alue. Vertailussa olevat sopimus­ määrät lasketaan kumulatiivisesti.

Tilan kuukauden maitonäytteistä neljä analysoidaan hinnoittelunäyt­ teinä. Maidon tilityksen rasva- ja valkuaisprosentit lasketaan näiden tulosten aritmeettisena keskiarvona.

Näistä prosenteista ja rasva- ja valkuaiskymmenysten arvosta laske­ taan koostumushinta, jota verrataan osuuskunnan keskikoostumushin­ taan (= HOSK koostumushinta).

Mittari näyttää hinnanerotuksen (joko + tai -). Tilityshintamittarissa verrataan tilan viimeisimmän maidontilityksen tilityshinnan ja oman osuuskunnan keskitilitys­ hinnan erotusta (joko + tai - ).

TUOTTOENNUSTE vertaa tilan seuraavan kuukauden tuottoennus­ tetta tilan A-sopimusmäärään / sopimusmäärään. ProAgrian tuottamat 12 kuukauden tuottoennusteet päivittyvät kerran kuukaudessa noin kuukauden 10. päivä sen jäl­ keen, kun ne on laskettu.

4,30 4,20

KPI-Avain 61 0

4,80 5,00

3,30 3,80 3,90

3,10 12 296

3,64

4,39

11 681

Maidon tilitys, rasva-% 1/2021

Maidon tilitys, valkuais-% 1/2021

0,50

-240

12 506

Päivämaitomäärä vrt. A-määrä pp.kk.vvvv

Kuukausimaitomäärä vrt. A-määrä pp.kk.vvvv

Kaikissa mittareissa värillinen nuoli (vihreä, keltainen tai punainen) kertoo kehityssuunnan verrattuna mittauspäivää edeltäneeseen kuukauteen.

-0,50

0,50 -3,00

0,81

Koost. hinta vrt. HOSK:n koost. hinta (kk), snt/l 1/2021

1,06

Tilityshinta vrt. HOSK keskitilityshinta (kk), snt/l 1/2021 MAITO JA ME * 45

T Y IJAL T N KYS NTU ASIA

A

Miten pitoisuudet ja maidon laadun saa säilytettyä kesäkaudella?

Y

leisesti maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet laskevat kesäkuukausina. Tämä vai­ kuttaa tuottajahintaan alentavasti.

Haasteita aiheuttaa myös maidon laatuun liittyvät asiat. Seuraaviin asioihin panostamalla parannat maidon pitoisuuksia ja laatua kesäkaudella.

Navetan olosuhteiden merkitys?

Huonot olosuhteet vähentävät lehmien syöntiä. Korkea lämpötila, navetan kosteus ja heikko ilmanvaihto heikentävät lehmien viihty­ vyyttä. Näitä asioita parantamalla vältetään yleinen pitoisuuksien laskeminen.

Vaikuttaako laiduntaminen?

Onnistunut laiduntaminen ei laske maidon pitoisuuksia eikä heikennä maidon laatua. Se myös parantaa eläinten terveyttä. Laiduntamisen onnistuminen vaatii rehevät laitumet ja turvalliset kulkureitit lehmille.

Laiduntavien eläinten riittävästä veden saannista ja tarvittavasta lisä­ ruokinnasta on huolehdittava.

Millä ruokit lehmät kesällä?

Rehujen maittavuuteen on panos­ tettava. Suunnittelu on aloitettava jo talvella. Kesäajaksi valitaan lehmille paras säilörehu. Monesti se tarkoit­ taa ensimmäisen sadon säilörehua.

MPÖ Plus

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät.

MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa.

Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shellasemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus

A N T T I K E S K I P A LO S A A R I j a J A R I K O R VA Tu o t a n t o n e u v o j a t Osuuskunta Pohjolan Maito

Ruokinnan maittavuutta ja lehmien syöntiä voidaan parantaa lisäkompo­ nenteilla kuten elävä hiiva, suojattu rasva, melassit jne.

Säilörehun voi jakaa tavallista useam­massa erässä ja siten ylläpitää rehun maittavuutta ja vähentää hävikkiä. Appeen lämpenemistä voidaan ehkäistä säilöntäaineilla.

Litrat vai pitoisuudet?

Paras tilanne on tuottaa tilakohtai­ nen sopimusmäärä mahdollisimman korkeilla pitoisuuksilla. Kesäajalla suurin haaste on ylläpitää pitoisuu­ det hyvällä tasolla.

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Mistä utareen välin hautuma johtuu ja miten sitä hoidetaan?

U

tareen etuliitoskohdan tai utarepuoliskojen välissä ole­ va hautuma on monien tun­ tema vaiva. Hautuman aste vaihtelee pienistä syylämäisistä muodostel­ mista laajaan märkivään, kraateri­ maiseen haava-alueeseen. Näitä esiintyy enemmän useamman kerran poikineilla lehmillä, Ruotsissa jopa keskimäärin 28 prosentilla lehmistä tilaa kohti. Utareita kannattaa tark­ kailla, jotta hautumiin voi reagoida aikaisessa vaiheessa.

Hautuma on hankala hoidettava, usein krooninen ja uusiva, kuukau­ sia kestävä vaiva. Lievät muutokset paranevat paremmin. Hautumaa

esiintyy enemmän lehmillä, joilla on korkea tuotos, ihotulehdusta suosiva utarerakenne ja kiinnitys tai kinner­ haavoja. Hautuma tulee tyypillisesti myöhemmin lypsykaudella. Myös sorkkakylvyn käyttö on yhdistetty hautuman esiintyvyyteen. Utarehau­ tumalla ja utaretulehduksen ja sork­ kasairauksien esiintyvyydellä on to­ dettu yhteys, mutta ei tiedetä, ovatko ne hautuman aiheuttajia tai ovatko utaretulehduksen ja hautuman ai­ heuttajabakteerit samoja. Ruotsissa hautumista löytyi kuitenkin muun muassa stafylokokkeja, fusobaktee­ reja, korynebakteereja ja trueperel­ laa enemmän kuin terveiltä lehmiltä.

MARI HOVINEN Eläinlääketieteen tohtori, kliininen opettaja Helsingin yliopisto

Hoidossa tärkeintä on hautuman puhdistus kuolleesta kudoksesta, verestä ja mädästä esimerkiksi puh­ taalla kostutetulla kankaalla sekä puhtaana ja kuivana pito, mikä vaa­ tii puhdasta ja kuivaa ympäristöä.

Desinfioivaa paikallishoitoa voi kokeilla, esimerkiksi lääkehunajaa, sinkkikelaattia tai muuta vastaavaa maitoa tuottavalle eläimelle hyväk­ syttyä tuotetta. Hollannissa tehdyssä vertaisarvioidussa tutkimuksessa on todettu olevan hyötyä levästä saata­ vasta geelistä. Valmistetta ei kuiten­ kaan tiettävästi ole ainakaan vielä markkinoilla.

LAB

OR

RIO AT O

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA! MAGNESIUM-pasta Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

SSA

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Laboratorioanalyysitulokset sähköisesti PAPERIKIRJEIDEN POISTUESSA ANALYYSITULOKSET PÄÄSEE KATSOMAAN KÄTEVÄSTI VALMASTA.

Green Line KALSIUM-pasta

KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

FOSFORI-pasta

PÖTSI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

pH-Pasta

KETOOSI-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 330 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 370 g

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

A

nalyysitulosten raportointimahdolli­ suuksista tulee poistumaan paperi­ kirje toukokuun 2021 lopussa. Ana­ lyysitulosten lähes reaaliaikainen raportointi tapahtuu Seinäjoen aluelaboratoriosta valiolaisille maitotiloille Valmaan.

Tulokset tallentuvat Valman Analyysit-osioon näyte­ tyypeittäin.

Taustalla ovat kustannussäästöt. Laboratoriossa on etsitty säästökohteita, kuten kaikissa muissakin Valion toiminnoissa. Postituskuluissa on mahdollista säästää tuhansia euroja kuukausittain. Myös aikaa säästyy, kun postitustyö jää pois.

Valiolaisista maitotiloista lähes kaikki ovat aktiivi­ sia Valman käyttäjiä. Mikäli tilan ei ole mahdollista käyttää Valmaa, on analyysitulokset hyvin perustel­ lusta syystä mahdollista saada jatkossakin kirjeposti­ na. Ilmoitus siitä, että tarvitsee analyysikirjeet myös toukokuun jälkeen, on tehtävä osuuskuntaan viimeis­ tään 15.5.2021.

Analyysitulokset siirtyvät Valmaan lähes reaali­ aikaisesti. Laboratoriossa on mahdollista seurata näytteiden viipymää laboratoriossa eli aikaa, joka kuluu näytteen kirjauksesta tuloksen raportoimiseen.

Laboratorion raportointiviiveen lisäksi kuljetuksesta tulee oma viive.

Pääsääntöisesti raakamaitonäytteiden kokonais­ bakteeri- ja pitoisuusanalyysit valmistuvat samana päivänä, kun ne ovat saapuneet laboratorioon. Raakamaidosta tehtävä seleenimääritys tehdään alihankin­ tana. Tulosviive määrityksissä voi olla 1–3 viikkoa.

”Analyysitulokset ovat nähtävissä Valmassa lähes reaaliaikaisesti.”

Tiineysnäytteistä suurin osa valmistuu vuorokau­ den sisällä laboratorioon saapumisesta. Näytteissä, joissa viivettä on enemmän, se aiheutuu analysointi­ järjestyksestä ja työvoimajärjestelyistä. Tuotosseuran­ tanäytteistä pyydetyistä näytteistä analysoidaan ensin koostumus ja tämän jälkeen näytteet ohjataan tiineys­ määritykseen. Tiineysmäärityksiä tehdään laborato­ riossa vain arkipäivisin.

REHUNÄYTTEIDEN analysointiin kuuluu yön yli kui­ vaaminen, mikä tuo tulosten valmistumiseen päivän viiveen. Kaikkia rehunäytteiden määrityksiä ei tällä hetkellä tehdä Valiolla, vaan osa määrityksistä oste­ taan alihankintana. Tällaisia määrityksiä ovat raaka­ maidon seleenimääritys sekä rehuista tehtävät seuraa­ vat lisämääritykset: seleeni, kloridi ja rikki, tärkkelys sekä natrium. Lisäksi alihankintana tehdään teollista rehua sisältävät seosrehut sekä rypsi-, olki-, vehnä-, ruis-, herne- ja härkäpapunäytteet, sekä edellä mainittujen kivennäisanalyysit. Alihankintana tehtävät määritykset raportoidaan Valion kautta Valmaan.

Tulosviive näissä määrityksissä on 1–3 viikkoa.

Utaretulehdusnäytteitä analysoidaan laborato­rios­sa kaikkina viikonpäivinä. Pääsääntöisesti tulokset valmistuvat samana päivänä kuin ne ovat laboratorioon saapuneet. Viikonloppuisin päivän viive on osalle näytteistä mahdollinen.

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä laki­sääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläke­kassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

Parhaat merkit

Hyväksyttyjen näytteiden määrät ja läpimenoajat 50 000

Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa. Suositut, hiljaiset lukkoaidat, vinoputki- ja hankoaidat, karsina-aidat, ruokintakehät.

Kiinnikkeet helppoon asennukseen.

40 000

30 000

20 000

10 000

0

0

1

2

3

4

5 Vrk

Vuoden 2020 tilasto tiineysnäytteiden läpimenoajasta labora­toriossa eli aika, joka kuluu näytteiden vastaanottamisesta tuloksen siirtymiseen Valmaan.

Pehmeyttä ja pitoa.

Karjasi hyvinvointiin korkealaatuiset Kraiburg parsipedit ja kumimatot. Takuu jopa 10 vuotta.

Vähäinen kuiviketarve!

Ransuco Oy | puh. 02-484 080 | www.ransuco.fi

Kun bakteeriluvut nousevat, mistä lähteä liikkeelle?

KAJ NYMAN Kehityspäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

KESKIMÄÄRÄINEN RAAKAMAIDON BAKTERIOLOGINEN LAATU ON SUOMESSA ERITTÄIN HYVÄ. JOS BAKTEERIPITOISUUS KUITENKIN NOUSEE, MISTÄ ONGELMANSELVITYS KANNATTAA ALOITTAA?

B

akteeriongelman ai­ heuttajan löytäminen on usein se hankalin asia. Itse ongelman poistaminen onnistuu yleensä hyvin, kunhan syy vain on löydetty. Valtaosassa tapauksia syy löytyy lypsykoneen ja/tai tilasäili­ ön heikosta pesutuloksesta tai puut­ teellisesta maidon jäähdytyksestä.

Taustalla voi olla jonkin laitekompo­ nentin rikkoutuminen, mutta sekin näkyy useimmiten ongelmina pesu­ tuloksessa tai maidon jäähdytyksessä.

Jos lypsylaitteisto ja/tai tilasäiliö on varustettu pesujen ja jäähdytyk­ sen valvontalaitteistolla, sen keräämä tieto kannattaa katsoa läpi. Valvonta­ laitteiston keräämä pesun ja jäähdy­ tyksen historiatieto sekä hälytykset ja poikkeamat antavat osviittaa, mitä asioita kannattaa ensiksi tarkastaa.

Nyrkkisääntö maidon jäähdytyk­ sessä perinteisessä lypsyssä on, että neljännen lypsyn jälkeen maidon tu­ lisi jäähtyä vähintään yhden asteen 20 minuutissa. Automaattilypsyssä kriittisintä on yleensä tilasäiliön tyh­ jennyksen jälkeen ensimmäisten maitojen jäähdytys. Maidon tulisi jäähtyä alle neljään asteeseen kah­den tunnin kuluessa maidon lyp­ systä. Maito ei myöskään saa jäätyä.

Ongel­matilanteessa tilasäiliön läm­ pötilamittarin näyttämä arvo on hyvä tarkistaa toista mittaria vasten.

50 * MAITO JA ME

Lypsyrobotin maidonkokoojan päätykannessa näkyvien epäpuhtauksien syyksi osoittautui liian alhainen pesuveden lämpö­tila ja liian pieni pesuaineannostelu.

Tilasäiliön kylmäkoneen normaalia pidempi käyntiaika on signaali siitä, että jäähdytystehon kanssa voi olla ongelmaa.

HYVÄ pesutulos syntyy pesun neljän osatekijän yhteisvaikutuksesta (aika, lämpötila, kemiallinen ja mekaani­ nen vaikutus). Puhtaaksi pesty pinta vaatii riittävässä määrin kaikkia nel­ jää osatekijää.

Tavallisimpia pesuun liittyviä on­ gelmia ovat liian vähäinen pesuai­ neen määrä tai liian alhainen pesu­ liuoksen lämpötila, oli kyseessä sitten sankokone tai lypsyrobotti. Pesuaine­­annostelu ja pesuveden lämpötila tulee aina ongelmatilanteessa tarkis-

taa. Näiden säännöllinen seuranta kuuluu myös normaaliin toimin­ taan, joko manuaalisesti tai lypsy­ koneen ja tilasäiliön valvontajärjes­ telmien avulla. Helppo tapa seurata pesuaine­annostelua on vetää pesu­ ainekanisterin kylkeen viiva neste­ pinnan tasolle esimerkiksi joka maanantai­aamu.

Pesutuloksen arviointi onnistuu hyvän taskulampun ja sormien avul­ la. Pintojen tulee olla visualisesti puhtaita ja sormituntuman ”narise­ van puhdas”. Pintojen liukkaus voi olla signaali pinoille kerääntyneestä biofilmistä. Pinnan pieni rosoinen epätasaisuus voi olla kalkkisaostu­ maa, jota kerääntyy, ellei happopesua tehdä tarpeeksi usein. ”Nännikumis­ ta sisään ja tankin hanasta ulos” on hyvä työjärjestys pesutuloksen arvi­ oinnissa. Pesulaitetta ja pesutelineitä ei myöskään tule unohtaa.

Jos pinnoilta löytyy epäpuhtauk­ sia, seuraava askel on tehdä tarpeeksi tehokkaat pesut, jotta pinnat saa­ daan puhtaaksi. Tämän jälkeen tulee miettiä, mitä pesun osatekijöitä pitää muuttaa tai säätää, jotta pinnat puh­ distuvat kunnolla jatkossa.

Osuuskuntien asiantuntijat aut­ ta­vat tarvittaessa ongelman selvittä­ misessä ja ratkaisemisessa. Heillä on käytössä erikoistyökaluja, joiden avulla voidaan esimerkiksi nopeasti arvioida pintojen puhtautta.

Ruoki menestystä

Suomen parhaat karjat syövät Lantmännen Agron rehuja Benemilk®-rehut nostavat eniten maidon rasvapitoisuutta, ja ne parantavat rehuhyötysuhdetta jopa yli 10 prosenttia. Maituri 14 000 -rehut on oikea valinta, kun tavoitteena on huipputuotos korkeilla pitoisuuksilla. Opti 22 E sekä Opti 26 E tuovat pitoisuusrehujen tehon Opti-sarjaan. Tervetuloa tyytyväisten käyttäjien laajaan joukkoon!

kauppa.lantmannenagro.fi

Mikä on sinun näkökulmasi utarehygieniaan?

Ennen lypsyä

1

360° OTA

Vältä taudinaiheuttajien levittämistä

NÄKÖKULMA

UTARETERVEYTEEN

8 kohdan lypsyrutiinilla

Lypsyn jälkeen

2 Utareiden puhdistus

ennen lypsyä

Lypsyn aikana

3 Lypsinten asento

5 Suojaa vetimet

6

Lypsinten desinfiointi

Nosta utareterveys uudelle tasolle

Lypsyjen välillä

4 Vedinten kunto

7 Puhtaat parret 8 Tarkista soluluku

säännöllisesti

AITAKÖYSI BW6 6MM 300 M

YHDISTELMÄPAIMEN ESE7BS AURINKOKENNOLLA

SÄHKÖPAIMEN E120M

NORM. 89,- | AL2150004311 Premium 6 mm aitaköysi. Erinomainen johtavuus ja kestävyys high volt johtimien ansiosta.

NORM. 391,00 | AL88859401 Helppokäyttöinen yhdistelmäpaimen kiinteällä aurinkopaneelilla ja integroidulla 12 V 7 Ah akulla.

NORM. 504,00 | AL85488740 Voimakas sähköpaimen pitkiin aitauksiin. Pitää jännitteen vakaana vaikeissakin olosuhteissa. Iskuteho 8,4 J.

KÄRPÄSHÄVITE APTAOR

PAALIVEITSI

LAIDUNALLAS P650

NORM. 39,70 | AL86904901 Erinomainen työkalu pyöröpaalien ja suursäkkien avaamiseen.

NORM. 338,00 | AL89491902 Kestävä laidunallas laitumelle ja pihattoon. Ei sisällä uimuria.

69,-

6 KPL

90,-

NORM. 19,30 | AL96809362 Kärpäshävite Aptaor tehoaa lentäviin ja ryömiviin hyönteisiin. Tehoaineena luonnon pyretriini.

329,-

30,-

430,-

299,-

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TARJOUKSET VOIMASSA 30.6.2021 ASTI. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI

DeLaval_Hankkija_MjaM2_200x280.indd 1

17.3.2021 11.37

lle

itJ.

1 11.37

Ympäristölaskuri – pieni vaiva, iso vaikutus VALIO CARBO® YMPÄRISTÖLASKURIN AVULLA SAA KOKONAISKUVAN OMAN TILANSA ILMASTOVAIKUTUKSISTA. TÄYSI HYÖTY LASKURISTA SAADAAN, KUN MAHDOLLISIMMAN MONI TILA OTTAA SEN KÄYTTÖÖN.

M

aitotilayrittäjä Jukka Ojantakanen Siika­ latvalta laski oman tilansa hiilijalanjäljen Osuuskunta Pohjolan Maidon neuvojan ja Valio Artturi® säilörehuasiantuntija Jari Korvan vinkistä. ”Valio Carbo® ympäristölaskurin avulla avautuu kokonaiskuva oman tilan ympäristövaikutuksista: mikä vaikuttaa paljon ja mikä vähän. Tulos muodostuu aivan arkisista asioista.

Laskurissa kysytään tilan toiminta­ tavoista ja tulos muodostuu sen pe­ rusteella”, Jari Korva kuvailee. ”Olin kuullut ympäristölaskurista, mutta tiedot tuli täytettyä, kun Jari otti asian vielä erikseen puheeksi”, Jukka Ojantakanen kertoo ja jatkaa: ”Suomalaiset ovat fiksuja kulutta­ jia, ja heitä varten tätä työtä tehdään.

Ruoantuotannossa yhä useampi toi­ mija tulee varmasti julkaisemaan omat lukunsa lähivuosina. Kokonais­ kuvan kannalta jokaisella tilalla on merkitystä. Silloin myös saadaan tie­ toa, josta voidaan kertoa esimerkiksi markkinoinnissa. Kuluttajat ovat huolissaan maidon ilmastovaikutuk­ sista, joten meidän pitää pystyä tästä paremmin kertomaan. Kauppoja ei ole varaa menettää sen takia, että tilojen hiilijalanjälkiä ei ole laskettu.”

TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN

hin verraten suomalaisten maitotilo­ jen ympäristövaikutus on lähtökoh­ taisesti hyvällä tasolla ja raakamai­ don hiilijalanjälki pieni. Hyvää on silti varaa parantaa ja luvut täytyy pystyä myös todentamaan.

Valio Artturi® säilörehuasiantuntija Jari Korva ”Vastuullisuustekojen ja ilmasto­ työn merkitys tosiaan nousee koko ajan. Yksittäisten kuluttajien lisäksi on hyvä muistaa myös isompia osto­ ja tekevät Valion asiakkaat kuten kaupat sekä julkiset hankinnat koti­ maassa ja viennissä. Valiolainen maitotilayrittäjä voi vastata vaati­ muksiin sillä, että olemme kehityk­ sen kärjessä ja pystymme siitä myös konkreettisesti kertomaan”, Jari Kor­ va komppaa.

VALIO Carbo® ympäristölaskuri liit­ tyy Valion tavoitteeseen edetä kohti hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Globaaleihin lukui­

JUKKA JA LIISA OJANTAKASEN Koskinivan Tila Oy:n raakamaidon hiili­jalanjälki on pieni ja korkea keskituotos laskee hiilijalanjälkeä.

Tilan raakamaidon hiilijalanjälki on 0,89 CO2e/kg EKM, kun valiolaisten tilojen keskiarvo tällä hetkellä on 1 CO2e/kg EKM. Maailmanlaajuinen keskiarvo on arviolta 2,5 kg CO2e/kg rasva-proteiinikorjattua maitoa, siis valiolaisiin tiloihin nähden yli kaksin­ kertainen.

Verkkokoulutuksia ympäristö­ laskurin käyttöön järjestetään, ja tukea saa myös Laskuri Klinikalta, jossa on mahdollista kysyä apua täs­ mäkysymyksiin sekä tietojen täyttä­ miseen. Koulutuksista tiedotetaan Valmassa.

Moni yrittäjä pohtii, miten kauan hiilijalanjälkilaskelman teko ja lähtö­ tietojen kerääminen kestävät ja kuin­ ka usein tietoja pitää päivittää. ”Ympäristölaskurikoulutuksen kesto on kaksi tuntia. Tästä tietojen keruu ja täyttäminen vie noin 15 minuuttia, kun suuri osa tiedoista löytyy MAITO JA ME * 53

muista järjestelmistä ja tietokannois­ ta ja tiedonkeruu on pitkälle auto­ matisoitu. Koulutuksen aikana saa selville oman tilan hiilijalanjäljen”, ympäristölaskurikoulutuksista vastaava kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev Valiolta kertoo. ”Osuuskunta Pohjolan Maidon alueella kiinnostusta laskurin käyt­ töön on ollut kiitettävästi. Verkko­ koulutuksissa on ollut hyvä, positii­ vinen ilmapiiri ja palautteissa ihmi­ set kertovat oppineensa paljon uutta oman tilan ympäristövaikutuksista”, Jari Korva kertoo. ”Laskuri on fiksu työkalu, jota on helppo käyttää ja täyttää, eikä se vaa­ di jatkuvaa päivittämistä, ellei tilan toimintatavoissa tapahdu isoja muu­ toksia. Uusien työkalujen käyttöön­ otossa esiintyy usein muutosvasta­ rintaa, mutta loppujen lopuksi vai­ va on todella pieni. Koulutuksessa ja klinikalla saa tarvittaessa apuja tieto­ jen täyttämiseen”, Jukka vakuuttaa.

Monet tilat vasta harkitsevat ympäristölaskurin käyttöönottoa.

Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että olisi tärkeää saada maitotilayrittäjät joukolla liikkeelle. Luvuista on hyö­ tyä yksittäisen tilan toiminnan kehit­ tämiseen, mutta merkitystä on myös koko Valioryhmän kannalta.

”Itse suhtaudun kuitenkin posi­ tiivisesti tulevaan. Hiilineutraali maito on lähtökohtaisesti hyvä asia.

Eiköhän tässä matkan varrella tule uusiakin innovaatioita, jotka aut­tavat kohti tätä tavoitetta. Meillä Suomessa maidontuotannolla on jo lähtökohtaisesti suhteellisen pienet ilmastovaikutukset, ja teknologia on auttanut meitä jo monessa asias­ sa. Suunta on oikea”, Jukka Ojan­ takanen uskoo.

Koskinivan Tila Oy:n Jukka Ojantakanen ”Vaikea toimintaa on parantaa, jos ei tiedä, mistä oman tilan ympäristö­ vaikutukset muodostuvat. Itse ajat­ telen, että täysi hyöty laskurista saa­ daan, kun mahdollisimman moni ottaa sen käyttöön”, Jukka Ojantaka­ nen sanoo. ”Kun tiedämme mahdollisimman monen tilan raakamaidon hiilijalan­ jäljen, voi Valio hyödyntää tietoa ku­ luttaja- ja asiakastyössä. Alkuvauh­ tiin on varmasti vaikuttanut sekin, että muutoksia ja vaatimuksia on ollut lähiaikoina muitakin, isoim­pina tilojen siirtyminen vastuullisuuslisän piiriin ja sopimustuotantoon”, Jari Korva muistuttaa.

”Valion täytyy pystyä konkreettisesti kertomaan aktiivisesta työstämme ilmastovaikutustemme pienentämiseksi.”

Ota Valio Carbo® Ympäristölaskuri haltuun 1. Osallistu koulutukseen tai täytä tiedot itsenäisesti.

2. Koulutuskalenterin löydät Valmasta Valio Carbo®

Ympäristölaskurin omalta sivulta, mistä löydät myös ohjeet lähtötietojen itsenäiseen keräämiseen. Koulutukset jatkuvat jälleen syksyllä. Koulutuksen kesto on kaksi tuntia, ja sen aikana lasket oman tilasi hiilijalanjäljen.

3. Kun olet laskenut tilasi hiilijalanjäljen ja tunnet ilmastovaikutusten lähteet, voit tehdä toimenpiteitä, jotka pienentävät tilasi hiilijalanjälkeä entisestään.

Vinkki: Halutessasi voit jakaa tuloksesi helposti sosiaalisessa mediassa.

54 * MAITO JA ME

Monimuotoisuuskartoitukset jatkuvat kesällä 2021 Luonnon monimuotoisuus on tärkeä osa Valion vastuullisuustyötä. Tavoitteenamme Valiolla on, että hiilineutraalia valiomaitoa tuotetaan yhä monimuotoisemmassa maatalous­ympäristössä.

V

alion ja Maa- ja kotitalousnaisten yhtei­ sessä hankkeessa selvitetään maitotiloilla esiintyvien lajien runsautta, havainnoi­ daan arvokkaita luontokohteita sekä löydetään keinoja monimuotoisuuden lisäämiseen jokaisen tilan ominaispiirteet huomioiden.

Maitotilan monimuotoisuuskartoituksen maas­ tokäynnillä Maa- ja kotitalousnaisten maisemaasiantuntija ja maitotilayrittäjä käyvät yhdessä läpi tilan arvokkaita luontokohteita, indikaattori­ lajeja sekä vieraslajeja hyödyntäen olemassa olevaa kartta-aineistoa ja viljelykirjanpitoa. Samalla poh­ ditaan, miten maitotilalla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta omalle tilalle sopivilla toimen­ piteillä. Yrittäjä saa kartoituskäynnin tulokset ja toimenpide-ehdotukset suullisesti ja kirjallisesti.

Palvelu on Valioryhmän maitotilayrittäjälle mak­ sutonta ja kartoituskäynti sovitaan yrittäjän aika­ taulujen mukaan.

Aiemmat monimuotoisuuskartoitukset ovat saaneet erinomaista palautetta maitotilayrittä­jiltä.

Palvelun avulla yrittäjät ovat löytäneet uusia näkö­ kulmia tilansa kehittämiseen. Monimuotoisuuskartoitus sopii kaikenkokoisille ja -tyyppisille maitotiloille.

1 Kesällä 202 tarjokartoitusta elle taan 20 uud e. ll a il maitot d u Ilmoitta u n! pian mukaa Käy katsomassa Valion Youtube -kanavalla video Maatila osana luontoa, jossa Pelto-Mattilan tilan yrittäjät kertovat viime kesän monimuotoisuuskartoituksesta.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kehityspäällikkö Heidi Huttunen, Valio Alkutuotanto, heidi.huttunen@valio.fi Kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Ry, leena.lahdenvesi-korhonen@ maajakotitalousnaiset.fi HEIDI HUTTUNEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

MAITO JA ME * 55

SKANNAA RESEPTIT

pakkauksesta!

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Hyppää Valion reseptipalveluun suoraan Valio maustettujen leivontatuotteiden pakkauksista! Skannaa puhelimella AR-koodi pakkauksesta ja saat vinkkejä, mitä voisit juuri tästä tuotteesta leipoa. Ohjaamme sinut suoraan sesongin herkullisimpiin resepteihin!

Leivo suvi

suloisin

VALIO

Basilika-vaniljajäädyke G, L, K TOIMIVA

T RESEPT

IT

6 annosta

Vhh-mutakakku

G, L 1 prk (200 g) Valio vaniljakreemiä 6 annosta 1 prk (3,3 dl) Valio kuohukermaa laktoositon 1 dl tuoretta basilikaa 1 prk (230 g) sokeroimatonta pähkinä-suklaalevitettä 1 sitruunan kuori raastettuna 3 kananmunaa Mantelinougat 1 rkl kaakaojauhetta ½ dl mantelilastuja (steviaa tai erytritolia maun mukaan) 2 rkl juoksevaa hunajaa Pinnalle Oikean reseptin valinnassa auttavat nytLuomu™ Valion Reseptibotti Koristeluun 1 prk (2 dl) Valio kuohukermaa tuoreita mansikoita 150 g tuoreita marjoja Muru ja maustettujen leivontatuotteiden pakkaukset.

Mitä leipoa, kas siinä pulma

J

Vastustamattoman valkosipulinen

V

ahva vaikutus on taattu, kun viimeistelet ruoan Valio Koskenlaskija® Ruoka & Dippi valkosipuli juus­ tokastikkeella. Dippaile kylmänä tai valuttele klassikkosulatejuus­ ton juurevaa makua ja valkosipu­ lin aromikkuutta vaikka hampuri­ laisiin, piirakoihin tai keittoihin.

sä mukaisesti löytämään sopivan reseptin ja osaa vastata myös yleisim­ piin leivonta-aiheisiin kysymyksiin. Ensi vuoden puolella Muru ottaa haltuun suolaisen ruoanlaiton. Reseptibotti Murun löydät osoitteesta valio.fi/leivonta. ”Halusimme palvella verkkopalvelumme kävijöitä entistä paremmin.

Reseptibotti Muru vastaa kysymyksiin väsymättömästi vuoden jokai­ sena päivänä, kellon ympäri. Näin voimme auttaa juuri silloin, kun he ovat leivontaan liittyvien kysymysten äärellä”, kuvailee Valion asiakas­ kokemuspäällikkö Pekka Rantamoijanen.

Maustettujen leivontatuotteiden eli maustettujen rahkojen, kinuskija suklaakerman sekä kevään uutuuden vaniljakreemin pakkauksista löytyvä AR-kokemus puolestaan tuo resepti-ideat kirjaimellisesti käden ulottuville siihen hetkeen, kun kuluttaja ottaa tuotepakkauksen käteen­ sä kaupan kylmähyllyllä tai kotijääkapillaan. ”Moni miettii, mitä maustetusta rahkasta tai vaikkapa kinuskiker­ masta voisi kotona leipoa. Halusimme tehdä reseptien löytämisen mahdollisimman helpoksi, ja nyt se onnistuu suoraan pakkauksesta”, sanoo Valion sisältötiimin vetäjä ja viestintäpäällikkö Aino Laakso.

AR-kokemus toimii älypuhelimen avulla. Kokeilemaan pääset etsimällä tuotepakkauksesta pyöreän, vaaleansinipohjaisen AR-tunnuksen ja toimimalla ANNA JALAS-KARJALAINEN pakkauksen ohjeen mukaan.

C o p y w r i t e r, t o i m i t u s p ä ä l l i k k ö Va l i o O y

56 * MAITO JA ME

© 2/2021 Valio Oy

Maista kesän maut!

Kevään reseptiliite pursuaa Vaahdota vaniljakreemi ja kuohukerma yhdessä kuohkeaksi vaahLusikoi suklaa-pähkinälevite kulhoon. Riko munat siten, että doksi. Hienonna basilika ja lisää vaahtoon. Lisää myös sitruunankeltuaiset menevät levitteen joukkoon ja valkuaiset puhtaaseen leivonta­ideoita ja Lusikoi vaahto jäädykevuokaan (n. 1 l).otain kuoriraaste.

Peitä jahyvää tekisi kulhoon.

Lisäämutta levite-keltuaisseokseen mieli, ideat ovatkaakaojauhe lopussa. pakasta yön yli. (ja halutessasi hiukan makeutusta).

Kuulostaako tutulta?

Leipominen on aina Lisää mantelilastut kuumalle kuivalle pannulle ja paahda hetki.

Vaahdota ensin valkuaiset ja sitten levite- hyvä idea, puutarhan makuja.

Lisää hunaja. Sekoita. Kaada seos leivinpaperin päälle ja anna keltuaisseos. Yhdistä seokset jatehdä kaada taikina ja me Valiolla haluamme tietenkin siitä mahdol­ kovettua. leivinpaperoituun (ø 18 cm) irtopohjavuokaan.

Poimi ideat kesän Paista uunin keskiosassa 175 asteessa 18 - 20 suoraan min. lisimman helppoa.

Uudet palvelut tarjoavat Ota jäädyke sulamaan n. 15 min ennen tarjoilua. Kumoa tarjoiluastialle. Koristele tuoreilla mansikoilla ja taittele kovettuneesta Vaahdota kerma ja lusikoi hieman jäähtyneen omaan tarpeeseen sopivia reseptiehdotuksia. mantelinougat’sta paloja jäädykkeen pinnalle. mutakakun päälle. Koristele marjoilla.

4041 0948 maistuvimpiin Painotuote Jos olet viime aikoina vieraillut Valio.fi leivontasivuilla, olet jo ehkä herkkuihin! törmännytkin Valion uuteen Reseptibotti Muruun. Muru auttaa nimen­

U U T T A V A L I O LT A VALIO OY

Viileät uutuusjuomat

E Raparperivaniljajuustokakku ja muut ihanat ohjeet osoitteesta Valio.fi!

spresso House -maito­ kahvijuomat tuovat pre­ miumtason kahvinautin­ non kaupan valikoimiin. Raikas maitokahvijuoma pelastaa päi­ vän, kun väsähdys iskee tai jano yllättää! Samettiset janonsam­ muttajat syntyivät, kun pohjois­ mainen rakkaus hyvään maito­ kahviin ja unelma täydellisestä jääkahvista yhdistivät kahvila­ ketju Espresso Housen ja Valion Nauti viileän virkistävästä vaiku­ tuksesta missä liikutkin!

Vaniljan pehmeyttä leivontaan

V

alio Vaniljakreemi on hurmaavan monipuolinen uutuus lei­ vontaan. Valmis, paistonkestävä kreemi on oiva tapa oikaista yksi vaihe leivonnassa. Kokeile täytteeksi pulliin, piirakoihin, kakkuihin tai vaikka munkkeihin. Vaniljakreemi on laktoositonta eikä sisällä kananmunaa.

Valmiina dippailuun ja grillikauteen

S

ipsittääkö? Tekisikö mieli dippailla? Raikkaat uutuudet Valio kermaviilidippi American ja Ranch ovat aina valmiina rentoon hengailuun tai leffailtaan. Sekoittamista tai tekeyty­ mistä ei tarvitse odotella. Avaa kansi ja siinä se, rento herkkuhetki on kätesi ulottuvilla! Tarvitset kaveriksi vain sipsejä tai kasviksia. Sopii mainiosti myös grilliruokien ja burgereiden seuraan. Molemmat dipit ovat vähälaktoosisia HYLA® tuotteita.

Täyteläiset, uudet gurtit

V

alio Oddlygood® tuote­ perhe laajenee entises­ tään uusilla paksun täy­ teläisillä ja samettisilla kreikka­ laistyyppisillä kasvipohjaisilla välipaloilla. Gluteenittomat Valio Oddlygood® Greek-a-licious persikka ja mansikka sopivat aami­ai­ selle, välipalahetkiin ja arjen her­ kutteluun. Maista ja ihastu!

MAITO JA ME * 57

Yhteyttäminen on hiiliviljelyn perusta NURMIPELTOJEN HIILTÄ SITOVA VILJELY ON YKSI MAITOTILOJEN KEINOISTA PIENENTÄÄ RAAKAMAIDON HIILIJALANJÄLKEÄ JA TILOJEN ILMASTOVAIKUTUKSIA.

H

iiliviljely tarkoittaa peltoviljelyn toimia, joilla voidaan sitoa hiiltä ilmasta maape­ rään. Se on yksi avain­ tekijöistä Valion ja osuuskuntien työssä kohti hiilineutraalia maito­ ketjua vuoteen 2035 mennessä. ”Hiiliviljelyn perustoimenpiteet ovat yksinkertaisia. Termi hiiliviljely on melko tuore, mutta tiloilla on tehty pitkään työtä aiheen parissa”, kehi­tyspäällikkö Virpi Kling Valion hiilineutraalin maitoketjun tiimistä toteaa. ”Kaiken perusta on yhteyttämisen lisääminen. Näin hiili saadaan sidot­ tua kasvimassaan ja sitä kautta maa­ perään. Hiiliviljelyyn liittyvät toimet pellolla parantavat maan kasvukun­ toa ja kasvattavat nurmisatoa, ja ne ovat myös luonnon monimuotoisuu­ den kannalta hyvä asia.”

Hiiliviljelyssä peltolohkot tulisi pitää kasvipeitteisinä mieluusti koko vuoden ympäri. Jos pelto kynnetään syksyllä ja maa on paljaana ennen talvea vaikkapa muutaman kuukau­ den ajan ja sen lisäksi keväällä ennen kylvöjä, siitä vapautuu huomattavasti

58 * MAITO JA ME

T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA T VA L I O

enemmän hiiltä kasvipeitteiseen loh­ koon verrattuna. ”Muokkaukset on hyvä minimoida, ja nurmikierroksi suositellaan 3+1, jossa on maksimissaan yksi viljavuosi välissä. Perustamisvuonna kannattaa levittää karjanlantaa, sen fraktioita tai mädätysjäännöstä, koska lannan­ levitys tehostaa hiiltä sitovien maa­ perämikrobien toimintaa.”

Hiiliviljelyn periaatteisiin kuuluu myös monilajinen nurmipelto, täy­ dennyskylvö ja nurmen korjuu riittä­ vän pitkään sänkeen. ”Nurmen tulisi olla hyvässä kasvu­ kunnossa ja täystiheä”, Virpi Kling vahvistaa. ”On hyvä suosia viljely­ varmoja nurmisiemenseoksia, joissa on vähintään 4 monivuotista nurmitai nurmipalkokasvilajia, joista yksi on syväjuurinen. Se maksimoi hiilen­ sidontaa ja lisää satovarmuutta.”

Nurmipellon hiilensidontaa lisää tarvittaessa täydennyskylvö moni­lajisella nurmisiemenseoksella. Valmakauppojen Valio Carbo® nurmisiemen­seoksissa on hiilen­sidonta otettu erityisesti huomioon. Valikoi­ mista löytyy myös täydennyskylvöön sopiva nurmisiemenseos.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä hiilen­sidonnan kannalta on nurmen korjuu riittävän pitkään, keskimää­ rin 10−12 sentin sänkeen. Tällöin yhteyttäminen ei pysähdy, vaan nurmi toipuu niitosta nopeasti rivak­ kaan kasvuun.

TURVE- JA KIVENNÄISMAILLA on eroa hiilen sitoutumisessa. ”Hiiliviljely toimii parhaiten nurmilla ja laitumilla, joiden maalajit ovat kivennäismaita”, Kling sanoo.

Turvemailla voi noudattaa hiili­ viljelyn periaatteita, mutta ilmasto­ vaikutusten minimoimiseen tarvi­ taan myös muita keinoja. Valio on mukana useissa eri tutkimuksissa, joissa selvitetään keinoja turvemai­ den päästöjen vähentämiseen. ”Ensisijaisesti turvemaat kannat­ taa pitää nurmikierrossa ja minimoi­ da muokkaus”, Kling ohjeistaa.

MITEN hiilen sitoutuminen maape­ rään ja kasvimassaan voidaan toden­ taa? Valion ilmastovaikutusten pienentämiseen pureutuvassa laa­jassa Carbo® hankkeessa selvitetään hiilen sitoutumiseen liittyviä eri aihe­alueita.

Virpi Kling ”Hiiliviljelypilotissa 30 maito­ tilaamme on sitoutunut hiiliviljelyn eri toimenpiteisiin, ja etenemistä seurataan 5 vuoden välein otettavilla maanäytteillä”, Kling kertoo.

Valio on hakemassa Gold Stan­ dard -sertifiointia pilotissa käytettä­ ville hiiliviljelymenetelmille. Samalla selvitetään, miten syntynyttä hiilen­ sidontaa ja hiilikrediittejä voisi hyö­ dyntää Valion hiilineutraalin maito­ ketjun työssä tai hiilikrediittimark­ kinoilla.

Pilotin maaperänäytteet eivät ole näppärin tapa mitata hiilen sitoutu­ mista maaperään epätarkkuutensa, työläytensä ja useamman vuoden seuranta-ajan vuoksi.

Tutkimuslaitokset tekevät eddy­ covarianssi- ja kammiomittauk­sia, joilla sitoutumista voi mitata tarkemmin ja nopeammin, mutta menetelmät ovat toteutukseltaan kalliita. Lisäksi kaukokartoitusta satelliittien avulla tutkitaan yhtenä todentamismenetelmänä.

Tavoitteena on luoda mallinnuk­ sia, joita voidaan hyödyntää jatkos­ sa kaikkien peltolohkojen hiilensi­ toutumisen ja päästöjen arviointiin.

Työhön Valio osallistuu yhdessä mm.

Ilmatieteen laitoksen kanssa, kun ensi kesänä neljällä valiolaisella tilal­ la mitataan hiilivuota kammiomit­ tauksin.

VALION hiilineutraalin maitoketjun tiimi kannustaa maitotiloja osallistu­ maan aktiivisesti Valion ja BSAG:n järjestämiin Valio Carbo® hiiliviljeli­ jäkoulutuksiin. Myös verkossa suori­ tettava Uudistavan viljelyn e-opisto tarjoaa laajan oppimispaketin hiili­ viljelyyn liittyen. ”Hiiliviljelijäkoulutuksia järjeste­ tään jatkossa kaksi vuodessa. Uudis­ tavan viljelyn e-opisto on luotu laajan yhteistyökumppaneiden verkos­ ton kanssa BSAG:n johdolla. Kou­ lutuksen voi tehdä omaan tahtiin verkossa, ja se on jaettu eri moduu­ leihin, joista osa on suunnattu maitotilayrittäjille”, Kling kertoo. ”Molemmista koulutuksista tila saa merkinnän Valman tilakortille.

Tavoitteena on, että hiiliviljelyn opit siirtyvät käytännön teoiksi tiloilla.

TYÖNI VALIOLLA Vastaan hiiliviljelyn kehittämisestä, hiiliviljelykoulutusten jär­ jestämisestä, viljelymenetelmien sertifioinnista, hiilikrediitteihin liittyvistä selvityksistä ja lisäksi toimin projektipäällikkönä Business Finlandin rahoittamas­ sa Carbo® hankkeessa, joka on suurin hankkeemme valiolaiseen hiilineutraaliin maitoketjuun liittyen. Olen myös mukana tii­ viisti Valio Carbo® ympäristö­ laskurin kehitystyössä.

Työhöni kuuluu olennaisena osana uusien yhteistyö- ja rahoi­ tusmahdollisuuksien kartoittaminen. Tavoitteenamme on saada hiilineutraaliin maitoketjuun liittyvään tutkimukseen mahdollisimman hyvä ulkopuolinen rahoitus. Kuluneiden kuukausien aikana olemme hakeneet uutta rahoitusta mm. MMM:stä ja EU:lta.

Suomessa on huippututkimusta nurmien hiilensidontaan ja maanviljelyn ilmastovaikutuk­ siin liittyen. Toiminta ja yhteistyö eri tahojen välillä on hyvin avointa, ja voimme hyödyntää yhdessä saatuja tuloksia esimer­ kiksi Valio Carbo® ympäristölaskurin kehitystyössä. Yhteistyö tässä verkostossa on hyvin motivoivaa ja innostavaa!

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Valio Mustaleima™ emmental juusto.

MAITO JA ME * 59

UUTUUS

SINÄ HALUAT TUUTTIA

AA UTR E N I HIIL O 2035 T MAI

LI

Mainettaan parempi metaani

M

aidontuotannon suurimmaksi ilmasto-ongelmaksi mainitaan usein kasvihuonekaasu metaani. Metaaniyhtälö ei kuitenkaan ole niin yksinker­ tainen kuin moni ajattelee. Ratkaisua haas­ teeseen kannattaa etsiä sen syntysijoilta: lehmän pötsistä.

Märehtijän pötsin mikrobit pystyvät pilk­ komaan nurmirehun lehmälle käyttökelpoi­ seen muotoon. Tästä hintana ovat lehmien aiheuttamat metaanipäästöt.

Pötsin rehunsulatusprosessi tuottaa vetyä, joka on pötsimikrobeille suurina pitoisuuk­ sina myrkyllistä. Evoluution myötä vedyn poistamiseen on syntynyt kätevä mekanismi: röyhtäily. Pötsin mikrobit muuntavat vedyn metaaniksi, joka poistuu lehmän uloshengi­ tyksen mukana.

Ilmastoon vapautuvan metaanin läm­mit­ tävä vaikutus 100 vuoden aikana on nyky­­standardien mukaan laskettuna lähes 30 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Tätä laskelmaa käytetään useimmissa maito­tuotteiden hiilijalanjälkilaskureissa.

Tutkijat ovat kuitenkin arvostelleet metaanin ilmastovaikutuksen laskentaa. Las­ kelmat eivät ota huomioon sitä, että ilma­kehässä metaani hajoaa 10–12 vuodessa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Jos lehmien mää­ rä säilyy vakiona, ilmakehän metaanimäärä asettuu ajan myötä tasapainoon, jossa leh­ mät tuottavat sen verran metaania kuin sitä ilmakehässä itsestään hajoaa.

Laskelmat eivät myöskään huomioi kier­ tävän hiilen roolia yhtälössä. Rehukasvit sitovat itseensä ilman hiilidioksidia. Kun lehmä syö rehun, syntyy metaania, joka kui­ tenkin hajoaa takaisin hiilidioksidiksi ja on jälleen rehukasvien käytettävissä yhteyttämiseen. Hiilimäärä ei siis lisäänny ilma­ kehässä, toisin kuin fossiilisia raaka-aineita

poltettaessa. Kun vaikkapa lämpölaitoksessa korvataan fossiilinen öljy metsähakkeella, lasketaan laitoksen tuottama lämpö päästöttömäksi. Syy on se, että metsä on uusiutuvaa ja hiili kiertää. Onkin helppo kysyä, miksi lehmän tuottamaa metaania käsitellään laskennassa toisin?

Vaikka metaanille on monia hyviä käyttökohteita, kaasujen määrää on kuitenkin syytä vähentää niiden alkusijoilla eli pötsissä. Joitakin lupaavia tekniikoita on jo löy­detty. Näistä kenties tunnetuin on levälaji nimeltä Asparogopsis, jota Valiokin on tutkinut. Sen tuottama brono­ formi-niminen yhdiste estää vedyn muuntumista metaaniksi pötsissä. Haasteena ovat kuitenkin levän teollisen käsittelyn korkeat kustannukset sekä se, että bromoformin turvallisuudesta maidon koostumuksen ja terveyden kannalta ei olla vielä varmoja.

Biotekniikkayhtiö DSM on kehittänyt levälle vastineeksi varsin kustannustehok­ kaan lisäaineen nimeltä 3-NOP. Yhdiste toimii täsmälleen kuten levän bronoformi.

EU myöntää 3-NOP:elle myyntiluvan todennäköisesti vuoden 2021 aikana.

Lisäksi vastauksia lehmien metaani­ päästöjen vähentämiseen löydetään eläinten rehuhyötysuhteen parantamisesta, jolloin maitolitraa kohden syntyvä metaani­ määrä pienenee sekä elinikäistuotoksen parantamisesta, jolloin eläin tuottaa maitoa enemmän suhteessa metaanipäästöihin.

Kun lasketaan yhteen paras tunnettu lisä­ aineteknologia, lehmien elinikäistuotoksen parantaminen ja uudet eläinjalostuksen tuomat mahdollisuudet, voidaan metaani­ määrä tuotettua maitokiloa kohden puolittaa seuraavan 15 vuoden aikana.

Se on maali, jota meidän on tavoiteltava sekä tuotannon talouden että ilmaston vuoksi.

JUHA NOUSIAINEN Hiilineutraalin maitoketjun johtaja Va l i o O y

”Voisiko maidon pahis olla sittenkin hyvis?”

MAITO JA ME * 61

Ä MIN Ä TÄJ T I R Y

Mitä sinulle merkitsee olla Valion omistaja?

Kaikkein tärkeintä on, että Valio markkinoi tuottamaamme maitoa eikä meidän tarvitse itse kaupata sitä.

Mummin ja ukin perintö elää laatumaidossa LEHTOHARJUN TILA PALKITTIIN WALTER EHRSTRÖMIN KULTAISELLA MITALILLA 50 VUOTTA YHTÄJAKSOISESTI TUOTETUSTA E-LUOKKAISESTA MAIDOSTA.

V

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA L E H T O H A R J U N T I L A N KO T I A L B U M I J A 1 2 3 R F

eijo Komulaiselle on ollut aina täysin selvää, että maidon laatu on kaikkein tärkeintä. ”Opin jo lapsena, että muiden­ kaan ei tarvitse syödä tai juoda sel­ laista elintarviketta, jota en itse söisi tai joisi. Tuotamme mahdollisimman hyvää maitoa, koska se on elintarviketta”, kiteyttää Lehtoharjun tilan isäntä Veijo Komu­lai­nen maidontuotantofilo­so­fiansa. ”Tuntuu hyvältä saada tunnustus­ ta pitkästä työstä, ja tuleehan E-luo­ kan maidosta laatulisäkin. Olen alusta asti tehnyt selväksi itselleni, että meijeriin lähtee vain hyvää maitoa.”

62 * MAITO JA ME

Veijo Komulaisen isovanhemmat alkoivat tuottaa Vieremällä maitoa meijeriin jo 1950-luvulla, ja heidän jälkeensä tilan otti hoitaakseen Vei­ jon äiti. ”Siitä lähtien, kun olen ollut ihan pieni lapsi, meillä on ollut hyvää maitoa. Jo mummi ja ukki tuottivat enimmäkseen ykkösluokan maitoa”, Veijo muistelee.

Hänelle tilan jatkaminen äidin jälkeen oli itsestään selvää. Jo koulu­ aikaan Veijo tivasi opettajalta tunnin loppumisen aikaa, jotta ehtisi kyntä­ mään peltoa. ”Pyörin navetalla vapaa-ajat ja traktorikin totteli minua, kun olin vielä aika nuori”, Veijo kertoo.

Koulun jälkeen hän jäi tilalle töi­ hin ensin äidin palkallisena työnte­ kijänä ja sitten sukupolvenvaihdok­ sen kautta maitotilayrittäjänä äidin jäädessä eläkkeelle vuonna 2007.

Nyt tilan töihin osallistuu myös Vei­ jon avovaimo Sanna. ”Aikani maitotilayrittäjänä on mennyt todella nopeasti. Sannakin on ottanut lypsyhommat hienosti haltuun ja tulee lehmien kanssa hyvin juttuun, vaikka ei ennen ollut nähnyt lehmää kuin kuvissa”, Veijo naurahtaa. ”Sanna oli aiemmin töissä suur­ keittiössä ja ravintolassa, joten hän­ kin tietää maidon hygienian ja laa­ dun tärkeyden.”

”Tuotamme mahdollisimman hyvää maitoa, koska se on elintarviketta.”

LEHTOHARJUN tilalla on 34 lypsä­ vää ja nuorta karjaa 60. Sonnit kas­ vatetaan itse – ainakin toistaiseksi. ”En ole uskaltanut lähteä teke­ mään laajennuksia tai investointeja, joten vanhalla parsinavetalla on menty, se onkin ollut ihan toimiva ratkaisu. Lehmät tuntuvat viihty­ vän”, Veijo kertoo.

Hän tietää, että hyvälaatuinen maito tulee rauhallisesta ja tyytyväi­ sestä lehmästä, joka saa monipuolis­ ta rehua ja raikasta vettä. Parret pidetään puhtaina ja sorkat kunnossa – Veijo on käynyt jopa sorkkahoita­ jan koulutuksen voidakseen hoitaa eläimet itse. ”Navetassa täytyisi olla rauhallis­ ta, sillä jatkuva hälinä ja hulina ai­ heuttaa lehmässä stressiä. Yöllä kan­ nattaa pitää jotain valoa päällä, että lehmät näkevät ympärilleen eivätkä joudu pelkäämään pimeässä.”

Veijo nostaa esiin myös jalostuk­ sen merkityksen utareterveydessä ja lehmän terveydessä ylipäänsä. ”Hyvärakenteinen eläin tuottaa paljon litroja. Siemennykseen etsim­ me Faban siementäjien kanssa sel­ laisia sonneja, jotka periyttäisivät hyvää utarerakennetta ja terveyttä.”

SOLUT pyritään Lehtoharjun nave­ tassa pitämään alle 100 000:ssa, ja 150 000 on ehdoton raja sille, että eläin hoidetaan. ”Lettupannu otetaan heti käyt­ töön, jos solut ovat vähänkin nous­ seet. Pientä nousua voidaan yrittää ensin hoitaa utareita voitelemalla, mutta sitten jo aika pian pitää pyytää eläinlääkäriltä hoitoa, että saadaan solut alas.”

Lehtoharjun tila ei kuulu Pro­Ag­rian tuotosseurantaan, vaan Veijo ja Sanna seuraavat tuotoksia lehmä­ kohtaisesti lypsykoneiden mittareita hyödyntäen.

”Etsimme kultaista keskitietä siihen, millä kustannuksella maito­ litra tuotetaan. Seuranta maksaa ja teettää lisää töitä, eikä satatonnarin kunniakirja välttämättä takaa, että tilalla menee taloudellisesti hyvin.”

PELTOA on tilalla viljelyssä 50 hehtaaria, osin omaa ja osin vuokrattua. ”Pellot pidetään hyvässä kunnossa salaojineen ja kalkituksineen. Nur­ messa on raiheinää, nurminataa ja timoteita. Uutena olen kokeillut vir­ naa typensitojakasvina, ja sitä kylvän myös tänä keväänä”, Veijo selvittää. ”Kolme satoa pyritään tekemään, että ravintopitoisuus olisi kohdil­ laan. Viimeinen sato niitetään, en­ nen kuin pakkaset tulevat, ja sitä menee niittoruokintaankin.”

Viljat ostetaan ja jauhetaan itse.

Veijon haasteena on ollut löytää tarpeeksi peltoa rehuntuotantoon, koska tukirakenne nykyisellään ei aina tue tehokasta viljelyä. Hänellä on kauempana sopimuspeltoa, josta saa niitettyä heinää syöttöön ja kui­ vikkeeksikin sonnivasikoille. ”Meillä on työntekijä kesäaikana lähinnä niittämässä ja muokkaamas­ sa peltoa, mutta muuten hoidamme tilan kahdestaan. Sanna hoitaa lyp­ syt ja minä ruokinnan ja rehut.”

METSÄTYÖT ovat Veijolle kuin har­ rastus, irtautumista tilan päivittäi­ sistä töistä. Omasta metsästä saa­ daan puuta kotitalon keskuslämmi­ tyskattilaan. ”Tykkään myös nikkaroida pajalla kaikenlaista ja olen rakentanut tilan rakennuksia. Huollan koneet kor­ jaamohallissa itse, ja sekin on lomaa navettahommasta”, Veijo kertoo.

Välillä on kuitenkin tärkeää vaih­ taa kokonaan maisemaa. ”Jos ei lähde lomallakaan pois omalta tontilta, alkaa pian puuhaile­

maan jotain tilan töitä. Harrastam­ me kotimaanmatkailua ja käymme tervehtimässä minun tai Sannan sukulaisia ympäri Suomea.”

Veijo viihtyy työssään maitotila­ yrittäjänä ja kertoo, että koska suku­ polvenvaihdoslainatkin on pian maksettu ja tila velaton, tulevaisuus näyttää varsin mukavalta – useim­ miten. ”Välillä pitää laittaa radio kiinni, kun sieltä alkaa tulla liikaa maa­ taloutta syyllistävää puhetta. Niin kauan kuin maitoa halutaan käyttää, niin kauan minä sitä tuotan.” ”Tämä on minun juttuni, enkä halua muuta tehdä. Saan puuhailla omassa tahdissani, vaikka aikatau­ lut ne on meilläkin – navetasta alkaa kuulua mölinää, jos en ole ajoissa jakamassa rehuja.”

LEHTOHARJUN TILA Yrittäjä Veijo Komulainen Eläimiä 34 lypsävää, 60 nuorta karjaa Navetta Parsinavetta rakennettiin vuon­ na 1987, laajennettiin vuonna 1997 ja vielä 2000-luvulla. Re­ hut jaetaan kuormaajalla.

Pelto 50 ha omaa ja vuokrattua peltoa rehuntuotannossa, lisäksi hei­ nää sopimustiloilta.

Nurmi Lajikkeina raiheinää, nurmi­ nataa, timoteitä ja virnaa.

MAITO JA ME * 63

Suosikkijogurtit

NYT LAKTOOSITTOMINA Hyviä uutisia! Koko Valiojogurtti® tuoteperhe on nyt laktoositon – uusista juotavista jogurteista tuttuihin klassikkomakuihin ja eksoottisempiin Makuja maailmalta -jogurtteihin.

Rakastettu Valiojogurtti® maistuu sukupolvelta toiselle.