Valion Maito ja me 03-2017

Maito ja me

VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 3 — 2 0 1 7

HYVÄ ALKU ELÄMÄLLE NUPOUTA ILMAN KIPUA 20

KPI-MITTARIT KÄYTTÖÖN 22

APILA- JA PALKOKASVIT 26

Odotettu vedinkastokampanja on täällä taas Ota kuusi tynnyriä, maksa vain viidestä!

Kuusi 60 litran tynnyriä viiden hinnalla nyt alkaen 805,50 € (alv 0 %).

Kampanja voimassa 31.12.2017 saakka.

Lisätietoja ja tilaukset: Jani Perälä, 040 901 1258, jani.perala@nhk.fi Tutustu tuotteisiimme verkkokaupassamme: www.nhk-verkkokauppa.fi

7 1 0 2 — 03

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a RUOKINTA JA HYVINVOINTI

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Alkutuotantojohtaja ...…………….………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 Hallintoneuvosto.........…..............………12 14

Tila: vasikoiden ruokinta..................…14

48

Nupoutuskipu……................………..……20 KPI-mittarit.............................................22 Ruokinta & umpeutus…......................25 Apila- & palkokasvit …….................……26 Me yrittäjät .....….………........……….………28

22

Hallituksen puheenvuoro ...…...…....…31

20

Paimenkoira apuna.........................……32 Nasevasti ...…....................................……35 Talous: Maitoliideri…………….....…………37 Valioryhmä ........…...……….…………...……39 Kysy asiantuntijalta …..……………………40 Kysy eläinlääkäriltä ..………......…..….……41

42

Laboratoriossa.………......................……42

52

Utaretulehdusmikrobit ...…….....………45 Koneklinikka ...…..............................……46 Vastuullisuus ..…………………………………48 Valio Koekeittiö …………..………….....……52 Uutuuksia ….................………………………54 32

Riitan aamulypsy ............................……57

58

Tavataan Valiolla ..……….............….……58

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy, Outi Gyldén, Jesper Vuori, Arja Kulmala Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Ari Mäkelä, Jaana Kiljunen, Heidi Huttunen, Anu Fräntilä-Riihonen, Riikka Peltola Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 5.12.2017.

MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO: maitojame.fi

4041 0428

MAITO JA ME * 03

PÄ

JO ÄKIR

ITUS

Digitiedosta työkaluja johtamiseen

V

alioryhmän maitotilayrittäjät saivat digitaalista tietoa laajasti keräävän ja hyödyntävän KPI-mittariston käyttöönsä syyskuussa.

Digitaalisen tiedon hyödyntäminen johtamisen apuvälineenä on maataloudessa nykypäivää.

Teollisuudesta tutut LEAN ja KPI (key performance indicator) ovat tuttuja työkaluja jo useilla maitotiloilla. Niiden avulla tilan tuotantoa voi rationalisoida ja kehittää kiinnostavin sekä inspiroivin työkaluin ja mittaristoin. KPI antaa myös mahdollisuuden vertailla oman tilan tuloksia muihin vastaaviin – positiivinen kilpailu kirittää!

Katso ohjeet ja vinkit hyödyllisen KPI-mittariston käyttöön sivuilta 22–23.

Valiolla koettiin historiallinen hetki, kun Riihimäen uusi välipalatehdas vihittiin käyttöön elokuussa. Avajaisissa mukana oli tehtaan maidonkeräilyalueelta maitotilayrittäjiä sekä kuluttajia, päättäjiä, viranomaisia, asiakkaita, median edustajia ja valiolaisia. Tehtaan infrastruktuuri ja tuotannossa liikkuva tietämys ja taito tekevät vaikutuksen vierailijaan. Yrittäjät arvostavat modernia tuotantolaitosta, joka turvaa maidonjalostuksen jatkuvuutta Suomessa.

Koko Valion yhteisen, vuodesta 2014 kestäneen rakennusponnistuksen jälkeen työ jatkuu tarmolla tuotannon käynnistysvaiheessa.

Välipalatehtaan virtuaalikierroksen löydät YouTubesta haulla ’Valio Riihimäki’.

ANU ARTJOKI Päätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

AJA

N

TA KOH

ISTA

Kaikki valiolaiset maitotilat Nasevaan

V

alioryhmän maidon laatu- ja män kuin muualla Euroopassa. Kun kaikki lääkehoidot on rekisteröity Nasevaan, voimme heltuotantotapauudistuksen yhteinen projekti on loppu­ posti tuottaa tunnuslukuja siitä, kuinka paljon suoralla. Sitä on tehty yhdessä lääkkeitä oikeasti käytetään valiolaisessa maidontuotannossa. Tämä on todella iso kilpailuetu. valiolaisten omistajayrittä­j ien, osuuskuntien ja Valion alkuVähintään vuosittainen tuotannon asiantuntijoiden terveydenhuoltokäynti ja kesken lähes kolme vuotta.

Naseva-jäsenyys ovat edellyElintarvikemarkkinat ovat ”Keskeinen tyksiä vuoden alusta maksetkolmessa vuodessa muuttuneet tavoite on tavalle vastuullisuuslisälle. ratkaisevasti. Vastuullisista, jäljitettävistä tuotantotavoista suunnitelmallinen Järjestelmään liittyminen on on tullut käytännössä vaatija ilmaista. Jos tilan terveydenhuolto.” helppoa mus. Siksi meidän on saatava oma eläinlääkäri ei halua tehdä terveydenhuoltosopimusta, uudistus nopeasti käytäntöön. kannattaa ottaa yhteys johonOn pyrittävä eturintamaan ja mieluusti edelle kilpailijoista. kin muuhun lähiseudun eläinlääkäriin, omaan osuuskuntaan tai Valion alku­ Ensi vuoden alussa starttaavan uudistuksen tuotantoon. Tarvittaessa etsimme yhdessä keskeisin asia on suunnitelmallinen terveydentilalle kump­paniksi sopivan terveyden­ huolto. Se on arkista ja tiivistä yhteistyötä maihuoltoeläinlääkärin. totilayrittäjän ja karjaa hoitavan terveydenhuolLypsykarjan suunnitelmal­ toeläinlääkärin välillä. Tavoitteena on parantaa linen terveydenhuolto kuuluu eläinten hyvinvointia, vähentää karjan sairastavastuulliseen valiolaiseen vuutta ja lääkitsemistarvetta sekä parantaa tilan tapaan tuottaa maitoa. Valio ja Valioryhmän osuuskunnat tuottavuutta. Naseva on työkalu, jota ilman terveydenhuoltotyö on vaikeaa. ovat jo yli 10 vuotta kehittäneet lypsykarjojen terveyTulevaisuudessa meidän on pystyttävä osoittamaan asiakkaillemme entistä avoimemmin denhuoltoa. Tärkeää on saatiloilla tehty arvokas laatutyö ja hyvät valiolaisen da kaikki valiolaiset maito­ maidontuotannon toimintatavat. Naseva toimii tilat mukaan järjestelmällisen tässä arvokkaana apuvälineenä. Rekisteriin kirterveydenhuollon piiriin. jatut asiat ovat eläinlääkäreiden, eli tilan ulkoSiksi terveydenhuoltotyötä puolisen tahon, vakuutena eläinten hyvästä hoitukevaa Nasevaa voidaan pitää dosta ja vastuullisista tuotantotavoista. Tavoithyvällä syyllä Valioryhmässä teenamme on saada kaikki tilat Nasevaan, jotta lypsykarjan sote-ratkaisuna. tieto olisi kattavaa.

Lisätietoa Nasevasta ja Vähäinen antibioottien käyttö on valiolaisen siihen liittymisestä osoitteesta www.naseva.fi sekä maidontuotannon vahvuus, joka on tulevaisuudessa osoitettavissa Nasevan avulla. Tiedämme Valman Valio Terveys myyntitilastoista, että Suomessa ja muissakin -osiosta ja osuuskuntien Pohjoismaissa eläinlääkkeitä myydään vähemneuvonnasta.

JUHA NOUSI AI NEN A lkutuotanto -j a maidonhanki nta johtaja, Valio O y

MAITO JA ME * 05

AN U ARTJO KI

UUTISET

Presidentti Tarja Halo­nen tutustui tehtaan­ johtaja Tapio Tammen opastamana uuteen välipalatehtaaseen.

Nina, Mika ja Aaro Tervoa suosi arpaonni ja he pääsivät tutustumaan sisään uuteen tehtaaseen maitotilayrittäjille järjestettynä avajaispäivänä.

Valion historian suurin investointi vihittiin käyttöön Maailman modernein väli­ pala­tehdas Riihimäellä vihit­ tiin käyttöön 17. elo­kuuta.

Kolmipäiväisten avajaisten aikana tehtaaseen tutustui yhteensä noin 1 900 vierasta.

A

vajais­päivänä välipalatehtaan vihki käyttöön presidentti Tarja Halo­ nen yhdessä Valion toimitusjohtaja Annikka Hurmeen kanssa.

Presidentti teki myös tutustumiskäynnin uuteen tehtaaseen tehtaanjohtaja Tapio Tammen opastamana. Avajaisiin oli kutsuttu päättäjiä, viranomaisia, asiakkaita ja median edustajia.

Toisena avajaispäivänä paikal­la oli noin 670 maitotilayrittäjää, joiden tiloilta maito kuljetetaan Riihimäelle jalostettavaksi. Mo­ lem­­pina päivinä tilaisuuksissa puhuivat Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kau­ nisto, maitotilayrittäjien avajai­ sissa vieraili lisäksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Kolmantena avajaispäivänä tehtaaseen pääsivät tutustumaan Valion henkilöstö, lähialueen asukkaat ja kuluttajat.

Välipalatehtaan projektin johtaja Jukka Partti kertoo, että

06 * MAITO JA ME

Valion Riihimäen uusi tehdas on arvoltaan Valion historian suurin investointi. Logistisesti tehdas sijaitsee hyvällä paikalla, noin puolet Suomen väestöstä asuu Valion Riihimäen jakelualueella ja uuden tehtaan sijainti on myös vientiä ajatellen hyvä.

PROJEKTI ON OLLUT Valiolla valtava yhteinen ponnistus, johon on osallistunut lukuisa määrä ihmisiä eri toiminnoista. Partin mukaan erityistä on, että Valio toimi itse päätoteuttajana valtavassa urakassa. ”Parhaat ja toimivimmat ratkaisut on valittu tehtaan jokaiseen toimintoon. Tehdas on rakennettu tuotteen ehdoilla niin, että se saadaan kuljetettua läpi tehtaan mah­dollisimman tarkasti ja hellävaraisesti”, Jukka Partti sanoo.

Teknologinen harppaus on suuri ja uusi tehdas antaa mahdollisuuden aivan uudentyyppisten välipalatuotteiden kehittämiseen sekä koti- että vientimarkkinoille.

Huomiota on kiinnitetty erityisesti hävikin minimointiin, energia­ tehokkuuteen ja uusien pakkausratkaisujen käyttöön. ”Tuotteiden proteiinipitoisuutta, lisätyn sokerin määrää ja laktoosi- sekä rasvapitoisuuksia pys-

tytään säätelemään nyt entistä tarkemmin ja innovatiivisemmin.

Tuotteeseen saadaan tasalaatuinen lopputulos, ja korkeamman hygienian ansiosta tehtaassa void­aan käyttää esimerkiksi herkempiä hapatteita.”

USEAT MAITOTILAYRITTÄJÄT kiittivät, että Valio turvaa uudella yli 170 miljoonan euron investoinnilla maidonjalostuksen jatkuvuutta Suomessa. Yrittäjistä tehtaaseen pääsi tutustumaan muutamia ryhmiä, joiden kokoonpano arvottiin.

Maitotilayrittäjät Nina ja Mika Tervo Pukkilasta pääsivät kurkistamaan tehtaaseen ja pitivät sitä suoraviivaisena ja selkeänä. ”Uuden tehtaan myötä Valiolla on paremmat kasvumahdollisuudet myös ulkomailla. Yrityksen on pystyttävä valmistamaan tuotteita, joita kuluttajat haluavat.

Uuden tehtaan läpivirtaus on nopea eli noin 14–15 tuntia, hävikit pienet ja kilpailukyky sekä kannattavuus entistä parempaa”, pariskunta listasi. ”Hattua on nostettava tehdasprojektin läpiviennille.”

Tervot toivoivat, että valtatielle saataisiin paremmin näkyviin tehtaan mainoksia.

UUTISET AN U ARTJO KI

50 vuotta laatuyhteistyötä

P

ohjoismaisten meijerijärjestöjen maidon laatutyön yhteistyö­ ryhmä NMSM täytti tänä vuonna 50 vuotta. Juhlaseminaari ja vuosikokous pidettiin Islannissa.

NMSM perustettiin vuonna 1967 Oslossa. Perustajajoukko koostui kymmenestä miehestä ja yhdestä naisesta, jotka edustivat Tanskaa, Ruotsia, Norjaa ja Suomea. Islanti liittyi toimintaan myöhemmin. Suomalaista meijeriteollisuutta perustamiskokouksessa edusti Anita Westerstråhle Valiolta.

Alkuvuosikymmeninä toiminnan painopiste oli lypsykoneiden mitoi­ tuksen, toiminnan ja asennuksen ohjeistamisessa. Tuolloin lypsykonei­ den mitoittaminen ja asentaminen oli mitä ilmeisimmin hyvin ”villiä”, sillä yleisiä ohjeita tai standardeja ei ollut olemassa. Lypsykoneella oli käytännössä kuitenkin huomattu olevan keskeinen merkitys lehmien utareterveydelle ja maidon laadulle. Tästä syntyi tarve pohjoismaiselle yhteistyölle.

Nykyään NMSM:ssä on kolme työryhmää: Maidon laatu, Eläinten terveys ja Tekniikka eli yhteistyötä tehdään näihin osa-alueisiin keskittyen.

E S A M A N N IN E N

Katso pohjoismaiset automaattilypsyn tilastot: maitojame.fi/sections/maidon-laatu

NMSM:n juhlakokouksen edustajat.

Pekka Laaksosen muoto­kuva paljastettiin

V

uosina 2007–2014 Valion toimitusjoh­ tajana toimineen Pekka Laaksosen muotokuva paljastettiin Valion pääkontto­ rissa 12.6.2017. Muotokuva on ripustettu hallintoneuvoston kokoushuoneeseen, jossa on muotokuvat kaikista Valion toimitus- ja pääjohtajista sekä hallintoneuvoston puheenjohtajista. Pekka Laaksosen muotokuvan on maalannut helsinkiläinen taidemaalari ja kuvataiteilija Pasi Tammi.

Nimitysuutisia PEKKA TOLA VALIO SVERIGE AB:N TOIMITUSJOHTAJAKSI

KTM Pekka Tola on nimitetty Valion Ruotsin ty­tär­­yhtiön, Valio Sverigen toimitusjohtajaksi 22.8. alkaen. Pekka Tola on toiminut Valiolla brändi­ johtajana ja vuodesta 2015 lähtien kaupallisena johtajana Valion Suomen vähittäiskauppamyynnissä. Tola on työskennellyt Valiota ennen muun muassa Fazerilla, Hartwallilla ja Unileverillä myynnissä ja markki­noinnissa.

KARI FINSKA VALION VENÄJÄN TOIMITUSJOHTAJAKSI

ETM Kari Finska on valittu Valion Venäjän -maa­yhtiön toimitusjohtajaksi 1.1.2018 alkaen.

Kari Finskalla on pitkä ja laaja kokemus eri puolilta Valiota ja sen tytäryhtiöiden toimintaa.

"Maailman moderneimman välipalatehtaan avajaisissa ."

#valio #valiomaitoa #tuottajat #välipalatehdas #huikeepäivä #parasta #puhtainta @KATRIINA99 !

Valio FB 17.8.2017

MAITO JA ME * 07

UUTISET

Valion hallintoneuvostoon uusia maitotilayrittäjiä Valio Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 13.6.2017.

K

okous vahvisti Valio Oy:n tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2016 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Valio Oy maksaa 31.12.2016 rekisteröidylle osakepääomalle 3,2 % osinkoa eli 108,80 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksessa oli edustettuna 12 osakasta Valio Oy:n 17 osakkaasta.

Valion hallintoneuvoston maitotilayrittäjäjäsenten lukumääräksi vahvistettiin hallintoneuvoston esityksestä entinen määrä eli 23 jäsentä. Hallintoneuvoston paikat

jakautuvat omistajaosuuskuntien kesken seuraavasti: Osuuskunta ItäMaito 6, Osuuskunta LänsiMaito 3, Osuuskunta Normilk 8 ja Osuuskunta Tuottajain Maito 6.

Uusina jäseninä Valion hallintoneuvostoon valittiin maanviljelijä Mikko Heikkinen Lapinlahdelta, maanviljelijä Ari Pirttiniemi Saarijärveltä ja maanviljelijä Juha Törmä Tyrnävältä.

Valion hallintoneuvosto järjestäytyi yhtiökokouksen jälkeen.

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Pentti San­ tala Kauhajoelta. Varapuheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Jaakko Rouhiainen Juvalta.

Valion hallintoneuvostossa on yhteensä 27 jäsentä, joista neljä edustaa henkilöstöä.

X

Elokuinen ilta #lypsynjälkeen #valiomaitoa @LIISALMELA

Valio FB 17.8.2017

IS - UNÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Kotimainen kumppani

Saapas nyt

Karjatilan parhaat merkit Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät.

Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan.

Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle.

Kraiburg, suositut saksalaiset kumimatot karjarakennuksiin, laaja valikoima takuulla kestäviä mattoja.

erinomaiset kivennäiset Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle

Nokian Jalkineiden Kontio-klassikkosaappaat

Ne aidot ja alkuperäiset, jotka on suunniteltu meidän suomalaisten jalkoihin. Saapas on jämäkkä, ryhdikäs ja erittäin laadukas. Värivaihtoehtoina kampanjassa musta tai punainen.

Tutut, siniset ruotsalaiset Svea TP- ja ESP-lietepumput sekä lannanpoistolaitteet Odin, DM/DeltaMaster, Komprimat, Elin, Linomat, Thor, Freja…

.fi

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi

Kampanja voimassa 31.10.2017 asti Saat halutessasi edun alennuksena.

Myynti: maatalouskaupat

UUTISET

Terveydenhuoltoa Nasevasti -kilpailu on käynnissä

V

aliolaiset maitotilayrittäjät on haastettu osallistumaan kilpailuun, jossa voi hyödyntää yrittäjäperheen jäsenten taiteellista lahjakkuutta. Kilpailutyössä kaikki taiteen keinot ovat sallittuja: voi vaikkapa laulaa, soittaa, räpätä, kirjoittaa runon, piirtää sarjakuvaa, maalata, tehdä videon – tyyli vapaa!

Kilpailutyössä tulee kertoa taiteen keinoin, miksi tilalla tehdään suunnitelmallista ter­veydenhuoltotyötä ja miksi tila on mukana kansallisessa terveydenhuollon rekisterissä Nasevassa.

Lisätietoa kilpailusta valiolaisten maitotila­yrittäjien intranetistä Valmasta! Kilpailuaika lokakuun loppuun.

Kilpailussa palkitaan Valio Terveys -raadin ja yleisön suosikit. Raati valitsee töistä parhaat yleisön äänestykseen, jolla voittajat ratkaistaan. Äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan myös yllätyspalkinto.

Taidonnäytteitä ja äänestyslinkki julkaistaan Maito ja me ammattilaissivustolla maitojame.fi/ sections/terveys-ja-hyvinvointi.

Pääpalkintona on Lac® sorkkahoitoteline.

Muina palkintoina ovat tarvikepaketit sorkka­ hoitoon ja utareterveyden hallintaan sekä poikimahalvausten ehkäisyyn ja desinfiointiin.

Valitsen Yaran lannoitteet siksi, että niissä on seleeniä ja laatu kunnossa.

Homma vain toimii, kun lähdetään pellolle.

Mikko Elovaara, Lampelan tila, Kiuruvesi

EuroMaitohanke jatkaa LETKA-hankkeen aloittamia lypsylehmien hyvinvointimittauksia suomalaisilla maitotiloilla.

Lue lisää maitojame.fi:stä.

Mikko ja Antti Elovaara Kiuruvedellä luottavat Yaran seleenipitoisiin lannoitteisiin. Näin karja saa rehusta tasaisesti ja turvallisesti tärkeää seleeniä.

He arvostavat myös lannoitteiden hyvää laatua. Niillä onnistuu tasainen levitys.

www.yara.fi

PMR-REHUT HOUKUTTAVAT LEHMÄT ROBOTILLE Raisioagron uusi PMR-tuotekonsepti on kehitetty lypsyrobottitiloille, joilla on aperuokinta ropottirehun lisänä.

Valikoima sisältää erilaisia korkeaenergiatason houkutusrehuja, joiden maittavuus on erinomainen. PMR houkuttaa lehmät robotille.

Uusi PMR-rehusarja sisältää viisi eri rehua. Niistä valitaan robotille energiapitoisuudeltaan sopiva rehu, joka parhaiten täydentää apetta. Kysy lisää omalta asiakkuusvastaavaltasi Raisioagrosta!

PMR-RUOKINTAKONSEPTIIN KUULUVAT REHUT Rehu

MJ/kg ka

OIV g/kg ka

RV % ka

Benemilk Robo Energy

14,0

125

21,0

Robo-Maituri Energy PMR

13,5

125

20,2

Robo-Maituri PMR

13,3

127

21,9

Opti-Robo PMR

13,1

120

20,5

Opti 22 PMR

13,3

128

22,1

RAISIOAGRO.COM

TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

A

Kansainvälistä kilpailu­­kykyä vastuullisesti

M

aailman modernein välipalatehRuokahävikin vähentäminen on maailmandas vihittiin käyttöön Riihimäel­lä laajuinen trendi. Riihimäen välipalatehdas toimii resurssitehokkaasti niin raaka-aineiden kuin elokuussa. Valion edellinen teh­das­investointi Riihimäellä tasan energian suhteen. Raaka-aineiden hävikki on 50 vuotta sitten, vuonna 1967, minimoitu kekseliäästi suunniteltujen valmistus- ja pakkauslaitteiden ansiosta. Tehtaan teki Valiojogurtista meijerin tähtituotteen. Valio hygieniataso on huippuluokkaa täysin suljetun pystyi osaamisellaan tarjoamaan jogurtteja, jotka olivat maustettuja ja valmistuslaitteiston vuoksi, mais­tuivat herkullisilta. mikä vähentää hävikkiä.

Välipalat ovat tänäkin päi"Innovaatiot vänä Valiolle merkittävä ja Energiatehokkuudessa kulu­tukseltaan kasvava tuote­ Valio on tehnyt jo vuosia hyvää ja perinteet ryhmä. Välipalakilpailussa työtä. Kesäkuussa meidät palpaiskaavat menestyminen sekä Suomessa kittiin vuosina 2008–2016 tehkättä." että vientimarkkinoilla on dystä energiankäytön tehosta­ Valion liiketoiminnan kasvulle misesta – olemme ylittäneet entistä tärkeämpää. säästötavoitteet puolitoistakertaisesti. Uusi välipalatehdas Valion innovatiivisuus herää uudessa Riihi­ käyttää noin 30 % vähemmän energiaa valmistettavaa tuotekiloa kohden verrattuna vanhaan. mäen välipalatehtaassa henkiin. Ylpeyden­ Valion Riihimäen meijerin tuotteet ovat eteaiheemme, maailmanluokan tutkimus ja tuote­ läsuomalaisten lähiruokaa. Tuotteista vientiin kehitys täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Väli­ lähtee noin kolmasosa – ensin Ruotsiin ja Tanspalatehtaan teknologia on uusinta uutta, minkä kaan, mutta uskomme että tulevaisuudessa myötä saamme enemmän irti ainutlaatuisesta enenevässä määrin myös muihin maihin.

T&K-osaamisestamme. Tehtaan suunnittelussa on huomioitu aiemmin hyväksi havaitut toiminUudistetun strategiamme mukai­­tamallit ja yhdistetty ne uuteen teknologiaan. sesti olemme suunnanneet resursseja Mitä kiinnostavampia tuotteita Valio pystyy kasvun synnyttämiseen uusilla markvalmistamaan, sitä paremmat edellytykset sillä kinoilla, innovaatioihin ja Riihi­mäen on menestyä tiukentuvassa kansainvälisessä kilpailussa. Valion historian suurin investointi, välipalatehtaan investoinnin val­ välipalatehdas, tukee yrityksen kilpailukykyä mistumiseen. Vuoden ensimmäiset 8 kuukautta osoittavat, että Valio sekä Suomessa että vientimarkkinoilla ja siten olisi kääntymässä kasvu-uralle.

Valion maksukykyä omistajayrittäjilleen.

Yli 170 miljoonan euron inves­ Koko ketjun vastuullinen toiminta on Valion tointimme, jonka onnistuminen strategian ytimessä. Tavoitteemme on tarjota on lukuisten tahojen yhteistyön kuluttajille meijeri­alan vastuullisimmat pak­ tulos, on panostus maitoelin­ kausratkaisut maailmassa. Otimme vuonna keinon jatkuvuuden turvaa­ 2015 käyttöön koko­naan kasvipohjaiset, uusiumiseen Suomessa. tuvat maitotölkit ensimmäisenä maailmassa.

Herkulliset, kekseliäät ja Lupaamme, että vuoden 2018 loppuun mennesvastuullisesti tuotetut elinsä kaikki harjakattoiset maito-, piimä-, kermatarvikkeet tulevat tuot­ ja jogurtti­pakkauksemme valmistetaan täysin tamaan hyvinvointia monella tapaa! kasvi­pohjaisista materiaaleista.

ANNI KKA HU R M E Toimitusjohta j a , Valio Oy Twitter: @A nnikkaHur me

MAITO JA ME * 11

2017

Valion hallintoneuvosto

Valion hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallinto­neuvosto valitsee halli­tuksen jäsenet ja hallituksen puheen­ johtajan. Halli­tus nimittää toimitusjohtajan.

Valion hallinto­neuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa omistajayrittäjiä.

Kyösti Anttila, 57 v.

Luopajärven tila, Kurikka.

Lypsylehmiä 41, nuorkarjaa ja lihakarjaa 55. Viljelyala 62,5 ha.

Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Osuuskunta Normikin hallituksen puheen­ johtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015.

Tuomo Haikonen, 51 v.

Kotirannan tila, Heinola.

Lypsy­lehmiä 40, nuorkarjaa 35.

Viljelyala 85 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015.

Ville Hakala, 50 v.

Nokkalan tila, Hartola.

Lypsylehmiä 34, nuorkarjaa 30.

Viljelyala 50 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos­ tossa vuodesta 2016.

Jukka Hakkarainen, 56 v.

Männistön tila, Valtimo.

Lypsylehmiä 38, nuorkarjaa 42, lihanautoja 36. Viljelyala 88 ha.

Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2013.

Arto Heikkinen, 41 v.

Peltolan tila, Pyhäntä.

Lypsylehmiä 70, nuorkarja.

Viljelyala 95 ha. Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen.

Valion hallinto­neuvostossa vuodesta 2013.

Mikko Heikkinen, 40 v.

Likolahden tila maatalous­ yhtymänä, Lapinlahti.

Lypsylehmiä 105, nuorkarja kasvaa sopimustilalla.

Viljelyala 135 ha.

Osuuskunta Itämaidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

12 * MAITO JA ME

Jari Hekkala, 48 v.

Särkelän tila, Kalajoki.

Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60.

Viljelyala 75 ha.

Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2012.

Mikko Huuskonen*, 38 v.

Suonenjoki, Valio Hillotehdas Oy Prosessiasiantuntija.

Ammattiliitto PRO. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Esa Karjalainen, 51 v.

Könnön tila, Puumala.

Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 70.

Viljelyala 110 ha.

ProAgria Etelä-Savon hallituksen jäsen. Metsä Groupin piiritoimikunnan jäsen. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Raimo Kielenniva, 56 v.

Teerimäen tila, Kärsämäki.

Lypsylehmiä 33, nuorkarjaa 30.

Viljelyala 85 ha.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2004.

Esa Kotala, 52 v.

Kotalan tila, Lapua.

Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50.

Vljelyala 100 ha.

Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheenjohtaja.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010.

Katariina Lampela, 55 v.

Keski-Rötkösen tila, Tervola.

Lypsylehmiä 64, nuorkarjaa 103, sonnit kasvatetaan itse.

Viljelyala 120 ha.

Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012.

Marketta Laukkanen, 61 v.

Retulammen tila, Tohmäjärvi.

Lypsylehmiä 35, nuorkarjaa 75.

Viljelyala 68 ha.

Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012.

Tapio Lehto*, 60 v.

Seinäjoki, Valio Seinäjoki.

Tuotepakkaaja.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2013.

Matti Leikkanen, 46 v.

Hatanpään tila, Sastamala.

Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50.

Viljelyala 110 ha.

Osuuskunta LänsiMaidon hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Janna Luotola*, 57 v.

Vantaa, Valio Helsinki.

Sopimusvalmistuspäällikkö.

Ylemmät toimihenkilöt.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Lassi Mäkinen, 57 v.

Leppämäen tila, Lieto.

Lypsylehmiä 73, nuorkarjaa 55.

Viljelyala 100 ha.

Osuuskunta Länsi-Maidon halliteuvoston puheenjohtaja.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015.

Vesa Parvinen, 45 v.

Tarvaslahden tila, Parikkala.

Lypsylehmiä 145 ja nuorkarja.

Viljelyala 140 ha, lisäksi sopi­ musaloja. Lihakunnan ja MTK Parikkalan hallinnossa.

Osuuskunta Tuottajain Maidon halli­tuksen jäsen.

Valion hallinto­neuvostossa vuodesta 2015.

Mauri Penttilä, 60 v.

Penttilän tila maatalous­ yhtymänä, Vesilahti.

Lypsy­lehmiä 60 ja nuorkarja.

Viljely­ala 70 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001.

Jarkko Pirinen, 41 v.

Tupaselan tila maatalous­ yhtymä, Iitti.

Lypsylehmiä 90 ja nuorkarjaa 60.

Viljelyala 132 ha.

Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014. * Valion henkilökunnan edustaja.

Ari Pirttiniemi, 52 v.

Jokelan tila, Saarijärvi. Lypsylehmiä 32, nuorkarjaa 30. Viljelyala 40 ha.

Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Jaakko Rouhiainen, 62 v.

Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja. Piispalan tila, Juva. Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 45. Viljelyala 90 ha. Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen. Valion eläkekassan ja Valion keskinäisen vakuutusyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Valion hallintoneuvostossa vuo­ desta 2001.

Pentti Santala, 62 v.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Pellon tila, Kauhajoki. Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 100. Viljelyala 130 ha. Pellervo-Seura ry:n hallituksen jäsen. Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen. Osuuskunta Nor­milkin hallituksen varapuheen­ johtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1997.

Risto Sonninen, 51 v.

Peräniemen tila, Maaninka.

Lypsylehmiä 37, nuorkarjaa noin 40. Viljelyala 78 ha. Osuuskunta ItäMaidon hallituksen varapuheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010.

Juha Törmä, 57 v.

Haapalan tila, Tyrnävä.

Lypsylehmiä 74, nuorkarjaa 60.

Viljelyala 66 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja. Osuuskunta Normilkin hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Juhani Ylikauma*, 62 v.

Haapavesi, Valio. Haapavesi.

Tuotantovastaava Meijerialan Ammattilaiset MVL. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014.

Päivi Ylä-Outinen, 54 v.

Aution tilan yhtymänä Katri-sisaren kanssa, Lappeenranta. Lypsylehmiä 34, nuorkarja kasvatetaan sisaren puolison tilalla. Viljelyala 70 ha.

Osuuskunta Tuottajain Maidon puheenjohtaja. Valion eläkekassan ja Valion keskinäisen vakuutusyhtiön hallintoneuvoston jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008.

MAITO JA ME * 13

TEE

MA

14 * MAITO JA ME

Terhakka alku elämälle VASIKKAA VOI RUOKKIA MELKO VAPAASTI ENSIMMÄISET KOLME KUUKAUTTA, SILLÄ KYLLÄISYYDEN TUNNE PARANTAA UNTA, TYYTYVÄISYYTTÄ JA HYVINVOINTIA. T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA T K A I S U J O U P P I

TUOMALAN TILA, ORIMATTILA Yrittäjät Minna, 30, ja Samu, 30, Vildén & 2 työntekijää Navetta Vuonna 2015 valmistunut 2 x 3-rivinen viileä pihatto Eläimet 135 lypsävää, 2 lypsyrobottia (80 % holstein,

20 % ayrshire + muut rodut) Tila 100 ha omaa peltoa, 20 ha sopimusalaa Sato Timotei-nurminata-nurmen keskisato

yli 10 000 ka kg/ha, 3 satoa Tuotos Keskituotos 11 600 kg/lehmä/a, 4 % rasvaa ja

3,4 % valkuaista Keskipoikimakerta 2,8 poikimiskertaa/lehmä Poikimaväli 420 päivää Naseva Jäsenenä perustamisesta lähtien, terveydenhuolto- käynnit, lääkeluovutus Vasikat 2 viikkoa maitojuotto yksilökarsinoissa, automaatti-

juotto ryhmäkarsinassa (Startti) 80 päivän ikään,

maksimiannos n. 15 l/vrk Rehu vapaasti täysrehu, lypsävien säilörehu, 2. sadon väkiheinää MAITO JA ME * 15

TEE

MA TERVEEN JA TUOTTAVAN lypsylehmän perusta rakennetaan elämän alkuvaiheessa.

Oikeanlaiset olosuhteet ja emän sopiva kuntoluokka varmistavat sujuvan poikimisen ja turvaavat vasikan hapensaantia sekä elinvoimaisuutta. Onnistunut poikiminen luo perustan vasikan aineenvaihdunnan kehitykselle. Poikimakarsinan tulee olla puhdas ja hyvin kuivitettu.

MINNA JA SAMU VILDÉNIN tilalla Orimattilassa on neljä kestokuivike­ pohjaista poikimakarsinaa. Lypsäviä tilalla on 135. Vasikat ovat vajaan vuorokauden emon kanssa ja saavat hyvälaatuista ternimaitoa 4–5 litraa heti syntymänsä jälkeen.

Ternimaitoa onkin tarjottava vasikalle mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen. Maidon vasta-aineiden määrä on hyvä mitata esimer­­kiksi refraktometrillä tai kolostrometrillä. Hyvälaatuisen terni­ maidon IgG-pitoisuus on yli 50 g/l.

Ternimaito lypsetään puhtaasta utareesta ja tarjotaan puhtaasta tuttisangosta. Jos vasikka imee emoaan, on lehmänkin hyvä olla puhdas, jottei lantaa kulkeudu vasikan ruoansulatuskanavaan.

Lämpötilaltaan 38-asteista ternimaitoa voi juottaa vasikalle niin paljon kuin se jaksaa, esimerkiksi neljä litraa. Seuraava ternimaito­ annos juotetaan syntymästä kahdeksan tunnin kuluessa ja juottoa jatketaan kolmen päivän ajan noin kahdeksan tunnin välein.

Hyvälaatuista ternimaitoa kannattaa myös pakastaa yhden–kahden litran pusseihin. ”Pakastettua maitoa voi käyttää, jos oman emän ternimaitoa ei ole analysoitu tai poikinut eläin on hieho, joilla on usein riittämätön määrä vasta-aineita maidossaan. Pakastettu maito sulatetaan alle 50 asteen lämpötilassa. Mikäli vasikka ei juo, ternimaito on letkutettava. Ensimmäisen ternimaitoannoksen on ehdottomasti oltava hyvälaatuista”, muistuttaa ProAgrian valtakunnallinen ruokinnan ja eläinten hyvinvoinnin huippuosaaja Minna Norismaa.

TERNIMAITOJUOTON jälkeen vasikka siirretään maidolle tai juoma­ rehulle esimerkiksi kolmen juomakerran aikana. Jos ternimaidolta siirrytään suoraan juomarehulle, sen on oltava maitopohjainen ja rehussa käytetyt maitojauheet laadukkaita, kuten esimerkiksi Startti maitojuomassa. ”Ensimmäisen neljän elinviikon aikana vasikka ei pysty hyödyntämään kuin maitopohjaista ravintoa, kun ruoansulatuksen keskus on juoksutusmaha. Siellä maitovalkuaisen kaseiini juoksettuu juustomaisiksi saostumiksi, imeytyy hitaasti verenkiertoon ja pitää vasikan kylläisenä pitkään. Kylläisyys edistää vasikan hyvinvointia”, kertoo Valion Startti- ja Correct-tuotteiden myyntipäällikkö Tuomo Linnakallio.

Vasikat voi juottaa maidolla tai juottorehulla, kunhan laadukasta juomaa on tarjolla riittävästi. Juottorehun etuna on maitoon verrattuna tasalaatuisuus ja monipuolisempi koostumus eli riittävästi hiven- ja kivennäisaineita sekä seleeniä.

Valion Startti maitojuoma valmistetaan kotimaisista raaka-aineista – se on todellista lähiruokaa vasikoille. Ulkomaisissa juottorehuissa valkuaisen lähde on usein kasviperäinen, kuten soija- tai vehnäproteiini.

VILDÉNIEN TILAN vasikat saavat kaksi viikkoa maitoa, jonka jälkeen ne siirretään ryhmäkarsinaan ja automaattijuotolle. Automaatti sekoittaa Startti maitojuoman puolen litran annoksina 2 litraa per juonti­ kerta. Vasikoiden päiväkasvut ovat rodusta riippuen 1,2–1,8 kiloa.

16 * MAITO JA ME

"Vieroitettaessa vasikan on syötävä 1,5 kiloa kuivaa vasikkarehua."

”Ternimaitoa kannattaa myös pakastaa.”

MAITO JA ME * 17

Vildéneillä juottokausi automaatilla kestää 65 päivää ja 80 päivän iässä juotto lopetetaan. Tätä ennen juomamäärää on vähennetty kolmen viikon ajan. ”Juoton voi turvallisesti lopettaa, kun vasikan elopaino on tuplaantunut syntymästä”, Minna Norismaa sanoo. ”Hapanjuoman käyttö voi helpottaa vasikoiden juottoa, kun juomaa tehdään yhden–kahden päivän annos kerrallaan. Juoman pohjana on maito tai juomarehu, joka hapatetaan muurahaishapolla, hapanmaito­ tuotteilla tai maitohappobakteereilla. Hapanjuotossa voidaan hyödyntää ylijäämämaidot, joita vasikat eivät ehtisi tuoreena juoda" Minna Norismaa jatkaa.

VASIKAN JUOTOSSA litrat eivät ratkaise, vaan vasikan saaman kuivaaineen määrä. Juomarehuissa on energiassa ja valkuaissisällöissä eroja. Hyvälaatuinen, maidosta peräisin oleva proteiini soveltuu pikku­ vasikoille, joiden ruoansulatuskanavan entsyymituotanto on kehittynyt maitovalkuaisen pilkkomiseen.

Ensimmäisen elinkuukauden aikana vasikan voi antaa juoda vapaasti niin paljon kuin se haluaa. Runsaalla juotolla vasikka kasvaa kasvutaipumuksensa mukaisesti. Juomamäärää voi alkaa rajoittaa asteittain noin kuuden viikon iästä – silloinkin vasikalle tulisi antaa juomaa noin seitsemän–kahdeksan litraa päivässä. ”Juottorehuruokinnassa kuiva-ainemäärän lisääminen vesilitraa kohden on suuntaus myös Suomessa. Maailmalla on saatu hyviä tutkimustuloksia ruokittaessa vasikoita ensimmäisen elinkuukauden ajan normaalia väkevämmällä juomalla”, Tuomo Linnakallio kertoo. ”Vieroitusvaiheessa näiden eläinten kuiva-aineen syöntikyky on ollut parempi. Suomessa kylmänä vuodenaikana olisi eduksi nostaa vasikoiden juoman kuiva-ainemäärää. Esimerkiksi Startti maitojuomalla ohjeen mukaisen 145 gramman jauhemäärän litraa kohden voi hyvin nostaa 150–160 grammaan.”

Vieroitettaessa vasikan on syötävä 1,5 kiloa kuivaa vasikkarehua.

JUOMAN LISÄKSI vasikalle pitää tarjota hyvälaatuista korsirehua ja vasikkamysliä tai vasikoiden täysrehua sekä tietenkin vettä. Runsaalla juotolla täysrehussa voi olla vähemmän valkuaista, mikä pienentää ripuliriskiä. ”Seleeni on vasikoille elintärkeä hivenaine, jonka tarve tyydyttyy pienillä vasikoilla napanuoran välityksellä emältä. Siten umpilehmien seleenin saannista on huolehdittava. Seleenin puutos aiheuttaa vasikoille heikkoutta ja lisää vasikkakuolleisuutta sekä riskiä lihasrappeumalle, joka voi puhjeta alle puolivuotiaille eläimille. Emän riittävä magnesiumin saanti varmistaa emän terveyden ja pienentää poikimahalvaus­ riskiä”, Minna Norismaa opastaa.

Utaretulehdusta potevan tai antibiooteilla lääkityn lehmän maitoa ei suositella juotettavaksi ainakaan lehmävasikoille. ”Streptococcus aureus tai Str. agalactiae ja Mycoplasma bovis mikrobeja sisältävää maitoa ei saa juottaa vasikoille. Antibioottimaitoa voi käyttää mahdollisesti varoajalla sonnivasikoille, mikäli se käsitellään entsyymivalmisteella. Sairastunut vasikka lisää työmäärää ja heikentää tulevaisuudessa eläimen tuotosta. ”Kannattaa miettiä kumpi on taloudellisesti järkevämpää, hävittää antibiootti- ja solumaidot vai ottaa riski sairastuneen vasikan hoidosta.”

Vildéneillä antibiootti- tai solumaitoa ei juoteta lehmävasikoille.

1 8 * M A I T O J A Lue M E Vaavi-hankkeesta ja Vasikan hyvinvointipassi -koulutuksesta:

maitojame.fi/sections/terveys-ja-hyvinvointi

Valio ValSa® maitosuolainnovaatiomme avulla olemme pystyneet vähentämään suolan määrää jopa 50 % muuttamatta makua. Tunnistat uudet vähempisuolaiset lempituotteesi vihreästä Valio ValSa® tunnuksesta.

TEE

MA

Kipu pois TEHOKAS KIVUNHOITO PARANTAA ELÄINTEN HYVINVOINTIA JA NOPEUTTAA PARANEMISTA. KIPUA ON VAIKEA TUTKIA, MUTTA NAUTOJEN KIVUSTA JA SEN HOITAMISESTA TIEDETÄÄN KOKO AJAN ENEMMÄN.

O

n tärkeää, että eläimen kipua lievitetään mahdollisimman tehokkaasti. Nupoutettavat vasikat esimerkiksi on aina lääkittävä. Nupoutus on yleinen ja kivulias toimenpide, joten se on hyvä esimerkki toimen­ piteiden naudoille aiheuttamasta kivusta.

Nupoutuskipua hoidetaan rauhoittein, puuduttein ja tulehduskipulääkkein. Usean lääkkeen yhdistelmällä ja hoitamalla kipua jo ennen kivuliaan asian tekemistä, saadaan aikaan mahdollisimman tehokas kivunlievitys.

Lääkkeillä voidaan hoitaa myös loukkaantumisista ja sairauksista aiheutuvaa kipua, mikä vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja nopettaa toipumista.

KIPUAISTI on kaikille eläimille tärkeä suojamekanismi. Se voidaan määritellä epämiellyttäväksi tunte20 * MAITO JA ME

mukseksi, johon liittyy tietoisuus elimistöä uhkaavasta vaarasta.

Kivusta kärsivän naudan stressihormonien pitoisuudet veressä nousevat, sydämen syke kiihtyy ja hengitys muuttuu nopeaksi sekä pinnalliseksi. Eläin voi varoa liikkumasta tai liikkua epänormaalisti, aristaa kipeää kohtaa ja maata epänormaaleissa asennoissa sekä makailla normaalia enemmän tai vähemmän kivun sijainnin mukaan.

Epänormaalit seisoma-asennot voivat kertoa kivusta, samoin eristäytyminen laumasta. Kivusta kärsivä vasikka ei esimerkiksi välttämättä leiki muiden mukana. Äkillinen ontuminen on lähes poikkeuksetta merkki kivusta raajassa.

ILMAN KIVUNLIEVITYSTÄ nupoutetut vasikat vastustavat toimenpidettä voimakkaasti. Ne potkivat, ääntelevät ja yrittävät paeta. Toimenpiteen jälkeen kivusta kertovat nupoutuskohdan aristaminen, pään

"Kivusta kärsivä vasikka ei leiki muiden mukana."

ja korvien ravistelu, paikallaan seisominen, hännän heiluttaminen, apaattinen olemus ja pään hankaaminen. Myös leikki vähenee.

Rauhoitus vähentää käsittelyn, lääkitsemisen ja itse nupoutuksen aiheuttamaa stressiä sekä helpottaa paikallispuudutuksen tekemistä.

Myös muistijälki, jonka toimenpide aiheuttaa vasikalle, hämärtyy.

Rauhoitteilla on myös vähäistä lyhytaikaista kipua lievittävää vaikutusta. Rauhoitettu vasikka muuttuu

KAUPPA

Maito ja Me nro3 2017 c.indd 1

uneliaaksi, käy makuulle sekä reagoi ympäristöön ja käsittelyyn vähemmän kuin ilman rauhoitusta.

OIKEIN KÄYTETTYINÄ rauhoitteet ovat naudoille turvallisia.

Rauhoitetut vasikat kuitenkin kylmettyvät helposti. Kylmettyminen taas aiheuttaa turhaa stressiä, viivästyttää heräämistä ja altistaa vasikat ripuleille sekä hengitystietulehduksille. Siksi rauhoituksen kesto kannattaa pitää mahdollisimman lyhyenä ja kiinnittää olosuhteisiin huomiota.

Jos tilan vasikat sairastelevat nupoutuksen jälkeen, asiaa selvitetään mittaamalla ruumiinlämpöjä ennen rauhoitusta, rauhoituksen aikana ja sen jälkeen. Jos vasikoiden ruumiinlämpöjen havaitaan laske­ van paljon, asia kannattaa korjata muuttamalla olosuhteita ja tarjoa­ malla lisälämpöä.

Runsas maitojuotto nupoutusta edeltävinä päivinä parantaa vasi-

30.8.2017 11:02:48

koiden kykyä säädellä ruumiinlämpöään rauhoituksen aikana.

PAIKALLISPUUDUTE on tärkein nupoutuskivun hoitoon käytettävä lääke, sillä oikein puudutettu kohta ei tunne kipua nupoutuksen aikana.

Puudutus kannattaa tehdä rauhoitetulle vasikalle. Puudutetta pistetään sekä sarvea hermottavan hermon että sarvenaiheen ympärille nahan alle. Ennen nupoutusta puudutuksen teho testataan varovasti pistelemällä neulalla aiottuun polttokohtaan. Puudutteen vaikutus kestää noin 45 minuuttia.

Puuduttaminen on tärkeä osa kivun hoitoa myös erilaisten leik­ kausten aikana. Lisäksi epiduraalipuudutus hoitaa lantion alueen kipuja esimerkiksi vaikean poikimisen aikana. Puudutteita ja rauhoitteita saavat käyttää vain eläinlääkärit.

TULEHDUSKIPULÄÄKKEET lievittävät tehokkaasti kipua, joka syntyy

nupoutuskohdan ympäristön tulehdusreaktiosta. Yksi annos tulehduskipulääkettä ennen nupoutusta lievittää kipua 12–48 tuntia lääkkeen mukaan.

Nupoutuskivun tiedetään kestävän ainakin kolmesta viiteen päivää, joten vasikat hyötyvät kipulääkityksestä myös toimenpiteen jälkeen.

Tulehduskipulääkkeitä voivat antaa myös omistajat, ja saatavilla on suun kautta annettavia valmisteita.

Niiden käytöstä täytyy kuitenkin aina sopia eläinlääkärin kanssa.

ANN-HELENA HOKKANEN M a a t a l o u s y r i t t ä j ä , E LT, Dip ECAWBM-AW MAITO JA ME * 21

TEE

MA

Mittarit auttavat tuloksen teossa NYT VALIOLAINEN MAITOTILAYRITTÄJÄ PYSTYY HYÖDYNTÄMÄÄN KÄTEVIÄ KPI-MITTAREITA TILANSA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISESSÄ.

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L

NYT KAIKKI valiolaiset maitotila­ yrittäjät pääsevät hyödyntämään Maitotilallisten KPI-Avainta, jota on kehitetty viime vuoden puolelta asti.

Kukin voi valita itse ne asiat, joita juuri tällä hetkellä pitää tarpeellisena seurata. Tarjolla on 17 erilaista mittarivaihtoehtoa, esimerkiksi meijerimaitoa l/lypsävä lehmä/päivä, päiviä maidossa DIM, tankkimaidon rasva- ja valkuaissuhde, infektoitu22 * MAITO JA ME

neet lehmät -prosentti, kuiva-aineen syönti kg/lehmä, ostorehukustannus snt/l tai tiineiden lehmien osuus 100 päivää poikimisesta.

Näistä valitaan itselle 1–6 tärkeintä näkymään palvelun etusivulla.

Mittareita voi vaihtaa sen mukaan, mitä asiaa haluaa erityisesti seurata.

Etusivulla näkyvien mittarien lisäksi kannattaa käydä katsomassa niitäkin, jotka ovat piilossa.

MITTARIEN AVULLA voi asettaa tuotannolle tavoitteita, seurata tilannetta päivittäin tai viikoittain ja tehdä muutoksia. Mittariston raja-arvot valitaan itse, ja siinä kannattaa olla riittävän kunnianhimoinen. Vertailutieto kertoo, miten tila pärjää suhteessa muihin tiloihin. ”Jos mittari näyttää vihreää, mutta arvo on häntäpäässä muihin tiloihin verrattuna, kannattaa asettaa tiukempi tavoite. Jos taas on kärjessä suhteessa muihin tiloihin, voi onnitella tiimiään”, Mero selittää.

TULOSTEN POHJALTA on toimit­­ta­va, sillä pelkkä mittarien seuraaminen ei auta kohentamaan tilan tulosta. ”Jos ollaan keltaisella tai punaisella, pitää tehdä parannussuunnitelma ja toimia sen mukaan. Kun mittari alkaa näyttää vihreää, tietää toimineensa oikein”, Mero kannustaa.

Valion, Faban ja ProAgrian asian­ tuntijat auttavat maitotilayrittäjiä tulkitsemaan ja parantamaan KPIAvaimen tunnuslukuja tuloksia.

Asiantuntija voi esimerkiksi kertoa,

mitä päiviä maidossa (DIM) -tunnusluku kertoo, mistä tulos johtuu, miksi juuri tällä tilalla on tällainen tulos ja mitä kannattaa tehdä tuloksen paranemiseksi.

NÄIN KÄYTÄT MAITOTILALLISEN KPI-AVAIN MITTAREITA MISSÄ + Mittaristoa voi

käyttää montaa eri kautta, kuten Valman etusivu ja Minun Maatilani -etusivu.

MILLÄ + Mittaristoa voi käyttää älypuhelimella, tabletilla tai pc:llä. Se skaalautuu laitteen mukaan.

MITEN + Asenna mittariston

suora linkki puhelimeen ja tietokoneelle, niin pääset helposti muokkaamaan tietojasi. https://proagria.mloy.fi/KPIavain/

VINKKI + Pystyt luomaan

älypuhelimeesi pikakuvakkeen, josta pääset yhdellä klikkauksella mittaristoon.

*) Henna Mero siirtyi jutunteon jälkeen Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtajaksi.

M

aitotilallisen KPIAvain mittareista nä­­kee helposti ja nopeas­ti, miten oman tilan tuotanto sujuu eli mennäänkö vihreällä, keltaisella vai punaisella. ”Jos mittarit näyttävät keltaista tai jopa punaista, asioihin pitää puuttua”, toteaa johtava asiantuntija Henna Mero ProAgrialta. (* Maitotilallisen KPI-Avain on helppo ja looginen. Mittaristoon ei tarvitse erikseen hankkia tai viedä tietoja, sillä ne päivittyvät automaattisesti Valmasta, KarjaKompassin päivälaskelmista tai Minun Maatilani kautta syötetyistä neuvonnan tietokannan ja eläinrekisterin tiedoista. ”Maitomäärät päivittyvät joka toinen päivä, kun maito noudetaan tankista. Myös eläinvirtojen hallinnan mittarit päivittyvät reaaliajassa, mikäli ne syötetään ajantasaisesti tietokantaan. Ruokinnan onnistumisen mittarit päivittyvät hitaammin, sillä data kertyy päivälaskelmista, joita harvoin tehdään tiheämmin kuin kerran kuussa”, Mero kertoo.

K Y S Y M Y S & VA S TA U S Maitotilayrittäjät Marjo Ala-Kopsala Keski-Pohjanmaalta ja Antti Huovinen Pohjois-Savosta kuuluivat maitotilayrittäjän KPI-Avain mittariston ideointiryhmään.

Millaista tukea sait KPIAvaimen asiantuntijalta?

Mietimme yhdessä, miten hyödynnämme raja-arvoja ja värejä mittareissa, jotta ne olisivat mahdollisimman helppolukuisia ja ohjaisivat sekä motivoisivat tekemään ratkaisuja kohti valittuja tavoitteita.

Marjo Ala-Kopsala Toholampi, 100 lehmää

Mitä kautta seuraat KPImittareita ja kuinka usein?

Mittarit näkyvät Minun maa­ tilani -etusivulla ja niitä on helppo vilkaista joka kerta, kun käyn ohjelmassa. Valman kautta olen myös katsonut satunnaisesti. Olen käyttänyt puhelimellakin, mutta enemmän koneella.

Suositteletko KPI-mittareita muille maitotilayrittäjille?

Kyllä! Näistä saa helposti ja nopeasti tietoa joka päivä.

Mitä mittareita valitsit etusivulle?

Hakukerran maitomäärästä huomaan, miten kuukausittainen maitomäärä kehittyy. Solu­ luku kertoo, missä mennään, kun ollaan hälytysrajan ala­ puolella. Valkuais-rasva-suhde antaa tietoa ruokinnan onnis­ tumisesta. Maitomäärä per lehmä per päivä ja sen rinnalla EKM per lehmä per päivä kuvaavat päivän tilannetta. Kuudenneksi valitsin hiehojen siemennysiän.

Kuinka usein seuraat KPImittareita?

Katson ne aina heti aamulla puhelimesta samalla tavalla kuin luen maailman ja kotimaan uutiset nettilehdestä. Erityisesti kiinnitän huomiota siihen, onko jotain muuttunut.

Miten hyödyt mittareista?

Ne motivoivat pysymään vih­ reällä. Raja-arvot kannattaa miettiä hyvin ja realistisesti tavoitteisiin nähden. Armolli­nen pitää myös olla, ettei aseta liian kovia tavoitteita. Olen saanut hiehojen siemennys­ikää jo laskettua, mikä motivoi entisestään!

Mitä mittareita valitsit?

Minulla näkyy etusivulla hakukerran maitomäärä, meijeri­ maitoa/lypsykerta/lehmä, solut, DIM, Tiineiden osuus 100 päivää poikimisesta ja hiehojen siemennysten aloitusikä sekä DIM (päiviä maidossa). Olen vaihtanut etusivulla näkyviä mittareita muutaman kerran.

Antti Huovinen Vieremä, 300 lehmää

Mitä mittarit kerto­vat?

Se on kätevä työkalu, jolla voin päivittäin seurata maitotilani asioita – päivittäin vaihtuvia tunnuslukuja on erityisen kiinnostava seurata, koska niistä saan nopeasti tietoa.

Olen saanut paremman käsi­ tyksen tilastani ja millaisia muu­ toksia siellä tapahtuu – erityisesti muutos johonkin suuntaan on tärkeä huomata. Asiat eivät olleet alun perinkään huonosti, joten olen säätänyt tavoitteita hieman haasteellisemmiksi.

Olen huomannut, jos DIM-mittari (päiviä maidossa) lähtee laskemaan tai nousemaan tai poikimiset eivät ole olleet tasaisia. Mittarin heiluminen antaa konkreettisen käsityksen.

Suositteletko KPI-mittareita muille maitotilayrittäjille?

Kyllä kannattaa ehdottomasti kokeilla! Tämä on hyvä työ­kalu nykypäivän älypuhelimille ja tietokoneille. Tästä ei koidu mitään lisävaivaa, kunhan avaa KPI-mittariston kännykästä tai tietokoneelta esimerkiksi Valman kautta.

KPI-Avain Mittari

MAITO JA ME * 23

Hintatietoinen tilaa nyt.

Ja laatutietoinen heti.

Me tunnemme suomalaisen rehunsäilönnän ja vaihtelevien korjuuolosuhteiden haasteet, mutta tiedämme myös AIV-tuotteiden tehon. Siksi myönnämme ensimmäisinä rehunsäilöntäaineillemme ainutlaatuisen AIV Laatutakuun. Se on nimensä mukaisesti uusi rehunsäilöjän turva ja huippulaatuisen säilörehun tae.

Lue lisää takuuvarmasta tehosta aiv.fi-sivuilta.

Tilaa nyt AIV-tuotteet kauden parhaaseen hintaan. Takuulla.

AIV.fi

TEE

MA

Utareterveys umpeenlaitossa Umpeenlaitto voi olla riski­ aikaa utareen terveydelle, ja myös jonkin aikaa ummessa olleet lehmän voivat kärsiä tulehduksista.

U

mpeenjättöä odottavat leh­mät ovat herkkiä sairastumaan, koska lypsyjä har­ vennetaan. Samalla ne usein valuttavat maitoa ja vedin­ aukot ovat avoinna ympäristön taudin­ aiheuttajille.

Usein keskustellaan, mistä maitomää­­rästä lehmä voidaan umpeuttaa. Tarken­ nusta vaatii, puhutaanko maitomäärästä ennen umpeenlaiton aloitusta vai viimeisen lypsykerran maitomäärästä.

Viimeisen lypsykerran maitomääräksi suositellaan korkeintaan 15 kiloa, sillä suuremmilla määrillä utaretulehduksen riski kasvaa.

EHDYTTÄMINEN perustuu sekä lypsyjen harventamiseen että ruokinnan muutokseen.

Mahoja ei saa pitää tyhjänä, mutta liika rehu lypsättää. Umpiape, olki, heinä ja vanhana korjattu säilörehu toimivat. Veden saantia ei saa rajoittaa.

Korkeatuottoinenkin lehmä on parasta ehdyttää niin, että umpiajaksi tulee vähintään kuusi mutta mielellään kahdeksan viikkoa. Laadukkaan ternimaidon kehitty­ minen vie vähintään kuusi viikkoa.

Umpeenjättöön käytetty aika voi tehokkaalla ruokinnan rajoituksella ja hyvällä hygienialla olla muutaman päivän, muttei yli viikkoa.

Lypsylle otettaessa utareet ja vetimet puhdistetaan erityisen hyvin, sillä maitoa valuttaneen vetimet voivat olla pintty­neen likaiset. Lian mukana vetimiin huuh­toutuu taudinaiheuttajia iholta, ja lypsy­välin harvennus antaa niille mahdolli­suuden lisääntyä.

Robottilypsyssä utareet kannattaa pyyhkiä liinalla ja samalla tarkistaa vedinauk­ kojen puhtaus sekä mahdolliset vammat tai alkavat tulehdukset.

Lypsy valvotaan kiinnityksestä irrotukseen, ja sen aikana varmistetaan kaikkien neljännesten tyhjentyminen.

"Viimeisen lypsykerran maitomääräksi suositellaan korkeintaan 15 kiloa."

JOS LYPSYJEN harventamisen aikana ha­vaitaan utaretulehdus, otetaan näyte ja aloitetaan hoito lyhytvaikutteisilla tuu­beilla nopeasti. Jo umpeen jätettyjäkin on hyvä tarkkailla päivittäin ja tunnustella epäilyttäviä.

Tulehduksen tullessa neljännestä pitää tyhjentää päivittäin ja hoitaa lyhytvaikut­ teisella tuubilla tai tilanteen vaatiessa myös pistoksilla. Hoitokäytännöt ja valittavat tuotteet ovat tilakohtaisia taudinaiheutta­jien perusteella valittavia.

Varsinaiset umpeenpanotuubit laitetaan viimeisen lypsyn jälkeen. Antibioottituubit hierotaan vetimestä ylös, mutta silikonitulpat jätetään vedinaukkoon sulkien toisella kädellä vedintä ylempää. Silikonitulpan käyttö suojaa tulevilta tulehduksilta, mutta ei hoida jo olevia infektioita. Niinpä niitä suositellaan vain täysin terveille. Antibiootin käyttö ja tarve on tilakohtaista ja pohditaan terveydenhuoltosuunnitelmaa tehtäessä.

MER VI YLI- HYNNI L Ä , ter veydenhuo lto eläinlääkär i MAITO JA ME * 25

TEE

MA

Palkokasvia ja apilaa rehussa PALKO- JA APILAKASVIT MUUN MUASSA LISÄÄVÄT VALKUAISTA RUOKINTAAN JA SITOVAT TYPPEÄ VILJELYMAAHAN. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA T 1 2 3 R F

P

arhaan tiedon ruokinnan onnistumisesta saa havainnoimalla lehmiä navetassa ja tankkimaidon sekä tuotosseurannan maitoanalyyseistä. ”Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää kivennäismääritykseen. Seleeninpuutosoireet tulevat kalliiksi, joten seleenianalyysi kannattaa tehdä, vaikka se pitää erikseen pyytää. Analyysit kannattaa ottaa syksyllä paalirehusta, kun pohtii laajemmin kokonaisuutta”, kertoo ruokinnan Huippuosaaja Sari Jussila Pro­Agrialta.

Ruokinnan suunnittelussa voi olla tyytyväinen 140–180 g/kg valkuais­ ainepitoisuuteen säilörehussa. ”Matalammalla tasolla joudutaan lisäämään ostovalkuaista ja korkeam­ mal­la tasolla pitää seurata kuidun määrää tarkasti, että lehmä pystyy hyödyntämään kaiken”, Jussila huomauttaa.

Periaatteessa palkokasvien määrälle rehussa ei ole Jussilan mukaan rajaa, mutta kuidun ja valkuaisen määrä sekä suhde rehussa on ratkaiseva tekijä. ”Tilojen kokemusten mukaan syönti lisääntyy, kun rehussa on palkokasvia. Siihen vaikuttaa muun muassa, kuinka hyvin rehu on saatu säilymään ja kuinka märkää se on.”

26 * MAITO JA ME

Palkokasvipitoisessa säilörehussa on luonnostaa korkea kalsium, joten on huolehdittava magnesiumin ja fosforin tasa­painosta. Juuri kalsiumin takia ummessa olevilla lehmillä kannattaa välttää palkokasvivoittoista rehua. ”Myös lopputuotantokaudella jättäisin palkokasvivoittoisen rehun vähemmälle”, Jussila huomauttaa.

PALKOKASVEJA viljellään nurmen seassa siksi, että ne tuovat lisävalkuaista ruokintaan. ”Lisäksi ne sitovat typpeä ilmasta ja vähentävät sillä tavalla ostolannoitteiden tarvetta”, kertoo nurmen Huippuosaaja Jarkko Storberg ProAgrialta.

Palkokasvien vahva juuristo ja monipuolinen kasvusto ylipäänsä parantavat maan laatua, mistä on hyötyä seuraavalle kasvukaudelle.

Palkokasvit viljellään nurmen seassa, joten sato korjataan pääkasvin eli nurmikasvin aikataulun mukaisesti. ”Periaatteessa palko- ja apilakasvien sulavuus laskee hieman hitaammin kuin nurmiheinien, mutta jos vähintään 70 prosenttia kasvustosta on nurmiheiniä, niin korjuuaikapäätös kannattaa tehdä nurmiheinien mukaan”, Storberg sanoo.

Palkokasvit ja apilat tuovat nurmenviljelyyn hyötyjen lisäksi haasteita. Peltoja pitää kalkita, jos pellon

pH on viljavuusluokassa välttävä tai sitä huonompi. Palkokasvien viljelyssä tulee kiinnittää huomiota myös ravinteiden saantiin. Typpi on ainoa ravinne, jota palkokasvit eivät tarvitse, koska ne valmistavat sitä itse.

MONIVUOTISIA PALKOKASVEJA (VILJELLÄÄN NURMEN SEASSA): + sinimailanen + rehumailanen + puna-apila + valkoapila + altsikeapila

YKSIVUOTISIA PALKOKASVEJA (VILJELLÄÄN VILJAN SEASSA): + rehuvirna + ruisvirna + herneet + härkäpavut

Lue laajempi juttu aiheesta: maitojame.fi/sections/ruokinta-ja-rehu

KUN KAIKKI ON KOHDALLAAN 40 KG MAITOA/PÄIVÄ • 3,5 % VALKUAISTA • 4,2 % RASVAA

Pitoisuudet, maitomäärät ja kuntoluokat kohdalleen!

Tasapainoinen ruokinta tuottaa huipputuloksen.

Uudet Suomen Rehu -ruokintaohjelmat muodostavat kolme tehokasta polkua menestyvään maidontuotantoon. Tunnistetaan yhdessä tuotantosi tärkeimmät kehitysmahdollisuudet ja nostetaan tuloksesi uuteen ennätykseen.

Katso uudistuneet ruokintaohjelmat osoitteesta www.suomenrehu.fi

Tuotteet tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi

Voimmeko auttaa Sinua menestymään?

ME

TÄ YRIT

J ÄT

Laidunnus on Julia ja Tenho Taipaleenmäelle ykkösjuttu.

Lehmät nauttivat ja hyviltä laitu­ milta tankki täyttyy.

28 * MAITO JA ME

Ostotilalla maitotilayrittäjiksi REILU KOLME VUOTTA SITTEN KÄVI NIIN, KUIN JULIA SEURUSTELUN ALKUVAIHEESSA TENHOA VAROITTI: JULIAN KANSSA SAATTAA PÄÄTYÄ MAITOTILALLISEKSI. T E K S T I J A K U VA E E VA - K A I S A P U L K K A

PERHE Julia, 24, ja Tenho, 33, Taipaleenmäki ostivat Vesalan tilan täydessä toiminnassa toukokuussa 2014. Julia on kotoisin maitotilalta ja ollut karjanhoitajana, lomittajana ja seminologina.

Tenho ajoi aiemmin metsäkonetta. ”Julia on ollut koko ikänsä lehmien kanssa, ja minun on ollut hyvä oppia siinä sivussa”, hän sanoo.

TILA JA VILJELY Tilalla on Neittä­ vän kylällä Vaalassa 44 hehtaaria omaa ja 32 hehtaaria vuokrattua peltoa. Kaikki pellot ovat nurmella, sillä lehmille halutaan taata riittävät laidunalat koko kesäksi. Perusheinä­ seosta terästetään apilalla.

teluaitaus, ja muut laiduntavat niin pitkälle syksyyn kuin säät sallivat ja syömistä riittää.

Tilakeskuksen ympärillä laidunta on parikymmentä hehtaaria ja syksyllä laidunnetaan tarvittaessa myös säilörehualoja.

Talvella umpilehmillä on lähes vapaa pääsy ulos jaloittelemaan ja lypsäviä käytetään ulkona vähintään kerran viikossa. ”Ei niitä lumi tai pakkanen haittaa, vaan ne juoksevat hangessakin ja puskevat lunta pellolla. Pakkasella eläimiä ei tietysti voi kovin pitkään pitää ulkona, ja liukkailla keleillä emme laske lehmiä ulos.”

NAVETTA JA ELÄIMET Lypsyssä olevat lehmät ovat parsissa. Hiehojen edelliset omistajat olivat remontoineet tilat entisiin laakasiiloihin, ja Taipaleenmäet rakensivat vuosi sitten navetan lato-osan kylkeen tilat vasikoille ja umpilehmille. ”Nyt lypsetään 34 lehmää 28 parressa hieman vuoroon, mutta talvella osa on ummessa ja kaikki lypsyssä olevat saadaan parsiin”, Julia kertoo.

Ay-valtaisen karjan keskituotos on noin 9 700 kiloa ja energiakorjattu tuotos kipuaa yli 10 300 kilon.

HYVINVOINTI Eläinten hyvinvointi on nuorelle isäntäparille erittäin tär­keää. Valion uusi maidon laatuja tuotantotapaohjeisto täyttyykin Vesalan tilalla suurelta osin. Tila kuuluu Nasevaan, sorkat hoitaa sorkanhoitajana toimiva Julian ystävä ja vasikoiden nupoutuksessa on aina käytetty kivunlievitystä.

Parsinavettaa on paranneltu sen sallimissa rajoissa. Heti ensitöiksi parsien valut uusittiin ja niihin asennettiin parsipedit. Viime kesänä ilmanvaihto parani, kun ikkunat vaihtuivat nostettaviin kennoikkunoihin.

LAIDUNNUS Tila on sitoutunut hyvinvointikorvauksen 90 päivän laidunnukseen, joka täyttyykin helposti. Alle puolivuotiaille on opet-

TULEVAISUUS Toiveissa siintää pihattonavetta, jotta eläimet voisivat paremmin ja oma työ helpottuisi.

Pankin kantaa haaveisiin ei kuiten-

”Valion uusi maidon laatu- ja tuotantotapaohjeisto täyttyy Vesalan tilalla suurelta osin.”

kaan ole vielä kyselty. ”Vieraskauppa on melko kallis, joten pitää maksaa velkoja ennen pihattosuunnitelmia. Mutta sellainen kahdestaan hoidettava on toiveissa jossain vaiheessa.”

TYÖN ILO Julia ja Tenho iloitsevat toisistaan työkavereina. Myös lehmät itsessään, pienet arkipäivän asiat ja onnistumiset tuovat iloa päiviin. Iso asia on myös kattava tukiverkosto, josta saa aina apua. ”Tämä ei tunnu samanlaiselta työltä kuin entinen työ. Nyt ei enää lähde töihin, vaan ne ovat kaikki tässä kotona. On tämä osin elämäntapa”, Tenho miettii.

VAPAA- AIKA Julialle lehmät ovat myös harrastus, Tenho metsästää ja hiihtelee hangilla.

MAITO JA ME * 29

• • • •

• • •

EN UKS T I O L HAL ENVUOR E PUH

Vahvasti kilpailussa

Y

ritykset pyrkivät jatkuvasti hakemaan menestystekijöitään. Ne hakevat kilpailu­ etua muihin kustannuskilpailukyvyllä, tuotteen ylivertaisuudella tai muodostamalla muita parempaa katetta.

Yrityksen menestystä arvioidaan pääasiassa sillä, miten se pystyy tuottamaan omistajilleen tuottoa. Pörssinoteerattujen yritysten tuloskuntoa heijastaa osakekurssin arvo, johon vaikuttavat myös yrityksen tulevaisuudennäkymät ja maine, ei pelkästään menneisyyteen peilautuvat tulosluvut.

Osuustoiminnallisten yritysten menestystä mitataan niiden kyvyllä tuottaa palveluja tai hyödykkeitä tai maksaa jäsenistölleen.

Valio on maito-osuuskuntien omistama ja osuustoiminnan periaatteiden mukaan kaiken tuloksensa osuuskuntien kautta maitotilayrittäjille maksava yritys. Meijerisektorilla keskeisimmät toimijat Pohjois-Euroopassa ovat osuustoiminnallisia, joten eri toimijoita voi vertailla niiden maksukyvyn mukaan ainakin suuntaa-antavasti.

Vuosituhannen vaihteessa Suomessa maidon tuottajahinta oli alle eurooppalaisen keskitason. Valion rakennekehityksen avulla ja omin vahvoin kuluttajabrändein tuottajahinta Suomessa nousi eurooppalaisen vertailun kärkeen: ero keskihintaan ja lähimpiin kilpailijoihin nousi yli 10 sentin. Valio menestyi kuluttajamarkkinoilla sekä kotimaassa että lähinaapureissa, ja sillä oli pienemmän katteen teollisuustuotteita valikoimassaan vähän.

Vuosista 2014–2015 lähtien maitomarkkinat ovat olleet epätasapainossa. EU:n maidontuotanto on kasvanut kiintiöiden poistuttua, ja kysyntä ei kohtaa tarjontaa.

Viimeisen vuoden aikana markkinat ovat elpyneet hitaasti. Jauheiden hinnat ovat alhaalla, mutta voin hinta on noussut voimakkaasti. Vointuotanto on vähentynyt Euroo-

JARNO KÄMÄRÄINEN Va l i o n h a l l i t u k s e n j ä s e n

passa ja samanaikainen kysynnän kasvu on aiheuttanut jopa pienen voipulan Euroopan markkinoilla.

Kotimaan markkinalla on kova kilpailutilanne. Valion brändituotteiden lisäksi paikasta kuluttajien ostoskorissa kilpailevat tuonti, kaupan omat merkit ja useat muut, Valiota moninkertaisesti suuremmat, monikansallisetkin yritykset. Tuote valitaan usein hinnan perusteella, jos se ei ole ylivoimainen maultaan tai ominaisuuksiltaan.

Muuallakin maailmassa meijeriyrityksillä on sama tilanne kuin Valiolla: kotimarkkinoilta ylijäävälle maidolle haetaan kuumeisesti parempia markkinoita. Uusien, hyvää maitotuottoa antavien markkinoiden löytäminen on haastavaa eikä tapahdu nopeasti.

Onnistuminen vaatii paljon etenkin myynniltä ja markkinoinnilta, jotta tuotteet saataisiin tunnetuiksi. Esimerkiksi Kiinassa kilpailemme kuluttajajauheiden markkinalla yli kahdensadan muun brändin kanssa.

Valion vahvuuksia muihin meijereihin nähden ovat omistajien laadukas raakamaito, vahva tuotekehitys ja teknologinen osaaminen sekä logistinen etu Venäjän kaupassa.

Käytössä on tällä hetkellä kaksi ensimmäistä kilpailuetua – niiden avulla on kyetty Euroopan huippuhintoihin täsmälleen samoilla markkinoilla kilpailijoidemme kanssa. Venäjän rajan avautuminen ei ole näköpiirissä, mutta sen avautuessa kilpailuetumme muihin toimijoihin nähden paranee selkeästi!

Helppoja keinoja tilanteen parantamiseksi ei ole, mutta mikäli Suomen ja maailman talous pysyy kasvu-uralla, parempi tuottajahintataso on saavutettavissa. Ilman eurooppalaisen maidontuotannon rajoittamista lähelle 50 sentin tuottajahintatasoa on vaikea päästä.

Meillä on kuitenkin käsissämme yritys, jonka suorituskyky yltää Euroopan huipulle vaikeinakin aikoina – puhumattakaan tilanteesta markkinatasapainon löytyessä.

"Uusien, hyvää maitotuottoa antavien markkinoiden löytäminen on haastavaa."

MAITO JA ME * 31

Koira on tehokas paimen BORDERCOLLIE LOTTA HAKEE HUTTUSEN TILAN NAUDAT LAITUMELTA LYPSYLLE PARISSA MINUUTISSA. EI IHME, ETTÄ EMÄNTÄ HALUAA KOIRAN TYÖKAVERIKSEEN. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA T E E VA - K A I S A P U L K K A

K

olme ja puolivuotias Lotta ja puolivuotias Lysti rientävät intoa uhkuen kotiovelle, kun Maiju Huttunen lähtee navettatöihin. Sitten kun Maiju pyytää, koirat pinkaisevat laitumelle ja hakevat lehmät sekä hiehot lypsyasemalle. ”Aukaisen portin ja sanon ’hae’, ja koirat tekevät työtä käskettyä. Kun lehmiä on lypsyasemalla riittävästi, sanon ’riittää’, jolloin ne lopettavat paimentamisen”, Huttunen kertoo.

Aikaa säästyy noin 40 minuuttia siihen verrattuna, että eläimet haettaisiin ihmisvoimin. Tilan isäntä vähän naureskeli ajatukselle, että koirat auttaisivat navetassa, mutta hän vakuuttui karvakuonojen hyödyllisyydestä nähtyään ne työssä. ”Nyt hän kysyy, kun lähden jonnekin, että enhän ota koiria mukaan.

Meillä lehmät eivät laidunna, jos koirat ovat poissa. Kukaan ihminen ei jaksa tai ehdi hakea nautoja laitumelta lypsylle, mutta koira hoitaa 32 * MAITO JA ME

homman hetkessä”, Huttunen kiittää.

On ihan sama, onko laitumella 4 vai 70 lehmää, sillä koira hakee ne navettaan lähes samassa ajassa.”

Huttusen tila Vieremällä on lypsy­ asemapihatto, jossa on 60 lehmää ja saman verran nuorkarjaa. Ensim­ mäinen koira, bordercollie Lucky, tuli taloon kolmisen vuotta sitten.

Se opetti lehmät uskomaan ja varomaan koiraa. Lucky kuitenkin katosi yllättäen, eikä tullut enää takaisin. ”Olin ihan pulassa totuttuani koiran apuun”, Huttunen muistelee.

Hän ryhtyi etsimään uutta aikuista koiraa ja löysi Lotan, 3,5-vuotiaan bordercollien, joka oli elellyt aiemmin lammastilalla. Jonkin verran aikaa kului, että Huttunen sai koulutettua Lotan nautojen paimeneksi, mutta Luckyn tehtyä esityön, Lotta pääsi nopeasti hommaan käsiksi.

Tällä hetkellä tilalla puuhailee myös puolivuotias Lysti, joka opettelee navettakoiraksi Lottaa seuraillen. Myöhemmin, opittuaan paimen-

tamisen, se työskentelee Lotan työparina.

On järkevää ottaa pentu ison koiran rinnalle oppimaan tilan hommat, niin pääse itse koulutuksessa hieman vähemmällä.”

Kolutusta lehmäpaimen kuitenkin tarvitsee. Huttunen käy koirineen Suomen Paimenkoirayhdistyksen koulutuksissa ja vierailee kasvattajilla, joilla on paimenkoirista useiden vuosien kokemus. ”Paimenkoiran kouluttamiseen menee pari vuotta. Mutta kun ensin näkee aikaa ja vaivaa, säästää niissä myöhemmin navettatöissä valtavasti”, hän huomauttaa.

Ihminen oppii koulutuksessa ohjaamaan koiraa niin, että tämä pystyy hallitusti siirtämään eläinryhmiä lohkoilta toiselle. ”Koulutuksessa opitaan luomaan luottamus ihmisen, naudan ja koiran välille. Koira esimerkiksi oppii, että se ei saa näpsiä tai juoksuttaa nautoja turhaan.”

Koirat parantavat työturvallisuutta Koirat parantavat maito­ tilallisen työturvallisuutta.

Ne siirtävät eläimet sujuvasti, mikä säästää aikaa.

I Maiju Huttunen luottaa Lottakoiraan.

hmisen tekemänä siirtä­ minen on riskialttiimpaa, työläämpää ja kalliimpaa.

Sitä paitsi siirtämiseen kuluva aika on pois tilan muusta johtamisesta”, sanoo kotieläinagrologi Tiina Karlström ProAgrialta. ”Olen nähnyt paimenkoiran auttamassa myös vasikoiden juotossa: Oli seitsemän vasikkaa, yksi juotta­ja ja kaksi ämpäriä. Kun ihminen juotti kahta vasikkaa kerrallaan, paimenkoira piti viisi muuta nurkassa.

Muuten olisi tullut ruuhkaa”,

Karlström kuvailee.

Suomalaisilla tiloilla käytetään pääasiassa työlinjaisia bordercolli­ eita ja australiankelpieitä, koska niillä on luontaisesti hyvät paimenkoiraominaisuudet ja kouluttaminen sujuu mielekkäästi.

Kotimaiset koirarodut eivät valitettavasti sovellu ominaisuuksiltaan nautojen käsittelyyn. ”Lapinporokoira olisi fyysisiltä ominaisuuksiltaan mahdottoman hyvä navettakoira, mutta se paimentaa haukkumalla, mikä taas ei sovi lehmien kanssa työskentelevälle koiralle. Äänen kova käyttö, huutaminen tai haukkuminen on epämiellyttävintä, mitä nauta tietää”, huomauttaa Karlström.

TYÖ & TERVEYS

Tukea jaksamiseen Mela teetti Suomen Gallupilla baro­metrin, jolla selvitettiin, millaiseksi maatalousyrittä­ jät kokevat tämänhetkisen työhyvinvointinsa.

T

ulokset eivät olleet mitään mukavinta luetta­ vaa, sillä stressiä ja psyykkisiä oireita koettiin paljon ja työtyytyväisyyskin oli laskusuuntainen. Tämä näkyi etenkin maitotiloilla. Maitotilallisista jopa kaksi kolmesta koki väsymystä, voimattomuutta ja stressiä.

Tulokset ovat ymmärrettäviä, kun miettii maatalouden toimintaympäristöä ja kannattavuutta viime vuosina. Yrityksen heikko kannattavuus näkyy työhyvin­ voinnissa.

Hyvä uutinen on, että jaksa­ misen haasteet on huomattu ja

niihin myös vastataan. Viime kevään traktorimarssin jälkeen hal­ litus myönsi maatalousyrittäjille 50 miljoonan euron kriisipaketin.

Siitä ohjattiin miljoona euroa viljelijöiden jaksamisen tukemiseen. Sen turvin Mela käynnisti Välitä viljelijästä -projektin, jonka avulla sadat vaikeuksissa olevat viljelijät ovat jo nyt saaneet monenlaista apua maakunnallisten hyvinvointihankkeiden ohella: keskusteluapua, apua talouden tasapainottamiseen ja oman jaksamisen tueksi tai pari- ja perhesuhteiden ristiriitoihin. Projekti on koettu niin tärkeäksi, että sille on luvassa jatkorahoitusta ensi vuodelle – siis jo toinen hyvä uutinen!

Meillä ihmisillä on tapana kuvitella, että avun pyytäminen on turhaa. Nyt tulee jo kolmas hyvä

uutinen: Projektin ja hankkeiden myötä on nimittäin huomattu, että asioiden suuntaa pystytään usein muuttamaan selvästi paremmaksi, kunhan tilanteeseen tartutaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Usein jo luottamuksellinen keskustelu ulkopuolisen tahon kanssa auttaa.

Ota siis rohkeasti yhteyttä, jos mietit jaksamistasi! Oman alueesi yhteyshenkilön löydät Melan nettisivuilta.

PIRJO SAARI Tiiminvetäjä, Mela

N A S E VA S T I

Liity ajoissa Naseva-rekisteriin kuulu­minen ja terveyden­huolto­käynti vähintään kerran vuodessa ovat Valion uuden vastuullisuuslisän ehdot.

T

erveydenhuoltosopimuksen tulee näkyä Naseva-rekisterissä viimeistään 1. tammikuuta 2018 – ethän jätä Nasevaan liittymistä viime tinkaan joulukuulle ruuhkan välttämiseksi.

Nasevan rekisteriin liitytään tekemällä terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa.

Yrittäjänä maksat vain eläinlääkärin tekemistä terveydenhuoltokäynneistä, sillä Nasevaan liittyminen ja kuuluminen on maksutonta. Liittymislomakkeet löytyvät Nasevan etusivulta.

Osa eläinlääkäreistä tekee terveydenhuolto­ käyntejä Neuvo2020-rahalla, jolloin yrittäjän maksettavaksi jää vain käynnin arvonlisävero (alv). Tutustu eläinlääkäreihin osoitteessa: http://tilaneuvojat.mavi.fi/#/fi Jos tilasi on jo mukana Nasevassa, kirjaudu tämän syksyn aikana ainakin kerran sisään ja tarkista tilasi tietojen ajantasaisuus. Katso, että valtuutukset ja tuottajanumerosi meijerille sekä teurastamolle ovat kunnossa. Ilman antamaasi lupaa tieto ei kulje Nasevasta eteenpäin.

Valtuutuksen voit lisätä "Valtuutukset"-sivulta: valitse osuuskunta alasvetovalikosta, lisää tuottajanumerosi tekstikenttään ja paina Val­ tuuta-painiketta. Korjaa mahdollinen virheel­ linen tuottajanumero kynäpainikkeella ja tallenna. Poista turhat valtuutukset roska­koripainikkeella.

Tilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen ter­ veydenhuoltosopimus pitää uusia.

Myös tuottajanumero on tilakaupan yhteydessä vaihtunut. Ilmoita meijeriosuuskunta ja uusi tuottajanumerosi terveydenhuoltosopimuksessa ja tee sama teurastamon osalta.

Ohje unohtuneen salalauseen asettamiseen löytyy Nasevasta harmaasta alapalkista avautuvalta ”Ohjeet ja lomakkeet” -sivulta jossa on muitakin hyödyllisiä ohjeita.

PAU L A H AL KO S A AR I, re ki ste ri vastaava, E T T ry E RJA TU U N AIN E N , asi ant unt i j ae l äi nl ääkäri , E T T ry

AJANKOHTAISET TARJOUKSET

SISÄRUOKINTAKAUDELLE Easymil Calfcare, 25 kg

Herapohjainen esihapatettu juomarehu. Suositellaan ensimmäiseksi juomarehuksi ternimaitojuoton jälkeen.

Supramil Calfcare, 25 kg le!

Lavoittain rahtivapaasti tilal .

(Ei koske Lappia ja Ahvenanmaata iä) säkk kg:n 25 kpl 33 lla Lava

Taloudellinen herapohjainen esihapatettu juomarehu.

Suositeltavin käyttöajankohta 3-4 viikon iästä lähtien.

Mestarin E-Strong

Pelletöity vahva E-vitamiini- ja seleenitäydennysrehu. Orgaanista seleeniä.

Luomukelpoinen.

Lava (600 kg)

499,-

Mestarin ADE

seleeniPelletöity vitamiini- ja täydennysrehu kotieläimille. selenPelleterad vitamin- och

tillskottsfoder för husdjur.

le!

Lavoittain rahtivapaasti tilal iä) säkk kg:n 20 kpl 30 (Lavalla

Pelletöity vitamiiniseos. A-, D3-, ja E-vitamiinia, sekä lisäksi niasiinia ja B12-vitamiinia.

419,Kun tilaat 1000 kg Lava (600 kg)

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Saat kaupan päälle:

suomalaisiin jalkoihin suunnitellut Nokian Kontio -klassikkosaappaat mustana tai punaisena.

Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähti-kivennäisissä tai 20 €:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä. Kivennäis- ja erikoisrehukampanja on voimassa 31.10.2017 asti.

Kahden KIVENNÄIS- JA ERIKOISREHU-lavallisen / ssk ostajalle

200 kg veloituksetta

Kaksi tai useampi lava/ssk rahtivapaasti, yhden lavan rahti 40 € (alv 0%).

tai Omron E3 Intense kivunlievittäjä

ti 1200 kg:n kont i st aa ap iv ht nyt ra

1.453,-

(Arvo 110 €)

Tarjous voimassa 30.11.2017 asti.

Ei koske Polar APE-kivennäisiä.

Toimitamme 600 kg/lava, veloitamme 500 kg/lava.

Mestarin Energia-liuos

Toimii erinomaisesti aktivointirehuna lypsyroboteissa.

2695 /sk

Kuivikekutteri HIRNU, 25 kg

Kuivattu höylälastu.

Käytännöllinen paalikoko.

Tiukka n. 25 kg:n paali.

Koko: 39 x 37 x 80 cm.

Pakattuna n. 116 litraa, purettuna 250 litraa.

Lavalla 42 paalia, n. 10,5 irtokuutiota.

Kuiviketurve VAPO

Koot 85 ja 190 litraa.

Sitoo ammoniakkia ja ravinteita. Tehokas imuvoima. Kompostoituu nopeasti. Ehkäisee sienitautien leviämistä.

Vähentää kärpäsiä, myös lämpökäsiteltynä.

Kuivadesinfiointijauhe Brize, 25 kg Brize sopii luomutiloille, sillä se koostuu luonnon raaka-aineista eikä sisällä biosideja.

Käytetään eläintilojen pesun jälkeen tai kuivikkeen lisänä, annostelu 50 g/m2.

Hinnat sis. alv 24% (rehuissa 14%) ovat voimassa lokakuun 2017 loppuun ellei toisin mainita tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TAL

OUS

A N T T I K E S K I P A LO S A A R I Maitoakatemia Projektityöntekijä Osuuskunta Pohjolan Maito

Farmista firmaksi MAITOLIIDERI ON POHJOIS-POHJANMAALLA TOIMIVA HANKE, JOSSA MAITOTILAYRITTÄJÄT JA ASIANTUNTIJAT KEHITTÄVÄT YHDESSÄ UUSIA JOHTAMISMENETELMIÄ MAITOTILOILLE.

M

aitotilayrittäjät Jussi ja Heini Pietikäinen pyörittävät Haapajärvellä 90 lehmän lypsy­ asematilaa. He kuuluvat vuoden alussa aloittaneeseen MaitoLiideri-pienryhmään, jossa ProAgria Oulu järjestää arvokasta pienryhmätoimintaa ja opintomatkoja. Pietikäiset esimerkiksi vierailivat hankkeen puitteissa Tanskassa.

Pietikäiset lähtivät MaitoLiideri-projektiin kehittääkseen omia tilanjohtamistaitojaan, koska he aikovat tulevaisuudessa palkata työvoimaa.

MaitoLiideri tuo apua myös muihin tilan haasteisiin kuin johtamiseen. Pietikäiset esimerkiksi haluavat kohentaa eläinterveyttä, koska sorkanajovälitulehdus on vaivannut nautoja. Myös keskituotos, noin 9 250 litraa vuodessa, voisi heidän mielestään olla parempi.

Tulevaisuuden tavoitteissa on lisäksi satotason nostaminen, val­ kuaiskasvien viljelyyn satsaaminen ja nykyisten peltojen hehtaarikoon kasvattaminen.

Pienryhmistä ja opintoreissuilta Pietikäiset ovat oppineet paljon.

Tanskan tilavierailulta esimerkiksi tuotiin kotiin eläinterveyttä huomattavasti parantanut vinkki: Poikineille lehmille annetaan heti lehmien seorehua samalla, kun se hoitaa vasikkaa. Rehu on saavissa, jotta näkee, paljonko eläin on syönyt.

Muita MaitoLiiderin mukanaan tuomia uudistuksia ovat olleet Pietikäisten kovasti kiittämä valkotaulun käyttö tilanväen ja lomittajien kanssa sekä työn organisoinnin parantuminen viikkosuunnittelun avulla. ”Nyt kaikki tietävät, mitä pitää tehdä,” Pietikäiset perustelevat.

He ovat myös ottaneet käyttöönsä 5S-järjestelmän, jolla vältetään kaiken ylimääräisen tekemistä ja hukan tuottamista – eli keskitytään oikeisiin asioihin. Tavarat pyritään pitämään järjestyksessä ja ylimääräiset tavarat hävitetään.

Tilallisten omaa toimintaa ja työnjohtoa parantaa henkilöiden persoonallisuusprofiilin määrittäminen. Kun tietää, millainen johtajapersoona on ja miten toiset näkevät

"Nyt keskity­tään oikeisiin asioihin."

sinut, johtamistapaa voi muokata oikeaan suuntaan. Erityisesti tämä tieto on tuntunut Pietikäisten mielestä arvokkaalta. ”Ylipäänsä Tanskasta opittiin rennompi asenne ja kiireen vähen­ täminen. Varaamme nyt enemmän aikaa itselle ja perheelle, eikä aina vain tehdä töitä”, Pietikäiset sanovat.

Syksyllä MaitoLiideriin rekrytoidaan kahdeksan uutta maitotilaa.

Onko sinun tilaisi yksi näistä?

Lue lisää tietoa osoitteesta: proagriaoulu.fi/fi/maitoliideri/ Lue pitempi juttu: Maitojame.fi/ sections/tilan-kehittaminen

MAITO JA ME * 37

DeLaval VMSTM Paljon enemmän kuin lypsyrobotti

DeLaval juhlii 20-vuotista taivalta robottilypsyssä Avoimin Ovin perjantaina 20.10. ympäri Suomea 200 tilaa ympäri Eurooppaa on mukana juhlinnassa. Katso alla olevasta osoitteessa kaikki avoimet ovet Euroopassa: www.delaval.fi/20vuottarobottilypsya

Karvanleikkuukone R2 Varmaa ja pitkäikäistä työskentelyä Kevyt ja hiljainen akkukäyttöinen kone, jossa on pitkäikäinen ja nopeasti latautuva akku ja pitkä työskentelyaika.

Parsimatot RM21BS Parantavat eläinten elämänlaatua

Pehmeä alusta partessa ja karsinoissa varmistaa mukavan märehtimisen ja parantaa maitotuotosta!

Pesuaineet Basix+Opticid DeLaval -puhdasta, huomaat kyllä eron Tarpeeksi voimakas hoitamaan tehtävänsä, mutta samalla tarpeeksi hellävarainen, jotta kumiosat, putket ja koneet pysyvät hyvässä kunnossa - myös niin että rasva-, proteiini- ja kalsiumjäämät lähtevät.

20, 60 ja 200l

DeLaval Feedtech

TM

ENNAKKOMYYNTI ON KÄYNNISSÄ. KYSY TARJOUS! Olemme mukana KoneAgriassa!

V

RY ALIO

HMÄ

KARI AAKULA To i m i t u s j o h t a j a Osuuskunta Länsi-Maito

Maitotilayrittäjän hyvinvoinnista Yksi tärkeimmistä asioista hyvinvoinnin kannalta on tunne, että hallitsee omaa arkeaan.

O

saan asioista maitotilayrittäjä voi itse vaikuttaa, mutta osa tulee ulkopuolelta yhteiskunnastamme. Ulkoa annettuihin asioihin ei kannata uhrata voimavaroja, vaan pitää pohtia, mihin asioihin maidontuotannossa voi itse vaikuttaa.

Tutkimusten mukaan maatalousyrittäjän hyvinvointi pääsääntöisesti paranee tilan tuottavuuden noustessa. Näkemys tulevaisuudesta auttaa työn tekemisessä ja vai­ kuttaa sen mielekkyyteen. Jokaisella tilalla on omat tarpeensa, tavoitteensa ja voima­ varansa, joiden pohjalta tulevaisuutta kannattaa miettiä.

Valiolaisen maitotilayrittäjän arjenhallintaa helpottavat esimerkiksi osuuskuntien tarjoamat maksuttomat maito- ja rehuanalyysit. Kun kotoisen säilörehun laatu on tiedossa, ruokinnan pystyy suunnittelemaan eläinten tarpeiden mukaan mahdollisimman edulliseksi. Ei tarvitse käyttää aikaa ja voimavaroja siihen, että pohdiskelee säilörehun tuotantovaikutuksia.

Valioryhmän asiantuntijat ovat kaik­kien valiolaisten maitotilayrittäjien käytettävissä tilan tulevaisuuden suunnittelussa, tuotannon kehittämisessä tai arjen ongelmien ratkaisussa. Osuuskunnat järjestävät moni­ puolisesti erilaisia tilaisuuksia, joissa maitotilayrittäjät voivat tavata toisiaan ja vaihtaa

ajatuksia. Tarjolla on muun muassa koulutuspäiviä, markkinoita ja opintomatkoja.

Maitotilayrittäjille on myös valtakunnallinen Maaseudun tukihenkilöverkko, jonka kautta saa tarvittaessa maatalousyrittäjän arkea ymmärtävän ihmisen keskustelu­ avuksi. Maaseutupuhelimessa voi purkaa mieltään nimettömästi.

Tällä hetkellä kaikissa maakunnissa on maatalousyrittäjien hyvinvointihakkeita, joita kannattaa hyödyntää. Hanketyöntekijät rohkaisevat ottamaan yhteyttä pienemmissäkin vaikeuksissa. He auttavat kartoittamaan maatilan ja yrittäjien kokonaistilannetta sekä tarpeita toiminnan, talouden, ihmis­ suhteiden ja jaksamisen näkökulmasta sekä auttavat selviämään vaikeuksista eteenpäin.

"Osuuskunnat tarjoavat maksuttomia maitoja rehuanalyysejä."

Tänä vuonna voi hakea Melasta vaikeuk­ sissa oleville viljelijöille tarkoitettua, enintään 500 euron arvoista ostopalvelusitou­ musta. Se on tarkoitettu ensiavuksi, jolla yrittäjä voi päästä asiantuntija-avun piiriin.

Ostopalvelusitoumuksen hakeminen alkaa ottamalla yhteyttä maakunnallisten hankkeiden yhteyshenkilöihin. Sitoumuksen saanti edellyttää aina yhteyshenkilön käyntiä tilalla ja hänen suositustaan. Sitoumus on yksi apukeino, mutta ei suinkaan ainoa.

Maitotilayrittäjällä kiireinen elämänrytmi ja työn suuri määrä vähentävät vapaaaikaa. Jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin tärkeää, että vapaata on.

Vapaa-ajan ei tarvitse olla aina ihmeel­listä – tärkeintä on, että joka päivään mahtuisi hetki, jolloin ei mieti tilan asioita. Liikunta, harrastukset ja lukeminen siirtävät ajatukset pois maitotilan arkisista asioista.

MAITO JA ME * 39

AL Y NTIJ KYS U T N ASIA

TA

Miten hoitaa utare­ tulehduskipua?

J

o lievä utaretulehdus aiheut­taa lehmälle kipua, vaikka siihen liittyisi vain muutoksia utareessa tai maidossa ilman yleisoireita. Elimistö taistelee tulehdusreaktiolla taudinaiheutta­jaa vastaan. Tulehtuneeseen utareneljännekseen siirtyy verenkierrosta elimistön puolustussoluja ja erilaisia tulehduksen välittäjäaineita, jotka pitävät tulehdusta yllä, houkuttelevat paikalle lisää puolustusjoukkoja ja aiheuttavat kipua.

Vakavammassa tulehduksessa sairastunut neljännes on turvoksissa, aristaa, punoittaa ja kuumottaa.

ANN-HELENA HOKKANEN M a a t a l o u s y r i t t ä j ä , E LT, D i p E C A W B M - A W

Potilaalla voi olla yleisoireita ja kuumetta. Ruokahalu, pötsin toiminta ja märehtiminen vähenevät. Maitotuotos laskee.

Hyvin vakavassa, henkeä uhkaavassa tulehduksessa eläimen yleistila voi olla erittäin huono. Se kokee voimakasta kipua, on apaattinen eikä välttämättä pääse omin voimin ylös.

Tulehduskipulääkkeet ovat hyödyllisiä utaretulehduskivun hoidossa. Naudoille käytetään ketoprofeenia, meloksikaamia, fluniksiinimeglumiinia tai karprofeenia, jotka hillitsevät tulehdusta, laskevat kuumetta ja vähentävät kipua.

Tutkimuksissa kipulääkityt utaretulehduspotilaat söivät, lepäsivät ja märehtivät enemmän kuin lehmät, jotka eivät saaneet kipulääkettä.

Kipulääkityksestä on tutkimusten mukaan hyötyä jo lievissä tulehduk­ sis­sa. Vakavampien utaretulehdusten antibioottihoitoon kannattaa yhdistää tulehduskipulääke, koska kipulääkitty eläin voi paremmin sekä syö ja juo enemmän. Se edistää maitotuotoksen palautumista. Lisäksi hyvät olosuhteet, pehmeä makuupaikka ja muu tukihoito ovat tärkeitä.

Lue lisää: maitojame.fi/sections/ terveys-ja-hyvinvointi

McHale Fusion 3 Plus -paalaimet Muovisidonnan edut • Sidontamuovia esikiristetään jopa 25 %, jolloin sidontamuovi puristaa paalia enemmän. Tiiviimmässä paalissa rehu säilyy paremmin ja hävikkiä on vähemmän. Tästä on useita asiakasreferenssejä.

• Ristikkäiset muovikerrokset kestävät sängen pistoksia paremmin.

• Muovisidonnalla tehty paali on helppo avata esim. ruokintahäkkiin nopeasti, koska eläimillä ei ole verkkoa revittävänä.

• Ei tule lajiteltavaa jätettä, kaikki muovi kierrätetään samalla tavalla.

Elkoplast-säiliöt säilöntäliuosten varastointiin CDC5000 ja CDC7000 pumpulla alkaen

5.950,- alv 0 %

ilman pumppua alkaen

4.250,- alv 0 %

WWW.TURUNKONEKESKUS.FI KONEMYYNTI 020 7459 700

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Millainen antibiootti utaretulehdukseen?

U

taretulehdukset paranevat parhaiten antibiooteilla, jos tulehdus on uusi, lehmä on aikaisemmin ollut terve ja löytyy antibiootti, joka puree aiheuttajabakteeriin. Annoksen pitää olla riittävä ja hoitokuurin riittävän pitkä.

Hiljan poikinutta kannattaa hoitaa lypsykaudella herkemmin kuin loppulypsykaudella olevaa eläintä.

Kuumeisia utaretulehduksia pitää hoitaa antibiootein ja kipulääkkein jo eläinsuojelusyistäkin.

Pääosa piilevistä tulehduksista kannattaa tarvittaessa hoitaa umpeenpanon yhteydessä. Ummessa ollessa noin puolet piilevistä utare­

L A U R A K U L K A S Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i , V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

tulehduksista paranee itsestään.

Umpeenpano-antibiootin lisäparanemisapu on noin 20 prosenttiyksikköä.

Antibiootit purevat C.bovikseen, stafylokokkeihin, streptokokkeihin, T.pyogenekseen, E.coliin ja Klebsiel­ laan. Penisilliini ei pure E.coliin, Klebsiellaan tai penisilliiniresistentteihin stafylokokkeihin, joihin on käytettävä laajakirjoista antibioottia.

Suomessa ei ole käytössä lääkkeitä hiivoihin ja Protothecaan (levä), eivätkä antibiootit pure kunnolla mykoplasmoihin, Serratiaan eivätkä enterokokkeihin. E.coli-tulehdus paranee pääosin lehmän puolustuksen

avulla, kuten noin puolet KNS-utaretulehduksista ja noin kolmasosa streptokokkitulehduksista.

Utaretulehduksen antibioottihoitoa harkittaessa käytetään apuna lehmän historiaa, taudin kuvaa ja näyteanalyysituloksia sekä joskus myös koko karjan tilannetta.

PCR-testillä saadaan stafylokokesta betalaktamaasi-geenitulos, joko + tai -. Penisilliini ei pure kantaan, jos PCR-testi näyttää plussaa.

Jos mikrobia esiintyy vain yhden plussan verran, tulos kannattaa jättää huomioimatta. M.boviksessa ja Str.agalactiaessa jo yksi plussa on merkittävä.

���������������������������������� ����������������������������������

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: ETUJA: Maidon Maidonlaatu: laatu: ja pyörivän pyörivän • • Paras Paraspesu pesumonipuolisten monipuolisten säätöjen ja pesupään pesupäänansiosta ansiosta • • Jäätymisen Jäätymisenesto estomyös myös pienille pienille maitomäärille maitomäärille • • Tukenasi ukenasi Tukenasi ukenasiKylmäkärjen Kylmäkärjen osaava osaava huoltoverkosto huoltoverkosto Taloudellisuus: Taloudellisuus: • • R134a ja sitä sitä voi voi R134akylmäaine kylmäainesäästää säästää sähköä ja käyttää käyttääaina ainavuoteen vuoteen 2030 2030 asti • • Kysy Kysylisätiedot lisätiedotmyyjältä myyjältä

TARJOU S alk. 340 0€ (alv 0)

Helikopterituuletin Helikopterituulettimella hallitset navetan olosuhteita. Paremmat olosuhteet tuovat lisäkiloja myös maitotankkiin.

• tasaa lämpötilaa ja kosteusvaihteluita ilman vedontunnetta • tuulettimen halkaisija 3 - 7 m, lapoja 5-7, moottorinteho 0,251,5 kW • saatavissa manuaalisena tai automatiikalla lämpötilan ohjaamana

MYYNTI MYYNTI ���������������������������� ����������������������������

Pellon 1500 LED • korvaa 2 x 58 W loisteputkivalaisimen, suojausluokka IP65 • valoteho 8125 Lm, laaja valokeila • sopii myös mataliin tiloihin

16 kpl pakkaus

2100€ (alv 0)

ja valosuunnitelma kaupan päälle

*yksittäin 150€ /kpl (alv 0)

Lisätietoja lähimmältä aluemyyjältäsi: www.pellon.fi/myynti Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.fi

HUOLTO, HUOLTO,KYLMÄKÄRKI KYLMÄKÄRKI OY OY Järvelä:��������������������������� Järvelä:��������������������������� ��������������������������� ��������������������������� ���� ��������� �������������������������� ��������������������� Hämeenlinna: Hämeenlinna:������������������������������ ������������������������������ Jyväskylä: Jyväskylä:��������������������������� ��������������������������� ����������� ������������������� ���������������������������������������� ����������������������������� ������������������� ������ �������������������������������� �������������������� ���������� ������������������������� ������������������������������������ �������������������������� ������������������������� ����������� ��������������������������� ��������������������������������������� ���������������������������� ��������������������������� ������� ��������������������� ������������������������������������ ����������������������������� ��������������������� ����������������������������������� �����������������������������������

LAB

O

OR R AT

IOSS

A

7 x miksi MAITOLABORATORIO VASTAA MAITOTILAYRITTÄJIEN KYSYMYKSIIN. T E K S T I J A K U VA T I M O L AT O M Ä K I

Maitonäytteet odottavat analysointia kylmiössä.

V

alion maitolaboratoriossa käsitellään vuodessa 2,5 miljoonaa maitonäytettä.

Suuri analyysimäärä poikii paljon kysymyksiä ja yhteydenottoja laboratorioon. Alla on vastauksia niistä muutamiin.

1. MIKSI NÄYTE JÄI ILMAN TULOSTA, VAIKKA MINULLA ON ANALYYSIPYYNTÖ JOKA HAKUKERRALLE? Syynä voi esimerkiksi olla tietotek­ ninen ongelma analyysipyynnön siirrossa Valmasta laboratorion analyysisuunnitelmalle.

Tai se, että tilan keräilyreitin muutoksen yhteydessä voi yhdellä tai kahdella hakukerralla jäädä analyysi­tulokset saamatta, koska keräilytietojen päivitykset eri taustajärjestel42 * MAITO JA ME

miin on ajastettu tietyiksi päiviksi.

Maitoauton näytteenotossa on voinut olla ongelmia, jolloin kuljettaja merkitsee näytepurkin kanteen rastin, eikä laboratorio analysoi rastitettua näytettä. Joskus näytepurkissa voi olla liian vähän maitoa.

Jos useamman peräkkäisen näytteen tulokset jäävät tulematta, kannattaa olla yhteydessä laboratorioon.

2. MIKSI TILALLE ON ANALYSOITU LIIAN MONTA HINNOITTELUNÄYTETTÄ?

Laboratorio tekee analyysisuunnitelman kalenterikuukaudeksi. Laadinnan yhteydessä määritetään näytteenottopäivät kolmelle hinnoittelunäytteelle. Jos näytteestä ei saada tehtyä kaikkia hinnoitteluanalyysejä, järjestelmä luo automaattisesti uuden analyysipyynnön samalle kuu-

kaudelle. Jos tilalla on neljä hinnoittelunäytettä kuukaudessa, todennäköisesti yhdestä näytteestä puuttuu jokin analyysi.

Jos hinnoittelunäytteen solu- tai bakteeritulos on I- tai II-luokassa, järjestelmä luo automaattisesti lisänäytepyynnön tilalle. Lisänäytteen tulos ei vaikuta hinnoitteluun.

3. KUINKA NOPEASTI NÄYTTEET ANALYSOIDAAN? Maitolaboratorio analysoi kaikki tankkinäytteet sen päivän aikana, kun näytteet ovat saapuneet laboratorioon. Kuukauden vaihdetta lukuun ottamatta myös tuotosseurantanäytteet analysoidaan saapumispäivän aikana.

Näytteet kuljetetaan tuotanto­ laitoksista Valion aluelaboratorioon kerran vuorokaudessa yöaikaan.

Analysointiviive on pidempi, jos maitoauto saapuu meijeriin pian näytekuriirin lähdön jälkeen, koska näytteet joutuvat odottamaan siirtoa laboratorioon vastaanoton kylmiössä.

4. MIKSI TUOTOSSEURANTANÄYTTEEN TULOKSIA PUUTTUU JOSKUS? Yleisin syy on näytteen poikkeava koostumus ja laatu, mutta aina ei ole kysymys mikrobiologisesta pilaantumisesta: näyte vain poikkeaa normaalista, eikä analysaattori saa siitä näytettä. Myös esimerkiksi liian pieni näytemäärä voi estää analysoinnin.

Viivakooditunnisteet on hyvä lähettää heti eteenpäin, koska näytteet voivat olla jo seuraavana aamuna analysoinnissa. Yksittäisen lehmän viivakooditunnisteen puuttuminen estää tuloksen raportoinnin.

5. MIKSI VAIN OSA TUOTOSSEURANTA­ NÄYTTEIDEN TULOKSISTA ON VALMASSA? Saman tilan näytetelineet voivat tunnistamisen jälkeen ohjautua laboratorion kylmiössä eri pöydille odottamaan analysointia. Siksi osa tuloksista voi valmistua nopeammin. Normaalisti loput tuloksista tulee Valmaan viimeistään seuraavan työpäivän aikana.

6. PALAUTUVATKO NÄYTETELINEET TILALLE? Kyllä. Telineiden palautustilaus lähtee seitsemän vuorokauden kuluttua näytteiden analysoinnista.

Palautuvien telineiden määrä lasketaan analysoitujen näytteiden lukumäärästä. Siksi telineet kannattaa laittaa täyteen näytepurkkeja.

Lisää telineitä voi pyytää maitoautosta tai tilata laboratoriosta sähköpostilla osoitteeesta sjk_alabra_maitolaboratorio@valio.fi.

7. MIKSI MAIDON SELEENIMÄÄRITYS TEHDÄÄN HITAAMMIN KUIN MUUT ANALYYSIT? Maidon seleenimääritykset ostetaan alihankinta­ na Seilab Oy:stä. Tulokset valmistuvat kahdenkolmen viikon kuluessa näytteiden lähettämisestä.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 E-Plus on runsaasti seleeniä ja E-vitamiinia sisältävä vahva vitamiiniliuos erityisesti vastapuidun tai tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen.

Seleeni E-Plus on rakeistettu täydennysrehuseos erityisesti vastapuidun ja tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen. Tuote sisältää myös orgaanista seleeniä.

ADE-Plus liuos on erityisesti nautakarjalle sopivassa suhteessa vitamiineja sisältävä nestemäinen vitamiiniesiseos.

ADE-Plus rae on rakeistettu esiseos nautakarjan vitamiinitasapainon turvaamiseksi. Tuote sisältää myös orgaanista seleeniä.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

ILMOITUS

ILMOITUS

Bonsilage Pro

– hapanta pötsiä ja ketoosia vastaan Bonsilage Pro on uusi rehun säilöntäaine, jonka muodostama happokoostumus pienentää happaman pötsin ja ketoosin riskiä. Bonsilage Pro muodostaa säilörehuun runsaasti propyleeniglykolia, joka on hyvä ja helposti imeytyvä energian lähde.

Korkeatuottoisen lehmän ruokinnan suurimpia haasteita on saada lehmä syömään mahdollisimman paljon energiapitoista rehua ilman pötsihäiriöitä. Poikimisen jälkeen lehmän ruokahalu on yleensä heikko ja kuiva-aineen syöntikyky rajallinen, mikä lisää piilevän ketoosin riskiä ja voi olla myöhemmin sorkkavaivojen, tulehdusten ja hedelmällisyysongelmien syy.

Lisäksi herumisen aikana ruokinnan korkea väkirehupitoisuus ja esimerkiksi säilörehun korkea sokeripitoisuus altistavat happamalle pötsille. Kun rehussa on paljon helppoliukoista sokeria, Säilörehun muodostuu paljon haihtuvia rasvahappoja ja korkea maitohappoa, jolloin sokeripitoisuus pötsin pH laskee.

ja väkirehuvaltainen ruokinta lisäävät happaman pötsin riskiä.

Maitohapon ja jäännössokerin pötsin pH:ta alentava vaikutus on kaksi kertaa suurempi kuin etikkahapon. Bonsilage Pron muodostama happokoostumus pienentää happaman pötsin ja ketoosin riskiä. Se muodostaa säilörehuun runsaasti myös propyleeniglykolia, joka on hyvä ja helposti imeytyvä energian lähde eikä se happamoita pötsiä.

Propyleeniglykoli on tehokkain veren glukoosipitoisuuden nostaja, kun lehmän syöntikyky on rajoittunut lypsykauden alussa. Tehdyissä tutkimuksissa Bonsilage Prolla säilörehuun muodostui runsaasti propyleeniglykolia ja sillä ruokittaessa lehmien verestä mitatut ketoaineiden määrät jäivät selvästi alle piilevän ketoosiriskin rajan.

Bonsilage Pro • kuiva-ainepitoisuussuositus 28-50% • pakkaus 100 g, 50 tonniin säilörehua • käy myös luomuun

Analysoimissamme kesän 2017 säilörehuissa propyleeniglykolia muodostui keskimäärin 32 g/kg kuiva-ainetta (vaihteluväli 23,3 g- 48,1 g).

15 kg säilörehun kuivaainesyönnillä lehmä saa propyleeniglykolia tällaisesta säilörehusta 480 g päivässä!

Tutustu rehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi.

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

ILMOITUS

ILMOITUS

Staphylococcus aureus O SSI HIEKKAL A

S. AUREUS ON TOISEKSI YLEISIN UTARE­TULEHDUS­­MIKROBI KARJOISSAMME. SE TARTTUU HELPOSTI JA PARANEE HUONOSTI, VARSINKIN JOS KANTA ON PENI­SILLIINI-RESISTENTTI JA TULEHDUS ON KROONISTUNUT.

01

02

03

OIREET JA HOITO

ESIINTYMINEN JA ALTISTAVIA TEKIJÖITÄ

ENNALTAEHKÄISY

S.aureus aiheuttaa useimmiten piilevän, mutta joskus myös akuutin utaretulehduksen. Pahimmassa tapauksessa tulehdus on perakuutti, eli nopeampi kuin nopea, ja johtaa utareen mustumiseen eli kuolioon.

S.aureus paranee parhaiten anti­ biooteilla, jos tulehdus on uusi ja ollut enintään vain kahdesta kolmeen viikkoa utareessa ja jos kanta on herkkä penisilliinille. Paranemisennuste on tällöin noin 50–70 prosenttia.

Kroonikoita ei kannata hoitaa, koska ne eivät parane.

Penisilliiniresistenttiä S.aureusta kantavat lehmät kannattaa poistaa.

Ongelmatilanteissa suositellaan kaikkien lehmien umpeenpanohoitoa antibiooteilla jonkin aikaa.

S. aureusta esiintyy vähäisiä määriä iholla. Se viihtyy ja lisääntyy ensi­ sijaisesti haavoissa, eli sitä löytyy haavaumista, nirhamista, mätä­ pesäkkeistä ja kohtuvalutuksesta, mutta toki myös tulehtuneen utareen maitoeritteestä.

Se ei juuri viihdy ja lisäänny makuualueilla, mutta toki sitä on maito- ja kohtuvalutuksen seassa sekä haavaeritteissä.

Lypsyvälineet ja ihmisten kädet voivat levittää tartuntaa. Vasikat saavat bakteerin ihollensa emän nuollessa sitä tai emättimen lima­ kalvolta synnytyksen yhteydessä sekä raakamaidosta nielun limakalvolle.

Uuden kannan voi saada esimerkiksi eloeläinten oston yhteydessä tai vieraiden lypsäjien käsistä. Siksi eloeläinten ostoa tulisi välttää ja lypsyllä suosia kertakäyttökäsineitä.

ARVOISA VILJELIJÄ KALKITSE 13 PH-PITOISELLA NESTEKALKILLA

Jokaisessa karjassa on S.aureus-bakteereja. Kaikenlaisten haavojen sekä nirhamien ennaltaehkäisy ja hoito on tärkeää. Olosuhteita on korjattava niin, että haavaumia ei pääsisi syntymään. Vedinten iholla, erityi­sesti vedinten päissä olevat haavau­ mat, joita on voinut syntyä virheel­ lisestä lypsystä tai lypsykoneesta, äreästä vedinkastosta tai syylä­ haavaumista, altistavat vahvasti S.aureus-tulehduksille. Hyvä vedinkasto vähentää bakteereja vetimien pinnoilta.

Lehmien ryhmittely parsinavetoissa lypsyjärjestykseen utareterveyden mukaan ehkäisee tartuntoja. Pihatoissa S.aureus-lehmät tulisi eristää omaksi ryhmäkseen.

Poikivien hiehojen opettaminen lehmäpuolelle pitäisi tehdä vähintään kuukautta ennen poikimista, jolloin utare ei vielä kunnolla tunnu ja vedinkanavat ovat edelleen kiinni (keratiinitulpat).

Hyvä ilmanvaihto vähentää S.aureus-tulehduksia. Myös kärpästen torjunta vähentää leviämistä.

Lietteet ennen levittämistä, sitoo typen Sänkimaat ennen kylvöjä Heti vaikuttava: NESTEKALKKI, korjaa pellon Hinnottelu: Kuutiokaupalla: t/m3 OMANA TYÖNÄ - omalla koneella, Hyöty kotiin.

Soita. Pyydä tarjous: P: 0400-207088 kalkituspalvelu@kolumbus.fi

HKT-YHTIÖ HÄMEEN KALKKITUKKU OY 40 v. tietotaito

LAURA KULKAS Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

Vain aidolla kalkilla lannoitusvaikutus 100 % MAITO JA ME * 45

KON

INI EKL

KKA

KU VA E S A M A N N IN EN

KAJ NYMAN Laatuasiantuntija V a l i o L y p s y - p a l v e lut

Vaara vaanii tilasäiliössä Tanskalaisella maito­ tilalla tapahtui traagi­ nen työtapaturma, jossa maitotilayrittäjä menehtyi tilasäiliöön.

Tapaturma olisi voitu välttää.

M

aitoauto kävi aamulla tilalla ja säiliön tyhjennyksen jälkeen maitoauton kuljettaja käynnisti tilasäiliön pesun sovitun toimintatavan mukaisesti. Tyhjennyksen jälkeen maito­ tilayrittäjä oli mennyt tilasäiliön sisälle tarkoituksena ilmeisesti tarkistaa säiliö sisältä, koska tilalla bakteeri­luvut olivat kohonneet.

Yrittäjän ollessa säiliön sisällä pesuohjelma käynnistyi. Pesun ole­­ te­taan johtaneen siihen, että maitotilayrittäjä ei päässyt ulos. Myöhemmin hänet löydettiin menehtyneenä tila­säi­liön sisältä.

TILASÄILIÖN huolto- ja tarkastustöissä on useita vaaran paikkoja varsinkin, jos mennään säiliön sisälle.

Pesun jälkeen säiliössä voi olla myr-

46 * MAITO JA ME

kyllisiä kaasuja eikä happi välttämättä riitä. Sisäpinnat voivat olla hyvin liukkaita.

Säiliöstä pois pääseminen voi olla vaikeaa, jollei siihen ole varauduttu sopivin apuvälinein. Putoamis- ja kaatumisriski on aina olemassa.

LISÄKSI SEKOITTIMEN tai pesun käynnistyminen voi aiheuttaa vaara­ tilanteita – säiliön sisälle ei tietenkään saa mennä, ennen kuin pesu­ ohjelma on päättynyt ja säiliön virransyöttö on katkaistu.

Tapaturmariskien minimoimi­ seksi tilasäiliö on aina ennen huoltoja tarkastustoimenpiteitä tehtävä varmalla tavalla virrattomaksi: sähköjohto on irrotettava seinästä ja luotettavalla tavalla varmistettava ettei kukaan voi kytkeä sitä takaisin sähköverkkoon kesken huoltotoimen­piteitä. Mahdollinen pääkatkaisija on hyvä lukita ja säi­lyttää avain turvallisesti omassa taskussa.

TURVALLISINTA on pysyä tilasäiliön ulkopuolella. Tilasäiliöhuollolta ja osuuskunnan neuvonnalta voi tiedustella mahdollisia apuvälineitä, joiden avulla huoltoa ja tarkastuksia voi tehdä turvallisesti säiliön ulko-

puolelta. Tarkastuksessa hyvä taskulamppu auttaa jo paljon.

Jos säiliön sisälle syystä tai toisesta on pakko mennä, paikalla pitää koko ajan olla toinen perehdytetty henkilö, joka tarvittaessa pystyy hälyttämään apua ja avustamaan ulos säiliöstä. Avustava henkilö ei saa mennä tilasäiliöön.

Säiliöstä pois pääseminen on varmistettava esimerkiksi sopivilla tikkailla. Turvavaljaat voivat myös joissain tilanteissa olla tarpeen.

Esimerkiksi varoituskyltein on varmistettava, että kaikki maitohuoneessa tai tilasäiliön lähettyvillä liikkuvat henkilöt ovat tietoisia, että tilasäiliön sisällä on ihminen.

SÄILIÖ PITÄÄ tuulettaa hyvin ennen säiliöön menoa, eikä pelkkä luukun avaus riitä. Säiliössä olevan ilman happipitoisuus pitää varmistaa mittaamalla ja säiliöön sisälle menevän henkilön tulee pitää happimittaria mukanaan.

Jos happipitoisuus on liian matala tai säiliössä epäillään olevan myrkyllisiä kaasuja, on käytettävä hengityslaitetta, sillä jos klooripitoinen emäspesuaine ja hapan pesuaine pääsevät sekoittumaan, ne tuottavat myrkyllistä kloorikaasua.

Kärki SIL-ALL 4x4+ Suorituskykyä kaikkiin olosuhteisiin

4 x x 4

Neljä eri bakteerikantaa ja markkinoiden korkein bakteerimäärä (1 milj./g rehua) varmistavat nopeimman pH:n laskun ja tuottavimman rehun.

Neljä entsyymikantaa käsittelevät rehun kuituja vapauttaen sokeria käymisen nopeuttamiseksi ja sulavuuden parantamiseksi. lämpenemistä hidastaa + Syöttövaiheen propionihappoa muodostava bakteeri

Tee vuoden paras investointi ja hanki Kärki Sil-All 4x4+ varmistamaan oman kotoisen rehusi tuottavuus!

Soita 06 4298900

NYT huippu t ennakkoehdo voimassa!

karkiagri.fi sil-all.com

VA S

LL TUU

Yhteistyö toimii.

Yrittäjä Kati Saarinen (oik.) ja eläinlääkäri Jenni Hatakka ovat tehneet eläinten terveydenhuollossa tuloksekasta yhteis­ työtä viisi vuotta.

Luottamus puolin ja toisin on hyvän yhteistyön perusta.

48 * MAITO JA ME

ISUU

S

Tiivis yhteistyö tuo tulosta KYLÄ-SIPILÄN TILALLA HYVINKÄÄN RIDASJÄRVELLÄ ON VUOSIEN KOKEMUS SÄÄNNÖLLISESTÄ YHTEIS­-­ TYÖSTÄ YKSITYISEN ELÄINLÄÄKÄRIN KANSSA – ERINOMAISIN TULOKSIN.

H

einäkuisena kesäpäivänä yrittäjä Kati Saarisen ja eläinlääkäri Jenni Hata­ kan yhteinen työlista on ilahduttavan lyhyt. Eläimet ovat pysyneet edellisen kuukauden ajan melko terveinä. Edessä on vain kahden juuri poikineen lehmän kuumeilun selvittäminen, seitsemän vasikan nupoutus ja normaali lääkkeiden luovutus tilalle. ”Yleensä meillä menee hoitotoimissa puoli päivää. Tyypillisimmät vaivat ovat utaretulehduksien lisäksi muut tulehdukset”, Saarinen kertoo. ”Käymme kaikki eläinten terveysasiat huolella läpi. On mukava tehdä töitä rauhassa, kun ei ole koko ajan kiire seuraavaan paikkaan”, Hatakka täydentää.

ELÄINLÄÄKÄRIN käynneillä analysoidaan yhtä lailla onnistumisia kuin pohditaan ratkaisuja mahdollisiin ongelmiinkin. Joskus selvitettäväksi tulee isompiakin asioita, kuten kävi vuosi sitten. ”Meillä oli paljon luomisia. Ongelma vaati monia tutkimuksia ja vei yöuniakin, mutta yhdessä Jennin kanssa siitä selvittiin. Hän hoitaa lehmiä kuin omiaan ja on kannustava”, Saarinen iloitsee.

Seitsemän kuukautta jatkuneen luomisongelman yhdeksi mahdolli-

T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

seksi syyksi selvisi lopulta joidenkin polttiaislajien levittämä Schmallenberg-virus.

Saarinen kiittää, että tutun eläinlääkärin saa aina tarvittaessa kiinni.

Tila ja eläinlääkäri ovatkin puhelimitse yhteydessä lähes joka viikko.

Lopen Eläinlääkärit Oy:n palveluksessa työskentelevä Hatakka hoitaa äkillisissä terveysongelmissa myös tilan päivystyskäynnit, joten kunnaneläinlääkäriä ei tarvitse käyttää lainkaan. Jos Hatakka on estynyt, hänen kollegansa Tuula Lohi­ saari hoitaa päivystyksen. Akuutteja päivystyskäyntejä Kylä-Sipilän tilalle tulee yleensä yksi tai kaksi kuukaudessa.

Lopen Eläinlääkäreillä on terveydenhuoltoasiakkaineen reilut kolmekymmentä tilaa, joista noin puolet on maitotiloja. Hatakka on vastannut Kylä-Sipilän tilan terveydenhuollosta viisi vuotta. ”Luottamus on hyvän yhteistyön perusta. Asioista pitää puhua avoimesti. Esimerkiksi omatoiminen lääkkeiden käyttö edellyttää luottamusta puolin ja toisin”, Hatakka tiivistää. ”Hyvin onnistuneen terveydenhuollon edellytys on, että eläinlääkäri hoitaa myös tilan akuutin praktiikan. Silloin hän tietää koko ajan eläinten tilanteen ja tuntee tilan toimintatavat”, Saarinen lisää.

”Mikään laite ei korvaa hyvää silmää.”

KATI SAARINEN vastaa kolmen lypsyrobotin tilan 190 lehmästä. Yrittäjäpuoliso Marko Räsänen huolehtii 500 hehtaarin peltoalan viljelystä.

Terveydenhuoltokäynnit rytmittävät Saarisen eläintenhoitotöitä. ”Terveydenhuoltokäynneillä katsomme kaikki edellisen kuukauden terveysasiat ja hoidot läpi. Lisäksi hoidamme akuutit tapaukset.

SAARINEN on erittäin tyytyväinen, että yrittäjät voivat nykyään lääkitä itse eläimiä eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Lääkevaraston pitäminen tilalla edellyttää säännöllistä terveydenhuoltoyhteistyötä ja Nasevaan kuulumista.

Eläinlääkäri voi luovuttaa Nasevassa mukana oleville tiloille lääkkeitä yleisimpien sairauksien hoitamiseen. Tällaisia ovat muun muassa utare- ja hengitystietulehdukset.

Kipu­lääkkeitä ja umpeenpanolääkkeitä voi luovuttaa.

MAITO JA ME * 49

Parsimitoitus toimii hyvin holsteineilla. Parsi on 125 senttiä leveä ja 270 senttiä pitkä. Lehmien pään edessä on paljon vapaata tilaa, joten ne pääsevät nousemaan vaivattomasti.Rouhepedit ovat kestäneet seitsemän vuotta.

Kaikki lääkitykset kirjataan Nasevaan tarkasti. Terveydenhuoltokäynneillä tarkastetaan kuluneen kuukauden lääkitykset ja lääkityt eläimet. Lääkityssuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. ”Lääkkeiden luovuttaminen on helpottanut huomattavasti arkea.

On paljon rauhallisempi mieli, kun on lääkkeitä varastossa. Itse lääkitseminen säästää myös kustannuksia”, Saarinen perustelee.

MONET PÄÄTÖKSET perustuvat Kylä-Sipilän tilalla eläinten hyvinvointiin. Pihattonavetan ja hieho­ pihaton viereen on valmistunut uusi 80-paikkainen vasikkatalo. ”Nykyinen vasikkala on jäänyt hieman pieneksi ja ripuliongelmaa on ollut liikaa. Uudessa tuotantotilassa pystymme hallitsemaan paremmin vasikkaterveyttä. Suunnittelimme rakennuksen yhdessä eläinlääkärin kanssa”, Saarinen kertoo.

Uusi vasikkala toimii kertatäyttöperiaatteella. Eläimet ovat samassa ryhmässä koko kolmen kuukauden juottoajan. Näin ripulit saadaan minimoitua tai ainakin rajattua. Eläintiheys jää uudessa, 510 neliömetrin vasikkalassa pieneksi.

LEHMIEN HYVINVOINTIA tukee runsas tila pihatossa. Kaikki eläimet mahtuvat kulkemaan väljästi käytävillä ja syömään ruokintapöydillä, jotka sijaitsevat sivuilla. Myös navetan vieressä sijaitsevassa nuoren karjan olkikuivikepohjaisessa pihatossa on reilusti tilaa.

50 * MAITO JA ME

Korvamerkkeihin kirjoitetut nimet helpottavat lehmien tunnistamista.

”Olemme onnistuneet parsien mitoituksessa. Ne ovat pysyneet melko puhtaina ja eläinten edessä on runsaasti vapaata tilaa nousta jalkeille.

Eläimet viettävät navetassa stressitöntä elämää”, Saarinen kuvailee.

Makuuparren leveys on 125 senttiä ja pituus 270 senttiä. Niskaputki on säädetty isompien eläinten mukaan noin 180 sentin etäisyydelle parren takareunasta. Mitoitus sopii hyvin holsteineille, mutta parsi on liian pitkä ayrshireille. Tilalla on kumpaakin rotua noin puolet.

Parsipeteinä ovat rouhepatjat.

Niiden päällä käytetään reilusti turvetta. Patjat ovat kestäneet navetan valmistumisesta eli vuodesta 2010. ”Runsas turvekuivitus auttaa pitämään utaretulehdukset kurissa ja sorkat kuivina”, Saarinen tietää.

Juoma-altaat tyhjennetään ja pestään joka päivä. Robotit ja muut laitteet pidetään luonnollisesti puhtaina ja hyvässä toimintakunnossa.

Kahdensadan metrin päässä navetasta on 15 hehtaarin laidun, jossa laiduntaa 80–100 eläintä. Hiehot ja umpilehmät viettävät laitumella mahdollisimman pitkän ajan kesästään. Viiden kilometrin päässä on lisäksi kuuden hehtaarin laidun loka– tammikuussa poikiville hiehoille.

LEHMIEN JALKATERVEYTEEN Saarinen satsaa erityisesti. Sorkkahoitaja Janne Lundgren Mäntsälästä käy tilalla kerran kuukaudessa.

Kerralla hoidetaan reilut 30 lehmää, joten jokaisen lehmän sorkat tulevat hoidetuiksi kaksi kertaa vuo-

”Luottamus on hyvän yhteistyön perusta. Asioista pitää puhua avoimesti.”

dessa. Vakiokäytäntönä on, että sorkat hoidetaan umpeen laitettaessa ja kolme–viisi kuukautta poikimisen jälkeen. Jalkaterveyttä edistää myös betoniritilälattiaan tehty uritus. ”Pienetkin ontumiset on hoidetta­ va heti, ettei ontumisen seurauksena ehdi tulla muita sairauksia”, itsekin sorkkahoitajan koulutuksen käynyt Saarinen painottaa.

Tilan kuukausirytmiin kuuluu myös jalostuseläinlääkäri Juha Rätön vierailu. Hän tarkastaa tii­ neydet ja laatii jalostussuunnitelman yhdessä Saarisen kanssa. Saarinen siementää eläimet itse.

ELÄINTEN TARKKAILU hoidetaan tilalla etupäässä ihmisten voimin ja robotin automatiikan avustamana.

Teknologiaa lehmien aktiivisuuden, kiiman tai muun hyvinvoinnin tarkkailuun ei ole. ”Mikään laite ei korvaa hyvää silmää. Vietämme navetassa tarkoi-

! s u u t Uu

Milka®

Elokuussa käyttöön otetussa, 510 neliömetrin vasikkatalossa on väljää tilaa 80 vasikalle. Uusien tilojen yhtenä tavoitteena on vähentää ripulia.

tuksella paljon aikaa. Silloin esimerkiksi näkee, kuinka lääkitys alkaa vaikuttaa sairaaseen eläimeen”, Saarinen sanoo.

LOPEN ELÄINLÄÄKÄRIT laskuttaa terveydenhuoltokäynneistä arvonlisäverottomana 80 euroa tunnilta. Terveydenhuoltokäynteihin ja -neuvontaan voi käyttää Neuvo 2020 -tukirahaa. Siinä tapauksessa eläinlääkärin veloitus on 63 euroa tunnilta. Jokainen maatila saa käyttää 7 000 euron edestä Neuvo 2020-rahaa. Omavastuuosuutta ei ole.

KYLÄ -SIPILÄN TILA, RIDASJÄRVI, HYVINKÄÄ Yrittäjät Kati Saarinen (41) ja Marko

Räsänen (40), vuodesta 2007 Eläimet 190 lehmää (50 % ayrshire,

50 % holstein) Tila Viljelyala 500 ha, josta 250 ha

kuluu koko karjan ruokintaan Henkilökunta 2 työntekijää ja 2 kesäharjoittelijaa Rehu Ruokinta apevaunulla sivuille visiiriseinän läpi Navetta Vuonna 2010 valmistunut 2

robotin pihatto, 3. robotti lisätty

vuonna 2013. Erilliset nuorkarja­

talo (2013) ja vasikkatalo (2017)

navetan vieressä. Uritettu ritilä

palkkilattia, lantakoneella varuste-

tut matalat lantakuilut, lannan puhdistusrobotti Keskituotos 11 500 kg/lehmä/a

(rasva 4,0 %, valkuainen 3,3 %) Maitoa 1,9 milj. l maitoa meijeriin/v.

2,7 lypsykertaa päivässä Keskipoikimakerta 2,6 poikimiskertaa/lehmä

(ayrshire 2,8, holstein 2,4) Poikimaväli 390 päivää 1,7 siemennystä/poikiminen

ENERGY EXTRA

Liuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille • vahva koostumus, ei ylimääräisiä täyteaineita • täydentää rehuseoksen energia-arvoa • lisää rehuseoksen maittavuutta ja näin houkuttaa lehmiä syömään enemmän • soveltuu käytettäväksi automaattisissa annostelujärjestelmissä, mutta voidaan käyttää myös appeen seassa

� a v a � u Houk hinta�!

NJA A P M A K SYYS U OT KOTIM AINEN T

KOTIM AINEN Y R

E

IT YS

149009k,g12

(sis alv

le.

una tilal

imitett 14%) to

Kysy lisää jälleenmyyjiltämme.

Jälleenmyyjät löydät osoitteesta www.biofarm.fi

IO VA L E I T T I Ö K KOE

SADONKORJUUAJAN LUOMUHERKUT HÖYSTETÄÄN KAUDEN KASVIKSILLA, METSÄN ANTIMILLA JA RAPEALLA KAURALLA.

PUNAJUURILATTE 2 annosta

n. 60 g punajuurta 1 tl punaviinietikkaa 2 ½ dl Valio Luomu™ vanhan­ajan täysmaitoa ripaus kanelia tai kaakaojauhetta 1. Kuori ja leikkaa punajuuri pieniksi kuutioiksi. Keitä vähässä suolalla ja etikalla maustetussa vedessä kannen alla kypsiksi.

2. Ota keitinvesi talteen. Soseuta punajuuri, lisää tarvittaessa hiukan keitinvettä.

3. Kuumenna maito kiehuvaksi.

Surauta sauvasekoittimella, jotta pinnalle muodostuu vaahtoa.

4. Sekoita n. 1 dl maidosta puna­ juuri­soseeseen ja jaa seos kahvi­ kuppeihin. Valuta päälle loppu maito ja maitovaahtoa. Viimeistele kanelilla tai kaakaojauheella.

52 * MAITO JA ME

Katso lisää reseptejä: www.valio.fi/reseptit

Katso lisää reseptejä •• www.valio.fi/reseptit/teemat/sadonkorjuuajan-uudet-ideat/ RAPEA RUIS-MUSTIKKARAHKA 3–4 annosta

3 (30 g) hapankorppua 1 ½ dl Valio Luomu™ kuohukermaa 1 prk (200 g) Valio Luomu™ maitorahkaa 2 rkl fariinisokeria 2 dl pakastemustikoita 1. Murenna hapankorput.

2. Vaahdota kerma. Yhdistä rahka, fariinisokeri ja kohmeiset mustikat.

Lisää lopuksi kermavaahto.

3. Jaa annosmaljoihin. Ripottele hapankorppumuru annosten pinnalle juuri ennen tarjoilua.

LÄMMIN MIFU-SIENILEIPÄ 6 annosta

6 viipaletta maalaisleipää 1 valkosipulin kynsi 1 pkt (250 g) Valio MiFU® suikaleita Original n. 200 g esikäsiteltyjä metsäsieniä 1 pieni sipuli (1 rkl tuoretta salviaa) 1 rasia (100 g) Valio Viola® kevätsipuli tuorejuustoa suolaa mustapippuria myllystä ½ pussia (à 150 g) Valio Juusto­ mestarin vahvempi gouda raastetta Voiteluun ja paistamiseen Valio voita 1. Voitele leipäviipaleet, paahda uunissa leivinpaperin päällä ritilällä 225 asteessa 5 min. Halkaise valkosipulin kynsi ja hiero leikkuu­ pinnoilla leipien pintaa.

2. Paista Mifu kuumalla pannulla voissa. Lisää joukkoon sienet ja hienonnettu sipuli. Kuullota muutama min. Lisää lopuksi tuorejuusto. Mausta.

3. Levitä Mifu-sieniseos leiville ja ripottele päälle juustoraaste.

Kuorruta uunin yläosassa 225 asteessa 10 min.

KAURALETUT

RAIKAS KURKKU-LOHITÄYTE

KAURAINEN LETTUTAIKINA 3 dl kaurahiutaleita 1 dl vehnäjauhoja 6 dl Valio Luomu™ vanhanajan täysmaitoa 2 rkl Valio Luomu™ voita sulatettuna 3 luomumunaa 1 rkl sokeria 2/3 tl suolaa PAISTAMISEEN Valio Luomu™ voita

75 g kylmäsavulohta pala (100 g) tuoretta kurkkua 1 pieni sipuli ½ dl mintunlehtiä 1 prk (180 g) Valio Luomu™ kermaviiliä 1 maustemitta sokeria puolikkaan sitruunan kuori raastettuna mustapippuria myllystä

10 lettua (Ø 20 cm)

1. Mittaa kaurahiutaleet blenderiin.

Käytä konetta, kunnes hiutaleet ovat hienoa jauhoa.

2. Lisää muut raaka-aineet ja sekoita lettutaikinaksi.

3. Anna taikinan tekeytyä 10–15 min.

Käytä blenderiä hetki ennen kuin aloitat paistamisen. Näin taikina sekoittuu tasaiseksi ja kuohkeutuu.

4.Sulata voi lettupannussa ja paista taikinasta noin 10 lettua. Tarjoa esim. kurkku-lohitäytteen kanssa.

4 annosta

1. Kuutioi kylmäsavulohi ja kurkku.

Hienonna sipuli ja mintunlehdet.

2. Sekoita kaikki aineet kulhossa.

Anna maustua mielellään varttitunti ennen tarjoilua.

3. Tarjoa lettujen täytteenä, leivän päällä tai keitettyjen perunoiden kanssa.

VINKKI Kevennä ja korvaa noin puolet kermaviilistä pehmeän makuisella Valio Luomu™ maitorahkalla.

Tilaa Valion uutiskirjeellä herkulliset reseptit •• www.valio.fi/uutiskirje

Luomuvalikoima kasvaa jälleen

V

alio Luomu™ valikoiman kasvu jatkuu.

Kermahyllyn uudet vaihtoehdot ovat laktoosittomat Valio Luomu™ kuohukerma ja ruokakerma, jotka myydään 3 desilitran korkillisissa pakkauksissa. Pakkaus on näppärä avata ja helppo sulkea uudelleen myöhempää käyttöä varten.

Suomalaiset rakastavat kermajuustoa, ja nyt sitä saa myös luomuna. Valio Luomu™ kerma­ juuston maku on lempeä ja hedelmäinen. Rasvaa juustossa on 28 g/100g ja suolaa 1,6 g/100 g.

Uusissa Valio Luomu™ väli­ palarahkoissa yhdistyy monta ihanan ilta- tai välipalan elementtiä. Runsaasti marjaa ja hedelmää (12 %) sisältävät rahkat on makeutettu vain hedelmien ja marjojen sokereilla. Rahkat ovat laktoosittomia ja rasvattomia.

Makuina mansikka-mustikka ja persikka-banaani. Pakkauksessa on lusikka, joten välipala on helppo nauttia missä vain.

Valmistaja: Valio Turenki, Valio Joensuu ja Valio Seinäjoki

Mifu on nyt myös suikale!

A

rkena helppous ja nopeus ovat ruoanlaitossa arvossaan. Vuosi sitten kauppoihin tullut lämpimän ruoanlaiton uusi pääraakaaine, maitopohjainen Valio MiFU® tulee nyt ihan uudessa muodossa, nimittäin suikaleena! Valio MiFU® suikaleet sopivat kaikenlaisiin ruokiin ja erityisesti resepteihin, joihin tavallisemmin käytettäi­siin kana- tai lihasuikaleita. Makuvaihtoehtoja on kaksi, original ja paprika-chili. Suikaleet voi lisätä ruokaan paistettuna tai sellaisenaan.

Suikaleet saavat paistet­taessa nopeasti kauniin ruskean paistopinnan, ja tuote kestää hyvin myös hauduttamista.

Uutuudessa on runsaasti proteiinia, 24 g / 100 g, sekä kalsiumia ja B12-vitamiinia. Valio MiFU® suikaleet ovat laktoosittomia, gluteenit­ tomia, soijattomia ja kanan­munattomia.

Valmistaja: Valio Vantaa Lue lisää •• www.valio.fi/mifu

Dippaa tai käytä kastikkeena

J

oskus paras iltahetki vietetään sohvan nurkassa dippaillen.

Rentoilumoodiin pääsee nopeasti, kun valitsee vaikkapa kas­visten kaveriksi käyttövalmiit jogurtti­pohjaiset Valio dippi & kastik­keet. Uutuuksilla myös arkiruoka syntyy käden käänteessä – käytä kylmänä kastikkeena esimerkiksi paistetun kanan, lihan tai Valio MiFU® suikaleiden kanssa. Laktoosit­ tomissa ja gluteenittomissa dippi & kastikkeissa on rasvaa 5 % ja niillä on Sydänmerkki.

Makuina paprika ja chili sekä mango ja curry.

Valmistaja: Valio Oulu

Lue lisää •• www.valio.fi/luomu

54 * MAITO JA ME

Lue lisää käyttövinkkejä : valio.fi/tuotteet/ artikkeli/nopeasti-hyvaa-valio-dippi-kastikkeilla/

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Maitosuola saa vähempi­suolaiset tuotteet maistumaan

V

alio ValSa® maito­suolassa on lähes 80 prosenttia vä­hem­män natriu­mia kuin tavallisessa ruokasuolassa. Maitosuola koostuu maidon omista mineraaleista, pää­osin suolaiselta maistuvasta kaliumista. Maitosuolassa on luonnostaan myös elimistölle tärkeää jodia.

Tavallinen ruokasuola on lähes kokonaan natriumkloridia eli natriumin ja kloridin yhdistettä. Ihminen tarvitsee natriumia esimerkiksi elimistön nestetasa­ painon säätelyyn, mutta suurin osa aikuisista ja lapsista syö liikaa suolaa. Ylimääräinen natrium turvottaa, kuormittaa elimistöä ja kohottaa verenpainetta. Suolan-

saantia on haastava arvioi­da, koska saamme noin 80 prosenttia suolasta piilosuolana eli ruokien tai elintarvikkeiden mukana. Itse ripottelemme pienemmän osan saamastamme suolasta omassa keittiössämme.

Valio ValSa® maitosuolalla voidaan korvata osa elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävästä tavallisesta ruokasuolasta, ja samalla tuotteiden suolapitoisuus laskee merkittävästi – mausta tinkimättä. Maitosuolan ansiosta Valio ValSa® tuotteiden maku on yhtä herkullinen kuin ennenkin, vaikka tuotteissa on suolaa 30–50 prosenttia tavallisia tuotteita vähemmän.

ja maukkaammin. Koko perheen suosikkijuusto Valio Olterman­ ni® tulee kauppoihin vähempisuolaisena versiona. Valio ValSa® maitosuolainnovaation ansiosta juustossa on alkuperäinen kermajuuston maku mutta 35 prosenttia vähemmän suolaa (0,9 g /100 g) tavanomaisiin juustoihin verrattuna (1,4 g/100 g). Tuote on saatavilla 900 gramman palana ja ohuen ohuina viipaleina. Syksyllä uudistuvassa Valio Oivariini® vähärasvaisemmassa levitteessä on nyt myös maitosuolan ansiosta 30 prosenttia vähemmän suolaa kuin rasvaseoksissa keskimäärin.

TEI JA PENT TI L Ä , ravitsemus- ja lainsäädäntö ­

Vähempisuolainen voileipä syntyy nyt entistäkin helpommin

asiantuntija, Valio Oy

Päivittäisillä pienillä valinnoilla on väliä, etenkin lasten ruokavaliossa.

Lisää Valion syysuutuuksia: www.valio.fi/ tuotteet/haku/ uutuudet

MAITO JA ME * 55

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Täydennysostoksille!

Kesän sato on pian korjattu ja analysoitu.

Nyt on aika tehdä tuottava rehutilaus A-Rehulta!

SYKSYN UUTUUDET JA UUDISTUJAT HiehoRehu

TanakkaTäysrehu

HiehoRehulla varmistat, että hiehosi saavat juuri oikeassa suhteessa valkuaista ja energiaa. Hiehoille kehittyy hyvä syöntikyky, jolla luodaan perusta hyvin tuottaville lehmille.

TanakkaTäysrehu sopii matalavalkuaisen karkearehun täydennykseen. Pääset huipputuotokseen yhdellä täydennysrehulla, kun korkea valkuaistaso lisää säilörehunsyöntiä ja näkyy maitotankissa. Rinnalle sopii myös kotoinen vilja.

Energia 12,4 MJ/kg ka OIV 117 g/kg ka

Panosta nuorkarjaan!

Energia 12,7 MJ/kg ka OIV 126 g/kg ka

LypsyApekivennäinen

LypsyApe E Fosfori

Edullinen ja tehokas LypsyApekivennäinen on kehitetty täydentämään erityisesti lypsylehmien seosrehuruokintaa. Jauhemainen tuote sopii myös vapaaseen annosteluun ja väkirehuun sekoitettavaksi. Koostumukseen kuuluu runsaasti magnesiumia, natriumia ja hivenaineita sekä E-vitamiinia 900 mg/kg ja orgaanista seleeniä.

Erityisesti tuoreen tai tuoresäilötyn viljan ohelle suunniteltu lypsävien lehmien kivennäinen. Sisältää orgaanista seleeniä ja E-vitamiinipitoisuus on erittäin korkea, 1500 mg/kg. Ei tarvita erillistä E-vitamiinilisää tuoreen tai murskesäilötyn viljan ohella. Runsaasti magnesiumia ja natriumia sekä fosforia.

Ca 21 / P 0 / Mg 7 / Na 10

Enemmän seleeniä, josta osa orgaanista!

Ca 21 / P 1,2 / Mg 7 / Na 10 Lisää fosforia!

Rehuasioissa sinua palvelee AtriaNauta-tuottajapalvelu, p. 020 472 7060 • www.a-rehu.fi

AN R I I T LY P S Y U AAM

R I I T TA B R A N D T Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

Maitomarkkinat yllättivät jälleen

V

oin hinta on kivunnut ennätyksellisen korkealle, ja samaan aikaan voin ja rasvattoman maitojauheen hintaero on kasvanut ennätyksellisen suureksi. Markkinatilanteen muuttumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa maitokriisin aiheuttaneet tuotannon vähentämistoimet EU:ssa, maidontuotantoa haittaavat sääilmiöt vientimaissa ja Kiinan piristyvä kysyntä.

Tällä hetkellä maidontuotanto on taas kasvussa. EU:ssa muutos tapahtui kesäkuussa. Tuotanto ylitti edellisen vuoden kesäkuun maitomäärän 1,6 prosentilla. Vuoden alusta ollaan vielä puoli prosenttia jäljessä, mutta loppuvuodelle ennustetaan selvää kasvua.

Arvioiden mukaan koko vuoden tuotanto ylittää vajaalla prosentilla vuoden 2016 tason.

Maidontuotanto kasvaa muillakin merkittävillä vientialueilla. Oseanian tuotantokausi on aluillaan. Siellä Uuden Seelannin maidontuotannon ennustetaan kasvavan taas vakaasti. Sen sijaan Australian näkymät eivät ole yhtä myönteiset. Yhdysvalloissa tuotanto on kasvanut jo vuosia yli 2 prosentin vuosivauhtia, eikä siihen ole odotettavissa muutosta tänäkään vuonna. Näiden tärkeimpien maitotuotteiden vientimaiden yhteenlaskettu tuotannon kasvu on tänä vuonna noin yhden prosentin luokkaa.

Viime syksystä alkaen erityisesti voin kysyntä on selkeästi ylittänyt tarjonnan, minkä seurauksena voin hinta nousi maailmanmarkkinoilla. Voitaneen jopa puhua jonkinlaisesta voipulasta.

Yhtenä syynä siihen on voin kysynnän kasvu Yhdysvalloissa ja Euroopassa, koska kuluttajat pitävät sitä luonnollisena vaihtoehtona margariineihin verrattuna. Toisaalta myös Kiinassa voin ja kerman kulutus eri­ tyisesti leivonnaisissa on kasvanut. Samaan

aikaan voin valmistus on supistunut. Esimerkiksi EU:ssa juuston ja herajauheen yhdis­telmä tuo paremman tuoton kuin voin ja rasvattoman maitojauheen yhdistelmä.

Siksi juuston valmistus on ollut houkutte­ levampaa, ja globaali kysyntä onkin vauh­ dittanut juuston vientiä EU:sta.

Lisäksi juustojen myyntiä halutaan kehittää pitkäjänteisesti, sillä se nähdään pitkällä aikavälillä vakaana markkinana.

Uudet kauppasopimukset Kanadan ja Japanin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Rasvattoman maitojauheen hinta laahaa jäljessä muista markkinoista, koska EU:n 350 miljoonan kilon interven­ tiovarasto odottaa edelleen purkamista.

Vanhimmat jauheet varastossa ovat jo kaksi vuotta vanhoja, joten koko jauhemäärää ei voida käyttää elintarvikkeiksi.

Merkittävintä markkinoiden tasapainottumisessa on Kiinan piristynyt kysyntä.

Heinäkuun loppuun mennessä alkuvuoden tuonti oli rasvaiselle maitojauheella kasvanut melkein 6 prosenttia ja rasvattomalla peräti 24 prosenttia. Maitovalmisteiden tuonti muunnettuna maidoksi saattaa jopa ylittää huippuvuosien 2013 ja 2014 tason. Tuonti on myös jakaantunut useammille tuotteille, kuten äidinmaidonkorvikkeisiin ja juustoihin.

Rasvatonta maitojauhetta lukuun ottamatta markkinat näyttävät melko hyviltä.

Arvioidaan, että voin hinta pysyy vahvana joulusesonkiin saakka, mutta tilanteesta joulun jälkeen ei vielä ole esitetty arvioita.

Pitkän aikavälin arvioiden mukaan globaali kysyntä kasvaisi nopeammin kuin tarjonta, mutta historia on näyttänyt, että pitkän ajan myönteisistä näkymistä huolimatta hintavaihtelu on vain voimistunut.

Riittävän iso yksittäinen muutos voi kään­­tää markkinat nopeasti toiseen asentoon.

“Voitaneen jopa puhua voipulasta.”

MAITO JA ME * 57

N TA A A V TA IOLLA VA L

Kasvo Anna-Maija Taimisto, 61, elintarviketurvallisuuspäällikkö, Valio Oy

58 * MAITO JA ME

Elintarviketurvallisuutta kansainvälisesti T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA J U H A VA L K E A J O K I

TYÖNI VALIOLLA Työskentelen Valiolla elintarvike­ turvallisuuden ja -laadun kehitysja asiantuntija­tehtävissä. Kehitän elintarviketurvallisuuden ohjeis­ toja ja -järjestelmiä sekä tuen Valion tehtaiden elintarviketurvallisuusvastaavien työtä. Elintarvikekriisien hallinnan tuki, viranomaiskontaktit ja yhteistyö ovat osa toimenkuvaani.

Uudet kansainväliset asiakkuudet ja kuluttajatuotteiden vientihankkeet työllistävät tällä hetkellä runsaasti. Valion hankinnoissa pyrimme mahdollisimman lyhyi­ siin toimitusketjuihin: mitä kauem­maksi EU:sta ja Suomesta mennään, sitä vaikeampaa on varmistua esimerkiksi kemikaalija jäämäturvallisuudesta.

KANSAINVÄLISTYMINEN Suomessa luotetaan sanaan, henkilökunta on ammattitaitoista ja asiat tehdään kuten on sovittu.

Esimerkiksi Kiinassa vaaditaan asioihin kahden henkilön kuittaus.

Mitä kauempana asiakas on, sitä enemmän vaaditaan kirjallista dokumentointia: kansainvälistymisen myötä kaikki toimintatavat kirjataan ylös tarkasti. Valiolla on aiemmin karsittu ohjeistusta, mutta nyt palaamme takaisin tarkkaan dokumentointiin.

Jotta tuotteita voidaan viedä ulkomaille EU:n ulkopuolelle, vientimaasta on saatava hyväksyntä joko EU-tasolla tai kahdenkeskisesti. MMM ja Evira hoitavat hyväksymisprosesseja, jotka voivat edetä nopeasti tai kestää vuosia.

Avustamme viranomaisia tarvit-

taessa ja selvitämme kohdemaan elintarvikelainsäädännöstä esimerkiksi pakkausmerkintöihin asetetut vaatimukset.

PUHDASTA MAITOA Suomessa maito on mikrobiologisesti niin puhdasta, että ulkomaalaiset eivät aina usko. Valion elintarvikkeista jäämiä testataan jatkuvasti: torjunta-aineita, raskasmetalleja, dioksiineja ja radio­ aktiivisuuksia. Määritykset ovat aina alle rajojen.

Maitotilayrittäjät voivat vai­ kuttaa jäämistä homemyrkky aflatoksiinin esiintymiseen. Sitä voi muodostua rehunsäilönnässä esimerkiksi murskeviljaan tietyissä lämpötila- ja kosteusolosuhteissa. Alfatoksiinia on havaittu muutamia kertoja Valion tuotteissa, mutta ei koskaan sellaisia määriä, jotka olisivat ylittäneet lakisääteiset rajat. Keväisin ja syksyisin otetaan kaikista meijerisiiloista näytteet aflatoksiinin varalta.

TYÖURANI Olen maatalous- ja metsätieteiden maisteri pääainee­nani mikrobiologia. Tein graduni vuonna 1983 Valiolle. Minut palkattiin ensimmäisenä yrityksen geeniteknologiaryhmään, joka tutki hapatteita.

Mikrobiologisten analyysipalveluiden ja erityis­mik­robianalytiikan kautta päädyin elintarviketurvallisuuden pariin.

MITEN TEEMME PARASTA Valiolla on pysyttävä elintarviketurvallisuusasioissa aina etunenässä ja kommunikoitava myös

viranomaisten kanssa. Kuuluun EDA:n (European Dairy Association) hygieniatyöryhmään ja MMM:n elintarvikehygienian asiantuntijaryhmään.

PARASTA TYÖSSÄNI Pystyn auttamaan ongelmien ratkaisussa ja tukemaan muita.

Jos keksin ratkaisun ongelmaan, se palkitsee. Kun tuotantolaitoksissa edistytään, voin olla ylpeä yhteisistä saavutuksista.

TYÖNI HAASTEET Ongelma­tilanteet tulevat yllättäen ja usein yhtä aikaa. Silloin on muutettava nopeasti suunnitelmia. Sähköiset viestintävälineet ovat helpottaneet yhteydenpitoa ja nopeuttaneet ongelmien selvitystä.

Haasteellista on havaita pienet viitteet ja signaalit, joiden perusteella on luvassa ongelmia. Joskus ratkottavana on hyvin kinkkisiä asioita, joiden ratkaisemiseen on käytettävä ulkopuolisia ver­kostoja.

PERHE JA VAPAA-AIKA Vapaa-ajan henkireikäni on Method Putkisto. Lisäksi pyöräilen ja hiihdän. Luen myös paljon.

Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi aikuista tytärtä, joista toisella on pieni tytär – hänen lempi­ herkkunsa on raejuusto. Asun Es­poossa, mutta kotitila navettoineen on vielä jäljellä Anttolassa.

VALION SUOSIKKITUOTTEET Pidän maustamattomasta kreikka­ laisesta jogurtista ja perinteinen kesäherkku on Valion viili. Haluan aina kokeilla uudet tuotteet.

MAITO JA ME * 59

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon KAUAN ODOTETUT TUOTESARJAT LYPSYROBOTEILLE

Punaisille:

Sinisille:

ROBO Red

ROBO Blue

RoboRed - ja RoboBlue -tuotesarjat tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon laitetoimittajien alkuperäistuotteille.

Tehokkaat pesuaineet vastaavat alkuperäisiä ja ovat kaiken lisäksi SUOMESSA VALMISTETTUJA. Kaikkiaan tuotteita on alkuvaiheessa noin 20 erilaista, mutta tuotteisto täydentyy ajan myötä.

Käytössä monilla tiloilla. ®

RoboRed®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Harjapesuaine • Maitosuodattimet • Pesuharjat

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

®

RoboBlue®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Maitosuodattimet • Nännikumi • Letkut

KOKONAISVALTAINEN, 3-VAIHEINEN SORKKATERVEYDEN YLLÄPITO

1

PARANNA

2

SUOJAA

3

EHKÄISE

Auttaa parantamaan sorkka-alueen ihotulehduksia (mm. Digital Dermatitis DD) • Ei antibiootteja • Ei karsinogeenejä • Tunkeutuu ihon alle • Ympäristöystävällinen

LAC®-hallit ja -karsinat vasikoille

MYYNTI: VALMAKAUPAT

www.finnlacto.fi • 064 210 300