Maito ja me 03/2020

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 3 — 2 0 2 0

PALKOVILJAT VAIHTOEHTOISENA VALKUAISREHUNA KORONA­KRIISIN OPIT 26 MAME032020_heidin.indd 1

KESTÄVÄSTI TURPEELLA 52

LANNASTA BIOKAASUKSI 58 17.9.2020 13.55

Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin Vahvan suosion saaneita Lely Astronaut A5 -lypsyrobotteja on toiminnassa jo yli 200 kappaletta ympäri Suomen. Liity menestyvien Lely-tilojen joukkoon – tarjoamme syksylle huippuedut hankintaan. Kysy lisää myyjiltämme.

Yhteystiedot: www.nhk.fi

MAME032020_heidin.indd 2

17.9.2020 13.55

0 2 0 2 — 03

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a RUOKINTA JA HYVINVOINTI

Pääkirjoitus……..…………..….....……………04

40

Alkutuotantojohtaja...……….…….…...…05 Uutisia.......………………………….…..……..…06 Toimitusjohtajalta……...…...…..……...……11 Valkuaistäydennysrehut…...................12 6

Rehuanalyysi...........................................18 Ternimaitoa vasikalle............................19 Valio Artturi® säilörehut......................20 Haastattelussa Nina Kopola...............22 Valion varautuminen........................…26 Globaalit maitomarkkinat...….........…34

12

Hallituksen puheenvuoro....…...…...…37

52

Talous..….…....................................………39 Sukupolvenvaihdos..........................…40 Työ ja terveys...….............................……42 Nasevasti.....…..................................……43 Valmaverkkokauppa uudistui........…44 Kysy asiantuntijalta…..…..……..…………46

19

Kysy eläinlääkäriltä..….......….…..….……47

56

Laboratoriossa……….......................……48 Koneklinikka...…...............................……50 Vastuullisuus.…..................................…52 Uutta Valiolta…......................................56 Tavataan Valiolla.........................….……58 Riitan aamulypsy..............................……61

58

Minä yrittäjä..………............…...........……62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi, toimituspäällikkö Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Johanna Heinonen, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 050 384 0300, petra.kakela@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 2.12.2020.

MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

22

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

MAME032020_heidin.indd 3

17.9.2020 13.56

P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Suomalainen ruoka ansaitsee arvonsa

S

yyskuun alussa vietettiin suomalaisen ruoan päivää toista kertaa. Suomalainen ruoka on ainutlaatuinen yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuul­li­ suutta − ja siksi oman merkkipäivänsä ansainnut. Tähän Hyvää Suomesta -sivuston lauseeseen kiteytyy mielestäni erinomaisesti myös valiolainen tuotantoketju. Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola toteaa sivuilla 22−25, että suomalaisella elintarvike­teollisuudella on juuri tähän aikaan sopivia vahvuuksia, kun kuluttajat haluavat terveellistä, vastuullista, itselle hyvää ruokaa.

Henkinen hyvinvointi vaikuttaa arkeemme ja elämäämme yhtä paljon kuin fyysinen terveys. Työ ja terveys -palstalla käsitellään sukupolvenvaihdosta ja tilasta luopumista − asioita, jotka ovat sukupolvien ketjussa tiloilla säännöllisin väliajoin esillä. Tilasta luopuminen menee parhaimmillaan hyvin, mutta tilanne nostattaa pintaan väistämättä suuria tunteita.

Psykoterapeutti Toni Mäkelä on auttanut maatiloja sukupolvenvaihdoksissa, ja hänen havainnoistaan voit lukea sivuilta 40−41.

Valion uudistunut omistajastrategia linjaa, että jatkossakin toimintamme tavoite on maksaa omistajayrittäjille hankintaosuuskuntien kautta eurooppalaisten meijeri­yritysten parhaimmistoon kuuluvaa tilitysja tuottajahintaa maidosta. Siirtyminen sopimustuotantoon varmistaa pitkällä tähtäimellä sen, että Valio jalostaa vastaanotetun maidon parasta lisäarvoa tuottaen.

Tänä syksynä Valio-ryhmän tarjoamia uusia tuotteita ja palveluita omistajayrittäjille ovat esimerkiksi Valma-kivennäiset ja Valio Carbo® Ympäristölaskuri.

Tulettehan aktiivisesti mukaan esimerkiksi Ympäristölaskurikoulutuksiin, koska etänä järjestettävissäkin tilaisuuksissa tapaat kollegoita ja saat omalle arkityöl­ lesi vastapainoa. Tervetuloa!

Rauhallista syksyä ja sisäruokintakautta toivottaen, ANU ARTJOKI P äätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 4

17.9.2020 13.56

AJA

HT NKO

AIST

A

Johtamisen merkitys korostuu sopimustuotannossa

K

esä 2020 jäi mieleen paitsi koronaviruksesta mutta myös poik­ keuksellisen kuivasta kesäkuusta.

Jälleen kerran tuli selväksi, että nurmi selviää kasvukaudelle osuvista poikkeuksellisista sääolosuhteista paremmin kuin yksivuotiset viljakasvit. Kuivasta kesäkuusta huolimatta valtaosalla maitotiloista on tällä hetkellä tarvittava määrä hyvälaatuista säilörehua siiloissa tai paaleissa.

Johtaminen on tärkeä osa yrittämistä ja sen merkitys korostuu entisestään, kun siirrytään sopimustuotantoon. Tästä lehdestä löydät Matti Ryhäsen kirjoituksen maitotilan kokonaisvaltaisesta johtamisesta.

se tulee aiheuttamaan ongelmia vielä pitkään.

Valion Alkutuotannon järjestämiä tilaisuuksia on syksyn osalta peruttu ja muutettu mahdollisuuksien mukaan etätilaisuuksiksi. Uusien toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönottaminen ei ole pelkästään negatiivinen asia. On selvää, että vanhaan ei ole kaikilta osin paluuta, vaan parhaiten toimivat uudet käytännöt ovat tulleet jäädäkseen.

Maailmanlaajuinen kilpajuoksu korona­rokotteiden kehittämiseksi on käynnissä, mutta on sel”Maitotilan vää, että menee vielä pitkään, ennen kuin epidemia voidaan strateginen julistaa päättyneeksi.

johtaminen ei saisi olla liian monimutkaista.”

On tärkeää, että johtamiseen saadaan maitotilojen käyttöön sovellettua tietoa. Kaikilla ei ole aikaa kahlata läpi liikkeenjohdon kirjallisuutta ja soveltaa sitä omaan toimintaan.

Maitotilan, tai minkään muunkaan liikeyrityksen, strateginen johtaminen ei saisi olla liian monimutkaista. Aikaa ja keskittymistä se tosin vaatii. Esimerkiksi omien voimavarojen, oli­vatpa ne sitten aineettomia tai aineellisia, pu­olueeton arviointi ei ole aina helppoa. Kuten ei ole myöskään toimintaympäristössä tapahtumassa olevien muutosten ennakointi. Neuvonta ja apu­ välineitä tarvitaan − ja onneksi niitä on myös saatavissa.

Valiolaisilla maitotiloilla valmistaudutaan siirtymään sopimustuotantoon. En väitä, että tuotannon optimoiminen olisi aina niin helppoa, koska eläimet eivät ole koneita eikä säätilaa voi säätää napista.

Sopimustuotantoon siirtyminen on ehdottomasti valiolaisten tilojen edun mukaista ja jokaisella tilalla kannattaa tavoitella tuotanto­ määrää, joka antaa taloudelli­ sesti parhaan lopputuloksen.

Tässä kannattaa hyödyntää myös ProAgrian, Faban ja muiden toimijoiden palveluita.

Koronavirustilanne on menossa kesäkauden suvantovaiheen jälkeen huonompaan suuntaan.

Tätä kirjoittaessani elokuun lopulla näyttää, että

I LKKA POHJAMO A lkutuotanto­j ohtaja Valio Oy

MAITO JA ME * 05

MAME032020_heidin.indd 5

17.9.2020 13.56

Valio Carbo® Ympäristölaskurin avulla on helppo tutkia oman tilan hiilijalanjälkeä ja siihen vaikuttavia asioita.

Valio Luomu™ uudistui

V

alio Luomu™ tuote­ sarjan ilme uudistui ja näkyy syksyn aikana maitohyllyssä. Ilmeuudistuksen tavoitteena on puhutella uusia kuluttajia: ”Kesällä 2019 kuluttaja­tutki­musten perusteella teimme päätöksen, että maitopohjaisten Valio Luomu™ pakkausten on aika uudistua, jos haluamme tavoittaa myös nuorempaa kohderyhmää. Etenkin nuoret aikuiset ja osa perheenäideistä oli vastauksissaan sitä mieltä, että pitkään käytössä olleet pakkaukset olivat liian nostal­ gisia ja epäaitoja.

Uudet pakkaukset kommunikoivat entistä vahvemmin puhtautta ja makua raikkaan modernilla tyylillä. Uusi design jättää myös paremmin tilaa kunkin tuoteryhmän ydinasioiden viestimiselle. Maidoissa pääosassa ovat lehmät laitumella ja ruoanvalmistustuotteissa taas herkullinen annos­kuva”, kehityspäällikkö Mirva Tollet kertoo.

Tutustu Valion Luomu™ tuotteisiin valio.fi/luomu

VALIO OY

UUTISET

Valio Carbo® Ympäristölaskuri kohta kaikkien tilojen käytettävissä

T

änä syksynä valiolaiset maitotilat voivat alkaa tutkia Ympäristölaskurin avulla • mistä muodostuvat tilan suurimmat kasvihuonekaasupäästöt • ympäristövaikutusten vuosittaista muutosta • miten eri tekijät vaikuttavat maidontuotannon ympäristö-­ vaikutuksiin.

Valio Carbo® Ympäristölaskuri tulee antamaan käyttäjälle kaksi tulosraporttia: raakamaidon hiilijalanjälkiraportin sekä toisen, tilan päästölähteitä ja niiden ympäristö-

vaikutuksia tarkemmin käsittelevän raportin. Hiilijalanjälkiraportin maitotilayrittäjät voivat halutessaan jakaa helposti sosiaalisessa mediassa.

Ota laskuri helposti haltuun!

Haluatko oppia nopeasti oleellisen Valio Carbo® Ympäristölaskurista?

Katso Valmassa julkaistava opetusvideo tai osallistu etäkoulutukseen.

Koulutuksia järjestetään lokakuusta alkaen ja niissä tutustutaan laskurin valikoihin, ominaisuuksiin ja sen tarjoamiin tuloksiin.

Lisätietoa löytyy Valmasta laskurin julkaisemisen jälkeen.

Valma-kivennäiset tilattavissa

V

alma-kivennäiset ovat seosrehuruokintaan suunniteltuja jauheisia kivennäisiä. Konsepti sisältää 5 erilaista kivennäistä eri eläinryhmille, tuotantovaiheeseen ja tuotantomuotoon. Kivennäisissä on panostettu korkeaan magnesiumpitoisuuteen, joka ylläpitää normaalia lihaksiston toimintaa ja kasvua. Kaikissa Valma-kivennäisissä vitamiinitasot ovat optimoitu tuotosvaiheen tarpeen mukaan. Kivennäiset myydään 500 tai 1 000 kilon suursäkeissä. Valmistaja on Rehux Oy.

06 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 6

17.9.2020 13.56

HEUREKA

UUTISET

Uutiskirje hiiliviljelystä kiinnostuneille!

Pellolta avaruuteen -näyttely Heurekassa

K

oronaviruspandemian aiheuttaman sulun aikana Heurekaan rakennettiin uusi näyttely, joka on ilahduttanut tiedekeskuksen vierailijoita kesän aikana. Vaasan Oy:n ja Valion kanssa yhteistyössä on tuotettu Heurekan tapahtumatorille pienoisnäyttely Pellolta avaruuteen, jossa tarkastellaan ruohonjuuritasolta avaruuteen, miltä vilja- ja maitotuotteiden matka lautaselle näyttää. Näyttelyssä sukelletaan maan alle haistelemaan, kuuntelemaan ja tutkimaan maaperää sekä tunnistetaan viljalajeja ja tarkastellaan leiväntuotannon hygieniaa.

Näyttely on avajaisistaan 10. kesäkuuta lähtien kerännyt jo yli 40.000 kävijää ja saanut iloista palautetta. Ruoan matkasta lautaselle kertovaan näyttelyyn pääsee vierailemaan 4.10. saakka.

Psst! Näyttelyn vierailijat ja etenkin lapset ovat jättäneet nimiehdotuksia vasikoille vuoden 2020 S-kirjaimen mukaan. Suosituimmat nimiehdotukset vasikoille on Sisu, Sanni ja Simba. Lue Valmasta myös muita nimiehdotuksia, postaa sosiaaliseen mediaan kuva nimiehdo­ tuksen mukaan nimetystä vasikasta, ja lisää kuvatekstiin tunniste #nimeälehmä. Ilahdutat näyttelyssä vierailleita!

U

usi Valio Carbo® uutis­ kirje nostaa esiin ajankohtaisia aiheita Hiilineutraali maitoketju -ohjelmasta sekä aiheeseen liittyviä sisältöjä, videoita ja podcasteja eri kana­ vista. Tilaamalla uutiskirjeen saat ajankohtaisen tietopaketin parin kuukauden välein ja pysyt kätevästi kartalla hiiliviljelyn uusimmista tuulista!

Tilaa Valio Carbo® uutiskirje: https://q.surveypal.com/ Carbo-uutiskirje

Valion hallinto­neuvoston uudet jäsenet valittiin

V

alio Oy:n varsinainen yhtiö­kokous pidettiin Helsingissä 11.6.2020.

Kokouksessa Valion hallinto­ neuvostoon valittiin kolme uutta jäsentä: maito­tilayrit­täjät Marjo Ala-Kopsa­la Toholammelta, Hannu Gröhn Nurmeksesta ja Antti Saari Lapualta. Hallintoneuvosto on Valion yhtiökokouksen jälkeen

ylin päättävä elin ja se valitsee Valion hal­lituk­sen jäsenet. Hal­ lintoneuvosto valvoo hallitusta ja ottaa kantaa laajakantoisesti merkittäviin, omistajuuteen liit­ tyviin asioihin. Valion hallinto­ neuvoston vara­puheenjohtajaksi valittiin Satu Pulkka Viere­mältä ja puheen­johtajana jatkaa Esa Kotala Lapualta.

@pitkarannantila Rokotes ja Roikku nauttivat uuden laitumen eväistä sateenkaaren alla. #laidunkausi2020 #valiomaitoa @valiofi

MAITO JA ME * 07

MAME032020_heidin.indd 7

17.9.2020 13.56

UUTISET

Nimitykset Robet Auselius on nimitetty Valio Sverigen toimitusjohtajaksi. Auselius on aiemmin kasvattanut menestyk­­se­ kästä liiketoimintaa Nestlé Suomen maajohtajana.

Ann-Mari Hämäläinen on nimitetty Valio USA:n toimitusjohtajaksi.

Hämäläinen siirtyi tehtävään Valion markki­nointi- ja viestintäjohtajan paikalta. Valion amerikkalainen tytäryhtiö Finlandia Cheese vaihtaa syksyn aikana nimensä virallisesti Valio USA:ksi.

Helena Karhujoki on nimitetty Valion viestintäjohtajaksi. Karhujoki on vas­ tannut jo aiemmin Valion ulkoisesta ja vastuullisuusviestinnästä.

Pekka Tola on nimitetty Valion globaaliksi markkinointi- ja brändijohtajaksi, ja hän johtaa jatkossa myös Valion markkinointia Suomessa. Tola on aiemmin toiminut Valio Sverigen toimitusjohtajana.

@saijalantila Pikkuemäntä tarkkailee vasikoitten ruokailemista.

Niin ihana seurata, kuinka lapset huolehtivat sekä pienistä että isoista eläimistä. #pikkuemäntä #valiomaitoa

WE

Maid • Pa an • Jä • Tuk

Talou • Lis • Ym

Aluee Järve Tomi Veli P Häm Jyvä Jyvä Kaus Nival Oulu

WW

MAME032020_heidin.indd 8

17.9.2020 13.56

UUTISET

VA PA A L L A RISTO LIN N AIN MAA

Lakisääteiset työeläkevakuutukset Valio Eläkekassasta

V

aliolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä laki­ sääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläke­ kassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella.

Lisätietoja Valmassa ja www.valionelakekassa.fi.

TULOSSA

Hiiliviljelijäkoulutusta etänä 3.–4.12.

S

euraava Hiiliviljelijäkoulutus järjestetään 3.-4.12. etäyhteyksin yhteistyössä BSAG:n kanssa. Mukana Suomen huippuasiantuntijat hiiliviljelyn saralta. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Valmassa lokakuun puolivälissä.

LEADING MILK COOLING SOLUTIONS

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus • Lisävarusteena lämmöntalteenotto • Ympäristöystävällinen R134a kylmäaine Alueesi huolto (24h) ja myynti Järvelä: Jarkko Mäkelä Tomi Mustasalo Veli Pekka Poutanen Hämeenlinna: Juha Karjalainen Jyväskylä: Juha Mikkonen Jyväskylä: Ari Viitala Kaustinen: Pasi Leskinen Nivala: Kimmo Palovaara Oulu: Joonas Hietala

WWW.KYLMAKARKI.FI

041 440 1172 041 440 1176 041 440 1179 041 440 1177 040 450 1020 040 905 2552 040 519 5756 0400 286 781 045 773 48748

Hiihtosuunnistuksessa edetään omalla uralla Monipuolisuus sai maitotilayrittäjä Risto Linnainmaan, 56, kiinnostumaan lajista.

H

iihtosuunnistuksessa koko lajin suola on siinä, että täytyy tehdä nopeita valintoja edetessä rastilta toiselle. Hiihtourat ovat kuin katuja kaupunkikartassa, ja suunnistajan on löydettävä nopein reitti paikasta A paikkaan B. Laji vaatii kartanlukutaidon lisäksi kestä­ vyyttä ja ketteryyttä sukset jalassa. Hiihtosuunnistus onkin todella monipuolinen hiihtosuorituksen kannalta.

Päädyin hiihtosuunnistuksen pariin kesäsuunnistuksen kautta. Huomasin, että pärjään paremmin sukset jalassa. Kilpailuissa pärjäämi­ nen on aina ollut minulle suurin motivaa­tion lähde.

Kuuluin Suomen maajoukkueeseen vuosina 87–90, mutta aktiiviura jäi maanviljelyn myötä.

Edellisistä omista kisoista on jo aikaa. Omien poikien kautta olen kuitenkin pysynyt hyvin kärryillä. Tero kuuluu Suomen A-maajoukkueeseen, ja sitä kautta perinne on jatku­nut. Etelässä asuva poika Lauri taas on siirtynyt kesäsuunnistuksen puolelle.

Hiihtosuunnistukseen kuului aktiivinen harjoittelu ja leirielämä, ja siltä ajalta on jäänyt monia ystäviä. Fyysinen harjoittelu on tuonut voimaa ja jaksamista muuhunkin elämään.

Harrastus on todennäköisesti vaikuttanut laajemminkin. Maataloudessakin pitää tehdä paljon päätöksiä, valita reitti, mitä lähtee toteuttamaan ja viedä homma sinnikkäästi loppuun asti.

Urheilu on myös hyvä keino oppia suhtautumaan vaikeisiin asioihin, sillä siihen kuuluvat väistämättä myös pettymykset. Vastoinkäymisiä kohdatessa on mahdollisuus kasvaa henkisesti.”

MAITO JA ME * 09

MAME032020_heidin.indd 9

17.9.2020 13.56

Onnistumista ja mielenrauhaa ennakkotilaajan etuhinnalla Tilaa nyt AIV-irtoliuokset kauden parhaimmalla hinnalla ja varmista tulevan kauden onnistunut rehunsäilöntä. AIV-asiakkaana sinun ei tarvitse arvailla säilöntäaineen tehoa – saat AIV Laatutakuun ja hyvät neuvot kaupan päälle.

Resepti onnistuneeseen rehunsäilöntään • Hehtaareittain nurmea • Kauhallinen keskittymistä • Vuosia vahvaa ammattitaitoa • Sangollinen suomalaista sisua • Sopivasti tehokasta säilöntäainetta

Tilaa nyt ennakkotilaushinnalla!

Tuoteneuvonta 020 710 8484

Lue lisää: AIV.FI/ONNISTUMISTA

AIV® on Valio Oy:n rekisteröimä tavaramerkki.

MAME032020_heidin.indd 10

© 2020 Eastman. Tässä viitatut Eastman-tuotemerkit ovat Eastmanin tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä tai niitä käytetään lisenssillä. ®-symboli merkitsee rekisteröityä tavaramerkkiä Yhdysvalloissa; tavaramerkit voidaan rekisteröidä myös kansainvälisesti. Tässä viitatut muut kuin Eastman-tuotemerkit ovat omistajiensa tavaramerkkejä.

AN-FIN-RUM-12010 8/20

17.9.2020 13.56

Edelläkävijä maito- ja elintarvikealan innovatiivisissa ratkaisuissa

V

alion alkuvuosi on sujunut myynMuutos on jatkuvaa, ja siksi myös Valio-ryhmän nin osalta kokonaisuutena suunnistrategian on elettävä ajassa. Olemme päivittäneet telmien mukaisesti, liikevaihto on Valion liiketaloudellista strategiaa ja omistaja­ kasvussa ja kustannukset kurissa. strategiaamme. Maito sekä kotimarkkina-alueemme Suomi, Ruotsi, Venäjä ja Baltia ovat edelleen Olemme pyrkineet päivittäistoiminnan ohella viemään vahvasti eteenpäin myös meille perusta, jota vahvistamme. Haluamme tulevaisuuden kehityshankkeita, vaikka joitakin tarjota aiempaa laajempia ratkaisuja niin teolli­ hankkeista on jouduttukin siirtämään korona­ suuden B2B-asiakkaiden, vähittäiskaupan kuin pandemiasta johtuen. Kasvavat vastaanotettavan hotelli-, ravintola- ja catering-alan yritystenkin maidon määrät ja samanaikainen kivi-maidon tarpeisiin sekä maitotuotteissa että muissa ruokaratkaisuissa. Kehitämme raaka-aineiden ja ratkaimyynnin romahtaminen ovat tuoneet tuotanto­ sujen vientiä globaalisti tarkoin valituille ja merkapasiteetillemme haasteita, joista olemme kuitenkin selvinneet hyvin. kittävää liikepotentiaalia omaaville markkinoille, tule­vaisuuden Koronan vuoksi kulunut kevät on ollut erityinen: Kotimaan ruokakonseptit ja -teknologiat vähittäiskauppamyynti on sujuhuomioiden. ”Muutos on nut hienosti, kun taas hotelli-, Valiolla on ainutlaatuinen jatkuvaa, ja siksi ravintola- ja catering-ala on kohosaaminen maitotuotteiden inmyös Valio-ryhmän novoinnissa, ja tätä kyvykkyyttä dannut suuria vaikeuksia. Viennissä eteemme on tullut muutokhyödynnämme eri ruokakategostrategian on sia ja viivästyksiä, kun esimerrioihin, yli eri markkinoiden. elettävä ajassa.” kiksi leipomot maailmalla ovat Olen ylpeä siitä, että me valio­ olleet tilapäisesti kiinni ja rahtilaiset tarjoamme asiakas­lähtöikuljetukset myöhästelleet. syyden, yhteistyökeskeisyyden ja Koronalla on ollut vaikutukuudistumisen kautta vastuullisia sensa myös Valioon. Kustannukset luonnollisesti ratkaisuja ja tuotteita asiakkaillemme. Valion toinousivat, kun varastotasot hetkellisesti kasvoivat, minnassa tärkeimmässä roolissa ovat ihmiset niin pakkaustarvikevarastomme täyttyivät ja projektit maitotiloilla kun Valiolla. Valiojengi eli sitoutunut viivästyivät. Tähän reagoimme kuitenkin aiheelhenkilöstö luo inno­vaatioista ratkaisut. lisesti ja ajoissa: Muun muassa markkinointibudValion toiminnan perusta on maitotiloilla, jettimme on uudelleenarvioitu ja konttorihenkilöomistajayrittäjien tekemässä ammattitaitoikuntamme osalta olemme tehneet kipeitä päätöksessa työssä. Kiitos arvokkaasta työstä, siä lomautuksista. Pitkään jatkuvaan poikkeus­ jota tiloilla teette vuoden jokaisena päivänä! Visiomme mukaisesti Valio tilaan on varauduttu ja seuraamme koronaan liittyviä ohjeistuksia tarkasti. Koko ketjussa noudatulee olemaan jatkossakin edellätamme erityisen tiukkoja hygieniaohjeistuksia. kävijä maito- ja elintarvikealan innovatiivisissa ratkaisuissa − yritys, jonKeväällä poikkeusolojen alkaessa ihmiset innostuivat laittamaan ruokaa ja etenkin leipo­ka kannattavuus on alansa huippua. maan. Se kasvatti ilahduttavasti kerman ja voin Tärkein Valio-ryhmän tavoite on tuotmyyntiä, ja kevätuutuudet Valio kinuski- ja suktaa arvoa omistajille, eli maksaa parlaakerma otettiin avosylin vastaan. Kotiruoan­ haiden eurooppalaisten osuustoiminnallisten meijeriyritysten tasoista laiton vilkastuminen on näkynyt lisääntyneinä vierailuina valio.fi-verkkopalvelumme resepti­ tilitys- ja tuottajahintaa maidosta. sisällöissä, ja syksyn uutuudet tuovat lisää vaihto­ Hyvää sisäruokintakautta! ehtoja ruoanlaittoon. Suomen suosituin kermajuusto Valio Oltermanni® löytyy nyt kätevissä ANNI KKA HURME napostelupaloissa, joita on helppo ottaa mukaan Toimitusjohtaja Valio Oy vaikkapa evääksi!

ejä kit nsa

MAME032020_heidin.indd 11

17.9.2020 13.56

K RUO

INTA

Taneli ja Tuomo Pääkkönen tarkastelevat Sari Perälän (oik.) ja Anne Anttilan kanssa heinäkuun alussa hyvään kasvuun päässyttä Kontu-härkäpapukasvustoa. Härkäpapu on ollut Pääkkösten tilalla hernettä varmempi viljeltävä.

12 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 12

17.9.2020 13.56

Voimapapu lehmille HÄRKÄPAVUN JA ETENKIN HERNEEN VILJELYALAT KASVOIVAT TÄNÄ VUONNA. ITSE TUOTETULLA VALKUAISREHULLA VOI PARANTAA MAIDONTUOTANNON KANNATTAVUUTTA. PÄÄKKÖSTEN TILALLA KAUHAJOELLA ON LISÄTTY VALKUAISKASVIEN VILJELYÄ.

T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

MAITO JA ME * 13

MAME032020_heidin.indd 13

17.9.2020 13.56

K RUO

INTA

TUOMO, Pirkko ja Taneli Pääkkönen tarkastelevat heinäkuun alussa tiheää ja tanakkaa Kontu-härkäpapukasvustoa. Saappaiden pohjat ovat paksussa savessa, sillä edellisinä päivinä on tullut 50 milliä vettä. ”Harmi, kun sateet tulivat pari viikkoa myöhässä. Härkäpapu on kuivuudesta huolimatta onnistunut melko hyvin”, Tuomo Pääkkönen luonnehtii.

Pääkkösten tilan ensimmäinen säilörehusato oli määrältään kohtuullinen ja laadultaan hyvä. Timotei-nurminata-apilaseoksen D-arvo oli 704 ja kuidun osuus 56 prosenttia kuiva-aineesta. Yrittäjät katsovatkin luottavaisena talveen, sillä nurmi- ja valkuaisrehua näyttäisi riittävän.

Tilan reilun 90 hehtaarin viljelyalasta oli tänä vuonna neljä hehtaaria härkäpavulla ja kuusi hehtaaria herneellä. Härkäpavun viljely alkoi tilalla kuusi vuotta sitten. Herne tuli viljelysuunnitelmiin mukaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna.

Palkoviljoilla tila korvaa osan ulkopuolelta ostettavasta rypsirouheesta.

UUDET härkäpapulajikkeet ovat kannustaneet monia tiloja härkäpavun viljelyyn. Pääkkösilläkin perinteinen Kontu-lajike vaihtuu ensi vuonna Louheksi tai Sammoksi.

Maitosuomen säilörehuasiantuntija Sari Perälä kertoo, että molemmat uudet lajikkeet sopivat hyvin maitotilalle. Louhi tuottaa hieman Kontua ja Sampoa paremman sadon. Louhen kasvuaika on Kontun luokkaa ja Sampon kasvuaika muutaman päivän Kontua lyhyempi. ”Kiinnostus härkäpavun, herneen ja herne-viljaseosten viljelyyn on lisääntynyt huomattavasti koko Maitosuomen alueella. Tänä vuonna hitaimmat jäivät ilman herneen siementä”, Perälä sanoo.

Härkäpavun viljelyn aloittamista Tuomo Pääkkönen luonnehtii päähänpistoksi. Vuosina 2014 ja 2015 härkäpapusadot olivat niin hyvät, että kasvi jäi pysyvästi tilalle. Kontun hehtaarisato on vaihdellut kuivan kesän 1 800 kilosta pitkän kasvukauden 2 700 kiloon. ”Herne on ainakin tänä vuonna ollut härkäpapua hankalampi viljeltävä, sillä se jäi savimaalla kitumaan.”

PUOLIKUUN muotoisia syöntijälkiä jättävä hernekärsäkäs on joskus herneen­ viljelijöiden riesana. Pääkkösillä kärsäkäs torjuttiin yhdellä ruiskutuksella. Härkäpapua saattaa joskus kurittaa suklaalaikku, mutta toistaiseksi se on ollut melko harvinainen. Molemmilla palkokasveilla on pidettävä neljä välivuotta, jotta kasvitaudit eivät yleistyisi.

Herne ja härkäpapu kuivataan kylän yhteisessä kuivurissa. Molemmat kasvit voi säilöä myös tuoreina, mutta siinä on riskinsä. Rotat saattavat löytää tiensä tuoreena säilöttyyn palkoviljasiiloon tai -makkaraan ja sato on silloin pilalla.

Perälä toivoo, etteivät Pääkköset heittäisi vielä kokonaan pyyhettä kehään herneen osalta. Herne vaatii kasvaakseen härkäpapua multavamman maan.

Pääkkösillä viljelyssä olevaa Astronautia Perälä pitää laatulajikkeena.

Vaikka valkuaiskasvien viljely on tilalla hyvässä vauhdissa, on rypsirouhe silti seosrehun pääasiallinen valkuaislähde. Omassa myllyssä jauhettavaa härkä­ papua ja hernettä syötetään eläimille vain talvella. ”Myllyttäminen vie sen verran työaikaa, että käytämme omia valkuaiskasveja vain talvisin. Herneellä ja härkäpavulla korvaamme talvikauden aikana noin neljänneksen rypsirouheesta”, Pirkko Pääkkönen laskee.

Herneen ja härkäpavun viljelyä puoltaa hyvän valkuaissadon lisäksi niiden erinomainen esikasviarvo. Molemmat kasvit keräävät typpeä viljaa ja nurmia varten sekä syväjuurisina kasveina kuohkeuttavat maata.

14 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 14

17.9.2020 13.56

PÄÄKKÖSEN TILA, KAUHAJOKI Yrittäjät

Maatila

Eläimet

Maito

Navetta

Pirkko (42) ja Tuomo (48) Pääkkönen. Taneli Pääkkönen (21) on tilalla kokoaikaisesti töissä. Taavi (12) ja Veera (16) käyvät ahkerasti koulua.

Sukupolvenvaihdos on tehty vuonna 1994 ja tila toimii maatilamuodossa.

Tilan viljelyala on 91 hehtaaria, josta tänä vuonna on nurmea 50, ohraa 22, kauraa 7, hernettä 6 ja härkäpapua 4 hehtaaria.

70 lehmää, joista kaksi kolmasosaa on ayrshire- ja yksi kolmasosa holstein- rotua. Kasvamassa on myös muutama jerseyhieho.

Keskituotos 9 755 kg/lehmä/v. 2019 ja energiakorjattu keskituotos 10 513 kg.

Rasvaa 4,5 % ja valkuaista 3,6 % vuonna 2019.

Yhden robotin, 3 + 1 -rivinen pihattonavetta valmistui 2017. Navetassa on betoniritilälattia ja slalomlannanpoisto. Ruokinta apevaunulla. Lehmillä on parsimatto ja turvekuivike. Kaikki eläimet ovat samassa rakennuksessa.

Laiduntamista ei ole vielä aloitettu, mutta se on suunnitteilla.

Pääkkösten yhden robotin pihatto valmistui vuonna 2017.

Seosrehuun siirtyminen onnistui silloin hyvin, koska säilörehu oli märän kesän jäljiltä sopivan kosteaa. Uudesta navetasta ei ole vielä laidunnettu, mutta 2,5 hehtaarin jaloittelulaidun on suunnitteilla.

MAITO JA ME * 15

MAME032020_heidin.indd 15

17.9.2020 13.56

K RUO

INTA

MONIPUOLISEN viljelykierron lisäksi Pääkköset huolehtivat muutenkin peltojen hyvästä kasvukunnosta. ”Kalkitsemme ja salaojitamme peltoja säännöllisesti. Tänä vuonna salaojitimme neljä hehtaaria viimeksi ostettua peltoa. Käytämme myös kerääjäkasveja aina kun mahdollista”, Tuomo painottaa.

Lehmien ruokinnalla tila pyrkii maidon korkeisiin kuiva-ainepitoisuuksiin.

Ruokintasuunnitelmia tilataan ProAgrialta ja Lantmännenilta ja ”loppu viimeksi säädetään aina itse”. Omista viljoista ja valkuaiskasveista teetetään analyysit Valion laboratoriossa aina puintien jälkeen. ”Sen olemme oppineet, että liian suuria muutoksia emme appeeseen kerralla tee, muuten voivat olla kaikki asiat hetken aikaa sekaisin”, Pirkko tietää.

SEOSRUOKINNAN asiantuntija Anne Anttila ProAgria Etelä-Pohjanmaasta muistuttaa, että apereseptin suunnittelu kannattaa aloittaa aina alusta, kun jokin rehukomponentti vaihtuu. ”Härkäpapu sopii hyvin lypsylehmille, mutta muille eläinryhmille sitä ei yleensä kannata käyttää isoja määriä, sillä rypsissä on parempi aminohappokoostumus eikä haitta-aineita. Umpilehmille härkäpapua voi kuitenkin antaa sen verran, että niillä pysyy maku muistissa. Härkäpapua käytettäessä kannattaa rehun aminohappokoostumusta täydentää aina rypsillä”, Anttila opastaa.

Härkäpavussa on hernettä enemmän valkuaista ja herneessä härkäpapua enemmän tärkkelystä. Herne ja härkäpapu täydentävätkin hyvin toisiaan. Sekä härkäpavun että herneen maittavuus on hyvä.

Rehumuutoksia tehtäessä kannattaa seurata tarkasti maidon ureapitoisuutta, sillä urean määrä kertoo rehun energia-valkuaistasapainosta. Ureapitoisuuden pitäisi olla yli 20 mutta alle 30 milligrammaa sadassa millilitrassa maitoa. Pääkkösillä ureapitoisuus oli keskikesällä 20–21. Ensimmäisen sadon syötössä keväällä se oli 24. ”Jos ureapitoisuus jää alle 20:n, on lehmän pötsissä puutetta valkuaisaineista.

Jos pitoisuus nousee korkeaksi, on eläimillä energiavajetta tai rehu saattaa olla pilaantunutta. Maitotuotoksen lisäksi lehmien hedelmällisyys kärsii, jos urea­ pitoisuus on suositusten ulkopuolella”, Anttila muistuttaa.

Panostus seosrehun laatuun näkyy maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksissa ja sitä myötä maitotilissä. Nykyinen hinnoittelumalli korostaa pitoisuuksien merkitystä.

Viime vuonna Pääkkösten lehmät tuottivat rasvaa keskimäärin 4,5 ja valkuaista 3,6 prosenttia. Tänä vuonna rasvaa on herunut 4,7 ja valkuaista 3,7 prosenttia. Keskituotos oli viime vuonna 9 755 kiloa ja energiakorjattu keskituotos 10 513 kiloa lehmää kohti. Yrittäjät ovat tyytyväisiä nykyisiin pitoisuuksiin suuri ensikoiden määrä huomioiden.

Pirkko Pääkkönen painottaa, että lehmiä ei kannata ajaa liian nopeasti loppuun, vaan tavoitella maltillisia keskituotoksia. ”Jatkamme ruokinnassa nykyisillä linjoilla ja keskituotoskin paranee lehmien iän myötä. Poikimiset pyrimme saamaan nykyistä tasaisemmiksi kevätpoikimisia lisäämällä”, Pirkko summaa.

Rehuvalkuaisen lisäksi tila on lisännyt omavaraisuuttaan myös sähkön osalta.

Konehallin katolle asennettiin tänä vuonna sata, yhteensä 31 kilowattipeakin tehoista paneelia. Niille on tehty katolle omat telineet, jotta kulma aurinkoon on oikea ja paneeleiden teho mahdollisimman hyvä. Aurinkovoimalasta on vedetty sähkökaapeli 200 metrin päässä sijaitsevaan uuteen pihattoon. ”Laskelmieni mukaan paneelit maksavat itsensä takaisin kahdeksassa vuodessa. Toistaiseksi olen erittäin tyytyväinen paneeleiden sähköntuottoon ja uskon, että investointi oli taloudellisesti järkevä”, Tuomo miettii.

16 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 16

17.9.2020 13.57

Taneli (edessä), Pirkko ja Tuomo Pääkkönen tavoittelevat maltillista keskituotosta mutta hyviä maidon kuiva-ainepitoisuuksia. Maidon ureapitoisuutta tilalla seurataan säännöllisesti, sillä alhainen ureapitoisuus kertoo valkuaisen puutteesta ja korkea ureapitoisuus energian puutteesta.

MAITO JA ME * 17

MAME032020_heidin.indd 17

17.9.2020 13.57

K RUO

INTA

Rehuanalyysi avuksi maidon ureatasojen tulkintaan

Sari Perälä

S

uurin muuttuva tekijä urean taustalla on säilörehun raakavalkuaispitoisuuden muutokset. Pitoisuuksien vaihdellessa kannattaa aina ottaa rehuanalyysi, jotta voidaan reagoida muutoksiin. Mitään mittaria ei tule käyttää yksin ruokinnan muuttamisen perusteena, vaan kannattaa katsoa kokonaisuutta. Taulukosta saa karkeaa suuntaa ruokinnan säätämiseen maidon ureatuloksen perusteella.

TEKSTI Sari Perälä ja Eija Järvinen Va l i o A r t t u r i ® s ä i l ö r e h u a s i a nt u nt i j at

Maidon valkuainen > 3,6 %

< 18 Korkea valkuais-% ja matala urealuku: liian vähän pötsissä hajoavaa valkuaista.

Ruokinnassa muutettavaa: lisää valkuaisrehua.

3,3–3,6 %

< 3,3 %

Urea mg/100 ml 18–30

> 30 Korkea valkuais-% ja korkea urealuku: pötsissä on liikaa hajoavaa valkuaista.

Ruokinta kohdillaan, jos maitomäärä on tavoitteessa.

Normaali valkuais-% ja matala urealuku johtuu liian vähäisestä pötsissä hajoavasta valkuaisesta.

Ruokinnassa muutettavaa: vähennä valkuaisrehua.

Normaali valkuais-% ja korkea urealuku.

Ruokinnassa muutettavaa: lisää valkuaisrehua.

Ruokinta kohdillaan, jos maitomäärä on tavoitteessa.

Ruokinnassa muutettavaa: vähennä valkuaisrehua.

Matala valkuais-% ja urealuku: liian vähän pötsissä hajoavaa valkuaista ja energian puute.

Matala valkuais-%: energian puute.

Matala valkuais-% ja korkea urealuku: energian puute tai pötsissä on liikaa hajoavaa valkuaista.

Ruokinnassa muutettavaa: lisää energiaa ja valkuaisrehua.

Ruokinnassa muutettavaa: lisää energiaa.

Ruokinnassa muutettavaa: lisää energiaa ja vähennä valkuaista.

18 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 18

17.9.2020 13.57

RUO

KINT

A

ANN-HELENA HOKKANEN E LT, m a i t o t i l a y r i t t ä j ä

Vasikka tarvitsee ternimaitoa nopeasti

ALKUHOIDOSSA NOPEASTI SAATU TERNIMAITO AUTTAA VASIKKAA SAAMAAN SUOJAAVIA VASTA-AINEITA JA EMÄN SOLUJA SEKÄ EDISTÄÄ HYVÄN BAKTEERIKANNAN JA OMAN PUOLUSTUSKYVYN KEHITTYMISTÄ.

T

ernimaidon sisältämä energia, vastaaineet ja emän solut sekä lukuisat muut aineet suojaavat vasikoita bakteereilta ja viruksilta sekä auttavat elimistöä kehittymään.

Vastasyntyneet vasikat saavat ternimaidosta myös välitöntä suojaa taudinaiheuttajia vastaan nielunsa ja suolistonsa limakalvoille. Lisäksi ne saavat energiaa, jota tarvitaan nopeasti syntymän jälkeen varsinkin puolustusjärjestelmän toimintaan ja lämmöntuotantoon. Mitä kylmempää on, sitä nopeammin ja enemmän energiaa tarvitaan.

VASTA-AINEIDEN imeytyminen heikkenee nopeasti. Lehmien tuottaman ternimaidon vasta-ainepitoisuudella ja vasta-aineiden imeyty­ misellä vasikoiden elimistöön on ratkaiseva vaikutus karjan vasikoiden emiltään lainaksi saaman passiivisen vastustuskyvyn kehittymiseen.

Vasikat eivät saa vasta-aineita kohdussa ollessaan.

Vasta-aineet imeytyvät vasikoiden elimistöön tehokkaasti vain jonkin aikaa syntymän jälkeen ja imeyty­ minen heikkenee nopeasti tuntien kuluessa. Reitti sulkeutuu nopeasti, sillä ei ole tarkoituksenmukaista, että se on kovin kauaa toiminnassa, koska sen kautta elimistöön voi

päästä myös haitallisia aineita sekä vaarallisia bakteereita.

SYKSYLLÄ 2019 julkaistun kansainvälisen suosituksen mukaan tavoitteena on, että yli 40 % karjan vasikoista saa elimistöönsä paljon vasta-aineita, yli 25 g/l. Tämän toteutuminen käytännössä on vaikeaa.

Ternimaidon sisältämien vastaaineiden siirtymistä vasikan elimistöön voidaan arvioida sen juoman ternimaidon vasta-ainepitoisuuden ja juottoajankohdan avulla. Tutki­ musten mukaan vasta-aineiden imeytymiseen vaikuttavat monet eri tekijät ja vaihtelu on suurta.

Ternimaitoa kannattaa juottaa vasikalle niin pian kuin mahdollista.

Yleensä vasikan saamista vasta-

aineista imeytyy keskimäärin vain noin 30–40 %. Varhainen juotto parantaa imeytymistä. Kanadalai­ sessa tutkimuksessa todettiin, että 45 minuutin kuluttua syntymästä juotetun ternimaidon vasta-aineista imeytyi noin 52 % ja kuuden tai 12 tunnin kuluttua syntymästä imeytyi enää noin 35 % vasta-aineista. Nopea juotto vaikutti tutkimuksessa edullisesti myös hyödyllisten bakteerien kiinnittymiseen vasikoiden suolistoon. Siksi uusi suositus korostaa varhaisen ternimaitojuoton tärkeyttä: vasikoille tulisi antaa ternimaitoa viimeistään 2 tunnin kuluessa syntymästä, mieluiten ensimmäisen elintunnin aikana. Jos vasikan juotto venyy, ternimaidon laadun ja määrän merkitys korostuu, koska vasta-aineita imeytyy vähemmän.

SYNTYNEIDEN vasikoiden onnistunut ja nopea ternimaitojuotto on maitotilalle haaste. Onkin syytä etsiä yhä parempia ratkaisuja, joilla mahdollisimman monelle karjan vasikalle saataisiin riittävä vasta-ainetaso antamaan tarvittavaa suojaa. Erityisen tärkeää tämä on karjoissa, joissa vasikat sairastavat tai joista vasikoita lähtee välitykseen.

Lue laajempi tietopaketti ternimaidosta www.maitojame.fi/osio/ terveys-ja-hyvinvointi

MAITO JA ME * 19

MAME032020_heidin.indd 19

17.9.2020 13.57

RUO

KINT

A

LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

Valio Artturi ® säilörehujen raaka-ainenäytteiden tuloksia TULOSTEN PERUSTEELLA VALIO ARTTURI® SÄILÖREHUJEN KUITUPITOISUUS JA SULAVUUS OVAT HYVIN TASAPAINOSSA.

E

nsimmäisen eli nurmen pääsadon säilörehujen koostumus näyttää Valio Artturi® säilörehun raakaainenäytteiden perusteella hyvältä.

D-arvo on 1. sadon raaka-ainenäytteissä keskimäärin lähes tavoitteessa (keskiarvo 679 g/kg ka). Useimpien maakuntien alueella D-arvon keskiarvo on reilusti yli 680. Viime vuoteen verrattuna D-arvo on aavistuksen verran korkeampi kuin vuoden 2019 ensimmäisessä sadossa.

Valio Artturi® säilörehuissa ei näyttäisi tulosten perusteella olevan pulaa kuiduista. Säilörehujen raaka-ainenäytteissä 1. sadon kuitupitoisuus ja sulavuus ovat hyvin tasa­ painossa lypsylehmien ruokintaa ajatellen. Valkuaispitoisuus on hieman matalampi kuin viime vuonna, mutta kuitenkin keskimäärin tavoitealueella. Sokeripitoisuus on tänä vuonna kotimaisille nurmikasveille tyypillinen, keskimäärin noin 100 g/ kg ka.

TOISEN säilörehusadon korjuu on osassa maata vielä kesken tätä tekstiä kirjoittaessa ja kolmas sato vasta kasvamassa. Alustavien tulosten perusteella 2. sadon säilörehun raakaainenäytteiden kuiva-ainepitoisuus on 1. satoon verrattuna matalampi.

”Maidon pitoisuuksia voidaan nostaa rajoittamalla säilörehun käymistä.”

Myös D-arvo on matalampi kuin ensimmäisessä sadossa ja keskimäärin toisen sadon D-arvo ei yllä lypsylehmien ruokinnan kannalta tavoiteltavaan 680–700 g tavoitteeseen (keskiarvo 668 g/kg ka). Raakavalkuaispitoisuus on korkeampi ja kuitua on ensimmäiseen satoon verrattuna hieman vähemmän.

Määrällisesti tämän kauden nurmisäilörehujen sato näyttää jo tässä vaiheessa hyvältä. Vaikka 3. sato on vielä korjaamatta, on usealla tilalla rehua tarpeeseen nähden riittävästi.

Säilörehusato vaikuttaa siis sekä määrältään että laadultaan hyvältä.

Toki yksittäisten tilojen ja rehuerien

välillä on eroja koostumuksessa, ja lopullisen laadun saa selville analysoimalla valmiit säilörehut. Säilö­ rehun raaka-aineiden analyysitulokset antavat hyvän arvion säilörehun koostumuksesta ja ruokinnallisesta laadusta, jos säilöntä onnistuu hyvin. Säilörehuanalyysi kertoo säilöntälaadun. Valio Artturi® säilö­ rehuanalyysin voi teettää, kun säilöntä on valmis eli aikaisintaan noin 3–4 viikkoa rehunteon jälkeen.

Valman Valio Artturi® osiosta löytyy lisää tilastotietoa Valio Artturi® rehunäytteiden analyysituloksista, ja myös säilörehunäytteiden tilastot päivitetään sinne, kun näytteitä on kertynyt riittävästi.

Nurmisatoa täydentävät koko­ viljasäilörehut sekä niiden ja palko­ kasvien yhdistelmät. Myös lypsy­ lehmien ruokinnassa kokoviljasäilö­ rehuilla voidaan osittain korvata nurmisäilörehuja. Kokoviljasäilö­ rehujen sulavuus on nurmisäilö­ rehuja matalampi, mutta onnistunut kokoviljasäilörehu on maittavaa ja lisää karkearehun syöntiä. Ummessa olevien lypsylehmien ruokintaan kokoviljasäilörehut sopivat hyvin.

Lue alustavia tuloksia kokoviljasäilö­rehujen raaka-ainenäytteistä www.maitojame.fi/osio/ ruokinta-ja-rehu

20 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 20

17.9.2020 13.57

Ensimmäisen sadon säilörehun raaka-ainenäytteiden koostumus maakunnittain Maakunta

kpl

KuivaRaakaaine valkuainen

NDF

D-arvo

Sokeri

iNDF

Tuhka

Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta

77 67 49

369 392 332

141 144 154

565 549 566

690 693 692

101 111 96

73 76 77

69 67 60

Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo

50 64 62 33 56

358 348 381 333 350

156 147 141 148 143

551 574 569 574 585

702 685 681 689 683

95 94 96 91 93

65 78 82 76 79

67 63 63 65 62

119 291 86 108 169

359 393 353 361 362

149 153 149 148 146

575 572 572 586 582

691 682 683 684 680

99 99 99 84 94

77 81 79 78 80

60 63 64 61 61

47 164 421 63 45

406 390 373 418 369

161 143 147 141 160

543 583 582 572 575

709 684 674 668 675

114 106 99 111 102

60 81 87 90 85

63 59 62 62 62

571 2 542

236 372

128 143

587 578

666 679

112 102

86 82

65 63

Sokeri

iNDF

Tuhka

Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ei tietoa Kaikki yhteensä

Toisen sadon säilörehun raaka-ainenäytteiden koostumus maakunnittain Maakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ei tietoa Kaikki yhteensä

kpl

KuivaRaakaaine valkuainen

NDF

D-arvo

49 55

323 327

152 157

538 523

659 670

101 113

82 75

85 85

14 44

256 318

160 156

532 520

675 658

101 100

73 87

80 81

20 24 21

275 326 259

173 164 157

541 544 541

658 665 675

85 95 100

80 76 71

82 77 76

14 47

303 357

159 149

558 559

675 669

101 111

69 79

73 70

74 14 33 68 19

244 266 302 263 289

164 151 166 169 168

553 552 545 553 546

675 672 673 667 669

91 101 92 83 95

70 73 71 73 77

77 76 75 79 77

55 133 18 4 10

302 247 235 227 290

179 167 162 184 182

552 550 557 541 519

667 669 668 681 683

89 91 93 86 86

77 74 71 64 66

76 77 68 76 86

716

285

163

545

668

95

75

78

MAITO JA ME * 21

MAME032020_heidin.indd 21

17.9.2020 13.57

HAA

ST

EL AT T

USS

A

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruoka-alan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiötä.

Ihmiset miettivät yhä enemmän, mitä he suuhunsa pistävät, ja juuri tämä voi tuoda kilpailuetua suomalaiselle elintarvikkeelle, Nina Kopola sanoo.

22 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 22

17.9.2020 13.57

Yrityksille sileämpi tie maailmalle BUSINESS FINLANDIN TEHTÄVÄ ON TASOITTAA SUOMALAISYRITYSTEN TIETÄ MAAILMALLE. SUOMEN VAURAUS JA HYVINVOINTI SYNTYVÄT YRITYSTEN MENESTYKSEN KAUTTA, USKOO ORGANISAATIOTA VIIME VUODEN SYKSYSTÄ JOHTANUT NINA KOPOLA.

B

T E K S T I R A I L A A A LT O N E N K U VA T P E K K A R O U S I

usiness Finlandin toimitilojen aula Helsingin Ruoholahdessa kajahtelee tyhjyyttään.

Korona on siirtänyt työntekijät etäyhteyksien päähän.

Pääjohtaja Nina Kopola on kuitenkin paikalla ja tervehtii iloisesti Esa Kotalaa, Valion hallintoneuvoston puheenjohtajaa, joka on tullut selvittämään Business Finlandin toimintaa lehtijuttua varten. Istutaan neuvotteluhuoneeseen, kahvi- ja hedelmätarjoilun ääreen.

Kopola on ollut viisivuotisessa virassaan nyt vuoden verran. Hänen johtamansa organisaatiokin syntyi vasta runsaat kaksi vuotta sitten Tekesin ja Finpron yhdistyessä.

Business Finland, BF, on valtiollinen toimija, joka tarjoaa yrityksille innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymisneuvontaa sekä houkuttelee Suomeen investointeja ja matkailijoita.

BF:n ruokaviennin ohjelma Food from Finland auttaa suomalaisia elintarvikeyrityksiä pääsemään nopeasti muuttuville kansainvälisille markkinoille. Apuna on uutta inno­ vaatio- ja liiketoimintaosaamista sekä alan kilpailukykyä tukevaa tutkimusta. ”Työmme on neuvoa ja koota verkostoja sekä jakaa asiakkaan riskiä rahoituksessa. Tarjoamme kansainvälistymiseen saumattoman palveluketjun. Itse toivon, että kohta kaikki tuntevat Business Finlandin paremmin kuin vanhan Tekesin”, Kopola sanoo.

Voimaa organisaatiosta löytyy.

Se työllistää 680 asiantuntijaa, joista 140 on maailmalla 43 maassa. Suomessa BF toimii Helsingin lisäksi 15 paikkakunnalla. Tuore pääjohtaja ehti käydä useimmissa kotimaan toimipaikoissa ja ulkomaillakin muu­tamissa, ennen kuin korona lopetti työmatkat keväällä. ”Meillä on näkemys, mitä osaamista ja potentiaalia Suomessa on ja mitä markkinamahdollisuuksia on ulkomailla. Toimimme yhteistyössä Team Finland -verkoston kanssa, johon kuuluvat elyt, kauppakamarit ja ulkoministeriö. Jokaisella on oma roolinsa, me olemme yhdyslinkki Suomen ja ulkomaiden välillä”, Kopola kuvaa.

ESA KOTALAA kiinnostaa elintarvikeviennin kehittyminen, onhan Valio sillä sektorilla maan suurin toimija.

Kopola kertoo koko elintarvikeviennin kasvaneen viime vuonna 13 prosenttia. Euroopan ulkopuolelle vienti kehittyi erityisen hyvin. Kotala nyökyttelee. Myös Valio on onnistunut erityisen hyvin Kiinan toimissaan. ”Kiina kasvoi viime vuonna 82 prosenttia ja koko Aasian kasvu oli 18 prosenttia. Toki lähtöluku oli pieni. Eurooppa on Suomen tärkein vientikumppani, ja tässä maailmantilanteessa varmaan vieläkin tärkeämpi. Tämän vuoden ensimmäiset viisi kuukautta elintarvikevienti ollut samalla tasolla kuin vuosi sitten”, Kopola sanoo.

Nyt koronan vaikutukset ovat

alkaneet näkyä. Maitotuotteiden ja ravintolatuotteiden vienti on arvossa mitaten laskenut ja kuluttajatuotteiden hiukan noussut. Kesän lukuja ei vielä tiedetä, mutta Kopola arvioi tilanteen menevän loppuvuonna hankalammaksi niin kotimaassa kuin viennissäkin. ”Kaupat ovat meillä pärjänneet hyvin, ja ravintolat ovat muokanneet liiketoimintaansa uusiksi: moni alkoi myydä tuotteitaan kauppaan, sillä kuluttajat ostavat nyt enemmän ruokaa kotiin.”

Kotala tunnistaa trendin. ”Yhä enemmän ja enemmän ihmiset syövät muiden tekemää ruokaa, vaikka korona tilapäisesti muuttaa trendiä.”

Liiketoiminnassa onnistumisen ytimessä ovat Kopolan mukaan aina samat asiat, olipa tuote sitten ruokaa, vaippoja tai teknologiaa: yrityksellä pitää olla ainutlaatuinen tarjooma, jota saa myytyä asiakkaille korkeammalla hinnalla kuin kilpailijat. ”Ei se sen vaikeampaa ole”, Kopola sanoo.

SUOMEN elintarviketeollisuudella Kopola näkee olevan paljon juuri tähän aikaan sopivia vahvuuksia.

Niitä ovat varsinkin antibioottien hallittu käyttö ja jäljitettävät tuotantoketjut. ”Vastuullisuus tulee kasvamaan koronan myötä. Näkisin, että elintarviketeollisuudella on hyvätkin mahdollisuudet edessä, sillä niiden asioiden arvostus kasvaa, jotka meillä on täällä hyvin. Halutaan terveellistä, vastuullista, itselle hyvää ruokaa.”

MAITO JA ME * 23

MAME032020_heidin.indd 23

17.9.2020 13.57

Hiilineutraali maidontuotanto on Valiolle tärkeä tavoite ja maidontuottaja Esa Kotala näkee sen parantavan kannattavuutta myös tilatasolla.

Nousussa on myös elintarvikepakkausten merkitys. On yhä tärkeämpää, että pakkaus on vastuullinen ja ylläpitää brändiä oikein. Food from Finlandin vastikään alkanut neliosainen koulutusohjelma sparraa yrityksiä pakkausten suunnittelussa, konseptoinnissa ja brändäämisessä. ”Elintarvikepakkauksen pitää olla ennen muuta hygieeninen, mutta myös sen elinkaari alkaa olla tärkeä asia. Monessa maassa on hyvä, jos pakkaus voidaan polttaa ja käyttää energiaksi. Pakkaus vaikuttaa myös kysyntään – jos kuluttaja on ostanut tuotteen, jonka pakkaus ei toimikkaan hänelle, seuraavaa ostokertaa ei tule”, Kopola tiivistää.

Esa Kotalalla on kertoa tosielämän tarina: Valiolla opittiin kokemuksen kautta, että Kiinassa tuotepakkauksen pitää kestää myös paiskelu polkupyöräriksan kyydissä ruttaantumatta, jotta tuote olisi houkutteleva vielä perille saapuessaan.

Kopolan mukaan kuluttajien mielenmaisemakin on syytä tuntea: vaikka suomalaiset pitävät pahvipakkauksista, jossain muualla ruskea pakkaus viestii tuotteen huonosta laadusta.

VASTUULLISUUS nousee myös Business Finlandin uunituoreessa, syyskuussa julkistetussa strategiassa entistä painokkaammin esiin, Nina Kopola kertoo. ”Vastuullisuus on hallitusohjel-

man yksi tärkeä tavoite, ja sen pitää näkyä meilläkin. Toinen uuden strategiamme keskeinen ajatus on asiakaskeskeisyys. Suomen vauraus ja hyvinvointi syntyvät asiakkaidemme menestyksen kautta.”

Valtion yrityksille suuntaaman koronatuen jaosta muodostui Kopolan johtamalle organisaatiolle tietynlainen tulikoe. BF ja ely-keskukset selvittivät elokuun loppuun mennessä lähes 60000 rahoitushakemusta.

BF:ssä käsiteltiin isompien yritysten hakemukset. ”Meillä oli koneisto ja tietojärjestelmät kunnossa. Nettihaku saatiin auki muutamassa päivässä. Jokainen hakemus meni kahden henkilön kautta, esittelijän ja päättäjän. Ihmiset olivat innostuneita ja kokivat olevansa pelastamassa Suomea”, Kopola kuvailee tiivistä etätyösavottaa.

Hakemukset kertoivat kehittämis­ innosta. Yksi yrittäjä esimerkiksi aloitti rahoituksen avulla uuden valmisruokabisneksen ja työllisti sillä 10 henkeä Juvalla. Iso osa hankkeista koski digitalisointia. ”Pienet ja vähän isommatkin yritykset ottivat digitaalisia työkaluja käyttönsä, mikä on ehdottomasti hyvä asia! Kriisi ei mennytkään ohi muutamassa kuukaudessa, eikä entiseen välttämättä palata. Yritykset, jotka ovat kasvattaneet tuoteportfoliotaan tai kehittäneet uutta liiketoimintaa, pystyvät jatkamaan muuttuneissa oloissa.”

Uuden teknologian pitää ratkaista jotain, mitä ei ole ennen ratkaistu, tai tehdä se paremmin kuin vanha.

Silloin yrityksellä on olemassaolon oikeutus, Nina Kopola uskoo.

Uunijuustolla kasvanut johtaja

N

ina Kopolan perhe muutti Helsingistä Tammisaaren saaristoon hänen ollessaan vielä aivan pieni. Hän kertoo kasvaneensa ”kunnon maidolla”, jota haettiin omaan tonkkaan polkupyörämatkan päässä sijanneelta maitotilalta. ”Minä tiedän, miltä uunijuusto maistuu, mutta lapseni eivät ole sitä koskaan saaneet.”

Viisi vuotta sitten Kopola aloitti metsästyksen - ja yllättyi. ”Se opetti minulle jotain, mitä en kuvitellut: rauhoittumista. Sen takia pitkänkin työviikon jälkeen kannattaa nousta kuudelta jahtiin. Passissa ollessa kuulee, kun lehdet putoilevat metsässä.”

Koulunsa Kopola kävi Helsingissä ja Turussa, aina tekniikan lisensi­ aatiksi saakka. Hän on toiminut tutkijana ja tutkimusjohtajana kemianteollisuudessa, markkinoinut liimahartseja ja johtanut maailman suurimpiin kuitukangasvalmistajiin kuuluvaa pörssiyhtiötä. ”Koin, että johtamiskokemukseni teollisuudesta ja kannattavasta liike­ toiminnasta sopii tänne Business Finlandiin, ja toisaalta olen koskettanut myös tutkimuksen maailmaa.”

24 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 24

17.9.2020 13.57

Milka

HYDRAID

”Business Finland rahoittaa Valion aloitteesta syntynyttä CARBO-yhteistyöverkostoa.”

Hiilineutraali bisnes nousee Business Finland rahoittaa Valion aloitteesta syntynyttä CARBOyhteistyöverkostoa 3,5 miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana.

C

ARBO-hanke on Valiolle yksi tärkeä työkalu hiilineutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä.

Vuosittain noin kuusituhatta hanketta saa BF:n rahoitusta, ja Nina Kopola pitää tärkeänä, että niistä ainakin osa edistää hiilineutraaliutta. ”Meillä on Suomessa paljon hyvää osaamista hiilineutraaleista ratkaisuista. Näiden ratkaisujen esiintuonti voi tuoda Suomelle uuden radan viennin edistämiseen. Koronan jälkeisessä maailmassa saamme tästä tärkeää kilpailuetua, sillä samat kysymykset tulevat eteen kaikkialla.” ”Ruokapuolelle saadaan hyvä myyntiargumentti, kun terveellisyyteen liitetään vastuullisuusaspekti ja ilmastoviisaat ratkaisut.”

Esa Kotala kertoo, että kun uudet systeemit saadaan maatilatasolla toimimaan ja lanta ohjattua biokaasun tuotantoon, hyvässä tapauksessa taloudellisuus paranee samalla kun hiilineutraalisuustavoite lähenee. ”Juuri tämä on tärkeää, se ei ole pelkkä kustannus”, Kopola sanoo. ”Tekemistä on kuitenkin paljon.”

Katkaisee ripulin nopeasti

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste

vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan.

Hydraidin koostumus vastaa hyvälle elektrolyyttivalmisteelle asetettuja vaatimuksia.

Hydraidissa on elimistöä neutraloivina aineina asetaattia, propionaattia ja sitraatti.

Hydraid sisältää suositusten mukaan: Natriumia (Na) 130 mmol/l Kaliumia (K) 19 mmol/l Kloridit (Cl) 61 mmol/l Alkalisointikyky SID (strong ion difference) 91

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560 www.biofarm.fi

MAME032020_heidin.indd 25

17.9.2020 13.57

H

VO YVIN

INTI

Valion varautuminen kriisitilanteeseen KORONAVIRUS ON MYLLERTÄNYT MAAILMANTALOUTTA, KULUTUSTOTTUMUKSIA JA YKSITTÄISEN IHMISEN ELÄMÄÄ. MITEN VALION VARAUTUMINEN KRIISITILANTEESSA ON SUJUNUT JA MITÄ OLEMME OPPINEET? TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN

V

uodenvaihteessa tuskin kukaan osasi odottaa, että Euroopassa suljettaisiin kouluja, ravintoloita ja kiellettäisiin kokoontumisia siinä mittakaavassa kuin vuonna 2020 on nähty. Kriisi on koetellut monia suomalaisia myös taloudellisesti.

Kriisitilanne pakotti Valion yrityksenä tarkentamaan ja muuttamaan monia ohjeistuksiaan, käytäntöjään ja rutiinejaan nopealla aikataululla alkutuotannosta johtotasolle.

Kysyimme Valion eri tehtävissä työskenteleviltä asiantuntijoilta, miten kriisiin varautuminen on näky­nyt heidän tehtävissään ja millaisia haasteita on viime kuukausina taklattu. Vierailemme myös Pielavedellä Kotalan maitotilalla, jossa tautisuojaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Marianne Tammela Henkilöstöjohtaja, Valio Oy POIKKEUSAIKA on muuttanut HR- eli henkilöstötyön suuntaa.

HR-asiantuntijat ovat olleet tiiviisti mukana päivittäin koronakriisiin liittyvässä asiantuntijatyössä ja seuranneet tilanteen etenemistä Suomessa ja kansainvälisesti. HR-tiimi on myös tehnyt suosituksia Valion päätöksentekoa ajatellen yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Olen itse toiminut Valion koronakriisijohtajana, ja työ on ollut hektistä mutta tuntunut erityisen merkitykselliseltä. Olemme löytäneet hyviä käytäntöjä myös pandemian jälkeiseen aikaan. Esimerkiksi se, että sairaana ei tulla töihin lievissäkään flunssaoireissa, vähentää muidenkin virustautien leviämistä työyhteisössä.

Osa valiolaisista on ollut korona­ kriisin ajan etätöissä, ja tämä on

vaatinut esimiehiltä uutta lähes­ty­ mis­tapaa tiimin johtamiseen ja lähi­ esimiestyöhön. Suurin osa Valion työntekijöistä on kuitenkin ollut koko kriisin ajan töissä paikan päällä esimerkiksi tuotannossa tai varastossa. Olemme kehittäneet paljon uusia käytäntöjä siihen, miten huolehdimme työntekijöiden terveydestä ja toimitusvarmuudesta asiakkaille poikkeuksellisessa tilanteessa. Olemme tähän mennessä onnistuneet hallitsemaan tilannetta Valiolla olosuhteisiin nähden hyvin.

Olen ollut erittäin iloinen ja ylpeä valiolaisten kyvystä puhaltaa vaikeanakin aikana yhteen hiileen ja huolehtia sekä henkilöstöstä että toimitusvarmuudesta laadukkaasti.

Seppo Morander Turvallisuuspäällikkö, Valio Oy KORONAAN liittyvät asiat ovat osa jokapäiväistä tekemistämme ja

26 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 26

17.9.2020 13.57

seuraamme jatkuvasti taudin kehittymistä maailmalla, Euroopassa ja Suomessa. Koronakriisin hoitamiseen liittyvät akuutit asiat vähentyivät kesän aikana, mutta syksyn edetessä sekä virus että siihen vastaavat toimenpiteet ovat aktivoituneet.

Seuraamme tarkasti Suomen hallituksen antamia suosituksia ja ohjeistuksia esimerkiksi etätyön suhteen niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista.

Kevään kokemusten jäljiltä meil­lä on menettelyt ja ohjeistukset kunnossa. Pystymme reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.

Toivottavasti meillä kaikilla riittää pitkäjänteisyyttä ohjeiden noudat­ tamisessa töissä ja vapaa-ajalla.

Koronapandemia ei ole vielä ohi ja toisen tautiaallon tuleminen näyttää todennäköiseltä, mutta emme vielä tiedä, miten se tulee vaikuttamaan.

Muistetaan hyvä käsi- ja yskimis­ hygienia ja pidetään turvaetäisyys aina kun se on mahdollista. Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta ja pysytään terveinä.

Taneli Mero Logistiikkajohtaja, Valio Oy VALION tilaus-toimitusprosessissa ja logistiikassa on varauduttu koro­ natilanteeseen koko ajan etupainotteisesti. Viikolla 12 kuluttajat ryn­­tä­sivät kauppoihin ja hyllyt tyhje­nivät vauhdilla, ja ensin lähdettiin­kin hallitsemaan volyymin kasvua ja sitä, miten saadaan tuotteet riittämään.

Ensimmäisen aallon haasteista selvisimme melko hyvin. Kaikki maito

pystyttiin keräilemään ja valmistamaan säilyvään muotoon.

Tilaus-toimitusprosessissa ketju lähtee maidon keräilystä ja päätyy tehtaiden kautta kauppojen hyllyille tai vientiin. Toimitusvarmuus on ollut meille ykkösasia, ja siinä on pitänyt ottaa monia asioita huomioon.

Esimerkiksi pakkausmateriaaleissa on voinut olla viiveitä tai puutteita, joka on vaikuttanut siihen, minne maitoa kannattaa milloinkin kuljettaa jalostettavaksi. Myös viennin kysynnässä on tapahtunut isoja muutoksia nopeassa aikataulussa. Esimerkiksi Ranskan teollisuusvoin kysynnän hiipuessa Kiinan jauhepuoli veti kuitenkin onneksi hyvin.

Myös meriliikenteen konttien saatavuus on ollut ajoittain huonompaa.

Uudessa toimintamallissa toimintavarmuutta on tarkasteltu seitsemänä päivänä viikossa klo 10, jolloin on pystytty huomioimaan ja ennakoimaan mahdollisia poikkeustilanteita. Olemme myös olleet proaktiivisia niin viranomaisten kuin tavarantoimittajienkin suhteen pienistä yksityiskohdista isoon kuvaan.

Koko Valion tasolla huolellisella toiminnalla ja aktiivisella tiedonvälityksellä on päästy vähin ongelmin kriisistä läpi. Meillä on hyvä kriisivalmius, jota on testattu aiemminkin. On olemassa tietty rutiini, johon voidaan siirtyä poikkeustilanteessa ja kokeneita henkilöitä, jotka pystyvät ottamaan tilanteen haltuun ja uudelleenorganisoimaan toimintoja tarvittaessa. Näin järeää, laajaa ja pitkäkestoista kriisiä ei ole omalla urallani aiemmin tullut vastaan. Kaiken kaikkiaan koettelemus on ollut iso, mutta voi sanoa, että varsin hyvin olemme siitä tähän mennessä selvinneet.

Jokainen kriisi on kuitenkin erilainen ja aina joutuu sopeutumaan tilanteeseen. Kokonaisuudessaan tämä kokemus tukevoittaa kriisivalmiuttamme ja varmasti hyviä oppeja jää elämään. Esimerkiksi hygieniataso on korkealla tehtailla jo lähtökohtaisesti, mutta kun jokainen yksilö on entistä huolellisempi, se nostaa tasoa entisestään.

Minna-Kaisa Maunumaa Kehitysvastaava, Valio Oy, Seinäjoen aluelaboratorio LABORATORIOISSA poikkeusaika näkyi ensimmäisenä vierailijoiden liikkumisen rajoituksina maaliskuun puolivälissä. Laboratorioiden analy­ saattoreille tehtävien huoltojen välttämättömyys tuli tarkkaan arvioida ja huoltohenkilökunta ohjeistaa toimimaan tartuntariskit minimoiden.

Laboratorion vierailijakäynnit peruttiin kokonaan, samoin maitotila­ yrittäjien mahdollisuus tuoda itse näytteitä laboratorioon. Varautumissuunnitelmissa on huomioitu ja analysoitu toimintojen priorisointia, analysointitarvikkeiden varastojen riittävyyttä ja tehty työvoiman osaamiskartoitusta mahdollisia resurssihaasteita ajatellen sekä suunniteltu viestintää ja viestintäkanavia mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Laboratoriossa on erityisesti kiinnitetty huomiota lähikontaktien välttämiseen työntekijöiden kesken.

Työskentelyä on pyritty ohjaamaan niin paljon kuin mahdollista erillään työskentelemiseen. Myös osittaisella maskien käytöllä suojataan henkilökuntaa.

Utaretulehdusmääritystarvikkeiden saatavuudessa on ollut suuria ongelmia, koska määrityksissä käytetään samoja muovitarvikkeita kuin koronatestauksissa. Muovitavaran vähyys ohjasi meitä ottamaan käyttöön vaihtoehtoisen, osin manuaali­ sen tavan tehdä DNA:n eristystä.

Tämä oli työlästä ja vaati perehdytystä työntekijöille. Muovitarvikkeiden MAITO JA ME * 27

MAME032020_heidin.indd 27

17.9.2020 13.58

HY

OIN VINV

TI

”Utaretulehdusmäärityksessä käytetään samoja muovitarvikkeita kuin koronatestauksessa.” saatavuus parani kesäkuun lopulla, kun kyseistä muovitavaraa valmistava yritys kaksinkertaisti valmistuskapasiteettinsa. Tämä oli tärkeä asia, sillä erityisesti heinä- ja elokuu ovat utaretulehdusmääritysten suhteen vilkkaita kuukausia. Muovitavaran puute on voinut näkyä maitotilayrittäjille analysointiviiveen kasvuna.

Kaikki näytteet on kuitenkin saatu analysoitua, ja pahimmillaankin analysointiviive on ollut enimmillään vuorokauden.

Laboratorion palvelut ovat pystyneetkin pyörimään aivan normaalisti, koska epidemia ei ole aiheuttanut meillä sairaspoissaoloja.

Kriisi on havainnollistanut, miten monipuolinen ja monitahoinen toimintamalli meillä onkaan. Laboratorion toiminta riippuu monesta toimijasta: ketjuun kuuluvat tavarantoimittajat, huolto-osaajat, osaaminen henkilökunnassa, kuljetuslogistiikka sekä tietotekniset osaajat. Hyvää yhteistyötä tulee jatkossakin vaalia sujuvien toimintojen ylläpitämiseksi.

”Kriisi on osoittanut varautumisen tärkeyden.”

Ilpo Lukkarinen Toimitusjohtaja, Osuuskunta Maitosuomi OSUUSKUNNISSA on koko koronakriisin ajan sovellettu valiolaisia ohjeistuksia. Maaliskuun lopulla siirryttiin etätöihin kaikissa niissä tehtävissä, joissa se oli mahdollista.

Asiantuntijapalveluissa eli neuvonnassa tehtiin vain välttämättömät tilakäynnit tartuntariskien minimoimiseksi. Esimerkiksi tilakäyntejä on tehty etäyhteyksien välityksellä, samoin koulutustilaisuuksia ja pienryhmiä on järjestetty etänä. Sopimustuotantoon siirtymiseen liitty­vät isot päätöskokoukset, palaverit ja infot jouduttiin pitämään etä­ yhteydellä ja videotallenteilla.

Tilavierailut ja kontaktit on pidet­ty minimissä, ja se on tarkoitta­nut, että esimerkiksi huoltoasentajat ovat hoitaneet vain välttämät­tö­mät tilasäiliöiden vikakorjaukset ja vaihdot.

Kiireettömämpiä huoltotoimenpiteitä on siirretty eteenpäin. Tilat ovat tilanneet enemmän tuotteita Valma-

kaupan maitoautotoimituksella ja vähentäneet siten omia kauppareissujaan ja altistumisen riskiä.

Maidon keräilyssä on tehty yleisiä ohjeistuksia esimerkiksi maitoauton kuljettajille hygieniaan ja desinfiointiin liittyen. Valioryhmä on tiedottanut liikennöitsijöitä ja pyytänyt pohtimaan toimintaohjeita, varajärjes­ telmiä ja -henkilöitä kuljettajien sairastumisten varalle. Myös tiloja on ohjeistettu miettimään, kuka tulee lypsämään ja mitkä olisivat työohjeet, jos sattuisi itse sairastumaan.

Alkuvaiheessa tiloilta tuli jonkin verran kyselyitä, että onhan mietitty kaikki varajärjestelmät ja haluttiin varmistaa, ettei viedä tauteja tiloille.

Ohjeistusten myötä kyselyt ovat vähentyneet. Myös muut hygienia­ kysymykset ja yksittäiset muutokset kuten tehtaan yhteydessä olevien Valmakauppojen väliaikaiset sulkemiset kiinnostivat kentällä.

Kriisi on opettanut varautumisen tärkeyden ja sen, että Valiolla pitää olla suunnitelmia ja toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin. Isommassa kuvassa toivoisi, että yhteiskunnassa kiinnitettäisiin laajemminkin huomiota huoltovarmuuteen ja ruokaturvaan. Oli vakava paikka, kun tilattuja hengityssuojaimia ei saatu Suomeen, mutta entä jos kyseessä olisi ollut ruoka? Kun mennään ajassa vuosisata eteenpäin, on todennäköistä, että erilaiset kriisit ja myös ruoka­ kriisit lisääntyvät. Erään sanonnan mukaan täydellisen harmonian ja täydellisen anarkian ero on kolme väliin jäänyttä ruokailua. On tärkeää

28 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 28

17.9.2020 13.58

huolehtia siitä, että ruoka­ketjuista ei tule liian pitkiä ja että meillä säilyy kotimaista, kotimaisessa omistuksessa olevaa ruokatuotantoa ja jalostusta. Kriisin keskellä omaan työhön on tuonut merkityksellisyyttä se, että saa työskennellä näin tärkeän asian kuin ruokatuotannon parissa.

Poikkeusaika pakotti meidät etsimään uudenlaisia tapoja tehdä töitä ja hyvät käytännöt kannattaa ilman muuta säilyttää. On hyvä pohtia, mitä asioita kannattaa jatkossa tehdä etäyhteyksien välityksellä, kun välimatkat ovat suuret. Kasvokkaisilla tapaamisilla on ilman muuta jatkossakin paikkansa, mutta esimerkiksi lyhyet 5–15 minuutin pituiset infot on omistajayrittäjien kätevä kuunnella vaikka traktoria ajaessa, ja näitä tulemme varmasti lisäämään. Myös päätöksenteossa on pystytty reagoimaan asioihin etänä nopeasti. Jatkossa onkin hyvä pohtia, mitä asioita on kätevä käsitellä etänä ja keskittyä kasvokkain strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Tervetuloa tutustumaan uuteen tulevaisuuteesi, missä robotit työntävät rehut, kolaavat lannan ja lypsävät lehmät puolestasi.

KYSY 3 X ROBOTIN TARJOUS LAITEMYYJÄLTÄSI!

Jorma Rajakangas, Valmakaupan osto- ja markkinointivastaava, Osuuskunta Maitosuomi KUN maailmalta alkoi tulla viestejä koronaviruksesta, aloimme Valmakaupoissa välittömästi varautua poikkeavaan tilanteeseen.

Hankimme normaalia isompia määriä käsi­ desiä, hengityssuojaimia ja suojakäsineitä.

Näin pyrimme varmistamaan, että kriittisiä tuotteita riittäisi maidontuottajille.

Suojavarusteita on hankittu useilta toimijoilta. Varmistaaksemme tuoteturvallisuuden olemme käyttäneet tuttuja hankintakanavia, emmekä ole hankkineet kriittisiä tarvikkeita tuntemattomilta yrityksiltä tai ”hinnalla millä hyvänsä”.

Valmakauppojen kassoille asennettiin suoja­pleksit ja niissä on lopetettu käteisen rahan käyttö. Toistaiseksi olemme myös peruneet kaikki markkina­tapahtumat, teemapäivät ja kahvitarjoilut. Loppuvuoden 2020 ja alku­

MAME032020_heidin.indd 29

AUTOMATISOINTI • • • •

Keventää merkittävästi työtaakkaasi Lisää toiminnan tehokkuutta Lisää turvallisuutta Vapauttaa resurssejasi suunnitteluun ja tarkkailuun

Ota yhteys laitemyyjääsi ja kysy miten automatisointi voidaan toteuttaa sinun tilallesi: www.delaval.com/fi/yhteys

Maito ja Me 26.8.2020 100 X 280mm.indd 1

17.9.2020 13.58 20.8.2020 8.47.51

HY

OIN VINV

TI

vuoden 2021 asiakastapahtumien osalta tilanteen kehittymistä seurataan herkällä korvalla.

Verkostojakelupisteet eli Valion tehtaiden yhteydessä olevat Valmakaupat olivat huhti- ja toukokuun suljettuina asiakkalta. Maitoautojen kyytiin lastattiin vain maitotila­yrittäjien verkkokaupasta tilaamat tuotteet. Näin pyrimme osaltamme ehkäisemään koronan mahdollista leviämistä kriittisessä maidonhankintaketjussa ja Valion tehtaissa.

Koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen muutti myös meidän toimintatapojamme. Esimerkiksi kampanjakirjeiden tilausliput poistuivat. Asiakkaat ovat löytäneet verkkokauppamme, ja tilaukset tulevatkin nyt sitä kautta kätevästi maito­ autotoimituksiin. Maitoautojakelun mukana tilattujen tuotteiden määrä onkin lisääntynyt huomattavasti.

Tämä poikkeustila on opettanut, että meidän on tärkeää varmistaa kriittisten tuotteiden saatavuus myös ongelmatilanteissa. Meidän on lisäksi aktivoitava tuottajia pitämään myös omia varmuusvarastoja kriittisistä tuotteista, kuten pesu- ja desinfiointiaineista, suojakäsineistä sekä hengityssuojaimista. Tiettyjä kriittisiä lypsykoneiden varasosia on hyvä varata myös. Meille hallinnossa työskenteleville etäkokoukset ovat olleet arkipäivää jo pidemmän aikaa. Siinä säästyy myös aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse matkustaa eri kokouspaikkakunnille.

Tämän kokemuksen myötä meillä on entistä parempi valmius reagoida äkillisesti muuttuneisiin olosuhteisiin ja tiedottaa niistä omistajayrittäjiä nopeallakin aikataululla.

”Haluamme aktivoida tuottajia pitämään myös omia varmuusvarastoja kriittisistä tuotteista.”

Hanna Laitinen Kehityspäällikkö, Valio Oy OMAAN työhöni tässä poikkeustilanteessa on kuulunut muun muassa maitotilan kriisiohjeistuksen työstäminen Valio Laatu -tiimin kanssa.

Lypsyohjeiden työstämiseen osallistui myös Valio Lypsy -tiimi. Taustalla oli huoli siitä, että virus leviäisi maitotiloille, jolloin se vaikuttaisi haital­ lisesti eläinten hoitoon ja lypsyyn.

Ohjeistusten avulla haluttiin estää myös viruksen leviäminen tiloilta toiselle tai maitoauton kuljettajiin.

Huomasimme, että Valmassa on paljon hyviä ohjeita, mutta niiden löytäminen on välillä vaikeaa. Kriisi­ valmiusohjeiden pitää olla helposti löydettävissä Valmasta, joten niille tehtiin sinne selkeästi oma paikkansa. Lisäksi tehtiin tarkistuslista ja muutama uusi ohjekin. Kriisipakettiin kerättiin myös aiheeseen liittyviä hyödyllisiä linkkejä.

Halusimme tehdä kriisivalmiusohjeista yleispätevät, jotta niitä voi hyödyntää kaikissa mahdollisissa tilaa kohtaavissa kriiseissä, kuten äkillisissä sairastumisissa tai loukkaantumisissa. Maitotiloilla ei ole välttämättä aina selviä toiminta­

ohjeita tilanteessa, jos tilan väki ei pääsekään itse navetalle. Varahenkilöt ja toimenpiteet on erittäin tärkeää miettiä etukäteen. Kokonaisuus haluttiin myös pitää tiiviinä, joten siihen valittiin vain ehdottoman tärkeät ohjeet, kuten ohjeistukset antibioottijäämien hallintaan, lomittajaohjeisiin, lypsyyn, jäähdytykseen ja pesuihin.

Mielestäni kriisi on osoittanut, että pystymme nopeasti reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Sekä tiloilla että maidon keräilyssä uudet toimintaohjeet otettiin nopeasti käyttöön eikä virus ole päässyt leviämään.

Nyt kun meillä on kattava kriisivalmiuskokonaisuus Valmassa, ohjeistus on tärkeää pitää ajan tasalla ja tarkistaa säännöllisesti. Saman­ tyylistä kehitystyötä kannattaa ehdottomasti jatkaa myös muiden asia­ kokonaisuuksien osalta. Tarkistuseli tsekkilista on hyvä apuväline tarkistaessa, että kriisivalmiusasiat ovat omalla tilalla kunnossa.

”Kriisivalmiusohjeista tehtiin yleispätevät, jotta niitä voi hyödyntää kaikissa tilaa kohtaavissa kriiseissä.”

Jour naut lukk karsi Kiinn

Pehm Karja kork Kraib ja ku jopa Vähä kuiv

30 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 30

Rans

17.9.2020 13.58

Onko oman tilasi kriisiohjeistus kunnossa?

J

os kotieläintuotantoa harjoittavalla maatalousyrittäjällä havaitaan koronatartunta tai tilan yrittäjä asetetaan koronakaranteeniin, tulee selvittää, miten kotieläinten hoito järjestetään. Kattavan tietopaketin poikkeustilanteisiin tarkistuslistoineen löydät Valman Maitotilan kriisivalmius -osiosta. Samaan paikkaan on koottu myös tietoa koronaviruksesta.

Parhaat merkit

LEHMIEN HYVINVOINTIIN ADE PLUS Erityisesti nautakarjalle sopivassa suhteessa vitamiineja sisältävä nestemäinen vitamiiniesiseos.

5 litraa

E-PLUS Runsaasti seleeniä ja E-vitamiinia sisältävä vahva vitamiiniliuos erityisesti vastapuidun tai tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen.

5 litraa

ADE PLUS RAE Rakeistettu esiseos nautakarjan vitamiinitasapainon turvaamiseksi.

Sisältää tarpeiden mukaisesti A-, Dja E-vitamiineja sekä seleeniä.

Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa. Suositut, hiljaiset lukkoaidat, vinoputki- ja hankoaidat, karsina-aidat, ruokintakehät.

Kiinnikkeet helppoon asennukseen.

Pehmeyttä ja pitoa.

Karjasi hyvinvointiin korkealaatuiset Kraiburg parsipedit ja kumimatot. Takuu jopa 10 vuotta.

Vähäinen kuiviketarve!

Ransuco Oy | puh. 02-484 080 | www.ransuco.fi

MAME032020_heidin.indd 31

20 KG

SELEENI E PLUS RAE Rakeistettu täydennysrehuseos erityisesti vastapuidun ja tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen. Tuote sisältää myös seleeniä.

15 KG

Tiedustele tuotteita meijeristäsi puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi

17.9.2020 13.58

HY

OIN VINV

TI

Varautuminen ja tautisuoja Kotalan tilalla JOUNI JA PÄIVI LUKKARISEN MAITOTILALLA POHJOIS-PIELAVEDELLÄ PIDETÄÄN OHJEISTUKSET AJAN TASALLA.

K

un tullaan sisään toimistotilaan, vierailijalla on heti vastassa tärkeimmät ohjeet. Valkotaululla näkyy sen hetken tilanne, jos on jotakin erityistä huomioitavaa eläinten hoidossa.

Esimerkiksi jos jokin eläin syö huonosti tai on lääkintätarpeita. Muut ohjeet löytyvät päivittämällä ylläpidettävästä kansiosta. Kansiossa on kuvattu tehtäväjärjestys, työtavat ja niin edelleen. Kansiosta löytyy myös linkit tarkentaviin, esimerkiksi laitevalmistajien ohjeisiin. Poistumis- ja paloturvallisuusohjeet löytyvät myös toimistotilasta. Toimistoon tullaan tautisulun läpi ja siitä jatketaan eläintilaan”, Jouni Lukkarinen kertoo.

LUKKARISET ovat halunneet pitää ohjeet mahdollisimman selkeinä ja ovat saaneet niistä hyvää palautetta: ”Muutama vuosi sitten paikallinen lomitusvastaava kävi tutustumassa meidän tilan lomitusohjeisiin, ja hän olisi omien sanojensa mukaan pystynyt itsekin ryhtymään niiden perusteella töihin. Alalla työskenteleville

TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN

esimerkiksi tautisulkuun liittyvät asiat ovat itsestään selviä, mutta poikkeuksen mahdollisuus on aina olemassa. Esimerkiksi meillä on kerran ohjeista huolimatta teollisen rehun kuljettaja mennyt suoraan ruokintapöydälle omissa vaatteissa.

Tilalta toiselle kun ajellaan, siinä on riskinsä. Todennäköisyyksiä on turha miettiä. On tärkeää, että ohjeet ovat kunnossa ja että niiden mukaan myös toimitaan”, sanoo Päivi Lukka­ rinen.

POIKKEUSAIKA on vaatinut päivit­ tämään ohjeistuksia joiltakin osin. ”Tautisulku täytyy tietysti olla kunnossa eläintautejakin ajatellen.

Nyt on tietysti vierailut karsittu minimiin ja kaikki mahdollinen hoidettu etänä. Mutta esimerkiksi eläinlääkärikäynnit vaativat useimmiten edelleen tutkimusta paikan päällä.

Vierailijaa odottaa tautisulkutilassa ohjeistus, käsidesi, suojavaatteet ja käsineet. Lisäohjeistuksena ohjeistetaan pitämään etäisyydet. Kerta­ käyttöisiä hengityssuojaimia on myös tarjolla. Itse käytän navetassa am-

mattiallergian takia hengityssuojainta muutenkin, ja se suojaa ainakin muita minulta”, Jouni Lukkarinen luettelee.

Varotoimenpiteenä Lukkaristen tilalla on tehty järjestelyjä samassa tilassa työskentelyyn. Tilalla on varauduttu myös tilanteeseen, jossa toinen tai molemmat omistajayrit­ täjistä olisivat estyneitä työhön. ”Meillä on osa-aikainen työntekijä töissä joka toinen viikko. Hänen kanssaan sovittiin jo keväällä, että vältämme työskentelyä samassa tilassa mahdollisimman paljon. Hän kun on vuoroviikoin toisella tilalla.

Jos jompikumpi meistä yrittäjistä sairastuisi tai joutuisi eristykseen, työntekijä ottaisi enemmän vastuuta navettapuolesta. Meillä on myös kaksi teini-ikäistä lasta, joiden kanssa on käyty kriittiset työvaiheet läpi.

Päi­vittäiset rutiinit hoituvat heiltäkin. Lomitushallinto on tietysti myös varalla olemassa, mutta olemme lisäksi halunneet miettiä myös omia järjestelyjä”, Jouni Lukkarinen toteaa.

32 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 32

17.9.2020 13.58

Uudistunut 700-sarja - erinomainen valinta vaativaan ammattikäyttöön.

YKSI KONE - YLI 200 TYÖLAITETTA

KAMPANJAAN KUULUU PERUSKONE ILMAN LISÄLAITTEITA.

ALKAEN

29500€ ALV 0%

KAMPANJA-AIKA 1.9.-31.12.

MARKKINOIDEN MONIPUOLISIN RUNKO-OHJATTU DIESEL-PIENKUORMAAJA NYT KAMPANJAHINTAAN!

Avant kuormaajat ja työlaitteet Avant Tecno Oy Puh. (03) 347 8800 Ylötie 1, 33470 Ylöjärvi

MAME032020_heidin.indd 33

myynti@avant.fi

WWW.AVANT.FI

17.9.2020 13.58

Maitomarkkinatilanne koronapandemian keskellä MARKKINAT SELVISIVÄT ENSIMMÄISESTÄ AALLOSTA YLLÄTTÄVÄN VAKAINA. TOISEN AALLON VAIKUTUKSET OVAT VIELÄ ARVOITUS.

K

T E K S T I J A K U VA T R I I T TA B R A N D T J A T I I N A K A N E R V O

oronaviruspandemian ensimmäisen aallon vaikutukset eivät ole olleet niin vakavat kuin pelättiin, ja alun säikähdyksen jälkeen markkinat ovat olleet yllättävän vakaat. Esimerkiksi EU:n yksityisen varastoinnin ohjelmaan ei tarjottu sellaisia määriä maitotuotteita, että niiden purku varastosta aiheuttaisi merkittävää häiriötä markkinoilla. Tilannetta on auttanut kuluttajien kiinnostus maitotuotteisiin vähittäiskaupassa, Yhdysvaltojen merkittävät ruokaapuostot ja Kiinan kysynnän jatkuminen.

MAITOMARKKINOIDEN tasapainoon on eniten vaikuttunut kulutuskäyttäytymisen muutos, kun ihmiset ovat tehneet etätöitä ja heidän liikkumistaan on rajoitettu. Ravinto­ loiden ja muiden ruokapalvelujen sulkeminen on vähentänyt merkit­ tävästi juustojen kulutusta sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, missä jopa 55 % juuston ja voin myynnistä tapahtuu Food Service -sektorin kautta. Vähittäismyynnin kasvu ei ole pystynyt korvaamaan menetyksiä.

EU:n maidontuotanto on kasvanut tammi-kesäkuussa 1,4 %. Vuoden toisella puoliskolla tuotannon ennustetaan supistuvan, ja koko

vuoden kasvun arvioidaan jäävän kohtuulliselle 0,7 % tasolle. Suurimmat lisävolyymit on alkuvuodesta tuotettu Puolassa, Irlannissa, Hollannissa ja Saksassa. Merkittävimmin tuotanto on supistunut Italiassa ja EU:n ulkopuolella olevassa Britanniassa.

VIENTIMARKKINOILLA EU:n kanssa kilpailevassa Uudessa-Seelannissa maitomäärä on hieman supistunut, kun taas Yhdysvalloissa se on kasvanut 1,7 %. Merkittävän maitotuot­ teiden viejän Australian sijoitus on tippunut suurimpien viejien listalla vaikeiden sääolosuhteiden myötä.

Tänä vuonna tuotanto on korjaantunut 5 % ylöspäin, ja loppuvuodelle ennustetaan La Niña -ilmiötä, mikä toisi tavallista runsaammat sateet korjaamaan vesitasetta ja siten tukemaan maidontuotantoa.

Tänä vuonna EU:n keskimääräinen maidon hinta oli korkeimmillaan helmikuussa 35,20 senttiä kilolta. Koronaviruspandemian vuoksi hinta on laskenut joka kuukausi ja oli kesäkuussa 32,58 senttiä kilolta ja heinäkuussa arvion mukaan 32,50 senttiä kilolta. Joissakin maissa reagoitiin keväällä voimakkaasti epävarmoihin markkinoihin. Esimerkiksi Irlannissa maidon tuottajahintaa laskettiin useita senttejä, sillä riip­puvuus vientimarkkinoista on

merkittävä 60 prosentin osuudella raaka-aineesta.

Tuottajahintoja ollaan nyt nos­ tamassa Irlannissa, mutta ei vielä samalle tasolle kuin keväällä ennen koronaepidemian leviämistä. Myös Hollannissa on nostettu maidon hintaa, elokuun hinnan ollessa 34 senttiä kilolta.

Suomessa tuottajahinta on pysynyt vakaana ja ero keskimääräiseen EU:n hintaan on kasvanut 5 senttiin kilolta.

EU:n vientimäärät pysyivät tammi-kesäkuussa kaikesta huolimatta melko vakaina. Juuston vienti on samalla tasolla kuin viime vuonna. Vienti Japaniin, Sveitsiin ja Etelä-Koreaan on kehittynyt suotuisasti mutta heikentynyt Yhdys­ valtoihin. Eniten juustoa viedään Britanniaan, joten kauppasopimuksen aikaansaaminen EU:n ja Britannian välillä on ehdottoman tärkeää.

Rasvattoman maitojauheen vienti on supistunut, mutta viime vuoden vertailuluvuissa on mukana inter­ ventiojauheen vientiä. Voin vienti on kasvanut kilpailukykyisen hinnan vuoksi. Lähi-Idän, Yhdysvaltain ja Ukrainan kysyntä on kirittänyt voin viennin 37 % kasvuun.

Koronatilanne ei vielä ole ohi ja nyt odotetaan epidemian toista aaltoa ja sen vaikutusta maitomarkkinoihin.

34 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 34

17.9.2020 13.58

17.8.2020 / AST

13 000

EU 2019

12 500

EU 2018

12 000 11 500 11 000

Tammikuu-kesäkuu

10 500

verrattuna vuoteen 2019

10 000

1

2

3

4

5

6

7

74,3 mrd kg 1,0 mrd kg 1,4 % 8

9

10 11

12

19.8.2020 / AST

EU 2020

Kesäkuun tuotanto kasvoi 1,0 % ilman Brexitin vaikutusta. Sääolosuhteet ovat parantuneet ja tuotanto on kääntynyt taas kasvuun toukokuun laskun jälkeen.

1 000

Brexit 1.2.2020

800 600 400 200 0 -200 -400 -600 2010 136,4 1,1 %

2011 139,2 2,1 %

2012 140,0 0,6 %

2013 141, 6 1,1 %

2014 148,4 4,8 %

2015 151,9 2,3 %

2016 152,2 0,2 %

2017 156,0 2,5 %

2018 157,3 0,8 %

2019 roll 12 months 158,2 143,8 0,6 % -9,1 %

7.8.2020

-800

Suomen maidon tuottajahinnan ero Euroopan keskimääräiseen on noussut yli 5 senttiin / kg

snt/kg

50

Suomi

45

EU keskiarvo Ruotsi

40

Saksa

35

Hollanti

30

Irlanti Lähde: EU COMISSION

Vuosi Tuotanto Muutos %

Muutos verrattuna edelliseen vuoteen M kg

Datassa ei ole huomioitu Iso-Britanniaa 1.2.2020 alkaen.

1 200

Lähde: EUROSTAT

13 500

Datassa ei ole huomioitu Iso-Britanniaa vertailuvuosina.

M kg

Lähde: EUROSTAT

EU:n maidontuotanto on kasvanut tammi–kesäkuussa 1,4 %

25

2020

2019

2018

2017

2016

2015

2014

20

MAITO JA ME * 35

MAME032020_heidin.indd 35

17.9.2020 13.58

MAME032020_heidin.indd 36

17.9.2020 13.58

HAL

LITU

S

Valion omistajastrategia uudistui

V

alion liiketoimintastrategiaa on uudistettu tämän vuoden aikana. Samaan aikaan myös omistajastrategiaa on päivitetty. Muka­ na uudistuneessa omistajastrategiassa on paljon tuttua, mutta myös uusia periaat­ teita on linjattu. Valion toiminnan tarkoi­ tus ja tavoitteet ovat omistajayrittäjien tuottaman maidon jalostaminen ja elinkeinon tukeminen maksamalla maidosta mahdollisimman korkeaa, eurooppalaisten osuustoiminnallisten meijeriyritysten tasoista hintaa omistajayrittäjille. Maidon tilityshinnan taso pyritään pitämään myös jatkossa mahdollisimman vakaana.

Omistajastrategian uudistuessa suurimmat muutokset aiempaan verrattuna liittyvät sopimustuotantoon. Vuoden 2021 alusta maidon hankinta perustuu Valioryhmässä hankintasopimuksiin, joiden perusteella Valio ostaa maidon hankintaosuuskunnilta. Sopimustuotantoon siirtyminen varmistaa maidon mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen markkinoilla, ja valiolaisen maitoelinkeinon kannattavuuden turvaamisen pitkällä aikavälillä tasapuolisesti maan eri osissa.

Maitotilayrittäjien omistamat maidonhankintaosuuskunnat omistavat Valio Oy:n osakkeet, ja omistajat ovat aktiivisesti sitoutuneet turvaamaan Valion omien pääomien riittävyyttä. Omistajaosuuskuntia on 14, joista Valiolla on hankintasopimus viiden kanssa. Yrityksen toimintaa valvoo neljästä maitotilayrittäjästä koostu­ va Valion hallitus, ja edelleen 27-jäseninen Valion hallintoneuvosto, jossa on 23 maito­tilayrittäjäjäsentä ja 4 henkilöstön edustajaa. Hallituksessa ja hallintoneuvostossa voi olla vain sellaisten osuuskuntien jäse­ niä, joilla on hankintasopimus Valion kanssa, ja jäsenten tulee kuulua myös osuuskunnan hallintoon.

Omistajastrategiassa on linjattu, että

yli puolet Valion hallituksen jäsenistä tulee edustaa maitotilayrittäjiä, mutta hallituksessa voi olla myös ammattilaisjäseniä.

Valion omistajahallinto perustuu alueel­liseen edustuksellisuuteen ja tasapuolisuuteen, ja pyrimme edistämään hallinnon monimuotoisuutta. Valio kunnioittaa osuustoiminnallisia arvoja ja edistää koti­maisen ruoantuotannon ja valiolaisten maitotilayrittäjien asemaa edunvalvontatyöllä yhdessä sidosryhmien kanssa.

Uudistuneen omistajastrategian mukaisesti Valiolla voi olla jatkossakin muuta kuin maidonjalostukseen perustuvaa liike­ toimintaa. Mehut ja marjakeitot, Valio Oddlygood® tuotteet, sekä vaikkapa logistiikkapalvelut, joita Valio yrityksille tarjoaa, tuottavat maitotilayrittäjiemme maidolle lisäarvoa. Mikäli liiketaloudellisia perusteita on, myös muiden toimijoiden maitoa ja maitovalmisteita voidaan ostaa.

Mitä palveluita Valio ja osuuskunnat jatkossa yrittäjilleen tarjoavat? Eri asiantuntija-, analysointi- tai esimerkiksi tilasäiliöpalvelut ovat maitotilojen toiminnan kannalta merkittävässä roolissa. Omistaja­ strategiassa olemme ottaneet huomioon maitotilayritysten kannattavuutta, maitoraaka-aineen laatua, eläinterveyttä tai esimerkiksi vastuullista toimintaa tukevien palveluiden saatavuuden turvaamisen jatkossakin.

Me Valio-ryhmässä haluamme toimia aloitteellisesti ympäristö- ja ilmasto­ keskustelussa, ja pyrimme aktiivisin toimin kohti hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Alkutuotannossa ilmastotehokkuutta kehitetään tiloilla ensisijaisesti vapaaehtoisin toimin. Eläinterveydestä ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ovat − ja myös tulevaisuudessa tulevat olemaan − keskeisiä edelly­ tyksiä maidontuotannon jatkuvuudelle, samoin kannattavan maidontuotannon turvaaminen.

PENTTI SUOKANNAS Va l i o n h a l l i t u k s e n varapuheenjohtaja

”Valion omistajahallinto perustuu alueelliseen edustuksellisuuteen ja tasapuolisuuteen.”

MAITO JA ME * 37

MAME032020_heidin.indd 37

17.9.2020 13.58

Milja Heikkinen toimii A-Rehun nautarehujen kehityspäällikkönä

Onnistunut täydennysruokinta on avain hyvään tuotokseen Tuottavan ja kustannustehokkaan ruokinnan perusta on lehmän tarpeiden ymmärtäminen ja hyvälaatuinen säilörehu.

Onnistunut säilörehun täydentäminen on ruokinnan kulmakivi. Kun analyysitiedot ovat käytettävissä, voidaan ruokintaan lisätä oikea määrä energiaa, valkuaista, hyvin sulavaa NDF-kuitua sekä tarpeelliset kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet. ”Jos tilalla on kotoisista rehuista käytössä vain säilörehua, sitä on helpointa täydentää täysrehulla. D-arvon ja raakavalkuaisen lisäksi säilörehun syöntiin ja hyödyntämiseen vaikuttaa myös syönti-indeksi. Jos indeksi on matala, kannattaa säilörehua täydentää astetta paremmalla täysrehulla”, toteaa A-Rehun nautarehujen kehittämispäällikkö Milja Heikkinen.

Kun tilalla on käytössä myös viljaa, siitä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti ja ostaa ainoastaan se väkirehuosa, jota

todella tarvitaan. Vilja täydennetään puolitiivisteellä, jotta väkirehu olisi mahdollisimman täysipainoista ja pötsin toiminta tasaista ja tehokasta. Lisäksi automaattilypsyssä valitaan robotille maittava houkutusrehu.

ympäri vuoden, esimerkiksi kuukauden parin välein. Siten pystytään reagoimaan muutoksiin säilörehun ja viljan laadussa ja lehmien tarpeissa sekä nähdään, saadaanko suunnitelmalla toivottu vaste maidontuotannossa”, Heikkinen kertoo.

Ruokintasuunnitelman kautta täydennysrehujen valintaan

Muista elävä hiiva!

Atria Naudan asiantuntijat laativat asiakastiloille ruokintasuunnitelmat.

Suunnittelu pohjautuu aina tilan tuotostavoitteisiin, maidon pitoisuuksiin sekä viljan ja säilörehun analyysitietoihin. Kun suunnitelman lähtökohdat ovat selvillä, valitaan oikeat täydennysrehut. ”Paras tulos saavutetaan, kun ruokintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti

Elävä hiiva parantaa pötsimikrobiston tasapainoa eri ravintoaineiden sulatuksen kannalta • Parempi rehuhyötysuhde • Enemmän helposti lehmälle hyväksikäytettävää energiaa ja valkuaista • Parempi maitotuotos ja maidon pitoisuudet

LEHMÄN RAVITSEMUKSELLISET TARPEET HUIPPUTUOTOKSEEN: Huom! Ruokintamuoto vaikuttaa aina tavoitearvoihin.

Väkirehuprosentti kuiva-aineesta

43–55 %

Ruokinnan energia ME

11,4–11,8

Valkuainen OIV

97–102

Kuitu NDF Karkearehusta

> 250

Tärkkelys

140–190

Tutustu rehuihin ja hyödynnä avainasiakaspäälliköidemme osaaminen ruokinnan suunnittelussa.

Suunnitelma on A-Rehun asiakkaille maksuton ja palvelu on saatavilla kaikkialla Suomessa.

Nauta tuottajapalvelu p. 020 472 7060 MAME032020_heidin.indd 38

atriatuottajat.fi/atrianauta 17.9.2020 13.58

ii en

TAL

OUS

Kokonaisvaltaista johtamista maitotilayrityksiin MAITOTILAYRITYKSEN JOHTAMINEN ON VAATIVA JA LAAJA-ALAINEN TEHTÄVÄ. SE ULOTTUU PÄIVITTÄISTEN TÖIDEN JOHTAMISESTA KOKO MAITOTILAYRITYKSEN TASOLLE.

M

T E K S T I M AT T I R Y H Ä N E N , Y L I O P E T TA J A , S E A M K

arkkinaohjautuvuuden kasvun myötä maitotilayrittäjien johtamisosaamisen vaatimukset ovat kasvaneet, mikä on lisännyt strategisen ajattelun ja suunnittelun merkitystä. Kokonaisvaltaista johtamisosaamista tarvitaan, jotta markkinaohjautuvan talouden haasteisiin pystytään vastaamaan.

Kokonaisvaltaisella johtamisella tarkoitetaan, että strategisia (pitkän aikavälin) tavoitteita toteutetaan myös operatiivisella (lyhyen aikavälin) johtamisella. Maitotilayrityksen suunnitelmallinen kehittäminen johtaa parhaaseen tulokseen. Lehmien ruokintaa ja hoitoa, säilörehun tuotantoa ja rehuviljan kasvattamista ja/tai ostamista tarkastellaan yhdessä niin, että koko maitotilayrityksen tasolla saavutetaan paras kannattavuus.

Kannattavuuden parantamisessa korostuu yrityskokonaisuuden hallinta. Menestyvät maitotilayrittäjät hakevat keinoja parantaakseen kannattavuutta. He hankkivat tietoa, kehittävät osaamistaan ja tekevät valintoja. Se edellyttää halua ja kykyä sopeutua muutoksiin. Toimintaympäristön muutosten ennakoinnin merkitys kasvaa. Tuottavuuden nostaminen, toiminnan laatuun panostaminen ja voimavarojen uudelleen

kohdentaminen ovat keskeisessä asemassa. Vertailuaineistoja hyödyntämällä saadaan arvokasta tietoa, mikä auttaa tavoitteiden asettamisessa.

Kehittämistoimilla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden menestykselle. Kustannustehokkuus on perusta maitotilayritysten toiminnalle sopimustuotannossa. Alin saavutettavissa oleva yksikkökustannus riippuu kahdesta tekijästä, tuoteyksikköä kohti käytettyjen panosten määristä ja niiden hinnoista. Maidon hinta tulee maitotilayrittäjälle annettuna.

Siten tuottavuuteen vaikuttaminen on keskeinen pitkän aikavälin keino alentaa yksikkökustannusta ja parantaa kannattavuutta.

Tuottavuuden nostaminen kyt-

keytyy useissa tapauksissa uuden tuotantoteknologian hyödyntämiseen. Keskeistä on kokonaistuotta­ vuuden parantaminen, vaikka useimmat tuottavuuden parantamistoimet kohdistuvat johonkin tuotannon osa-alueeseen. Markkinaohjautuvassa taloudessa perinteinen yksittäisten tuotantoprosessien tuotannollinen kehittäminen ei johda parhaaseen kannattavuuteen.

Kun maitotilayrityksen toimintaa kehitetään kokonaisuutta tukien, kannattavuusedellytykset paranevat.

Maitotilayrittäjälle strateginen päätös voi olla mm. valinta vaihtoehtoisista toimintatavoista. Omin voimin hoidettujen maitotilayritysten määrä on vähentynyt. Tulevaisuudessa maitotilayrittäjät hakevat kumppaneita ja keskittyvät ydintoimintaan. Eri yhteistyömuotojen ja -vaihtoehtojen hyödyntäminen sekä ulkopuolisen osaamisen käyttö yleistyvät.

Vuoden 2021 keväällä maitotila­ yrittäjien käyttöön tulee digitaalinen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja, joka koostuu ohje- ja työkirjasta. Ohjekirja auttaa kokonaisvaltaisen johtamisen omaksumisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä. Työkirjaan maitotilayrittäjä voi tuottaa sisältöä tarpeensa mukaan. Ohjekirja sisältää tietoa myös yritystoiminnan kehittämisestä ja vaihtoehtoisista toimintatavoista.

MAITO JA ME * 39

MAME032020_heidin.indd 39

17.9.2020 13.58

Sukupolvenvaihdos voi myllertää koko suvun SUKUPOLVENVAIHDOSTA SUUNNITELTAESSA TÄYTYY REHELLISESTI MIETTIÄ, ONKO TILAN PYÖRITTÄMINEN TALOUDELLISESTI MIELEKÄSTÄ.

ENSIN PITÄÄ KUITENKIN SELVITTÄÄ, MITÄ ITSE KUKIN HALUAA.

M

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U V I T U S 1 2 3 R F J A J O H A N N A S I L J O L A

aatilan omistuksen ja toiminnan siirtämi­ nen jälkipolville voi mennä ihan hyvin.

Sukupolvenvaihdoksella on kaikki mahdollisuudet sujua kivuttomasti, jos tila tuottaa ja sen asiat ovat muutenkin kunnossa eikä sukupolvien välillä tai takana piileskele henkisiä mörköjä.

Tilan toiminnan siirtäminen lapsille on kuitenkin parhaimmillaankin iso muutos, joka nostattaa pintaan monenlaisia tunteita, eivät­ kä ne kaikki ole myönteisiä. Tilan jättäjällä voi olla päällimmäisenä pelko siitä, että joutuu siirtämään elämäntyönsä lapselleen, joka alkaakin tehdä omia päätöksiä ja muuttaa tai pilaa kaiken.

Tilan jättäjät voivat myös kantaa harteillaan sukupolvien yli ulottuvia ongelmia, kuten epätasa-arvoisuutta tai katkeruutta siitä, että eivät itsekään olisi aikanaan halunneet ryhtyä jatkajaksi tai tulla appivanhempiensa taloon.

”Jos perheessä on useampia lapsia, heidän kaikkien toiveet on tärkeä selvittää.”

”Vanha sukupolvi voi nähdä uuden uhkana ja tuntea katkeruutta, jota ei ole koskaan tullut aiemmin käsiteltyä”, kertoo psykoterapeutti Toni Mäkelä. Hän auttaa perheitä sukupolvenvaihdoksessa Välitä viljelijästä -hankkeen kautta mutta myös yksityisesti.

Mäkelän havaintojen mukaan tilasta luopuminen kokonaan voi olla jopa helpompaa kuin sukupolvenvaihdos. ”Ihmiset ovat usein helpottuneita, jos tilan toiminta päättyy. He pääsevät pois tilanteesta, jossa rahat eivät riitä ja elämä on muutenkin haastavaa. Lisäksi luopuminen voi katkaista yli sukupolven jatkuvia ongelmia”, Mäkelä sanoo.

Joka tapauksessa oman uran lopettamisesta seuraa usein tyhjyyden tunne, jos elämään ei ole mahtunut mitään muuta kuin työ tai sen kautta syntyneet verkostot. Maatilaan liittyy monella kaikki, myös vapaa-aika ja sosiaalinen elämä. ”Kannattaa yrittää luoda verkostoja ja harrastuksia myös maatila­ yrittäjäpiirien ulkopuolella, koska se auttaa irtautumaan”, Mäkelä kannustaa.

SUKUPOLVENVAIHDOS on haastava tilanne myös jatkajille. Ensimmäinen kysymys onkin: haluanko tätä.

40 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 40

17.9.2020 13.58

Sitoutuminen maitotilayrittäjän vaativaan uraan voi onnistua vasta, jos valinta on aidosti oma. ”Monesti perheessä on pedattu jatkajan paikka jo pienestä pitäen jollekin lapsista. Nuorille pitäisi kuitenkin antaa vapaus valita oma tiensä ja kokeilla erilaisia mahdollisuuksia”, Mäkelä huomauttaa. ”Ja yhtä lailla luovuttajan pitäisi voida valita, kenelle tilan jättää.”

Jos perheessä on useampia lapsia, heidän kaikkien toiveet on tärkeä selvittää. Siksi sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun pitäisi ottaa jättäjien lisäksi koko jatkava sukupolvi, myös sisarukset, vaikka tilaa jatkaisi vain yksi.

Sukupolvenvaihdokset alkavat usein verosuunnittelusta, mutta sitä ennen pitää puntaroida jatkajan henkiset ja psyykkiset voimavarat.

Heti sen jälkeen kannatta kuitenkin alkaa puhua kannattavuudesta. Voi olla, että jättäjät ovat joutuneet sinnittelemään tai tekemään outoja taloudellisia virityksiä, mutta niistä on sukupolvenvaihdoksessa päästävä eroon. ”Sukupolvenvaihdos voi olla mahdollisuus saada tilan asiat oikealle tolalle. Ykkösprioriteetti on taloudellinen tasapaino ja mielekäs yrittäjyys. Jos taloudellinen kannattavuus ei ole mitenkään mahdollista, tila on syytä ajaa alas”, Mäkelä painottaa.

Myös jättäjän ja jatkajan roolit täytyisi saada selkeiksi. Muuten tilan luovuttaja ei välttämättä oikeasti luovukaan, vaan jää valvomaan toimintaa. ”Jos työ on täyttänyt ihmisen koko elämän, voi olla vaikea päästää irti. Myös tilan jatkajat saattavat turvata liikaa edelliseen sukupolveen. Henkinen ja fyysinen välimatka olisi kuitenkin tärkeää kaikkien kannalta”, Mäkelä huomauttaa.

YLISUKUPOLVISET ongelmat nivoutuvat monesti naisen asemaan maatilalla: miniä ei kelvannut edelliselle sukupolvelle, eikä kelpaa tämä uusikaan. ”Tilalle tuleva puoliso koetaan uhkana ja onnen­ onkijana. Siitä seuraa heti huono asetelma jatka­ miseen. Luvassa on katkeruutta, jota siirretään eteenpäin”, Mäkelä harmittelee. ”On tärkeä yrittää katkoa negatiivinen kierre, jossa ei ole paljon liikkumatilaa kenelläkään.

Monesti perheeseen avioliiton kautta tullut yrittää todistaa kelvollisuutensa, eikä mikään kuitenkaan tunnu appivanhemmille riittävän.”

Ylipäänsä tasa-arvosta olisi tärkeä keskustella suku­polvenvaihdoksessa, ettei jatketa edellisen ja sitä edellisen sukupolven epätasa-arvoisia asenteita ja tapoja. Mäkelän mukaan maatiloilla on vieläkin esimerkiksi melko yleistä, ettei vaimolla ole omaa pankkitiliä. ”Molemmat aviopuolisoista kuitenkin tekevät tilalla yhtä lailla töitä, joten molemmille pitäisi taata yhtä iso tulo sekä taloudellinen itsenäisyys.

Vain sillä tavalla voidaan luoda tasapainoista ja mielekästä yrittäjyyttä aviopuolisoiden kesken.”

MAME032020_heidin.indd 41

Puhdistamiseen ja paikkaamiseen Etrasta!

Laadukas Nitto PVC aumateippi muovien paikkaamiseen • Saatavana 50mm, 75mm ja 100mm leveyksinä.

• 10580012439 NITTO 21A 100mm x 20m valkoinen PVC teippi • 10580012438 NITTO 21A 100mm x 20m musta PVC teippi

8,60 /rll 6,94 ALV 0%

CRC Multi-surface COVKleen 500ml • Tehokas, monipuolinen, ammattitason alkoholipitoinen suihke kaikkien yleisimpien pintojen puhdistukseen ja desinfiointiin.

8,80/kpl 7,10 ALV 0%

CRC Flatscreen Cleaner FPS 500ml • Tehokas lianpoistaja lasin, keramiikan, muovipintojen, koneen osien, välineiden, huonekalujen ja pakkauksen puhdistukseen

9,80 /kpl 7,90 ALV 0%

CRC 3-36 tilapäinen korroosiosuoja • Monitoimivoiteluöljy, joka ehkäisee ruosteen ja korroosion, syrjäyttää kosteuden, tunkeutuu nopeasti ja irrottaa ruostuneet osat.

7,30 /kpl 5,89 ALV 0%

Koko laajan tuotevalikoimamme löydät osoitteesta www.etra.fi Avatessasi tilin ja verkkokauppatunnukset, muista mainita tarjouskoodi ”AGRI”.

Käydessäsi ETRA Megacenterissä ostoksilla mainitse AGRI-hinnoittelu.

17.9.2020 13.58

TYÖ & TERVEYS

Älä hapuile!

Valaistus vaikuttaa työ­ tehoon, mielialaan ja tunnelmaan. Hyvä valaistus tehostaa työskentelyä sekä edistää terveyttä ja työturvallisuutta.

Valaistus on myös tärkeä viihtyvyystekijä työssä.

M

onen tapaturman taustalla on valaistusongelmia. Valoa voi olla liian vähän, se häikäisee tai luo varjoja.

Syksyn saapuessa luonnonvalo vähenee, joten näkemisen avuksi tarvitaan lisävaloa. Valaistus täytyykin tarkistaa eri vuodenaikoina sekä sisällä että ulkona. Onko keinovaloa riittävästi, miten valaisimet on sijoitettu, ovatko ne ehjiä ja puhtaita ja muutenkin voimissaan?

Melkein yhtä tärkeää kuin valaisimen teho on valon tasaisuus.

Suuret valoerot rasittavat silmiä ja vaikeuttavat näkemistä. Häikäi­sy tuntuu haitallisimmalta silloin, kun silmä ei ole vielä ehtinyt sopeutua valaistukseen. Maataloustöissä tämä on yleistä, sillä työtä tehdään useissa paikoissa lyhyitä aikoja, välillä sisällä ja välillä ulkona.

Pihan kulkutiet kannattaa valaista hyvin. Valaisimet on hyvä sijoittaa korkealle joko rakennusten seinään tai pylväisiin. Ovien edustat ja portaat on valaistava erityisen hyvin.

Otsalamppu on oivallinen mukana kulkeva apu hämärässä ja pimeässä. Otsalampulla saa hyvän kohdevalon ja kädet jäävät vapaik-

si esimerkiksi konetöille. Tehokkaan led-valaisimen voi kiinnittää myös maataloustöihin sopivaan ja tarpeelliseen kypärään.

Osallistu Melan Nolla tapaturmaa maataloudessa -kampanjaan, jonka lokakuun teemana on valaistus. Tarjolla on tietoa, palveluita ja kilpailuja. Jaa parhaat työturvallisuusvinkkisi toisten kanssa.

Kaikki osallistujat palkitaan työturvallisuutta edistävillä palkinnoilla.

Tutustu ja osallistu kampanjaan: mela.fi/nollatapaturmaa.

Tehdään yhdessä maataloudesta maailman turvallisin työ!

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

TARJOUS 60 lehmän + nuorkarja kokoluokkaan

Automaattiruokinta

53.000 € (alv 0%)

• SÄÄSTÄ RAHAA • SÄÄSTÄ AIKAA • LISÄÄ SYÖNTIÄ

L

B

P O

Suoraviivainen ratkaisu:

B

• Pellon CutMix 12 m³ sekoitin • BF450 mattoruokkija • G-Pro 2 -kosketusnäyttöohjaus • BC600 nousukuljetin • Käyttöopastus • Ei sis. rahtia ja asennusta

S A

B

K

Lisätietoja aluemyyjältäsi: www.pellon.fi/myynti Pellon Group Oy | 06-483 7555 | www.pellon.fi MAME032020_heidin.indd 42

17.9.2020 13.58

N A S E VA S T I

Tilastotietoa helposti saatavilla Nasevassa on avautunut uusi Tilastot-sivu. Sivulle kerä­tään tila- ja pitopaikkakohtaisia graafeja mm. lääkitsemisemisestä ja kuolleisuudesta.

T

ilastot löytyvät helposti Nasevan ylävalikon kohdasta Tila. Ensimmäiset lääkitsemistä koskevat kuvaajat on jo julkaistu.

Ensimmäinen valikon kuvaajista näyttää tilan hoitojen tilanteen viimeiseltä 12 kuukauden ajalta.

Tämä tehdään sekä yksittäisen tilan että koko maan tasolla siten, että hoitojen määrä jaetaan tilan/ koko maan 100:lla jaetulla eläinmäärällä. Toisin sanoen tunnus­ lukuna on, montako hoitoa tilalla

tehdään vuodessa 100 eläintä kohti.

Kuvaajan Suodatus-osiossa on myös valinta Näytä todelliset toteutuneet hoitomäärät ilman suhteuttamista tilan eläinmäärään.

Käyttäjä näkee tällöin 12 kuukauden oikeat hoitolukumäärät. Kuvaajassa pystyakselilla esitetään hoitokoodit, jotka on valittu kunkin tuotantosuunnan yleisimpien hoitokoodien mukaan.

Toisen kuvaajan avulla voidaan tehdä itse valintoja tarkasteltavista hoidoista tietyllä ajanjaksolla.

Tilaston ensilatauksessa näkyvät ne hoitokoodit, joita on valitulla aikajaksolla ollut eniten.

Nasevan utareterveyssivun tuloksissa näkyvät nyt myös bakteereille ominaiset CT-arvot.

Infopallon alta löytyvät selitteet ja taulukko arvojen tulkintaan.

Tutustu uuteen Tilastot-sivuun Nasevassa www.naseva.fi ERJA TUUNAINEN Asiantuntijaeläinlääkäri Naseva

PARASTA

REHUNSÄILÖNTÄÄN

Tilaa nyt Bonsilaget ennakkoehtoon

10 + 1

10 purkin ostajalle 1 veloituksetta kaupan päälle!

+

Lisäarvoa rehunsäilöntään:

BONSILAGE PRO PROPYLEENIGLYKOLIA OMASTA SÄILÖREHUSTA

BONSILAGE SPEED

SÄILÖREHUN KESÄSYÖTTÖÖN JA AIKAISIN SYKSYLLÄ AVATTAVIIN SIILOIHIN

BONSILAGE FORTE

KOSTEALLE REHULLE

p. 010 3211 950 www.eurotrading.fi

MAME032020_heidin.indd 43

17.9.2020 13.58

VA

UL STU

LISU

US

Valmaverkkokauppa uudistui

JOUNI PEHKONEN Va l m a ka u p a n a s s i s t e nt t i Osuuskunta Maitosuomi

VALIOLAISTEN MAITOTILAYRITTÄJIEN KÄYTÖSSÄ OLEVA VALMAVERKKOKAUPPA PÄIVITETTIIN UUDELLE VERKKOALUSTALLE KESÄ-HEINÄKUUN VAIHTEESSA.

V

almaverkkokaupan uudistuksessa muodonmuutoksen kokivat niin kaupan ulkoasu kuin toiminnalli­ suudetkin. Päivi­tys oli välttämätön, jotta pystymme tarjoamaan jatkossa­ kin ajanmukais­ta ja monipuolista palvelua niin osuuskuntina kuin Valmakauppana omistajayrittäjillemme.

UUDEN verkkokaupan käyttöönoton ensimmäisessä vaiheessa korvattiin vanha verkkoalusta uudella. Kuten entisessäkin verkkokaupassa, myös uudesta versiosta löytyy omat osionsa ostobonustaulukolle, tallennetuille ostoskoreille sekä Valmakauppo­jen yhteystiedoille. Näiden toiminnallisuuksiin on tullut vain hieman muutoksia. Vanhan verkkokaupan Ilmoitustaulu-osio eli osto-myyntipalsta siirrettiin toimimaan Valma-verkkopalvelussa, joten sitä ei ylläpidetä enää uudessa verkkokaupassa.

Tuotteiden tuotetietojen esitys­ tapa sekä sisältö ovat nyt laajempia.

Esimerkiksi Valion elintarvikkeiden ainesosat sekä ravitsemukselliset tiedot löytyvät tuotekortilta selkeämmin ryhmiteltyinä. Lisäksi esimerkiksi pesuaineiden käyttöturvallisuustiedotteita voi tulostaa kätevästi.

Uusi Valmaverkkokauppa toimii nykyisin näyteikkunana myös muille verkkokäyttäjille. Eli kuka tahansa nettiselaaja pääsee tutustumaan Valmakauppojen valikoimaan ja tarjous­tuotteisiin ja voi kätevästi tarkistaa lähimmän Valmakaupan

sijainnin sekä yhteystiedot. Tällä uudistuksella toivomme saavamme näkyvyyttä laajemmalle asiakaskunnalle.

VALMAVERKKOKAUPPAA halutaan kehittää jatkossakin. Nykyinen tuote­ valikoima rajoittuu osuuskunnissa yhteisesti sovittuihin verkostojakelu­ tuotteisiin, eli tuotteisiin, joita voidaan toimittaa maitoauton kyydissä maitotilalle. Toimintamalli mahdollistaa nopeat toimitukset elintarvikkeissa ja pientarvikkeissa. Maito­ autossa on rajalliset tilat, joka asettaa tiettyjä rajoitteita pakkauskokojen, määrien ja tuotteiston osalta.

Tulevissa kehitysvaiheissa laajennamme verkkokaupan tuotevalikoimaa sekä vaihtoehtoisia toimitustapoja maito­autojakelun rinnalle.

Myös toivottua uudistusta maitotilojen osakkaiden yksityisostojen tekemisestä omalle laskutusasiakkuusnumerolle kehitetään.

Uuden verkkokaupan toiminnallisuuksien ja logiikan sisäistäminen tulee varmasti ottamaan oman aikansa, kun vanhaa verkkokauppaa ja sen toiminnallisuuksia oli totuttu käyttämään jo pitkälti yli puolenkymmentä vuotta. Verkkokaupan suunnittelussa on kuitenkin pyritty kiinnittämään huomiota käytettä­ vyyteen, joten uskomme käyttäjien ottavan sen nopeasti omakseen. Lisävinkkejä ja ohjevideoita eri toiminnallisuuksista löytyy Valman osuuskuntien videokirjastoista: Valma / Oma osuuskuntani / Videokirjasto.

Toivomme käyttäjiltä palautetta verkkokaupan kehittämiseksi sekä mahdollisten bugien eli ohjelmointivirheiden korjaamiseksi. Hakuominaisuutta parannamme koko ajan lisäämällä erilaisia hakusanoja.

Tervetuloa käyttämään uutta Valmaverkkokauppaa: uusi.valmakauppa.fi

44 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 44

17.9.2020 13.58

Parasta suomalaiselle maataloudelle Lantmännen Feed on sulautunut Lantmännen Agroon. Meillä on yhdessä vuosikymmenten kokemus suomalaisesta maatalouselinkeinosta sekä kannattavan ja kestävän kotieläintalouden edistämisestä.

Lehmien hyvä terveys, korkea tuotos sekä ympäristövaikutusten pienentäminen ohjaavat rehujemme kehitystä. Tavoitteenamme on olla maatalousyrittäjän paras kumppani koko arvoketjussa pellosta pöytään.

lantmannenagro.fi MAITO JA ME * 45

MAME032020_heidin.indd 45

17.9.2020 13.58

T Y IJAL T N KYS NTU ASIA

A

Miten säilörehulla voidaan vaikuttaa maidon pitoisuuksiin?

M

aidon rasva- ja valkuaispitoisuuksiin vaikuttaa moni tekijä, ja korkeat pitoisuudet tarkoittavat onnistumista kaikilla osa-alueilla.

Säilörehussa maidon pitoisuuksiin vaikuttavat sulavuus ja säilöntälaatu. Myös säilörehun kasvilajeilla on vaikutusta maidon pitoisuuksiin: ruokinnassa nurmisäilörehut tuotta­ vat maitoon korkeammat rasva- ja valkuaispitoisuudet nurmipalkokasveihin esim. apilaan ja sinimailaseen verrattuna.

Maidon pitoisuuksia voidaan nostaa rajoittamalla säilörehun käymistä, jolloin rajoitetaan käymishappo-

jen määrää. Rajoittuneesti käynyt rehu lisää pötsin voi- ja etikka­hapon pitoisuuksia. Nämä ovat maitorasvan esiaineita ja nosta­vat siksi maidon rasvapitoisuutta. Rajoittuneesti käynyt rehu lisää myös syöntiä, jolloin lehmä saa enemmän energiaa pötsimikrobien käyttöön. Tämä lisää pötsin mikrobi­valkuaissynteesiä ja maidon valkuaispitoisuus nousee.

Onnistunut säilöntä ehkäisee rehuvalkuaisen hajoamista säilönnän aikana, jolloin ammoniakki­typen pitoisuus pysyy rehussa matalana.

Säilörehun käymistä rajoitetaan tehokkaasti happosäilöntäaineilla ja niiden oikealla annostelulla.

LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

Myös korkea kuiva-ainepitoisuus rajoittaa käymistä.

Kun säilörehun sulavuus paranee, syönti lisääntyy. Korkealla säilö­ rehun D-arvolla saavutettu energian lisäys nostaa maidon pitoisuuksia toisin kuin energian lisäys väkirehuilla. Korkeaa säilörehun D-arvoa tavoitellessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että rehussa on kuitua riittävästi. Korkeaa sulavuutta ei kannata tavoitella sadon määrän kustannuksella, riittävyys on myös huomioitava.

M

UTARETERVEYDEN YKKÖSET KENOPURE

KENODIN SD

KENOMINT SD

Laimennettava vedinten vaahto­ pesuaine.

10 ja 25 litraa.

Käyttövalmis jodipoh­ jainen vedinkastoaine (kastettava tai suih­ kutettava). Soveltuu myös robottilypsyyn.

20, 60 ja 200 litraa.

Klooriheksidiinipoh­ jainen käyttövalmis vedintenkastoaine (kastettava tai suih­ kutettava). Soveltuu myös robottilypsyyn.

20, 60 ja 200 litraa.

UUTUUS

UUTUUS

KENOLAC SD

KENOCOOL SD

Käyttövalmis maito­ happopohjainen vedin­ kastoaine (kastettava tai suihkutettava).

Karkoittaa todistetusti kärpäset ja hyönteiset.

Myös robotti­ lypsyyn.

20 litraa.

Käyttövalmis alkoholi­ pohjainen vedinkas­ toaine (kastettava tai suihkutettava). Suojaa utaretta kylmyyttä ja tuulta vastaan.

Säilyy jopa ­30C. Soveltuu robotti­ lypsyyn.

20 litraa.

V t o

KENOMIX SD

KENOFIX

Vakaviin utare­ terveysongelmiin.

Klooridioksidipohjainen vedinkasto vetimien desin­fiointia­ja­suo­ jausta varten. Soveltuu myös robottilypsyyn.

19+1 litraa

Suihke, joka suojaa ja desinfioi.­Tekee­ihon­pin­ taan sinisen hengittävän ”suojakalvon”. Sisältää teepuuöljyä (rahoittaa ja kosteuttaa ) ja kloori­ kresolia.

300 ml/aerosolipullo.

Valikoimassa myös Kenospray (väritön) 300 ml/pullo

M di ja

M as jä

Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

MAME032020_heidin.indd 46

M er m pu se tä kä

17.9.2020 13.58

L

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Miten pian tuubilääkityksen jälkeen lehmän voi lypsää? Auttaako tiheä lypsy utaretulehdukseen?

T

uubilääkityksen jälkeen lehmä kannattaa päästää lypsylle aikaisintaan 6 tunnin kuluttua. Vaikka teoriassa lääke imeytyykin utareesta varsin nopeasti, voi käytännössä imeytymistä hidastavia seikkoja kuitenkin esiintyä. Mikäli on työteknisesti mahdollista, tuubilääkitys kannattaa toteuttaa heti lehmän lypsyn jälkeen. Näin maksimoidaan lääkkeestä saatava hyöty ja vähennetään antibiootti­ vahingon riskiä.

Automaattilypsyssä olevaa lehmää ei kannata päästää lypsylle heti tuubin laiton jälkeen, ja lääkitystä ei suositella tehtäväksi lypsyrobotissa.

Lisäksi tulee noudattaa robottikohtaisia toimintaohjeita lypsyn jälkeen tehtävälle huuhtelulle/pesulle, jotta lypsylaitteiston pinnoilta ei siirtyisi lääkeainejäämiä seuraavan lehmän maitoon.

Tiheää lypsyä on aiemmin pidet­ty hyvänä utaretulehduksen hoitokeinona. Koneellisesti toteutetusta tiheästä lypsystä voi kuitenkin olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Suosittelemme, että lehmä lypsetään robotilla maksimissaan 4 kertaa päivässä.

Tulehduksen aiheuttajissa on myös eroa. Vaikka tiheää lypsyä on suositeltu pitkään, ei sille ole tieteel-

MPÖ Plus

lisiä perusteita muiden kuin toksiineja aiheuttavien bakteerien (esim.

E. coli) aiheuttamissa vakavissa tulehduksissa. Hellävaraisesta käsin toteutetusta tiheästä lypsystä voi olla tällöin hyötyä.

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

S UUTUU

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät.

MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa.

Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shellasemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus

MAME032020_heidin.indd 47

17.9.2020 13.58

LAB

OR

RIO AT O

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat NYT VALMAKAUPOISTA! Green Line KALSIUM-pasta

Pakkaus 6 x 380 g

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 390 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

MAME032020_heidin.indd 48

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o O y

UUSI

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä.

Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi.

KALSIUM-pasta

SSA

Pitoisuuksien analysointi ja näytetulosten varmistus RAAKAMAITOJEN KOOSTUMUSANALYSOINTI TAPAHTUU SEINÄJOEN ALUELABORATORIOSSA FOSSIN KOOSTUMUSANALYSAATTOREILLA.

K

äytössämme ovat MilkoScan FT+, joka on FTIR-tekniikkaan perustuva koostumusanalysaattori sekä samaan analysointilinjaan yhdistetty solulaskentalaite Fossomatic FC. MilkoScan FT + -analysaattorilla mitataan näytteestä rasva, valkuainen, kuiva-aine, laktoosi, urea sekä jäätymispiste.

Laitteiden mittaamaa tulostasoa seurataan jatku­ vasti. Seurantamallit pohjautuvat testaus- ja kalib­ rointilaboratorioiden pätevyys standardiin SFS-EN ISO/IEC 17025. Laboratorion toiminnan käyvät säännöllisesti arvioimassa Finaksen tekniset arvi­oijat Ruokaviraston hyväksyntää varten sekä muut sisäiset ja ulkoiset arvioijat. Viimeisin Finas-arvioi­ jien arviointikäynti on toteutunut lokakuussa 2019.

Standardin vaatimusten mukaisesti laboratorio osallistuu säännöllisesti kansainvälisiin vertailututkimuksiin, joissa vertailututkimuksen järjestäjä toimittaa samat näytteet usealle eri toimijalle ja kokoaa

17.9.2020 13.58

JAN N E V IIN AN EN

ENNAKKOMYYNTI NYT. TILAA HETI!

FEEDTECH

TM

Maittavampaa säilörehua, koneita säästäen!

FEEDTECH™ M20XC Tehokas itiöitä vastaan.

Nurmi- ja kokoviljarehuille. Soveltuu luomutuotantoon ja parhaiten paalirehulle.

FEEDTECH™ M20XCE Vaikeisiin olosuhteisiin.

Nurmi- ja etenkin apila- sekä sinimailas- ja palkokasvipohjaisille rehuille.

Entsyymi varmistamassa säilönnän onnistumisen. Soveltuu luomutuotantoon ja kaikkiin varastotyyppeihin (paalit, auma, siilo).

FEEDTECH™ F600 tulosyhteenvedot osallistujille. Valio osallistuu mm.

ICARin sekä Hüfnerin järjestämiin vertailututki­ muksiin.

JOKAPÄIVÄISTÄ tulostasoseurantaa tehdään ver­ tailumenetelmien tuloksiin ennen analysointien aloitusta ja tulostasoa valvotaan analysoinnin aikana sadan näytteen välein.

Seurannan avulla valvotaan laitteen tulostason oikeellisuutta koko analysoinnin ajan ja varmistutaan, että laitteet sekä laitteella käytettävät reagenssit toimivat odotetusti. Mikäli jotakin poikkeavaa huomataan, analysointia ei aloiteta tai se keskeytetään.

Analysaattorilta näytteiden tulokset siirtyvät labo­ ratorion tietojenohjausjärjestelmään. Järjestelmään on rakennettu tulosloogisuustarkistuksia, jolla pyri­ tään tuomaan esiin mahdolliset ongelmat muun muassa näytteenotossa. Mikäli reitillä havaitaan esimerkiksi peräkkäisiä kohonneita bakteerituloksia, keräilyreitin tuloksia ei hyväksytä raportointiin.

Tehokkaaseen jälkilämpenemisen estoon.

Nurmi- ja/tai palkokasvipohjaiselle murske- ja kokoviljasäilörehulle.

Soveltuu luomutuotantoon ja kaikille varastotyypeille.

160

ALK. /REHUTONNI (SIS. ALV) FEEDTECH™ SODIUM NATRIUMBETSOAATTI Estää homeiden ja hiivojen kasvua.

Käyttö varmistaa rehun laadun erityisesti silloin, kun rehun kuiva-ainepitoisuus on korkea (35-70 %). Käytetään yhdessä Feedtech M20XC ja M20XCE:n kanssa.

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

MAME032020_heidin.indd 49

hankkija.fi

17.9.2020 13.58

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Yli kaksikymmentä vuotta pohjoismaista automaattilypsyä POHJOISMAISSA AUTOMAATTILYPSYÄ ALOITELTIIN TANSKASSA VUONNA 1997, RUOTSISSA 1998, ISLANNISSA 1999 JA NORJASSA JA SUOMESSA VUONNA 2000 ELI HYVINKIN SAMOIHIN AIKOIHIN.

P

ohjoismaissa automaattilypsyn osuus on kasvanut lähes jatkuvasti kai­kis­sa muissa maissa paitsi Tanskassa, jossa AMS-maidon osuus oli korkeimmillaan vuonna 2010 ollen noin 27,5 %. Viime vuoden lopussa AMSmaidon osuus Tanskassa oli 23,5 %.

Suomessa lypsyrobotilla lypsetyn maidon osuus on kasvanut kaikkein tasaisimmin vuodesta toiseen. Viime vuoden lopussa osuus oli 41,3 %.

AMS-maidon osuus on suurin Norjassa, lähes 60 % (57,2 %). Myös Islannissa osuus on yli 50 %. Ruotsissa osuus on samaa luokkaa kuin Suomessa. Kehitys näkyy kaaviossa 1.

TANSKAN muista Pohjoismaista poikkeava AMS-maidon osuus ei ole ainoa asia, jossa Tanska eroaa muista Pohjoismaista. Tanskassa keskimääräinen karjakoko oli vuoden 2019 lopussa 202 lehmää/karja, ja keskimäärin automaattilypsy­tilat olivat hieman pienempiä tiloja, toki näidenkin keskilehmäluku oli 182.

Ruotsissa AMS-tilojen keskilehmäluku oli suunnilleen sama kuin kaikkien tilojen keskilehmäluku. Muissa Pohjoismaissa automaattilypsytilat olivatkin sitten keskimääräisiä tiloja suurempia. Katso tarkemmin viereisen sivun kaavio 2.

Automaattilypsytilojen kokoluokkaerot näkyvät myös siinä, kuinka monta lypsypaikkaa AMS-tiloilla on keskimäärin. Tanskassa automaatti­ lypsypaikkoja on 3,1 per tila ja Norjassa vastaava luku on 1,1. Maakohtaiset tiedot on esitetty viereisen sivun taulukossa 1.

Huolimatta suurista tuotantoolo­suhteiden eroista Pohjoismaiden välillä, maille on yhteistä se, että merkittävä osuus maidosta tulee automaattilypsytiloilta. Maidon laatutekijöihin, kuten solu- ja bakteeripitoisuuksin ja vapaisiin rasvahappoihin (FFA), on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pohjoismaisella eri osaamisalueiden välisellä yhteistyöllä sekä tutkimustiedon ja kokemusten vaihdolla on nyt suurempi mer­kitys kuin koskaan aikaisemmin.

POHJOISMAISILLA meijereillä ja neuvontaorganisaatioilla on yhteistyöverkosto, jonka nimi on NMSM (Nordiske Mejeriorganisationers Samarbejdsudvalg for Mælkekvalitetsarbejde eli Pohjoismaissa meijeri­ järjestöjen maidon laatutyöryhmä).

NMSM:n yksi työryhmistä keskittyy lypsyyn ja maidonkäsittelyn tekniikkaan. Tämä työryhmä mm. kerää vuosittaiset lypsyrobottitilastot.

Tilaston systemaattinen kokoaminen aloitettiin vuonna 2005, ja sitä päivitetään edelleenkin.

50 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 50

17.9.2020 13.58

KAAVIO 1

Automaattilypsyn osuus maitomääristä Pohjoismaissa vuosina 2005–2019 Tanska

70 %

Suomi

Islanti

Norja

Ruotsi

60 %

57,2 % 54,5 %

50 % 42,0 % 41,3 %

40 % 30 %

23,5% 20 % 10 % 0%

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

KAAVIO 2

Keskilehmäluvut lypsyjärjestelmätyypeittäin Pohjoismaissa 2019 250

200

202

Kaikkien tilojen keskilehmäluku Perinteisen lypsyn tilojen keskilehmäluku Automaattilypsytilojen keskilehmäluku

208 182

150

94

100

81

92

98

65 45

50

0

TAULUKKO 1

Tanska

48 35

Suomi

37

28

Islanti

43 21

Norja

Ruotsi

Keskimääräiset lypsypaikat per AMS-tila Pohjoismaissa Tanska

Suomi

Islanti

Norja

Ruotsi

3,1

1,6

1,3

1,1

1,9

MAITO JA ME * 51

MAME032020_heidin.indd 51

17.9.2020 13.58

Turvepeltojen kestävät viljelytavat löytyvät yhteistyöllä OMAIHKA-HANKKEESSA MITATAAN TURVEPELLOILTA VAPAUTUVIA KASVIHUONEKAASUJA JA ETSITÄÄN KEINOJA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI.

V

T E K S T I T U U L I H A K A L A VA LO K U VA T M A R KO R A N TA N E N

alion tavoitteena on edetä kohti hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Maidontuotannon ja maitotuotteiden valmistuksen ilmasto­vaikutuksia vähenne-

tään monin eri keinoin, ja rehuntuotannossa olevien peltojen rooli on keskeinen. Kasvihuonekaasupäästöjä hillitsevät toimenpiteet riippu­ vat kuitenkin pelto­maatyypistä.

Hiili­viljelyn avulla kivennäismaat saadaan sitomaan ilmasta kaasuja enemmän kuin ne vapauttavat, mutta turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen hillintä on haastavampaa.

TURVEPELTOJEN ilmastovaikutusten vähentämiseksi Valio on kartoittanut erilaisia jo tiedossa olevia päästövähennyskeinoja

ja etsii jatkuvasti uusia. Hankkeisiin osallistuminen on hyvä keino olla mukana tutkimuksessa ja vaikuttaa toimenpiteiden suunnitteluun.

Suomalaisten turvepeltojen ilmastovaikutuksia arvioitaessa on tällä hetkellä käytettävissä ainoastaan yksi virallinen päästökerroin.

Viljelyssä olevien turvepeltojen välillä on kuitenkin paljon vaihtelua esimerkiksi sääoloissa, turvekerroksen paksuudessa, pellon iässä, vesitalou­ dessa ja viljelymenetelmissä. Sekä valiolaiset että tutkijat kaipaavat vastauksia moniin kysymyksiin:

Tuomas Huotari on siirtynyt turvepelloilla syyskynnöstä keväiseen lautasmuokkaukseen. Menetelmä vähentää turpeen hajoamista.

52 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 52

17.9.2020 13.58

Vapautuuko turvepellosta eri tavalla kasvihuonekaasuja Etelä- ja PohjoisSuomessa? Mikä on kylmän ja lumisen talven merkitys? Ja kuinka paljon turvepellon viljelymenetelmillä voi vaikuttaa päästöihin? Valio on mukana OMAIHKA-tutkimushankkeessa, joka pyrkii vastaamaan juuri näihin kysymyksiin.

Orgaanisten maiden ilmastovai­ kutusten hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) on Luonnon­varakeskuksen hallinnoima tutki­mushanke, jota Valion lisäksi on tukemassa A-­tuot­tajat, MTK ja Salaojituksentuki­säätiö ry. Päärahoittaja on Maatalou­den kehittämisrahasto Makera.

Hankkeessa mitataan nurmenviljelyssä olevilta turvepel­loilta vapautuvia kasvihuonekaasuja ja etsitään keinoja päästöjen vähentämiseksi. Tulokset tukevat nautakarja­ talouden siirtymää kohti ilmastoviisaampaa kotieläintuotantoa ja samalla tuotetaan tietoa kansallisen ilmastopolitiikan tueksi.

Hanke toteutetaan yhdessä vilje­lijöiden kanssa kuudella pilotti­tilalla (neljä maito- ja kaksi lihakarjatilaa) tyypilli­ sillä turvepeltojen viljely­ alueilla Pohjois-Pohjanmaalla, -Savossa ja Kainuussa. Pilotoinnin ja

viljelijähaastattelujen ansiosta uudet ideat ja toisaalta myös käytännön esteet tulevat helpommin esille ja ratkaisuja voidaan pohtia yhdessä viljelijöiden kanssa. Yhteystyöverkoston avulla hankkeen tulokset on mahdollista ottaa laajasti käyttöön.

Päästöjä mitataan pimeäkammioi­den avulla ja jokaisella tutkimuslohkolla on erilainen tutkimusasetelma: pellon ikä, turpeen paksuus, nurmen uudistusmenetelmä tai ojitustapa. Samalla seurataan sää­ oloja, pohjavedenkorkeutta ja yleisiä viljelytoimia. Hypoteesina on, että päästöt vähenevät, kun uudistus tehdään jatkuvaa kasvipeitteisyyttä vaalien ja pohjavesi on mahdollisimman korkealla viljelyn sallimissa rajoissa.

Turpeen paksuuden ja pellon iän vaikutuksia ei vielä kunnolla tunneta.

KORPELAN tila Kuhmossa on yksi hankkeen pilottitiloista. Tuomas ja Anna Huotarin pihatto on juuri muutettu lypsyasemasta kahdelle robotille. Lypsäviä on tällä hetkellä 115 ja tavoite on 128.

Peltoalaa on tarvittu viime vuosien laajennusten seurauksena lisää. Tällä hetkellä pelloista turvepohjaista on noin puolet. Tilan kaikki

pellot ovat nurmella ja vilja ostetaan.

Turvepeltojen viljelyllä on Korpe­ lassa, kuten monella muullakin kainuulaisella tilalla, pitkä historia.

Vanhimmat turvepellot ovat useita kymmeniä vuosia vanhoja, ja viljelyssä on myös uudempaa raiviota.

Korpelassa OMAIHKA-hankkeen tutkimuskohteena onkin verrata eri-ikäisten turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä. Kaasukammioita on asennettu kahdelle eri lohkolle; toinen lohko on kaksi ja toinen kymmenen vuotta vanha. Mittaukset aloitettiin alkukesästä 2020 ja ne päättyvät vuoden 2021 lopulla.

TUOMAS HUOTARI pitää turvepeltokeskustelua haastavana aiheena. Hän kokee ikävänä turvepeltojen mustamaalaamisen, sillä jollain alueilla kivennäismaita ei vain ole saatavilla.

Esimerkiksi heillä lähimmät saatavilla olevat kivennäismaapellot sijaitsevat 15 kilometrin päässä. Huotari näkee asiassa kuitenkin myös mahdollisuuksia: turvepeltojen viljelyä on mahdollista kehittää ilmastoystävällisemmäksi, eikä tämä automaattisesti tarkoita kustannusten nousua.

Uuden turvepellon raivaus tuntuu hänestä tässä maailmantilassa jo hieman arveluttavalta, mutta ymmärtää kyllä, että joillakin se voi

Luonnonvarakeskuksen tutkija Hanna Kekkonen mittaa Korpelan tilan turvepelloilta vapautuvia kasvihuonekaasuja.

MAITO JA ME * 53

MAME032020_heidin.indd 53

17.9.2020 13.58

olla tilanpidon jatkuvuuden ehtona.

Huotari toivookin keskusteluun ymmärrystä ja yhteistyötä. Pyyntö tulla mukaan OMAIHKA-hankkeeseen oli Huotareille mieluisa mahdollisuus päästä vaikuttamaan suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuteen ja saada samalla tarkkaa päästömittaustietoa omilta pelloilta.

TURVEPELTOJEN kynnöstä on Korpelan tilalla luovuttu jo jokunen vuosi sitten. Tilalle on tullut keväinen lautasmuokkaus. Muokkauksen minimointi vähentää turpeen hajoamista ja sitä kautta kasvihuone­kaa­supäästöjä. Nurmikierto päättyy glyfosaattiin syksyllä ja kasvipeitteisyys säilyy koko talven. Kasvipeite sitoo maa-ainesta ja ehkäisee eroosiota. Keväällä lautasmuokkauksen jälkeen kylvetään nurmensiemen sekä suojavilja, ja sato korjataan koko­viljasäilörehuksi. Kevytmuokkaus vaatii nurmen perustamisvuonna yhden torjunta-aineruisku­ tuksen, muuten tulee rikkakasvi­ ongelmia. Uutena menetelmänä aiotaan kokeilla myös nurmen uudistusta keskellä kesää, jolloin yhteyttävän kasvipeitteisyyden aika on entistä pidempi.

Siemenseosten koostumus on Huotarin mielestä tärkeää sekä sato­ varmuuden että ympäristön kannalta. Turvepellolle hän kylvää nurminataa, ruokonataa, alsikeapilaa ja timoteitä. Erilaisia lajikkeita on yleensä 12. Turvepellolle Huotari ei suosittele timoteitä puhtaana kasvustona, myöskään puna-apila ei ole menestynyt heillä.

Turvepeltojen kasvukuntoa on Korpelassa saatu parannettua Kuhmon Lämpö Oy:n ylijäämätuhkalla, joka muutoin olisi ongelmajätettä.

Tuhkan laatu on hyvää, eikä siinä ole raskasmetallijäämiä. Kalkituksesta on voitu tuhkan ansiosta luopua. Huotari onkin pohtinut, miten sivu­virtatuhkan käyttö vaikuttaa turvepellon kasvihuonekaasupäästöihin tai maidon hiilijalanjälkeen ja tekeekö se pellosta tehokkaamman hiili­varaston. Hän heittää tutkimus­aiheen innostuneena ilmaan ja olisi heti valmis seuraavaan pilottiin.

KORPELAN TILA, KUHMO Yrittäjät

Eläimet

Pelto

Laidun

Tuotos

Tuomas (35) ja Anna (39) Huotari, 2 lasta, 4 koiraa ja 1 kissa Lehmälukumäärä 115, rodut ayrshire ja holstein, myös muutama jersey 204 ha (jatkossa 180 ha), josta turvepeltoa n. 50 %.

Loput kivennäismaata (hietamoreenia ja hiesua) 10 ha laidunalue nuorille ja tiineille hiehoille sekä umpilehmille 10 400 kg EKM

Tuomas ja Anna Huotari pitävät tilansa vahvuutena yrittäjäparin ikää, innostuneisuutta ja jatkuvaa kokeilunhalua.

Korpelan tilan vinkit turvepeltojen viljelyyn • • • • • •

Turvepelloilla viljellään pelkkää nurmea ja vaalitaan jatkuvaa kasvipeitettä Nurmenuudistus tehdään lautasmuokkaajalla keväisin, ei kyntöä (ainakaan syksyisin) Nurmenuudistus suojaviljaan, joka korjataan kokoviljasäilörehuksi Kokeilun arvoista myös nurmenuudistus keskellä kesää Monilajinen ja -lajikkeinen, turvepellolle sopiva nurmiseos (esim. nurminata, ruokonata, alsikeapila ja timotei) Korkea satotaso vähentää viljelyn maitolitrakohtaisia ilmastovaikutuksia.

54 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 54

17.9.2020 13.59

Uskalla tavoitella vahvaa tuotosta – valitse EKM-tuotteet!

VAHVAT PITOISUUDET JA SOPIVA LITRATUOTOS Uusi EKM-tuotesarja on suunniteltu tuottamaan runsaasti pitoisuuksia litratuotoksesta tinkimättä. Maitotili kasvaa EKM-tuotoksen nousun myötä, kun maidon arvo-osia tuotetaan runsaammin litratuotoksen pysyessä korkeana. EKM-tuotteet sopivat houkutusrehuksi robotille, täydennysrehuksi kioskiin, kiskoruokkijoihin sekä käsin jaettavaksi. = Vahvat pitoisuudet, korkea EKM-tuotos

EKM-KROSSI

EKM-KRONO

Energiapitoinen täysrehu korkeaan EKM-tuotokseen

Matalatärkkelyksinen ja energiapitoinen puolitiiviste korkeaan EKM-tuotokseen

• Runsaasti pitoisuuksia nostavia raaka-aineita, kuten kovia rasvoja ja NDF-kuidunlähteitä • Torjuu pötsin pH:n laskua ja ennaltaehkäisee hapanpötsistä aiheutuvaa pitoisuusalenemaa • Tukee vastapoikineiden hyvää maitotuotosta verensokeria nostavalla propyleeniglykolilla • Energia 13,1 MJ/kg ka, rv 20,5 % ka

• Sopii täydentämään hyvää säilörehua sekä laadukasta seosviljaa, ohraa tai vehnää • Sisältää runsaasti pitoisuuksia nostavia kovia rasvoja sekä NDF-kuituja • Torjuu pötsin pH:n laskua ja siitä johtuvaa rasva-alenemaa • Energia 13,0 MJ/kg ka, rv 27,4 % ka

Hankkija löytyy myös somesta: Ryhmä: Hankkijan rehut

MAME032020_heidin.indd 55

@hankkijafi #parastarehua

Verkkokauppa: hankkija.fi

17.9.2020 13.59

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A Helpot mokkapalat syntyvät kätevästi koululaiseltakin! Kurkkaa ohje osoitteesta valio.fi/ leivonta

Naposteltavan hyvää Oltermanni® juustoa

S

uomen suosituinta kermajuustoa voi nyt ottaa helposti evääksi mukaan! Valio Oltermanni® napostelujuusto on oivallinen välipala, joka säilyy huoneenlämmössä jopa 8 tuntia ja sopii nautittavaksi matkalla kouluun tai harrastuksiin, suupalaksi kiireiden keskellä tai nälkäkiukun tainnuttajaksi ennen ruoan valmistumista.

Yksittäispakatut pienet juustokolmiot myydään uudelleen­suljettavassa pussissa.

Pehmeästi levittyvä uutuus

K

aksi klassikkotuotetta kohtasi herkullisella tavalla, ja nyt Valio AURA® sinihomejuuston ainutlaatuista makua on ihanan kätevä sipaista leivälle, keksin päälle tai vaikka voileipäkakun täytteeksi! Valio Viola® AURA® tuorejuustossa sinihomejuuston maku ja rakenne ovat miellyttävän pehmeät.

Leivontabuumi jatkuu Ei liene yllätys, että suomalaiskodeissa on tänä vuonna kokattu ja leivottu enemmän kuin aikoihin. Valio.fi reseptisisältöjen kävijämäärät kasvoivatkin tuntuvasti maalis- ja huhtikuussa 2020 koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa.

H

uhtikuussa Valio.fi:n reseptejä vieraili katsomassa peräti 2,36 miljoonaa kävijää. Vastaava luku vuoden 2019 huhtikuulta oli 1,43 miljoonaa kävijää. Kiinnostus on nyt hieman tasoittunut mutta jatkui kesälläkin yhä edellisvuotta korkeammalla tasolla. Heinäkuussa 2020 reseptejä kävi katsomassa 1,554 miljoonaa kävijää, mikä on noin 36 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kuluttajia ovat kiinnostaneet erityisesti arkireseptit ja leivontavinkit, kun kotona on vietetty enemmän aikaa.

MONI sai myös leipomisesta uuden rakkaan harrastuksen. Leivonnan herkullinen lopputulos palkitsee, ja leipoja tekee aina hyvää itselleen sekä läheisilleen. Leivonnan trendejä ovat toisaalta helpot ja takuu­ varmat reseptit sekä himoleipureiden yhä kunnianhimoisemmat luomukset. Molemmissa haetaan onnistumisen kokemuksia.

LEIPOJAT intoutuivat myös toteuttamaan omia luomuksiaan Valion kakkugeneraattorin avulla. Valio pyrkii jatkossakin tarjoamaan leivonnasta innostuneille kuluttajille tuotteita ja reseptejä, jotka toimivat aina juuri niin kuin pitääkin ja innostavat kokeilemaan yhä uusia herkkuja. Syksyllä ja joulun lähestyessä on luvassa jälleen paljon uusia herkullisia leivontareseptejä sekä aloittelijoille että kokeneemmille leipojille.

Herkullista syksyä ja antoisia leivontahetkiä!

ANNA JALAS-KARJALAINEN C o p y w r i t e r, t o i m i t u s p ä ä l l i k k ö Va l i o O y

56 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 56

17.9.2020 13.59

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Monipuolinen ja maukas vegeuutuus!

Juotavaa jogurttia, jonka makeus vain hedelmistä

I

lman lisättyä sokeria ja makeutusaineita valmistettu Valio Luonnon­jogurtti+ tuotesarja laajenee juotaviin jogurtteihin.

Myös uutuuksien makeus on peräisin vain hedelmistä, eivätkä ne sisällä lisättyä sokeria, makeutusaineita, hedelmämehua tai hunajaa.

Herkullisen hedelmäiset ja sileät juotavat jogurtit on helppo napata välipalaksi mukaan vaikka traktorin koppiin ja maistuvat koko perheelle.

Makuina omena & päärynä ja mango & papaija. Tuotteet ovat laktoosittomia.

Lisää arjen luottotuotteita

V

alio Hyvä suomalainen arki™ -sarjan ilme uudistuu. Tuoteperheeseen saadaan myös uutuuksia: kerma­viili, crème fraîche, turkkilainen jogurtti, maustamaton jogurtti 1 kg sekä juusto­ viipaleet 140 g pak­kauksessa. ”Valio Hyvä suomalainen Arki -tuotteet ovat suomalaisia laatutuotteita hyvää hinta-laatu­suhdetta arvostaville kuluttajille, jotka haluavat ostaa kotimaassa valmistettuja tuotteita. Nykyisten Arki-tuotteiden myynnin kasvaessa halusimme laajentaa tuoteperhettä myös hapanmaitotuotteisiin”, kertoo liiketoimintapäällikkö Laura Tihaja.

V

alio MiFU® vegepihvit ovat uusi herkullinen ja 100 % kasviperäinen tapa mifunoida arkiruokasuosikkisi! Paista pihvit burgerin väliin, salaatin seuraan tai pyörit­­tele vaikka pulliksi! Soijattomina ja gluteenittomina ne sopivat moneen ruokavalioon ja mais­ tuvat koko perheelle.

Pakastetut suosikit

T

änä syksynä Valio Jäätelöfabriikki hemmot­ telee jäätelönystäviä toden teolla. Suomalaisten suosikkileivonnainen lusikoidaan nyt purkista, kun uutuusmaku mokka­pala-toffee valloittaa pakastealtaat lokakuusta alkaen!

Ja raikkaan keltamustaraidallinen sitruuna-laku saa lakritsin ystävät taatusti lipaisemaan huuliaan. Joulusesongin myötä valikoimiin palaa suosikkimaku AURA® pipari.

MAITO JA ME * 57

MAME032020_heidin.indd 57

17.9.2020 13.59

N TA A A V TA A IOLL L A V

Robert Harmoinen tutkii pro gradu -tutkielmassaan, miten lannan käsittely biokaasulaitoksessa vaikuttaa maidon hiilijalanjälkeen.

Kasvo

VA LIO OY

Robert Harmoinen Tutkija, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, MMM

58 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 58

17.9.2020 13.59

Tutkimus lannan käsittelyn hyödyistä TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN

TEHTÄVÄNI VALIOLLA Työskentelen tällä hetkellä lannan käsittelymenetelmien ja biokaasuntuotannon parissa. Valion tavoitteena on Hiilineutraali maitoketju vuoteen 2035 mennessä, ja kunnianhimoiseen tavoitteeseen on hankala päästä ilman lannan käsittelyä ja mädättämistä biokaasulaitoksissa. Siksi Valio päätyi selvittämään lannan prosessoinnilla saatavia vaikutuksia maidon hiilijalanjälkeen teetättämällä aiheesta pro gradun. Tutkielmassani laskettiin maidon hiilijalanjälki 20 valiolaiselle maitotilalle nyky­ tilanteessa ja kuvitteellisessa tilanteessa, jossa maitotila käsittelee lantansa suuressa keskitetyssä biokaasulaitoksessa.

MITÄ TUTKIMUKSESSA SELVISI Vertailemalla edellä mainittuja hiilijalanjälkiä keskenään pystyttiin arvioimaan lannan biokaasutuksen vaikutusta alkutuotannon päästöihin. Tutkielmani tulokset vahvistivat Valion Aleksi Astaptsevin aikaisemmat laskelmat suomalaisen maidon hiilijalanjäljen pienuudesta.

Suomalaisen raakamaidon hiilijalanjälki on noin 1 kg CO2 ekv./EKM, mikä tarkoittaa, että yhden EKMkilon tuottamisesta aiheutuu yksi kilo hiilidioksidipäästöjä. Vaikka tulos on jo tällä hetkellä kansainvälisesti tarkasteltuna alimmasta päästä, on aina varaa parantaa.

Raakamaidon hiilijalanjäljestä puolet aiheutuu nautojen märehtimisestä vapautuvasta metaanista.

Karjan ruokinnalla, mahdollisilla rehujen lisäaineilla ja karjan uudistusprosenttia pienentämällä voidaankin saada erittäin suuria vaiku-

tuksia maidon hiilijalanjälkeen. Vertailun vuoksi sitä voisi suhteuttaa peltoviljelyn typpioksiduulipäästöihin ja turvemaiden hiilidioksidipäästöihin, jotka aiheuttavat noin neljänneksen maidon hiilijalanjäljestä.

Näiden päästöjen suuruus on pitkäl­ti riippuvainen peltojen maalajista, viljelykasveista sekä pellolle levitet­ tävän typen kokonaismäärästä, joka taas riippuu viljelyssä käytettävien väkilannoitteiden määrästä. On myös tärkeää muistaa, että väkilannoitteiden tuotannosta aiheutuu päästöjä, jotka aiheuttavat noin neljä prosenttia raakamaidon hiilijalanjäljestä.

Lannankäsittelyllä (mädätys ja jakeistus) on mahdollista pienentää maidon hiilijalanjälkeä jopa neljänneksellä, allokointimenetelmillä vieläkin enemmän. Päästövähenemä on merkittävä, ja siksi biokaasuntuotannon edistäminen maitotiloilla kuuluu Valion tavoitteisiin. Päästövähe­ nemä johtuu pienemmästä väkilannoitteiden käyttömäärästä, lähes olemattomista lannanvarastoinnista aiheutuvista päästöistä sekä pienemmistä päästöistä liikenteessä, kun dieseliä korvataan biokaasulla.

ONKO LANTA JÄTETTÄ VAI SITTENKIN OSA RATKAISUA? Lanta nähdään usein maidontuotannossa muodostuvana pakollisena pahana, josta eroon pääseminen kuluttaa aikaa ja varoja. Lannan käsittelyä hankaloittaa sen suuri määrä ja tilavuuteen suhteutettuna alhainen ravinnepitoisuus.

Jakeistus tai prosessointi bio­ kaasulaitoksessa ovat tässä avuksi.

Biokaasulaitoksessa voidaan samalla myös pienentää lannan varastoinnis-

ta aiheutuvia metaanipäästöjä ottamalla metaani hyötykäyttöön sähkön tai lämmön tuotantoon tai korvaamaan fossiilisia liikennepolttoaineita. Lisäksi lannan mädättäminen biokaasulaitoksen hapettomissa oloissa parantaa lietelannan lannoitusvaikutusta: typpi muuttuu prosessissa paremmin kasveille sopivaan muotoon. Tällä tavoin voidaan pienentää maatilalla tarvittavien ostolannoitteiden määrää.

LANNANKÄSITTELYN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Kaikista hyvistä vaikutuksistaan huolimatta vain noin 1 % suomalaisesta lannasta käsitellään biokaasulaitoksissa. Syitä tähän ovat laitoskokonaisuuksien suuret investointikustannukset, lopputuotteen huono hinta sekä epävarmat kaasumarkkinat. Kuitenkin maitotilojen rakenne­ kehityksen uskotaan johtavan tilakohtaisten tai useiden tilojen yhteisten biokaasulaitosten yleistymiseen tulevaisuudessa. Lisäksi yhteiskunnan pyrkimyksen hiilineutraaliuteen uskotaan lisäävän uusiutuvien energianlähteiden kysyntää ja sitä kautta niistä saatavaa hintaa. Biokaasu­laitosinvestointia harkitessa on tärkeää muistaa, että laitoksen takaisinmaksuaika on todennäköisesti pienempi kuin uudella navetalla, jos kaikki biokaasulaitoksessa tuotettu energia saadaan myytyä liikennekaasuksi.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Minulla on melkein aina jääkaapissa Valio PROfeel proteiinirahkaa. Se on kätevä välipala niin töiden kuin harrastusten lomassa. Vanilja on suosikkimakuni.

MAITO JA ME * 59

MAME032020_heidin.indd 59

17.9.2020 13.59

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Ratkaisu vasikan stressittömään elämään VASIKKA-MASTER®JUOMA-AUTOMAATTI Automaatti joka mm. juottaa, seuraa, vieroittaa. Säästää hintansa juottokustannuksissa jo 50 vasikan juoton jälkeen. Voit hyödyntää hapanjuoton edut ja optimoida juontimäärän vasikkakohtaisesti.

KANNATTAVUUS PARANEE Vasikan elopaino kasvaa tasaisesti – tutkitusti jopa yli 1000 grammaa päivässä Vasikka-Master maksaa itsensä takaisin vasikkakasvattamoilla jopa alle vuodessa vapaaseen juottoon verrattuna, koska vasikka juo vain optimimäärän maitoa

󶬾󶬾 󶬾󶬾

Vasikka-Master on valmistettu Suomessa

ELÄIMET VOIVAT HYVIN Vasikka-Masterilla juotetaan hapanmaitoa, mikä vähentää taudinaiheuttajia ja edistää vasikan terveyttä Maidosta vieroitus tapahtuu pikkuhiljaa maitoannoksia pienentämällä. Vasikka oppii syömään kiinteää ruokaa jo varhaisessa vaiheessa, mikä edesauttaa pötsin kehitystä. Kun maitoannosta vähennetään vaiheittain, vasikan elopaino ei romahda Vasikka saa elää stressittömän nuoruuden, kun maitoa on saatavilla tasaisesti, eikä ravinnosta tarvitse kilpailla Stressittömyyden takia hiehot tiinehtyvät nuorempina ja lehmät kestävät pidempään Vasikat voidaan jakaa pieniin ryhmiin, joissa ne voivat paremmin

󶬾󶬾

Juoma-astia

󶬾󶬾

󶬾󶬾 󶬾󶬾

Vasikkapiika

SÄÄSTETÄÄN AIKAA Vasikka-Master vähentää maitotiloilla työmäärän jopa kymmenesosaan verrattuna siihen, että yhden henkilön työaika menee juottamiseen

󶬾󶬾

󶬾󶬾

Juoma-asema

Jauhepiika

󶬾󶬾

LAAJENNETTAVUUS Koko laitetta ei tarvitse ostaa uudelleen, jos haluaa uuden juoma-aseman, sillä yhteen Vasikka-Masteriin saa 16 eri juoma-asemaa. Yksi juoma-asema riittää 10-15 vasikalle

Annosteluyksikkö

Ohjauspaneeli

Vasikka-Master® PRO

TILAKOHTAINEN RÄÄTÄLÖINTI Kone sopeutuu rakennukseen, eikä rakennus koneeseen. Oli tarve 10 tai 600 vasikan juottoon, tiloja ei tarvitse rakentaa uudelleen

󶬾󶬾

BELTSCOOP-KUIVITUSKONE Beltscoop-kuivikkeenlevittimellä kuivittaminen on nopeaa, helppoa ja kuivike levittyy tasaisesti. Beltscoop mahdollistaa erilaisten kuivikkeiden ja niiden seoksien käytön. Pienkuormainmalleilla pääset kuivittamaan myös ahtaammissa tiloissa.

Kaikissa malleissa hydrauliikka yhdellä venttiilillä (2 letkua).

󶬾󶬾 Tilavuus 500 - 3000 litraa 󶬾󶬾 Paino 260 - 900 kg 󶬾󶬾 Leveys 1000 - 3000 mm 󶬾󶬾 Kuivitusmatka 1-5 metriä, molemmille puolille 󶬾󶬾

Tulossa myös hiekanlevitykseen soveltuva malli – kysy lisää!

Myynti: Valmakaupat Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 • Tuomas 050 541 3112 • www.finnlacto.fi

MAME032020_heidin.indd 60

17.9.2020 13.59

n

AN R I I T LY P S Y U AAM

Maatalouspolitiikka ja Pellolta pöytään -strategia

E

uroopan unionin maatalouspolitiikan uudistusta koskevat asetusehdotukset julkaistiin kesäkuussa 2018. Nyt kun monivuotisesta rahoituskehyksestä on päästy poliittiseen sopuun Eurooppaneuvostossa, päästään maatalouspolitiikas­ sakin eteenpäin. Puheenjohtajamaa Saksa pyrkii saamaan lokakuun maatalous- ja kalastusneuvostossa aikaiseksi neuvoston yleisnäkemyksen yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Komission Pellolta pöytään -strategia pohjautuu tiiviisti maatalouspolitiikan uudistukseen, ja siitä on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät.

Yhdeksän keskeistä tavoitetta muodosta­vat perustan tulevan yhteisen maatalous­politiikan strategisille suunnitelmille. Tavoitteena on • varmistaa maataloustuottajille kohtuul­liset tulot • parantaa kilpailukykyä • muuttaa elintarvikeketjun voimasuhteita • tukea ilmastotoimia • suojella ympäristöä • säilyttää maisemat ja biodiversiteetti • tukea sukupolvenvaihdosta • säilyttää maaseutualueet elinvoimaisina • varmistaa elintarvikkeiden laatu ja täyttää terveysvaatimukset.

Kestävän kehityksen periaatteet ovat jo vahvasti valmisteilla olevan maatalouspolitiikan tavoitteissa. Joulukuussa 2019 julkistetussa Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmassa ja sitä seuranneissa strategioissa täsmennetään maatalouden velvoitteita.

Toistaiseksi komissio on julkaissut Vih­ reän kehityksen tiedonannot Kiertotalous-, Pellolta pöytään - ja Biodiversiteettistrategioista, joiden liitteissä on lueteltu keskeiset toimet. Erään arvion mukaan maidontuotantoketjuun saattaisi kohdistua jopa 120 muutosta asetuksiin tai toimintaohjeisiin. Toki niistä suurin osa koskisi teollisuutta.

Keskeisimpiä maataloutta koskevia asioita

ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, ympäristön suojeleminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, luomutuotannon lisääminen ja edullisen sekä kestävästi tuotetun ruoantuotannon varmistaminen.

Tavoitteena on vähentää kemiallisten torjunta-aineiden, lannoitteiden ja antibioottien käyttöä sekä parantaa eläinten hyvinvointia.

Lisäksi on tarkoitus edistää kiertotaloutta.

Uuteen maatalouspolitiikkaan kuuluvat uutena asiana niin sanotut strategiset suunnitelmat, jotka jokaisen jäsenmaan on toimitettava Euroopan komissioon ennalta hyväksyttäväksi. Komissio edellyttää, että Vihreän kehityksen tavoitteet sisällytetään kunnianhimoisesti strategisiin suunnitelmiin. On hieman epäselvää, miten se tehdään. Vih­ reän kehityksen ohjelma on vasta tiedon­ anto, ei voimassa olevaa lainsäädäntöä tai nippu asetusehdotuksia. Vaatimukset, joita voitaisiin asetuksiin perustuen strategisissa suunnitelmissa edellyttää, valmistellaan vuosina 2021–2023. Esimerkiksi ehdotus torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin tarkistuksesta, jolla pyritään merkittävästi vähentämään torjunta-aineiden käyttöä, niistä aiheutuvaa riskiä ja riippuvuutta niistä, tehdään 2022 ja voimassa oleva eläinten hyvinvointia, eläinkuljetuksia ja eläinten teurastusta koskeva lainsäädäntö arvioidaan ja tarkistetaan vasta vuoden 2023 lopussa.

Pellolta pöytään -toimenpidelistan tehtävänä mainitaan, että siinä ”annetaan jäsenvaltiolle suosituksia, joissa käsitellään yhteisen maatalouspolitiikan yhdeksää erityistavoitetta, ennen kuin strategiasuunnitelmien luonnokset virallisesti toimitetaan.”

Euroopan vihreä ohjelma on siis jollain tasolla otettava mukaan maatalouden suunnitelmiin, vaikka lainsäädäntöä siitä ei vielä olekaan voimassa. Valion maidontuotantoketjun edelläkävijyys on syytä ottaa suunnitelmia tehtäessä huomioon. Myös omaehtoiselle toiminnan kehittämiselle tulisi jättää tilaa tulevassa politiikassa.

R I I T TA B R A N D T Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

”Komissio edellyttää, että Vihreän kehityksen tavoitteet sisällytetään kunnianhimoisesti strategisiin suunnitelmiin.”

MAITO JA ME * 61

MAME032020_heidin.indd 61

17.9.2020 13.59

Ä MIN Ä TÄJ T I R Y

Mitä sinulle merkitsee, että olet Valion omistaja?

Vakautta ja varmuutta. Voin luottaa siihen, että maitokuorma lähtee säännöllisesti jalostettavaksi ja markkinoidaan eteenpäin nyt ja tulevaisuudessa.

Maitoa sukupolvien ketjussa KIVELÄN MAITOTILALLA SYSMÄSSÄ ON TUOTETTU MAITOA JO 13 SUKUPOLVEN AJAN. T E K S T I A N N A J A L A S - K A R J A L A I N E N K U VA K I V E L Ö I D E N KO T I A L B U M I J A 1 2 3 R F

S

ysmän Liikolassa sijaitsevalla Kivelän maitotilalla on pidetty maatilaa yhtä­ jaksoisesti jo vuo­desta 1681. Nuoret yrittäjät Matti ja Anni Kivelä ottivat tilan hoitaakseen asteittain. ”Olen aina tiennyt, että tulen täällä työskentelemään. Meidän suku on asunut tätä mäkeä jo 13 sukupolven ajan ja maatilatoimintaa pyörittänyt.

Se ei kuitenkaan ole tällä suunnalla harvinaista. Läheltä löytyy muitakin tiloja, joilla on pitkä historia”, Matti Kivelä kertoo.

Vuonna 2015 muodostettiin maa-

talousyhtymä Matin vanhempien Tuomo ja Sisko Kivelän kanssa, ja lopullinen sukupolvenvaihdos tehtiin vuodenvaihteessa 2018–2019.

Päätös maitotilayrittäjiksi ryhtymisestä tehtiin vaimon kanssa yhdessä, mutta aivan helppo se ei kuitenkaan ollut. ”Asuimme silloin toisella puolella Suomea Kannuksessa, missä olimme molemmat palkkatöissä. Kun muutimme kotitilalleni, alkoi etenkin Annin näkökulmasta uusi elämä ja verkostojen luominen. Onneksi kaikki on kuitenkin sujunut hyvin, emmekä ole päätöstä katuneet.

Vaikka olen itse kasvanut tällä

tilalla, niin monet asiat ovat lapsuuden jälkeen muuttuneet. Rakennemuutos on ollut todella nopeaa. Aikanaan 30 lehmällä sai elannon, ja lähistöllä oli paljon erikokoisia maatiloja. Nyt meillä on noin 120 lehmää ja tahti sen mukainen”, Kivelä pohtii.

YRITTÄJYYDESSÄ on tietenkin ollut myös omat haasteensa: ”Maidon hinta lähti tippumaan oikeastaan samaan aikaan, kun perustimme maatalousyhtymän.

Kuluja onkin jouduttu alusta asti karsimaan. Yrittäjälle luo paineita, kun pitää todella hyvin onnistua monella osa-alueella, että työ kantaa

62 * MAITO JA ME

MAME032020_heidin.indd 62

17.9.2020 13.59

”Onnellisuus syntyy pienistä asioista. Se palkitsee, kun näkee oman kädenjäljen.”

taloudellisesti. Kertoimet ovat isoja ja kaikki vaikuttaa kokonaisuuteen.

Kaikki ei edes ole omissa käsissä.

Palkkatöissä leipä tulee paljon helpommalla. Terveisinä Valion suuntaan sanoisinkin, että hintapuolta ja kannattavuutta ei voi liikaa korostaa. Siihen vaikuttavat tietysti monet asiat kuten maailmanmarkkina­ hinnat, mutta jos hintakehitys jatkaa laskuaan, ei ehkä tule suositeltua omille lapsille tätä uravalintaa”, Kivelä pohtii ja jatkaa: ”Silti en vaihtaisi takaisin palkkatyöhön.”

KIVELÖIDEN perheessä on kolme lasta: 6-vuotias Kerttu, 3-vuotias Viljami ja 1-vuotias Martta. ”Paljolti meidän perheen arki pyö­rii töiden ja lasten ympärillä. Esikoinen aloitti eskaritaipaleen tänä syksynä ja kuopus on vielä kotosalla, nytkin hän avustaa vaunuista käsin traktorikopin siivouksessa. Onneksi omat vanhemmat asuvat lähellä ja auttavat tarpeen mukaan tilan töissä tai lasten kanssa”, Kivelä kertoo.

Maitotilalla on hänestä parasta oikeastaan ihan tavallinen arki: ”Hyvät hetket ja onnellisuus syntyvät pienistä asioista. Se palkitsee, kun näkee oman kädenjäljen ja onnistumiset”, Kivelä miettii ja naurahtaa: ”Etenkin navetan puolella tasaisuus on hyvä juttu, siellä yllätykset eivät yleensä tiedä mitään hyvää!”

Onnistumisia on saatu kehittä-

mällä esimerkiksi ruokintaa ja navettaoloja. Tila on ollut mukana myös Yaran nurmipilotissa ja siitä on saatu hyviä tuloksia. ”Säilörehun laatuun olemme pyrkineet panostamaan koko ajan enemmän. Sen laatu sanelee oikeastaan koko tulevan vuoden. Ja tietysti navettaolosuhteiden parantaminen vaikuttaa niin ihmisten kuin eläintenkin hyvinvointiin. Investointeja täytyy kuitenkin aina punnita myös kannattavuuden näkökulmasta.

Viime kesänä vaihdoimme koneellisen ilmanvaihdon painovoimaiseen, ja siinä oli oikeastaan vain hyviä puolia: navetan ilma viileni ja raikastui, sähkönkulutus laski ja paloturvallisuus parani. Kertainvestointina se oli iso, mutta säästöjäkin on saatu, kun laitteet eivät kuluta sähköä eikä niitä tarvitse huoltaa”, Kivelä vinkkaa.

VAPAA- AIKAA perhe viettää yhdessä sekä ystävien ja sukulaisten kanssa. ”Rehellisyyden nimissä omia harrastuksia ei tähän elämänvaiheeseen ole kauheasti mahtunut, mutta sen aika tulee ehkä sitten joskus myöhemmin. Silloin tällöin käyn pyörälenkillä tai hölkkäämässä. Tykkään viettää lasten kanssa aikaa ja seurata heidän kehitystään. Yhdessäoloa tulee myös tilan töitä tehdessä.

Siinä ei tarvitse mitään ihmeellistä keksiä, kun ottaa vain lapset mukaan sopiviin hommiin. Kerttu osaa jo

vasikoille jakaa maitoa ja Viljami tykkää olla mukana etenkin trak­ torihommissa. Lapset viihtyvät lehmien kanssa ja iltasella uni tulee hyvin, kun on touhuttu yhdessä.

Ympäri vuoden meillä vierailee melko usein ystäviä ja sukulaisia.

Talvella ja lomil­la on paremmin aikaa tehdä vastavierailuja. Kahdenkeskistä aikaa vaimon kanssa voisimme yrittää järjestää vähän useammin”, Kivelä miettii.

KIVELÄN TILA, SYSMÄ Yrittäjät Matti ja Anni Kivelä Eläimiä 120 lypsävää, 50 nuorta karjaa omalla tilalla ja 40 kasvattajalla Pelto 210 ha peltoa viljelyksessä Navetta Pihattonavetta v. 2004, kaksi lypsyrobottia Ruokinta Aperuokinta, robotilla täysrehu Tuotos 10 667 kg EKM, rasvaa 4,48 %, valkuaista 3,74 %

MAITO JA ME * 63

MAME032020_heidin.indd 63

17.9.2020 13.59

K ÄT

EVÄ

U UT

UUS

JOTAIN PIENTÄ VÄLIPALAKSI

MAME032020_heidin.indd 64

17.9.2020 13.59