Maito ja me 4 2018 by Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maito ja me

VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 4 — 2 0 1 8

KYÖSTILÄN TILA: VASTUULLISUUDEN RIMA KORKEALLA HIEKKAA SORKILLE 14

KARKEAREHUJA KOHTALAISESTI 20

INVESTOINTIEN SUUNNITTELUA 25

Maidontuotannon uusi aikakausi on alkanut

Lely Astronaut A5 -lypsyrobotteja on toiminnassa jo useilla tiloilla Suomessa. Lähde tutustumiskäynnille. Kysy lisää myyjiltämme. Yhteystiedot www.nhk.fi

8 1 0 2 — 04

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a K E H I T T Y VÄ M A I T O T I L A

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Alkutuotantojohtaja ...…………….………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 Valion hallintoneuvosto 2018 .........…12 Hiekka hellii sorkkia...........................….14 14

Karkearehujen riittävyys ja laatu .....20 Sopivan kokoinen siilo.........................22 6 x näin pilaat lehmän..........................23 Investointeja suunnitellen..................25 Parempia pitoisuuksia...........................26 Lehmän energiapula.........................…28

Navetan käyttöönotto....…....….…...…30

Hallituksen puheenvuoro ...…..…....…33 Työ ja terveys ...…............................……34 Nasevasti ...…....................................……35 Talous..….…..................................…………37 Valioryhmä ........…...……….…………...……39 Kysy asiantuntijalta …..……………………40

Kysy eläinlääkäriltä ..………......…..….……41

Laboratoriossa ………......................……42 Valio vastaa x 3..…….....................………45 Koneklinikka ...…..............................……46 Vastuullisuus ..…………………………………48 Ympäristön ystävät……………...…………52 Uutuuksia ….................………………………54 Ilkan iltalypsy ...................................……57

Tavataan Valiolla ..……….............….……58

R PÄ

ISTÖME

R KK I

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Reima Luomala, Jaana Kiljunen, Heidi Huttunen, Riikka Peltola Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 27.2.2019. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO: maitojame.fi

ILJ

ÖMÄRK

Painotuotteet 4041 0428

MAITO JA ME * 03

PÄ

JO ÄKIR

ITUS

Lisää tehokkuutta koko ketjuun

aidon pitoisuushinnoittelun muu tokset ovat keskusteluttaneet yrittäjiä kesän ja syksyn aikana. Valman Talous-osion maidon koostumushintalaskurilla voi laskea maidosta saatavan tuottajahinnan vuoden 2019 alusta voimaan astuvilla hinnoittelumuutoksilla. Moni tila on panostanut maidon pitoisuuksiin jo pitkään, mutta viimeistään nyt kustannustehokkaita keinoja pitoisuuksien nostoon kannattaa etsiä ja käyttää. Tätä kirjoittaessani näyttää siltä, että kaksi Valioryhmän osuuskuntaa, Maitosuomi ja Itä Maito, ovat mitä todennäköisimmin yhdistymässä syksyllä 2019. Osuuskuntien yhdistymispäätök sistä vastaavat omistajayrittäjämme, Te yrittäjät myös käytätte päätäntävaltaa Valion hallituksessa ja hallintoneuvostossa ohjaten Valion toimintaa haluttuun suuntaan. Valion hallintoneuvoston kokoonpano on esitelty tämän lehden sivuilla 12–13. On välttämätöntä tehostaa toimintaa niin Valiolla, maito-osuuskunnissa kuin tiloillakin. Se on yksi keinomme vaikuttaa maitoelinkeinon ja maitotilojen omistaman, yli satavuotiaan yrityksen tulevaisuuteen. On löydyttävä tapoja ja osaamista karsia turhaa työtä, kuluja ja hukkaa. Valioryhmän huippuasiantuntijat ovat tässä työssä apunanne tiloilla. Odotamme vuoden lopulle myös selvitysmies Reijo Karhisen raporttia siitä, miten maatalouden kannattavuutta voisi parantaa. Kaikki keinot ovat nyt tärkeitä! Rauhallista joulun aikaa ja toiveikasta vuotta 2019, ANU ARTJOKI Päätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

AJA

TA KOH

ISTA

Nurmen edut tuotava ilmastokeskusteluun

ansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi muutama viikko sitten raportin, minkä jälkeen märehtijäpohjaiseen ruuantuo tantoon on kohdistunut ennen näkemättömän suuri paine. Maito ja naudan liha nähdään yksiselitteisesti ilmastopahiksi na, eikä suomalaisen nurmeen pohjautuvan tuotantojärjestelmän kestävyyttä osata tai haluta ymmärtää.

vaa hiilensitomispotentiaalia: nurmi voi sitoa hiiltä maahan paljon enemmän kuin aiemmin on luultu. Monilajinen ja juuristoltaan vahva kasvusto pumppaa fotosynteesin avulla hiiltä juuristoon, jossa maamikrobit muuntavat sen kestäviksi hiiliyhdisteiksi. Oleellista on, että nurmipelto voi olla merkittävä hiilinielu. Maitoketjussa syntyy myös sivutuotteita, kuten lantaa, jonka sisältämällä energialla voidaan korvata fossiilista energiaa. Tästä syntyy siis ilmastosäästöä, joka pitäisi Ilmastoasiantuntijoiden hyvittää laskennassa. Tällainen laskentamallit ovat osittain kompensaatio on perusteltu, koska ilman lehmiä lantaa ei olisi. puutteelliset ja niitä käytetään "Nurmipelto Elinkaarimallit eivät myöskään väärin. voi olla tunne tällaista kompensaatiota. Tuotteiden ilmastotehokmerkittävä kuutta mitataan yleensä hiili Kun maitoketjussa huomioijalanjälkilaskennan avulla. Siidaan nurmen hiilensidonta ja hiilinielu." nä tuotteen elinkaaren aikana sivuvirtojen energiakompensaavapautuneiden ilmastokaasutio, päästään jo hyvin lähelle jen (hiilidioksidi, metaani ja hiilineutraalia tuotantoa. Kun tähän vielä lisätään tuotteen typpioksiduuli) yhdessä aiheutama ilmastonmuutospotentiaali ilmaistaan ravitsemuksellinen laatu, kääntyy näenhiilidioksidiekvivalentteina tuotekiloa kohden. näisesti ilmastotehoton maidontuotanto hyvin kestäväksi ja ilmasto Kun eri elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä vertaillaan, se tehdään yleensä kilopohjaisesti huomitehokkaaksi tavaksi tuottaa koroimatta tuotteen laatua, esimerkiksi sen ravintokeatasoisia elintarvikkeita. arvoa. Näin ollen voidaan vertailla vaikka juusMaitoelinkeinolla on ton ja porkkanan elinkaarivaikutuksia kilopohnyt edessään vaativa, mutta jaisesti, mikä antaa vääristyneen kuvan koko väistämätön urakka. Samalla naisvaikutuksista. kun kehitämme entistä kestävämpää ja ilmastotehokkaampaa Ruotsalainen tutkijaryhmä on julkaissut ilmaston pelastamisen teesit tiedelehti Naturestuotantoa, meillä on kiire vakuutsa. Teesien mukaan lypsylehmien määrä Ruottaa päättäjät, asiakkaamme ja sissa pitäisi pudottaa alle kolmannekseen ja kuluttajat nurmeen pohjaavan tuotannon eduista. naudanlihan syöntiä vähentää alle 10 prosenttiin nykyisestä. Ryhmän suosituksiin kuuluu Tiukkaan piintyneet asenilmaston kannalta haitallisina pitämiensä elinteet ja huoli märehtijöihin tarvikkeiden raju verottaminen, eikä tämän tyyperustuvan tuotannon ilmasliset avaukset ole ihan vieraita Suomessakaan. tohaitoista on käännettävä Mitkään laskentamallit eivät vielä nykyisin mahdollisuuksiksi ratkaista ilmasto-ongelmia. huomioi nurmeen pohjaavan tuotannon valta

JUHA NOUSI AINEN A lkutuotanto-ja maidonhankintaj o hta j a , Valio Oy Twitter: @ JuhaNousiaine n

MAITO JA ME * 05

VALIO

UUTISET

Valio Akatemia® -stipendiaatit v. 2019 on valittu

alio Akatemia® jakoi tänä vuonna lapsille ja nuorille 303 rahaja ravitsemusstipendiä liikuntaharrastusten tukemiseksi. Vastaanotimme ennätykselliset 3 663 hakemusta liikunta harrastuksissaan eri vaiheissa olevilta lapsilta, nuorilta ja ryhmiltä. Yhteensä Valio Akatemia® jakoi stipendejä 136 000 euron arvosta. Stipendiaatit on valittu yhteistyössä Valio Akatemia® -kummien kanssa. Valio Akatemia® -ohjelma tukee lasten ja nuorten liikunnan harrastamista, jakaa ravitsemuksellista tietoa ja huolehtii perheiden hyvinvoinnista. Valion sponsorointi on keskitetty ohjelmaan. Tutustu stipendiaatteihin: www.valio.fi/akatemia

Valion kiireetön bussivuoro kulkee halki Suomen ja vie nuoret jouluksi kotiin Jouluna kaikkien pitäisi päästä kotiin rakkaiden luokse ja yhteiseen pöytään.

alion joulubussi kulkee lauantaina 22.12. Hel singistä Rovaniemelle mukanaan nuoria aikuisia, jotka asuvat kaukana kotoa esimerkiksi opintojen takia. Olennaista on leppoisa matkanteko ja kiireetön, jouluinen yhdessäolo. Siksi

express-bussivuoro vaihtuu slow ness-linjaksi: matkan varrella pysähdytään syömään yhdessä ja poimitaan kyytiin uusia mat kustajia. Bussissa tunnelmaa luo Radio Suomipopilta tuttu Tinni Wikström. Seuraa Valion Instagramissa bussimatkaa 22.12.2018! Tutustu joulubussiin tarkemmin: www.valio.fi/jouluksikotiin

HEI DI KU IVA J Ä R V I

Valion tuotteet Sial-messujen ruokainnovaatiokilpailun finaalissa Maailman parhaat ruokainnovaatiot palkittiin jälleen Ranskan Sial-messuilla 21.-25. lokakuuta.

V Valion Tuoteasiantuntija ja Keittiömestari Tuomas Hämäläinen tarjoilee asiakkaille laktoosittomasta maitojauheesta tehtyjä näytteitä. Lakritsimoussea ja lemon curdia.

06 * MAITO JA ME

alion tuotteista kolme pääsi finaaliin kisaamaan maailman parhaan ruokainnovaation palkinnosta ja kansainvälisistä ruoka-alan ammatti laisista koostuneen raadin arvioitavaksi. Maitoproteiinista valmistetut Valio MiFU® suikaleet, laktoositon Valio Eila® suolaton teollisuusvoi ja kaurapohjaiset Valio Oddlygood® gurtit pääsivät

Sial Innovation Selection -kate gorian finaaliin eli kuluneen vuoden kiinnostavimpien ruokainnovaatioiden joukkoon, jotka oli valittu tuhansista tuotteista maailman eri kolkista. Valion Sial-messujen osastolla oli esillä Valion kansainvälinen tarjonta: Food Solutions ratkaisut elintarviketeollisuudelle, innovatiiviset kuluttajatuotteet sekä Viron tytäryrityksemme juustot. Lisää Sial-messuista ja palkituista: www.sialparis.com

AN U ARTJO KI

UUTISET

Ex-maitotilayrittäjä otti vuoden luontokuvan

L Valion luomumaitoyrittäjät kokoontuivat Luomumaitopäivillä Valiolla Helsingissä.

Luomumaitopäivä keräsi yrittäjät Valiolle Valion Luomumaitopäivä tarjosi monipuolisen kattauksen luomuasiaa.

alion luomumaitoyrittäjät kokoontuivat Valiolle 8. marraskuuta keskustelemaan ja kuulemaan maitomarkkinoiden ja luomun markkinatilanteesta sekä Valion luomustrategiasta ja luomuliiketoiminnan kehittämisestä. Lisäksi yrittäjät saivat tukea, vinkkejä ja mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia luomu-

Sorkka-alueen ihotulehdus hallintaan

autojen sorkka-alueen ihotulehduksen DD:n esiintyvyyttä, bakteeri kantaa ja keinoja ennaltaehkäisyyn selvitetään suomalaisessa hankkeessa, jossa on mukana noin 70 maitotilaa. Lue lisää DD:stä ja sen hoidosta: www.maitojame.fi/sections/ terveys-ja-hyvinvointi

uomumaitotilayrittäjänä vielä keväällä työskennellyt Taru Rantala voitti Vuoden Luontokuva -kilpailun 2018 kuvallaan Iltakello. Kuva huokuu seinäjokisen niityn heinäkuisen kesäillan tunnelmaa kissankellojen kukkiessa. Vuoden luontokuvat 2018 -näyttelykokonaisuus kiertää ensi vuoden ympäri Suomen. Vuoden luontokuva -kilpailuun osallistui lähes 14 000 kuvaa noin 900 eri kuvaajalta. Vuoden luontokuvat voit katsoa www.vuodenluontokuva.fi

maitotilan erityiskysymyksistä. Valiolla järjestetyssä Luomumaitopäivässä puhuivat Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, alkutuotanto- ja maidonhankinta johtaja Juha Nousiainen ja Valion luomutuotteiden kategoriapäällikkö Mirva Tollet. Lisäksi kuultiin useiden Valioryhmän ja muiden sidosryhmien asiantuntijoiden esityksiä ajankohtaisista aiheista sekä Bjarne Maran luomumaitoyrittäjän puheenvuoro. Lue tilaisuudesta lisää Valmasta.

PARANNA KARJASI TUOTOSTA! VARAA ENNAKKOON -säilöntäaineet

kesän 2019 säilörehun sekä murskeviljan säilöntään.

NYT MYÖS LUOMUTUOTANTOON! Tilaukset ja lisätiedot: Jukka Lehtola www.ecosyl.fi jukka.lehtola@lakkapaa.com p. 040 142 6889 www.ecosyl.com www.lakkapaa.com AVOINNA 24/7 MAITO JA ME * 07

UUTISET

Näin valitset hyödylliset vapaan kaupan valmisteet

aidontuotannossa on tarjolla sadoittain erilaisia hyvää tekeviä aineita esimerkiksi eläinten aineenvaihduntasairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Myös ruuansulatuskanavan häiriö- ja puutostiloihin on tarjoilla runsaasti erilaisia vapaan kaupan valmisteita. Useista näistä on hyötyä tutkitusti ja todistetusti, mutta ei kaikista. Miten valitset viisaasti juuri ne tehokkaat tuotteet? Lue lisää: www.maitojame.fi/ sections/terveys-ja-hyvinvointi

MPÖ Plus MPÖ Plus MPÖ Plus MPÖ Plus

Vallankumouksellinen Vallankumouksellinen Vallankumouksellinen työkonedieselvaativiin vaativiin työkonediesel työkonediesel olosuhteisiin vaativiin olosuhteisiin Vallankumouksellinen olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL ensimmäinen MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on on ensimmäinen työkonediesel vaativiin erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen moottoripolttoöljy. laadukkaat lisäaineet olosuhteisiin moottoripolttoöljy. SenSen laadukkaat lisäaineet erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu

puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja ja erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille sen puhtaana. Puhdas moottori pääseesuunniteltu käymään käyttökustannukset pienenevät. käyttökustannukset pienenevät. moottoripolttoöljy. laadukkaat lisäaineet täydellä teholla, Sen minkä seurauksena kulutus ja puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät käyttökustannukset pienenevät. MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus työkoneiden ja ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa. ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa. dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä käyttökustannukset pienenevät. ja kovaa polttoöljyä vääntöä edellyttävissä olosuhteissa. Myynnissä polttoöljyä myyvillä ja ShellMyynnissä myyvillä St1-St1ja ShellMPÖ Plussekä toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden asemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä asemilla, St1-polttoaineita myyvillä Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shelldieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä jälleenmyyjillä. jälleenmyyjillä. asemilla, sekä edellyttävissä St1-polttoaineita myyvillä ja kovaa vääntöä olosuhteissa. jälleenmyyjillä. Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja ShellLue lisää www.st1.fi/mpo-plus asemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

SS UUUTUUTUUU S UUTUU S UUTUU

TULOSSA

Uusien yrittäjien tilaisuus

Tervetuloa!

erinteiset uusien yrittäjien koulutuspäivät järjestetään 23.–24.1.2019 Valiolla. Mitä omistajan tulee tietää omistamastaan yrityksestä? Tilaisuudessa avataan Valion liiketoimintaa, strategiaa, johtamista ja omistajuutta lähiaikoina sukupolvenvaihdoksen tai muun yritysmuodon muutoksen tehneille maitotilayrittäjille. Osuuskunnat lähettävät tilaisuuteen kutsut. Lisätietoja saat Valmasta.

Navettaseminaari

123RF

alioryhmän suosittu navettaraken tamisen ammattilaistapahtuma Navettaseminaari järjestetään 5.–6.2.2019 Tampereella. Ohjelmassa on muun muassa esitykset Ruotsin navettakilpailun voittaneesta 600 lehmän tilaratkaisusta (englanniksi), vasikan vieroitusvaihtoehdoista norjalaisittain (englanniksi) ja suomalaisesta hiekkaparsiratkaisusta. Lisäksi on runsaasti muita investointeihin ja navettarakentamiseen liittyviä ammattiesityksiä. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki Valmassa.

Laaduntarkastaja liikkeellä. Hyvää oli! @aakhii_ #valiomaitoa @valiofi

Enemmän rasvaa, parempi maitotili Enemmän rasvaa,

parempi maitotili

Kun maidon perushinta laskee, on löydettävä uusia keinoja tuottavuuden turvaamiseksi. Me Raisioagrolla olemme kehittäneet sinulle Kun joilla maidonsaat perushinta laskee, onkannattalöydettävä rehuja, tuotannostasi uusia keinoja tuottavuuden turvaamiseksi. vampaa.

Me Raisioagrolla olemme kehittäneet sinulle rehuja, joilla saat kannattavampaa. Avainasemassa on tuotannostasi rasva, josta meijerit Avain asemassa on rasva, josta meijerit maksavat jatkossa parempaa hintaa. maksavat jatkossa parempaa hintaa. Uudet Maiturija Opti-pitoisuusrehumme

sekä Benemilk nostavat tutkitusti maidon Uudet Maituri- ja Opti-pitoisuusrehumme rasva- ja valkuaispitoisuutta tavalla, joka sekä Benemilk nostavat tutkitusti maidon näkyy maitotilissä. rasva- ja valkuaispitoisuutta tavalla, joka näkyy maitotilissä.

Pyydä asiakkuusvastaavaasi näyttämään €KM®-laskurilla, paljonko pitoisuuksien Pyydä asiakkuusvastaavaasi näyttämään muutos vaikuttaa sinun tilallasi. €KM®-laskurilla, paljonko pitoisuuksien muutos vaikuttaa sinun tilallasi.

TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

Toiminnan tehostaminen monen tekijän summa

ohdamme tällä hetkellä Valiolla Valion toiminnan selkäranka on kotimaan useita hankkeita, joiden tavoitteemarkkina, josta keräämme noin 60 prosenttia na on parantaa yrityksen maito liikevaihdostamme. Kotimaan markkinan lisäksi onnistumisia on välttämätöntä saada tulevai tuottoa ja kykyä maksaa tulevaisuudessakin maidosta omistaja suudessa yhä enemmän myös globaalisti. Tavoitteemme on kääntää teollisuustuotteiden, etenkin yrittäjillemme Euroopan parhaimpiin kuuluvaa jauheen, myyntiä yhä enemmän kuluttajille ja maidon hintaa. Tehokkuuden parantamista haemme muun muassa toimintatapojen sekä teollisuuteen myytäviin lisäarvojauheisiin ja uuden kannattavan liiketoi-tuotteisiin. Tästä esimerkkinä minnan tuottojen kautta. on laktoosittoman maitojauheen Hankkeisiin osallistuu ja erikoislastenruokajauheiden asiantuntijoina valiolaisia eri myynnin kasvu. "Kasvuhankkeet toiminnoista ja maista, jotta Lokakuussa Valion kolme tuovaativat sekä teinnovaatiota kipusi Pariisissa saamme mahdollisimman kattavan ja juuri oikeisiin kohmäärätietoisuutta Sial-messujen kuluneen vuoden teisiin kohdistuvan innovaettä kokeilumieltä." kiinnostavimpien ruokainnovaa tiivisen toteutuksen vuodelle tioiden kärkeen. 2019 ja pohjan myös seuraa Maitoproteiinista valmistetut Valio MiFU® suikaleet, laktoovien vuosien kasvulle. Jatkamme määrätietoisesti myös kussiton Valio Eila® suolaton voi ja tannussäästöohjelmaa, jonka toteutumista valvoo kaurapohjaiset Valio Oddlygood® gurtit valittiin maitotilayrittäjistä koostuva Valion hallitus. Sial-messujen Innovation Selection -kategorian finaaliin kaikista maailman kolkista tulleiden Säästöjä on etsittävä määrätietoisesti ja samalla pidettävä katse tiukasti tulevaisuudessa. Uusien tuhansien hakijoiden joukosta. Saavutus on jälleen kerran huikea osoitus Valion kyvystä markkinoiden avaaminen – eli Valion sisällä puhumme pilotoinnista – vaatii oikeiden kansain luoda kuluttajia ja asiakkaita kiinnostavia tuotteita. Menestys kansainvälisissä ruokainnovälisten kumppaneiden löytämistä markkinoilta, ovien avautumista sopiviin kauppaketjuihin sekä vaatioiden MM-kisoissa Sial-messuilla vuosi toisensa jälkeen osoittaa Valion taidon elinkyseiseen markkinaan sopivia tuotteita. Esimerkiksi Ruotsin markkinalla Valio on saavuttanut tarvikeinnovaatioiden kaupallistamisessa. asemansa laktoosittomien tuotteiden, voin ja On tärkeää muistaa, että ilman puhdasjogurttien avulla, ja olemme Ruotsissa jo tunnetta, erinomaista raaka-ainetta mahdollitu brändi. suutemme kilpailla globaaleilla maitomarkkinoilla hyvin pienenä toimijana Työtä pilottimarkkinoilla eli kasvuhankkeiden parissa voimme enimmillään tehdä mieluummin olisi huomattavasti heikommat. viidessä kuin tusinassa kohteessa. Yrityksen voiPyrimme koko maitoketjussamme mavaroja ei voi hajottaa liikaa. Kasvuhankkeet tarkan kustannuskurin, tehokkuuden vaativat sekä määrätietoisuutta että kokeilumielja innovatiivisuuden avulla sinniktä, ja on oltava myös rohkeutta lopettaa työ, jos käästi parempiin tuloksiin, ympäristö näkymiä kannattavuudesta ei ole. Näin toimimme näkökulmat ja vastuulliset toiminta esimerkiksi Tanskassa. tavat kärkenä. Olemme pitäneet Valion huipputerässä yli Siten turvaamme maitoelin sata vuotta kehittämällä uutta ja uudistamalla keinon jatkuvuuden ja omistajayrittäjillemme mahdollisimman vanhaa. Trendien seuraaminen ja muutosten aistiminen on elintärkeä kyvykkyys elintarvike tasaisen ja Euroopan parhaisiin kisassa: tämän tiedon on oltava yrityksen johdoskuuluvan maidon hinnan ja sa läsnä joka hetki. korvauksen työstään.

ANNI KKA HU R M E Toimitusjohta j a , Valio Oy Twitter: @A nnikkaHur me

MAITO JA ME * 11

2018

Valion hallintoneuvosto

Valion hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja hallituksen puheen johtajan. Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Valion hallintoneuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa omistajayrittäjiä. Kyösti Anttila, 58 v. Luopajärven tila, Kurikka. Lypsylehmiä 52, nuorkarjaa noin 55. Viljelyala 62,5 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheenjohtaja. Osuuskunta Normilkin hallituksen puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2005. Tuomo Haikonen, 52 v. Kotirannan tila, Heinola. Lypsylehmiä 40, nuorkarjaa 35. Viljelyala 85 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos tossa vuodesta 2015. Ville Hakala, 51 v. Nokkalan tila, Hartola. Lypsylehmiä 34, nuorkarjaa 30. Viljelyala 50 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos tossa vuodesta 2016. Jukka Hakkarainen, 57 v. Männistön tila, Valtimo. Lypsylehmiä 38, nuorkarjaa 42, lihanautoja 36. Viljelyala 88 ha. Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen. Valion hallinto neuvostossa vuodesta 2013. Arto Heikkinen, 42 v. Peltolan tila, Pyhäntä. Lypsylehmiä 70, nuorkarja. Viljelyala 95 ha. Osuuskunta ItäMaidon hallituksen vara puheenjohtaja. Valion hallinto neuvostossa vuodesta 2013. Mikko Heikkinen, 41 v. Likolahden tila maatalous yhtymänä, Lapinlahti. Lypsylehmiä 105, nuorkarja kasvaa sopimustilalla. Viljelyala 174 ha. Osuuskunta Itämaidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017. 12 * MAITO JA ME

Jari Hekkala, 49 v. Särkelän tila, Kalajoki. Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60. Viljelyala 75 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012. Hannu Hokkanen, 49 v. Ala-rantalan tila, Kangasniemi. Lypsylehmiä n. 60, nuorkarjaa 50–60. Viljelyala 137 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen varapuheenjohtaja. MTK-Kangasniemen johtokunta. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018. Mikko Huuskonen*, 40 v. Valio Suonenjoki. Prosessiasiantuntija. Ammattiliitto PRO. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017. Esa Karjalainen, 52 v. Könnön tila, Puumala. Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 70. Viljelyala 110 ha. ProAgria Etelä-Savon hallituksen jäsen. Metsä Groupin piiri toimikunnan jäsen. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016. Raimo Kielenniva, 57 v. Teerimäen tila, Kärsämäki. Lypsylehmiä 33, nuorkarjaa 30. Viljelyala 85 ha. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2004. Esa Kotala, 53 v. Kotalan tila, Lapua. Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50. Viljelyala 100 ha. Hallintoneuvoston puheen johtaja. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010. Katariina Lampela, 56 v. Keski-Rötkösen tila, Tervola. Lypsylehmiä 64, nuorkarjaa 103, sonnit kasvatetaan itse. Viljelyala 120 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012.

Tapio Lehto*, 61 v. Valio Seinäjoki. Tuotepakkaaja. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2013.

Ari Pirttiniemi, 53 v. Jokelan tila, Saarijärvi. Lypsylehmiä 32, nuorkarjaa 30. Viljelyala 40 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Matti Leikkanen, 47 v. Hatanpään tila, Sastamala. Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50. Viljelyala 110 ha. Osuuskunta LänsiMaidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Jari Puhakka, 49 v. Liepalan tila maatalousyhtymänä, Ilomantsi. Lypsylehmiä 65, nuorkarjaa 45. Viljelyala 76 ha. Ilomantsin Lämpö Oy toimitus johtaja. Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018.

Janna Luotola*, 58 v. Valio Helsinki. Sopimusvalmistuspäällikkö. Ylemmät toimihenkilöt. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Satu Pulkka, 45 v. Perkkiön tila, Vieremä. Lypsylehmiä 130, nuorkarjaa 90. Viljelyala 163 ha. Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018.

Lassi Mäkinen, 58 v. Leppämäen tila, Lieto. Lypsylehmiä 73, nuorkarjaa 55. Viljelyala 100 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon halliteuvoston puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015.

Jaakko Rouhiainen, 63 v. Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja. Piispalan tila, Juva. Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 45. Viljelyala 90 ha. Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen. Valion eläkekassan ja Valion keskinäisen vakuutusyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja. Valion hallinto neuvostossa vuodesta 2001.

Vesa Parvinen, 46 v. Tarvaslahden tila, Parikkala. Lypsylehmiä 145 ja nuorkarja. Viljelyala 140 ha, lisäksi sopimusaloja. Lihakunnan hallinnossa. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015. Mauri Penttilä, 61 v. Penttilän tila maatalous yhtymänä, Vesilahti. Lypsylehmiä 60 ja nuorkarja. Viljelyala 70 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001. Jarkko Pirinen, 42 v. Tupaselan tila maatalous yhtymänä, Iitti. Lypsylehmiä 90 ja nuorkarjaa 60. Viljelyala 132 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014. * Valion henkilökunnan edustaja.

Juha Törmä, 58 v. Haapalan tila, Tyrnävä. Lypsylehmiä 74, nuorkarjaa 60. Viljelyala 66 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja. Osuuskunta Normilkin hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017. Juhani Ylikauma*, 63 v. Valio Haapavesi. Tuotantovastaava. Meijerialan Ammattilaiset MVL. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014. Päivi Ylä-Outinen, 55 v. Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, Lappeenranta. Lypsylehmiä 34, nuorkarja kasvatetaan sisaren puolison tilalla. Viljelyala 70 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion eläkekassan ja Valion keskinäisen vakuutusyhtiön hallintoneuvoston jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008. MAITO JA ME * 13

Ilkka Myllylä rakensi uuden navetan eläinten hyvinvointia parantaakseen. Käytävät ovat väljät ja ruokintapöytätilaa on 70 senttiä yhdelle lehmälle. ”En miettimälläkään löydä uudesta pihatosta ja hiekkaparsista huonoja puolia.

14 * MAITO JA ME

Hiekka hellii sorkkia KALAJOELLA ON HIEKKAA AURINKORANNALLA JA NYT MYÖS NAVETASSA. MYLLYLÄN TILA VALITSI HIEKKAPARRET UUTEEN ONTARION YLIOPISTON OPEIN SUUNNITELTUUN PIHATTOONSA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

MAITO JA ME * 15

TEE

MA KESKIPÄIVÄN hetki Myllylän navetassa on rauhallinen. Keskimmäiset parsirivit ovat tupaten täynnä hiekalla köllötteleviä lehmiä. ”Ne makaavat nyt mielellään parsissa, ja makaamisaika on selvästi pidentynyt. Makuulle on helppo mennä ja sieltä on helppo nousta, koska sorkat uppoavat hiekkaan ja tukevat jalkaa”, kertoo Ilkka Myllylä, joka kantaa päävastuun osakeyhtiön navetasta. ”Hiekka paransi sorkkaterveyttä jo kolmessa kuukaudessa. Parsinavetoista tulleiden ostolehmien pattipolvetkin ovat sulaneet pois. Hiekka poistaa myös käytävien liukkauden.” Hiekkaparren syvyydeksi suositellaan Pohjois-Amerikassa 30–35 senttiä. Myllylä haluaa pitää hiekkapatjan syvyyden ja sen alla olevan rakenteen liikesalaisuutena, koska hän myy yhteistyökumppaninsa kanssa navetan suunnittelupalveluja. HIEKKAPARREN mitoituksessa pitää olla tarkka, jotta lanta putoaa pääosin käytävälle. Myllylän tilalla vielä kokeillaan sopivaa parren pituutta. ”Niskaputki on asennettu kanadalaisen mitoituksen mukaan keskikokoiselle lehmälle. Se on nyt ehkä liian edessä, koska yli puolet lehmistä on ensikoita. Niskaputki määrää paikan, jossa lehmä seisoo, ja etuesteputki paikan, jossa se makaa. Olemme testanneet, miten parsi toimii ilman etuestettä. Isoilla, tasakokoisilla lehmillä se voisi toimiakin, mutta ei meillä”, Myllylä selventää. Parren leveys on 125 senttiä. Parsirivit on sijoitettu melko etäälle toisistaan, jotta vastapäinen lehmä ei häiritse parressa makaamista. HIEKKAPARSIEN hoidosta ja käyttökustannuksista on Myllylän mukaan liikkeellä hieman vääriä mielikuvia. ”Aikaa ei kulu juuri enempää kuin muidenkaan parsien hoitoon. Hiekkaa ei tarvitse vaihtaa koskaan kokonaan. Parsiin pudonneet lannat puhdistamme käsipelillä joka päivä. Kerran viikossa parsiin lisätään 20–25 tonnia hiekkaa. En yritä estää hiekan valumista pois parsista, sillä on vain hyvä, että osa hiekasta vaihtuu”, Myllylä sanoo. ”Aikaa hiekoittamiseen kuluu neljä tuntia viikossa. Viikon hiekkamäärä maksaa noin sata euroa. Hiekoittamiseen hankimme sivupurkukauhan, jota käytän liukupuomisella kuormaimella. Hiekkaa voisi ehkä lisätä parsiin kaksikin kertaa viikossa. Sitä ei tarvitse tasoittaa, kunhan lisäyksen tekee huolella.” Hiekan ongelmaksi on mainittu jäätyminen talvella. Navetan lämpötilan pitääkin pysyä pääosin lämpimän puolella. Sivuseinien alaosan verho on tästä syystä korvattu lämpöeristetyllä paneelilla. Yläosan voi kovilla pakkasilla lisäeristää sisäpuolelta nopeasti. ”Ensimmäisen talven kokemusten perusteella päätämme, hankimmeko yläosan aukkoon tiiviin lisäverhon sisäpuolelle. Lämmön karkaamista rajoitetaan myös hyvällä katon eristyksellä ja suljettavilla hormeilla.” Hiekka varastoidaan talvella navetan sisälle tehdyissä syven nyksissä, joihin se pudotetaan kattoluukkujen kautta. Hiekka varastoissa ja lantakoneen ketju-urissa on sulanapitokaapelit. LANNANPOISTOLLE hiekka asettaa kovempia vaatimuksia kuin muille kuivikkeille.

16 * MAITO JA ME

MYLLYLÄN TILA OY, PITKÄSENKYLÄ, KALAJOKI

Ilkka Myllylä, 43, ja Juha Myllylä, 40, pienellä osuudella myös veljesten vanhemmat Yrittäjät: Kauno ja Raili Myllylä. Ilkka Myllylän perheeseen kuuluvat myös lapset Mette, 9, ja Niilo, 7. Eläimet: Noin 155 lypsylehmää (holstein 95 %, ayrshire 5 %), puolet ensikoita Pelto: Osakkaiden omistuksessa 140 ha, vuokrapeltoja noin 110 ha. Nurmella noin 150 ha Tuotos: Noin 10 500 kg, rasvaa 4,55 % ja valkuaista 3,75 % Navetta: Toukokuussa 2018 valmistunut 5-rivinen lämminpihatto, 2 450 m2, 2 lypsyrobottia, 150 parsipaikkaa, hiekkaparret, 2-portainen aperuokinta ja lisäksi 2 täysrehukioskia ennen lypsyrobotteja, leveät ruokintapöydät sisällä molemmilla sivuilla, lannanpoisto ketjukäyttöisillä lantakaapimilla ja siirto huuhtelukuilulla lannankäsittelylaitokseen, ilmanvaihto hormeilla, seinän alaosasta avattavilla paneeleilla ja sääasemaohjatuilla tuuliverhoilla, nuorkarja ja umpilehmät kasvatetaan vanhassa navetassa Menestystekijät: Pyrkimys kestäviin ja toimiviin perusratkaisuihin käyttöönotetussa tekniikassa.

Ontarion oppien mukainen navetta valmistui toukokuussa 2018. Seinäratkaisuna on alhaalla metrin korkuinen, avattava ja lämpöeristetty elementti ja ylhäällä kolme metriä korkea, sääasema ohjattu verhoseinä. Lannankäsittelylaitos sijaitsee navetan takana.

MAITO JA ME * 17

”Käytän Pohjois-Amerikassa valmistettuja ketjukäyttöisiä kulutusteräsosilla varustettuja V-mallisia lantakaapimia. Lanta siirtyy navetasta lannankäsittelylaitokseen huuhtelukuilulla. Me talliosat kuluvat hiekan takia enemmän, mutta teknisiä ongelmia ei ole ollut”, Myllylä kertoo. Lietelanta käsitellään navetan viereisessä lannankäsittelylaitoksessa. Siellä hiekka ja orgaanisen kiintoaines erotetaan nesteestä. Lisäksi nesteestä erotetaan kipsikäsittelyllä fosforipitoinen kiinto aines. Käsittelyn jälkeen lannan levittäminen on kustannusteho kasta, kun vähäravinteinen neste voidaan levittää lähipelloille. Myllylällä on työn alla hiekan pesulaite, jolloin hiekan voi kierrättää puhdistettuna takaisin kuivikkeeksi. Hiekkaa tarttuu jonkin verran lehmän karvoihin ja muodostaa jauhomaisen pinnan, jolloin lanta ei tartu eläimiin kovin helposti. Myllylän lehmät ovatkin varsin puhtaita. Hiekanjyväsiä tarttuu luonnollisesti myös utareisiin. Robotin pesusuuttimet suihkuttavat robottikäsivarren puhtaaksi, jotta hiekka ei pääse kuluttamaan robotin osia. Tilan robotit vuosilta 2003 ja 2010 ovat toimineet hiekkapiha tossa moitteetta. Myllylä arvioi, että kuluvia osia joudutaan vaih tamaan hieman tiheämmin kuin aiemmin. Robottivalmistajan mukaan huoltokustannus ei eroa suuresti muiden navettatyyppien kustannuksista. Uudemmissa roboteissa on huomioitu vielä paremmin toimivuus hiekkaparsien kanssa. ELÄINTEN hyvinvointi oli tärkein asia, joka ohjasi Myllylän navet taratkaisua. Hän on käynyt 2000-luvulla useamman kerran tutustumassa Yhdysvaltojen ja Kanadan pihattoratkaisuihin ja vakuut tunut, että lehmille pitää antaa reilusti tilaa. Uuden pihaton pintaala on 2 450 neliötä, ja siinä on 150 parsipaikkaa. Myllylässä on tuotettu viimeiset neljä vuotta maitoa ilman utare tulehdusten antibioottihoitoja. Hiekalla on utareita hygienisoiva vaikutus, ja yrittäjä arveleekin, että antibiootiton linja jatkuu. Maidon solupitoisuus on ollut uudessa pihatossa 150 000–200 000, kun se vanhassa pihatossa oli 50 000 solua korkeampi. Ensimmäi senä kesänä hiekkapihatossa ei ilmennyt yhtään utaretulehdusta. ”Lehmien kestävyys paranee varmasti uudessa navetassa. Jo nyt on nähtävissä, että vanhat lehmät ovat saaneet jatkoaikaa.” Myllylä korostaa riittävän ilmanvaihdon tärkeyttä lehmien terveydelle ja hiekkaparsien toimivuudelle. Seinäratkaisuna navetassa on metrin korkuinen avattava paneeli alhaalla ja kolme metriä korkeat, sääasemaohjatut tuuliverhot sen päällä. Harjalla on ilmanvaihtohormit. Tiheä lannanpoisto ja tyhjä päätykuilu estävät ammoniakin syntymisen. MYLLYLÄN navettaan valittiin normaalia kestävämmät rakenteet. Kattoelementit ovat puolitoista kertaa paksummat kuin normaalisti, jolloin halli pysyy talvella lämpimänä ja kesällä viileänä. Myös perustukset, lattia, pellitys ja runko ovat normaalia vahvemmat ja kestävämmin pinnoitetut. Navetan suunnittelukäyttöikä on peräti 50 vuotta. Eläinpaikan hinnaksi muodostui 11 500 euroa. Syväparret säästivät rakentamiskustannuksia, koska parsikannen valua ei tarvinnut tehdä. Uuden navetan rakentaminen vei vuoden. 18 * MAITO JA ME

’’Makuulle on helppo mennä ja sieltä on helppo nousta, kun sorkat uppoavat hiekkaan ja tukevat jalkaa.”

Lehmät makaavat mielellään hiekkaparsissa. Hiekan valumista käytäville ei tarvitse estää, koska sillä tavalla hiekka uusiutuu automaattisesti ja käytävät pysyvät pitävinä.

MAITO JA ME * 19

TEE

LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

Karkearehujen riittävyys ja laatu POIKKEUKSELLISEN KUIVAN JA KUUMAN KASVUKAUDEN SÄILÖREHUT OVAT NYT SÄILÖSSÄ JA SYÖTÖSSÄ. KOKO MAASSA KARKEAREHUJEN RIITTÄVYYS ON KOHTALAINEN, VAIKKA VAIHTELEEKIN ALUEELLISESTI HYVÄSTÄ HEIKKOON.

uivan kasvukauden vaikutukset näkyvät vielä seuraavankin vuoden säilörehunurmien kasvukunnossa. Tänä vuonna perustetut nurmet ovat alkaneet kasvaa heikosti niillä alueil la, joissa kuivuus on ollut pahinta. Täydennyskylvöjä ja uusintakylvöjä on tehty, ja nurmia pitää paikata vielä ensi keväänäkin. Parhaiten karkearehuja riittää Osuuskunta ItäMaidon alueella ja osittain Tuottajain Maidon alueella. Maitosuomen ja Pohjolan Maidon alueilla tilanne vaihtelee ja osa tiloista kärsii sisäruokintakauden aikana rehupulasta niukaksi jää neiden säilörehusatojen takia. Heikoin tilanne karkearehujen riittävyydessä on Länsi-Maidon alueella sekä Tuottajain Maidon eteläosissa, joissa säilörehusato on jäänyt jopa puoleen normaalista. Pitkälle syksyyn venynyt kasvukausi pelasti osittain tilannetta, ja kolmas säilörehusato oli monin paikoin määrällisesti jopa suurempi 20 * MAITO JA ME

kuin ensimmäinen ja toinen sato. Syksyllä alkaneet sateet auttoivat kolmannen nurmisadon hyvään kasvuun. Ehkä jopa osa ravinteista tuli vasta kolmannelle sadolle kunnolla käyttöön, kun kasvustot saivat vettä. HUONOKASVUISIA ja epätasaisesti kasvaneita viljakasvustoja korjattiin kokoviljasäilörehuksi tai vihantana paikkaamaan heikkoa nurmisatoa. Myös naapuriapua ja talkoohen keä on osoitettu. Säilörehunurmia on tarjottu toisille tiloille niitettäväksi, jos karkearehua on jäänyt itseltä yli. Karkearehukauppa tilojen välillä on lisääntynyt. Valio Artturi® Facebook-ryhmän ja Valmakaupan ilmoitustaulun myydään ja ostetaan -palstat ovat olleet kesästä asti ahkerassa käytössä tilojen välisessä suorassa rehukau passa. Näitä kanavia voi käyttää ympäri vuoden ja lisätä sinne oman osto- tai myyntilmoituksen. Palstoille välitetään tiedot myös muista karkearehun myyntikanavista, kuten esimerkiksi HKScanin

Karkearehupörssistä. Myös valio laiset osuuskunnat keräävät tietoja tiloista, joilla on rehua yli oman tarpeen, sekä tietoja lisärehua tar vitsevista tiloista. Kannattaa ottaa yhteyttä oman osuuskunnan Valio Artturi® -asiantuntijaan. SÄILÖREHUSATO on melko laadukas. Syönti-indeksi varsinkin ensimmäisessä sadossa kertoo rehujen olevan keskimäärin huippulaatua. Ensimmäisen sadon D-arvo on keskimäärin ennätyksellisen korkea. Jälkikäteen on helppo viisastella, mutta paikoin rehu korjattiin ensimmäisen sadon aikaan liian aikaisin ja D-arvo jäi jopa turhan korkealle sadon määrän kustannuksella. Tosin kaikkein kuivimmilla alueilla ensimmäisen sadon viivästyttäminen ei olisi auttanut massan kasvattami sessa, koska nurmi lopetti kasvamisen veden puutteen takia. Kuitua on ensimmäisen sadon säilörehuissa melko niukasti. Vastakohtana hyvin sulavalle ensimmäisen sadon säilörehulle on toisen

Säilörehujen syönti-indeksi 120 115 110 105 100 95

i pp

om Sa i ta Ka kun ta nt aHä m Pi e rk an m Pä aa ijä tHä Ky m m e en la ak Et so el äKa rj a Et la el ä Po - S a vo hj oi sPo Sa hj vo oi sKa rj a Ke la sk Et i el S uo äPo m i hj an m Po aa Ke hj an sk m i- P aa oh ja nm Po aa hj Ka oi sPo in u u hj an m aa

Su s-

Va r

sin

sim

1. sato

2. sato

3. sato

Keskimääräiset syönti-indeksipisteet maakunnittain vuoden 2018 Valio Artturi® -säilörehunäytteissä.

sadon rehut, joissa D-arvo ehti helteessä laskea liian alas. Ensimmäisen ja toisen sadon rehut ovat erittäin kuivia (kuiva-aine yli 400 g/kg). Kolmannen sadon rehujen kuiva-aine on normaalimmalla tasolla (keskimäärin 290 g/kg). Säilöntälaadussa virhekäymiset eivät juuri aiheuta ongelmia, koska säilörehut ovat tänä vuonna poikkeuksellisen kuivia. Kuivien rehujen säilönnässä haasteena on jälkilämpeneminen, kun taas märässä rehussa on virhekäymisriski. Propioni happoa sisältävät säilöntäaineet estävät tehokkaasti homeiden ja hiivojen kasvua ja suojaavat jälki lämpenemiseltä. KARKEAREHUJA on tällä sisäruokintakaudella osalla tiloista jouduttu haalimaan jopa suojavyö hykkeiltä ja luonnonhoitopelloilta, joten on tärkeää analysoida eri rehuerät. Säilörehunäytteet eri sadoista, eri aikaan ja eri alueilta korjatuista rehuista paljastavat oman tilan rehujen laadun vaihtelut. Kun karkearehuerät on analysoitu, on mietittävä niiden kohdistaminen eri eläinryhmille sekä mahdollisuudet sekoittaa erilaisia karkearehueriä ruokinnassa. Maidon hyvät pitoisuudet varmistetaan ruokinnan optimoinnilla ja seurannalla. Rehujen analysointi luo ainoan oikean perustan ruokinnan suunnittelulle. Ruokinnan suunnittelussa kannattaa käyttää apuna ruokinta-asiantuntijaa.

Automaattinen ruokintajärjestelmä: • Aina tarkka annostelu • Rauhallinen ruokailu • Säästää työtunteja • Enemmän syöntiä, enemmän tuotosta • Eri ruokintaryhmien hallinta helposti • Aktiiviset eläimet käyvät useammin robotilla • 50% säästö energiakuluissa verrattuna traktorin käyttöön • Vähemmän seosrehun lajittumista ja lämpenemistä ruokintapöydällä

www.pellon.com

TEE

TERO JOKELAINEN Tu o t a n t o n e u v o j a Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t Osuuskunta ItäMaito

Sopivan kokoinen siilo oikeaan paikkaan REHUSIILOJEN SUUNNITTELEMINEN KANNATTAA ALOITTAA MIETTIMÄLLÄ, MIHIN KOHTAAN TILUKSILLA SIILOT OLISI JÄRKEVÄ SIJOITTAA. MITOITUKSEN RATKAISEE RUOKITTAVIEN ELÄINTEN MÄÄRÄ.

ehulogistiikan miet timinen vie yleensä aikaa: miten säilö rehut saadaan kuljetettua sujuvasti pel lolta siilolle ja siilolta tuotanto rakennukselle? Rehulinja ei saisi ristetä lanta linjan kanssa, eli siilot eivät voi sijaita lähellä lantavarastoja. Siilot tulisi sijoittaa myös siten, että mahdollisimman vähän aurinkoa pääsisi paistamaan suoraan avo naiseen rehusiiloon. Mietittävänä on myös tulevai suuden laajennusmahdollisuudet tuotantorakennuksille, etteivät siilot tule laajennuksen tielle. SIILOJEN sijoittamisen suunnittelu onnistuu yleensä helpoiten pienellä karttaharjoituksella. Siinä piirretään olemassa olevat rakennukset, lantavarastot ja kulkureitit puhtaalle paperille. Sen jälkeen mietitään, miten ja mihin olisi helpoin sijoittaa uudet siilot. Usein kannattaa piirtää samalla myös mahdollinen tuotantotilojen laajennus, vaikka sitä ei olisi vielä edes mietittykään: miten lisäsiilot voisi sijoittaa nyt suunnitellulle pai22 * MAITO JA ME

kalle? Sen miettiminen on nyt kätevintä, eikä vasta tulevaisuudessa. SIILOJEN suunnittelu aloitetaan kartoittamalla tilanväen kanssa tilan nykyiset rehuvarastot ja niiden koko sekä käyttö tulevaisuudessa. Usein laajennusta suunniteltaessa tuotantorakennuksen eteen lisätään myös rehuvarastot. Siiloille pitää päästä helposti rehukuormilla, ettei tarvitse pyöritellä isoilla kärryillä ahtaissa paikoissa. Liittymien pitää olla riittävän leveitä suurille koneille. Siilon eteen tehdään tarpeeksi suuri kiinteäpohjainen laatta, josta voi pukata rehut siilolle – eipä kulkeudu renkaiden mukana epäpuhtauksia rehuun. Mahdollinen puristeneste tulee kerätä talteen, sillä rehunlaatua ei paranna, jos puristeneste jää rehumassaan. Siilon pohjan tulisikin olla hieman laskeva (0,5–1 cm/m), jotta puristeneste pääsee valumaan pois. SIILOJEN mitoituksessa on otettava huomioon ruokittavien eläinten määrä, jotta rehu kuluu siilosta riittävän nopeasti. Siilorehun tulisi vähentyä ainakin 30 senttimetriä

vuorokaudessa koko leveydeltään, jottei rehumassa ala pilaantua kesän lämpimillä keleillä. Kulutuksessa pitää ottaa huomioon, kuinka kauan siilon syöttäminen kestää ja syötetäänkö kahta eri siiloa yhtä aikaa. Leveämmästä ja lyhyemmästä siilosta rehua pitää kulua vuorokaudessa enemmän kuin kapeammasta ja pitemmästä. Rehunkulutusta laskiessa pitää ottaa huomioon myös se, että siilo olisi tyhjä ennen seuraavan kesän rehusadon korjuuta.

VINKKI • Ota jo siilojen suunnitteluvaiheessa yhteyttä oman osuuskuntasi Valio Artturi® -asiantuntijaan, joka auttaa sinua suunnittelemaan tilallesi toimivat rehusiilojen paikat ja kokoluokat.

TEE

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

6 x näin pilaat lehmän NÄILLÄ LOPPUTIINEISIIN HIEHOIHIN JA UMPILEHMIIN KOHDISTETUILLA KEINOILLA VARMISTAT KORKEAN POISTOPROSENTIN JA KARJAN NOPEAN GENEETTISEN EDISTYMISEN. kun mammat taistelevat ruokinta tilasta ja vahtivat ryhmän ainoaa juomapaikkaa. Eniten kahinoita, seisoskelua, paikanvaihtoja ja äkkilähtöjä saat aikaiseksi, kun vain osa mahtuu syömään yhtä aikaa. Tiivistät tunnelmaa jakamalla rehua pöydälle vain osalta sen pituutta.

1. VÄHÄN PAIKKOJA UMPI OSASTOSSA Lihava lehmä laihtuu ja sairastaa eniten. Näppärimmin hommaat läskiä hännänjuureen pitämällä huolen siitä, että umpiosastossa on niukasti tilaa. Näin saat hyvän syyn siirrellä eläimiä yksi kerrallaan, pitää tippamaitoiset pitkään lypsä vien joukossa ja ottaa ne hyvissä ajoin lypsävien ryhmään. Sivutuotteena saat syötettyä liikaa kalsiumia ennen poikimista.

3. UMPIPERÄT JA KAPEAT POIKKIKÄYTÄVÄT Nämä auttavat jonottamaan. Kapeilla poikkikäytävillä saadaan aikaan labyrinttiefekti ja vetoketjumalli, eli kulku yksi kerrallaan jompaankumpaan suuntaa, ellei joku unohdu haaveilemaan paikalleen. Eläin voi seisoskella matkoilla syömään, syömästä, juomasta ja juomaan. Sorkilla hengailu on ihanan kallista. Sillä saadaan aikaan vauriota, jotka pysyvät ja paranevat aina ensikkokaudelta Honkajoelle asti.

2. NIUKKA RUOKINTAPÖYTÄTILA JA VÄHÄN JUOMAPAIKKOJA Laita pullero pinteeseen jo umpiosastossa tai viimeistään heti poikimisen jälkeen. Siinä läski sulaa, karsitaan jyvät akanoista ja heitetään jalostusarvoilla vesilintua,

4. LIUKKAUS JA VAIHTUVA LANTAKÄYTÄVÄTYYPPI Liukastelulla saadaan jännitystä elämään. Töpsöttävällä tyylillä lehmä etenee hitaasti mutta varmasti, ellei pyllähdä kumoon siirtyessään tasaiselta ritilälle ja päinvastoin. Silloin

tällöin saadaan pakkaseen maistuvaa oman tilan jauhelihaa. 5. PUUTTEELLINEN ILMAN VAIHTO JA LANNANPOISTO Lehmä tykkäisi jääkaappilämpötilasta, mutta bakteereille saadaan mukavammat olot, kun pidetään ikkunat paikallaan ja höyryt navetan seinien sisäpuolella. Ei tule hoita jallekaan kylmä, mutta vähän voi ammoniakki yskittää. Kosteudella ja lämmöllä vähennetään lehmän syöntiä ja heikennetään yleistä vastustuskykyä sekä edistetään utaretulehdusmikrobien viihtyvyyttä. 6. VÄÄRIN MITOITETUT, NIUKASTI KUIVITETUT MAKUUPARRET Käytävätila ja kuivikkeet ovat kalliita, mutta kestäviä metalliputkia pystyy hankkimaan suhteellisen edulli sesti monesta firmasta. Kuivikkeiden käyttöä rajoittamalla nipistetään makuuaikaa ja maitomäärää. Putkien avulla käytävä kuluu vähemmän ja lehmiä enemmän, kun käytävällä seisotetaan vain takasorkkia. Lue koko juttu: www.maitojame.fi/ sections/terveys-ja-hyvinvointi

MAITO JA ME * 23

KU VI TU S 123RF JA J OHAN N A SI LJO L A

amalla kun torppaat syöntikapasiteetin alkuunsa, jarrutat tuotosta, maksimoit ketoaineiden tuotannon sekä utaretulehdusten esiintyvyyden, ja minimoit tiinehtymisen todennäköisyyden, luot työtä lääketukkukaupoille ja muille alan ammattilaisille.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

www.peltosiemen.fi

NuuttiBOR -timotein lisätuotto NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita Jalostaja:

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ........................................................................... 120 Maidon tuottajahinta, 9/2018, LUKE ............................................ 38 snt / litra Ohran hinta, 10/2018, Altia Oyj ....................................................... 200 € / tn Täysrehun hinta, 11/2018, Raisioagro verkkokauppa ................ 282 € / tn Rypsirouheen (lämpöprosessoitu) hinta , 11/2018, Raisioagro verkkokauppa ................................................................. 280 € / tn Sisäruokintakauden pituus ............................................................... 275 vrk D-arvot NuuttiBOR (D-arvo: LUKE, vir. lajikekokeet 2010-2017) .................. 682 g / kg D-arvoltaan heikompi lajike ............................................................. 674 g / kg

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 5 015 € Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 0,8 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Siemenmyynti:

Lisäkustannus / vilja + rypsirouhe 6 906 € Lisäkustannus / täysrehu + rypsirouhe 7 445 € D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu LUKE:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

Kotimainen kumppani

Karjatilan parhaat merkit Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät. Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan. Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle. Kraiburg kumimatot ja Svea lantakoneet. 24 * MAITO JA ME

.fi

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080

TEE

TERO KANALA Kehittämisneuvoja Va l i o Ke h i t y s - p a l ve l u t Osuuskunta ItäMaito

Investointeja suunnitellen

MAITOTILAYRITTÄJÄT TEKEVÄT ILAHDUTTAVAN PALJON INVESTOINTEJA. ON TARKKAAN MIETITTÄVÄ, MITÄ RAKENNETAAN, JA PYSTYTTÄVÄ SUUNNITELMASSA. aastavasta tilanteesta huolimatta Suomen maitotiloilla investoidaan: navetoita suunnitellaan

ja toteutetaan. Olemme huomattavasti jäljessä eurooppalaista tilakehitystä, joten joudumme ottamaan isompia harppauksia tilakoon kehittämisessä. Se haastaa maitotilayittäjät talou dellisesti. Hyvällä tarkalla suunnittelulla kuitenkin syntyy onnistuneita ja kannattavia investointeja. HINTOJEN heilahdellessa inves toinnit kannattaa suunnitella pidem mälle aikavälille. Merkittävimmät satsaukset on tehtävä tuottaviin kohteisiin ja terveisiin lypsäviin eläimiin. Robottien maksimikapasi teettiin on nykyään vaikeaa rakentaa parsipaikkoja kannattavasti. Se pitää suhteuttaa oman karjan nyky tuotantoon. Robottien kapasiteettia voidaan täydentää ottamalla umpipaikkoja lypsyyn, ja umpilehmille voidaan rakentaa myöhemmin kylmät tilat. Näin hyvällä suunnittelulla voidaan parantaa umpilehmien hyvinvointia.

SUOMESSA on kalliit tuotantokustannukset, joten meidän on keskityttävä tuottavuuteen. Hyvin hoidettu pelto ja hyvinvoivat lehmät palkitsevat hoitajansa tuottamalla. Hyvä tuotanto perustuu aina pellon lisäksi säilörehuun; jos maan rakenne ei ole kunnossa, siinä ei voi tuottaa huippulaatuista säilörehua. Investointia suunnittelevan yrityksen pitää varmistaa karkearehun saanti kasvavassa tuotannossa.

sieltä otetaan yksityiseen kulutukseen suunniteltu summa. Hyvä talouden suunnittelu mahdollistaa, ettei aina tarvitse joustaa yksityistaloudesta. Budjetointi on tarpeellista yrityk sen taloudessa. Valmiiksi mietitty budjetti auttaa oikeaan suuntaan, kun pohditaan hankintoja: onko varaa vai jätetäänkö ostamatta. Budjetin teossa kannattaa hyödyntää asiantuntijaa.

KEHITTYVILLÄ ja eteenpäin menevillä yrityksillä on velkaa. Velan otta minen mahdollistaa investoinnit, mutta sen on oltava oikeassa suhteessa tuotantoon. Velkaa kannattaa ottaa vain liikevaihtoa kasvattaviin investointeihin ja konehankintoihin. Tuotantotilat on pidettävä kunnossa ja kalusto ajanmukaisena, ennen kuin tehdään lisää investointeja. Velan määrästä tulee keskustella oman pankin ja talousneuvojan kanssa.

INVESTOINNISSA on pidettävä tarkkaa huolta myös kassasta. Sitä syö rakennusprojekti, mutta myös tuotannon tehostaminen. Siksi yrittäjä ei voi tehdä nopeita hankintoja investoinnin aikana. Rakennusprojektissa investoinnin varoista käytetään noin 80 prosenttia jo suunnitteluvaiheessa. Kustannusarvioista on pidettävä kiinni koko rakennusprojektin ajan. Lisähankinnat tehdään vasta, kun tuotannon taso on saatu kunnolla nousuun.

MAITOTILAN taloustilannetta voi korjata suunnitelmallisesti. Yrityksellä on aina oma tilinsä, josta huolehditaan yritystalouden menot, ja

Lue lisää investointien suunnittelusta: www.maitojame.fi/sections/ tilan-kehittaminen

MAITO JA ME * 25

TEE

MARKO KIIVERI Ruokinnan asiantuntija ProAgria Etelä-Suomi

Pitoisuudet syntyvät kokonaisuudesta MAITOTILAYRITTÄJIÄ PUHUTTAA MAIDON PITOISUUSHINNOITTELUN MUUTOKSET. KUINKA SAISIMME PAREMPIA PITOISUUKSIA?

aidon pitoisuuksia ei välttämättä nosteta ainoastaan ruokintaa muuttamalla, vaan siihen vaikut taa kokonaisuus. Usein maidon rasvapitoisuus laskee energian saannin lisääntyessä varsinkin, jos energiaa lisätään väkirehulla. Rotujen välillä on myös eroja pitoisuuksissa ja maitomäärissä. Kun maitoa tulee hyvin, pitoisuudet ovat alhaisemmat. Ikävä kyllä, molempia ei voi saada. On laskettava, kompensoiko pitoisuuksien lisäys sen tulon, mikä mahdollisesti lähtee maitomäärästä pois. Parhaan vaihto ehdon miettiminen vaatii tiloilta ja tilan tiimiltä pohdiskelua. MAITOMÄÄRIIN ja pitoisuuksiin voidaan vaikuttaa ruokinnalla. Suurin merkitys on hyvällä ja oikeaan aikaan korjatulla säilörehulla: siinä on sopiva sulavuus, hyvin kuitua ja kivennäiset oikeassa suhteessa. Se myös säilyy hyvin. Säilörehun korkea syönti-indeksi (yli 100) antaa perustan runsaalle tuotokselle ja hyville pitoisuuksille. Ilman kunnollista pääraaka-ainetta, 26 * MAITO JA ME

kuaisrasvasuhde, jonka pitäisi olla 1.1–1.4. Alhainen luku kertoo liiallisesta väkirehuruokinnasta suhteessa karkearehuun ja korkea puolestaan ruokinnan energiavajeesta. Hyvä mittari on myös maidon urea, joka kertoo valkuaisen hyväksikäytöstä. Maidon urean tulisi olla 22–32 mg/100 ml.

Pitoisuuksia ei voi syntyä ilman toimivaa kokonaisuutta.

eli säilörehua, ei voi odottaa tuloksia. Karkearehun laadun paranta minen vaikuttaa maitoon ja pitoisuuksiin enemmän kuin väkirehumäärän lisääminen. Väkirehulla tuetaan säilörehua, mutta ei korvata. Liiallinen väki rehumäärän nosto vaikuttaa negatiivisesti maitoon ja pitoisuuksiin ja voi jopa estää maidontuotantoa. Tässä hyvä mittari on maidon val

KUIDUSSA pätee sama asia: liian alhainen kuitu tai liian korkea kuitumäärä ruokinnassa voi olla este maidon tuotokselle. Karkearehun kuidun (NDF) osuus ruokin nassa tulisi olla vähintään 25 % kuiva-aineesta. Säilörehussa NDF-arvon tulisi olla 500–600 g/kg ka. Alle 500 jäävässä NDF-arvossa kokonaisruokinnan kuidun osuus jää yleensä alhaiseksi. Sulavassa säilörehussa kuidun osuus on heikompi, mutta energiamäärä on korkeampi. Tällaisesta säilörehusta saadaan hyvä määrä energiaa, ja kuitu voidaan ottaa jostain muusta rehukomponentista. Säilörehussa kannattaa huomi oida myös sulamattoman kuidun (iNDF) osuus. Kun iNDF on alle 35 g/kg ka, säilörehu on hyvin sula

PIA KEKKO N EN

vaa ja menee nopeasti läpi ruuan sulatuksesta. Rehuhyötysuhde jää heikoksi. KORJAAVANA apuna voi käyttää esimerkiksi olkea. Se hidastaa sulavan rehun läpimenoa, ja rehun hyötysuhde kasvaa. Eräällä tilalla lisättiin ruokintaan hyvin sulavan rehun oheen olkea kilo lehmää kohden ja saatiin rasva nousemaan kaksi kymmenystä ylemmäs. Tilalla ei ollut aiemmin käytetty olkea rehun kanssa. Korkeassa iNDF:ssä (yli 60 g/kg ka) sulavan kuidun osuus on heikkoa ja säilörehu täyttää pötsiä. Silloin tulee kiinnittää huomio maltilliseen väkirehun ja tärkkelyksen määrään. RUOKINTA tulee optimoida analysoiduin rehuin. On hyvä tutkituttaa säilörehut ja viljat, jotta ruokinnassa saadaan käyttöön analysoidut komponentit. Näin pystytään optimoimaan ruokinta oikein. Ruokinnassa säilörehun kuivaaine tulee tietää. Kun säilörehun kuiva-aine muuttuu eikä väkirehun määrään reagoida, ruokinnan väkevyys muuttuu. Tällöin maito ja pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti.

KOKONAISUUTEEN vaikuttavat monet tekijät: tilan olosuhteet, eläinten stressitekijät, kuten esi merkiksi muuttuvat rutiinit, jatkuvat muutokset eläinaineksessa, työntekijöissä ja käsittelyssä. Jos seosrehutiloilla on usampi rehuntekijä, on tärkeää, että jokaisella on sama resepti ja samat punnitut määrät. Kokonaisuuden perusta luodaan jo jalostusta suunniteltaessa: millä eläinaineksella siemennetään ja mitä haetaan tulevalta. Tämä suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, sillä sen tulokset näkyvät tulevaisuudessa, uuden karjasukupolven tullessa lypsyyn. Vaikka tekisi kuinka hienon jalostussuunnitelman, tulos ei se välttämättä toteudu odotetunlaisena. Syntyvät vasikat eivät voi olla pelkästään peräkammarin karsinan eläimiä, vaan ne tarvitsevat oikean ja vahvan ruokinnan elämän alkuun saamiseksi sekä vahvaan ja kestävään tulevaisuuteen maidon tai lihan tuottajana. Oikeanlaisen ruokinnan pitäisi jatkua koko kasvuiän, ja hiehojenkin ruokintaan on syytä satsata.

HYÖDYNNÄ NEUVO2020-RAHAA

iittävätkö rehut ensi talveksi? Mistä lisää syötävää eläinten eteen vai pitääkö vähentää karjaa? Miten selviämme taloudellisesti? Mitä vaihto ehtoja on? Onko peltojemme rehuntuotantokunto kunnossa? Mitä pitää ottaa huomioon, jos siirrymme luomuun? Näitä asioita ja paljon muutakin voit nyt edullisesti pohtia asiantuntijoiden kanssa. Neuvo2020-raha mahdollistaa laajasti suunnitelmia, selvi tyksiä ja seurantaa ilmaiseksi: maksat vain arvonlisäveron verran. Käytettävissäsi on 7 000 euroa tilasi kehittämiseen vuoden 2020 loppuun mennessä. Lue lisää aiheesta: www.proagria.fi/neuvo2020

MAITO JA ME * 27

TEE

LAURA KULKAS Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

Lehmän energiapula heikentää terveyttä KORSIREHUPULA SAATTAA JOHTAA NIUKKAAN RUOKINTAAN, JOLLA ON VAIKUTUSTA ELÄINTEN UTARETERVEYTEEN JA HEDELMÄLLISYYTEEN SEKÄ NUORKARJAN KASVUUN.

etoosi eli asetonitauti on lehmän energia vajetauti. Sen syynä on nopeasti lisääntynyt maidontuotanto poikimisen jälkeen ja siitä seurannut glukoosivaje sekä elimistön happamoituminen. Ketoosi ilmenee yleisimmin 2–3 viikkoa poikimisesta. Lisääntynyt maidontuotanto kuluttaa elimistön hiilihydraatti varastoja. Kun elimistö täyttää vajetta rasvakudoksista, verenkiertoon vapautuu ketoaineita. Niistä tulee hengitykseen, maitoon ja virtsaan selvä asetonin haju. Maidontuotanto laskee ja joskus eläimelle tulee jopa hermosto-oireita. VAKAVA energiavaje alkulypsykaudella heikentää hormonitoimintojen käynnistymistä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että piilevä tai kliininen asetonitauti heikentää tiinehtymistä ja usein myös kiimaan tuloa: progesteronitaso ei nouse kunnolla, mikä olisi hyvän kiiman edellytys. Myös utareterveyteen ruokinnalla on suurempi merkitys kuin mitä aikaisemmin on luultu. Joidenkin

28 * MAITO JA ME

arvioiden mukaan jopa noin 40 prosenttia ongelmista saattaa olla seu rausta virheellisestä ruokinnasta. Yleisimmät ongelmat sekä hedel mällisyyden että utareterveyden kannalta ovat liika laihtuminen alkulypsykaudella ja liika lihominen loppulypsykaudella sekä ummessa. Myös hivenainepuutokset ja huonolaatuinen säilörehu ovat turhan yleisiä riskitekijöitä. POIKIMISEN jälkeinen liika laihtu minen heikentää valkosolujen toimintaa, eli puolustusta. Näin voi käydä, jos eläin on poikinut lihava na, mikä pienentää ruokahalua, tai ruokahalu on heikentynyt sairauden takia. Laihtuminen voi olla seuraus ta myös myös liian vähäisestä ravin nonsaannista: eläimille ei anneta riittävästi hyvälaatuista rehua tai pihatoissa on liikenteellisiä ongelmia. Jos eläin on lihava, sen maksa rasvoittuu ja puolustus taudinaiheutta jia vastaan vaikeutuu. Siitä voi seurata puolustuksellisia (utaretulehdusriski) ja hormonaalisia (hedelmällisyysriski) vaikeuksia. Lihomiselle altistavat pitkät poikimavälit ja

liian energiapitoinen ravinto loppu lypsykaudella, ummessa ollessa sekä hiehoilla noin 1,5 vuoden iästä eteenpäin. Näille eläimille kannattaa tarjota D-arvoltaan heikkoa säilörehua, vanhana korjattua heinää tai olkea ruokinnassa. LEHMIEN etumahojen mikrobien kunto ja ravinnon pilkkomistyö vaikuttavat ratkaisevasti lehmän energiansaantiin ja hyvinvointiin. Mikäli jokin häiritsee mikrobien työtä, ravintoaineiden pilkkoutuminen häiriintyy ja mikrobien uudistumisprosessit sekä ravinteiden imeytymisprosessit eivät toimi tarkoituksenmukaisesti. Liian suuret väkirehuannokset – erityisesti suhteessa säilörehun korkeaan D-arvoon, erilaiset tekniset ruokintavirheet, lajittuva seosrehu mutta myös pilaantunut säilörehu, voivat aiheuttaa ongelmia pötsin mikrobeille. Siitä seuraa helposti puolustusongelmia. Lue ohjeet lehmien energiavajeen minimoimiseksi: www.maitojame.fi/ sections/terveys-ja-hyvinvointi

Voimmeko auttaa sinua menestymään?

LISÄTIETOJA RUOKINTA-ASIANTUNTIJALTASI. VERKKOKAUPPA:

hankkĳa.fi

100 päivää maidossa

Paljon maitoa Terveet lehmät • 50 kg maitoa/päivä • 3,3 % valkuaista • 4,0 % rasvaa

Tavoitteet, tarpeet ja haasteet vaihtelevat lypsykauden eri vaiheissa. Keskity olennaiseen ja nosta maitotuotto uusiin ennätyksiin. Suunnittelemalla ja toteuttamalla lypsylehmien ruokinta tilasi tuotantoon sopivalla Hankkĳan ruokintaohjelmalla, olet askeleen edellä.

100 päivää poikimisesta

FOKUS TUOTOSVAIHEISIIN, KAIKKI KOHDALLEEN! 100 päivää maidossa

Korkeat pitoisuudet Kuntoluokat haltuun • 35 kg maitoa/päivä • 3,5 % valkuaista • 4,5 % rasvaa

Navetan käyttöönotto toi yllätyksiä OLLINAHON TILALLA TIEDETÄÄN, ETTÄ UUDEN NAVETAN KÄYTTÖÖNOTTO EI SUJU AINA KUIN SUOMI-FILMISSÄ. YRITTÄJIEN JAKSAMINEN VOI OLLA KOVILLA.

llinahon robottinavetan lehmät nauttivat isolla ulkoilualueella lokakuun puolivälin lämmöstä Kangasniemellä. Yrittäjät Maisa Juntunen ja Tuomas Laitinen seurailevat rauhallisen oloisina vilkasta lehmäliikennettä navetan ovella. Kolme vuotta sitten tunnelma ei ollut yhtä rauhallinen, kun kolmessa kuukaudessa pystytetty navetta otettiin käyttöön. Lehmät siirrettiin uuteen navettaan tammikuussa 2016. ”Osasimme varautua ensimmäisten päivien suureen työmäärään pyytämällä lisätyövoimaa tilalle. Lehmät saatiin opetettua robotille ja parsiin parissa viikossa. Sen jälkeen alkoivat yllätykset”, Juntunen muistelee. ”Kuukauden päästä karjaan iski sorkan ajovälitulehdus. Kun sen hoito saatiin käyntiin, yhdestä lehmästä löytyi Mycoplasma bovis. Sille keväälle tulikin aikamoinen stressipiikki.” Tautien lähteistä yrittäjillä ei ole tietoa. Uuteen navettaan siirtyi 20 lehmää omasta parsinavetasta ja 20 karjanpidon lopettaneen lähisukulaisen navetasta. Parikymmentä hiehoa ostettiin muilta tiloilta. Ajovälitulehduksen yrittäjät saivat hallintaan kuukaudessa nopeasti aloitettujen antibiootti- ja särky lääkekuurien avulla.

30 * MAITO JA ME 30 * MAITO JA ME

T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

Mykoplasmaa alettiin saneerata määrätietoisesti pois. Puhtaat näytteet saatiin lopulta viime keväänä, kaksi vuotta taudin puhkeamisen jälkeen. Uuden navetan toiminta rullasikin toivotusti vasta kaksi vuotta valmistumisen jälkeen. ”Käyttöönotto tuli yllättävän kalliiksi. Emme osanneet varautua kaikkiin alkuvaiheen kustannuksiin”, Laitinen sanoo. ”Tautien lisäksi yllätyksenä tuli, että ostohiehoista jouduttiin poistamaan lyhyen ajan kuluessa aika suuri osa. Paperilla hyvältä näyttäneet eläimet eivät toimineet nave tassa. Kaikki ostoeläimet eivät liioin sopeutuneet navetan kolibakteerikantaan, ja senkin vuoksi lehmiä meni poistoon.” KASVATTAVIEN kokemusten jälkeen Ollinahon yrittäjät ovat oikeita henkilöitä kertomaan, mitä kaikkea on syytä huomioida navetan käyttöönotossa. ”Kannattaa varata lisätyövoimaa riittävän pitkäksi ajaksi, sillä homma ei ole välttämättä valmis muutamassa päivässä. Lehmien opettaminen robotille ensimmäisenä päivänä on vain pieni osa koko-

”Lehmien opettaminen robotille ensimmäisenä päivänä on vain pieni osa kokonaisuutta.”

naisuutta. Jos tulee ongelmia, niin neuvojia kyllä riittää, mutta tarvitaan myös käytännön tekijöitä”, Laitinen painottaa. ”Emme olleet varautuneet näin suureen työmäärään, mutta meillä oli onneksi naapuritilan väkeä käytettävissä alkuvaiheessa. Olisi kannattanut tehdä etukäteen lista henkilöistä, jotka voivat olla apuna ensimmäisten viikkojen aikana. ”

OLLINAHON TILA, KUTEMAJÄRVI, KANGASNIEMI Yrittäjät: Viljelyala: Eläimet: Tuotos: Navetta:

Maisa Juntunen, 39, ja Tuomas Laitinen, 37, 4- ja 8-vuotiaat tyttäret 50 ha omaa peltoa, 45 ha sopimusalaa ja 30 ha metsälaitumia 53 lehmää (ayrshire 75 %, holstein 25 %), hiehojen kasvatus ulkoistettu 10 500 kg (EKM), rasvaa 4,5 %, valkuaista 3,7 %, 550 000 l maitoa meijeriin/v. Kolmerivinen, 56-parsipaikan robottipihatto (2016), 720 m2, aperuokinta, lantaraapat, isot kennolevyikkunat, ulkoilutarha, vasikat ja umpilehmät muissa rakennuksissa

• Katso Me Omistajat -video Ollinahon tilalta: www.valio.fi/valiomaitoa/uutisvirta/tarinoita-maitotiloilta/

Lastenhoitajan palkkaaminen kuukaudeksi hoitamaan perheen tyttäriä oli hyvä päätös. ”Saimme itse tehdä pitkiä päiviä navetalla”, Juntunen ja Laitinen huomauttavat. YRITTÄJÄPARISKUNTA halusi mahdollisimman yksinkertaisen ja edullisen navetan. Yhden robotin kylmäpihattoon tuli 56 parsipaikkaa, sillä yrittäjät halusivat pitää tilan väljänä ja oman työmääränsä mal tillisena. ”Kun eläimiä on robotin kapasiteettiin nähden kohtuullisesti, korkeatuotoksiset lehmät pääsevät hyvin lypsylle eikä huonoja lehmiä tarvitse pitää”, Juntunen perustelee. Navetan mallin yrittäjät ottivat MTK:n tyyppinavettahankkeesta.

He tekivät suunnitelmaan vain pieniä muutoksia. Alkuperäisestä 70 parsipaikan navetasta pudotettiin yksi kehäväli pois, jolloin rakennuksesta tuli 36 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Pylväitä navettaan ei haluttu, ja siksi kantaviksi rakenteiksi valittiin kertopuukaaret ja sivuilta suoraan ylös nousevat kertopuutolpat. Navetta mahtui pienelle alalle. Navetan toimisto ja maitohuone sijaitsevat eläinhallin seinän ulkopuolella, navetan pitkällä sivulla. Ruokinta muuttui uuden navetan myötä erillisruokinnasta seosrehuun johon lehmät tottuivat melko nope asti. Väkirehukioskeja yrittäjät eivät halunneet, sillä ne olisivat vieneet tilaa ja aremmat lehmät jäävät kioskiruokinnassa aina heikommalle. Ollinahon navetan rakentaminen aloitettiin marraskuun ensimmäi-

sinä päivinä vuonna 2015 ja lehmät marssitettiin sisään tammikuussa. Rakentamisen aloittamista viivästytti investointitukien pitkä käsittely aika Mavissa. Navetan rakensi kiinteällä kokonaisurakalla rakennusliike Poukkula. Työmaalla oli koko ajan noin kymmenen työntekijää. Yrittäjien tehtäväksi rakentamisen aikana jäi materiaalien vastaanotto, tarkastaminen ja purkaminen. ”Oli järkevää tehdä navetta valmiiksi kolmessa kuukaudessa. Silloin iso työmäärä ei veny liian pitkälle ajalle. Navetta oli jo melkein valmis, ennen kuin ensimmäinen lasku erääntyi maksettavaksi”, Laitinen perustelee. Pihatto robotteineen, koneistuksineen ja kalusteineen maksoi lopulta 650 000 euroa (alv 0 %). Ostoeläimiin kului lisäksi 50 000 euroa.

Maisa Juntunen ja Tuomas Laitinen ovat tyytyväisiä nykyisiin työskentelyoloihinsa. Uusi kylmäpihatto on raikas ja avara.

MAITO JA ME * 31 MAITO JA ME * 31

UUTUUS!

Yara Smart Farming -ratkaisut tekevät tarkasta lannoituksesta entistä helpompaa. Ota käyttöösi ilmainen MyYara-palvelu, josta saat peltojesi satelliittikartat. Yaran laadukkaiden lannoitteiden ja palveluiden avulla onnistut.

Jalat maassa, katse korkealla.

Uudet YaraMila Y 5 ja YaraMila Y 6 -lannoitteet on kehitetty viljojen ja öljykasvien jaettuun lannoitukseen. Niitä käytetään kylvölannoituksessa, ja kasvukauden aikana lannoitusta täydennetään YaraBela Suomensalpietarilla. YaraMila Y 5 ja YaraMila Y 6 sopivat myös nurmille sekä syysviljojen ja -öljykasvien kylvölannoitukseen. Kirjaudu MyYara-palveluun: yara.fi/uutta

EN UKS T I O L HAL ENVUOR E PUH

Maailmanmenoa

aitotilayrittäjille erittäin haasteellinen vuosi alkaa olla lopuillaan. Maidon tuottajahinta ei ole tyydyttävällä tasolla, ja historiallisen kuiva kasvukausi on aiheuttanut isolle osalle viljelijöistä ylivoimaisia vaikeuksia saada riittävä rehusato talteen. Alueelliset erot ovat suuria ja paikallisia. Ostorehukustannusten voimakas nousu koskee kaikkia maitotiloja. Monella tilalla niin taloudelliset kuin henkisetkin voimavarat alkavat olla lopussa. Valiolaiset osuuskunnat pyrkivät eri tavoin tukemaan omistajiaan vaikeassa tilanteessa. On luotu erilaisia rehupörssejä välittämään rehuja tilojen välillä. Samoin on kehitetty edullisia rahoitusmuotoja ostorehukustannusten jakamiseksi pidemmälle ajalle. Haasteista huolimatta – tai niiden takia – tiloilla mietitään tapoja kehittää ja helpottaa viljelijäperheen arkea. Jokaisen tilan tulee miettiä tulevaisuutta omista lähtökohdistaan. Suomen mittakaavassa suuret, monen tilan yhtiöt sekä yhtymät ovat nykyisin lisääntyneet ja saaneet paljon julkisuuttakin. Ne ovat luonteva, mutta pieni osa maito tiloilla tapahtuvaa kehitystä. Edes mittava uudisrakentaminen ei aina ole edellytys tilan tuotanto-olojen parantamiseen. Isäntäparin jaksamiseen ja eläinten hyvinvointiin voi esimerkiksi lypsyjärjestelmän vaihdolla olla suuri vaikutus. Maatalouden rakennekehitys tulee vää jäämättä jatkumaan kaikilla tuotannon aloilla. Se, että naapuri lopettaa viljelyn, voi kuitenkin avata myös mahdollisuuden oman rehuntuotannon kehittämiseen ja laajentamiseen. Edellä kuvattu velvoittaa myös Valiota jatkuvaan kehittämiseen ja tuotantonsa tehostamiseen. Viimeisen neljän vuoden aikana yhtiö on käynyt läpi rajut leikkaukset niin henkilöstön kuin tuotantokustannustenkin osalta. Viime keväänä Valion hallitus

päätti kuitenkin aloittaa uuden, yhtiön toimintaa läpikäyvän säästö- ja tehostamisohjelman, joka saatiin syksyllä konkreettisesti käyntiin. Vuoden 2019 osalta edellytetään jo tuloksia, mutta vuonna 2021 ohjelman koko tehon tulee olla käytössä. Projekti on yhtiön ylimmän johdon ja hallituksen seurannassa. Valio Oy on jatkossakin osuuskuntiensa kautta maitotilayrittäjien omistama maidon jalostukseen keskittyvä yritys. Kotija lähimarkkina ovat yrityksen selkäranka nyt ja tulevaisuudessa, ja ne ovatkin kehittyneet tänä vuonna odotetusti. Maidottomien tuotteiden kehittämistä ja markkinan laajentamista jatketaan myös suunnitellusti.

SAULI LÄHTEENMÄKI Va l i o n h a l l i t u k s e n j ä s e n

" Maidontuotanto on tällä hetkellä haastavaa kaikkialla."

Maidontuotanto on tällä hetkellä haastavaa kaikkialla. Maitoa on markkinoilla liikaa, eikä pienin syy ole hallitsematon tuotanto Euroopassa. Yhä vahvemmat ja suuremmat yhtiöt niin maidon jalostuksessa kuin markkinoinnissakin käyttävät tilannetta häikäilemättä hyväkseen: tuotteita syntyy tehokkaissa laitoksissa pitkinä sarjoina. Maidon tuottajahinta on tässä kuviossa aina kulu, jota pyritään minimoimaan. Myös valiolaista maitoa riittää merkittävässä määrin markkinoitavaksi eri puolille maailmaa, mutta Valio ei voi olla kestävästi mukana bulkkimarkkinassa. Myös viennin tulee jatkossa tukea hyvää maitotuottoa. Yhtiömme viennissä kartoitetaan ja käydään neuvotteluja jatkuvasti ympäri maailmaa huipputuotteidemme markkinoille saamiseksi. Valio on kuitenkin pieni peluri näissä pöydissä. Eteneminen edellyttääkin yhteistyötahojen ja kumppanuuksien löytämistä. Maailman innovatiivisimman meijeriyhtiömme maine on hyvä ja tuloksia myös syntyy. Jaksamista ja mahdollisimman rauhallista joulun aikaa! MAITO JA ME * 33

TYÖ & TERVEYS

Valoa pimeään Jos et voi käydä talviunille, huolehdi valaistuksesta niin sisä- kuin ulkotiloissakin.

aatalousyrittäjille sattuu paljon tapaturmia, joihin pimeys on ainakin osasyyllinen. Pimeällä pihalla on vaikea huomata liukasta kohtaa ja hämärässä navetassa käytävälle jäänyttä harjaa. Näkökyky heikkenee iän myötä. Ongelma tulee esille esimerkiksi, kun tulee valoisana päivänä ulkoa sisään. Täydellinen sopeutuminen valaistuksen muutoksiin voi kestää puoli tuntia. Vanhemmalla iällä myös hämäränäkö heikkenee. Parikymppisen valontarve on puolet nelikymppisen ja kymmenesosa kuusikymppisen valontarpeesta. Valo vaikuttaa vireyteen ja

mielialaan. Pimeänä vuodenaikana kannattaa aloittaa aamu kirkasvalolampun ääressä. Eri töissä tarvitaan eri määrä valoa ja eläintiloissa vähemmän kuin koneiden huollossa. Tehokasta valaistusta kaivataan kulkureiteille, portaisiin ja työskentely pisteisiin. Sopivassa valaistuksessa työskentely on tehokkaampaa ja nopeampaa kuin hämärässä. Pelkkä valon voimakkuus ei ratkaise, vaan merkitystä on myös varjoilla, häikäisyllä tai heijastuksilla. Ylhäältäpäin tuleva valo leviää yleensä tasaisesti sisällä ja ulkona. Ikkunat kannattaa suunnitella lähelle sisäkattoa ja ulkona valai simet korkeaan pylvääseen. Muista vaihtaa lamput silloin kun ne ovat hajonneet ja myös silloin, kun niiden teho alkaa vanhetessaan heiketä. Valaisimien,

katon ja seinien likaantuminen jopa puolittavat valaistustehon. Otsalamppu kulkee aina mukana ja jättää kädet vapaiksi vaikka konetöille. Pimeän moninaisilta vaaroilta suojaa maataloustöihin sopivaan kypärään kiinnitettävä kirkas led-valaisin. Vinkkejä näkemiseen ja valaistukseen saat tietokortista "Älä hapuile – valaistus kuntoon!" Tilaa tai tulosta tietokortti: www.mela.fi > julkaisut

ANNA-RIIKKA PUKARI Ty ö t u r v a l l i s u u d e n a s i a n t u n t i j a Mela

123RF

N A S E VA S T I

Sähköinen terveydenhuoltosopimus toimii Nasevaan on syksyn aikana saatu sähköinen työkalu terveydenhuoltosopimuksen laadintaan.

ähköinen terveydenhuoltosopimus tulee avuksi silloin, kun maitotilayrittäjän pitää sopia esimerkiksi uuden terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa terveydenhuoltotyön aloittamisesta tai silloin, kun terveydenhuoltokäyntien välit muuttuvat. Kun vuosi- ja tilannekatsauksen perusasiat on saatu kuntoon, voidaan tehdä yhteenvetoja Nasevaan tallennetun tiedon pohjalta. Kerätyn tiedon tulee olla todistettavasti oikeaa, että valmiita raportteja voidaan pitää totuudenmukaisina. Tiedon luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta voidaan parantaa muun muassa Nasevan oman laatujärjestelmän avulla. ETT: n ruokaketjuhankkeessa on selvitetty Nasevan toiminnan kirjaamista ISO 9001 -laatu järjestelmän muotoon ja Naseva-järjestelmän sertifioimista. Tämä ei vaikuta mitenkään yrit täjän omavalvontaan tai muuhun laadun seurantaan, vaan ainoastaan Naseva-järjestelmän toimintaan ja siihen kertyvään tietoon. Ohje sopimusluonnoksen laadintaan löytyy sivulla www.naseva.fi > ohjeet ja lomakkeet

ERJA T UUN A I N E N asi a ntu nt i j a e l ä i n l ä äkäri , E T T ry

Vasikan suoliston turvaksi Startti Vital ternimaitotehosteella Startti Vital ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan immuniteettisuojaa • vastustuskykyä ja turvaa tulevaisuuteen • elinvoimaa palautumiseen sairauden jälkeen

Startti ProPlus maitohappobakteeri Suojaa suolistoa: • vieroituksen yhteydessä • otettaessa vasikka vastaan uudelle tilalle • ruokinnan muutosten yhteydessä

Unelmiesi navettaa ei ole olemassa

– Sinun täytyy luoda se! Suunnittele robottinavettasi ja valmentaudu sen töihin yhdessä 4dBarn-tiimin kanssa.

UU 4dBa TTA! rn

– Ens Invest suun iaskel nitte lulle

www.4dbarn.com sähköposti: info@4dbarn.com

Startti Diaproof-K vasikkasuola • kuuluisa vasikkaripulin pysäyttäjä • ripulikausi lyhenee 2-3 päivällä

www.valio.fi/startti

MAIJA HUHTANEN maitotilallinen

.. .. .. Mik..a..teid..an

tilallenne on tarkeaa elainten ruokinnassa?

kotimaiNEN Mitä tarvitaan maidon pitoisuuksien ylläpitämiseen tai nostamiseen? • Runsaasti maittavaa, rajoittuneesti käynyttä, hyvin sulavaa säilörehua. • Terve lehmä ja pötsi, onnistuneella ruokinnalla tuetaan kuitua sulattavien pötsimikrobien toimintaa ja maksimoidaan säilörehun hyödyntäminen. • Ruokintaa täydennetään täysrehulla, KREEMITÄYSREHU Energia 13 MJ/kg ka joka tukee pötsin toimintaa ja tarjoaa OIV 116 g/kg ka edellytykset pitoisuuksien nostamiseen.

Lue lisää: a-rehu.fi

TAL

OUS

MaitoCoach kannustaa maitotilayrittäjää

JENNI KOSKI Yr i t y s t o i m i n n a n ko u l u t t a j a S u o m e n Yr i t t ä j ä o p i s t o, SYOagri

JOHTAMINEN ON TÄLLÄ HETKELLÄ MAITOTALOUDEN KEHITTÄMISEN YKSI KÄRKITEEMA. MAITOCOACH ON MAITOTILAYRITTÄJÄN YRITYSVALMENTAJA.

aitotiloista on tullut yhä suurempia yksiköitä, joiden toimintaan tarvitaan aiempaa merkittävämmin kokonaisuuksien hallinnan, tuotannon ja talouden seurannan sekä henkilöstöjohtamisen taitoja. Perinteisistä emännistä ja isännistä on tullut yritysjohtajia. Maito Coach-hanke vastaa uudella tavalla näiden yrittäjien monipuolisiin tarpeisiin. Suomen Yrittäjäopisto ja Maitoyrittäjät ry tekevät yhteistyötä, jossa muodostetaan toimivat käytännöt ja pelisäännöt maitotilojen yritysvalmentajien eli niin kutsuttujen hallitusammattilaisten käytölle. Kehittä mistyössä ovat keskeisesti mukana Osuuskunta Maitosuomi, A-Tuottajat sekä mukana olevat maitotilat ja yritysvalmentajat. Hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta. HALLITUSAMMATTILAISUUS on tuttua toimintaa yrityssektorilla, mutta vielä uutta maatilojen arjessa. Kehittyvien maatilojen tarpeisiin toiminta istuisi kuitenkin hyvin. Hallitusammattilaiset tuovat yritykseen uusia verkostoja, suhdannenäkymiä, hiljaisia signaaleja ja kaivattua ulkopuolista näkemystä. MaitoCoacheiksi eli maitoyritys ten yritysvalmentajiksi on haettu

oman alansa kokeneita asiantuntijoita. Mukaan on saatu maatalouden parissa työskenteleviä osaajia mutta myös selkeästi maitoalan ulkopuolisia henkilöitä, erityisesti työn järjestämiseen ja henkilöstöhallintaan liittyen. Vaikka alan ulkopuolisen osaajan käyttäminen voi tuntua ajatuksena vieraalta, kokemukset pkyrityksistä rohkaisevat kokeilemaan. Erään kokeneen hallitusammatti laisen haastattelussa kävi nimittäin ilmi, että monesti pienten ja keskisuurten yritysten ensitoiveena on saada hallitukseensa saman alan ihminen. On kuitenkin huomattu, että eri alalta tulevilla on kyky kyseenalaistaa ja tuoda uudenlaista ajattelua keskusteluun, joka voikin avata uusia mahdollisuuksia liike toiminnassa. YRITYSVALMENTAJAT ovat ennen kaikkea yrittäjien sparraajia, jotka kulkevat yrittäjien rinnalla, antavat omaa osaamistaan päätöksenteon tueksi ja esittävät erilaisia näkökulmia asioiden eteenpäin viemiseksi. Valmentajaa ei ole syytä ajatella ylempänä olevana kaikkitietäjänä, muttei päänsilittäjänäkään. Valmentajan ensisijainen tehtävä on varmistaa, että yrittäjät tietävät, mitä ovat tekemässä. Mukana olevat maito tilat odottavat erityisesti kyseenalaistamista ja suoraa asiasta sanomista,

"Emännistä ja isännistä on tullut yritys johtajia."

mikäli valmentajan mielestä suuntaa pitää korjata. PROJEKTIN jännittävimmät hetket ovat keväällä, kun mukana olevat 20 eteläpohjalaista maitotilaa saavat itselleen oman MaitoCoachin. Sitä ennen on mietitty yhteisiä pelisääntöjä sekä toiminnan käytäntöjä ja reunaehtoja yhteistyössä osapuolten kesken. Se mitä keväällä pilotoidaan, on ajateltu olevan uutta toimintaa syksyllä hankkeen päätyttyä. Toiminnan kehittämiseen on ovet avoinna! Monipuolinen yhteistyökumppaneiden, maitotilojen ja sidosryhmien verkosto, kotimaiset ja ulkomaiset benchmarkkauksen kohteet sekä maitotilalähtöinen kehittämistyö tuottavat tulosta tarpeeseen. MAITO JA ME * 37

UUDISTA TUTUT

RUOKASI KÄYTÄ KUTEN KANAA TAI JAUHELIHAA

MAISTA SYKSYN MIFU UUTUUKSIA!

Reseptejä löydät osoitteesta valio.fi/mifu

RY ALIO

HMÄ

Teknologia muuttaa maitoalaa Tietojärjestelmien automatiikka ja robotit tulevat maitotiloille, hankintaosuuskuntiin ja Valiolle.

leisessä julkisessa ja eri toimialojen keskusteluissa on viime vuosina puhuttu paljon automaation, ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn tulemisesta osaksi arkista tekemistä ja ympäröivää maailmaa. Muutos tekemisen tavoissa voi olla jopa samaa suuruusluokkaa kuin silloin, kun sähköt tulivat ja muuttivat ihmisten elämää kaikessa. Tietojärjestelmät automatisoituvat. Asioita, joita nyt tekee ihminen, tekevät tulevaisuudessa ohjelmistorobotit. Sellainen voi olla esimeriksi tietojärjestelmäohjelma, joka tekee joitakin sille ohjelmoituja ja opetettuja tehtäviä. Tekoälystä puhutaan, kun ohjelma muistaa aikaisemmin tekemiään tehtäviä ja ottaa niistä opikseen tulevia tehtäviä tehdessään. Ohjelmistorobotiikka tullee tavalla toi toisella mukaan lähes kaikkeen. Taloushallinnon ja kirjanpidon tehtävien, kuten laskujen automaattisen tiliöinnin, tiettyjen kirjanpidon tarkastusten tekemisen, laskujen käsittelyn, tarkastus-hyväksymiskiertoon laittamisen jne. voi hyvin kuvitella jo muu taman vuoden päästä tapahtuvan hyvin eri tavalla kuin nyt. Muutosta tapahtuu myös esimerkiksi henkilöstöhallinnon tehtävissä, kuten palkanlaskennassa ja työajanseurannassa sekä yritysten myynnin ja markkinoinnin

tehtävissä, unohtamatta tuotannollista toimintaa. Tietojärjestelmien automatiikka ja robo tit tulevat myös maitoalalle – niin maito tiloille, hankintaosuuskuntiin kuin Valiolle. Osuuskunnissa mietimme ohjelmisto robotiikan mahdollisuuksia taloushallinnon ja maidontilityksen toiminnassa sekä esimerkiksi Valmakauppojen toiminnassa. Ensimmäisiä pieniä tehtäviä robotti ihan varmasti tekee jo ensi vuonna, mutta kahden tai neljän vuoden päästä moni tekemisen tapa on muuttunut ihan erilaiseksi kuin nyt.

ILPO LUKKARINEN To i m i t u s j o h t a j a Osuuskunta ItäMaito

"Maitotilayrittäjät ovat ottaneet Suomessa teknologian rohkeasti käyttöön."

Maitotilayrityksissä voi kuvitella tekemisen muuttuvan myös paljon lähitule vaisuudessa. Maitotilayrittäjät ovat ottaneet Suomessa teknologiaa rohkeasti käyttöön tähänkin saakka ja niin tapahtunee myös tulevaisuudessa. Kokonaismaitomäärästä robotit lypsävät Suomessa muihin maihin verrattuna erittäin paljon. Tietojärjestelmien ohjelmisto robotiikan voi helposti kuvitella maitotiloilla samoissa tehtävissä kuin muillakin aloilla, eli esimerkiksi aiemmin kerrotuissa laskujen käsittelyssä ja maksamisessa, kirjanpidossa tai vaikka palkatun työvoiman palkka- ja muissa henkilöstöasioissa. Toimialan kehittymistä tapahtunee maataloustukiasioihin liittyen. Vain mielikuvitus on rajana mietittäessä, miten automaatio, ohjelmistorobotiikka tai tekoäly muuttaa peltojen viljelysuunnittelun, eläinten ruokinnan, maitomäärien kehittymisen ja lehmien hyvinvoinnin seurantaa sekä näiden yhteisvaikutusten analysointia ja käytännön muutostoimen piteiden tekemistä. MAITO JA ME * 39

AL Y NTIJ KYS U T N ASIA

Miksi navetan rakennusprojektissa tarvitaan valvojaa?

alvoja on rakennusalan ammattilainen, joka maitotila yrittäjän kannattaa palkata avukseen teettäessään navetan avaimet käteen -periaatteella. Valvoja palkataan jo navetan suunnitteluvaiheessa, ei silloin, kun sopimukset urakoitsijoiden kanssa on jo tehty. Yksi valvojan tärkeimmistä tehtävistä on osallistua hankkeen kilpailutukseen ja sopimusten laadintaan. Rakentamisen aikaan hän huo lehtii esimerkiksi työn laadusta, aikataulussa pysymisestä ja budjetista. Valvojaa tarvitaan hankkeessa vielä kaksi vuotta rakennuksen val-

mistumisen jälkeenkin, eli urakoitsijan takuuajan loppuun asti. Valvoja ja vastaava työnjohtaja ovat eri asioita. Vastaava työnjohtaja tarvitaan luvanvaraisiin hankkeisiin aina, koska se on laissa määrätty. Valvojan palkkaaminen on vapaa ehtoista, mutta suositeltavaa. Valvoja ja vastaava työnjohtaja eivät voi olla yksi ja sama henkilö. Avaimet käteen -ratkaisussa vastaava työnjohtaja on urakoitsijan palkkalistoilla, eikä hän voi ajaa maitotilayrittäjän etua parhaalla mahdollisella tavalla. Jos teettää navetan osaurakoina ja toimii itse projektin vetäjänä, kannattaa hankkia vastaava työnjohtaja

J Y R I H Y VÄ R I N E N Maatalousrakentamisen asiantuntija, Rakennusinsinööritoimisto TIIMI Oy

hoitamaan lain määräämät tehtävät ja valvonnan. Mistä luotettava ja hyvä valvoja sitten löytyy? Kannattaa kysyä suosituksia muilta yrittäjiltä ja kuulostella puskaradiota. Valvojan mahdollisimman monipuolinen rakennusalan kokemus on eduksi: urakointia, rakentamista, suunnittelua ja valvontaa. Valvojan kanssa tehdään kirjal linen sopimus, jossa määritellään yhdessä valvonnan laatuvaatimukset ja tehtävän laajuus. Apua saa muun muassa talonrakennustyön työ maavalvonnan tehtäväluettelosta (RT 16-11121).

Parasta rehunsäilöntään Nyt myös säilöntäaineuutuudet Bonsilage Pro ja Bonsilage Speed

Valmakaupoista kautta maan. Hyödynnä ostohyvitys – ota eurot kotiin!

Suomessa jo 20 vuotta

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Missä eläimiä kannattaa lääkitä?

ehmien lääkitseminen onnistuu parhaiten tarkoitusta varten suunnitellussa hoitopaikassa, käsittelykujassa tai ruokintaesteessä. Parsinavetassa toimenpiteet tehdään parressa. Hoitopaikka voi olla paikasta toiseen siirrettävä, nk. käsittelyhäkki, tai paikkaan rakennettu. Hoitopaikka voi sijaita poikima- ja sairaskarsinassa tai erillisessä tilassa lypsyaseman tai robotin läheisyydessä. Lukittuva este, jolla lehmän saa kiinni, ja erilaiset sivuseinä- ja porttiratkaisut mahdollistavat eläimen turvallisen kiinnipitämisen ja käsittelyn.

Käsittelykuja rakennetaan yleensä lypsyasemalta poistumisreitin yhteyteen. Kuja on kustannuksiltaan ja tekniikaltaan yksinkertainen ja edullinen vaihtoehto, koska useita eläimiä voidaan ottaa tutkittavaksi ja lääkittäväksi yhdellä kertaa. Lukittuva ruokintaeste on hyvä vaihtoehto lehmien kiinni ottamiseen käsittelyä ja hoitoa varten. Pätkä lukittuvaa estettä ei ole suositeltava, vaan lukkopaikkoja kannattaa laittaa koko ruokintapöydän mitalta. Muuten lehmät saattavat käyttää ruokintapöytää epätasaisesti välttäen näitä lukkopaikkoja.

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

Lypsyasemalla tai robotilla lehmälle ei tulisi tehdä mitään toimenpiteitä, joissa se voi kokea pelkoa tai kipua, vaan lypsypaikan pitäisi olla lehmälle aina pelkästään miellyttävä. Pelko voi aiheuttaa hankaluutta lypsyllä, maidon pidättämistä ja maitomäärän vähenemistä, koska maidonvirtaukseen tarvittavan oksitosiinin erittyminen estyy. Eläinten paikallaan pitämiseen käytettävien välineiden tai laitteiden ei tule aiheuttaa kipua. Lehmä saadaan pysymään paikallaan hyvän hoitopaikan ja riimun tai köyden avulla. Nokkapihtejä ei aina tarvita.

Pelma Oy, Kangasala, puh. 020 755 1220, tilaukset@pelma.fi, kauppa.pelma.fi

RaniWrap -kiristekalvot ja jumborullat täysin lavoin nyt rahtivapaasti.

LAB

OR R AT

IOSS

MINNA-KAISA MAUNUMAA Seinäjoen aluelaboratorion kehitysvastaava Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Ennakkohinnalla! Kiristekalvot ja pyöröpaaliverkot RaniWrap-kiristekalvot

• Puhallusmenetelmällä valmistettu monikerroskalvo • Tehostettu UV-suoja – suojaa rehusadon ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin • Tehostettu liimautuvuus – varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin

Rani-aumakalvo (valkoinen/musta) • • • •

Monikerroskalvo UV-suoja joka kerroksessa Hyvä sitkeys ja puhkaisulujuus 50 ja 300 metrin rullissa

Rondotex® -pyöröpaaliverkot

• Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 % takaavat lujemman sidonnan vähemmällä verkkomäärällä • Hyvä leviäminen paalin reunasta reunaan

Laboratorion toimintaa valvotaan

Tilaa

nyt! Kotimaiset pesuaineet alkutuotannon kokonaisvaltaiseen hygieniaan.

Biologiset

säilöntäaineet Josilac® classic

(Huom. Ilman väriainepussia.)

• Nurmi- ja kokoviljasäilörehulle

Josilac® combi

• Nurmi-, kokovilja- ja maissisäilörehulle, säilöheinälle sekä murskeviljalle

Ternimaitotehoste Colostrin, 10 x 100 g • Vasikoille

26,95 Svh. 30,50

Josilac® grass

• Nurmi- ja kokoviljasäilörehulle

Josilac® extra

• Säilöheinälle, maissi- ja kokoviljasäilörehulle sekä murskeviljalle

Josilac® ferm

• Säilöheinälle, maissi- ja kokoviljasäilörehulle sekä murskeviljalle

Rumevit, 5 kg • Täydennysrehu naudoille, lampaille, vuohille ja poroille

Akkreditoinnilla selvitetään labora torion puolueeton ja riippumaton pätevyys. Sillä on iso merkitys monelle Valion kansainväliselle yhteistyökumppanille ja asiakkaalle.

33,95 Svh. 39,95

Hinnat rehuissa (sis. alv 14%) ovat voimassa 31.12.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

alion Seinäjoen aluelaboratoriossa oli lokakuussa FINAS-arviointi. FINAS tekee ennalta suunniteltuja arviointikäyntejä laboratorioissa, jotka ovat hakeneet akkreditointi pätevyyttä tai Eviran hyväksyntää. FINAS on Suomessa toimiva kansallinen akkreditointielin, jollaisia on yksi jokaisessa EU-maassa. Valion Seinäjoen aluelaboratorio on yhdessä Lapinlahden aluelaboratorion kanssa akkreditoitu laboratorio. Valion aluelaboratorioiden akkredi tointitunnus on T169. Akkreditointi antaa mahdollisuuden puolueettomaan ja riippumattomaan pätevyyden osoittamiseen.

Milka

MIN N A-KAIS A MAUN UMAA

Mikrobiologian tekninen arvioija Seija Kalso (vas.) ja laboratoriovastaava Jaana Vuorela.

t e s i a m i t Ko uutuudet:

HYDRAID

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan.

• katkaisee ripulin nopeasti • liukenee hyvin veteen Pätevyys arvioidaan kansainvälisten standar dien mukaisesti. Akkreditointipäätökset ovat julkisia. Tiedot päätöksistä ja laboratorioiden pätevyysalueesta ovat FINASin verkkosivuilla. Akkreditoinnilla on iso merkitys monelle Valion kansainväliselle yhteistyökumppanille ja asiakkaalle. Tällä laboratoriotoimintojen päte vyydellä voidaan osoittaa kansainvälisesti palve lujen laadun luotettavuus. SEINÄJOEN aluelaboratorion akkreditoituun pätevyysalueeseen kuuluu muun muassa maitotilayrittäjien talousvesinäytteiden Enterobakteerija Escherichia coli -määritykset, joita lokakuun arviointikäynnillä arvioi mikrobiologian tekninen arvioija Seija Kalso. Akkreditoidun pätevyysalueen lisäksi Seinäjoen Valion aluelaboratoriolla on Evira-hyväksyntä raakamaidon analyyseille. Eviran sivuilta on löydettävissä kaikki Eviran hyväksynnän piiriin kuuluvat arvioidut ja akkreditoidut menetelmät. FINAS-arviointikäynneillä selvitetään teknisen menetelmäkohtaisen arvioinnin lisäksi laborato rion johtamisjärjestelmä kaikissa laboratorion toiminnoissa. Johtamisjärjestelmän arviointiin kuuluvat esimerkiksi henkilökunnan perehdytyskäytännöt, asiakirjojen käsittely ja toiminta poikkeavissa tilanteissa.

• kotimainen • yhdellä 5 kg:n pakkauksella hoidat 5 vasikkaa

Milka® ENERGY EXTRA Liuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille • vahva koostumus, ei ylimääräisiä täyteaineita • täydentää rehuseoksen energia-arvoa • lisää rehuseoksen maittavuutta ja näin houkuttaa lehmiä syömään enemmän •

soveltuu käytettäväksi automaattisissa annostelujärjestelmissä, mutta voidaan käyttää myös appeen seassa

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin www.biofarm.fi

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

JA T TA U L KU ELU P A LV

Valio vastaa x 3 VALION KULUTTAJAPALVELU KERTOO JUUSTON SÄILYTYKANNESTA, LUOMUTUOTTEISTA JA LISÄAINEISTA.

01 MISTÄ VOISI SAADA VALIO OLTERMANNI® JUUSTOLLE SÄILYTYSKANNEN? Valio Oltermanni® juustolle on ollut saatavana säilytyskantta esimerkiksi kampanjoissa myymälöiden kanssa, jolloin ostamalla juuston on saanut sille kätevän säilytyskannen. Viimeksi toteutimme tämän kampanjan syksyllä 2018 K-ryhmän kanssa, ja säilytyskannen sai ostamalla 900 g tai 1 kg juuston. Valio kuluttajapalvelun kautta ei valitettavasti ole mahdollisuutta saada kyseistä säilytyskantta. Valio Oltermanni® juustolle on myynnissä myös juustokupua, jossa voi kätevästi säilyttää juustoa. Juustokuvut löytyvät yleensä juusto-osastolta tai sen läheisyydestä hyvin varustelluista vähittäiskaupoista. Mikäli juustokupua ei ole oman lähikauppasi valikoimassa, kannattaa esittää toive kaupan henkilökunnalle, jos he voisivat ottaa tuotteen myyntiin.

02 MILLAINEN ON VALION LUOMU TUOTTEIDEN VALIKOIMA JA MITEN VALMISTUS EROAA NS. TAVANOMAISISTA TUOTTEISTA? Valio Luomu™ tuotteiden valikoima on laajentunut viime vuosina ja valikoimassamme on yli 50 luomutuotetta. Valio on valmistanut luo-

03 mutuotteita vuodesta 1993 lähtien. Luomutuotteiden valmistus eroaa niin sanotuista tavanmaisista tuotteista eniten raaka-aineiltaan. Luomutuotteet valmistetaan erillään tavanomaisista ja raaka-aineet ovat aina tiloilta, jotka toimivat ekologisten periaatteiden mukaisesti ja ovat sitoutuneet noudattamaan luomutuotannon ehtoja. Luomutuotannon valvonta kattaa koko tuotantoketjun pellolta pakkaukseen. Itse tuotteiden valmistus sisältää samoja vaiheita kuin niin sanottujen tavanomaistenkin tuotteiden ja luomutuotteita koskee sama elintarvikelainsäädäntö kuin muitakin elintarvikkeita. Meijerissä luomumaitoraaka-aine pastöroidaan, separoidaan ja vakioidaan. Siitä voidaankin valmistaa kuluttajien toivomia vähärasvaisempia ja rasvattomia luomutuotteita, esimerkiksi vähälaktoosisia, laktoosittomia ja rasvattomia. Valio Luomu™ maitoja ei homogenoida (pl. Eila Luomu kevytmaitojuoma ja rasvaton maitojuoma ja Valio Luomu™ D-vitaminoitu rasvaton maito), eikä niitä saa lainsäädännön mukaan D-vitaminoida. Suomessa on kuitenkin kansallisella lainsäädännöllä säädelty, että kaikki homogenoitu rasvaton maito, myös Luomu maito, on D-vitaminoitava. Valio Luomu™ vanhanajan täysmaito on mahdollisimman vähän käsiteltyä. Sitä ei ole homogenoitu eikä rasvapitoisuutta ole vakioitu.

MITKÄ VALION TUOTTEET OVAT TÄYSIN LISÄAINEETTOMIA? Valion valmistamat peruselintarvikkeet, kuten maito ja maustamattomat hapanmaitovalmisteet, ovat täysin lisäaineettomia. Valiolla on tällä hetkellä valikoimissa yli 180 lisäaineetonta kuluttajatuotetta erilaisissa pakkauskoossa. Lisäaineen käyttötarkoitus harki taan aina tarkasti, jonkin teknisen tarpeen vuoksi. Lisäaineita käytetään tuotteissa esimerkiksi pitämään huolta elintarvikkeiden turvallisuudesta ja säilyvyydestä, parantamaan tuotteen rakennetta ja säilyttämään haluttu koostumus, parantamaan tuotteen ulkonäköä tai voimistamaan makua. Lisäaineita eivät ole esimerkiksi vitamiinit, mausteet tai aromit. Lisäaine voi olla luonnossa esiintyvä aine, joka on eristetty lisäainekäyttöön, tai se voi olla myös luontaisen kaltaista eli rakenteeltaan samanlaista kuin luonnossa, mutta se on valmistettu kemiallisin menetelmin. Osa lisäaineista on keino tekoisia, eli niitä ei esiinny luonnossa ja lisäaine on valmistettu kokonaan kemiallisin menetelmin.

Valion lisäaineettomat tuotteet löydät: www.valio.fi/tuotteet/haku/ ?ominaisuudet=lisaaineeton Lue lisää lisäaineista: www.valio.fi/ reseptit/teemat/lisaaineet-kurkistuspaljon-puhutun-termin-taakse

MAITO JA ME * 45

IKKA

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Vähemmän on enemmän

KUN LYPSYASEMALLA ON VAIN YKSI LYPSÄJÄ, MAITOLITROJA KERTYY TYÖTUNTIA KOHDEN ENEMMÄN.

yötehoseuran selvityksien mukaan lypsyaseman työn tuottavuus on paras, kun lypsäjiä on vain yksi. Työvoimakustannuksien ero on jopa kolminkertainen, jos lisäksi lypsäjien rutiineissa olisi parannettavaa. VIIMEAIKAINEN esimerkki eräältä maitotilalta kuvaa tilannetta mainiosti: Tilan väki ei ollut tyytyväinen lypsyn sujumiseen. Eläimet olivat rauhattomia ja muutenkin työteko asemalla tuntui säheltämiseltä. Viestittely lypsäjien välillä oli usein äänekästä jo olosuhteidenkin pakosta. Tilalle oli ehdotettu kokeiltavaksi lypsyn järjestämistä siten, että lypsyllä olisi vain yksi henkilö. Ajatus tuntui vieraalta, mutta sitä päätettiin kuitenkin kokeilla. Aseman koko oli 2 x 12 lypsypaikkaa. 46 * MAITO JA ME

Kokeilusta tuli pysyvä järjestely, sillä lypsytilanne rauhoittui ja lypsyn kestoaika piteni vain hiukan. Lypsytyötuntia kohti laskettu maitomäärä nousi merkittävästi. Yrittäjien ja myös lypsäjien mukaan paluuta entiseen ei ole. Nyt lypsytapahtuma on rauhallisempi. Miksi lypsy rauhoittui? Toden näköisesti ainakin osaksi siksi, että lypsäjien ei tarvitse huudella toisilleen. Eräällä toisella tilalla lypsäjän työsopimuksessa oli vaatimus, että lehmille ei saa huutaa. Eihän lehmä välttämättä tiedä kenelle ja miksi tuo tuttu ihminen huutaa. LEHMÄT rakastavat rutiineja! Jotta asemalla lypsy olisi lehmän kannalta aina samanlaista, jokaisella lypsä jällä pitäisi olla samanlaiset rutiinit ja rutiinien samanlaisuus pitää ajoittain varmistaa. Kanadalaiset havain-

"Jokaisella lypsäjällä pitäisi olla samanlaiset rutiinit, joiden samanlaisuus pitää ajoittain varmistaa."

not eri tiloilta kertovat, että mitä paremmin lypsäjien rutiinit ovat hallinnassa, sitä tehokkaampaa lypsy on ja sitä parempi on lehmien utareterveys.

KUV ITUS 123RF JA JO HAN N A SILJO L A

LIN NEK

Startti Mysli soijaton rehu vasikoille uaromi Uusi mak ä – entist mpaa maittava

Alkusuihkeiden pois jättämäinen on huono rutiini. Mikäli alkusuihkeita ei oteta, heikennetään lehmän stimulointia, eikä havaita maitomuutoksia, jolloin CMT-testi jää tekemättä. Myös verinen maito jää havaitsematta. Edellä mainittu kanadalainen selvitys osoitti myös, että jos tilalla oli käytössään kunnon esikäsittelyrutiini alkusuihkeineen, tilan lehmien utareterveys oli parempi ja aseman lypsykapasiteetti korkeampi kuin niillä tiloilla, joilla esikäsittelyrutiinit olivat puutteelliset. LIKAINEN utare tai likaiset vetimet lisäävät lypsäjän työmäärää ja tekevät lypsytyöstä epämiellyttävää. On järkevää paikallistaa likaantumisen syy ja etsiä keinot puhtauden ylläpitoon. Usein ongelma on seurausta parsien vääristä säädöistä, rakenteesta tai kuivituksesta. Jotta lypsäjän työ olisi sujuvaa, lypsytarvikkeiden ja välineiden tulee olla kunnollisia ja helposti saatavilla. Tilakohtaiset ratkaisut ovat usein yksilöllisiä. Valaistus, sopiva lämpötila ja ilmanvaihto ovat myös tärkeitä työn sujumiselle ja viihtyvyydelle. Yllättäviä häiriöitä voivat aiheuttaa esimerkiksi kärpäset, kuten eräällä tilalla havaittiin. Apua saatiin muuttamalla aseman ilmanvaihtoa niin, että kärpäset eivät enää viihtyneet siellä. Tällä tilalla kärpäshäiriö syntyi yllättäen ja oli vain aseman toisella puolella. LYPSYKONEEN pitää tietysti olla kunnossa ja ali paineen oikealla tasolla. Eläimen rauhattomuus lypsyn lopussa kielii tyhjälypsystä. Jos lehmät ovat rauhattomia koko lypsyn ajan, syynä voi olla esi merkiksi korkea alipaine. Lypsy on lehmän, ihmisen, lypsylaitteiston ja olosuhteiden yhteispeliä. Jos jokin näistä ei ole hyvällä tasolla, jonkin toisen osa-alueen on kom pensoitava puute. Käytännössä tämä merkitsee yleensä lypsäjälle suurempaa työmäärää.

Ensirehu vasikoille

Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa Vasikan pötsi, 6 viikkoa, maito-vilja -ruokinta.

Vasikan pötsi, 6 viikkoa, Startti Mysli -ruokinta.

Startti Myslissä on kaikki. Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta. Saatavana kaikista meijereistä. Lisätietoja: www.valio.fi/startti

VA S

LL TUU

48 * MAITO JA ME

ISUU

K-ryhmän yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohja (vas.) ja maitotilayrittäjä Outi Kyöstilä arvostavat molemmat työssään vastuullisia toiminta tapoja, lähiruokaa ja tuotannon kasvollisuutta.

Villikkalassa jalostetaan vastuullisuutta ORIMATTILASSA ON TILA, JOSSA SATOJEN VUOSIEN PERINTEET YHTYVÄT MODERNIIN AJATTELUUN. KYÖSTILÄN PARISKUNTA USKOO LUOMUUN, LÄHITUOTANTOON JA VASTUULLISUUTEEN – IHAN KUTEN VALION ASIAKAS K-RYHMÄKIN.

T E K S T I S A M I T U R U N E N K U VA T M A R I A M I K L A S

aappikello vanhan tuvan seinustalla naksuttelee aikaa eteenpäin, niin kuin se on tehnyt jo vuodesta 1810. Kymmentuumaiset lattialankut eivät juuri tärise, vaikka maitoauto jyristelee nurkan ohi navetalle. Kyöstilän tilan vanha pääraken nus on 1700-luvun alkupuolelta. Vaikkei Tomi Kyöstilän isännöimä tila Orimattilan Villikkalassa ole edes seudun vanhin, sen juuret ulottuvat päärakennustakin kauemmas: tila on ollut olemassa 1500-luvulta ja Kyöstilän suvulla vuodesta 1688. Viime kesänä vietettiin sukutilan 330-vuotisjuhlia, ja samalla hoidettiin Valio-lehmän satatonnari-juhlat. Vankan pöydän toisessa päässä on isännän paikka, toisessa emännän. Pöydällä olevien voileipien meetvursti on jalostettu oman tilan lihoista ja lähiruokaa parhaimmillaan. ”Haluamme kertoa tuotteen tarinan ja että ihmiset ymmärtävät, mistä ruoka tulee. Siksi meillä on myös oma lihapuoti pihapiirissä”, Outi Kyöstilä kertoo. Nykyään Kyöstilässä on pääasiassa nurmella olevaa peltoa noin sata hehtaaria, joista 50 omaa ja toinen mokoma vuokralla. ”Lypsäviä on kuutisenkymmentä. Sitten on nuorisoa omaan uudistukseen, ja kasvatamme myös risteytyshiehoja lihan-

tuotantoon, teuraaksi asti”, pariskunta kertoo. KAHVIPÖYTÄPUHE kääntyy vastuullisuuteen. Se tulee Kyöstilöillä selkärangasta ja perinteistä, ei niinkään muualta annetuista kriteereistä. Vastuullisuuden edellytys on, että tilalliset voivat hyvin. ”Jos itsestä ja parisuhteesta ei pidä huolta, ei jaksa pitää huolta eläimistäkään”, Outi muistuttaa. Siksi Kyöstilöillä on sekä yhteistä että omaa aikaa. Yhteistä aikaa vietetään esimerkiksi elokuvissa. Omaa aikaa Tomi kuluttaa pyörän selässä ja Outi lattaritanssien parissa. Vastuullisuus on myös huolellista kierrättämistä. Sähköä säästetään, mitä pystytään, ja tila lämpiää hakkeella. Vastuullisuuden erityishuomio on kuitenkin eläimissä. ”Terveydenhuolto on ennakoivaa. On aina pieni henkilökohtainen tappio, jos joudutaan tilaamaan akuutteja eläinlääkärikäyntejä”, Outi sanoo. ”Tärkeintä on pitää perusasiat kunnossa. Eläimet ovat puhtaita, niillä on aina ravintoa, tilaa ja rauhaa. Kerran kuussa käy tuttu eläinlääkäri tarkistamassa, että poikineet lehmät ovat palautuneet normaalisti. Vasikat nupoutetaan ohjeiden mukaan kipulääkittynä.” Lehmillä on nimet, ja jokainen on hän eikä se. ”Kaikkia kohdellaan sen

"Vastuullisuuden edellytys on, että tilalliset voivat hyvin."

mukaan, miten he itse haluavat. Osa haluaa rapsutusta ja osa on hyvinkin itsenäisiä naisia”, Outi nauraa. Kyöstilässä on aina oltu Valioryhmän maitotilayrittäjiä, koska pariskunta arvostaa osuuskuntapohjaa ja innovatiivisia palveluita. Tila täyttää Valion maksaman vastuullisuuslisän kriteerit, mutta se ei riitä. ”Me haluamme nostaa rimaa ja rakennamme omia Kyöstilä-standardeja. Niihin kuuluu esimerkiksi työtapojen kehittäminen ja nuorten eläinten paremmat tilavaatimukset.” Konkreettinen vastuullisuusteko on myös oman trailerin hankinta – kunhan sopiva vaan löytyy. ”Halu aisimme itse hoitaa aina eläimen viimeisen matkan teurastamolle, vaikka meillä ei olekaan mitään huomautettavaa teuraskuljettajista.” MAITO JA ME * 49

"Suomalaisilla on korkea luottamus kotimaiseen ruokaan, eikä syystä", K-ryhmän tavarakaupan johtaja Harri Hovi sanoo. Meillä on korkeat tuottamisen standardit ja lainsäädäntö.

Yrittäjä Outi Kyöstilä (oik.) kertoo K-ryhmän yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohjalle ja Valion markkinointi- ja viestintäjohtaja Ann-Mari Hämäläiselle lypsyrobotin toiminnasta.

Ensi vuonna Kyöstilän tilalta alkaa virrata Valiolle luomumaitoa, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

PITKÄN pöydän ääressä istuu myös K-ryhmän tavarakaupan johtaja Harri Hovi ja yhteiskuntasuhde johtaja Eeva Salmenpohja. Keskolle ja koko K-ryhmälle vastuullisuus on jo vuosia ollut agendan ykkönen. Kauppajättiä kiinnostaa, miten ruoantuotanto toimii. ”Ulkomaisissa hankinnoissa menemme usein ihan tuotannon lähteille tarkastamaan toimintatapoja, mutta täällä siihen ei ole niin suurta tarvetta. Suomessa on todella korkeat tuottamisen standardit ja lainsäädäntö”, Salmenpohja kertoo. ”Suomalaisilla on korkea luotta mus kotimaiseen ruokaan, ja syystäkin. Meidät on palkittu maailman vastuullisimpana kaupan toimijana, mutta kehitämme toimintaa koko ajan, koska kuluttajille asia on koko ajan merkityksellisempi”, Hovi sanoo. Salmenpohjan mukaan lähituotanto ja kasvollinen vastuullisuus ovat asioita, joista kuluttaja on valmis maksamaan enemmän. ”Maailma muuttuu ja meidän pitää vastata. Siksi käymme asioita koko ajan läpi myös yhteistyökumppaniemme, kuten Valion, kanssa.” 50 * MAITO JA ME

MAINITUSSA muutoksessa kasvava trendi on luomu. K-ruokakaupoissa luomutuotteiden myynti on lisääntynyt vuoden aikana noin 20 prosenttia. Valiolla on puolestaan Suomen laajin valikoima erilaisia luomutuotteita. Luomu on myös Kyöstilän trendi, joka lähti liikkeelle vähän yllättäen. ”Lähdin luomukurssille ihan uteliaisuudesta. Jo parin päivän päästä sanoin Tomille, että mehän olemme peltoviljelyn osalta jo lähes luomutila. Kun vaihdetaan nurmen siemenet luomuun ja jätetään apulannat pois, se on melkein siinä”, Outi kertoo. Niin tehtiin, ja ensi vuoden sato on jo luomua. Kyöstilässä valmistellaan maidontuotannon siirtämistä luomutuotantoon, kun vaan saadaan Valiolta luomumaitosopimus. Eläimille tarvitaan vielä muutamia toimenpiteitä: vähennetään muutama eläinpaikka, jotta saadaan tarpeeksi neliöitä per eläin. Lypsylehmät pääsevät ulkoilemaan myös talvella, ja ruokinnassa siirrytään luomurehuihin. Jos kaikki sujuu, ensi vuonna Kyöstilästä alkaa virrata markkinoille luomumaitoa ja seu-

"Lypsylehmät pääsevät ulkoilemaan myös talvella, ja ruokinnassa siirrytään luomurehuihin."

raavana vuonna farmipuodissa voidaan lyödä lihaan luomuleima. Vielä hörpyt kahvia, isännän leipomat korvapuustit suuhun ja sitten on aika käydä katsomassa päivän päätähtiä. NAVETAN ovella tassuttelevat vastaan kissaveljekset Maukka ja Sakke. Sisällä hontelojalkaiset vasikat availevat ääntään, ja Itikka, Iniö, Jannika B ja Jalapeno katselevat lempeästi nuorison touhua. Nelkku

"Eläinten hyvinvointiin liittyen on tärkeää pitää perusasiat kunnossa: eläimet ovat puhtaita, niillä on ravintoa, tilaa ja rauhaa", Outi Kyöstilä sanoo.

maleksii lypsyrobotille ja rauhoittuu tyytyväisenä, kun lasertunnistimet löytävät vetimet. Kyöstilässä tuotetaan vuodessa puolisen miljoonaa litraa maitoa. ”Emme edes halua kasvaa isommaksi, vaan tahdomme hallita tämän kahdestaan. Tarvittaessa poika auttaa minkä lukioltaan ehtii”, Outi kertoo. Kyöstilät ymmärtävät maaseudun merkityksen. He ovat olleet aktiivi sesti mukana maaseutua tutuksi tuovissa tapahtumissa. Viime kesän Avoimet maatilat -tempauksessa tilalla kävi pari sataa ihmistä, ja vanhassa tuvassa pidettiin kahvilaa. ”Elämykset syntyvät aika pienistä jutuista. Monet olivat ihan ekstaasissa, kun lehmät vain kävelivät heidän perässään. Suunnittelimmekin ensi kesäksi jo catwalkia – tai cow-walkia — eli tehdään ihmisille lava, jossa he voivat kävellä lehmien seuratessa vierestä”, Outi kertoo. TUVAN seinällä vanhan kellon vieressä roikkuu satavuotias rekipeitto. Outi Kyöstilä kertoo, kuinka yksi talon tyttäristä teki sen aikoinaan kiitokseksi veljelleen, joka maksoi

hänen talouskoulunsa. Emännälle perinteen ja uuden ajan yhdistäminen on luontevaa. Hän puhuu helposti nettimarkkinoinnista tai lypsyrobotin datan hyödyntämisestä, mutta yhtä vaivatta soljuu kertomuksia aiempien sukupolvien legendaarisista maidonmyyntireissuista. Tomin vuosi sitten kuollut Kyösti- pappa jätti kyläkirjaan toivomuksen: ”Pitäkää huoli, ettei sukupolvien ketju kohdallanne katkea.” Outi ja Tomi ovat Kyöstilän 12. sukupolvi. Isännälle pitkässä historiassa ei ole mitään ihmeellistä. ”Tämä on vaan aina ollut”, Tomi sanoo rauhallisesti. Outi on kankaanpääläisen viljelijäsuvun tytär ja lapsesta asti kasvanut maatalon perinteisiin. ”Suku vain vaihtui toiseen”, hän hymyilee. Maatalous Suomessa ei ole ikinä ollut helppoa, ja ilmastonmuutos tuo nykytuottajille lisähaasteita, joista kaikkia ei edes tiedetä. Kyöstilässä kaikesta on selvitty jo satoja vuosia. Nykyistä isäntäpariskuntaa kuunnellessa tulee tunne, että jatkossakin selvitään. Eikä vain selvitä, vaan menestytään.

Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa --

aidontuotannolla on merkittävät ympäristö vaikutukset, ja Valio tekee työtä niiden vähentämi seksi. Valio tähtää muun muassa hiilineutraaliin maitoketjuun – eli siihen, että tuotantoketjussa sidotaan hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu ilmakehään. Pellot voivat olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Terve maaperä kykenee sitomaan ja varastoimaan hiiltä ilmakehästä. Se pidättää ravinteita tehok kaasti, jolloin esimerkiksi typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Yhdistettynä oikeanlaiseen peltoviljelyyn ja kiertotalouteen myös karjataloudella on edellytykset toimia ilmaston kannalta kestävästi. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot mahdollisimman ison osan vuodesta vihreinä.

MAITO JA ME * 51

T ÄRIS Y M P VÄT Ä YST

ÖN

Poissa silmistä – oikeassa paikassa MAITOTILOILLA SYNTYY PALJON ERILAISIA JÄTTEITÄ, JOILLE KAIKILLE ON OLEMASSA OIKEA PAIKKANSA. JÄTESUUNNITELMA AUTTAA MAITOTILAYRITTÄJÄÄ ARJEN SUJUVUUDESSA. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA T 1 2 3 R F J A J O H A N N A S I L J O L A

ietakorven 160 lypsä vän ja 300 hehtaarin luomumaitotilalla Vimpelissä syntyy jos jonkinlaista jätettä – niin kuin maatiloilla ja kotitalouksissa yleensäkin. Yrittämisen ja arjen hyörinästä jää sekajätettä, muovi jätettä, vaarallista jätettä, eloperäistä jätettä, jätepuuta ja vaikka mitä, josta pitää päästä fiksusti eroon. Kaikelle jätteelle on olemassa asianmukaiset astiansa ja paikkansa, jonne ne kerätään tilalla ja josta ne toimitetaan eteenpäin jätehuoltoon. Sekajäte esimerkiksi menee seka jäteastiaan ja kierrätettäville jätteille on omat keräyspisteensä. ”Meillä on normaalit jätehuolto sopimukset sekajätteille, eli roska- auto hakee kotitalousjätteen ja muun sekajätteen tilalta sovitusti”, kertoo Hietakorven tilan isäntä Tuomo Latvala. ”Lisäksi kierrätämme paperit, 52 * MAITO JA ME

lasit, metallit ja muut kierrätykseen kelpaavat kotitalouden ja maitotilan jätteet.” JÄTEKÄYTÄNNÖT voivat vaihdella eri kuntien välillä, joten oman alueen jätehuollon kanssa on hyvä selvittää jätehuoltomääräykset ja käytännöt. ”Maatilojen jätehuolto kuuluu kunnallisille jäteyhtiöille, kuten kotitalouksienkin jätteet”, huomauttaa Heta Nurmi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:stä. ”Maatiloilla syntyy asumisesta tavallista kotitalousjätettä, jolle tulee olla tyhjennyssopimus. Kierrätettävät jätteet, esimerkiksi lasi ja metalli, olisi hyvä lajitella. Lisäksi varsinaisesta maataloudesta syntyy jätteitä, jotka ovat usein kotitalousjätteeseen verrattavaa”. Latvala kuskaa Hietakorven tilalta tarpeen mukaan vaaralliset jätteet, jotka eivät kuulu sekajätteeseen, jäteasemalle 20 kilometrin päähän. Asema on auki kaksi kertaa

viikossa kaksi tuntia kerrallaan, joten pientä suunnittelua jätehuolto vaatii. ”Itse vien sinne elektroniikka rojut, lamput, jäteöljyt, käytetyt öljynsuodattimet, kemikaalit, maalit, käytetyt loisteputket ja paristot”, Latvala luettelee. Kasvinsuojeluaineiden jäämiä ei luomutilalla tule, mutta nekin vie täisiin jäteasemalle. Isomman määrän jätettä voi viedä jopa traktorin peräkärryllä. Oman alueen jätehuollosta kannattaa kuitenkin aina tarkistaa, milloin oman alueen jäteasema on auki ja mitä siellä otetaan vastaan. ”Välillä sattuu niin, että joku ilmestyy portille matkassaan laval linen maalijätettä, eikä pienellä jäteasemalla ole tilaa. Kannattaa siis soittaa ja varmistaa”, Heta Nurmi neuvoo. Jos sekajätettä syntyy jostain syystä erityisen paljon, maitotila

yrittäjä voi vuokrata vaihtolavan yksityisiltä kuljetusyrittäjiltä ja kuski huolehtii jätelavan jäteasemalle. METALLIJÄTETTÄ voi viedä maksuttomasti jäteasemille. Maatilat voivat myös viedä sähkölaitteita maksutta, kuten kotitaloudetkin. ”Sekalaisista jätteistä menee maksua, joten maksuttomat metallit kannattaa tuoda eri kuormassa kuin sekajäte”, Nurmi vinkkaa. Pullot ja purkit voi toimittaa maksutta kierrätyspisteille tai jäteasemalle. Puhdasta ikkunalasia voi viedä jäteasemalle maksutta, mutta karkaistusta lasista, ikkunoista pokineen ja muusta sellaisesta sekalaisesta lasijätteestä menee sekajätteen hinta. Eläinten lääkinnässä käytettävät neulat on kerättävä erikseen tiiviiseen ja kestävään astiaan, kuten korkilliseen muovikanisteriin tai kannelliseen lasipurkkiin. Maitotiloilta vanhentuneet lääkkeet voi viedä apteekkiin, kuten neulatkin asianmukaisesti pakattuina. Kyllästettyä puuta ei saa polttaa tilalla tai nakata sekajätteen joukkoon, vaan palauttaa liikkeeseen tai lähimmälle jäteasemalle. Ajo neuvojen renkaat viedään niitä myyviin liikkeisiin, jäteasemille ja jätekeskuksiin. SYNTYVÄN jätteen määrää voi rajoittaa käyttämällä tiukkaa harkintaa, kun hankkii tavaraa. Kannattaa selvittää, voisiko esimerkiksi koneen tai laitteen hankkia yhdessä naapuriyrittäjän kanssa tai jopa vuokrata. Entä voiko tuotteen kierrättää tai korjata ja onko se ylipäänsä laadukas ja kestävä? Takuu kertoo ainakin jotain tuotteen odotettavasta iästä:

mitä pidemmälle takuu ulottuu, sitä parempi tuote todennäköisesti on. Roskan määrää vähentää kertakäyttöisten tavaroiden välttäminen. Vaarallisten jätteiden määrä pienenee käyttämällä ympäristölle vaarattomia torjunta-aineita. ”Lisäksi säännöllinen nurkkien siivoaminen on tärkeää. Maatiloilla on yleensä paljon tilaa, joten tavaraa voi kertyä isoja määriä yllättäenkin”, Heta Nurmi neuvoo. ERITYISEN haastavia jätteitä ovat maatalousmuovit, joita voi ilman kunnon jätesuunnitelmaa kasautua nurkkiin valtaviksi kasoiksi. Fortum noutaa maatalousmuovit sopimuksesta, joten kannattaa hankkiutua niistä säännöllisesti eroon. Hietakorven tilalla kerätään paalimuovit ja muu muovijäte meri konttiin, jossa ne pysyvät puhtaina. Keräilyauto käy kerran kahdessa kuukaudessa. ”Meillä on käytössä siilorehu ja paalirehua menee suhteellisen vähän, mutta kuitenkin muovia kertyy yllättävän paljon”, Latvala kertoo. ”Muovijätteestä pitäisi päästä eroon paaleissa, eli pakkausmateriaali saisi olla kierrätettävää ainesta. Sellaisia kokeiluja on onneksi jo menossa.” Muovin tai sekajätteen polttaminen tai maahan kaivaminen on ehdottomasti kiellettyä. ”Polttaa saa vain risuja, käsittelemätöntä puuta ja sytykkeenä paperia sekä pahvia”, Heta Nurmi kertaa.

Lue - lisää muovijätteen käsittelystä sekä vaarallisista jäteistä Maito ja me -lehden edellisistä numeroista tai osoitteesta: www.maitojame.fi/ sections/tilan-kehittaminen

JÄTTEESTÄ SÄHKÖÄ

ukkakauraa pitää hävittää polttamalla säkissä ja rehujätteen voi käyttää pelloilla lannoitteena tai kompostoida. Hietakorven tilalla on kuitenkin menty monta askelta pidemmälle puolen miljoonan euron investoinnilla: uudessa biokaasulaitoksessa mädätetään rehujätteen lisäksi tilan lietelanta ja kuivalanta. Tuloksena on biokaasua, josta saadaan sähköä ja lämpöä koko maitotilan toimintaan. ”Tavoitteemme on tulla omavaraiseksi sähköntuotannossa”, Latvala kertoo. Tilan Metaenergia Kiinto mädätys® -biokaasulaitos on Suomessa vielä erikoisuus, mutta ehkä yleisempi jo lähi tulevaisuutta. Hietakorven tila sai hankintaa 40 prosentin investointituen. Myös Valioryhmässä luodaan parhaillaan lantaeko systeemiä eli verkostoa, jossa eri toimijat etsivät yhdessä paikallisia ja keskitettyjä ratkaisuja lannan käsittelyyn. Valion patentoiman lannan käsittelyprosessin avulla typpi ja fosfori voidaan erottaa lannasta lannoitejakeiksi, ja samalla saadaan biokaasua ja puhdasta vettä.

MAITO JA ME * 53

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Joulurauhaa keittiöön — Valio Kiehu™ maitojuoma

iisipuuro ja muut joulun herkut eivät pala pohjaan, kun ne keittää Valio Kiehu™ maitojuomasta, joka on helppo keittää, mutta vaikea polttaa.

HELPPO RIISIPUURO 4 annosta

2 dl vettä 2 dl puuroriisiä 1 l Valio Kiehu® maitojuomaa n. 1/2 tl suolaa Tarjoiluun: sokeria ja kanelia 4 - 5 dl Valio Kiehu® maitojuomaa

Valio.fi/joulu apuna jouluvalmisteluissa

ouluna kokoonnutaan yhteisen pöydän ääreen nauttimaan joulun tunnelmasta ja joulupöydän antimista. Kokosimme valio.fi/joulu -sivustolle onnistuneen joulun reseptit ja Valio Koekeittiön parhaat vinkit aina kinkun paistamisesta piparkakkutalon rakentamiseen, joulun menuihin ja hävikkiruoan hyödyntämiseen asti. Jos joulun valmisteluissa herää kysymyksiä, löydät vastauksia ja inspi raatiota täältä. Tehdään onnistunut joulu yhdessä!

1. Kiehauta vesi ja riisi kattilassa. Anna kiehua muutama minuutti, kunnes vesi on imeytynyt riiseihin. 2. Lisää maitojuoma, sekoita ja kuumenna kiehuvaksi. Anna puuron kiehua maltillisesti silloin tällöin sekoittaen, yhteensä n. 45 min. Kun puuro alkaa saostua, voit peittää kattilan kannella. 3. Mausta puuro suolalla. Tarjoa sokerin, kanelin ja maitojuoman kanssa.

Katso kaikki joulun reseptit: www.valio.fi/ joulu

54 * MAITO JA ME

Piparin makua

aistuisiko mehevä piparin ja pullan yhdistävä piparipullakranssi, piparitikkarit tai suolaiset joulutortut?

Gluteenitonta

nko joulupöytään tulossa erikoisruokavalioiden edustajia? Löydät sivustolta myös gluteenittomat jouluruoat!

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

VINKKI! Kokeile helpon riisipuuron kanssa valmista luumu-rusinakeittoa.

Helppo keittää, vaikea polttaa

V Herkuttelujuustot kruunaavat joulupöydän

alion juustomestareiden pitkään kypsyttämien herkuttelujuustojen pakkaukset ovat uudistuneet ja niistä löytää nyt entistä selkeämmin tiedon juustojen kypsytysajoista. Pitkä kypsytysaika voimistaa usein juuston makuja. Siksi pitkään kypsytetyt herkuttelujuustot sopivat erityisen hyvin joulunajan juustotarjottimelle. Lue vinkit jouluisen juustotarjottimen tai herkkukorin kokoamiseen: www.valio.fi/joulu

JENNI LUOMA Sisällöntuottaja Va l i o O y

alio Kiehu® maitojuoma on Valion innova tiivisen tuotekehityksen ansiosta helppo keittää, mutta vaikea polttaa. Maidon sisältämien heraproteiinien määrää vähentämällä on saatu aikaan ruoan pohjaan palamisen riskiä vähentävä tuote, joka on erinomainen valinta ruoanlaittoon, kuumiin juomiin sekä leivontaan. Ota se siis apuriksi joulun ruokavalmisteluihin.

Perinteinen kausiherkku

alio luumu-rusina keitto on jo perintei seksi muodostunut, aidoista luumuista ja rusinoista valmistettu herkullinen loppu vuoden kausikeitto. Se maistuu riisi- ja mannapuuron kanssa tai sellaisenaan. Yhdistämällä luumu-rusinakeittoa murojen, myslin, jogurtin tai rahkan kanssa saat maukkaita välipaloja ja juomia.

MAITO JA ME * 55

//////// DeLaval OptiDuoTM

UUTU

///////// UUTU

DeLaval VMS V300 TM

Ennakoitavissa olevat huoltokustannukset

10%

suurempi kapasiteetti

enemmän kuin

3 500kg

Lyhyempi lypsyaika

maitoa päivässä

Jopa

50 %

lyhyempi kiinnitysaika

Vedinkaston

osumatarkkuus

AITO neljännes lypsy

99,8 %

tankkimaitoa ei mene hukkaan

www.facebook.com/delaval

kiinnitysaste

www.instagram.com/delavalsuomi

N ILKA YPSY L I LT A

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa

U:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:n uudistaminen etenee. Välillä on kieltämättä vaikuttanut siltä, että vauhti hyytyy loputtomiin keskusteluihin uudistukseen vaikuttavista tekijöistä. Nyt vauhti on kiihtynyt ja osalta ensi vuosi tulee olemaan työntäyteinen – ja ratkaisevan tärkeä. Komission tavoitteena on saada uusi CAP käyttöön 1.1.2021. Kesäkuun alussa julkis tettiin komission lainsäädäntöehdotukset. Ennen kuin uusi CAP astuu voimaan, siitä käydään tiukka vääntö komission, parla mentin ja neuvoston välillä. Moni asia tulee vielä muuttumaan kolmikantaneuvottelujen seurauksena. Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaiden on toimitettava strategiset suunnitelmansa komission hyväksyttäviksi 1.1.2020 mennessä. Käytännössä se on kunkin jäsen maan laatima suunnitelma, joka sisältää sekä tavoitteet että toimenpiteet koskien suoria tukia ja maaseutuohjelmaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2014–2021 sisältää 877 sivua. Aikataulu on erittäin kunnianhimoinen ja sen toteutumista on syytä epäillä. Valmistelu on kuitenkin tehtävä tämän aikataulun mukaan. Jos aikataulu ei pidä, tulee tarvetta siirtymäkauden säädöksille, eli käytännössä jatketaan nykyisellä systeemillä, mutta syödään uuden kauden rahoja. Isossa kuvassa komissio ehdottaa siirtymistä nykyistä tulosperusteisempaan maatalous politiikkaan. Komission tarkoituksena on antaa jäsenmaille lisää vapauksia yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseen. Jäsenmaat saavat siis esittää omiin tarpei-

siin ja olosuhteisiin räätälöidyt versiot yhteisistä tavoitteista. Lisäksi jäsenmaat saavat esittää keinot, joilla pyrkivät saavuttamaan nämä tavoitteet. Joku voisi kysyä, että miten komissio aikoo saada 27 jäsenmaata kulkemaan samaan suuntaan? Konsti on vanha: rajoitetaan tavoitteiden asettamista ja pidetään tiukka kuri ja järjestys toteuttamisessa. Ilmaston huomattava korostuminen komission CAP-ehdotuksessa on iso muutos nykyiseen. Nurmen kautta tapahtuvalla hiilensidonnalla olisi mahdollista vastata ilmastotavoitteisiin ja näyttää tietä. Toivottavasti Suomesta löytyy viisautta suunnitella toteuttamiskelpoiset ja järkevät hiilensidonta toimenpiteet strategiseen suunnitelmaan. Komission budjettiesitys seuraavalle kaudelle on tiukka eli rahaa puuttuu ja paljon. Poliittisen sovun syntyminen vuosien 2021–2027 rahoituksesta voi mennä ensi kevääseen tai kauemmaksikin. Komission lainsäädäntöehdotuksiin sisältyy mahdollisuus vaikuttaa tosiasiallisen viljelijän määritelmään. Eli ainakin teoriassa on mahdollisuus rajata tuensaajien määrää ja saada raha riittämään paremmin. Yhteiseen markkinajärjestelyyn komissio ei esitä merkittäviä muutoksia. Interventiojärjestelmä on säilymässä. Se on selkeä pettymys, koska kiintiöiden jälkeisellä aikakaudella kaivattaisiin maitosektorille parempaa turvaverkkoa kuin maitojauheen myyminen julkisiin varastoihin. Tuotantoon sidottu tuki on suomalaisen maidontuotannon kannalta keskeisen tärkeä asia. Komission esitys mahdollistaisi tuotantoon sidotun tuen osuuden säilyttämisen samalla tasolla suorien tukien kokonais potista, kuin mikä se on tällä hetkellä. AB-alueen lypsylehmäpalkkion osalta tämä on hyvä lähtökohta jatkovalmisteluille.

ILKKA POHJAMO Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

"Tuotantoon sidottu tuki on suomalaiselle maidontuotannolle keskeinen asia."

MAITO JA ME * 57

N TA A A V TA IOLLA VA L Kasvo Juha Penttilä, 49 v. Johtaja Tuotanto ja logistiikka Valio Oy

M UIS TO NI M A ATILA LTA

len kotoisin maitotilalta Parkanosta, joten olen viettänyt aktiivisesti aikaani navettahommissa aina opiskelujen alkuun saakka. Monta kertaa on tullut lähdettyä navetalle. Lapsuuden kesistä mieleeni on jäänyt erityisesti, kuinka tuntui siltä, että kesä on pelkkää heinäntekoa – ensin AIV-rehua ja kun se oli tehty, kuivaa heinää ja sitten taas AIV-rehua. Silloin ei erikseen tarvinnut lähteä harrastuksiin.

58 * MAITO JA ME

Datan yhdistäminen ohjaa toimintaa T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA M A R K K U L E M P I N E N

TEHTÄVÄNI VALIOLLA Vastaan Valiolla tuotannon ja logis tiikan toiminnasta. Tuotantolaitok sia on 12 ympäri Suomen, ja logistiikkaan kuuluvat muun muassa maidonkeräily tiloilta meijeriin, tehtaiden välinen- ja asiakas siirtoliikenne, tuotteiden kuljetus tehtailta kauppoihin sekä jakelupalveluiden myynti. Jakelupalvelut tarkoittavat varastointi- ja jakelupalvelua elintarviketeollisuusyrityksille sekä Valion tuotteita ostaville asiakasketjuille. YHTEISTYÖTÄ SAUMATTOMASTI Jotta pääsemme Valion tuotantolaitoksissa ja logistiikassa tehokkaimpaan lopputulokseen, meidän on työskenneltävä jokaisessa ketjun vaiheessa hyvässä, rakentavassa yhteistyössä. Menestyksen avaimet ovat meillä ihmisillä; miten ratkaisemme haasteet ketterästi yhdessä. Logistiikan ja tuotannon tehokkuus on monitahoinen kokonaisuus. Valiolla jakelu- ja keräilyautoille kertyy vuosittain yhteensä kymmeniä miljoonia kilometrejä, ja maitoa kerätään vuoden jokaisena päivänä lähes kellon ympäri. Keräilyä ja siirtokuljetuksia hoitaa lähes sata autoa, 75 liikennöitsijää ja noin 450 kuljettajaa. Tämän lisäksi tuotteiden jakelussa lähes 200 autoa hoitaa noin 1,5 miljoonaa toimitusta vuodessa. Prosessiemme sujuminen saumattomasti vaikuttaa loppukädessä kuluttajiin saakka. Tilaus-toimitusketjussa on oltava käsitys siitä, mitä kuluttajat ja asiakkaamme meiltä odottavat, ja millaisella aikataululla. Tilaus-toimitusketju tarkoittaa kaikkia vaiheita raakamaidon nou-

dosta tiloilta aina siihen asti, kun tuotteet ovat kauppojen hyllyillä. Ketjun suunnittelun eli informaatiovirran tulee olla läpinäkyvää ja tuotteiden läpivirtauksen mahdollisimman nopeaa. Tarkkailemme ja viritämme tilaus-toimitusketjuamme jatkuvasti, jotta se olisi mahdolli simman tehokas. Tilaus-toimitusketjun peruspilari on aukoton laatuketju alkaen raakaaineesta ja jatkuen läpi kaikkien prosessivaiheiden. Jos laatu kärsii, prosesseihin valuu ongelmia. Jokaisen valiolaisen tehtailla, logistiikassa ja tiloilla on huolehdittava siitä, että oma ruutu on kunnossa ja seuraava ketjun lenkki saa sitä, mitä etukäteen odottaa saavansa. Tärkeä tavoitteemme on myös toimia mahdollisimman pienellä hävikillä. DATA TEHOKÄYTTÖÖN Prosessien eri vaiheissa syntyvän tiedon eli datan yhdistäminen ja hyödyntäminen ovat avainasemassa siinä, miten Valiolla pystymme luomaan uusia ja tehokkaampia ratkaisuja ja kehittämään prosessejamme. Mahdollisuuksia ja potentiaalia on runsaasti. Tilaus-toimitusketjun eri vaiheiden tilaa kuvaavat mittarit ovat hyvä esimerkki kerättävän tiedon hyödyntämisestä. Mittarit kertovat, olemmeko menossa suunnitelmien mukaisesti oikeaan suuntaan. Tulevaisuudessa tavoitteemme on yhdistää entistä tehokkaammin saatavilla olevaa julkista tietoa ja omien järjestelmiemme tietoja siten, että niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty yritykselle.

Valiolla haluamme lisätä tiedon läpinäkyvyyttä. Tulevaisuutta voi hyvinkin olla se, että pakkauksissamme on koodi, joka avaa kuluttajille koko maitoketjun ja jonka avulla koko maitoketjussa tapahtuvat asiat pystytään jäljittämään. TYÖURANI VALIOLLA Aloitin Valion palveluksessa Nilsiän osuusmeijerissä vasta valmistuneena meijeriteknikkona 27 vuotta sitten. Nilsiästä siirryin Lapinlahden tehtaalle ja edelleen Helsinkiin Valion laatupäälliköksi. Yksi työtehtäväni oli kehityspäällikkönä vastata valio laisten toimintatapojen kehittämisestä tuotannossa. Tämän jälkeen toimin muutaman vuoden Valion Seinäjoen tehtaanjohtajana ja Valion tilaus-toimitusketjun vetovastuullisena. Viimeisin työni ennen tuotanto ja logistiikka- vastuualueen johtoa oli Valion tietohallintojohtajan työ. Valiolla tehtäväni ovat vaihtuneet noin viiden vuoden välein, mikä on sopinut minulle hyvin. Viihdyn erityisen hyvin epämukavuusalueella, joten kaipaan työltäni haasteita. PERHE JA VAPAA- AIKA Perheeseeni kuuluvat vaimo ja 17vuotias tytär sekä koira. Asumme Järvenpäässä ja kesämökkeilemme Hämeessä. Harrastan lenkkeilyä ja kuntoilua. VALION SUOSIKKITUOTTEENI Jääkaapissamme on aina Valio Aura® ja Valio Oltermanni® juustoja, Valio Plus™ maitoa ja Valio A+™ kreikkalaista luonnonjogurttia.

MAITO JA ME * 59

ium Prem SUOJAUS

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

PREMIUMTUOTTEET REHUNSUOJAUKSEEN Power XL – 1 650 m ja PowerPro – 1900 m • •

•

10% (XL) ja 30 % (Pro) enemmän metrejä rullassa 7-kerros teknologia antaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, mm. minimaalinen hapenläpäisy Hännätöntä käärintää

• Käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • Varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms. • Sis. kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto • Käyttöjännite 230 VAC

Rajoitettu erä superhintaan

Novatex Winner

SealPlus - Happisulku aumamuovi

• •

• • • •

Takuumitta 3600 m joka rullassa Rullan loppumisen varoitusmerkki 70 m ennen rullan loppumista Edge to Edge -teknologia Vetolujuus 285 Kantokahvat UV- Suoja

• •

Minimaalinen hapenläpäisy < 3 cm3/m2 /24 h Työskentelyä helpottava 80 µ paksuus, ei tarvitse päälleen aumakalvoa Leveydet 54 m saakka Erinomaiset mekaaniset ominaisuudet

Akuuttitilanteisiin mekaaniset vinssit 4 kpl

GDS-SORKANHOITOTELINE Sorkkahoitoteline ammattilaisten ominaisuuksilla. • Sis. sähkövinssit 4 kpl

99900

• HDPE • Oviaukossa etuverho • Sis. juottosanko, vesisanko ja rehuastia

Esim. 8 karsinaa kahdessa rivissä

46400 /kpl

(yht. 3712,-)

2 x 3 m, 6 x 6 m ja 9,15 x 12 m Kaikki ilmoituksen hinnat sis.alv. 24 %. Hintoihin lisätään rahti. MYYNTI: VALMAKAUPAT