Maito ja me 4 2020

Page 1

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 4 — 2 0 2 0

MAKSIMOINNISTA OPTIMOINTIIN ELÄINTERVEYS EUROIKSI 20 MAME0420_heidi.indd 1

RUOKAVIRASTO VAIKUTTAA 22

EHKÄISE LAATUPOIKKEAMIA 26 18.11.2020 14.38


Maitotilan kestävä menestys rakentuu viidelle kulmakivelle YRITYKSEN JOHTAMINEN

ITSENSÄ JOHTAMINEN

TALOUDEN HALLINTA

YHTEISTYÖVERKOSTOT

TUOTANNON HALLINTA

Tavoitteet, kyky reagoida muutoksiin, ajankäyttö, työtavat, esimiestaidot.

Asioiden kyseenalaistaminen ja tarkastelu, halu kehittyä, asenne ja oman työn arvostus.

Talouden tasapaino, budjetointi, pitkän aikavälin suunnitelma ja tavoitteet.

Luotettavat kumppanit ja asiantuntijat.

Suunnitelmallinen peltoviljely ja maidontuotanto, eläinterveys.

Talouden, tuotannon osa-alueiden ja omien toimintamallien tarkastelu välillä kriittisestäkin näkökulmasta kannattaa. Se auttaa hahmottamaan paitsi kehittämistarpeita, myös onnistumisia. Asiantunteva silmäpari ja ajatusten sparraaja on oiva lisäapu.

Säilörehu ratkaisee paljon Tuotannon hallintaan kuuluu suunnitelmallinen maidontuotanto, peltoviljely ja eläinten terveys. Säilörehun laatu vaikuttaa niin maitomäärään kuin maidon pitoisuuksiinkin ja näkyy lopulta maitotilissä. ”Sisäruokinta-

Kumppanin maitotilallesi saat Atria Naudan asiantuntijoista, tarvitsemasi tarvikkeet A-Rehulta.

MAME0420_heidi.indd 2

kauden ja säilörehun merkitys on suuri. Pelkästään säilörehun kilomääräinen tuotantokustannus voi parhaimmillaan tuoda tilan yrittäjätulon. Ja pahimmillaan viedä sen”, kertoo Atria Nauta asiakkuuspäällikkö Sanna Kakriainen-Rouhiainen. Nurmen viljelyä suunniteltaessa lajija lajikevalinnat sekä korjuuaikastrategia tulee miettiä maidontuotannon tavoitteista. ”Hyvä säilörehu alkaa siitä, että maa on kunnossa ja hyvin lannoitettu. Sen jälkeen valitaan sopiva siemenseos ja lajikeseos. Myös säilönnän onnistuminen pitää varmistaa”.

Oikea täydennys viimeistelee hyvän rehun Säilörehun onnistunut täydentäminen lähtee kotoisten rehujen laatutiedoista ja maidontuotannon tavoitteista. ”Kun analyysitiedot ovat käytettävissä, voidaan ruokintaan lisätä oikea määrä energiaa, valkuaista, hyvin sulavaa NDF-kuitua sekä kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet. Lehmän tarpeisiin sopiva ruokinta takaa parhaan tuotoksen ja näkyy eläimen hyvinvoinnissa. Sitä kautta se on tilalle kannattavin”, Kakriainen-Rouhiainen toteaa.

Katso asiantuntijoidemme videovinkit maitotilan kulmakiviin somekanavissamme.

18.11.2020 14.38


0 2 0 2 — 04

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a K E H I T T Y VÄ M A I T O T I L A

Pääkirjoitus……..…………..….........……………04 Alkutuotantojohtaja...……....….…….…...…05 Uutisia.......………………………….....…..……..…06 Valion hallintoneuvosto…........................10 Toimitusjohtajalta……...….........…..…...……13 14

Maitomäärän optimointi..........................14

52

SimValiokarja-laskuri...............................20 Haastattelussa Antti-Jussi Oikarinen.22 Maidon laatupoikkeamien ehkäisy.......26 Ripulin syy rehupaaleissa...................…30 Globaalit maitomarkkinat...….............…34 Hallituksen puheenvuoro....….......…...…37

22

Nupoutuskivun hoito...........................…38

54

Välitä viljelijästä.....................................…40 Työ ja terveys...….................................……42 Nasevasti.....…......................................……43 Talous..….…........................................………45 Kysy asiantuntijalta…..…..……......…………46 Kysy eläinlääkäriltä..….......….....…..….……47

26

56

Laboratoriossa………...........................……48 Koneklinikka...…...................................……50 Reilu ruokamurros..............................……52 Rehunsäästöindeksi............................…54 Uutta Valiolta…..........................................56 Tavataan Valiolla.............................….……58 Hiilineutraali maitoketju 2035..........……61

58

Minä yrittäjä..………............…...............……62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi, toimituspäällikkö Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Johanna Heinonen, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 050 384 0300, petra.kakela@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 24.2.2021. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

30

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

MAME0420_heidi.indd 3

18.11.2020 14.39


P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Muutos on mahdollisuus

K

ulunut vuosi on ollut tapahtumarikas niin Valiolla kuin maailmallakin. Vuoden 2021 alusta kaikki maito­ tilamme ovat vastuullisuuslisän piirissä, ja maidonhankinnassa siirrytään sopi­ mustuotantoon. Muutoksia on valmisteltu osuuskun­ nissa, maitotiloilla ja Valiolla. Pienempiäkin edistys­ askeleita otetaan, esimerkiksi siirtyminen vuoden vaih­ teessa tiheämpään, joka maidonhakukerralta teh­tävään analysointiin. Tietopaketin maidon laadusta voit lukea sivuilta 26−29. Maitotilojen käyttöön räätälöidyistä laskureista SimValiokarja muuttaa eläinterveyden euroiksi. Syksyllä lanseeratun Valio Carbo® Ympäristölaskurin koulutuk­ set pyörivät etänä koko ensi kevään, ja tätä kirjoittaes­ sani marraskuun puolivälissä oman tilan raakamaidon hiilijalanjälkilaskentaa on jo tiloilla tehty. Kannustan osallistumaan etäkoulutuksiin oppimaan, miten raaka­ maidon hiilijalanjälki lasketaan – toivomme lisää tila­ tuloksia! Tavoitteemme on auttaa omistajayrittäjiämme omassa työssään ja kertoa esimerkiksi työkaluista ja keinoista tilan talouden parantamiseksi sopimustuo­ tanto huomioiden sekä eläinten ja ihmisten hyvin­ voinnin kohentamiseksi. Tulevana vuonna Valiolla keskitymme uudistuneen strategian toteuttamiseen kukin omassa työssään. Tavoitteena on varmistaa maidontuotannon kannatta­ van harjoittamisen edellytykset Suomessa sekä jatkaa ilmasto- ja ympäristötyötämme kohti hiilineutraalia maitoketjua 2035. On tärkeää, että kerromme kulut­ tajille ja asiakkaillemme keinoista, joilla maidontuo­ tannon haasteita ratkaistaan. Vilkkaaseen ruoka­valiokeskusteluun olemme osallistuneet syksyn aikana rakentavasti ja eri näkökulmia esiin tuoden. Kiitos teille maitotilayrittäjille fiksusta osallistumi­ sesta keskusteluun! Rauhallista joulunaikaa ja hyvää alkavaa vuotta 2021! ANU ARTJOKI P äätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 4

18.11.2020 14.39


AJA

HT NKO

AIST

A

Vastuullisuusloikka

K

ulunut vuosi on ollut poikkeuk­ vat päätöksenteon tukena. Kehitämme yhteis­ työkumppaneidemme kanssa uusia sähköisiä sellinen ja tulee jäämään histo­ riankirjoihin. Koronavirus on työkaluja helpottamaan tilan johtamista. aiheuttanut monenlaisia muu­ toksia, joista osa jäänee pysyviksi. Tammikuun 2021 alusta lähtien kaiken Valion Tätä kirjoittaessani voin todeta, että Valioryhmä jalostettavaksi tulevan maidon tulee täyttää vas­ on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä varsin tuullisuuslisän ehdot. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvin. Maailmanlaajuinen kriisi ei ole kuiten­ Valioryhmä nousee vastuullisuudessa seuraavalle kaan vielä ohitse, ja varautuminen nopeasti tasolle. Vastuullisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan muuttuviin tilanteisiin jatkuu. se vaatii konkreettisia tekoja. Kiitos siitä työstä, Keväällä oli hetken aikaa jota valiolaisilla tiloilla tehdään nähtävissä tuontitäydennys­ joka ikinen päivä! valkuaisen saatavuuteen liitty­ Vastuullisuuslisän saannin viä uhkakuvia. Kannustin kyl­ edellyttämät toimenpiteet eivät ”Vastuullisuus vämään öljykasveja, ja muutin muutu vuodenvaihteessa, mutta pidemmällä aikavälillä ohjelmaa viime metreillä myös omia vil­ ei ole itsestään­ jelysuunnitelmiani. Rypsi ehti tullaan kehittämään yhdessä selvyys, vaan juuri ja juuri valmistua omalla omistajien kanssa. Taustatyötä se vaatii tilallani, mutta lopputulos jäi tehdään kaiken aikaa, ja osa vastuullisuuttamme on se, että laihaksi. Vastaavaa on tapah­ konkreettisia tunut viime vuosina muillekin, tämä työ tehdään tekoja.” mistä kertoo se, että Suomen huolella. öljykasviala oli tänä vuonna Emme ole pienin yli 40 vuoteen. Juuri­ unohtaneet, syiden korjaaminen vaatii toi­ että maidon­ menpiteitä. tuotantoon kuten kaikkeen yritystoimintaan kuuluu Valioryhmän siirtyminen sopimustuotantoon oleellisena osana taloudelli­ on iso muutos. Tavoitteena on, että hiukan pie­ nen vastuullisuus. Toimin­ nemmällä maitomäärällä tiloilla saavutettaisiin nan tulee olla kannattavaa, ja kilpailukyvystämme on nykyistä parempi taloudellinen tulos. huolehdittava. Samalla tilan johtamiseen tarvittavan tiedon tarve kasvaa. Asia on tiedostettu, kun kehitäm­ I LKKA POHJAMO me uusia KPI-mittareita Valmaan. Mittarit eivät A lkutuotanto­j ohtaja Valio Oy ratkaise mahdollisia ongelmia, mutta ne toimi­

MAITO JA ME * 05

MAME0420_heidi.indd 5

18.11.2020 14.39


VALIO OY

UUTISET

Valio Akatemia® stipendiaatit julkistetaan tammikuussa

V

alio jakaa myös ensi vuonna raha-, tuote-, ja ravitsemusstipendejä lasten ja nuorten liikuntaharras­ tusten tukemiseen. Hakuaika on päättynyt ja stipendiaatit julkis­ tetaan tammikuun puolivälissä. Stipendiaatit valitaan yhdessä ohjelman kummien kanssa. Sti­ pendejä jaetaan yksilöurheilijoil­ le, joukkueille ja koululaisryhmi­ lle ympäri Suomea. Valinnoissa painotetaan yhteisöllisyyttä, harrastusten mahdollistamista ja pitkäjänteisyyttä, ravitsemuk­ sen kehittämistä ja liikunnan iloa. Stipendin voivat saada sekä kilpaurheilijat että liikuntahar­ rastuksen vasta-alkajat. Lue lisää Valio Akatemia® ohjelmasta ja stipendiaateista: valio.fi/akatemia

@sarihursti #valiomaitoa @valiofi

Härtelö® syntyi Hilma Koskisen (vas.), Kaisa Anderssonin, Anni Niskakosken, Francesca Åströmin, Mirva Sorsilan, Annika Ikosen ja Roosa Kukkosen kurssityönä. Laajempaan tietoisuuteen se nousi Suomalainen Menestysresepti -kilpailun finaalista.

Härtelö® suklaa on vuoden ruokainnovaatio Tunnustus myönnettiin Iltalehden Kultainen Pippuri -kilpailussa, jossa palkitaan vuoden parhaat elintarvikkeet.

K

asviperäinen härkäpapujäätelö Härtelö® suklaa valittiin vuoden ruokainnovaatioksi Iltalehden järjestämässä Kultainen Pippuri -kilpailussa, jossa valittiin parhaat vuonna 2019 markkinoille tulleet elintarvikkeet. Tätä jäätävän upeaa luomusta on kehuttu jo aiem­ min, esimerkiksi lehdistötilaisuudessa tuotteeseen ensituntumaa otta­ nut ruokatoimittaja kehui sitä yhdeksi parhaista koskaan maistamistaan suklaajäätelöistä. Valio otti Härtelön siipiensä suojiin viime vuonna tukeakseen nuoria yrittäjiä innokkaaseen kysyntään vastaamisessa ja kansainvälisessä kas­ vussa. Härtelö on itsenäinen brändi ja yritys. ”Härtelö® suklaa on suomalaista innovatiivisuutta parhaimmillaan. Härtelö® on seitsemän Helsingin yliopiston elintarviketieteen opiskeli­ jan kurssityönä syntynyt palkokasvien lahja jäätelön ystäville. On ollut ilo olla tukemassa Härtelön matkaa suomalaisten jäätelöherkuttelijoi­ den huulille”, Valion jäätelöiden kategoriapäällikkö Tea Ijäs kertoo. Härtelön lisäksi finaalipaikkoja heltisi kilpailussa kolmelle muulle Valion tuotteelle. Valio Herkku pannacotta vadelma valittiin finalistiksi vuoden herkku -kategoriassa, Valio Luonnonjogurtti+™ omena-lakka välipalakategoriassa sekä Valio Koskenlaskija® Ruoka & Dippi AURA® pikkusuolainen-kategoriassa.

06 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 6

18.11.2020 14.39


UUTISET

Rekisteröi metsäsi luomumarjojen keruualueeksi

V

Tutkimukseen etsitään noin viittäkymmentä karjatilaa.

Tule mukaan!

Tutkimushanke laidunnuksesta alkaa Tule mukaan laidunnuksen monimuotoisuusvaikutuksia selvittävään tutkimushankkeeseen.

T

tutkimushankkeeseen etsitään noin 50 karjatilaa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueilta. Tila voi olla tavanomainen tai luomutila. Tutkimushankkeeseen osal­ listuvalla tilalla laidunnuksen määrä voi vaihdella, ja mukaan voidaan ottaa myös tiloja, joilla ei laidunneta kuten esimerkiksi vasikkakasvatta­ mot. Tilat voivat olla joko lypsy- tai lihakarjatiloja. Tiloilla tullaan vierailemaan vuonna 2021 noin 3–4 kertaa toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana, jolloin tehdään hyönteis-, kasvillisuus- ja linnustoselvityksiä. Lisäksi esitetään kysymyksiä laidunnuskäytännöistä ja peltojen käytöstä joko vierailun yhteydessä tai erikseen puhelimitse. Osallistumalla saat tietoa oman tilasi lajiston monimuotoisuudesta ja siitä, miten sitä voisi parantaa: löytyykö tilaltasi vaikkapa maaperälle hyödyllisiä ja ilmastopäästöjä vähentäviä lantakuoriai­sia tai hyönteisiä ravintonaan käyttäviä haarapääskyjä ja kottaraisia? Lisäksi osallistumal­ la edistät kestävää maidon- ja lihantuotantoa Suomessa. Yhteistyössä mukana Valion lisäksi Luomuinstituutti, Maanomista­ jain Liitto, Maitomaa, Pihvikarjaliitto ja ProAgria.

alio on tuonut markki­ noille luomutuotteita, joissa hyödynnetään luomumetsämarjoja. Lähtökoh­ tana on käyttää mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita, ja siksi suomalaisten luomumet­ sämarjojen keruualueiden riittä­ vyyden turvaaminen on erityisen tärkeää. Toivomme, että moni Valioryhmän maitotilayrittäjistä voisi rekisteröidä metsiään luomumarjojen keruualueiksi. Metsän voi ilmoit­taa luomu­ keruualueeksi helpoimmin Suo­ men metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelun kautta.

Luomumaidon jodi­pitoi­suus

M

aito on tärkeä jodin lähde ihmisten ruoka­ valiossa. Valio ja Hel­ singin yliopisto ovat mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa kartoitetaan mahdolli­ suutta nostaa luomumaidon jodipitoisuutta rehuun lisättä­ vän merilevän avulla. Tutkimushankkeen tausta­ tiedoksi valiolaisilta maito­ tiloilta (20 luomutilaa ja 20 tavanomaista tilaa) kerätyistä maitonäytteistä analysoitiin jodipitoisuudet. Suomalaisen luomumaidon jodipitoisuus ei ollut lähtökohtaisesti pienempi kuin tavanomaisesti tuotetun maidon.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Sanna Mäkeläinen, FT, vieraileva tutkija Luonnontieteellinen keskus­museo Luomus sanna.makelainen@helsinki.fi, puh. 0400 972 037

MAITO JA ME * 07

MAME0420_heidi.indd 7

18.11.2020 14.39


UUTISET

Joulun makuja Valio.fi:stä

@meajav

Jouluisen porkkanakakun, punajuurisaaristolaisleivän sekä muiden joulun ihanimpien leivonnaisten ohjeet löydät osoitteesta valio.fi/joulu

Jokainen lehmä on oman­laisensa. Toiset ovat tosi kiinnostuneita ihmisten touhuista ja usein samat lehmät tallentuu kuviin. #lehmät #holsteincows #valiomaitoa @valiofi

WE

Maid • Pa an • Jä • Tuk

Talou • Lis • Ym

Aluee Järve Tomi Veli P Häm Jyvä Jyvä Kaus Nival Oulu

WW

MAME0420_heidi.indd 8

18.11.2020 14.39


TULOSSA

VA PA A L L A RAUN I MIE T TISEN KOTIALBUMI

Haluatko laskea tilasi raakamaidon hiilijalanjäljen?

V

alio Carbo® Ympäristölaskurilla voit laskea oman tilasi tuottaman raakamai­ don hiilijalanjäljen ja verrata sitä Valio­ ryhmän keskiarvoon sekä seurata tilasi hiilijalan­ jäljen kehittymistä vuositasolla. Valio Carbo® Ympäristölaskurin käyttökoulu­ tuksia järjestetään maitotilayrittäjille Teamsetäkoulutuksina viikoittain. Koulutuksissa tutus­­tutaan laskurin valikoihin, ominaisuuksiin ja sen tarjoamiin tuloksiin. Lisätietoa löydät Valmasta ylävalikosta kohdasta Valio – Carbo Ympäristölaskuri ja etäkoulutusten ajankohdat Valman tapahtumakalenterista.

LEADING MILK COOLING SOLUTIONS

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus • Lisävarusteena lämmöntalteenotto • Ympäristöystävällinen R134a kylmäaine Alueesi huolto (24h) ja myynti Järvelä: Jarkko Mäkelä Tomi Mustasalo Veli Pekka Poutanen Hämeenlinna: Juha Karjalainen Jyväskylä: Juha Mikkonen Jyväskylä: Ari Viitala Kaustinen: Pasi Leskinen Nivala: Kimmo Palovaara Oulu: Joonas Hietala

WWW.KYLMAKARKI.FI

041 440 1172 041 440 1176 041 440 1179 041 440 1177 040 450 1020 040 905 2552 040 519 5756 0400 286 781 045 773 48748

Järjestötoiminta virkistää Rauni Miettinen, 58, on löytänyt Maa- ja kotitalousnaisten toiminnasta vaihtelua ja sisältöä arkeen.

E

lämä maitotilalla on sitovaa ja säännöl­ listä. Sen vastapainoksi kaipaan aktivi­ teetteja tilan ulkopuolella. Olenkin ollut mukana Maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa jo kohta 30 vuotta paikallisyhdistyksestä valta­ kunnalliselle tasolle. Ihmisen on hyvä haastaa itseään sopivasti. Järjestön kautta olen päässyt esimerkiksi val­ mistamaan entuudestaan tuntemattomien ruo­ kakulttuurien herkkuja. Vaihtelu onkin ehdotto­ masti järjestötoiminnan parhaita puolia. Oppeja pääsee jakamaan myös muille. Oma äitini ehti onneksi opettaa minulle ruisleivän teon, mitä taitoa olen ylläpitänyt ja opettanut muillekin ruokakursseilla. 100-vuotias ruisjuuri äitini kotitalosta ja leivän leipomisen taito ovat­ kin ehkä tärkein perintöni. Kun uppoutuu vaikkapa tapahtumatuotan­ non tai pitopalvelun tyyppiseen toimintaan, unohtuvat muut murheet. Järjestötoiminta on myös paras konsti tutustua uusiin ihmisiin, jos muuttaa uudelle paikkakunnalle. Minulle tämä on ollut luonteva tapa toimia elävän ja vireän maaseudun puolesta. Uskon, että jokainen voi tehdä jotakin viihtyvyyden eteen. Se rakentuu joskus pienistäkin asioista. Meillä on ollut omassa pihapiirissä kahtena kesänä pop up -kahvila, jossa on voinut nauttia kahvilaherkkuja toisenlaisessa ympäristössä ja ikään kuin siirtyä eri paikkaan ja aikaan van­ hojen rakennusten ja esineiden ympäröimänä. Lapsiperheille eläimet ovat aina elämys. Silti se yllätti, kun näin mikä joukko seurasi lehmien lähtöä iltalypsylle. Että olin tuottanut toisille sellaisen kokemuksen.”

MAITO JA ME * 09

MAME0420_heidi.indd 9

18.11.2020 14.39


202

0

Valion hallintoneuvosto

Valion hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallinto­neuvosto valitsee halli­tuksen jäsenet ja hallituksen puheen­ johtajan. Halli­tus nimittää toimitusjohtajan. Valion hallinto­neuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa omistajayrittäjiä. Marjo Ala-Kopsala, 42 v. Ala-Kopsalan tila, Toholammi. Lypsylehmiä 100, nuorkarjaa 60. Viljelyala 210 ha. Itikan edustajistossa vuodesta 2006. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen vuodesta 2015. Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2020. Kyösti Anttila, 60 v. Luopajärven tila, Kurikka. Lypsylehmiä 62, nuorkarjaa n. 50. Viljelyala 62,5 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2005. Hannu Gröhn, 37 v. Pasolan tila, Nurmes. Lypsy­lehmiä 71, nuorkarjaa 60. Viljelyala 175 ha. Osuuskunta Maitosuomen halli­ tuksen jäsen. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2020. Tuomo Haikonen, 54 v. Kotirannan tila, Heinola. Lypsy­lehmiä 40, nuorkarjaa 35. Viljelyala 85 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2015. Ville Hakala, 53 v. Nokkalan tila, Hartola. Lypsylehmiä 34, nuorkarjaa 30. Viljelyala 50 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2016. Arto Heikkinen, 44 v. Peltolan tila, Pyhäntä. Lypsylehmiä 70, nuorkarja. Viljelyala 95 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallinto­neuvostossa vuodesta 2013.

Mikko Heikkinen, 43 v. Likolahden tila maatalous­yhtymänä, Lapinlahti. Lypsylehmiä 71, nuor­ karja kasvaa sopimustilalla. Viljelyala 215 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017. Jari Hekkala, 51 v. Särkelän tila, Kalajoki. Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60. Viljelyala 75 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja. Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2012. Hannu Hokkanen, 51 v. Ala-rantalan tila, Kangasniemi. Lypsylehmiä n. 60, nuorkarjaa 50–60. Viljelyala 137 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituk­ sen varapuheen­johtaja. Valion keskinäisen vakuutus­yhtiön ja Valion eläkekassan hallintoneuvoston jäsen 2019 alkaen ja sen hallintoneuvoston puheenjohtaja 2020 alkaen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018. Mikko Huuskonen*, 42 v. Valio Suonenjoki. Prosessiasian­ tuntija. Ammattiliitto PRO. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017. Esa Karjalainen, 54 v. Könnön tila, Puumala. Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 70. Viljelyala 110 ha. ProAgria EteläSavon hallituksen jäsen. Metsä Groupin piiri­toimikunnan jäsen. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2016. Esa Kotala, 55 v. Hallintoneuvoston puheen­johtaja. Kotalan tila, Lapua. Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50. Viljelyala 120 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos­ tossa vuodesta 2010. Katariina Lampela, 58 v. Keski-Rötkösen tila, Tervola. Lypsylehmiä 64, nuorkarjaa 103, sonnit kasvatetaan itse. Viljelyala 120 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen. Valion hal­linto­neuvostossa vuodesta 2012.

10 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 10

18.11.2020 14.39


Tapio Lehto*, 63 v. Valio Seinäjoki. Tuotepakkaaja. Suomen Elintarvike­ työläisten Liitto SEL ry. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2013.

Mauri Penttilä, 63 v. Penttilän tila maatalous­yhtymänä, Vesilahti. Lypsy­lehmiä 60 ja nuorkarja. Viljely­ala 70 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001.

Matti Leikkanen, 49 v. Hatanpään tila, Sastamala. Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50. Viljelyala 145 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Jarkko Pirinen, 44 v. Tupaselan tila maatalous­yhtymänä, Iitti. Lypsylehmiä 90 ja nuorkarjaa 60. Viljelyala 132 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2014.

Janna Luotola*, 60 v. Valio Helsinki. Sopimusvalmistuspäällikkö. Ylemmät toimihenkilöt. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016. Lassi Mäkinen, 60 v. Leppämäen tila, Lieto. Lypsylehmiä 73, nuorkarjaa 55. Viljelyala 100 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheen­ johtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015. Petri Natunen, 49 v. Alatalon tila, Joroinen. Lypsylehmiä 120, nuorkarjaa 100. Viljelyala 160 ha. Osuus­kunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2019. Markus Ojanperä*, 41 v. Valio Riihimäki. Tuotantoasiantuntija. Meijerialan Ammattilaiset MVL. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2020. Vesa Parvinen, 48 v. Tarvaslahden tila, Parikkala. Lypsylehmiä 145 ja nuor­karja. Viljelyala 140 ha, lisäksi sopi­musaloja. Lihakunnan hallinnossa. Osuuskunta Tuottajain Maidon halli­tuksen jäsen. Valion hallinto­neuvostossa vuodesta 2015. * Valion henkilökunnan edustaja.

MAME0420_heidi.indd 11

Jari Puhakka, 51 v. Liepalan tila maatalousyhtymänä, Ilomantsi. Lypsylehmiä 65, nuor­karjaa 45. Viljelyala 106 ha. Ilomantsin Lämpö Oy toimitus­ johtaja. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018. Satu Pulkka, 47 v. Hallintoneuvoston varapuheen­ johtaja. Perkkiön tila, Vieremä. Lypsylehmiä 130, nuorkarjaa 90. Viljelyala 180 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuo­desta 2018. Antti Saari, 40 v. Siltasaaren tila, Lapua. Lypsylehmiä 180, nuorkarjaa 130. Viljelyala 190 ha. Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2020. Juha Törmä, 60 v. Haapalan tila, Tyrnävä. Lypsylehmiä 74, nuorkarjaa 60. Viljelyala 66 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2017. Päivi Ylä-Outinen, 57 v. Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, Lappeenranta. Lypsylehmiä 38, nuorkarja kasvatetaan sisaren puolison tilalla. Viljelyala 70 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion eläkekassan ja Valion keski­ näisen vakuutusyhtiön hallinto­ neuvoston jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008.

MAITO JA ME * 11

18.11.2020 14.40


Parasta suomalaiselle maataloudelle Lantmännen Feed on sulautunut Lantmännen Agroon. Meillä on yhdessä vuosikymmenten kokemus suomalaisesta maatalouselinkeinosta sekä kannattavan ja kestävän kotieläintalouden edistämisestä. Lehmien hyvä terveys, korkea tuotos sekä ympäristövaikutusten pienentäminen ohjaavat rehujemme kehitystä. Tavoitteenamme on olla maatalousyrittäjän paras kumppani koko arvoketjussa pellosta pöytään.

lantmannenagro.fi

MAME0420_heidi.indd 12

18.11.2020 14.40


Strategia kertoo meille  yhteisen suunnan

V

alion uudistunut vuoteen 2025 tantolaitoksille jalostettavaksi saapuvan maidon ulottuva liiketoimintastrategia määrän parempi ennakoitavuus on välttämätön­ kulkee käsi kädessä päivitetyn tä, jotta pystymme täyttämään tärkeimmän tavoit­ omistajastrategiamme kanssa. teemme eli maidon tilityshinnan maksimoinnin. Koska ihmisten kulutustottumuk­ Tavoitteemme on turvata valiolaisten maito­ set ja maailma ympärillämme muuttuu, myös tilojen tulevaisuus niin keskipitkällä kuin pitkällä aikavälillä ja varmistaa, että olosuhteisiimme eri­ meidän on ennakoitava muutokset ja päivitettävä tyisen hyvin sopiva maidontuotanto säilyy Suo­ strategiaamme − eli pidettävä se elävänä. messa. Mutta mitä strategia oikein Myös jauhevalmistuskapasi­ tarkoittaa, ja miten se liittyy teettimme riittävyys ja tuotanto­ meidän jokaisen valiolaisen työ­ ”Tavoitteemme hön ja omistajayrittäjiemme saa­ linjojen tehokkuus on turvatta­ on turvata maitomaan tuloon? va, koska kiinnostus niin sanot­ tuihin lisäarvojauheisiin kasvaa. Kreikan kielestä johdettu tilojen tulevaisuus Niiden avulla esimerkiksi suk­ sana strategia tarkoittaa sota­ keskipitkällä ja laanvalmistaja voi vähentää väkeä, mutta yritysmaailmassa pitkällä aikavälillä.” tuotteestaan sokeria maun siitä strategia tarkoittaa suunnitel­ maa, jonka tavoitteena on saa­ kärsimättä, tai jauheella on jokin vuttaa kilpailuetua suhteessa muu etu asiakkaalle. Lisäarvo­ jauheiden valmistus vie kuiten­ muihin yrityksiin. kin kauemmin kuin perusmaitojauheiden, ja siksi Valion strategia on muotoiltu johtoajatuksena toimintamme tavoite eli omistajayrittäjiemme jauhetorneissamme on tehty ja tehdään muutostuottaman maidon jalostaminen ja elinkeinon ja remontointitöitä. tukeminen maksa­malla maidosta mahdollisim­ man korkeaa tilitys­hintaa osuuskunnille. Hieman Maitoon liittyvä keskustelu on käynyt vilkkaana, yksinkertaistaen: kehitämme sellaisia tuotteita ja ja olemme nähneet räväköitä keskustelunavauksia ratkaisuja, joita osaamme tehdä paremmin kuin ruokaan liittyen. Tulevaisuuden ruokapöydässä on muut ja myymme ne sellaisilla markkinoilla, joilla paikkansa sekä eläin- että kasviperäiselle ruoalle − molempia tarvitaan. teollisuusasiakkaat ja ruokakaupassa asioivat ih­ miset niitä erityisesti ostavat, parhaalla mahdolli­ Ilmastoasiat puhututtavat ja vastakkainaset­ sella tuotolla. Näin varmistamme, että työpaikat te­lusta on tullut mediassa arkipäivää. Vaaditaan säilyvät, te maitotilayrittäjät pärjäätte ja pystym­ kärsivällisyyttä ja faktoja. On siis välttämä­töntä, me samalla huolehtimaan ympäröivästä maail­ että kerromme aktiivisesti ja läpinäkyvästi masta − ihmisistä, eläimistä ja ympäristöstä. siitä työstä mitä olemme tehneet kasvi­ Valiolla keskitymme jatkossakin kehittämään huonekaasupäästöjen vähentämiseksi tai luonnon monimuotoisuuden lisäämaistuvia ja laadukkaita tuotteita maidosta ja pitämään huolta rakastetuista brändeistämme miseksi. Haluamme ihmisten tietävän, miten huomioimme vastuullisuusnäköerityisesti kotimarkkinoilla. Teollisuusasiakkaille kulmat tuotantoketjussamme. Ja samanmaailmalla kehitämme uusia ratkaisuja niin sanotuista lisäarvojauheista. Myös kasvipohjaiset aikaisesti kerromme, että maitotuotteet tuotteet ovat osa Valion strategiaa, ja meidän on ovat ravintoarvoltaan monipuolisia ja rikkaita elintarvikkeita, joille on jatkossakannattavaa käyttää tuotekehitysosaamistamme ja jalostuskapasiteettiamme myös tällä kasvu­ kin paikkansa lautasella ja lasissa. markkinalla. Iloista joulua ja ruokarauhaa vuodelle 2021! Maitotiloilla ja osuuskunnissa on edessä yksi ANNI KKA HURME Valioryhmän historian suurimmista muutoksista, Toimitusjohtaja Valio Oy kun siirrymme sopimustuotantoon. Valion tuo­

MAME0420_heidi.indd 13

18.11.2020 14.40


N EN TILA TÄMIN IT KEH

Pirkko ja Pasi Patanan ja Jyrki Masto­ kankaan yhteistyö sujuu hymy huulessa. Yhden ulkopuolisen työntekijän ansiosta jokainen ehtii perehtyä erikoisalueeseensa ja eläinten lisäksi ihmisetkin voivat hyvin. Kaikki yrittäjät kuuluvat työ­terveyshuoltoon.

14 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 14

18.11.2020 14.40


Maksimoinnista optimointiin KUUKAUSITTAISET MAITOMÄÄRÄT VAATIVAT ENSI VUODESTA ALKAEN ENTISTÄ TARKEMPAA SUUNNITTELUA. TUOTTOENNUSTE ON HYVÄ TYÖKALU TÄHÄN. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

MAATALOUSYHTYMÄ PASIANSSI, HALSUA Yrittäjät

Maatila Eläimet Maito Navetta

Pasi, 58, ja Pirkko Patana, 55, ja Jyrki Mastokangas, 41. Navetassa työsken- telee yksi vakituinen työntekijä. Avoin yhtiö Pasianssi rakensi kahden tilan yhteisen navetan vuonna 1999. Sukupolven vaihtuessa toisella tilalla vuonna 2013 yhtiö muutettiin maatalousyhtymäksi. Viljelyssä 145 ha, josta 70 ha nurmea ja 60 ha ohraa ja kauraa. 7 ha laidunta nuorkarjalle ja ummessa oleville. Nurmiseoksessa on nurminataa, timoteita ja englanninraiheinää. Viljat kuivataan. Peltotyöt tehdään itse. Keskimäärin 87 lehmää (holstein 55 %, ayrshire 45 %). Poikimakertoja keski- määrin 2,7. Sonnivasikat myydään terneinä pois. Keskituotos 12 300 kg/lehmä/v. (EKM, 12 kk). Rasvaa 4,6 % ja valkuaista 3,8 %. Kokonaismaitomäärä noin 900 000 l/vuosi. Lämmin pihattonavetta lypsyasemalla. Aperuokinta ollut käytössä 10 vuotta, lisäksi 2 täysrehukioskia. Vasikat ovat pihatossa ja hiehot toisessa navetassa erillisruokinnassa. Parin viime vuoden aikana on uusittu parsikalusteet, pikkuvasikoiden ja sairaiden karsinat sekä vaihdettu valot ledeiksi ja lypsimet kevytlypsimiin.

MAITO JA ME * 15

MAME0420_heidi.indd 15

18.11.2020 14.40


N EN TILA TÄMIN IT KEH

MAATALOUSYHTYMÄ Pasianssissa Halsualla ei nimestään huolimatta ehditä pahemmin lätkiä korttia. Vajaat 90 lehmää ja lypsyasema ovat tänäänkin pitä­ neet kolme yrittäjää liikkeellä aamukuudesta. Liikettä aivoihin on puolestaan aiheuttanut Valioryhmän siirtyminen sopimustuotantoon. Maitomäärät on mitoitettava tarkasti, jotta eurot saadaan kotiutettua mahdollisimman hyvin. ”Jos mentäisiin entisillä askelmerkeillä, häviäisimme ensi lokakuussa tuo­ tantomäärän ylityksenä jopa 6 000 euroa”, Pasi Patana konkretisoi. Tuotannon tasaaminen kuukausien välillä on Pasianssin yrittäjille, Pasi ja Pirkko Patanalle ja Jyrki Mastokankaalle, tuttua entuudestaan. Jo aikaisem­ min tavoitteena on ollut työ- ja eläinruuhkien tasaaminen. Nyt mukaan tuli eurokannustin. Tasausta tehdään muun muassa huolellisella siemennyssuun­ nittelulla. ”Mietimme hyvin tarkkaan, mitkä lehmät siemennetään liharodulla, mitkä sukupuolilajitellulla siemenellä, ja mille lehmille tehdään alkionsiirto. Tiiney­ tämme 7–8 eläintä kuukaudessa, joista haluamme itsellemme 2–3 hyvää lehmä­ vasikkaa kuukaudessa”, Pasi valottaa. JALOSTUSSUUNNITTELUSSA tila tukeutuu Faban asiantuntemukseen. Kaikki syntyneet lehmävasikat on genomitestattu vuodesta 2014 saakka. Tila on mukana myös alkionhuuhtelurenkaassa. ”Jalostuksella tavoittelemme rauhallisia, helppolypsyisiä, kestäviä ja terveitä lehmiä. Pelkkä maitoindeksi ei ratkaise valintaa”, Pirkko painottaa. Eläinmäärän tila aikoo pitää tulevinakin vuosina ennallaan. Huonosti tiineh­ tyviä lehmiä aiotaan kuitenkin jatkossa laittaa herkemmin pois. Lehmien 12 kuukauden keskituotos on tällä hetkellä 12 300 kiloa energia­ korjattua maitoa. Rasvaa maidossa on 4,6 ja valkuaista 3,8 prosenttia. ”Nämä pitoisuudet kelpaavat meille. Tuotoksessa käytiin korkeammallakin tasolla parisen vuotta sitten”, Pasi kertoo. Ayrshire on yrittäjille selvästi mieluisa rotu, vaikka sen osuus koko karjasta on pudonnut 45 prosenttiin. Pasi Patana laskee, että ayrshiret toivat viime vuonna silti 14 000 euroa enemmän rahaa kuin holsteinit. SÄILÖREHUN laadulla on luonnollisesti iso vaikutus tuotosmäärään. Yrittäjät kertovat, että lypsylehmäpihatossa pidetään pariakymmentä hiehoa sen vuoksi, että syömättä jääneen seosrehun voi siirtää niille. Lehmillä onkin edessään aina laadukas ape, jota täydennetään kahdesta kioskista jaettavalla täysrehulla. ”Jos ruokintapöytä on käsivoimin siivottavissa, on apemäärä liian pieni. Nykyisellä menetelmällä olemme saaneet päivämaidon nousemaan 1,5–2 lit­ ralla lehmää kohden. Riittävän seosrehun vaikutus korostuu etenkin ensikoilla ja aremmilla lehmillä”, Pasi sanoo. PASIANSSIN taloushallinto hoituu Pasi Patanan ja paikallisen tilitoimiston yhteistyönä. Patana kirjaa tulot ja menot Maatalousneuvos-ohjelmaan. Tili­ toimisto tarkastaa kirjaukset ja maksaa arvonlisäverot kuukausittain. Tänä vuonna tila on siirtynyt verkkolaskuihin, mikä nopeuttaa kirjaamista. ”Kuluva vuosi näyttää tuloksen kannalta varsin tavanomaiselta. Maitomäärä laahaa hieman jäljessä normaalista ja siihen on yritetty etsiä syytä. Maitoa menee tänä vuonna meijeriin noin 900 000 litraa. Tavoitteena oli lypsää näistä seinistä miljoona litraa, mutta se jää nyt haaveeksi”, Pasi harmittelee. KarjaKompassin seurantalaskelma kertoo, että Pasianssin kulurakenne on järkevällä pohjalla, sillä ostorehukustannus on 6,30 senttiä ja kokonaisrehu­ kustannus 11,90 senttiä maitolitraa kohden. 16 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 16

18.11.2020 14.40


Pasianssissa pohditaan tarkasti, siemennetäänkö lehmä liharodulla, sekstatulla siemenellä vai käytetäänkö alkion­ siirtoa. Tavoitteena on saada jokaisen kuukauden 7–8 tiineytyksestä 2–3 hyvää lehmävasikkaa omaan navettaan. Pikkuvasikoille rakennettiin tänä vuonna uudet karsinat.

"Menestystekijät: riittävästi työvoimaa, pitkä yhteistyö ulko­puolisten asiantuntijoiden kanssa sekä tarkka tuotannon seuranta ja jalostus.” MAITO JA ME * 17

MAME0420_heidi.indd 17

18.11.2020 14.40


N EN TILA TÄMIN T I KEH Kokonaisrehukustannuksella vähennetty maitotuotto tuet mukaan lukien on 12,38 euroa lehmää kohden päivässä. Maidon litrahinta lisineen on ollut keskimäärin 41,18 senttiä. ”Kustannuksia pystyisi vielä alentamaan lisäämällä peltopuolen yhteistyötä muiden tilojen kanssa. Edelleen kuluu liikaa aikaa ja polttoainetta maantiellä”, Jyrki Mastokangas näkee. PASIANSSISSA käytetään mielellään ulkopuolista asiantuntemusta tuotannon suunnitteluun ja kehittämiseen. Tilan luottokumppaneina ovat ProAgria Keski-Pohjanmaan maidon- ja kasvintuotannon asiantuntija Sari Harju ja talous­johtamisen erityisasiantuntija Heikki Ojala. Harju laatii tilalle ruokintasuunnitelmat ja ruokinnan seurantalaskelmat. Ojalan kanssa yrittäjät käyvät läpi yhtymän taloustilannetta kolme kertaa vuodessa. Marraskuussa tehdään välitilinpäätös, tammikuussa tilinpäätös ja keväämmällä tulosanalyysi. ”On tärkeää saada talousjohtamisnäkemystä kokeneelta asiantuntijalta. Ei kaikkia asioita esimerkiksi verotuksesta voi millään tietää. Tilinpäätöksen tulosanalyysi on meille erityisen tärkeä ja kiinnostava. Sen avulla löytyvät ke­hittämiskohteet”, Pasi Patana painottaa. Heikki Ojala kannustaa muitakin maitoyrittäjiä ottamaan tuotannon suun­ nittelun tosissaan, kun hinnoittelujärjestelmä muuttuu. On siirryttävä tuotan­ non maksimoinnista tuotannon optimointiin. ”Minun Maatilani -palvelusta löytyvä Tuottoennuste on erinomainen työ­ kalu. Se arvioi kuukausittaisen maitomäärän automaattisesti KarjaKompassiin syötettyjen tietojen perusteella. Tuottoennusteen avulla on helpompi suunni­ tella lehmien poistoja ja siemennyksiä”, Ojala perustelee. HARJU painottaa tasaisen maidontuotannon tärkeyttä ja kehottaa seuraa­maan Tuottoennustetta kuukausittain ja hallitsemaan sen avulla eläinmäärää. Ruokinnan kustannustehokkuus on tärkeää, kun maitomäärää ei voi lisätä. ”Säilörehut ja viljat on analysoitava tarkasti kivennäiset mukaan lukien. Ruokintasuunnitelma tehdään sitten vastaamaan tuotantotavoitteita ja huo­ lehditaan riittävästä valkuaisen, energian, kuidun ja hivenaineiden saannista. Ruokinnan tulokset pitää analysoida säännöllisesti seurantalaskelman avulla”, Harju opastaa. Jotta tila pystyisi tuottamaan mahdollisimman tarkasti A-hintaista maitoa, pitää Ojala tärkeimpänä sitä, että lehmiä olisi jatkossa vähemmän. ”Peltotuotannon sopeuttaminen pitää myös miettiä, sillä pellon tarve toden­ näköisesti vähenee. Pitääkin miettiä, mitä aikoo tehdä rehuntuotannosta pois jäävällä pellolla. Tekipä mitä tahansa, kannattaa satotasoihin panostaa viimeis­ tään nyt. Peltopuolelta on saatavissa lisää tuottoa maitotiloille”, Ojala uskoo. ”Budjetointi ja talouden jatkuva seuranta on entistäkin tärkeämpää. On huolehdittava erityisesti maksuvalmiudesta. Vuoden vaihteessa kannattaa jättää kassaan rahaa, sillä sitä tarvitaan maksuvalmiuden ylläpitämiseen. On pitkä aika odottaa loppuvuoden tukitilityksiä, jos kassa on huonolla tolalla.” Vaikuttaa siltä, että palaverit luottoasiantuntijoiden kanssa jatkuvat tulevaisuudessakin Pasianssin viihtyisässä navetan konttorissa. ”Asiantuntijoille kertynyt tieto kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä se helpottaa omaa työtä. Kun palvelu maksaa vain 60–70 euroa tunnilta, saa sille takuulla vastinetta, kunhan on valmis muuttamaan omaa toimintaansa. Pitää myös muistaa, että maidontuotanto on aina pitkän matkan juoksua”, Pasi Patana tähdentää.

18 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 18

18.11.2020 14.40


Maitomäärä hallintaan. Maatalousyhtymä Pasi­anssin omistajat, Pirkko Patana, Jyrki Mastokangas ja Pasi Patana, istuvat jatkossa yhä useammin ruutujen äärellä. Tuottoennuste-ohjelmalla optimoidaan kuukausittaiset maito­ määrät niin, että ne pysyvät mahdollisimman tarkasti A-hintaluokassa.

”Asiantuntijoille kertynyt tieto kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä se helpottaa omaa työtä.” MAITO JA ME * 19

MAME0420_heidi.indd 19

18.11.2020 14.40


SimValio­­karjalasku ri Valmassa Valio Terve ys -palveluide n alla

N EN TILA TÄMIN IT KEH

SimValiokarja muuttaa eläinterveyden vaikutukset euroiksi

SIMVALIOKARJA-LASKURI ON MAITOTILAYRITTÄJIEN JA HEIDÄN YHTEISTYÖKUMPPANEIDENSA KÄYTÖSSÄ VALMASSA VALIO TERVEYS -PALVELUISSA.

V

alman SimValiokarja-lasku­rin avul­ la maitotila­yrittäjä voi tarkastella kar­ jan terveyden ja uudistuspoli­tiikan vaikutuksia tilan talouteen, katetuottoon ja maito­ kiloa kohden syntyvän metaanin määrään. Laskuri mallintaa, miten paljon tietty muutos karjan tervey­ dessä vaikuttaa katetuottoon lehmää kohden vuodessa ja paljonko muu­ tos tuo säästöä tai lisäkulua koko kar­jassa vuoden aikana. Laskurin raportis­ta käyttäjä näkee esimerkiksi sen, miten paljon maitotuotos lisääntyy, kun utaretulehdukset vähenevät, ja mikä muutoksen rahallinen arvo on euroina. ”SimValiokarja yhdistää kolme tärkeää asiaa: eläinten hyvinvoinnin, tuotannon ympäristövaikutukset ja tilan talouden. Tällä hetkellä noin 47 prosenttia maidon hiilijalanjäljes­tä syntyy metaanista, ja siksi myös kasvihuonekaasujen vähentäminen on tärkeää. Hyvä uutinen on se, että vaikutukset ovat samaan suuntaan − hyvinvoinnin, terveyden ja tuot­ tavuuden edistäminen tuo tilalle enemmän euroja ja vähentää samal­ la metaanin tuotantoa”, Valion ter­ veydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari valottaa. ”Laskurin hienous on siinä, että se huomioi kokonaisuuden eikä vain yhtä asiaa kerrallaan. Sairauk­ sien väliset yhteydet ovat monimut­

T E K S T I A N U A R TJ O K I

kaisia, ja sen vuoksi kokonaisuutta olisi vaikeaa hahmottaa ilman täl­ laista laskuria. Usein eläinten sairas­ tavuuden talou­dellista merkitystä aliarvioidaan, jos laskentaa yksin­ kertaistetaan liikaa tai huomioidaan vain eläin­lääkärikulut.”

”Laskurin hienous on, että se huomioi kokonaisuuden eikä vain yhtä asiaa kerrallaan.”

SIMVALIOKARJA-LASKURI on räätälöity valiolaisten maitotilayrit­ täjien ja yhteistyötahojen käyttöön SimHerd-laskurista, joka on kehitet­ ty pitkän tieteellisen tutkimustyön tuloksena Tanskassa. SimValiokarja syntyi tanskalaisen SimHerd A/S:n ja Valio Terveys -palveluiden yhteis-­ työnä. Laskurin käyttöönotto on osa Valio CARBO -hankekokonaisuutta ja lehmien elinikäistuottavuuden pa­ rantamiseen tähtäävää Climate Wise Cow - eli Voimalehmä-hanketta.

”Valion maitotilayrittäjien käyt­ töön haluttiin luoda kevyempi versio SimHerd-laskurista. Kevytver­ sio tehtiin toistamalla runsas määrä SimHerd-laskentoja erilaisilla vari­ an­teilla, tuotostasoilla ja maidon hinnoilla. SimValiokarja-laskuri on helppokäyttöisempi kuin isoveljensä SimHerd, ja sen pohjatiedoiksi tar­ vitaan vähemmän dataa”, SimHerd A/S:n konsultti ja partneri Jehan Ettema kuvailee. SimValiokarja-laskuri antaa kui­ tenkin aivan riittävän suuruusluo­ kan, mitä muutokset tarkoittaisivat tuottavuuden ja talouden näkökul­ masta tilalle, ja laskelmien tulokset ovat yksiselitteisiä. SimValiokarjalaskurissa on kuitenkin joitakin rajoitteita verrattuna SimHerdiin, jotka käyttäjienkin on hyvä tiedos­ taa. Esimerkiksi ääri­päiden arvoissa kevytversio ei ole niin luotettava kuin raskaampi SimHerd-laskurimalli. ”Eri tiloilla esimerkiksi utare­ tulehdusten tai sorkkaterveyden ongelmien vaikutukset ovat hieman erilaiset, joten vaikutukset ovat aina jollain tasolla arvioita”, Jehan Ettema sanoo. Tanskassa SimHerd-laskuria käyttävät maan neuvontaorgani­ saatio, jalostusasiantuntijat ja eläin­ terveydenhuollosta vastaavat tahot. Jehan Ettema kertoo, että heillä SimHerd-laskurin tarvitsema data (maitotuotokset, utaretulehdusten yleisyys, maidon ja lihan hinta sekä

20 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 20

18.11.2020 14.40


rehujen hinnat) saadaan suoraan tietokannoista. SimHerd-laskurin on kehittänyt ja lanseerannut tanskalainen Aar­ husin yliopisto vuonna 2012. Lasku­ rin taustalla toimivaa monimutkais­ ta tieteellistä mallia kehitetään jat­ kuvasti. Jehan Ettema opastaa SimHerdin käyttöä sekä osallistuu tutkimus­ työhön ja käyttöönottaa erilaisia uusia laskuriin liittyviä sovelluksia. SimHerd-laskuriin liittyen on tehty noin 30 tieteellistä artikkelia, ja uusien muuttujien lisääminen lasku­ riin tarkoittaa uuden tieteellisen julkaisun syntymistä.

Lähde: A Stochastic Model Simulating the Feeding-Health-Production Complex in a Dairy Herd. Østergaard, S. et al. (2000). Journal of Dairy Science, Volume 83, Issue 4, 721–733.

SIMVALIOKARJA-LASKURISSA Tänään-sarakkeeseen syötetään tilan tiedot: maidon hinta, karja­ koko, keskituotos, lehmäkuolleisuus, poistoprosentti ja poikimaväli. Lisäksi laskuriin syötetään prosentti­ lukuina esimerkiksi utaretulehduk­ sien, poikimahalvausten, ketoosin ja ontumisten osuudet karjassa sekä vasikkakuolleisuus, vasikoiden päi­vä­kasvut, hiehojen poikimaikä ja liharotusiemennysten osuus. Laskuri opastaa syöttämään luvut oikeassa muodossa.

SimValiokarja-laskuriin syötettä­ vät tiedot löytyvät Tuotosseurannan kausi- ja vuosiraporteista sekä Nase­ van Eläinvirrat-raportilta. Mitä tarkemmat arviot laskuriin syöttää, sitä paremman arvion saa muutoksen vaikutuksesta tilan talouteen. Jos tie­ dossa ei ole tarkkoja lähtö­lukuja, ne voi laskea ja arvioida itse tai käyttää laskurin tarjoamaa keskiarvolukua. Lähtötiedoista laskuri laskee tilan perustilanteen, jonka muutoksen vaikutuksia voidaan mallintaa vaih­ tamalla haluttuja tietoja. Voidaan esimerkiksi arvioida, miten utare­ tulehdusten esiintyvyyden lasku 25 prosentista 12 prosenttiin karjassa vaikuttaa tilan talouteen ja syntyvän metaanin määrään. Muutoksia voi tehdä yhden tai useamman kerral­ laan ja ne kirjataan laskurin Tavoitesarakkeeseen. Tämän jälkeen laskuri laskee ja mallintaa muutoksen vaiku­ tuksen muutamassa sekunnissa. Talousvaikutusten lisäksi Sim­ Valiokarja-laskurilla voi optimoida tilan jalostusstrategiaa simuloimalla liharoturisteytysten vaikutuksia tilan talouteen eli kuinka paljon liharotu­ siemennyksiä voisi käyttää. ”Laskuria kehitetään edelleen muun muassa huomioimaan las­

Erilaisten lehmä- ja karjatason muuttujien ja sairauksien sekä tiinehtyvyyden yhteys on monimutkainen. Karjatason muuttujat: esim. ruokinta Lehmätason muuttujat: esim. poikimakerta, lypsykauden vaihe

kennassa nykyistä paremmin sopi­ mustuotannon ja tukialueen. Sitä voidaan jo nyt hyödyntää karjan uudistuksen suunnittelussa ja tule­ vaisuudessa yhä vahvemmin myös maidontuotannon tulosten opti­ moinnissa”, Kristiina Sarjokari lupaa. Laskurin mallintamat muutokset näkyvät raportissa värikoodattuna, eli kannattavuuteen ja metaanin tuotantoon positiivisesti vaikuttavat muutokset vihreällä värillä ja nega­ tiivisesti vaikuttavat punaisella. Kun halutaan palata alun perin syötettyihin lukuihin eli lähtötilan­ teeseen, klikataan laskurin alareunan pallukkaa Alusta luvut. Kun laskija on päässyt sellaiseen malliin ja lukuihin, jotka hän haluaa tallentaa, se onnistuu Tulosta-pai­ nikkeesta, josta avautuu pdf-tiedos­ to, jonka voi tallentaa, tulostaa tai lähettää eteenpäin. Laskuria voivat käyttää Valmassa maitotilayrittäjien lisäksi heidän Valmaan luvittamansa yhteistyökumppanit. SimValiokarjan webinaaritallen­ teen löydät Valman videokirjastosta. Katso video YouTubesta hakusanalla SimHerd presentation video

Mitä SimValio­ karjalaskurilla voi puntaroida? • Mitkä ovat karjan terveyteen

liittyvät taloudellisesti kan- nattavimmat kehityskohteet

Poikimahalvaus

Hedelmällisyyshäiriöt

• Tulisiko tilan hiehoprosessia parantaa

• Kannattaisiko liharotu­

­siemennysten osuutta lisätä

Utaretulehdus

Lehmän poistuminen karjasta Maitotuotos

Aineenvaihduntasairaudet

Syönti ja rehun hyväksikäyttö Tiinehtyvyys

• Kuinka karjan terveyteen

liittyvät muutokset vaikut- taisivat lehmien kestävyyteen ja maitolitraa kohti syntyvän metaanin määrään

• Millä erilaisilla toimenpiteillä tilalle saataisiin lisää kate- tuottoa

MAITO JA ME * 21

MAME0420_heidi.indd 21

18.11.2020 14.40


ST

USS

A

KARI LIKO N EN

HAA

EL AT T

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruokaalan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiöitä.

Antti-Jussi Oikarinen ei odota suuria muutoksia EU:n uudelta maatalousohjelmalta. “Aina ne muutokset ovat olleet enemmän evoluutiota kuin revoluutiota.”

22 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 22

18.11.2020 14.40


KARI LIKO N EN

Ruoantuotannon supervirasto toteuttaa EU:n ja hallituksen ohjelmat RUOKAVIRASTOA JOHTAVA ANTTI-JUSSI OIKARINEN ON NÄHNYT MAATALOUSPOLITIIKAN OHJELMAKAUSIEN VAIHTUMISIA, JA SEURAAVA SARANAKOHTA ON PIAN EDESSÄ. T E K S T I R A I L A A A LT O N E N

T

asan sovittuna aikana Ruokaviraston pää­ johtaja Antti-Jussi Oikarinen avaa etä­ yhteyden neuvotte­ luun, jossa Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala ja toimit­ taja jo odottavat. Lapualainen Kotala ajaisi kotoaan viraston päätoimipaik­ kaan Seinäjoelle puolessa tunnissa, mutta etäisyyksistä on tänä vuonna tullut yhdentekeviä. Oikarinen johtaa noin tuhannen hengen keskusvirastoa. Ruokavirasto syntyi vuoden 2019 alussa, kun Elin­ tarviketurvallisuusvirasto Evira ja Maaseutuvirasto Mavi yhdistettiin. Uuteen virastoon siirtyi myös osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta. ”Eviralla ja Mavilla ei ollut varsi­ naisesti päällekkäistä tekemistä, mutta niiden kohderyhmä oli sama, suomalainen maatila. Iso muutos on, että tietojärjestelmäpalvelut tuote­ taan nyt organisaatiossa omana työ­ nä. Tämä tuo aikanaan yhdistymisen hyödyn ja hallinnollisia säästöjä”, Oikarinen taustoittaa. Viraston tehtävät juontuvat pit­ kälti EU:n säädöspohjasta, hallitus­ ohjelmista ja maa- ja metsätalous­ ministeriön strategioista. Niiden rinnalla virasto hahmottelee omaa strategiaansa toiminnan painotuk­

sista tulevina vuosina ja vuosikym­ meninä. ”Tärkeä vaikuttavuustavoite on kotimainen ruoantuotanto ja maa­ seudun elinvoimaisuus. Toinen on eläinten ja kasvien terveys ja hyvin­ vointi ja kolmas se, että ruoka on turvallista ja terveellistä. Toivon, että näihin riittää paukkuja sekä EU:n putkesta että kansallisesti tulevista­kin hallitusohjelmista”, pääjohtaja sanoo. Sisäisinä toiminnan kehittämis­ tavoitteina Oikarinen listaa palvelu­ jen asiakaslähtöisyyden ja koko ruo­ kajärjestelmän kehittämisen tiedon, tutkimuksen ja teknologian hyödyn­ tämisen kautta. Henkilöstöpoliitti­ nen tavoite on pysyä ajan hermolla sekä oppia ja uudistua yhdessä. EU:N uutta ohjelmakautta valmis­ tellaan ja ilmastopainotukset ovat vahvasti esillä. Kotala pyytää Oika­ rista kertomaan valmistelujen nyky­ tilanteesta. ”Tilanne elää ja hyvään suuntaan on menty”, pääjohtaja sanoo. ”Ajatus on, että eläinpalkkioasiat säilyisivät entisen tyyppisinä. Positiivista mai­ dontuotannon näkökulmasta on, että tukikattoa ei ole tulossa. Aiemmin kaavailtu sadantuhannen euron katto olisi ollut myrkkyä isoille kotieläin­ yksiköille etenkin AB-alueella. “

Monta ohjelmakauden vaihtu­ mista nähneen Oikarisen ykköshuo­ li on haastava aikataulu. Sähköisiä tietojärjestelmiä ei hänen mukaan­ sa pysty taivuttamaan toimeenpanoa tukeviksi kovin nopeasti, kun Ruoka­ viraston lisäksi tukihallinnon ringis­ sä ovat elyt ja kunnat. ”Siirtymävuosia on sovittu, mutta jos vuoden -23 alusta pitäisi lähteä käynnistämään eläintukien hakua ja päätökset menevät joulukuulle -22, niin kovin tiukille menee. Kaik­ ki muistavat haasteet edellisen ohjel­ makauden taitteessa, traktorimarssit ja muut, kukaan ei niitä halua!” Toinen huoli on hallinnollinen taakka. ”Vaikea nähdä, että järjestelmän yksinkertaistaminen onnistuisi nyt­ kään, niin paljon tässä on ainespuita. Alussa puhuttiin, että jäsenmaille tu­ lee enemmän vastuuta ja valtaa tuki­ politiikassa, mutta komissio näyttää haluavan edelleen säädellä tiukasti näitä asioita.” Maatalouden rakennetta kehit­ tävien investointitukien ja Leaderrahoituksen tulevaisuus näyttäisi tässä vaiheessa olevan turvattu, sillä maaseuturahoituksen kakkospilariin on Oikarisen mukaan tulossa alku­ kaavailuja enemmän rahaa. ”Voisi ajatella, että Valion siir­ tyminen sopimustuotantoon tuo MAITO JA ME * 23

MAME0420_heidi.indd 23

18.11.2020 14.40


PEKKA RO USI

osaltaan tukea ja turvaa investointi­ haluihin tiloilla. Näinkin päin se voi kääntyä.” MAITOTILOILLA ollaan yhä tietoi­ sempia niin kyber- kuin bioturvalli­ suudesta. Kotala haluaa tietää, kuinka vahvasti Ruokavirasto on varau­ tunut kyberuhkiin: "Koko tuki­järjes­ telmä perustuu toimiviin tieto­järjestelmiin, entä jos joku pääsee niitä sorkkimaan?” ”Kun me olemme maksajavirasto, niin meillä on ISO27001 -sertifioitu tietoturvan hallintajärjestelmä sekä virastossa että alaishallinnossa eli elyissä ja kunnissa. Järjestelmän säännöllinen auditointi on tae tieto­ turvalle”, Oikarinen toteaa. ”Tietojärjestelmäkohtaisia riskejä saattaa toki olla ja niitä on hallittava. Kyllä tämä aihe puhuttaa.” Toimivan tukien maksujärjestel­ män lisäksi eläinterveyden varmista­ minen on maitotilojen näkökulmas­ ta Ruokaviraston keskeinen tehtävä. Koronapandemia on tuonut osaltaan epävarmuutta elämään. Oikarisen mukaan sekä koronan kaltaiset ihmisten tartuntataudit että ihmisten ja eläinten yhteiset, zoonoottiset taudit ovat lisääntyvä uhka. Ruokaviraston zoonoosikes­ kuksessa niitä seurataan tiukasti. ”Ilmastonmuutos lisää ilman muuta tautien mahdollisuutta, valp­ paana pitää olla. Suomessa alkutuo­ tannon mahdollisuudet jopa moni­ puolistuvat, mutta kääntöpuoli on, että myös uusia kasvi- ja eläintaute­ ja tulee.” RUOKAVIRASTON toiminnan su­ juvuutta koronarajoitusten keskellä on tukenut sen monipaikkainen toi­ mintamalli. Tehtävät pystytään hoi­ tamaan missä tahansa toimipaikassa ja nyt korona-aikana etänä. Kaikki, jotka voivat tehdä työnsä etänä, jäi­ vät kotiin myös kesän jälkeen. ”Toimintatapa oli jo valmiina, joten kynnys hypätä etätyömoodin ei ollut suuri. Kaikki ydintehtävät on pystytty hoitamaan hyvin, niin tuki­ maksatukset ja -haut kuin valvon­ natkin. Valvontoja kyllä vähennettiin koronatilanteen vuoksi, EU:n luval­ la, eikä kukaan ole moittinut.”

Maidontuottajat eivät Esa Kotalan mukaan toivo remonttia EU:n maataloustukiin.

Korona on tuonut jonkin verran ylimääräistä työtä virastolle. Maa­ seutuyrityksille maksettiin korona­ tukia ja laboratorioissa alettiin teh­ dä kesällä koronatestauksia valtion lukuun. ”Laajalla etätyöllä varmistetaan, että muun muassa laboratoriotyön­ tekijöillä on turvallinen työpaikka. Myös tukimaksatuksia ja tietojärjes­ telmiä hoitavan henkilöstön pitää pysyä rivissä, jotta ei tulisi ongelmia. Nyt katsotaan, mitä toinen aalto tuo tullessaan eri rintamilla", Oikarinen pohtii. Ruokaturvan toteutuminen edel­ lyttää Oikarisen mielestä koko ket­ jun yhteistyön vaalimista, erityisesti nyt korona-aikana. Keskinäinen sparraus monella tasolla kehittää kaikkia osapuolia. Samalla ketjun tasapainoa pitää parantaa, hän näkee. ”Kaikki tunnustavat, että ketju ei ole nyt tasapainossa. Alkutuottaja on se heikoin lenkki. Yhdessä pitäi­ si miettiä, miten ketju olisi tasapai­ noinen loppuun asti. Muuten se ys­ kähtelee ihan varmasti jossakin vai­ heessa.“ Tuottajien, jalostuksen ja kaupan lisäksi järjestelmässä ovat mukana myös hallinto, neuvonta ja tutkimus, Oikarinen muistuttaa. ”Meillä hallinnon silmien läpi kul­

kee näitä asioita, ja meidän roolim­ me on tuoda keskusteluun oma pa­ noksemme. Joidenkin konkreettis­ ten yhteisten haasteiden kautta voisi löytää yhteisen tekemisen, joka lisää luottamusta ketjuun. Luottamusta on vaalittava, jotta ketjun toiminta ja kilpailukyky säilyvät nyt ja tulevis­ sakin kriiseissä. Koko ketjun yhteistä näkemystä tarvitaan myös ilmastoasioissa. Il­ mastotavoitteet pitää leipoa mukaan kaikessa, niin EU-ohjelmissa kuin muissakin asioissa, ja yhdessä pohtia mitä se kunkin roolissa tarkoittaa.” Esa Kotala on samaa mieltä. ”Täytyy olla koko ketjun toimen­ piteet rinnatusten selvillä, kun ilmastovaikutuksia pyritään vähen­ tämään”, hän toteaa. VAIKEISTA ajoista huolimatta Oika­ risella on kova usko suomalaiseen maitotilayrittäjään ja yrittäjyyteen. ”Vaikka maitotilalla on painiskel­ tavaa ja haasteita ilmamuutokseen liittyen, hyvä puoli on, että ratkaisut ovat siellä samassa paikassa. Uskon, että maitotilat löytävät eväitä ilmas­ tonmuutoksen torjuntaan. Niin il­ mastonmuutoksessa kuin koronas­ sakin pitkä juoksu ratkaisee, vaikka joskus on vaikeaa ajatella niin pit­ källe taloudellisten haasteiden kans­ sa painiessa.”

24 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 24

18.11.2020 14.40


KARI LIKO N EN

Monella oksalla istunut virkamies MMM Antti-Jussi Oikarisen tie on kulkenut Helsingin yliopistosta Viikistä tutkimuksen, neuvonnan ja kuntatalouden kautta valtionhallintoon.

O “Vuosien saatossa olen nähnyt monta vaihetta, ja aina maitotilat ovat löytäneet paikkansa tärkeänä tuotannonhaarana Suomessa” Antti-Jussi Oikarinen sanoo.

n ollut onni, että olen saanut niin monessa roolissa katsella maaseudun ja maatalouden kehittymistä. Olen lähtöisin Keski-Suomesta, isän kautta juureni ovat Kainuussa. Suomen vahvimmalla maatalousalueella Etelä-Pohjanmaalla olen viihtynyt yli 30 vuotta.” Oikarinen kertoo olleensa kaksi EU-ohjelmakautta osaaikaviljelijänä virkamiestyön ohessa. Matkaa isän kotitalon maille oli 400 kilometriä, ja iän karttuessa pitkä matka alkoi käydä raskaaksi. Tätä nykyä hän harrastaa mökkeilyä ja metsänhoitoa, joka tarjoaa sopivasti kuntoliikkumista olematta kuitenkaan liian sitovaa. ”Meijerituotteista suosikkini on maito. Olen hyvä mai­ donjuoja, käytän sitä myös kahvissa.”

Ruokaviraston kahden uuden virkahenkilön tehtäväkenttä koskettaa maitotilallisia

Parhaat merkit

E

lintarvikemarkkinavaltuutetun virka perustuu vuonna 2019 voimaan tul­ leeseen lakiin. Valtuutetun tehtävä on työskennellä markkinoiden toimivuuden paran­ tamiseksi ja hyvien liiketapojen vastaisten käy­ täntöjen estämiseksi. Eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen virka taas perustuu hallitusohjelmaan. Hänen tehtä­ vänsä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvoin­ tia seuraamalla ja tekemällä ehdotuksia. Vaikka Ruokavirasto on molempien kotipesä, he ovat toiminnassaan itsenäisiä ja riippumattomia viraston linjauksista. ”He havainnoivat toimintaympäristöä ja ovat tarvittaessa aloitteellisia. Voi tulla tilanteita, että valtuutetut ovat eri mieltä Ruokaviraston kanssa. Eläinsuojeluasiamies ei kuitenkaan ota kantaa yksittäistapauksiin eikä tee eläinsuojelu­ valvontaa. Sitä tekevät kuntien ja avien eläin­ lääkärit”, Antti-Jussi Oikarinen kertoo. Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala aloitti työt 1.9.2020 ja viran määräaika päättyy vuoden 2023 lopussa. Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg on työskennellyt tehtävässään syyskuun alusta 2019.

Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa. Suositut, hiljaiset lukkoaidat, vinoputki- ja hankoaidat, karsina-aidat, ruokintakehät. Kiinnikkeet helppoon asennukseen.

Pehmeyttä ja pitoa. Karjasi hyvinvointiin korkealaatuiset Kraiburg parsipedit ja kumimatot. Takuu jopa 10 vuotta. Vähäinen kuiviketarve!

Ransuco Oy | puh. 02-484 080 | www.ransuco.fi MAITO JA ME * 25

MAME0420_heidi.indd 25

18.11.2020 14.40


N EN TILA TÄMIN IT KEH

HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

Raakamaidon laatupoikkeamien monet syyt

BAKTEERIT JA SOLUT OVAT TUTUIMMAT MAIDON LAATUTEKIJÄT, MUTTA MAITOA OHJATAAN POIS ELINTARVIKEKÄYTÖSTÄ MONISTA ERI SYISTÄ

S

uurin osa poikkea­ mista havaitaan onneksi jo tiloilla, jolloin poikkeava maito ei yleensä pää­ dy maitoautoon. Tuotantolaitoksiin tulee silti vuosittain kymmeniä mai­ tokuormia, jotka joudutaan ohjaa­ maan erilleen. Tyypillisin kuorman hylkäysperuste on todettu antibioot­ tijäämä. Lisäksi maitoa on hylätty liian korkean lämpötilan, haju- tai makuvirheen, verisyyden tai pesu­ ainejäämien vuoksi. Aika ajoin tulee myös vierasesinelöydöksiä kuten paperia tai kyniä. Jos maito todetaan selvästi poikkeavaksi joko analyysin tai ulkonäön perusteella tai siinä tiedetään olevan esimerkiksi pesu­ vettä, maitoa ei saa käyttää elintar­ vikkeeksi, vaan se erotellaan. Aina, kun kuorma hylätään, poikkeaman aiheuttanut tila sanktioidaan. Lisäk­ si tilan on varmistettava, että korjaa­ vat toimenpiteet on tehty ennen kuin maidonkeräily voi jatkua. TILOJEN TAI KULJETTAJAN HAVAITSEMAT POIKKEAMAT Poikkeavasta tilasäiliömaidosta tehdään aina poikkeamaraportti, olipa havaitsija sitten tila tai keräily­ auton kuljettaja. Tilasäiliömaito­ poikkeamia todetaan vuosittain 650–900 kpl. Yleisin poikkeama on ollut liian lämmin/lämmennyt maito, vuonna

2019 siitä tehtiin 224 poikkeama­ raporttia. Seuraavaksi eniten oli an­ tibioottipoikkeamia, 115 kpl ja muita poikkeamia, 112 kpl. Onneksi suurin osa poikkeamista on havaittu ennen maidon autoon pumppaamista tai maitoa on pumpattu autoon vain vähän, jolloin ei ole syntynyt kuormapoikkeamaa. Tiloja kannustetaan ilmoittamaan poikkeamista ajoissa. Maidosta maksetaan kerran vuo­ dessa ns. puolikas korvaus (= puolet maidon arvosta), jos ilmoitus on tehty ennen maito­auton tuloa ja maitoa ei kerätä. KUORMIEN BAKTEERI­ POIKKEAMAT Kuormien bakteeritulokset saadaan pääsääntöisesti jälkikäteen siinä vaiheessa, kun maito on jo käytetty. Jos kuorman bakteeritulos ylittää spesifikaation raja-arvon, 100 000 pmy/ml, tuotantolaitos lähettää osuuskuntaan poikkeamaraportin. Poikkeavia bakteerituloksia on vuo­ sitasolla n. 200 kpl eli n. 0,5 % tutki­ tuista. Jos bakteeritulos on todella korkea, eikä se täytä esim. jauhe­ asiakkaan yksittäiselle tulokselle asettamaa rajaa, joudutaan ko. mai­ dosta tehty valmis tuote-erä jopa hävittämään. Kuorman bakteerit nousevat miljooniin, jos yksittäisellä tilalla on maidon jäähdytys- tai pesu­ongelma.

KUORMIEN ANTIBIOOTTIJÄÄMÄT Keräilyautonkuljettajat testaavat joka kuormasta antibioottijäämät pikatestillä ennen kuin kuorma saa purkuluvan. Lisäksi tuotantolaitos tekee toisen testin samasta maidosta ennen kuin maito saa käyttöluvan. Antibioottijäämiä todetaan vuosit­ tain 50–60 kertaa. Jos maito saa­ daan rajattua yhteen–kahteen auton säiliöön, hävitettävän maidon määrä on 5 000–10 000 litraa. Jos maito päätyy siiloon, hävitettävää kertyy jopa 200 000 litraa. LIIAN KORKEA LÄMPÖTILA Maitokuorman lämpötila ei saa olla yli 6 oC. Tilasäiliömaidon lämpötila ei saa ylittää 6 astetta. Poikkeustilan­ teissa autoon voidaan ottaa 6–10-as­ teinen maito, jos kuorman lämpötila ei sen vuoksi ylitä 6 astetta. Maitoa ei saa pumpata autoon, jos se on ollut yli 6-asteisena yli 3 tuntia. Yli 6-asteisia kuormia tulee tuo­ tantolaitoksiin yleensä kesäisin. Lämpötilaylitykset ovat pieniä, eikä niillä ole juuri vaikutusta maidon laatuun. Ongelmia sen sijaan aiheut­ tavat tilasäiliömaidot, joiden jäähdy­ tyksessä on ollut ongelmia. Ehdoton sääntö on, että lämmennyttä maitoa ei saa jäähdyttää uudestaan ja lähet­ tää meijeriin. Sama sääntö koskee tilanteita, joissa jäähdytys on unoh­ tunut laittaa päälle tai jäähdytykses­ sä on ollut ollut muita ongelmia.

26 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 26

18.11.2020 14.40


JAN N E V IIN AN EN

Kuljettaja tar-­ kistaa maidon aistinvaraisesti.

LEHMIEN HYVINVOINTIIN HIVELIC KETOOSI PLUS

PESUVEDET MAIDON JOUKOSSA Jos maidon joukossa tiedetään olevan huutelu- tai pesuvettä, maitoa ei käytetä elintarvikkeeksi. Useim­ miten tila ilmoittaa näistä itse, mutta vuosittain on useita tapauksia, jossa keräilyauton kuljettaja havaitsee pesuputken tai maitoletkun tilasäiliössä. Poikkea­ va, matala jäätymispistelukema kertoo ylimääräisestä vedestä maidon joukossa, mutta antibioottitestit eivät reagoi kuormamaidon pesuainejäämiin. Maidossa olevan pesuveden vuoksi hylätään vuosittain 5–10 maito­kuormaa. MAIDON POIKKEAVA ULKONÄKÖ, VERINEN MAITO Keräilykuljettajan tehtävänä on tarkastaa tilasäiliö­ maidon haju ja ulkonäkö ennen maidon pumppausta. Jos maito on poikkeavaa, sitä ei oteta vastaan. Sekoite­ tusta maidosta on usein vaikea nähdä poikkeavuutta. Siksi esimerkiksi maidon verisyys todetaan helpoim­ min näytepurkissa olevan maidon väristä. Maito on punertavaa, jos siinä on verta, ja melko pienikin mää­ rä riittää värimuutokseen. Verisyyden syynä on se, että jollakin lypsyssä olleella lehmällä on ollut vedinvam­ ma. Veri sinällään ei ole vaarallista, mutta maitoa ei voida käyttää maitotuotteiden valmistuksessa, sillä se aiheuttaa niihin värivirheitä. Vuosittain todetaan 5–10 veristä maitokuormaa. VIERAS ESINE MAIDON JOUKOSSA Maidon joukkoon voi päätyä vierasesineitä tai vierasta materiaalia. Jos ne kelluvat maidon pinnalla, kuljettaja voi havaita ne maidon ulkonäköä tarkastaessaan. Mai­ don joukossa tai säilön pohjalla olevat vierasesineet/ materiaalit jäävät auton imusuodattimeen, josta kul­ jettaja havaitsee ne. Näissä tapauksissa maito­autossa olevasta maidosta menevät hylkyyn ne säiliöt, joissa kyseisen tilan maitoa on.

Runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita. Suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa

5 litraa

HIVELIC MAGNESIUM PLUS

Runsaasti magnesiumia sisältävää tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.

5 litraa

HIVELIC KALSIUM PLUS

Sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

5 litraa

HIVELIC PROPPI 100 %

Sisältää propyleeniglykolia ja hivenaineita. Energia-arvo on erittäin korkea 21,4 MJ/kg. Syömättömyys- ja ketoosi- eli asetonitautitapauksiin. Myös luomutiloille (eläinlääkäri/ eläintenhoitosuunnitelma).

5 litraa 200 1000 litraa litraa

Tiedustele tuotteita meijeristäsi puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi

MAME0420_heidi.indd 27

18.11.2020 14.40


N EN TILA TÄMIN IT KEH

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Näin ehkäiset maidon laatupoikkeamia

TILAN OLOSUHTEISIIN LAADITUT OHJEET JA NIIDEN SÄÄNNÖLLINEN KERTAAMINEN JA PÄIVITTÄMINEN OVAT KESKEISIN KEINO LAATUPOIKKEAMIEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ.

K

erran tehtyinä ja sen jälkeen säännöllisesti ja tarpeen mukaan päivitettyinä tilakoh­ taiset ohjeet luovat hyvän perustan maidon laadun hal­ linnalle. Etenkin niillä tiloilla, joilla lypsämiseen osallistuu useita henki­ löitä, ovat selkeät ohjeet välttämät­ tömiä. Säännöllisesti pidetyt lyhyet kertauspalaverit tuovat esille mah­ dolliset päivitystarpeet. PESUJEN ja maidon lämpötilan seurannassa auttavat valvontajär­ jes­telmät, jotka tuottavat hälytykset poikkeamista. Hälytysjärjestelmien tulee olla luotettavia, sillä väärät hälytykset romuttavat järjestelmän uskottavuuden. Ongelmia on synty­ nyt myös silloin, kun kiireessä on kuitattu hälytys eikä ole muistettu poistaa hälytyksen aiheuttamaa ongelmaa. PESUAINEJÄÄMIEN ja vesilisäyk­ sien ennaltaehkäisyssä pesuvahti ehkäisee tehokkaasti pesuvesivahin­ koja. Pesuvahdin yksinkertaisin toimintatapa on seuraavanlainen: Mikäli maidonsiirtoputken pää on pesupaikalla, ei lypsy käynnisty eli vain lypsykoneen pesu on mahdol­ lista. Tämä estää myös maidon lyp­ sämisen viemäriin. Lypsy on mah­ dollista vain silloin, kun maidonsiir­ toputken pää ei ole pesutelineessä.

KESKEISIMMÄT OHJEET LAATUPOIKKEAMIEN EHKÄISYYN :

• Lehmien lääkintä ja antibioottimaidon lypsäminen. • Maidon jäähdytyksen seuranta: jäähdytysnopeus ja säilytyslämpötila. • Lypsykoneen ja tilasäiliön pesujen seuranta.

Maidon laatupoikkeamia ja niitä ennaltaehkäiseviä keinoja Maidon laatupoikkeama

Ennaltaehkäisykeino tilalla

Bakteeripitoisuus

Pesuaineen kulutuksen seuranta ja pesu- aineen loppumisesta varoittavat anturit. Pesuveden lämpötilan seuranta lämpö- mittarin avulla. Maidon lämpötilan ja jäähdytysnopeuden seuranta tilasäiliön lämpötilanäytön perusteella ja kirjaaminen esim. maitohuone- kalenteriin. Valvontalaitteet sekä pesuille että maidon lämpötilalle. Työntekijöille selkeät ohjeet pesuihin ja tilasäiliön käyttöön ja valvontaan.

Antibioottijäämät

Selkeät, yhtenäiset ja tilan olosuhteisiin laaditut ohjeet. Tilasäiliömaidon testaaminen hoidon ja varoajan aikana. Yökeräily tuo tähän haasteita etenkin automaattilypsytiloilla.

Korkea lämpötila

Maidon lämpötilan ja jäähdytysnopeuden seuranta (esim. maitohuonekalenteri) Valvontalaitteet. Vaarana on hälytysten kuittaaminen ilman toimenpiteitä. Lämmennyttä maitoa ei saa jäähdyttää uudestaan ja lähettää meijeriin!

Pesuvedet maidon joukossa

Pesuvahti, joka estää pesun käynnistämisen, jos maidonsiirtoputki on tilasäiliössä, tai muu vastaava periaate.

Poikkeava ulkonäkö tai haju

Oman maidon käyttäminen, jolloin tila- säiliömaidon poikkeamat huomataan itse. Alkusuihkeet, lypsyrobottien automaattinen maidon erottelu värin perusteella.

28 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 28

18.11.2020 14.40


HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

Enemmän analyysejä vuonna 2021

MAITOTILAT SAAVAT TIETOA TUOTTAMANSA MAIDON LAADUSTA JA KOOSTUMUKSESTA TILASÄILIÖMAIDOSTA OTETTUJEN NÄYTTEIDEN ANALYYSIEN PERUSTEELLA.

A

uton näytteenotto­ laitteella otettiin pit­ kän aikaa vain kaksi näytettä kuukaudes­ sa. Iso edistysaskel tapahtui vuoden 2015 syksyllä, kun alettiin ottaa näyte joka hakukerta jokaiselta tilalta. Siirtyminen itse tarroitettavista pikareista valmiik­ si esikoodattuihin näytepikareihin mahdollisti kattavan näytteenoton. Nyt kaikilta tiloilta on aina 30 ml näyte, joka voidaan analysoida tar­ peen mukaan. OTETTU näyte on tähän saakka joko analysoitu tai hävitetty sen mukai­ sesti, mitä Seinäjoen Aluelaboratori­ on ylläpitämässä analysointisuunni­ telmassa on määritelty. Tammikuus­ ta 2018 alkaen kuukauden näytteistä neljä on analysoitu hinnoittelunäyt­ teinä. Tilat ovat halutessaan voineet pyytää lisänäyteanalyysejä Valman kautta. Lisäksi osuuskunta on pyytä­ nyt niitä tarvittaessa esim. kuorma­ laatupoikkeaman selvittämiseksi. Sekä hinnoittelu- että lisänäytteistä analysoidaan bakteerit, solut ja koos­ tumus sekä urea, FFA ja jäätymispis­ te. Lisäksi lasketaan rasva-valkuais­ suhde. Kaikki analyysit tehdään Seinäjoen Aluelaboratoriossa ja ne ovat tilalle maksuttomia. Näytteiden analysoinnissa tapah­ tuu historiallinen muutos vuoden 2021 alusta lähtien, kun aluelabora­ torio analysoi automaattisesti kaik­

kien tilojen jokaisen hakukerran näytteet. Hinnoittelunäytteiden määrä pysyy ennallaan eli kuukau­ den näytteistä neljä vaikuttaa hin­ noitteluun. Hinnoittelunäytepäivät arvotaan analysointisuunnitelmaan aina edellisen kuukauden lopulla. Loput noin 11 näytettä analysoidaan lisänäytteinä. Tilojen ei siis jatkossa tarvitse erikseen tehdä näytepyyntöjä Valman kautta. Analysoinnin kattavuus ei jatkos­ sakaan ole 100 %, sillä otettuja näyt­ teitä tarvitaan aika ajoin muuhun tarkoitukseen. Tyypillisimmin kuor­ man tilanäytteistä analysoidaan mai­ don vastaanotossa antibioottijäämät, kun kuormanäytteestä on löytynyt antibioottijäämiä. Kuorman korkea VHBI eli voihappobakteeri-itiötulos aiheuttaa myös kuorman tilanäyt­ teiden käytön VHBI-määritykseen. Näytteitä lähetetään lisäksi Ruoka­ virastoon vuosittain virallista virus­ tautikartoitusta varten. Analyysituloksia voi puuttua myös, jos otettu näyte ei ole edusta­ va, esimerkiksi tilanteessa, jossa kylmäketju on katkennut. Näyttei­ den kuljetuslämpötilan hälytykset aiheuttavat sen, että bakteerituloksia ei hyväksytä. JATKUVA maidon koostumuksen ja laadun seuranta sekä hallinta ovat entistä tärkeämpiä. Sopimustuotan­ nossa ei rajoiteta rasva- ja valkuais­ pitoisuuksia, joten korkeat pitoisuu­

det ja siten hyvä koostumushinta nostavat maidon tilityshintaa. Tilan taloudellinen tulos paranee, kun maidon hinta on korkeampi, vaikka litramäärä on pienempi. Ruokinnan tasapainon seurannassa tärkeää tie­ toa antavat lisäksi urealuku ja rasvavalkuaissuhde. Bakteeri- ja solumäärien nousu paljastaa nopeasti esimerkiksi on­ gelmat maidon jäähdytyksessä tai pesuissa sekä lehmien utaretervey­ dessä. Poikkeava jäätymispiste antaa aiheen tarkastaa pesujen toimivuus. Jos FFA on korkea, makuvirheen ris­ ki kasvaa ja on syytä selvittää muun muassa muokkautuuko maito jossain vaiheessa. Poikkeamien aiheuttamat toimenpiteet on kuvattu tarkemmin tuotantotapaohjeissa. Kun jokaisen hakukerran maito analysoidaan, tila on koko ajan selvillä tilanteestaan ja pääsee nopeasti tekemään korjaavat toimenpiteet. Myös kuormien laatu pysyy hyvänä. Joka näytteen analysointi helpot­ taa ja nopeuttaa kuormapoikkea­ mien selvitystyötä osuuskunnissa ja tuotantolaitoksissa. Korjaavat toi­ menpiteet voidaan aloittaa heti, kun tilamaitojen analyysitulokset ovat kattavasti käytössä samasta maito­ kuormasta. Nopeus korostuu erityi­ sesti kuormien bakteeripoikkeamien ja makuvirheiden selvittämisessä, jolloin voidaan estää uusien poikkea­ mien synty. MAITO JA ME * 29

MAME0420_heidi.indd 29

18.11.2020 14.40


Tilaongelma selvisi yhteistyöllä VIEREMÄLÄINEN LYPSYKARJATILA PAINI ALKUVUONNA VISAISEN TERVEYSONGELMAN KANSSA. MYSTISESTI AALTOILEVAN RIPULIN AIHEUTTAJA PAIKANNETTIIN LOPULTA MUUTAMAAN REHUPAALIIN.

H

T E K S T I R A I L A A A LT O N E N K U VA T M I I A E S K E L I N E N

ukkalan tilalla YläSavossa viime tapa­ ninpäivä toi ikävän sotkuisen yllätyksen Esko Luttiselle ja Minna Kurteliukselle. Lehmien ripu­ lointi ei kuitenkaan ole mitenkään tavatonta 120 lehmän karjassa. ”Oireet vaikuttivat tavalliselta virusripulilta, joka laskee tuotosta ja menee ohi parissa päivässä. Lievä tartunta silloin tällöin on jopa toi­vot-

tavaa, jotta karja saa vastustus­kykyä eikä sairastu pahemmin. Odotimme, että elämä palautuu pian normaa­­­­lik­si, ja oireet loppuivatkin kahden vuorokauden jälkeen”, isäntä kertoo. Lehmällä lanta saattaa välillä olla löysällä ilman että siihen löytyy sel­ vää syytä. Muutama päivä eläintä seuraillaan tavallista tarkemmin. ”Jos se syö ja lypsää ja vointi on hyvä, eläinlääkäriä ei kutsuta”, Esko Luttinen kuvaa toimintatapaansa.

HUKKALASSA karja ruokitaan säilör­ ehusta, murskeviljasta ja rypsistä valmistetulla täysappeella, johon lisätään kivennäiset ja suolaa. Jos säilörehun kuitupitoisuus on matala, seokseen lisätään paalattua säilö­ heinää. Lypsäville seos tehdään ker­ ran päivässä, ja lehmän vuoro­kausi­ annokseen tulee säilöheinää enim­ millään viitisen kiloa. Kun ripuli iski lehmiin uudestaan kolmen viikon kuluttua, alettiin

Hukkalassa säilörehu ja murske­vilja säilötään hapolla laakasiiloihin. Pyöröpaaliin tehtävälle säilöheinälle käytetään biologista säilöntäainetta.

30 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 30

18.11.2020 14.41


epäillä, että sitä aiheuttaisi sama pöpö, joka oli syksyllä sairastuttanut vasikoita. Oireiden esiintymisen aikaväli viittasi loisten elinkiertoon. Eläinlääkäri pyydettiin ottamaan lehmistä lanta- ja verinäytteitä. Lan­ tanäytteistä löytyi vähän Eimeriasuvun loisia, joiden ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa oireita aikuiselle naudalle. Lehmien ruokintasuunnitelma käytiin tarkoin läpi ProAgrian suun­ nittelijan kanssa. Sieltäkään ei pal­ jastunut virheitä. Myrkkykasveja epäiltiin, mutta paalatusta rehusta niitä ei pystytty osoittamaan. Kului muutama viikko ilman oi­ reita, ja jälleen sama toistui. Viideltä eläimeltä otettiin lantanäytteet ja niistä kolmessa todettiin loisia. Koko karjalle annetiin loishäätö ja toivot­ tiin tilanteen jo paranevan, mutta turhaan. Kolmen viikon päästä ripu­ li uusi jälleen. Nyt epäiltiin vaakavirhettä ja tut­ kittiin näytteet seosrehusta, mutta rehu oli juuri suunnitellun mukaista.

”Asiantuntijoiden apu oli tärkeää ja etäyhteyksillä se saatiin joustavasti.”

Eläinlääkärien ja ruokintasuunnit­ telijan katseet kohdistuivat seuraa­ vaksi murskeviljaan. Olisiko siinä home­toksiineja? Ilmeni, että toksii­ nitutkimus onnistuisi Suomessa vain kuivasta viljasta. Appeeseen lisättiin varmuuden vuoksi toksiinisiepparia, mutta tilanne jatkui ennallaan. Oireiden alkamisesta oli kulunut viisi kuukautta.

Ripulia esiintyi kolmen viikon välein laajasti, lehmien ruokahalu oli huo­ no, tuotokset ale­ni­vat ja lehmiä hal­ vaantui. Pahimpa­na päivänä päivys­ tävä eläinlääkäri sai hoitaa yhdeksän lehmää kalsiumtiputuksella. Eläinlääkäri Marjo Huttunen viestitti tilan ongelmas­ta Valion Valio Artturi® säilörehu­asiantuntija Sari Perälälle, joka pyysi aivoriiheen myös Valion terveydenhuoltoeläin­ lääkäri Kristiina Sarjokarin. Nyt Luttisella ja Kurteliuksella oli tuke­ naan vahva asiantuntijajoukko, ja ongelmaa pureskeltiin yhteisissä palavereissa etä­yhteyden kautta. Kun kaikki muu oli suljettu pois, ainoaksi epäillyksi jäi säilöheinä. Pyöröpaalien käyttö lopetettiin, ja sekä maittavuusongelmat että ripuli loppuivat kuin seinään.

MAITO JA ME * 31

MAME0420_heidi.indd 31

18.11.2020 14.41


Vasikan suoliston turvaksi Startti Vital -ternimaitotehoste Startti Vital -ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan immuniteettisuojaa • vastustuskykyä ja turvaa tulevaisuuteen • elinvoimaa palautumiseen sairauden jälkeen

Startti ProPlus -maitohappobakteeri Suojaa suolistoa: • vieroituksen yhteydessä • otettaessa vasikka vastaan uudelle tilalle • ruokinnan muutosten yhteydessä • lyhentää ripulin kestoa ja vähentää antibioottien käyttöä.

Startti Diaproof-K vasikkasuola • • • •

kuuluisa vasikkaripulin pysäyttäjä ripulikausi lyhenee 2-3 päivällä 2,5 kg jauhetta on 41 kerta-annosta 600 g jauhetta on 10 kerta-annosta

Näytteet jäljellä olevista paaleista lähetettiin labora­toriotutkimukseen Tarttoon. Niistä löytyi jonkin verran home­toksiineja. Luttinen pitää todennäköisenä, että joissain paaleissa home oli muodostanut toksiineja erityisen paljon ja niis­ tä oli varastoinnin aikana tullut “myrkkypommeja”. Kun paaleja otettiin varastosta eri järjestyksessä kuin ne oli sinne ajettu, myrkkypaali tuli käyttöön noin kolmen vii­ kon välein. Säilöntäaine oli loppunut aivan paalausurakan lopul­ la, ja viimeiset parikymmentä paalia oli tehty ilman sitä. Todennäköisesti vain muutama paali koko 200 paalin erästä teki keväästä tilalle niin raskaan kokemuksen. ”Tappion suuruusluokka maitotilissä oli noin 20 000 euroa ja eläinlääkärikulut olivat noin 2000 euroa”, Lut­ti­ nen laskee. ”Yhtään eläintä ei kuollut, mutta utaretulehduksia oli tavallista enemmän. Luomisia ja kuolleena syntyneitä ei ollut normaalia enempää, vaikka rehun toksiinien tiedetään aiheuttavan myös hedelmällisyyshäiriöitä.” ASIANTUNTIJOIDEN apu oli tärkeää ja etäyhteyksillä se saatiin joustavasti. Tunnin tai kahden palavereita, johon osallistuivat Valion Sarjokarin ja Perälän lisäksi omat eläinlääkärit Marjo Huttunen ja Juho Koskinen sekä ProAgrian ruokinta-asiantuntija Terttu Murtola, pidettiin Teamsissa kolme kertaa. Yrittäjät olivat tyyty­ väisiä uuteen työtapaan. ”Kun on itse kunnolla valmistautunut, etäpalaveri toi­ mii hyvin, vaikka sellaista vuorovaikutusta ei synny kuin henkilökohtaisesti tavatessa. Valokuidun ansiosta yhteydet pelaavat hyvin. Ja olisihan hinta aivan toinen, jos asi­ antuntijat matkustaisivat Helsingistä tänne Vieremälle.” Esko Luttinen tietää jo, mitä muutoksia korjuu­kauden toimintatapoihin tehdään ensi vuonna. ”Pyöröpaalit tehdään useilta pieniltä lohkoilta. Täst­ edes lohko merkataan selvästi joka paalin kylkeen ennen niiden viemistä varastoon. Ja yhtään paalia ei tehdä ilman säilöntäainetta.”

www.valio.fi/startti

MAME0420_heidi.indd 32

18.11.2020 14.41


Seosrehun maittavuusongelmat, lehmien ripulointi ja maito­tuotoksen putoaminen toistuivat tilalla kolmen viikon välein koko alkuvuoden ajan. Esko Luttinen ja Minna Kurtelius saivat apua ongelman ratkaisemiseen omilta eläinlääkäreiltään sekä ProAgrian ja Valion asiantuntijoilta.

Pyöröpaalisäilörehun käyttö seoksessa Käytetään vain analysoituja rehuja

• Raaka-ainenäytteet karholta antavat kattavamman kuvan rehun laadusta.

• Säilörehunäyte varmistaa säilönnällisen laadun.

Paalirehu on aina yksittäinen rehuvarasto, jossa rehun laatu ja ka-pitoisuus vaihtelee Kuiva-ainepitoisuuden vaihtelu otettava huomioon seosrehun teossa Poikkeavan hajuista tai väristä rehua ei tule syöttää Huomioitavaa pyöröpaalisäilörehun teossa:

• Esikuivaus vähintään 280 g/kg kuiva-aine- pitoisuuteen.

• Märkä rehupaali muuttaa muotoaan ja • • • • •

kosteus muodostaa paaliin kerrostumia. Tiivis paali säilyy löysää paremmin. Ehjät muovit varmistavat säilyvyyden. Reiät teipataan heti pilaantumisen estämiseksi. Paalit siirretään varastointipaikoille heti käärinnän jälkeen. Kasvusto tarkistetaan ennen korjuuta ns. sopimuspelloilta. Rikkakasvit, pajut, myyränpesät, kuloheinä jne. muodostavat riskin rehun säilönnän onnistumiselle.

UUTUUS SÄILÖNTÄÄN!

SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA Pioneer® SILA-BAC® -biologiset säilöntäaineet kehitetty toiminaan Suomen olosuhteisiin. SILA-BAC®-valikoimasta löydät oikean tuotteen säilöttävän nurmen kuiva-aineen perusteella. Rapid React® Kombi -tuotteet vievät rehunsäilönnän uudelle tasolle, jolloin saadaan nopeasti aerobinen stabiilisuus ja jälkilämpeneminen hidastuu. Valikoimasta löytyy kolme tuotetta nurmisäilörehuille ja murskeviljalle sekä oma tuote maissisäilörehulle. Tuotteet ovat kuivapakastettuja, joten eivät vaadi kylmäsäilytystä. Tuotteet myös sekoittuvat erittäin hyvin veteen. Tuotteet sopii myös pienannosteluun ja valikoimista löytyy annostelijat, joilla voidaan annostella alimmillaan säilöntäainetta 10-40 ml/tn.

SILA-BAC®-SÄILÖNTÄAINEET ENNAKKOHINTAAN MARRAS–JOULUKUUN AJAN!

TEKSTI Sari Perälä Va l i o A r t t u r i ® s ä i l ö r e h u a s i a nt u nt i j a

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

MAME0420_heidi.indd 33

hankkija.fi

18.11.2020 14.41


Maitomarkkinat ovat pitäneet pintansa HINTATASO ON SÄILYNYT KOHTALAISEN VAKAANA, MUTTA MAIDONTUOTANNON KASVU JA BREXIT-SIIRTYMÄAJAN PÄÄTTYMINEN LUOVAT EPÄVARMUUTTA MAITOMARKKINOILLE. T E K S T I J A K U VA T R I I T TA B R A N D T J A T I I N A K A N E R V O

M

aidontuotanto jatkaa kasvuaan globaalisti. Yli puolet kasvun lisäyksestä toteutuu Pakistanissa ja Inti­as­sa, missä se ohjautuu paikalliseen kulutukseen. Maailmanmarkkinoiden tasapainon kannalta merkittävämpää onkin se, mitä tapahtuu Euroopassa, Oseaniassa ja PohjoisAmerikassa, missä maidontuotanto merkittävästi ylittää paikallisen ku­ lutuksen. Viimeisimmän arvion mu­ kaan maidontuotanto kasvaa EU:ssa 1,4 prosenttia vuonna 2020. TOINEN globaaliin tasapainoon vai­ kuttuva seikka on tietenkin kansain­ välinen kauppa. EU27-maiden mer­ kittävin epävarmuus liittyy maito­ valmisteiden vientiin Britanniaan. Ero astui voimaan 1.2.2020, mutta vielä eletään siirtymäaikaa. Vuoden 2021 alussa Britannia on teknisesti­ kin EU:n ulkopuolinen maa, pahim­ massa tapauksessa ilman sopimusta EU27-maiden kanssa. Vuonna 2019, kun Britannia vielä kuului EU:hun, EU27-maista vietiin juustoa Britanniaan 504 miljoo­naa kiloa EU27-maiden juuston koko­ naisviennin ollessa 1 347 miljoonaa kiloa. Britannian osuus EU:n juus­ ton viennistä on peräti 37 %. Vastaa­

vasti Britanniasta tuotiin EU:hun 151 miljoonaa kiloa juustoa. Pande­ miasta huolimatta juuston vienti EU:sta on kasvanut prosentin, Bri­ tannian osuuden laskiessa hieman. Myös voin viennillä Britanniaan on merkitystä, sillä sen osuus EU:n 240 miljoonan kilon (v. 2019) voin vien­ nistä on reilu neljännes. On selvää, että EU:lla ei ole varaa menettää niin suurta maitotuotteiden markki­ naa. Toisaalta Britannia ei voi aset­ taa noin merkittävälle määrälle tuontituotteita korkeaa tullia, sillä se nostaisi kuluttajahintoja huomatta­ vasti. Britannia on globaalisti suurin juuston tuoja. Sen jälkeen tulevat Ja­ pani noin 303 ja Venäjä 273 miljoo­ nalla kilolla. MAITOMARKKINOIDEN tasapainolle Kiinan kysynnän jatkuminen on ol­ lut hyvin tärkeää. Kiina on maail­ man suurin rasvaisen ja rasvattoman maitojauheen tuoja ja on kuluvana vuonna ohittanut Venäjän suurim­ pana voin ostajana. Tammi–syys­ kuun tuonti on kasvanut monessa tuoteryhmässä. Merkittävää kasvua on herajauheiden, voin, juuston, lak­ toosin, maidon ja kerman toimituk­ sissa Kiinaan. Maitotuotteista suu­ rivolyymisin on rasvainen maito­ jauhe, jonka tuonti on suunnilleen

samalla tasolla kuin edellisvuonna, kiitos positiivisen kehityksen syys­ kuun luvuissa. Yli 90 prosenttia sii­ tä on Uudesta-Seelannista. Sen si­ jaan rasvattoman maitojauheen ja äidinmaidonkorvikkeen tuonti ovat miinuksella. Suomi on kuluvana vuonna kirinyt kolmanneksi suurim­ maksi rasvattoman maitojauheen toimittajaksi Kiinaan Uuden-See­ lannin ja Australian jälkeen. Alkuun koronaepidemia peläs­ tytti myös maitomarkkinat, ja voin ja rasvattoman maitojauheen hin­ nat sukelsivat korjaantuen kuitenkin melko nopeasti. Alimmillaan hinnat olivat huhtikuussa. Viime aikoina hinnat ovat maailmalla olleet suh­ teellisen vakaat ja esimerkiksi vii­ meisessä Global Dairy Trade -huu­ tokaupassa hintamuutokset olivat poikkeuksellisen pieniä. Näyttää siltä, että koronan toinen aalto EU:ssa ei saa aikaan äkkinäisiä hinnan heilahteluja. Heikolla talous­ kehityksellä on tietenkin vaikutus kuluttajien ostovoimaan ja sitä kaut­ ta hintoihin. Enemmän on kuiten­ kin syytä olla huolissaan jatkuvas­ ta maidontuotannon kasvusta ja Bri­ tannian erosta EU:sta.

34 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 34

18.11.2020 14.41


27.10.2020

Iso-Britannia on merkittävä vientimarkkina EU:n maitotuotteille, erityisesti juustolle

271,6

34 %

Oman

30,0

14 %

Maitotuotteiden vienti EU:sta Iso-Britanniaan 2019 milj. kg

Japani

76,3

9,5 %

Algeria

23,1

11 %

Voi

USA

64,0

8%

Iso-Britannia

17,2

8%

Juustot

Rasvainen maitojauhe 238 milj. kg +11 %

Voi 188 milj. kg +24 %

Äidinmaidonkorvikkeet 397 milj. kg -5 %

Iso-Britannia

30,8

18 %

Kiina

USA

26,1

15 %

Saudi-Arabia

12,4

7%

155,5

42 %

Iso-Britannia

30,7

8%

Saudi-Arabia

18,2

5%

64,6 Lähde: EUCOLAIT

Juusto 888 milj. kg +1 % Iso-Britannia

504,4

WMP

33,9

SMP

24,5

27.10.2020

Maitotuotteiden vienti EU:sta tammi-heinäkuu 2020

Tuonti Kiinaan on kasvanut kuluvan vuoden aikana, rasvattoman maitojauheen tuonti kuitenkin laskusuunnassa Rasvaton maitojauhe

Kiina Venäjä Iso-Britannia

Milj. kg

Milj. kg

300

90

250

24 4

, 2 19

6

70 60

200 150 100

,9 13 4 ,9 , 3 1 0 9 11 8

13 9

,5

65 0, 5

12 1

,6

5 74,

9

8 ,4

73,

,0

600

4 72 ,

,9

45

50

0 ,4 5

,9

500

7 47,

40 30

0

5 41, 4

,8 ,8 6 0 5 3 , 2 70 8 , 0 4

0

2020

2019

48

5 ,0

200 100

0

2020

8,8

300

10 2019

48

400

26,

1 24,

20

50 0

6

Kiina Sri Lanka Thaimaa Hong Kong Singapore Milj. kg

85

80

,4

Yhdysvallat Australia

Lähde: EU - MMO

Meksiko Indonesia Filippiinit Malesia

Rasvainen maitojauhe

,0 60 50, 541, 3 0,7 4

2020

2019

27.10.2020

Kiina

Voi ja voiöljy

Voin ja rasvattoman maitojauheen hinnat ovat vakiintuneet pandemian ensimmäisen aallon aiheuttaman jyrkän pudotuksen jälkeen. Voi, Ranska Interventiohinta, voi

SMP (rasvaton maitojauhe), Ranska Interventiohinta, SMP

€/Kg 7,0 6,0

3,38

5,0 4,0 3,0

2,20

Lähteet: EU, ATLA

2,0

2020

2019

2017

2018

2016

2015

2014

2012

2013

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

1,0

MAITO JA ME * 35

MAME0420_heidi.indd 35

18.11.2020 14.41


Syyskampanja

Huipputarjouksia Megacentereissä ja osoitteessa etra.fi. Kampanja-aika 21.10. – 31.12.2020. Kampanjahinnat voimassa niin kauan, kuin rajoitettua tavaraerää riittää. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Ruuvitalttasarja Kraftform Finland

Cejn turvakela HI-VIS letku9,5x13,5

Käsidesiannostelija Etra ProDesi

10650066420 • 7-osainen ruuvitalttasarja pullonavaajalla • Sisältää PH1, PH2, PZ1, PZ2, TX20, TX25, 0,8x4mm ruuvimeisselit ja seinätelineen

10320012038 •CEJNin huomioväriletkulla varustetut letkukelat ovat kestäviä ja suorituskykyisiä. •Patentoidun ratkaisun ansiosta keloilla on hyvät virtausarvot ja esteetön virtaus. •Letkun pituus 14m, liitäntä R 3/8”

10340008540 •Tukeva käsidesiautomaatti, joka annostelee sumuttamalla ja käsin koskematta juuri sopivan määrän käsidesiä. •Sisältää 10l käsihuuhdetta

24,90

323,-

/kpl

20,08 alv 0 %

Rajoitettu erä!

380,-

/kpl

/kpl

306,45 alv 0 %

260,48 alv 0 %

Otsavalaisin LEDLENSER H5R Work

Valmispakkaus DRÄGER X-Plore 3300M

Katrin Plus Hand Towel 2 35311

10460004566 •vesi- ja pölysuojattu (IP67), erinomainen värintoisto (CRI 90), Valoteho 500 lm (Boost)/300 lm /15 lm, paino 188g akun kanssa.

10660055650 •Kustannustehokas valmispakkaus, Puolinaamari + yhdistelmäsuodattimet A1B1E1K1Hg-P3 R D + säilytyspussi, EN 140 mukaisesti hyväksytty

10240011122 •Erittäin korkealaatuiset ketjutaitetut (Zig Zag, V-taitto) käsipyyhepaperit •2-kerroksinen, valkoinen

79,-

30,-

19,95

/kpl

63,71 alv 0 %

4000 arkkia /säkki

/kpl

24,19 alv 0 %

/säk

16,09 alv 0 %

MicronSolo Sininen

Akkuporakone EY74A2PN2G32R

10240010555 •MicronSolo: Poistaa 99,51 % bovine corona –viruksista. •Kertakäyttöinen mikrokuitupyyhe. •Ainutlaatuinen puhdistuskyky ja erinomainen imukyky. * testi raportti saatavilla Vileda Professionalilta.

10480024740 •Tehokas hiiliharjaton moottori (32/50Nm) •Kahdella 18V 3,0Ah tehoakulla •Vyökoukku ja kantolaukku

14

Poista virukset pinnoilta!

,90 /100kpl/pak

12,02 alv 0 %

Red Carbon Design erikoiserä

199,-

/kpl

160,48 alv 0 %

Rajoitettu erä!

Koko laajan tuotevalikoimamme löydät osoitteesta www.etra.fi Avatessasi tilin ja verkkokauppatunnukset, muista mainita tarjouskoodi ”AGRI”. Käydessäsi ETRA Megacenterissä ostoksilla mainitse AGRI-hinnoittelu.

MAME0420_heidi.indd 36

18.11.2020 14.41


ä!

HAL

LITU

S

Maidontuotannon kannattavuus omistajastrategian ytimessä

V

aliolaisille maitotilayrit­ täjille riittävän tuottaja­ hintatason takaavien markkinoiden pitäminen ja kasvattaminen niin koti­ maassa kuin kansainvälisestikin on haas­ tavaa. Lisää haasteetta tuo juotavan mai­ don käytön trendinomainen väheneminen Suomessa jopa 5 prosentin vuosivauhtia. Valio tekee kaikkensa monipuolisten maitotuotteiden markkinoimiseksi, mutta maidon kulutusmäärän väheneminen lähimarkkinoilla on kuitenkin selvää. Päivitetyn Valion omistajastrategian keskiössä on siirtyminen Valioryhmässä sopimustuotantoon vuoden 2021 alusta. Näin pyrimme varmistamaan maidon mahdollisimman tehokkaan hyödyntä­ misen markkinoilla. Kaikkein tärkein pitkän tähtäimen tavoite on se, että mai­ dontuotanto olisi kannattava elinkeino Suomessa jatkossakin. Maitomäärät ovat nykyisillä hankinta­ sopimuksilla sovittu vuoden 2022 lop­puun asti, mutta sopimustuotanto tulee olemaan jatkuva prosessi, jota Valiolla seurataan maidon hankinnan ja tuotan­ non johdon muodostamassa ohjaus­ ryhmässä. Ryhmä seuraa maidon käyt­ töä ja tuotantokapasiteettia, maidon­ tuotannon kehitystä ja kausivaihtelua sekä miten maidontuotannon ennustet­ tavuus kehittyy. Ohjausryhmä raportoi neljän suurimman osuuskunnan toimi­ tusjohtajalle maitomäärien kehityksestä ja tekee esitykset uusista maitomääristä. Tilanne voi vaihdella markkinoiden mu­ kaan tai pysyä vakaana. Uusista maito­ määristä Valio sopii jokaisen osuuskunnan kanssa yhtäläisin perustein, ja Valion hallitus vahvistaa sopimustuotannon jatko­kehityksen periaatteet. Toisena isona keskeisenä periaatteena uudistetussa omistajastrategiassa on mai­ toraaka-aineen koostumus ja kausivaihte­ lun tasoittaminen. Maidonjalostuksemme on siirtynyt koko ajan vähemmän vettä

sisältäviin tuotteisiin. Sopimustuotanto­ malli tukee jo nyt korkeampia pitoisuuk­sia tuotetussa maidossa, mutta pitoisuushin­ noittelu tulee jatkossakin kehittymään maltillisesti korkeampien pitoisuuksien suuntaan. Näistäkin tulevaisuuden muu­ toksista sovitaan yhdessä maidonhankin­ taosuuskuntien kanssa. Päätökset hinnoit­ telun muutoksista tekee Valion hallitus. Jyrkkä maidontuotannon kausivaihtelu on haastavaa tehokkaan tehdaskapasitee­ tin käytön kannalta. Tavoitteena on puolit­ taa maidontuotannon kausivaihtelu vuo­ teen 2025 mennessä. Valion ja osuuskun­ tien väliset hankintasopimukset tukevat tätä kehitystä. Osuuskuntien onkin syytä ottaa omiin sopimuksiinsa erilaisia keinoja kausivaihtelun vähentämiseksi. Maidon koostumukseen ja kausivaih­te­ luun vaikuttaminen ovat maitotilayrittä­ jille haastavia ja aikaa vieviä hankkeita. Rehustuksen ja jalostuksen keinot vaativat pitkäjänteisyyttä ja niihin on hyvä hankkia tukea eri yhteistyötahoilta. Osuuskunnissa on tehty valtava työ sopimustuotantojärjestelmän rakenta­ misessa. Osuuskuntien hallitukset tahoil­ laan ovat pitäneet lukemattomia Teamskokouksia luodessaan suuntaviivoja sopi­ muksille. Toimitusjohtajat ja osuuskuntien muu henkilöstö ovat tehneet suurimman työn käydessään läpi satamäärin sopimus­ ten muutoshakemuksia. On ollut ainutlaa­ tuinen projekti rakentaa sopimustuotanto vapaan tuotantojärjestelmän pohjalle. Hinnoittelujärjestelmät ovat osuuskun­ nissa varmastikin valmiina ennen joulua. Jatkossa osuuskuntia työllistävät pohdin­ nat siitä, kenelle ja miten aikanaan vapau­ tuvia lisäsopimusmääriä jaetaan tasapuo­ lisesti ja oikeudenmukaisesti. Sopimustuotannon rakentamisessa riit­ tää työtä, mutta meillä on vahva luottamus siihen, että sopimustuotannon rakentami­ nen on meidän Valioryhmän omistajayrit­ täjien kannalta järkevää ja kannattavaa, ja käytännössä myös välttämätöntä.

SAULI LÄHTEENMÄKI Va l i o n h a l l i t u k s e n j ä s e n

”Osuuskunnissa on tehty valtava työ sopimustuotantojärjestelmän rakentamisessa .”

MAITO JA ME * 37

MAME0420_heidi.indd 37

18.11.2020 14.41


N EN TILA TÄMIN T I KEH

ANN-HELENA HOKKANEN E LT, m a i t o t i l a y r i t t ä j ä

Nupoutuskivun tehokkaalle hoitamiselle on monta hyvää syytä

N

upoutuksessa syntyvät palo- ja hermovammat aiheuttavat vasikoille kipua toimenpiteen aikana sekä useita vuorokausia sen jälkeen. Uusimpien tutkimustulosten mukaan vasikoiden kokema kipu nupoutuksen jälkeen voi kestää vieläkin pidempään, jopa viikkoja. Lisäksi polttokohtien ihon paraneminen kestää yhdestä kol­ meen kuukauteen, minkä ajan koh­ dat aristavat kosketusta. NUPOUTETUT vasikat voivat myös herkistyä kivulle ja aistia kivuliaat ärsykkeet voimakkaampina kuin tavallisesti. Joillakin vasikoilla kipu ja kivulle herkistyminen voivat myös pitkittyä, jolloin ne eivät helpota sitä mukaa, kun polttokohdat paranevat. Nupoutuskipu voi myös muuttua sairaalloiseksi, krooniseksi kivuksi. Tällöin nupoutuskohdat ovat jo pa­ rantuneet, mutta vasikka kokee silti kipua. Eurooppalaisessa tutkimuk­ sessa yli kolmannes nupoutetuista vasikoista poti kroonista, sairaallois­ ta kipua vielä yli 3 kuukautta nupou­ tuksen jälkeen.

Nupoutuksen jälkeen vasikka tarvitsee lepoa.

M A R K KU P U L K K IN E N

HALUAMME, ETTÄ ELÄIN EI KOE KIPUA JA PELKOA POLTON AIKANA. HALUAMME MYÖS VÄHENTÄÄ KIPUA TOIMENPITEEN JÄLKEEN SEKÄ ENNALTAEHKÄISTÄ KIVUN PITKITTYMISTÄ JA KROONISTUMISTA. KAIKKI TÄMÄ PARANTAA VASIKOIDEN HYVINVOINTIA NUPOUTUKSEN JÄLKEEN. YHTEISTÄ kaikille uusille tutkimuk­ sille, joissa vasikoiden on todettu kokevan kipua viikkoja nupoutuksen jälkeen ja altistuvan sairaalloiselle kivulle, on se, että niissä tulehdus­ kipulääkettä on annettu vasikoille vain kerran ja nimenomaan itse pol­ ton jälkeen. Olisikin tärkeää saada lisää tutkimustietoa siitä, voiko en­ nen nupoutusta hyvissä ajoin annet­ tu tulehduskipulääke, jonka annos vielä toistetaan nupoutuksen jälkeen, käytännössä lyhentää vasikoiden kokeman kivun kestoa ja vähentää kivulle herkistymistä ja sairaalloisen kivun riskiä, kuten sen teoriassa pitäisi tehdä. TÄLLÄ hetkellä Suomessa suositel­ laan, että vasikat saavat ensimmäi­ sen annoksen tulehduskipulääke meloksi­kaamia hyvissä ajoin ennen nupoutusta ja toisen annoksen 48 tuntia nupoutuksen jälkeen. Lue laajempi artikkeli nupoutuksesta www.maitojame.fi/osio/ terveys-ja- hyvinvointi

38 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 38

18.11.2020 14.41


Nupoutuskivun hoito Nupoutuskivun hoitoon tarvitaan rau­hoitus, paikallispuudutus ja tulehduskipulääkitys. RAUHOITUS vähentää eläimen toimenpiteen aikana kokemaa stressiä ja helpottaa sarven­ aiheiden puuduttamista. Tutkimusryhmämme TERVA-hankkeessa saamien alustavien tutki­ mustulosten mukaan levometadonin, kipua tehokkaasti lievittävän opioidin, yhdistäminen nupoutusrauhoitukseen voisi olla kivun tehok­ kaamman hoitamisen kannalta hyödyllistä. Asiasta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutki­ mustietoa käytännön työtä varten. PAIKALLISPUUDUTUS estää kipuaistimuksen syntymisen polttokohdassa. Jos nupoutus teh­ dään ilman puudutusta tai annettu puudutus ei toimi, erittäin voimakas kipu saa eläimen hermostossa aikaan laajoja monimutkaisia muutoksia, jotka pahentavat koettua kipua, aiheuttavat kivulle herkistymistä, pidentävät kivun kestoa toimenpiteen jälkeen ja altistavat eläimen kroonistuneelle kivulle. Puudutteen teho onkin testattava aina ennen nupoutusta. Polton tekninen suorittaminen on erittäin tärkeä tekijä vasikoiden kokemalle kivulle. Polttaa kannattaa vain juuri ja juuri tarvittava aika ja syvyys, ei yhtään enempää. Liian pitkä­ kestoinen poltto kairaten kolvilla pahentaa kipua ja lisää sen kestoa. TULEHDUSKIPULÄÄKKEELLÄ on suuri rooli nupoutuksen aiheuttaman kivun hoitamisessa, sillä se estää kipua ja kivulle herkistymistä ai­ heuttavien välittäjäaineiden (prostaglandiinien) muodostumista vammakohdassa ja eläimen keskushermostossa. Koska tulehduskipulääke estää prostaglandiinien muodostumista, eikä siis vaikuta jo syntyneiden kivun välittäjäaineiden toimintaan, se täytyy antaa vasikoille hyvissä ajoin ennen polttoa. Näin lääke on elimistössä valmiina estämään prostaglandiinien muodostu­ mista ja hoitamaan kipua heti vaurion tapahdut­ tua, eivätkä polttokohtaan syntyneet kipua ja kivulle herkistymistä lisäävät välittäjäaineet saa etumatkaa. Näin onnistunut tulehduskipulää­ki­ tys voi myös ehkäistä kivun pitkittymistä ja kroonisen kivun syntyä toimenpiteen jälkeen. TUTKIMUSRYHMÄMME puolesta kiitän Valiota lämpimästi yhteistyöstä TERVA-hankkeen aikana!

MAME0420_heidi.indd 39

Terve ja tuottava karja tuo tulosta Eläinten terveys ja hyvinvointi ovat avainasemassa tuotannon taloudellisen kannattavuuden parantamisessa. Menestysreseptinä toimivat kestävä eläinaines ja eläinten hyvinvointia ja hedelmällisyyttä tukevat palvelut. Terveyttä ja kestävyyttä periyttävät huippusonnit löydät Faban verkkokaupasta: webshop.faba.fi Karjan ja karjanomistajan hyvinvointia sekä navetan hyviä olosuhteita varten löydät monipuolisen palveluvalikoiman Faban kotisivuilta. Parempaa tulosta hyvinvointiin panostamalla: https://faba.fi/karjan-hyvinvointi/

18.11.2020 14.41


Uusin eväin kohti mielekästä yrittäjyyttä VÄLITÄ VILJELIJÄSTÄ -PROJEKTI AUTTAA HAASTEIDEN ALLE UUPUVAA MAATALOUSYRITTÄJÄÄ. MIKKOLAN YRITTÄJÄPARISKUNTAKIN JAKSAA NYT PAREMMIN, KUN TILAN ASIAT SAATIIN OIKEILLE RAITEILLE.

E

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA M I K KO L A N T I L A FA C E B O O K-T I L I

lina ja Markus Mikkolan maitotilalla asiat ovat jo melko mukavalla tolalla. Tilan talous on kor­ jaantumaan päin, samoin perheen henkilökohtaiset raha-asiat. Henkistä tasapainoa tuo selkeä työnjako, sillä Elinan päävastuu on eläinten ja navetan asioiden hoito viikolla apunaan työntekijä. Markus käy kodin ulkopuolella töissä osan viikkoa ja osallistuu tilan töihin sekä talousasioihin lähinnä viikonlop­ puisin. ”Työskentelyni kodin ulkopuolella on helpottanut henkistä painetta melkoisesti, koska nyt rahat eivät ole enää niin tiukalla kuin ennen. Lisäk­ si asioihin saa erilaisen näkövinkke­ lin, kun käy välillä muualla töissä”, Markus kertoo. Mikkolan tilan navettaan ostettiin käytetty lypsyrobotti. Se vapauttaa Elinaa lypsyhommista muihin töi­ hin, joita kyllä riittää. Markus ja Elina Mikkolalla on muitakin huolehdittavia kuin 40 lypsävää ja 20 nuorkarjan edustajaa. Perheeseen kuuluu nimittäin seitse­ män lasta, joista nuorin on puolitois­ tavuotias ja vanhin himpun verran alle täysi-ikäinen. ”Kun on työpaikka ja koti samas­ sa, niin siinä tulee kyllä arkeen vipi­ nää”, Elina naurahtaa.

Elina Mikkola toteaa, että tilalle tuleva lypsyrobotti vapauttaa hänen työpanostaan lypsystä tilan muihin töihin.

”Meille on tärkeää, että perhe ja työ ovat samassa ympyrässä. Se tuo haastetta mutta myös joustoa elä­ mään”, Markus lisää. PARI vuotta sitten Mikkolan tilalla ei ollut näin mukava tilanne. Maksa­ mattomia laskuja oli alkanut kertyä ja ison perheen sekä tuottamatto­ malta tuntuvan tilan pyörittäminen alkoi kuormittaa liikaa. Markus kärsi jo vakavista uniongelmista. Parisuh­ de joutui koville.

Oli tultu sellaiseen tilanteeseen, jossa ei oikein enää näkynyt valoa tunnelin päässä. Sitten Markus kuuli tuttavaparsikunnalta Vältä viljelijäs­ tä -projektista, jossa autetaan uupu­ neita maatalousyrittäjiä. ”Otin yhteyttä Melan projekti­ työntekijä Eija Tammelaan, ja siitä asioiden järjestyminen alkoi”, Mar­ kus kiittää. Yrittäjäpariskunta sekä projekti­ työntekijä istuivat samaan pöytään ja keskustelivat tilanteesta rehelli­ sesti. Sitten he aloittivat työn, joka vaati kaikilta paljon ponnistuksia. Pohdinnat johtivat lopulta siihen päätökseen, että eteenpäin jatketaan ja tilaa kehitetään maltillisesti, ilman suuria investointeja. ”Emme ota miljoonan velkaa ja rakenna uutta navettaa, mutta ostimme käytetyn lypsyrobotin. Pienienkin investointien avulla voi järkevöittää tilan tuotantorakennet­ ta”, Markus kertoo. Eija Tammela auttoi yrittäjiä laa­ timaan kuukausibudjetteja. ”Markus pitää kirjaa tilan taloudesta ja minä yksityistaloudesta. Tiedämme, pal­ jonko voimme käyttää rahaa kuu­ kausittain, eikä budjettia voi ylittää”, Elina kertoo. Mikkolat saivat myös Välitä vil­ jelijästä -projektin kautta maksu­ sitoumuksen pariterapiaan, ja siitä­ kin on ollut apua.

40 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 40

18.11.2020 14.41


MIKKOLOIDEN tarina on aika tyypillinen, sillä jak­ samisen ongelmia on tiloilla paljon. Eija Tammela kertoo, että aina taustalla ei edes ole taloudellisia haasteita. ”Myös kannattavilla tiloilla voi olla yleisestä epä­ varmuudesta johtuvaa stressiä. Se aiheuttaa uupu­ musta, vaikka talous olisikin tasapainossa”, Tam­ mela kertoo. Hän kokee olevansa eräänlainen ongelmien sanoittaja, joka ensin avaa tilallisille haasteiden vyyhdin koko karuudessaan. Sen jälkeen hän auttaa järjestämään tarvittavaa apua, kuten meijerin tuo­ tantoneuvontaa. Tarvittaessa Tammela on myös puhemiehenä rahoittajan suuntaan. Välitä viljelijästä -projektin kautta moni on saanut apua, ja sitä kannattaakin rohkeasti pyytää. Usein helpottaa jo se, että taakkaa voi jakaa jonkun kanssa. Myös Mikkolat kannustavat tarttumaan tilaisuuteen. ”Suosittelen ehdottomasti hakemaan rohkeasti apua. On lohdullista tietää, että ongelmia on muil­ lakin ja niitä voi ratkaista”, Markus Mikkola sanoo. Välitä viljelijästä -projektin rahoitus on varmis­ tettu valtion budjettiin ensi vuodeksi, ja toiveissa on rahoitus myös ainakin seuraavaksi vuodeksi. Rahoitus antaa tärkeän viestin valtiovallalta: maatalousyrittäjän jaksaminen on tärkeä asia.

Välitä viljelijästä -verkostot maito­ tilayrittäjän tukena

T

uotantoneuvoja Eija Kontio Osuus­ kunta Pohjolan Maidosta pitää Välitä viljelijästä -projektia erittäin arvokkaa­ na apuna maitotilayrittäjille. ”Se on varhaista välittämistä parhaimmillaan. Kun Melan projektityöntekijä tai neuvoja tulee tilalle, hän näkee asiat ulkopuolisin silmin. Se auttaa yrittäjää ajattelemaan ja tekemään työt eri tavalla.” Eri verkostojen toimintamallit kriisityössä ovat avautuneet Välitä viljelijästä -treffien kaut­ ta. Hyviä yhteistyökumppaneita ovat lomitus­ yksiköt, työterveyshuolto ja rahoituspuoli. ”Neuvonnalle on ollut verkostoitumisesta iso apu, koska nyt tietää, kenen luo voi ohjata yrittäjän, joka haluaa apua omiin ongelmiinsa”, Kontio kiittää.

MAME0420_heidi.indd 41

18.11.2020 14.41


TYÖ & TERVEYS

Älä kaasuta! Polttomoottorikäyttöiset työkoneet keventävät työtä. Pakokaasuissa on kuitenkin terveydelle erittäin haitallisia pienhiukkasia, jotka jäävät hengitysilmaan sisätiloissa koneilla työskennellessä.

P

olttomoottorikäyttöisten koneiden käyttö sisätiloissa on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kymme­ nen vuoden aikana. Yleisintä koneiden käyttö on suuremmilla tiloilla ja isoilla kotieläintiloilla. Esimerkiksi lypsykarjatiloilla pienkuormaimia, rehunjako­ vaunuja, traktoreita ja kurottajia käytetään sisätiloissa jopa kolminkertaisesti aiempaan verrattuna.

Polttomoottorikäyttöisten ko­ neiden pakokaasu sisältää haital­ lisia pienhiukkasia. Kun konetta käytetään navetassa, voi pienhiuk­ kasten määrä työympäristössä olla yli satakertainen verrattuna ulkoilmaan. Ajon loputtua pienhiuk­ kasten määrä ilmassa laskee erityi­ sen hitaasti etenkin kylmänä vuo­ denaikana, kun ovia pidetään kiin­ ni ja ilmanvaihtoa vähennetään. Pienhiukkasille altistumista voi vähentää monella tavalla. Poltto­ moottorikäyttöistä konetta kan­ nattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää työjakson lopussa, jolloin altistumisaika jää mahdollisimman lyhyeksi. Rauhallinen ajotapa huo­ mattavan pienillä kierros­luvuilla vähentää riskiä. Tuotantorakennus kannattaa tuulettaa kunnolla.

Koneita on hyvä säilyttää erillises­ sä tilassa, jolloin käynnistyksen pakokaasut eivät jää työskentely­ tilaan. Kylmällä säällä käytetään lohkolämmitintä. Pako­kaasun pienhiukkaspäästöt sisätiloissa voivat olla niin merkittäviä, että työn aikana kannattaa käyttää asianmukaista hengityksensuo­ jainta. Jos mahdollista, valitse kone, jossa on sähkö- tai kaasu­ moottori. Osallistu Melan työturvalli­ suuskampanjaan! Tarjolla on tietoa, palveluita ja kilpailuja. Lue lisää mela.fi/nollatapa­turmaa ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

PARASTA

REHUNSÄILÖNTÄÄN

Tilaa nyt Bonsilaget ennakkoehtoon

10 + 1

10 purkin ostajalle 1 veloituksetta kaupan päälle!

+

Lisäarvoa rehunsäilöntään:

BONSILAGE PRO PROPYLEENIGLYKOLIA OMASTA SÄILÖREHUSTA

BONSILAGE SPEED

SÄILÖREHUN KESÄSYÖTTÖÖN JA AIKAISIN SYKSYLLÄ AVATTAVIIN SIILOIHIN

BONSILAGE FORTE

KOSTEALLE REHULLE

p. 010 3211 950 www.eurotrading.fi

MAME0420_heidi.indd 42

w

18.11.2020 14.41


N A S E VA S T I

Tavoitteena toimiva terveydenhuolto ja nupoutuskäytännöt Jokainen tuottaja vastaa itse, että sovitut terveyden­ huoltokäynnit tulee tehtyä ajoissa ja tilalle sopivat nupoutuskäytännöt löytyvät vasikoiden hyvinvoinnin kärsimättä.

T

ässä vaaditaan sauma­ tonta yhteistyötä tervey­ denhuoltoeläinlääkärin kanssa. Myös eläinlääkärin tulee ottaa terveydenhuoltosopimuk­ sessa määri­telty vastuu eli tehdä käynnit aikataulussa ja muistaa vielä tallentaa tulokset ajoissa Naseva-järjestelmään. Tuottaja voi käydä katsomassa, onko käynti tallentunut järjestelmään. Pääsääntönä voidaan pitää, että

lypsykarjatiloilla joko nupoute­ taan kaikki maidontuotantoon jä­ tettävät vasikat tai vaihtoehtoisesti päätetään, ettei nupoutusta tehdä lainkaan. Pihatossa nupoutustar­ vetta useimmiten on. Nupoutus­ tarpeen arvioinnissa eläinlääkäri hyödyntää ammattiosaamistaan ja tilakohtaista harkintaa eläinten hyvinvointi huomioiden. Tähän vaikuttaa käytettävissä oleva tila, eläinten rotu ja ryhmittely. Eläin­ lääkäri arvioi terveydenhuolto­ käynnillä, onko useilla eläimillä yhteenottojen seurauksena saatuja syviä haavoja tai ruhjeita tai mai­ nintaa teurastamolöydöksissä. Vasikoita ei kuitenkaan tarvitse nupouttaa tai vanhempien eläin­ ten sarvia sahata, mikäli sarvet

eivät aiheuta selkeitä riskejä eläin­ ten tai ihmisten turvalli­suudelle. Ostoeläimillä tai vanhemmilla lehmillä voi myös olla sarvia ilman nupoutuksen arvo­sanan alenemis­ ta, vaikka tila nupouttaisikin vasi­ kat. Välitykseen myytävät terni­ vasikat nupoutetaan useimmiten vastaanottavalla tilalla. Nupoutusta ei pidä tehdä liian vanhoille vasikoille. Vasikka on nupoutettu liian vanhana, mikäli ennen nupoutusta joudutaan sak­ silla tms. katkaisemaan sarven­ tynkä. Tämä on hyväksyttävää vain yksittäistapauksissa, jos vasikka unohdetaan nupouttaa ajoissa. ERJA TUUNAINEN Asiantuntijaeläinlääkäri, Naseva

Kameravalvontaa maaseudulle! Laiteseuranta

Eläinseuranta Mobiiliseuranta

www.visionfix.fi

MAME0420_heidi.indd 43

Ilmainen kartoitus ja suunnittelu!

UUTTA!

Lämpökamerat Tommi 044 5800051

Ari 040 4145907

18.11.2020 14.41


Bovibolus® Magnesium UUSI, SUOSITUSTEN MUKAINEN MAGNESIUMLISÄ NAUDALLE

Suositukset* täyttävä vaihtoehto nautojen nopeaan magnesiumin saannin lisäämiseen *(Henrik Lindberg, Magnesium poikimahalvauksen ehkäisyssä ja hoidossa, sekä kliinisiä havaintoja : Katsaus magnesiumin saantiin, merkitykseen, mittaukseen, ja annosteluun : Havaintoja suomalaisten poikimahalvauslehmien kliinisestä kuvasta, 2016; Jesse P. Goff,Treatment of calcium, phosphorus, and magnesium balance disorders, 1999; Helena Rautala, Kaikki magnesiumista, 2020; Luonnonvarakeskus, Lypsylehmien kivennäisruokintasuositukset)

Bovibolus® Magnesium 10x100g

100 % magnesiumoksidia • ei side- tai täyteaineita

Magnesiumoksidi annospusseissa nautojen kivennäistäydennykseen.

Bovibolus® 10 kpl Annospussin sisältö tyhjennetään Bovibolus-kapseliin, bolus annostellaan naudan nieluun bolusannostelijan avulla.

Jakelu: Finnlacto, eläinlääkärit

Mg €

Yksi annos sisältää 60 grammaa magnesiumia • enemmän kuin vastaavat muut markkinoilla olevat valmisteet

Päiväannoksen hinta kilpailukykyinen • yksi bolus päivässä

ETUSIJALLA ELÄINTEN HYVINVOINTI Lue lisää magnesiumin puutteesta naudalla, ja sen korjaamisesta: vetcare.fi/tuote/bovibolus-magnesium

MAME0420_heidi.indd 44

18.11.2020 14.41


TAL

OUS

T U I J A H U H TA M Ä K I Johtava asiantuntija, palvelukehitys ja lypsykarjan ruokinta ProAgria Keskusten Liitto

Tuottoennuste tekee kausivaihtelun näkyväksi

PROAGRIAN VERKKOPALVELUSSA KAIKILLE TUOTOSSEURANTATILOILLE NÄKYVÄ TUOTTOENNUSTE-RAPORTTI NÄYTTÄÄ 12 KUUKAUDEN ENNUSTEET TILAN TUOTOS- JA ELÄINMÄÄRILLE.

T

uottoennuste-rapor tin ennusteet muo dostetaan lehmäkoh­ taisten koelypsy-, poikima-, terveys- ja siemennystietojen sekä NAV-arvos­ telujen pohjalta kerran kuukaudessa. Ennusteet lasketaan lehmäkohtai­ sesti, mutta raportille tulokset yhdis­ tetään koko karjan yhteissummaksi. Luvut esitetään sekä taulukkona että havainnollisina kuvaajina. RAPORTTI-NÄYTÖLLÄ on mahdol­ lisuus lisätä maidon sopimusmäärä ja keskimääräinen hinta maidolle, jolloin saa ennusteen myös maito­ tulolle ja näkymän, miten ennustettu tuotos eroaa sopimusmäärästä. Taulukon luvut on helppo viedä Exceliin jatkokäsittelyä varten tai vaikka budjetin pohjaksi. ELÄINMÄÄRÄENNUSTEISSA otetaan huomioon myös karjan pois­ tot, tiinehtymisen todennäköisyys ja poikimaväli. Raportilta on nähtä­ vissä poikivien, ummessa olevien ja ensikoiden määrät kuukausittain. Eri-ikäisten hiehovasikoiden mää­ rä auttaa ennakoimaan myös pidem­ mälle tulevaisuuteen. Raportti näyttää, miten tasaisesti maitoa tulee eri kuukausina. Tuotto­

”Maidontuotannon tasaisuus läpi vuoden näkyy sekä tilan arjessa että sopimustuotannon myötä myös maitotilissä.”

ennuste kertoo tuotannon tasapai­ nosta tai tasapainottomuudesta ja antaa osviittaa maitotuloista. Jos maitomäärissä on heittoa, raportin perusteella voi arvioida, milloin ero on suurin ja johtuuko heitto lehmä­ määristä vai kenties muista syistä. Ennustettujen eläinmäärien pe­ rusteella voi arvioida tulevaa eläin­ virtaa: Poikiiko lehmiä tasaisesti tai riittävätkö poikimakarsinat? Onko

vasikkalassa riittävästi tilaa? Tasaiset poikimiset näkyvät tuotetun maito­ määrän tasaisuutena. Lypsyruuhkaa ei tule robotille ja eläimet pysyvät terveempinä. Uudistushiehoja tulee sopivasti, jolloin myös ensikoiden opettaminen lypsylehmien tavoille ei painotu tiettyyn vuodenaikaan. Tasaisuus näkyy siten myös arjen työmäärissä ja on osaltaan vähentä­ mässä työstressiä. PROAGRIALTA kannattaa kysyä sparrausapua raporttien tulkintaan. Tuottoennustetta voi katsella oma­ toimisesti ProAgrian verkkopalve­ luista. Parhaan hyödyn ennusteista saa kysymällä ProAgrian maito­ asiantuntijaa avuksi tulkitsemaan tuloksia ja ennen kaikkea mietti­ mään keinoja, millä kausivaihtelua voisi tasata. Sopimustuotantoa var­ ten on työstetty osuuskuntakohtai­set laskurit, joilla Tuottoennusteen tuloksia on helppo simuloida ja arvioida sopimustuotannon vaiku­ tuksia maitotiliin. ProAgria hyödyn­ tää Tuottoennustetta muun muassa Eurotsekki- ja Eläinvirrat haltuun -täsmäpalveluissa. Näistä voi kysel­ lä lisää maitoasiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät proagria.fi -sivulta.

MAITO JA ME * 45

MAME0420_heidi.indd 45

18.11.2020 14.41


T Y IJAL T N KYS NTU ASIA

A

Milloin työ on tehokasta?

M

aitotilalla ei tunnetusti työt tule loppumaan, aina on jotain tekemistä. Työ on tehokasta silloin, kun työt ovat tehty ja ne voi hetkeksi unohtaa. Tiedät, että tämä riittää. Työn tehokkuus on johtamis­ kysymys. Se on oman arjen suunnit­ telua ja itsensä johtamista. Oma työ on ilmaista niin kauan, kun sitä pys­ tyy itse tekemään. Oma vapaa-aika on kuitenkin myös arvokasta. Työntekoon on helpompi asen­ noitua, kun tietää 80 prosentin töis­ tään jo ennen, kun tulee töihin. Työ­ pisteellä pitää heti tietää, mitä tekee, vaikka työvaiheita joutuisi vaihta­ maan kesken työpäivän. Esimerkiksi vasikan juotto: mitkä vasikat juotetaan, paljonko maitoa annetaan ja onko lääkityksiä? Näi­-

den pitäisi olla selvillä, kun tulee työpisteelle. Eläinlääkärin saapuessa pitää olla tiedossa, mitkä eläimet vaativat hoitoa ja ruokinnan asian­ tuntijan käyntiä varten taas olla rehu­analyysit valmiina. Yrittäjän pitää myös osata enna­ koida ja valmistella tulevaa. Laita kalenteriin tulevat tapahtumat ja mieti, miten ja milloin valmistelet ne. Perusta työasioita varten Whats­ App-ryhmä, johon voi lisätä lomit­ta­jankin mukaan. Kerro myös puoli­ solle, mitä olet tekemässä. Hänen aikansa on yhtä arvokasta. Työohjeet elävät työtehtävien mukaan. Laadi viikoittaiset ohjeet vasikoiden hoitoon ja merkitse tukkimiehen kirjanpidolla vasikan ikä tauluun. Näin tiedät, millaista hoitoa vasikka milloinkin vaatii.

Korjaa ja huolla koneet. Varaa työ­ välineet sinne, missä niitä tarvitset. Ja lopuksi: Katso ja keskity eläi­ miin ainakin 2–5 minuuttia päivässä. Koskaan ei ole niin kiire, ettei työkaverille olisi muutama minuutti aikaa, oli kyseessä sitten ihminen tai mansikki.

TERO KANALA Kehitysasiantuntija, Va l t a k u n n a l l i n e n h u i p p u o s a a j a , navetan suunnittelu ja työnkäytön johtaminen, Osuuskunta Maitosuomi

Te

Öljyttömät kompressorit OS Scroll kompressoripaketit soveltuvat erityisesti kohteisiin, joissa tarvitaan öljytöntä paineilmaa: • lypsyrobotteihin • elintarviketeollisuuteen • tuoreruuan pakkaamiseen TECAlta saatavissa useita eri kokoluokkia 2,2 – 30 kW ja tarvittaessa asennettuna. Saatavilla myös huoltopalvelut kaikkeen paineilman tuottamiseen. TECA Oy Asiakaspalvelu 029 006 271 tai asiakaspalvelu@teca.fi www.teca.fi, Tiilitie 6, Vantaa

MAME0420_heidi.indd 46

18.11.2020 14.41

L

S


T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Miten puhtaus vaikuttaa eläimen terveyteen?

T

erve ja puhdas iho hoitaa tehtäviään parhaalla mah­ dollisella tavalla, suojaa eli­ mistöä mekaanisesti ja ylläpitää ter­ vettä elimistön pieneliöstöä. Vasikka saa ruuansulatuskanavaansa ja ihol­ leen oikeanlaisen bakteerikannan emältään ja muualta ympäristös­ tään. Taudinaiheuttajien torjunnan lisäksi iho suojaa elimistöä muilta ympäristötekijöiltä, estää elimistöä kuivumasta ja osallistuu lämmön­ säätelyyn. Jos karvapeite on likainen tai märkä, lämmönsäätely vaikeutuu. Erityisesti vasikoilla ihon vaikutus lämmönsäätelyssä on merkittävä, koska likaisesta ja märästä ihosta lämpö haihtuu. Paleleminen huo­ nontaa kasvua ja aiheuttaa stressiä. Tämä heikentää vastustuskykyä, jol­

loin eläimet sairastuvat helpommin. Märkä ja likainen ympäristö altistaa sorkan ja sorkka-alueen ihotulehduksille. Utaretulehdusbakteerit pääse­ vät utareeseen vedinkanavan kautta. Nauta märehtii ja makaa 12–17 h/ vrk optimiolosuhteissa. Naudan puhtautta voi edistää huolehtimalla navetan puhtaudesta ja hyvästä kui­ vituksesta sekä tarjoamalla eläimelle riittävästi tilaa. Nautojen keskinäi­ nen ihonhoito tuottaa mielihyvää, lievittää stressiä sekä edesauttaa sosiaalisia suhteita ja niiden yllä­ pitoa. Eläinryhmän toimivuus lisää eläinten hyvinvointia ja parantaa eläinliikennettä. Eläinten hyvinvointivalvonnassa lantaisuutta arvioidaan koko eläi­ mestä. Eläin on liian likainen, jos sen karvapeitteessä on sellaista kui­

vunutta likaa, jota ei voi kevyesti harjaamalla poistaa, tai on muodos­ tunut lantapanssaria. Lantapanssa­ rin alla iho rikkoutuu ja tulehtuu. Vaurioitunut iho on kipeä, eikä kiris­ tävän lantapanssarin kanssa ole mukava liikkua. Puhdas ja hyvinvoiva nauta on omistajalleen tuottoisa sijoitus. ANNA JESHOI Hygieenikkoeläinlääkäri, läänineläinlääkäri, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ANNA-MARIA MOISANDER-JYLHÄ Tu o t a n t o e l ä i n t e n e r i k o i s e l ä i n l ä ä k ä r i , läänineläinlääkäri, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lue laaja artikkeli eläinten puhtaudesta www.maitojame.fi/osio/ terveys-ja-hyvinvointi

Teollisuushankinta - Yli 25 vuotta maataloustarvikkeiden maahantuontia ja tukkukauppaa.

LAATUA REHUNSÄILÖNTÄÄN:

Silotite-kalvot ja Baletite-muovit nyt Teollisuushankinnan valikoimassa!

Puhalletut, liimalliset monikerroskäärintäkalvot Vahvuus 25 µm UV-suoja 12 kk Pahvihylsy • 500 mm/1800 m, valkoinen • 750 mm/1500 m, valkoinen ja vaaleanvihreä • 750 mm/1650 m, valkoinen ja vaaleanvihreä, patentoitu käärepakkaus

SILOTITE PRO

UV-suoja 12 kk, pahvihylsy Patentoitu käärepakkaus Vahvuus 20 µm • 750 mm/2000 m, valkoinen ja vaaleanvihreä

BALETITE GO -SIDONTAMUOVIT Vahvuus 20 µm, patentoitu käärepakkaus • 1280 mm/1650 m, UV-suojattu • 1380 mm/ 1650 m

BIOMIN BIOSTABIL PLUS

Nurmien, apilan, sinimailasen ja kokoviljan säilöntään. 1 pss/50 t säilörehua. Käy kuiva-aineelle 25-50 %. Mikrobikannat: Lactobacillus brevis IFA 92 (DSM 23231), 1k20718 Lactobacillus plantarum (DSM19457) ja 1k20742, Lactobacillus kefiri (DSM 19455)

KYSY LISÄÄ: Markus Anttiroiko 0400 792 604 markus.anttiroiko @teollisuushankinta.fi Magnus Fagernäs 0400 792 605 magnus.fagernas @teollisuushankinta.fi

Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

MAME0420_heidi.indd 47

18.11.2020 14.41


Milka

HYDRAID

LAB

OR

RIO AT O

SSA

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o O y

Analyysi joka hakukerralta RAAKAMAITONÄYTTEIDEN KOKONAISBAKTEERIT JA SOLUT SEKÄ MAIDON PITOISUUDET TUTKITAAN VUODEN VAIHTEESTA LÄHTIEN MAIDOSTA JOKAISELLA HAKUKERRALLA.

Katkaisee ripulin nopeasti

L Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste

vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan. Hydraidin koostumus vastaa hyvälle elektrolyyttivalmisteelle asetettuja vaatimuksia. Hydraidissa on elimistöä neutraloivina aineina asetaattia, propionaattia ja sitraatti. Hydraid sisältää suositusten mukaan: Natriumia (Na) 130 mmol/l Kaliumia (K) 19 mmol/l Kloridit (Cl) 61 mmol/l Alkalisointikyky SID (strong ion difference) 91

aboratorion analysaattorikapasiteetti sekä näytteitä kuljettavan automaation tuoma apu mahdollistavat lähes 2 200 tankkimaitonäytteen päivittäisen ana­ lysoinnin tuotantolaitosten ja tuotos­ seurantanäytteiden rinnalla. Näytemäärän lisäys tuo laboratorioon muutostarpeita työajan porrastukseen ja viikonlopputyön lisäämiseen. Vuoden vaihteen jälkeen kasvava näytemäärä tuo tarpeen lisätä analy­ saattoreiden ajoaikoja. Toisaalta laboratoriotyöstä loppuu muun muassa Valma-näytepyynnön sisältä­ vien näytteiden poimiminen analysointiin sekä poi­ mintojen onnistumisen tarkastamiset. Hinnoittelunäytteiden määrä pysyy ennallaan eli kuukauden näytteistä neljä vaikuttaa hinnoitteluun. Hinnoittelunäytepäivät arvotaan tietojärjestelmä­ avusteisesti edellisen kuukauden lopussa. Loput kuu­ kauden näytteet tullaan analysoimaan lisänäytteinä. Tilojen ei siis jatkossa tarvitse tehdä erikseen näyte­ pyyntöjä Valman kautta. ANALYSOINNIN kattavuus ei jatkossakaan ole 100 prosenttia, sillä otettuja näytteitä tarvitaan aika ajoin muuhun tarkoitukseen. Näytteitä tarvitaan muun muassa kuormien antibioottitapausten ja kor­ keiden VHBI-tulosten selvittämiseen. Näytteitä lähe­ tetään lisäksi Ruokavirastoon vuosittain virallista vi­ rustautikartoitusta varten. Analyysituloksia voi puut­ tua myös, mikäli otettu näyte ei ole edustava.

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560 www.biofarm.fi

MAME0420_heidi.indd 48

18.11.2020 14.41


Tervetuloa tutustumaan uuteen tulevaisuuteesi, missä robotit työntävät rehut, kolaavat lannan ja lypsävät lehmät puolestasi.

KYSY 3 X ROBOTIN TARJOUS LAITEMYYJÄLTÄSI! Näytteet kulkevat maitoauton mukana tuotantolaitokseen ja sieltä kuriirikuljetuksin Seinäjoelle analysoitaviksi.

”Näytemäärän lisääntyessä tuotosseurantanäytteiden näytteenottoa pyritään ohjaamaan tasaisesti kuukauden päiville.”

TUOTOSSEURANTANÄYTTEIDEN saapumisessa labo­ratorioon on edelleen voimakasta vaihtelua kuu­ kauden päivien suhteen. Näytemäärät ovat kuun lopussa suuria. Laboratorion toiminnan kannalta tasainen näytevirta mahdollistaa työvoiman ja analysaatto­reiden käytön parhaan optimoinnin. Koska tällä on nyt näytemäärän lisääntyessä suurempi merkitys, pyrimme yhteistyössä ProAgrian kanssa ohjaamaan näytteenottoa myös kuukauden keskivaiheille. Näyt­ teenottoajankohdan muutostarpeesta saatamme lähestyä sähköpostitse.

MAME0420_heidi.indd 49

AUTOMATISOINTI • • • •

Keventää merkittävästi työtaakkaasi Lisää toiminnan tehokkuutta Lisää turvallisuutta Vapauttaa resurssejasi suunnitteluun ja tarkkailuun

Ota yhteys laitemyyjääsi ja kysy miten automatisointi voidaan toteuttaa sinun tilallesi: www.delaval.com/fi/yhteys

18.11.2020 14.41


KAJ NYMAN Kehityspäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t Va l i o A l k u t u o t a nt o

Tutkittua tietoa maidon jäähdytyksen energiankulutuksesta

A

SUOMESSA ESIJÄÄHDYTYKSEEN TUO ENERGIATEHOKKUUTTA SELKEÄSTI KYLMEMPI KAIVOVESI.

I

rlantilaisessa tutki­ muksessa The effect of different precooling rates and cold storage on milk microbiological quality and composition (L. F. Paludetti et al, 2018) verrataan kol­ men eri maidon jäähdytystavan ener­ giankulutusta sekä niiden vaikutusta maidon laatuun ja koostumukseen. Tutkimuksen tulokset kiinnostavat myös suomalaisesta näkökulmasta, koska maidon esijäähdytys on ny­ kyään vakioratkaisu lähes kaikissa uusissa lypsylaitteistoissa. Myös moneen käytössä olevaan järjestel­ mään asennetaan maidon esijäähdy­ tys. Tavoitteena on maidon jäähdy­ tyksen energiankulutuksen vähen­ täminen, maidon lämpöenergian hyödyntäminen ja maidon laadun varmistaminen. Tutkimuksessa verrattiin kolmea eri esijäähdytysvaihtoehtoa. Kaikissa vaihtoehdoissa maito jäähdytettiin säilytyslämpötilaan omissa 4000 lit­ ran suorajäähdytteisissä tilasäiliöissä. Maito lypsettiin lypsyasemalla ja jaettiin tasan kolmeen kohteeseen. Lypsykone oli varustettu kierros­ lukusäätöisellä maitopumpulla.

ENSIMMÄISEN tilasäiliön yhteydessä ei ollut maidon esijäähdytystä. Maito meni tilasäiliöön keskimäärin 32-as­ teisena. Toisessa vaihtoehdossa mai­ to esijäähdytettiin levylämmönvaih­ timessa kaivovedellä. Kaivovesi oli noin 15-asteista. Tässä vaihto­ehdossa maito meni tilasäiliöön keskimäärin 17-asteisena. Kolmannes­sa vaihto­ ehdossa käytettiin kaksi­vaiheista esijäähdytystä. Levylämmönvaih­timen ensimmäisessä osassa maitoa jäähdy­ tettiin kaivovedellä ja toisessa osassa jääpankkilaitteistolla jääh­dytetyllä jäävedellä (0 °C). Tässä vaihtoehdos­ sa maito meni tilasäiliöön keskimää­ rin 6-asteisena. ENERGIATEHOKKAIMMAKSI vaihto­ ehdoksi osoittautui esijäähdytys kaivovedellä. Siinä energiankulutus oli 10,6 Wh/l. Ilman esijäähdytystä energiankulutus oli 16,8 Wh/l ja kak­ sivaiheisella esijäähdytyksellä ener­ giankulutus oli suurin eli 17,6 Wh/l. Jääpankkilaitteiston avulla jääveden tekeminen ja kierrättäminen esijääh­ dyttimessä kulutti tässä tutkimuk­ sessa eniten sähköenergiaa. Erilaiset maidon jäähdytysvaihto­ ehdot eivät vaikuttaneet merkitse­

västi maidon laatuun tai maidon koostumukseen. TUTKIMUKSEN energiankulutus­ tulokset ovat hyvin linjassa valiolai­ silla tiloilla tehtyjen maidon esijääh­ dytysmittausten kanssa, joissa esi­ jäähdytys kaivovedellä on hoitanut tyypillisesti 50–60 prosenttia mai­ don jäähdytystarpeesta. Tämän tut­ kimuksen koeasetelmaan verrattuna Suomessa on etuna keskimäärin selkeästi kylmempi kaivovesi, joka tehostaa esijäähdytystä. Valion teke­ missä mittauksissa hanaveden läm­ pötila esijäähdyttimen tulopuolella on tyypillisesti ollut 9–11 °C luokkaa. Haittana on kuitenkin, että hyvin pieni osa lypsykoneista on varustettu kierroslukusäätöisellä maitopum­ pulla. Tämä mahdollistaisi maidon hitaamman pumppauksen esijääh­ dyttimen läpi, jolloin esijäähdytti­ men hyöty­suhde paranee. Lisätietoa esijäähdytyksestä löytyy Valman videokirjaston tietoiskusta Maidon esijäähdytyksen periaatteita ja käytäntöjä.

50 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 50

18.11.2020 14.41


ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu

www.eurofins.fi/agro • www.suomenymparistopalvelu.fi

Eri jäähdytysvaihtoehtojen energiankulutukset Maidonkokooja Säätyväkierroksinen maitopumppu

Jääpankki KV (kaivovesi) 32 °C

Ei esijäähdytystä: 16,8 Wh/l

17 °C

Esijäähdytys kaivovedellä: 10,6 Wh/l

KV

6 °C

Esijäähdytys kaivo- ja jäävedellä: 17, 6 Wh/l

Säilytyslämpötila 3 °C

MAITO JA ME * 51

MAME0420_heidi.indd 51

18.11.2020 14.41


Tuottajien ääni kuuluviin Just Food -hankkeessa HANKE TUTKII, MITEN SIIRTYMÄ ILMASTOVIISAASEEN JA TERVEELLISEEN RUOKAJÄRJESTELMÄÄN VOIDAAN TEHDÄ KESTÄVÄSTI JA OIKEUDENMUKAISESTI.

V

alion tavoite edetä kohti hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä olisi kiinnostava kohde myös tutkimukselle. Näin pääteltiin vajaat kaksi vuotta sitten, kun usean tutkimuslaitoksen yhteenliittymä valmisteli rahoitushakemusta, ja siksi Valio kutsuttiin kumppaniksi Reilu ruokamurros- tutkimushankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan muun muassa, mitä maitotilayrittäjät ajat­ televat ilmastonmuutoksesta, sen hillinnästä maitoketjussa sekä eh­ dotettujen ilmastotoimien ja koko ilmasto­keskustelun reiluudesta. Korona vaikutti tutkimuksen tie­ donkeruuseen ja lopetti kasvokkain tehtävät haastattelut alkuunsa. Haas­ tattelut pystyttiin kuitenkin järjestämään etäyhteyksillä niin, että keväällä 2020 kuulimme 18 maito­ tilayrittäjää pääasiassa Keski- ja Pohjois-Suomesta. Haastattelimme myös maidonhankintaosuuskuntien neuvojia sekä Valion henkilökuntaa. TUTKIMUKSEEN haastatellut maito­ tilayrittäjät pitivät vaikutusmahdolli­ suuksiaan melko heikkoina: heidän

mielestään viljelijän ääni ei kuulu mediassa, politiikassa eikä aina edes Valion toiminnassa. Haastattelujen perusteella monet kokivat viljelijän äänen yhteiskunnassa heikentyneen pienentyneen viljelijäjoukon myötä. Monet mainitsivat myös, että viljeli­ jän arki on työntäyteistä, minkä he kokivat rajaavan osallistumismah­ dollisuuksia. Haastatellut maitotilayrittäjät ovat seuranneet aktiivisesti yhteis­ kunnallista keskustelua niin perin­ teisessä kuin sosiaalisessa mediassa. Mediakeskustelun sävyn he kokivat monesti syyllistäväksi. Tästä huoli­ matta haastatellut kertoivat tunte­ vansa ammattiylpeyttä työstään ja tämän hieman jopa korostuneen koronan myötä. Taustalla vaikuttavat perinteiset viljelijän arvot, kuten halu jatkaa sukupolvien mittaista työtä. Näitä tavoitteita edesauttavat toimet haastatellut kokivat myöntei­ siksi, motivoiviksi ja uudenlaista toiveikkuutta herättäviksi. Osalla haastatelluista maitotila­ yrittäjistä oli huolia liittyen maa­ talouden rakennemuutokseen ja heikentyneeseen kannattavuuteen. Eräs haastateltu kuvasi, että lopet­

tamispäätös saattaisi tulla mistä tahansa kannattavuutta vielä heiken­ tävästä muutoksesta. Tällaiset tunte­ mukset voivat luoda maaperää, jossa muutokset tuntuvat epäreiluilta ja niihin suhtaudutaan lähtökohtai­sesti epäillen. HIILIVILJELY ja kannattavuus kulke­ vat tutkimuksenkin perusteella käsi kädessä, ja haastatellut viljelijät piti­ vät hiiliviljelyyn liittyviä toimia pää­ asiassa myönteisinä. Monet kokivat, että toimet tukevat jo ennestään teh­ tyä työtä, kuten maaperän kasvukun­ non parantamista. Lisäksi he näkivät myönteisenä sen, että monet toimet säästävät kustannuksia, eikä isompia investointeja niiden myötä välttä­ mättä tarvita. Myönteisestä hiiliviljelyasentees­ ta huolimatta suhtautuminen Kohti hiilineutraali maitoa 2035 -hankkee­ seen vaihteli. Eroja löytyi esimerkiksi siinä, kuinka merkittävinä haastatel­ lut viljelijät nämä toimet näkivät ja miten he hahmottivat ohjelman mer­ kityksen ilmastonmuutoksen ratkai­ semisessa. Syyt ovat moninaisia ei­ vätkä välttämättä suoraan liity ilmas­ tonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

52 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 52

18.11.2020 14.41


Osa koki ohjelman tärkeänä maitoalan imagolle, osa siksi, että se voi vähentää julkisesta ohjauksesta, kuluttajilta tai kaupasta tulevaa muutospainetta. Jotkut näkivät ohjelman osana alan luontevaa muu­ tosta vastauksena muuttuviin markkinoihin. ALUEELLISUUS on myös tärkeä näkökulma. Turve­ peräisiä maita viljelevät maitotilayrittäjät kokivat huolta turvemaiden kohtalosta ja niihin mahdolli­ sesti kohdistuvista rajoituksista. Asiassa on suuria alueellisia eroja, ja siinä oikeudenmukaisuuden eri kysymykset kohtaavat. Mahdolliset kompensaatio­ tarpeetkin tulivat esiin juuri turvemaakysymyksessä. Toisaalta useat maitotilayrittäjät pelkäsivät, että hiiliviljelytoimista tulisi taas uusi vaatimus, joka vaatisi kouluttautumista, paneutumista ja lisätyötä, mutta josta ei kuitenkaan saisi korvausta. Haastatte­ luissa tuotiin myös esille huoli mahdollisista hinta­ kannustimista. Haastatellut maitotilayrittäjät kokivat kaiken yhteistoiminnan tärkeäksi. Yksi hiiliviljelykoulutuk­ sen keskeinen anti onkin ollut kohtaamisten mah­ dollistaminen, keskinäinen ajatusten vaihto ja pit­ källä tähtäimellä myös vertaisoppiminen. Tällaisen toiminnan mahdollistaminen ja ylläpitäminen vievät samalla hiiliviljelytavoitteita eteenpäin. K A I S A K A R T T U N E N j a A N N I S A V I K U R K I , e 2 Tu t k i m u s ANTTI PUUPPONEN, Jyväskylän yliopisto A N N I K A LO N K I L A , S u o m e n Ym p ä r i s t ö k e s k u s

Reilu ruokamurros

R

eilu ruokamurros (Just Food) on kuusivuotinen tutkimushanke, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhtey­ dessä toimiva Strategisen tutkimuksen neu­ vosto. Hankkeessa ovat mukana Suomen ym­ päristökeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto, e2 Tutkimus sekä Bernin yliopisto Sveitsistä. Hankkeessa selvitetään, miten ruokajärjestel­ mässä tarvittavat muutokset voitaisiin tehdä kaikille reilulla tavalla, ja tutkimuksen tavoit­ teena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat NYT VALMAKAUPOISTA! Green Line KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä. Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi. Pakkaus 6 x 380 g

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 390 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

MAME0420_heidi.indd 53

UUSI

Valmistaja

MAITO JA ME * 53

www.finncow.fi

18.11.2020 14.41


TUULI HAKALA Kehityspäällikkö Hiilineutraali maitoketju Va l i o O y

Tulevaisuuden lehmä säästää rehua LEHMÄYKSILÖIDEN VÄLILLÄ ON EROJA YLLÄPITOENERGIAN TARPEESSA JA REHUN HYVÄKSIKÄYTTÖKYVYSSÄ. NÄITÄ OMINAISUUKSIA ON NYT LÄHDETTY SYSTEMAATTISESTI JALOSTAMAAN POHJOISMAISILLA AYRSHIRE-, HOLSTEIN- JA JERSEY-RODUILLA.

K

T E K S T I T U U L I H A K A L A VA LO K U VA M A R K K U P U L K K I N E N

annattavuuteen perus­ tuvat lypsykarjan ja­ lostustavoitteet kulke­ vat käsi kädessä myös eläinten hyvinvoinnin edistämisen ja ilmastovaikutusten hillinnän kanssa. Tämä on tärkeää maidontuotannon vastuullisuus­ kysymysten noustessa yhä enemmän keskusteluun. Pitkäjänteinen pohjoismainen lypsykarjan jalostusyhteistyö on parantanut maidontuotannon re­ surssitehokkuutta ja pienentänyt maitolitrakohtaisia ympäristövaiku­ tuksia. Kehitystyö perustuu eläinten tarkkaan tuotos- ja terveysseuran­ taan, jota tilat ja asiantuntijat ovat ansiokkaasti tehneet jo useamman vuosikymmenen ajan. Maitolitra­ kohtaisten panosten ja ympäristö­ vaikutusten väheneminen on kuiten­ kin pääosin ollut tuotostasojen nou­ sun ansiota, ja eläinten varsinaista aineenvaihdunnallista tehokkuutta ei ole päästy kunnolla jalostamaan. ASIA on muuttumassa, sillä pohjois­ maiseen jalostusohjelmaan on hil­ jattain lisätty uusi rehun käyttöön liittyvä ominaisuus. Sitä kuvataan

rehunsäästöindeksillä, joka koostuu ylläpitoindeksistä ja rehunkäyttö­ kykyindeksistä. Rehunsäästöindek­ sin ensimmäinen osa mittaa eläimen ylläpitoenergian tarpeen määrää,

Jalostuksen rehunsäästöindeksi vähentää rehukustannuksia: taloudelliset säästöt syntyvät, kun lehmä tuottaa saman määrän maitoa vähemmällä rehulla.

ja toinen osa puolestaan eläimen kykyä hyödyntää syömänsä rehun energia maidontuotantoon. Ylläpito­ energian tarpeen vähetessä ja rehun hyödyntämisen tehostuessa lypsy­ karja tuottaa tulevaisuudessa saman määrän maitoa vähemmällä rehulla. Geneettinen muutos vaikuttaa sekä tilan talouteen että maidon hiilija­ lanjälkeen positiivisesti. Ayrshire-, holstein- ja jerseyrotujen pohjoismaisissa jalostus­ ohjelmissa on noin kahdeksankym­ mentä perinnöllistä ominaisuutta, joiden vaikutusta karjoissa pyritään optimoimaan taloudellisten paino­ kertoimien avulla. Maitotila voi halutessaan seurata oman karjan­ sa perinnöllistä edistymistä suhtees­ sa muuhun lypsykarjapopulaatioon pohjoismaisen kokonaisjalostus­arvo NTM (Nordic Total Merit) -indeksin avulla. Tämä kokonaisindeksi sisältää kaikki ne ominaisuudet, jotka ovat suunnitelmallisen jalostustyön koh­ teena – uusimpana myös rehunsääs­ tö. Uudessa indeksissä ylläpitotar­ peen ja rehunkäyttökyvyn välinen korrelaatio genomitestatuilta eläi­ miltä laskettuna on käytännössä

54 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 54

18.11.2020 14.41


Lähde: Viking Genetics

NTM-kokonaisjalostus­arvo

NTM-kokonaisjalostus­arvossa on mukana kaikki pohjoismaiselle lypsykarjalle tärkeät ominaisuudet. Tuloksena on tasapaino tuo­toksen ja terveys­omi­naisuuksien suhteen.

nolla, eli indeksien osat kuvaavat eri ominaisuuksia. Indeksin molemmilla osilla on NTM:ssä yhtä suuri talou­ dellinen painoarvo, mutta rehun hyväksikäyttökyvyn arvosteluvar­ muus eli luotettavuus ja tehokkuus on vielä toistaiseksi ykkösosaa alhai­ sempi pienemmän referenssipopu­ laation vuoksi. Valintateho paranee tulevaisuudessa, kun ominaisuutta kuvaavaa aineistoa saadaan tiloilta ja tutkimuskarjoista lisää. MITÄ uusi jalostettava ominaisuus sitten merkitsee valiolaisen maidon­ tuottajan näkökulmasta? Tekemällä oman karjansa jalostusvalintaa NTM:n perusteella, rehun hyväksi­ käyttökykyä tehostava ominaisuus vahvistuu karjassa hiljalleen. Eläin­ ten koko liittyy ylläpitoenergian tarpeeseen, ja yksi uuden indeksin vaikutuksista onkin lehmien keski­ koon kasvun pysähtyminen. Suuri ja raamikas lehmä ei välttämättä ole taloudellisesti optimaalisin eikä koon kasvu tue myöskään eläinten kestävyysominaisuuksia. NTM:n lisäksi tila voi myös itse aktiivisesti valita sonneja, joiden rehunsäästö­ indeksi on hyvä. Paras taloudellinen

hyöty syntyy, kun sonni periyttää hyvän rehunkäyttökyvyn lisäksi myös hyviä maidon pitoisuuksia. Entä millainen olisi tulevaisuuden ideaali lypsylehmä? Tämänhetkisen

”Panostaminen karjanjalos­ tukseen on Valion omistajille eli suomalaisille maidontuottajille monella tapaa eduksi.”

tutkimustiedon valossa se on kom­ paktin kokoinen, tehokas rehunkäyt­ täjä ja valkuaisentuottaja, terve, kes­ tävä ja hedelmällinen. Valio on ollut

jo useita vuosia mukana lehmien resurssitehokkuutta edistävässä tut­ kimuksessa. Panostaminen karjan­ jalostukseen on Valion omistajille eli suomalaisille maidontuottajille monella tapaa eduksi. Taloudellis­ten näkökulmien lisäksi eläinjalos­ tuksesta löytyy työkaluja myös Hiilineutraali maitoketju 2035 -ohjelmaan. Ruokinnan vaikutus maidon hiilijalanjälkeen on oleelli­ nen, ja siksi onkin keskeistä, miten lehmä hyödyntää syömänsä rehun. MAIDON hiilijalanjäljen näkökul­ masta rehunsäästöindeksistä on hyötyä ensinnäkin rehuntuotantoon tarvittavien panosten vähenemisenä: kun lehmien rehuntarve vähenee, vähenee myös rehuntuotantoon tar­ vittava peltopinta-ala. Myös maito­ litrakohtaiset metaanipäästöt vähe­ nevät, sillä jokainen lehmän märeh­ timä rehukilo vapauttaa metaania. Kun rehua syödään vähemmän samaa maitomäärää kohti, vähenee myös maitolitrakohtainen ilmasto­ vaikutus. On arvioitu, että 15 vuoden systemaattisella jalostustyöllä rehun hyödyntäminen voi parantua jopa 15–20 prosenttia. MAITO JA ME * 55

MAME0420_heidi.indd 55

18.11.2020 14.41


U U T T A V A L I O LT A

Vitamiineja pimeään kauteen

K

un pimeää on jo iltapäi­ vällä, on tärkeää muistaa huolehtia riittävästä vitamiinien saannista. Oletko jo kokeillut pirteää Valio Gefilus® monivitamiinimehua? Pirteässä mehussa maistuvat appelsiini, tyrni ja porkkana, ja se sisältää runsaasti C-, D- ja B12-vitamiinia sekä foolihappoa. Muiden Valio Gefilus® tuot­teiden tavoin monivitamiinimehussa on myös ainutlaatuista Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteeria.

Makuja maailmalta

T

änä talvena matkuste­ taan eksoottisiin kohtei­ siin kotoa käsin Valio­ jogurtti® Makuja maailmalta -sarjan matkassa. Sulje silmäsi ja matkusta Havaijille, Thaimaa­ han, Meksikoon tai Kanadaan joka lusikalli­sella.

Psst! Ensi keväänä Makuja maailmalta voi bongata jogurttien lisäksi myös marjakeitoista.

Paremman elämän palveluksessa Valion yrityskulttuuri ja arvot ovat todellista brändi­ omaisuutta.

U

seimmat yritykset osaavat kehittää, valmistaa, kuljettaa, markkinoida ja myydä tuotteitaan. Keskinkertaisen ja menestyvän yrityksen erottaa periaatteessa vain yksi asia: vahva yritys­kulttuuri. Valio kuuluu kirkkaasti jäl­ kimmäiseen ryhmään ja olen ylpeä voidessani sanoa kuuluvani tähän porukkaan.

VALION strategiaa on päivitetty kuluvana vuonna ja on hienoa nähdä, miten sitä on vahvistettu vastaamaan kilpailutilanteeseen ja miten sii­ nä samalla on säilytetty vahvuuksiamme, jotka ovat meille valiolaisille tärkeitä ja uniikkeja. Yksinkertaisimmillaan yrityskulttuurin voi määritellä tavaksi, jolla yrityksessä tehdään asioita. Se ei kuitenkaan kerro aivan koko totuutta. Kaikki lähtee ihmisistä. Se, miten me ajattelemme, tunnemme ja käyt­ täydymme, mihin uskomme ja millaiset normit ja yhteiset arvot ohjaa­ vat toimintaamme – nämä kaikki osaltaan määrittelevät sitä, mitä me olemme yksilöinä ja toisaalta organisaationa. Valion arvot asiakaskeskeisyys, vastuullisuus, uudistuminen ja yh­ teistyö ovat vahva pohja yrityskulttuurillemme. Se on monimutkainen kokonaisuus mutta myös kilpailuetuna vertaansa vailla ja todellista brändiomaisuutta. Vahvaa yrityskulttuuria ei niin vain kopioida. Se miten Valio toimii ja näyttäytyy, tulee olemaan jatkossa entistä tärkeämpää. Tutkitusti kuluttajissa on noin 20 %, jotka valitsevat ostoksensa vain hinnan perusteella, mutta yhä useampi kuluttaja valit­ see tuotteen ostoskoriinsa arvopohjaisesti ja pyrkii tekemään vastuulli­ sia valintoja. Valion vastuullisuusmainonta, tai pitäisikö sanoa vastuul­ linen mainonta, on herättänyt mukavasti keskustelua vuoden aikana. Ja mikä parasta, ei vain keskustelua, vaan se on myös tukenut myyn­ tiämme. KORONAVUODESTA huolimatta myyntimme näyttää hyvältä. Valio vahvisti samalla asemiaan merkittävästi Luottamus ja Maine -tutki­ muksessa. Tuloksen olemme tehneet yhdessä ja vastuullisesti, arvojemme ja yrityskulttuurimme mukaisesti. OSTOPÄÄTÖKSET tehdään aina tunteella ja omiin arvoihin peilaten. Kun uskomme ja toimimme jatkossakin vahvasti arvojemme mukaisesti, tulemme pärjäämään kilpailussa erinomaisesti. Kukapa ei haluaisi olla paremman elämän palveluksessa. Oikein hyvää joulun odotusta! PEKKA TOL A Markkinointi- ja brändijohtaja Va l i o O y

56 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 56

18.11.2020 14.41


U U T T A V A L I O LT A VALIO OY

Luontaisen makoisat uutuuskeitot

L

uumu maistuu ihanasti joulun ajan kausituot­ teissa. Jos kaipaat pientä nostetta arjen yläpuolelle, seson­ gin kuohkein kausituote on Valio Herkku mousse luumu. Lempeän täyteläinen Valio maustettu rahka luumu-kaneli tuo luumuista makua joulun ajan leivontaan ja herkutteluhetkiin. Puuron kaverina ja välipalaksi nautitaan tietenkin perinteikästä Valio luumurusina-keittoa.

R

aikkaan hedelmäiset Valio omena-vadelmakeitto ja Valio mangobanaanikeitto maistuvat koko perheelle. Ne sisältävät runsaasti marjaa ja hedelmää mutta eivät lainkaan lisättyä sokeria tai makeutusaineita.

Makua jouluun Valio.fi:stä

MAME0420_heidi.indd 57

Luumuisia kausimakuja

Ohjeet parhaisiin joulumakeisiin, joulun ajan leivonnaisiin tai juhlapöydän suolaisiin löydät osoitteesta Valio.fi/joulu.

18.11.2020 14.41


N TA A A V TA A IOLL L A V

Työeläketurvaa nyt myös maitotilojen työntekijöille

MAITOTILOJEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖELÄKEVAKUUTTAMINEN ON OLLUT MAHDOLLISTA VUODEN 2020 ALUSTA VALION ELÄKEKASSAN KAUTTA, JA PALVELU ON LÖYDETTY HIENOSTI MAITOTILAYRITTÄJIEN KESKUUDESSA. T E K S T I P E K K A H U O V I L A K U VA T 1 2 3 R F J A S A R I Ö S T E R M A N

58 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 58

18.11.2020 14.41


V

alion Eläkekassa hoitaa lakisääteistä työeläkevakuuttamis­ ta, jonka järjes­tä­­minen on jokaisen työnanta­jan velvollisuus. Suurista työeläke­yhtiöistä poiketen Eläke­kassa vakuut­taa säännöissään määriteltyyn niin sanottuun toimintapiiriin kuu­ luvia henkilöitä, eikä tämän ryhmän ulko­puolelta voida ottaa vakuutetta­ via. Eläkekassassa on tällä hetkellä vakuutettuna lähes 4 500 henkilöä. Vakuutuksenottajina olevilla työn­ antajilla on taloudellinen tai toimin­ nallinen yhteys keskenään. Valion Keskinäinen Vakuutus­yhtiö hoitaa vakuutuksenottajiensa työntekijöiden lakisääteisen työtapa­ turma ja ammattitautivakuuttamisen. Myös tämän vakuutuksen järjestä­ minen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Tämän vuoden alusta maitotilo­ jen työntekijöiden työeläkevakuutta­ minen on onnistunut Valion Eläke­ kassan kautta. Aiemmin maitotila­yrittäjien oli hoidettava työnteki­jöi­ densä vakuuttaminen valitsemassaan työeläkeyhtiössä. Toiminnallaan Valion Eläkekassa on pystynyt tuottamaan vakuutuksen­ ottajina oleville työnantajille, osak­ kailleen, taloudellista hyötyä kilpailukykyisillä vakuutusmaksuilla. Vakuutetuille työntekijöille ”oma” eläkelai­ tos näkyy sujuvana palveluna, jonka vahvuus on toimialan tunte­minen vuosisadan kokemuksella. Maitotilayrittäjät ovat tähän asti päässeet hyötymään Valion Eläke­kassan toiminnan tuottamasta hyvästä välillisesti. Eläkekassan toimin­nasta saatu hyöty on ollut koko ajan tukemassa oman osuuskunnan ja Valion tuloksenmuodostusta. Nyt yrittäjäperheen ulkopuolista palkat­ tua työvoimaa käyttävä maitotila­yri­ t­täjä voi hoitaa lakisääteisen TyEL -vakuuttamisvelvolli­suutensa Valion Eläkekassassa ja päästä näin myös suoraan hyötymään Eläke­kassan eduista. Ilahduttavalla tavalla vakuut­ tamismahdollisuutta onkin hyödyn­ netty; jo lähes kolmesataa maitotilaa on tällä hetkellä Eläkekassan osak­ kaana. Lämmin kiitos kaikille sopi­ muksen tehneille!

Valion Eläkekassan ja Valion Keski­näisen Vakuutusyhtiön asiakkuuspäällikkö Pekka Huovila toimii työssään työnantajien yhteyshenkilönä ja osallistuu palveluiden kehittämiseen.

TYÖNI VALIOLLA Aloitin Valion Eläkekassassa ja Vakuutusyhtiössä asiakkuuspäällik­kö­ nä vajaat kaksi vuotta sitten, mutta jo reilua vuotta ennen tätä tulles­ sani taloon aloitettiin valmistelut maitotilojen työntekijöiden eläke­ vakuutta­miseksi Eläkekassassa. Tähän astihan vakuutuksenottajina olivat olleet lähinnä Valio Oy ja maidonhankinta­osuuskunnat. Maito­ tilat sen sijaan olivat työeläkeyhtiöiden asiakkaina. Aloite toiminnan laajentamisesta saatiin maitotilallisilta itseltään. Valmisteluprojekti oli mittava ja vei sääntömuutoksineen odote­­tusti hieman aikaa, mutta se saatiin maaliin hienosti. Maitotilojen työn­ tekijöiden työeläkevakuuttaminen aloitettiin tämän vuoden alusta. Hoidan käytännössä yhteydenpidon Eläkekassassa vakuutuksen­ ottajina oleviin työnantajiin ja työeläkeyhtiöihin, joista vakuutukset hoidettavaksemme siirtyvät. Vakuutuksia siirretään työeläkealalla vuosineljänneksittäin, joten siirtoliikenteen pyörittäminen on säännölli­nen osa työnkuvaa. Lisäksi saan olla monessa muussakin mukana, myös Vakuutusyhtiömme puolella. Pieninä toimijoina Eläkekassa ja Vakuutusyhtiö tarjoavat työntekijän näkökulmasta todella moni­ puolisen näkö­alatyöpaikan. Voimakkaasti kasvava asiakas­kunta on edellyttänyt monien uusien ratkaisujen yhteistä miettimistä ja käyttöönottamista. Onneksi meillä on täällä todella motivoitunut tiimi asioita tekemässä! Valmista ei tokikaan voida kehua olevan. Ideoimme jatkuvasti lisää ja olemme kuulolla herkällä korvalla sen suhteen, mitä palveluja meiltä odotetaan esimer­kiksi sähköisen asioinnin suhteen. Muun muassa eläkettä on ollut jo jonkin aikaa mahdollista hakea ilman perinteistä paperiasioin­ tia ja eläkkeensaajille on oma sähköinen asiointikanavansa. Työnanta­ jille olemme mahdollistaneet maksuttoman pienille yrityksille tarkoi­ tetun palkka.fi-palvelun käytön palkanlaskennassaan. Siitä on tullut suosittu työkalu maitotiloilla. Valion Eläkekassassa me erottaudumme muista toimijoista sekä mutkattoman palvelun että toiminta­ympä­ris­ tömme pitkän kokemuksen ansiosta. VALION SUOSIKKITUOTTEENI Kotona ruokapöydässä on usein perinteinen Valio Oltermanni® juusto. Se on myös muun perheen ehdoton suosikki. Herkutteluhetkiin sopii täydellisesti vaniljan makuinen Valio PROfeel ® proteiinirahka. MITEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖELÄKEVAKUUTTAMINEN ONNISTUU? Ota yhteyttä tai jätä yhteystietosi esimerkiksi tekstiviestillä. Kerromme mahdollisuuksista ja edistämme asioita haluamallasi tavalla. Pekka Huovila, asiakkuuspäällikkö puh. 0400 733 585, pekka.huovila@valio.fi MAITO JA ME * 59

MAME0420_heidi.indd 59

18.11.2020 14.41


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

LIETEKUILUSEKOITIN 4 KW 󶬾󶬾 Tehokas potkurisekoitin 󶬾󶬾 Moottori 4,0 kW, 1450 r/min 󶬾󶬾 Suojakytkin 󶬾󶬾 Pistoke 16 A 󶬾󶬾 Sopii 30 mm ritilävälistä 󶬾󶬾 Kuumasinkitty

LIETEKUILUPOTKURI Pienkuormaajaan asennettava hydraulinen potkurisekoitin lietekuilujen ja pienten säiliöiden sekoittamiseen.

󶬾󶬾 Mukana ritiläkasetin nostokorvakkeet 󶬾󶬾 Kääntyy molempiin

󶬾󶬾 Kiinteiden asennusten 󶬾󶬾

suuntiin 180 °

󶬾󶬾 Kotimainen tuote 󶬾󶬾 Öljyntarve 20 l/min

lisäksi myös eurosovittimilla Myös omalla sähkömoottorilla varustettu malli

KARJAHARJA RST Uudenlainen karjaharja ruostumattomasta teräksestä ja laadukkailla komponenteilla. RST-harjassa on yläosassa 60 cm halkaisijaltaan oleva vaakaharja, jossa eläin saa harjattu hännän tyvenkin. RST-karjaharjassa on taajuusmuuttaja moottoria ohjaamassa. Tällä on saavutettu 0,25 kW sähkömoottorin optimaalinen taloudellisuus ympäristö ja sähkönkulutus huomioiden. Karjaharjojen on havaittu parantavan eläinten viihtyvyyttä navetassa 24/7 ja se on suoraan nähtävissä maitomäärässä. Käyttöjännite 230 VAC

󶬾󶬾

Tällä saat lietteen liikkumaan!

󶬾󶬾

Winner-sidontaverkko

Paaleja per rulla 25 (+10 %)

350 gr Tikkatesti**

7 Kerroksia

Paalin ilmatiiviys***

Pituus

n. 90

Power XL -käärintämuovi 1650 m

ium Prem SUOJAUS

Värit

valk., vihreä, musta

Paksuus

22 µ (micron)

Rullan pituus

1650 m

Teknologia

7-kerros

Leveys

750 mm

󶬾󶬾 Muovihylsy 󶬾󶬾 10 % enemmän metrejä rullassa 󶬾󶬾 Vähemmän rullan vaihtoja 󶬾󶬾 Vähemmän pakkausjätettä 󶬾󶬾 Edullinen metrihinta 󶬾󶬾 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset

ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden

"Viiden tähden tuote!"

Made in Italy

Värit

valk., vihreä, pun.

Halkaisija

280 mm

Rullan pituus

3600 m ja 4200 m

Vetolujuus

270 (280) kg

Leveys

1230 mm

Teknologia

Edge to Edge

Tama-yhteistyön ansiosta Novatex- verkoissa käytetään patentoitua Edge to Edge teknologiaa. Novatex yhdessä Taman kanssa tuottavat yli 50% maailman käärintäverkoista, yli 3miljoonaa rullaa.

󶬾󶬾 20% tai 40% enemmän metrejä rullassa (verrattuna 3000m rullaan) 󶬾󶬾 Takuumitta 3600 m tai 4200 m joka rullassa 󶬾󶬾 Edge to Edge -teknologia takaa optimaalisen levittyvyyden 󶬾󶬾 Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä 󶬾󶬾 Rullan loppumisen varoitusmerkki 70 m ennen rullan loppumista 󶬾󶬾 Koneeseen asentamista helpottavat kantokahvat 󶬾󶬾 UV-Suoja Myynti: Valmakaupat

Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 • Tuomas 050 541 3112 • www.finnlacto.fi

MAME0420_heidi.indd 60

18.11.2020 14.41


a .

AA UTR E N I HIIL O 2035 T MAI

LI

JUHA NOUSIAINEN Hiilineutraalin maitoketjun johtaja Va l i o O y

Jatketaan hyvää työtä ja kerrotaan siitä muillekin

S

amaan aikaan, kun mietin tämän blogin aihetta, ilmes­ tyy Hesarin etusivulla aja­ tukseni sekoittava mainos. Pakko myöntää, että maito­ tilalla kasvaneena ja yli 35 vuotta maidon­ tuotannon – ja myös sen ilmastovaikutusten – pienentämisen puolesta työtä tehneenä koen tämän hieman hyökkäävänä henkilö­ kohtaista maailmankuvaani kohtaan. Arve­ len, että monen maitoammattilaisen mie­ lessä saattaa liikkua samoja tunteita. Tätähän markkinointi parhaimmillaan tai pahimmillaan – näkökulmasta riippuen – taitaa olla. Sen täytyy herättää tunteita ja ravistella ostoslistaa kauppareissulle tekevää kuluttajaa. Ihmisten vastuullisuuteen ja omaantuntoon vetoaminen on tehokas tapa herättää tunteita, niin positiivisia kuin nega­ tiivisiakin. Mainos, joka ei tee kumpaakaan, on rahan tuhlausta. Tämän minulle opetti tyttäreni, opettaja, joka on perehtynyt kielen ja viestinnän analysointiin. Moni käy nyt somessa keskustelua siitä, miten maitoalan tulisi keskusteluun reagoi­ da. Lienee selvää, että provosoituminen ei ole ratkaisu. Sen sijaan meillä on kosolti vahvuuksia, joista voimme kertoa, ja tuoda selkeästi esille omaa työtämme vastuullisen suomalaisen ja globaalin ruokajärjestelmän puolesta. Nyt, kun asia on pinnalla ja linjat auki, me voimme kertoa omasta hyvästä työstämme. Palaan pohtimaan kysymystä, jonka olen esittänyt itselleni ja kollegoilleni moneen kertaan. Mitä tapahtuisi suomalaiselle ja globaalille ruoantuotannolle, jos alueita, joilla vain nurmi kasvaa hyvin, ei voitaisikaan käyttää ruoantuotantoon? Tällaisilla

alueilla asuu maailmassa vajaa miljardi ihmistä, ja Suomessa peltoalasta on hyvinkin kaksi kolmasosaa juuri tällaista. Epäilen, että jos tämä nurmeen pohjaava tuo­tanto loppuisi, seurauksena olisi akuutti ja vakava ruokakriisi. Kun vielä tiedämme, että nämä nurmi­ alueet ovat myös valtava vesi- ja hiilivarasto sekä luonnon monimuotoisuuden lähde, seurauksena voisi olla myös ekologinen kriisi. Suomen osalta iso kysymys olisi ruoan tuontitarpeen voimakas lisäänty­minen ja se, miten tämä kansantaloudessa maksettaisiin. Työllisyysvaikutuksista puhumattakaan. Nämä faktat löytyvät esimerkiksi FAO:n nettisivuilta. Perus­ kysymys silti jää, miten kerromme tämän yksinkertaisesti, ymmärrettävästi ja va­ kuuttavasti ihmisille, kun ruokakeskustelu polarisoituu entisestään.

”Luottamus rakennetaan monista eri teoista läpi vuosien.”

Olemme rakentaneet vastuullisuusviestin­ tämme Hiilineutraalin maitoketjun tavoit­ teen ja muiden vastuullisuustekojemme pohjalle. Uskon, että tämä työ resonoi hyvin monen suomalaisen kuluttajan mielissä positiivisesti. Meidän sopuisalla tyylillämme emme kuitenkaan välttämättä saa saman­ laista huomiota kuin mitä vastakkainaset­ telulla voi saada aikaan. Uskon kuitenkin vahvasti, että pitkällä aikavälillä pärjäävät yritykset ja toimijat, joilla on pitkäjänteinen vastuullinen toimin­ tatapa ja sitä tukeva positiivinen ja ratkaisu­ keskeinen viestintä. Luottamus rakennetaan monista eri teoista läpi vuosien. Mielestäni voimme jatkaa rauhallisin mielin määrä­ tietoista ja vastuullista työtämme suoma­ laisen ruoan eteen valiolaisilla maitotiloilla, teollisuudessa ja koko arvoketjussa. MAITO JA ME * 61

MAME0420_heidi.indd 61

18.11.2020 14.41


Ä MIN Ä TÄJ T I R Y

Mitä sinulle merkitsee, että olet Valion omistaja? Iso talo tuo varmuutta ja vakautta omaan tekemiseen sekä tilan kehittämiseen. Voin luottaa, että maito haetaan ja jalostetaan huipputuotteiksi.

Tilaa kehitetään pienin askelin, hyvinvointi edellä HEINI PERÄKYLÄ, 32, USKOO, ETTÄ VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO ON TÄTÄ PÄIVÄÄ JA TULEVAISUUTTA.

H

T E K S T I A N N A J A L A S - K A R J A L A I N E N K U VA H E I N I P E R Ä K Y L Ä N KO T I A L B U M I J A 1 2 3 R F

eini Peräkylällä on maitotilayrittäjyyttä takana kotitilalla Kou­volan Valkealassa nyt kahdeksan vuotta. Työ eläinten parissa on ollut toiveis­ sa pienestä pitäen: ”Viimeistään lukiossa selkeytyi ajatus, että tulen jatkamaan koti­ tilaa. Agrologiksi opiskellessa tunne vahvistui entisestään. Parasta työssä on se, että näen oman kädenjäljen, ja eläimet ovat työn suola. Nautin myös siitä, että saan itse määritellä, missä järjestyksessä teen asiat.” Yrittäjän uran aloitus ei kuiten­ kaan ollut ihan helppo. ”Etenkin ensimmäinen vuosi oli

rankka, vastoinkäymisiä oli eläinten kanssa ja sen takia useampia pois­ toja. Alusta asti on etsitty ratkaisuja ruokintaan ja eläinten ryhmittelyyn, jotta ruokinta on saatu kohdennet­ tua paremmin ja esimerkiksi poiki­ mahalvauksista on päästy pitkälti eroon. Tuotosta on myös onnistuttu kehittämään koko ajan ylöspäin”, Peräkylä kertoo. Peräkylän perheeseen kuuluu puoliso Arttu Pyötsiä sekä kolme poikaa: Matias 5 v., Niklas 3 v. ja Rasmus 2 v. Pihapiirissä asuvat myös Heinin van­ hemmat Jorma ja Tuire Peräkylä. Tilan työt on viime vuodet tehty omin voimin. ”Mieheni Arttu on ollut viimeiset

1,5 vuotta hoitovapaalla virkatyös­ tään ja osallistunut tilan töihin ja ar­ jen pyörittämiseen kanssani. Lapset ovat olleet tähän asti kotihoidossa, joten omat vanhempani ovat myös korvaamaton apu niin tilan kuin las­ tenkin kanssa. Viime vuosina meillä ei ole ollut oppisopimustyöntekijöitä tai harjoittelijoita, koska tässä ruuh­ kavuosien keskellä en olisi pystynyt samalla tavalla panostamaan ohjaa­ miseen ja opastamiseen. Ensi vuon­ na Arttu palaa töihin ja lapset mene­ vät hoitoon, niin se voisi taas onnis­ tua”, Peräkylä kertoo työnjaosta. Pojat ovat myös innokkaina autta­ massa navetta- ja traktorihommissa sekä vasikoiden hoitamisessa.

62 * MAITO JA ME

MAME0420_heidi.indd 62

18.11.2020 14.42


”Uskon, että kotimaisen, puhtaan ruoan arvostus tulee vain nousemaan.” ”Nappularuokinta on poikien bravuuri. On mukava katsoa, kun he innokkaina jakelevat omilla kauhoil­ laan sangoista syötävää.” Vapaa-aikaa perhe viettää paljon yhdessä lasten kanssa, mutta oma aika on myös tärkeää: ”Meillä on kaksi koiraa ja ponia, joiden kanssa pääsee liikkumaan. Ystävistäkin monet elävät ruuhka­ vuosia juuri nyt, ja ehkä juuri siksi pyritään säännöllisesti ottamaan myös pieniä irtiottoja arjesta kave­ reiden kanssa”, Peräkylä kertoo.

käytössä ympäri vuoden. Vanhaan laakasiiloon jaloittelutarhan vieressä tehtiin makuuhalli, jossa lehmillä on ruokintapöytä ja vesipisteet sekä kestokuivitettu makuualue. Lypsy­ lehmät on jaettu kahteen ryhmään, josta toinen puoli aina vuorollaan pääsee ulkoilemaan.” Umpilehmät ja tiineet hiehot asuvat toisessa siilossa, jossa niillä­ kin on myös jatkuva ulkoilumahdol­ lisuus. Myös vasikat pääsevät kulke­ maan omaan tarhaan vapaasti ryh­ mäkarsinoista.

TILAA on kehitetty vähi­tellen. ”Oman osaamisen ja tilan kehittä­ misen mahdollisuus on minulle tär­ keää. Pienin askelin mennään, mutta suunta on kuitenkin aina eteenpäin. Aina pystyy parantamaan ja kehittä­ mään omaa tekemistä, tuotosta ja muitakin osa-alueita.” Viime vuosien kehityskohteita ti­ lalla ovat olleet esimerkiksi kennoik­ kunoiden asennus ja poistohormien lisääminen navettaan vuonna 2018. ”Ilmanvaihtoa saatiin tehostettua ja navettaa viileämmäksi. Vaikutuk­ sen huomasi heti, niin eläinten kuin työntekijöiden hyvinvoinnissa. Muu­ tos näkyi pian myös maidon solu­ määrissä. Viimeisin uudistus on ollut vesiputkiremontti, jossa paran­ nettiin veden virtausta ja saatiin jokaiselle lehmälle oma juomakup­ pi”, Peräkylä kertoo. 42 lehmän parsinavetassa on pyritty kehittämään jatkuvasti eläin­ ten hyvinvointia. Lehmät poikivat karsinoissa ja kaikki naudat pääse­ vät säännöllisesti ulkoilemaan. Kesäisin kaikki lehmät laiduntavat toukokuun alusta niin pitkälle syk­ syyn kuin kelit antavat myöden, muu aika vuodesta tarhaillaan. ”Muutama vuosi sitten rakennet­ tiin navetan viereen hakepohjainen jaloittelutarha, joka on lypsylehmien

LÄHITULEVAISUUDEN tärkeimpänä kehityskohteena Peräkylä mainitsee siirtymisen aperuokintaan, jonka avulla ruokinta saataisiin entistä paremmin kohdistettua jokaisen ryhmän tarpeisiin. Isossa kuvassa Peräkylä suhtau­ tuu suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuteen optimistisesti: ”Haluan uskoa valoisaan tulevai­ suuteen – että tämä on itselle loppu­ elämän työ ja että jälkikasvullekin olisi tilalla töitä, jos he niin haluavat. Varmasti on niin, että juotavan mai­ don kulutus vähenee, mutta muussa muodossa maitoa käytetään sitten enemmän. Siksi on tärkeää, että Valiolla kehitetään uusia tuotteita vastaamaan näihin tarpeisiin. Us­ kon, että kotimaisen, puhtaan ruoan arvostus tulee vain nousemaan.” Peräkylä näkee hyvänä, että Valio tekee näkyvää vastuullisuustyötä: ”Sitä kuluttajat kysyvät jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Ihmiset ovat koko ajan kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista, ja on hyvä, että toimintaa kehitetään. Esimer­ kiksi vastuullisuuslisän vaatimukset ovat minusta ihan kohtuullisia ja tätä päivää. Silti toivoisin, että julki­ sessa keskustelussa muistettaisiin mittakaava: isokin suomalainen tila on maailman mittakaavassa pieni ja

ilmastovaikutukset sen mukaiset. Valion tavoitetta edetä kohti hiili­neutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä pidän myös hyvänä ja aikataulua realistisena. Tällainen hieman hitaammin syttyväkin tyyppi ehtii perehtyä asiaan. Aion osallistua hiiliviljelijäkoulutukseen Artun kanssa heti kun sopiva koulutus osuu kohdalle.” Haastattelun lopuksi Heini Perä­ kylä lähettää kaikille valiolaisille maitotiloille tsemppiterveiset: ”Sopimustuotanto on herättänyt tiloilla monenlaisia tuntemuksia ja myllerrystä, ja kelienkin puolesta takana on haastava kevät ja kesä. Katsotaan silti eteenpäin ja kohti uusia tuulia luottavaisin fiiliksin!”

PERÄKYLÄN TILA, VALKEALA Yrittäjä Heini Peräkylä Eläimiä 42 lypsylehmää, 22 nuorkarjaa Pelto 98 ha peltoa viljelyksessä Navetta Parsinavetta, jonka alkuperäisin osa on 1950-luvulta. Navettaa on remontoitu ja laajennettu vuosien varrella useaan ottee­ seen. Putkilypsy. Ruokinta Erillisruokinta, ruokintarobotti. Suunnitelmissa siirtyä seosrehu­ ruokintaan. Tuotos 11 023 kg/lehmä/v., rasvaa 4,29 %, valkuaista 3,7 %

MAITO JA ME * 63

MAME0420_heidi.indd 63

18.11.2020 14.42


Puhtaasti hyvää.

Aina suomalaisesta luomumaidosta, perinteiseen tapaan hapattamalla. Ei lisäaineita, mutta arktisia luomumetsämustikoita kyllä. Uudistunut Valio Luomu™ jogurtti.

MAME0420_heidi.indd 64

18.11.2020 14.42


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.