Valio Maito ja me / 04-2017

Maito ja me

VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 4 — 2 0 1 7

AVAIMET KÄTEEN -MAITOPIHATTO

TAUTISULKU SUOJANA 24

TEE ITSEARVIOINTI 27

TAPATURMAALTIS AMMATTI 32

Juhlimme 25 vuotista taivalta maitotilojen automatisoinnissa 25 vuotta sitten käynnistyi ensimmäinen Lely Astronaut -lypsyrobotti.

Tämä oli merkittävä askel kohti maitotilojen automatisointia maailmanlaajuisesti.

Nykypäivänä kokonainen sukupolvi on kasvanut lypsyrobottien kanssa ja oppinut käyttämään automaatiota osana maidontuotantoa. Uuden sukupolven maitotilalliset ovat siirtyneet perhetilasta kohti yritysmäistä maitotilan johtamista, joka on tuonut mukanaan myös täysin uudenlaiset haasteet. Me haluamme vastata näihin haasteisiin ja tarjota entistäkin paremmat välineet maidontuotannon automatisointiin ja hallintaan.

Ota yhteyttä myyjiimme ja kysy mahtavista juhlaeduista.

Yhteystiedot www.nhk.fi

7 1 0 2 — 04

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a MAITOTILAN KEHIT TÄMINEN

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Alkutuotantojohtaja ...…………….………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 Tila: maitopihatto .............................…12 12

Yrittäjäjohtamisvalmennus .....……….18

48

Kryptosporidi .......................................21 Navetan rakenteet & utareterveys ..22 Tautisulku..............................................24 Navettapäästöt...................................26 Itsearviointi..........................................27 Me yrittäjät .....….………........……….………28

22

Hallituksen puheenvuoro ...…...…....…31

46

Vältä tapaturma.............................……32 Työ kevyeksi ...…..............................……34 Nasevasti ...…....................................……35 Selätä talousvaikeudet ..….…..…………37 Valioryhmä ........…...……….…………...……39 Kysy asiantuntijalta …..……………………40

28

Kysy eläinlääkäriltä ..………......…..….……41

52

Laboratoriossa ………......................……42 Utaretulehdusmikrobit ...…….....………45 Koneklinikka ...…..............................……46 Vastuullisuus ..…………………………………48 Valio Koekeittiö …………..………….....……52 Uutuuksia ….................………………………54 Ilkan iltalypsy ...................................……57

58

Tavataan Valiolla ..……….............….……58

R PÄ

ISTÖME

R KK I

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy, Outi Gyldén, Jesper Vuori, Arja Kulmala Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Ari Mäkelä, Jaana Kiljunen, Heidi Huttunen, Anu Fräntilä-Riihonen, Riikka Peltola Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 28.2.2018.

MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO: maitojame.fi

YM

32

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0428

MAITO JA ME * 03

PÄ

JO ÄKIR

ITUS

Paremman elämän palveluksessa

V

aliolla on määritelty vastuullisuuslinjaukset. Kaksi vahvaa osa-aluetta ovat osuustoiminnallisuus ja alkutuotanto.

”Paremman elämän palveluksessa” -vastuullisuusohjelman kärkiteemoiksi on nostettu Valion osuustoiminnallinen perusta, eläinten hyvin­ vointi, kestävä maidontuotanto ja kiertotalous, terveyttä ja hyvinvointia edistävät innovaatiot sekä läpinäkyvä hankinta.

Yrityksen vastuullisuus jaetaan taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen, joista jokaisen jalan on kannettava yhtä vahvana.

Valion vastuullisuuden paalujuuri on alkutuotannossa – sekä osuustoiminnan, eläinten hyvinvoinnin että kestävän maidontuotannon ja kiertotalouden kautta. Eri tasoja voimme todentaa entistä paremmin uuden valiomaidon laatu- ja tuotantotapaohjeiston, vastuullisuuslisän ehtojen ja suunnitelmallisen terveydenhuollon avulla.

Arvokasta keskustelua on käyty siitä, ovatko tiloilta edellytetyt toimintatavat liian tiukkoja tai väljiä ja kohdellaanko tiloja eri tuotantotavoista riippumatta samanarvoisina - kiitos yrittäjille hyvästä keskustelusta!

Valioryhmässä on noin 5 600 tilaa – kaikki erilaisia. Joka tilalla tehdyt pienetkin parannus­ askeleet vievät meitä kohti yhteistä päämäärää: suomalaisen maidon- ja elintarviketeollisuuden elinvoimaisuuden säilymistä. Jatkamme hyvin alkanutta matkaa ja kerromme vastuullisesta toiminnastamme yhä enemmän kuluttajille, jotta he poimivat ostoskoriinsa Valion tuotteet.

Juhlavaa itsenäisyyspäivää!

ANU ARTJOKI Päätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

AJA

N

TA KOH

ISTA

Valioryhmän maidon laatu ja laadunvarmistus kehittyvät käsi kädessä

V

aliolaisten maitotilojen maidon laatu on kehittynyt erinomaisesti 1990-luvulta alkaen. Perustyö maidon laadun varmistamiseksi tehdään päivittäin – tästä iso kiitos valiolaisille maitotilayrittäjille!

hinnoittelunäytteeksi. Tämän lisäksi – kuten tähänkin asti – voimme tarjota kaikille halukkaille maidon koostumus- ja laatu­analyysin vaikka joka hakukerran maitonäytteestä. Koska näyte otetaan jokaisella hakukerralla, ei tästä synny suurta lisäkustannusta. Lisänäytepyynnöt tehdään tutulla tavalla Valman kautta.

Parhaimman eli E-luokan osuus tuotetusta maidosta on ”E-luokan osuus Maitotililaskelman hinkasvanut tasaisesti. Vuonna noittelun laskentaperusteisiin 2016 E-luokkaisen maidon tuotetusta osuus ylsi uuteen ennätykseen, tulee pieniä muutoksia vuoden maidosta on 96,5 prosenttiin. Kuluvan 2018 alusta. Maidon rasva- ja kasvanut.” valkuaispitoisuuden hinta­ vuoden tammi–lokakuussa peruste lasketaan kyseisen E-luokkaista maitoa on ollut lähes 97 prosenttia, joten uusi kuukauden 4 näytteen aritmeettisena keskiarvona. Maiennätys on taas syntymässä. don bakteeri- ja solumäärien laskentaperusteet Merkittävää kehityksessä on, että II-luokkaisen maidon osuus on erittäin pieni. Viime vuonna säilyvät ennallaan, vaikka näytemäärät lisääntysen osuus oli 0,01 prosenttia, eli II-luokkaan me­vät. Bakteerien osalta hintaperuste on 2 viimeini vain 241 584 litraa maitoa. Kuluvana vuonna sen kuukauden geometrinen keskiarvo, jolloin on ollut useita kuukausia, jolloin II-luokan mailaskentaan kuuluu normaalisti 8 näytettä. toa ei ole ollut ollenkaan.

Vastaavasti solujen hintaperuste on 3 kuukauden geometrinen keskiarvo, Näistä luvuista voimme olla ylpeitä! ja näytteitä siihen sisältyy normaalisti 12 kappaletta nykyisen 9 sijaan.

Laadunvarmistukseen oleellisena osana kuuluu kaikkia valiolaisia omistajayrittäjiä palveleva Edellä kuvattujen laatuhinnoit­telu­­ analytiikka. Seinäjoen maitolaboratorion toimuutosten lisäksi vuoden 2018 alusta mintaan ja automatisointiin on panostettu. Sen lähtien Valioryhmän osuuskunnat jälkeen toimintavarmuutta on jatkuvasti kehi­ maksavat yhden sentin vas­tuul­lisuus­lisää maitolitraa kohden ehdot tetty yhteistyössä maidonkeräilykuljetusten täyttäville tiloille. Vielä on hyvää aikaa kanssa. Analyysien toimitusvarmuus on vakiintunut korkealle tasolle ja kustannustehokkuus valmistautua muutokseen ja varmistaa, on automatisoinnin tuloksena parempi kuin että tilan terveydenhuolto­sopimus on koskaan aikaisemmin. kunnossa ja itsearviointi tehty.

Maidon korkea laatu ei ole itses­ Tilakohtaisen maitomäärän kasvaessa on tartäänselvyys. Se vaatii jatkuvaa työtä peen kehittää myös maidon hinnoittelun näyte­ ja tarkkuutta tilatasolla sekä toimivaa laadunvarmistusta ja analysoinmääriä. Vuoden 2018 alusta otetaankin hinnoit­ nin toimivuutta. Viime vuosien telunäyte joka viikko. Virallisia hinnoittelu­näyt­teitä on 4 kuukaudessa nykyisen 3 sijaan. Käykehityksen valossa tarkasteltutännössä siis nykyinen kerran kuussa otettava na nämä ovat Valioryhmässä erin­ neuvonnallinen lisänäyte muuttuu viralliseksi omaisessa kunnossa.

JUHA NOUSI AI NEN A lkutuotanto -j a maidonhanki nta johtaja, Valio O y

MAITO JA ME * 05

VALIO

UUTISET

V

alioryhmän omistajayrittäjille lähetettiin sähköpostitse ensimmäinen, vain yrittäjille tarkoitettu Maidontekijät-uutiskirje lokakuussa. Kuukauden ensimmäisellä kokonaisella viikolla saapuva kirje käsittelee sekä Valioryhmän että alan ajankohtaisia aiheita, rentoa resepti- ja tuotesisältöä unohtamatta.

Jos et ole saanut uutiskirjettä, päivitäthän sähköpostiosoitteesi Valmaan!

Navetta- rakentajan vinkit Uuden navetan raken­ta­ minen on suuri investointi – näin onnistut!

L

ue ProAgrian kehi­ tyspäällikkö Jarmo Keskisen vinkit navetan rakentajalle osoitteesta: www.maitojame.fi/sections/ tilan-kehittaminen

06 * MAITO JA ME

Valio ja Martat jouluyhteistyössä #yhdessäpöydässä Joulu on perinteisesti rauhoittumisen ja yhdessäolon juhla.

Samaan aikaan kun toisilla on velvollisuuksia ja vierailuja pyhien aikaan liikaakin, toisilla ei ole ketään, jonka kanssa joulua voisi valmistella ja viettää.

V

alio ja Martat yhteistyössä haluavat herättää keskustelua yksinäisyydestä ja tarjota mahdollisuuksia joulunajan yksinäisyyden vähen­tämiseen, pienienkin tekojen kautta.

Sen lisäksi, että Marttojen toimipisteissä järjestetään marras-joulukuussa maksuttomia jouluruokien kokkausiltoja, Valio on avannut valio.fi/yhdessapoydassa-sivulle palvelun, jossa kuka tahansa voi ilmoittaa vapaan paikan joulupöydässään, joulun välipäivien puuron ääressä tai vaikka kaveriporukan glögi-illassa. Myös ilmoittautuminen vapaisiin pöytiin tapahtuu palvelun kautta.

Tukea verkosta

M

arraskuussa on avattu myös Valion ja Marttojen perinteiset joulusivustot osoitteissa valio.fi/joulu ja martat.fi/joulu. Testattujen reseptien ja joulunajan vinkkien lisäksi sivustoilta löytyvät tukichatit, joissa Marttojen ja Valio Koekeittiön asiantuntijat vastaavat joulun valmisteluihin liittyviin kysymyksiin. Marttojen tuki­chat toimii viikoilla 50 ja 51, Valion tukichat on avoinna 23.12.

Ilmoita vapaa paikka joulu­pöy­ dässäsi tai ilmoittaudu mukaan www.valio.fi/yhdessapoydassa

VALIO

Tervetuloa omistajauutiskirjeen lukijaksi!

UUTISET

Valiokokouksessa esillä vienti ja vastuullisuus Valiokokous on Valioryhmän hankintaosuuskuntien, Valion hallinnon ja toimivan johdon yhteinen informaatio- ja keskustelutilaisuus.

M

aidon kulutus juotavana maitona samoin kuin maidon tuotanto Suomessa ovat vähentyneet, Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala totesi avatessaan Valiokokouksen Helsingissä 3. lokakuuta.

Santalan mukaan Valion on saatava liikevaihtoa lisää, mutta totesi myös kasvunäkymien olevan positiiviset. Kuluttajien lihan- ja maidonkulutuksen muutokset on tosin otettava tulevaisuudessa huomioon.

Valion liikevaihto on noin 5 pro-

sentin kasvuvauhdissa, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme kertoi. Muun muassa Venäjällä, Kiinassa ja Virossa on saavutettu hyviä kasvulukuja. Liikevaihdon kasvun lisäksi tehokkuutta on jatkuvasti lisätty ja kuluja minimoitu.

Hurme totesi kiintiömaito­ ehdosta, että ensimmäistä kertaa 17-vuotisen kivi-historian aikana kilpailijoille myytävä kiintiö on täyttymässä. Kiintiöraaka-aineesta on ostettu suuri osa kermana, kun rasvasta on saanut maailmamarkkinoilta huomattavan hyvää hintaa. Tästä syystä myös Suomessa on nähty edullisia voin hintoja.

Lisää kotimaan markkinoista kertoi Kotimarkkinat-vastuualueen johtaja Elli Siltala.

Valioryhmässä tehtävää vas-

tuullisuustyötä kilpailuetuna avasi Tuotanto ja logistiikka -vastuu­ alueen johtaja Mika Koskinen.

Vastuullisuus jaetaan kolmeen osaalueeseen: taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen, joiden tulee olla tasapainossa.

Valion vastuullisuusohjelmaan ”Paremman elämän palveluksessa” on nostettu viisi eri teemaa: osuustoiminnallinen perusta, eläinten hyvinvointi, kestävä maidontuotanto ja kiertotalous, terveyttä ja hyvinvointia edistävät innovaatiot sekä läpinäkyvä hankinta.

Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto nosti esiin päätöspuheenvuorossaan yhtiön kärkihankkeista Nivalan biolaitoksen, joka voi olla onnistuessaan kansainvälisestikin merkityksellinen.

Katso TH Nasevasti -kisan voittaja

V

aliolaisille maitotiloille järjestetyn Terveydenhuoltoa Nase­vasti -kisan voittaja on valittu. Kisassa oli tehtävänä kertoa oivaltavasti, miksi tilalla tehdään suunnitelmallista terveydenhuoltoa ja miksi tila kuuluu kansalliseen nautojen terveydenhuollon rekisteriin Nasevaan. Kisaan osallistui useita kymmeniä upeita töitä: videoita, maalauksia, piirroksia, sarjakuvia, runoja ja iskulauseita. Voittaja valittiin yleisö­äänestyksellä esikarsituista töistä ja palkitaan sorkkahoitotelineellä, jonka lahjoittaa FinnLacto Oy. Kiitos kaikille osallistuneille. Onnea voittajalle ja sijoittuneille!

Katso voittotyö ja sijoittuneet Maito ja me -ammattilaissivustolta: www.maitojame.fi/sections/terveys-ja-hyvinvointi

"Ilo tuottaa

Anne Penninkangas osallistui kisaan vesiväri­ työllään, joka esittää tilan ensimmäistä 100-tonnarilehmää Togaa.

suomalaista #valiomaitoa" #suomi100 @KOSKENOJAN_TILA

Valio Instagram

MAITO JA ME * 07

UUTISET

Ideoita maatalouden parhaista käytännöistä

Uusi laatuja tuotantotapaohjeistus voimaan

aatalouden parhaat käytännöt -kilpailussa etsittiin helpotusta arkeen jakamalla maatalousyrittäjillä käytössä olevia työtä helpottavia käytäntöjä muiden tietoisuuteen ja hyödynnettäväksi. Kisaan osallistui 37 ideaa, joista valittiin äänestyksellä voittajaksi jokaisen sarjan paras. Palkinnot jaettiin 8. syyskuuta Maaseutugaalassa Saarijärvellä. Kilpailun järjesti Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila -hanke.

Katso ja poimi parhaat ideat: www.aitomaaseutu.fi/maatalouden-parhaat-kaytannot-kilpailu

Valioryhmän päivitetty laatu- ja tuotanto­tapaohjeistus astuu voimaan 1.1.2018.

M

Lehmätkin pääsivät tänään nauttimaan ensilumesta toviksi, hauskaa näytti olevan. #valiomaitoa #talviulkoilu #ensilumi2017 @RIITAPALONTILA

Valio Instagram

V

uoden alussa alkaa myös vastuullisuus­-­ lisän maksu (1 snt/l) niille maito­tiloille, jotka sitoutu­vat vastuullisuuslisän ehtoihin.

Lue joulukuun omistaja­ kirjeestä vastuullisuuslisän maksun tsekkilista.

Uusiin tuotantotapaohjeisiin voit tutustua Valmassa.

TULOSSA

Uudet maitotilayrittäjät Valiolla

P

erinteinen uusien Valioryhmän maitotilayrittäjien perehdyttämis­ tilaisuus järjestetään Valiolla Helsin­ gissä 24.–25.1.2018. Ensimmäisen päivän ohjelmassa katsaukset Valion strategiaan, liiketoimintoihin, maitomarkkinoihin ja yrittämiseen liittyen. Yhteinen päivällinen ja paljon keskustelua. Toinen päivä vietetään oman osuuskunnan aiheiden parissa. Kutsut päiviin osuuskunnista. Tule tapaamaan kollegoja ja Valion päättäjiä!

! s u u t u U Milka®

ENERGY EXTRA

Liuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille

Sarka-messut helmikuussa

• vahva koostumus, ei ylimääräisiä täyteaineita

alio Alkutuotanto on mukana Sarka-messuilla Seinäjoella 2.–3.2.2018. Sarka on maatilarakentamisen, kotieläintarvikkeiden, energian ja metsätalouden ammattilaistapahtuma, joka viettää 10-vuotisjuhlia aiempaa suurempana kahdessa hallissa.

• lisää rehuseoksen maittavuutta ja näin houkuttaa lehmiä syömään enemmän

V

Valion Navettaseminaari

• täydentää rehuseoksen energia-arvoa

• soveltuu käytettäväksi automaattisissa annostelujärjestelmissä, mutta voidaan käyttää myös appeen seassa

� a v a � u k Hou hinta�!

ULOA TERVET !

MUKAAN

V

alion Navettaseminaari järjestetään ensi vuonna poikkeuksellisesti Tampereella hotelli Tornissa 7.-8.2.2018.

Seminaarin teemana on tulevaisuuden navetta. Alustuksin käynnistämme keskustelua, millaisia haasteita muun muassa energiansäästö, eläinten hyvinvointi, karjakoon kasvu, ilmastonmuutos ja muut tulevaisuuden haasteet asettavat tulevaisuuden navetoiden suunnittelulle ja toiminnalle.

Päivien pääpuhuja tulee Hollannista: Paul Galama Wageningenin yliopistosta kokoaa varsin perusteellisen paketin jo toiminnassa olevista tai vielä idea-asteella olevista uusista tuulista navettasuunnittelussa.

NJA A P M A K SYYS U OT KOTIM AINEN T

KOTIM AINEN Y R

E

IT YS

149009k,g12

(sis alv

lle.

tuna tila

imitet 14%) to

Kysy lisää jälleenmyyjiltämme.

Jälleenmyyjät löydät osoitteesta www.biofarm.fi

Suom en p arha at ka

rjat s yövä t Ma itur

ia!

LISÄÄ KESTÄVYYTTÄ JA TUOTOSTA Maiturin hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävästä voimasta kertovat lukuisat satatonnarit.

Maituri maistuu lehmille ja auttaa maidontuottajaa saavuttamaan tulostavoitteensa.

RAISIOAGRO.COM

TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

A

Kasvua & kiinnostavia avauksia

M

aaseudulla, ruoantuotannolla jelijöiden tukalasta tilanteesta on mennyt läpi. ja metsätaloudella on aina ollut Avoin keskustelu ja kuluttajien kysymyksiin vastaaminen tuista ja lomituksesta on paras tapa merkittävä rooli itsenäisen Suomen historiassa – yhdessä ne saada maatalouskokonaisuudelle ymmärrystä. muodostavat sekä sankaritarinan Samalla on tärkeä huomioida, että yksi että vahvan tulevaisuuden kasvutarinan. Valiolla ruoantuotantoon liittyvistä suurista trendeistä satavuotiasta Suomea on juhlistettu muun on asiakkaiden ja kuluttajien odotukset yritysten vastuullisuudelle. Asiakmuassa Valio Karelia® juhlajuustolla sekä Tuntematon kaat tutkivat tavarantoimittajiSotilas -elokuvan yhteistyönä. en toiminnan vastuullisuuden "Härkis®, Kotimaisen elintarvikeketja kuluttajat odottavat yritykjun menestyksen varmin tae siltä läpinäkyvyyttä ja rehellinyhtökaura, syyttä. Sosiaalinen media letulevaisuudessa on yhteinen hyönteiset, Mifu® vittää tietoa ennen näkemätnäkemys ja yhtenäisyys maa– lista on pitkä." ja metsätalousalan kehittätömän tehokkaasti. Eettinen misessä. Suomi on pieni maa toiminta on yritykselle elinehto, ei enää pelkkä kilpailuetu.

EU:n sisällä. Emme ole suljettu markkina vaan osa kanVilkkaasti käytävä ruokakeskustelu on itselleni sainvälistä kauppaa. Meidän on vietävä nykyistä samanaikaisesti sekä innostavaa että osin hämvahvemmin näkemyksiämme eteenpäin – emme mentävää. Hämmentävää siksi, että vastakkainvoi hyväksyä päätöksiä, jotka asettavat meidät eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi omavaraiasettelu ja tieteellisen tutkimuksen vähättely suus, huoltovarmuus ja hiilinielu ovat asioita, ovat valloillaan ja lähes jokainen voi esittää ravitsemusväitteitä ilman tieteellistä pohjaa. joissa Suomen kansallinen etu ei mene yksiin Se voi johtaa todellisiin terveyshaasteisiin. eurooppalaisten päätösten kanssa.

Samaan aikaan suomalaisessa elintarvike­ Maatalouden kannattavuuden tulisi Suomessa olla huomattavasti parempi. Venäjän vasta­ ketjussa on kehitetty paljon uutta, mistä olen pakotteet, maitokiintiöiden vapautuminen, valtavan innostunut! poikkeukselliset sääolosuhteet ja maidon maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat suoraan maaFunktionaaliset ruokaratkaisut kuten talouden menestykseen. Globaalisti maitomarkBenecol®, xylitol, Gefilus®, voivat kokea kinaa ovat sävyttäneet voin korkea maailmanuuden tulemisen. Digi­talisaation myötä markkinahinta, rasvattoman maitojauheen yksilölliset ravintoratkaisut arkipäiväis­ hinnan pohjakosketus sekä EU:n huikean suuri tyvät, mikä on samanaikaisesti sekä valtava mahdol­lisuus että tuotannolliinterventiovarasto ja maidontuotannon mittava nen haaste. Valiolla suuntaamme innokkasvu useissa maissa. kaina ja uudistuen ensi vuoteen!

Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta Valion liikevaihto on saatu puskettua tänä vuonTehdään parhaamme, että tosi­ na noin 5 prosentin kasvuvauhtiin. Omistaja­ asioihin pohjautuvat ravitsemusfaktat pysyvät esillä, mutta säilystrategiamme mukaisesti päätavoite on turvata vakaa ja tasainen maidonhinta omistajayrittätämme silti värikkään ja eteenpäin jillemme. katsovan ruokakeskustelun.

Mielestäni on myönteistä, että ymmärrys Onnea ja menestystä maaseudulta ponnistavalle maatalouden tukijärjestelmää kohtaan on noussut yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Viesti vilSuomelle!

ANNI KKA HU R M E Toimitusjohta j a , Valio Oy Twitter: @A nnikkaHur me

MAITO JA ME * 11

Helppo ja kustannustehokas MAITOPIHATTO VASTASI NIVALALAISEN TILAN AJATUKSIA UUDESTA NAVETASTA. AVAIMET KÄTEEN -TOIMITUS PITI RAKENNUSSTRESSIN KURISSA. T E K S T I E E VA - K A I S A P U L K K A K U VA T S A N N A K R O O K

12 * MAITO JA ME

MAITO JA ME * 13

TEE

MA

ALASAAREN TILALLE Nivalaan valmistui syyskuussa ensimmäinen Osuuskunta Pohjolan Maidon kehittämä Maitopihatto, jolla pyritään hillitsemään navettarakentamisen kustannuksia.

A-tuottajien lihakarjapuolen mallinavetat antoivat uskoa Maitopihaton onnistumiselle. ”Maitopihatto vastasi omia suunnitelmiamme uudesta navetasta. Toki hinta ja avaimet käteen -toimitus vaikuttivat myös vahvasti valintaan”, peruste­levat yrittäjät Annika Kangas ja Antti Alasaari.

Tilalle olisi joka tapauksessa noussut uusi navetta, sillä entisen 1980-luvun alussa rakennetun pihaton tilat olivat vanhat ja ahtaat. ”Vähän mietimme yhden ja kahden robotin navetan välillä, mutta olemme pääsääntöisesti tilan töissä kahdestaan ja halusimme, että aikaa jää muuhunkin kuin työhön”, Kangas ja Alasaari perustelevat yhden robotin navetan valintaa.

MAITOPIHATON rakentaminen sujui hyvin ja avaimet käteen -toimitus oli isäntäväelle huoleton. ”Helppous oli tärkeää erityisesti viime kesänä, kun kevättyöt olivat myöhässä ja syystyöt venyivät viikkoja tavallista myöhemmäksi”, he sanovat.

Tilan omasta väestä kaksi oli rakennuksella koko ajan, mutta isäntäpari itse sai keskittyä omiin töihinsä. ”Maansiirtotyöt ja salaojitukset sekä pienempiä rakennushommia teimme itse. Rakennusaikana huomasi, että olisi ollut todella kova tekeminen osallistua rakentamiseen tuota enemmän”, Antti Alasaari toteaa.

Rakentaminen aloitettiin viikkoa ennen juhannusta, ja avajaisia juhlittiin syyskuun alussa. Samassa kuussa navetta myös otettiin käyttöön. Rakentamiselle ei asetettu tiukkaa aikarajaa, sillä navettaa ei haluttu tehdä kiireellä. ”Urakoitsija kuunteli meitä ja kysyi, mitä haluamme. Raken­ ta­minen sujui joustavasti”, Alasaari kertoo. Hän kiittää rakentamisesta päävastuun kantanutta Rakennusliike Poukkulaa, joka vastasi kaikista tavarantoimituksista ja aliurakoitsijoiden töistä.

Myös valvonta kuului pakettiin. ”Jälkeenpäin ajateltuna oli suuri helpotus, että tämä rakentamisratkaisu tuli tehtyä.”

14 * MAITO

YHDEN ROBOTIN maitopihatossa on 61 paikkaa lypsyssä ole­ ville lehmille ja 10 umpilehmille.

Kolmirivisessä pihatossa on leveä ruokintapöytä sivulla, matoilla päällystetyt avokourut sekä poikima- ja hoitokarsinat robotin takakierron jatkeena.

Lehmät makaavat parsipedin päällä ja karsinat ovat kesto­ kuivikepohjaisia. Vasikkala on hoitokarsinoiden vieressä seinän takana.

Ruokintaa tilalla päädyttiin jatkamaan entisin opein eli kolme kioskia jakaa väkirehua ja säilörehu jaetaan traktorin etukuormaajalla. ”Vanhassa navetassa kioskit ovat toimineet moitteetta koko ajan. Aperuokinta tuntui turhan työläältä, vaikka siihenkin oli tässä kohdin mahdollisuus siirtyä”, Antti Alasaari sanoo.

Lypsyrobotin varusteisiin valittiin solulaskuri, höyrydesinfiointi, aktiivisuusmittaus ja näytteenottolaite. Isäntäväen mieJA ME

ALASAAREN TILA, NIVALA Yrittäjät Navetta Eläimet Tila Rehu

Annika Kangas ja Antti Alasaari, 1- ja 3-vuotiaat lapset Sukupolvenvaihdos 2014 32 lehmää Pellot luomussa vuodesta 1994, karja vuodesta 2 000 Pinta-ala reilu 100 ha, nurmea ja viljaa Yhteistyötilojen pelloilta korjataan säilörehua ja viljaa

"Avaimet käteen -toimitus oli huoleton."

MAITO JA ME * 15

lestä oli hyvä, että robotille neuvoteltiin valmiiksi hinta jo valintavaiheessa. Merkkien hinnat ja lisävarusteet selvisivät helposti.

Robottia ja parsimattoja lukuun ottamatta navetta on tehty varsin kotimaisista tarpeista. Betonielementit toimitti Hietalahti & Pojat, liimapuupalkit Kestopalkki LPJ, katto on Termaterin ja kalusteet Sirviön Metallin. Myös omissa hankinnoissaan laakasiiloihin ja vilja­varastoon Alasaari suosi kotimaisia ja paikallisia toimittajia. ”Annan arvoa paikalliselle tuotannolle ja palvelulle, sen nopeu­delle ja toimivuudelle esimerkiksi varaosatoimituksissa.”

VASIKKATILOJA Maitopihatto-paketissa ei ole valmiina, mutta ne liitettiin navettaan Alasaaren tilalla. Myös umpilehmien paikkoja lisättiin. ”Olemme luomussa, joten vasikoita juotetaan maidolla kolmen kuukauden ikään saakka. Eri rakennukseen vasikoiden juotto olisi ollut hankalaa”, Alasaari selventää.

Umpilehmien tila haluttiin puolestaan suuremmaksi, jotta hieho­navetaksi jäävästä vanhasta pihatosta hiehot voidaan siirtää reilusti ennen poikimista navettaan, eikä vasta juuri ennen poikimista.

Muutokset kasvattivat navetan pituutta reilulla kymmenellä met­rillä ja pinta-alaa 300 neliömetrillä. Maidonkäsittely- ja sosiaalitilat siirtyivät navetan päädystä sivulle lappeen alle. ”Näiden tilojen sijoittaminen sivulle tosin mahdollistaa paremmin navetan jatkamisen”, pohti Pohjolan Maidon tuotantoasiantuntija Pekka Petäjäsuvanto navetan avajaisissa.

Pakettiratkaisusta huolimatta Maitopihatto joustaa tilan tarpeiden mukaan, ja perusratkaisua on mahdollisuus muunnella.

Tavoitteena ei ole patistaa kaikkia samaan muottiin, vaan tarjota investoiville tiloille kustannustehokas, valmiiksi mietitty ja kilpailutettu ratkaisu.

16 * MAITO

NAVETTAINVESTOINNIN kokonaishinnaksi tulee Alasaaren tilalla noin miljoona euroa. Maitopihaton pakettihintaan, 565 000 euroon, kuuluu itse navettarakennuksen lisäksi liete­ säiliö. Lisä­tilan kustan­nukset olivat noin 100 000 euroa.

Loput kustannuksista koostuvat lypsy- ja ruokintajärjestelmäs­ tä, tilasäiliöstä, laakasiiloista, viljavarastosta viljankäsittely­lait­ teineen, sähkö- ja vesiliittymästä sekä maansiirto- ja pihatöistä.

Peruspaketin ulkopuolelta navettaan asennettiin aurinko­ paneelit lämmönkeräimillä ja sosiaalitilojen lattialämmitys vaihdettiin sähköstä vesikiertoiseksi. ”Näin järkevämmäksi käyttää veden lämmittämiseen auringosta saatavaa lämpöä ja maidonjäähdytyslämpöä kuin sähköä.

Auringosta saatava lämpö on meille uusi asia, enkä osaa vielä veikata sen tuottoa, mutta toivottavasti se säästää mahdollisimman paljon sähköä”, Alasaari miettii.

Aurinkosähkökin tilan väkeä kiinnostaa, ja laitteistojen kehittyessä navetan katolle saattaa joskus nousta oma aurinkovoimala. ”Aurinkolämmönkeräin oli järkevää hankkia nyt investoinnin yhtey­dessä, kun siihen sai tukeakin”, Alasaari lisää.

Kustannusarvio piti aika hyvin. ”Pihatöissä tuli pientä ylitystä, mutta toisaalta kerralla kunnolla JA M E tehtyjä pihoja ei tarvitse korjailla.”

"Navetta on tehty varsin kotimaisista tarpeista."

Pakettiratkaisusta huolimatta Maito­ pihatto joustaa tilan tarpeiden mukaan.

TEE

MA

Suositut talous- ja johtamiskoulutukset SUOMEN YRITTÄJÄOPISTO JA VALIORYHMÄ OVAT KOULUTTANEET 820 VALIOLAISTA MAITOTILAYRITTÄJÄÄ JOHTAMAAN MAITOTILAANSA TEHOKKAAMMIN.

P

alavaa halua oppia talousasioista ja parantaa oman tilan kannattavuutta. Näke­ mystä ja halua kehittää tilansa toimintaa. Kokemusta yrittäjyydestä ja halua verkostoitua.

Näin kuvailee Suomen Yrittäjäopiston yritystoiminnan kouluttaja Mikko Väntänen maitotilayrittäjien joukkoa, joka on kouluttautunut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen Yrittäjäopiston maatilayrittäjän liiketoimintavalmennuksessa tai maatilan johtamisvalmennuksessa – tai suorittanut jopa molemmat tutkinnot. ”Noin puolet yrittäjistä on suorittanut ennen maatilan johtamisvalmennusta maatilayrittäjän ammattitutkinnon”, Mikko Väntänen kertoo.

MAATILAYRITTÄJÄN liiketoimintavalmennuksessa luodaan oman tilan kehityssuunnitelma, johon hahmo­ tetaan esimerkiksi tilan strategia eli askeleet, joilla tavoitevisioon päästään. Omaa johtajuutta vahvistetaan, sillä maatilayrittäminen vaatii yhä enemmän kokonaisuuksien hallintaa ja ennakointia. Valmennuksessa opitaan tulkitsemaan tilalle tehtyjä raportteja, niiden tunnuslukuja ja miten tunnuslukuja parannetaan.

Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus kestää syksystä kevääseen. ”Toinen puoli yrittäjistä tulee suoraan johtamisvalmennukseen ja suorittaa yritysjohtamisen ammatti18 * MAITO JA ME

T E K S T I J A K U VA T A N U A R TJ O K I

tutkinnon, mutta heillä onkin yleensä jo pitkä kokemus yrittäjyydestä”, Väntänen lisää.

MAATILAN johtamisvalmennus kestää kaksi talvikautta eli syksystä sitä seuraavan vuoden kevääseen.

Valmennuksessa maatilayritykselle tehdään kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma, arvioidaan eri kehittämismahdollisuuksia ja laaditaan strategia eli aikataulutetut toimenpiteet, miten asetetut tavoitteet saavutetaan. Myös strategiaa tukevat laskelmat tehdään sekä kehitetään omaa johtajuutta.

Koulutusten tavoitteena on kehittää omaa maitotilaa kokonaisuutena mutta osa-alueittain: osaamisen, prosessien ja talouden kehittämisen, verkostojen ja työyhteisöjen johtamisen sekä maatilayrityksen asiakkuuksien kehittämisen teemoilla.

Prosessien kehittämisen kautta opiskellaan myös Lean-filosofiaa: maitotilan prosesseja kehitetään tehokkaammiksi, poistetaan hukkaa ja yksinkertaistetaan toimintaa.

Johtamisvalmennuksen opintoja voi syventää, jolloin johtamisvalmennuksessa valittujen kahden tilan osa-alueen kehittämisen lisäksi valitaan kaksi lisää. ”Eli ne asiat, joihin tilalla halutaan konkreettisesti panostaa”, Väntänen täsmentää.

Näitä teemoja käsitellään eri lähiopetusjaksoilla, joilla on vetäjinä oman kouluttajan lisäksi eri sidosryhmien edustajia.

SYNTYVIEN verkostojen ja ryhmien vertaistuki on ratkaisevan tärkeää ja hyödyllistä – kollegoilta oppii. Koulutusryhmät tapaavat kerran kuussa lähijaksoilla, mutta yhteyttä pidetään tällä välin esimerkiksi sisäisten WhatsApp-ryhmien välityksellä.

Liiketoimintavalmennuksessa maatilayrittäjän ammattitutkinnon suorittaneita valiolaisia maatilayrittäjiä on noin 650 ja maatilan johtamisvalmennuksessa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneita noin 170.

"MISSIONA on kouluttaa kaikki valioryhmän maitotilayrittäjät", Mikko Väntänen kertoo.

Molemmat koulutukset ovat mai­to­tilayrittäjille todella edullisia.

Oppi­sopimuksella koko koulutuksen hinnaksi tulee alle 100 euroa, valtion osuusrahallakin koulutuksen kustannus jää alle 500 euroon.

Uutena koulutuksena ensi helmikuussa alkaa maatilayrityksen lähi­ esimiestyön pilottikoulutus Seinäjoella. Valmennus on kehitetty erityisesti maitotilayrittäjille, jotka toimivat esimiehinä ja haluavat kehittää omia taitojaan esimiestyössä sekä oman henkilöstön tai sidosryhmien ja verkostojen johtamisessa. Valmennus kestää vuoden ja sen aikana suoritetaan lähiesimiestyön ammattitutkinto.

K Y S Y M Y S & VA S TA U S Maitotilayrittäjät Jarno Tihinen ja Joni Pitkänen Muhokselta sekä Arto Vesteri Pudasjärveltä opiskelevat SYO:n maatilan johtamisvalmennuksessa Oulun ryhmässä. Ryhmä valmistuu keväällä 2018.

Jarno TIhinen, Muhos 55 lehmää

Miksi lähdit mukaan?

Haluan lisätä omaa ammatti­ taito erityisesti talousasioissa.

Itsensä kouluttaminen on tärkeää, ja edellisistä opinnoista on jo hetki aikaa.

Mitä koulutuksessa on tehty?

Olemme harjoitelleet budjetointia ja tehneet oman maatilan kehittämissuunnitelman, jossa on määritetty muun muassa tulevaisuuden visio ja strategia eli stepit, mitä seuraten tilaa kehitetään. Lisäksi on tehty lukuisia laskemia omaan tilaan liittyen. On tullut selväksi, että tilalla on oltava kunnon johtaja; tila ei kehity itsestään.

Mistä olet erityisesti hyötynyt?

Tilamme haasteet ovat ajankäytön hallinta, tilan kehittäminen ja talous. Budjetin ja kassavirta­ laskelman laadinta on tuonut erityisen hyödyn – on selvinnyt mihin eurot tilalla menevät.

Verkostoituminen ja vertaistuen saaminen on myös arvokas asia.

Aiotko hyödyntää koulu­­­tukseen kuuluvaa tila­ kohtaista ohjausta?

Käytän sitä talousneuvontaan ja tilan kehittämisen suunnit­ teluun.

Joni Pitkänen, Muhos 28 lehmää

Miksi lähdit mukaan?

Talouspuoli kiinnostaa minua.

Koulutuksen aikana on syttynyt palava halu ja kiinnostus oppia, miten maitotilan tehokkuutta voisi parantaa. Kassavirran seuranta ja budjetointi ovat olleet aiemmin lähes hepreaa.

Mikä on ollut kiinnostavinta?

Olemme tilan kehittämis­suunni­­­telmassa työstäneet strategian, eli millaisin askelin visiota kohti edetään. Aiomme rakentaa uuden navetan, ja sitä on nyt huolella suunniteltu. Olen myös alkanut hahmottaa, millainen yrittäjätyyppi olen.

Mistä olet erityisesti hyötynyt?

Olen oppinut, että vain jos inves­tointi vie visiota kohti, siihen kannattaa satsata. Olen käyttänyt koulutuksessa saamiani työkaluja kuten käyttökate-riskilaskelmaa, tilan navettainvestoinnin tarkasteluun.

Suositteletko SYO:n koulutuksia muille?

Ehdottomasti! Olemme kaikki samalla alalla, joten saamme toisistamme vertaistukea. Odotan aina malttamattomasti seuraavia lähijaksoja.

Arto Vesteri, Pudasjärvi 80 lehmää

Miksi lähdit mukaan?

Maidontuotanto on muuttunut puhtaaksi yritystoiminnaksi.

Omaa osaamistaan on kehitettävä ja erityisesti talousosaamiseen haettava oppia tilan ulkopuolelta.

Mistä olet hyötynyt?

Tein tilamme kehittämissuunni­ telman, kun suoritin yrittäjän ammattitutkintoa. Johtamis­valmennuksessa siihen on uppouduttu syvällisemmin ja päivitetty se. Olen saanut ymmärrystä, mitä eri tunnusluvut tarkoittavat.

Mitä haasteita koulutus on tarjonnut?

Joihinkin asioihin on vaikea tarttua ilman, että ammattilainen perehdyttää asiaan. Esimerkiksi oman yrittäjäprofiilin ja -ominaisuuksien määrittelyn tarkoitus ei heti auennut, mutta koulutuksen edetessä huomasi niiden tarkoituksen.

Millaisia tapaamiset ovat olleet?

Ryhmä on tiivis, tulemme hyvin toimeen ja vetäjä on aidosti innostunut sekä asiantunteva.

Heittelemme ilmaan ongelmia ja vastaukset löytyvät ryhmän kokemuksesta ja ammattitaidosta. Jatkamme keskustelua WhatsApp-ryhmässämme.

MAITO JA ME * 19

Alkioilla tehokkuutta jalostukseen

Tuorealkio 150 € + alv.

Pakastealkio 250 €+ alv.

Kun olet kiinnostunut karjan tehokkaasta jalostamisesta ja haluat nopeasti tuloksia, valintasi on alkio. Saat parasta mahdollista eläinainesta tautiturvallisesti ja helposti.

Saavuta jalostustavoitteet nopeammin Edisty taloudellisesti tärkeiden ominaisuuksien jalostamisessa Uudista karjaa tehokkaasti ja turvallisesti Vaihda rotua sujuvammin

Alkioilla kaikki poikivat hyviä vasikoita!

Lue lisää: www.faba.fi/palvelut/alkiot

Faban kumppani

TEE

MA

Vasikoiden kryptosporiditartunnat hallintaan

LAURA KULKAS Te r v e y d e n h u o l t o e l i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

ryptosporidit ovat yksisoluisia alkueläimiä, joita on maailmalla todettu yli 20 alalajia.

Ne ovat läheistä sukua kokkideille. Yksi alalaji, Cryptosporidium parvum, tunnetaan sekä ihmisten että eläinten ripulin aiheuttajana. Se on siis zoonoottinen taudinaiheuttaja eli voi siirtyä eläimestä ihmiseen ja päinvastoin.

Tartunta on vaarallinen ihmisille, joiden puolustus on heikentynyt, ja pikkulapsille. Pikkuvasikoille C.parvum aiheuttaa ripulin. Tartuntaa voi esiintyä myös luonnonvaraisissa nisäkkäissä, juomavedessä ja elin­ tarvikkeissa, mutta Suomessa tällaisia tapauksia ei ole tutkittu.

VASIKOILLA oireet alkavat kolmesta seitsemään päivään tartunnan saamisesta. Ripulia on näin ollen yleensä 1–3 viikon ikäisillä vasikoilla, tyypillisimmillään 12-päiväisellä vasikalla.

Tartuntaa kantavat eläimet erittävät ulosteeseen ookystoja. Eritys ulosteisiin kestää yleensä pari viikkoa, mutta yksittäisillä eläimillä jopa kuukausia vasikan puolustuksen tehokkuuden mukaan. Eläimet saavat immuniteetin ajan myötä.

C.parvum-ookystien eritys on erittäin harvinaista vanhemmilla naudoilla; aikuisilla eläimillä löyde-

123RF

K

KRYPTOSPORIDITARTUNTA AIHEUTTAA ELÄIMILLE RIPULIA JA SAATTAA OLLA VAARAKSI MYÖS IHMISELLE.

tään ulkomailla usein C. andersonia ilman, että se aiheuttaa oireita.

Mitä vanhempana vasikka saa tartunnan, sitä lievemmät sen oireet ovat. Vasikat voivat myös kantaa C.parvumia täysin oireettomana.

C.PARVUMIA vastaan ei ole roko­tetta. Halocur-lääkitys lieventää ripulia ja vähentää ookystien eritystä, mutta ei nujerra tartuntaa kokonaan.

Kryptosporidien elinkierto kestää noin viikon. Tartunta voimistuu helposti sen takia, että osa ookystistä jää suoleen ja lisääntyy nopeasti eläimen elimistössä.

TARTUNTA ei ole Suomessa yleinen, mutta koska se voi olla vaarallinen lapsille ja heikon puolustuskyvyn henkilöille sekä vasikoille, leviämistä kannattaa ehkäistä erottelemalla ja

pitämällä hygieniasta huolta.

Tartunnan leviämistä estää vasikoiden erottelu heti syntymän jälkeen niin, ettei niillä ole kontaktia vanhempiin vasikoihin. Paras tapa katkaista tartuntaketju on varata vastasyntyneelle vasikalle puhtaaksi pesty ja kuivunut yksilökarsina.

Lisäksi karsinoiden kunnollinen siivous kerran viikossa sekä päivittäinen runsas kuivitus pitävät tartunnan olemattomana tai ainakin vähäisenä. Ryhmäkarsinoiden jatkuvasta täyttämisestä kannattaisi luopua ja rakentaa pienehköt all out -ryhmä­ karsinat, joissa on enintään kuusi vasikkaa.

Karsinoiden kuivuminen vasikoiden välissä on tärkeää, koska ookystat kuolevat parissa tunnissa kuivuessaan.

C.PARVUM -TARTUNTA näyttää pikku hiljaa leviävän Suomessa.

Vuonna 2005 C.parvumia todettiin 11 nautatilalla, jotka olivat sekä lypsy-, emo- että lihakarjatiloja, mutta vuonna 2016 sitä havaittiin jo 56 tilalla. Myös muutamilla vuohitiloilla C.parvumia on todettu.

Kirjallisuudesta tai käytännön kokemuksista ei löydy tietoa siitä, voiko kryptosporiditartunnan hävittää karjasta kokonaan. Se voi kuitenkin olla hyvin mahdollista. Asiaa pitäisi tutkia!

MAITO JA ME * 21

TEE

MA

Hyvät navettaolot – terveet utareet EEVA -KAIS A PULKKA

PISTÄMÄLLÄ NAVETAN OLOT JA RAKENTEET KUNTOON VOIDAAN KARSIA NOIN KOLMANNES UTARETERVEYDEN RISKITEKIJÖISTÄ.

O

losuhteilla tarkoite­ taan navetan ilman­ vaihtoa, parsia ja karsinoita, ruokinta­ pöytää sekä juomaaltaita ja pihatoiden lantakäytäviä.

Navetan rakenteet myös vaikuttavat suuresti eläinten käyttäyty­mi­ seen. Lisäksi eläimiä hoitavien ihmisten toimilla, kuten siivoamisella, on merkitystä utaretulehdusriskin synnyssä.

ILMANVAIHTO Kaikki mikrobit viihtyvät ja lisääntyvät kosteassa ja lämpimässä paremmin kuin viileässä ja kuivassa. Navetan ilmanvaihto vaikuttaa siis paljon siihen, miten utaretulehdusmikrobit lisääntyvät ja viihtyvät.

Suomalaisten navetoiden ilmanvaihto on parantunut merkittävästi verhoseinäilmanvaihdolla tai ikkunoiden vaihtamisella helposti nostet22 * MAITO JA ME

taviin ja laskettaviin kennolevyikkunoihin. Mikä parasta, molempien ratkaisuiden käyttö ja huolto on edullista.

PARRET JA KARSINAT Makuupaikkojen rakenne ja puhtaus vaikuttavat utareterveyteen. Parsirakenteet eivät saa vaurioittaa eläimiä, ja makuualustat täytyy saada pidettyä helposti puhtaina.

Jotta parsirakenteet olisivat mahdollisimman helppoja eläimille, ne kannattaa mitoittaa eläinten koon mukaan. Pihaton parren mitoitus­ laskuri on Valmassa Valio Terveys -osiossa. Parsinavetoissa kytkytlaitteiden ja pihatoissa parren etuosan putkien tulee antaa riittävästi tilaa nousemiseen ja makuulle menoon.

Parren pinnan sopivalla siley­dellä, pehmeydellä ja kuivituksella estetään ihohankaumia, joissa lisääntyvät S.aureus, T.pyogenes ja

Str. dysgalactiae.

Lehmät eivät saa maata parsi­na­ ve­toiden lantaritilöillä, koska ne voivat vaurioitua. Syväkuivitetut parret näyttävät lisääntyvän pihatoissa, koska ne ovat eläinystävällisiä.

Parsia tulee siivota vähintään kolmesta neljään kertaa päivässä. Jos pihatto on sopiva eläimille ja toimii kuten pitää, eläimet pysyvät puhtaina. Parsinavetoissa saatetaan joutua pesemään eläimiä, mikä lisää navetan kosteutta ja edistää mikrobien lisääntymistä.

Myös poikimakarsinoiden makuu­ alustan puhtauteen tulee kiinnittää huomiota. Vähän kuivitettu, kumimatto-betoniritilä-vaihtoehto on helppo siivota, mutta rankka lehmälle ja vasikalle. Lehmä ei yleensä osu kokonaan makaamaan kumimatolle ja vasikka syntyy näin ollen usein betoniritilälle, jossa se pyristelee pystyyn hangaten napaansa likaisille

Parasta rehunsäilöntään Bonsilage Pro

Käy myös luomuun!

Analysoimissamme kesän 2017 säilörehuissa propyleeniglykolia muodostui keskimäärin 32 g/kg kuiva-ainetta. 15 kg säilörehun kuiva-ainesyönnillä lehmä saa propyleeniglykolia tällaisesta säilörehusta 480 g päivässä!

Tutustu säilörehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi

- propyleenigykolia omasta säilörehusta

Bonsilage Forte Ainoana biologisena säilöntäaineena DLG-sertifikaatti ryhmässä 5a: estää voihappoitiöiden lisääntymistä rehussa.

Valmakaupoista ja alue-edustajiltamme kautta maan.

betonipalkeille. Tästä seuraa helpos­ ti napatulehduksia. Myös utare­ tulehdusriski kasvaa, jos utareen alla on likaisia betonipalkkeja.

Olkipohjainen poikimakarsina on mukava eläimille, mutta vaatii riit­ tävän kuivituksen, jotta varsinkin Str. uberis -utaretulehdukset pysyvät kurissa. Jälkeisten jättäminen olkipohjaiseen poikimakarsinaan lisää T.pyogenes-utaretulehduksia lämpimänä vuodenaikana.

Lehmät eivät saa maata jaloit­­te­lutarhassa, ellei siellä ole erillistä puhtaana pidettävää makuualuetta, esimerkiksi hiekkapetiä. Laidunten suosituimmat makuualueet likaantuvat myös, joten niitä kannatta uusia puhtaalla hiekalla.

LANTAKÄYTÄVÄT Pihattojen lantakäytävien puhtaudella on ratkaiseva merkitys jalkojen ja siten vedinten puhtaudelle sekä

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

utaretulehdusriskille.

Vedinten lantakontaminaatio voi lisätä E.coli-, Klebsiella-, Serratia-, Enterococcus-, Prototheca- tai hiivautaretulehduksia. Varsinkin AMS-lypsyn vedinten puhdistuslaitteet eivät riitä puhdistamaan likaisia vetimiä riittävästi, etenkin jos vedinten iho on vedinkaston seurauksena karhea.

Käytävien lantakolien tai ritiläpalkkien siivousrobottien rikkoutuminen lisää tyypillisesti E.coli-utaretulehduksia.

RUOKINTAPÖYTÄ JA JUOMA- ALTAAT Koska riittävällä ravinnolla on tärkeä merkitys lehmien puolustuksen toiminnalle, etenkin heti poikimisen jälkeen, eläimen on saatava ruokaa helposti.

Sopiva ruokintapöydän pituus pihatossa on noin 70 senttimetriä lehmää kohden. Laumaeläiminä

lehmät haluavat syödä yhdessä.

Arimmat eläimet, yleensä ensikot, kärsivät eniten, jos ruokintapöytää on liian vähän. Toki ruokintapöy­dän lyhyyttä voidaan kompensoida jonkin verran jakamalla rehua useammin.

Etenkin kesäaikana Klebsiella, Serratia ja Prototheca lisääntyvät juoma-astioissa. Kun lehmät juovat mikrobivettä, mikrobit kulkeutuvat ulosteisiin ja sitä kautta vedinten pinnoille sekä yleensä lypsyn kautta veti­miin. Juoma-astiat pitääkin lämpi­mänä vuodenaika tyhjentää vähintään joka toinen päivä ja pestä harjalla.

L AURA KULKA S Ter veydenhuo lto­e läinlääkär i, Valio Oy MI NNA JOLKKONEN Tuotanto neuvo ja, Osuuskunta I täMaito MAITO JA ME * 23

KAIJA LAITINEN Tu o t a n t o n e u v o j a O s u u s k u n t a Tu o t t a j a i n M a i t o

Tautisulku vastuullisesti TOIMIVAN TAUTISULUN AVAIN ON SELKEÄ, LYHYT OHJEISTUS TILALLA KÄYVILLE IHMISILLE. ILMAN TAUTISULKUA VIERAILIJAT VOIVAT LEVITTÄÄ TAUTEJA.

T

arttuvat eläintaudit aiheuttavat tappiota tilalle ja haittaavat kotimaista ja kansainvälistä eläin- ja elintarvikekauppaa.

Tuotantoeläimet on pidettävä vapaana tarttuvista taudeista, kuten bakteerista viruksista ja loisista.

Ilman tautisulkua vierailijat voivat levittää tauteja vaatteissaan ja jalkineissaan.

Tautisulussa vierailijat eivät mene tuotantotiloihin omin ulkovaattein ja -jalkinein vaan pukeutuvat tilan varusteisiin erillisessä tilassa. Tarvittaessa tuotantorakennuksen ulkopuolella on opaste, joka ohjaa tautisulun sisääntulo-ovelle, ja oven kyltti ohjaa vieraat oikeaan paikkaan.

TAUTIKULKU vaatii kullekin tilalle oman toimintamallin, mutta ei suuria investointeja. Pääasia on, että pysäytetään taudinaiheuttajat ennen tuotantotiloja.

Vierailija jättää ulkovaatteensa ja - jalkineensa niille varatulle alueelle.

Hän pukee ylleen tilan varusteet, pesee kätensä, käyttää kertakäyttö-

24 * MAITO JA ME

käsineitä ja siirtyy tuotanto­tiloihin.

Tautisulussa on siirtymäalue tai penkki, joka ylitetään sukkasillaan tilan alueelle, sillä vierailijan ja tilanväen jalkineiden kulkureitit eivät saa kohdata. Liikennevalojen värit ohjaavat tulijaa toimimaan oikein: vierailija jättää vaatteensa ja jalkineensa punaiselle alueelle ja siirtyy harmaan tai keltaisen alueen poikki sukkasillaan tilan vihreälle alueelle.

oikein”, kertoo maitotilayrittäjä Matti Kivelä. ”Avainasia on selkeä, simppeli, lyhyt ohjeistus. Se on nopeasti luettu ja omaksuttu. Kun vieraat ovat ensimmäisen kerran tulleet tautisulun kautta, se on seuraavalla kerralla jo tuttu rutiini.

Jos samantyyppinen tautisulku olisi kaikilla tiloilla, vierailija tietäisi tutut toimintatavat jo ennen navettaan saapumista.”

TAUTIVAARA on yleisesti tiedostettu. Useilla tiloilla on toimiva tautisulku tai vierailijoille varattu erikokoisia saappaita ja -haalareita, suojaesiliinoja sekä eläinten käsittelyyn ja hoitoon tarvittavia välineitä.

Jos varsinainen tautisulkutila puuttuu, vieraan ja tilanväen jäljet kohtaavat ja riski tautien tartuntaan on mahdollinen. Lyhyeen vierailuun riittävät kertakäyttöjalkinesuojat ja -haalarit.

Tilan saappaille ja tarvittaville työvälineille tarvitaan pesu- ja desinfioimismahdollisuus. ”Olemme hyvin tyytyväisiä tautisulkuun. Kaikki vieraat ovat tulleet tautisulun kautta ja käyttäneet sitä

VIIME KEVÄÄNÄ järjestetyssä tautisulkutempauksessa jokainen osuuskunta arpoi mukaan ilmoittautuneista yhden tilan, jolle asennettiin valmiiksi veloituksetta tautisulku kaikkine tarvikkeineen. Valio, osuuskunnat, Kunnaneläinlääkäriyhdistys ja Tuotantoeläinyhdistys kustan­sivat muun muassa matot, penkin, naula­kot, saappaat ja haalareita ja hygienia­tarvikkeita.

Tempauksen tarkoituksena oli herättää huomioita tarttuvien tautien hallinnan tärkeydestä jokaisella tilalla ja antaa käytännön vinkkejä.

Katso lisää kuvia tautisulusta www.maitojame.fi/sections/ terveys-ja-hyvinvointi

Kotimainen kumppani TAUTISULKU­ARVONNASSA VOITTIVAT: Länsi-Maito:

Särkijärvi Jukka, YLÖJÄRVI

Pohjolan Maito:

Hollanti Jyrki, PIHTIPUDAS

Tuottajain Maito: MTY Kivelä, SYSMÄ

ItäMaito:

Maitopuro AY, KIURUVESI

MaitoSuomi:

Hänninen Jaana ja Asko, KANNONKOSKI

Karjatilan parhaat merkit Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät.

Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan.

Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle.

P E T R I U U S ITA LO

Kraiburg, suositut saksalaiset kumimatot karjarakennuksiin, laaja valikoima takuulla kestäviä mattoja.

Tutut, siniset ruotsalaiset Svea TP- ja ESP-lietepumput sekä lannanpoistolaitteet Odin, DM/DeltaMaster, Komprimat, Elin, Linomat, Thor, Freja…

.fi

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080 ���������������������������������� ����������������������������������

Tautisulussa on siirtymäalue tai penkki, joka ylitetään sukkasillaan tilan alueelle.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: ETUJA: Maidon Maidonlaatu: laatu: • • Paras ja pyörivän pyörivän Paraspesu pesumonipuolisten monipuolisten säätöjen ja pesupään pesupäänansiosta ansiosta • • Jäätymisen Jäätymisenesto estomyös myös pienille pienille maitomäärille maitomäärille • • Tukenasi ukenasi Tukenasi ukenasiKylmäkärjen Kylmäkärjen osaava osaava huoltoverkosto huoltoverkosto

MIRJA HEI KKI NEN

Taloudellisuus: Taloudellisuus: • • R134a ja sitä sitä voi voi R134akylmäaine kylmäainesäästää säästää sähköä ja käyttää käyttääaina ainavuoteen vuoteen 2030 2030 asti • • Kysy Kysylisätiedot lisätiedotmyyjältä myyjältä MYYNTI MYYNTI ���������������������������� ����������������������������

Suojavaatteet pidetään saatavilla ja järjestyksessä.

HUOLTO, HUOLTO,KYLMÄKÄRKI KYLMÄKÄRKI OY OY Järvelä:��������������������������� Järvelä:��������������������������� ��������������������������� ��������������������������� ���� ��������� �������������������������� ��������������������� Hämeenlinna: Hämeenlinna:������������������������������ ������������������������������ Jyväskylä: Jyväskylä:��������������������������� ��������������������������� ����������� ������������������� ���������������������������������������� ����������������������������� ������������������� ������ �������������������������������� �������������������� ���������� ������������������������� ������������������������������������ �������������������������� ������������������������� ����������� ��������������������������� ��������������������������������������� ���������������������������� ��������������������������� ������� ��������������������� ������������������������������������ ����������������������������� ��������������������� ����������������������������������� �����������������������������������

Ammoniakkipäästöt tutkimuskohteena Ainakin navetan lämpötila ja lannan määrä vaikuttavat ammoniakki­päästöihin.

H

aihtuvan ammoniakin määrä riippuu muun muassa lannan määrästä, mutta myös lannan typpipitoisuudesta ja pH:sta sekä sen käsittelytavoista ja käytettävistä kuivikkeista.

Navetan sisälämpötila vaikuttaa oleelli­ sesti ammoniakkipäästön suuruuteen. Suomen oloissa tehtävät mittaukset ovat oleellisia, jos halutaan luotettavasti määrittää kotieläintuotannosta muodostuvaa kokonaispäästöä. Luotettavuus on tarpeen, sillä Suomi raportoi kokonaispäästöistä vuosittain EU:lle ja YK:n kaukokulkeutumissopimukselle.

LUONNONVARAKESKUS ja Suomen ympäristökeskus tutkivat ammoniakin haihtumista lypsykarjarakennuksista hankkeessa, joka päättyi viime kesänä. Suomessa on ennen tätä tutkimusta tehty vain vähän haihtuvan ammoniakin määrän mittauksia eläinsuojista ja lantaloista, eikä yhtään tutkimusta samoista kohteista kaikkina vuodenaikoina.

TUTKIMUKSESSA tehtiin tilatason mittauksia neljässä lypsykarjapihatossa ja kahdessa parsinavetassa eri vuodenaikoina noin yhden viikon mittausjaksoissa.

Viidessä navetassa oli lietelantajärjes­­tel­ mä ja yhdessä muodostui kuivikelantaa.

Lisäksi haihtuvan ammoniakin määrää mitattiin lietesäiliöistä.

Navetoissa mittaukseen käytettiin tallentavia ammoniakki- ja hiilidioksidipitoisuusloggereita. Niitä asennettiin rakennuksen koon mukaan kolmesta neljään mittauskohtaan kolmelle eri korkeudelle. Lietesäiliön ympärille pystytettiin neljä mittausmastoa, joihin kiinnitettiin passiiviputket ja loggerit neljälle eri korkeudelle.

Pihattojen ammoniakkipäästöt vaihte­livat merkittävästi sekä samalla tilalla eri vuodenaikoina että tilojen välillä. Pääosin pihattojen ammoniakkipäästö oli alle 5 g/ lehmä/vrk. Parsinavetoissa ammoniakkipäästö oli keskimäärin alle 3,5 g/lehmä/vrk.

Lietelantavarastojen ammoniakki­päästö vaih­teli säiliöneliömetriä kohti laskettuna 0,04–1,49 g /vrk.

TULOSTEN hyödyntämistä testattiin kansallisessa ammoniakkipäästömallinnuksessa.

Mittauksissa todettu ammoniakkina haihtuvan typen osuus vaihteli melkoisesti ja oli 1–17 prosent­tia lannan ammonium­typestä.

Pihattomittausten keskiarvo 5,5 prosenttia on huomattavasti pienempi kuin päästömallissa oletuspäästökertoimella lietelan­nalle laskettu 17,6 prosenttia. Parsinavetoille mitattu keskiarvo, 9,3 prosenttia, on puo­lestaan suurempi kuin mallin tuottama alle 6 prosenttia.

Lietesäiliöistä puolen vuoden varastoinnin aikana ammoniakkina haihtuvan ammonium­­-typen osuus oli keskimäärin noin 10 prosenttia. Se on sama kuin päästömallin tuottama netto­päästökerroin.

M A ARI T HELLSTEDT, S ARI LUOSTARI NEN, JU H A GRÖNROOS JA HANNU HA APAL A

Navetoista mitatut haihtuvan ammoniakin määrät tiloittain eri vuoden­aikoina sekä tilan keski­ määräinen päästö, g/lehmä/vrk. n/a = ei mittaustulosta antureiden toiminta häiriön takia *= lannanpoiston toimintahäiriöstä aiheutunutta päästöpiikkiä ei ole sisällytetty keskimääräiseen päästöarvoon.

26 * MAITO JA ME

"Navetan sisälämpötila vaikuttaa oleellisesti ammoniakkipäästön suuruuteen."

TEE

MA

HANNA LAITINEN Laatupäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

On itsearvioinnin aika!

Ensi vuoden alusta astuu voimaan valiolainen laatuja tuotantotapauudistus. Se alkaa jo nyt, kun jokainen tila tekee itsearvioinnin.

V

aliolaisten maitotilojen laatujärjestelmä käsikirjoineen, sopimuksineen ja arviointeineen jää historiaan ensi vuoden alusta. Noin 25 vuotta käytössä ollut malli ei enää vastaa tämän päi­vän tarpeita. Toiminnan vastuullisuus pitää huomioida entistä laajemmin koko maitoketjussa, ja se pitää myös pystyä osoittamaan kattavasti.

Vanha laatujärjestelmä uudistuu valiolaiseksi laatu- ja tuotantotapaohjeistoksi. Ohjeistosta yrittäjä saa tietoonsa hyväksyttävät ja riittävät maidontuotannon toimintatavat.

UUDET OHJEET pohjautuvat nykyiseen Maidon laatukäsikirjaan, mutta niitä on tiivistetty ja selkeytetty. Ohjeissa on selkeästi kuvattu olennaiset laakisääteiset vaatimukset, valiolaiset vaatimukset ja valiolaiset suositukset. Lisäksi on tehty muutamia täysin uusia ohjeita, jotta vastuullisuus tuli huo­ mioitua kattavammin.

Tuotantotapaohjeiden toteutumista käytännössä selvitetään ensimmäisen kerran jo tämän vuoden lopulla, kun kaikki tilat tekevät itsearvoinniin. Hyväksytty itsearviointi on myös yksi vastuullisuuslisän saannin ehto.

ITSEARVIOINTI tehdään Valmassa tai paperilla. Tilat vastaavat itsearviointiin joko

sähköisesti tai paperilomakkeella, joka lähetetään postissa. Paperilomake ja tulos­ tetut tuotantotapaohjeet toimitetaan tiloille, jotka eivät käytä Valmaa.

Valmassa arviointi avautuu tämän vuoden lopulla kohdassa ”Omat tiedot – Itse­ arviointi”.

Itsearvioinnissa kukin arvioi oman tilansa toimintaa eli ”täytänkö valiolaisten tuotantotapaohjeiden lakisääteiset ja valio­ laiset vaa­ti­­mukset vai enkö täytä?” Kysy­ mykset tai väittämät on ryhmitelty neljään ryhmään: lakisääteiset vaatimukset, valio­ laiset vaatimukset, valiolaiset lisävaatimukset vastuullisuuslisän saamiseksi ja valiolaiset suositukset.

Kunkin kysymyksen kohdalla on linkki ohjeeseen, josta voi tarkastaa, miten asia on kirjattu tuotantotapaohjeissa. Tila vastaa kysymyksiin ja väittämiin joko ”kyllä” tai ”ei”. Itsearvointi hyväksytään, kun lakisää­ teisiin ja valiolaisiin vaatimuksiin on vastat­tu ”kyllä”. Vastuullisuuslisän saaminen edellyttää ”kyllä”-vastauksia myös valiolaiset lisävaatimukset -kohtaan.

"Hyväksytty itsearviointi on yksi vastuullisuuslisän saannin ehto."

HYVÄKSYTYSTÄ arvioinnista tulee mer­kintä Valmaan kohtaan ”Omat tiedot – Tilan perustiedot”. Jos arviointia ei hyväk­ sytä, osuuskunta on yhteydessä tilaan sähköpostitse. Tila ja osuuskunta sopivat korjaavat toimenpiteet ja niiden aikataulun, minkä jälkeen tila vastaa uudestaan arviointiin.

Itsearviointi toteutetaan ensimmäisellä kierroksella kaikilla valiolaisilla tiloilla.

Jatkossa siihen vastaa vuosittain kolmannes tiloista.

MAITO JA ME * 27

ME

TÄ YRIT

28 * MAITO JA ME

J ÄT

Arto (vas.), Timo, Petteri ja Satu Mäkelä luotsaavat hyvässä yhteis­ työssä Alastalon maatalous­yhtymää Janakkalassa.

Suomen­pystykorva Kassu juoksuttaa sisaruksia vapaaajalla.

Kvartetin yhteinen sävel NELJÄN SISARUKSEN MAATALOUSYHTYMÄ VAHVISTETTUNA VANHEMMILLA, JOTKA OVAT TYÖNTEKIJÖINÄ, VAIKUTTAA MELKO HARVINAISELTA. TULOKSET KERTOVAT, ETTÄ YHTEISTYÖ TOIMII. T E K S T I J A K U VA M A R K K U P U L K K I N E N

YRITTÄJÄT Vuonna 2014 perustetun Alastalon maatalousyhtymän omistavat Satu, 24, Timo, 27, Arto, 31, ja Petteri Mäkelä, 33. Kaikki myös työskentelevät päätoimisesti tilalla. Sisarusten vanhemmat, Erja, 61, ja Pertti Mäkelä, 62, ovat palkattuja työntekijöitä.

Kaikki yhtymän osakkaat ovat käyneet maatalousyrittäjälinjan Mustialassa. Petteri on lisäksi AMKagrologi mutta Sadun agrologi­ opinnot ovat vielä vähän kesken.

TILA Janakkalan Hyvikkälässä sijaitsevalla tilalla on 70 hehtaaria omaa ja 21 hehtaaria vuokrapeltoa.

Kaikki pellot ovat nurmella. Nurmia viljellään lisäksi 30 hehtaarin sopimusalalla. Vilja ostetaan lähitiloilta kuivattuna tai tuoreena.

ELÄIMET JA NAVETTA Tilalla on noin 200 lehmää, joista kaksi kolmasosaa on holsteineja ja loput ayrshirejä. Sukupolvenvaihdoksen aikaan lehmiä oli 140.

Avokouruin varustettu parsi­pi­ hatto on valmistunut vuonna 2006.

Viime vuonna navettaa jatkettiin 66 parsipaikalla. Lehmät lypsetään 2 x 10 -paikkaisella swing-overkalanruotoasemalla. Rehu sekoitetaan ja jaetaan apevaunulla visiiriseinän kautta. Karjan keskituotos on noussut laajennuksen ansiosta 8 700 kiloon (9 100 kg EKM).

TALOUS Järkevät tuotantokustannukset ovat kannattavuuden avain. ”Ostamme kaikki koneet pääsään­ töisesti käytettyinä. Rehuina käytämme muun muassa Finnamylin perunarehua ja sokeritehtaan juurikasleikettä. Kilpailutamme jokaisen rypsierän ja korvaamme osan ryp­ sistä herneellä sekä härkäpavulla”, valottaa Petteri, joka on suorittanut Suomen Yrittäjäopiston johtamiskoulutuksen.

Jokainen yrittäjä saa kuukausipalkan. Vuoden tuloksen selvittyä maksetaan osinko. Joskus palkkaa korotetaan kesken vuoden, jos jaettavaa kertyy. Budjettia ei tehdä, ja taloutta seurataan pankkitililtä.

JOHTAMINEN Johtamisen ja keski­ näisen viestinnän pitää olla kunnossa neljän omistajan yrityksessä.

Asioista päätetään yhdessä Kahvilaksi nimetyssä navetan toimistossa.

Viestintää hoidetaan yhteisen kalenterin, lypsyaseman päädyssä olevan tussitaulun ja WhatsApp-sovelluksen avulla. Helpottaa, että kaikki asuvat tilan päärakennuksessa ja vanhemmat kilometrin päässä.

Kaikki osakkaat osallistuvat navettatöihin. Satu kantaa päävastuun eläinten hyvinvoinnista ja jalostuksesta. Talousasiat ovat Petterin vastuulla. Arton vastuualueena ovat peltotyöt ja koneiden huolto. Timo häärää yleismiehenä.

”Asioista päätetään yhdessä Kahvilassa.”

TULEVAISUUS Ensi vuonna rakennetaan uusi lietesäiliö ja kehitetään lietteen separointia. Tavoitteena on jossain vaiheessa tuottaa lannasta kuiviketta turpeen tilalle.

Muutaman vuoden sisällä sairas-, poikima- ja vasikkatiloiksi noussee uusi rakennus. Laakasiilotkin siintävät mielessä, sillä säilörehutuubeja varastoidaan nyt neljässä paikassa. ”Yhtymän muuttamista osakeyhtiöksi harkitaan vakavasti tulevina vuosina. Osakeyhtiöllä saisi kevennettyä verotusta”, Petteri pohtii.

VAPAA- AIKA Yrittäjät eivät ole toistaiseksi tehneet työvuorolistoja, mutta sekin on suunnitelmissa.

Vapaata otetaan tarpeen mukaan.

Toiveissa olisi löytää lomitusyrittäjä työntekijäksi ja hoitamaan vuosi­ lomat.

MAITO JA ME * 29

EN UKS T I O L HAL ENVUOR E PUH

Maailmanmarkkinaa ja mielensäpahoittajia

M

aidon maailmanmarkkinat ovat olleet EU:ssa rauhallisemmat kuin kahteen vuoteen. Tuotannonrajoitustoimet hillitsivät maitomäärän kasvua tähän syksyyn asti, mutta elokuussa määrät lähtivät useassa maassa kasvuun.

Maitorasvan kysyntä ylitti kevään ja kesän aikana tarjonnan ja voin hinta on ollut ennätysmäinen. Viime viikkoina hinnat ovat kuitenkin laskeneet.

Maitojauheen isot interventiovarastot ovat ennallaan ja jauhevarastot ovat kasvaneet myös USAssa. Jauheen hinta on näistä syistä huono. Hienoa on, että maailmanlaajuiset maitomarkkinat ovat kasvussa: Kiinan tuonnin määrän odotetaan kasvavan tänä vuonna 20 prosenttia viime vuodesta ja maidon käyttö Afrikassa kasvaa. Kiinan tuontimarkkinoita hallitsee Uusi-Seelanti vapaakauppasopimuksen myötä.

Suuret toimijat kuten Friesland Campina, Fonterra ja Arla kasvavat yritysostoin. Kilpailu Valiolle tärkeässä lisäarvotuotteiden segmentissä kiristyy. Venäjän rajan sulkeuduttua on nähty, miten haastavaa uusien, hyvää tuottajahintaa tukevien vientimark­ kinoiden löytäminen on.

Valiolaisena maitotilayrittäjänä koen loukkaavina kommentit, että Venäjän sulkeutuminen olisi ollut onni ja avannut suomalaisille elintarvikkeille uusia vientimahdollisuuksia. Maitotilojen nykyinen ahdinko on suurelta osin vastapakotteiden aiheuttamaa. Valio vie elintarvikkeita yli 60 maahan ja vastaa 97-prosenttisesti maitotuotteiden viennistä – eli lähes kaikesta tuontituotteiden aiheuttamasta ylijäämästä. Venäjän markkina oli Valiolle yksi kannattavimmista vientimarkkinoista.

EU on avoin markkina, jossa hankintojen kilpailutuksia säädellään. Kotimaisuus ei saa olla valintaperuste. Hankintoja voidaan kui-

tenkin ohjata muun muassa tuotantotapaan ja jäljitettävyyteen liittyvin laatukriteerein, jos niin halutaan. Isolle osalle suomalaisista kotimaisen ruoan suosiminen on tärkeää.

Sipilän hallituksen ohjelmassa lukee: ”lisätään suomalaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa”.

Loka-marraskuun taitteessa otsikoihin nousi maitotuotteiden kilpailutus valtion hallitsemassa ruokahuoltoyksikössä. Kil­ pailutus suoritettiin ensimmäistä kertaa nettihuutokaupalla, jossa hinta oli ainoa kriteeri. Juotavan maidon oli täytettävä kotimaan tuotannossa vaaditut kriteerit.

Muilta tuotteilta niitä ei vaadittu.

Ulkomaalaisomisteinen toimija voitti kilpailun ja mediassa sitä paheksuttiin.

Kilpailun voittaneen yhtiön suomalaiset maidontoimittajat puolustautuivat julki­sesti kertoen yhteistyötahonsa tuotteista 90 prosentin olevan kotimaisia.

90 prosentin kotimaisuusaste on totta Suomessa myytävistä ko. brändin tuote­ kiloista. Suomalaisen maidon osuus heidän Suomessa myytävissä brändituotteissa on kuitenkin alle 70 prosenttia, koska esimerkiksi kaikki juusto tuodaan. Jos lasketaan myös heidän valmistamansa private label, putoaa kotimaisen maidon osuus lähes 50 prosenttiin.

Voikin kysyä: Miten tällaiset hankintapäätökset palvelevat hallituksen linjauksia?

Kaupan seurauksena Suomessa syödään taas enemmän ulkomaalaisia maitotuotteita, ja Valio jatkaa vientiponnistelujaan.

Suomalaisia ammattitaitoisia maitotila­ yrittäjiä ei saisi tällaisessakaan asiassa laittaa vastakkain. Mahdollisia syyllisiä on haettava muualta.

Valio kehittää ja myy kuluttajille Suomessa ja kansainvälisilläkin markkinoilla hienoja tuotteita. Uutuuksia on syksyn aikana tullut, ja talvi tuo niitä taas lisää.

SAULI LÄHTEENMÄKI Va l i o n h a l l i t u k s e n j ä s e n

"Juhlallista Suomen 100-vuotispäivää!"

MAITO JA ME * 31

SEPPO MORANDER Tu r v a l l i s u u s p ä ä l l i k k ö Va l i o O y

Sattuu ja tapahtuu

M

MAATILOILLA SATTUU PALJON TYÖTAPATURMIA, MUTTA VAAROJEN TUNNISTAMINEN AUTTAA VÄHENTÄMÄÄN NIITÄ.

aatalous on yksi riski­ alttiimmista elinkeinoista, sillä maatalous­ yrittäjille sattuu noin kaksi ja puoli kertaa enemmän työtapaturmia kuin palkansaajille yleensä.

Suurin osa maatilojen työtapa­ turmista tapahtuu karjan hoito­ töiden aikana: Eläimet saattavat puskea tai potkaista hoitajaansa.

Eläimen hallinnan voi menettää äkillisesti, minkä seurauksena ihmiselle saattaa tulla murtumia, ruhjeita tai venähdyksiä.

Toiseksi eniten työtapaturmia aiheutuu maatilaympäristön vaara­ tekijöistä. Maatilalla on hyvin monenlaisia työympäristöjä, ja ne muuttuvat päivästä, viikosta tai kuukaudesta toiseen.

Lisäksi työolot vaihtelevat mel­ koisesti aurinkoisista kesäkeleistä talven liukkaisiin ja pakkasiin.

Kulkuväylien kunnosta ja liukkaudentorjunnasta kannattaakin pitää huolta ja valita tarkoitukseen soveltuvat jalkineet, sillä kaatuminen on yksi yleisimmistä tapaturmien vahingoittumistavoista.

Maatiloilla tehtävät työt ovat 32 * MAITO JA ME

usein haasteellisia ja vaativat monipuolista ammattitaitoa. Koneita, työ­välineitä ja työmenetelmiä on paljon. Eri vuodenaikoina käytetään eri laitteita.

Usein töitä tehdään sään ja tilanteen salliessa, mikä voi aiheuttaa kiirettä ja työpäivien venymistä ajoittain todella pitkiksi.

Lisäksi usein työskennellään yksin, eikä apua ole saatavissa edes hätätilanteessa.

saataisiin poistettua. Miten suojataan tilalla työskentelevä henkilö teknisesti tai millaisia henkilösuojaimia työssä tulisi käyttää?

Riskinarvioinnin tuloksia käytetään myös lomittajien ja työntekijöiden työnopastuksessa. Työntekijöille kerrotaan mahdolliset vaarat, joita ei ole saatu poistettua, ja millä keinoilla ne voidaan välttää, esimerkiksi millaisia henkilökohtaisia suojavälineitä kannattaa käyttää.

Maatilan työympäristön kattavalla vaarojen tunnistamisella ja riskien arvioinnilla saadaan työtapaturmat vähenemään.

Riskinarvioinnissa tarkastellaan kaikkia erilaisia työtehtäviä sekä työympäristöjä ja pyritään tunnista­ maan työhön liittyvät vaarat ja ter­ vey­delliset haittatekijät.

Tunnistettujen vaarojen esiin­ tymisen todennäköisyys ja seuraukset arvioidaan, jolloin saadaan määritel­tyä riskin suuruus. Mitä vakavampi seuraus ja todennäköisempi tapahtuma on, sitä suuremmaksi riski kasvaa.

Kun riskinarviointi on tehty, mietitään, millä keinoilla vaara

Maatilayrittäjä vastaa työympä­ ristönsä turvallisuudesta, kuten muutkin yrittäjät ja esimiehet.

Työympäristössä tulee olla turval­ lista liikkua ja työskennellä. Lomittajat ja työntekijät täytyy perehdyt­ tää riittävästi työhön, maatilan työolosuhteisiin, työmenetelmiin, koneiden ja laitteiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin.

Koneet ja laitteet sekä niihin liittyvät suojavarusteet tulee pitää kunnossa, jotta työtapaturmia ei sattuisi. Vaarallisten kemikaalien käytön ja varastoinnin vaarat pitää tunnistaa, minkä jälkeen käytetään riittäviä suojavälineitä.

123RF

aitotilallisen tulee laatia työ­ohjeet lomittajille ja muille työntekijöille, mikä varmistaa tilan toimintatapojen noudattamisen ja poikkeustilan­teiden hallinnan. Se helpottaa uuden työntekijän perehdyttämistä.

Työntekijä tarvitsee myös riittävästi tietoa navetan tapahtumista ja karjaan liittyvistä toimenpiteistä. Voidakseen työskennellä tilalla itsenäisesti ja vastuullisesti aiheuttamatta riskitilanteita itselleen, eläimille, maidon laadulle tai ympäristölle.

+ Esittele uudelle työntekijälle kotieläinrakennuksen +

+ + +

pelastussuunnitelma ja kerro rakennuksen tarkka osoite.

Käy läpi alkusammutusvälineiden sijainti, ensiapu­välineiden sijainti, suihku ja pesumahdollisuus, veden pääsulkuventtiili ja sähkön pääkytkin.

Laadi työohjeet työturvallisuuden, maidon laadun ja eläinten hyvinvoinnin kannalta keskeisistä työvaiheista.

Pidä työohjeet ajan tasalla ja säilytä ne navetalla kaikkien työntekijöiden saatavilla.

Suosi kuvallisia työohjeita (SOP-ohjeet) ja sijoita ohje sinne, missä työ tehdään.

Lähde: Valioryhmän laatu- ja tuotantotapaohjeet

M

PEREHDYTÄ TYÖNTEKIJÄ TURVALLISUUTEEN

Maataloudessa sattuneiden työtapaturmien aiheuttaja, vuonna 2015 Eläimet Ulkoinen työympäristö Rakennukset, rakenteet, rakennelmat Muut koneet ja laitteet Kuljetusajoneuvot Työliikkeet ja -asennot Käsityökalut Sadonkorjuu- ja käsittelykoneet ja laitteet Tarvikkeet Muut aiheuttajat

Maataloudessa sattuneiden työtapaturmien syy, vuonna 2015 Liukastuminen, kaatuminen Yllätys, järkytys Koneen halinnan menettäminen Esineen/rakenteen pettäminen Vartalon liikkeet fyys. kuormituksessa Vartalon liikkeet ilman fyys. kuormitusta Ylivaluminen, kaatuminen, vuoto Muut Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 0

200

400

600

800

1000

1200 kpl MAITO JA ME * 33

Lähde: MELA Tapaturmat ja ammattitaudit 9/2016

0 100 200 300 400 500 600 700 800 kpl

TYÖ & TERVEYS

Suojaan zoonooseilta!

Zoonoosit ovat eläimestä ihmiseen ja ihmisestä eläi­ meen tarttuvia tauteja.

Ne voivat olla bakteeri-, lois-, virus-, prioni- tai sieniperäisiä.

V

iime aikoina moni maatalousyrittäjä tai muuten karjataloustyötä tekevä ihminen on sairastunut alkueläimen (Cryptosporidium parvum) aiheuttamaan vasikkaripuliin.

Vasikkaripuli on melko tavallinen sairaus pikkuvasikoilla. Se säilyy viikkoja vasikan ympäristössä, vaikka vasikka on jo parantunut.

Ihmisellä vasikkaripuli on vesi­ ripuli, johon voi liittyä oksentelua, pahoinvointia ja vatsakipua. Oireet alkavat viikon kuluttua tartunnan saamisesta ja kestävät

muutamasta päivästä useisiin viikkoihin. Pahimmillaan tauti vaatii tehohoitoa.

Jotta tauti ei tarttuisi, vasikoiden hoidossa tai lannan käsittelyssä käytetyt välineet pitää puhdistaa kaikesta näkyvästä liasta ja desinfioida sen jälkeen. Kuumuus tappaa taudinaiheuttajat, kunhan välineissä ei ole näkyvää likaa.

Karjanhoitajan on oltava supertarkka hygienian suhteen, jos pikkuvasikoilla on ripulia. Paljon ei nimittäin tarvita, jotta ihminen saa tartunnan.

Käsihygienia on avainsana.

Asianmukaisia työkäsineitä kannattaa käyttää ja riisua niin, ettei tauti tartu. Kädet pestään huolellisesti aina vasikoiden tai lannan käsittelyn jälkeen. Eläintiloissa saa käyttää vain kyseiseen tilaan

tarkoitettuja suojaimia, työvaat­ teita ja -jalkineita.

Suunsuojan käyttökään ei ole turhaa. Eikä karjanhoitajan sormi saa vahingossakaan mennä suuhun!

Tautisulku on hyvä keino estää zoonoosien leviäminen. Se voi olla penkki, joka erottaa eläintilan ulko­puolisesta tilasta, ettei tauti siirry esimerkiksi saappaiden mukana. Lue lisää tautisulusta tästä lehdestä sivulta 20.

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija, Mela

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen.

Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

www.peltosiemen.fi

NuuttiBOR -timotein lisätuotto NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita Jalostaja:

Siemenmyynti:

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ........................................................................... 120 Maidon tuottajahinta, 9/2017, LUKE ............................................ 39 snt / litra Ohran hinta, 10/2017, Altia Oyj ....................................................... 143 eur / tn Täysrehun hinta, 9/2017, Raisioagro verkkokauppa .................. 234 eur / tn Rypsirouheen hinta , 9/2017, Raisioagro verkkokauppa ........... 254 eur / tn Sisäruokintakauden pituus ............................................................... 275 vrk D-arvot NuuttiBOR (D-arvo: LUKE, vir. lajikekokeet 2009-2016) .................. 680 g / kg Muu lajike .............................................................................................. 667 g / kg

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 8 652 e Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,35 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus Lisäkust. viljan hinnan kautta = 74 euroa / lehmä —> 8 860 e / lypsykarja Lisäkust. täysrehun hinnan kautta = 87 euroa / lehmä —> 10 425 / lypsykarja D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu LUKE:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

N A S E VA S T I

a ilaus t s i st Mu liuo lle! ä o irt i kes V AI ens

Tulevaisuutta pitää ruokkia Eläinlääkäreille lisäkoulutusta

Me tunnemme suomalaisen rehunsäilönnän haasteet, mutta tiedämme myös AIV-tuotteiden tehon. Siksi myönsimme ensimmäisinä rehunsäilöntäaineillemme ainutlaatuisen AIV Laatutakuun. Se takaa huippulaatuisen rehun ja turvaa tuloksellisen tuotannon. Tänään ja huomenna.

Monet yrittäjät kokevat, että tilojen terveydenhuoltokäynnit ovat byrokraattisia ja muistuttavat jopa tarkastuksia.

N

äin ei pitäisi olla – terveydenhuolto­työn tulisi tuottaa tulosta tilalle antamalla eväitä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen sekä parempaan tuottavuuteen.

Jatkossa tavoitteemme on parantaa terveydenhuoltotyön laatua. Valio ja ETT/Naseva kumppaneineen satsaavat eläinlääkäreiden koulutukseen.

Osa koulutuksista toteutetaan lyhyinä nettikoulutuksina, joissa keskitytään yhteen aiheeseen kerrallaan. Näitä eläinlääkärit ovat kai­ vanneet itsekin. Kiireinenkin nautapraktikko ehtii osallistumaan lyhyisiin tietoiskuihin kaikkialla Suomessa.

Tämän lehden verkkosivuilla on lyhyt kysely, johon vastaamalla voit vaikuttaa eläinlääkäreiden koulutus­tilaisuuksien sisältöön. Kerro, missä aiheissa terveydenhuoltoeläinlääkärisi tarvitsisi tukea ja lisätietoa.

PA UL A H A L KOS A A R I, re k i s te r i va s ta ava , E T T ry

AIV.fi

TAL

OUS

E R J A TA M M E L A Projektityöntekijä Välitä viljelijästä -projekti Mela

Kohti vakaampaa taloutta

M

ULOSOTTOMIEHEN SOITTO VOI OLLA PÄIVÄN PARAS ASIA SILLOIN, KUN HÄN KERTOO, ETTÄ VELKASALDON VIIMEINEN ERÄ ON KUITATTU.

utta sitä soittoa edeltää parin vuoden uurastus tilan taloudenhoidon parissa.

Lähtötilanteessa oli Ikea-kassillinen maksamattomia, osin avaamattomia laskuja, noin 130 000 euron edestä. Siitä se sitten lähti, laskujen läpikäyminen, velkojien kanssa maksuohjelmien sopi­­mi­nen ja äärimmäisen tiukka kuukausibudjetointi, jossa maksettiin jokaiselle jotakin, kunnes lopulta velka kuittaantui kokonaan.

Rahoittaja ei ollut halukas uudelleenjärjestelyihin puhumattakaan lisärahoituksesta – olihan tilanne täysin toivottoman tuntuinen.

Yksityistalouden kuriin laittaminen oli haasteellista, mutta onnistui.

Alussa viisihenkisen perheen oli pärjättävä 450 eurolla kuukaudessa.

Pari vuotta siinä meni mutta uurastus kannatti: vältyttiin varmalta konkurssilta ja omaisuus pelastui.

Eniten auttoi sitoutuminen.

Asiakas tiesi ja uskoi, että tämä on viimeinen oljenkorsi, johon tarttua, ja teki uskollisesti yhteistyötä maksuohjelman noudattamisessa.

Välitä viljelijästä -projektin myö-

tä on tullut lukuisia vastaavankaltaisia asiakkaita: laskuja maksamatta, lainat lyhennysvapailla ja maitotilit miinuksella. Yhteisenä nimittäjänä on toivottomuus, näköalattomuus ja uupumus. Tilanne on siinä vaiheessa riistäytynyt käsistä.

"Kontaktoi velkojat ja laadi tiukka maksuohjelma."

Työkalupakissani ei ole taikasauvaa, jolla laskut saisi taiottua pois ja tilille ilmestyisi rahaa. On vain tylsiä ja työläitä apuja.

Yrittäjän itsensä on oltava mukana talouden tasapainottamissavotassa, jotta tilanne ei toistu uudestaan.

Toimenpiteet ovat laskujen yhteenveto, velkojien kontaktointi ja tiukka maksuohjelma.

kasautuneiden verorästien muo­ dossa, jos taloutta ei suunnitella.

Veroja on maksettava suunnitelmallisesti, jotta tilan pyörittäminen ei vaarannu.

Yksityistalouden tarkka seuranta on ehdotonta. Yritys- ja yksityistilit täytyy pitää erillään.

Maataloudessa on liian yleistä se, että kirjanpito tehdään tammikuussa, jotta saataisiin veroilmoitus tehtyä ajallaan, tai edes kevään aikana.

Ilman kirjanpidosta saatavaa tietoa on kuitenkin mahdotonta tehdä esimerkiksi rahoittajaa varten esityksiä maksuohjelmiin. Ja mitä arvoa niin vanhalla tiedolla enää edes on?

Usealla tilalla piilee veropommi

Rahoittajien ote on tiukentunut kaiken aikaa ja pienikin lisärahoitus on lujassa. Käyttöpääomaa ei helly maksamattomien laskujen hoitoon.

Rahoittajien soisi antavan joustoa ja tarkastelevan lyhennysohjelmia nykyisen liikevaihdon sekä tuloksen mukaan silloin, kun tilalla vielä on elinmahdollisuus ja yrittäjät haluavat jatkaa tuotantoaan.

Mutta toivoa on! Monella tilalla tasapainotusohjelma on saatu käyntiin ja tasapainoa on jo löytynytkin.

MAITO JA ME * 37

Pitkään kypsytetty, täyteläinen vuoristolainen.

Rehevä kumppani rommirypäleille ja muille herkuille.

Karamellimainen, kiteinen ja hedelmäinen. Kiehtova juustopersoona, joka hurmaa kaikki syöjänsä.

V

RY ALIO

HMÄ

ARI MÄKELÄ To i m i t u s j o h t a j a O s u u s k u n t a Tu o t t a j a i n M a i t o

Valioryhmä palvelee tilan johtamista Valioryhmän palvelut tukevat maitotilan johtamista ja sen kehittämistä.

M

aitotilan liiketoiminnan menestys perustuu maitotilayrittäjän näkemykseen siitä, kuinka omaa tuotantoa kehitetään lähivuosina. Kun tilan visio on selvä, voidaan siirtyä keskipitkän johtamisen kannalta oleelliseen toimintasuunnitteluun ja budjetointiin.

Johtamisen kriittinen vaihe yrityksessä on aina suunnitelmien toimeenpano, eli tekemiselle pitää olla huolella mietityt askelmerkit ja mitattavat tavoitteet.

Tavoitteiden seuranta kuuluu tilan työhön joka päivä, viikko ja kuukausi. Seurannan perusteella varmistetaan suunnitelmien toiminnallinen ja taloudellinen toteutuminen.

Nopeus on valttia, kun tulokset edellyttävät korjaavien toimenpiteiden määrittämistä.

Maitotilayrittäjän kannattaa hyödyntää Valion maidonhankinnan ja osuuskuntien palvelut tilan johtamisessa. Osuuskunnan palvelupaketissa on työkaluja, jotka palvelevat maitotilayrittäjää niin pidemmän strategian kehittämisessä kuin tilan päivittäisten prosessienkin hoitamisessa.

Valioryhmän osuuskuntien ja Suomen Yrittäjäopiston yhteistyössä rakentamat liike­toimintavalmennukset ovat hyvä esimerkki satsauksesta tilan johtamistaitojen hiomiseen, talousosaamiseen ja strategisen suunnittelun kehittämiseen.

Valmennuksessa tehdään muun muassa

oman tilan liiketoimintasuunnitelma, johon kouluttajat ja muut yrittäjät antavat sparrausapua. Valioryhmän asiantuntijapalvelut, opintomatkat ja tilavierailut antavat tarpeellista lisätietoa tilan pidemmän aikavälin liiketoimintasuunnittelun tueksi.

Eritasoisiin liiketoimintavalmennuksiin on osallistunut jo lähes tuhatkunta Valio­ ryhmän maitotilayrittäjää, joten ne ovat suosittuja. Uusia valmennusryhmiä aloittaa ensi vuonnakin useita eri puolella Suomea.

Lisätietoa käynnistyvistä valmennuksista saat omasta osuuskunnastasi.

"Tavoitteiden seuranta kuuluu tilan työhön joka päivä, viikko ja kuukausi."

Valion aluelaboratorion maidon ja rehun mittaustulokset ovat maitotilan perinteisiä tulosjohtamisen mittareita, joita käytetään tilan päivittäisessä työssä.

Valman ja sen hälytysten myötä mittaus­ tulokset ovat jo pitkään olleet yrittäjän käytettävissä varsin reaaliaikaisesti. Kuluvana syksynä maitotilan mittaustyökaluissa otettiin isompi kehitysaskel, kun valiolaiset tilat saivat käyttöönsä KPI-Avain mittaristo.

KPI-Avain on maitotilojen johtamisen työväline, joka kerää maitotilayrittäjän tarvitsemat tärkeät tiedot yhteen useasta tieto­ kannasta ja havainnollistaa keskeiset tuotannon tulokset verrattuna tavoitteisiin ja muihin maitotiloihin. KPI-Avain mittarit avautuvat sujuvasti Valman perinteisestä selainversiosta ja mobiililaitteista.

Uusiakin johtamistyökalutarpeita on noussut esille. Valmaan toivotaan maitotilan budjetointipohjaa, joka hyödyntäisi perus­ tietoinaan maitotiliaineistoa. Tämän perustellun toiveen voimme toivottavasti toteuttaa jo Valman tulevissa kehitysversioissa.

MAITO JA ME * 39

AL Y NTIJ KYS U T N ASIA

TA

Mitä LEAN-palveluita ProAgria tarjoaa?

L

ean-palvelumme tähtäävät johtamisen tehostumiseen keskittymällä ihmisten päivittäiseen johtamiseen. Tavoitteena on ymmärrys tilan tavoitteista ja niihin pääsemisestä. Leanillä on saavutettu mittausten mukaan hyviä tuloksia.

Viikkopalavereissa kirjataan ylös viikon työsuunnitelmat ja tavoitteet.

Asiantuntijamme auttavat töiden suunnittelussa ja viikkopalavereiden käyttöönotossa.

KPI-Avain valiolaisille maito­ tiloille näyttää ajantasaisesti, miten tulokset kehittyvät ja saavutetaanko niitä. Asiantuntijamme auttavat

KPI-Avaimen tavoitteiden asettamisessa ja tukevat tuottavuutta parantavissa ratkaisuissa.

Arvovirtakuvaus selkiyttää työtehtäviä ja vastuita sekä auttaa havaitse­ maan työn tekemisen pullonkaulat ja hukat. Kuvauksessa puretaan eniten ongelmia tai toimimattomuutta aiheuttavat asiat ja muodostetaan uusi toimintatapa. Asiantuntijamme auttavat purkamaan nykytilan ja tukevat uuden toimintatavan muodostamista.

Johtamisprofiilin avulla tunnistat itsesi, ymmärrät muita, mukaudut ja kommunikoit tehokkaammin. Se avaa yrittäjien ja työntekijöiden toimintatyylien erilaisuuden helposti

SUVI ANTTILA Markkinointi- ja viestintäjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto

ymmärrettäväksi. Palveluna asiantuntijamme pitävät työpajoja ja niiden pohjalta tilakohtaisia analyysejä.

Johtamisen pienryhmissä työstetään Lean-välineillä johtamista ja tilan toimintoja tehokkaiksi ja karsitaan kaikki turha pois. Pienryhmissä saa tuekseen koko ryhmän kokemukset, tulokset ja ideat, jotka on helppo viedä soveltaen omalle tilalle.

Lean-asiantuntijamme ovat kouluttautuneet menetelmien ja työvälineiden käyttöön. Eri puolilla Suomea on hankkeita, joissa perehdy­ tään Leaniin. Katso ProAgrian Lean-asiantuntijat www.proagria.fi/ leanasiantuntijat

Suomalainen A-Rehu toivottaa hyvää joulua suomalaisen maidon tuottajille!

Rehuasioissa sinua palvelee Atria Nauta -tuottajapalvelu, p. 020 472 7060 • www.a-rehu.fi

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Miten sorkkasairaus­kipua hoidetaan?

E

läimen kipua on vuosien varrella yritetty mitata tutkimalla pään ilmeitä ja erilaisia veriparametrejä tai mittaamalla tuotosta. Kipua voi mitata tilalla yksinkertaisesti seuraamalla syömistä, ontumista ja maidontuotantoa.

Kivusta kärsivät nuoret naudat esimerkiksi nostelevat usein jalkojaan, seisovat jalat ristissä ja yrittävät saada painoa pois etujaloilta, kun niitä siirretään pehmeältä alustalta kovalle.

Huomattavaa kipua aiheuttavia sorkkavaivoja ovat ainakin anturahaavauma, josta aiheutuu tutkimusten mukaan pisimpään kestävä mai-

MINNA KUJALA E LT, k l i i n i n e n o p e t t a j a , E LT D K

donmenetys jopa hoidon jälkeen, valkoviivan paise, sorkkavälin ajotulehdus, sorkka-alueen ihotulehdus ja vanhanaikainen sorkkakuume. Hoitamattomina ja ylemmäs edetessään ne kaikki voivat aiheuttaa vakavan jännetupin ja sorkkanivelen tulehduksen, jolloin eläin käyttää vain kolmea jalkaa eikä halua enää nousta.

Kivun paras hoito on kivun aiheuttajan poistaminen. Ei tarttuvissa sorkkasairauksissa se tarkoittaa oikein tehtyä sorkkahoitoa yhdistettynä kengitykseen ja kipulääkkeeseen. Tarttuvissa sorkkasairauksissa annetaan joko systeeminen (paha ajotulehdus) tai paikallinen (sorkka-

alueen ihotulehdus) antibioottihoito yhdistettynä kipulääkkeeseen.

Jos sorkkahoito viivästyy esimer­ kiksi valkoviivan repeämässä, kipulääke kannattaa aloittaa jo ennen hoitoa.

Akuutimman sorkkakuumeen välttäminen taas onnistuu parhaiten välttämällä muutoksia ja pehmentä­ mällä esimerkiksi oljelta matolle siirtyvien eläinten oloja runsaalla kuivikkeella. Yleisesti lehmä ei kuitenkaan oireile akuuttia sorkkakuumetta, vaan kyse on todennäköisem­ min sorkan sarveisen häiriintymisestä kroonisen tai poikimiseen liittyvän tilan seurauksena.

McHale Fusion 3 Plus -paalaimet Muovisidonnan edut • Sidontamuovia esikiristetään jopa 25 %, jolloin sidontamuovi puristaa paalia enemmän. Tiiviimmässä paalissa rehu säilyy paremmin ja hävikkiä on vähemmän. Tästä on useita asiakasreferenssejä.

• Ristikkäiset muovikerrokset kestävät sängen pistoksia paremmin.

• Muovisidonnalla tehty paali on helppo avata esim. ruokintahäkkiin nopeasti, koska eläimillä ei ole verkkoa revittävänä.

• Ei tule lajiteltavaa jätettä, kaikki muovi kierrätetään samalla tavalla.

Elkoplast-säiliöt Orbital-käärin

UUTUUS säilöntäliuosten

• Supertehokas uutuus • Jopa 100 paalia tunnissa • 6 muovikierrosta 24 sek.

• Automaattinen lastaus, paalia voi kuljettaa mukana • Paalin pystyynnostaja

varastointiin

CDC5000 ja CDC7000 pumpulla alkaen

5.950,- alv 0 %

ilman pumppua alkaen

4.250,- alv 0 % WWW.TURUNKONEKESKUS.FI KONEMYYNTI 020 7459 700

LAB

O

OR R AT

IOSS

A

Kaivoveden laatu syyniin

TIMO L ATOMÄKI Ryhmäpäällikkö, Seinäjoen tuottajalaboratorio Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

SEURAA KAIVOVEDEN LAATUA, JOTTA TAUDINAIHEUTTAJAT EIVÄT KULKEUDU MAITOON ESIMERKIKSI PESUVEDEN MUKANA.

E.coli tulosten tulkinnassa käytetään UVvaloa apuna.

O

man kaivon veden laatua on seurattava, jos vettä käytetään tilalla maidon kanssa kosketukseen joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun.

Mikäli tilalla käytetään kunnallisen vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan vettä, ei tarvitse huolehtia veden laadun tarkastuksesta.

Kaivovedelle asetetut laatuvaatimukset on määritelty maa- ja metsä­ talousministeriön alkutuotantoasetuksessa (1368/2011). Asetuksen mukaan vedestä pitää tutkia vähintään Esherichia coli (E.coli) ja suolisto­ peräiset enterokokit sekä väri ja haju.

KAIVOVEDESTÄ ei saa löytyä edellä mainittuja mikrobeja, ja sen värin ja hajun on oltava normaali.

Kaivoveden laatu on tarkistettava kolmen vuoden välein. Valmassa on mahdollista asettaa muistutus veden 42 * MAITO JA ME

laadun tutkimusajankohdasta.

E.coli ja enterokokit ovat suolisto­ peräisiä bakteereita, joiden löytyminen kaivon vesinäytteestä osoittaa ulosteista saastuneiden pinta- tai valumavesien pääsyn kaivoveteen.

Laboratorio raportoi myös kolit 37-tuloksen, vaikka viranomaiset eivät vaadi sitä. Tulos antaa kuitenkin taustatietoa veden laadusta ja auttaa muiden tulosten tulkintaa.

SEINÄJOEN aluelaboratoriossa tehdään alkutuotantoasetuksen mukaisia vesianalyysejä. Laboratorio on akkreditoinut E.coli- ja suolistoperäiset enterokokit-määritykset (T169, FINAS). Alkutuotantoasetuksen mukaan määritykset on tehtävä akkreditoiduilla menetelmillä.

Tila voi pyytää näytteestä lisämäärityksenä kovuuden ja pH:n, mutta viranomaiset eivät vaadi niitä.

Muita kemiallisia määrityksiä, ku­ten rauta, nitraatti, radon, ei tehdä

Seinäjoen laboratoriossa.

Jos vedesta halutaan teettää kemiallisia määrityksiä, näyte toimi­ tetaan paikalliseen elintarvike- ja ympäristölaboratorioon. Seinäjoella analysoidaan noin 1 000 kaivovesinäytettä vuodessa.

VESINÄYTTEEN voi lähettää labo­ ratorioon maitoauton matkassa.

Näytteenottoon tarvittavan pullon ja saatelomakkeen voi tilata Valmakaupasta. Myös näytesaatteen saa Valmasta.

Vesinäyte kannattaa lähettää alku­viikosta, jolloin se ehtii labo­ ratorioon ennen viikonloppua.

Tulos valmistuu vuorokauden kuluttua siitä, kun näyte on tullut laboratorioon.

Tulokset raportoidaan Valman lisäksi aina myös kirjeitse. Postin kautta tuleva virallinen analyysi­ todistus täyttää sisällöltään valvovan viranomaisen vaatimukset.

OIKEAT VALINNAT TAKAAVAT TUOTTAVUUTTA KOTOISISTA REHUISTA! Se

Na

Mg

Biotiini

D-vit.

A-vit.

Cu

Mn

Ca

OMIEN VALINTOJESI SUMMA

Zn

E-vit.

P

UUTTA! Paranna viljasi laatua lisäämällä homemyrkkyjen sitojaa Justiisi.

Tilakohtainen JUSTI on juuri sellainen sekoitus kun sinun tilasi eläimet tarvitsevat. Yhdestä säkistä saat helposti täydennettyä eläinten tarpeet täsmällisesti.

Tasalaatuinen- ja tuore JUSTI toimitetaan aina suoraan tehtaalta tilalle.

Pienin tilauserä ainoastaan 500 kg - pakkauskoon voit valita itse.

Ota yhteyttä aluevastaaviimme niin suunnitellaan tilallenne oma JUSTI.

NUTRILIX on ensimmäinen kotimainen nuolukivennäinen. Se varmistaa ja turvaa eläinten kivennäisten, hivenaineiden ja vitamiinien saannin.NUTRILIX on saatavilla 20kg ja 80kg astioissa.

Nyt mukana myös orgaanista seleeniä ja runsaasti E-vitamiinia!

karkiagri.fi

NUTRILIX

KOTIMAINEN NUOLUKIVENNÄINEN

Vaikuta maidon laatuun hyvillä valinnoilla Super+Cidmax

Alkali 1+

-pettämätön yhdistelmä kierto- ja vuoropesuun

Suomen suosituin emäksinen jauhepesuaine

TriFender™

Lue maidon laatuun vaikuttavista tekijöistä

-tehokas vedinhoito, parempi utareterveys

www.delaval.fi/maidonlaatu

s!

jou r a t y s y K

Lue ACT- ja I-tech tekniikasta vedinhoitoaineista:

www.delaval.fi/vedinhoitoaineet

Riittävästi vettä ja varmaa aitaamista myös kovalla pakkasella

Lämmitettävä yhteisjuomakuppi hintaan NELSON E300 550€ + suojamuuntaja

DeLaval Feedtech

TM

Talvinauha B40

ENNAKKOMYYNTI ON KÄYNNISSÄ. KYSY TA Olemme mukana KoneAgriassa!

75 €

-20%

Lue lisää: www.delaval.fi/talviaita

DeLaval FeedtechTM

www.facebook.com/delaval www.instagram.com/delavalsuomi

ENNAKKOMYYNTI ON KÄYNNISSÄ.

KYSY TARJOUS!

Tarjoukset voimassa 1.11.-31.12.2017

O SSI HIEKKAL A

Hiivojen aiheuttama utaretulehdus HIIVOJA ON USEITA ALALAJEJA ( YLEISIMMÄT CANDIDA JA CRYPTOCOCCUS). NE VOIVAT AIHEUTTAA MUUN MUASSA UTARETULEHDUKSIA JA LUOMISIA.

01

02

03

OIREET JA HOITO

ESIINTYMINEN JA ALTISTAVIA TEKIJÖITÄ

ENNALTAEHKÄISY

Hiivautaretulehduksia esiintyy yleensä vähän, mutta joskus tilanne voi riehaantua esimerkiksi jonkin muun taudin tai ruokintaongelman aiheuttaman puolustuskyvyn heikkenemisen takia tai runsaiden antibioottihoitojen takia.

Hiivojen rakenne on sellainen, etteivät antibiootit pure niihin.

Hiiva­utaretulehdusta kannattaa epäillä, jos antibioottihoidon seurauksena ei tapahdu paranemista vaan päinvastoin usein alkaa ilmetä vakavampia oireita hoidon alun jälkeen. Epäpuhtailla antibioottituu­ bien kärjillä saatetaan työntää hii­ voja vetimen sisään. Vedinvauriot altistavat hiivatulehduksille.

Oireet voivat olla piileviä tai kliinisiä. Candida-alalajien aiheutta­mat utaretulehdukset paranevat itses­tään hyvin parissa viikossa–parissa kuukaudessa, kun taas Crypto­coc­cus -alalajin aiheuttamat paranevat harvoin. Diagnostiikka ei erottele näi­tä alalajeja. Tutkimustuloksista ei löydy mainintaa paranemisesta ummessaolokaudella, mutta se on biologisesti toki mahdollista. Lypsykaudella on harrastettu ahkeraa tyhjennyslypsyä, mutta sen tehosta ei myöskään ole selviä tutkimustuloksia.

Hiivoja esiintyy lähes kaikkialla, esimerkiksi maaperässä, kasvien pinnoilla (myös säilörehuissa ja kuivikkeissa) sekä eläinten ja ihmisten iholla ja limakalvoilla, siis myös vetimien pinnoilla.

PCR-diagnostiikalla havaitaan erittäin pieniä määriä DNA:ta.

Tämän vuoksi suuri osa hiivadiagnooseista on peräisin kontaminoi­ tuneista näytteistä vetimen päästä tai vedinkanavasta.

Yleisohje tulosten tulkinnalle on, että ainoastaan sellaiset tulokset, joissa on joko +++ tulos tai yli 90 tai yli 99 prosenttia hiivan kohdalla, ovat todella varteenotettavia. Näytteenoton puhtaudella on tietenkin tärkeä merkitys kontaminaation minimoimiseksi.

Ennaltaehkäisyssä on tärkeää hyvän yleisen puolustuskyvyn yllä­ pitäminen, eli ettei eläimellä ole muita sairauksia ja ruokinta on tasapainossa, pidättyvä antibioottien käyttö, hyvä hygienia parsissa sekä hyvä vedinhygienia lypsyn aikana ja vedinvaurioiden ennaltaehkäisy.

LAURA KULKAS Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

MAITO JA ME * 45

KON

INI EKL

KKA

KAJ NYMAN Laatuasiantuntija V a l i o L y p s y - p a l v e lut

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Loppu hyvin, kaikki hyvin Hyvä loppu ei korjaa kaikkea lypsyssä, mutta huono loppu voi pilata paljon.

L

ypsyn loppuvaiheella on selkeä vaikutus vetimiin kohdistuvaan rasitukseen, utaretulehdusbakteerien leviämisriskiin ja lypsykapasiteettiin. Hyvillä lypsyrutiineilla ja sopivilla laitteistosäädöillä utaretulehdusriskiä voi alentaa huomattavasti.

Melica Melassoitu Rypsi Valkuaistäydennysrehuseos lypsylehmille, lihanaudoille, imettäville tammoille ja varsoille. Rakeisen muotonsa ansiosta se toimii hyvin myös ruokintaautomaateissa.

Pakkauskoot: 25 kg säkki ja 900 kg suursäkki Tiedustele tuotteita meijeristäsi ja alue-edustajiltamme.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

VUODEN ensimmäisessä Konekliniikassa (1/2017) käsiteltiin lypsyn tärkeät kaksi minuuttia: aika esikäsittelyn alusta lypsimen kiinnitykseen. Esi­ käsittely saa aikaan oksitosiinihormonin erityksen ja maidonantirefleksin. Lypsimen kiinnitys yhdenkahden minuutin päästä esikäsittelyn alusta antaa lypsykoneelle mahdollisuuden käyttää hyväkseen lehmän maksimaalista maidonvirtausta. Tällä tavoin lehmä saadaan lypsettyä mahdollisimman nopeasti ja niin, että lypsyssä käytetty voima, eli alipaine, ei aiheuttaa turhaa rasitusta vetimelle.

Utareen tasainen tyhjentyminen on toivottavaa, koska tyhjälypsyaika tulisi minimoida ja lypsin halutaan irrottaa mahdollisimman nopeasti.

Tyhjenemisen tasaisuus vaihtelee lehmän mukaan, mutta lypsyrutiinilla ja laitteiston käytöllä sekä asetuksilla voidaan jossain määrin edesauttaa tasaista tyhjentymistä. Hyvä esikäsittely ja kiinnityksen oikea ajoitus antaa korkean, nopeasti nousevan ja nopeasti laskevan maidonvirtauskäyrän, joka yleensä tyhjentää utareen tasaisesti. Lypsimen asennolla voidaan jonkin verran ohjata neljännesten tyhjentymisnopeutta.

Lypsykoneen tulee tietysti olla kunnossa, tykytyksen säädöt kohdallaan, letkut ehjiä ja tykyttimen ilmanotot auki. Tykytyksen viat voivat lisätä

ES A MAN N IN EN

K-maatalous on nyt Lantmännen Agro

Milka Rumevit -jauhe, 5 kg

Letkuohjaimen oikealla käytöllä nopeutetaan lypsyä, sillä utare tyhjenee tasaisemmin. Kuvassa näkyy VaDia-alipainetallennin, jonka mittaustulosten avulla voidaan arvioida lypsyn onnistumista myös lypsykoneen asetusten, kuten irrotustason kannalta.

Pötsin pieneliöstön normaalin toiminnan kannalta tärkeitä B-ryhmän vitamiineja, hivenaineita ja aminohappoja.

34,95

epätasaista tyhjentymistä, koska imu- ja hierontaajat voivat olla erilaisia eri neljänneksissä.

Automaattilypsyssä tasainen tyhjentyminen ei ole yhtä kriittistä utareterveyden kannalta, koska nännikuppit irrotetaan neljänneskohtaisesti.

Kapasiteettisyistä kannattaa kuitenkin tavoitella tasaista tyhjentymistä.

Irrotusvirtauksen pitäisi olla niin korkea, että vetimen kudosta rasittavaa tyhjälypsyä ei esiinny – kuitenkin niin, että utareeseen ei jää liikaa jälkimaitoa.

Perinteisessä 2 x/vrk lypsyssä sopiva irrotus­taso on tyypillisesti 600–800 g/min. Kun lypsetään useammin, irrotusvirtaus voi perinteisessä lypsyssä olla 1 000 g/min tai korkeampi.

Eri laitemerkit ilmoittavat irrotusvirtauksen eri tavoin, joten niitä ei aina voi verrata keskenään. Periaatteena sopivan irrotustason löytämisessä voidaan pitää, että etsitään korkein toimiva irrotustaso. Jos usealla lehmällä utareeseen jää liikaa maitoa, irrotustaso on silloin liian korkea ja on otettava käyttöön alempi irrotustaso.

LOPUN TYHJÄLYPSY on utareterveyden riski­ tekijä, koska vetimeen vaikuttava lypsyalipaine on silloin normaalia lypsytilannetta korkeampi.

Letkuissa ei ole lypsyalipainetta alentavaa maidonvirtausta. Paineiskujen, eli kun nännikumi hörii, riski kasvaa myös tyhjälypsyn aikana. Paine­ iskun yhteydessä lypsimen sisällä muodostuvat ilmanvirtaukset voivat siirtää ut-bakteereja vetimen sisään.

Vadia-alipainemittauksilla saadaan tietoa, jonka avulla voidaan arvioida niin lypsykoneen toimintaa kuin lypsyn toimivuutta.

Mittaustiedon avulla lypsyä on mahdollista kehittää entistäkin toimivammaksi niin utareterveyden kuin lypsytehon kannalta. Kysy Vadia-alipainemittauksista oman osuuskunnan neuvonnasta.

6,99 €/kg

farmCam IP Online-valvontakamera HD-kuvanlaadulla.

• Vastaanottimena toimii oma älypuhelin tai tabletti

299,-

Mestarin Vahva Kotimainen vahva happo pH:n tehokkaaseen alentamiseen.

• Ei pH:n alennustehoa vähentäviä aineita • Muurahaishappoa 77,4 %, propionihappoa 3 %

Josilac® classic Erinomaiset riippumattomat tulokset!

• Sisältää entsyymejä

Easymil Calfcare, 25 kg Herapohjainen esihapatettu juomarehu.

Supramil Calfcare, 25 kg Taloudellinen herapohjainen esihapatettu juomarehu.

Tarjoukset sis. alv 24% (rehuissa 14%) ovat voimassa joulukuun 2017 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät, ellei toisin mainita.

lantmannenagro.fi

VA S

LL TUU

Mari ja Ville Alanen ovat kehittäneet tilaa vuoden 2014 sukupolvenvaih­ doksesta lähtien. Keski­ tuotos on noussut 11 300 kiloon. 70 lehmän navetan työt hoitu­­vat kahdestaan hyvän tukiverkoston avustuksella.

48 * MAITO JA ME

ISUU

S

Tuotos ylös investoiden ALASEN TILALLA NOKIALLA ON INVESTOITU JÄRKEVIN KUSTANNUKSIN ELÄINLÄÄKÄRIN NEUVOIN. KESKITUOTOS ON NOUSSUT REILU TUHAT KILOA.

T

aivaalta leijuva ensilumi peittää Alasen tilan navetan takana sijaitsevan rivieran.

Lumi ei haittaa ulkoilevia lehmiä, päinvastoin: hiekka­ pohjaisessa jaloittelutarhassa on melkein tungosta.

Yrittäjät Mari ja Ville Alanen sekä eläinlääkäri Katri Moisala katsele­­vat tyytyväisiä lumessa peuhaavia lehmiä. Eläinten olosuhteita alettiin yhdessä parantaa nelisen vuotta sitten, kun Alaset ryhtyivät sukupolvenvaihdoksen jälkeen yrittäjiksi. ”Epäilimme vähän paksulla hiekkakerroksella katetun jaloittelutarhan toimivuutta mutta lehmät viihtyvät tarhassa, pysyvät puhtaina ja sorkkaongelmatkin ovat vähentyneet”, Ville kertoo.

Ulkotarha on osoittautunut monella muullakin tilalla toimivaksi, koska se vähentää sorkkasairauksia ja lehmät pysyvät puhtaampina.

Hiekka kannattaisi Moisalan mukaan levittää murskepohjalle, mutta Alasilla se piti ympäristömääräysten vuoksi laittaa asvaltin päälle.

Nuorelle karjalle on oma, hieman pienempi ja suojaisampi ulkotarha navetan sisäpihalla. Siellä on myös ulkoruokintapöytä.

ALASET haluavat nostaa tuotosta eläinten hyvinvointia lisäämällä.

T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

Siispä he ovat parantaneet eläinten elinympäristöä monella muullakin tavalla kuin ulkoilutarhoilla.

Sukupolvenvaihdoksen aikaan neljä vuotta sitten navetta oli parsi­ pihatto ja lypsy tapahtui asemalla.

Vanha navetta oli melko matala ja käytäviltään hieman ahdas. Yrittäjäpariskunta päätti siirtää lypsyn robotille ja rakentaa navetan päätyyn jatko-osan, koska eläimiä oli tullut lisää. Robottilypsyyn tilalla siirryttiin toissa vuonna. Navetan 33 parsipaikan laajennus valmistui vuotta myöhemmin. Nyt lehmiä on 70. ”Kiinnitimme suunnittelussa erityistä huomiota ilmanvaihtoon ja käytävien väljyyteen. Uuden osan ikkunoihin asennettiin verhoseinät.

Vanhan osan kiinteät ikkunat poistettiin ja niiden tilalle asennettiin kennolevyt. Verhot tai kennot nos­ te­taan ikkunoiden eteen vasta, kun lämpötila on pakkasen puolella”, Ville kuvailee.

Uuden osan harjakorkeus on seitsemän metriä, kun se vanhalla puolella on 3,3 metriä. Luonnolli­ sel­la kierrolla toimiva ilma on todella raikasta. Kunnollista ilmanvaihtoa Alaset pitävät tärkeä siksi, että se vähentää tauteja.

Uuden osan ratkaisut on suunniteltu edullisiksi. Kantava rakenne on tehty kattotuoliristikoista, jotka niputettiin yhteen. Niiden tukipalk-

”Paksulla olkikuivikepohjalla pehmustettu poikimakarsina pysyy kuivana ja puhtaana.”

keina toimivat puiset sähköpylväät.

Käsin liikutettavat verhoseinät Ville Alanen rakensi itse.

UUDEN PUOLEN betoniritiläkäytä­ vät ovat 2,6 ja 3,6 metriä leveät.

Vanhalla puolella käytävä on hieman kapeampi. ”Teimme lypsyrobotin eteen reilunkokoisen odotustilan, jossa on puolittain kiinteä betoni­ lattia. Kiinteän lattian ansiosta ilmanlaatu on tilassa parempi. Väljä odotusaula edistää selvästi lypsylle menoa”, Mari perustelee.

Lehmien mukavuutta parantavat myös joustavat parrenerottimet.

Niiden välistä on helppo nousta ylös.

Makuualustana ovat kumiset parsipedit ja turvekuivike.

MAITO JA ME * 49

Mari ja Ville Alanen ja eläinlääkäri Katri Moisala (oik.) ovat tehneet yhteistyötä lähes neljä vuotta. He ovat yhdessä saneeranneet karjasta muun muassa agalactian ja antibioottiresistentin aureus-bakteerin.

Moisala käy tilalla keskimäärin kerran kuukaudessa.

Alaset siirtyivät aperehuun melko pian yrittäjäksi ryhtymisensä jälkeen. ”Väkirehukioskien edessä syntyi turhaa nahinaa, etenkin, kun ummikotkin olivat tunkemassa kioskeille.

Siirsimmekin ummessa olevat eläimet melko pian rehulatoon tehdylle kestokuivikepohjalle”, Ville valottaa.

Aperehu sekoitetaan apevaunussa ja jaetaan pienkuormaajalla toisella sivulla olevalle ruokintapöydälle.

Ape koostuu nurmirehun lisäksi koko­viljasäilörehusta, murskeviljoista, rypsistä ja kivennäisestä.

Säilörehun työntäjärobottiin ja lantarobottiin Alaset ovat myös erittäin tyytyväisiä. Niiden ansiosta säästyy päivittäin monta minuuttia työaikaa. Myös lukkopöydät säästävät työaikaa, kun hoidettavat tai siemennettävät lehmät saa kytkettyä kiinni ruokintapöytään.

TIINEHTYMISET ja poikimiset ovat sujuneet viime vuosina hyvin. Poiki­ maväli on 380 päivää ja hiehojen keskipoikimaikä alle 24 kuukautta.

Mari siementää karjan itse. Hän siemensi tilalla jo ennen sukupolven­ vaihdosta. Poikimisten onnistumista tukee lypsyaseman tilalle rakennettu avara poikimakarsina. ”Syvä, paksulla olkikuivikepoh­ jalla pehmustettu poikimakarsina osoittautui todella hyväksi ideaksi.

Se pysyy kuivana sekä puhtaana ja poikimiset onnistuvat hyvin”, Mari kertoo.

Vasikat ja siemennettävät hiehot 50 * MAITO JA ME

Rehuntyöntäjärobotti on ollut Ville Alasen mukaan hyvä hankinta.

Työtä säästyy monta minuuttia päivässä.

pidetään navetan vanhassa osassa.

Nuorkarjalla riittää siellä reilusti tilaa. Alasten mielessä siintää jossain vaiheessa erillisen vasikkaosaston rakentaminen.

Navetan remontti laajennuksineen ja nuorkarjatiloineen maksoi noin 160 000 euroa.

VIIMEISIN eläinten oloja paranta­­­nut investointi oli umpi­lehmä- ja hiehopihaton rakentaminen 50 metrin päähän navetasta. Avosei­näisessä ja kestokuivikepohjaisessa pihatossa on 38 ruokintapaikkaa. Rakennus valmistui reilu vuosi sit­ten ja maksoi noin 65 000 euroa.

Umpilehmien ruokinta sujuu helposti uudessa pihatossa. Niille annetaan pääasiassa säilöheinä- ja kokoviljasäilörehupohjaista umpi­ apetta. ”Lopetimme kokonaan umpi­ lehmien tunnutuksen. Sen jälkeen loppuivat myös poikimahalvaukset.

Tunnutus on vaikea ajoittaa oikein, jos poikimispäivää ei tiedä”, Mari perustelee.

Kuluvana vuonna on investoitu lietteen separointijärjestelmään.

Kuiva-ainetta käytetään osittain umpilehmien ja tiineiden hiehojen pihatossa kuivikkeena. Uusi kuivalantala rakennetaan ensi vuonna.

ELÄINLÄÄKÄRI Katri Moisalan ja Alasten yhteistyön alku oli työteliäs.

Henkilökemiat toimivat hyvin alusta asti, mutta lehmiä jouduttiin sanee-

”Olemme lopettaneet kokonaan umpilehmien tunnutuksen, mikä lopetti poikimahalvaukset.”

raamaan rankasti. ”Näytteistä löytyi sekä agalactia että antibioottiresistentti Stafylococcus aureus. Lehmien ryhmittely ja saneeraus oli välttämätöntä”, Moisala toteaa.

Navetasta otettiin heti kaikki ikku­nat pois ja pidettiin ovet auki, jotta ilma vaihtuu kunnolla. ”Teimme myös siinä vaiheessa hiekkatarhan ulos ja lisäsimme parsien turvekuivitusta”, Ville kertoo.

Onneksi navetassa oli melko täyttä ja eläimiä olisi pitänyt muutenkin poistaa. Agalactia saatiin hoidettua muutamassa kuukaudessa ja tuotos lähti nousuun.

Lehmien keskituotos oli aluksi 9 500 kiloa vuodessa, mutta se nousi melko nopeasti 11 000 kiloon. Päivämaidot lehmää kohti nousivat keskimäärin 6–7 kiloa. Nyt keskituotos on noin 11 300 kiloa.

Paksulla hiekalla päällystetty jaloittelutarha, ”lehmien riviera”, on ollut parhaita uudistuksia Alasen tilalla. Lehmät pysyvät puhtaina ja käyvät mielellään ulkona.

Avara tila lypsyrobotin edessä takaa kaikille lehmille esteettömän pääsyn robotille. Kokobetonilattia odotusaulan keskellä parantaa tilan ilmanlaatua.

Mari ja Ville ovat asettaneet tavoitteita lähinnä lehmien kestävyyden ja lypsynopeuden parantamiselle.

Moisala tekee tilalla terveydenhuoltokäynnin yhden–kahden kuukauden välein. Käynneillä tarkastetaan alkuvaiheen tiineydet, nupoutetaan vasikat ja luovutetaan tarvittavat lääkkeet. Poikkeavasti käyttäytyvät tai lypsävät lehmät luonnollisesti myös tarkastetaan.

Eläinlääkäri hoitaa myös akuutit ongelmat, mutta päivystyskäyntejä ei ole tarvinnut tehdä pitkään aikaan – viimeksi viime kesänä, kun yksi lehmä oli niellyt metallia.

KATRI MOISALAN VINKIT ELÄINTEN HYVINVOINTIIN

ALASEN TILA, NOKIA, SARKOLAN KYLÄ Yrittäjät Mari Alanen (35) ja Ville Alanen (35)

sekä Vilho (4), Onni (6), Aino (9) ja Mauno (9).

Eläimet 70 lehmää (65 % holstein, 35 % ayrshire) Tila omaa ja vuokrattua peltoa 62 ha ja sopimusalaa 25 ha Navetta 70-paikkainen parsipihatto, laajennettu 2016 lypsyrobotti 2015

betoniritilälattia ja lantarobotti käsikäyttöiset verhoseinät Keskituotos 11 300 kg/lehmä (EKM 11 300 kg) Maitoa 712 000 litraa meijerimaitoa v. 2016

4,3 % rasvaa ja 3,5 % valkuaista Tilan menestystekijät hyvät navettaolosuhteet, hyvä hedelmällisyys ja laadukas säilörehu Motto ”No kokeillaan!”

ARVOISA VILJELIJÄ KALKITSE 13 PH-PITOISELLA NESTEKALKILLA

+ Hyvä ilmanvaihto + Lehmillä runsaasti liikkumistilaa + Pitävät alustat kulkuväylillä

Lietteet ennen levittämistä, sitoo typen Sänkimaat ennen kylvöjä Heti vaikuttava: NESTEKALKKI, korjaa pellon Hinnottelu: Kuutiokaupalla: t/m3 OMANA TYÖNÄ - omalla koneella, Hyöty kotiin.

+ Syväkuivitettu poikimakarsina + Runsaalla hiekalla katettu ulkoilutarha + Runsas kuivitus parsissa + Reilusti tilaa robotin edessä

Soita. Pyydä tarjous: P: 0400-207088 kalkituspalvelu@kolumbus.fi

+ Nopea umpeenpano oljella ja vedellä + Umpilehmät omassa osastossaan

HKT-YHTIÖ HÄMEEN KALKKITUKKU OY

+ Ennalta ehkäisevä terveyden-

40 v. tietotaito

huoltotyö

Vain aidolla kalkilla lannoitusvaikutus 100 %

MAITO JA ME * 51 Nimetön 2 1

1.2.2017 10:16:15

IO VA L E I T T I Ö K KOE

Täyteläinen joulu JOULUN IKIMUISTOISET HERKUT SYNTYVÄT SYVISTÄ MAUISTA: SUUSSASULAVISTA JUUSTOISTA, AROMIKKAISTA HEDELMISTÄ JA HERKULLISISTA PÄHKINÖISTÄ.

SUKLAAPIIRAKKA 15–18 annosta

KEKSIPOHJA 200 g suklaatäytekeksejä, esim. Oreo 1 dl hasselpähkinäjauhetta 75 g Valio Luomu™ voita 1 tl kanelia TÄYTE 400 g tummaa suklaata ripaus suolaa 2 dl Valio Luomu™ kuohukermaa 52 * MAITO JA ME

50 g Valio Luomu™ voita PINNALLE 200 g viikunoita 100 g kirsikoita tai vadelmia 25 g hasselpähkinöitä 1. Hienonna keksit monitoimikoneessa tai paksun muovipussin sisällä käsin tai kaulimella murskaamalla.

Lisää hasselpähkinäjauhe, sulatettu voi ja kaneli. Sekoita tasaiseksi.

2. Taputtele keksiseos Ø 22 - 24 cm:n

(irtopohjaiseen) piirakkavuokaan.

Laita jääkaappiin kovettumaan täytteen valmistamisen ajaksi.

3. Paloittele suklaa kulhoon, lisää suola. Kiehauta kerma ja voi, sekoita.

Kaada kuuma seos suklaan päälle.

Anna seistä 1 min ja sekoita sen jälkeen tasaiseksi.

4. Kaada täyte vuokaan ja nosta jääkaappiin jähmettymään 4 - 6 h:ksi.

5. Koristele pinta hedelmillä tai marjoilla ja pähkinöillä.

Kaikki joulun reseptit •• www.valio.fi/joulu VINKKI lio Kiehu™ Muista Va ma maitojuo n p ulu uuro helpon jo . a s s e s k valmistu

BANAANI-PÄHKINÄJOULUPUURO 6 - 8 annosta

JUUSTOTATIT 30 kpl

30 kpl kuivattuja kivettömiä luumuja 1 ½ dl Valio tummaa glögiä tai tummaa rommia 1 pkt (600 g) Valio Polar® Saaristo juustoa tai Valio Luomu™ maasdam juustoa n. 1 tl kanelia LISÄKSI 30 cocktailtikkua 1. Liota luumuja glögissä tai rommissa väh. 4 h tai mieluiten yön yli.

2. Valuta luumut lävikössä.

3. Ota omenaporalla juustosta paloja juustotattien jaloiksi.

4. Ripottele leikkuulaudalle kanelia ja kieritä siinä juustopalat.

5. Tikuta luumu jokaisen juustojalan päälle.

6. Tarjoa cocktailpalana, alku­ ruokana, osana juustotarjoilua tai jälkiruokana.

VINKKI Juustoa jää jäljelle n. 200 g.

Sen voi hienontaa ja käyttää muihin ruokiin, kuten lämpimiin voileipiin, munakkaisiin, lasagneen, makaroni­ laatikkoon, pizzaan, juusto­ kastikkeeseen tai -keittoon.

annos riisipuuroa 1 l:sta maitoa 2 ½ dl Valio Vanilla™ vaniljakastiketta 70 g pekaanipähkinöitä 1 tl kanelia 1 - 2 banaania PINNALLE vaahterasiirappia

JUUSTOKÄVYT 15 annosta

1 pkt (300 g) Valio Karelia® juustoa 1 rasia (200 g) Valio Viola® maustamatonta tuorejuustoa 1 prk (200 g) Valio Eila® kevyt crème fraîchea 100 g kuivattuja karpaloita mustapippuria myllystä ripaus suolaa LISÄKSI 250 g kuorellisia manteleita hunajaa 3 vartta tuoretta rosmariinia

1. Kuumenna uuni 225 asteeseen, kiertoilmalla 200 asteeseen.

2. Sekoita puuron joukkoon vaniljakastike, rouhitut pähkinät ja kaneli.

Laita uunivuokaan.

3. Leikkaa banaani pitkittäin noin 0,5 cm:n paksuisiksi viipaleiksi ja asettele ne puuron päälle.

4 Paista uunipuuroa uunin keski-/ yläosassa 20 min, kunnes banaanit ovat paistuneet pinnalla.

5. Tarjoa vaahterasiirapin kanssa jälkiruokana tai välipalana.

1. Raasta juusto raastimen hienolla terällä. Sekoita ainekset keskenään tasaiseksi massaksi.

2. Muotoile massasta tarjoiluvadille lusikan avulla kaksi kävynmuotoista kasaa.

3. Paina mantelit käpyjen pintaan aloittamalla kävyn kärjestä ja kerrostamalla manteleita siitä ylöspäin.

4. Valuta pinnalle hunajaa pihkaksi ja koristele rosmariinin oksilla.

5. Tarjoa juustotarjoiluna pikku­ jouluissa tai illanistujaisissa.

Tilaa Valion uutiskirjeellä herkulliset reseptit •• www.valio.fi/uutiskirje

Valio Karelia®

Uutuuksia juustolautaselle

V

alio Karelia® on Valion juustomestareiden kun­nianosoitus 100vuotiaalle Suomelle. Täyte­läinen ja pehmeä juusto sopii leivän päälle, juustolautaselle ja salaatteihin.

Valmistaja: Valio Joensuu Valio Hienoin Juhla® Cheddar juuston hienostuneen hapan maku syntyy vähintään 16 kuukauden kypsytyksen tuloksena.

Pitkä kypsytysaika takaa myös vanhalle cheddarille tyypillisen murenevan rakenteen. Sesonkituote on myynnissä rajoitetun ajan.

Valmistaja: Valio Joensuu Valio Hienoin Alppi Kreivi® on täyteläinen vuoristojuusto, jota on kypsytetty vähintään 16 kk. Pitkän kypsytyksen ansiosta maku on erittäin vivah­ teikas ja voimakas. Sesonkituote on myynnissä rajoitetun ajan.

Valmistaja: Valio Joensuu

54 * MAITO JA ME

Valio Juhla® Cheddar

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A Valio Hienoin Alppi Kreivi®

Talven juhlissa herkutellaan juustoilla

M

aukkaan täyteläiset juustot sopivat hienosti talven juhliin: illan­istujaisiin, itsenäisyyspäivään ja jouluun. Valion laadukkaat ja palkitut juustot valmistetaan yli sadan vuoden ammatti­taidolla puhtaasta suomalaisesta maidosta.

Pitkään kypsytetty makunautinto

V

alion juustojen maun takana ovat Valion juustomestarit: juustojen haistamisen, maista­misen ja kehittämisen ammattilaiset.

Osa Valion juustoista on kehitetty erityisesti herkut­telua varten. Niitä yhdistää pitkä kypsytysaika ja siitä syntyvä aromikas ja voimakas maku. Valion herkuttelu­juustot tunnistaa kolmion­mallisesta, mustapohjaisesta pakkauksesta. Juustolautaselle sopivat kuitenkin hyvin myös Valion muut, voimakkaamman makuiset juustot, kuten Valio Polar® ja Valio Luostari®.

Inspiroidu osoitteessa: valio.fi/juustot

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Kokoa unelmien juustolautanen

V

alitse tarjolle 3–5 erilaista juusto­ lajia: mietoja, voimakkaita, pehmeitä ja kovia, tuttuja ja harvinaisempia.

Varaa illanistujaisiin tarjolle juustoja yhteensä 150–200 g henkeä kohti. Kahvipöytään tai jälki­ ruoaksi riittää 50–75 g henkeä kohti. Tarjoa juustojen seurana esimerkiksi hilloja, paahdettuja pähkinöitä ja keksejä.

Kypsytettyjen juustojen maut ja aromit tulevat parhaiten esille, kun juustot ovat lähes huoneenlämpöisiä. Homejuustot sekä

muut kypsytetyt juustot tulee ottaa huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen tarjoilua, noin 1–2 tuntia aikaisemmin. Tuorejuustot nostetaan juustotarjottimelle vasta juuri ennen tarjoilua. Kaikille juustoille tulisi varata omat veitsensä, jotta juustojen eri aromit eivät sekoitu.

Valion sivuilta löydät runsaasti lisää vinkkejä juustojen maisteluun, reseptejä juustolautasen lisukkeisiin sekä suosituksia juustojen kanssa sopiviin juomiin.

YHDISTÄ JUUSTO MAKUPARIIN Valio Karelia®

+ mustikkakristalli Valio Alppi Kreivi® + rommirypäleet Valio AURA® + lakritsi Valio Salaneuvos® Vanhempi + mantelimassa

JA AN A KIESI L ÄI NEN t uottaj a, Val i o O y

Lisää juustovinkkejä: valio.fi/reseptit/teemat/juustonystavanillanistujaiset

+

Juustokaurakeksit (Valio Mustaleima™) karamellisoitu kurpitsa

Reseptit löydät Valion reseptihaulla

MAITO JA ME * 55

LUUMUINEN RAHKAKERROSKAKKU

12 annosta Pohja 150 g 75 g

keksejä, esim. Bastogne Valio Eila® voita

Luumu-kanelitäyte 3 liivatelehteä 2 dl Valio kuohukermaa 2 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli 2 rkl sokeria 2 rkl Valio Eila® maitojuomaa Väliin 1 dl

Vaniljatäyte 3 liivatelehteä 4 dl Valio kuohukermaa 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa vanilja 2 rkl sokeria 1 rkl vaniljasokeria 2 rkl Valio Eila® maitojuomaa Koristeluun 25 g suklaalastuja 100 g tuoreita luumuja

omena-, aprikoosi- tai luumumarmeladia

Murenna keksit esim. monitoimikoneessa tai paksussa muovipussissa hienoksi. Sulata voi. Lisää keksimuruihin. Taputtele irtopohjavuoan (Ø 23 cm) pohjalle leivinpaperille.

Irrota kakku veitsellä vuoan reunasta. Poista rengas. Siirrä kakku tarjoiluvadille. Koristele kakun pinta juuri ennen tarjoilua suklaalastuilla ja luumulohkoilla.

Luumu-kanelitäyte: Laita liivatelehdet runsaaseen kylmään veteen pehmenemään. Vaahdota kerma. Purista liivatelehdet ja sulata kuumaan maitojuomaan.

Kaada seos rahkan joukkoon ohuena nauhana hyvin sekoittaen. Mausta sokerilla. Lisää lopuksi kermavaahto varovasti nostellen.

VINKKI Kakun voi pakastaa. Jääkaapissa kakku säilyy hyvin peitettynä n. 3 vrk.

Kaada täyte pohjalle. Tasoita pinta. Peitä.

Hyydytä kakkua jääkaapissa n. tunti tai kunnes pinta on hyvin jähmettynyt.

Sekoita marmeladi kulhossa notkeaksi, notkista tarvittaessa tilkkasella vettä.

Levitä se varoen täytteen päälle. Valmista vaniljatäyte samaan tapaan kuin luumu-kanelitäyte. Lisää täyte hillon päälle. Tasoita pinta. Peitä. Anna kakun hyytyä jääkaapissa väh. 4 - 6 h.

Lisää reseptejä moneen makuun tarjoaa valio.fi

N ILKA YPSY L I LT A

ILKKA POHJAMO Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

Riskienhallinta osana maatalouspolitiikkaa

E

uroopan komissio on todennut, että vuosittain yli viidesosa EU:n maanviljelijöistä menettää yli 30 prosenttia tuloistaan. Riskit ovat maa­ taloudessa alati läsnä. Tänä vuonna säätilaan liittyvät riskit toteutuivat valitettavan monella suomalaisella tilalla.

Riskit, samoin kuin mahdollisuus tehdä voittoa, ovat olennainen osa yritystoimintaa.

Jokainen maitotilayrittäjä määrittää jatkuvasti oman yritystoimintansa riskejä. Tämä korostuu etenkin investointeja harkitessa.

Vakuutuksilla voi hankkia suojaa, mutta niiden kattavuus on rajallinen.

EU:n maitoa koskeva maatalouspolitiikka on jo pitkään perustunut tavoitteeseen nostaa EU:n osuutta maailman maitotuotemarkkinoista. Useissa urheilulajeissa panos­ taminen hyökkäyspelaamiseen heikentää puolustusta. Sama pätee maitosektorilla.

EU:n maitomarkkinoiden vapauttamisen myötä hintavaihtelu on lisääntynyt.

Maitokriisi osoitti sektorin haavoittuvuuden. Tulevassa CAP-uudistuksessa halutaan parantaa riskienhallintaa. On laaja yksimielisyys siitä, että tuottajat tarvitsevat nykyistä parempaa suojausta hintojen vaihtelun nurjimmalta puolelta eli äkillisiltä ja rajuilta tuottajahintojen alenemisilta.

EU:n maitomarkkinoiden tasapaino on herkkä. Kiintiöiden poistuttua alan toimi­ joiden vastuu kasvoi. Komission mielestä meijerien ja maitotilayrittäjien tulisi seurata markkinasignaaleja ja tarvittaessa painaa jarrua tuotannon kasvussa. Ongelmana on, että maitokiintiöiden poistuttua markkinoita jaetaan uudelleen. Tulevaisuuden näkymä siitä, että maitotuotteiden kysyntä maail­

malla kasvaa, kannustaa osaltaan kasvattamaan tuotantoa.

Valio ja valiolaiset osuuskunnat noudattavat vakaan hinnan strategiaa. Tilanteessa, jossa kilpailijoiden tuottajahinnat nousevat nopeasti, on luonnollista, että vakaan hinnan malli voi harmittaa maitotilayrittäjää.

EU:n maitosyklin kääntyessä laskuun tilanne muuttuu.

Yksi CAP-uudistuksen isoja kysymyksiä on, seuraako EU USA:n valitsemaa polkua, jossa katevakuutukset ovat keskeinen osa maitotilojen riskienhallintaa. Katevakuutus on yksinkertaisimmillaan vakuutus, josta saa korvausta, mikäli maidosta maksettava hinta, josta on vähennetty rehukustannukset, jää alle sovitun tason.

Mikäli katevakuutukset otetaan laajamittaisesti käyttöön CAP-uudistuksen yhteydessä, on tehtävä valintoja, kuten esimerkiksi kuinka yleinen järjestelmä valitaan. EU:ssa käytetään monenlaisia ruokintavaihtoehtoja, eikä säilörehun hinnan määrittäminen ole yhtä yksinkertainen asia kuin esimer­kik­si soijan hintanoteerauksen poimiminen Chicagon viljapörssistä.

"Kenen tehtävä on kantaa vastuuta hinta­ vaihteluun liittyvistä riskeistä?"

Maitotilayrittäjä tekee talouteen liitty­­viä päätöksiä, joissa hän punnitsee riskiä suhteessa tuotto-odotuksiin.

Näitä päätöksiä helpottaa, että Valio ja osuuskunnat tekevät kaikkensa, jotta omistajayrittäjillä olisi vakaa ja mahdollisimman korkea maidon hinta.

Yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvään riskienhallintaan on tulossa muutoksia.

On tärkeää, että maatalouspolitiikan riskien­ hallintatyökalut ovat sellaisia, joita myös suo­ malaiset maitotilayrittäjät voivat hyödyntää.

MAITO JA ME * 57

N TA A A V TA IOLLA VA L

Kasvo Nina Wahlström, 33, projektipäällikkö, Valio Oy

58 * MAITO JA ME

Valio Akatemia® on Valion sponsoroinnin ydin T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA J U H A VA L K E A J O K I

TYÖNI VALIOLLA Vastaan Valiolla sponsoroinnista ja aktivointimarkkinoinnista.

Valion sponsorointi on keskitetty Valio Akatemia® ohjelmaan. Vastaan vuosittaisesta haku- ja valintaprosessista, stipendienjakotilaisuuksista sekä yhteydenpidosta stipendiaatteihin ja Valio Akatemia® kummiurheilijoihin. Oman toimenkuvansa ohella ohjelmaa tekee 4 muuta valiolaista.

Aktivointimarkkinoinnissa keskitymme pääasiassa uutuustuotteiden maistatuksiin ja näytejakoihin. Tänä vuonna on järjestetty reilut sata aktivointimarkkinoinnin tapahtumapäivää.

MIKSI VALIO SPONSOROI? Valion sponsoroinnin perusperi­ aate on lasten ja nuorten liikunnan tukeminen ja ravitsemuksel­ lisen tiedon jakaminen sekä perheiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Valio Akatemia® on perustettu vuonna 2013, kun sponsorointi haluttiin keskittää yhteen kohteeseen. Yhteydenottoja sponsorointiin liittyen tulee valtavasti ja työtä selkeyttää, kun on yksi kohde, josta lasten ja nuorten lisäksi hyötyy koko perhe.

MITEN VALIO AKATEMIA® TOIMII? Ohjelma jakaa raha-, tuote-, ravitsemus- ja tapahtumastipendejä.

Järjestämme kerran vuodessa liikuntaleirin 50 stipendiaatille, missä on mukana ohjelman kummiurheilijoita. Valio Akatemia® kummit, hiihtäjä Kerttu Niskanen, jalkapalloilija Joel Pohjan­palo, suunnistaja Topi Raitanen ja jääkiekkoilija Roope Hintz ovat myös

mukana Valion tapahtumissa, messuilla ja mainoksissa. Kummit osallistuvat myös stipendiaattivalintoihin ja jakavat omia kokemuksiaan ja oppejaan nuorille.

Stipendit jaetaan 7-18-vuotiaille liikunnasta innostuneille lapsille ja nuorille. Stipendi voi tukea harrastuksen aloittamista, jatkamista tai jo hieman menestyneempiäkin urheilijoita.

Hakuprosessi alkaa huhtikuussa ja päättyy heinäkuun lopulla.

Tänä vuonna hakemuksia tuli ennätysmäärä, 1418. Päätös 300 stipendinsaajasta tehtiin lokakuussa ja marras-joulukuussa järjestäm­ me 8 stipendien jakotilaisuutta Valion toimipisteissä ympäri Suomen.

Palkittavien valintaan vaikuttaa miten hakemukseen on panostettu ja miten selkeästi käyttökohde sekä tarve on kerrottu, mutta hakemuksesta tulee huokua myös motivaatio ja pitkäjänteisyys. Palkittavissa on mukana yksilö- ja joukkueurheilijoita sekä koululaisryhmiä. Yleisimpiä lajeja ovat jääkiekko, jalkapallo, luistelu, yleisurheilu, suunnistus ja ratsastus, mutta edustettuina ovat myös erilaiset kamppailulajit, vikellys ja parkour.

Palkittavat käyttävät stipendit harrastusmaksuihin, varusteiden hankintaan, leiri- ja kisamatkoihin tai valmentaja- ja ohjaajapalkkioihin. Ravitsemusstipendit vastaavat aina palkittavan tiettyyn tarpeeseen. Tämän vuoden jälkeen Valio Akatemia® on jakanut 1 280 stipendiä.

MIKÄ MERKITYS VALIO AKATEMIALLA® ON? Stipendienjakotilaisuudet ovat

palkittaville ja perheille juhlavia.

Tilaisuuteen saavutaan juhlavaatteissa ja tunnelma on käsin kosketeltavan innostunut ja sitoutunut.

Ohjelma on sikäli erinomainen, että jaamme tietoutta myös ravitsemuksesta ja tuotteistamme sekä itse että kummiurheilijoiden välityksellä. Kun stipendiaatit muuttavat omaan kotiin, valiolaisuus kulkee mukana.

TYÖURANI Olen työskennellyt Valiolla 6 vuotta ja ollut mukana Valio Akatemia® ohjelmassa alusta saakka.

Koulutukseltani olen tradenomi.

PARASTA TYÖSSÄNI Stipendienjakotilaisuudet ovat työssäni parhaimpia päiviä. On hienoa nähdä myös miten lapset ja nuoret nauttivat liikunnasta, olipa se puhdas harrastus tai hieman tavoitteellisempaa.

TYÖNI HAASTEET Sponsorointipyyntöjä tulee vuosi vuodelta enemmän. Joukossa on paljon hyviä kohteita, joten vai­ keita kieltäytymisiä on tehtävä jatkuvasti.

PERHE JA VAPAA- AIKA Mäyräkoirani Pihlan kanssa lenkkeilen päivittäin, harrastan myös aktiivisesti crossfittiä. Perhe ja ystävät ovat tärkeitä. Olen kotoisin Porvoosta ja vierailen usein kotikaupungissa.

VALION SUOSIKKITUOTTEET Jääkaapistani löytyy aina Valion luomumaitoa ja -voita sekä Valio sokeroimatonta karviais- ja boy­senmarjakeittoa.

MAITO JA ME * 59

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

RINNAKKAISTUOTTEET ROBOTTILYPSYYN

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

• pesuaineet • vedinhoitoaineet • letkut • pesuharjat • nännikumit • maitosuodattimet • ym. ym.

ROBO Blue ROBO Red

KOKONAISVALTAINEN, 3-VAIHEINEN SORKKATERVEYDEN YLLÄPITO

1

EHKÄISE

2

SUOJAA

3

PARANNA

Auttaa parantamaan sorkka-alueen ihotulehduksia (mm. Digital Dermatitis DD) • Ei antibiootteja • Ei karsinogeenejä • Tunkeutuu ihon alle • Ympäristöystävällinen

HUIPPULAADUKKAAT 5- JA 7-KERROKSISET POWER-KÄÄRINTÄMUOVIT Power Stretch

Power XL

Professional

1650m

2000m

1500m

mikronia µ

VO

N P A KS

19

mikronia µ

S 

22

 K AL

N P A KS

UU

VO

S 

mikronia µ

S 

25

 K AL

N P A KS

UU

VO

UU

puhallustekniikalla valmistetut UV-suojaus huippuluokkaa Liimaantuvuus huippuluokkaa Puhkaisu- ja repeytymiskestävyys huippuluokkaa • Hapenläpäisyn esto huippuluokkaa • Täyttää EN 14932 standardin mukaiset vaatimukset Viralliset testit saatavilla (ISO 7765-1 ja ISO 6382-2)

 K AL

• • • •

MYYNTI: VALMAKAUPAT

www.finnlacto.fi • 064 210 300